Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1919_I | ASK_1919_II | ASK_1919_III | ASK_1919_IV | ASK_1919_V | HAK_1919 | Liite_1919 | PTK_1919_1 | PTK_1919_2 | PTK_1919_3 |

1: VALTIOPAIVAT
2:           1919
3: 
4: 
5:   ASIAKIRJAT
6: 
7:         VIIDES OSA:
8: 
9: 
10: 
11: 
12:       HELSINKI, 1921
13:    VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14:                                          Sisältö.
15: 
16:                                        Viides osa.
17: 
18:                                                   1.                                             Edu5k
19:                                                                                                   esit.
20:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö n :o 5 eduskun-
21: taesitysten johdQsta, jotka sisältävät ehdQtuksen laiksi
22: työajasta maa- ia kotitaloudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                              t.
23: 
24:     Lakivaliokunnan mietintö n:o 5 eduskuntaesityksen
25: johdosta laiksi Rikoslain 16 luvun 24 § :n kumoamisesta                                              2.
26:    Suuren valiokunnan a;siasta antama mietintö n :o 19.
27: 
28:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö n :o 6 eduskunta-
29: esitysten johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi 18
30: päivänä elokuuta 1917 työväen tapaturmavakuutuksesta
31: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .                                     3.
32:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö n :o 26.
33:     Eduskunnan päättämä laki.
34: 
35:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö n :o 7 eduskun-
36: taesityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
37: työttömyyslcassoista, joilla on oikeus saada apurahaa ylei-
38: sistä varoista, 2 päivänä marraskuuta 1917 annetun ase-
39: tuksen 11 § :n 1 momentin muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                                      4.
40:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö n :o 25.
41:     Eduskunnan päättämä laki.
42: 
43:      Maatalousvaliokunnan mietintQ n:o 1 neljän edus-
44: clmntaesityksen ja yhden anQmusehdotuksen johdosta,
45: jotka sisältävät ehdotuksia muutolesiksi vuokra-alueiden
46: lu'IJ;astamisesta lakakuun 15 päivänä 1918 ann.ettuun
47: lakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        5.
48:      Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö n :o 15.
49:      Suomen Eduskunnan päättämä laki.
50:   4
51: 
52: 
53:    . Lakivaliokunnan mietintö n :o 6 eduskuntaesityksen
54: johdosta laiksi, joka sisältää muutoksia helmikuun 25
55: päivänä 1851 annettuun asetukseen oikeudesta Suomessa
56: hankkia ja hallita kiinteitä omaisuutta . . . . . . . . . . . . . .                     6.
57:      Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö n :o 24.
58:      Eduskunnan päättämä l&ki.
59: 
60:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n :o 2 ed. Vilja_
61: sen y. m. eduskuntaesityksen n :o 25 johdosta, joka sisäl-
62: tää ehdotuksen laiksi kunnallislakien ja kunnallisen vaa-
63: lilain eräiden pykälien muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .                       7.
64:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö n :o 16.
65:     Suomen Edul'ikunnan päättämät lait.
66: 
67:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö n :o 9 eduskunta-
68: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kah-
69: deksan tunnin työajasta, 14 päivänä elokuuta 1918 an-
70: netun lain muuttamisesta ..... .,. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 8.
71:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö n:o 27.
72:     Eduskunnan anomus.
73: 
74:     Perustuslakivaliokunnan mir' · ntö n :o 4 eduskunta-
75: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen Suomen hal-
76: litusmuodoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    9.
77:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö u :o 18.
78:     Suomen Eduskunnan päättämä hallitusmuoto.
79: 
80:    Lakivaliokunnan mietintö n :o 8 eduskunt4lesityksen
81: johdosta laiksi kuolemanrangaistuksen poistamisesta. . . .                              10.
82: 
83:     Perustuslakivaliokunnan mietintö n :o 6 eduskunta-
84: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi Lant-
85: dag-nimityksen muuttamisesta Rilcsdag-nimitykseksi . . .                                11.
86:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö n :o 34.
87: 
88:     Perustuslakivaliokunnan mietintö n :o 8, eduskunta-
89: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi muu-
90: tok8ista ja lisäylcsistä 20 päivänä heinäkuuta 1906 an-
91: nettuun valtiopäiväJärjestykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                1!.
92:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö n :o 4'l'.
93:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö n:o 47a.
94:                                                                                                  5
95: 
96: 
97:    Työväenasiainvaliokunnan mietintö n :o 10 ehdotuk-
98: sen työsopimuslaiksi sisältävien eduskuntaesitysten ja sa-
99: maa asiaa koskevan anomusehdotuksen johdosta . . . . . .                                         13.
100: 
101:     Lakivaliokunnan mietintö n:o 16 eduskuntaesityksen
102: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi eräiden valt,io-
103: rikosoikeuksien tuomitsemien rangaistusten armahtarni_
104: sesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   14.
105:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö n :o 50.
106:     Eduskunnan päättämä laki.
107: 
108:     LaJki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 11 23 pai-
109: vänä heinäkuuta 1902 Vesioikeuslain käyttämisestä an-
110: netun asetulesen muuttamisesta tarkoittavan eduskunta-
111: esityksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             15.
112: 
113:    Työväenasiainvaliokunnan mietintö n :o 11 edus.kun-
114: taesityben johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
115: työriitojen sovittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   16.
116: 
117:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 13 eduskun-
118: taesityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
119: pallclciolainojen myöntämisestä        maanviljelystyöväen ·
120: asunto-olojen parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       17.
121: 
122:     Sotilasasiainvaliokunnan mietintö n :o 7 edustaja
123: Puron eduskuntaesityksen ja edustaja Sillanpään y. m.
124: anomusehdotuksen johdosta, joista edellinen sisältää
125: ehd<ltuksen laiksi elälclceestä kaikille kansalaissodassa
126: työkykynsä menettäneille .Suomen kansalaisille sekä
127: kuolleitten Suomen kansalaisten perheenjäsenille, sekä
128: jälkimäinen tarkottaa samanlaisen lain aikaansaamista                                            18.
129:                                                 II.                                             .lnom.
130:                                                                                                  miet.•
131:    Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 1 erinäisistä
132: kulkulaitoksen kehittämistä tarkoittavista anomusehdo-
133: tuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         1.
134:    Eduskunnan anomus.
135: 
136:    Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 anomusehdotuksen
137: johdosta, joka tarkoittaa kiinnityksestä lciinteään omai-
138: suuten marraskuun 9 päivänä 1868 annetun asetuksen
139: 29 § :n kumoamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   2.
140:    Eduskunnan anomus.
141: 
142:    Sivistysvaliokunnan mietintö n :o 1 määrärahan
143: myöntämisestä kansakoululasten ravinto- ja vaatetus-
144: avuksi tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta . . . . . .                                            3.
145: 
146:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 4 anomus-
147: ehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa varojen varaamista
148: töiden iärjestämiseksi työttömille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           .:t.
149:     Eduskunnan anomus.
150: 
151:     Talousvaliokunnan mietintö n :o 3 anomusehdotus-
152: ten johdosta, jotka koskevat Valtion Kotitaloustoimikun-
153: nan toiminnan iatkamista ja määrärahan myöntämistä
154: sitä sekä luentokursseja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          5.
155: 
156:    Lakivaliokunnan mietintö n :o 4 anomusehdotUJksen
157: johdosta, joka tarkoitta yleisen armahduksen _julkaise-
158: mista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        6.
159: 
160:    Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 2 anomusehdo-
161: tuksen johdosta, joka koskee määrärahan myöntämistä
162: uutisvilielysrait,austen kustannuksia varten . . . . . . . . . .                                     7.
163: 
164:    Talousvaliokunnan mietintö n :o 4 anomusehdotuk-
165: sen johdosta, joka koskee määrärahan myöntämistä
166: mielisairashoidon edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            8.
167: 
168:    Sivistysvaliokunnan mietintö n :o 2 voimistelun ja
169: urheilun edistämistä tarikoittavain anomusehdotusten
170: johdosta . . . . . . • . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        11.
171:                                                                                                    7
172: 
173: 
174:     ·Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 3 kansantajui.sten
175: tieteellisten luentojen avustamista tarkoittavan anomus-
176: ehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  10.
177: 
178:    Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 8 anomus-
179: ehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat metsä- ja uitto-
180: työläisten olojen parantamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         11.
181:     Eduskunnan anomus.
182: 
183:    Talousvaliokunnan mietintö n :o 5 anomusehdotuk-
184: sen johdosta, joka koskee mielisairashoidon järjestämi-
185: seksi .säädettävää lakia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 12.
186:    Eduskunnan anomus.
187: 
188:     Talousvaliokunnan mietintö n :o 6 anomusehdotuk-
189: sen johdosta, joka koskee ·valtioavun myöntämistä Sata-
190: kunnan K euhlcotautipamntola-Osakeyhtiölle keuhkotau-
191: tiparantolan rakentamista varten Satakuntaan . . . . . . . .                                       13.
192: 
193:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n :o 3 niiden
194: kuntain avustamista, jotka esikaupunkiolojen takia
195: kärsivät taloudellisia rasituJcsia, koskevan ed .•T. Kaski-
196: sen y. m. anomusehd<>tuksen n:o 79 johdosta . . . . . . . . . .                                    H.
197: 
198:    -Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 3 Eduskunnassa
199: tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee määrä-
200: rahan myöntämistä soiden ja rämeiden 11iljelyskelpoi-
201: seen kuntoon saattamista 11arten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           15.
202: 
203:    Maatalousvaliokunnan mientintö n :o 4 anomusehdo-
204: tuksen johdosta, joka koskee maatalouskoneiden ja -työ-
205: aseiden tarkastuslaitoksen perustamista . . . . . . . . . . . . . .                                16.
206:    Eduskunnan anomus.                •
207:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n :o 4 anomus-
208:  ehdotuksen johdosta, joka koskee tutkimuksen toimitta-
209:  mista Karialan kannaksella olevien lahjoitusmaiden ja
210:  ulkomaalaisten omistamien maa-alueiden omistusoikeu-
211:  desta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   17.
212:     Eduskunnan anomus.
213: 
214:     Talousvaliokunnan mietintö n :o 7 anomusehdotuk-
215:  sen johdosta, joka 'koskee rekognitionimetsien palautta-
216:  mista valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           18.
217:     Eduskunnan anom11s.
218:     8
219: 
220: 
221:     Lakivaliokunnan mietintö n :o 9 anomusehdotuksen
222:  johdosta, joka tarkoittaa todista_jajääviä koskevien laki-
223:  säännöksien muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  19.
224:     Eduskunnan anomus.
225: 
226:     Lakivaliokunnan mietintö n :o 10 anomusehdotuksen
227:  johdosta, joka tarkoittaa vapaan todistusteo1·ian voimaan
228:  saattamista lainkäytössämme . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    20.
229:     Eduskunnan anomus.
230: 
231:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n :o 6 esikau-
232:  punkiolojen korjaamista koskevan anomusehdotuksen
233:  johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   21.
234:     Eduskunnan anomus.
235: 
236:      Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 7 anomuseh-
237:  dotuksen johdosta, joka koskee toime~iteitä erinäisissä
238:  laeissa ja asetuksissa olevien Suomen aikaisemmasta
239:  yhteydestä Venäjän kanssa johtuneiden säännöksien
240:  kumoamiseksi, muuttamiskesi tahi oikaisemiseksi . . . . .                                      23.
241:      Eduskunnan anomus.
242: 
243:     Sivitysvaliokunnan mietintö n :o 4 määräralhan
244:  myöntämistä kansanopistojen avustamiseksi tarkoitta-
245:  van anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          24.
246: 
247:      Perustuslakivaliokunnan mietintö n :o 9 anomuseh-
248: . dotuksen johdosta, joka koskee ulkoasianvaliokunnan
249:   tehtävien määrittelemistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               25.
250: 
251:     Talousvaliokunnan mietintö n :o 13 anomusehdotuk-
252:  sen johdosta, joka koskee asukkaiden ja tehtaiden
253:  oikeuksien järjestämistä 'niillä kruunun tiloilla, jotka
254:  tehtaat ovat tilain '8isukk;aita sivuutt818n tehtaan käytön
255:  vuoksi verolle ostaneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                26.
256:     Eduskunnan anomus.
257:      Talousvaliokunnan mietintö n :o 14 anomusehdotuk-
258:  sesta, joka koskee varojen varaamista kuntien m®poli-
259:  tiikan toteuttamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  27.
260: 
261:      Laki_ ja talousvaliokunnan mietintö n :o 12 maan-
262:  omistajain vapauttamista velvollisuudesta rakentaa
263:  aitoja 1·autatien varsille koskevan anomusehdotuksen
264:  johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   28.
265:                                                                                                   9
266: 
267: 
268:     Laki- ja tiilousvaliokunnan mietintö n :o 13 kyydin-
269: pitokustannusten lcalliinaian korvausta vuosilta 1917-
270: 191.9 koskevan anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . .                                  20.
271: 
272:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö n :o 12 anomus-
273: ehdotusten johdosta, jonka- koskevat työkm)yttömyys- ja
274: 'lilln~uusvakuutulcsen toteuttnm istn . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         30.
275:     Eduskunnan 2liQmYs.
276: 
277:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n :o 14 ojitus-
278: lautakuntien asettamista koskevan anomusehdotuksen
279: johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      31.
280:     Eduskunnan anomus.
281: 
282:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 15 maara-
283: rahan myöntämistä kunnallispäivien toimeenpanemista
284: vnrten koskevan anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . .                                     32.
285: 
286:     Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n :o 1 anomusehdo-
287: tuksen johdosta, joka koskee diplomaateiksi ja konsu-
288: leiksi aikavien opetusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  33.
289:     Eduskunnan anomus.
290: 
291:     Talousvaliokunnan mietintö n :o 16 anomusehdotuk-
292: sesta, joka koskee lisenssijät"jestelmän poistamista ja
293: tuonnin vapauttamista sekä Ka1tppa- ja teollisuuskomis-
294: sioonin lakkauttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  34.
295:     Eduskunnan anomus.
296: 
297:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n :o 16 majoitus-
298: rasituksen su·uruuden tutkimista ja korvaamista koske-
299: vien anomusehdotusten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            ali.
300:     Eduskunnan anomus.
301: 
302:    Sivity.svaliokunnan mietintö n :o 6 kotitalousopetta_
303: jaopiston perustamista koskevan anomusehdotuksen joh-
304: dosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     36.
305: 
306:    Sotilasasiainvaliokunnan mietintö n :o 6 edustaja
307: Nix'in y. m. anomusehdotuksen johd~sta, joka tarkoittaa
308: toimenpiteisiin ryhtymistä sotilasrasituksen tasoittami-
309: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   37.
310:   10
311: 
312:     Talousvaliokunnan mietintö n :o 17 anomusehdotuk-
313: sesta, joka koskee niitä perusteita, joita on noudatettava
314: sopimuksia tehtäessä valtiolaitoksen ja yksityisten
315: liikenneyritysten välillä . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . .            38.
316: 
317:    Sivitysvaliokunnan mietintö n :o· 7 anomusehdotuk-
318: sen johdosta, joka tarkoittaa 1)altion kv,stannustoimiston                               •
319: pe1·ustamista oppi- ja opetusvälineiden hankkimiseksi
320: kansakouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       39.
321: 
322:     Talousvaliokunnan mietintö n :o 18 anornusehdotuk-
323: sesta, joka koskee lahjoitusmaista muodostettnien Wojen
324: yhteismetsien lnnastamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 40.
325: 
326:     Työväenasiainvaliokunnan mietintö n :o 14 anomus-
327: ehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa maamJiT.ielystyö-
328: t>äen asnnto-olo:ien bdlt'imista, ja kol';irtamista . . . . . . . . . .                      41.
329: 
330: 
331: 
332:      Suomen Eduskunnan päätös.
333: 
334: 
335: 
336:      Asi al uettelo.
337: 1
338:      1919 Vp. ~V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
339: 
340: 
341: 
342: 
343:                 Työväenasiainvaliokunnan
344:             m i e t i n t ö N:o ö eduskuntaesitysten joh-
345:             dosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi työ-
346:             ajasta maa- ja kotitaloudessa.
347: 
348:    Eduskunta on Työväenasiainvaliokunnan valmistelta-
349: vaksi lähettänyt ed. Lohen y. m. eduskuntaesityksen N :o 42,
350: joka sisältää ehdotuksen laiksi työajasta maataloudessa,
351: sekä ed. Paasivuoren y. m. eduskuntaesityksen N :o 43 työ-
352: ajasta maa- ja kotitaloudessa.
353: 
354: 
355:     Marraskuun 27 pa1vana 1917 annettu laki kahdeksan
356: tunnin ,työajasta ei koske koti taloutta, maanviljelystä ja sen
357: sivuelinkeinoja eikä välittömästi maatalouden yhteydessä
358: toimitettavia töitä. Hyväksyessään mainitun lain vuoden
359: 1917 ensimäisillä valtiopäivillä eduskunta katsoi, että näillä
360: aloilla vallitsevat erikoiset työolot eivät työaikaan nähden
361: olleet järjestettävissä tämän lain puitteissa.
362:     Voimassa olevassa lainsäädännössä ei maataloudessa käy-
363: tettävästä työajasta ole muuta säännöstä kuin torpan, lam-
364: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrau'ksesta 12 päivänä
365: maaliskuuta 1909 annetun asetuksen 19 § :n 2 momentissa
366: oleva määrä:ys, ettei vuokrasopimuksen nojalla suoritettava
367: päivätyö, ruoka-aikoja lukuunottamatta, ·saa olla pitempi
368: kuin enintään yksitoista tuntia kuutena kesäkuukautena ja
369: keskimäärin yhdeksän tuntia muina kuukausina.
370:     Alote työajan järjestämiseksi lainsäädännön kautta maa-
371: ja kotitaloudessa tehtiin eduskuntaesityksen muodossa jo
372: vuoden 1917 ensimäisillä valtiopäivillä, mutta asiaa ei eh-
373: ditty valiokunnassakaan käsitellä loppuun .. Seuraavilla val-
374: 2    1919 Vp.- V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
375: 
376: tiopäivillä uudistettiin tämä alote kahtena eduskuntaesityk-
377: senä ja työväenasiainvaliokunta laati asiassa mietinnön, jota
378: Eduskunta ei kuitenkaan vuonna 1918 puhjenneen kapinan
379: vuoksi ehtinyt käsitellä.
380:     Samat syyt, joiden vuoksi on katsottu tarpeelliseksi lailla
381: rajoittaa työaikaa käsityö- ja tehdasliikkeiden sekä niihin
382: verrattavien muiden liikkeiden alalla samoinkuin erinäisten
383: laitosten töissä, vaativat Valiokunnan käsityksen mukaan,
384: että t;röaika myöskin maatalouden alalla saadaan työväen-
385: suojelusnäkökohtia silmällä pitäen lailla säännöstellyksi:
386: Työaika maataloudessa on meillä viime aikoihin asti ollut
387: monesti kohtuuttoman pitkä. Nyttemmin on maanviljelys-
388: alalla varsinkin ~aau eteläosissa työaikaa melkoisesti ly-
389: hennetty, ja on se joissakin paikoin ollut keskimäärin ikah-
390: deksantuntinenkin. Työajan lyhennyksen vaatimusta on
391: puolustettu sillä, että maataloudessakin työntekijän työ on
392: raskasta ja rasittavaa. Sitä paitsi vaatii nykyinen aika, että
393: myöskin tällä työalalla toimivilla henkilöillä on riittävästi
394: tilaisuutta yhteiskunnallisten ja sivistyselämi\,än kuuluvien
395: asioiden seuraamiseen sekä yleensä huolenpitoon henkisestä
396:                                                      ...
397: kehityksestään. Erittäin on vielä otettava lukuun se tärkeä
398: seikka, että työajan lyhetessä teollisuuden ja muun liiketoi-
399: minnan alalla työväkeä tulee entistä lukuisammin siirty-
400: mään pois maataloustöistä, jollei työaikaa tälläkin alalla
401: saada lailla rajoitetuksi kohtuulliseen määrään.
402:     Toiselta puolen on kuitenkin olemassa siksi oleellinen ero
403: työn laatuun ja rasittavaisuuteen nähden teollisuus- ja maa-
404: taloustyön välillä, että työajan rajoituksessa maatalouden
405: alalla ei ole mentävä yhtä pitkälle kuin tehd·as- ja ammatti-
406: työssä. Maanviljelystyö toimitetaan enimmäkseen raittiin
407: luonnon helmassa, jotenka työntekijää ei uhkaa läheskään
408: sama terveydellinen vaara, mitä huorrossa, epäpuhtaassa il-
409: massa suoritettu tehdastyö tuottaa. Työaikaa ei voida maa-
410: taloudessa yleensä käyttää niin tarkkaan kuin teollisuus-
411: työssä. Esimerkiksi hevosia lepuutettaessa tai kuormanve-
412: dosta palattaessa tulee ajajaUe ylimääräistä lepoa. Koti-
413: eläinten hoidossa taasen on katsottava, etteivät eläimet kärsi
414:                    Työaika maataloudessa.
415: 
416: hoitoa odotellessaan. Myöskin on lainsäätäjän katsottava,
417: ettei karussa maassamme, jossa maatalous muutenkin saa
418: taistella suuria vaikeuksia vastaan, sen asemaa liiaksi vai-
419: keuteta säätämällä työaika niin lyhyeksi, että pohjoisessa
420: ilmanalassamme ei sillä voida tulla toimeen. On otettava
421: huomioon, että maanviljelysalalla tärkeät työt ovat suori-
422: tettavat usein lyhyen ajan kuluessa; niitä on mahdotonta
423: mielin määrin siirtää toiseen aikaan. - Kotitalous, jolla kau-
424:  pungeissa ja useissa tapauksissa maaliakaan ei ole oleellisua
425:  yhteyttä maatalouden kanssa, on katsottu olevan sillisi eri-
426:  koisessa asemassa ja työajan pituuteen nähden siksi vai-
427:  keasti säännösteltäNissä, että tämän asian järjestäminen ei
428:  käy päinsä käsiteltäV'änä olevan lain puitteissa. Näitä nä:kö-
429:  kohtia silmällä pitäen on Valiokunta asettunut pääasiallisesti
430:  ed. I.~ohen y. m. asiassa tekemän eduskuntaesityksen kan-
431:  nalle.
432:       Valiokunta on lakiehdotuksel'lsaan ottanut huomioon
433:  kaikki maatalousry hmät, koska ei ole näyttänyt olevan riit-
434:  tävää syytä, käsittelyn pohjana olleen ed. Lohen y. m. ehdo-
435:  tuksen mukai,sesti, sulkea lain piiristä pois niitä maat•alouk-
436:  sia, joissa on säännöllisesti vähemmän kuin kolme palkka-
437:  työläistä. Sen sijaan on katsottu asianmukaiseksi rajoittaa•
438:  lain ulottuvaisuus suojeluksen alaisiksi saatettaviin henkilö-
439:   ryhmiin nähden siten, että laki tulisi koskemaan vain varsi-
440:   naisia työläisiä, joten sen ulkopuolelle jäisivät' työn suoritta-
441:   mista valvovat isännöitsijät, emännöitsijät sekä maa- ja
442:   karjatalouden työrrjohtajat. Valtion, kuntien ja seurakun-
443:   tien harjoittama maatalous tulisi luonnollisesti myös kuu-
444:   lumaan tämän lain alle.
445:        :M:itä työaikaan tulee, on V aliakunta asettunut sille kan-
446:   nalle, että työntekijää ·ei maanviljelyksessä, kasvi- ja puu-
447:   tarhanhoidossa, metsänhoidossa ja näiden elinkeinojen yh-
448:   teydessä tapahtuvissa erinäisissä töissä olisi lupa pitää sään-
449:   nöllisessä työssä enempää kuin keskimäärin yhdeksän tun-
450:   tia vuorokaudessa. Vuodenaikojen vaatimukset huomioon
451:    ottaen on maanviljelijälle kuitenkin tahdottu jättää oikeus
452:    järjestää työaika viitenä kuukautena kymmentuntiseksi,
453: 4:   1919 V p. -   V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N :o 1.
454: 
455: mutta sillä edellytyksellä, että työaika muina kuukausina
456: vastaavasti lyhennetään. Mikäli ylityö käy välttämättö-
457:  mäksi, olisi sen teettämistä sallittava enintään kuusi tuntia
458:  viikossa, ei kuitenroaan enempää kuin sataneljäkymmentä
459:  tuntia vuodessa, mutta siihen olisi saatava työntekijän suos- ·
460: tumus; Ylityöstä olisi suoritettava korotettu palkka, josta
461: lakiehdotuksessa on lähemmät määräykset. Kotieläinten
462: hoidon erikoisasemaan nähden maataloudessa on pidetty
463:  kohtuullLsena, että säännöllinen työaika olisi säädettävä
464: keskimäärin yhdeksäksi tunnirosi vuorokaudessa kautta vuo-
465: den, kuitenkin enintään kuudeksikymmeneksikolmeksi tun-
466: niksi viikossa.
467:      Maataloudenkin alalla on pidetty tarpeellisena riittävän
468: jokaviikkoisen ja yhtäjaksoisen lepoajan myöntämistä työn-
469: tekijälle. Milloin tätä vähintään kolmeksikymmeneksi tun-
470: niksi ehdotettua vapautta on mahdotonta järjestää sunnun-
471: iain ajaksi tai muunakaan viikon päivänä yhtäjaksoisesti,
472: .olisi vapaapäivän osalle tuleva työaika korvattava vastaa-
473: valla työvapaudella korkeintaan kahtena viikonpäivänä.
474:      Maatalouden erikoisasema vaatii kuitenkin joitakin poik-
475: keuksia edellä ehdotetusta säännönmukaisesta työajasta. Pi-
476: temmän työajan teettämiseen tällaisissa poikkeustapauksissa
477: fJlisi yleensä vaadittava työntekijän suostumus. Ainoastaan
478: karjan keskuudessa sattuvain tapaturma-, synnytys-, sai-
479: raU.S- ja kuol~mautap.austen aiheuttamassa. työssä on Valio-
480: kunnan mielestä tarpeellista pidättää työnantajalle oikeus
481: välttämättömien töiden teettämiseen työntekijän suostu-
482: musta kysymättä.
483:      Lain valvonta olisi V aHokunnan mielestä uskottava kun-
484: nallisilla ammattientarkastajille, koska sellainen viranomai-
485: nen on ammattien tarka.stuksesta 18 päivänä elokuuta 1917
486: annetun asetuksen 4 § :n mukaan, sellaisena kuin ·se muu-
487: tettuna kuuluu 9 päivänä syyskuuta 1918 annetussa laissa,
488: asetettu jokaiseen kuntaan.
489:      Valiokunnan ehdottamiin rangaistusmääräyksiin nähden
490: on otettava huomioon, että työaikaa. koskevain lakimääräys-
491: ten rikkominen ei maataloudessa voi muodostua seurauksil-
492:                   Työaika maataloudessa.                    5
493: 
494: taan niin laajakantoiseksi kuin teollisuuden alalla, eikä sen
495: vuoksi maatalouden eri a.loilla näytä olevan syytä käyttää
496: lain suo~aksi niin ankaraksi muodostuvaa rangaistusuhkaa,
497: kuin laki kahdeksan tunnin työaja.sta sisältää. Kun kui-
498: tenkin esillä olevan lain rangaistusmääräyksiä laadittaessa
499: on jossakin määrin pidettävä silmällä, että rangaistuksen
500: kovuus riippuu siitä, miten laajalti työaikamääräyksiä on
501: rikottu, ja että rangaistuksen, tarpeen niin vaatiessa, tulee
502: olla riittävän all'kara, on Valiokunta ottanut la.kiehdotuk-
503: seen, tässäkin kohden yhtyen käsittelyn _pohjana olevaan
504: alotteeseen, näiden määräysten rikkomisesta eri ranga.istus-
505: asteik~oja.
506:       Sen lisäksi, mitä edellä on esitetty lakiehdotuksen ylei-
507:  siin periaatteisiin nähden, katsoo V aliakunta vielä olevan
508:  syytä kiinnittää huomiota seuraaviin ·lakiehdotuksen koh-
509:  tiin.
510:       Pohjois-Suomessa harjoitettavassa poronhoidossa kysy- 1 §.
511:  mykseen tuleva työaika olisi Valiokunnan mielestä jätettävä
512:  tästä laista riippumattomaksi.
513:      Maatalouden alalla {)n Valiokunnan mielestä asianmu- 2 ~
514:  kaista, että säännölliseen työaikaan luetaan se aika, mikä
515:  kuluu varsinaiselle työpaikalle mentäessä työnantajan mää-
516:  rä.ämästä lähtöpaikasta, mutta ei sitä vastoin paluumatkaan
517:  tarvittavaa aikaa.
518:      V aliakunta on pitänyt tar,Peellisena nimenomaan mai-
519: .nita, että työaikaan nahden ·ehdotetut määräykset tulisivat
520:  koskemaan myöskin verotyöpäivän suorittajaa.
521:       Ylityöstä olisi suoritettava riittävä palkan korotus. 3 §.
522:  Tämä korotus on Valiokunnan ehdotuksen mukaan vii~i­
523:  kymmentä prosenttia varsinaisesta työpalkasta kahdelta
524:  ensimäiseltä tunnilta ja sen jäiestä sata prosenttia. Tällais-
525:  ten tapausten tullessa kysymykseen· työaika on siksi pitkä,
526:  ettei näitä korotuksia voitane pitää kohtuuttomina.
527:      Kun työntekijäin palkkaus puheena olevilla työaloilla
528:  suureksi osaksi vielä suoritetaan luonnossa, on Valiokunta
529:  katsonut tarpeelliseksi ottaa lakiehdotukseen säännöksen
530:  siitä, että ylityöpalkan perustetta määrättäessä on otettava
531:      6    1919 Vp.- V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
532: 
533:       lukuun myöskin tällä tavoin suoritettavat ·palkkaedut paitsi
534:       asuntoa, lämpöä ja valoa silloin, kun työntekijä asuu 'työn-
535:       antajan kanssa yhteisessä huoneustossa.
536: 6 §.      Näil'lä työaloilla 'kysymykseen tulevan työn laatuun nah-
537:       den on Valiokunta, alotteisiin yhtyen,, ehdottanut, että työ
538:       on keskeytettävä välillä ainakin kerran ruokailu- tai lepo-
539:       hetkeä varten silloin, kun työaika vuorokaudessa on vähin-
540:       tään kuusi tuntia.
541: s §.      Poikkeus tässä laissa ehdotetusta työrujasta olisi Valio-
542:       kunnan mielestä työntekijän suostumuksella ja pakottavien
543:       syiden vaatiessa sallittava myöskin niin saiJlotussa, askare-
544:       työssä, 'kuten työntekijän ajettavina olevien hevosien hoi-
545:       dossa, pienemmissä ajokalujen korjauksissa ja niihin ver-
546:       rattavissa pikkutoimissa, ·kos'ka tällainen lyhytaikainen yli-
547:       työ on maalaisoloissa usein aivan välttämätön.
548: 9 §.      Kun tämän lain alaisilla työntekijöillä .tulee olla mahdol-
549:       lisuus tarvittaessa saada tieto lain säännöksistä sekä siitä,
550:       minkälaiseksi säännöllinen työaika lain perusteella on työ-
551:       paikassa määrätty, olisi sekä laki että tiedonanto käytän-
552:        nössä olevasta työtuntijärjestelmästä työnantajan toimesta
553:        pidettävä sopivalla paikalla työntekijäin nähtävinä.
554: 13 §.     Nykyisissä oloissa on Valiokunta pitänyt sopivimpana,
555:       että uusi laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1920.
556: 
557:          Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
558:      taen ehdottaa,
559: 
560:                      että Eduskunta hyväksyisi lain työajasta
561:                   näin kuuluvana:
562:                   Työaika maataloudessa.                      7
563: 
564: 
565: 
566:                            Laki
567:                   työajasta maataloudessa.
568: 
569:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
570: 
571:                              1 §.
572:     Tämän lain alaisia ovat alempana mainitut (Poist.) työ-
573: alat, mikii:li niissä, lukuunottamatta (Poist.) isännöitsijöitä,
574: emännöitsijöitä sekä maa- ja karjatalouden työnjohtajia,
575: käytetään palkkatyöläisiä:
576:     1) maanviljelys;
577:     2) kotieläinten hoito;
578:     3) kasvi- ja puutarhanhoito;
579:     4) metsänhoito;
580:     5) edellä mainittujen elinkeinojen yhteydessä tapahtuva:
581:     a) maatalous-, puutarha- ja metsäntuotteiden jalostus;
582:     b) koneiden ja työvä:lineiden valmistus, korjaus ja
583: hoito; ja
584:     c) rakennusten, teiden ja si1tain rakentaminen ja kun-
585: nossapito;· sekä
586:     6) muut työalat, jotka ovat yllä mainittujen veroisia.
587:     Laki ei koske Pohjois-Sttomessa harjoitettavaa poron-
588: hoitoa.
589:                              2 §.
590:     Työntekijää el. saa 1 §:n momentin 1), 3), 4), 5) ja 6)
591: kohdassa mainituilla työaloilla pitää säännöllisessä työssä
592: enempää kuin keskimäärin yhdeksän tuntia vuorokaudessa.
593: Kuitenkin saa työaika enintään viiden kuukauden aikana
594: olla kymmenen tuntia vuorokaudessa eli kuusikymmentä
595: tuntia viikossa.
596:     Työntekijää saa 1 § :n 1 momentin 2) kohdassa maini-
597: tuilla sekä niiden veroisilla työaloilla pitää säännöllisessä
598: työssä keskimäärin yhdeksän tuntia vuorokaudessa ja enin-
599: tään kuusikymmentakolme tuntia koko viikossa.
600: 8   1919 Vp. - V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 1.
601: 
602:     Kun työpaikalle on kuljettava työnantajan määräämästä
603: lähtöpaikasta, suoritetaan menomatka työajalla.
604:     Mitä tämän pykälän 1 ja 3 momentissa on työa~kaan
605: nähden säädetty, koskee myös verotyöpäiväin suorittajaa.
606: 
607:                               3 §.
608:     Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :ssä mainitaan, sallittakoon
609: väittämättömän tarpeen niin vaatiessa työntekijää hänen
610: suostumuksellaan pitää ylityössä enintään kuusi tuntia vii-
611: kossa, ei kuitenkaan enempää kuin sataneljäkymmentä tun-
612: tia vuodessa.
613:     Ylityöstä, mikä tehd:ään päivittäisen työsop:imuksessa
614: määrätyn työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimäiseltä
615: tunnilta vähintään viidellakymmenellä ja sen jäiestä vähin-
616: tään sadalla prosentilla korotettu palkka.
617:     Ylityöpa1kan perustetta määrättäessä on myöskin luon-
618: nossa suoritettavat palkkaedut otettavat lukuun paitsi asun-
619: toa, lämpöä ja valoa silloin, kun työntekijä asuu työnantajan
620: kanssa samassa huoneustossa.
621: 
622:                             4 §.
623:     Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai muu vaara uhkaa
624: tahi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttämi-
625: nen aiheuttaisi tavaran tai raaka-aineen pilaantumisen tai
626: hukkaantumisen, saa 2 ja '3 § :ssä säädettyjä työaikoja,
627: mikäli nuo seikat vaativat, kohtuullisesti pidentää, ei kui-
628: tenkaan kauemmin kuin kahden v:iikon aikana. Sellaista
629: hätätyötä ei lueta 3 § :ssä mainittuun ylityöaikaan.
630:     Mitä 3 § :n 2 ja 3 momentissa on säädetty ylityöstä
631: maksettavasta palkasta, soveHettakoon myös tällaiseen hätä-
632: työhön.
633:                              5 §.
634:     Sunnuntain ajaksi tai muuksi viikon päiväksi on työn-
635: tekijälle annettava vähintään kolmekymmentä tuntia kestä-
636: vä yhtäja:ksoinen vapaus työstä, paitsi 4 §:ssä mainituissa
637: tapauksissa.
638:                   Työaika maataloudessa.                    9
639: 
640:     Niissä töissä, joissa ei voida täydellistä yhtäjaksoista
641: vapa"9-tta antaa, on vapaapäivän osalle tuleva työaika korvat-
642: bwa vastaavalla työvapaudella korkeintaan 1rahtena viikon
643: päivänä.
644:                              6 §.
645:     Jos työaika vuorokaudessa on kuusi tuntia tai pitempi,
646: on työ välillä ainakin kerran ruokailu- tai lepohetkiä varten
647: keskeytettävä vähintään puoleksi tunniksi.
648:     Ruokailu- ja lepohetkiä älköön luettako työajaksi.
649: 
650:                              7 §.
651:     Tehdyistä yli- ja hätätöistä sekä näistä maksetuista
652: pa'lkoista on työnantaja velvollinen pitämään luetteloa, joka
653: vaadittaessa on näytettävä tämän lain noudatta~mista valvo-
654: valle viranomaiselle.         ·
655: 
656:                               8 §.
657:     Poikkeuksia tässä laissa säädetystä työajasta sallitaan
658: karjan keskuudessa sattuvain tapaturma-, synnytys-, sai-
659: raus- ja kuolemantapau!Jten aiheuttamassa työssä sekä työn-
660: tekijän suostumuksella ja kun pakottavat syyt niin vaativat:
661:     a) tilapäisillä matkoilla;
662:     b) kauempana olevilta ulkopalstoi1ta tapahtuvissa ajo-
663: töissä;
664:     c) kauempana ulkopalstoilla kesän aikana suoritetta-
665: vassa kotieläinten hoidossa; sekä
666:     d) askaretyössä, kuten työntekijän ajettavina olevien
667: hevosien hoidossa, pienemmissä ajokalujen korjauksissa ja
668: niihin verrattavissa pikkutoimissa.
669: 
670:                              9 §.
671:    Työnantajan toimesta on tämä laki ja tiedonanto käy-
672: tännössä :olevasta työtuntijärjestelmästä pidettä;ä sopivalla
673: paikalla nähtävänä.
674:                            10 §.
675:     Tämän lain noudattamista valvovat kunnalliset ammat-
676: tientarkastajat ( poist.).
677: 10    1919 Vp.- V. .M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
678: 
679:                            11 §.
680:    Työnantajaa tai hänen sijaistaan, joka rikkoo tämän lain
681: työaikaa koskevia määräyksiä, rangaistakoon, jos liikatyö-
682: hön on käytetty vähemmän kuin viisi työntekijää, vähin-
683: tään kahdenkymmenen ja enintään sadan markan sakolla,
684: sekä jos työhön on käytetty viisi työntekijää tai enemmän,
685: vähintään viidenkymmenen ja enintään tuhannen markan
686: sakolla taikka, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttaNai
687: tahi rikkomus uusitaan, edellisessä mpauksessa vähintään
688: kahdenkymmenen ja enintään viidensadan markan salrolla
689: sekä jälkimäisessä tapauksessa vähintään sadan ja enintään
690: kahdentuhannen markan sakolla.
691:    Jos työnantaja tahi hänen sijaisensa muulla tavoin rik-
692: koo tämän lain määräyksiä, rangaistakoon enintään kahden-
693: sadan markan sakolla.
694: 
695:                           12 §.
696:    Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta ja
697: valvonnasta antaa Valtioneuvosto.
698: 
699:                              13 §.
700:     Tämä laki, jolla kumotaan torpan, lampuotitilan ja mäki-
701: tupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909
702: a.nnetun a,setuksen 19 § :n 2 momentti, astuu voimaan 1 päi-
703: vänä tammikuuta 1920.
704: 
705:      Helsingissä, 13 päivänä toukokuuta 1919.
706: 
707: 
708:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
709: W uorimaa, varapuheenjohtaja Sarlin, jäsenet Aalto, M.
710: Erich, A. Furuhjelm, Halme, Latvala, Lehtinen, Leinonen
711: (osittain), Paasivuori (~sittain), Palmgren, Pilkka, Saari-
712: kivi, Särkkä, Törmä (osittain) ja Westennen sekä varajäse-
713: net Gebhard, Sillanpää ja Wirtanen,
714:                         Vastalause I.                       11
715: 
716: 
717: 
718: 
719:                     Vastalauseita.
720:                               I.
721:      Koska esilläolevassa as1assa emme ole voineet tärkeim-
722: missä kohdissa yhtyä valiokunnan enemmistön omaksumaan
723: kantaan olemme pakotetut vastalauseessamme esittämään
724: seuraavaa:
725:      Valiokunnan ·enemmistö on aivan tarpeettomasti kah-
726: dessa suhteessa supistanut lain piirin liian ahtaaksi. Ensiksi
727: on lain ulkopuolelle jätetty kaikki puheenaolevilla aloilla
728: työskentelevät ,isännöitsijät, emännöitsijät sekä maa- ja
729: karjatalouden työnjohtajat" silloinkin, kun nälmä säännölli-
730: sesti ottavat osaa ruumiilliseen työhön . Täten siis nämä
731: jätetään lain suojelusmääräysten ulkopuolelle, vaikka ne
732: olisivat yhtä hyvin sen tarpeessa, kuin heidän toverinsakin,
733: joilla ei ole sellaisia arvonimiä, vaikka näiden ,työnjohta-
734: jien" asemac ei itse asiassa -ole muu kuin tavallisen työläisen
735: asema. Siten on myöskin varattu tilaisuus melkein rajatto-
736: masti kiertää lakia ja vaikeuttaa sen valvontaa.
737:      Toiseksi on lain ulkopuolelle kokonaan jätetty kotitalou-
738: dessa työskentelevät työläiset sekä kaupungeissa että maalla.
739: Tätä merkillistä tekoa perustellaan sillä, ettei kotitaloudella
740: kaupungeissa ei ole mitään tek~mistä: maatalou~en kanssa,
741: eikä myöskään maalla kotitaloudella ole sellaista yhteyttä
742: maatalouden kanssa, että se kuuluisi tämän lain alaisuuteen
743:  ja että kotitalousalalla on muka mahdotoin järjestää työ-
744:  päivää. Vaimka myönnämmekin, ettei kaupunkilaisten koti-
745:  taloudella ole yleen·sä oleellista yhteyttä maatalouden kans-
746:  sa, niin on sitävastoin kotitalous maalla suoranaisessa yhtey-
747: dessä maatalouden kanssa, sillä maalla on usemmiten mah-
748: 12   1919 Vp. -   V. M. -   Eduskuntaesity~miet. N :o 1.
749: 
750: 
751: dotoin vetää selvää rajaviivaa koti-, maa- ja' karjatalou-
752: dessa työskentelevien välillä, koska suurta osaa työläisiä
753: käytetään tarpeen vaatiessa mill:oin missäkin kysymyksen
754: alaisissa töissä. Kotitalous sisältyi toiseen valiokuntaan lä-
755: hetetyistä eduskuntaesityksistä, eikä valiokunnan enem-
756: mistö, hylätessään kotitalouden, ole voinut millään pätevillä
757: syillä osottaa, että työajan järjestely !kotitaloudessa olisi
758: puheenaolevan lain mukaan voitu yhtä hyvin säännöstellä
759: kuin maataloudessakin, jos vaan olisi ollut hyvää tahtoa.
760: Säännöstelyn poisjättäminen kotitaloudessa johtuikin käsi-
761: tyksemme mukaan enemmistölle luontaisesta vastenmi~li­
762: syydestä koko täm'änsuuntaista lainsäädäntöä vastaan,
763: eikä mistään todellisista esteistä. Tämmöisestä menettelystä
764: on seurauksena, että tällä alalla työskentelevät kymmeniin
765: tuhansiin nousevat työläisjoukot jäävät kokonaan työaikaan
766: nähden vaille sitä lain suojaa, josta muut työläiset pääsevät
767: osalliseksi. Sitä paitsi aiheuttaa se maalla suuria ristiriitoja
768: ja erimielisyyksiä lain tulkinnassa ja tekee lain noudatta-
769: misen valvomiseen suureen osaan työläisiin nähden mahdot-
770: tomaksi. Seurauksena tietenkin on asian uudellen eri alot-
771: teena esille tuleminen, sillä ei Eduskuntakaan voi sellaista
772: vaatimusta millään järkisyillä kieltää.
773:     'l'oinen valiokunnan enemmistön tekemistä päävirheistä
774: on työajan säännösteleminen liian pitkäksi. Tämän alan
775: työläisillä on aivan yhtä pätevät syyt vaatia työajan pisim-
776: mäksi rajaksi kahdeksaa tuntia kuin muillakin työläisillä,
777: eikä siihen ole lainkaan voittamattomia esteitä, kun lakiin
778: sisällytetään tarpeelliset soveltamismääräykset, kuten edus-
779: taja Paasivuoren y. m. alotteessa oli tehty. Siinä oli tehty
780: maanviljelyksessä, kasvi- ~a puutarhanlhoidossa y. m. s.
781: töissä kesän aikana 9-tunnin työaika sekä kiireimpänä ai-
782: kana 9 1 / 2 tunnin työaika mahdolliseksi, kunhan vain työ-
783: päivän pituuden keskimääräksi ympäri vuoden tuli 8
784: tuntia. Iåsäksi oli siinä kotitaloudessa ja kotieläinten hoi-
785: dossa tehty 8 tunnin työpäivän käyttäminen mahdolliseksi
786: kaikkina seitsemänä viikon päivänä, määräämällä viikko-
787: tuntien luku 54:ksi. Ja kun ottaa huomioon, että näiden
788:                         Vastalause I.                        13
789: 
790: kaikkien alojen varalle oli otettu lukuun suuret Dfäärät poik-
791: keuksia, jotka kaikki oli jätetty lain ulkopuolelle, niin ei
792: käy ensinkään väittäminen, ettei se säännöstely olisi ollut
793: oleviin oloihin kyllin soveltuva ja mahdollinen toteuttaa,
794: vaikkapa myönnettäisiinkin, että maa- ja kotitaloudessa on
795: työajan säännösteleminen paljoa vaikeampaa kuin niillä
796: aloilla, jotka kuuluvat lain kahdeksan tunnin työajasta alai-
797: seksi.
798:     Meillä on jo varsin hyvällä menestyksellä kokeiltu
799: useilla paikkakunnilla aikaisemmin sellaisella työajalla, jota
800: me olemme ehd-ottaneet, ilman että maanviljelys ja yleensä
801: maataloustuotanto siitä olisi kärsinyt. Valiokunnan enem- ·
802: mistö on väitt~nyt, ettei maatalous muka kannata jos työ-
803: aika lyhennetään edustaja Paasivuoren y. m. tekemän edus-
804: kuntaesityksen mukaiseksi, mutta tuota väitettä ei valio-
805: kunnan enemmistö ole voinut millään pätevillä syillä todis-
806: taa. Sama väite on ,enneJekin maanomistajain taholta tehty
807: kun on ollut kyseessä työajan lyhentäminen maataloudessa,
808: mutta kun olojen kehitys on johtanut työajan lyhenemiseen,
809: ei kukaan ole jälkeenpäin väittänyt maatalouden siitä kärsi-
810: neen. Tästä on valiokunnall enemmistökin tietoinen, mutta
811: siitä huolimatta he pitivät edelleen kiinni työläisille ·epä-
812: edullisemmasta ehdotuksesta, jossa työpäivän pituuden !keski-
813: määräksi tulee 9 tuntia. Kun nyt jo on varsin huomatta-
814: vassa määrin voitu ilman lainsäädäntöä päästä melkoista
815: lyhempään työaikaan, niin epäilemättä tämmöinen lainsää-           ·t
816: däntö antaisi työnantajille aihetta työpäivän jatkamisyri-
817: tyksiin, joista taas olisi seurauksena IUaatalouden alalla ko-
818: konainen sarja työtaisteluita, vaikka tämän lainsäädännön
819: yhtenä tarkoituksena on niiden estäminen. Tämän välttä-
820: miseksi ja yleensä tälläkin alalla jonkinlaisten parannusten
821: aikaan saamiseksi ei siis missään tapauksessa olisi mentävä
822: työnantajien luulotellussa etujen valvomisessa sen pitem-
823: mälle kuin mitä me olemme ehdottaneet.
824:     Kolmannessa pykälässä ehdottaa valiokunnan enemmistö,
825: ettei ylityöpalkkaa 'Ole suoritettava sellaisesta luonnossa suo-
826: ritettava:sta palkkaedusta, mihin kuuluu asunto, lämpö ja
827: 14   1919 Vp.- V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
828: 
829: valo silloin 'kun ·työntekijä asuu työnantajan luona samassa
830: huoneustossa. Tästä olisi seurauksena, että suuri joukko työ-
831: läisiä jäisi pienemmälle paLkalle, kun h~ ylityötä tehdessään
832: jäisivät vaille siitä saatavaa palkkaa korotuksineen ja siten
833: huonompaan asemaan kuin muut tämän lain alaiset työläi-
834: set. Tämä kohta laista olisi siis välttämättömästi poistet-
835: tava.
836:      Kahdeksannessa § :ssä olevista poikkeuksista ovat eräät
837: lain tarkoitukselle hyvin haitalliset. Niinpä esim. d-kohta,
838: koskeva n. s. askaretyötä, on hyvin epämääräinen ja tarjoaa
839: mitä suotuisimman mahdollisuuden tehdä lain suojaava mer-
840: kitys aivan olemattomaksi. Kun tämän pykälän alkupuoli
841: vafiokunnan ehdotuksessa on semmoisenaan kovin väljä, niin
842: on välttämätöntä ettei sellaisia poikkeuksia kuin d-kohda'Ssa
843: mainitaan ole enää laissa sallittava .
844:      Samoin 11 § :ssä olevat rangaistussäännökset ovat ilmei-
845: s.esti liian lievät, joka seikka on o.~piaan vaikuttamaan tämän
846: alallaan aivan uuden lain noudattamisen vakiintumista. Kun
847: ottaa huomioon, ettei tämän lain noudattamisen valvomista
848: saada ainakaa.n lähimmässä tulevaisuudessa likimainkaan
849: tarkoitustaan vastaavaksi, ja että näillä aloilla ovat työläi-
850: setkin tavallista heikompia valvomaan lain noudattamista,
851: niin on ilmeistä, että jo yksin tämän pykälän tavaton kai-
852: nous on omiaan lain merkitystä suuressa määrin vähentä-
853: mään.
854:      Edelläolevan perusteella ehdotamme puheenaolevaan
855: lakiehdotukseen tehtävaksi seuraavat muutokset:
856: 
857: 
858: 
859: 
860:                            r.a ki
861:              työajasta maa- ja kotitaloudessa.
862: 
863: 
864:     Tämän lain alaisia ovat alempana mainitut työalat, mi-
865: käli niissä, lukuunottamatta isännöitsijöitä, emännöitsijäitä
866:                         Vastalause 1.                        16
867: 
868: ja muita sellaisia työnjohtajia, jotka eivät säännöllisesti ota
869: osaa ruumiilliseen työhön, 'käytetään palikkatyöläisiä:
870:     1) maanviljelys;
871:     2) kotieläinten hoito;
872:     3) kasvi- ja puutarhanhoito;
873:     4) metsänhoito;
874:     5) edellä mainittujen elinkeinojen yhteydessä tapahtuva:
875:     a) maatalous-, puutarha- ja metsäntuotteiden jalostus;
876:     b) koneiden ja työvalineiden valmistus, korjaus ja
877: hoito; ja
878:     c) rakennusten, teiden ja siltain rakentaminen ja kun-
879: nossapito;
880:      6) kotitalous; sekä
881:      7) muut työalat, jotka ovat yllämainittujen veroisia.
882:      Tämän lain säännökset eivät koske perheessä sattuvain
883: synnytys-, sairaus- ja kuolemantapausten välittömästi ai-
884: heuttamaa työtä.
885:      Laki ei myöskään koske Pohjois-Suomessa harjoitettavaa
886: poronhoitoa.
887:                                 2 §.
888:      Työntekijää ei saa 1 §:n momentin 1)-, 3)-, 4)- ja 5)-koh-
889: dassa mainituilla sekä niihin verrattavilla työaloilla pitää
890: säännöllisessä työssä enempää kuin keskimäärin kahdeksan•
891: tuntia vuorokaudessa. Kuitenkin saa työaika vuodenaikaiu
892: mukaan vaihdella seuraavalla tavalla:
893:     'joulu- ja tammikuulla 7 tuntia päivässä, ei kuitenkaan
894: enempää kuin 42 tuntia viikossa;
895:      helmi- ja marraskuulla 7 1 / 2 tuntia päivässä, ei kuiten-
896: kaan enempää kuin 45 tuntia viikossa;
897:      maalis- ja lokakuulla 8 tuntia päivässä, ei kuitenkaan
898: enempää kuin 48 tuntia viikossa;
899:      huhti- ja syyskuulla 8 1/ 2 tuntia päiväissä, ei kuitenkaan
900: enempää kuin 48 tuntia viikossa;
901:      touko- ja kesäkuulla 9 tuntia päivässä, e1 kuitenkaan
902: enempää kuin 51 tuntia viikossa;
903:      heinä- ja elokuulla 9 1 / 2 tuntia päivässä, 81 kuitenkaan
904: enempää kuin 54 tuntia viikossa.
905: 16 · 1919 Vp.- V. M.- Eduskuntaesitysmlet. N:o 1.
906: 
907:     Työntekijä saa 1 § :n 1 momentin 2) ja 6) kohdassa
908: mainituilla sekä niihin verrattavilla työaloilla pitää sään-
909: nöllisessä työssä keskimäärin 8 tuntia päivässä, ei kuiten-
910: kaan yhteensä enempää kuin 54 tuntia. viikossa, sunnuntai
911: ja juhlapäivät mukaan luettuna.
912:     Kun työpaikalle on kuljettava työnantajan määräämästä
913: lähtöpaikasta, suoritetaan matka työajalla.
914:     Mitä tä:~gän pykälän 1 ja 3 momentissa on säädetty, kos-
915: kee myös verotyöpäivän suorittajaa.
916: 
917:                           3 §:stä
918: olisi kolmannesta momentista poistettava loppuosa alkaen
919: sanasta ,paitsi asuntoa" j. n. e.
920: 
921:                      ..        8 §:stä
922: nli~i   poistettava d-kohta.
923:                             11 §.
924:     Työnantajaa -tai hänen sijaistaan, joka rikkoo tämän lain
925: työaikaa koskevia määräyksiä, rangaistakoon, jos liikatyö-
926: hön on käytetty vähemmän kuin viisi työntekijää vähintäin
927: kahdenkymmenenviiden markan ja enintään viidensadan
928: markan sakolla, ja, jos työhön on käytetty viisi työntekijää
929: tai enemmän, vähintään viidenkymmenen ja enintään kah-
930: dentuhannen markan sakolla taikka, jos asianhaarat ovat
931: erittäin raskauttavat tahi rikkomus uusitaan, edellisessä
932: tapauksessa vähintäan kahdenkymmenen ja enintään tuhan-
933: nen markan sakolla ja jälkimäisessä tapauksessa vähintään
934: sadan ja enintään viidentuhannen markan sakolla.
935: 
936:     Helsingissä, 13 päivänä toukokuuta 1919.
937: 
938: 
939:         Artturi Aalto.               Lyydia Saarik.ivi.
940:         A. Halme.                    Matti Paasivuori.
941:         J. Virtanen.                 M. E. Lehtinen.
942:                           Miina Sillanpää.
943:                         Vasta1ausc n.                          17
944: 
945: 
946: 
947: 
948:                                n.
949:     Ei ole onnellista koettaa koko maalle yhteisellä lailla
950: säännöstellä työaikaa ja siihen kuuluvia oloja maatalou-
951: dessa. Asianomaisille sopimuksentekijöille olisi pikemmin
952: suota va vapaus vast' edeskin sopia tässä lmhclin sillä tavoin,
953: kuin he havaitsevat itselleen Bdullisimmaksi. 'l'unnen suurta
954: epäilystä koko ·ehdotusta kohtaan, ja se lil'iiiintyy viehi, kun
955: erinäiset ehclobtkseen sisältyvät mäi:irä;~·kset ovat senlaatui-
956: bia. etiH niiden ,;oveltaminen tuottaisi käytänniissä tarpeetto-
957: mia hankaluuksia. Kun kuiienkaan ei ole paljon toiveita
958: siiHi, että tätä nykyä kiinnitettäisiin mitään huomiota sii-
959: hen pelkoon, jota minä ehdotnsta kohtaan tunnen, rajoitun            •
960: lmumauttamaan Yain seuraavaa:
961:      a § :n viimeinen momentti .:'äät1Hi, että ylityöpalkan pe-
962: rustetta määrätHiessä on myöskin luonnos.;;a suoritettavni
963: pnlkkaednt otettavat lukuun . .Tos ylityön tekij~i on maatorp-
964: pari, joka. tekee päivätyötä torpan vastikkeeksi, on mahdo-
965: tonta soYeltaa sellaista miläriiy,.;tii. Yhtä vähän voi 50      :n
966: korotustn antaa sellaisestn luonnosi'n suoritettavasta eclustn,
967: jona on ilmainen elatus tahi sii-hen nrrattava etu, esim. il-
968: mainen asunto, ilmaiset pnni ja ilmainen valo . .Joskin yli-
969: työtä joku kerta suoritetann, niin äskenmainitu;;sa bpauk-
970: sessa tuskin voi mitäiin lwrotustn antaa. Muonamiehelle,
971: joka palkkanksenaan nauttii sekH rahapalkkaa että mtwww,
972: voitaisiin muona {osin laskea ja muuttaa vastaavaksi raha-
973: määräksi työtuntia kohti, mutta siihen tarvittaisiin siksi
974:  laajoja la~kelmia, että ne m one~sn ta1)a nk:,;essa rn enii'i vät
975:  asianomaisen mahdollisuuksien yli.
976:      7 § :ssä määrätään, että tebdyistii yli- ja hätätöistä sekii
977:  näistä maksetuista palkoista on pidettävä luetteloa. 'reolli-
978:  cliHHlni!ohit'snkin. joi"'·a lmitenl,in on erit::i"et kirjnnpih-
979:      18     Wl9 Vp. __,V.~[.- .Bdltsl_i:unt.aesitysmiet. N:o 1.
980: 
981:      jät. on sellaisten luettelojen piio osoittnninnut hyvin mut-
982:      kikkaaksi. Suurimmalle osalle maatyönantajia on näiden
983:      luettelojen pito i;d~:käniiän heirHi n työalansa ulkopuoh•1la.
984:      On sC'nvuokiii kohtuutonta rasittaa heitä sellaisella tPlllii-
985:      \·iillä.
986:           Ylläesitetyn nojalla minulln on lmuuia ehdottaa,
987:                        että 8 ~:n viimeineu mome11fti j)()isf;cflni-
988:                    siin: ja
989:                        rttii niin ikään 7 § ]lrYistettaisi?:u.
990: 
991:           Hel~ing-is~ii,   lil päiviinii toulw1mnb 19UJ.
992: 
993: 
994:                                                   Axel Palmgren.
995: 
996: 
997:                                                                ~   ..,
998: ••
999: 
1000: 
1001: 
1002: 
1003:                 n(~1Rinki 1BJn. Valtiom:>uvoston kirjapaino.
1004:        1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
1005: 
1006: 
1007: 
1008: 
1009:                Lakivaliokunnan mietintö
1010:            N :o 5 eduskuntaesityksen johdosta laiksi Bi·
1011:            k.oslain 16 luvun 24 §:n kumoamisesta.
1012: 
1013:     Eduskunta on LakivaJiokunnan valmisteltavaksi lähet-
1014: tänyt ed. Arhon y. m. tekemän eduskuntaesityksen N :o 14
1015: laiksi Rikoslain 16 luvun 24 §:n kumoamisesta.
1016: 
1017: 
1018:     Eduskuntaesityksen tekijät väittävät, että kysymyksessä
1019: oleva Riikoslain säännös, joka on syntynyt tarkoituksessa
1020: saada. aikaan vastike painovapauslailla poistetulle ennakko-
1021: sensuurille, on lyhyenä voimassaoloaikanaan jo osoittautu-
1022: nut vaikutukseltaan turmiolliseksi ja yhteiskuntarauhaa
1023: häiritseväksi. Ollen laajempi kuin lakivaliokunnan 1905-
1024: 1906 vuoden ylimääräisillä valtiopäivillä painovapauslakia
1025: koskevan hallituksen esityksen yhteydessä hyväksymä rvas-
1026: taava pykälä, tekee sanottu säännös eduskuntaesityksen te-
1027: kijäin väitteen mukaan mahdottomaksi sivistysvaltioissa
1028: useinkin perustuslain voimalla vallitsevan lailsumisvapau-
1029: den ja oikeuden valtioelinten ja niiden tointen arvos-
1030: telemiseen. E·delleen ovat sanotussa säännöksessä esiin-
1031: tyvät käsitteet ,laillisen yhteiskuntajärjestyksen halvek-
1032: .simisen alaiseksi saattaminen" ja ,vaara yleis.elle jär-
1033: jestykselle" eduskuntaesityksen tekijäin mielestä niin epä-
1034: määräisiä ja yksinomaan ajatusperäisiä, että ne eivät so-
1035: vellu rangaista.van teon tunnusmerkeiksi, vaan antavat laa-
1036: jan käyttömahdollisuuden mielivallalle. Tällaisiin yksin-
1037:  omaan subjektiivisiin rikoksen tunnusmerkkeihin perustuen
1038: joutuu nimittäin rangaistusseuraamus riippumaan kokonaan
1039: tuomarin · persoonallisista mielijohteista siihen nähden,
1040: 2       1919 Vp. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
1041: 
1042: minkä esityksen tahi painotuotteen hän kulloinkin sattuu
1043: katsomaan yhteiskunnalle vaaralliseksi tai yhteiskuntajär-
1044: jestystä ja viranomaisia halventavaksi. Eduskunt3!esityk-
1045: sessä katsotaankin tästä johtuneen, että kysymyksessä ole-
1046: van lainkohdan nojalla annetut rangaistustuomiot ovat ol-
1047: leet erinomaisen erilaisia. Sitä 'Paitsi on Rikoslaissa jo en-
1048: tuudestaan moniaita sanotussa lainkohdassa tarkoitettuihin
1049: rikoksiin kohdistuvia rangaistusmääräyksiä, minkä ohella
1050: eduskuntaesityksen tekijät vielä huomauttavat, että kumot-
1051: tavaksi ehdotettu säännös ei ole yihdenmukainen Skandina-
1052: vian maiden vastaavan lainsäädännön kanssa sekä että se on
1053: omiaan aiheuttamaan selkkauksia myöskin sikäli, että voi-
1054: massa olevan painova'Pauslain 49 § :n säännöksen johdosta
1055: saattaa syntyä epätietoisuutta siitä, onko kihla•kunnanoi-
1056: keus laillinen oikeuspaikka kysymyksenalaista rikoslain-
1057: kohtaa sovellettaessa. Näillä perusteilla ehdotetaan edus-
1058: kuntaesityksessä Eduskunna.n hyvruksyttäväksi laki, jolla
1059: tämä Ri!koslain säännös kumottaisiin.
1060:      Tarkastaessaan eduskuntaesityksen perustelun päte-
1061: vyyttä, on Valiokunnan mielestä kiinnitettävä huomiota
1062: siihen, että esityksen aiheuttanut lainkohta kohdistuu
1063: ainoastaan sellaisten tietojen julkiseen esittämiseen tahi
1064: levittämiseen, jotka ovat ilmeisesti perättömiä. Sanalla
1065: ,ilmeinen" on lainsäädännössämme jo ennestään vakaantu-
1066: nut käytäntö ja tahdotaan sillä ilmaista sellaista asiain-
1067: tilaa, jonka selvyydestä ulkok01htaisen arvostelun mukaan ei
1068: mitään epäilystä voi olla olema.ssa. Säännös ei niin ollen
1069: lainkaan koske todenperäisten eikä edes todennäköisten tie-
1070: tojen julkaisemista, varkka levitetyt tiedot viimeksimaini-
1071: tussa ta~pauksessa sittemmin osottautuisivat perättömiksikin
1072:  eikä siis tarkoita tai saata estää valt:iioelinten toimenpiteit-
1073: ten asiallista arvostelemista, yhtä vähän kuin se myöskään
1074:  on esteenä lausuntovapauden ·oikealle käyttämiselle. Käsite
1075:  ,halveksimisen alainen" esiintyy j o ennestään Rikoslain 27
1076:                                      1
1077: 
1078: 
1079:  luvussa, jonka säännöksiä sitä paitsi on sekä tieteisapissa
1080:  että käytännössä tulkittu siten, että. halveksimisen alai-
1081:  seksi saattaminen voi kohdistua ei ain~oastaan fyysillisiin
1082:                                                                q
1083:                      Rikoslain 16 l. 24 §.                     i)
1084: 
1085: 
1086: 
1087: 
1088: vaan myöskin juriidisiin henkilöihin. Myöskään se vaara,
1089: jota lainkohdassa tarkoitetaan, ei ole mitään sellaista,
1090: jonka toteaminen riippuisi tuomarin mielijohteista sen enem-
1091: pää kuin on laita esimerkiksi Rikoslain 16 luvun 3 ja 6 §:ssä
1092: mainittui hin rikoksiin nähden. Näissäkin pykälissä tar-
1093:          1
1094: 
1095: 
1096: 
1097: koitetut rikokset edellyttävät tuomariita aivan samalla ta-
1098: voin sen ha!'kitsemista, ovatko rangaistavan teon perustavat
1099: tunnusmerkit kussakin tapauksessa olemassa. Kun vielä
1100: otetaan huomioon, että esillä 'olevassa pykälässä halveksimi-
1101: sen alaiseksi saattamisesta ja vaaran aikaansaamisesta käy-
1102: tetään Rikoslaissa muuallakin ta.vattavaa sanontatapaa ,on
1103: omansa", mikä niinikään edellyttää ulkokohtaista arvoste-
1104: lua, niin lienee myönnettävä, että kysymyksessä oleva sään-
1105: nös ei siinä esiintyvien käsitteiden puolesta lakiteknillisesti
1106: millään tavalla poikkea rikoslainsäädännössämme jo ennes-
1107: tään voimassa '()levista periaatteista eikä anna tuomarin
1108: mielivallalle jalansijaa sen enempää kuin rikoslakia sovel-
1109: lettaessa yleensä on laita.
1110:      Valiokunnan mielestä on myöskin puheenalainen lain-
1111: kohta ollut voimassa niin lyhyen ajan, ettei sen vaikutuk-
1112:  sesta vielä saata olla olemassa riittäJvää kokemusta . .Joku
1113: yksinäinen oikeustapaus, johon nähden lakia mahdollisesti
1114:  on tulkittu laajemmin kuin ehkä on ollut aihetta, ei riitä
1115:  osoittamaan itse säännöksen vahingollisuutta, sillä sellaista-
1116:  han voidaan tavata minkä lain vaikutusalalta tahansa.
1117:  Päinvastoin on Valiokunta sitä mieltä, että olisi yhteiskunta-
1118:  rauhan säilymisen kannalta katsoen perin arveluttavaa ku-
1119:  mota säännös, joka sää:tää rangaistuksen yhteiskuntaa va-
1120:  hingoittavien, ilmeisesti perättömien tietojen levittämisestä,
1121:  mistä rikoksesta ei ennestään ole rangaistusta säädettynä.
1122:  Myös on otettava huomioon ne katkerat kokemukset, joita
1123: yhteiskunnallamme tällaisten tietojen esteettömästä levittä-
1124:  misestä on ollut. Tällaisiin kokemuksiin nähden ei myös-
1125:  kään ole oikein puhua taantumuksesta siitä, mitä vuonna
1126:  1906 maaf3samme ka.tsottiin tarpeelliseksi tahi vedota Skan-
1127:  dinavian maiden lainsäädäntöön, varsinkin kun voidaan
1128:  osoittaa sivistysvaltioiden rangaistusjä'rjestelmiä, joissa vas-
1129:  taava säännös 'On olemassa.
1130: 4      1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1131: 
1132:     Mitä vihdoin tulee siihen, että sekaannusta saattaisi syn-
1133: tyä kysymyksessä olevassa säännökses,sä tarkoitettujen ri-
1134: kosten oikeuspaikkaan nahden, niin on huomattava, että
1135: painovapauslain 49 § :ssä on kysymys aivan eri rikoksista,
1136: joten väitettyä sekaannusta ei liene pelättävissä.
1137:     Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu, saa Valiokunta
1138: kunnioittaen ehdottaa,
1139: 
1140:                että Eduskunta hylkäisi kysymyksessä ole-
1141:             van eduskuntaesityksen.
1142: 
1143: 
1144: 
1145:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ryti,
1146: varapuheenjohtaja Arho, jäsenet Kaila, Kauppinen, 0. Kor-
1147: honen, Leino, Luukkonen, Manner, Oja, Piitulainen, Pro-
1148: cope, Rapo, Roos, Saarelainen ja Tolonen sekä varajäsenet
1149: A. Furuhjelm, Hiltunen, Junes ja Rytkönen.
1150: 
1151:     Helsingissä, toukokuun lö päivänä 1919.
1152:                          Vastalause.                          5
1153: 
1154: 
1155: 
1156: 
1157:                        Vastalause.
1158:      Valiokunta käsitellessään edellä kerrottua eduskuntaesi-
1159: tystä ei ole kyllin huomiotaan kiinnittänyt niihin seikkoi-
1160: hin, joita esityksen perusteluissa on esiintuotu; minkä vuoksi
1161: me a1lekirjoittaneet, toistaen ne, katsomme, V aliakunnan
1162: perusteluista huolimatta, edelleenkin olevan päteviä syitä
1163: lakiehdotuksen hyväksymiseen. Kohtuuden mukaan olisi
1164: odottanut, että Valiokunnassa olisi havaittu tarpeelliseksi
1165: puheenalaisen pykälän muuttaminen ainakin sellaiseen muo-
1166: toon kuin 1905-1906 vuosien ylimääräiset valtiopäivät sen
1167: hyväksyivät.
1168:      I~isäks'i huomautamme, että, jos R. L. 16 luvun 34 § :ssä
1169: olisi sanain ,ilmeisesti perättömiä tietoja" asemasta käy-
1170: tetty sanoja ,todistettavasti perättömiä tietoja", niin tällai-
1171: nen sanamuoto pakottaisi syyttäjistön ja oikeudet asia!l
1172: laillisesti valmistelemaan ja tutkimaan. Sitävastoin pykä-
1173: lässä oleva s·anamuoto antaa aihetta siihen että syyttäjistö
1174: ja oikeudet, asiasta kullakin kertaa helpommin ja vähem-
1175: mällä vaivalla päästäkseen, vain pintapuolisesti otaksuvat
1176: ,ilmeisesti perättömiksi" seikkoja, jotka eivät ole sellaisia.
1177: Onhan hyvin tunnettua että syyttäjistöllä samoin kuin asial-
1178: lisilla ja asiamiehillä yleensä on taipumusta perusteettomasti
1179: turvautumaan n. s. ilmeisesti tunnettuihin seikkoihin. On
1180: suuri vaara oikeudenkäytössä, että siinä voidaan jonkun eri-
1181: tyisen säännöksen perusteella nojautua laillisten todistus-
1182: ten asemasta subjektiivisiin kuvitelmiin ja. arvioimisiin. Täl-
1183: laista lainsäätäjän tulisi aina varoa, jottei okeudenkäyn-
1184: nissä subjektiivisuus pääsisi astumaan objektiivisuuden si-
1185: Jaan.
1186:     Meillä on tähän asti ollut oikeustieteessä parhaitten auk-
1187: toriteettien mukaan voimassa käsitys, että lainsäädäntömme
1188: nojalla 1\'tl.nnianloukkausrilmsta ei ole voitu ulottaa persoo-
1189: nattomia oikeussubjekteja koskevaksi, 'koska juridisilla hen-
1190: kilöillä ei ole omaa niiden toimitusmiesten kunni•asta ero-
1191: 6      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
1192: 
1193: tettavaa kunniaa, joten Valiokunnan viittau~ R. L:n 27 lu-
1194: vun säännöksiin ei puolusta sen kasitystä. Samoin maini-
1195: tussa 24 § :ssä ovat sanat ,vaara yleiselle järjestykselle"
1196: sellaisia rikoks>en tuntomerkkejä, jotka ovat l()mansa edistä-
1197: mään pintapuolista subjåtiivista summittaista oikeuden-
1198: käyntiä, kuten esityksen perusteluissa on lähemmin kerrottu.
1199: Näitä perusteluita ei voi kumota Valiokunnan viittaus R. L.
1200: 16 luvun 3 ja 6 §:ien säännöksiin, joiden mukaan rikoksen
1201: tuntomerkkeinä täytyy olla konkreettisia todellisuudessa
1202: esiintyviä seikkoja, olematta oikeutta nojautua kuviteltuihin
1203: olettamuksiin. Valiokunta ei ole kyllin ottanut huomioon
1204: r~kosten subjektiivisten ja objektiivisten tuntomerkkien vä-
1205: lillä tehtävää eroa. Eihän kukaan ta:hdo väittääkään, ettei
1206: kussakin rikoksessa oli•si tutkittava ja harkittava sen tunto-
1207: merkkejä, joten Valiokunnan tähän suuntaan käyvä perus-
1208: telu ei saata olla minään tukena sen esittämälle käsitykselle.
1209:      Lopuksi huomautettakoon vielä, että laJkiehdotuksen te-
1210: kemisen jälkeen on asetuskokoelmassa julkaistu R. L. 16
1211: luvun 8 § toisin kuuluvana. Kun sen käsittämää rikosten
1212: alaa on paljon laajennettu ja siinä olevia säännöksiä muu-
1213: tettu ankarampia rangaistusmääräyksiä sisältäviksi, jotka
1214: koskettelevat sanotun 24 § :n alaa, niin tämäkin se:ilk'ka pu·
1215: huu lakiehdotuksen hyväksymisen puolesta. Lainpaikan ly-
1216: hyenkin voimassaolon aikana jo saavutetun kokemuksen pe-
1217: rusteella pidämme tosi tarpeen vaatimana lakiehdotuksen
1218: hyväksymistä.
1219:      Sen nojalla mitä lakiehdotuksen tekijät aikaisemmin ovat
1220: esittäneet ja nyt tässä on lyhyesti kerrottu, saamme kun-
1221: nioittaen ehdottaa,
1222:                 että Eduskunta hyväksyisi kysymyksessä
1223:             olevan eduskuntaesity ksen.
1224:     Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1919.
1225:         A. 0. Arho.              A. E. LeiÖ.o.
1226:         A. Kauppinen.            G. Luukkonen.
1227:         0. V. Korhonen.          Juho Rapo. •
1228:                      J. F. Tolonen.
1229: 
1230:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
1231:     1919 Vp.- S. V. M.- Edusk. esit. mietintö N:o 2.
1232: 
1233: 
1234: 
1235: 
1236:                Suuren valiokunnan mietintö
1237:             N:o 19 eduskuntaesityksen johdosta laiksi Ri-
1238:             koslain 16 luvun 24 §:n kumoamisesta.
1239: 
1240:     Käsitellessään esilläolevaa asia1a ei Suuri valiokunta ole
1241: voinut yhtyä Lakivaliokunnan m1etinnössä N :o 5 tehtyyn
1242: ehdotukseen. Suuri valiokunta 001 kuitenkin katsonut, että
1243: puheenaolevaa lainpaikkaa olisi mahdollisen 'Väärän tulkin-
1244: nan ehkäisemrseksi selvennettävä, minkä vuoksi Suuri va-
1245: liokunta kunnioittaen ehdottaa,
1246: 
1247:                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
1248:             ehdotuksen:
1249: 
1250: 
1251:                           Laki
1252:         Rikoslain 16 luvun 24 §:n muuttamisesta.
1253: 
1254:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että
1255: Rik!oslain 16 luvun 24 § on oleva näin kuuluva:
1256: 
1257:                             24 § .
1258:    .Joka julkisesti väkijoukossa esittää taikka kirjoituksen
1259: kautta tai muutenlevittää ilmeisesti ,ia todistettavasti perät-
1260: tömiä t1etojra, joJka ovat omansa halventama.an hallitusta,
1261: kansaneduskuntaa tai sen vaHokuntaa truhi julkista viran-
1262: omaista taikka saattamaan niiden toimenpiteen tahi laillisen
1263: yhteiskuntajärjestyksen 'halveksimisen alaiseksi taikka ai-
1264: kaansaamaa.n vaaran yleiselle järjestykselle, rangaistakoon
1265: sakolla.
1266: 2   1919 Vp. - S. V. M. - Edusk. esit. mietintö N:o 2.
1267: 
1268:      Jos esityksen tahi tiedonwnnon tarkoituksena oli sellai-
1269: nen halventaminen, kuin edellä 'On sa.nottu, tai vaaran ai-
1270: k!llansaa.minen yleiselle järjestykseHe, olkoon rangaistus sak-
1271: koa Viähintään sata markkaa tai vankeutta korkeintaa.n yiksi
1272: VUOSl.
1273: 
1274: 
1275: 
1276: 
1277:     He1singissä, 19 päivänä kesäkuuta 1919 .
1278: 
1279: 
1280: 
1281: 
1282:                                              •
1283: 
1284: 
1285: 
1286:           Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
1287:        1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
1288: 
1289: 
1290: 
1291: 
1292:                 Työväenasiainvaliokunnan
1293:             m i e t i n t ö N:o 6 eduskuntaesitysten joh-
1294:             dosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi 18
1295:             päivänä elokuuta 1917 työväen tapaturmava-
1296:             kuutuksesta annetun asetuksen 1 §:n muutta-
1297:             misesta.
1298: 
1299:    Eduskunta on lähettänyt 'Työväenasiainvaliokunnan val-
1300: misteltavaksi ed. Jyskeen y. m. eduskuntaesityksen N:o 36,
1301: joka sisältää ehdotuksen la.iksi elokuun 18 päivä,nä 1917 työ-
1302: väen tapaturmavakuutuksesta arrnetun asretuksen 1 §:n
1303: muuttamisesta, ja ed. Paasivuoren y . m. eduskuntaesityk-
1304: sen N,:o 37 samrasta asiasta.
1305: 
1306: 
1307:     Elokuun 18 päivänä 19,17 työväen tapaturmavakuutuk-
1308: sesta. annetun as~etuksen 1 §:ssä säädetään, mitkä työt kuulu-
1309: vat mainitun lain alle. Tämän pykälän mukaan ovat työväen
1310: tapaturmavakuutuslain alaisia muiden muassa kaikki teh-
1311: das- ja käsityöliikkeet kaupungissa ja kauppalassa sekä ne
1312: samallaiset liikkeet ja yritykset mawUa, joissa käytetään
1313: höyrypannua tai muita. kuin käsivoimalla käypä kom~ita tai
1314: teknillisiä laitteita. MaJanviljelys ja sen sivuelinkeinot kuu-
1315: luvat t.yöväen tapaturmavakuutuslain .alle ainoastaan, mikäli
1316: niissä käytetään kauemmin kuin 14 päivää vuodessa luon-
1317: nonvoimaHa käypiä koneita, tuulen voimalla käypiä veden-
1318: nostomoottoreja ja niihin verrattavia Uaitteita 1ukuuno:Uar-
1319: matta. Ammattina harjoitettu kalastus, jossa yhta:i.kaa käy-
1320: tetään enemmän kuin kolm:e, ja sellaiset siltojen ja yleisten
1321: maanteiden rakentamistyöt, joissa yhtaikaa käytetään enem-
1322: män kuin .viisi palkattua työntekijää, samoin kuin kaikki
1323: 2      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
1324: 
1325: rakentamis- ja niihin verrruttavat kunnossapitotyöt kaupun-
1326: gissä ja kauppalassa sekä ne vastaavat työt ~a:alla, joissa
1327: yhtaikaa käytetään enemmän kuin viisi palkattua työnteki-
1328: jää, kuuluvat myöskin kysymyksessä olevan ,lain vaikutus-
1329: pnrun. Mainitut ja muut työväen tapaturmavakuutuslain
1330: luettelemat työalat ovat vakuutuslain alaiset myöskin siinä
1331: tapauksessa, että niissä on työntekijöinä ainoastaan työnan-
1332: tajan omia täysivaltaisia lapsia, ja ovat siis närrnäkin lain
1333: mukaan tapa;turmavakuutettavat; työnantaja~ vajavaltaisia
1334: lapsia tapaturmavakuutuslaki ei sitävastoin koske.
1335:     Voimassa oleva:a lakia käytäntöön sovellettaessa on huo-
1336: mattu epäkohtia johtuvan siitä, että erinäisillä työaloilla
1337: muutamat yritykset ovat mielivaltaisesti määrätyillä ra-
1338: joilla erotetut tapaturmavakuutuslain alaisuudesta. Tämän
1339: vuoksi ja kun Valiokunta pitää yhteiskunnan kannalta suo-
1340: tavana., >että vakuutuspakko ulotetaan mahdollisimman laa-
1341: jalle alalle, on Valiokunta pääasiasså as·ettunut sille kan-
1342: nalle, joka esitetään ed. Paasivuoren y. m. eduskuntaesityk-
1343: sessä.
1344:     Maaseudulla sijaitsevia tehdas- ja käsityöliikkeitä, joissa
1345: ei käytetä höyrypannua tai muita kuin käsivoimalla käypiä
1346: työkoneita tai teknillisiä laitteita, ei Valiokunnan käsityk-
1347: sen mukaan ole syytä ta.pa.turmavakuutuksen suhteen pitää
1348: toisessa asemassa kuin kaupungissa harjoiteiJtuja samanlaa-
1349: tuisia liikkeitä. Maaseudun olot eiväJt ammattivaaran suh-
1350: teen sanottavasti eroa kaupunkien oloista, ja kun ammattien
1351: tarkastus maas•endullakin 18 .päivänä •elokuuta 19•17 am-
1352: mattien tarkastuksesta annetun asetuksen kautta, sellaisena
1353: kuin se kuuluu ~yyskuun 9 IJäivänä 19,18 annetulla lailla
1354: muutettuna, on tehty tehokkaaksi, katsoo Valiokunta olevan
1355: syytä ehdottaa, että työväen tapaturmavakuutuslaki ulo-
1356: tettaisiin koskemaan tehda.s'" ja käsityöliikkeitä rii.p.pumatta
1357: siitä, harjoitetaanko niitä kaupungissa vai maaseudulla.
1358:     Käytännössä varsin laajakantoinen on tehty ehdotus, että
1359: maanviljelystyö riippumatta siinä käytettävien, luonnonvoi-
1360: malla käypien koneiden työajasta olisi alistettava tapatur-
1361: mavakuutuslain alle. Nykyään on työväen ta;paturmava-
1362:                Työväen tapaturmavakuutus.                    3
1363: 
1364: kuutuslain alaisia viljelmiä noin 2,000. Viljelmiä, joiden
1365: pinta-ala 001 suurempi kuin kolme hehtaaria, oli maassamme
1366: vuonna 1910 noin 140,000, ja tulisi, jos mainittu ehdotus
1367: hyväksytään, lähimaille tämä luku viljelmiä kuulumaan
1368: vakuutuslain piiriin.
1369:     Tapruturmavaara ei ole suhteellinen koneitten käynti-ai-
1370: kaan; suuri kone, joka on lyhyen ajan käynnissä, voi tuottaa
1371: suuremman tapaturmavaaran kuin pienempi kone pitem-
1372: mälläkin käynti-ajalla. Koneiden käynti-aika ei myöskään
1373: kelpaa erotusperusteeksi, jonka avulla pienemmät viljelmät
1374: vapautettaisiin vakuutuspakosta, si!llä usein sattuu, että pie-
1375: nellä tilalla, jossa on pienet koneet ja vähän työvoimaa, ko-
1376: neita pidetään kauemman aikaa käynnissä kuin suuremmalla
1377: tilalla, missä on voimakkaammat koneet. Nykyinen laki on
1378: vaikea käytännössä noudattaa senvuoksi, että koneitten
1379: käynti-aikaJa ei aina voida määrätä ennakolta, joten maan-
1380: viljelijät eivät V'Oi varmuudella päättää, ovatko he vakuu-
1381: tuspakon alaiset vai eivät. Kun useita maanviljelyskoneita
1382: käytetään vain silloin tällöin lyhyitä aikoja, eikä niiden
1383: käyttämisestä yleensä pidetä kirjaa, on lain noudattamista
1384: V'ahnovan viranomaisenkin vaikea saada selvää, milloin työn-
1385: antaja on vakuutusvelvollinen. Kun tapaturmat m.aanvilje-
1386: lyksessä yleensä ovat lievemmät kuin useissa muissa amma-
1387: teissa, tulevat mraanv:illjelystyövälen vakuutusmaksut ole-
1388: maan verrattain alhaiset, ja alenevat ne sen mukaan, mitä
1389: Laajemmalle vakuutuspakko ulotetaan. Esitetyistä syistä on
1390: Valiokunta päättänyt ehdottaa, että maanviljelystyö riippu-
1391: mat1Ja koneitten käynti-ajasta olisi asetettava työväen tapa-
1392: turmavakuutuslain alaiseksi.
1393:     Se seikka, että ammattina harjoitetun kalastuksen ja
1394: yleisten maanteiden, siltojen sekä rakennusten rakentamisen       •
1395: alalla eräät työt työntekijäin luvun perusteeJlla ovat erote-
1396: tut tapaturmavakuutuslain alaisuudesta, vaikuttaa, että var-
1397: sin suuret joukot työntekijöitä, jotka työskentelevät vaaral-
1398: lisissa töissä, jäävät vaille pakollisen tapaturmavakuutuk-
1399: sen suomaa turvaa. Työntekijäin luku ei myöskään ole so-
1400: piva peruste, jonka mukaan va1lmutusvelvollisuus on mää-
1401:     4      1919 Vp.- J<Jduskuntaesitysmietintö N:o 3.
1402: 
1403:     'rättävä, lmska se samassa työssä us,ein vaihtelee sen määrän
1404:      ylä- ja alapuo:Lella, josta va;kuutusvelvo1lisuus Dn määrätty
1405:      alkavaksi. Näin ollen on Valiokunta päättänyt ehdottaa,
1406:      että mainitut työt riippumatta niissä työskentelevien työn-
1407:      tekijäin luvThSita alistettaisiin työväen tapaturmavakuutus-
1408:      lain rulaisiksi.
1409:          'Työntekijöinä käytettyjen työnantajan omien lasten
1410:      suhteen on Valiokunta asettunut sille kannalle, että lapset,
1411:      jotka ovat täyttäneet 15 vuotta, ovat tapaturmavakuutuksen
1412:      suhteen asetettavat sam'aan asemaan kuin vieraat ~työn1Jeki­
1413:      jät. Maassamme on hyvin yleistä, että lapset työskentelevät.
1414:      vanhempiensa harjaiitamassa elinkeinossa ja saavat työstään
1415:      määrätyn korvauks'en rahassa ja luonnossa. Yhteiskunnan
1416:      kannalta ei ole suinkaan suotavaa, että tämä melkoinen kan-
1417:      salaisryhmä on ammattivaaroille alttiina ilman, 'että heidän
1418:      toimeentulonsa on tapaturman varalta turvattu vakuutuk-
1419:      sella. Työnantajan kannalta taas ei omien la!sten vakuutta-
1420:      misen pitäisi olla sen vastenmielisempää kuin vieraidenkaan
1421:      työntekijäin vakuuttaminen, sillä sehän monessa tapauksessa
1422:      voi koitua heidän omaksi hyödykseen. Työnantajan omien
1423:      lasten palkan määräminen saattaa kyllä joissakin tapauk-
1424:      sissa tuottaa vaikeuksia, mutta Valiokunnan mielestä voi-
1425:      daan nämä vaikeudet vDittaa käyttämällä kohtuullista har-
1426:      kintaa, jonka mukaan palkka vieraidenkin työntekijäin suh-
1427:      teen epävarmoissa tapauksissa on määrättävä. Viittätoista
1428:      vuotta nuorempiin työntekijöinä käy1Jettyihin työnantajan
1429:      lapsiin ei Valiokunta ole tahtonut ulottaa vaJmutuspakkoa,
1430:      koska lapsia tässä ijäs1sä suhteessaan vanhempiinsa ei "V-oida
1431:      katsoa etupäässä työntekijöiksi.
1432: 
1433: •       Sen nojalla, mitä edeHä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
1434:     taen ehdottaa,
1435:                     että Eduskunta hyväksyisi lain, joka sisäl-
1436:                 tää muut~ksia työvä'en tapaturmavakuutuksesta
1437:                 18 päivänä elokuuta 1917 annettm asetuksen
1438:                 1 §:ään, näin kuuluvana:
1439:                Työväen tapaturmavalrnutus.                   5
1440: 
1441: 
1442: 
1443:                            Laki,
1444: joka sisältää muutoksia työväen tapaturmavakuutuksesta
1445:   18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 1 §:ään.
1446: 
1447:    Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
1448: työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917
1449: annetun asetuksen 1 § näin kuuluvaks,i:
1450: 
1451:                              1 §.
1452:     Tämän lain määräysten alaisia ovat aiempana mainitut
1453: ammattiliikkeet ja yrit.ykset, sikäli kuin niissä käytetään
1454: työapulaisina muita kuin puolisoa tai omia viittätoista
1455: vuotta nuorempia lapsia:
1456:     1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliikkeet
1457: ja yritykset tahi ammatit kaupungissa, kauppalassa ja
1458: maalla, niin myös kaivokset, kivilouhimot, -hakkimot ja
1459: -hiomot sekä lautatarhat;
1460:     2) maanviljelys, kotieläinten hoito-, metsänhoito- ja
1461: muut maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen yhteydessä
1462: suoritettavat työt;
1463:     3) ammattina harjoitettu kalastus;
1464:     4) liikkeet, jotka harjottavat metsänhakkuuta Ja -ajoa
1465: ynnä puutavaran uittoa;
1466:     5) kulkulaitosten, kulkuväylien, satamien, majakkain ja
1467: johtoloistojen rakentamis- ja kunnossapitotyöt sekä yleisten
1468: maanteiden ja siltojen rakentamis- ja kunnossapitotyöt;
1469:     6) kaikki rakennuksien rakenta:mis- ja niihin verrattavat
1470: kunnossrupitotyöt;
1471:     7) sähkö-, kruasu- ja puhelinjohtojen sekä yleisten vesi-
1472: johtojen ja viemärien rakentaunis- ja niihin verrattava.t kuu-
1473: n ossa pitotyöt;
1474:     8) liikkeet, jotka harjottavat tavarain purkamista, las-
1475: truamista ja varastossa pitämistä sekä pellllstus- ja sukellus-
1476: tointa;
1477: 6       1919 Vp.-:- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
1478: 
1479:     9) liikenteen ylläpitäminen rautatiellä, raitiotiellä, ilma-
1480: radalla ja kanavassa, henkilöhissin ja sähkölaitoksen käyn-
1481: nissäpito sekä ajuri- ja automobiililiikkeet; niin myös
1482:     10) liikkeet, jotka lrarjottavat matkustajain ja tavarain
1483: kuljettamista sellaisilla aluksilla, joilla ei tarvitse pitM
1484: tutkinnon suorittanutta päällikköä. Muiden laivanisäntäin
1485: velvollisuudesta vakuuttaa. laivansa yli- ja alipäällystöön,
1486: miehistöön tai laivassa työskentelevään ravintola- ynnä muu-
1487: hun palvelijakuntaan kuuluvat henkilöt tapaturman varalle
1488: on erikseen säädetty.
1489:     Teollisuusammateilla ymmärretään tässä lai.~sa myöskin
1490: pesu-, silitys- ja ikkunainpulrdistusliikkeitä, s·auna- ja kyl-
1491: pylaitoksia, teurastus- ja nuohoojaliikkeitä sekä muita näi-
1492: hin verrattavia liikkeitä ja yrityksiä.
1493:     Milloin ammatin aiheuttama tapaturmavaara on erittäin
1494: pieni, on V aitioneuvosto oikeutettu erinäisille teollisuusam-
1495: mateille ja Vakuutusneurv;osto yksityiselle liikkeelle tai yri-
1496: tykselle toistaiseksi myöntämään vapautusta tämän asetuk-
1497: sen noudattamisesta.
1498:     Asianomaisen Maaherran esityksestä määrää Valtioneu-
1499: vosto, missä maalaiskunnassa ylempänä luetellut käsityöliik
1500: keet, maanviljelys-, kotieläintenhoito-, metsänhoito-ja kalas-
1501: tustyöt sekä maanteiden rakennustyöt ynnä yksityisten
1502: asuin- ja. talousrakennuksien rakentrnmis- ja kunnossapito-
1503: työt eivät toistaiseksi ole tämän asetuksen määräysten alai-
1504: set, ja voidaan tämä vapaus myöntää ainoastaan, jos ·kun-,
1505: nasta on lähimpään kaupunkiin tai kauppalaan taikka lää-
1506: kärin asuntoon enemmän kuin kolmen tunnin rautatiematka
1507: tahi enemmän kuin kolmenkymmenen kilometrin hevos- tahi
1508: venematka, taikka, milloin eri kulkuneuvoja on käytettävä,
1509: yhteensä vastaava matka, jolloin kymmenen kilometrin
1510: hevos- tahi venematkan katsotaan vastaavan yhden tunnin
1511: rautatiematkaa.
1512:     Tämä laki astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1920.
1513: 
1514: 
1515:     Helsingissä, 21 päivänä toukokuuta 1919.
1516:               Työväen tapaturmavakuutus.               7
1517: 
1518:     Asian · käJsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
1519: WuorimaJa, varapuheenjohtaja Sarlin, jäsenet Aalilo, M.
1520: Erich, A. Furuhjelm, Halme, Latvala, Lehtinen, Leinonen,
1521: Nyberg, Paasivuori, Palmgren, Pilkka, Saarikivi, Särkkä,
1522: Törmä (osittain) ja "\Vesterinen sekä varajäsenet Gebhard
1523: (osittain) ja Wirtanen.
1524:                       Vastalause.
1525: 
1526:     Esilläolevassa asiassa ·en ole voinut yhtyä Valiokunnan
1527: enemmistön kantaan mikäli se koskoo lain 1 § :n 1 mom.,
1528: joten olen pakotettu vastalauseessa esittämään eriävän mieli-
1529: piteeni.
1530:     Kun Valiokunta on ulottanut pakollisen tapaturmava-
1531: kuutuksen maanviljelysalalla kailkkiin pienviljelijöihinkin,
1532: jos ne käyttävät työapulaisinaan muita. kuin puolis•oaan ja.
1533: omia 15 vuotta nuorempia lapsiaan, huolimatta siitä, josko
1534: ne käyttävät konevoimaa ja palkattua työväkeä tai ei, niin
1535: voisi olettaa •että tapaturmavaara. on tuollaisi.ssa ilhmisvoi-
1536: malla työskentelevissä pienvj.ljelijäin maatalouksissa niin
1537: suuri, että se pakottaa r~htymään tällaisiin varokeinoihin.
1538: Mutta vähänkin oloja tällä alalla tunteva voi aivan hyvällä
1539: syyllä vakuuttaa, että tapaturmat ovat olleet verrattain har-
1540: vinaisia, nekin johtuen useimmin sellaisista sei·koista että
1541: korvauksen myöntäminen voidaan lain 6 § :n 2 mom. pe-
1542: rusteella evätä. Mitkään seikat eivät viittaa siihell, -että
1543: tapaturmat tällä alalla tulisivat lisääntymään. Kun vielä
1544: lisäksi on toiveita siitä, että yleinen työkyvyttömyys- ja
1545: vanhuusvakuutus tulee ennen pitkää koko laajuudessaan
1546: toteutettavaksi, niin ei mielestäni ole mitään painavia syitä,
1547: jotka pakottaisivat pakollisen tapaturmavakuutU'ksen ulotet-
1548: tavaksi sellaisiin pienviljelijöihin, jotka eivät 1käytä palkat-
1549: tua työväkeä. Jos lähdemme tarpeettomasti pakkomääräyk-
1550: sillä järjestelemään pienviljelijän oloja, niin ovat ne omiaan
1551: vaikuttamaan ehkäisevä:sti hänen taloudelliseen kehityk-
1552: seensä. Sen ovat viime vuosien kokemukset meille selV'ää
1553: selvemmin todistaneet.
1554:                         V a.stalanse.                     9
1555: 
1556:    Siihen viittaamalla, mitä edellä olen sanonut, rohkenen
1557: kunnioittaen ehdottaa,
1558:               että Eduskunta hyväksyisi 1 §:n 2 momentin
1559:            näin kuuluvana:
1560: 
1561:    maanviljelys, kotieläintenhoito, metsänhoito ja muut
1562: maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen yhteydessä suoritet-
1563: tavat työt sikäli, kuin niissä käytetään työapulaisina muita
1564: kuin puolisoa, omia lapsia tai muita saman perheen jäseniä.
1565: 
1566:    Helsingissä, 22 päiviiillä toukokuuta 1919.
1567: 
1568:                                         Simson Pilkka.
1569: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
1570:    1919 Vp.- S. V. .M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
1571: 
1572: 
1573: 
1574: 
1575:                Suuren valiokunnan mietintö
1576:             N:o 26 eduskuntaesitysten johdosta, jotka sisäl-
1577:             tävät ehdotuksen laiksi 18 päivänä elokuuta
1578:             1917 työväen tapaturmavakuutuksesta annetun
1579:             asetuksen 1 §:n muuttamisesta"':
1580: 
1581:     Käisilteltyään ·edelläo1evan asian on Suuri vaHokunta pää-
1582: a:siallisesti yhtynyt Työväenrusiainvaliokunnan mietinnös,sä
1583: n :o 6 olevaa,n ·ehdotuks·een. Kuitenkin on lain voimaana,s.tu-
1584: mispäivä .siilrr.etty 1 päiväksoi tammikuuta 1921. rSitäpaitsi
1585: on tehty vähäinen kielellinen korjaus. Suuri valiokunta siis
1586: kunmioittruen ehdotiJaa,
1587: 
1588:                 että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluvan
1589:             lakiehdotuksen:
1590: 
1591: 
1592:                            Laki,
1593: joka sisältää muutoksia työväen tapaturmavakuutuksesta
1594:   18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 1 §:ään.
1595: 
1596:    Suomen edruskunm:8in päätöksen mukaisesti muutetaau
1597: työväen tapaturmav·akuutubesta 18 päivänä ·elokuuta 1917
1598: annetun .a:s•etuksen 1 § näin kuuluvaksi:
1599: 
1600:                             1 .§.
1601:    Tämän lain mäJäräysten alai,sia ovaJt alempruua mainitut
1602: ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käytetään
1603: työa.pulaisina muit.a kmn pnoli.soa tai omia viittätoista
1604: vuotta nuo!'em pia 1a:psia:
1605: 2   1919 Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
1606: 
1607:     1) tehdas:- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliikkeet
1608: ja yrityks·et tahi .rummatit kaupu:ngis:sa, kauppalassa ja
1609: maalla, niin myös kaivoks:et, k1vilouhimot, kivenhakkaamot
1610: ja -hiomot sekä }autatarhat;
1611:     2) maanvilj.elys, kotieläin·t•en hoito-, metsänhoito- ja
1612: muut ma.anviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen yhteyd•essä
1613: suoritettavat työt;
1614:     3) ammaJttina harjoitettu kalastus:;
1615:     4) liikkeet, jotka ha.rjottavat meilsä.nhakkuuta ja -ajoa
1616: ynnä puutavavan uittoa;
1617:     5) kulku:laitosteDJ, kulkuväylien, :satamien, majakkain ja
1618: johtoloistojen mllmnta:m1s- ja kunnossa.pitotyöt s•ekä' yl.eisten
1619: maanteiden ja siltojen rakentamis- ja kunnoss:ap~totyöt;
1620:     6) ka:ikki rakennuksien rakenbmis- ja niihin verrattavat
1621: kunn~ssapitotyöt;
1622:      7) sähkö-, ka:a.su- ja puhelinjohtojen s:ekä yleisten vesi-
1623: johtojen ja v1emärien ra1kentamis- ja niihin v•erratta;vat kun-
1624: nos:sapitotyöt;
1625:      8) liikkeet, jotka harjottavat ta:varain purkamista, las-
1626: taa:mi•sta ja va:ra..s:tossa pitämistä s·ekä pelastus- j.a ,sukellus-
1627: tointa;
1628:      9) liikenteen ylläpitäminen rautatieHä, raitiotiellä, ilma-
1629: radalla ja kanava:s·sa, henkilöhissin j.a sähkölaitoks:en käyn-
1630: ni:S.säpito .s:ekä ajuri- ja automobiililiikkeet; niin myö:s
1631:      10) liikkeet, jotka harjottavat matkustajain ja tavarain
1632: kulj·ettamista s·ella:isilla aluksilla, joina ei tarvitse pitää
1633: tutkinnon suorittanutta pääillikköä. Muiden laivanisäntäin
1634: velvonisuud·esta vakuuttaa ·laivansa yli- ja. alipäällystöön,
1635: miehistöön tai •laivrus1sa työ:skentelevään ra:vintola- ynnä muu-
1636: hun palvelija:kuntaa1n kuuluvat henki·löt t.apa.turman varaUe
1637: on erimseen säädetty.
1638:      T.eollisuus:amma,teilla ymmärretää·n tässä laissa myöskin
1639: pesu-, .silitys- ja ikkunainpuhdistusliikkeitä, ,sauna- ja kyl-
1640: pylaitoksia, teumstus- ja nuohoojaliikkeitä s•ekä muita näi-
1641: hin verrattavia liikkeitä ja yrityksiä.
1642:      Milloin ammatin aiheuttama tapaturmruva.ara on ·erittäin
1643:  pieni, on Va.ltioneuvosto ·oi~eutettu erinäi:sille teollisuusam-
1644:                   Työväen tapaturmavakuutus.                        3
1645: 
1646:   mateille ja Valkuutu:s'llleuvosto yksityi's,elle liikkeelle tai yri-
1647:   ty.beHe toistais·eksi myöntämään vapautusta tämän a.s,etuk-
1648:   sen nouda.ttamisesb.
1649:       .A!sianomaisen Maaherran es,ityksestä määrää V>altioneu-
1650: . ~osto, missä maa!laiskunna:Sisa ylempänä luetellut käsityöliik-
1651:   keet, maan~viljelys-, kotieläinten:hoito-, metsänhoito- ja kala.s-
1652:   tustyöt sekä ma;anlteir1en TailmnnustY'öt ynnä yksityisten
1653:   rusuin- ja talousrakennruksi•en rakentami>s- ja kunnossapito-
1654:   työt eivät toistai·seksi ole tämän a,s,etuhen määräy,sten a1ai-
1655:   set, ja voida1an tämä vapaus myö~ntää ainoastaan, jos kun-
1656:   nasta on lähimpääm kaupun:kii.n ta:i kauppalaan taikka lää-
1657:   kärin asuntoon ·enemmän kuin kolmen tunnin rautatiematka
1658:   tahi enemmän kuin 1m1menkymmei1Jen kil·ometrin hevos- tahi
1659:   v•enematka, taikka, milloin eri kulkuneuvoja on :käywttävä,
1660:   yhteensä vastaava matka, joUoin kymmenen •kilometrin
1661:   hevos- tahi venemaik.am katsotaan va,staavan yhden tunn·in
1662:   rautatiema.tkaa.
1663:       Tämä laki a,s.tuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1921.
1664: 
1665: 
1666:      Hel,siingissä, 21 päivänä lokakuuta 1919.
1667:   1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit.miet. N:o 3.
1668: 
1669: 
1670: 
1671: 
1672:                 E d u s k u n n a n eräiden eduskuntaesitys-
1673:              ten johdosta p ä ä t t ä m ä l a k i 18 päivänä
1674:              elokuuta 1917 työväen tapa.turmavakuutuk-
1675:              sesta annetun asetuksen l §:n muuttamisesta.
1676: 
1677:     Eduskunnassa. on tehrty eduS:kuntaesitybet, jot•ka sisäl-
1678: tävät ehdotuksen la~ksi elokuun 18 päivänä 1917 1työväen
1679: tapaturma vakuutuksesta annetun asetuksen 1 § :n muuttami-
1680: sesta, ja on Eduskunta, jolle Työväenasiainvaliokunta on
1681: asiasta runtanurt mietintö'llsä N :o 6, hyväksynyt .seurruwan
1682: lain:
1683: 
1684: 
1685:                              Laki,
1686: joka sisältää muutoksia työväen tapaturmavakuutuksesta
1687:    18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 1 §:än.
1688: 
1689:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työväen
1690: tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 191'7 annetun
1691: asetuksen 1 § nä'in kuuluvaksi:
1692: 
1693:                                 1 §.
1694:     Tämän hin määräysten a.'Iais:ia ov;at a:lempana llllain.itut
1695:             1
1696: 
1697: 
1698: 
1699: llimmatti1iikkeet ja ycit.Yil"set, sikäli kuin niissä käytetään
1700: työa,pulai!sina m•uitw !kuin puolisoa. tai omia. viilttätoisia
1701: vuotta nuoroon pia lapsia:
1702:     1) tendrus- ja käJsi·työliikkeet sekä muut teol1isuustliilclreet
1703: ja yritykset ta.h1i arrnmatit 'kaupungissa, kauppalassa ja
1704: maa'lla, nliin myös !kaivokset, luiviliO'Uhimot, kiV>enhakkaa:mot
1705: ja -'hiomot sekä lautatarhat;
1706: 2   1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 3.
1707: 
1708:      2) mala.nvilj·ely.s, kolti·eläii!nrten 'hoi1Jo-, me'tsänhoito- ja
1709: muut maanviljelyks-en ja sen .sivue•liinkeinojen yhteydessä
1710: suorit:ettavat ·työt;
1711:      3) ammattina harjnitettu rka:lasrtns;
1712:      4) liikkeet, jot&a harjoittavat metsänlhakkuuta Ja -aJoa
1713: ynnä puuta:varan ui.lttoa;
1714:      5) kwrkula~tos!ten, kutkll'vä;)"l~en, satamien, madakkain ja
1715: johtol01istojen ra:kentamis- ja ~unnoosapi:totyöt sekä y1eis•ten
1716: maa.ntei:d·en ja. siltojen rakentamis- ja lkunnossa·pitotyöt;
1717:      6) kaikki mkennubien raiken!talffiis- ja niihin verrattavat
1718: kmmossapitotyöt;
1719:       7) sä:hkö-, kaa1m- ja pu'he1injo:Moje•n s-ekä yleisten vesi-
1720: johtojen ja. v•iemäri•en .rakenta1mis- ja niihin verrmttava.t kun-
1721: nossapitotyö't;
1722:       8) liikkeet, jotka harjoittavat tavarain purkamista, la.s-
1723:  taa:mista ja vara:stossa pitämistä sekä pelas•tll's- ja •sukellus-
1724:  tointa;
1725:       9) lii1kenteen yliJ:ä•pitäminen rautatidlä, raitiotiel:lä, ilma-
1726:  ratda.lila ja kanavassa, he111ki'löhis.sin ja sähköiait01ksen käyn-
1727:  niSISä}lito :s•ekä ajuri- ja automolbiililriiklkeet; niin myös
1728:       10) liikkeet, jotka harjoittavat matkus.tajain ja tavarain
1729:  kulj-ettami•sta sellaisilla aluksilla., joilla, ei tary.jtse pitää
1730:  tutldnnon :suori!ttanutta pää~<l'i:klköä. Muid•en laiva.nisäntäin
1731:  velv<YJJ1isuudes·ta vakuuttaa laiva111sa yli- ja ali'Päälly:stöön,
1732:  miehi·&töön tai laiiva:s:sa rtyö~enJtel•evään ravin:toJa- ynnä muu·
1733:  'hun palvelijaikunta:wn kuulruv.at henkilöt tapaJtul"ffian vara.Ue
1734:   on erikseen .säädetty.
1735:       T·eollisuus:ammaterlla ymmärretäiän :tä&sä laissa myöSlkin
1736:   pesu-, silitys- ja iklkunruinpu'hdis1msliilkkeitä, saU'na- ja. kyl-
1737:   py'lwitoksia, teurastus- ja •nuohoojruliiimkeitä sekä muita näi-
1738:   hin verrartta.via liik:'keitä ja y:rity:IDsiä.
1739:       Miil'loin aiffiimatin atiheuttruma tapa1turmavaam on •erittäin
1740:   pieni, on valtioneuvosto oikeutettu •eri'näisille teollisuusam-
1741:   mateille ja vakuutusneuvosto yksityiselle liikkeelle tai yri-
1742:   tJ~~kseHe toistais•ek&i myöllltämään va.pautuS!ta. tämän asetulk-
1743:   sen nouJdatilamisesrta.
1744:                   Työväen tapaturmavakuutus.                         3
1745: 
1746:     Asianomaisen maalherran esityksestä määrää valtioneu-
1747: vosto, missä marulaiskulllni!llssa yllemrpänä luetelilut krus'ityölitk-
1748: koot, maa,nviljrelys-, koti,e:läin'tenhoicto-, metsäll'hoito- ja bJa.s-
1749: tustyö,t sekä maanteiden rakeunu~työt Y'llllä y:ffiSiityis,ten
1750: wsuin- ja talousrakenn:uks'ren '!'la.kanta.mis- ja ~unnossa~pito­
1751: työt eivät toistaiseksi o'le tämän asetu:ksen :määräysten a'lai-
1752: set, ja voidaan tämä vapaus myöntää ainoa:sia.an, jos kun-
1753: nasta on lä'hilmpään 1kaupunkiin :tai ikauppalaan taiklka lää-
1754: kärin ~asuntoon enemmän kuin kolmen tun1nin raJUJta,tiemat.ka
1755: twhi enemmän kuin kolmenkymmenen kilometrin hevos- tahi
1756: V'enema<tka, taikka, miLloin eJ:'Ii lmlllmneuvoja on tkäyt,ettävä,
1757: yhteensä ·vastaava matka, jolloin !kymmenen lci!lometrin
1758: hevos- tahi venematkan 'katsotaan vastaava'n yhd,en tunnin
1759: rautwti•ematk.aa.
1760:     Titmä laki aistuu voimaan tammukuun 1 päivänä 1921.
1761: 
1762: 
1763: 
1764:     Helsingissä, 24 päivänä ldk,aikuu'ta 1919.
1765:        1919 Vp. -    Edu&tun~itysmietintö N :o 4.
1766: 
1767: 
1768: 
1769: 
1770:                'l'yöväenasiainvaliokunnan
1771:            m i et i n t ö. N:o 7 eduskuntaesityksen ioh·
1772:            dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi työttö-
1773:            myyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa
1774:            yleisistä varoista, 2 pä.ivänä marraskuuta 1917
1775:            annetun asetuksen 11 §:n 1 momentin muut-
1776:            tamisesta.
1777: 
1778:     Eduskunta on lähettänyt Työväenasiainvali<~kunnan val-
1779: misteltavaksi ed. Paasivuoren y. m. eduskuntaesityksen N:o
1780: 44, joka sisältää ehdotuksen laiksi tyttömyyskasSIOista,
1781: joilla on oikeus saada apurahaa yleisistä varoista, 2 päivänä
1782: marraskuuta 1917 annetun asetukseu 11 §:n 1 momentin
1783: muuttawisesta.
1784: 
1785: 
1786:      Niiden työttömyyskassojen 9Mnnöissä, joilla on oikeus
1787: saada apurahaa yleisistä varoista, tulee voimassa olevan lain
1788: mukaan olla määräys työttömille maksettavien päiväavus-
1789: tusten suuruudesta, ja tulee avustusten olla määrätty vähin-
1790: tään viideksikymmeneksi penniksi, enintään kolmeksi mar-
1791: kaksi päivältä.
1792:      Työttömyyskassoja koskeva laki, joka astui voimaan 1
1793: päivänä tammikuuta 1918, hyväksy,ttiin jo vuQden 1914 val-
1794: tiopäivillä, siis ennen maailmansodan alkua ja silloisia oloja
1795: silmällä pitäen. Sodan aiheut1Jaanat tah:mdelliset muuto~t,
1796: rahan arvon aleneminen ja elintarpeiden hintojen sekä työ-
1797: palkkojen lmhoaminen, ovat vaikuttaneet, että silloin hy-
1798: väksytyt päiväavustusten alimmat ja ylimmät määrät eivät
1799: enää sovelJu oleviin oloihin. Päinvastoin ovat nämä mää-
1800: i·äy kset olleet omiansa estämään kassojen perustamista, joka
1801: 2      1919 Yp. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
1802: 
1803: kapinan jälkeen vallinneissa epäsäännöllisissä oloissa muu-
1804: tenkin on ollut vaikeaa.                             .
1805:     Tämän vuoksi on Valiokunta katsonut välttämättömäbi,
1806: että päiväavustusten alin ja ylin raja korotetaan. Silmällä
1807: pitäen nykyisiä taloudellisia oloja ja niiden todennäköistä
1808: kehitystä lähimmässä tulevaisuudessa on Valiokunta pääit-
1809: tänyt ehdottaa, että päiväavustusten alimmaksi määräksi
1810: säädettäisiin Y'ksi markka ja ylimmäksi kymmenen mark-
1811: kaa.
1812:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
1813: taen ehdottaa,
1814:                 että Eduskunta hyväksyisi lain, joka sisiil-
1815:              tää muutoksen työttömyyska8soista, joilla on
1816:              oikeus sooda apurahaa yleisistä varoista, 2 päi-
1817:              vänä marraskuuta 1917 annet1m asetnksen
1818:              11 §:n 1 momenttiin, näin kuulnvana:
1819: 
1820: 
1821:                            Laki
1822: joka sisältää muutoksen työttömyyskassoista, joilla on
1823:    oi.keus saada apurahaa yleisistä varoista, 2 11äivänä
1824:        marraskuuta 1917 annetun asetuksen 11 §:n
1825:                       1 momenttiin.
1826: 
1827:                             11 §.
1828:     Työttömyyskassan säännöissä älköön päivittäistä avus-
1829: tusta määrättäkö yhtä markkaa pienemmäksi eikä kym-
1830: mentä markkaa suuremmaksi, tähän luettuna myöskin sel-
1831: lainen korotettu avustus, joka kassan sääntöjen mukaan ehl\ä
1832: tulee osakkaille, jolla on yksi tahi us-eamrpia viittätoista
1833: vuotta nU()rempia tai muuten työhön kykenemä'btömiä
1834: lapsia.
1835:     Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1912{).
1836: 
1837: 
1838:     Helsingissä, 21 päivänä toukokuuta 1919.
1839:                     'l'yöttömyyska.ssat.                  3
1840: 
1841:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
1842: \V uorirnaa, varapuheenjohtaja Sarlin, jäsenet Aalto, }L
1843: Erich, A. Furuhjelm, Halme, I1atvala, Lehtinen, I1einonen,
1844: Nyberg (osittain), Paasivuori, Palmgren, Pilkka, Saarikivi,
1845: Särkkä, Törrnä (osittain) ja \Vesterinen sekä varajäsenet
1846: Gehhanl (osittain) ja Wirtanen.
1847: Helsin<ki :t919. Valtioneuvoston kirjapaino.
1848:      1919 Vp.- S. V. M.- Edusktmtaesitysmiet. N:o 4.
1849: 
1850: 
1851: 
1852: 
1853:                  Suuren valiokunnan mietintö
1854:              N :o 25 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
1855:              tää ehdotuksen laiksi työttömyyskassoista,
1856:              joilla on oikeus saada apurahaa yleisistä va-
1857:              roista, 2 päivänä marraskuuta 1917 annetun
1858:              asetuksen 11 §:n 1 momentin muuttamisesta.
1859: 
1860:     Käsitelty·ään ·edoellämainå.tun asian on Suuri va:liokunta
1861: yhtynyt Työv.ruenrusiaimrv.a;li'o'kun[])an mietinnös:sä n:o 7 ole-
1862: vaan ·ehdoiu:IDseen, varus:truen la:kiehdotuks.en johtol<ausoolla
1863: sekä korjaten erään paånovirheen. Suurl. valiokunta siis kun-
1864: ni:oittaen ehdottaa,
1865: 
1866:                  että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluvan
1867:              lakiehdotuksen:
1868: 
1869: 
1870:                             Laki,
1871: joka sisältää muutoksen työttömyyskassoista, joilla on oi-
1872: keus saada apurahaa yleisistä varoista, 2 päivänä marras·
1873:    kuuta 1917 annetun asetuksen 11 §:n 1 momenttiin.
1874: 
1875:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, että työttö-
1876: myyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa yleisistä va-
1877: roista, 2 päivänä marraskuuta 1917 annet·un asetuksen 11 §:n
1878: 1 momentti on oleva nii,in kuuluva:
1879: 
1880:                                H §.
1881:   Työttömyyska;ssan sarunnOJ:s,sa ä:lkqön päivittäistä avUJS-
1882: tusta määrä1rt:Jiikö yhtä ma.rkka:a pienemmäksi ei'kä kymmentä
1883: 2    1919 Vp. - S. V. M. - Eduslmntaesitysmiet. N :o 4:.
1884: 
1885: :markkaa suuremmaiksi, täJhän. luettuna myö·skim sel1ain.en
1886: korotettu ·avustus, jo~a lmssan •sä:ämtöj·en mukaan ehikä tulee
1887: osaikkaa1le, joUa on y~si tahi useampia viittätoista vuotta
1888: n.uorempi·a tai muu1ien työhön kykenemättömiä la~psia.
1889:     Tifmä laki a;stuu voimruan 1 pä:ivänä tammikuuta 19·20.
1890: 
1891: 
1892:     He1mngissä, 21 päivänä lokrukuuta. 1919.
1893: 1919 Vp. -     Edusk. lak.iehd. -   Edusk. esit. miet. N:o 4.
1894: 
1895: 
1896: 
1897: 
1898:                  Eduskunnan päättämä laki
1899:              eduskuntaesityksen johdosta työttömyyskas-
1900:              soista, joilla on oikeus saada apurahaa yleisistä
1901:              varoista; 2 päivänä marraskuuta 1917 annetun
1902:              asetuksen 11 §:n 1 momentin muuttamisesta.
1903: 
1904:     Eduskunnassa on tehty oous.kuntaesntys, sisältävä eh-
1905: ·dotuksen lajksi työtti>myy.skassoista, joilla ·on oikeus saa-
1906: da apurahaa yleisistä varoista, 2 päivänä marraskuuta 1917
1907: annetun a.setll'ksen 11 § :n 1 momentin muuttamisesta, ja on
1908: Eduskunta, jol1e Työväenasiainvaliokunta on asiasta anta-
1909: nut mietintönsä N :o 7, hyväksynyt seuraavan lain:
1910: 
1911: 
1912:                            Laki,
1913: joka sisältää muutoksen työttömyyskassoista, joilla on
1914: oikeus saada apurahaa yleisistä varoista, 2 päivänä mar-
1915: raskuuta 1917 annetun asetuksen 11 §:n 1 momenttiin.
1916: 
1917:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, .että tyött.ö-
1918: myyskassoista, joilla on oikeus s!llada !llpurahaa yleisistä va-
1919: roista, 2 päivänä marraskuuta 1917 annetun asetuksen 11 § :n
1920: 1 momentti on olev·a näin kuuluva:
1921: 
1922:                              11 §.
1923:      Työttömyy•ska.ssan saannmssa älköön päivittäistä avus-
1924: tusta määrättäkö yhtä mwrkkaa pienemmäksi eikä kymmentä
1925: markkaa suUTemmwksi, tähän luettuna myöskin sellainen
1926: 'koroitettu avustus, joka kassan sääntöjen mukaan ehlkä tule€
1927: os·a:Thwalle, jolla on yksi tahi useampia viittätoista vuotta
1928: nuorempia tai muuten työhön kyikenemättömiä lapsia.
1929:      Tämä la;ki a.stuu voimoon 1 päivänä tammikuuta 1920.
1930: 
1931:    Helsingissä, 24 päivänä lokakuuta 1919.
1932:         1919 Vp. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
1933: 
1934: 
1935: 
1936: 
1937:                 M aatalous.valiokunnan mie-
1938:             tin t ö N :o 1 neljän eduskuntaesityksen ja yh-
1939:             den anomusehdotuksen johdosta, jotka sisältä-
1940:             vät ehdotuksia muutoksiksi vuokra-alueiden
1941:             lunastamisesta lokakuun 15 päivänä 1918 an-
1942:             nettuun lakiin.
1943: 
1944:     Eduskunta on MaatalousvaEokunnan valmisteltavaksi
1945: lähettänyt edustaja Wuol·ijoen ·eduskuntaesi•tyksen N:o 34,
1946: joka sisältää ehdotuksen laiksi vuokra-alueiden lunastami-
1947: sesta, edustaja Akerblomin eduskuntaesityksen N :o 32, joka
1948: sisältää ehdotuksen muutoksi<ksi lokakuun 15 päivänä 1918
1949: annettuun lakiin vuokra-alueiden lunastamisesta, edustajain
1950: Lohen y. m. eduskuntaesityksen N :o 31 lunastamislain
1951: 11 §:n muuttamisesta ja edustaja Tavastä'hden eduskunta-
1952: esityksen N :o 30 saman lain 62 § :n kumoamisesta sekä
1953: edustaja Kekkosen anomusehdotuksen N :o 112, joka koskee
1954: kiireellisen esityksen antamista vuokra-alueiden lunastamis-
1955: lain tarkistamii'esta.
1956: 
1957: 
1958:     V almistaessaan asia ta on Valiokunta sii<hen katsoen, että
1959: edustaja Wuolijoen eduskuntwesitys •sisäJltäJä täydellisen eh-
1960: dotuksen la:Ulffii vuokra-alueid•en lunrustarrnisesta, ottanut sen
1961: käsittelyn pohjaksi.
1962:     Esilläolevissa alotteissa ehdotetaan vuokra-alueiden lu-
1963: nastarrnislaiil 1 § muutettavaksi sitoo, että oikeus torpan va-
1964: paaksi lunastamiseen on ainoastaan torpparilla. Edustaja
1965: Åkerblomin alotteessa on esilläoleva pykälä ehdotettu muu-
1966: tettavaksi siten että torppa joka ta'pau.k:Jsessa on lunastetta-
1967: va. Edelleen on alotteissa lunastettaJvan torpan rulue eli
1968: 2       1919 Vp. -     Edusktmtftesityamietintö N :o 5.
1969: 
1970: ·tontti sekä vi:ljellyt ja viljelysikelpoiset maat, jotka lain 4 §:n
1971:  mukaam on määrätty yhteensä korkeintaan kymmeneksi
1972: hehtaariksi, ehdotettu koroterttavaksi viid~ksitoista hehtaa-
1973: riksi. Jos erinäiset pykälässä mainitut asianhaarat sitä vaa-
1974: tivat, olisi torpparin saJilli+ttava lunastaa suurempikin rulue.
1975: Uuteen tila;an 1erotettavaan metsämaa.JJ.an nähden, josta sää-
1976: detään 5 § :ssä, ehdotetaan, että sen tulee olla siksi suuri,
1977: ettji siitä 1S&ännö~lisen kasvun mukaa;n voidaan saada tar-
1978: peellinen määrä metsäntuotteita ottrurnalla kuitenkin huo-
1979: mioon, ettei metsäala ole ·suurempi kuin mitä tällaisen tilan
1980: tavallisen kotitarvepuun saamiseen pai•krkakunnalla tarvi-
1981: taan. LunastamisJ.ain 10 §, joka ikoskee to:rpparin veivoit-
1982: tamista siirtymään uudelle aluooHe sekä lunasta;miJsmkeu-
1983: den kieltämistä tai Iuuastettavan a:lueen vähentämistä lain
1984: 4 § :ssä säädetystä määrästä, on ehdotettu poistettavaksi.
1985: Torpan lunastushinta, josta 11 § :ssä säädetään, on ehdotettu
1986: määrättäväksi siten, että ensin arvioidaan Iuuastettavan
1987: alueen arvo v. 1914, ennen maailmamsodan alka;mista, ja sii-
1988: tä vähennetään vuokra-aJlueella tehtyjen parannusten aNo.
1989: Saunan pykälän 2 mom., jouka ml;lkarun siinä tapauksessa
1990: että pykälän 1 moment:is.sa määrätty lunastushrnta olisi a.lil.e
1991: puol·en alueen käyvästä arvosta, on lunastushinta luettava
1992: puo:1eksi mainitusta arvosta, on ehdotettu poistettavaksi sekä
1993: sopusoinnussa tämän kan-ssa myös 16 § :n 2 ,mom., jdka kos-
1994: kee rakennuksien luna.stush:icntaa. Niinikään on ehdotettu
1995: pois•tettavaksi 12 §, jonka mukaan lunas1mshinta siltä o~salta
1996: uuden tilan viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, mikä ·menee
1997: yli kymmenen 1hehtaarin, määrätään käyvän hinnan mukaan
1998: lnnastusia vaadittaessa. Edelleen on ehdotettu, että 13 § :ssä
1999: oleva määräys lunastushinnan 'laskemisesta erikseen sellai-
2000: sesta lunastettavalla alueella olevasta metsästä, joka maasta
2001: mitaten 1.2 metrin korkeudelta on läpimitaten 15 senti-
2002: met.riä tai enemmän, muutettaisiin käsittämään sellaista
2003: metsää, joka 5 metrin korkeudelta on läpimitaten 20 senti-
2004: metriä. Lain 25 § :ssä olevat mäkitupa-alueen lunastamis-
2005: oikeutta koskevat rajQitukset on ehdotettu poistettava;ksi
2006: samoinkuin myös 26 §, joka ·koskee lunastusoikeuden kieltä-
2007:              Vuokra-alueiden lunastamisesta.
2008: 
2009: mistä vuokrannieheltä Niinikään 1m ~aista poistettavaksi
2010: eltdotettu 51, 52 ja 53 §, jotka sisält~vät määräyksiä lunas-
2011: tamislain mukaan perustettujen uusien tilojen asettamisesta
2012: soveltuvilta kohdin pientila;lainsäädännön alaiseksi. Vihdoin
2013: on lain 62 § ehdotettu poistettavaksi.
2014: 
2015: 
2016: 
2017:      Valiokunta on alatteentekijäin kanssa yhtä mieltä siitä,
2018: että vaikka vuokra-alueiden lunastamisesta äskettäin !Hl-
2019: nettu~ lakia ei vielä ole käytännössä ehditty sovelluttaa, on
2020: näyttäytynyt tarpeelliselta siihen tehdä eräitä muutoksia ja
2021: lisäybiä. Tässä kohdin on Va'liokunta erittäinkin pitänyt
2022: tärkeänä saattaa lain alaisiksi erinäisiä vuokramiesryhmiä,
2023: jotka nyt ovat sen ulkopuolella. Niinikään kaipaavat V alia-
2024: kunnan mielestä säädökset lunastushinnan samoin kuin
2025: lunlliStettavien vuokra-alueiden viljelys- ja metsäalojen suu-
2026: ruuden määräämisestä erinäisiä muutoksia. Vih-doin on
2027: Valiiokunta katsonut että lunastamislai'll 62 § on poistettava.
2028:      Hallituksen Eduskunnalle v. 1917 jättämässä esityk- 1 §.
2029: sessä erinäisten vuokra-alueiden erottamisesta itsenäisiksi
2030:  tiloiksi samoinkuin Maatalousvaliokunnan sen johdosta an-
2031:  tamassa mietinnössä N :o 5 oli lampuotitilojen haltijat
2032:  vuokra-alueensa lunastamiseen näihden asetettu samaan ase-
2033:  maan kuin torpparit. Eduskunnan '·hyväksymästä laista
2034:  vuokra-alueiden lunasta.misesta oli kuitenkin lampuotitiloja
2035:  koskevat määräykset poistettu ja niiden haltijat siis jätetty
2036:  kysymyksessä olevan lain ulkopuolelle. Torpparia, lam-
2037:  puotitiloja ja mä'kitupa-alueita käsittävän, silloisen Senaa-
2038:   tin toimesta kerätyn tilaston mukaan oli v. 1912 maassa
2039:   1,524 lampuotitilaa. Kun lampuotiti'J:ojen haltijat ovat sa-
2040:   massa asemassa kuin torpparit ja lampuotitila-käsite on
2041:   määritelty torpan, Iampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
2042:   rauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen
2043:   1 § :ssä, eikä epäilyksiä niin ollen pitäisi olla siitä, mitä
2044:   lampuotitilalla käsitetään, sekä koska Valiokunnalle annet-
2045:   tujen tietojen mukaan on olemassa torpparialueita, joiden
2046:      4       1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
2047: 
2048:       keskellä on lampuotitiloja, ja edellisten lunastamisjärjestely
2049:        suuresti vaikeutuisi, jopa saattaisi käydä mahdottomaksikin,
2050:       ellei sanottua järjestelyä ulotettaisi myös viimemainittuihin,
2051:       on Valiokunta, ottaen myös huomioon kysymyksessä dlevan
2052:       viljelijäryhmän lukumäärän, pitänyt tarpeellisena elrdottaa
2053:       lampuotitilojen asettamista. esilläolevan lain alaiseksi.
2054: 2 §.      Vuonna 1918 maassa vallinneiden poikkeuksellisten olo-
2055:       jen vuoksi jäi usealtakin vuokramieheltä vastoin tahtoaan
2056:       vuokravero suorittamrutta. Kun sen johdosta on esitetty sel-
2057:       lainen tulkinta että vuokrasuhde on katsott~va tämän takia
2058:       päättyneeksi, on Valiokunta pitänyt tarpeellisena esilläol~J­
2059:       van 2 § :n loppuun ottaa rusiata selventävän lisäsäädöksen,
2060:      jonka mukaan vuokraoikeuden mene'ttämiseksi ei ole katsot-
2061:      tava vuonna 1918 vuokra:miehen puolelta tapahtunutta
2062:      vuokravelvollisuuden la:iminlyömistä.
2063: 4 §.      Valiokunta on kyl1ä sitä mieltä että kymmenen hehtaarin
2064:       ala viljeltyä maata, hyvin hoidettuna, riittää turvaamaan
2065:      viljelijäin ja hänen perheensä toimeentulon. Huomattava
2066:       on kuitenkin että suuri osa esillä olevan lain perusteella
2067:      itsenäisiksi tulevista vuokramiehistä vielä on sillä kehityk-
2068:      sen asteel1la, ettei se kykene harjottrumaan voimaperäistä
2069:      maanviljelystä. Näin ollen ja kun yleensä ei ole taloudelli-
2070:      sesti järkiperäistä liiaksi pienentää esim. sellaisia alueita,
2071:      joilla olevat maatalousrakennukset on rakennettu nykyisiä,
2072:      laajempia viljelyksiä silmällä pitäen, on Valiokunta, huo-
2073:      mioonottaen myös että la:mpuotitilat ·ovat keskimäärin alal-
2074:      taan suuremmat kuin torpat, ~hdottanut että 4 § :n 1 mo-
2075:      mentissa säädetty, lunastettavan alueen yläraja korotetaan
2076:      viidestätoista hehtaarista kahteelllkymmeneneen hehtaariin.
2077: 5 §.      Metsän kasvullisuus vaihtelee suuressa määrin maan eri
2078:      osissa. Toimitettujen tutkimusten mukaan voidaan se Etelä-
2079:      Suomessa arvioida noin kolmeksi ja Pohjois-Suomessa noin
2080:      puoleksitoist kuutiometriksi kiinteätä mittaa hehtaaria kohti
2081:      vuodessa. 'Tä.stä syystä ja kun maatalouden menestyminen
2082:      välttämättä edellyttää riittävää kotitarvemetsää, ovat Valio-
2083:      kunnan r;Lielestä ne puitteet, joiden sisällä metsäntuotteiden
2084:              Vuokra-alueiden lunastamisesta.              5
2085: 
2086: saani on järjestettävä, teMäivä jonkunverran väljemmiksi
2087: kuin mitä esilläolevassa 5 § :ssä on säädetty. V aliakunta on
2088: senvuoksi pitänyt tarkotuksenmukaisena ehdottaa, että uu-
2089: teen tilaan on erotettavll niin suuri ala metsämaata, että si.i1ä
2090: säännöllisen kasvun mukaan voidaan ,saada tarpeellinen
2091: määrä metsäntuotteita, ei kuitenkaan yli kymmenen hehtaa-
2092: ria kasvukelpoista metsäanaata. Samoin on Valio:kunta pi-
2093: tänyt tarpeellisena ehdottaa, että metsämaan ala erinäisissä
2094: tapauksi'ssa voidaa•n korottaa ko11keintaan kahdenkymmenen
2095: hehtaa,rin suuruiseksi.
2096:     Kun esillä,olevan 11 § :n 1 mom., jota vastaavaa mää- 11 §.
2097: räystä ei ollut Hallituksen edelläviitatussa esityksessä eikä
2098: myöskään Maatalousvaliokunnan sen johdosta antamassa;
2099: mietinnössä, sisältää poikkeuksen saman pykälän 1 momen-
2100: tissa vahvistetuista lunastushinnan perusteista ja se Valio-
2101: kunnan käsityk!sen mukaan useassa tapauksessa saattaa teh-
2102: dä vuokra-a.Iueen luna.stamisen vuokramiehelle ylivoimai-
2103: seksi ja siten ehkäistä lain tarkoitusperän saavuttamista sekä
2104: koska se myös tuottaa vuokranantajalle maan arvon noususta
2105: johtuvan aiheettoman edun, on Vali,okunta katsonut sano-
2106: tun momentin poistamisen laista tarpeen vaatimaksi.
2107:     Valiokunnan mielestä on vältettävä saattamasta juuri 13 §.
2108: itsenäiseksi päässyttä vuokramiestä siihen asemaan, että
2109: hänen täytyy joko luovutettavalta aluee1ta erikseen toimi-
2110: tettavan arvioimisen mukaan lunastaa tai muualta ostaa
2111: välttämättömiä rakennustarvepuita. Tästä syystä ja koska
2112: metsänhoidolliseltä kannalta on arveluttavaa sallia sano-
2113: tulta metsäalueelta hakattava'ksi sellainen mebsä, joka
2114: maasta mitaten 1.2 metrin korkeudelta on läpimitaten vain
2115: 15 sentimetriä, on Valiokunta ehdottanut viimemainitun
2116: mitan alirajan korotettavaksi 20 sentimetriksi.
2117:     Samoista syistä, jotka on mainittu 11 § :n kohdalla, on 16 §.
2118: V aliakunta ehdottanut laista poistettavaksi 16 § :n 2 mo-
2119: mentin.
2120:     Useilla kaupungeillamme on, paitsi niiJhin jo yhdistet- 59 §.
2121: tyjä, myös sellaisia vuokramiesten asumia maa-alueita, joita
2122:      6       1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
2123: 
2124:         ei ole kaupunkeihin yhdistetty. Kun Valiokunnan mie-
2125:         lestä lunastamislain alaisiksi olisi saatava niin lukuisat
2126:         vuokramiesryhmät kuin mahdollista yhteiskunnan muita
2127:         etuja loukkaamatta, on Valiokunta laajentanut esillä,olevan
2128:         59 §·:n 2 momentin säädöksen käsittämään myös niitä vii-
2129:         meksimainittua laatua olevia maita, joita kaupunkien luon-
2130:         nollista kehitystä silmälläpitäen ei ole välttämätöntä nii-
2131:         hin yhdistää. Jos kehitys kuiterrkin vastedes osottaisi täten
2132:         luovutettujen maiden käyvän ka,upungeille välttäimättö-
2133:         miksi, voivat nämä turvautua paikkoluovutusboimeenpitei-
2134:         siin.
2135:  62 §.       Valiokunta on aiotteentekijäin 'kanssa yhtä mieltä siitä,
2136:         että 62 §, joka etupäässä aiheutui lakia Eduskunnassa kä-
2137:         'siteltäessä vallitsevista poikkeuksellisista oloista maassam-
2138:          me, on siitä poistettava._
2139: (76 §_.      Kuh saattM kulua aikaa, ennenkuin lunastamislakiin
2140:  uusi). nyt ehdotetut muutokset tulevat lopullisesti vahvistetuiksi,
2141:          ja valibkunnan mielestä olisi kohtuutonta jättää näiden
2142:         muutosten tarkottamista eduista osattomiksi ne vuoikrarrnie-
2143:          het, joihin näihden lunastamistoimitus jo on käynnissä loka-
2144:          kuun 15 päivänä 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta an-
2145:          netun lain mukaan, on Valiokunta pitänyt välttämättö-
2146:          mänä ottaa lakiin esilläolevan lisäpykälän, joka takaa ky-
2147:          symyksessä oleville vuokramiehille mainitut edut.
2148:              Edelläesitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen ~h­
2149:          dottaa,
2150: 
2151:                       että Ednskttnta hyväksyisi seuraavan laki-
2152:                    ehdotuksen:
2153:               V uokra-aluelden lunastamisesta.                 7
2154: 
2155: 
2156: 
2157:                            Laki
2158:               vuokra-alueiden lunastamisesta.
2159: 
2160:                           1 LUKU.
2161:                   Torpan lunastam·isoikeus.
2162:                             1 §.
2163:     Torppa, josta vuokrasuhde oli olemassa silloin kuin
2164: vuokra-alueiden lttnastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918
2165: annettu laiki astui voi!maan, luna.siJettaJmon kaikkineen.,
2166: mitä siihen kuuluu, tämän lain mukaan torpparin o:tnaksi,
2167: jos jompikumpi asianosainen ennen vuokrasuhteen 'päätty-
2168: mistä sitä vaatii tai jos se tämän lain mukaan muuten
2169: määrätään lunastettavaksi.
2170:     Mitä tässä laissa säädetään to1·pasta ja torpparista ol-
2171: koon myös voimassa lampuotitilasta ja Zarn.puodista.
2172: 
2173:                               2 §.
2174:     Mitä 1 § :ssä on säädetty, ei koske to11ppaa:
2175:     1) kun tilasta on ennen 1 päivää tammikuuta 1914 teh-
2176: dyHä kaupalla tai vaihdolla luovutettu alue, jonka viljelyk-
2177: set joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, jos
2178: alueen erottaminen on alotettu ennen 1 päivää tammikuuta
2179: 1918, tahi jos luovutus on tapahtunut tilattomaan väestöön
2180: kuuluvalle hen'kilölle ensiksi mainitun päivän jälkeen,
2181: mutta ennen tämän lain voimaan astumista;
2182:     2) jos tilasta on ennen tämän lain voimaan astumi,sta
2183: toimitetussa perinnönjaossa .perilliselle annettu ja itsenäi-
2184: seksi tilaksi erotettu osuus, jonka viljelykset joko kokonaan
2185: tai pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, taikka jos erottamista
2186: tällaisessa tapauksessa toimitettaessa tämän lain voi:tnaan
2187: astumisen jäl'keen käy välttämättömäksi torpan tiluksia ero-
2188: tettavaan alueeseen siten ottaa;
2189:     3) silloin kuin sen vuokramiehenä on muu kuin tilatto-
2190: maan väestöön kuuluva henkilö;
2191: 8      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
2192: 
2193:     4) jos vuokramies on vuokraoikeutensa menettänyt.
2194: Vuokraoikeuden menettämiseksi älköön katsottako vuok-
2195: ramiehen vuokravelvollisuuden laiminlyömistä vudden 1918
2196: aikana.
2197:                              3 §.
2198:     Jos vuokranantaja ja torppari vapaaehtoisesti sopivat
2199: joko vuokra-alueen lunastamisesta torpparin omaksi tai
2200: vuokrasuhteen jatkamisesta taikka vuokra-alueen lunastami-
2201: sesta vuokranantajan hallittavaksi, noudatettakoon tämän
2202: lain estämättä, mitä sellaisten sopimusten pätevyydestä on
2203: erikseen säädetty, jos sopimus tehdään ennenkuin maanmit-
2204: tari tai maanjako-oikeus on tämän lain mukaan ryhtynyt
2205: käsittelemään kysymystä .vuokra-alueen omaksi lunastami-
2206: sesta .•Jos .vuokra-alue määrätään tämän lain mu'kaan lunas-
2207: tettavaksi torpparin omaksi, noudatettakoon kuitenkin täl-
2208: laista määräystä. Myös olkoon asianosaisilla vuokrasuhteen
2209: jatkamisesta laaditun sopimuksen voimassa ollessa oikeus
2210: vaatia sellaista lunastamista, kuin tässä laissa säädetään.
2211: 
2212: 
2213: 
2214:                           2 LUKU.
2215:                   Lunastettava torpan alue.
2216: 
2217:                                 4 §.
2218:     Tilaan, joka tämän lain mukaan lunastetaan torpparin
2219: oma·ksi, luettakoon torpan alueeseen kuuluva tontti sekä vil-
2220: jellyt ja viljelyskelpoiset tilukset, yhteensä korkeintaan kym-
2221: menen hehtaaria. .Jos vuokramies erityisistä syistä, kuten
2222: rakennuksien suuruuden ja tilusten sopivan sijoittamisen
2223: takia, vaatii ja se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan, lunas-
2224: tettakoon suurempikin alue, ei kuitenkaan enemmän kuin
2225: kaksikymmentä hehtaaria.
2226:     Jos torpparilla ei ole määrättyä viljelyskelpoisen maan
2227: alaa 'hallinnassaan, mutta hänelle kuuluu oikeus sen rajoitta-
2228: mattomaan raivaamiseen, annettakoon hänelle vuokra-aluee-
2229: seen kuuluvan viljellyn maan alaa vastaava a'la viljelyskel-
2230:               Vuokra-alueiden lunastamisesta.                 9
2231: 
2232: poista maata, ei kuiten'kaan enemmän kuin että se yhdessä
2233: viljellyn alan kanssa muodostaa kymmenen hehtaaria. Jos
2234: erityiset syyt sitä vaativat, v·oidaan näin annettavan viljelys-
2235: kelpoisen maan alaa supistaa tai laajentaa siitä, mitä edellä
2236: on sanottu, kutenkin niin ettei sitä laajenneta yli sen, mitä
2237: 1 momentissa säädetään.
2238:     Viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset vaihdettakoon vas-
2239: taaviin alueisiin muualla, jos tilusten sopiva sijoittaminen
2240: sitä vaatii.
2241:                                5 §.
2242:     Jos torpparilla on ollut oikeus ottaa torpan alueelta tai
2243: sen ulkopuolelta metsäntuotteita, erotettakoon uuteen ti1aan
2244: niin suuri ala metsämaata, että siitä säännöllisen kasvun
2245: mukaan voidaa~ saada tarpeellinen määrä metsäntuotteita.
2246: Näin erotettava metsäala älköön kuitenkaan olko suurempi
2247: lkuin mitä tällaisen tilan tavallisen kotitarvepuun saamiseen
2248: paikkakunnalla tarvitaan, eikä yli kymmenen hehtaaria
2249: kasvukelpoista metsämaata. Jos torppaan 'kuuluu yli viisi
2250: hehtaaria viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, olkoon kuiten-
2251: kin siten annettava me·tsäala korkeintaan viljeilyn ja vil-
2252: jelyskelpoisen maan kaksinkertainen ala, ei yli kaksikym-
2253: mentä hehtaaria.                             1
2254:     Jos metsäirnaata edellisen mukaan erotettaessa vuokran-
2255: antajalle ei jäisi sitä kotitarv·epuun saamiseen riittävästi,
2256: saakoon maanomistaja sitä ensin niin paljon kuin hän sään-
2257: nöllisen kasvun mukaan kotitarvepuun saamiseen tarvitsee;
2258: sitten harlkittakoon tilojen sopivaa sijoitusta ja muita olo-
2259: suhteita silmällä pitäen, voidaanko ja minkälainen osa jälellä
2260: olevasta metsämaasta vuokramiehelle antaa.
2261:     Milloin paikkakunnalla käytetään turvetta polttoaineena,
2262: voidaan vuokramiehe'lle antaa polttoturpeen saamiseen sopi-
2263: vaa maata sekä vastaavassa määrässä vahentää hänelle edel-
2264: lisen mukaan annettavan metsämaan alaa.
2265: 
2266:                               6 §.
2267:     'Dorpparille, joka on aili:a]semmin saanut mudan, saven
2268: tai sammalkuivikkeen tilan alueelta, erotettakoon tarpeen
2269: 10     1919 Vp. -    Eduskuntat"lsitys:mietitttö N :o 5.
2270: 
2271: vaatiessa 5 § :ssä säädetyn alueen .lisäksi uuden tilan maan-
2272: viljelystarvetta vastaava roudan, saven tai sammal!kuivtk-
2273: keen ottopaikka, mikäli se voi tarkoituiksenmukaisesti tapah-
2274: tua ja vuokranantajalle jää hänen kotitarv-ettansa vastaava
2275: määrä sellaista maata.
2276:                               7 §.
2277:     •Jos torppari on vuokrasuhteen nojalla luvallisesti har-
2278: joittanut kalastusta vesialueella, joka kuuluu vuokrananta-
2279: jalle tai jossa tällä on osa, annettakoon hänelle uuden tilan
2280: ta1o-osuutta vastaava vesiosuus. Jos talo-osuutta vastaa niin
2281: pieni vesiosuus, että sen luovuttaminen haitallisesti pirstoisi
2282: vesialueen, älköön sellaista ollenkaan uuteen tilaan luettako.
2283:     Jos useammalle tämän lain mukaan erotettavalle tilalle
2284: on annettava edellisen mukaan osa samaan vesialueeseen,
2285: muodostetta!koon niiden vesiosuudet yhteiseksi vesialueeksi,
2286: jos se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan. Osakas, joka tah-
2287: too tällöin osuutensa erilleen jaettavaksi, saakoon kuitenkin
2288: sellaisen jaon toimitetuksi, jos se voi taJlaihtua niiden mää-
2289: räysten mukaan, jotka yhteisen vesialueen jaosta ovat voi-
2290: massa.
2291:                 t            8 §.
2292:     Torppari lunastakoon vuokra-alueella olevat vuokra-
2293: alueen viljelemiseen tarpeelliset vuokranantajan rakennukset.
2294: Niistä voidaan kuitenkin toisin määrätä, jos se tarkoituksen-
2295: mukaiseksi havaitaan.
2296:                              9 §.
2297:     Sikäli kuin vuokranantaja ja torppari sopivat uuteen
2298: tilaan erotettavasta alueesta ja eduista toisin kuin ed~Uä on
2299: sanottu, noudatettakoon sopimusta.
2300: 
2301:                              10 §.               1
2302:     Jos päätilan tilusten tarkoituksenmukaisen sijoittamisen
2303: katsotaan vaativan, että torppari siirtyy uudelle alueelle,
2304: voidaan hänet velvoittaa sellaiseen siirtymiseen ehdolla, että
2305: hänelle osoitettava uusi alue maataloudellisesti kohtuuden
2306: mukaan vastaa niitä etuja, mitä torppari tämän lain mukaan
2307: entisellä alueellaan saisi.
2308:               VnoktB-aluelden lunastarnisesta.             11
2309: 
2310:     Sama olkoon laki, j-os vuokra-·alueella on teollisuustar-
2311: koituksiin käytetiynä tai muuten ilmeisesti pa1jon suurempi
2312: arvo kuin mihin se voitaisiin arvioida, jos sitä edelleen käy-
2313: tettäisiin maanviljelyksen 'harj<oittamiseen.
2314:     Jos tila on niin pieni, ettei siirtomahdollisuutta ole, ja
2315: jos torpan tilusten vä'hentäminen siitä, mitä 4 § :ssä sääide-
2316: tään, tai yhdistäminen päätilan kotiviljelyksiin on hyvin
2317: järjestetyn maanviljelyksen harjoittamista varten päätilalla
2318: välttämätön, olkoon vähentämiseen tai lunastusoi'keuden
2319: kieltämiseen oikeus.
2320: 
2321: 
2322:                           3 LUKU.
2323:                    Torpan lunastushinta.
2324:                               11 §.
2325:      Sen lunastushinnan määrämiseksi, joka on lunastetta-
2326: v·a•sta alueesta suoritettava, on ensin arvioitava alueen arvo
2327: silloin kuin lunastusta vaaditaan. Siitä arVosta on vähennet-
2328: tävä niiden parannuksien arvoo, jotka torppari on tehnyt
2329: vuokra-alueeseen hallinta-aikanaan taikka jotka hän on peri-
2330: mällä lähimmältä edeltäijältään saanut ta1hi joihin hän on
2331: siirtosumman tälle suorittrumalla oikeuden hankkinut, mo-
2332: lemmissa viimeksi mainitussa tapauksissa korkeintoon kah-
2333: denkymmenen viimeisen vuoden ajalta 1unastuksen vaatimi-
2334: sesta lukien, paitsi mikäli se sopimuksen tahi aikaisemman
2335: lainsäädännön mukaan kuuluu pitemmältäkin ajalta vuokra-
2336: miehelle. Lisäksi on siitä vähennettävä .se määrä, jolla
2337: alueen arvo on noussut sen jälkeen kuin maailmausota alkoi
2338: vuonna 1914, rahan arvon alenemisesta aiheutunut nousu
2339: siihen luettuna.
2340:    (Poist.)
2341:                             12 §.
2342:     Jos uuteen tilaan erotetaan viljeltyä ja viljelyskelpoista
2343: maata yli kymmenen hehtaaria, määrätään lunastushinta yli
2344: menevältä osalta käyvän hinnan mukaan lunastusta vaadit-
2345: taessa.
2346: 12     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
2347: 
2348:     Sama olkoon laki, jos siihen asianosaisten sopimuksen
2349: perusteella erotetaan suurempi ala kuin 4 § :n mukaan tulisi
2350: erotettavaksi, tai annetaan laajempia etuuksia kuin 5-
2351: 8 § :ssä säädetään.
2352: 
2353:                             13 §.
2354:     Jos lunastettavalla alueella on metsää, joka maasta mi-
2355: taten 1.2 metrin korkeudelta on läpimitaten kaksikymmentä
2356: sentimetriä tai enemmän, lasketta'koon sen lunastus'hinta
2357: erikseen arvon mukaan lunastusta vaadittaessa. Ellei torp-
2358: pari tahdo tällaista metsää lunastaa, olkoon vuokranantaja
2359: oikeutettu sen hakkaamaan ja viemään pois viimeistään kol-
2360: men vuoden kuluessa er.ottamisen pättymisestä lukien; kui-
2361: tenkin myönnettäköön, jos erikoiset syyt sitä vaativat, pois-
2362: viemiseen pitempikin, korkeintaan viiden vuoden määräaika.
2363:     Jos sellaisen hakkaamisen, josta edellä on sääd·etty, kat-
2364: sotaan olevan ristiriidassa metsämaan järkiperäisen 'käytön
2365: kanssa, mä:ärättäköön metsä ,kuitenkin vuokramiehen lunas-
2366: tettavaksi.
2367: 
2368:                              14 §.
2369:     Tämän lain 11 § :ssä säädettyjen Jlarannuskorvauksien
2370: arvo on määrättävä sen arvon lisäyksen mukaan, mikä
2371: vuokraesineelle on näiden parannuksien kautta tullut, ei kui-
2372: tenkaan sitä kustannusta suuremmaksi, mikä työn suoritta-
2373: miseen lunastusta vaadittaessa olisi mennyt. l\fikäli torppari
2374: on saanut parannuksista korvausta alhaisen vuokramaksun
2375: muodossa tai"" vapaavuosina taikka muuna niiden korvaamista
2376: tarkoittavana hyvikkeenä, älköön hänelle uutta korvausta
2377: sellaisista parannuksista hyväksi luettako. Jos torppari
2378: osoittaa, että hänelle on vuokrasopimuksen tai aikaise·mman
2379: lainsäädännön mukaan tuleva suuremlli korvaus parannuk-
2380: sista kuin edellä on sääidetty, määrättäköön korvaus niiden
2381: mukaan suoritettavaksi.
2382:     Tekemäinsä par.annusten laatu ja laajuus on torpparin
2383: näytettävä. Jos vuokranantaja väittää niistä jo suoritetun
2384: korvausta, olkoon se hänen osoitettava.
2385:               Vuokra-alueiden lunastamisesta.                13
2386: 
2387:     Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletta:koon myös
2388: vuokra-alueen rakennuksiin telhtyjä ·parannuksia arvioi-
2389: taesa.
2390: 
2391:                              15 §.
2392:     Sen rappion arvo, josta torppari, sen mukaan kuin siitä
2393: on erikseen säädetty, olisi velvollinen suorittamaan vuokran-
2394: antajalle korvausta, jos vuokrasuhde lunastusta vaadittaessa
2395: päättyisi, luettakoon lunastuslhintaa arvioitaessa vuokran-
2396: antajan hyväksi.
2397: 
2398:                             16 §.
2399:     Luuastettavien vuokranantajan rakennuksien lunastus-
2400: hinnan määrämiseksi arvioidaan ensin rakennuksien arvo
2401: lunastusta vaadittaessa ja siitä vähennetään se määrä, jolla
2402: arvo on noussut sen jälkeen kuin mailmansota alkoi vuonna
2403: 1914. ,Jos torppari on hallintakautensa aikana ne raken-
2404: tanut tai tehnyt niihin parannulksia taikka jos la.än on sellai-
2405: siin saanut lähimmältä edeltä.jältään oikeuden joko perimällä
2406: tai siirtosumman ~uorittamalla, vähennettäköön näin saa-
2407: dusta lunastushinnasta se osa, joka rakennukien arvosta on
2408: rakennustyön ja parannuksien osalle tuleva, ellei tor.ppari
2409: ole jo saanut niistä korvausta 14 §:ssä säädetyllä tavalla.
2410:     (Poist.)
2411: 
2412:                              17 §.
2413:     Alue, joka on luovutettu perintöosuuden vastikkeena hal-
2414: littavaksi ilman vuokramaksua, erotettakoon itsenäiseksi
2415: tila!ksi tämän lain säännöksien mukaan lunastushintaa suo-
2416: rittamatta, jos se on edelleen alkuperäisen haltijan tai hänen
2417: perillisensä hallussa. Sama olkoon laki, jos alue on annettu
2418: vuokralle jatkuvasti perinnölliselle vuokra-ajalle, siihen kat-
2419: somatta kuka vuokra-aluetta lunastusta vaadittaessa hal-
2420: litsee.
2421:      ,T os vuokramaksua tällöin suoritetaan, maksettakoon
2422: lunastushintana vuokramaksun pääoma-arvo, kapitalisoituna
2423: 14     1919 Yp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
2424: 
2425: viiden prosentin mukaa,n, ja korkeintaan se määrä, mihin
2426: lunastushinta tämän lain mukaan, vähennettynä aikaisem-
2427: min kerta kaikkiaan suoritetun vastikkeen määrällä, nousisi.
2428: 
2429:                            18 §.
2430:    Jos asianosaiset sopivat lunastushinnasta, noudatetta-
2431: koon sopimusta edellä olevien säännösten estämättä.
2432: 
2433:                             19 §.
2434:     Lunastushinnan vuokra-alueesta Ja siihen luettavista
2435: etuuksista, lunastettavan metsän arvo siihen luettuna, suo-
2436: rittaa vuokranantajalle valtio joko rahassa tai valtion takaa-
2437: missa viiden prosentin korkoa 'kasvavissa obligationeissa,
2438: taikka osaksi kummassakin. Sitä lunastushinnan osaa, joka
2439: on määrätty 12 § :n mukaan, älköön kuitenkaan valtion va-
2440: roista suoritettako ja älköön se, paitsi mikäli 54--57 § :ssä
2441: toisin sanotaan, muuten olko niiden määräyksien alainen,
2442: joita tässä laissa lunastushinnasta säädetään.
2443: 
2444:                            20 §.
2445:     Lunastushinta on uuden tilan omistajan suoritettava ta-
2446: kaisin valtiolle kuuden prosentin vuotuismaksuilla, joista
2447: viisi prosenttia kulloinkin maksamatta olevalle pää,omalle
2448: luetaan koroksi ja jäännös pääoman kuoletukseksi.
2449:     Kuitenkin olkoon uuden tilan omistaja oikeutettu lyhen-
2450: tämään lunastushintaa suuremmallakin määrällä kuin edellä
2451: on sanottu taikka myös maksamaan sen kerta kaikkiaan,
2452: noudattaen mitä siitä erikseen sääidetään.
2453: 
2454:                               21 '§.
2455:     Torpparille voidaan 1hänen varallisuuteensa, uudella
2456: tilalla tehtäviin viljelysparannuksiin ynnä muihin olosuhtei-
2457: siin katsoen tarpeen vadiessa myöntää oikeus valtion va-
2458: roista suoritetun lunastushinnan kuolettamisen alkamiseen
2459: määräa,jan, enintään kymmenen vuoden kuluttua siitä lukien,
2460: kuin alueen erottaminen on maarekisteriin merkitty.
2461:               Vuokra-alueiden lunastamisesta.                  15
2462: 
2463:                               22 §.
2464:     Kun torppa tai sen sijasta muu alue luovutetaan vapaa-
2465: ehtoisella sopimuksella torpparin omaksi, saakoon hän naut-
2466: tia lunastushinnan suorittamise'ksi ja muutenkin samanlaista
2467: avustusta kuin tässä laissa on säädetty. Valtion varoista
2468: suoritettavan lunastushinnan määrä on kuitenkin silloin niin
2469: harkittava kuin 48 § :ssä säädetään.
2470:      Jos luuastetta va alue on suurempi 'kuin kymmenen heh-
2471: ta~:nia viljeltyä ja viljelyskel,poista maata t!\.hi jos tilaan on
2472: luettu laajempia etuuksia kuin 5-8 §:ssä säädetään, on val-
2473: tion varoista suoritettava osa vähennettävä mainittua alaa
2474: ja etuksia vastaavaksi.
2475:      Lunastushinnan suorittamiseen tämän lain mukaan tulee
2476: tässä pykälässä säädetyssä tapauksessa olla vuokranantajan
2477: suostumus.
2478: 
2479:                             23 §.
2480:    Valtion saatavalla on maksamattoman kauppahinnan etu-
2481: oikeus lunastettuun tilaan ja voidaan se uuden tilan omis-
2482: tajaa kuulematta häne])O tilansa kiinnittää.
2483:     Sillä vuokranantajan saatavalla, josta säädetään 12 §:ssä,
2484: olkoon samanlainen etuoikeus valtion saatavan jälkeen ja
2485: olkoon asianomainen valtion rahalaitos velvollinen pitämään
2486: huolta tämän vudkranantajan saatavan kiinnittä-misestä.
2487: 
2488:                             24 §.
2489:     Kun torppari 10 § :n 1 momentissa mainituista syistä siir-
2490: tyy entiseltä vuo'kra-alueelta uudelle, maksakoon valtio ra-
2491: kennuksien siirtokustannuksista puolet j,a jäännös jaettakoon
2492: tasan torpparin ja vuokranantajan kesken. Jos siirto tapah-
2493: tuu 10 § :n 2 momentin perusteella, suorittakoon maanomis-
2494: taja siirtakustannukset.
2495:     Vuokra-alueiden järjestelyssä, jossa vuokra-alueiden siir-
2496: toja tapahtuu muista kuin 10 § :ssä säädetyistä syistä, ihar-
2497: kittakoon osanotto siirtokustannuksiin niiden perusteiden
2498: mukaan, joita noudatetaan osanottoa talojen siirtokustan-
2499: nuksiin jakotoimituksissa määrättäessä.
2500: 16      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
2501: 
2502:                            4 LUKU.
2503:               llfäkitupa-alueen lu.nastamisoikeus.
2504:                             25 .§.
2505:     Mitä 1 ja 2 § :ssä säädetään torpasta, ·olkoon myös voi-
2506: massa mäkitupa-alueesta, jota se vuokmmies, joka lunastusta
2507: vaatii, on vähintään viisi vuotta hallinnut. Lunastusoikeus
2508: älköön kuitenkaan olko voimassa sen jälkeen kuin vuokra-
2509: oikeus on siirtynyt pois siltä vuokramieheltä, joka aluetta
2510: tämän lain voimaan astuessa hallitsee, tai hänen rintaperilli-
2511: seltään, eikä myöskään ellei sitä ole vaa:dittu ennen kuin tä-
2512: män lain voimaan astuessa voimassa ·oleva vuokra-aika on
2513: päättynyt. Älköön tämän lain mukaan myöskään lunastet-
2514: tako asuntoaluetta, jonka vuokramiahellä on ·oma asunto-
2515: tontti muualla.
2516: 
2517:                              26 §.
2518:     Jos vuQikralautakunta katsoo, että mäkitupa-alue sijaitsee
2519: sellaisella paikalla tahi että sen rakennukset tai olosuhteet
2520: muuten ovat sen hallinta-oikeutta s'!lmällä pitäen tarkoitus-
2521: taan vastaava, olkoon oikeutettu kieltämään vuokramieheltä
2522: lunastusoikeuden, jos vuokranantaja sitä vaatii. Sama oi-
2523: keus olkoon maanjako-oikeudella, kun se käsittelee kysy-
2524: mystä mäkitupa-alueen lunastamisesta.
2525:     Tällaiseen vuokralautakunnan päätökseen saa hakea asu-
2526: tushallitukselta muutosta.
2527: 
2528:                               27 §.
2529:     Makitupa-alueeseen, joka tämän lain mukaan lunastetaan
2530: vuokramiehen omaksi, luettakoon si:i:hen kuuluva tontti sekä
2531: ne viljellyt ja viljelyskeLpoiset tilukset, jotka tonttiin välit-
2532: tömästi liittyvät. J.os alueen lisääminen tai vähentäminen
2533: katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, olkoon siihen oikeus, kut-
2534: tenkin niin, ettei sitä laajenneta yli kahden hehtaarin viljel-
2535: tyä ja viljelyskelpoista maata.
2536:    Kun useampia toistensa läiheisyydessä olevia mäkitupa-
2537: alueita lunastetaan, olkoon niiden yhdistämiseen tarpeelli-
2538:              Vuokra-alueiden lunastamisesta.                  17
2539: 
2540: sen maan lunastamisesta voimassa, mitä tässä mäkitupa-
2541: alueisiin kuuluvien tilusten lunastamisesta säädetään.
2542:                                28 §.
2543:     Jos tilusten tarkoituksenmukaisen sijoittamisen katso-
2544: taan vaativan, että mäkitupalainen siirtyy uudelle alueelle,
2545: Vioidaan hänet velvoittaa sellaiseen siirtymiseen ehdolla, että
2546: hänelle osoitettava uusi alue kohtuuden mukaan täyttää sen
2547: tarkoituksen, johon hän vuokra-aluettaan vuokrasopimuksen
2548: perusteella käyttää.
2549:     Sama olkoon lruki, jos vuokranantaja tarvitsee mäkitupa-
2550: alueen uuden perustettavana olevan teollisuuslaitoksen tar-
2551: peeksi taikka ennen perustetun teollisuuslaitoksen laajenta-
2552: mista varten.
2553:     Jos siirtomahdollisuutta ei ole tahi jos siirto tulisi niin
2554: kalliiksi, ettei se vastaisi tarkoitustaan, ja jos mäkitupa-alue
2555: on talon rakennuksien ja kotiviljelyksien tarkoituksenmukai-
2556: selle järjestelylle ja käytölle ilmeiseksi haitaksi, olkoon oi-
2557: keus lunastusoikeuden kieltämis·een.
2558: 
2559:                              29 '§.
2560:     Jos mäkitupa-alueella, joka lunastetaan tämän lain mu-
2561: kaan vuokramiehen omaksi, on vuokramiehen hallinnassa
2562: olleita vuokranantajan rakennuksia, jotka ovat vuokramie-
2563: helle hänen vastedes aluetta hallitassaan tarpeen, olkoon hän
2564: oikeutettu ne lunastamaan. Jos vuokranantaja sitä vaatii ja
2565: alueella olevat rakennukset lunastamisen jälkeen kävisivät
2566: hänelle tarkoitustaan vastaamattomiksi, olkoon vuokramies
2567: rakennuksien lunastamiseen velvollinen.
2568:                             30 §.
2569:     Mäkitupa-alueen lunastushinnan suoritta,a vuokrananta-
2570: jalle valt~o joko rahassa tai valtion takaamissa, viiden pro-
2571: sentin korkoa kasvavissa obligationeissa, taikka osaksi kum-
2572: masskin.
2573:                             31 §.
2574:     Lunastushinta, jonma valtio vuokranantajalle edellisen
2575: mukaan ma'Ksaa ,on uuden tilan omistajan suoritettava ta-
2576:                                                           2
2577: 
2578:                                                   •
2579: 18     1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
2580: 
2581: kaisin valtiolle kahdeksan prosentin vuotuismaksui11a, joista
2582: viisi prosenttia kuHoinkin maksamatta olevalle pää.omalle
2583: luetaan koroksi ja jäännös pääoman kuoletukseiksi. Kui-
2584: tenkin olkoon lyhentäminen sallittu suuremmallakin mää-
2585: rällä kuin edellä on mainittu, sekä myös lunastushinnan
2586: kerta kaikkiaan suorittaminen, noudattamalla mitä siitä erik-
2587: seen säädetään.
2588:                            32 '§.
2589:    Myös tässä luvussa tarkoitettuihin vuokra-alueisiin näili.-
2590: den sovellettakoon, mitä 3, 9, 11, 13, 14, 15, 16, 17, 18 ja
2591: 21 §:ssä, 22 §:n 1 ja 3 momentissa, 23 §:n 1 momentissa ja
2592: 24 § :'ssä säädetään.
2593: 
2594:                           5 LUKU.
2595:         Vuokra-alueen lunastamisesta määräminen.
2596:                              33 §.
2597:     J olieivät vuokranantaja ja vuokramies ole vapaaehtoi-
2598: sesti sopineet vuokra-alueen tai sen sijasta muun alueen lu-
2599: nastamisesta vuokramiehen omaJksi ja jos jompikumpi tah-
2600: too saada sen omaksi lunastetuksi tämän lain mukaan, il-
2601: moitta:koon siitä todistettavasti toiselle asianomaiselle, sekä
2602: vuokralautakunnaUe viimeistään kolmenkymmenen päivän
2603: kuluessa siitä lukien kuin tällainen ilmoittaminen toiselle
2604: asianosaiselle tapahtui.
2605: 
2606:                             34 §.
2607:      Jos vuokralautakunta, saatuaan 33 §:ssä säädetyn ilmoi-
2608: tuksen, havaitsee, että samalla vuokranantajana on joko yh-
2609: dellä tai useammiHa eri tiiloilla samassa kunnassa suurempi
2610: määrä vuokra-alueita, joiden lunastamista vuokramiehet ovat
2611: oikeutetut tämän lain mukaan vaatimaan, olkoon oikeutettu,
2612: j,os se katsoo useampien tai kaikkien niiden järjestelyn yh-
2613: dellä kertaa tarkoituksenmukaiseksi, pyytämään maaher-
2614: ralta maanmittarin määräämistä tuollaista järjestelyä toi-
2615: mittamaan. Sama oikeus olkoon sillä muulloinkin 33 § :ssä
2616:               Vuokra-alueiden lunastamisesta.                  19
2617: 
2618: säädetyn ilmoituksen saatuaan, jos se sen tarkoituksenmu-
2619: kaiseksi havaitsee.
2620:     Maaherra antakoon määräyksen järjestelyyn, jos sen tar-
2621: koituksenmukaiseksi katsoo. Muussa tapauksessa ilmoitta-
2622: koon asiasta vuokralautakunnalle, jonka tulee silloin ryhtyä
2623: sille ilmoitettua asiata käsittelemään.
2624:                                35 §.
2625:     Sellai(:lessa järjestelyssä, josta edellisessä pykälässä sää-
2626: detään, on toimitusmiesten määrättävä; mitkä vuokra-alueet
2627: ovat yhdellä kertaa lunastettavat, luuastettavien alueiden
2628: rajat ja muut niihin kuuluvat edut, lunastushinta sekä mi-
2629: ten se on suoritettava ja kuoletettava ynnä muut lunastus-
2630: ehdot, noudattaen mitä niistä on tässä laissa säädetty. Myös
2631: on toimitusmiesten laadittava ehdotus alueiden lohkomaHa
2632: erottamiseksi.
2633:     Vuokra-alueiden järjestelyssä olkoon lupa vaihtaa ti-
2634: luksia sekä toimittaa muidenkin kuin tässä laissa tarkoitet-
2635: tujen vuokra-alueiden siirtoja ja vuokrasuhteiden muutok-
2636: sia, mikäE se sopivan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi on
2637: tarpeen.
2638:      Ehdotus on kartalle laadittava ja asiakirjat siitä tehtävä
2639:  s~kä asianasaisille selitettävä sillä tavalla kuin siitä erittäin
2640:  säädetään.
2641:      Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitusmies-
2642:  ten päätöstä, on asia kokonaisuudessaan jätettävä maanjako-
2643:  oikeuden ratkaistavaksi.
2644:                             36 §.
2645:     Jos vuokralautakunta, saatuaan 33 § :ssä säädetyn ilmoi-
2646: tuksen, katsoo, ettei sellaista vuokra-alueiden järjestelyä,
2647: kuin edellä on säädetty, tarvita, koettakoon saada asianosai-
2648: set vapaaehtoisesti sopimaan asian. S~Vma olkoon laki jos
2649: asia 34 § :n 2 momentin mukaan osoitetaan vudkralautakun-
2650: nan käsiteltäväksi. Jos s:opimusta ei saada aikaan, ratkais-
2651: koon vuokralautak;nta asian päätöksellä.
2652:     Vuokralautakun~an päätökseen tyytymätön valittakoon
2653: siitä kuudenkymmenen päivän kuluessa maanjako-oikeuteen.
2654:     20     1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
2655: ,
2656:                                37 §.
2657:         Maanjako-oikeuden tulee viivyttelemättä kokoontua siinä
2658:     kunnassa, jossa vuokra-alue on, ja ratkaista asia, pidettyään
2659:     tarpeen vaatiessa paikalla katselmuksen. Sen ratkaistaviin
2660:     kuuluvat kaikki tämän lain mukaisista lunastamisista joh-
2661:     tuvat ja niiden yhteyteen kuuluvat riita-asiat. Menettelystä
2662:     maanjako-oikeudessa oikoon voimassa, mitä jakoasiain käsit-
2663:     telystä on säädetty.
2664: 
2665:                                  38 §.
2666:         Jos tilalla, joka on isojaon tai uusjaon alainen tai jolla
2667:     on määrätty toimitettavaksi halkominen, on sellainen
2668:     vuokra-alue, joka voidaan tämän lain mukaan lunastaa
2669:     vuokramiehen omaksi, tapahtukoon lunastaminen toimituk-
2670:     sen yhteydessä ilman eri määräystä, samoin kuin vuokra-
2671:     alueiden järjestelystä edellä on säädetty, jos jomprkumpi
2672:     asianosainen lunastamista vaatii tai jos tilalla on useam-
2673:     pia vuokra-alueita, joiden kaikkien järjestely yhdellä kertaa
2674:     on tarkoituksenmukaiseksi katsottava. Tällöin lunastami-
2675:     sesta johtuvat riita-asiat voidaan joko jakotoimituben yh-
2676:     teydessä tai siitä erillään saattaa maanjako-oikeuden rat-
2677:     kaistaviksi.
2678:         Sama olkoon laki, jos tilalla on toimitettava lohkominen
2679:     tai palstatilan erottaminen taikka tilusvaihto, joka koskee
2680:     vuokra-aluetta ja jonka yhteydessä vuokra-alueen järjestelyn
2681:     ikatsotaan tarkoitulksenmukaisesti tapahtuvan.
2682: 
2683:                                39 §.
2684:         Tässä laissa säädettyä vuokralautakuntain toimintaa on
2685:     asutushallituksen valvottava. Asutushallitus olkoon myös
2686:     oikeutettu läJhettämään edustajansa vuokralautakunnan ja
2687:     järjestelytoimituksen kokouksiin sekä olemaan läsnä maan-
2688:     jako-oikeudessa asioita käsiteltäessä.       Asutushallituksen
2689:     edustajalla olkoon oikeus ottaa vuokralautakunnassa ja jär-
2690:     jestelytoimituksessa osaa keskustelui'hitl., mutta ei päätök-
2691:     seen tekoon asiassa, sekä antaa maanjako-o~keudessa siitä
2692:     lausuntonsa.
2693:               Vuokra-alueiden lunastamisesta.                  21
2694: 
2695:     Sellaisen järjestelytoimituksen alkukokouksesta, •josta
2696: 35 § :ssä säädetään, ilmoitettakoon myös asutushallittrkselle
2697: sekä rasitustodistuksessa nimeltään mainituille kiinnityksen-
2698: haltijoil'le.
2699:                               40 §.
2700:     Vuokra-alueiden järjestelytoimi tuksien kuulu ttamisesta
2701: sekä menettelystä niissä olkoon, mikäli tässä laissa ei toi-
2702: sin sääidetä, ,soveltuvilta kohdin nouda:tettava, mitä niistä on
2703: uusjakoihin nähden säädetty.
2704: 
2705:                                41 §.
2706:     Palkkio vuokralautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille
2707: tässä laissa säädettyjen asiain käsittelystä suoritetaan etu-
2708: käteen kunnan varoista taksan mukaan, jonka asutusha'lli-
2709: tus kunnanvaltuuston esityksestä tutkii ja noudatettavaksi
2710: vaili.vistaa; ja ovat palkkiot sitten vuosittain valtion varoista
2711: kunnalle takaisin suoritettavat.
2712: 
2713: 
2714:                            6 LUKU.
2715:    Lunastettavan altteen erottaminen itsenäiseksi tilaksi.
2716:                            42 '§.
2717:     Alue, joka tämän lain mukaan lunastetaan vuokramiehen
2718: omaksi, on lohkomaHa erotettava itsenäiseksi tilaksi.
2719:     Jos lunastusasiata maanjako-oikeudessa käsiteltäessä ha-
2720: vaitaan, että se maanmittari, joka on maanjako-oikeudessa
2721: jäsenenä, sopivasti voi samassa yhteydessä toimittaa lunas-
2722: tettavan alueen lohkomal~a erottBJmisen, olkoon myös häm oi-
2723: keutettu sen silloin toimittamaan .
2724:     •Jos tilalla on toimitettu sellainen järjestely kuin 34 § :ssä
2725: säädetään, on Iohkominen toimitettava ilman eri määräystä
2726: järjestelyn yhteydessä.
2727: 
2728:                            43 §.
2729:     Jos toimitusmiehet erottamistoimituksessa havaitsevat,
2730: että asianosaisten sopimus tai vuo'kralautakunnan päätös on
2731: 22      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
2732: 
2733: jossakin ·sellaisessa lwhdassa puutteellinen, että erottamis-
2734: toimitusta ei voi loppuun såattaa ja asianmukaista erottami~­
2735: päätöstä antaa, ellei sopimusta tai päätöstä siinä kohden
2736: täydennetä, koettakoot he saada asianosaiset tuollaisesta täy-
2737: dentämisestä sopimaan. Ellei sopimusta synny, ratkaisikoot
2738: he asian päätöksellä.
2739: 
2740:                              44 §.
2741:     Maanmittarille tuleva korvaus vuokra-alueiden järjeste-
2742: lystä ja erottamisesta suoritetaan valti-on varoista. Muut toi-
2743: mituskustannukset, uskottujen miesten palkkoja lukuunotta-
2744: matta, jaettakoon tasan vuokranantajan ja vuokramiehen
2745: kesken. Jos koko tilan tilukset ovat lohkomista varten mi-
2746: tattavat, suorittakoon tilanomistaja kuitenkin mittausta var-
2747: ten tarpeelliset päivätyöt, paitsi mikäli mittaus koskee er·o-
2748: tettavaa aluetta, jonka osalta ne ovat asianosaisten kesken
2749: tasan jaettavat.
2750:     Mitä edellisessä momentissa on säädetty olkoon myös voi-
2751: massa, jos vuokra-alue luovutetaan vapaaehtoisen sopimuk-
2752: sen nojalla vuokramiehen omaksi, elleivät asianosaiset toisin
2753: SOVl.
2754: 
2755: 
2756:                               45 §.
2757:     Jos vuokra-alue on osa useammasta tilasta, joita ei ole
2758: isojaolla toisistaan. erotettu, olkoon alueen lohkomaila erot-
2759: taminen sallittu myös niin, että lasketaan, kuinka suuren
2760: osan ·erotettava alue muodostaa ka~kista toisistaan erotta-
2761: matta olevista vuokranantajan tiloista, sekä siten saadun
2762: osaluvun perusteella uuden tilan manttaali ja vero; oUen
2763: uusi tila tällöin muodostettava itsenäiseksi maakirjataloksi
2764: ja kaikkien entisten tilojen manttaalia ja veroa vastaaYassa
2765: määrässä vähennettävä. Jos joku tiloista on perintö- tai
2766: kruununluontoinen, tulkoon uusi tila perintöluontoiseksi.
2767:     Kun tilat vastaavat eri kiinnityksistä, jaettakoon lunas-
2768: tushinta eri tilojen kesken samassa suhteessa kul.n tilojen
2769: manttaalia ja veroa on erottamisen johdosta Yä:hennetty.
2770:               Vuokra-alueiden lunastamisesta.                  23
2771: 
2772:                             46 §.
2773:     Erottamispäätaksessä on, sen lisäksi mitä sen muuten
2774: lain mukaan tulee sisältää sekä mitä 52 § :ssä siinä maini-
2775: tun tapauksen varalta säädetään, mainittava kaikki lunas-
2776: tamisehdot, kuten lunastushinnan suuruus, sen suorittamis-
2777: tapa ja tallettaminen 55 § :n mU'kaan sekä uuden tilan omis-
2778: tajan velvollisuus maksaa korkoa ja kuoletusta siitä, niin
2779: myös se etuoikeus, joka sillä on.
2780:     Mitä erottamis1päätös lunastushinnasta tai muuten sisäil-
2781: tää olkoon sitten kuin päätös on voittanut lain v.oiman lail-
2782: lisena todistuksena lunastukseen perustuvista oikeukcsista ja
2783: velvollisuuksista.
2784:                             47 §.
2785:     Jos alueen vastaanottaja ja luovuttaja ovat sopineet
2786: vuokra-alueen tai sen sijasta jonkin muun alueen lunasta-
2787: misesta ja vastaanottaja tahtoo käyttää lunastushinnan mak-
2788: samisessa hyväkseen 19 § :ssä mainittua avustusta, ilmoit-
2789: takoon siitä silloin kun a~ue erotetaan. Jos vuo-kranantaja
2790: silloin ilmoittaa suostuvansa siihen, että lunastushinta suo-
2791: ritetaan tämän lain mukaan, ott&koon toimitusmies asian-
2792:                                                                 ·•
2793: osaisten ilmoitukset pöytäkirjaan ja antakoon heidän alle-
2794: kirjoittaa sen. Asian enemmästä käsittelystä olkoon soveltu-
2795: vilta kohti voimassa, mitä siitä tässä laissa säädetään, silloin
2796: kun on kysymys vuokra-alueesta, jonka vuokramies .saa
2797: vuokralautakunnan tai tuomioistuimen päätökseUä omak-
2798: seen.
2799:                              48 '§.
2800:     Jos silloin kun asianosaiset ovat sopineet vuokra-alueen
2801: lunastamisesta toimitusmiehet erottamistoimituksen tapah-
2802: tuessa harkitsevat, että sovittu lunastushinta on ilmeisesti
2803: melkoista suurempi kuin mihin se nousisi, jos lunastaminen
2804: tapahtuisi vuokralautakunnan tai tuomioistuimen päätök-
2805: sen mukaan, määrätkööt ainoastaan viimeksi mainitun mää-
2806: rän valtion varoista 19 § :ssä säädetyllä tavalla suoritetta-
2807: vaksi. Samoin määrätkööt ·he 12 § :ssä mainitussa tapauk-
2808: sessa valtion varoista etukäteen suoritettavan lunastushinnan
2809: 24     1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
2810: 
2811: osan suuruuden, jos he havaitsevat, että se on sovittu ilmei-
2812: sesti suuremmaksi kuin miksi se tämän lain mukaan mää-
2813: rättynä nousisi.
2814: 
2815:                             49 §.
2816:     Kun erottaminen on maarekisteriin merkitty, on uusi tila
2817: katsottava tulleen vuokramiehen omaksi ja alkakoon . hän
2818: sitä erottamispäätöksessä mäarätyillä ehdoilla hallita joko
2819: 1 päivänä maaliskuuta tai 1 päivänä marraskuuta, riippuen
2820: siitä kumpi· niistä toimituksen maarekisteriin merkitsemisen·
2821: jä1keen lähinnä seuraa. Sitä varten on maarekisteriin mer-
2822: kitseruisestä läihetettäV'ä sekä uuden että kantatilan omista-
2823: jalle viipymättä tieto.
2824:     Saman maa·liskuun tai marraskuun 1 päivänä lakkaa
2825: vuokramiehen oikeus niihin alueisiin ja etuihin, joita hän on
2826: vuokrasuhteen perusteella hallinnut, mutta joita ei ole uu-
2827: teen tilaan luettu.
2828: 
2829:                                50 § .
2830: •   Tämän lain mukaan erotettuun tilaan älköön luettako
2831: osuutta sellaiseen erityiseen etuuteen kuin kivilouhokseen,
2832: koskeen, tai muuhun vesialueeseen, joka 'kuuluu tilaan, josta
2833: erottaminen tapahtuu tai johon siHä on osuus yhdessä mui-
2834: den tilojen kanssa, ellei lunastamisessa ole nimenomaan toi-
2835: sin määrätty ja ottamalla huomioon mitä 7 §:ssä säädetään.
2836:      Sama olkoon laki metsämaasta ja vesijät.östä, johon ti-
2837: lalla, josta erottaJIIJinen tapahtuu, on osuus yhdessä muiden
2838: tilojen kanssa.
2839: 
2840:                              51 §.
2841:     Tämän lain mukaan perustettu uusi tila olkoon, mikäli
2842: tässä laissa ei toisin säädetä, sen pientilalainsäädännön alai-
2843: nen, joka erottamisen päättyessä on vmmassa.
2844: 
2845:                            52 §.
2846:     Jos ehtona 19 § :ssä mainitun valtion avustuksen saami-
2847: seen on määrätty tämän lain mukaan perustetturhin tiloihin
2848:              Vuokra-alueiden Iunastamisesta.              25
2849: 
2850: sowllettavaksi sellaisia omistus- ja 'käyttöoikeuclen raJOI-
2851: tuksia, joista mainitaan pientiloista annetun asetuksen
2852: 20 § :ssä, määrättäköön ne erottamispäätöksessä noudatctta-
2853: viksi.
2854:                             53 §.
2855:                                                       •
2856:     Jos vuokramies, joka on tilan tämän lain mukaan lunas-
2857: tanut, tai hänen perillisensä tahtoo luovuttaa tilan kolman-
2858: nelle hen•kilölle ennen kuin kaksikymmentä vuotta on kulu-
2859: nut siitä kun alue siirtyi vuokramiehen omaksi, on luovutus
2860: alistettava asutuslautakunnan hyväksyttäväksi. Jos asutus-
2861: lautwkunta katsoo, että luovutus tapahtuisi muulle kuin ti-
2862: lattomaan väestöön kuuluvaile henkilölle tai että vastaan-
2863: ottaja ei ole kykenevä tilaa knnollisesti hoitamaan tahi että
2864: lunastuksen tarkoitus muuten kävisi vaaranalaiseksi, olkoon
2865: oikeutettu antamaan etuosto-oikeuden tilaan jollekin tilatto-
2866: maan väestöön kuuluvalle henkilölle, jonka se siihen sopi-
2867: vaksi katsoo.
2868: 
2869:                          7 I_)UKU.
2870:      Kiinnityksenhaltijain oikeus sekä lunastushinnan
2871:                tallettaminen ja nostarninen.
2872:                             54 §.
2873:     Jos kiinteistö, josta vuokra-alue taikka sen sijasta muu
2874: alue tämän lain mukaan lunastetaan, on kiinnityksen joh-
2875: dosta taikka maksamattoman lkauppahinnan oikeutta koske-
2876: vien säännöksien nojalla vastaamassa saamisesta taikka
2877: määrätyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeudesta, olkoon
2878: lunastettu tila sellaisesta vastuusta vapaa.
2879:     Velkojalla olkoon sen sijaan sama oikeus koko lunastus-
2880: hintaan kuin hänellä on aikaisemmin ollut kiinteistöön.
2881:     Kiinnityksen kuolettamiselksi tehköön maaherra erotta-
2882: mispäätöksestä, kun se on lain voiman voittanut ja erotta-
2883: minen maarekisteriin merkitty, ilmoituksen kihlakunnanoi-
2884: keudel'le. Kiinnitystä kuoletettaessa älköön olko tarpeeen
2885: alukuperäisen kiinnitysasiakirjain oikeuteen tuominen twhi
2886: kuolettamisesta laissa säädetyllä tavalla kuuluttaminen.
2887: 26     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
2888: 
2889:     Jos lunastushinnasta on vapa<aehtoisesti sovittu, tulee
2890: 1 momentissa säädettyyn vrupauttamiseen olla kiinnityksen-
2891: haltijan suostumus. Ellei sitä saada, vapautettakoon lunas-
2892: tettu tila kuitenkin sellaisesta vastuusta, jos lunastushinta
2893: harkitaan kohtuulliseksi tahi jos toimitusmiehet erottamis-
2894: toimitb.ksessa tai maanja:ko-oikeus harkitsevat jälellä olevan
2895: tilan arvon täysin vastaavan maksamattomien kiinnityksien
2896: arvoa.
2897:                            55.§.
2898:     Lunastushinta on, siinä tarkoituksessa kuin 54 § :n
2899: 2 momentissa säadetään, toistaiseksi pidätettävä ja jätettävä
2900: asianomaisen rahalaitoksen hoitoon.
2901:     Samassa tarkoituksessa on mainittuun rahalaitokseen
2902: myös maksettava korko ja kuoletus lunastushinnalle.
2903:     Täten rahalaitoksen hoidossa olevat varat ovat talletetta-
2904: vat vuokranantajan hyväksi käypää talletuskorkoa kasva-
2905: maan.
2906:                              56 §.
2907:     Kantatilan omistaja ~lkoon oikeutettu nostamaan lunas-
2908: tushinnan, jos hän osoittaa omistusoikeutensa ja että jaka-
2909: maton kiinteistö ei ennen uuden tilan si~rtymistä vuokra-
2910: miehen omaksi ollut panttina sellaisesta saatavasta tai oi-
2911: keudesta kuin 54 § :ssä mainitaan, taikka näyttää asian-
2912: omaisten velkojain suostumuksen siihen.
2913:     Myös olkoon maanomistaja oikeutettu nostamaan lunas-
2914: tushinnan, jos hän joko maanjako-oikeudessa lunastuskysy-
2915: my:stä käsiteltäJassä tai myöhemmin sen paikka:kunnan kihla-
2916: kunnanoikeudessa, jossa kiinteistö on, todistaa, että jälellä
2917: olevan tilan arvo täysin vastaa maksamattomien kiinnityk-
2918: sien arvoa. Samoin voidaan maanomistaja oikeuttaa nosta-
2919: maan myös se lunastushinnan osa, jota ei katsota edellä
2920: mainitulla tavalla tarpeelliseksi pidättää maksamattomien
2921: kiinnityksien arvon vakuudeksi.
2922:     Lunastushinnalle juoksevan koron olkoon kantati'lan
2923: omistaja oikeutettu nostamaan, mikäli asianomainen velkoja
2924: ei han:ki siihen kieltoa.
2925:              Vuokra-alueiden lunastamisesta.                27
2926: 
2927:                               57 §.
2928:     Jos maanomistaja on tämän lain mukaan luovuttanut
2929: vuokra-alueen vuokramiehen omaksi ja lunastushinnan suo-
2930: rittaminen on järjestetty tapahtuvaksi niinkuin 19-21 § :ssä
2931: säädetään ja jos kiinnityksenhaltija, jonka saatava on kiin-
2932: nitetty ennen lunastuksen ta.pahtumista, sanoo irti saata-
2933: vansa maanomistajalta ensimäisten kahdenkymmenen vuo-
2934: den kuluessa lunastuksen tapahtumisesta lukien, olkoon hän
2935: velvoHinen ottamaan saatavansa maksuna maanomistajalta
2936: vastaan 19 § :ssä mainittuja obligationeja niiden nimellis-
2937: arvosta korkeintaan lunastus:hintaa vastaavan määrän. Sel-
2938: laisen saatavan suoritukseksi voidaan 55 § :n mukaan talle-
2939: tetut obligationit siirtwä silloin kiinnityksenhaltijan nimeen.
2940: 
2941: 
2942:                           8 LUKU.
2943:                     Erinäisiä säännöksiä.
2944:                             58 §.
2945:     Torpalla, lampuotitilalla ja mäkitupa-alueella tarkoite-
2946: taan tässä laissa samanaisia vuokra-alueita kuin torpan,
2947: lampuotitilan ja mäJkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä
2948: maaliskuuta 1909 annetussa asetuksessa, kuitenkin siten,
2949: että vuokra-alueesta, johon kuuluu vähintään kaksi hehtaa-
2950: ria viljeltyä ;maata, siitä väJhintään yrksi hehtaari peltoa,
2951: on voimassa mitä tässä laissa säädetään tor·pasta, ja vuokrn-
2952: alueesta, johon kuuluu vähemmän viljeltyä maata tai peltoa,
2953: mitä tässä laissa säädetään mäkitupa-aleuuesta.
2954: 
2955:                               59 §.
2956:     Mitä tässä l1J,issa on säädetty olkoon myös voimassa sel-
2957: laisista vuokra-alueista, jotka ovat annetut vuokralle tilan
2958: ollessa kruununtilana, jos tila on ennen tämän lain voimaan-
2959: astumista ostettu perinnöksi, siitä huolimatta että perin-
2960: nöksiosto on tapahtunut sen jälkeen 'kun 12 päivänä maalis-
2961: kuuta 1909 annettu asetus torpan, lampuotitilan ja mäki-
2962: tupa-alueen vuokrauksesta astui voimaan.
2963: 28       1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
2964: 
2965:     Myös sovellettakoon tämän lain säännökset sellaisilla
2966: kaupungin omistamilla alueilla oleviin vuokra-alueisiin,
2967: jotka eivät ole kaupun'lciin yhdistetyt tai joita haupnngin
2968: luonnollista kehitystä silmällä pitäen ei ole välttämätöntä
2969: siihen yhdistää. (Poist.).
2970:     Laki ei koske vuokra-aluetta, joka sijaitsee sellaisen
2971: taajaväkisen maalaisY'hdyskunnan alueella, jota tarkoitetaan
2972: tällaisten yhdyskuntain järjestämisestä annetussa asetuk-
2973: sessa 15 päivältä kesäkuuta 1898, eikä sellaista, joka on
2974: asemakaavan mukaan järjestetyssä tai asutustiheydeltään
2975: sellaiseen verrattavassa asumusryhmässä.                        •
2976:                              60 §.
2977:      Jos vuokra-alue on osa suku tilasta, älköön se estäkö
2978: alueen siirtymistä vuokramiehen omaksi. Lunastushinta on
2979: silloin talletettava niinkuin 55 § :ssä sanotaan; ja määrät-
2980: köön Valtioneuvosto varojen hoitamisesta sillä tavalla kuin
2981: voidaan katsoa lähinnä vastaavan perustajan tarkoitusta.
2982:      Sukutilan haltija olkoon oikeutettu nostamaan varat, jos
2983: hän näyttää laillistuneen saannon kautta hankkineensa
2984: omakseen toisen kiinteistön, joka on saman arvoinen kuin
2985: lunastettu alue oli taikka, jos se oli vähäinen osa koko ti-
2986: lasta, käyttäneensä jäleHä olevan osan parantamiseen niin
2987: paljQn varoja kuin lunastushintaa vastaa; ja julistakoon
2988: V altione'twosto edellisessä tapauksessa, että hankittu kiin-
2989: teistö on lunastetun osan sijasta sukutilan oikeudella hal-
2990: littava.
2991:                             61 §.
2992:     Jos vuokramies on hänelle kuuluvan oikeuden nojalla
2993: antanut vuokraamastaan tilasta tai viljelmästä erityisiä vil-
2994: jelmiä toisille vuokralle, kuulukoon tässä laissa säädetty
2995: oikeus kunkin eri viljelmän lunastamiseen siB.e, joka lunas-
2996: tusta vaadittaessa vuokramiehenä viljelmää hallitsee.
2997: 
2998:                             (62 §.)
2999:      (Poist.).
3000:              Vuokra-alueiden lunastamisesta.               29
3001: 
3002:                          62 (63) §.
3003:     Siitä marraskuun 1 päivästä, joka vuoden kuluttua en-
3004: siksi seuraa sen jälkeen kun vuokraJmies on 33 § :ssä .sääde-
3005: tyn ilmoituksen tehnyt, ol~oon vuokramies vapaa entisten
3006: vuokramaksujen suorittamisesta, jos hän mainitun ilmoi-
3007: tuksen tehdessään on samalla lausunut haluavansa tuol'laista
3008: vapautta hyväkseen käyttää. Sen sijaan lisättäköön lunas-
3009: tuksen tapruhtuessa lunastushintaan sen korko viiden prosen-
3010: tin mukaan siitä lukien kuin verovapaus alkoi, siihen saakka
3011: kunnes vuokramies alkaa aluetta uusilla ehdoilla hallita.
3012: Jos vuokra-alue ei ole sellaisenaan tullut lunastetuksi, so-
3013: vellettakoon lunastushinnan suuruus, jolle korko edellisen
3014: mukaan on luettava, sen mukaan kuin vuokra-alue on muut-
3015: tunut.
3016:                           63 (64) §.
3017:     Jos vuokranantaja vaatii vuokramiestä Innastamaan
3018: vuokra-alueen tämän lain mukaan, mutta vuokramies tahtoo
3019: siitä kieltäytyä, ilmoittakoon siitä Vuokranantajalie viimeis-
3020: tään ennenkuin valitusaika vuokralautakunnan asiasta an-
3021: twmasta päätöksestä on kulunut loppuun tai, jos hän siitä
3022: va-littaa, ennenkuin maanjako-oikeuden päätös on asiasta
3023: annettu. TäTlaisen ilmoituksen tehtyään olkoon hän velvol-
3024: linen muuttamaan vuokra-alueelta sinä lähtöpäivänä, joka
3025: vuoden kuluttua ilmoituksen tekemisestä ensiksi seur3Ja.
3026: 
3027:                           64 (65) §.
3028:     Jos vuokramies muissa kuin edellisessä pykälässä mai-
3029: nituissa t3ipau~sissa luopuu vuokra-alueesta sen jäLkeen kun
3030: kysymys alueen lunastamisesta on tullut maanjako-oikeuden
3031: käsiteltäväksi tahi kun järjestely- tai erottamistoimitus sitä
3032: varten on alotettu, ja ennenkuin all\een erottaminen on maa-
3033: rekisteriin merkitty, älköön se keskeyttäkö lunastusmenette-
3034: lyn loppuun saattamista, ja olkoon vuokralautakunnan sil-
3035: loin valvottava, että hänen oikeutensa alueeseen siirtyvät
3036: jollekin tilattomaan väestöön kuuluvalle henkilölle. Sitä
3037: varten on siirtokirja alistettava vuokralautakunnan tarkas-
3038: 30     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o å.
3039: 
3040: tettavaksi ja tulee täm:tän myös valvoa, että siirtoehdot ovat
3041: uudelle vuokramiehelle kohtuulliset. Ellei siirtoa saada ai-
3042: kaan, päättäköö:il asutushallitus, miten asiassa on mene-
3043: teltävä.
3044:     Se osa edellisen mukaan määrätystä siirtosummasta,
3045: jolla se nousee yli vuokramiehen hyväksi tämän lain mu-
3046: kaan luettavien parannuksien arvon, luettakoon silloin vuok-
3047: ranantajan hyväksi.
3048:                          65 (66) §.
3049:    Jos vaatimus vuokra-alueen lunastamisesta, joka on
3050: tahty siinä järjestyksessä kuin 33 § :ssä säädetään, ei johda
3051: alueen lunastamiseen, vaan vuokrasuhde edelleen jatkuu,
3052: älköön se asianosainen, joka on vaatimuksen tehnyt,' sitä
3053: uudistako, ennekuin on kulunut viisi vuotta edellisen vaati-
3054: muksen teosta, tai vuokrakauden päättyessä sitä ennenkin.
3055: 
3056:                         66 (67) §.
3057:     Tämän lain sovelluttamisesta johtuvia maanmittaustoi-
3058: mia voidaan antaa muidenkin kuin maanmittarien suori-
3059: tettaviksi, sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
3060: 
3061:                         67 (68) §.
3062:     U skottuina miehinä tässä laissa säädetyissä maanmit-
3063: taustoimituksissa tulee olla kaksi vuokralautakunnan jä-
3064: sentä, joista toinen on vuokranantajain ja toinen vuokra-
3065: miesten valitsema.
3066:                           68 (69) §.
3067:     Niissä vuokra-alueiden järjestelyissä, joista tässä laissa
3068: säädetään, olkoon kokouksissa ja arvioita toimitettaessa
3069: asianomainen vuokralautakunnan puheenjohtaja saapuvilla
3070: lausunnon antamista vatten. Samoin kuulkoon häntä maan-
3071: jako-oikeus, jos sen tarpeelliseksi katsoo.
3072: 
3073:                         69 (70) §.
3074:     Maanjako-oikeuden päätöksestä tässä laissa säädetyissä
3075: asioissa valitetaan Korkeimpaan oikeuteen. Valittamisesta
3076:              Vuokra-alueiden lunastamisesta.                31
3077: 
3078: olkoon soveltuvilta kohti voimassa, mitä siitä jakoasioita
3079: koskevissa riidoissa on säädetty.
3080: 
3081:                          70 (71) §.
3082:     Tässä laissa säädetty raha-asiain hoito annettakoon teh-
3083: täväksi julkisen valvonnan alaisena olevalle rahalaitokselle,
3084: josta säädetään erikseen.
3085: 
3086:                           71 (72) §.
3087:     Etumaksusta ja avustuk,sesta, jota sen lisäksi, mitä tässä
3088: laissa on säädetty, voidaan myöntää valtion varoista vuokra-
3089: miehelle hänen siirtyessään uudelle tilalle tai muutenkin,
3090: säädetään erittäin.
3091: 
3092:                          72 (73) §.
3093:     Korko ja kuoletus, joka uuden tilan omistajan on 19
3094: -22 § :n mukaan suoritettava, kannetaan kruununrv-erojen
3095: Y'hteydessä ja saadaan, jos niitä ei v~paaehtoisesti suoriteta,
3096: ulosmitata siinä järjestyksessä kun kruununveroista on sää-
3097: detty.
3098:                           73 (74) §.
3099:     Tämän lain mukaan erotetun tilan lainhuudatus suorite-
3100: taan ensi kertaa huudatettaessa erottamisen jälkeen Y~hdellä
3101: ainoalla lainhuudolla, kiinnekirjaa antamatta, eikä tila o1e
3102: silloin sukulunastuksen alainen. Älköön myöskään tähän
3103: lakiin perustuvaa maansaantaa moitittako.
3104:     Jos 4 luvussa mainittu vuokra-alue erotetaan vuokra-
3105: miehen omaksi, ,olkoon siitä muodostettu uusi tila vapaa ti-
3106: lalta valtiolle suoritettavista maaveroista ja manttaalirasi-
3107: tuksista.
3108:                          74- (75) §.
3109:     Jos mä'kitupa-alueen vieressä, joka tämän lain mukaan
3110: lunastetaan, harjoitetaan karjan laiduntamista, kuulukoon
3111: velvollisuus lunastetun alueen aitam.iseen alueen omista-
3112: jalle.
3113: 32      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
3114: 
3115:                           75 (76) §.
3116:     Tilattomaan väestöön luetaan tämän lain mukaan ne
3117: .Suomen kansalaiset, jotka elättävät itsensä ·kokonaan tai
3118: pääasiaUisesti ruumiillisella työllä tahi jotka taloudellisesti
3119:  ovat samanvertaisia.
3120:                          76 § {uusi).
3121:     Mitä tässä laissa säädetään, olkoon soveltuvilta kohdin
3122:  voimassa myöskin niissä tapauksissa, missä 15 päivänä lo-
3123:  kakuuta 1918 annetun vnokm-alueiden lunastamista koske-
3124:  van lain edellyttämä lunastustoimitus jo on käynnissä.
3125:                        77 §.
3126:    Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta
3127: antaa Valtioneuvosto.
3128: 
3129:     Valiokunta on edellämainitun asian yhteydessä myös
3130: käsitellyt ed. Lohen y. m. anomusehdotuksen N :·o 125, joka
3131: koskee kruununmetsä:torppien muodostamista itsenäisiksi
3132: perintötiloiksi, mutta katsoen si~hen että anomusehdotuk-
3133: sessa kosketeltu kysymys on harkittavana Hal'lituksen •aset-
3134: tamassa komiteassa sekä että komitean mietintö asianomai-
3135: sen ministerin V aliakunnalle tekemän ilmoituksen mukaan
3136: kohdakkoin valmistuu, ei V aliakunta ole katsonut arhetta
3137: olevan ryhtyä asiassa enempiin toimiin. Valiokunta saa siis
3138: kunnioittaen ehdottaa,
3139:                 ettei esilläoleva anomusehdotus aiheuttaisi
3140:             toimenpidettä Eduskunnan puolelta.
3141: 
3142:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
3143: taja Wuolijoki, varapuheenjohtaja Jyske ja jäsenet Alanen,
3144: Andersson, Hanhisalo, J uustila, Koivuranta, Kääriäinen,
3145: Lauren, I. Linna, K. E. Lin•na, Miemois, N1iskanen, Peh-
3146: konen, Raatikainen, Sirola ja Väre sekä osittain varajäsenet
3147: Kekiki, Koivulahti-Lehto, Luukkonen, Nyberg, Y. Pesonen
3148: ja Ta;skinen.
3149:      Helsingissä, toUikokuun 20 päivänä 1919.
3150:           Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
3151:    1919 Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmietintö N :o ö.
3152: 
3153: 
3154: 
3155: 
3156:                 Suuren valiokunnan mietintö
3157:             N :o 15 neljän eduskuntaesityksen ja yhden
3158:             anomusehdotuksen johdosta, jotka sisältävät
3159:             ehdotuksia muutoksiksi vuokra-alueiden lunas-
3160:             tamisesta lokakuun 15 päivänä 1918 annettuun
3161:             lakiin.
3162: 
3163:     Suuri valiokunta on, ikäsiteltyään asian, pääasiallisesti
3164: yhtynyt Maatalousvaliokunnan mietinnössä N :o 1 tehtyi-
3165: hin muU'tosehdotuksiin 15 päivänä lokaJkuuta 1918 vuokra-
3166: alueiden lunastamisesta annettuun lakiin. Kun muutoksia
3167: on .ehdotettu vain •eräisiin sanotun lain pykäliin, on Suuri
3168: valiokunta ollut sitä mieltä, että on tarkoituksenmukaisem-
3169: paa ottaa nyt sääidettävään lakiin ainoastaan muutettaviksi
3170: ehdotetut lainrkohdat. Tämän. mukaisesti on Suuri valio-
3171: kunta laatinut alempana esitetyn lain vuokra-alueiden lu-
3172: nastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain muut-
3173: tamisesta. Näin tehty muutos lain rakenteeseen on aiheut-
3174: tanut, että 1 § on ollut laadittava toiseen muotoon kuin mikä
3175: sillä on Maatalousvaliokunnan mietinnössä, pysyttämällä
3176: lain asiallinen sisältö kuitenkin ennallaan.
3177:      Kun laki ,vuokra-alueiden lunastainisesta astui voimaan
3178: 25 päivänä lokakuuta 1918, on trumä päivä mainittu lain
3179: 1 § :ssä. Mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi on
3180: Suuri valiokunta selventänyt 2 § :n 4 mom :n määräystä.
3181: Sitäpaitsi on .kielellisiä muutoksia tehty 2, 5 ·ja 59 §:ään.
3182:      Kun Suuri validkunta on ollut sitä mieltä, että Maata-
3183: lousvaliokunnan mietinnössä olevan 76 § :n säännös siitä,
3184: .että nyt tehtävät muutokset ovat sovellutettavat myöskin jo
3185: paraillaan käynnissä oleviin lunastamistoimituksiin, parai-
3186: ten ja sopivimmin sijoitetaan erilkoiseen lakiin, on valiokunta
3187: laatinu't tätä koskevan alempana olevan jälkimäisen laki-
3188: ehdotU'ksen.
3189: 2    1919 V p. - S. V. M. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
3190: 
3191:     Kun 15 päivänä lokakuuta 1918 vuokra-alueiden lu-
3192: nastamisesta annettu laki on syntynyt valtiopäiväjärjestyk-
3193: sen 60 § :n säätämäs,sä järjestyksessä ja muutokset siihen
3194: ovat samassa järjesty>ksessä käsiteltävät, on kummankin
3195: lakiehdotuksen johtolauseeseen otettu tätä osoittava säännös.
3196: 
3197:    Edelläesitetyn nojalla Suuri valiokunta siis kunnioi,ttaen
3198: ehdottaa,
3199:                että Eooskunta hyväksyisi seuraavat laki-
3200:            ehdotukset:
3201: 
3202:                               Laki
3203:     vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta
3204:              1918 annetun lain muuttamisesta.
3205: 
3206:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
3207: vänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärje~tykS'en
3208: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, kumotaan täten 15 päivänä
3209: lokakuuta 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain
3210: 62 § sekä säädetään, että sanotun lain 1, 2, 4, 5, 11, 13, 16,
3211: 58 ja 59 § on kttuluva seuraavasti:
3212: 
3213:                             1 §.
3214:     Torppa, josta vuokrasuhde oli olemassa 25 päivänä loka-
3215: kuuta 1918, lunastett'akoon kaik~ineen, mitä siihen kuuluu,
3216: tämän lain mukaan torpparin omaksi, jos jompikumpi asian-
3217: osainen ennen vuokrasuhteen päättymistä sitä vaatii tai jos
3218: se tämän lain mukaan muuten määrätään 'lunastettavaksi.
3219:     Mitä tässä laissa säädetään torpasta ja torpparista ol-
3220: koon myös voimassa lampuotitilasta ja lampuodista.
3221: 
3222:                              2 §.
3223:     Mitä 1 § :ssä on säädetty, ei koske tonppaa:
3224:     1) kun tilasta on ennen 1 päivää tammikuuta 1914 teh-
3225: dyllä kaupalla tai vaihdolla hrovutettu alue, jonka viljelyk-
3226: set joko kokonaan tai ·pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, jos
3227:   Muutoksia lakiin vuokra-alueiden lunastamisesta.              3
3228: 
3229: olueen erottaminen on alotettu ennen 1 päivää tammikuuta
3230: 1918, tahi jos luovutus on tapahtunut tilattomaan väestöön
3231: kuuluvalle henikilölle ensiksi mainitun päivän jälkeen,
3232: mutta ennen tämän lain voimaan astumista;
3233:     2) jos tilasta on ennen tämän lain voimaan astumista
3234: toimitetussa perinnönjaossa perilliselle tullut ja itsenäi-
3235: seksi tilaksi erotettu osuus, jonka viljelykset joko kokonaan
3236: tai pääasiallisesti ·Ovat torpan tiluksia, tai!Wka jos osittamista
3237: tällaisessa tapauksessa toimitettaessa tämän lain voimaan
3238: astumisen jäl'keen käy välttämättömäksi torpan tiluksia ero-
3239: tettavaan alueeseen siten ottaa;
3240:     3) silloin kuin sen vuokramiehenä on muu kuin tilatto-
3241: maan väestöön kuuluva henkilö;
3242:     4) jos vuokramies on vuokraoikeutensa menettänyt.
3243: Vuokraoikeuden mene'ttä.:misen aiheeksi älköön katsottaka
3244: vuoikramiehen vuokrasuhteesta johtttvien velvollisuuksien
3245: laiminlyömistä vuoden 1918 aikana.
3246: 
3247:                                  4 §.
3248:     Tilaan, joka tämän lain mukaan lunastetaan torpparin
3249: oma:ksi, luettakoon torpan alueeseen kuuluva tontti sekä vi1-
3250: jellyt ja viljel;yskelpoiset tilukset, yhteensä korkeintaan kym-
3251: menen h~htaaria. Jos vuokramies erityisistä syistä, kuten
3252: rakennuksi·en suuruuden ja tilusten sopivan sijoittamisen
3253: takia, vaatii ja se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan, lunas-
3254: tettakoon suurempikin alue, ei kuitenkaan enemmän kuin
3255: kaksikymmentä hehtaaria.
3256:     Jos torpparilla ei ole määrättyä viljelyskelpoisen maan
3257: alaa ·hallinnassaan, ·mutta hänelle kuuluu oikeus sen rajoitta-
3258: mattomaan raivaamiseen, annettakoon hänelle vuokra-aluee-
3259: seen kunluvan viljellyn maan alaa vastaava a'la viljelyskel-
3260: poista maata, ei kuiten1kaan ·enemmän kuin että se yhdessä
3261: viljellyn alan kanssa muodostaa kymmenen hehtaaria. Jos
3262: erityiset syyt sitä vaativat, v.oidaan näin annettavan viljelys-
3263: kelpoisen maan alaa supistaa tai laajentaa siitä, mitä edellä
3264: on sanottu, kutenkin niin ettei sitä laajenneta yli sen, mitä
3265: 1 momentissa säädetään.                '
3266: 4   1919 Vp.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmietintö N:o o.
3267: 
3268:        Viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset vaihdettakoon vas-
3269:   taaviin alueisiin muualla, jos tilusten sopiva sijoittaminen
3270:   sitä vaatii.
3271:                                  5 §.
3272:        Jos torpparilla on ·ollut oikeus ottaa torpan alueelta tai
3273: · sen ulkopuolelta metsäntuotteita, erotettakoon uuteen tilaan
3274:   niin suuri ala metsämaata, että siitä säännöllisen kasvun
3275:   iiUUkaan voidaan saada tarpeellinen määrä metsäntuotteita.
3276:   Näin erotettava metsäala älköön kuiten'kaan olko suurempi
3277:  lkuin mitä tällaisen tilan tavallisen kotitarvepuun saamiseen
3278:   paikkakunnalla tarvitaan, älköönkä yli lkymmenen hehtaaria
3279:   kasvukelpoista metsämaata. Jos torppaan kuuluu yli viisi
3280:   hehtaaria viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, olkoon kuiten-
3281:   kin siten annettava metsäala korlmintaan viljellyn ja vil-
3282:   jelyskelpoisen maan ka!ksirrkertainen ala, ei yli ka:ksikym-
3283:   mentä hehtaaria.
3284:        Jos metsälrnaata edellisen mukaan erotettaessa vuokran-
3285:   antajalle ei jäisi sitä kotitarvepuun saamiseen riittävästi,
3286:   saakoon maanomistaja sitä ensin niin paljon kuin hän sään-
3287:   nöllisen kasvun mukaan kotitarvepuun saamiseen tarvitsee;
3288:   sitten har<kittakoon tilojen sopivaa sijoitusta ja muita olo-
3289:   suhteita silmällä pitäen, voidaanko ja minkälainen osa jälellä
3290:    olevasta metsämaasta vuokramiehelle antaa.
3291:        Milloin paikkakunnalla käytetään turvetta polttoaineena,
3292:   voidaan vuokramiehelle antaa polttoturpeen saamiseen sopi-
3293:    vaa maata sekä vastaavas•sa määrässä vä:hentää hänelle edel-
3294:    lisen mukaan annettavan metsämaan alaa.
3295: 
3296:                               11 §.
3297:      Sen lunas·tushinnan määrämiseksi, joka on lunastetta-
3298: v·rusta alueesta suoritettava, on ensin arvioitava alueen arvo
3299: silloin kuin lunastusta vaaditaan. Siitä arvosta on vähennet-
3300: tävä niiden parannuksien arvo, jo'tka torppari on tehnyt
3301: vuokra-alueeseen hallinta-aikanaan taikka jotka hän on peri-
3302: mällä lähimmältä edeltäljältään saanut tahi joihin hän on
3303: siirtosumman tälle suorittamalla oikeuden hankkinut, mo-
3304: lemmissa viimeksi mainitl!ssa tapauksissa korkeintaan kah-
3305:   .Muutoksia lakiin vuokra-alueiden lunastamisesta.          5
3306: 
3307: denkymmenen viimeisen vuoden ajalta ~unastuksen vaatimi-
3308: sesta lukien, paitsi mikäli se sopimuksen tahi aikaisemman
3309: lainsäädännön mukaan kuuluu pitemmältäkin ajalta vuokra-
3310: miehelle. Lisäksi on siitä vähennettävä ,se määrä, jolla
3311: alueen arvo on noussut sen jälkeen kuin maailmansota alkoi
3312: vuonna 1914, rahan arv~on alenemisesta aiheutunut nousu
3313: siihen luettuna.
3314:                               13 § .
3315:      •Tos lunastettavalla alueella on metsää, joka maasta mi-
3316: taten 1.2 metrin korkeudelta on läpimitaten ikaJksikymmentä
3317: sentimetriä tai enemmän, lasketta'koon sen lunastushinta
3318: erikseen arvon mukaan lunastusta vaadittaessa. Ellei torp-
3319: pari tahdo tällaista metsää lunastaa, olkoon vuokranantaja
3320: oikeutettu sen hakkaamaan ja viemään pois viimeistään kol-
3321: men vuoden kuluessa erottamisen pättymisestä lukien; kui-
3322: tenkin myönnettäköön, jos erikoiset syyt sitä vaativat, pois-
3323: viemiseen pitempikin, korkeintaan viiden vuoden määräaika.
3324:      Jos sellaisen hakkaamisen, josta edellä on sääd~etty, kat-
3325: sotaan olevan ristiriidassa metsämaan järkiperäisen käytön
3326: kanssa, määrättäköön metsä 'kuitenkin vuokramiehen luuas-
3327: tetta vaksi.
3328:                               16 §.
3329:       l;.unastettavien vuokranantajan rakennuksien lunastus-
3330: hinnan määrämiseksi arvioidaan ensin rakennuksien arvo
3331: lunastusta vaadittaessa ja siitä vähennetään se määrä, jolla
3332:  arvo on noussut sen jälkeen kuin mailmansota alkoi vuonna
3333:  1914. Jos torppari on hallintakautensa aikana ne raken-
3334: tanut tai tehnyt niihin parannu'ksia taikka jos hän on sellai-
3335: siin saanut lähimmältä edeltäjältään oikeuden joko perimällä
3336:  tai siirtosumman suorittamalla, vähennettäköön näin saa-
3337: dusta lunastushinnasta se osa, joka rakennuksien arvosta on
3338:  rakennustyön ja parannuksien osalle tuleva, ellei torppari
3339:  ole jo saanut niistä korvausta 14 § :ssä säädetyllä tavalla.
3340: 
3341:                         ' 58 §.
3342:    Torpalla, lampuotitilalla ja mäkitupa-alueella tarkoite-
3343: taan tässä laissa samanaisia vuokra-alueita kuin torpan,
3344: 6   1919 Vp.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
3345: 
3346: lampuotitilan ja mä!kitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä
3347: maaliskuuta 1909 annetussa asetuksessa, kuitenkin siten,
3348: että vuokra-alueesta, johon kuuluu vähintään kaksi hehtaa-
3349: ria viljeltyä maata, siitä vähintään yksi hehtaari peltoa,
3350: on voimassa mitä tässä laissa säädetään torpasta, ja vuokra-
3351: alueesta, johon kuuluu vähemmän viljeltyä maata tai peltoa,
3352: mitä tässä laissa säädetään mäkitupa-alueesta.
3353: 
3354:                              59 §.
3355:     Mitä tässä laissa on säädetty olkoon myös voimassa sel-
3356: laisista vuokra-alueista, jotka ovat annetut vuokralle tilan
3357: ollessa kruununtilana, jos tila on ennen tämän lain voimaan-
3358: astumista ostettu perinnöksi, siitä huolimatta että perin-
3359: nöksiosto on tapahtunut sen jälkeen <kun 12 päivänä maalis-
3360: kuuta 1909 annettu asetus torpan, lampuotitilan ja mäki-
3361: tupa-alueen vuokrauksesta astui voimaan.
3362:     Myös sovellettakoon tämän lain säännökset sellaisilla
3363: kaupungin omistamilla alueilla oleviin vuokra-alueisiin,
3364: jotka eivät ole kaupunkiin yhdistetyt ja joita kaupungin
3365: luonnollis-ta kehitystä silmällä pitäen ei ole välttämätöntä
3366: siihen yhdistää.
3367:     Laki ei koske vuokra-aluetta, joka sijaitsee seUaisen
3368: taajaväkisen maalaisyhdyskunnan alueella, jota tarkoitetaan
3369: tällaisten yhdyskuntain järjestämisestä annetussa asetuik-
3370: sessa 15 päivältä kesäkuuta 1898, eikä sellaista, joka on
3371: asemakaavan mukaan järjestetyssä tai asutustiheydeltään
3372: sellaiseen verrattavassa asumusryhmässä.
3373: 
3374: 
3375:                           Laki
3376: jolla säädetään taannehtivaksi . . päivänä ........ kuuta
3377: 1919 annettu vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä
3378: lokakuuta 1918 annetun lain muuttamista koskeva laki.
3379:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
3380: vänä heinäk1tttta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen
3381: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään seuraavaa:
3382:   Muutoksia lakiin vuokra-alueiden lunastamisesta.          7
3383: 
3384:     Mitä tänään annetussa laissa, joka koskee vuokra-aluei-
3385: den lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain
3386: muuttamista, on säädetty, olkoon soveltuvilta kohdin voi-
3387: massa myöskin niissä tapauksissa, missä viimeksi mainitun
3388: lain edellyttämä lunastamistoimitus on käynnissä tämän
3389: lain voimaan astuessa.
3390: 
3391: 
3392:     Pitäen tärkeänä, että esilläoleva hinsäädäntötoimenpide
3393: saadaan suoritetuksi näillä valtiopäivillä ehdottaa Suuri va-
3394: liokunta kunnioittaen,
3395:                 että edellä olevat lakiehdotukset käsitellään
3396:             valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa sää-
3397:             detyssä järjestyksessä.
3398: 
3399:    Helsingissä, 12 päivänä kesäkuuta 1919.
3400: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
3401:  1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 5.
3402: 
3403: 
3404: 
3405: 
3406:                 S u o m en E d u s k u n n a n eduskuntaesi-
3407:             tysten ja anomusehdotuksen johdosta p ä. ä t-
3408:             t ä m ä l a k i vuokra-alueiden bmastamisesta
3409:             15 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain muut-
3410:             taiDisesta.
3411: 
3412:     Eduskunnalle on annettu neljä eduskuntaesitystä ja yksi
3413: anomusehdotus, jotka sisältävät ehdotuksia muutoksiksi
3414: vuokra-alueiden lunast.amisesta lokakuun 15 päivänä 1918
3415: annettuun lakiin, ja on Eduskunta, jolle Maatalousvalio-
3416: kunta on asiasta antanut mietintönsä N :o 1, käsiteltyään
3417: a8ian 20 päivänä heinä.kuuta 1906 annetun valtiopäiväjär-
3418: jestyksen 60 § :n 2 momentissa määrätyllä tavalla, hyväk-
3419: synyt seuraavat lait:
3420: 
3421: 
3422:                           Laki
3423:   vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta
3424:            1918 annetun lain muuttamisesta.
3425: 
3426:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20
3427: päivänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen
3428: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, kumotaan täten 15 päivänä
3429: lokakuuta 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain
3430: 62 § sekä säädetään, että sanotun lain 1, 2, 4, 5, 11, 13, 16,
3431: 58 ja 59 § on kunluva seuraavasti:
3432: 
3433:                            1 §.
3434:    Torppa, josta vuokrasuhde oli olemassa 25 päivänä ldka-
3435: kuuta 1918, lunRstettakoon kaikkineen, mitä ·siihen kuuluu,
3436: tämän lain mukaan torpparin omaksi, jos jompikumpi asian-
3437: 2   1919 Vp. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N:o 5.
3438: 
3439: osainen ennen vuokrasuhteen päättymistä sitä vaatii tai jos
3440: se tämän lain mukaan muuten määrätään lunastettavaksi.
3441:     Mitä tässä laissa säädetään torpasta ja torpparista, ol-
3442: koon myös voimassa lampuotitilasta ja lampuodista.
3443: 
3444:                                2 §.
3445:      Mitä 1 § :ssä on sääidetty, ei koske to11p'Paa:
3446:      1) kun tilasta on ennen 1 päivää tammikuuta 1914 teh-
3447: dyll'ä kaupalla tai vaihdolla luovutettu alue, jonka viljelyk-
3448: set joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, jos
3449: alueen erottaminen on aloitettu ennen 1 päirvää tammikuuta
3450: 1918, tahi jos luovutus on tapahtunut tilattomaan väestöön
3451: kuuluvalle heD.Ikilölle ensiksi mainitun päivän jälkeen,
3452: mutta ennen tämän lain voimaan astumis,ta;
3453:      2) jos tilasta on ennen tämän lain voimaan astumista
3454: toimitetussa perinnönjaossa perilliselle tullut ja itsenäi-
3455: seksi tilaksi erotettu osuus, jonka viljelyks·et joko kokonaan
3456: ta:i pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, taikka jos osittamista
3457: tällaisessa tapauksessa toimitettaessa tämän lain voimaan
3458: astumisen järkeen käy välttämättömäksi torpan tiluksia ero-
3459: tettavaan alueeseen siten ottaa;
3460:      3) silloin kun sen vuokmmiehenä on muu kuin tilatto-
3461: maan väestöön kuuluva henkilö;
3462:      4) jos vuokramies on vuokraoikeutensa menettänyt.
3463: Vuokraoikeuden menettämisen aiheek!si älköön katsottaka
3464: vuokramiehen vuokrasuhteesta johtuvien velvollisuuksien
3465: laiminlyömistä vuoden 1918 aikana.
3466: 
3467:                                 4 §.
3468:      Tilaan, joka tämän lain mukaan lunastetaan torpparin
3469: oma:ksi, luettakoon torpan alueeseen kuuluva tontti sekä vil-
3470: jellyt ja viljelyskelpoiset tilukset, yhteensä korkeintaan kym-
3471: menen hehtaaria. Jos vuokramies erityisistä syistä, kuten
3472: rakennuks~en suuruuden ja tilusten sopivan sijoittamisen
3473: takia, vaatii ja se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan, lunas-
3474: tetta:koon suurempikin alue, ei kuitenkaan enemmän kuin
3475: kaksikymmentä hehtaaria.
3476:   Muutoksia lakiin vuokra-alueiden lunastamisesta.            3
3477: 
3478:      Jos torpparilla ei ole määrättyä viljelyskelpoisen maan
3479: alaa hallinnassaan, mutta hänelle kuuluu oikeus sen rajoitta-
3480: mattomaan raivaamiseen, annettakoon hänelle vuokra-aluee-
3481: seen kuuluvan viljellyn maan alaa vastaava a:la viljelyskel-
3482: poista maata, ei kuitenkaan -enemmän kuin että se yhdessä
3483: viljellyn alan kanssa muodostaa kymmenen hehtaaria. Jos
3484: erityiset syyt sitä vaativat, v~oidaan näin annettavan viljelys-
3485: kelpoisen maan alaa supistaa tai laajentaa siitä, mitä edellä
3486: on sanottu, kuitenkin niin ettei sitä 1aajenneta yli sen, mitä
3487: 1 momentissa säädetään.
3488:      Viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset vaihdettakoon vas-
3489: taaviin alueisiin muualla, jos tilusten sopiva sijoittaminen
3490: sitä vaatii.
3491:                                 5 §.
3492:      Jos torpparilla on ollut oikeus ottaa to11pan alueelta tai
3493: sen ulkopuolelta metsäntuotteita, erotettakoon uuteen tilaan
3494: niin suuri ala metsämaata, että siitä säännöllisen kasvun
3495: mukaan voidaan saada tarpeellinen määrä metsäntuotteita.
3496: Näin erotettava metsäa:la älköön kuitenkaan olko suurempi
3497: kuin mitä tällaisen tilan tavallisen kotitarvepuun saamiseen
3498: paikka·kunnalla tarvitaan, ä.I.köönkä yli kymmenen hehtaaria
3499: kasvukelpoista metsämaata. Jos torppaan kuuluu yli viisi
3500: •he'htaaria viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, olkoon kuiten-
3501: kin siten annettava metsäala koriminiaan viljellyn ja vil-
3502:  jelys:kelpoisen maan kaksinkertainen a:la, ei yli kaksikym-
3503:  mentä hehtaaria.
3504:      Jos metsä/maata edellisen mukaan erotettaessa vuokran-
3505:  antajalle ei jäisi sitä kotitarv~epuun saamiseen riittävästi,
3506: saakoon maanomistaja sitä ensin niin paljon kuin hän sään-
3507:  nöllisen kasvun mukaan kotitarvepuun saamiseen tarvitsee;
3508:  sitten hal"kittakoon tilojen ~sopivaa sijoitusta ja muita olo-
3509:  suhteita silmällä pitäen, voidaanko ja minlkälainen osa jäl-
3510:  jellä olevasta metsämaasta vuokramieheNe antaa.
3511:      Milloin paikkakunnalla käytetään turvetta 'Polttoaineena,
3512:  voidaan vuokramieheUe antaa polttoturpeen saamiseen sopi-
3513:  vaa maata sekä vastaavassa määrässä vahentää hänelle edel-
3514:  lisen mukaan annettavan metsämaan alaa.
3515:     4   1919 Vp. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N :o 5.
3516: 
3517:                                  11 §.
3518:          Sen lunastushinnan määräämis,eiksi, joka ~on lunastetta-
3519:     va•sta alueesta suoritettava, on ensin arvioitava alueen arvo
3520:     silloin kuin lunastusta vaaditaan. Siitä arvosta on vähennet-
3521:     tävä niiden parannuksien arvo, jotka torppari on tehnyt
3522:     vuokra-alueeseen hallinta-aikanaan taikka jotka hän on peri-
3523:     mällä lähimmältä edeltäJjältään saanut taJhi joihin hän on
3524:     siirtosumman tälle suorittamalla oikeuden hankkinut, mo-
3525:     lemmissa viimeksi mainituissa tapauksissa korkeintaan kah-
3526:     denkymmenen viimeisen vuoden ajalta lunastuksen vaatimi-
3527:     sesta lukien, paitsi mikäli se sopimuksen tahi aikaisemman
3528:     1ainsäädännön mukaan kuuluu pitemmältäkin ajalta vuokra-
3529:     miehelle. Lisäksi on siitä vähennettävä se määrä, jolla
3530:     alueen arvo on noussut sen jälkeen kuin maailmansota alkoi.
3531:     vuonna 1914, rahan arvon alenemisesta aiheutunut nousu
3532:     siihen luettuna.
3533:                                  13 §.
3534:          Jos lunastettavalla alueella on metsää, joka maasta mi-
3535:     taten 1,2 metrin korkeudelta on läpimitaten kaksikymmentä
3536: •   sentimetriä tai enemmän, laskettakoon sen lunastushinta
3537:     erikseen arvon mukaan lunastusta vaadittaessa. Ellei torp-
3538:     pari tahdo tällaista metsää lunastaa, olkoon vuokranantaja
3539:     oikeutettu sen hakkaamaan ja viemään pois viimeistään kol-
3540:     men vuoden kuluessa erottamisen päättymisestä lukien; kui-
3541:     terrkin myönnettäköön, jos erikoiset syyt sitä vaativat, pois-
3542:     viemiseen pitempikin, korkeintaan vii~en vuoden määräaika.
3543:          Jos sellaisen hakkaamisen, josta edellä on säädetty, kat-
3544:     sotaan olevan ristiriidassa metsämaan järkiperäisen 'käytön
3545:     kanssa, mä!ärättäköön metsä kuitenkin vuokramiehen lunas-
3546:     tettavaksi.
3547:                                  16 §.
3548:          Luuastettavien vuokranant,ajan rakennuksien lunastus-
3549:     hinnan määrämiseksi arvioidaan ensin rakennuksien arvo
3550:     lunastusta vaadittaessa ja siitä vähennetään se määrä, jolla
3551:     arvo on noussut sen jälkeen kuin maailmansota alkoi vuonna
3552:     1914. Jos torppari on hallintakautensa aikana ne raken-
3553:     tanut tai tehnyt niihin parannwksia taikka jos hän on sellai-
3554: 
3555: 
3556:                                                                      •
3557:   Muutoksia lakiin vuokra-alueiden Iunastamisesta.          5
3558: 
3559: siin saanut lähiinmältä edeltä.jältään oikeuden joko perimällä
3560: tai siirtosumman, suorittamalla, vähennettäköön näin saa-
3561: dusta lunastushinnasta se osa, joka rakennuksien arvosta on
3562: rakennustyön ja parannuksien osalle tuleva, ellei torppari
3563: ole jo saanut niistä korvausta 14 § :ssä säädetyllä tavalla.
3564: 
3565:                              58 §.
3566:      Torpalla, lampuotitilalla ja mäkitupa-alueella tarkoite-
3567: taan tässä laissa samanlaisia vudkra-alueita kuin torpan,
3568: lampuotitilan ja mäJkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä
3569: maaliskuuta 1909 annetussa asetuksessa, kuitenkin siten,
3570: että vuokra-alueesta, johon kuuluu vähintään kaksi hehtaa-
3571: ria . viljeltyä maata, siitä vähintään J71ksi hehtaari peltoa,
3572: on voimassa, mitä tässä laissa saädetään torpasta, ja vuokra-
3573: alueesta, johon kuuluu vähemmän viljeltyä maata tai peltoa,
3574: mitä tässä laissa säädetään mäkitupa-alueesta.
3575: 
3576:                              59 §.
3577:     Mitä tässä laissa on säädetty, olk:oon myös voimassa sel-
3578: laisista vuokra-alueista, jotka ovat annetut vuokralle tilan
3579: ollessa kruununtilana, jos tila on ennen tämän lain voimaan-
3580: astumista ostettu perinnoksi, siitä huolimatta että perin-
3581: nöksiosto on tapahtunut sen jäilkeen kuin 12 päivänä maalis-
3582: kuuta 1909 annettu asetus torpan, lampuotitilan ja mäki-
3583: tupa-alueen vuokrauksesta astui voimaan.
3584:     Myös sovellettakoon tämän lain säännökset sellaisilla
3585: kaupungin omistamilla alueilla oleviin vuokra-alueisiin,
3586: jotka eivät ole kaupunkiin yhdistetyt ja joita kaupungin
3587: luonnollista kehitystä silmällä pitäen ei ole välttämätöntä
3588: siihen yhdistää.
3589:     Laki ei koske vuokra-aluetta, joka sijaitsee seHaisen
3590: taajaväkisen maalaisY'hdyskunnan alueella, jota tarkoitetaan
3591: tällaisten yhdyskuntain järjestämisestä annetussa asetwk-
3592: sessa 15 päivältä kesäkuuta 1898, eikä sellaista, joka on
3593: asemakaavan mukaan järjestetyssä tai asutustiheydeltään
3594: sellaiseen verrattavassa asumusryhmässä.
3595: 6   1919 Vp. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N :o 5.
3596: 
3597: 
3598:                             Laki
3599: jolla säädetään taannehtivaksi . . paiVanä .... kuuta 1919
3600: annettu vuokra-alueiden lunastamisesta 1~ päivänä loka-
3601:    kuuta 1918 annetun lain muuttamista koskeva laki.
3602:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
3603: vänä heinäkuuta 1906 annetun valtiorpäiväjärjestyksen
3604: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään s~euraavaa:
3605:     Mitä tänään annetussa laissa, joka koskee vuokra-aluei-
3606: den lunastarnisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain
3607: muuttamista, on säädetty, olkoon soveltuvilta kohdin voi-
3608: massa myö,skin niissä tapauksissa, missä viimeksi mainitun
3609: lain edellyttämä lunastamistoimitus on käynnissä tämän
3610: lain voimaan astuessa.
3611: 
3612: 
3613: 
3614:     Helsingissä, 17 päivänä kesäkuuta 1919.
3615: 
3616: 
3617: 
3618: 
3619:         He~sinki   1919. V ru1tioneuTVwton kirjo!liJaino.
3620:  1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
3621: 
3622: 
3623: 
3624: 
3625:                Lakivaliokunnan miet.intö
3626:             N :o 6 eduskuntaesityksen johdosta laiksi, joka
3627:             sisältää muutoksia helmikuun 25 päivänä 1851
3628:             annettuun asetukseen oikeudesta Suomessa
3629:             hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta.
3630: 
3631:     Eduskunta on Lakivaliokunnan valmisteltavaksi läihet-
3632: tänyt ed. Hultinin y. m. tekemän edellä mainitun eduskunta-
3633: esityksen N :o 18.
3634: 
3635: 
3636:     Eduslkuntaesityksen tekijät huomauttavat, ·että Karjalan
3637: kannaksella olevissa pitäjissä ·on •erittäin suuri määrä maa-
3638: omaisuutta joutunut ulkomaalai.sten, varsinkin venäläisten
3639: haltuun ja että tällä tavoin on .syntynyt tiiheä venäläinen
3640: huvila-asutus varsinkin rautatieasemien ympärille sekä me-
3641: ren ja järvien mnnoille. Tästä on ollut seurauksena monen-
3642: laisia haittoja. J ouikko entisiä maanomistajia on maansa
3643: myytyään ja kulutettuaan siitä saamansa, usein kyllä mel-
3644: koisen hinnan, joutunut tilapäisellä työansiolla elävien tilat-
3645: tomien epävarmaan asemaan, jota paitsi vieras asutus on
3646: houkutellut maanviljelijöitä antautumaan kaikenlaiseen .sa-
3647: tunnaiseen ansiotyöhön muukalaisten palveluksessa ja siten
3648: laiminlyömään varsinaiset askareensa. l\Iuun muassa elin-
3649: tarv·etuotanto ei tämän johdosta. ole kohonnut suhteellisesti
3650: väenlisäyksen kanssa, josta on seurannut, että elinkustan-
3651: nuksetkin ovat nousseet suuremmiksi kuin muualla maassa.
3652: Tämä taas rasittaa eniten puheenalaisen seudun vähävaraista.
3653: tilatonta väestöä, joka ei voi maksaa tarjona olevista tuot-
3654: teista sellaisia hintoja kuin rikkaat ulkomaalaiset. Kaiken
3655: tämän ohella on edmJkuntaesityksen tekijäin mielestä otet-
3656: 2      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
3657: 
3658: tava huomioon kieleltään ja harrastuksiltaan ventovieraan
3659: väestöaineksen siveellisessä ja sivistyks·ellisessä suhteessa
3660: haitallinen vaikutus suomalaiseen ympäristöön sekä se va-
3661: kava poliittinen vaara, joka on tarjona maan rajain sisäpuo-
3662: lelle syntyneestä muukalaisasutuksesta.
3663:      Vaikkakin Karjalan kannaksen oloja tutkimaan asetettu
3664: komitea ja eräs toinenkin paikallisista asian1harrastajista
3665: muodostettu komitea jo ovat ·ryhtyneet rharkitsemaan, miten
3666: vieraiden käsiin joutunut maa voitaisiin jälleen palauttaa
3667: suomalaisten viljelijäin haltuun, niin on eduskuntaesityksen
3668: tekijäin mielipiteen mukaan maaperän muukalaistumisen
3669: jatkuminen saatava estetyksi viipymättä ja odottamatta
3670: niitä toimenpiteitä, joihin edellämainitussa tarkoituksessa
3671: kenties tulee ryhdyttäväksi, koska tuollaiset toimenpiteet
3672: kysyvät aikaa ja tuntuvasti varoja. Yleisenä sääntönä Suo-
3673: men oikeudessa tosin on asetukstm mukaan helmikuun 25
3674: päivältä 1851, että ukkomaalainen ainoastaan hallituksen eri-
3675: koisella luvalla saa hankkia ja hallita maa:lciinteistöä, mikä
3676: sääntö nyttemmin on voimassa myöskin venäläisiin nähden
3677: sen jälkeen kuin näille sanotussa asetuksessa s·ekä asetuk-
3678:  sessa marraskuun 10 päivältä 1903 myönnetty erioikeuS
3679: omistaa kiinteätä omaisuutta Suomessa on lokakuun 22 päi-
3680: vänä 1918 annetulla aset111'ksella lakkautettu. EduS'kunta-
3681:  esityksen tekijät eivät kuitenban pidä asiantilaa näin jär-
3682: jestettynä tyy•dyttävänä, koska 'esillä olevan kysyrny ksen
3683: tärkeään merkitykseen nähden rajaseudulle ja koko maalle, ei
3684: ole suotavaa, että ulkomaalaisten tekemien, maanomistus-
3685: oikeutta puheenalaisella seudulla ta:r~koitta\>·ien anomusten
3686: ratkaiseminen jätetään riippuvruksi vaihtuvien viranomaisten
3687: harkinnasta, vaan olisi maanhan'kintaoiikeus vieraan maan
3688:  alamaisilta Viipurin läänin alueella nimenomaam lailla kiel-
3689: lettävä. Eduskuntaesityksen tekijät myöntävät tosin, että
3690: saksalais-suomalainen rauhansopimus maaliskuun 7 päi-
3691:  vältä 1918 suo Saksan alamaisille etuoi~reuksia maanhan-
3692:  kintaan nä:hden Suomessa, mutta katsovat, ettei sanottu sopi-
3693:  mus sisällä estettä puheenalaisen asian järjestämiselle ni-
3694:             Iaanomistusol&t Viipurin läänissä.               3
3695: 
3696: monamaan rajaseuduissa Suomen 1:ltuja ja vaatimuksia va-s-
3697: taavaksi.
3698:      Eduskuntaesitystä tarkastaessaan on Valiokunta, kat-
3699: :;oon siinä esiintuotujen syiden ansaitsevan ilmomiota, päät-
3700: tänyt puoltaa ehdotetun !kiellon voimaan saattamista. Vas-
3701: toin sitä, mitä eduskuntaesityksen tekijät lausuvat Suomen
3702: ja Sa;ksan välillä maaliSkuun 7 päivänä 1918 tehdyn rau-
3703: hansopimuksen merkityksestä kysymy:ksessä olevassa suh-
3704: teessa, on Valiokunta kuitenkin sitä mieltä, että vieraitten
3705: valtioiden kanssa tehtyjä sopimuksia, mikäli niissä on sel-
3706: laisen valtion alamaisilla myönnetty erikoinen ·oikeus hanlk-
3707: kia kiinteistöä Suomessa, ei voida kysymyksessä olevalla
3708: lailla syrjäyttää. Sellainen oikeus on Saksan ja Itävalta-
3709:  Unkarin alamaisilla, joille näiden valtioitten kanssa maalis-
3710: kuun 7 ja toukokuun 29 päivänä 1918 tehtyihin rauhan-
3711: sopimuksiin liittyvissä lisäsopimuksissa on vakuutettu saman-
3712: lainen oikeus han•kkia, omistaa ja hallita kiinteätä omai-
3713: suutta kuin Suomen ·kansalaisella on. Toiselta puolen taas
3714: ei V aliakunnan mielestä tarkoitettuun päämäärään päästä
3715: kieltämällä maanomistusoikeus ainoasta>an vieraan valtion
3716: alamaisilta ja laitoksilta, varsinkin kun viimeksimainittu
3717: käsite ei ole sisällöltään riittävän täsmällinen. Näistä syistä
3718: johtuvat Valiokunnan ehdotettuun ·säännökseen ·tekemät
3719: lisäy1kset. Valiokunta sa1a sentähden kunnioittaen ·ehdottaa,
3720: 
3721:                 että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluvan
3722:             lakiehdotuksen:
3723: 
3724: 
3725:                            Laki
3726:   muutoksista helmikuun 25 päivänä 1851 annettuun
3727:   asetukseen, joka koskee ehtoja kiinteän omaisuuden
3728:                 hallitsemiselle Suomessa.
3729: 
3730:     Muuttaen helmikuun 25 päivänä 1851 annettua asetusta,
3731: joka koskee ehtoja kiinteän omaisuuden hallitsemiselle Suo-
3732: messa, säädetään seuraavaa:
3733: 4      1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
3734: 
3735:     Ulkomaalaiselle älköön annettako lupaa hankkia kiin-
3736: teistöä Viipurin läänissä, mikäli ei laillisesti hyväksytyissä
3737: ja vahvistetuissa sopimuksissa vieraitten valtioitten kanssa
3738: toisin määrätä.
3739:     Sama olkoon laki ulkomaalaisesta klitoksesta ja säätiöstä
3740: sekä yhtiöstä, osuuskunnasta, yhdistyksestä ja muusta sel-
3741: laisesta yhtymästä, jonka kotipaikka ei ole Suomessa.
3742: 
3743: 
3744: 
3745:     Valiokunta ei kuitenkaan ole voinut olla ottamatta huo-
3746: mioon, -että lakiehdotuksen hyväksyminen sellaisenaan ei
3747: vielä riitä sen tarkoitusperän saavuttamiseiksi, johon sillä
3748: pyritään. Ehdotetulla lailla ei nimittäin voida estää ulko-
3749: maalaisia hankkimasta oi'keuksia ja vaikutusvaltaa kotimai-
3750: sissa Vii:e_urin läänissä maata omistavissa yhtiöissä ja yhty-
3751: missä sekä siten ehkä suurelta!kin osalta tekemästä tyhjä.'ksi
3752: kysymyksessä olevan lainsäädännön tarkoitusta. Valiokun-
3753: nan mielestä olisi ·tämän vuoksi aikaansaataV1a sanottua pää-
3754: määrää silmällä pitäen tarp-eellisia muutoksia myöskin eri-
3755: näisiin jo voimassa olevan lainsäädäntömme kohtiin. Sen-
3756: tä:hden on Valiokunta, jolla ei ole ollut tilaisuutta käydä
3757: yksityiskohtaisesti tutkimaan, missä kohdin lainsäädäntöm-
3758: me olisi tällaisten muutosten tarpeessa, päättänyt ehdottaa,
3759: 
3760:                 että Eduskunta pyytäisi Hallitusta antamaan
3761:             Eduskunnalle esityksen laiksi siihen suuntaan,
3762:             että ulkomaalaiselle kävisi mahdottomaksi osake-
3763:             yhtiöiden tai muiden samanlaisten yhtymäin
3764:             avulla saattaa tehottomaksi ulkomaalaisten
3765:             maanhankintaa Viipurin läänissä koske1Ja kielto.
3766: 
3767: 
3768: 
3769:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa ed. Ryti puheenjoh-
3770: tajana ja Arho varapuheenjohtajana sekä jäseninä ed. Holma,
3771: Kaila, K,auppinen, 0. Korihon-en, Leino, Luukkonen, Me.n-
3772:            Maanomistusolot Viipurin läänissä.          5
3773: 
3774: ner, Oja, Piitulainen, Procope, Rapo, Roos, Saarelainen,
3775: T·huneberg ja Tolonen ynnä varajäsenet Hallsten ja Ryt-
3776: könen.
3777: 
3778: 
3779:    Helsingissä, toukokuun 22 päivänä 1919.
3780: 
3781: 
3782: 
3783: 
3784:            ,.'.
3785: 
3786: 
3787: 
3788: 
3789:                                              •
3790: HEillsinki 1919.   Vaitioneuvoston kirjapaino.
3791: 1919 Vp. -     S. V. M. -     Eduskuntaesitysmietintö N:() 6. _
3792: 
3793: 
3794: 
3795: 
3796:                  Suuren valiokunnan mietintö
3797:              N :o 24 eduskuntaesityksen johdosta laiksi, joka
3798:              sisältää muutoksia helmikuun 25 päivänä 1851
3799:              annettuun asetukseen oikeudesta Suomessa
3800:              hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta.
3801: 
3802:    .Suu:ri vaJiokunta on, 'käsiteltyään •eiLellä;ma'initun •asirun,
3803: yhtynyt Lakival:Uokurunan mietill!nös•sä n:o 6 olevaa:n .ehdo-
3804: tukseen. Suuri v.aliok1mta siis rkunnioitt.ae:n ehdotta·a,
3805: 
3806:                 että Eduskunta hyväksyisi Lakivaliokunnan
3807:              mietinnössä olevan lakiehdotuksen.
3808: 
3809: 
3810:     He1singi<ssä, 21 päivänä lokakuuta 1919.
3811:   1919 V.p. - Edusk.. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N:o 6.
3812: 
3813: 
3814: 
3815: 
3816:                  Eduskunnan päättämä laki
3817:              eduskustanesityksen johdosta muutoksiksi hel-
3818:              mikuun 25 päivänä 1851 annettuun asetukseen
3819:              oikeudesta Suomessa hankkia ja hallita kiin-
3820:              teätä omaisuutta.
3821: 
3822:      Eduskunna.s.sa on tehty edus,kuntaesitys, j,oka sisäJI.tää
3823: muutosehdotuksia helmikuun 25 pä:ivä;nä 1851 annettuun
3824: asetukseen oikeudesta Suomessa han!pria ja hallita kiinteätä
3825: omaiJsuutta., ja on Eduskunta, jol1e Lrukivaliokun1ia on asiasta
3826: a.Jlltlmut mietintönsä N :o 6, hyväksynylt .seuraaVJan lain:
3827: 
3828: 
3829: 
3830:                              Laki
3831:    muutoksista helmikuun 25 päivänä 1851 annettuun
3832:    asetukseen. joka koskee ehtoja kiinteän omaisuuden
3833:                  hallitsemiselle Suomessa.
3834: 
3835:      Muuttaen h·elmi'kuun 25 päiväJnä 1851 runnettua asetusta,
3836: joika ·koskee eMoja kiinteän omaisuud·en haHitsemi.selle Suo-
3837: messa, .säädetään •seu:rn:a:vaa:
3838:      UJikomaalaåseHe äiliköön annatta.ko lupaa hankkia kiin-
3839: t.eistöä Viipurin läänissä, mikäili ei lail'lisesti hyväksytyissä
3840: ja vahvistetui:ss·a sopimuksissa vi·eraitten v:altioo:llOOn. kanssa
3841: toi.sin määrä'llä.
3842:      Sama ol!koon laki u1k:omaa1aisesta l·ai'fioksesta ja .säätiöstä
3843: sekä yhtiöstä, osuusknn'1l:asila, yhdistyksestä ja muusta se1-
3844: lais~esta 3rhtymästä, jonka k<oti pa:i:kka ei ole Suomessa.
3845: 
3846: 
3847: 
3848:     Sen ohella Eduskunta on 'päättänyt
3849: 2   1919 V p. -   Edusk. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N :o 6.
3850: 
3851:                 pyytäii Hallitusta antamaan Eduskunnalle
3852:             esityksen laiksi siihen suuntaan, että ulkomaalai-
3853:             selle kävisi mahdottomaksi osakey htiö.iden tai
3854:             muiden samanlaisten yhtymäin avulla saattaa
3855:             tehottomaks'i ulkomaalaisten maanhankintaa V ii-
3856:             purin läänissä koskeva kielto.
3857: 
3858: 
3859: 
3860:     Helsingissä, 24 päJivä.n.ä lokakuuta 1919 .
3861: 
3862: 
3863: 
3864: 
3865:                           •
3866:        1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
3867: 
3868: 
3869: 
3870: 
3871:                L a k i- j a t a l o u s v a l i o k u n n a n
3872:                                                                   •
3873:             mietintö N:o 2 ed. Viljasen y. m. edus·
3874:             kuntaesityksen n:o 25 johdosta, joka sisältää
3875:             ehdotuksen laiksi kunnallislakien ja kunnalli-
3876:             sen vaalilain eräiden pykälien muuttamisesta.
3877: 
3878:     Edellämainitun eduskuntaesityksen on Eduskunta pöytä-
3879: kirjanotteella 23 päivältä huhtikuuta 1919 lähettänyt Laki-
3880: ja talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi.
3881: 
3882: 
3883:     Senj&lkeen fkuin kunnallislakien uudistamisen tarve jo
3884: pitkän aikaa ja varsinkin nykyisen valtiopäiväjärjestyksen
3885: voimaan astuttua, oli ollut erittäin tuntuva, hyväksyi Edus-
3886: kunta vuoden 1917 ensimmäisillä valtiopäivillä uudet kun-
3887: nallislait, jotka se myöskin korkeimman valtiovallan käyttä-
3888: jänä marraskuussa v. 1917 vahvisti, ja julkaistiin lait Ase-
3889: tuskokoelmassa 20 päivänä seuraavaa joulukuuta. Kun Edus-
3890: 1kunta maassa puhjenneen kapinan jälkeen uudestaan oliko-
3891: koontunut va,ltiopäiville, antoi Hallitus, joka piti vasta vah-
3892: vistettuja k~nnallislakeja eräissä kohdin liian kansanval-
3893: taisina, esityksen vasta vahvistettujen kunnallislakien usei-
3894: den pykälien muuttamisesta. Tämän johdosta Eduskunta
3895: hyväksyi aikaisempiin lakeihin useita muutoksia, joista tär-
3896: keimmät olivat kansanäänestyksen poistaminen, äänioikeus-
3897: ijän 'korottaminen 24 vuoteen, äänioikeuden kieltäminen
3898: niiltä, jotka eivät ole velvolliset maksamaan kunnallista
3899: tuloveroa kuin myöskin niiltä, jotka kahden edellisen vuoden
3900: aikana ovat jättäneet kunnallisen tuloveron tai mieskohtai-
3901: sen maksun suorittamatta, sekä irtolaisuudesta yleiseen työ-
3902: hön tuomituilta, 12 / 3 :n määräenemmistön vaatiminen päätet-
3903: täessä kiinteän omaisuuden ostosta tai myynnistä, eräitten
3904:   2      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
3905: 
3906:   rahastojen perustamisesta, uusien määrärruhain myöntämi-
3907:   sestä tai vanhojen korottamisesta, lainojen ottamisesta ja ta-
3908: t kaussitoumu~sista. Sitäpaitsi olivat. jo:kut. tärkeimmät ky-
3909:   symykset ahstettavat maaiherran ta1 v altwneuvoston vah-
3910:   vistettaviksi. Muutokset vaJhvistettiin 27 päivänä viimåu-
3911:   lunutta maaliskuuta ja julkaistiin asetuskokoelmassa 5 päi-
3912:   vänä ku1uvaa toukokuuta.
3913: 
3914: 
3915:      Käsiteltävänä olevan eduskuntaesityksen tekijät katso-
3916:  vat, että edellisten valtiopäiväin päätös epäkansanvaltaiseen
3917:  suuntaan menevänä ja omista,vien luokkien valtaa tukevana
3918:  ei ollut ·oikea, jotapaitsi sen laillisuuskin oli riidanalainen
3919:  sentähden, että puheenalaisten valtiopäiväin vajalukuinen
3920:  Eduskunta teki päätöksensä vasta sen jälkeen, kun uudet
3921:  edustajavaalit jo olivat määrätyt toimitettaviksi. Tämän
3922:  tähden ehdottavat esityksentekijät edellisten valtiopäivien
3923:  päätöstä kumottavaksi ja melkein kaikkien tällä päätöksellä
3924:  muutettujen pykälien vahvistamista kuulumaan siten, 'kuin
3925:  ne kuuluivat vuoden 1917 ensimmäisten valtiopäivien pää-
3926:  toksen mukaan julkaistussa laissa.
3927: 
3928: 
3929:      Vaikkakaan mitään kokemusta ei vielä ole voitu saada
3930:  kunnallislakien sopivaisuudesta enempää aikaisemmassa
3931:  kuin nykyisessäkään muodossaan, on Valiokm;ta kuitenkin
3932:  tarkastaessaan eduskuntaesitystä tullut siihen käsitykseen,
3933:  että viimeksi vaJhvistetuilla muutoksilla on rajoituksissa
3934:  menty muutamissa kohdin liian pitkälle. Näin on epäile-
3935:  mättä tapahtunut äänioikeusikään nähden. Valiokunta on
3936:  tässä kohden asettanut samalle kannalle kuin Talousvalio-
3937:  kunta edellisillä valtiopäivillä. Kuten se, on Valiokuntakin
3938:  ollut sitä mieltä, että kun henkilö jo 21 vuotta täytettyään
3939:  yleisen lain mukaan tulee täysi-ikäiseksi, niin ei ole syytä
3940:  kieltää häneltä kunnallista äänioikeutta, sitäkin vähemmän
3941:  kun hänellekin kuuluvat osaltaan kunnalliset velvollisuudet.
3942:  Sitä paitsi kats·oo V alio'kunta, että henkilö on tässä ijä:ssä jo
3943:                Muutoksia kunnallislakeihin.                  3
3944: 
3945: täysin pätevä vakåvasti seuraamaan ja harkitsemaan kunnan
3946: asioita. Niinikään on Valiokunta pitänyt tarpeellisena pois-
3947: taa viime valtiopäivillä tehdyn rajoituksen, jonka mukaan
3948: äänioikeus oli ainoastaan niillä, jotka olivat velvolliset mak-
3949: samaan kunnallista tuloveroa. Myöskään ei V aliakunta ole
3950: pitänyt oikeana eikä kunnalliseen itsehallinto-oikeuteen so-
3951: veltuvana, että !kunnan ulkopuolella olevat viranomaiset,
3952: maaherra ja Valtioneuvosto, saisivat niin suuren määräys-
3953: vallan kuntien asioihin kuin edellisillä valtiopäivillä hyväk-
3954: sytty laki heille myöntää, ja on sen vuoksi ehdottanut näiden
3955: määräysten supistamista eräissä kohdin. Sitävastoin ei V a-
3956: liokunta ole pitänyt suotavana palauttaa lakiin määräyksiä
3957: kansanäänestyksestä, koska se pitää kansanäänestystä var-
3958:  sinkin harvaan asutuissa seuduissa osittain sopimattomana,
3959:  o~ittain tarpeettomana ja kalliina, jotapaitsi Valiokunnan
3960: mielestä se ei suinkaan takaa, että siten tulisi asiantuntemus
3961:  ratkaisevaiksi.
3962:      Eduskuntåesityksen yksityiskohtiin nähden saa Valio-
3963: kunta esittää seuraavaa:
3964:      Eduskuntaesityksen ehdotus maalaiskuntain kunnallis- Maalaiskun-
3965:  lain 2 § :ksi eroaa viime valtiopäivillä hyväksytystä muo- tain kunnallis-
3966:  dosta päärusiassa sikäli, että useampien maalaiskuntien yhty-    laki.
3967:  minen yhteiseen kunnallishallintoon asetetaan edellisen mu-       2 §.
3968:  kaan riippuvaksi yksistään kansanäänestyksestä. Kun Va-
3969:  liokunta ei ole pitänyt kansanäänestystä soveliaana kuntain
3970:  mielipiteen ilmaisijana, ei Valiokunta ole yhtynyt esityseh-
3971:  dotuksen puheenaolevan pykälän kahteen en:simäiseen mo-
3972:  menttiin, vaan on pitänyt 'parempana pysyttää laki tässä
3973:  kohden entisellään liittäen siihen vain selvyyden vudksi
3974:  kuntien eroamiseen nähden viittauksen lain 82 .§:ään. Kui-
3975:  tenkaan ei Valiokunta pidä tarpeellisena jättää lopullista
3976:  päätösvaltaa tässä kohden maaherralle ja on poistanut mai-
3977:  nitun momentin l!)ppuosan. Tästä on johtunut, että Valio-
3978:  kunta on pitänyt välttäimättömänä liittää lakiin esitysehdo-
3979:  tuksen 3 :s momentti, kuitenkin poistaen siitä aikamääräyk-
3980:  sen, jota ei ole pidetty tarpeellisena. Niinikään on Valio-
3981:  kunta hyväksynyt esitysehdotuksen 4 :nnen momentin
3982:        4      1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
3983: 
3984:         3 :uneksi momentiksi lakiin, koska se sisältää käytännöllisiä
3985:         ohjeita siitä, miten yhtyneiden kuntain ensimmäinen val-
3986:        tuustonkokous on saatava aikaan ja poistaa tässä suhteessa
3987:         riidan aiheita. Valiokunta on sensijaan pitänyt nykyisen
3988:         lain 2 :ta momenttia parempana kuin sitä vastaavaa 5 :ttä
3989:         momenttia esitysehdotuksessa ja on siis ehdottanut sen py-
3990:         syttälmistä laissa 4:ntenä momenttina. Valiokunta katsoo
3991:         nimittäin, että saattaa usein ilmaantua tapauksia, joissa kun-
3992:         nat eivät pääse yks~mielisyyteen yhteistoiminnasta, vaikka
3993:        se toiselle puheenaolevista kunnista olisi aivan välttämä-
3994:        töntä. Tällaisten ta:pausten varalta .olisi tarpeellista antaa
3995:        yhteistoimintaa haluavalle kunnaJle tilaisuus jättää asia
3996:        Valtioneuvoston ratkaistavaksi. Mutta ·kun e}läilemättä
3997:        useat asiat, joissa maalais- ja kaupunkikunnan yhteistoi-
3998:        minta on tarpeellinen, ovat varsin vähä}lätöisiä ja helposti
3999:        asianomaisten kesken sovittavia, ei Valiokunta katso tar-
4000:        Jleelliseksi määrätä asiaa joka kerta Valtioneuvostoon lähe-
4001:        tettäväksi, vaan ainoastaan silloin, kun kunnat eivät voi
4002:        keskenään sopia.
4003: 4 §.        Esitysehdötuksen 4 § poikkeaa nykyisestä laista ainoas-
4004:        taan sen kautta, että siinä luetellaan myös kansanäänestys
4005:        kunnan päättämisvaJlan käyttäjänä. Kun Valiokunta ei ole
4006:        kansanäänestystä hyväksynyt, ei Valiokunta myöskään ole
4007:        voinut }lUheenaolevaa pykälää hyväksyä, vaan ehdottaa esi-
4008:        tysehdotuksen tässä kohden hyljättäväksi.
4009: 6 §.        Esitysehdotuksen 6 § eroaa vcoimassaolevasta laista vain
4010:        sikäli, että siinä on jätetty Ranuan kunta pois niiden kun-
4011:        tien joukosta, joissa. 'kunnanvaltuutettujen lukumäärä saa
4012:        olla sääd·ettyä määrää }lienempi, ja että tämä tehdään riip-
4013:        puvaksi kansanäänestyksestä, kun se laissa viime maalis-
4014:        kuun 27 päivältä asetetaan rii:ppuvaksi maaherran luvasta.
4015:        Valiokunta on kuitenkin kumpaankin !kohtaan nähden ollut
4016:        edellisten valtiopäiväin kannalla ja ehdottaa siis esityksen
4017:        tältäkin osaltaan evättäväksi.
4018: 9 §.        Mitä äänioikeusikään tulee on Valiokunta kuten jo mai-
4019:        nittiin ollut edellisten valtio}läivien Talousvaliokunnan,
4020:        vaan ei itse valtiopäivien kannalla, sikäli että Valiokunta
4021:                 Muutoksia kunnallislakeihin.                  5
4022: 
4023: on katsonut henkilön jo 21 vuoden ijässä päteväksi ottamaan
4024: osaa kunnallisten asiain ratkaisuun. V a,liokunta ei ole myös-
4025: kään katsonut oikeaksi kieltää äänioikeutta enempää niiltä,
4026: joille varattomuuden tähden ei ole voitu määrätä kunnal-
4027: lista tuloveroa maksettavaksi, kuin niiltäkään, joille tulo-
4028: veroa kyllä on pantu maksettavaksi, mutta jotka varatto-
4029: muuden täiliden eivät sitä ole jaksaneet suorittaa. Sen si-
4030: jaan katsoo Valiokunta, että niiltä, jotka muista syistä eivät
4031: ole verojaan maksaneet, äänioikeus on kiellettävä. Tämän
4032: tähden on Valiokunta ehdottanut voimassaolevan lain 9 §:n
4033: 1 momentin loppuosan poisjätettäväksi ja 9 § :n 2 :ta kohtaa
4034: muutettavaksi niin, että se vastaa Valtiopäiväjärjestyksen
4035: 5 '§:n 4:ttä kohtaa. Myös on Valiokunta katsonut periaat-
4036: teellisesti vääraksi, että sellaiset henkilöt, jotka saavat koko
4037: elatuksensa kunnalta ja siis ·ovat kunnan isäntävallan alai-
4038: sia, saisivat äänestää kunnan asioissa, jonka johdosta Valio-
4039: kunta ehdottaa pykälään otettavaksi Valtiopäiväjärjestyksen
4040: 5 § :n 5 :ttä kohtaa vastaavan kohdan, kuitenkin väärinkäy-
4041: tösten välttämiseksi sisällöltään rajoitettuna ja selvennet-
4042: tynä. Voimassaolevan lain 5 :ttä kohtaa on :Valiokunta
4043: muuttanut niin että äänten oston ja myynnin yrityksestä ei
4044: seuraa äänioi!keuden menetys, vaan sen sijaan kylläkin vaali-
4045: vapauden häiritsemisen yrityksestä, lwska rikoslain mukaan
4046: edellisen yritys ei ole rangaistava, vaan ainoastaan jälki-
4047: mäisen, jota paitsi Valiokunta on alentanut ajan tässä koh-
4048: din kolmek.si vuodeksi.
4049:     V:oimassaolevan lain 9 § :n 4 :ttä kohtaa ei Valiokunta
4050: ole katsonut tarpeelliseksi laissa säilyttää, koska irtolaisuu-
4051: desta tuomitsemista hallinnollisessa järjestyksessä tapahtu-
4052: vana on pidettävä jo vanhentuneena ja vähämerkity:ffiselli-
4053: senä, jota paitsi irtolaisuudesta tuomitut yleensä jo muista-
4054: kin syistä, esim. kunnallisten maksujen laiminlyönnin täh-
4055: den, ovat äänioikeutta vailla.
4056:     Esitysehdotuksen 10 § on aivan samanlainen kuin voi-           10 §.
4057: massaolevan lain 10 §, joten esitysehdotus tässä kohdin ei
4058: aiheuta muutosta.
4059:            6       1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
4060: 
4061:    16 §.         Harkitsemattomien päätösten ehkäisemis,eksi ja kunnan
4062:              omaisuuden säilyttämiseksi on Valiokunta pitänyt tarpeelli-
4063:              sena säilyttää voimassaolevan lain määräykset määräenem-
4064:              mistöstä ratkaistaessa kysymyksiä kiinteän omaisuuden
4065:              hank'kimisesta tai luovuttamisesta, lainamakasiineista tai
4066:              pysyväisistä rahastoista, määrärahain korottamisesta tai
4067:              uusista määrämhoista, lainoj.en ottrumisesta sekä takaussitou-
4068:              muksista. Tämän tä:hden ei Valiokunta ole puoltanut esitys-
4069:              ehdotuksen 16 §:ää hyViäksyttäväksi, vaan on ehdottanut
4070:              sen hyljättäväksi.
4071:     18 §.        Kun Valiokunta ei ole pitänyt tarpeellisena säätää mää-
4072:              räienemmistövaatimusta ratkaistaessa kysymystä valtuuston
4073:              kolmusten julkisuudesta, ehdottaa Valiokunta esitysehdo-
4074:              tuksen 18 § :n hyljättäväksi.
4075:     20 §.        Esitysehdotuksen 20 § eroa:a voimassaolevasta laista ai-
4076:              noastaan siikäili, että siinä puhutaan myös kansanäänestyk-
4077:              sestä. Tärrnän tähden on Valiokunta pysyttänyt pykälän
4078:              entisellään.
4079: 69 ja 70 §§.     Esitysehdotuksen 69 §, jossa puhutaan yleisestä liiken-
4080:              teestä kannettavista maksuista, on tarpeeton, sen jälkeen,
4081:              kun uusi tielaki on nämä suhteet järjestänyt. Sen sijaan on
4082:              Valiokunta pitänyt voimassaolevan lain 69 ja 70 §:ssä mai-
4083:              nittuj•a asioita, varsinkin kun niissä tehdyt harkitsemattomat
4084:              päätökset saattavat er~kDisesti vaikeuttaa tulevien sukupol-
4085:              vien elämää, siksi tärkeinä kunnalliselle elämälle, ettei V a-
4086:              liokunta ole pitänyt riittävänä pelkkää ilmoitusta Valtio-
4087:              neuvostolle, kuten esitysehdotus 70 § :ssään eräisiin asioihin
4088:              nähden ehdottaa, vaan on katsonut, että tällaisissa asioissa
4089:              tehdyt päätökset ovat alistettavat joko Valtioneuvoston tai
4090:              maaherran tarka.stettav~ksi, kuten voimassaoleva laki säätää.
4091:     71 §.        Esity•sehdotuksen 71 § eroaa vastaavasta pykälästä voi-
4092:              massao1evassa laissa vain sikruli, että siinä on myönnetty pi-
4093:              tempi, 45 :n päivän valitusaika myös Ahvenanmaan kihla-
4094:              kunnassa asuville. Kun Ahvenanmaalla kuitenkin nykyään
4095:              on oma maaherransa, ei Valiokunta ole ka.tsonut voiva;n.sa
4096:              tähän yhtyä, vaan on pysyttänyt pykälän entisellään.
4097:                   Muutoksia kunnallislakeihin.               7
4098: 
4099:     Valiokunta ei ole pitänyt tarkoituksenmukaisena uudes-     75 §.
4100: taan ottaa lakiin määräystä, joka sisältyy esitysehdotuksen
4101: 75 §:ään, vaan ehdottaa sen hyljättäväksi.
4102:     76 ja 77 §§ sisältävät ainoastaan määräyksiä kansan- 76 ja 77 §~.
4103: äänestyksestä eiväilkä sen vuoksi ole aiheuttaneet mitään
4104: toimenpidettä V aHokunnan puolelta.
4105:     Kun Valiokunta 2 § :ään nähden on asettunut sille kan-     82 §.
4106: nalle, että kunnat saavat itse päättää haluavatko yhdistyä
4107: yhteiseen kunnallishallintoon ja että maaherralle on siitä
4108: tehtävä vain ilmoitus, on Valiokunta kuntien eroamiseenkin
4109: nä!hden as,ettunut samalle kannalle, ja on sentähden ehdotta-
4110: nut 82 §:ää v·astaa.vasti muutettavaksi.
4111:     87 ja 89 §§ eivät ole aiheuttaneet toimenpidettä Valio- 87 ja 89 §§.
4112: kunnan puOlelta.
4113: 
4114:     Kaupunkien kunna.llislakiin on Valiokunta rajoittunut Kaupunkien
4115: tekemään samat muutokset kuin maalaiskuntain lkunnallis- kunnallislaki.
4116: lakiin. Muut esitysehdotu'ksen kohdat on Vali'Okunta ehdat-
4117: tanut hyljättäviksi pääasiassa samoista syistä kuin vastaa-
4118: vat kohdat maalaiskuntain kunnallislaissa.
4119: 
4120:     Kuten edellä on huomautettu, an Valiokunta. ka,nsan- Laki kansan-
4121: äänestykseen nä!hden ollut samalla kannalla kuin edelliset äänestyk-
4122: valtiopäivät. Näin ollen on Valiokunta ehdottanut esitys-    sestä.
4123: ehdotuksen myös tältä osaltaan evättäväksi.          '
4124: 
4125:     Se, että vaalioikeuden ehdoksi ei ole pantu kunnallisen Kunnallinen
4126: tuloveron maksrumista, on aiheuttanut myös vastaavan muu- vaalilaki.
4127: toksen kunnallisen vaalilain 4 § :ään.
4128: 
4129:        Edellä esitetyn noja.lla Valiokunta kunnioittaen ehdot-
4130: taa,
4131:                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat laki-
4132:                ehdotukset:
4133: 8      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
4134: 
4135: 
4136: 
4137:                           Laki
4138: 27 päivänä maaliskuuta 1919 annetun maalaiskuntain kun-
4139:        nallislakia muuttavan lain muuttamisesta.
4140: 
4141:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että
4142: 27 päivänä maaliskuuta 1919 annettu maalaiskuntain kun-
4143: nallislakia muuttava lalki on alempana mainituissa kohdin
4144: kuuluva seuraavasti:
4145: 
4146:                              2 §.
4147:     Jos useammilla maalaiskunnilla on yhteinen kunnallis-
4148: hallinto, pysyköön se ede'lleenkin sillänsä niin kauan kuin
4149: kunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo erota, menetel-
4150: täköön niinkuin 82 §:ssä siitä sanotaan. Jos useampia sa-
4151: maan kihlakuntaan kuuluvia maalaiskuntia haluaa yhtyä
4152: yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon se luva.llista, jos kun-
4153: tain edustajakokous niin päättää.
4154:     K untain y htymisestä on kunkin kunnanvaltu,uston pu-
4155: heenjohtajan läänin maaherralle kirjallisesti ilmoitettava.
4156:     Yhteiseen kunnallishallintoon yhtyneiden kuntain val-
4157: tuutetut kutsuu ensimäiseen yhteiseen kokoukseen ja ko-
4158: kouspaikan määrää sen kunnan valtuuston puheenjohtaja,
4159: jonka puolelta yhtymiskysymys on pantu alkuun.
4160:     Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön yhdistettitkö yhtei-
4161: seen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteinen toi-
4162: minta jossain asiassa katsotaan olevan aikaansaatava eivätkä
4163: kunnat voi siitä keskenään sopia, olkoon yhteistä toimintaa
4164: haluavalla kunnalla valta lähettää asiasta tarpeellinen sel-
4165: vitys ja ehdotus sen järjestämisestä maaillerralle, jonka tulee
4166: oman lausuntonsa kera jättää asia Valtioneuvoston ratkais-
4167: tavaksi.
4168:     Missä poil&eustapauksis,sa kunta voidaan erityisiä tar-
4169: koituksia varten jakaa piireihin, jotka toisessa tai toisessa
4170: suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä hallin-
4171: nosta, siitä säädetään erikseen.                        ·
4172:                 Muutoksia kunnallislakeihin.                  9
4173: 
4174:                                9 §.
4175:      Oikeus valita valtuutettuja ja tiEntarkastajia on jdkai-
4176: sella maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella,
4177: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden
4178: alkua on täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta ja joka vii-
4179: meksi toimitetussa henkikirjoituksessa on kunnassa hengil:le-
4180: kirjoitettu (poist.).
4181:     Vaalioikeutta vailla .on kuitenkin:
4182:      1) se, joka on holhouksen alaisena;
4183:      2) .se, joka muun syyn kuin kunnallishallituksen todis-
4184: tuksella näytetyn varattomuuden tähden on kahden lähinnä
4185: edellisen vuoden aikana jättänyt suorittamatta hänen mak-
4186: settavikseen pannut kunnalliset maksut;
4187:      3) se, joka kunnan köyhäintalolla, kunnalliskodissa tai
4188: vuosihoidokkina nauttii vakinaista vaivaishoitoa,·
4189:      4) se, joka oikettden lainvo:irrnaisen päätöksen nojalla on
4190: kansalaisluottamusta vailla tarkka on kelvoton maan palve-
4191: lukseen tai toisen asiaa ajamaan; .sekä
4192:      5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun-
4193: nallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä ( poist.) tai
4194: äänestänyt useammassa kuin yhdessä vaalipaikassa taikka
4195: väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta tai sitä
4196:  yrittänyt, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun siitä lu-
4197: !kien 'kun päätös on saanut laiwooiman.
4198: 
4199:                               82 §.
4200:      Jos kysymys nostetaan kunnan eroamisesta yhteisestä
4201: kunnallishallinnosta, päätettäköön asiasta valtuustossa ai-
4202: kaisintaan yhden vuoden kuluttua siitä, ikun kysymystä
4203: 'ensi kerran siellä käsiteltiin.
4204:      Päätöstä tehtäessä äänestäkööt kustakin kunnasta val-
4205: tuutetuiksi valitut erikseen. Jos äänestyksen tulos osoittaa,
4206: että kunnat joko kaikki tai joku niistä ha1uaa erota yhtei-
4207: sestä kunnallishallinnosta, pantakoon päätös toimeen ja s-iitä
4208:  lähetettäköön läänin maaherralle ilmoitus.
4209:      Ne eroavain kuntain yhteiset taloudelliset asiat, jotka
4210:  eroamisen johd'osta tulevat ratkaistaviksi, ovat sovinto-oikeu-
4211:  10     1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
4212: 
4213:  dessa käsiteltävät, ellei niistä voida sopia ja jos joku kunta
4214:  niiden jättämistä sovinto-oikeuden ratkaistavilisi vaatii.
4215:  Tällaiseen sovinto-oikeuteen on kunkin yhteisessä kunnallis-
4216:  haninnossa olleen kunnan valittava kaksi jäsentä ja näiden
4217:  yhdessä puheenjohtaja. Jos sovinto-oikeuden puheenjohta-
4218:  j!llsta ei voida sopia, pyydettäköön kihlakunnanoikeutta,
4219:  jonka alainen joku kunnista on, hänet määräämään.
4220: 
4221: 
4222: 
4223:                             Laki
4224:  27 paiVana maaliskuuta 1919 annetun kaupunkien kun.-
4225:         nallislakia muuttavan lain muuttamisesta.
4226: 
4227:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että
4228: , '27 11äivänä maaliskuuta 1919 annettu kau11unikien kunnal-
4229: > lislakia muuttava laki on alempana mainituissa kohdin kuu-
4230: 
4231:   luva seuraavasti:
4232: 
4233:                               2 §.
4234:      Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö yhtei-
4235:  seen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteinen toi-
4236:  minta jossain asiassa katsotaan oleva.n aikaansaatava eivätkä
4237:  kunnat voi siitä keskenään sopia, olkoon yhteistä toimintaa
4238:  haluavalla kunnalla valta lähettää asiasta tarpeellinen sel-
4239:  vitys ja ehdotus sen järjestämisestä maa.herralle, jonka tulee
4240:  oman lausuntonsa kera jättää asia Valtioneuvoston ratkais-
4241:  tavaksi.
4242:                               4 §.
4243:      Kau11unkikunta käyttää päättämisvaltaans'a kaupungin-
4244:  Yaltuuston, raastuvankokouksen ja kuntain edustajain ko-
4245:  kouksen kautta.
4246:      Toimeenpano ja hallinto kuuluu, maistraatin valvonnan
4247:  alaisena, rahatoimikamarille ja muille lautakunnille, hal-
4248:  lintokunnille tai henkilöille sen mukaan kuin tässä laissa
4249:  ta'hi muualla säädetään.
4250:                Muutoksia kunnallislakeihin.                11
4251: 
4252:                              10 §.
4253:     Oikeus valita valtuutettuja ja tiliutarkastajia on j'okai-
4254: sella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä että Il!aisella,
4255: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden
4256: alkua on täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta ja joka vii-
4257: meksi toimitetussa henkikirjoituksessa on kaupungissa hen-
4258: giHekirjoitettu (poist.}.
4259:     Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
4260:     1) se, joka on holhouksen alaisena;
4261:     2) se, joka muun syyn kuin kunnallishallituksen todis-
4262: tuksella näytetyn varattomuuden tähden on kahden lähinnä
4263: edellisen vuoden aikana jättänyt suorittamatta hänen mak-
4264: settavikseen pannut kunnalliset maksut;
4265:     3) se, joka kunnan köyhäintalolla, kunnalliskodissa tai
4266: vuosihoidokkina nauttii vakinaista vaivaishoitoa;
4267:     4) se, joka oikeuden lainvoimaisen päätöksen nojalla on
4268: kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palve-
4269: lukseen tai tois,en asiaa ajamaan; sekä
4270:     5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun-
4271: nallisissa vaJaleissa on ostanut tai myynyt ääniä ( poist.)
4272: iahi äänestänyt useaJlllmassa kuin yhdessä vaalipaikassa
4273: iaikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta
4274: tai sitä yrittänyt, aina kolmannen kal,enterivuoden loppuun
4275: siitä lukien kun päätös on saanut lainvoiman.
4276: 
4277:                            Laki
4278: .27 paiVana maaliskuuta 1919 annetun kunnallista vaali-
4279:            lakia muuttavan lain muuttamisesta.
4280: 
4281:    Muuttrumalla 27 päivänä maaliskuuta 1919 annettua
4282: kunnallista vaalila!kia muuttavaa lakia säädetään täten
4283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti että sanottu laki on kuu-
4284: luva seurwavasti:
4285:                            4 §.
4286:    Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen
4287: vaalilautakunta elokuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otet-
4288: 12      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
4289: 
4290: tava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänestys-
4291: alueella as?tvat kunnan jäsenet, jotka ennen kuluvan vuoden
4292: alkua ovat täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta (poist.).
4293: Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luette-
4294: loon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkit-
4295: tävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta.
4296: allekirjoitta!koon vaaliluettelon.
4297:     Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluet-
4298: telon kullekin äänestysalueelle.
4299:     Asianomaisen henkikirjoittajan on kunakin vuonna en-
4300: nen elokuun alkua vaalilautakunnalle toimitettava säädet-
4301: tyä maksua vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden henki-
4302: kirjan mukaan äänestysalueella asuvista henkilöistä, jotka
4303: ovat täyttäneet kaksikymmentäyksi vuottp,. Luettelo kir-
4304: joitetaan kaavakkeille, jotka Valtioneuvosto vahvistaa.
4305:     Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä
4306: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset an-
4307: tamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
4308: 
4309: 
4310:      Helsingissä, 26 päivänä toukokuuta 1919.
4311: 
4312: 
4313: 
4314:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hak-
4315: kila, varapuheenjohtaja Heikkinen, jäsenet Elovaara, Rele-
4316: nelund, Hämäläinen, J unes, Lanne, Lehtonen, Lyytinen
4317: (osittain), Niemi, Nik!kanen, Nix, Patinen, Paunu, Ruuska-
4318: nen, Ryynänen ja Rönnberg, sekä varajäsenet Kekkonen
4319: (osittain), Nyrkkö (osittain), Piitulainen (osittain) ja
4320: Särkkä (osittain).
4321:                         Vastalause 1.                        13
4322: 
4323: 
4324: 
4325: 
4326:                       Vastalauseita.
4327:                                I.
4328:     Kun kunnallislait 27 päivältä marraskuuta 1917 hyväk-
4329: syttiin, tapahtui se aikana, jolloin yhteiskunnalliset olot oli-
4330: vat erittäin kärjistyneet osaksi sen taloudellisen ahdinko-
4331: aseman ta:kia, jonka maailmansota oli aiheuttanut, osaksi
4332: Venäjän vallankumouksen ja yhä voimakkaampana esiinty-
4333: vän bolshevismin saavutt111man vaikutusvallan johdosta.
4334:     Kun Eduskunta päätöstä tehdessään oli mitä luonnotto-
4335: mimman painostuksen alaisena itse valtiopäivillä istuneiden
4336: sosialistien äärimmäisyysryl:umien taholta, samoinkuin sitä
4337: mitä kovimmin ahdistivat ulkoapäin uhkaavat mielenosotuk-
4338: seen kerääntyneet työläislaumat, ei kyseessäolevan päätök-
4339: sen voi katsoa syntyneen tyynen parlamentaarisen työn tu-
4340: loksena. 1917 vuoden kunnallislait tulivat sentähden oleelli-
4341: sissa kohdin sisältämään niin radikaaliseen muotoon laadit-
4342: tuja säännöksiä, että ne tietävät mitä suurinta vaaraa tur-
4343: valliselle ja terveelle kunnallispolitirkalle.
4344:     Kun sentähden Eduskunta sisällissodan jälkeen kokoon-
4345: tui uudelleen, oli luonnollista, että se pyrki esilläolevista
4346: laeista poistamaan niiden suurimpia puutteita. Tämä toi-
4347: menpide näytti sitä pakottavammalta, kun laajat kerrokset
4348: kansaamme olivat ottamaUa osaa kapinaan osoittaneet pyr-
4349: kivänsä an.arkiaan ja yhteiskunnalliseen kumoukseen. Sel-
4350: laiset tosiasiat silmäinsä 'edessä täytyy 1918 valtiopäiväin
4351: toimittamaa kunnallislakien tarkastusta pitää erittäin hyvin
4352: perusteltuna, varsinkin kun siten on saatu vain lisävar-
4353: muutta terveelle kunnallispoliittiselle kehitykselle, lakien
4354: menettämättä mitään kauttaaltaan kansanvaltaisesta leimas-
4355: taan.
4356: 14      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
4357: 
4358:    Se kunnallislakien •korjaus, jonka La·ki- ja talousvalio-
4359: kunta on nyt suorittanut ja jolm tärkeihin periaatteihin näh-
4360: den tarkoittaa palautumista 1917 vuoden lakiin, on sen-
4361: vuoksi meidän mielestämme aiheeton eikä Valiokunnassa-
4362: kaan ole riittävästi sen tarpeellisuutta todistettu.
4363:    Viime valtiopäiväin päätöksen seuraukset eivät ole vielä
4364: ensinkään kerinneet näkyä, ja ne kokemukset, jo1Jka on saatu
4365: 1917 vuoden kunnallislakien mukaan toimitetuista vaaleista,
4366: eivät suinkaan ole omiaan takaamaan tyyntä ja tervettä
4367: kunnallispoliittista kehitystä. Meistä näyttää senvuoksi ole-
4368: van muodotonta tehdä lakiin muutoksia jo ennen kuin sitä
4369: on keritty käytännössä soveltaa. Muutaman vuoden !koke-
4370: mukset olisivat ehdottomasti tarpeen, ennenkuin muutoksiin
4371: ryhdyttäisiin.
4372:     Kun voim8Jssaolevain kunnallislakien on katsottava tyy-
4373: dyttävän kaikki oikeutetut kansanvaltaiset vaatimukset,
4374: koska sekä äänioikeus että kunnallinen itsehallinto ovat ulo-
4375: tetut pid~mmälle 'kuin useimmissa muissa maissa, on siis
4376: hyvin vahvat syyt puhumassa sitä vasta8Jn, että niiden radi-
4377: kaalisuutta ruvettaisiin yhä laajentamaan.
4378:     Ylläesitetyn nojalla saamme Eduskunnalle ehdottaa,
4379:                 että esilläoleva lakiehdotus hylättäisiin.
4380: 
4381:      Helsingissä, 26 päivänä toulkokuuta 1919.
4382: 
4383:      Edv. Helenelnnd.                            Oskar Nix.
4384:                        Vastalause II.                      15
4385: 
4386: 
4387: 
4388: 
4389:                              II.
4390: 
4391:      Kun allekirjoittaneet valiokunnan jäsenet eivät ole voi-
4392: neet yhtyä valiokunnan enemmistön mielipiteisiin, niin
4393: saamme täten vastalauseen muodossa esittää ·eriävän mieli-
4394: piteemme.
4395:      Valiokunta on m. m. päättänyt muuttaa voimassa olevia
4396: kunnallislakeja siten, että kunnallinen äänioikeus voitaisiin
4397: antaa jo 21 ikävuotta täyttäneille henkilöille, sekä samalla.
4398: päättänyt poistaa veronmaksuvelvollisuuden äänioikeuden
4399: ehtona tuomatta kuitenkaan näiden päätöksiensä tueksi mie-
4400: lestämme riittävän päteviä perusteita. Ikärajan alentami-
4401: nen 24 vuodesta 21 vuoteen, on mielestämme twka~askele
4402: nykyisen kehityksen kulussa. Tämä muutos kun sisältäisi
4403: s~en, että täten saatettaisiin suuri joukko henkilöitä vaikuth-
4404: maan kunnallisten asiain ratkaisuun, joilta kuitenkin puut-
4405:  tuisi suurempaa kokemusta ja asiantuntemusta aikana, jol-
4406:  loin olemme kulkemassa entistä laajempaa kokemusta kysy-
4407:  vää kunnallisten asiain hoitoa kohden. Ikärajan erilaisuus
4408:  kunnallisen ja. valtiollisen äänioikeud·en välillä tuottaisi
4409:  myöskin käytännöllistä hankaluutta siinä, että vaaliluette-
4410:  lot tässä tapauksessa olisivat laadittavat erikseen kumpais-
4411:  takin vaalitoimitusta varten.
4412:       V erovelvollisuuden poistaminen kunnallisen äänioikeu-
4413:  den ehtona ei mielestämme myöskään ole sorpusoinnussa ter-
4414:  veen kunnallisen elämän kanssa, koska tämän velvollisuuden
4415:  poistwminen olisi vaan omansa kehittämään edesvostuutun-
4416:   teen puutetta, sekä samalla .edistämään sitä velvollisuuksien
4417:   laiminlyöntiä, jota suu11essa määrässä jo nytkin huomataan
4418:   kunnallisten maksujen suorittamisessa niissä kansalaispii-
4419:   reissä, jotka sen voisivat suorittaa.
4420:       Vaikka em:me olekaan katsoneet tarpeelliseksi tämän laa-
4421:   jemmasti esittää käsitys<kantaamme kysymyksessä o1evien
4422: 16      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
4423: 
4424: muutosten suhteen, rohkenemme kuitenkin kunnioittaen
4425: ehdottaa,
4426:               että eduskunta hylkäisi mietinnön 9 § maa-
4427:           laiskuntain kunnallislaissa sekä 10 § kaupunki-
4428:           kuntain kunnallislaissa, kuin myös 4 § kunnalli-
4429:           sessa vaalilaissa.
4430: 
4431:      Helsingissä 21 p:nä toukok. 1919.
4432: 
4433:      K. Lanne.                           Vilho Nikkanen.
4434:                        Vastialause III.                       17
4435: 
4436: 
4437: 
4438: 
4439:                              III.
4440: 
4441:      Yleisen valtiollisen äänioikeuden periaatteen toteuttami-
4442: sen· jälkeen maassamme kului kokonaista kymmenen vuotta
4443: ennenkuin sama periaate toteutui kunnalliselämän alalla,
4444: jolla sitä kipeästi kaivattiin luonnottoman sensusjärjestel-
4445: män tilalle. Kunnalliselämän rakentumista kansanvaitai-
4446: sille periaatteille tervehdittiin suurella- tyytyväisyydellä ja
4447: uudet kunnallislait otettiin innostuksella vastaan niissä laa-
4448: joissa piireissä, jotka vanhentuneet lait olivat sulkeneet pois
4449: kaikesta kunnallisesta toiminnasta. Uusia kunnallislakeja,
4450: jotka samoin kuin voimassa oleva valtiopäiväjärjestyskin,
4451: olivat syntyneet vallankumousajan jälkeen, ei ehditty edes
4452: käytännössä toteuttaakaan; kun taantumuksellinen hallitus
4453: poikkeuksellisissa oloissa viime vuonna teki vajalukuiselle
4454: eduskunnalle esityksen niiden muuttamisesta epälkansfmval-
4455: taiseen suuntaan. Huolimatta siitä että uudet vaalit oli jo
4456: määrätty tapahtuviksi sekä että eduskunnassa ei ollut työ-
4457: väestöllä ainoatakaan edusta,jaa kiirehti ainoastaan omista-
4458: vien luokkien edustajista kokoonpantu eduskunta vähän en-
4459: nen hajaantumistaan hävittämään yleisen äänioikeuden peri-
4460: aatteen krinnallislaeista sekä muuttamaan niitä muutenlkin
4461: epäkimsanvaltaisiksi. Kun tämä tapahtui samaan aikaan,
4462: jolloin muualla maailmassa pyritään lujittamaan yhteiskun-
4463: nan perusteita mitä perinpohjaisimmilla kansanvaltai-
4464: silla uudistuksilla, paljasti se räikeästi maassamme vallit-
4465: sevan poikkeuksellisen olotilan sekä omistavien luokkien
4466: itsek:kään ja ly hytnä;köisen politiikan.
4467:      Valiokunnan mietinnön perusteella tulevat vajalukuisen
4468: eduskunnan kunnallislakeihin tekemät muut01kset ainoastaan
4469: puutteellisesti korjatuiksi. Vastoin valiokunnan enemmistön
4470: mielipidettä katsomme ·kansan äänestyksen tarpeelliseksi
4471:                                                           2
4472: 18     1919 Vp.- EduskunU\esitysmietintö N:o 7.
4473: 
4474: kunnallisen kansanvallan toteuttamiseksi emmekä pelkää
4475: sitä tultavan aiheettomasti ja liian usein käyttämään. Niin-
4476: ikään sisältää valiokunnan ehdotus kunnalliseen äänioikeu-
4477: teen rajoituksia, jotka merkitsevät tuntuvaa yleisen ääni-
4478: oikeuden supistusta sekä ovat omiaan käytännössä johtamaan
4479: vielä enempään mielivaltaiseenkin ään~oikeuden riistämi-
4480: seen. Suuria vaikeuksia tulisi epäilemättä tuottamaan kun-
4481: nan asioiden hoidolle "/s määräenemmistön vaatiminen, kun
4482: päätös lwskee kiinteän omaisuuden kauppaa, pysyväisten
4483: rahastojen perustamista ja käyttöä, vakinaisten ja ylim'å.ä-
4484: räisten määrärahain myöntämistä, lainojen ottamista, uudis-
4485: tamista ja niiden maksujen pidentämistä sekä takaussitou-
4486: muksia. Tällaisen jarrutuslaitoksen jättäniinen vähemmistön
4487: käytettäväksi merkitsee todella vaarallista ,korjausta" v.
4488:  HH 7 kunnallislakeihin ja on omiaan kuvaamaan sitä ar-
4489: kuutta, mikä viime eduskunna;ssa oli vallalla kunnalli~lakeja
4490: huononnettaessa. Ei ole nähtävästi kiinnitetty huomiota_ sii-
4491: hen että täten annetaan verrattain 'pienelle vastustusryh-
4492: mälle käteen vaikuttava ase, joka kaiken todennäköisyyden
4493: mukaisesti useimmiten tulee kohdistumaan juuri niitä vas-
4494: taan, joiden suojaksi se ,on aijottu. Tämän vuoksi katsomme
4495: tällaisen järkevälle kunnallistoiminnalle haitallisen määrä-
4496: enemmistön täytyvän ,POistaa laeista. Kunnallinen itsehal-
4497: linto jäisi myös vali01kunnan mietinnön perusteella suuressa
4498: määrin virkavaltaisen holhouksen varaan, mikä ei suinkaan
4499: enää vastaa ajan vaatimuksia suuremman kunnallisen itse-
4500: määräämisoikeuden saavuttamiseksi.
4501:     Edelläolevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
4502: 
4503:                 että Eduskunta hyväksyisi Maalaiskunnan
4504:             kunnallislakeihin tehtävät muutokset eduskunta-
4505:             esityksen mukaisesti paitsi että 2 §:n 5 mom.
4506:             tulisi kuulumaan mietinnön 2 §:n 4 mom. sana-
4507:             muodossa sekä es.ityksestä poistettaisiin 6 S$,
4508:             9 §:n viimeinen mom. sekä 69 §;
4509:                 Kaupunkien kunnallislakeihin tehtävät muu-
4510:             tokset eduskuntaesityksen mukaisesti paitsi 2 §
4511:                   Va.stalause 111.                 19
4512: 
4513:        otettaisiin mietinnön 2 §:n sanamuodossa sekä
4514:        esityksestä poistettaisim 10 §:n viimeinen mo-
4515:        mentti;
4516:            Lain kansanäänestyksestä eduskuntaesityk-
4517:        sen mukaisesti sekä
4518:            Kunnallisen vaalilain eduskuntaesityksen
4519:        mukaisesti.
4520: 
4521: Hel.singissä, toukokuun 26 päivän!t 1919.
4522: 
4523:     Väinö Hakkila.           Wäinö Lehtonen.
4524:     Vilho Niemi.             S. Rönnberg.
4525:     N. Patinen.              Penna Pannu.
4526:                  ..
4527: 
4528: 
4529: 
4530: 
4531: Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
4532: 1919 Vp. -    S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
4533: 
4534: 
4535: 
4536: 
4537:                 Suur.en valiokunnan mietintö
4538:              N:o 16 eduskuntaesityksen johdosta, joka si·
4539:              sältää ehdotuksen laiksi knnnallislakien ja
4540:              kunnallisen vaalilain eräiden pykälien muut-
4541:              tamisesta.
4542: 
4543:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään edellä mainitun asian,
4544: päättänyt ehdottaa,
4545: 
4546:                  että Edusk1.mta hyväksyisi Laki- ja talous-
4547:              valiokunnan mietintöön N :o 2 sisältyvät laki-
4548:              ehdotukset.
4549: 
4550: 
4551: 
4552:    Helsingissä, 13 päivänä kesäkuuta 1919.
4553: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
4554:   1919 Vp. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N :o 7.
4555: 
4556: 
4557: 
4558: 
4559:                S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta·
4560:            esityksen johdosta päättämä t lait kun-
4561:            nallislakien ja kunnallisen vaalilain eräiden
4562:            pykälien muuttamisesta.
4563: 
4564:     Eduskunnalle on annettu eduskuntaesity's kunnallis-
4565: lakien ja kunnallisen vaalilain eräiden 'PYkälien muuttami-
4566: sesta, ja on Eduskunta, jolle Laki- ja talousvaliokuuta on
4567: asiasta antanut mietintönsä N :o 2, 'hyväksynyt seuraavat
4568: lait:
4569: 
4570:                          Laki
4571: 27 päivänä maali~kuuta 1919 annetun maalaiskuntain kun-
4572:        nallislakia muuttavan lain muuttamisesta.
4573: 
4574:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että
4575: 27 päivänä maaliskuuta 1919 annettu maalaiskuntain kun-
4576: uallislakia muuttava la1ki on alempana mainituissa kohdin
4577: kuuluva seuraavasti:
4578: 
4579:                             2 §.
4580:     Jos useammilla maalaiskunnilla on yhteinen kunnallis-
4581: hallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä niin kauan kuin
4582: kunnat siitä sopivat. Jos joku niistä ta!htoo erota, menetel-
4583: täköön niinkuin 82 § :ssä siitä ,sanotaan. Jos useampia sa-
4584: maan kihlakuntaan kuuluvia maalaiskuntia haluaa yhtyä
4585: yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon se luvallista, jos kun-
4586: tain edustajakokous niin päättää.
4587:     Kuntain y;htymisestä on kunkin kunnanvaltuuston pu-
4588: heenjohtajan läänin maa1herralle kirjallisesti ilmoitettava.
4589: 2   1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 7.
4590: 
4591:     Yhteiseen kunnallishaHintoon yhtyneiden kuntain val-
4592: tuutetut kutsuu ensimäiseen yhte~seen kokoukseen ja ko-
4593: kouspaikan määrää sen kunnan valtuuston -puheenjohtaja,
4594: jonka puolelta yhtymis1kysymy's on 'pantu alkuun.
4595:     Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön ylhdistettäkö yhtei-
4596: seen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteinen toi-
4597: minta jossakin asiassa katsotaan olevan aikaansaatava ei-
4598: vätkä kunnat voi siitä keskenään sopia, olkoon yhteistä toi-
4599: mintaa haluavalla kunnalla valta lähettää asiasta tarpeelli-
4600: nen selvitys ja ehdotus sen järjestämisestä maaherralle, jonka
4601: tulee 'Oman lausuntornsa kera jättää asia V aitioneuvoston
4602: ratkaistavaksi.
4603:     Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä tar-
4604: koituksia varten jakaa piireihin, jotka toisessa tai toisessa
4605: suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä hallin-
4606: nosta, siitä säädetään erikseen.
4607: 
4608:                              9 §.
4609:     Oikeus valita valtuutettuja ja tiEntarkastajia on jokai-
4610: sella maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella,
4611: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden
4612: alkua on täyttänyt kaiksi<kymmentäyksi vuotta ja j-oka vii-
4613: meksi toimitetussa henkikirjoituksessa on kunnassa hengillc-
4614: kirjoitettu.
4615:     Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
4616:     1) se, joka on holhouksen alaisena;
4617:     2) 'Se, joka IIDUUn syyn kuin kunnallishallituksen todis-
4618: tuksena näytetyn varattomuuden täJhden on kahden läJhinnä
4619: edellisen vuoden aikana jättänyt suorittamatta hä'nen mak-
4620: settavikseen pannut kunnalliset ma:IDsut;
4621:     3) se, joka, kunnan köy,häintrulolla, kunnalliskodissa tai
4622: vuosihoidornkina nauttii vakinaista vaivaishoitoa;
4623:     4) se, joka oikeuden lainvoimaisen 1Jäätöksen nojalla on
4624: kansalaisluottamusta vailla tailkka on kelvoton maan palve-
4625: lukseen tai toisen asiaa ajamaan; sekä
4626:     5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun-
4627: nallisissa vaaleissa 'On ostanut tai myynyt ääniä tai äänes-
4628:                  Muutoksia kunnallislakeihin.                       3
4629: 
4630: tänyt useamm<a.s~Sa ®uin yhdessä Vla:altpaika.ssa taiklm väki-
4631: vallalla tai uhkiauks·el1a häiri•nnyt vaaliv•apautiJa tai sitä
4632: yrittänyt, aina kolmannen kll!lenterivuodoo. loppuun, siitä
4633: lukien kuin päätös on S8Jwnut l•ainvoiman.
4634: 
4635:                                  82 §.
4636:     Jos kysymys nosteta:an kunnan eroamisesta y.hrteisestä
4637: kunnaHishallirmosta, pääAJettäiköön asiasta valtuus1Jossa &-
4638: kaisin:taan yhden vuoden iru1uttUJa sii\tä, kun kysymystä
4639: ensi kerran siellä kfusiteltiin.
4640:     P•äiätöstä tehtäessä äiämestäkööt kus1Jakin kunnasta vaJ-
4641: tuutetuiksi valiltut erikseen. Jos äänes.tyrosen tulos osoi"t:tala,
4642: että kunurut j.o]m k·aikki tai j·dku mistä haluaa erota yhtei-
4643: sestä kunnaUishallinnosta, •panta:koon päätös toimeen j•a siitä
4644: lähetetmköön •läämin maaherualle ilmoitu:s.
4645:     Ne eroavain kunhain yhteiset taloudelli!s•et asiat, j<Ytlm
4646: eroamisen Jolhdostfla tul<ev·wt ratkallistaviksi, ovat •sovinto-oikeu-
4647: dessa käsitclJtävät, ellei nii·Sitä void•a sopia ja jos joku kunta
4648: niid·en jättämistä .sovinto-oikeuden vatkaista.viksi V'aatii.
4649: TäUaiseen sovinto--oikeuteen on kuniki•n yhteisessä kunnalli.s-
4650: h•allinnoss:a oJ:leen irunnan V1alittaV1a k·aksi jäsentä j.a näiden
4651: yhdessä puheenjohtaja. Jos sovinto-oikeuden puheenjohta-
4652: Jasta ci v-oid:a sopi:a, pyydettäköön kiMakunnanoikeutta,
4653: jonka a:lainen j.oku kunnista on, hänet määräämoon.
4654: 
4655: 
4656: 
4657: 
4658:                                Laki
4659:    27 päivänä maaliskuuta 1919 annetun kaupunkien
4660:       kunnallislakia muuttavan lain muuttamisesta.
4661: 
4662:      EduskunnaiD päätöksen mub.iisesti ISäädetäiän täten, :elttä
4663: 27 päiväiDä maal:Uskuuta 1919 oo.nettu k:aupunkien kunnal-
4664: lislta;kia mu111tltav:a l•wki on alempana mainituissa kohdin kuu-
4665: luva seuraaVta~Sti:
4666: 4   1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 7.
4667: 
4668:                                 2 §.
4669:      Kaupunki- ja maa.laiskuntaa älk-öön yhdistettäkö yhtei-
4670: seen kunDJallisha;llintoon. MHloin kuitenkin J71hteinen toi-
4671: minta jos,sakin a;sia:s1S1a katsotwm olev,a:n ·aiika.a•DJsa,at3Jv.a;a ei-
4672: V1ätkä kunnat voi siitä keskienään sopia, ollwon yhiJei,stä .toi-
4673: mintaa haluavaHa kiunnalla valta lähettäJä asiJasta ta.rpeeHi-
4674: nffil selvitys ja ehdotus sen järjestämi·sestä maaiherrall·e, j.on'ka
4675: tul,ee oman 13Jusuntonsa ~era järttää •asia V aitioneuvoston
4676: ratkaistavaksi.
4677: 
4678:                               4 §.
4679:     Kaupunkikunta käyttää pää:utämisv,alta:ansa kiaupungj,n-
4680: valtuuston, l"aJastuvankokouikJsen ja kunta:in ed:ustaj:ain ko-
4681: kouksen kautta.
4682:     Töimeenpooo ja h3Jllinrt;o kuuluu, m3Jistraa:tin vwlvonnan
4683: alaisena, 11ahatoimik!amarille ja muille lautakunnille, hal-
4684: lintokunnille tai henkilöille sen mUikoon kuin tässä lais·s'a
4685: tahi muuaUa säädetlilän.
4686: 
4687:                                  10 §.
4688:      Oikeus valita v~a.ltuut~tuja ja ti:lintarmastajia on jokai-
4689: sella kaupunkikunnan jäisenellä, S'ekä miehel'lä 'että naisella,
4690:  jolla on Suomoo •kansalwisoikeus j'a joka ennen Viaalivuoden
4691: alk111a on täyttänyt ka.illsikymmentäyksi vuot1Ja ja joka vii-
4692: meksi toimitetussa henk~kirjoituksessa on kaupungiss1a hen-
4693: gillekirjoitettu.
4694:      Vaalioikeutta vail:l·a on kuitenkin:
4695:      1) se, joka on holhouks·en ·al:aisena;
4696:      2) se, joka muun syyn kuin •kunnallish.allitukS<Em todis-
4697: tukseHa :näytetyn varattomuuden .tähden on kahden lälhinnä
4698: edellisen vuod·en •aika,na jättänyt suoritta.matta hänen m3Jk-
4699: settavikseen pannut!; kunnalliset ma:ks•ut;
4700:      3) s,e, jo•ka kunnwn köy!häintalol1a, kunnalliskodissa tai
4701: vuosihoid·okkina n:aUJttii v'akinaista vaivaishoitoa;
4702:      4) se, joka oikeuden l'ainvoima:isen pfuätöks·en nojaUa on
4703: kans•alaisluottamusta v•aina ta~kka on kelvoton maan palve-
4704: 1ukseen tai tois:en •a,s]a,a ajamaan; sekä
4705:                  Muutoksia kunnallislakeihin.
4706: 
4707:     5) se, joka on todistettu ~syypää:ksi sii!hen, :että häm_ kun-
4708: nallisissa v.aaleirss:a on ostanut tai myynyt ääniä tahi ääwes-
4709: tänyt u:seamma:ssra kuin yhaessä v.aalipaika;ssa taikrkra väJki-
4710: valla.lla tai uhka:u'krsreUa häi,rinnyt va:aliv~a~pautta tai sitä
4711: yrittänyt, ain:a ~olmannen 'kaJenterivuoden loppuun, siitä
4712: lukien kuin pä,lLtös on s:rua:nut lainvoiman.
4713: 
4714: 
4715: 
4716: 
4717:                               Laki
4718:     27 päivänä maaliskuuta 1919 annetun kunnallista
4719:         vaalilakia muuttavan lain muuttamisesta.
4720: 
4721:    Muuttamalla 27 päivänä maali:slmuta 1919 annettua
4722: kunnraUi:sta Viaaliirakia muuttav:aa Irakia rsäädretä:än täten
4723: Eduskunn,an päiätöksoe:n muka·:Us·esti, että sanottu laki on kuu-
4724: luva seuraavasti:
4725:                                  4 §.
4726:     Vaaliluettelon 'hrHekin äänestysalueelLe -beh·köön :alueen
4727: vaalilauta:kun<ta ~elokuun kuiuesrsa. Viaaliluetteloon on otet-
4728: tava :sen vuod·en henki!kirjran muk!wwn k~aikki ue äänestys-
4729: alueella asuv:at kunna,n jäsenet, jotka eunen kuluvan vuoden
4730: a.Ikua ova;t täyttäneet kabikymmentäyksi vuo·tta. Jos sel-
4731: lainen syy on tietty, joiJ'ka vuoksi jollakulla luetteloon mer-
4732: kityllä htenki:lö'llä ei ole Vlaaliorilreutta, on ;se merkittävä luet-
4733: teloon hänen nimensä kohdwlle. Vaalilautakunta aUekirjoit-
4734: ta'koon vaalrJuetielon.
4735:     Kaupungissa :tehköön mai,straatti tarpeelli,sen vwaliluet-
4736: telon kullekin ääll'esty,sralueelle.
4737:     Asianomaisen henkikirjrOittajan on kull'a:kin vuonna en-
4738: nen elokuun alkua· vaa.lila:utakunrnral!1e toimiilettava säädet-
4739: tyä mak·sua vastaaJU luettelo kaikisma kuluv:an vuoden henki-
4740: kirjan mukaan oonestyrsalrueeHa IIIJSUVisma hen'kilöi,stä, jotka
4741: ova;t täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta. Lucitelo kirjoi-
4742: tetaan kaava.kkeiUe, jotlm Valtioneuvosto v:ahviSita,a.
4743: 6   1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 7.
4744: 
4745:     Asianomainen papisto ja seura:kuntain johtajat sekä
4746: henkikirjoittaj1a, kruun'll'nmm]smies ja .Jmupunginvis'k!aali
4747: ovat velvol'liset wntamruan vaalilautak-unnalle tarpeelliset
4748: tiedot.
4749: 
4750: 
4751:     H~lsingissä,   20 päivänä kesäkuuta 1919.
4752:        1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
4753: 
4754: 
4755: 
4756: 
4757:                 Työväenasiainvaliokunnan
4758:             m i e t i n t ö N:o 9 eduskuntaesityksen joh-
4759:             dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kahdek-
4760:             san tunnin työajasta 14 päivänä elokuuta 1918
4761:             annetun lain muuttamisesta.
4762: 
4763:     Eduskunta on Työväenasiainvaliokunnan valmistelta-
4764: vaksi lähettänyt ed. Paasivuoren eduskuntaesityksen N :o
4765: 41, joka sisältää mainitun lakiehdotuksen.
4766: 
4767: 
4768:      Marraskuun 27 päivänä 1917 annetun k8lhdeksan tun-
4769: nin työaikalain 3 § sisälsi alkuperäisessä muodossaan mää-
4770: räyksen, että työntekijää oli sallittu pitää ylityössä saman
4771: lain 2 § :n 1 momentissa mainitun työajan lisäksi enintään
4772: kymmenen tuntia viikossa ja 2 § :n 3 momentissa mainitun
4773: työajan lisäksi neljäkymmentä tuntia neljässä viikossa, ei
4774: kuitenkaan kummassakaan tapauksessa enempää kuin sata-
4775: viisikymmentä tuntia vuodessa, sekä sitäpaitsi tarkastus-
4776: viranomaisen luvalla, milloin työn säännöllinen jatkuminen
4777: niin vaati, lisäksi korkeintaan sata tuntia vuodessa. 11 § :,ssä
4778: säädettiin, että sakkorangaistus oli tätä lakia rikkoneel1e
4779: työnantajal<le määrättävä työntekijää, jota oli vastoin lakia
4780: pidetty työssä, ja vuorokautta kohti vähintään viideksi,
4781: enintään kahdeksikymmeneksiviideksi markaksi, ei kui-
4782: tenkaan yhteensä enemmäksi ·kuin kymmeneksituhanneksi
4783: markaksi ja rikoksen uusiintuessa tai kun se oli tapahtunut
4784: tarkastusviranomaisen kiellosta huolimatta, enintään vii-
4785: deksikymmeneksi, ei kuitenkaan kaikkiaan enemmäksi
4786: kuin ka,hdeksikymmeneksituhanneksi markaksi. Senaatille
4787:  oli 12 § :ssä annettu valta eräillä työaloilla myöntää määrä-
4788:     -
4789: 2       1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
4790: 
4791: tyissä tapauksissa enintään vuodeksi kerrallaan poikkeuksia
4792: tämän lain mukaisesta työn järjestelystä.
4793:     Nämä kohdat muutettiin Hallituksen esityksen mukai-
4794: sesti 14 päivänä elokuuta 1918 annetulla lailla sikäli, että
4795: sallitun ylityön määrä korotettiin 2 § :n 1 momentissa mai-
4796: nituissa tapauksissa enintään kahteenkymmeneenneljään tun-
4797: tiin kaihdessa viikossa ja 2 § :n 3 momentissa mainituissa ta-
4798: pauksissa enintään neljäänkyinmeneenkruhdeksaan tuntiin
4799: neljässä viikossa, sillä rajoituksella kuitenkin, ettei ylityötä
4800: saa teettää kummassaka,an tapauksessa enemrpää kuin kaksi-
4801: sataa tuntia vuodessa ja sen lisäksi tarkastusviranomaisen
4802: luv,alla, milloin työn säännöllinen jatkuminen niin vaatii,
4803: enintään sataviisikymmentä tuntia vuodessa. Sakkorangais-
4804: tusta ei enää ole määrättävä työntekijää ja vuorokautta
4805: kohti, vaan tuomarin harkinnan mukaan korkeintaan kym-
4806: meneksituhanneksi ja, milloin rikos on uusittu tai tehty
4807: tarkastusviranomaisen kiellosta huolimatta,_ korkeintaan
4808: k8ihdeksikymmeneksituhanneksi markaksi. !Senaatin oikeus
4809: eräissä tapauksissa määrätä poikkeuksia tämän lain sään-
4810: nöksistä ulotettiin nyt kaikkiin työaloihin, joita laki koskee.
4811:     Valiokunnan käsiteltäväksi jätetyn eduskuntaesityksen
4812: tarlmituksena on muuttaa 14 päivänä elokuuta 1918 annettu
4813:  laki ID.iin, ,että tälilä lailla muutetut kahdeksan tunnin työai-
4814: kalain pykälät tulisivat kuulumaan uudelleen nnnkuin ne
4815: alkuperäisesti kuuluivat 27 päivänä marraskuuta 1917 an-
4816: netussa laissa.
4817:     Kun kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin, harjoitet-
4818: tiin Eduskuntaa kohtaan uhkaavaa painostusta kotimaisten
4819: mielenosoittajajoukkojen ja venäläisen sotaväen puolelta.
4820: Tästä oli S"eurauksena, että tämä laki ei Eduskunnassa näh-
4821: tävästi saanut osakseen niin monipuolista asiallista harkin-
4822: taa, kuin se asian tärkeyteen nähden olisi vaatinut. Paitsi
4823: muodollisia vajavaisuuksia tuli laki näin ollen sisä:ltämään
4824: erinäisiä määräyksiä, joita lakia säädettäessä tuskin oli tar-
4825: koitettu, ja jotka olivat omiansa aiheuttamaan vaikeuksia
4826: lain sov,eltamisessa käiytäntöön. Niinpä tuli 18 päivänä elo-
4827: kuuta 1917 annetun asetuksen mukainen kielto käyttää nuo-
4828:                 Kahdeksan tunnin työaika..                 3
4829: 
4830: ria henkilöitä ylityössä kahdeksan tunnin työaikalailla ku-
4831: motuksi. Työajan rajoituksissa oli kruhdeksan tunnin t;yöai-
4832: kalaki mennyt niin pitkäille, että kokemus niinä muutamina
4833: kuukausina, joina se muuttamatta oli voimassa, osoitti sen
4834: soveltamisen käytäntöön erikoisissa twpauksissa hankalaksi.
4835:     Esitetyt puutteellisuudet 1917 vuoden laissa ovat Valio-
4836: kunnan käsityksen mukaan osaksi tulleet korjatuiksi vuo-
4837: den 1918 lailla. Työnteettäjälle ylityön järjestämisen suh-
4838: teen myönnetty suurempi vapaus· tekee monella työalalla
4839: lain noudattamisen helpommaksi, samalla kun kielto pitää
4840: nuoria henkilöitä ylityössä turvaa näimä liikarasitukselta.
4841: Hallitukselle varattu oikeus kaikilla aloilla myöntää vuo-
4842: deksi kerrallaan poikkeuksia kahdeksan tunnin työaika-
4843: laista antaa mahdollisuuden niissä erikoistapauksissa, mi-
4844: hin ka:hdeksan tunnin työaika ei sovi, järjestää työaika työn
4845: laadun mukaan.
4846:     Valiokunta katsoo kuitenkin, että vuoden 1918 laki on
4847: luonteeltaan väliaikainen, seikka, jota HaLlituskin painosti
4848: antaessaan tästä laista Eduskunnalle esityksen. Ei voida
4849: pitää suotavana, että työajan määrääminen pysyvästi on niin
4850: suuressa määrin Hallituksen harkinnasta riippuvainen, vaan
4851: on pyrittävä siihen, että työaika olisi lopullisesti lainsää-
4852: dännöllä määrätty ja ainoastaan erinäisiä työaloja ja poik-
4853: keustapauksia varten saisi sitä varten asetettava virasto
4854: myöntäiä erikoisvapauksia. Mutta toiselta puolen, jos Hailli-
4855: tuksen oikeutta erikoisvapauksien myöntämiseen vähenne-
4856: tään, on itse laissa annettava yksityiskohtaisempia ja kun-
4857: kin työalan luonnetta paremmin vastaavia määräyksiä, kuin
4858: mitä vuonna 1917 annettu kahdeksan tunnin työaikalaki
4859: sisältää. Hallitus onkin asettanut komitean laatimaan ehdo-
4860: tusta työaikalainsäädännön uudistamiseksi, ja on tämä ko-
4861:  mitea 1 päivänä huhtikuuta 1919 antanut Hallitukselle laki-
4862: luonnoksen, jossa on sulatettu yhteen laki kruhdeksan tunnin
4863: työajasta ja 18 päirvänä elokuuta 1917 työstä teollisuus- ja
4864: eräissä muissa ammateissa annettu asetus. Kun komitea on
4865: viimeis.tellyt ehdotuksensa, on pohja olemassa Hallituksen
4866: esitystä varten asiassa.
4867: 4      1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
4868: 
4869:     Kysymys lakimääräisen normaalityöiJäivän säätämi-
4870: sestä on tätä nykyä vireillä useissa maissa, joiden kanssa
4871: maamme on läheisessä taloudellisessa yhteydessä. Ruotsin
4872: va:ltiopäivillä käsitellään nykyään esitystä, jonka mukaan
4873: työaika olisi enintään 8 1;2 tuntia päivässä ja 48 tuntia vii-
4874: kossa; perustettava työneuvosto saisi kuitenkin myöntää
4875: tästä erinäisiä poiklmuksia. Norjan suurkäräj~lle on myös-
4876: kin annettu esitys 8 1;2 tunnin työpäivän ja 48 tunnin työ-
4877: viikon säätämisestä. Tanskassa, missä paraikaa työsken-
4878: telee komitea työaikalain laatimista varten, on samoin kuin
4879: Saksassa sopimusten kautta useimmilla työaloilla päästy
4880: kahdeksan tunnin työpäivään. Kun normaalityö'päivän
4881: määrääminen · on asia, jonka suhteen kansainrvälinen talou-
4882: dellinen kilpailu on otettava huomioon, on suotavaa, että
4883: Suomen työaikalakia säädettäessä otetaan huomioon ulko-
4884: mailla saavutetut tulokset.
4885:     Sen nojrulla, mitä edellä on esitetty, V aliakunta kunnioit-
4886: taen ehdottaa,
4887:                   että Eduskunta hylkäisi kysymyksessä ole-
4888:               van eduskttntaesityksen, sekä
4889:                   että Eduskunta päättäisi kehottaa Hallitusta
4890:               viivytyksettä valmistuttamaan ja vielä tällä is-
4891:               tuntokaudella Eduskunnan hyväksyttäväksi
4892:               jättämään esityksen laiksi työnteon rajoituk-
4893:               sista eräissä ammateissa.
4894:     Helsingissä, 30 päivänä toukokuuta 1919.
4895: 
4896: 
4897:     Asian käsittelyyn 'ovat ottaneet osaa puheenj,ohtaja
4898: Wuorimaa, varapuheenjohtaja Sarlin, jäsenet Aalto, l\1.
4899: Erich, A. Furuhjelm, Halme, Latvala, Lehtinen, Leinonen,
4900: Nyberg, Paasivuori (osittain), Palmgren, Pilkka (osittain),
4901: Saarikivi, Särkkä, Törmä ja W esterinen, sekä osittain vara-
4902: jäsenet Oja, Sillanpää ja Wirtanen.
4903:                          Vastalause.                          5
4904: 
4905: 
4906: 
4907: 
4908:                        Vastalause.
4909:      Sen johdosta, että valiokunnan enemmistö on hylännyt
4910: edustaja Matti Paasivuoren y. m. Edlliskuntaesityksen ehdo-
4911: tuks~ksi laiksi kahd·eksan tunnin työa;jasta 14 päivänä elo-
4912: kuuta 1918 annetun lain muuttamisesta ja kun me wllekir-
4913: joittaneet emme voi hyväksyä valiokunnan ;enemmistön teke-
4914: mää päätöstä, olemme pakotetut esittämään seuraavaa:
4915:      Eduskunnan v. 1918 säätämä laki 8-tunnin työajasta
4916: aiheutti sen, ettei meillä todellisuudessa ole kahdeksantun-
4917: ·tista työaikaa käytännössä muilla aloilla kuin joillakin
4918: käsiteolli,suuden, ravintola[ii~keissä y. m. vähemmästä
4919: merkityksestä ·olevilla aloina. Kun sen siJjaan hallituksen
4920: myöntämillä poikkeuksilla melkein kaikilla muiNa teolli-
4921: suuden •a1oilla työnantajat ovat ottaneet käytäntöön pitem-
4922: män työajan ja täten on meillä voimwssa oleva 8-tunnin työ-
4923: aikalaki muuttunut vain paperilla olevaksi laiksi. Valio-
4924: kunnan enemmistön kanta osottaa, että v•aliokunnan enem-
4925: mistö haluaa niin kauvan kuin mahdollista, ehkäistä 8-tun-
4926: nin työaikalakia tulem!ljSta käytänt.öön, sillä anomusehdotuk-
4927: sen teko HallitukseHe on omiaan viivyttämään asian ratkai-
4928:  sua meillä Suomessa, ja samaan aikaan kuin useissa muissa
4929: maissa pyritään ma'hdo11isimm.an n'Opeasti sekä lainsäädäntö-
4930:  että sopimustietä saamaan 8-tunnirn työaika käytännössä to-
4931: teutetuksi. Valiokunnan enemm:Ustön väite, että ultlmpuolinen
4932:  painostus olisi ollut syynä siihen, ettei 8-·tunnin työaikalaki
4933: Eduskunnassa 1917 saanut riittävää harkintaa osakseen,
4934: ei pidä paikkBiansa. Valiokunnassa eikä liioin muutenkaan ·
4935:  ole voitu todeta, että 8-tunnin työaika meillä olisi taloudelli-
4936:  sesti ja liike01loja s_ilmällä pitäien käytännössä mahdotoin,'
4937:  kun useissa muissa maissa on jo ·osaksi ·sopimustietä ja osa;ksi
4938: 6        1919 Vp. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
4939: 
4940: lainsäädäntötietä saatettu 8-tunnin työaika käytäntöön ja
4941: useissa maissa pyritään siihen kumpaankin tietä.
4942:     Edelläoleva~n perusteella ehdotamme,
4943: 
4944: 
4945:                  että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluvan
4946:              lain:
4947: 
4948:                            Laki
4949:     :kahdeksan tunnin työajasta 14 päivänä elokuuta 1918
4950:         annetun lain muuttamisesta toisin kuuluvaksi:
4951: 
4952:                              3 §.
4953:      Sen työajan lisäksi, mikä 1 § :n momentiss•a mainitaan,
4954: sallittakoon työntekijää hä nnesuostumuksellaan pitää yli-
4955: työssä enintään kymmenen tuntia viikossa ja 2 § :n 3 momen-
4956: tissa mainitun tyajan lisakisi neljäkymmentä tuntia neljän
4957: vii:kon aikana, ei kuitenkaan kumma•ssakaan tapauksessa
4958: enempää kuin sataviisikymmentä tuntia vuodessa, :sekä sitä-
4959: paitsi tarkastusviranomaisen luvalla, millQin työn säännöUi-
4960: nen jatkuminen välttämättä niin vaatii, l]säksi korkeinilaan
4961: sata tuntia vuodessa.
4962:      Ylityös·tä, ·mikä tehdään päivittäisen työajan lisäksi,
4963: maksetaan kahdelta ensimäiseltä tunnilta vähintään viidellä-
4964: kymmenellä prosentilla ja ·sen jä],keen vahintään sada:lla pro-
4965: sentilla korotettu palkka.
4966:                               11 §.
4967:     Jos työnantaja tai hänen edustajansa yksityisessä liik-
4968: keessä, yrity.ksessä tai laitoksessa, rikkoo tämän lain työai-
4969: kaa koskevia. säännöksiä, rangaistakoon vä:hintään viiden ja
4970: enintään kahdenkymmenenviiden markan sakolla jokaista
4971: työntekijää kohti, jota !hän on vaJStoin tätä lakia pitänyt
4972: työssä, ja kutakin vuorokautta kohti, j-ona työntekijää on
4973: lainvastaisesti pidetty työssä, ei kuitenkaan enemmällä kuin
4974: kaikkiaan kymmenentuhannen matkan swkolla. Jos rikos
4975: on tapahtunut tarkastusviranomaisen kieUosta huolimatta
4976: taikka jos rikos uusitaan, olkoon sakko enintään viisikym-
4977:                           Vastalause.                          7
4978: 
4979:  mentä markkaa kutakin työntekijää ja vuorokautta kohti,
4980:  ei kuitenkaan kaikkiaan enempää kuin ka:IDsikymmentä-
4981: tuhatta markaa.
4982:     Työnantaja tai hänen edustajansa, joka muuten rikkoo
4983: tämän lain määräy,ksiä, rangai·stakoon vähintään kahden-
4984: kymmenenviiden ja enintään tuhannen markan sakolla.
4985:     Milloin työnantajana on valtio, kunta tai seurakunta,
4986: rangaistakoon sitä virkamiestä, joka ·on vastuunalainen lain
4987: noudattamisesta, vähintään kahdenkymmenenviiden ja enin-
4988: tään tuhannen markan sako.Ua taikka, jos rikos UUisitaan,
4989: enintään kahdentuhannen markan sakolla.
4990: 
4991:                              12 §.
4992:      Tarkempia määräyksiä täJmän lain soveltamisesta antaa
4993:  Suomen Senaatti.
4994:      Milloin lain käytäntöön soveltaminen 1 § :n 1 momentin
4995:  2) kohda·ssa mainituilla aloilla työn teknillisen laadun, vuo-
4996:  denajan tai muiden pakottavain seikkain vuoksi ei ole mah-
4997: dollinen on Va,ltioneuvostolla, tarkastusviranomaisen sitä
4998:                                                       '
4999: puolta,essa, va1ta määrätä poikkeuksia tämän lain mukaisen
5000: työn järjestelyyn enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
5001:     Tämä laki astuu voimaan                 kuun        pa1vana.
5002:     Jos eduskunta hyvMrsyy ylläesitetyn lain muutoksen,
5003: niin •samalla ehdotamme, että Suomen Senaatin päätös 19
5004: päivältä elokuuta 1918, joka sisältää eräitä poikkeuksia
5005: 8-tunnintyöajasta 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain
5006: sääninöksestä, .
5007:                kumottaisiin ja että kaikki eri anomuksista
5008:             myönnetyt poikkeukset lakkautettaisiin voi-
5009:             massa olemasta.
5010: 
5011:    Helsingissä, 30 päivänä toukokuuta 1919.
5012: 
5013:      Artturi Aalto.             H. '1.1örmä.
5014:      J. Virtanen.               A. Halme.
5015:      Olga Leinonen.             lU. E. Lehtinen.
5016:                       Lyydia Saarikivi.
5017: Helsinki 1919.   V altioneuv08'ton kirj.apaino.
5018:    1919 Vp.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
5019: 
5020: 
5021: 
5022: 
5023:                 Suuren valiokunnan mietintö
5024:             N :o 27 eduskuntaesityksen johdosta, 'joka sisäl-
5025:             tää ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työ-
5026:             ajasta 14 päivänä elokuuta 1918 annetun lain
5027:             muuttamisesta.
5028: 
5029:     KäsiteltyäJäin .edellämainitun asian ·on Suuri valiokunta
5030: yhtynyt Työväenasiainvaliokunnan mietinm:össä n:o 9 oleviin
5031: ehdotuksiin, kuitenkin poisbentoisesta ponnesta .sanat ,vielä
5032: tällä ·istuntokaud.eHa". 1Suuri vaJ.l.akunta siis kunnioittaen
5033: ehdottrua,
5034:                   että Eduskunta hylkä.isi kysymyksessä ole-
5035:              van eduskuntaesityksen, ·s·ekä
5036:                   että Eduskunta päättäisi kehottaa Hallit~tSta
5037:               viivytyksettä valmistuttamaan ja ( poist.) Edus-
5038:               kunnan hyväksyttäväksi jättämään esityksen
5039:               laiksi työnteon rajoituksista eräissä ammateissa.
5040: 
5041: 
5042:    Helsingi,ssä, 21 päivänä Ioka:ku:uta 1919.
5043:   1919 Vp. _.:._ Edusk. anom.- Edusk. esit. miet. N:o 8.
5044: 
5045: 
5046: 
5047: 
5048:                 E d u s kun n a n a n o m u s eduskunta-
5049:             esityksen johdosta laiksi kahdeksan tunnin työ-
5050:             ajasta 14 päivänä elokuuta 1918 annetun lain
5051:             muuttamisesta.
5052: 
5053:     Eduskunnll!Ssa on tehty eduskuntaesitys, jolm sisältää
5054: ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työajasta 14 päivänä
5055: elokuuta 1918 annetun lain muuttamisesta.
5056:     Puheenalaisen eduskuntaesityk:sen tarkoitubena on
5057: muu'ttaa 14 päivänä elokunta 1918 annettu laki niin, että
5058: tällä lailla muutetut kahdeksan tunnin .työaikalain pykälät
5059: tulisivat kuulumaan uudelleen niirrkui:n ne alkuperäisesti
5060: kuuluivat 27 päivänä marraskuuta 1917 annetussa lraissa.
5061: Vuoden 1918 La!ki on ku~tenkin luonteeltruan väJiaiJkainen,
5062: seikka., jota Hallituskin pai•nosti ,antaessaan tästä laista
5063: Eduskunnalle esitykSien. Ei voida pitää suor1Javana, että työ-
5064: ajan määrääminen on suuressa määräJssä halHtuben harkin-
5065: nasta riippuvainen, vll!an on pyrittävä siihen, ·että työa:iika
5066: olisi 10lpuHisesti lainsäådännöllä määrätty j·a ainoastrua'n eri-
5067: ntäisiä iyröaloja j·a poiJdmustrupauksia varten saisi ·sitä var-
5068: ten :asetettava virasto myöntää er~lmisvapa:uksia. Mutta toi-
5069: selta puolen, jos hallituks-en oikeutta erikoisvapaurksien
5070: my·®tämis.een vähennetään, on itse laissa annettava yksityis-
5071: kohtaisempia ja 'kun:kin työaJ<am luonnetta paremmin vas-
5072: twavia mä:äräyk:siä, kuin m~tä vuonna 1917 a:nnettu kahd·ek-.
5073: san tunnin työaikalaki sisältää.
5074:     Kysymys lakimääräisen normaalityöpäivän säätämisestä
5075: on tätä nykyä vireillä useissa maissa, joiden kanssa Suomi
5076: on läheisessä taloudellisess•a yhteydessä. Kun normaalityö-
5077: päivän määrääminen on wsia, jonka suhteen kansainvälinen
5078: taloudellinen kilpailu on otettava huomioon, on suotavaa,
5079: 2 1919 V1•· -   Edusk. anom. -    Edusk. e.~it. miet. N :o 8.
5080: 
5081: että Suomtm työaikalakia sääd~tiJä.essä ot-etaJan hu•omioon
5082: ulkomailla rsaavwtetut tuloks-et.
5083:     Sen noja:lla, mi:tä edellä on ~sitetty, Edugkunta on, hy·l-
5084: jä1Jen ikysymylkoossä olevan redusJmn'ta~it~ksen, päättänyt
5085: 
5086:                 kehoittaa Hallitusta viivytyksettä valmistut-
5087:             tamaan ja vielä tällä istuntokaudella Eduskun-
5088:             nan hyväksyttäväksi jättämään esityksen laiksi
5089:             työnteon rajoituksista eräissä ammateissa.
5090: 
5091:    Helsingissä, 24 päivänä lokakuuta 1919.
5092:        1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
5093: 
5094: 
5095: 
5096: 
5097:                Perustuslakivaliokunnan
5098:             mietintö N:o 4 eduskuntaesityksen joh-
5099:             dosta, joka sisältää ehdotuksen Suomen halli-
5100:             tusmuodoksi.
5101: 
5102:      Pöytäkirjanotteella viime huhtikuun 23 päivältä on
5103: eduskunta lähettänyt eduskuntaesityksen N :o 1, joka sisäl-
5104: tää ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi, perustuslakiva1io-
5105: kunuan valmi.steltavaksi.
5106:      Käsiteltyään aikaiselillmin tätä eduskmrtaesitystä oli va-
5107: lidkunta viime toukokuun 15 päivänä, jolloin sille saapui hal-
5108: lituksen esitys s81illasta asiasta, keskeyttänyt eduskuntruesi-
5109: tyksen valmistelun. Kun eduskunila oli mainitun hallituksen
5110: eisityksen johdosta päiättämänsä ehdotuksen kuluvan kesä-
5111: kuun 15 päivänä hyväksynyt jätettäväksi lepäämään ensi-
5112: mäisiin uusien vaalien jäljestä ko;koontuviin valtiopäiviin, on
5113: valiokunta asian erinomaiseen tärkeyteen katsoen pitänyt
5114: tarkoituksenmukaisena viipymättä jatkaa puheenalaisen
5115: eduskuntaesityksen käsittelyä ja tämän tehtävän suoritet-
5116: tuaan päättänyt ehdottaa pulheenaJaista eduskuntaesity,stä
5117: muutettavaksi siten, että ehdotus olennaisesti tulisi samal-
5118: laiseksi kuin lepääimään jätetty hallitusmuotoehdotus. Ai-
5119: noastaan 12, 15 ja 83 pykälälle on valiokunta katsonut tar-
5120: peelliseksi ehdottaa toisen sanll!muodon kuin mi>kä niillä on
5121: lep ääimään jätetyssä ehdotuksessa.
5122:    1
5123: 
5124: 
5125: 
5126:      rSen 'nojalla mitä edellä on esitetty ja koska on erittäin
5127: tärkeätä, että uusi hallitusmuoto kiireellisesti saadaan ai-
5128: kaan, valiokunta kunnioittaren !:!hdottaa,
5129: 
5130:                 että eduskunta, siinä järjestyksessä kuin
5131:             valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa on
5132:             säädetty, päättäisi hyväksyä Suomelle seuraavan
5133:             hallitusmuodon:
5134: 2      1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
5135: 
5136: 
5137:               Suomen Hallitusmuoto.
5138:     Koska, sen jäilkeen kuin Suomi on tullut riippumatto-
5139: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on käynyt tarpeelliseksi
5140: kehittää ja vakaannuttaa sen valtiosääntöä uusilla perus-
5141: tuslain säännöksillä, jotka, samalla kuin ne takaavwt valtio-
5142: vallalle tarpeellisen lujuuden, laajentavat kansaneduskunnan
5143: oikeuksia ja turva,ava;t kansalaisten oikeutta ja lainalaista
5144: vapautta, vahvistetaan täten, Eduskunnan päätöksen muk~i­
5145: sesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 a!llnetun
5146: Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, seu-
5147: raava Hallitusmuoto Suomelle.
5148: 
5149: 
5150: 
5151:                     I. Yleisiä säännöksiä.
5152: 
5153:                             1 §.
5154:    Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on
5155: vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.
5156: 
5157:                            2 §.
5158:     Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa val-
5159: tiopäiville kokoontunut eduskunta.
5160:     Lainsäädä:ntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasa-
5161: vallan presidentin kanssa.
5162:     Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presi-
5163: dentiLle. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten
5164: oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvit-
5165: tava määrä ministereitä.
5166:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet,
5167: ylimmässä oikeusasteessa korkein oik1eus ja korkein hallinto-
5168: oikeus.
5169:                          3 §.
5170:    Suomen tasavallan alue on jakamaton. Sen raJOJa e1
5171: voida muuttaa muuten kuin eduskunnan suostumuksella.
5172:                     Uusi hallitusmuoto.                    3
5173: 
5174:                              4 §.
5175:     Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalai-
5176: sista vanhemmista syntynyt, niin myös vieraan maan nai-
5177: sella, joka on mennyt naimisiin Suomen miehen kanssa.
5178:     Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa:-
5179: laiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä, kuin laissa
5180: erikseen säädetään.
5181: 
5182: 
5183: II. Suomen kansalaisten yleiset oikeudet ja oikeusturva.
5184: 
5185:                          5 §.
5186:    Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä.
5187: 
5188:                            6 §.
5189:    Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mU:kaan tur-
5190: vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja omai-
5191: suuden puolesta.
5192:    Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen ta.rpeeseen
5193: täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
5194:                              7 §.
5195:    Suomen kansalaisella on oikeus oleskella omassa maassa,
5196: vapaasti täällä valita asuinpaikkansa ja kulkea paikkakun-
5197: nasta toiseen, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.
5198:    Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta ·olkoon voi-
5199: massa mitä siitä on erikseen säädetty.
5200: 
5201:                             8 §.
5202:    Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
5203: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
5204: kata, niin myös, sen mu1raan kuin siitä on erikseen säädetty,
5205: vapaus luopua siitä uskontokunnasta, johon hän kuuluu, sekä
5206: vapaus liittyä toiseen uskcmtokuntaan.
5207:                           9 §.
5208:    Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riip-
5209: pumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän
5210: 4      1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
5211: 
5212: kuuluu tai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskun-
5213: taan. Julkisiin virkoihin nähdlen ovat kuitenkin voimassa
5214: niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään.
5215: 
5216:                              10 §.
5217:      Suomen kansalaisella on sanan ~apaus sekä oikeus kirjoi-
5218: tuksen ja kuvallisen esityksen-painosta julkaisemiseen kenen-
5219: kään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltäpäin
5220: lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
5221: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perus-
5222: taa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka ei-
5223: vät ole vastoin lrukia tai hyviä tapoja.
5224:      Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan
5225: lailla.
5226:                              11 §.
5227:     Suomen kansalaisten kotirauha on loukkaamaton.
5228:     I{>otietsinnän edellytyksistä ja toimittamisesta säädetään
5229: lailla.
5230:                              12 §.
5231:     Kirje-, 1ennätin- ja puhelinsalaisuus on 1oukkaa:maton,
5232: mikäli siitä ei ole laissa poikkeusta säädetty.
5233: 
5234:                             13 § .
5235:    .Ä.Jlköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu-
5236: dessa kuin siinä, jonka alainen hän lain mukaan on.
5237: 
5238:                              14 §.
5239:     Suomi ja ruotsi ovat tasavall[l}n kansalliskielet.
5240:     Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeudessa ja hal-
5241: lintoviranomaisen luona oma.ssa asiassaan äidinkieltään, suo-
5242: mea tai ruotsia, sekä tä:llä kielellä saada toimituskirjansa
5243: on turvattava lailla, varteenottamalla, että maan suomen- ja
5244: ruotsinkielisen väestön oikeus järjestetään samanlaisten pe-
5245: rusteiden mukaan.
5246:     Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja~ta­
5247: loudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten pe-
5248: rusteiden mukaan.
5249:                      Uusi hallitusmuoto.                       5
5250: 
5251:                             15 §.
5252:    Älköön tasavallassa annettruko aatelisarvoja älköönkä
5253: muita perinnöllisiä arvoja.
5254:                              16 §.
5255:    Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa-
5256: nottu, ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so-
5257: dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
5258: muulloinkin ovat välttämättömiä.
5259: 
5260: 
5261:                      III. Lainsäädäntö.
5262: 
5263:                               17 §.
5264:      Eduskunnan järjest-ysmuodosta Ja tehtävistä säädetään
5265: val tiopäi väjärjesty ksessä.
5266:                               18. §.
5267:      Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä ja en-
5268: nestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoami-
5269: sesta on sekä presidentillä että eduskunnalla.
5270:      Presid,entti käyttää aloteoikeuttaån antamalla eduskun-
5271: nalle esityksiä lakiehdotuksineen. Esitysehdotukset laatii
5272: vaJtioneuvosto. Sellaisesta ehdotuksesta voidaan hamkkia
5273: lausunto, asian laadun mukaan, korkeimmalta oikeudelta tai
5274: korkeimmalta hallinto-oik,eudelta taikka molemmilta.
5275:      Eduskunnan aloteoikeuden käyttämisestä säädetään val-
5276: tiapäiväjärjestyksessä.
5277:                             19 §.
5278:     Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitetaan se
5279: vahvistettavaksi presidentille, joka voi siitä vaatia lausun-
5280: non, asian laadun mu'kaan, korkeilffimalta oikeudelta tai kor-
5281: keimmalta hai}liuto-oikeudelta taikka molemmilta.
5282:     Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta sen on
5283: hyväJksynyt. Jollei presidentti lakia vahvista, tulee se ilman
5284: vahvistustakin voimaan, jos eduskunta uusi•en vaalien jäl-
5285: keen uudestaan hyväksyy sen muuttamattomana enemmis-
5286: töllä annetuista äänistä. Muussa tapauksessa on laki kat-
5287: sottava rauenneeksi.
5288: 6      1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
5289: 
5290:     Jollei presidentti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
5291: laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis-
5292: tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
5293: 
5294:                              20 § .
5295:   . Jokaisen lain johdannossa mainittakoon, että se on syn-
5296: tynyt eduskunnan päätöksen mukaisesti ja, kun laki on sää-
5297: detty siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä
5298: on voimassa, myöskin että niin on menetelty.
5299:     Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman
5300: vahvistusta, presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
5301: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se <?n valtioneuvoston
5302: julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
5303: 
5304:                             21 §.
5305:    Presidentin    oikeudesta antaa      asetuksia   säädetään
5306: 28 §:ssä.
5307:                            22 §.
5308:    Lait ja asetukset, niin myös hallituksen esitykset edus-
5309: kunnalle s>ekä eduskunnan vastaukset, esitykset ja muut kir-
5310: jelmät hallitukselle annetaan suomen- ja ruotsinkielellä.
5311: 
5312: 
5313:                  IV. Hallitus ja hallinto.
5314: 
5315:                              23 §.
5316:     Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa syntype-
5317: räisten Suomen kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuo-
5318: deksi.
5319:     Presidentin vaalin toimittavat valitsijamiehet, joiden
5320: lukumäärä on 300. Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta
5321: valitsijamiesvaalissa sekä, soveltuvilta kohdin vaalin tavasta
5322: ja järjestJ1ksestä sekä varamiesten asettamisesta on voimassa,
5323: mitä edustajanvaalista on säädetty.
5324:     Valitsijamiesten vaali toimitetaan tammikuun 15 ja
5325: 16 päivänä, ja seuraavan helmikuun 15 päivänä kokoontuvat
5326:                      Uusi hallitusmuoto.                     7
5327: 
5328: valitsijamiehet pääministerin puheenjohdolla valitsemaan
5329: presidenttiä. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin,
5330: joku saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hän
5331: valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja,
5332: jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin
5333: uusi vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa
5334: vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten ja-
5335: kaantuessa tasan ratkaisee arpa.
5336:     Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, lakkaa hä-
5337: nen edustajatoimensa itsestänsä. Valtion virassa oleva hen-
5338: kilö, joka valitaan :presidentiksi, katsotaan virasta eronc
5339: neeksi.
5340:     J:os 3 momentissa tai muualla tässä hallitusmuodossa
5341: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seu-
5342: raava arkipäivä määräpäivänä.
5343: 
5344:                              24 §.    .
5345:      Presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan maaliskuun
5346: 1 päivänä ja antaa silloin eduskunnan edessä seuraavan juh-
5347: lallisen vakuutuksen:                           -
5348:      ,Minä N. N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen
5349: tasavallan presid,entiksi, vakuutan täten, että minä presiden-
5350: tintoimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudatta-
5351: maan ja voimassa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja la-
5352: keja sekä 'kaikin voimin edistämään Suomen kansan menes-
5353: tystä".
5354:                            25 §.
5355:    Presidentin ollessa estettynä, hoitaa hä~en tehtäviään
5356: pääministeri; jos este on pysyväinen, valittalmon niin pian
5357: kuin mahdollista uusi presidentti, joka astuu toimeensa heti
5358: vaalin jälkeen.
5359:                             26 §.
5360:    Toimestaan saa presidentti vuotuisen palkkion, jonka
5361: määrä vahvistetaan lailla ja jota ei hänen toimiaikanaan
5362: voida lisätä eikä vähentää.
5363: 8      1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
5364: 
5365:                              27 §.
5366:      Presid1entin asiana on kutsua eduskunta ylimääräisille
5367: valtiopäiville, antaa määräys edustajanvaalien toimittami-
5368: sesta, avata ja päättää valtiopäivät, sekä määråltä uudet vaa-
5369: lit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta.
5370: 
5371:                               28 §.
5372:      Presidentillä on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
5373: toisin säädetä taikka sitä oikeutta ole valtioneuvostolle
5374: uskottu, antaa asetuksia asioista, jotka ennestään ovat hal-
5375: linnollisilla säännöksillä järjestetyt, niin myös asetuksella
5376: tarkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, valtion
5377: omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten lai-
5378: tos1ten järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen älköön
5379: otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muutoksen.
5380:      Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 20 §: n
5381: 2 momentissa on säädetty.
5382: 
5383:                              29 §.
5384:     P:vesidentti voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
5385: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antanuulla .kumota
5386: rangaistuksen ta:hi lieventää sitä. Valtioneuvoston jäsenan
5387: ja oikeuskanslerin ·armahtamisesta nouda tettakoon kuitenkin
5388: mitä siitä on erikseen säädtetty. Yleistä armahdusta älköön
5389: annettako muuten kuin erityisellä lailla.
5390:     Presidentillä on myös oikeus suoda vapautusta lain sään-
5391: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapau-
5392: den antamiseen on laissa myönnetty.
5393: 
5394:                           30 §.
5395:   Presidentillä on Suomen sotavoiman yrlin päälli:kkyys,
5396: mutta hän voi sen sodan aikana toiselle luovuttaa.
5397: 
5398:                            31 §.
5399:    Presidentillä on valta antaa vieraan !lllaan kansalaiselle
5400: Suomen kansalaisoikeus sekä vapauttaa Suomen kansalai-
5401: suudesta.
5402:                      Uusi hallitusmuoto.                      9
5403: 
5404:                             32 §.
5405:     Presidentti vahoo valtion hallintoa ja voi sitä varten vi-
5406: rastojen ja yleisten laitosten päälliköiltä tai hallituksilta
5407: vaatia tietoja sekä toimeenpanna tarkastuksia.
5408: 
5409:                            33 §.
5410:     Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kui-
5411: tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ova,t edus-
5412: kunnan hyväksyttävät, mi:käli ne sisältävät säännöksiä,
5413: jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mu-
5414: kaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta j<.t
5415: rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
5416:     Kaikki tiedonannot ulkovaHoille tai Suomen lähettiläille
5417: ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka
5418: toimialaan ulkoasiat kuuluvat.
5419: 
5420:                               34 §.
5421:     Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen mi-
5422: nisterin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu.
5423:     Presidentin päätökset ovat, voimaan tullaksensa, presi-
5424: dentin allekirjoitettavat ja sen min:iJsterin varmennettavat,
5425: joka on asian esitellyt. Mitä tässä on sanottu eitiiJ.ruitenkaan
5426: koske 32 ja 47 §:ssä mainittuja asioita.
5427:     Jos presidentin päätös koskee k·oko va:ltioneuvostoa, var-
5428: mentaa sen asianomainen valtioneuvoston esittelijä.
5429:     Sotilaskäskyasiain esittelystä sekä presidentin niistä te-
5430: kemäin päätösten varmentamisesta säädetään erikseen.
5431:     Se, joka on varmentanut presidentin päätoksen, vastaa
5432: siitä, että to1mitus.kirja päätöksestä on oikea.
5433: 
5434:                              35 §.
5435:     Jos ministeri havaitsee presidentin päätöksen olevan lain-
5436: vastaisen, ilmoittakoon mielipiteensä valtioneuvostolle, joka
5437: sitten menettelee niinkuin 45 § :ssä on sanottu. Jos päätös
5438: olisi vastoin perustuslakia, on ministeri velvollinen kieltäy-
5439: tymään sitä varmentamasta.
5440: 10     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
5441: 
5442:                             36 §.
5443:    V aJ.tioneuvoston jäseniksi, joi~en tulee nauttia eduskun-
5444: nan luottamusta, kutsuu presidentti rehellisiksi ja taitaviksi
5445: tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia.
5446: 
5447:                              37 §.
5448:    V aitioneuvostossa on oleva oimeuskansleri, jolla tulee olla
5449: etevät tiedot oikeusoloista. Oi:keuskansleria avustaa apulais-
5450: oikeuskansleri, joka tarvittaessa astuu hänen sijaansa.
5451: 
5452:                             38 §.
5453:     Valtioneuvostossa on uin monta ministeriötä, kuin eri
5454: hallinnoll'haaroja varten on tarpeen. .T okaisen ministeriön
5455: päällikkönä on ministeri.
5456:     Ministeriöiden lukumäärä ja yleinen toimiala vahviste-
5457: taan lailla, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta mi-
5458: nisteriöiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestys-
5459: muodosta annetaan asetuksella.
5460: 
5461:                             39 §.
5462:     Puheenjohtajana valtioneuvosstossa on päälministeri ja
5463: tämän estettynä ollessa ensimäinen läsnäoleva jäsen. Mil-
5464: loin presidtfutti on saapuvilla, johtaa hän asian käJsittelyä.
5465: 
5466:                             40 §.
5467:     V ailtioneuvostolle kuuluvat asiat käsitellään yleisessä
5468: istunnossa, mikäli ei jon'kinlaa·tq.isia asioita ole asetuksella
5469: uslrottu ministeriön päällikkönä olevan ministerin päätettä-
5470: viksi.
5471:     Valtioneuvosto on päätösvaltainen viisijäsenisenä.
5472: 
5473:                             41 §.
5474:     Valtioneuvoston tulee saattaa täytäntöön presidentin pää-
5475: tökset ja ratkaista sekä ne asiat, jotka laissa on säädetty
5476: valtioneuvoston päätettäviksi, että myöskin muut hallitus- ja
5477: hallintoasiat, joita ei ole tässä hallitusmuodossa taikka
5478: muussa laissa. tai asetuksessa pidätetty presidentil1e eikä
5479:                      Uusi hallitusmuoto.                     11
5480: 
5481: myöskään ole uskottu ministeriön päällikkönä olevalle mi-
5482: nisterille tarkka aiemmalle viranomaiselle.
5483:     Missä määrin oikeushllintoa, Helsingin yliopistoa ja
5484: sotalaitosta koskevat asiat ovat valtioneuvoston käsiteltä-
5485: vistä poiseroietut, näkyy erityisistä säännöksistä.
5486: 
5487: 
5488:                              42 §.
5489:     Jos valtioneuvosto johonkin asiaan nähden ka;tsoo epä-
5490: selvyyttä olevan siitä, onko valtioneuvosto oikeutettu sen
5491: lopulli:sesti päättämään, ratkaisee kysymyksen ·tästä presi-
5492: dentti.
5493: 
5494:                              43 §.
5495:     Valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan eduskun-
5496:                                                                   •
5497: nalle vastuunalaiset.
5498:     Jokainen valtioneuvost.on jäsen, joka on ottanut osaa
5499: asian käsittelyyn valtioneuvostossa, on vastuunalainen pää-
5500: töksestä, jollei hän ole, pöytäkirjaan merkittäväksi, ilmoit-
5501: tanut eroarvaa mielipidettä.
5502: 
5503: 
5504:                              44 §.
5505:     Asiat, jotka valtioneuvostossa käsitellään, pitää olla
5506: a:sianomaisessa ministeriössä valmistellut.
5507:     Kunkin ministeriön on pidettävä silmällä hallintoa
5508: omalla toimialallaan ·selrä ryhdyttävä toime11piteisiin lakien,
5509: asetusten ja valtioneuvoston päätösten täytäntöön panemi-
5510: seksi.
5511: 
5512:                              45 §.
5513:     Jos niin kävisi, että jokin presidentin päätös, joka on
5514: valtioneuvoston täytänWön pantavana, huomattaisiin olevan
5515: lainvasta.inen, olkoon valtioneuvosto velvollinen, sittenkuin
5516: oi,keuskansleri >siitä on antanut lausuntonsa, pres~dentille
5517: esittämään, että päätös peruotettaisiin tai muutettaisiin, ja,
5518: jos presidentti kuitenkin pysyy päätöksessään, ilmoittamaan,
5519: että sitä ei voida täytäntöön saattaa.
5520:     12     1919 Vp. -     Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
5521: 
5522:                                   46 §.
5523:         Oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset ja virka-
5524:     miehet noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuutensa,
5525:     niin ettei ketäiän laillisessa oikeudessaan sorreta.
5526:         Oikeuskanslerin asiana on ·korkeimmassa oikeudessa ja
5527:     korkeimmassa hallinto-oikeudessa edrustaa syyttäjistöä sekä
5528:     muuten valvoa valtion oi,keutta, niin myös muissa tuomio-
5529:     istuimissa a,jaa tai ajattaa syytteitä, milloin katsoo sitä tar-
5530:     vittavan. Ylimpänä syyttädänä tulee oikeuskanslerin myös-
5531:     kin pitää si[mällä virallisia, 'syytt.äjiä, jotka ovat velvolliset
5532:     noudattamaan hänen mäiäräyksiää:n.
5533:         Oikeuskanslerina on oikeus olla sa3'puvil1a valtioneuvos-
5534:     ton ja kaikkien tuomioistuinten ja virastojen i,gtunnoissa sekä
5535: •   saada tieto valtioneuvoston ja sen ministeriöiden, tuomio-
5536:     istuinten ynnä muiden viranomaisten pöytäkir:joista:
5537: 
5538:                                 47 §.
5539:         Jos valtioneuvosto taikktt valtioneuvoston jäsen virkatoi-
5540:     messaan menettelee lainvastaisesti, tulee oikeuskanslerin
5541:     siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on
5542:     lainvastaista. Mutta jos huomlfutus jätetään varteenotta-
5543:     matta, me:rkityttaköön oikeuskansleri mielensä valtioneuvos-
5544:     ton pöytäkirjaan ja olkoon hänellä myös valta antaa presi-
5545:     dentille kertomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen,
5546:     että valtioneuvoston jäsen voidaan siitä panna syytteeseen
5547:     59 § :ssä mainitussa valtakunnanoikeudessa ja presidentti
5548:     määrää syytteen nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri.
5549:     Jollei presidentti katso olevan syytä syytteen nostamiseen,
5550:     saakoon oikeuskansleri tehdä a:siasta ilmoituksen eduskun-
5551:     nalle. Jos presidentti määrää syytteen oik€uskansleria vas-
5552:     taan nostettavaksi, ajaa sitä presidentin määräämä henkilö.,
5553:         Jos presidentti menettelisi lainvastaisesti virkatoimes-
5554:     saan, on oikeu11kanslerin tehtävä siitä huomautus niinkuin
5555:     yllä on sanottu. Jos oikeuskansleri taikka valtioneuvosto
5556:     katsoo presidentin tehneen itsensä syypääksi valti,opetok-
5557:     seen tai :maanpetokseen ilmoittakoon asian eduskunnalle,
5558:     joka voi neljällä viidesosalla annetuista äänistä tuomita
5559:                      Uusi hallitusmuoto.                      13
5560: 
5561: presidentin virkansa menettälieeksi, minkä jälkeen hänet
5562: saa panna syytteeseen asianomaisessa tuomioistuimessa.
5563: 
5564:                              48 §.
5565:     Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta sekä .presidentille
5566: että eduskunnalle antaa kertomus virkatoimistaan ja lain
5567: noudattamista koskevista havainnoistaan.
5568:     Oikeuskansl~rin on vaadittaessa annettava presidentille
5569: ja valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja.
5570: 
5571:                              49 § .
5572:    •Tokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjestyk-
5573: sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty,
5574: valittava eteväksi laintuntijaksi tietty mies eduskunnan oi-
5575: keusasiamiehenä valvomaan, eduskunnan hänelle laatiman
5576: johtosäännön mukaan, la1den noudattamista tuomioistuinten
5577: ja muiden viranomaisten toiminnassa. Swmassa järjestyk-
5578: sessä valitaan myöskin varamies oikeusasiamiehen es·tettynä
5579: ollessa hoitamaan hänen tehtäviänsä.
5580:      Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin oikeuskansle-
5581: r:Ulla olla saa:puvilla valtioneuvoston, tuomioistuinten ja vi-
5582: rastojen istunnoissa, saada tieto valtioneuvoston ja sen minis-
5583: teriöiden, tuomioistuinten ynnä muiden viranomaisten pöy-
5584: täkirjoista sekä, laissa virallisista syyttäjistä säädetyllä vas-
5585: tuunalaisuudella, ajaa tai ajattaa syytettä virheestä tai lai-
5586: minlyönnistä virka toimissa.
5587:      Toiminnastaa:n sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädän-
5588: nössä havaitsemistaan puutteista tulee oikeusa:siamiehen
5589: joka vuodelta antaa eduskunnalle kertomus.
5590: 
5591:                             50 §.
5592:    Yleistä ha11i:ntoa varten on Suomi edelleen oleva jaet-
5593: tuna lääneihin, :kihlakuntiin ja kuntiin.
5594:    Muutoksia läänien lukumäärään säädetään lailla. Muita
5595: muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää valtioneuv·osto,
5596: mikäli laissa ei toisin säädetä.
5597: 14     1919 Vp. -     Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
5598: 
5599:      Hallintoalueiden raJOJa uudestaan järjestettäessä on
5600: varteenotettava, että alueet, mikäli asianhaarat sallivat, tu-
5601: levat yksikielisiksi, suomen- ·tai ruotsinkieli1siksi, . taikka
5602: että toiskieliset vähemmistöt ~iillä tuLevat niin pieniksi kuin
5603: mahdollista.
5604:                               51 §.
5605:      Läänin hallintoa johtaa maaherra.
5606:      Kuntain iha.llinnon tulee perustua 1kansalaisten itsehallin-
5607: toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
5608: detään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalais-
5609: ten itsehallintaa on sovitettava kuntia suurempiin hallinto-
5610: alueisiin. Sellaisten alueiden rajoja määrättäessä noudatet-
5611:  ta:koon, mitä 50 § :n 3 momentissa on säädetty.
5612: 
5613:                           52 §.
5614:    Virastoista, jotka valtiohallinnon eri haaroja varten
5615: ovat olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityisiä
5616: säännöksiä.
5617: 
5618: 
5619:                      V. Tuomioistuimet.
5620: 
5621:                             53 §.
5622:     Korkein oikeus käytJtää ylintä tuomiovaltaa oikeus-
5623: asioissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviran-
5624: omaisten lainkäyttöä.
5625:                '            54 §.
5626:     Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpel:!llinen
5627: määrä oikeusneuvoksia.
5628:     Ne oikeuslmllintoasiat, jotka erityisten säännösten mu-
5629: kaan kunluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmis-
5630: tellaan siinä valtioneuvoston ministeriössä, johon oikeus-
5631: hallintoa koskevat asiat on luettu. Tämän ministeriön pääl-
5632: likkö on oleva mukana korkeimmassa oikeudessa niitti
5633: käsittelemässä.
5634:     Eorkein oikeus on tnomionvoipa viisijäsenisenä, jollei
5635: eräänlaisten asiain rätkaisellllista varten ole laissa erikseen
5636: säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
5637:                     Uusi hallitusmuoto.                     15
5638: 
5639:                             55 §.         .
5640:    Yleisistä yli- ja alioikeuksista säädetään lailla.
5641: 
5642:                            56 §.
5643:     Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
5644: asioissa, eribeen säädetyin poikkeuksin, käyttää korkein
5645: hallinto-oikeus, jgka myös valvoo alempain viranomaisten
5646: lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
5647: 
5648:                           57 §.
5649:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
5650: tarpeeHinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
5651: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
5652: 54 § :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
5653: 
5654:                               58 §.
5655:      Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
5656: a:sia on, kun rkatsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
5657: tosta tai selitystä, tehdä tasavallan presidentille esitys sel-
5658: laiseen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.
5659: 
5660:                              59 §.
5661:     Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa nos-
5662: tetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai korkeim-
5663: man hallinto-oikeuden jäsentä taikka oikeuskansleria vas-
5664: taan, käsittelee asian erityinen tuomioistuin, jota ni:mitetääu
5665: valtakunnanoikeudeksi ja josta on voimassa erityi,set perus-
5666: tuslainsäännökset.
5667:     Jos eduskunta on päättänyt ~yytteen nostettavaksi, ajaa
5668: sitä eduskunnan otkeusasiamies.
5669: 
5670:                             60 §.
5671:    l\fuista erikoistuomioistuimista kuin 59 § :ssä mainitusta
5672: säädetään lailla.
5673:    Älköön mitään satunnaista tuomioistuinta asetetta:ko.
5674: 16     1919 Vp. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
5675: 
5676: 
5677:                      VI. Valtiotalons.
5678: 
5679:                             61 §.
5680:     Verosta, myöskin tulliverotuksesta, sää:detään lailla,
5681: määräämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa
5682: entisen veron muuttamisesta tai lakkauttamise:s·ta sekä ylei-
5683: sistä rasitu_ksista.                      ·
5684:     Määräajaksi myönnettyä veroa älköön sen ajan sivu kan-
5685: nettako, paitsi 69 § :n 1 momentissa mainitussa tapauksessa.
5686: 
5687: 
5688:                              62 §.
5689:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimis~a
5690: ja toimituskirjois,ta suoritettavien maksujen, niinikään nii-
5691: den maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava pos-
5692: tin, rautateiden, kanavien, sairaalain, o·ppilaitosten ynnä
5693: muiden valtion yleisten laitosten käyttämisestä.
5694: 
5695: 
5696:                            63 §.
5697:    Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja likeyrityksiä hoi-.
5698: detaan ja käytetään lailla vahvi,stettujen yleisten perustei-
5699: den mukaan.
5700: 
5701:                           64 §.
5702:    Valtiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan suost'.l-
5703: mus.
5704: 
5705:                             65 §.
5706:     Virastojen ja yleisten laitosten uus1en menosääntöjen
5707: perusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja
5708: kumoamisesta, niinikään eläkeoikeudesta :säädetään lailla.
5709: Uusia virkoja ja virastoja voidaan perustaa ainoastaan vuo-
5710: tuisen tulo- ja menoarvion rajoissa.
5711:     Uusia ylimääräisiä elälclreitä ja apurahoja annettakoon
5712: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntälmästä määra-
5713: rahas·ta.
5714:                      Uusi hallitusmuoto.                      17
5715: 
5716:                               66 §.
5717:     Valtion ;,.uotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
5718: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta ja jul-
5719: kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
5720:     Onko jokin rahasto, joka ei ole ta:M:oitettu vuotuisi1a val-
5721: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulko-
5722: puol•elle, siitä on erikseen säädetty.
5723: 
5724:                            67 §.
5725:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pois
5726: veroa tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevap.
5727: lain tai asetuksen mukaan, on suoritettava.
5728: 
5729:                              68 §.
5730:       Valtiolainasta määrätty korko ja kuoletusmaksu sek~
5731: muut johonkin valtion velvoitwkseen perus·tuvat määrärahat
5732: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja meno-
5733: arvioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
5734: vuonna v,oimassa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
5735: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
5736: raha semmoisia lakiin tai a'setukseen perustuvia menoja var-
5737: ten, joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja meno-
5738: arvioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käy-
5739: tettäväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.      ·
5740:       Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
5741: ovat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
5742: vuodeksi kerrallaan.
5743:      Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
5744: tehdystä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdollisena.
5745:      Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
5746: 1'!een tarvittavat varat.
5747: 
5748:                              69 §.
5749:     Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole ennen vuoden alkua
5750: päättänyt tulo- ja menoarviota, vaikka esitys siitä edellisenä
5751: vuonna on annettu kaksi kuukautta ennen eduskunnan
5752: istuntokauden päättymistä, ovat menot, jotka 68 § :n 1 mo-
5753:                                                           2
5754: 18     1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
5755: 
5756: mentissa mainitaan, suoritettavat ja sitä varten tarpeelliset
5757: tulot väliaikaisesti edelleen kannetta<vat.
5758:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
5759: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskun-
5760: nalle esitys lisäybestä tulo- ja menoarvioon.
5761: 
5762:                            70 §.
5763:     Tulo- ja menoarvioon otettuja määrärahoja älköön yli-
5764: tettäkö älköönkä siirrettäkö varainhoitovuodesta toiseen,
5765: ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön
5766: myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan eriköeen hy··
5767: väksymästä menoarvion osasta toiseen.
5768:     Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella 0ikeu~
5769: lmkea valtiolta mitä hänelle on laillisesti tulevr..
5770: 
5771:                               71 §.
5772:     Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
5773: ten on oleva revisionilaitos, jonka tulee ottaa selville, ovatko
5774: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko
5775: tulo- ja menoarviota noudatettu.
5776:     J:okaisilla varsinaisilla valtinpäivillä asetettakoon viisi
5777: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
5778: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
5779: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
5780: vistaa johtosäännön ja joiden tulee 'viranomaisilta sall!da tar-
5781: peelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija-
5782: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Samassa järjes-
5783: tyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä.
5784: 
5785:                            72 §.
5786:      Suomen rahasta säädetään lailla.
5787: 
5788:                           73 §.
5789:    Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
5790: sekä eduskunnan valitsemain -xaltuusmiesten valvonnan alai-
5791: sena.
5792:                     Uusi hallitusmuoto.                      19
5793: 
5794:     Pankkia hoidetaan ohjesäännön mukaan, joka laaditaan
5795: niinkuin laista on säädetty.
5796:     Pankin v:oittovarojen käyttämisestä va,ltion tarpeisiin
5797: määrää ·eduskunta.
5798:                               74 §.
5799:     Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia
5800: oikeuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantat-
5801: tako, ellei sitä ole laissa myönnetty.
5802:    Kruununtilan haltija olkoon kuitenkin oikeutettu osta-
5803: maan sen perinnöksi sikäli kuin siitä on erikseen sää!letty.
5804: 
5805: 
5806:                     VII. Puolustuslaitos.
5807:                               75 §.
5808:     Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen olemaan
5809: osallisena isänmaan ·puolustuksessa tai sitä avustamaan,
5810: niinkuin siitä laissa säädetään.
5811:     Asevelvollinen on, jollei hän itse muuta halua, mikäili
5812: ma:hdollista, luettava 'Semmoiseen joukko-osastoon, jonka
5813: miehistöllä on sama äidin:kieli, suomi tai ruotsi, ikuin hänellä
5814: itsE)llään, ja saava siinä opetuksensa sillä kielellä. Sotaväen
5815: komennuskielenä on suomen !kieli.
5816:                             76 §.
5817:     Jos s'otaväki on pantava liikekannalle, niin presidentti
5818: &ntaa siitä määräyksen valtioneuvostosså. Kun sellainen
5819: määräys on annettu, ryhtyköön valtioneuvO'sto toimiin
5820: siitä aiheutuvain menojen suorittamiseksi ja eduskunta, jos
5821: se ei ole kok•oontuneena, kutsuttakoon koolle.
5822: 
5823: 
5824:                      VIII. Opetustoimi.
5825:                             .  '
5826: 
5827:                            77 §.
5828:    Helsingin yliopistolle pysytetään itsehallinto-oikeus.
5829:    Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
5830: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään-
5831: 20     1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 9. .
5832: 
5833: nökset asetuksella, sittenkuin kummassakin tapauksessa sen
5834: konsistori on asiasta antanut lausuntonsa.
5835: 
5836:                               78 §.
5837:     Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä muiden
5838: sovellettuj•en tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, srumoin
5839: myös kaunotaiteiden harjoittamista ja ylintä opetusta kan-
5840: nattaa valtio ylläpitämällä ja perustamalla niitä varten,
5841: mikäili ne eivät O'le yliopistossa edustettuina, erityisiä kor-
5842: keakouluja tai avustamaHa niitä varten perustettuja yksi-
5843: tyisiä laitoksia.
5844: 
5845:                            79 §.
5846:    Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka tarvittaesl:ll1
5847: avusteilaan oppilaitoksia ylempää yleissivistystä ja ylem-
5848: pää kansanopetusta varten. Valtion oppilaitosten järjestys-
5849: muodon perusteet säädetään lailla.
5850: 
5851:                             80 §.
5852:      Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-
5853: tion ja kuntain velvollisuuksista kansailmulujen kannattrumi-
5854: seen, niin myös yleisestä oppivelvollisuudesta säädetään
5855: lailla.
5856:      Opetus kansakouluissa on oleva kaikille m!liksuton.
5857: 
5858:                              81 <§.
5859:     Teknillisten ammattien, maanviljelyksen ja sen sivuelin-
5860: keinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi-
5861: laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka tarpeen mukaan val-
5862: tiovaroilla avustaa.
5863: 
5864:                             82 §.
5865:      Oi'keudesta perustaa yksityiskouluja ja muita yksityisiä
5866: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
5867: lailla.
5868:     Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan ~lainen.
5869:                     Uusi hallitusmuoto.                    21
5870: 
5871: 
5872:              IX. Uskonnolliset yhdyskunnat.
5873: 
5874:                                83 §.
5875:     Evcarrk:elis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hal-
5876: linnosta säädetään kirkkolaissa.
5877:     Muis-ta ennestään oLevista uskonnollisista yhdyskunnista
5878: on voimassa mitä niistä on säädetty tai säädetään.
5879:     Uusia uskonnollisia yhdyskuntia saa perustaa noudattaen
5880: mitä siitä laissa säädetään.
5881: 
5882: 
5883: 
5884:                      X. Julkiset virat.
5885: 
5886:                             84 §.
5887:     Suomen va;lt~onvirkaan voidaan, tässä pykälässä maini-
5888: tuiila poikkeuksilla, nimittää ainoasta·an Suomen kansalai-
5889: nen.
5890:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikika muun kor:kea:kou-
5891: lun opettajavirkoihin, vieraan kielen opettajiksi kouluihin
5892: ja ;kielenkääntäjiksi virastoihin, samoin pallkattomiksi kon-
5893: suleiksi sekä kanslia-apulaisiksi ja muihin ylimääräisiin
5894: toimiin lähetystöihin ja konsulinvirastoihin voidaan otta'a
5895: muitakin kuin Suomen kansalaisia.
5896: 
5897:                              85 §.
5898:     Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan
5899: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa. Erivapautta
5900: asetuksella säädetyistä kelpoisuusehdoista voi antaa erityi-
5901: sistä syistä valtioneuvosto, ei kuitenkaan oikeusvirkaan pää-
5902: semistä varten.
5903: 
5904:                           86 §.
5905:    Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito,
5906: kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
5907: 22      1919 Vp. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
5908: 
5909:                                 87 §.
5910:      Presidentti nimittää:
5911:      1) oikeus'kanslerin ja apulaisoikeuskanslerin;
5912:      2) arkkipiispan ja piispat-sekä yliopiston kanslerin;
5913:      3) korkeim:rnan oilmuden ja korkeimman halliinto-oikeu-
5914:  den presidentit, korkeimman oikeuden esityksestä, sen jäse-
5915:  net ja hovioikeuksien presidentit sekä, korkeimman hallinto-
5916:  oikeuden esityQ>:sestä, sen jäsenet;
5917:      4) hovioikeuksien jäsenet s·ekä yliopiston ja teknillise11
5918: ·korkeakoulun profesorit;
5919:      5) keskusvirastojen päälliköt ja maa•herrat, valtioneu-
5920:  voston esityksestä, sekä keskusvirastojen jäsenet;
5921:       6) presidentin kanslian virkamiehet ja, asianomaisen
5922:  viranomaisen esityksestä, valtioneuvoston, korkeimman
5923:  oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät; sekä
5924:       7) hi!hettiläät ja läihetetyt konsulit, valtioneuvoston esi-
5925:  tykses•tä.
5926:                                 88 §.
5927:       Kihlakunnantuomtarit, pormestarit ja maanjako-oikeuk-
5928:  sien puheenjohtajat nimittää korkein ·oikeus.
5929:       Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityis'CJt
5930:  virat:
5931:       1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se yli-
5932:  olikeus, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-
5933:  oikeuden virat tämä oikeus; sekä .
5934:       2) hallinnon ia oppilaitosten virat valtioneuV'osto, minis-
5935:  teri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen
5936:  virka on.
5937:       Muut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mi-
5938:  käili ei nimittämisoikeutta ole presidentille pidätetty taikka
5939:  muulle viranomaiselle uskottu.
5940: 
5941:                                 89 §.
5942:       Keskusvirastojen jäsenten virat sekä 87 § :n 4 kohdassa
5943:  ja 88 § :ssä mainitut virat ovat, ellei 90 § :ssä toisin säädetä,
5944:  sitten!kuin vil'lka on ollut haettavaksi julistettuna, täytettä·1ä
5945:  virklllehdotuksen nojalla, johon se viranomainen, miltä virkaa
5946:                     Uusi hallitusmuoto.                   28
5947: 
5948: on haettu, panee hakijoista kolme vahvistettujen perustei-
5949: den mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä koske-
5950: ~asta virkaehdotuksesta on korkeimman oikeuden annettava
5951: lausuntonsa.
5952:     Jos virkaanies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
5953: vinkaa haetaan, \~.virlmehdotusta tehdä. Erityisten sääJn-
5954: ~~.~sie~ mu~~a~ oidaa~. erää:~ muutkin h~llintovimt täyt-
5955: taa t01sesa JarJest ksessa, kmn 1 momentissa on sanottu.
5956: 
5957:                              90 §.
5958:     Siitä m1ssa järjestyksessä ylio'Piston; evankelis-luteri-
5959: laisen ja kreikkalais-katolisen kirkon virat, kaupunkien por-
5960: mestarin ja neuvosmiesten virat ja Suomen Pankin virat
5961: ovat täytettävät; on voimassa erityisiä säännöiksiä.
5962:     Armeijan ja laivaston upseerit nimittää presidentti.
5963: Muista sotilaallisista virkaylennys- ja opetusasioista sää-
5964: detään erikseen.
5965: 
5966:                             91 §.
5967:     Kaikilila tuomareilla olkoon oikeus, ·ettei heitä voida
5968: muuten .kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla julis-
5969: taa virkansa menettäneiksi; älköön heitä myöskään ilman
5970: omaa suostumustaan toiseen virkaan siirrettäkö, paitsi mil-
5971: loin siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoks.en uudestaanjärjes-
5972: tämi~estä.
5973:     Muiden virkamiesten ·oi'keudesta pysyä virassaan sääde-
5974: tään erityisessä laissa.
5975:     LaiHa voidaan erottamattO'Illillekin virkamiehille säätää
5976: velvollisuus erota virasta määrä-ikään tultuansa tai työ-
5977: kykynsä menetettyään.
5978:     Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka vil'kamie-
5979: hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erik-
5980: seen säädetty.
5981: 
5982:                             9~   §.
5983:    Kaikessra virkatoiminnassa on laillisen seuraamukseu
5984: uhalla tarkoin lakia noudatettava.
5985: 24     1919 V p. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
5986: 
5987:     Jos asetuksessa oleva säännös on ris.tiriidass·a rperustus-
5988: lain tai muun lain kanssa, älköön tuomari tai muu virtka-
5989: mies sitä sovelluttako.
5990:                               93 §.
5991:     Virkamies vastaa toimenrpiteestä, johon hän on ryhtynyt
5992: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
5993: Myöslkin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
5994: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäikirjaan lausunut
5995: eroavaa mielipidetitä.
5996:     Jolminen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai
5997: vahinikoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi lai-
5998: minlyönnin kautta, olkoon oikeutettu vaatimaan virkamiestä
5999: tuomittavaksi rangaistuhleen ja k10rvaamaan vahingon tahi
6000: ihnoi'tta,maan virkamiehen pantavaksi syytteeseen niin kuin
6001: siitä laissa säädetään.
6002:     Onko ja mikiilli vailtio vastuunalainen virkamiehen
6003: aikaansaamasta Viahingosta, säädetään erikseen.
6004: 
6005: 
6006:                      XI. Loppusäännöksiä.
6007: 
6008:                               94 §.
6009:     Ensimäisen presidentin vaalin toimittaa eduskunta, ja
6010: toimitetaan vaali heti, kun tämä !hallitusmuoto on astunut
6011: voima-an. Jos VJaalissa, joka toimitetaan umrpilipuin, joku
6012: ehdokas sa.a enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ·on
6013: hänet julistettava valituksi. Muussa ta.pauksessa toimitetaan
6014: heti uusi vaali ja, jollei silloinkruan kukaan saa ehdotonta
6015: enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan
6016: välillä, jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suurimmat ääni-
6017: määrät. Äänten jalkaantuessa tasan, ratkaisee arpa.
6018: 
6019:                              95 §.
6020:     Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta-
6021: mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää
6022: tai kumota taikka poikkeuksia siitä t~hdä muussa järjestyk-
6023: sessä kuin 1perustuslaista yleensä on säiäidetty.
6024:                      Uusi hallitusmuoto.                     25
6025: 
6026:     Täten kumotaan ha}litusrmuoto 21 1päivältä elokuuta 1772
6027: sekä yhdistys- ja v~akuwskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
6028: päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lakien
6029: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän iha.lli-
6030: tusmurodon kanssa.
6031:     Ne 'säännökset, jotka ovat tarpeen 1Jämän hallitusmuodon
6032: täytällltöön panemiselksi, annetaan lailla.
6033: 
6034:    Helsingissä, 17 päivänä iffiesäJkuuta 1919.
6035: 
6036: 
6037:    Asian !käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Rita-
6038: vuori ja jäsenet von Born (osittain), Elfving, Erich, R., Est-
6039: lander, Hakala, Helle, J uutilainen, Rotonen, Lehtokoski,
6040: Niukkanen, Pesonen, Pitkän,en, Ryömä, Setälä (osittain),
6041: Torppa ja Voionmaa sekä vara;jäsenet Hornborg (osittain)
6042: ja Malmi vaara (osittain).
6043: 26      1919 Vp. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
6044: 
6045: 
6046: 
6047: 
6048:                      Vastalauseita.
6049:                               I.
6050:    Va~ka emme lii!heSJkään kaikissa kohdin voi ·pitää v!l!lio-
6051: kunnan ehdotusta täysin tyydyttävänä, rajoitumrne ilmoitta-
6052: maan vastalauseemme ainoastaa.n muutamiin ;pykäliin näh-
6053: den, joita pidämme erityisen tärkeinä.
6054:     E'hdotamme siis, että seuraawat pykälät 19, 23, 4 7 ja 83
6055: hyväksyttäisiin siinä muodossa, joka niillä on Perustuslaki-
6056: valiokunnan mietintöön N :o 2 liittyvän neljännen vastalau-
6057: seen vastaavi.ssa ;pykälissä 18, 22, 46 ja 82.
6058: 
6059:      Helsingissä, 17 'päivänä kesäkuuta 1919.
6060: 
6061: 
6062:      R. Erich.                          Wilh. Malmivaara.
6063:                         E. N. Setälä.
6064:                           VMtalause II.                          27
6065: 
6066: 
6067: 
6068: 
6069:                                  II.
6070: 
6071:        Validkunnan päätöstä vastaan ryhtyä nyt uudestaan
6072: · käsittelemään hallitusmuotoa eduskuntaesityksen n:o 1 :n
6073:    pohjaHa on minun pakko panna vastalause.
6074:        Valiokunta oli saanut tehtäväkseen lausua mielensä nii~
6075:    den aloitteiden j.ohdosta, jotka eduskunnan istuntokauden
6076:    alussa tehtiin uuden hallitusmuodon aikaansaamiseksi Suo-
6077:    melle. Valiokunta ryihtyi silloin ensin käsittelemään edus-
6078:    kuntaesitystä n :o 1, joka käytiin ,läpi ensimmäisessä ja osaksi
6079:    toisessa lukemisessa, minkä jälkeen Va-liokunta, sittenkuin
6080:    hallituksen esitys n :o 17 oli sille lähetetty, siirtyi käsittele-
6081:    mään asiaa viimeksimainitun pdhjalla. Esity,s·tä käsitelles-
6082:    sään Valiokunta on ollut velvollinen ottamaan ja myöskin,
6083:    niinkuin edellä ·huomautettiin, ottanut huomioon sekä edus-
6084:    kuntaesityksen n :o 1 että myös muut Valiokuntaan lykätyt . ._
6085:    asiat, jotka joko, niinkuin eduskuntaesitys n :o 4, ovat koh-
6086:    distuneet hallitusmuotoon kokoonaisuud,essaan tahi myös
6087:    tarkoittaneet sellaisia perustuslain määräyksiä, jotka halli-
6088:    tusmuoto sisältää tahi edellyttää ja ovat sen yhteydessä.
6089:        Ellei Valiokunta olisi niin menetellyt, olisi sen käsittely
6090:    ollut a,siallisesti epätäydellisiä. Sillä seikalla, ettei, niinkuin
6091:    on ollut taNallista, siinä mietinnössä, j.onka Valiokunta antoi
6092:    hallituksen esityksestä, myös teduskuntaesitystä ole mainittu
6093:    Valiokunnan 'käsittelemänä, ei näin ollen ole muuta mer-
6094:  . kitystä kuin että V aliakunnan olisi pitänyt erityisessä mie-
6095:    tinnössä muodollisesti todeta, että eduskuntaesitys on käsi-
6096:    telty hallituksen esityksen yhteydessä. Jos Valiokunnan
6097:    mietintö olisi hyväksytty, olisi Valiokunta antanut maini-
6098:    tunlaisen puhtaasti muodollisen mietinnön.
6099: 28      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
6100: 
6101:       Mietinnön kautta saatettiin ·Eduskunnan käsiteltä.vä.ksi
6102:  Valiokunnan lopullinen ehdotus uudeksi hallitusmuodoksi.
6103:   Käsittelyn varrella ei mietintöä 1Jalautettu Valiokuntaan, ei
6104:   liioin Valiokuntaa kehoitettu toisella tavoin tai toisesta syys-
6105:   tä edelleen lausumaan mieli,pidettään asiasta. Eduskunnan
6106:   päätös asiasta oli, mikäli tul,ee sen !räsittelyyn ennen uusien
6107:   vaalien toimittamista, lo1mllinen. Ainoastaan jos syntyisi
6108:   uusi aloite, kuten jos hallitus antaisi uuden e~ityksen, voisi
6109:   siis asian .ottaa uudestaan käsiteltäväksi tällä istuntokau-
6110:   della. Jätän tällöin syrjään kysytmyksen siitä, voitaisinko
6111:   Valtiopäivä.järjestyksen 30 § :n s·äännöstä edb.skuntaesityk-
6112:   sestä, joka tehdään ,sattuneen tapauksen" johdosta, tässä
6113:   kohdin ,soveltaa ja totean vain, ettei Valiokunnalla ole aloite-
6114:   oikeutta.
6115:        Valiokunnan kannaHa katsottuna on Eduskunnan pää-
6116:   tös niinmuodoin ollut lopullinen ja sen mietinnön perus-
6117:   teella tehty, jossa Valiokunta, käsiteltyään asiallisesti halli-
6118:   tuksen esityksen n :o 17 ja m. m. myös eduskuntaesityksen
6119:   n:o 1, joka viimeksimainittu a1oite tarkoitusperänsä ja kan-
6120:   tavuutensa 'puol.esta käy täydellisesti yksiin <hallituksen esi-
6121:   tyksen kanssa, on antanut lopullis·en~ ehdotuksensa ja jonka
6122:   lisäksi .siltä ei muuta lausuntoa ole vaa.dittu.
6123:        Ainoa peruste, joka on esitetty asian ottamiseiksi uudel-
6124:   1een käsiteltäväksi eduskuntaesityksen n :o 1 :n pohjalla, on-
6125:   kin senvuoksi ollut se, että Eduskunnan päätös uuden halli-
6126:   tusmuotoehdotuksen lepäämään jättä:misestä on syntynyt
6127: . vastoin suuren enemmistön vaatiimusta sen nojalla, että niu-
6128:   kalla vähemmistöllä on Valtiopäiväjärjestyksen mukaan oi-
6129:   keus estää perustuslainlffiuutosta. tarkoittava;n ehdotuksen
6130:   hetimmittäinen hyväksyminen; kuin myös •että tälle vähem-
6131:   mistölle olisi pantava •pa;kko ottaa kantansa. uudeUeen har-
6132:   kittava.ksaen.
6133:        Tämän perustelun ollessa taustana esiintyy V aliakunnan
6134:   menettely oikeassa valossa.an, se lkun sisiilltää V aliakunnan
6135:   puolelta sopimattoman 'arvos>telun siitä, onko Eduskunnan
6136:   päätös sellainen, että se on siksi järupä, vai ei. Ja samalla
6137:   kertaa s~ tarkoittaa sopimattoman 'painostuksen harjoitta-
6138:                         Va8talause II.
6139: 
6140: mista niitä eduskunnan jäseniä kohtaan, jotka käyttäen lail-
6141: lista oikeuttaan ja pysymällä vakaumuksessaan siitä, mitä
6142: he1dän velvollisuutensa isänmaata kohtaan vaatii, ovat
6143: äänestäneet ehdotu.ksteri kiireelliseksi julistamista rvasiaan.
6144:     Kuinka vähän asiallinen täJmä syy Perustuslaki<valiokun-
6145: nan uusiutuvaan käsittelyyn on, käy erittäin selvästi ilrrni,
6146: kun muistaa, että jos· uusi hallitusmuotoehdotus olisi hy-
6147: väksytty, valiokunta ei varmaankaan olisi ollut halukas
6148: taipumaan vä!hemmistön vaatimukseen, että kysymys otet-
6149: taisiin uudeUeen :käsit,eltä:vä:ksi jo käsitellyn -eduskunta•esi-
6150: tyksen pohjalla, jos sellainen vaatimus olisi vä!hemmistö-
6151: puolueiden taholta esitetty.
6152:     Valtiopäivä!järjestys ei sis:ällä suoranaisia ohjeita sellai-
6153: sen tapauksen varalta kuin tämä, mu·tta siitä, .mitä siinä
6154:                                   .
6155: on lausuttu asiall' valmistelusta ,sa;moinkuin valiokunti·en
6156: asemasta eduskunnan täysi-istuntoon nähden sekä alOiteoi-
6157:                                                            .
6158: keudesta, :käy kuitenkin epäämättömästi selville, että se Va-
6159: liokunnan menettely joka ylempänä on o1Jettu puheeksi, ei
6160: ole valtiopäivätyötä kosk<evien yleisten perusteiden mukai-
6161: nen, niinkuin se muutenkin, :kuten yllä on osoitettu, ort'
6162: oikeutusta rvailla.
6163:     Sen nojalla, mitä ylläol•evassa suhteessa olen huomaut-
6164: tanut, saan täten kunnioittavasti ·erhdottaa,
6165: 
6166:                 että Eduskunta, laus'uen että Perustuslaki-
6167:             valiokunnalla ei ole ollut aihetta ottaa 1wllitus-
6168:             rmwtokysymystä uudelleen käsiteltäväksi eikä
6169:             siitä antaa untta mietintöä, tahtoisi päättää, ettei
6170:             'mietintö anna aihetta mihinkään toimenpitee-
6171:             seen.
6172: 
6173: 
6174: 
6175:     Kun Valiokunnan enemmistö on kuitenkin ryhtynyt
6176: uud.estaan käsittelemään eduskuntaesitystä n :o 1, on minun
6177: ollut pakko ottaa siihen osaa ja saan .mietinnön johdosta
6178: viitata nii·hin muutoseh:dotuksiin, jotka olen Perustuslaki~
6179: 30      1919 Vp. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
6180: 
6181:   valiokunnan mietintöön n :o 2 liittämässäni vastalauseessa
6182:   n:o 1 tehnyt, lukuunottamatta kuitenkaan mitä siinä .on sa-
6183:   nottuna 43 § :stä, jota vastaan vastalause nyt ei ole ollut
6184: . tarpeellinen, kun taas 94 § :n suhteen 'ehdotan, että se pois-
6185:   tettaisiin, sekä vastalauseen ensimmäisen ponnen (mietinnön
6186:   n:o 2:n sivu 37) esitän sanamuodoltaan näin kuuluva;bi:
6187:   että Eduskunta, hylkäämällä Perustuslakiavaliokunnan mie-
6188:   tinnön, tahtoisi selittää, että se ei ole nyt voinut hyväksyä
6189:   eduskuntaesitystä; minkä ohessa toinen ponsi jää pois.
6190: 
6191:      Helsingis·sä, 17 päivänä kesäkuuta 1919.
6192: 
6193:                                            Ernst Estlander.
6194: 
6195:                                               "
6196:     Ylläolevan vastalauseen' edelliseen osaan ja siihen sisäl-
6197:  tyvään ehdotukseen, 1että mietintö e1 antaisi aihetta mihin-
6198:  kään toimenpiteeseen, yhtyy
6199:                                            Ernst voB Born.
6200: 
6201: 
6202: 
6203:      'l'ämä vastalause ·koskee seuraa:via yksityisia. säännöksiä,
6204:  nimiittäin § :iä 1, 2, 6, 14, 15, 18, 19, 22, 23, 24, 34, 36,
6205:  47, 50, 51, 55, 75, 77, 86, 91, 94 ja 95, joita Perustuslaki-
6206:  valiokunnan mietintöön n:o 2 liittyvässä vastalauseessa n:o 1
6207:  vastaavat § :t 1, 2, 6, 14, 15, 17, 18, 21, 22, 23, 33, 35, 46,
6208:  49, 50, 54, 74, 76, 85, 90 j'a 93.
6209: 
6210: 
6211:      Oikaisuja Perustusla<ki valiokunnan mi,etintöön n :o 2 lii-
6212:  tettyyn ·va,stalauseeseen n :o 1:
6213:      siv. 45 ponnen momentti on kuuluva: 4 mom. esityksen
6214:  3 momentin mukaan.
6215:      siv. 48 ponnen viimeisellä rivillä luettava: 32 ja 4 7 § :ssä
6216:  mainitut asiat.
6217: 
6218: 
6219:           Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino,
6220:      1919 Vp. -    S. V. .M. - Edusk. esit. miet.- N:o 9.
6221: 
6222: 
6223: 
6224: 
6225:                 Suuren valiokunnan mietintö
6226:             N:o 18 eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
6227:             sältää ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi.
6228: 
6229:     1Suuri valiokunta on, käsiteltyään asian, pääasiallisesti
6230: yhtynyt P·erustusla:kiv>aliokunnan mietinnössä N :o 4 ole-
6231: vaan ehdotukseen. Kuitenkin on Suuri valiokunta hyväksy-
6232: nyt 36 § :n ja 47 § :n 2 mom :n siinä muodossa, mikä niillä oli
6233: hallituksen näille valiiiopäiville asiasta antamassa eeitylk-
6234: sessä, jotapaitsi lakiehdotuksen 6 § :ään on lisätty säännös •
6235: siitä, että kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa
6236: suojeluksessa. Ed,elleen on tehty pienempiä muutoksia 3,
6237: 8 ja 34 § :ään.
6238:     Suuri valiokunta saa siis kunnioitta.en ehdottaa,
6239:                ebtä Ednskunta hyväksyisi seuraavan laki-
6240:             ehdotuksen:
6241: 
6242: 
6243:                Suomen Hallitusmuoto.
6244:     (J ohtolause   kuten   Perustuslakivaliokunnan     mietin-
6245: nössä). ·
6246: 
6247:              I luvun nimike sekä 1-2 §.
6248:     (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä).·
6249: 
6250:                           3 ·§.
6251:     Suomen valtakunnan alu~ on ja.kama•ton. 1Sen raJOJa ei
6252: voi,da muuttaa muuten kuin eduskunnan suostumuksella.
6253: 
6254:                            4 §.
6255:     (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä).
6256: 2    191.9 Vp. - S. V. M. - Edusk. esit. miet. N:o 9.
6257: 
6258:                - iii luvun nimike ja 5 §.
6259:     (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä).
6260: 
6261:                              6 §.
6262:      Jokainen 'Suomen k<ansalainen 'Olkoon lain mukaan tur-
6263: vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen va.pauden ja omai-
6264: suuden puolesta.
6265:     ·Kansalaisten työvoima· on valtakunnan erikoisessa suoje-
6266: z,,ksessa.
6267:      Omaisuuden pakkoluna,stuks~sta yleiseen tarpeeseen
6268: täyttä· korvausta. vastaan säädetään lailla.
6269: 
6270:                            7 '§.
6271:     (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä).
6272: 
6273:                            8 §.
6274:    !Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksifi;yisesti
6275: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
6276: kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty,
6277: vapaus luopua. siitä u,skonnollisesta yhdyskunna.~ta, johon
6278: hän kuuluu, s~kä vapaus Hittyä toiseen uskonnolliseen yh-
6279: dyshuntaan.
6280:               9-33 § wkä lukujen nimikkeet.
6281:     (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä).
6282: 
6283:                                34 §.'
6284:     Presidentti tekee päätöksensä vrultioneuvostossä sen mi-
6285: nisterin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu.
6286:     Presidentin päätökset ovat, voimaan tulla)rsensa, presi-
6287: dentin allekirjoitettavat ja sen ministerin varmennettavat,
6288: joka on rusian esitell;yi. Mitä tässä on sanottu ei kuitenkaan
6289: koske 32 ja 4 7 § :ssä mainittuja asioita.
6290:     Jos presidentin pää:tös 'koskee koko v-altioneuvostoa, var-
6291: mentaa sen asianomainen valtioneuvoston esittelijä.
6292:     ·Sotilaskäskyasiain ja sotilaallisten nimitysasiain esitte-
6293: lystä sekä presidentin niistä tekemäin päätösten varmen-
6294: tflmisesta säädetä;än erikseen,
6295:                      Suomen Hallitusmuoto.                         3
6296: 
6297:      Se~ joka on varmentanut presidentin päätöksen, vastaa
6298:  siitä, että t.oimituskirja päätöksestä on oikea.
6299: 
6300:                            35 §.
6301:      (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä).
6302: 
6303:                               36 §.
6304:      Valtioneuvoston jäsenibi, joiden tulee nauttia· eduskun-
6305:  nan luottamusta, kutsuu presidentti rehellisiksi ja taita.viksi
6306:  turn:nettuja. syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Sen minis-
6307:  terin, jonka käsiteUäviä oikeushallintoa koskevat asiat ovat,
6308:  sekä vähintään yhden muun ministerin tulee olla lainoppi-
6309:  neita.
6310:                             37-46 §.
6311:       (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä). ·
6312: 
6313:                                    47 §.
6314:        .Jos vlllltioneulvosto taikka valtioneuvoston jäs·en virkatoi-
6315:   messaan menettelee lainva:staisesti, tulee oikeuskansl€rin
6316:   siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on
6317:   lainvastaista. Mutta jos huomautus jatetään varteenotta-
6318:   matta, merkityttäköön oikeuskansleri mielensä valtioneuvos-
6319:   ton pöytäkirjaan ja olkoon hänellä myös valta antaa presi-
6320:   dentille kertomus asiasta. .Jos lainvastaisuus on sellainen,
6321: · että valtioneuvoston jäsen voida1an siitä panna syytteeseen
6322:   59 § :ssä mainitussa valtakunnanoikeudessa ja presidentti
6323:   määrää syytteen nostettavaksi, a~aa sitä oikeuskansleri.
6324:   <T ollei presidentti katso olevan syytä syytteen nostamiseen,
6325:   saa:koon oikeuskansleri tehdä asiasta ilmoituksen eduskun-
6326:    nalle. .Jos presidentti määrää syytteen oi.keuskansleria vas-
6327:    taan nostettavaksi, ajaa sitä presidentin määräämä henkilö .
6328:         .Jos presidentti menett.elisi lainvastaisesti virkatoimes-
6329:   salfln, on oikeuskanslerin tehtävä siitä huomautus niinkuin
6330:   yllä on sanottu. Jos oikeuSkansleri taikka valtioneuvosto
6331:   katsoo presidentin tehneen itsensä syypääksi valtiopetok-
6332:    seen tai maanpetokseen, ilmoittalkoon asian eduskunnalle ja,
6333:   ,jos tämä kolmella nel,Jäsosalla annetuista äänistä päättää
6334: 4:    1919 Vp.- S. V. M.- Edusk. esit. miet. N:o 9.
6335: 
6336: syytteen nostetbavaksi, ajakoon oikeuskansleri syytettä kor-
6337: keimmassa oikeudessa ja pidättäytykiiön presidentti sillä a·i-
6338: kaa toimestaan. Muissa tapauksissa älköön presidentin vir-
6339: katoimesta syytettä nostettako.
6340: 
6341:              48-95 !§ sekä lukujen nimrkkeet.
6342:      (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä).
6343: 
6344: 
6345:      Helsingissä, 18 'Päivänä aresäkuuta 1919.
6346: 
6347: 
6348: 
6349: 
6350:           Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
6351:     1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 9.
6352: 
6353: 
6354: 
6355: 
6356:                 S u o m en E d u s k u n n a n eduskunta-
6357:             esityksen johdosta päättämä Suomen hal-
6358:             litusmuoto.
6359: 
6360:     Sittenkun Eduskunta Hallituksen esityksen johdosta
6361: Suomen Hallitusmuodoksi oli .hyväksynyt hallitusmuoto-
6362: ehdotuksen jätettäväksi lepäämään ensimäisiin uusien vaa-
6363: lien jäljestä kokoontuviin va.ltiopäiviin, on Eduskunta asian
6364: erinomaiseen tärkeyteen katsoen pitänyt tarkoituktsenmukai-
6365: sena viipymättä jatkwa samasta asiasta Eduskunnalle ai-
6366: kaisemmin annetun eduskuntaesityijrsen käsittelyä. Perus-
6367: tuslakivaliokunnan siitä annettuaan mietintönsä N :o 4,
6368: Eduskunta on siinä järjestyksessä, kuin Valtiopäiväjärjes-
6369: tyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty, päättänyt hyväk-
6370: syä Suomel1e seuraavan hallitusmuodon:
6371: 
6372: 
6373: 
6374:                Suomen Hallitusmuoto.
6375:     Koska, sen jwlkeen kuin Suomi on tullut riippumatto-
6376: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on käynyt tarpeelliseksi
6377: kehittää ja vwkaannuttaa sen valtiosääntöä uusilla perus-
6378: tuslain säännöksillä, jotka, sll!malla kuin ne takaavat valtio-
6379: vallalle tarpeellisen lujuuden, laajentavat kansaneduskunnan
6380: oikeuksia ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lainalaista
6381: vapautta, vahvistetaan täten, Eduskunnan päätöksen mukai-
6382: sesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 amnetun
6383: Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, seu-
6384: raava 'hallitusmuoto Suomelle.
6385: 2   1919 Vp. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N :o 9.
6386: 
6387: 
6388:                   1. Yleisiä säännöksiä.
6389: 
6390:                             1 §.
6391:    Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on
6392: vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.
6393: 
6394:                              2 §.
6395:     Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa val-
6396: tiopäiville kokooniunut eduskunta.
6397:     Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasa-
6398: vallan presidentin kanssa. •
6399:     Ylin toimeenpanovalta on uskottu iasavallan presi-
6400: dentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten
6401: oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääminisieri ja tarvit-
6402: tava määrä ministereitä.
6403:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomiQistuimet,
6404: ylimmässä oikeusasteessa korkein oilmus ja korkein-hallinto-
6405: oikeus.
6406:                          3 §.
6407:     Suomen valtakunnan alue on jakamaton. Sen raJOJa e1
6408: voida muutiaa muuten kuin eduskunnan suostumuksella.
6409: 
6410:                             4 §.
6411:     Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalai-
6412: sista vanhemmista syntynyt, niin myös vieraan maan nai-
6413: sella, joka on mennyi naimisiin Suomen miehen kanssa.
6414:     Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa-
6415: laiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä, kuin laissa
6416: erikseen säädetään.
6417: 
6418: 
6419: II. Suomen kansalaisten yleiset oikeudet ja oikeusturva.
6420: 
6421:                           5 §.
6422:     Suomen kansalaiset ovai yhdenvertaiset lain ed,essä.
6423:                     Uusi hallitusmuoto.                     3
6424: 
6425:                             6 §.
6426:    Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
6427: vattu hengen, kunnian, herrkilökohtaisen vapauden ja omai-
6428: suuden puolesta.
6429:     Kansalaisten työV~oima on valitakunnan erikoisessa suoje-
6430: luksessa.
6431:    Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen
6432: täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
6433: 
6434:                              7 §.
6435:    Suomen kansalaisella on oikeus oleskella omassa maassa,
6436: vapaasti täällä valita asuinpaikkansa ja kulkea paikkakun-
6437: nasta toiseen, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.
6438:    Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta ·olkoon voi-
6439: massa, mitä siitä on erikseen säädetty.
6440: 
6441:                            8 §.
6442:    Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
6443: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
6444: kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty,
6445: vapaus luopua 'siitä uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon
6446: hän kuuluu, sekä vapaus liittyä toiseen uskonnolliseen yh-
6447: dyStkuntaan.
6448:                               9 §.
6449:     Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riip-
6450: pumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän
6451: kuuluu tai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskun-
6452: taan. Julkisiin virkoihin nähruen ovat kuitenkin voimassa
6453: niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään.
6454: 
6455:                             10 §.
6456:     Suomen kansalaisella on sanan vapaus sekä oikeus kirjoi-
6457: tuksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenen-
6458: kään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltäpäin
6459: lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
6460: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perus-
6461: 4 1919 YIl. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N :o 9.
6462: 
6463: taa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka ei-
6464: vät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
6465:     Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan
6466: lailla.
6467:                              11 §.
6468:     Suomen kansalaisten kotirauha on loukkaamaton.
6469:     Kotietsinnän edellyty:ksistä ja toimittamisesta säädetään
6470: lailla.
6471:                              12 §.
6472:     Kirje-, 1ennätin- ja puhelinsalaisuus on 1oukkaamaton,
6473: mikäli siitä ei ole laissa poikkeusta säädetty.
6474: 
6475:                             13 §.
6476:    Ä1köön Suomen kansalais,ta tuomittako muussa oikeu-
6477: dessa kuin siinä, jonka alainen hän lain mukaan on.
6478: 
6479:                              14 §.
6480:     Suomi ja ruotsi ovat tasavall!lln kansalliskielet.
6481:     Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeudessa ja hal-
6482: lintoviranomaisen luona omassa asiassaan äidinkieltään, suo-
6483: mea tai ruotsia, sekä tä'llä kielellä saa:da toimituskirjansa
6484: on turvattava lailla, varteenottamalla, että maan suomen- ja
6485: ruotsinkielisen väestön oikeus järjestetään samanlaisten pe-
6486: rusteiden mukaan.
6487:     Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja ta-
6488: louqellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten pe-
6489: rusteiden mukaan.
6490: 
6491:                             15 §.
6492:    Älköön tasavallassa annettako aatelisarvoja älköönkä
6493: muita perinnöllisiä arvoja.
6494: 
6495:                              16 §.
6496:     Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa-
6497: nottu, ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so-
6498: dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
6499: muulloinkin ovat välttämättömiä.
6500:                     Uusi hallitusmuoto.                     5
6501: 
6502: 
6503:                     UI. Lainsää{läntö.
6504: 
6505:                             17 §.
6506:     Eduskunnan järjestysmuodosta Ja tehtävistä säädetään
6507: val tiopäiväjärjestyksessä.
6508: 
6509:                             18 §.
6510:     Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä ja en-
6511: nestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoami-
6512: sesta on sekä presidentillä että eduskunnalla.
6513:     Presidentti käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
6514: nalle esityksiä lakiehdotuksineen. EsitysE!hdotukset laatii
6515: valtioneuvosto. Sellaisesta ehdotuksesta voidaan hankkia
6516: lausunto, asian laadun mukaan, korkeimmalta oikeudelta tai
6517: korkeimmalta hallinto-oi1mudelta taikka molemmilta.
6518:     Eduskunnan aloteoikeuden käyttämisestä säädetään val-
6519: tiopäi väjärjestyksessä.
6520: 
6521:                             19 §.
6522:     Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitetaan se
6523: vahvistettavaksi presidentille, joka voi siitä vaatia lausun-
6524: non, asian laadun mukaan, korkeimmalta oikeudelta tai kor-
6525: keimmalta hallinto-oikeudelta taikka molemmilta.
6526:     Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta sen on
6527: hyväiksynyt. Jollei presidentti lakia vahvista, tulee se ilman
6528: vahvistustakin voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jäl-
6529: keen uudestaan hyväksyy sen muuttamattomana enemmis-
6530: töllä annetuista äänistä. Muussa tapauksessa on laki kat-
6531: sottava rauenneeksi.
6532:     Jollei presidentti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
6533: laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis-
6534: tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
6535: 
6536:                           20 §.
6537:    Jokaisen lain johdannossa mainitta;koon, että se on syn-
6538: tynyt ,eduskunnan päätöksen mukaisesti ja, kun laki on sää-
6539: 6   1919 Vp. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N :o 9.
6540: 
6541: detty siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätäruisestä
6542: on voimassa, myöskin että niin on menetelty.
6543:     Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulko·on voimaan ilman
6544: vahvistusta, presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
6545: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valhioneuvoston
6546: julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
6547: 
6548: 
6549:                             21 §.
6550:    Presidentin    oikeudesta antaa      asetuksia   säädetään
6551: 28 §:ssä.
6552: 
6553:                            22 §.
6554:    Lait ja asetukset, niin myös hallituksen esitykset edus-
6555: kunnalle s'ekä eduskunnan vastaukset, esitykset ja muut kir-
6556: jelmät hallitukselle annetaan suomen- ja ruotsinkielellä.
6557: 
6558: 
6559:                  IV. Hallitus ja hallinto.
6560: 
6561:                              23 §.
6562:     Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa syntype-
6563: räisten Suomen kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuo-
6564: deksi.
6565:     Presidentin vaalin toimittavat valitsijamiehet, joiden
6566: lukumäärä on 300. Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta
6567: valitsijamiesvaalissa sekä soveltuvilta kohdin vaalin tavasta
6568: ja järjestyks,estä sekä varamiesten asettamisesta on voimassa,
6569: mitä edustajavaalista on säädetty.
6570:     Valitsijamiesten vaali toimitetaan tammikuun 15 ja
6571: 16 päivänä, ja seuraavan helmikuun 15 päivänä kokoontuvat
6572: valitsijamiehet pääministerin puheenjohdolla valitsemaan
6573: presidenttiä. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin,
6574: joku saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hän
6575: valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja,
6576: jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin
6577: uusi vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa
6578:                     Uusi hallitusmuoto.                      7
6579: 
6580: vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten ja-
6581: kaantuessa tasan ratkaisee arpa.
6582:     Jos edus'kunnan jäsen valitaan presidentiksi, lakkaa hä-
6583: nen edustajatoimensa itsestänsä. Valtion virassa oleva hen-
6584: kilö, joka valitaan presidentiksi, katsotaan virasta eron-
6585: neeksi.
6586:     J•os 3 momentissa tai muualla tässä hallitusmuodossa
6587: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seu-
6588: raava arkipäivä määräpäivänä.
6589: 
6590:                              24 §.
6591:     Presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan maaliskuun
6592: 1 päivänä ja antaa silloin eduskunnan edessä seuraavan juh-
6593: lallisen vakuutuksen:
6594:      ,Minä N. N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen
6595: tasavallan presiruentiksi, vakuutan täten, että minä presiden-
6596: tintoimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudatta-
6597: maan ja voimassa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja la-
6598: keja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan menes-
6599: tystä".
6600:                            25 §.
6601:    Presidentin ollessa estettynä, hoitaa hänen ·tehtäviään
6602: pääministeri; jos este on pysyväinen, valittakoon niin pian
6603: kuin mahdollista uusi presidentti, joka astuu toimeensa heti
6604: vaalin jälkeen.
6605:                             26 §.
6606:    Toimestaan saa pre*Ientti vuotuisen palkkion, jonka
6607: määrä vahvistetaan lailla ja jota ei hänen toimiaikanaan
6608: voida lisätä eikä vähentää.
6609: 
6610:                             27 §.
6611:      Presidentin asiana on kutsua eduskunta ylimääräisille
6612: valtiopäiville, antaa määräys edustajavaalien toimittami-
6613: sesta, avata ja päättää valtiopäivät, sekä määrätä uudet vaa-
6614: lit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta.
6615: 8   1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 9.
6616: 
6617:                              28 §.
6618:     Presidentillä on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
6619: toisin säädetä taikka sitä oikeutta ole valtioneuvostolle
6620: uskottu, antaa asetuksia asioista, jotka ennestään ovat hal-
6621: linnollisilla säännöksillä järjestetyt, niin myös asetuksella
6622: tarkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, valtion
6623: omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten lai-
6624: tosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen älköön
6625: otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muutoksen.
6626:     Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 20 § :n
6627: 2 momentissa on säädetty.
6628: 
6629:                             29 §.
6630:     Presidentti voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
6631: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota
6632: rangaistuksen tahi lieventää sitä. V aitioneuvoston jäsenan
6633: ja oikeuskanslerin armahtamisesta noudatettakoon kuitenkin,
6634: mitä siitä on erikseen säädetty. Yleistä armahdusta älköön
6635: annettako muuten kuin erityisellä lailla.
6636:     Presidentillä on myös oikeus suoda vapautu\Sta lain sään-
6637: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapau-
6638: den antamiseen on laissa myönnetty.
6639: 
6640:                           30 §.
6641:   Presidentillä on Suomen sotavoiman ylin päällikkyys,
6642: mutta hän voi sen sodan aikana toiselle luovuttaa.
6643: 
6644:                            31 §. •
6645:    Presidentillä on valta antaa vieraan maan kansalaiselle
6646: Suomen kansalaisoikeus sekå vapauttaa Suomen kansalai-
6647: suudesta.
6648: 
6649:                             32 §.
6650:     Presidentti valvoo valtion hallintoa ja voi sitä varten vi-
6651: rastojen ja yleisten laitosten päälliköiltä tai hallituksilta
6652: vaatia tietoja sekä toimeenpanna tarkastuksia.
6653:                     Uusi hallitusmuoto.                      9
6654: 
6655:                            33 §.
6656:     Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kui-
6657: tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus-
6658: kunnan hyväksyttävät, mi:k:äli ne sisältävät säännöksiä,
6659: jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mu-
6660: kaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja
6661: rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
6662:     Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen Jähettiläille
6663: ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka
6664: toimialaan ulkoasiat kuuluvat.
6665: 
6666:                              34 §.
6667:     Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen mi-
6668: nisterin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu.
6669:     Presidentin päätökset ovat, voimaan tullaksensa, presi-
6670: dentin allekirjoitettavat ja sen mini1sterin va.vmennettavat,
6671: joka on asian esitellyt. Mitä täs,sä on sanottu, ei kuitenkaan
6672: koske 32 ja 4 7 § :ssä mainittuja asioita .
6673:     .Jos presidentin päätös koskee koko va:ltioneuvostoa, var-
6674: mentaa sen asianomainen valtioneuvoston esittelijä.
6675:     Sotilraskäskyasiain ja sotilaallisten nimitysasiain esitte-
6676: lystä sekä presidentin niistä tekemä~n päätösten varmenta-
6677: misesta säädetään erikseen.
6678:     Se, joka on varmentanut presidentin päätöksen, vastaa
6679: siitä, että toimituskirja päätöksestä on oikea.
6680: 
6681:                               35 § .
6682:     .Jos ministeri havaitsee presidentin päätöksen olevan lain-
6683: vastaisen, ilmoittakoon mielipiteensä valtioneuvostolle, joka
6684: sitten menettelee niinkuin 45 § :ssä on sanottu. .Jos päätös
6685: olisi vastoin perustuslakia, on ministeri velvollinen kieltäy-
6686: tymään sitä varmentamasta.
6687: 
6688:                           36 §.
6689:    Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduskun-
6690: nan luottamusta, kutsuu presidentti rehellisiksi ja taitaviksi
6691: tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Sen minis-
6692: 10 1919 V p. -   Edusk. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N :o 9.
6693: 
6694: terin, jonka käsiteHäviä oikeushallintoa koskevat asiat ovat,
6695: sekä vähintään yhden muun ministerin tulee olla lainoppi-
6696: neita..
6697: 
6698:                              37 §.
6699:    V aitioneuvostossa on oleva oikeuskansleri, jolla tulee olla
6700: etevät tiedot oikeusoloista. O:i:keuskansleria avustaa apulais-
6701: oikeuskansleri, joka tarvittaessa astuu hänen sijaansa.
6702: 
6703:                            38 §.
6704:     V aitioneuvostossa on niin monta ministeriötä, kuin eri
6705: hallinnonhaaroja varten on tarpeen. .Tokaisen ministeriön
6706: päällikkönä on ministeri.
6707:     Ministeriöiden lukumäärä ja yleinen toi·mi.ala vahviste-
6708: taan lailla, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta mi-
6709: nisteriöiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestys-
6710: muodos·ta annetaan asetuksella.
6711: 
6712:                            39 §.
6713:     Puheenjohtajana valtioneuvostossa on pääministeri ja
6714: tämän estettynä ollessa ensimäinen läsnäoleva jäsen. Mil-
6715: loin presidentti on saapuvilla, johtaa hän asian käJsittelyä.
6716: 
6717:                            40 §.
6718:     Valtioneuvostolle kuuluvat asiat käsitellään yleisessä
6719: istunnossa, mikäli ei jonkinlaatuisia asioita ole asetuksella
6720: uskottu ministeriön päällikkönä olevan ministerin päätettä-
6721: viksi.
6722:     Valtioneuvosto on päätösvaltainen viisijäsenisenä.
6723: 
6724:                              41 §.
6725:     V aitioneuvoston tulee saattaa täytäntöön pi"esiden:tin pää-
6726: tökset ja ratkaista sekä ne asiat, jotka laissa on säädetty
6727: valtioneuvoston päätettäviksi, että myöskin muut hallitus- ,ia
6728: hallintoasiat, joita ei ole tässä hallitusmuodossa taikka
6729: muussa laissa tai a'setuksessa pidätetty presidentiUe eikä
6730:                     Uusi hallitusmuoto.                    11
6731: 
6732: myöskään ole uskottu ministeriön päällikkönä olevalle mi-
6733: nisterille taikka aiemmalle viranomaiselle.
6734:     Missä määrin oikeusha,llintoa, Helsingin yliopistoa ja
6735: sotalaitosta koskevat .asiat ovat valtioneuvoston käsiteltä-
6736: vistä poiserotetut, näkyy erityisistä säännöksistä.
6737: 
6738:                            42 §.
6739:     Jos valtioneuvosto johonkin asiaan nähden k~tsoo epä-
6740: selvyyttä olevan siitä, onko valtioneuvosto oikeutettu sen
6741: lopullisesti päättämään, ratkaisee kysymyksen tästä presi-
6742: dentti.
6743: 
6744:                             43 §.
6745:     Valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan eduskun-
6746: nalle vastuunalaiset.
6747:     Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
6748: asian käsittelyyn valtioneuvostossa, on vastuunalainen pää-
6749: töksestä, jollei hän ole, pöytäkirjaan merkittäväksi, ilmoit-
6750: tanut ero~vaa mielipidettä.
6751: 
6752:                            44 §.
6753:     Asia;t, jotka valtioneuvostossa käsitellään, pitää olla
6754: asianomaisessa ministeriössä valmistellut.
6755:     Kunkin ministeriön on pidettävä silmä;llä hallintoa
6756: omalla toimialallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien,
6757: asetusten ja valtioneuvoston päätösten täytäntöön panemi-
6758: seksi.
6759: 
6760:                              45 §.
6761:     Jos niin !kävisi, että jokin pres.identin päätös, joka on
6762: valtioneuvoston täytäntöön pantavana, huomattaisiin olevan
6763: lainva.stainen, olkoon valtioneuvosto velvollinen, sittenkun
6764: o1keuskansleri 'siitä on antanut lausuntonsa, presidentille
6765: esittämään, että päätös peruutettaisiin tai muutettaisiin, ja,
6766: jos presidentti kuitenkin pysyy päätöksessään, ilmoittamaan,
6767: että sitä ei voida täytäntöön saattaa.
6768: 12 1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 9.
6769: 
6770:                               46 §.
6771:     Oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset ja virka-
6772: miehet noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuuterusa,
6773: niin ettei ketäiän laillisessa oikeudes'Saan sorreta.
6774:     Oikeuskanslerin asiana on korkeimmassa oikeudessa ja
6775: korkeimmassa hallinto-oikeudessa edwstaa syyttäjistöä sekä
6776: muuten valvoa valtion oi•keutb, niin myös muissa tuomio-
6777: istuimissa aja.a tai ajattaa syytteitä, milloin katsoo sitä tar-
6778: vittavan. YHmpänä syyttäjänä tulee oikeuskanslerin myös-
6779: kin pitää silmällä virallisia 1syyttäjiä, jotka ovat velvolliset
6780: noudattamaan hänen mäJäräyksiään.
6781:     Oikeuskanslerilla on oikeus olla sarupuvilla valtioneuvos-
6782: ton ja kaikkien tuomioistuinten ja virastojen ~stunnoissa sekä
6783: saada tieto valtioneuvoston ja sen ministeriöiden, tuomio-
6784: istuinten ynnä muiden viranomaisten pöytäkirjoista.
6785: 
6786:                               47 §.
6787:      Jos valtioneuvos•to taikka valtioneuvoston jäsen virkatoi-
6788: messaan menettelee lainvastaisesti, tulee oikeuskanslerin
6789: siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on
6790: lainvastaista. Mutta jos huomautus jätetään varteenotta-
6791: matta, mevkityttäköön oikeuskansleri mielensä valtioneuvos-
6792: ton pöytäkirjaan ja olkoon hänellä myös valta antaa presi-
6793: dentille kertomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen,
6794: että valtioneuvoston jäsen voidaan siitä panna syytteeseen
6795: 59 § :ssä mainitussa valtakunnanoikeudessa, ja presidentti
6796: määrää syytteen nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri.
6797: Jollei presidentti katso olevan 'Syytä syytteen nostamiseen,
6798: saakoon oikeuskansleri tehdä asiasta ilmoituksen eduskun-
6799: nalle. Jos presidentti määrää syytteen oikeuskansleria vas-
6800: taan nostettavaksi, ajaa sitä presidentin määräämä henkilö.
6801:      Jos presidentti menettelisi lainvastaisesti virkatoimes-
6802: saan, on oikeuskanslerin tehtävä siitä [huomautus, niinkuin
6803: yllä on sanottu. Jos oikeuskansleri taikka valtioneuvosto
6804: katsoo presidentin tehneen itsensä syypääksi valtiopetok-
6805: seen tai mruanpeto'kseen, ilmoittalmon asian eduskunnalle ja,
6806:  j·os tämä kolmella neljäsosalla a,nnetuista äänistä päättää
6807:                      Uusi hallitusmuoto.                      13
6808: 
6809: syytteen nostettavaksi, ajakoon oikeus/kansleri syytettä .kor-
6810: keimmassa oikeudessa ja pidättäytyköön presidentti sillä ai-
6811: kaa toimestaan. Muissa tapauksissa älköön presidentin vir-
6812: katoimesta syytettä nostettako.
6813: 
6814:                              48 §.
6815:     Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta sekä :presidentille
6816: että eduskunnalle antaa kertomus virkatoimistaan ja lain
6817: noudattamista koskevista havainnoistaan.
6818:     Oikeuskanslerin on vaadittaessa annettava presidentille
6819: ja valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja.
6820: 
6821:                               49 §.
6822:      Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjestyk-
6823: sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty,
6824: valittava eteväksi laintuntijaksi tietty mies eduskunnan oi-
6825: keusasiamiehenä valvomaan, eduskunnan hänelle laatiman
6826: johtosäännön mukaan, lakien noudattamista tuomioistuinten
6827: ja muiden viranomaisten toiminnassa. Saiillassa järjestyk-
6828: sessä valitaan myöskin varamies oikeusasiamiehen es-tettynä
6829: ollessa hoitamaan hänen tehtäviänsä.
6830:      Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin oikeuskansle-
6831: ritila olla sawpuvilla valtioneuvoston, tuomiois-tuinten ja vi-
6832: rastojen istunnoissa, saada tieto valtioneuvoston ja sen minis-
6833: teriöiden, tuomioistuinten ynnä muiden viranomaisten pöy-
6834: täkirjoista sekä, laissa virallisista syyttäjistä säädetyllä vas-
6835: tuunalaisuudella, ajaa tai ajattaa syytettä virheestä tai lai-
6836: minlyönnistä virkatoirrnissa.
6837:      Toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädän-
6838: nössä havaitsmnistaan puutteista tulee oikeusasiamieh'3n
6839: joka vuodelta antaa eduskunnalle kertomus.
6840: 
6841:                             50 §.
6842:    Yleistä haLlintoa varten on Suomi edelleen oleva jaet-
6843: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
6844:    Muutoksia läänien lukumäärään säädetään lailla. Muita
6845: muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää valtioneuvosto,
6846: mikäli laissa ei toisin säädetä.
6847: 14 1919 Vp.- Edusk. lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 9.
6848: 
6849:     Hallintoalueiden rruJOJa uudestaan järjestettäessä on
6850: varteenotettava, että alueet, mikäli asianhaarat sallivat, tu-
6851: levat yksikielisiksi, suomen- ·tai ruotsinkielisiksi, taikka
6852: että toiskieliset vähemmistöt niiHä tu1evat niin pieniksi kuin
6853: mahdollista.
6854:                              51 §.
6855:     Läänin hallintoa johtaa maaherra.
6856:     Kuntain ha1linnon tulee perustua kansalaisten itsehallin-
6857: toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
6858: detään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalais-
6859: ten itsehallintOia on sovitettava kuntia suurempiin hallinto-
6860: alueisiin. Sellaisten alueiden rajoja määrättäessä noudatet-
6861: tako:on, mitä 50 § :n 3 momentissa on säädetty.
6862: 
6863:                           52 §.
6864:    Virastoista, jotka valtiohallinnon eri haaroja varten
6865: ovat olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityh;iä
6866: säännöksiä.
6867: 
6868: 
6869:                     V. Tuomioistuimet.
6870: 
6871:                             53 §.
6872:     Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeus-
6873: asioissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviran-
6874: omaisten lainkäyttöä.
6875:                             54 §.
6876:     Korkeimmassa oikeudessa. on presidentti ja tarpeellinen
6877: määrä oikeusneuvoksia.
6878:     Ne oikeushiaUintoasiat, jotka erityisten säännösten mu-
6879: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmis-
6880: tellaan siinä valtioneuvoston ministeriössä, johon oikeus-
6881: hwllintoa koskevat asiat on luettu. Tämän ministeriön pääl-
6882: likkö on oleva mukana korkeimmassa oikeudessa niitä
6883: käsittelemässä.
6884:     Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei
6885: eräänlaisten asiain ratkarsemista varten ole laissa erikseen
6886: säädetty suurempaa tai pienempää jrusenmäärää.
6887:                     Uusi hallitusmuoto.                     15
6888: 
6889:                             55 §.
6890:    Yleisistä yli- ja alioikeuksista säädetään lailla.
6891: 
6892:                            56 §.
6893:     Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
6894: asioissa, erimseen säädetyin poikkeuksin, käyttää korkein
6895: hallinto.,oikeus, joka myös valvoo alempain viranomaisten
6896: lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
6897: 
6898:                            57 §.
6899:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
6900: tarpeeLlinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
6901: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
6902: 54 § :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
6903: 
6904:                              58 §.
6905:      Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinilo-oikeuden
6906: a:sia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
6907: tosta tai selitystä, tehdä tasavallan presidentille esitys sel-
6908: laiseen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.
6909: 
6910:                              59 §.
6911:      Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa nos-
6912: iletaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai korkeim-
6913: man hallinto-oikeuden jäsentä taikka oikeuskansleria: vas-
6914: taan, käsittelee asian erityinen tuomioistuin, jota nimitetään
6915: valtakunnanoikeudeksi ja justa on voimassa erityiset perus-
6916: tuslainsäännökset.
6917:      Jos ·eduskunta on päättänyt syytteen nostettavabi, aja,a
6918: sitä eduskunnan oikeusasiamies.
6919: 
6920:                           60 §.
6921:    Muista erikoistuomioistuimista kuin 59 § :ssä mainitusta
6922: säädetään lailla.
6923:    Älköön mitään satunnaista tuomioistuinta asetettako.
6924: 16 1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 9.
6925: 
6926: 
6927:                      VI. Valtiotalous.
6928: 
6929:                              61 §.
6930:     Verosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään lailla,
6931: määräämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa
6932: entisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä ylei-
6933: sistä rasitu,ksista.
6934:     Määräaja.ksi myönnettyä veroa älköön sen ajan sivu kan-
6935: netiiako, paitsi 69 § :n 1 momentissa mainitussa tapauksessa.
6936: 
6937: 
6938:                             62 §.
6939:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
6940: ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen, niinikään nii-
6941: den maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava pos-
6942: tin, rautateiden, kanavien, sairaalain, oppilaitosten ynnii,
6943: muiden valtion yleisten laitosten käy1Jtämisestä.
6944: 
6945:                            63 §.
6946:    Valtion tuloatuottavaa omai<suutta ja liikeyrityksiä hoi-
6947: detaan ja käytetään lailla vahv:i<stettujen yleisten perustei-
6948: den mukaan.
6949: 
6950:                           64 §.
6951:    Valtiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan suosb-
6952: mus.
6953: 
6954:                             65 §.
6955:     Virastojen ja yleisten laitosten uus1en menosääntöjen
6956: perusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja
6957: kuJIDoamisesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
6958: Uusia virkoja ja virastoja voidaan perustaa ainoastaan vuo-
6959: tuisen tulo- ja menoarvion rajoissa.
6960:     Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon
6961: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntäJmästä määrä-
6962: rah<as·ta.
6963:                      Uusi hallitusmuoto.                     17
6964: 
6965:                              66 §.
6966:     Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
6967: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta, ja jul-
6968: kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
6969:     Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
6970: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulko-
6971: puolelle, siitä on erikseen säädetty.
6972: 
6973:                            67 §.
6974:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pms
6975: veroa tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan
6976: lain tai asetuksen mukaan, on suoritettava.
6977: 
6978:                               68 §.
6979:     Valtiolainasta määrätty korko ja kuoletusmaksu sekä
6980: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
6981: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja meno-
6982: arvioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
6983: vuonna voirrnassa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
6984: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
6985: raha semmoisia lakiin tai rusetukseen perustuvia menoja var-
6986: ten, joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja meno-
6987: arvioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käy-
6988: tettäväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
6989:     Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerat
6990: ovat eduskunnan harki:i:man ja päätöksen alaiset varainhoito-
6991: vuodeksi kerrallaan.
6992:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
6993: tahdY'stä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdollisena.
6994:     Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
6995: seen tarvittavat varat.
6996: 
6997:                              69 §.
6998:     Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole ennen vuoden alkua
6999: päättänyt tulo- ja menoarviota, vaikka esitys siitä edellisenä
7000: vuonna on annettu kaksi kuukautta ennen eduskunnan
7001: istuntokauden päättymistä, ovat menot, jotka 68 §:n 1 mo-
7002:                                                          2
7003: 18 1919 Vp.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esit. miet. N:o 9.
7004: 
7005: mentissa mainitaan, suoritettavat ja sitä varten tarpeellisut
7006: tulot väliaikaisesti edelleen kannetta>Vat.
7007:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
7008: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskun-
7009: nalle esitys lisäyks·estä tulo- ja menoarvioon.
7010: 
7011:                             70 §.
7012:     Tulo- ja menoarvioon otettuja määrärahoja älköön yli-
7013: tettäkö älköönkä siirrett&kö varainhoitovuodesta toiseen,
7014: ellei ·sitä ole menoarviossa. myönnetyksi os-otettu, älköön
7015: myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erikseen hy-
7016: väksymästä menoarvion osasta toiseen.
7017:     Tulo- ja menoarviosta riippumatta. on jokaisella oikeus
7018: hakea valtiolta, mitä hänelle on laillisesti tuleva.
7019: 
7020:                               71 §.
7021:     Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
7022: ten on oleva revisionilaitos, jonka tulee ottaa selville, ovatko
7023: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko
7024: tulo- ja menoarviota noudatettu.
7025:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettakoon viisi
7026: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
7027: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
7028: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
7029: vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada tar-
7030: peelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija-
7031: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Samassa järjes-
7032: tyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä.
7033: 
7034:                          72 §.
7035:    Suomen rahasta säädetään lailla.
7036: 
7037:                           73 §.
7038:    Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
7039: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai-
7040: sena.
7041:                      Uusi hallitusmuoto.                     19
7042: 
7043:     Pankkia hoidetaa:n ohjesäännön mukaan, joka laaditaan
7044: niinkuin laista on säädetty.
7045:     Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin
7046: määrää eduskunta.
7047:                               74 §.
7048:     Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia
7049: oikeuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantat-
7050: tako, ellei sitä ole laissa myönnetty.
7051:    Kruununtilan haltija olkoon kuitenkin oikeutettu osta-
7052: maan sen perinnöksi, sikäli kuin siitä on erikseen säädetty.
7053: 
7054: 
7055:                     VII. Puolustuslaitos.
7056:                              75 §.
7057:     Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen olemaan
7058: osallisena isänmaan ·puolustuksessa tai sitä avustamaan,
7059: niinkuin siitä laissa säädetään.
7060:     Asevelvollinen on, jollei hän itse muuta halua, mikäli
7061: mahdollista, luettava semmoiseen joukko-osastoon, jonka
7062: miehistöllä on sama äidinikieli, suomi tai ruotsi, !kuin hänellä
7063: itsellään, ja saava siinä opetuksensa sillä kielellä. Sotaväen
7064: komennuskielenä on suomen !kieli.
7065:                            76 §.
7066:     Jos sotaväki on pantava liikekannalle, niin presidentti
7067: antaa siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kun sellainen
7068: määräys on annettu, ryhtyköön valtioneuvosto toimiin
7069: siitä aiheutuvain menojen suorittamiseksi ja eduskunta, jos
7070: se ei ole kokoontuneena, kutsuttakoon koolle.
7071: 
7072: 
7073:                      VIII. Opetustoimi.
7074:                            77 §.
7075:    Helsingin yliopistolle pysytetään itsehallinto-oikeus.
7076:    Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
7077: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa kosk•evat sään-
7078: 20 1919 Vp. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esit. miet. N :G 9.
7079: 
7080: nökset asetuksella, sittenkun kummassakin tapauksessa sen
7081: konsistori on asiasta antanut lausuntonsa.
7082: 
7083:                              78 §.
7084:     Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä muiden
7085: sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, sw:moin
7086: myös kaunotaiteiden harjoittamista ja ylintä opetusta kan-
7087: nattaa valtio ylläpitämällä ja perustamalla niitä varten,
7088: mikäli ne eivät ole yliopistossa edustettuina, erity:i>siä kor-
7089: keakouluja tai avustamaHa niitä varten perustettuja yksi-
7090: tyisiä laitoksia.
7091: 
7092:                           79 §.
7093:    Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka tarvittaessa
7094: avustetaan oppilaitoksia ylem]Jää yleissivistystä ja ylem-
7095: pää kansanopetusta varten. Valtion oppilaitosten järjestys-
7096: muodon perusteet säädetään lailla.
7097: 
7098:                             80 §.
7099:     Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-
7100: tion ja kuntain velvollisuuksista kansaJlmulujen kannattami-
7101: seen, niin myös yleisestä oppivelvollisuudesta säädetään
7102: lailla.
7103:     Opetus kansakouluissa on oleva kaikille ma;ksuton.
7104: 
7105:                             81 §.
7106:     Teknillisten ammattien, maanviljelyksen ja sen sivuelin-
7107: keinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi-
7108: laitoksia tulee valtion yHäpitää taikka tarpeen mukaan val-
7109: tiovaroilla avustaa.
7110: 
7111:                              82 §.
7112:     Orkeudesta perusrtaa yksityiskouluja ja muita yksityisiä
7113: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
7114: lailla.
7115:      Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
7116:                     Uusi hallitusmuoto.                     21
7117: 
7118: 
7119:              IX. Uskonnolliset yhdyskunnat.
7120: 
7121:                              83 §.
7122:     Evank!elis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hal-
7123: linnosta säädetään kirkkolaissa.
7124:     Muista ennestään olevista uskonnollisista yhdyskunnista
7125: on voimassa, mitä niistä on säädetty tai säädetään.
7126:     Uusia uskonnollisia yhdy,skuntia saa ·perustaa noudat-
7127: taen, mitä siitä laissa säädetään.
7128: 
7129: 
7130: 
7131:                      X. Julkiset virat.
7132: 
7133:                             84 §.
7134:     Suomen va;lt~onvirkaan voidaan, tässä pykälässä maini-
7135: tuilla poikkeuksilla, nimittää ainoasta;an Suomen kansalai-
7136: nen.
7137:     TelmilEsiin toimiin, yliopiston taikka muun korkerukou-
7138: lun opettajavirkoihin, vieraan kielen opettajiksi kouluiED.
7139: ja kielenkääntäjiksi virastoihin, samoin palikattomiksi kon-
7140: suleiksi sekä kanslia-apulaisiksi ja muihin ylimääräisiin
7141: toimiin liiihetystöihin ja konsulinvirastoihin voidaa.n otta;a
7142: muitakin kuin Suomen kansalaisia.
7143: 
7144:                             85 §.
7145:     Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan
7146: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa. Erivapautta
7147: asetuksella säädetyistä kelpoisuusehdoista voi antaa erityi-
7148: sistä syistä valtioneuvosto, ei kuitenkaan oikeusvirkaan pää-
7149: semistä varten.
7150: 
7151:                             86 §.
7152:    Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito,
7153: kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
7154: 22 1919 V p. -    Edusk. laJdebd. -     Edusk. esit. miet. N :o 9.
7155: 
7156:                                   87 §.
7157:       Presidentti nimittää:
7158:       1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin;
7159:       2) arkkipiispan ja piispat sekä yliopiston kans1erin;
7160:       3) korkeimman oikeuden ja korkeimman ha;llinto-oikeu-
7161: den presidentit, korkeimman oikeuden esityksestä sen jäse-
7162:  net ja hovioikeuksien presidentit, Mkä korkeimman hallinto-
7163: 'oikeuden esityksestä sen jäsenet;
7164:        4) hovioikeuksien jäsenet sekä yliopiston ja teknillisen
7165:  korkeakoulun professorit;
7166:       5) keskusvirastojen päälliköt ja mawherrat, valtioneu-
7167:  voston esityksestä, sekä keskusvirastojen jäsenet;
7168:        6) presidentin kanslian virkamiehet ja, asianomaisen
7169:  viranomaisen esityksestä, valtioneuvoston, korkeimman
7170:  oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät; sekä
7171:        7) Niihettiläät ja liiihetetyt konsulit, valtioneuvoston esi-
7172:  tyksestä.
7173:                                   88 §.
7174:       Kihla,kunnantuomarit, pormestarit ja maanjako-oikeuk-
7175:  sien puheenjohtajat nimittää korkein oikeus.
7176:        Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
7177:  virat:
7178:        1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se yli-
7179:  o:i!kens, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-
7180:  oikeuden virat tämä oikeus; sekä
7181:        2) hallinnon jra oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
7182:  teri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen        .lt
7183:  virka on.
7184:        Muni valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mi-
7185:  kiiili ei nimittämisoikeutta ole presidentille pidätetty taikka
7186:  muulle viranomaiselle uskottu.
7187: 
7188:                                89 §.
7189:      Keskusvirastojen jäsenten vimt sekä 87 § :n 4 kohdassa
7190:  ja 88 § :ssä mainitut virat ovat, ellei 90 § :ssä toisin säädetä,
7191: 'sittenkun virka on ollut haettavaksi julistettuna, täytettävä
7192: virkaehdotuksen nojalla, johon se vira.nomainen, miltä virkaa
7193:                     Uusi hallitusmuoto.                   23
7194: 
7195: on haettu, panee hakijoista kolme vahvistettujen perustei-
7196: den mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä koske-
7197: vasta virkaehdotuksesta on korkeimman oikeuden annettava
7198: lausuntonsa .
7199:      .Jos virkrumies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
7200: vi:r!kaa haetaan, ei virlmehdotusta tehdä. Erityisten sään-
7201: nöksien mukaan v·oidaan eräät muutkin hallintovimt täyt-
7202: tää toisesa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sanottu.
7203: 
7204:                              90 §.
7205:     Siitä missä järjestyksessä ylio,piston, evankelis-luteri-
7206: laisen ja kreikkalais-katolisen kirkon virat, kaupunkien por-
7207: mestarin ja neuvosmiesten virat ja Suomen Pankin virat
7208: ovat täytettävät, on voimassa erityisiä säännöksiä.
7209:     Armeijan ja laivaston upseerit nimittää presidentbi.
7210: Muista sotilaallisista virkay lennys- ja opetusasioista sää-
7211: detään erikseen.
7212: 
7213:                            91 §.
7214:     Kaikil[a tuomareilla olkoon oikeus, ettei heitä voida
7215: muuten kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla julis-
7216: taa virkansa menettäneiksi; älköön heitä myöskään ilman
7217: omaa suostumustaan toiseen virkaan siirrettäkö, paitsi mil-
7218: loin siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjärjes-
7219: tämisestä.
7220:     Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä virassaan sääde-
7221: tään erityisessä laissa.
7222:     Lailla voidaan erottamattomillekin virkamiehille säätää
7223: velvollisuus erota virasta määrä-ikään tultuansa tai työ-
7224: kykynsä menetettyään.
7225:     Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamie-
7226: hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erik-
7227: seen säädetty.
7228: 
7229:                            92 §.
7230:    Kaikessa virkatoiminnassa on laillisen      seuraamukst~n
7231: uhalla tarkoin lakia noudatettava.
7232: 24 1919 Vp. -   Edusk. lakiehd. -       Edusk. esit. miet. N :o 9.
7233: 
7234:     Jos asetuksessa oleva säännös on ristiriidassa perustus-
7235: lain tai muun lain kanssa, älköön tuomari tai muu vi:rika-
7236: mies sitä sovelluttako.
7237:                               93 §.
7238:     Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
7239: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
7240: Myöslkin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
7241: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytä/kirjaan lausunut
7242: eroavaa mielipidettä .
7243:     •Jok,ainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai
7244: vahinilroa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi lai-
7245: minlyönnin kautta, olkoon oikeutettu vaatimaan virkamiestä
7246: tuomittavaksi rangaistukseen ja korvaamaan vahingon talli
7247: ilmoittamaan virkamiehen pantavaksi syytteeseen, niinkuin
7248: siitä laissa' säädetään.
7249:     Onko ja mikäli vrultio vastuunalainen virkamiehen
7250: aikaansaamasta vahingosta, säädetään erikseen.
7251: 
7252: 
7253:                    XI. Loppusäännöksiä.
7254: 
7255:                               94 §.
7256:     Ensimäisen presidentin vaalin toiirnittaa eduskunta, ja
7257: toimitetaan vaali heti, kun tämä hallitusmuoto on astunut
7258:                                     1
7259: 
7260: 
7261: 
7262: voimaan. Jos Vlaalissa, joka toimitetaan umpilipuin, joku
7263: ehdokas saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on
7264: hänet julistettava valituksi. Muussa tapauksessa toimitetaan
7265: heti uusi vaali ja, jollei silloinka,an kukaan saa ehdotonrta
7266: enemmistöä, vieläikin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan
7267: välillä, jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suurimmat ääni-
7268: määrät. Aänten jakaantuessa tasan, ratkaisee arpa.
7269: 
7270:                             95 §.
7271:     Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta-
7272: mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, seliittää
7273: tai kumota taikka poikkeuksia siiiä tehdä muussa järjestyk-
7274: sessä, kuin perustuslaista yleensä on säädetty.
7275:                      Uusi hallitusmuoto.                     25
7276: 
7277:     Täten kumotaan Hallitusmuoto 21 päivältä elokuuta
7278: 1772 sekä Yhdistys- ja Vakuuskirja 21 päivältä helmikuut~,t
7279: ja 3 päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden
7280: lakien ja asetusten säännö:IDset, jotka ovat ristiriidassa tämän
7281: hallitusmuodon kanssa.
7282:     Ne säännökset, jotka ovat tarpeen tämän hallitusmuodon
7283: täytänrtöön panemiseksi, annetaan lailla.
7284: 
7285: 
7286:    Helsingissä, 21 päivämä kesäkuuta 1919.
7287: Helsinki 1919.   V lli1:bonetwo,.ton kir,ja•paino.
7288:       1919 Vp. -    EdusknntaesttysptiC;'tiqtö N:~ 10,
7289: 
7290: 
7291: 
7292: 
7293:                 Lakivaliokunnan mietintö
7294:             N :o 8 eduskuntaesityksen johdosta laiksi kuo·
7295:             lemanrangaistuksen poistamisesta.
7296: 
7297:    Eduskunta on La1kivaliokunnan valmisteltavaksi lähet-
7298: tänyt mainitun ed. Ryömän tekemän eduskuntaesityks·en
7299: N:o 20.
7300: 
7301: 
7302:     Puheena:laisen eduskuntaesityksen tekijä on ehdottanut
7303: Eduskunnan hyväksyttäväksi kolme kuolemanrangaistuksen
7304: poistamista tarkoittav.aa lakiehdotusta, jotka sisältävät muu-
7305: iioksia erinäisiin voimassa olevan Rikoslain ja sen yhtey-
7306: dessä rangaistusten täytäntöönpanosta ja mainitun lain voi-
7307: maanpanemisesta annettujen asetusten lwhtiin. Näiden laJki-
7308: elhdotusten perusteeksi viitataan eduskuntaesityksessä 1911
7309: vuod•en valtiopäiville kokoontuneelle eduskunnalle jätettyyn
7310: eduskuntaesitykseen kuolemanrangaistuksen poistamisesta
7311: N :o 14 sekä 1917 vuoden valtiopäivien lakivaliokunnan ja
7312: suuren valiokunnan samaa tarkoittaneen eduskuntaesityksen
7313: johdosta antamiin mietintöihin ynnä eduskunnan kirjelmään.
7314: Sanotuissa asiakirjoissa huomautetaan niistä syistä, joiden
7315: nojalla kuolemanrangaistuksen poi<stamista yleensä on puol-
7316: lettu, nimittäin että se riistää rikolliselta kaikki mahdolli-
7317: suudet itsensä parantamiS>een, jolla tavoin yksi rangaistuk-
7318: sen tärkeimmistä tarkoituksista syrjäytetään; että sitä ei
7319: voida sovelluttaa rikoksen enemmän tai vähemmän vaikean
7320: laadun mukaan; etfiii, •sitä ei voida te'hdä tekemättömäksi,
7321: jos sii1hen on tuomittu syytön, aruten useinkin on näyttäyty-
7322: nyt voivan tapahtua huolimatta asian huolellisimmastakaan
7323: käsittelystä; että niissä maissa, joissa kuolemanrangaistus
7324: on lakkautettu, kuten on laita Rumaniassa, PurtugaHssa,
7325: 2      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
7326: 
7327: Hollannissa, Italiassa., Norjassa., useissa Sveitsin kantoneissa
7328: ynnä eräissä Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikan valtioiSISa,
7329: ei ole ollut havaittavissa sellaisten rilmsten .enentymistä,
7330: joista aikaisemmin oli kuolemanrangaistus säädetty; että
7331: rikokset eivät myöskääin ole vähentyneet niis•sä maissa, joissa
7332: kuolemanrangaistus on uudeU.een otettu käytäntöön oltuaan
7333: ai:kaisemmin poistettuna ja että kuolemanrangaistus on
7334: omiansa järkyttämään yhteiskunnassa käsitystä ihmiselä-
7335: män arv<osta ja siten tekemään tyhjäksi oman luullotellun
7336: tarkoitumsensa.
7337:     Tämän ohella asettaa lakivaliokunta mietinnössään vuo-
7338: delta 1917 kysymyksen alaiseksi onko vaikutus kuoleman-
7339: rangaistuksen uhkasta huomattavasti tuntuvampi kuin se
7340: uhka, joka on elinkautisesta kuritushuonera•ngaistuksesta.
7341: Kun ·sitä paitsi kuolemanrangaistus niissäkin maissa, joissa
7342: se on säilytetty, pannaan täytäntöön peräti harvoin, niin
7343: täytyy mainitussa mietinnössä lausutun käsityksen mukaan
7344: tällaisen asiaintilan mitä tuntuvimmin väilientää sanotun
7345: rangaistuksen yleisestävää vaikutusta. Mitä taas imlee kuo-
7346: lemanrangaistuksen erityisestävään puoleen, niin huomau-
7347: tetaan mietinnössä, että yhteiskunnassa on j-oukko 'henki-
7348: sesti v.ajavaisia henkilöitä, joista on yhtä suuri ja suurem-
7349: pikin vaara, kuin niistä, j•oihin näihden lmolemanrangaistuk-
7350: sen sov-eltaminen saattaisi tulla kysymykseen. Kun yhteis-
7351: kunta tästä huolimatta ottaa kantaakseen vaaran sellaisten
7352: henkilöiden säilyttämisestä usein paljoa vä:hemmän turvalli-
7353: sissa oloissa kuin nykyaikaisi•ssa raugaistuslaitoksissa, niin
7354: ei suurtakaan huomiota voida ·panna vaaraan, mikä yhteis-
7355: kunnalla on säilyttäessään rangaistuslaitoksissaan niitä har-
7356: valukuisia henkilöitä, joihin nä:hden lmolemanrangaistus to-
7357:  della V'Oi•si tulla s1ovellettavaksi.
7358:      Mitä ·erityisesti tulee meikäläisen lainsäädännön suhtau-
7359: tumiseen esillä olevaan kysymykseen, niin mainitaan esillä
7360:  olevan eduskuntaesitykS'en perusteena olevissa asiakirj'Oissa,
7361: että kuolemanrangaistuksen, joka 1734 vuoden laissa oli sää-
7362:  dettynä 68 ta}lauksessa, poistamista ehdotettiin jo 1863-
7363:  1864 vuoden valtiopäiville annetussa, silloin suunnittelun
7364:            Kuolemanrangaistuksen poistaminen.                  3
7365: 
7366: alaisena olleen rikoslain yleisiä periaatteita, koskevassa halli-
7367: tuksen esityksessä. Nämä periaatteet saavuttivatkin valtio-
7368: säätyjen hyvähymisen. Kuitenkin komitea, j'oka sanottu-
7369: jen periaatteiden mwkaan valmisti 1875 vuoden rik,oslain-
7370: ehdotuksen, pysytti kuolemanrangaistuksen ehdottomasti
7371: valtiopetoksesta ja vaihtoehtoisesti halliilsijan pahoinpitele-
7372: misestä ilman valtiopetoksen tarkoitusta. Mainittua ehdo-
7373: tusta tarkastamaan asetettu komitea esitti sittemmin 1884
7374: vuoden rikoslainehd,otuksessa kuolemanrangaistuks·en säi-
7375: lytettäväksi vai'htoeh1Joisena rangaistuksena myöskin tahalli-
7376: sesta murihasta, ja samalle kannalle asettui hallitus esityk-
7377: sessään uudeksi ri1koslaiksi. Näin tuli kuolemanrangaistus
7378: v·oimassa olevassa rikoslaissa sää:detyksi seuraavissa kuu-
7379: dessa tapauksessa, nimittäin 1) valtiopetoksesta ja sen yri-
7380: tyksestä (11: 1); 2) maanpetoksesta (12: 2 ja 4); 3) ma-
7381: jesiJeetinrikoksesta (13: 1); 4) keisarinnan, perintöruhti-
7382: naan, leskikeisarinnan tahi muun keisarilli!sen perhekunnan
7383: jäsenen murhasta ta,hi tahallisesta bposta (13: 3); 5) ystä-
7384: vyydessä olevan valtion päämiehen murhasta (14: 1) ja
7385: 6) murhasta (21: 1). Näistä rikoksista seuraa kuoleman-
7386:  rangaistus vaihtoehtoisesti muun rangaistuksen kanssa
7387:  maanpeiloksesta, majesteetinrikoksesta ja murhasta, muista
7388: sitä vastoin ainoana rangaistuksena.
7389: 
7390: 
7391:     Keskustelu, joka tieteellisessä kirjallisuudessa ja lain-
7392: säädäntölaitoksissa on kuolemanrangaistuksen oikeutuks·esta
7393: aikojen kuluessa ta•paihtunut, on mitä laajin, mutta siitä
7394: huolimatta on tämä kysymys nykyajan •sivistysvaltioissa
7395: edelleen kiistanalainen. Asiaa teoreettisesti pohdittaessa
7396: näyttääkin olevan mahdotonta päästä siinä yleispätevään ja
7397: kaikkialla sov.eltuvaan tulokseen, koska kysymyksen ratkai-
7398: suun kusakin tapauksessa vaikuttavat myöskin asianomai-
7399: sessa ylhteiskunnassa kulloinkin vallitsevat tosiasialliset olo-
7400: suhteet. Käytännölliseltä kannalta kats1oen pidetään ran-
7401: gaistusta yleensä nykyaikai·sen käsitystavan mukaan vain
7402: yhteiskunnallisena suojeluskeinona, jonka tarkoituksena on
7403: 4      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
7404: 
7405: rikollisuutta vastustamaHa ylläpitää oikeusjärjestystä. Ran-
7406: gaistuksen merkitys rikollisuuden vastu·stamisessa on osaksi
7407: siinä, että rangaistusuhka varoittaa yksilöitä lain säännök-
7408: siä rikkomasta, osaksi siinä, että se tekee rangaistun yhteis-
7409: kunnalle vaarattomahi. Kummassakin, sekä yleis- ett:i
7410: erityisestävässä suhteessa täytyy kuolemanrangaistusta
7411: Valiokunnan mielestä pitää niin tehokkaana k:einona rikolli-
7412: suutta vastaan taisteltaessa, että tuollaista välinettä ei olisi
7413: meillä tuomitsevalta vallalta tällä kertaa otettava pois.
7414: Että maassamme viimeisten vuosikymmenien kuluessa niin
7415: yleis·esti on oltu valmiita kuolemanrangaistus poistamaan,
7416: on ymmärrettävissä, kun otetaan huomioon ne rauhalliset
7417: ol'osu:hteet ei ainoastaan täällä vaan muuallakin, joid.en va1-
7418: litessa sen poistamista on ehdotettu. Sittemmi:n ovat olot
7419: maailmansodan raaistavan vaikutuksen kautta sekä sotaa
7420: käynei:"sä että muissa valtioissa peräti muuttuneet. Käsity;;
7421: oikeasta ja väärä·stä on höltynyt. ja tähän saakka loukkaa-
7422: mattomina pirlett;\-jen siveellisten arvojen ja samalla lain
7423: kunnioittaminen on vähentynyt siinä määrin, että oikeus-
7424: järjestys on joutunut arveluttavasti uhatuksi. Tä;hän nähden
7425: täytyy Valiokunnan, joskaan se ei tahdo väittää, että kuole-
7426: manrangaistus olisi <~inoa tai ehdottomasti pettämätön keino
7427: mainitun asiaintilan korjaamiseksi ta!hi että se olisi välttä··
7428: mättä säilytettävä kaikissa niissä tapauksissa, joissa se ny-
7429: kyään •on Rikoslaissa säädetty, käsityksenään lausua, että
7430: nyll:yinen ajankohta ei ole sovelias kuolemanrangaistuks·en
7431: poistamiseen. Sanottua käsitystä ovat Valiokunnan mieli-
7432: piteen mukaan omiaan tukemaan myöskin toistaiseksi epä-
7433: Relvästä suhteestamme Venäjään johtuvat seikat. Tämän
7434: vaHakunnan kanssa saattaa nimittäin milloin hyvänsä syn-
7435: t~-ä selkkauksia ja sen johdosta tilantei1a, joissa maanpetos
7436: on erittäin helposti toteutettavissa, eikä niin ·ollen ole pai-
7437: kallaa·n, että sanotusta vaarallisesta rikoksesta säädetty an-
7438: karin rangaistus juuri nyt poistetaan. Valiokunta arvelee
7439: lisäksi että ne muutosehd:atukset, joita eduskuntaesityksessä
7440: on erinäisiin Rikos1ain säännöksiin tehty, eivät sellaisinaan
7441: ole tarkoituksenmukaisia. Eduskuntaesityksessä ehdotetaan
7442:            Kuolemanrangaistuksen poistaminen.               5
7443: 
7444: kokonaan kumottavaksi Rikoslain 13 luku. Valiokunnan
7445: mielestä olisi kuitenkin tarpeen säilyttää eri rangaistus-
7446: määräykset rikoksista valtionpäämiestä vastruan; mutta kun
7447: näitä koskevat Rikoslain 13 luvun säännö•kset eivät asialli-
7448: selta sisällöltään enään ole soveltuvia, niin olisivat ne eri-
7449: tyisesti tarkastettavat. Valiokunnan tied:ossa onkin, että
7450: Hallitus on jvku aika sitten antanut eräälle asiantuntijalle
7451: te'htäväksi koko Rikaslain ja sen yh'teydessä annettujen ase-
7452: tusten tarkastamisen ja mu'odostamiSien kaikissa suhteissa
7453: nykyaikaisten periaatteiden mukaisiksi. Tämän johdosta
7454: tulee myöskin kysymys kuolemanrangaistuksesta aikanaan
7455: oikeassa yhteydes,sään ja toivottavasti suotuisampien olo-
7456: suhteiden vallitessa pohdinnan alaiseksi.
7457:     Edellä esittämänsä nojalla saa Valiokunta lmnni.oittaen
7458: ehdottaa,
7459:                  että Eduskunta hylkäisi puheena olevan
7460:              ed,uskuntaesity ksen.
7461: 
7462: 
7463:     Asia.a ovat Valiokunnassa käsitelleet ed. Ryti puheenjoh-
7464: tajana ja ed. Arho varapuheenjohtajana sekä jäsenet Holma,
7465: Kaila, Kauppinen, 0. Korhonen,Leino, Luukkonen, Manner,
7466: Oja, Piitula.inen, Procope, Rapo, Roos, Saarelainen, Thune-
7467: berg ja rrolonen ynnä varajäsen Hallsten.
7468: 
7469:     Helsingissä, kesäkuun 20 päivänä 1919.
7470: 6      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
7471: 
7472: 
7473: 
7474: 
7475:                         Vastalause.
7476:                                I.
7477: 
7478:     Kuolemanrangaistuksen välttämättömyyteen nåhden olen
7479: toisella kannalla kuin V1al~okunnan enemmistö. V a:kaumuk-
7480: seni on, ettei tätä rangaistusmuotoa tarvitse eikä saa käyttää
7481: sivistysvaltiossa ja että siis ne rikoslaissa olevat pykälät,
7482: joitten mukaan kuolemanranga~stus void:aan tuomita, olisi-
7483: vat muutettavat toisin kuuluviksi alla mainituista syistä.
7484:     1) Toimeenpantu kuolemanrangaistus ei tarjoa mitään
7485: mahdollisuutta tuomion muuttamiseen siinäkään ta pauk-
7486: sessa, että jälkeenpäin selvästi olisi V'oitu näyttää toteen että
7487: rangaistu on ollut vähemmin syyllinen tahi syytön siihen
7488: rikoksen tekoon, josta häntä oli syytetty.
7489:     2) Kuolemanrangaisltus katkaisee yhdellä kerralla sanot-
7490: tavaa tuskaa tahi vaivaa ,synnyttämättä kaiken tilaisuuden
7491: rangaistulta katua tekoansa ja parantaa tapojansa. Oman-
7492: tunnon sielulliset tuskat ja vankilan kolkko yhinäisyys ja
7493: siitä jon'tuneet v;aivat jääJvät kärsimättä. Se on siis samalla
7494: kertaa lievä ja julma rangaistustapa.
7495:     3) Kuolemanrangaistus on omansa raaistuttamaan tuo-
7496: maria, telottajaa ja sitä ;)thteiskuntaa, jossa telotus ta;pahtuu
7497: ja vähentämään kuoleman majesteetin anoa. Se synnyttää
7498: heikossa luonteessa pelkoa, va:hvassa aikaansaa se vihaa ja
7499: in:hoa järjestysvaltaa vastaan.
7500:     4) Kuolemanrangaistus tekee telotetun tahi hirtetyn
7501: martyyriiksi ja herättää vaistomaista sääliä ja raakaa kos-
7502: tonhimoa. Se ei vaikuta edes rikollisuutta estäväliä tavalln
7503: vaan päinva;stoin lisää usein rikollisten lukua etenkin sel-
7504: laisena aikana, jolloin mielet muutenkin ovat kuohuksissa.
7505:     5) Oikeusvaltioissa ei tarvita kuolemanrangaistusta
7506: käyttää sillä niitä harvoja onnettomia rikollisia, joita kuole-
7507:                        Vastalause 1.                          7
7508: 
7509: manrangaisius tulisi kOihtaamaan, voi muullakin tavalla yh-
7510: teiskunnan turvallisuuteen nähden tehdä vaarattomiksi.
7511:     Edustaja Ryömän eduskuntaesitys ei minua täysin tyy-
7512: dytä sen ny)kyisessä muodossa. Katson olevan syytä asian
7513: tärkeyteen ja laajakant·oisuuteen nahd.en, että hallitus val-
7514: mistaisi asiaa koskevan lakiehdotuksen. Rohkenen senvuoksi
7515: kunnioittaen ehdottaa
7516:                           ..
7517:                 että esillä olevan edustaja Ryömän edns-
7518:             kuntaesityksen tällä kertaa annettaisiin ratteta ja
7519:                 että Eduskunta kehottaisi hallitusta valmis-
7520:             tuttamaan ja edusknnnan hyväksyttäväksi jättä ·
7521:             mään esityksen laiksi kuolemanrangaistuksen
7522:             poistamisesta.
7523: 
7524:    Helsingissä, 20 päivänä kesäikuuta 1919.
7525: 
7526: 
7527:                                          Paul Thuneberg.
7528: 8     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
7529: 
7530: 
7531: 
7532: 
7533:                              II.
7534: 
7535:     Eduskuntaesityksen tekijän viittaamiHa perusteilla kun-
7536: nioittaen ehdotamme,             •
7537: 
7538:                että Eduskunta hyväksyisi seumavat laki·
7539:             ehdotukset:
7540: 
7541: 
7542:                           Laki
7543: erinäisistä muutoksista Suomen rikoslakiin joulukuun
7544:     19 päivältä 1889 asetuksella huhtikuun 21 päivältä
7545:                1894 tehtyine muutoksineen.
7546: 
7547:     Kumoa1malla Suomen rikoslain joulukuun 19 p:itä 1889
7548: a,setuksella huhtikuun 21 p :Uä 1894 tehtyine muutdksineen
7549: 11 Luvun 1 § :n ja 13 Luvun, säädetälän mainitun rikoslain
7550: 2 Luvun, 1, 10, 13 ja 14 §§:t, 3 Luvun 2 §, 7 Luvun 4 ja
7551: i) §§:t, 12 Luvun 2 ja 9 §,§:t, 14 Luvun 1 §ja~~ Luvun 1 §
7552: näin kuuluviksi:
7553: 
7554:                          2 LUKU.
7555:                       Rangaistuksista.
7556:                              1 §.
7557:     Yleisiä rangaistuslajeja ovat:
7558:     Kuritushuone.
7559:     2) Vankeus.
7560:     3) Sakko.
7561:     Erityisiä rangaistuksia virkamiehiä va,rten oV'Ilt:
7562:     1) Viraltapailo.
7563:     2) EToiJtaminen viran toimituksesta,
7564:                        Vastalause II.                         9
7565: 
7566:                              10 §.
7567:     Jos virkamies on tuomittu kuritushuoneeseen elinkau-
7568: deksi; on hän myöskin julistettava viralta pannuksi.
7569:     Jos virkamies on tehnyt rikoksen, josta kuritushuonetta
7570: määrä:a;jaksi pitää tulla, ja elleivät asianhaarat ()le erittäin
7571: lieventävät; on hän samaHa tuomitta.va viralta pantava,ksi,
7572: vairkkei rikos olekaan virassa tehty.
7573:     Virkamies, 'joka kärsii ehd,otonta tai sakon asemesta tuo-
7574: mittua vapausrangastusta, olkoon, jos hänen on annettu pi-
7575: tää virkansa, rangaistusaikana sama:n etujen menettäJmisen
7576: alainen, kuin viran t.oimituksesta erotettu!kin.
7577: 
7578:                               13 §.
7579:     Jos rangaistusV>anki rangaistuslaitok!sessa tekee r~koksen,
7580: jonka saa sakolla sovittaa, kuritethakoon häntä siellä niin
7581: kuin laissa on erittäin säädetty. Saman lain alainen olkoon
7582: sekin vanki, joka irtolaisuudesta on pantu työlaitokseen.
7583:     Jos katsotaan, ettei rikosta saa saikolla sovittaa, on asia
7584: oikeuteen jätettävä ja yleistä larkia käytettävä. Siinä tapauk-
7585: sessa on kuitenkin se, joka ennen on tuomittu kruritushuonee-
7586: seen elinkaudeksi, uudesta rikoksestaan tuomittava panta-
7587: vaksi valoisaan yksinäishuoneeseen korkeintaan kuudeksi
7588: vuodeksi. Jos rikos on t-örkeä, taikka jos asianhaarat ovat
7589: raskauttavat, saapi rangaistusta koventaa:
7590:     1) kovalla makuusijaJ!a korkeintaan kahdeksikymme-
7591: neksi vuorokaudeksi taikka
7592:     3) pimeällä yksinäishuoneella korkeintaan kahdeksalksi
7593: vuorokaudeksi, taikka
7594:     4) kahdella näistä kovennuksistJa taikka kaikilla' yht-
7595: aikaa.
7596:     Jos vanki rangaistus- tai työlaitoksen ulkopuolella tekee
7597: rikoksen; tuomitta.Jrloon siitä oikeudessa, elinkautinen vanki
7598: niin kuin tämän §:n 2 :ssa momentissa säädootään ja muu
7599: vanki sen mukaan kuin 7 luvussa määrätään.
7600: 
7601:                          14 §.
7602:   Kun rikoksesta lain mukaan seuraa kansalaisluottamuk-
7603: sen menettäminen; ollkoon syyllinen sellaisen seurauksen
7604: 10      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
7605: 
7606: kestäessä erot:ettuna niistä ol:roeuksista ja eduista,, joiden
7607: nauttimiseen hyvä maine on tarpeen. Jos hänellä on virka
7608: tahi muu yleinen toimi; menettäköön sen.             -
7609:     Kansalaisluottamuksen menetämistä tuomitaan ainiaak-
7610: si, milloin rikoksesta samalb pitää tulla kuritushuonetta
7611: elinkaudeksi, mutta muussa tapauksessa määräa;jaksi, vä-
7612: hintään yhdeksi ja enintään viideksitoista vuodeksi. Kun
7613: paitse roansalaisluot1Ja.mU'ksen menettärrnistä tuomitaan va-
7614: pausrangaistusta määräajaksi; on sellaisen menettäminen
7615: kohta al•ka:va ja vapausrangaistus-ajan jälkeen edelleen kes-
7616: tävä niin kauan kuin tuomiossa on määrätty.
7617: 
7618: 
7619:                           2 LUKU.
7620:      Perusteista, jotka poistavat rangaistavaisuuden tai
7621:                        sitä vähentävät.
7622:                               2 §.
7623:     Jos viisitoista, vaan ei kahdeksaatoista vuotta täyttänyt
7624: tekee rikoksen; tuomittakoon, milloin rikoksesta olisi saatta-
7625: nut tulla kuritushuonetta elinkaudeksi, kuritushuonetta vä-
7626: hintään kaksi ja enintään kaksitoista vuotta. Muissa tapauk-
7627: sissa olkoon yleistä ladia oleva rangaistus enintään kolme
7628: neljännestä kov~mmasta rangaistuksesta, mikä kutakin ran-
7629: gaistusladia rikoksesta on säädetty, ja vähintään pienin
7630: määrä, minkä kutakin näistä rangaistuslajeista 2 luvun mu- ·
7631: kaan saa tuomita. Ellei rikoksesta säädetä muuta yleistä
7632: lajia olevaa rangaistusta, kuin kuritushuonetta määräa,jaksi;
7633: saattaa myöskin tuomita vankeutta enintään kolme neljän-
7634: nestä sama'n kuritushuonerangaistuksen pisimmästä ajasta,
7635: ei kuitenkaan enempää kuin neljä vu•otta, ja vähintään ly-
7636: hyimmän ajan, joksi vankeutta sanotun luvun mukaan saa
7637: tuomita.
7638:     Kansalaisluottaniuksen menettämisen sijasta' tuomitaan
7639: kahdeksantoista vuotta nuorempi olemaan määräaika, kor-
7640: keintaan kolme vuotta, todistajaksi kelpaamattomana.
7641:                        Vastalause II.                        11
7642: 
7643:                           7 LUKU.
7644:                    Rikoksien yhtymisestä.
7645: 
7646:                            4 §.
7647:    Jos joku on tuomittu kuritushuoneeseen elinikaudeksi,
7648: käsittää se kaikki va,pausrangaistukset ja sakot.
7649: 
7650:                              6 §.
7651:     Jos joku on joutunut useampiin sakkomääriin vikapää:k-
7652: si, samalla, olematta vapf!lusrangaistuksen alainen, ovat sa-
7653: kot yhdistettävät ja täysin määrin tuomittavat; ja määrät-
7654: köön oikeus 2 luvun 5 § :ssä mainitun muuotarangaistuksen
7655: sa:kkojen yhteenlasketun määrän mukaan.
7656: 
7657:                           12 LUKU.
7658:                        Maanpetoksesta.
7659:                                2 §.
7660:     Suomen alamainen, joka, sittenkun sota on julistettu tahi
7661: alkanut, vihomsen eduksi twhaHansa:
7662:     1) saattaa vihollisen vaHaan sota,vakeä, kaupungin, sata~
7663: man, linnan, linnoituksen, solan tai muun puolustuspaikan,
7664: sotalaivan, sotakwssan, varasto- tahi asehuoneen, as·e- tahi
7665: muit,a sotatarvevaroja tai>kka ruokavaroja, taikka jotakin
7666: sellaista hävittää tahi turmelee, twikka vahingoittaa sai-
7667: pansta, telegrafia, telefonia, rautateitä, siJ.taa tahi muuta
7668: senkaltaista;
7669:     2) tekee a;seellista vasta1rintaa valtakunnan sotavoimaJ.le,
7670: estää sotllJväen käyttämistä vihollista vastaan, taikka viet-
7671: telee sitä vihollisen puolelle karkaamaan taikka kapinaan
7672: tahi muuhun us'kottomuuteen, taikka viholliselle pestaa tahi
7673: hankkii sotaväikeä;
7674:     3) viholliselle ilmaisee sotavoiman asemaa ta:hi sen liik-
7675: keita taikka neu;V1.otteluja, taikka antaa sille kartan, piirus-
7676: tuksen tahi selityksen puolustuslaitoksesta, satamasta, kul-
7677: kuväylästä tahi tiestä; taikka
7678: 12   1919 Vp. -     Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
7679: 
7680:     4) palvelee viihallista oppa.ana tahi vakoojana, taikka
7681: hankkii sille oppaan tahi vakoojan, taikka auttaa, suojelee
7682: tahi kätkee vihollisen vakoojaa;
7683:     rangaistakoon maanpetoks-esta kuritushuoneella elinkau-
7684: deksi ta\hi vähintään kuudeksi ja enintään kahdeksitoista
7685: vuodeksi.
7686:                              9 §.
7687:     Tässä luvussa säädettyyn 1nuiushuonerangaistukseen
7688: vikapää tuomittakoon myöskin kansalaisluottamuJrsensn,
7689: menettäneeksi; jos tuomitaan muuhun rangaistukseen tämän
7690: luvun mukaan, tuomitkoon oikeus, milloin teon la:atu siihen
7691: antaa aihetta, myöskin kansalaisluottamuksen menettämi-
7692: seen.
7693: 
7694:                          14 LUKU.
7695:      Rikoksista ystävyydessä olevan valtiota vastaan.
7696: 
7697:                              1 §.
7698:     Murhasta, tahallisesta tahi muusta ta.posta taikka muusta
7699: väkivallasta ystävyydessä olevan valtion päämiestä vastaan,
7700: taikka sellais·en t·eon yrity1rsestä, tuomittakoon, asianlaadun
7701: mukaan, se rangaistus, joka tässä bissa on säädetty samal-
7702: laisesta rikolrsesta muita vastaan; ja pidettäköön erittäin
7703: raskautta.vana se seikka, että rikos on tehty vieraan valtion
7704: päämiestä vastaan.
7705: 
7706:                          21 LUKU.
7707:        Murhasta, taposta ja muusta pahoinpitelystä.
7708:                            1 §.
7709:     Jdka, surmaamisen aikomuk•sessa, vakain tuumin toiselta
7710: ottaa hengen, tuomittakoon murhasta kuritushuoneeseen
7711: elinkaudeksi ja kansaiaisluottamuksensa menettäneeksi.
7712:     Yritys on rangaistava.
7713:                       Vastalause II.                      13
7714: 
7715: 
7716: 
7717:                           Laki
7718:   asetuksen rangaistusten täytäntöönpanosta joulukuun
7719:         19 päivältä 1889 1 luvun kumoamisesta.
7720: 
7721:    Täten säädetään Asetuksen ranga•istus.yen täytäntöön-
7722: panosta joulukuun 19 päivältä 1889 1 luku kumottavaksi.
7723: 
7724: 
7725: 
7726: 
7727:                           Laki
7728: asetuksen Suomen uuden yleisen l'ikoslain voimaanpanemi-
7729: sesta ja siitä mitä sen johdosta on vaarinotettava joulukuun
7730:           19 päivältä 1889 46 §:n muuttamisesta.
7731: 
7732:     Täten säädetään asetuksen Suom€n uuden yleisen rikos-
7733: lain voimaanpanemista ja siitä mitä sen johdosta on vaarin-
7734: otettava joulukuun 19 päivältä 1889 46 § näin kuuluvaksi:
7735: 
7736:                             46 §.
7737:     Alioikeuden tutkimus ja tuomio on alistetta'va hovioikeu-
7738: den tarkastettavaksi, jos jotakuta on syytetty rikoksesta,
7739: josta saa.ttaa tulla kuritushuonetta elinkaud€ksi, taikka jos
7740: joku on tuomittu rangaistukseen rikoksesta, josta saattaa
7741: tulla kuritushuonetta korkeintaan kuusi vuotta tahi enem-
7742: män, taikka osallisuudesta jossakin sellaisessa rikoksessa;
7743: kuitenkaan ei tä.mä säännös koske niitä rikoksia, jotka mai-
7744: nita<an rikoslain 28 lu:vun 5 § :n 1 momentissa ja 32 luvun
7745: 2 § :ssä. Muita rikosasioita älköön alistettako, vaan oikeu-
7746: 14      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
7747: 
7748: den päätökseen tyytymätön valittakoon siitä hovioikeuteen,
7749: niinkuin laissa on säädetty.
7750: 
7751:      Helsing~ssä,   kesäkuun 20 päivänä 1919.
7752: 
7753:       A. E. Leino.                  J. Rapo.
7754:       G. Luukkonen.                 A. Kauppinen.
7755:       J. F. Tolonen.                0. V. Korhonen.
7756: 
7757:      Yhdyn vaJstalauseeseen:
7758: 
7759:                                                 A. 0. Arho.
7760: 
7761: 
7762: 
7763: 
7764:           Helsinki 1919. V a.1t~onewvos,ton kirljaJpaino.
7765:         1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
7766: 
7767: 
7768: 
7769: 
7770:                  Perustuslakivaliokunnan
7771:              m i e t i n t ö N :o 6 eduskuntaesityksen joh·
7772:              dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi Lantdag-
7773:              nimityksen muuttamisesta Riksdag-nimityk-
7774:              seksi.
7775: 
7776:      Täysi-istunnossa viime huhtikuun 23 päivänä on ·OOUI'l-
7777: kunta lähettänyt perustuslwkiva:liorkuntaa;n valmistel•eva;a lkä-
7778: sittelyä varten edust. P,rocopen y. m. ed:uåunillaesiltyksen
7779: N :o 5, joka sisältää ehdotulks{~n laiksi I.~antdag-·nimityks•en
7780: muuttamli•sesta R~kis•dag-nitmi tykseksi.
7781:     . Siihen nähden, •että Lanrbdag-:nimitys on jo uudessa :halli-
7782: tusmuodossa muutettu Riksdag-nimity'ks'Eibi, ja viitaten sii-
7783: hen, mitä valiokunta mietinnössään N :o 5 on .ehdottanut
7784: vastattavaksi hallitulkSien eslitykseen N :o 18 eräiiS,tä Suomen
7785: uud·esta va.Jtio~oikeudellisesta ·asema•sia johJtuvien nimitysten
7786: m uuttami<&esta, valiokunta kunnioitta.en ehdottaa,
7787: 
7788:                 että eduskunta antaisi puheenalaisen edus-
7789:              kuntaesityksen raueta.
7790: 
7791: 
7792: 
7793:     Hersi·ngissä, 24 päivämä lokakuuta 1919.
7794: 
7795: 
7796: 
7797:      Asian kä,sittelyyn ovat ottaneet osa-a puheenjohtaja
7798: Ryömä ja jä•senet von Born, Elfving, Erich, R., Estlamirer
7799: (ositta.in), Ha:kala, Helle, JuutHainen, Kotonen (os:ittain),
7800: J-'ehtokoski, Ma.ntere, Niuklm:n.en, P,eso'llelll, Pitkän1en, Setälä,
7801: Torppa ja Voionma,a .sekä varajäsen Hornborg (osittain).
7802:     1919 Vp.- S. V. .M.- Edusk. esit. miet. N:o J}~
7803: 
7804: 
7805: 
7806: 
7807:                Suuren valiokunnan mietintö
7808:             N:o 34 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl·
7809:             tää ehdotuksen laiksi tantdag-nimityksen
7810:             muuttamisesta Riksdag-nimitykseksi.
7811: 
7812:     Käsiteltyään edellämainitun aslalll on Suuri valiokunta
7813: y.htynyt P-emstuslakivaliokunnan mietinnössä N :o 6 olevaan
7814: ehldotukseoo,
7815:                että Eduskunta antaisi puheenalaisen edus-
7816:             kuntaesityksen raueta.
7817: 
7818: 
7819: 
7820:    Helsingi,ssä, 8 pä-ivänä ma.r1.1a1skuuta. 1919.
7821:       1919 Vp. -     Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
7822: 
7823: 
7824: 
7825: 
7826:                  Perustuslakivaliokunnan
7827:              m i e t i n t ö N :o 8 eduskuntaesityksen joh-
7828:             ·dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi muutok-
7829:              sista ja lisäyksistä 20 päivänä heinäkuuta 1906
7830:              annettuun valtiopäiväjärjestykseen.
7831: 
7832:     Edus'kunta on täysi-istunnossa viime huhtikuun 23 pal-
7833: vänä lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevaa kä-
7834: sittelyä varten edust. Kedon y. m. eduskuntaesityksen n:o 7,
7835: joka sisältää ehdotulben ~laiksi muutoksista ja lisäyksistä
7836: 20 päivänä heinäkuuta 1906 a,nnettuun valtiopäiväjärjes-
7837: tybeen.
7838:     Valtiopäiväjärjestyksen 35 § :n mukaan on varsinaisilla
7839: valtiopäivillä aina asetettaNa m. m. ulkoasiainvaliokunta,
7840: johon kuuluu vähintäin 16 jäsentä. Mutta tämän valiokun-
7841: nan tehtävistä ei ole valtiopäiväjärjestyksessä mitään sää-
7842: detty. Tämän ilmeisen puutteen poista•miseksi on valiokun-
7843: nan mielestä välttämätöntä, että valtiopäiväjärjestykse~n
7844: otetaan säännökset, j.oi)la ulkoasiainvaliokunnan toimivalta
7845: ja tehtävät asianmukaisesti määritellään. Näihin tehtäviin
7846: valiokunta katsoo ensi sijassa kuuluvan: valmistella asiat,
7847: jotka 'koskevat sellaisia ulkovaltojen kanssa tehtäviä sopi-
7848: muksia, jotka hwllitusmuodon 33 § :n 1 momentin mu!kaa;n
7849: ovat eduskunnan 'hyväksyttävält, niin myös antaa lau-
7850: sunto niistä ulkoasioissa tehtävistä päätöksistä, joihin halli-
7851: tusmuodon mukaan vaa;åitaan eduskunnan suostumus sekä
7852: muista s,en valmisteltavaksi lähetetyistä ulkoasiifiin hoitoa
7853: koskevista ~asioista.
7854:     Valiokunnan mielestä on tarpeellinen varsinainen edus-
7855: kunnan ,elin, jonka puoleen hallitus voisi kääntyä ti1rikeä-
7856: luontoisissa ulkoasiois.sa ~ei vain eduskunntctn ikoossaollessa
7857: vaan v,a;ltio'Päiväin väliajallakin. Sellaiseksi elimeksi sopisi
7858: 2        1919 Vp. -   Edusliuntaesitysmietint8 N :o 12.
7859: 
7860: .JUUri  ulkoasiainvaliokunta. Tälle voisi hallitus ,tai ulko-
7861: asiainministeri harkintansa mukaan tehdä tarpeelliset tie-
7862: donannot, neuvotella sen kanssa ja saada siltä asiassa lau-
7863: sunnon. Lisäksi on valiokunnan mielestä asianmukaista,
7864: että srellaisissa ulkoasioita !koskevissa kysymyksissä, joita
7865: on pidettävä tavallista tärkeämpinä, mutta joiden ratkaisu
7866: ei riiipu eduskunnas~ta, ulkoasiainvaliokunalle aina varat-
7867: taisiin tilaisuus perehtyä kaikkiin asiaa valaiseviin asiakir-
7868: joihin ja lausua asiasta mielensä.
7869:     Kun ulkoasi.airrvaliokunnan .käsiteltäväiksi näin joutuvat
7870: asiat useinkin voivat olla sangen arkaluontoisia ja niid~en
7871: joutumis·esta ennen a~kojaan julkisuuteen saattaisi olla val-
7872: takunnalle vahinlkoa, katsoo valiokunta asianmuikaiseksi,
7873: että ulkoasiainvaliokunnan jäsenten on niiden suhteen nou-
7874: datettava vraiteliaisuutta, milloin valiokunta itse sen tar-
7875: peeUiseksi harkits·ee.
7876:     Näitä ulkoasiainvaliokunnan valtuuksira ja tehtäviä kos-
7877: kevat säännökset olisivat valiokunnan mielestä otettavat
7878: valtiopäiväjärjestyksen 43 a §:1ksi. Tämän pykälän hyväJk-
7879: symisestä seuraisi, että s~~Jman valtiopäiväjärjestyksen 35
7880: § :ään olisi otettava uusi 5 momentti, joka kos·kisi ulkoasiain-
7881: valiokunnan kokoontumista valtiopäiväin väliajoillakin sekä
7882: sen jäsenille siltä ajalta suoritettavaa 'palkkiota.
7883:     Yllä esitetyn nojalla valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
7884: 
7885:                   että eduskunta päättäisi hyväksyä seuraavan
7886:               lain:
7887: 
7888:                            Laki
7889: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyk-
7890:      sen ulkoasiainvaliokuntaa koskevien säännösten
7891:                     täydentämisestä.
7892: 
7893:      Edus1kunnan päätöben mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
7894: vänä heinäkuuta 1906 annetun v~altiopäiväjärjestyksen GO
7895: ~ :ssä määrätyllä tav~~Jlla, sääJd,etaän täten, että sanotun val-
7896:               Ulkoasiainvaliokunnan tehtävät.                  3
7897: 
7898: ti.opäiväjärjestyksen 35 § muutetaan· näin kuuluvaksi ja
7899: että siihen lisätään seura.ava 43 a § .
7900: 
7901:                            • 35 §.
7902:     Varsinaisilla valtiopäivillä on vii·den pa1vän kuluessa
7903: valtiopäivien avaamisesta a<setettava perustuslakivaliokunta,
7904: lakiva:liokunta, talousvaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja
7905: ulkoa:siainv,aliokunta, kussakin vähintään kuus]toist!lj jäsentä,
7906: sekä pankkivaliokunta, jossa tu1ee olla vähintään kaksitoista
7907: jäsentä. SamaHa valitaan valiokuntiin varajäseniä, vähin-
7908: tään neljäsosa jäs·en~en lukumäärästä.
7909:     Eduskunta voi tarvittaess•a asettaa muitakin valiokuntia; ·
7910: ja saa tällaiseen valiokuntaan, jos ~iinä on vähintään kaksi-
7911: toista jäsentä, lähettää sellaisenkin asian, j·oka laa'dultaan
7912: olisi lakimääräi:sen valiokunnan valmiswltava.
7913:     Valiokunta saakoon, •kun töiden suoritta:minen sitä vact-
7914: tii, ja!hantua osastoihin, joilka kukin antavat lausuntoja
7915: v·aliokunna.n nimessä. .Tos semmoisessa tapauksessa havai-
7916: taan tarpeelliseksi lisätä jäsenten lukua, jätetään asia edus-
7917: kunnan päätettäväksi.
7918:     Valtiovarainvalidkunta jatka:koon, milloin -eduskunta
7919: niin päättää, tointansa myös'kin saunojen valtio.päiväin väli-
7920: ajalla, ja sen jäsenet saavat sinoin Hellaisen palkikion kulta-
7921: kin päivältä kuin 14 § :ssä on säädetty.
7922:      Ulkoasiainvaliokunta kokoorJtukoon niinikään valtiopäi-
7923: väin väliajoilla 4.3 a §:n 2 momentissa mainituissa tapauk-
7924: sissa, ja sen jäsenet saavat silloin sellaisen palkkion kultakin
7925:  päivältä kuin U §:ssä on säädetty.
7926:     To~mitusvaliokunnasta ja tarkastusvaliokunnasta sääde-
7927: tään 7 6 § :ssä.
7928:      Ylimääräisillä valtiopäivillä asetettallmon ne valiokun-
7929: nat, jotka oJVat tarpeen va'ltiopäivillä esille tulevain asiain
7930:  valmistelemiseen.
7931: 
7932:                            4-3 a §.
7933:     Ulkoasiainvaliokunnan tulee antaa mietintönsä niistä
7934: valtiosopimuksista, jotka hallitusmuodon mukaan ovat ed·us·
7935: 4     1919 Vp. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
7936: 
7937: kunnan hyväksyttiivät, sekä niistä ulkoasioissa tehtävistä
7938: päätöksistä, joihin vaaditaan eduskunnan suostumus, niin
7939: myös muista sen valmisteltavqksi lähetetyistä ulkoasiain
7940: hoitoa koskevista asioista.        •
7941:                                  -
7942:     Jos hallitus taikka se ministeri, jonka toimialaan ulko-
7943: asiat kuuluvat, katsoo tarpeelliseksi 'oaltiopäiväin aikana tai
7944: 1;äliajalla ulkoasiainvaliokunnalle tehdä Suomen suhteita
7945: ulkovaltoihin koskevan tiedonannon taikka valiokunnan
7946: kanssa neuvotella sellaisesta asiasta, tulee valiokunnan, mi-
7947: käli siihen on aihetta, lausua asiasta ·mielensä. Tilaisuus
7948: siihen samoin kuin kaikkiin asiaa valaiseviin asiakirjoihin
7949: tutustumiseen on ulkoasiainvaliokunnalle varattava aina,
7950: milloin on kysymyksessä muihin kuin valmistaviin toimen-
7951: piteisiin ryhtyminen jossakin tavallista tärkeämmässä S·uo-
7952: men suhdetta ulkovaltoihin koskevassa asiassa, jonka rat-
7953: kaiseminen ei kuitenkaan vaadi eduskunnan hyväksymistä
7954: tai suostumusta.
7955:     V aliakunnan jäsenten on noudatettava sitä vaiteliai-
7956: suutta, jota valiokunta katsoo kunkin asian laadun vaativa·;t.
7957: 
7958: 
7959:      Kun on tarpeellista, että lruki~hdotus jo näillä valtiopäi-
7960: viUä s~ll!daan lopullisesti hyväksytyksi, valiokunta kunnioit-
7961: ta,en ehdottaa,
7962:                  että esilläoleva lainsäätämisasia käsitellään
7963:              siinä järjestyksessä kuin valtiopäiväjärjestyksen
7964:              60 §:n 2 momentissa on säädetty.
7965:     Helsingissä, 13 päivänä mll!rraskuuila 1919._
7966: 
7967: 
7968:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puhoonjohtruja Ryö-
7969: mä j·a jäsenet von Born, Elfving, Erich, R., Hakala, Helle,
7970: Juutilainen, Eotonen (osittain), Lehtokosiki, Mantere, Niuk-
7971: kanen, P·esonen, Pitkänen, Setälä, Torppa ja V oionmrua Slekä ,
7972: varajrusenet A.ilio (osittain), Hornborg (osittain), Kokko
7973: (osittain) ja Malmivaara (osittain).                ·
7974:                          Vastalause J.
7975: 
7976: 
7977: 
7978: 
7979:                       Vastalauseita.
7980:                                 I.
7981: 
7982:       Kun emme ole v;oineet yhtyä valiokunnan . enemmistön
7983: mielipiteeseen, mitä ehdotetun 43 a §:n 2 momentin sisäl-
7984: lyks.een •tulee, pyydä•mme tässä saada esittää •ero~wan · .kan-
7985: tamme .
7986:       .J,os nyt hyväksyttäisiin perus:tuslainluonrtoinen säännös,
7987: jo'ka vehr,oi•ttaisi hallituksen eräänlaisissa asioissa neuvotte-
7988: lemaan ulllma:siainva:lio'kunnan kanssa, olisi se oilkeitten peri-
7989: watteitten mukaan sisällytehtävä hallitusmu<Ytoon, joka mää-
7990: rälä valtion ylimpien :elinten keskinäiset suhteet ja niitten
7991: tdim.ivaJlan ja jo,lwn ·hallituksen oikeuksia jossain suhteessa
7992: rajoittava säännös siis luonteensa mukaisesti ,kuuluu. Vielä
7993: tärkeämpi kuin tämä muodollinen seikka on kuitenkin s.e,
7994: ettei täm'ä lruajakantoinen ikysymys ole ollut läheskään riit-
7995: tävän valmistelun alais·ena. Sellaisena valmisteluna ei nä('t
7996: voida piiää niitä molempia alotteita, jotka asiassa on •näillä
7997: V1alti01päivillä tehty, eiikä myöskään sen käsittelyä vruliolkun-
7998: nassa. Vertailun vuoksi mainittalwon, että 'kun Ruotsissa
7999: syntyi kysymys lä!heisemmän yhteistoiminnan aikaansaami-
8000: sesta hallituksen ja vailtiopäiväin välillä ullwpolitiikan alal-
8001:  la, jätettiin se monijäsenisen komitean valmisteltavaksi,
8002:  joka perinpohjaisen harkinnan j:äilkeen antoi a;sia:sta perus-
8003:  iiellun ja laajanpuo1eisen mietinnön. Sen perustuiksella Ruot-
8004:  sin ihallitus tänä vuonna antoi valtiopäiville esityks:en, jok:a
8005:  on jäänyt lepäämään vaalien yli.
8006:        Se S·~a, että mitään vastaavaa vaJlmistustyötä ei ole
8007:  meillä suoritettu, on jo sellaiBenaan omansa estämään niin
8008:  laajak.autois.en muuto(kseu toi'Jllleenpanemista, ettid: hallituk-
8009:  selle säädettäisiin velvollisuus eräissä asioissa kääu:tyä ulko-
8010: 6      1919 Vp. - Edusk:pntoositysmietintö N:o 12.
8011: 
8012: asiainvaliJOikunnan puoleen. Mutta lisäksi tulee painavia
8013: puhtaa:sti asiallisia syitä. Erityis·esti on vaikeata määri-
8014: teUä, mikä toimenpide on katsottava ,tWVJaJllista tärkeäm-
8015: mäksi" ja sellaisena ehdottoma,sti jät~t1Jävä valiokunnan har-
8016: kittavaksi. Eikä liioin "\'oida yleisellä säännöllä ~äärätä,
8017: milloin on kysymyksessä ,muihin kuin valmistaviin ,toimen-
8018: piteisiin ryMyminen". Tämä epäruääräisyys voisi aiiheut-
8019: taa erimielisyy!ksia ja hanlkauiksia sekä haitallises,ti vaikut-
8020: taa ulkoasiain ministeriön' toimintaan.                  ·
8021:     Edellä esitettyihin seikikoiJhin nahd,en ehdotamme, että
8022: 43 a § :n 2 momentti hyv:ä:ksyttäisiin näin kuuluvana:
8023:                  Jos hallitus taikka se ministeri, jonka toi-
8024:              mialaan ulkoasiat kuulu'l!at, katsoo tarpeellisek3i
8025:              valtiopäiväin aikana tai väliajalla ulkoasiain-
8026:              valiokunnalle tehdä Suomen suhteita ulkoval-
8027:              toihin koskevan tiedonannon taikka valiokunnan
8028:            . kanssa neuvotella sellaisesta asiasta, tulee valio-
8029:              kunnan, mikäli siihen on aihetta, lausua asiasta
8030:              mielensä.
8031: 
8032:     Helsingissä, marraskuun 13 päivänä 1919.
8033: 
8034:     R. Erich.                             Oskari Mantere. .
8035:     E. N. Setälä.                         Juho Torppa.
8036:                           Vastalause II.                          7
8037: 
8038: 
8039: 
8040: 
8041:                                  II.
8042: 
8043:         AHekirjoittaneet eivät ol.e voineet yhtyä sii'h.en valiokun-
8044:    nan enemmistön kanna,ttamaan käsitykseen, että ulkoasiain-
8045:  . valiokunnan omasta. harkinnasta riippuisi, milloin ja missä
8046:    määrin valiakunnan jäsenten on v,aiteliaisuutta noudatet-
8047:    tava. Pidämme luonnonisena, että hallitus, erityisesti ulko-
8048:    asi•ainministerL joka paraiten pystyy erilaisten ulkoasiain
8049:    lwrutua ja aåaluontoisuutta arvoste1ema;an, saa<pi mtikaisb,
8050:    milloin vaiteliaisuuden noudaiilaminen on välttämätöntä.
8051: ' Kun vastuu ulUwasiain hoidosta ja johdosta krui\kissa ta,pa~k­
8052:    sissa on hallituksen ka:nnetta'Va, olisi luonnotonta, jos valio-
8053:    kun1Ja joss·wkin tapaUJksessa voisi V·astoin hallituksen käsi-
8054:    tystä päättää, että siUe ilmoitettua asiaa saada.ån käsitellä
8055:    ,julkis,ena ja saattaa ulkopwolella O'levien tietoon.
8056:         EhdotSJmme senvuO'ksi, että ehdotetun 43 a § :n 3 mo-
8057:    mentti saisi seura:ava.n sanamuodon:
8058: 
8059:                  Ulkoasiainvaliokunnan jäsenten on, valia-
8060:               kunnan käsiteltäviin asioihin nähden, noudatet-
8061:               tava sitä vaiteliaisu1ttta, jota hallitus katsoo
8062:               kunkin asian laadun vaativan.
8063: 
8064:      Helsingissä, marraskuun 13 p:nä 1919.
8065: 
8066:           R. Erich.                      E. N. Setälä.
8067: 8      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
8068: 
8069: 
8070: 
8071: 
8072:                              IIT.
8073: 
8074:     Esilläolevan lakiehdotuksen tarkoituks·ena on valmi1staa
8075: ulkorusiainvaliokunnalle sellainen asema ,että se ma'hd•olli-
8076: simman •hyvin voisi täyttää eduskunnan sille antamat teh-
8077: tävät ja että sen välityksellä saataisiin aikaan ulkoasiain
8078: hoitamisessa sellainen 'kansan,eduskunnan ja hallituksen
8079:                                                1
8080: 
8081: 
8082: 
8083: vuoro- ja yhteisvaikutus, jonka tarpeellisuus yleisesti tun-
8084: nustetaan. Perustuslakivaliokunnan trutä tarkoittavat eh-
8085: dotukset ovat mielestämme ·kuitenkin 1puolinaisia. Meistä on
8086: ilmeistä, 'f)ttä jos todella tahdotaan antaa ulkoasiainvalio-
8087: kunnalle tilaisuutta lausua hallitulkselle mielensä sellaiJsissa
8088: truva;llista tärkeämmisslä ulkoasiain hoitoa k•oskevissa kysy-
8089: my'ksissä, joi(len ratkaiseminen ei va.adi eduskunnan hyvä.k-
8090: symistä tai suostumusta, johdonmukaisuus myöskin vaatii,
8091: että valiokunnalle <varataan mahldollisuus jatkuvasti seurata,
8092: mikä tulos sen antamista lausunnoista. on oliut. Mielestämme
8093: on sen vuoksi tarpeellista, etiä hallitus jokaisten varsinaisten
8094: valtiopäiväin aluSISa antaa ulkoasåainvaliokunnalle täydelli-
8095: sen kertomuksen ulkooasiain ihoidiosta. edellisenä kalenteri-
8096: vuonna sekä ulkoasiainhoitoa lmskevat valtioneuvoston pöy-
8097: täkirjat. Käsittääksemme ei näiden vaatimusten tyydyttä-
8098: min,en tuota ih~llitukselle mitään 'Sanottavia vaikeuksia.
8099:     ·Niinikä;än olisi mielestämme ~akiehdot·uksen tarkoituk-
8100: sen saavuttamiselle suureksi 'eduksi, jos <voi~aisiin tarkronmin
8101: kuin 'Perustuslakivaliokunna~ ehd·otu'ksessa. 'On tapahtunut
8102: määritellä, minkälaiset asilllt hallituksen on ulkoasiainvalio-
8103: kunnalle esitettävä. :Sellaisia asioita orvat mielestälmme ensi
8104: sijassa kaikki valtakuntaa vehoitt:w.at sitoumt1kset ja pää-
8105: tökset, jotka siis nimenomaan olisivat ulkoasiain:va:liokunnan
8106: tietoon saatettavat aina, ennenkuin n~ hallituksen puolelta
8107: lopullisesti ·ratka;iSitaan.
8108:                          Vastalause 111.                        9
8109: 
8110:      Kun olemme sitä mieltä, ettei ratka:Usua siitä, mitkä asiat
8111: ;kuulu•vat hallituksen ulkoas:Uainvaliolkunnalle esitettäviin,
8112: olisi jätettävä yksipuolisesti vain hallituksen tulkinnasta riip-
8113:  puvaiksi, ja kun muurtenkin on rusianmukaista, että ulkoasiain-
8114: valiokunnalle suodaan tilaisuus !kääntyä lhallituks·en puoleen,
8115:  miHoin se itse katsoo asiain sitä vaativan, olis'i mielestämme
8116:  ollut paikallaan, että' lakiehdotukseen olisi otettu sel~ät
8117:  määräykset näissä:kin kohdin. Mutta kun pemS!husla.kivalio-
8118:  kunnan ehdotuksen voidaan kail:goa. jo sisältävän tällaisen
8119:  menettelyn oikeaksi tunnustamisen, emme ole katsoneet tar-
8120:  peelliseksi siinä ·kohd:en tehdä eri ehdotusta.
8121:      Esitäilllille si]s,, että valtiopäiväjärjestykseen lisättävä
8122:  uus1 lainkohta saisi seuraarvan muodon:
8123:                              43 a -§.
8124:     1 mom. niinkuin vali.okunnan mietinnössä.
8125:     Jos hallitus taikkru s1e ministeri, joll!ka toiimialaan ulko-
8126: asiat kuuluvat, katsoo tarpeelliseksi valtiopäiväin aikana tai
8127: väliajalla ulkoasiainvaliakunnalle tehdä Suomen su!hteita
8128: ullmvailtoihin koskeva.n tiledonannon ;taik!ka valiokunnan
8129: ka,nssa neuvotella sellaisesta asiasta, tulee valiokunnan, mi-
8130: käli sii1h en on aihetta, lausua fllsiasta mielensä. Tilaisuus
8131: siihen samoin kuin kaikkii[1 asiaa valaiseviin asiakirjoihin
8132: tutustumis•een on u:lkoasiainvaliokunnalle varattava aina,
8133: ennenkuin tehdään valtakuntaa velvoittavia sitoumuksia
8134: tai päätöksiä tai ryhdytään muihin tavallista tärkeämpiin
8135: toimenpiteisiin sellaisissa Snomen S'lthdetta ulkovaltoihin
8136: koskevissa asw~ssa, joiden ratkaisemiseen ei vaadita
8137: eduskunnan hyväksymistä tai suostumista. Samoin on halli-
8138: tuksen .iokaisten varsinaisten valtiopäiväin alussa annettava
8139: ulkoasiainvaliokunnalle täydellinen kertomus ulkoasiain hoi-
8140: dosta edellisenä kalenterivuotena sekä ulkoasiain hoitoa kos-
8141: kevat valtioneuvoston pözttäkirjat.
8142:     3 mom. niin:lmin vali'okunna.n mietinnöS~Sä.
8143:    Helsingissä, 13 päivänä maTraskuuta 1919.
8144:         0. V. Elfving.            Kaarle Hakala.
8145:         Edv.~elle.                Aino Lehtokoski.
8146:                        Väinö Voionmaa.
8147: 10      1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
8148: 
8149: 
8150: 
8151: 
8152:                                 IV.
8153: 
8154:       Allekirjoittanut, joka ei ole •voinut yhtytä ylläo1evaan
8155:  laJrielhdotukseen, s3ia täten ly~yesti tuoda esirn ·eriä:vän kan-
8156:  tansa.
8157:       Lisäyksellä, joka nyt on ehdotettu voimass,a;oleva.a;n val-
8158:  tiopäiväjärj,estykseen, on siihen otettu kaksi oleellisesti uutta
8159:  periaa.tetta, nimitttäin että ·eduskunnan valiokunta vastaam-
8160:  otta;a työtehtävänsä muilta. ikuin eduskunnalta ja toimii jos-
8161:  saikin määrin itsenäisesti eduskunnan rinnalla, sekä että
8162:  kysymylks.essäolevan valiokunnan kokouikset ja työ jatk:I-
8163:  vat myös valtioipäiväin istuntojen väliaikoina., ilman .että
8164:  sitä vo~d·aan, niinkuin esimerkiksi valtiovarainvaliokuntaan
8165:  nä!hden on laita, !pitää työnä, joka on valmistavaa laatua
8166:  tahi eduskunnan erikoisesti toimeksi antama. Kun minä
8167:  !pUolestani ·en rpid~ näitä muutoksia, jotka muuten 1akiehdo-
8168:  tulksen muilman näyttävät kohdistuvan yihtä paljon hallitus-
8169: muotoon kuin valtiopäiväjärjestykseen, tarpeellisina ,enkä
8170: hyödymsinä, va.an pikemmin a.rV'eluttav1na nuorelle va.ltio-
8171:  muodostuksellemme ja sen ei läheskään vakaantunealle ul-
8172: konais,elle asemalle, en ole voinut hyväksyä lakiehdotusta
8173: tässä kohdin, ja pyydän tämän käsitykseni tueksi saa•da edel-
8174: leen huomauttaa:
8175:      ·että ul'koasiain !hoito ·tulisi otaiffisuttavasti melkoisessa
8176: määrä!Ssä kärsimään ja raskautetulksi varsinkin erinäisissä
8177: tapauksissa pakolliseksi määrättyjen ulkoasiainvaliokunnan
8178: kanssa 'Pidettävien neuvottelujen ja kaikkien asiaan kuulu-
8179: vain asiakirjain esittämisen johdosta;
8180:      että näin arkaluotoisille 'asioille usein tarpeellisen vai-
8181: teliaisuuden noudattaminen olisi vaikea, val'Sinkin kun ulkio-
8182: asiainvaliokunta saisi itse siitä määrätä;
8183:      .että hallitus, va~kka onikin yksin v·astuunalainen teois-
8184: trnan, joutuisi varmaan monessa ila!pau.ksessa \kiusaukseen
8185:                           Vastalause IV.                           11
8186: 
8187:  vyöryttäJä vastuun ulilwrpolitirkastaan neuvottelevan valio-
8188:  kunnan niskoille, jolla selLais-enaan ·ei olisi mitään juriidista
8189:  vastuuta ja. jonka takana ei myösikään voisi ilman muuta
8190:  katsoa eduskunnan olevan kaitkissa kysymyksissä, varsinkin
8191: .ikun valiokunnan jäsenten usein olisi pa:kko tehdä päätök-
8192:  sensä lähemmin neuvottelema.tta puolueidensa k•anssa;
8193:       .että valiokunta voisi helposti, heikon hallituksen rin-
8194:   nalla, anastaa itselleen vallan ja voiman, ei vain neuvottele-
8195:  van ja tarkkailevan, vawn suorastaan johtav•an, mikä ei juuri
8196:  kävisi yksiin valtiosääntömme hengen ja tarkoituben kanssa;
8197:       että valiokunta myös .eduskuntaan ·nähden, josta se aina-
8198:   kin edus!kunnam istuntojen väliailwina tulisi jotenkin riippu-
8199:  'mattomaiksi, voisi tulla saamaan aseman, jolka tuskin olisi
8200:  sopusoinnussa sille kuuluvan valiokunta-luonteen 1kanssa ja
8201:  joka tekisi suoran vastrvrinnankin eduskuntaenemmistöä
8202:   va·staan mahdolliseksi;
8203:       että v·aliokunnan asema tulisi •sitäpaitsi olemaan eåttäin
8204:  epäselvä ja •epäilyttävä, jos valtiopäivät ihajoitettaisiin ja
8205:  uudet vaalit ~määrättäisiin toimitettavaksi;
8206:       •eiltä käytännöllinen hyöty ulkoasiainvaliokunnan laa-
8207:  jannetusta toimivallasta tulisi otaksuttavasti olemaan hyvin
8208:  pieni j1a että ikoko tämä järjestys tulisi pikemmin, suurem-
8209:   massa tai pieneanmässä määrässä, kuluttamaan hallituksesta
8210:   edesvastuun tunteen selkä vähentä;mään maJhdollisuuksia aset-
8211:   taa se 'vlastuuseen politiikastaan; sekä
8212:       että syystä voi panna kysym~ksenalaiseksi, eikä koko
8213:   lakielhdotus, sellaisena kuin perustus:lakiVIaliokunta ·on sen
8214:   hyväksynyt, ·sodi nyikyisen hallitusmuotomme periaatteita
8215:  vastlaan.
8216:       Vihdoin on kenties huomautlettava, että •hallitus aivan
8217:  hyvin voi, jos ·halua.a, nyikyisenkin 'Valtiopäiväjärjestyksen,
8218:  sen 31 § :n, mukaan hankkia eduskunnalta lausuntoja ulko-
8219:   poliittisila :luonnetta olevista •asioista, ja tulee ne silloin tie-
8220:   tysti valmistella ulkoasiainv,aliokunnassa, jolla näin ollen
8221:   valtiopäiväjärjestyksen 46 §:n muikaan on tilaisuus hankkia
8222:   kaikki ne tiedot ja !asiaikirjat, luontooliaan salaisetkin, joita.
8223:   se pitää <aBiaJn arvostelemiselle tarpeellisina. Jos vaiteliai-
8224: 12     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
8225: 
8226: suus olisi semmoisissa tapauksissa tarpeen, näyttää olevan
8227: paålkallaan myöntää 'hallituiroselle oifu:eus sitä vaatia.
8228:     Ylläesitetyn nojalla saan senvuoksi ehdottaa,
8229: 
8230:                 että eduskunta perustuslakivaliokunnan eh      1
8231: 
8232: 
8233: 
8234: 
8235:             dottamain pykäläin asemesta hyväksyisi ainoas-
8236:             taan 43 a §:n 1 momentin ynnä lisäyksen ulko-
8237:             asiainvaliokunnan jäsenten vaiteliaisuusvelvolli-
8238:             smtdesta eU siis näin ku1tluvan pykälän:
8239: 
8240:                             43 a §.
8241:     Ulkoasiainvaliokunnan tulee antaa rnietintönsä ·niistä
8242: valtiosopirnuksista, jotka hallitusrnuodon mukaan ovat edus-
8243: kunnan hyväksyttävät, sekä niistä ulkoasioissa tehtävistfii
8244: päätöksistä, joihin vaaditaan eduskunnan suostumus, niin
8245: myös muista sen valmisteltavaksi lähetetyistä ttlkoasiainhoi-
8246: toa koskevista asioista.
8247:     V aliakunnan jäsenten on, valiokunnan hallitukselta saa.
8248: miin asiakirjoihin ja tietoihin nähden, noudatettava sitä vai-
8249: teliaisuutta, jota hallitus katsoo kunkin asian laadun vaati-
8250: van.
8251: 
8252: 
8253:     Ylläsanotun mukaisesti vastustaa allekirjoittanut myös
8254: sitä valiokunnam ·ehdotusta, että asia käsiteltäisiin kiireelli~
8255: sesti.
8256: 
8257:      Helsingissä, 13 päiväna mwrraslkuuta 1919.
8258: 
8259: 
8260:                                           Ernst von Horn.
8261: 
8262:      Ylläolevruan vastalauseeseen yhtyy
8263: 
8264:                                           Eirik Hornborg.
8265:    1919 Vp.- S. V. M. -- Eduskuntaesit. miet. N:o 12.
8266: 
8267: 
8268: 
8269: 
8270:                 Suuren valiokunnan mietintö
8271:             N:o 47 eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
8272:             sältää ehdotuksen laiksi muutoksista ja lisäyk-
8273:             sistä 20 päivänä heinäkuuta 1906 annettuun
8274:           • valtiopäiväjärjestykseen.
8275: 
8276:     Suuri valiokunta, käsiteltyää:n asian, on hyväksynyt
8277: muutettavaksi ehdotetun 35 § Perustusla.kiva.liokunan mie-
8278: tinnön N :o 8 mu]m;isesti. Sitä va,stoin on Suuri valiokunta,
8279: mitä 43 a § :ään tulee, hyväiksynyt sen 2 momentin P·erustus-
8280: lakivaliokunnan mietintöön liitetyn ensimäisen vastalauseen
8281: mukaisesti. Pykälän 3 momentiksi on valiokunta katsonut
8282: tarpeelliseksi ottaa. määräy~sen, että ul'koasiainvaJiokunnalle
8283: on annettav•a jokaisten valtiopäiväin alussa sekä sittemmin
8284: niin usein kuin asiJan'haarat vaativat selonteko nii•stä ulko-
8285: poliitisista suhteista, joilla on tasavallalle merkitystä ja voi
8286: valiokunta, jos katsoo tarpee!Hseksi, antaa lausuntonsa selos-
8287: tuks-en johdosta.
8288:     Pykälän 3 momentin Perustuslakivaliokunnan mietin-
8289: nössä on Suuri valiokunta edellä selostetun lisäyksen vuoksi
8290: ottanut mietintöOnsä 4 momenttina muuten samanlaisena,
8291: paitsi että Hallitukselle on jätetty määräämisvalta, milloin
8292: valiokunnan käsiteltäväJksi jätetty a~sia oli,si pidettävä s•ellai-
8293: sena että vaiteliaisuutta olisi noudatettava. Suuri valiokunta
8294: siis kunnioittaen ehdottaa,
8295: 
8296:                 ettij Eduskunta hyväksyisi lakiehdotuksen
8297:              näin kuuluvana:
8298:     2    1919 V p. -   S. V. M. -    Eduskuntaesit. miet. N :o 12.
8299: 
8300: 
8301:                                 Laki
8302:     20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyk-
8303:          sen ulkoasiainvaliokuntaa koskevien säännöston
8304:                         täydentämisestä.
8305: 
8306:         Eduskunnan päät<iksen mukaisesti,, joka on tehty 20 päi-
8307:     vänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen 60
8308:     § :ssä määrätyllä tavalla, säJädetään täten, että sanotun val-
8309:     tiopäiväjärjestyksen 35 § muutetaan näin kuuluvaksi ja että
8310:     siihen lisätään seuraava 43 a §.
8311:                                35 §.
8312:         (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä.)
8313:                                   43 a §.
8314:          Ulkoasiainvaliokunnan tulee antaa mietintönsä niistä
8315:     valtiosopimuksista, jotka :hallitusmuodon mukaan ovat edus-
8316:     kunnan hyväksyttävät, sekä niistä ulkoas.ioissa tehtävistä
8317:     päätöksistä, joihin vaaditaan eduskunnan suostumus, niin
8318:     myös muista sen valmisteltavaksi lähetetyistä ulkoasiain
8319:     hoitoa koskevista asioista.
8320:          Jos hallitus taikka se ministeriö, jonka toimialaan ulko-
8321:     aS'iat lwuluvat, katsoo tarpeelliseksi valtiopäiväin aikana tai
8322:     väliajalla ulkoasiainvaliokunnalle tehdä Suomen suhteita
8323:     ulkovaltoihin koskevan tiedonannon taikka valiokunnan
8324:     kanssa neuvotella selZaisesta asiasta, tulee valiokunnan, rni-
8325: •   käli siihen on aihetta, lausua asiasta mielensä.
8326:          Jokaisten valtiopäiväin alussa sekä sittemmin niin usein
8327:     kuin asianhaarat vaativat tulee valiohunnan saada selonteko
8328:     ni,istä ulkopoliittisista suhteista, joilla on tasavallalle merki-
8329:     tystä; .ia antakoon va7iokunta, mikäli sen katsoo tm·peelli-
8330:     sek:~i, lausuntonsa selonteon johdosta.
8331:          Valiokunnan jäsenten on noudatettava sitä vaiteliai-
8332:     ·suutta, jota hallitus katsoo kunkin asian iaadun vaativan.
8333: 
8334: 
8335:         Helsingissä, 1 päivänä joulukuuta 1919.
8336:         1919 Vp~- S. V. M.- Eduskuntaesit. miet. N:o 12.
8337: 
8338: 
8339: 
8340: 
8341:                   · S'uuren valiokunnan mietintö
8342:                 N :o 47 a eduskuntaesityksen johdosta. joka si- ·
8343:                 sältää ehdotuksen laiksi muutoksista ja lisäyk-
8344:                 sistä 20 päivänä heinäkuuta 1906 annettuun
8345:                 vai tiopä.iväjärjestykseen.
8346: 
8347:          Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
8348:     l&krehdotuksen Suuren v-aliokunnan mietinnössä N :o 4 7 ole-
8349:     van ehdotuksen mukaisesti paitsi 35 § :nz joka hyväksyttiin
8350:     näin kuuluvana:
8351:                                      35 §.
8352:          V arsinai·silla va'lti.opäiviHä on viiden pä1van kuluessa
8353:     valtiopäivien avaamisesta asetettava perustuslakivaliokunta,
8354:     lakivaliokunta, talousva:liokunta, valtiovarainvaliokunta ja
8355:     ulkoasiainvaliokunta, kussakin vähintään kuusitoi.sta jäsentä,
8356:     ;-;ekä pankkivaliokunta, jossa tulee olla vähintään kaksitoista
8357:     jäsentä. · Samwlla va1ita.an valiokuntiin varajä-seniä, vä:hin-
8358:     tään -n€ljä:sosa jäsenten lukumäärästä.
8359:          Eduskunta voi tarvittaessa asettaa ·muitakin valiokuntia;
8360:     ja saa tällaiseen vali:okuntaa.n, jos siinä on vähintään kaksi-
8361:     toista jäsentä, lähettää sellaisen·kin asian, joka loodultaa.n
8362:     olisi lakimääräisen valiokunnan valmisteltava.
8363:          Y aliakunta saakoon, kun töiden suorittaminen sitä vaa-
8364:     tii, jakaautua osastoihin,. jotka kukin antavat lausuntoja
8365:     valiokunnan nimessä. Jos semmoisessa tapauksessa havai-
8366:     taan tarpeelliseksi lisätä jä·senten lukua, jätetään a·sia edus-
8367:     kunnan päätettäväksi.
8368:          Valtiovarainvaliokunta. jatkakoon, milloi'n eduskunta niin
8369:     päättää, toiniansa myöskin samojen valtiopäiväin väliajalla,
8370: ,   ja sen jäsenet saava•t silloin sellaisen palkkion kultakin päi-
8371:     vältä k.uin 14' § :ssä on säädetty.
8372: 2- 1919 Vp.- S. V. M.- Eduskuntaesit. miet. N:o 1~.
8373: 
8374:     Ulkoasiainvaliokunta kokoontukoon valtiopäiväin väli-
8375: ajoilla 43 a § :n 2 momentissa mainituissa tapauksissa, ja
8376: sen jäsenet &aavat silloin sellaisen palkkion kultakin päiJ
8377: vältä kuin 14 §:ssä on säädetty.
8378:     Toimitusvaliokunnasta ja tarkastusvaliokunnasta sää.de-
8379: tään 76 § :s.sä.
8380:     Ylimääräisillä valtiopäivillä a-setetta•koon ne valiokunnat,
8381: jotka ovat tarpeen valtiopäivillä esiHe tulevai.n asiain val·
8382: mistelemisoon.
8383: 
8384: 
8385:     Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on
8386: toistamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on
8387: Suuri valiokunta katsonut asianr}fukaiseksi ehdottaa 43 a
8388: §:ään eräitä pienempiä muutoksia, muun muassa sellaisen,
8389: että pykälän toinen ja kolma-s momentti Yaihtavat paikkaa.
8390: Tästä on ollut seurauksena, että 35 § :n 5 momentissa oleva
8391: 43 a § :ä:än kohdistuva viittaus muuttuu. Muussa osassa;~a,n on
8392: Suuri valiokunta hyväksynyt 35 §:n Ffiluskunnan päätök-
8393: sen mukaisesti. Pykälät tulisivat siis kunlumtlan:
8394: 
8395:                               35 §.
8396:      Varsinaisilla valtiopäivillä on viiden · pawan kuluessa
8397: valtiopäivien avaamisesta asetettava perustuslakivaliokunta,·
8398: lakiva·liokunta, talousvaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja
8399: ulkoasiainvaliokunta, kussakin vähintäij•n kuusitoista jäsentä,
8400: sekij, pankkivaliokunta, jossa. tulee olla vä.hintään kaksitoista
8401: jäsentä. Samalla valitaan· valiokuntiin varajäseniä, vähin-
8402: tään neljäsosa jäsenten lukumäärästä.
8403:      Eduskunta voi tarvitbessa asettaa muitakin valiokuntia.;
8404: ja saa tä'llaiseen valiokuntaa, jos sii-nä on vwhintään kaksi-
8405: toista jäsentä, lähettää soeHaisenkin asian, j()ika laadultaan
8406: olisi lakimääräisen vll!liokunnan valmiste'ltava.
8407:      V aliakunta saakoon, kun töid-en suoritbaminen sitä vaa-
8408: tii, jakaautua osasioihin, j<Ytka kukin a.nrtavat lausuntoja
8409: valiokunnan nimessä. Jos semmoisessa ta'pim:bessa havai-
8410: taan tarpeelliseksi· lisätä jäsent@ lukua, jät.etäitn asia edu."-
8411: kunnan päätettäväksi.
8412:             Muutoksia valtiopäiväjär;iestykseen.               3
8413: 
8414:       Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, ni~lloin eduskunta niin
8415: päättää, toinrtansa myöskin ·samojen valtiopäivien väiliajalla,
8416: .}a .sen jäsenet saavat si'lloin sellaisen palkkion kultakin päi-
8417: vältä kuin 14 § :ssä on säädetty.
8418:       Ulkoasiain valioku-nlta ikokoon1ukoon valtiopäi väin väli-
8419: ajoilla 43 a § :n 3 momenti,ssa mainituissa tapauksissa, ja
8420: sen jäsenet saavat si'lloin sellaisen palkkion kultakin päi-
8421:  vältä kuin 14 § :ssä on slk'idetty.
8422:       Toimitusvaliokunnasta ja i:arkastusV'aliokunnasta sääde-
8423: tään 76 § :ssä.            ·
8424:       Ylimääräisillä valtiopäivillä a.setettakoon ne valiokunnat,
8425: jatka ovat tarpeen va 1tiopäivillä esiHe tulevain asia.in val-
8426: mistelemiseen.
8427: 
8428:                                4-3 a. §.
8429:       Ulkoasiainvaliokunnan tU'lee ant.aa mietintönsä niistä
8430: valtiosopimuksista, jotka !hallitusmuodon mukaan ovat edus-
8431: kumw•n hyväksyttävät, sekä niistä ulkoasioissa ·tehtävistä
8432: päätöksistä, joihin vaaditaan eduskunnan suostumus, niin
8433: myös muista sen valmisteltava'ksi lähetetyistä ulkoasiain
8434: hoitoa koskevista asioista .
8435:      •Jokaisten valtiopäiväin a:Iussa sekä si-tnemmin niin usein
8436: kuin ·asianlwmat vaativat tulee valiokunnan saada selonteko
8437: niistä ulkopoliittisista suhteista, joilla on tasavaUalle merki-
8438: tystä; ja anta,koon valiokunta, mikäli sen katsoo tarpeelli.-
8439: "--eksi, hallitukselle lausuntonsa selonteon johdos,ta.
8440:      Jos ·hallitus taikka se ministeri, jonka toimiala-an ulko-
8441: asiat kuuluvat, katsoo tarpeellis-eksi valtiopäiväin aikana. tai
8442: välia:jalla ( poist.) va1iokunnalle ~tehdä Suomen suhteita ulko-
8443: valtoihin koskevan muun tiedonannon taikka va:li,okunnan
8444: kanssa neuvotella sellaisesta" asiasta, >tulee valiokunnan, mi-
8445: käli ~siihen on ·aihetta, lausua asiasta mielensä.
8446:      VaHokunnan jäsenten on noudatettava sit.ä vaiteliai-
8447: suutta, jota halli~tus katsoo kunkin asian laadl.m vaativan.
8448: 
8449: 
8450:    Suuri valiokunta sns kunnioittaen ehdottaa.,
8451: 4   1919 Vp. - S. V. .M. - Edus.kuntaesit.- miet. N :o 12.
8452: 
8453:                 että lakiehdotuksen 35 ja 43 a § hyväksyttäi-
8454:             siin Suure-n valiokunnan nyt ehdottamassa 'muo-
8455:             dossa.
8456: 
8457:     H~lsingissä 3 päivänä   joulukuuta 1919.
8458:        1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
8459: 
8460: 
8461: 
8462: 
8463:                 Työväenasiainvaliokunnan
8464:             m i e t i n t ö N:o 10 ehdotuksen työsopimus-
8465:             laiksi sisältävien eduskuntaesitysten ja samaa
8466:             asiaa koskevan anomusehdotuksen johdosta.
8467: 
8468:      Eduskunta on lähettänyt Työväenasiainvaliokunnan val-
8469: misteltavaksi ed. Paasivuoren y. m. edus·kuntaesityksen
8470: .N :o 38 ja ed. H~rhlin y. m. eduskuntaesityksen N :o 39, jotka
8471: sisältävät ehdotuksen laiksi työsopimuik:sesta, sekä ed. vVuo-
8472: kosken y. rn. samaa asiaa koskeva.n anomusehdotuksen
8473: N:o 135.
8474: 
8475: 
8476:     Suomen voimassa oleva työsopimusta kosikeva lainsää-
8477: däntö sisältyy pääasia.ssa 31 päivänä maaliskuuta 1879 an-
8478: nettuun Asetukseen elinkeinoista, jonka asetuksen työsopi-
8479: musta koskevat pykälät kuluvana vuonna julkaistu Elin-
8480: keinolaki on jättänyt .kumoamatta, sekä 30 päivänä tammi-
8481: kuuta 1865 annettuun Palkkaussääntöön ja 9 päivänä kesä-
8482: kuuta 1873 julkaistuun Merilakiin. Sitä paitsi löytyy eri-
8483: näisiä työsopimusta koskevia määräyksiä myöskin työväen-
8484: suojelusta tarkoittavissa laeissa.
8485:     Mainituista työsopimusta koskevista, slåännöksistä ovat
8486: Elinkeinolakiin sisältyvät luonteelta'all yleisimmät. Elin-
8487: keinolaki koskee tämän lain 1 § :n mukaan kauppa-, tehdas-
8488: ja käsityöliikkeitä ,lkuin myös muuta ansionsaantia twhi ela-
8489: tusta tarkoitta:vaa, hyviin t81poihin 'soV'eltuv•aa liikettä ta:hi
8490: elinkeinoa kaupungissa ja maana." Kuitenkin tulkitaan
8491: Elinkeinolakia miin, ettei sen alle kuulu maanviljelys, meri-
8492: liike eivätkä n. s. vapaat ammatit, niin kuin esim. lääkärin
8493: ja a>sianaj·aJan a.mmattitoimi. Ullkopuolelle Elinkeinolain
8494: jäävät myös ne työsopimukset, joihin såsältyy oåeus tehdä
8495: 2      1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
8496: 
8497:  päämiehensä puoles.ta oikeustoimia, ja jotka kuuluvat m. m.
8498:  Kauppakaaren 18 luvun määräysten alle. Tällaisessa toi-
8499: mitsijamiehen asemassa ovat osakeyhtiöitten johtokuntien
8500:  jäsenet, paiJikinjohtajat, tehtaanisännöitsijät y. m. samanlai-
8501: ,ses-sa asemassa. olevat.
8502:      Palkollissääntö on alkujaan tarkoitettu säännöstelemään
8503: ,maanviljelyksen ja kotitalouden työsopimusoloja. Selvittä-
8504: mättä mitä palveluksella tarkoitetaan, määritellään Palkollis-
8505: säännössä, että palkollinen on se, jok•a ,määrättyä pallkkaa
8506: ja ruokaa, taikka niille vastaavia etuja vastaan, isännälle
8507: on ruvennut vuosipalvelukseen tai kaupungissa palvelukseen
8508: !Puoleksi vuodeksi." Kun kotitalouden ja maanviljelyksen
8509: ;1lalla työsopimuksia maalla ei enää nykyään aina tehdä
8510:  vuodeksi tai kaupungeiS>sa puoleksi vuodeksi, vaan lyhyem-
8511: ,mä:ksi ajalksi, on osa mainituilla aloilla tehdyistä työso•pi-
8512: ,muksista nykyään PalkollisS>äännön ulkopuolella, jos,kin tätä
8513:  osittain analogisesti sovellutetaan näi1hin sopimuksiin.
8514:      Kolmas erikoisala, missä on olemassa varsinaisia. työsopi-
8515: mussä:ännöks·iä, on meriliike. Merilaki määrää ,laivaväen"
8516: työsopimuksis.ta, mutta erottaa tästä ,muut laivaan otetut
8517: henget, jotka oikeasta:a.n meriväkeä eivät ole". Näitä, j.oilla
8518: tarkoitettanee keiittäjättäriä, siivooja.ttaria y. m. samanlaa-
8519: tuisia työntekijöitä, eivä.t Merilain työsopimusmääräykset
8520: koske.- Uudemmat työväensuojeluslait koskevat kyllä laa-
8521:  joja työ·a.loja, mutta niihin sisältyvält työsopimusta tarkoit-
8522: tavat määräykset ovat varsin hajanaiset.
8523:      'l'yösopimukset ovat siis nykyään laajoilla työaloilla jär-
8524: jestelyä vailla. Sitä paitsi eivät van~1empaan työsopimus-
8525: oikeuteen kuuluvat määräykset enää vastaa yleistä oikeus-
8526: käsitystä eivätkä muuttuneita taloudellisia ja yhteiskunnal-
8527: lisia oloja, joten niitä ei nykyään kaikilla aloilla yleisesti
8528: sovelluteta käytäntöön. Tämä koskee erittäinkin Palkollis-
8529: sääntöä. Palkollissäänltö on - samoin kuin vuoden 1879
8530: Elinkeinolakikin - määritelless·ään työnantajain ja työn-
8531: tekijäin 'Oikeull.:sia ja velvollisuubia, enemmän pitänyt sil-
8532: mällä edellisten kuin jälkimäisten tarpeita.. Se seikka, että
8533: mainituissa laeissa työsop~muksen rikkomiseen - Palkol-
8534:                       Työsopimuslaki.
8535: 
8536: lissääunössä ainoastaan kun se tapahtuu työutek·ijän puo-
8537: lelta - on liitetty rikosoikeudellisia seuraamuik~ia, on he-
8538: rättänyt jo pitemmän _aj'a.n kuluessa paheksumista, samoin
8539: kuin työnantajan oikeus poliisi- tai ulosottoviranomaisen
8540: avulla palauttaa sopimuksensa rikkonut työntekijä työhön.
8541: 'l'aloudellisten olojen kehittyessä on myös syntynyt sellai-
8542: nen uusi so.pimusmuoto kuin työehtosopimukset, joita ny-
8543: kyinen lainsäädäntömme ei lainkaan tunne.
8544:      Edellä esitetyt puutteellisuudet lainsäädännössämille
8545: ovat jo pitemmän aikaa oilleet yleisesti tunnustetut, ja on nii-
8546: den korjaamiseksi tehty useita alotteita. Ensimäinen huo-
8547: mattava toimenpide, johon ryhdyttiin työsopimusta koske-
8548: van lainsäädännön kehittämiseksi, oli senaatin vuonna 1907
8549: Lainvalmistelukunnalle antama määräys valmistaa ehdotus
8550: työsopimuslaiksi. Lainvalmistelukunnan ehdotus peruste-
8551: luineen julkaistiin seuraavana vuonna. Tämä eb.dotus, joka
8552:  pääa!siallisesti perustuu Ruotsis·sa esitettyyn, samaa asiaa
8553: koskevaan ehdotukseen, on sittemmin ollut pohjana Edus-
8554:  kunnassa asiasta tehdyille esityksille, joskin nämä monessa
8555:  tärkeässä kohdassa poikkeavat Lainvalmistelukunnan ehdo-
8556:  tuksesta. Vuoden 1917 ensimäisillä valtiopäivillä tuli asia
8557:  ensi kerran esille Eduskunnassa eduskuntaesitysten muo-
8558:  dossa. Saman vuoden jälkimä:isillä valtiopäivillä uudistet-
8559:  tiin nämä esitykset, mut.ta jäivät ne puhjenneen kapinan
8560:  vuoksi loppuun käsittelemättä.
8561:      Käsitellessään sille läihetettyjä alotteita, on Työväen-
8562:  asiainvaliokunta tullut siihen tulokseen, että käsittelyn poh-
8563:  jaksi olisi otettava eduskuntaesitys eikä tehtyä anomusehdo-
8564:  tusta. Tarpeellisen alkuvalmis·telun on tämä la.insäädäntö-
8565:  toimenpide saanut sen kautta, että se yli vuosikymmenen
8566:  on ollut pohdimTan alaisena. V aliakunnalla onkin ollut käy-
8567:  tettävänä sekä Lainvalmistelukunnan asiasta antama mie-
8568:  tintö että 1917 vuoden jälkimäisten valtiopäivien työväen-
8569:   asiainvaliokunnan osaksi ensimäisessä osaksi toisessa luke-
8570:   m~sessa käsittelemä lakiehdotus. Erpäkohdat tällä alalla ovat
8571:   myöskin sellaiset, eWi pikainen korjaus on tarpeen. - Rä-
8572: 4      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
8573: 
8574: sittelynsä pohjaksi on Valiokunta ottanut ed. Hahlin y. m.
8575: ed uskuntaesity ksen.
8576:      Niinkuin alatteentekijät on V aliakuntakin ollut sitä
8577: mieltä, että työsopimusolojen järjestämiseksi on tarpeen
8578: y,leislaki, joka koskee kaikkia. työaloga, mikäli ei erikois-
8579: määräyk!sellä joitakin poikkeuksina ole suljettu ulkopuo-
8580: lelle lain piirin. Lakina, joka koslkee näin laajaa a.laa ja
8581: mitä erilaisimpia olosuhteita, täytyy työsopimuslain useis,sa
8582: kohdin rajoittua yleisten määräysten antamiseen ja jättää
8583: yksityiskohtainen säännöstely säädettyjen tai vasta sää-
8584: elettävien erikoislakien varaan.
8585:      1'yötsopimus on yksityisoikeudellinen sopimus, jonka si-
8586: sruftö riippuu sopimuksen tekijöistä, paitsi milloin lainsää-
8587: dännöllä joidenkin erikoisko!htien suhteen on rajoitettu sopi-
8588: musvapautta. Kuinka pitkälle rajoittavat määräykset kul-
8589: loinkin menevät, sen määräävät ne yhteiskunta,poliittiset
8590: päämäärät, joihin lainsäältäjä kulloinkin pyrkii. Valiokun-
8591: nan hyväksymän käsityksen mukaan on työsopimuslaki laa-
8592: dittava sellaiseksi, että se myöskin osaltaan antaa työnteki-
8593: jälle sitä suojaa, j'ota hän tarvitsee ollessaan yleensä talou-
8594: dellisesti heikompana sopimuskumppanina. Tämä yhteis-
8595: lkuntapoliit,tinen pyrkimys on aiheuttanut sen, että Valio-
8596: kunta lakiehdotukseen on ottanut useita määräyksiä, joilla
8597: on suorastaan työväensuojeluksellinen luonne. Toiseksi se
8598: on aiJleuttanut, että lakiehdotuks,een sisältyvistä säännök-
8599: sistä suurin osa on ehdoiJtomasti sitovia, joten niiden kanssa
8600: ristiriidassa olevat sopimukset eivät ole päteviä. Tähän pe-
8601: rustuu eräs tärkeä erotus V aliakunnan ja Lainvalmistelu-
8602: kunnan ehdottamien määräysten välillä. Lainvalmistelukun-
8603: nan esittämien perustelujen mukaan on sen ehdotuksessa
8604: kaikkiin säännöksiin, jotka ovwt tarkoitetut ehdottomiksi,
8605: pantu lisäys, että muunlainen sopimus on mitätön, ta:hi si-
8606: sältyy niihin jo 1suoranainen kielto so·pia toisin. V aliakun-
8607: nan ehdotuksessa taa.s ovat kaikki määräykset tarkoitetut
8608: ehdottomasti sitoviksi, jos niihin ei ole liitetty nimenomaista
8609: huomautusta, että toisenlainenkin sopimus on luvallinen ja
8610: määräys siis tarkoitettu vain apumääräykseksi niitä tapauk-
8611:                       Työsopimuslaki.                        5
8612: 
8613: sia varten, jo1loin sopimus•ta ei ole tehty. Tämä huomautus
8614: on tavallisesti esitetty sanoilla: ,ellei toisin ole sovittu".
8615: 
8616:     Lakiehdotuksen ensimäiseen pykälään sisältyvät sään- 1 §.
8617: nökset, jotka määrittelevät työsopimu,ksen ja sen kautta ra-
8618: joittavat lain sovellluttamisalan. Tämän 'pykälän mukaan
8619: tarkoitetaan työsopimuksella tässä laissa sopimusta, joUa
8620: työntekijä .sitoutuu tekemään työnantajalle työtä tämän joh-
8621: don ja valvonnan alla korvausta vastaan.
8622:      Työsopimus voidaan tehdä kaikenlaatuisesta työstä, niin
8623: ruumiillisesta kuin hen'kisesltäkin. Näin tulevat työsopimus-
8624: lain alle kuulumaan myöskin tekijäHtä~än tieteellistä ja tai-
8625: teellista kasvatusta va•ativat työt, jotka tähän saaikka ovat
8626: olleet vailla työsopimusta !koskevaa järjestelyä.
8627:      Sitä vastoin on Valiokun~ta katsonut olevan syytä sopi-
8628: musehtojen laadun mukaan erottaa eräät työsuhteet lain
8629: ulkopuole11 e. Mi'lloin työnt-ekijä on työssään siinä mä.ärin
8630: itsenäinen, ettei hänen ta.rvitse sen suhteen alistua työna.nta-
8631: jan johdon ja valv011rnan alle, ei y,leisen työsopimuslain mää-
8632: räyksiä olisi häneen sovellettava. Sopimus koskee tällaisissa
8633: tapauksissa työn tulosta, mutta jättää suoritustavan työn
8634: suorittajan itsensä määräJttäväksi. Työn suorittaja esiintyy
8635: tällöin oikeastaan itsenäisenä yrittäjänä, joka on toises•sa
8636: asemassa. rkuin varsinainen työntekijä. Tämän rajoituks<en
8637: kautta jäävcät kaikki n. k. tilaustyösopimukset, jollaisia käsi-
8638: työläisten sov~mukset työnteett!Ljiensä kanssa yleensä ovat,
8639: lain ulkopuolelle. Samoin jäävM lain ulkopuolelle makka-
8640:  työt, joiden suorit'tamist.apa ei ole työnanltajan johdon ja
8641: valvonnan alla. Tällaisia ovat esim. rakennusurakat, joissa
8642: työnantaja k;}~llä ,.jatkuvas~ti valvoo työn tuloksen laatua,
8643:  mutta ei sitä tapaa, millä työ järjestetään. - Urakkatyö-
8644:  nimitystä käytetään kuitenkin varsin yleisesti myö,skin sel-
8645: laisista töistä, jo:tka ovat suoritettavat työnteettä,jän mää-
8646:  rää!mällä tavn11a, 'hänen johtonsa ja valvontansa alla.
8647: mutta joissa palldm maksetaan työn tuloksen mukaan. Nämä
8648:  työt, joita myös kutsutaan kappale- tai tinkitöiksi, tuHsivat
8649: luonnollisesti kuu~umaan työsopimuslain alle.
8650:     6       1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
8651: 
8652:            Vaikkakin työsopimus on niin rajoitettu, että ainoastaan
8653:      ne sopimuJkset, joissa työntekijä sitoutuu tekemään työtä
8654:      työnantajan valvonnan ja johd·on alla, kuuluvat tämän lain
8655:      alle, -ei kuitenkaan kaikki jo'hta1mistyö ole sen piirin ulko-
8656:      ·puolella. Työnjohtaja, jonka on noudatettava ylemmän joh-
8657:      don määräyksiä, on nimittäin työsopimuslain alainen. Eri-
8658:      koisessa asemas•sa ovat ne johltavat henkilöt, joiden työsopi-
8659:      muks·een liittyy asiamies- tai toimitsijasopimus. Sellaisia
8660:      ovaJt esimerkiksi yhtiöiden johtokuntien jäsenet, pankkien
8661:       johtajat ja monet toimitusjohtajat. Nämä eroavat sekä yh-
8662:      teiskunnallisen asemansa ·puolestta että st'Vhteessaan työnanta-
8663:       jaansa niin suuressa määrin mui:sta työntekijöistä, että Va-
8664:       liokunta ei ole katsonut olevan syytä aEstaa heitä yleisen
8665:       työsupimuslain määräysten alaisihi. Sitä paitsi ovat he
8666:       asiamiesominaisuudessaan sellaisten lakimääräysten alaisia,
8667:       joita olisi vaikea saattaa sopusointuun työsopimuksesta sää-
8668:       dettävien määräysten kanssa.
8669:             Toinen rajoitus sisältyy määritte1;vn •sanoihin ,,korvausta
8670:       vastaan". Ilmaiseksi, lahjoitustar:1wituk•sessa, tehty työ ei
8671:       kuulu tämän lain alle.- .Julkiset virkatoimet ovat IViinikään
8672:       ehdotetut jätettäviksi lain ulkopuolelle. Tämän mukaan ei
8673:       laki ·koske myöskliän 'lnmna1lisia viranomaisia, jotka har-
8674:       joittavat julkista valtaa.
8675:             1 § :n viimeisessä momentissa määritellään sä:ädettävän
8676:       lain suhde työ•snhteita järjesteleviin erikoishkeihin. Työ-
8677:       sopimuslaki on tarkoitettu koskemaan nii>täkin työaloja,
8678:       ,io·il1a eri1wisl8keja on olemassa, mutta ainoastaan mikäli näi-
8679:       lhin sisältyvät määrä.y'kset ovat epätäydelliset. Se ei siis
8680:       yleensä tule 1wmoamaan sen kanssa ristiriidmssa olevia eri-
8681:       ·koislalkien määräyksiä, vaan jättää ne edel1een voimaan.
8682:        Miolloin ·poikkeustapauksessa erikoislaki o; tahdotltu kumota,
8683:        on sii'tä säädetty nimenomaisella tmääräyks-ellä. Tällaiset
8684:       tapaukset ovat mainitut lakieb.doltuksen 64 § :•ssä.
8685: 2 §.        Lakiehdotuksen mukaan voiclaan työsopimus tehdä joko
8686:        kirjallisesti tai suullisesti. Estää:kseen sellaista väärinfkäy-
8687:        töstä, että työnantaja esi'ttä:ä työntekijäl~e ·kirjallisen työ-
8688:        c-0!Jimuksen allekirjoitettavaksi j,]man, että työntekijällä
8689:                       TyösopJruuslaki.                     7
8690: 
8691: ennakolta on ollut tilaisuus tutustua sen sisältöön, on V a~
8692:  liokunta hyväikisynyt 2 § :n 3 momentin, jossa säädetään, että
8693:  kirjallinen työsopimus on 'ennen allekirjoittamista jäJtettävä
8694:  työnteJkijän tarkastettavaksi, ja että sopimuskidaan on otet-
8695:  tava merkintä, että näin on tapahtunut. Kirjallinen työ-
8696:  sopimus, josta tämä merkintä puuttuu, on siis mi·tätön.
8697:      YhteiSkunnan 'kannalta ei dle suotavaa, että työntekijä 3 §.
8698:  työsopimwksella sitoo itsensä raJa'ttoman pitkäkrsi ajaksi.
8699:  Vuoden 1879 Elinkeinolaissa onkin jo pisin sallittu työsopi-
8700:  musaika määrätty •kolmeksi vuodeksi. Työntekijät niinkuin
8701:  työnaniajat•kin ovat, viime aikoina pyrkineet yhä 'lyhyempiin
8702: sopimusaikorhin, koska molemmat sen kautta voivat paDai-
8703: ten käyttää hyväkseen konrjunktuurien muutaksia. Vuoden
8704: kasiäviä työsopimuksia, jotka ennen olivat tavallisia, ei enää
8705: yleisesti käytetä muussa kuin maanviljelystyössä ja siinä-
8706:  kin harvemmin kuin ennen. Vuotta pitempiä työsopimuksia
8707: tehdään nykyään vain varsi.n vähän, etupää;ssä harvinaisten
8708: erikoisltyöntekijäin kanssa.
8709:      Valiokunnan käsittelyn pohjana olleen aiotteen tekijät
8710: ovat ehdottaneet, että pisimmärkrsi työsopimusajaksi määräit-
8711: täisiin kuusi kuu!kautta, mutta etitä tästä sallittaisiin tehdä
8712: \poikkeuksia .maatalouden ala<Ua määräJtyillä edellytyksillä,
8713: ja kaikilla työaloilla sikäli, että korkeintaan kolmen vuoden
8714: työsopimukset olisivat päteviä, jos niihin sisä.ltyy kolmen
8715: kuukauden irtisanomisaika. Viimeksi mainituilla työsopi-
8716: muJkrsilla täytyy !katsoa tarkoitetun se1laisia, jotka jatku-
8717: vat yli sopimusajan, ellei niitä irtisanota kolmea kuukautta
8718: •ennen sen loppumis'ta. Täl1aisen irtisanomisvelvollisuuden ei
8719: rvoida katsoa antavan mi!tään suojaa pitkän sopimuskauden
8720: tuottamia epäkorhtia vastaan, joilta sopimuksentekijöitä eh-
8721: dotetuilla määräyksillä juuri on tahdottu suojata. Valio-
8722: •kunta. on senvuokrsi ehdottanut aiotteen tekijäin ehdotuks'€ll
8723: hylättä.väksi ja, koska mitään huomatbvia vääriukäytö[{siä
8724: ei tässä suhteessa nyikyäänkään ole esiintynyt, mutta eri-
8725: koisilla aloilla kuitenkin voi olla tarpeeHi>sta saada tehdä
8726: pitempiaikaisia työsop1muksia kuin kuuden kuukauden tai
8727:     8        1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
8728: 
8729:       rvuod'en, korkeintaan kolmen vuoden iyöso·pimusajan hyväk-
8730:       sy:t.täväJmsi ilman mitään rajoituksia.
8731: 4 §.        Aiotteen tekijät ovat e'hdorttaneet, että tapauksissa, missä
8732:       ,tosiasiallinen työsuhde on jatkunut sen jälkeen, kun työ-
8733:       tsopimusaika on loppuun kulunut, työnantajan ja työntteki-
8734:       dän välistä suhuetta olisi niin arvosteltava, kuin jos olisi
8735:       tehty uusi sopimus samoilla ehuoilla kuin entinen, mutta
8736:        korkeintaan vuoden ajaksi. Tätä ehdotusta ei Valiokunta ole
8737:        •hyväksynyt. Sen kautta sidottaisiin sopimuskumppaneita
8738:       Jiiaksi ja estettäisiin työntekijää tai työnantajaa, joka tahtoo
8739:        saada työehdot muutetuiksi, toistaiseksi jatkamasta työtään,
8740:        iku~nes sopimus saadaan syntymään. V aliakunta on ehdot-
8741:        tanut, että työsuhdetta tällaisissa tapauksissa olisi arvos-
8742:        teltava niin kuin entinen työsopimus olisi toistaiseksi voi-
8743:        massa.
8744:  5 §.        Työsopimus, joka on tehty pitemmäksi kuin lain salli-
8745:        maksi ajaksi, ·ei o!e mitätön, vaan on se katsottava tehdyksi
8746:         pisimmäksi lain sallimaksi ajaksi.
8747:  6 §.        Vuoden 1879 Elinkeill'olain 29 § :ssä on säädetty, että
8748:         jos sopimusta tehtäessä ei ole mitään määrätty sopimu'illsen
8749:         lakmaamisen ajasta, on molemmin puolin irt:icsanomisaikaa
8750:         14 päivää. Nykyään on kuitenkin tullut var:sinkin teollisuu-
8751:         dessa yleiseksi, että työsopimukset tehdään toistai'seksi voi-
8752:         •massa oleviksi ja ilman irtisanomisaikaa lop·puviksi. Tähän
8753:         tapaan on Valiokunnan mielestä mukauduttava asettumalla
8754:         sille !kannalle, että milloin ei ole s.ovittu mitään työsopimuk-
8755:         sen lakkaami'sesta, työsopimus katsotaan olevan voimassa
8756:          toistaiseksi ja ilman irtisanomisaikaa. Tästä ei ole mitään
8757:         positiivista määräystä ehdotettu, 'Sillä se seuraa siitä, että
8758:          64 § :ssä kumotaan Elinkeinolain 29 §.
8759:               Jos irti!sanomisaika sovitaan ylen •pitkäksi, käy se sopi-
8760:          musikumppaneille hankalaksi noudattaa. Tämän vuoksi on
8761:          V aliakunta niinkuin aiotteen tekijätkin ehdottanut, että irti-
8762:          sanomisajan saisi määrätä korkeintaan kuudeksi kuukrtn-
8763:          deksi ja, j-otta toista sopimuslkumppania ei saataisi •asettaa
8764:          epäedullisempaan asemaan kuin toinen on, molemmin puolin
8765:           ~amak,si. Noudattaen samaa .periaatetta kuin 5 § :n snh-
8766:                       Työsophnuslaki.                        9
8767: 
8768: teen on Valiokunta ehdottanut, että näiden määräysten
8769: ·kanssa ristiriidassa olevaa sopimusta ei olisi katsottava mi-
8770: tättömäksi, vaan olisi pitempiaikainen !kuin lain sallima irti-
8771: sanomissopimus katsottava tehdyrosi kuudeksi kuukaudeksi
8772: ja eripituiset irtisanomisajat t-ehdyiksi lyhyemmäksi sovi-
8773: ,tuista irtisanomisajoista. Ainoastaan milloin toiselle sopi-
8774: rmusikumppanille oErsi määrätty irtisanomisaika., mutta toi-
8775: 1selle. ei, olisi irtisanomissopimus mitätön, joten työsuhteen
8776: rsaisi kumpikin lopettaa ilman irtisanomista.
8777:       Se asiaintila, että aviovaimon työntekijänä tekemällä työ- 8 §.
8778: sopimuksella ei voimassa olevan lain mukaan ole laillista
8779: rpätevyyttä ainakaan häntä itseään varstaan, haittaa suuresti
8780: aviovaimojen ansiotyötä. Kun oikeutta elättää itsensä työ,l-
8781: 1lään ·ei kuitenkaan kohtuudella voitane kieltää kEneltäkään
8782: Jransalais'elta, on Valiokunta ehdottanut, että aviovaimolle
8783: f1nnettaisiin oikeus vapaasti tehdä työsopimuksia työnteki-
8784:  jänä. Käytännössä on nykyään yleistä, että aviovaimot teike-
8785:  ~vät työnantajina kotitaloutta koskevia työsopimuksia, ei-
8786:  vätkä tuomioistuimet ole pitäneet niitä pätemättöminä.
8787:  Epävarmuuden poistamirseksi on kuitenkin syytä lain mää-
8788:  ~räyk&ellä antaa aviovaimoille tämäkin kelpoisuus. Tästä oi-
8789:  ,keudesta seuraa johdonmukaisesti, että näin tehdyistä ·so·pi-
8790:  muksista vastaa myöskin miehen 'hallitsema puolisojen yh-
8791:  •teinen ja vaimon yksityinen omaisuli's. Mitään rajoitusta
8792:  aviovaimolla nykyisen lain mukaan olevaan oikeut,een eräissä
8793:  tapauiksissa tehdä työsopimuksia, jotka eivät koske kotita-
8794:  Joutta, ei 8 § :n määräyksellä ole tarkoitettu.
8795:       Kun työsopimus perustaa. orkeussuhteen, j.ossa niin hy- to §.
8796:  vin työnantajan kuin työntekijän ·henkilöllä on •slmri mer-
8797:   kitys, on luonnollista, ettei t.yösopimukrsesta johtuvia oikeuk-
8798:   sia tai velvoHisuuksia saa siirtää kolmannelle henkilölle
8799:  ilrman sopimuskumppanin suostumusta. Poikkeuksen tekee
8800:   työsuh'teesta johtunut oikeus maksettavaksi langenneeseen
8801:   palkkasaatavaan. Työntekijän oikeutta omaisuutensa käyt-
8802:   tämiseen ei pitäisi tehdä riippuvaksi työnantajan suostu-
8803:   muksesta, koska se, esimerkiksi työnantajan tehdessä vara-
8804:   rikan, saattaisi tuottaa työntekijälle voittamattomia hanka-
8805:      10      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
8806: 
8807:       luuksia. Nimenomainen poikkeus on 10 § :n tois·essa mo-
8808:       mentissa säädetty myös siitä, että työnantajalla on oikeus
8809:       panna toinen helllkilö puolestaan työtä johtamaan ja valvo-
8810:       maan.
8811: 11 §.     N. s. työsäännöt, joita yleisesti käytetään teollisuudessa,
8812:       ovat alkujaan olleet ·työnantajan taholta annettuja yk1sipuo-
8813:       lisia määräyksiä. Tällöin ne ovat perustuneet siihen val-
8814:       taan, jonka työnantaja :on työsopimuksen kautta saanut työn-
8815:       tekijän yli, ja. ova.t sen mukaisesti olleet mitättömiä, jos ne
8816:       ovat olleet ristiriidassa työsopimuksen kanssa. Vuoden 1879
8817:       Elinkeinolaissa ovat työsäännöt täimän lain alaisiHa työ-
8818:       aloilla kuit-enkin säännöstellyt tavalla, joka muutti niiden
8819:       luont.een. Sen kautta, ·että työsäännöillä ei ole pätevyyttä
8820:       työntekijää vas'taan ennenkuin voimassa oleva irtisanomis-
8821:       aika on loppuun kulunut ja että uusien työsääntöjen esittä-
8822:       misetlä on työnantajan puolelta tapalh'tuneen irtisanomis.en
8823:       voima, on työsääntöjen esittäminen muuttunut työnantajan
8824:       puolelta tehd;•tksi työsopimus.ehdotuk.seksi, jonka työntekijä
8825:       j•oko työhön jäämällä hyväksyy tai siitä eroamalla hylkää.
8826:           Valiokunita on katsionut olevan syytä kehittää työsääntö-
8827:       määräyksiä edelleen sikäli, että julkiselle viranomaiseHe,
8828:       maaherralJe tai mais1raatille, olisi anneHava oikeus tarkastaa
8829:       työsääntöehdotukset ja että tälle viranomaiselle olisi myö,s-
8830:       kin esitettävä työväestön työsääntöe'hdotuks.esta antama lau-
8831:       sunto. Jos työsääntö~dotns ei sisäHä mitään lain tai koh-
8832:       tuuden vastais'ta, olisi viranomaisen va'hvi1stettava s·e nouda-
8833:       tettavaksi työsuhteessa sovitun irtisanomisajan jälkeen.
8834:       Kun työsäännöt näin tulevat julkis'ell tarkastuksen alaisiksi
8835:       ja työnt.e!kijätkin saavat antaa niistä lausuntonsa, ei Valio-
8836:       kunta ole katsonut olevan s:v:vtä uudista.a Ellnkeinolain
8837:       määräystä, että työsääntöjen antamisella on työnantajan
8838:       puolelta ta;pabtuneen irtisanomisen voima. Työntekijän, joka
8839:       ei tahd.o alistua annettuihin 'työsääntöihin, on siis itse sa-
8840:       nottava itsensä irti.
8841: 12 §.     Kun luonnossa maksettava pa~k:ka usein voi 'tulla rahassa
8842:       arvioitavaksi, esimerkiksi jos työnantaja on velvoitettu kor-
8843:       vaamaan pfllkkaedut rahassa, ja kun yleensä:kin työntekijän
8844:                      Työsopimuslaki.                      11
8845: 
8846: kannalta on suotavaa, että fhän voi arvioida palkkaetujensa
8847: ra·ha-arvon, on V aliakunta ehdottanut, että palkka on mää-
8848: riteUävä rahassa silloinkin, kun s.e suoritetaan luonnos•S'a.
8849: Tämä on välttämätöntä myös'kin 19 § :n 2 momentissa olevan
8850: määräy:ksen käytäntöön sovelta,miseksi.
8851:     Periaate, että sopimus, jonka kautta t'Dinen henkilö saa 13 §.
8852: itselleen kohtuuttoman voiton l{äyttäJmällä hyväkseen toisen
8853: pulaa, tietämättömyyttä tai kevytmielisyyttä, ei ole pätevä,
8854: esiintyy Suomen lainsäädännössä nykyään velanautosopi-
8855: musten suhteen. Katsoen siihen, että työntekijä tavallisesti
8856: on •heikommassa asemassa kuin työnan'taja ja siten altis vää-
8857: rinkäytöksille, on Valiokunta ehdottanut samanlaatuista
8858: periaatetta sovellettavaksi työsopimukseen siten, että työ-
8859: sopimus, jolla työnantaja on, 'käyttäen hyväkseen työnteki-
8860: jän hädänalaista tilaa, tietämättömyyttä tai ymmärtämättö-
8861: myyttä, edustanut itselleen työnsuoritusta ikohtuuttoman al-
8862: haista korvausta vastaan, on mitätön. Jos tällaisen mitättö-
8863: män sopimuksen nojalla on työtä tehty, on siitä suoritettava
8864: korvaus 14 §:ssä esitetyn periaatteen mukaisesti. Valio-
8865: kunta ei ole !katsonut olevan syytä ehdottaa määrättäväksi
8866: mitään kannevallan säilymisestä tällaisissa tapa uksis.sa,
8867: koska yleisiä määräyksiä saatavain vanhenemisesta on aja-
8868: teltu noudatettaviksi.
8869: 
8870:     Lakiehd·otuksen toisessa luvussa ovat esitetyt työsopi-
8871: muksesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.
8872:     15 § :n määräykset koSikevat seikkoja, joita erinäisiHä 15 §.
8873: työaJoilla on säännöstelty työväensuojelnslaeilla. V aliolkunta
8874: on katsonut, että tässä pykälässä esitetyt velvollisuudet ja
8875: oikeudet johtuvat sinänsä työsopimuksen teosta ja että työ-
8876: sopimuslaissakin on siinä 'kosketeltujen seikkojen suhteen an-
8877: nettava määräyksiä. Kun säädettävä laki on yleislaki, jonka
8878: alle kuuluu mitä erilaisimpia työaloja ja työntekijöitä, ei
8879: Valiokunta ole tehnyt yksityiS:koMaisempia tai työnantajan
8880: enempää veivoittamista tarkoittavia ehdotuksia. Sen joh-
8881: dosta, että nwmä määräykset koskettelevat sei:k'koja, joista
8882: uudemmassa t?öväensuojelus.Jainsäädännössä on toisenlaisia
8883:      12     HH9 Vp. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 18.
8884: 
8885:       määräyksiä, on huomatta1va, että 1 § :n 3 kohdan mukaisesti
8886:       ei ehdotetun lain määräyksillä kumota erikoislaeissa olevia,
8887:       näiden kanssa ristiriitaisia määräyksiä, ellei siitä erikoisesti
8888:       mainita. Työväensuojelusla:kien :määräykset jäävät siis voi-
8889:       maan, ja tässä ehdotetut säännöikset tulisivat käytän.töön
8890:       ainoastaan sellaisia tapauksia varten, joihin ensinmainitut
8891:       eivät koske.
8892: 18 §.     Kun työpalkka useimmissa tapauksis.sa on työntekijän
8893:       toimeentulon pääasiallinen p·erusta, on sen maiksamisaika
8894:       säännösteltä vä sellaiseksi, että mikäli mahdollista ta11 taan
8895:       työntekijälle säännöllinen toimeentulo.
8896:           18 § :n ensimäis·essä momentissa. on tarkoitettu antaa mää-
8897:       räyksiä palkanma1ksuajasta /työsu~teen kestäessä sellaisissa
8898:       töissä, joissa korvaus suoritetaan työn tuloksen mukaan.
8899:       Sen muJJman on vJJkka maksettava viimeistään työn pää-
8900:       tyttyä tai -· niin kuin momentin lup'Puosasta käy ilmi -
8901:       säännöllisin ajanjaksoin vähintään kerran kuulmudessa. Va-
8902:       liokunnan ehdotus •käsittää ehdottoman määräyksen, jonka
8903:       kanss·a ristiriidas,sa oleva sopimus on mitätön. Tälle kan-
8904:       nalle, joka on päinvastainen !kuin Lainvalmistelukunnan eh-
8905:       dotuksessaan hyvä1ksymä, on V a1iokunta asettunut siitä
8906:       syystä, että se katsoo muut palkanmaksutava.t yhteiskunnan
8907:        edun kannalta hyljättäviksi, koska ne voivat aiheuttaa epä-
8908:       säännöllisyyttä työntekijän toimeentulossa.
8909:            Aikapalkka on maksettava säännöllisin väliajoin, vä!hin-
8910:        tään kerta kuukaudessa, luonnossa maksettava palkka taas
8911:       sen laadun ja paikkakunnan tavan mukaan. Nämäkin ova.t
8912:       ehdottomia määräyksiä, jot•en muunlainen sopimus ei ole
8913:       pätevä.
8914:           Pykälän 4 kohtaan sisältyy määräys, joka laadulhuan
8915:       on lainsääidännössämme uusi. Milloin työsuhde kokonai-
8916:       suudessaan p'äättyy, on palkka ma:ksettava heti, eikä toi-
8917:        senlainen sopimus ole pätevä. Jos työnantaja laiminlyö tä-
8918:       män velvollisuutensa, tulee hänen työntHkijälle maks·aa odo-
8919:       tuspäiviltä täysi palkka. Tålmän on Valiokun,ta katsonut
8920:       tarpeelliseksi siitä syystä, että työntekijät odottaessaan
8921:       pal1rkaansa eivät yleensä ol·e tilaisuudessa hankkimaan its3l-
8922:        leen toista työtä. Milloin pa~kanmaksu työsuhteen jatkuessa
8923:                        Työsopimuslaki.                       13
8924: 
8925: viivästyy yli määrätyn maksupäivän, on palkkasaatava
8926: maksettava korkeintaan 10 % :n korotuksella. Tällaisissa
8927: tapauksiss•a on työntekijällä usein vaivaa ja ajanhukkaa
8928: työnantajan laiminlyönnin johdosta, josta syystä tämä ko-
8929: rotus on pa.i:kallaa;n.
8930:       Työpalkka on maksettava työpäivänä- ei siis sunnun-
8931: tai-, juhla- tai vaparupäivinä - ja työpaikalla tai sen läihei-
8932: syydessä. Tämä on ehdoton määräys kaik!kiin niihin työn-
8933: tekijöihin nähden, jotka työskentelevät työna.ntajan työhu:r
8934: neessa tai hänen määrämällään vakinaisella työpaikailla.
8935:       Vuoden 1879 Elinikeinolais.sa on jo kielletty n. s. truck- 19 §.
8936: järjestelmä eli tapa maksaa rahapalkan asemasta raha-oso-
8937:  tuksia tai tavaraa. Tämä kielto on nyt säädettävässä laissa
8938:  ehdotettu uu:sittava:ksi. Katsoen siihe:n, •että työntekijän on
8939:  vaikea arvostella luontaispalkan arvoa, joten hän helpos.ti
8940:   voi erehtyä, selkä myöskin .siihen, että tavaroiden arvo sään-
8941:  nö1lisinä aikoina on vaihtelevampi kuin rahan, joten luon-
8942:  taispalkan arvo voi olla epämääräi•nen, olisi työntekijälle
8943:  varattava oikeus siirtyä luontaispalkasta rahapalkalle. Kun
8944:  12 § :n mu:kaan palkka ·aina on arvioitava rahassa, voi siir-
8945:  tyminen rahapalkkaan tapalhtua varsin helposti. Sellainen
8946:  työntekijä, joka ·asuu työnantajan huoneessa tai on hänen
8947:  ruuassaa;n, ei kuitenkaan ehdotuksen mukaan •saa siirtyä
8948:  r!lih·3Jpa1kan 1kannaU·e, kos'ka. siirtyminen voisi tuottaa työn-
8949:   antajalle kohtuuttomia vaikeuksia.
8950:        Työsorpimukset, joissa työnantaja ottaa työntekijän työ-
8951:   hönsä ilman palkkaa tai kohtuuttoman alhaisesta palkasta
8952:   sillä ·edellytyksellä, että työntekijä saa yleisöltä juomara-
8953:   hoina tai va·paa;ehtoisina laihjoina korvauksen työstään, ovat
8954:   Valiokunnan mielestä työntekijän kanna.lta niin turmioni-
8955:   set, että Valiokunta on ehdottanut ne ikiellettäviksi. Kun
8956:   työnantajat tämän kiellon kautta tulevat pakotetuiiksi niillä-
8957:    kin työaloilla, joissa juomarahojen käyttö nyt on yleinen,
8958:    maksamaan ·työntekijöilleen täyden <palkan, voidaan toivoa,
8959:    että he tulevat liikkeissään rkieltämään juomara:liojen käytön.
8960:    Ehdotetun määräyksen noudattamista tulee edistämään se
8961:    seikka, että työnantaja, joka vasrtoin sitä on oiltanut työnteki-
8962:      14      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
8963: 
8964:       Jan työ,höneä, voi tämän vaatimuiksesila tulla jälkeenpäin
8965:        velvoitetu'ksi maksamaan kohtuullisen :palkan.
8966: 21 §.      ,Jos syy, joka ei ole työnantajasta. riippuva, on estänyt
8967:       työnt.eon, ei työnantaja,a ole Valiokunnan mielestä velvoitet-
8968:       tava maksamaan palkkaa, vaikkakin työntekijä olisi sopi-
8969:       muksen mukaisesti ollut työnantajan käytettävänä. Tämä
8970:       on yleinen sääntö, joka perustuu siihen yksityisoil;:eudeHis-
8971:       ten sopimusten suhteen yleis·esti hyväJksyttyyn oikeusperi-
8972:       aatteeseen, että jos toinen sopimuskumppani ei täytä sopi-
8973: 22 §. musta, toinenkin vapautuu v•elvollisuuksistaan.        Työso:pi-
8974:       muksen suhteen •poikkeusasemassa ovat voimassa olevan lain
8975:       mukaan Palkollissäännön alaiset työntekijät, joille työn- ,
8976:       a.ntajan on maksettava palkka sairaudenkin aikana. Tämän .
8977:       poikkeuksen on Valiokunta tahtonut säilytettäväksi, koska
8978:       mainitut työntekijät ovat paljon läheisemmässä suhteessa
8979:       työnantajaansa kuin muut työntekijät ja heidän varsin ylei-
8980:       sesti vieläkin katsotaan kuuluvan työnantajan perheeseen.
8981:       P.alkollissuhteelle ominalSlna tunnusmerkkeinä pidetään
8982:       sitä, että työntekijä asuu työnamtadan luona ja on hänen
8983:       ruuassaan, ·että hän on asettanut koko työvoimansa työn-
8984:       antajan käytettäväksi ja että työsopimuskausi ei olle aivan
8985:       lyhyt, nykyoloissa yleensä vähintään kuukausi. Valiokunta
8986:       on ehdottanut, että työntekijälle, jonka .sopimus sisäli::ää mai-
8987:       nitut ehdot, olisi maksettava ka,ksi koLmannesta hänen palk-
8988:       kaeduistaan, vaikka hän taudin tai "tapaturman johdosta
8989:       tulisi'kin estetyksi korkeintaan kolmen viikon ajaksi teke-
8990:       mästä työtä. Tämä oikeus olisi työntekijällä riippuma.tta
8991:       siitä, mistä tauti tai trupaturma on aiheutunut. Että kolmen
8992:       viikon määräaika on ehdotettu, riippuu siitä, että Valio-
8993:       kunta o,n tahtonut laatia tämän pykä'län yhdenmukaiseksi
8994:       35 § :n 4 kohdan kalJissa, jossa määrätään, että työnantaja
8995:       saa purkaa työsopimuksen, jos työntekijä sairauden tähdPn
8996:       yhtämittais·esti enemmän kuin kolmen viikvn ajan on ollut
8997:       kykenemätön suorittamaan työtään; s·en aja.n, jonka työn-
8998:       antaja on velvollinen jatka>maan työsopimusta, on hän siis
8999:       myös velvollinen maksamaan osan palkkaeduista. Palkk.!.-
9000:       eduilla tarkoitetaan luonnollisesti niin raha- kuin luonb.iil-
9001:       palkkaakin.
9002:                      1
9003:                       J1yösopimuslaki.                    15
9004: 
9005:       Jos työsopimusehtoihin kuuluu, että työnantrujan en 23 §.
9006: työntekijällle luonaan tarjottava asunto ja ruoka, ovat nämä
9007: palkkaedut luonnollisesti annettavat laadultaan moitteetto-
9008: mina. V aliakunnan mielestä on palkkaetuihin tällöin sisäl-
9009: lytettävä myös hoito sairauden aikana. MiUoin tauti hi
9010: ruumiinvamma on aikaansaatu tahallaan tai johtuu kevyt-
9011: mieli:&estä elämästä, on työnantajana oikeus vähentää pal-
9012: krusta, mitä ·hän on sairaan hoidosta maksanut. Hoitamis-
9013: velvollisuudesta ei työnantaja saa kohtuudella vapautua sa-
9014: malla hetkellä, jolloin työsuhde lakkaa, vaan olisi hänet
9015: velvoitettava hoitamaan työntekijää, siksi kunnes täanä ilman
9016: hengen- tai terveyden vaaraa v•oi muuttaa. 'ryösopimuksen
9017: lakkaamisen jälkeen a.ntamastaan hoidosta olisi työnanta-
9018: jaille myönettävä oikeus vähentää kohtuullinen korvaus työn-
9019:  tekijän palkasta. Kysymyksessä olevassa pykälässä maini-
9020:  tuissa tapauksissa ei työnantaja ·ole velvollinen nouda.tta-
9021:  maan 27 § :ssä •mainituita rajoituksia.
9022:       Sopimussakkoja käytetään taloudellisessa elämässä var- 25 §.
9023:  sin yleis·81Sti. 'rapauksiss·a, milloin so•pimuksen rikkomi-
9024:  sesta koitunutta vahinkoa on vaikea niin määritellä ja todis-
9025:   taa, että tuomioistuimet voivat tuomita kohtuulhsen km-
9026:  vaU:ksen, voivat ne olla tärkeinä takeina sopimusten täyt-
9027:  tämiselle. Työsopimustenkin yhteyd·essä on niitä paljon
9028:   käytetty. Mutta toiselta puolen on juuri työväestön kes-
9029:  kuudessa valitettu, että sopimussakkoja ja muita työnanta-
9030:  jan määrättäviä rangaistuksia on käytetty vä:ärin. Työn-
9031:  antaj.at ovat määränneet s·a:kkoja vähäpätöisistäkin rikko-
9032:  muksista tai käyttäneet saimoista kertyneitä varoja omaksi
9033:  ·hyödykseen. Tämän vuoksi on työsorpimwks-een liittyviä
9034:  sakkorangaistusmääräy•ksiä alettu vaatia lainsäädännön
9035:   kautta rajoitettaviksi. VaEokunnan mielestä tämäntwpaiset
9036:   määräykset olisivat kolkon:aan kiellettävät. Työntekijän hen-
9037:   kilökohtainen riippuvaisuus työnantajasta tekee työsuhte3n
9038:    niin araksi, ettei tällaista valtaa olisi työnantajalle annet-
9039:   tava. Tämä on sopusoinnussa myöskin s·en kanssa, että
9040:   rikosoilkeudellisetkin seura;amukset työsopimuksen rikkomi-
9041:   sesta ·ovat ehdotetut poistettaviksi.
9042:      16      1919 VJl.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
9043: 
9044:  26-      Määräys, että työnantaja saa työpalkasta vähentää kus-
9045: 27 §§. tannukset, mitkä hänellä ovat olleet teettäessään toisilla
9046:      työn, jonka työntekijä laiskuudesta, huolimattomuudesta tai
9047:      niskoittelemisesta on laiminlyönyt, johtuu siitä oikeusperi-
9048:      aa.tteesta, että sopimuskumppanin, joka rikkoo sopimuksen,
9049:      on Jwrvattav•a va;hinko. Tämän palkanpidätyksen suhbeen
9050:       on voimassa, mitä 27 § :ssä •on säädetty, eli että työnantaja
9051:      saa pidättää työsuhteesta johtuneiden saatavien korvaami-
9052:      se:msi ainoastaan kuudennen osan työntekijäHe tulevasta
9053:      rahapalkasta, ja trumänkin ainoastaan siinä tapauksessa. ,•ttii
9054:      työntekijä myöntää ~saatavat oikeiksi. Jos työnantaja pidät-
9055:      tää toisin työntekijän pa}kikaa, joutuu hän 18 § :n 4 ja 5
9056:      momentin määräysten alaiseksi. Mainitut 'palkanpidättä-
9057:      miso~keudt"m rajoitukset ovat tarpeelliset sen vuoksi, että
9058:      palkka merkitsee tavallisesti työntekijälle ainoata eJatus-
9059:      ma!hdollisuutta, jota ei kohtuudella voida häneltä pidättää.
9060:      - Se etuoikeus, joka palkollisella j•a käskyläis·ellä on 9 ~päi­
9061:      vänä marraskuuta 1868 velkojain etuoikeudesta annetun
9062:       asetuksen 4 § :n mukaan, olisi tästä syy.stä ulotetta-va kaik-
9063:      kiin työntekijöihin. Samasta syystä ehdottaa Valiokunta
9064:      konkurssissa annettavaksi eräitä ·etuja työpalkan velkojalle
9065:      muiden velkojain edel,lä. Konlkurssisäännön 75 ja 77 § :ssä
9066:      määrätään, että velkojan, joka ta:htoo nostaa osuutensa en-
9067:      nen tuomiota tai etuoikeutetun osuuden ennenkuin sen määrä
9068:      on vahvistettu, on asetetta.va va.kuus nostamistaan varoista.
9069:      Koska tällaisen vakuuden vaatiminen usein tekisi mahdotto-
9070:      maksi työntekijälle nostaa ennaikolta palkkaans.a, on ehdo-
9071:      tettu, että sitä ei työpaikkasaatavasta vaadittai.si. Velvolli-
9072:      suus vahvistaa s·aatavansa va,lalla on riittäivänä takeena vää-
9073:      rinkäytöksiä vastaan.
9074: 
9075:          Lakiehdotuksen III lnku sisältää määräyksiä työsopi-
9076:       muks,en lakkaamisesta.
9077: 30 §.    30 § :n toisessa momentissa esiintyy lainsäädännössämme
9078:       uusi määräys. Sen mukaan ei toistaiseksi voimassa ol{wa
9079:       työsopimus lakkaa ennen ikuin ~se työvuoro on päättynyt,
9080:       jonka kuluessa ilmoitus työsopimuksen lopettamisesta on
9081:       tehty.
9082:                      '{lyl.isopimuslaki.                 17
9083: 
9084:      Sen lisäksi mitä 22 ja 23 §:ssä on ehdotettu säädettä- 31 §.
9085: vaksi työntekijän sairausta.pausten varalle, on 31 § :ssä eh-
9086: dotettu määrättäväksi, että jos työntekijä vähintään kuu-
9087: kauden jatkuneen työsuhteen kestäessä häntä ilman omaa
9088: syytään kohdanneen ruumiinvamman tai taudin johdosta
9089: estyy työnteosta, ei työsopimus lakkaa neljäntoista päivän
9090: kuluessa .sairauden alkamisesta ilman työntekijän suostu-
9091: musta, vaikkakin alkuperäisesti sovittu työ,kauBi tällä ajalla
9092: olisi loppuun kulunut. Tällä on tahdottu estää sitä, että
9093: työnantaja heti ohimenevän sairauden sattuessa kieltäytyy
9094: uudistrumasta työsopimusta tai lopettaa toistaiseksi voimas-
9095: saolevan sopimuksen. Ehdotetun määräyksen kautta, tulee
9096: niille työntekijöille, joita 22 ja 23 § koskevat, myöskin
9097: taatu:ksi näiden .pykäläin työntekijöille myöntämät edut
9098: ainakin neljäksitoista päiväksi.
9099:      Katsoen siihen suureen merkitykseen, mikä työnantajan 32 §.
9100: henkilöllä on työsuhteessa, on Valiokunta ehdottanut, eWi
9101: työnantajan kuoleman ja ·konkurssin sattuessa työsopimus
9102: saada.an ·purkaa.
9103:     Erinäisissä twpanksissa täytyy sopimush:umppa.neille an- 33-
9104: taa oikeus purkaa työsopimus irtisanomisajasta ja työkau- 35 §§.
9105: desta riippumatta. Valiokunta on katsonut olevan syytä
9106: yksityiskohtaisesti säännöstellä nämä tapaukset. Yhdenm u-
9107: kaisesti yleisten oikeusperiaatteiden kanssa on ehdotetttl
9108: säädettäväksi, että milloin toinen sopimuskumppani anL.t-
9109: malla vääriä tietoja oleellisissa kohdin on saattanut toisen
9110: harhaan, täJmä saa purkaa sopimuksen, sekä ett.ä jos toinen
9111: sopimuskumppani jättää oleellisissa kohdin sopimuksen täyt-
9112:  tämättä, toinen saakoon sen purkaa. Erikoisesti huomautet-
9113:  takoon, että V aliakunta on 'hylännyt pohjana olevan esityk-
9114:  sen 33 § :n 5 kohdan sillä syyllä, että se, mitä tällä kohtialla
9115:  on tarkoitettu säätää, si,sältyy määräykseen, jonka V aliu-
9116:  kunta on hyväksynyt 6 kohtana mainittua pykälää.
9117:     Katsoen siihen, että työsuhde yleensä läheisesti koskee
9118: sopimuksen tekijöiden henkilöön, on ehdotettu eräitä mää-
9119: räyksiä, joiden tarkoituksena on suojella työnantajan ja
9120:  työntekijän henkilöä tai heidän perheensä jäseniä toisen
9121:                                                      2
9122:      18     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
9123: 
9124:      sopimuskumppanin puolelta aiheutuviita haitallisilta vaikut-
9125:      teilta. Tä:Uaisin, mää~räyksiä sisältyy 33 § :n 2, 3 ja 4 koh-
9126:      taan sekä 35 § :n 3 ja 4 kolhtaan.
9127:            35 § :n 4 kohdan suhteen on :huomautetta.va, ettei V a-
9128:      liokunta ole ,katsonut lmhtuudeLla voitavan työnantaj·a.a vel-
9129:      voittaa pysymään supimuksessawn sopimusajan loppuun
9130:      saakka, jos työntekijä jatkmvasta syystä on ·estetty omasta
9131:      puolestaan täyttämästä sopimustaan. Tämä nn sitä luon-
9132:       nolliseffilpaa, kun työnantaja 2'2 j·a 23 § :ssä mainituissa ta-
9133:      pauksissa on v-elvoitettu sairauden sattuessa maksamaan
9134:      työntekijälle osan palkasta ja antamaan hänelle tarpeellison
9135:      hoidon. Kun näiden V'elvollisuuksien täyttäminen vo.i yksi-
9136:      tyiselile työna.ntaja1le tulla liian raskaaksi, on hänelRe an-
9137:       JiettaYa oikeus vapautua sopimuksestaan kohtuullisen ajan
9138:       jälkeen, jolloin y.hteiskunnan on annettava avustusta, jos
9139:      sitä tarvitaan. Toiselta puolen ei myöskään työntekijän
9140:       kannalta ole suotavaa, että työsopimus heti tällaisen este,~n
9141:       il:maantuessa .lakkaa. Katsoen nykyään tavallisten työsopi-
9142:       muskausien pituuteen, on Valiokunta ·p:itämyt kohtuullisen 1
9143:       ehdottaa, että työnantaja kolmen viikon kuluttua esteen il-
9144:       maanturmisesta olisi oikeutettu purkamaan sopimuksen.
9145: 
9146:            Kun ei o1e toivoa lähimmässä tulevaisuudessa saada sää-
9147:        detyksi eri'koista oppila.slakia, joka yksityiskohtaisesti jär-
9148:        jestäisi oppilasolot maassamme, on Valiokunta pitänyt vält-
9149:        tämättömänä, että nyt laa:dittavaan työsopimuslakiin ote-
9150:        taan määräyksiä myös.kin oppiso11imusten teosta. 'l'ämän
9151:        mukaisesti .on jo lakiehdotuksen 1 § :n 2 momentissa sanottu,
9152:        että nekin, jotka. i!lman pa·lkkaa tekevät työtä kehityksek-
9153:        seen, k1mluvat tämän lain alle. Oppilaan erikoi.sRsemasta
9154:         johtuvat määräykset ovat kootut lrukiehdotuksen IV lukuun.
9155:  36-       Valiokunta ei ole katsonut olevan syytä määritellä tässä
9156: 42 §§. oppila.skäsitettä, vaan on jäJttänyt sen lainkäytön määrättä-
9157:        väksi sen merkityksen mukaan, mikä tälle sanaHe yleises3ä
9158:        kielenkäytössä annetaan. Kun oppiso:pimwksia yleensä ta-
9159:        kevät nwores~sa iässä olevat henkilöt ja kun nämä sopimuk-
9160:        set tavallisesti ovat pitempiaikaisia kuin muiden työnteki-
9161:                        Työsopimuslaki.                        19
9162: 
9163: Jam, on Valiokunta ehdottanut, että määräaikainen oppiso-
9164: pimus aina olisi tehtävä kirjallisesti. Oppilaiden sopimus-
9165: kausi täytyy •sovittaa sen mukaan, miten pitkän ajan amma-
9166: tin oppi.rminen vaatii. Kuitenkaan ei oli,si sallittava loppiso-
9167: pimusten tE!kemi:stä 'pitemmäksi ajaksi kuin kolmeksi vuo-
9168: deksi. Tämä estäisi osaltaan myöskin sitä varsin yleistä
9169: väärinkäyttöä, että oppilait,a käytetään a:mmatin u'lJ.wpuo-
9170:  lella oleviin töihin. Nimenomai,sella kielloUa on sitä paitsi
9171: tarkoitettu estää käyttämästä oppilasta mihinkään sellai-
9172: seen työhön, joka ei ole 'hänen kehitykseHeen hyödyksi,
9173:                          1
9174: 
9175: 
9176: kuulukoon:pa tämä työ opittavaan ammattiinkin. Kun oppi-
9177: laita wsein sinä aikana, jona !illuut työntekijät eivät :Jle
9178: työssä, käytetään järjestely- ja valmistelU:töihrn, joista heille
9179: ei ole vastaavaa hyötyä, on ehdotettu, ettei heitä saa käyt-
9180:  täJä työssä aikaisemmin eikä myöhemmin kuin varsinaiset
9181:  työntekijät. Sellaisten työa,lojen varatlle, j~oiHa lasten j:t
9182:  nuorten työntekidäin työai'kaa ei ole säännöstelty, on Valio-
9183:   kunt-a ehdottanut, että ka1hdeksaatoista vuotta nuorempia
9184:   oppilaita ei saa käyttää säännölliseen yö-, yli- tai sunnun-
9185:  taityöhön. Oppilaan aseman helpottamiseksi työnsulun ja,
9186:  työlakon kohdatessa työpaikkaa on ehdotettu, että oppihs
9187:  tällöin ,saa purkaa sopimuksen tai ;keskeyttää työn ilman,
9188:   että keskeytys aiheuttaa nppia;jan jatkumista yli sovitun
9189:   aJan.
9190:       Oppilaan koulunkäynn]srtä on työnantajan huolehdittava.
9191:  Vuoden 1879 Elin'keinolai'Ssa löytyvä kansakoulunkäyntiä
9192:   ilmskeva määräys on 64 § :ssä e'hdotettu säilytettäväksi. Tä-
9193:                              1
9194: 
9195: 
9196: 
9197:   mä llllääräys koskee tosin vain Elinkeino-lain alaisia työ-
9198:   aloja, mutta kun niihin kuuluvat juuri ne ~työt, joissa oppi-
9199:   laita eniten käyteitään, katson Valiokunta tämän määräyk-
9200:   sen riittäväksi.
9201: 
9202:      N_yikyisessä lainsäädännö'Ssämme ei ole työehto- eli ta-
9203: riffisopimu:ksia !millään tavaHa säännöstelty eivätkä meidän
9204: oikeudessamme hyväiksytyt yleiset periaatteet :myöskään si-
9205: nänsä sovellu tällaisiin joukkosopimuksiin. Nii11pä onkin
9206: työehtosopimusten · oikeudellist-a pätevyyttä arvosteltaessa
9207:      :20    1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o liJ.
9208: 
9209:       täytynyt yleisesti käyttää analogiapäätöksiä. ja paljon en-
9210:       mielisyyttä on esiintynyt kysymyksestä, keitä työehtosopi-
9211:       mukset velvoittavat. Vaikka työehtosopimusten oikeudelli-
9212:       nen sitovaisuus näin on oHut epävarma, on niitten käytäntö
9213:       kuitenkin viimeist1en vuosikymmenien kuluessa yhä ylei.oo-
9214:       tynyt ja vakiintunut, mikä sekin puolestaan os·ottaa, että ne
9215:       nykyisissä oloissa ovat tarpeen vaatimat. - 'l'ämän vunksi
9216:       on Valiokunta katsonut välttämättömäksi, että nyt laadittu-
9217:       vaan työsopimuslakiin otetaan myös määräyksiä, jotka jär-
9218:       jestävät työehtosopi:muksia.
9219: 44 §.      Työehtosopimuksella---tätä nimitystä Valiokunta pitää
9220:       oikeampana kuin nimitystä tariffisopimus, koska kysymyk-
9221:       sen alaiset sopimuks·et sisältävät muitakin kuin tariffi- -;.
9222:       o. työpalkkaa järjestäviä määräyksiä - tarkoitetaan sopi-
9223:       musta, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka työnanta-
9224:       jain yhdistys tekee yhden tai useamman työntekijäyhdis-
9225:       tyksen kanssa ehdoista, joib työ.sopimuksia tehtäessä tai
9226:       työsuhteessa muuten on noudatettava. 'l'yöehtosopimus
9227:       eroaa siis työsopimuksesta siinä, että edellisessä ei niin-
9228:       kuin jälkimäis·essä sovita työn suorittamisesta, vaan ainoas-
9229:       taan niistä ehdoista, joita työso.pimuksen tulee sisältää, jos
9230:       sellainen syntyy.
9231:            Työehtosopimuksen luonteeseen kuuluu, että sen ainakin
9232:       työntekijäin puolelta tekevät userummat yhdessä. Niitä ovat
9233:       tähän saakka tehneet myöskin tilapäiset yhtymät. Kun täl-
9234:        laiset yhtymät voivat olla varsin epämääräisiä, ei Valioikunta
9235:       ole ka.tsonut voivansa ehdottaa näitä hyväksyttäväksi työ-
9236:        ehtosopimusten tekijöinä, vaan on ehdottanut, että työn-
9237:       tekijäin puolelta ainoastaan yhdistykset voivat t·ehdä päte-
9238:       viä työehtosopimuksia. Yhdistyksillä on Valiokunta, pilin-
9239:        vastoin kuin Ijainvalmisteluikunta ehdotuksessaan, tarkoit-
9240:        tanut rekisteröityjä yhdisty'ksiä, koska ainoastaan nämä ovRt
9241:        oikeuskel poisia.
9242: 45 §.      Suurta erim~elisyyttä on herättänyt kysymys keitä iyö-
9243:        ehtosopimu:kset nykyisen lain mukaan sitovat. Otkenskd-
9244:        poi~tenkaan yhdistysten päätökset eivät sido sen yksit;\isi.t
9245:        jäseniä, vaan ainoastaan yhdistystä itseänsä. JDs siis tahdo-
9246:                        Työsopimuslaki.                       21
9247: 
9248: taan, että työehtosopimuksen tehneitten yhdistysten jäsenet
9249: henkilökohtaisestikin tulevat työehtosopimusten velvoitta-
9250: miksi, on siitä lailla säädettävä. Tä!män vuoksi Valiokunta
9251: ehdottaa määrättävä.ksi, että paitsi niitä, jotka ovat työeh-
9252: tosopimuks<en hyväksyneet joko sitä tehtäessä tai jälke2n
9253: päin siihen yhtymällä, työehtosopimus sitoo myöskin siih0n
9254: osaaottaneiden yhdistysten jäseniä henkilökohtaisesti. Tä-
9255: mä koskee kaikkia työntekijäy!hdistysten jäseniä, niitäkin,
9256: jotka ovat sopimusta vastustaneet tai vasta sen tekemisen
9257: jälkeen yhdistykseen liittyneet. EroamaHa työntekijäyh-
9258: distyksestä ei työntekijä voi vapautua tästä vdvoHisuudesta.
9259:      Työnantajain suhteen on Valiokunta ehdottanut toisen-
9260: laisia säännöksiä. Työnanta.jille on varattu oi~eus eroa-
9261: malla määräaikana ybf!istyksestään vapautua tästä velvoi-
9262:  tuksesta. 'I'ämä suurempi vapaus on ehd·otettu myönnettä-
9263: väksi työnantajille siitä syystä, ettei ketään voida pakottäa
9264: harjoittamaan liikettä ehdoilla, joita hän ei pidä kannat'r:l-
9265: vina. Erosta on ilmoitettava kolmen päivä,n kuluessa pää-
9266:  töksen tekemisen jälken. Tämä määräaika on ehdotettu
9267: alkava.ksi sopilll1uksen teosta eikä siitä, kun tieto on saatu
9268: sopimuksesta, knska täytyy olettaa, että jäsenet yleensii
9269:  seumavat yhdistystensä toimintaa, ja suotavaa on, että no-
9270: peasti tulee ratkaistuksi, kutka ovat työehto9opirnuksen alai-
9271: set.
9272:      Vatliokunna.n yllä esitetty kanta on toinen kuin Lain-
9273:  valmistelukunnan ehdotuksessaan hyväksymä. ;viimemaini-
9274:  tun mukaan voisivat sekä työnantajat että työntekijät, jotka
9275:  eivät ole yhtyneet yhdistyksensä päätökseen työehtoso,pi-
9276:  muksen tekemisestä, vapautua työehtosopimuksesta teke-
9277:  mällä kirjallisen ilmoituksen samalle viranomaiselle, jolle
9278:  ilrmoitus työehtosopimuksesta on tehtävä. Tämän mukaan he
9279:  V'oisivat pysyä jäseninä yhdistyksessä, joka on tehnyt työ-
9280:  ehtosopimuksen, olematta itse tämän sopimul;:,sen velvoitta-
9281:  nua.
9282:      ,Jotta työehtosopimukset saisivat sen :kantavuud,en yhteis- 46 §.
9283:   kunnassa, joka on välttämätön niiden menestyks·elle, on eh-
9284:   dotettu, että työehtosopimuksella sidotun työnantajan on
9285:      22      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
9286: 
9287:       noudatettava työehtosop~musta myöskin niiden työntekijäin
9288:       suhteen, joita työ•ehtosnpimus ei velvoita. Ainoastaan näin
9289:       voidaan välttää se, etteivät työnantajat tee työehtosopimusta
9290:       tyhjäksi käyttämälllä vain sen ullmpruolella olevia työnteki-
9291:       jöitä. Samat näkökohdat eivät pakota työntekijöihin nähden
9292:       noudattamaan samaa ta:paa. Työntekijä, joka on sidottu
9293:       työe'htosopimulkseen, voi siis sen ulkopuolella olevien työn-
9294:       antajain kans·sa pätevästi sopia työehdoista tavalla, joka on
9295:       ristiriidassa työehtosopimuksen ikanssa. - Tässälkin kohden
9296:       eroaa Valiokunnan kanta La.invalmistelukunnan ehdotuk-
9297:       sesta-, jonka mu'kaan työehtosopimukses·sa olisi määrättävä.
9298:       sitooko s·e sen velvoittamia henkilöitä myöskin näiden suh-
9299:       teessa työehtosopimuksen ulkopuolella- oleviin henkilöihin.
9300: 47 §.      Työsopimus, j·onika suhteen orlisi ollut nonda.tetbva työ-
9301:       ehtosopimusta, mut1ta joka kuitenkin on sen kanssa ristirii-
9302:       dasrsa, ei ole ehdotuksen mukaan mitä:tön, vaan sitoo so·pimus-
9303:       kumppaneita tavalla, jonka työehtosopimus määrää. Jotta
9304:       ei tämäill säännöksen kautta kuitenka,an sidottaisi myöskin
9305:       niitä työntekijöitä, joihin ei työehtosopimus ulotu, on ehdo-
9306:       tettu, ettei työehtosO!pimuksen s•oveltamisen kautta saa huo-
9307:       nontaa tällaisten työntekijöiden työehtoja.
9308: 48 §.      Sen, joka ri'k!koo työEJhtO'sopimus,ta vastaan, tulee korvata
9309:        vahinko v,ahinkoa kärsineelle. Poikikeuksen tästä säännöstä
9310:        tekevät ehd,otuksen mukaa:n y!h!distJ'kset; ne eivät, paitsi
9311:        eräässä ta:pauksessa, vastaa työehtosopimuks·en rikkomisesta
9312:        aiheutunees.ta vahingosta ja on sopimus, jolla tälla-inen vas-
9313:        tuuvelvollisuus perustettaisiin yhdistyksille, mitätön. Kun
9314:        vahinko tavanis•esti aiheutuu siitä, että työsopimubet, joit-
9315:       ten tekijöinä ova.t työnantajat j·a työntekijät eivätkä näiden
9316:        yhdistykset, tehdään va:stoin työehtosopimuksen määräyk-
9317:        siä, on luonnollista, että myöskin työnantajat ja- -tekijät itse
9318:        korvaa-vat vahingon. Ainoastaa-n milloin työnsullku ·tai työ-
9319:        laklko on työehtosopimuksen voimassaoloaikana kielletty, ja
9320:        yhdistys siitä huolimatta päättää työnsulun tai lakon, voi-
9321:        daan yhdistys velvoittaa maksamaan ennakolta määrätyn,
9322:        molemmille puoli'lle yhtä suuren sovinnais·sakon. Tämä
9323:        poikkeus johtuu siitä, että s.ellaiset joukkotoimenpiteet kuin
9324:                         Työsopimuslaki.                         23
9325: 
9326: työnsullku ja. lakko, ovat tavallisesti yhdisty,sten päättämät.
9327: Muuta työeht.osopimuks>en rikkomisella a~heuttama,ansa va-
9328: hinkoa •ei yh-distystä ehdotuksen mukaan void,a velvoittaa
9329: korvaamaan.
9330:      Siitä, mitä työehtosopimukset saavat sisältää, ei ole eh-
9331: d'otettu mitään säädettäväiksi. Selvää an, ettei näi'llä saa vel-
9332: voittaa työsopilmukseen otettava;ksi mitään sellaista, jota lain
9333: ja hyvän tavan mukaan ei saa työsopimubeen sisältyä.
9334:      Yhdenmukaisesti sen kanssa, että työntekijäin puolelta 49 §.
9335: ainoa.staan näiden yhdistykset voivat tehdä työehtosopimu'k-
9336: sia, on työehtosopimusten valvonta työntE~kijäin k~annalta
9337: ehdotettu jätettäväksi myöskin yksinomaan yhdistyksille.
9338: Niinpä voi ehdotU:ben mukaan vain työntekijäin yhdistys
9339: nostaa kanteen työehtosopimuksen vastais•esta soveltamisesta
9340:  sen kanssa ristiriidassa oleviin työsopimuksiin. Lisäksi voi
9341:  yhdistys - ja ainoastaan se - ajaa vahingonkorvauskan-
9342:  netta kaikkien niiden /hyväksi, joiden suhteen työnantaja
9343:  olisi ollut velvollinen noudattamaan yhdisty:ksen kan'Ssa teke-
9344:  määnsä työehtos·opimusta. Tämä koskee myöskin yhdistyk-
9345:  seen kuu'lumattomia työntekijöitä.
9346:       Työnantajain puolella on 'kannevalta työeMowpimuksen
9347:  va,staisen soveltamisen suhteen 'paitsi yhdistyksillä myös sii-
9348:  hen sidotulla, yhdistykseen kuulumattomalla työnantajalia.
9349:  Vahingonkorvauskanteen voi myös työnantajayhdistys tehdä
9350:  jäsenensä puolesta ilman valtuutusta .
9351:       .Jotta työehtosopimukset 1sa.isivat niille tarpeellisen julki- 52 §.
9352:  suuden, on Valiokunta ehdottanut, että työehtosopimuks·et
9353:  ovat kirjoiteitavat työehtosopimusrekis·teriin, jonka tulee
9354:  oHa julkisen ja ka.ilkkein nähtävän, samoinkuin ilmoituskir-
9355:   jain ja liitteiden. TäMe ilmoitukselle ·on kuitenkin Valiokun-
9356:  nan mielestä - päinvastoin kuin mitä Lainvalmistelukunta
9357:   on ehdottanut - annettava ainoastaan to<siasiallinen, ei oi-
9358:   keudellista mel.'lkitystä; työehtosopimus on ·pätevä ja samalla
9359:   tavalla sitova, riippuma.tta siitä, oll'ko se ilmoitettu vai ei.
9360:   Valiokunta ei myöskään ole tahtonut ehdotta•a mitään ran-
9361:   gaistusseuraamusta ilmoittamis-en la.iminlyönnistä.
9362:      24      1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
9363: 
9364:           Lakiehdotuksen VI lukuun on koottu määräykset, jotka
9365:       tarkoittavat vwhingonkorvaus- ja ra.ngaistusseuraamuksen
9366:       määräämistä ehdotetun lain rikkomisesta.
9367: 56 §.     Työ;;opimuksen, niinkuin muidenkin y ksityisoikeudellis-
9368:       ten välipuheiden riWkomisesta johtuu sille, joka on syyllinen
9369:       sopimuksen rikkomiseen, vahingonlkorva.usvelvollisuus. Sa-
9370:       ma:n velvollisuuden alaiseksi on ehdotettu asetettavaksi myös
9371:       se, joka on aiheuttanut .sella,isen asiaintilan, että toinen sopi-
9372:       musfkumppani on oikeutettu purkamaan sopimuks.en lakieh-
9373:       clotuksen 33 ja 35 § :n mukaan.
9374:           V aliakunta on asettunut sille kanrral1e, ettei työsopimuk-
9375:       sen rikkomista ole 1rangaistava enempää kuin muidenkaan
9376:       yksityisoikeudellisten S()lpimusten. Vuoden 1879 Elinkeino-
9377:       lain j~a Pa1kollissäännön tätä tarkoittavat säännökset ovatkin
9378:       ny kyaikoina. ainoastaan harvoissa ta.pauJksis.sa tulleet käy-
9379:       täntöön sovelletuiksi. ~Sitä vastoin on Valiokunta katsonut
9380:       tarkoituksenmukais,eksi liittää rangaistusseuraamus eräisiin
9381:       lakiehdotukseen sisältyviin ,säännöksiin.
9382: 57 §.      Yhteenliittymisoikeuden myöntäminen on viime aikoina
9383:       yhä ehdottomammin tunnustettu yhteis.'lmnnalle välttämät-
9384:       tömäksi. TäJmän oikeuden turvaamiseksi on ehdotukseen
9385:       otettu ra.ngaistusmääräys työnantajan tai työntekijän puo-
9386:       lelta tapahtuneen yihdistymisvapauden rajoittamisesta.
9387: 58 §.     58 § :ssä mainitut rikoks·et ovat jo Rikoslain mukaan ran-
9388:       gaistacvat, mutta on Valiokunta :katsonut suuremman selvyy-
9389:       den aikaansaamiseksi olevan syytä ottaa tä1hän lakiin viit-
9390:       tau'ksen Rikoslakiin.
9391: 59 §.     Truck-järjeste1män 'harjoittaminen, joka jo 1879 vuoden
9392:       Elinkeinolain mukaan on ;rangaistruva, ja sopimuksen tekemi-
9393:       nen työntekijän ka.nssa sak<osta. tai muusta rangaistuksen
9394:       uhasta ovat sellaisia rrkkomuiksia, joita ei ilman rangaistus-
9395:       määräyksiä voitane ehkäistä.
9396: 63 §.     'ryönantajan liikE>salaisuuksien turvaamiseksi on ehdo-
9397:       tettu sakkorangaistusta työntekijiä:lle, joka luvattomasti niitä
9398:       i,lmaisee. Tämän kautta ei tietenkään ole tahdottu estää
9399:       työntekijää todistajana o:iJkeudessa ilmaisemasta, mitä hän
9400:       työsuhteensa nojalla on saanut tietää työnantajansa liike-
9401:                         Työsopimuslaki.                         25
9402: 
9403:   salaisuwbista, eikä myöskään turvata sellaisia menettely-
9404:   ta·poja liikkeen •hoidossa, jotka merkitsevät yleisön pettämistä
9405:   tai lai.n rikkomista.
9406:       Sen johdosta, että maatalouden alalla työsopimukset var- 64 §.
9407:   sin yleisesti loppuvat 1 päiväksi ma:rra-s:kuuta, on V aliakunta
9408:   pitänyt sopi vimpana, että säädettävä laki astuisi voimaan
9409:   mainittuna päivänä vuonna 1920.
9410:       Yleis'lakina ei työsopimuslaki sinänsä kumoa sen ka.nssa
9411:   ristiriidassa olevia eri'koisla'keja. Kuitenkin on Valiokunta
9412:   katsonut olevan syytä erikoismääräyhBilä !kumota Pa.lkollis-
9413:   säännön ja vuoden 1879 Elinkeinolain työsopimusta koske-
9414: . vat pykälät. Nykyisissä yhteiskunnallisissa oloissa eivät
9415: ·koti- ja maataloustyöntekijät enää ole sel'laisessa erikoisase-
9416:   massa, ettei heihin voitaisi sovelluttaa yleisBn työsopimus-
9417:   lain määräyksiä. Jos ·heidän suhteensa kaivataan erikois-
9418:   määräyksiä, olisivat ne sopivimmin säädettävät heidän työ-
9419:   olojaan yleensä järjes:tävän lain yhteydessä. Tämän vuoksi
9420:   ei Valiokunta ole katsonut olevan syytä sisällyttää säädettä-
9421:   vään lakiin näitä työaloja koskevia erikoismääräyksiä. -
9422:   Samallai'set syyt ovat ai'heuttaneet vuoden 1879 Elinkeino-
9423:   lain majnittuj.en pykäläin kumoamisen.
9424:        Muita ]a;keja tai määräyksiä ei ehdotetulla. lailla ole tar-
9425:   koitettu kumottaviksi. E•ri lakeihin ja asetuksiin sisältyy
9426:   tosin määräyksiä, jotka. viittaavat Pa.J:kollis.sääntöön. Sellai-
9427:   sia ovat vaivaishoidosta 17 päivänä maaliskuuta 1879 anne-
9428:   tun asetuksen 31 §, Oikeudenkäymiskaaren J 7 hrvun 7 §,
9429:   Ulosottolain 3 luvun 2 § :n 4 kohta ja saman lain 3 luvun 8 §.
9430:   Valiokunta on ollut ·sitä mieltä, että kysymys näiden lain-
9431:   kohtain muuttamisesta ei ole välttämättömästi ratkaistava
9432:   nyt säädettävän lakiehdotuksen hyväksymisen yhtBy-dessä,
9433:   vaan voidaan se sopivammin jättää vastaisten lainsää.däntö-
9434:   toimenpiteitten varaan.
9435: 
9436:      Sen nojalla, mitä ed·ellä on esitetty, Ya'liotkunta kunnioit-
9437:  taen ehdottaa,
9438: 
9439:                  että Eduskunta hyväksyisi lain työsop,irnuk-
9440:              sesta näin kttuluvana:
9441: 26     1919 V p. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
9442: 
9443: 
9444: 
9445: 
9446:                              Laki
9447:                         työsopimuksesta.
9448: 
9449:    Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu-
9450: raavaa:
9451: 
9452:                             I LUKU.
9453: 
9454:                      Työsopim,uksesta yleensä.
9455: 
9456:                                 1 §.
9457:      Työsopimuksess'a sitoutuu työntekijä tekemään työnan-
9458: taj.aJle työtä tämän valvonnan ja j,olhdon alla ·kor:vausta vas-
9459: taan. Va.ikkakaan korvausta ei ole nimenoma.an määrätty,
9460: mutta asian1haaroista ei !käy selville, että työ olisi 'lwrvauk-
9461: setta tehtäJvä, on työ korvattava ja täimä laki sopimukseen
9462: sovellettava.
9463:      Sove1tuvilta kiQihdin olikoot tämän lain säännölkset non-
9464: dwtettaJV-at myös seUaisessa työsuhteessa, j ossa ty(}ntekijä,
9465:                                                   1
9466: 
9467: 
9468: jolm i1man korvausta tai vieläpä hyvitystä työnruntaja.lle
9469: suorittaJen, ikehity1ksekseen tekee tälle työ.tä.
9470:      TyösopiJmus voidaan te'hdä kaikenlaisesta- työstä, ja on
9471: tämä laki siihen s'OIVellei:itava, mikäli erityinen ]iru'ki ei- siitä
9472: sisällä tästä :poikikeavia säännöksiä taiarka S'opimUis tarilroi.ta
9473: julkiStta vizikatointa.
9474: 
9475:                               2 §.
9476:     Työsopimus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti.
9477:     Jos S'O'pimus tehdään suullisesti, on työmuutaja velvol-
9478: linen työnitekijän vruatimuilrsesta antamaan todistuksen sO'Vi-
9479: tuista ehdois.ta.
9480:                         Työsopimuslaki.                           27
9481: 
9482:     Kun työsopimus tehdään kirjallisesti, on se ennen alle-
9483: kirjoittamista jätettävä työntekijän tarkastettavaks,i ja pi-
9484: tää sopimukseen olla otettuna merkintä, että näin on ta-
9485: pahtunut.
9486:     Kirjrullisen sopilmnksen teosta syntyvfut rkustannukset
9487: ovat työnantajan maksettavat, ellei toisin sovita.
9488: 
9489:                               3 §.
9490:     Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, korkeintaan kol-
9491: meksi vuodeksi, tahi molemminpuolisella irtisanomisoiken-
9492: della, tai toistaiseksi voimassa olevaksi, taikka myöskin eri-
9493: tyistä, määrättyä työtä varten.
9494: 
9495:                                  4 §.
9496:     Jos ilyös.uhde jatkuu yli sovitun maaraapn ilman ni-
9497: menomaista välipuhetta, k~atsotaan sen kantta syntynyt
9498: 1msi sopimus toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta muuten
9499: sisältävän entiset ehdot.
9500:                                  5 §.
9501:     Työsopimus, joka tehdäiän 'pitemmäksi aikaa, kuin tämä
9502: laki määräaikaisiin työsopirrnuksiin nähden sallii, on mirtä-
9503: tön, mr'käli se ulottuu yli tä:män ajan. J·os ·työsuhde kui-
9504: ten:kin ilman eri vä:lipuhetta jatkmu, käyköön kuten 4 §:ssä
9505: sanutaan.
9506:                                  6 §.
9507:     Intisawomisa,ika ol'ko10n ikorkeintaa.n kuusi kuukautta ja
9508: molemmin puolin sama.
9509:     Jos ir.tiswnomisaiika on sovittu kuutta :kuukautta pi-
9510: temmäksi taikka eripituiseksi, olilmon se edelhsessä tapauk-
9511: sessa kuusi kuukautta ja jällkimäisessä molempiin nähden
9512: lyhempi sovituista., ei kuitenkaan yli kuuden kuukauden.
9513:     Jos irtisar!J.Iornisaika on pidätetty ainoastaan ·toiselle s•opi-
9514: muskumppanille, olkoon sopimus irtisanomisesta mitätön.
9515: 
9516:                                 7 §.
9517:     Työsopimuksessa voidaan osa sopirmuksen voimassa1olo-
9518: ajasta määrätä erityiseksi koeajaksi, jonka kuluessa ~opi-rnus
9519: voidaan molemmin puolin purtkaa.
9520: 28     1919 Vp.- Edu.skuntaesitysmietintö N:o 13.
9521: 
9522:     Koeaika, joka älköön o1ko kolmea kuukautta pitempi,
9523: luettalkoon sopimuksen a1karrnisesta.
9524: 
9525:                              8 §.
9526:     Työsopimuksen tekemiseen työntekijänä sekä, kun sopi-
9527: m.us tarkoittaa kotitaloutta, työnantajana, olkoon myöslkin
9528: av1ova1mo oikeutettu.
9529: 
9530:                               9 §.
9531:      Ala:ikäinen, j·oka on täyttänyt viisitoista vuotta ja
9532: omalla työllään itsensä elätltää, saa itse tehdä työsop:iJmuk-
9533: sensa, :mutta :muuten vn se holhooj.an tehtävä. Työso·prmusta,
9534: jonka holhooja on tehnyt alaikäisen puolesta, älköön ulotet-
9535: ta:ko yli sen ajan, jolloin alai1käinen tulee täysi-ikäise\ksi.
9536: 
9537:                              10 §.
9538:       1'yösopimuksesta johtuvia oikeuksia, paitsi maksetta-
9539: vaksi langennutta palkkasaatavaa, tai velvollisuuksia iil-
9540: köön työnantaja tai työntåijä toiselle siirtäkö, ellei sopi-
9541: muskumppani ole siihen suostunut..
9542:       Työna:ntaja saa.koon lkui:tenkin asettaa sijaansa työtä
9543: johtamaan ja valvomaan rehellisen ja moitteettoman henki-
9544: lön, joka saa käyttää työnantajalle siinä suhteessa kuuluvaa
9545: oikeutta ja valtaa.
9546:                               11 §.
9547:       Työpaikalla noudatetta;vi\ksi voidaan laatia erityisiä
9548: sääntöjä työehdo:iJs'ta. Tällaiset työsäännöt ovat kirjooitetita-
9549: vat työntekijäin kielellä tai kielillä.
9550:       Sittenkun asianomaisille työntekijöille on annettu tilai-
9551: suus jdlm yhteisessä kokoulksessa tai 'keskuudestaan valitse-
9552: miensa luo.ttamusmiesten kautta Lausua mielensä työ:sääntö-
9553: ehclotuksesta, on työnantajan, myötäliittäen työntekijäin
9554: siitä antruman lausunnon, jätettävä ehdotus, eNei toisin ole
9555: säädetty, maalla maaherralle ja kaupungeissa unaistraatille .
9556: .T os työsäännöt havaitaan lainmukaisesti laaditniksi, eivätkä
9557: sisällä kohtuuttom!ia määräyksiä, vahvistettaJlmon ne nou-
9558: (1 a.tetta viaGsi.
9559:                        Työsopimuslaki.                       29
9560: 
9561:     Asi!l!nmukaisesti varhvistetut työsäännöt ovat julkipanta-
9562: vat (Poist.) sellaisiin pa~kkoihin, missä työntekijät voivat
9563: niitä vaikeudetta lukea, jo.ta.paitsi niitä on ilmaiseksi annet-
9564: tava ybi kappale ku1lekin silloin työssä olevalle tai myö-
9565: hemmin työhön o·tetulle työntekijälle.·
9566:     Sittenkun työsäännöt on edellämäärätyllä tavalla julki-
9567: pantu, nuudattakoot niitä työsuhteessa voimassadevan irti-
9568: saiUomisaja.n kuJuttua sekä työnantaja että työnjohtaja ja
9569: kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet tai työhön otetut
9570: työntekijät.
9571: 
9572:                                12 §.
9573:     Työntekijälle työstä tuleva korvaus on määriteltävä ra-
9574: hassa silloinkin, kun sovitaan, että se osaksi tai kokonaan
9575: suoritetacm luonnossa.
9576:     Työntekijälle tuleva korvaus voidaan laskea työhön 'käy-
9577: tetyn ajan, suoritetun työmäärän tahi muun asianosaisten
9578: keskenään sopima.n perus'teen mukaan .
9579:     •Tos tyi,intekijä on sitoutunut hankkimaan työaineet, o·vat
9580: ne et·ittiiin korvattavat, ellei toisin ole sovittu.
9581: 
9582: 
9583:                               13 §.
9584:     Työs-opimus on mitä.tön, jos työnantaja, käyttäen hyväk-
9585: seen työntekijän hädänalaista tilaa, tietämättömyyttä tai
9586: ymnttärtämättömyyttä, on siinä edustanut itselleen tai tois·elle
9587: työnsuoritusta sellajsta hyvitystä vastaan, joka ei ole koh-
9588: tuullisessa suhteessa sovittuun työhön, tahi muuten ehd10illa.
9589: jotka ovat Hmeisessä ristiriidassa paikkaJwnnan tavan tai
9590: sellaisessa iyössä tavallisesti noudatetun menettelyn bmssa.
9591: 
9592: 
9593:                            14 §.
9594:      Jos työsopimuksen ehtoja ei voida toteensaattaa, nouda-
9595: tettaikoon siinä 1mhden paikkakunnan tapaa ja sellaisessa
9596: työssä tavanmukaista menettelyä.
9597: 30      UH9 VJJ.- Etluskuntaesitysmietintö N:o 13.
9598: 
9599:                           II LUKU.
9600:      Työsopimuksesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.
9601: 
9602:                               15 §.
9603:      Työnantajan tulee työssä asianmukaisesti ottaa huo-
9604: minen työnte•kijän terveyclen ja työkyvyn säilyminen sekä
9605: myöntää hänelle tarpeellinen a·ika lepoa, virkistystä ja kehi-
9606: tystä varten ynrl'ä kansalaisvelvolhsuuksien täyttämiseen.
9607:      Vähintään kerran viikossa, etupäässä sunnuntaisin, on
9608: työntekijälle myönnettävä kohtuullisen pitkä aika yhtäjak-
9609: soista vapautta työstä.
9610:      Työntekijälle, joka y htärnittaisesti on ollu,t vuoden työn-
9611: antajan työssä, on varatta.va palkkaa vähentämättä vuosit-
9612: tain keskeytymätöntä loma-aikaa vähintään seitsemän 'päi-
9613: vää. Puolen vuoden yhtämittaisesta työstä on varattava n~l­
9614: jä.n päivän loma. Työntekijälle, joka omasta tahdostaan on
9615: tehnyt työtä myös loma-aikansa, on työnantajan sttoritettcwa
9616: vastaava lisäkorvaus tältä ajalta. Jos työntek~jän 1Jalkka
9617: o!lisi ollut laskettava suol'itetun työn mukaan, pidettäköön
9618: näissä tapauksissa pa<lkan mä'äränä hänen tavallista ansio-
9619: taan sellais.es·ta työstä.
9620:                             16 §.
9621:     Työn tekijän tulee ahkerasti ja huolellisesti suori·tta.a
9622: tehtävänsä, säntillisesti noudattaa työaikaa, välttää työssä
9623: kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoveriensa
9624: turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan
9625: omaisuutta, ja o1'koon hän myöskin luvattomasti ilmaise-
9626: matta, mitä on työnantajan .liiJkesalaisuuksista saanut tie-
9627: toonsa.
9628:                              17 § .
9629:    .Työn:tek:ijä, jdka on tehnyt työsopi:muksen, äliköön sitou-
9630: tuko uuteen työhön, mikä v:oi vähentää hänen kykyään täyt-
9631: tää aikaisempaa työsopimusta.
9632:     Jos •työntelkijä on sitoutunut kahdelle työhön, ·on se so-
9633: pimus V1oilmassa, jo:ka ensin tehtiin, .i·a korvatkoon työnte-
9634: kijä myöhemmälle s01pimuskumppanilleen tämän menette-
9635:                        Työsopimuslaki.                        31
9636: 
9637: lyn kautta aiheuttamansa va1hingon, ellei tämä sopimusta
9638: tehdessään tietänyt ailkaåsemmas,ta sopimuksesta.
9639: 
9640:                                 18 §.
9641:      Työnantajan on työsuhteen jatkuessa maksettava työn-
9642: tekijälle hänen palkkansa viimeistään työn päätyttyä, mutta
9643: jos palkka on sovittu maksettavaksi työn aJettua säännölli-
9644: sin ajanja:ksoin, välhintään kerran kuukaudessa, on työn päät-
9645: tyessä jälelläoleva osa palkasta suoritetta'Va viimeistään sitä
9646: ensi:ksi seuraavana palkanma'ksu päivänä.
9647:      Jos paillk,'kra on laslwttu ajan mukaan .taikka työnteiki-
9648: jälle on taa;ttu määrätty aikaipa]kka, on se maksetltawa sään-
9649: nölLisin ajanjaboin, vähintäJän kerran kuukaudessa. Palkka,
9650: joka on laslmttu tai taattu päi'Valtä tai •sitä lyhemmäM.ä
9651: ajalta, on kuiterukin malksfrl;tava ainaikin jo'ka neljäntoista
9652: päivän kuluttua.
9653:      Luonnossa ma;ksettav,a ikorvaus on suoritettava sen laa-
9654: 'Clun ja ·paikka'kunnan tavan mukaan.
9655:      Työsuhteen päättyessä on työntekijäUe hänen sisällä-
9656:  oleva palkkansa viivyttelemättä suoritettava; jos maksu il-
9657:  man laillista estettä ·viivästyy, on odotuspäiviltä suoritettava
9658:  täysi palkka.
9659:      Jos pa1kanma:ksu työsuhteen kestäessä ilman lai]lista es-
9660:  tettä viivästyy yli kahden päivän, olmoon työntekijällä oi-
9661: keus saada palkkas•a.wtavansa j'Qkaiselta tämän aja.n yli me-
9662:  nevältä päillvältä korotetuksi kaihdella, ei kuitenkaan yrhteen-
9663:  sä yli !kymmenel~ä p:msentilla.
9664:       Palkan ma.ksruminen on toimitettava työpäivänä ja työ-
9665:  paikalla ta~kka sen läheisyydessä, ellei niihin työntekijöi-
9666:  hin näbJden, jotka eiväJt työskentele työna.ntajan työhuo-
9667:  neessa tai. !hänen määräärrnallään vakinaisella työpaikalla,
9668:  tJOisin ole sovittu.
9669: 
9670:                          19 §.
9671:    Työpalkka on suoritettava maan käyvässä 1'8!hassa, äJ-
9672: köönkä tava;raa tai rahanosoituksia ra,hwpallmn asemasta
9673: käytettälkö.
9674: 32     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
9675: 
9676:      mkoon kuitenkin lupa, niin kauan kun työntekijä sii-
9677: hen tyytyy, suorintaa työpaikka, osa:ksi tai koikonaan, mää-
9678: rätyiss~i tavaroissa tahi etuuksissa, sikäli kuin työsopi-
9679: mus sen edellyttää ja s·ellaisten hinnasta on siinä sovittu;
9680: ellei työntekijä tyydy palkan suorittamiseen tässä muodoss'l,
9681: saakoon hän sen vaihtaa sovitun hinnan mukaiseen rah'l-
9682: suori tu!kseen.
9683:      Työntekijä, joka asuu työnantajan huoneessa ja on hä-
9684: nen muassaan tai,ktka nauttii jompaakumpaa näistä etuuk-
9685: sista. 1ilköön kuitenkaan olko oiikeutettu saamaan tässä muo-
9686: rros·sa maksettavaa palkkaa vaihdehtksi suoritukseen rahassa.
9687: (Poist.)
9688:      Vä:lipuhe, jolla työnantaja sitoo työntekijää palkkam11
9689: vapaassa käyttämisessä, olkoon mitätön. (Po.ist.)
9690:      Työsopimus, jossa korvaus työstä on sovittu joko osaksi
9691: tai kokonaan työntekijälle hyvitettäväksi yleisöltä tulevilla
9692: jnomarahoilla tahi vapaaehtoisilla lahjoilla, olkoon kielletty.
9693:      Älköön jäiestäpäin palkasta våhennettäkö, mitä työn-
9694: antaja on lahjana työntekijälle antanut, eikä muuta-
9695: kaan etuutta, jonka edellinen on itsestään työntekijälle
9696: myöntäny,t.
9697:      ÄLköön myös, ellei toisin ole swittu, palkasta laskettaka
9698: pois käsirahaa, Jonka työnantaja työsopimusta tehtäessä on
9699: suorittanut.
9700:                                20 §.
9701:      Jos palkan määrä riippuu mittauksesta, punnitsemisesta
9702: tai muusta laskutavasta, joka tarkoittaa työnh1loks,en pal-
9703: jouden tai awon taikka l-iikkeen taJhi yrityksen hwton mää-
9704: räämistä, on työnantajan tarjottava työntelkijälle tilaisuus
9705: itse tai edustajien kautta olLa siinä läsnä tahi tutustua sii-
9706: hen kuuluviin asiakirjoihin.
9707:      Sellaisia edustajia valittakoon työnantajan työssä olevien
9708: työntekijäin l;;es'kuudesta niin monta, kuin työnantaja ja
9709: työntekijät keskenään sopivat.
9710: 
9711:                             21 §.
9712:     .Jos työntekijä on S'op:LmU'rosenmukaisesti ollut työnan-
9713: tajan käytettävissä, hänen kuitenkaan, työnantajasta riip-
9714:                        fyösopimuslalti.                       33
9715: 
9716: puvasta syystä, saamatta jonaikin ailkana tehdä .työtä, on
9717: palkka hänelle täiltäkin ajalta maksettava.
9718:     Jos palk:ka olisi ollUJt laskettava suoritetun työn mu-
9719: kaan, olkoon työntekijä 1 momentin <edellyttämässä tapauk-
9720: sessa oikeutettu sarumaan niin palj.on kuin hän t111vallisesti
9721: on vastaavan ajan kuluessa samanlais·esta työstä ansainnut,
9722: tai, ellei siitä voida saada selvää, niin paljon kuin kyvy1tääu
9723: keskinlkertainen iyönteikijä s·ellaisesta työstä yleensä an-
9724: saitsee.
9725:                                 22 §.
9726:      Jos työsop:irrnus on teihty kuukaudeksi tai sitä pitemmäk-
9727: si ajaksi ja työntåijä 10n siinä asettanut koko työvoimansa
9728: työnantajan käytettäväksi sekä asuu tämän luona ja on
9729: hänen ruuas.saan, on työntekijälle maksett~va kaksikolman-
9730: nesta palkkaeduista, vaikka h'än tapaturman tai taudin
9731: vuoiksi tulisi enintään kolmeksi viikoksi estetyksi työtä teke-
9732: mästä.
9733:      J1os palkka olisi ~ollut laskettava suoritetun työn mukaan,
9734: sovelletta:koon 1tämän § :n nojahla työntekijälle tulevaa kor-
9735:                        1
9736: 
9737: 
9738: 
9739: vausta määrättäessä 21 §:n 2 momentissa säädettyä menet-
9740: telyä.
9741:      Jos työntekijä työssä <häntä :kohdanneen ruumiinvamman
9742: johdosta nauttii lainmukalista Jwrvausta, taikka sairausta-
9743: pauksessa saa avustusta sellaiselta apukassalta tahi valkuu-
9744: tuslaitokselta, johon työnantaja suorittaa vähintään koLman-
9745: neksen maiksuista, voidaan silten saatu apumaksu vähentää
9746: työnantajan suoritettav111sta 'k!orvau'ksesta.
9747: 
9748:                             23 §.
9749:     Työnantajan tulee tarjota työntekijälleen, joka asuu
9750: hänen luonaan ja on hänen ruuassaan, terveellinen asunto
9751: ynnä sovelias ja riittävä ravinto, sekä toimittaa häiMlle tar-
9752: peellinen ihoito sairauden aikana. J.os tauti tai ruumiin-
9753: vamma on aikaansaatu tahallaan tai johtunut kevytmieli-
9754: sestä elämästä, olkoon .työnantaja oimeutettu palkasta vä!hen-
9755: tämään, mitä hän on sairaan hoidosta maksanut. Jos työ-
9756: suhde laimka.a työntekijän Oillessa sairaana, hoitakoon työn-
9757:                                                           3
9758: 34     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
9759: 
9760: antaja häntä siksi, kunnes hänet voidaan ilman vaaraa hen-
9761: gelle taikka terveydelle muuttaa (Poist.), ja on ·työnantaja
9762: o:&eutettu tällaisessa tapauksessa ·palkasta vähentäimääin koih-
9763: tuullisen \lwrvauksen täten antamll!staan hoidosta.
9764:     (Poist.)
9765:                              24 §.
9766:     Työnautadan on annettava· työntekijälle .työaseet ja työ-
9767: aineet, ·ellei muuta tapaa pai:kkakunnalla yleisesti n;oudateta
9768: tai työaseitten suhteen ule toisin suvittu.
9769:     Työnilakijäin on asian;mukaisessa kunnossa palautettava
9770: työaseet sekä 1työaineet, joita hän ei ole käyttänyt, ellei-
9771: vät ne ole ilman hänen syytään hävinneet.
9772:                            25 §.
9773:    Välipuheen tekeminen työntekijän kanssa sakon tai
9774: muun rangaistuksen uhasta olkoon kielletty, älköönkä työn-
9775: antaja muutenkaan rikkomuksista työsuhteessa määrätkö
9776: työntekijälle rangaistusseumamusta.
9777:                                 26 §.
9778:     Jos työntekijä laiskuudesta, huolimattomuudesta tai nis-
9779: koittelellllisesta lailminlyö sovitun työn ja ·työnantaja teettää
9780: sen muilla, on työnantaja1lla ·oikeus vähentää täten syntynyt
9781: kustannus työntekijän paLkasta.
9782:                             27 §.
9783:     Työsuhteesta johtuneiden saataviensa suorittamiseksi,
9784: jos työntekijä ne myöntää oikeiksi, saa työnantaja jokai-
9785:        '
9786: sessa tilissä vähentää (Poist.) työntekijälle tulevasta raha-
9787: palkasta korkeintaan kuudennen osan.
9788:                               28 §.
9789:       Työntekijälle työsuhteesta johtunut saatava olkoon työn-
9790: antajan lmnkurssiin lll'OIVutetusta pesästä sunritettava sel-
9791: laisella etuoikeud·ella, kuin palkollisten ja muitten käisky-
9792: lä:ilsten palk8!ll suhteen on säädetty, ja nautt~ll!oon tällainen
9793: saatava myös KonlkUTssisäännön 75 ja 77 §§ :ssä edellytettyä
9794: etua maksun saamisieen sekä, sikäli kuin se käsittää palkan
9795: te!hdystä työstä, vapautta näissä lainkolhdissa säädetyn va-
9796: kuuden asettamisesta.
9797:                        Työsopimuslaki.                       35
9798: 
9799:                              29 §.
9800:     Kun työsopimus irtisan1otaan taJhi kun se päättyy, on
9801: työnantajan viipymättä annettava, jos työntekijä sitä vaatii,
9802: todistus, joka sisältää ilmoituil~sen sii·tä, kuinka kauan ja
9803: missä toimessa työntekijä on •ollut hänen työssään ja IIDi.;;tä
9804: ajasta tämä on siitä vapaa, s~kä lisäksi, erittäin sitä va:adit-
9805: taessa, arvolauseen työntekijän siinä osottamasta työtai-
9806: dosta, aihkeruudresta ja käytöksestä, sekä (Poist.) syyn työ-
9807: suhteen päättymiseen.
9808:     Todistus älköön sisältäkö muuta lausuntoa; älköön sii-
9809: hen myös'kään pantako mitään merkkiä tai sitä annettako
9810: sellaisessa muodossa, jonka tarkoitus on antaa työnteki-
9811: jästä muita tietoja, kuin mitä todistwksen sanB!muodosta käy
9812: ilmi.
9813: 
9814: 
9815:                          III LUKU.
9816:                Työsopimuksen lakkaamisesta:
9817: 
9818:                             30 §.
9819:     Työsopimus lakkaa, kun sovittu työkausi on päättynyt,
9820: kun irtisanomisaika irtisanomisen tapahduttua on loppuun
9821: kulunut, kun mäiärätty työ Qn tehty, tahi 'kun toistaiseksi
9822: voimassaoleva työsorpimus jomma.ltakummalta puolen ilmoi-
9823: tetaan ·päättyvän.
9824:     Kun ilmoitus toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen
9825: päättymisestä on tehty, älköön työ kuitenkaan lakatko en-
9826: nenkuin työvuoron päättyessä.
9827:     (Poist.).
9828:                             31 §.
9829:     Jos työntekijä kuuJkauden tai sitä pitemmän ajan jat-
9830: kuneen työsuhteen kestäessä häntä iliiDan omaa syytä.än
9831: kohdanneen ruumiilliVamman .ta~kka taudin johdosta estyy
9832: työnteosta, ja työsopi,mus tällä ajalla päättyisi, äJlköön työ-
9833: sopimus 'sairauden aikana, neljäntoista päivän 'kuluessa sen
9834: alkamisesta, ilman työntekijän suostumusta lakatko.
9835: 36     1919 Vp.- Eduslumtaesitysmietintö N:o 13.
9836: 
9837:                           32 §.
9838:    Kun työnantaja kuolee, ovat niinhyvin hänen oikeuden-
9839: omistajansa kuin myöskin. työntelmijä o~keutetut heti purka-
9840: maan sopimuksen.
9841:    Kun työnantaja on joutunut konkurssitilaan, voidaan
9842: sopimus niinikään molemmilta puolin pul"kaa.
9843: 
9844:                                33 '§.
9845:      Sovitusta työkaudesta ja irtisa~noo:nisaj81Sta huolimatta on
9846: työntekijä oikeutettu heti pul.'lkrumaan työsopimu!ksen I:H~'.l­
9847: raavissa tapaUksissa:
9848:      1 :ksi kun työnantaja työsopimus,ta tehtäessä on oleel-
9849: lisissa kohdin väärillä ilmoituksilla saattanut työntekijän
9850: harhaan;
9851:      2 ::ksi kun työntekijän tai hänen pm·heensä jäsenten henki,
9852: hyvä maine tai siveellisyys työsuhteen johdosta joutuu
9853: vaaranalaiseksi;
9854:      3 :ksi kun työnantaja tai tämän sijainen tekee työnteki-
9855: jälle tai hänen perheensä jäsenelle välki:valtaa, tai törikeästi
9856: so1vaa, ta·i koettaa vietellä lainvasta~seen tekoon tai juoppou-
9857: teen, tai tuomitaan syY'päJrsi tärkeään rikokseen;
9858:      4;ksi jos sovitusta työstä johtuu työntekijän terveydelle
9859: haitta.a, jota ei ole voitu edeltäpäin arvata, tai kun työn-
9860: antaja, tämän sijainen, ta.ikka työtoveri, jonka kanssa työn-
9861:  tekijän täytyy joutua välittömään yhteyteen, sairastaa in-
9862: hottavaa ja tarttuvaa tautia;
9863:      5 :lksi kun pa,lkkaa ei ma:kseta sopimuksen edellyttä-
9864: mällä tavalla, tai kun sen suorittaminen ilman työntekijän
9865: suostumusta tapahtuu epäsäännöllisesti, taikka kun työnte-
9866: kijälle, jonka palkka on laskettava suoritetun työn mukaan,
9867: ei anneta riittävästi työtä;
9868:      (Poist.)
9869:      6 :iksi kun työnanta;ja jättää olennaisissa kohdin täyttä-
9870: mättä lain tai työsopimuksen määräyksiä tai mitä yleisen
9871: tavan mukaan on sellaisessa työsnilteessa noudatettava, tahi
9872: työsopimuksen edellytykset <Yvat työnantajan asunnon tai
9873: työpaikan muuttamisen taikka työnantajan muun menette-
9874: lyn johdosta oleellisesti muuttuneet.
9875:                                                               37
9876: 
9877:     Älköön työntekijällä fkuiten!kaan olko tätä oikeutta, mi-
9878: käli se perustuu 1, 3 ja 6 kohtaan, 'kauemmin kuin kaksi
9879: viikkoa sen jälkeen, lkun aihe sJiihen hänelle ilmaantui.
9880: 
9881:                              34 §.
9882:     Nainen, joka työsopimuksen kestäessä on kuulutettu tai
9883: säädetyssä järjestyksessä ilmoitettu avioliittoon aikovak..,;i,
9884: on oikeutettu naimisiin mennäksensä eroamaan työstä nel-
9885: .}ätoista päivää irtisanomisen jälkeen, vaikka irtisanomis- tai
9886: työsopimusaika olisikin pitempi.
9887: 
9888:                               35 §.
9889:     Sovituslta työkaudesta ja irlisanom!is!lljasta huolimatta on
9890: työnantaja oikeutettu heti 'purkrumaan työsopimuksen seu-
9891: raavissa ta1pauksissa:
9892:     1 :hi kun työntekijä työsopimusta tehtäessä on oleelli-
9893: sessa kohden väärillä Hmoituksilla saattanut työnantajan
9894: harhaan;
9895:     2 :ksi kun työntekijä, joka a.suu työnantajan luona, va-
9896: roituksesta huo'limatta v]ettää pahentavaa elämää;
9897:     3 :'ksi ikun työntåijä tekee väkivaltaa työnantajalle, tä-
9898: män perheen jäsen:i:Ue tai sijaiselle, uhkaa heidän henkeään,
9899: törkeästi solvaa heitä, tai saattaa heidän siveellisyytensä
9900: vaaranalaiseksi, taikka tuomitaan syypääksi tärkeään ri-
9901: kokseen;
9902:      4 :ksi kun työntekijä, yhrtämittaisesti enemmän kuin kol-
9903: men viikon ajan, sairauden truhden tai muusta jatkuvasta
9904: syystä ,on ky~kenemätön taikka vaarallisuutensa johdosta
9905: ympäristölleen sopimaton tormittamaan sitä työtä, jota hä-
9906: nen työs:opimuksensa ta:rkoittaa;
9907:      5 :ksi kun työntekijä näyttäytyy sovittuun työhön ilmei-
9908: sesti kelvottomaksi; (Poist.)
9909:     6 :ksi 'kun työntekijä ilmeisesti ta;hallansa iul"lllelee ko-
9910: neita, työkaluja, työaineita, työntuotteita tai muuta työn-
9911: antajan omaisuutta, luvat11omasti ilmaisee työnantajan liike-
9912: ;;alaisuuksia, esiintyy työpaikalla juopuneena ( poist.), taikkfl
9913:                                   .
9914: tuopi sinne tai sriellä nauttii juovutusjuomia;
9915: 38     1919 Vp . ..t... Eduskuntaesitysmietintö N :o 18.
9916: 
9917:     7 :ksi lkun työnt~ijä jättää olennaisissa kohdin täyttä-
9918: mättä työsopimuks·en määTäyksiä tai mitä yleisen tavan
9919: mukaan on sellaisessa työssä noudatettava.
9920:     Älköön työnantajalla kuitenkaan olko tätä oikeuth, m1-
9921: käli s·e perustuu 1, 3, 6 ja 7 koihtaan, kauemmin kuin kaksi
9922: vi~mkoa sen jälkeen, kun a~he siihen hänelle ilmaantui.
9923: 
9924: 
9925: 
9926:                          IV LUKU.
9927:                          Oppilaista.
9928: 
9929:                              36 §.
9930:     Oppilaihin nähden noudatettakoon, mitä .tässä laissa on
9931: työntek1<jöistä säädetty, ellei tässä luvus:sa toisin miiärätä.
9932: 
9933:                             37 §.
9934:     Jos oppilaan kanssa tehdään määräaikainen oppisopimu;;,
9935: älköön sitä asetettako kestämään kauemmin, kuin mitä sopi-
9936: muksessa tarkoitetun ammatin tai aJIIllmatinhaaran orppi:mi-
9937: sen voidaan katsoa vaativan, eikä missään tapauksessa yli
9938: lwlmen vUJoden.
9939:     Määräaikainen oppiSO]Jimus on aina tehtävä kir_jallisesti.
9940: 
9941:                            38 §.
9942:     Työnantajan on pidettäyä huolta siitä, että oppilas oppi-
9943: aikanaan saa siinä 1määrin ja seUa1:sta opetusta ja työsken-
9944: telytilaisuutta sopi:muksen edellyttämässä ammatiJSsa tai
9945: ammatinhaarassa, kuin ammatin perusteellisesti oppimiseksi
9946: oppiajan 1kuluessa on tarpeellista.
9947:     Oppilasta ä:lköön oppiaikanaan yleensä käytettäkö työ-
9948: hön, josta hänen ammatilliselle kehitykseUeen ei ole hyötyä.
9949: 
9950:                              39 §.
9951:     Oppilaan työai:kaa äil!köön asetettako alkavaksi aikaisem-
9952: min taikka päättyväksi myöihemanin kuin liikkeen muit-
9953: ten työntekijäin. Oppilaan tulee myös saada ainaJkin yhtii
9954: paljon ja us,easti lepoaikaa kuin muutkin työntekijät, sekä
9955: mikäli mahdollista samoina aikoina 'kuin nämä.
9956:                       TyösOpimualaki.                       39
9957: 
9958:                              40 §.
9959:     Kahdeksaatoista vuotta nuorempaa oppilrusta älköön käy-
9960: tettäkö säännölliiseen yö-, yli- taikka pyhätyöhön.
9961: 
9962:                              41 §.
9963:     Jos paikkakunna1la on oppilaan ammattikasvatuksen
9964: täydentä:miseen sov·eltuva julkis.en valvonnan alainen oppi-
9965: laitos, tulee työnantajan rvarata 01ppilaalle tarpeellinen aika
9966: opetuksen saamiseen sellaisessa laitoksessa ja samalla val-
9967: voa, että oppilas asianmukaisesti suorittaa 'lmulunkäyntinsa.
9968:     Työnantajalla :ei ole ~oikeutta vähentää oppilaan ·pail'k-
9969: kaa siltä •osa1ta .työaikaa, aina kuuteen tuntiin saalk'ka vii-
9970: kossa, jonka oppilas on !koulunkäyntiin käyttänyt.
9971: 
9972:                             42 §.
9973:    Työnsult~n   taikka työlakon kohdatessa sitä työpaikkaa
9974: tai sen osaa, jossa oppilas työskentelee, olkoon tämä oikeu-
9975: tettu sen ajaksi keskeyttämään työsuhteen taikka myös pur-
9976: kamaan oppisopimuksensa. Tällninen keskeytys älköön ai-
9977: heuttako oppisopim1tksen jatkumista yli sovi:tttn ajan.
9978:                              43 §.
9979:      Oppikauden päätyttyä on oppi:las oike-q:tettu työnanb.-
9980: ja;lta saamaan erityis·en oppitadistuksen. Sellaisen. todistuk-
9981: sen suhteen orkoon soveltuvilta koihdin noudatettava, mitä,
9982: 29 § :ssä työtodistuksesta säädetään.
9983: 
9984: 
9985:                           V LUKU.
9986:                     Työehtosopimuksesta.
9987: 
9988:                            44 §.
9989:     Työehtosopimuksessa sopii yksi tai usewmpi työnant;~"ja
9990: taikka työnantajain yhdistys yhden tai usea:mman työnteki-
9991: jäin yhdisty1ksen kanssa muutrumista tai kaikista ehdoista,
9992: joita työsopimUiksia tehtäessä tai työsuhteessa muuten on
9993: noudatettava.
9994: 40     1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
9995: 
9996:                            45 §.
9997:     Työehtosopimus sitoo kaikkia niitä, jotka ovat sen hy-
9998: väksyneet tai jutka jälkeenpäin ovat siihen yhtyneet, kuin
9999: myös siihen osaa~ttaneitten yhdistysten jäseniä henkilö-
10000: mdhtaisesti.
10001:     Sellainen sopimus ei kuitenkaan sido työnantajayhdis-
10002: tyksen jäsentä, jdka on vastustanut yhdistJ~ksensä päätöstä
10003: työehtosopimuksen tekemisestä tai ·ei ole ollut siitä päät\jt-
10004: täessä läsnä, ja kolmen 1pä.ivän kuluessa sopimuksen teosta
10005: ilmoittaa eroavansa yhdisty'ksestään.
10006:     Joka jälkeenpäin liittyy työehtosopimuksessa osalliseen
10007: yhdistykseen, olkoon myöskin sen määräyksiin sidottu.
10008: 
10009:                             46 §.
10010:     TyöehtosopimuJksen määräyksiä noudattaumot siihen osal-
10011: liset työnantajat s·ellaistenkin työntekijäin suhteen, jotka
10012: eivät ole työehtosopimuksen säännöksiin sidotut.
10013: 
10014:                               47 §.
10015:      Jos työsopimus, jonka ova.t tehneet työehtosopimukseen
10016: sidotut henkilöt keskenään taikka työnantaja sen ulkopuo-
10017: lella olevien työntt:lkijäin kanssa, joiltakin osiltaan on työ-
10018: ehtosopimuksen kanssa ristiriidassa, olkoon se näiltä osiHaan
10019: mitätön, ja sov·eUettwkoon siihen työehtosopimu!ksen mää-
10020: räyksiä.
10021:      Älköön tämän kautta kuitenkaan sellaiselle työnteki-
10022: jälle, joka ei ollut työehtosopimuksen määräyksiin sidottu,
10023: tulk>O huonompaa oikeutta, kuin minkä hänen tekemän!:!ä
10024: työsopimus hänelle tuottaisi.
10025: 
10026:                            48 §.
10027:     Rikkomuksesta työehtosopimusta vastaan aiheutunut V'J,-
10028: hinko on va;hinkoa ikärsineelle korvattava. .Jos rikkomuk-
10029: seen syyllisiä on useampia, älköön heidän ·korvausv·elvolli-
10030: suutensa olko yhteisvastuuhlinen.
10031:     Velvollisuutta vahingon korvaamiseen älköön rikkomuk-
10032: sista johtuko tai sopimuksella perustettako työnantajain
10033:                                                               41
10034: 
10035: taikka työntekijäin y:hdistyksille. Jos kuite]]ikin työehto-
10036: sopimukseen on otettu määräys, että työnsulun ja työla.kon
10037: toirrneenpaneminen on sopimuksen V<Qimassaoloaikana 'kiel-
10038: letty, olkoon siinä yhdistystenkin lupa sopia määrätystä ja
10039: molemmin puolin y!htä suures~a sovinuaissakosta sen varalta,
10040: että yhdistys päättäisi jwlistaa sellaisen työnseisauksen ta.i
10041: ryhtyä sen toimooupanoa avustamaan.
10042: 
10043:                                49 §.
10044:      Vaatimuksen tekemiseen työehtosopimuksen määräysten
10045: vastedes sovelt81IIlisesta sen kanssa ristiriidassa olevaan "työ-
10046: sopimukseen olkoon oikeus jokaisella työehtosopiillluksen
10047: solmiamiseen osaao.ttaneella taikka jälkeenpäin siihen yhty-
10048: neellä yhdistyksellä kuin myös jokaisella siihen sidotulla
10049: mutta yhdistykseen kuU'lumattoma:lla työnanta,jaJlla.
10050:      Vaatimusta työehtosopilmuksen sovelt81IIlisesta sen kanssa
10051: ristirii'da.ssa oleviin työ:sopimnksiin, sikäli kuin työsuhdetta
10052: jo on kestänyt, taikka 48 §:n 1 momentin mukaisesta vahin-
10053: gonkorvauksesta älkööt myöskään tehkö muut, kuin ne,
10054: joille edellisessä momentissa on kannavalta myönnetty,
10055: mutta olkoot siinä mainitut yhdistykset ilman erityistä val-
10056: tuutlH!ta'kin oikeutetut aja;maan vaatimusta jäseniHeen, ja
10057: työntekijäin yhdisty;kset myös niille y'hdistyksien wlkopuo-
10058: lella oleville työntåijöille, joitten kanssa tekemissään tyd-
10059: sopimuksissa työnantaja 46 § :n mukaan on velvoHinen non-
10060: datta;maan työehtosOipimusta, tulevasta korvauksesta ja
10061: muusta edusta.
10062: 
10063:                             50 §.
10064:     Työehtosopimuksista johtuvat riidat käsitellään yleisissä
10065: tuomioistuimissa, eHei työehtosopimuksessa määrätä tai asi-
10066: alliset muuten sovi niitten lykkäämisestä sovinto-oikeuteen.
10067: 
10068:                              51 §.
10069:     Työehtosopimus on kirjallisesti laadittava.
10070:     Sellaista sop1musta älköön t~htäikö pitemmäksi aikaa :kuin
10071: viideksi vuodeksi.
10072: 42      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
10073: 
10074:                             52'§.
10075:     Sittenkun työehtosopimus on asianmu!kais-esti allekirjoi~
10076: tettu, ilmoitetta.koon se viipymättä työehtosopimusrelkiste-
10077: riin otettavaksi.            ·
10078:                               53 §.
10079:     Maalle yhteistä työehtosopimusrekisteriä pitää s·e vir11n-
10080: omainen Helsingissä, jonka Valtioneuvosto siihen m'ääTäli.
10081:     Kaurpungissa •piltää maistraatissa ta1 järjestysoikeudes<sa
10082: ja maalla kruununvoudi!lla oHa työehtosopimusrekisterin
10083: mukainen luettelo kaupungissa tai kihlakunnassa tehdyistä
10084: työehtosopimuksista.
10085:     Työehtosopimusrekisteri ja mainitut luettelot, niin myös
10086: niihin !kuu'luvat 5.lmoituskirjat ja liitteet ovat julkisia ja pi-
10087: dettävät jokaisen uähtävinä. Otteita niistä annetaan pyy-
10088: dettäessä säädettyjä malksuja vastaan.
10089:                              54 §.
10090:     Ilmoitus työehtosopimusrekisteriin on kirjallisesti teh-
10091: tävä, kaupungissa maistraa.tiUe tai järjestysoikeudelle ja
10092: maalla sen kihlakunnan 1kruununvoudiUe, missä työehto-
10093: sopimus on tehty. Ilmoituskirjaa ja siihen kuuluvia liitteitä
10094: on laadittava kaksi ka;ppaletta ja toinen niistä heti läh-etet-
10095: tälvä rekisteriviTanomaiselle, jonka tulee toimittaa rekish~­
10096: röiminen.
10097:     Rekisteröilminen toimitetaan m!llksuttoma.sti.
10098:                              55 §.
10099:     Valtioneuvostori a•sia on tarkempien •määräysten antami-
10100: nen työehtosopim.usrekisterin ja yllämainittug'Eln luettelojen
10101: pitämisestä.
10102: 
10103:                           VI LUKU.
10104:      Rangaistuksista ja muista seumam11,ksista tämän lain
10105:                         rikkomisesta.
10106:                               56 §..
10107:      ;ros työnantaja vastoin sopimusta tai lakia erott~a työn-
10108: tekijän työstään tai tämä siitä siten emo, taikka työsopi-
10109: musta muutoin rilkoh1aii, korvat1wori. s·yyllinen kaiken va·
10110: hingon.
10111:     J1oika 33 §:n 1, 3, 5 tai 6 kohdan taikik.a 35 §:n 1, 2,
10112: 3, 5, 6 tai 7 kohdan nojalla on purkanut työsopimuksen,
10113: on oikeutettu saamaan vruhingonkor.vausta ilkäänkuin jos
10114: sopimuskumppani olisi oikeudettomasti sopimuksen rikko-
10115: nut. Sama olkoon laki, jos työntekijä 33 §:n 2 tai 4 kohdan
10116: pentsteella purkaa sopim~tksensa syystä, jonka esiintyminen
10117: riippuu työnantajasta tai tämän sijaisesta.
10118: 
10119:                             57 §.
10120:     Jos työnantaja tahi tämän SIJamen estää työnt.e'kijää
10121: kuulumasta tai liittymästä laillisesti luvallisiin yihdi·styk-
10122: siin tai täyttämästä kansalaisvelvollisuuksiaim, rangaista,~
10123: koon sakolla. Sama olkoon laki, jos työntekijä tekee itsensä
10124: syypääksi senkaltaiseen tekoon.
10125:     Sopimus, jossa työntekijä sitoutuu olemaan 'kuulumatta
10126: yh{listykseen, olkoon mitätön.
10127: 
10128:                            58 §.
10129:     J dka väkivallaHa tai uhka.amaUa pakotta.a työnantajaa
10130: seisauttamaan työnslä tai siitä erottamaan tai olemaan sii~
10131: hen ottamatta työntekijää, taikka työntekijää ottrumaan osaa
10132: työlakkoon tai estää häntä työtä tekemästä, rangaista-koon
10133: niin kuin Rikoslain 25 1uv. 12 § :ssä sanotaa.n:
10134: 
10135:                              59 §.
10136:     Työnantaja, joka: •rikkoo 19 § :n 1 momentissa tai 25 §:ssä
10137: olevia säännöksiä, rangaista:koon vä:hin'tään viidenkymmenen
10138: ja enintään viidensadan ma.rlkan ISa!kolla. Jos rikos uusiintuu,
10139: olkoon rangaistus salk:koa enintään tuhat markkaa. taikka,
10140: erittäin raskauttavien asian!haaroj€ll vallitessa, vanikeutta
10141: enintään kolme kuukautta.
10142:                              60 §.
10143:     rryönantaja, joka ilman laimsta syytä kieltäytyy anta-
10144: masta sellaista todistusta, kuin 29 ja 43 §§ :ssä sanotaan,
10145: rangaistakoon vähintään kymmenen ja enintään sadan mar-
10146: kan sakolla ja palkiiJkoon vahingon.
10147: 44     1919 Vp. - Eduskuntae&ttyfJIIlietlntö N:o 1.3.
10148: 
10149:    Sama olkoon laki, jos työnantaja ·kieltäytyy anta.masta
10150: takaisin haltuunsa saamiaan työntekijän työtodistuksia,,
10151: tahi vasten 29 § :n kieltoa on todistukseen pannut salaisia
10152: merkkejä tai antanut sen siinä Jciellety.ssä muodossa.
10153: 
10154:                              61 §.
10155:     Työnantaja, joka on antanut työntekijälleen taikka opr,i-
10156: laaUeen 'huonoffilman todisltu:ksen, kuin minkä tämä on an-
10157: sainnut, vangaistlillroon sakolla, ellei teko ole jo Rikoslain
10158: mukaan ankararuman rangaistuksgn ala.inen, ja pa1kitkoon
10159: vahingon.
10160:                              62 ·§.
10161:   · Joka ottaa työhönsä henlkilön, jonka tietää aikaisem-
10162: masta työsopimuksesta olevan estetyn sellaiseen työhön
10163: rupeamasta, rangaistakoon enintään kolmensadan markan
10164: sakolla ja korvatkoon va:hingon.
10165: 
10166:                              63 §.
10167:     Jos työntekijä rikkoo 16 § :ssä säädettyä kieltoa työn-
10168: antajan liikesalaisuuksia koskevain seikkain luvattomasta
10169: ilmais·emisesta, rangaistrukoon vähintään kymmenen ja enin-
10170: tään kruhdensadan markan sakolla.
10171: 
10172:                             64 §.
10173:      Tämä lailri astuu voima!lln 1 päivänä marraskuuta 1920.
10174:      Sillä !kumotaan 30 päivänä tammikuuta 1865 annettu
10175: PalkkaussäiänJtö isännille ja 'pa.lkollisille s~kä 31 päivänä
10176: maaliskuuta 1879 annetun A.setuksen elinkeinoista § :t 28--
10177: 32, 34-39, 41-44, paitsi mikäli 32 § :ssä säädetään elin-
10178: keinonhwrjoittajan velvollisuudesta ha.nkkia alle 15-vuoti-
10179: si'lle oppilailleen ja .työntekijöil1een tilaisuus kans&kou1un
10180: oppijruksoa vasta.avaan opetulkseen. (Poist.)
10181: 
10182:         ~   ----
10183:      Helsingissä, 20 päivänä marraskuuta 1919.
10184:     Asian käsittelyyn mrrut ottaneet osaa puheenjohtaja
10185: Wuorimaa, vampuheenjdhtaja Sarlin, jäsenet Aalto (osi:t-
10186: tain), M. Erich (osittain), A. Furuhjelm, Halme, Latva1a
10187: (osittain), Lehtinen, Leinonen (osittain), Nyberg (osittain),
10188: PaLmgren, Pilkka, Saarilkivi, Särkkä, Törmä ja W~esterinon
10189: sekä osittain varajäsenet Gebhard, Hämäläinen, Oja, Sillan-
10190: pää, Wirtanen ja Öst-et"holm.
10191:                                             •
10192: 
10193: 46     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
10194: 
10195: 
10196: 
10197: 
10198:                      Vastalauseita.
10199:                                I.
10200: 
10201:      Kun allekirjoittanut ei voi hyväksyä Valiokunnan enem-
10202: mistön ehdottamaa la:kiehdotulks·en 3 § :lää sellaisenaan, niin
10203: pyydän täten esiintuoda eriävän mielipiteeni.
10204:      V aliakunnan eJ;J.emmistön ehd'O:tuksen mukaan olisi työn-
10205: antaja:~la ja työntekijäiHä oikeus sopia aina 3 vuotisesta työ-
10206: sopimuksesta millä työalalla bhansa. Tuollainen oikeus ei
10207: tavallisiin ruumiilliseniyöntelli:ijöi1hin nähden ole tarpeelli-
10208: nen; sillä käytäntö on osoittanut, että tavallisten työntekijäin
10209: kanssa tehdään ainoastaan toistaiseksi voimassa olevia työ-
10210: sopimuksia.. Useissa tapauksissa on sovittu siitäkin, ettei
10211: irtisanomisaikaa kummaltakaan puolen käytetä. Jos nyt
10212: myönnettäisiin oikeus telhdä 3 vuotisia työsopimuksia, niin
10213: saa:ttaisi siitä olla eräissä tapauksissa työntekijälle suora-
10214: naista taloudellista vahinkoa, sillä työntekijä, joka on huo-
10215: I1!oina työaikoina heikommassa asemassa, saarttaisi suostua
10216: tuollaiseen sopimukseen. Työnantajalle ei siitä 01lisi mitään
10217: va:hirrkoa, smä eihlän hänen ole pakko ottaa työ:läisiä työ-
10218: hönsä. Mutta slilloin, kuin se näyttää hänelle edulliselta,
10219: voisi hän tehdä tuollai:sialkin sopimuksia. Varsinkin suur-
10220: ten työriitojen aikana, jos halukkaita i1maantuisi, voisi työn-
10221: antaja käyttää lain suomaa tilaisuutta hyväkseen. Se seik-
10222: ka, ettei nykyään ole pitkä/aikaisia työsopimuksia tehty, ei
10223: saisi olla te:kijänä uutta !lakia laadi:tltaessa. Tavallisiin ruu-
10224: millisentyöntekijöihin nähden riittäisikin mielestäni sellai-
10225: nen määräys, että työsopimus tehtäisiin ainoastaan toistai-
10226: seksi cvoimassaolemaan, taikka erityistä määrättyä työtä var-
10227:                           Vastalause I.                          47
10228: 
10229: ten. Kun löytyy kuitenkin eräitä erikoisaloja, joilla saat-
10230: taa tulla kysymykseen määräaikainen työsopimus, niin on
10231: laissa sellaisen s'opi'muksen tekeminen sallittava; mutta se
10232: ei saisi sitoa tyoläisiä pitemmäJksi kun 6 kuukauden ajaksi.
10233:     Op·pilaan kans,sa, jos ammatin oppimiseen tarvitaan 3
10234: vuoden appiaika, voidaan myöntää oikeus tehdä oppisopi-
10235: ~s 3 vuoden ajaiksi.
10236:     Maatalouden alalla voidaan myöskin myöntää sellaisten
10237: työntekijöiden kanssa, jotka asuvat työnantajan huoneessa
10238: ja 'kenties ovat hänen ruuassaankin, oikeus tehdä määräai-
10239: kainen työsopimus. 1 vuotta pitemmäksi ajaksi ei o'le tar-
10240: peellista silläkään alaHa työntekijää työs1opimukseH.a sitoa.
10241:     Kun tämän lain wlaisina tUllevat olemaan myöskin teolli-
10242: suuslaitosten y. m. liiktkeiden johtavassa asemassa o·levat
10243: virkaili'jat ja toimi'henkilöt, joihin nlä!hden saattaa tulla. kysy-
10244: mykseen pitempiaikaiset työsopimukset, niin olisi heidän
10245: kanssaan myönnettävä oikeus tehdä aina 3 vuoteen asti kes-
10246: täviä työsopimuksia. Mutta jos tällaiselle virkailija1le tai
10247: työantajaHe, jostwkin ·pätevästä syystä twlisi tarpeelliseksi
10248: purkaa 'työsopimus ennen sopimusajan lo'ppumista, niin on
10249: sopimuskumppaneille myönnettävä siihen oikeus, noudatta-
10250: malla tämän lain mukaista irtis<a.nomista.
10251:     Jos jotakin määrättyjä työtä varten tehdään työsopimus,
10252: mutta työtä ei voida alottaa ennen tkun 6 kuukautta on ku-
10253: lunut sopimuksen tekemisestä, saisi työsopimus sellaisessa
10254: tapau1ksessa raueta.
10255:     Edellämainitun perusteella ehdotan, että laikiehdotuksen
10256: 3 § :lä saisi seuraavan sanamuodon:
10257: 
10258: 
10259:                           3 §.
10260:     Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, korkeintaan
10261: kuudeksi kuukaudeksi, taJhi toistaiseksi voimassaolemaan,
10262: taikka myöskin erityistä määrättyä työtä varten.
10263:     Kuutta kuukautta pitemmlälksi määräajaksi voidaan
10264: tehdä oppisopimus oppilaan kanssa, huomioonottaen, mitä
10265: alempana sää!detään.
10266: 48      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
10267: 
10268:     Niini'kään olkoon lU<paa maatalouden ala'lla työntekijän
10269: kanssa, joka asuu työnantajan hul{)neessa, tehdä työsopimus
10270: kuutta ·kuukautta pitemmäksi määraajaksi; älköön sellaista
10271: sopimusta. kuitenkaan asetettalm kestämään yli vuoden.
10272:     Työsopimus, jossa molemminpuolinen ir.tisanomisa.ika on
10273: sovittu vähintään kolmeksi kuukaudeksi, voidaan tehdä kor-
10274: kein'taan kolm~ksi vuodeksi.                              •
10275:     Sopimus, jonka mukaan työn tulee alkaa myöhemmin
10276: kuin kuuden kuukauden kuiluttua sopimuksen teosta, olkoon
10277: mitätön.
10278: 
10279:      Helsingissä, 19 päivänä marraskuuta 1919.
10280: 
10281: 
10282:                                              A. Halme.
10283:                             Vastalause II.                         49
10284: 
10285: 
10286: 
10287: 
10288:                                   II.
10289: 
10290:         Kun Työväenasiainvaliokunta ryhtyi käsittelemään esil-
10291:     läolevaa asiaa, oli ensi sija.ssa ratkaistava, oliko käsittelyn
10292:     pohjaksi pantava jompikumpi sille lähetetyistä eduskunta-
10293:     esityksistä vai edustaja Wuokosken y. m. anomusehdotus.
10294:     Tästä keskusteltaessa minä huomautin, että jo normaalisissa-
10295:     kin oloissa olisi hyvin vaikea saada aikaan sellaista työsopi-
10296:     muslakia, joka tyydyttävästi järjestäisi kaikki työnanta;jan
10297:     ja työntekijän väliset oikeussuhteet; ja että tehtävä kävisi
10298:     sitä vaikeammaksi, jos- kuten nyt on laita- aiotun uuden
10299:     lain pitäisi tulla niin laaja, että se koskisi likipitäen kaikkia
10300:     palkannauttijoita paitsi valtion virkamiehä, ja että sitäpaitsi
10301:     oli selvitettävä kaikki ne ·ehdotukseen kohdistuvat uudet ky-
10302:     symykset, jotka muuttuneiden olojen johdosta qvat synty-
10303:     neet, ja asetuttava määrätylle kannalle niiden suhteen. Esi-
10304:     merkkeinä tuollaisista yHäsanotuissa kahdessa edus'kunta.esi-
10305:     tyksessä jo käsitellyistä, mutta vielä riittämättömästi selvi-
10306:     tetyistä kysymyksistä mainittakoon: ehdotus laillistuttaa
10307:      joukkotariffis;opimus-järjestelimä, joka edellyttää, että lain-
10308:     säätäjä ei ole selvään määritellyt ainoastaan sen toimivallan
10309:     laajuutta, joka voidaan ja tulee antaa ammattiyhdistyksille
10310:     mainitunlaisia sopimuksia koskevissa kysymyksissä, vaan
10311:     myös ne velvollisuudet, jotka on pantava ammattiyhdisty'k-
10312:     sille, jotta ne pitäisivät silmällä, ettei sopimuksia rikota;
10313:     kysymys, missä määrin järjestymättömät työntek:i:jät on teh-
10314:     tävä riippuviksi ammattiyhdistyksen solmiamista joukko-
10315:     sopimuksista, s·ekä onko ammattiyhdistyksellä, jolle on an-
10316:     nettu oikeus valvoa jäs•eniensä joukkosopimuksista riippu-
10317:     vaa oikeutta, myös oleva samanlainen valta ja velvollisuus
10318:     järjestymä ttömiin työläisiin nahden; juomara:hrujärjestelmän
10319:     poista,minen y. m. Tälläkin kertaa kävisi sitä tarpeellisem-
10320: '                                                              4
10321: 50     1U19 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
10322: 
10323: maksi punnita ja mtkaista tuossa vastaisessa laissa v-iisaasti
10324: ja oikeamielisesti sekä loukkaamatta elinkeinoelämän oikeu-
10325: tettuja etuja kaikki nämä ja muut siihen kuuluvat kysy-
10326: mykset, kun vasemmiston taholta on yhä enemmän pyritty
10327: riistämään asianosaisilta mahdollisuus järjestää vapaaehtoi-
10328: silla välipuheilla yksin sellaisetkin välit, joihin nruhden sopi-
10329: muskumppanit pitävät lain käskyjä riittrumättöminä, epämu-
10330: kavina tai epäkäytännöllisinä. Vanha tuomarinohje: ,väli-
10331: puhe purkaa lain", joka vuosisa tain halki on kansalaJisille
10332: ollut käytännöllisenä keinona mutkikkaidenkin suhteid~n
10333: järjestrumisessä, ei enää ole löytänyt armoa sosialidemokraa;t-
10334: tisten pyrkimysten edessä, pyrkimysten, jotka tarkoittavat
10335: erään -kansalaisluokan alistamista vapaassa Suomessa nou-
10336: dattamaan ammattiyhdistysten ja niiden johtajain määräyk-
10337: siä ja käskyjä sekä epäkypsää luokka-lainsäädäntöä. Edellä-
10338: esitetyistä syistä olin minä niitä, jotka katsoivat, että luon-
10339: teeltaan niin laajakantoinen lakiehdotus kuin käsilläoleva
10340: olisi asiantuntevalla tavalla •perusteellisesti valmisteltava ja
10341: harkittava, ennenkuin se esitetään eduskunnalle. Riidan-
10342: alaisia kysymyksiä koskevan oik·euskäsityksen olisi saata;va
10343: vakaantua. Meillä on myös kaikki syy pitää kiinni siitä
10344: järjestelmästä, että on hallituksen asia ryhtyä laatimaan
10345: lakiehdotuksia ja suorittaa siihen kuuluva yksityiskohtainen
10346: työ, joka edellyttää lainvalmistelussa saavutettuja erikois-
10347:  tietoja ja kokemusta. Eduskunta ja sen valiokunnat eiväit
10348: ole niin kokoonpannut, että niillä on käytettävänään riittä-
10349:  vä pätevyys siin'ä sulh'teessa. Mitä ansioita annettaneen-
10350:  kin Lainvalmistelukunnrun vuonna 1908 julkaistulle työ-
10351: sopimuslakiehdotukselle, johon mietinnössä viitataan, ei kui-
10352: tenkaan voida jättää laskuista pois, ·että se on syntynyt ajan-
10353: kohtana, joka maailmansodan vaikutusten johdosta tuli toi-
10354: senlaiseksi kuin nykyinen. Niinkuin mietinnössä huomau-
10355: tetaan, perustuu Lainvalmistelukunnan ehdotus pääasialli-
10356:  sesti samoille periaatteille kuin eräs Ruotsissa samaan aikaan
10357:  esitetty lakiehdotus. Siitä ei 'kuitenkaan tullut sielläkään
10358: lakia. Ne kaksi eduskuntaesitystä, jotka nyt ovat olemassa,
10359:  on laadittu tuona levottomana vuonna 1907 silloin vallin-
10360:                                                                     '
10361:                           Vastalause II.                         51
10362: 
10363:  neiden olojen liian voimakkaan vaikutuksen alaisena. Se
10364:  seikka, että valiokunnat ovat nyt voineet käyttää 1917 vuo-
10365:  den toisten valtiopäiväin Työväenasiainvaliokunnan tässä
10366:  suhteessa tekemiä esitöitä, ei myöskään ole mikään tae sille,
10367:   että silloisen vallankumou&mielri.alan vallitessa syntynyt
10368:   ehdotus täyttäisi mitan tyynemmän ajan vaatimuksiin
10369:   nähden.
10370:        Kun oli myös tunnettua, että hallitus on asettanut komi-
10371:   tean laatimaan ehdotusta m. m. työsopimusta koskevaksi
10372:   lainsäädännöksi, en epäröinyt äiänestää sen ehdotuksen puo-
10373:  lesta, että anomusehdotus pantaisiin valiokunnan töiden poh-
10374:   jaksi. Tähän ehdotukseen yhtyikin valiokunnan enemmistö.
10375:   Kuitenkin selitettiin perästä:päin, ettei se päätös käy heti sito-
10376:   vaksi, vaan sellainenkin kysymys voidaan ottaa kahteen kä-
10377:   sittelyyn. Siten aiheutuneessa toisessa lukemisessa sattui,
10378:   muutamilta valiokunnanjäseniltä puuttuvan johdonmukai-
10379:   suuden seurauksena, se yllätys, että uusi valiokunna.n enem-
10380:   mistö luopui asianomaisessa järjestyksessä syntyneestä ai-
10381:   kaisemmasta päätöksestä ja sen sijaan ryhtyi laatimaan laki-
10382:   ehdotusta, jolloin toinen eduskuntaesityh:istä pantiin työn
10383:   pohjaksi.
10384:        Sittenkuin tämä laajaperäinen työ on nyttemmin suori-
10385:    tettu loppuun ja valiokunnan ehdotus on valmis, on minun to-
10386:   sin toiselta puolen annettava tunnustus sille vaivalle, j<oka on
10387:   tehtävään pantu, ja asiantuntemuksella, jota ei<Jrmyöskään
10388:   ole puuttunut. Toiselta puolen en kuitenkaan voi torjua
10389:   sitä vaikutelmaa, että tulos ei ole tullut sellainen kuin nähty
10390: • vaiva ja käytetty asiantuntemus olisivat ansainneet. Useat
10391:   lakiehdotuksen oleelliset kohdat ovat syntyneet monista
10392:   äänestyksistä yhteensovittelujen tuloksrena, jotka eivät tyy-
10393:   dytä ketään. Jos oikeuskäsitys useista niistä uusista kysy-
10394:   myksistä, joiden suhteen oli otettava kanta, olisi kerinnyt
10395:   vakaantua, olisi yhdenlaatuisempi ehdotus syntynyt. Pel-
10396:   kä:än, että erinäisten pykäläin, jos niitä tulisi sovellettavaksi,
10397:   havaittaisiin olevan ristiriitaisia, ja tärkeitä kysymyksiä on
10398:   ehkä jätetty aivan vaariinottamatta. Kuten jo on viitattu,
10399:   johtuu tämä kaiHi siitä, että valiokunnan työtä varten CJ
10400: 52      1919 Vp. ~ Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
10401: 
10402: ole ollut riittävää selvitystä siinä käsitellyistä periaatteelli-
10403: sista kysymyksistä ·eikä niin valmisteltua ehdotusta, että
10404: valtiopäiväin valiokunta olisi voinut todellisen menestyksen
10405: toivein perustaa työnsä siihen.
10406:     Lopuksi mainittakoon tässäkin ythteydessä, että minä
10407: useista ehdotukseen sisältyvistä pykälistä äänestettäessä olen
10408: jäänyt vähemmistöön. Veisi kuitenkin liian pitkälle, jos
10409: rupeaisin tekemäiän selkoa eriävästä kannastani, varsinkin
10410: kun toivon, ettei asiasta synny lakia, ·ennenkuin kysymystä
10411: on hallituksen esityksessä asianomaisella tavalla valmisteltu.
10412:     Sen noja1la, mitä edellä on lausuttu, saan kunnioittavasti
10413: esittää,
10414:                  että Edusk?tnta suvaitsisi hylätä esilläolevan
10415:              lakiehdotuksen; sekä
10416:                  anoa, että Hallitus tahtoisi ryhtyä sellaisiin
10417:              toimenpiteisiin, että asiasta laadittaisiin esitys
10418:              niin joutuisasti kuin asiaintila vaatii.
10419: 
10420:      Helsingissä, 20 p :nä marraskuuta 1919.
10421: 
10422: 
10423:                                            Axel Palmgren.
10424:                        Vastalause UI.                        53
10425: 
10426: 
10427: 
10428: 
10429:                              III.
10430: 
10431:      Kun emme kaikissa ·kdh:din voi yihtyä kyseessä olevan
10432: lakiehdotukseen nähden valiokunnan enemmistön omaksu-
10433: maan mielirpiteeseen, pyydämme kunnioittaen esittää, että
10434: Eduskunta hyväksyisi ne muutokset laki~hdotukseen joita
10435: tässä vastalauseessa ·esitämme:
10436:      Kun säädetään näin tärkeä ja ikauv.askantoinen laki, jon-
10437: ka tarkoituksena on järjestää työntekijän ja työnantwjan
10438: välillä tehtävät sorpimukset työsu:hteesta, jolla työntekijä
10439: myy työvoimansa työnantajan käytettäväksi visseillä eh-
10440: doilla ja velvorlisuuksilla kummankin sopiJmuskumppanin
10441: puolelta, niin nykyinen ai!ka j.o vaatisi, että laissa tunnus-
10442:  tettaisiin kumrpikin sopimuskumppani täysin tasa-arvioiseksi
10443: siten että kummallakin olisi paitsi velvollisuuksia, myöskin
10444: samanlaiset oikeudet. .Valiakunnan enemmistön hyväksy-
10445: mässä la;kiehdotuksessa ei kuitenkaan ole tätä periaatetta
10446: johd!onmukaisesti seurattu. Useissa pykälissä o:levat sää-
10447:  dökset ase~tavat työntekijän paljoa huonompaan asemaan
10448:  kuin toisen sopimuskumppanin eli työnanbjan. Näin ollen
10449:  valiokunnan enemmistön ehdotuksen mukaan laki ei tun-
10450:  nusta työntekijää toisena sopimuskumppanina työsuhteen
10451:  vallitessa tasa-arvoiseksi ja samanlaisilla oikeuksilla varus-
10452:  tetuiksi toisen s·orpimuskwmppanin, työnantajan kanssa. Kun
10453:  työntekijät yleensä, vallitsevien yhteiskunnallisten ja talou-
10454:  de1listen olosuhteiden vuoksi •ovat paljoa huonommassa ja
10455:  riippuvaisemmassa asemassa kuin työnantajat, mikä pakot-
10456:  taa työntekijän usein vaikeiden taloudellisten olojen vuoksi
10457:  sitoutumaan itselleen hyvinkin epäedullisiin työsopimuksiin,
10458:  riippuen kulloinkin vallitsevista konjun'ktuureista työmark-
10459:  kinoilla, ja jota ei aina laillakaan voida ehkäistä, niin olisi
10460: 54     1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
10461: 
10462:  kuitenkin pyrittävä siihen, ettei lailla turvattaisi toiselle
10463: sopimuskumppanilla enemmän oikeuksia kuin toiselle .
10464:     .T o lwkiehdotuksen 2 § asettaa työntekijän useissa tapauk-
10465: sissa, erittäinkin n. s. huonojen työaikojen vallitessa epä-
10466:  edullisempaan asemaan kuin työnantajan, sillä lain kirjain
10467: on sillä täytetty, että kirjallinen työsopimus on annettava
10468: ennen allebrjoittMilista työntekijän hätä}likaa silmäiltä-
10469: väksi, mutta hänelle ei myönnetä riittävästi ai\kaa tutustua
10470: sen sanamuotoihin tarkemmin, vaan on hänen se allekirjoi-
10471: tettava ja vasta jonkun ajan kuluttua hän havaitseekin ·että
10472:                                         1
10473: 
10474: 
10475: 
10476: sopimuksessa on määräyksiä, jotka ovat hänelle ihyvå.nkin
10477: epäedullisia, mutta niiden perusteella ei hän kuitenkaan voi
10478: sopimusta purkaa. Sen lisäksi voi sattua, että suullisen
10479: työsorpimuksen tehtyä voi työnantaja - erittäinkin erilaa-
10480: tuisissa pienemmissä urakkatöissä sekä pallkkamää.räyksiin-
10481: kin nähden aika,palk'katyössä, väittää, ettei hän ole sellaista
10482: luvannutkaan jota työntekijä väittää, eikä työntekijällä täl-
10483: löin ole mahdollisuutta saada väitettään todetuksi. On siis
10484: välttämätöntä, että työnantaja veivoitetaan suullis·enkin so-
10485: pimu'ksen tehtyä antama-an todistus sovituista ehdoista.
10486:      EdelHi.olevaan viitaten ehdotamme kunnioittaen, että
10487: lakiehdotuksen 2 § saisi seuraavan muodon:
10488: 
10489:                              2 §.
10490:     Työsopimus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti.
10491:     Kun työsopimus tehdään kirjallisessa muodossa, on se
10492: vähintään vuorokautta ennen allekirjoittamista jätettävä
10493: työntekijän tarkastettavaksi, ja pitää sopimukseen olla otet-
10494: tuna merkintä, että näin on tapahtunut.
10495:     Kirjallisen sopimuksen teosta syntyvät kustannukset
10496: ovat työnantajan maksettavat.
10497:     Jos sopimus tehdään suuUi.<~esti, on työnantaja velvolli-
10498: nen työntekijälle antamaan todistuksen sovituista ehdoista,
10499: ellei työntekijä ilmoita, ettei hän sitä halua.
10500:     Sangen us·ein on tapahtunut siten, että kolmas henkilö
10501: on saanut siil'!l'on, panttauksen tai välipuheen kautta oikeu-
10502: den työntekijän pa11dkasaatavaan. Tällainen saattaa tarpah-
10503:                        Vastalause III.                       55
10504: 
10505: tua monella eri tavalla m. m. siten, että työntekijä pa}kote-
10506: taan osta:maan työnantajan työpaikan läheisyyteen järjestä-
10507: mästä kaupasta elin- y. m. kulutustarpeita ja työntekijän
10508: oikeus hänen palkkasaatavaansa välipuheella, johon työläi-
10509: nen voi tuUa joko houkutelluksi tai eräissä tapauksissa suo-
10510: rastaan pakotetuksi, siirretään tuohon kauppaan. Tärlai-
10511: sesta on seurauksena, että työntekijä aina joutuu olemaan
10512: velassa, mikä ehkäisee hänen muuten vapaata muutto-oi-
10513: keuttaan työsuhteen päättyessä tai irtisano;misvaraisen työ-
10514: sopimuksen irtisanomista. Kun siis sellais'et tapaukset,
10515: jotka e]vät ole olleet harvinaisia, ehkäisevät työntekijän
10516: oikeutta. vwpaaseen ansaitsema.nsa palkan käy,ttö'ön sekä ovat
10517: vielä omiaan edistämään keinottelua työntekijäin kustan-
10518: nuksella, ehdotamme, että lakiin otetaan seuraava uusi
10519: py!kälä:
10520:                              11 §.
10521:     Siirto, panttaus tai rnuu sellainen välipuhe, jonka kautta
10522: kolmas henkilö saisi oikeuden työntekijälle työsuhteesta joh-
10523: tuvaan saatavaan, olkoon mitätön. Kuitenkin olkoon tällai-
10524: nen siirto luvallinen työnantajan joztdutt?ta konkurssitilaan.
10525:      Valiokunnan enemmistö on hylännyt ehdotuksen, että
10526: lakiin otettaisiin määräys lisäkorvauksen suorittamisesta
10527: ylityöstä. Aikaisemmin on jo hyväksytty se pieriaate, että
10528: laissa nimenomaan säädetään ylityöstä maksettava vissi !ko-
10529: rotettu palkka, mikä -esiJm. Laissa 8-tuntisesta työajasta on
10530: säädetty kaJl'desta ensimäisestä ylityötunnista 50 ·prosentiksi
10531: .Ja sen jälkeen 100 prosentiksi. Kun tämän lain a!laiseksi
10532: joutuu suuri joukko työntekijöitä, joita varten ·ei ole säädetty
10533: erikois'lake;ja, joissa säädetään työntekijän suostumuksella
10534: tehdystä ylityöstä korotettu palkka, on kohtuullista, että
10535: niillekin työläisille laissa turvataan sellainen oikeus korotet-
10536: tuun palkkaan. On myös välttä.mätöintä, että työntekijälle
10537: työstä tulevaa korvausta laskettaessa pidetään silmällä sitä,
10538: että työnantajan tai hänen sijaisensa välittömän valvonnan
10539: alla työskentelevälle työläiselle aina taataan aikapalkka.
10540: Ehdotamme ~iis, että 13 § (valiokunn. mietjnn. 12 §) saisi
10541: seuraavan muodon:
10542: 56     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
10543: 
10544:                            13 .§. (12 §.)
10545:       Työntekijän työstä tuleva km·vaus on määriteltävä ra-
10546:  hassa, myöskin silloin kttn sovitaan, että se osaksi tai koko-
10547:  naan suoritetaan luonnossa.
10548:       Korvaus voidaan laskea työhön käytetyn ajan, suorite-
10549:   tun työmäärän tahi muun sovitun perusteen mukaan, kui-
10550:   tenkin niin, että työntekijälle, jonka työskentelyn suhteen
10551:   työnantajalla on tilaisuus itse taikka sijaisen kautta har-
10552:   joittaa välitöntä valvontaa, aina taataan vähintään määrätty
10553: · aikapalkka.
10554:        Ylityöstä on työntekijälle maksettava vähintään viidellä-
10555:   kymmenellä prosentilla korotetttt palkka.
10556:       Jos työntekijä on sitoutunut hankkimaan työaineet, on se
10557:   erittäin korvattava, ellei toisin ole sovittu.
10558:     Yleensä on alettu pyrkiä siihen että työntekijöiUe myön-
10559: netään joku vis•si loma-a~ka täydellä palkalla. Valiokunta-
10560: kin on ollut siitä yksimielinen, että täl'lä lailla sellainen
10561: työntekijöille turvataan. Valiokunnan enemmistö on kui-
10562: tenkin asettunut sille kannalle, että työnte;kijä saa jos haluaa,
10563: tehdä tuon loon.a-ailkansa työtä, saaden siltä ajalta vastaa-
10564: van lisäkorvauksen. Kun se kuitenkin olisi omiaan houkut-
10565: telemaan työntekijöitä työskentelemään myöskin !<oma-ai-
10566: kana kaJksin:kertaisen palkan tähden, niin siten työntekijä
10567: ei käyttäisikään loma-aikaansa ja Sle tarkoitus mihin loman
10568: myöntämisellä pyritään, nim. hankkia työntekijälle virkis-
10569: tystä, täten tulisi merkityksettömäksi, olisi senvu,oksi väl-
10570: tettävä säätä•mästä lakiin määräystä, j•oka on omiaan hou-
10571: kuttelemaan työskentelyyn loma-aikana. Kun kuitenkin voi
10572: sattua tapauksia, jolloin työnantffjalle saattaa eräissä ta-
10573:  pawksissa tulla voittamaton este loman järjestämisessä, eh-
10574: dotamme, että 16 §:n (mietinnön 15 §), kolmas momentti
10575:  muutettaisiin sananmuodoltaan seuraavaksi:
10576:     Työntekijälle, joka yhtämittaisesti on ollut vuoden työn-
10577: antajan työssä on 'Varattava palkkaa vähentämällä vuosit-
10578: tain yhtämittaista loma-aikaa vähintäin seitsemän päivää.
10579: Puolen vuoden yhtämittaisesta työstä on varattava neljän
10580: päivän loma. Työntekijälle, jolle ei ole t'oitu valmistaa
10581:                         Vastalause 111.                        57
10582: 
10583: tilaisuutta nauttia tällaista vapautta työstä, olkoon oikeus
10584: saada tästä menetyksestään työnantajalta korvausta niin pal-
10585: jon, että se vastaa hänelle tulevaa palkkaa sanotulta ajalta.
10586: Jos työntekijän palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn
10587: mukaan, pidettäköön näissä tapauksissa palkan määränä hä-
10588: nen tavallista ansiotaan sellaisesta työstä.
10589:     ·Kun hyvin usein on tapahtunut, •että työnantaja, joka
10590: on tehnyt työntekijän kanssa työsop:Umuksen, lkäyttää työn-
10591: tekijää toiseen työhön kuin sopimusta tehdessä on edelly-
10592: tetty ja työntekijä silloin voi joutua kärsimään sellaisesta
10593:  va:h'inkoa. Vieläpä on tapaMunut sitenkin, että työnantaja
10594: sillä keinolla on saanut tilaisuuden työsopimusta sworastaan
10595:  rikkomatta erottaa työntekijän sillä tekosyyllä, että on siå.r-
10596:  tänyt työntekijän sellaiseen tyälhön jota tämä ei taida, ja
10597:  jota työtä varten ei työläinen ole työhön tullutkaan, eikä
10598:  näin ollen voi täyttää työnantajan vaatimusta. Sellaisilla
10599:  tekosyillä ovat eräät työnantajat erottaneet työstä hen'kilöjä,
10600:  joita ty,öntekijät ovat, nojautuen Asetukseen ammattientar-
10601:  kas'tuiksesta 5 § :n edellyttä,m'ään oikeuteen, luntt.amusmiehik-
10602:  seen työpaikalle valinneet. Että työnteki•jällä olisi sellaista
10603:  mielivaltaisuutta vastaan lain turva, esitämme, että lakiin
10604:  otetaan Lainvalmistelukunnan mietinnöstä seuraava uusi
10605:  pykälä:
10606: 
10607:                              18 §.
10608:     Työnantaja älköön ilman työntekijän suostumusta käyt-
10609: tiikä häntä tehtävään joka oleellisesti eroaa sovitusta työstä.
10610:     Kun sangen usein on se vaara olemassa, kuten kokemus
10611: on osoittanut, että 'työnantaja ei suorita työsuhteen kestäessä
10612: työntekijälle tul1evaa palkkaa säännöllisesti palkanJmaksu-
10613: päivänä ja työntekijä siten joutuu odottamaan usein ·pitkiä-
10614: kin aikoja ansaitsemaansa palkkaa, on kohtuullista että hä-
10615: rren tulee saada kohtuullinen k·orvaus siltä ajalta jonka hän
10616: ilman omaa syytään on joutunut odottamaan palkkaan'sa yli
10617: tavallisen pa1kanmaksupäivän. Tuon !korvauksen on valio-
10618: kunnan ·enemmistö kuitenkin hyväksynyt niin pieneksi, että
10619: se ei ehkäise työnantajaa pidättämästä työntekijälle kuulu-
10620:  58     19.19 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o lS.
10621: 
10622:   vaa palkkaa useita päiviä. Ehdotamme sen vuoksi, että 19
10623:   § :n (valiokunnan mietinnön 18 §.) viides momentti saisi s:eu-
10624: - raavan sananmuodon:
10625:      Jos palkanmaksu työsuhteen kestäessä ilman laillista es-
10626:  tettä viivästyy yli kahden päivän, olkoon työntekijällä
10627:  oiketts saada palkkasaatavansa jokaiselta tämän ajan yli
10628:  menevältä päivältä korotetuksi viidellä, ei kuitenkaan yh-
10629:  teensä yli viidelläkymnMnellä prosentilla.
10630:      Kun on välttämätön, että työntekijälle, joka asuu työn-
10631:  antajan huoneessa ja on hänen ruuassaan, turvataan oikeus
10632:  eräissä tapauksissa sall!da palkkansa muutetU:ksi rahassa suo-
10633:  ritettavaksi, ellei se työn laatuun ole soveltumaton, ehdo-
10634:  tamme, että 20 § :n (valiok. miet. 19 §.) kolmas momentti
10635:  muutetaan seuraavaJksi:
10636:      Työntekijä, joka asuu työnantajan huoneessa ja on hänen
10637:  ruuassaan taikka nauttii jompaakumpaa näistä etuuksista,
10638:  älköön kuitenkaan olko oikeutettu saamaan tässä muodossa
10639:  maksettavaa palkkaa vaihdetuksi suoritttkseen mhassa, jos
10640:  se tapa, millä työntekijä vastedes tulisi järjestämään asunto-
10641:  olonsa ja ruokailunsa, on työn laatuun soveltumaton.
10642:      Valiolkunan eneffilmistö on tahtonut sairaust!llpauksissa
10643:  tai tapaturman sattuessa turvata niiden työläisten asemaa,
10644:  jotka asuvat työnantajan luona ja ovat hänen ruuassaan.
10645:  vaikkakin riittämättömästi, mutta on kokonaan jättänyt
10646:  muut työläiset vaille tällaista lain suomaa turvaa. Kun
10647:  emme voi yhtyä sellaiseen käsitykseen, ehdotamme, että
10648:  23 §:lä (valiokunnan miet. 22 § muutettaisiin kuulumaan
10649:  s-euraavaJsti:
10650:                                23 §.
10651:       Jos sopimuksen täyttäminen käy työntekijälle joksikin
10652:  aikaa mahdottomaksi sairauden tai tapaturman 11uoksi, ellei
10653:   tauti tai tapaturma ole tahallisesti aikaansatu, tai muusta
10654:  syystä, joka ei riipu hänestä itsestään, on hänelle taudin tai
10655:  tapaturman vuoksi estettynä ollessa maksetta'M kaksikol-
10656:   mattaosaa palkasta; muussa tapauksessa täysi palkka.
10657:       Jos työntekijä on asettanut koko työvoimansa työnanta-
10658:   jan käytettäväksi sekä asutt tämän luona ja on hänen ruuas-
10659:                         Vastalause m.                           59
10660: 
10661: saan, on työntekijälle maksettava täysi palkka myös siltä
10662: ajalta, jona hän tapaturman tai taudin vuoksi tulisi enin-
10663: tään kolmeksi viikoksi estetyksi työtä tekemästä.
10664:      Jos palkka olisi ollut laskettava suoritetun työn mukaan,
10665: sovellettakoon tämän §:n nojalla työntekijälle tulevaa kor-
10666: vausta määrättäessä 22 §:n 2 momentissa säädettyä menet-
10667: telyä.
10668:      Jos työntekijä työssä häntä kohdanneen ruumiinvamman
10669: johdosta nauttii lainmukaista korvausta, taikka sairausta-
10670: pauksessa saa avustusta sellaiselta apukasaalta tahi vakuu-
10671:  tuslaitokselta, johon työnantaja suorittaa vähintään kolman-
10672: neksen maksuista, voidaan siten saatu apumaksu vähentää
10673: työnantajan suoritettava$ta korvauksesta.
10674:      V aliakunnan mietinnön 51 § :ssä myönnetään oikeus
10675: tehdä työeh'tosopimus korkeintaan viideksi vuodeksi. Näin
10676: pitkä sopimusaika ei dle suotava, siUä olosuhteet, jotka ovat
10677:  vaihtelevia, voivat noin 'pitkässä ajassa jo muuttua niin pal-
10678: jon, että työntekijät joutuvat siitä kärsimään vahinkoa ja
10679:  näin ollen olisi vahingollista sitoa työntekijöitä noin pitkä-
10680:  aikaisiin työehtosopimuksiin. Valiokunta on pisimmäksi
10681:  työsopimusajaksi hyväksynyt kolme vuotta, minkä pi-
10682:  dällnme riittävän pitkänä aikana myös työehtosopimuksille.
10683:      Ehdotamme siis, että 52 §:lä (valiok. milet. 51 §:lä)
10684:  kuuluisi seuraavasti:
10685: 
10686:                               52§.
10687:      Työehtosopimus on kirjallisesti laadittava.
10688:      Sellaista sopimusta älköön tehtäkö pitemmäksi aikaa
10689: kuin kolmeksi vuodeksi.
10690:      Valiokunnan enemmistö on hylännyt tekemällnme ehdo-
10691: tuksen, että laissa säädlettäisiin työnantajalle rangaistus,
10692: jos työnantaja tavalla. tai toisella kostaa työntekijälle sen
10693: että tämä on joko liittynyt lailliseen, mutta työnantajalle
10694: vastenmieliseen yhdistykseen tai täyttänyt kansalaisvelV'Olli-
10695: suuksiaan, jota varten työnant8ija ei soisi hänelle riittävästi
10696:  aik<aa. Sellaiset kostotapaulkset eivä't suinkaan 'ole olleet thar-
10697:  vinaisia !työnantajan puolelta. Että la:ki sellaisissa tapauk-
10698: 60     1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
10699: 
10700: sissa swojaisi työntekijää, ehdotamme, että 58 § :la (valiok.
10701: miet. 57 §) saisi seuraavan sanari.muodon:
10702: 
10703:                               58§.
10704:     Jos työnantaja tahi tämän sijainen kiellolla, uhkauksella
10705: tai muilla sellaisilla keinoilla estää tai yrittää estää työn-
10706: tekijää kuulumusta tai liittymästä laillisesti l·uvallisiin y h-
10707: distyksiin tahi täyttämästä kansalaisvelvollisttuksiaan taik-
10708: ka kieltäytyy, mikäli mahdollista, myöntämästä kansalais-
10709: velvollisuuksien täyttämiseksi tarpeellista aikaa, rangaista-
10710: koon sakolla. Sama olkoon laki, jos työnantaja sellaisesta
10711: syystä, kastaakseen työntekijälle, emttaa hänet työstä, huo-
10712: nontaa työehtoja tai tekee itsensä syypäksi mutthttn sen-
10713: kaltaiseen tekoon.
10714:     Sopimns, jossa työntekijä sitouttw. olemaan kuuhtmatta
10715: yhdistykseen, olkoon mitätön.
10716:     Paitsi mitä s•ellaisissa tapauksissa, kuten tulipalon, tul-
10717: van tai muun yleisen vaaran uhatessa on ennen laissa sää-
10718: detty pakollisesta velvollisuudesta työhön uhkaavan vaaran
10719: ehkäisemiseksi, ei työnant&jalla saa olla oikeutta pakottaa
10720: työntekijää työh'ön jdka ilmeiseSti on hengelle tai terveydelle
10721: vaarallista. Kun mielestämme sellainen olisi lailla kiellet-
10722: tavä, ehdotamme lakiin seuraavan uuden pykälän:
10723: 
10724: 
10725:                             59§.
10726:    Jos työnantaja tai tämän sijainen pakottaa työntekijän
10727: työhön, jossa hän saattoi aavistaa hengen taikka terveyden
10728: vaaran olevan tarjolla, rangaistakoon vähintään sadan mar-
10729: kan sakolla taikka vankeudella enintään yhdeksi vttodeksi.
10730: Jos kuolema, ruumiinvamma taikka tauti siitä seurasi, ol-
10731: koon rangaistus se, kuin 1·ikoslain mttkaan sellaisten tuotta-
10732: muksesta seuraa.
10733:    On varsin yleistä, että työantajain taJholta rikotaan
10734: määräyksiä työpalkan maksuista, silloin kuin ne :koskevat
10735: korvauksen määräämistä rahassa ja vielä yleisemmin yli-
10736: työmaksusäädö'ksiä, vaikka ne ovatkin laissa säädetyt, eUei
10737:                       Vastalause 111.
10738: 
10739: laissa samaUa sääJdetä se11aisesta rikkomuksesta rangaistus.
10740: Ehdotamme sen vuoksi lakiin seuraavan uuden pykälä,n:
10741: 
10742:                              60 §.
10743:     Työnantaja, joka rikkoo 13 §:ssä säädettyjä määräyksiä,
10744: rangaistakoon sakolla. Jos syytteenalainen on har_joittanut
10745: rikollista toimintaa suuremmassa laajuudessa, tai asianhaa-
10746: rat muuten ovat erittäin raskauttavat, taikka jos rikos uusi-
10747: taan, olkoon rangaistuksena enintään vnosi 'Vankeutta.
10748:     Edelläehdottamistamme lisäpykälistä johtuu, että ,valio-
10749: kunnan mietinnössä oleva pykäläjärjestys sekä eri pykälissä
10750: olevat viittaukset toisiin ;py!käliin ovat muutettavat sikäili
10751: kuin e'hdottamamme Hs'äpykälät sellaista aiheuttavat.
10752: 
10753:    Helsingissä 21 p:nä marraskuuta 1919.
10754: 
10755: 
10756:      Artturi Aalto.               A. Halme.
10757:      Lyydia Saarikivi.            M:. E. Lehtinen.
10758:      J. Virtanen.               Olga Leinonen.
10759:                          H. Törmä.
10760: 62    1919 Vp . .-.... Edusknntaesltr8Ulietiatö N:o 11.
10761: 
10762: 
10763: 
10764: 
10765:                              IV.
10766: 
10767:     Kun en dle voinut y(htyä kannattamaan Va:liokunnan
10768: enemmistön 1aaltJilm:aa lakiehdotusta, pyydän seuraavassa
10769: esittää eriävän miellipiteeni.
10770:     Senjälkeen kun Eduskunta oli lahettänyt V aliokunn~w
10771: valmisteltavaksi ed. P·a:asivu10ren y. m. eduSikuntaesityksen
10772: n:o 3.8 ja ed. Hahlin y. m. edm&.untaesityksen n:o 39, jo'!Jka
10773: sisäiltävä t ehdotuksen laiksi työoopimuksesta, selkä ed. W no-
10774: kosken y. m. s!l!maa asiaa koskevan anomusehdotuksen
10775: n :o 135 ja V al'iokunta ryhtynyt a.siaa käsittelemälän, sai
10776: Valiokunta tietää, että V aitioneuvosto oli jo joulukuun 23
10777: päivänä 1918 Sosiwlimini'sterin esityksestä päättänyt asettaa
10778: lmmitean, joka. •on saanu't tehtäväkseen valmistaa ehdotuksen
10779: toiselta puolen työsopimusll:ainsäädäp;töä varten, joka käsit-
10780: täisi mysölkin työt:futosopi'muksen ja nykyisin vielä voimassa-
10781: olevan palkollissäännön tilalle tarpeelliset säännökset, sekä
10782: toiselta lainsä:ä:dän:töä varten työriitojen sovi'tJtelutoimes-
10783: ta, missä yhteydessä komitean sen lisäksi oli otetta,va
10784: harkittavakseen, oolika tarpeen perustaa työ- ja työeMo-
10785: sopimuksia ·koskevien 10ikeusriitojen ratkaisua varten erityi-
10786: siä ammattituomioistuimia. Vali'okunna!l·ta ei puuttunut tie-
10787: toa siitäJkään, että mainittuun !komiteaan oli kutsuttu puheen-
10788: joMajaksi Suomen Pruperiteo~lisuuden Keskustoimiston pää-
10789: johtaja, laki tieteen tohtori Leo Ehrnrooth, sekä jäseniksi
10790: m. m. Työväena.siainvaliokunnan jäsen, edustajaA. Halme;
10791: ja V aliokunna.ssa oli tullut tunnetuksi såin tosiasia, että
10792: komitea piti parlhaa:lla.an istuntoja pääkaupungissa. Yihä
10793: edelleen on merkittävä, että Valiokunta piti tarpeeHisena en-
10794: nen ratkaisevaa äänestystä siitä, m~kä alot.teista pantaisiin
10795: Va:liokunnan käsittelyjen pdhja:ksi, rkuulJla asiantuntijaa, ja
10796:                         Vastalause IV.                        6S
10797: 
10798: antoikin Valiokunnalle perusteli un lausuntonsa asiasta edel-
10799: lälmainitun komitean sihteeri. Hälnen asiantuntijaesitykses-
10800: sään huomautettiin en'simäiseksi siitä, että molemmat kysy-
10801: mykseen tulleet eduskuntaesitykset lepäsivät lainvalmistelu-
10802: kunnan huhtikuun 14 päivänä 1908 työ- ja työehtosopimuk-
10803: sesta Valmistruman ja siis jo huomaif;tava,sti vanihentuneen eh-
10804: dotulksen pohjE~~lla., että samoissa esityksissä ·oli työsopimus-
10805: lrukiin sisällytetty muutamia hajanaisia yleissäännöksiä
10806: myös<kin oppilassopimuk'sista, vaikka oppilaslainsäädäntö
10807: oli, erityisen komitean valmistelemien ehdotusten mukaisesti,
10808: tarkoitettu erill:i'senä perilllpohjaisesti uudistettavaksi, sekä
10809: että asiantunJtijain kesken oli nyttemmin käyty epäilemään,
10810: oliko lainkaan paikallaan ryhtyä samassa laissa, toistensa
10811: yhteydessä, säännöstelemään työsopimusta ja työ·ehto- eli
10812: n. k. tariffiso,pimusta, ko&ka oli todettu, että samaNa kun
10813: edellinen oli luonteeltaan siviilioikeudellinen, jälkimäistä
10814: saatettiin hyvällä syyllä pitää julkisoikeudellisena tai aina-
10815: kin sekavana. Toisekseen huomautettiin samassa asiantunti-
10816: ja~ausunnossa, että työeihtosopimus-1lainsäädäntö, jollaista ei
10817: koko sivistysmaailmassa oltu vielä lopulHs~s.ti toteutettu
10818:  muualla kuin Ranskassa, ja sielläkin va.sta twmän vuoden
10819:  a:lussa, oli vaikeimpia Yhteiskunnallisen la.insäädännön aJalla
10820:  yleensä ja kaipasi si!s perusteffilista va1mistelua, että naac
10821:  purimru.ssamme, esim. Norjassa, oli pidetty välttwmättömän'ä
10822:  saatta.a samalla 'haa'Vaa ltyösopimuslain kanssa voimaan
10823:  myöskin laiki työriitain sovi1Jtamisesta, koska ne vasta rin-
10824:  nastettuina saattoi'Vat vaikuttaa hedelmällisesti työrauhan
10825: säilymiseen, että 'tyasopimus-Iainsäädännössä oli par'haalla.an
10826:  havaittavissa sei1viä oireita kansainvälistymiseen, minkä
10827:  vuoksi Suomessakin: oli SYY·tä antaa a.sewtulile komiteruUe
10828:  tilaisuus valmistella asiaa •näi,ssä merlkei'ssä, sekä että ne
10829:  alustavat tyält, joita lmmitea.n lukuun jo oli meTkoisin maä-
10830:  rin suoritettu, menisivät tavallaan hukkaan, jos Valiokunta,
10831:  ennen komitean mietinnön valmistumista ja sen nojalla ai-
10832:  kanaan annettavaa Haillituksen esitystä, ra.tkaisisi koko ky-
10833:  symymsen, hyväksymä!l'lä siitä lopullisen lakiehdotuksen. -
10834:  Yli kaiken tä;män oli ValiOkunta päälle päätteeiksi saanut jo
10835: 64     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
10836: 
10837: heti ensi silmäybeltä selvän käsityksen siitä, että sen val-
10838: misteltaviksi lii;he'tetyt edus'kuntaesitykset n:o 38 ja 39
10839: poikkesivat miltei kaikissa oleellisissa lmhdissa toisistaan
10840: täydellisesti, S·ek!ä ·että vuoden 1917 valtioväiväin Työväen-
10841: asia.invaliokunta, j1oka dli läpikäynyt samaa asiaa niillä val-
10842: tiopäivillä koskeneet edusikurutaesitykset osittain yhdessä,
10843: osittain kahdessa lukemisessa, ennättämättä puhjenneen ka-
10844: pinan tähd·en saattaa työtään loppuun, turhaan oli koettanut
10845: rakentaa asiassa oleellisesti toisis,taan eroavia katsomuksia
10846: yhteensnlattavaa, jdhd1onmukaista lakieihdotusta, jollaisen
10847: syvälti ikoko ~~hteiskunnan työ- ja työehtosuhteisiin sattuvan
10848: lain välttämättä tulisi olla.
10849:     Edellä viitatut tosiasiat vrurteenottaen asettuikin Valio-
10850: kunnan enem'mistö asian ensimäisessä käsittelyssä V ruliokun-
10851: taan lähetetyn a.nomusehdotuksen kannalle ja hyväJksyi sil-
10852: loin allekirjoittaneen elhdottaman tämän vastalauseen lopussa
10853: esitetynlai.sen arromusponnen. Mutta kun asiaa oli ryhdytty
10854: toisessa lukemisessa käsittelemään, muutti V aHokunta äkki-
10855: arvaamatta mielipiteensä ja. siirtyi :jatkamaan työtään edus-
10856: kuntaesityksen n:o 39 pohjaltla. Tä•ltä pohjalta rakenneltu
10857: Valiokunnan lakiehdotus, j ohon on otettu pykäliä vuoroon
10858:                              1
10859: 
10860: 
10861: 
10862: eduskuntaesityksistä n:o 38 ja 39, vuoroon taasen edellä-
10863: mainitusta lainvalmistelukunnan vuonna 1908 valmista-
10864: masta mietinnöstä ja vuoden 1917 valtiorpäiväin r:&yöväen-
10865: a.siainvalidkunnan keskeneräis.estä käsittely.pöytäkirjasta, on,
10866: kuten ymmärrettäNääkin, muodostunut siksi sekavaksi, epä-
10867: johdonmukaiseksi ja erilaisille tulkinnoille sijaa suovaks'i,
10868: että katson olevani 'Palkotettu ehd•oittamaan sitä lmkon:aisuu-
10869: dessaan hyljättäväksi, va~kka myönnänkin, ·että voimas·sa-
10870: olevan palkol'lissäännön tkumoaminen ja työ- ja työehtosuh-
10871: teita järjestävän · lainsäädännön ai!kaansaaminen olisi tosi-
10872: tarpeen vaatim•a.
10873:     V asialauseen puitteissa on minun mahdotonta ryhtyä
10874: sei!kkaperäisemmin osoittamaan, missä kaikissa suhteissa
10875: lalkiehdotusta on .pidettävä epäljtohdorrmukaisena ja lakitek-
10876: nillisesti vajavaisena, eikä ~ajan niukkuus, joka vastalauseen
10877: tekemiseen on VaEokunna:ssa myönnetty, soisi, siihen edes
10878:                        Vastalaose IV.                         65
10879: 
10880: tilaisuutta. Mutta kun v:oinen luottaa'kin siihen,· ~ttä jokai-
10881: nen, jolka harkitsevin mielin .perehtyy ehdotukseen, jo ilman
10882: muuta on tuleva samaan tuiJioks:een, rajoittaudun yli sen, mitä
10883: jo edellä olen esiintuonut, viittaa:maan vain muutamiin
10884: pykäliin.
10885:                                                                       '
10886:       Lakiehdotuksen 'Perusteluiden yleisessä osassa sauoita.an, 1 §.
10887: että V a1iokunta on ollut sitä mieltä, että työsatpimuso1ojen
10888: jrurjestämiseksi tarvitaan yleisllaki, joka koskee kaikkia työ-
10889: aloja, mikäli ei erikoismääräyksellä joitakin poikkeuksina
10890: ole suljettu ulkopuolelle lain piirin; ja erikoiskohltaisissa
10891:  perusteluissaan va!hvisltaa V a.liokunta tämän määritelmänsä
10892: lausumalla, että siten tulevat työsopimuslain alle kuulu-
10893:  maan myöskin tekijältään tieteellistä ja taiteellista kasva-
10894: tusta vaativat työt, jotka täJhän saakka ovat olleet vaillla
10895:  kaikkea työsopimusta koskevaa järjestelyä.- Yhdenmukai-
10896:  sesti tämän Valiokunnan omaksuman kannan kanssa l{)n laki-
10897:  ehdotuksen 1 § saanut sellaisen muodon, että lain ulkopuo-
10898:  lelle tulisivat jäämään ainoastaan sel•laiset työsuthteet, joissa
10899:  ensiksikin työ suoritetaan itsenäisesti, eikä työnteettäjän
10900:  ,valvonnan ja j•ohdon alla," ja joissa toiseksi työ, mikäli
10901:  työsuhde ei tarkoit~ oppimisa, tehdään ilmeisen selvästi kor-
10902:  vauksetta. Siten tulisivat 1 §:n saaman sanamuodon mu-
10903:  'kaan jäämään kiistattomasti lain u]ko'Puoleille ainoastaan ,
10904:   urakkatyöt ja erinäiset ajateltavissa. olevat sellaiset työn-
10905:  suoritukset, joilla on pikemminkin la:hjan, kuin var-
10906:  sinaisen työvoiman luovuttamisen luonne. Vihdoin jäisivät
10907:  lain ull~opuolelle myöskin ne työsuhteet, jotka syntyvät sen
10908:   kautta, että ·henkilö astuu jU'lkiseen virkatoime(ln.
10909:       Mutta kun ryhtyy vertaamaan 1 § :n sanamuotoa V alia-
10910:   kunnan mietinnön perusteluissa esitettyi•hin lisähuoJllautuk-
10911:   siin, käy ilmeiseksi, että V aiiokunta on si'ttetJ.kin ·tarkoitta-
10912:   nut erottaa ehdottamansa lain ulkatpuolelle joukon muitakin
10913:   työsuhteita. Sellaisina mainitaan perusteluissa ensiksikin
10914:   kaikki ne työso:pimukset, joiden mukaisissa työsuhteissa
10915:   työntekijäillä samalla on asiamies- ttai toimitsijamiesominai-
10916:   suuksia eli n. lk. mandaatteja, kuten yhtiöiden johtokuntien
10917:   jäsenillä, pankkien johtajina ja yleensäkin toimitusjohta-
10918:                                                           5
10919: 66      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmieti~tö N:o 13..
10920: 
10921: jma1 j'Dista sanotaan, että he eroavat sekä yhteiskunnallisen
10922: asemansa ·puoles,ta että suhteessaan työnantajaansa niin suu-
10923: ressa määrin muista työntekijöistä, ·että V alio:kunta ei ole
10924: katsonut olevan syytä alistaa heitä ,yleisen •työsopimuslain
10925: alaisiksi. Ja sen lisäJksi ml Valiokunta katsonut ilman muuta
10926: selväksi, erbtä lain alle eivät kuulu ne kunnalliset viranomai-
10927: set, jotka harj'oittavat julkista valtaa. Sikäli kuin kai'kki
10928: tämä todella on ollut V aiiokunnan tarkoituksena, josta mo-
10929: nessa tapauksessa, niinpä tässäkin, on ollut miltei mahdoton
10930: saada selvää käsitystä s·yisltä, joi'hill en halua tässä kajota,
10931: olisi Valiokunnan .enemmistä'ltä voinut odottaa, että sen käsi-
10932: tys olisi ilmilausuttu mysökin iise lakit.e:kstissä, eikä pel-
10933: kästään perusteluis,sa; sillä ilmeisesti ovat nyt perustelwt
10934: eräin osin ristiriida;ssa la:kitekstin kanssa tai ainaildn sitä
10935: vastaamattomat. Onhan näet pak'ko todeta, että pam:kinjoh-
10936: tajat ja toimitusjohtajat yleensäkin, alimma.sta ylimpään
10937: saakka, työskentelevät hekin työnanta:jansa ,valvonnan ja
10938: jCJihdon a.lQa korvausta va•staan:'', ja että he siis, jokaisen mie-
10939: lestä, joka ei tunne Valiokunnan •perusteluita., kuuluvat työ-
10940: sopimuslain alle, .huoli•matta siitä, että sorpimus mahdollisesti
10941: sisältää mandaatti'luontoisia teMäJviä; eikä suinkaan ole kä-
10942: den käänteessä railkaistu, mitkä kunnallisviranomaiset har-
10943: joittavat ,jull~ista valtaa". Viittaan viimeksimainitussa suh-
10944: teessa esim. rahatoiimika,ma<rien siMeereihin ja kamreereihin
10945: sekä käyhäinhloidon toimeenpaneviin jolltajiin, jollaisia mo~
10946: nessa kaupungissa jo on olemassa.
10947:      Minun on heti lisälttäivä, että vastikään esittamälläni tul-
10948: kintavaikeuodella ei ole pelkiilstään :teoreettinen merkitys.
10949: Sillä kysymys sii:tä, kuulu~ko joiku työ·su1hde työsopimuslain
10950: alle va.i ei, ratkaisee kysymy'ksen siitä, onilm puoli ja •toinen
10951: sopimuskum:rfpan:eista oi'keutettu nauttimaan tämän lain
10952: heillle vakuuttamia, huomattavan suuria oikeulksia ja alistu-
10953: maan saman lain velvoiltuksiin; ja riidan sattuessa S'Opimu's-
10954: kumppanie:ri. välillä 'On juuri tällä asianhaaralla oleellinen
10955: merkityksensä suhteessa palkan suur:uuteen ja maksutapaan,
10956: sopimuksen määräaikaan ja '}Jäålttymiseen .sekä rangaistus-
10957: määräyksiin nähd·en.
10958:                       Vastalause IV.                       67
10959: 
10960:       Olisi .siis ollut erittäin suotavaa, että V a:li01kunta 01Hsi
10961: va1mistanut 1 § :n säänö"ksBle sellaiHen sanamuodon, ettei
10962: heti lain voimaan astuttua jouduttaisi haparoivan ltullcin-
10963: nan varaarn siitäkin, ketkä todella 'kuuluvat lain alle.
10964:       Vali,okuunan esittä.mien perusteluiden mukaan on kir- 2 §.
10965: jallinen työsopimus, johon ci ole otettu merkintää siitä, että
10966: s'opimus on ·ennen allekirjoittamista jätetty työniekijäin taT-
10967: kastetta;vaksi, ka:tsdttava mitättöm,äksi, ja lienee tälQainen
10968: paikallaan työntekijään suojelemiseksi. Mutta kun lalki-
10969: ehdotuksen asiaa koskeva,S'sa 2 § :n 3 :ssa momentissa ei
10970: sanota sanaakaan siitä, että sopimus todella, jos mainittu
10971: merkintä siitä puuttuu, on mitätön, eikä siitäkään, että pu-
10972: heenalainen merkintä on ty,öntek'ijän itsensä tehtä;vä, on lroko
10973: säännös ~l'kkä silmänlume, twkaamatta työntekijälle mitään.
10974: Epält'ietoiseksi samalla jää, •onlko kirjallinen s01pimus tässä
10975: tapauksessa muuttunutt suulliseksi sopimu'kseksi.
10976:       Jos määräaikainen työ&oiJi'Inus jatkuu yli sovitun mää- 4 §.
10977: räajan ilman nimenomaista uutta välipuhetta, muuttuu se
10978: valiokunnam ehddttoman 4 § :n mukaan toi·staiseksi voimassa
10979: olevaksi s01pimuksekså., josta vuorostaan säädetään 30 § :ssä,
10980: että toistais€1ksi rvtoi1massaolevalla sopimulksell:a. ymmärre-
10981:  tään sellaista soiJimusta, jOika :Päättyy sen työvuoron lop-
10982:  puassa, jolllka ailkana ilm:oi'tus !työsuhteen ·päättymisestä i
10983:  tehdään, eli :si:is sopimuSta.,- joka kestää korkeintaan yhden
10984:  päivän kerrallaan. 'Sekä lainvalmistelukunta että :Pohjana
10985:  ollut eduskuntaesitys ovat täJhitn nähden toisella kannalla,
10986:  katsoen, että yli sovitun määräajan jatkuva työsuhde ~­
10987:  rustaa uuden ajaltaan kuitenkin yhteen VUiateen rajoittu-
10988:  van työsuhteen. - Muutosehd:otustaan perusteiee Valio-
10989:  kunta vain sillä, .etta sopimuskumpipanit tulisivat muutoin
10990:  l'iiaksi sidoituksi ja estyisi.vät ja1Jkamas!ta työsuhdetta, kun-
10991:  nes uusi sopimus on ailkaansaatu. PerusWlut eivät minusta
10992:  ole tosiolojen mukaiset. Jokaisen täytyy näet edellyttää
10993:  tietävän, miUoin hänen määlråaika.inen työsuhteensa pääi-
10994: iyy ja jäävän siten, jos Bi päätöSIJäivänä mitään a:siasta
10995:   virka, mielellään <entisten ehtojen ja vBlvoitusten alaiseksi;
10996:  ei'kä mikään <esltä:ne, kuten V aliakunta luulee, jatkamasta
10997:   68     1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
10998: 
10999:   työsuhdetta toistaiseksi voima1ssaolevallia, kunllles uusi so-
11000:   pimus Qn aikaansaatu, v.aikka ennen työsuhteen päättymistä
11001:   ei olisikaan nimenomaan sovittu uuuesta sopimuksesta "mää-
11002:   räajwksi. - Pytkälän muutoksella onkin pyritty vaillan toi-
11003:   selliluontoisiin tuloksiin. · On ilman muuta selvää, että :työ-
11004:   sropimuslain voimaan astuttua ei esilm. maatalouden ala1la
11005:   enää koskaan suostuta tekemääin vuodeiJimittaisia työsopi-
11006:   muksia, jotka ulottuisivai marraskuun 1 päivästä sa•man ·kuun
11007:   1 p:ään s·euraavana vuonna. Päinvas'toin sovitetaan såpi-
11008:   mU.kset kaiken ltodennäkö~syyden mukaan pääittymään sel-
11009:   laisilla ajankohdilla, jollloin työvoimaa suhteess~ pa!kotta-
11010:   van 'kiireellisiin töihin on ma,hdolli:simman vä'hän tarjolila,
11011:   mikä otaiksuma ValilQikunwassa myönnettinkin oi:keaksi.
11012:   Tästä asiaintilasta vuorostaan tulee jolhtumaan, että mää-
11013:   räaikaisia työsopimuksia tehneet työntekijät eivät yleensä
11014:   suostu ennen työsopimusajan päättymistä tekemään uusia
11015:   nimenomaisia vä:lipuheilta määräai:kaisiksi työsopimuksiksi,
11016:   vaan heittäytY'Vät toistaiseksi voimassaolevien sopimusten
11017:   varaan kiireinnä aikana, esim. heinän- j•a elonkorjuun aikana,
11018:   vieläpä suurin joukoin. . Ja kun toistaiseksi voimasiSaolevat
11019:   työS'opimukset lalkJkaavat sama•na päivänä kuin ilmoitus
11020:   siitä on tehty, joutuvat työnanltajat empimättä maksa~maan,
11021: 1 esim. juuri maatalouden ala11a, millaisia palkkoja tahansa
11022:   muutamien kiirempi·en viikkojen kuluessa, tai jättälmään
11023:   satonsa korjaamatta. Kiireiden ohimentyä ollaan sen sijaan
11024:   tietenkin jällen valmiita uudistamaan sopimukset. Eilkä
11025:   tällaista menettelyä voida työnantajain taholta välttää mil-
11026:   lään, jos työntekijät esiintyvät yksinmielisinä suUTemmin
11027:   joukoin ja luopuvat määräa:i'ka~sen työsuhteen 'kestäessä
11028:   suoraan ilmaisema.sta, suaSituva'tko he uudistamaan so.pi-
11029:   mwksensa, vailko ei. - Työvoima on s~lloin edustanut itsel-
11030:   leen työnantajan hädänalaisen aseman hetkellä suhteetto-
11031:   man suuria etuja - menettely, jonka käyttäJmisestä työn-
11032:   antajaa, lakiehdotuksen 13 §:n muka;an, rangaistaan siiten,
11033:   että työsopimus tällöin säädetään mitä.ttömäksi. Lienen
11034:   osoittanut, miten epäjohdonmukaisesti Valiokunta on § :n
11035:   sanamuodon laatinut.
11036:                         Vastalause IV.                       69
11037: 
11038:        Epäselivän ja 'perusteluja vastaanottaman muodon on 11 §.
11039:   saanut myöslkin 1l§:n 4 m1omentti. Sen mukaan on asian-
11040:    mukaisesti vwhvistet'tu'ja ja julk]pantuja t;yä'sääntöjä nou- '
11041: - datettava sekii, työnanlta<jan eJttä työnljo:htajan ja jokaise~
11042:   työntekijän, joka ,työ•sUihteessa voimassa:o•levan irtisanomis-
11043:   ajam kuluttua" jää työhön edelleen tai s·en jä[fkeen ryhtyy
11044:   työhön. Momenttia vallmista•essaan .ei Vali101kunta ole kiin-
11045:   nittänyt huomiota siihen tosiasiaan, että samalla· työpai<kalla
11046:    saattaa olla työ'ssä melkoinen määrä sellaisiakin työnteki-
11047:   jöitä, joid·en sopimukset ovat määräaikaisia ilman minkään-
11048:   laisia sopimuksia irtisanomisajasta. Millaiseksi on katsot-
11049:   tava heidän suhteensa työntääntöihin.? Perustelut selven-
11050:   tävät jossain määrin a:siaa, mutta itse lakiteksti on horjuva.
11051:        Perusteluislsaan on V alio:kunta huomauttanut, että 13 13 §.
11052:   § :n mukaisen, mitättömän työs01pimuksen nJojalla polkuhin-
11053:   taan suoritettu työ on lakiehdotuksen 14 § :n säätämi·en pe-
11054:   riaatteiden mukaan lkorva!ttava; kuten luonnollista onkin.
11055:   Mutta sen sijaan voi syntyä pa.lj·on vaikeasti ratkaistavia
11056:   riitajuttuja sen kaultta, että kannevallan säilymi•selle on
11057:   talb.dottu pidättää tämänluon'toisissakin asi•Oissa sama aika
11058:   kuin velkomuslkanteelle yleensä, -eli sis 10 vuotta. Pitkien
11059:   aikojen kuluttua käy ylen vailkeaksi selvittää tällaiset suh-
11060:   teet, ja varsinkin maamieJh'et, j10tka eivät u'Seinkaau pidä tar-
11061:   kempaa kirjaa .menoistaan, saattaNat joutua ikävään välikä-
11062:   teen mahdollisissa paJJ.ansuo~paisissa tapaukstissa. ·
11063:       Miltei rajatitoman tilaisuuden erilaiseen tulkintaan tar- 17 §.
11064:   joaa esim. 17 § :n 1 momentti, varsinkin kun sillä voidaan
11065:   perustella va hingonkorvausvaoatimusta. Kuten tunnettua,
11066:                1
11067: 
11068: 
11069: 
11070:   on etenkin henkiS'en työn alalla, mutta myös -ruumiillis,en,
11071:   tullut tavaksi, että sama työntekijä suorittaa ra,joitettuina
11072:   määräitunteina päivittäin työtä eri työMntajiUe. Niinpä
11073:   kohtaa esim. pääilmupungissa hyvinkin runsaasti henkilöitä,
11074:   jotka käyvät neljäsisä- viidessä, €1hkä useammassakin, työ-
11075:   paikassa swmana ·päivänä snorittama.ssa samanlaisia tai eri-
11076:   laisia keipoisuusalaansa kuuluvia työsuorituksi·a. Työsopi-
11077:   muslain voimaan rustuttua tulee suuri osa näisliäkin kuulu~
11078:   maan tämäm lain a1le. Työnantaja, joka on tehnyt turollai-
11079:      70      1919 V p. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
11080: 
11081:       sen työnte"IDijän kans·sa ensi'mä'isenä työsopimnoksen, voi
11082:       kuitenkin aina hyvällä 'syyllä väittää, että kaikki työnteki-
11083:       jän myöhemmin tekemät . työsopi:muks~t, selkä eriksen että
11084:       varsinkin yhiteisesti, välhentävät työntelkijän kykyä ensi-
11085:       mäisen työsopimuksensa täyttä:mis·essä; ja jos tulkinta johtaa
11086:       jälkimäisten sopimusten •purlkautumiseen tai vahingonkor-
11087:       vaulkseen, saattaa mainitunlainen työTIJtekijä menettää elin-
11088:       ma:hdollisuutensa. -
11089: 18 §.       18 § :n suhteen on ensik!s·ikin muistuttetava, että vaikka,
11090:       kuten Valiokunnan perustelut osoi:tta,vat, §::n l:llä momen-
11091:       tilla tarkoi;teta:an sellaisia töitä, joissa korvaus suoritetaan
11092:       työn ~uloksen perusteella, siltä ·ei kuitenkaan itse lakiteks-
11093:       tissä ole pi<deity tarpeellisena sanoa. Edelleen on meDkit-
11094:       tävä, että § :n 1 :n ja 4 :s momentti soottavat helposti joutua
11095:       keskenään ristiriitaan hapa:roiv~en sano.n:tata;pojensa vuok'3i,
11096:       sillä epätietois·eksi jää, onko esim. kappaletyöstä sovittu
11097:       palkka suor~tettava työsuhteen päiättyessä heti, uhalla että
11098:       odotuspäiviltä muutoin :on maksetta;va täysi palkka; vai
11099:        saako työnantaja tä:ss'ä tapauksessa pidättää tilinmaksun en-
11100:        siksi seuraavaan sovi<ttuun ·pa'lkanm&ksupäivään. - Täimän
11101:       lisäksi sisältää sanottu 4 :s momentti sää:n,nökosen; jolla voi
11102:        olla arvaamattoman lfliaJja1kan:lJoiset seurauks~t erinäis·issä
11103:        tapauksissa. Kun palkanmaksun ,1iivåstyminen työsuhteEn
11104:        pää:ttyessä rangaistaan täiyden palka,n suoritusv·elv·oi:tuk-
11105:        sella lmltakin odotuspäivälitä, ellei voiaa näyttää laillista
11106:       ·e.stet:Uä, joutuu ensiksi"IDin ky,gymään, onko ma1ksuvarai.n
11107:       :puutie ja sen ai:heuttauna konkurssi ,la;illinen este". Ellei
11108:        niin ole laita, voi satttua ·ta'Pauksia, joissa sada,t, ~hkäpä tu-
11109:        hannet, työn:hekijät kantavat täyttlä odotuspäiväpalkkaa jou-
11110:        ;tilaina, kunnes konkurssi!pesäJ tapahhunebn pesän rahaksi-
11111:        muuton jälkeen pystyy palkat ·etuoikeudeHa tilittäJmään, ja
11112:        silloin ei molmunnelle mielhelle ehkä enää 'jääkäiän miltään. -
11113:        Yhä ·edelleen on· otettava vartoon, että ;teollisuudessa ovat
11114:        miltei kaikki työs·opimukset nykyisin, nopeasti vaiil1televien
11115:        konjunktuurien p~kosta, tehdyt vruiu toistaci:seksi voimllS-
11116:         saoleviksi ja. tulevat epäilemättä kauan sellaisina säilymään.
11117:        Tästä huolimatta :sisäl'tiä;vät sopimukset mitä paJkanmaksu-
11118:                          Vastalaus~ IV.                            71
11119: 
11120: ta;paa:n tulee yleisimmin säännöksen, jonka mukaan palkka
11121: suoriteta1an 'kabd·esti kuussa, lä!hemmin sanoen kunkin ka-
11122: lenterikuukauden 1 ja 15 pä:ivänä. Muistettava lisäksi on,
11123: että toistaiseksi voimassaolievat työsopimukset tsekä niid-en
11124: aiheuttamat työsuhteet päättyvät, kuten edellä jo on oso-
11125: tettu, sa:mana .päivänä kuin ilmoitus työsuhteen lopettamis-
11126: tahdosta tehdään. Kun :näiden viitta:usten taustaa va1staan
11127: otta:a arvioidaksensa, millaiseen tilanteesoon swa:ttavat § :n
11128: 4:n momentin s'äätäimän .odo'tuspäiväpalka.n maksuvehnoituk-
11129: sen johdosta suistua tufhansia työntekijöitä samalla haavaa
11130: askaroitta:vat :beollisuusyrityks•et, niin ·ei voi oUa kummeksi-
11131: matta V aliakunnan enemmistön karrtwa. t.äissäkin asirussa.
11132: Edeilyttäkäämme esim., että työntekijät ovat saaneet palk-
11133: kansa kuukauden ensimäåsenä päivänä ja. jat.ka.neet työsuh-
11134: dettaan kuusi päivää. Kullakin on silloin sisällä kuuden
11135: päivän palkka. Työnt,eki,jäit tietävät, •että t•eol1isuuslaitok-
11136: sella on swkonuhkaå;sia tuotantovä:lipuheita niskoillaan ln-
11137: kuisa,st,i, j,oten jokainen 'päivä on ~iiroollinen ja kallis. En-
11138: täpä, jos heidän pii:ähänsä pälkäJhtäJä, joko itsestää.n tai jon-
11139: kun ohjauksesta, ilmoittaa seitsemäntenä aamuna toistaiseksi
11140: voima,ssa olevat sopimuks,ensa sinä päivä:nä pääittyvik:si pit-
11141: kin linjaa! - S.eura:avaan irilinmaksupäivään on jäl1j·ellä
11142: kwhdeksan ,pä;1vä!ä. T~ehta:an isänni:s~tö ei voi kasata niskaanga
11143: suuria korkotappioita pitämällä fkcassakaa pissaan satojatuihan-
11144: sia a·ina varalta v~almiina. Kuluu useita päiviä, ehkä kaikki
11145: kahdeksankin, ennerrrouin tilinm.wksussa tarpeelliset varat
11146: oya.t paikan ·pääHä ja ennenkuin tinka- ja ka,ppa1etyön suo-
11147: ritukiset on laskettu ja viety kirjoihin. Mutta maksa pois
11148: täysi palkka jokaiselle kulta:kin odotuspä;ivältä, s~iJlä kä;lJei-
11149: sen rahan puute 'ei .ole laillinen este, eikä liioin ti,litY:kBen val-
11150: mistumattomuus. - Riittänee osoitukseksi •siitä, miten täl-
11151: laista'kin lainpaikkaa, joka sisältää lainsäädännössämme
11152: ennen kuulumwtt{)man ja oikeudellisesti eri tapauksissa
11153: - esi,m. työntekijän oc1otuspäiivinä toisaalla ansaitess•a -
11154: suorast-aan ko'htuuHoman peri•a:atteen. on Valiokunnassa kä-
11155: sitelty. -
11156:                       •
11157: 
11158: 
11159:         72   1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
11160: 
11161: 19 §.       Tämän § :n 5 :s momentti, on saanut sellaisen muodon,
11162:        ettei voi täydellä varmuudella päätellä, onko mo.m·ent.in 'eldel-
11163:        lyt~ämissä tapauksissa työntekijällä lakiehdotuksen 1 ja
11164:        14 §:ieu säätämä oikeus tava:nmuk:ais•en pa-Ikan voittamiseen
11165:        työnantrujaH.a n. k. juomarruhoista huolimatta. -                ·
11166: 20 §.       J,os teollisuuslaitoksessa on runsoo.s·ti työntekijöitä, esim.
11167:        useita. satoja .ta:i tulhan·sia, olisi kaiken 1mhtuuden nimessä
11168:        ollut sääderbtävä, että nämät ainoastaan luvultaan määrätty-
11169:        jen edusta,jie~sa k~runtta avat oikeutetut olemaan läs'llä mit-
11170:        .tauksissa., punlllituksissa sekä liikkeen tuoton maäritt.elyä
11171:        koskevissa asiakirjain tarkastuksissa. eikä jätettävä vapaa-
11172:        seen i)äättämisvaltaan, haluavatko "työntekijät kukin itse
11173:        ottaa osaa näihin toimiin. Onhan mahdotonta esittää kirjat
11174:        y. m. tuhansien tarka,stettaviksi. -
11175: 22 §.'      Tässä velvoiteta•an taudin ja tapaturm~n sattuessa työn-
11176:        antaja soorittamaan palkkaa työntekijälleen ainoastruan sil-
11177:        loin, kun työsuhde on vahintään kuukauden kestävä ja työn-
11178:        tekijä, työnantajansa ~asunnossa ja muassa ollen, on asetta-
11179:        nut koko työvoimansa sopimuskumppaninsa käytettäväksi.
11180:        RaJSiitus tuhlie täten kohtaamaan pelkästään ma(L;talouden' har-
11181:        joitajia ja ko~ipalvelijain pitäjiä, mutta ei juuri lainkaan
11182:        teollisuutta. Sosialis,estikin on tämä vä!hemmin kamkonä-
11183:        köistä.
11184: 23 §.       Pykiälän viimeinen lause tuottaa käytäntöön sov·ellettuna
11185:        suuria vaikeuksia, koska ipa:lkka on m~ks·ettav.a heti työ•suh-
11186:        teen pät.ty:essä. Työnantaja ei ·ol'e voinut pidättää mitään
11187:        aikaisemmissa palkka-bileissä, koskapa hänellä ei vi~lä ol'e
11188:        ollut kuitwttavi:a kustannuksia; ja jos 1h'än työsuhteen ·päät-
11189:        t.y·essä tekee pidätyksen, joutuu hä.n ma;ksamaan t-äyden
11190:        palkan odotus päiviltä, kuten 18 § :n 4 :s mom. säätäa. Epä-
11191:        S'Blvää on samdin, onko t.yön'ania;jan t.ässäJrin tapauksessa
11192:        noudat1Erlltava 27 § :ää, jonka mukaan '}län saa kuitata pal-
11193:        kasta korkeiniaan 1 / 6 ja senkin vain tilidolla, että työntekijä
11194:        myöntää saatavan oikeaksi. Ei liioin käy s·elville riittävästi.
11195:        onko tarkoitettu supistaa korvausoikeus pelkästään palk-
11196:        kauksen rajoihin. Arvailun varaan jää vihdoin kysymys
11197:        siitakin, onko pykälän 'katsottava kumoavan V'oimassaolevan
11198:                         Vastalause IV.                        73
11199: 
11200: vaJivais'hoitoasetuksen 5 § :n. J'Ds niin on la;ita ·joutuvat esim.
11201: syrjäseutujen maanviljelijät erinäJisissä ta;pa;uksissa suoritta-
11202: maan hyvinkin suuria summi1a sa:i:ratshoi1mn.enoista. Yhä
11203: <€delleen on muistutettava et!tä pykälä, suhtee'ssa 35 § :n
11204: 4:teen kohtaan, on tu1kitiava niin,· että työnanaja. ei s1lia rpal-
11205: ka~&ta pidäJtiJää sairnshoitokorvaustä, ellei sairaus kestä kolme
11206: viikkoa ~tai kauemmin.
11207:      V rustoin lainvalmistelukunnan ja· ed. Hruhlin pohjana ol- 25 §.
11208: lutta ehdotusta on Va:li,okunnan enemmistö muodostanut
11209: 25 § :n sensisältöisek.si, että n. k. sovinnaissakkojen käyttä-
11210: minen tulee kokonaan kielletyksi. Siten on myöskin py:yh-
11211: käilisty kaikki mahdollrsum; .ehkäistä luulta:vasti jo l~iiaksi-
11212: kin a;l<enneen työntahon jatkuvaa vaipuroista ja n. s. srubo-
11213: teerausta. Sikäli kuin sovinnruissakikojärljestelmää o,n väärin-
11214: käytetty, olisi allut paikallaan rajoittaa. sen käyttöä ja aset-
11215: taa ran~aistwksen uhka Viää:rinkäyt.ölle, johon edelliseen 'Poih-
11216: jana olleessa eduskunta,esityks:essä, samoinkuin lainevalmiste-
11217: lukunnan ehdotuksessa, on pyriM;y:kin, säittämäHä sovinna:is-
11218: sakot maihdoHisriksi vruin, mikäli niistä on otettu mää1•äyksil:i
11219: työehtosopimuksiin ja työsääntöihin ja mikäli työntekijä
11220: työsopimuksessa sellai·si:Un suost.uu. Vastoin Europan suur-
11221: ten teoHisuusmaidi8Il' kälytiäntöä ei Va.liokunta o-le hyväksy-
11222: nyt järjestelmää täten rrv.lljoitettunakaan.
11223:      On vai!kea sanoa, mi<ten surhtaut.uvrut toisiinsa ehdotuksen 26-27
11224: 26 ja 27 §§ ja rajoit'tu'uko 26 § :n e!dellyttä!mä vahingon'k.or- §§.
11225: vausoikeus työntekijän pa~kkaan, Wlii ulot:tuuko se myös
11226: työn<tekifjän omaisuuteen. Riidan syntyessä V'oi tuottaJa tuo-
11227: mariHe suuria vaikeuksia sanonta!tapa, ,jos työntekijä ne
11228: myöntää oikeiksi". ~urm'oaako trumä säädetyn todisrtajame-
11229: ne1Jtelyn?
11230:      Bohjan:a olleessa eduskun<taesirtyksessä oh 33 .§ :n 5 :nä <33 ja
11231: kdMana säännös, jonka mukaan työnantajan luona asuva 35 §§.
11232: työntekijä oli:si tullut ol:keutetuksi pw:rkanman työsopimuk-
11233: sensa heili, jos :työnantwja muuttaisi .toiseen kuntaap.. Kun
11234: Valiakunnassa 'selvästi .osotettiin, ettrå !tämä e1.1inäisilssä ta-
11235: pauksissa, esim. rpitäijien ra;jaHa asuviin ja kahden puoJen
11236: mjaa viljelystiloja omistaviin nähden. osottautuisli kohfuut-
11237:       74      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
11238: 
11239:        tomak,si, poistettiinkin Valiokunnan elhdotuksesta siihen
11240:         6 :k,si kohdaksi ensin !hyväksytty pohjana olleen ehdotuksen
11241:        5 :s kohta ja tyydyttiin blciehd:otuksessa nyt 6 :n:a lrohtana
11242:        :esiintyvään säännök'f~een .siitä, etiJä työSIOpimuksen pnJJka-
11243:        misoikeus jää riippUivaiseksi s1iitä seikia.sta, onko muuton
11244:        kautta taipahtunut oleellinen muu:tos työsopimuksen ed.elly-
11245:        tyksiss.ä. Sitä ristiriitaisempaa on, ~että § :n perusteluissa
11246:        joka tapauks·essa sanotaan, että Labehdotuksen 6 :s kohta
11247:        lopultakin ja kaikesta huolimatta vasta paistettua pohjana
11248:         oliteen lakiehdotuksen 5 :<tiJä kohta~a. Jälleen siis pemst.elut
11249:         ristiriidassa lakitekstin kanssa.
11250: 36-43        Kysymyksenalaiset pykälät pyrkivät yle~spiirtein S'ään-
11251:   §§. nöstelemään oppilwssopimuksia. Olen jo vasta1lliuseeni alussa
11252:        huomauttanut, että oEsi oHut panempi sivuuttaa _tätä a.laa
11253:        koskevat 'säännökset kokona,an työsopimusl:aista, lmska oppi-
11254:         laslainsäädäntöä vrurten j,o on olemassa alustava mietintö ja
11255:        tämä a1a kaipaisi ensi .tilassa perinpohjaista. sä;ännöstelyä,
11256:         j1ota harkiftaessa ne hajanaiset, aivan ylimalkaiset periaat-
11257:        teeelli,s-et pykälät, jotka Valiokunta on hyväksynyt, ·pike~1l­
11258:         minkin hanka:luuttavrut kuin edistävät tarkoituksenmukai-
11259:        sen opp:i:lasla•in syntyä, tarjoa;mat:ta odotu,:a.ikana oppilaille
11260:         sanottavasti. mitään turvaa.
11261: 44-5l>       Pykälis'Sä 44-55 säännöstellään lainsäädännössämme
11262:   §§. näihin asti vieras ala, työehtosopimukset. -- On kernaasti
11263:        myönnettävä, että työehtosopimuksia koskeva lainsäädäntö
11264:        kaipaa kaikissa nykyaikaisissa yhteiskunnissa, niinpä meil-
11265:        läkin, vakavaa huomiota ja pikaista toteuttamista. Sinä
11266:        työrauha)} turvaaminen ·kollektiivisilla sekä järjestöjä ettii
11267:         niiden jäseniä sitovilla sopimuksilla on sosialipoliittisesti
11268:        lainsäätäjän tärkeimpiä tehtäviä. :M:utta juuri sen vuoksi j1
11269:        varteenottaen lisäksi, että työehto- eli. truriffisocpimusta kos-
11270:        keva laiusääidäntö sattuu ihyvin syvälti ikoko yhteiskuntaelä-
11271:        mään, koskettaa voimakkaalla kädellä yhteiskunnan kal-
11272:        leimman omaisuuden, luovan voiman, elinehtoja ja toiselta
11273:        puolen omaisuusarvoja, olisi, kuten jo alussa viittaisin, ollut
11274:        tärkeätä suoda Hallitu'ksen asettarnalle, asiantuntijoista ko-
11275:        koonpannulle komitealle tilaisuus harkita perusteellisesti
11276:                         VasUilause IV.                     75-
11277: 
11278:    asiaa ja istuttaa kotimaiseen maaperäämme ne tiedot ja
11279:    kokemukset, jotka kansainvälisesti ovat tällä alalla saavu-
11280:    tetut. Siihen olisi ollut sitäkin ·enemmän syytä, kun maini-
11281:    tun komitean sihteeri, kuten ValiokunnaHe on ollut tun-
11282:    nettua, parhallaan on näitäkin asioita <osaltaan pohtivassa
11283:    kansainvälisessä konferenssissä Suomen edustajana. Niinpä-
11284:    en ole voinutkaan tol'jua luota:ni sitä ajatusta, että 1Valio-
11285:    kunnan ehdottarua iyöeh1tosopimuslainsäiäld'änm. Valiokun-
11286:    naJ,l ilman päteviä alkuvalmisteluja oma:ksumana, ·tietäisi
11287:    hyppäystä suureen tuntemattomaan ja voisivat tämän hypyn
11288:    seuraukset osottautua pikemminkin työrauhaa ehlkäiseviksi
11289:    kuin edistäviksi jo muutoinkin kriittillisenä aikana. Mieli-
11290:    piteet suurissa sivistysmaissa eivät ole vielä vakiintuneet
11291:    siitäkään, ovatko tariffisopimussäännökset muodostettavat ·
11292:    sopimuskumppaneina esiintyvien työntekijäin yhdistysten
11293:    jäseniä vastoin jonkun tahtorukin personaHisesti sitoviksi ja
11294:    ulottuvatko ne :palkollisella voimalla jokaigeen työntekijään,
11295:    joka näiden sopimusten säännöstelemä11ä alalla ryhtyy työ-
11296:    hön. Erimielisyyttä on ilmennyt myös siitä, sitovatko täl-
11297:    laiset sopimukset työnantajaa kaikkiin työntekijöihinsä
11298:    nähden, monista muista seikoista puhumatta. Vakavan polh-
11299:  . dinnan alaisena näyttää viime aikoina olleen ulkomailla
11300: ' kysymys siitäkin, onlko ja missä laajuudessa vahingonkoF-
11301:    vausvelvollisuus työehtosopimuksen riktkomisesta ulotettava
11302:    koskemaan myöskin työnantajien ja työntekiljäin yhdistyk-
11303:    siä. Valiokunta on ollu't valmis ratkaisemaan nämät, sa-
11304:    moinkuin lukuisat muutkin laajakantoiset periaatteelliset
11305:     kysymykset, ilman että niistä on edes se.iiJrilmperäisemmin ·
11306:    keSkusteltu.
11307:         Ei liene .syytä ryhtyä tässä yhieydessä arvioimaan pe- 48 §~
11308:    rusteellisemmin lakiehdotuksen työehtosopimuksia säännös-
11309:    televiä eri pykäliä. Ohimennen on kuitenkin viitattava muu-
11310:    tamaan. - 48 § :n 2 :ssa momentissa. on lausuttu se periaate,
11311:    että ·vruhingonkorvausvelvoitusta ei tariffisopimus-rikoksista
11312:    saa ulottaa yhdistyksiin. Poikkeus myönnetään ainoastaan
11313:    silloin, kun työehtosopimukseen on työnsulun ja työlakon
11314:    varallf:a otettu sovinnoissakko-määräys. Silloin -- sanotaan
11315:       76      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
11316: 
11317:        kysymyksenalaisessa pykälässä - ,olkoon yhdistystenkin
11318:        lu,pa sopia" nii'tä puolin ja toisin velvoittavista sopimus·
11319:        sakoista. Mitä varten tämä -,kin" tavu? Epäilemättä sitä
11320:        varten, että tariffisopimuksiin kat~otaan 'Voitavan ottaa
11321:        kutakin sen .alaista yksi'tyisesti, mieskohtaisesti, veivoitta-
11322:        via sovinnaissrukkomääräyksiä, vai miten? ,Jos niin on, käy
11323:        vaikeasti tulkittava:ksi tämän momentin suhde 25 § :ään,
11324:        joka jyrkäsfi :kielt:ä'ä tekemästä välipuhetta sakon tai muun
11325:        rangaistuksen uhasta työsopi:muksessa. Tariffitietä sellai-
11326:        nen sakko olisi malhdollinen, :mutta työsorpimukseen ei sitä
11327:        saisi sisällyttä.ä.
11328: !>2-55      Lalkie\hdotuksen 52 § :n mukaan on työehtosopimus il-
11329:   §§. moitettava viipymättä työehtosopimusrekisteriin, kuten
11330:        luonnollistakin, kosikapa tällaisella rekisterillä on kantava
11331:        merkityksensä esim. luotto-olojen järjtest<elyssä; ja 53 § :n
11332:        mukaan on .maalle yhteistä työeJhtosopimusrekisteriä pidet-
11333:        tävä määrätyssä järjestyksessä maan pääkaupungissa. So-
11334:         sialiP'olitii'kan kannalta on niinikään myönnettävä oikeaksi
11335:        se pyrkimys, jonka mukaan tariffisopimukset astuvat voi-
11336:        maan heti, kun ne ovat allekirjoitetut. Mutta suhteessa kol-
11337:        mannen oikeuteen näyttää sangen arveluttava:Ua, jos il-
11338:        man muuta lähdetään sille tielle, ettei rekisteröimisellä
11339:        ole lainkaan oikeudellista .merkitystä, vaan että työehto-
11340:        sopimus; kuten V aliakunnan mi·etinnön perusteluissa sano-
11341:        taan, on pysyväisesti pätevä kokonaan riippumatta siitä,
11342:         onko se råisteröity vaiko ei. Rekisterille ei tällöin jäisi kuin
11343:        sosialipoliittinen ja tilastollinen merkitys ja siHoinhan sen
11344:        pidon voisi kes'kittää sosialihallitUikseen. Mutta on pelät-
11345:        tävä, että luotonanta:jat eivät ilahdu Valiokunnan kannasta.
11346:              On lopuksi kiOiSkeitelltava parilla sanalla lakiehdotuiksen
11347:        suhdetta maliskuun 17 p :nä 1879 annettuun vaivaishoito-
11348:        asetukseen. ·
11349:             Lakielhdotuksen 1kautta kumotaan palkkaussääntö koko-
11350:        naan, mutta vai'Vaish!OitoaSletus edellyttää useissa tärkeissä
11351:        säänJnöl):sissään juuri sen >sisältöistä isän~ävaltaa, kuin VIOi-
11352:        massao1evan palUrkaussäännön määrittelemä, Viittaan tässä
11353:        suhteessa vain sanotun asetuksen 31 § :ään, jolla on perus-
11354:                         Vastalause IV.                        77
11355: 
11356: oleellinen merkitys yhä edelleenlkin sekä :köyhien !huollossa
11357: y1eerusä että etenlkin miltä tullee henkilöi'hiDJ, jotka laiskuu·
11358: den, juoppouden tai hwikentelevan e~äm:äntavan 'kautta saat-
11359: tavat perheensä kuntien köylhäinhoidon 'hartioille. Ku-
11360: moaako nyt laikiehdotus vaivai:shoitoasetuksen tältä osalta?
11361: -Yhä edelleen on _mainiltta:va, että vaivaishoitoasetuksen 31
11362: §:n 4:s 'kohta oikeuttaa vaivaishoitoha1lituksen kuritta-
11363: maan lasta, joka sen ,huolenpi'dori alaisena osoittaa uppinis-
11364: kaisuutta tai valllattomuultta, ,'Si'llä tavoin kuin paiHrkaus-
11365: sääntö - - - isännäille myöntää".. - La:kiehd•OJtus !ku-
11366: moaa palkkaussäännön; miten on lait!t viitatull vaiva.ishoito-
11367: asetuksen koilidan?
11368:      Edellä esittämästäni lienee jo pi'ka;piirtein käynyt sel-
11369: ville, että kysymyksenalaisen lakielhdotuksen hyväksymi-
11370: nen nykyisessä mU'odlossaan on a,rveluttava asia. Eri py-
11371: kälien, esim. 33 ja 35 §§, lälhempi tarkastelu ja toisiinsa
11372:  v·ertaaminen, jol:wn nyt en ole ollut, ajan niukkuuden JVu<Yksi,.
11373:  laajemmin tilaisuudessa, on omansa vahvistamaa.n tätä !kä-
11374:  sitystä. J\IIuodollisestikin ovat lukuisat pykäläJt valitettavan
11375:  heikosti kokoonp:a.n:n:ut, jopa n'iinikin, että niiden ymmärtä-
11376:  min~en tuottaa melkoista ·päänvaivaa.          Sellainen ei saisi
11377:  olla laki, joka --tulee kos-kemaan l:opuilleen kai_:kkien kansa-
11378:  laitsen elinehtoja.
11379:       Niin tärkeänä kuin siis pidänkin uuden lainsäädännön
11380:  aikaansa.amis!ta kysymy!ksenlaisella alalla, niin kernaasti
11381:  kuin myönnänkin, ,e~tä palkkaussääntö yiksipuo1isen:a ja
11382:  työ~tekijäin oikeutta, jopa i'hmisarvoakin •polkevana on ajan-
11383:  hukkailta saatava kumotuksi, vaikrka!ka;an sitä ei juuri mis-
11384:  sään enä:ä noudateta, en '\roi olla mukana lhyväJksym'ässä
11385:   uutta la!kia, joka ylimalkaisen kepeällä ja. kansainväilisistä
11386:   virtauksista piittaamattomaila kädellä ra:tkaisoo halki ikoko
11387:   yhteiskunnan tuntuvia suurikysymyksiä, vaan on minun
11388:   jäätävä odottamaan Halliliuksen asettaman wsiantuntijakro-
11389:   mitean työn tuJioksiin lllojautuvaa HaHituksen esitystä, joka
11390:   hyvällä tahdolla on aikaansaatavissa jo ensi valtiopäiville.
11391:   Sen sijaan on oikein ja paikallaan, että Edus'kunta. anltaa ano-
11392:   musponnella va1rhtia puheenalaisen lainsäädännön valmiste-
11393:   luille.
11394: 78      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
11395: 
11396:     NiiD!pä rohikenenlkin kunnioi<ttavimmin ehdottaa, että
11397: .eduskunta
11398:                 päättäisi hyljätä V aliakunnan lakiehdotnk-
11399:             sen; sekä
11400:                 anoa, että Hallitus ensi" tilassa antaisi Edus-
11401:             kunnalle esitykset työsopimus-, työehtosopimus-
11402:             ja oppilassopimuslaeiksi.
11403: 
11404:      H~lsingissä,   marrruskuun 20 'päivänä 1919 .
11405: 
11406:                          •                    Bruno Sarlin.
11407: 
11408: 
11409:      Thdymme edelläolevaan vasltalauseeseen.
11410: 
11411:      W. K. Särkkä.                       Johannes Nyberg.
11412:        1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 14.
11413: 
11414: 
11415: 
11416: 
11417:                Lakivaliokunnan mietintö
11418:             N:o 16 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
11419:             tää ehdotuksen laiksi eräiden valtiorikosoi·
11420:             keuksien tuomitsemien rangaistusten armah-
11421:             tamisesta.
11422: 
11423:       Edus'kunta ·On Lakivaliakunnan -valmisteltavaksi lähettä-
11424: nyt ed:ellä mainitun ed. Huplin ja T;annerin tekemän edus-
11425: kuntaesityksen N :o 49, samalla antaen ValiokunnaUe tiedon
11426: sen johdosta Eduskunnassa tapahtuneesta lähetekeskuste-
11427: lusta. Valiokunta on sen jälkeen telhtäväänsä varten hankki-
11428: n-qt ·erinäisiä ·asiaa koskevia· tietoja oikeusministeriöstä ja
11429: v.al tiari,kosy lioiikeudesta.
11430:                            - - -'-
11431:     Eduskuntaesityksen tekijät huomauttavat, että nyt koo:s-
11432: sa olevan eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on yleisen al'!Illah-
11433: duksen hankkiminen kaikille niille henkilöille, jotka osan-
11434: ottonsa vuoksi viime vuonna käytyyn kansalaissotaan· ovat
11435: tulleet tuomitui:ksi piternpiaikaisiin V81pausrang.aistuJksiin tai
11436: kuolemanrangaistukseen. ja että suuri lukumäärä sanotusta,
11437: puihtaasti valtiollisesta syystä tuomittuj~ edel1een on ran-
11438: gais·tustaan kärsimässä, vaikka tosin ensin osa täten tuomi-
11439: tuista henkilöistä on aikaisemmil1a armahdustoimenpiteillä
11440: tullut lask:etuksi ehdonalai·seen vapauteen, silti pääsemäiltä
11441: kansalaisoi'keuksiinsa. Tämän vuoksi lausuvat eduskunta-
11442: esityksen tekijät olevan välttämfutöntä, että mainitut vielä
11443: vangi"'ttuina olevat herukilöt hetimiten va~auteta.an ja että
11444: samalla myöskin aikailsemmin va.pauteen päästetyt, niin hy-
11445: vin ·ehdollisesti tuomitut kuin ·armahduksen nojalla e'hdon-
11446: rulaiseen vapauteen lasiketut, palautetaan täysiin kansa1aisoi-
11447: keuksiinsa. Edelleen on eduskuntaesityksen tekijäin mie-
11448: 2      1919 Vp.- Edu!ikuntaesitysmietintö N:o 14.
11449: 
11450: lestä niille valtiorikosoikeuksien tuOilllitsemille henkilöille,
11451: joi!ka murha:sta ja murhapoltosta syytettyinä .eivät tulisi tä-
11452: ten toilmeenpantavan armahduksen piiriin, hankittava se etu,
11453: että heidän juttuns..a otetaan uudelleen tutkittaviksi, sekä
11454: myöskin eräiden valtion laitosten palveluksessa olleiden
11455: mutta kapinaliikkeeseen sekaantumisen johdosta kurinpito-
11456: teitse toimistaan erotettujen henkilöiden asiat järjestettä·,rä
11457: oikeuden ja kohtuuden vaatimuksia va:staava,Ua tavalla. Kun
11458: kuitenlrin yleinen alJ"mahdus hallitusmuodon 29 §:n mukaan
11459: voidaan myöntää vain erityisellä Lailla, ovat eduskunJtaesi-
11460: tyksen tekijät ehdottaneet, että Eduskunta hyvälksyisi esi-
11461: tykseen liitetyn sellaisen armahduksen aikaansarumista tar-
11462: koittavan lakiehdotuksen.
11463:      Ed. Huplin y. m. näil1ä valtiopäivillä tekemässä ano-
11464: musehdotuksessa N :o 50 ehdotettiin niinikään muun mhassa
11465: yleisen ar-mahduksen myöntämistä kaikille kansalaissodan
11466: aikana ja sitä ennen trupahtuneista valtiollista laatua ole-
11467: vista teoista rangaistukseen tuomituille tai syytteessä ole-
11468: ville henkilöille, jotka eivät, olleet tehneet itseänsä syypäiksi
11469: murhaan tai murhrupolttoon, ja ettei ketään enää pantaisi
11470: sellaisista teoista syytteeseen. Tämän anomusehdotuksen
11471: johdosta viime toukokuun 15 ·päivänä antamassaan mietin-
11472: nössä N :o 4 lausui Lakivaliokunta käsityksenään, ettei näin
11473: suunniteltua yleistä armahdusta voitu pitää suotavana niihin
11474: oikeudenmukaisuuden kannalta katsoen epätyydyHäviin tu-.
11475: loksiin nähden, joihin ·se olisi omiaa;n· johtamaan, eikä myös-
11476: kään yhteiskunnap. turvallisuuden vuoksi. Mainitun käsi-
11477: tyrks-en verusteeksi esitetyt syyt, joista on tehty selkoa kos-
11478: ketellussa mietinnössä, ovat Valiokunnan mielestä yhä edel-
11479: leenkin olemassa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon sano-
11480: tussa mietinnössä mainittujen ar.ma:hdusten ja valtiorikos-
11481: oikeuden tuomioiden täytäntöönpanoa koskevien lievennys-
11482: ten lisäksi valtionhoitajan viime kesäkuun 19 päivänä anta-
11483: malla päätöksellä myönnetyn armahduksen, ei V aliokunia
11484: katso eduskuntaesitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa tar-
11485: koitetun yleisen armahduksen oleva;n nytkään paikallaan
11486: eikä sen vuoksi voivansa puoltaa puheenalaisen lakiehdotuk-
11487: sen hyväksymistä.
11488:                          Armahdus.                            3•
11489: 
11490:    Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun-
11491: n~oittaen ehdottaa,
11492: 
11493:                että Eduskunta hylkäisi kysymyksnsä ole-
11494:             van eduskuntaesity ksen.
11495: 
11496: 
11497:     Asiaa ovat Valiokunnassa käsitelleet puheenjohtaja Ryti,
11498: v,arapuheenjohtaja Arho sekä jäsenet Holma, Kaila. Kaup]Ji-
11499: nen, Kotonen, Leino, Luukkonen, Manner, Oja, P:iitul~tinen,
11500: Procope, Rapo, Roos, Saarelainen, Thuneberg ja Tolonen
11501: ynnä V'arajä:senet Furuhje}m, A .. H81kkila, Hallsten ja J unes.
11502: 
11503:    Helsingissä, 21 päivänä marraskuuta 1919.
11504:     4      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 14.
11505: 
11506: 
11507: 
11508: 
11509:                           Vastalauseita.
11510:                                    I.
11511: 
11512:            Nykyinen ajankohta ei meidän käsityksemme mukaan ole
11513:       sopiva entistä laajemman armahduksen myöntämiseen rvuon-
11514:       na 1918 toimeenpantuun kapinaan osaa ottaneille henkilöille.
11515:       Kuohuntatila maassa jatkuu nimittäin edelleen, bolshevis-
11516:     . tinen, yhteiskuntavastainen kiiJ}-wtus käy päivä päivältä voi-
11517:       maperäisemmäksi ja röylhkeä:mmäksi ja kapinarikoksista tuo-
11518:       mitut helliki.'löt eivät yleensä ole osottaneet mitään mielen-
11519:       muutosta tai katumusta, vaan päin vastoin näyttää edellä-
11520:       sanottu kiihotus juuri heidän keskuudessaan saavuttavan
11521:       otoHista kaikupohjaa ja innokasta avustusta. Näin ollen
11522:       olisi laa~ennettu armahdus yhteiskunnan turvallisuuden kan-
11523:       nalta vaarallista, omansa 'kuohuttamaan oikeustajuntaa yh-
11524:       teiskuntaa säilyttävissä kansalaispiireissä ja heikontaruaan
11525:       tietoisuutta kapinan rilk:ollisuud·esta siihen osaa ottaneissa.
11526:       Tämä soveltuu erityisesti armahdukseen myös siinä muo-
11527:       dossa, että kansalaisiJ.uotta:mus ilman muuta palautettaisiin
11528:       suuremmalle tai pienemmä:lle ryhmälle kapinar~kollis1a. Me
11529:       myönnämme tosin, että kansalaisluottamuksen menetys, si-
11530:       käli kuin se tuottaa yksityistaloudellisia seuraamuksia, ei
11531:       ole paikallaan paremmin kapinarikollisiin kuin ylleensä mui-
11532:        hinkaan rikollisiin nähden ja että sen vuoksi lainsäädäntö
11533:        tässä :ko:hdin olisi muutetta:va. Mutta mikäli kansalaisluot-
11534:        tamuksen menetyksestä on seurauksena poliittisten oikeuk-
11535:        sien menetys ja kelvottomuus julkisiin luottamustoimiin,
11536:        k!litsomme sekä soveliaaksi että oikeudenmukaiseksi, että ka-
11537:        pinari'kolliset jonkun aikaa ovat rikoksensa johdtosta täUais-
11538: •      ten seuraamusten a.laisina.
11539:                         Vastalause 1.                         5
11540: 
11541:      Edeilälausumallamme emme tietysti ole tahtoneet ·kiel-
11542: tää sitä, että yksityisa.:cmahduksen tietä edelleen ja jai!ku-
11543: vasti voidaan käyttää ja onkin ·käytettävä sellaisiin krupina-
11544: rikol1isiin nähden, jotka ovat osottaneet katumusta ja joiden
11545: a.rmahtamisesta ilmeisesti ei ole pelättävissä vaaraa ~hteis­
11546: kunnan turva1llisuudelle. Mutta yleisarmahdus, joka tulisi
11547: ilman erotosta kokonaisten ryhmien osaksi, ei, kuten sanottu,
11548: meidän käsityksemme mukaan ·ole nyt pa1kallaan.
11549:      Kumminlka.an emme voi täydelleen yhtyä Lakhnaliokun-
11550: nan kokonaan kielteiseen kantaan tässä kysymyksessä. Löy-
11551: tyy nimittäin eräs ry,hrnä vapausrangaistusta edelleen kärsi-
11552: viä ka•pinarikollisia, johon nähden armahdus nykyäänkin
11553: voidaan ulottaa laskeJmalla heidät ehdonalaiseen vapauteen.
11554: Tämän ryhmän muodos·tavat ne noin 590 kapinavankia, joi-
11555: den vapausrangaistusmääriä 19 päivänä kesäkunta 1919 an-
11556: netun armahdusjulistuksen nojalla alennettiin, mutta joita
11557: si:lloin .ei laskettu ehdonalaiseen vapauteen, vaiklka ne Kor-
11558: keimman oikeuden jäsenet, joiden tehtäväksi oli annettu sa-
11559: notulla armahdusjulis•tuksella myönnetyn armahduksen toi-
11560: meenpanoa varten oikeudenkäyntiasiwkirjain nojalla tutkia
11561: kaikkien silloin vielä va:pausrangaistusta kärsivien kapinari-
11562: kollisten jutut, olivat heihin nähden sitä ehdottaneet. M·ei-
11563: dän käsityksemme .mulkaan on jokaista. kerran myönnettyä
11564: armahdusta sovellutettava kaikkiin niihin, joihin sitä lo-
11565: jaalisen, järjellis·en tulkinnan mukaan voidaan sovelluttaa,
11566: eikä yhteiskunnan arvon vuoksi ·ole supista.va11a .tulkinnalla
11567: tingittävä siitä, mikä •kerran on myönnetty. Mielestfumme
11568: ei se ulkokohtainen syy, tuomitun rangaistuksen kvantiteti,
11569: jonka nojalla kysymy'Jrsenalai'set henkilöt lovullisesti jätet-
11570: tiin ehdonalaiseen vapauteen laskematta, kumminkaan ole
11571: ollut pätevä peruste mainitun edun kieltämiseen heiltä, vaan .
11572: olisi viitattua Korkeimman oil:reuden jäsenten ehdotusta ol-
11573: lut hei:hinkin nähden seurattava. Sen vuoksi katsomme nyt
11574: oikeudenmukaiseksi, että arm&hdus ehdonalaiseen vapauteen
11575: laskemisen muodossa ulotetaa:n näi·hin noin 590 kapinarikol-
11576: liseen sitäkin suureiil'lllalla syyllä, kun he tällä välillä ovat
11577: edelleen saaneet ikuusi kuukautta kärsiä kuritushuoneran-
11578: gaistusta.
11579: 6     1919 Vp. -    Eduskuntaesitysmietbttö N:o 14.
11580: 
11581:    Si:ilien näJhden, mitä edellä olemme lausuneet, rohkenem-
11582: me ehdottaa,
11583: 
11584:                 että Eduskunta päättäisi hyväksyä seuraavan
11585:             lakiehdotuksen:
11586: 
11587: 
11588:                           Laki'
11589: eräiden valtiorikoksista rangaistukseen tuomittujen henki-
11590:                   löiden armahtamisesta.
11591: 
11592:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
11593:                               1 §.
11594:     Ne valtiorikosoikeuksien tuomitsemart henkilöt, jo~den
11595: rangaistuksia valtionhoitajan kesä'kuun 19 päivänä 1919
11596: antamal'la päätöksellä laajennetusta semmoisten henkilöiden
11597: armahtamis·esta, jotka ovat saattaneet itsensä syypäiksi val-
11598: tiorikoksiin, on lievennetty ilman että heitä on laskettu 'eh-
11599: donalaiseen vapauteen, ovat heti ·ehdonalaiseen vapauteen
11600: päästettävät noudattamatta sitä menettelyä, joka on säädetty
11601: 19 päivänä jouluikuuta 1889 rangaistusten täytäntöönpanosta
11602: annetun asetuksen 21uvun 13 §:ssä, mutta muuten siinä jär-
11603: jestyksessä ja niillä ehdoilla kuin mainitun asetuksen ja lu-
11604: vun 14 ja seuraavissa pykälissä sanotaan.         .
11605:     Lähempiä mää:räyksiä tämän lain täytäntöonpall!osta an-
11606: taa valtioneuvosto.
11607: 
11608: 
11609: 
11610:     Helsingissä, 21 'P :nä marraskuuta 1919.
11611: 
11612:     Risto Ryti.                           Albin Manner.
11613:                          Matti Oja.
11614:                         Vastalause II.                        7
11615: 
11616: 
11617: 
11618: 
11619:                               II.
11620: 
11621:     Vaikka allekirjoittaneet ovatkin sitä mieltä, että V a'liJ-
11622: kunnan valmisteltavaksi läihetettyä ed. Huplin ja Tannerin
11623: tekemää eduskuntaesitystä, joka sisältää ehdotuksen laiksi
11624: eräiden valtiorikosoikeuksien tuomitsemien henkilöiden ar-
11625: mahta:misesta, ei sellaisenaan voida hyväksyä, emme kuiten-
11626: kaan saata yhtyä Valiokunnan .ehdotukseen, jonka mukaan
11627: ei sanotusta .kapinasta tuomituille tällä kertaa myönnettäisi
11628: minkäänlaista arma;hdusta yli sen, mikä heidän osalleen ai-
11629: kaisemmin annettujen armahduskirjojen perusteella jo ~n
11630: tullut. Näin ollen on meidä:n esitettävä eriävä kantamme
11631: v.astala useessa.
11632:     Katsomme ensinnäkin, että valtiorikoksesta tuomittujen
11633: vielä vankeudessa olevien joukossa on useita, joihin nähden
11634: rangaistusta voitaisiin lieventää päästämäUä heidät ehdon-
11635: alaiseen vapauteen. Näihin ei kuitenkaan voida lukea niitä,
11636: jotka ovrut tehneet its'ensä syypäiksi murhaan, tappoon tai
11637: törkeään :pahoinpitelyyn, taikka yksityisaksi hyö-dyksi ta-
11638: pahtuneeseen ryöstöön, kiristämiseen, varkauteen tai varaste-
11639: tun tavaran kät"Wemiseen tahi murhapolttoon taikka avun-
11640: autoon selqaisiin rikoksiin tai niiden yrityksiin e:i'kä niitä,
11641: jotka tuomion saatuaan ovat ka.ranneet vankileiristä taikl~a
11642: muusta rangaistuslaitoksesta, eikä niitälkään, jotka ovat ol-
11643: leet johtavassa asemassa kapinaliikkeessä taikka vaikutta-
11644: vana tavalla yllyttäneet kapinaan. Emme Byöskään katso
11645: suotavaksi, että armahdus ulotettaisiin sellaisiin kuritushuo-
11646: nerangaåstukseen ·tuomittuihin, jotka jälkeen 1 päivän tam-
11647: mikuuta 1915 ovat yleisessä ·tuomioistuimessa tuomitut kuri-
11648: tushuoneeseen taik!ka jotka sanotun päivän jälkeen ovat kär-
11649: sineet aikaisemmin tuomittua kuritushuonerangaistusta. 1%-
11650: rlonalaiseen vwpauteen pääsisivät näin ollen ne noin ;)90
11651:  8      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 14.
11652:        ...
11653:   valtiorikosoikeuksien tuomitsemaa henkilöä, jotka, valtion-
11654: . hoitajan asettama tutkijakunta oli ehdottanut yhdessä mui-
11655:   den tuomittujen kanssa laskettavaksi ehdonalaiseen vapau-
11656:   teen, mutta joita valtionhoit.aja ·ei kuitenkaan, vaikka heidän
11657:   rangaistusaikaansa viime kesäkuun 19 päivän armahduskir-
11658:   jalla lyhennettiin, silloin vielä katsonut voivansa pääs'tää
11659:   vanikiloista.
11660:        Mitä taas niihin kapinallisiin tulee, jotka alunalkaen
11661:   tuomittiin korkeintaan kolmeksi vuodeksi vapausrangaistuk-
11662:   seen ja menettämään kansalaisluottrumuksensa määräajaksi
11663:   mutta jotka kapinaan vähemmin syyllisinä heti laskettiin
11664:   ehdonalaiseen vapauteen, olisi heille mielestämme nyt kun
11665:   yhteiskuntat~la jo on muuttunut rauh·ams·emmaksi, annettava
11666:   kansalais'luottamus takaisin, vaikkakin ehdollisesti, silmällä-
11667:   pitäen sitä tosiasiaa, että nämä vapaalle jalalle lasketut sil-
11668:   loin vielä olivat sielullisesti ja, ruumiillisesti epänormaali-
11669:   sessa tilassa kun heitä vankiloista laskettiin ja että he siitä
11670:   huolimatta vain suhteellisesti harvoissa poikkeustapauksissa
11671:   väärin ovat käyttäneet vapau·ttaan. Näin ollen emme näe
11672:   yhteiskunnan turvallisuuteen nähden heistä nyt enää olevan
11673:   sanottavaa vaaraa, päinvastoin luulemme että he saatuaan
11674:   jälleen kansalaisoikeutensa takaisin suhtautuvat yhteiskun-
11675:    taan ja sen lailliseen jä!rjestykseen muiden rauhallisten kan-
11676:    salaisten tavoin.
11677:        Hallitukselle olisi mielestämme jätettävä oikeus antaa
11678:    lälhempiä määräyksiä lain sovelt8Jmisesta.
11679:        Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdotamme,
11680:                   että Edusk1fnta hyväksyisi näin kuulpvan
11681:               lakiehdotuksen:
11682: 
11683: 
11684:                            ,Laki
11685:  eräiden valtiorikosoikeuksien tuomitsemien henkilöiden
11686:                         armahtamisesta.
11687:     Eduslkunna.n päätöksen mukaisesti säädetään täten seu-
11688:  raavaa:
11689:                        Vastalause II.                       9
11690: 
11691:                              1 §.
11692:     Ne va1tiorilmsoikeuksien tuomitsemat henkilöt, joiden
11693: rangaistuksia valtionhoitajan :kesäkuun 19 rpäivänä 1919 an-
11694: tamalla päätöksellä laa;jennetusta semmoisten henkilöiden ar-
11695: mahiamisesta, jotka ovat saattaneet itsenl'lä syyrpäiksi val-
11696: tiorikoksiin, on lievennetty ilman että heitä on laskettu eh-
11697: donalaiseen vapauteen, ovat ,heti ehdonalaiseen vapauteen
11698: päästettävät noudattamatta sitä menettelyä, joka on sää.detty
11699: 19 päivänä joulukuuta 1889 rangaistusten täytäntöönpanosta
11700: annetun asetuksen 2 luvun 13 § :ssä, mutta muuten siinä jär-
11701: jestyksessä ja niillä ehdoilla kuin main1tun asetuks.en ja lu-
11702: vun 14 ja seuraavissa pykälissä sanotaan.
11703: 
11704:                             2 §.
11705:     Niihin henkilöihin nähden, jotka valtiorikosjuttuja kä-
11706: sittelemään asetetut tuomioistuimet ehdO'llisen rangaistus-
11707: tuomion käyttämisestä eräänlaatuisissa tapauksissa 20 päi-
11708: vänä kesäkuuta 1918 amietun lain nojall~t ovat ehdollisesti
11709: tuominneet, on tuomioistuimen määräämän kansalaisluotta-
11710: muksen menettämisen tahi muun sivurangaistuksen täytän-
11711: töönpano lykkäytyvä samaJl ajan ja samoilla ehdoilla kuin
11712: tuomioistuin yleistä lajia olevan rangaistuksen täytäntöön-
11713: panon lykkäämisestä on kussakin erikoista;pau'ksessa mää-
11714: rännyt.
11715:                             3 §.
11716:     Lälhempiä määräyksiä täimän lain soveltamisesta anne-
11717: taan asetuksella.
11718: 
11719: 
11720:     Helsingissä, 21 päivänä marraskuuta 1919.
11721: 
11722: 
11723:     Paul Thuneberg.                       P. Saarelainen.
11724: 10     1919 Vp. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
11725: 
11726: 
11727: 
11728: 
11729:                                III.
11730: 
11731:     Sen jälkeen kuin se !kanta, jolle maalaisliiton ja ·edistys~ ·
11732: mielisen puolueen edustajat lakivaliokunnassa asettuivat ja
11733: lakivalio1kunnan jaosto oli sille antanut viimeistellyn muo-
11734: tonsa, tuli äänestyksessä oikeiston ja s•osialistien yhteisellä
11735: myötävaikutuksella hyljätyksi ja lakivaliokunta vastoin maa-
11736: laisliiton ja edistysmielisen ·puolueen edustajain ääniä hyl-
11737: käsi koko armahdusta koskevan .asian, pyydän saa:da
11738: ehdottaa,                                   ·
11739:                 että eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
11740:              ehdotuksen:
11741: 
11742:                              Laki
11743: eräiden valtiorikoksista rangaistukseen tuomittujen henki-
11744:                   löiden armahtamisesta.
11745:     Eduskunnan päätöksen mukaå.sesti säädetään täten seu-
11746: raavaa:
11747:                                 1 §.
11748:     Ne henkilöt, jO't.ka valtiorikosjuttuja käsittelemään asete-
11749: tut tuomioistuimet ovat maan- tai valtiopetoksen osallisuu-
11750: desta tuominneet ankarampaan rangaistukseen kuin kuudeksi
11751: vuodeksi !kuritushuoneeseen, mutta joiden ei ole huol!lattu
11752: olleen sellaisten rikosten yllyttäjiä ·eikä johtavassa asemassa
11753: kapinalii-kkeessä eikä myöskään saattaneen itseänsä syy-
11754: päiksi Ip.urhaan, tappoon tai tärkeään pahoinpitelyyn, taikka
11755: yksityisaksi hyödyksi tapahtuneeseen ryöstöön, kiristämi-
11756: seen, varkauteen tai varastetun ·tavara'Il kätkemiseen, ta:hi
11757: murhapalttoon taikka avunautoon sellaisiin rikoksiin tai nii-
11758: d·en yritykseen eivätkä sen jälkeen kuin heidät on tuomittu
11759: ole karanneet van·:ffileiristä tai muusta •r.angaistuslaå.toksesta,
11760: ovat, .mikäli he vielä ovrut vapausrangaistusta kärsimässä,
11761: laskettavat ehdonalaiseen vrupauteen noudattamatta sitä me-
11762: nettelyä, mikä on säädetty 19 päivänä joulukuut.a 1889 ran-
11763:                        VastalaUS8 III.                       11
11764: 
11765: gaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun 13
11766: § :ssä, mutta muuten siinä järjestyksessä ja niillä ehdoilla
11767: kuin maånitun asetuksen ja luvun 14 ja seuraavissa pykä-
11768: lissä sanotaan. Tämä ei koske niitä henkilöitä, jotka jäl-
11769: keen tammikuun 1 päivän 1915 ovat yleisessä tuomioistui-
11770: messa tuomrtut kuritus'huonerangaistukseen taJU sanotun
11771: päivän jälkeen kärsineet aikaisemmin tuomittua lruritushuo-
11772: ll'erangaistusta. .,_
11773:                                2 §.
11774:      Niihin henkilöihin nähden, jotka valtiorikosjuttuja käsit-
11775: telemään asetetut tuomioiS'tuimet ehdollisen rangaistustuo-
11776: mion käyttämisestä eräänlaatuisissa tapauksissa 20 päivänä
11777: kesäkuuta 1918 annetun lain nojalla ovat ,ehdollisesti tuo-
11778: minneet, on tuomioistuimen määräämän kansalaisluo1Jta:muk-
11779: sen menettämisen tahi muun sivurangaistuksen täytäntöön-
11780: pano lykkäytyvä saman ajan ja samoilla ehdoilla kuin tuo-
11781:  mioistuin yleistä lajia olevan rangaistuksen täytäntöönpanon
11782: lylklräännisestä on kus'sakin e:ffiikoistapauksessa määrännyt. ·
11783:                                3 §.
11784:     Ensimäisessä pykälässä mainituissa tuomioistuimissa tuo-
11785: mitut henkilöt, joita ei aikaisemmin myönnettyjen armahdus-
11786: ten eikä tämän lain nojalla ole asetettu tai aseteta vapaalle
11787: jalalle, ovat oikeutetut saamaan asiansa uudelleen tark&ste-
11788: tuiksi Turun hovioikeudessa.
11789:     Jos vangittu haluaa saada aikaan edellisessä momentissa
11790: mainitun uudistetun tarkastuksen, on hänen kolmen kuukau-
11791: den kuluessa tämän lain voimaan astumisesta lukien siitä
11792: iLmoitettava asianomaiselle vankilanjohtajalle, jonka tulee
11793: viipymä1Jtä antaa asiasta tieto hovioikeudelle ja samalla sille
11794: toimittaa vangittua koskevat täytäntöönpanoasiakirjat.
11795:                        4 §.
11796:    Lähempiä määräyksiä tämän lain soveltamisesta apue-
11797: taan asetuksella.
11798: 
11799: 
11800:     He1singissä, 21 päivänä m!lJrraskuuta 1919.
11801: 
11802:                                        Mikko Piitulainen.
11803: 12     1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 14.
11804: 
11805: 
11806: 
11807: 
11808:                               IV.
11809: 
11810:     Ne veriuhrit ja monenka'ltaiset muut'\ärsimykset, jotka
11811: maassamme vuonna 1918 käy.dyn kansalaiss_odan ja sitä seu-
11812: ranneen valkoisen terrorin aikana sälytettiin Suomen työ-
11813: väenluokan kannetta.viksi, olivat niin epäinhimillisen ras-
11814: kaat; että luulisi niiden riittävän tyydyttämään sammumat-
11815: tomimmantkin kostonjanon ja alkuperäis~mmälläkin asteella
11816: olevan oikeustajunnan: Noin 30,000 työmiestä ja työläis-
11817: naista joko telotettiin tai nääntyi nälkään ja kurjuuteen van-
11818: kileireissä, heidän lisäksi ovat kymmenet tuhannet työ'läis-et
11819: kuuka.usimääriä saaneet virua niissä kuoleman esi1kartanois-
11820: sa, joiksi vankileirit niistä hengissä selviytyneillekin muo-
11821: dos·tuivat, ja sadat tuhannet näiden onnettomien oma.iset ja
11822: huolehditta•vat ovat sillä välin kii'hoittuneen voittajan hylki-
11823: minä ja hosumina pohjaan saakka tyhjentäneat kurjuuden
11824: ja kärsimysten katkeran maljan. Heidän ja Suomen muun
11825: työväastön, s. o. suunnilleen toisen puolen Suomen kansasta,
11826: oikeudentajuntaa on selvennetty siten, että ,va~koiset" jouk-
11827: komurha.ajatkin ova.t välttyneet joutumasta teoistaan pie-
11828: nimpäänkään edesvastuuseen.
11829:     Kun eduskunnan lakivaliokunta tästä huolimatta on päät-
11830: tänyt tlhdottaa hy>lättäväksi edelläolevassa mietinnössään
11831: käsitellyn eduskuntaesityksen vielä vankileireissä olevien
11832: tahi tähän saakka syytteeseen joutumatta jääneiden kapi-
11833: nallisten arlffiahtam5sesta sekä kansalaisluottamuksen pa-
11834: lauttamisesta niille yli puolelle sadalle tuhannelle Suomen
11835: kansa~aiselle, joilta se ja sen mu!kana m. m. oikeus vapaa-
11836: seen ·el~nkeinonharjoittamiseen on useimmiten mitä löyhim-
11837: piin perusteisiin nojautuvilla n. 'k. valtiorikosoikeuksien .pää-
11838: töksillä riistetty, eivät allekirjoittaneet voi olla panematta
11839: tätä valiokunnan päätöstä vastaan vakavaa vastalausettaan.
11840:                        Vastalause IV.                       13
11841: 
11842: Me emme saata sulkea korvi:amme niiltä ihmisyyd·en ja jär-
11843: jen ääniHä, jotka kansamme ja valtioll1Ille menestyks·en ja
11844: arvon nimessä vaativat meitä tekemään voitavamma ta:palhtu-
11845: neid·en nurjuuksien edes jonkinlaiseksi tasoittamiseksi ja sen
11846: kautta kansamme sisäiseksi ja ulkon:aiseksi ehjentä;miseksi
11847: ja lujittamiseksi. Ehdotamme siis, viita.ten ed~lläesitetyn li-
11848:             .
11849: säksi puheenaolevan eduskuntaesityksen perusteluihin,
11850:      '
11851: 
11852: 
11853:                 että Eduskttnta hyväksyisi näin kuuluvan
11854:             lain:
11855: 
11856:                            Laki
11857:     vuoden 1918 kapinaan osaaottaneiden henkilöiden
11858:                    armabtamisesta.
11859:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääd·etään täten:
11860:                    '
11861:                                1 §.
11862:     Kailkki ne henkilöt, jotka vaHiorirkosjuttuja käsittele-
11863: mään asetetut oikeudet ovat vuonna 1918 käydyn kansalais-
11864: sodan aikana tahi sitä ennen tapahtuneista teoista tuomin-
11865: neet vapausrangaistukseen tai kuolemanrangaistukseen, ovat,
11866: elleivät he ·ole tehneet itseään syypäiksi murhaan tai murha-
11867: palttoon, heti vapautettavat rangaistustaan kärsimästä ja
11868: palautetaan heille samalla kansalais~uottamus sekä muut
11869: kansalaisoikeudet ja -vwpaudet.
11870: 
11871:                               2 §.
11872:     Ne henkilöt, jotka 1 §:ssä mainituista rikO!ksista on eh-
11873: dollisesti tuomittu tai jotka heille tuomitusta rangaistuk-
11874: sesta on jdko .kokonaan •tai osa:ksi armah:dettu, mutta ovat
11875: vailla ·kansal.aisluottamusta, palautetaan täten täysiin kan-
11876: salaisoikeuksiin ja -vapauksiin.
11877: 
11878:                               3 §.
11879:     1 § :ssä mainituista rikoksista, paitsi murhasta ja murha-
11880:  poltosta, vireillä olevat syytteet jätettäköön raukeamaan äl-.
11881:  köönkä syytettä niistä tämän jälkeen enää nostettako.
11882: 14      1919 Vp.- EdusJrnntaesitysmietiDtö N:o 14.
11883: 
11884:                             4 §.
11885:     Vuoden 1918 kansalaissodan yhteydessä tapahtuneesta
11886: murhasta tai murhapoltosta 1 §:ssä mainituissa oikeuksissa
11887: tuomitut henkilöt oikeutetaan saamaan asiansa uuteen ·kä-
11888: sittelyyn hovio:ilkeudessa.
11889: 
11890: 
11891:      Helsingissä, 21 päivänä marraskuuta 1919.
11892: 
11893: 
11894:          A. 0. Arho.             A. E. Leino.
11895:          Arnet Kauppinen.        G. Luukkonen.
11896:          Anton Kotonen.          Juho Rapo.
11897:                      J. F. Tolonen.
11898:     1919 Vp.- S. V. M.- Edusk. esit. miet. N:o 14.
11899: 
11900: 
11901: 
11902: 
11903:                Suuren valiokunnan mietintö
11904:             N:o 50 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
11905:             tää ehdotuksen laiksi eräiden valtiorikosoi-
11906:             keuksien tuomitsemien raugaistusten armah·
11907:             tamisesta.
11908: 
11909:    Suuri valiokunta ei ole katsonut voivansa yhtyä Laki-
11910: valiQkllinnan mietinnössään N :o 16 teJkemään ehdotukseen,
11911: että kysymyksessä frleva eduskuntaesitys hylättäisiin. Va-
11912: liokunta on nimittäin sitä mieltä, että armahdus olisi .myön-
11913: nettävä, ei kummin'kaan siinä laajuudessa kuin ·esityksen
11914: tekijät ovat e!hdottaneet, vaan suunnilleen Lakivaliokunnan
11915: mietintöön liitetyssä toisessa vastalauseessa ehd>Otetulla ta-
11916: valla. Suuri valiokunta onkin senvuoksi hyväksynyt mai-
11917: B.itussa toisessa vastalauseessa oleVJan l'akiehdfrtuk,sen, kui-
11918: tenkin sellaisella lisäybellä, että siinä järjestyksessä ja
11919: niillä ·ehdoilla kuin lakiehdotuksen 1 §t:ssä määrätään, on
11920: ehdonalaiseen vwpauteen päästettävä ne v·altiorikosoikeuk-
11921: sien tufrmi:tsemat henkilöt, joita ei ole tuomittu murhasta,
11922: taposta, murhapoltosta, yksityisaksi hyödyksi tehdystä ryös-
11923: töstä, 'kiristJ71ksestä, varkaudesta taikka varastetun tavaran
11924: kätkemisestä taikka yllyttämisestä, avunannosta tahi ran-
11925: gaistavasta yrityiksestä näihin rikoksiin tai jotka eivät ole
11926: olleet kapina.n johtajia taikka ·eivä$ olle raugaistukseeai tuo-
11927: mittuina rangai.srtus1aitoksista karanneet ja. maasta poistu-
11928: neet. Kapim,n johtajiksi on tällöin ikatsoiltava n. s. Kan-
11929: sanva:ltuuskunnaJl ja n. s. Työväen päälneuvoston jäse-
11930: net, 'kapinallisten asettamat Suomen pankin ja V aitio-
11931: konttorin johtajat, kapinallisten joukkojen sotrupäällystö pa~
11932: taljoonan päälliköistä ylöspäin sekä kapina1listen jouk'koje.n
11933:                                          •
11934: 2   1919 Yp.- S. V. M.- Edusk. esit. miet. N:o 14.
11935: 
11936: intendentuurilaitoksen johtajat, niin myös muut näihin ver-
11937: rattavat henkilöt.
11938:     Suuri valiokunta siis ·kunnioittaen !fudottaa,
11939:                 että Eduskunta hyväkSJJisi näin kunluvan
11940:             lakie hdotnksen:
11941: 
11942: 
11943:                           Laki
11944: eräiden valtiol'ikosoikeuksien tuomit-
11945:   semien henkilöiden armahtamisesta.
11946: 
11947:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten seu-
11948: raavaa:
11949:                             l §.
11950:     Ne valtiorikosoikeuksien tuomitsemat henkilöt, joiden
11951: f·angaistuksia valtionhoitajan kesäkuun 19 päivänä 1919 an-
11952: tamalla päätöksellä laajennetusta semmoisten henkilöiden
11953: armahtamisesta, jotka ovat saattaneet itsensä syypäiksi
11954: valtiorikoksiin, on lievennetty ilman että heitä on laskettu
11955: ehdonalaiseen vapauteen, ovat heti ehdonalaiseen· vapauteen
11956: päästettä.vät noudattamatta sitä menettelyä, joka on säädetty
11957: 19 päivänä joulukuuta 1889 rangaistusten tiiytäntöönpanosta
11958: annetun asetuksen 2 luvun 13 §:ssii, mutta muuten siinä jär-
11959: jestyksessä ja niilla ehdoilla kuin mainitun asetuksen ja
11960: luvun 14 ja seuraavissa py kälissä sanotaan.
11961: 
11962:                             2 §.
11963:     Sen lisäksi, mitä 1 §:ssä säädetään, on siinä järjestyk·
11964: sessä ja niillä ehdoilla kuin sanotussa pykälässä on määrätty,
11965: ehdonalaiseen vapauteen päästettävä ne valtiorikosoikeuksien
11966: tuomitsemat henkilöt, joita ei ole tuomittu mt~rhasta, ta-
11967: pasta, murhapoltosta, yksityiseksi hyödyksi tehdystä ryös-
11968: töstä, kiristyksestä, varkaudesta taikka varastetun tavaran
11969: kätkemisestä taikka yllyttämisestä, avunannosta tahi ran-
11970: gaistavasta yrityksestä näihin r,ikoksiin tai' jotka eivät ole
11971: olleet kapinan johtajia taikka eivät ole rangaistukseen
11972:                           Armahdus.                           3
11973: 
11974: tuomittuina rangaistuslaitoksesta karanneet ja maasta
11975: poistuneet.
11976:      Kapinan johtajiksi katsotaan n. s. kansanvaltuuskunnan
11977: ja n. s. työväen pääneuvoston jäsenet, kapinallisten asetta-
11978: mat Suomen Pankin ja valtiokonttorin johtajat, kapinallis-
11979: ten joukkojen sotapäällystö pataljoonan päälliköistä ylöspäi11
11980: sekä kapinallisten joukkojen intendenttuurila'itoksen johta-
11981: jat, niin myös muut näihin verrattavat henkilöt.
11982: 
11983:                              3 §.
11984:    · Niihin henkilöihin nähden, jotka valtiorikosjuttuja käsit-
11985: telemään asetetut tuomioistuimet ehdollisen rangaistustuo-
11986: mion käyttämisestä eräänlaatuisissa tapauksissa 20 päi-
11987: vänä kesäkuuta 1918 annetun lain nojalla ovat ehdollisesti
11988: tuominneet, on tuomioistuimen määräämän kansalaisluotta-
11989: muksen menettämisen tahi nmun sivurangaistuksen täytän-
11990: töönpano lykkäytyvä saman ajan ja samoilla ehdoilla kuin
11991: tuomioistuin yleistä lajia ole'lfan rangaistuksen täytäntöön-
11992: panon lykkäämisestä on kussakin erikoistapauksessa mää-
11993: rännyt.
11994:                         4 §.
11995:    Lähempiä määräyks-iä tämän lain s,oveltamisesta anne-
11996: taan asetuksella.
11997: 
11998: 
11999:    Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1919.
12000:     ·~   .;; '
12001: 
12002: 
12003: ,~ki~;z~::t·<=~ ., ~~
12004:               '~ ,• .· ' .··                                 ,)             ' ':';'~'-§.~ :!   ..        . .
12005:             · ' .·· .8en;-J:i~i, mitä l§~.s~tä:äin; .on siim.ä jiåJrjesty'k~
12006:                .~.ja. ni:ill.ä -elld10!~ klli~ SianO'i~ pJT!kij.Iäl&Sä •Qoll; Ut.ää.räti;y,
12007:                 ~\il~een JVa;pa'il.teen ·ipaälstettiWä n~ v~lili!Orid:t()S()~lreuksien
12008:                  iai~~t~at hewkilöt, joiha ei ooo tuoop.ittu murhasta; ta- · ·
12009:              ·.. ~tå.,.• murha.:poltos!;a, yksityisaksi hyödyksi tehdystä ryös~
12010:               .~·i}rine;f;yksesiiä, 'VQrkaudesta tai.kk'll. Va.'J'!llStetun ia.v!lJran
12011:             .. ~mu1.sestä. fuij$a yllyttäanis•estä, wvunaooQ.Sia twhi raJl-                                1
12012: 
12013: 
12014:              )~vasta. yrityk.s?stä näiJhin rik'?ksiin, tai jotka eivät ole
12015:               .        . kapinan jolll:ta.jia taiJkka eivät .ole rangaistukseen
12016:              .;,~~)ittrtiiJJl'!l·. ['angaistuslaitabesta kwra.n:neet ja lffia.BJS;ia. 1p•\)i.s-
12017:                                                .                                                    ..
12018:                            < 'Ka.:pinai johta.;jiksi katsotmim .n. s. ikansantValtuuskunnan
12019:                  ~.:.§! •• iy:<?väen pääneuvoston iäsenet, winallisten
12020:                  . ·Suomoån Panikin ja valtioikon.ttorin tiohtrujai, kaipinal.Us-
12021:                                                                                                                a.s·-
12022:        ;:;~.f.w joukkojen sotapää1lystö [pataljoonan !pä'ällhlroisiä yl()s-
12023: .· . , ''.,(·~Ii ~kä k.rupinallisten joukkOljen intendentuurilaitolisen
12024:   . ::.;'J~':jbh~,
12025:      ,' ~  ...:;
12026:              ,._ .-  ''
12027:                             niin' myös oouut niäilhin
12028:                                                 -
12029:                                                       rVerrrutliarva,t ihentkilÖt. .
12030:                                                                        ~.
12031: 
12032: 
12033: 
12034: 
12035:            . . ..      .                    3 §.
12036:            ,:· 'Niihin heruk:ilöiJhin näihden, joilka valti,orikosjuituja käslt-
12037:            te1~'ään 'asetetut tuollliiDistuimet ;eJhd!ollisen Tangaistustuo-
12038:      - ,micrp_ ·käyttämisestä eräiänlaaJtuisissa trupa.uksissa 20 'PiiJ.vänä
12039:            kesiiikuuta 1918 anneimu lain ooja.lla iO'Vat ehdollisesti tuo-
12040:            minneet, on tuomioo]sim:irrnen määräiämäln bnsal•a.isluotta-
12041:            murksen menettämisen tahi muun sivturangaistu.ksen täytän-
12042:          . fiöö~pano lykkäytyvä saman ·adam. ija samoilla ehdoilla ikuin
12043:   c. -~: · W..Qomioistnin yleistä la;jia. 10leva:n ra.ngais:inksen täytäntöön- ·
12044: 
12045:   ::··s-~'00 •liyJåaälmilsestä. on llruss:aJdn erilroista.pa.uks~ ·niää-
12046:  ;:~_.; ~.~1JYt.                                                                                     . .
12047:    C-r      -~·       ,_   -~
12048:                             ·~   •.·
12049:                                        ·   -                                      4 ~·
12050:                                                                                     ~
12051: 
12052:               :'~·::.:-::~ )nji;ä.räy1.ksj,ä tmnän 1ain SIOvcltamisesta aoo.e-
12053:                ;·~, ~tjlliJiE~Ja~· .                                         ·
12054:                                                                                                                .-
12055:                                                    • • -_1
12056: 
12057: 
12058: 
12059: 
12060:                                  H$iligi:å.sä,:
12061:                                            /.
12062:                                                 11 pä.iv~ joulukuuta J919;
12063:                                                               '-   '
12064: 
12065: 
12066: 
12067: 
12068:                       - "--;
12069:                                                                   -.
12070: 
12071:        1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 15.
12072: 
12073: 
12074: 
12075: 
12076:                L a k i- j a t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n
12077:             m i e t i n t ö N:o 11 23 päivänä heinäkuuta
12078:             1902 Vesioikeuslain käyttämisestä annetun
12079:             asetuksen muuttamista tarkoittavan eduskun-
12080:             taesityksen johdosta.
12081: 
12082:     Ed. Edvard Takkula.n y. m. 'edellämainitun eduskunta-
12083: esityksen N:o 24 on Eduskunta pöytäkirjanotteella 23 päi-
12084: vältä hu!htikuuta. 1919 lähettänyt Laki- ja talousvaliokun-
12085: taan valmisteleva,sti käsiteltäväksi.
12086: 
12087: 
12088:     23 päivänä heinäkuuta 1902 anuetus,sa asetuksessa siitä,
12089: mitä samana päivänä annettua vesioikeuslakia !käytettäessä
12090: on noudatettava, säädetään 4 § :ssä, että ennenkuin maa-
12091: herran päätös vesioikeutta koskevassa asiassa annetaan, on
12092: hankittava tie- ja vesirakennusten ylihallituksen, metsän-
12093: hoitohallituksen ja kalas:tusten tarkast-elijan sekä, milloin
12094: kysymyksessä on vesiperäisen maan kuivattaminen ja jär-
12095: ven laslkeminen, myöskin maanvilj,elyshallituksen lausunto,
12096: jos se harkitaan tarpeelliseksi teknillisen tahi muutoin asial-
12097: lisen va}aistuksen saa:misemsi siitä, vaikuttaako aiottu yri-
12098: tys yleiseen talhi yksityiseen oikeuteen ja missä määrin,
12099: sekä., mitä sellaisen oikeuden turvaamiseksi on tarpeen. Kun
12100: täUainen lausuntojen hankkiminen moninkertaistuttaa. n'e
12101: valmistavai toimenpiteet, joihin soiden ja vesiperäisien mai-
12102: den kuivattamisyrityksissä on ryihdyttävä siflen ehkäisien
12103: suuressa mää:rlässä vesiperäisien ma.iden 'kuivattamisen kii-
12104: reellistä floimeenpanoa, esitetään vuoden 1917 toisilla valtio-
12105: -päivillä tehdyssä eduskuntaesityksessä, johon puheenaole-
12106: vassa eduskunbesityksessä viitataan, asetusta muutettavaksi
12107: 2     1919 Yp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o lö.
12108: 
12109: siten, että sen 8 § :ään liitettäisiin momentti, joka kokonaan
12110: poistaisi maaherralta velvollisuuden hankkia tie- ja vesira-
12111: kennusten ylihallituksen lausunto, milloin maanviljelysin-
12112: sinööri on tehnyt täydellisen kuivaussuunnitelman, jossa on
12113: vaariirrotettu myös se vaikutus, minkä kuivaus saattaa ai-
12114: kaan alempana olevissa vesissä.
12115: 
12116: 
12117:      Tarkastaessaan eduskuntaesitystä on Valiokunta ensiksi
12118: kiinnittänyt huomiota. siihen, että puheenaoleva asetus. 23
12119: päivältä heinäkuuta 1902 on s,nnettu hallinnollisessa jär-
12120: jestyksessä ja niinmuodoin on 'hallinnollinen asetus, jonka
12121: säätämiseen Presidentti Hallitusmuodon mukaan on oikeu-
12122: tettu. Jo tämän tähden on V aliakunnasta tuntunut erittäin
12123: arveluttavalta ·ehdottaa eduskuntaesityksen johdosta ~hyväk­
12124: syttäväksi asetukseen puheenalaista muutosta.
12125:      Mitä itse asiaan tulee, on Valiokunta kylläkin ollut sitä
12126: mieltä, ·että vesiperäisten maiden kuivattamista tuntuvasti
12127: vaikeutetaan sen kautta, että maaherrat vaativat tie- ja vesi-
12128: kulkulaitosten ylihallituks.en lausuntoa asiasta. Lausunnon
12129: saaminen näyttää nimittäin varsinkin :senjohdosta, että
12130: puheenaoleva virasto ensin toimituttaa katselmuksen itse pai-
12131: kalla, viipyvän pitemmän ajan kuin suotavaa _olisi. Kun
12132: vesiperäisten maiden kuivattaminen on yhteiskunnalle eri-
12133: koisen tärkeää, olisi sitä koskevat säädökset kyllä saatava
12134: .niin mutkattomiksi, kuin y.hteiskunnan muut ·edut •suin-
12135: ikin voivat sallia. V aliakunnasta on kuitenkin näyttänyt
12136: •epäilyttävältä, on'ko parannusta saatava. aikaan edusKunta-
12137: esityksen ehdottamalla tavalla, joka mainitun tarkoituksen
12138: saavuttamiseksi sellaisenaan ei edes riittäisikään. Kieltä-
12139: m!tii!i maaherraa -enää vaat1masta tie- ja vesirakennusten yli-
12140:  hallituksen lausuntoa, saatettaisiin toisinaan joutua snhen,
12141:  jota nykyisellä asetuksella on koetettu välttää, nimittäin
12142:  liian valmistama.ttD!ITlim ja epakypsiin pitätöksiin asioissa,
12143:  jotka laajakantOISUUtensa. VUOksi ovat ma.hdollisimman moni-
12144: ·pUolisesti tutkittavat. Vatkka nykyäänkm asia o:n määrätty
12145:  useampien viranomaisten tutkittavaksi, saattaa kuitenkin
12146:            Muutoksia Vesioikeuslainsäädäntöön.               3
12147: 
12148: esiintyä tapauksia,, joissa tällaisten yritysten vaillinainen
12149:  valmistelu on aiheuttanut pitkäaikaisia ja kalliita oikeu-
12150: ,Uenkäyntejä.
12151:      Kuten yleisesti on tunnettua on meidän nykyisessä vesi-
12152:  oikeuslainsäädännössämme paljon muitakin ,puutteita, joi-
12153: den vuoksi se kaipaa perinpohjaista tarkastusta. Kun Va-
12154:  liokunnan mielestä on edullisinta, että tämä ala kokonai-
12155: .suudessaan yhdellä kertaa järjestelmällisesti tutkitaan, ei
12156:  V aliakunta ole pitänyt suotavana ryhtyä tässä yhteydessä
12157:  harkitsemaan keinoja puheenaolevan epäkOihdan poistami-
12158: seksi. Valiokunnan saaman tiedon mukaan on parastaikaa
12159:  toiminnassa Hallituksen asettama komitea, joka on saanut
12160:  tehtäväkseen koko vesioikeuslainsäädännön tarkastamisen ja
12161:  uudistusehdotuksen laatimisen asiassa. Valiokunta katsoo,
12162:  että kysymyksessäoleva epäkahta tulee monipuolisemmin
12163:  harkituksi, kun komitea siitä saa muun vesioikeuslain tar-
12164:  kastuksen yhteydessä antaa lausuntonsa ja kun asia Halli-
12165: tuksen esityksenä tulee Eduskunnan käsiteltäväksi.
12166:     Edellä es.itetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
12167:                että Eduskunta hylkäisi käsiteltävänä olevan
12168:             eduskuntaesityksen.
12169: 
12170:     Helsingissä, 28 päivänä marra,skuuta 1919.
12171: 
12172: 
12173:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu:heenjoMa:ja Hak-
12174: kila, vara puheenjohtaja Heikkinen, jäsenet Elovaara, Hele-
12175: nelund, Hämäläinen, Junes, Lanne, Lehtonen (osittain),
12176: Lumio, Niemi, Nikkanen, Nix, Nyrkkö (osittain), Patinen
12177: (osittain), Paunu, Ruuskanen (osittain) ja Ryynänen (osit-
12178: tain) sekä varajäsen Kananen (osittain).
12179:        1M 9 Vp. :;,. . .;. Edak.UJttaesitysmietintö N :8 HS~
12180: 
12181: 
12182: 
12183: 
12184:                 'f y ö v ä e n a s i a i n v a l i o k n n u a n
12185:             :m i e t i n t ö N :o 11 eduskuntaesityksen joh-
12186:             dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi työrtito~
12187:             jen sovittamisesta.
12188: 
12189:     Eduskunta on lähettänyt Työväenasiainvaliokunnan val-
12190: misteltavaksi ed. Saarelaisen y. m. eduskuntaesityksen N :o
12191: 40, joka sisältää elhdotuksen laiksi työriitojen sovittamisesta.
12192: 
12193: 
12194:       Työriitojen aiheuttamiin työnseisauksiin, jotka voivat
12195:  olla sekä oikeutettuja eiltä. eräissä tapauksissa yleistulaksel-
12196: ta;an hyödyllisiäkin, liittyy tavallisesti myöskin vahingOillisia
12197:  seurauksia. 'l'uotan•non kceskeytyminen sinänsä merki·tSiee
12198: taloudellista tappiota sekä ruiille työnantajille ja. työnteki-
12199: jöiHe, j·oita työnseisaus kaskee, että yhteiskunnalle kokonai-
12200:  suudessaan. 'l'yönseiS~aukset vai•kut.tava1t enemmän tai vä-
12201: hemmän haita'lli.sesti muihinkin .tuotannon ha.aroi:hin, riip-
12202:            1                •
12203: puen siitä kuinka keskemen asema työnseisauksen kOihiaa-
12204:  mdla tuotannon ala.lla taloudellioossa elä:mässä on. Sitä
12205: paitsi ovat t;yöuseisaukset omiansa. ylläpitämään .työoloissa
12206:  epävarmuutta, joka lamauttaa yritteliäisyyttä ja sit.en vai-
12207: kuttaa köyhdyttävästi koko yhteiskuntaan.
12208:       Kuitenkin on lainsää:däntoon'me varsin vähäisessä mää-
12209: :rläss:ä ryhtynyt estäJmään työnseisauksien syntymistä. Ulos-
12210: ottolain 3 luvun lu § tarjoo tosin keinon välimiesten avulla
12211: s!littda ratkaistuksi riita-asioita/ mutta tätä määräystä on
12212: vaHr"'(la :mvelluttaa sellaisissa joukkoriitaisnnksissa, joista
12213: työnscisawks~ ilaTalHses:ti jOhtuvat. Vuoden 1879 Elin!keino-
12214: lain 26 §:n esittämää tyoriitojen sovittelu- ja ratkajsumenet-
12215: wiyä ei myÖskään sanottavasti ole käy~ty, mik<J. tod>ennä-
12216: köi~sti on riippunut siitä, että tarkoitusta varten toimivat
12217: 2      1919 V Jt. -   Eduskuntaesitysmietintö N :e 16.
12218: 
12219: lautakunnat ovat määrä:tyt kokocupantaviksi tavalla, joka.
12220: ei ole 'herättän;yt asianosaisissa luottamusta.
12221:      Kun työnseisaukset viime vuosikymmeninä ovat Y'hä laa-
12222: jentuneet ja kärjistyneet, on lainsäätäijän huomio jatkuv.asti
12223: ollut kiintyneenä näihin seikkoiihin. .Jo vuonna 1898 teki
12224:  elinkeinolainsäädännön uudistamista varten' asetettu komi-
12225: tea ehdotuksen työnantajista. ja työnteki;jöistä kokoonpantu-
12226:  jen kauppa- ja teollisuusvaltuustojen a.settamisesta kaupun-
12227:  keithin, joiden valtuustoj•en tehtäviin m. m. kuuluisi työrii-
12228: tojen sovittelerninen ja, mtkaiseminen. Kehitettyään ja täy-
12229:  dennettyään tätä ehdotusta esitti l1allitus sen elinkeinolaki-
12230: esityksessään eduskunnalle vnoden 1907 ja vuoden 1908 en-
12231: sirnä.isillä valtiopäivillä, jolloin kuitenkaan ei ehditty käsi-
12232: tellä asiaa loppuun. Sittemmin tuli sama ehdotus esille
12233:  eduskuntaesityksenä ammattivailt.uus'toista vuoden 1908 jäl-
12234:  kimäisiHä valtiopäivillä, ja uudis•tettiin .se seuraaviHa valtio-
12235:  päivillä, ·kunnes erluECkunt·a sen vuonna 1913 hyv·äJrsyi. Sil-
12236:  loiset valtiolliset olot aiheuttivat kuitenkin, e'ttei eduskunnan
12237:  päätös saanut baillituksen va:hvistusta, ja nyttemmin on laki-
12238:  ehdotus jäänyt vahvistamatta syystä, että sen .sisältfi.män
12239: ,.ehdotuksen 'on katsottu vanhentuneen.
12240:      Nyt käJsiteltävänä olevan aiotteen kanssa yhtäpitäviä
12241: -ednskuntaesityksiä on tehty vuosien 1911, 1912 ja 1913 val-
12242: tiopäivillä. Viimemainituilla valtiopäivillä hylkäsi· edus-
12243: kunta tämän lakiehdotuksen sillä syyllä, että edellä mai-
12244:  nittu lakiehdotus arnmattivaHuustoista, jonka eduskunta täl-
12245: löin hyväksyi, sisä!lsi samanluontoisia määräyksiä työriito-
12246: jen sovittamisesta. Vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä te>h-
12247: tiin eduskuntaesitys laiksi pakollisista sovinto-oikeuksista
12248: m~anviljelystöitä koskevissa työriidoissa, mikä esitys puh-
12249:  jellueen kapinan vuoksi jäi käsittelemättä.
12250:      Valiokunta on ollut kä:siteltävänä olevan alatte-en teki-
12251:  jäin kanssa yhtä mieltä siinä, että työrauhan turvaamiseksi
12252: työriitojen sovittaminen olisi maihdollisimman pian järjestet-
12253:  tävä lainsäädännön kautta. Siihen tapaan, jolla alotteenteki- •
12254:  jät ovat ehdottane-et asian ratkaistavaksi, ei Valiokunta kui-
12255: tenkaan ole voinut täysin yhtyä, vaan on katsonut, tlttä aiot-
12256:                                                               3
12257:                                                                         '
12258:                   TyöriitoJen sovitta.mintm.
12259: 
12260: teeseen on sisältynyt osaksi vanhentuneita., osaksi muuten
12261: sopimattomia määräyksiä. Tämän vuoksi ja kun Valiokun-
12262: nan tietoon on tullut, että 'hallituksen 23 päivänä joulukuuta
12263: 1918 työsopimuslainsäädännön uudistamista varten asettama
12264: komitea on laatinut asiassa ehdotuksen, joka perusteluineen
12265: lä.'himmässä tulevaisuudessa esitetään ihallitu:kselle, ei Va~
12266: liokunta ole. katsonut olevan syytä ryhtyä   \
12267:                                                  laatimaan laki-
12268: ehdotusta tehdyn aJotteen pdhjalla, vaan ehdottaa, että pyy-
12269: dettäisiin hallitusta ensin kokoautuvilla v·a!ltiopäivillä an-
12270: tamaan asiassa esitys eduskunnalle.
12271:      Sen nojalla, mitä edellä on esitett;v, Valiokunta kunnioit-
12272: taen ehdottaa,
12273: 
12274:                 että Eduskunta hylkäisi kysyntyksessä ole-
12275:             van eduskuntaesityksen, sekä
12276:                 että Eduskunta kehottaisi Hallitusta ensi val-
12277:             tiopäi1Jillä Eduskunnalle antamaan esityksen
12278:             laiksi työriitojen sovittamisesta.                     ..
12279:    Helsingissä, 28 päivänä marraskuuta 1919.
12280: 
12281: 
12282:     Asian käsittelyyn a'vat ottaneet osaa puheenjohtaja W no-
12283: rimaa, varaplllheenjohtaja Sarlin, jäsenet Aalto, A. Furu-
12284: hjelm, Halme, Latvala, Lehtinen, Leinonen, Nyberg, Palm~
12285: gren, P:Hkka, Saarikivi, Särkkä (osittain), 'l'örmä ja Weste-
12286: rinen sekä varajäsenet Gebhard, Louk·ko, Sillanpää ja Wir-
12287: tanen.
12288:         1919 Vp.-'- Edusk.untaesicysmietintö N:o 17.
12289: 
12290: 
12291: 
12292: 
12293:                   Työväenasiainvaliokunnan
12294:               m i et i n t ö N:o 13 eduskuntaesityksen joh·
12295:               dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi palkkio-
12296:               lainojen myöntämisestä maanviljelystyöväen
12297:               .asunto-olojen parantamiseksi.
12298: 
12299:      E.d!uskunlta on Työv•ooll!aJS·iainJVIa:liokull'l1all va1mli,stelta.~
12300:  vaksi ·läJhetbänyt ed. Saarelrus•en y. m. ~~emän ·eduskull!ta-
12301: esityksen N :o 45, jolka .sisäiltää •ehd·~tuksen .}laiksi palkikio-
12302: ·lainojen imyöll!tläimiJsesilJä ana.a:ll!viljdy.styöväen asunto-oiloj.en
12303: pa rantami·se:ksi.
12304: 
12305: 
12306:        Että maamme 1työvi1en a.su•ll!to-olot tnmareudullla ovat huo-
12307: not j•a ;kaipaavat paranm11sta, on yleisesti tull!ll!ettu asia.
12308: 'l'i1a!t:1JOilllan vruestön •a;lakomitea.n julkaiJsenmt tutkimu:koot to-
12309: teavat, 'että kesJrimääräi·nen asuntot:Uheys, ,s. o. ·as'lrliasluku
12310: huonetta kohti, ma.ruseuduHa on su11i11empi kuin maamme •suru-
12311: I•imm:Ussa ka.upungeis.sa. Niinpä oli .keslkimääräirnen asuwto-
12312: ti<hey.s v. 1901 maru}ai:silmnni&sla 2.10, :kun •se ·ed·eHisenä vuonwa
12313: neljäJS•Sä suurimmi!Js.S.a ,_k.aupungissamme oli vruhd•eltLut 2.05 :n
12314: j:; 2.23 :n väliHä. Löytyipä maamme itäosi•ssa, m:Us·sä wsunto-
12315: olot ovat huonoimmat, I.Lwku~sia kullltia, joissa kesikiarräiäräi-
12316: nen a;suntotiJheys ilwhosi 4:ääin ja y:li sen. Kui:mka suuri
12317: asuntotiheys oli •erikoisesti rtyöväien •pi'iri•ssä ja miten monta
12318: kuutiometriä ilmaa tuli henk,eä ,illQhti, .siitä ei· ol-e ol·ema.ss.a
12319: tietoja.
12320:        Sitä va,stoin on ma•inituisrsa alaikomiitea,n tutkimu.k.s~s•sa
12321: tietoja maatseudun työväenperheitl!en asunnonha 1] i•lllllJasta.
12322: Niiden mulman oE työvä.ell'perhe~tä,
12323: 2           1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 17.
12324: 
12325: joi:lJa oli oma a~sunto omalla maa,Ua                       2,556 eli          1.4 lf,::
12326:                  ,            v~uokra.maal'la               73,34L1 " 39.4 "
12327:     ",      ", v·uok•rattu
12328:                         " a's·unrto . . . . . . . . . . . . 72,811 " 39.1 "
12329:            ei oi1lut erity.]stä atsuntoa ....... . 3 7,297 " 20.1 "
12330:     "
12331: 
12332:    M~ten eri :ammatit olivat näissä ry:hmissä bcvm~tettnina,
12333: osottaa !Seura,ava taulu. TyöväenperheiJStä ol,i seHaisia,
12334: 
12335:                                                    1
12336:                                                                          Ilman mltii-
12337:                                    Maanviljelys-   !
12338:                                                    Teollisuus-           rl\ttyil. am-
12339:                                     työvltki,    ·  työväki,             mattia oleva
12340:                                                                            työvitki,
12341:                                    1------~--~----~---4----~----
12342:  joilla oli oma asunto omalla[          %            %                              %
12343:      maalla ............... ·[ 2,339 2.o        491 0.2     168!                     o.,r
12344:                                                    '
12345:  joilla oli oma asunto vuoh:-i                                  '               1
12346: 
12347: 
12348:      ramaalla .......... ~- . ·1 42,148 36.6 9,522i 39.4 21,675\                    46.6
12349:  joilla oli vuokrattu asuntoi 47,936 41.6 11,9721 49.6 1~,9031
12350:                                                                                            1
12351: 
12352: 
12353: 
12354:                                                                                     27.7!
12355:  ilman erityistä asuntoa .•• 1 22.8221 19.8 2,653 10.9 11,810                       25.4!
12356:                                                                                 '
12357:                         Yhteensä \115,245\100          24,17811oo    1   46,585\100
12358: 
12359: 
12360:          Näistä oli sal.'1aisia,
12361: 
12362:                                                   )            ! Ilman mäii- 1
12363:                                     Maanviljelys-~ Teollisuus- 1 rätt,vlt am- :
12364:                                     työvlten per- työväen per- 1 roattia olevia i
12365:                                         heitä,    j  heitä,    1 työväenper-               !'
12366: 
12367: 
12368:                                                                1
12369:                                                                      heitä.
12370: 
12371:                                                "/ l          1   •fo '              "!. i
12372:     joilla oli 1 asuin huone .... 60,735 6;,71 13,181 61.2 22,3941 64.!11
12373:            »   2 asuinhuonetta . 26,612 28.sf 7,081 32.9 10,53311 3o.s!
12374:                                                                          i
12375:            »   3              tai          '       1              1                        l
12376:                  useampia .•.•..   5,0761       5.51
12377:                                                 1,281 5.9 1,8181 5.21
12378:                         Yhteensä! 92,42311oo       1   21,543\1oo    1   34,74-fl\100       i
12379:     Aja.njakso:rua, j·o:ka oli vuod•en 1901 jälikeen ja ennen llllJaa,il-
12380: man ·sodan allikma., ovi!Jt maruseudU!n 'a:snnto-olort voineet jonktm
12381: verra.n pa.l'antua. Mutta ~sod.an aikana huoma.ttava railm:runus-
12382: toim~nnan •pysäihtymQnen on vacr:m:a,sti ma.a.SteuduHakin, sa-
12383:                            Palkkiolainat.                              3
12384: 
12385: moin •kuin kaupun~i·Sisa, aiheuttanut a.suntoky,symyl\'s·en ·kär-
12386: jistymistä.
12387: 
12388:   . Niillä toimenpiteiUä, jorHa V1altion puolelta •on koetettu
12389: parantaa maa1seudun asunto-aloja, on oHut eruemmällJ a,sutus-
12390: kuin asunt,opoliittinen .Juonne. Mutta ikun on pyritty edi•s:tä-
12391: mään maa,omais•uuden .ta.s,ai.sem paa jaiko,a. ja ma.an!haniki'llibaa
12392: ti!attomaHe v:äestöN'e, Olli samana edistetty om:Uen kotien li-
12393: såä.ntymistä maa,seuduUe. Em<!:UmäinellJ tähän IS'llnntaalll• käyvä
12394: toimenpvde '()ili se, ~että l.aillJS·älädänrtömme mwwtiloj.en ja-
12395: k!lmis,elle as•etta.mat esteet pois:tettii<n. Kun tämä 1890 Jru-
12396: vuUa ali •saa1m ai<:Im,a•n, huom,a.ttiin, etteivät tihttomat ky-en~
12397: neetkään ha·nkk·imaan itselleen piirokutiloja j1a omilll. koteja
12398: ilma;,n vall.tio'll suoranaista taloudellista. a.vustust,a. v,aJtion
12399: avustus on ,sittemmin 'Pääa1sia's'sa ta.paihtnniU:t v. 1898 l·opu'l-
12400: lisesrti perustetun THattoma.n viLestön lainarraha,ston :kamtta.
12401: 'f1ämän rra.haston ·sekä alkuperäilis:!Jen että sittemmin vuonna
12402: 1902 muutettujen sääntöj·en mukaan oli wu•oja. ikäytettävä
12403: m. m. ,maan ostam]sek,s.i tonttirpa;iilmiksi ja. omien wsruntojen
12404:  rnikentami,s•eksi omalLe manH,e".
12405:      Pääa,s·ins.sa. on THa:ttoman vä.estön lainlllraha-ston va,roja
12406: kuitenkin käyt.etty vilj•elysti,Jojen -eikä a.suntojen perusrta-
12407: mi,sta v<a"rt"en. Vuonna 1916 oli . valtion varoja lainatlnma
12408: 7,562 mani{;t.a.alliti~'an ja ai,noa1S'ta1a:n 3,338 palsta+ilan peru·sta-
12409: mista v.a;rten, joi•sta vi~memainituist.akin osa on viljelystiloj.a.
12410:  Rakennuslainoista, joita tällöin oli maksamatta. 1,4 7 5, on
12411: suurin os·a tot:len!llii:köi,SJesti ann,etim ,a,srurmon ra!kenta,mista.
12412: varten. Sodam ailh,euttaiTnat olot O'V'at vaikuttaneet ehkäise-
12413: väs+i mainitun ra,haston toimintaan, niin ettei lainoja sot:a-
12414:  vuo,sina ole sanottavasti myönnetty. Lainojen kysyntä on
12415: koiko aja.n ollut •suurempi. knin mi•tä käyt-ettäviä varoja on
12416: o11ut. Vuonna 19 19 mt:kai'S·ema·tta. o~evain .Jaina-an;omusten
12417:                      1
12418: 
12419: 
12420: 
12421:  y.hteenlasl\'et.im mäiärä oli lähes W 'mrljoona.a maw'mk•aa j:a
12422:  käytettä,,ä,nä ·ollevi·a varoj.n noi1n 3 milj<oonaa mai'kikaa.
12423:      Mihi n:kään. asutus•toim i'nn1a1sta: erotett>uihin toimen,pirflei-
12424: siin ei maa·s·samme ,ole valtion pu·o~·elta ryhdytty ma<aseu-
12425:  dun asru,nto-olo_j.en para,nta1mi's'eks.i. A,si•a ei 'kokonai.sruudes-
12426: 4       1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 17.
12427: 
12428: 'saan toilstai,se!msi vi>Ellä ol'e 1s:a:anrut osa:ks1een riitilävää a,Jkuv<al-
12429:  m~stelua., niin ettei ol~e <Y1ema;s:s;a va.k'iinrtunrutta mielipJ.d,että
12430:  siitä, millä k eimnin v,aJtion a·snmtopdliittista. toiminlilaa maa-
12431:                  1
12432: 
12433: 
12434: 
12435:  S'l'ndun työVJäestön sruhwen olisi aj;etlJava.. Erik,oi;s,esti ~a.n
12436:  hnomaJttavi.ssa <erilrnieJilsyy.ttä. 'S·en IS!llhileen, ~miren ma>aruvi]j,e-
12437:  ;J-._vsty·öväen asiUnflo-olo:ja. o•li,sri pa.rannflitrl;ava.
12438: 
12439:       Kä:srte1tävänä oleva•n laJkiehd,o:tuk:sen ~sittäjäin lmnss'a
12440: on Valiokunta oHut yiksimielinen ,sii<t;ä, ~että maa.nvil:j€lys,työ-
12441: väen '31S1linrto-oloja marus,s:amrne n.y.kyäån voidaan parantaa
12442: myö:siHn ,oma-1koti" -järj~es:t·elmä'ä n01udattaen. Tätä järj-es-
12443: telmää va.s,taa,n ·on tosin nsei'n ·esitetty epäilyksiä sen vuok•s<i,
12444: että pelätääJn oma:n kodi:n ·mni.sta.misen liiaksi sitovan työn-
12445: tekijäiä kotipaikkaa'lllsa j·a estäväln häntä. siirtymäsitä sinne,
12446: m11Ssä on par.empi:a arus~omahdolli:suuksi<a. Valiokunta ~ei ok
12447: pi't•änyt näitä epäilyksiä riittä-v"äJsti perns1e1tuina. Oma:lla
12448: maa.Ha srijaitS'evan oma,n !kodin onrista,min1en kohottaa työn-
12449: tekijän y:hteilskunna lili:st.a ja ta,lmi'llelli'sta a1&ema:a, ,niin että
12450: hän ·sen nojaHa •k:y~kenee pa])ernmin jiirjes'M!miään' talowhen~Sa,
12451: kun ta,a·s VU{)kra.huone:iJssla a,suja wsein voi olla hyvinkin riip-
12452: ]Jl1vai,Thoo vuokran,ant.ajan mi·eliv,a:H;Mta.
12453:       Valtion a:VluJstnstoimrinrnan orni,en kot.ien lisääm]::;,eb·i tu-
12454:  lee pääasiaH'is·esti tapa.h1Joo. my-önlbärnäiHä huokeakorkoisi,a,
12455: ta:kai,sin ma.J~sett.avia. lninoj.a. Mutta myö,skin alotbeeruteki-
12456: jiiid,!m ehdottama~a pa1kk]o]:a,ina;jä:rjestelmää oEsi VaEiOkun-
12457: nan mieJ,estä täkä. iarkoi:tnsta va.rten käyt·ettäVlä. P.allkik:io-
12458: i~ainajärjestelmä,ii olisi 'toteuif,ettav.a. ni~1n, että l~a1nat myön-
12459: nettäi,siin ko11koa vastaan ja v·uotuis:illa ilni<Yletu:ksill1a taka,i-
12460:  sin maksoeHavi,hi. Mutta milloin Vliotui~s-e,s:t.i piclei:tävis,sä tar-
12461: krustu~sissa 1ha vait>a,a,n, •etHLla.ina .on tarkoitu·kseensa ikä.ytdi.y
12462:  ja määrätty tehtävä huoJ,emsesti suori:tBttm &ekä rakennuk-
12463:  set, pnuta'l;ha ja tal<ou.s hyvin hoid,etut, vap,a'l1tl:lti4iisiin lai-
12464:  nan .saaja sen vuod:en ikoron ja lkuoletuksen maksus,ta. Tämän
12465: ka!Utta tulisi pa.l.kikiolain:a oitemaan jatkuvaua kili.ihotti:mooa
12466:  oman kodin ja taloncl;en huo1eä1iseen hoitoon j1a vaikutta~<Si
12467: :selli ·kautta laina:nsaaj,an ,s,ekä t.alon-delliooksi vaura,stumi,s~ebi
12468:  että siveelli,s.eksi kasvatukseksi,
12469:                             Palkkiolainat.                                5
12470: 
12471:       Valiokunta on kuiten!ki.n ti1Ha~sen avusrtu•stoimin.wan jär-
12472: jesW.mi:s<en suhteen eräi,ssä tärkeissä ikohdin o<Ilut eri mieltä
12473: kuin alotteen;toe;kijät. P.a;lk:kiolainoj·en a.ntoa ei V a.lioiknnn<a:n
12474: mielestä dlisi ermetfa.va erilJl<seffisj lainaustoitminrn•a,k;så, V•aa•U
12475: olisi ·s.e järj•esoottävä vaHiorn muun .ws•ntwst.a:rk,o<iimkse~s.a h:arr-
12476: joitta;m a.n .Jai<nausliiikkeen yhiieyteen. 8am:at ·elimet, jotka
12477: hoitavat lainausta 'Tilattomam. voostö1n laina'llaihrustosrta, voi-
12478: sivat hoita.a palkkio1ainatoiminnan. Trumän kautta s•aavu-
12479: tetfJaisiin snur<em<pa.~. yhilenä;irsryyttä ja asianltunrtemrn•sta, s~kä
12480: välrtettäi1si.in turhia kus:tarnl!lu!ksi,a.
12481:        A·lott,eentekijäin suunnittelu•a, että paLkikiolainoja 01liJsi
12482:  myönnettävä ainoa.stalan maanviljelys·työväeUe, <ei Va:lio-
12483:  kunta. myöslrään ole pit~'i:nyt onnistuneena. M:airuittu vä-estö
12484:  ei ·ol•e muusta maalra.i,styöväesltöst'ä ·tal1Mman emtettav·a ryih-
12485:  mä. Sama. työniekidä voi siirtyä maanrvilj•elyk1sestä <too1lic
12486:  <s·uuteen ja päimr,a.stoi:n, ovatpa us<eat ·s1UänrnöHis•esti joka
12487:  vuosi jonkun ajan maa.nvi1j•e1ys-, jonlmn aja.n muu:siSa työSISä.
12488:  Erotuks.en teko näiden ryhmien vä:lillä. tnortim,1sri 1kii_;y·tän:nös<sä
12489:  hankalm1tta, Hikä avusrfmk,sen tarpeenkaan vori kllitsoa :ra-
12490:  joittuv•an vain m aa•n.vil,je'b,r;styöväJk•een. Vaffi'Oil~un;nan :krus[-
12491:  tyksen mnka.an tu'Hs·i palklkirola.inla,järjeslt1e1män 'ta:riroo~tt•aa
12492:  kaikkea maa.seudulla wsruvaa työvrukeä.                   .
12493:        Pa·l·k1kiolainain sara•n:nin eihdoksi ova:t a•lotteentekiji1t ·e'h-
12494:  dott.aneet, että ostetta•van tai, miHoiru .on 'kysymyksessä ·aika.i-
12495:  ·S<emmin ha.n.ki•fmn a·suntopa•lsta.n· l'lakenlbwmim~n tai kuntoon
12496:   J.aittami.nen, O•stetun a'lrnroon rpi:nta-a.Tan !f;ulilsi ·oUa v'ähintä3m
12497:  0.5 ha. Kun s•eHiais<i:lla. paiiklka:kunniUa, mi1S1sä maan arvo on
12498:  'kor:kte:L näin ·wuren ala·n haJnkkimi!ll<en arsuntoa va.rten V'D'i
12499:  käydä vai1{·ea:ksi. ja 'kmn pienremmä•nlkin :a.la!Il voi ka:t.so!l trurr-
12500:  knitll'sta va.staav;a;ktsi, olis·i VaHroku'lllna.n mi•el<'Jstä tämä määrä
12501:   aJ.emnrettavn 0.1 ha :•iin. Tämä.n 11,s•ru:ktsi oilisii hyöd:dlistä. mälä-
12502:   rätä rma·a-al.a.n srnururnd el[•e j;okin ylin raja, parh·aiten 2 iha,
12503:                              1
12504: 
12505: 
12506: 
12507:   jota •SfiHlrempia pa lstoj•a var.ten ·ei pa.Ikkiolai·noj.a saata;stt
12508:   myontää..
12509:        Valiokunta ·on myös'ki•n kaiva•l!lnut määräylksriä siitä, mi-
12510:   t,en palkkiolai11ran :käy, j•os asunrt?o, •ennen knin laina on mak-
12511:   settu tai annettn 8nteerk.si, myydään ltois.eUe. Oliså. oHut mä.ä-
12512: 6      1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 17.
12513: 
12514: rättävä siirtyykö 1ainaehtoj,en :täyttäu:nti!N~n tällöin ostajalle
12515: ja säilylltääkö laiii!a 'eueUoon pa,likkiolaina;n ~uonteen.
12516:     Kun Va:liokunta näin mones:sa Sltlhteessa on oUut toista
12517: m~el:tä kuin a:lotteentekijät, ei se ole katsourut vo~vaD.IS'a ryh-
12518: tyä muuttamaan laJkiehdortusta, v'aa.n ,eihdottrtaa sen hylälttä-
12519: väksi. V a:ltion avustust~oiminta omien kotien 1isääm.:iseksi
12520: on, kuten ed~ellä on mainittu, täJhän asti tarpahtunut huokea-
12521: korkoisten lainojen muodossa1, joUaisia erpäilemättä edelleen-
12522: kin olisi annettava, vieläpä :entistä suuremmassa maärin.
12523: Mutta toiselta puolen, :koska Valiokunta on ollut samaa
12524: mieltä kuin aLatteentekijät siinä, että maa,seudun asunto-oLoja:
12525: olisi lwrjruttava myöskin avustruma;lla omien kotien rakenta-
12526: mistru valtion varoista myönnettävillä pa~1kkiolainoilla, olisi
12527: Valio'kun:rnan mielestä pyyd,ettävä hallitukselta asiassa esi-
12528: tystä.
12529:     Sen ~noj~alla, mitä ,edellä on esitetty, Valiok:unta kun-
12530: nioittaen 'ehdottJrua,
12531: 
12532:                  että Eduskunta hylkäisi käsiteltävänä olevan
12533:               eduskuntaesityksen; :sekä
12534:                   että Eduskunta kehottaisi halli~usta anta-
12535:               rnaan Eduskunnalle esityksen maaseudulla asu-
12536:               van työväen asunto-olojen parantamiseksi valt,ion
12537:               varoista myönnettävien pallokiolainojen avulla.
12538: 
12539:     Helsingissä, 20 päivänä helmikuuta 1920.
12540: 
12541: 
12542: 
12543:      Tärnälll! a.sian käJsitrtelyyn ovat atta,neet ·nsaa puh~oonjoh­
12544: taja Wu:orimaa,, var,apuheenj,olhtruja Sarlin, jäJreuet A. A~a:lto,
12545: M. Erich (osittain), A. Furuhjelm (osittain), Halm.IB, La,tva:la,
12546: Lehtineu, Lei111onen, Nyberg (osittain), Pa&sivuori, Palm-
12547: gren, Pi:lkika, Saarikivi, Särkkä (osittain), Törmä ja Weste-
12548: r-inen :sekä varajäs,enet Gebhal!'d, J.Jau:kiko .i·a 'Osi:ttain Oja, SH-
12549: hmiJä:ä .sekä Wirtanen.
12550:         1919 Vp.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 18.
12551: 
12552: 
12553: 
12554: 
12555:                  S o t i l a s a s i a i.n v a l i o k u n n a n
12556:              m i e t i n t ö N :o 7 edustaja Puron eduskunta-
12557:              esityben ja edustaja Sillanpään y. m. anomus-
12558:              ehdotuksen johdosta, joista edellinen si~ltää
12559:              ehdotuksen laiksi eläkkeestä kaikille kansa-
12560:              laissodassa työkykynsä menettäneille Suomen
12561:              kansalaisille sekä kuolleitten Suomen kansa-
12562:              laisten perheenjäsenille, sekä jälkimäineu tar-
12563:              koittaa samanlaisen lain aikaansaamista.
12564: 
12565:       Edru,S!kun1a on [ähetepäärtlöikisel:lään huhrt:oiikuun 23 ipäi-
12566: v~ltä     1919 sotilaswsiain:valiokunna.n vahniste1tavaksi jättä-
12567: nyt oousilada Puron edwskuutal()sityikisen N :.o 48 lruiksi ~lälk­
12568: keistä !k!ln!SiallliiSISlodassa työ'kj"kynsä lll!enett:äneille .Suomen
12569: kamsa'laisi,Ne sekä ikuo1leiH.en Suomen Imnsala.i,sten ·perheen-
12570: jäsenille. Samana päivämä on Eduskunta ·sotilla.sasiainvalio-
12571: kUJnrnan valmisteltavaksi niin~kään UUhiettänyt 1e1dustaja Sil-
12572: lrullipäfun y. m. anomusehdotuksen N :o 14-3, joiJ.m tUai'koirbtaa
12573: esitylk\Sie!U: anomi st.a lai ksi, joka :JJa:ajen•taisi helmi,kuml' 24
12574:                    1       1
12575: 
12576: 
12577: 
12578: pä.iV'änä 1919 •a unettua ka,ns·alai~&s·otaan osaa ott!ancilre sotu-
12579: reiHe ja heidän. perh~enjä~eni,l11Joon myö,nn!että:v@ä. cfj}ä!li'et.tä
12580: kook,eva.a. Takria, sisäl1tä:mään Jra.i:kkia kansahi,~sod'a'n whreja
12581: pu()l}ueilsii,n ka1::somrutta.
12582:       Kos®a moliemmiHa ·kysymyiks1es1sä olevillia al01bteili1a 'i:a,r-
12583: koiteta.an samaa, vai'kllza;kin ne ovat esitetyt eri alotemuo-
12584: rlois•sa, on valiukunta käsitellyt n<e yhd'es\Sä.
12585: 
12586: 
12587:      On iunnnollista ja oikein, etrtä yhteiskunrta nt•baa •tumna-
12588: ·truksoon niilflten kansa1aisteusa ta.1oucle1lisen toimen1m.}oo,
12589:  jotka isänmaan Viapa:n·d,en ja iail,Hs,en yht.ei,slkuwtajärj<es:tyk-
12590:  st>n puol>esta tais·te1h:ssaa,n' ova•t menettäneet :työkykyrusä.
12591: 2        HH9 Y11.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 18.
12592: 
12593:  Samoin on vaU.io v•eJ.kapää huolehtimaan sodassa ka:akuneit-
12594: f.ffil V'apaust,aiSitdijoitnen perhei:stålkil). Tä,män velV'olHsuu-
12595: den tä;yttämistä tarkoittaa lrel'lli,kuqm 24 päivälnä 1919 an-
12596: nettu laki eläikkeistä vapaussodassa työk;ikynsä osittai·n tai
12597: :ko~wnaan menettän1eiUe sotul'eille ja vapanssod~a~sa kuollei-
12598: den soturien periheenjäsenille.
12599:      Y'hteiskunrua:s.sa l:öytyy ka:iJrmina kin a,i,lmin·a yksilöitä,
12600:                                               1
12601: 
12602: 
12603: 
12604: jotka eivät itse voi Jmol€1Mia t•oi'meentulosi:Jaan ja joi:ba yh-
12605:                    1
12606: 
12607: 
12608: teiskunta on sentakia velvollinen avustamaan, ta.paihtuen
12609: tämä avustus kö;y.häinhoildon muod,ossa. TäJHaisesta avUJS-
12610: tukse~>ta tu1evat osal1i!Se'fusi tietysti n·ekin c'·f'kii he·idiin F{'J'-
12611: heensä, jotka laillisi:·a yihteiskunta.järj-ootystä vasta.an tais-
12612: tellessaan ovat joutuneet turvattomaan asemaa.n. Valiokun-
12613: nan mielestä ei heitä ja heidän perheitään voida, kuten esi-
12614: tyksessä ja anomuselhdotuksessa esitetään, oikeustajuntaa
12615: loukkaamatta a.settaa parempaan as·emaan avustuksen saan-
12616: tiin nä,hden kuin niitä, jotka ilman omaa. sy:vtään ovat köy-
12617: hä,in hoieLon va.raan joutuneet.
12618:      Yillälesitety\t ntä!ruökondlat eivät kuiten!kaan s:aa estää yh-
12619: teiskuntaa pitämrustä erikoista huolta 1'apsista.. Heille on eh-
12620: dottomasti turvattava sellainen toimeentulo, että voivat vart-
12621: tua ruumiillisesti ja ihier&.i·sesti t-ePveiksi !lmnsa:Laisiksi. Se
12622: erinomaisen tär'k~ä teiht<äJvä, mikä yhteiskunnan on suoritet-
12623: i:av·a 1kaatuneitten 1mjpin:aHisten ~a:sten thnolta:mi.sess·a, onkin
12624:                               1
12625: 
12626: 
12627: 
12628: jo oivallettu. Vuoderle 1919 on Eduskm11ta tätä tarkoitusta
12629: varten myö.n:tänyt viiden mi,1joona;n Muikan määrära:han ja
12630: yhtä suuri summa on sitä varten otettu ku,luvanikin vuoden
12631: tulo- ja. menoarvioon. Valiokun,nan !hankUl:imien tietojen mu-
12632: kaan on vi]me .kuluneen vuod,en .a;illmna 8,588 lkapinalhsten
12633: jäU{!een jättämää or.pol'll'sta. &aa,n:ut yhteiskunnaHa hoidon ja
12634: ela:tu'ksen. Osaksi 'ovat lapset ~olleet iJnmt.ilen hoidettavina,
12635: jolloin valtio on kunnrulle korv•a.nnut JlUolet siltle lapsista joh-
12636: tn nei~i.a menoista, osa!ksi on lapsia vart•en iSUo,ra.staa:n val-
12637: tion varoilla }Jernstettu ja yHä;pidetty la.st•enkoteja. Yiht,eis-
12638: knnta on tässä suMeessa epäilemättä täyttänyt velv·ollisuu-
12639: tensa n·iin hyvin •vi:att01ma:sti !kärsineitä lapsia ikn.in kans:an
12640: tnlevin ,o;uknpolY1n kohtaan. Kuitenkin •on YaEoiknnta kat-
12641:             f{ansalaissodat'lsa käJ·sineid('ll eläldH·et.               3
12642: 
12643: oonut olevan syJ"tä saada näihin hoitokustammk:-iin annet-
12644: tavat varat usea,m1maiks'i vuod,eksi turvatuiksi.
12645:      Mitä siiflten työkylkyn1sä menettäneisiin kapi'naHisiin ja
12646: kaatuneitten :k:apina11isten l eskiin tule1e, e~ niirlen avusta-
12647: mista vaflt,en täfuän asti ole erikoisia määrämhoja myönnetty.
12648: Eräät kunn,at ova~t 1lmiten:ki1n ·täih1ä1nikin ta~koitrrl'ls'een ~swa.neet
12649: käyttää huomattavi·a ralhamääriä. Tunn:etuista ·syistä on
12650: tä:mä ~a.situ,s jaikaan1tunut hyvin ·epätasaisesti maan •eri 'kun-
12651: tien kesken. Koska nä,miät menot ov>a·t 1seurauksena ,koko
12652: maJa ta kohda,nneesta on1nettomu udesta, olisi V alio:kunn,an
12653: mielestä valtion ainaUån ·os<alta avustettava kuntia näid~en
12654:  menojen ,suori,ttwmi1s·ess1a.
12655:      Edellä .esitetyn nojalla saa Vali,ukunta kunnioittaen eh-
12656:  dott-aa,
12657:                   että Eduskunta hylkäisi edustaja Puron edns-
12658:               knntaesityksen ja edustaja Sillanpäiin y. m. ano-
12659:               rnnsehdotuksen; sekä
12660:                   että Eduskunta päättäisi hallitukselta anoa,
12661:               että Hallitns ryhtyisi to,imenpiteisiin esityksen
12662:               antamiseksi Eduskwnnalle avMstuksen myöntä-
12663:               misestä kunnille niihin rnenoihin, joita kunnille
12664:               johtun kansalaissodan johdosta työkykynsä me-
12665:               nettäneiden kapinallisten ja kaat~une,iden kr~pi­
12666:               nallisten leskien ja la}Jsien elättiimisestä.
12667: 
12668: 
12669:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenj01htaja
12670: Ho.rn.borg, vampuhJeenj!Ohtaja S1Jh'Vo (ositt-ain,) selkä jäsenet
12671: Ampuja, Eiklund, Ham~nula, H~~ltunen., Ko~VisiJo (osittain),
12672: Kontu (osittain), Kuj1ala, Lwukka.nen, Loppi, Niukkanen,
12673: Pesonen, Y., Puittinen, Talk:kula (oBittai.n) ja Vainio :>t-kä
12674: varajäsen Saarela inen (osittain).
12675: 
12676:      Helsingi'S:sä, 19 päivänä !helmi'knnt.a l!J20.
12677: 4        HH 9 V p. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 18.
12678: 
12679: 
12680: 
12681: 
12682:                            Vastalause.
12683:      Koska emme Yoi hyväksyä Va.lioku111mm ehdotusta, jolla
12684: tllimän perin i:~rlk~än &sian m.tlmå.·SIU siirretään oepäiillääräi.soon
12685: ·iuhwa.isnui:oon, ipYydämtme senjohdosta esiintuoda secua:a-
12686:  vaa:
12687:      Kansalaissota sel1a~senaan on suurin onn.eHomuus, mitä
12688: yleerusä saatta.a jollåm k:atn:saHe ta.pa1htua. Mutta erittäin
12689: tu•hoisat ovat sen seumuil"set siHoin 1kun voitta•ja menettelee
12690: n1iin ju1ma\Siti ja rrua-a:st.i kuin uneillä vuonna 1918. Niitten
12691: työläi•s·ten lisäiksi, jotka ·kaattui'va·t .rinta,miHa, murhattiin
12692: maats•samme kapiman kuikitsta.må.lsen yhteJnd.essä ja ,s·en jäJ.koon
12693: lähes parilkyimmentä tuhatta työläistä, jota paitsi toistakym-
12694: mentä tuhatta työ1äJrsttä lmoli .tutkilllt•ovtankiloissa vrunkilei-
12695: reillä lliälkään. Leskiä j'a torpolapsia, jotka. näin melllettivät
12696: huoltajantsa, on maatssalmme aintairoin pariJkymmentä 1mhatta.
12697:      Yhteiiskunnan v·elvalE.suus on t&ruta :kunnlollitoon toimeen-
12698: tulo näille ka·nsalai•ssoda n uhr.eiHe, jos ik,erran maa1ssamme
12699:                               1
12700: 
12701: 
12702: •aiota.an pyr·kiä terv·eisiin yhteisilmllitaol,oilhin. Sovittal\naa ja
12703: rakerutavaa v.aikut'llsta,:ei .sU:irukatatn voi olla si<Hä .mencl:telyUa,
12704: että toisen tad<stelev:am pu<Jlen uhreille myönnetään valtion
12705: puo1esta eläkk~et, mutta toi•sen ta1stelevan ptUIOlen ulhrit ja-
12706: t.etään sit·ä vame tai .anllleiaian avu.sttusta joitt.enikin toisten
12707: periaa•tteiden muk<aJan.
12708:      Se avuSitusmuoiio, mitä t-ähän •rusti on sotam.'lp.oj•en hu.olta-
12709: miJsessa käytetty, on useiSisa .suJhteiSisa ollut tatrkoi!hustruan
12710: vastaama:ton. Lapsia ·()ln erotettu .äideis*äm silltoinikin kun
12711: näimä oilitsivat voineet tarjota paremman \hoidon aillla:kin sa-
12712: ma.ll'la:iJsilla kmstannu:msilla, mitä yksityisten Jwiltoon sijoit-
12713: tannisesta on .suoritettu. HoidJO:klkaritden sijtoit·us on myöStkin
12714: usein tapaihtunut tarkoitUJke..;:;Hisesti puoluellfälkökOthtia sil-
12715: mällä pitä•en, jotta heidlli!n maaHmlan kartwrrms muokkaa.ntuisi
12716:                              Vastalause.
12717: 
12718: omistavain ·luokkain etujen murk~ksi, va.stakJmis~ksi la.s-
12719: ten va:nfh·empia.n m:a-BJihnan ika.tSIOOlluikool1e. Tosia-siassa tä;Hai-
12720: J1·ell menJettely V'a·in junrvutta,a lkatfikleruutta l·a,sten mieloo ja
12721: 
12722: tylsyttää heidlän henkisiä 'labjoja.an. Multrta pa<iils!i. sitä, että
12723: a vu'&too on vää.cin jä11jes1Jetty, on 'suuri'D: osa lka.ooalali'SSOO'an
12724: orvoista, vwrsin!kin lasten äidtiJt jääm.oot klokoooan avustusta
12725: vaiHe. iRnrflamilla .haarvoå.tbunieiHe ja siten ty;Okykynsä me-
12726: nettäneillle työltälisill:e ei liioin •ole lillitään avnsrl:.nsta myön-
12727: netty.
12728:      Lisäksi on sy;yiä m.aitnlita aåVl!lln viime aikoihin asti sat-
12729: tunai!Sta trupa!Uiksist.a, jolloin :a.ivan syyt;romiä työ:läiffiä on
12730: murh.atim, .mu.tta joi1Jtd8n perheet OVIat jä,ämoot va:iUe pienin-
12731: täkin tukea yh1Jeisku111nan puolelta.
12732:     Nopeat ja oiilreudenmu!kai.set toimienopiteet ka•nsalaissoda.n
12733: johdosta ikärsillmään joutuneiden avustamiJSeik:si 'oli•sivat
12734: oma·nsa 1i'8'Ventämäiän lmt!keroittunuttta mielilala.a ja kasVIatt,a-
12735: maa:ri terwttä sulkupoh'oo niistä tuih~s·ta orvoista, joiden
12736: isät ka~al•aissodan onnetilomiUJU:ksiin tuhoutuivat. Asila on
12737: mielestämme parlh·ailien jfujestettäv1Sisä Sliiten, :että Umiilcille
12738: kan&alaissoda·n uhreiksi joutuneiden Suomen kansalais•ten
12739: omaisiUe myön•netä:än avustust;a Ylleisistä va.roi,sta pu1olueisiin
12740: katJsOilnatta samanla.islben pernrsteidlen mu'kBJan.
12741:     Edellä esitetyn nojalla. ehdotamme, että Eduskunta hy-
12742: väksyisi seura>a''"an lain:
12743: 
12744: 
12745: 
12746: 
12747:                               Laki
12748: eläkkeistä kansalaissodan johdosta työkykynsä menettä-
12749:    neille Suomen kansalaisille sekä kuolleitten Suomen
12750:               kansalaisten perheenjäsenille.
12751: 
12752:                                 1 §.
12753:    Kall!.sala.is.sodan jdhdo.sta työkyk,ynsä menettäneille Suo-
12754: men k'ansa;la.isil'Le tai kuolleiden Snotrn·en 'kansalailisten per-
12755: hoonjäseniUe myönDJetään eläkettä ylei.~stä WirDista.
12756: 6        1!H9 V}).- Eduskunta(l,sitysmietintö N:o 18.
12757: 
12758:      E.lä:kkeiden suuruus määrätään samojen perusteiden mu-
12759: kaan kuin 24 päivä11m thelim~kuuta 1919 'aniJJetus•s-a ,Laissa
12760: elä:kkeistä vrupa;ussodrrus,sa ,haavoi.lttuneiHe soture]lle ~sekä kaa-
12761: tuneitten ja .s.air.a:uden j•ohd1osta 1kuoHeiden soturien perheen-
12762: ,iäse,nille" sääd•etäitn miehi:st.öön kuuluvain e1älkke~stä.
12763:      E}äik€alliomulkis·et käisiteHruäln ja eläJkikeitä suoriteta•an siill!ä
12764: jär'jestyks·essä, kuin ed·el11s·a~sä m omenti.ssa ma~.n~tnssa laissa
12765:  sääcletään.
12766: 
12767:     Ht>lsingissä 19 päivärrä h€lmilmuta 1920.
12768: 
12769:       M. Ampuja.                         V. Vainio.
12770:       0. Hiltunen.                       .J. Kujala.
12771:       X. Puittinen.                      :M. I.aukkanen.
12772: 
12773:      Y1läul eva~:m vastalauseeseen yhdyn
12774: 
12775:                                                        ,J. W. Keto.
12776: II
12777:              1919. -   Anomusmietintö N:o 1.
12778: 
12779: 
12780: 
12781: 
12782:                Valtiovarainvaliokunnan
12783:            m i e t i n t () N:o 1 erinäisistä kulkulaitosten
12784:            kehittämistä tarkoittavista anomusehdotuk-
12785:            sista.
12786: 
12787:     Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime huhtikuun 25
12788: päivältä lähettänyt Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
12789: vaksi muiden muassa seuraavat kulkulaitosten kehittämistä
12790: tarkoittavat anomusehdotukset, nimittäin:
12791:     normaaliraiteisen rautatien rakentamista Sortavalan
12792: kaupungista Koirinojaan koskevan ed. M. Erich'in y. m.
12793: anomusehdotuksen n:o 15;
12794:     rautatien rakentamista Kovjoelta Uusikarlepyyhyn kos-
12795: kevan ed. Eklundin anomusehdotuksen n:o 16;
12796:     rautatieu rakentamista Riihiijläeltä Turkuun koskevan
12797: ed. Collianderin y. m. anomusehdotuksen n:o 17;
12798:     taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimittamista
12799: ratasuunnalla Salo-Riihimäki koskevan ed. Auerin y. m.
12800: anomus·ehdotuksen n :o 18;
12801:     rautatien rakentamista Kajaanista Suomussalmen pitä-
12802: jään koskevan ed .•T. A. Heikkisen y. m. anomusehdotuksen
12803: n:o 19;
12804:     tutkimuksen toimittamista normaaliraiteisen rautatien
12805: rakentamista varten Ylivieskasta Ryöppään satamaan kos-
12806: kevan ed. Kallion y. m. anomusehdotuksen n:o 20;
12807:     rautatien rakentamista Suomen-Ruotsin yhdysradalta
12808: Tornion ulkosatamaan Röyttään koskevan ed. J uneiksen
12809: y. m. anomusehdotuksen n:o 21;
12810:     tutkimuksen toimittamista Turun-Uudenkaupungin ra-
12811: dan jatkamiseksi Satakunnan rautatieverkon yhteyteen kos-
12812: kevan ed. Kaskisen y. m. anomusehdotuksen n:o 22;
12813: 2           1919. -   Anomusmietintö N :o 1.
12814: 
12815:     normaaliraiteisen rautatien rakentamista Lappeenran-
12816: nasta Elisenvaaran tai Syväoron asemalle koskevan ed.
12817: Nhtkkasen y. m. anomusehdotuksen n :o 23;
12818:     rautatien rakentamista Suolahdesta Pännäisten asemalle
12819: Pohjanmaan radalla koskevan ed. I1atvalan y. m. anomus-
12820: ehdotuksen n:o 24;
12821:     rautatien rakentamista Porin kaupungista Haapamäen ·
12822: asemalle koskevan ed. Alasen y. m. anomusehdotuksen n :o
12823: 25;
12824:     rautatien rakentamista Kokkolasta Suolruhteen koskevan
12825: ed. Torpan anomusehdotuksen n:o 26;
12826:     Oulun-Kuusamon ratasuunnan tutkimista koskevan ed ..
12827: TaJkkulan y. m. anomusehdotuksen n:o 27;
12828:     koneellisen ja taloudellisen tutkimuksen toimittamista
12829: rautatietä varten Nurmeksen-Vaalan radalta Kuhmonie-
12830: men kirkolle koskevan ed. Arffmanin y. m. anomusehdotuk-
12831: sen n:o 29;                                          '
12832:     tutkimuksen toimittamista normaaliraiteisen rautatien
12833: rakentamista varten Koiviston satama-sta Taipaleen joen
12834: suulle koskevan ed. Sihvon y. m. anomusehdotuksen n:o 31;
12835:     rautatien rakentamista Lahden asemalta Jyväskylään
12836: koskevan ed. Vuokosken y. m. anomusehdotuksen n:o 32;
12837:     taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimittamista
12838: Päijänteen länsipuolitse kulkevaa normaaliraiteista rauta-
12839: tietä varten, ·päätekohtina Jy<Väskylä-Lahti, kQskevan ed.
12840: Kojosen y. m. anomusehdotuksen n:o 33;
12841:     rakennustöiden alottamista ratasuunnalla, joka. kulkee
12842: Rovaniemen asemalta Petsinginvuonoon Jäämeren rannalla
12843: koskevan ed. Fräntin y. m. anomusehdotuksen n:o 34;
12844:     rautatien rakentamista Joensuusta Savon radalle koske-
12845: van ed. P. V. Heikkisen y. m. anomusehdQtuksen n :o 35;
12846:     yhdysradan Pori-Kristiinankaupunki-Vaasa-Uusi-
12847: kaarlepyy-Pännäinen rakentamista koskevan· ed. v.
12848: Wendtin y. m. anomusehdotu'Ksen n:o 36;
12849:     Toruion-Karungin radan kuntoonsaattamista ja määrä-
12850: rahan myöntämistä Karungin-Kolarin ratasu~nnan talou-
12851:                Kulkulaitosten kehittäminen ..               3
12852: 
12853: dellista ja koneellista tutkimista varten koskevan ed. J u-
12854: neksen anomusehdotuksen n:o 37;
12855:     tutkimuksen toimittamista rautatietä varten Rovaniemen
12856: kirkonkylästä Kemijärvelle koskevan ed. Koivurannan y. m.
12857: anomusehdotuksen n:o 38;
12858:     normaaliraiteisen rautatien rakentamista Tobyn asemalta
12859: Voltin asemalle koskevan ed. Estlanderin anomusehdotuk-
12860: sen n:o 39;_
12861:     määrärahan myöntämistä Kuolimon ja Saimaan yhdistä-
12862: miseksi Oraintaipaleelle rakennettavalle kanavalle koskevan
12863: ed. Särkän y. m. anomusehdotuksen n:o 40;
12864:     määrärahan myöntwmistä Suomenlahden ja Laatokan yh-
12865: distämiseksi kanavalla koskevan ed. Valkosen y. m. anomus-
12866: ehdotuksen n:o 42; ja
12867:     säännöllisen höyrylaivaliikenteen järjestämistä linjalle
12868: Kotka-Ulkosaaret-Viipuri koskevan ed. Joukahaisen
12869: y. m. anomusehdotuksen n:o 44.
12870: 
12871:     Vaadituksi lausunnoksi Valiokunta kunnioittaen esittää
12872: seuraavaa:
12873:     Senaatti on joulukuun 14 päivänä 1917 asettanut erityi-
12874: sen komitean, jonka tehtävänä on anta.a lausuntonsa uusien
12875: rautateiden, kanavien ja maanteiden rakentamista sekä lai-
12876: valiikenteen parantamista koskevissa asioissa ja myös omasta
12877: puolestaan tehdä ehdotuksia kulkulaitosten kehittämisestä.
12878: Komitea asetettiin toimimaan viideksi vuodeksi, lukien tam-
12879: mikuun 1 päivästä 1918. Sen puheenjohtajaksi määrättiin
12880: entinen senaattori August Ramsay sekä muiksi säännölli-
12881: sesti toimivan työjaoston jäseniksi ylitirehtööri Karl Snell-
12882: man ja entinen päätirehtööri A. Ahonen, joiden lisäksi ko-
12883: miteaan kutsuttiin entiset senaattorit A. 0. Kairamo, V.
12884: Tanner ja Väinö Vuolijoki, tirehtööri H. Wilen, kauppa-
12885: neuvos J. Santaholma, maanviljelysneuvos Erkki Pullinen
12886: ja agronoomi Olli Hirvensalo. .Sitäpaitsi komitea oikeutet-
12887: tiin käyttämään apunaan asiantuntijoita eri paikkakunnilta.
12888: Senjälkeen kun herra Ramsay oli astunut maan hallituli-
12889: seen, va:pautettiin hän V aitioneuvoston päätöksellä viime
12890: 4             1919. ~ Anomusmietintö N:o 1.
12891: 
12892: huhtikuun 26 päivältä toistaiseksi komitean jäsenyydestä.
12893: Samalla oikeutettiin komitea tekemään ehdotuksen uuden
12894: jäsenen määräämisestä komitean työjaostoon.
12895:     Komitean tähänastisesta toiminnasta on V aliakunnalle
12896: ilmoitettu seuraavaa:
12897:     Komitea on kokonaisuudessaan ollut koolla ainoastaan
12898: 21-28 päivinä tammikuuta 1918. Tällöin neuvoteltiin sen
12899: työohjelmasta, johon muun muassa tulisi kuulumaan kes-
12900: kussatamakysymys sekä kysymys höyrylauttayhteyden ai-
12901: kaansaamisesta Suomesta länteen ja etelään ynnä kysymys
12902: hätäaputöiden alkuunpanemisesta työrupuutteen lieventämi-
12903: seksi. Komitean työjaoston toimittamat valmistelutyöt vii-
12904: meksimainittua kysymystä varten menivät kuitenkin huk-
12905: kaan kapinan puhkeamisen kautta.
12906:     Työjaoston toiminta, joka edelleen on jatkunut, on, mikäli
12907: koskee komitean päätehtäviä, toistaiseksi ollut etupäässä val-
12908: misbvaa laatua. Harl{innan alaisena on ollut kysymys
12909: höyrylauttayhteyden aikaansaamisesta Suomen ja Ruotsin
12910: välille, ja tulee tämä asia piakkoin koko komitean käsiteltä-
12911: väksi. Keskussatamakysymyksessä on tehty valmistavia
12912: tutkimuksia vienti- ja tuontisataman:· yhteydessä olevista
12913: asiarrhaaroista. Tieasiassa on maaherrailta pyydetty selvi-
12914: tyksiä erinäisistä uuden tielain yhteydessä olevista kysy-
12915: myksistä ja tulee vastausten nojalla tehtäväksi esitys niistä
12916: teistä, jotka ensi sijassa olisivat otettavat valtion suoranai-
12917: sen hoidon alaisiksi. Tutkimukset yhtenäisen tie- ja ka-
12918: navaverkon aikaansaamiseksi on pantu alulle ja pohdinnan
12919: alaisena on ollut laaja ohjelma rautatieverkon täydentämi-
12920: sestä sen taloudellisten tulosten parantamiseksi.
12921:     Sen lisäksi, mitä komiteassa täten on tehty sen päätehtä-
12922: vien suorittamiseksi, on komitean työjaosto Kulkulaitosten
12923: ja yleisten töiden ministeriön käskystä antanut 10 lausuntoa,
12924: jotka ovat koskeneet uusia rautatielinjoja ja kanavia, Suo-
12925: men kulkuyhteyttä Jäämeren alueelle y. m., osittain varsin
12926: laajakantoisia kysymyksiä.
12927:     Syyksi siihen, ettei koko komitea ole useammin ollut
12928: koolla, on ilmoitettu, että työjaosto ei vielä ole saanut val-
12929:                Kulkulaitosten kehittäminen.                   5
12930: 
12931: miiksi lopullisia ehdotuksia sen harkittavina olevista kysy-
12932: myksistä, ja että lausunnot Valtioneuvostolle ovat· olleet
12933: siksi kiireellisesti annettavat, ettei komiteaa olisi ehditty
12934: niitä varten saada kokoon.
12935: 
12936: 
12937:     Valiokunnasta näyttää oikealta, että niin tärkeät ja moni-
12938: puolista selvitystä vaativat kysymykset kuin ne, jotka kos-
12939: kevat maan rautatieverkon ja muiden kulkulaitosten kehit-
12940: tämistä uusien rautateiden ja kanavain rakentamisella sekä
12941: laivaliikenteen toimeenpanolla, valmistellaan yhtenäisesti pi-
12942: tempää ajanjaksoa varten tämänkaltaisessa komiteassa. Pu-
12943: heena oleva'lla komitealla ·on myös suuremmat mahdollisuu-
12944: det kuin Eduskunnan valiokunnalla perusteellisesti ja päte-
12945: västi tutkia tällaisia asioita sekä tehdä niistä ehdotuksia.
12946: Näyttää näin ollen tarkoituksen:mukaisimmalta, että tämä
12947: komitea saa tilaisuuden ottaa harkitabeen myös puheena-
12948: olevat Eduskunnassa tehdyt ehdotukset ja, mikäli havaitsee
12949: mahdolliseksi ja suotavaksi, ottaa ne huomioon tehdessään
12950: omia ehdotuksiaan.
12951:     Mitä yleensä tulee tämän komitean toimintaan, on Va-
12952: liokunnan mielestä tärkeätä, että komitea niin pian kuin
12953: mahdollista kävisi valmistamaan yhtenäistä suunnitelmaa
12954: maan rautatieverkon ja muiden tärkeimpien kulkulaitosten
12955: vastaista laajentamista ja kehittämistä varten .sillä tavoin
12956: kuin maamme saavuttama valtiollinen itsenäisyys, sen talou-
12957: delliset ja sivistykselliset tarpeet sekä maan eri osien oikeu-
12958: tetut edut vaativat. Olisi suotavaa, että komitea voisi mah-
12959: dollisuutta myöten jouduttaa työtänsä puheena olevan tärc
12960: keän suunnitelman aikaansaamiseksi, jotta sen perusteella
12961: asiasta aikanaan voitaisiin antaa Eduskunnalle esitys. Se
12962: seikka, että joukko mutatierakenpuksia, jotka jo on pää-
12963: tetty tehtäviksi, vielä on joko 'kesken tai alottamatta, ei
12964: saisi olla tässä esteenä, koska.sellainen uusien kulkulaitosten
12965: yleissuunnitelma, jota tässä tarkoitetaan, voisi osottaa, että
12966: jonkun jo päätetyn yrityksen täytyisi antaa etusija jollekulle
12967: uudelle. Mitä tulee komitean työ ta pa.an, on V aliakunnan
12968: 6            1919. -   Anomusmietintö N:o 1.
12969: 
12970: mielestä tarpeen, että komitea kokonaisuudessaan käsittelee
12971: kaikki tärkeämmät ja laajempikantoiset kysymykset, jotta
12972: paikallinen asiantuntemus, maan eri osien tarpeet sekä eri .
12973: elinkeinojen edut tulevat komitean työssä tarpeellisesti edus-
12974: tetuiksi.
12975: 
12976: 
12977:     Kun yhdessä näistä alotteista anotaan muun muassa toi-
12978: menpidettä Toruion-----Karungin radan kuntoon saattami-
12979: seksi, katsoo-Valiokunta asiakseen esittää tästä radasta seu-
12980: raavaa:
12981:     Marraskuun 14 päivänä 1914 silloinen Senaatti antoi
12982: Venäjän ministerineuvoston päätöksen j-ohdosta 4 päivälUi
12983: marraskuuta 1914 Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle
12984: käskyn Venäjän valtakunnanra:haston varoilla rakennuttaa
12985: väliaikaisen rautatien Torniosta Kukkolaan tai Karunkiin,
12986: johon rakennustyöhön sanottu ylihallitus myös viipymättä
12987: ryhtyi. Rautatien kiireellisen rakentamisen helpottamiseksi
12988: Senaatti määräsi, että Rautatiehallituksen tuli luovuttaa
12989: rautatierakennukselle tarvittavat veturit, vaunut, lumiaurat
12990: ja rullavaunut sekä, mikäli mahdollista, asettaa tarpeelliset
12991: rakennukset ja varastopaikat Tornion asemalla sen käytettä-
12992: väksi. Rata rakennettiin Tornion asemalta pitkin joen ran- .
12993: taa Karunkiin, joka '0ll vastapäätä Ruotsin puolella c;ijait-
12994: sevaa Karungin asemaa, ja tuli olemaan 26.2 kilometriä
12995: pitkä. Tammikuun 19 päivänä 1915 se avattiin henkilö- ja
12996: saman kuun 25 päivänä tavaraliikenteelle sekä luovutettiin
12997: 1 päivänä helmikuuta sa.mana vuonna Rautatiehallitukselle.
12998:     Kustannukset radan rakentamisesta nousevat 1,028,117
12999: markkaan 77 penniin, lukuunottamatta Venäjän rautatiera~
13000: kennusten hallituksen hankkimien kiskotarpeiden ar·voa sekä
13001: asianomaisille maanomistadille rautatiestä koituvista vahin-
13002: goista ja haitoista tulevia !korvauksia, jotka Venäjän halli-
13003: tuksen oli suoritettava ja jotka vielä ovat maanomistajille
13004: maksamatta. Venäjän rautatiera:kennusten hallituksen kautta
13005: on Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle suoritettu radan
13006: kustannuksia varten 1,058,304 markkaa. Kulkulaitosrahas-
13007:                Kulkulaitosten kehittäminen.                 7
13008: 
13009: ton budjetissa vuodelle 1919 olevaan määrärahaan uutisra:
13010: kennuksia varten valmiilla radoilla on otettu 200,000 mark-
13011: kaa Toruion-Karungin väliaikaisen radan sivuojien kaiva-
13012: mista varten.
13013:     Riippumatta siitä, milloin tämä puutteellisesti raken-
13014: nettu rata, jolle myöhemmin vielä on trupamtunut vahinkoja,
13015: saadaan säännöllisen liikenteen käytettäväksi, vaatii kysy-
13016: mys edellä mainituista maarromistajille tulevista korvauk-
13017: sista selvityksen. Näin ollen tulisi Eduskunnan Valiokun-
13018: nan mielestä tässä yhteydessä 'lausua odottavansa,
13019: 
13020:                että Hallitus selvityttää kysymyksen niistä
13021:             korvauksista, joihin maanomistajat ovat oikeute-
13022:             ttd Tornion-Km·ungin radan rakentamisen
13023:             kmdta kärsimistään vahingoista ja haitoista.
13024: 
13025: 
13026:     Kysymyksen ollessa uusien rautateiden rakenta:misesta
13027: lienee paikallaan antaa seuraavat tiedot:
13028:     Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä Eduskunta päätti
13029: seuraavat uudet rautatiet rakennettaviksi: normaaliraiteisen
13030: rautatien Ylivieskan asemalta Oulun radalla Ha(J.pajärven
13031: kautta Iisalmelle Savon radalla 14,730,000 markkaan ar-
13032: vioiduilla kustannuksilla; norma.aliraiteisen rautatien Piek-
13033: sä:mäen asemalta Savon radalla Savonlinnan •kaupunkiin
13034: haararatoineen Varkauteen 12,000,000 markaksi arvioiduilla
13035: kustannuksilla; normaaliraiteisen rautatien Lahden kaupun-
13036: gista Heinolan kaupunkiin 4,464,000 ma.rkkaarr lasketuilla
13037: kustannuksilla; normaaliraiteisen rautatien Turusta Uuteen-
13038: kaupunkiin 6,265,000 markkaan arvioiduilla kustannuksilla;
13039: normaaliraiteisen rautatien Viipurin kaupungista Koiviston
13040: satamaan 4,000,000 markaksi lasketuilla kustannuksilla;
13041: sekä normaaliraiteisen rautatien Oulusta Vaalaan 8,000,000
13042: markaksi arvioiduilla kustannuksilla.
13043:     Ylivieskan-Iisalmen rautatietä varten Eduskunta otti
13044: vuosiksi 1912, 1913, 1914 ja 1915 vuosittain 1,000,000 mar-
13045: kan suuruisen määrära'han kulkulaitosrahaRton menoarvioon,
13046: 8            1919. -   Anomusmietintö N :o L
13047: 
13048: mutta .silloinen hallitus jätti määr.ärahan joka kerta budje-
13049: tista pois. Ei myöskään vuoden 1916 budjettiin, jota Edus-
13050: kunta ei saanut oHenkaan käsitellä, otettu määrärahaa tätä
13051: rautatierakennusta varten. Sitävastoin on tarkoitukseen vuo-
13052: deksi 1917 osotettu 2,000,000 markkaa, vuodeksi 1918
13053: 4,000,000 markkaa ja vuodeksi 1919 7,000,000 markkaa.
13054: Radan rakennustyöt, jotka pantiin alulle vuonna 1917,
13055: ovat par'aikaa käynnissä. Tie- ja vesirakennusten ylihalli-
13056: tuksesta saatujen tietojen mukaan on rata suunniteltu kisko-
13057: tettavaksr vuosina 1921 ja 1922 ja tulisi se lopullisesti val-
13058: miiksi vuonna 1923. Radan kokonai~kustannukset lasketaan
13059: nyttemmin 61,600,000 markaksi.
13060:     Pieksämäen-Savonlinnan rautatierakennus haararatoi-
13061: neen pantiin alulle syyskuussa vuonna 1911 ja valmistui
13062: syksyllä 1914. Sen rakennuskustannukset nousivat kaik-
13063: kiaan 14,281,122 markkaan 41 penniin.
13064:     Lahden-Heinolan rautatietä varten ei vielä ole määrä-
13065: rahaa budjettiin otettu ja ratasuunta ·on edelleen tutkimatta-
13066: kin. Oli aikomus pannu työt alkuun hätäaputöinä viime vuo-
13067: den alulla, mutta kapina teki tämän mahdottomaksi. Radan
13068: kokonaiskustannus lienee, jos pidetään nykyisiä hintoja sil-
13069: mällä, a.rvioitava noin 18,000,000 markaksi.
13070:     Turun-Uudenkaupungin rautatierakennusta varten on
13071: sekä vuoden 1918 että vuoden 1919 budjettiin otettu
13072:  5,000,000 markan suuruiset määrärahat. Rakennustyöt alo-
13073: tettiin hätäaputöinä tammikuulia 1918 ja ovat siitä pitäen
13074: jatkuneet, oltuaan jonkun aikaa kapinan takia keskeyty-
13075: neinä. Kustannusten arvioidaan tulevan kaikkiaan nouse-
13076: maan 36,700,000 markkaan. Radan kiskoitus ja lopullinen
13077: valmistuminen on suunniteltu tapahtuvaksi samoihin aikoi-
13078: hin kuin Ylivieskan-Iisalmen radan.
13079:     Viipurin-Koiviston rataa varten on Viipurin kaupungin
13080: lähistöllä Rautatiehallituksen toimesta suoritettu erinäisiä
13081: pienempiä töitä, jotka pantiin alulle hätäaputöinä tammi-
13082: kuussa 1918. Ratasuunta on vielä iJ.opullisesti tutkimatta.
13083: Tie- ja vesirakennusten ylihallituksesta on tä!hän nähden
13084: huomautettu, että valmistavia tutkimuksia suorittanut am-
13085:                Kulkulaitosten k.ebittämiuen.                 9
13086: 
13087: mattimies aikoinaan oli sitä mieltä, että rata olisi j-ohdet-
13088: tava Humallahden eikä Koiviston satamaan. Lopullisen
13089: lausunnon antaminen tästä oli kuitenkin mahdotonta, kun
13090: venäläiset, joilla oli linnoituksia Humallahdessa, kielsivät
13091: kaiken tutkimuksen suorittamisen tällä seudulla'. Radan pi-
13092: tuus tulisi olemaan sama, •huolimatta siitä, kumpaanko sata-
13093: mapaikkaan se rakennetaan. Tämän radan kokonaiskustan-
13094: nusta ei nykyoloissa voitane laskea 16,000,000 markkaa
13095: vähemmäksi.
13096:     Oulun-Vaalan radan päätti Eduskunta 1917 vuoden toi-
13097: silla valtiopäivillä "jatkettavaksi Vaalasta N urmekseen. Qu-
13098: lun-Vaalan-N urmeksen rautatierakennusta varten, jonka
13099: kustannukset Eduskunta arvioi 73,650,000 markaksi, on
13100: vuodeksi 1918 osotettu 1,000,000 markkaa ja vuodeksi 1919
13101: 3,000,000 markkaa. Tämänkin radan mkennustyöt övat
13102: par'aikaa käynnissä. Nyttemmin on käynyt selville, että
13103: rataa ei saada rakennetuksi alkuaan arvioidulla rahamää-
13104: rällä. Kajaanin-Nurmeksen rataosan, jonka kiskoituksen
13105: on arvioitu voivan tapahtua vuosina 1922 ja 1923, niin että
13106: tämä rataosa lopullisesti valmistuisi vuonna 1924, lasketaan
13107: tulevan maksamaan 47,000,000 markkaa. Kun Kajaanin-
13108: Oulun rataosan lopullinen valmistus lykkäytyisi vielä myö-
13109: häisempään aikaan, on laskettu, pitemmän ajan kuluessa
13110: tapahtuvaa hintojen alentumista edellyttäen, sen kokonais-
13111: kustannuksen voivan rajoittua noin 53,000,000 markkaan,
13112:  vaikkakin tämä rataosa on 29 kilometriä pitempi kuin Ka-
13113: jaanin-Nurmeksen välinen. Viimeksimainitun kustannuk-
13114: sia laskettaessa käytetyn laskuperusteen mukaan kustan-
13115: nus rataosasta Oulu~Kajaani nousisi useita miljoonia mark-
13116: koja suuremmaksi.
13117:      Vuoden 1912 valtiopäivillä Eduskunta päätti, että nor-
13118: maaliraiteinen rautatie oli rakennettava Hiitolan asemalta
13119: Käkisalmen kaupungin kautta Vuoksessa olevan Kivinie-
13120:  men kosken poikki Raudun pitäjän Raasulin kylään
13121:  14,7 50,000 markkaan arvioiduilla kustannuksilla. Senjäl-
13122: keen kun tämän radan rakennustyöt oli a1otettu syksyllä
13123:  1913, antoi silloinen hallitus vuoden 1914 valtiopäville esi-
13124:  tyksen, että rata rakennettaisiinkin Suvannonjärven poikki
13125: 10            1919.- Anomusmietintö N:o 1.
13126: 
13127:   Venäjän rajalla olevaan Sirkiänsaareen. Eduskunta kui-
13128:  tenkin, hyljäten esityksen, päätti pysyä ennen tekemässään
13129: ·päätöksessä. Tässä yhteydessä va:hvistettiin ennen pääte-
13130:  tylle radalle uusi kustannusarvio, joka päättyi 18,430,000
13131:  markkaan. Tätä rautatierakennusta varten on vuosien 1913
13132:  -1919 budjetteihin otettu kaikkiaan 32,730,000 markkaa.
13133:  Erinäiset tarkistus- ja rakennustyöt ovat vielä kesken, jo-
13134:  ten radan rakentamisen lopullista kustannusta ei voida tar-
13135:  kalleen ilmoittaa.
13136:      Vuoden 1912 valtiopäivillä Eduskunta myöskin päätti,
13137:  että normaa!liraiteinen rautatie oli rakennettava toimitetta-
13138:  vassa tutkimuksessa eduHisirnmalksi havaittavaa, mahdolli-
13139:  simman suoraa suuntaa Pieksämäen asemalta Sa.von radalla
13140:  Jyväskylän kaupunkiin 11,900,000 markaksi arvioidulla
13141:  kustannuksella. Työt alotettiin syyskuussa 1913 ja on niitä
13142:  varten vuosien 1913-1918 budjettiin yhteensä otettu
13143:  26,940,000 markka.a. Radan lopulliset kustannukset arvioi-
13144:  daan enernmäksi kuin 30 miljoonaksi markaksi. Kun eri-
13145:  näiset tilitykset ovat selvittämättä, ei lopullinen koko-
13146:  naiskustannus vielä ole tarkoin tunnettu.
13147:      Vuoden 1918 valtiopäivillä Eduskunta päätti, että nor-
13148:  maaliraiteinen rautatie oli rakennettava Matkaselän ase-
13149:  malta Suistamon kautta Suojärvelle 50,000,000 markaksi
13150:  arvioidulla kustannuksella. Rakennustöihin oli ryhdytty jo
13151:  lokakuussa 1918 ja ovat työt siitä alkaen jatkuneet. Vuo-
13152:  den 1918 rahasääntöön otettiin tarkoitusta varten 10,000,000
13153:  markkaa ja vuodeksi 1919 sama määrä.
13154:      Kuten edellä olevasta käy ilmi, tar·vitaan niiden varojen
13155:  lisäksi, mitä tähän asti on rahasää.ntöön otettu, jo päätetty-
13156: jen ratojen rakentamiseen vielä suunnilleen seuraavat raha
13157: määrät:
13158:                 Kulkulaitosten kehittäminen.                 11
13159: 
13160: Ylivieskan-Iisalmen rataan ..... .         48,600,000 markkaa
13161: Lahden-Heinolan rataan ........ .          18,000,000    "
13162: Turun-Uudenkaupungin rataan .. .           26,700,000    "
13163: Viipurin-Koiviston rataan ...... .         16,000,000    "
13164: Oulun-Nurmeksen rataan ....... .           96,000,000    "
13165: .Jyväskylän-Pieksämäen rataan .. .          3,000,000    "
13166: 1\fatkaselän-Suojärven rataan .... .       30,000,000    "
13167:                              --------------------------
13168:                               Yhteensä 238,300,000 markkaa
13169: 
13170:       Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä Eduskunta päätti,
13171:   että yhdysrata Savon ja Karjalan ratojen välillä annettaisiin
13172:   tutkia sopivalta paikalta Kuopion-Iisalmen radalta Juan-
13173:   tehtaan lähitse Tuusniemen pitäjän kautta Ohtainsalmen
13174:   poikki Taipaleen kirkonkylään ja sieltä Joensuun kaupun-
13175:   kiin, ja että esitys tämän radan rakentamisesta annettaisiin
13176:   ensi tilassa Eduskunnalle. Samoilla valtiopäivillä Eduskunta
13177:   myöskin päätti, että tutkimus toimitettaisiin ratasuunnilla
13178:   Vaala-Kajaani-Nurmes, Oulu-Kuusamo ja Suomussal-
13179:   mi-Kuusamo. Samalla pä'ätti Eduskunta, että tutkimus
13180:   toimitettaisiin Rovaniemeltä Lappiin meneväliä ratasuun-
13181:   nalla, jonka loppuosa lopullisen suunnan määräämiseksi tut-
13182: . kittaisiin sekä Kittilän että Hodankylän kirkolle; että toimi-
13183:   tettaisiin tutkimus osottamaan, mistä rata Käkisalmen kau-
13184:   pungista Karjalan radalle parhaiten voitaisiin rakentaa;
13185:   että niinikään toimitettaisiin tutkimus rautatietä varten,
13186:   joka parhaiten tyydyttäisi Laatokan pohjoispuolella olevan
13187:   Itä-Karjalan liiketarpeita sekä että tutkimus toimitettaisiin
13188:   rautatien aikaansaamista varten Rovaniemeltä Kemijärvelle.
13189:   Radat oli tutkittava taloudellisesti sekä, jos tarve vaatisi,
13190:   osittain koneellisesti.
13191:       Näistä tutkimuksista ovat Vaalan-Kajaanin-Nurmek-
13192:   sen ja Käkisa.lmen-Karjalan rataa koskevat toimitetut. Li-
13193:   säksi on vuonna 1916 tuiJkittu ratasuunta So.rtavalasta Impi-
13194:   lahden kautta Käsnäselkään Venäjän raja:lla Salmin pitä-
13195:   jässä. Silloisella hallituksella oli aikomus jo vuonna 1917
13196:   panna tämän radan rakennustyöt alulle, mutta Venäjän val-
13197:   lankumous teki nämä aikeet tyhjiksi. Muut edellämainitut
13198: 12            1919. -     Anomusmietintö N :o 1.
13199: 
13200: Eduskunnan päättämät tutkimukset ovat vielä alulle pane-
13201: matta.
13202: 
13203: 
13204:     Sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, Valiokunta kun-
13205: nioittaen ehdottaa,
13206: 
13207:                 että Eduskunta päättäisi lähettää puheena-
13208:             olevat anomusehdotukset Hallitukselle, pyytäen
13209:             että ne annettaisiin sen komitean harkittaviksi,
13210:             joka 15 päivänä joulukuuta 1917 on asetettu an-
13211:             tamaan lausuntoja sekä tekemään ehdotuksia
13212:             uusien rautateiden, kanavain ja maanteiden ra-
13213:             kentamisesta sekä laivaliikenteen parantami-
13214:             sesta.
13215: 
13216: 
13217:      Helsingissä, 5 päivänä toukokuuta 1919.
13218: 
13219: 
13220: 
13221:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ne-
13222: vanlinna, jäsenet Arffman, af Forselles, Fränti, R. Furu-
13223: hjelm, P. V. Heikkinen, Heinonen, E. Huttunen, Hultin,
13224: Itkonen, Kaskelin, Laherma, Liakka, Rintala, Turtiainen ja
13225: Viljanen sekä varajäsenet Auer, Helo, Hiidenheimo, A. Kos-
13226: kinen ja Lohi.
13227: 
13228: 
13229: 
13230: 
13231:          Helsinki 19HJ.    Valtioneo vuston kirjapaino.
13232:      1919 Vp.- Edusk. auom.- Anomu~miet. N:o 1.
13233: 
13234: 
13235: 
13236: 
13237:                E d u s k u n n a n a n o m u s kulkulaitos-
13238:             ten kehittämisestä.
13239: 
13240:      Eduskunnalle on annettu seuraavat kulkulaitosten ke-
13241: )littämistä tarkoittavat anomusehdotukset, nimittäin:
13242:      normaaliraiteisen rautatien rakenta:misesta Sortavalan
13243: kaupungista Koirinojaan; rautatien rakentamisesta Kov-
13244: joelta Uuteenkaarlepyyhyn; rautatien rakentamisesta Riihi-
13245: mäeltä Turkuun; taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen
13246: toimittamisesta ratasuunnalla Salo-Ruhimruki; rautatien
13247: rakentamisesta Kajaanista Suomussalmen pitäjään; tutki-
13248: muksen -toimittamisesta normaaliraiteisen rautatien rakenta,..
13249: mista varten Ylivieskasta Ryöppään satamaan; rautatien ra-
13250: kentamisesta Suomen-Ruotsin yhdysradalta Tornion ulkosa-
13251: tamaan Röyttääit; tutkimuk,sen toimittamisesta Turun-Uu-
13252: denkaupungin radan jatkamiseksi Satakunnan rautatiever-
13253: kon yhteyteen; normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta
13254: Lappeenrannasta Elisenvaaran tai Syväoron asemalle; rauta-
13255: tien rakentamisesta ;Suolahdesta Pännäisten asemalle Poh-
13256: janm.a.an radaUe; rautatien rakentamisesta Porin kaupun-
13257: gista Haapamäen asemalle; rautatien rakentamisesta Kokko-
13258: lasta Suolahteen; Oulun-Kuusamon ratasuunnan tutkimi-
13259: sesta; koneellisen ja taloudellisen tutkimuksen toimittami-
13260: sesta rautatietä varten Nurmeksen-Vaalan radalta Kuhmo-
13261: niemen kirkolle; tutkimuksen toimittami,sesta normaalirai-
13262: teisen rautatien rakentamista varten Koiviston satamasta
13263: Taipaleenjoen suulle; rautatien rakentamisesta Lahden ase-
13264:  malta Jyväskylään; taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen
13265: toimittamisesta Päijänteen länsipuolitse ikulkevaa normaali-
13266: raiteista rautatietä varten, päätekohtina Jyväskylä ja Lahti;
13267: rakennustöiden aloittamisesta ratasuunnalla, joka •kulkee
13268: 2    1~19 Vp. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N:o 1.
13269: 
13270: Rovaniemen asemalta Petsamonvuonoon Jäälileren rannalla;
13271: rautatien rakentamisesta Joensuusta Savon radalle; yhdys-
13272: radan      Pori-Kristiinankaupunki-Vaasa-Uusikar~epyy
13273: -Pännäinen rakentamisesta;. Toruion-Karungin radan
13274: kuntoonsaattamisesta ja määrärahan myöntämisestä Karun-
13275: gin-Kolarin ratasuunnan taloudellista ja koneellista tutki-
13276: mista varten; tutkimuksen toimittamisesta rautatietä var-
13277: ten Rovaniemen kirkonkylästä Kemijärvelle; normaalirai-
13278: teisen rautatien rakenta.mi,sesta Tobyn asemalta Voltin ase-
13279: malle; määrärruhan myöntämisestä Kuolimon ja Saimaan yh-
13280: distämiseksi Oraintaipaleelle rakennettavalla kanavalla;
13281: määrärahan myöntämisestä Suomenlahden ja I . . aatokan yh-
13282: distämiseksi kanavalla ja säännöllisen höyry laivaliikenteen
13283: järjestämisestä linjalle Kotka-ulkosaaret-Vii·puri.
13284:      Eduskunnasta näyttää oikealta, että niin tärkeät ja moni-
13285: puolista selvitystä ;aativat kysymykset kuin ne, jotka kos-
13286: kevat maan rautatieverkon ja muiden kulkulaitosten kehit-
13287: tämistä uusien rautateiden ja kanavain rakentamisella sekä
13288: laivaliikenteen toimeenpanolla, va1mistellaan yhtenäisesti pi-
13289: tempää ajanjaksoa varten siinä Hallituksen vuonna 1917
13290: ll!settamassa komiteassa, jonka tehtävänä on antaa lausun-
13291: tonsa uusien rautateiden, kanavien ja maanteiden rakenta-
13292: mista sekä laivaliikenteen parantamista' koskevissa asioissa
13293: ja myös omasta puolestaan tehdä ehdotuksia kulkulaitosten
13294: kehittämisestä. Puheena olevalla kom~tealla on myös suu-
13295: remmat mahdollisuudet kuin Eduskunnalla. perusteellisesti
13296: ja pätevästi ·tutkia tällaisia asioita sekä te'hdä niistä ehdo-
13297: tuksia. On näin ollen tarkoituksenmukaisinta, että tämä ko-
13298: mitea saa tilaisuuden ottaa harkitakseen myö·s puheenaole-
13299: vat Eduskunnassa tehdyt ehdotukset ja, mikäli se havaitsee
13300: mahdolliseksi ja suotavaksi, ottaa ne huomioon tehdessään
13301: omia ehdotuksiaan.
13302:      Mitä yleensä tulee tämän komitean toimintaan, on tär-
13303: keätä, tJttä komitea niin pian kuin mahdollista kävi·si val-
13304: mistamaan yihtenäistä suunnitelmaa maan rautatieverkon ja
13305: muiden tärkeimpien kulkulaitosten vastaista laajentamista
13306: ja kehittämistä varten sillä ta,voin kuin maamme saavuttama
13307:                 Kollmlaitosten kehittäminen.                     3
13308: 
13309: valtiollinen itse,näisyys, sen taloudelliset ja sivi.stykselliset
13310: tarpeet sekä maan eri osien oikeutetut edut vaativat. Olisi
13311: suotavaa, että komitea voisi ma·hdollisuutta myöten jou-
13312: duttaa työtänsä puheena olevan tärkeän suunnitelman ai-
13313: kaansaamiseksi, jotta sen perusteella asiasta aikanaan voitai-
13314: siin antaa Eduskunnalle esitys. Se seikka, että joukko rau-
13315: tatierakennuksia, jotka jo on päätetty tehtäviksi, vielä on
13316: joko kesken tai aloittamatta, ei saisi olla tässä esteenä, koska
13317: ·sellainen uusien kulkulaitosten yleissuunnitelma, jota tässä
13318: tarkoitetaan, voisi osoittaa, että jonkun jo päätetyn yrityk-
13319: sen täytyisi antaa etusija jollekulle uudelle. l\iitä tulee ko-
13320:                                                              1
13321: 
13322: 
13323: 
13324: mitean työtapaan, on tarpeen, että komitea kokonaisuudes-
13325: saan käsittelee kaikki tärkeämmät ja laajempiirantoiset ky-
13326: symykset, jotta paikallinen asiantuntemus, maan eri osien
13327:  tarpeet sekä eri elinkeinojen edut tulevat komitean työssä
13328: tarpeellisesti edustetuiksi.
13329:      Yllä esitetyn nojalla Eduskunta on päättänyt
13330: 
13331:                 lähettää puheenaolevat anornusehdotuksef;
13332:             Hallitukselle, pyytäen, että ne annettaisiin sen
13333:             komitean harkittaviksi, joka H päivänä joul·u-
13334:             kuuta 1917 on asetettu antamaan lausuntoja sekii
13335:             tekemään ehdotuksia uusien rautateiden, kana-
13336:             vain ja maanteiden rakentamisesta sekä laivalii-
13337:             kenteen parantamisesta.
13338: 
13339: 
13340: 
13341: 
13342:     Kun yhdessä näistä alotteista anotaan muun muassa toi-
13343: menpidettä Toruion-Karungin radan kuntoon saattami-
13344: seksi, katsoo E·duskunta tarpeelliseksi' esittää, että, riippu-
13345: matta siitä, milloin tämä puutteellisesti rakennettu rata,
13346: jolle myöhemmin vielä on tapahtunut vahinkoja, saadaan
13347: säännöilisen liiken'i:een käytettäväksi, niistä maanomistajille
13348: tulevista korvauksista, jotka Venäjän ha.l·lituksen oli suori-
13349: tettava ja jotka vielä ovat maanomistajille maksamatta,
13350: vaatii selvityksen. Näin ollen Eduskunta odottaa,
13351: 4    1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 1.
13352: 
13353:                 että Hallitus selvityttää kysymyksen niistä
13354:             korvauksista, joihin maanomistajat ovat oikeu-
13355:             tetut Tornion-Karungin radan rakentamisen
13356:             kautta kärsimistään vahingoista ja haitoista.
13357: 
13358:     Helsingissä, 13 päivänä toukoJt:uuta 1919.
13359:             1919 Vp. -    Anomusmietintö N :o 2.
13360: 
13361: 
13362: 
13363: 
13364:                 l~akivaliolrunnan mietinti)
13365:             N :o 3 anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoit-
13366:             taa ldinnityksestä kijnteään omaisuuteen mar·
13367:             mskuun 9 päivänä 1868 annetun asetuksen
13368:             29 §:n kumoamista.
13369: 
13370:    Eduskunta on Lakivaliokunnan vahnisteitava,ksi. lähet-
13371: tänyt edellä mainitun ed. Manuerin y. m. tekemän anomus-
13372: ehdotuksen N :o 49.
13373: 
13374: 
13375:     Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen marraskuun 9 päi-
13376:  vänä 1868 annetun asetuksen 29 § :n mukaan saa kihlakun-
13377: nanoikeus ottaa käsiteltäväkseen kiinnityksen vahvistamista
13378: koskevia anomuksia ainoastaan varsinaisis'sa käräjissä. Ano-
13379: musehdotuksen tekijät huomauttavat tästä johtuvan, että
13380: kiinnityksiä maaseudulla useinkaan ei saada tarpeeksi no-
13381: peasti vahvistetuiksi, vaikka n,\-kyaikainen kehittyneempi
13382: taloudellinen elämä vaatisi tässä suhteessa nopeampia muo-
13383: toja, kuin puheena olevaa asetusta säädettäessä oli tarpern,
13384: sekä että tämä asiaintila estää yleisemmin käyttämästä kiin-
13385: nitysvakuutta vaativaa luottoa. Kun sellaisen luoton tar-
13386: peessa kuitenkin on suuri osa maalaisväestöstä, on kosketeltu
13387: epäkohta haitaksi laajoille kansankerroksille sekä erityisesti
13388: vielä sellaiselle asutustoiminnalle, jota tilattoman väestön
13389: lainarahaston kautta vn koetettu maaseudulla edistää. Pu-
13390: heenalainen epäkohta olisi anomusehd,otuksen tekijäin mie-
13391: lestä antettavissa kumoamaila kiinnitysasetuksen 29 §, jol-
13392: loin kaikkia kiinnitysasioita voitaisiin käsitellä myös vä1i-
13393: käräjissä. Mutta kun kihlakunnanoikeus on tuomionvoipa
13394: ainoastaan puheenjohtajan ja viiden jäsenen saapuvilla ol-
13395: 2           1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 2.
13396: 
13397: lessa sekä tästä pitkien matkojen vuoksi maaseudulla johtuu,
13398: että välikäräjäin toimit·taminen käy kovin kalliiksi, ehdote-
13399: taan anomusehdotuksessa sellaista lainmuutosta, että kihla-
13400: kunnanoikeus kiinnitys- ja rekisteröimisasioita käsitelles-
13401: sään olisi tuomionvoipa kun siinä, paitsi puheenjohtajaa,
13402: olisi kaksi jäsentä.
13403:      Valiokunnan mielestä ansaitsevat anomusehdotuksessa
13404: e,;iintuodut näkökohdat huomiota. Valiokunta on sen ohessa
13405: sitä mieltä, että kiinnitysasiain käsittelyn saamista varten
13406: riittävän joutuisaksi .i'a notkeaksi olisi sitä koskeviin sään-
13407: nöksiin tehtävä se muutos, että hakemuksen kiinnitysasiassa
13408:                                                1
13409: 
13410: 
13411: saisi, milloin ei ole oikeuden istuntopäivä, jättää asianomai-
13412: selle tuomarille. H akemuksella tarkoitettu oikeudellinen
13413: vaikutus olisi tällöin 'laskettava alkruvan siitä }läivästä, jona
13414: hakemus tuomarille jätettiin, edellyttäen kuitenkin, että
13415: asia lähinnä seuraavissa varsinaisissa käräjissä tai välikärä-
13416: jissä sitä ennen ilmoitetaan käsiteltäväksi ja silloin tai myö-
13417: hemmin ratkaistaan myönteiseen suuntaan. Tällainen menet-
13418: tely on parissa uudempaan lainsäädäntöömme kuuluvassa
13419: asetuksessa omaksuttu käytettävä:ksi niissä säädetyissä eri-
13420: koistapauksissa, kuten käy selville maaliskuun 12 päivänä
13421: 1909 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk-
13422:  sesta annetun asetuksen 11 § :stä ja lokakuun 26 päivänä
13423:  1916 annetun jakolaitosta koskevan asetuksen 207 § :stä.
13424: Näissä asetuksenkohdissa esiintyvän periaatteen katsoo
13425: Valiokunta haitatta voitavan ulottaa kiinnitysasioihin
13426: y~eensä; ja saa V aliakunta senvuoksi kunnioittaen ehdottaa,
13427: 
13428: 
13429:                  että Eduskunta pyytäisi Hallitusta 1Jalmis-
13430:              tuttamaan ja, jos mahdollista jo näille valtiopäi-
13431:              ville antamaan esityksen laiksi, joka kumoaisi
13432:              marmskuun 9 päivänä 1868 kiinnityksestä kiin-
13433:              teään omaisuuteen annetnn asetuksen 29 §:n .ia
13434:              muuten olisi rakennettu periaatteille:
13435:                          että milloin ei ole oikeuden istunto-
13436:                      päivä, kiinnitysasiaa koskevan hakem?tk-
13437:                      sen soisi jättää asianomaiselle tuomarille,
13438:                 Kiinnitysasetuksen 29 §.                    3
13439: 
13440:                   jolloin hakemuksella tarkoitetun o'aceudcl-
13441:                   lisen seurattksen laillinen vaikutus, jos
13442:                   hakemus lähinnä se~traavissa varsinaisissa
13443:                   käräjissä tai välikäräjissii sitä ennen kä-
13444:                   siteltäväksi ilmoitetaan ja silloin tai myö-
13445:                   hemmin hyväksytään, laskettaisiin siitä
13446:                   päivästä, jona hakemus tuo1narille annet-
13447:                   tiin, sekä
13448:                       että kihlakunnanoikeus kiinnitys- ja
13449:                   Tekisteröimisasioita käsitellessään olisi
13450:                   hwmionvoipa kun siinä olisi puheenjoh-
13451:                   taja ja kaksi lautamiestä.
13452: 
13453: 
13454:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ryti,
13455: varapuheenjohtaja Arho sekä jäsenet Holma, Kaila, Kaup-
13456: pinen, Korhonen, 0., Leino, I1uukkonen, Manner, Oja, Pro-
13457: cope, Rapo, Roos, Saarelainen, Thuneberg ja Tolonen ynni:i
13458: varajäsenet Furuhjelm, A. ja. Hallsten.
13459: 
13460:    Helsingissä, toukokuun 8 päivänä 1919.
13461: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
13462:      1919 Vp. -    Edusk. anom. -     Anom~smiet. N :o 2.
13463: 
13464: 
13465: 
13466: 
13467:                 E d u s kunnan      anomus kiinnityk-
13468:             sestä kiinteään omaisupteen marraskuun 9 päi-
13469:             vänä 1868 annetun asetuksen 29 §:n kumoami-
13470:             sesta.
13471: 
13472:      Eduskunnalle on annettu anomusehdotus kiinnityksestä
13473: kiinteään omaisuuteen marraskuun 9 päivänä 1868 anne-
13474: tun asetuksen 29 § :n kumoamisesta. :Sen johdosta on Edus-
13475: kunta katsonut tarpeelliseksi esittää seuraavaa.
13476:     Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen marraskuun 9 päi-
13477: vänä 1868 annetun as·etuksen 29 § :n mukaan saa kihlakun-
13478: nanoikeus ottaa käsiteltäväikseen kiinnityksen vahvistamista
13479: koskevia anomuksia ainoastaan varsinaisissa käräjissä. Tästä
13480: johtuu, että.kiinnityksiä maaseudulla useinkaan ei saa~la tr.r-
13481: peeksi nopeasti varhvistetuiksi, vaikka nykyaikainen keh[tty-
13482: neempi taloudellinen elämä vaatisi tässä suhteessa nopeam-
13483: pia muotoja, kuin puheena olevaa asetusta säädettäessä oli
13484: tarpeen, sekä että tämä asiaintila estää yleisemmin käyttä-
13485: mästä kiinnitysvakuutta vaativaa luottoa. Kun sellaisen
13486: luotan tarpeessa kuitenkin on suuri osa maalaisväestöä, on
13487: kosketeltu epäkohta haitaksi laajoille kansankerroksille sekä
13488: erityisesti vielä s.ellaiselle asutustoiminnalle, jota tibttoman
13489: väestön lainarahaston kautta on koetettu maaseudulla edis-
13490: tää. Puheenalainen epäkohta olisi autettavissa kumoamaila
13491: kiinnitysasetuksen 29 §, jolloin kaikkia kiinnitysasioita voi-
13492: taisiin käsitellä myös välikäräjissä.
13493:      Eduskunta on sitä mieltä, että kiinnitysasiain käsittelyn
13494:  saamista varten riittävän joutuisaksi ja notkeaksi on sit.ä
13495:  koskeviin säännöksiin tehtävä se muutos, että hakemuksen
13496:  kiinnitysasia,ssa saisi, milloin ei ole oi,keuden istuntopäivä,
13497:  jättää asianomaiselle tuo:marille. Hakem uksella tarkoitettu
13498:  oikeudellinen va:i'kutus on tällöin laskettava alkavan siitä
13499:  päivästä, jona hakemus tuomarille jätettiin, edellyttäen kui-
13500:  tenkin, että asia läihinnä seuraavis~~ varsinaisissa käräjissä
13501:  tai väiikäräjissä sitä ennen ilmoitetaan käsiteltäväksi ja sil- ·
13502: 2    1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 2.
13503: 
13504: loin tai myöhemmin ratkaistaan myönteiseen suuntaan. Täl-
13505: lainen menettely on parissa uudempaan lainsäädäntöömme
13506: kuuluvassa asetuksessa omaksuttu 'käytettäväksi n~issä sää-
13507:  detyissä erikoistapauksissa, ja. katsoo Eduskunta tämä.n peri-
13508:  aatteen haitatta v'oitavan ulottaa kiinnitysasioihin yleensä.
13509:      Katsoen siihen, että kihlakunnanoikeus on tuomionvoipa
13510: ainoa;staan puheenjohtajan ja viiden jäsenen saapuvilla ol-
13511: lessa ja kun tästä pitkien matkojen vuoksi maaseudulla joh-
13512: tuu, että välikäräjäin toimittwminen käy kovin kalliiksi, olisi
13513: sellainen lainmuutos suotava, että kihlakunnanoikeus kiin-
13514: nitys- ja rekisteröimis'a'sioita krusritellessään olisi tuomion-
13515: voipa, kun siinä, paitsi puheenj'ohtajaa, on kaksi jä,sentä.
13516: Eduskunta on siis päättänyt
13517: 
13518:                 pyytää Hallitusta valmistuttarnaan ja, jos
13519:             mahdollista jo näille valtiopäi·ville antamaan esi-
13520:             tyksen laiksi, joka kurnoaisi marra~kuun 9 päi-
13521:             vänä 1868 kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen
13522:             annetun asetuksen 29 §:n ja muuten olisi raken-
13523:             nettu periaatteille:
13524:                          että milloin ei ole oikeuden istunto-
13525:                     päivä, kiinnitysasiaa koske_van hakemuk-
13526:                     sen saisi jättää asianomaiselle tuomarille,
13527:                     jolloin hakemuksella tarkoitetun oikeu-
13528:                     dellisen seurauksen laillinen vaikutus, jos
13529:                     hakernus lähinnä seuraavissa varsinai-
13530:                     sissa käräjissä tai välikäräjissä sitä en-
13531:                     nen käsiteltäväksi ilmoitetaan ja silloin
13532:                     tai myöhemmin hyväksytään, laskeitai-
13533:                     siin siitä päivästä, jona hakemus tuoma-
13534:                     rille annettiin; sekä
13535:                          että kiJhlakunnanoikeus kiinnitys- ja
13536:                     rekisteröimisasioita · käsitellessään olisi
13537:                     tuornionvoipa, kun siinä olisi puheenjoh-
13538:                     taja ja kaksi lautamies-bä.
13539: 
13540:     Helsingissä, 13 päivänä toukokuuta 1919.
13541:            1919 Vp. -   Anomusmietintö N:o 3.
13542: 
13543: 
13544: 
13545: 
13546:                Sivistysvaliokunnan mietintö
13547:            N :o 1 määrärahan myöntämisestä kansakoulu-
13548:            lasten ravinto- ja vaatetusavuksi tarkoittavan
13549:            anomusehdotuksen johdosta.
13550: 
13551:     Eduskunta on lähettänyt Sivistysvaliokunnan valmistel-
13552: tavaksi edustaja Sillanpään y. m. anomusehdotuksen n :o 98,
13553: joka tarkoittaa 4,000,000 markan määrärahan myöntämis-
13554: tä käytettäJväksi kansrukoululasten ravinnon ja vaatetuksen
13555: avustamisek~i sekä kaupunki- että maalaiskansakouluissa
13556: vuonna 1920.
13557:     Eduskunta on ost~ittanut kansakoululasten ravinto- ja
13558: vaatetusavustukseksi huomattavia määriä valtionvaroja jo
13559: yksikamarisen eduskuntalaitoksen ensi vuosi'lta alkaen.
13560: Vwsta vuonna 1913 silloinen hallitus suostui varoja myön-
13561: tämään ensi kerran 150,000 m~rkkaa, joka määrä osottau-
13562: tui silloisissakin oloissa aivan riittämättömäksi. 1917 vuo-
13563: den toisilla valtiopäivillä sivistysvaliokunta ehdotti vuo-
13564: deksi 1917 jo 750,000 markan suuruista määrää, mutta rusian
13565: jäädessä Eduskunnwssa ratkaisematta otti Hallitus Koulu-
13566: haUituksen ehdotuksesta vuoden 1918 rahasääntöesi-
13567: tykseensä 1,500,000 markkaa ja vuoden 1919 rahasään-
13568: töön samoin 1,500,000 markkaa, jotka määrät ovat nyt jo
13569: tyyten kulutetut. Kyseessäolevalla määrärruhalla on siis
13570: jo vakinainen ja pysyvä paikkansa valtion rruhasään-
13571: nössä, joten sen erityinen valmistava käsittely Valiokun-
13572: nassa tästedes käynee tarpeettomaksi. iNykyään vallitsevain
13573: olosuhteiden takia on Valiokunta kuitenkin katsonut asiak-
13574: seen vieläkin tutkia asiaa ja sen perusteella ehdottaa määrä-
13575: rahan korottamista anottuun määrään. Kouluhallitus, varo-
13576: jen käyttelijänä ja valvojana, on tosin puolestaan ehdotta-
13577: nut puheena1olevaa tarkoitusta varten otettava,ksi vuoden '
13578: 2          1919 V p. -   Anomusmietintö N :o 3.
13579: 
13580: 1920 rahasääntöön 2,500,000 markkaa, edellyttäen kummin-
13581: kin tällä määrällä avustettavan ainoastaan maaseudun tar-
13582: vetta. Mutta kun jo nytkin on ollut pa.kko ruveta avusta-
13583: maan useita kaupunkikuntia samassa tarkoituksessa, ja tämä
13584: tarve käy entistä välttämättömämmäksi ovella olevan oppi-
13585: velvollisuuden vastaanottamiseksi, V aliakunta pitää suo-
13586: tavana, että puheenaolevaa tarkoitusta varten osoitetaan
13587: yhteinen määräraha, ja katsoo se, kuulusteltuaan asiassa
13588: asiantuntijoiden mieltä, olevan syytä ehdottaa sen 4,000,000
13589: markaksi. Kysymyksenalaista tosin on, riittääkö tämä-
13590: kään määräraha, sillä niin suureksi on kysyntä ja tarve
13591: tällä hetkellä kasvanut, mutta katsoen siihen, että on syytä
13592: toivoa elintarpeiden ja vaatetusaineiden saannin lähitule-
13593: vaisuudessa jossakin määrin lisääntyvän ja niiden hintain
13594: halpenevan, ei Valiokunta ole katsonut asianmukaiseksi
13595: ehdottaa suurempaa summaa.
13596:      Mitä tulee myönnettävien varojen jakamisperusteisiin ja
13597:  muuhun käyttelyyn, ei niihin V aliakunnan mielestä ole
13598: syytä tällä kertaa tehdä minkäänlaisia muutoksia. Kou-
13599: luhallitus on oleva oikeutettu edelleen jakamaan avustuk-
13600: sesta pääosan, noin 80 %, koulukeittojen aikaansaami-
13601:  seksi ja lopun vaatetuksen, etupäässä jalkineiden hankki-
13602: misen avustamiseksi niinhyvin ala- kuin yläkansakoulujen
13603: oppilaille. Kaupunkikuntain koulukeittoja ja vaatetushan-
13604: kintaa olisi avustettava 25 %:lla samaan tarkoitulffieen
13605: käytetystä kokonaismäärästä, maalaiskuntien sitävastoin
13606: 50 % :Ua; kuitenkin olkoon Kouluhallituksella, kuten tä-
13607: hänkin asti, oikeus hankkimansa erikoistuntemuksen perus-
13608: teella myöntää suurempiakin apurahoja syrjäisten tai muu-
13609: ten kovaosaisten seutujen koulunkäynnin helpoittamiS'eksi.
13610:      Kun Valiokunnan tiedossa on tapauksia, että muuta-
13611: missa kunnissa ei ole järjestetty koulukeittoja m. m.
13612:  siitä syystä, että kunnan viranomaisilla ei ole ollut tiedossa
13613:  valtioavun olemassaoloa tätä tarkoitusta varten eikä lä-
13614:  hempiä tietoja sen saamisen ehdoista, pitää Valiokunta
13615:  suotavana, että Kouluhallitus, vastedes avustusten jakelusta
13616:  tiedoittaessaan, lähettäisi asiaa valaisevat kiertokirjeeensä,
13617:                  Ravinto- ja vaatetusapu.                   3
13618: 
13619: paitsi koulujen johtokunnille ja opettajille, myöskin kun-
13620: nanvaltuustojen puheenjohtajille sekä kehoittaisi näitä ryh-
13621: tymään asianmukaisiin toimenpiteisiin avustuksen järjes-
13622: tämiseksi. Valiokunta toivoo täten voitettavan senkin edun,
13623: että useassa sellaisessa kunnassa, jossa koulukeittojen ai-
13624: kaansaaminen ja ylläpito sekä vaatetusavun hankkiminen
13625: näihin saakka on jäänyt yksityisen uhrautuvaisuuden va-
13626: raan, se jo nyt tulisi yhteiseksi, kunnan kannatuksella ta-
13627: pahtuvaksi asiaksi.
13628:     Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
13629: Eduskunnan päätettäväksi,
13630: 
13631:                 että vuodeksi 1920 myönnetään kansakoulu-
13632:             lasten ravinto- ja vaatetusavustusta, varten Kou-
13633:             luhallituksen perusteluissa mainitulla tavalla
13634:             jaettavaksi 4,000,000 markkaa.
13635: 
13636:    Helsingissä, toukokuun 14 päivänä 1919.
13637: 
13638: 
13639:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja P.
13640: Vrikkunen, varapuheenjohtaja A.ilio (osittain) ja jäsenet
13641: Ahlfors, Hannula, M., Helo, Hilden, Hupli, Kojonen,
13642: Kokko (osittain), Ko:rhonen, V., Kukkonen, Leppälä, Pöy-
13643: hönen, Snellman, Taskinen, Åkerblom ja Österholm.
13644: Helsinki 1919.   VaJ.tioneuvo.ston kirjapaino.
13645:            1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 4.
13646: 
13647: 
13648: 
13649: 
13650:                'fyöväenasiainvaliokunnan
13651:            m i e t i n t ö N :o 4 anomusehdotuksen johdosta,
13652:            joka tarkoittaa varojen varaamista töiden jär-
13653:            jestämiseksi työttömille.
13654: 
13655:    Eduskunta on lähettänyt Työväenasiainvaliokunnan val-
13656: misteltavaksi edustaja Paasivuoren anomusehdotu'ksen N :o
13657: 140 varojen varaamisesta töiden järjestämiseksi työttömille.
13658: 
13659: 
13660:     Käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa ehdotetaan,
13661: että Eduskunta päättäisi varata Hallitukselle riittävästi va-
13662: roja töiden järjestämiseksi työttömille, että Hallitukselle an-
13663: nettaisiin valtuus myöntää lainoja tai lainojen takauksia··
13664: niille kunnille, jotka haluavat järjestää työttömille töitä, ja
13665: että suåranaisten raha-avustusten antamiseksi työttömille
13666: ensi vuotta vårten menosääntöön otettaisiin 2,000,000 mar-
13667: kan suuruinen määräraha.
13668:      Eduskunta on useilla valtiopäivillä tehnyt anomuksia
13669: työttömäin avustamisesta valtion varoilla. Vuonna 1913
13670: anottiin, että myönnettäisiin 300,000 markan määräraha
13671: hallituksen käytettäväksi vuonna 1914 osittain apurahoina
13672: kunnille työttömäin avustamiseksi, osittain avustuksina työ-
13673: väen keskuudessa perustetuille keskinäisiHe työttömyyskas-
13674: soille.· Seuraavana vuonna anottiin samaa tarkoitusta var~
13675: ten 250,000 markap. määrärahaa viipymättä käytettävä:ksi
13676: ja 300,000 markan määrärahaa käytettäväksi vuonna 1915.
13677:      Kun Venäjän vallankumouksen jälkeen sotatarvetilaus-
13678: ten ja varustustöiden loppuessa oli syyiä pelätä tavallista
13679: suurempaa työttömyyttä, myönsi Eduskunta vuoden 1917
13680:  ensimäisillä valtiopäivillä Hallituksen käytettävä:ksi työttö-
13681: 2           1919 Vp. ~ Anomusmietintö N :o 4.
13682: 
13683:  mille järjestettäJviä töitä varten 10 miljoonaa markkaa, jonka
13684:  lisäksi vuoden 191'7 budjetin järjestelyn yhteydessä myön-
13685: nettiin 6 miljoonaa maTkkaa kunnallisten hätäaputöiden
13686:  avustamiseksi ja 25,057,875 markkaa yleisten töiden järjes-
13687:  tämiseksi työttömyyden ehkäisemistä silmällä pitäen. Edus-
13688:  kunnan päätöksen mukaisesti asetti Senaatti 25 päivänä hei-
13689:  näkuuta 1917 Senaatin Kulkulaitostoimituskunnan yhtey-
13690: teen Työttömyyskeskuskmnitean työttömyyden vastusta-
13691:  mista varten, jonka komitean käytettäväiksi Eduskunta sa-
13692:  moilla valtiopäivillä myörrsi 500,000 markkaa. Yhteensä
13693: asetti ·Eduskunta siis vuoden 191 ~ ensimäisillä valtiopäi-
13694: villä Hallituksen käytettäväksi työttömyyden lieventämistä
13695: varten 41,557,875 m!lirkkaa.
13696:      Kun vuoden 1917 budjetin järjestely tapahtui vasta sa-
13697: man vuoden lopussa, ehdittiin sinä vuonna käyttää näistä
13698: varoista ainoastaan 5, 767,87 5 markkaa. Loppuosa siirtyi
13699: n. s. siirtomäärärahoina seuraavaan vuoteen esiintymättä
13700: sen vuoden menoarviossa ja käytettiin niitä vuonna 1918 ja
13701: 1919 alkuperäisiin tarkoituksiinsa niin paljon, että säästö
13702: 1 päivänä huhtikuuta 1919 oli 24,147,670 markkaa. Vas-
13703: tauilisessaan Hallituksen esitykseen varojen .hankkimis_esta
13704: vuod-eksi 1919 niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
13705: tulot eivät riitä, lausui Eduskunta että määrärahoille ei ole
13706: vastedes annettava siirtomäärärahan luonnetta ja että Halli-
13707: tuksen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin, j"otta siirtomäärä-
13708: rahoiksi merkityt määrärahat vuodesta 1919 alkaen menet-
13709: tävät siirtomäärärahan luonteen. Kun Eduskunnan viime
13710: tammikuun 27 päivänä hyväksymää lakiehdotusta Suomen
13711: valtiotalouden oikeusperusteista, jonka ehdotuksen hyväk-
13712: syminen aiheutti esitetyn Eduskunnan lausunnon, ei tois-
13713: taiseksi ole. julkaistu, on Hallitus edelleen vuonna 1919
13714: käyttänyt näitä varoja siirtomäärärahoilla allkuperäisiin tar-
13715: koituksiinsa. Tämä onkin ollut välttämätöntä sen vuoksi,
13716: että vuoden 1919 menosääntöön ei otettu mitään varoja työt-
13717: tömyyden lieventämiseksi, eikä .kaikkia Hallituksen varhai-
13718: semmin näillä varoilla alottamia töitä myöskään ole voitu
13719: jättää kesken.
13720:                  Työttömyyden vastustaminen.                    3
13721: 
13722:        Lukuisat. vireillä olevat valtion työt vaikuttavatkin ny-
13723:   kyään työttömyyden vähsntämiseksi. Valtiolla on työn alla
13724:   viisi uutta rautatiera·kennusta, joissa viime helmikuun alku-
13725:   puol-ella oli työssä yhteensä 6,200 työntekijää; muissa val-
13726:   tion suoranaisessa johdossa olevissa töissä oli samaan aikaan
13727:   yhteensä noin 9,400 työläistä. Työttömyyden aiheuttamaa
13728:   hätää lieven'täen tulee vaikuttrumaan 20 päivänä lokakuuta
13729:   1917 annettu asetus työttömyyskassoista, joilla on oikeus
13730:   saada apurahaa yleisistä varoista, mikä asetus astui voi-
13731:   maan 1 päivänä, tammikuuta 1918. Sen kautta on taattu
13732:   työväen lwskinäisille työttömyyskassoille, jotka täyttävät
13733:   asetuksen määräämät ehdot, apuraha, joka lopullisesti tulee
13734:   puoleksi valtion, puoleksi sen kunnan varoista, jossa avus-
13735:   tukosen saaneelia oli köyhäinrhoitoon nahden kotipaikkaoikeus.
13736:   Saatavat apurahat ovat wäärältään kaksi kolmannesta kas-
13737:   san suorittamista avustuksista, jos avustuksen saajalla on
13738:   viittätoista vuotta nuorempia tai muuten työhön kykene-
13739:   mättömiä lapsia, muuten puolet siitä. Kohta lain julkaisemi-
13740:   sen jälkeen puhjennut ka:pina ja siitä johtuneet epäsäännöl-
13741:   liset olot ovat kuitenkin niin paljon estäneet· kassojen synty-
13742:   mistä, että niitä toistaiseksi ei ole toimessa kuin aivan muu-
13743: ' tama.
13744:        Vuoden 1879 asetus yleisestä köyhäinhoidosta velvottaa
13745:   kuntia ryhtymään toimenpiteisiin, milloin työttömyyttä on
13746:   katovuoden tai muun yleisemmän onnettomuuden vuoksi
13747:   ilmaantunut. Tämän mukaisesti ovat kunnat yleisesti järjes-
13748:   täneet hätäaputöitä. Vuoden 1918 hhdeksana ensimäisenä
13749:   kuukautena on Kunnallisen Keskustoimiston antamien tie-
13750:   tojen mukaan kunnallisia hätäaputöitä varten Suomen kau-
13751:   pungeissa käytetty yhteensä 3,958, 796 markkaa, josta mää-
13752:   rästä 1,539,217 markkaa Helsingin ka,upungissa. Suoranai-
13753:   :sia raha-avustuksia ovat vuoden 1918 kahdeksana •ensi •kuu-
13754:   kautena jakaneet ainoastaan Vaasa, Pietarsaari ja Tammi-
13755:   saari, yhteensä 92,604 markkaa.                         ·
13756:        Mitään varsinaista tilasto~lista selvitystä työn puutteesta
13757:   aiheutuvasta työttömyydestä ei maassamme ole. Oireellista
13758:    valaistusta vallitsev.asta työttömyydestä antaa parhaiten
13759: 4                          'l'yöttömyyden vastustaminen.
13760: 
13761: kunnallisten työnvälitystoimistojen toiminta. Niihin eivät
13762: tosin ilmoittaudu kaikki työttömät. eivätkä myöskään kaikki
13763: työnantajat, joilla on työtilaisuuksia tarjottavana, käänny
13764: kunnallisten työnvälitystoimistojen puoleen. Kuitenkin ku-
13765: vastaa ilmoittautuneitten työnhakijoiden luku ja etenkin tä-
13766: män suhde tarjottujen ja täyttjttyjen työpaikkojen lukuun
13767: suurissa piirteissä työmarkkinoiden tilaa maassa. Kunnal-
13768: listen työnvälitystoimistojen toiminta oli alempana mainit-
13769: tuina vuosina seuraava:
13770: 
13771:                            Tarjot- Täytet- JOO baki-1100 pai- Hakijoita
13772: 1   V      . 1 Työn- tuja työ-
13773:                                     tyjä työ- jaata sai kasta 100 paik-
13774: 1       uos1.1 hakijoita.
13775:                           paikkoja. paikkoja. työtä. 1 täytett. kaakohti.
13776: 
13777: 
13778:     1912        22,086    i2,611      9,388     42        74      i75
13779:     1913        ~6,092    14,986     11,652     45        78      174
13780:     1914        43,907    27,019     22,702     52        84      163
13781: 1
13782:     1915        44,294    33,958     27,431     62        81      130
13783:     1916        27,813    29,160     19,603     70        67       95
13784:     1917        42,338    29,066 .   2-!,799    59        85      146
13785:     1918        58,909    31,601     28,420     48        87      184
13786: 
13787: 
13788: 
13789:     Vuoden 1918 luvut eivät ole täysin yerrannolliset edel-
13790: listen vuosien luk~i:hin syystä, että sinä vuonna oli toimessa
13791: useampia kunnallisia työnvälitystoimistoja kuin ennen;
13792: työnhakijoiden suuri lisääntyminen vuonna 1918 riippuu
13793: siis osaksi myöskin tästä seikasta. Suhdteluvut vuodelta
13794: 1918 todistavat kuitenkin, että työnsaantimahdollisuudet
13795: sinä vuonna ovat olleet huonommat kuin minäkään edelli-
13796: senä, taulukossa esiintyvänä vuonna.
13797:     Vuoden 1919 kolmena ensi kuukautena on kunnallisten
13798: työnvälitystoimistojen toiminta oHut seuraava:
13799:                  Työttömyyden vastustaminen.                       5
13800: 
13801: 
13802:              Työn- Tarjot- Täytet- !100 haki- 100 pai- Hakijoita
13803: 1   Kuu-     haki- tuja työ- tyjä työ-! jasta sai kasta 100 paik-
13804: 1
13805: 1
13806:     kausi.   joita. paikkoja. paikkoja. työtä.    täytett. kaakohti.
13807: 1                                      1
13808: 
13809:   Tammik.    7,286     2,370    2,203      30        93      307
13810:   Helmik.    5,677     2,968    2,838      50        95      191
13811: 1 Maalisk.   4,874     2,752    2,617      53        95      178       1
13812:                                                 '
13813: 
13814: 
13815:      Kun työnhakijoita tammikuussa oli enemmän kuin kolme
13816: .kertaa niin paljop. kuin tarjottuja paikkoja, osottaa se, että
13817: työnpuute maassa tällöin on ollut suuri. Nopea aleneminen
13818: työnhakijoiden luvussa ja tarjottujen työpaikkojen lisäänty-
13819: minen niin, että maaUskuulla työnhakijoiden luku 100 työ-
13820: paikkaa kohti oli vain vähän suurempi kuin vastaava, koko
13821:  vuoden oloja esittävä luku kahd<elta sodan edelliseltä vuo-
13822: delta, osottaa kuitenikin, että asema on nopeasti paranemaan
13823:  päin.
13824:      Huomattava ilmiö nykyisessä työttömyydessä on työn-
13825: hakijoina esiintyvien naisten runsaus. Kun ennen vuotta
13826: 1918 kunnallisiin työnvälitystoimistoihin ilmoittautuneitten
13827:  naisten luku oli noin puolet miesten luvusta, on se vuosina
13828:  191.8 ja 1919 ollut suunnilleen yhtä suuri kuin miesten
13829: luku. Mitä työnhrukijoiden ammattiin tuiee, muodostivat ra-
13830: kennus- ja sekatyöläiset vuonna 1.91~ suurimmat ryhmät
13831:  niiden joukossa, yhteensä noin 50 % kaikista työnhakijoista.
13832:      Maamme nykyinen asema on joka tapauksessa s~llainen,
13833:  että kaikista tilastollisista numeroista välittämättä voidaan
13834: päättää, että lähimmässä tulevaisuudessa työn puute tulee
13835:  olemaali erittäin suuri. Ne va:iikeudet, jotka kohtaavat raaka-
13836:  aineiden ja koneiden saantia, elintarpeiden kalleus ja palk-
13837:  kojen korkeus sekä ~ientimahdollisuuksien rajoittuneisuus ja
13838:  siitä johtuva rahan puute estävät yksityistä yritteliäisyyttä.
13839:  Yhteiskunnallisten olojen epävarmuus ja taloudellisen lain-
13840:  ·säädännön vaihtelevaisuus ovat niinikään pakottaneet varo-
13841:  vaisuuteen suurempien tuotantoyritysten alottamisen suh-
13842:  teen. Kun ei voida toivoa, että nämä esteet yksityisten alot-
13843:  teeseen perustuvaile yri11teliäi,syydelle lähitulevaisuudessa
13844: 6          1919 V p. -   Anomusmietintö N :o 4.
13845: 
13846: poistuvat, on valiokunnan mielestä täysi syy ryhtyä toimen-
13847: piteisiin sekä työttömyyden vastustamiseksi että sen aikaan-
13848: saaman hädän lieventämiseksi.
13849:      Tärkein vaatimus, mitä Valiokunnan mielestä voidaan
13850: työttömyyden vastustamisen ,suhteen asettaa valtiolle, on
13851: se, että valtion töitä järjestettäessä työmarkkinoiden tila
13852: maassa on otettava huomioon. Yleisistä töistä olisi tehtävä
13853: suunnitelmia pitempiä toimikausia varten ja suunnitelmiin
13854: otettava myöskin sellaisia hyödyllisiä, vaikkakaan ei välttä-
13855: mättömiä töitä, joita voidaan teettää ja keskeyttää sen mu-
13856: kaan, onko olemassa työn vai työväen puutetta. Jatkuvasti
13857: olisi pidettävä silmällä sitä s:ei:illkaa, että vuosittain n. k.
13858: sesonkitöiden loputtua työttömiksi tulleille työläisille olisi
13859: tarjolla muuta heille sopivaa työtä; taloudelliset pulakau-
13860:  det, jotka esiintyvät pitempien väliaikojen päästä ja epä-
13861: säännöllisemmin, olisivat niinikään otettavat huomioon, ja
13862:  niitä varten pidettävä varalla suurempia töitä. Tarpeelliset
13863:  esityöt olisivat varalla pidettäviä töitä varten tehtävät jo
13864:  ennakolta, jotta työt olisivat valmiit heti alotettaviksi, mil-
13865:  loin työttömyyttä huomattavassa määrin esiintyy. Jotta .
13866:  hallitus voisi tämän mukaisesti toimia, olisi Valiokunnan
13867:  mielestä Eduskunnan varattava hallitukselle riittävästi va-
13868:  roja, .ja olisi Eduskunnan kehotettava hallitusta ensi vuo-
13869:  den menosääntöä laatiessaan riittävin määrin ottamaan huo-
13870:  mioon työttömyyden vastustamiseksi sopivat työt.
13871:       Työntarjonnan järjestäminen yleisten töiden kautta olisi
13872:  tehtävä niin teho'kikaaiksi, että varsinaisten hätä!l!putöiden
13873:  teettämisen valtion puolesta ei tarvitsisi tulla kysymykseen.
13874:  Hyödyttömät hätäaputyöt merkitsevät huonoa valtion va-
13875:  rojen hoitoa ja vaikuttavat lisäksi siveellisessä suhteessa
13876:  alentavasti kasvattamalla työn tuloksesta väliäpitämättö-
13877:  miä työntekijöitä.
13878:       Ylläesitettyjä periaatteita pitäisi Valiokunnan mielestä
13879:  myöskin kuntien sovelluttaa töittensä järjestelyssä. Kun-
13880:  tif)nkin tulisi suunnitella työnsä pitempiä finanssikausia var-
13881:  ten ja ,pitää varalla hyödyllisiä töitä teetettäväksi, milloin
13882:  työnpuute uhkaa. Täten voisivat kunnat välttää niiden vir-
13883:                Työttömyyden vastustaminen.                    7
13884: 
13885:  heiden uudistumista, joita vuosina 1917 ja 1918 tehtiin jär-
13886:  jestämällä kunnallisia hätäaputöitä, joiden tulokset olivat
13887:  arvottomat ja jotka lisäksi haittasivat yksityistä yritteliäi-
13888: .syyttä sekä vaikuttivat epäedullisesti työväestön mielialaan.
13889:      Kunnat voivat paremmin kuin valtio ottaa huomioon
13890:  paikallisen työn kysynnän ja voivat ne myöskin helpommin
13891:  kuin valtio järjestää pieniä, parkallista tarvetta vastaavia
13892:  töitä, jotka eivät kokoo yhteen suuria työläisjoukkoja muilta
13893:  seuduilta. Kun ne kunnat, joissa työttömyyttä esiintyy run-
13894:  saammin, eivät aina kykene käytettävinään olevilla rahava-
13895:  roilla ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin, olisi valtion Va-
13896:  liokunnan mielestä heitä tässä avustettava. Valiokunta kan-
13897:  nattaa senvuoksi anomuksessa tehtyä ehdotusta, että Edus-
13898:  kunta valtuuttaisi hallituksen myöntämään kunnille lai-
13899:  noja ja lainojen takauksia töiden järjestämiseksi työttömille.
13900:  Kun erittäin vaikeissa tapauksissa kunnille voisi käydä ras-
13901:  kaaksi lainatuillakin varoilla ryhtyä tehokkaisiin toimiin, on
13902:  Vali{)lkunta lisäksi päättänyt ehdottaa, että •hallitus valtuu-
13903:  tettaisiin näissä tapauksissa myöntämään kunnille suora-
13904:  naisia raha-avustuksia. Kaikissa tapauksissa olisi Hallituk-
13905:  sen, ennenkuin se varoja myöntää, tarkastettava, että työt
13906:  ovat taåoituksenmukaisesti ja edellä esitettyjä periaatteita
13907:  noudattaen suunnitellut.
13908:      Kulunut sota-aika on osottanut, että maanviljelystä
13909:  ja yleensä elintarvetuotantoa olisi maassamme tarmokkaasti
13910:  edistettävä. Tämän vuoksi olisi Valiokunnan mielestä ylei-
13911:  siä töitä järjestettäessä työttömyyden vastustamiseksi otet-
13912:  tava huomioon valtion viljelyskelpoisten maiden raivaami-
13913:  nen ja elintarvetuotannon edist~minen enemmän kuin mitä
13914:  tähän .saakka on twpahtunut. Kun asunto-olot maassamme
13915:  nykyään ovat huonot ja kun niiden suhteen ei voida lähi-
13916:  tulevaisuudessa toivoa saatavan parannusta yksityisen yrit-
13917:  teliäisyyden avulla, on työväen asuntojen rakentaminen V a-
13918:  liokunnan mielestä työala, jolla olisi järjestettävä valtion
13919:  avustettavia kunnallisia töitä.
13920:      .Jotta työnpuutteen vastustamiseksi järjestetyt työt ei-
13921:  vät ,pitkittäisi työttömyyttä estämällä yksityisen yritteliäi-
13922: 
13923: 
13924: 
13925:                  •
13926: 8           1919 Vp. -   Anomusmietintö N :o 4.
13927: 
13928: -syyden kehittymistä, katsoo V a:liokun'ta tarpeelliseksi, että
13929:  valtion ja valtion avustuiksella suoritettavien iJ.mnnallisten
13930:  töiden johdossa, mikäli niitä järjestetään työnpuutteen p'Ois-
13931: tamiseksi, on pidettävä silmällä, etteivät ne työvoiman suh-
13932:  teen kilpaile yksityisen työtoiminnan kanssa, vaan että
13933:  niitä järjestetään ainoastaan silloin, kun työnpuutetta to-
13934:  della on olemassa. Niinikään ei näistä töistä maksettavia
13935:  palkkoja olisi kohotettava paikkakunnalla yleistä palkka-
13936:  tasoa korkeammaksi, koska muuten houkuteltaisiin työläi-
13937: "Siä pois yksityisistä yrityksistä, joiden täytyy noudattaa
13938:  yleisen sekä koti- että ulkomaisen taloude'llisen aseman mää-
13939:  räämää pal'kkatasoa. Työpaikkojen tulisi Valiokunnan mie-
13940:  lestä kysymyksessä olevissa töissä kuitenkin olla elantokus-.,
13941: tannuksia vastaavalla tasolla.
13942:      Anomuksentekijän ehdotusta, että suoranaisten raha-
13943:  avustusten antamiseksi ·ensi vuoden menosääntöön otettaisiin
13944:  2,000,000 markkaa, ei Valiokunta ole katsonut voivansa
13945:  kannattaa. V a.ltion ja kuntien velvollisuus on järjestää ylei-
13946:  set työt niin, että jokaisella kansalaisella on tilaisuus hyö-
13947:  dylliseen työhön. Raha-avustusten antaminen vaikuttaa si-
13948:  veellisesti alentavasti avustuksen .saajaan ja on valtion puo-
13949:  lelta vaikeasti järjestettävissä. Kun poikkeustapauksissa ra-
13950:  hallisten avustusten pitäisi tulla kysymykseen, tapahtuu
13951: ·jako par'haiten kun:tien kautta. Milloin työttömyys on pai-
13952:  kallista, ja toisilla seuduilla on työtä sa.atavissa, on Valio-
13953:  kunnan mielestä kuitenkin annettava mailka-avustusta, jotta
13954:  työttömä:t voivat päästä seuduille, missä työtä on saata-
13955:  vissa.
13956:      Kun nykyinen aika on ollut ja ,on edelleenkin erittäin
13957:  epäsuotuisa sellaisten työttömyyskassojen syntymiselle,
13958:  jotka 20 päivänä lokakuuta 1917 annetun asetuksen nojalla
13959:  olisivat oikeutetut saamaan valtion varoista avustusta, on
13960:  Valiokunta katsonut olevan syytä .näitten ka.ssojen synty-
13961:   misen edistämiseksi ehdottaa niille myönnettäväksi apura-
13962:  hoja pohjapääomaksi. Työväen keskinäisen avustustoimin-
13963:  nan edistäminen on nimittäin V aliakunnan mielestä paras
13964:  tapa työttömyyden tuottaman hä:dän lieventämise:ksi.
13965: 
13966: 
13967: 
13968: 
13969:                                            •
13970:               Työttömyyden vastustaminen.                    9
13971: 
13972:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
13973: taen ehdottaa,
13974: 
13975:                 että Eduskunta päättäisi kehottoo Hallitusta
13976:             ensi vuoden menosääntöä laatiessaan riittävin
13977:             määrin ottamaan huomioon sellaisia hyödyllisiä,
13978:             vaikkakaan ei välttämättömiä yleisiä töitä, joit-
13979:             ten suorittamisella voidaan huomattavasti tor-
13980:             jua työttömyyttä eri paikkakunnilla, pane-
13981:             malla niitä alkuun ja pitämällä niitä vireillä,
13982:             sikäli kuin vallitsevat työolot kulloinkin vaati-
13983:             vat;
13984:                 että Eduskunta valtuuttaisi hallituksen vii-
13985:             pymättä myöntämään lainoja ja lainojen takauk-
13986:             sia sekä erittäin vaikeissa tapauksissa suoranai-
13987:             sia avustuksiakin niille kunnille, jotka haluavat
13988:             järjestää tarkoituksenmukaisesti suunniteltuja
13989:             yleisiä töitä sellaisessa loojuudessa, että työttö-
13990:             myys sen kautta tulee torjutuksi;
13991:                 että Eduskunta päättäisi, että edellisissä koh-
13992:             dissa mainittuja yleisiä töitä järjestettäessä ja
13993:             niitä avustettaessa on otettava entistä enemmän
13994:             huomioon kruunun viljelyskelpoisten maiden
13995:             raivaaminen ja elintarvetuotannon sekä työväen
13996:             asunto-olojen parantaminen kunnissa;
13997:                 että Eduskunta päättäisi varata ensi vuoden
13998:             menosääntöön yhden miljoonan markan suurui-
13999:             sen määrärahan, josta korkeintaan puolet käyte-
14000:             tään työttömien avustamiseksi pääsemään niille
14001:             seuduille, joilla työtä on tarjolla, sekä toinen
14002:             puoli jäsenluvun mukaan jaettuna pohjapääoma-
14003:             avustuksiksi niille työttömyyskassoille, jotka
14004:             säädetyssä järjestyksessä perustettuina sellaista
14005:             anovat ennen kysymyksenalaisen vuoden lop-
14006:             pua; sekä
14007:                 e'ttä Eduskunta päättäisi lausua yleisenä
14008:             periaatteena varteenotettavaksi, että työnpuut-
14009: 10          1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 4.
14010: 
14011:             teen torju'miseksi suunniteltujen valtion töiden
14012:             sekä valtion siinä tarkoituksessa avustamien
14013:             kunnallisten töiden johdossa on pidettävä sil-
14014:             mällä, ettei niiden kautta synny työvoimasta
14015:             kilpailua yksityisen työtoiminnan kanssa, sekä
14016:             etteivät niistä maksettavat palkat, vaikka ovat-
14017:             kin elantokustannuksia vastaavalla tasolla, hou-
14018:             kuttele työläisiä pois yksityisten toimeenpane-
14019:             mista töistä.
14020: 
14021:      Helsingissä, 14 päivänä toukokuuta 1919.
14022: 
14023: 
14024:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet os~a puheenjohtaja Vuo-
14025: rimaa, varapuheenjohtaja Sarlin, jäsenet Aalto, M. Erich,
14026: A. Furuhjelm, Halme, Latvala, Lehtinen, J;einonen, Paasi-
14027: vuori, Palmgren, Pilkka, iSaarikivi, Särkkä, Törmä (osit-
14028: tain) ja W esterinen sekä varajäsenet Gebhard, Oja (osit-
14029: tain), Sillanpää (osittain) ja Wirtanen.
14030:                           Vastalause.                         11
14031: 
14032: 
14033: 
14034: 
14035:                        Vastalause.
14036:       Koska me allekirjoittaneet emme kajkissa kohdin voi
14037:  hyvä:ksyä valiokunnan enemmistön päätöksiä puheenaole-
14038:  vassa asiassa, olemme prukotetut esittämään seuraavaa:
14039:       Valiokunnan enemmistö ei ole tahtonut esittää valiokun-
14040:  nan mietinnössä määrättyä summaa Hallituksen käytettä-
14041:  väksi yleisien töiden järjestelyyn työttömyyden lieventämi-
14042:  seksi, mikä mielestämme olisi välttämätöin, jotta hallituk-
14043:  selle olisi valtuus käyttää riittävästi varoja voidakseen jär-
14044:  jestää riittävästi yleisiä valti•on töitä sekä avustaa kuntia sa-
14045:   maa tarkoitusta varten lainoilla ja avustuksilla. Tarkoi-
14046:   tusta vartoo käytettävän määräTahan tulisi olla riittävän
14047:   suuren ja siihen voisi sisältyä myös ne summat joita on esi-
14048:   tetty erinäisissä eduskunnalle tehdyissä alotteissa käytet-
14049:   täväksi maataloustuotannon kohottamiseen.
14050:        Valiokunnan enemmistö on pitänyt tarpeettomana mää-
14051: . rärahan myöntämistä suoranaisten ra;ha-avustusten myöntä-
14052:   mistä varten työttömille erittäin välitämättömissä tapauk-
14053:   sissa sillä verukkeella, että suoranainen ra,ha-avustusten an-
14054:   taminen vaikuttaisi muka siveellisesti alentavasti avustuk-
14055:   sen saajaan. Vaikka olemmekin valiokunnan enemmistön
14056:   kanssa täydellisesti yhtä mieltä siinä, että valtion ja kun-
14057:   tien velvollisuus on järjestää yleiset työt siten, että jokai-
14058:   sella kansalaisella olisi tilaisuus hyödylliseen työhön, niin
14059:   epäilemme kuitenkin, että ensi vuonna tuskin vielä voidaan
14060:   jäJr'jestää siksi Tiittävästi valtion ja kun'tain yleisiä töitä,
14061:   että ne yksityisen yritteliäisyyden rinnalla kykenisivät
14062:   poistamaan yleisen työttömyyden, vaan että sitä vielä ensi
14063:   vuonnakin tulee jatkumaan suuressa mitassa ja aiheutta-
14064:   maan suurta hätää työttömien 'keskuudessa, jolloin erittäin"'
14065:   välttämättämissä tapauksissa olisi jaettava suoranaista raiha-
14066: 12         1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 4.
14067: 
14068: avustustakin. Kun kuntien menot jo ovat vallinneen suu-
14069: ren työttömyyden johd·osta kohonneet tavattoman suureksi,
14070: olisi valtion velvollisuus osaltaan avustaa hätääkärsiviä si-
14071: takin suuremmalla syyllä kun ehdottamamme 1 miljoona
14072: markkaa tähän tarkoitukseen on itse a.siassa mitättömän
14073: pieni.
14074:     Valiokunnan enemmistö on hyväksynyt ,mietintöön nel-
14075: jännen ponnen mikä koskee teetettäviä yleisiä töitä ja niissä
14076: maksettavia työpaikkoja, mikä on omiaan antamaan yksi-
14077: tyisille työnantajille tilaisuuden valtion ja kuntien av~lla
14078: polkemaan työpalkkoja niin alhaiseksi, että työläisille käy
14079: mahdoottomaJksi ansaita läheskään elinkustannuksia vastaa-
14080: vaa palkkaa, koska työnantajat tämän ponnen nojalla voisi-
14081: vat moniHa verukkeilla ehkäistä yleisien töiden teettämisen,
14082: kun se muka aiheutta:Usi työvoimruan ja palkkaan nähden
14083: kilpailua yksityisen työtoiminnan kanssa. Koko tämä ponsi
14084: on työväestölle mitä vahingollisin.
14085:     Edelläolevan ,perusteella. esitämme, että ensimäinen ponsi
14086: kuuluisi seuraavasti:
14087: 
14088:                 Että Eduskunta päättäisi kehottaa Halli-
14089:             tusta 'ensi vuoden menosääntöä laatiessaan otta-
14090:             maan 'llnenosääntöön vähintäin 60 miljoonan mar-
14091:             kan määrärahan sellaisia hyödyllisiä yleisiä
14092:             töitä varten, joitten suorittamisella voidaan
14093:             huomattavasti torjua työttömyyttä m·i paikka
14094:             kunnilla, sekä panemaan niitä alkuun ja pitä-
14095:             mään niitä vireillä sikäli kuin vallitsevat työ-
14096:             olot kulloinkin vaativat;
14097:                                                             '
14098:      Ko1mannen ponnen ehdotamme kuuluvaksi seuraavasti:
14099:                                   \
14100: 
14101: 
14102:                 Että Eduskunta päättäisi varata ensi vuo-
14103:             den menoarvioon 2,000,000 markan suu1-uisen
14104:             määrärahan, josta 1,000,000 markkaa käytettäi-
14105:             siin erittäin välttämättämissä tapauksissa suora-
14106:             naisten raha-avustusten myöntämiseen työttö-
14107:                        Vastalause.                        13
14108: 
14109:            mille ja että jälellä olevasta 1,000,000 mark-
14110:            kasta korkeintaan puolet käytetään matka-
14111:            avuksi niille työttömille, joilla on tilaisuus
14112:            muilla paikkakunnilla saada työtä ja loppu sum-
14113:            masta jäsenluvun perusteella jaett'Wna pohjapää·
14114:            oman åvistukseksi niille työttömyyskassoille,
14115:            jotka säädetyssä järjestyksessä perustettuina sel-
14116:            laista anovat ennen kysymyksen alaisen vuoden
14117:            loppua.
14118: 
14119:    ·Valiokunnan mietinnössä olevan neljännen ponnen ehdo~
14120: tamme työväelle vahingollisena kokonaan poistettavaksi.
14121: 
14122:    Helsingissä, 14 päivänä toukokuuta 1919.
14123: 
14124:        A. Halme.             Artturi Aalto.
14125:        M. E. Lehtinen.        J. Virtanen.
14126:        Matti Paasivuori.     Lyydia Saarikivi.
14127:                     Olga Leinonen.
14128: 
14129: 
14130:     Allekirjoittanut yhtyy ylläolevan vastalauseen kolman-
14131: teen ponteen.              '
14132:    Helsingissä, 14 päivänä toukokuuta 1919.
14133: 
14134:                                         Mikko V. Erich.
14135: Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
14136:       1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 4.
14137: 
14138: 
14139: 
14140: 
14141:                E d u s k u n n a n a n o m u s anomuseh-
14142:             dotuksen johdosta, joka tarkoittaa varojen va-
14143:             raamista töiden järjestämiseksi työttömilJe.
14144: 
14145:     EdUJSkll'lHla:Ue on a.nmettu .:momusehdOitus varojen varrurt-
14146: mis<esta töiden järjestämiseksi työttöm:i:lle, ja katsoo Edus-
14147: kunta tämän johdosta taJ>peems.eksi esittää seuraavaa.
14148:     Nykyi1s·en a.seman perusteella voidaan o1ett.aa, että lä-
14149: himmässä tuJevaisuud·essa työn puute maassa tulee olema.an
14150: erittäin suuri. Ne vaikeudet, jotka •kohtaavat raaka-aineiden
14151: ja koneiden saantia, elmtarpeiden kalleus ja palkkojen kor-
14152: keus sekä vi·enrtimahd.oUisuuksien rajoittuneisuus ja siitä
14153: johtuva ralhan puute estävät yksityistä yritteliäisyyttä. Yh-
14154: teiskunnaHisten olojen epä'Varmu•rt:s ja ta!loudeHisen lainsihl-
14155: dännön va:ihtelevaisuus ovat niinikään pakottaneet varovai-
14156: suuteen •suuremp:i:en tuotamtoyrity,sben a:loitta,mis'8n suhteen.
14157: Kun ei voida toivoa, että nämä esteet yksityis.ten ·a.loittee-
14158: seen perustuvalle yritteliäisyydelle lähitulevaisuudessa pois-
14159: tuva.t, on täysi syy ryhtyä toimenpiteisiin sekä työtilömyy-
14160: den vastustami•seksi että .sen aikaansaaman hädä·n l~ewmtä­
14161: miseksi.
14162:     Tärkein vaatimus, mitä Edus·kunnan mielestä voidaan
14163: työttömyyden vastustamisen suhteen a.settaa va.ltiolle, on se,
14164: että valtion töitä järjestettäessä työmarkkinoiden tila maassa
14165: on otetta.va huomioon. Y•l-eisistä töistä on tehtävä suunni-
14166: telmia pi1Jempiä toimikausia varten ja suunnitelmiin otettava
14167: myöskin sellaisia hyödyllisiä, vaikkakaan ei vältt.ämäJttömiä
14168: töitä, joita voiCLaan teeiltää ja keS!keyttää sen muka.a1n, onko
14169: olemas•sa. työn v.ai työväen puutetta. Jatkuvasti on pidettävä
14170: silmäJlä sitä s·eikkaa, että vuosittain n. k. sesonkitöiden lo-
14171: puttua työttömiksi tulleille työ1äisiHe alisi ta.rjalla. muuta
14172: heille s!O'pivaa työtä; ta1oudellis:et pulakaudet, jotka esiin-
14173: 2      1919 Vp. - Edusk. anom. -       Ånomusmiet. N :o 4.
14174: 
14175:  tyvät pitempien väliaikojen pä:fusrtä ja epäsä:ännöllisemmin,
14176:  ovat niinikä'än oietta;yat huomioon, ja niitä vaorten pid<ettävä
14177: v.arrulla suurempia töitä. TarpeeHiset esityöt ovat varalla
14178: pidettäviä töitä varten tehtävät jo ennakolta, jotta työt olisi-
14179:  vat valmiit heti aloitettaviksi, milloin työttömyyttä huomat-
14180: tavassa määrin esiintyy.
14181:      Työntarjonnan järjestäminen yleisten töid·en kautta on
14182: tehtävä niin tehokkaaksi, että varsinaisten hätäaputöiden
14183:  teettämisen valtion puolesta ei ta~rvitsisi tulla kysymybeen.
14184: Hyödyttömät hätäaputyöt merki.tsevät huonoa valtion va-
14185: rojen .käyttöä ja vaikuttavat lisäksi siveellisessä s:uhtees,s:a
14186: alentav.asti kasvattamaJl:la työn tulokses,ta. väliäpitämättö-
14187: miä työntekijöitä.
14188:      Ylläesitettyjä periaa.tteita. pitäi,si Eduskunnan mielestä
14189: myöskin kuntien sovellutta,a töittensä järjestelyssä. Kun-
14190: tienkin tulisi suunnitella työnsä pitempiä finanssikau-sia var-
14191: ten ja pitää varalla hyödyllisiä töitä ~teetettäväksi, milloin
14192: työnpuute uhkaa.
14193:      Kunnat voivat paremmin kuin valtio ottaa huomioon
14194: paikallisen työn kysynnän ja voivat ne myöskin helpommin
14195: kuin valtio järjestää pieniä, paikaLlista tarvetta vastaavia
14196: töitä, jotka eivät kokoo yhteen suuria työläisjoukkoja muiLta
14197: seuduilta. Kun ne kunnat, joissa työttömyyttä esiintyy run-
14198: saammin, eivät aina kykene käytettävinaän olevilla rahava-
14199: roilla ryhtymä;ä;n riittäviin toimenpiteisiin, on vaJ.tion 'niitä
14200: tålssä avustettava.
14201:      Jotta työnpuutteen vasrtustamiseksi järjestetyt työt eivät
14202: pitkittäisi työttömyyttä estämällä yksityisen yritteHäisyy-
14203: den kehittymistä, katsoo Eduskunta t.a.rpeelliseksi, että val-
14204: tion ja valtion avustuksella Sllloritettavien k!unnaHisten töi-
14205: den johdossa., mikäli niitä järjestetäiän työnpuutteen poista-
14206: miseksi, on ·pidettävä silmällä, etteivät ne työvoiman suhteen
14207: kilpaile yksityisen työtoiminnan kanssa, vaan että niitä jrur-
14208: jestetään ainoastaan silloin, kun työnpuutetta todella on
14209: olemassa. Niinikään ei näistä töistä mabettavia palkkoja
14210: ole kohotettava paikkakunnalla yleistä paiJ.kbtasoa korkeam-
14211: ma,JrS'i, koska mUillten houkut,el,taisiin työläisiä pois yksityi-
14212:                Työttömyyden vastustaminen.                     3
14213: 
14214: sistä yrityksistä, joiden täytyy noudattaa yleisen sekä koti-
14215: että ulkomaisen taloudellisen aseman määräämää palkka-
14216: tasoa. Kysymyk.s·essä olevissa töissä mabettavien työpalk-
14217: kojen tulee kuitenkin ·olla elallltokustaJl.llluksia vastaavalla
14218: tasolla.
14219:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta on päättä-
14220: nyt
14221:                  kehoittaa Hallitusta ensi vuoden menosääntöä
14222:             laatiessaan riittävin määrin ottamaan huomioon
14223:             sella,isia hyödyllisiä, vaikkakaan ei välttämättö-
14224:             miä yleisiä töitä, joitten suorittamisella voidaan
14225:             huomattavasti torjua työttömyyttä eri paikka-
14226:             kunnilla, panemalla niitä alkuun ja pitämällä
14227:             niitä vireillä, sikäl.i kuin vallitsevat työolot kul-
14228:             loinkin vaativat; sekä
14229:                  lausua yleisenä periaatteena varteenotetta-
14230:             vaksi, että työnpuutteen torjumiseksi suunnitel-
14231:              tujen valtion töiden sekä valtion siinä tarkoituk
14232:             sessa avustam,ien kunnallisten töiden johdossa on
14233:             pidettävä silmällä, ettei niiden kautta synny
14234:              työvoimasta kilpailua yksityisen työtoiminnan
14235:             kanssa, sekä etteivät niistä maksettavat palkat,
14236:             va,ikka ovatkin elantokustannuksia vastaavalla
14237:             tasolla, houkuttele työläisiä pois yksityisten toi-
14238:             meenpanemista töistä.
14239: 
14240:     Helsingissä, 24- päivänä he'lmikuuta 1920.
14241: •
14242:            1919 Vp.- Anomusmietintö N:o ö.
14243: 
14244: 
14245: 
14246: 
14247:                 Talousvaliokunnan mietintö
14248:             N:o 3 anomusehdotusten johdosta, jotka koske-
14249:             vat Valtion Kotitaloustoimikunnan toiminnan
14250:             jatkamista ja määrärahan mytintämistä sitä
14251:             sekä luentokursseja varten.
14252: 
14253:     Eduskunta on lähettänyt Talousvaliokunnan valmistel-
14254: taya:ksi edustaja Gebhardin y. m. anomusehd~tuksen n :o 68,
14255: joka koskee Valtion Kotitaloustoimikunnan toiminnan jat-
14256: kamista ja määrärahan myöntämistä sitä varten sekä edus-
14257: taja Pykälän y. m. anomusehdotuksen n:o 111 määrärahan
14258: myöntämisestä sanotun toimikunnan käytettäväksi kotita-
14259: louden edistämiseksi toimeenpantavia lyhytaikaisia luento-
14260: kursseja varten. Siihen nähden, että molemmat aiotteet kos-
14261: kevat kotitalouden edistämistä, on Valiokunta, kuultuaan
14262: myöskin asiantuntijoita, ne yhdessä käsitellyt.
14263: 
14264: 
14265: 
14266:     Kotital<ouden eräiden puolien kehittämiseksi on valtio jo
14267: aikaisemmin tehnyt uhrauksia, mutta kotitaloudellinen elä-
14268: mä kaikessa laajuudessaan on kuitenkin pääasiallisesti ollut
14269: yksityisen harrastuksen esineenä. Julkisuudessa tosin ennen
14270: sotavuosia ja varsinaisen pulakauden alkamista oli mielipi-
14271: teiden vaihtoa siitä, että valtion olisi valmistettava koti-
14272: talouden piirissä työskenteleville parempia mahdollisuuksia
14273: saada sekä tietopuolista että käytännöllistä opetusta voidak-
14274: seen täyttää kodeissa siisteyden ja viihdykkäisyyd~n sekä
14275: ennenkaikkea taloudenhoidon välttämättömimmät vaatimuk-
14276: set, mutta vasta k1msainvälisen.liikenteen supistumisen joh-
14277: dosta vähentynyt elintarpeiden maahantuoti ja oma elin-
14278: 2           1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 5.
14279: 
14280: tarvetuotannon riitämättömyys, samalla kun ne tekivät
14281: välttämättömäksi kulutuiksen tarkoituksenmukaisemman jär-
14282: jestelyn, pakottivat ryhtymään toimenpiteisiin elintarpei-
14283: den kotimaisen tuotannon pikaiseksi lisäämiseksi. Tässä
14284: osottautui erittäin tarpeelliseksi valtion välitön toiminta,
14285: joka oli kohdistettaYa koteihin. Päämäärän yksityiskoh-
14286: taista toteuttamista varten perustettiin erityinen ,Valtion
14287: Kotitaloustoimikunta'.
14288:       Kotitalonstoimikunnalla on ollut tärkeä tehtävä sen vai-
14289: kean pulakauden sivuuttamises·sa, mikä nyt jo on katsottava
14290: osittain vöitetuksi; ja mikäli Valiokunta tuntee toimikun-
14291: nan työn tuloksia, ovat ne kaikkea tunnustusta ansaitsevia.
14292: Tosin on myönnettävä, että toimikunnan kaikki toimenpiteet
14293: eivät ole vastanneet niihin kiinnitettyjä toivomuksia, mutta
14294: tämä ei suinkaan ole käsitettävä muistutuksena toimikuntaa
14295:  ja sen tehtäviä vastaan. Päinvastoin on toimikunta nopeasti
14296:  ja tarmolla noudattanut niitä ohjeita, mitä sen toiminnalle
14297:  oli viitattu, sekä seurannut neuvon~atyössään tieteellisen
14298:  tutkimuksen tuloksia, mikäli niitä on ollut käytettävissä .
14299:  .Ja kun iloimikunnan toiminta-alana on ollut koko maa, niin
14300:  lienee sattunut, että neuvontatyö ja levitetty kirjallisuus ei-
14301:  vät eräissä tapauksissa ole soveltuneet paikallisiin oloihin,
14302:  joko siitä syystä, että toiset elimet ovat riittävästi paikka-
14303:  kunnan kotitalousoloista huolehtineet tahi että paikkakun-
14304:  nan taloudellinen asema ja kehitys eivät tässä suhteessa ole
14305:  toimenpiteitä kaivanneet. Lukuisimmat ovat kuitenkin ne
14306:   seudut, joissa on toimenpiteitä kipeästi kaivattu ja joissa ne
14307:  ovat johtaneet kotitalouden järkiperäisempään hoitoon sekä
14308:  kodin tuotantolahteiden parempaan käyttöön.
14309:        Maassamme toimivat kotitalouden edistämiseksi vanhas-
14310:  taan maanviljelys- ja maamiesseurat sekä Martta- y. m.
14311:  naisyhdistykset ja näillä vapaaseen yhteenliittymiseen pe-
14312:  rustuvilla järjestöillä on ollut mitä hedelmällisin ja menes-
14313:  tyksellisin vaitkutusalansa, ja maaseudun kotitaloudellisten
14314:   olojen kehittäminen on ollut yksi niiden tärkeimpiä tehtä-
14315:   viä. Nämä yhdistykset ovat maaseudun sekä talous- että
14316:   ,;ivistyselämässä yleensä olleet hyvin huomattavia tekijöitä.
14317:                      Kotitaloustoiminta.
14318: 
14319:      On kuitenkin sellasiakin paikkrukuntia, JOISSa maini-
14320: tunlaisia yhdistykSiä ei ole olemassakaan ja joissa Kotita-
14321: loustoimilmnnan neuvontatyö siitä syystä on ollut mitä ·
14322: tervetullein. Muutamissa kunnissa taas on useita eri yh-
14323: rlisty ksiä, jotka kaikki toimivat ripeästi, niin, että jokaisella
14324: on eri neuvojansakin. Tästä saattaa olla seurauksena, että
14325: yhden kunnan alueella toimivain useampien kotitalousneu-
14326: vojien palkkaukseen käytetään valtion avustusta, samalla
14327: kun on knntia, jotka jäävät neuvontatyöstä ja valtion avusta
14328: osattomiksi. Tarvittaisiin siis eräänlainen keskuselin, joka
14329: tässä suhteessa voisi paremmin tarkoitusta vastaavasti val-
14330: voa eri paikkakuntien tarpeita. Tällainen keskuselin olisi
14331: omansa myöskin saamaan aikaan lä:heisen vuorovaikutuksen
14332: eri yhdistysten välillä yhteisten päämäärien saavuttami-
14333: seksi. Sen toiminta voisi paremmin kohdistua myöskin
14334: teollisuuskeskusten ja taajaväkisten yhclyskuntain kotita-
14335: lousoloihin, joiden kehittäminen tähän asti lienee osittain
14336: laiminlyöty.
14337:      Kotitaloustoimikunnan käytettäväksi on tähän asti, vuo-
14338: siksi 1918 ja 1919, asetettu, edellisenä 400,000 ja jälkimäi-
14339: senä 560,000 markkaa sekä vuodeksi 1917, jolloin toimi-
14340: kunta, sen perustamisen jälkeen, toimi vain osan vuodesta,
14341: 3QO,OOO markkaa. Vaikka sanottuja määrärahoja ei suin-
14342: kaan voida pitää vähäisinä, ovat ne kuitenkin tehtävän laa-
14343: juuteen ja tärkeyteen katsoen olleet liian pienet ja toiminta
14344: ei siitä syystä ole voinut kehittyä niin Yoimakkaaksi kuin
14345:  oli toivottava. Tämän vuoksi Valiokunta, samalla kun se
14346: pitää kotitaloustoiminnan jatkamisen välttämättömänä, kat-
14347: soo, että kotitalouden edistämiseksi on enemmän varoja uh-
14348:  rattava ja että tähän tarkoitukseen asetettujen varojen käyt-
14349:  täminen on jätettävä Hallituksen lähemmin määrättäväksi.
14350: 
14351: 
14352: 
14353:     Paitsi neuvontat.yötä, jota kotitalouden edistäruistyö on
14354: pääasiassa ollut, on myöskin suureksi avuksi eri seurojen
14355: toimeenpanemat, tätä alaa selvittävät luentotilaisuudet.
14356: 4          1919 Vp.- Anomusmietint6 N:o 5.
14357: 
14358: Näissä tilaisuuksissa avarretaan eri aloihin syventyneiden .
14359: luennoitsijain avulla näköaloja ja saatetaan entistä laajem- -
14360: pia piirejä käsittämään kotitaloustyön merkitystä. Tällai-
14361: set lyhytaikaiset eri paikkakunnilla pidettävät luentokurs-
14362: sit, joihin jokaisella paikkakuntalaisella on tilaisuus saapua,
14363: valmistavat maaperää ja ymmärtämystä neuvontatyölle ja,
14364: täydentävät sitä. Sentä:hden- Validkunta, huomioonottaen
14365: edustaja Pykälän y. m. anomusehd()tuksessa olevat perus-
14366: telut, on katsonut tärkeäksi kiinnittää huomiota myöskin tä-
14367: hän puoleen asiasta.
14368: 
14369: 
14370:    Edellä esitetyn perusteella saa V aliakunta kunnioittaen
14371: ehdottaa,
14372:                että Hallituksen käytettäväksi kotitaloustoi-
14373:            -minnan edistämistä varten otettaisiin vuoden
14374:            1920 menoarvioon 700,000 markan määräraha ja
14375:                että siitä erikoisesti kotitalouden edistämi-
14376:            seksi toimeenpantavia lyhytaikaisia lttentokurs-
14377:            seja vat·ten varattaisiin 100,000 markkaa.
14378: 
14379: 
14380: 
14381:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kas-
14382: kinen, varapuheenjohtaja Lohi, jäs~net, Broända (osittain),
14383: Ihamuotila, Kananen, Lehikoinen, Leivo, Loukko (osittain),
14384: !iickelsson, Perälä, Pykälä, Reinikainen, Rytkönen, Schau-
14385: man, Sinkko (osittain), Tavastä:hti ja Virtanen sekä osaksi
14386: varajäsenet Haapasalo ja Kekkonen.
14387: 
14388:     Helsingissä, toukokuun 13 päivänä 1919.
14389:                           Vastalause.                           ö
14390: 
14391: 
14392: 
14393: 
14394:                          Vastalause.
14395:       Ollen yhtä mieltä V aliakunnan kanssa siitä, että valtion
14396:   on tehokkaasti kannatettava kotitaloustoiminnan edistä-
14397:   mistä, en kuitenkaan voi hyväksyä anomuksentekijäin mieli-
14398:   pidettä, jota Valiokunta puoltaa, itse kannatustavasta.
14399:       Mielestäni on kysymyksessäoleva toiminta sitä laatua,
14400:   että valtion tulee rajoittua kannattamaan sitä rahavaroilla,
14401:   mutta ei itse koettaa johtaa ja ohjata sitä. Kun maanvil-
14402:   jelys- ja maamiesseurat, Martta-yhdistykset y. m. vapaat
14403:   järjestöt ovat jo aikaisemmin toimineet tällä alalla suurella
14404:   menestyksellä, näyttää minusta niiden ja muiden mahdol-
14405:   lisesti syntyväin järjestöjen tukeminen valtionvaroilla ole-
14406:   van kyseessäol()vaa tarkoitusta varten se tie, jota on kul-
14407:   jettava, kun valtion apua käytetään.
14408:       Valtion Kotitaloustoimikunta on kenties voinut puolustaa
14409:   paikkaansa tilapäisenä sota-aikatoimi:kuntana. Mutta että se
14410:   pysytettäisiin edelleenkin olemassa ja että siitä tehtäisiin
14411:   pysyvä toimikunta, yksi virasto noiden monien uusien
14412:   lisäksi, siihen ei ole mitään aihetta, ellei katsota, että kes-
14413:   kitys ja säännöstely on tälläkin a'lalla suotavampi kuin ne
14414:   vapaat muodot, joihin paikallisten järjestöjen toiminta on
14415:   pukeutunut ja tietenkin alati pukeutuu. Omasta puolestani
14416:   olen sitä mieltä, että Valtion Kotitaloustoimikunta on tar-
14417:   peettomana lakkautettava.
14418:       Näin ollen on myös se määräraha, joka tällä kertaa voi-
14419:   taneen tarkoitukseen myöntää, alennettava pienemmäksi
14420:   kuin V aliakunta G>n ehd~ttanut. Siihen nähden, että maan-
14421:   viljelysseurat nauttivat nykyisin koko toimintaansa varten
14422:   vuotuista valtioapua yhteensä 1,000,000 markkaa ja Martta-
14423: . yhdistys vuotuista apuraha 40,000 markkaa, näyttää
14424:   400,000 markan määräraha riittävältä.
14425: 6          1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 5.
14426: 
14427:    Niillä perusteilla, jotka edellä olen lyhyesti esittänyt,
14428: saan kunnioittaen ehdottaa,
14429: 
14430:               että Eduskunta kotitalou~toiminnan edistä-
14431:            misen kannattamiseksi tahtoisi vuodeksi 1920
14432:            määrätä 4-00,000 markkaa Hallituksen jaetta-
14433:            vaksi tällä alalla toimivain vapaiden järjestöjen
14434:            kesken; ja
14435:               että Valtion Kotitaloustoimikunta vuoden
14436:            1920 alusta lakkautetaan.
14437: 
14438:     Helsingissä, 13 päivänä toukokuuta 1919.
14439: 
14440: 
14441:                                       Georg Schauman.
14442: 
14443: 
14444: 
14445: 
14446:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
14447:            1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 6.
14448: 
14449: 
14450: 
14451: 
14452:                 Lakivaliokunnan mietintö
14453:             N :o 4 anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoit-
14454:             taa yleisen armahduksen julkaisemista.
14455: 
14456:     Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten Lakivalio-
14457: kunnalle lähettänyt ed. Hup1in y. m. edellä mainitussa tar-
14458: koituksessa tekemän anomusehdoturosen N :D 50.
14459: 
14460: 
14461:      Lä;htien siitä, että Eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä tätä
14462:  nykyä on kansalaissodan synnyttämien haavojen mahdolli-
14463:  simman tehoisa ja pikainen parantaminen ja että tähän
14464:  saakka tapahtuneet kapinaan osaaottaneita henkilöitä kos-
14465:  kevat armahdukset ovat riittämättömät, ehdottavat anoonus-
14466:  ehdotuksen tekijät, että Eduskunta anoi1si yleistä armah-
14467:  dusta kaikille viime vuonna käydyn kansalaissodan avkana
14468:  sekä sitä ennen tapahtuneista valtiollista laatua olevista
14469:  teoista rangaistukseen tuomituille tai SYYtteessä oleville
14470:  henkilöille, jotka eivät ole tehneet itseänsä syypäiksi mur-
14471:  ha.an tai murhapolttoon; ja sisältyisi tähän arm8ihdukseen
14472: ·myös, ettei ketään sellaisista teoista enään syytteeseen pan-
14473:  taisi. Väittäen edelleen, että valtiorikosoikeuksien päätök-
14474:  set ovat olleet summittaisia ja ,säännöllisten oikeu&periaattei-
14475:  den vastaisia ja että ne sentähden kaipaavat tarkistusta sekä
14476:  huomauttaen, ettei tälhän sawkka toimeenpantujen armah-
14477:  dusten ohella ole menetetyksi tuomittua kansalaisluotta-
14478:  musta armahdetuille palautettu, ehdotetaan anomusehdotuk-
14479:  sessa lisäksi, että kansalaissodan yhteydessä tapahtuneista
14480:  murhasta ja murha,poltosta tuomittujen asiat heti otettaisiin
14481:  uudelleen tarkastettaviksi sekä että kaikille tätä ennen ar-
14482:  mahdetuille ja nyt armaihdettaville palautettaisiin kansa-
14483:  laisluottamus, milloin se on menetetyksi tuomittu.
14484: 2          1919 Vp. -     Anomusmietintö N :o 6.
14485: 
14486:     On myönnettäivä, että valtiomahtien on tehtävä voita-
14487: vansa niiden monenlaisten onnettomuuksien lieventämiseksi
14488: ja poistamiseksi, jotka ovat olleet seurauksena viime vuonna
14489: puhjenneesta kapinasta ja siitä johtuneesta kansalaissodasta.
14490: Tällöin on kuitenkin katsottava, että mainittuun tarkoitus-
14491: perään tahtäiilvät toimenpiteet eivät johda oikeudenmukai-
14492: suuden kannalta katsoen epätyydyttäviin tuloksiin eivätkä
14493: myöskään saata yhteiskunnan turvallisuutta vooraan. Näitä
14494: näkökohtia silmälläpitäen on Valiokunta sitä mieltä, että
14495: siten suunniteltu armahdus kuin ano.musehdotuksessa tar-
14496: koitetaan, ei saata olla pa:i:kallaan. Tällaista armahdusta
14497: puoltavan kannan hyvaksyminen nimittäin tietäisi sitä, että
14498: jokainen kapinassa mukana ollut, olipa hän sitten kuinka
14499: YaikuttavaHa tavalla tahansa ottanut osaa kapinan valmis-
14500: tamiseen ja johtoon, olisi vapautettava tekojensa lainmukai-
14501: sista seurauksista, ellei hän olisi tehnyt murhaa truhi murha-
14502: polttaa. Anomusehdotuksesta ei käy selville, onko siinä aja-
14503: teltu viimeksi mainittuihin rikoksiin syypäinä ainoastaan
14504: rikosten su·oranaisia tekijöitä, vai on>ko niihin syypäiksi kat-
14505: sottava nekin, jotka rikoslainopillisten osallisuusperiaattei-
14506: den mukaan ovat rangaistruvat kuten tekijä. Joka ta.pauk-
14507: sessa on kuitenkin otettava huomioon, että sitä, joka ei tosin
14508: ole ollut mainittuja rikoksia omin käsin tekemässä, mutta
14509: joka sen sijaan on tehnyt kaiken voitavansa sellaisen asiain-
14510: tilan luomiseksi ja vastuutto.mien joukkojen mielialan kii-
14511: hoittamiseksi si~hen asteeseen, että tuollaisia ynnä muita
14512: rangaistavaisuudeltaan niihin verrattavia rikoksia on voi-
14513: nut laajassa mitassa ta,pahtua, on pidettävä yhtä syyllisenä,
14514: kuin rikoksellisen teon varsinaista suorittajaa, vaikka häntä
14515: ei voitaisikaan rikoslain mukaan rangaista osallisuudesta
14516: rikokseen. Erottamalla toiselle puolelle ne, jotka ovat teh-
14517: neet murhan tai murhapolton sekä armahtamalla kaiikki
14518: muut kapinalliset, ei näin oUen päästä oikeaan tulokseen
14519: eikä saada takeita siitä, että ainoastaan ne, jotka ovat ar-
14520: ma.hduksen todella ansainneet, pääsevät siitä osallisiksi. -
14521: Yhteiskunnan turvallisuudenkaan kannalta lmtsoen ei ano-
14522: musehdotuksessa suunniteltua armahdusta voida pitää tätä
14523:                           Armahdus.                            3
14524: 
14525: nykyä suotavana. Kun otetaan huomioon eräät viimeaiikai-
14526: set yhteiskuntajärjestystä uhkaavat ilmiöt, ei nimittäin
14527: saata olla hyödyksi päästää yhä edelleen jatkuvan kuohunta-
14528: tilan vallitessa vankiloista vapaiksi joukottain rikollisia,
14529: ilman että vielä on mitään takeita siitä, että heillä olisi ai-
14530: kDimuksena rauhallisina kansalaisina ryhtyä yMeiskuntaa
14531: rakentavaan työhön, tahi sallia paenneiden kapinan johta-
14532: ja.in palata ma,ahan, vaikka tiedetään heidän koko ajan kapi-
14533: nan kukistamisen jälkeen rajan takana suunnitelleen tuho-
14534: toimenpiteitä kotimaatansa va:sta.an.
14535:      Mitä sitten tulee ehdotukseen, että kansalaissodan yh-
14536: teydessä tapahtuneesta murhasta ja murhapoltosta tuomi·t-
14537: tujen asiat otettaisiin uudelleen tarkastettaviksi, niin ei
14538: käyne kieltäminen, että valtiorikosoikeuden osastojen toimin-
14539: nassa voidaan havaita epätasaisuutta ja yhtenäisyyden puu-
14540: tetta. Toiset sanotun oikeuden osastot ovat tuominneet an-
14541: karampia rangaistuksia kuin toiset samoista rikoksista, jota
14542: paitsi on voinut 'twpahtua, että jostakin riikoksesta, varsinkin
14543: valtiorikosoikeuden toiminnan alkupuolella, on langetettu
14544: ankarampaan rangaistukseen kuin myöhemmin on tuomittu
14545: raskaammasta Tikoksesta. Tällainen epätasaisuus, jonka
14546: syntymistä valtiorikosoikeuden osastojen suuren lukumää-
14547: rän ja niiden toimiessa vallinneiden vaikeitten olosuhteit-
14548: ten vuoksi ei ole voitu välttää, olisi V aliakunnan mielestä
14549: poistettavissa ottamalla valtiorikosoikeuden päätökset, aina-
14550: kin mikäli niillä on ankarampia rangaistuksia tuomittu,
14551: uudelleen ta.rkastettaviksi. Mutta kun Vali'Okunnan tiedossa
14552: on, että Hallituksessa pa:rlhaillaan suunnitellaan tätä tarkoit-
14553: tavia toimenpiteitä, niin ei Valiokunta puolestaan katso
14554: Eduskunnalla tätä nykyä olevan aihetta yhtyä anomus-
14555: ehdotukseen tässäikään ·kohden.
14556:      Kysymys menetetylksi tuomitun kan:salaisluottamuksen
14557: palauttamisesta taas liittyy läheisesti päärangaistusta kos-
14558: kevaan kysymykseen valtiorikosoikeuden antamia rangais-
14559: tustuomioita tarkastettaessa ja ratkaistaan sopivimmin ~iinä
14560: yhteydessä.
14561: 4         1919 V p. -    Anomusmietintö N :o 6.
14562: 
14563:     Sen noja1la mitä edellä on esitetty ja ottaen huomioon
14564: myöskin korkeimman vallan haltijan päätöksillä lokakuun
14565: 19 päivältä ja joulukuun 7 päivältä 1918 jo toimeenpannut
14566: armahdukset sekä ne lievennykset valtiorikosoikeuden tuo-
14567: mitsemain vapausrangaistusten täytäntööniJanoon näill.den,
14568: joista sääidetään heinäkuun 16 .päivänä 1918 annetussa laissa
14569: ja V aitioneuvoston päätöksessä viime helmikuun 4 päivältä,
14570: saa Valiokunta. kunnioittaen ehdottaa,
14571:                että Eduskunta hylkäisi kysymyksessä ole-
14572:             van anomusehdotuksen.
14573: 
14574: 
14575: 
14576:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa. puheenjohtaja Ryti,
14577: varapuheenjoht&ja Arlho, jäsenet Holma, Kaila, Kauppinen,
14578: 0. Korhonen, Leino, Luukkonen, Manner, Oja, Piitulainen,
14579: P·rocope, Rapo, Roos, Saarelainen, Thuneberg ja Tolonen
14580: SBkä vamjäsenet A. Fumhjelm, Hallsten ja Rytkönen.
14581: 
14582:     Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1919.
14583:                           Vastalause.
14584:                                                                 ,5
14585: 
14586:                         Vastalause.
14587:     V aHokunta hy ljätessään edellä olevan anomu,sehdotuk-
14588: sen on sivuuttanut sen tekijäin esittämät huomioon otetta-
14589: vat perusteet ja perin tärkeitä muitakin näkökohtia, jotka
14590: mielestämme puoltavat anomusehdotuksen pikaista hyväksy-
14591: mistä.
14592:      Siinä tarkoitettu toimenpide olisi valtion rahatalouden-
14593: km kannalta erittäin tarpeen vaatiana, koska sen kautta val-
14594: tiolle vuosittain säästyisi noin 38 miljoonaa markkaa, jotka
14595: nyt kuluvat valtiollisi,sta syistä tuomittujen vankien pakko-
14596: työlaitosten y. m. yllä:pitämiseen. Ei ainoa:staan tästä vaan
14597: muistakin syistä muodostuisi vankien vapauttaminen yhteis-
14598: kunnaUe epäilemättä erittäin suuriarvoista hyötyä tuotta-
14599: va:ksi. Tuhannet nykyään kuntain varoilla avustettavat per-
14600: heet saisivat näet ihuoltajansa ja elättä:jänsä. Myöskin suuri
14601: määrä ammattitaitoistakin työväkeä, josta nykyään jo on
14602: puutetta, vapautuisi tuottavan työn ääreen. Samoin van-
14603: kien vartijastoihin kuuluva lukuisa miehistö päfsisi hyödyl-
14604: lisemmille toimialoille.
14605:      Valtiorikosoi'keuksilla toukokuun 29 päivänä 1918 anne-
14606: tun lain nojalla ei ollut laillista oikeutta imomita muusta
14607: kuin valtiopetos- eli kapina'rikoksista. Mutta kun kuitell'kin
14608: on lukuisia tapauksia, jolloin nämä oikeudet vasiJoin lakia
14609: ovat tällaisiin rikoksiin sovelluttaneet IIIlyös R. L. 12: 2, niin
14610: tällainen oikeudenkäyttö vaatii välttämättä lainmukaista
14611: oikaisua. Kosika mainitun valtiori~osoikeuksista annBtun
14612: lain .10 § :ssä myös säädettiin vastoin vallitsevaa oikeus-
14613: periaatetta uusia todistustapoja jo tapahtuneisiin rikoksiin,
14614: niin hyvä:ksyttiin valtiorikosjutuissa miltei poikkeuksetta
14615: täysiksi todistuksiksi suojelusk:.::"'tain asianomaisille vastaa-
14616: jille usein vihamielisiä ja ilmi11ntavia kirjallisia lausuntoja,
14617: vaikkei niiden jäävinalaisuutta oltu tutkittu eikä niitä muu-
14618: 6          1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 6.
14619: 
14620: "
14621: tenkaan edes valalla vahvistettu. Tällaisesta menettelystä
14622: on oikeudenvastaisilla perusteilla aiheutunut tuhansia la;n-
14623: gettavia tuomioita. Yksistään tämä seikka on kyllin riit-
14624: tävä syy ei ainoastaan tuomittujen armahdukseen vaan
14625: myöskin tuomioitten yleiseen tarkist!l!miseen.
14626:     Lisäksi on myös huomio kiinnitettävä siihen, että mai-
14627: nitunlaisten valtiorikosoikeuksien asettarrninen vasta rikos-
14628:  ten teon jälkeen oli sen oikeusperiaatteen vastaista, joka
14629: vaatii, ·että rikoksia on käsiteltävä niissä oikeuksissa ja eri
14630: oikeusasteissa, joihin ne rikosten tapahtumisen aikaan voi-
14631: massa ·olleitten säännösten mukaan kuuluvat, sekä toiselta
14632: puolen siihen että, kuten tunnettua, valtiorikosoikeuksien
14633: eri osastot ovat antaneet aivan samanlaisissa ·tapauksissa
14634: erilaisia päätöksiä. Toiset ovat tuominneet samoista rikok-
14635: sista niin korkeita rangaistuksia, että niiden kohtaamat van•,
14636: git eivät •ole päässeet armahduksista osallisiksi, kuten hei-
14637: dän samallaisia rikoksia ·t~hneet toverinsa. Tällainen Il-
14638: meinen epäkohta olisi pikaisesti oikai<sta;va. ja kävisi parhai-
14639: ten päinsä yleisellä armahduksella. Samanlaista epäsuhtaa
14640:  on aikeutunut siitäkin, että verrattain vähässä määrässä van-
14641: kien rangaistustuomiot ovat joutuneet valtiorikosylioikeuden
14642: tarkastettavi>ksi. Tapahtuneiden asiallisten ja muodollisten
14643: virheellisyyksien johdosta tuomioiden purkamishakemukset
14644: kuitenkin jäävät monien hankalunksien vuoksi tekemättä.
14645: Siten oikeudenloukkaus tässä ja .muissa kohdin saattaa yhä
14646: jatkua.
14647:     Tässä on myös erittäin huomautettaiVa, että rautatie-,
14648: posti-, vankila- ja tullilaitosten palveluskuntiin sekä kansa-
14649: koulujen opettajistoon kuuluneet henkilöt ovat aivan hei-
14650: ikoilla ja olemattomillakin perusteilla toteennäyttämättömien
14651: ilmiautojen johdosta monissa tapauksissa joutuneet hallin-
14652: nollisilla päätöksillä lainvastaisesti toimistaan erotetuiksi.
14653: Senvuoksi olisi laillinen uusi tutkinto pantava toimeen mitä
14654: pikimmin näidenkin virkailijoiden su'hteen, jotta he pääsisi-
14655: vät entisiin täysiin oikeuksiinsa.
14656:     Kansalaisluottamuksensa menettäneet henkilöt ovat myös
14657: kovin säälittävässä asemassa. He useinka.an eivät saa pas-
14658:                           Vastalanse.                         'l
14659: 
14660:                  •                         •
14661: siatyönhakua varten eivätkä myöskään tmselta    puolen työn-
14662: antajat ota sellaisia henkilöitä töihinsä. Täten he joutuvat
14663: työttömyyden johdosta perheineen äärimmäiseen kurjuuteen
14664: ja usein uusien rikosten teille.
14665:     Anomusehdotuksessa pyydetty toimenpide olisi omansa
14666: vähentämään vallitsevaa keskenäistä katkeruutta kansalais-
14667: ten mielistä. Sillä olisi rauhoittava ja yhteiskuntaa lujen-
14668: tava vaikutus. Ja kun toimenpidettä tukevat sekä inhimil-
14669: liset näkökannat että myös oikeudentunnon ja oikeamieli-
14670: syyden vaatimukset, katsomme olevan perusteltua syytä,
14671: että anomusehdotuksen loppuponn~n 1 ja 3 momentti hy-
14672: väksyttäisiin sellaisenaan ja 2 momentti alempana näky-
14673: vällä lisäyksellä.
14674:     Näin ollen saamme kunnioittaen ehdottaa,
14675:                   että Eduskunta hyväksyisi anomusehdotuk-
14676:              sen ponnen näin muutettuna:
14677:                   1 mom. samoin kuin anomusehdotuksessa;
14678:                   että kansalaissodan yhteydessä tapahtu-
14679:              neesta murhasta, murhapoltosta tai maanpetok-
14680:              sesta tuomittujen jutut ja laittomia teloituksia"
14681:              koskevat asiat heti otettaisiin tarkastettaviksi ja
14682:              tutkittaviksi samoin kuin hallinnollisilla pää-
14683:              töksillä toimistaan erotettujen rautatie-, posti-,
14684:              tu,lli- ja vankilalaitosten palveluskuntiin sekä
14685:              kansakoulujen opettajistoon kuuluneiden henki-
14686:              löiden suhteen määrättäisiin toimitettavaksi uusi
14687:              laillinen tutkinto syyttömien entisiin täysiin oi-
14688:              keuksiinsa palauttamiseksi; ja
14689:                   3 mom. samoin kuin anomusehdotuksessa.
14690:    Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1919.
14691: 
14692:         A. 0. Arho.           A. E. Leino.
14693:         A. Kauppinen.         G. Luukkonen.
14694:         0. V. Korhonen.       Juho Rapo.
14695:                     J. F. Tolonen.
14696: 
14697: 
14698: 
14699: 
14700:          •
14701: Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino .
14702: 
14703: 
14704: 
14705: 
14706:                                             •
14707:           1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 7~
14708: 
14709: 
14710: 
14711: 
14712:                Maatalousvaliokunnan mie-
14713:             t i n t ö N :o 2 anomusehdotuksen johdosta,
14714:             joka koskee määrärahan myöntämistä uutisvil·
14715:             jelysraivausten kustannuksia varten.
14716: 
14717:     Ed11skunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
14718: lähettänyt edustajain Jyskeen y. :m. anomusehdotuksen
14719: N :o 102, joka koskee 10 miljoonan markan siirtomäärärahan
14720: ottamista vuoden 1920 menoarvioon avustuksina jaettavaksi
14721: vuosina 1919 ja 1920 suoritettavien uutisviljelysraivausten
14722: kustan4! uksiin.
14723: 
14724: 
14725:     Sota-aika on paljastanut maataloutemme heikon tuo-
14726: tantokyvyn ja osottanut minfkä vaaran alaiseksi ulkomaisen
14727: elintarpeiden tuonnin varaan jättäytyminen erittäinkin poik-
14728: keuksellisina ajankohtina saattaa johtaa maan. Mainitusta
14729: maataloutemme tilasta ja tuonnin pienuudesta on aiheutu-
14730: nut se elintar,peiden puute, joka kuluneina sotavuosina on
14731: meillä vallinnut ja osaksi edelleenkin vallitsee. Tosin näyt-
14732: tää yleinen elintarvetilanne tällä hetkellä meillä olevan pa-
14733: ranemaan päin ja oletettava on että se, sikäli kuin yleis-
14734: maailmalliset olosuhteet tasaantuvat, :myös jatkuvasti para-
14735: nee ulkomaisen tuonnin turvin. Runsas tuonti kysyy kui-
14736: tenkin melkoisia pääomia ja johtaa, ellei vientiä voida vas-
14737: taavassa määrässä lisätä, maan ybä suurempaan taloudelli-
14738: seen ja välillisesti myos poliittiseen riippuvaisuuteen. Itse-
14739: näisen asemamme lujittaminen velvoittaa niin ollen tarmok-
14740: kaisiin toimenpiteisiin marutaloutemme tuotantokyv;yn ko-
14741: hottamiseksi.
14742:     Maataloustuotannon edistämiseksi on :meillä valtio,vallan
14743: puolelta kuluneina sotavuosina tehty sangen vähän. On pää-
14744: 2           1919 V p. -    Anomusmietintö N:o 7.
14745: 
14746:   asiassa tyydytty kulut]\ksen säännöstelemiseen samaan ai-
14747:  kaan kuin muissa, esim. 'Skan.dimwian maissa, sen ohella on
14748:   kotimaisen elintarvetuotannon lisäämiseksi uhrattu monia
14749:  kymtmeniä miljoonia yleisistä varoista. Niinpä on Norjassa
14750:   vuoden 1918 alussa myönnetty ajanja.ksoksi 1918-1919
14751:   mainittua tarkotusta varten 27 ~iljoonaa kr., eli noin 70
14752:   miljoonaa markkaa. Sanotusta määrästä on 17 miljoonaa
14753:  kr. annettu käytettäväksi apulantojen, väkirehujen y. m .
14754: . hintojen ja kuletuskustannuksien alentamiseksi sekä loput
14755:   eli 10 miljoonaa kr. muithin maataloustuotannollisiin tar-
14756:  kotuksiin, 'niistä 5 miljoonaa kr. uutisviljelysten kustannus-
14757:  ten avustamiseksi. Kun maata1oustuotanno~ kohottaminen
14758:   on koko yhteiskunnan edun mukaista ja koska tämä toimen-
14759:  pide on toteutettav·issa voimaikkaammin ja nopeammin, jos
14760:  sitä valtiova1lan puolelta tuetaan, on V ali:akunnan mielestä
14761:  va1tion varoja tarkotukseen käytettävä.
14762:       Valiokunta on alatteentekijäin kanssa yhtä mieltä siitä
14763:   että tehoisimpia keinoja maataloustuotannon lisäämiseksi on
14764:  uusien viljelyskelpoisten maiden varsinkin hyvänlaatuisten
14765:   soiden viljelykseen ottaminen. Raivauskustannusten krulleus
14766:   ja maataloustuotteiden odo<tettavissa oleva hinnan lruskemi-
14767:   nen saaJttaa kuitenkin monen vilj,elijän epäröimään kysy-
14768:   myksessä oleviin uutisviljelysyrityksiin ryhtymistä. Tämän
14769:  vuoksi ja jotta maataloustuotanto saa·taisiin nope8!sti nouse-
14770:   maan, on Valiokunnan mielestä tarpeen tällä hetkellä val-
14771:  tion avustuksella tukea näitä raivaushankkeita.
14772:      Samalla kun avustuksen tarkoituksena on peittää osa
14773:   uutisviljelyksistä aiheutuvia kustannuksia, on se myös toi-
14774:   menpide, jonka avulla viljelijää kiihoitetaan ryhtymään näi-
14775:   hin töihin. Viimemainitussa kolrdin on avustuksen vaikutus
14776:   jonkun verran ·erilainen suur- ja pienviljelijään nähden.
14777:   Edellinen, johl'a yleensä on korkeampi ammattisivistys, hel-
14778:   pompi luoilon saanti ja suurempi varaJllisuUJS, voi, jos hän ha-
14779:   vaitsee sen taloudellisesti edulliseksi, ryhtyä uutisviljelyk-
14780:   siin huolimatta siitä saako hän sitä varten avustusta vai ei.
14781:   Toisin on pienviljelijän. Häneltä puuttuu varoja sekä uskal-
14782:   lusta ilman avustusta käydä käsiksi näih~n pääomia kysy-
14783:                    U utisviljelysra.ivauksista.                  3
14784: 
14785:  viin yrityksiin. On myös todennäJköistä etJtä pienviljelijän
14786:  taloudessa jokainen uudeksi pelloiksi raivattu hehtaari maata
14787:  tulee tuotta,maan korkeamman elintarvesadon kuin vastaava
14788:  ala. suurviljelijän taloudessa, jonka meidän oloissamme laa-
14789:  jat peltoalat, poikkeuksia lukuunottamatta, ennestäänkin
14790:  ovat heikossa kasvukunnos.sa. Näihin näkokohtiin perustuen
14791:  ja ottaen lisäksi huomioon, että piepviljeujä, joka useinkin
14792:  on pakotettu hankkimaan työansiota muualta, vapautuu täs-
14793:  tä saad1essaan avustuksen muodossa korvattavaa vastaavaa
14794:  työtä itselleen ja perheelleenkin oman viljelysalueensa laa-
14795:  jentamisessa, on Valiokunta asettunut si1le kannalle, että.
14796:  varsinaisille pienviljelijöi•l,Je olisi myönnettävä suhteellisesti
14797:  suurempi avustus kuin keskikokois- ja suurviljelijöille.
14798:       Tätä varlen on Valiokunta jakanut viljelijät kolmeen
14799:  ryhmäJän, joille olisi annettava avustusta seuraavan asteikon
14800: ·mukaan. Viljelijä:lle, jolla enuestäiän on:
14801: 
14802:      pelrt:oa. aHe 10 ha - 50 % uutiRviljelyskustannuksista
14803:               10-50 " -40 "
14804:         ,, yli 50 ,. - 30 "                 .,
14805: 
14806:  ottama.lla kuitenkin huomioon ettei uutisraivausten koko-
14807:  naiskustannusta lasketa 2,000 markkaa korkeamma1ksi heh-
14808:  taaria kohti.
14809:       Valiokunnan mielestä ei ole tarkoituksenmukaista u]ot-
14810:  taR lcysymyksessä olevaa avustusta käsittämäwn kuinb pie-
14811:  niä uutisviljelysaloja tahansa, vaan olisi alirajaksi tässä koh-
14812:  din määrättävä 10 aaria.
14813:       Niihin kustannuksiin, joita avustus tulisi koskemaan,
14814:  olisi laskettava kusta.nnukiset maan viljelyskuntoon saatta-
14815:  misesta. kuten kuokkimisesta. kyntämisestä, ojituksesta,
14816:  muokkauksesta ja maanparannusaineista, sekä ostolannoistl't
14817:  ensi satoa varten.
14818:       Kun etenkin pienvi1jelijalle saattaa koitua vaikeuksia
14819:  saada työ loppuun suoritetuksi, ellei hän pääse avustuk-
14820:  sesta osalliseksi jo aikaisemmin, olisi avustus suoritettava
14821:   siten, että 25 % siitä annetaan. kun tvösuun'llite1ma on tehty
14822: 4          1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
14823: 
14824: ja hyväksytty ja työhön ryhdytään, 50 % työn ollessa
14825: puolitiessä ja loput eli 25 Jo, kun työ on loppuun suoritettu
14826: ja tarkastuksessa hyväksytty.
14827:     Valiokunnan käsityksen mukaan olisi avustuksia annet-
14828: tava niistä uutisviljelysraivauksista, jotka on pantu työn alh
14829: aikaisintaan vuoden 1919 alussa ja kylvetty viimeistään ke-
14830: väällä vuonna 1921.
14831:     Väärinkäytöksien ~ä.lttämiseil>1si tulisi avustuksien olla
14832: korottiomina lainoina siihen asti kunnes työ on loppuun
14833: suoritettu. J,os tällöi'n toimitettavassa tarkastuksessa ha-
14834: vaitarun, että työ on jäänyt loppuun suorittamatta, olisi laina
14835: joko kokonaan tai osaksi perittävä korkoineen tai korotta
14836: takaisin. Sensijaan olisi laina jä'ävä viljelijälle suoranai-
14837: seksi avust1.1:kseksi, jos työ on suunnitelman mukaan suori-
14838: tettu.
14839:     Paikalliseksi vrulvova;ksi elimeksi avustuksia jaettaessa
14840: sopivat V aliakunnan mielestä asutuslaurtakunna<t. Toimin-
14841: nassaan voivat nämä käyttää maatalousseurojen konsulent-
14842: tien ja neuvojien ammatillista apua suunnitelmien ja tarkas-
14843: tusten suorittamisessa. Asian käytännöllinen toteuttaminen,
14844: ohjeiden antaminen sekä ylin valvonta olisi jätettävä Maa-
14845: taloushalli tukselle.
14846:     I.~as:kemalla että uutisviljelyskustannukset vallitsevien
14847: hintasuhteiden mukaan tulisivat olemaan hehtaaria kohti
14848: 1,500 markkaa ja avustusten keskimäärä tekisi 40 % kus-
14849: tannuksista, voitaisiin anomusehdotuksessa esitetyllä 10
14850: miljoonan määrärahalla saada peltoala lisätyksi 16,666 heh-
14851: taarilla ja vuotuinen viljasato 20 a 25 miljoonalla kilolla.·"
14852:     J.~opuksi ei Valiokunta ole katsonut voivansa olla esillä-
14853: olevan asian yhteydessä lausumatta mielipidettään siitä,
14854: että suunnitellun uutisviljelystoiminnan tulokset saattavat
14855: jäädä toivotussa määrin saavuttamatta, ellei samalla raS··
14856: kaissa raivaustöissä työskent,eleville työmiehille varata elin-
14857: tarvesäännöstelys,sä nykyistä ri~ttävämpiä annoksia leipä-
14858: viljaa.
14859:     Edellä esitetyn perusteella saa Valiokunta kunnioittaen
14860:  ehdottaa,
14861:                  U utisviijelysraivauksista.               5
14862: 
14863:                  että Eduskunta päättäisi vut;den 1920 meno-
14864:             sääntöön ottaa 10 miljoonan markan suuruisen
14865:             siirtomäärärahan käytettäväksi edelläesitettyjen
14866:             perusteiden mukaan 30-50 %, suuruisina avus-
14867:             tuksina vuosina 1919-1920 suoritettavista uu-
14868:             tisviljelyksistä aiheutt~viin kustannuksiin.
14869: 
14870:    Helsingissä toukokuun 22 pä,ivänä 1919.
14871: 
14872: 
14873:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
14874: Wuolijoki, varapuheenjohtaja Jyske ja jäsenet Alanen, An-
14875: dersson, Hanhisalo, Juustila, Koivuranta, Kääriäinen, Lau-
14876: r{m, J. Linna, K. E. Linna, Miemois, Niskanen, Pehkonen,
14877: Raatikainen, Sirola ja Väre sekä osittain varajäsenet Kekki,
14878: Koivunlahti-Lehto, Nyberg ja Taskinen.
14879: 6         1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 7.
14880: 
14881: 
14882: 
14883: 
14884:                     Vastalauseita.
14885:                              I.
14886: 
14887:     Sodan aikaisen elintarvepolitiikkamme perusvirheena
14888: on ollut suoranaisten toimenpiteiden puute valtiovallan puo-
14889: lelta elintarvetuotannon kohottamiseksi. Samaan aikaan
14890: kuin naapurimaissa on uhrattu kymmeniä miljoonia kruu-
14891: nuja vuosittain kotimaisen elintarvetuotannon edistämiseksi,
14892: on meillä vastaavat toimeenpiteet kokonaan laiminlyöty ja,
14893: luultu elintarvepolitiikkaa parhaiten ajettavan ja tuotantoa
14894: lisättävän suunnattoman korkeilla maksimi- ja minimihin-
14895: noilla. Allekirjoittanut on senvuoksi Valiokunnan kanssa,
14896: yhtä mieltä siinä, että elintarvetuotantoa on poikkeuksilli-
14897: si&sa oloissa edistettävä suoranaisella valtion avustuksella,
14898: vaikka se tosin tällä kertaa tuleekin aivan yhdennellätoista.
14899: hetkellä. Myöskin on Valiokunta siinä oikeassa, että tehok-
14900: kaimpia toimenpiteitä elintarpeiden, etupäässä viljan, pikai-
14901: seksi tuottamiseksi kotimaassa on juuri uutisviljelyksen
14902: avustaminen.
14903:     Valiokunta on kuitenkin tämän asian yhteydessä lähte-
14904: nyt ajamaan muitakin tarkoitusperiä, kuin elintarvetuotan-
14905: non kohottamista. Asettamalla prosenttimäärän, minkä mu-
14906: kaan avustusta annetaan, entisestä tilan viljelysmaan alasta
14907: riippuvaksi siten, että pienimmät viljelijät saisivat jopa 50.
14908:     kokonaisraivauskustannuksista valtion varoista avustusta,
14909: ja suurviljelijät 30 % on valiokunta asettunut keino-
14910: tekoisesti pönkittämään pienviljelystä. Kun avustuksen tar;;
14911: koitus on yksinomaan tuotannon kohottaminen ja ainoastaan•
14912: sen nojalla voidaan tällaista avustusta puoltaa, eikä suin-
14913: kaan minään lahjapalkkiona sille tai tälle yhteiskuntaluo-'
14914: kalle on tietysti saman tekevää, onko tuottaja pien- vaikO)
14915: suurviljelijä. Kysymys on toisin sanoen tuotannon, eikä.
14916:                         Vastalause I.                          7
14917: 
14918: tuottajan avustamisesta. Myöskin on 50 prosentin avustus-
14919: määrä jo sinänsä katsottava liian korkeaksi valtioavuksi.
14920: Katsottakaonpa olot miten poikkeuksellisiksi tahansa, ei
14921: mielestäni valtion ole mitään tuotantohaaraa avustettava
14922: niin korkealla määrällä kuin 50 prosentilla perustamiskus~
14923: tannuksista.
14924:      Valiokunta on laskenut, että ehdotetu'lla 10 miljoonan
14925: markan määrärahalla saataisiin uutta peltoa maahamme
14926: 16,666 ha. Jos avustus hyväksyttäi·siin samaksi kaikille
14927: viljelijöille eli 30 %:ksi saataisiin uutta maata viljelykseen
14928: 22,222 ha eli siis 5,556 hehtaaria enemmän kuin Valiokun-
14929: nan ehdotuksen mukaan. :Nlyöskin tämä seikka puhuu
14930: voimakkaasti pienemmän avustusmäärän myöntämisen puo-
14931: lesta..
14932:     Vielä en voi olla huomauttamatta eräästä seikasta. Jos
14933: valiokunnan kanta erisuurista avustusmääristä hyväsytään,
14934: tekee se koko avustustoiminnan paljon monimurtkai,semmak-
14935: si, koska aina on tarkastettava ·paljonko tilalla on ennestään
14936: peltoa. Kun tiedämme -että ainoastaan pienen :pienellä osalla
14937: maamme tiloista on kunnollisia viljelyskarttoja, aiheuttaisi
14938: se useassa tapaurksessa verrattain paljon työtä, ehkäpä joissa-
14939: kuissa tapauksissa peltojen mittaami'stakin. Tästä kaikesta
14940: päästäisiin, jos avustusmäärä olisi kaikille sama.
14941:    Viitaten yllä oleviin .perusteluihin .pyydän kunnioittavim-
14942: min ehdiottaa Valiokunnan ehdottaman ponnen hyväksyttä-
14943: väksi seuraavassa muodossa:
14944:                   että EdW.skunta päättäisi vuodlen 1920 meno-
14945:             sääntöön ottaa 10 miljoonan markan suuruisen
14946:             siirtomäärä'i'<ahaN, käytettäväksi edellaesibettyjen
14947:             perusteiden muk'aan 30      ro    suuruisena avus-
14948:             tt~ksena vuosina 1919-1.920 suoritJettavista uu-
14949:             tisviljelyksistä aiheutuviin kustanmtksiin.
14950:    Helsingissä, toukok. 22 P· 19 19.
14951:                                   1
14952: 
14953: 
14954: 
14955: 
14956:                                         Wäinö Wuolijoki.
14957: 8          1919 Vp. -   Anomusmietintö N :o 7.
14958: 
14959: 
14960: 
14961: 
14962:                             II.
14963: 
14964:     Maatalousvaliokunnassa kysymyst.ä määrärahan myön-
14965: tämisestä uutisviljelysraivauksia varten käsiteltäessä ovat
14966: allekirjoittaneet esittäneet, että mainittu määräraha olisi
14967: jaettava huokeakorkoisina kuoletuslainoina samojen perus-
14968: teiden mukaan niin suur- kuin pienviljelijöillekin. Kun kui-
14969: tenkin valiokunnan suuri enemmistö on hyväksynyt mietin-
14970: nössä mainitut jakoperusteet, jotka mielestämme eivät tule
14971: edistämään maataloustuotantoa terveellä ja taloudellisesti
14972: tyydyttävällä tavalla, tahdomme esittää vastalauseemme
14973: valiokunnan ehdotuksen johdosta.
14974:     Tunnettuahan on, että maamme viljelykset eivät ole ny-
14975: kyään läheskään siinä kunnossa kuin niiden tulisi olla,
14976: joten voi panna kysymyks,en alaiseksi onko ollenkaan vii-
14977: sasta yhä laajentaa peltoalaamme suurisuuntaisesti järjeste- _
14978: tyillä uutisviljelysraivauksilla, ennenkuin vanhat viljelyk-
14979: set ovat siinä kunnossa, mitä uudenaikainen ja :kannattava
14980: maanviljelys edellyttää, niinkuin esim. järkiperäistä oji-
14981: tusta, syvämuokkausta, parannettua lannanhoitoa j. n. e.
14982: Siirtymällä laajaperäisestä maanviljelyksestä voimaperäi-
14983: seen voidaan maanviljelystuotantoamille ja kannattavai-
14984: suutta kohottaa suunnattomasti ..
14985:     Lähtien siitä, että tarkotuksena on lisätä tällä määrä-
14986: rahalla maamme elintarvetuotantoa, tahdomme mielipitee-
14987: nämme lausua, että jos lainat myönnetään huokeakorkoisina
14988: sekä suur- että pienviljelijöille samojen ja:koperusteiden mu-
14989: kaan, tällä estettäisiin uutisvilj~lJikseen ottama,sta maita,
14990: jotka luonnonlaatunsa puolesta ovat sellaisia, etä kannat-
14991: tava viljelys niillä tuskin koskaan tai ainakin vasta hyvin
14992: kaukaisessa tulevaisuudessa voi tulla kysymykiseen. Sillä
14993:                         Vastalause II.                        9
14994: 
14995: yksin jo S'e tosiasia, että uutisviljelysraivaukseen myönnetty
14996: laina on määrätyn ajan kuluessa takaisin maJksettava, vai-
14997: kuttaa, että viljelijä ta1Jkoin punnitsee ]lUtisviljelyksen kan-
14998: nattavaisuutta, ennenkuin ryhtyy raivaustoimiin, jota vas-
14999: toin suoranainen avustus voi aiheuttaa varsinkin pienvilje-
15000: l ystiloi lla vähemmin onnistuneita uu tisviljelysrai va uksia.
15001:      Näitten varojen myöntämisen suoranaisen avustuksen
15002: muodossa tekee epäiltäväksi myöskin se, että nykyään laa-
15003:  joissa piireissä on se käsitys vallalla, että niin suur- kuin
15004:  pienviljelijäikin ovat sota-aikana maantuotteillaan saaneet
15005:  sellaisia hintoja, että herdän nyt jos koskaan pitäisi tulla
15006:  omin voimin toimeen. ,Ja kieltää ei voi, että asianlaita jos-
15007:  sain määrin näin onkin, jon'ka vuoksi on vähemmän v-iisasta
15008:  jakaa nyt palkintoja uutisviljelysraivauksista, kun jokaisen
15009:   maanviljelijän velvollisuus olisi itse varainsa mukaan li-
15010:   sätä vi'ljelyksiään, josta koituisi hyötyä hänelle itselleen ja
15011:   yhteiskunnalle. Lopuksi tahdomme huomauttaa, että jos
15012:   uutisviljelysapurahoja nyt todella myönnetään suoranaisina
15013:   avustuksina, valvonta näitten varojen oikeasta käytöstä tu-
15014:   lee vaatimaan sekä suuria kustannuksia, että paljon työtä
15015:   ja käy sittenkin muutamissa tapauksissa mahdottomaksi.
15016:       Kai,ken edelläolevan perusteella esitämme:
15017: 
15018:                   että Edt~skunta päättäisi vuoden 1920 meno-
15019:              sääntöön ottaa 10 miljoonan •markan suuruisen
15020:              siirtomäärärahan käytettäväksi uutisviljelysten
15021:              ~distämiseksi,
15022:                   että näistä lainoista suoritettaisiin vuotuista
15023:               korkoa .1 ~lo ja kuoletuksena 1 o/o, sekä
15024:                   että lainojen jakoperusteet olisivat satmat
15025:               su,ur-, keskikokoi.s- ja pienviljelyksille.
15026: 
15027:      Helsingissä, toukokuun 22 päivänä 1919.
15028: 
15029:      Karl Fr. Lauren.                     Johannes Nyberg.
15030: Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
15031:             1919 Vp. -   Anomusmietintö N :o 8.
15032: 
15033: 
15034: 
15035: 
15036:                 Talousvaliokunnan mietintö
15037:             N :o 4 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
15038:             määrärahan myöntämistä mielisairashoidon
15039:             {ldistämiseksi.
15040: 
15041:     Eduskunta on lähettänyt Talousvaliokunnan valmistel-
15042: tu vaksi edustaja Sarlinin y. m. anomusehdotnbP-n N :o 56,
15043: jossa ehdotetaan päätettäväksi, että kunta;ihiymäin alot-
15044: teesta valtion tai kunnallisten mielisairaalalaitosten yhtey-
15045: teen perustettavien mielisairaalaosastojen sekä erityisten
15046: piirimielisairaalain rakentamis-, sisustarnis- ja ylläpitokus-
15047: tannuksiin myönnettäisi1n valtionvaroista avustusta ja että
15048: tätä tarkoitusta varten otettaisiin vuoden 1920 menoarvioon
15049: 1,875,000 markan määräraha sekä että samaksi vuodeksi
15050: varattaisiin 1,000,000 markkaH jaettavaksi kuntaY'htymille
15051: lmolctu slainoina sanottujen laitosten rakentamista varten; ja
15052: on Yalioknnta asiantuntijaa kuultuaan anomusehdotuksen
15053: käsitellyt.
15054: 
15055: 
15056:     Kysym,vs mielisairashoidon paremmalle kannalle Jar,JeS-
15057: tämisestä on jo useita kertoja ollut Eduskunnassa vireillä,
15058: tulematta vielä tä'hän asti käytännöllisesti ratkaistuksi.
15059: Vuoden' 1917 ensimäisillä valtiopäivillä ehdotti Eduskunta
15060: ryhdyttäväksi rakentamwan erinäisiä .mielisairaalalaitoksia
15061: sekä myönnettäväksi valtiovaroista avustusta ja lkuoletus-
15062: lainoja kunnallisten piirimi elisairaalain ralkentam iseen;
15063: myöskin vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä oE asia käsitel-
15064:                                                  1
15065: 
15066: 
15067: tävänä ja sisälsivät molemmilla sanotuilla valtio'Päivillä
15068: siitä annettujen 'ralousvaliokunnan mietintöjen perustelut
15069: m. m. seuraavaa:
15070: 2           1919 V p. -- Anomusmietintö N :o 8.
15071: 
15072:     ,Ensimäiset toimenpiteet Suomessa mielisairashoidon
15073: järjestämiseksi voillaan katsoa alkaneen jo lähes puolitoista
15074: vuosisataa sitten. Vuonna 1771 .muutettiin nimittäin Nau-
15075: von saaristossa sija.innut Seilin spitaaliHairaala turvalaitok-
15076: seksi mielisairaita varten. Tämän jälkeen lmlui kuitenkin
15077: kokonaista seitsemän vuosikymmrmiii ennenkuin mielisairas-
15078: hoitoa koskevat kysymykset tulivat suuremman huomioon
15079: alaisiksi. Vuonna 1841 valmistui I1apinlahclen keskuslai-
15080: tos ja melkein samaan aikaan järjestettiin koehouruinhoi-
15081: don toimeenpanemiseksi 4 houruinkoppia kuhunkin läänin-
15082: sairaal,aan, paits1 Uudenmaan ·läänin, jota lääniä varten oli
15083: varattu yhtä suuri llllilir1i paikkoja Lapinlahden sairaalassa.
15084: Sittenkun säädyt 1877----7R n10sien valtiopäivillä olivat
15085: houruinhoidon parantamiseen käytettäväksi osottaneet
15086: 900,000 markkaa, rakennntettiin Turkuun, Viipuriin, Vaa-
15087: saan, Ouluun ja li'Ekkeliin Yastaanottolaitokset, jotka kaikki
15088:  avattiin vuoden 1882 kuluessa. Vuonna 188;i valmistui
15089:  XiuYanniemen parannus- ja •hoitolaitos lähellä Kuopion kau-
15090:  punkia sekä vuonna 1889 Käkisalmen turvalaitos. Tampe-
15091:  reen kaupungin läneisyyteen rakennettu Pitkäniemen kes-
15092:  kuslaitos avattiin vuonna 1900. 'Iämän jälkeen on Kakolan
15093:  kuritushuoneen yhteyteen perustettu osasto mielisairaita
15094:  vankeja varten sekä muutamissa entisissä laitoksissa toimi-
15095:  tettu joitakin uudistus- ja hajennustöitä.
15096:      rroukokuun 28 päivänä 188H annetussa Sairasmielisten
15097:  hoitoa koskevassa asetuksessa määrättiin, että vaivaistaloja
15098:  perustettaessa niil1in tuli jär.icstliå vähintään kolme paikkaa
15099:  käytettäväksi varattomille mielisairaille. Samana päivänä
15100:  annetussa julistuksessa vekoitettiin kunnat niinikään toi-
15101:  mittamaan tarkoituksenmukaista hoitoa kaikille sellaisille
15102:  mielisairaille, jotka civiit voineet sitä saarla lähimmän ym-
15103:  päristönsä toimesta. Tämän vuoksi tulivat useat kunnat
15104:  perustaneeksi köy htlin talojensa m~elisairasosastoihin useam-
15105:  pia paikkoja, kuin mitä mainitussa asctukscssa määrättiin.
15106:  Muutami~sa suuremmil<J;;a knupungeissa ovat köyhäintalojen
15107:  mielisairasosastot sittemmin nroitetnt ];;:öyhäintalojen yhtey-
15108:  destä ja muodostetr:.t f,ouell\siksi kunnallisiksi mielisairaa-
15109:                 Mielisairashoidon edistäminen.                  ...,.,
15110: 
15111:   loiksi. Niinpii (llt 'l'urusi'a ja Viipurissa jo jonkun aikaa
15112:   oHut oiemassa ajalllnul>:aiset kunnalliset mielisairualat.
15113:   Vastikään on myös Helsingin kaupunki rakennuttanut mieli-
15114:   sairaalan Sipoon pitäjän Nickbyl1yn ja samaten Tampereen
15115:   kaupunki omistamalleeu Hatunpään tilalle. Lisäksi on· kol-
15116:   mella kuntayhtymiillä omat piirimielisairaalansa, nimittäin
15117:   Harja vallan, Mänt;;älän :oekä Uw1eub1 upuugin ympäri;;tö-
15118:   jen kuntayhtymillä."
15119:        ,Yksityisistä mielisairashoitolaitrJk~i:ota mainittakoon
15120:   Kammion sairaala Helsingissä ja Suomen kirkon sisälähe-
15121:   tysseuran diakonilaitoksen sairaala Sortavalassa.
15122:        Paikkoja mielisairaita varten on nykyisin olemassa: val-
15123:   tionlaitoksissa noin 1,1\00, kuntien omistamissa sairaaloissa
15124:   noin 900 ja yksityisissä laitoksisiia noin 100 sekä lisäksi
15125:   kuntien köyhäintaloiBsa arviolta noin 1,500, kaikkiaan siis
15126:   noin 4,000 sairaspaiH:aa. Kuntien köyhäintalojen mielisai-
15127:   rasosastoissa olevat paikat ovat kuitenkin katsottu vat oi-
15128:   keastaan vain säilytyssnojiksi, joten sairaspaikkojen luku,
15129:   joissa järjestelmällistä mielisairashoitoa annetaan, on mel-
15130:   koista pienempi.
15131:        Sen tutkimuksen perusteella, jonka valtion asettama
15132:   mielisairashoitokomitea toimeenpani, oli maassa vuoden
15133:   1906 lopulla kaikkiaan 11,710 mielisairas ta. Näistä oli noin
15134:   7,000 laitoshoidon tarpeessa. Kun maamme väkiluku nii-
15135:   den kymmenen vuoden aikana, jotka ovat' kuluneet maini-
15136:   tu,;ta tutkimuksesta, on lisääntynyt ja kun mielisairaiden
15137:   prosenttimäärän täytyy olettaa pysyneen entisellään, ellei
15138:   jossain määrin kohonneenkin, ovat vastaavat luvut tätä ny-
15139:   kyä jo jonkun verran suuremmat.
15140:        Edellä sanotusta johtuu, että mielisairaspaikoista on san-
15141:   gen suuri puute. Tästti onkin ollut seurauksena, että suu-
15142:   rin osa laitoshoitoa tarvitsevista mielisairaista on jäänyt
15143: · sitä vaille. Pitemmän aikaa kestänyttä mielisairautta pote-
15144:   vat henkilöt saanevat nykyisin säännöllisesti odottaa vuosi-
15145:   kausia ja äkillisluontoisissa sairaustapauksissa on niinikään
15146:   tavallisesti odotettava useita kuukausia, ennenkuin potilas
15147:   voidaan saada sairaalaan. Samaten täytyy rikoksista syy-
15148: 4           1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 8.
15149: 
15150: tettyjen henkilöiden, joiden mielentila on joutunut epäilyk-
15151: senalaiseksi, odottaa kuukausimääriä ennenkuin he voivat
15152: päästä tarkastettaviksi. Köyhäinhoidon varassa olevista
15153: mielisairaista pääsee ainoastaan pieni osa nauttimaan jär-
15154: jestelmällistä mielisairashoitoa. Vai vaishoidontarkastelijan
15155: antamien tietojen mukaan vuoden 1916 alussa köyhäinhoi-
15156: don huolehdittavina olleista [),277 mielisairaasta (tiedot 21
15157: kunnasta kuitenkin vielä puuttuvat) oli valtionlaitoksissa
15158: ainoastaan 7 [) potilasta eli 1.4 prosenttia ja piirimielisairaa-
15159: loissa 30 potilasta eli O.u prosenttia.
15160:      Mielisairashoidon alalla maassamme vallit:;evat epäkoh-
15161: dat ovat olleet useilla. säätyvaltiopäivillä huomion alaisina.
15162: Niinikään on nykyinen yksikamarinen Eduskunta kolmilla
15163: eri valtiopäivillä tehnyt asian johdosta anomuksia. Vuoden
15164: 1907 valtiopäivillä anoi Eduskunta, että sille annettaisiin
15165: mielisairaiden hoitoa tarkoittavista laitoksista esitys, jossa
15166: olisi otettu huomioon Eduskunnan esittämä suunnitelma
15167: mielisairashoidon järjestämiseksi, ja että hallitus, riippu-
15168: matta esityksen valmistumisesta, jo sitä ennen ryhtyisi toi-
15169: menpiteisiin keskuslaitoksen perustamiseksi rnielisairaih1
15170:  varten Oulun lääniin. Vuonna 1911 teki Eduskunta ano-
15171: muksen, että kuntain alotteesta pernstettavia, tarkoituksen-
15172: mukaisesti suunniteltuja piirirnieli:;airaaloita kannatettai-
15173:  siin riittävällä valtioavulla, sekä että valtioavun ehdot mää-
15174:  rättäisiin niin kohtuullisiksi ja selviksi, että kunnat voisi-
15175: vat ryhtyä tällaisia sairaaloita perustamaan. Viimeisillä
15176:  eli vuoden 1914 .valtiopäivillä oiivat mielisairashoitoa kos-
15177: kevat kysymykset jälleen harkittavina ja anoi Eduskunta,
15178:  että hoidon hankkimiseen mielisairaille määrättäisiin ennen
15179: vuoden 1917 loppua käytettäväksi valtiovaroja 5,000,000
15180:  markkaa, josta 3,250,000 markkaa -Oulun lääniin perustetta-
15181:  van keskuslaitoksen osittaiseen rakentamiseen ja kuntoon-
15182:  panaan sekä 1,7 50,000 markkaa kuntaryhmäin alotteesta
15183:  perustettavien, tarkoituksenmukaisesti suunniteltujen piiri-
15184:  mielisairaalain ja yksityisten kuntain mielisairaalain a vus-
15185:  tamiseen. Nämä anomukset eivät kuitenkaan tähän asti ole
15186:  johtaneet mihinkään tuloksiin. - Vuonna 1905 asetettu
15187:                Mielisairashoidon edistäminen.                 5
15188: 
15189: mielisairashoitokomitea oli niinikään vuonna 1909 ilmesty-
15190: neessä mietintönsä ensimäisessä osassa tehnyt laajan suun-
15191: nitelman mielisairasolojen vastaiseksi järjestämiseksi, mutta
15192: komiteankaan ehdotuksia ei ole ryhdytty toteuttamaan.
15193:       Epäkohtain poistamiseksi ovat myös kunnat puolestaan
15194: ryhtyneet suunnittelemaan toimenpiteitä. .To jonkun aikaa
15195: on ollut vireillä kysymys useammille kunnille yhteisten
15196: piirimielisairaalain aikaansaamisesta. Kun maalaiskunnat
15197: vä:hävaraisina eivät kuitenkaan ole voineet ryhtyä ilman
15198: valtion avustusta rakentamaan tällaisia verrattain kalliiksi
15199: tulevia laitoksia, valtuutettiin Senaatti helmikuun 21 päi-
15200: vänä 1899 myöntäunää.n kyseenalaista tarkoitusta varten
15201: yleisistä varoista kunnille avustusta Senaatin lähemmin
15202: määrättävillä ehdoi11a. Ehdot tulivat kuitenkin siksi anka-
15203:  riksi, etteivät kunnat, yhtä kuhtayhtymää lukuunottamatta.
15204: halunneet ryhtyä a·vustuksia hyväkseen käyttämään. Kun
15205:  Prinäiset kuntaryhmät jonkun aikaa myöhemmin kääntyivät
15206:  l1 allituksen puoleen, anoen avustusta piirimielisairaa layri-
15207:  t.yksille lievemmillä ehdoilla, kuin mitä oli määrätty, ant.oi
15208: 'Senaatti aikaisemmin mainitun mielisairashoitokoonitean
15209:  tehtäväksi laatia ehdotukset uusiksi mallipiirnstuksiksi
15210:  piirimielisairaaloille sekä käski sittemmin IJääkintöhalli-
15211:  tuksen tekemään ehdotuksen ohjesäännöiksi tällaisia laitok-
15212:  sia varten. IJääkintöhallituksen tuli Senaatin antaman mää-
15213:  räyksen mukaisesti myös barkita, oliko muutettava piiri-
15214:  mielisairaaloille myönnettävän valtioavun suuruutta kos-
15215:  kevia määräyksiä sekä niitä ehtoja, joita avustuksen myön-
15216:  tämiseen nähden oli m;etettu. IJausunnossaan ehdotti Lää-
15217:  kintöhaUitus m. m. avustusmääriä korotettavibi. Mutta
15218: ·kun kunnat eivät olleet näihin nnsiinkaan ehtoihin tyyty-
15219:   väisiä, jätettiin Lääkintöhallituksen tehtäväksi laatia yh-
15220:  deRsä mielisairashoitokomitean, Vaivaishoidontarkastelijan
15221:   ja Yleisten rakennusten ylihallituksen kanssa uudet ehdo-
15222:  in kset piirimielisairaalain piirustuksiksi kustannusarvioi-
15223:   neen sekä muiksi asian johdosta tarpeellisiksi toimenpiteiksi.
15224:   Nämä ehdotukset valmistuivat vuonna 1911. NiisRä teh-
15225:  tiin melkoisia lievenn:vksiä aikaisemmin voimassaolleisiin
15226: 6           1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 8.
15227: 
15228: ehtoihin. Muun muassa ehdotettiin, että kunnille voitaisiin
15229: jättää vapaa määrääruisvalta sairaalain talous- ja niku-
15230: huonerakennusten. suhteen, tarvitsematta niissä välttämättö-
15231:  mästi seurata mallirpiirustuksia. Sitä paitsi lausuttiin ehdo-
15232:  tuksessa mahdolliseksi, ettei kuntain ~hdottomasti tarvit-
15233: 'SISI    omaksua mallipiirustuksia sairaalarakennuksiinkaan
15234:  nähden, jos ne vaan rakennettiin sellaisten piirustusten mu-
15235: kaan, jotka asianomainen kuvernööri Lääkintöhallitusta
15236: kuultuaan hyväksyi. Useita muitakin huojennU:ksia aikai-
15237:  semmista ehdoista oli ehdotukseen sisällytetty.
15238:       Jjuottaen siihen, että valtion puolelta myönnetään piiri-
15239:  mielisairaaloille tarpeellista avustusta uusien ehtojen mu-
15240:  kaan, ryhtyivät useat kunnat jälleen suunnittelemaan täl-
15241:  laisia laitoksia. Kaikkiaan 14 kuntay'htymän puolesta,
15242:  jotka käsittivät yhteensä 207 kuntaa eri osissa maata, anot-
15243:  tiin Senaatilta apurahoja perustettavaksi aiottuja 14 piiri-
15244:  mielisairaalaa varten, joihin oli tarkoitettu varata yhteensä
15245:  871 sairaspaikkaa. Ijää'kintöhallitus puol'si anomuksia, eh-
15246:  dottaen myönnettävä'ksi sairassijaa kohti apurahaksi ra-
15247:  kentamisknstarnmksiin 1,000 markkaa, sisustamiskustan-
15248:  nriksiin 150 markkaa ja vuotuisehi kannat.ukseksi ylläpito-
15249:  kustannuksia varten 250 markkaa sekä että valtio noin kol-
15250:   mannella osalla ottaisi osaa laitosten henkilökunnan palk-
15251:  kan:Jrsesta aiheutuviin menoihin. Rakennusavuksi ja kun-
15252:  toonpanokustannuksiin olisi täten kerta kaikkiaan tarvitt11
15253:  992,650 markkaa sekä vuotuisiksi avnstuksiksi, henkilökun-
15254:  nan palkkauksen avustamiseen tarvittavaa erää lulmunotta-
15255:   matta, 217,250 markkaa. Tämän lisäksi olivat· kuntayhty-
15256:   mät anoneet saada mahdollisimman hnokeakorköisina lai-
15257:   noina yhteensä 2,575,000 markkaa, minkä määrän myöntä-
15258:   mistä J... ääkintöhallitus niinikään oli puoltanut. J oulukuussn
15259:   1915 Senaatti kuitenkin hylkäsi hikki namä anomukset,
15260:   jonka vuoksi, mikäli Valiokunta on saanut tietää, ainoastaan
15261:   kaksi kuntayht.ymtiä on tarkoituksen toteuttamiseen voinut
15262:   ryhtyä.
15263:        Kuten edellisestä käy selville, ei meillä kymmenenä vii-
15264:   lltoisenä vuonna ole mielisairashoidon alalla aikaansaatu sa-
15265:                Mielisairashoidon edistäminen.                  7
15266: 
15267: nottavasti mitään parannuksia. Sitä suuremmalla syyllä
15268: olisi vihdoin tarmokkaasti ruvettava PY!kimään siihen pää-
15269: määrään, että jokaisella mielisairaana on tilaisuus saada
15270: tarkoituksenmukaista hoitoa. Sitä vaativat sekä inhimilli-
15271: set syyt että yhteiskunnalliset edut. Tarkoituksenmukai-
15272: sen ja nopeasti saatavan hoidon kautta voi, kuten kokemus
15273: on osoittanut, mielisairaista noin kolmasosa parantua koko-
15274: naan ja melkoinen osa parantumattomista tulla y'hteiskunta-
15275: kelpoisi'ksi s. o. ympäristölleen vaarattamiksi ja työkuntoi-
15276: siksi. Onpa saavutettu vielä parempiakin tuloksia, kuten
15277: esim. Viipurin kaupungissa olevassa vastaanottolaitoksessa.
15278:  Asianomaiselta lääkäriltä saatujen tietojen mukaan on sa-
15279: notussa vastaanottolaitoksessa vuosina 1912-1916 hoide-
15280:  tuista 529 sairaasta poistunut laitoksesta terveinä 41 %,
15281:  varempina 25 % ja paranematta 30 %, kahdesta viimeksi-
15282:  mainitusta ryhmästä ainakin puolet täysin yhteiskuntakel-
15283:  poisina. Arvosteltaessa asiaa yhteiskunnan edun kannalta
15284:  ei 1mitenkaan ole yksistään kiinnitettävä huomiota siihen
15285:  työvoim:m säästymiseen, joka ·saavutetaan sairaiden paran-
15286:  tumisen tai yhteiskuntakelpoisiksi tulemisen kautta. Mel-
15287:  koisen suuri merkitys on myöskin sillä työtarmon lamautn-
15288:  rnisella, jonka sairaat, etenkin sairautensa ensi aikoina saa-
15289:  vat aikaan ympäristössään, varsinkin omaistensa keskuu·
15290:  f!essa, kun näiden täytyy pitää heitä luonaan voimatta saada
15291:  heille asianmukaista apua ja hoitoa.
15292:        Valiokunta on, samoin knin sel). kuulemat asiantuntijat-
15293:  kin, sitä mieltä. että ensi kädessä valtion olisi otettava huo-
15294:  leMiakseen mielisairaiden hoidosta, sitäkin suuremmallil
15295:  -syyllä, kun kehityksen kulku muissakin maissa on siihen
15296:   johtannt." Kuitenkaan ei Valiokunta ·pidä ,mahdollisena,
15297:   että yksin valtion toimenpiteiden kautta voidaan lähim-
15298:   mässä tulevaisuudessa päästä toivottui•hin tuloksiin mieli-
15299:   sairashoidon alal1a, vaan olisi käytettävä hyväksi kaikki se
15300:   ;l pu, mikä yleensä on asiaintilan au-ttamiseksi saatavissa.
15301: 
15302:   Knn useat kunnat ovat ryhtyneet suunnittelemaan omien
15303:   rnielisairaalain rakentamista:, olisi valtion otettava ohjatak-
15304:   seen ja valvoakseen kunnallista toimintaa tällä alalla. San-
15305: 8           1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 8.
15306: 
15307: gen suot.avana mu,otona kunnallisille yritykRille voidaan
15308: pitää sitä, että kunnat. ryhtyisivät rakentamaan omia mieli-
15309: sairasosastoja keskuslaitosten yhteyteen, kuten naapuri-
15310: maassamme Ruotsissa on tapahtunut. Kaikki keskuslaitok-
15311: sen tarjoamat apuneuvot ja laitteet olisivat silloin käytettä-
15312: vissä, joten tällaiset kuntain perustamat osastot voitaisiin
15313: :"aada aikaan verrattain vithillä kustannuksilla. Kun tällai-
15314: c:een järjestelyyn keskuslaitosten harvalu!kuisuuden vuohi
15315: on vahemmässä määrässä tilaisuutta ja kun m;vös-kin olir;i
15316: toivottavaR, ettei sairaita tarvitsisi kulettaa varsin pitkiä
15317: matkoja, olisi valtion koetettava edi'st.ää myös itsenäisten
15318: kunnallisten mielisairaalain aikaansaamista. Tällaisilta sai-
15319: raaloilta olisi m. m. vaadittava, että ne ovat tarpeeksi suu-
15320: ria, ainakin noin 100-150 sairaspaikkaa käsittäviä, jotta
15321: .iä&iperäinen hoidon järjestely niissä voisi tulla kysymyk-
15322: seen, laitosten silti tulematta kovin kalliiksi potilasta kohti.
15323: Niii!en pitäisi olla riittäviJlä rakennuksilla ja laitoksiHn
15324: ,sekä tarpeeksi lukuisalla, ammattitait.oisella hoitajakun-
15325: nalla varustettuja .•Jokaisessa sairaalassa pitäisi olla mieli-
15326: sairashoitoon perehtynyt erikoislääkäri, .ioka on laitobPn
15327: toiminnasta vastuunalainen. Suurimmat mahdollisuudd
15328:  rnnoi!ostna näissä suhteissa ja muutenkin tarkoituksenmn-
15329: kilisiksi on Valiokunnan mielestä kuntaybtymien suunni{-
15330: Jrlemilla piirimielisairaaloilla ja suurempien kaupunkikun-
15331: tien mielisairaaloilla. Voidaikseen asettaa tarpeeksi suuril1
15332: vaatimuksia kuntayhtymä,in r-nunnitelmiin piirimielisairan-
15333:  loi·hin nähden, tulisi valtion puolestaan tuntuvasti ottaa
15334:  oFaa niiden perustamis- ja ylläpitokustannuksiin ·sekä varatl1
15335: knntayhtymille tilaisuus mahdo11isimman edullisten kuole-
15336:  tuslainain saamiseen. Kun ne tulokset, joihin mielisairaa-
15337: loissa potilaiden hoitoon nähden voidaan päästä, suuressa
15338:  määrin riippuvat siitä, että niihin saadaan kykeneviä mieli-
15339:  .~airasalaan perehtyneitä erikoislää;käreitä, ja kun tällaisten
15340:  erikoislää'kärien paikkaaminen saattaa kunnille käydä ras-
15341: kaaksi, oli<si erittäin syytä, että valtio ottaisi suorittaaksefm
15342:  Hiäkärin palkkauksen joko kokonaan tai ainakin suurim-
15343:  maksi osaksi. Yksityisten maalaiskuntain mielisairaah-
15344:               Mielisairashoidon edistäminen.                9
15345: 
15346: hankkeita ei ValiokunnaH mielestä sitävastoin olisi avus-
15347: tettava, sillä niiden perustamia laitoksia tuskin voidaan
15348: ·saada tarkoitustaan vastaaviksi.
15349:      Ryhd;dtäessä järjestelemään mielisairashoito-oloja maas-
15350: sa, näyttää näin ollen tarpeelliselta, että ne ehdot, joilla
15351:  on suunniteltu valtion puolesta myönnettävä:ksi kannatusta
15352:  perustettavien mielisairaalain avnstamiseksi, olisivat ase-
15353:  tettavat tarkistuksen alaisiksi."
15354: 
15355: 
15356:     Maaseudulla tuottavat erityisiä vaikeuksia äkilliset
15357: mielisairaustapaukset, varsinkin kysymyksen ollessa vä:hä-
15358: varaisista henkilöistä, sillä kö,yhäintalojen mielisairaskopit,
15359: joita ei ole edes riittävästi, eivät ole tarkoitukseen sopivia.
15360: Ne ovatkin perustetut tila päistä tarvetta varten eikä niiss~l
15361: varsinainen hoito saattane tuHa kysymykseen. Päinvastoin
15362: näyttää vähemmän sopivalta sijoittaa niihin lyhyeksikään
15363: aikaa henkilöä, joka on joutunut tilapäiseen mielenhäiriöön
15364: ja joka heti soveliaaseen lwitoon päästyään voisi mahdolli-
15365: sesti parantua. Lisäksi ei köyhäintaloja ole vielä joka kun-
15366: nassa, joten useiden kuntain on kiireellisissä tapauksissa
15367: täytynyt pyytää sijaa omille sairailleen toisten kuntain
15368: köyhäintaloissa.
15369:      Köyhäintalojen - eli kunnalli.skotien, niin kuin niitä
15370: nykyään 1kutsutaan -         perustaruisjärjestykseen ei lain-
15371:  säädännössä ole aikaisemmin 'kiinnitetty riittävää huo-
15372:  miota, vaikka laitoksiin on varattu osastoja ·mielisai-
15373:  raitakin varten. Valiokmnuralla on ollut nähtävänä kol-
15374:  me Senaatin päätöstä, jotka vabisevat kehitystä tässä
15375:  suhteessa. Yhdessä, vuodelta 1890, on myönnetty eräälle
15376:  maalaiskunnalle kuoletuslaina köyhäintalon rakentamiseen,
15377:  ja yhtenä lainan käyttämiseen liitetyistä kuudesta ehdosta
15378:  on määrätty, että köyhäintaloon on varattava tila kuudelle
15379:  mielisairaalle, mutta mitään muita määräyksiä ei tällais-
15380:  ten sairaiden hoidosta ole päätöksessä. Toisessa päätök-
15381:  sessä, annettu vuonna 1894 valitukseen Viipurin läänin
15382:  kuvernöörin päätöksestä, jossa eräs maalaiskunta oli vel-
15383:             1919 Vp. -    Anomusmietiutö N :o 8.
15384: 
15385: voitettu palkkaamaan lääkärin joka kuukausi tarkastamaan
15386: köyhäintaloa ja antamaan neuvoja sairaiden ja mielisairai-
15387: den hoidosta, oli katsottu, ettei kunta ollut velvollinen pitä-
15388: mään huolta sellaisesta lääkli.rinhoidosta ja siitä syystä ku-
15389: mottu kosketeltu kuvernöörin päätös. Mutta vuonna 19H
15390: 8enaatti, myöntäessään eräälle kunnalle valtiolainan ,kun-
15391: nan vaivait>talon mieli vikaisten osaston" rakentamiseen, on
15392: monien muiden ehtojen ohessa määrännyt, ettei mielisairaa-
15393: laa saada avata tarkoitukseensa käytettävätksi, ennenkuin se
15394: on Lääkintöhallituksen toimesta tarkastettu ja hyväksytty
15395: sekä että kunnan on toimitettava mielisairaillc säännöllistä
15396: lääkärinhoitoa ja palkattava mielisairaalaan tarpeellinen
15397: määrä ammattitaitoisia sairaanhoitajia. Kehitys köyhäin-
15398: taloissa hoidettavien mielisairaiden käsittelyssä on siis osoit-
15399: tautunut käyvän eri suuntiin, riippuen siitä, minkälaisia
15400: ehtoja valtio lainoja myöntäessään on niille asettanut.
15401:     Viime vuosien vaikean elintarvetilanteen johdosta ovat
15402: kunnat entistä lukuisammin ryhtyneet perustamaan köy-
15403: häintaloja. Kun niihin mielisairaita varten laitettavat muu-
15404: tamat sijat eivät, •kuten edellä on osoitettu, tavallisesti tyy-
15405: (lytä edes alkeellisia mielisairashoidon vaatimuksia, niin
15406: olisi mitä pikimmin varattava kunnille tilaisuus ryhtyä yh-
15407: teistoimin piirimielisairaalahankkeisiin, sillä siten vapau-
15408: tuisivat kunnat järjestämästä mielisairaspaikkoja köyhäin-
15409: taloihin. Myöskään eivät kunnat, rakennettuaan ensin mie-
15410: lisairasosastoja köyhäintaloihinsa, ole halukkaita tekemään
15411: uusia uhrauksia piirimielisairaalain rakentamiseen. Se, että
15412: valtio nyt ottaisi avustaakseen kunnallisten piirimielisairaa-
15413: lain hankkeita, ei suinkaan estäisi kehitystä, joka näyttää
15414: käyvän siihen suuntaan, että mielisairaiden hoito jää tule-
15415: vaisuudessa valtion asiaksi, sillä kuntayhtymäin valtio-
15416: avulla perustamat piirillllielisairaa1at kelpaavat tuonnem-
15417: panakin puoliavoimiksi valtion •hoitolai•tolksiksi mielisairaita
15418: varten.
15419:     Sikäli kuin V aliakunnalla on tiedossa, on aikaisemmin
15420: muodostuneiden kuntayhtymäin joukossa ainakin viisi sel-
15421: laista yhtymää, joiden suunnittelemat sairaalat muodostuisi-
15422:                 Mielisairashoidon edistäminen.                 11
15423: 
15424:  vat keskimäärin noin 100-sijaisiksi ja kooltaan niin ollen
15425:  tarkoitustaan vastaaviksi. Ennen maailmansodan puhkea-
15426:  mista oli Lääkintöhallitus lausunnossaan puoltannt. piiri-
15427:  mielisairaaloita varten :myönnettäväksi valtioapuna sairas-
15428:  sijaa kohti rakennuskustannuksiin kerta kaikkiaan 1,000
15429:  markkaa ja sisustaruiskustannuksiin 150 markikaa. Viiden
15430:  noin 100-sijaisen sairaalaan rakentamiseen ja sisustamis~en
15431:  olisi senmukaan ollut valtioapua annettava 575,000 mar'li-
15432:  kaa. Kun rakennusolot maassa nykyään ovat verrattain
15433:  vaikeat, niin, vaikkapa otetaan huomioon odotettavissa oleva
15434:  rakennusaineiden hinnan ja työpalkkojen alentuminen, olisi
15435:  avustuksen määrää korotettava, verrattuna ennen sotavuosia
15436:  vallinneisiin oloihin, ainakin ·kolminkertaiseksi. Siten tar-
15437:  vittaisiin viiden mainitunlaisen sairaalan rakentamis- ja si-
15438:  sustamisavustukseksi yhteensä noin 1, 725,000 markkaH.
15439:  Toistaiseksi ei yHäpitokustannuksia varten tarvitsisi varatH
15440:  suurempaa määräraha•a, koska valtion avustuksen ehdot
15441:  täyttäviä piirimielisairaaloita on nykyään olemassa vain
15442:  kaksi, joiss·a on yhteensä noin pari sataa sairassijaa ja joille
15443:  en;i vuoden ylläpitoavustuksena riittäisi 150,000 markh:1.
15444:  - ,Jotta kuntayh~ymäin rakennushankkeita voitaisiin edi s-
15445:  tää ja ettei varojen hankintavaikeudet olisi niille esteenä,
15446:  olisi menoa;vioon varattava 1,000,000 markkaa, jonka HH1-
15447:  1itus antaisi kuoletuslainoina puheenaolevine kuntayihty-
15448:   mille sanottua tarkoitusta varten.
15449:       Samalla kuin rahallisesti edistettäisiin piirimielisairaala-
15450:  hankkeita, olisi kunnille myöskin suotava tilaisuus ryMyä
15451:   rakentamaan kunnallisten ·piirimielisairaa'lain ohella omia
15452:  mielisairasosastojaan valtion keskus- .ia turva laitosten yh-
15453:  teyteen sekä liittyä osakkaiksi jo perustettuihin kunnalli-
15454:   siin mielisairaalalaitoksiin, mikäli ne joko ennestään tai laa-
15455:   jennettuina havaitaan taT'koituksenmulmisvksi. K untay:hty-
15456: • miä olisi tällaisten osastojen aikaansaamisessa avustettava
15457:   valtion varoilla samojen periaatteiden mukaan kuin piiri-
15458:   mielisairaaloita perustettaessa, jotavastoin Valiokunta ei
15459:   katso tarkoituksenmulkaiseksi valtioavun anila.'mista kaupun-
15460:   kikunnille erikseen. Validkunta pitää tarpeellisena, että
15461: 12          1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 8.
15462: 
15463: Hallitus, ennenkuin anomuksia valtion avustuksesta ryhdy-
15464: tään käsittelemään, vahvistaa ja ilmoittaa ne perusteet, joi-
15465: den mukaan mielisairaalalaitosten perustamiseen apua
15466: myönnetään, si~lä vasta silloin 'kuin valtion avustuksen eh-
15467: dot ovat tunnetut, voivat kuubayhtymät eder,; jonkinlaisella
15468: varmuudella ryhtyä hankkeisiin laitosten aikaansaamiseksi.
15469:     Edellä esitetyn nojalht saa Valiokunta kunnioittaen eh-
15470: dottaa Eduskunnan päätettäväksi,
15471: 
15472:                 että kuntayhtymäin alottcesta valtion tai tar-
15473:             koitukseen soveltuvien kunnallisten mielisai-
15474:             raalalaitosten yhteyteen perustettavien mielisa,i-
15475:             raalaosasto.fen sekä tm·koituksenmukaisesti s'uun-
15476:             nitellujen erillisten piirimielisairaalain rakcnta-
15477:             mis-, sisustarnis- _ja ylläpitokustannuksia varten
15478:             myönnettäisiin valtiovaroista riittävän suurta
15479:             avustusta, sekä että tarkoitukseen käytettäväksi
15480:             varattaisiin vuoden 1920 menosääntöön 1,87.5,000
15481:             markan määräraha; ja
15482:                 että kuntayht.1rmille annettaisiin valtiova-
15483:             roista edullisia kuoletuslainoja mainittujen lai-
15484:             tosten rakentamista varten, sekä että tähän tar-
15485:             koitukseen käytettäväksi varattaisUn niinikään
15486:              1920 v~toden menosääntöön 1,000,000 markan
15487:             määräraha.
15488: 
15489:      Helsingissä, 22 päivänä toukokuuta 1919.
15490: 
15491: 
15492: 
15493:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kas~
15494: kinen, varapuheenjohtaja Lohi (osittain), jäsenet Broända,
15495: Ihamuotila, Kananen, Lehikoinen (osittain), Leivo, Loukko,
15496: Mickelsson, Perälä, l>ykälä, Reinikainen, Rytkönen, Schau-
15497: man, Sinkko, 'l'avastähti ja Virtanen sekä varajä::;en Kek- •
15498: korren.
15499: 
15500: 
15501: 
15502:           Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
15503:            1919 Vp. -    Anomusmietintö N :o 9.
15504: 
15505: 
15506: 
15507: 
15508:                Sivistysvaliokunnan Inietintö
15509:             N:o 2 voimistelun ja urheilun edistämistä tar-
15510:             koittavain anomusehdotusten johdosta.
15511: 
15512:     Eduskunta on lähettänyt Sivistysvaliokunnan valmistel-
15513: tavaksi edustajain Eklundin ja Ritavuoren anomusehdotuk-
15514: sen n:o 100 yhteensä 250,000 markan myöntämisestä eri ur-
15515: heiJ.uliitoille ja edustaja Itkosen y. m. anomusehdotuksen n:o
15516: 101 50,000 markan myöntämisestä Työväen Urheiluliitolle
15517: käytettäväksi vuoden 1920 aikana voimistelu- ja ul'heilu-
15518: harrastusten tukemiseksi.
15519:     Aikaisemmin on eduskunta myöntänyt varoja vapaiden
15520: voimistelu- ja urheiluharrastusten elvyttämiseksi v. 1912
15521: 28,000 mk. ja v. 1914 45,000 mk., joita määriä silloinen hal-
15522: litus ei hyväksynyt. Vuotlen 1917 ensimäisten valtiopäi-
15523: väin sivistysvaliokunta ehdotti 60,000 mk. Suomen Voi-
15524: mistelu- ja Urheiluliiton kautta vuoden 1~H8 aikana jaetta-
15525: vaksi sen ja muutamain muiden urheiluliittojen kesken,
15526: mutta eduskunta ei ehtinyt tätä ehdotusta loppuun käsitellä.
15527:     Epäilemättä tarjoavat voimistelu- ja urheiluharrastuk-
15528: set valtiolle oivallisen keinon kansan kaikkien kerrosten ruu-
15529: miillisten ja siveellisten voimain kasvattamiseksi. Yksistään
15530: yleisen terveydenhoidon ja työkuntoisuuden säilyttämisen
15531: kannalta katsoen on niiden tuottama suoranainen hyöty
15532: suuri, ja se on sitä perusteellisempi, mitä laajemmat joukot
15533:  ja mitä useammat ikäkaudet voidaan saada niiden piiriin.
15534: Tämä käy mahdolliseksi edistämällä erilaisia voimistelu- ja
15535: urheilumuotoja. Perustava merkitys urheiluharrastusten
15536: juurruttamisessa nousevan nuorison keskuuteen on n. k.
15537: leikkikenttätoiminnalla, josta on ,havaittu olevan myös-
15538: kin varhaisnuorison suojelukasvatuksessa suurta apua, joten
15539: 2          1919 V p. -   Anomusmietintö N :o 9.
15540: 
15541: sille olisi entistä enemmän huomiota ja harrastusta suotava.
15542: Erityis1iä kannatusta ansaitsevat urheiluharrastukset valta-
15543: kunnan vapauden turvaamiseksi, koska ne suuressa määrässä
15544: lisäävät kansamme puolustuskuntoisuutta. Maamme urhei-
15545: luharrastu!ksia haittaa kuitenkin suuri puute kyken:evistä
15546: voimistelun j'a urheilun paikallisista johtajista, joiden kas-
15547: vattaminen sentähden on lähin tärkein tehtävä urheilun
15548: edistämiseksi ja jota tarkJoitusta varten eri järjestöt etu-
15549: pääJSsä valtioapua anmratkin.
15550:      V aliakunta näin ollen kannattaa puheenaolevia anomus- ·
15551: ehdotuksia, mutta katsoo, että pienempi kuin anottu yhtei-
15552: nen määräraha on tätä nykyä riittävä .tähän tarkoitukseen,
15553: ja ehdottaa vuotta 1920 varten myönnettäväksi yhteensä
15554:  200,000 markkaa jaettavaksi edempänä mainitulla tavalla.
15555:      Kun on ratkaistava, miten tämäm määrärahan käyttö on
15556:  järjestettävä, pitää Valiokunta asianmukaisimpana, ·että se
15557: on jätettävä sellaisen hoitokunnan valvot1Javaksi, jos'sa ovat
15558: edustettuina sekä vapaat voimistelu- ja urheilujärjestöt
15559: että Kouluhallitukseen asetetut viralliset voimistelun ja
15560:  liikuntakasvatuksen tarkastajat; tätä hoitokuntaa luonte-
15561:  vimmin nimitettäisiin ,VaJ.tion urheilulautakunnaksi". Kun
15562:  lautakunnan itseoikeutettuja jäseniä olisivat mainitut kaksi
15563:  tarkastajaa ja Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, Suomen
15564:  Naisten Liikuntakasvatusliitto, Työväen Urheiluliitto ja
15565:  Svenska Finlands Idrottsförbund-niminen järjestö valitsisi-
15566:  vat siihen kukin yhden .edustajan, käsittäisi se yhteensä
15567:  kuusi jäsentä. Kun on otaksuttavaa, että määräraha puhee-
15568:  naolevaa tark·oitusta varten vuosien kuluessa suurenee, on
15569:  sitä varten tarpeellista alusta alkaen saada aikaan tällainen
15570:  keskitys; siten ehkäistäisiin tarpeeton ja varoja kysyvä kil-
15571:  pai~u voimistelu- ja urheiluneuvojain kasvatuksen alalla,
15572:  vältettäisiin samansisältöisten julkaisujen painattaminen eri
15573:  tahoilla, saataisiin aikaan tarkoituksenmukainen rahavarain
15574:  tilitys ja yleensä takeita vapaan voimistelu- ja urheilutoi-
15575:  minnan yhtenäisestä ja kokeneesta johdosta.
15576:       Määräraha olisi jae~va eri liittojen kesken seuraavasti:
15577:                   Urheilun edistäminen.
15578: 
15579:     Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitolle 85,000 markkaJa;
15580: josta Svenska Finlands Idrottsförbund-nimiselle järjestöHe
15581: on annettava 12,000 markkaa, Suomen Naisten Liikuntakas-
15582: vatusliitolle 18,000 markkaa, Työväen UrheiluliituUe
15583: 60,000 markkaa, Suomen Uimaliitolle 12,000 markkaa ja
15584: Suomen Palloliitolle 5,000 markkaa. Lautakunnan itsensä
15585: käytettäväksi järjestely- y .. m. tarkoituksiin jäisi 20,000
15586: markkaa.
15587:      Valiokunta ehdottaa tällaista jakoa pääasiassa noudat-
15588: taen niitä perusteita, joita 1917 vuoden ensimäisten valtio-
15589: päiväin sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 6 on esitetty.
15590: Silloin ehdotetuista 45,000 markasta oli käytettävä vähin-
15591: täin 25,000 markkaa eli enemmän kuin puolet ,vähävaraisen
15592: kansan, työvä~estön piirissä" toimivain seurain hyväksi.
15593: Tämän mukaisesti on Työväen Urheiluliitolle tällä kerralla
15594: puheenaolevasta määrärahasta ehdotettu vähän korkeampaa
15595: summaa, kuin sille on anottu.
15596:      Urheilulautakunta nostaa ja jakaa ylempänä mainituiHe
15597: liitoille niille tulevan valtioavustuksen. Avustusta saanei-
15598: den liittojen on lautakunnalle jätettävä suunnitelma varojen
15599: käyttämistavasta, tarkka kertomus toiminnastaan yleensä
15600: sekä tilitys varojen käytöstä. Urheilulautakunta jättää
15601:  oman tilityksensä ja yhteenvedon avustettujen järjestöjen
15602:  kertomuksista Kouluhallituksen kautta Hallitukselle.
15603:      EdeHä olevan nojalla Va~iokunta kunnioitta-en ehdottaa
15604: Eduskun~an päätettäväksi,
15605: 
15606: 
15607:                 että vapaan voimistelun ja urheilun edistä-
15608:             miseksi myönnetään vuodeksi 1920 perusteluissa
15609:             esitetyllä tavalla käytettäväksi 200,000 mark-
15610:             kaa.
15611: 
15612:    Helsingissä 21 p. toukokuuta 1919.
15613:                                                                •
15614:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osa;a puheenjohtaja P.
15615: Virkkunen, varapuheenjohtaja Ailio, jäsenet Ahlfors, M.
15616: 4          1919 V p. _:_ Anomusmietintö N :o 9.
15617: 
15618: Hannula (osittain), Helo, Hilden, Hupli (osittain), Kojonen,
15619: Kokko, V. Korhonen, Kukkonen, Leppälä, Pöyhönen, Snell-
15620: man, Taskinen, Åkerblom (osittain) ja Österholm sekä vara-
15621: jäsenet Eklund (osittain), Sillanpää (osittain) ja Valkonen
15622: (osittain).
15623:                           Vastalause 1.'                      5
15624: 
15625: 
15626: 
15627: 
15628:                        Vastalauseita.
15629:                                 ].
15630: 
15631: 
15632:     Olen, vaikka epäillen, kannattanut valtioavun määrää-
15633: mistä vapaan voimistelun ja urheilun edistämistä varten
15634: 200,000 markan suuruiseksi, mutta en voi hyväksyä sitä
15635: kohtaa Valiokunnan laatimassa määrärahan ja:koehdotuk-
15636: sessa, jossa Työväen Urheiluliitolle esitetään 60,000 mk.
15637: Kun asiaakoskevan anomusehdotuksen tekijät itse ovat esit-
15638: täneet ainoastaan 50,000 markan myöntämistä tälle liitolle,
15639: joka vasta muutamia kuukausia sitten on järjestäytynyt, ei
15640: ole perusteltua, että Valiokunnan enemmistö on lisännyt
15641: Työväen Urheiluliitolle avustusta yli anotun määrän, kun
15642: se toisaalta on katsonut tarpeelliseksi vähentää muilta van-
15643: hemmilta voimistelu- ja urheiluliitoilta, m. m. Suomen Voi-
15644: mistelu- ja Urheiluliitoilta, jolla on 'keskusjärjestön asema,
15645: niille anottuja avustuksia. Puolestani kunnioittaen ehdotan,
15646: että
15647:                    Eduskunta päättäisi myönnettävästä 200,000
15648:               markan määrärahasta jakaa Suomen Voimisteln-
15649:               ja Urheiluliitolle 95,000 markkaa ja Työväen
15650:               Urheiluliitolle 50,000 markkaa sekä muille lii-
15651:               toille Valiokunnan ehdotu1vsen mukaisesti;
15652:                    sekä perusteluista poistaa sivulla 3 olevan
15653:               kappaleen, joka alkaa sanoilla: , Valiokunta eh-
15654:               doittaa tällaista jakoa - - -".
15655: 
15656:        Helsingissä, toukokuun 21 p :nä 1919.
15657: 
15658:                                            Paavo Virkkunen.
15659: (i         1919 Vp. _:_ Anomusmietintö N:o 9.
15660: 
15661: 
15662: 
15663: 
15664:                              II.
15665: 
15666:      Olemme valiokunnassa olleet sitä mieltä, että yhteisistä
15667: varoista annettavan avustuksen tulisi tässä kuten yleen>;ä
15668: suureta samassa suhteessa kuin avustettavan tarkoituksen
15669: oma ~ehitys sitä vaatii. Edistettävän asian luonnollista
15670: kulkua ei siis saisi häiritä pidättämällä apurahaa liian niuk-
15671: kana eikä myöskään sitä suhteettomasti korottamalla.
15672:      Todisteeksi siitä, että mietinnössä mainittujen asiain
15673: luonnollinen kehitys ei vielä nykyisin edellytä, että niiden
15674: hyväksi välttämättä tarvittaisiin niin huomattava avustnk·
15675: sen korottaminen kuin mietinnössä ehdotetaan, mainitsemme,
15676: että kyseenalaisiin tarkoituksiin on aikaisemmin myönnetty
15677: valtion avustusta v. 1912 28,000 mk., v. 1914 45,000 mk. ja
15678: v. 1917 60,000 mk. Kun voimistelu ja urheilu terveelliseen
15679: suuntaan kehittyäkseen vaatii pääasiallisesti vapaaehtoista
15680: harrastusta, ·ei kohtuuttomasti korotetulla valtioavulla voi
15681: olla toivottua vaikutusta näiden harrastusten raittiiseen
15682: kehitykseen. Lisäksi on huomattava, että valiokunnan enem-
15683: mistö on tekemällään päätöksellä myöntänyt' Työväen
15684: Urheiluliitolle 10,000 mk. enemmän kuin sanotulle liitoUe oli.
15685: anottukaan, mikä katsottanee kohtuuttomaksi.
15686:      Mielestämme riittää avustuksen korottaminen kaksin-
15687: kertaiseksi lähinnä edellisestä määrästä eli 60,000 markasta
15688: 120,000 markkaan. Tämä määräraha olisi jaettava eri liit-
15689: tojen kesken siten, että Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto
15690: saa 50,000 mk., josta Svenska Finlands Idrottsförbund-nimi-
15691: selle järjestölle on annettava 7,000 mk., Suomen Naisten
15692: Liikuntakasvatusliitto 10,000 mk.. Työviilen Urheiluliitto
15693: 30,000 mk., Suomen Uimaliitto 7,000 mk. ja Suomen Pallo-
15694: liitto 3,000 mk. sekä Lautakunta itse käytettäväkseen jär-
15695: jestely- y. m. tarkoituksiin 20,000 mk.
15696:                      Vastalause II.                        7
15697: 
15698:    Edellä olevan nojalla pyydämme kunnioittaen ehdottaa
15699: Eduskunnan päätettäväksi.
15700: 
15701:                että vapaan voimistelun ja urheilun edistämi-
15702:            seksi myönnetään vuodeksi 1920 edellä esitetyllä
15703:            tavalla käytettäväksi 120,000 markkaa.
15704: 
15705:    Helsingissä, 21 p. toukokuuta 1919.
15706: 
15707:      J. P. Kokko.               Mandi Hannula.
15708:      H. Taskinen.               Rope Kojonen.
15709:      Antti Kukkonen.            Juho Snellman.
15710:                      Juhani I1eppälä.
15711: 
15712:                         _______._
15713:                  ...-- .   --~---··--~---~--·----
15714: 
15715: 
15716: 
15717: 
15718: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
15719:            1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 10.
15720: 
15721: 
15722: 
15723: 
15724:                 Sivistysvaliokunnan mietint6
15725:             N :o 3 kansantajuisten tieteellisten luentojen
15726:             avustamista tarkoittavan anomusehdotuksen
15727:             johdosta.
15728: 
15729:      Eduskunta on lähettänyt Sivistysvaliokunnan valmis-
15730: teltavaksi edustajain Hildenin ja Anderssonin anomusehdo-
15731: tuksen N :o 90, jossa anotaan, että Eduskunta myöntäisi vuo-
15732: d-eksi 1920 150,000 markan suuruisen määrärahan kansan-
15733: valistuksen alalla toimivain järjestöjen välityksellä käytet-
15734: tä.väksi kansantajuisten tieteellisten luentojen kustantami-
15735: seen, ja esitetään anomuksessa m. m., että anotusta va;ltion
15736: avustuksesta tulisi osalliseksi, paitsi jo toimivat sivistys-
15737: järjestöt, myöskin 'Työväen Sivistysliitto.
15738:      Jo säätyvaltiopäiväin ja sittemmin eduskunnan päätös-
15739: ten mukaan on hallitus myöntänyt kansantajuisten tieteel-
15740: listen luentojen kannattamiseksi Kansanvalistusseuralle ja
15741:  Svens'ka Folkskolans Vänner yhdistykselltl vuodesta 1906
15742:  vuot-een 1909, -eli n!Cljän. vuod.en aikanw, 25,000 markkaa vuo-
15743: sittain, josta määrästä 21,000 markkaa on käytetty suomen-
15744: kielisten, 4,000 markkaa ruotsinkielisten luentojen kustan-
15745:  tamiseen. Vuosina 1910, 1911 ja 1912 poisti hallitus tä-
15746:  män erän rahasäännöstä, mutta eduskunnan päätettyä vuo-
15747:  den 1912 valtiopäivillä myöntää puheenaolevaan tarkoituk-
15748:  seen 50,000 ma.rkkaa, otettiin määräraha vuoden 1913 raha-
15749:  sääntöön 25,000 markan suuruisena, mutta sen jälkeen ei
15750:  seuraavana kuutena vuotena ole luentotoiminnan hyväksi
15751:  mitään avustusta käytetty. Tosin vuoden 1917 ensimäisillä
15752:  valtiopäivillä eduskunta päätti luentotoimintaa vart.en myön-
15753:  tää 50,000 markkaa suunnitellun kirjastovaltuuskunnan käy-
15754:  tettäväksi, mutta mainittu kirjastovaltuuskunta on jäänyt
15755: 2           1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 10.
15756: 
15757: perustamatta ja määräraha käyttämättä. Vuoden 1917 toi-
15758: silla vaUiopäivillä eduskunta ei ehtinyt käsitellä sivistys-
15759: valiokunnan ehdotusta 50,000 markan myöntämisestä vuo-
15760: deksi 1918 Kansanvalistusseuran ja Svenska Folskolans
15761: Vänner y:hdistyksen yhdessä työväen ynnä muiden luento-
15762: toimintaa harjoittavain valistusjärjestöjen muodostaman
15763: luentolautakumian hoidettavaksi.
15764:     Vaikka näin ollen eduskunnan päätöstä varain ottami-
15765: sesta vuosien 1918 ja 1919 rahasääntöön luentojen kannatta-
15766: IDiseksi oi ole olemassa, esiintyy siinä 50,000 markan erä
15767: ,kir,jasto- ja luentotoimintaa varten", mutta sisältyy tähän
15768: erään 30,000 markkaa eri järjestöjen kirjastoneuvontatoimin-
15769: nan kannattamiseksi ja 20,000 markkaa sen hallituksen aset-
15770: taman komitean kustannuksiin, jonka tarkoituksena on va-
15771: kiinnuttaa kansanomaisen valistustoiminnan järjestely sen
15772: kaikissa eri muodoissa, siihen luettuna kansantajuisten tie-
15773: teellisten iuentojen järjestäminen. Komitean suunnittele-
15774: masta ,Va.listusjärjestöjen keskuksesta" tulee, Valiokunnan
15775: saaman tiedon mukaan, Hallitus antamaan vielä tälb
15776: istuntokaudella Eduskunnalle esityksen. Tällais·en vakimi-
15777: sen elimen luominen m. m. luentotoiminnan järjestämiseksi
15778: onkin Valiokunnan mielestä tarkoituksenmukaista, koslm
15779: kokemus os:oittaa, että. tämän toi~innan onnistunut järjes-
15780: tely on varsin vaikeå toteuttaa ja kysyy suurta kokemusta.
15781:      Kansantajuisteu luentojen, varsinkin luentosarjain jär-
15782: jestäminen on niin tärkeä ja meillä jo niin vakiintunut toi-
15783: menpide kansan laajain kerrosten henkisten harrastusten
15784: vireillä:pitä.miseksi, että sitä on valtion täysi syy edelleenkin
15785: kannattaa. Anottu määräkin, 150,000 markkaa, on Valio-
15786: kunnail mielestä tarkoituksenmukainen.
15787:      Mitä valtioavun jakamiseen tulee, ehdottaa Valiokunta
15788: siinä huomioonotettavaksi seuraavia näkökohtia.
15789:      Valtioapua ei yleensä anneta yksityisten luentojen, vaan
15790: luentosarjojen tai -kurssien kannattamiseen. Avustuksesta
15791: pääsevät osallisiksi sekä työväen- että muutkin järjestöt,
15792: seurat ja laitokset, jotka työskentelevät työväen ja keski-
15793: luokan valistamiseksi. Avustusta myönnetään etupääss:i
15794:                   Kansantajuiset luennot.                  3
15795: 
15796: sellaisille anojille, jotka omastakin puolestaan uhraavat
15797: varoja tällaisten luentojen pitämiseen. Avustuksen nautti-
15798: jain tulee noudattaa niitä käytännöllisiä ohjeita, joita kes-
15799: kusjohto katsoo tarpeelliseksi antaa. Sellainen luentotoimi,
15800: jota valtio muilla määrärahoilla kannattaa, on jätettävä
15801: näistä varoista osattomaksi.
15802:      Kun suunniteltua ,Valistusjärjestön keskustaa" ei eh-
15803: dittäne järjestää <ennen kuluvan vuoden loppua, olisi myön-
15804: nettävä määräraha. jätettävä Kansanvalistusseuran, Svenska
15805: Folksko1ans Vänn,er yhdistyksen~, muodostukseualais-en Työ-
15806: väen Sivistysliiton ja Finlands Svenska Arbetareförbund
15807: liiton valitsemista edustajista muodostetun luentolautakun-
15808: nan jaettavaksi, etupäässä paikallisten valistusjärjestöjen
15809: järjestämäin luentosarjain kannattamiseksi.
15810:      Edellä olevan nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
15811: Eduskunnan päätettäväksi,
15812: 
15813:                että kansantajuisten tieteellisten luentojen
15814:             amtstamiseen vuodeksi 1920 myönnetään 150,000
15815:             markan määräraha käytettäväksi perusteluissa
15816:             mainitulla tavalla.
15817: 
15818:    Helsingissä, 22 p. toukokuuta 1919.
15819: 
15820: 
15821:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja P.
15822: Virkkunen, varapuheenjohtaja Ailio, jäsenet Ahlfors, M.
15823: Hannula, Helo (osittain), Hilden, Hupli, Kojonen, Kokko,
15824: V. Korhonen, Kukkonen, Leppälä, Pöyhönen, Snellman,
15825: Taskinen, A!kerblom ja Österholm sekä osittain varajäsenet
15826: Sillanpää ja Valkonen.
15827: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
15828:           1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 11.
15829: 
15830: 
15831: 
15832: 
15833:                Työväenasiainvaliokunnan
15834:            m i e t i n t ö N :o 8 anomusehdotusten johdosta,
15835:            jotka tarkoittavat metsä- ja uittotyöläisten olo-
15836:            jen parantamista.
15837: 
15838:     Eduskuuta on Työväenasiainvaliokunnan valmistel-
15839: tavaksi lähettänyt ed. Takkulan y. m. anomusehdotuksen
15840: N :o 138 komitean asettamisesta tukkityöläiHten olojen jär-
15841: jestämistä varten ja edustajain Törmän ja Paasivuoren a:no-
15842: mu.selhrdotuksen N :o 139 tilastollisen tutkimuks-en toimit-
15843: tamisesta metsä-ja uittotyöläisten oloista.
15844: 
15845: 
15846:     Edustajain Törmäin ja Paasivuoren anomusehdotukses·sa
15847: V'iitataan vuoden 1914 valtiopäivillä Eduskunnalle jätet-
15848: tyyn anomu.sehdotukse·en ti1astollisM tutkimuk:sen toimit-
15849: tamisesta Suomen metsäJtyöläilsten oloista ja ed. Takkulan
15850: y. m. anomusehdotuksessa vuoden 1917 toisilla va:ltiopäi-
15851: villä tehtyyn anomukseen. komitean asettamisesta tukki-
15852: työläisten olojen järjestämistä varten. Molemmissa näissä
15853: varhaisemmissa a:nomusehd,otuksissa kiinnitetään huomiota
15854: niihin epäkohtiin, jotka vallitsevat metsä- ja uittotyöläis-
15855: ten oloissa varsinkin Pohjois-Suomessa, ja ehdotetaan
15856: tutkimuksen toimeenpanemista asiassa, jotta saataisiin
15857: pohjaa vastaiselle työväensuojeluslainsäädännölle tällä
15858: alalla. Ed. Takkulan y. m. anomusehdotuksessa sen ohella
15859: huomautetaan siitä vaikeasta asemasta, johon useat Pohjois-
15860: Suomen kunnat ovat joutuneet, kun ovat saaneet elätettävik-
15861: seen joukottain sellaisia tukkityöläis[ä, jotka ovat menettä-
15862: neet työkykynsä tukkiyhtiöiden palveluksessa, sekä heidän
15863: perheitään.
15864:      Metsä- ja uittotyöläiset eivät enää ole k01konaan iyöväen-
15865:  suojduslakien tarjoamaa turvaa vailla. Elokuun 18 ·:Päivänä
15866: 2           1919 V p. -    Anomusmietintö N :o 11.
15867: 
15868: 1917 annetussa asetuksessa työväen tapaturmavakuutuk-
15869: sesta on liikkeet, jotka ha.rjoitta.vat m~tsä!Irhakkuuta. ja -ajoa
15870: Y•nnä •puutavaran uittoa, luettu niihin liikkeisiin, joissa työn-
15871: anbja on velvollinen turvaamaan .työntekijälle tai häJnen
15872: läheisil1ensä säädetyn vahingonkorvauksen ruumiinvliim-
15873: masta, minkä on aiheuttanut työssä sattunut ta.paturma.
15874: Laki kahdeksan tunnin työajasta 27 päivänä marraskuuta
15875: 1917 koskee my·öskin metsän- ja. halonha,kkuuta sekä puu-
15876: tavaran ajoa, lauttausta ja uittoa. Mutta erikoinen suoje-
15877: luslainsääd:änt{) metsä- ja uittoty·öläJisiä varten, jolla olis·i
15878: koetettu parantaa: varsinkin heidän a$unto- ja muonitus-
15879: olojaan, on vielä toivomusten vara.ssa.
15880:      Jo vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä lausuttiin valtio-
15881: varainv.aliokunnassa, .että työolot. kruununmetsissä kaipaa-
15882: v•at korjausta. Valiokunta ei kuitenkaan rylhtyn yt asiassa
15883:                                                         1
15884: 
15885: 
15886: 
15887: esittämäiän mi·el:Lpidettään, koska sillä ei ollut tilaisuutta
15888: perehtyä tä:hän kuuluviin seikkoihin. Vuoden 1912 valtio-
15889: päivillä sitä vastoin valtiovarainvaliokunta mietinnössään
15890: va,ltiovarain tilasta vuonna 1910 kiinnit,ti asiaan suurempaa
15891: huomiota. Mainitussa mietinnössä lausuta.am_,, että metsän-
15892: ha,kkuuta ja, puuta,va,rain uittoa suoritetaan, mikäli valio-
15893: kunnalle oli ilmoitettu, useinkin sellaisissa oloissa1, että ty·ön-
15894: tekijät, erittäinkin maamme pohjoisimmissa osissa, ovat
15895: vaarassa turmella terveytensä ja työkykynsä. Kunnollisia
15896: asuntoja. ei ole kiäytettä:vänä noilla laajoilla korpimailla.
15897: Huonosti rakennetut tila.päiset majat eivät ta.rjoa tarpeellista
15898: suojaa. kylmäitä ja kosteudelta. Muonitus on use~mmin huo-
15899: nosti järjestet·ty ja lisäksi liian kallis. Lääkärinhoitoa ·ei ole
15900: tarvittaessa sa:atava:na. Valtiovarainvaliokunta 'ei voinut
15901: käydä toimittamaan sellaista esittämäinsä epäko·hbin tutki-
15902: mista, jota niiden tarkempi a.rvostelemineu vi:illitämättä eCLel-
15903: lyl;täJisi. Mutta wtliokunta oli sitä mieltä;, että valtion ·ei sovi
15904: osoitta<utua. välinpitämäJttömäksi niiden työntekijäin asemaa
15905: kohtaan, jotka kovassa työssä ra.atavat kruununmetsissä ja
15906: tukinuitossa. Mikäli on kysymys yksityisten metsänosta.j.ain
15907: kruununmetsissä toimitnita.masta hakkouusial, katsoi valio-
15908: kunta, että valtion viranomaisilla lienee mahdollisuutta eri
15909:                 Betsä- ja uittotyöläisten olot.                  3
15910: 
15911: ta.voin, muun muassa liittämällä meisänmyyntiväililpuheisiin
15912: ehtoj.a, parantaa puheenalaisessa työssä olevien iy·öntekijäin
15913: oloja. Ollen sitä mieltä, että valtion p.itää näiilläikin työ-
15914: aloilla käyttää auktoriteettiaan haJLkkia:ksoon työvä.eU.e tyy-
15915: dyttävät ol·emisen ·ehdot ja suojaa terveyd!elle lhaitaJlisilta
15916: olosuhteiHa, valtiova,rainvaliokunta katso~ tarpeelliseksi
15917: lausu,a., ettäJ edellä mainittujen epäkoihtain puolueeton tut-
15918: kimus olisi viipymättä: toim-eenpanta!V'a sekä sen p-erustuk-
15919: s-ella tehokkaisiin toimenpiteisiin työntekiijäiin hyväiksi ryh-
15920: dyttävä ja tarpeellinen määräysten noudattamieen valvonta
15921: järjestettävä. Tämåin lausunnon Eduskunta ihy·väksyi.
15922:       Kirjelmällä 22 päivältä maaliskuuta 1913 ·pyysi senaatin
15923:  kama.ritoimituskmäa metsiii;ha:llituksen la,usuntoa vaHiova-
15924: rai·nvaliokunan tekemien huomautusten johdosta. Huhti-
15925:  kuun 18 päivänä 1913 antamassaan lausun·noss!ll metsälhalli-
15926: tus piti esiintuotuja väitteitä va.llitsevista epäkohdista, liioi-
15927: teltuina, mutta lausui:, ettei metsälhallitubella, ollut mitään
15928:  ehdotettua puolueetonta. tuikimusta vastaan, jonka. ei tulisi
15929:  raijoittua työoloihin yksinomaan kruununmetsiss~ vaan kär
15930:  s]ttä.äi maamme m:etsältyapaikat yleensä, siis myöskin yksi-
15931: tyisten metsä/mailla. Jos tehtävän tutkimuks-en avulla. saa-
15932:  taisiin o.soitetuksi, että jonkunla.iset järjestysmääräykset
15933:  o'."at tarpeen vaatimia metsä- ja uitiotyöp!llikkod·a val"'On, oli
15934:  metsähallitus sitä mieltä, että ne olisivat a.nnettava.t yleiS>en,
15935:  kaikkia tällaisia työpaikkoja tar koiiiaiVan · työvålensuojel ns-
15936: lain eikä. -erinäisten yksinomaan kruununmetsiä; koskevien
15937:  määräysten muodossa.
15938:       Vuod<en 1914 valtiopäivillä valtiovarainva•liokunta jäl-
15939:  leen k~innitti !J:momiota puheena.laisiin epwkohtiin ja totesi,
15940:  että asia valitettavasti ei vielä ollut jolhtanut ·enempiin toi-
15941:  menpiteisiin hallituk.sen puolelt.a. Samoilla vwltiopäiv'illä
15942:  tehtyä metsätyöläisten työoloja koskevaa a:nomusehdotusta
15943: samoin kui·n 1917 ensimäisillä vaJtiapäivilläi telhtyjä ano-
15944:  musehitotuksia .ei -ehditty valiokunnassakaan lopi)uun käsi-
15945:  tellä. Vuod.en 19•17 toisilla; valtiopäivillä! sitäNastoin laati
15946:  työvoonasiainvaJiokunta a.siaa koskevan mietinnön, iota ei
15947:  Eduskunta kuit-enkaan puhjenneen koapinan vuoksi ehtinyt
15948:  kä>sitellä.
15949: 4           1919 Vp. -     Anomusmietintö N :o 11.
15950:                                     \
15951: 
15952:      Teollisuushallituksen toimesta vuonna 1914 julkaistussa
15953: työ·tilastollisessa tutkimuksessa: Suomen saha:teollisudesta
15954: ynnä sen ylhteyteen kuuluvista metsän•haldmusta, lauttauk-
15955: sesta ja Ia,sta:uks.esta on .pantu huomiota myöskin metsä- ja
15956: uittotyöläisten työoloihin sekä asuntoihin ja: muonitukseen.
15957: Samoin Suomen SahateollisuustyÖväen Liiton 22 päivänä
15958: lokakuuta 1917 antama vastaus Suomen Ammattijärjestön
15959: toimikunnan asia,ssa toimittama.an kyselyyn sisältää joukon
15960: valaisevia, ·tietoja ~älkohdista metsä- ja, uirttotyölruisi:en· työ-
15961: ja. asunto-oloi::;s.a.
15962:      Sekä virallinen työtilastollinen tutkimus että Suomen
15963: Sahateollisuust.y•öV'äten Liiton selonteko osoittava.t yhtäpitä-
15964: västi Eduskunnassa tehtyjen aiotteiden kanssa, että puheena
15965: olevalla, alalla yhä vielä vallitsee siksi suuria epäkohtia,
15966: että valt~on olisi vHpymäJttä rylhdyttävä niiden korjaamiS€en.
15967: Metsä- ja uittotyöläisten asunto-o~ot ovat kipeimmin kor-
15968: ja.u:ksen tarpeessa Pohjois- j.a. :[tä-Suomessa., mutta edellä
15969: mainitussa työtilastollisessa tutkimuksessa. mainitaan myös-
15970: kin maan eteläosista esimerkkejä siitä, että a;sunnot ovat
15971: huonot tai ari·naHn puutteelliset, joskin muutama.t puutava-
15972: rayhtiöt pitävät tässä kohden työläisistään pact:empaa huolta.                         j
15973: Pdlrjois-.Suomessa ova.t metsänha:kkuussa työskentelevien
15974: asun[lot yleensä tila,päisesti kokoonkylhätyitä ja sen vuoksi                          j
15975: kylmiä ja. kosteita. Us.ein ne ovat ahdietut niin täytee11
15976: a'sukkaita., että oleskelu niissä käy epäterveelliseksi; puh-                      j
15977: taudesta ja siisteydestä ei täJlaisissa oloissa voi olla. puhet-
15978: takaan. Karjalassa. rakenn.etaa.n ta!Vallisesti työnt·ekijöi,lle
15979:                                                                                    j
15980: metsääJn sellaisia majojru, jotka ovat peräsivultaa'n umpinai-
15981: sia., mutta etusivult:a:an avonaisia. Kaksi maj.aa asetetaa.n
15982: niin, cettä avoimet sivut tuleva1t vastakkain. Majojen väliin                  j
15983: tehd'ään yöksi nuotio, joka siten saa. lämmiiltää kumpaakin
15984: majaa. l?aikoit·tain on metsänhakkuussa olevien etsittävä                      j
15985:  suojaa metsäiän laittamissa:an !ha.vusuojuksissa. Välistä saa-
15986: vat uittotyöläiset tyytyä viettämään yönsä >paljaan taivaan
15987:                                                                            j
15988:  alla nuotiotulen ääressä. Kun vruatetuskin <>n puut,teellista,
15989:  on s€lvää, kuinka hel1pos~i terveys voi murtua• täillaisissa
15990:  oloissa. Taudin, tai tapa,turman sa·ttuessa on piftien mat-               j
15991: 
15992:                                                                        j
15993: 
15994:                                                                        j
15995:                 Metsä- ja uittotyöläisten olot.                5
15996: 
15997:  kojen takia melkein mafudotonta sa,ada lääkärin a1pua. Myös-
15998:  kin muonitusoloissa on paljon korjaamisen v·ara.a.. Monin
15999: paukoin .pitää työnantaja huolta ruokatarpeiden hankinnasta,
16000:  mutta tavallisempaa on. että työnjohtajat hoitavat muoni-
16001:  tusta omana yksityisenä liikkeenään. Kun kilpailua ruo-
16002: ;ka,tarpeiden tarjonnassa e1 etäisemmillä työmailla ole, mikä
16003:  riippuu usein siitä,kiu, että ruokatarp.eiden v·akinainen hank-
16004:  kija estää muid·en ka.u<ppiaiden toiminnan, voidaan näillä
16005:  työmailla. harjoittaa ruokata.r<peiden kaupassa suoranarista
16006:  kiskomista:       Työntekijäin osuustoiminnalliset yritykset
16007:  ovat olleet harvina:isia syystru. että 'heillä usein ei ole
16008:  ni~hin tarrvittavia varoja, useiu on myöskin puute ky-
16009:   kenevistä johtajista. - Jos rhmisten asunto--olot yleensä ovat
16010:  huonot, ni·in saavat myöskin h·evoset kärsiä sopivien suojien
16011:   puutteesta.
16012:       Kun puutteelliset asunto- ja ra,vinto-olot saat:tavat Polh-
16013: jois-Suomessa ennen aikaru1sa työk.yvyttömiksi lukuisia
16014:  metsä- ja uittotyöläisiä, on heidän ja. heidän perheit.tensä
16015:  turvauduttava köyhäinapuun, ja silloin saavat asianomaiset
16016:  kunnat k.a:ntaa· kohtuutonta rasitust•a näiden henkilöiden ta-
16017:  kia, joista. paåkk,a-kunnille itse asiassa <On ollut hyvin vähän
16018:   hyötyä siihen nahden, mitä. asianomaå,s·et tukkiyhtiöt heistä
16019:   ovat .hyötyneet.
16020:        Metsä- ja uittotyöläisten asunto-oloissa vallitsevien epä-
16021: . koht1en ·autta.miseksi esitetään edellä ma-initussa Suomen Sa-
16022:   hateollisuustyöväen Liiton lausunnossa keinoja, jotka an-
16023:   saitsevat asiaa järjest-ettäessä tulla huomioon ot.etuiksi.
16024:       Valiokunta on aiotteiden tekijäin kanssa y:htä mi•eltä
16025:   siitä, että asia,ssa olisi suoritettava perusteelHnen tutkimus
16026:   vastaisten suojelustoimenpiteiden pohjwksi. Hyvänä esi-
16027:   merkkinä tällaisista muualla toimitetuista tutkimuksista
16028:   tahtoo Valiokunta. mainiia Ruotsin sosia.Iihallituksen
16029:   vuonna 1916 jullm.i.seman tutkimuksen Po'hriois-Ruotsin vas-
16030:   taavista oloista (Skogsarhetarnas levnads- och arbetsför-
16031: :hållanden i Värmland, Dalarna och \Norrla.nd av K. Socia.l-
16032:   styrelsen), joka tutkimus myöskin sisältää tietoja. metsä- ja
16033:   uittotyöläisten asemasta muissa maissa s~kä toimeenpan-
16034: 6           1919 V p. -    Anomusmietintö N :o 11.
16035: 
16036: nuista tai suunnitelluista lainsäädäm,tötoimenpiteistä heidän
16037: olojensa parantamiseksi. Esitetyn tutkimuksen toimitta-
16038: minen kuuluu Valiokunnan mielestä •Sosialihallituksen toi-
16039: mia,laan, jotenka sitä va,rten ei .ta.rvittai·si eri komiteaa..
16040: Siinä tapauksessa, että kysymyksessä oleva tutkimus, jos
16041: se heti ui otettaisiin koko maa,ta. käsittävä:ks], näyitäåsi vie-·
16042: vän liiaksi aikaa ja siten viivyttävän tällä alalla tarvittavan
16043: suojeluslainsäädännön aikaansaamista., voitaisiin se Valio-
16044: ·kunnan mielestä .ra~oittaa ensin kos)remaan ma:a.n: P<fu~ois­
16045: ja itäosia ja myöhemmin ulottaa; käsittäimään maan muita.
16046: osia. V aitioneuvoston olisi asetett,a!Va a·siantooltevista hen-
16047: kilöistä tasa1puolisesti kokoonpantu komitea esittäiiJ1ä:än toi-
16048: mitetun tutkimuksen perustuksella ~~hdotuksia suojeluslai·n-
16049: säädännöksi metsä- ja uittotyölä:isiä va.rten sekä keinoja nii-
16050: den kuntien köyhä:inhoitorasituksen' keventäimiseksi, jotka
16051: kohtuuttomasti kärsivät työkyvyttömiksi joutuneiden
16052:  metsä- ja uittotyöläisten turvautumisesta köy4äinapuun.
16053:     Sen perusteella, mitä edellä on•esitetty, Valiokmvta kun-
16054: nioittaen ehdottaa,
16055:                   että Eduskunta kehottaisi Hallitutita toWni-
16056:              tuiJtmnaoin per1JASt;eeUisen tu.t~~ me·~­
16057:              ia   ·Wi;~totyöläisten   o~        ~tekä   åStet~
16058:              ~tev?Jstla         henkilöistä kok'<XWilfXltrihilf.._ ko-
16059:              mitean tutkimu~ :perwsttu,hsel'DtJ est1~
16060:              ~noja fJällä alalla ny kif;.sirn ~&oovm epä-
16061:              kohfiien kor~ksi.
16062: 
16063:     Helsingissä, 22 :päivänä toukokuuta 19<19.
16064: 
16065: 
16066:    Asian käsittelyyn ova;t ottaneet osa~~t puheenjohtaJa
16067: Wuorimaa, varapUiheenjohtaj.a Sarlin, jäsenet A,alto, M.
16068: Erich, A. Furuhjelm, Hailme, Latvala;, Lehtinen, LeinoneDi,
16069: Paasivuori, PaliDigren, Pilkka, · Saarikivi, Särkkä, Törtnä
16070: ja W esterinen sekä varajäsen Gebhard.
16071: 
16072: 
16073:           Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
16074:      1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 11.
16075: 
16076: 
16077: 
16078: 
16079:                E d u s k u n n a n a n o m u s, joka tar-
16080:             koittaa metsä- ja uittotyöläisten olojen paran·
16081:             tamista.
16082: 
16083:      Eduskunnalle on annettu anomusehdotukset metsä- ja
16084: .uittotyöläisten olojen parantamisesta, ja on Eduskunta nii-
16085:  den johdosta harkinnut tarpeelliseksi esittää seuraavaa.
16086: 
16087:     Sekä virallisesta työtilastollisesta tutkimuksesta että
16088: muutenkin on selville käynyt, että puheena olevalla
16089: alalla yhä vielä vallitsee siksi suuria epäkohtia, että
16090: valtion on viipymättä ryhdyttävä niiden korjaamiseen.
16091: Metsä- ja uittotyöläisten asunto- ja ravinto-olot ovat kipeim-
16092: min korjauksen tarpeessa Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta
16093: myöskin maan eteläosista mainitaan esimerkkejä siitä, että
16094: asunnot ovat huonoja tai ainakin puutteellisia. Asiassa on
16095: senvuoksi suoritettava perusteellinen tutkimus vastaisten
16096: suojelustoimenpiteiden pohjaksi. Siinä tapauksessa, että ky-
16097: symyksessä oleva tutkimus, jos se heti ulotettaisiin koko
16098: maata käsittäväksi, näyttäisi vievän liiaksi aikaa ja siten
16099: viivyttävän tällä alalla tarvittavan suojeluslainsäädännön
16100: aikaansaamista, voidaan se rajoittaa ensin koskemaan maan
16101: poihjois- ja itäosia ja myöhemmin ulottaa käisittämään maan
16102: muita osia. Valtioneuvoston olisi asetettava asiantuntevista.
16103: henkilöistä tasapuolisesti kokoonpantu komitea esittämään
16104: toimitetun tutkimuksen perustuksella ehdotuksia suojelus-
16105: lainsäädännöksi metsä- ja uittotyöläisiä varten sekä keinoja
16106: niiden kuntien köyhäinhoitorasitusten keventämiseksi, jotka
16107: kohtuuttomasti kärsivät työkyvyttömiksi joutuneiden metsä-
16108: ja uittotyöläisten turvautumisesta lköyhäinapuun.
16109:     Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, Eduskunta
16110: 
16111:                 kehoittaa Hallitusta toirnituttamaan perus-
16112:             teellisen tutkimuksen metsä- ja uittotyöläisten
16113: 2    1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 11.
16114: 
16115:            oloista sekä asettamaan asiantuntevista henki-
16116:            löistä kokoonpannun komitean tutkimuksen pe-
16117:            rustuksella esittämään keinoja tällä alalla ny-
16118:            kyisin vallitsevien epäkohtien korjaamiseksi.
16119: 
16120:     Helsingissä, 11 päivänä kesäkuuta 1919.
16121:            1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 12.
16122: 
16123: 
16124: 
16125: 
16126:                 Talousvaliokunnan mietintö
16127:             N :o 5 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
16128:             mielisairashoidon järjestämiseksi säädettävää
16129:             lakia.
16130: 
16131:     Eduskunta on Talousvaliokunnan valmisteltavaksi lä-
16132: hettänyt edustaja Sarlinin y. m. anomusehdotuksen N :o. 57,
16133: jossa ehdotetaan, että Eduskunta anoisi Hallitukselta esi-
16134: tystä maan mielisairashoitoa järjestäväksi laiksi.
16135: 
16136: 
16137:       Voimassaolevat maan mielisairashoitoa järjestävät sään-
16138:   nökset sisältyvät pääasiassa 28 päivänä toukokuuta 1889
16139:  hallinnollista tietä annettuun asetukseen Sairasmielisten hoi-
16140: . dosta sekä samana päivänä annettuun julistukseen, sisältävä
16141:   tarkempia määräyksiä siitä. Niissä molemmissa olevat
16142:   säännökset on kehitys jo oleellisissa kohdissa sivuuttanut ja
16143:   siitä syystä on hallinnollisten viranomaisten täytynyt kuu-
16144:   lutuksilla ja kiertokirjeillä sekä yksityistapauksissa anne-
16145:   tuilla määräyksiHäkin säännöstellä käytäntöä. Mainitun
16146:   asetuksen ja siihen liittyvän julistuksen lisäksi on 17 päi-
16147:   vänä maaliskuuta 1879 annetussa asetuksessa yleisestä vai-
16148:   vashoidosta sekä niinikään asetuksessa maalaiskuntain kun-
16149:   nallishallinnosta 15 päivältä kesäkuuta 1898 säännöksiä
16150:   mielivikaisten hoidosta, mutta ne määrittelevät vain ylimal-
16151:   kaisesti kuntain ja köyhäinhoitoyhdyskuntain velvollisuuk-
16152:   sia tässä suhteessa; myöskään ei uusiin kunnallislakeihin,
16153:   vaikka jo ennen niiden säätämistä puutteellisuudet mieli-
16154:   sairashoitoa koskevissa säännöksissä ovat olleet tunnetut,
16155:   ole luonnollisesti voitu ottaa säännösteltäväksi mielisairas-
16156:   hoitoa.
16157: 2          1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 12.
16158: 
16159:      Ensi sijassa kunnallinen mielisairasiloita vaatii uutta
16160:  järjestelyä lainsää!däntöt.eitse, sillä köyhäintalojen yMe;y- ·
16161:  des.sä toteutettu·· mielisairaiden hoito on kehittinyt ver-
16162:  rattain laajaksi, huolimatta siitä, että köyhäintalojen yhtey-
16163: teen sijoitettuja mielisairasosastoja ja niiden toimessa·pitoa
16164:  koskevat säännökset 1889 vudden asetuksessa ja julistuk-
16165: sessa eivät sisällä sanottavasti muuta kuin että kunnan,
16166: pernstaessaan köyhäintalon tai muun köyhäinhoitoa tarkoit-
16167:  tavan laitoksen, on varattava siihen kolme tahi tarpeen
16168: vaatiessa useampia sijoja varattomille mielisairaille. Tä-
16169: män mukaan ja olojen pakosta onkin syntynyt köyhäintalo-
16170: jen yhteyteen mielisairasosastoja, joiden sijaluku vaihtelee
16171: 4---30 välillä, ja niissä hoidettavien mielisairaiden luvun on
16172: laskettu nykyään nousevan noin kahteen tuhanteen.
16173:      Sanotussa asetuksessa säädetään myöskin, että kunnari,
16174: jos se tahtoo rakentaa erityisen laitoksen mielisairaille, on
16175: hankittava laitoksen ohjesäännäille Lääkintöhallituksen
16176: vahvistus ja, otettava laitoksen lääkäriksi Lääkintöhallituk-
16177: sen hyväksymä henkilö. Tällaisia Lääkintöhallituksen hy-
16178: väksymien ohjesääntöjen mukaan 'toimivia laitoksia ovat
16179: vain, mikäli Valiokunnalla on tiedossa, suur-emmat kaupun-
16180: kikunnat perustaneet, jotavastoin maalaiskuntain kunnalli-
16181: nen mielisairashoito - eräiden kuntaryhmäin piirimielisai-
16182: raaloita lukuunottamatta - tapahtuu osaksi perhehoidon
16183: muodossa ja osaksi, kuten edellä viitattiin, köyhäintalojen
16184: _yhteyteen järjestetyissä mielisairasosastoissa, joita on usein
16185: rakennettu tarkastamattomien ja vahvistamattomien piirus-
16186: tuksien mukaan. Myöskään ei säännöllistä lääkärinhoitoa
16187: kustannettane kaikkien köyhäintalojen mielisairasosastoille,
16188: sillä Senaattikin oli aikaisemmin, m. m. eräässä! päätöksessä
16189: vuodelta 1894, katsonut, ettei kuntia asetusten mukaan voi-
16190: da siih~n velvoittaa. Mutta myöhemmin on Senaatti myön-
16191: täessään kunnille lainoja köyhäintalojen rakentamiseen
16192: antanut lainaehdoissa lähempiä määräyksiä sekä mielisai-
16193: rasosastojen rakennusjärjestelmästä että niille kustaunetta-
16194: vasta säännöllisestä lääkärinhoidosta.          Köyhäintalojen
16195: mielisairasosastojen hoitohenkilökun1.aan nähden eivät myös-
16196:               Mielisairashoidon järjestäminen.                3
16197: 
16198: kääl voimassa olevat mielisairashoitoa koskevat säännökset
16199: aseta mitään vaatimuksia.        'l'ätäkin puutteellisuutta on
16200: osaksi korjannut se, että hallitus antaessaan lainoja köy-
16201: häintalojen rakentamista tai niihin iaitettavia mielisairas-
16202: osastoja varten on pannut ehdoksi, että mielisairasosastoja
16203: valvovilla henkilöillä tulee olla kokemusta mielisairasten
16204: hoidossa. Myöskin lähettivät 'kuvernöörit joitakin vuosia ta-.
16205: kaperin vaivaishoidontar'kaste'lijan pyynnöstä 'kierl!okirjeitä~
16206: joissa. erään köyhäintalon mielisairasosastolla syttyneen
16207: tulipalon johdosta kehotettiin kuntia pitämään mielisairas-
16208: osastoilla öin ja )Jäivin täysissä ruumiin ja sielun voimissa
16209: olevia vartijoita, mutta nämät kiertokirjeet eivät liene sa-
16210: nottavasti vaikuttaneet siihen, että pätevää hoitohenkilö·
16211: kuntaa olisi mielisairasosastoille hankittu, ja usein lienee
16212: sattunut niinkin, että mielisairasosaston vartijaksi on us-
16213: kottu joku köyhäintalon työkykyisistä hoidokeista.
16214:     Köyhäintalojen mielisairasosastot ovat siis rakennusjär-
16215: jestelmään, lääkärinhoitoon ja hoitohenkilökuntaan nähden
16216: kehittyneet järjestävien lainsäännösten puutteessa erilai-
16217: siksi, riippuen siitä, ovatko köyhäintalot tai nii,den mielisai-
16218: rasosastot perustetut valtioavulla vaiko ilman sitä. Kaik-
16219: kien niidenkään köyhäintalojen mielisairasosastot, joihin on
16220: valtioapua saatu, eivät ole muodostuneet samallaisiksi, sillä
16221: aikaisemmin asetti hallitus lainaehdoissaan verrattain pie-
16222: niä vaatimuksia mielisairasosastojen perustamiseen ja hoi-
16223: toon, jotavastoin äskeisinä vuosina myönnettyjen lainojen
16224: ehdot sisältävät hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita kuntien
16225: noudatoettaviksi. Ennenkaikkea tarvitsisi tarkempaa jär-
16226: jestelyä laiusää,dän~öteitse potilaiden. vastaanotto, si1lä n~!­
16227: kyään, mikäli V aliakunta tietää, t,a pahtunee se usein ilman
16228: laillistetun lääkärin antamaa todistusta mielisairaudesta, tai
16229: siten että laitoksen oma lääkäri olojen pakosta toteaa mie-
16230: lisairauden.
16231:     ~A.skettäin on syntynyt lisäksi uusi mielisairaiden lai-
16232: toshoitomuoto, nimittäin kuntayhtymien piirimielisairaalat,
16233: joita jo on käytänniissä kolme ja usempia suunnitellaan lähi-
16234: tulevaisuudessa aihwnsaataviksi. Tällaisten laitosten muo-
16235: 4           1919 V~. -    Anomusmietintö N:o 12.
16236: 
16237: dostamista ei nykyään voimassa olevia mielisairash~itoa
16238: koskevia säännöksiä annettaessa ole edes voitu edellyttää ja
16239: sanottujen säännösten niihin sovittaminen käy niin oHen
16240: vaikeaksi. Ja vaikkapa on luultavaa, että kaikkien piiri-
16241: mielisairaalain perustamisen edellytyksenä on valtioavun
16242: tai ainakin valtion kuoletuslainan myöntäminen ja että Hal-
16243: lituksella siis on tilaisuus antaa niid.en perustamisesta ja
16244: vastaisesta toimessapidosta tarpeelliset määräykset, on kui-
16245: tenkin välttämätöntä, että tämä kunnallisen yhteistoiminnan
16246: synnyttämä laitoshoitDmuoto laissa järjestetään.
16247:     Erityistä huomiota ansaitsee nykyinen kunnallinen mie-
16248: lisairaiden perhehoito, sillä se käsittänee suurimman osan
16249: maalaiskuntien köyhäinhoidon varassa olevista ja vähäva-
16250: raisista mielisairaista. . Ennestään ei sitä ole muuten sään-
16251: nöstelty, kuin että yksityisen hoitajan on hoidossaan ole-
16252: vasta mielisairaasta tehtävä ilmoitus kirkkoherralle ja polii-
16253: sikonstaapelille. Tällainen ilmoitusvelvollisuus lienee mo-
16254: nin paikoin tyyten unohdettu, eikä ilmoittamisesta olisikaan
16255: etua, sillä kirkkoherrat ja poliisikonstaapelit eivät nykyään
16256: pitäne itseään velvollisina eikä pätevinäkään tarkastamaan
16257: mielisairasten hoitoa. Senaatin vuonna 1905 mielisairashoi-
16258: tokysymystä tutkimaan asetettu komitea on mietinnössään
16259: asettunut yleensä kielteiselle kannalle kunnalliseen mieli-
16260: sairaiden perhehoitoon nähden ja, katsoen kuntieru taipumuk-
16261:  sen noudattaa säästäväisyyttä perhehoidon järjestelyssä
16262: tekevä.n sen arveluttavaksi, tahtonut tämän hoitomudon., mi-
16263: käli ma hdo1lista, jrutrtää yksinomaan valtion asiaksi, sekru kat-
16264:         1
16265: 
16266: 
16267:  sonut sen parhaiten. käyvän päinsä valtion toimesta pe-
16268:  rustettavissa n. s. maanviljelyssiirtoloissa ja .niiden yhtey-
16269: dessä. Mutta •kun valtion toimenpitein tapaMuva mielisairas-
16270:  hoidon järjestely komitean ehdottamassa laajuudessa ei näytä
16271:  voivan toteutua ainakaan läheisessä tulevaisuudessa, niin pu-
16272:  heena olevan hoitoroudon järj.estelyä sille aset,ettavia vaati-
16273:  muksia vastaav·alle kannalle ei olisi laiminlyötävä sitä
16274:  ennekääin. Muutoin Valiokunta ei ole. komitea.n kan•ssa yhtä
16275:  mieltä asiasta, sillä mp,an ·kunnilla on ammoisista ajoista
16276:  kokemusta mielisairait.len perhehoidossa:, ja ulkomailla ku-
16277:               Jfielis&irashoidon järJestäminen.               5
16278: 
16279: ten Saksassa, Skotlannisssa ja Belgiassa on tämä hoitorouto
16280: laajalle levinnyt, ja Ruotsissa.kin on sanottujen maidffil esi-
16281: merkkejä seuraten entistä enemmän kiinnitetty huomiota
16282: perhehoidon järjestämiseen. Kunnallisen perheho-idon sa-
16283: moinkuin yleensä vapaid-en hoitomuotojen tarkoituksenmu-
16284: kaisella järjestelyllä olisi suljetuissa laitoksissa vallitseva
16285: sijojen puute tuntuvasti autettavissa, sillä! kuten sanottu
16286: komitea on mietinnössään erityisesti todennut, oli niistä
16287: 11,710 varsinaisesta mielisairaasta, jotka vuoden 1906 lopulla
16288: oli maassa laskettu olev-an, 4,050 sellaisia, ~otka voitiin
16289: järttää vapaamman hoidon vaQaan.
16290:      Valtion toteuttaman mielisairashoidon käytännöllisessä
16291: järjestelyssä on myös·kin katsottu olevan toivomisen varaa
16292: niinhyvin mielisairashoito-opin kuin järkiperäisen ta.louden-
16293: hoidon ·kannalta. Varsinkin olisi ta,rkistettav·a ne määräyk-
16294: set, ,jotka koskevalt mielisair.asten vankien hoitoa. sekä n. k.
16295: krimina.alipotilaiden käsittelyä valtion laitoksissa. Erittäin
16296: olisi viimeksimainittujen mielentila kussakin tapa!Uksessa
16297: saatava säännöllisen ja entistä nopeammap. ta;rkastuksen alai-
16298: seksi ja sit-en väJltettävä heidän useinkin tarpeet•toman pitkä-
16299: aikainen vii.pymisensä laitoksissa. Asiaatuntevissa piireissä
16300: on myöskin, sikäli kuin Valiokunnan tietoon on tullut, oltu
16301: sitä mieltä, että mielisairaalain hallinnon keskittämistä olisi
16302: vähennettävä ja I.ääkintöhallitukselle siirrettävä eräitä teh-
16303: täviä, jotka ovat jätetyt Hallituksen asiaksi.
16304: 
16305: 
16306:     Kuten edellä on osoitettu, on siis erittäinkin kunnallinen
16307: mielisairashoito pikaisen järjestelyn tarpeessa. Mutta tar-
16308: kistusta kaipaavat myöskin valtion laitoksissa tapahtuvaa
16309: mielisairashoitoa koskevat säännökset. Sarmoin ovat yksi-
16310: tyisten ja yhtiöiden harjoittamaa mielisairasten laitoshoitoa
16311: järjestävät 1889 vuoden asetuksen ja siihen liittyvän julis-
16312: tuksen säännökset osoittautuneet vanhentuneiksi ja puutteel-
16313: lisiksi.  Mielisairashoitoa koko laajuudessaan järjestävä
16314: lainsäädäntö on niin ollen tositarpeen vaatima. Tätä varten
16315: onkin edellämainittu mielisairashoitokomitea valmistanut
16316: 6          1919 Vp. -      Anomusmietintö N:o 12.
16317: 
16318: mietinnön ja siihen perustuvan ehdotuksen asetukseksi ja
16319: julistukseksi mielisairashoidosta. Valiokunnan mielestä ei
16320: lainsäädäntö kuitenkaan, niinkuin komitean mietinnössä
16321: edellytetään, ole riippuva komitean ehdottamien uusien
16322: mielisairaalain rakentamisesta.       Myöskään ei Valiokunta
16323: ole voinut yhtyä mietinnössä esitettyihin mielipiteisiin
16324: eräissä kohdissa, mutta katso? kuitenkin, että mietintö muo-
16325: dostaa sellaisen kelvollisen ja asiallisen pohjan kysymyk-
16326: sesä olevalle lainsääidännölle, että se voi tapahtua ilman
16327: suurempia vaikeuks~a. Tähän lnähden Valiokunta pitää
16328: suotavana, että lakiehdotuksen laatimiseen ryhdyttäisiin
16329: piakkoin, jotta esitys siitä voitaisiin lähitulevaisuudessa
16330: jättää E'duskunnalle. - V aliakunnalla on tosin tiedossa, että
16331: Lääkintöhallitus IJa,raikaa käsittelee kysymystä mielisairas·
16332: hoidon järjestämisestä, mutta siihen nähden, että uusi lain-
16333: säädäntö edellyttää kunnille säädettäväksi sellaisia velvol-
16334: lisuuksia, mitä niillä ~mnestään ei ole ollut, katsoo Valio-
16335: kunta hallinnollisia toimenpiteitä yksinään riittämättö-
16336: miksi, jotavastoin V aliakunta pitää asianmukaisena jättää
16337: useammin muutoksia vaativat erikoissäännökset edelleen-
16338: kin hallinnollisen asetuksen varaan.
16339:     Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
16340: dottaa.
16341:                 että Ed}u;,skunta ,a;noisi RaU~tuk,<ftelila esUystä
16342:             maan mvelisainashm~too järjesfäväksi Vaiksi.
16343:     Helsingissä, 26 päivänä toukokuuta 1919.
16344: 
16345: 
16346:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
16347: Kaskinen, vara.puheenjohtaja Lohi (osittain), jäsenet Bro-
16348: ända, Ihamuatila~ (osittain), Kananen, Lehikoinen,. Leivo,
16349: Loukko, Mickelsson, Perälä, Pyikälä, Reinikainen, Rytkönen,
16350: Schaumam, Sinkko (osittai,n), TavastäJhti ja Virtanen sekä
16351: varajäsen Kekkonen ja osittain va,rajäsenet Kukkonen ja
16352: Nyrkkö.
16353: 
16354: 
16355:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
16356:     1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 12.
16357: 
16358: 
16359: 
16360: 
16361:               E d u s k u n n a n a n o m u s, joka koskee
16362:            mielisairashoidon järjestämiseksi säädettävää
16363:            lakia.
16364: 
16365:    Eduskunnalle on annettu anomus~hdotus, jossa ehdote-
16366: taan, että Eduskunta anoisi Hallitukselta esitystä maan
16367: mielisairashoitoa järjestäväksi laiksi. Sen johdosta Edus-
16368: kunta esittää seuraavaa.
16369: 
16370:     Voimassa olevat maan mielisairashoitoa järjestävät sään-
16371: nökset ovat monessa suhteessa vanhentuneet. Ensi sijassa
16372: kunnallinen mielisairashoito vaatii uutta järjestelyä lain-
16373: säädäntöteitse, sillä köyhäintalojen yhteydessä toteu-
16374: tettu mielisairaiden hoito on kehittynyt verrattain
16375: laajaksi. Äskettäin on syntynyt lisäksi uusi mielisairaiden
16376: laitoshoitomuoto, nimittäin kuntayhtymien _piirimielisairaa-
16377: lat, jollaisten muodostamista ei nykyään voimassa olevia
16378: mielisairashoitoa koskevia säännöksiä annettaessa ole voitu
16379: edellyttää. On välttämätöntä, että tämä kunnallisen yh-
16380: teistoiminnan synnyttämä laitoshoitomuoto lailla järjeste-
16381: tään. Ja erityistä huomiota ansaitsee nykyinen kun-
16382: nallinen mielisairaiden perhehoito, sillä se käsittänee suu-
16383: rimman osan maalaiskunt1en köythäinlhoidon varassa olevista
16384: ja vähävaraisista mielisairaista. Mutta myöskin valtion to-
16385: teuttaman mielisairashoidon käytännöllisessä järjestelyssä
16386: on katsottu olevan toivomisen varaa niinhyvin mielisairas-
16387: hoito-opin kuin järkiperäisen taloudenhoidon kannalta. V ar-
16388: sinkin on tarkistettava ne määräykset, jotka koskevat mieli-
16389:  sairasten vankien hoitoa sekä n. k. kriminaalipotilaiden kä-
16390: sittelyä valtion laitoksissa. Erittäin on viimeksimainittujen
16391: mielentila kussakin tapauksessa saatava säännöllisen ja en-
16392: tistä nopearuman tarkastuksen alaiseksi ja siten vältettävä
16393: 2    1919 V p. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 12.
16394: 
16395: heidän useinkin tarpeettoman pitkäaikainen viipymisen'Jä
16396: laitoksissa. Sen ohella olisi syytä ottaa .harkittavaksi, olisiko
16397: mielisairaalain hallinnon keskittämistä vähennettävä ja. lää-
16398: kintöhallitukselle siirrettävä eräitä te'htäviä, jotka ovat jäte-
16399: tyt halli!tuksen asiwksi.
16400:     Niin ollen on erittäinkin kunnallinen mielisairashoito pi-
16401: kaisen järjestelyn tarpeessa. Mutta tarkistusta kaipaavat
16402: myöskin valtion laitoksissa tapahtuvaa mielisairashoitoa kos-
16403: kevat säännökset. Samoin ovat yksityisten ja yhtiöiden har-
16404: joittamaa mielisairasten laitoshoitoa järjestävät säännökset
16405: osoittautuneet vanhentunei<ksi ja puutteellisiksi. Mieli-
16406: sairashoitoa koko laajuudessaan järjestävä lainsäädäntö on
16407: niiDJmuodoin tositarpeen vaatima. Eduskunta pitää sentäh-
16408: den suotavana, että lakiehdotuksen laatimiseen ryhdyt-
16409: täisiin piakkoin, jotta esitys siitä voitaisiin lähitule-
16410: vaisuudessa jättää Eduskunnalle. - Eduskunnalla on tosin
16411: tied·ossa, •etM lääkintöhallitus paraikaa käsittelee kysy-
16412: mystä mielisairashoidon järjestämisestä, mutta siihen näh-
16413: den, että uusi lainsäädäntö edellyttää kunnille säädettäväksi
16414: sellaisia velvollisuuksia, mitä niillä ennestään ei ole ollut,
16415: katsoo Eduskunta hallinnollisia toimen'Piteitä yksinään riit-
16416: täJmättömiksi. iSensijaan Eduskunta pitää asianmukaisena
16417: jättää muutoksia useasti vaativat erikoissäännökset edel-
16418: leenkin hallinnollisen asetuksen varaan.
16419:      Edellä esitetyn nojalla saa Eduskunta
16420: 
16421:                  anoa Hallitukselta esitystä maan mielisairas-
16422:              hoitoa järjestäväksi laiksi.
16423: 
16424:     Helsingissä, 13 päivänä kesäkuuta 1919.
16425:           1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 13.
16426: 
16427: 
16428: 
16429: 
16430:                 Talousvaliokunnan mietintö
16431:             N :o 6 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
16432:             valtioavun myöntämistä Satakunnan Keuhko-
16433:             tautiparantola-Osakeyhtiölle keuhkotautiparan-
16434:             tolan rakentamista varten Satakuntaan.
16435: 
16436:     Eduskunta on Hiiliettänyt Talousvaliokunnan valmistel-
16437: tavrnksi ·ed. Ryömän anomusehdotuksen N :o 58, jossa ehdo-
16438: tetaan, että Eduskunta kehottaisi Hallitusta myöntämään
16439: Satakunnan Keuhkotautiparntola-Osakeyhtiölle 1,500,000
16440: markan suuruisen apumhan keuhkotautipara.ntolan ra.kenta-
16441: mista varten Satakuntaan.
16442: 
16443: 
16444:     Vuoden 1917 ensimäisillä valtiopäivillä tehtiin alote,
16445: jossa ehdotettiin Eduskunnan anottavaksi, että Satakunnan
16446: Keuhkotautiparantola-Osakeyhtiölle annettaisiin valtioapua
16447: keuhkotautiparantolan rrukentamiseen sekä vuotuista kanna-
16448: tusapua vapaapaikkojen ylläpitämiseksi parantolassa. Edus-
16449: kunnan päätöksen mukaan sai a~ia kuitenkin sillä kertaa
16450: rueta. Tähän tuloks•een lienee, kuten Talousvailiokunnan
16451: asia.sta annetun mietinnön perusteluissa mainittiin, osaltaan
16452: johtanut se, että mainittu osakeyhtiö oli jättänyt Senaattiin
16453: sama,a asiaa. koskevan anomuksen, jota ei vielä silloin kun
16454: asiaa Eduskunnassa käsiteltiin oltu ratkaistu ja jonka oletet-
16455: tiin, siihen nähden että Lää!kintöhallitus sitä oli puoHanut,
16456: saavan myönteisen ratkaisun. Vuoden 1917 toisilla valtio-
16457: päivillä tehdyn aiotteen johdosta oli asia jälleen Eduskun-
16458: nassa esillä, mutta kaJpina keskeytti sen käsittelyn.
16459:     ~aamme keuh•kotautiparantoloissa on nykyään yhteen-
16460: sä nOin 500 sairassijaa, joten siis yksi sairassija tulee suun-
16461: 2           1919 Vp. -      Anomusmietintö N:o 13.
16462: 
16463: nilleen 6,500 asukasta kohti. Vertailun vuoksi sopii mai-
16464: nita, että esim. Ruotsissa ja 'Tanskassa tulee yksi sairassija
16465: kutrukin 1,000 henkilöä kohti. Useissa maissa onkin tehok-
16466: kaiden vastustrumistoimenpiteiden kautta saatu keuhkotauti-
16467: kuolleisuus alenemaan lähes puoleen siitä, mitä se aikaisem-
16468: min on niissä ollut, samalla kuin meillä suhde on pysynyt
16469: miltei muuttumattomana; ja kun otamme huomioon että
16470: maassamme kuolee vuosittain keuhkotautiin 8,000-9,000
16471: henkeä ja tautia sairastavia, etupäässä parhaassa työkuntoi-
16472: suussijassa. o:J.evia', on mtmin verroin el'l<em]!i ja -että tartunnan
16473: va~ara niin ollen, hi()itolaitoesten vähyyden vuoksi, on erit-
16474: täin suuri, niin koko yhteiskunnan etu vaatii järjesteltmäl-
16475: listä taistelua keuhkotautia, vastaan kaikkialla maassa. Sai-
16476: rassijojen lukua oiisi n01Jesti saat-ava lisätyksi sekä erityi-
16477: sesti h.u:dlehdittava siitä, että vähävaraisia potilaita varten
16478: olisi riittävästi käytettävissä huokeamaks:uisia tai kokooaan
16479: maksaUomia paikkoja.
16480:     Vuonna 1898 asetettu tuberkuloosikomitea laski vuonna
16481: 1900 ilmestyneessä mietinnössään, että maassamme olisi
16482: tarvittu 6 suurempaa kansanparantolaa vähävaraisia paran-
16483: tolailioidon tarpeessa olevia henkilöitä varten sekä ehdotti
16484: heti ryhdyttäväksi rakentamaan yhtä kansanparantolaa.
16485: Eduskunnassa on sekä aikaisemmin että sanotun mietinnön
16486: ilmestymisen jälkeen käsitelty us€ampien buhkotautipara:n-
16487: tolain aikaansarumista ja Hallitukselta on :pyydetty asiasta
16488: esitystä, mutta valtion toimenpiteet asiassa ovat tähän asti
16489: näyttäneet rauenneen, ja keuhkotaudin vastustaminen .on
16490:  jäänyt etupäässä yksity:b;ten toimenpiteiden varaan.
16491:      Valiokunta on sitä mieltä, että valtion olisi entistä enem-
16492:  män kiinnitettävä huomiota keuhkotaudin vastustamiseen
16493:  sekä myöskin ruvustettava yksityisiä toimenpiteitä tässä
16494:  suhteessa. V aHokunta pitää kuitenikin toiwttavana, että
16495:  valtio pyrkisi menettelemään kiinteän järjesilelmän mukaan,
16496:  niin että .uhrattavat varat tulisivat mruhdollisimman tasapuo-
16497: lisesti ja maan eri osien tarvetta silmällä pitäen jaettaviksi.
16498:  Tällairren menettely käy kuitenkin vaikea:ksi jos Eduskunta
16499:  päättää rmäärärah'ojen myöntJilmisestä yksityiil'ben alotteid~en
16500:             Satakunnan keuhkotautiparanrtola.              3
16501: 
16502: perusteella. Vaikka Valiokunta antarukin tunnustuksensa
16503: Satakunnan Keuhkotautiparantola-Oskeyhtiön tarkoituk-
16504: selle, ei se kosketelluista syistä pidä asianmukaisena., että
16505: Eduskunta myöntää määrära;han sanotulle yksityiselle Osa-
16506: keyhtiölle.
16507:     Edellä esitetyn nojrulla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
16508: dottaa,
16509:                 että Eduskunta antaisi asian raueta.
16510: 
16511:    Helsingissä, 22 päivänä toukokuuta 1919.
16512: 
16513: 
16514: 
16515:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kas-
16516: kinen, vampuheenjohtaja., Lohi (osittain), jäsenet Broända,
16517: Ihamuotila, Kananen, Lehikoinen (osittain), Leivo, Louk-
16518: ko, Mickelsson, Perälä, Pykälä, Reinikainen, Rytkönen,
16519: Schauman, Sinkko, Tavastruhti ja Virtanen sekä varajäsen
16520: Kekkonen.
16521: Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
16522:            1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 14.
16523: 
16524: 
16525: 
16526: 
16527:                  )
16528: 
16529: 
16530: 
16531: 
16532:                 L a.Jr i- ja ,t a.l,o u s-v aoli.fJ•k·u n na n
16533:             m i e t in t ö N;o 3 niiden .kuntain a.vU8tamista,
16534:             jotka esikaupunkiolojen takia kärsivät talou-
16535:             dellisia rasituk$t, .k(tSkevan -ed. J. Kaski&en
16536:             y. m. anomusehdotuksen N :o 79 Johdosta.
16537:                                              ~
16538: 
16539: 
16540: 
16541:    Edu~kunta     on pöyilälkirjanotileella 23 päirvältä huhti-
16542: kuuta 1919 lähettänyt edellämainitun anomusehdotUj}gren
16543: Latki- ja taJlousvaliokunta.an valmistelevasti käsiteltäväksi.
16544: 
16545: 
16546:      Suurimpien kaupunki,emme, 8tupäässä Helsingin, Turun,
16547: Viipwiu ja Tampereen kuin myöskin Oulun, Porin, Lahden
16548: ja useiden muiden yhteyteen on kaupunkien kasvaessa muo-
16549: dostunut esikiaupunkeja, jotka useinkaan eivät kuulu kau-
16550: pun-ktlibin yhdistettyyn alueeseen, vaan niitä ympäröirviin
16551: maatlaiskuntiin. '11ällaiset esikaupungit ovat paikoin k:wsva-
16552: neet melko suuriksi. Anomusehdotulksessa mainitaan
16553: että esim. Viipurin esikaupunkien väikil:uku v. 1917 teki
16554: 29,635, maalaiskunnan koko vätlriluvun alilessa 56;980 ja
16555: vatn~inaisen kaupungin n. 22,000, joten siis esihupulllkien
16556: väkiluku teki 52 % ma.rula:iskunnan ja 57 % kaupungin
16557: ynnä esikoopun!kien yhteisestä vakiluvusta. Rauni!Stulan
16558: esi:kaup\lnki Turun viei'eSSä ;käsitti v. 1916 6,842 henkeä,
16559: vastaten 67 % Maarian kunnan koko vä~tös-tä, johon .Se
16560: o~lreudellisessa ja hallinnolilisessa s'UihteeSISa kuuluu. NJWlll-
16561: menrmäen ja Väihä-Heikkilän esikaupungit käsittivät v. 1917
16562:  5,4-:44 henkeä eli 74 % Kaarinan pitäjän .koko väestöstä.
16563: Esim·erkik~ swmalJaisista suhteista voisi Valiokunta esittää
16564:  muualtakin, mutta katSIOo, että nämä jo esitetyt numerot,
16565:  riittävät kuvaamaan kyseenaJlaisia oloja.
16566:            1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 14.
16567: 
16568:     ~:i!kaupun:kien väJestön muodostavat yleensä yhteiskun-
16569: nan köyhim.piin kerroksiin kuuluvat herukilöt, ~otka osaksi
16570: välttääkseen kaupungin kalliita elanilokustannuksia, osaksi
16571: sentäili.den, että varsinaisen kaupungin alue on tullut täyteen
16572: kansoitetuksi, osaksi myös esikaupunkien tarjoomien va-
16573: paaanpi<en ja väljempien olojen vu01ksi ov,at sinne asettuneet.
16574: Krui:kkinaisen säännöstelyn puute ra:kennU'salaJla ja väes-
16575: tön vähävaraisuus on ollut syynä siihen, että asunto- ja
16576: terveydelliset olot ovat kehittyneet usein miltei toivatto-
16577: malle kannaJHe ja järjestyksenpito on niiS'sä majailevien ri-
16578: kollisten ainesten runsauden vuoksi erikoisen vaikeaa ja
16579: suuria kU'stannu:ksi.a kysyvää.
16580:     Kun ottaa huom:i!oon mi:stä yhteiskuntakerroksista esi-
16581: kaupunkilaisväestö on k<okoonpantu, )'1mmärtää helposti, että
16582: es:i<kaupungit vaativat suhteellisesti suurempia köyhäin-
16583: hoito-, t!erveys-, opetus- y. m. menoja, kuin varsinaiset 1mu-
16584: pungit tai maas~eutu. 8en sijaan ovat niistä ~sarudut verot ja
16585: muut tulot ~verrattain pienet, johon vielä vaikuttaa sekin,
16586: että nekin suurempiinloiset a:suktkaat, jotka esikaupungeissa
16587: mahdollisesti asuvat, usein harjoittavat liitkettä läheisessä
16588: kaupungissa ja myös siellä maksavat veronsa. 'l'ästä epäsuh-
16589: tJoosta mainitaan arromusehdotuks~essakin muut8Jlllia numero- •
16590: tietoja. Viipurin maalaiskunna::;sa, jossa ol,ot ovat ehkä kaik-
16591: kein kärjistyneimrnällä kannalla, ovat menot nähtävästi juuri
16592: esikaupunkiolojen vuoksi siinä määrin viime aikoina nousseet,
16593: ettei kunta nähtäV'ä:sti n:Nstä enää omin vo:i<min voi selviytyä.
16594: Huomattavimman erän kunnan menoissa muodostruvat hä-
16595: täaputyömenot, jotka ne jos mitkään etupäässä ovat synty-
16596: neet esi:kaupunkilaisväestön auttamiseksi. Ne tekivät vuon~
16597: na 1918 yli 1 1lz m:i:ljoonaa markkaa, ja olivat edellisen vuo-
16598: den jo suhteellisen suuresta määräisiä kohonneet melkein
16599: 10-k,ertaisiksi. Maarian kunna.ssa teki kuten jo mainittiin,
16600: esitkaupunkilaisväestö vuonna 1916 67    ro    kunnan koko vä-
16601: kiluvusta, mutta es:i!kaupunki vaatii 1917 74 % köyhäin-
16602: hoito- ja 81 96 terveyshoito-, hallinto- y. m. menoista. Pirk-
16603: kalan kunnan asukkaista a,suu noin 42 % Pispalan es-ikau-
16604: pungissa, joka vaa,tii n. 47 % kunnan koulu-, terveyden-
16605:            Esikaupunkirasituksen lieventäminen.                   3
16606: 
16607: hoito-, köyhäinhoito- ja hallintomenoista, mutta ma!ksaa vain
16608: 26 % kunnan '."flroista, j. n. e.
16609: 
16610:      Kesäkuun 15 päivänä 1898 taajaväkisistä yhdyskun-
16611: nista annettu asetus olisi kyllä sov·ellutettwvis1sa esi1kaupun-
16612: ke:ihinkin, ja jos niin olisi suuremmaJssa määrässä tehty ja
16613: esikaupungeista muod·ostettu taajaväkisiä yhdyskuntia, oli-
16614: •sivait esikaupunkien rakennus-, pa;J.o-, terveys- ja poliisiolot
16615: tyydyttävämmällä kannaHa, kuin ne tosiasiassa ovat. Ase-
16616: tusta ei ole kuitenkaan sawottavaisJSa määrässä seikaupun-
16617: keihin sovellettu, mihin ehkä osaltaan on vaikuttanut s·ekin,
16618: etllei asetuksen katsota esikaupunkioloihin soveltuvan ja
16619: ettei se V<oi niitä lopullisesti parantaa, eikä varsinkaan p'm\S-
16620: ta~ niitä rahwHisia vai•keuksia, joihin esikaupunkiolojen jär-
16621: jest.ely johtaa. Huolehtiminen puheenalaisista esikaupun-
16622: geista. on niinollen jäänyt yksistään n.iid•en maal•aiiS!kuntien
16623: asiaksi. joihin P.-Srkaupungit kuuluvat, ja maalaisikunnat saa-
16624: vat omin voimin koettaa sehiytyä niistä yhä lisääntyvistä
16625: menoista, joita esikaupungit niiHe tuottavat.
16626:      Anomusehdotuksen ilekijä:t ovat katsoneet välttärrnättö-
16627: mä:hi, että vailt.ion on ol'O,jen ·kärjistyttyä nykyiseUe ast0011le
16628:  puututtava asiaan ja myönnettävä pahimman hädän poista-
16629:  mise'ksi .ia siksiki1in olot ehditään perusteellisemmin jär,jestää.
16630:  niiUe kunnille, jotka eniten kärsivät esikaupunkien tuotta-
16631:  mista rasitwksista, yleisistä varoista korkeintaan 1 miljoo-
16632:  nan markan suuruinen avustus.
16633: 
16634: 
16635:     Tarkastaessaan anomnsehdotusta, jossa esitetyt tiedot va-
16636: liolnmta on tarkistanut. on v,aliokuntakin tullut siihen käsi-
16637: tykseen, että !:'.-Sikaupunkiol1ot ovat kehittyneet aivan epätyy-
16638: dyttävällä kannal1e ja että esvkaupunkien maalaiskunmUe
16639: jo nyt tuottamat kustannukset ovat nousseet niin suuriksi,
16640: että usea:ssa tapauks·essa maaTaiskuntien on mahdoton niistä
16641: omin voimin s·elviytyä, puhumatta:kaan siitä, että ne kYJke-
16642: nisivät esikaupunkiolo,ja huormattavammin parnntamaan.
16643: Tämä on Vali{)kunnan mielestä niin ~s~lvää, ettei se enem-
16644:            1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 14.
16645: 
16646: piä perusteluja ka:iJpaa. V aJi01kunta ei myö·skään katso tar-
16647: peelliseksi tässä yhteydeSisä lähemmin syventyä niihin syi-
16648: hin, jotka ovat olot tälle kannalle saattaneet.
16649:       Mitä tulee 01lojen korjaamis~en, on Valiokunta ollut yk-
16650: simielinen siitä, ·että maalaisikuntia ei voida v·elvoittaa, aina-
16651: kaa» ~omin V•oimin, oloja saattamaan tyydyttävälle 'kan-
16652: n~lJJe, j0ho» niidien voimat, kuten jo mainittiin, eivät riittäisi-
16653: kim.~~c. !Esikaupunkien 'syntym~sen on useimmit~n aiheutta-
16654: nut 11-äik~ä O>leva kaupunki, joka nii,s·tä myös suurimman
16655: hyödyn nauttii. Validkunnan mielestä on väärin, että maa-
16656: la:iiskun..ta Vlelvoi:tetaan ylen suuriin kustannuksiin, e~m. vai-
16657: vaisha-i.dnn ja hä'täarputöiden järjestämis·eksi hentkilöitle,
16658: jotka läheinen kaJU:punki on puoleensa houkutellut muista
16659: pitäjistä, ja joide.n tyljv0imasta kal'lpunki on pääasiallisim-
16660: man hyödyn nauttinut.
16661:       Puheenaolevien epäk"Ohtien korjaamisesta näyttää V aHo-
16662: komnan mielestä ~kaupuniMkunta liilhinnä olevan V!e'lvolilrinen
16663: hnoleh~maan. Kun ka;11pungin yleensä tulee pitää huol-ta
16664: muista siellä työskentelevist~ ja siitä hyötyvistä, tuntuu
16665: lumltlall~selta, että myös esikaupunkilaiset, jotka talou:d~lli­
16666: sessa merkitykstessä ja y1lei:ressä tietoisuudessa ylipiilänsä kat-
16667:  sotaan kuuluvan kaupunkiin, olisivat myös ha1linn1ollisesti
16668: luetta-vat yhteen ·edellisten •kanssa. Tärrnä onkin periaate,
16669: jonka huomioonottamista Vali'okunta pitää valttämättöm.änä
16670: es.hlmupun'kioloja lopullisesti jär~tettä:essä. Siihen saanee
16671:  Valiokunta toisessa yhteydessä palata. Kun nyt on kysy-
16672:  myksessä erittäin kärjistyneen epäkohdan pahimpien vai-
16673: kutusten nopea poistaminen, on turvauduttava aluksi muihin
16674:  keinoihin. Eikä nykyisten, tähänastisen lainsäädännön puut-
16675:  teellisuuden aiheuttamien epäkohtain korjaamiseen kaupun-
16676:  ki+k11ntia voitane ilman erityistä lainsäädäntöä velvoittaa,
16677:  m~k:ä tietäisi myös kaupunkien asettamista edesvastuullisiksi
16678:  epäilwhdista, joitten huolehtiminen. tähänastisen oikeuden
16679:  m'lllraan ei ole ollut niiden velvollisuutena.
16680:       Ainoa, jota tällä hetkellä siis voidaan ajatella sekä vel-
16681:  vohliooksi ltllttä kykenevä"k<si auttamaan tmssä puJlmallli'sessa
16682:  tilanteessa, on valtio, jolle huolenpito koko yhteis'kunnan me-
16683:             Eslkaupmtkirasituksen lieventäminen.                 5
16684: 
16685:   nestyksestä kuuinu. Tähän tulokseen on Valiokunta tuUut
16686:   sitä suuremmalla syyllä, kun k~ko yhteiskunnassa vallitse-
16687:   vien olojen kehittyminen ainakin välilllisesti on vaikuttanut
16688:   myös esikaupunkiepäkohtien syntymiseen. Yleiset yhteis-
16689:   kunnalliset syyt ovat määrävinä ihmisten pyrkimisessä
16690:   maaseudulta kaupunkeihin ja väärin olisi myöskin tehdä
16691:   yksin 'kaupunkeja edesvastuullisiksi sen köyhälistöluokan
16692:   syutymiseen, jdka aJSuttaa esikaupungit. Tässä yhteydessä
16693:   huomautetta.'koon, että, kuten anomusehdotuksessa maini-
16694:   taan, valtio on myös Ruotsissa uhrannut melkoisia summia
16695:   ahtaassa taloudellisessa asemassa ole;ien kuntien avustami-
16696:   seksi.
16697:       Mitä anottuun summaan, 1,000,000 :aan markkaan, tulee,
16698:   ei V<aJliokunta katso sitä liian suureksi. !Näin laajoja -epä-
16699:   kohtia ei Valiokunnan mialestä 'Saada varsin pienillä avus-
16700:   tukiSilla sanotta.vasti korjatuiksi eikä ~des tämäkään määrä
16701:   kovin pitkälle riitä. Lähemmän suunnitelman laatimisen
16702: · summan käyttämiselle katsoo Valiokunta voitavan jättää
16703:   Ha:1lituksen tehtäväksi. Mitä tulee esirrn. vaivais- tai •tervey-
16704:   denhoitomenoihin, /katsoo Valiokunlta kylläkin, että voitai-
16705:   siin jokin mittapuu saada asianomaisten kuntien vä!kiluvush
16706:   ja 'sen suhteesta esikaupunikien väkilukuun tai esi1mupul1-
16707:   kien vaatimista menoista j.a suunnitel[uista parannuksi'sta,
16708:   mutta saattaa olla tapulksia, joissa tällä tavalla matemaatti-
16709:   sesti laskien tultaisiin väärä'än tulokseen. VaJliokunta luot-
16710:   taa puolestaan 'Siihen, että Ha!1litus ei tule suosimaan toista
16711:   kuntaa toisen kustannuksel'la, vaan pitää tässä kohden ylei-
16712:   ~n edun näkökohtia mahdoltlisimman muJkaan silmällä.
16713:       Kun Valiokunta näin ollen puoltaa puheenaolevan mää-
16714:   rärahan myöntämistä, haluaa Valiokunta vielä erityisesti
16715:   huomauttaa, että se tapa.htuu siinä tietoisuudessa, että olot
16716:   eivät suinkaa.n ole yJksistään täil[ä a,utetut, vaan että ne en-
16717:   nen kaikkea kaipaavat pemsteeillista lainsäädännön uudis-
16718:   tamista, johon on mahdollisimman pian ryhdyttävä.
16719: 
16720:    Edellä esitetyn nöjalla saa Valiokunta, puoltaen ano-
16721:  musehdotusta, kunnioittaen ehdottaa,
16722: 6         1919 Vp.- Anomusmietintö N:o H.
16723: 
16724:                että Eduskunta päättäisi, että vuoden 1920
16725:            menoarvioon olisi niiden kuntain avustamiseksi,'
16726:            jotka esikaup,unkiolojen takia kärsivät kohtuut-
16727:            totnia taloudellisia Tasituksia, otettava 1,000,00()
16728:            'markan suurn1~nen määräTaha,
16729: 
16730:     Helsingisnä, 26 päivänä toukokuuta HH9,
16731: 
16732: 
16733: 
16734:     Asia.n kä~-ittelyyn Övat ottaneet osaa puheenjohtaja Hak-
16735: kila, varap.uheenjohtaja Heikkinen, jä'senet E~hwaara, Hele-
16736: nelmid, Hämäläinen, J unes, Lanne, Lehtonen, Lyytinen
16737: (osittain), Niemi, Nikkanen, Nix, Patiuen, Paunu, Ruuska-
16738: nen, Ryynänen ja Rönnberg,
16739: 
16740: 
16741: 
16742: 
16743:          Helsinki 1919, Valtioneuvoston kirjapaino.
16744:            1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 15.
16745: 
16746: 
16747: 
16748: 
16749:                  Maatalousvaliokunnan mie·
16750:             t i n t ö N :o 3 Eduskunnassa tehdyn anomus-
16751:             ehdotuksen johdosta, joka koskee määrärahan
16752:             myöntämistä soiden ja rämeiden viljelyskelpoi-
16753:             seen kuntoon saattamista varten.
16754: 
16755:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
16756: lähettänyt edustajain Saarelaisen y. m. anomusehdotuksen
16757: N :o 121, joka koskee kahden miljoonan markan suuruisen
16758: vuotuisen määrärahan myöntämistä valtion varoista soiden
16759: ja rämeiden viljelyskelpoiseen kuntoon saattamiseksi.
16760: 
16761: 
16762:      Elintarvetuotantomme lisäämisen välttämättömyys vaa-
16763: tii tarmokkaita toimenpiteitä. Uusia maa-a.loja on raivat-
16764: tava ja valmistettava viljelybeen kelpaaviksi ja viljelyk-
16765: sessä oleva maa on saatava entistä voimaperäisempään kas-
16766: vuknntoon. Viljelysalan laajentamiselle tarjoavat erittäin-
16767: kin suomaamme, joiden on laskettu tekevän noin 25-30        ro
16768: maamme koko pinta-alasta, monessa suhteessa suotui,sia
16769: edellytyksiä samalla kuin niistä viljelyksessä oleville maill<'
16770: on saatavana tarpeellisia maanpar~nnusaineita. Kun on li-
16771: ,säksi soiden kaivattamisella viljelystarkotuksiin useassa ta-
16772: pauksessa hallanar'kuus niiden ympäristöiltä saadaan 'pois-
16773: tetuksi ja suoturvetta laatunsa mukaisesti voidaan käyttää
16774: turvepehkun tai polttoturpeen valmistukseen, on kysymyk-
16775: sessä olevien maiden kuivattamista tarkoittavilla yrityk-
16776: sillä laajakantoinen maataloudellinen ja myös kansantalou-
16777:  dellinen merkitys.
16778:      Varsinaiset kuivatusyritykset samoinkuin myös sellai-
16779:  set, meillä toistaiseksi vielä varsin vähäisessä määrin käy-
16780:  tännössä toteutetut maanparannustoimenpiteet kuin sala-
16781:            1919 Vp. -    Anomusmietintö N :o 15.
16782: 
16783: ojitus ja vesitys kysyvät yleensä melkoisia pääomia. Hyöty
16784: veden vaivaamien maiden kuivattamisesta saadaan vasta pi-
16785: temmän ajan kuluttua. Lisäksi edellyttää niiden sekä sala-
16786: ojitus- ja vesitysyrityksien suunnitteleminen ja suorittami-
16787: nen ammattitaitoa ja tarkkaa valvontaa. Tämän vuoksi vaa-
16788:  tii tällaisten yritysten toteuttaminen meidän vähävaraisissa
16789: ja verrattain kehittymättämissä oloissamme valtion myötä-
16790: vaikutusta niinhyvin rahallisen avustuksen muodossa kuin
16791: myös itse kuivatus- ja •vesitystöiden järjestämisessä ja johta-
16792: misessa.
16793:      Vesiperäisten maiden 'kuivattamisen edistämiseksi perus-
16794: tettiin vuonna 1903 niin sanvttu suonkuivatusrahasto
16795: 1,566,508 markan 47 pennin suuruisella määrärahalla ja
16796: lakkautettiin vuonna 1915, jolloin siinä oli varoja 2,668,039
16797: markkaa 86 penniä. Vuodesta 1904 on valtion vuosiraha-
16798: sääntöön vuosittain otettu aikaisemmin 600,000 ja viime
16799: vuosina 700,000 markan ·suuruinen r:lijaton siirtomääräraha.
16800: Tästä määrärahasta on osa käytettävä Tie- ja vesiraken-
16801: nusten Ylihallituksen toimesta etupäässä veden korkeuden
16802: !järjestelyä suuremmissa vesistöissä käsittäviin töihin
16803: sekä 300,000 markkaa Maataloushallituksen välityksellä
16804: yksinomaan viljelyksen edistämistä tarkoittaviin yrityksiin.
16805: Viimemainitusta määrärahasta suorittaa valtio alustavista
16806: tutkimuksista sekä kuivatustöissä tarvittavista työaseista ja
16807: työnjohdosta aiheutuvat kustannukset. Osak!kaat ovat vel-
16808: volliset itse hank!kimaan työtä alulle pantaessa 10-25 %
16809: kustannusarvion muista työkustannuksista. Loput näistä
16810: kustannuksista suorittaa valtio 4 % korolla ja eri pitkän
16811: kuoletusajan kuluessa takaisin maksettavana ennakkomak-
16812: suna. Kuoletusaika on työn laadun ja paikallisten olojen
16813: mukaan vaihdellut 10-25 vuoteen. Yli kustannusarvion
16814: menevä määrä on osaJkasten itsensä suoritettava.
16815:      Maanviljelyshallinnon käytettävänä olevasta määrära-
16816: hasta jäi vuosina 1905, 1906 ja 1907 huomatta~ia säästöjä.
16817: Kahtena seuraavana vuonna tulivat nämä säästöt 'käyte-
16818: tyiksi. Sittemmin on tätä määrärahaa, sotavuosia lukuun-
16819: ottamatta, tuntuvasti ylitetty. Tämän ylityksen sekä näi-
16820:                      Soiden ja rämeiden viljelys.                                    3
16821: 
16822: den varojen kasvavan tarpeen valaisemiseksi esittää Valio-
16823: kunta allaolevan tilaston, joka osoittaa valtion avus-
16824: tuksella tehtäviksi hyväksyttyjen kuivatustöiden vuotuis-
16825: ten menoarvioiden suuruuden sekä näiden töiden lwkumää-
16826: rän.
16827:                                                   Vuotuinen meno-       Kuivatus-
16828:                                                 arvio valtion avusta- töiden luku-
16829:       Vuosi.                                     mia kuivatustöitä
16830:                                                        varten.           määrä.
16831:        1905      0   •••••••••                      59,250:--             11
16832:        1906      ..........                        281,197:-              29
16833:        1907      0.   0   ••   0   0   0   ••      361,710:---            25
16834:        1908      ••••••            0   •••         451,271:-              45
16835:        1909      •••••••               0   ••      450,469: 77            53
16836:        1910      ..........                        412,753:64             42
16837:        1911      •••      0   ••   0   •••         688,103: 91            31
16838:        1912      0   ••   0   ••••••               614,484: 72            50
16839:        1913      •••••         0   ••••            314,794: 71            44
16840:        1914      ••• 0.        0   ••••            316,770: 58            35
16841:        191!'-i   ..........                        230,357: 85            19
16842:        1916      ..........                        300,000:-              32
16843:        1917      ...........                       380,338: ---           36
16844:        1918      ..........                      1 A-60,378: 92           66
16845:        19Hl      ..........                      2,684,962: 82            59
16846: 
16847:      Edellämainitut vuonna 1915 vahvistetut ehdot valtion
16848: osanotosta kuivatusyrity1ksien toimeenpanemiseen ,jättävät
16849: Hallitukselle valtioavun myöntämiseen nähden sangen laa-
16850: jan harkintavapauden. Kun nämä ehdot saavutetun koke-
16851: muksen perusteella osoittautuivat olevan erinäisten muutos-
16852: ten tarpeessa, asetti Hallitus kDmisionin niitä tarkista-
16853: maan.       Komisionin vuonna 1917 antamassa mietin-
16854: nössä ehdotetaan että valtio ottaisi, silkäli kuin siihen osoi-
16855: tetut. varat riittävät, osaa sellaisten yritysten kustannuksiin,
16856: joirlen tarkoituksena on kuiva;ttaa ja saattaa viljelyskelpoi-
16857: s'iksi soita ja vedenvaivaamia mait.a jokia ja puroja per-
16858: kaamalla, järviä laskemalla, knivatusviemäreitä kaiva-
16859: roalla sekä pengertämällä, lisätä viljelyskelpoista maata las-
16860: 4          1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 15.
16861: 
16862: kmnalla järvien vedenpintaa tai niitä kuivattamalla, vähen-
16863: tää ja estää viljelysmaille haitallisia tulvia tai kunnossa-
16864: pitää vesiteitä vettymisvaaran välttämämiseksi, salaojituk-
16865: sella parantaa viljelysmaita sekä johtaa vettä viljelysmaille
16866: maan tuotannon lisäämiseksi. Kustannuksista tulee osak-
16867: kaiden itse hankkia työ- ja tarveainekustannuksiin tarvit-
16868: tavasta osasta vähintään 10 % sekä suorittaa valmistavasta
16869: tutkimuksesta aiheutuvat menot. Valtio puolestaan suorit-
16870: taa kO"konaan tarpeellisten työaseiden hank1\:imis- ja kun-
16871: nossapitokustannukset ja työssä tarvittavien työnjohtajien
16872: palkat sekä antaa muun osan työ- ja tarveainekustannuksiin
16873: tarvit·tavissa varoista ennakkomaksuna 3 o/o korolla. S.anottu
16874: ;ennaklmmaksu on yrityksissä, joiden pääasiallisena tarkoi-
16875: iuksena on kuivattaa viljelyskelpoisia soita ja muita sen
16876: arvoisia viljelemättömiä maita, maksettava takaisin 6%
16877: vuotuismaksulla, josta 3 % luetaan koroksi ja jäännös pää-
16878: oman kuol;etukseksi, yrityksissä, joiden tarkoituksena
16879:  etupäässä on kuivattaa luonnonniittyjä ja laidunmaita pelto-
16880: jR heinäviljelykseen siirtymistä v<~rlen taikka viljelyhelle
16881: .io ravattuja maita, 9 % vuotutsmaksuUa, josta 3 % lue-
16882: taan lmroksi ja jäännös pääoman kuoletnks'eksi, sekä yri-
16883: tyksissä, joiden tarkoituksena on viljelysmaan parantami-
16884: nen salaoji'tuksellä, 12 % vuotuimaksuUa, josta 3 % luetaan
16885: koroksi .ia .iäännös pääoman knoletukseksi. Valtioavus-
16886:  tuksen ehtona on että osakkaat sitoutuvat pitämään kun-
16887:  nossa avatut vesitiet ja yritykseen kuuluvat laitteet. Kun
16888: . vritykse11ä on tarkoitettu uusien v11jelysmaiden hankki-
16889:  mista, tulee osakkaiden niitt.v- ja laidunmaibin nä'hden snat-
16890: taa kuivatettava maa-ala kokona1sundessaan viljeliyksi
16891: ennakkomaksun kuoletusajan kestäessä. Viljel:vskelpoisisht
16892: soista ja muista sen arvoisista viljelemättömistä mari.sta tulee
16893:  R'atmnn ajan IJmlueS'S'a vähintään puolet olla viljelykseen
16894: otettuna.
16895:       Edellä.olevan tilaston mukaan oli va.ltion avustamfen
16896: 1nJivatustöioen menoarvio vuonna 1918 lähes viisi .ia kulu-
16897:  vana vuonna 1919 se on lähes yhdeksän kerta'a kä.ytettävä.nä.
16898:   olevaa määrär8haa suurempi. Valiokunnan saamien tietojen
16899:                Soiden ja rämeiden viljelys.                  5
16900: 
16901: mukaan tarvitaan viimemainitun menoarvion lisäksi vielä
16902: noin 1.5 miljoonaa markkaa keskeneräisten kuivatusyritys-
16903: ten loppuun saattamista varten.
16904:     V aitioavun saantia kuivatusyrityksiin tarkoittavista
16905: anomuksista tuli aik,aisemmin huomattava osa vuosittain
16906: hylätyksi, jopa eräänä vuonna 50 o/o :kin niistä. Tämä johtui
16907: venäläisen senaatin arkana sen yleensä kaikkia edistyspy-
16908: rintöjämme vastustavasta politiikasta ja sanotun hallituksen
16909: kukistuttua varojen puutteesta. Viimemainitusta syystä
16910: ovat myös lopulla vuotta 1917 sekä vuosina 1918 ja 1919
16911: samoja tarkoituksia varten t'ehdyt anomukset vielä lopulli-
16912: sesti ratkaisematta. Edelleen on kuivatussuunnitr-lmia var-
16913: ten tekeillä olevien alustavien tutkimuksien lukumäärä ny-
16914: kyisin erittäin runsas ja oletettava on, että niidenkin toteut-
16915: tamiseksi tulee valtioapua anottavaksi.
16916:     Eclelläesitetyillä perusteilla ja ottaen lisäksi huomioon,
16917: että ylläviitaitujen uusien efhtojen mukaan, jotka olisivat
16918: olleet viipymättä vahvistettavat, valtioapua tulee annetta-
16919: vaksi myöskin salaojitus- ja vesitysyrityksiin, on Valio-
16920: kunnan mielestä välttämätöntä tuntuvasti lisätä kysymyk-
16921: sessä olevaa määrärahaa. Katsoen 1mitenkin siihen että ny-
16922: kyisin käytettävänä olevat ammattityövoimat ovat rajoite-
16923: tut, pitää Valiokunta sanotun määrärahan koroittamista 3
16924: miljoonann markkaan täUä kertaa riittävänä. Kun tämän li-
16925: säksi edellämainittujen keskeneräisten lmivatusyritysten
16926:  loppuun suorittaminen vaatii 1.5 miljoonaa markkaa, saa
16927: .Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,                        t
16928:                 että Eduskunta päättäisi mroilcn 1920 meno-
16929:             arvioon ottaa 4.5 miljoonan markan määrärahan
16930:             vedenvaivaamicn maiden lcu,ivattarmista sekä
16931:             salaojitus- ,ja vesitysyritysten toimeenpanemista
16932:             varten.
16933:     Hf'lsingissä, toukokuun 30 päivänä 1919.
16934: 
16935: 
16936:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
16937: \:Vuolijoki, varapuheenjohtaja Jyske ja jäsenet Alanen, An-
16938:           1919 Vp. -      Anomusmietintö N:o 15.
16939: 
16940: dersson, Hanhisalo, Juustila, Koivuranta, Kääriäinen, Lau-
16941: ren, J. Ijinna, K. E. I_jinna, Miemois, Niskanen, Pehkonen,
16942: Raatikainen, Sirola ja Wäre.
16943: 
16944: 
16945: 
16946: 
16947:          Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
16948:           1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 16.
16949: 
16950: 
16951: 
16952: 
16953:                  Maatalousvaliokunnan mie-
16954:             t i n t ö N :o 4 anomusehdotuksen johdosta, joka
16955:             koskee maatalouskoneiden ja -työaseiden tar-
16956:             kastuslaitoksen perustamista.
16957: 
16958:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
16959: lähettänyt edustajain Selanderin y. m. anomusehdotuksen
16960: N :o 105, jossa ehdotetaan käännyttäväksi Hallituksen puo-
16961: leen kehoituksella ryhtyä toimenpiteisiin maatalouskonei-
16962: den ja -työaseiden tarkastuslaitoksen perustamiseksi.
16963: 
16964: 
16965:     Maatalouskoneiden ja -työaseiden käyttäminen on vii-
16966: meisten vuosikymmenien kuluessa voittanut maassamme yhä
16967: laajempaa alaa ja kuta voima:peräisempään suuntaan maa-
16968: taloutemme kehittyy, sitä suuremmassa määrin lisääntyy
16969: niiden tarve. Tähän vaikuttaa osaltaan myös työvoiman
16970: kasvava puute ja työpalkkojen kohoaminen.
16971:     Kaupassa esiintyvien laadulleen eriarvoisten koneiden ja
16972: työaseiden valinta tuottaa maanviljelijälle melkoisia vai-
16973: keuksia. Vaikka onkin edAllytettävä että käytännöllinen
16974: maanviljelijä kykenee arvostelemaan, vastaavatko hänen
16975: käyttämänsä koneet tai työaseet kohtuullisia vaatimuksia, on
16976: kuitenkin monessa tapauksessa eri koneiden kelvollisuuden
16977: vertaamiseen toisiinsa tarpeen sellaiset ammattitiedot, joita
16978: ei voida olettaa maanviljelijöillä ainakaan yleisesti olevan.
16979: Tämä koskee erittäinkin rakenteeltaan monimutkaisia maa-
16980: talouskoneita. Kun nämä sen lisäksi ovat hinnoiltaan verrat-
16981: tain kalliit, saattaa maanviljelijälle erheostosta koitua tun-
16982: tuvaa aineellista tappiota. Koneiden, varsinkin ulkomailta
16983: tuotettujen, valinnan vaikeutta ovat myös omiansa lisää-
16984: mään, paitsi niiden moninaisuus, :niistä ulkomailla annetut
16985: 2           1919 V p. -   Anomusmietintö N :o 16.
16986: 
16987:   arvostelut. Sillä edellyttämäHäkin että nämä perustuvat
16988:   asianymmärtävien valmisteista tekemiin koetuksiin ja tar-
16989:   kastuksiin, mikä ei läheskään aina ole as~an laita, saattavat
16990:   ne kuitenkin johtaa ostajan harhaan sikäli, että koetukset
16991:   ja tarkastukset on suoritettu olosuhteissa, jotka ovat aivan
16992:   toiset, lmin ne, missä valmisteet meillä joutuvat käytäntöön.
16993:   Ottaen huomioon että verrattomasti suurin ·osa meillä kau-
16994:   passa käypiä maatalouskoneita ja -työaseita on ulkomaista
16995:   alkuperää, on jo ala~arvoisten ja muuten oloihimme soveltu-
16996:   mattomien valmisteiden maahantuonnin ja leviämisen estä-
16997:   miseksi välttämätöntä saada meillä aikaan pätevä ja puo-
16998:   lueeton maatalouskone- ja -työasetarkastus. Tätä vaatii toic
16999:   selta puolen myöskin kotimaisen maatalouskone- ja -työase-
17000:   .teollisuuden edistäminen ja ohjaaminen maataloudellisia olo-
17001:   jamme vastaavaan suuntaan.
17002:        Oivaltaen maatalouskonetarkastuksen tärkeyden maata-
17003:   loutemme kehitykselle järjestivät eräät maatalousseurat
17004:   Pellervo-seura;n alotteesta ja kanssa vuonna 1903 n. s. väli-
17005:   aikaisen konetarkastuslaitoksen, jonka määränä oli toimia
17006:   siksi kunnes suunniteltu valtion tarkastuslaitos saataisiin
17007:   aikaan. Sanotun tarkastuslait·oksen ohjesäännön mukaan toi-
17008:   mittaa laitosta avustavien seurojen taikka valmistaj.an tai
17009:   myyjän pyynnöstä tarkastuksen viisihenkinen ammattimie-
17010:   histä muodostettu arvostelijalantakunta. Tarkastus suorite-
17011:   taan joko niin, että samaa•n tarkoitukseen käytettävät ko-
17012:   neet ja työaseet tarkastetaan vertaamalla niitä toisiinsa tai
17013:   niin, että kukin valmiste tarkastetaan erikseen. Kaupassa
17014:   ,oleva valmiste on aina vertaamalla tarkastettava. Tarkas-
17015:   tuksessa on huomioon 'Otettava ja arvosteltava työntulos, voi-
17016: . mankulutus, valmisteen teknillinen rakenne ja kestävyys
17017:   y. m. Tarkastustulokset ovat ainakin kerran vuodessa ju-
17018:   laistavat eri kirjasena. Tarkastus käsittää sekä kaupassa jo
17019:   olevia, erittäinkin pienviljelijälle sopiv1a maatalouskoneita
17020:   ja -työaseita, että myös valmistajan tai myyjän pyynnöstä
17021: ·ja kustannuksella kaupiteltavaksi aiottuja uusia valmi'l-
17022:   teita.
17023:              Maatalouskoneiden tarkastuslaitos.                 3
17024: 
17025:       'I'arkastuslaitoksen toiminta oli alkuvuosina erittäin vil-
17026: kas. Kun maatalousseurat sittemmin varojen puutteessa oli-
17027: vat pakotetut luopumaan sitä avustamasta, on arvostelija-
17028: lautakunta siitä huolimatta yhä jatkanut toimintaansa vaik-
17029: kakin rajoitetussa muodossa. Nykyisin toimitetaan tarkas-
17030: tuksia vain valmistajan tai myyjän pyynnöstä ja kustan-
17031:  nuksella. Tarkastuslaitoksen tähänastisena toiminta-aikana
17032:  on toistasataa maatalouskonetta ja -työasetta tarkastettu ja
17033: niistä painetut arvostelut annettu.
17034:       ]\,faatalouskonetarkastus on niin ollen jo pitkän ajan ollut
17035:  väliaikaisella kannalla. Tämä antoi Hallituksen maatalou-
17036:  dellisen koetoimintatyön järjestämistä varten asettamalle
17037:  komitealle aihetta vuonna 1916 julkaisemassaan mietin-
17038:  nössä ehdottaa, että maatalouskoneiden ja-työaseiden tar-
17039:  kastusta varten perustettaisiin erityinen valtion koetuslai-
17040:  tos. Laitohen tarkoituksena on käytäntöä varten tarkas-
17041:  taa Suomessa valmistettuja tai maassa käytettäväksi aiot-
17042:  tuja maatalouskoneita ja -työaseita. Toiminnassaan on lai-
17043:  toksen pääasiassa noudatettava työase- ja konekoetusta' kos-
17044:  kevia kansainvälisiä säännöksiä. Ehdotuksen mukaan tulee
17045:  laitoksen suorittaa kolmea eri lajia koetuksia, nimittäin:
17046:  yleisiä koetuksia, jotka laitos järjestää ja kustantaa, eri-
17047: 'koisia koetuksia, jotka järjestetään keksijän, valmistajan,
17048:  myyjän tai käyttäjän pyynnöstä ja hänen kustannuksellaan,
17049:  sekä varastokoetuksia, jotka käsittävät määrätyn työase-
17050:  tai konevaraston ja jotka suoritetaan ilmoittajan kustannuk-
17051:  sella. Koetuslaitoksen johtoa varten on ehdotettu asetetta-
17052:  vaksi kuusihenkinen johtokunta, johon pysyväisinä kuuluu
17053:  laitoksen johtaja ja valtion maatalouskone- ja sähkökonsu-
17054:  lentti sekä määräajaksi valittuina jäseninä neljä muuta maa-
17055:  taloutta ja konetekniikkaa edustavaa jäsentä. Koetuskerto-
17056:   Inllkset, joista keksijä, valmistaja tai myyjä on oikeutettu
17057:   levittämään hänen työaseitaan tai koneitaan koskevia ot-
17058:   teita, jotka ovat painettuina julaistavat.
17059:        Maailmansodan puhjettua lakkasi maatalouskoneiden ja
17060:  -työaseiden tuonti maahamme melkein kokonaan. 'l'ästä on
17061:   johtunut meillä nykyisin yleisesti vallitseva puute sanottua
17062: 4          1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 16.
17063: 
17064: laatua olevista viljelysvälineistä. Toiselta puolen on useissa
17065: maissa, kuten tunnettu, sotavuosina tehty huo~attavia pa-
17066: rannuksia ja keksintöjä maatalouskonealalla. Kun näin
17067: ollen kysymyksessä olevien välineiden kysyntä meillä on
17068: melkoinen ja pelättävissä ,on että niitä valmistavat maat
17069: tulevat entistä suuremmassa määrin maahamme myytä-
17070: väksi lähettämään toisarvoisia valmisteitaan, on Valiokun-
17071: nan mielestä välttämätöntä tämän ehkäisemiseksi ja sa-
17072: malla kotimaisen maatalouskone- ja -työaseteollisuuden el-
17073: vyttämiseksi ensi tilassa saada meillä aikaan valtion puo-
17074: lesta tapahtuva näiden valmisteiden tarkastus.
17075:     V aliakunta saa siis kunnioittaen ehdottaa,
17076:                 että Eduskunta päättäisi kehoiltaa Hallitusta
17077:             ryhtymään toimenpiteisiin valtion maatalousko-
17078:             neiden ja -työaseiden koetuslaitoksen perusta-
17079:             mista varten ensi tilassa.
17080: 
17081:     Helsingissä, toukokuun 30 päivänä 1919.
17082: 
17083: 
17084: 
17085:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
17086: Vuolijoki, varapuheenjohtaja Jyske j,a jäsenet Alanen, An-
17087: dersson, Hanhisalo, Juustila, Koivuranta, Kääriäinen, Lau-
17088: ren, J. Linna, K. E. Linna, Miemois, Niskanen, Pehk>Onen,
17089: Raatikainen, Sirola ja Wäre.
17090: 
17091: 
17092: 
17093: 
17094:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
17095:      1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 16.
17096: 
17097: 
17098: 
17099: 
17100:               E d u s k u n n a n a n o m u s maatalous-
17101:            koneiden ja -työaseiden koetuslaitoksen perus-
17102:            tamisesta.
17103: 
17104:     Eduskunnalle on annettu anomusehdotus, jossa ehdote-
17105: taan käännyttä~äksi Hallituksen puoleen kehoituksella ryh-
17106: tyä toimenpiteisiin maatalouskoneiden ja -työaseiden tarkas-
17107: tuslaitoksen perustamiseksi. Tämän johdosta on Edus-
17108: kunta katsonut tarpeelliseksi esittää seuraavaa.
17109:     Maailmansodan puhjettua lakkasi maatalouskoneiden ja
17110: -työaseiden tuonti Suomeen melkein kokonaan. Tästä on joh-
17111: tunut maassa nykyisin Y'leisesti vallitseva puute sanottua
17112: laatua olevista työvälineistä. Toiselta puolen on useissa
17113: maissa sotavuosina tehty huomattavia parannuksia ja keksin-
17114: töjä ma;atalousikonealalla. Kun näin ollen kysymyksessä ole-
17115: vien välineiden kysyntä Suomessa on melkoinen ja pelättä-
17116: vissä on, että niitä valmistavat maat tulevat entistä suurem-
17117: missa määrin maahamme myytäväksi lähettämään toisar-
17118: voisia vaLmisteitaan, on Eduskunnan mielestä välttämätöntä
17119: viimemainitun seika:n ehkäisemiseksi ja samalla kotimaisen
17120:  maata;louslwne- je -työaseteollisuuden elvyttämiseksi ensi
17121: tilassa saada aikaan valtion puolesta tapahtuva näiden val-
17122: misteiden tarkastus.
17123:     Eduskunta on senvuoksi päättänyt
17124:                 kehoittaa Hallitusta ryhtymään toimenpitei-
17125:             siin maatalouskoneiden ja -työaseiden valtion
17126:             koetuslaitoksen perustamista varten ensi tilassa.
17127: 
17128:     Helsingissä, 11 päivänä kesäkuuta 1919.
17129:           1919 Vp. -    Anomusmietintö N :o 17.
17130: 
17131: 
17132: 
17133: 
17134:                L a k i- j a t a l o u s v a l i o k u n n a n
17135:            m i e t i n t ö N:o 4 anomusehdotuksen johdosta.
17136:            joka koskee tutkimuksen toimittamista Karja.
17137:            lan kannaksella olevien lahjoitusmaiden ja
17138:            ulkomaalaisten omistamien maa-alueiden omis-
17139:            tusoikeudesta.
17140: 
17141:    Edellämainitun ed. Vilho Nikkasen y. m. tekemän ano-
17142: mus·ehdotuksen n :o 81 on Eduskunta pöytäkirjanotteella
17143: huhtikuun 23 päivältä 191!) lähettänyt Laki- ja talousvalio-
17144: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi.
17145: 
17146: 
17147:     Karjala•n kannaksen maanomistusolot ovat jo ennen-
17148: kin antaneet aihetta toimenpiteisiin valtiopäivien puolelta.
17149: Srellä vallinneeseen lahjoitusmaajärjestelmään nähden ryh-
17150: dyttiin aikanaan laajakantoisiin toimenpiteisiin, j·oilla oli
17151: tarlwituksena lopullisesti järjestää kysymys kaikkia asia-
17152: puolia mahdollisimman tyydyttävällä tavalla. Lahjoitus-
17153: maiden lunastusta ei kuitenlkaan ole kaikin paikoin saatettu
17154: lop·puun, vaan jäi usein venäläisten omistajien haltuun mil-
17155: loin j>uur.empia, milloin pienempiä maa-alueita. Viimeisinä
17156: venäläisen sorron vuosina uhkasi Karjalan kannaksen suo-
17157: malaista väestöä toinenkin vaara päälle tunkevan ylivoimai-
17158: sen venäläisen vaikutuksen puolelta. Venäläisille siirtyi
17159: maatila toisensa jälkeen, josta osaltaan oli seurauksena, että
17160: venäjän kieli ja venäläiset tavat uhkasivat tunkeutua yhä
17161: syvemmälle alkuaan suomalaisen väestön asumalle alueelle.
17162:     Näiden syiden johdosta ovat maanomistusolot Karjalan
17163:  kannaksella nY'kyää:n erittäin sekavat. Venäläisten ostamien
17164: 2          1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 17.
17165: 
17166: tilojen omistusoikeus on usein jo alkuarunkin ollut hyvin hä-
17167: märä, jota paitsi nykyisinä rauhattomina aikoina tilojen
17168: omistusoikeussuhteet ovat tulleet entis·tään epäselvemmäksi.
17169: V arsinais·et lahjoitusmaat taas ovat alkuaan kuuluneet joko
17170: kruunulle tai yksityisil1e maanomistajille ja ovat näiltä
17171: useimmiten aivan laittomasti riistetyt, ilman että omistus-
17172: oilwuskysymystä olisi myöhemminkään tyydyttävästi rat-
17173: kaistu.
17174:      Anomusehdotuksessa mainitaan esimerkkeinä Syster-
17175: bäckin maa-alue Uudenkirkon pitäjässä ja Limtulan lahj-oi-
17176: tusmaa Kivennavalla. Näistä edellinen, jo'ka alkuaan kä-
17177: sitti yli 10 1 / 2 tuhatta vanhaa tynnyrinalaa metsämaata, on
17178: jonkun keisarillisen ukaasin ·nojalla ilman muuta •otettu pai-
17179: kallisilta talonpojilta ja luovutettu Venäjä;n tykistö'halli-
17180: tuksen omistamalle Raivolan rautatehtaalle, minkä toimen-
17181: piteen Suomen Senaatti vuonna 1869 vahvistti. Oikeudet tä-
17182: hän alueeseen siirtyivät sittemmin eräJälle ruhtinas Uhtom-
17183: skille, jolta ·ne vuorostaan ovat siirtyneet muille, !kulkien
17184: maa-alue lopulta kädestä käJteen ja tullen tällöin perusteelli-
17185: sesti raiskatuksi. Lintulan lahj.oitusmaan viimeinen omis-
17186: taja pidätti myydessään lahjoitusmaan Suomen va:ltiolle it-
17187: selleen 'kantatilan, Lintulan hovinalueen, ja tästä hän sit-
17188: temmin myi osan .n. s. ,Pyhäm Kolminaisuuden Naisyhdis-
17189: tykselle Suomen maassa", jdka todellisuudessa on maa-
17190: hamme vastoin perustuslakejamme ·perustettu kreikkalais-
17191: katolinen naisluostari. Luostarin omistusoikeus .sanottuun
17192: alueeseen, johon myöhemmin on lahj.oitusten kautta tai
17193: muulla tavoin lisätty muita alueita, on myöskin sikäli epä-
17194: varma, että siitä a~ka;naan oli oikeud•enlkäynti vireillä luos-
17195: tarin ja lahj<oitusma·an viimeisen omistajan perillisten vä-
17196: lillä, vaikkakaan tätä oikeudenkäyntiä jostain syystä ei
17197: ole loppuun jatkettu.
17198:      Anomusehdotuksen tekijöillä ei ole ollut 'käytettävänään
17199: luotettavaa tila;stoa näistä maanomistusoloista Karjalan
17200: kall'naksella, mutta ilmoittavat he siellä epäilemättä olevan
17201:  paljon muitakin tiloja, jotka aikaisemmin ovat ilman miltään
17202:  oikeutta riistetyt paikallisilta suomalaisilta asuklkailta ja
17203:         - Karjalan kannaksen maanomistusolot.                3
17204: 
17205: luovutetut milloin millekin vierasmaalaiselle ja joihin näh-
17206: den :siis lahjoitusmaiden lunastusta ei ole täytäntöön pantu.
17207: Vielä lukuisammat ovat ne tilat, jotka viime aikoina oston
17208: kautta ·ovat siirtyneet venäläisten ja muiden muukalaisten
17209: haltuun. Näistä harvat edes asuvat paikkakunnalla, vaan
17210: ovat häipyneet mikä minnekin, jos enää •ollenkaan ovat
17211: elossa.
17212:     Edellä esitettyyn nähden anovat anomuksen tekijät, että
17213: Eduskunta kehoittaisi Hallitusta toimeenpanema,run tutjjki-
17214: muksen Karjalan kannalksella sijaitsevien lahjoitusmaatilo-
17215: jen ja muidenkin vierasmaalaisten omistamien maa-alueiden
17216: todellisen omistusoikeuden sel villesaamiseksi.
17217: 
17218: 
17219:     Vai,kkakin n. k. Karjalan kannaksen komitea, joka yksi-
17220: tyisten asianharrastajien •alutteestta on perustettu ottamaan
17221: selvää Karjalan kannaksen oloista, on kiinnittänyt huo-
17222: miota puheenalaisiin epäkohtiin, on Valiokunta kuiten-
17223: kin sitä mieltä että myös valti·on on tässä kohdin ryhdyt-
17224: tävä tehokkaisiin toimenpiteisiin olojen järjestämiseksi.
17225: Kun valtio aikaisemmin on ryhtynyt järjestämään lahjoi-
17226: tusmaaoloja, olisi valti•on myös saatettava mainittu työ lop-
17227: puun. Tähän on valtiolla sitä enemmän syytä, kun puheen-
17228: alaiset maa-alueet ovat kannaksen maanomistusoloiohin nah-
17229: den varsin huomattavat, ja kun niistä niinmuod·oin voisi
17230: muodost-aa sangen monta itsenäistä maanviljelystilaa, -baik'ka
17231: maata muuten monella tav·alla käyttää yhtei,skunnan hy-
17232: väksi. Vielä on muistettava, että muisto tapahtuneista oi-
17233: keudenlouikkauksista, joilla puheenalaiset alueet alkuperäi-
17234: seltä väestöitä riistettiin, saattaa vielä monin pailwin elää
17235: paikallisessa talonpoikaisväestössä, joka alussa ei monin pai-
17236: koin voinut käsittääkään koko toimenpiteen laajuutta, vaan
17237: saattoi luulla, että sen tarkoitu'ksena oli vain heidän met-
17238: sänkäyttöoikeutensa tai muitten oikeuksiensa tilapäinen su-
17239:  pistaminen.
17240:      Toiseltakin taholta asiaa arvosteltaessa, huomaa helposti,
17241:  miten tärkeää valtiolle on saada puheenalaiset maanomistus-
17242: 4          1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 17.
17243: 
17244: ol-ot selville. Lahjoitusmaitten joukossa saattaa olla sellai-
17245: siakin, jotlka oikeastaan ovat ka:tsottavat valtion omaisuu-
17246: deksi, vaikka ne syystä tai toisesta ·ovat joutuneet yksityis-
17247: ten hallintaan, jota paitsi nykyisinä melskeisinä aikoina on
17248: moni sikäläinen maatila voinut joutua omist3!jattoma;ksi, ja
17249: tila siten olisi katsottava kruununperinnöksi. Näissä ta-
17250: pauksissa olisi valtiolla suora.naista taloudellista etua
17251: asian selvittämisestä.
17252:      Useimmissa maissa on 'Pide'tty kansallisena vaarana
17253: maan joutumista vieraan kansallisuuden haltuun ja toiselta
17254: puolelta on sitä taas 'pidetty 'tehokkaimpana \keinona jonkun
17255: alueen kansallisuuden hävittämiseksi. Ilmeistä on, että
17256: nämä jälkimäiset nakökohdat ·ovat varsinkin Karjalan kan·
17257: naksen maanomistusoloissa olleet venäläisellä taholla silmä-
17258: mä:äränä, ja vaara suomalaiselle väestölle on ollut sitäkin
17259: suurempi, kun venäläisillä maa;nhankintaan nähden oli mui-
17260: hin ulkomaalaisiin nahden suuria etuoikeuksia. Kun itsenäis-
17261: tyneen Suomen tulisi kaikilla mahdollisilla aloilla kiinnittää
17262: huomionsa itsenäisyytensä j'a 'kansa;llisuutensa suojelemi-
17263:  seen olisi luonnollista, että valtio sitäkin suuremmalla syyllä
17264:  ottaisi nämä maanomistusolot järjestäakseen tyydyttävälle
17265:  ka,nnalle.
17266:      Venäläisvallan aikana ei luonnollisesti voinut ajatella-
17267:  kaan ryhtymistä tuloksellisiin toimenpiteisiin puheenrt-
17268:  olevien epäkohtien korjaamiseksi ja suomalaisuuden suojele-
17269:  miseksi Karjalan kanna:ksella. Sitä enemmäm on V aliakun-
17270:  nan mielestä nyt syytä ryhtyä sikäläisiä oloja järjestä-
17271:  mään tyydyttävämmä.lle kannalle, kun Suomen ja Venäjän
17272:  välillä ei ole vielä varsinais'ta rauhansopimusta tehty, ja
17273:  näitä oloja selvitettäessä saattaa Suomelle· ilmaantua mo-
17274:  nenlaisia vaatimuksia Venäjän valtioon nähden, jolJka mu-
17275:  kavimmin ·ovat rauhanneuvotteluissa yhdessä muiden kysy-
17276:  mysten lmnssa selvitettäväJt.
17277:      Ennenkuin kuitenkaan voidaan varsinaisiin toimenpitei-
17278:  siin ryhtyä ovat olot perusteellisesti tutkittavat ja tähän on
17279:  siis valtion puolesta ensinnä ryhdyttävä. Kun edellämai,nittu
17280:  Kar~alan kannaksen komitea lienee tässä kohdin jo erinäisiä
17281:           Karjalan kannaksen maanomistusolot.                6
17282: 
17283: esitäitä tehnyt, tulisi valtion puolesta lähinnä kohdistaa huo-
17284: mio näiden loppuunsaattamiseen.
17285:      V aliakunnassa on tosin jo nyt lausuttu erinäisiä iJoj vo-
17286: muksia niitten maitten käytön suhteen, joiJka ma:hdollisesti
17287: saadaan nykyisiltä haWjoiltaan peruutetuiksi. On arveltu
17288: että maa·ta tulisi ensi sijassa luovuttaa aikaisemmille omista-
17289: jille tai heidän jälkeläisilleen siinä tapauksessa että heidän
17290: oik·eutensa ovat alkuaan tulleet loukatuiksi. Muussa
17291: tapauksessa olisi valtion käyltettävä tiloja niinkuin muuta-
17292: kin maaomaisuuttaan yleisiä a·sutuspolitisia nälkäkohtia sil-
17293: mälläpitäen. Ennenaikaista on v.aliokunnan mielestä kui-
17294: tenkin ryhtyä tässä kohdin vielä eh(l!ottamaan minkäänlais-
17295: ten ohjeitten antamista Hamtukselle. Valiokunta pi'tää tällä
17296: kerta·a kiireellisimrpänä ja välttämättömimpänä tehtävänä
17297: edellämainitun tutkimuksen toimittamista, jonka jälkeen
17298: vasta voidaan ryhtyä tarkemmin harkitsemaan niitä toi-
17299: menpiteitä, joihin tutkimus tulee antamaan aihetta.
17300:      Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta, yhtyen anomus-
17301: ehdotukseen, kunnioittaen ehdottaa,
17302: 
17303:                  että Eduskunta kehoittaisi Hallitusta viip]!-
17304:             mättä toimeenpanemaan tutkimuksen Karjalan
17305:             kannaksella sijaitsev·ien erinäisten lahjoitusmaa-
17306:             tilo.fen .ia muidenkin vierasmaalaisten omista-
17307:             mien maa-alueiden omistttsolojen selville saami-
17308:             seksi.
17309: 
17310:     Helsingissä, 2 päivänä kesäkuuta 1919.
17311: 
17312: 
17313:     A-sian käsittelyyn ovat otJtaneet osaa puheenjohtaja Hak-
17314: kila, varapuheenjohtaja Heikikinen, jäsenet Elovaara, Hele-
17315: nelund, Hämäläinen, .Tunes, Lanne, Lehtonen, Niemi, Nik-
17316: kanen, Nix, Patinen, Paunu, Ruuskanen, Ryynänen ja
17317: Rönnberg sekä varajäsenet Kekkonen (osittain), Nyrkkö
17318: (osittain) ju Tolonen (osittain).
17319: Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
17320:      1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 17.
17321: 
17322: 
17323: 
17324: 
17325:                E d u s k u n n a n a n o m u s tutkimuk-
17326:             sen toimittamisesta Karjalan kannaksella ole-
17327:             vien lahjoitusmaiden ja ulkomaalaisten omis-
17328:             tamien maa-alueiden omistusoikeudesta.
17329: 
17330:    Eduskunnalle annetun anomusehdotuksen johdosta, joka
17331: koskee tutkimuksen toimittamista Karjalan kannaksella ole-
17332: vien lahjoitusmaiden ja ulkomaalaisten omistamien maa-
17333: alueiden omistusoilmudesrta, Eduskunta esittää seuraavaa .
17334: 
17335:     .Karjalan kannaksen maanomistusolot ovat jo ennen-
17336: kin antaneet aihetta toimenpiteisiin valtiopäivien puolelta.
17337: Siellä vallinneeseen lahjoitusmaajärjesteLmään nälhden ryh-
17338: dyttiin aikanaan laajakantoisun toimenpiteisiin, joilla oli
17339: tarkoituksena lopullisesti järjestää kysymys kaimkia asia-
17340: puolia mahdollisimmam tyydyttävällä tavalla. Lahjoitus-
17341: maid·en lunastusta ei kuitenkaan ole kaikin paikoin saatettu
17342: loppuun, vaan jäi usein venäläisten omistajien haituun mil-
17343: loin suurempia, miLloin pienempiä maa-alueita. Viimeisinä
17344: venäläisen sorron vuosina uhkasi Karjalan kannaksen suo-
17345: malaista väestöä toinenkin vaara päälle tunkevan ylivoimai-
17346: sen venäläisen vaikutuksen puolelta. Venäläisille siirtyi
17347: maatila toisensa jälkeen, josta osaltaan oli seurauksena, että
17348: venäjänkieli ja venäläiset tavat uhkasivat tunkeutua yhä
17349: syvemmälle alkuaan suomalaisen väestön asumalle alueelle.
17350:      NäidBn syiden johdosta ovat maanomistusolot Karjalan
17351: kannaksella nykyään erittäin sekavat. Venäläisten ostamien
17352: tilojen omistusoikeus on usein jo alkuaankin ollut hyvin ha-
17353: märä, jota paitsi nykyisinä rauhattomina aikoina tiloJen
17354: omistusoikeussuhteet ovat tulleBt entistään epäselvemmiksi.
17355: Varsinaiset laihjoitusmaat taas ovat alkuaan kuuluneet joko
17356: 2    1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 17.
17357: 
17358: kruunuUe tai yksityisille maanomistajille ja ovat näi:ltä
17359: us.eimmiten aivan laittomasti riistetyt, ilman että omistus-
17360: oikeuskysymystä olisi myöhemminkään tyydyttävästi rat-
17361: kaistu.
17362:      Vaikkakin n. k. Karjalan kannakB'tm komitea, joka yksi-
17363: tyisten asianharrastajien alotteesrta on perustettu ottamaan
17364: selvää Karjalan kannaksen oloista, on kiinnittänyt huo-
17365: miota puheenalaisiin epäkohtiin, on Eduskunta kuiten-
17366: kin sitä mi-eltä, että myös valtion on täis.:;ä kohdin ryhdyt-
17367: tävä tehokkaisiin toimeupiteisiin olojen järjestämiseksi.
17368: Kun valtio aikaisemmin on ryhtynyt järjestämään lahjoi-
17369: tusmaaoloja, olisi valtion myös saatettava mainittu työ lop-
17370: puun. Tähän on valtiolla sitä enemmän syytä, kun puheen-
17371: alaiset maa-alueet ovat kannaksen maanomistusoloihin näh-
17372:  den varsin huomattavat, ja kun niistä niinmuodoin voisi
17373: muodostaa sangen monta ihenäistä maanviljelystilaa, taikka
17374:  maata muuten monella tavalla käyttää yhteiskunnan hy-
17375: väksi. Vielä on muistettava, että muisto tapahtuneista oi-
17376: keudenloukkauksista, joilla puheenalaiset alueet suomalai-
17377: seltä väestöitä riistettiin, saattaa vielä monin paikoin elää
17378: paikallisessa talonpoikaisväestössä, joka alussa ei aina voi-
17379: nut käsittääikään koko toimenpiteen laajuutta, vaan saat-
17380: toi luulla, että sen tarkoituksena oli vain h.eidän met-
17381: sänkäyttöoikeutensa tai muitten oikeuksiensa tilapäinen su-
17382:  pistaminen.
17383:       Toiseltakin taholta asiaa arvosteltaessa huomaa helposti,
17384:  miten tär'keää valtiolle on saada puheenalaiset maanomistus-
17385:  olot selville. Lahjoitusmaitten joukossa saattaa olla sellai-
17386: siaikin, jotka oikeastaan ovat katsottavat valtion omaisuu-
17387:  deksi, vaikka ne syystä tai toisesta ,ovat joutuneet yksityis-
17388: ten hallintaan, jota paitsi nykyisinä melskeisinä aikoina on
17389: moni sikäläinen maatila voinut joutua omistajattomaksi, ja
17390: tila siten olisi •katsottava kruununperinnöksi. Näissä ta-
17391: pauksissa olisi valtiolla suoranaista taloudellista etua
17392:  asia!ll selvittämisestä.
17393:      U sei:mmissa maissa on pidetty kansallisena vaarana
17394: maan joutumista vieraan kanS'allisuuden haltuun ja toiselta
17395: puolelta on sitä taas pidetty tehokkaimpana keinona jonkun
17396:           Karjalan kannaksen maanomistusolot.                 3
17397: 
17398: a1ueen kansallisuuden hävittämiseksi. Ilmeistä on, että
17399: nämä jä1kirmmäiset näkökoihdat ovat varsinkin Karjalan kan-
17400: naksen maanomistusoloissa olleet venäläisellä taholla silmä-
17401: määränä, ja vaara suomalaiselle väestölle on ollut sitäkin
17402: suurempi, kun venäläisillä maanhankintaan nähden oli mui-
17403: hin ulkomaalaisiin verrattaessa suuria etuoikeuksia. Kun
17404: itsenäistyneen Suomen tulee kaikilla aloilla kiinnittää huo-
17405: mionsa itsenäisyytensä ja kansallisuutensa suojelemiseen, on
17406: luonnollista, että valtio sitäkin suuremmalla syyllä ottaa
17407: nämä maa.nomistusolot järjestääkseen tyydyttävälle kaumalle.
17408:      Venäläisv.allan a~kana ei luonnollisesti voitu ajatella-
17409: kaan ryhtymistä tuloksellisiin toimenpiteisiin puheena-
17410: olevien epäkohtien korjaamiseksi ja suomalaisuuden suojele-
17411: miseksi Karjalan kannaksella. Sitä enemmän on nyt syytä
17412: ryhtyä sikäläisiä oloja järjestämään tyydyttävämmälle kan-
17413: nalle, kun Suomen ja Venäjän välillä ei ole vielä rau-
17414: hansopimusta tehty, ja näitä oloja selvitettäessä saattaa
17415: Suomelle ilmaantua monenlaisia vaatimuksia Venäjän val-
17416: tio·on nähden, jotka mukavimmin ovat rauhanneuvotteluissa
17417: yhdessä muiden kysymysten kanssa selvitettävät.
17418:      Ennenkuin kuitenkaan voidaan varsinaisiin toimenpitei-
17419: siin ryhtyä, ovat olot perusteellisesti tutkittavat, ja tähän on
17420: siis valtion puolesta ensinnä ryhdyttävä. Kun edellämainittu
17421: Karjalan kannaksen komitea lienee tässä suhteessa jo eri-
17422: näisiä esitöitä tehnyt, tulisi valtion puolesta lähinnä kohdis-
17423: taa huomio näiden loppuunsaattamiseen.
17424:      Edellä esitetyn nojalla saa Eduskunta
17425: 
17426:                 kehoiltaa Hallitusta vii]Jymättä toimeenpa-
17427:             nemaan tutkimuksen Karjalan kannaksella si-
17428:             jaitsevien erinäisten lahjoitusmaatilojen ja mui-
17429:             denkin, vierasmaalaisten omistamien maa-aluei-
17430:             den omistusolojen selvillesaamiseksi.
17431: 
17432:     Helsingissä, 13 päivänä kesäkuuta 1919.
17433:           1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 18.
17434: 
17435: 
17436: 
17437: 
17438:                 Talousvaliokunnan mietintö
17439:             N :o 7 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
17440:             rekognitionimetsien palauttamista valtiolle.
17441: 
17442:    Eduskunta on läihettänyt Talousvaliokunnan valmistel-
17443: tavaksi edustaja Loukon y. m. anomUise'hcrotuksen N :o 66,
17444: koskeva rekognitionimetsien palautta.mista. valtiolle.
17445: 
17446: 
17447:     Ruotsissa p:i<dettii.n v1.mrilaitosten tukemista jo keski-
17448: ajalla tärkeänä va.ltion tehtävänä ja siinä tarkoituksessa
17449: myönnettiin vuorimiehille erinäisiä etuoikeuksia. Kehitys
17450: kävi myöhemminkin samaan .suuntaan; laajasisältöiosiksi
17451: muodostuivat varsill!kin ne etuoikeudet, joiden nojaUa vuori-
17452: laitokset saivat käyttää ja:kamattomia, metsiä. Vaikkakin
17453: allkujaan vuorilaitosten perusta.misoikeuksia myönnettäessä.
17454: lienee ta.rko~tettu antaa perustajalle omistusoikeus vain lai-
17455: toksen varsinaiseen ra-kennusalueeseen, niin katsottiin sii-
17456: hen asian luonnon mukaan lisäksi kuuluvan myöslkin oikeu-
17457: den käyttää ympäröivää metsää. Kun muutamiin osiin val-
17458: ta'kuntaa vähitellen syntyi useita vuorilaitoksia, niin kävi
17459: tarpeelliseksi erityisesti pitää huolta siitä, että kunkin lai-
17460: toksen metsätarve tuE tyydytetyksi ja että enti.set vuorilai-
17461: tolkset ei'Vät, haitaksi vastedes perustettaville, saaneet :käy-
17462: tettäväkseen metsää enemmän kuin niiden tawe vaati. Vuori-
17463: laitosten metsäbrvetta ja yleensä niiden toimintaa valvo-
17464: maan perustettiin vuonna 1649 vuorikoHegio, jonka alais-
17465: ten vuorimestarien tuli ol·la saa:puvilla metsien tarka-stuk-
17466: sissa ja. jaoissa. Mutta etuoikeuksia myönnettäessä vuorilai-
17467: tosten perustamiseen niihin :osiin valtakuntaa, joissa met-
17468:  sää oli runsaa.sti eikä katsottu syntyvän kilpailua laitnsten
17469: 2          1919 V p. -    Anomusmietintö N :o 18.
17470: 
17471: kesken metsänkäytöstä, tyydyttiin vain toteamaan, että met-
17472: sää oli seudussa riittäväJsti.
17473:     Jo HiOO-luvun lopulla kuitenkin a,jan yleisen suunnan mu-
17474: 1man sekä metsien arvon nousun ja vuoritoimen edelleen ke-
17475: hittymisen johdosta päätett~iin tutkia, minkälaisten oilkeuk-
17476: sien nojalla yhte~smaita ·haillittiin. Ja :kun oli havaittu, että
17477: yksityiset 1saivat ''hyötyä kruunun yhte:Usmaista, suoriiia-
17478: matta siitä sanottavaa maksua kruunulle, niin valtuutettiin
17479: vuorikollegio maa.herrojen kanssa tehtaita varten antarrnaan
17480: vuokra.lle yhteismaita enimmäntarjoavalle vuotuista maksua
17481: vastaan. Mutta vuorikollegios.sa havaittiin pian, että tästä
17482: menettelytavasta. ,saattoi koitua haittaa t~hdasliikkeelle,
17483: sillä se ~saattoi loukata myönnettyjä etuoikeuk,sia sekä ai-
17484: heuttaa !kilpailua tarjousten teossa tehtaiden kesken ja siten
17485: saattaa. vaaraan niiden taloudellisen kannattavaisuuden.
17486: Niinpä määrättiink,in sitten vuorikollegion ·ehdotuksen mu-
17487: kan, että metsän käytöstä oli kruunulle tosin suoritettava
17488: ma:kJsu, mutta se oli laskettava edeltä/päin metsän runsauden
17489: ja metsätarpeen sekä tehtaan vuotuisen tuotannon mukaan.
17490: Tätä maksua ei pidetty verona varsinaisessa merkityksessä,
17491: vaikkakin ,sen suuruutta määrättäessä otettiin tehda,sliikkeen
17492: kannattava:Usuu,s ·hu~mioon, vaan se käJsitett~in pikemmin
17493: korvaukseksi metsän käytöstä ja oli niin ·ollen yksityiso:ilkeu-
17494: dellista la·atua. Sitä osoittaa. myöskin sille annettu nimi
17495: ,rekognitionimaksu", ,muistutusmaksu", s. 'O. maksu, joka
17496: samalla muistuttaa metsän käyttäjää kruunun omi1stusoikeu-
17497: desta ma.ahan. Kun sitä määrättäessä, kuten ·edellä viitat-
17498: tiin, oli otettava huomioon metsäm suuruus ja siitä vuosittain
17499: saabva puumäärä, niin oE maksun määrääJmisen luonnol'li-
17500: sena edellyty.illsenä alueen erottaminen. Usein kuitenikin jäi-
17501: vät laitdksil1e osoitettujen metsäalueiden rajat pitkiksi
17502: ajoiiksi vahvistamatta. ja. vuorimestarit, asettaessaan maksuja
17503: laitoksille, menettelivät eri ~periaatteiden mukaan, ottaen
17504: välistä huomioon vain tehtaan vuotuisen v,almistuksen. Kun
17505:  sitten jälkeenpäin metsäalueita tehtaiHe erotettiin, määrosi
17506: käyttöoikeuden yksinomaan metsän tal'Ve, mikä oli ollut
17507: määräävänä siinäkin tapauksessa, että alue jo käyttöoikeutta
17508: myönnettäessä oli erotettu.
17509:               Rekognitionimetsien palauttaminen.                    3
17510: 
17511:        Kruunun ja rekognitionimetsän haltijan välinen suhde
17512:   tuli rekogniti>onimaksun suorittamisen tarkoitukseen :katsoen
17513:   muistutta:t;naan lähinnä maanvuokrasuhd•etta, vaikkakin se
17514:   tehtaan 'etu oikeuksien Jnukaan oli ·pysyvää laatua. Mutta kun
17515:   tehtaiden metsäntarve oli määrännyt metsänkäyttö.oikeuden
17516:   laadun ja. laajuuden, niin seurasi tä•stä, että kun tätä tar-
17517:   vetta enää ei ollut o•lemassa, lakkasi myöskin oiikeus metsän
17518:   käyttöön. Niin katsotti1nkin käyneen niissä tapauksissa,
17519:   joissa teJhdrus oli lakkautefitu tai sen toimialaa oli muutettu
17520:   tahi tehtaan etuoilkeudet muuten menetetty.
17521:        Vuoden 1765 valtiopäirviHä nousi jälleen ky,symys siitä,
17522:   miten kruunu voisi saada uusia tuloja rekognitionimetsistä,
17523:   kun relmgnitionimaksu ei enää vastannut metsien arvoa ei-
17524:   vätkä ne tehtaat, j.oill.a oli tälilaisia metsiä, su'orittaneet suu-
17525:   rempaa veroa kuin ne tehtaat, joiJka ostivat hiilet. Asiaa
17526:   valmisteltaessa tuHiin sii,hen johtopäätöklseen, että rekog-
17527:   nitionima.k.su ei sietänyt koroitusta, mutta sen sijaan esitet-
17528:   tiin ajatus rekognitionimetsien myymisestä tehtaanomista-
17529:   jille perintötiloiksi. Vuorrkollegio, jolta vaadittiin lausunto
17530:   asias,sa, ika.ts•oi, että tehtaanomistajien ·hiilenpolttokwstannuk-
17531:   set tulivat suuremmiksi kuin hiili:en hinta niitä ostettaessa,
17532:   ja että tehtaanomistajat 'Vi1:pittömässä mielessä hallitsivat
17533:   rekognitionimet.siä va!hvistettuja maksuja vastaan, joten kol-
17534:   legio oli sitä mieltä, ettei rekognitionimwk•sua. V'oitu korottaa.
17535:   Reikognitionimetsien verollemyyntiin nä!hden ·esitti kollegio,
17536:   että tehta.anomistajilla, mikäli metsät pidettiin erottamatto-
17537:   mina niistä tehtaista, joille ne oli osoitettu, oli metsiin yhtä
17538:   va:kaa oikeus kuin minkä he verolleoston kautta olisivat saa-
17539:   neet, mutta kuitenkaan ei kollegio katsonut esteitä olevan
17540:   verollemyynnis•sä, jos tehtaanomistajat vain oliv·at haluk-
17541:   kaita ostamaan verolle rekognitionimetsiään, .sillä kruunulle
17542:   tulisi verollemyynmistä vain etua silkäli kuin kruunu jo oli
17543:   luovuttanut pysyvän nautintaoikeuden metsiin. SiUä kertaa
17544:   raukesi kuitenkin kysymys niiden veroUemyynnis·tä, mutta
17545:   1<800-1luvun alusSia otettiin se uudelleen käsi:teltävälksi. Vuo-
17546:   den 1809 va1tiopäivi1lä. tehtiin rital'i- ja a.atelissäädyssä esi-
17547: . tys, jossa ehdotettiin, että tehtaanomistajille oli annettava
17548: 4          1919 V p. -   Anomusmietintö N :o 18.
17549: 
17550: oikeus lunastaa hallitsemansa rekognitionimetsät perinnöksi.
17551: VaitioVIa'liokunta, johon as~a lähetettiin val~isteltava:ksi,
17552: katsoi kohtuuden ja oikeuden sekä vanihemrpain a;setusten ja
17553: lausuntojen nojaHa olevan riidatonrta, että toi,sarulta kruunu
17554: ei voinut ilman muuta määJrätä rekognitionimetsistä ja toi-
17555: saailta vuorilaitO!kset eivät voineet käyttää metsiä tunnusta-
17556: matta valtion omistusoikeutta. Valiokunta, joka tähän näh-
17557: den puolsi verollemyyntiä, katsoi että valtio sai suurimman
17558: ma!hdollisen edun metsistä, myymällä ne perintöt~loiksi, ja
17559: että tehtaanomistaja1Jkaan eivät voineet vero1lemyyntiä Vlas-
17560: tustaa, koska he saiv.a.t omi,stusoikeuden metsiin ja joutuivat
17561: verolleostossa vain ,saman koili.ta1on" a:bisiksi kuin muut-
17562: kin tiltalliset. Valiokunta piti itsestään selvänä, että rekog-
17563: nit.Lonimetsien luovutU'ksen pysyväisyyden edellytyksenä
17564: oli tehtaiden etuoikeudet ja että näiden luovutusten tarkoi-
17565: tulksen mukaan tehtailla oli etuoikeus metsien ver·oHeostoon,
17566: kuitenkin vain sikäli lkuin metsä oli tehdasliikkeelle ta:rpeel-
17567: linen, jotavastoin sen maan, mikä tarkastettaessa havaittiin
17568: tehtaaHe tarpeettomak·si, perinnöksiostossa sai jokainen kil-
17569: pailla, tehtaanomistajan kanssa. Säädyt hyrväksyivät valio-
17570: kunnan ehdotuksen ja sen mukaan lähetettiin asiassa kir-
17571: jelmä Kuninkaalliselle Majesteetille, joka Vlaati sen johdosta
17572: lausunnon kamari- ja vuorikollegioilta. Sittemmin, 4 päi-
17573: vänä helm~kuuta 1'811, julaistiin asiassa kuninkaallinen kuu-
17574: lutus, joka muodosti ·perustan r'ekognitionimetsien myöhem-
17575: mille vai>heiHe Ruotsissa. Kun Suomi sitä ennen oli jou-
17576: tunut erilleen Ruotsin yhteydestä, ei s1anotulla kuulutuk-
17577: sella tn:llnt olemaam mitään vaikutusta rekognitionimetsien
17578:  omistus- ja hallintasu'hteisiin Suomes,sa. Senvuoksi ei täJssä
17579: yhteydessä pidetä tarpeellisena lähemmin kosketel'la kuulu-
17580: tuksen si,sä1töä enempi :kuin niitä myöhempiä lainsäädännöl-
17581: lisiä toimenpiteitä, joiden .esineeksi rekogn~iionrmetsät Ruot-
17582: si,ssa joutuivart. Todettakoon vain, että rekognitionimetsien
17583:  perinnöksiosto tuli Ruoti'issa .säännöksi, jobvastoin niiden
17584: omistus- ja hallintasu'hteet Suomessa jäivät edelleen sellai-
17585:  siksi kuin ne olivat kehittyneet Ruotsi,ssa ennen helmikuun
17586: 4 päivänä 1811 annettua kuulutusta.
17587:             Rekognitionimetsien palauttaminen.               5
17588: 
17589:     Rekognitionimetsiä erityisesti koskeviin lainsäädäntötoi-
17590: men:piteisiin ei Suomessa vielä lainkaan ole ryhdytty. Syys-
17591: kuun 9 päivänä 1851 metsistä Suomen Suuriruhtinaan-
17592: maa,ssa annetun asetuk,sen toinen luku sisältää tosin mää-
17593: räyksiä niistä kruunulle kuuluvi,sta metsämaista, jotka an-
17594: netaan yksityisten käytettä:viksi mä·äJrättyä vuotuista mak-
17595: sua vastaan, mutta aikai,semmin luovutettuihin rekognitioni-
17596: metsiin nähden vooitiiu sovelluttaa vain sanotun rusetuiksen
17597: 18 § :ää, joka, m. m. säätää, että .kruununme<tsä, jnka on luo-
17598: vutettu tehta1an käytettäväiksi, joutuu takaisin kruunulle,
17599: jos tehdas lakkautetaan. Vuoden 1851 metsäasetulksen pe-
17600: rusteella on vielä saattanut muodo·stua uusia rekognitioni-
17601: metsiä, sillä sen mukaan on voitu kruununmetsämaa, jota ei
17602: oltu erotettu kruununpuistoksi, joko osaksi tai kokonaan luo-
17603: vuttaa vuori'laitoksen tai muun tehdaslaitoksen haltijalle
17604: käytettäväksi niiden määräysten mukaan, mitkä senaatin
17605: talousosasto kussakin tapauksessa selLaisen metsämaan hoi-
17606: toa ja vastaista säilyttämistä varten antoi (10 §). Laitoksen
17607: omistajan tai ha'lt]jan, joka 1Jithtoi sa-ada käyttönikenden
17608: kruununmetsämaaihan, tuli jättää hakemus siitä senaatin
17609: talousosastoon. .J.os samalla ilmoittautui toinen, joka ta,Moi
17610: metsään rrakentaa uudistalon tai yhdistää metsän ennestään
17611: omistamaansa tai hallitsemaansa tilaan, ja jos senaatti 'ha-
17612: vaitsi hänellä lain ja asetusten muka1an olleen valtausoikeu-
17613: J,en tai etuoikeuden, oli sellainen oikeus hänellä pysytettävä
17614: (11 §), mutta jos ma,initunlaista oilkeui?ta ei voitu osoittaa
17615: olevan, tuli senaatin määrätä pidettävä:ksi hakijan kustan-
17616: nukseUa !lmtselmus maalla; katselmuksessa oli tutkittava
17617: m. m., oliiko maasta hakijalle hyötyä ja kuinka paljon siitä
17618: V1oitiin metsän jäl'leenkasvua vahingoittama.tta saada hiiliä
17619: (12 §). Sittenkuin katselmus oli pidetty, oli metsämaan
17620: käyttö tarjottava juLkisella, lääninkonttorissa pidettävällä
17621: huuto/kaupalla ·enimmäntm~oavalle, jotta voitiin saada sel-
17622: ville, kuinka paij.on kruunu voi metsistä saa•da tuloja ja
17623: ilmaantuiko muita lä!he]syydessä olevien laitosten haltijoita
17624: tai omistajia tarjouksia tekemään. Sen jällkeen tuli senaatin,
17625: tutkittua,an eri twr}oukset ja harkittuaan, mikä kysymyk-
17626: 6          1919 V p. -    Anomusmietintö N :o 18.
17627: 
17628: sessä olleista laitoksista 1aatuunsa ja laa.juuteens.a katsoen
17629: voi paraiten . hyödyttää maata, määrätä, mille laitokselle
17630: metsänkäyttö oli annettav·a, ·sekä asetettava E:!'hdot ja aika
17631: metsän käyttäm1selle (13 §). Jos metsän ha:lilija rikkoi se-
17632: waatin siten asettamia ehtoja, menetti hän oikeutensa met-
17633: sän!käyttöön j.a tuli hänen kol"'Vata mahdollisesti aiheutunut
17634: valhinko (14 §). Valiokuruta ei ole onnistunut saamaan tie-
17635: toja, olisi1ko rekognitionimetsiä nwden määräysten mukaan
17636: syntynyt, ja sellai·sia tietoja ei liene saatavassikaan muu-
17637: toin kuin erikoisten tutkimusten perusteella. Asiaa tunte-
17638: vissa piireissä on va.in aweltu, että ainakin muutamia met-
17639: siä on 1851 vuoden asetuiksen mukaan tehtaille luovutettu.
17640:     Vuoden 1851 asetuksen metsistä kumosi SYY'Skuun 3 päi-
17641: vänä 1886 1annettu metsälaki, j.onka voimaan astumisen jäl-
17642: keen uusia rekognition~metsiä ei enä;ä ole voinut muodostua.
17643: Metsä:la:kiin ei sisälly säännöksiä entistenkään rekognitioni-
17644: metsien käytöstä. Sen 15 § :ssä säädetään vain, että ,vuori-
17645: kaivos ja teollisuuslaitos, j1olla ·erityisen päätöksen perm-
17646: teella on oikeus sysien saantiin ja muihin metsätarpeisiin
17647: jostakin talosta, pitää tässä oikeudes•saan py,sytettämän;
17648: mutta jos sitä on na.utittu kruununta1osta, joka syyskuun 9
17649: päivän jälkeen 1851 - siis si'lloin annetun metsäasetuksen
17650: voimaanastumisen jälkeen - on perinnöksimyyty, ilman
17651: ehdotta perinrtöki>rja·ssa o~keuden pysymisestä, niin o}koon
17652: se rauennut." Metsälakia säfulettäessäkään ei, mikäli silloi-
17653: set va1tiopäiväasiakirjat osoitta:vat, ole lähemmin kosketeltu
17654: kysymystä rekognitionimetsistä
17655: 
17656: 
17657:     Ailmisemmin luovutettujen rekognitiomimetsien käyttöä
17658: on etusijassa rajoitettu vain tehtaille annetui·ssa etuoikeus-
17659: asiakirjoissa ja muutamissa yksityistrupausten johdosta anne-
17660: tuissa päätöksissä. Jos metsää käytettiin muutoin kuin sii··
17661: hen tarkoitUJkseen, milhin se oli luovutettu, pidettiin tätä etu-
17662: oikeuksien väärinkäyttönä, mutta .siitä lienee kuitenkin ha.r-
17663: voin ol'lut seurauksena m:etsänkäyttö:oikeuden menetys. Al-
17664: kuaan oli pääasia, että kruunu sai mitä sille olli. tuleva; vast:>
17665:             Rekognitionimetsien palauttamine~.
17666: 
17667: myölhempinä .aikoina annetuissa kunilllkaallisissa asetuksissa
17668: ja vuorikollegion kirjeissä oli erityisesti muistutettu tehtai-
17669: den ja niille annettujen mets·ien yhteenkuuluvaisuudesta
17670: sekä metsien järikrperäisestä käytöstä. Niin~pä sisältää 1739
17671: vuoden selitys metsäasetukseen määräyksiä muun muassa
17672: siitä, ettei relwgnitioni:metsistä saatu puita myydä eikä
17673: käyitää muutoin kuin te'htaan omiksi rtarpei·ksi ja ettei met-
17674: .säl1e vahing.oNisia torppia saa.tu metsiin perustwa. Näiden
17675:  määräyili:sien rikkomisesta .saattoi seurata 100 hropeataal.arin
17676: sakko ja ,tavaran, menetys". Tehtaille myönnetyn metsän-
17677: käytön ohess.a oli ·taJonpojilla ollut kruunun yhteismaihin
17678: vanlhastaan eräänlaisia rasiteoikeuksia, kuten oiikeuksia kar-
17679: jan 1aitumella käyttöön ja tarvepuun ottoon. Nämä oikeu-
17680: det otettiin ·huomioon metsiä tehtaille erotettaessa usein si-
17681: ten, että talonpojille näiden oikeuksien vastikkeiksi jaettiin
17682: osia metsistä, mutta monasti pysytettiin oikeudet koko met-
17683: sään, ja ne lienevät muutamin paikoin vieläkin ja:tkuva•sti
17684: voimassa, riippumatta siitä, onko niistä erityisesti etuoikeus-
17685: asiakirjoissa mainittu. Pääsääntönä on nimittäin vanhas-
17686: taan ollut, että kruunu:nlkaan ei ole voinut luovuttaa eikä
17687:  myydä .sellaista, mikä ei kruunulle ole kuulunut.
17688:      Valiokunta on ValHonewvostosta saanut käytettäväkseen
17689: eräitä asiwkirjoja, joi•sta käy selville, että ,Suomessa on useita
17690: rekognitionimetsiä ja että eräitä rekognitionimetsiä on käy-
17691: tetty toisiin tarkoituksiin kuin mihin ne alkuperäisesti. on
17692: luovutettu, sekä ettäJ senaa.tti aikaisemmin tällai;sissa ta-
17693:  pauksissa on rajoittanut tehta1anhaltij10iden sellaista metsän-
17694: käyttöä, määräten muun muassa., että metsälhallituiks·en aset-
17695:  taman metsänhoitajan tuli joka kymmenes vuosi jakaa metsä
17696:  vuosi·palstoihin sekä tarkasta~a. metsänhoitosuunnitelma,
17697: jonka noudattamista asianomaisen kruuTIJUn~palvelijan tuli
17698:  sillä välin valvoa, ja että metsää ei saatu käyttää myyntiä
17699:  varten. SamaUa kehoitettiin kuvernööriä, siinä tapauksessa
17700: että teollisuuslaitos lakkautettiin, i'lmoittamaan tästä senaa-
17701: tille metsän vastaisen käytön järjestämistä varten. Samoista
17702: a.siakirjoista selviää niinikään, että senwatti vuonna 1900 on
17703: tehdystä hakemuksesta myöntänyt erä:än rautatehtaan omi.s-
17704: 8          1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 18.
17705: 
17706: tajalle o~keuden edelleen tkäyttää tehtaalle .aikoinaan an-
17707: netua rekognitionimetsää siinäkin twpauksessa, ·että tehdas
17708: muutettiin takaraudan valmistuslaitoksesta raudan jalostus-
17709: laitokseksi, määräten samalla ehdo1ksi, että metsänkäytön
17710: tuli tapahtua kuV'ernöörin metsä!hanitusta kuultuaan vailivis-
17711: taman ja metsän säilymistä turvaav.an suunnitelman mu-
17712: kaan sekä m1etsänhoitaj.an valvonnan alaisena.
17713:     V aliakunnalla on <muutenkin tiedossaan, että ainakin
17714: eräitä tehtaita, joilla on rekognitionimetsiä, käytetään enää
17715: tuskin nimeksikään siihen tarkoitukseen, mikä on ollut mää-
17716: räävänä rekogniti'Onimetsiä niille annetiJaessa, teikä tehtai1la-
17717: kaa.u enää liene samaa alkuperäisesti tarkoitettua etua re-
17718: lwgnitionimetsistä, sillä käyttöv,oimana ja 1äJmmönsynnyt-
17719: täjänä käytetään vain väJhäisessä määrässä puita ja puista
17720: poltettuja hiiliä, joiden saantila varten m~ilsä:rukäyttöoikeus
17721: aikoinaan on .teollisuuslaitoksille luovutettu. Kuten edellä
17722: osoitettiin, on tehta:iJden metsänkäyttöoikeuden laadun ja laa-
17723: juuden alkuaam. määrä:n:nyt kussakin tapauksessa ilmennyt
17724: tarve ja vain toiss:iljaisesti !kruunun rahataloudelliset tar-
17725: koitusperät. Sitä osroittaa .sekin, että rekognitionimaklsut
17726: määrättiin varsin allhaisiiksi, nå.in että niillä nykyään ei ole
17727: juuri mitään mm-kitystä valtion tuloina. Metsän tarvetta-
17728: kaan sen alkuperäisessä lffierkityks:essä ei enää ole ol.emass::t.
17729: Ja kun kieltämäJttä suurin joukko tehtaita nykyään toimii
17730: ilman sitä tukea, minkä valtion luovuttamat rekognitioni-
17731: metsät tois·ille tehtaille antavat, niin herää luonnollisesti
17732: kysymys siitä, onko enää tarkoituksenmukaista pitää yksi-
17733: tyisten hallittavina metsiä, joiden omi'stusoikeus kuuluu val-
17734: tiolle ja joihin yksityisillä olojen muututtua sekä rekogni-
17735: tionimetsiä käyttruvien teollisuuslaitosten menetettyä alku-
17736: peräi:sen merkityksensä tuskin voidaa:n katsoa olevan edes
17737: raj1oitettua käyttöoikeutta.
17738:     Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
17739: dottaa,
17740:                   että Eduskunta kehoittaisi Hallitusta tutki-
17741:               maan, kuinka paljon rekognitionimetsiä on maas-
17742:               sa, millä tavoin ja mihin tarkoituksiin niitä ny-
17743:            Rekognitionimetsien palauttaminen.              9
17744: 
17745:             kyään käytetään, sekä ryhtymään toimenpitei-
17746:             siin niiden palauttamiseksi valtiolle, ja mikäli
17747:             asiassa uutta lainsäädäntöä tarvitaan, antamaan
17748:             Eduskunnalle esityksen aSiasta.
17749: 
17750:    Helsingissä, 17 päivänä kesäkuuta 19'19.
17751: 
17752: 
17753: 
17754:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet .osaa puh~enjohtaja Ka.s-
17755: kin·en, v•arapu'heenjohtaja Lohi, jäsenet Broända, Ihamuo-
17756: tila, Kananen, Lehikoinen (osittain), Leivo, Loukko, Mic-
17757: kelsson, Perällä (osittain), Pykälä, Reinikainen, Rytkönen,
17758: S~hauman, Sinkko (osittain), Tava.stä'hii ja Virtanen sekä.
17759: <>saksi varajäsenet Haapasalo, Kekkonen ja Kukikonen.
17760: Helsin.lti 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
17761:     1919 Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 18.
17762: 
17763: 
17764: 
17765: 
17766:                Ed u s kunnan anomus rekognitio-
17767:             metsien palauttamisesta valtiolle.
17768: 
17769:     Eduskunnalle on annettu anomusehdotus rekognitiomet-
17770: sien palauttamisesta valtiolle. Sen johdosta on Eduskunta
17771: katsonut tarpeelliseksi esittää seuraavaa.
17772:     On ainakin eräitä tehtaita, jo:irlla on rekognitiometsiä,
17773: mutta joita ·enää tuskin nimeksikään käytetään siihen tar-
17774: koitukseen, milkä on ollut määräävänä rekognitiometsiä
17775: niille annettaesssa. Eikä näillä tehtailla enää liene samaa
17776: alkuperäisesti tarkoitettua ·etua rekognitiometsistä, sillä
17777: käyttövoimana ja lämmönsynnyttäjänä käytetään vain vä-
17778: hemmässä määrässä puita ja ·:puista polt&ttuja hiiliä, joiden
17779: saantia varten metsänkäyttöoikeus aikoinaan on teollisuus-
17780: laitoksiUe luovutettu. Tehtaid-en metsänkäyttöoikeuden laa-
17781: dun ja laajuuden on alkuaan määrännyt kussakin tapauk-
17782: sessa ilmennyt tarve ja vain toisessa sijassa kruunun raha-
17783: taloudelliset tarkoitusperät. Sitä osoittaa sekin, että rekog-
17784: nitiomaksut määrättiin varsin alhaisiksi, niin että niillä ny-
17785: kyään ei ole juuri mitään merikitystä valtion tuloina. Ja
17786: kun kieltämättä useimmat tehtaat nykyään toimivat ilman
17787: sitä tukea, minkä valtion luovuttamat rekognitiometsät an-
17788: tavat, on otetta;va hankitt.avaksi, onko enää tarkoituksenmu-
17789: kaista pitää yksityisten haUittavina metsiä, joiden omistus-
17790: oikeus kuuluu valtiolle ja joihin yksityisillä olojen muu-
17791: tuttua sekä rekognitiometsiä käyttävien teollisuuslaitosten
17792: menetettyä alkuperäisen laatunsa tuskin voidaan katsoa ole-
17793: van edes rajoitettua käyttöoikeutta.
17794:      Edellä esitetyn nojalla Eduskunta
17795: 2   1919 Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 18.
17796: 
17797:               kehoittaa Iiallitusta tutkimaan, kuinka pal-
17798:            jon rekognitiometsiä on maassa, millä tavoin
17799:            ja mihin tarkoit,uksiin niitä nykyään käytetään,
17800:            sekä ryhtymään toimenpiteisiin niiden palautta-
17801:            miseksi valtiolle ja, mikäli asiassa uutta lainsää-
17802:            däntöä tarvitaan, antamaan Eduskunnalle esi-
17803:            tyksen asiasta.
17804: 
17805:     Helsingissä, 20 päivänä kesäkuuta 1919.
17806:            1919 Vp. -     Aoo~HS~Dietintö N :o 18.
17807: 
17808: 
17809: 
17810: 
17811:                 Lakivaliokunn·an mietintö
17812:             N :o 9 anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
17813:             koittaa todistajajääviä koskevien lakisäännök·
17814:             sien muuttamista.
17815: 
17816:    Eduskunta on Laki'Valiokunnan valmist.ettavaksi lähettä-
17817: nyt ed. Maunerin y. m. tekemän mainitun anomusehdotuk-
17818: sen N:o 46.
17819: 
17820: 
17821:        Anomusehd'Otuksen tekijät lausuvat, että Oikeudenkäy-
17822:  ruiskaaren 17 luvun i § :n s;i.ännös, jolka estää todistajana
17823:  kuulustelemasta sanotussa lainkohdassa tarkoitetussa suku-
17824:  laisuus- tai lankoussuhteessa asianosaiseen olevaa henkilöä,
17825: on vanhentunut eikä vastaa nykyajan oikeuskäsitystä eikä
17826:  tarpeita._ Piiinva;gtoin tekevä:t todistajanjäävistä voimassa
17827:  olevat säännökset useinkin ma'hdottomaksi kuulustella to-
17828:  distajana henkilöä, joka V'Oisi asiassa antaa luotettavia tie-
17829:  toja ja estävät. siten totuuden ilmitulemista. Anomusehdo-
17830:  tulksen tekijäin mielestä riittaisi, että esteelliseksi todista-
17831:  maan katsottaisiin ainoastaan se, joka on asianosaisen
17832:  kanssa suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuudessa
17833: t.a~hi· lankoudessa tatikka hänen puolisonsa., kasva ttivan-
17834:  hempansa, kasvattilapsensa, sisaruksensa tai 'tämän puoliso
17835:  tahi kihlattunsa.       Edelleen •olisi oikeudenkäytöllemme
17836:  eduksi joiJ puheenalaisessa lainkohdassa esiintyvää sään-
17837:  nöstä siitä, että todistaa ei saa henkilö, jolla itseHään taå
17838:  jonka su·kulaisella on asiasta odoietta.vana hyötyä tai va-
17839:  hinkoa, muutettaisiin siten, että tällaistakin henkilöä voitai-
17840:  siin todistajana kuulustaa milloin Oikeus harkitsisi sen
17841:  voivan twpahtua ja katsoisi kuulustamisen tarpeelliseksi.
17842:  Kun oikeudenkäyntilaitoksen uudistusta ei vielä useampiin
17843: 2         1919 Vp. -      Anomusmietintö N:o 19.
17844: 
17845: vuosiin saatane toteutetuksi, olisi anomusehdotuksen teki-
17846: jäin mielipiteen mukaan nyt jo ryihdyttävä sellaiseen osit-
17847: taiseen lain muutokseen, jolla k~keteltu epäkohta saatai-
17848: sii-n poistetuksi.
17849:      Valiokunnan mielestä ansaitsevat anomusehdotuksen
17850: tekijäin esiintuomat s•eikat ·huomiota. Yleisesti myönne-
17851: tään, että lakimme kysymyksessä blevassa suhteessa on
17852: vanhentunut ja oikeudenkäyntilaitloksemme uudistamista
17853: koskevassa lakiehdotuksess·a •onkin asetettu sille kannalle,
17854: että todistajaikelpoisuutta vailla olisivat ainoastaan viittä-
17855: toista vuotta nuoremmat la:pset ja yrrnmärrystä vailla olevat
17856: henkilöt.
17857:      Ollen sitä mieltä, että ehdotettu lainmuutos voitaisiin
17858: panna toimeen erikseen ja oikeudenkäyntilaitoksen täydel-
17859: listä uudistamista odotta:ma tta, saa V ali•okunta kunnioit-
17860: taen ehdottaa.
17861:                 että Eduskunta pyytäisi Hallitusta niin
17862:             pian kwin mahdollista valmistuttamaan ja
17863:             Ed~tskunnalle antamaan esityksen laiksi, jolla
17864:             todistajanjäävejä koskeva lainsäädäntö saatet-
17865:             taisiin nykyoloja Vf!Staavalle kannalle;
17866: 
17867: 
17868:     Asiaa ovat V aliakunnassa käsitelleet puheenjohtaja
17869: Ryti, varatpuheenjohtaja Arho ~ekä jäsenet Kaila, Kaup-
17870: pinen, 0. Korhonen, Leino, Luukkonen, Manner, Oja, Piitu-
17871: lainen, Procope, Rapo, R.oos, Saarelainen, Thuneberg ja
17872: Tolonen ynnä varajäsen Hallsten.
17873: 
17874:     Helsingissä, kesäkuun 20 päivänä 1919.
17875: 
17876: 
17877: 
17878: 
17879:          Helsinki 1919.   Valtioneuvosto» kirjapaino.
17880:      1919 Vp.- Edusk. aoo~.- Anomusmiet. N:o 19.
17881: 
17882: 
17883: 
17884: 
17885:                 E d u s k n n n a n a n o m u s, joka tarkoit-
17886:              taa todistajajääviä koskevien lakisäännöksien
17887:              muuttamista.
17888: 
17889:      Eduskunnalle on annettu anomusehdotus, joka tarkoittaa
17890:  todistajajääviä koskevien lakisäännök.sien muuttamista, ja
17891:  saa Eduskunta tämän j-ohdosta esittää seuraavaa.
17892:      Oikeudenkäymiskaaven 17 luvun 7 §:n .sään:nös, joka
17893:  estää todistajana kuulustelemasta sanotussa lainkohda.ssa
17894:  tarkoitetussa sukulaisuus- tai laukoussuhteessa asia,nosais•een
17895:  olevaa henkilöä, on vanhentunut .eikä vastaa nykyajan oi-
17896:  keuskäsitystä eikä .tarpeita. Päinvastoin tekevät todistaja-
17897: jäävis·tä voimassa. olevat määräykset us.einkin mahdottoma.ksi
17898:  kuulustella todistajruna henkilöä, joka voisi asiassa antaa
17899: luotettavia tietoja, ja estävät siten totuuden ilmitulemista.
17900:  Olisi riittävä:ä, että esteelliseksi todistamaan katsottaisiin
17901: ainoastaan se, joka on asiano~·aisen kansS'a suo11aan ylenevässä
17902:  tai alenevoassa sukulaisuudes,sa tahi lankoudessa taikka hä-
17903: n·en puolisonsa, kasvattivanhempansa, kasvattqapsensa, sisa-
17904:  ruksensa tai tämän puoliso ta:hi kihlattu. Edelleen olisi
17905: oikeudenkäytölle eduksi, jos puheenalaisessa 'lain!lwh-
17906: da;ssa esiintyvää säännö!stä siitä, että todistaa ei saa hen-
17907: kilö, jolla itsellään tai jonka sukulaisella on asi•a.sta odo-
17908: tettavana hyötyä tai v•ah'inkoa, muutettaisiin siten, että täl-
17909: laistakin henkilöä V'oitaisiin todistajana .kuulustaa, milloin
17910: oikeus harkitsisi sen voivan trupalhtu1a ja kla:tsoisi ikuulusta-
17911: misen tarpeelliseksi. Oilkeudenkäyntilaitoks.en uudistamista
17912: ·koskevassa ehdotuksessa onkin asetuttu sille kannalle, että
17913: todistajakelpoisuufta vailla olisivoat ainoastaan viittätoista
17914: vuotta nuoremmat !lapset ja ymmärrystä vailla olevat hen-
17915: kilöt.
17916: 2    1919 Vp. -'-'-'- Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 19.
17917: 
17918:       Ollen sitä m~eltä, että •ehdotettu 1ainmuutOiS v·oitai!siin
17919: panna toimeen ·erikseen ja oikeudenkäyntilaitoksen täydel-
17920: l:iJStä uudis•tamista odottamatta, EdUS!k:tmta on päättä:nyt
17921: 
17922:                 pyytää Hallitusta niin pian kuin mahdollista
17923:             val~istuttamaan ja Eduskunnalle antamaan esi-
17924:             tyksen laiksi, jolla todistajajäävejä koskeva
17925:             lainsäädäntö saatettaisiin nykJJOloja 1Jastaavalle
17926:             kannalle.
17927: 
17928:     Helsingis•sä, 17 pä'ivämä •loka.kuuta 1919.
17929:           1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 20.
17930: 
17931: 
17932: 
17933: 
17934:                 Lakivaliokunnan mietintö
17935:             N :o 10 anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
17936:             koittaa vapaan todistusteorian voimaan saat-
17937:             tamista lainkäytössämme.
17938: 
17939:     Eduskunta on valmistavaa käsittelyä varten Lakivalio-
17940: kunnalle lähettärtyt ed. Manuerin y. m. tekemän edellä mai-
17941: nitun anomusehdotuksen N :o 4 7.
17942: 
17943: 
17944:     Anomusehdotuksen tekijät huomauttavat, että oikeuden-
17945: käytössämme vallitseva lakisääntöinen todistusjärjestelmä.,
17946: jonka mukaan laissa on kerta kai!:k!kiaan säädetty, miJ.loin
17947: asiassa on katsottava esitetyksi täysi näytös ja miUoin ai-
17948: noastaan osa siitä, on havaittu olev-an vanhentunut ja hait-
17949: taavan oikeudenkäytön tehokkuutta. Sanotusta järjestel-
17950: mästä onkin sentäihden koetettu vapautua. Tämä on tapah-
17951: tunut osaksi siten, että eräissä uudemmissa laeissa on sää-
17952: detty, että tuomari visseissä tapaukisissa saa, kaikkia esille
17953: tulleita asian!hooroja harkittuaan vapaasti päättää, mitä
17954: asiassa on katsottava todeksi, osaksi taas siten, että tuomari
17955: sellaisissakin tapaukisissa, joissa hänellä ei ole ollut siihen
17956: muodollista oikeutta, käytännössä on alkanut sovelluttaa sa-
17957: manlaista vapaata harkintaa. Tästä huolimatta kuitenkin
17958: lakisääntöinen todistusjärjestelmä edelleen sitoo tuomaria ja
17959: estää siten oikeudenkäynnin notkeata mukautumista elämän
17960: aina vaihtelevaan monina~suuteen.
17961:     V rupaa todistusjärjestelmä on ·tosin aijottu toteuttaa sa-
17962: malla kuin oikeud,enkä.yntilaitoksemme perinpohjin uudis-
17963: tetaan, mutta tulee sanotun uudistuksen to:irrneen'Paneminen
17964: kuitenkin viemä.än vielä melkoisesti aikaa. Sen vuoksi olisi
17965: 2          1919 V p. -    Anomusmietintö N :o 20.
17966: 
17967: anomusehdotuksen tekijäin mielestä vapaa . todistusjärjes-
17968: telmä saatava voimaan jo ennen oikeudenkäyntilaitoksen
17969: täydellistä uudistrumista.
17970:     V aliakunnan mielestä ansaitsevat anomusehdotuksen
17971: tueksi esitetyt perusteet huomiota. Kuten anomusehdotuk.sen
17972: tekijät mainitsevat, on lainsää;dännössämme jo ennestään
17973: huomattavissa kehitystä suurempaa vapautta ko:hti todistus-
17974: harkintaan nähden, kuten osoittavat säännökset rautatien
17975: käytöstä johtuvan vahingon v.a•stuusta helmikuun 19 päi-
17976: vänä 189·8 annetun asetuksen 12 § :ssä, elokuun 19 päivänä
17977: 1898 annetun hoLhouslain 78 § :ssä, ikiinteän omaisuuden
17978: pakkolunastuksesta heinäJkuun 14 'päivänä 1898 annetun lain
17979: 44 § :ssä, kadonneen 'henkilön julistamisest:l kuolleeksi •huhti-
17980: kuun 23 päivänä 1901 .a:nnetun lain 8 § :ssä sekä maalis-
17981: kuun 12 päivänä 1909 toDpan, lampuotit~lan ja mäkitupa-
17982: alueen vuokrauksesta annetun asetuksen 72 § :ssä. Myöskin
17983: oikeudenkäyntilaitoksen uudista;,mista tarkoittavassa lakieh-
17984: dotuksessa on asetuttu vapaan todistusjärjestelmän kannalle.
17985: Tähän nli!hden ja kun tarkoitettu uudi·stus on sitä laatua,
17986: että se voidaan toteuttaa riippumatta koko oikeudenkäynti-
17987: laitoksen uudistami,sen toimeenpanosta, saa Valiokunta, ot-
17988: ta·en kuitenkin huomioon, että oikeudenkäytössä esiintyy
17989: asioita, joihin näihden aivan vapaata todistusjärjestelmää
17990: näyttää •olevan vain varovasti sovellettava, kunnioittaen
17991: ehdottaa,
17992:                  että Eduskunta pyytäisi Hallitusta erityisesti
17993:              valmistultamaan kysymystä siitä, missä määrin
17994:              ja millä tavoin vapaa todistusjärjestelmä olisi
17995:              lainkäytössämme toteutettava sekä sittemmin ai-
17996:              kanaan antaisi Eduskunnalle esityksen laiksi
17997:              a.siasta.
17998: 
17999: 
18000: 
18001:     Asiaa ovat V aliakunnassa käsitelleet puheenjohtaja Ryti
18002: ja varapuheenjohtaja Arho sekä jäsenet Kaila, I\aup•pinen,
18003: 0. Korhonen, Leino, Luukkonen, Manner, Oja, Piitulainen,
18004:                  Vapaa todistusteoria.                3
18005: 
18006: Prooope, Rapo, Roos, Saarelainen, 'Dhuneberg ja Tolonen
18007: ynnä varajäisen l!allsten.
18008: 
18009:    Helsingissä, kesäkuun 20 päivänä 1919.
18010: Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
18011:      1919 Vp.- Edusk. anom.- Anonmsmiet. N:o 20.
18012: 
18013: 
18014: 
18015: 
18016:                  E d u s k u n n a n a n o m u s, joka tarkoit;..
18017:              taa vapaan todistusteorian voimaan saattamista
18018:              lainkäytössämme.
18019: 
18020:     EduskunnaUe 'a:runetun anomusehdotuksen johdosta, joka
18021: tarkoitta•a vapaan todistusteorian voimaan saattamista lam-
18022: käytössämme, Eduskunta esittää seuraaV'aa.
18023:     Oikeudenkäytössämme vallitseva lakisääntöinen todistus-
18024: järjestelmä, jonka mukaan laissa on k~erta. kaikkiaan sää-
18025: d·etty, milloin ~asiassa on .k>atsottava esitetyksi täysi näytös
18026: ja milloin ainoastaan osa 'siitä, on hav,aittu olevan vanhen-
18027: tunut ja haitta;avan oikeudenkäytön tehokkuutta. SanotUJSta
18028: järjestelmästä onkin sentähden koetettu v·apaultua. Tämä on
18029: tapahtunut osaksi .siten, ·että ~eräissä uudemmi'ss'a laeissa on
18030: säädetty, että tuomari vis·seissä tapauksiss'a saa, kaikkia
18031: esille tulleita asianha.'aroja harkittuaan, vwpaasti päättää,
18032: mitä nsiassa on lmt.s~ottava tode>ksi, osaksi twrus siten, että
18033: tuomari •sellaisis s•a1kin tapauksiss•a, j~oissa hänellä ~ei ole ollut
18034:                   1
18035: 
18036: 
18037: siihen muodollista oikeutta, käytännössä on alkanut oovel-
18038: luttaa saman'l•aista vapruata harkinba. Trustä huolimatta. kui-
18039: tenkin lakisääntöiuen tod1,stusjärjestelmä ed·elleen sitoo tuo-
18040: maria ja estää siten ~oikeudenkäynnin.notk,eata mukautumista
18041: elämän •aina v,a.i:hteleva.an moninaisuuteen. Myöskin o~mmld,en­
18042: käyntiJlaitoksen uudistamista tarkoittav,assa ehdotliks,essa on
18043: asetuttu vapaa.n todistusjärjestelmän lkannaHe.
18044:      Kun ~tarkoitettu uudistus ou sitä laatua, että se voi-
18045: daan toteuttaa riippumatta koko oikeudenkäyntilaiio:ksen
18046: uudistamisen toimeenpanosta, Eduskun.ta, ottaen kuitenkin
18047: huomioon, että oikeudenkäytössä esiintyy asioita, joihin näh-
18048: den aiv.an vapaata todistusjärjestelmää näyttää olevan vain
18049: V\airovasti oov,ellettava, on päättänyt
18050: 2    1'919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 20.
18051: 
18052:                 pyytää Hallitusta er.ityisesti valmistutta-
18053:             maan kysymystä siitä, missä määrin ja millä ta-
18054:             voin vapaa todistusjärjestelmä olisi lainkäytös-
18055:             sämme toteutettava, sekä sittemmin aikanaan
18056:             antamaan Eduskunnalle esityksen laihsi asiasta.
18057: 
18058:     Helsi,ngissä, 17 päivänä lokailrnuta 1919.
18059:           1919 Vp. -    Anomusmietintö N :o 2J_.
18060: 
18061: 
18062: 
18063: 
18064:               L a k i- j a t a l o u s v a l i o k u n n a n
18065:            mietintö N :o 6 esikaupunkiolojen korjaamista
18066:            koskevan anomusehdotuksen johdosta.
18067: 
18068:    Eduskunta on pöytäkirjanotteella 23 päivältä huhtikuuta
18069: 1919 lähettänyt ed. J. Kaskisen y. m. edellämainitun ano-
18070: musehdotuksen n:o 80 Laki- ja talousvaliokuntaan valmiste-
18071: levasti käsiteltäväksi.
18072: 
18073: 
18074:     A.nomusethdotuksessa huomautetaan, että •sitä mukaa kuin
18075: kaupunkien väkiluku on lisääntynyt, ovat myös 'kaupunkien
18076: alue ja asumukset käyneet yhä ahtaammik·si, josta on ollut
18077: seurauksena, että varsinkin kaupunkien köyhä väestö on
18078: ruvennut siirtymään kaupunkien ulkopuolelle muodostaen
18079: sinne esikaupunkeja. Kehityksen saatua vapan1sti jatkua
18080: tähän suuntaan vuos~kymmenen toisensa jälkeen ovat esikau-
18081: pungit meillä monin paikoin kasvaneet suuri'ksi yhdyskun-
18082: nirksi, jotka verraten niihin maal>aiskuntiin, joihin ne kuu-
18083: iuvat, ovat aivan vallits·evassa asemassa ollen toisinaan vä-
18084: kirikkaampia kuin itse kaupunki, jonka liepeil'le ne ovat
18085: syntyneet.
18086:     Anomusehdotuksessa mainitaan muutamia es~merkkejä
18087: suurimmista esikaupungeistamme. Viipurin esikaupunkien
18088: väkiluku v. 1917 oli 29,635 maalaiskunnan koko viiikiluvun
18089: ollessa 56,980 ja varsinaisen kaupungin n. 22,000, joten siis
18090: esikaupunkien väestö teki 52 % maalaiskunnan ja noin 57 %
18091: kaupungin ynnä esikaUJpunkien yihteisestä väkiluvusta. Rau-
18092: nistulan esikaupunki Turun vieressä käsitti v. 1916 6,842
18093: henkeä eli 67 % M>aarian kunnan rkoko väestöstä, joka oli
18094: 10,149. Kaarinan pitäjään kuuluvat, uiin:irkään Turun ku-
18095: peelle muodostuueet Nummenmäen ja Väihäheikkilän esikau-
18096: 2           1919 Vp. -    Anomusmietintö N :o 21.
18097: 
18098: kaupungit käsittivät v. 1917 5,444 henkeä eli 74 % maalais-
18099: kunnan koko väestöstä.
18100:      Kun esikaupunge~s,sa rakennusalalla useinkaan ei ole ol-
18101: lut minkäänlaista säännöstelyä ja kun väestö yleensä onko-
18102: koonpantu yhteiskunnan köyhimmistä kerroksista, ovat
18103: asunto-.olot mona:sti mitä •ala-arvoisimmat, tulenvaara .erikoi-·
18104: sen suuri ja terv•eydelliset olot aivan epätyydyttävät, jota
18105: paitsi järjestyksenpito ja oikeudenhoito tuottavat erikoisia
18106: vaikeuksia. Nykyisen lain mukaan ovat esikaupungeista
18107: velvolliset huolehtimaan ne ma;alais·kunnat, joihin ne kuulu-
18108: v.at. Kun esikanpunki·en väestö ylipäänsä ei jaba mq,baa
18109: edes lukumäärää:nsä VHISbruvaa OSUUtta kunill:an menoista,
18110: vaikka sen vaatimrut köyhäin- ja terveydenhoitokulut, hätä-
18111: .apu- y. m. menot nousevat ,suhteelhsesti suuremmiksi kuin
18112: kunnan muiden osien, ovat esikaupungit toisinaan muodostu-
18113: neet todelliseksi syövä:ksi maalaiskunnille saattaen niiden
18114: raha-a•siat rappiotilaan.
18115:      Kun siis nykyisellä tavalla jatkamalla esikaupunholot
18116: vielä entis•estäänkin huonontuvat, olisi anomusehdotuksen
18117: mukaan syytä -ryhtyä alaa koskevaa lainsäädäntöä korjaa-
18118: maan, jossa tarkoituksessa anomuksentekijät ehdottavat
18119: ano&vaksi, että Hallitus ryhtyisi pikaisiin ja tehokkaisiin
18120: toimenpiteisiin esikaupunkioloissa vallitsevien epäkohtien
18121: poistamiseksi ja esikaupunkien erottamiseksi asianomaisista
18122: maalaiskunnista.
18123: 
18124: 
18125:     'Tarkastaessaan anomus·ehdotusta, on Valiokunta tullut
18126: siihen 'käsitykseen, ·että puheenala]s,et olot ovat pik·ai&en
18127: ja •perinpohjaisen korjauksen tarpeessa. Miltei jokäisen kes-
18128: kikokois•en tai sitä suuremman kaupungin låiheisimpään ym-
18129: päristöön on muodostunut esikaupunkeja, joissa olot useim-
18130: miten eivät vastaa kohtuullisia vaatimuksia, ja jotka ovat
18131: muodostuneet niille maalaiskunnille, joihin ne !hallinnolli-
18132: sesti kuuluvat, suoranaiseksi rasitukseksi. Kun maa•lais-
18133: kuntain taloudellinen asema jo nyt usein juuri esikaupun-
18134: ki.en vaatimien kustannusten vuoksi on niin heikko. etteivät
18135:               Esikaupunkiolojen korjaaminen.                   3
18136: 
18137: ne omin voimin kykene ·selviytymään yhä suuremmiksi käy-
18138: vistä rasituksista, vaan nytkin jo vaativat valtion puolelta
18139: tuntuvaa avustusta, ei voida toivoa, että olot ilman l>erin-
18140: pohjai:sta uudistusta .saadaan parantu.rnaan. Näistä seikoista
18141: on Valiokunta jo ennen.mietinnössään N :o 3 tarkemmin teh-
18142: nyt selkoa, joten siihen tä.srsä vain viitatta1koon.
18143:     V:altion avustusjäTjestelmälle ei Valiokunnan mie-
18144: lestä kuitenkaan voida esikaupunkiolojEUl parannussuun-
18145: nitelmia ajanpitkään perustaa, vaan tulee tämä kysymyk-
18146: seen vain ·hätäkeinona. Olot ov:at Valiokunnan mi:elestä niin
18147: järjestettävät, että mitään suurempia rahal:lisia uhrauksia
18148: valtion puolelta ei enää tarvittaisi. 'Myö·s tällä wlwlla ·kuten
18149: muualla;kin tulee pyrkiä siihen, •että niin!hyvin· m:walais- kuin
18150: kaupunkikunnat, itse huolehtivat aiheuttamiensa menojen
18151: suorittamisesta.
18152:     15 päivänä ·kesäkuuta 1898 annettu asetus taajaväkisistä
18153: yhdyskunnista, olisi kyllä sovellutettavissa myös esikau-
18154: punkeihin, ja jos niin todeHa olisi suuremmassa määräJssä
18155: taparhtunut, olisivat esikaupunkien järjestys-, rakennus-,
18156: palo-, terv•eyden:hoito- ja satamaolot epäilemättä melkoista
18157: paremmalla kannalla, kuin mitä ne nykyään ovat. a'osi-
18158: asiassa on kuitenkin ainoastaan harvoja ·esika-u punkeja jär-
18159: jestetty taajaväkisiksi yhdyskunniksi, ja nekin lienevät
18160: yleensä sellaisia, joissa olot muutenkin ova,t olleet verrattain
18161: tyyrdyttävät. Mainittu asetus, jota alunpitäen tuskin lienee
18162: esikaupunkeja varten tarkoitettukaan, ei myöskään kykene
18163: niitten oloja täysin tyydyttävä;sti järjestämään. A:setuk-
18164: sressa esimerkiksi kyllä säädetään, että myös tällaisen yh-
18165: dyskunnan jäsenet voidaan velv·oittaa suorittamaan maksuja
18166: yhdyskunnan tarpeisiin, mutta kun ne samaHa •saavat ottaa.
18167: osraa myös emäkunmrun yleisiin menoihin, puuttuu yhdys-
18168: kunnilta useimmiten rharrastus yhdyskunnan muodos:tami-.
18169: seen as•etuksen tarkoittama'rosi twajaväkiseksi yhdy.skun-
18170: n:aksi. Kun sitäpaitsi esikaupunkien 3!sujamisto useim-
18171: miten, kuten jo osoitettiin, on muodostunut yhteiskunnan
18172: köyhimm1stä kerroksista, jotka eivät kykene suorittamaan
18173: edes heille suhteellisesti kuuluvia menoja, •puuttuu niiltä
18174: 4           1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 21.
18175: 
18176:  myöskin v·oimia ·lain s:allimrun asianjä,rjestelyn aikaans!lla-
18177:  miseksi.
18178:      Vialiokunn:asta näyttää niinmuodoin :siltä, kuin Jainsää-
18179:  däntömme puutteellisuus olisi pidettävä_ pääasiallisena syy-
18180:  nä siihen, että meidän esikaupunkiolomme ovat kehittyneet
18181:  niin huonolle kannalle, että ne lienevM <kurj.emmat kuin
18182:  muissa pohjoismaissa, vaikka kaupunkiem'me pienuudesta
18183:  päättäen sitä ei odottaisi. Jos kaupunk:Ukunt3Jmme olisivat
18184:  kaukonäköisemmin ryhtyneet ajoissa hankkimaan its·elleen
18185:  alueita kaupunkien ulkopuolelta, olisivat epäilemättä epä-
18186: lmhdat kyllä jääineet pienemmrksi, mutta tähän kaupunki·en
18187:  laiminlyöntiin on us.ein myös lainsärudännön epäselvyys ja
18188:  sen asettamat vaikeudet olleet syynä.
18189:      Vaikkakin meillä toimitettujen esitöic1en vaillinaisuuden
18190:  vuoksi on vaikea sanoa, millä tavalla lainsäädäntöä:mme •lä-
18191: hinnä olisi kehittävä, näyttää kuit•enkin ilmeiseltä, ·että
18192: esili:aupungit ovat liitettävät niin läiheisesti kuin suinkin nii-
18193: hin kaupunkeihin, joihin ne taloudelli<sesti ja yleisessä kär
18194: sityksessä kuuluvat ja jotka ne ovat a-i'heutflaneetkin. Eei-
18195: noista, miten tähän olisi päästävä ja mit•en tällaisten epä:
18196: kohtien syntyminen vastaisuudessa vältettäisiin, voi kyllä
18197: oUa: eri mieltä. Mrkäli Valiokunnan tietoon on tullut, oy.
18198: asiaa Ruotsissa, jossa lainsäädäntö lähinnä muistuttaa mei-
18199: dän ma:amme lainsäädäntöä, vaikkakaan olot siellä eivät
18200: näytä kehittyneen yhtä huonolle kannalle kuin meillä, jo
18201: ryhdytty lainsäädännöllä parantamaan, ja •on:päähuomio täl-
18202: löin kiinnitetty siihen, että on koetettu poistaa koko se rii p-
18203: puyaisuus, jossa maan eri jaot kunnallis·essa, hallinnollisessa,
18204: o:Ukeud•ellisessa ja kirkollisessa 4luhteessa ovat toinen toisis-
18205: taan, jota paitsi kaupunkikuntain kustannuksia yhdistämi-
18206: sien johdosta on koetettu vähentää. Meidän lainsäädännöl-
18207: lämme on niin muodoin esikuvia muissa maissa ja se voi
18208: käyttää •hyväkseen niissä tehtyä työtä ja sa;avutettuja koke-
18209: muksia.
18210:     Päähuomio on Valiokunnan mielestä kiinnitettävä osit-
18211: tain siihen, että esikaupunkien tuottamat rasitubet ovat
18212: poist.ettavat ei ainoastaan niiltä maalaiskunnilta, joihin ne
18213:                Esikaupunldolojen korjaaminen.                    5
18214: 
18215:   kuu'luvat, vaan myöskin valtiolta, ja osittain siihen, että
18216:   esik~upunkien sisäiset olot ovat sa:at·avat tyydyttä.välle kan-
18217:   nalle. Mikäli olot voidaan jä:rjestää näitä vaatimuksia vas-
18218:   taaviksi, ei esikaupunkien syntymistä ole valtion puolelta
18219:   estettävä, vaan pikemmin kulkuyhteyttä parantamalla ja
18220:   muulla tavalla edistettävä.
18221:       Valiokunta on kyHä saanut tietää, että puheenaoleva
18222:   asia jo pitkän aikaa on kiinnittänyt Hallituksen huomiota
18223:   ja että asiaa m. m. on muutama vuosi takaperin eräs komi-
18224:   ileahln harkinnut s1ekä ·~ä rusia nyttemmin on,jätetty lai&
18225:   v:almistelu'kunnan DJeljännen os,aston va:lmistettavaksi. Kun
18226:   Valiokunnasta kuiterrkin näyttää siltä, että olot nyt ovat eri-
18227:   koisen kärjistyneet, ja f3tilei ole mitään toivoa siitä, että ne
18228:   lä:heisessä tulevaisuudessa ainakaan lieventyisivät, ja nykyi-
18229:   sen olotilan ja;tkuminen näyttää käyvän mrualaiskunniHe yli-
18230:   voimaiseksi ja tuotavan valtiolle yhä lisälkwstannuksia, on
18231: . Valiokunta yhtynyt anomusehdotuk,seen ja katsoo tarpeelli-
18232:   seksi, ·että Eduskunnan puolelta Hallitusta o[isi kiirehdittävä
18233:   ryhtymään a;sian vaatimiin toimenpiteisiin.
18234:       Edelläesitetyn perusteella V:aliokunta s:rua •k]Innioittaen
18235:   ehdottaa,
18236: 
18237:                  että Eduskunta kehottaisi Hallitusta ryhty-.
18238:              mään pikaisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin
18239:              esikaupunkien erottamiseksi asianomaisista maa-
18240:              laiskunnista sekä toimittamansa perinpohjaisen
18241:              tutkimuksen perusteella ryhtymään myös mui-
18242:              hin toimenpiteisiin esikaupunkioloissa vallitse-        ..
18243:              vien epäkohtien poistamifeksi.
18244: 
18245:     Helsingi,ssä 17 päivänä loka·kuut~ 1919.
18246: 
18247: 
18248: 
18249: 
18250:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hak-
18251: kila, varapuheenjohtaja Heikkinen, jäsenet Elovaara, Hele- ,
18252: 6          1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 21.
18253: 
18254: nelund, Hämäläinen., Junes, Lanne, ·Lehtonen, Lyyl;inen
18255: (osittain), Niemi, Nikkanen, Nix, Nyrkkö (osittain), Pati-
18256: nen, Paunu, Ruuskanen, Ryynänen ja Rönnberg (osittain)
18257: sekä varajäsenet R!ekkonen (osittain), ja 'Dolonen (osittain).
18258:      1919 Yp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 21.
18259: 
18260: 
18261: 
18262: 
18263:                  E d u s k u n h a n a n o m u s esikaupunki-
18264:              olojen korjaamisesta.
18265: 
18266:     Eduskunnalle annetun anomuselhdotuksen johdosta esi-
18267: kaupunkiolojen Jmrjaamisesta EduSkunta esittää seuraavaa..
18268:     Miltei jokaisen keskikokoisen tai sitä suuremman kau-
18269: pungin uäheisimpääill. ympäristöön muodostuneissa .esikau-
18270: pungeissa ovat olot sellaisia, etteivät ne yleensä vastaa koh-
18271: tuuLlisia vaatiunuksia. Nämä esikaupungit ovat täten muo-
18272: dostuneet suoranaiseksi rasiimkseksi niille ma.a.laislkunnille,
18273: joihin ne ha1linnollisesti kuuluvat. Kun maa.laiskunta:i:n ta-
18274: loudeHinen asema jo nyt usein juuri esikaupunkien vaati-
18275: mien kustannusten vuoksi on niin heikiko, etteivät ne omin
18276: voimin kykene selviytymään yiliä ·suuremmiksi käyvistä rasi-
18277: tuksista, V'aan vaativat valtion puolelta tullltuvaa avustusta,
18278: ei voida toivoa, että olot ilman perinpohjaista uudistusta ·saa-
18279: daan parantuma:am.
18280:     Valtion a:vustusjärjestelmälle ei Eduskunnan mielestä
18281: kuitenJkaan voida esikaupunkiolo:jen .parannussuunnitelmia
18282: ajanpitkään perustaa, våan tu1ee tämä !kysymykseen vain
18283: häiäkeinona. Olot ova.t niin järjestetl:.ivät, ettei mittään suu-
18284: :romp]a rwhallisia uhrauksia valtion puolelta enää tarvit-
18285: taisi. 'rällä kuten muiUaJkin aJ1oillra tulee py:rikiä si!Vhen,
18286: että niin maalais- kuin kaupun!kikunnat itse huolehtivat
18287: aiheuttamiensa menojen suorittamisesta.
18288:     15 päivänä kesäkuuta 1898 annettu asetus taajaväkisistä
18289: yhdy.Slrnnrusta olisi kyllä soveUu!tettavissa: myös esikau-
18290: punkeihin, ja jos niin todella olisi suuremmassa määrässä
18291: tapahtunut, olisivat esikaupunkien järjestys-, rakennus-,
18292: palo-, terv•eydenhoito- ja satamaolot epäilemättä melkoi:st~
18293: paremmalla kannalla, kuin mitä ne nykyään ovat. Tosi-
18294: 2    1919 VIl.- E<lusk. anom.- Auomusmiet. N:o 21.
18295: 
18296: asiassa on kuitenkin ainoastaan harvoja ·esikaupunkeja jär-
18297: jestetty taajaväkisiksi yhdyskunniksi, ja nekin lienevät
18298: yleensä sellaisia, joissa olot muutenkin ovat olleet verrattain
18299: tyydyttäviä. Mainittu asetus, jota alunpi:täen tustkin lienee
18300: esikaupunkeja varten tarkoitettukaan, ei myöskään kykene
18301: niitten oloja täysin tyydyttävästi järjestämään. Asetuk-
18302: sessa es~merkiksi kyllä säädetään, että myös täl1aisen yh-
18303: dyskunnan jäsenet voidaan velvoittaa suprittamaan maksuja
18304: yhdy.skunnan t,arpeisiin, mutta kun niiden samal1a tulee ot-
18305: taa osaa myäls emä;kunnan yleisi~n menoihin, puutJtun yhdys-
18306: kunnilta useimmiten harrastus yhdyskunnan muodostami-
18307: seen as,etuksen tarkoittamaksi tfrajaväkiseksi yhdyskun-
18308: ooksi. Kun sitäpaitsi esikaupunkien asujaroisto useim-
18309: miten on muodostunut yhteis!kunnan köyhimmistä kerrok-
18310: sista, jotka eivät 1kykene suorittamaan edes heille suhteelli-
18311: sesti kuuluvia menoja, puuttuu niiltä myöshn voimia lain
18312: sal1ima~n a;si:anjärjestelyn aiilmamaamiseksi.
18313:     Lainsäädännön puutteeUisuus näyttää niinmuodoin ole-
18314: van 'Pä'ä,as.iJaHisena syynä siihen, että meidän esritka:UJpumki-
18315: olomme ovat lzehittyneet niin hnonoHe kannalle, että 1w
18316: lienevät kurjemmat kuin muissa pohjoismaissa, vaikka
18317: ~kiaupun!kiemme      pienuudesta pää'ttä.en sitä ei odottaisi.
18318: Torm~tJettujen esitöid:en vaillinaisuuclen vuoks,i on vaikea
18319: sanoa, .millä tav,alla lainsäädäntöämme läJhinnä olisi •ke-
18320: hitettävä. Kuitenkin näyttää ·illmeis·eltä, että ·esilmu-
18321: pungit ·ovat liitettävät niin lähei~esti kuin suinkin nii'hin
18322: kaupunkeihin, joihin ne taloudellises,ti ja yleisessä .käsi-
18323: ctyksessä kuuluvat ja jotka ovat aiheuttaneet niiden .synnyn.
18324: Pä;ä;huomio on Eduskunnan mielestä kiinnitettävä osit-
18325: tain siihen, että esikaupunkien tuottamat rasitukset ovat
18326:  poistettavat ei ainoa-staan niiltä maalaiskunnilta, joihin ne
18327: kuu'luvat, vaan myöskin: valtiolta, ja osittain siihen, että
18328: esikaupunkien sisäiset olot ovat sa-ata-vat tyydyttävälle kan-
18329: nalle. Mikäli olot voidaan järjestää näitä vaatimuksia vas-
18330: taaviksi, ei esikaupunkien syntymistä ole valtion puolelta
18331: estettävä, vaan pikemmin kulkuyMeyttä parantamaHa ja
18332: muulla tavalla edistettävä.
18333:                Esikaupunkiolojen korjaruninea.                    3
18334: 
18335:        Eduskunta on kyllä saanut tietää, että puheenaoleva
18336: :rusi>a jo pitkän a.ilma on kvimnittänyt 'halli,tu:ks.en huomiota
18337:  ja että asiaa m. m. on muutama vuosi takaperin eräs komi-
18338: tea:kin harkinnut s1ekä että a1sia nyttemmin on jätetty lain-
18339:  vwlmisteluikunnan valmistettavruksi. Kun Eduskunoo.sta
18340: kuitenkin näyttää siltä, että olot nyt ov,at ~erikoi.s'81l \klärjis-
18341:  tyneet, ja ·ettJei ole ml'tä:än toivoa siitä, että ne läJheisessä
18342: tulevaisuudessa ainakaan :Iieventyisivät, ja kun nykyisen olo-
18343: ·tilrrun ja:tkuminen näyttää käyvä.n maa.laisikunnille ylivoi-
18344:  maiseksi ja tuottaV'an valti·oHe yhä lisäJkustannu1k,sia, on
18345: Eduskunta päättänyt
18346: 
18347:                  kehoittaa Hallitusta ryhtymään pikaisiin ja
18348:              tehokkaisiin toimenpiteisiin esikaupunkien erot-
18349:              tamiseksi asianomaisista maalaiskunnista ja liit-
18350:              tämiseksi kwcpnnkiin sekä toimittamansa perin-
18351:              pohjaisen tutkimuksen perusteella ryhtymään
18352:              myös muihin toimenpiteisi'in esikaupu.nkioloissa
18353:              vallitsevien epäkohtien poistamiseksi.
18354: 
18355:     Helsingissä, 7 päivänä marraskuuta 1919.
18356:             1919 Vp. -      Anomusmietintö N:o 23.
18357: 
18358: 
18359: 
18360: 
18361:                  Perustuslakivaliokunnan
18362:              m i e t i n t ö N :o 7 anomusehdotuksen joh-
18363:              dosta, joka koskee toimenpiteitä erinäisissä
18364:              laeissa ja asetuksissa olevien, Suomen aikai-
18365:              semmasta yhteydestä Venäjän kanssa johtunei-
18366:              den säännöksien kumoamiseksi, muuttamiseksi
18367:              tahi oikaisemiseksi.
18368: 
18369:       EduåuiJJta on täysi-istlllllrnossa viime huhtikuun 23 päi-
18370: vänä lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevaa kä-
18371: sittelyä varten edust. R. Er.i:ch']n anomusehdotuksen N-:o 2,
18372: jdka koskee toimenpiteitä •erinäisissä la·eissa ja asetu:IDsi•ssa
18373: olevien, Suomen ailkaisemmasta yhteydestä Venäjän kans.sa
18374: johtwneidoen •sää;nJUöksi•en •kUJmoami·seksi, muuttamis·eksi tahi
18375: oikaisem:ilseksi.
18376:       Valiokunta OJl arnoamuksen tekijän kanssa .siitä yhtä miel-
18377: tä, .että o'lisi mahrlollisimman piam ·tarlkistettava ja korjat-
18378: tava ·ne luku'i•sat laeissa ja as•eturkS!issa. olevat \Säännökset,
18379: joirlen sisältöÖ'n ja muotoon ~Suomen aikairsempi riippuvai-
18380: suus V.enäjästä on paumnut 1eimansa. Eräisiin toimenpitei-
18381: .sirin on ha:llitus, ju'lkais•emaHa rasetu'fusia ja amtrurn.aUa edus-
18382: kunnalle esitylksiä, jo tässä suhteesrsa ryhtynyt, mwtta nii-
18383: den lisä!ksi kaipaisiva:t rusea:t rikoslain osat seikä eräät, esim.
18384: suomalais~ten ja venäläisten välisiä avi'Olirittnja, Vrenäjän
18385: kansaiailsten perintöä ja jäämi:stöä y. m. ilwslkevat ·erikois-
18386: säälhllökset, pikaista tarkistus1Ja.
18387:       Näillä perusteilla V'aliolkunrta iku•nnioi:ttaren ehdottaa,
18388: 
18389:                  että eduskunta pyytäisi hallitMsta viipymättä
18390:              ryhtymään sellaisiin toimenp,iteisiin, jotta eri-
18391:              näisissä laeissa ja asetMksissa olevat säännökset,
18392:              jotka välittömästi tai välillisesti ovat johtuneet
18393: 2          1919 V p. -   Anomusmietintö N :o 23.
18394: 
18395:             Suomen aikaisemmasta yhteydestä Venäjän
18396:             kanssa, kumottaisiin, muutett~isiin tai oikaistai-
18397:             siin siinä järjestyksessä, kuin kunkin asian laatu
18398:             vaatii, mikäli tällaiseen tarkistukseen ei ole jo
18399:             tätä ennen ryhdytty.
18400: 
18401: 
18402: 
18403:     Rel1srngissä, 24 päiväJnä lokakuuta 1919.
18404: 
18405: 
18406: 
18407:     A.sian käJsittelyyn ovat .ottaneet osa·a puheenjohtaja
18408: Ryömä ja jä;sen•et von Born, Elfving, Erich, R., Estland!er
18409: (osittain), Hakala, HeUe, Juutila:inen, Eotonen (osittain),
18410: Lehtokoski, Ma.ntel'e, Niuklm:nen, P.esonen, Pitkäruen, Setälä,
18411: Torppa ja Vo:ionma,a .s~kä varajäs·en Hornborg (osittain).
18412:         lHlH VI•· - Edusk. IUtOm. -         Anomusmiet. N :o 23.
18413: 
18414: 
18415: 
18416: 
18417:                    JJ d u s k u n n a n a n o m u s, joka koskee
18418:                toimenpiteitä erinäisissä laeissa ja asetuksissa
18419:                olevien, Suomen aikaisemmasta yhteydestä
18420:                Venäjän kans.~a johtuneiden säännöksien ku-
18421:                moamiseksi, muuttamiseksi tahi oikaisemi-
18422:                seksi.
18423: 
18424:     Eduskunnalle on annettu anomusehdotus, joka koskee toi-
18425: menpiteitä erinäisissä laeissa ja asetuksissa olevien, Suomen
18426: ai1caisemmasta ylhteydestä. Venäjän kanssa johtuneiden sään-
18427: nö1csien kurnoamirseksi, muuttamiseksi tahi oikaiserniseksi.
18428: Sen johdosta on E~duslmnta katsonut tarpeelliseksi esittää
18429: s,(~urnavaa.
18430: 
18431:         Edusamnnan mielestä on mnhclollisimman pian tarkislet-
18432: iav~      ja korjattava ne lnkuis~t laeissa ja asetuksissa 'Olevat
18433: .>:ibi,nnö.k.sot, joiden s·isällyrkseen ja mnotoon Snom0n ai.b.i-
18434: sempi riippuvaisuus Veniijiislii on paina,nut leimansa. Eräi-
18435: siin Ioinwnpiteisiin on halllilus, julkaisoma~la. asretuk.sia ja 31D-
18436: 1nmalla Er1u~knnnalle esity'.ksiii, jo tii.ssä suhteessa, r,V'ldyny1,
18437:  mnttn niir1cn lisun,,si kaipaavni; useat rikoslain osatsekä eräät,
18438:  csim. suomnlaisten ja venäläisten viilisiä avioliittoja, Venä-
18439:  jän lmnsalais1en perintöä ja jäU.mistöii, y. m. ko;.;kcvat crikois-
18440:     1
18441: 
18442: 
18443: 
18444:  ;;;iiiiJJnlikset, piikaista tarkistusta.
18445:         NHi11ii perusteilla Ertuskunta on päiittänyt
18446:                    pyytäii Ilall,ilu.sta viipymättä ryhtym.ään sel-
18447:                laisiin toirnenpiteisiin, jotta erinäisissä laeissa ja
18448:                asetuksissa olevat säiinniikset, :iotka 1Jiilittömästi
18449:                loi viili7lisesU. ovat· :iohtuned Snomen aika,isem-
18450:                rnmlta yldeydeslii VenäJän kanssa, ku,mottaisiin,
18451:                muutettaisiin tm~ oikaistaisiin siinä .iär_jeslyk-
18452:                sessä hnin kunkin asian laatu 1mat.ii, mikäl-i tiil-
18453:                lnisecn tarkistukseen ei ole jo tätii ennen ryh-
18454:                rlJJtty.
18455: 
18456:     (ff'1singi~.,ii, 7 piiiviin1i   marraslmuh1 Hll ~l.
18457:            1919 Vp. -       Anomusmietintö N:o 24.
18458: 
18459: 
18460: 
18461: 
18462:                  Sivistysvaliokunnan mietintö
18463:              N :o 4 määrärahan myöntämistä ·kansanopisto-
18464:              jen avustamiseksi tarkoittavan anomusehdo-
18465:              tuksen johdosta.
18466: 
18467:      Eduskunta on jättänyt !Sivistysvaliokunnan valmis:telta-
18468: vaksi ·edustaja Kojosen y. m. anom us·ehdotu'ksen N :o 88, jossa
18469: runotaan kansanopistoja va.r<ten avustusta seuraaviin tar-
18470: koitu!ksiilll: opettadain pallkkoihin, lämpöön, va.loon, raken-
18471: nusten ylläpitoon y. m. j.uoksevlin menoihin 1,408,000 m1t.,
18472: josta rahamäärästä kukin op]sto saisi vastaavanlaatuisiin
18473: menoihin valtioapua :kolllreintaan 75       ro, ja olisi ilaske1man
18474: pohjana oleva :kahden ~dellisen vuoden keskimääräiset me-
18475: nnt; ra!kennusavurosi 500,000 •mk.; varattomien oppilaidan
18476: avustamiseen 100,000 mk., josta jaettaisiin vähävaraisille
18477: oppilaille 300-500 rma:rkan suuruisia apurahoja; opetta-
18478: jien ja.tko-opintoi'hin 12,000 mk., josta annettaisiin 3,000
18479: mk. Suomen Kansanopistoyhdistykselle luentosarjojen jär-
18480: jestämi:s·elksi sen vuosikokousten yhteyteen ynnä pienten apu-
18481: rahojen jakamiseksi näiden iko!ko111sten osanottajille, sekä
18482: 9,000 mk. \kuuntelustipendei'ksi, apura'hoiksi kesäyliopistois-
18483: sa op.Uskffieyil'le ja !S:tipend,eiJksi ulkomaisia opintomatkoja
18484: varten. ·Kai·kiki nämä· ·luetellut menoerät tekevät yhteensä
18485:  2,020,000 mik. Tämän lisä:ksi 'esittävät •anojat, ·että niin kauan
18486:  kuin kamista. aikaa kesiää, olisi ta.valhs·t.ein pal'kkoj·en JisäHrsi
18487:  kans.a.noprstonopettajiUe anJneittava :ka!lii•najanlisää perheei-
18488: lisille 2,000 ja perheettämille 1,000 mk. vuodessa. Edelleen
18489:  telkevät anojalt sen ehdotuik&en, että opettajat poh~apalkkoina
18490:  saisivat 'Seurruacva.t määlrät:
18491: 
18492:     Filosofiankandidaatti, pappi, a.gronoom1           '5,000:-
18493:     ;Kansa;koulunopettaja ............... .            4,000:-
18494:     Käytännöllisten aineiden opettaja ..... .          3,000:-
18495: 2          1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 24.
18496: 
18497:      Tamän lisäksi o'lisi johtajalle tuleva 1,000 mk. ja johta-
18498: jattarelle 500 mk. sekä 5, 10, 15 ja 20 vuoden 'Palveluksesta
18499: 20 7o korotus ikerra:llaan edellä mainituista ;pallikoista. -
18500: Valtioavun saamisen eMona ~esittävat ano:muk&entekijät,
18501: että opistossa on oleva vähintään 25 oppilasta, jotka 'Opis-
18502: toon tullessaan ovat ainaikin 18 vuoden vanhoja.
18503:      Esrlläioleva anomusehdotus ei tarkoita uuden erän 'Otta-
18504: mista valtion ku!Jun'kiarvioon, kun kansanopi.stoille on 8!n-
18505:  nettu avustusta ylei.sii'ttä varoista jo yli 20 vuotta, vaam
18506: on anojain pyrkimyksenä saada määrätyikisi ensiksikin ne .
18507: perusteet, joiden mukaan valtioapua näille laitoksille jae-
18508: taan, ja tois.eksi opettajain pohjapalkat sekä palkanfkoroi-
18509: tukset.
18510:      Ka.ns-auop~stoJen ja niiden 'OpeVtajien taloudellisen ase-
18511: man vakiinnutta!Dlista, johon anojat anomuS'ehdotukselloon
18512: pyrkivät, pitää Valiokunta lkannatettavana. Tavasta, jolla
18513: tähän pl;iämäärään on ;päästävä, V a1iokunta kuitenkin on
18514: tärkeissä !kohdin eri mieltä anomuksentekijäin kan1ssa. Niin-
18515: pä ·ei V ru1io:kunta voi kannattaa anojain esittämää prosentti-
18516: perustetta valtioapuja jaettaessa. Tarkoituiksenmukaisem-
18517: paa on, että valtioapua annetaan määrätyn perusavustuksen
18518: lisäiksi kansanopistoille niiden oppilaS'määräln mulkaan, val-
18519: tioavun saamiseen oikeuttavan oppilaismäärän aJlimman ra-
18520: jan ollessa 30, koska erityisesti nykyisenä ajankohtana on
18521: pidettävä tärkeänä, että kansahistietoa jakavat 'kansanopis-
18522: tot ovat oppi181Srikkaita, ja tällaisen avustamisen :kautta
18523: opistoja kehoitetaan tponnistelema'an oppilasluvun 'lisäämi-
18524: seksi. Jotta kansanopistot voisivat suorittaa opettajilleen
18525: kohtuulliset palkat ja s-elvitä muista menois-taan, katsoo
18526: V a:liokunta niiden tarvitsevan muualta saamiensa tulojen
18527: lisäksi Valtiolta 20,000 mk. perusavustusta ja 300 mk. ~u­
18528: takin oppilasta kohti, joka ennen opistokurssin päättymistä
18529: on täytltänyt vähintää:n 17 vuotta. - v,aJiokunnan vähem-
18530: mistö on, lmtsoen valtion niu'kkoihin rahavaroihin ja mui-
18531: denkin sivistyslaitosten, esim. yksityiskoulujen, suureen
18532: avuntarpeesoon, ollut sitä mieltä, että perusavustusta olisi
18533:                 Kansanopistojen avustaminen.                     3
18534: 
18535: myönnettävä 15,000 mk. ja !kutalkin oppilaslta koh'ffi. suon~.
18536: tettav·aa avustustQ. 250 mk.
18537:      1Mitä tulee ·ehdotettujen opettajapalk:koj·en suuruuteen,
18538: niin perustuu anomlli5 niihin toivomuksiin, mitä kansan-
18539: opistojen opettajil'la oli syksyllä 1917. Mutta kun ·olot sen
18540: jälkeen ovat suuresti muuttuneet, niin on kansa,nopiston 1.a~
18541: holta ilmiuneen kesän ai,kana esitetty välttämättömäksi, että
18542: näitä anojain ehdotiamia pohjapalkkoja olisi koroitettava..
18543: Valiokunta katsookin koroirtuksen lkohtuu!Hs€1ksi, mutta on
18544: sitä mieltä, että kansanopistonopettajat voidaan jakaa aino-
18545: a.s;taan kahteen palkkaluokikaan, jolloin yliopistollisen nppi,
18546: arvon saavuttan·een opettajan pohjapalkka olisi 6,000 mk. ja
18547: muiden 4,500 mk. vuod·essa. ·Mutta jos a:~empaan palkka-
18548: luo•kkaan !kuuluva on opiston johtajana, niin siirtyy hän
18549: ylempään palkkaluokkaan. Ikäkoroituksiin nähd·en pitää
18550: V aliakunta tarkoituksenmukaisempana, että prosenttikoroi-
18551: tuksen sija•sta opettaja saa 'lisäpalkkiota 5, 10 ja 15 vuoden
18552: palveluksesta ja että se kaikiUe opettajaryhmille on oleva
18553: sruma: 500 mk. ikerrrullaan, mikä lisäpalkkio naimisissa ole-
18554: val'le tai •oUeelle opettajalll:), jolla ~alaikäisiä lapsia on yksi
18555: tai useampia, koroitetaan •kaksinkertais•eksi. Anomusta kal-
18556: liinajaniisästä 'pitää •Valiokunta kohtuullisena. Anojat toi-
18557: vovat, että Eduskunta edellä •esitetyn lisälksi määrää tähän
18558: trurkoitukseen jonikun e~ätn, Vuodeksi 1918 llllyönsi Edus-
18559: kunta , fkansanopistonopettajai:n kalliinajanli,sälk'si 200,000
18560: mk: Mu.tta kun v. 1919 on tähän .tarkoitukseen ollut käytet.;
18561: tävä:nä ainoa,staan· lOÖ,OOO mk., niin tehdottaa Valiokunta,
18562:  että vuodelksi 1920 o~taan V.a:ltion rahasääntöön 300,000
18563: mlk. jll!etbavaksi kaniinajwnlisinä kansanopistojen opettajille.
18564:      Oppilasmäärän alimman rajan katsoo Valiokunta. voita-
18565: vankorottaa 25 ·oppilaagj;a 30 :ksi, kuitenkin niin, että koulu-
18566: hallituksen harkintaan jätetään avustuksen myöntäminen:
18567:  niillekin ·kansanopistoille, joi•Sisa po1kkeu'ks;ellisten olosuh~
18568:  teid1en ta'kia. ·Opp1Ia,smäärä on tätä alempi. Ali<nta oppila.s-
18569: luhua. määrättäessä ~on otettava huomioon 'kahden peräk'käisen
18570: vuod·en ikeskimäärä. Myöskin ikärajaa lkatsoo Valiokunta
18571:  oleva<n syytii, aUentaa siten, että vaJtioovun saamis·essa voi~
18572: 4           1919 Vp. _:__ Anomusmietintö N:o 24.
18573: 
18574:  daan ottaa huomioon kaikki ne ·opprlaa!t, jotka täyttävrut 17
18575:  ikävuotta. ·ennen kUJnsanopistokurlssi:n päättymistä.
18576:      Kansanopistojen työaika !kestää rtarvallisesti marraskuun
18577:  a'rkupäivistä huhtikuun ·loppuun. Eräät opistot ov.at kui-
18578:  tenkin jo us•ea.t vuodet työskennelleet ·lokakuun puolivälistä
18579:  toukokuun puoliväliin. Kun •lm.nsanopistojen ohjelman mo-
18580:   nipuolisuus yleensä:kin vaatisi työajan pite'lltämistä, niin
18581:  katsoo Valiakunta, että 'kllinsanopistojen työvuoden pituus
18582:  on oleva väJhintään 26 viikkoa. Kokemus on osoittanut, että
18583: "kansanopiston men:estykselHnem toiminta edelly.ttää, että sen
18584:  opettajat ovat jonkun aikaa ·ennen oppilaitten tuloa ja sa-
18585:  moin heidän läb:delttyään opiston toimessa.. 'fämän vuoksi
18586:  katsoo Valiokunta tarpeelliselksi, ·että ·kansa1nopistonopettajat
18587:  ovat vuosittain vähintään ·'kahdeksan kuukautta opistonsa
18588:   palv·eltrksessa.
18589:       Rakennusavuksi esittävät amojat 500,000 mk. Ottaen
18590:  huomioon, että ny•kyisenä \kalliina aikana ralkentaminen su-
18591:  pistuu mahdollisimman väJhään, katsoo Valiokunta, että
18592:   200,000 mk. on sopiva määrä vuodeksi 1920. !Sitä tämän
18593:   määrärahau lkäyttämis:es•s?o vakliintunutta tapaa, että avlll3-
18594:   tusta annetaan uutisr:a'k·e•nnulksiin, raken•nustal'koitukosia
18595:   varten saatujen valtiolainojen 'korkojen ja kuoletusten' suo-
18596:  rittamiseen s{!kä huomattava;mpioo !korjaustöiden teettämi-
18597:  seen, pitää Valiokunta ed€!1leenikin tarkoituksemmukais·ena.
18598:       Vähävarai.sten oppilaiden avustamis·eksi ·anomuks·essa ·esi-
18599:  tetty 100,000 mk. määräraha on samansuuruisena myöskin
18600:   kuluvan vuod·oo menoarviossa. Sen jakoamisessa kansano~is­
18601:  toiUe olisi otettava huomioon ensi sijasaa opi•stoissa opiske-
18602:  levan tilattomaan väestöön joa pienviljelijäin säätyyn kuulu-
18603:   van nuorison ·lukumäärä sekä toiseksi IJailkalliset olot. Tä-
18604:   män perusteella ·olisi !}m\Uekin opistolle annettava näitä ra-
18605:   hoja 25-75 markkaa vuodess·a \kutakin oppilasta kohti,
18606:   joka opiston työkaud•en kuluessa täyttää vähintään 17
18607:   vuotta. :Saamansa rahamäärän jaka;a ·o~isto vähävaraisiUe
18608:   oppilailleen 300-500 markan suuruisina erinä.
18609:       Opoetbaji·en jaiko-opiniboihin anottuja :määrärahoja, yh-
18610:   teensä 12,000 mk., Valiokunta periaatteessa :kannattaa,
18611:  ~utta katsoo, että tä:llä kertaa 10,000 mk. on riittäJvä määrä.
18612:                      Kansanopistojen avustaminen.
18613: 
18614:    1Kaiklkiin edellä>esitettyi!hin tarkoituksiin on Valiokunta
18615: hwrkiwnut tarvittavan 2,320,000 ,mk., kuten seuraavrusta •las-
18616: kelmasta ~ähemmin selviää.
18617: 
18618: Perusavustusta 42 kansanopistolle å 20,000:-                            840,000:-·
18619: Kannatusmaksua           oppilasmäärän mukaan·
18620:     2,400 ·oppilaasta å 300;- ........... .                             720,000:-
18621: Ikäkoroituksiin iJwm.sanopi:stojen opettajiHe ..                        150,000:-
18622: Opettajien jatko~opintoihin .............. .                             10,!)00:-
18623: IkäkoroituiJr.Siiin kansrunopistojen opettajille ..                     150,000:-
18624: RakennusavUiksi ........................ ,                              200,000:-
18625:                                                                        2,020,000:-
18626:      Näiden lisäksi:
18627: Kalliinajan ' lisäip~dk!kioiksi noin 225 :U·e opet-
18628:    tajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    300,000:-
18629:                                                       Yhteensä 2,320,000: -
18630:     Kun Va!ltio myöntää na1n huomattavan erän kansan-
18631: opiStojen ika;nnattamiseen, on se myöskin oikeutettu vaati-
18632: maan, että niiden työskentely on mahdollisimman teho-
18633: kasta. Työn tehok!kuuden edistämiseksi olisi suotavaa, että
18634: kansanopistot, :kuten jo osittain 'näkyy tapahtuneen, kes-
18635: kittäi.sivät ohjelmansa, johonkin määrättyyn suuntaan ei-
18636: vätkä pyrkisi edustamaan tiedon ja taidon liian useita a1Joja.
18637: Valiokunta. pitää o:Ukeana, mitä ka.svatusorpin edust.ruja:Un
18638: puolelta on huomautettu, että ·kaikessa opetruksessa IJlerin-
18639: pohjaisuus ja syvyys. on tä11keämpi lkuin alan laajuus, ja
18640: että monenmoinen a~Uieiden ahtaminen opetusohje1maan,
18641: vieläpä aivan 'hajaUeen ja mität1;ömin tuntimäärin, ei ole
18642: omiansa synnyttämään syJvällisempää tharrastusta mihin-
18643: kään aineeseen. Myöskin on huomruutettu opeill'S'llletodilli-
18644: sista puutteista. kansanopistojen työskentelyssä, ennen kaik-
18645: kea siitä, ettei esitys aina ole ollut tarpeeksi havainnollista
18646: ja ettei oppilaiden omltltoimisuuteen <>petuksessa ole pantu
18647: riittävästi painoa., mikä juuri olisi eduksi .kansanopiston he-
18648: rättävä'Ue ja ka.sVJattava1le tarkoituiks•el1e. Valiokunta on sitä
18649: 6          <i919 -Vp. -    A~omusmietin-tö N:o 24.
18650: 
18651: mielltä, •että vaitionkin pi.täisi kiinnittää hu'Omiot.a:an kan-
18652: saMpistotyön ·ja opetusmenetelmien para.ntamiseen. Niinpä
18653: olisi opettrujain pätevyysehtoja koroit•ettava, niihin_ olisi si~
18654: sällytettävä ·paitsi asianmukaista tutkintoa opetetta.vissa
18655: aineissa myöskin harjoittelu j•ossa:kin kansan opistossa. J oh-
18656: mjalta j·a pääaineiden opettatiilta olisi lisäksi vaaditt.ava
18657: kasvatusopin tutkinto. Tällaisten pätevyysehtojen ja niiden
18658: asett-amisesta aiheutuvien toimenpiteid·en harki11:ta on jätet-
18659: tävä Hallituks·eUe.
18660:      Myöntäien, ·että edellä kosk•ete1tu !kysymys kansanopis-
18661: tojen kehittämisestä eri suuntiin on jätettävä kansanopisto-
18662: jen vapaan kehityiksen varaan, olisi Valiookunnan mielestä
18663: asialle edulksi, jos Ha'llitus a.nta.i!si asiantuntijain s•elviteltä-
18664: väksi kdko kansanopistokysymyksen, 1niinhyvin ·Opistojen oh-
18665: jelmain ja opetusmenetelmäin kuin myös valtion kannatuk-
18666: sen y. m. sei<lrikain puol'esta.
18667:      Ed·ellä olevan esityksensä nojalla V ailiokunta klmnioit-
18668: taen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
18669: 
18670:                  että kansanopistojen avustamiseksi, opetta-
18671:              jien jatko-opintoihin, vähä·vara,isten oppilaiden
18672:              apurahoiksi, kansanopistojen rakennusavuiksi.
18673:              vuodeksi 1920 myönnettäisiin 2,320,000 markan
18674:              määräraha käytettäväksi perusteluissa maini-
18675:              tulla tavalla.
18676: 
18677:     Helsingissä, 24 päivänä <lokakuu1ta 1919.
18678: 
18679:       1Asia;n käsittelyyn ovat •ottaneet osaa: •puheenjohtaja
18680: Virkkunen, P., varapuheenj. Ailio ja jäsenet Ahlfors, Han-
18681: nula, M., Hilden, Kojonen, Koklko (os1ttain), Kothonen, V.,
18682:  Kukkonen, Leppä1ä, J., Pöy'hön•en, 1Snelllffian (osittain), Tas-
18683: :Jri.n,en, Å.Jmrblom, Ö-sterholm .sekä. 'V'axajäsenet Korhoo.en, 0 .
18684: .}a Valkonen.
18685:           1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 25.
18686: 
18687: 
18688: 
18689: 
18690:                 Perustuslakivaliokunnan
18691:             m i e t i n t ö N :o 9 anomusehdotuksen johdosta.
18692:             joka koskee ulkoasiainvaliokunnan tehtävien
18693:             määrittelemistä.
18694: 
18695:     Täysi-istunnossa viime 'huhtikuun 23 päivänä on edus-
18696: kunta lähettänyt perustuslakivaliokuntaan va.lmis·televaa.
18697: käsittelyä varten ·edust. R. Erichin anomusehdotuksen N :o
18698: 1, joka 'koskee ulkoasiainvaliakunnan teihtävien määrittele-
18699: mistä.
18700:     ,Viitruten mietintöönsä N :o 8 ·eduskuntaesityksen joh-
18701: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi muutoksista ja lisäyk-
18702: sistä 20 päivänä heinä:kuuta 1906 annettuun va1tiopäivä-
18703: järjestyksoon, valiokunta huomautta-a mainitussa mietin-
18704: nössä jo antaneensa lausunnon samasta asiasta, nimittäin
18705: ulkoasiainvalioilmnnan tehtävien määrittelemisestä, jota tämä
18706: anomusehdotuskin koskee. Näin ollen vaiiDikunta kunnioit-
18707: taen ehdottaa,
18708: 
18709:                että eduskunta antaisi puheenalaisen anomus-
18710:             ehdotuksen raueta.
18711: 
18712:    Helsingissä, 13 päivänä marraskuuta 1919.
18713: 
18714: 
18715: 
18716:     Asian käsittelyyn ova1t ottaneet osaa puheenjohtaja Ryö-
18717: .mä ja jäsenet von Born, Elfving, Erioh, R., Hakala, Helle,
18718: Jnntilainen, Lehtokoski, Mantere, Niukkanen, Pesonen, Pit-
18719: känen, Setälä, Torppa ja Voionmaa sekä varajäsen Hornborg.
18720:                j
18721:               j
18722:              j
18723:             j
18724:            j
18725:           j
18726:          j
18727:         j
18728:        j
18729: '      j
18730:       j
18731:      j
18732:     j
18733:    j
18734:   j
18735:  j
18736: j
18737:            1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 2&.
18738: 
18739: 
18740: 
18741: 
18742:                 Talousvaliokunnan mietintö
18743:             N :o 1.3 anomusehdotuksen johdosta, joka kos-
18744:             kee asukkaiden ja tehtaiden oikeuksien JlrJes·
18745:             tämistä niillä kruunun tiloilla, jotka tehtaat
18746:             ovat tilain asukkaita sivuuttaen tehtaan Jdly.
18747:             tön vuoksi verolle ostaneet.
18748: 
18749:    Eduskunta on lähettänyt valmistelua varten T81lousvalio--
18750: kuntaan edustad,ain Österholmin ja von Bornin edellämaini·
18751: tun anomusehdotuksen n:o 83.
18752: 
18753: 
18754:    Niistä metsä,maista, jotka suorastaan kuuluivat krun-
18755: n~Je tai joita talonpojat hallitsivat, ei kruunulla aikoinaan
18756: ollut sanottavia tuloja. Sitä vastoin ne metsät, joista otet-
18757: tiin polttoainetta teollisuuslaitoksiin, etupäässä rautatehtai-
18758: siin, tuottivat kruunulle tuloja niistä suoritettujen kymme-
18759: uysten, vasar81Veron y. m. maksujen muodossa. Ja kun krnu-
18760: nuHa oli huomatt81Via etuja vuorilaitosten menestymisestä
18761: yleensä, niin kruunu Olli taipuv&inen luovuttamaan vuori-
18762: miehi'l1e omistusoikeuden'kin metsiin, jotta vuorimiehillä oli-
18763: si varmuus laitoksissa tarvitt3Jvien hiilien saannista. Tä-
18764: män ohella saattoivat vuorimiehet maksaa kruunulle tiloist;a
18765: suuremman lunastushinnan kuin talonpojat, sillä tilain met-
18766: sänaJ:vo oli paljon suurem1pi tehtaanomistajalle kuin talon-
18767: pojalle. Varsinkin sen jälkeen, ikuin Kunink. kirjeessä 20
18768: p :'ltä m3Jalisk. 1701 oli kehootettu kamari'koUegioa myy-
18769: mään tiloja perinnökJSi siihen hintaan, mikä niillä vain voi-
18770: tiin sru3Jda, joutui talonpoika kilpailussa hunom:paan ase-
18771: ma;an kuin sitä ennen, jolloin luuastuahinta oli määrätty ti-
18772: lan wron mukaan.
18773: 2           1919 Vp. -     Anomusmretint6 N:o 26.
18774: 
18775:        Sittemmin, Kuni!nk. kirj·eessä 13 p :Itä tammik. 1707,
18776:  mäiälrättiin vuorikollegion ehdotuksesta, että jos tila :myy-
18777:  tiin suV'U.Sta, oli sillä tehta.anoonistajalla, joka oli oHut oi-
18778:  keutettu hiilen saantiin tilalta, lunastusoikeus tilaan, jollei
18779:  kruunu tahtonut lunastusoikeuttaan käyttää. Tästä kir-
18780:  jeestä sai varsinaisesti alkunsa tehdastilojen synty.
18781:    · Vlloden 1719 :valtiopäivi.1lä tekemissään yleisissä vali-
18782:  tuiks:ffisa esittivät talonpojat, että useat säätyhenldlöt oli-
18783:  vat· lkruunulta lunastaneet itselleen tiloja perinnöksi, syr-
18784:  jäyttäen ti'lojen asukkaat, jotka eivät voineet yihtä ,paljon
18785:  tarjota, ja että asukkaiden tämän vuoksi oli joko hrovuttava
18786:  tiloistaan tai sitouduttava suorittamaan veron lisäksi päiva-
18787:  töitä, kyytejä y. m. Tähän nähden anoivat talonpojat, että
18788:   asukkailla .oli pysytettävä oikeus ti·lain lunastrumiseen koh-
18789:  tuulliS'ell arvioinnin mukaan. ,Valituksen j•~>hdosta 1Jäätti-
18790:  kin Kunink. Majesteetti, että rahvas sai lunastaa tilansa aT-
18791:  vi.oinnin mukaan, ilman että heidän tilojaan tarjottiin huu-
18792:   tokaupalla tai muutoin toisten lunastettavi'ksi.
18793:        Pian osottautui, että näin määrätty lunastusihinta jäi al-
18794:   haisek:si j1a että valti'o niin ~>llen menetti tärkeän tulolä.h-
18795:  teensä. Kun säädyiU•e vielä erityisesti painostettiin tehtai-
18796:   den hiilitarpeen tärkeyttä ja sitä, että tehtailija ei saisi hii-
18797:  lffil saannissa jäädä riippuvaksi asukkaasta, vieläpä esitet-
18798:  tiin, että kruunulle olisi rpidätettävä oikeus lunastaa takiai-
18799:   sin sellaiset tilat, jotka haJVaittiin tehtaitle välttämättä-
18800:   miksi, niin tuli jo 1723 vuoden valtiopäivillä jälleen esille
18801:   perinnö:ksi:ostoa koskevien määräysten tarkistus. Srumana
18802:  vuonna annetussa asetuksessa myönnettiinkin, säätyjen pää-
18803:   töksen mulkais·esti, teMaanomistajille etuoikeus lunastaa pe-
18804: . rinnöksi sellaisia kruununtiloja, mitkä havaittiin olevan vält-
18805:  tämättömiä tehtaiden tarvetta varten, kuitenkin siten. että
18806:   asukkaita ei saanut karkoittaa tiloilta. Tämän mukaan pan-
18807:  tiinkin vuodesta 1731 lahtien tehta.anomista.jme annettuihin
18808:   perintökirjoihin ehto asukkaan oikeudesta viljellä ja asua
18809:  tilaa.
18810:      . Niinikään määrättiin perintakirjoissa, että tiloja ei saatu
18811:   eroittaa niistä laitoksista, mitä varten ne olivat perinnöksi
18812:                          Tehdastilat.
18813: 
18814: myydyt. Erottamattomuusehdon selventämiseksi annettiin
18815: vielä, 11 p :nä joulukuuta 1766, erityinen asetus, jossa mää-
18816: rättiin, että jos tehdas lakkautetaan, joutuvat tehdasta vrur-
18817: ten 'Perinnoksiostetut tilat kurunulle, ja ett.ä asukkailla sen-
18818: jälkeen on oikeus ti'lat kruunulta lunastaa. Asukkaille tä-
18819: ten varattu 1unastusoikeus jäi siis riippuvaksi 'kruunun oi-
18820: keudesta. Vasta sen jä1keen kuin W.a <Oili kruunulle joutu-
18821: nut, sai asukas lunastusoikeuden. - Kosketellussa 1766
18822: vuoden asetuksessa säädetyn erottamattomuu<Speriaatteen,
18823: s. o. etiJä tehtaita varten perinnöksi myytyjä til'Oja ei saa
18824: tehdaslaitoksilta luovuttaa ja että ne joutuvat takaisin kruu-
18825: nulle tehtaan lakatessa, on Ruotsin Korkein Tuomioistuin
18826: eräissä vuosina 1915 ja 1916 antamissaan päätöksissä ·hy-
18827: väksynyt.
18828:      Ruotsissa on Kunink. kuulutu'ksella 24 p :ltä toukakuuta
18829: 1878 säädetty, että se, jolla on asukasoikeus tehdastilaan,
18830: saa sen myydä tehtaanomistajalle, sekä että tehtaanarnistaja.
18831:  saa myydä perinnöksiost.olla tilaan saadun oikeutensa tilan
18832: asukkaaHe, joka siinä tapauksessa saa tilan perintötila>ksi,
18833: v.aikkapa tehdas sittemmin lakkautettaisiin. Kuulutuhella
18834: 27 p:iJ.tä 'kesäkuuta 1887 on vihdoin säädetty, että myöskin
18835: tehtaanamistaja, joka on asllikkaa.Ita ostanut asukasoikeu-
18836: den, saa tilan pitää omanaan tehban lakattuakin.
18837:      Suomessa ei ole <lainsäädäntöteitse annettu mitään teh-
18838: dastiloja erityisesti koskevia määräyksiä. Vuod en 18861
18839: 
18840: 
18841: metsäaseturosessa (15§) on vain sää,cletty samaan tapaan kuin
18842:  1851 vuoden metsäasetuksessa (44 §), että ,vuorikaivos ja
18843: teollisuuslaitos, jolla erityisen päätöksen nojalla on oikeus
18844: sysien sa&n'tiin ja metsätarpeisiin jostakin talosta, pitää
18845:  tässä oikeudessaan pysytettämän---- ~-". Niin ol-
18846: len on Suomessa katsottava tehdastiloihin nä.hden olevan
18847: voimassa ne säännökset, mitkä olivat voimassa Ruotsin val-
18848:  takunnassa ennen Suomen rliittfumistä Venäjään. Tärkeim-
18849: män näistä säännöksistä sisältää edel,lä kosketeltu 1766 vuo-
18850:  den asetus.
18851: 4          1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 26.
18852: 
18853:      Sikäli ikuin Valiokunta on saanut tietää, ei tehdastilo-
18854: jen lukumäärä Suomessa enää ole suuri. Tehdastilanomi-
18855: naisuus on nimittäin meilläkin katsottu lakanneen, jos asu-
18856: kas on myynyt asukasoikeutensa tehtaanomistadalle tai teh-
18857: taanomistaja luovuttanut :perinnöksiostolla tilaan saadun
18858: oikeuden &su'k:kaaille tahi jos asukas on kuollut jättämättä
18859: rintruperillisiä, jossa ta<pauksessa asukasoikeus on lakannut
18860: tehtaanomistajan hyväksi.
18861:      N1e tehtaat, joita varten tiloja on perinnöksi myyty teh-
18862: taano:mistajille, lienevät osittain jo lakkautetut iai tulleet
18863: muutetuiksi toisenlaisiksi kuin mitä ne alkuaan olivat.
18864: Niillä ei muutenkaan enää liene valtion taloudessa sitä mer-
18865: kitystä, mikä niillä oli silloin kuin kruunu niiden tukemi-
18866: seksi tiloja luovutti. Asukkaan suhde tehtaanomistajaan cm
18867: siitä huolimatta jälänyt muuttumattomaksi, muistuttaen ta-
18868: vallaan lampuodin suhdetta maanomistajaan, mutta eroten
18869: kuiten:kin lampuotitilan vuokrasuhteesta ennenkaikJrea pe-
18870: rinnöllisyyden kautta toisaalta sekä toisaalta .siinä, ettei
18871: asukkaalla ole valtaa asu'ka.soikeuttaan luovuttaa muille kuin
18872:  tehtanoo:nistajal1e. Tehdastilain asukkaiden asema ei ole siis
18873: kehittynyt samalla tawalla kuin 'kruununtilain asu1,kaiden,
18874: joille on annettu oikeus lunastaa asnmansa tilat perinnöksi
18875:  sekä myöskin ennen 1perinnöksiostoa eräillä ehdoilla luovut-
18876:  taa a.sukasoik.eutensa, vaan on heidäm asemansa pysynyt sa-
18877: manlaisena kuin kruununtilain asukkaiden asema alkuaan
18878:  oli. Tällaisen asuka,soikeuden nojalla syntyneet oikeussuh-
18879:  teet ovat aiheuttaneet tyyty:mä:ttömyyttä ja senvuoksi ne
18880:  näyttävät va,ativan järjestelyä. Asiasta oli jo 1908 vuoden
18881:  toisilla VlaltiopäiviHä tehty hallitukselle anomus, mutta sen
18882:  perusteella ei ole mihinkään toiminpiteisiin aikanaan ryh-
18883:  dytty.
18884:      Näillä perusteilla ,saa Va'liokunta kunnioittaen e:b.dottaa,
18885: 
18886:                 että Edusknnta kehoittaisi Hallitusta tutki-
18887:              maan, millä tavalla tehdastilojen asukkaiden ase-
18888:              ma olisi järjestettävä sekä, joss asiassa lainsää-
18889:                         Tehdastilat.                         5
18890: 
18891:             däntöä tarvitaan, antamaan Eduskunnal,le siitii
18892:             esityksen.
18893: 
18894:    Helsingissä, 19 päivälllä marraskuuta 1919.
18895: 
18896: 
18897: 
18898:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjOihtlllja Kas-
18899: kinen, varapuheenjohtaja Lohi osittain, jäsenet Broända,
18900: Ihamuotila, Kananen, Lehikoin~en, Leivo (osittain), B. Lep-
18901: pälä, Loukko, Miokelsson, Perälä, Reinikainen, Ryilkönen,
18902: Schauman, Sidkko, Tav!\lstähti ja Virtanen s~kä vtarajäsen
18903: N yrkkö (osittain).
18904:    1919 Vp. -    Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 26.
18905: 
18906: 
18907: 
18908: 
18909:                 E d u s k u n n a n a n o m u s asukkaiden
18910:             ja tehtaiden oikeuksien järjestämisestä niillä
18911:             kruunun tiloilla, jotka tehtaat ovat tilain 3SUk-
18912:             kaita sivuuttaen tehtaan käytön vuoksi verolle
18913:             ostaneet.
18914: 
18915:     Eduskunnalle on annettu anomusehdotus asukkaiden ja
18916: tehtaiden oi·keuksien järjestämis·Bistä niillä kruunun tiloilla,
18917: jotka tehtaat ovat tilain asukkaita shnuuttaen tehtaan käytön
18918: vuoksi verolle osta.neet. Tämän jdhdosta. on Eduskunta kat-
18919: sonut tarpeelli.seksi esittää seuraavaa.
18920:     Tehdastilojen lukumäärä ei Suomessa enää ole suuri.
18921: 'l'€ihdastilani0mina~suus on nimittäin katsottu lakanneen, jo,.;
18922: asukas on myynyt ~usulmsoikeutensa te1rtaanomistajalle tai
18923: tehtaanomistaja luovuttanut perinnöksiostol1a tilaan .saadun
18924: oikeuden asukkaaUe taihi jos asukas on kuollut jättämättä
18925: rintaperillisiä, jossa tapauksessa asuka•soikeus on lakannut
18926: tehtaanomistajan hyväksi.
18927:      Ne tehtaat, joita varten i:iloja on perinnöksi myyty teh-
18928: taanomi.stajille, lienevii:t osittain jo lakkautetut tai tulleet
18929: muutetuiksi toisenlaisiksi lkuin mitä ne alkuaan olivat.
18930: Ni~Uä ei muutenkaan enää ole mruan valoudessa siltä mer-
18931: kitY'stä, mikä nriillä oli silloin kuin kruunu niiden tukemi-
18932: seksi tiloja luovutti. As,nkka,an suhde tehtaanomista.jaan on
18933: siitä :huolimatta jäänyt muuttumattomaksi, muistuttaen ta-
18934:  vallaan 1ampuodin stl'hdetta maanomistajaan, mutta eroteli
18935: kuitenkin lampuotitilan vuokra.suhteesta ennenkaikkea pe-
18936:  rinnö1lisyyden kautta troisaalta såä toisaalta siinä, ettei
18937: asukkaalla ole ·valtaa, asukasoikeu'Ha.an luovuttaa muille kuin
18938:  tehtaanomistajalle. Te'hdastilain asukkaiden ra<sema ei ole siiP
18939: kehittynyt .sama.11a tavalla kuin kruummtilain asukkaiden,
18940: 2   1919 Vp. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 26.
18941: 
18942: joille on annettu oikeus lunastaa asuman.sa tilat perinnöksi
18943: sekä myöskin ennen perinrnöksiostoa eräillä ehdoilla luovut-
18944: taa. asukasorkeutensa, vaan on heidän as-emansa pysynyt sa-
18945: manlaisena kuin kruununtilain asukkaiden asema alkuaan
18946: oli. Tällaisen asuim-soikeuden nojalla syntyneet oikeussuh-
18947: teet ovat aiheut-taneet tyytymä.ttömyyttä ja senvuoksi ne
18948: näyttävät va,ativan järjestelyä. Asiasta onkin jo 1908 vuoden
18949: toisilila valtiopäivillä tehty hallitukselle anomus, mutta sen
18950: peru:stleel1a ·ei ole mihinkään toimenpiteisiin ryhdytty.
18951:      Näillä perusteilla Eduskunta on päättänyt
18952: 
18953:                 kehoittaa Hallitusta tutkimaan, millä tavalla:
18954:             tehdastilojen asukkaiden asema olisi järjestet-
18955:             tävä, sekä, jos asiassa lainsäädäntöä tarvitaan,
18956:             antamaan Eduskttnnalle siitä esityksen.
18957: 
18958:     Helsingissä, 5 päivänä joulukuuta 19•19.
18959:           1919 V p. -   Anomusmietintö N:o 27.
18960: 
18961: 
18962: 
18963: 
18964:                  Talousvaliokunnan mietintö
18965:             N :o 14 auonmselldotuksesta, joka koskee varo·
18966:             .ien varaami~ta kuntien maapolitiikan toteutta-
18967:             mista varten.
18968: 
18969:    Eduskunta on lähettänyt Talousvaliokunnan valmistel-
18970: tavaksi ed. M. Luopajärven y. m. edellämainitun anomus-
18971: ehdotuksen n :o 64.
18972: 
18973: 
18974:     Näihin aikoihin saa:kka on maalaiskuntien menot pei-
18975: tetty pääasiallisesti verotu~sesta saa.duilla tuloilla. Va,rsi-
18976: naisia tulolähteitä on oHut vain harvoillla maalaiskunnilla,
18977: ja edelleen on kuntien, muutamia poik!keuksia lukuunotta-
18978: matta, varojen saamiseksi kunnallisiin tarpeisiin turV'audut-
18979: tava melkein yksinomaan kunnan jäsenten V'erottamiseen.
18980: Sen johdosta, että kuntain menot eivät ole näyttäneet rvähe-
18981: nevän vaan päinvastoin ovat osoittautuneet ·vuosi vuodelta
18982: kasvavan, on alettu suunnitella sellaisten tulolähteiden hank-
18983: kimista kunnille, joista saoout tulot keventäisivät kunnan
18984: jäsenten verotaakkrua.
18985:     Tällaiseksi maalaiskunnille sopivaksi tulolähteeksi on
18986: havaittu maaomaisuus, var.sinlkin metsätilat, joiden arvon on
18987: todettu jatkuvasti nousevan. Muutamlat kunnat, joilla on
18988: ollut mruhdQllisuutta luotan saantiin ja joissa on oivallettu
18989: kunnan maanomistuksen täikeys, ovatkin maanhankinnalla
18990: saaneet perustetuksi kunnan talouden vakavalle pohjalle.
18991:     Yaliokunta on ollut samaa mieltä kuin alatteentekijät-
18992: kin siinä, että maalaiskuntien omruksi olisi saatava maaomai-
18993: suutta. Siihen katsoen, että valtion on tällä kertaa vaikea
18994: tyydyttää kuntien luottotarvetta maaomaisuuden hankkimi-
18995: 2          1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 27.
18996: 
18997: sessa ja että lmnnille saattaa ilman y,aJ:tion välittämää luot-
18998: toa!kin tarjautua tUaisu:Uksia maan saantiin, ei Valiokunta
18999: kuiten:ka!lln ole puoHanut anomuksen tekemistä.
19000:     Näin ollen saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
19001: 
19002:                 että Eduskunta antaisi asian raueta.
19003: 
19004: 
19005:     Helsingissä, 19 päivänä marraskuuta 1919.
19006: 
19007: 
19008: 
19009:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puh~enjohtaja Ka.s-
19010: kinen. var81puheenjohtaja Lohi, jäsenet Broända, Ihamu{)tila,
19011: Kananen, Lehilwinen, Leivo (osittain), B. Leppälä, ~ukko,
19012: Miokelsson, Perälä, Reinikainen, Rytkönen, Schauman,
19013: Sinkko, Tavastähii ja Virtanen sekä osittain varajäsen
19014: Nyrkkö.
19015:            1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 28.
19016: 
19017: 
19018: 
19019: 
19020:                 I1 a k i· j a t a l o u s v a li o k u n n a u
19021:             m i e t i n t ö N :o 12 maanomistajain vapaut-
19022:             tamista velvollisuudesta rakentaa aitoja rauta·
19023:             tien varsille koskevan anomusehdotuksen joh·
19024:             dosta.
19025: 
19026:    Eduskunta on pöytä.kirjanotteella 23 päivältä huhtikuuta
19027: 1919 lähettänyt ed. JUho Niukkasen y. m. ylempänämaini-
19028: tun anomusehdotuksen n :o 72 Laki- ja talousvaliokuntaan
19029: valmistelevasti käsiteltäväksi.
19030: 
19031: 
19032:     Kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tar-
19033: peeseen 14 päivänä heinäkuuta 1898 anntetun lain 17 § :ssä
19034: !Säädetään, että rautatien omistaja on velvollinen, ,ellei toi-
19035: sin sovita, panemaan ja kunnossapitämään aitaa, mikäli ja
19036: missä sitä .ehkä tarvitaan estämään toisten kotieläimiä pää-
19037: semästä rautatien alueelle", sekä lisä:tään, että ,semmoinen
19038: aitausvelvollisuus siirrettäköön kuitenkin, kun rautatien
19039: omistaja vaatii, täy.destä korvauksesta maanomistajalle, ja
19040: sen korvauksen s a a - - - - - - määrätä suoritettavaksi
19041: vuotuisena maksuna." Saman lain 70 § :n mukaan on näitä
19042: määräyksiä noudatettava semmoiseenkin rautatiehen nä:hden,
19043: joka on syntynyt ennenkuin pulheenaoleva laki astui voi-
19044: maan.
19045:     Vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä jätetyssä tätä asiaa
19046: koskevassa anomus·ehdotuksessa, johon käsiteltävänä olevas-
19047: sa anomusehdotuksessa viitataan, lausutaan näiden määrä-
19048: ysten jdhdosta, että aitausV'el vollisuuden siirrosta aikana•an
19049: maksettu korvaus on saattanut samaten kuin itse aitausvel-
19050: vollisuuskin; jota ei aina merkitä tilaa koskeviin asiakirjoi-
19051: hin, tilojen myöhemmin vaihtaessa omistajaa, jäädä huo-
19052: mioonottamatta, ja mainittu velvollisuus senvuoksi usein
19053: 2          1919 Vll. -    Anomusmietintö N:o 28.
19054: 
19055: jäädä sellaisten omistajain täytettäväksi, jotka siitä eivät
19056: ole mitään korvausta huomanneet itselleen varata. Rautatie-
19057: hallitus on sitäpaitsi mainittua oikeuttaan ulottanut usein
19058: liian laajalle vaatimalla aitoja rakennettaviksi myö.s sellai-
19059: siin paikkoihin, joissa niitä ei ensinkään tarvittaisi kotieläin-
19060: ten estämiseksi pääsemästä rautatien alueelle. Aitausvelvol-
19061: lisuuden siirtämisestä maanomistajille on sekin seuraus, että,
19062: jos juna ajaa radalle päässeiden kotieläinten yli, rautatie-
19063: hallitus ei ole velvollinen niistä mitään korvausta suoritta-
19064: maan. Niinmuodoin on aitausvelvollisuuden siirtämisestä
19065: sellaisille tiloille, joiden osalle lanlme suhteellisen paljon
19066: rautatien vartta, tullut erittäin tuntuva rasitus, varsinkin
19067: niissä sangen tavallisissa tapauksissa, j<oissa tilalla ei Dle
19068: edes polttopuiksi riittävää metsää. Kun maanomistajat
19069: tästä useimmiten ovat saaneet aivan riittämättömän korvauk-
19070: sen, ja jotta myös säästyttäisiin turhien aitoj,en teosta, eh-
19071: dotetaan ylempänämainituissa anomusehdotuksissa, että
19072: Eduskunta antaisi Hallituksen tehtäväksi laatia esityksen
19073: lakien muuttaJmisesta sirhen suuntaan, että maanomistajat,
19074: joille pakkolunastustoimituksessa on ikuisiksi ajoiksi siir-
19075: retty rautateiden aitain rakentaminen ja kunnossapitäminen,
19076: vapaut~taisiin tästä rasituksesta, ja ettei sanotunlaista ai-
19077: taus.velV'ollisuutta voitaisi vastedeskään rautatienomistaj,an
19078: vaatimuksesta siirtää mruanomistajille.
19079: 
19080: 
19081:     Tarkastaessaan anomusehdotusta on Valiokunta tmsinnä
19082: kiinnittänyt huomionsa tilusten rauhoitt31llisesta 19 p :nä
19083: joulukuuta 1864 annettuun asetukseen, jonka mukaan jokai-
19084: nen, jolla on, taikka joka pitää kotieläimiä, on velvollinen
19085: niitä aitauksilla, paimentarualla taikka muulla hoidolla niin
19086: varjelemaan, etteivät ne toisten: tiluksille pääse. Tästä
19087: yleisestä säännöstä ovat ylempänämainitut pakkolunastus-
19088: lain määräykset poikkeuksena, ne kun siirtävät tämän
19089: velvollisuuden rautatien omistajalle tai ainakin pakottavat
19090: hänet siitä suorittamaan eri korvausta, joka lisää maanomis-
19091: tajain maastaan saamaa lunastushintaa. Tähän nähd,en on
19092:         Rautateiden aitain rakentamisvelvollisnus.            3
19093: 
19094: ~aliokunta katsonut, että vaikka tämä korvaus olisikin ollut
19095: aivan mitätön, maanomistaja ei kuitenkaan olisi huonom-
19096: massa asemassa, kuin jos hän olisi myynyt maansa vapaa-
19097: ehtoisesti.
19098:     Kun laissa nim~momaan sanotaan, että aiiiausvelvollisuus
19099: voidaan siirtää maanomistajalle ainoastaan täyttä korvausta
19100: vastaan, oo Valiokunta .sitä mieltä, että sekä aitod-en raken-
19101: tamisesta että niiden kunnossa;pid.osta kuten muustakin on
19102: maanomistajille ainakin yleensä aivan riittävä korvaus jo
19103: suoritettu, ja on, milloin tilat vaihtavat omistajaa, uusien
19104: omistajien tämä huomattava tilojen ostohintaa harkitessaam..
19105: Jos joku ei ole tätä aivan yleisesti tiloj.en suoritetiava:ksi
19106: määrättyä velvollisuutta ottanut huomioon, tu1ee hänen siitä
19107: lähinnä syyttää itseään eikä hän voi olla oikeutettu tämän
19108: tähden vaatimaan, ·että rautatienomistajan tulisi se ottaa
19109: kannettavakseen. .Sekään seikka, että useat tilat ovat niin
19110: tyystin menettäneet metsänsä, ettei niistä sa:ada aitoihin tar-
19111: vittavaa puuainetta, ei Valiokunnan mielestä ole riittävänä
19112: syynä anottuun toimenpiteeseen, koska metsän •hä:vittämi-
19113: sestä, jota valtio ·on ma;hdollisuuden mukaan koettanut es-
19114: tää, vastaavat yksin tilojen omistajat, eikä sitä ole syytä
19115: tämän kaltaisilla ·va:pautuksilla vielä palkita.
19116:     On kyllä totta, että rruhanarvo on melkoisesti las-
19117: kenut ja .etteivät tämän tähden maanomistajat nykyään,
19118: milloin aitausvelvollisuudesta. ei ole korvausta kerta kaik-
19119: kiaan maksettu, nykyisen hintatason mukaan arvostel-
19120: toossa ·ehkä tule saamaan täyttä suoritusta aitausvelvol-
19121: llsuudestaan, mutta katsoo Valiokunta, että aitausvelvolli-
19122: suudesta määrätty maksu on katsottava pakkolunastushin-
19123: taan kuuluva.ksi ja ettei niinmuodoin ole syytä korottaa sitä
19124: enemp1Ut kuin its.e maasta suoritettua hintaakaan, joka myös
19125:                                        1
19126: 
19127: 
19128: 
19129: nykyajan mukaan arvosteltaessa on saattanut olla alhainen,
19130: va.rsmtraan 1rnn raha.n nykyistä arvoa ei vi,elä voi pitää pysy-
19131: väisenä. :Nilssä epäilemättä sangen lukuisissa tapauksissa,
19132: joissa maanomistaJa·t ov·at sijoittaneet korvaussumman tava-
19133: roih1n, maanos:toon, viljelys:para,nnnksiin :t. .m. s. on taas
19134: korvaussumma lrohonnut sitä mukaa kuin rahanarvo on
19135: &ten'tttnnt.
19136: 4           1919 V p. -     Anomusmietintö N :o 28.
19137: 
19138:      Jos rahanarvon alentuminen katsottaisiin päteväksi
19139: :;y;yksi puheenalaisen velvollisuuden poistamiseen, tulisi joh~
19140: don:mukaisuuden vuoksi asettua sil1e kannalle, että muista-
19141: kin rasituksista, joista maksu on aikaisemmin määrätty ver~
19142: rattain alha:Lseksi, hankintasopimuksissa y. m. s. maksua
19143: olisi vastaaNasti korotettava, ja toiselta puolen olisi myös,
19144: jos rahan arvo vastaisuudessa kohoaisi, ryhdyttävä nykyi-
19145: sen:} kalliina aikana määrättyjä maksuja alentamaan. Tämä
19146: olisi kuitenkin niin laajasuuntainen toimenpide, ettei Va~
19147: liokunta voisi puoltaa siihen ryhtymistä.
19148:      Asiaa yleiseltrukin kannalta arvosteltaessa, on Valiokunta
19149: ollut sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on anomusehdo-
19150: tuksessa mainittua edullisempi. Tunnettua nimittäin on,
19151: että våltion työt yleensä tulevat kalliimm1ksi kuin yksity~s­
19152: ten, sillä nämä voivat suorittaa työt sopivimpaan aikaan
19153: muiden töiden lomassa, valikoida .tarvittavat puuaineet edul-
19154: lisimmin ja lyhimmältä matkalta. Jos nämä työt tulisivat
19155: valtion tehtäviksi, Joka useimmat rautatiet omistaa, tulisivat
19156: ne kovin kalliiksi ja kustannukset olisivat kannet.tavat
19157: veroina osaksi myös niiltä, joille tämä velvollisuus aikai-
19158: semmin on \kuulunut. 'Valiokunnan mielestä ·ei myöskään
19159: se väite, että valtio nykyään pakottaisi ra.kentamaan aitoja
19160:  alVan tarpeettomasti, vome amakaan yleises!ti pitää paik-
19161: kaansa, kun laissa nimenomaan sanotaan, että puheenaoleva
19162: velvollisuus tulee kysymyks·een vain siinä tapauksessa, että
19163:  aitaa tarvitaan estämään kotieläimiä pääsemästä rautatien
19164: alnooue.
19165:      Vielä on otettava huomioon, että rantatien ralmntami-
19166: nen ameuttaa yleen:slt snunmman arvonnousun sille maa-
19167:  alueelle, joka on sitä lilill.innä ja Jolile siis myös aitausvelv.oi-
19168:  hsnus kuuluu, eivätkä maanommajat ole tästä arvonnou-
19169:  susta yleensä sanottavasti tarvmneet maksaa. Jos valtio
19170:  nyt vetvo1te1lta1s1in ottamaan suonttaaJkseen myfu; aitauksen,
19171:  voitaisiin katsoa, ·etfJä tästä koituisi uusi lisämeno myl'ls nii-
19172:  den suontettavaKsi, jotka rautatiestä et!lämpänä asuvina ei-
19173:  vat saa sntä sanottavaa hyötyä, niid·en hyväksi, jotka jo
19174:  muutenkln o'\"at ra:ntatiMtä ihyotyneet.
19175:            Rautateiden aitain rakentamisvelvollisuus.          5
19176: 
19177:        Edelläesitetyistä syistä V ruliokunta kunnioitta~n ehdot-
19178: taa,
19179:                   että Eduskunta hylkäisi esilläolevan anomus-
19180:                ehdotuksen.
19181: 
19182:        Helsingissä, 28 päivänä marraskuulta 1919.
19183: 
19184: 
19185: 
19186:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hak-
19187: kila, varapuheenjohtaja Heikkinen, jäsenet Elovaara, Helene-
19188: lund, Hämäläinen, Junes, Lanne, Lehtonen (osittain), Lu-
19189: mio, Niemi, Nikkanen, Nix, Nyrkkö (osittain), Patinen (osit-
19190: tain), Paunu, Ruuskanen (osittain) ja Ryynänen (osittain)
19191: sekä varajäsen Kananen (osittajn).
19192:           1919 Vp. -     Anomusmieti.ntö N:o 29.
19193: 
19194: 
19195: 
19196: 
19197:                 Laki- ja ta 1 o u s·v a 1 i o kunnan
19198:             m i e t i n t ö N :o 13 kyydinpitokustannusten
19199:             kaiUinajan korvausta vuosilta 1917-1919 kos-
19200:             kevan anomusehdotuksen johdosta.
19201: 
19202:     Ed. A. Fräntin y. m. yllämainitun anomusehdotuksen
19203: N :o 76 on eduskunta pöytäikirjanotileella 23 päivältä 'huhti-
19204: kuuta 19,19 lälhettlänyt Laki- ja. ta.lousvaliokunt1an valmis-
19205: televasti käsiteltaväksi.
19206: 
19207: 
19208:     Vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä jätetyssä ed. Hälvän
19209: y. m. anomuse'hd:otu'ksessa N :o 17, jahon käsiteltävänä ole-
19210: vassa anomusehdotuksessa viitataan, lausutaan, että kun
19211: kyydinpito kuluvaa k;yydinpitokautta varten tarjottiin ura-
19212: kaHe yleensä 1914 vuoden lopussa tai 1915 vuoden alussa,
19213: ja siiihen oli ryhdyttävä 1 päivästä tammikuuta 1916 on
19214: r,lhanarvon laskeutumisesta aiheutunut kaHis aika tuottanut
19215: majatalonpitäjille tuntuvia tappioita. senjohdosta, että !heinien
19216: ja. kaurojen 'hinnat, 1hevosen ja kyytimiehen ylläpitokustan-
19217: mikset y. m. ovat nousseet moninkertaisiksi. Kun edus'kunta
19218: on tunnustanut kyytirasituksen maan yihteiseksi asiak'li,
19219: olisi valtion velvollisuus ryhtyä täten syntyneitä ta;ppioita
19220: korvaamaan, minkä jolhdosta esiUäolevassa. anomusehdotuk-
19221: sessa anotaan, että valtio suorittaisi majatalonpitäjille kyy-
19222: dinpitokustannusten kaUiina.jan korvausta vuosilta 1917--
19223:  1!H9 sen mukaan kuin läJäuin maaiherra asianomai,sta kun-
19224:  nallis1autaknntaa kuultuaan kohtuulliseksi katsoo.
19225: 
19226: 
19227:    Asiasta antamassaan mietinnössä laki- ja talousvalio-
19228: kunta vuoden 19H toi~silla valtiopäivillä lausuu, että puhee-
19229: naolevan tukalan tilauneen TJOistamise'ksi olisi etupäässä koe-
19230: 2          1919 Vp. -     Anomusmietintö N :o 29.
19231: 
19232: tettava saada nykyisiä sopitmuksia puretuiksi vapaaehtoisuu-
19233: den tietä sekä kyytimaksuja korottamalla ja kyyti- j;l hevoo-
19234: 1ukua vahentämälla järjestettävä kyytilaitos mikäli mahdol-
19235: lista itsensä kannattavaksi. Koska nämä toimenpiteet valio-
19236: kunnan mielestä eivät 'kuitenkaan yksinään voisi poistaa n;y-
19237: kyisiltä urakoitsijailta ta.ppion mahdollisuutta ja kun valio-
19238: kunnan mi·elestä kyytirasitus oli siirrettävä valtion kannet-
19239: tavaksi, elh'dotti valiokunta ilmeisimpiä tappioita 1918 vuo-
19240: den alusta lukien valtion varoilla nykyisen kyytikauden
19241: kestäessä korvattavaksi siten, että Hallitus saisi oikeuden
19242: myöntää kyytiurakaitsijoille lää;ninhallitusten välityksellä
19243: ja rusianomaisten kruununvoutien, nimismi:esten ja kunnallis-
19244: lautakuntain lausuntojen perusteella 'korvausta. kyytilaitok-
19245:  sen tuottamista tappioista, kuitenkin enintätän 50 ~6 siit1i
19246:  summasta, jonka kyytilaitoksen pitäjä saa vastaavalta ajalta
19247:  urakkasopimuksen nojalla. Tämä valiokunnan kanta ei kui-
19248:  tenkaan e:htinyt tulla Eduskunnan päätök!seksi.
19249:       Tarkastaessaan asiaa ei Valiokunta ole voinut_ yhtyä
19250:  enempää anomusehdotuksen kuin ylempä.nä selostettuun va-
19251:  liokunnankaan kantaan, mikäli se nyt puheenaolevassa anu-
19252:  museihdotuksessa tulee kysymykseen. Valiokunta kyllä
19253:  myöntää, että majatalonpitäjille on saattanut aiheutua tun-
19254:  tuvia tappioita siitä, että he tehdes•sään urakka.sopimuksensa,
19255:  ovat pitäneet silmällä todellista fhalvempia kustannuksia.
19256:  Tämä on kyllä Valiokunnan mielestä valitettava asia, mutta
19257:  ei Valiokunta ole voinut suostua siihen, että tappio saataisiin
19258:  panna valtion kannetta\ra;ksi.
19259:       Vaikka kyytirasitus onkin katsottava maan yhteiseksi
19260: -asiaksi, ei se kuitenkaan tosiasiassa sitä ollut silloin, kuin
19261:  puheenaolevat urakkasopimukset tehtiin, vaan kuului rasi-
19262:  tuksesta huolehtiminen kyytilah'koille. Nämä ovat urakoit-
19263:  sijoiden kanssa t~hneet täysin yksityisluontoisia sopimuksia,
19264:  joihin kummallakin asianomaisella on ollut oikeus luottaa,
19265:   kunnes ne laillisessa järjestyksessä purkautuvat. Luonnol-
19266:   lista on että kyytilahkot ovat oikeutetut vapa.a.ehtoisesti suos-
19267:   tumaan urakkasopimusten purkamiseen tai urakka-summien
19268:   korottamiseen, mitä jossain määrässä lieneekin tapahtunu"t.
19269:           Kyydinpitokustannusten korvaaminen.                 3
19270: 
19271:       Kyydinpidosta a:iiheutuneet tappiot eivät sitäpaitsi liene
19272: tosiasiassa ainakaan yleisesti nousseet niin korkeiksi kuin
19273: on väitetty. Kyytimaksua on nimittäin jatkuvasti .korotettu.
19274: Oltuaan alkuaan 14 pen-niä kilometriltä, korotettiin se ase-
19275: tuksella 24 päivältä ihelm.i'kuuta 191.7 20 penniin sekä asetuk-
19276: sella 19 päiväitä kBsäkuuta 1917 40 penniin ja on senjälkeen
19277: 10 päivänä joulukuuta 1918 annetulla Valtioneuvoston pää-
19278: Wksellä korotettu 1 markkaan kilometriltä päivällä ja 1
19279: markkaan 50 penniin kilometriltä yön aikana ja pyihä:päiyinä.
19280: Sitäpaitsi on Ha11itus, kuten edelläesitetyssä mietinnös~ä
19281: mainitaan, jo syksyllä 1917 ryhtynyt toimenpiteisiin kyyti-
19282: hevosten lukumäärän väU1entämise'ksi ja majataloissa nouda-
19283: tettavien ta,ksojen korotta.miseksi, jotapaitsi maaherroja on
19284: urakkasopimuksia vapaaehtoisesti purettaessa k€hotettu ryh-
19285: tymään asetuksenmukaisiin toillllenpiteisiin uusien uraJkka-
19286: sopimusten aikaansaamiseksi. Kunnat ovat myös monin
19287: paikoin ryhtyneet majatalonpitä:jiä avustamaan. Näistä toi-
19288: menpiteistä lienee epäilemättä ollut monissa tapauksissa seu-
19289: rauksena urakoitsijoiden tappiomahdollisuuksien pienenemi-
19290: nen. Huomauttaa voidaan sitäpaitsi, että, kuten ylei'Sest.i
19291: tunnetaan, kyytiurakoitsijat monin paikoin eivät ole teke-
19292: miään sitoumuksia tosiasiassa noudattaneet, vaan ovat joko
19293: asetuks.ia kiertämällä kantaneet suurempia maksuja, kuin
19294:  mihin olisiva.t olleet oikeut.ettuja, tai •kokonaan kieltäytyneet
19295: kyyditysvelvollisuu~taan täyttämästä.
19296:       Korvauksen suorittamista rahanarvon alentumisen joih- _
19297: dosta 'ei ole yksistään majatalonpitäjien puolelta vaadittu,
19298:  vaan on samoja 'vaatimuksia esitetty monilla muillakin
19299:  aloilla ja tult.anee vastedes vielä useammilla aloilla esittä-
19300: mään, varsinkin, jos joissa:kin tapauksissa niihin suostuttal.-
19301:  siin,_ Kuten V alinkunta jo maanomistrujain vapauttamista
19302:  velvollisuudesta rakentaa aitoja rautatien varsille tarkoit-
19303:  tavan anomusehdotuksen johdosta antamassaan mietinnös-
19304:  sään N :o 12 on maininnut, voö.tai,siin sanottuja' vaa:timuks·ia
19305:  esittää yleensä kaikkren niiden puolelta, jotka halvoonman
19306:  ajrrn vallitessa ovat sitoutuneet erinäåsiin rasituksiin, 'han-
19307:  kintasopimuksiin y. m. s. Toisena seurauksena kyseessäole-/
19308: 4          1919 Vp. -     Atlomusmietintö N:o 29.
19309: 
19310: van periaatteen !hyväksymisestä olisi, että niissä tapauksissa
19311: taas, joissa hintataso laskisi, olisi ryhdyttävä ma.ksettavi.'\
19312: lmrvauksia vastaavasti a1entamaan. Pulheenaolevan anomus-
19313: ehdotuksm:i hyväksyminen muodostaisi sitäkin arveluttavaru-
19314: man ennakkopäätöksen, .kun valtio tosiasiallisesti ei ole ky-
19315: symyksessäolevissa urakkasopimuksissa ollut osallisena.
19316: Korvauksen suorittamiseen 'ka~kista epäedullisista sopimuk-
19317: sista aiheutuneiden vahinkojen peittämis·eksi eivät valtion
19318: varat myöskään riittäne.
19319:      Vielä on Valiokunnan mielestä huomattava, että on mah-
19320: dotonta löytää perustetta, jonka mukaan voitaisiin tyydyt-
19321: tavästi määrätä, minkä verran kunkin tulee saada korvausta.
19322: Se IIDittapuu, jota aikaisemmin mainitussa mietinnössä ehdo-
19323: tetaan, ei V alio'hmnan mielestä tulisi johtamaa~ oikeisiin
19324: tuloksiin. Sen mukaan nimittäin ne kyytilaitoksen pitäjät,
19325: jotka ovat 'kyydityksestä sitoutuneet !halvemmalla huolehti-
19326: maan ja joitten urakkasumma on pienempi, voisivat tulla
19327:  saamaan vähemmän kuin ne, jotka jo itse sopimuksen perus-
19328: tee1la ovat enemmän saaneet. Kuitenkaan ei ole ensinkään
19329: luultavaa, että edellisten tappiot ovat pienempiä kuin jälki-
19330: mäisten. Lisäksi tulisivat nähtävästi nekin, jotka ur,l'kka-
19331:  si:toumustaan eivät ole rehellisesti täyttäneet, ehdotettua
19332:  menettelytapaa seurawmalla monissa ta;pauksissa osallisiksi
19333: korvauksesta.
19334:       Edelläesitetyn perusteella Valiokunta kunnioittaen eh-
19335:  dottaa,
19336:                   että eduskunta hylkäisi esilläolevan afW'111,US-
19337:               ehdotuksen.              '
19338: 
19339:     Helsingissä, 2 päivänä joulukuuta 1919.
19340: 
19341:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hak-
19342: kila, v~rapuheenljo'htaja Heik'kinen, jäsenet Elovaara, Hele-
19343: ne1und, Hämäläinen, Junes, Lanne, I,ehtonen (osittain),
19344: Lumio, Niemi, Nikkanen, Nix, Nyrkkö (ositttin), Patinen
19345: (osittain), Paunu, Ruuskanen (osittain) ja Ryynänen (osit-
19346: tain) sekä varajäsen Kananen (osittain.)
19347:                          Vastalau.se.                         5
19348: 
19349: 
19350: 
19351: 
19352:                        Vastalause.
19353:     Allekirjoittanut ei ole voinut yhtyä valiokunnan hylkää-
19354: vään esitykseen pääasiassa siitä syystä, että valtion ttili'>i
19355: mielestäni tällaisissa tapauksissa jo kohtuussyistä asettua
19356: yläpuolelle yksityispyyteitä ja senvuoksi olisi valiokunnan
19357: pitänyt ehdottaa. korvauksen suoritusta edes osll'puilleenkaan
19358: niistä tappioista, joita majatalonpitäjäJt poikkeukseHisten
19359: olojen vuoksi kuluvana kyydin pitokautena ovat joutuneet
19360: kärsimään. Hylkäävä mietintö ei käsittääkseni ole myös-
19361: kään s-opusoinnussa niiden valtiopäiv.äiu ·päåtösten kanssa,
19362: joma kyytirasitus epäoi;keudenmukaisuudensa vuoksi on
19363: kokonaan päätetty siirtää valtion kustannettava:ksi. Lisäiksi
19364: on vielä vuoden 1917 toisten vaHiopäiväin Laki- ja talous-
19365: valiokunta pitänyt aivan luonnollisena, että valtion tulee
19366: puuttua kysymyks·ena:Iaiseen 'korvausa.siaanki·n, ja senvuoksi
19367: on ~hdottanut, että majatalonpitäjäin tappioita olisi korvat-
19368: tava enintään 50 ;7o :Ua urakkasummista.
19369:     Kun valiokunta ei nytkään ole voinut kieltää, etteivätkö
19370: yksityiset urwkoitsijat olisi joutuneet yleensä ja toisinpaikoin
19371: aivan su1hteettoma.sti kärsimään yhteiskunnalle kokonaisuu-
19372: dessaan kuuluvista ra:situksista, niin tuntuu omituiselta, ettei
19373: valiokunta ole voinut asettua edes samalle kannalle kuin
19374: vuoden 1917 valtiopäiväin Laki- ja talousva.liokunta. ·
19375:     V aliakunnan väite siitä, että ,on ma:hdotonta löytää pe-
19376: rustetta, jonka mukaan voitaisiin tyydyttävästi määrätä,
19377: minkä verran kunkin tulee sa.ada korvausta", ei käytäntöön
19378: sov·ellettuna pidä paikkaans•a, sillä paikalliset kunnan- ja
19379: valtionviranomaiset tuntevat si'ksi · tarkoin alueensa maja-
19380: talonpHäijäin urakkasuhteisiin vai•kuttaneet edut tai tappiot,
19381: että ne aivan hyvin yhdes.sä maaherrain kanssa v-oivat mää-
19382: rätä olosuihteiden mukaisen korvauks-en suuruud·en. Kun kui-
19383: 6          1919 V ll. -   Anomusmietintö N :o 29.
19384: 
19385: tenkin korvausmäärän 'korkein raja olisi kai Eduskunnan
19386: päätettävä, niin olisi se nyt asetettava vähintään 100 ;l'o :ksi
19387: alkuperäisestä urakkasummasrta, jotta asianomaisilla viras-
19388: toilla olisi enemmän liikuntavapautta ja että säälittävim-
19389: m~ssä tapauksis.sa tappion kärsinyt tulisi jossain määrin
19390: hyvitetyksL
19391:     Ehdotan senvuoksi kunnioitta.en,
19392: 
19393:                 että Eduskunta päättäis,i valtion varoista suo-
19394:             ritettavaksi majatalonpitäjille kyydinpitokustan-
19395:             nusten kalliinajankorvausta vuosilta 1917-1919
19396:             sen mukaan kuin läänin maaherra, asianomaista
19397:             nimismiestä ja kunnallis"tautakluntaa kuultuaan
19398:             kohtuulliseksi katsoo, e;i kuitenkaan enempää
19399:             kuin 100 ;l'o alkup,eräisestä urakkasummasta.
19400: 
19401:     He1·singissä joulukuun 2 päivänä 1919.
19402: 
19403: 
19404:                                               Antti Junes.
19405:            1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 3ö.
19406: 
19407: 
19408: 
19409: 
19410:                 Työl'äenasiainvaliokunnan
19411:             m i e t i n t ö N:o 12 anomusehdotusten joh-
19412:             008ta, jotka koskevat työkyvyttömyys- ja. van-
19413:             huusvakuutuksen toteuttamista.
19414: 
19415:     Eduskunta on Työväenasiainva!liokunnan valmi·stelta-
19416: va;ksi lähettänyt ed. Akerblomin a:nomusehdotukisen N :o 136
19417: ja ed. Procopen anomusehdotuksen N :o 141, jotka koskevat
19418: työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen toteuttamista.
19419: 
19420: 
19421:      Ed. Akerblomin anomusehdmus tarkoittaa, että edus-
19422: kunta kehottaisi hallitusta antamaan 7 päivänä joulukuuta
19423: 1917 asetetulle sosialivakuutuskomitealle tehtäv~si val-
19424: mistaa ehdotus työkyvyttömyYJS- rja vanhuusv.akuutukse:kJsi
19425: anomusehdotuksessa esitettyjen periaatteiden mukaan. Nämä
19426: periaa.tteet sisältävä.t sen, että säädcltäisiin pakdlliseksi mak-
19427: sujen •suorittaminen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus-
19428: rahastoihin ja että maksujren suuruus olisi suhteellinen ma.k-
19429: sajan viikko-, kuukausi- tai "V'Uosi'palkka·an. Ma:ksut suori-
19430: tettaisiin kunkin yksityishenkilön ja perheen tiliin pankki-
19431: laitokiseen, joka. suorittaisi niistä pääomaan lisättävää kor-
19432: koa. Työkyvyttömyyden sattuessa tai täytettyään 65 vuotta
19433: olisi makSRija oikeut-ettu nostamaan korot näin syntyneestä
19434: pääioma<sta, mutta ei itse pääomaa, joka maksajan kuoltuakin
19435: jäisi pankkiin ja jaettaisiin silloin perillisten työkyvyttö-
19436: myys- ja vanhtmsrahastajen kesken. Vuosittain olilsi tar-
19437: kastajan, ~oita olisi yksi kutakin lääniä varten, tarkastet-
19438: tava maksuvelvollisten pankkikirjat. Perheille, joiden tu-
19439: lot eläkkeennostamisaåkana eiväJt nouse 400 markkaan, olisi
19440: V"alti.on ja kunnan annettava lislLavustusta. - Tämän jär·
19441: jestelmän kautta saavutettaisiin anomusehdotuksen tekijän
19442: 2          1919 Vp. ~ Anomusmietintö N :o 30.
19443: 
19444: kä,sityksen mukaan se etu, että kustannukset valruutuksen
19445: järjestämisestä tulisivat paljon pienemmiksi kuin muiden·
19446: ehdotettujen järjestelmien muka:an. Kun vaikuutusmaks:uista
19447: ja niid<m koroista kertynyttä pää:oma.a ei sa.ataisi käyttää,
19448: vaan se siirtyisi maksajan peri1lisille, tulisi seuraavalla va-
19449: kuutuspolvella ;aina ulemaa.n suurempi vakuutuspääoma kuin
19450: edeVlisellä, joten vihdoin tultaisiin siihen, ettei vakuutus-
19451: maksuja lainkaan tarvitsisi suo·rittaa, koska korot rii;ttäi,sic
19452: vät korvaamaan ne. Ehdotuksen mukaan järjestettynä olisi
19453: maksuvelvollisuuden täy1Jtämi·stä heLppo v:alvoa, kun jok•ai-
19454: sen oma ja hänen periheensä etu k~hottaisi hänitä suoritta-
19455: maan ma:ksut säännöllisesti.
19456:      Ed. Procopen anomusehdotus ta.as tarkoittaa. väliaikaise~
19457: työkyvyttömyys- ja Vlanhnusvaikuutuksen voimaan saatta-
19458: mista. Sitä va,rten tulisi hallituksen tniikituttaa ky::;ymy.s,
19459: voidaanko tä~hän tarvittavat vamt saada käyttämällä vuoden
19460: 1917 toisten vaUiupäiv~en päätöksen mukais·esti vanhuus- ja
19461: työkyvyttömyysvakuutuksen toteuttamista. varten perustet-
19462: tua 40 miljoonan maJ:'Ikan rahastoa. tai muita varoja. Jos
19463: va.rojen swaminen ta.tä tarkoitusta varten osottautuisi mah-
19464: dOIHiseksi, olisi ·hallitukselta pyydettävä sille periaatteelle
19465: rakennettua esitystä, että työkyvyttömille ja 65 vuotta täyt-
19466: täneiUe henkilöille, jotka qman oma1a syytään ovat joutu-
19467: neet vaille elantomahdolllisuuksi•a, olisi erittäin pakottavissa
19468: tapauksissa yleisistä varoista maksettava harkinnan mukaan
19469: raha-apua, jota ei olisi katsottava vaivaisavuksi. Eläkkeitä
19470: olisi annettav.a anomuksesta, ja päättäits.ivät niistä maaher-
19471: rat saatuaan asianomai.s'hen kunnallisten vaivaishoitoviran-·
19472: omarst.en lausunnon asiasta.
19473:    · Valtiopäivät ovat useilta ker.toja lausuneet mielipiteenijlän,
19474: että työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen voimaansaat-
19475: taminen on yksi aikamme tär'keimpiä y~tei,skunnallisia teh-
19476: täviä. Valtiosäätyjen vuonna 1900 tekemän anomuksen joh-
19477: dosta asetti hallitus vuonna 1904 komitean tekemään oo-
19478: d;otnksen vanhuus- ja t.yökyvyttömyysvrukuutuksen järjestä-
19479: misestä. Komitea an<t.oi mi,etintönsä :vuonna. 1908 ehdotila:en.,
19480: että pako]lisen 'takuutnksen alaisiksi tulisivat palkka'tyÖ&sä
19481:            Työkyvyttömyys. ja vanhuusvakuutus.                3
19482: 
19483:   olevat työntekijät, joiden vuositulot ei vfut nousisi määrät-
19484:   tyä summaa korkeammi'ksi, että, kustannukset tulisivat va-
19485: • kuutetun työntekijän, hänten työnantajans•a ja valtion suo-
19486:   ri'tettaviks.i sekä että näitä vakuutuiksia varten perustettai-
19487:   siin valtion .v:aknutuslaitos. Vuoden 1910 valtiopäivillä
19488:   pyy.si eduskunta, että hallitus ensi tilassa antaisi pääasiassa
19489:   komitean ehclo•tukseen perustuvan esityksen laiksi työkyvyt-
19490:   tömyys- ja vanhnusvakuutuksesta, ja vuoden 19·14 valtiopäi-
19491:   villä, ettll perustettaisiin rahasto näiden vakuutusten to-
19492:   teuttamista varten. Viitaten näihin anomuksiin asetti lialli-
19493:   tus 7 päivänä joutlulmuta 1917 komitean tarkastamaan m. m.
19494:   työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen järjestämistä kos-
19495:   kevia ehdotuksia ja laatimaan yhtenäisen ehdotuksen yh-
19496:   teis.lmnnallista vakuutuslai,nsääcläntöä varten. Tulo- ja
19497:   menoarvion järjestelyn yhteydessä päätti eduskunta vuoden
19498:   }917 toisilla. valtiopäivillä perustettavaksi ra•haston työky-
19499:   vyttömyys- ja van~huusvakuutukaen toteuttamista varten
19500:   osoittaen samalla 40 miljoonaa markka·a tä'hän tarkoitukseen.
19501:   - Vuoden 1917 ensimäisillä valtiopäivillä teki ed. Aker-
19502:   b~om ano-m usehclotuksen, joka tarkoitti samaa kuin hänen
19503:   nyt esittä·mänsä alote, mutta sitä ei ehditty käsitellä ede~
19504:   asianomaisess·a valiokunnassa. Sitä· vastoin a11toi Työväen-
19505:   asiainvaliokunta vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä mietin-
19506:   nön ed. Kokon y. m. te\emästä anomusehd,otuks•esta, joka
19507:   sisälsi pääa.siassa samaa kuin käsiteltävä,nä olev.a ed. Pro-
19508:   r,open ehdotus, ja puolsi ,anomuksen hyväksymistä.
19509:        Mitä ed. Akerblomin anomusehdotukseen tulee, on Va.
19510:   liokunta ollut yksirniEllinen siitä, että eduskunnan ei tulisi
19511:   kehottaa hallitusta määräämään, mille periaatteelle sosiali-
19512:   vakuutus•komitean O'n ehdotuk·sensa laadittava. Mainittu ko- .
19513:   mitea on 4 päivänä kesäkuuta 1919 antanut mietinnön niistä
19514:   perusteista, joille yhteiskunnallinen vakuutus sen mielestä
19515:   olisi rakennettava. Ed. Akerblomin ehdotuksen hyväksy-
19516:   minen .rnerkitsiBi, että komitean nykyinen työ, jota S•e on
19517:   kaksi vuotta tehnyt, olisi hskeytettävä, ja komitean oEsi
19518:   al'otettavaälusta laatiakseen tois•ten periaatteiden mukaisen
19519:   ehdotU'ksen. Kos1m komitean ehdotusta voidaan lopullisesti
19520:            1919 V p. ~ Anomusmietintö N :o 30.
19521: 
19522: arvostella vasta, kun se on yksityiskohdissaan valmiina, on
19523: Valiokunta pitänyt ·hyödylli:sempänä ja yhteiskunnallisen va-
19524: kuutuksen toteuttamista varmemmin jouduttavana, jos tä.mäti
19525: asiantuntijoista kokoonpannun komitean sallit.aan valmiskw
19526: yksityiskohtainen ehdotus niiden perusi~iden pohjalla, jotka
19527: se pitää oikeina.
19528:     Osaksi samanlaisista syi:>tä ei Valiokunta voi ehdottaa
19529: ed. Procopenkaan anomusehdotusta hy'i_äiksyttäväiksi. Jos
19530: hallitusta :keho·t€ttaisiin toimeenpanemaan siinä ehdotettu
19531: tutkimus, olisi haHitus pakotettu sitä varten kääntymään
19532: sosialivakuutuskomitean puoleen, koska muut tuskin kyke-
19533: nisivut kyllin ottamaan huomioon, miten nämä välia~kaiset
19534: toimenpiteet tulisivat sul1tautuma.an l.opulliseen ehdotuks~n.
19535: Tämä tutkimus va.atii Valiokunnan käsityksen muka.an niin
19536: paljon työtä sekä niin 1la;ajaa ja y:ksityiskohtaista suunnit-
19537: telua, että se tulisi hyvinkin pitkäksi ajaksi 'suuntarumaa.n
19538: komitean työn pois sen varsinaisesta tehtävästä ja ·sen kautta
19539: yhtä paljon viivä:styttämälän yhteiskunnallisen vakuutuksen
19540: lopullista voimaansaattamista.
19541:    lVIuutenkaan ei Valiokunnan mi•elestä olisi anomus-
19542: ehclotu~ta hyväksyttävä. Viral1isen tila·ston mukaan oli
19543: vuonna 1910 Suomessa 65 vuotta täyttäineitä ni>in
19544:  200,000. Alle 65 vuotisi~?ta työkyvyttömistä ei merl'lä
19545: löydy tilastollisia tietoja. Sositliva:kuutuskomitean pu-
19546: heenjohtajan Valiokunnassa e::;ittämän arvion mukaan, joka
19547:  perustuu Saksan, Ruotsin ja Norjan tilastoista. saatuihin
19548: vertauskohtiin, olisi niiltä Suomessa noin 150,000. Jos edel-
19549: lytetään, että neljäsosa 65 vuotta täyHäneishi, henkilöistä ja
19550: sitä nuoremmista työkyvyHömisiä olisi avuntarpeessa, ja
19551: heille annettaisiin 1,000 markan vuotuinen eläke, hrvit-
19552: taisiin sitä varten vuosittain lä:hes 90 miljoonaa markha.
19553:  Tämä laskelma osottanee, ettei ole mahdollisuutta ilmllin va-
19554:  kuutusmaksuja tai erikoista verotusta vuosittain suorittaa
19555: tällaisi.a e1läkkeitä siinä laaguudessa, että toimenpiteestä olisi
19556:  kustannuksia vasita·avaa hyötyä. Si·tä paitsi ei olisi edus-
19557:  kunnan a:.Ikuperäisen ·stmnnitelman mukaista, jos työkyvyttö-
19558:  myys- ja vanhuusvakuutuksen toteuttamista varten ll1äär&-
19559:           Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.                 5
19560: 
19561: tyt 40 miljoonaa markkaa nyt lyhyessä ,ajas,sa kulutettaisiin
19562: loppuun.
19563:      Ehdotettu avustus ei olisikaan luonteeltaan vakuutusta,
19564: vaan a.vustusta, jolla olisi sama luonne kuin köyhäinavus-
19565: tukseUa, mutta ei sen seurauksia. Avustuksen saamista va.r-
19566: ten olisi kunkin avustettavan henkilön avustuksen tarve tut-
19567: kiiltava henki'lökohtai,sesti kuten köy'häinapua varten, eikä
19568: voitaisi tyytyä avustuksen yleisten edellytysten tutkimi-
19569: "Seen, niin knirn yhteiskunnallisen vakuutuksen alalla teh-
19570: dään. Tämän vuoksi tulisi avustusten jalkaminen kohtaa-
19571: maan suuria v,aifueuksia, sitäkin enemmän, jos niin kuin aiot-
19572: teen tekijä on ehdottanut, myöskin on tutkittava, onko avus-
19573: tuksen anoja omasta syystään tullut puutt,eenalaiseen tilaan
19574: vai ei.
19575:      Kun Valiokunrta on ehdottanut hyljättäväksi ehdotuksen
19576:  väliailmisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä, on se tehnyt sen
19577: pääasiassa kiirehtiäkseen lopullisen työkyvyttömyys- ja van-
19578: huusvakuutuksen voimaan,saattamista. Tämän mukaisesti
19579: ehdottaa VaHokunrta, että eduskunta kehoHaisi hallitusta
19580: ryhtymään kaikfkiin mahdollisiin keinoihin puheenaolevan
19581: lainsäädäntötoimenpiteen jouduttamtseksi. Lainvalmistelu-
19582: toimintaa Suomessa haittaa yleisesti se, ~ttä s~ usein anne-
19583: ta.an tehtäväksi komiteoille, joiden jäsenille se on sivutyönä
19584: yhden tai useamman muun työn rinnalla. Kun on kysy-
19585: myksessä niin tärkeä yhteiskunnallinen uudistus, kuin mai-
19586: nitut vakuuttl'kset, olisi, V ruliokunman mielestä asia järjes-
19587: tettävä niin, että tämä työ olisi sen tekijöille päätyönä, ja
19588: että heidät vapautettaisiin kaikista muista toimi~ta ja
19589: muusta vira.nhoidosha siksi a'jaksi, lkuin komitea,työ kestää.
19590: 
19591:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
19592: taen ehdottaa,
19593: 
19594:                 että Eduskunta antaisi kysymyksessä olevien
19595:             anomusehdotusten raueta; sekä
19596:                 että Eduskunta kehottaisi hall,iMtsta jos mah-
19597:             dollista ensi valtiopäivillä eduskunnalle anta-
19598:           1919 V:p. -   Anomusmietintö N ~o 30.
19599: 
19600:            tnaan esityksen työkyvyttö,myys- ja vanhuusva-
19601:            kuutuksen toteuttamisesta.
19602: 
19603: 
19604: 
19605:    Helsingissä, 3 päivä,nä joulukuuta 1919.
19606: 
19607:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Wuo-
19608: rima,a, v-arapuheenjohtaja Sarlin, jäsenet Aalto, M. Erich,
19609: A. Furuihjelm,.Halme, Latvala, Lehtinen, Nyberg, Palm-
19610: gren, Pilkka, Saarikivi, Särkkä, 'l'örmä ja \Vesterinen sekä
19611: varajäJsenet Sillanpää, Hämä:läinen (osittain) j<t Loukko
19612: (osittain).
19613:     11ng Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 30.
19614: 
19615: 
19616: 
19617: 
19618:                E d u s k u n n a n a n o m u s työkyvyttö-
19619:              myys- ja vanhuusvakuutuksen toteuttamisesta.
19620: 
19621:      Eduskunnalle annetun kaihden all!omusehd·otuksen jah-
19622: dosta, jotka lwskevat työkyvyttömyys- ja vanihuusvakuutuk-
19623: sen toteuttamista, on Eduskunta katsonut tarpeelliseksi esit-
19624: tää seur8Java.a.
19625:      Eduskunta on useita :kertoja 'la:u:sunurt, etrtä työkyvyttö-
19626: myys- jra vanhuUJS'VIakuutukSWl voimaansaattaminen on yksi
19627: aikamme tärkeimpiä yhteiskunntalJmsi•a. tehtäviä. Tämän mu-
19628: kai'sesti Eduskunta tahtoo !kehoittara Ha.Uitustta ryhtymäälll
19629: kaikkii·n mahdollisiin toimiin ipuheEmaolev.an lai•n:säädoäntö-
19630: toimenpiteen jouduttami,s•eksi. Lai!Ilwtlmi.stelutoimintata Suo-
19631: meS&a haittaa yleisesti, ·Bttä se usein a:n:neta;an tehtäväksi
19632: komiteoiH.e, joiden j·äJseniUe se on. sivutyönä yhd·en tai useam-
19633: man muun työn rin•nalla. Kun on ·kysymyksessä niin :tärkeä
19634: yhteiskwnna.llinen uudistus kuin mfllinitut vakuutukset, on
19635: wsio3Jn valmistelu jätettävä joil'lekuiUe :henkilöille päätyoksi,
19636: ja heidät on V18.pa:UJtetia<\'a kaikUsiJa .muista toimista ja. muusta
19637: viranhoidosta si:ksi ajaksi kuin komiteatyö kestää.
19638: 
19639:    Sen nojalla., mitä edellä on esitetty, E-duskunta on päät-
19640: tänyt
19641:                  kehoittaa Hallitusta jos mahdollista ensi
19642:              valtiopäivillä Eduskunnalle antamaan esityksen
19643:              työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen toteut-
19644:              twnisesta.
19645: 
19646:     Helsingissä, 3 päivänä helmikuuta 1920.
19647:              1919 Vp. -      Anomusmietintö N :o tU.
19648: 
19649: 
19650: 
19651: 
19652:                   L a k i- j a t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n
19653:               m i e t i n t ö N :o 14 ojituslautakuntien aset-
19654:               tamista koskevan anomusehdotuksen johdosta.
19655: 
19656:     Edusk;un.ta on pöytäJkii;janottoolla 2i3· päiväJltä hU:ht~kuuta
19657: 1'919 'lähettä;nyt 00.. 'J. Jys:keen y. m. ylemp;änä mainitun
19658: a.nomusehdotuksen N:o 71 Laki- ja tålousvaHokwntaan val-
19659: misteJ.evasti käsi teltäv'äJksi.
19660: 
19661:                                                    ..
19662:      Anomusehdotuksessa maiuitaa.n, että meiUä olisi lainsää-
19663: däntötietä py.rittävä edi•stämään maassamme rul~M8Slti löyty-
19664: vien V'esiperäisten vi.J.j€'l.yske!l>poisten maiden ~uivatta.mistoi­
19665: menpiteitä. Tässä tarkoituksessa on useihin maamme kuntiin
19666: perus.tettu n. k. ojitusllaut!llkootia, jotka ovat suuresti he1pot-
19667: tanoot vi.J.jelysmaiden nopeata kuivatusta. Kun nykyisen ve-
19668: sioi'lmuslain mukaarn 0\iitusla.uta:kuntien pä:ätöksiUä ei kuiten-
19669: kaan osakkattsiin nähden dle sitovaa voimaa, olisi la;kia niin
19670: täydenmettävä, että näiden lautaikluntien asettaminen tulisi
19671: pakolliseksi. Anomuksen tekijät ovat suunnitelleet asian jär-
19672: j€Ste.ttäJvälksi niin, että oji·tusilautakun.ta olisi oikeutettu ano-
19673: jan pyynnöstä ratkais-emaan vesiperäri:sen maa•n 1ruivattamista
19674: kosikevan asia.n ja. määräämään kunkion osakkaan velvollisuu-
19675: den siinä tapauksessa, et.tä osa•kkaat toitm1tuk.sen a.lussa-ovat
19676: ilmoittaneet siihen suostuvansa. EHei jo1m osa.kkaista suos-
19677: tuisi j.ättämään asiaa ojituslautakunnan lopullisesti ratkais-
19678: tava~ksi, Olisi oji,tusla,utakunta kuilt:enkin oilkeutettu päättä-
19679: mään, onilm ryhdyttävä asiaa kai<kkien asianomaiSten yhtei-
19680: sellä kustwnnuksel1la tarkemmin tutkimaan. T"ä.ssä ta.rkoituk-
19681: s€SISa esitetä-än auom'US:ehdo't•uiks,essa, että Eidmkunta ~
19682: Ha:llitu:Jmen rehtäv!l:IJksi lllWl,ti·a sell!Sunntaistm esityksen Iti<Uu-
19683: 2           1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 31.
19684: 
19685: takseksi vesioikeuslakiin, että maalais•kunnat olisivat velvol-
19686: liset asettamaan ojituslautrukuntia, joilla olisi laissa lahem-
19687: min määrättäviä oikeuksia kunnassa esiintyvien kuiv·aus-
19688: töiden ratkaisuun näihden. '
19689: 
19690: 
19691:       Tar'kast.acssaan anomusehdotusta on V.aEok.unta ollut sitä
19692:   mrieltä, että meidän v·esioikeuslakiimme kylllä oNs~ saatava
19693:  sensuul\Jtainen muutos kuin anomusehdotuksessa esitetään.
19694:  Kun ei vesioikeuslaki o}e liärjestän.yt mitäJä;n pysyväista
19695:  elintä, joka voisi ratkaista aMmus~hdotu:k:sessa malinitunlaisia
19696:  &sioita ja kun laissa yleensäkään •ei ole mitään lähempiä
19697:  ohjeita siitä, miten puheenalaisi·s·sa asioissa 001 mene-
19698:  teltävä, on se Valiokunnan mielestä katsottava puutteeksi,
19699:  joka on lainsäädännö~tämme mahdollisimman pian saatava
19700:  poistetuksi. Ves~eräisten maid·en kuivatuiksi saamista pitää
19701:  V aliO'kunta niin tär'keänä, ettei tulisi hirninlyödä mitään
19702:  keinoa sen saamiseksi nii.n help01ksi, kuin yhteiskunnan muut
19703:  edut ·suinkin voivat sallia. Yhtyen anomusehdotukseen kat-
19704:  soo :VaEokunta •siinä ehdotettuja ojituslautakuntia erittäin
19705:  sopiviksi pruheenalaiseen tarkoitukseen. Kokoonpantuina
19706:  paikkakuntalaisista omaisivat ne suuren paikallistuntemwk-
19707:  sen ja ollen ·pysyväisiä laitoksia saavuttaisivat ne ennen
19708:  pitkää myös melikoisen kokemuksen alaan kuuluvissa
19709:  aswlSsa. Sitäpaitsi edistäisi tällaisten lautakThntien perus-
19710:  taminen epäilemättä kansalaisten itse:hallintokykyä.
19711:      Vesioikceuslain käytt.am:is.estä annetun asetuksen muu.tta-
19712:                1
19713: 
19714: 
19715: 
19716:  mista twr.koittavan eduskuntaesityksen johdoot.a a,ntama.ss.aan
19717:   mietiooössä n :o 11 on Valiokunta lausunut sen mielipiteen,
19718: -että .kun vesioikeuslainsäädäntömme tunnustetusti on muu-
19719:  tenkin erittäin puutteellinen, olilsi edullisinta tutkia tämä
19720:  lainsäädäntö •kokonaisuudessaa<n. Kun sitä Valiokunna:n saa-
19721:  man ti•edon mukaan parastaikaa eräässä Hallituksen varta-
19722:  vasten asettB~massa komiteassa tutkitaan, ei olisi syytä erik-
19723:  seen ehdottaan:. osittaisia muutoksia siihen, koska olisi pa-
19724:  rasta että kaillrki ·puutteet otettaisiin mikäli mahdollista yh-
19725:  dellä ke:rtwa tarka.stettaviksi. Tämän kannan mu'kaisesti pitää
19726:                        Ojituslautakunnat.                      3
19727: 
19728: Valio'kunta edullisim pana, että puheenaoleva asiwkin otettai-
19729: siin käsiteltäväksi siinä komiteassa, joka on asetettu vesioi-
19730: keuslainsäädäntöämille tutkimaan, ja saisi HaHitu:s sittell' ko--
19731: mitean lausunnon perusteella jättää wsian 1kokonaisuud1essaan
19732: Eduskunnan päätettäväksi. Siinä tapauksess1a kuitenkin, ·että
19733: havait.taisiin koko vesioikeuslainsäädämlön läpikäymisen yh-
19734: dellä kertaa tulevan kestämään kovin tpitkän ajan, olisi Va-
19735: liokunnan mielestä tamä asia jo rnnemmin Eduskunnan rat-
19736: kaistavaksi valmistettava, koska puheenaoleva asia on pidet-
19737: tävä erittäin kiireellisenä.
19738:     Edelläesitetyn noja!l1a Val•iokunta kumnioittaen ehdotta.a,
19739: 
19740:                 et~ä  Eduskur,ta jättäisi Hallitukselle t•ehtä-
19741:             väksi laatia ja Eduskunnalle jättää sensuuntai:sen
19742:             esityksen muutokseksi nykyvseym v.esioikeusla-
19743:             kiin, että ma:a~aiskunnat olisivat velvolliset aset-
19744:             tamaan ojituslautakuntia, joilla olisi lai$sa lii-
19745:             hemmin määrättäviä oikeuksia kunnassa esiinty-
19746:             vien maankuivuustöiden ratkaisuun nähden.
19747: 
19748:     Helsingissä, 5 :päivä:nä joulukuuta 191~.
19749: 
19750: 
19751:     Asian ikäsittrelyyn ovat ottaneet osaa :pu/heenjohtaja Hak-
19752: kila, va·ra:puheenjohtaja J. A. Heik:kinen, jäsenet Elovaara,
19753: He.Ienelund, 'Hämälä,inen, J unes, Lanne, Lehtonen, Lumio,
19754: Niemi, Nikkanen, Nix, Nyr1rkö (osittain), Patinen, Paunu
19755: (ositt.ain), Ruuskanen ja Ryjrnänen sekä vMajäsen Tolonen
19756: (osittain).
19757: .
19758: 
19759: 
19760: 
19761: 
19762:     .
19763:      1919 Vp.- Edusk. anom. _:_ Anomusmiet. N:o 31.
19764: 
19765: 
19766: 
19767: 
19768:                 E d u s k u n n a n a n o m u s ojituslauta-
19769:              kuntien asettamisesta.
19770: 
19771:     Eduskunnalle on annettu anomusehdotus ojituslautakun-
19772: tien asettamisesta, ja esittää E·duskunta tä:mälll johdosta seu-
19773: raarvaa.
19774:     Suomessa runsaasti löytyvien vesiperäisien viljelyskel-
19775: poisten maiden kuiva;ttamistoimenpiteitä on lainsäädäntötietä
19776: pyrittävä edistämään. Useihin kuntiin onkin jo perustettu
19777: n. k. ojituslautakuntia, jotka ovat ·suuresti helpotta·neet vil-
19778: jelysmaiden nopeata kuivatusta. Kun nykyisen vesioikeus-
19779: lain mukwan ojituslauta.kuntien päätöksillä ei kuitenkaan
19780: osakkaisiin nähden ole sitovaa voimaa, on !takia niin täy-
19781: dennettävä, että maalaiskunnat olisivat velvolliset asetta-
19782: maan ojituslautakuntia, joilla olisi laissa lähemmin m'äärät-
19783: täviä oikeuksia kunnassa esiintyvien kuiva1tstöiden ratkai-
19784: suun nähden. Kokoonpa.ntuina paikkakuntalaisista omaisi-
19785: vat ne suuren paikamstuntemuksen ja ollen pysyväisiä lai-
19786: toksia saavuttaisivat ne ennen pitkää myös melkoisen koke-
19787: muksen alaan kuuluvissa asioissa. Sitäpaitsi ·edistäisi täl-
19788: laisten lautakuntien perustaminen epäilemättä kansalai'sien
19789: itsehallintoky,kyä.
19790:     Koska vesioikeuslainsäädäntö Jwkonai,suudessaan on pa-
19791: rastaikaa eräässä Hallituksen vaJ.'fbava.sten as·ettama.ss'a komi-
19792: teassa tutkittavana, ei ole syytä ·erikseem. tehdä osittaisia
19793: muutoksia siihen. Näin ollen on edullisinta, että puheena-
19794: oleva. asiakin oteta·a,n käsiteltäväksi •sanotu·SISa 'komiteassa, ja
19795: saattaa Hallitus sitten komitea.n lausunnon perusteella jättää
19796: asian kokonaisuudessaan Eduskunnan päätettäväksi. Siinä
19797: tapauksessa kuitenkin, että havait.taisiin koko vesioikeuslain-
19798: säädännön läpikäymisen yhdellä kertaa tulevan kestämMn
19799: kovin pitkän ajan, on tämä erittäin kiireellisenä pidettävä
19800: asia ,Jo ennemmin Eduskunnan ratkaistavaksi valmistettava.
19801: 2   1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 31.
19802: 
19803:     Ed-ellä esitetyn nojalla, Eduskunta on päättänyt
19804: 
19805:                 jättää Hallitukselle tehtäväksi laatia ja
19806:             Eduskunnalle jättää sensuuntaisen esityksen
19807:             muutokseksi nykyiseen vesioikeuslakiin, että
19808:             maaluiskunnat olisivat velvolliset asettamaan
19809:             ojituslautakuntia, joilla ol,isi laissa lähemmin
19810:             määrättäviä oikeuksia kunnassa esiintyvien
19811:             maankuivaustöiden ratkaisuun nähden.
19812: 
19813:     HelS'ingi,ssä, 3 pä:iJvä:nä ;helmikuuta 1920.
19814:      .,
19815:           ...       L a .k i· j a t a 1o ii s v a Ii o .k u n n a n
19816:                 m i e t i n t ö N:o 15 määrärahan myöntämistä
19817:                  .kunnallispä:ivien toimeenpanemista ·varten .kos·
19818: 1•              ..kevan anomusehdotukSen johdosta.
19819: 
19820:      Edus,k:unta on pöytäkirja:notteeHa 23 päiväiltä huhtiikuuta
19821: 19,19 lähettänyt t>d. Niilo Liakan ja      x:
19822:                                             A. Lohen ~,~lempä.nä
19823: mahiitun anomusehdotwksen N :o 82 Laki- ja talousvaliokun-
19824: tara.n valmiste1.evasiii käisitelltä!väksi.
19825: 
19826: 
19827:        A.nomus-ehdotuksessa ·lausutaan, että uusi ~kunna:llislaJci
19828:  osa,ksi on lis·ännyt kunnalJisen itsehallinnon tehtaviä, osaksi
19829:  se ..on a.nta.nut usemmm~Ue tila,i·suuden oHa mukau.a !k€1J.itY'ksen
19830:  kulun· muut!l:amisessa, jonka johdosta entistä enemmän on
19831:  käynyt -ta.rpeellliseksi kaduttaa kans•a1atispiircissä kunnallis-
19832:  tietoa. sekä 1käsitys·tä ·kunnallisista oi:kdsiS!ta ja velvoUi-
19833:  suuk!sista. TMlaisen ·y.leisen' kansalaissivitSJt.y!ksen kohoMnlmi-
19834:  nen voida.a:n vel'raten vähiHä ikus•tannuk\Siillia ulottaa laaj·alle,
19835:  mut.ta se vaatii kuitenkin myös va1tion puolelta. kehotusta
19836:  .ia: avustusta. E.ri:tyi:sen tärkeää olisi tässä kohdjrn toimeen-       \
19837: 
19838: panna kunnallispäiviä, joissa voitaisiin pitää esitelmiä kun7
19839:  nallisen toiminnan alalta ja keskustella: niiden j.ohdost'll. Nräi~
19840:  den tilaisuuksien suu·reu merkityrks·en· vuoksi oliffi n!iitä yil>ei-
19841: si.stä val'oista avnstettava, jotta niihin voitaisiin hankkia
19842: päteviiä ja asiamtuntevia esitelmöitsigöitä. Avustus voitaisiin
19843: laskea 100 markaksi esitelmää kohti, kuitenkin korkeintaan
19844:  000 mankabi smm.aa ;tilaisuutt.a. ko!hti, ja vdisiv.at avllStuiksien
19845: paikaUisen j,a.ön pa,ra·i,ten toim~ttaa valtioapua nauttiivien
19846: maanviljelys- ja tarlousseurojen johtoliun.nat~ Näihin .rs•yihin
19847: nahden ehdotetaan atllOI11 usrahdofuksessa' että 'VUOO€ll. H~r20
19848: 2            tt1~ Vp.- Allilnimt~t& N:o 31.
19849: 
19850: menoarvioon kunnallispäivi~~m toimeenpanon avustamista, var-
19851: ten va.rat.t.aisiin 100,000 mark1ma.
19852: 
19853: 
19854:       Tarka:staessaan anomus-ehdotusta, oo V a!liokunta, kymi
19855: auom'USoehdoh1ksen mill!kaan pitämyrt lmlliilaaiisnedon korotta-
19856: mista kan.%ssamme erittäin 'ta-rpeellisena, jon.ka vu~si otisi
19857: va;ltion asia avusta:a niitä pyrintöjä, jotka siihen tä.htä.ä-
19858: vät. Lu6:i'l-nillisesti riippuu tämän työn onnistuminen suu-
19859: r~ksi osruksi siitä, että ·sii'hett saadaa.n päteviä työntekijöitä.,
19860: esitelmöitsijöitä ~·. m., joitten han:kk1minen .saa.haa Hma.n vaq-
19861: tion apua tuHti kovin rasittava:k.si.
19862:       Valiokunta .ei ole ktritenikaan pitämyt n·yk~'ilrla a,janikohta.a
19863: soveliae.na €1hdot.ettuun toimenpiteeseen. K<tmnaHislalrei-
19864: hi·mme ja muuhun ·kYsymykseen ttfl~vaan lain~äntöömm.,
19865: on vastikään tehty. useampia tärkeitä muutdks!a, joita ei
19866: vielä ole sanottavasti ehditty käytännössä koetella. Valio-
19867: kunnan mie1estä ei nimittäi-n ole -edu!Hisfla, io.s ny.t, enn~n:kuin
19868: on näytt.fi;ytynyt. miHä tavalla k~rsymybes~Sä olevat lait ttu-
19869: leva.t vastede-"' yksityis:'kohdis&'ltln sovelluteltta.viksi ja ennen-
19870: kui•n tioo€tään, misrsä sn'hf.ieessa J~hinn'ä tarvittaisiin rpuheena-
19871:  o:l.evaa o"j]{\tustoiminiaa, ruvetta-isiin a-siasta lM'j'l'mlmalle Jrou-
19872: 1ija1runnaff1e esi~5i1nään. Totta :ttyl'lä on, ~ttä vali.tt&irftt
19873:  toim:ih{m·kilöt junri ny·k}rään erityisesti .ta!l'·vttsisivat dhija,usta
19874: kyseenalai;s.eHa ala.J.la, mutta iäunä opetus ·on, 'kuten a·Mmtl8-
19875: ehtdotulffiessakin 1m01'11tl:tl•iteta.an, pat.hait~ anneitarvi<SSa tar-
19876: ·koitnks.en.znukaisisisa oppilaitoksissa, ei!kä: ole muuta;milb
19877: luennoina korva&1vissa. Siin!äikään 'ko'hden ei nyJryinen ·aja.n~
19878: kohta. oll-e sovel~as, että nyt on 'llseif!qa arroiil1a tl'n<nte päitevi\,tä
19879: voi•mista, eilä .niitä todennäiköise:sti p·l1hoona.olevaakaan tar-
19880:  ko~tuista. varten tulisi ehd~tcl<uillR rpalik:Jtioi!J}a olemaan tM'-
19881: p~i saatarv'issa.
19882:     Valiokunnasta näy.ttä.ä s-iltä, että jos m~i1U:ä Jä~hei.sess'ä fu-
19883: leva.isuudoessa saadaan a.flraa.t1 "kunt·a.a suuremmat itsenal!linto-
19884: yhdys'kunna.t, voitaisiin p.a:remma1tta menesty;ksel~å ryhtyä'
19885: ehdotetun suunnitelman totNitf:a.mista aj•a:ttel'elma.'all·. N·il.lM!
19886: yhtlyskunni·ssa olisi ni·mittäill elin, jo'koa voisi puh:eenaoLeva.n
19887:                                  .'   \-
19888: 
19889: 
19890: 
19891: 
19892:                        KunnaJlispälvien avustaminen.                      3
19893: 
19894:        toiminnan paremmin järjestää, toimeenpanna ehdotetunlai-
19895:        sia esitelmätilaisuuksia, suuremmalla asiantuntemuksella
19896:        päättää, missä niitä tarvitaan, ja tehokkoommin valvoa ra-
19897:        hojen käyttöä.
19898:             Edellyttäen, että aikoro"uksena olisi panna puheenalaisia
19899:        esitellmäitill'aisuruk.sia toimeen ylli kokb maan, ei -ehdot.ettu
19900:        määräraha V al,idkunna•n miel>e.s,tä tl1lisi riittäirn'äänkään. Sli~- '
19901:        hen Diä:hden, että. valtionmenot nY'kyään kuitenkin ovat eri-
19902:        koiset suuret, ei Valioku~ta katsoisi voivansa ehdottaa mää-
19903:        rära.haa ·korotettava:~i.
19904:             Edeollä es1tety.istä sy>istä Va.Iiokunta ikunnioittae.n eh-
19905:        do~,
19906:                        että Eduskunta hylkäisi esill-äolevan anomus-
19907:                     ehdotuksen.
19908: 
19909:            HelsLn.gissä, 5 päivänä joulukuuta 1919.
19910: 
19911:            Asian käsittelyyn ovat 'ottaneet osaa puheenjohtaria Hak-
19912:        kila, v·ara.puhOOlljohtaja J. A. Heikkin<tm, jäs,enet. Elovaara,
19913:        Hdlen€ilund, Rämä;läin,eJL J uues, Lannre, Leihtonen, LUJIDio,
19914:        Niemi, Nikkanen, Nix, Nyrkikö (osittain), Patinen, Paunu
19915:        (osittain), Ruuska.nen ja Ryynänen sekä varaj&sen Tolonen
19916:        (osittain).
19917: ;,.-
19918: •
19919:      1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 33.
19920: 
19921: 
19922: 
19923: 
19924:                 E d u s k u n n a n a n o m u s, joka koskee
19925:              diplomaateiksi ja konsuleiksi aikovien ope-
19926:              tusta.
19927: 
19928:      Eduskunnalle annetun anomusehdotuksen johdosta, joka
19929: koskee diplomaateiksi ja lmnsuleiksi aå.kovien opetusta, Edus-
19930: ,kunta on katsonut tarpeelliseksi. esi'ttää seuraa.vaa.
19931:      Kun Suomi vas:ta parisen vuotta on 'kuulunrut itsenäi•sten,
19932: sruvereenisten valtioiden joukkoon, on ymmärrettävää, ettei
19933: d1plomaa:tti- ja konsulivalmistuksesta ole meillä mi'tääin sää-
19934: detty. Ulkoasiainminisfleriömme ja sen alaisten lähetystöjen
19935: virkamiesluettelot osoittavat, että diplomaattifloimiin on etu-
19936: päässä vaEttu lainopillisen ja humanistisen sivistyksen saa-
19937: llleita henkilöitä. Teknikot, liikemiehet, sotilashenkilöt y. m.
19938: näyttävät vain poikkeustapauk·s~s,sa tuHeen kysymykseen.
19939: Heinäkuun 25 päiivänä 1919 annetun asetuks:en mukaan, joka
19940: rsisältää ohjesäännön lähetystöille ja konsrulivirwstoille, täy-
19941: fletäiän kaikki diplomaatti- ja konsulivirat ilman että ne ju-
19942: listetaan haettaviksi. Eduskunnan mielestä tällaisella kai-
19943: ,roesta säännöstelystä vapaalla valinnalla kyllä on etunsa,
19944: mutta Eduskunta. ei voi olla huomauttama.tta, että sellainen
19945: menettelytapa antaa subjektiiviselle arvostelulle liian suu-
19946: ren sijan. Ei voida jättää sattumwsta riippuvaksi, kutka
19947: meillä joutuvat edustamaan maatamme ulkomailla ja minkä
19948: verran heillä on toimeensa tietopuolisia ja käytäunölHsiä
19949: edellytyksiä. Nämä -edellytyk·scl, •s. o. d>iplQillaateiksi ja kon-
19950: suleiksi aikovien kelpoi.suursvcwatimukset, ovat määriteliävät.
19951: Erityinen tutkintokin voi olla paikallaan, mutta tulisi sen
19952: olla huomattavasti lyhyempi kuin V"astaava Ruotsissa voi-
19953:  mas·saoleva. tutk~nto, käJsittäen, paihtsi ulkomaan edu~uk­
19954:  sessa tarvittavia k>i.eli1ä, etupäässä v·altio- ja taloustieteitä
19955: 2    1919 Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 33.
19956: 
19957: sekä eräitä lainopin osia,. Kun Helsingin yliopistoon piak-
19958: koin perustettaneen uusi.Ja trulous- ja v·altiotieteellis1ä opetta-
19959: janvirkoja, jotka tulisivat kuulumaan eritY'i.seen valt1otie-
19960: 1Jeelliseen tiedekuntaan, voidaan yli.opiston talous- ja valtio-
19961: tieteellisten oppialojen järjestelyssä diplomaattienkin valmis-
19962: tus ottaa hU'omioon. Näin ollen ei näytä tarpeellis~lta tätä
19963: tarkoitusta varten perustaa uusia la.itoksia.
19964:     Ylläesitetyn nojalla Eduskunta on •päättänyt
19965: 
19966:                  kehoittaa Hallitusta ryhtymään toimenpitei-
19967:              siin diplomaateiksi ja konsuleiksi aikovien kel-
19968:              poisuusvaatimusten määrittelemiseksi.
19969: 
19970:     Helsingissä, 6 päivänä lhelm~kuuta 1920.
19971:            1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 34.
19972: 
19973: 
19974: 
19975: 
19976:                 Talousvaliokunnan mietintö
19977:             N:o 16 anomusehdotuksesta, joka koskee li-
19978:             senssijärjestelmän poistamista ja tuonnin va-
19979:             pauttamista sekä Kauppa- ja teollisuuskomis-
19980:             sioonin lakkauttamista.
19981: 
19982:     Eduskuniba on läihettä1nyt Talousvaliokunnan valmisielta-
19983: va;ksi ed. Akerblomin y. m. anomusehdotuksen N :o 63, ja
19984: on Valiokunta, .sa,atua.a:n jäljennöksiä eräistä Kauppa- ja
19985: teolli.suuskomissioonin asiakirjoista, sekä kuultuaan aslian-
19986: tuntijoita, anomus1ehdotuksen kä,sitellyi. Valiokunnalle on
19987: myöskin KeskuskauppaJiamari siltä pyydettynä J,ausuntona
19988: läihettänyt Valtioneuvostolle osottamansa esityksen sota,-rui.-
19989: kaisesta kaupan säännöstelystä.
19990: 
19991: 
19992:     Silloin kuin ·esillä oleva a]ote eduskunnassa tehtiin, toimi
19993: Suomessakin ympälrysvaJltain kaupanjärjestelykomitea, n. ik..
19994: Inier-Allied Trade Oommittee. Sen tehiJävänä oli jäTjes-
19995: tää tavarain 'tuontia m&a:'hamme. Tuonnin ehdoksi ~lmoitti
19996: komitea, että Suomen valtion tuli asettaa tavaran vastaa'll-
19997: otta:jiin nähden vakuuksia siitä, ettei tavaraa viety maasta
19998: ja että vastaanottaja myydessään edelleen tavaran va;ati sa-
19999: mallaisen sitoumuksen ostajaltwan. Senkin jäilkeen :kuin ko-
20000: mitea oli anta:nut n. s. vapaa1istam, jossa mainittuja tava-
20001: roita saatiin maahan tuoda ilman että tarvittiin asettaa va-
20002: kuutta siitä, ettei niitä viety maasta, oli edelleenkin usei-
20003: den tärkeimpien tavaraJin tuonti vwlvonnasta ja vakuuksista
20004: riippuva. ':Dällainen valvonta ja V'akuuksien vaatimi'Dcen tuli
20005: tosiasiallisesti rajoittama;an tuontia. Valvonnan tekeminen
20006: mahdolliseksi ja V'ak:uuksien antaminen ei nimittäin sootta-
20007: nut käydä päinsä ilman lisenssijärjeste1mäJä.
20008: 2           1919 Vp. -     Anomusmietintö N :o 34.
20009: 
20010:       Sa.notttu komitea lakkautti sitt.emmin, viime heinäkuun
20011:  puolivälissä, toimintansa Suomessa, joten komitean taholta ei
20012: .ollut .senjäJlkeen maa.ha.ntuonnil1e esteitä. Mutha sensijaan
20013: ehkä.isivät tuontia komitean toiminnan lakattua:kin tosiasial-
20014:  lis,es'ti ne vientira:joitukset, jotka olivat voimassa. niissä
20015:  maissa, joista. tuonti maahamme pääa.siaHisesti tapahtui. Vä-
20016:  hemmän tarpeellisten ja. jokapäiväiselle kulutukselle tar-
20017:  peettomien tavarain vientiä ei tosin ulkomaillakaaUl ole ra-
20018: joitettu, sillä niitä on kaupan olles,Sia pysähdyksissä sinne
20019: ,kas,aa.ntunut yli oman ta.rpoon, mutta. seHa.isten tavwrain
20020:  tuonnista ma;ahan ei olisi saattanut olla etua muutoin kuin
20021: .siiruä tapaukses,sa, että niitä olisi voitu jälleen maasta edul-
20022:  lisesti viedä.
20023:       Usei·lta ta,hoilta alkoi varsinkin syksykesällä kuulua yhä
20024: äänekkäämrpiä va.atimuksiia. kaupa.n vapauttamisesta. Niiden
20025: jollM'osta julkaisi HaJlitus .syyskuussa. n. s. vapaalistan, jossa
20026: erityisesti elintarpeet ja teoUisuuteen ta.rvittavat rmaka-aineet
20027: julistettiin va.paikSii. S-eurauksena oli, että maahan vapaa,lis-
20028: tan nojalla tuli paljon sellaistakin tavaraa, jota yleensä ei
20029: .Q}isi aiuakruan .siinä määrin. tarvittu. Sitävastoin ei 'Vapaalista
20030: ole näyttänyt sanottavasti ~distävän teoB.iSllludessa tarvitta-
20031: vien maka,-aineiden :tuontia, luonnollisesti siitä syystä, että
20032: niiden vienti on, kuten jo mainittiin, useissa maissa joko
20033: kielletty tai on sitä vaikeutettu. - Olosnihteisiin katsoen
20034: liiran runsas välhemmän ta.rpeellisten tava.ra.i:n maahantuonti
20035: on taas siirtänyt paljon Suomen rahaa ulkomaille ilman
20036: .että Sliitä on ,ollut vastaavaa hyötyä ja siten osaHaan tehnyt
20037:  ulkomaisen rahan kysynnän me~llä verrattain vilkkawi.
20038:  Osaksi täs1tä on katoottu johtuneen, että Suomen rahan arvo
20039: ulkomailla. on huolestuttavasti laskenut, vieläpä siihen mää-
20040: rin, että tämä raJhanarvon laskeminen tekee erittäin vai-
20041: keaksi välttämättömien tavarain tuonnin ja varsinkin korot-
20042:  taa niiden hintoja omassa maassa.
20043:       Kysymyksellä tavaro.in maahantuonnista ei olisi lähes-
20044: kään sitä kantavuutta, mik,ä siHä nyt on, jos viennin suhde
20045: tuontiin olisi suunnilleen ,samaJla.inen kuiru ennen sotavuo-
20046: sia, toisin sanoen, että llikotnaisen vahmta•n luonnollinen
20047:                Lisenssijärjestelmän poistaminen.                     3
20048: 
20049: hankinta voisi pääasialEsesti riittää tyydyttämään ulkomai-
20050: sen valuutan tarpeen tuontitavarain· maJrsamisessa. Ne nu-
20051: merot tuonnin ja viennin suhteesta, jotik:a valiokunnalla. ovat
20052: olleet tiedossaan ja joita on vii<me pruivinä julkisuud·essa esi-
20053: tetty, osoitta;vat kauppabilanssimme arveluttavrcm huonoksi.
20054: Tilasto tosin samoin meillä kuin muuallakin osoittaa mel-
20055: kein sålännöllisesti .~uonnin olevan vientiä suuremman, ja
20056: ehdott.omwsti ei :p:i'dakään paiJkka>aon.sa se mielipide, ·että maa;lle
20057: olisi sitä ednllis•empaa., .kuta suuremmaksi vienti nousisi tuon-
20058: tiin verraten, sillä tuonnin ja viennin välistä tilastollista
20059: erotusta t1a1soittruvat nimittäin monet sel.'lais·et seikat, joista
20060: ei useinkaan ·oLe ma.h!lollista .saada numerotietoja. Näiden
20061: serkkojen vaikutusta ma.kswbilanssiin ei kuitenkaan tällä ker-
20062: taa voida suwreksi arvioida.
20063:      Näin ollen on kauppabila.nssimme &semaa tällä ker-
20064: taa arvosteltaiPSsa kiinnitettävä huomiota tuonnin ja
20065: viennin suhdetta osoitta.viin numeroihin sekä vastaisiin
20066: v~entimahd!ollisuuksiin. Kauppamme on suuntautunut täthän
20067: a·sii suureksi os•aksi Vewjälle. Sinne on viety noin 27 <Jo
20068: maa.mme koko vienniSitlä. Täimä vienti, joka on käsittänyt
20069: suurimman osan maan pa<perituotantoa ja suuren osan elin-
20070: tarpeita, koneita, .na:hka- ja kutomatuotteita j. n. e., on tois-
20071: taiseksi jätettävä pois <la:skelmista. Venäjäin olojen selviyty-
20072: misestä ei nimittäin tallä kertaa ole va.rmuutta, ja muihin
20073: maihin ei Venäj.äille aikoinaan tapahtunut vienti saata yhtä
20074: edullisesti suuntautua. Länsi- Eumopan puutavaramarkki-
20075:                                     1
20076: 
20077: 
20078: nat tulevat siis olema.an tärkeimpänä vientipaikkana. Mutta
20079: puutava.r:an vienti ei ainakaan kuluvana. vuonna ole vastan-
20080: nut siilhen kiinnitettyjä toiveita. Ensi vuaden viennin toi-
20081: vottavarun la.ajenemiseen on taas ennenaikaista. perustaa las-
20082: kelmia; se voidaan tarvita myöskin ensi vuoden trwnnin
20083: maksamiseen.
20084:      Tuonnin rajoittamista va;staan tehdyistä väittei&M. on
20085: yl-eisimpiä se, että vapaa kilpailu jdhtaa aina mahdollisim-
20086: man a!lhaisiin 'hrntoihin. Kieltä'mättä tältä enempi kuin
20087: useilta muiltakaan säännöstelyä v&staan tehdyiltä väiirl:·eiltä
20088: osittaista, pätevyyttä on kuitenkin huomautettava, että va-
20089: 4          1919 V p. -    Anomusmietintö N :o 34.
20090: 
20091: pa,an kilpailun peria.tteet eivät sovellu silloin kuin rahan
20092: acr.'von a}entuminen ulkomailla, jo'htuen ulkopoliittisista sei-
20093: ko~sta. ja keinottelusta., eikä ·niinkään suuressa määrin marum-
20094: me taJoudeUisesiia heikkoudesta, tekee tuonncin malhdolUsim-
20095: man ·epä:edulliseksi. Samalla suomalaisella. valuutalla, mikä
20096: nyt epäedullisen kurs,sin vallitessa välhistä vast:lkke:ista vie-
20097: tä1siin ulkoma_i,lle, tultai:siin niin ollen vastaisuudessa saa-
20098: maan maassamme täysiarvoiset vastikkeet.
20099:       V aliakunta on ollut sitä mieltä, että. Hallituksella täytyy
20100: .edelleenikin olla mahdollisuus säännösteHä niiden tavarain
20101: toont.ia, joita ei maassa välttämättömästi tarvita. Ja vaik-
20102: ka:pa tavaroita tuotaisiin vastaisia vientimahdollisuuksia sil-
20103:  mälläpitäen, nim on, niinkauan kuin vientima.hdollisuuk-
20104: sista ei ole varmuutta, pysytettävä mahdollisuus tällaisen-
20105: kin tuonnin rajoittamiseen, koska sekin on omansa huonon-
20106: tamaan maksulbilanssia. Senjälkeenkuin elintarvelain voi-
20107: massaoloaikaa on jatkettu ja. eduskunnassa hyväksytty myös-
20108: kin laki, jolla. Hallitus on oiikeutetim antamaan määräyksiä
20109:  valuuttakaupan 'harjoittamisesta, onikin kysymys tuonnin
20110:  rajoittamisesta periaatteellisesti ratkaistu.
20111: 
20112:     Niiden toimenpiterden lähempi suunnittelu, joita kau-
20113: pan ja tuonnin .säännöstelyä vaden on tarvittu, on ollut
20114: HaJlituksen asiana. Toimenpiteiden käytä11UJÖllisestä toteut-
20115: tamisesta huolehti aikaisemmin läJhinnä HalHtu:ksen aset-
20116: tama Kauppa- ja. teollisuuskomissiooni. 'rämä virasto on
20117: nyttemmin lakkautettu, mu:t.ta siitä huoHmatta on kauparn
20118: .sääinnöstelyä koskevia asioita jonkun viraston edelleenkin
20119: hoidettava. Hallitus onkin nämät asia:t siirtänyt Kauppa-
20120: ja teollisuushrullitukselle.
20121:     Edellä esitetyn nojalla saa. Va:liokunta kunnioittaen eh-
20122: dottaa,
20123:                  että Eduskunta antaisi asian raueta.
20124: 
20125:     Helsingissä, 12 päivänä, joulukuuta 1919.
20126: 
20127:   Asia.n lmsittelyyn ovat ottaneet osaa pwheenjohtaja
20128: Kwskinen, vara1pulwenjohtaja I;dni, ,}äisenet Broända, I•ha-
20129:              Lisenssijärjestelmäa poistaminen.              5
20130: 
20131: muotila, Kananen (osittain), LeMkoinen, Leivo, B. Leppä.lä,
20132: Louikko, Mickelsson, Perälä (osittain), Reinikainen (osit-
20133: tain), Rytkönen, Schaum,a:n, Sinikko, Ta.vastälhti ja Virtanen
20134: sekä osittaån va.ra:jäsenet Haapasrulo, Kukkonen ja Nyrkkö.
20135: 6           1919 Yp. -     AnomusmietiDtö N :o 34.
20136: 
20137: 
20138: 
20139: 
20140:                          Vastalause.
20141:      Sen tal:oudellisen holthous- ja säännöstelyjärjestelmän jat-
20142: kamista, joka maa:ilmansod:an a~ka1na otettiin käytäntöön, ei,
20143: senjälkeenkuin rau'hrulliueu tavarancvaihto useimpain maiden
20144: kes-men on jälleen alkanut, voi meidän mielistämme puolUJs-
20145: taa. Kokemus on kylli:ksi osoitta.nut järj·estelmän vahingol-
20146: liset va.ikutukset; jos se on ollut välttä:ml1tön, niin s·e on ollut
20147: vi1l'ttäimätön ·pruhll,, joka siis on lakk111utettaNa, heti kuin sen
20148: käytä:ntöönott1liillisen eddlytykset ova.t loppuneet.
20149:     Mitä erityi,sesrti tulee anomuksentekijäin V'aatimaan ta-
20150: varain maalhantuonn~ssa noudatetun lisenssijärj·estelmän lak-
20151: kauttamiseen, niin olemme sitä mieltä, että tämä järjestelmä
20152: on o,<>oittautunut va!hingolliseksi etupiiJäissä allamainituissa
20153: katsa.nnoissa.
20154:     1. Luomal1la y:k.sinoikeuden ja estämällä kilpailun se
20155: on koroittan,ut tava.rain hintoja kaikkien kuluttajain ja sen-
20156: kautta epäsuorasti myös tuottwja.i!n ja valtion valhingok.si.
20157: Hintatason nousu on vuorosban vwikuttanu.t epäiedullisesti
20158: valuutta- ja vekseliknnseihin, toisin sanoen vaikuttwnut ihan
20159: päinvastoin kuin lisenssijärjestelmällä osaksi tarkoitettiin.
20160:      2. Se on synnyttänyt epätervettä keinottelua ja epä-
20161: terveitä lii:keta:poja sekä edistänyt moraalin huonontumista
20162: liike-elämän ala!lla, niinkuin monet tunnetut esimerkit ova~.;
20163: selvää:n näyttäneet.
20164:      3. Se on antanut aihetta p~rusta;a uusia virastoja suuri-
20165: palkkaisine virk1liilliehiueen, joiden kyiky ei ole ollut hei-
20166: dän tehtävänsä taJsalla., osaksi senvuoksi, että heillä ei näytä
20167: olleen riittäviä liiketietoja, o.sabi itse tehtä'Vän luonnon takia.
20168:      '.Duonnin va:pauttruminen alentaisi korkeita tavaranhin-
20169: toja ja yleistä hintat!lls.oa, vapautta.hi kaupan si~tä.mättö-
20170:                           Vastalause.                           7
20171: 
20172: mästä hollhouksesta ja palauttaisi terveet lii!keta<Vatt jäHoon.
20173: Pelko, että maahwn alkaisi silloin tuhria tarva:J-aa liian pal-
20174: jon, on epruoikeutettu; vwpaan kaupan vallitessa määrää jon-
20175: kin maoo tuonnin lähmnä. ikulutu:s taihi todellinen tarve. Joo
20176: nykyi'Sissä oloissru erinäisten yl~llli'syysiava.rain tuontia kat-
20177: :aotaa:n vahingolliseksi, niin julkaista.koon sellai,siin tavaroi-
20178: 'hin näili.den täydellinen tuontikielto, mutta älköön määirät-
20179: täkö tuotavaksi sallittua ipa,}jonsmäärää. Epäedulli~n kaup-
20180:  patasau·klsen pelko on sekin epäoikeutettu. Suomen tuonti on
20181: jo ennen sotaa ollut melko]sesti vientiä suurempi, ja ma.ksu-
20182:  tasauksessa on kauppatasaus, s. o. tuotujen ja. vietyjen tava-
20183:  rain a::rvon välinoen suihde, vain yksi, joskin maallemme erit-
20184: täin tärkeä tekijä. Tärkeimmi»fu vientitavaroista,mme ovat
20185: puuta,varat ta,a:s päässeet markkinoiiloon ja paperi ja sellu-
20186: loosa löytäneet uusia ma.rkkinoita. Ensi vuonna saattaa odot-
20187: ba näiden truva.rain viennin lisää:n<tyvän suuresti ja hyvin
20188:  edullisilla ehdoilla. Tätä vientiä kannusile<tta~siin yhä, jos
20189:  ma,a;hantuonti vapautettaisiin.
20190:      Emme niinmuodoin voi ensinkään yhtyä siihen käsityk-
20191: seen, jO<ka on ollut mäfuräävänä vaJiolkunnan enemmis,tf.Hle.
20192:  P)kemmin kat.scmme voivamme kaikissa oleellisissa kohdin
20193: Jrhtyä anomuksentekijäin v:a.ati!mukseen. Tätä kanta,a;mme
20194: tukevat esimerkit ulkomai1ta, jossa ylipäätäiän ka.uppa on
20195:  täydellisesti vapautettu ja sota-ajan kako säännösilelyjärjes-
20196: te]mästä luovuttu. Kuitewkin ka,tsomme, ,siiihen nälhden, että
20197:  eduskunta on päätt:ämyt pidentää n. s. elintarvelallria hwhti-
20198:  kuun 1 päivään 1920 ja hallitus sen nojalla piclättänyt itsel-
20199:  leen viljan ja ,sokerin tuonnin y'Rsinoikeud,en, että vastaava,n-
20200: sisältöinen raj,oitus on ne'M-ävä anomuksentekijäin vaatimuk-
20201: seen.
20202:      Sa,arnme senvuoksi kunnioittJava.sti ehdottaa,
20203: 
20204:                  että edusktmta päättäisi kehoottaa hallitusta
20205:              lakkauttamaan lisen~c;s,ijärjestelmän ja vapautta-
20206:              maan kaupan muilla aloilla paitsi niillä, joilla
20207:              hallitus voima.<Jsaolevan elinta:rvelain nojalla on
20208: 8          1919 Vp.- Anomusmietintö N:o 34.
20209: 
20210:            pidättänyt ifiselleen yksinoikeuden kaupan har-
20211:            joittamiseefl,.
20212: 
20213:     Helsingissä, 12 päivänä joulukuuta 1919.
20214: 
20215: 
20216:     Johan Broända.                    Hoorg Schauman.
20217:                                                                1
20218: 
20219: 
20220:                                                                1
20221:    1919 Vp. -    Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 34.
20222: 
20223: 
20224: 
20225: 
20226:                                                                    1
20227: 
20228: 
20229:                                                                    1
20230: 
20231:               E d u s k u n n a n a n o m u s anomusehdo-
20232:            tuksen johdosta, joka koskee lisenssijärjestel·
20233:            män poistamista ja tuonnin vapauttamista sekä
20234:            Kauppa- ja teollisuuskomissioonin lakkautta-
20235:            mista.                                                      1
20236: 
20237: 
20238:     EduskUll!nwlle on annettu !llnomu.sehdotus, joka koskee            1
20239: 
20240: lisen'Ssijärjestelmän poi:;~amisrta ja tuooo[n vapauttamista
20241: ·sekä Kauppa- ja teollisuuskomissioonin lakkauttamista. Kä-
20242: siteltyään asia:n Eduskunta on antanut ehdotuksen raueta
20243: sekä sen ohella päättämyt
20244:                                                                            1
20245:                kehmttaa Hallitusta vastedes myöntämään li-
20246:            senssejä etupäässä osuustmminnanisille keskus-
20247:            liikkeille.
20248: 
20249: 
20250:    HeLsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1920.
20251: 1
20252: 
20253: 
20254: 
20255: 1
20256:                vll:lt"V'k:.S~!Sä olev~Itå        aikana/' voiin~s~olfeiden                 måii-
20257:                ;;,lJ.,l~Aol~~ .6~'ka~~iil,l.geissit k~ta.: o)Jnt v~lV{)lline.n
20258:                     ltti~W,..!lUOl<elfitlma,a,n Sflkä; ·sen. aili{lutfaniat . ktistttn~
20259:                     ~::'-~~.1~itt;am,aaJn,"'" maalla on tlWlä yelvollisu~. luk~isia;
20260:                                    .l~I~J~np·ml·!llttn;ta knil:l~u:tutt. nuinttaaliin pa:nnulle
20261:                                   ~jöj~lll$~tn "lla:ll•lten:·· oli ii9udåtetta.vana c;Jlut 19
20262:                                 .                          .     annetu'll :n:t~jo1tu&ohjesää.nuö.Xi
20263:                                  san~n -v.ailliiiaiset määräykset. . Asetqa, 18 ~~ · ·
20264:                      tåhurlikuut;a 1882 muutti tätä ohj{;s~ä1ttÖä :vaiJ{sikäli,
20265:                  r~~na.ika.l,iiieSta. majoitubesta. <>li yleensä suoritettava
20266: ·.-:•C·fr6'P·tr!·~·.1·,·,., lmn Seit 'Sijaan sodan aika.na·Selrå rauihanldn aikana .
20267:                   ~(lllr,r\n<>'~'""" ja liipikulkevien. sotajmxkkojen aiheuitaJ.Wa> ·
20268:                         t~ItcustaruiU.k·:.sJ.ta. ed~lleenkään . ei •· majoitus:Velvolli§il:l~
20269:                              ... V!t.Sta: ~(} päivänä kesäkuuta 1919 soti~{ij~i;,. '
20270:                           ,, a;JlJle:litll·. laki mii,ä,rä:ä kaikesta rotil~jQ~~$-ta· .
20271:                                          lko_I'v~stå. Y.altion val'oi~; · , .. •·               · ' ,.
20272:                                             ..         että ma;j{)ituk.sen i!u>:il,t-t ' rasituk-
20273:                                     '.. l:';!'<"''·"""''"' maBita olleet .!hy:V;:i$; 'erilaisia. V å- ,c .
20274:                                •'~~te.if .#~wjm·_·JU1ik:l!a.~ ·b.v~.-~erkiksi _Tor~:.·, ·
20275:                    wl>$stl~;·. 'jos~a. · ma.j(}~tu_,s ~~~ ,;t)Jloon erH~~-                          <·
20276:                     ;ro:a,J6l1;QsJla~.,·1.1;usten · iN.. :·l:9t5~flH8:;· 8!iheu:~t'·
20277:                                   2·,500 mark:a~tå::~~~OO .. inaik~a;ai't ~~i~
20278:       :~. f~siW~j~·k :tin1tid_;il.i;U:S@n:·-~Uut:';
20279:   ... jotka O:v'at. j~fyhif               .    . . k.tUit~an::tal:ou:ffi
20280:      . maarn ..... Niinpä. (lvat· Tornt1>tij{)1civarr~
20281:        tettuja 'puhoorialaisiJen·' menQ~' suarittn.m:ista' '""'"""'"''
20282:        maan lå.mdja,.jQittsn määrät~ri                    - - 1n1i·~·~bv~~·-·~:
20283:      mar~aita 166,000 - nuirkkaan:
20284:      muilla .rwjwaeuduilla JJäyttää wajoi~äsit.ns- ·
20285: · ., · ttint\lva inyös tä'nkeimtp!en k.Ulkuteid~·-$9IBl.'4Jl~!'tll'l
20286:    · t;ll:uilla· . lilkepaikoilla. Ne fttu~nfJ;t, .jmhip.:
20287:        oyataenaijaan use1n joks~nk\~.vä-hlhlset ja niihtnc
20288:      majoitusvelvollisten luh:U.mä!irä pieni,- jo~ ·rasitl,l~ Qn
20289:     ·kunnill-e hyvin tu.ntu.vakSf ja suhteellisen               •. n·a·l:t..Jm.li·lllil'
20290:      velvolli~ta ikqhden. Tois~lta pnolel~ löytyy_·
20291:      mättä useita kup.tiå, jot~a ovat ·p~ässoot Itlii!JOllili!ll!ll
20292:      sesta: <paljo:P: . vah-emmällä; .. Kaikkien     . .
20293:      tuks~ta · aih-eutuneet saatavat. {)li.·~-.rv,J~<Jl.1~'ll-O'tn~.~
20294:      n.ak~i mark(!lksi. . ' .- . ' - '-
20295:       -- -·c: Y aliokunta · ·on. · yptynyt. .anomu:_se.Q.do1t:u1t$(Hil:t&ld.jijfi:~)l:'
20296:      siillä;- efitä:_ tlitä.:-.it~in · epä t~isesti ma-an
20297:      nutta rli$ift~~tia.4liisi ryhdjttä\rä ta·s ott·:~··~fi~;,"Jt~~a.:,:!J~
20298:      ~ttävä kt1h'tnuttQmana ~.JWtt.ii~J.l},t:Sfä. nRil"Wli!letL.:'l
20299:      netia;v-a,kså. •. -Nåissä s:nnn1t~~~:
20300:      .!i.Ya.f.ntesti vo0]lb.Nijru~t001J.:·.
20301: -··· ~ikoo#ttia~<<t:-.,M:vmättomNvtt.lk·
20302:     .onneUisem'Pa'm··,asema'llJ]]) ·         lkun.nat ·'""~·~«>L.<>LV'<ii;.IL
20303:     · d:ät yksin li!pltfl,i:naan ma:joitukseu aih.e~ttarn;~a- ·
20304:      velkat&akka~. ' -. · -          :,    -,                     .       ·
20305:          - V alioJmn11aisa -on ilrwaiw tunut jonkunv:errM1 ·
20306:     · s-iitä, miten korvaus olisi ~Suoritettava. On la.tltSU1t.Jia.
20307:    ·. p_id:e, ~ttä lkaikki- .nämä ·kustannukset, olisivat va.~cH4Jn:
20308:       v<a.ita.vat,' ja· toiselki puol>ell~. on esitetty vallitimu~,'
20309:       h·eeuaole\'18. !"al!litus _-olisi· ja-ettava tasan ai:no'astaan .
20310:       niiden ikesk<en, jotka 'kyseessä olevana aikana olivit lll~t.un..,__,
20311:       tusvelvollisia. · Krm !na.jo~tnksen su~utta ·ja. sez1:.J:rlit-E~liUl.~:. ;...
20312:       tumista maan eri QSiU~ _ei vi~!ä tarkkaan ~tieota,
20313:                                                                       1
20314: 
20315:                                                                       1
20316: 
20317:                                                                       1
20318:                                   •
20319:        1919 Vp. - Edusk. auom. - Anomusmiet. N:o 35.                      1
20320: 
20321:                                                                           1
20322: 
20323:                                                                           1
20324: 
20325:                                                                               1
20326: 
20327:                                                                               1
20328:                    E d u s k u n n a n a n o m u s majoitusrasi-              1
20329:                tuksen suuruuden tutkimisesta ja korvaami-
20330:                                                                                   1
20331:                sesta.
20332:                                                                                   1
20333:        Eduskunnalle on annettu kaksi arnomusehidotusta, j·oista
20334:                                                                                   1
20335:   toinen koskee majoitusrasituksen suuruuden tutkimista maa-
20336:   ilmansodan aikana sekä mainitun rasirtuksen korvaamist'l                            1
20337:   •kunniHe ja yksityisille, ja rtoinen •selvityksen 1ha:nkkimista
20338:                                                                                       1
20339:   Ruotsinvastaisella rajaHa olleen rajavartioprutaljoonan ma-
20340:   ~oituskustannuksista. sekä niiden korvaa:misesta kun:nille ja                       1
20341:   yksityisiNe. Tämän joohdosta on Eduskunta katsonut tar-                                 1
20342:   peelliseksi esittää seuraavalil.
20343:        V enäläåsen sota väen mwjoitus maailmansodalll. aikaJ:JJa on                       1
20344:   tuottanut sekä yksityisille että kunnille ratSkaita ku,s-
20345:   tammksia, ja ovat tässä kohdin eniten joutuneet kärsimään
20346:   rajaseudut ja ne kunnat, joi.ssa ei ole ollut valtion kasarmi-
20347:   laitoksia, kun taa.s n:e paikkakunnat, joi·ssa niitä oli iJaJi
20348:   joihin majoitettiin sotaväkeä vähemmäin, päliisivät rasituk-
20349:   sista vähemmällä. Erityisesti on huomautettu siitä rasituk-
20350:   sesta, jonka n. s. rajavartiostojM majoiottaminen on, senjäl-
20351:   keen kun Suomi vapautui venäläisestä sota,väestä, tuotta:nut
20352:   ra:ja.seuduille. Tästä on ·asianomaisiJ.le kunnille syntynyt
20353:   mcmiin kymmeniin ,tuhansiin markkoihin nouseva menojen
20354:   lisä.
20355:        Majoituksen tuottamat rasitukset ovat eri puolilla maa.ta
20356:   olleet hyvin erilaisia. Eduskunnan s!l!ami·en tietojen mukaan
20357:   ov·at esimerkiksi Tornionjokilaaksossa, jossa. majoitus näyt-
20358: . tää olleen erittäin rasittava, majoitusrasitusten vv. 1915-
20359:    1918 aiheuttamat menot vaihdeUeet 2,500 marbsta 51200
20360:   markkaan mantta.alilta, vastaten 32-85% manttaalin koko-
20361:   naismenoista. Majoitusra,situ.ksen aiheuttamia menoja on täl~
20362:   la~sten erityisesti ra.sitettujen kumtain usein ollut pakko peit-
20363: 2   1919 Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 35.
20364: 
20365: täsä lainoilla, jotka ov•at jlääooet yhä etoon.päin kunnam. ta-
20366: loutta rasittamaan. Niinpä ovrut To['nionjoJrivarren kunnat
20367: olleet pakotettuja puheenalaisten menojen suorittamista var-
20368: ten ottama<alJl 'lainoja, joitten määrält •eri kunnissa vaihtelevat
20369: 25,000 markas;ta 166,000 markkaan. Paitsi Ruotsin rajalla ja
20370: muilla rLlljaseuduilla .näyttää majoitusrasitus olleen erittäin
20371: tuntuva myös täl'lkeimpien kulkuteiden solmukohdissa ja
20372: muilla liikepaikoilla. Useat kunnat, joihin nämä kuulu-
20373: v·at, ovat jokseenkin vähäisiä~ ja niihin kuuluvain majai-
20374: tusvelvQllisten 1ukumää<l.·ä on pieni, joten rasitus on tullut
20375: kunniUe hyvin tuntuvaksi ja suhteellisen suureksi majoitus-
20376: velv·ollista kohti. Toiselta puolen on ·epäilemättä useita kun-
20377: tia, jotka ovat p'äiälsseet majo1tusrasituksesta paljon vähem-
20378: mällä. K~B.ikkien kuntien maJoitusraisitubesta aiheutuneet .
20379: saatavat on arvioitu noin 40 miljoon.aksi marlmksi.
20380:      Eduskunnan mielestä •on tältä nä.in epätasa.ie;esti maan eri
20381: osille jakaantunutta rasitusta ryhdyttävä tasoittamoon,
20382: koska on pidettävä kohtuuttomana sen jättämistä harvojen
20383: kuntien kannettavaksi. Niissä kunnissa, jotka majoitusrasi-
20384: tusien vuoksi ovat suuresti vel.ka>antuneet, tulisi epäilem•ättä
20385:  herättämään oikeutettua tyytymättömyyttä, jos muut tässä
20386:  suhteessa onnellisempaan asemaan joutuneet kunnat jättäi-                                        j
20387: sivät :heidät yksin kantamaan .majoituksen aiheuttamaa ras-
20388: kasta velkataakkaa.
20389:                                                                                               j
20390:       Kysymyksen suhteen, miten korvaus olisi ~suoritettava, ei                               j
20391:  Eduskunta ole :ka,tsonut mahdollis·eksi vielä määrätä peri-                              j
20392:  ruatteel1ista; kantaa, vaa.n piroä välttämättömänä, että asia
20393:  ensin tarkka:an tutkitaam.. Ainoastaan sen rajoituksen haluaa                            j
20394:  Eduskunta tehdä, että .Jwrvausoikeutta ei ole enää ulotet-                           j
20395:  tava yksi'tyisiin henkilöihin, vaan että korvauksen saami-
20396:  sessa tulevat vain kunnat kysymykseen. Tämä johtuu sekä                              j
20397: eiitä, että tutkimus tulisi erittäin .suuritöiseksi ja kal-                       j
20398: liiksi, kuin myös siitä Eduskunnan kannasta, että milloin
20399:  yksityiset ovat soCLanailkuisissa oloissa täyttä:neet heille lain                j
20400:  mukaan kuuluvia velvollisuuksia, heille ei siitä ole enempää                 j
20401:  korvausta suoritettwva., kuin mihin he lain mukaan ova.t ol-
20402:                                                                               j
20403:  leet oikeutetut. Tämä rajoitus ei sitäpait.si tule san·ottavasti
20404:                                                                           j
20405:                                                                           j
20406:                                                                       j
20407:                                                                       j
20408:               Majoitusrasituksen tutkiminen.                   3
20409: 
20410: vaikuttamia.an, koska. kunnat yleensä näyttä!vät majoitusJms-
20411: tannukset suorittaneen, ja yksityiset niinmuodoin lienevät
20412: suurimm~ksi osaksi korvauksen jo kantaneet.
20413:     Mitä erityisesti tulee Ruotsin-vastaisella rajalla olleen
20414: rajava.rtiopataljoonan ~aiheuttamaa/DJ majoituksoon, katsoo
20415: Eduskunta, että ,se on luonteeltoo:n ollut samamlaatui.sta kuin
20416: venäläisva,llan aikuinenkin majoitus, koska sitä on samoilla
20417: perusteilla vaadittu. Se s·eikka, että majoitus toimitettiin
20418: senjä:lkeen kuin venäläiset joukot olivat maasta poistuneet,
20419: ei saa aiheuttaa erilaista käsittelyä.
20420:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta on päättänyt
20421:                 kehoittaa HallitttSta viipymättä ottamaan
20422:             selville majoitusras-ituksen kunnille eri puolilla
20423:             maata aiheuttamien kustannusten suuruuden
20424:             kuluneen tnawilmamodan aikana;
20425:                 kehoittaa Hallitusta samalla ottamaan sel-
20426:             ville Ruotsin-vastaisella rajalla olleen n. s. raja-
20427:             vartiopataljoonan kunn,ille aiheuttantat majoitus-
20428:             kustannukset; ja
20429:                 kehoittaa Hallitusta toimitetun tutkimuksen
20430:             perusteella laatimaan ja Eduskunnalle jättämään
20431:             ehdotuksen edellä mainittujen kustannusten oi-
20432:             keudenmukaisesta jakamisesta koko maan mak-
20433:             settavaksi.
20434: 
20435:    HeLsingissä, 3 'Päivänä helmikuuta 1920.
20436: ~
20437: 
20438: 
20439: 
20440: 
20441:                     J
20442:                    J
20443:                   J
20444:                  J
20445:                 J
20446:                J
20447:               J
20448:               J
20449:               J
20450:              J
20451:             J
20452:             J
20453:            J
20454:           J
20455:           J
20456:          J
20457:         J
20458:         J
20459:        J
20460:       J
20461:       J
20462:      J
20463:     J
20464:     J
20465:                                                                             1
20466: 
20467:                                                                             1
20468: 
20469: 
20470: 
20471: 
20472:              W19 Vp. -- Anomqsmietinti) N:o :16.                                1
20473: 
20474:                                                                                 1
20475: 
20476: 
20477: 
20478: 
20479:                                                                                     1
20480: 
20481:                                                                                     1
20482:                  Sivistysvaliokunnan mietintö
20483:               N:o 6 kotitaloiUIDpettaja{miston perustamista
20484:               koskevan anomusehdotuksen johdosta.                                       1
20485: 
20486:      :Eduskun1:a on tliv:iist;ysv<~lioknnnmn v<;t.limi,,iitdtav;a<ksi                   1
20487: 
20488: läJhe·ttänyt ed·ustJaja Gehha.r.din y. m. artoomsehdotuksen
20489: N ;;o 84, j01ka kosk<ee tä.rd·ellisen ja tarkoitn:ksenmuk·aisen,
20490: va.lti·on .laitoks.ena toimivan kot.it~i:l'()UJSIOpettajaopi ston peru s-
20491: taruista ma<ah0.~mme.                                                                       1
20492:      l\;otital1msopetuks-en järjes<illlimistä ja ·kotitalousoppi1a{~
20493: tuk·&iin tarvittavien opettaj<a1n valmistami.s•ta. tail'ikoi'tt·ava toi-                    1
20494: 
20495: minta aJ.ntett.iin jo toi•s;tlalli:ymiln'0rl!tä vuotta 'Siltten. Vuoden
20496: 1907 valtiopäi viUä ech1Jskunta tehdyn all!omusehdtotu<ksen
20497: johilosita päätti 'hwHitul{JwHe esittää, että ws;et-ettaisiin ·komi-
20498: tea valmistamaan 8UUI11ni>telmh ta,rkoitusperäi.stä ja järjes.-
20499: telmällistä naisten opetus•ta v"arten ta:londenhoiCLos<s•a, e1tn-.
20500: pääJssä ottaen huomioon ta.rkoi,tu'kse·nmu:ka.Vs•esti vaLmi•siJettu-
20501: jen op.ettajattari:en ja ·neUJvojien y.leistä ta.rv•ett<a kysymyk-
20502: sessä olevalla .alal.la.. 'rämän johdosta hialli•t.us a.s•ettikin €h-
20503: f.lotn:ksen t€kem istä vart,en nais<ten ta1ousopetuktseri järjes.tä-
20504: mi:s:eksi komitea.n, joruka miJetillit() j,lrme:;,tyi v. 1915. Laajassa
20505: mi·etinnössä:än .komitea m.' m. on ant.anut ;:;.eikikaperäi:s•en sd-
20506: vity,ks·en toim(~ns.a ·py.s!tyvien koti.ta.lf()USopettajien va]mis-
20507: tami~ta. va.rten tarpoolliS'i.soi'a toimenpiltei,stä, j-ohtuen si<ihen
20508: tnldlvseen, että valtion tulisi ottaa huos·tfl!ansa ·tämä valmis-
20509: tus pemstamalla wlu1ksi y1hdoen kotital.ousopetta.jaseminwa.rin,
20510: jol1e komiwa valmi·sti yksityisrkohta.i•set .smmniii:Blma:t. K~si­
20511: teHävänä oleva1n a.nomus.ehdotuksen ta<l'koi*uks.ena on jou-
20512: rluttaa tätiDän oip]Siton perustwmi:sta.
20513:      Komitean mi•etin·nön iJl·m61Sitymisen jä:1k.e]sinä vuosilla 0•11,
20514: lmtita,lousharrastuksen snm·esti ·kl'l!svaessa, ·kntital·onsop€tuk-
20515: 2            1919 Vp. -       Anomusmietintö N !O 36.
20516: 
20517:  senkin ik~hittämin~n ooi&tynyt sekä. ykisityisten .asianharras-
20518:  t:tji~n että va1tion alotteilla. ,ja smmnit.elmil'lu, joista Valio-
20519:  kunta on sallinut -tietoja ·kuo:lemUta1n1 !kaihdelt.a aJ&iantunti-
20520:  jalta, y•lijohtaja U. Branderi'lta ja kotitadou.st.arikastaja Katri
20521:  Soi·nil'ta. Kotitalou\S1kouluja on viime ai'ko1na villclmasti pe-
20522:  1"11JS1iettu, ·niin että niitä :moo.talou·shalllit'll!ksen <tlai&iua ny-
20523:  kyään on 44, joiden li~~si tulevat JroJlWanopist.ojen yhtey-
20524: teen järJestetyt 'kotit.aLou.skurssit. Kotitalousrumvojaopistoja
20525: vn nykyään 5 •suomelllkielistä ja 1 ruotsirukiel!iflJe'n; edelJisåJs.tä
20526:  on v.wltio hi>lja:kikoi,n otta;nut ·haltuunsa Orima.ttikm em'än·tä-
20527: lkou:lun. Maatalonshadlitulkseen on cviimcist<en kaJ1den vuooe:n
20528:  kuluessa perustettu kotilla:l{)ootarka-&tajan ja kotitalon:skon-
20529: ·suJentin virat, eri·ty:inen valtion kotit.aJ'()!lh_qtJoiJmikunta l>H
20530:  a!Setettu ja yhä laJSjell!tuva toiminfla ilwtital{)udoo hyvälksi on
20531:  aiheuttanut tämän ed~stfumistä varten :myona1et.ty;j.en valtio~
20532:  avustusten kohoamisen ·vuOS!i vuodelta.
20533:       Kotitalousharr.astukoon !Jll.'ltU'Lfrin Tip<>li;tä koll'o.aimist& eb-·
20534: U.:·äi~See ·m1velutta:va~&ti opettajavalmistu:k~n. riittwmwttömyyl'l
20535: ja siitä johtuva pätevien opettajien t.urrluva puute. Kotita-
20536: ~uskouluiihin valmiS!taa nykyään opetllaJia. ybistään Helsilll-
20537: gin :ka,sv&tTI.sopiJlinen taJ.olL"OCO'Ulu ja kasvitanltackou1uihi1t
20538: Reiilkallin ]}Un1alf!ha- ja. ma&ta:lou&kon1u, j'<Ytka molemmat                                 1
20539: 
20540: ovat yksityisiä la.it<ok!sia, mutta ci vät kykene tyydyttämään                                 1
20541:  Yallitseva,a, ·tarvett.a, eivät myöskään, val'sin:lnl'i 1kun nvRJt har-
20542: joituskoulua vailla, täyttämääm opettajlllvalmi>Sitn:ksoon ny;k;y-
20543: aikana. asetettavia vaa.timuksi~l" Nykyään on opettajrupaik-                               1
20544: 
20545: ·ko.}a kotitaJou.<:J]wului.~a täytt.ämättä rontakin parikymmentä,                          1
20546: mikä osoittaa, että muutoin ilalldttrbbava;lla- i.'l..vltlla: ~disty­
20547: nyttä kotit.a:loustoiminta.a. uhka!R &ei\S'RMus, joJ1f'1 ammatilli-
20548: sen pätevyyden saanei·ta toim.i'henikilöit<ä voida ·kaBvattaa ny-
20549: kyist.ä, paljoa suure.mma!S\..."'8, määräs.så ja :t.arkoituksenmukaj-
20550: \Sffillmalla tava.hla. 'Tämä ei voi ta;pa1h-tua, aiooikaalll. S1Wmen-
20551:                                                                                        1
20552: kie1isten opettaja:voimiffll suureen t.a.rpeeseen ·katsoen, muu-
20553: w1n kuin va,lltion tätä tarkoitus.t.a varten pern,.s;t.amassa                          1
20554: 'kotitalousopettajaopistO;~Sa.       .Suomenkidist~n   laito&tl8n ta.1··
20555: vits.ema opetoojien lisä {)U sem rudk.ata1oudtm että 'k_~asvi­
20556: iarhan aJa~1la sää.Thllöllisi&~ olill."'sa h.<:lkett.ava ainJ3:kin 30              1
20557: 
20558:                                                                                    1
20559: 
20560:                                                                                1
20561: 
20562:                                                                                1
20563:                                                                                1
20564: 
20565:                                                                                1
20566: 
20567:                       .Kotitalonsopettajaopisto. .                        a    1
20568: 
20569:   vuod-essa., nykyään <l<n tarve paljoa m.w:em pi. Huon;m,ttava                    1
20570: ""''n .tämän li·säksi, -että a.mma!tillli~Sen va.1mistu:koon saa:neis~
20571:   kotitalou<&h-enlldlöis4ä Qn yhteiskunnalSsa ;y~I-eoo.sä ·suuri puut<;
20572:                                                                                    1
20573:   jP. niiden kys.yntä y.hä ikasvama.<:~sa. Ajanmu:k.a:i•oo11 koti-
20574:  1alousopettajaopiston pikaioo:n aikaa;n;sa:anti o:n sentähden
20575:   tärkein tehtävä. kotita:lou'Skehity;koon edi·stämioossä.                         1
20576:        Op1ston tehtävä'lllä tuliosi oiema.an v.al·mi.sta.a opettajia lä-
20577:   hinnä kotitaJouo&kQnhulle, :kasvital'lhalkouluille, neuvojoopis-                     1
20578:  i.oiUe, kalliSQll{)>pifJt&iHe .}a. kaJllSa'k-euhtseminaareille. Kotita-
20579:   lQusopettajtWpi.sto oJisi järjestettävä kwksiJ:imjaiseksi, käsit.                    1
20580: 1äen toinen kotirtal;ous-, sekä toinen ·ka.witarhaopettajien val-
20581:   mi:staanisen. Opetusaika oo. 'SUUnniteltu kaksi••uoti·~eksi ja                       1
20582:  4räytettäväiksi siten, että lm>Simmäisenä Y,uotena suoritetaan
20583:   kaili:l!oe oppilaåHe t.a!l'koiieitu yleiawn alkciskurssi ja toiseoo.                     1
20584:   :mainittujen k~thd-en linjan eriko.i<ooppimäärä. Katiht1onsk(}-
20585:   .rnitea oli näiden lin.}ojoo Ji,s$r:S'i vielä .suul1I!ii.te1Uut erikoiset                1
20586: ··kodin!Jwi to-.opetu:kse.n, .koul ulkei ttiöope.tuik·oon ja koti-elö.iri-
20587:   hoi<h)..apciukOOll! linjat, mwtta <m ·näiden •suMoon. nykyään
20588:                                                                                            1
20589:   toisia. suunnit-elmia olemassa. Sen sijaan on opiston :väl'ittö-
20590:  ·mään yhteyteen iJJie-S!iettä.vä. väl'ttäflllät.()n harjoituskoulu.
20591:   Opetta,javoimia on opistoon. suunnilteltu johtaja, ka:ksi ta-
20592: ~louoopett.ajaa, •kalk.s:i kasviltarhaopett.aja.a, y·ksi. 'kotioeläinhoi-
20593:   don:opett.a.,ja. jaka ,.;;a;nwlla toimisi ·koulntilan .hoitaja-na, yks-i
20594:  il.äsityfinopettaja ja harjoituskouluun kaksi opetta:jaa sekä
20595:   tar.peeHinen palvelijakun:ta. I.a±tos oli..si opeUajien.sa pä;t.e-
20596:    vyysva;atimnksiiiiJ... ja. tpal:kkaetuihin nähd(:)n a.setettav.a, :kansa-
20597: ·•koulwsominoorin l"hl1na.lQ{•. Sen pents'tamiSiknstan,nukset Olt
20598:  .:>;rvioitu noin 2 milJoonaksi ma.rikaJrsi, ild-ellyttäen, -että ,jokin
20599:   valtion o:mi·stama. ti!la. luovuteta.a.n täl1än tatkoitu:kseen. Tu-
20600: ·kvan ikotirf.aJousopett.aJoorpiJSt<Hl! pailkka on tätä nykyä harkin-
20601:   M'll alaiserut ja <Ut ·siilh-en n&hd<eJl eri mahd;{jllisuuksia pun-
20602:    nittu, kuten tämän opist-on perustamista Lepaa.n 'Ptmta,rha-
20603:   opi-ston yhteyteen, jossa. t•wpauksessa viimfflU.ajnitun laitokset
20604:   vois.i<vat. tarjota. koti:ta•lou.sopiston kasvitrurhaosa.cr;toHe val-
20605:   miita, opetuksen välineit-ä, tai maaooUi{1un jonkun suuremma.n
20606:   lii•ke j-a sivi;styskesknstan lä:l:riesyyt.oon, esimerk1•k;;;i LaJHle:n
20607:  ·.8( udUille.
20608:               1919 Vp~ 7•·Ano.Qtusmietintö: N :o :16;
20609:                                                                                  '
20610:       Mi1ä l;uohsiruki·eli·s>ten .. opettaijien . v;a1mis;tamiseen • ~ulee,
20611: . ava.t cSekä f§ddläma:inittu lwmi1Jea -e.ttä vimauoma1set SUU®i-.
20612:  tehleet <edullisimrma:k.si järjes·tä•ä s-e johOlllkin uykyki.än toimi-
20613:   v'aan yk.sityi's•een ilmtita.l<Yus- ja puutarha®oulmm, j·onka täitä
20614:   e:rikois:tarkoitusta vart•en tn1irsi Slllilid<t riittävän ~>nuri V'!l·lti:o~
20615:   a.pu.
20616:       v,aEOikunta un •pi!tä:nyt .ktotita!ou;;·.opetltajiwpi•sttm penJS-
20617: -tami:sta välttä;mättömän:ä ja kiirehdittäv·änä se~kä ·sitä vaJ,·-
20618: te.Ii laadittuj.a suriurui:telmia, j·oista edtellJ,&essä on cteihty i!<el-
20619: koa, myöskin ni•itä tultee ruot·s:~n!ki•elisten ope.ttajain valmis-
20620: tamis.oon, yleensä varteenotettaiVina, mutta: :;,;•e -ei ole k•ats•onut
20621: asiakts·~n ryhtyä niitä yksityi•slmhtai·s·emmin puml,itsemaan.
20622: Vaikka a.s.iranomaj,se.S!sa :keskusvira•st<OsSill jo on rylhclytty val~
20623: mistavii·n töihin •puheenaoleva:n opiston pel'lwstami,s·eksi, pitää
20624:  Valiokunta suotavall!a, e-ttä EclU:skunta jo a.siatt llil·esoo tällii
20625:  wtlmistusmit.eellaan kiin!ltitMä siihen huom1ot.a: Näi'll, ollen
20626: Vw1i:okunta; puoltaa a.ll!()mtisehdotus,ta. hyvä·ksY'tiävä.ks<i j;t
20627: !; u·nnioi·tta-en ehdottaa Eduskunn~an a.nott.avaiksi,
20628: 
20629:                     että Hallitus ensi tilassa. ryh.tyisi toi·menpitei-
20630:                s,iin tarkoituksenmukaisen, valtion laitoksena.                                           j
20631:               ·toimivan · kotitalousopettaja(Jpiston · pernsta·mi-
20632:                seksi; sekä
20633:                                                                                                          j
20634:                     että Hallitus ·tulevan vuoden rahasäiintöesi-
20635:                tykseeJ~ ottaisi· tiihiin tarkoitukseen tal'peeltiseu
20636:                                                                                                      j
20637:                määrärahan.
20638:                                                                                                      j
20639:                                                                                                  j
20640:        Acsian kä:sitte,l,}ryn ovat ott.aneet osaa puheenjohtaja P.                               j
20641:  Virkkun>en, varapuhoonJoMajca Aiho sokä jäsenet Ahlfor,.,;,
20642:  :M. Hannula, Hilde·n, Kojooon, Kuk,kooon, J·. Leppälä, Pöy-                                 j
20643: 'hö:i:t.eri, Ta1s.kinen, A.~kerblom, Ös,terho,lm sekä. v:wajäseneJ
20644:  Eklund, Elova.ara; HE'lo, 0. · Korhonlf'n, SiJlawpää ja· Val-                               j
20645:  koiHm.
20646:                                                                                          j
20647:                                                                                          j
20648:                                                                                      j
20649:                                                                                      j
20650:               1919 VJl, __;. Anomusmi~tint() N:o Wi',
20651: 
20652: 
20653: 
20654: 
20655:                    Sotilasasiainvaliokunnan
20656:                mietintö N:o 6 edustaja Nix'in y, m. ano-
20657:                musehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa toi-
20658:                menpiteisiin ryhtymistä sotilasrasituksen ta-
20659:                soittamiseksi.
20660: 
20661:       Eduskunta on ilähet,epäätöksellään huhtikuun 23 päi-
20662:  viiiHä v.nonna 1919 rSotilwsastiainvalirotJ\'unllla'n vailmistel1ta-
20663:  Vitksi lähe!tfunyt 10dustaja: ;Nix'in y. m. anomusehdotu'ks,en
20664: N :o 142, joka ta·rlwittJa,a a:si,anmuka;isilin latins,äJ11dänltöarloitei-
20665: siin ja hrallirnf,o'i:-oimenpi,tei1si,in ryhrtym1st;ä kmntia. ja yk!S'i-
20666: tyisiä knns::datisri:a kohcla!nll!een y1·ei,s1uonto,isren st~'tilasrarsiiJU:k­
20667: 'sen t<aso:ittamiseksi.
20668: 
20669: 
20670:      Kysymyhes,sä oleva arnomusd1rlotns on ln:a{lirttu 14 pä:i-
20671: viinil huM:iknu~ia. 1\119. Se'kä ennen mra·~niitua ·pwirviliä että
20672: .iiilkeenkinpäin on Halli1;us rlaadirtuttarwnt jn· e.rl•uskunnan
20673: hyväksyttäväks.i jäitli!nyt u~Seitha· la 1keja, jot;Jm, muun maassa
20674: o\"at olleet tarkoitetut ari'ka!amSJaramaan juuri 'Sien -barsoirhvksen
20675: sobilrwsras~tuk,:,es.sn.,  josh runomuk!senteik-ijiirt mrrinitSievalt.
20676: 'DruHnårsia lnikej~a ovart laki F:Obav;oimam m~.j·oi1nk·sHsta, J,a;],i
20677: sntilaskyydit;vffisresnä, 1a:ki 'sotrlaåtokseTLe ·tmlevistn ] ncm:tari~s­
20678: •snocitnks1:sta, hev.osotiJor]:rki y. m. Kun Ha Hit.us, unii,käl:i
20679: -v.nli01kunnan tiredo:ssa on, ·edreUerenrkin su·n n ni·tte ],f'f' ffi!il'i nri~un
20680: larin s•ä.äJdämiötyön j,artkami,srta, ·r>i vRliokunt>H· 011e k1l'fs•onnt ol:c-
20681:      1
20682: 
20683: 
20684:  van aihet:ta kärärntyä a,nomuk·s<"Un asiarssn HaJ.ti<tulcs.e'n pno-
20685: lr·en, minkä vno1rsri vRlioJumta kunnioirt1,af'n chdoi.t.m1.,
20686: 
20687:                     ettii anornusehdotus saisi t'auda.
20688:            1919 VJ). -   Auomusmietintii N:o 37.
20689: 
20690:      Asian kä.sittelyyn ovat ottaneet o:'laa puheenjohtaja
20691: Hornborg, va,rapuheenjohtaja Sihvo (osi'trt:ain), sekä jäsenet
20692: Ampuja, Eklumd, Ha.nnula, H~lrlmnem, KoiviSito (IQis[iltJann),
20693: Kontu (ositta,in,), Kuja~a, Lau:Mwnen, Loppi, N:i:kkanen,
20694: Pesonen, Y., Puittine.n, Takkula (osittain) ja Vainio sekä
20695: va rajä,~en Saarelai nen ( osi:ttain).
20696: 
20697: 
20698:    Helsingi,ssä 19. pii!ivänä bte~m~kuu'ta 1920.
20699:             1919 -    Vp. Anomusmietintö N:o 38.
20700: 
20701: 
20702: 
20703: 
20704:                  Talousvaliokonnan mietintö
20705:              N:o 17 anomusehdotuksesta, joka koskee niitä
20706:              perusteita, joita on noudatettava sopimuksia
20707:              tehtäessä valtiolaitoksen ja yksityisten liiken-
20708:              neyritysten välillä.
20709: 
20710:      Eduskunta on ·läJhettä:nyrt TaJowsv;a:liokunnan va'lmi:si?el-
20711: tava:ksi ed. Leiv·o.n y. m. anomll'Sehdotu'ksen N :o 62, ja on
20712: V aliokunia a:siantullltija'a •kuultuaan anomusehdotruk'Sien kä-
20713: .sitellyt.
20714: 
20715: 
20716:      •Alottoontekijät oyat sitä mieJitä, että lii1renteen wlaUa
20717: esiintyy ~sella~sia jäa,jestelY'kJilsymyksiä, joita tuskin voidaan
20718: tyydyhtävällä johdorrmulroisuwd•ell-a mtkais.tn yksinomaaJJ.
20719: haUinnollista tietä, ja ~että siitä syystä olisi lai.nsäädärrtö-
20720: tJeitse vakaannntettarva lii:k•enteen järjestely.n yl•ei:set pems-
20721: teet. Tällai:sina rkysymyksinä on aJotteentekijäin mi·elre,"bä
20722: etusij•aJSs1a otettaVJa huomioon truriffien järjestely .toisiwan
20723: lähellä ·oleviin ,satamapairkJk·oihin haara:ntuviHa rataosilla.
20724:  Tariffijärjestelyn tartkoituksena olisi tälla.isia tavaUaan yh-
20725: teenkuuluvia .ra'taosia varten määrätä samalll&uuruiset
20726: maksut 'liiktmteest.ä mo[empiin satama-asemiin, riippumatta
20727: rnt•ojen :todemsesta pituud,esta. Esimerkkeinä tällaisista
20728: sat.ama-:a:semista .vo1daan mainirta KoiJka ja Lo:viisa etelä-
20729: ramnirkoHa sekä Må:niJ71lnoto ja RaiUma läns:iranuikoHa, joi-
20730: den oh,ellra järj,estelytoimenpiteitä voidailln katsoa tarvitta-
20731: van muiLlakin haaraautuvilla rataosilla; niiniikäJäm lsaattalll
20732: .tuUa kysymyks:een vws,ta:avien periaartteiden soveHu:iJtamilliell
20733: m:erili:i'k,ennettä :kos!kevis·sa sopimuik'Sissa.
20734:      '·Twmän la:atuis·et soprmUJkset va:ltion ja ~ksi:tyi.s·ten lii-
20735: kenne}aitos·ten väJi:llä !Saa.ttarva,t koskJea, ~paits~ vaMtirorta ja
20736:              1919- Vp. Anomusmietintö N:o 38.
20737: 
20738: t~oisifa sopitmuskumpp1an~a myö,S'1{in 1kohn~nnoo 'Oikeu1bta.       Ja
20739: kun val:tion ·raulba·ti,eveDkon ja y ksityis,bm mtoj.em välillä
20740: tehdyissä sopimuksiss'a ei ain1a ole :tarpe~Hioolla huol<eHa
20741: vlliJvottu :v~J.'lftionkaa,n ~etuja, miin lon ;alott.~entbek~jä!in mie-
20742: lestä siitä;kin syj'l&tä .sopinrwk<si1a järjes;tävä l:ainsåä,d·äJnt.ö
20743: ~;arpooHinen.
20744: 
20745: 
20746: 
20747:       Eri etä:isyyksiSitä riipplWilffil ;kuljciusma:ksujen yht:äilälis-
20748: ty,ttäminen smrhtaa ikäydä ta;rpooll1se~ksi ~ensinnä:kl<n, mrHoin
20749: kwksi tai u.se;wmpia rautatielinjoja yhdi,stää ka:hta a;semaa.
20750:  'Dä:llöin nim. liikennöitsijät tahtova.t käyttää sitä tietä, j·olla
20751: Jnrljetusmaksu on alhaisin, mutta li~kennet.eknillisi'Sita ja
20752: muista syistä ·voi oUa rautaJti:eNe <eduksi, <että Eikmme jae-
20753: twan sopivasti m'hojen keskien. Tämä voi ta,paJMua :siten,
20754: että niille asete'taan ,Jyhem:mäJn tien kilometrilukua vastaa.va
20755: n . .s. tariffietäisyJ"s, jowa muikaan pi:t<emmäln tien ku~je:fm.s­
20756: maiksu't Ja,sk;etaan.
20757:       Tä:Uaisoon :tariffijärj.es·telyY'fl voi olla syj'ltä toi:rekisi siinä
20758:  t.apaulkses,sa, ~että eri. ra.dat välittävät lilikennettä eri sa.ta-
20759: miin ja nii:sta ~s~sämaaihan. Kun täil~öin •saattaa 1käydä tar-
20760: peelliseksi heJl<potha•a kn'lj:eotu.sta sartJa;ma·pa~kkojen ja maa,n
20761: :si>säJo;si;en välillä, niin ;e]väJt aina mant:Ueteellioot ja ramta.ti,e-
20762: ,t.e:kniHiset etäisyJ"d,et ·sr.ta ·olla mä:äräävinä, vaan tulee otet-
20763:  tarVJaimsi •huomiooill' myö•skin :ookä ylei:siä kallliS"cmtaloudellils<ia
20764: et1tä yksitJ"isillen liikennöitsijäin <etujoa. Ja mis1sä J"lOOniSä
20765:  u:seita :kulj,et111Stt:eictä on, ei O'le ta1~lm~truksenmnikaista., että
20766:  j.01ku niislt.ä jouibnu [iiaiJl,]sen 1iikeniJeen ·rrus:Uttamaksi to:iJsoten
20767:  jaäde<s<Sä ikäyiJtji!mä;tJtä. Liikentoon tasoittraminoo j,a tarkoi-
20768:  tuksenmuka~nen järj.es·iäJminen ·ei .tudl!a·kiar.tn suuria vaikeuk-
20769:  sia, jos ,eri 1ii'ktenlll•elinja:t ovaif> s'aanan haEinnon alaisia. -
20770:  Vai,keammaksi käiy asia srHoin, •kl11n ne ikuuluvat <eri omista-
20771:  jille.
20772:       M!li am.me UIS<eimma;t ja ltä111k~mmäit rawtaJI;ici [mu<hn·at
20773:         1
20774: 
20775: 
20776: 
20777:  nykyää:n v:altiloHe.           Niin:ol'l<en ei näytä oleva;n ~Siteitä
20778:   maamlill'e 11anlba ilieliilmn/flaen ja ,rn.UJta.ti•eiJariffien tarkoiiluik-
20779:  senmukaiseN;e järj~stely1lo. 'Tul•eeko vastai;suud.essa huo-
20780:             Vaitio ja yksityiset liikenneyritykset.                       3
20781: 
20782:  ma'tta,wvmpia yks:ityisiä ratoja sy.ntymään, SJiitä ·ei taa.s täHä
20783: kertaa ·dle V'a:rmuu#a. Jos niirtä synty]sikin, ·niin anilaa 15
20784:  p:nä huhtikuta 1889 yk,siiy~silstä rau:tatei!stä yleistä ikres-
20785: 'kunsli'kennettä varten aun,e'htu asetu,s hallitukseUe mahdo'l-
20786: lisuuksia rau•tatien mffientarrnisrlupaa myöniäJesrsä turvarta
20787: ·sekä liirkennöitsijäin ~ttä y:hteislku:rrnan oout. Ta;riffeihi'n
20788: näJhden .säiäd:etään \Siinä er:Utyisresti, cit;ä ,.ehdot ja, maksut,
20789:  millä matkustajia ja tavaraa kulj·etetaan yrksity'isellä ra•uta-
20790: ti·eHä, määratwän, - - - 1.iiJ1mnnieohj·esälännön ja Eik'8>nne-
20791:  tlaksan mukwa•n, mitkä S'enaatti rautartienomistajaw ehdotuk-
20792: ses-ta an~ara". - Niisttä epä:kohdisiba, rm~tkä haittai:s:ivllii Ei-
20793:  kenoottä jo ol•em,a;ssa olevilla. yksityisillä rwdoiHa, joista
20794:  Rawma.n •rata on tärkein, rei ·ale ju1kisuu-d,essJa valirtubia
20795:  kuulunut. Ja uusi, valt1on ja y•ksirtyisten Hikennre1airtoste:n
20796:  välisiä suib.Jteita ·kosffieVia ·la.ins:äädärntö tu:ski·n voisikaan kogk.oo
20797:  enlt:i!siä y:rosityirsiä: rautateitä, ~Hei [winrsäädänna1le anoofltaisi
20798:  taannehtiwa vaikutusta.
20799:        Mitä taas tuloo ni]ihin: s•opimuksiin, joi:ta IVIalttio rmahdol-
20800:  li·se-siti ful,ee teiroemään muiden yrksirtyis•.ten liikennelaitos,iJen
20801:  kuin rau,ta1Je1den kianssa, .ei VflJliokunrta ~o'le sraranut ·ticloousa
20802:                       1
20803: 
20804: 
20805: 
20806:  sella:iJsia sffi,kJcoja, jotka vaat,j,sivra:t uutta niitä ikosikrevaa 1ain-
20807:  sää:dämltöä. iTosin Slara.tta.a sen jä}k,een, kui1u maan kwuibta-
20808:  kulkulirllienn'e jä.ll~en e1pyy ja .sa1a ·ehkä 1entistä suuremman
20809:   merkityksen, esiint.yä kysym;)nksiä, jotka vaativat sekä y1eis-
20810:  taloudellisten että ka:uppapol·iittis:ten etujen mukai•sta lain-
20811:   bläädännöU'istä järjestelyä. Mutta kun •ei vielä ole voitu esit-
20812:   tää niitä suunta'viivoja, joiden mulmisesti uusi lainsäädäntö
20813:   olisi aikaansaaimva, niin ei VaJiokumta tässälkä'ä'n su\hteessa
20814:   voi puoltaa anomuksen teeikem'istä.
20815:        Edellä esitetyn n•ojaHa s~va Val]oroun:ta Jmnni,o:i.tJ!Iaen
20816:  ehdottaJa,
20817:                    että Edttskunta antaisi asian raueta.
20818: 
20819: 
20820: 
20821:      Helsjngissä, '20 päiV'äJll'ä helrmikuwta 1920.
20822: 4              1919- Vp. Anomusmietintö N:o 38.
20823: 
20824:     A'smn kä!SittelyYJn ovat o1rl!anoot osaa puhoon:johtaja KtiiS-
20825:            1
20826: 
20827: 
20828: 
20829: kinen, vara puheenjohtaja Lohi, jäsenet Broända (osittain),
20830: Ihamuotila, Kananen, Lehiko]nen, Leivo (osittain), B. Lep-
20831: pälä., Loukko, iMiokelsson, Perälä, Reinikainen, Rytkönen,
20832: Schaumam, Sinklko, 'Tavastähti ja Virtanen sekä osittain
20833: va.rajä:sen Lauren.
20834:            1919 Yp~ -      Anomusmjetintö N:o 39.
20835: 
20836: 
20837: 
20838: 
20839:                 Sivistysvaliokunnan mietintö
20840:             N :o 7 anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
20841:             koittaa valtion kustannustoimiston perustamis-
20842:             ta oppi- ja opetusvälineiden hankkimiseksi kan-
20843:             sakouluihin.
20844: 
20845:      Eduskunta on jättänY't Siv~stysvalioku:nnan 'Valmistelta~
20846: vaiksi .edustaja Ailion y. m. anomus<ehdotlikson N :o 97 val-
20847: tiJon kusta:nnus:tffimis1Jon pemstamis<es'ta oppi- j~a opetusväli-
20848: neiden hankkiimiseksi maUffiutta kaikkiin kanswkoului'hin.
20849: 'I'ämän jl9hdosta Valiokunta •pyytää esittää seura.ava.a.
20850: 
20851:      Jo :vuoo·en 1908 toisilla va;Hi:opäi'Villä jätettiin samasta
20852: asiasta anomusehdotns, joka ei •kuit.entka.an tullut kirusittelyn
20853: alais•eiksi. Kysymyksen herättäminen uutena. 'alotteena on
20854: lähinnä a!Vheutunut oppivelvoUisuuslaiin piakkoin odotetta-
20855: vasta rotkaisus,ta. Anomus,ehdotu:ksen tekijät ovat arvioi-
20856: neet vuotuiset menot lkansaJlwruluissa käY'tetyistä oppilkiJrjois-
20857: ta y. m. koulu:tarpeis·ta oppivelv·ollisuuden voimaantultua
20858: nousevan noin 12 miljoona.an ma•rklman, josta summa,sta vail-
20859: t]on osall.e tulisi nykyisten määräysten mukaan kolme nel-
20860: jännestä maalais- ja yksi neljännes kaupunkikuntien me-
20861: noista. Kun kunnilla tulee olemaan muutenkin painavia
20862: :rasituksia oppive1voHisuuden täytäntöönpa111osta, olisi valti-
20863: on otettava kokonruan omalle osalleen oppiikirjoista y. m. kou-
20864: lutarpeista aåheutuvrut menot, jonka ·s,e puolestaan voisi swada
20865: suur.esti alenemaan ottamalla oppi- ja O}J'etusvälinehlen han-
20866: :kinna.n .omaan huosta<ansa. Siten anomusehdotuksen teki-
20867: jäin mielestä myös voitaisiin helpoimmin po:Ustrua nykyisiin
20868: tällä alalla ~a1litsev·a<t epälwhdat, tkuten oppikirjain kirja-
20869: vuus, liian u-s·ein tapaihtuva muuteltujen pmnosten julkais·e-
20870: minen ja asiaan~eS'palkkiot, SJekä sa,l!Jda opp~kirjat ikuvitu'ksen,
20871: 2           1919 Vp. -       Anomusmietintö N:o 39.
20872: 
20873: si'sällytksen y. m. sulhteen entistä paremmiksi. Opetusvä.li-
20874: n~itä pitäisi va:ltion ryh·tyä kustruntrumaan ja j·ailm.maan !kou-
20875: luihin, tässiilkin sulht.eessa t~hokkaammin, kuin pelkäl1ä ra-
20876: hallisel'la avustuksella, 1Joimia!k.seen kansa;kou1un opetusme-
20877: neta1män paran ta!illisek.si.
20878:      Useissa. mai-ssa ·on !Valtio, osaiksi säästäväisyyssy:isfu,
20879: Ot.Saksi koululaitostaan kohotta:akseen, ottanut huog;ta.ansa
20880: ka:nsa!koulun opp~lcirja~n ja muidenkin opetusvälineiden han-
20881: kinnan, jopa valmistuksenkin. Sveitsin kantoneiss.a on v>arr-
20882: sin yleisesti valtion kustannustoimistoil:La ~'<linoikeus jul-
20883: kais~ta opp~kirjoj,a, jotka. tavallisesti maiksutta wnneta<llln op-
20884: pilaille jolko v•a:ltion tai •kuntain ta.~kkia yhtei,sesti valtion ja
20885: kuntain puolesta. Luzernin klillltoniSISa tämä y:ksin<Yilkeus 001
20886: ollut v·oilma.ssa toi,sta sa:taa vuotta., muissa ~enemmän tai vä-
20887: hemmiiln aikrua. Kirjruin levittäiminen trupaMuu yleensä il-
20888: man väHttä.jiä, :kansa.lmulunjohtokuntai!n tai opetna:iain rti-
20889: l.a.uksesta. Pa:inaJrus ja si,to.min,en ·ann~taan •ta!Vallisesti yk-
20890: sityisten tehtålvä:ksi ·tamjousten nojalla. Käsiki,rjoitu'ks-et han-
20891: kitaan j,01ko toimeenp,anemalla yleisiä kil'Pailuja ilai tiloomal-
20892: la käJSikirjoi:tus yksuty1seltä hoenikilöltä taåikika runtamaUa sen
20893: lrua;timinen komitean !huoleksi. Oppiikirjnin :IJ~ar.a:ntamiseksi
20894: 'Oll järjl(\'3·tetty n;iiiden tarkastu•ksia, joissa op1ettajistoUa ja
20895: usein tekijällä,kin on sa;nan'Vlalta, lopullisen ra.tlkaisun ollessa
20896: y lemmillä kouluvira;nomaisiilla,. Uusi oppiki,rj1a Sveitsissä
20897: merki>tsee ,iJa,val1:isesti ·edi,stystä opetuksen alalla, voittoa uu-
20898: delle mciodine tai uudelle käsiJtystavalle. V~aHion oppåir-
20899: jilltuotannossa ovat määrääNinä asl!a1li:set syyt, ehrätlkä
20900: liilkooä•kökohdat, kuten y,ksityistuotannossa. Kun ·val-
20901: tion kustannus,toiminnan ta:rkoituksena ei ole voiton swanti,
20902: tu1evll!t opp~kirj,at, kuten sveitcSilä;iset i1tse myöntävät, täten
20903: hahnemmiksi, siitäJkin 'huolimatta, että lukuisina kantoneilla
20904: iQn oma kustannustoimistonsa ja että painOJbet, kiantonien
20905: ver11attain vilihäistä a~sukaiSiillääTää vas,ta;ten, O!Va!t pi,eniä. Ta-
20906: loudellista hyötyä suurempa.na. prtä1vät sveitsiläiset koulu-
20907: mid1et :kuitenkin sitä kas~Va;tusopillista vo1ttoa, joka j01htuu
20908:  oppi,kirjain ylhtenäisyydeSJtä ja joka. on ilme!:inen varsinkin
20909: oppilaiden muuttaessa koulusta toiseen. Tällöin ei näiden
20910:                Valtion ·k.ustantamat oppikirjat.                      3
20911: 
20912: trurvitse käirsiä sitä rasi·tusta, minkä uudet oprp:iJkirjat aiheut-
20913: tavrut ja mikä uuden opettJaj.an, uusien toverien ja. erilaisen
20914: opetmksen lisäJksi vai!kuttaa ~pä.edulliSieSii oppi1aoo k:ehityk-
20915: ooen. S'V'ei·tsirs:sä •olLaan lllyky]s.een <opprkirjwjärjesfu:1rnään
20916: yl~ensä tyy•tYJväisiä, joitakin kirjakauppiaspiirejä lu.kuunot-
20917: ta:matta. S]J{aläi~t appikirjat ovat täysin lmyttökelpoi-sia
20918: ja·maa;n kliw.salkoulu1aitos ·on pa11airten järjesilettyjä, jopa mal-
20919: liksi ke1pru:wa. niin opetuksen <kuin menetiJelyta:pruin su!hteen.
20920:       Itävallassa on jo 1700-luvun loppupuolella ollut säädet-
20921:  tyuä v·altion etuoikeus lka']kkien oppilmjain pai:natukseen
20922: ja myyntiin, jotta olisi .sootu oppi1kirjoja aikaan ja sallialla
20923: hankituksi lisätuloja •kouluraitdks·elle. Myöhemmin on tämä
20924:  etuoillmus lalkikautettu; valtion kus:tannrustGian1nna.n ta.rkoi-
20925:  tuksena O'll 1vi:iJme aikOI:i!na ollut estää oppikirjain hintainnou-
20926:  sua ja täyttää yksityislkusta:nnuks·en jättämiä au<kkoja, jotka
20927:  ovat johtuneet etenkin Jcirjavista i]mnsallisuus- ja kielioloista.
20928:  Tästä on swarta;vissa selitys niiliin syytöksiin valtion muka
20929:  huoOO\StJa menestykses.tä opp:ikirjain tuottJajana, mistä esi-
20930:  mer.klkimä mainitaan Itäva.Uan oloj-a.
20931:       Amerikassa on ryhdytty eri tavoin va1vomarun koulukir-
20932:  jain käyttöä, ja siten on suuresti edistetty koullujen toimint.a-
20933:  kykyä. Joissakuissa va,l.tioissa on sääcl<etty, että oppiikirjain
20934:  tulee olla kaikissa kOtUluis.sa. samanlaisia, joissru'kuissa on
20935:  säännös, ettei kirjoj1a saa määrätyn a:jan lmluessa muutella.
20936:  Hilll!n!llt mä.ä:rMJään jos:kus lailla, joskus sopimallia y,ksi1Jyi's-
20937:  ·ku.s1Jalllfla:jain kanssa, s[tt,enkun koolut OVlat tehneet vaJi:n.tan-
20938:  .>a erilaffi·ten oppiki.rjain väLillä. Sopimust~n tek,eminoo tar-
20939:  joaa tilairsuuksi:a väärinkäytöiksrille, jotlm. ovat sitä suurem-
20940:  pia, mitä SUU'l'EJill:Illat hankinnat ovat kysymyksessä. S~n­
20941:  vuoksi ovat tois1et VJaltiot ryhtyn!oot perustamaa!ll omia kirja-
20942:   painoja itse ju1kaistakseen kouluki,rjloja, mutta ne ovat kO'h-
20943:   dannoot ankaraa vastustu'S'ta suuden kustannusliilclwid.en
20944:  puoleHa.
20945:       Japanissa on v.a.ltio ottanut ka:nsaikoulm1 OippikiTjai:n kus-
20946:  tantamisen haltuUil1Sa v. 1903, ,kos<ka m. m. oli paljastuuU!t
20947:  entisen järjesiie1män atilheuttami<a väärinkäytöksiä.
20948: 4           1919 .Vp. -     Anomusmietintö N:o· 39.
20949: 
20950:      Norjassa on hiljattain herätetty ·kysymys valtion kus-
20951:  tannushoåminlllaSiJa, jotta päästäisiin luku~siste. oppikirjain
20952: vaihd<&sista. ja muunnO'ksista., saataisiin kirjat haJ.vemmik-
20953: si ja milkäli mahdollista samoart kirjart koko maassa ·käytäin-
20954: rtöoo. Hallitus ehdotti ·a&an tutkimista ja ehdolli:s•tla kokei-
20955: lua yhdellä ·tai parilla oppikirjalla, ja su'lltrkäräjät suostuivat
20956: t&hän clt:dotu:ksoon. Sen jäl1keen asetetun komitean enem-
20957:  mistö on laajassa mietinnössä esittänyt käsity!ksenään, että
20958: ny,kyinen järJestelmä on yleensä hyvä ja ettei valttion kus-
20959: trunnustoiminta voisi tuottrua halvempia eikä yhtä hyviä op-
20960: pilirjoja kuin yksityinen kusta,nnru.sli:ike, sillä y1eiset kilpai-
20961: lut houlkuttelisiWtt esilLe muka. vain JrirjatehtailijoiJta, käsi-
20962: kirjoituksia tilatfuessa olisi vailreruta löytää ·oi•kea;ta henkilöä,
20963: komiteain työ ol1si persoonatonta jia k:oulun k~ehitys pysäih-
20964: tyisi kilpailun lakatessa eri oppiikiTjain välillä. Komitea on
20965: ehdottanut s•en vuo·ksi vain anka.vaunpia mää11äyksiä oppikir-
20966: jain hyvruksymisestä, hlntain säännöstelyä j . .n. e. Komite-
20967: an vähemmistö huomauttaa m. m., että nykyinen järj.estelmä
20968: on ha·vaittu tyydyttäväksi •vasta sen jälkeen, kun sitä Oli.
20969:  aiottu IIDuuttaa, että uusi järjestelmä voi käyttää kailkki ne
20970: !!minot kuin vanha:kJ.n hyväin oppikirjaJ.n ailka.ausa.amiseksi
20971: ~a että nykyin·en järjestelmä vi,e itsestään ylksityisluontoi-
20972: seen monopoliri.n, paraimpain ·Oippikirjain •ai>na pää!Stessä yk-
20973: ,sinv·altiai·ksi. Hintain suhteen huoma'Ut:taa sama vähemmis-
20974: tö, että luotettarva,a vertailua eri maiden kirjain hint.ain vä-
20975: lillä on vaikea tehdä, koska ne riippuva.:t s·ellaisista eriävistä
20976: se'iko:ffi·ta kuin •paim:osten suuruud·esta, kirja:p,aimota:riffeista,
20977: pa.perin ja. metallin hinnoista j. n. •e.
20978: 
20979:      Esilläoleva anomusendotus ko~skee kaikkia, kaThSakoUilun
20980: oppi- ja opetusvälineit!ä, siis paitsi oppi1cirjoda myös kirjoi-
20981: tus•tarpeita j'a havaintovälineitä. Valiokun,ta on asian lrutjUU··
20982: d8'11 ja monipuolisuuden vuoksi katsonut olevan syytä tällä
20983: ik:erraUa rajoitta:a kysymyksen valtion kusta:nnustoiminnasia
20984: ainoastaJan oppikirjoihin.
20985:      Aluksi· on huomautettava, että oppikirjain valmistami-
20986: nen meillä on jätetty melkein kokonrua:n yiksityisun käsiin.
20987:                   Valtion k.nstantamat oppikirjat.                                    5
20988: 
20989: Pa:ri:lry®mentä vuotta •sitten asetti hallitus erityisen oppikir-
20990: jrukomitea:n saairl:~amaan suu:vempaa yhdenmu'kaisuutta kan-
20991: swkouhm op:prikirjoThin. Tämän komitean mietinnöllä <m epäi-
20992: 1emäittä ollut melkoinoo va~kutus oppikirjain alalla viime ai-
20993: 1mna. ta1Jaili.tuneeseen huomattava1an kehHykseen. Sen jäl-
20994: keen ei V'a1tion pu10lelta. ole oppikirjain Vlalmistusta miten-
20995: ikään johdettu, jollei oteta lu,kuun sitä seikk•a.a,, että ikouJ.u-
20996: hal1itns on ta1~ka:stanut ja hyväksynyt uudet oppikirjat. Näin
20997: on op:p~kirjatu:Oitan:t>O v·a~a'alll kilpailun va·rrussa saanut häi-
20998: rit:semäittä .lmhittyä. Myönnettävä on, että siten on paljon
20999: hyväälkin aikaansa:wtu, mutta tällä däir'jestelmäl1ä on myös
21000: ollut meillä, kuten lmikHalla muuallruki:n, varj~uolensa,
21001: etu1J'äläS:Sä suuri ,oppikirjatulva.''. Muutrumia vuosia sittmt
21002: joutui :tålmä epäkohta sanomalehdistössä ja kasvatusopillises-
21003: sa a:irk<alk·auskirjallisuudessa vilkkaa;n käsittelyn alaiseksi.
21004: Silloin lausuttiin jot:enikin yksimielis•esti se alja.1ius, että ,tässä
21005: suhteessa on päässyt muotiin kilpailu, j·oka täytyy leimata
21006: suiOroilliaisek,si vaUa:ttomuudeksi, josta opetus kä;r~sii ja jolka
21007: kod-eille koituu kiusalHs·etksi ilaloud:ellisebi rasitu:brursi".
21008:      Kouluhallituksen luettelon m'lrl>:aan on yläikansa1muln8Sla
21009: käytettävilks:i hyväksyttyjen suomenkielisWn oppi- ja luku-
21010:                           1
21011: 
21012: 
21013: 
21014: kirjain mäiärä nykyään :seu~aaiVa :
21015: 
21016:      ra;amatunhistoria:ssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
21017:     •kristinopi•ss•a ('Jlla:itsi .k:rutkismusta.) . . . . . . . . . . . . 2
21018:     lukemisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
21019:     kieliopissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
21020:     Suomen ja yleisessä hist>Oria,ssa . . . . . . . . . . . . . . 12
21021:     m-a:a:ntiedoss~a. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
21022:     luomnontti,edossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
21023:     laJSkennras.sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 7
21024:     mittaus~issa
21025: 
21026: 
21027: 
21028:    Uusiin painoksiin ei ole tarvittu !haikea lu1paa. Pa:inoksila
21029: on saatu vapaasti mn11te1la, .mitä o·n alllkarasti moitittu ope-
21030: tukselle hankaluutta tuott.avana, ja seurauksena siitä on
21031: 6           1919 Vp. -      Anomusmietintö N:o 39.
21032: 
21033:  ollut, .että ooimevkiksi saman perheen lapsiU.e on ;pitänyt
21034: ostaa saman oppikirjan eri painoksia y.hteensä useita kap-
21035:  paleita.
21036:      'Kasvatusopillista tarvetta ei a:iwaJka;an 1voi sanoo syyksi
21037:  nyk·yisoon suureen oppikirjrumä.ärään. Eri suunoot tai käsi-
21038:  tykset ei~t edellytä iliheitä oppiiliirjain vwihdoksia, jatk>a
21039:  ka•svaturoppineiden mielestä jättävät aulkkoja opetukseen ja
21040: estävä.t niin oppilaita ikuin opettaj:Uakin syv·entymästä oppi-
21041:  kirjoihin. Mui,na nykyis·en jäJrj·este1män ha.itttoina on esitet-
21042:  ty, että opp:Ukirj,ain ·klakokin on, hinnan tietysti ylet-essä, toi-
21043: ,-;inruan al"v.eluttav.asti p.aisunn,t, tosin hyödy:ksi vattt.unoom-
21044:  man i'käisil1e ja kehitty;neemmille oppilaille, mutta vaihin-
21045: ,goksi muille, 'koska liiik,a lruajuus hei'posti johtaa. opetuksen
21046:  pintapuolisunteen. Rnotsink~elis•te•n oppikirj.ain suhtoon on
21047:  huomamtettu, että ne yleensä ov,a;t ·huonommin ikuvit.ettuja
21048:  kuin suom.aloais-et kirjat, miikä johtuu su:hteellisen pienistä
21049:  painO'ksi·sta. EdeUeen on viita1ttu sii'hen sei:kkruan, että opei-
21050:  tajat joskus, jdhtokun1m:in hilja.is·el1a •suost!wmTLkseUa, uuW8n
21051:  pwi:kklaan tultuawn hyllkiiliwät entiset oppikirjat ja ootatta:v.at
21052:  um:1et sijall-e. Trupa, että opettajat välittävät o}YPi'kirjain
21053: .myyntiä, ei ole myöskään koulun ·edun kannalta. hyväiksyttä-
21054:  vä. V'O~rnaa~npa mainita vielä s•ellai>sia.kin voorin'käytöfksiä,
21055:  että valtionavustuksen saamista varten on -asitetty laskuja
21056:  suuremmille summine, kuin mitä kirjoista todella on ma:k-
21057: settTl:, jättämällä laskuista pois S•aia•dut ,aJ,en~uks~et.
21058:       Keinoja ~,bettyjen •epä:k01htaim }i:i,eventämis·eksi 0!11 esim.
21059: sellaisten säännösten antaminen kuin Amerikassa, yhteistoi-
21060: minnan ai:kaansaaminem yl"sityisten kustailltaja:in ja koolu-
21061:  hallituksen väJliUä j. n. e. Estääkseen alituista, oppikirjain
21062:  vaihtelua, joka johtuisi siitä, että ,erinäiset asiamiehet voi-
21063:  ton toivossa tai muista valistustyölle vieraista syistä koot-
21064:  tavat saruda uusia ki:rjoja <käytäntöön", täten ,häiriten ki()U-
21065:  lun työtä ja tuottaen tai'lpeettolmia ~mstannuksia kunnalle.
21066: 1mululle ja lasten vanhemmille", antoi hallitus pari vuotta
21067:  sitten kouluhallituks-elle ~määlräyksen, ,että ennenkuin uusi
21068:  oppikirja hyväksytään käytäntöönotettavaksi, tarkoin tutki-
21069:  taan, ei ainoastaan että se it'lessään täyttää k·ohtuulliset vaa-
21070:                  Valtion kustantamat oppikirjat.                         7
21071: 
21072:   timu'lrset, vaan että se rmyös e<deltäjiin verraten todellakin
21073:  sisältää. ihuomatta.Nan ja olennaisen edis~yksen tai kasvatus-
21074:  opilliselta kanna'lta mielenkiintoisen parannus'yrityksen".
21075:  Tä:rnä määräys on toiselta puolen melkoisesti rajoittanut
21076:  va'paata kil'Pailua, mutta toiselta 'puolen on se asettanut
21077:  nyikyiset op.pikirjat ja niitä kustan~vat liikkeet etuoi:keu-
21078:  tettuun asemaan.
21079:       Valiokunta on sitä mieHiä, että hallitwksen onkin ryhdyt-
21080:  tävä tehokkaasti jOhtamaan ja valvomaan oppikirjain valmis-
21081:  tusta. Mutta sen enemmist-ö ei kats:o tätäkään yksinään riit-
21082:  täväksi mainittujen epä1kohta~n poistlamiseen, vaan on ottanut
21083:  kansakoululaitoksen ja ylhteiskunnalli .kokonaisedun kannalta
21084: .ha:rlcitakseen, eikö olisi paikallaan O'ttwa kansakoulun oppi-
21085: kil"jain t•wotanto y;aJ. tion 1hnosta1M1.
21086:       Taloudelliselta !lmnnaHa. katsoen on luonnollis·ba., että op-
21087: .pivälineid·en maJlrsuttomu'US oppilwille ennemmin tai myö-
21088: .hem.min joh'taa siihen, että jako va:ltio tai kunta itse !kus-
21089:  ta:nta:a oppiväl<:i:nJeei. Oma,n kustwnnuks,en täytyy hyvin joh-
21090: dettu'lla aina tulla ednllis·emmaksi. Tällä :kuten mui1la1kin
21091: .tuota;nnon a1oiUa on sääntönä, että mitä suurempi liilrevaih-
21092: to, sitä huok!eammat yks:iJkköhi·nnwt. .Jos Oippikirj,at annet-
21093:  taisiin vaiti001 puol,esta ilmais.ek,si, ei myöskääm enää tlair-
21094: vititaisi väli'ttäjiä, VJa•an voit.aisii<n rkirjat SUO<!'Iastaan l<äheiJtää
21095: kouhrihin ja 'kuntiin. Tällöin jäisi <pms välitysrpal:klkio, joka
21096:  nykyään on 20-30 %, luk'uunoftama:tt,a suuremmista os-
21097: toista 1roululle myönnettyä, vämäistä alennusta. Til®.suudet
21098: sellruisiin vä:ärinlkäytÖ!ffisiim, jotka ova't maihdollisrua rohailisen
21099: avustuben oHessa käiy·tänuössä, jäilsivät myös pois, kirjain
21100: ollessa ma:ksuttomi,a. Edelleen sää;styisi se 'lwulu:hallitukseen
21101: kasaantuv•a työn paljcms, jok'a johtuu valtioa;vustuiks.en suo-
21102: ,r.utta;misesra kunnille ja sitä kosilwvai'n ·k]rjala!Skuj,en ta:rkais-
21103: tamioosta. Ny:myolroissa olisi yhteiskunrual1e !hyötyä jo sii-
21104: täkin, että valtio itse osta<isi ika:usaikoulrukirj·at kustamtrujillha,
21105: saaden niistä esim. 30 % alennusta. Siten aleni,si va:ltion
21106: nJikyinen avustusprosentti 5 :Hä ja kunnat voisivat paästä
21107: ko:konaan vapaiiksi siitä osuudesta, jolm nykyään on ruiiden
21108: ma.ksettav<a ja joka oppivelvollisum1en voimwa:ntultua on ar-
21109: 8           1919 V p. -      Anomusmietintö N :o 39•
21110: 
21111: .v~oiitruva nain pa-rLksQ miljoonJa:ksi maiilltaksi. Mutta t.a•
21112:  loudellisesti vie11ä edullisempaa olisi, jos valtio, itse
21113:  kusiJantaen p'Wheenaolevat oppiki·rjat, sta1s1 hyvälkseen
21114:  sen 'hyödyn, jok1a johimu suuremmasta iluotammsta ja tämän
21115:  aiheuttama;sta täyrueHrsempäin telkniUisten 'a,punleuvojoo.
21116:  käyttämisestä. Täl'keä ecleillytYJs v~altio·n ku,sta1l!DJUstoiJmin-
21117:  nan menestykselle on :kuitenkin, ettei sen jolhd'Ossa p.ä.äre val-
21118:  twa:n se leväperäisyy,s ja !lmavanuwsuus, joka nykyisten vi-
21119:  rastojen toimim:ta1a nliin ylers,es11~ lh~aåtta~a.
21120:        Kasva11usopi1Hselta 'lm,nnalua katSJoen ·ol~si pidettävä suu-
21121:  ri!l!rvmsena voittona sitä, että valtion kuSibnnwstoiminta saisi
21122:   aikaan wurempwa oppiikirjain ylhtenäisyyttä. M·el-lro~oon etu
21123:   olisi myös siitä, että suuret paino'Sm'älä!rät tekisivät mahdolli-
21124:  s,e'ksi kustanook!sia :lisäälmättä 'p1a1mntaa :nQin ,s1110men- kuin
21125:   l'Uotsin:ki~elisten   oppikirjalini painoa,sua, ikuv~tu,sta y. m.
21126:   Muuan hyöty va1t.ion lmsta,nnUJsioill11inruasta olisi li.sä'ksi se,
21127:   että sellaisiaikin oppikirjoja ,olisi ihel:ppo saada toimeen, joi-
21128:  d~en kustantamiseen yksity~set ·eitvät ole h.1a:luikikai'ba.. Tällai-
21129:   sia ova:t esi:merkibi kansaikoulujen j~atkiokwrssien oppikir-
21130:   jat, ja nii,hin voi lulma UlY'ÖS' kästkir;jat varsinkin suomen-
21131:   k~eliJSiiä lkansa1 koulunopettajia varten, jotka yleensä eivät
21132:   ul k!omaista kirjlaH.iJsuutta voi lhJmsoon käytUä'ä.
21133:      1
21134: 
21135: 
21136:        V rultion kuSit!llnnu'stoi:minta'a v!llstaan on ""äitetty, että se
21137:   lopettaitSi yhrityisen yritteliäiJsyyd·en oppikirjain alalla ja
21138:   ehkäisisi siten, näiden kehitystä. Hyväin 01ppilkirjain perus-
21139:   ed,ellytykseksi on kuit.enkin ~atsottaV'a op:ettajitston kork.oota
21140:   kasvatusopitlli·sta 'kehity,strusoa. Y1ksityisellä yritteliäisyy-
21141:   dellä on tietenkin :suuri osuUJs hyviilin oppikirjain 'laatitmi-
21142:   sessa, mutta tämä Y'ritteHäi,syys ei ole !Sidottu suinkaan ai-
21143:   noastarun ybity~Sikusiba:nnukseen. KyvyiklkäM ja aater~kaat
21144:    peuagogit tulevat aina ·huomatuiksi, ja täysin perusteltua on
21145:   uskoa, että todella hyvöi 1piiläsee oi'keubiinsa oppikirjain
21146:    alalla yhtä hyvin valtion kuin yksityisten lharjoittaessa :kus-
21147:   ialnoostoimirutaa. Va,ltioHa on .myås pruljon suur·emma.t mruh-
21148:   dollisuud'et kuin yksityiJsi·l["ä !kiinnittää kcmlun palveluk-
21149:    sessa olevia kykyjä oppilkirj~öhön ja ikOJ."IV!l!iJa sitä ·a'lliSion
21150:   mukaan. Lisäikisi 'On opetukseHe menestykseksi, jos ikoko
21151:                 Valtion kustantamat oppikirjat.                          9
21152: 
21153: opettajistotie eoommän kuin täihän asti vruhn~stetJa.an tilai-
21154: suutta valvoa oppikirj'aja ja vastaila! niiden ta:rlkoiturosenmu-
21155: kaisuudesta. Viitattrurooon Sv;eiilsin oppikirjatarlmstuksiin ja
21156: siihen kii:hottimeen, jdb y 1ei·siHä ikaJSVatusopHlisilla :lros-
21157: ku.steluiU'a !Siellä +011 sekä oppi•kirjain että opettrujiston kehi-
21158: tyksoon. Y:k:sityi•sen 'lrnsta:runuSil:Joiminnan pu<oltaj.illa on sitä
21159: paitsi truipumus suurennella oppikirjain merkity,stä opetuik-
21160: sen alalla ja katsoa niiilä opetuksen kesilmkseksi. Ei ole
21161: .ullJOihdettava, että elävä sa;nra, opettajan henrkilöllisyys, si·t-
21162: ten\Jriln on .tänä ikeslmkS'ena ja oppikirja:t ainoastaan apuneu-
21163: ;voj.a.
21164:       V:altion kusta;nnu·stoiminna.n p•eläilään myöski•n johtaiVan
21165: liialliseen yhd·enmuikaisuuteoen opp.i:kirjain •a:lralla. T·ämä riirp-
21166: puu kuitenkin siitä, millaånren kloko koululwitos, sen opetta-
21167: jisto, sen hallinto ja johto !]ml1oinlkin on. Kun tällä ailialla
21168:  nykyään ja epäilemä!tltä vasta;kin vallitsee virkeä elrumä ja
21169: vastakkaisia virtauksia, on syytä olettaa, •ettei vasta'ka.an tyy-
21170:  dytä y1kS!Nn oppikirjoi:hin, vlliaJn että useista tul:ee o1emaa;n
21171: .vaihtooh1Jois.esti vali'ttavia painaksia, jako sitten eri opetus-
21172:  tapoja, eri pai:kiiDailmnti'a t1ai eri!laisia o1oj·a, kuten ·e:sim. crnoo-
21173:  seutua ja kanljJunkila va;rten. KaSIVatusopiHista koikeilu.a uu-
21174: siLla menettelyta.voilla ja näitä vart•en juHmlistujoa oppi,kirjain
21175:  koepainoksia on sil'ä paitsi yhteis:krunnalla •erikoinen syy suo-
21176:  s:ia siksi tävkeällä alalla kuin juuri nuorison kas'VIaltus.
21177:       Kirjankustanta:ji.en ja -kaUippiasten ti'Lholta on esitetty,
21178:  että koulukirjakaupan lakatessa kdko kirjakauppaliike la-
21179:  maantuisi ja tämän sivstävä meillritys alenisi. Onkin il-
21180:  meistä, et1Jä kirjaikauppain liikevaihto oppikirjai.n kaupan
21181:  supistuessa jonkun verran välhenee ja heikonrfJaa niiden kan-
21182:  nattavaisuutta. Mutta yhteiskunnan kianna1ta katsoen ei
21183:  voida puolus,taa, että koulukirjoilla kannateta,an se~llaisia me-
21184:  noja, jotka uii1le eivät kuulu, ja siten tuet.aran s;ellaisten tuot-
21185:  teiden ·levi'ä:mistä, joiden tuottama sivistysarvokin usein on
21186:  .kysymyksenalainen, kuten osasta ~auno~irjall'isuutta hy-
21187:  V'ällä syylLä voidaan sanoa. Kun osuuskaupat nykyään owt
21188:  laajenJ;uneet 1iilketoi:mintaansa kirjakoa.upankin alaUe, on
21189:  täysi syy uslkoa, että hyvä 'kirjallisuus edelleenkin leviää
21190:                              1
21191: 
21192: 
21193: 
21194:   maareud•ulle.
21195: 10          1919 Vp. -         Anomusmietintö N:o 39.
21196: 
21197:       Valioilnmn:an enlemmistö on tullut siihen käsi:tyJisoon,
21198: elttä 'VIailtion ik'tlstan:n:ustoiminilrua puoltavat syyt pain'!lJVlat
21199: .enellllmän .kuin sitä vastaan esitetyt näkökohda,t. Myön,oot-
21200: .tävä on 'kuitenkin, että vai:lmuktsia tällä toiminnalla valla,n-
21201: ki,n a:Flruailmna on 1palj onlkin voå.tettavruna. Suurin :vaiik<eus
21202:                            1
21203: 
21204: 
21205: 
21206: 'On tietysti aina hyväin käsikirjoitusten: hankkimises-
21207: ta, jota varten v.aJ.tio v,oi käyttäJä es~m. S.veitsissä koeteltuja
21208: .ja muita taåoituiks1enmuUraåsia keinoja. Kolm kustannustoi-
21209: .mrinna,l1e epäilemMtä e<lullisinita on tot.eutt31a s:e v&'hitellen,
21210: al!kaen niistä ;kansla[\Joulun oppilkirjoi:sta,, joid-en lhanfkkiminen
21211: lähimpinä a:ilkffina on ecityisen tarpeen vruatima. Täilen ei
21212: .s~ihen alubi tarvitf.aisi suuria ·pääoonia, kun p.ainatus ja si-
21213: ;tomin·en voiJSi tapruhtwa ,caltioneuvoston kurjla•pruinossa ja si-
21214:  tomossa, voa:rsi11kin kiesäaika.na, jolloin muita töitä on vähem-
21215: massa maamssa. Kb•jain j&kelu suoraan kullekin koululle
21216: vo9. ta'JliOOn järj,es'tää vaHioneurvoston julikaisuva.mstoon. Tar-
21217: ,pEl!en tullen on tähän !kaikkeen käytettärv,]ssä myöskin y\ksi-
21218: tyisiä liikikeitä, !kunnes valtion kirj.rnpai<noa ja ·sitomoa ehdi-
21219:  tään laajentrua, niinkuin muutEllnkin on suunnilteltu.
21220:       Ensilksi voitaisiin teettää esimerkilksi luonnontiedon oppi-
21221: kirja, joka heti on uudistettava, jos nimittäin maatallouden
21222:  opetusta tullaan anta:maan luonnontiedon yhteydessä, kuten
21223: -ehdotettu on. Sitten kun mainittu 01ppikirja valmistuisi ja
21224:  maksutta jaettais~in kansakouluihin, ei valtion avu.stusta
21225:  enää olisi suoritettava yksityisten kustantamista luonnontie-
21226: don oppikirjoista., vaan kyirl'ä kaikista muista koulutarpeista
21227:  näiden avustamisesta voima.ssao1evain määräysten muk-aan.
21228:  Niin pian kun mahdollista jaettais,iin sitten seuraa.va uusi
21229: oppikirja ja yksityisten kustantamista vastaavain ainei-
21230:  den oppiikirjoista ei enoo myöll1l!e'ttäisi avustusta, j. n. e., kun-
21231: nes lkoimo j'ärj.estelmä olisi muutrumi,ssa ·vuosissa iJman talau-
21232: delli:sta mullistusriJa toteU'tettuna.
21233:       Oppilkirj.a.monopolista ei näd.n ollen oilkeastoo.n voi pu-
21234: hua, ~oSika ky.syiiDys 10n vain valtion oma1n trurpeen tyydyttä-
21235: mti:sestä eikä tulojen han'k!kimisesta. Yksityiskustantajain
21236:  e.tuja olisi .siitnä mälärin ihuomiJOonotEl!ttava., että ne ~va.t
21237:  myydä varastonsa loppuun. Sitä varten olisi ennalkolta hy-
21238:                 Valtion kustantamat oppikirjat.                      11
21239: 
21240: -visS:.i ajoin ilmohettaiVa, milloin val-tion oppikirrja tuloo käy-
21241: tfuntöön.
21242:      V:a1Eo1mnnassa on ehdotettu, että ·puiheemvolev>an kysy-
21243: myksen selvittely olisi jätettä-vä a;s]a:ntuntijoista lmlooon'PRill·
21244: mm ]mmitea:n tehtävälksi, ennenilmin r,Yihdytään muutdkS'ista
21245: oppilkirja,twota.nruon a;laHa pää1J1Jämään. Tätä ehdotmst.a ei
21246: valiokunnan enemrrnistö kuitenka;wn ole oma:ksunut, fkosklfl
21247: tällä al1alla ei liene erik·orusi•a asiantuntirjoit.a meidän mruas-
21248: samme, jossa asiata vi.elä ei o1•e koet.eltu. Lisälksi on täUai-
21249: ~en komitean kanta enna.kolta määrätty sen mu1m.an, minkä
21250: ,YihteiSkunruallis·en ikäsitylksen edustalji•a. komitea~a,n kutsut·aan.
21251:      Vialtion kustannustoiminta. on luonnollisinia IJregkittää
21252: k;ou:luhaHitu1k.se~en, lähinnä s•en kamsanopetuso.s•astoon, johon
21253: tätä tarkoitusta va.rten 1Jie'tysti on t.arP'eoo as.eltt•aa lisiWOiimia.
21254: oppikirjain toimitustyötiä j'Oihtamaan ja painatusta ynnä ja-
21255: kel·wa v•al voni.aan. Yksityiskoht:a:is.en suunnitelma.n laoaJtimi-
21256: nen tämän toiminnan käytä.nnöllistä t.oteuttamista. varten
21257: on tarUmituksenmukaisint.a jäättäiä Hallituks:~lle.
21258:      NäJid:en perustel11jen nodallta Sivis•tysvaliokunta kunnioit-
21259: taen .ebidottaa EdusikuJl!nan a•nottwv>aksi,
21260: 
21261:                   että Hallitus ryhtyisi toimiin itse kustan-
21262:               taaksecn lr,ansakoulun oppikirjat ja jakaakscen
21263:               ne maksutta kaikille kansakouluille. ·
21264: 
21265: 
21266:     Helsingissä, 23 päli:väinä helmikuuta 19120.
21267: 
21268: 
21269:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenijo.Maja P.
21270: Virkkunen, jäsenet Ajlio, Ahlfors, 1\f. Hannula, Hela, HH-
21271: den, Hupli (osittain), Kojonen, Kokko, V. Ko.rhonen, Kuk-
21272: k'O'llen, J. L8'})pälä, Pöyhönen, Snellman (osittain), Öster-
21273: holm ja Åkerblom sekä varajäsenet Elovaara, 0. Ko11honen,
21274: SilJanpää (osittain) ja Valkonen (osittain).
21275: 12          1919 Vp. -      Anomusmietintö N:o 39.
21276: 
21277: 
21278: 
21279: 
21280:                         Vastalause.
21281: 
21282:      Vastoin V aliQikunnan enemmistöä olemme siili. mieltä,
21283: että .päät{)s valtion lmstannustoimiston perusta:m'isesta kansa-
21284: kouluoppikirjojen valmistamiseksi olisri ·ainakin nyky/het-
21285: kenä, asian o1Jessa vielä aivan valmistamaton, varain arve-
21286: luttava toimenpide.
21287:      Punnittaessa ehdotetun valtion;toiminnan etuja ja hait-
21288: toja emme ole voineet havaita edellisristä sel1aisia, j·otka olisi-
21289: \"a.t vakuuttavia, mutta sen .sijaan jälkimäisistä lukuisia,
21290: jotka panevat suuresti epäilemään, että valtion kus,tannustoi-
21291: mesta pU:heenwolevalla alalla koituisi pikemmin keihityksen
21292: ehkäisijä kuin .edistäjä. Ei ole voitu eikä tlllhdottukaan osot-
21293: taa, että oma kustannusliilke olisi valtiolile ta1oudellisesti
21294: edullisempi kuin oppikirjojen !hankkiminen ammattikustan-
21295: tajilta. Päinvastoin on todennäköistä, kun ottaa huomioon
21296: valtion muun samanlaatuisen toiminnan, että V!a,ltion han:k-
21297: kimat oppiikirjat tulisivat kalliimmiksi ikuin yksityisten kus-
21298: tantajain. Että valtio jakaisi ·oppikirjat kunnille kolkonansa
21299: ilmaiseksi, viimeksimainittujen tarvitsematta ollenkaan ottaa
21300: osaa niiden kustannuksiin, on mielestä:mme useista syistä
21301: hyljäJttävä ajatus; se on kuitenkin Valiolkunnan ehdotuk-
21302: sen huomattavia edel~ytylksiä. VaJidkuruta ei ole kiinnittänyt
21303: riittävästi huom'iota siilhen, että sen ood·otta,ma,sta kustannus-
21304: toimesta pitäisi jolka trupauks<essa tulla itseänsä !kannattava
21305: yritys, myöskin lähetyskus.tannusten suillteen, jotk,a Valio-
21306: kunta kokonaisuud·essaan sälyttää valtiolle.
21307:      Pedagoogiset näkökdhdat, joilla tällaises1sa ihankkeessa
21308: on er:i<koinen paina:vuus, puhuvat mielestämme va1t'ion oppi-
21309: kirjamonopoo1ia va,staan. Koulukasvatusopin edistymiseen
21310: vRikuttavat, niinkuin VaQidkunta1dn lausuu, opettajien am-
21311:                             V asta.lall'ie.                       13
21312: 
21313: matt:i'han·as-tukset määirä:ävällä tavalla; nama hwrrastukset
21314: \kohdistuvat erityisesti appikirjojen parantamiseen ja niiden
21315: kehittämiseen ajanmukaisiksi. Mutta jos valtio joutuisi
21316: virallisella kankeudellaan ja virastollisuudellaan johtamaan
21317: oppikirjatuotantoa, jqnt yksinänsä määräämään 01ppikirjojen
21318: sisäJlystä ja muotoa, olisi siitä eyäilemättä piankin seu.rau'k-
21319: sena oppikirjoj,en huonontuminen, ,koska kasf\Tatusopillisen
21320: sielutietoon ja kelhitettyjen menetelmien uusimmat saavu-
21321: tukset silloin tu·skin tulisivat tarpeellisella valppaudella
21322: huomioonotetuiksi. Samalla laikkaisi 01pettajien valpas hwr-
21323: rastus ja kofueileminen uusiUa menetelmillä ja opetus, sa-
21324: moin kuin oppiihrjat saisivat ocrnan 'Viral'lis-en kankeutensa
21325: ja uudistuksille jä:hmettyneen luonteen.
21326:        l!Jlkomaiset esikuvat eivlät ole kehoittavia, kuten Valio-
21327: kunta:ldn mietinn'össään osaksi myön:tää. Freussin maapäi-
21328:  villä on samaa ky:symystä aivan hi'ljakkoin käsitelty, mutta
21329: ,;;;: ei ole ailheuttanut toimell'pidettlä. Saksan oppi!kirjat, jotka
21330:  ovat ydrsityisten !kustantajien tuotteita, ovat tunnustetusti
21331:  paremmat eivätkä ainakaa.n kalliimmat, kuin vastaavat sa-
21332: marrkieliset Itävallassa, jossa oppikirjojen valtiomono'Pooli
21333: oli vuosikymmeniä voimassa. Norjassa valmistettiin kolme
21334:  vuotta sitten suurkäräjien alotteesta asiantuntiljoiden selvi-
21335: tys valtion oppikirjamoruopoolin mathdollisuuksista; laajasti
21336: perul6llussa. mietinnössä a,settui seitsemästä asianomaisen
21337: komitean jäsenestä kuusi vastustamaan valtion kustan-
21338: nustointa, ,koska o1irsi perin vaikeata saada monorpoli-
21339: soitu valtion oppikirja pysymään aja<n ja lkehity!ksen tasalla
21340: sekä asiasisältöön että metodiin nahden". Sveitsi on ainoa
21341: Euroopan maan, jossa valtiomonopolilla oppikirjoja on val-
21342: mistettu jollakin meruesty.ksellä, mutta monesta syystä eivät
21343: sitkäläiset kokemukset kelpaa meiUä, yhtä 'vähän kuin Nor-
21344: jassa tahi Saksass,a, seurattaviksi. Emme epiäile, että meillä-
21345: kin tultaiS'iin samaan tulokseen, kuin 1mi!hin Norjassa on
21346: tultu, jos asiantunteva selvitys toimitettaisiin. J apanHainen
21347: asiantuntija vakuuttaa, että !hänen maas,saan tullaan ennen
21348: pitlkää luopumaan siellä tehdystä valtion opp~kirjamonopolin
21349: yritylksestä.
21350: 14         1919 Vp. -      Anomusmietintö N:o 39.
21351: 
21352:      V aliokunna:n mietinnön suurimpana heikkoutena pidäm-
21353: me sitä, että siinä ,on katsottu voitavan .puoltaa tällaiseen
21354: erittä:in ~aajakantoiseen valt~omonopooliin ryfurtymistä, ilman
21355: .että on hankittu minkää:nlaista ennakkOSBlvitystä sen mah-
21356: dollisuuksista. V aliokunuan enemmistö on suorastaan pe-
21357: lännyt enemmän selvityksen .sa:amista tässä asiassa. Se ei
21358: ole 'hyvä!ksynyt meidän käsitystämme tämän kys;yunyksen
21359: perinpohjais€ll selvityksen tarpeellisuudesta, ennenikuin rat-
21360: kaisevaa pääWstä tehdään, mutta se on torjunut luotaan sille
21361: suOTanaisesti tarjotun tilaisuuden saruda selvyyttä nykyisen
21362: ka.nsakouluopipikirjatuotrunnon taloudenisesta puolesta. Tämä
21363: Valiokunnan enemmistön menettely on sitä valitettavampaa,
21364: kuin enna1mlta on selvää, etilä valtiomonopoolin järjestämi-
21365: nen tulisi vaa.timaan monti:en mil joonien pääomia. Olemme
21366:                                       1
21367: 
21368: 
21369: 
21370: sitä mieltä, että meilHi!kin, kuten on tehty N o·rjassa, pitäisi
21371: l1ankkia omiin oloiihimme perustuva tarklka ennakkoselvi-
21372: tys eJhdotetun va:ltionto]men mahdoHisuuksista; vasta sellai-
21373: -sen ·perustuksella voidaan pääWs "belhdä. Kysymylkset,. jotka
21374: Valiokunnalta ja Eduskunnalta välttämättä vaatisivll!t !pUn-
21375: uitsemista, eivät ole vä:hiäia:rvoisia. !Sellaisia. mainitsemme,
21376: Norjassa valmistetun k>oonit.ean mieti·nnön •ja erään meillä jul-
21377:                                   1
21378: 
21379: 
21380: 
21381: kaistun 1ausunnon mukaan, seuraava.t: Ovatko kansakoulu-
21382:  oppikirjat Suomessa. 'ka~liitta? Ovatko ne suhteeltltisesti kal-
21383: liimpia kuin ,samanLaiset oppikirjat muissa maissa, joissa olo-
21384: ,snlhteet ovat samanta.pai,set kuin !Suomessa? . Tulisivatko
21385: op.p]kirja.t 1valtion kustantamina huokeammiksi? Miten olisi
21386: kustannettavien kirjoj.en käsikirjoituks·et ihan'ki'ttavat, olisiko
21387: ne tilattavat yiksityisiltä kiTjailij·oi,lta vai saatava ·aikaan
21388: komiteojen yhteis·ty·öHä? Miten olisi malksettava. valtion mo-
21389: nopo'likirjojen teki:jä:palkikio? Kuin!ka, •sumia rahamääriä tar-
21390:  vittaisiin valtion .oppikirjakusta.nnustoimiston !perustamis-een
21391: ja sen vuotuisiin menoilhin? Kuinkru laajoja laitoksia ja
21392:  virkamies'kuntia. olisi perustetta.va kirjoj•en levittärrniseksi
21393: maan eri o·siin? Miiä levittämistoimistojen perustaminen ja
21394: vuotuinen 'hoito tulisivat maksamruan?
21395:      MBidän on vaikeata Jräsitm:ä, ~ttä Eduskunta voisi, niin-
21396: kuin V aliolkunta ehdotta•a, tehdä 1m yönteistä päätöstä asiass-a,
21397:                           Vastalause.                          15
21398: 
21399: jo'ka on erittäin mon<i•puolinen ja laajakantoinen ja jonika
21400: toteuttamisvaiikeudet V aHokuntakin avonaisesti myöntää,
21401: ,mutta joka kaikissa ikoodissa.an on nykyäiän se~vitt&mätön.
21402: Yhtä vähän saatamme •käJsittää, kuinlka Eduskunta voisi,
21403: kysymyksen .ollessa niin valmistamaton kuin se nykyään on,
21404: tclldä niitä oppik.irja.tuotan:toa 'koskevia, ai'Van yksityiskolh-
21405: taisia pääooksiä, joita Valiokunta on €ihdottanut. Tästä
21406: .syystä sa.atamme, asia.n olt}essa nyikyisellä ast.eelllaan, kor-
21407: ·keintaa.n suoS!itella ·sen a;settamista asiantuntevan, tarka,n
21408:  ennakkokäsittelyn alaise'ksi. Näin ollen kunnioittaen ehdo-
21409:  tamme Eduskunnan anottavaksi,
21410:                                                                      1
21411:                  että Hallitus toimituttaisi asiantuntijoilla sel-
21412:              vityksen siitä, olisiko taloudellisesti mahdollista     1
21413: 
21414:              ja kasvatusop,illisesti edullista, että kansakoulu-
21415:              oppikirjojen valmistamista varten perustettaisiin
21416:              valtion kusliimnustoimisto.
21417: 
21418:     Helsingissä, 23 päivänä helmiikuuta 19'20.
21419: 
21420:       Paavo Virkkunen.                    John Österholm.
21421:       Juho Snellman.                      Mandi Hannula.
21422: 
21423: 
21424:     Ed.ffilä olevaan pääasiassa yhdymme:
21425: 
21426:     Antti Kukkonen.                            J. P. Kokko.
21427:     1
21428:     1
21429: 
21430: 
21431: 
21432: 
21433: 1
21434:           1919 Vp. -     Aoomusnrletintö N :o 40.
21435: 
21436: 
21437: 
21438: 
21439:                 Talousvaliokunnan nlietiutö
21440:             N :o 18 anomuseltdotuksesta, joka koskee lahjoi-
21441:             tusmaista muodostettujen tilojen yhteismetsieu
21442:             lunastamista.
21443: 
21444:     Ifiduskunta on lähettänyt Talousvaliokunnan valmistel-
21445: tavaksi ed. VaJkosen y.m. anomusehdotuksen N:o 67, ja on
21446: V alio'knnta asiantuntijoi ta kuultuaan anomusehdotuksen
21447: käsitellyt.
21448: 
21449: 
21450:     Valti01päivien ja 'hallituksen 1860-luvulla alottama lalh-
21451: joitusmaid'6n maanomistusolojen uudistus on asetta.nut myö-
21452: hemmin ratkaistavaksi muutamia kysymyksiä, joita uu.dis-
21453: turkseen ryhdyttäessä ei oltu aa-vattn ottaa riittävän tarkasti
21454: huomioon. Muun muassa oli jäänyt avoimeksi kysymys
21455: siitä, saillw valtio lunastukisen ta1pahduttua omistusorkeu-
21456: den lnnastettuun maaihan vai siirtyikö omistusoikeus suo-
21457: raan laihjoitusmaån omistaja:lta lampnooeille. Selvästi ei
21458: oltu ratkaistu sitäkään, oliko karkki lunastettu maa jaettava
21459: lampnodeiUe vai voitiiniko siitä erottaa osia "Valtiolle.
21460:     Edelliseen kysymykseen näh1den on 1hnomatta.va, että
21461: lahjoitusmaiden lunastus, oikeammin sanoen osto lahjoitus-
21462: maiden omistajilta, ta:,pa.htui valtion nimiin. Tosin vudchm
21463: 1867 valtiopäivillä laihjoituSJmaita koskevan hallituksen esi-
21464: tyksen jollldosta tehdyssä päätök8'6ssä, jota voidaan pitää
21465: hmastnstoimenpiteiden varsinaisena perustana, sanotaan,
21466: että , ...... varat on hallituksen käytettävä niiden lalhjoi-
21467: tustilain lunashvmiseksi, joihin nähden on saatu aikaan
21468: sopimus donatam·in ja lampuotien kesken, sittenkuin nämä
21469: Dvat sitoutuneet vuosittain maksamaan Suomen vaHiolle
21470:            l!n9 Yp.- Anomusmietintö N:o 40.
21471: 
21472: niin suuren määrän luna,stushintaa ja sen korkoa, että se
21473: vastaa valtion etukät-een antamien la.inava.rojen ja obliga-
21474: tio~d-en 'koTkoa ja kuoletusta."     'l'ästä sanamuodosta voisi
21475: tehdä sen johtopäätöksen, että sopimu-ksentekijöinä lafujoi-
21476: tusmaiden nmistajien kanssa, t. s. laJ1joitusmaiden ostajina,
21477: olisivat olloot la.mpnodit eikä valtio. Mutta 'kun samassa
21478: päätöksessä kuitenkin sanotaan, että ,valtion lunastamat
21479: tilat saa,vat perintötilan luonnon sekä luovutetaaa1 tilain
21480: vrljelijöille täysin oonistusoilkcuksin, niin pian kuin valtio
21481: on saanut laillisen kiinnityksen nii:hin", ja !kun ostot, ku-
21482: ten edellä ·mainittiin, tehtiin valtion nimiin, niin on omistns-
21483: oikeu(len katsottwva ensinnä siirtyneen valtiolle. Tämä
21484: tul>kinta Junastu'ksen juridisesta puCYlesta luenee nykyääJl
21485: yleisin. - Tosin on huomiota ansaitseviin perusteisiin
21486: nojaten vältetty, ettei Ollllistusoikeus ollut pätevästi ja
21487: laillisesti lmskaa11 siirtynytkään talonpojilta iahjoitusmaan
21488: {1mistajillB, clonataareille, ja ettei se niin oll~n saattanut
21489: valtiollekaan siirtyä. vaan että valtion toimenpiteet oli
21490: käsitettävä vain aikoinaan kä>rsityn vääryyden oikai.se-
21491: rmsena.
21492:      Anvosteltaessa sitä seikkaa, (}lisiko lunastettu maa koJk'-t-
21493: naisuudessaan ollut jaettava iilallisille, vai oliko valtiD
21494: o1kentettu jättämään osia siitä itselloon, on ennen kaikkea
21495: huomattava, että lunastuksemi tarvittiin siLloisiin olol!hin
21496: katsoen melkoisia summia .selkä valtiolta että tilalEsilta ja
21497: että tilalliset eivät voineet -- eivätkä liene kaikissa tmpauk-
21498: sissa ta(htoneetkaan - kaikkea metsätmaata lunastaa. Oli
21499: siis luonn10Uista, että metsä,maita eroitettiin kruummpuii'-
21500: toiksi, jotka vwstaisunidessa korvaisivat valtion tuntuvia uh-
21501: rauksia. Kruununpuistoj·en muodostamista pidettiin edul-
21502: lisena siitäJkin syystä, että metsät siten tulisivat pa.remmin
21503: hoidetniiksi kuin jaettuina yksityisill-e tilallisille, joiden met-
21504: sänkäytössä oli useinkin paljon toivomisen varaa. .Juridi-
21505: selta kannalta katsoen twas ei metsien knmnunpuistoiksi
21506: eroiitamiseen ollnt esteitä, koska vaUion, kuten edellä f'.Sl-
21507: tettiin, oli katsoHarva .saaneen omistusoikeuden tiloihin.
21508:                                                                                        1
21509: 
21510:                                                                                        1
21511: 
21512:                                                                                        1
21513:             La.bjoitusmaa..alueiden krunnunpuistot.                               i3
21514:                                                                                            1
21515:    Missä mää;rin tilalliset saivat jaos&a maata, niikyy alem-
21516:                                                                                            1
21517: pananlevasta taulukosta:
21518:                                                                                            1
21519:                                                                                                1
21520: 
21521:                                                                                                1
21522:    Lahjoitustilan
21523:         nimi               Pitäjä                                                              1
21524:                                                                                                    1
21525: 
21526:                                            tynnxrin aloissa ')                     1
21527:                                                                                   .:
21528:                                                                                                    1
21529: 
21530:                                                      1
21531:                                                      1
21532:                                                                                                    1
21533:   Miehikkälä           1\iiehikkälä , 3,650: 2,180 !     218            143
21534:                                                                                                        1
21535:   Pällilä ..........      Muola         940 ! 2,140 1    9              ?
21536: 
21537: , Lintula ........... Kivennapa : 1,780 2,460 i          15-J.               25                        1
21538:   Valkjärvi ........ Valkjärvi          840    3,380     117                  ~ 1
21539:                                                      1                                                 1
21540:   Uosukkala ........                  1,230 2,330 i      106                 15 1
21541:   Pyhäjärvi  •••••••   Pyhäjärvi
21542:                        0              1,120 1 2,520 1    114                 24 1
21543:   Sakkoln, ..........    Sakkola      1,310    2,280 i   137                 13
21544:   Ilmes ............    Rautjärvi     2,120    3,020     347            120
21545:   Salmi ............      Salmi       2,450. 3,580       325            107
21546: : Korpiselkä ...... Korpiselkä i 8,550 : 5,570           916 ;     1,028 !
21547:                                                                                    1
21548: 
21549: ' Soanlahti ........ Saanlahti        4,160    2,880     408            iJ40
21550:                                                                         •)
21551:   J,ohikoski ........    Sulk:wa        ')
21552:                                                1,950     'J
21553: 
21554: 
21555:   Besborodko ...... Jaakkima          1,400 2,070        126            176
21556:   Ventelä ..... , ....    Muola       5,590: 2,070   i   144       •)
21557:                                                                              80
21558:   Suojärvi. .........   Suojärvi 58,390 i ?              757
21559:   Laurola ..........     Hiitola        750 l 2,370      150
21560:   Harjus .......... Virolahti         1,41(} ! 4,280!    295
21561:   Leinikylä ..........    Rautn         430 2,580             86
21562: 
21563: 
21564:       1) Luvut on laskettu senaatin valtiovaraintoimituskunnan ker-
21565: tomuksista ja 1880-luvnn labjotusmaakomi.sion mietinnöstä poimit-
21566: tujen tietojen perusteella.
21567:            1919 Vp. -    Anomusmietintö N:o 40.
21568: 
21569:      Eräänlaisen käänteen metsämaiden eroittami..sessa 'kruu-
21570: nunpuistoiksi aiheutti yhteisinetsien muodostarrnisesta tehty
21571: ehdotus, minkä ensin esitti se komisioni, joka oli v. 1882
21572: asetettu tutkimaa.n lampuotien taloud€llista tilaa ja siilheu
21573: haitallioosti va.rkuttavia asiawhaaroja. Tämä lmmisioni oli
21574: nimittäin todennut ensinnäkin, että tilalliset muutarrnilla
21575: seuduilla olivat jääneet riittävää kotita:rvemetsää vaille ja
21576: toiseksi, että tilalliset, jotka olivat saaneet metsää riittä-
21577: västi, olivat haaskanneet sitä sekä liiallisella myynniUä eWi
21578: kaskeamisella. Keinona näiden cepäkohtien ltDTjaa.misoon
21579: piti komisioni ,ku~nallismetsien" eli oikeammin sanoen
21580: tilallisille kuuluvien yhteismetsien perusbmista. Vuoden
21581: 1885 valtiopäivillä ilmaisivat säädytkin kannattavwnsa yh-
21582: teismet<Sien ai'kaan.saamista ja lausui<Vat hallitutksen lahjoi-
21583: tusmaita koskevaa>n esitykseen antamassaan vastauksessa
21584: toivoonu:ksena, että hallituksen oli~i va-paiden s:opimuste11
21585: aNu11a koetettava saada yhteismetsiä muodostetuksi ja että
21586: yhteismetsien muodostamiseen voitaisiin käyttää myös so-
21587: pi.<via aloja kruununpuistoista, kuitenkin ainoastaan lunas-
21588: tnsta vastaan. Hallitsijan tämän johdosta valtuutettua se-                                     j
21589: naatin talousosaston ryhtymään säätyjen päätöksen mukai-
21590: siin toimenpiteisiin, antoi senaatti valtiovaraintoimitus'kun-                             j
21591: n.a;u kirjeen muikaan 6 ·p :ltä tou.koktTUta 1887 määräykset
21592:                                                                                            j
21593: yhteismetsien ailmansaamisesta valtion lunastamilla la.h-
21594: joitmanailla. ~ä;mä määräykset sisä.ltävät m:m. sen:raavaa:                            j
21595:      ,Mitä taasen niihin metsämaihin tulee, jotka jo ovat tai                          j
21596: va.sted-es tulevat lalhjoitusmaatiloista liikamaina lohkaista-
21597: vilksi eivätkä vielä ole knmnunpuistoiksi julistetut, on                           j
21598: Keisarillinen Senaatti päättänyt, BHä ne aikanansa ovat
21599: kruununpuistoiksi juHstettaNat ja seunmoisina toistaiseksi
21600:                                                                                    j
21601: pidettävät, ollen kumminkin lailllpu:odeilla oikeus viimeis-                   j
21602: täänlkin viiden vuoden ku1u€8Sa siitä kun kuoletus heiään
21603: tiloistaan on lak&nnut, yhtäläisillä talkaisinmaksamis-                        j
21604: ehdoHla, kuin heiidän tiloistaa.n olivat va:hvistetut, kuoletus-           j
21605: ma:ksuilla lunastaa itsellensä yhteismetsiksi nä<mä lcruuimn-
21606: puistot sillä :hinnalla, josta valtiovarasto on ne haltuunsa               j
21607: otta.nut tai johon ne loh'kaisuaikana kohtuullisesti voidaan
21608:                                                                        j
21609:                                                                        j
21610:                                                                    j
21611:                                                                    j
21612:                                                                      1
21613: 
21614: 
21615:                                                                      1
21616: 
21617: 
21618:                                                                          1
21619:            LahjQitusmaa-alueiden kruununpuistot.                 6
21620:                                                                          1
21621: 
21622: anvata, lu,kemalla kumminkin pois sen summan, jolJa sanot-               1
21623: tuj~n puistojen tulot valtiovaraston niitä hoitaessa nousevat
21624:  niistä olleiden IIllenCYjen yli; - - -".                                    1
21625:       Kun •vuoden 1888 valtiopäivillä hyväksyttiin hallituk-
21626:                                                                              1
21627:  sen toimenpiteet laihjoitusmai<den ja y>hteismetsien suhteen.
21628:  eivät säädyt teilmeet ooellämainit.tua;kaan iroOihta.a vastaan                  1
21629:  muistutusta. Ei siis näy·tä voitavan kieltää ·pätevyyttä sil-
21630:  tälkään ,määräybelt.ä, jossa tilallisille varattiin oikeus en-                  1
21631: 
21632: tisistä 1a,hjoitusmai·sta eroitettujen ja jälkeen toukokuun 6
21633:                                                                                      1
21634: päivän 1887 kruummpuistoiksi julistettujen metsien lunas-
21635:  tamiseen: y'hteismetsiksi. 'rosin on esitetty vaatimuksia                           1
21636: sii1hen suunta:an, että nekin metsät, jotka Dvat •kruunun-
21637:                                                                                      1
21638: puistoiik<si julistetut ennen äskenmainittua päivää, olisi pi-
21639: dettävä samallaisen lunastusoilkeu'den alaisina; ja myönnet-                             1
21640: tävä onkin, ettei niiiden metsien, jotka ovat krnununpuis-
21641: toiksi julistetnt ennen, ja nivden, jat!ka. sellaisiksi ovlllt ju-                       1
21642: 
21643: Hstetnt vasta jälkeen mainitun päivän, välillä ole •enempi
21644:                                                                                              1
21645: periaatteellista kuin asia11istakaan ·eroa, varsinkaan kun
21646: lahjoitusmaista ·erotettujen metsien kruununpuistoi!ksi ju-
21647: listallllis·en aikakin on ollut monista eri se~koista ja sattu-
21648: m1sta riippuva. Kuitenkaan ei voida <kosketeltuja määa"äyk-
21649: siä ulottaa ·ennen 6 päivää toukokunta 1887 julistcrttuihin
21650: kruunulllpui.stoirhin, eikä tila;!lisilla siis juridisesti katsoen
21651: ole hmastuso:i:keutta niihin.
21652:      Senaatin määräysten n.ojalla saattaa siis tuUa kysymyk-
21653: seen vain jälkeen toukokuun 6 <päivän 1887 julistettuden
21654: eli n.s. lunastuslupauksen alaisten kruununpuistojen lunas-
21655: tamin-en y>ht-eismetsiksi. Niistä on, sikäli kuin V alioikun ta
21656: on sa<anut ti·etoonsa, senaatin mää~täysten mukaan yht-eis-
21657: metsiksi jo luovutettu Ventelän eli Vuosalmen metsä Muo-
21658: lan pitäjässä ja Besboroc1kon Bli .Taakkiman metsä .Taruk-
21659: kiman pitäjässä, edellinen 22 päivänä kesälkuuta 1909 ja jäl-
21660: kimäinen 5 p:nä toukokuuta 1910, ja ]unastuslupauksen
21661: a1rrisina kruummpuistoirw ovat. vielä seuraavat. nimittäin:
21662:              6
21663: 
21664:                                                                                                   i                 Ktuununp~iston
21665:                                                                                                   1                      l
21666:                                                                                                                                                       Kruunun-
21667:           Hoitoalue                         Pitäjä                          Nimi                    Pinta•alal Luuastua-
21668:                                                                                                                  hinta                                puistoksi
21669:                                                                                                     hehtaaria:                                       j ulistami s-
21670:                                                                                                   1              Smk.                                    aika
21671:                                                                                                   1                      1
21672: 
21673: 
21674:   Rajajoki ......... .
21675:       »
21676:                                      Kivennap(l,
21677:                                      Valkjärvi                     1
21678:                                                                        Nutmijarvl .. : 2,060.ui
21679:                                                                                                  1
21680:                                                                        Lintu~~- .. : ... 1 10,194.56!
21681:                                                                                                                          1
21682: 
21683: 
21684: 
21685: 
21686:                                                                                                                          !
21687:                                                                                                                              650,000:           -!
21688:                                                                                                                                          18 1% 90
21689:                                                                                                                               59,508:24, 18 16 /1 90
21690:                                                                                                                                  Ruplaa          1
21691:                                                                        Uosukkala ....                   436.49;                     ~•
21692:                                                                                                                             i11928·o~
21693:                                                                                                                                    /s 1
21694:   Laatokka                            Pyhäjärvi                        Kuoppalaropi-                            l
21695:                                                                          Lohijoki ... .                7,652.921 161,117: 92118 /z 90
21696:                                                                                                                                 20
21697:                                         SakkoJa                        Sakkola .... ..                 1,998.71[                 59,722: -jlSlä/18 87
21698:                                                                                                                                  Ruplaa
21699:   .Miehikhälä ..... .                1\iiehikkälä                      Miehikkälä ..                   7,023.49                  81,250: -~118 20/ 5 87
21700: 
21701: 
21702: 
21703:                Niissä on !'l.rvopuita metsähallitukselta saatujen tietojen
21704:              mukaan seuraavasti:
21705: 
21706:                                 Havupuita                                      !'       §"p:;
21707:                                                                                                        !-. __Havupuita
21708:                         - - ~ t-- ·-------;---
21709:                             e.~         '
21710:                                                  ;=... r-:-~
21711:                                                  ~~~
21712:                                                                                         .... 0
21713:                                                                                         ~'!" ....
21714:                                                                                         ll><                  P,C:·                g-C> -!
21715:   Kruununpuiti-             ~s
21716:                                 ..
21717:                                                  ,_
21718:                                                  ?S..                          1        >= >=
21719:                                                                                         p.._.~
21720: 
21721:                                                                                     O(!)l"
21722:                                                                                                               ~8
21723:                                                                                                               :10 ••
21724:                                                                                                                                    ;:;=:
21725:     ton nimi
21726:                             ~
21727:                             o.::S
21728:                                                  ~
21729:                                                  cc::S         iYhteensä!           :::1 ....            0    ...... -
21730:                                                                                                                                    ~;:l          Yhteensä
21731:                                                                                     ~   ....... t-"'     8 -11>;'                  ~1>1"
21732:                             il'r                 +""                                    p.')~
21733:                                                                                                                                   +o....
21734:                             ~0
21735:                             <O""
21736:                                                       0
21737:                                                                                         ~a
21738:                                                                                                          .    ~
21739: 
21740:                                                                                                                1w
21741:                                                                                                                     0
21742:                                                                                                                                          1>1"
21743:                                                                                                                                                                                              j
21744:                             olO;'                o*                                     +c;                   ~(!)                 o<t>
21745:                             p~                   r=lt>
21746:                                                  ~~
21747:                                                                                                               0<;::
21748:                                                                                                                      1             ?9                                                        j
21749:                                                                1               1
21750:                                                                                1
21751: 
21752: 
21753:   Hankjärvi .. ~  t"i       ()8,675               27,9371
21754:                                                                1
21755:                                                                         96,612:          2,968                                                        99,580                             j
21756:   Ikolanjärvi . ::;·1       56,957.               21,010,               77,967!          1,189                                                        79,156
21757:   Korpikylä .. J 2'        359,763                88,312               448,075:         10,894                                                       458,969                             j
21758:   Härkäjoki . . ;;;-        11,517                 1,8331               13,3501          1,139                                                        14,489
21759:   N urmi~ärvi ....         160,151:               99,1571              259,308:          5,660i                                                      264,968                         j
21760:   Uosuk ala ....            14,622                 9,27il               23,809             882                                                        24,281
21761:   Kuoppalaropi-
21762:      Lohijoki ....                                             i                                             384,7421             162,975 1 547,717 1)                               j
21763:   Sakkola ......                                               i               i                              91,357i              29,7881 121,145 1 )
21764: 1
21765:   l\Iiehikkälä ....       281,729,                96,1181 377,847!                      43,709,               -              1      -     1 421,556
21766:                                                                                                                                                                                  j
21767:          Yhteensä'        893,414       1
21768:                                                  34<1,644: 1,297,058:                   65,9-J.I 1           476,099              192,763i2,0ill,861
21769:                                                                                                                                                                                  j
21770:       1
21771:         ) Puumääriin eivät sisälly ne tukkipuut, jotka metsänhoidontarkastusasiakirjo-                                                                                       j
21772: jen mukaan kuuluvat Laatob,n rannoilla oleviin suojelusmetsikköihin, määrältään yh·
21773: teensä 23,452 puuta.                                                                                                                                                         j
21774:                                                                                                                                                                          j
21775:                                                                                                                                                                          j
21776:                                                                                                                                                                      j
21777:                                                                                                                                                                      j
21778:            Lahjoitusmaa..alueiden kruunun}mistot.                7
21779: 
21780:      Edellämainittujen luna.stuslupauksen alaisten kruunun-
21781: puistoj·en luovuttaunisesta yhteismetsiksi on eduskunnassa
21782: vuodesta 1907 läht~en tehty useita a.lotteita. siitä syystä.
21783: että monet seikat orvat näyttäneet olevfl!n luovuttamiselle
21784: esteenä. Muun lffiuassa on luovuttamisen edellyty;ksenä
21785: pidetty, että samaan jakokuntaan kuuluvista entisistä la:h-
21786: joitusmai.six'1 mu:odostettujen talojen 1kai~ki osakkaat ovai?
21787: ;y1htyneet anomukseen sekä .sitten ennen luovutuksen tapa.h-
21788: tum~sta ovat luovutuskirjan allekirjoittaneet selittäen ole-
21789:  vansa tyytyväisiä siinä mainittuun luovutussummaan ja
21790: .sen jakoon sekä muiihin luovutnsehtoihin. Kun ja:kokun-
21791: nassa on useita taloja ja eri taloi.sl:ia vielä useita o.sa·kkaita,
21792: niin että a:l;IekirjoittaJjien luku saattaa nousta sa1tamääriin,
21793:  niin on asian vireillepano ja lo·ppuun saattaminen veJ.'li'at-
21794: tain vaikeaa, ;va.rsill'kin •kun 1kaikkien osakasten on lisä:ksi
21795:  pätavillä asiakirjoilla todistettava osa,kkuutensa. Niirnpä
21796:  vuod·en 19] 3 valtiopäivillä annettiin e'duskunnalle kaksi
21797: anomus~hdotusta, joista toisessa ehdotettiin, että lahjoitus-
21798:  maa-alueiden tilalliset saisivat lunastaa y<hteismetsiksi ja:ko-
21799:  kunnistaan erotetut •knmnnnpuistot. jos ·vähintään toinen
21800:  puoli tilallisista sitä anoi. Toisen aiotteen muka:an oli lu-
21801:  nastus sallittava. jos suurin osa tilanisista sitä vaati, kui-
21802: tenkin siten, että valtio jäisi osa:kokaaksi yhteismetsään siltä
21803: osalta, jota ei olisi voitu anojille luovuttaa. AJotteista an-
21804: talma.ssaan mieti11116ssä huoma.utti laiki- ja talousvaliokunrta.
21805: että viranomaisten piti löytä-ä s'opivia keinoja 'hankaluuk-
21806:  sien poistwmiseksi, mihin näihiden ei katsottu olevan aiJwtta
21807:  toimen1piteesoeen eduskunna~ puolelta.
21808:       Sittemmin on kruununpuistojen lunastami.sta koske-
21809:  vi•ssa viranomaisten toimenpiteissä osittain ilmennyt kiel-
21810:  teinen kamta kruununpuistojen lnna.stamiseen ja luovntta-
21811: ·miseen näihden. Tämä on aiheutunut osa!ksi siitä, ·että 'O!mis-
21812:  tusoikeus tiloihin on, kuten väitetään. jo ehkä userumman-
21813:  •kin kerran siirtynyt ja joloo suurempi tai pienempi osa ti-
21814:  loista joutunut puutavrura- y.m. yhHöille, joi11a ei voida kat-
21815:  soa olevan oikeutta päästä osaHisrksi yhteismetsiin. My(}s-
21816:  J,in 011 katsottu olosu'Meiden muutoinkin muuttuneen. niin
21817: 8          1919 V p. -    Anomusmietintö N:o 4:0.
21818: 
21819: että kruununpuistojen luovutta~minen y:hteismetsiksi ei
21820: ainakaan ka:iikkiin tilallisiin nähden vastaisi sitä taJtkoi-
21821: tusta, miikä yhteismetsi1lä ai'l~oinaan oJ.i ajateltu olevan.
21822: Ja täydellä syyllä voidaankin olla sitä mieltä, että osak-
21823: kooiksi pääoominen tällaisiin yhteismetsiin olisi ansaitsema-
21824: ton etu sellaisiHe tilallisille, jotka. ·vasta myöhemmin ovat
21825: enrtisillä laJhjoitusma:illa tiloja itseHeen ·hankkineet tai jotka
21826: eiviilt itoo tiloillaan asu tai niitä hoida.
21827:      Kuten edellä mainittiin oli v. 1882 asetettu komisioni
21828: todennut, että tilallisilta muutamin paikoin entisillä lahjoi-
21829: tusmailla puuttui riittävä kotitalf'vemetsä. Onko asian
21830: laita vielälkin niin, siitä ei Valiokunta o}e tätä a<;raa käsi-
21831: tellessään voinut saada vrurmuuHa. Tämä seikka samoin
21832: kuin sekin minkälaisten omistajien kä.sissä tilat nykyään
21833: ovat ja kuinka kauan nykyiset tilalliset ovat niitä hallin-
21834: neet, vaaiilvatkin lahmnpää tutkimusta ennenkuin voidaan
21835: rartkaista, onko lunastushtpauksen alaisten kruununpuisto-
21836: j@ yihteismets:i;ksi luovuttamiseen suostutta,va ja millä eh-
21837: doilla sekä missä laajuu<lessa, vai onko edellä 'kosketeltu
21838: seMatin antama ja vailtiosäätyjoo hyväksymä määräys nii-
21839: den lnOivuttamisesta peruutetta.va valtion hal}ussa vielä olP-
21840: viin kruununpuistoihi111 nähd@ sekä onko ja missä määrin
21841: korvausta tila;llisille siinä tapauksessa annettava.
21842:      Ed·ellä esitettyyn nähiden Validkrmt.a ei voi puoltaa ano-
21843: muksen tekemistä alotteente~ijäin ehdotuksen mnkaisestl.
21844: vaan saa. kunnioittaen ehd·ottaa.
21845: 
21846:                  että Eduskunta kehoittaisi hallitusta r;ljh-
21847:             tytnään toimenpiteisiin niiden oikeuksien jär-
21848:             jestiimiseks,i yltteiskunnan etua vastaavalla ta-
21849:             val,la, mitä entisten lahjoit~tsmaiden tilallisilla
21850:             katsotaan vielä rn:ahdollisesti olevan la.hjoi.t·us-
21851:             maista muodostetfuihin kruununpu·istoihin sekä,
21852:             .ios asiassa uutta lainsäädäntöä tarv;itaan, a·nta-
21853:             maan siitä esityksen Edu.shl!fllnalle.
21854: 
21855:     Helsingissä. 21 päivänä helmikuuta 1920.
21856:          Lahjoitusmaa-alueiden kruunmwuistot.             ~~
21857: 
21858:      Asian käsittel;yyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
21859: Kaskinen, varapuheenjohtaja J-'ohi, jäsenet Broiinda, Iha-
21860:  muotila (osittain), Kanan~, Lehikoinen (osittain), Leivo
21861:  (osittain), B. Leppälä, Loukko, l\fickelsson, Perälä (osit-
21862: tain), Reinikainen. Rytkönen, Schauman, Sinkko, Ta;vas-
21863: t-ähti ja Virtanen sekä varajäsenet Kukkonen ja Maunonen_
21864: 10         1919 Vp. -    Anomusmietintö N :o 40.
21865: 
21866: 
21867: 
21868: 
21869:                         Vastalause.
21870:      Entisten la.m:puotitilain omistajien oikeus sa.ada lalhjoi-
21871: tusmaista. mu{}(lostettuja voltion metsiä yhteisomaisuurleksi
21872: ~rustuu juridiS~eSti sena.atin kirjelmään 6 päi'vä1t.ä touko-
21873: kuuta 1987. On ymmärrettävää että kaikki lampuotitilru'in
21874: nykyis-et omistajat halua.vat käyttää tätä oikeutta hyrväikseen
21875: kun ottaa ihuomioou miHaisia. ta.va.ttomia. etuja i~ä tuot-
21876: taisi heille. Esirrnerkiksi 1\'lie-hikkä.län kruuuunpuistosta,
21877: jonka arvo nykyään on 1Whes 20,000,000 ma.rklma olisi ta.r-
21878: vinnut jakokunnan mruksaa v. 1912 vain 11,7 ,1)3 markkaa 34
21879: penniä. Tämän jälkeen valtiolla on ollut tuloja tästä lkrnu-
21880: nm11puistosta niin paljon että nyt sitä luovntettaessa ja;ko-
21881: kuuna!lle valtion olisi annettruva paitsi ilmaiseksi metsiä
21882: lisäksi vi.elii läuws 1,000,000 markkaa puhdasta raJ:w,a.
21883: Kaik'kiaan on laskettu valtion lahjoitusmaiden kJruunuu-
21884: puistoja luovutettaessa kärsivän aina•kin 80,000,000 mar-
21885: kan omaisuuden menetyks-en. Tästä la:hjasta tulisi os.alli-
21886: s€iksi vain muutamia satoja maanomistajia sekä keinotteE-
21887: joita ja saJ1ayhtiöitä, jotka viimeksi mainitut esim. Nurmi-
21888: järvellä ovat suurimmat asia,nomaiset. Eikä voine väittää
21889: että näiden taloudellintm asema. olisi sellainen. että heille
21890: pitäisi 'Valtion puol~sta antaa, tä1laista laihja.a. Kun lisäksi
21891:                                             •
21892: nämä kruununpuistot muodostavat va.ltion paT!haat metsät,
21893: olemme sitä mieltä että senaatin päätös 6. V. 1887 olisi pe-
21894: ruutethwa. Tällaisia peruutuksia on marumme taloudelli-
21895: ,;essa historiassa useita, kuten reduktiouit ja ennen kaikkia
21896: n.k. kniihtrkontraihtien kumoamista koskeva säätyjen pää-
21897: tös vuod<e1ta 1879. Edellä esitettyyn nä:hden pyydämme
21898: ehdottaa.
21899:                   ettii Ednskunta kehoittaisi hallitusta ryh-
21900:               fyrnään toim.enzliteisiin, :iotta senaatin päätös
21901:                          Vastalause.                         11
21902: 
21903:             6 päivältä t&ukokutda 1887 koskeva lahjoi.tns-
21904:             m.aista muodostebt-u,ja krnnnunzntistoja perwtdet-
21905:             taisiin sekä mikäli asiassa u,ntta lainsäädäntöä
21906:             tarv,itaan antamaan siitä esityksen Edw,;klltl·-
21907:             nalle.
21908: 
21909:     Helsinki, 21 p:nä helmi'kuu1a 1920.
21910: 
21911: 
21912:      J. Kananen.                 Antti Lehikoinen.
21913:      Osk. Reinikaineu.           Anni Rytkönen.
21914:                    Nikolai Virtanen.
21915: 
21916: 
21917: 
21918:      N ojantuen erityisesti rnyö;; siihen mielipiteeseen, minkä
21919: a.sia.ntuntijaiksi kutsuttu metsäihwllituksen ylitirehtöösi A.
21920: K. Cruja.nder on vail.iokunna.lle antamassaan lausunnossa
21921: esiintuonnt, yhdyn ylläo1evaan vastalauseeseen.
21922: 
21923:                                         Georg Schauman.
21924:             1919 Yp. -     Anomusmietintö N:o 38.
21925: 
21926: 
21927: 
21928: 
21929:                 Työväenasiainvaliokunnan
21930:              mietintö N:o 14 anomusehdotuksen Joh-
21931:              dosta, joka tarkoittaa maanviljelystyöväen
21932:              asunto-olojen tutkimista ja korjaamista.
21933: 
21934:    IDduskunt.a on Työväenrasiainvaliokunnan valmistelta-
21935: vaksi 'läh-ettänyt ed. Konn:un ;r. m. anomusehdotnikoon N :o
21936: 137, joka tarkoittaa maanviljelystyöväen a,snnt.o-,olojen tut-
21937: kimist:i ja kor.jaa:mista.
21938:                                                                  '(
21939: 
21940: 
21941: 
21942: 
21943:      KäsiteHävä,nä olevan amomusehdotuksen tarkoituksena
21944: on aikaansaada lainsää!da:nnön ka.utta korjausta maanvilje-
21945: lystyövä~n asunto-olorhin.           Kun asi'fl anomnseh~otu:k;sen
21946: tekijäin mielestä kaipaa perusteellista valmistelua, ehdotte.-
21947: vaf he sa.malla, et.tä maanviljelj'lstyövät'n asunto-olojen suh-
21948: t~en toirnitettaisi1J1 perinpohjainen tutkimus.           ·
21949:       Til~attornran väesiön aJakomitean vuonna 1901 toimeen-
21950: pane~man tutkimuksen kautta on jo osi tta.in valaistu maan-
21951:                                              1
21952: 
21953: 
21954: 
21955: viljel;y"'S'l:yöväen a1stmto-ol.oja. Tämä tut1dmns on kuitenkin
21956: käsittänyt ainoa.st;aan se1laiset maanviljelystyöntekijät.
21957: jotka ova,t m1H:l'<1ostaneet omia .ruokalmntia. .TR jäMänyt
21958: työnantajan runassa olevat työntekijät syrjään. Näiden
21959: tietojen mu:ka:an oli maassam1me '-'· 1901 maanviljelystyö-
21960: väen perheistä 19,s '!~· sellaisia, j:oilla ei allut erikoistR a1sun-
21961: iioa.' S~&Haisia perheitä., joilla oli vain yksi asninhuone, oli
21962: kokonaista 65,7 % ja selJ:ad:sia, joilla oli kaksi huonetta.
21963: 28,s %. Yhden hengen mu:odostamista ruokakunnista oli
21964: 67,2 % selrliaisia, joilla ei oHmt erityistä asuntoa. Tietoja.
21965: ,jotka va:1aisi1sivat asunnon lillaitua m11i,ssa suMeissa kuin
21966: huonelukuun nähden, ei 'mainittu tutkimus esitä.
21967:  2            1919 VD. -       ÅMW.\Uilllietintö N:tt 3i.
21968: 
21969:        Eduskunta anoi vuonma 1910, että haUitus toimitnttaisi
21970:   pa lkoHisten oloja koskevan tilastollis-taloudoel]i,sen tutki-
21971:   muksen. Tämä tutki:mus tulisi käsittämään myöskin maa.n-
21972:   Yilje1yksei!sä työskentelevien palkollisten aJSunto-olot. Sen
21973: / toimii!tamisesta on sosialihallitus tehn)nt yleisen suunnitte-
21974:   lun, mu•tta kun riittäväSti varoja sen rtffimoonp81llemista wr-
21975:   ten ei, sikäli kuin Valiokunta on saanut ti~ää, ole osotettu,
21976:   ei tutkimusta ole voitu vielä totenth.a.
21977: 
21978:        Samoin kuin ailotteente'kijät orn V<aliokunta oHut sitä
21979:   mieltä, että l{äy;t,ettävä,nä olevat tiedot, - sekä tu+ikimUJksiin
21980:   eHä vä!littömään 1rok·emuboon peruiStuvat - osM·taV'at epää-
21981:   mäJttömä•sti s•eHaisten epäJkoMien ollfmlnJSsaolon, fflltä ~ain~ää­
21982:   täj1i!n toimenpii:leet ovat tarpeen vaati•mat. Al!Q<ttoon;e'.l{ijäån
21983:   käsityk.sest.ä eroaa. Va.lioktrnnan :käsitys :e;nsikmin siinä'\
21984:   mitä työväen ryhmiä smmni1Jeillu·n lainsäädä.nnön tulisi
21985:   kos'~ea.
21986:        ·~1la]sena kuin anomusehdotus on esitetty, tal"koittaa se
21987:   sekä sitä maanvHjelyS!työvälkeä, ,joka asun joko omis.tamis-
21988:   s>aan: mi muilta kuin omalta työnanrl:llfjalkMn vnoikraamis-
21989:   saa,n asunn!)issa, ·että •n:iirtä, jotka saa vart as1mnon ty~­
21990:   .faMa·an. Edelliset ovat ylei•simmin selliaisia työntekijöitä.
21991:   joilla ei ole vakiltursrta ·työpai,k1m•a. ja joi~S'Ul usrei osan v1.10ita
21992:   ov:at muissakin kuin maanviljelys•tfussä. .Titlik.imäk"et ·taa.~
21993:   oV'a,t enimmälksoon sitoutunt..'fft va·ki:na.isoon työhön tyroa;n;ta.-
21994:   ja:Ueen j<Yko muona.mieh:inä tai pa'lkoHisi'lll3, tli:mäm SiantUl
21995:   sup.peammassa merkityksessä.
21996:        Näiden ryhmien elinehdot eroovat n<i>in paljon toi'Si~3>aln.
21997:   ettei Valiakunan mielestä obhsi yhd.i:stettävtä molempien ryh-
21998:   mien a'Sunto-olojen korjaamista tarkoittavia säännöksiä sa-
21999:   maan la•kiin. EdB,lli.sen ryhmän asunto-oloja oli1si ilman työn-
22000:   antajan vMiltystä kor;jattava valtion tai knn~an suoranaise1la
22001:   avustuksella, snorastaan työ:väesffioon kohdi.s.f,uvilla määräyk-
22002:    sillä tai muilla näi1lin verratkavi'Ula keinoilla.. ,Tälkimfuisen
22003:   r:v"hmän asunto-olojen paran.tamisesta sitä vastoin olisi työn-
22004:    anta.iien 'huolehdittava. ja oli1si heiltiä tälhän lailla velvoii~­
22005:   tava. Sääd:etl;äv.ä.llä 1ailla olisi an!Uetlilwa iyöv~n~W!uk-
22006: sellisia määräyksiä siitä, mintkä1aisoo. työna,nta.jan t,yönt~k1-
22007: jäHeen tar-jooma<n asunnon laadultaan tu1lee oHa, miten val-
22008: vonta tässä suhteessa oli'Si järjestettitvä ja muista näirlen s~ik­
22009: ·kojen :y'hte:v·desBä olevista a.sioista. Näin o11en olisi suunni-
22010: telht 1aiki. Valiokunnan mielestä rajoitettava '1\ä:sit:tilimään
22011: vain jälkimäisen ryhmän eli työnantajain nsnnnoissa asuvan
22012: työväen.
22013:      '!'yön la.aelnn suMeen olisi Vro1iokunnan mi.eleBtä laki
22014: ulotettava 'hlajiJ'mmruUe ·knirn a lotree-nrtekijät o-v-at \"mnmi.te1-
22015: Joot. Ma rutalo1Hle11 ailaHa tyii.Skenrt:el}oo Jonik:l"o 1se1~:aisia työn-
22016:  teiki,jl}itä. joita ei voida kattsoa wnsinaiseksi maa.nviljelys-
22017: tyävä<ek:si. Tällaisia ovat maanvil,jtely'ksen "1nlelin1reinoiS<.'Hl
22018: työslrenrreleväJt hellikilöt. niinkuin esim. meijerityöniJeldjä't
22019: .ia. maflnrvi.ljelyl:.'<{'11 :vM·eydessä harjol.tettavats:sa merbsän:hoi-
22020:  dossn. työskentehwät. Nämä. ovat VaJiokurtman mielestä
22021: myöS!kin a.lrisiJehl.avat i<äädettävän nsun•to1u•in all~..fa t.uEsi
22022:  se näin t-arlroitllamaa.n kaikkea ma.ata:louiS'työväJkeä.
22023:       Niinkuin edteHä on es1t>E"tl;y. on Vn~ioknnta oHut sitä
22024:  mieHä, että. käytettävänä o}ev'at ti€'f!ot jo o•sottavat &e11aistf>cn
22025: epakoMien olemaissa olon k:vs:vm.vksen a~aisres,sa snhif,oossa.
22026: että 1aim;;ää.'Cläm1tf\ftoim~·npit€'et m"nt vältiHiimärl:tömät. Näin
22027:  oHen ei. Valinknnta ]m.tso maatR1oustyövä·e-n a'snnto-,olo.fen
22028: twtlkimisrta tarpeel'J-is'E"kffi tämän 1ainsää!dänrf:ötoimenpit.een
22029: edte111yt;vhenä. Smmrnite'lt.n palkollitSJoJ.o.ien tntldmus oH.si
22030: ky1lä toi.miteHava. mutta tasunt•o-olo.ia 1ws!lreva lå1ki olisi
22031:  l:aaditltarva jo e>nn>ent'kuin tämä laaja. luuHayasti 1ls>eampia.
22032:  v-uosia va:a.ti.rva t.ntkiim11~ on loppuun sa:atethu. Tfcl.i.n vaa:ti-
22033:   man vnlmistelntyön i1n lisi päläta'S~'nssa ]{vhclii~~·ml. si:ihen:, min-
22034:                             1
22035: 
22036: 
22037: 
22038: kä!Iaisi!Jla lakimääTäyksiHä vanits.evnt epäJkohclat Tm.rhaiten
22039:  olisivat poi,stett.avart.
22040:     Sen noj:ill~a.. mitä ter1ellä 'On esitclt:v. Va.lio:hnt-a lnmni.oit-
22041: t.aoo ;ehdottaa.
22042:                   että Edusknnta hylkiiisi rm.omusehdotn1iween
22043:               swältyvän en,simåisen ponnen; selkä
22044:                   että Eduskunta kehottaisi hallitusta a.nta-
22045:               'm·Mln niin pian k1tin mahdollista Ed1M1Nmnal7e
22046:            1919 Vp. -     Anomusmietintö N:o 38.
22047: 
22048:              lakiehdotuksen työnanta-jain asnnnoissa as-uvan
22049:              maataloustyöviien asunto-ol,ojen korjamnisekS'i.
22050: 
22051: 
22052:     Helsin~,      2:5 päivänä heJ..mikuuta 1920.
22053: 
22054: 
22055:     'I'ärrnän asian käs]t:t;.elv,-n ova,t ott.aneet osaa puhoonjoh-
22056: taja Wuorimaa, varapuheenjohtaja Sarlin, jäsenet A. Aalto,
22057: M. Erioh, A. Furuhjelm, Halme, Latvala, Lehtinen, Leino-
22058: nen, NJ~berg (osittain), Pa.asivuori, Palmgren, Pilkka, Saa-
22059: rikivi, Särrokä, Törmä ja ·\Vesterinen sokä varajäsene,t Geh-
22060: ha.rd ja osi'tJtain Loukko, Oja, Sillanpää sekä \Virtanen.
22061:                1919 Vp. -    Valtiol)äiväpäätöt.
22062: 
22063: 
22064: 
22065: 
22066:            Suomen Eduskunnan
22067:                         päätös,
22068:    joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä
22069:                       Helsingissä
22070:                   11 päivänä maaliskuuta 1920.
22071: 
22072:     Me allekirjoittaneet, Suomen Eduskunta ja Suomen k,an-
22073: san Edustajat, jotka nyt olemme varsinaisilla vaJtiopäi·villä
22074: kokoontuneima olleet, teemme tiettäväksi: ·että, sittenkun V al-
22075: tionhoitaja on a,vonaiseila kirjeellä 17 päivältä maaliskuuta
22076: viimekuluneena vuonna kutsuurut Meidät 1 päivänä seuraavaa
22077: huhtikuuta tulemaan k,okoon, Me olemme määrättynä päivänä
22078: tänne Helsinkiin ,saapuneet.
22079:     Toimemme olemme alottameet, anoen ja rukoim.en Kaikki-
22080: valtiaalta siunausta työllemme, ja sittenkun M'e 4 päivänä
22081: viime mainittua kuuta ynnä myöhemmin valtiopäivien kes-
22082: täessä olemme saa,neet tiedoksi erinäisiä esityksiä ja ehdo-
22083: tuksia, jotka Hallit·us on Meilile esittänyt, Me olemme,
22084: saatuamme kertomuksen niis,tä toimenpiteistä, joihin Hallitus
22085: on ryhtynyt vuosina 1917 ja 1918 ,näiden ja edellisten vuosien
22086: valtiopäivilllä tehtyjen päätösten johdosta, sekä käyttäen
22087: Suomen p,erustusbkien mukaan Eduskunnalle tulevaa alote-
22088: oikeutta, tehneet seu:vaavat päätökset.
22089: 
22090:                               1 §.
22091:     Sittenkun Me Hallituksen esityksen johdosta Suomen
22092: HaHitusmuodoksi ·ol:imme hyväksyneet :hallitusmuotoehdo-
22093: tuksen jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin uusien vaalien
22094: jäljestä koikoontuviin valtiopäiviin, josta Me kirjelmällä kesä-
22095: 2             1919 V Jl. -   V altiopäiväplåtös.
22096: 
22097: kuun 14 päivältä 19 19 oloemme Hallitukselle ilmoi.ttaneet,
22098:                        1
22099: 
22100: 
22101: 
22102: Me olemme aslian erinomaiseen tärkeyt,een 'katsoen pitäneet
22103:                                   1
22104: 
22105: 
22106: tarkoituksenmukaisena vii'pymättä jatka a sama,sta asiasta
22107:                                             1
22108: 
22109: 
22110: Meille aika1semmin annetun eduskuntaesityksen käsittelyä.
22111: Asian siinä järjestyksessä käsiteltyäimme, kuin V,aQtiolpäivä-
22112: järjestyksen 60 § :.ssä on ·säiä:detty, Me olemme päiättäneet hy-
22113: väksyä Suomelle niin 'kuuluvan hall~tusmuodon, kuin kir-
22114: jelmäJmme 'kesäkuun 21 päiväJ~tä 19:19 os'Orittaa.
22115: 
22116:                             2 §.
22117:     Myöski-n Me olemm'e, s.aaltua.mme Hal'litul\:sdta ~sityk­
22118: sen laibi Suomen Hallitusmuodon täytäntöönpanemisesta
22119: ja käsHeltyämme asian s:iin'ä järjestykses,sä kuin 20
22120: päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
22121: 60 § :ssä on säädetty, hyväksY'neet niin !kuuluvan l,ain, kuin
22122: Meidän 21 päiivänä kesäkuuta 1919 antamasrtamme va;staus-
22123: ~irjelmästä havaitaan.
22124: 
22125:                             3 §.
22126:     .Saatuamme v~as,taanottaa Hrullituksen esityksen laiksi
22127: Suomen tasavallan presidenti<n palkkio,sta, Me olemme asiasta
22128: hyväksyneet niin kuuluvan lain, 'kuin Meidän 25 päivänä
22129: heinäJkuuta 1919 a.ntamamme kirjelmä sisäUää.
22130: 
22131:                               4 §.
22132:     Koska Hallitusmuodon 94 § :n mulkaan ensimmäinen ta,sa-
22133: vallan pres.id,entinvaali on ·eduskunnan toimitettava, M~e
22134: olemme viimekuluneen vuoden heinäkuun 25 päivänä Suo-
22135: men ta,savrullan presidentiksi valinneet korkeimman hallinto-
22136: oikeuden presidentin, lakitiedettentolhtori Kruarlo Juho
22137: Ståhlbergin, joka seuraavana päivänä Meidän edessämme an-
22138: toi Hallitusmuodon 24 § :s1sä säädetyn juhlallisen- vakuutuk-
22139: sen. Tä;stä olemme kirjelmällä viimemainitulta päivältä Hal-
22140: litukselle ilmoitta,neet.
22141: 
22142:                             5 §.
22143:    Sittenkun Ha,llitus oli Meille ant.anut ·esityks,en valuutta-
22144: kaupan harjoittamista koslkevan lai1n edelleen voimass,a pitä-
22145:               1919 Vp. -     Valtiopäiväpälitös.
22146: 
22147: mises·tä, Me olemme, niinkuin kirjelmämme 29 päivältä
22148: huhtikuuta 1919 näyttää, hyväksyneet lain asia.sta.
22149: 
22150:                                6 §.
22151:      Saatuamme Hanituks>elta vastaanottaa es.ityks·en laiksi,
22152: jolla kumotaan määräykiset siitä, miten k·ei.sarikunnassa ole-
22153: van tuomioistuimen tuomio ·riita-asia,S'Ba on Suomessa täytän-
22154: töön pantava, Me olemme asiasta. hyväks;v'neet niin kuuluvan
22155: lain, kuin 9 päivänä toukokuuta 1919 antamamme kirjelmä
22156: sisältää.
22157:      Sen ohella .olemme päättii:neet anoa, että Hallitus ryhtyisi
22158: sellaisiin toimenpiteisiin, joita. Ha.agin sovintokirjan heinä-
22159: kuun 17 päivältä 1905 S'ovelluttamista varten SuomesiSa tar-
22160: vittavan lainsäädä1nnön a.ika.ans.aaminen ja Suomen sen jäl-
22161: keen tapahtuva yhdyntä puheenalais•een sopimukseen •edel-
22162: lyttävät, sekä että Hallitus pa.nisi toimoon Venäjän alamais-
22163: ten ·oikeuksia Suomessa lmskevien asetust•en tarkastuksen
22164: s·ellaisia toimenpiteitä vart.en, kuin sanottujen oikeuksien
22165: safl!ttamiselk:si sopusointuun Suomen riippumattoman .as·eman
22166: kanssa havaita·an tarpee11isekisi.
22167: 
22168:                              7 §.
22169:     Hallituksen Meille an:taman esityksen johdo1sta• 18 päivänä
22170: elokuuta. 1917 työväen ta:paturmavakuutuksest.a annetun ase-
22171: tuksen 4 ja 12 § :n muuttamis,esta Me olemme hyväksyneet
22172: niin kuuluvan lain, kuin viime vuoden toukokuun 9 päivä.nä
22173: antamamme :kirje'lmä os-oittaa.
22174: 
22175:                               8 §.    .
22176:    S.aat.uamme vastaanottaa Hallituksen esityksen laiksi
22177: edustaja.npalk!kiosta. vuoden 1919 varsimaisilta va.ltiopäiviltä,
22178: Me olemme, käsiteltyämme asian 20 päivänä heinäkuuta 1906
22179: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:s.sä määrätyllä tavaala,
22180: hyväksyneet niin kuuluvan lain, kuin 13 päivänä touko-
22181: kuuta 1919 antamamme kirjelmä sisaltää.
22182: 
22183:                           9 §.
22184:     Kirjelmässä viimekuluneen vuoden toukokuun 13 pal-
22185: vältä Me olemme ilmoittaneet, että olemme Hallituksen esi-
22186:               HH9 V   l'· - Valtiopiii väpiiätös.
22187: tyksen johdosta elokuun 18 päivänä 1917 merimiest-en ja
22188: laivapalvelijain ta.paturmavakuutuksesta annetun a!letutksen
22189: 1 § :n muuttaunirsesta hyväksyneet lain asiasta.
22190: 
22191:                              10 §.
22192:     Sittenkun Hallitus oli Meille anta!llut ·bsityksen laiksi
22193: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 § :n 6 momentin kumoa-
22194: misesrta ja 10 luvun 1 § :n muuttamis·esta toisin kuuluvaksi,
22195: Me o1emme asiasta hyväksyneet niin kuuluvan lain, kuin
22196: toukokuun 20 päivänä 1919 a!lltamastamme kirjelmästä ha-
22197: vaitaan.
22198:     Samalla Me olemme päiättäneet anoa, että Hallitus antaisi
22199: edkoisesti valmistaa kysymystä -oikenspa.ikkaa riita-asioiss·a
22200: koskevien säännösten kehittämisestä ja muuttamisesta, erit-
22201: täinkin huomioonottamaJ·la ulkomaaLaisia koskevia oikeus-
22202: suhteita sekä työnantajien ja työläisten välisiä riita-asioita,
22203: sekä ·että Hallitus sittemmin, jos mahd:ollista jo näille valtio-
22204: päiville, anrt.aisi Eduskunnalle :esityksen puheenalaisessa suh-
22205: teessa.
22206:                               11 §.
22207:     HallituksenMeille antaman esityksen johdosta laiksi, joilla
22208: postrsäästöparnkista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886
22209: annetun asetuksen 18 ja 20 § muuteta,an toisin kuuluviksi,
22210: !fe olemme asiasta hyväksyneet niin kuuluvan lain, kuin
22211:  20 päivänä toukokuuta 1919 ·antamamme kirj•elmä osoittaa.
22212: 
22213:                             12 §.
22214:    Hallituksen esityksen laiksi säihköv·oiman siirtämisestä
22215: maan rajojen ulkopuoMlle Me ole:mme hyväksyneet sillä ta-
22216: voin muutettuna. ja li säktynä, kuin kirjelmästämme vnme-
22217:                         1
22218: 
22219: 
22220: 
22221: kuluneen vuoden 20 rpäivä1tä toukokunta ilmenee.
22222: 
22223:                              13 §.
22224:     Saatuamme HallitukseHa vastaanottaa esityk'len laiksi
22225: kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työ oloista, Me ·olemme
22226: asiasta hyväksyneet niin kuuluvan lain, kuin Meidän 26 päi-
22227: vänä toukokuuta 1919 antamamme vastauSikirjelmä sisältää.
22228:                                                                     1
22229: 
22230:                                                                     1
22231: 
22232:                                                                     1
22233:               1919 YJl. -    ValtiOJläiväuäiitös.              5        1
22234: 
22235:                             14 §.                                       1
22236:     Hallituksen Meille anrtaman es~tyksen johdosta laiksi
22237:                                                                         1
22238: huoneen vuokra1säännös,telystä Me olemme, käsitel'tyämme
22239: asian 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjär-                    1
22240: jestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, hyväksyneet lam niin
22241: kuuluvana, kuin Meidän viime vuoden toukokuun 27 päi-                       1
22242: vänä antamamme kirjelmä osoittaa.
22243:                                                                             1
22244:                                15 §.                                            1
22245:      Niinkuin Meidän 17 päivänä kesäkuuta 1919 antamamme
22246: kirjelmä asoittaa, Me olemme HaJlituksen esityllrsen johdosta                   1
22247: avustuk,sen suorittamisesta ·eräiLle vakinaå;Sessa paheluk-
22248: sessa olevain asevelv,olliJsten oma.isille hyväksyneet lain                     1
22249: asiasta.
22250:                                                                                     1
22251:                                16 §.
22252:       Saatuamme Hallitukselta v~astaaruottaa esityksen, joka                        1
22253: sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinon harj,o:ittamiseru oikeu-
22254: desta, Me olemme asiasta hyväksynwt niin kuuluvan il!ain,                           1
22255: kuin kesakuun 17 'päivänä 1919 antamwmme vastauskirj·elmä
22256: osoiutaa.
22257:       Sen ohella 1\{e olemme päättäneet ano.a Hallitusta valmis-
22258: tuttamwan ja jos ma.hdo1lista jo nålille va.ltiopäiville .anta-
22259: maan .esityksen sellaisibi muutoksiksi v,oimassaolev·aan lain-
22260: S'iilädäntöön, että 1käsiteltävänä olev.wn Elinkeinolain 2 §:n
22261: säätämiä rajoitwksia täysin teho1rkaasti voitaisiin sovelJut-
22262: taa myöskin sellaisiin juridisiin henkilöihin, joissa ulkomaa-
22263: laisilla ~on määräämisvaltaa.
22264: 
22265:                              17 §.
22266:     HaJlituksen esityksen johdosta valuuttalainan ottamisesta
22267: Me olemme päättäneet valtuuttaa Hallituksen maalle tar-
22268: peellioon ulkomaisen valuutan ha!l}kkimiseksi joko ottamaan
22269: ulkomaisen laina!l1 ta.i uLkomaisia lainoja, y hte,ensä ·enintään
22270: 500,000,000 markan arvosta, taikka valtion puolesta takaa-
22271: maan Suomen Pa~n tai s1en muodostaman p8lnkkiyhtymäin
22272: ottaman enintään samansuuruisen valuuttalainan ja sen ko-
22273: ron suorittamis€;n, sekä että, mikäli yksityispankit sa,avat
22274: 6             1919 Vp. -    V altiopäiväpäätös.
22275: 
22276: myytäväkseen puheena, oleviHa lai·noilla hankittua ulko-
22277: maista valuutta,a, on •niiden myytävä sitä Suomen Pankin
22278: määräämään kurssiin. Tästä JYle olemme kirjelmäJSsä viime
22279: vuoden kesäkuun 20 päivaltä ilmoitta.neet.
22280: 
22281:                             18 §.
22282:      Kirjelmässä 20 päivältä kesäkuuta 1919 Me o1emme tie-
22283: doksi antaneet, että Me Hallituks·en esityksen johdosta mii-
22284: nanetsinmän järjestämisestä ja varojen osoittamisesta si.Vhen
22285: olemme päättäneet lisäyksenä 1919 vuoden menoarvioon
22286: myöntää kuluvaksi vuodeksi miinanetsinnän toimittamista
22287: varten Suomen vesistöissä 6,000,000 ma,rkan suuruisen mää-
22288: rärahwn.
22289:                             19 §.
22290:      Niinkuin viime vuoden kesäkuun 21 päivänä.antamamme
22291: ,kirjelmä osoittaa, Me olemme Hatllituksen esityksen johdosta
22292: varojen myöntämisestä y1eiS<en järjestyksen ylläpitoon var-
22293:  sinkin Suomen rajaseuduilla päättäneet lisäytks•enä vuoden
22294:  1919 menoarvå.oon myöntää Hallituksen käytettäväksi
22295:  25,000,000 markkaa maan turva1lisuut1en tukemiseksi.
22296:                                                                                       j
22297:                               20 §.
22298:     Hallituksen :esityksen johdosta laiksi aJJwholipitoisten                          j
22299: aineiden valmistuks-esta, maahantuonnista, myynnistä, !kul-
22300: jetuksesta ja va.rasto,ssapidosta 29 päivänä toukokuuta 1917                      j
22301: annetun asetuksen 4, 12, 14, 17, 18, 19, 23 ja 26 § :n muut-
22302: tamisesta toisin kuuluviksi Me •olemme aiSiasta. hyväksyneet                      j
22303: lain ja. siitä kirjelmässä heinäkuun 26 päivältä 1919 ilmoit-
22304: taneet.                                                                       j
22305:                               21 §.
22306:     Sittenkun Hallitus oli Meille antanut esityksen laiksi                    j
22307: sotavoiman ,saata,vista rauhanaikaisista luontoissuorituksista,
22308: Me olemme, klrsiteltyämme asian 20 päivänä heinäkuuta
22309:                                                                           j
22310: 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä mainitul:la
22311:                                                                           j
22312: tavalla, hyväksyneet niin kuuluvan lain, :kuin Meidän viime
22313: vuoden lokakuun 24 päivänä antamastamme kirjelmästä ha-               j
22314: vaitaan.
22315:                                                                       j
22316:                                                                   j
22317:                                                                   j
22318:                1919 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.                7
22319: 
22320:                               22 §.
22321:      Niinkuin Me kirjelmässä 24 päivältä lokakuuta 1919
22322:  olemme ilmoittaneet, Me olemme hyväksyneet Hanituksen
22323:  esityksessä Mei1le a,n:netun ehdotuksen laiksi ulkomaaJaisen
22324:  ottamisesta Suomen kans•alaiselksi niin kuuluvana, kuin mai-
22325:  nittu <kirjelmämme osoittaa.
22326: 
22327:                             23 §.
22328:     Sittenlkun Meille oli annettu Hallituksen esitys, joka si-
22329: sältää •ehdotuksen laiksi elirutarveasiruin järjestelystä soda.n
22330: aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 27 päivänä heinä-
22331: kuuta 1918 ail1netun lain voimassaJOl,oajan pidentämises,tä,
22332: Me olemme käsitelleet asian 20 päivänä heinäJkuuta 1906
22333: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :s,sä määrätyllä tavalla
22334: sekä hyväJksyneet niin kuuluvan lain, kuin kirj·elmämme
22335: lokakuun 28 päivältä 1919 sisälltää.
22336: 
22337:                               24 §.
22338:       Hallituks-en Meille antaman esityhen johdosta välittä-
22339:   vistä säännöksistä niiden muutosten sovelluttamiseksi, jotka
22340:   15 päivänä elokuuta 1919 annetuilla laeiHa on tehty 27 päi-
22341:   vänä marraskuuta 1917 annettuihin maahiskuntain ja kau-
22342: . punkien kunnallisla,keihin sekä kunnalliseen vaalil·akiin, Me
22343:   olemme asiasta hyväksyneet lain ja siifiä kirjelmäs·sä viime
22344:   vuoden marraskuun 11 päivältä ilmoittaneet.
22345: 
22346:                               25 §.
22347:      Saatuamme Hallitukselta vastaailiottaa esityksen poik-
22348:  keuksesta voimass·a olevista säännölksistä .sitä tuloa lasket-
22349:  taessa, j·oka on vuodelta 1919 toimitettavan kunnallisen tulo-
22350:  verotuksen alainen, lVIe olemme asiasta hyväksyneet niin
22351:  kuuluva·n lain, kuin kirjelmästämme mal.'raskuun 11 päivältä
22352:  1919 havaitaan.
22353:                               26 §.
22354:      Kirjelmässä marra.skuun 14 päiväl·tä 1919 olemme ilmoit-
22355:  taneet, että M-e Hallituks.en esityksen johdosta laiksi vokot-
22356:  ta.misvelvollisuud·esta isourokon liikkuessa tahi uhatessa
22357:  olemme hyväksyneet lain asiasta.
22358: 8              1919 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
22359: 
22360:                             27 §.
22361:    Mei1le ·annetun Hallituksen esityksen 9 päivälllä kesä-
22362: kuuta 1873 annetun merilain 31 § :n muu1Jtamis6sta Me
22363: o1emme hyljänneet syistä, jotka ·esiintuodaan kirjelmässämme
22364: viime kuluneen vuoden ma.rraskuun 14 päivältä.
22365: 
22366:                                28 §.
22367:      Hrullituksen Meille antaman esityksen laiksi eräistä Suo-
22368: men uudesta valtio-oikeud.eLhsesta a,semasta johtuvista ni-
22369: mitysten muutoksista .Me ol·emme hyljänneet, niinkuin kir-
22370: je1mämme marrasmuun 14 päivätitä 1919 o_soittata.
22371:      Samalla Me olemme päättäneet anoa, että Hallitus niin
22372: pian kuin mahdollista 8/ntaisi EduskunnaUe esityksen niistä
22373: muodollista l.a,atua olevista muutoksista, jotka uuden halli-
22374: tusmuodon johdosta tulevat ainakin perustuslakeihin tehtä-
22375: viksi.
22376:                                 29 §.
22377:       Hallituksen Meille antaman esityksen johdosta, joka ·Sli-
22378:  sä.ltää ehdotuksen laiksi margarinin ja muiden ravintorasvo-
22379:  jen sekä margarinijuuston valmistuksesta ja ka.upasta, Me
22380: olemme asiasrta hyväksyneet niin kuuluvan la,in, kuin Mei-
22381:  dän 18 pälivänä marraskuuta 1919 antamamme kirjelmä
22382:  osoittaa.
22383:                                 30 §.
22384:       ~aatu81llme va.sta,anottaa l:iallituksen eSlityksen sähkölait-
22385: teista 'langatonta sähiköttämistä tai puhelemista varten, .Me
22386:  olemme, niinkuin kirjelmåstämme manaskuun 18 päivältä
22387: 1919 havaitaan, hyväksyneet lain asiasta.
22388: 
22389:                               31 §.
22390:     Niinkuin .l\'le kirjelmässä 18 päivältä mar·raskuuta vn-
22391: mekulunutta vuotta oLemme hlmoittan,eet, Me olemme hy-
22392: väksyneet Hallituksen esity.k,s.essä Meille annetun ehdotuksen
22393: laiksi lennätinlaitteista niin kuuluvana, kuiu mainittu kirjel-
22394: mämme osoittaa.
22395:                               32   s.
22396:     Hallituksen esityksen johdosta lai!ksi sääntöperinnö.stä
22397: Me olemme, käsiteltyämme asiau 2Ö päivänä heinäkuuta 1906
22398:               1919 VI•· -   Valtiopäiväpäätös.              9
22399: 
22400: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä ta.valla,
22401: hyväksyneet niin kuuluvan lain, kuin Meidän 21 päivänä
22402: marraskuuta 1919 an:tamamme kirjelmä sisältää.
22403: 
22404:                             33 §.
22405:      Sittenkun Hallitus oli .MeilLe 'antanut esityksen laiksi
22406: sääntöperintöomaisuuden kliinnittämisestä j.a käyttämisestä
22407: sille panmm varallisuusveron suorittamiseksi, Me oh;mme,
22408: niinkuin 21 päivänä manwskuuta 1919 aJltamasiamme kirjel-
22409: mästä hav·aita.an, käsiteltyäemme asian 20 päivänä heinä-
22410: kuuta 1906 a.nnetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:.s·sä määrä-
22411: tyllä tavalla, hyväksyneet lain asiasta.
22412:                             34 §.
22413:     Kirjelmälssä mar.ra;skuun 25 päivältä 1919 ~Ie olemme
22414: ilmoittaneet, että Me Rallituben esityksen johdosta va!luut-
22415: ta.lmupan harjoittamista koskevan lain edelleen voimassa pi-
22416: tämisestä olemme hyväksyneet lain, jolla Ha1litus oikeate-
22417: taan antama.an määräyksiä v·aluutta!kaupan harjoittamisesta.
22418:                              35 §.
22419:     Saa~tuamme   vastaanottaa Hallituksen esity:kisen laiksi
22420: dena.tuvoitujen ~alkoholipitoisten: aineiden valmistuksesta,
22421: maahantuonnista ja myynnistä 29 päivälnä toukokuuta 1917
22422: annetun asetuksen muuttamisesta, Me olemme, niinkuin kir-
22423: j-elmästämune viime vuoden marra:skuun 28 päivältä havai-
22424: taan, hyväksyneet laiin asiasta.
22425:                              36 §.
22426:     Hallituksen esityk!sen johdosta, joka koskee lakia hev·os-
22427: ten ja ajoneuvoj-en ottamisesta .sotavoiman ta,rpeisiin sodan
22428: aikana, .M.e o1emme, käsiteltyä.mme asian 20 päivänä heinä-
22429: kuuta 1~06 annetun V rultiopäiväjärjestyks-en 60 § :ssä mai-
22430: nitulla ta.valla, hyväksyneet niin kuuluvan lain, kuin Meidän
22431: 28 päivänä marr-askuuta 191~ antamwmme kirjelmä sisältää.
22432:                          37 §.
22433:    Niinkuin M.e kirjelmässä ::! päivältä joulukuuta 1919
22434: olemme ilmoittaneet, Me olemme hyväksyneet Hallituksen
22435: 10            1919 VJl. -    Valtiopäiväpäätös.
22436: 
22437: esitykse;Osä Merlle annetun ehd!otuk::;.en laiksi siementavarain
22438: maahan tuonnista ja kaupasta niin kuuluvana, kuin mainittu
22439: kirjelmämme osoittaa.·
22440: 
22441:                            38 §.
22442:    Hallituksen esityksen laiksi ·eräis•tä naapuruussuhteista
22443: Me olemme hyvälks(Ylloot niin kuuluvana, kuin kirjelmämme
22444: 2 päivaltä joulukuuta 19·19 osoittaa.
22445: 
22446:                             39 §.
22447:     Sittenkun Hallitus oli Meille antanut esityksen lariksi
22448: maailai:skuntien velvollisuud·esta paikata. kuntiin opinkäy-
22449: neitä 1kätilöitä, Me olemme asiasta hyväksyneet lain, kuten
22450: 5 päivänä joulukuuta 19·19 antamastamme kirjelmästä ha-
22451: vaitaan.
22452:                             40 §.
22453:     Saatuamme Hallitrukselta vastaan1otba eSiitykS€n ynnä
22454: ehdotuksen laiksi edustajanpa~kkios·ta 1919 vuoden varsinai-
22455: silta valtiopäiviltä kesäkuun 11 päivänä 1919 annetun lain
22456: muuttamisesta, Me olemme, käsiteltyälmme asian 20 päivänä
22457: heinäkuuta 1906 annetun V.altiopäiväjärjestyffisen 60 § :ssä
22458: määrätyllä tavaHa, hyväksyneet lain asias·ta ja kirjelmässä
22459: viimekuluneen vuoden joulukuun 5 päivältä siitä ilmoitta-
22460: neet.
22461:                              41 §.
22462:     Niinkuin Meidän 5 päivänä joulufkuuta 1919 aThtamas-
22463: tamme kirjelmäs.tä havaitaan, Me olemme Hallituksen esi-
22464: •tyksen j.ohdosta erinäisistä muutoksista Suomen evankelis-
22465: lu~rilaiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 annettuun
22466: kirkkolakiin päättäneet lhyvälksyä Hanituksen esityksessä
22467: olevat lakiehdotukset II, III, IV ja V, jotka sisältävät ehdo-
22468: tuksen Suomen evankelis-luterilaiselle kiTko!lle aooetun kirk-
22469: .kolain 6, 112, 166, 178, 247, 297 ja 298 §:n muuttamisesta
22470: sekä uuden 305 a § :n ottamisesta mainittuun lakiin sellai-
22471: sina kuin ne 'ovat Hallituksen a:siassa antamassa ·esityksessä,
22472: sekä hyljätä Hallituksen esrtyksessä olevan lakiehdot.qksen I,
22473:                1919 Vll. -    V altiopäiväpäätös.               11
22474: 
22475: joka :koskee i:luomeu eva.ukelis-luterila~selle kirkoUe an.netuu
22476: kirrlikolain 45, 28'7-289 ja 331 § :n muuttamis,ta toisiu kuu-
22477: h<.viksi.
22478:                               42 §.
22479:     Hallituksen Meille antaman esityksen mukaii>esti, j·oka
22480: ko.skee uutta la,kia sotatuomioistuim~sta ja oikeuden:käyn-
22481: nistä niissä, Me olemme hyväksy,neet niin kuuluvan lain,
22482: kuin Meidän 16 päivänä jouhvkuuta 1919 antamamme kir-
22483: jelmä osoittaa.
22484:                                43 §,
22485:      Kirjelmässä 19 päivältä joulukuuta 19<19 Me olemme il-
22486: moittaJJJeet, että olemme Rallituk:sen esityksen johdosta val-
22487:  tion tulo- ja menoarvion vähaikaisesta pidentämisestä p'.:i'ät-
22488: täneet, että kunnes 1920 vuoden tul,o- ja menoarvio on pää-
22489: tetty, ei kuitenkaan sanotun vuod·en maaliskuun 1 päivää
22490: .edemmäksi, on 1919 vuoden tulo- ja. menoarviota sov·eltu-
22491:  v~lta osilta väliaikaisesti noudatettava niillä muuto<ksilla,
22492: j{)tka yleisten asetusten tai erityisten mä!äräysten kautta sii-
22493:  hen on tehty, kuitenkin niin, että ylimääräinen tulo 1S1okerin
22494:  ja vehnäjauhojen myymisestä koroitettuun hintaan on lak-
22495:  kaava 1920 vuoden alusta; että mikäli muut <paitsi rautatie-
22496: rakennusmäärärahat ovat Hallituks,en ehdotuksessa ensi vuo-
22497:  den tulo- ja menoarvioksi pienemmät kuin kuluvaa vuotta
22498:  v.a~rten osortetut, u.e on suoritettava mainitun ehdotuksen
22499:  mukaan; että ainoastaan vuodeksi 1919 tai sanotun vuoden
22500:  loppuun osoitettuja määrärahoja, joita Hrullitwksen e.stityk-
22501: sessä 1920 vuoden tulo- ja .menoarviosta ei ole ehdotettu edel-
22502:  leen myönnettäväksi, .suoriteta.an ainoastaan mikäli ne ovat
22503:  osoitetut yle~sten tö:icden kusta.ntamiseen tai siihen verratta-
22504:  vaan tarkoitu1kseen; sekä että ~rvaamattomia menoja va.rten
22505:  o.soi'tetut määrärahat on katsottava vähennetyiksi 25     ro:lla.
22506: 
22507:                           44 §.
22508:     HaHituben e.sityben johdosta lisäy.k:sis,tä 1919 vuoden
22509: tulo~ ja menoarvioon Me olemme päättäneet hyväksyä ne
22510: lisäykset 1919 vuoden tulo~ ja menoarvioon, jotka näkyvät
22511:     12              WW Vp. -        Valtiopäiväpäätös.
22512: 
22513:     kirjelmästämme sanotun vuoden joulukuun 19 päivältä, mi-
22514:     käli niistä ei jo ,ollut ,olemas,s:a Meidän päätöstämme.
22515:         Lisäiksi olemme päättäneet että, mikäli ky,symyksessä ole-
22516:     vat lisämenot vaativat lisäystä VV..ltiorahaston tuloihin vuo-
22517:     delta 1919, tarpeellinen määrä ,suostunta:r&ha:ston va,roja on
22518:     valtiorahastoon siin·ettävä; sekä että lisäme:rwjen suoritta,mi-
22519:     rsoon, sikäli kuin ne kohdistuvat kulkulaitosrahastom:r, on
22520:     käytettävä kulkulaitosrahaston tuloja vuodelta 1919 ja, jol-
22521:     leivät ne riitä, tarpeellinen määrä rahastossa sanotun vuo-
22522:     den alkaessa olleesta pääomasta.
22523: 
22524:                                       45 §.
22525:        Sa:atuamme vastaanottaa Hallituksen esityksen laiksi
22526:     yleisistä va,roilsta rikos:a•siois,sa, todistajil:le ~suoritettawm kor-
22527:     vauhen korottamis1esta, Me olemme hyväksyneet lain a:sriasta
22528:     ja kirjelmässä ä·sk>enkuluneen helmikuun 23 päivältä siitä
22529:     ilmoittaneet.
22530:                                 46 §.
22531:        Niinkuin M-eid~äm 23 pä;ivämä viime helmikuuta antamas-
22532:     tamme kirjelmästä havaitaalll, Me olemme H&llituksen esi-
22533:     tyksen nojra1la 1aiksi koMuuttomien hintain ehkäisemisåsi
22534:     sodan aiheuttamisrsa poikkeuksoillisiss,a oloissa hyvä1ksyneet
22535:     keinottelulain niin kuuluv&na, kuin sanottu kirjelmämme si-
22536:     säHää .
22537: •
22538:                                 47 §.
22539:         Yhtyen Hallituboo ~esitykseen 1919 vuod'en tulo- ja
22540:     menoa,rvion voima<ssaoloa.jalll ed€lleen pitentämise<stä Me
22541:     ol<emme päättäneet, että 1 :pläivästä ma.aHskuuta 1920 sii-
22542:     hen ~asti, kun ,sauotun vuod,en tulo- ja menoarvio ,on tu1lut
22543:     julkaistumsi, on edelleen väliaikai,sesti noudatettava 1919
22544:     vuoden tulo- ja menoarviota ~samoina muurtoksilla ja rajoi-
22545:     tuksiUa ku~n Eduskunnan 19 päivänä joulukuuta 1919 te-
22546:     kemä pääitös ja sen mukai:nen asetus saman j~oulukuun 30
22547:     päivältä valtion tulo- ja menoarvion väiHaikaisesta pitentä-
22548:     m1sestä edellyttää. Tämän Me olemme kirjelmässä viime
22549:     helmikuun 26 pä,ivaltä antaneet Hallituksdle ti€doksi.
22550:                                                                         1
22551: 
22552:                                                                         1
22553: 
22554:                1919 Vtl. ~ Valtiopäiviitläätös.                   13    1
22555: 
22556:                             48 §.                                           1
22557:    HalHtuks<en 1\fe~He a,niJaman esityk&en ku}kulaitosra,ha;s-
22558: ton lakkauttamisesta Me olemme hyväksyneet sekä kirjel-                     1
22559: mässä kuluvwn kuun 8 päivältä ilmaittmveet pääilöks1emm:e.
22560:                                                                             1
22561:                                49 §.
22562:      Saatuarnme vastaanottaa HaUituksen esityk,se:n tullimaJr-                  1
22563: suj·en väliaikais,esta koro'ttami.sesia vuodeksi 19•20, Me
22564: olemm-e, niinkuin kuluvan kuun 8 päivämä antarna;Sitamme                        1
22565: kirjelmäs;i;ä havaitaan, hyv:äks·yneet lain tullimaksujen ko-
22566: rottamises,t:a vuodeksi 19'20 s'ekä lain l:isens:si- ja. v,i;entimwk-           1
22567: .~mista vuorleksi 1920.
22568:      Tä:m'än yhteydes1s1ä ~M~e oTemme päättänee~t [au1sml., että                    1
22569: vuonna 1920 kwnnetbavlat lis>enssi- ja wentima.1{'sut ~olisivat
22570: määrättävät nii>n, että <ntiistä voida1a1n odottaa tulo-a noin                      1
22571: 170,000,000 markk<a1a.
22572:                                50 §.                                                1
22573:      Sittenkun Hallitus oli MeiUe antanut €JSityksen tuioj'en
22574: suQistuutaverosta vuodelta 1919, Me olemme rusias1a hyväk-
22575: syneet ·niin kuuluvan lain, kuin kirjelmä;mme 8 päivältä tätä
22576: kuuta ns·oifJtaa.
22577:                                51 §.
22578:      Sittenkun olimme &aaneet Tftlsta·ano1Jtia.a Hallituksen esi-
22579: tyksen tulo- ja menoarviosta vuod•elle 19,20, Me ol-emme päät-
22580: täni0et hyvähyä Suomen valtion tulo- ja merwarvion vnod·el'le
22581: 1920 niin kuuluv•ana, kuin Meidän tänä päivänä asiasta
22582: antamamme vastauskirjelmä osaittrua.
22583:      Budje1Jtijärjestelyn y hieydessä Me al,emme pitäneet vel-
22584: vollisuutenamme kehoitta.a HaHitusta viipymättä selvityttä-
22585: mä.än, miHä tavoin Suomen valtion vuotuinen rahantarve
22586: olisi järkiperäis<esti tyydytettäv:ä, sekä :päälttäneet lausua,
22587: että Hallitus ryhtyi<si ybinkertai]stuttamaa:n ma1a'n virkako-
22588: neistoa yhdistämällä yliha>Hihrkset mini:steriöihin, po,ista-
22589: malla tarpeettomat virkamiehet ja lisäämällä virkamiesten
22590: työaikaa ja työtehoa.
22591:      Käsitelles,särnme .sotilasbudj<tltti,a Me olemme lausun,eei
22592: odottav·amme, että soblaito:IDsen menoarvio·ehdotus j·o ensi
22593: hrra lla esitetään Edus1tunnalle samalla tavoin yksi;tyiskoh-
22594: 14                1919 Vp. -         ValtiopäiväpäiMs.
22595: 
22596: bises<ti laadittuna kui:n muut menoarvion pääluokat jra ~e'!JNi
22597: laivaston menot tarkoin ·erotet.a.am J'a.nnikkotykistön kustran-
22598: nu:ksiSita.
22599:        MetsahaHituk&en polittopuuttoim~ston kantba "bapah:tuneen
22600: rwHi:opuid'~n haiilk~rrunan jo.h&ost.a virkrami:e:h1l1ie Me o'liemme
22601: katsoneet, ettei +•ällai1sta ~etnoikeurtt.a valtion n•alve1uks·esrsra
22602: oleviUe henk<ilöiHe ocr•e varst',ed!es ra.nll'et.tav•a, ja virrkaf.al:oj,en
22603: hoitoO'n ·nähd•en oGem me 1mt.•sOIIl·eet t.arpeeHå:sieksi ]rau:sua, etm
22604: virilmtalo hoiltoa] nee·t ih oitokw&t1a.nnrnsten v.ähentlämirsieks~ rowJt
22605:   1
22606: ;; hdirs tet'tävä.t mnihin hoitoaluelihin.
22607:        1
22608: 
22609: 
22610: 
22611:        Koska uud~n tielain on määrä astua v·oimaalll ensi vtw-
22612: dE>n alusrta .i.a tärs•tä .io si·n:ä vuonna aiheutui,si v•a1tioHe swng'en
22613: huomattava me,no, Mre o]remme katsoneet v·elvoH>i,s•uu(h>k-
22614: ~emme k<ehoitta.a 'llaUiliusr!Ja :miliama:an Eflnsk1mnal1ie es.Hvk-
22615: sen 1oka1mun 11 n'äivärnä 19'18 teiilen lt·ekem1serstä .ia knn-
22616: nos·sanrid·o1s'ta ma:aHia rarnlruetnn hin vaimarunla;skumis•ffi1 lykkä'ä-
22617: misl'stä :v'hdrellä vnodel1a.
22618:        8unj,eluskunni1Ie my.1Ynnet:vn avnstnksern :vht>By1lessä Me
22619:  olemme nä:ä:ttäneet lausua. ettii suoi•e1ns·kunki{m tulee o11a
22620: R" nllitnlrsen va1 nna an ja kiinieäcn kontmJHn alaisinra.                                               j
22621:        HnHitu1k's:Pn Meille 1antnman emtykrs'en varoiren mvön'ffi-
22622: mis•esli:ä Wlltion asnn+ono~i;itti•s:een to1min'ina.n Me n1•emme                                     j
22623: 1<ih"ife11f'let tu1 0- ifl illellfllflrViOU VlJt•eVc1€~1S:å •SIE'kä pää!t.tänef"t.
22624: ·että :vEmiiäräiseen menoarvioon otettu määräraha vallti.on                                          j
22625:  :1>'11'11topoH:ittista toimi,nt:an v:uten vuonna 1920 01n 'k1äv~erl-tä.vä
22626:  sri:ten. ·et~ä siitä m:vö•nnetä·än ~wrot+omia lainoira kork•ei•nlflaan                          j
22627: 30 %:in asti rakennus1mstannnhista. enintään kaksi huo-
22628: 'TI'Ptta ja weittiön :;;·irsräHävi·en arsuntoi•en rakie;ntnmis'f·'l varten.                      j
22629:  siHä ehrloUa. P'tfä knnn:at mak;sutta 1110VHtta,nat tarvitbnrnt
22630: trmftimaa:t s~1d puo1:esh~n snorit1iav~t vtih~ntä:ä'l1 1!l o/r rn-
22631:                                                                                              j
22632:  ]zennucknstanm:tksi•sta, .i::~ ·e'ttä sflmotun 'rakennnstoiminrn:w
22633:  nhiaus i::~ valvonta >1innehan SoS'ral:i'hanirtnks:Pn ioehtäväh;i:
22634:                                                                                              j
22635:  P·ekä. e#ä H:11q·i'tu::: oikeutlet·a:a·n antam·aa:n ·avn:stnrs:t·en mvön-
22636:  tämi;ste;siä ia 'k1ä:vtösi!ä tarneell:ise't tarkremmat mää:räv'ks·et.
22637:        S.amoi·n Me olemme i!älss'ä :vhilevdessä otta:neet kiisit:te1vn                   j
22638:  :1nrri~t>ksi Tf11Hitnk~:P11 esitvk:s·en. 1ok,a kor~k1 0e vrarden mvö,n-
22639:  fnmi•:-tii Tfv'.'iTI!"·P F~nhri7ts A1diP.bobQ' ·nimi~.o·en vhtiön om:i•:"-              j
22640:  taman hi,iv:1-, aTkoho1i-, eetteri- ja P:ti"kkatehtna11 siinf'n 1rnn·
22641:                                                                                      j
22642: 
22643:                                                                                      j
22644:                  1919 VI•· -     V altiopäiväpiiätiis.                 lG
22645: 
22646: luvi.ne kirinteimitsttöineen, ra:kennuksineen Ja i:r'tai.mi.stoiueen,
22647: sekä Sandviks Spritfabriks Aktiebol<ag ,nrimåJs€1n y;htiön tis-
22648: k,-usk>oneiåen 01s!tarni·::::elusi v<altioU<e, <&ekä ilmoitnwn:eet, ·eilllä   1
22649: 
22650: olemme Hyvinge .Ftabriks Ak1li·eb01lrug nimisen yhtiön omitsta-
22651:                                                                               1
22652: man hiiv.a-, alkoholi-, ·eett-eri- jta clå:kkatehtaatn ostam[soon
22653: siihen kuuiluvine kiirrteimis·töinoon, rakennukJsinee!ll j,a irtai-
22654: mistoineen 1s•ekä Sandviks Spritfabrrikis Aktiebolta.g nimi,s•en
22655: yhtiön Helsingin kaupungissa tsijait·seva•s.s•a tehda.s•l.aitoks•essa
22656: olevien tiJs1a.uskoneiåen ostamiJs:ba v•arilen vaHJio[le myöntänoot
22657: R,500,000 markkaa, jost.a 4,000,000 mar:kkia·a rahassa ja
22658: 4,500,000 markkaa 5 1/2 %:n obliga.ilsioneiJllla, mitkä ·Ovrut lu-
22659: nas<tettav•a.t ennen vuod•en 19<25 ·l·oppu:a, ja .samalla .kalt.soneet
22660: tarpeell~seksi lausua, -että valtion al.koho1iliikettä v•arten on
22661:  jo ensi vuod•eksi laadittava yksityiskohtainen tulo- ja meno-
22662:  arvio ja että liikkeen tulot ja. menot 011 otettava valtion bud-
22663:  jettiin bruttomää:rin.
22664:        Sotwsaali:in myymiJsestä kertyviin ·tuloihin nä.h(lien Me
22665:  olomme lausuneet odo:Utavamme, •että Rallitus ryhtyy tar-
22666:  mokkaisiin .toimenpit•ei·siin, jotta ne epäkohdat ja väärinkäy-
22667:  töks-et, joita on ilmennyt sota1aito1sen s.uhtautumisoos•a sota-
22668:  saaliiseen, tulevat pois;betuiksri, •S·ektä että ne henkilöt, jotka
22669:  ova.t tehneet ]tsensä syypäiks:i rikolvseUi!steen menettelyy.n,
22670:  saatetaan laillis•oon edeswt:stuus·een.
22671:        Ed·eHeen olemme pWättäneet osoitiJaa Suomen Pa111kin
22672:  voittovaroi,slta 2·3,000,000 ma.rkkata k•äy1Jettävä1ksi vuonna
22673:  1~20 yleisiin valtion.tarpeisiin.
22674:        Koska melkoin-en osa. niistä varoiSii:•a., jotka · budjettiin
22675:  on otettu tuloiksi, kertyy joko va:sta lopulla vuotta tai vuo-
22676:   CLen pää.t;yiltyä, J}fe olemme päättämeet valt11nttaa HalEtuk-
22677:  oon käy;ttämäiän vuonna 1920 vaJt1on kassatarpeen tyydyttä-
22678:  miseksi lyhytaikaista luottoa aina 500,000,000 markan mää-
22679:   r ää.n s·aakk·a, s•ekä että budj•etin määrärahoja, joid€'ll suorit-
22680:   taminen voidaan lykätä, .käytebrui1n s•ikäli kuin budjettiin
22681:   otetut tulot ehtiväli kertyä.
22682:        KäsitellesS<ämme Hallitnks•en yl.lämainittua. esitystä tulo-
22683:   ja menoarviokS>i vuodelle 19.20 ~e olemme .tuUeet siihen pää-
22684:   tökseen, että s<en lisäksi, mitä esity.k.sessä eddlyrt;•eiä·än, eri-
22685:   näisiä veroja on täksi vuod•eksi ·koroitettava. Tämäm joh-
22686: 16             1919 V p. -    Valtiopiiiväpliätös.
22687: 
22688: dosta Me olemme hyvcäkisyneet J,ain osakkeita siirrettäessä
22689: suorioottavan ·suostunilaV'eron koroittami•sesta vuodeksi 1920,
22690: lain perintö- ja la.hjaV'erol!li ili:oroittamis•esrta vuodeksi 1920
22691: ja l•ain leimamaksun koroittami:sesta vuod>eksi 1920. Tästä
22692: olemme kirj·elmis,Siä kuluvan kuun 8 päivältä ilmoittaneet
22693:  päätöksemme.
22694:                                 52 §.
22695:     Niinkuin tänä päivänä .a,n>t,amamme kirjelmä osoittaa,
22696: :M:e emme ol'e Hallitukosen esityks•en perusteella tulo- ja
22697: omaisuusV'erosta ehtineet >asia,ssa ·loppuun suorittaa Valtio-
22698:  päiväjärjestyksen säätämää tois,ta mä>sittelyä.
22699: 
22700:                              53 §.'
22701:     Hallituksen esityks·en johdas>ta laikcsi erinä;isten sodan-
22702: aikaisten oloj•en järjestämisesiä :M:e ol•emme kirJelmässä tältä
22703: päivältä ilmoiHaneet, että olemme ehti·neet otta.a asian ai-
22704: noastaan V altiopäiväjärj<estyksen säätämän ensimmäisen kä-
22705: sittelyn alaiseksi.
22706:                                54.·§.
22707:     Kuten kirj•elrnästämme tältä päivältä hav.a.itaan, Me
22708: olemme ehtineet ott~a Hallituksen esityksen vahinkoavus-
22709: tuksen suorittamis•esrta s•odan .i·a kapinan aikana vuonna
22710: 1918 vahi,nkoa kärsineiHe ulkomaalaisille ainoasta:u1 Val-
22711: tiopä•iväjärjestyksen säätäm:fun ensimmä:is€n käsittelyn alai-
22712: :mkJsi.
22713:                                   55 §.
22714:     Kirj,elmä<s'sä tältä päivältä Ue ol·emme ilmoittLa.neet,
22715: ettemme ol·e ehtineet käsitellä Sivi,stysV'aliokuntamme Mei1~e
22716: antamaa mietintöä Hallituksen esityksen johdosta, joka kos-
22717: kee lakia oppivelvoJlisuudesta ja lakia kansakoululaitoksen
22718: kustannuksia.
22719:                                   56 §.
22720:     Saatuamme Hallitukselta vastaanottaa ·esityksen, joka
22721: koskee lakia väliaikaisten sää:nnösiJen.antamis,esta ylei.s>en jär-
22722:                                                                            1
22723: jestyksen ja turvallisuuden voimm~sa pitämis•eks.i erinäisissä
22724: osiss•a valtakunta,a, Me 'f~'mm.ole ehtineet käts•itellä LakiV>alio-
22725:                                                                            1
22726: kuntamme asiwsta antamrua mietintöä. Tä;s:i!ä Oi1·emme kirjel-
22727: mässä täl<tä päiV'ältiiL ilmoi'l:rtail!eet.
22728:                                                                        1
22729: 
22730: 
22731:                                                                        1
22732:               1919 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                17
22733: 
22734:                               57 §.
22735:     Niinkuin tänä pii.ivänä a.nta.mamme kirjelmä osoittaa, on
22736: Talousvaliokuntamme, johon ohmm~ va1mistelevaa kiä.s~ttc­
22737: lyä varten lähettäneet Rallituksoo esityksen Laiksi elintarve-
22738: asiain järj,estelystä s>OdMli aiheuttamissa poikkeuks·ellisissa
22739: oloissa, anta.nut .MeiUe asiasta mietinnön, jota Me kuitenkaan
22740: emme o1e ehtinoot käsitellä.                          ·
22741: 
22742:                              58 §.
22743:     Hallituksen shekkilakia koskevan esityksen johdosta Me
22744: olemme kirjelmässä tältä päivältä ilmoittaneet, että Laki-
22745: valiokuntamme asiasta laatimaa mietintöä emme ole ehtineet
22746: ottaa käsiteltäväksi.
22747:                              59 §.
22748:     öaatttamme Hallitu.k.s.elta vastaauottaa esityben v.apaa-
22749: .satamista ja vapaavarastoista, Me olemme kiljelmässä tältä
22750: päivältä ilmoittaneet, ·että sanottu es.i!ty.s valmistelevraa kä-
22751: sittelyä varten on lähetetty Laki- ja talorusva1iokuntaamme,
22752: joka kuitenkaan ei ole ehtinyt a.sifuSita antaa mi~tintöä.
22753: 
22754:                                  s.
22755:                                tiO
22756:     Ha.llituben esity.wsen laiksi vir.Wakielestä Suomessa .M:e
22757: olernrn·e, kuten tänä päivänä antamamrne kirjelmä osoittaa,
22758: va.lmis:telev,aa käisittelyä varten lähettäneet P~erustuslakiva­
22759: liokuntaamme, joka kuiteukaMl ·ei ole ehti'llyt a:Stia.sta rantaa
22760: mietintöä.
22761:                                161 §.
22762:      Niinkuin täJnä päivänä a.ntama,mm;e kirj·e1mä os1oittaa,
22763: Me olemme lähettän~et HallitukiSen esityksen eläkeoikeu-
22764: desta Presidentin ka.nsl~an virka- ja palvelusmiehille val-
22765: miste1eViaa käsittelyä varten ValtiovaraånvaliokuaTtaamm1e,
22766: joka krutenk.a.an ei ole ehtinyt antaa mvetintöti. esityksoo
22767: johdosta.
22768:                                62 §.
22769:      Kirjelmä:ssä tältä päivältä olemme ilmoittaneet, ettei
22770: Va>ltiovarailnvaliokuntamme ·ol>e ehtinyt MeiUe antaa m~e­
22771: tintöä Hallituksen esity beu johdosta laiksi elä.keoikeudes>ta.
22772:                                                            2
22773: 18              HH9 Vll. -      Valtiopäiväpää.tös.
22774: 
22775: kirkkoherroille Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kirkkoherra-
22776: k nlhlliis.sa.
22777:                                63 §.
22778:      Sittenkun Hallii;U;s oli Meille .am:ta<llUJt •esityksen, koskeva.
22779: niitä yl,eisiä perusteita, joitten mu:han lähetys.töjen ja kou-
22780: sulinvirastoj•en virka.toå.mista j·a toimitU;Skirjoista on suori-
22781: tettava maksuja, Me olemme lähettäneet .saill!otun -esityksen
22782: valmLstelevaa krusittelyä varten V.altiovarainvaHokU:ntaam-
22783: me, joka kuite11kaan ·ei nle ehtinyt wntaa MeilLe mietintöä
22784: asiasta. 'rwstä olemme kirjelmässä tältä päivä.ltä ilmoitta-
22785: neet.
22786:                                64 §.
22787:      Saatuamme va.st.aaawttaa Rallituksen ·esityksen valtion
22788: virkatalojen käyttäm1ses·tä ·sekä valtion virka;taloista muo-
22789: dostettujen viljely•s- ja a.suntotilojon vU:okralle antamiseslta,
22790: Me olemme kirjelmässä tältä päiv•ältä ilmoittanoot, että olem-
22791: me lähettäneet .sanotun ·esityksen valmistelevoaa käsittelyä
22792: va.rwu Maatalousval·iuku:ntaa:mme, joka ·kuii•enk.aan ei ole eh-
22793: tinyt antaa. mietintöä oesityksen johdosta.
22794: 
22795:                                 65 §.
22796:      Hallituks·en esityksE::n johdo·sta laiksi virkamiehen oikeu-
22797: tlesta pysyä viratssaan l\1e oloemme kirjelmäs:sä tältä päivältä
22798: ilmoitta.neet, että Lakiva,~iokuntamme, j·mrJJka valm~soollia­
22799: vaksi olimme sanntun ~es•ityksen 11ähetilfuneet, ,ei ole ·ehili>nylt
22800: a,sia.s.ta a~nta.a mi·etrntöä.
22801:                                 66 §.
22802:      Niinkuin täl!1ä päivänä 'antamais,tamme kirjelmäiStä ha-
22803: vaitaan, ei MaartalousvaEokunta•mme ole ·ehtinyt MeiHe aQ1-
22804: taa mietintöä Hallituksen sanotum va1iokumian valmistelta-
22805: vaksi lähetetyn esityksen johdosta •eva.nkeli~s-1uterilaisten
22806: ja kreikkaJa,is-katoEsten •S•eurakuntain papistcm virokataloihin
22807: kuuluvain torppa.- ja mäki•tupa.-alueiden luna.stamis•esta.
22808: 
22809:                             67 §.
22810:    Meille 1a.nnetun Hallituksen •esityksen laiksi sukumimestä
22811: Me olemme, niinkuin kirjelmä,stämme •tältä päivältä havai-
22812:                 1919 V p. -      V altiopäiväpäätös.                    19
22813: 
22814: taan, valmisteleva~ käsittlelyä wutlen lähettäneet Lakivalio-
22815: kuntaamme, joka kuit>enkawn ,ei oJ<e ehtinyt antaa mietintöä
22816: asirusta.
22817:                                 68 §.
22818:      Sittenkun HaLlitus oli lVLeille antaamt esityksen laiksi
22819: 1a,inausliik-että harjoittavien osuuskuntain sekä niiclen kes-
22820: kuskass'oJen ,oikeud,es:i.a erinäi,sillä ehdoilla ottaa vras1taan tal-
22821: letuksia, Me olemme valmisteltavaksi läh,etrtäneet esityksen
22822: Pankkiv,a1iokuutaamme, joka kuitenkaan ei ,ole ehtinyt am-
22823:  taa mietintöä asi,a,sta. 'l'ämän olemme kirjelmässä tältä pfui-
22824:  vältä ilmoittameet.
22825:                                 69 §.
22826:      Ifallituks,en 'esityksen johdosta laiksi tasavallan presi-
22827:  d,entin vaalis,ta Me olemme ikirj•elmä!Ssä tältlä päivältä ilmoit-
22828:  taooet, että ,olemme sen lähettäneet v•a,lmistel,ev,aa kä!Sittelyä
22829:  varten P~erustus:1akiv,aliokuDJta:amme, jok,a kuit~enkwan •ei ole
22830: ehtinyt Meine a1ntaa mietilllitöä a.si,asta.
22831: 
22832:                                 70 :§.
22833:   <Kirjelmässä twltä päivältä Me ,olemme ilmoittaneet, ,että
22834: Perustuslakiva.liokuntamme, jonka, valmist>elta,vaksi olimme
22835: lähettruneet Halli:tukS'em >f:;s:ityksen 1ruiksi ni,id,en v,alitsijamies-
22836: ten valitsemisesta, jotka toimittavat tasavallan presidentin
22837: vaalin, ei ole ehtinyt Meille asiasta antaa mietintöä.
22838: 
22839:                                  71 §..
22840:      Niinkuilu tämä päivänä ant<lJmastamme kirjelmästä havai-
22841: taan, ei Va,ltiovam,inv'aliokuntamme o1e ehtinyt Meille ,aJlltaa.
22842: m±etinti:i'ä sa,notun ~al:iokunlllan Vla.lmirste1tav,aks>i 1ä.h<ettäm'äm-
22843: mie HalliturnS'en esityrnselll johdns,tJa vit,llti·Oillteuv,Oiston oikeutta-
22844: misesta -aio,tul1e KoMerttita,lo-,osakeyil'tiölle :luovutta.maan
22845: valtion omistama t01ntti N:,o 8 Kaiv;oJmdun varrella Helsin-
22846: giSiS!ä avustuksrena konsertti- ja kougvessital{)n rakentamista
22847:  v~rten.
22848:                             72 §.
22849:    Hallituksen MeiUe antaman ,esityk,&en laiksi Ahv€1nam-
22850:  maan its,ehallinnnsta Me olemme, ni:inkuin kirj,elmästälmme
22851:                 HWJ Vp. -       Valtiopäiväpäätös.
22852: 
22853: tU.ltä. päivii,ltä hav.aitaatr.t, valm.Lstelevaa. käsiUelyä varten lä-
22854: lHlttäiLeet l'eru::~tuslaki v·ahokuntwamme, joka kuitenkaan ei
22855: t.Jle ehtinyt antaa mietintöä asiasta.
22856: 
22857:                                 7ö §.
22858:      Sittenkun M<e olimme Hallitukselta safmeet esityksen,
22859: siiS.ältävä lain muU<to,kJsista ja hsäyksistä 8 päivänä helmi-
22860: kuuta 1919 a;nnettuun l:3uomen valtak.unrua<n vähailmis,oon
22861: aseV'elvolhsuuslakiin, Me olemme lähettäneet sen vahnistele-
22862: vaa käsittielyä varten Sotila,sasiainvaliokuntaa:mme, joka kui-
22863: tenkaan ei ole ehtinyt a.sia.sta runtaa mieti!llltöä. 'l'ästä olemme
22864: kirJe1mfus,sä tältä pä.ivältä ilmo:i>ttaneet.
22865: 
22866:                                 74   s.
22867:     Kirjelmässä tältä päivältä Me o1emme ilmoitti11n'eet, -että
22868: .M:aa.ta,1ousvaliokuntamme, jonka valm.iJsrteltavaks:i olemme 1ä-
22869: hettäneet Hallitukoon ·esityben l:aiksi asutustiloista, ei ole
22870: ~ehtinyt M,eiUe antaa ,as:i,a.sta mi·mintöä.
22871: 
22872: 
22873:                                75 §.
22874:     Niilikuin tänä päiv:änä anltam!llmme :kirjelmä osoittaa, ei
22875: Meidän Valiiovaraim.valiokuntamme ole ehtinyt .lYI·eiUe anta-a
22876: mietintöä RaHituk&en esityksen johdosta vuokra-alueid·oo lu-
22877: n.astamiseksi myönruetyn obliga1tsionil.aina'ru käyttöoik•eud>en
22878: la.ajentam~s·esta ja v.a,ltion takuun .myöntämis>estä ma,alais-
22879: knntaim. maanhankinnan helpottamis>elr.si.
22880: 
22881:                                 76 §.
22882:      Hallituks-en esityksen johdosta varojen myöntämisestä
22883: Akti:ebola.get Torn.ator nimisen yhtiön sulfitiväkiviinateh-
22884: taan ottamiseks,i valtion haltuun ei .Meidän Valtiov:arainV'a-
22885: liokuntamme, jonka y,almis•teltavaksi ,olemme läh•ettänoot sa-
22886: n<Jitu[l ,eså.tyben, ol'e ~ehtinyt Meille anrtJwa mriletl!ntöä. Tä-
22887: män olemme kirj,elmäsS>ä tältä pälivältä ilmoittau,oot.
22888: 
22889:                              77 >§,
22890:    Meille ·annJetun Ha1lituben ·esityksen, !Sis:ältlä.vä ~hdotuk­
22891: sen laiksi tilusten rauhoittamtisesrta koti<Cläinten vahingon-
22892:                                                                         1
22893: 
22894:                                                                         1
22895: 
22896:                                                                   ~1        1
22897: 
22898:                                                                             1
22899: teo1ta, Me olemme, niinkuin tänä päivänä antamaRtammf>
22900: 1ride1mfist!I bavaita.a:n, valmi,ste1eva,a käs1tbe1yä varl.em Jä,het-           1
22901: +äne-et Laki- ia ta1ousv,aHoknntaawme, :ioka kuit•enJnHHl ei
22902:                                                                                 1
22903: nl~ ehtin:vt :mta·a miret,intö'ä asia~sta.
22904:                                                                                     1
22905:                               78 '~.
22906:     Kirjelmässä tältä pä5vä1tä Me o}emme i'lmoiMJa.m:;et, ~                         1
22907: 
22908: Pa:nkkiV'a1io1mntamme, Jonka va1mrisi:re1tavaksi olemme ~ä­                         1
22909: hettäne·et Hallituksen ·e<siitykfs,en v,aJuu'ttakaupa,n harjoitta-
22910: mi~sta koskeva<n l'ain edelleen vroma:SiS<a rritäimisrest.ä, ei o}e                     1
22911: eMiny't MelHe antaa a•srhsta mietintöä.
22912:                                                                                         1
22913: 
22914:                                79 §.                                                        1
22915:     Ba·a:tnamme va~sta~a.nottaa. Ra1Etuks,en esityk:s~en avustuk-
22916: sen an'tami·se•sta Osakeyhtiö Snomen KfmpunMen Hypoteek-                                    1
22917: 
22918: kika:ssa nimis·e11e osakeyhfiöHe :lrassla:n ulkomaiUa ku1uv.ana                             1
22919: vuonn~a lankeavien obEgah1onlie'll ja. korkolirrruiren 1unarsta-
22920: mis~een ja yhtiön lyhytaikaisten u11mma11s:f,en ve,lkoj,en kor-                                 1
22921: kojen suorittamisre€'11, Me ~ol-emme, ni~i,nkuin tä;nä päivänä
22922: rmtamamme kir.ie1mä o~soitta:n, lälheftäneet. s~€'11 va.lmisteHa-
22923: va'ksi Va1tiovarainva1\iokunta.amme, jolm lmi~~enkaa'l:l ei ole
22924: ehtinyt ·antaa Mei11e mi,etintöR. ~a~siasta.
22925: 
22926:                                      80 §.
22927:       Sittenkun Eduskunta 1917 vuoden toisina valtiopäivillä
22928: HaJilituksen esityksen ,iohdosta oJi silloin antamassaan vas-
22929: tauskirie1mässä ilmoittanut hyväksyneensä, •ehdotuksen Suo-
22930: men HaJ11tnsmuod~oksi ia laiksi Suomen 111Hlen Hallitusmuo-
22931: don voimaanT)anemisP,sta .iäteft.äviksi lenäämään ensi'mmäi-
22932:  siin uursien \~a?lhm iä.JjEJstä 'kokoo'ntnviin va1ti'ouäiviin. M't'
22933: olemme kä>dteltvämme Rsian hylänneet kyse.ess'ä olevat Jaki-
22934: P11i!otnhet ifl siitä kirielmässä 25 päivältä huhtikuuta 1919
22935: 'a nta,ne€<'t p'äfitöiJcE!estämme t.ired dksi.
22936: 
22937:                             81 §.
22938:     Si.ttenkun Eduskunta 1918 vuoden y[imääräisillä vnltio-
22939: päiYi.llä Hallitnhen esityksen johdosta oli silloin antamas-
22940: 22              1919 Vp. -      Valtiopäiväpäätti!'ll.
22941: 
22942: saan vastauskir~lmässä ilmoittanut hyväksyneensä ehdotuk-
22943: sen Suomen Hallitusmuodoksi jätettäväksi lepäämään ensim-
22944: mäisEn uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin,
22945: Me olemme, niinkuin viime vuoden huhtikuun 25 päivänä
22946: antamasta:mme kirjelmä,stä havait,a.an, käsiteltyämme asian
22947: hylänneet kyseessä o'levan la!kiehdotuksen.
22948: 
22949:                                     82 §.
22950:     Sittenkun Eduskunta 1918 vuoden valtiopäivillä Halli-
22951: tuksen esityksen johdosta oli silloin anta:massaa.n vastauskir-
22952: jelmässä ilmoitt.annt 'hyväksyneensä ehd•otuks·en laiksi, joka
22953: sisältää yleisiä perustuksia. kielellisten olojen iärjestämis.eksi
22954: oikeudenhoidos s>a s•e1"ä 1m1!llinn01Il eri alorirb, jMelt1f:tvab1 1e-
22955:                  1
22956: 
22957: 
22958: 
22959: päämää!n •ensi.mmäliJsiin uus~en V!a:ali·en jäljestä kdlmontuv1in
22960: valtiopä•iviin, Me ·olemm1e 1drj>erm'äesä viime vnodren huhti-
22961: lmun 25 päli.värr•tä ilmditta,Jlleet, <että Me k'ä.s·it.eltyämme ~vs~an
22962: olemme hyl<äi!llneet k~r;Sif"8\Sis.ä o1,evan h!ki·ehdotnk·sre,rL
22963: 
22964:                                  83 §.
22965:     ~feiUe Valtiopäiväjärjestyksen 27 § :n mukai1s•e:sti anne-
22966: tun Kertomuksen valtiovamitn tilas•ta vuonna 1917 Me olem-
22967: me lähettäneet varlmiste1evaa käs<ittelyä varten V altiovavain-                                   j
22968: valiolmntaa.mme, jok,a l;::ui,t'fm1m.a.n ei ole ehtinyt a.ntaa Meillie
22969:                                                                                                   j
22970: mi•etintmt aisiasta.
22971:                                  84 §.                                                        j
22972:     Sittenkun Meidän Pankkivaliolnmtamme on Va.Jtiopäivä-
22973: järjestyksen 44- § :n m11b<isesti tarka.stanut Suomen Pa.nkin                                 j
22974: tibn ja hallinnon vuonna 1918 ja, .siitä anta,nut lausunnon,                              j
22975: jonka Me ,olemme hyväksyneet, Me olemme kirjelmän kera
22976: viime vuoden ,kesäknun 11 päivältä lähettäneet mainitun lau-                              j
22977: sunnon Pa.nkkivalt.uusmiehillemme tiedoksi.
22978:                                                                                       j
22979:                             85 §.                                                     j
22980:    Kirjelmällä kesakuun 11 päivältä viime vuonna Me
22981: olemme i1moitta,neet, ketkä henkilöt Meidän Pai]kkivaliokun-                      j
22982: tamme ja Valitsijamiehemme ovart va.lirun~eet PwnkkiVJaHuus-
22983: miehibemme eroavien sijaan ja Suomen Pan,kin tilintarkas-                         j
22984:                                                                               j
22985:                                                                               j
22986:                                                                           j
22987:                                                                           j
22988:                 1919 Vp, -     Valtiouäivåpäät~s.                23
22989: 
22990: tai1ksi sekä Dfl'n:kkiva1hmsmiesten ia tiHntarkRsbiain vara-
22991: mieh~ksi. minkä ohessa tämä ~on pöytäkirjanotteella Pankki-
22992: ya ltnnsmiehille tiecloksi annettu.
22993: 
22994:                               86 §.
22995:     Pankkha:lifluusmiehicemme kiinn1teityä hn omio'ta pa.nkki-
22996:                                                    1
22997: 
22998: 
22999: 
23000: va1tnlmmiesten varamiesten ja. niiden wmkkivn1hmsmiesten
23001: palkkAuksen rHt.tämät.tömvyt.oon, jotka snavat na1kkionsa
23002: kokoukselta. Me olemme pä.ä+tä.neet, •että. Snomen Pilnlkin va-
23003: roista on vuoden 1920 alusta toistaiselksi suoritettava niille
23004: pan1ddvaHuusmiehille, jotka saavat na~kkion kokoukselta,
23005: sekä pankkivaltuusmiesten varamiehille, pankkivaltnusmie-
23006: hiUe a:1met.un jobtosäännön mukaan h-eille tulevan palkkion
23007: lisäksi, Helsingissä Rsuville pnnk1kivaltuusmiehi1'1e <neljäkym-
23008: mentä markkaa ja varamiel1i11e neljäkymmentäviisi markkaa
23009: sekä muualta fl!suville niinhyvin pan1rkiva1tnusmiehille kuin
23010: vara,miehille neljä;kymmentä markkaa ko1ko11kselta. Täst:ä
23011: olemme kirielmäs1s'ä 17 päivärJ:tä jou~uknuta 1919 Banlkkiva1-
23012: hmsmie1JilJemme ilmoitbneet.
23013: 
23014:                                 87 §.
23015:     Sittenkun 1\fe~rMin Pfw:vk1ziva1tllusmi>ehemme oa·iv-at "behneet
23016: ehdotuksen 'niiden .ka11iinajan1isäysten määristä, .ioi-Da vuos~­
23017: rahasääntöön sisältyvien palkkain lisäksi ·oiTisi Suomen Pan-
23018: kin virkamiehille suoritetta.va, Me olemme kirjelmässä viime
23019: vuoden joulukuun 17 päiv~äl'tä P~ankkiv,a1tuusm~~ehiUemme
23020: ilmoittaneet, että Me vuoden 1920 alusta toi,staiseksi Suomen
23021: Pankin varoistR olemm-e myönrtäneet vuosittain seuraavat
23022: mä1i.rärahat: l) 155,000 markikaa sen lisäksi, mitä vuosiraha-
23023: säämnössä on osoitettu ylimääräisten apulaisiien palkkaami-
23024: seksi Suomen Pankkiin; 2) 400,000 markkaa kaniinajan-
23025: lisänä Suomen Pankin palveluksessa. olevain hen:kil-öiden
23026: palkkaukseen, ai1;::aisemmin tä<hän tarkoitukseen myönnetty-
23027: jen varain lisä!ksi; ja 3) 300,000 markka:a mieskOhtaisien pal-
23028: lnm1isien myöntämi·stä varten .Suomen Pankin ·palveluks,essa
23029: u1evi11e h-en1ri1öiUe: s·e;kä 'eHä Pmrkki,-.n>Hnusml!ehei!: toistai-
23030: seksi o~kentetnan myöntämään Suomen Pankin täysinpal-
23031: 24             1919 Vp. -     Valtiop!iviipälttös.
23032: 
23033: velleille virka- .1a palvelusmiehille annettuihin ja a•nnettaviin
23034: <'1äJrkeisiin kal1iina,ja.nlisää korkeintaan 100 pros<enttia ·eläk-
23035: 1>~-ePn mää.rästä.
23036:                                  88 §.
23037:       Sittenkun M·e, 24 päivämä toukokuuta 1'886 annetun ju-
23038: listuksen mukaisesti, olimme ·sa:an<eet ,k,ertomuk.sen Suomem
23039: Po,stisäätstöpankin tihst.a ja hoidosta vuomna 1918, Me ol-em-
23040:  me lähet.täneet tsen Via!lmisteltavaksi Pankkivaliolnmtaamme.
23041:  joka a:siasta on antarnut mietinnön, mutta M<e -emme ule -ehti-
23042:  n-eet ottaa sanoitua mietintöä kä:siif:velyn a]ais·eksi.
23043: 
23044:                                89 §.
23045:      Käsit.elt.yämme Ha1Iitu1ksen tiedonautoa Neuvos·to-Voenä-
23046: jän. tekemän rauhantarjouksen johdosta. Me olemme kirJe1-
23047: mässä 16 p·äivältä lokakuuta 1919 ilmoittaneet päättäneem-
23048: me, että asia ei a•nna puoleltamme aihetta mihinkään toimen-
23049: -pif.ee8een.
23050:                                90 §.
23051:      Hallitusmuodon 49 § :n mukaisesH Me 'Olemme valhvista-
23052: neet Eduskunnan oi~eusa.siamiehen johtosäännön ja kir,iel-
23053: mässä. 19 päivältä joulukuuta 1919 pyytäneet, et.tä Hallitus
23054: julkaisisi asetuskokoelmassa sanotun johtosäännön.
23055:       Mainitussa kirJelmässä Me sen ohella olemme ilmoitta-
23056: Met. ketkä henkilöt olemme vuodelksi 19.20 valinneet oikeus-
23057: asi9mieh,0k:::1 ja 'hänen v<aro.m~ehiehl'e>e,n.
23058:                                     91 §.
23059:      Kirjdmässä kuluneen vuoden joulukuun 16 päivältä Me
23060: olemme pyytäneet, että Hallitus julkaisisi as·etuskokoelmassa
23061: 
23062:              *
23063: sen vaJtiontilintarikasta.jain johtosäännön, jonka. Me Hallitus-
23064: muodon 71 :n mukaisesti ·olemme vahvistaneet. -
23065:      Sen ohella Me olemme ilmoittaneet, ketkä henkilöt Mei-
23066: rlän Valitsijamiehemme ovat va'ltiontilintaåa,stajiksi ja hei-
23067: dfi·n varami<ehikrs•eiJis1ä valtininleet.
23068:                          92 §.
23069:    Korkeimman oikeuden Presidentille Me dlemme kirjel-
23070: mässä 24 päivältä lokakuuta 1919 ilmoittaneet, ketkä hen-
23071:                                                                          1
23072: 
23073:                                                                          1
23074:                 1919 Vp. -     Valtiopäiväpä.ätös.
23075:                                                                          1
23076: 
23077: kilöt Meidän Valitsijamiehemme ovat valinneet jäseni~si ja                   1
23078: varajäseniksi Hallitusmuod·on 58 § :ssä edellyteiltyy•n Valta-
23079: kunnanoirkeuteen.                                                            1
23080:                                 93 §.
23081:     Kirjelmällä 17 päivältä kesäkuuta 1919 Me olemme il-                     1
23082: moittaneet, että Me eräiden aloitteiden johdosta sekä käsitel-
23083: tyämme asian 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtio-                          1
23084: päivä,iärjest;viksen 60 § :ssä määrl:i;tyllä tavalla, ·Olflmme lhyväk-
23085: ~:vneet lain vuokra-alueiden lunasta.misesta 15 päivänä Ioka-                    1
23086: kuut,a J 918 annetun lain muuttamisesta ynnä lain, jolla sää-
23087:                                                                                  1
23088: netään taannehtivaksi 10 päivänä heinäkuuta. 1919 annettu
23089: vuokra-alueiden Iunastamisesta 15 ·päivämä takakuuta 1918                            1
23090: annetun lain muu-trtamista !koskeva laki.
23091:                                                                                      1
23092:                                 94 §.
23093:     Sittenkun Meirlle oli annettu ·edusumntaesitys kunnallis-                        1
23094: lakien ja kunnallisen våalilain eräiaen pykälien muutta.mi-
23095: sesta, Me olemme asia.sta byvälksyneet niin :kuuluvat lait,                              1
23096: kuin viime vuoden kesäkuun 20 päivänä a.ntamamme kir-
23097: jelmä sisältää.
23098:                               915 §.
23099:     Tehtyjen ·eduskunta,esitysten johdosta Me olemme hyväJk-
23100: syneet lain, joka sisä.ltää muutoksia työväentapaturman.kuu-
23101: tulksesia 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen
23102: 1 § :än, ja siitä kirjelmässä 214 päivältä lokakuuta 1'9'19
23103: 11 moitt.aneet.
23104: 
23105:                             96 -§.
23106:     Niinkuin kirjelmästämme viime vuoden laikakuun 24 päi-
23107: vältä käy ilmi, Me olemme <eduskuntaesityksen johdosta. hy-
23108: vä:ksyneet lain muutoksista helmikuun 25 päivänä 1851 an-
23109: nettuun asetuks.een, joka k01skee ehtoja kiinteän omaisuuden
23110: hallitsemiselle .Suomessa.
23111:     Sen ohella Me olemme päättäineet pyytää Hallitusta •an-
23112: tamaan Eduskunnalle esityksen laibi siihen suuntaan, että
23113: nlkomaalaiseHe kävisi ma,hdotfomalksi osa:keyhtiöiden tai
23114: muiden samanlaisten yhtymäin avulla soott.aa tehottomaksi
23115: 26              1919 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
23116: 
23117: ulkomaalaisten maanhankintaa Viipurin läänissä koskeva
23118: kielto.
23119:                              97 §.
23120:     KirjelmäHä 24 päivältä 1o1mkuuta 1919 Me o1emn1c
23121: ilmottaneet tehdyn eduskuntaesityksen jolhdosta hyväksy-
23122: neemme lain, joka sisältää muutoksen työttömyyska:ssoista,
23123: joilla on oikeus saa,da apurahaa, yleisistä varoista, 2 päivänä
23124: marraskuuta 1917 annetun asetuksen 11 § :n 1 momentti~n.
23125: 
23126:                               98 §.
23127:     Sittenkun Meille oli tehty aloite eräiden valtiorikosoikeuk-
23128: sien tuomitsemien rangaistusten •armahtamis.esta, Me olemme,
23129: kuten viime vuoden joulukuun 17 päivänä antamastamme kir-
23130: je!lmästä havait.aan, hyväksyneet lain eräiden valtiorikos-
23131: o·ikeulksien tuomit.semicen henkilöiden armaihtamisesta.
23132: 
23133:                                 99 §.
23134:      Erinäisten anomus·ehdotus,t,en ja er:ääln eduskuntaesityk-
23135: sen johdnsta Me olemme kirjelmis,sä Hallitukselle ilmoitta-
23136: neet päättäneemme:
23137:      1) pyytää Hallitusta valmistutt:ama:an ja, jos mahdolliista                            j
23138: jo näiUe va1tiopäiviHe o;m1tamaan esityks,en laiksi, joka ku-
23139: moaisi ma.rra:skuun 9 pärivä,rtä 1868 kiinnityksestä kiinteään                              j
23140: omaisuut.een an:n,etun ·asetuksen 29 § :n ja. nnnrl!en oEs~ milwn-
23141: nettu periaatteiHe: ·että .millni·n ei ol'e oikeuden istuntopäiv•ä,                     j
23142: kiinnitysa·sin.n koskevan hafi.emuks·en >saisi jäit.ää a.sianomai-
23143: se1le tnomariHe, jo11o,in hakemuk.s!eUa tarkoit-ekwn oik,eud·eUi-                       j
23144: s;en senranksen laillinen v·aikutus, jo;:: hakemus lähinnä sreu-
23145: raavissa varsi·nnisissa kå'räji,ssä tai välikäräjis,sä sitä enne'n                  j
23146: käsiteltäväksi ilmoitetaan .i·::t ,s11locil1 t::~>i myöhemmin hyy;äk-
23147: syt&än. la,ek~ttaisiin siitä päiV'ästä. jon!a hakemus tuomarine                     j
23148: annett-iin; :sekä että kih kkurnnanoikeus Jziinnitys- ja rekiste-
23149: röimiisasioita hi-it,eUessään olisi 'h omionvoipa, kurn siinä olisi
23150:                                       1                                         j
23151: pubeenjohtaja ja ka<ks'i lautamies~ä;
23152:      2) lähett-ää rkirjel mä;~sämme mailnitnt, kulkulaitosten kte-              j
23153: hittämistä koskeva.t a1nomuse1ldotuks·et Ha.11it11kisel1e. pyy-
23154:                                                                             j
23155: täen. ·ett.ä ne annettnisiin sren komitean harkitt.av,ikrsi, joka J4
23156:                                                                             j
23157: 
23158:                                                                         j
23159: 
23160:                                                                         j
23161:                 1919 Vp. -       Valtiopäiväpäätös.                   27
23162: 
23163: pa1vana joulukuuta 1917 an :1setettu a:ntamaan lausuntoj:a
23164: sekä tekemään ehdotuksia uushm ra~ta:t·eiden, kanavain ja
23165: maanteiden rakentamiselsta sekä laivaliikente·en parantami-
23166: sesta; sekä lausua of!ottavamme, että Hallittus selvityttää ky-
23167: symyksen niistä korvauksistta, joihin ma.a:nomi•stt.aja;t ovat oi-
23168: keutetut Tornion-Karungi1n rad·a1n rakentamisen kautta
23169: kärsimistään vahi,ngoista ja hai:toistta;
23170:      3) kehoittaa Hallitus·.ta. ryhtymää:n t.oimenpi.teilsiin ma•a-
23171: talouskoueid·ein j·a. -ttyöas:eic1en valtion koetusJ:ai.toks·en perus-
23172: tamista varten en!Si tilassa;
23173:      4) kehoittaa Hallitusta toimituttama.an perusteellis•en
23174: tutkimuksen metsä- ja. uittotyö:liäi•s:hen oloista s·ekä as:eti:amawn
23175: a:s•ia:ntuntevista •hen'ffiilöis'hä koko'onpa1nnun komitean tutki-
23176: mu:ksen pemstukseUa esittämään keinoja :tallä a:LaHa nykyi-
23177: sin va'l1itsevi•en •epäkohtien korjaamiseksi;
23178:      5) k·ehoittaa Ha:llituStta viipym'ättä toime•enpan·emaan
23179: tutkimuks:en Karjalan kannJaiffisella .sijaits•evien el'inäistelll
23180: l.ahjoitusmaatiloj€Jl ja mui:c1enki:n, vi·errus:maa1aist€1n omista-
23181: mien maa-alueiden omisrtu1solaj•en s•elviH:es:aamiseksi;
23182:      6) a:noa Hallituks,elta esity.stä maan mi:el:i,sairashoitoa
23183: järjestäv;äksi l:aibi;
23184:      7) kehoittaa Hallitusta tutkima.an, kuimka paljon rekog-
23185: nitiometsiä on mmass•a, millä tavoin ja mihin tarkoituksiin
23186: niitä nykyä.än ,J.,äytetää:n, ~s:ekä ryMymäälll toimenpiteisiin
23187: niiden p·alauftami,s.eksi V'altiolle j~a, mikäli a•siaiS:S!a uutta lain-
23188: säädämtöä tarviban. a:ntamaan Ec1nskumnaH:e •esityks•en
23189: a:si:asta;
23190:      8) pyytää RaJHtusta erityise.sti valmi.stu•ttama.an kysy-
23191:  mystä siitä, miss:ä määi"in ,ja millä t:aV'oin vap·aa toc1istuls-
23192: järjestelmä olisi lainkäytössä,mme tot:enteiJt:ava, ·sekä ~sittem­
23193:  min aikana,an a1ntamaan E:duskunll!a1l:e ~esityk:sen laiksi
23194: asiasta;
23195:      9) pyytää Hallitusta niin pian kuin ma:hd·ollish valmils-
23196: tuttama.aln ja Ed1l!skunnaUe !anta,maan •e•s:ityksen l:ai:ksi, jcoHa
23197: todistajanjäävejä koskreVI:'l lai,nsä•ä(l:i:i:nrtö sa·a•t:eHaisiin Tiyky-
23198: oloja vastaav.aHe kannalle;
23199:                  1919 Vp.- Valtioplivlpim«JJ.
23200: 
23201:      10) ikehoitta1a Hallitusta viivytybettä vaTmi,:stuttamrualll
23202: j2. vielä tällä istuntokaud~lla Eduskunnan :hyvåkisyttäväksi
23203: jätfJä:mään 'esityksen 'laiksi ityöntleon rajoituksista ~e:räisiSä am-
23204: mateiss,a;
23205:      11) kehoit,taa Hallitusta ryhitymiä:äm pikaisi~n ja tehok-
23206: kaisiin 'toimenpitf!isiiin ·esika.upun:ki·en erotta1mis<eksi asirr:n-
23207: omaisista ma,alaiskunnista ja liit:tä:miseks'i kaupunkiin s~ekä
23208: toimittamalllsa perinpohjaisen. tutkimukiSen perus·teeUa ryh-
23209: tymään rrnyös muihin toimenpi.fleisii.n esika;upun1{1io1oissa val-
23210: litsevien enäkohti-en poisrta.mis,eksi;
23211:      12) py~rtää Hallitusta viipymättä ryhtymään sdlaisiin
23212: toimenpiteisiin, jotta 1erinäisjs,sä la€!is1s-a ja asetuksiss•a ol·evart
23213: säännökset, jotka. välit<tömästi tai vä1illisesti ovat johtuneet
23214: Suomen a.ikais·emma,sta yhteydes,tä ~enäjän kanssa, kumot-
23215: taisiin, muntettai8,iirn tai oikaistaisiin ISQi.nä jä•rj·E>.styksessä
23216: knin knnk'rn 'a.s·ian .laatu va,a:tii, mikäli tä!Hai:s.elen ii:~ar1{i'Stulk­
23217: B·een ·ei ole jo tätä ennen ryhdytty;
23218:      13) kehoittaa HaUitnsta 'tutkima.airl, millä tavalla tBhda,s-
23219: tilojen ~asukkaiden asema olisi järjesr1Jettävä, ~sekä, jos asias~a
23220: lainsi:i!äd:ämtöi:t tarvit·aa.n, a:ntama.an Eduskunnalle siitä esi-
23221: tyksen;
23222:      14) kehoitltaa Hallitusta jos mahdo11ist·a errs~ valtiopäi-
23223: villä Eduskunna.Ue 'a:ntama;am esityksen työkyvyttömyys- j.a.
23224: vanhuusvalmutuks,en t.oileutta.mi·s~stlia,:
23225:      15) jättää HaHitUJkselle tehtäväksi laatia ja mauskun-
23226: naHe jättää ,s,elnsuuni.Jaisein 'E"sityksen mnutok:seksi nykyisee<n
23227: vesioikeuslakiin, että maalaisknnnat olisivat velvo11i:s:et a,s,et-
23228: tama;,an ojitus1autakuntia, joilla olisi laissa lä:h'Elmmi:n mää-
23229: räittäviä ·oik·euksia hmnas:sa esiintyvien ma.rtnkuivanlstöiden
23230: ra-tkaisuun n~~hd·en:
23231:     16) kelwittaa Hallitusta viipymättä ottamaan selville
23232: ma.joitusra.s·itu1{;s,en kunnHle eri pu·olilla ma·ata aih'euttamiem
23233: knstannusiJen ~suurnu<1en ku'lun1eern maailmansod<an· ~aikana:
23234: kehoittaa Hallitu1sta samallra ott.3Jmal3:n s<elvtiUe Ru·otsin-va:s-
23235: bi,sella rajallia .ol[~en n. s. mja.vrartiopra"baljoon,a.n kunn:ine ai-
23236: 1w,nftama,t majmtusku,stan'Unkset; ja kel101it.taa Hallitu~Sta toi-
23237: miietnn tnt1rimn 1<'S<en pern:s'fieeHa la:atim:aan ja Edus,kn,nninlh~
23238:                     1
23239:                 1919 Vp. -       V altiopäiväpääWs.
23240: 
23241: jättämään ehdotuksen edellä mainittujen kustannusten oi-
23242: ~eudenmukaisesila jakamisesta koko maa.n maksettavaksi;
23243:      17) ~ehoittaa Hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin dip-
23244: lomaateiksi ja konsuleiksi aikoovien kelpoisuusvaatimusten
23245:  määrittelemisek:si;
23246:      18) kehoittaa H:alli<tusta vastedes myöi!.Ltitmään liseuS~S~ejä
23247: ·etupäässä osuustoiminruallisHle kesku:sliikkeille; sekä
23248:      19) kehoittaa Hallitusta ensi vuoden menosääntöä laa-
23249: tiessa·an riittävin määrin ottamaan huomioon .sellaisia. hyö-
23250: dyllisiä, vaikka:kaaJJ. ei välttämättömiä ylffisiä töitä, joitten
23251: suoritt,amisella voida.wn huoma.ttav.a.s·ti torjua työttömyyttä
23252: eri paikkakunnlilla, panemalla niitä alkuun j·a pitämällä niitä
23253: vireillä, sikäli kuin vallits·evat työolot kulloinki:n vaativat;
23254: sekä lausua yleisenä periaatteena varteenotettavaksi, että
23255: työnpuutteen torjumiseksi suunniteltujen valtion töiden sekä
23256: valtion siinä tarkoitubessa. avustamien kunnaHi!Sten töiden
23257: johdo1ssa on pid•ettävä silmällä, 'ettci niiden kautta synny työ-
23258: voima·sta kilpailua yksityisen työtoiminnan kaThssa, sekä
23259: etteivä:t niistä maksettav.at palkoa,t, vaikka ovatkin ·elanto-
23260: kus,tannul>Js:ila Vla:silaavalla fJJasolr:La, houkuttel:e työlruis~ä pa]s
23261: y ksityicsten totimeen pa,n•emista töistä.
23262: 
23263:     Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme määrän-
23264: neet, päJäiJtän'oot ja suostuneet, Me O'~emme, Suomen ka1n®an
23265: Edustaja.t, tämän allekirjoittaneet ja vahvi>sta.noot; joka ta-
23266: pahtui Helsingin :@aupungissa yhdentenätoist.a päivänä ma,a.-
23267: liskuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuben Kristuksen syn-
23268: ty·män jälkeen tuha.t yhd·eksä.nsataa ja kaksikymmentä.
23269: 
23270: 
23271: 
23272:                        Lauri Kr. Relander.
23273:                                puhemies.
23274: 
23275: 
23276: 
23277:       Anton Kotonen.                         Paavo Virkkunen.
23278:         varapuhemie<~.                          varapuhemies.
23279: 30                1919 Vp. -     Valtiopäivä.päätös.
23280: 
23281:         .Artturi A!&lto.                      .M. Ampuja.
23282:        U ooerul111a!an läänin              U udenrmaan läänin
23283:           v'afrli'p~iristä.                   va,alipiliristä.
23284: 
23285: 
23286:          Hmaci Auer.                       Ernst von Born.
23287:        U udtenm!llan läänin              Ny lands Iäns va,lkrets.
23288:           v~alipitiri<stä.
23289: 
23290: 
23291: 
23292:      Arthur ,af Fonsel1es.                 Annie Furll'hjdm.
23293:      N yla,nds ;läns valkrets.           N yla,ruds läJns va lkrets.
23294:                                                              1
23295: 
23296: 
23297: 
23298: 
23299:      Ragnar Furuhjdm.                      Hedvi:k Gehhard.
23300:      Nylands läns vll!lbx;t<S.             U udemmaan läämi n
23301:                                               v!llalipi:rristä.
23302: 
23303: 
23304:         V1mnö Hia:kkila.                     A!atu Halme.
23305:        Uud:eruml!Jan läänin                U udreruma.an läänin
23306:           Wl'alip i[~r istä.                  vrualipiJi~ristä.
23307: 
23308: 
23309: 
23310:          K. H~inonen.                         Edv. Hiel[,e.
23311:        U wdenmlllla:U lään·in              U u,d>enmaran läänin
23312:           v.aalipiriris.tä.                    v.rualipiiris,tä.
23313: 
23314: 
23315:      Artturi Hiid~en1Ieimo.                  Leo Hir1den.
23316:        Ullid,erumlllan läämin            Nylands Iän·s va>l:krets.
23317:            v.a a1ipii,ristä.
23318:              1
23319: 
23320: 
23321: 
23322: 
23323:        Eicik Hor:nhorg.                      Väinö Hupli.
23324:      Nylands läns vw1het.s.                Uuderuma.an läämin
23325:                                              v.a,a:lipiJiris.tä.
23326: 
23327: 
23328:          Erkki Kaila.                    Anders E>emil Leino.
23329:       UudrerumSJan läänin                  Uudenrlll!liian läänin
23330:          vca'alipili'ristä.                   v,a,alip1iri.s.tä.
23331:               1919 Vp. -       V altiopäivä.päätös.                  31
23332: 
23333:     Axel P·aJmgren.                        Hj. J. Procope.
23334:  Nylands Iäns va:lkret,s.               Nylands läns va•lkret.s.
23335: 
23336:    August RamStay.                        Georg Schauman.
23337:  Nylands 1äns valkrets.                 N ylan,ds läns va<l,krets.
23338: 
23339:  Juho Leand·er Sirola.                     J. H. Ve,nnda.
23340:    UU1den1ma>.an läänin                   U udenlill:a<an lärunin
23341:       v.ll!alipiiTistä.                      vwalipiiris.tä.
23342: 
23343:    John O,sterholm.                       Raf•a.el Col:liand•er.
23344:  N yla.nds läns va·lkrets ..           Aho läne södra v.alilmets
23345: 
23346: 
23347: Matti Hdeni'lliS-Seppälä.                    Johan Helo.
23348: Turun läänin eteläiB•estä              Turun :läänin eteläi.s•e.stä
23349:      vaalipiir1.stä.                        vaaLipiiristä.
23350: 
23351:      K. V. Holma.                            J. Easkinen.
23352: T.urun Jääuin eteläisestä              T.urun Jä,änin eteläisestä
23353:       vaaLipiiristä.                         vaal,ipiiri<s.tä.
23354: 
23355:       ·Arvi Kontu.                        Kar[ Fr. Lauren.
23356: TU<run läänin eteläis•estä             .Å!bo läns s·ödra v.a,Jkrets
23357:       vaal,ipiiri,stä.
23358: 
23359:    M. E. Dehtinen.                        Aino Lehtoko,ski.
23360: Tmun läänin eteläis•estä               ·Tnru.n 1ään.i'll eteläise,stä
23361:     vaal•ipiiri.stä.                          vaa1ipiiri,stä.
23362: 
23363:    Wäi,nö L•ehtonen.                      A. E. Mick·elsson.
23364: .Tmun 1äänin eteläis,estä              Aho läns 8Ödra va.l'krets
23365:      vaal•ipiiri•stä.
23366: 
23367:     E. Niev·a:nli•n111a.                  .Johann~s Nyberg.
23368: Turun iläänin eteläis•estä             Wmun läänin eteläis~Bstä
23369:      vaalipiiri.stä.                          vaalipiiri,stä.
23370: 32 '            1919 Vp. -        Valtiopäiväpäätös.
23371: 
23372:        H~ikki Ritavuori.                     B. Wi>lh. Roos.
23373:  Turun ~ää:ni;n e>teläisestä            Äbo läns södra valkrets.
23374:       vaaltipiiri.s,tä.
23375: 
23376:          Ea.l'le Aalto.                      :B'tanny Ahlfors.
23377:  'Durun lää:n,in eteläis,estä            Turun läänin pohjoisesta
23378:        vaal.ipiiristä.                        vaalipiiritS,tä.
23379: 
23380: 
23381:          I v'ar Alanen.                     K. J. M. GoUan.
23382:  Turun läänin, pohjoioH>sta              Turun läwniru pohjoisesta
23383:       varulipiiristä.                         vaalipiiristä.
23384: 
23385: 
23386:         Kaar l.e Ha,kala.                     ]lmi HaUsten.
23387:  Turun läiialilll pohj,ois•esta          Turun lä,ämin pohjois,e,;ta
23388:       vaalipiiristä.                          vaalipi.iristä.
23389: 
23390: 
23391:    Edv.ard Ramml•a.                        Juho V. Kekkonen.
23392:  Turun läwnin pohjois•esta               Turun liiiäniru pohjoisffl1:a
23393:       vaa:lipi.iris,tä.                       vaa1ipiiri<Btä.
23394: 
23395: 
23396:         W. Korhonen.                           J. 0. Leivo.
23397:  Turun lääniru p•ohjoisfflta             Turun läänin pohjoisesta
23398:       varulipiiriiS,tä.                       vaalipi.iri1stä.
23399: 
23400:         Toivo Rimta1a.                          Ris'to Ryti.
23401:  Turun l11änin p,ohjoisesta              Turun läänin puhjoisesta
23402:       vawUpiiristä.                           vaahpiiri<S,tä.
23403: 
23404:        Wtäinö Se1ander.                       E. N. Setälä.
23405:  Turun läänin pohjoisesta                Turun läiwnin pohjois,esta
23406:       vaa:lipiirLst,ä.                        v aa:lip 1ir itS,tä.
23407: 
23408:        Mchlm SiHa.npäiä.                      Väånö T•a,nner.
23409:  Turun lä:änin pohjoisesta               Turun läänin pohjoisesta
23410:       vaalipiiristä.                          vaa:lip1iris•tä.
23411:                   1919 Vp. -         Valtiopii:väpäätös.               IJ33
23412: 
23413:         •Tuliws Ailio.                         Aug. Hämälätintm.
23414:  Härnoon lä:ii:nin ete1äLS~eStä             Hämoon läänin eteLäisestä
23415:        v.a•alipiil:r.istä.                       v!IJalipiJiristä.
23416: 
23417: 
23418:         J. W. Keto.                              Rope Kojonen.
23419:  Häl:nieen lä:änin eteliiises·tä            Häm.OOn läänin ete1äiiS'eStä
23420:         vrualiphlTis:tä.                          va:aH:piår.istä.
23421: 
23422: 
23423:       Olga Leillonl6n.                          Oskari Mamrber·e.
23424: HäiDJOOn lä:ii:nin ete1äi\Siffi:tä         Hämoon läänin eteläisestä
23425:        v.a1aliphlTistä.                         v:BJalip hlT istä.
23426: 
23427: 
23428:       OLavi A. Puro.                              H. Suolahti.
23429: Hämoon lä:ä:nin eteläiS:e~Stä              Hämeen läänin eteläise·stä
23430:      v.rualip]iristä.                           v.walip iiir.is.tä.
23431: 
23432:  Arttu:ri H. Virkkunen.                        J. V. Virtanen.
23433: !Hämeen läänin ·ete'1äisoestä              HämooDJ läänin ·ete1äisel!tä
23434:      va:aliphl·r.istä.                           vaa1ipihi•stä.
23435: 
23436:        Oskari Wäre.                            Juhani Anajärvi.
23437: Hämeen läänin •eteläisestä                 IHämoon Jälh1in pohjoisesta
23438:      va:alipi<iT.is,tä.                          v·aa:1ipiiri;stä.
23439: 
23440:     J. A. Ihamuoti1a.                           Vwi.nö Lehtdl,a.
23441: iHämoon ~äänrn pohjowesta                  Hämoon ~äänin piQhjoisesta
23442:         v•aa~i.piir.is.tä.                      va:Mi.piiristä.
23443: 
23444:        K. E. Linna.                               M. P•a,t.inen.
23445: H·ämeen ~äiimin pohjoisoota                Hämeen Jää:nin pohjoisesta
23446:       v.a:!IJlipiiristä.                          vaa~lipiiristä.
23447: 
23448: 
23449: 
23450:     Hallln>es Ryömä.                            Elili. Tav.asilähti.
23451: H·ämeen !läiinin pohjoisesta              Hämeen iläänin pohj.o·is.esta
23452:       vaMi·piiristä.                           vaa•li.piiristä.
23453:                                                                        3
23454: 34                1919 V p. -       V altiopitiväpäätös.
23455: 
23456:           K. I. Lumi·o.                         Emil WiJljrunen.
23457: ·Häm€'en läänin pohjoioostflJ             H·äm€'Em ·läänin pohjoisesta
23458:        vaflJlipiiristä.                          va!lllipiiristä.
23459: 
23460: 
23461:        Nikolai Virtanen.                      Wäinö Wuolijoki.
23462: 1
23463:  Hämeen läänin pohjoisesta                Hämeen läänin p10hjois.est81
23464:       vaa1ipiiristä.                           vaa1i:piiristä.
23465: 
23466: 
23467:         Theodor Hormen.                          T·ekla H u11litn.
23468:     V·ii•purin läänin länti,seetä         Viipurin läänin länti,sest.ä
23469:             vaalipii6stä.                        va<a·l1p iiristä.
23470: 
23471: 
23472:         Evert Huttunen.                          R~eti Itkonoo..
23473:  Viipurin läänin länt;i,sestä             Viip.urin läänin länti,s€03tä
23474:         vaalipiiristä.                           vaalip<iiristä.
23475: 
23476:       Vilrok'll Joukahaim1en.                 A:ntti J uutil,ainen.
23477:  V•iipurin läänin län t<i•ses·tä          V•ii1).urin läiinin län ti1s€1Stä
23478:         vaaE.piir1stä.                             vaa:lipiiristä.
23479: 
23480:  Better August Leskinen.                       A. 0. Wuorimaa.
23481:  Viilpu:rin läänin 1än.tioostä            V•ii1).urin läänin lfun ti•sestä
23482:          vaalipiiris·tä.                           v!lla:lipi,iristä.
23483: 
23484:         Vitl:Lo N~kkanen.
23485:  Vii•purin läänin länt.i•sootä             Viipurin läänin länt•iiS€03tä
23486:         vaa:li p1iristä.                         v.a!ll1ipiitrrstä.
23487: 
23488:         Andens Nyrkkö.                          Simson Pilik:k!a.
23489:  Vii1).urin läänin länti'S€03tä           V·ii<purin läänin lrunti•s·estä
23490:          vMlipiiri•stä.                           v.aali.piåri<Stä.
23491: 
23492:          0. Reinikainen.                         Elias Sinkko.
23493:  V•ii1)urin läänin läntis€03tå            Voiip.urin läänin Himti<S€03tä
23494:          vaahpiiri.stä.                           ·va,ali piiJristä.
23495:                                                                              1
23496: 
23497: 
23498:                                                                              1
23499: 
23500: 
23501:                                                                              1
23502:                 1919 Vp. -         Valtiopäiväpäätös.                   35
23503:                                                                                  1
23504:      W. K. Särkkä.                           Paul Thun·eberg.
23505: Vii'Purin läänin läntå.,sestä            V•iip.urin läänin läntilsestä
23506:                                                                                  1
23507:         vaa1ip~iri.s·tä.                         v·aalipiiristä.
23508: 
23509:                                                                                  1
23510:       M. Mannonen.                           M±kko V. Erich.
23511: V·ii'Purin läänin läJnti,ses<tä           V·~ipu1'1in läänin itäi<Ses<tä
23512:                                                                                      1
23513:         V'a:!clipiiristä.                        y,aaJip1iristä.
23514:                                                                                      1
23515:     Anna H.ataprusaJo.                            M. R\ekki.
23516:  V:iii:pumn läänin itäi<sestä             Viripul'in läänin itä:Vs•eS'tä             1
23517:          v.aaJipiiristä.                        y,a81lipiiri.stä.
23518:                                                                                          1
23519: 
23520:        J. P. Kokko.                          Antti Ku•kkonen.
23521:  Vilipm,in läänin itäi•s€1s<tä            Vilipul'i.n lä&nin: itä:Vses<tä                1
23522: 
23523:        vaaJipiiristä.                            va81lip•iiristä.
23524:                                                                                          1
23525: 
23526:      J uha!!l!i Leppälä.                       J.aakk.o Lappi.
23527:  Vi1ipur•i.n läänin itäi<S·es<tä          Vi,ipumn läänin· itäi•oos<tä
23528:         vawlipiiriiSitä.                        v.awlip>iiris,tä.
23529: 
23530:       Albin Manner.                          Juho Niukka!!l,ell!.
23531:  VLipul"'i.n läänin itäis•estä            V:i,ipmin läänin itäi<S•es•tä
23532:         vawlipci:iriiS!tä.                       v.a8Jlip.iiristä.
23533: 
23534:     Mikko Piitulaiwen.                   Bertta Pykälä-Leppälä.
23535:  Vi,ipurin läänin itä~sestä               Vi,ipurin läänin itäi<S·es<tä
23536:        v.aBJli:p iirist ä.                      varulipiiriiS!tä.
23537: 
23538:         Juho Rapo.                              Aarne Sihv.o.
23539:  V~ipurin läänin itäi·s~s<tä              Vi,ipurin läänin itä1ses<tä
23540:         vaalipiiristä.                          va.!lilipiiristä.
23541: 
23542:       Pekka Tonteri.                          Mia!bti v,alkan•en.
23543:  Vi,ipnrin läänin itäis·esrtä             Vi.ipmin läänin itäi•ses<tä
23544:        vaa<lip.iiristä.                         varulip.iiristä.
23545: 36                  1919 Vp. -           Valtiopltiväpäätös.
23546: 
23547:          Rafa.el El'i~h.                             M1a.nd~ Hannul•a.
23548: Mikkelin läänin va,a'lipiiristä.              Mikkelin läänin va,aHpiiri.stä.
23549: 
23550: 
23551:          T. :Heimcmen.                                  J. K'ana:nen.
23552: Mikkelin läänin V1a•ailipiir~stä.             Mitklreli<n läänin v.IIJBili:piiris•tä.
23553: 
23554: 
23555:       Amet K!auppinen.                                G. Luu1dmnen.
23556: Mi:ldrelilll läänin v!lia:lipiiristä.         Mikik<elilll läänin v.a.a!li:piiristä.
23557: 
23558: 
23559:       Hci'kki Nislrainen.                           ·T,aavi Pöyhönen.
23560: Mikkelin läänin v!lia:Iip.iiristä.            Miiklrelilll läänin v.!lJa!li.piiristä.
23561: 
23562: 
23563:      Ku1sf;a,a Ruu!Skanen.                           M~'k<aiel So~nine>n.
23564: Mikllrelilllläitnin v!lia:Jipiiristä.         Mik:kelin läänin v:!lia!li:piiri,stä.
23565: 
23566: 
23567:         J. F. Tolonen.                              Hilma W•aJj;ak<ka.
23568: Miiklrelin läänin v.a,:J~lipiiri.s.tä.        Mi:k:lrelin läänin v!liaai:piiri,stä.
23569: 
23570:                                                                                                             j
23571:       K. V. Wuoilwslci.                                  Eero H~hl.
23572: M:i!ldrelin. lä&nin v!lillilipiiristä.          Kuop.ion '1äwwi:n Tä;n:tisestlii;                           j
23573:                                                       v.aa,li:p•iiristä.
23574:                                                                                                         j
23575:       P. W. Heikkinen.                               P. Huttune>n.
23576:   Knop·ion 1ääDJi:n Hiintisestä                 Kuopi·on läwnli:n Jä.ntise&tä                           j
23577:         vMlipiiristä.                                    v.aalip>iiristä.
23578:                                                                                                     j
23579:        0. V. Korhooon.                             Heikkli Kä•äriiäinen.                            j
23580:   K:nopi<on .1äärurn .läntisestä                Kuop·ion Läänin läintises•t•ä
23581:           v.awli:p•iiris:tä.                             VJaali,piiimtä.                        j
23582: 
23583:      Augu:si Ra,atika•inen.                           ~111ni RY'tkönen.                         j
23584:   K twpion lääniin läntis•estä                  Kuopion läänin läintises11ä
23585:            vaa:li})liiirs·tä.                        v.aalipiiiutä.                         j
23586: 
23587:                                                                                             j
23588: 
23589:                                                                                         j
23590: 
23591:                                                                                         j
23592:                   1919 Vp. -        Valtiopäiväpäiitös.                            87
23593: 
23594:     Lyydia Saarikivi.                             Brntno &rlin.
23595: Kuopi·on lääillli:n lä:ntises·tä           Kuopion 1ä.ä!l'i:n lwnt·~t.ä
23596:       v:a:alipiiirJS·tä.                            va.aliipiii:rstä.
23597: 
23598: 
23599:      J uJlo Sn~lman.                                 V. Vaiuio.
23600: Kuopion lääruin läntisestä                 Kuopion läänli:n läm:tisestä
23601:      va111lipiiristä.                           Vtaa1ipii:rif:lltä.
23602: 
23603: 
23604:    Väånö V roonm~Wa.                               0. llilltu'lllen.
23605: Kuop.ionlääruin läntisestä                 KUJOtPi,Qill }äälnin itäisestä
23606:                                                          1
23607: 
23608: 
23609: 
23610:         va~~~lipiiriBtä.                           varuli:piirietä.
23611: 
23612:     J. A. Turt~ain.en.                         A·ntti Lehikoill'en.
23613: Kuopion 'läänin itäiiOO!Stä                K UIOlpir()lll 'läätnin itäi~S~e,s:t.ä
23614:      vaalli piiril&tä.                              v.aaJlipiJ.Tis·t·ä.
23615: 
23616:     M~kko       Pehkonen.                         Ari Pitkänen.
23617: ~Kuopion ·Iä,äJnin itäisestä               K UJOtP ii()!ll 'lätätnin itäismtä
23618:         v:aa!lipihi.J&tä.                           vaallip1iris·tä.
23619: 
23620:     M. S. Puittiin:en.                         J. G. RyymäJn,en.
23621: Kuopion '}ä,äJnin itäielestä               K UJOtPW!Il 'lruänin i.täi~S~ets,tä
23622:      vaaJ1ipi.i:ril&tä.                             v•!\Ja!lipiir1stä.
23623: 
23624:      P. Soore1a:inen.                              H. '1\a-s:ki:ruen.
23625: K UJOipion 'liili1nin itäisl€1Stä          K UJO'PWn 'läätnin itäisleiStä
23626:         va.aJlilp iiriS/t.ä.                        voolipiiriatä.
23627: 
23628:          J. Jy.ske.                                A. Koivisto.
23629: K UJOtpion 1liili1nin itäismtä              V·a:a,Stll!ll l.ii:i1nin 1itä.isestä
23630:        va.a·lipiir•istä.                            v·oolipiiristä.
23631: 
23632: Hi'lma Koivul>a.MiwLeht.o.                      Artur Kos:kelin.
23633:  v.rua•Sialll läänin. itäisestä             V·llill!Slllll. 'läänin .itäisestä
23634:         va.aJi,piiristä.                            v•8Jalipiir·1Sitä.
23635: 38                   1919 V p. -     Valtiopäiväpäätös.
23636: 
23637:            Aug. Kosikinen.                         J. P. p,aunu.
23638:      VaaSIMl 1wä'lli:n itäisestä            V·aas!ll:n 1ä:ämin itäisestä
23639:           vaaJ.1piiri·stä.                          vaaHpiiristä.
23640: 
23641:            Jalmari Lin,na.                          M. Latvala.
23642:      Vllias.a:n 1äämin citäioostä           V-~~Jas;an l.ääJnin itäitSestä
23643:              vaaHpiiristä.                           vaaHpi iristä.
23644: 
23645:              Lauri Peräl'"å.                    Emi:l E. Ra·earo.
23646:      V!li!Hl\!li:nLäänin itäisestä                     lääJnin itäie€1Stä
23647:                                             V-lllas!li:n
23648:                vaaHpiirist.ä.                        vaaHpiiristä.
23649: 
23650:        Vihtori Vesterinen.                         Santeri All:kio.
23651:      V3Jasam lää<nin itäie,estä            V.aasan läån:in eteläiseatä
23652:            vaaHpiiristä.                          vaalipiiris;tä.
23653: 
23654:           Ennst Estla,nder.                     Edv. Helenellllnd.
23655:  Vrus.a lärus iSÖdra vrurkrets.            Vasa läilB ISÖdra vail:krets.
23656: 
23657:                 J. Kujah.                           Frans Kärki.
23658:  Vaasan liHl:nin eteläisestä               Vaasan läänin eteläise•stä
23659:        vaa.l1piirist.ä.                          vaa.Hpiiris•tä.
23660: 
23661:                 K. Lann'6.                     Mjkko Luopajärvi.
23662:  Vaasan läänin eteläis•estä                Vaasan lää<nin. eteläi·sestä
23663:        vaali.piirist.ä.                          vaalipiiristä.
23664: 
23665:                Oskar Nix.                      I. R. Waia Vtaara.
23666:  Vru>a lärus <Södra valkrets.              Vaasan läänin ·eteläisestä
23667:                                                  vaalipiiristä.
23668: 
23669:          Georg. v. Wendt.                       K. V. Amerblom.
23670:  Vrus.a läms 1södra vail;kret•s.           Vasa läll8 ,södra vail:kret•s.
23671: 
23672:            Otto Atud•ersson.                     Johan Brownda.
23673:  V rus·a }äns norra v.alkr·ets.            Vasa Hi.ns norra valkrets.
23674:                                                                         1
23675: 
23676:                                                                         1
23677: 
23678:                                                                             1
23679: 
23680:                                                                             1
23681: 
23682:                  1919 Yp. ·~ Valtiopitiväpäätös.                   39           1
23683: 
23684:                                                                                 1
23685:                                           0. V. E1fvi•ng
23686:                                                                                     1
23687: V:ooa Täns ;norra val:krets.         Vatllsan läänin .pohjoi&esta
23688:                                              v<walipiiristä.                        1
23689: 
23690:                                                                                     1
23691:      Ja&kko Louk!ko.                    J. E. Rrustbacka.                               1
23692: ValliSan lääil'in .pohjoi~esta       Voo·a läns n·orra v.a1k:rets.
23693:                                                                                         1
23694:         v.a,alipiiri&tä.
23695:                                                                                             1
23696: 
23697:     Fracn>S Rrunhisia1o.               Wilh. Malmivaara.                                    1
23698: Varusan lään•i:n pohjois•esta        Vatll&an .}äänin pohjoisesta                               1
23699:        vata1ipiiristä.                       v®alipiiristä.
23700:                                                                                                 1
23701: 
23702:                                                                                                     1
23703:         J. M~emo~s.                        Juho Torppa.
23704: V oo·a lii>ns n·orr:::. va1kreils.   Vaa.s.an 1ään1:n pohjoisesta                                   1
23705: 
23706:                                              v.a.ali,piiristä.                                          1
23707: 
23708:                                                                                                         1
23709:      Kusti Arffman.                        A. Elov;a;ar.a.
23710: Olliluu Iääni:n etelälioosiä         Oulun· •läänin eteläises•tä
23711:        ·vatalipiirist.ä.                  v!lla.lipiiristä.
23712: 
23713: 
23714:     J. A. ReikHnen.                       Väinö J uusti1a.
23715:  Oulun ·läänin etcliilliS€S'tä       OU!lun läänirn eteliillises·tä
23716:       •va,alipiiristä.                     va<aHpiiristä.
23717: 
23718: 
23719:       Kyösti Ea~llio.                   MaJtili Laukkanen.
23720:  Oulun läänin oe;telii!Lses·tä
23721:           1                          Oulun •lääni•n e.teliiJi•sesiä
23722:       vtllalipiiristä.                    ·v!llaHpiiristä.
23723: 
23724:     Antti Meri1äinen.                      Vilho Niemi.
23725:  Ouhn lääni'll •eteläJi,ses·tä       Oulun ·lääni'll eteliili•ses·tä
23726:      ·voolipiiristä.                      Vla,al1piiristä.
23727: 
23728:          M,a:Jiti Oj1a.                   A•arne P·es{)lllten.
23729:  Oulun •läänin eteläii•sesiä         Oulun ·lääni!IlJ eteUti•sesiä
23730:       voolip iirist!L                     va.alipiiristä.
23731: 40                  1919 Vp. -            Valtiopiivipäätös.
23732: 
23733:         ~rjö ~sonen.                                 L-eonard Typpö.
23734:  Oulun iää:nim -eteläilisootä                    Ou•lun läänin etcläli·sre>lltä
23735:       'V'!IlaliJpiiristä.                              'V'a.alipiirist.ä.
23736: 
23737:        Heikki Törmlä.                                     A. 0. Arho.
23738:  Oulun <lää:nw etelM.SieStä                      Ouilun ilä<ä:nim pQ!hjoiS~Mta
23739:       <V>a.alipiiristä.                                ;v<!bä;lipiiristä.
23740: 
23741:          .A!ntti J umes.                            J,anrue Eoivura'II!ta.
23742:  Otitl un 1liiliilnilll poili;joioosota          Ouil un !iilåln~n pohjoisesta
23743:          'VIalaliJpiiristä.                               •V!~t~al1piiristä.
23744: 
23745: 
23746:          J. La.hoerffiia.                             Niilo Hakk<a.
23747:  Ou<lun lläiilniru. pohjoireSJta                 Owl un [ääinilln poib:j oiaesi:•a
23748:        'V'IIIaliJpiiristä.                             'Vl8•alipiiristä.
23749: 
23750:           K. A. Lohi.                               Edvard T·akku1.a..
23751:  Oulun 1äärni:n poojoiaesta                      O.wl un lää<nin pahj oo\Si€1Srta
23752:       <V•9lalipiiriBtä.                                 V!a.al1piiriatä.
23753: 
23754:                                                                                                                      j
23755:                                      A. Frwnti.
23756:                                Laip,in VRJa!lipiiristä.                                                              j
23757:                                                                                                                  j
23758:                                                                                                                  j
23759:                                                                                                              j
23760:                                                                                                              j
23761:                                                                                                          j
23762:                                                                                                          j
23763:                                                                                                      j
23764:                                                                                                      j
23765:                                                                                                  j
23766:                                                                                                  j
23767:                                                                                              j
23768:                                                                                              j
23769:                                                                                          j
23770:                                                                                          j
23771:                                                                                      j
23772:                                                                                      j
23773:                                 1
23774:                                 1
23775:                                  1
23776:                                  1
23777:                                   1
23778:                                   1
23779:                                    1
23780:                                    1
23781:                                     1
23782:                                     1
23783: 
23784: VALTIOPÄIVÄT                         1
23785:                                      1
23786:                                       1
23787:             1919                      1
23788:                                        1
23789:                                        1
23790:                                         1
23791:    ASIAKIRJAT                           1
23792:                                          1
23793:                                          1
23794: 
23795:   LI5.1\VIHKO 515.1\LTAVA
23796: 
23797:   ASIALUETTELON
23798: 
23799: 
23800: 
23801: 
23802:         HELSINKI, 1921
23803:    VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
23804:                     Selitys lyhennyksistä.
23805: 
23806: A.    = asia•kirja.t.
23807: Ae     = anomusehdotus.
23808: .a.m. = anolmusmi·etintö.
23809:  eihd. = oodo:tus.
23810:  Edk. = Edusikunta.
23811:  Ee = edus.kuntaoo·itys.
23812:  E·lint.v. = Eli.nta•r•vea:siainrv.aJiokunta.
23813:  em. = edUISikuntaesity·smietin tö.
23814: Ks. = katso.
23815: Ltv. = Laki~ ja ta],ousva.1iokunta.
23816: Lv. = Lakivaliokunta.
23817:  m. (v.aTiokun•nan .nimeä. ns·o<ttavan mer.kin perä"ls·ä) =IDl€-
23818:          tintö. Siis esim. Lvm. = Lakivalioikunnan .mietintö.
23819:  Mv. ja Mtv. = 1faata1ou~valiokunta.
23820:  Prv. = P·erustUJSilakivali·olkun.ta.
23821:  Pv. = P·an.kkivaholkunt.a.
23822:  :s :n = •swmnin. (Viitta,a. edlelliS'een a•siaan.)
23823:  Sv. j.a Siiv. = Sivistys•valiokunta.
23824:   Sot•v. = Sotila•sa:s.iai•nivalioikunta.                                           j
23825:  Suurv. = Suuri va1li:okunta.                                                      j
23826:   Tv. = TaTous!Valiokunrta.
23827:   Työ.v. = Työväena.siaitn•v.a.liokul1'ta.                                        j
23828:   Ul!kv. = UrkoasiainNa1io:kun•ta.                                               j
23829: V,p·.   valtiopäivät.
23830: Vv. =   Va:ltiov.ara•i:nvalliokunt.a.                                           j
23831:                                                                                j
23832:                                                                               j
23833:                                                                              j
23834:                                                                             j
23835:                                                                            j
23836:                                                                           j
23837:                                                                          j
23838:                                                                         j
23839:                                                                        j
23840:                                                                       j
23841:                                                                      j
23842:                                                                     j
23843:                                                                    j
23844:                             Asialuettelo.
23845:                                       A.
23846: Ah-venanmaa. Hallitutk:s.en e'si·tys n.:•o 713 laiksi .A'hvenan-
23847:        maun     ~t.selhaThnln<Osita   • ......... o... oo.........                                             Ili
23848: Aitausvelvollisuus. Maanomistwjain vrupauttamist.a 'V.el-
23849:        vo'llisuudesta ra.Jcentwa ait.oja rautatie·n VRl'S'ill'e
23850:        lko-stceva edo Ni·u!kkas·e>n 'Yo m. anom. elhd. n':o 7•2 V: 2
23851: Alkoholipi toiset aineet:
23852:        Ha•llltuks·en es·itys n :o 23 lai,k&i alkoholåp<Oi•st.en
23853:        .aineiden val.mi.stulksesta, •maathantuonnis·ta, ll:Y'YD'-
23854:        nistii, kuljet.uks•c·sta ja 'Va,ras.to.slsaJpidosta 29 pä·i-
23855:        vän•ä to'llk.okuuta 19·17 annetun aset.uk·s<en 4, 12,
23856:        17, 18, Hl, 23 ja 26 § ;,n1 muutt.SJmi•ses,ta toisin kuu-
23857:        lwvi'ksi; Tvm. n :.o 8; Sumwm. n :o 21              0   0   0   •   0   0   0       •       0       •   ll
23858:        Rallituks•en eiSiit;y.s n:o 46 laiksi denaturoituj.en
23859:        ain•ei.den 'valmis•tu!ksetsta, maa!h.atnltuonnista ja
23860:        ·myynnistä 29 pfuivä,nä touk01kuuta 19•17 anne•tun
23861:        asetuksen muuttamis·esta; Tv!mo n :o 12·; Suur'Virno
23862:        n:•o 40 .................................... ..
23863: Alkoholitehtaat:      Hal!lituksen .es.i•tytS· m:o 72 tv,a.rojen.
23864:        myöntämiSiestä HJwing·e Fatbriks Alktielbola,g ni-
23865:        mise·n ythtiön •Oimis•taman hiiva-, alkolho1i-, eet-
23866:        teri- ja ja eti•kkate~vtaan ·s•iilhen kuu.luvi.ne ki:in-
23867:        teimistöinee•n, r~a!kennuksinee1n ja ir·tai.miS'ton,elen
23868:        sekä Sandviks Spritfrubrilks Akti.ehotlatg ni1mis·en•
23869:        yhtiön      tisbUislkone.iden osttrumd.seiks:i valtiolile,
23870:        Sulll';\~mo n :o 61 o . o o... oo o . o o . o o o o . o o.. o ..... o III
23871:        Hallituks•en IC'S•iilys n:•o 77 varoj.en my·öntämis1e>s•t.ä
23872:        Aktiebolaget Torn1ator nimis•en yhtiön suJifitväiki-
23873:        viinatehtaan ottamiseksi valtion: .hwltuun o..                        III       0       •       •
23874: 
23875: 
23876: 
23877: 
23878: Antellin kokoelmat: NiiJden hoi,toa •va;rten .a•s•etetnn val-
23879:        tuus.kunn:an klertomu.s ko:Jwelmwin hoidosta vu·o-
23880:        sina 1916-19180 Vvmo n :o 16 .. , 0 ... o 0. 0... 0o IV
23881: Anomusehdatus:
23882:      n:to 1, ulkoasiainwaEoklmnan tehtäiväin mä.ä:riir
23883:        te•lemi&estäo P'r-v'mo n :·o •9 {am. n :o 2•5) 0o 0 0o... V: 2
23884: 4                               Asi.aluettelo.
23885: 
23886:     n :o 2, toimen1pi•tei•stä ·erinäisitSISlä la,eiSisa ja ase-
23887:      tuksissa ,o1evien, Suomen .alirtmi!S'eanma•sta Yihtey--
23888:     dest.ä Venäljän 1kan.ssa j.outuneid~n .säiimnötk:<>ielll
23889:     lk:wmoamise·ksi, .muuttami's>eksi ja oilkai's·elm~Sieksi.
23890:     PrVim. n:o 7 (am. n:•o 2·3) ..................... V:.2
23891:     n:o 14, sokeritulliu ·alicntami!:;'e•sta. Vvm. Ino 13 n
23892:     u :o 15, n'or'mali•raite.is.en raUJtatlien ra.kentami-
23893:     ~H~Bta      Sor•ta\va•la·n ,- kau;pu.ng•itslta              Koir<in1onaan.
23894:      Vvrm. n :.o 1 (am. n :o '1) .................... V: 2
23895:     n:o 16, rautati·en• rak1entam1S~esta Kovtioelta Uusi-
23896:      Kaarle;by,hJ'll. Vvm. n:o 1 (wm .•n:,o 1) . . . ... . . . ,
23897:     u:,o 17, rautati.en rakentamisesta RiilliimäJe•l1tä
23898:      Turkuun. V vm. n :•o 1 ( a.m. n :•0' 1) . . . . . . . . . . . . ,
23899:      n :10 18, taloudellisen j,a koneellisen tutkimuksen
23900:     to.ilmi tta>misesta ratasuunn a11a :Srulo-'Riilhimäiki.
23901:                                                1
23902: 
23903: 
23904:      Vvm. n1:'0 1 (a:m. n:o· 1) . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . ,,
23905:      n:o 19, rautatien rakentamis•ersta Kaj.aanista .Suo-
23906:      mussalmen pH.ä.jään. VVJm. II:o 1 (am. n•:o 1) . . ,
23907:      n :o 20, tutlkimmksen toimittami:sesta nm•maali-
23908:      raiteis·e.n rantati.en vwkenta,mlista v·arteon YI.i<vi<es-
23909:     kasta Ryöppäiän sa·tllJmaan. VV1ID. n:.o 1 (am ..w:•G 1) ,
23910:     n ~o 2'1, rautati.en .ralkenttamis•elsta Suomeru-~Ruot-
23911:     sin yhdysrada}ta T·ornion ultko.sa·tamaan Röyt-
23912:      tyää·n. Vvm. n :o 1 (am. n·:o 1) . . . . . . . . . . . . . . . . ,
23913:      n :o 22, tutbmufuse•n toilmitt.a.misesta Turunf--U u-
23914:      den:kaupungin rad:an j·atkamis•eksi Sa:ta'knn•nan
23915:      rautatie.V'er'kon ylhteyte.en. Vv.rn. n ;,o 1 (am. n:o l)
23916:      n :o 23, normaalira·itteis·en rauta'ili8J1 •r,a•k'e•ntami-
23917:     ses·ta 'La<ppeenrannasta Elis·enlvaaran tai Sy-
23918:      vä•or.on asemalle. V vm. n :o 1 (,wm. n :fY l) . . . . . . .,
23919:      n :.o 24, •rautati.en rakerutamis'6st·a Suolahdlesta
23920:      Pän:näisten a&elmaUe Po(b:jalllffiawn ra<talrl.a. V•viJl1.
23921:      n:.o 1 (aiill. n•:o 1) .... . . . . . . .. . .. .. .. .. . .. .. .. . .,
23922:      n:,o 25, rautatien rakentami.s:e~ta Porin karupun-
23923:      gista Hlll&pamä~en a·s•emaHe. Vvm. n :o 1 (am.
23924:      n:o 1) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
23925:      n :1o 2,6, rautatien rake•ntamis·esta Kofkkolrusta Suo-
23926:      la'htoeen. VVim. nl:o 1 (am. J1 :o 1) .. .. . . .. . .. . .. ,
23927:      n :o 27 ·Ouhm-KlJ:u.samon rata.suunJJ•an ,tu!tk•imi-
23928:      s·estw. Vlvm. n :•o 1 ( am. n :•o 1) ............... .
23929:     .nr::O 28, määräralhan myöntäimises•tä Wi-ipurim--
23930:      Koivi•ston vådal1a a:1oit,ettujen rwkenta1mistöiden
23931:      jat!kamis·eksi. Vvrm. n1:1o 14 . . . . . ... .•. . . . . . . . . . . . III
23932:      n :o 29, ilwnoollis.en ja taloudlell!isen tutlkimuJk,seB
23933:     toi<m~tta;misesta rautatietä v.arten Nurtmekisen.......
23934:                          A.eialuettelo.                                    5
23935: 
23936: W,aalan rad!wlta Kuhmon:i,emen kil'lkoHe. Vvm. n :o
23937: 1 {a1n. n:,~ 1) .. .,,,. ........ ~ ................ V: 2
23938: ~ :o 30, tö1den a,Jotta:mises,ta Lah!±en-Heinohn
23939:  rrudalla. Vvm. n :;0 14 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
23940: n :o 31, tutkiimUihen to~mittarmis,esta normaa:li'r,ai-
23941: teisen rautat~en ra~ent,ami:sta varte1111 ffioivisto111
23942: sa~tamasta Tai;pa}een j,o,en suuUe'. Vvm. :n :o 1 {aan.
23943:  n:'o 1) ................................... ·'·.V: 2
23944:  n:o 32, Rauta,tien rakentamisesta ~Lafud,en a&e-
23945:  maha Jy<väskylään. Vv;m. n :o 1 (am. n :o 1) ....
23946:  n~o 33, taloudJe1l~se'n, ja ~ko,n•e'el!lis:e,n t~utkiimuk~en
23947:  toimittamisesta Päijän,teen länsi'puo'htsle kulikev'a'a
23948:  norma~aliraitei,sta rautatietä varten, pää'kolhtina
23949:  Jyvä:sky.lä-Laihti. v:vm. n:10 1 (am. n:o 1) ..... .
23950:  n :o 34, ra,kennu:stöiden alot:ta,mises,t.a ratasuun-
23951: ,naHa, joka 'ku~kee R~o:vani~emen asemalta Pietsin-
23952:  gin vuofro,on Jääme~ren rannalla. Vvm. n :o 1 ( am.
23953:  n:o l) ................................ ~ ..... .
23954:  n :o 35, rautati.en ralkentami:sesta J O'ensuUJSta Sa-
23955:  v,on radaHe. Vvm. n:o 1 (rum. n:o 1) ......... .
23956:  n :o 36, ylhdys,radan Pori-Kristiinanikaupuruki-
23957:  W aasa--U usilkaarllerby--'Pä:nnä~neill rak,entamises-
23958:  ta. Vvm. n :~o 1 (am. n ::o 1) .. ,............... .
23959:  n ::o 37, Torni'On-Karnngin radan kuntoon saat-
23960:  tamiseiSta ja :mää;rärmhan myöntämi'eiS'stä Karu,n-
23961:  gin<--Ko:lari'fl ratasum1nan t.a!1oude1lista ja koneeJ-
23962:  Ji,sta tut!kimusta varben. VIVm. :ru:o 1 (am. ru:o 1)
23963:  n :o 3B, ~tutkimuksen toi1mittamisesta 1r~aut:a:tietä
23964:  vart:en Rt>vanielme'n kirkonkylästä Kemijärrv€llle.
23965:  Vvm. n:o 1 (wm. n:ro 1) ..................... .
23966:  n :o 39, normaaEr~aiteisen rautati~en rrukentalmis,e.s-
23967:  ta To,rbyn aooma1ta Voltin as,ema1le. Vtvm. nr:o 1
23968:  (rum. ~n :o 1) ........................... •'• .. .
23969: .n :o 4,0, määa-äraihan lillyöntä,mi.Siestä Kuolitmon ja
23970: ·Saimaan ~ythdi·s'tämi's'eksi Orain~tai,p.al,eelle: ra'ken-
23971:  netta:v~alle 1kanavwl:le. Vvm. n:o 1 {am. n,;,o 1) ..
23972:  n ;,o 41, määrä'ralhan myöntämiiSestä Iis,V'edem--
23973:   Konneveden-K~eit€l!e-en <välis.en !kanavan ra;k.en ta-
23974:  mista varten. V~"m. n:o 14 ....... ,', .,. ......... IJl
23975:  n :o 42, määrärahau myöntälmi,sestä Suomenlah-
23976:  den ja Laat:o!k,an ylhdistämi,s,eksi kana'va:lJa. Vvm.
23977:  n:ro 1 (a;m. n:o 1) .. ,...................... ~ .... V:2
23978:  n :o 44, säännölli~&en höyryla'iivalii:kent~een j,ä.rjes-
23979:   t ämisestä 1injaHe Kotka-u],kosaaret-Wiipnri.
23980:  Vv:m. 11 :o 1 (am. ll :o l) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
23981: 6                             Asialuettelo.
23982: 
23983:      n :o 4:5, määrärahan myöntämisestä 1teiden teke-
23984:      mistä varten Lapin 'ki'hla·hun:na~SJa. VV'm. n :•o 14 III
23985:     n :o 46, todistajadääviä kosbvien s.ää:nnö•sten
23986:     muuttamisesta. ,L.v.m. n :·o 9 (am. ill :.o 19) ...... V: 2
23987:     n :o 47, va:paantodistust.corim1 voi•ma-a.nlsaatt.a!nii-
23988:     ·se:sta. Lv.m. n :·o 10 (a•m. n :o 210) ............. .
23989:     n :o- Ml., kioinnitykses1tä 1kiinteäa:J. omaisuu.teen 9
23990:     ·P :nä •marra~kuuta 18,68 a.nn·etun a·s·e•tuksen1 29- § :n
23991:      muuttamisesta. Lvm. n:·o 3 (a.m. n:o 2) ....... .
23992:      n :o 50, ·eihdotuks·esta yleils.en .a.rmahidurks,en julista-
23993:     .mils,esta. Lvm. n :o 4 (am. n :o 6) ............. .
23994:     r1:o 56, määrr.ärahan myöntä•mi·s•estä ·kuntayhty-
23995:      mäin alotte.esta pmustettavia mielis·airaal.a•o:sas-
23996:      toja se•kä erillisiä piirimi·ehsair•aa·1oi ta va rt•en.
23997:      Tv:m. n:o 4 (am. n:o 8) .. .. .. .. . .. . .. . . .. .. . . ,
23998:      n :o 5·7, midisairashoitoa j-i:i.rjc,stäväistä ].ais.t.a.
23999:      Tvan. n:•o 5 (am. n:o 12.) .................... .
24000:      n :·o 58, valtioa•vnn myö·ntä•micS·estä Satakunnan
24001:     •keu:hkotauti.parantola 0.-Y :1Ue lkeuihkotautiparan-
24002:     tolan r,a.kentrumi,st.a va,rteiJc Satakuntaan. Tvm .
24003:     .n:o 6 (a-m. ill.:·o 13) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
24004:      n :.o 62, ni-i-stä rp•erust.ei•sta, joita on noudatettav·a
24005:      sopimuks.ia tethtä·essä "ValtiolaitO'ks•en ja Y'k•s•it\)•js-
24006:      ten 1iike:nneyri1tyst•en vä•lillä. Tv.m. n:o 17 {am.
24007:      n:o 3-8) ..................................... .
24008:      n :o 63, li.s.e.n'Ssijärj•estJelmän poistami.s·e's·ta ja tuon-
24009:     ·nin vapautt,ami·sesta 'se:kä Kauiplpa- ja t.eOillis.uus-
24010:     ikomiss'ioonin liakkauttami,s•e.s·ta. Tvm. n :rJ 17
24011:      (am. n.:o 34) ............................... .
24012:      n :o 64, varojen varaamis.esta kunti•en maarp.o1i-
24013:      ti~kan totnetta,mirsta v,a.rten. T.\"m. n :'o 14 {am.
24014:      n :,o 27) ....................................... .
24015:      n :o 06, nikO!gnition:ime,tsien pa1auttwmis•esta val- "
24016:      tioHe. Tvm. n:o 7 (am. n:o 18) ............... .
24017:      n :o 6~7, lahjoituSimaista muodo.stettujen til())jen
24018:      yhte•irS:met.sien hma·stamisesta. Tvm. n ::o 118 (am.
24019:      n:o 40) .................................... .
24020:      n :o 68, mä;äTärarhan myöntämi.s~esrtä Valti.on kuti-
24021:      taloustoimirkuonnan toiminnan ,jatJka.mis.elksi. Tvm.
24022:      n:.o 3 (am. n:o G) ........................... .
24023:      n:o 7'1, ojitu'slauta,kunni,sta. Ltv.m. 11 :ro 14 {am.
24024:      11:0 31) ...................................... .
24025:      11 :o 72, maa11o•mistajain 'VaJPaut:t,rumis·esta V'elvoJii- "
24026:      suudesta ra•kenta.a ai•tooja rautatien var:sriUe.
24027:      LtVIm. n :o 12 (am. n :o 28) ................... .
24028:                                                                               "
24029:                              Asialuettelo.                                               7
24030: 
24031: 
24032: n :.o 76, kyydinrpito,kwsta.nnusten k,aHiin·a:jan kor-
24033: vauk.sesta vuosilta 1H17-19l9. Ltvm. n :o 13 {rum.
24034:  n:o 29) ...................................... V:2
24035: 11 :o 77, majoitusrasituksen suuruuden tutldmista
24036: suur.s>odan aikana sekä mainitun rasituksen kor-
24037:  vaamisesta. Ltvm. n:'o 16 {,alin. n :o 3:5) ....... .
24038: n,:o 78, s'elvity;ks.en hankkimi,s·e,sta R.uot·sin-va·stai-
24039: s·eHa ratiaJla oUeen rra:javartiopata.Ijoonan ma:joi
24040:  tmSikustannuks•ista. LiNm. •n:o 16 (am ..n :o 315) ..
24041:  n :o 79, niiden:1 lkuntaiu avustamise.sta, j:o,tJ.m esi-
24042: kaupun'kiolo>j.en ta,kia kärsivä't t•aloudel.lisia rasi-
24043: tuk·si. Ltvm. n:o 3 (wm. n:o 14) . . . . . . . . . . . ... . ,
24044: .n ;o 80, .es'i,kaurpunkioloj·en lk'orjaami•&e,sta. Lt.vrm~
24045:  n:o 6 (wm. n:o 21) ......................... .
24046: •n :o 81, tutkimuksen toimittamis'esba Kanjalan
24047:  kannaks,eHa o}evieill la;hjoåltu.sunaiden ja ulkomaa-
24048:  laisten omistamien ma•a-alueide,nr omistus.oi·keu-
24049:  desta. Lt'vm. n:o 4 (am ..n:·o 17) . . . . . . . . . . . . . . ,
24050:  n :.o 82, mää.rära~htan myöntämis•estä 'kumnralHSipäi-
24051:  vien toi.mE"enpwnoa .v"a:rten. Ltvm. n :o 15 {a:m. n :'o
24052: 3·2) ......................................... .
24053: n :o 8r3, wsukkai.d,en ja tehtaiden oi•kmi'ks·ien jikjes-
24054: tämisestä .n·iiNä1 kruununrtH.oiHa, jotlka tehtaat
24055:  ova·t tilain asuldkait,a sivuutta·en t.ehtaa•nkä(V.tön
24056: vuo'ksi •verolle os,tanoeet. TVIm. ill :o 13 (am. n:o 2·6)                           ,
24057: ·n :,o 84, kotiot.aloU<S•O[>Httajao!IJistoill pe,ru:sr1Ja:rriis·es.ta.
24058:  Sivm. n:'o ·6 {am. n:o 36) ........... ·'· ...... .
24059:  n.:o 88, määrärahan myöntäiiDis·estä fkan'Sarwpi;sto-
24060:  ja v,arten. Sivm. n :o 4 (am. n:o 24) ........... .
24061:  n :o 9•0., määrä;rwhan nnyö,nitämi.ses:tä kansa•ntaju·i-
24062: sia tieteelli!Siä :luentod•a varten. Sivm. n :o 3 {am.
24063:  n:·o 10) .................................... .
24064:  n :o 97, valtion ·kustannustoilffii.f'lt.o.n peru:s·tamises-
24065: ta :OIP'Pi- ja .opetu:s,.väl'in•eiden !ha.n•kkiimise;ksi kans,a-
24066:  kouluihin. Siv;m. n.:o 7 (am. n:o 3.9) ......... .
24067:  n:o 9'8, määträ:ra!ha>n myöntä:mi<S·estä kansako.ulu-
24068:  la•sten ravinnon ja vaat,etwkse.ru a'vustarmils,ek·si.
24069:  Si1vm. n :o 1 (.a;m. n :·o 3) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           ,
24070:  n:o 10.0,, 'määrärahain .myöntämisestä urlheilun ja
24071:  ruumiUis•en !kasvatuksen 'edistänni.s·elksi. Si•v,m. n:o
24072:  2 (a.m. u:.o H) ............................. .
24073:  n :o 101, määräraiha.n ·myöntä,n:llseiSitä Työvä,en Ur-
24074:  heilulii tolle järkiperräisten ruumi.iwharjoit.ust.en
24075: ·ed.istä.miseks·i työväestön \ke,skuudies·s.a. Siviin. n ;,o
24076:   2 .(a1m. n :o 9) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   ,
24077: 8                              .As•La.luettelo.
24078: 
24079:     n :o 102, määrärahan rmyön1tä.mi•s·estä uutisvi,lj·elys-
24080:     raiyausten ;kustannuksiin. MtJvm. n :o 2 (a1m. n:.o
24081:     7) ........................................... V: 2
24082:     n :.o 10:5, maatalouslkoneiden ja -ct~öase.idren tarkas-
24083:     ·tuSilai;toksen .perustamisesta. 'Mtlv.m. n :o 4 am. n :o
24084:      16) ........... •'• .......•... ·'· ................ .
24085:     n :o 111, määrä1rahail' myöntälmis•e,stä kotitaiomien
24086:     edistämiseksi toimeen1pantavia lyhytaikaisia ln.mn-
24087:     tokursseja varten. Tvm. ill :.o 3 (a:m. n:o 5) ..... .
24088:     n:o 112, vuokl'la-alueiden lunas•tam'isest,a 15 p.
24089:     }.o:ka:kuuta Hn8 annetun lain t-arkastami:sesta.
24090:      ·Mtv. n :o 1 (em ..n :o 5) ........................ V: 1
24091:     n :o 1.21, m'ää•ra11aiha.n 'myöntä mis•estä soid.•etl1 ja rä-
24092:                                               1
24093: 
24094: 
24095:     meiden viljely·skelT.oi.s·een !kuntoon saattamista
24096:     varten. !Hv. n :o 3 (~m. n :o 15) .............. V: 2
24097:     n :o 125, kruunmvme.tsä,torppien muodostarmisesta
24098:      i tsen·äisi:ksi ·p.erintöti:Ioiksi. 1ftvm. ill :o 1 ( em.
24099:     n :o 5) ...... ·............ : ................... V: 1
24100:      n :o 135, työsopi.mu;glaista. Työvm. n :.o 10 (em.
24101:     n:o 13) .................................... .
24102:      n :·O 136, työkyvyttömyys -ja vanlhuus,valkuutukses-
24103:      ta. Työvm. 11 :o 12 (am. n :o 3>0) .............. V: 2
24104:      n :o 137, maan:v·i['j·elystyö•väen asumto-oloj.en tutki-
24105:     misesta. Työvm. n :o 14 i(am. ,n :•o 41.) ....... .
24106:      n :o 138, komitean as'ett!vmise,sta tuk!kityöläisten
24107:      oloje11 :järje1stälmistä varten•. Työv•m. n:.o 8 (am.
24108:      n'o 11) ......................... ,........... .
24109:                                                                                     "
24110:     n :o 139·, t~la,sltolli,s•en tunkimulrnen toimittamises-
24111:      ta metsä- ja ulkoty•öläist.en. oloi,s·ta. Tyälvm. n :o 8
24112:      (a·m. n :o 11) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
24113:      n :o 140, varoj.en v,araamisesta •töiden jän1jestämi-
24114:      seksi työttömiUe. Työvm. n:o 4 (am. D':1o 4) . . . . ,
24115:      n:o 14-1, vä,liaiJkaisesta työkyviY'ttömyys- ·ja: van~
24116:     ihuusvll!kuutuksesta. T•yöVJm. n:o 12 (am. n :o 30) ,
24117:      n ;,o 142, toimen[liteistä s'otilas1ra.situros·en tasoi•t-
24118:      tamiselksi. Sotvm. n :·o 6 (am. n:o ~3'7) . . . . . . . . ,
24119:     .n :o 143, :kansalais·sotaan osaa ottaneil1e sotureiHe
24120:      ja he1dän ·perJ:J,el:lnjäse•niHeen ·eläikkeen myörut.ärmi-
24121:      se·stä •helmiikuun. 24 1pärvä,nä 19'119 an1:1:etun lain
24122:      ulottamista ikoslk.omaan kaikk'ia kansala'isSJo.dan
24123:      uhr.eja J)u:olueisiin katsomatta. Sotvm. n :o 7 .. V:, 1
24124:      n :o 144, diplomaateiksi ja ikonsuleiksi ·aikovi,en•
24125:      .opetu.l~sesta. Ulkvm. n:o 1 {am. n:,o 33) ........ V: 2'
24126:                                  Aeialuettelo.                                      9
24127: 
24128: Armahdus:
24129:      Ed. :S:·UiPlin ja Tann,erin ,edu,skunta,esil!ys ni:·o 49,
24130:      joka sisältää e'hdotukSien 'lail@si eräiden .valtiori-
24131:      :kosoi,keuksien tuomitsemien rangaistuts-ten tar-
24132:      .mahtamisesta. Lwn. n :o 16. Surur.vrm. n:,o 5{) .... V: 1
24133:      Ehdotusta yl·eisen arma'hduiksen julistamis~e·sta
24134:      koskeva ed. Huplin ja Hlwsen an1o.m. <ehd. n :o 50
24135:      Lvm. n:o 4 .................................. V:2
24136: Asev·elvoltlisten omaiset. HaUituksen •esi~t~s ,n :.o 2 arv.us-
24137:        tuiks·en suorittami•s,esta eräilile väkinaisessa .palv•e-
24138:        luksessa olevain as'ev.elvoHi,sten omai:sil.le. Sotvm.
24139:        n:o 1.. Suurvm. n:,o 13-. Suurv•m. n:o 13 a . . . . . . . .              I
24140: Asevelvollisuus: Hallituksen es>i tys ·n :.o 74, si,säUtärvii
24141:       lain muutoksista ja lisäzy>histä 8 .p :nä he,J.mikuuta
24142:       1919 annet.tuun tSuomen ·vwltaku.nn.an väEailkai-
24143:       seen ·asevelvollisuusJakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
24144: Asunto-olot. Eihdotulksen laiksi .palkki.o'lainoj,en myöntä-
24145:       mis·estä maanrviljeliystyÖ'vä;en asunto-olojen paran-
24146:       tamiseksi sis,ä1tävä ed. Saareilaisen y. m. ·edusk.
24147:       esit ..n :o 4,5 Tytövm. n :o 13 .................... V: 1
24148: Asuntopoliittinen toiminta. Halli·tuiksen .esitys n :.o 31
24149:      var.oj<en :myöntrumi·sestä valtion asunto~poi!iittista
24150:       toi•mintaa varten. Vvm. 11,:0 14 . . . . . . . . . . . . . . . .          II
24151: Asutustilat: Hallituksen esitys 11 :o 75 Jai!k,si asutus-
24152:      t.i'loi<sta ................................... , . . II:U
24153: 
24154:                                         D.
24155: Diplomaatit. Diplomaateiksi ja konsulteilksi .ai;kovien
24156:       opetusta koskeva ed. M. Erieh'in y . .m. anom. ehd.
24157:       n:o 144. U.lkvm. n:o 1 ........................ V:·2
24158: 
24159:                                         B.
24160: Eduskuntaesitys:
24161:      11 :o 1, clldotu;s :Suomen Halli tusmuodtoiksi. Pr.vm.
24162:      n :o 4. Suurvm. n ~o 18 {em. •n :o 9) ............ V: 1
24163:      ·n :o 5, e1hdotus lai·ksi Lantdag-nimityksen :muut-
24164:      tamisesta Ri>k•sd,ag'ibi. Prvm. n:o 6. 'Sum."VJin. n:o
24165:      34 (e.m. n :o 11) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . ,
24166:      n :.o 7, ehdotus laiksi muutoksista ja lisäykts1stä
24167:      20 p :nä h:einii&uuta 1906 ·an11ettu·mn V arlt.i.opäi·vä-
24168:       järj.estytkse,en. P,rvm. n:o 8. Suurv.m. n:o 47 la
24169:      47 a .(ean. n :o 12) ............ ·. . . . . . . . . . . . . . . . »
24170: 10                             Asialuettelo.
24171: 
24172:       n :.o ,9, ehdotu·s J<ailks<i erinäis<t.en ta'varain tuHi-
24173:      V!lipaud'esta. Vvm. n:o 13 . .Suurvm. n:o 59 j,a 59 ·a II
24174:       rr :o 12, ehdotus laiksi erinäisten V•illjaQatii·en tulli-
24175:       maks'uje•n ku<oma<sis·e<sta. Vvm. n:o 13. Suurrvm.
24176:       n :o 59 ja 591 a .......... ·.. ,. . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
24177:       n. :o 13, .ehidlotus l1ailksi ikakaon, kalhvin j.a teen
24178:       tullimaksuj·en muutt.amis'e·sta. Vvm. n:o 13.
24179:       Suurvm. n:o 59 ja 59' a . . . . . . . . . . . .•. . . . . . . . . . ,
24180:       n :o 14, .e'hd~tus laiksi Ri,k.oslain 16 :hwu.n 24 § m
24181:       muuttamises<ta. LVllll. n :o 5. Sunrvim. n :o Hl (em.
24182:       n:o 2) ....................... ·'· ............. V: 1
24183:       n :o 18, ·ehd.otus laik,si sisältävä muuto]{lsia ihe,lmi-·
24184:       kuun 25 pä]vä:nä 18151 a·nnet.un asetuks·een: oilkeu-
24185:       de:sta Suomessa ih.antk1kia ja hruBita kiinteätä
24186:       amisuutta. L.vm. n :o 6. Suu:rvm. n :o 24· (em .
24187:      .n:'o 6) .......................... ·..... ·'· .,. . . . ,.,
24188:       n :o 20, ·elhdotus lai<ksi ;kuoiemanrang•aisltuiksen
24189:       poistamis·es<ta. Lvm. n :o .8 ..... ·'·............. ,
24190:       n :o 24, eihd:otus as<etukse<k·si Hs.ä:yks-estä 8 § :<äiiw
24191:       heinäkuuta 2,3 p.äiJvä<nä 1902. aunettllla a·setus,ta
24192:       siitä, mitä Vesioikeuslakia lkäs-tet.tä<e<;<sä on n;ou-
24193:       da:tettarva. Ltvm. n:,o 11 {em. n:.o 15) . . . ... ... . ,
24194:       n :o 25, ,ehdo1tu:s laiksi .kunna•llisliaEen ja: kunnal-
24195:       lisen vaalilain er<äi.dlen pykälien muuttami<s'es•ta.
24196:       Ltvm. n:·o 2. Suurv.m. n:o 16 {(;)lm. n:o 7) ..... .
24197:       n :o 30, ·eihdotus l·aiksi 15 pai'vänä lokmkuuta 1918<
24198:      wuokra-alueidlen <lunastamis,estai ,a,nnetun lain
24199:        62 §:<n ikumoa;mi·s·es'ta. Mtv;m. n:o' 1. Suurvm. n.:o
24200:       15 {em. n:o 5) . . . . . . . . . . . . . . . . . ... ... . . . . . . . . . ,
24201:       n :.o 31, ·ehdotus lailksi •vu.okra-a.lueidten lunas.trumi-
24202:       sesta 15 [läivä:n:ä loikakuu:ta 191<8 <ann<etun lain
24203:       1.1. § :n muuttrumis<els<ta. Mtv'm. n :o 1. Suur.vm. n:o
24204:       15 (em. n:.o 5) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . ,
24205:       n :·o· 32, elhdotu.s l1aik,si muutoksilsta :1:5 p :nä loka-
24206:       kuuta 1918 vuolkra-a·lueiden luna,stuks•esta a,nnet-
24207:                                               1
24208: 
24209: 
24210:        tuun lakiin. Mtvm. n:•o 1. Suurvm. n:o 1,5 i(em.
24211:       n:o 5) ....................... ,............... .
24212:       n :o 34, ,e,hdot.us Jai<k.si vuolkra"-Jalueiden lunas•talmi-
24213:        sesta. Mtvm. n:o 11. Suur.v•m. n:o 15 (em. n•:<o 5) ,
24214:       n :o 36, <ehdotus h<iksi ·elokuun 18 paivä:nä 19,17
24215:       työvä.e·n ta1paturma<va.kutuks.esta ann·etun ase-
24216:       tuksen: 1 § :.n muuttami·s·esta. Työvm. n :·o 6.
24217:       Suurvm ..n:o 2'6 (e.m. n:o 3) . . . . . . . . . . . . . ... . . . ,
24218:       n :o 37, eihdotus .lai,fusi työvä1en. ta'PatuJ"Illla<V,akuu-
24219:       tu!ks'esta· 18 ·p :n'ä ~eio!kuuta 19'17 annetun aset.u!k-
24220:                                    Asia! uettelo.                                     11
24221: 
24222:          rs•en 1 § :n rmuuttamis•esta. T(YÖ'Vm. n.:>o 6. Suuiwm.
24223:           n:·o 26 {em. n:•o 3) ............................ V: 1
24224:          .n:•o 38, ehdotus lai·ksi työsotpimuiks•es•ta. Työvm.
24225:          n:o 10 (erm.n:o 13) .......................... ,
24226:          n :o 3H, .ehdotu;s laiksi työs·o:pimu•kselsta. TyÖ'Vlm.
24227:          n:o 10 '{em. n:~o 13) .... ·.................... .
24228:          n :o 4•0, ·elhdotus .laiksi työri,itojen SO'vittamis•esta.
24229:          Työvm. n :o 1l (em. n :o 16) ................. .
24230:          n :o 41, ,ffildo,tus Iaikrs·i ikahdeksran tun.nin työa.jasta:
24231:           l4 ·päivä·nä ·elokuuta 19l8 annetu,n la•in muutta-
24232:          misesta. T~öVJm. n:o 9. :Su,u:rw.m. n:o 27 {.em. n:o 8
24233:          n :•o 42, e!hdiotus, lai1ksi työajasta maat.aloud!es•sa.
24234:           Työvrrn. n:o 5 (em. n:o 1) .................... .
24235:           n :·o 44, ·elhdotus laiksi työttömyySJkassoisrta 2 .päi-
24236:          vä·nä marrras.kuuta 19117 annetun as•etuk<Sen 11 § :n
24237:          1 momentin •muut.tamis·esta. Työ:vrm. n :o 7.
24238:           Suurvm. n :•O 2,5 (rem. n :o 4) ................. .
24239:          n :o 45, .ehdotus Ia•i,ksi palk'kio1ain 1oj~en myöntämi-
24240:          sestä maanrvi.}j.e1Y'styöväe.n asun to-olod·e'n paran•ta-
24241:          miseksi. Työvm. n :·o 16 (~em. n :o 17) . . . . . . . . . . ,
24242:          n :o 48, ~eh\:l<otu,s laiiksi eläJklmei,stä ikanrs•alairs's>od'as<S>a
24243:          työkykynsä: me.nettan•eille Suomen karnsa.la'isiHe
24244:          Hekä kuolleitten Suomen lkan•s·ala•isten perhreenjä-
24245:          seniUe. Sotrvm. n :o 7 (erm. n :o 1·8) . . . . . . . . . . . . ,
24246:          II :o 49, ehdotus laiksi •eräiden V'arltiorikosoiikeuk-
24247:          'sien tuomits1emien rangai<stmst•en arma•ht,amirs.esta.
24248:          Lv;m. n :o 16. Suurvm. n :o 50 {rem. ,n :o 14) . . . . . . ,
24249: 
24250: Elinkeinolaki. Hallituksern, esitys n1:•o 9 ,lai'ksi .elink,ei•no·n
24251:       ·harjoittamisen oikreudiesta. Tvm. n :o 2. <Suur•vm.
24252:       n:.o 11. Suurvm. n:o 11 a ............... ; . . . .                         I
24253: Elintarvelaki.
24254:       HaUituiksen esitys n :o 41 laiiksi eiint.arveas•i,ain
24255:        järjestelyst-ä rsodan a~heuttamirS's·a rpo.ilk!keu>kr81erlli-
24256:        sissa o•J,oissa 27 päivämä ihe·inäikuuta· 1918 a•nne:tun·
24257:        lain. voimassa·olo.aja•n pidentälmi·s,estä. TV'm. n :o 10.
24258:       Suurvrm. n :o 2S . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
24259:        H.a11it.uksenr ·esit,ys n:o 42 Iailksi •elintanea:siai,n
24260:        järje,stelYistä soldan airheuttamis•sa poi:kkeukseUi-
24261:        sissa olois.sa. Tvm. n :o 15 .................... .
24262:                                                                                   "
24263: Esikaupunkiolot: Niiden kuntain avustamista, jotk,a esi-
24264:       kaupunkiolojen talkia :kärsivät taloudellisia rasi-
24265:       tuks~i.a 1\:oslkreva· ed. Kras•kis·en y. m. a•nOill. relhd. tJl, :o
24266:       7:9. LtVlm. n :o 3 ............................... V: 2
24267: 12                                  Asialuettelo.
24268: 
24269:          E.si!kaupUllJkioloje.n korja,amista ko•skcva ed. Kaski-
24270:          sen y. m. anom. tehd. n :o 80. iL tvm. n :o 6 ........ V: 2
24271: 
24272: 
24273:                                              H.
24274: Haitlituksen esiltys:
24275:        n :·o 1, l,aiksi sälhkö·voiman siirtämi>S•e.stä maan ra-
24276:        jojen ulkopuol:elle. T vm. n:o 1. Suurvm. n.:o 9.
24277:                                          1
24278: 
24279: 
24280:        Edk. vastaus . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   I
24281:        n :o 2, a:vustuks·en suorittami~esta eräille vakinai-
24282:        ·se.ssa palveluksessa olevain ·a•se.v·elvo~Uste·n omai-
24283:        •siUe . .Sotvm. n :o 1. Suurvm. n :o 13 ja 13 a. Edk
24284:        vastaus ..................................... .
24285:        n :o 3, kos,kev.a uutta laikia >Sotatuomioistuitnis.ta
24286:        ja oikewskä>ynnistä niis,sä. Sotav.m. n:o 3. Suln•vm.
24287:        n:o 49 ja 49 a. Edk. va,staus ................ .
24288:        n :o 4, va•luuttakaupan harjoitta,mista koskevan                               "
24289:        lain •edelle•en' •voimas•sa pi tä11nisestä. Pvm. n·:o l.
24290:         Suurvm. n :o 1, Edlk. v·astav.s ................. .
24291:        n :o 5, laiksi do1la \kumotaan ~määrä~ks·et siitä, mi-
24292:         ten Reisari1kunnassa oie1van tuomioistu~me.n• tuo-
24293:        mio riita-asiassa on Suomessa täytä.ntöön .pan ta-
24294:         v•a. Lvm. n :o 1. !Suurvm. n :o 2. ]i)dk. vas•taus ..
24295:         n :o 6, laiksi Oikeudlenkäy,mielkaaren 11 luvun 7
24296:         § :n 6 momentin kumoamisesta ja 10 luvun 1 ·§ :n
24297:        muuttamisesta• toisin. ikuu~uvaksi. Lvm. n.:o 2.
24298:         Suurvm ..n:o 6 ja 16 a. Edk. vastaus ........... .
24299:         n:o 7, l.a~ksi, jolla .postisäästöpankista SU'omes>Sa
24300:         24 •p :nä toukokuuta 1886 annetun as•e•tuk•sen 18
24301:        ja 20 § muutetaan toisin kuulUiv~ksi. P·vm. n:o 2.
24302:         Suurvm. n:o 7, Edk. vastaus .................. .
24303:         n :o ,8, 9 .pä•ivänä ,ke·säkuuta 181713 anne;tun merilain
24304:         31 § :.n muuttamisesta. ·Ltvm. n :o 5. Suurvm.
24305:         n :o 32. Edk. V·astaus ........ ·............... .
24306:         n :o 9, lairksi· elintke,inon 'harjoitt>ami·s,en oilkeudesta.                 "
24307:        Tvk. n :o 2. tSuurvm. n :o 11 ja 11 a. Ed'k. vastaus
24308:        n :o 10, 18 .päi!Vänä elokwuta 19>17 merimiesten ja                            "
24309:        laivwpalveli>jain tapaturma.va.kuutuks·e•sta ,annehm
24310:        aSietuikse,n 1 •§ :n muuttamisesta. Työvm. n:•o 2.
24311:        •Suurvm. n:·o 5 ja 5 a. Eldlk. vastaus ...... ·'· .. .                         .,
24312:        n :o 11, 18 päivän·ä ·elokuuta· 1917 työvä•en t.a>patur-
24313:        mavalkuutuk.sesta ann·etun as•eturos•en 4 ja 12 § :n
24314:         muutta'mises'ta. ·Työvm. n :o 1. 8uurvm. n :o 4.
24315:        Edik. ·vastaus ............................... .
24316:        n;o 12, la~ksi ka,uppa-, konttori- ja varastoliiik\kei-
24317:                             Asialuettelo.                                           13
24318: 
24319: den työoloi·s•ta. ~ÖVim. n lO 3. Suurvm. n:o 10.
24320:  Ed:k. v·a·st.an.s ................................ . I
24321: n :o 13, laiksi oj)'pive'l'v.oJ!lisuud·esta' ja laik·si ikan~
24322: sakoululaitoksen ku.s·tann•uksista. Sivm. n:.o 5.
24323: Ed:k. va:s·ta us ............................... .
24324: n :•o 14, laiiksi huone•e·nvlwkrasä.ännöstelystä. LtVlm.
24325: n :o 1. Suurvm. n :o 8 ja 8 a. Edk. v.as•taus ....
24326: n:o 15, laiksi u]komaalai·s·en otta.miBiest.a Suome•n "
24327: rkansalaiseks'i. !Nm. n :o 11. Suurv.m ..n :o 22. Edlk.
24328: n :o 16, laiiksi edlustajanrprulkkio'srt.a 1911<9· 'Vuoden·
24329: var•sina•isilla 'v·a·l·ti.olJäiiVillä. Prvm. n:o 1. Suurvm.
24330: n :i 3 ja 3· a. Edik. vastaus .........•.•.........
24331: n :o 17, Suomen Ha,Nitusmuodoksi. Prv,m. n :.o 2.
24332: Suurvm. n :o 12 ja 12· a. EielJk. vastaus ......... .
24333: n :o 18, 1aik·si eräistä Suomen uw:1es·ta V'altioo·ilkeu- "
24334: dellisesta asema•s·ta johtuvis·ta· ni<mi<tyst.elll muutok-
24335: •sista. Prvm. n :o 5. SuurV'm. n :o 33. Edk. ·V·astau•s
24336: n :o 19, laiksi s·otavoiman säMävis<tä rauhall'aikai- "
24337: sist.a luontai•s•suoritu.ksista. .Sotvm. n :o 2. Suurv.m.
24338: n :·o 23. Edlk. vastaus ....................... .
24339: n :o 20, }ai.Jksi väliaikaist•en s<äännösten ·antami- "
24340: •sesta ylei•s•en ·järti·estykse.n ja tur!VaUisuu<Len voi-
24341: massa Jpitä:mirs·elksi erinä,i:sis<s.ä osissa 'Valtakun,ta·a.
24342: lNm. n :o 7. Edik. vastaus ................... .
24343: n :o 21, laiksi Suomen '1Ia1Etusmuodon täJytän- "
24344:  töönpan.emisesta. Pr'lnm. n :o 3. Sm11r:vm. n :o 14.
24345:  Eid.usk. va•s•taus '· . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
24346: n :o 22, laiksi: hevos•ten da ajoneuvoj·en ottamis•esta<
24347: sotav·oiman tarpei·Siii,n soda•n aiikan!a. SotVIm. n :.o 4.
24348: SuurVim. n :o 42. Edlk. vastaus ............... .
24349: n :o 23, ·Iaihi a.JikoihoJi,pitoisten. aineiden va•1 mis- "           1
24350: 
24351: 
24352: tuks·e·sta•, maahantuonnista, myynnisrt.ä, kuUetuk-
24353: ·s·esta ja varas·to.ssrupidost·a 29 pä.ivänä toukokuuta
24354: 1917 anne·tun as·e,tuksen 4r, 12·, 14, 17, 1<8, 19, 23
24355: ja 2•6 § m muutta<mi's1esta toisim.. ikuuluviiksi. 'Dvm.
24356: n:o 8. Suur•vm. n:o 21. Edk. vastaus ....... . '0
24357:  n :o 2•4, sisälä:tvä "'hd,otuks·en laiksi erinä•ilsit:en so-
24358: danaika•istcn olojen jäorjestämis·e•stä. So·tvm. nm 5.
24359: I<JdJk. va,staus .............................. ,.... .
24360: n :o 25, :poilkkeuks:est<a voima•ss:a ol1evis•ta sä'ännök-
24361: sistä: sitä .tuloa las:kettaessa, jo·ka on vuodelta
24362: 19'19 toimitettaV'an kunnaHis•Em t.u}orve,rotwks·cn
24363:  a}ainen. Ltvmo n :o 8. SuuTvm. n :o 30. Edk. vas-
24364:  ta•us ....... o....... o.... ooo................ .
24365: n :o 26, valuuttalainast&. Vvmo 'n :o 2. rSuur1vm. "
24366: n :·o 17. Edk. vastaus ....................... .
24367:                                                                                 "
24368: 14                                IAei.al uettelo.
24369: 
24370:      n :o g7, va·rojen myöntä'mi,sestä yle,ise.n järjestyk-
24371:       sen yllä,pitoon varsinkin •Suomen Tajas·euduilla.
24372:      Vvm. n :o 3. Edk. vasitaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
24373:      n :o 28, miirua•etsinnän jär:j~stä:miSJestä ja vrurojen
24374:       osotta:misestw sii!hen. Vvm. m :o 4. Edk. 'Vastaus·
24375:      n :o 29, laiksi rokott&mis'velvolli:suudes,ta ison- "
24376:       rokon liikkuessa tahi u'hate's's•a. Tvm. n :o 9.
24377:       SuurVIm. n:·o 31. Edik. vastaus ............... .
24378:       n :o 3·0, 'laiksi maalaiskuntien ve!l'voUisuwd:est,a pal- "
24379:      •kata kuntiin o·pin1käyneitä käti·löitä. Tvm. n:o 3·0.
24380:       Suurvm. n:.o 45 ia 4,5 a. Edlk. vas1t•aus ....... .
24381:      n :o 31, varojen myöutäJmi,se·stä valtion a•sunto(Po- "
24382:      liittista toimintaa varten ......•......... ·'· ...
24383:      n :o 32, I,aiks•i sääntöp•eTinnöstä. LVIm. n :o 12. "
24384:      SuuTvm. n :o 38. Bdik. vastaus .............. .
24385:      n :o 83, sälhkölai·tteis·ta la•ng"atonta sä/hiköttäimistä "
24386:       tai .puhele:mi:sta va·rte,n. Ltvm. n•:o !}. Suurvm.
24387:       n :o 36. Ed:k. ·va.staus ........................ .
24388:      n :o 34, Ie.nnMinla·i•tte•i•sta. Ltvm. n :o 10. Suurvm. "
24389:      n :o 37. Edlk. vastaus ..................... ,. .. .
24390:       n :o 35, lailli:si ;Suomen t.asavaHan p.r•esid,entin paJik- "
24391:       kiosta. V:VIm. n :o 5. Swurvm. n :o 20. E'<lik. vas-
24392:       taus.    0   ••   0   ••••••••••   •.•••••••••••••••   •'•   •.•   •'·.   0.
24393: 
24394: 
24395: 
24396: 
24397:       n :o 36, la•~ksi e.xäiistä naapuruussuhteista. LMm. "
24398:      n :o 14. Suul"Vm. n :o 44. Edlk. vas•taus ....... .
24399:       n :o 37, tulo- ja omai•suusvero,sta. Vvm. n :o 7. "
24400:       Suwrvm. n :o 51. Ed.k vastaus ............. . ,.,
24401:      n :o 3•8, vä'littäJvi•stå sää1nnöksistä niiden muutos-
24402:       t·en sov•elluttamis•eksi, j.oltka 1.5 päivänä elokuuta
24403:       191,9 an:netuilla la,eillla on teihty 2·7 päivämä mar-
24404:       ra.s:kuuta 1'917 a•nnettuihin maalais·kumtain lkm1~
24405:       na:llisla'kiin, kaupunkien kunna.mshkiin ja kun-
24406:      na.ni•seen vaallilakiin. Ltvm. n:o 7. Suur:vm. n:o
24407:       29. Edk. vastaus ........................... .
24408:       n :·o 39, si,säiltä,vä eihd:otuikse.n laiks•i margar.i,nin "
24409:       ja muide•n ravintorasvojen s·ekä margarini:iuusto.n
24410:      "'a1mistnks,est.a j·a k&upais•ta" Mt!Vim. n:o 5.
24411:       Suurvm. n :o 35. Edtk. va.staus ............... . ,
24412:       n :o 40, •tiedionanto Nleuvosto-~enäjän teh~mä·n
24413:       r.au.hantarjouk·s•en ri·o!hdosta. Edk. <kirjelmä ..... .
24414:      n :o 41, laiksi .elinta.rv.ea:sia.in järje,st.elystä so.da.n.
24415:      •aiheutbmi1s·sa poikkeuksellisissa oloissa 27 päivä-
24416:      nä heinä:kuuta 1918 ann:e·tun lain voima,s•s•aolaajan
24417:      pidientämis·estä. T'Vill. n :o 10. .Suurvm. n :o 28.
24418:      EdJk. va.staus ........................... , ... .
24419:                                                                                      "
24420:                             Asia-luettelo.                                        15
24421: 
24422: n :o 4·2, •}ai'ksi ·eil,inta•rv•easia·in j.ä~rj,este1ys•tä so'dan
24423: aih·eUJttami•ssa :poikikeuk&eHi&i,ss.a oloissa. T·V'm. n:·o
24424: 115. E.d!k. y.a,stauls . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
24425: n :o 43, }laiks-i siementava.rain· ma·aihan ·tU:o·nnistaJ
24426: ja ·ka:mp·a:sta. Mtvm. n :o 6. Suurvm. n :o 41 j,a
24427: 41 a. E.dk. vastaus ......................... .
24428: n :o 44, la·i•ksi sä.äntöperintöo,mai~Suuden. kiinni,ttä-
24429: mi·s·estä ja: •kä•yttålmi·oostä ·sille pannun varallisuus-
24430:  v•eron suoritta·mises'ta. Lv:m. n :o 13. Suumnm. n :o
24431: 39. Edk. vastaus ........................... .
24432:                                                                                   "
24433: n :o 4'5, y,a}uuttak·aupa·n' harjoittamista •kos•ke,vaJl!
24434: }ain edelleen vo.i,ma•s>sa pitälmi>sestä. J>,vm. in :o
24435: 5. .Suurvm. n :o 43. Edlk. vastau's ........... . ,.
24436: n :,o 416, {la1ikSii d•ena>turo:itu.jen lalkoh01li,pi:toisten
24437: aineiden va•lmistuksesta, maalhantuonnista• ja
24438: myy;n.nistä 29 .pä:ilv·äll'ä toukokuuta 119•17 ,an•netun
24439:  asetu'ksen muuttamisesta. Tvm. n :o 12·. Suurv,m.
24440:  n :o 40. Edk. vastaus ....................... .
24441: n :o 47, vapaa•satami·st.a ja vapaavaT,ast.oi,sta. Ed.ik.
24442:  vastaus ..................................... .
24443: n :o 48, Iai.ksi vir~kakielestä .Suomessa. Edlk. va:Sitau.s
24444:  n :o 4·9, ·erinäisistä muu.to:ksi•sta Suomen .:wanke:lis- "
24445: luterilaiseUe kirlkolle 6 päivänä joulukuuta 1869
24446: annettuun ki.rikko}aik.i·in. Lvm. n :o 15. Suurvm.
24447: n :o 48. Edlk. ~mstaus· ...................... .
24448: n :o 50, e:lä·k·eoikeud-esta· Pres:identin kanslian vir-
24449: ka- ja ,palve·luS~~IDiehiHe. Ed'k. vaSitaus ......... .
24450: n :o 51, laiksi -elä;keoikeud.esta ki,:rtkkotherroi'l'le U ts-
24451: joen, Inarin ja Enontekiön :ki.rkkolherrakl1n'ni·ssa.
24452: Edik. vastaus ............................... .
24453: n :.o 5·2, kubkulai,tosralha·ston lakkafU.ttamiiS•esta.
24454:  Vvm. n:o 10 . .Suurvm . .n:o 5i6. Edlk. IV<RS taus ..           1
24455: 
24456: 
24457: n :•o 5.3, va!hin:koavustuksen suorittamisesta sodan "
24458:  ja 'kapiuan aikana vuon•na! 1918 vahinkoa ikärsi-
24459: neille u}ikOlrrra•alais.ille. V·vm. n :o 11. .Ed!k. v.astaUIS
24460:  n :o 54, ko's1keva ,niitä y1eisiä 'Pe•ruSitJBita, joi.tten
24461: mu1kaa•n Tälhety•s•töjen, ja <kon:sulivi,rasrtotien virka-
24462:  toimista ja toimi-tuski.rjois·ta on suoritet~tava mak-
24463: :swja. Edlk. v.astaus ......................... .
24464:  n :o 5'5, v•a•ltion vi.rka•ta1oj.en. kä1yttäimisestä s>eikä
24465:  vaition v~rka,ta1lo·ista muodoo•te.ttuje.n: viljelyiS- j·a
24466: asuntotilojen 'Vtwkrai}le a.n.ta:mise!lta. Edik. va·s·taus ,,
24467:  n:o 56, lai'ksi e.dustaja,pallkkios>t.a' 19i19' vuoden 'var-
24468: sinaisilta val!tiopäi•viltä kesä'kuun 11 päi·vänä aJn-
24469: 16                               IA.si.aluettelo.
24470: 
24471:      netun laiill muuttaJmi<sesta. Prvm. n:o 1'1. Suunnm.
24472:       n :.o 46. Edk .va<SJtaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   II
24473:      n :o 57, lai·rosi vi<rka!miehoen oi•keud<esta 1pys~ä viras-
24474:      sll!an. Edik. vastaus .................•....•....
24475:      n :o 58, lisäyksistä 1<919 vuod•en tulo- ja menoar-                             "
24476:      vioon. Vv:m. n :o 8. Ed:k. vas·t.aus ............. .
24477:      n :o 59, e:vanke1i·s-luteri1aisten ja beilkikalai.s-kato-                       "
24478:      listen seurakuntaiu pa·pist.on. V•irkataloi\hin kuulu-
24479:      vain torp.p•a- ja; ·mälki•tupa-wlooiden lu.ll'astamises-
24480:      ta. Edk. •va·sialllS ..........................•..
24481:      n :o 6(}, lai'ksi tullimaksuje.n rväl'iai1k.ais·esta korot-
24482:      ta~misesta ·vuod1eksi 1920. VVJm. n ;.o 13. Suurvm.
24483:      n :o 59 ja &9 a. Edlk. vas•tau:s ................. .
24484:                                                                                      "
24485:      n :o 6'1, tulo•j.e'll suostuntave.rosta vuodel-ta HJ119·.
24486:      VVlm. n:o 12. •Suu.rvm. n:o 5t8 j•a 58 a. Edlk. v,a.s·taus
24487:      ·n :o 62, s'hekkila iksi. •DVJm. n :o 18. Ed!k. va~Staus ..
24488:                              1
24489: 
24490: 
24491: 
24492:      n :o 63, lai·ksi yle•isistä ·varois·ta riikOisasioi.ss•a to-
24493:      distaji.Jle ~moritet.tavan lko.rvauksen korottatmi-
24494:      ses·ta. Lvm. n:o 17. ·Suurvm ..n:o 5'5. Edik. vas•taus
24495:      n :o 64, tulo- ja menQlarvio.st,a VUJod<eHe 1920. v~.
24496:      n :o 14, 14 a, 14 b, 14 c j.a 14 d. Suur'VIm. n :o 57 •a,
24497:      57 b, ·57 c ja: 60. Edk. kHjei1mät. Edk. n&taus . .                             III
24498:      n :o 6<5, laiksi koihtuutt01mien hintai•n eh'kåis~mir
24499:      seksi s•odan         aiheuttamissa poilkkeuiks.etl1isi-s.sa
24500:      oloissa. Ltvm. n :o 17. SuUlwm. n :,o 54. Eldsk va1s-
24501:      taus
24502:       n :o 6•6, laiksi sukunimest.ä. Ed:k. vastaus ....... .
24503:                                                                                      "
24504:      n :o 6·7, laiksi 1ain1aus,Jiilk·että iharjoittavien olsuUIS~
24505:      kuntien soekä niiden ·kes!kuskass,oje,n oikeudoes·ta
24506:      erinäisiMä €ihdoiHa ottaa va,&ban talletuksia.
24507:      Edk. va.s.taus .. ·............................. .
24508:                                                                                      "
24509:      n :o 68, v·a'ltio·n tulo- ja menoar.vion vä:1<iai1kai;;;esta
24510:      pitentämise•stä. Vvm. n:o 9•. EdJk. vas;taus .•....
24511:                                                                                      "
24512:      n :o 69, laiksi tas:avallia•n presid~Snti.n vawlista. Ed!k.
24513:      vastaus .................................... .
24514:      n :o 70, laiksi .niiden valitsi.jrumie.sten VRJlits-emi~
24515:      sesta jotJka: toi,mittruvat tasa.vallan pr·e·sidieiD.tin
24516:       va,alin. Ed'k. !Vastaus ......................... .
24517:      n :o 71, valtioneuvoston oi•keuttamises•ta: a~otu11e
24518:      Ronserttitalo-o.s·akey.hiJiöl'le luovutta•mwan. valtion,
24519:      omistama totn•tti n :•o 8 Kaivoikadun varre1l1ia Hel-
24520:      gissä ,a;vustuksena :konse.rtti- ja kongressita~lan
24521:      ra·roentamista varten. Ed!k. vastams ........... .
24522:                                                                                      "
24523:                                Asialuettelo.                                      17
24524: 
24525:       n :o 7•2, varojen myöntä;mis.estä Hyving-e Fabrilk:s
24526:       Akti·ebolag nimisen ythtiön olmi:staman hiiva-,
24527:       alkO'holi-, eetteri- ja etikka.tehtaan siiihen lruulu-
24528:       vine 'kii,nteimistöime·en, r.akennuksine·en ja! irtai-
24529:       mistoineen S·e,kä Sandviks Sprit.fabriiks Aktiebolag
24530:       nimisen yihtiön tislau&koMiden ostamis·eksi val-
24531:       tiolle. Suurvm. n :o 61 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
24532:       n :o 73, laiksi Aih venanmaan it&ehal'linnosta. Edk
24533:       vas·taus .................................... .
24534:       n :o 74, sisä.ltä1vä lailll· muutoiksis•ta ja lisäy;ksistä
24535:                                                                               "
24536:       8 ·päivänä lhdm~kuuta 19:19 annettuun Su01men
24537:       valtakunnan ·väl1iai!kais•e•e•n asevelcvolliosuus.lrukiin.
24538:       Edk. vastaus ............................... .
24539:        n :o 7·5, lai,ksi asutustiloista. Edk. vas!taus ..... . ",,
24540:       n :o 7•6, vuo·kra-alueiden. 1unast3!mi·seksi, myönn.oe-
24541:       tyn obligationHa•inan kiLy;ttöoi1ke·udien laajentami-
24542:       se•sta ja valtion ta kuun myöntämis.est'ä ma•alais-
24543:                                  1
24544: 
24545: 
24546:       :kuntien maanhankinnan helpottamiseksi. Edik.
24547:       vastaus .................................... .
24548:       n :o 77, varoje•n myöntämis,estä Akti•e:bol~~Jget Tor- "
24549:       nator mmis·en ylhtiön. Sill1fitiväkiviinatelhtaan
24550:       ottamiseksi va1ltion haltuun. Edlk. •vastaus ..... .
24551:       n :o 7'8, sisältätvä ehdotUiksen 1airksi t~lus·ten rau- "
24552:        hooitltamisesta :kolti·e1ii!inten valhin>g,onrteoltoa. Edlk.
24553:       vastaUJS ..................................... .
24554:       n:o 719, 1919 vuoden tulo- ja menoar.vion voiimas'- "
24555:       saoloaja,n ·edie.Ue.en ·p.itentäimi:s•es·tä. V:vm. n :o 15.
24556:       Edk. vastaus ..........•.....................
24557:        n :o 80, valll'mtt.akat~p.R'n harjoittamiista koskevan "
24558:       lain edelleen voima·ssarpitä1misestä. E<Jik. vastaus
24559:       n :o 81, avustukse.n anta:mi·S'es•ta Osakeyhtiö Suo-
24560:       men Kaupun'kien Hypo·tee,kk.irkra.ssa-nimi~elle osa-
24561:       :keythtiöl1e kassan ulkomwilla kulvan.a vtwnna lan-
24562:        keavien obligatsioonien ja k·orkomarksujen lun.ae-
24563:        tamis·e·en ja yhtiön lyhytailkiaiste.nr ul:komai•soon
24564:       ve·lkojen korkoj.en ·suoritttamis1een. Edrk. vas·taus ,,
24565: HaJlitusmuoto:
24566:       1917 vuoden toisi11!1) vrultio~äiivillä lepäälmään
24567:       jätetty esitys Suo:me,n Hallitusmuodoksi ..... .                        I
24568:       1918 vuoden y,Jimäärä,isiUä valti01p.äiiviillä lepää-
24569:       mään 3ät.etty esitys Suomen Hallitusmuodloksi ..                        I
24570:       Hrullitu'ksen esicy-s n :o 17 såsältä1vä dhdoturksern
24571:       Suormen HarllituSimuodtoksi. Prvm. n:o 2. Suurvm.
24572:       n ;o 12. SuUJJ'Vlm, n :o 12 a ... , ............... .
24573:                                                                               "
24574: 18                                Asi.aluettelo.
24575: 
24576:        Hallituksen esitys n:o 211,ai:ksi Suomen Hallitus-
24577:        mu.odon täytäntöön:pa;n:emisesta. Prvm. ,n :o 3.
24578:        Suurv,m. n: :o 14 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
24579:        Ehdotuben :Su01men EaUituS:muodoks~i sisä1tä~ä
24580:        ed. Ritavuo,re:n y. m. edusik. ~esit. n :o L Prvm. n :Q
24581:        4. Suur'V'!ll. n~:o 1,8 ............................ V: 1
24582: Hevosten otto. Hallitu.ksen ~esitys n :o 22 lailksi hevo:sten
24583:      ja~ adon~mvojen ottami:sesta so~tavoiman trurpeisiiln
24584:       sodan aikan,a.. Sotv~m. n :o 4. Suurv:m. n :o 42· . . . .                    II
24585: HuouevuQlkrasäännöstely. Halliltuks~en        ~esitys n :o 14
24586:      lailk,si ~huonevuokrasäännö.st•ely-s,tä. LtVJm. n:o 1.
24587:       Suurvm. n:o 8. SU:urvm. ll':o 8 ~a . . . . . . . . . . . . . .               I
24588: Hypotcelrkikassa: Ks. Kavunkien HYipoteekk:ilka'S'Sa.
24589: Höyrylaivaliikcnne. :Sää:nnöllisen ~höyryla~vaEilmnte:en
24590:       järjes,tämisitä linjaHe Kotka-nlkosaaret-Vii-
24591:       purr 1ws,keva ed. J ouka:ha:isen y. m. a;ruo:m. e'hd.
24592:       n:o 44. Vv~m. n:o 1 .......................... V: 2
24593: 
24594:                                           K.
24595:  Kanavat:
24596:         M~äärrura'han myöntämistä Kuolimon j,a Saimaan
24597:         3chdistämiseksi     Oraintai:pal:eel1e ralke:nnetta~vaa
24598:         ~ka,navaa varten ko,s:keva ed. Särkä11 y. m. anom.
24599:         ebd. n::o 40. Vvm. n :i 1 ...................... V: 2
24600:         Mää.räraha:n :myöntä:mistä Iisv:eden-KOin:nev:eden
24601:         -KeiteJ,e,en väsen kanavan, ra:kerntmmis:ta varten
24602:         koskeva :ed. Sn,e:llman'in ja Sar1in'in auom. ehd.
24603:         n:o 41. Vv;m. n:o 14 .......................... III
24604:         Määrärafhan myöntärmistä Suomenlahden ja~ lL·aa-
24605:         tokan ylhdist.äJmis·eksi kanavalla lkoskEWa ed. W al•
24606:         :kosen :y. m. anom. rehd. n,:o 42. VV!m. n:o 1 .... V:2
24607:  Kanswkou1ubsten rav.ustammen. 0:Iää~rärathan myö.ntä-
24608:       :mis:tä kansa:kou,lulast·en r~evinnon ja vaatetulks,en
24609:        avusta:miseksi kosk:eva' ,ed. SiHa,nväii:n y. m. a·nom.
24610:       eihd. n :o 98. Si V'm. n :o 1 ..................... .
24611:                                                                                        "
24612:  Kansalaisoikeudet. Ks. UJkomaa:lai,set.
24613:  Kansanopistot. Määrärruhan myöntämistä :katniSanOiipis-
24614:       .toja varten koskerV'a ed. Kodose,n y. m. a~norm. eihd.
24615:        n :o &8. Sivm, n :o 4 ......... ·'· .............. .
24616:                                                                                        "
24617:  Kansantajuiset tieteelliset luennot. Ks. Luentotoirmllt:tta.
24618:                                  Asialuettelo.                                     19
24619: 
24620: Kansalaissota:
24621:       Ehdotuks-en 1ai•ksi ·elw~keistä ka'D.isa.Jai:ssodas'B•a
24622:       tyÖikykynsä menettän·eiUe Su01men >kams·alaisille
24623:       se·kii kuol<leitten Suomen •kansalai·sten pe.rlheen-
24624:       jä.seni>lle sisältävä: ed. Puron ·edusik. esit. n :10 48.
24625:       Sotvm. n:o 7 ................................ V: 1
24626:       Kansala·i•ssotaan osaaO"ttanei:lle s.otur·ei:l.Ile ja hei-
24627:       diin pe,rh·eenjä•s•eni.Ileen .elä!kke·en ruyöntitmistä hel-
24628:       mikuun 24 pä•ivänii 1911·9 anne•tun• la•in ulotta-
24629:      :mista koskemaan kailkkia kans•alaissod,a.n ulhreda
24630:       puolueisiin •kat•somatta· •koskeva ed. iSialarupäiin
24631:       y. m. anom., elhd. n :o 1413. SotV'm. n :o 7 ........ V: 1
24632: Kapinavanhing·ot. H.aiiituksen esHy8. .n :o 53 !vahinko-
24633:       avustuksen suorittamisesta sodan ja• kwpin•an
24634:       ai'kana vuo.nn•a 19'18 va•hin!koa kiirsinei•l•le, ulko-
24635:       ma,alaisi,lle. V·V'm. n :o '11 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   II
24636: Karjalan kannas :
24637:       Tutki•muksen to-imittamis·ta Karjalan kannaksella·
24638:       oievien lahjoitusmaiden ja ul'komaailaisten OIIDis-
24639:       tamien maac-aluei(Leu omis1tus.oi1keud•es·ta kostkev·a
24640:       ed. Ni:kkasen y. m. anom. e!hd. n :o 81. L tvm ..n :o 4 V :• 2·
24641: Kauppa- ja teollisuuskomisiooni. Li•semssijä.r'jestelmii:n
24642:      poistami•sta: ja tuonni·n v.apaut•tlllmista s·ekä K·aup-
24643:      ;pa- ja teollisuus,komisioonin la•kkauttamis•ta kos-
24644:      keva ·e·d. Åk·erblo!mill' y. •m. anom. ·eihd. n :o 63.
24645:      Tvm. n:o 16 ................................ .
24646: Kauppaliikkeiden työolot. Hallituksen ·esi ty;s' n :o 12
24647:      1aiksi kall'p•pa-, 1wnHori- j.a varastoliikkeiden työ-
24648:      oloi•sta. Ty.ö\Vlm. n :o 3. Suu.rVlll1. n :o 10 . . . . . . . .           I
24649: Kaupunkien Hypoteekkikassa. iHaliwi twksoen -lil•Si•tys tJ_ :o
24650:      81 avustuksen anta•mis;e•sta Os·akeyhtiö Suomen
24651:      Kaupunkien Hypotee•k'kiJra:s.sa·-·n imisdle osak·e~h­
24652:                                                     1
24653: 
24654: 
24655:      tiölle ·k,assan ulkomait}la kuluva•na· vuonna lan-
24656:      keavien lunastamise·en. ja y!htiön Jtylhytai'kaisten
24657:      ulkomaisten vel'ko<jen korkod·en suorittlllmis,ee:n . . III
24658: Keinottelulaki. Hallitukstell' es;ieys n:o 65 •laiiksi rkoh-
24659:       tuuttomain .hinta•in ehkäisemiseksi sodan aih·eut-
24660:       tamissa poi;kkeukstelJi.siss:a olo.is8a. Lt,V'm. n :o 17.
24661:       Suul'v:m. n :o 54 .................. ·............ III
24662: Kertomus:
24663:      Kertomus vatltiovaraintilas·ta vuoll.DJa 1917 • . . . IV
24664: 20                                   Asi~~Jluettelo.
24665: 
24666: 
24667:        Kertomus niistä toi•menviteistä, joilhin ha.Jilitus
24668:        on ryhtynyt vuosina 1917 ja 1918 n·äiden ja edel-
24669:        listen vuosien vailtiopäiviHä tehtyd·en päätösten
24670:        johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
24671: Keuhkotautiparautolat: Ks. Sai:raanhoi tö.
24672: Kielilainsäädäntö:
24673:        HaHituksen esitys n :o 48 laiksi virikakiale•stä
24674:        Suome•ssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
24675:        1918 vuoden valtiopätiJvil1ä leJpäamä·äu jätetty esi-
24676:        ty.s, sistältävä y.leisiä' p.erustuksia ;kie1e1lis•te·n
24677:        olojen järje.strumiseks!i oiikeudienlhoidossa ja haEin-
24678:        non ·e,ri aloii'la .................. •. . . . . . . . . . . . I
24679: 'Kiinnit.ysasetus. KiinnitYJks•estä kiinteää.n omaisuuteerr1
24680:         9 p :nä marraskuuta 1868 ann·etun as•etuks·en
24681:         2.9 § :n muuttamista lkos'keva ed. Maunerin y. m.
24682:         an01m. Clhd ..n :o 49. Lv:m. n :o 3 ................ V: 2
24683: Kiinteistön omistaminen. Ehdotuksen laitk·si sisältävä
24684:       muutolksia hdmikuun 25 p.äi,väuä 185•1 annettuun
24685:        asetukseen oikeudesta Suomessa ha·nkkia ja· halli-
24686:       ta kiint.eätä omaisuutta si•sä:lt,liJvä ed. Hultitn'in
24687:       y. m. edusk. esit. n :o 4S. Dvm. n :o 6. SuurVIm. n :o
24688:       24 .......................................... V: 1
24689: Kirkkolaki. HaHt.iu1ks•en esittyst n :o 4·9 erin.ä.isis•tä muu"
24690:       to•bis,t.a Suomen evanke.lis-luterilaits·elle kirkolle
24691:       6 päivänä joulukuuta 186,9 annettuun kicr-lk:ko1a-
24692:       ,kiin. Dvm. n :o 15. Suurvm. n :o 48 . . . . . . . . . . . .                       II
24693: Konserttitalo. Ha.Uitukse·n esitys n :o 71 valtioneuvoston
24694:      oikeutta;mis•e.sta aiotuil1e Kons.erttita.lo-osakeyh-
24695:      ti•öl1e luovuttamaa•n valtion omist,ama •t.on'tti n :o
24696:      8 Kaivokadun varrella He.1si.ngissä a1vus•tuks•e·na
24697:      tkonsertti- ja kongrestsitalon ratkentamilsta• varten III
24698: Kotitalous. Määrärwhan myöntrumis·tä ikoti•ta•loudlen ed~s­
24699:        tämiseksi toimeen,pantavia• ly:hyta~kaisita 1uento-
24700:        kurss·eja varten koslk.e•va ed. Pykälän y. m. anom.
24701:        ehd. n:o 111. Tvm. n:o 3 .................... V: 2
24702: Kotitalousopettajaopisto. Koti ta·louso:pettaj•aopisto.n :pe-
24703:       rustamista koskeva ed. Ge•blhardin y. m. a'ruom. -
24704:        ehd. n :o 84. SiV1m. n :o 6 .................... · ,
24705: Kotitaloustoimikunta. 1iäärärahan myö·ntämistä' Val-
24706:        tion 'kotita:loustoimikunnan toiminnU~n' ja 1lkwmi-                  1
24707: 
24708: 
24709:       seksi ko·s'l~etYa ed. Gehhardin y. m. anom. eihd. n:o
24710:        68. T'vm. n :o 3 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,.
24711:                                      Asialuettelo.                                      21
24712: 
24713: Kulkulaitosarahasto. Ha•llituben •esitys n :o 52 ku~kulai­
24714:       tosra•haston laik•kautta•mis·e•sta. VVIIIl . n:o 10.
24715:       SU!urvm . .n1:o 56 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   II
24716: Kunnallislait:
24717:      HaLlituksen esitys n:o 318 välittävistä s•ä.ännök~
24718:      sistä niid.e·n muuto-sten soveiHutt.amiselksi, jotka 15
24719:      päivän·ä ·elokuuta 19'19' aonne•tuilla .J,aeiHa on
24720:      tehty 27 päivänä .marraskuuta 1•9!17 ann.ettuiihin
24721:      maalaisku·n'tain •kunnallirs}a.kiin, kau>pun16en kun-
24722:      nallislakiin ja :kunn·aHis•ee•n va·alilakiin. LtJvm.
24723:       n:o 7. Suur'Vm. n.:o g9 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
24724:       Ehdotuks·en lai1ksi lmnnallisla•kien ja kunnallisen
24725:      vaalila·in erä!iden pyJkä'lie.n muuttarmis.e.sta sisä:l-
24726:       tävä ed.. W±ljase•n y. >m. ·oousk. esit. ·n:·o 25. Ltvm .
24727:      .n:o 2. Suurvm. n :o 16 .......... ·............... V: 1
24728: Kunnallispäivät. Määrä.rahan myöntrumirstä. kunnlll11is-
24729:      päi•vien toimeen.panoa varten koskeva ed. ILiaka>n
24730:      y. m. a.nrom. ehd. n :o 82. Ltvm. n :o 15 ........ V:· 2
24731: Kunnallisverotus. Hallituksen esitys n:o 25 poik'keuk-
24732:      sesta voimassa olevista sään·nöksistä sitä tulo·a
24733:      Ia.s:l~e·titruessa, joika on vu.odelta 1919 itoimitetiJ:,avan
24734:      kunnallirsen tuloverotulksren alainen. L tvm. n :o 8.
24735:      Suurv.m. n :o 30 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      II
24736: Kuntien mala>politiiklm. Var•orj.en va•raR~mista kunti·en
24737:       maajpolHi.ikan tot.eu·t\ta•mi,sta vart,en koskeva ed.
24738:       Luo.pajärven y. m. anom. ehd. n :o· •64. Tvm. n :o N V: 2
24739: Kuolemanrangaistus. E•hdotwkse·n laiksi kuohl.ma•n.ran-
24740:      gaistuksen poistamis·esta sisä1ltävä; ed. Ryömän
24741:      eduslk. esit. n :o 2·0. Lvm. n :o 8 ................ V: 1
24742: Kruununmetsätorpparit. Kruununmets:ä•tor·ppien· muo-
24743:      dosta:mi.st.a itsenä.isiksi perintötiloiksi k.oskeva· ed.
24744:      Lolhen y. m. anom. ehd. n :o 12·5. ·MtVIm. n :o 1 .. V: 2
24745: Kyydinpitokustann ukset. Kyydin;pi tO'kus tann usten 'ka1-
24746:      1iinajan :korva'U•sta vuosi.J:ta 19117'--19-19 kos·keva
24747:      ed. Fränti.n y. m. a•nom. ehd. n :o 76. LtVIID. n :o
24748:           1:1 .....................•....................
24749: Kätilöt. HaHituksen esitys n :o 30 laibi maala·isk•unt·ain
24750:       ve1voHi·suu&e.sta palkata ·kunti·in orphrkäyneitä kä-
24751:        ti•löitä. Tvm. n :o 11. Suurvm. n :o 45. Suurv·m.
24752:       n :o 4·5 a ..................................•.. II
24753: 22                                    Asia1uettelo.
24754: 
24755:                                              L.
24756: Lahjoitusmaat: Lahjoitusmaista muodlostettujetn tilojen
24757:       yhteismebien lun,astamista 1\:oskeva ed. Va1!kose,n
24758:       y. m. ·anom. ehd. n:o 67. Tvm. n:o 18 .......... V: 2
24759: Laki- ja talousvaliokunta:
24760:       M i et. n: o 1, Hallituksen es,ityk,s·en jo'hd,osta
24761:       la~ksi     huoneeuvuokrasäännöstelystä.                                Suurvm.
24762:       n :o 8 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
24763:       M i et. n: .o 2, eduskunta-esrtykse'll n :o 25 johdosta,
24764:       joka sisl1ltää .ehdatuks·en la~ksi kunnallislakien ja
24765:       kunna.Ilisen vaa>lilain eräiden pykäEen muuttami-
24766:       seSl.ta. Suurvm. n :o 16 ........................ V: 1
24767:       M i e 1t. n :·o 3, niiden knntain a:vus·tamista, jot·k'a
24768:       esikaupuntkiolojen takia kärsivät taloudellisia r,a-
24769:       situksia, tarkoittavan anomusehdotu,ksen n :o 79
24770:       joihdosta ..................................... V: 2
24771:       M i et. n: o 4, anomuseihdotuksen johdosta, joka
24772:       koskee' tutkimulksen toimitta'mista Kall'lj:aian kan-
24773:       naksella olevi,en laihjoitusmaidten ja ulkomaalais-
24774:       ten omistaimien maa-alueiruen omi.stusoilkeudest.a ,
24775:       M ~et. 'n: o 5, HaHitufuse.n me,ril,ain 3t § :n muut-
24776:       tamista lkoskevan ·esityksen joodo,sta. .Sumwm. w:o
24777:       32 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
24778:       M i et. n: o 6, esi:kaupunlkiolojen korjaamista kos-
24779:       kevan anomusehdotuksen jothdosta .... ·.......... V: 2
24780:       M i et. n: o 7, ·Hallitu:kse.n esitykse.n jo•hdosta vä-
24781:       littävistä säännö:k,sistä niiden muutost.en sovellut-
24782:       ta:mise:ksi, jotka '15 rpäivänä elokuuta 1,g,19 .anne-
24783:       tuilla J:aeilla on t~ehty 27 ·päivänä matrra'skuuta
24784:       1917 annettuilhin tmaahiskuntain ja kaupun1kien
24785:       kunnaHisLakei1hi n se,kä JmnnaUiseen vaal.i~wkiin.
24786:       ,suurwm. n :·o 2,9 .............................. . II
24787:       M i et. n: o 8, Hatllituksen es.ity]{sen joihdiosta
24788:       poi'kkeuks•esta vo]massaolevi.sta säännÖiksistä sitä
24789:       tu1oa laskettaessa jo:ka on vuodelta 19119 toi•mitert-
24790:       tavan      1kmrnaHisen                 tuloverotmksen                   a~}ainen·.
24791:       Suurvm~ n :o 30 .............................. .
24792:       M i et. n: o :9, Hallitu•ksen esityJksen joh'dos·ta sälh- "
24793:       kölai tteista langatonta sähköttämi,s·tä tai puhele-
24794:       mist·a varten. Suurvm. n :10 3,6 ............... .
24795:       M i ·et. n :• o 10, Halli.tuhen l.e,nnätin'laittei·ta kos- "
24796:       kman eHit~ksen jolhdo·sta. Suurvm. n:o 37 ....
24797:       M i et. 'll: o 11, 23 päivänä ihein,äkuuta 1902, Vesi- "
24798:       oi'keus.Iain       kä.vttä.misestä               annetun a.setu!ksten
24799:                                    Asialuettelo.                                     23
24800: 
24801:        muuttamista          tarkoittavan edu.skunta.esi·t~kse.n
24802:        johdosta. Suurvm . .n>:o 53 ...................... V: 1
24803:        M i et. .n: o 12, ma,anomi•st·ajain vapauttailllistll!
24804:        velvoHisuudes·ta rakentaa ai.toja rautatien varsille
24805:        koskevan anomu:s•ehdotuksen j.oihdos>ta. . ........ V: 2                        1
24806: 
24807: 
24808:        M i et. n: o 13, kyydjnpitOikustannmiten kalliin-
24809:        ajan ;korv,austa vuosilta 19·17-19>19 koskevan ano-
24810:        muselhdotukse'n jolhdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
24811:        Mr et. n: .o 14, o·jituslautalkunti·e·n asettamista
24812:        koskeva·n ·anomuse>hdotuks·en jolhdos:ta ......... .
24813:        ,M i et. n: o 15, 1mää>rärahan myöntäJmi<Stä kunna.J-
24814:        lispäivie.n toimeen,panemista .vart.en koskevan ano-
24815:        musehdotuksen >joihdiosta. Ks. <Kunna,].lispäli!V·ät
24816:        M i' et. n :• o 1.6, maljoitusrasi•tuks>en suuruude1n tut-
24817:        l>:imist•a ja korva•amista koskevien anomus:e~hdotus-
24818:        ten joihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
24819:        Miet. n:o 17, kohtuuttomain 'hintai.n• elhkäise-
24820:        mistä sodan ~aiiheuttamiSISa poi,k'keuJksdlisissa
24821:        .oloi.ssa kollm·van /h,alli tuksen esityk.s·en' jo,hdosta.
24822:         Suurvm. n :o 54 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IIJ
24823: I.akivaliokunta:
24824:         M i et. ·n: o 1, Ha.Jlitmksen esicyksen jdhdosta
24825:        •laiksi, jolla 1kumota·an mä,äräYJks<et siitä, miten
24826:        •keisari'kunnas•sa oie·van tuomi.oistui,me.n tu.omio
24827:         riita-a,sia:s,sa on Su.ome•ssa tä1ytäntööntpantav·a.
24828:         Suurvm. n:o 2 ................................ . I
24829:         M i et. n: ,o 2, HaUituksen >esitYJk•sen jolhdosta
24830:        laiksi OikeudienkäYJmiska·are.n 11 luvun 7 § :n 6
24831:        .moonentin kumoamisesta ja 10 luvun 1 § :n muu•t-
24832:         tamisesta toisin •kuUJluv,aksi. Suurvm. n :o 6 ja
24833:         6a ....................................... ..
24834:         M i e t. n: o 3, anomuselhdotuks•en jolhdiosta, jo'ka "
24835:         tarkoittaa 'kiinni ty.ks.e•s·tä kiinteä äm: omai•su u teen
24836:         marra.skuun 9• p·äi,vänä 18·68 annetun a·se.tmks•en 29
24837:       § :.n lkumo·amisesta ............................ V: 2
24838:         M i et. .n: o 4, ano1musehdo:tuksen jo·hdio.st.a., joika
24839:         tarkoittaa ylei•se>n al"mahdu,ksen julkais•emista . . ,,
24840:         M i ·et. n: o 5, ·edus1kuntaesitybe.n •jolhdo<Sta laik'Si
24841:         Ri·koslain 16 luvun 24 § :n kumoa:mi.s•e•sta. Suurvm.
24842:         n:o 19 ...................................... V:1
24843:         M i et. n: o 6, eduskuntaesityksen .johd,o.sta laiksi,
24844:         jok,a sisältä.ä muutoksia helmi,kuun 2'5 päilvänä
24845:         185l annettuun asetukse·e.n oi,keude'Sta- Suomessa
24846:         1hankkia ja; 'hallita .kii'llteätä omaisuutta. Suurvm.
24847:          n:o 24 .......................... , .....•..•.. V:::I.
24848: 24                            Asi.aluettelo.
24849: 
24850:       M i et. n: o 7, Hallitruksen esit.yka<en jothdosta
24851:       laiksi vä:lia·i·kaisten säännösten antamis·esta yle·i-
24852:       sen jä.rjestyksen ja turvalli·suuden voi:mas.saJPitä-
24853:       miseksi ·erinä:isi&sä osiS'sa val1takunta-a . . . . . . . . . . I
24854:       M i: et. n: o 8, edus:kwntaesityk.sen johdiosta lai•ksi
24855:       kuolea:nanr.angais•tuksen poistamisesta· .......... V: 1
24856:       M i et. n: o 9, anomusehdotuksen jolhdosta, joka
24857:       tarkoittaa todista.jajä:äviä ko&kevi•en lakisäännös-
24858:        ten muuttamista ............................. V: 2
24859:        M i e t. n: o 10, anomusehdlo.tulksen johdosta, joka·
24860:       tarkoitta,a va•p'aan todistusteorian voimaan sa:a.tta-
24861:       mista •lai.nkäytössäimme . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
24862:        M ie t. n :o 11, HaUitu'ke·en esity>be.n jo•bJd.o.sta·
24863:       laiksi ulkomaalaisen ot:tamis•e.sta Suomen kansa-
24864:        laiseksi. Suu.rv.m. n :o 2.2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
24865:        M i et. n: o 12, Hallituksen esityksen jothdiosta.
24866:        hl'ilksi sääntö'perinnöst.ä. Suurvm. •n:10 3·8 . . . . . . II
24867:        M i et. n: o 13, Hallituksen .esitYksen jolhdo:s•ta
24868:        laiksi sälä:ntö,perintöomaisuud:en kii.nnittäm.isestä·
24869:        ja kälyttä.mise.stä si1le pannun varaJlis:uusv·el'on
24870:        suoritta msieksi. Suur·vm. n :o 39 . . . . . . . . . . . . . . ,
24871:                 1
24872: 
24873: 
24874:        M i et. n: o 14, Hallituksen e·sityksen joihdoS'ta
24875:        laiksi .erli:istä naapurisuhte·is•ta. Suwrvm. n :o 14 ,
24876:        M i e t. n: o 15, :HaUrtUik•sen .esityksen joihdos.ta
24877:        erinä:isistä muuto!ksista :Suomen evanke.]fi,s-lut.e•ri.-
24878:        lai&elle kirko.Ue 6 päivänä joulukuuta 1-869 annet-
24879:      . tuun kil'kiko.lakiin. Suurvm. n :o 48 . . . . . . . . . . . . ,
24880:        M i et. n: o 16, eduskuntaesitJyksen jo.hdosta, joka
24881:        sisältää ehdotukos•en laiksi ·e•räiden valtiorikosoi-
24882:        keuksien tuomits·emien .ranga.istu•sten annalht.a•mi-
24883:        sesta. Suurva:n. ,n:o 5·0 ...................... V: 1
24884:         M i et. n: o 17, Ha>llituben esit.y:ks•en johd'osta,
24885:         j01ka sisältää ehdotuksen laiksi yl~eisi.stä varoi.sta
24886:         r:i!kosasiois.sa :todiis•tajHle :suo:ritettwvan rkorvwuk-
24887:        a-en korottamisesta. Suurvm. n :o 5•5 . . . . . . . . . . 1I
24888:         M i et. n: o 18, Hamtuksen esicytksen joihdosta
24889:         sheikkilai,ksi. Ks. Sihekkilaki.
24890: Langaton sähkölennätin. Hallituksen .esitys n:o 3•3 säh-
24891:      kölaitteista langutonta säihkö.Uä.mistä tai puhele-
24892:      mista vart.en. LtVIm. n :o R Suu,rvm. n :o 3•6 ....
24893: Lapinmaa. Määrärahan myöntämi•stä teiden te:kemi•stä
24894:       varten Lapin •kihla•kunnass•a •koSJke•va· e.d. Fräntin
24895:       ano.m. elhd. n :o 45. Käsittely tulo- ja menoarv.ion
24896:       y'hteydeJSSä. Ks. Vvm. n :o H .......... , ... , ... III
24897:                                   Asialuettelo.                                 25
24898: 
24899: Lapinmaan kirkkoherrat. Ha.Uitu·ksen esitys n :o 5:1 lai:ksi
24900:      eläkeoikeud,e,sta kirkkoherroille Utsjoen, Inari:n. j,a
24901:      Enontekiön >kirkko~e~rra•ku:nnissa . . . . . . . . . . . . . . II
24902: Lcnnätinlaitteet.- Ha·llituk•sen ~esitys n :o 3>4 •len·nätinlait-
24903:       teis.ta. Ltvm. n:o 10. Suur~m. n:o 37 ......... .
24904:                                                                             "
24905: Lisenssijärj·esteJlmä. Ks. Kauppa- ja 't1eollisuuslwmisiooni.
24906: Luentotoiminta. Määrärahan myöntfumi:stä ikan·santa-
24907:       j.uisia tieteellisiä luentoja ··vart.e.n ko1skeva ed. Hil-
24908:       denin y. m. atnom. ehd. n :o 90. Sivm. n :o 3 .... V: 2
24909: Luontaissuoritukset. Ha·llitUJk•sen esitys n :o 19 laiksi so-
24910:       tavoiman saa ta:vista rauhanaiikuisista luontaissuo-
24911:       ritu•ksista. Sotvm. n :o ·2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   I
24912: Lähetystöjen toimituskirjat. HaUituiksen esitys n:o 54,
24913:       koskeva niitä ylei•siä peru.steita·,- joitten muka•an
24914:       lähetystöjen ja 'kO'llS•Ulivi.rastojen virkatoi!ll1ist·a ja
24915:       toi·mitus·kirjoista on suorit:ettava maksuja . . . . . . II
24916: 
24917:                                       M.
24918: Maanviljelystyöväki. Maan.v·iljelystyövä.en asunto-oloj.en
24919:      tutkimista lwSikeva ·ed. Konnun y. m. anom. ood.
24920:      n :o 137. Työ·vm. n :o :1.4 ...................... V: 2
24921: ~Iaatalouskoneid-en    tarkastuslaitos. Maatalouskotneide.n
24922:         ja -työa·seid.en ta•rkastusl.ait01ks•en perustamista
24923:         kosk·eva ed. Sdander'in y. m. anom. ehd. n :o 1-0•5
24924:                                                                             "
24925: Maatalousvaliokunta:
24926:       M i et..n: o 1, neljä•n eduskunta•esityben ja yhden
24927:       anomusehd.otuksen johdosta, jotka •si säl>tä:vä t eh-
24928:       dotuksia· muutoksi•ksi nwkra-alueiuen lunastami-
24929:       sesta lokwkuun 15 päiv1i.nä 1918 annettuun latkiin.
24930:       Suurv;m. n :o 15 .............................. V: 1
24931:       :M i et. n: o 2, anomuseihdotub,en jolhdos•ta, joka
24932:       kos<lwe mää:rä.raJhan myöntämistä uutisvild-ely.strai-
24933:       vausten kusta.n'nu>ksia varten .................. V: 2
24934:       M i et. n: o 3, anomusehdotuksen joihdos-ta, joka
24935:       koskee määräraha·n myöntä,mistä soiden ja räJmei-
24936:       den vi],j.elJ•ske.]poi.se,en kuntaan saattamista varten
24937:       1'[ i et. 11: o 4, ano.muserbdotu•ksen johdiosta, jok.a
24938:       koskee maatalouskoneid•e•n ja -työas·eid~n tM·Ik:as-
24939:        tns.laittolks.en perustamis·ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
24940:       M i et. n: o 5, Hallitu-ksenesityksen jolhdosta, joka
24941:       sisältää ehdotuksen laiksi marwarinin 9a muiqe:q
24942:                                        A..si.aluettelo.
24943: 
24944:          ravintorasvojen selkä maTga.ri.nijuuston valmis·tuk-
24945:          sesta ja kaupasta. Suurvm. n :o 35 . . . . . . . . . . . . II
24946:          M i et. n: o 6. Hanituksern esityksen johdosta,
24947:          joka sisältää €lhdotukse.n laiksi siementav.arrain
24948:          maaiJun tuonnis-ta ja kaupa•sta. Suu:rV!m. n :o 41
24949:          j-a 41 a ....•••..••...•.••••.•....•.••..•.....
24950:                                                                                               "
24951: Majoitusrasitus:
24952:       Majoitusrasituksen suUJruuden tutkimi.st.a suurso-
24953:       dan ai'kana sekä mainitun ra·situksen korvaamista
24954:       .ko•skeva .ed. J une•kE~en y. m. •a•nolffi. e•hd. n :o 77.
24955:       LtVIIll. n :o 16 ................................ V: 2
24956:        Selvity•ks•en ha.nJkkimista Ruotsinvastais,eliLa ra-
24957:        jalla olleen rajavartiopatal.joonan majoi•tuskustan-
24958:        nu!ksista koskeva ed. J uneksen y. m. anom. ehd.
24959:        n:o 78. Ltvm. n:o 16 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
24960: 1\Largarini: Hallituksen esi•tys n :o 39 sis•lliltävä ehdiotuk-
24961:        sen lai•ksi ma.rgarinin .ja muiden ravinto.rasvojen
24962:        sekä m!l!rgrurinijuuston valmis·tuksesta ja kau-
24963:        pa.sta. Mtv.m. n:o 5. Suur·vm. n :o 35 . . . . . . . . II
24964: ::\'lerilaki. Hallituiksen •esitys n :o 8, 9 1päi•vänä kesäJkuuta
24965:           1873 anne.tun merilain 31 § :n muuttami.s•esta
24966:           Ltvm. n :o 5. Suu,rVIm. •n :o 3,2 . . . . . . . . . . . . . . . .                    I
24967: l\letsätyöläiset. Tilas•tolli•s.en tut1kimnksen toi1mittamista
24968:         metsä- ja uittotyöläi•sten oloista koSJke·va ed. Tör-
24969:         miim ja Pa·!liBivuoren ano.m. e~hd. n :.o 1-3·9. Työwm.
24970:         n ·: o 8 .'. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V : 2
24971:  Mielisairaalat.    Määräralhan myöntä•mistä kuntaY'hty-
24972:           mäin alotteesta perustettavia mielisairaalaosa•s-
24973:           toja sekä erillisiä piirimieli>aairaa1oita ·v.arten kos-
24974:           keva ed. Sarlin'in y. m. anom. ehd. n :o 56. Tvm.
24975:           n:o 4 ...................................... .
24976:  Miinanetsintä. HallitUJkS!en esitys n :o 2·8 miinanetsin-
24977:       nän järjestämisestä ja va.rojen osottami'S•esta sii-
24978:        hen. Vvm. n:ci 4 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                                 II
24979: 
24980:                                                  N.
24981:  Nupnrunssuhteet.                 H.all~tube.n
24982:                                         esitY'B n :o 36 laiksi
24983:            eräistä naapuruus·suhteista. Lvm. n :o 14. SuuTvm.
24984:            n: o 44 ..................................... .
24985:                                                                                                    "
24986:  Neuvosto-Venäjän raubauharjoitus. Hallitu,ben tiedon-
24987:        anto n: o 4.0 Edk :He Neuvosto~Venäjän tekemän'
24988:       :rau:hantarjoulmen ~ohq•osta ................... .
24989:                                                                                                    "
24990:                                  Asialuette1o.                                      27
24991: 
24992:                                         o.
24993: Obligatsionilaina. Hallitu;hern esitys n: o 76 vuokra-
24994:       alueide:n lunastamis·eksi myönnety,n ohligationi-
24995:       lainan käyttöoikeuden laa:jentamises•ta ja valtion
24996:       takuun myön täimisestä maa.Jaistkuntien maarnhan~
24997:       kinnatn he1pottamis:ehi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
24998: Oikendenkäymiskåari. Halliituksen esi:ty.s n: o 6 }laiksi
24999:       Oikeude·nkäymis'kaaren 11 luvun 7 § :n 6 momen-
25000:       tin_ kumoamis·est,a ja• 10 lu'Vun 1 § :n muuttamises-
25001:       ta toisin kuuluvaks•i. Lvm. n: o 2. Suur:vm. n:1o 6.
25002:       Suurv:m. n: o 6 a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
25003: Oikeusasiamies. Prv :lle runnetaan tehtruväksi laati1a eh-
25004:       dotus &en ohjesää:nnöiksi. P.rVIm. n ;: o 10. Suurvm.
25005:       n: o 52 ...................................... IV
25006: Ojituslautakunnat. Ojitus.la'lttrakuntia 'koskeva ed. Jys-
25007:        kee:n y. m. an•om. ehd. n: o 71. Ltrvm. n; ,o 14 .... V: 2
25008: Oppivelvollisuuslaki. Hallituksen esity.s n: o 13 laiksi
25009:       o.ppi'Velvollisuudesta ja laiksi kansaJwululaitok·sen
25010:      kustann11ksista. Sivm. n: o 5 . . . . . . . . . . . . . . . . . .          I
25011: Osuuskuntain talletusliike. Hallituksen es·itys n l o 67
25012:      laiksi lainausliikettä hrurjoittavien osuuskuntain
25013:      seikä niirde•n kes1k11S1kassojen oikeudesta erinäis,iHä
25014:      ehdoilla ottaa nstaan tallet11ksia . . . . . . . . . . . . . . III
25015: 
25016:                                          P.
25017: Pankki valiokunta:
25018:      M i 'E3' t. n' o 1, HaUituksern esityJk,sen jo!l:H:to•sta
25019:      valuuttakau,pan harjoittamista kos·kevan lain
25020:      edelleen voimassa pitämise:stä. Suurv:m. n: o 1 .. I
25021:      M i et. n :' o 2, Hallitu:ksern esi,tyksen jO!hl:l!osta
25022:       prosti.sääsJtiÖpankki,as:etuks•en 1r8 ja 20: § :n muu'tita-
25023:      mis€sta toisin kuu1uviksi. Suwrvm. n: o 7 ..... .
25024:       M i et. n: o 3, koSikeva pan!k,kivaHuusmi•esten.,
25025:      Pan,ki.n tilintankastajain sekä niiden varrumie~sten
25026:       vaalia ...................................... . IV
25027:       M i et. n: o 3 a, koske•va pamkkivaltuusmirehen
25028:       vaalia pankkivaltuusmie:s E. G. 'Palmen'in sijaan
25029:       M i et. ,n·: o 4, Suomen Pankin tilaa ja hallirntoa "
25030:       vuonna 1~18 ko.skev,an ta·rkastuks.en jo:hdo•sta ....
25031:       M i et. n: o 5, HaUituksen esitykrsen johdosta
25032:       valuuttakau.pun harjoittamista koskevan lain
25033:       edelleen voimassa pitrumisestä. SuurVlm. n: o 43 .. IJ
25034: 28                          Asi.aluettelo.
25035: 
25036:       M i e t. n: o 6, jo1ka kosk·ee Suo·men Pankin vir-
25037:       ·kailidain p.alkkaus- ja eläke-etuja ............. .         IV
25038:        M i et. n l o 6, joka ko.s'k.ee erinäi·siä muutoksia
25039:       pankkivaltuusmieste•n pal·kkioihin nälhden ..... .
25040:        M i e t. n: o 8, ko:ske·va Suomen Postis.ää:s,töpanikin     "
25041:       ti•laa ja hoitoa vuonna 1918 ................. .
25042: Papiston virkatalot. HaUituhen esitys n:·o 5'9 evan-
25043:       kelis-luterHaiste:n ja ·kr•eik:kalai.s-kato'li,sten seura-
25044:       kuntain pa.piston virkataloiihin. kuuluvain tor[l:pa~
25045:       ja mabtup!l!-•alne·i<Len lunastami•sesta .......... .        II
25046: Perintö- ja lal1javero. Kt:s. Vvm. n :o 14 b.
25047: Perustuslakivaliokun ta:
25048:       M i et. n: o 1, Hallituksen esityks•en jo'hdosta,
25049:       jo•ka sisä:ltiiä eihidotuksen laiks.i edus•tajanpwlikkios-
25050:       t.a 1919 vuoden varsinaisilta vaJtiopäiviltä.
25051:       Suurvm. n: o 3 ja 3 a ....................... . l
25052:       M i et. n: o 2, Hallituksen esityk•sen johdosta
25053:       joka sisä:l'tää ehdotuksen Suomen thallitusmuo-
25054:       doksi. Suurvm. n :o 12 ja 12 a ............... .
25055:                                                                  "
25056:       M i et. n: o 3, HaHituben e•s;i•tyiks<en jolhd:osta,
25057:        jo:ka sisä1tää elhdotuksen •laiksi Suomen haUitus-
25058:        muodon täyt&ntöönpanemi·sesta. Suurv:m. n: o 14 II
25059:         11 i et. n :o 4. Edlilskunta•esity:ksen johdo.sta•, joka
25060:        sisältää ehdotuk•sen Suomen hallitusmuodoiksi.
25061:         Suurvm. n: o 18 .............................. V: 1
25062:         M i et. n: o 5, Hallituhen es•itykse•n jolh<lo.sta,
25063:        jo•ka sisältä.ä ehdotuk·sen laiksi erfui<S•tä Suomel]]
25064:        uudesta valtio-oikeudeHis,es·ta asemasta johtuvi•sta
25065:         ni.mity.sten muutoksista. Suur.vm. n: o 3'3 . . . . . . I
25066:         M i e• t. u: o 6, Edns•kuntaesityksen johdosta, joka
25067:         sisältää e~1doturksen la~k.si Lantdag-uimityben
25068:        muuttii:misesta Rihdag-nimi•tyikseksi.          8uurvm .
25069:        .n: o 34 ...................................... V: 1
25070:         1[ i .et. n: o 7, anomuseJhdotuhen jo!hdosta, joka
25071:       :koskee toimenpiteitä erinäisissä lae·is•sa ja asetuk-
25072:         sissa ole:vien, Suomen a·ikaisemmas•ta ythteydestä
25073:         Venäjän kanssa johtuneiden s~äännöksien •kumoa-
25074:         miseksi muuttami•seksi tahi oikaiSJemi•s·ebi ...... V: 2
25075:         1[ i et. :n: o 8, EdMkunta.es•ityksen johdosta, joka
25076:         sisältää ehdotuksen laiksi muutoksista ja li,säy1{-
25077:         sistä 20 päi:vänä heinäkuuta 1906 a•nmettuun val-
25078:         tiopälivä:järje'iltyks·een. Suurvm. n: o 47 ja 47 a: .• V: 1
25079:                                   Aeialuettelo.
25080: 
25081:         M i ·et. n: o 9-, anomuselhdotuksen johdosta, jo1ka
25082:         km3·kee ulkoas,iainvali·okunnan tehtä1viä ......... V: 2·
25083:         M i .et. n: o 10, joka sisäHää ehdotuksen
25084:         edus.kunnan oikeusa.siwmi·elhen                 johtosä'ännöksi.
25085:         Suurv.rn. n: o 52 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
25086:         M i et. n: o 11, HaUituksen e.sity.bell' johdosta,
25087:         joka sisä<ltää .ehdotuksen ],aiksi edusta.jR~Uipalk.
25088:         kiosta 1:9<19 vuode1n varsinais·ilta va1tio;pä:ivi.Itä
25089:         •kesä·kuun 11 päi·vänä 1919 anne•tun lain muutta·
25090:         mi•sesta. Suurvm. n: o 4·6 ............ ; . . . . . . . II
25091: Postisäästöpankki:
25092:        HalEtuks·en esitws n: o 7 lai,bi, jolla postis.ääistö·
25093:       pankista Suomerss·a 24 .p :nä toukokuut.a 1>886 anne·
25094:        tun a'setrukslen 18 ja· 20 § muutetaan toisin !kuulu-
25095:        viksi. Pvm. n: o 2. Suurvm. n: ·O 7 ........... . I
25096:        Kertomus Suomen Postis.äästölpantkin til'asta ja
25097:        hoidosta v. 19·18. Pv.rn. n :o 8 ................. . IV
25098: Pr.esidentin kanslia. Ha.Uituksen esitys n: o G.O eläke-
25099:        oi,keudesta Presiden1:illl kansli.an ·vi.rka- ja pa·l•V"e·
25100:        luiSillli.ehille ................................. . IV
25101: Presidentin vaali:
25102:        Ha.Uituk.sen esitys n: o 69 lai1ksi tasavaHan p.resi-
25103:        dentin vaa[irsta .............................. . III
25104:        Hanituks.en ·esity.s n: o 70 laitks·i niiden vali,t.sij·a-
25105:        miest•en v.alit.selillis•esta jotka toimittwvat •tasaval-
25106:        lan p.residenti.n vaaEn ....................... .
25107:                                                                   "
25108: Presidentti:
25109:         Haollituksen ·esitys n: o 3'5 .laiksi Suomen tas•a.
25110:         vallan presidentin pa:lkkiosta. Vvm. n: o 5.
25111:        Suurvm. n: o 2.0 ............................. . II
25112:         Ilmoi·tus tasavallan presidentin vaa:list.a ....... . IV
25113: 
25114:                                           R.
25115: Hautatiet:
25116:       N ormaalira•i tei.sen rauta tien ralk:en tamista Sorta-
25117:       vala.n ikaupungi.sta Koirinojaa.n koSikeva ed. M.
25118:       Erich'in anom. e1hd. n ;, o 15. V vm. n: o 1 ...... V: 2
25119:       Ra·utatien ra•kentamista Kov,joe:lta Uusi-Ka.a•rle•
25120:      'PY'Y·hyn koskeva ed. Eklund'in anom. eh'd. n:. o 16.
25121:      Vv,m. n: o 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
25122:       Rautatien ra1kentamista Riihimäeltä Tul'kuun
25123:      1koske·va ed. Oolli.ander'in y. m. a•nom. ehd ..lli: o 17.
25124:      Vvm. n:o 1 ...................... · .... · .... 1,
25125: 30                             Asialuettelo.
25126: 
25127:      Ta<loudellis~eu   ja kone·eHis~Em tutkimuksen toimit-
25128:      tamista ratas,uunneUa Salo--'Riiihi:mäki koskeva
25129:      ed. Auerin y. m. anom. ehd. n: o 18. V~vm. n: o 1
25130:      Rautati:en rak·entamista Kad~aani,sta Suomuss~al­
25131:      men pitädäiiln 'koskeva ed. J. A. Heilkikis·en anom.
25132:      ehd. n: o 19. Vvm. n: o 1 ................... .
25133:      Tu tkim U'ks.eu      toimi tt·rumista     n.ormaalirai t.eisen "
25134:      rauta,t.ien ra,ken.tamis~t~a vart~en Y.litvi~eskasta Ryöp-
25135:      pään satamaa•n koskeva ed. Kallion y. m. anom.
25136:      e:hd. n: 0 20. vv,m. n: 0 1 ..................... .
25137:      Rautatien rakentamista Suome.n.-Ruotsin yhdys-
25138:      radalta Tor,nion ultkosata:maan Rö.yttään koS1ke,va
25139:      ed. Juneks.en y. m. a11om. e<hd. n: o 21. Vvm. n :o 1
25140:      Tu tkim UJben toimittamista Turun-U udlenkua-
25141:      pungin radan jatkamise~k,si Sata~kunnan rautati~e­
25142:      v~erkon     yht~ey;teen koskeva~ .ed. Kruski:se,n y. m.
25143:       anom. ehd. n :o 22. Vvm. n :o 1 ............... .
25144:      Normaa.liraiteisen rautatien ralkentamista Lap- "
25145:      p·eenrannasta Elis·envaaran tai Syväoron a'sema.l:le
25146:      kos'keva ed. Niukkasen y. m. anom. ehd. n: o 2·3.
25147:       vv,m. n:o 1 ................................. .
25148:      Rauta tien raken tainiBta Suolahdesta PännäJis,ten "
25149:       a~sema.Ue Po:hjan,maan radalla ko~s,keva ed. Latva-
25150:      lan 'Y· m. nom. ehd. n: o 24. Vvm. n: o 1 ....... .
25151:       Rautati,en rakentamista Porin. kaupun1gi~sta Haa- "
25152:      .pamäJen asemalle koS"keva ed. Ala.sen· y. m. anom.
25153:      ·e!hd ..n: o 25. Vvm. n: o 1 ................... .
25154:       Rautatien ralkentrumista Kokkolasta Suolahteen "
25155:       koskeva ed. Tor,pan anom. ehid. n: o 26. Vvm.
25156:       n: o 1 ....................................... .
25157:       Oulun-Kuus,amon ratasuunnan tutkimas:ta kos- "
25158:       keva ed. Ta<k'kula~n y. m. anom. ehd. n: o 27. Vvm.
25159:      n: o 1 ...................................... .
25160:       Määrärahan myön tämi,stä Viipurin-Koiviston "
25161:       radalla aloitettujen rakent.amistöiden jatka,mi-
25162:       seksi koskeva ed. Thuneh1mg'in y. tn. ano:m. ehd.
25163:       n: o 28, käsitelty tulo- j,a menoarvion yfuteydtessä.
25164:       Ks. Vvm. n: .o 14 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
25165:       Koneellisen ja ta,loudellis,en tutkimuksen toi,mit-
25166:       ta rautati~etä varten N urmeksen----'Vaalau radalta·
25167:       Kuhmoni~emen kirkoile koskeva' ed. Arf;f,man'i:n
25168:       y. m. anom. ehd. n; o 29. Vvm. n: o 1 .......... V: 2
25169:       Töiden alottami~st,a Lahld.e.n-Heino.lan radaHa
25170:       <koskeva ed. Kojosen y. m. anom. ehd. n: o 30., käsi-
25171:       telty tulo- ja meno!l!l'viO'!l yhteydessä, ks. Vvm.
25172:       :p.: o 14 .......................•.•..•... , • . . • . Ill
25173:                             Asialuettelo.                                 31
25174: 
25175:      Tutkimuksen        toimittamista, normaa:lirai1ieisen
25176:      rautaHen r&kentamista va·rten Koiviston s,ata-
25177:      masta Ta.i:pa1een joe.n suuHe ko~k·eva ed. Si·hvon
25178:      y. m. a;nom. eihd. n: o 31. Y.VIm. n: o 1 .......... V: 2·
25179:      Rautahen rakentamista La1hden a-s·emalta Jyväis-
25180:      kylään· 'kos1kerva ed. VuQikosken y. m. anom. ehd.
25181:      n: o 32. Vv1m. n: o t . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,.
25182:      Taloudellisen ja koneellis·en tutkimuksen toimit-
25183:      tamista Päåjä.nteen länspu,o.li•ts.e kulkevaa nor-
25184:      maaErait.ei:stru Mutatietä 'l"arten, (p·äätekoih:tiin<a
25185:      Jyvä•skylä ja La!hti ko·Sikeva ed. Kojosen y. m.
25186:      anom. ehd. n: o 3•3. Vvm. n :r o 1 ............. .
25187:      Rakennustöiden a]otta:mista ratasuuna•lla, joka "
25188:      ku1kee Rona•viemen asemalta Petsinginvuonoon
25189:      Jäämere.n rann•aUa koskeva ed. Fränti•ru y. m.
25190:      anom. ehd. n: o 34. Vvm. n l o 1 ............. .
25191:      Rautatien rakentamista Joensuusta Savon radal-
25192:      le kos'keva ed. P. V. Heik'ki.se·n y. m. anorm. edh.
25193:      n: o 3. Vvm. n: o 1 ......................... . ,,.
25194:      Yhdysradan Pori-K,ri.stiina•nkaupunki-Vaa&a-
25195:       Uusi-KaarJepyy---<Pä,nnä:i,nen rak•entamista ko·ske-
25196:       va ed. v. Wiendt'in y. m. anom. e;hd. n: o 36. Vvm.
25197:       n:o 1 ...................................... .
25198:       Toruion-Karungin radan ku•ntoo~ sa.attamista ja
25199:       määrära'ha·n     myöntämis•tä     Karungin-Koiarin
25200:       ratasuunnan taloudelliseksi ja \koneelli&eksi tut-
25201:       kimiseksi koskeva ed. Juneks•en y. m. anom. ethd.
25202:       n :o 37. Vvm. n :.o 11.......................... .
25203:       Tut·kimuksen toimittamista r-autatietä vaTten "
25204:       Rovanie-men kirkon'kylä•stä KemijärveH.e <koskeya
25205:       ed. Koi·vurannan y. m. a•nom. elh'd. n: o 38. Vvm.
25206:       n:o 1 .................................... ..
25207:       Normaaliraiteisen J'autatie.n rakentamis·ta To1byn "
25208:       as•emah·a Voltin asema.lle ko.skeva ed. Estlander'in
25209:       anom ..erhd. n: o 39. VVim. n :< o 4 ............. .
25210: Rekognitionimetsät. R·ekogni tionimetsien pala uttamis•ta
25211:       valtiolle koskeva ed. Lou;kon y. m. an.om. eihd.
25212:       n: o 66. Tvm. n :, o 7 ......................... .
25213:                                                                           "
25214: Rikoslaki. Ehdotuksen Iai·k·si Ritkos•lai.n 16 luvun 24 § :u
25215:       muuttamisesta sisä,]<tä·vä ed. Ar·hon y. m. ed'L1sk.
25216:       ·esit. n: o 1.4. LVIm. n: o 5. Suurv<m. n: o 19 .... V: 1
25217: Rokotus. Hallitaben esitys n :. o 2·9 'laiksi wkottamis-
25218:        velvollisuudesta i.sonrokon lii'kkuessa ta·i uhat·essa.
25219:       Tvm, n; o 9, .Suurvm, :p.: o 31 .......... , ... , . II
25220:                                      Asi.aluettelo.
25221: 
25222:                                              s.
25223: Sairaanhoito:
25224:        :Mie·Hsairas:hoitoa järjest·ävää; lakia kos.kev·a ed.
25225:        Sarlin'in y. m. ·anom. ehd. rn: o 5•7. Tvm. n: o 5 •. V: 2
25226:        Vwltioavun myöntämistä Satakunnan kerrhiko,tau~
25227:        tiparantola 0. Y :He ke~kotautirpa·rantolan ra-
25228:        kenta,mista v,arten Satakunta·an ko·s!ke,va .ed. ·Ryö-
25229:        mä.n anom. ·elhd. 1n:o 5R T'V!m. n:r.o ti ......... .
25230: Shektkilaki. Hallituks·en esitys n: o 62 sihekkilaiksi. L·V"m.
25231:        n:.o 18 . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
25232: Siementava11ain kauppa. Hallituksen 'esitws n: o 43 laiiksi
25233:        si.e:mentava•ra•i:n ma;ahan 1tuonnis.ta: ja kaupa•sta.
25234:        Mtvm. n: o 6. Suurvm. n: o 41. Suurvm. n: o 41 a
25235: Sivistysvaliokunta:
25236:        M i et. n: o 1, !kans·akoulu.last•en ravitsemis- ja
25237:        vaatetusavustuks•e.s•ta ..................... ,.... V: 2
25238:        M i< et. n :' o 2, voimiste,lun ja urheilun: edistä-
25239:       miS'tä tarkoittavien anomusehdotusten jo.hidios.ta ,
25240:        M i .e 1t. .n :.o 3, :kansan t:a:juisiten tiet1ee.Nis1t'en luen-
25241:        tojen avusta•mista ta,rikoittavan anomus.e!hdoturk-
25242:        s·en johdo.sta . . . . . . . . . . ... . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . ,
25243:        M i e' t. n: o 4, määräralham myöntä:Jmis•tä kBJnrs•an.-
25244:        opistojen avustami·seiksi t.arkoittavan anomuseh-
25245:        dotuks•en jolhdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
25246:        :M i ·et. n: o 5, Hallituks·en Edms1kunnaUe mnta-
25247:       1man esityiksen johdosta, joka sisältää ehdotuben
25248:        la·iksi .o:ppiv·el•vol1i:suudesta ja }1ai1ksi kansakou.lu-
25249:        lai toksen kusta,nnwksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
25250:        !f i et. n: o 6, kotita~ousopettaäaopi.ston pe·rnsta-
25251:        mista koske·van anomns•ehdotnksen johdosta .... V: 2
25252:        M i et. n :o 7, anomns·efu'dotnlksen joihrlo-sta joka
25253:        tarkoittaa valtion lknstannus,toimiston perust.a-
25254:        mista oppi- ja opetusvälineidlen 'hwnkkimis,eksi ..
25255: Sodanaikaiset olot. Hallitukse.n esitys n: o 24 sisåltävä
25256:        eihdotukse•n .laiksi •erinäisten sodanaikaisten ol'o:ien
25257:         järjestämisestä. Sotvm. n: o 5 . . . . . . . . . . . . . . . . II
25258: Soitten kuivaaminen. Määrä,rahan myöntrumistä soiden
25259:        ja rämeiden vilje·lyske1pois·een kuntoon· saattam.i,s-
25260:        ta varten koskeva ed. Saarelai•sen y. m. an,om.
25261:        e:hd. n: o 121. 11tvm. n :1 o 3 .................. V: 2
25262: Sotatuomioistuimet: HaHituksen 'esitys n :. o 3 !koskeva
25263:        uttaa J,a·kia sotatuo:mioistuirmista ja oirk~mden­
25264:        käy.nnistä niissä. Sotvm. n: o 3. Sumvm. n: o 49.
25265:        Sotv.m. n : o 4·9 a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
25266:                                    Al3ia luettelo.                                      33
25267: 
25268: Sotavoima: Ks. He-vosten· otto.
25269: Sotavoima11 luontaissuoritukset. Ks. Luon taissuori-
25270:        tukset.
25271:        ase'vehollist.eH orna·isiHe. Sunrv<~JL n: o :13 ja 13 .a                     I
25272: Sotilasasiainvaliokunta:
25273:        ~Ii et. n: o 1, Hallitwksen Ed:uS'kunnalile antaman
25274:       esityksen johdo·sta laiksi avustuksen suorittami-
25275:        sesta eräiUe vakinai.s·es'S·a• palveluiksc•ssa ole'Vain
25276:        1\f i et. n: o• 2, Halilituksen esi>ty!ksen johdosta
25277:        laiksi sotavoiman saata·vi•sta rauhanaikaisista
25278:        Iuontaissuroituksista. SuurVIm. n: o 23 ....... .
25279:        M i et. n: o 3, Ha:J!lituksen es·ityksen johido•sta
25280:        Iaik.si sota'tuomioi.O"tui,mista !ja :oi,ke•urdi2n:käynnis-
25281:        tä niisä. Suur;nm. n :· o 49 ja 491 a ........... .
25282:        M i. •e t. n: o 4, HalU twbe·n •esi t•yiksen• johdiOsta
25283:        laiksi !lwvosten ja aoj,o.ueuvojen ottami;sesta sota-
25284:        voiman t•arpeisiin •sodan ai·kana. Su.urnn. n: o 42 II
25285:        M i et. n: o 5, :Hallitu·ksen esity·k•s.en johdosta
25286:        lafksi erinäisten sodanaikaisten oloj;:m jädestämi-
25287:        se.stä ....... ·................................. .
25288:        M i et. 6, rsotilasrasituk·sen tasoittamis•esta .... V: "2
25289:        M i et. n: o '7, •eläkk•eist.ä tkainille· 'ka.n'Sa:laissodas-
25290:       .s.a työkJ'Ikynsä menettäueille· Suomen kansa1ais•iJ.Ie
25291:        sekä siinä kuo.Ileitten :Suomen ka:nsalaisten per-
25292:        iheernjärsenille .................... •............ V: l
25293: Sotilasrasitus. Toimenpiteitä. sotilasrasituks•en tasoit-
25294:        tami'S·eksi kosik.eva ed. Nix'in y. rm. a;uom. edilJ. n :. o
25295:        142. Sotvm. n: o 6 ............................ V: 2
25296: Sukunimi. Hallituksen esitys n :• o 616 .Jai•kosi su·kunimestä III
25297: Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto, 'kertomus
25298:      ,Suomalaisen hrjallisuud•en .edistämisra·has·ton~'''
25299:      toi:mi'kunnarn toiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
25300: Suomen itsenäisyys:
25301:      Hallitruk•sen e•sit"ys n: o 18 lai·ksi ·eräi.stä iSuomen
25302:      uudesta valtio-oirkeudeUis·esta •asemasta johtuvista
25303:      nimitysten rmuutoksi:sta. Pv.l'm. n' o 5. Suurvm.
25304:      n: o 33 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
25305:      Toimenpiteitä erinäisissw l'a.eissa ja asetuksissa
25306:      oleov ien, Suomen a·ika•iosemmasta ;rhteydre·stä Venä-
25307:      jän karnssa jo•htuneiden säännöksien iku:moami-
25308:      seksi, muuttwmis·e!k·si j,a oi:kaisermiseksi koS'k·e·va ed ..
25309:      R. Er·ic'hin anom. ehd. n: o 2. PrV>m. n: o 7 .... V: 2.
25310:                                                                                     a
25311:                            AeiSJluette}o.
25312: 
25313: Suomen Pankki:
25314:      Pankkivaliokunnan mi.etiu>tö n :: o 3, jo'ka koSikee
25315:      panikkiva•ltuusmies•ten, pa·nlkintilint'al'kastajain ja
25316:      nioiden rvar.amiestern vaalia ..... 0o0000o. 00000 00 IV
25317:      Pankkivaliokunnan mi1eti.ntö n: o 3 a, joka koskee
25318:      paUJk!kivwltuusmi•elh·en va•alia rpan.kkivaltuusmies
25319:      E. Go P!li1m€min si:ja·an ... 00........... o. 0.. . ,.
25320:      Pankikirv.aliokunnan mietintö n ;1 o 6, joka koskee
25321:      Suomen P!lill'kin vi·rkailijain rpa:lkkaus- ja: el'ä!kc-
25322:      ·etuja ............. ,....... o ••••• •'o •••••••
25323:      Pankikiva·lioikunnan mietin:tö n: o 7,. kookeva eri- "
25324:                                                          0   •••
25325: 
25326: 
25327: 
25328: 
25329:      näisiä muutoksia :pankkivaltuusmiest•en ·palkikioi-
25330:      hin ........................ 0. 0. o000....... 0. 0
25331:      Suomen Edu·skunn!l!n P.ankki.vahuus:miesten ker- "
25332:      tomus· vuodelta 19180 PrVlmo .n: ,o 3 000 00.. 0.. 0.
25333:                                                                    "
25334: Suostuntavero. Hallittutksen esitY'S n: o .6•1 tuloj.en suos-
25335:       tUl1tave·rosta vuodelta 19190 V.vm. n :> o 120
25336:       Suurvmo n :o 58 ja 58 a 00oo0o o000o0 0o 00o000 0o00 II
25337: Suuri valiokunta:
25338:       Mieto n: o 1, HaUitu•ksen esity.ksen jolhdosta
25339:       valuutt!likau:pan ::harjoitta•mist.a ko:skevan ia·in
25340:       edelleen voimassa 'Pitämisestä 0 0. 0.. 0.... 0. 0o..        1
25341:       Mieto n: o 2, HaHituksen esityksen jo::h<1osta
25342:       la·~ksi, jolla kumo•ta•an mäålräykse·t siitä, miten
25343:       :keisa·ri:kunna·ssa olev.an tuomioistuimen. tuomio
25344:       riita-asiassa on Suomessa täytätöön pantava . 0
25345:       M i et. n: o 3 ja 3 a, HaUitu ksoen esi~1kscn jo'h-
25346:                                             1
25347: 
25348: 
25349:       dos·ta•, joka sisältää ehdotuksen la·iksi ed·ustrujan-
25350:       ip!lilkkiosta 191o9 vuodc·n •val'sinais•iHa va•ltiopäi-
25351:       ·viltä ............. 0. 0.. •o 0.......... 0.... o. 00.
25352:        M i et. Jl': o 4, Hanitutksen ·e·sit~'ksen jolhdo·sta 18    "
25353:       päivänä elo,kuuta 1917 työvä•en tapaturmavak·uu-
25354:        tuksesta amn·etun asetuksen 4 j.a 12 § :n muutta-
25355:        misesta ...... 0. 0... 0... 00. 00... 0.. 00... o. 000
25356:        :M: i e to n: o :5 •ja 5 a, Hallituksen esi•tY'ksen joh-    "
25357:       dosta 18 rpä,ivä•nä elokuuta 11917 merimiesten ja
25358:       1ai varpalveli.jain taipatn rmavakuUituks·csta ·anne:tu n
25359:        asetUiksen 1 § ;,n muutta•misesta . 0.... 00.. 0 . o0. 0
25360:        M i et. n: o 16 ja 6 a, Hallitu•keen esityks·en joh-        "
25361:       dosta laiksi OilkeudenkäY'miskaaren 11 'luvun 7
25362:        § :n 6 momC'lltin kumoamisesta :ja· 10 luvu.n 1 § :n
25363:       muu ttamieesta toisin 'kuuluvaksi ......... 000. 0
25364:        M i et. n: o 7, HalJitU:k•sen esityksen jo·hdos·ta·         "
25365:        postisäästÖ'J)ankista 2<4 rpäivrunä touko'kuuta 1886
25366:                            Asialuettelo.                                      35
25367: 
25368: ann.e·tun asetuJksen 18 da 20 § :n muuttamisesta
25369: ·toisin kuuluviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
25370: M i et. n: o 8 da ·8 a, HaHrtuksen ·esityk~en joh-
25371: c1osta, sisältävä ·ehklotuksen 1aiksi ·huonee·nvuokra-
25372: .säännös1telystä . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
25373: M i et. n: o 9, Hallitu,ksen esity;kse111 jolhdios·ta,
25374:  joka sisäiltää ·ehdotwkse•n lai•ksi ·säihkölvoiman siir-
25375: trumi,Hestä maan rajojen ulkopuolellte ........... .
25376:  M i et. n: o 1 0, HaHituk<sen esityiben jo'h:diosta,
25377: lai•ksi 'kauppa-, kon'ttori- ja varastoEi·k;keiden työ-
25378:  ol:oista ................... ·.................... ,
25379:  M i et. n: o 11 ja 11 a, HaUituks.en esityik·sen
25380:  johdosta, j,oka sisä:Itä.ä e:hdotuben 'laiksi elinkei-
25381:  non 'harjoi ttami,s·en oi'k•eudes·ta . . . . . . . . . . . . . . . . ,
25382:  M i e t. n: o 1 2 ja 1 2 a, Halili tuksen esitYJk·sen
25383:  johdosta Suomen Hallitusmuodoksi ........... .
25384:  M i et. n: o 1 3 ja 1 3 a, Ha<llituksen esitylksen
25385:  johdos•t.a laik•si avustuksen suorittami·sesta vaki-
25386: naisessa •palveluks·es,sa olevai1n ase·velvoHisten
25387:  omaisii.le ................... ,·, ...... •'• ...... .
25388:  M i ·et. n: o 1 4, Ha1litwksen e·sityhen j:othdosta
25389:  joka sisä.ltää ehdotuksen Suomen Hallitusmodocn
25390:  täytäntöön:panem:i•s·e:s•ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
25391:  M i et. n: o 1 5, nel>jä:n eduskunta•esitylksen ja ;yih-
25392:                     1
25393: 
25394: 
25395:  den anomus.ethdotuklsen· jolhdio•sta,, jotka sisältävät
25396:  ehdotuksia muutoksiksi vuokra-alue·iden lunasta-
25397:  misesta lokakuun 15 rpäivämä 19<18 a.nnettuun
25398:  lakiin ............................. ,.......... V: 1
25399:  M i e· t . n: o 1 6, edu.slkunna.esi.tyks·en jolhdiosta,
25400:  j.uka sisältää .ehdotuksen laiksi kunnamslakien j,a
25401: 1kunnwllisen rvaalilain eräiden ·pyikä'Hen muuttami-
25402: sesta ....................................... .
25403:  M i et. n :' o 1 7, Hallituksen esity.ksen johdosta
25404:  joka 'koskee valuuttalainan ottamise.sta . . . . . . . . II
25405:  M i et. n.: o l 8, eduskunta,esityks•en johdosta, joka
25406:  sisältää ehdotuksen Suomen Hallitusmuodoksi .. V: 1
25407:  M i et. n: o 1,9, edius:kuntaesityksen jolhdo'Sta, joka
25408:  sisältää ehdo•tukse.n Rikoslain 16 luvun 24 § :n
25409: 'kumoamise•sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,.
25410:  M i et. n: o 20, Hal.lituk<S•en ·esistyksestlL laiksi
25411:  Suomen tasarva1la.n presidentin pa.Hdkiosta . . . . . . II
25412:  M i et. n: o 2 1, Hallitulksen esity'be<Stä, joka si-
25413:  säl'tää ehdotuksen laiksi alkoholirpitoi•s't·en aicn·ei-
25414:  den va:lmis,tuksesta, maalhantuonni<Bta, mY'ynnistä,
25415:  kuljetuks.esta ja varastossa,pido<S•ta 29 p :nä touko-
25416: 36                               A6ialuettelo.
25417: 
25418:      kuuta 1H17 alllnetun as·etu·kscn 4, 12., 14, l7, 18, :1.9,
25419:      23 ja 26 § :.n muuttamisesta to.is•in ilmuluvi'ksi . . II
25420:      1![ l et. n: o 2 2, Hallituk·sen esityks•e:n' jolhdiOI!ta
25421:      lai•ksi ulkoma·aJ.aisen ottamise•sta Suomen kansa-
25422:      Iais·eksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . l
25423:      M i et. n: o 2· 3, Hallituksen Edu.sikunnalle anta-
25424:      man •esi tyksen johdosta Ja·iksi .sotavoiman saa ta-
25425:      vista 'ra•uha,naikai,sista luontaissuorituksista ....
25426:      M i et. n: o 2: 4, eduskunt.aesit~nk,sen jo:hdosta laik-
25427:      si, •joka sisältää muutoksia helmikuun 2•5 päivänä
25428:      18·5'1 anne•ttuun as.etu'kse•en oikeud,esta Suomessa
25429:      hankkia ja• halltita kiinteätä omaistmtt•a ........ V: 1
25430:      M i et. n: o 2 5, edus·kuntae,sitY'k•s•en johdosta, jalka
25431:      s·iisältää ehdotukSien laiksi työltömyyska1osoista.
25432:      joiUa on o.iko.us saadla a:p'llraha.a r1ei.sistä· varoista,
25433:      2 päi,vänä marra·s·kuuta 1917 an.netun aset u.ksen
25434:      1:l § :n :l mome·ntin muuttamis•esta ........... .
25435:      M i et. n: o 2· 6, edus•kuntaesitysten johdosta,
25436:       jotka sisältävät e!hdotu'k,sen laiksi :l& piiivänä
25437:      clo,kuuta 191:1.7 työvä,en tal])aturmavakuutu!ks.esta
25438:       annetun asetwksen 1 § :n muuttaillliose•sta ........ V: 1
25439:      M ie t. n: o 2 7, eduskunbesity,kse·n johdosta, j,olka
25440:      sis·ältää e:hdotuks.en laiksi kahd.eksan tunnin työ-
25441:       ajas•ta 14 p :.nä do'kuuta 1918 annetun lain muut-
25442:       tamisesta .................................. .
25443:       1I i et. n: o 2 8, HalEtuksen e•sityksen johdosta
25444:       laiksi elintarveasiain järjestd!ystä soda•n aiheut-
25445:       tamiss)l :poikkeuks·ellisissa oloissa 27 päivämä, hei-
25446:       näikuuta 19•18 annetun lain voimas<Sa·oloa,jan pi-
25447:       dentälmisestä ' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
25448:       M i et. n: o 2 9, Hallituksen esityksen jot1dostn
25449:      välittävistä säännöksi·stä niiden muutosten s:o•ve]-
25450:       lutta<miseksi, jot1ka 15 päivänä ,elo,kuut.a 1919! an·-
25451:       netuiJila laeilla on t<eihty 27 'päivänä marra·s!kunta
25452:       Hl17 annetu.ihin ma·alaiskuntain ja kau,punkien
25453:       kunnallisla,keihin 1serkä 'kunnaHise.n vaalilakii•n ..
25454:       M i et. n: o 3 G, Hanituksen esityksen johdosta
25455:       poikkeuksesta voimassaolevista .sää,nnö,ksi•stä sitii
25456:       tuloa laskettaessa, joka· on vuo'de1ta 1919 :toimi-
25457:       tettavan 1kunnallisen tuloverotuksen ,aJai.nen ....
25458:       M i et. n: o 3: 1, Hailitu·ksen ·esityksen johdns·ta,
25459:       joka sisältää e1hdotuksen laiksi rokottamisv,elvol-
25460:       lisuudesta isonrokon liikku·essa tahi uiha·t.ess·a ..
25461:       M i et. n: o 3 2, merilain 31 § :n muuttamista
25462:       koskevan Hallituksen ,esityksen johdosta . . . . . . l
25463:                                              A;;;ia:l uetteloo                                                                                                                                                                                                                           37
25464: 
25465: Mieto n: o 3 3, HaHitutksen e·sityhen jolhd<>s·ta,
25466: joka sisältää ·ehdotuksen laiksi eräistä Suomen
25467: uudesta valtio-oikeudeJHses·ta asemas,ta johtu-
25468: vista nimi,tysten muutok,sista o                 o     o      I                                                                                  0       0       0       0       0       0       0               0       0       0               0       0       0
25469: 
25470: 
25471: 
25472: 
25473: M i et. n: o 34, edusJkuntaesityksen johdosta, joka
25474: sisäHää ehdotuksen Jaiksi Lantdag-nimity:ks.en
25475: muuttamis·esta· Ri1ksdtag~nimitykseksi                       V: 1                                                                                                                                0       0       0       0       0       0       0       0       0       0
25476: 
25477: 
25478: 
25479: 
25480: Mieto n: o 3:5, Halllituksen esityksen johdo1sta,
25481: joka si:sältä'ä ehdotuksen la~ksi margarinin ja
25482: muiden ravintora.svojen sekä. margatrini·junston
25483: valmistuksesta j.a kaupa,sta· o                          o o 1I                                                      0               0       0       0       0   0       0       0           0       0       0       0       0       0       0   0           0
25484: 
25485: 
25486: 
25487: 
25488: M i .e to n.: o 36, Hallituksen esityksen johdosta
25489: sä!hkölai'titteista langatonta sähköttämistä •tai pu-
25490: hel•emiiSita vart·en      o      oo o        0       olo
25491:                                                      0           0       0       0       0                       0               0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0                       0       0       0
25492: 
25493: 
25494: 
25495: 
25496: Mieto n: o 3'7, Ie.n•nruti·nlaitt.eita lko·stkevan Halli-
25497: tuks,en .esi·tytksen jdhdo·sta                           o. ,                                                    0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0
25498: 
25499: 
25500: 
25501: 
25502: M i e· to n: o 318, Ha.Ilituksen esity,ks.en jolhdtosta
25503: laiksi sää•ntO,perin;nö;stä                                                                      0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       ,
25504: 
25505: 
25506: 
25507: 
25508:  Mieto n: o 3191, Haltlituksen esityksen johdosta
25509:  lai k,si 'säJä·n:töperintöomai.suuden lkiinnittämi,se,gtä
25510:    1
25511: 
25512: 
25513:  ja käyttämiS'eS'tä sille. pannun va.ralli·suusveron
25514: suorittamis.ek.si                0       0    0      0       0       0   0       0       0           0       0.              0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       ,
25515: 
25516: 
25517: 
25518: 
25519:  M i ·e to n: o 40, Hallituksen esit.yksten j,ohdosta,
25520:  joka sisältää .e!htdo·tuks.en• ]airksi de•naturoHuj.en .al-
25521: •kolholipitoisten aineiden valmistuks·esta, ma:JJhan-
25522:  tuonnista ja myymni:stä 2.9 päivänä toukokuuta
25523:  19.17 annetun a•setuksen muuttami,ses•ta o o o o o o o o o
25524:  Mr e to n: o 41 ja 41,a, Ha.llitub•en esitylksen j.oh-
25525: dosta, joka sisätHää: ethdotuksten lai!ksti si,eme.ntava-
25526:  rain maahantuonnitS•ta ja kawpa.sta·            oo o o                                                                                                                  0           0       0       0                       0                       0       0       0       0
25527: 
25528: 
25529: 
25530: 
25531:  Mieto n: o 42, Ha,lilituks•en Eduskunnalle ,ant.a-
25532:  man ihevo•sottolakia tko.skevan e•sityksen johdo,sta
25533:  Mieto n: o 43, Hallituk,sen .esityksen johdos.ta
25534:  valuutta:kaupan haTjoi!ttamista kos1ffievan lain
25535:  edelleen voimassa pitälmis·estä                                                                                                     0       0       0       0       0       0:0             0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0
25536: 
25537: 
25538: 
25539: 
25540:  Mieto n: o 44, Hallituksen esityksen j,ohdosta
25541:  laiksi eräi,stä naa·puruuss:u!hteistao          oooooo o                                                                                                            0       0       0       0       0                                                       0               0       ,
25542: 
25543: 
25544: 
25545: 
25546:  Mieto n: o 45 ja 45 ,a, Halli>tuk·s·en esit;rtksen joh-
25547:  dosta, joka si,sätlitää e:hdotuiksen laiksi maaluiskun-
25548:  tien velrvollirsuudesta ,patlkata kuntiin npimkäyn.ei-
25549:  tä kätilöitä        0   0.          0   0       olo
25550:                                                  0       0   0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       000.                    0       0                       0       0       0       0       0..                     "
25551: 
25552: 
25553: 
25554: 
25555:  Mieto n :o 4t6, HaTliltuk•sen .e.sitytks1en jo,hdiosta,
25556:  joka si:sältä,ä ehdotuben ,]aik·si edustajanp.a]k-
25557:  kio:sta 19·19 vuodten varsinai,silta ·valtiop.ätirvi1tli
25558:  kesäkuun 11 pä:i·vä:nä 19>19 annetu'n ,la·in muutta-
25559:  mise~ta    0.   0   0   0   0       0 o 0       oo ooo
25560:                                                  0       0   0       0       0       0       0       0       0       0       0               0       0       0       0       0       0       0       0                       0       0                               0       0       ,
25561: 38                                 Aeialuettelo.
25562: 
25563:       M i et. n: o 47 ja~ 47 a, eduskuntae~sityksen joh-
25564:       dosta, j,ok,a sisältää eihdotuksen laibi muutoksista
25565:       ja lisäyiksistä 20 'Päivänä !heinäkuuta 1906 amJ.et-
25566:       tuun vaitiopäiväJjiilrdestykseen .................. V: 1
25567:       M i et. n: o 4'8, Halli:tuksen esityksen johd,osta
25568:       eri:näisistä muutoksi~sta Suomen e:va,n,kelis-htteri-
25569:       laiseHe kir!koUe 6 :päivänä joulukuuta 1:86'9 annet-
25570:       tuun ki'rkkolakii,n . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
25571:       M i et. n: o 49 ja 4·9 a, HaUituben eduskunnalle
25572:       an t,aman esityksen joJtdos,ta lai1ksi sotatuomiois-
25573:       tuimista ja oikeudenkäynnistä niis,sä . . . . . . . . . . . I
25574:       M i et. n: o 50, eduS1kunta~esityksen johdosta, j,oka
25575:       sisältää ehdotuk:s,en laikcsi erä1iden valtiori,]wsoi-
25576:       'keuksien tuomit.s~emien ra'ngaistusten a·rmahtami-
25577:       s.esta ................................. •'• ..... V: 1
25578:       M i et. n.: o 51, Ha.llituksen es~tyksen johdlo.sta,
25579:       jo1ka sisältää ehdo~tuksen l'aik~Bi tulo- ja omaisuus-
25580:       verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
25581:       M i ~et. n: o 52, eihdotu:ksen j,ohdosta edmskun-
25582:       nan oikeusasiamiehen jo'htosää,nnöksi . . . . . . . . . . IV
25583:        M i ,et. n: o 5:3, eduskunt~·esityks:en johdoiSb, joka
25584:      sisältää eJhdotuksen Metukseksi lisäyJksestä 8 § :ään
25585:        23 päivänä hei,näJkuuta 1902 annettua asetust,a
25586:        sii,tä mitä v,e,sioikeusiakia käytettäe,ssä on nouda·
25587:       tet.tava ..................................... V: 1
25588:       M i et. n: o 54, Hallituksen esi,tyksen johdosta
25589:       laiksi !k:ohtuuttoma1in ihintain ,eihkäis,emi:seksi ihin-
25590:        tain ehkäis,emiseksi sodan aiheutta:mi,ssa poik-
25591:       ;keuk,sellisissa oloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
25592:        M i' e' t. n: o 5,5, Hallituksen e1sityks<en johdosta,
25593:        joka sisältää ehdotuks:en laiksi yleisistä varoista
25594:        rikosasioissa todi:stajille suori t.etta-van !korvauk-
25595:       sen korottamisesta .. ~. . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . II
25596:        M i et. n:i o 56,, Ha,llituks:en esit.Y'ksen' j,ohdosta,
25597:        joka koskee kulkulaitoSil'a·haston la1kkauttamista ..
25598:        Miet. n:o ·57,a, Hallituksen esity.ksen johdosta,
25599:        joka sisältää eihdotuks,en tulo- ja menoar:vioksi
25600:       vuode,ksi 1920 (osa,k,esi,irtov~eron korottaminen) . . ,
25601:        M i et. n: o 5,7 b, Hrulli tukse nesi tyksen johdosta,
25602:        joka sisältää eihdotuiks·en tulo- ja meuoarvioksi
25603:        vuodeksi 192:0 {perintö- j,a lahjaveron kor~ottami-
25604:        nen) ......................... ·'·............. ,
25605:        M i et. n: o 57 c, Hallitu'ksten e'sitylks:en jolhäios:ta,
25606:        joka si~sältää elhdotuksen tulo- ja menoarvioksi
25607:        vuodeHe 1:920 (leimamaksun korottaminen) .....
25608:                           Asialuettelo.                                                                           3Q
25609: 
25610:       :Miet. n:o 5·8 ja 58w, Hallituksen esity.ksen joh-
25611:       dosta, jofka koskee tu1ojen suostlvntav.eroa vuodelta
25612:       19•20 ...................................... . II
25613:       M i et. J1·: o 59 d·a 59 a, HaUi tuksen esi cyksen •jiOh·
25614:       dosta, joka kos!k0e tullima:ksujen korott!llmista
25615:       vuodeksi 19<2.0 ................ ·..............••• .,
25616:       M i et. n: o 60, iHallitulk·sen e'sityben jolhdosta,
25617:       joka kos·kee tulo- ja menoarvi·ota vuodelle 1920 Clw-
25618:       hytaikainen luotto) ......................... . III
25619:       M i et. n: o 61, :HaHituksen esityksen johdos·ta,
25620:       joka. :koskee varojen myöntämistä Hyvinge Fa,b-
25621:       riks A•ktiebnlag nimis·en yhtiön omistaman hii'Va-,
25622:       alkoholi-, eetteri- ja ·etikikatehta·an si•ihen kuulu-
25623:       vine kiinteimistöinee·n rakennuksineen ja· irtai-
25624:       mi•stoineen selkä Sandviks S:p1ritfabriks Akti'e'bo:Lag
25625:       A•ktiebo1ag mimisen yihtiön tislauskion-eidlern os:ta-
25626:       mis·eksi valtiolle ............................. .
25627:                                                                                                               "
25628: Sähkövoiman siirto: HaUituksen esit•y•s n :o 1 •laiksi säh-
25629:       kövoiman siirtä:mises·tä ma·an ra.jod·en uJkopuolelle.
25630:       Tv•m. n :o 1. Suurvm. n :·o 9 ...   o   ••••••••••••••••                                                I
25631: Sääntöperintö: Hall!itu.k·sen es·i;tys n:o 32 laibi sääntö-
25632:       peri•nnöstä. Lvm. n :o 12. Suurvm. n:oo 38 . ·'·... II
25633:       Hallituksen esitys n :•o 44 lailk•si sruä:ntöp.er:intö-
25634:       omaisuuden kiinnittä•misestä ja ikäyttrumises·tä
25635:       ja käyttämis·es•tä sil<le pannun varaUisuu!3veron
25636:       suorittamiseksi. Lvm. n :o 1·3. Suurvm. n :o 39 ..
25637:                                                                                                               "
25638:                                   T.
25639: Talousvaliokunta:
25640:       M i• et. n: o 1, Ha1lituks·en esity.be•n joihdosta,,
25641:       jo·ka sisältä1ä ·ehdotuksen l-aiksi sä!b.ikövoiman siir-
25642:       tämisestä maan :ra•J,OJen ulkopuol·elile. Suurvm.
25643:       n:o 9 ....................................... I
25644:       M i: et. n: o 2, Hallituksen .esity;k&en johdosta,
25645:       joka .sisältää ehdotuksen lailksi elinlk·ei•non ha•rjoit-
25646:       tamisen oikettdesta. Suurvm. n :o 11 ja 11 a . . . . ,
25647:       M i et. n: o 3, anomusehdotuksen johdosta, jotka
25648:       kosk·evat VaHion Kotitaloustoimikunnan toi-
25649:       minnan jatkamis·ta· ja määrärahan myöntämista
25650:       sitä sekä luentoikul'ISseja varten .............. V: 2
25651:       M i et. n :o 4, an<Ymusehdotuksen johdosta, jo~a
25652:       kos·kee määrärahan myönt.ä'mistä mi€'lisaira81hoi-
25653:       don edistämiseksi     0   •••••••••••   0   •   •   •   • » •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •
25654: 40.                                Aeialuettelo.
25655: 
25656:       M 1 et. n: o 5, anomusehdotuks,en. j·uhdosta, joka
25657:       kos!kee mieli·saira·s1J.,oidon järjestä.mi'se<ksi sää.det-
25658:       tävää J,akia ................................. V: 2
25659:       M ·~·et. n: o 6, anomuselhdiotu·ksen jahdos•ta, joka
25660:       koskee      valtio.a,vun           myöntämistä Satakunnan
25661:       Kenhkotautiparantola-Osak·e,yhtiöl1e !keuihkotauti-
25662:       parantolan rakentamista varten Sataikuntaan ..
25663:       ~:!' i et. n: o 7, anomusehdotuksen jnhd1osta, joka
25664:       koskee re kog.n,ition imetsien rpa la uttamista val-
25665:       tiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .,
25666:       M i et. n :. o 8, JlallitU'ksen e•sity,ksen johdosta
25667:       joka sisältää ehdotuksen laiksi aJilwh ol ipi toisten
25668:       aineiden vahn j,stuksesta, maa:h antu onnist a, myyn-
25669:       nistä, 'kuljetuksest.a ja varastossapid·osta 29 päi-
25670:       vänä toukokuuta 1.917 a•nnetun asetuksen 4, 12,
25671:       14, 17, 18, 19, 23 ja 26 § :,n muuttamis.esta toisin
25672:       kuuluv~ksi. Suurvm. n :o 21 .................. . II
25673:       "YI i et. n: o 9, Hallituksen esityk,sen johdiosta,
25674:       joka sisä'ltää ehdotuksen la·i.k,si rokot.tamisvelvolli-
25675:       suudesta isonrO'kon Ii i1k1kuessa tai uhatessa.
25676:       Suurvm. n :o 31 ............................. .
25677:       M i et. n: o 10, Hal!lituksen csi tyks.en jolhdosta,
25678:       laiksi elintarvea,siain järjestelystä Bodan ai,heut-
25679:       tamissa poi:kkeukseU.isis.sa oloissa 27 päi,vä,nä hei-
25680:       nä'kuuta 1918 annetun lain voimas•sao1oaj·an pi-
25681:       dentämis·estä. Suurvm. n :o 2,8 ............... .
25682:       Miet. n:o 1.1, Hallituksen esit,yksen joihdosta, "
25683:       joka sis.ä·ltää ehdotuksen laiksi maa]aiskuntain
25684:       v.el,vollisuudesta palkata kuntiin opinkäJ"neHä
25685:       kätilöitä. Suurvm. n :o 45 ,ja 4·5 a ............. .
25686:        M i et. n: o 12, Hal.lituks·en e'sity!kse.n jdhdo,sta, "
25687:       joka sisä>ltää ehdotwksen laiksi denaturoii:ujen
25688:       alkotholipit,oisten aineiden valmi.s·tuks1esta, maa-
25689:       'hantuonnist,a ja myynnistä 2.9· pä•i•vä'nä toukokuuta
25690:       l!H 7 amnetun asetuks.en muuttalill'i·s·esta. Suurvm.
25691:       n:o 40 ...................................... .
25692:        :NI i et. n: o 1.3, anomusehd.otuksen joihdlosta, joka "
25693:       koBkee a·suk,kaiden ja tehtaiden oi•ke·UJksi•en jä!!'jes-
25694:       tämis·tä niillä kruunun Hloi.Jla, jotka tehtaat ovat
25695:       tHain asukkaita si,vuuttaen tehtaan käytön
25696:        vuoksi verolle ,ostaneet ....................... V: 2
25697:       M i •e t. n: o 1.4, anomus.ehdotu>ks,es·ta, joka koskee
25698:       varojen v·araamis·ta kuntien ma•apoli'tiikan toteut-
25699:       ta,mista varten ............................. .
25700:        M ~et. n: o 1.5, Ha1lituksen esityksen johdosta,
25701:                                      Ao;ial uettelo.                                       4.1
25702: 
25703:         joka sisältää ehdotuksen laiksi elintarv,easiain jäT-
25704:          je~stelystä   sodan ai'heuttaomissa ~poikkeubellisi,ssa
25705:         oloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
25706:         :M i et. n: ,o 16, ~anomusehdotuksesta, joka koskee
25707:         lisenssijärj,este1män poistami~sta se1kä Kauppa- ja
25708:         teolHsuuskomissionin lakkauttamist,a .......... V: 2
25709:         M i et. n: o 17, anomusehd!otuks,esta, joka koskee
25710:         niitä perusteita, joita on noudatettava topimuksia
25711:         tehtäessä valtio1ai,toksen ja yksityisten lii•kenne-
25712:         yrity~sten välillä ............................. .
25713:         l\[ i e' t. n: o 18, a:nomusehdotuksesta, jnk,a koskee
25714:         lahjoitusmaista muodOJs'tettujen tilojen ;y~hteismet­
25715:         sien luna~s~tamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
25716: Tapaturmavakuutus:
25717:         Hal!lituklsen esity's n:o 10 elokuun 18 päi-
25718:         vana        1917    merimies,ten                ja laiva,pa,]velijain
25719:         tapaturmmvakuutuksesta anne~tun as~etuk,sen 1 § :n
25720:         muutta,mis,esta. Työvm. n :o 2. Suurv1m. n :o 5.
25721:         Suurvm. n :o 5 a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
25722:         Hallituksen ~esity,s n :o 11 elokuun 18 päivämä 1917
25723:         työväen tapatur,ma<vakuutuksesta annetun as~etlllk­
25724:         sen 4 ja 12 § :n muuttami1s~esta. TY1övm. n :o 1.
25725:          Suurv1n. n :o 4 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
25726:          E~hdotuksen laik,si elokuun ;{8 ·päivänä 1917 työ-
25727:          väen tapwturmavwkuu tuks~esta annetun asetuksen
25728:         1 § :n muut,tamisesta sisäJ,tävä ed. Jyskeen y. m.
25729:          edusk. esit. n :,o 36. Työvm. n :o 6. Suurvm. n :o 2<6 V: 1
25730:         E'hd'Otuksen lai,ksi työväen tapatul'1mava~kuutuk­
25731:          sesta 18 p :nä elokuuta 19 17 annetun asetlllkis,en 1
25732:                                                  1
25733: 
25734: 
25735:          § :n muuttami,se:sta sisältävä ·ed. Paasivuoren y. m.
25736:          edus'k. e~sit. n:o 37. T~yövm. ~n:o 6. Suur'V!m. n:o 26
25737: Tt>hdastilat. Asukkaiden ja tehtaiden oikeuksien järjestä-
25738:          mistä niillä :kruununtiloilla, jotka telhtaat ovat
25739:          tilain asukkaita si1vuuUaen te·htaankäytön vuoksi
25740:          v~erolle o~stane~et, koskeva ed. Öste·rho,Jmin ja von
25741:         Bornin a~nom. ehd. n :~o 83. Tvm. n :o 13 ...... V: 2
25742:                                                  1
25743: 
25744: 
25745: Tilusrauhoitus. Hallituksen esitys n :o 78 sisäatä,vä eh-
25746:          dotuks~en laiJks~i tilusten rauhoitta'mis,es,ta !koti-
25747:          eläinten vafhingonteolta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
25748: 'l'odista.jajäävit. Todista.jajääyiä koSikevi,en säännösten
25749:          muuttamista koskeva ed. Manuerin y. m. a,nom.
25750:          e1hd. n:o 46. Lvm. n:o 9 ...................... V: 2
25751: Todistajan palkkio. Hallituks•en esitys n :o 6i3 ,Jaiksi yl,ei-
25752:          sistä varoista ri'l'losasioissa todi,stadiHe s~uoritetta-
25753: 42                                 Asialuettelo.
25754: 
25755:        v,an korvauksen ·korottamisesta. L•vmo n :o 17.
25756:        Suurvm. n :o 55 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Jl
25757: 'rodistusteoria. Vapaan todistus:teorian voimaansaatta-
25758:        mista koskeva ed. ~Iannerin y. rno anomo ehd. n :o
25759:        47. Lvm. n:o 10 .......                 0   ••••••••••••••••••••           V: 2
25760: Tullimaksut:
25761:        Hallituksen ,e,sitys n :o HO laiksi tulli:maiksuj.en vä-
25762:        liai-kaise•sta korottamisesta vuodetksi 1920. V vmo
25763:        n :o 13. Suurvm. n :~o 5·9. Suurvm. n :o 591 a . . . . . . II
25764:        Ehdotuk,sen laiksi erinäisten ta,varain tul.liva,pau-
25765:        de.sta si~sältävä .ed. Al'ihon y. m. edus1k. ~esit. n :o 9.
25766:        Vvm. n :o 13. Suurvm. ,n :o ·5•9. Suurvm. n:o 59 a·
25767:        E•hdotuksen laiksi ·erinäisten viijdaji'e'n tullimak-
25768:        sujen kumoamisesta sisäiltäv.ä ,e,d. Schauman'in
25769:        ed·usk esit. n :o 12. Vvm. n :o 13, SuurVIm. n :o 5·9.
25770:        Suurvm. n :o 5,9 a : ........................... .
25771:        Ehdotuksen laiksi kaa,kao,n, kahvin ja teen tulll-
25772:        maiksujen muwNami•se.sta s·is,ä;ltä:vä ed. Schau-
25773:         man'in edusk. esit. n:o 13. V·v:m. n:o 13. Suurvm.
25774:        n :.o 59. Suul'ivm. n :,o 59 .a ................... .
25775:        Soke·ritullin a;lentamista •koskeva e d. Schau- "                    1
25776: 
25777: 
25778:        man'in anom. ehd. n :o 14. Vvm. n :o 13. Suwrvm.
25779:        n :o 50. Suurv·m. n :o 59 a· ................... .
25780:  Tulo- ja menoarvio:
25781:         Hallitruksen ~esity.s n :o 58 li.säö'k.sistä 19,19 vuoden
25782:         tulo- ja ,menoarvioo.n. Vvm. n :o S ............. ,
25783:         Ha:Hitu'ksen esity,s n :o 6•4 tulo- ja menoarviosta
25784:         vuodelle 1920. Vvm. n :o 14 ,a, ( osakesiirtoveron
25785:         korottaminen). Suurvm. n :o 57 a. Vvm. n :o 14 b
25786:         (pe•rintö- ja lwhja•veron koroH.ami,n·en). Suurvm.
25787:         n :o 57 b. Vvm. n:o 14 c {leimrumakiSun ·korotta-
25788:         minen). Suurvmo n :o 57 c. Vvm. n :o 14. Vvm.
25789:         n:,o 14d .................................... III
25790:         HaHi.tu•ks·en esity,g n :·o 68 valtion tulo- ja menoar-
25791:         vion väli:ai kaisesta 1pitentäimisestä. Vvmo n :o ,g.
25792:                         1
25793: 
25794: 
25795:        Hallituksen .esi•ty,s n :o 79, 1919 vuode1n tulo- ja•
25796:        menoarvion voimas~saoloaja•n ede.Jle·en piterutllimi-
25797:        ses•tä. Vv1m. n :o 15 ......................... .
25798:                                                                                     "
25799:  Tulo- ja omaisuusvero. Hallituk,sen esitys n :o 37 tulo-
25800:         ja omais,uusverosta. Vvm. n:o 7. Suurvm. n:o 51 II
25801:  Tuomion täytäntöönpano. HaHituks,eP e•sitys n :o 5
25802:        laiksi, jolla kumot,aa'n mää1räyiks~t siitä, miten
25803:        K.eisarikunnassa olevan tuomioiSitui:me'n tuomio
25804:         riita-asias,sa on Suomessa täytä:ntöön pantava.
25805:         Lvm. n :o 1. Suurvm. n :o 2 ....               0   ••  o0   0   0       0   I
25806:                                                                                     •   •   •   •   •   •   •   •
25807:                                    Aei aluettelo.                                   43
25808: 
25809: Työaika:
25810:       Ehdotu1ksen lai,ksi kahdeksan tunnin työaja.sta 14
25811:       päivänä elokuuta 1918 a.nnetun lain muuttami-
25812:       sesta sisältävä ed. Paasivuor,en y. m. edusk. esit.
25813:       n :o 41. Työv,m. n :o 9. Suurvm. n :o 27 ...... V: 1
25814:        Ehdotuksen laiksi työaja,sta maataloudessa si,säl-
25815:       tävä ed. Lohen y. m. edusk. esit. n :o 4·2. Työ.vm.
25816:        n:o 5 ....................................... .
25817:       Ehdotuksen laiksi työaijas'ta maa- ja 'kotitalou-
25818:       dessa sisäl1tävä ed. Paasi·vuor·en y. m. edus,k. esit.
25819:       n :o 43. TyöVlm. n :.o 5 ....................... .
25820: Työriidat. Ehdotuksen laiiksi työriitojen sovittami,s.e·sta
25821:       sisältävä ed. Saar,elaisen y. m. edusk. esit. n :o 40.
25822:        TyÖV1m. n :.o 11 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
25823: Työkyvyttömyysvakuutus:
25824:        Työkyvyttömyys ja vanhuusva:kuutus.ta kos,keva
25825:       ed. Åkerblom'in anom. ehd. n :o 13·6. Työvm.
25826:       n:o 12 ...................................... V: 2
25827:        Väliaikaista :tyÖikyvytWmyys- ja van!huus'vakuu-
25828:       tusta koskeva ed. Proco:pe'n anom. ehd. n :o 141.
25829:       Työvm. n :o 12 ............................. .
25830: Työsopimuslaki. Työso'Pimuslakia koskeva ed. Vuokos-
25831:       .ken y. m. anom ..ehd. n :o 135. Työvm. n :o 10 ..
25832: Työsuunnitelma. Pulhe~miesneuvoston ehdotus työsuunni-
25833:                                                                                       "
25834:       telmaksi ................................... . IV
25835: Työttömyys. Varojen varaamista töiden järjestämi,sek.si
25836:        työttömille koskeva ed. Paasivuoren anom. ehd.
25837:       n:o 140. Työvm. n:o 4 ........................ V: 2
25838: Työttömyyskassat. Ehdotuksen biksi työMömyys.kas-
25839:       ·soista 2 p.äivänä marr&skuuta 1917 annetun a~se­
25840:       tuksen 11 § m 1 momentin muuttamisesta sisältä-
25841:       vä ed. Paa,sivuor.en y. m. edus'k. esi1t. n :o 44.
25842:        Työvm. :n.:o 7. Suurvm. n:o 25 ................ V: 1
25843: Työväenasiainvaliokunta:
25844:       :Mi,et. n:o 1, Hallituksen esityksen johdo,sta,
25845:       joka sisältää ehdotuksen laiiksi 18 päi,vänä elo-
25846:       kuuta 19!17 työvillen ta,paturma·vakuutukse,sta an-
25847:       n,etun ,asetuks.en 4 ja 12 1§ :n muutta.misesta. Ks.
25848:       Tapaturmav.akuutus.
25849:       M i et. n: o 2, Hallituksen esityk,sen jO!hdosta,
25850:       joka sisäHää .e~hdotuksen laiksi 18 päivänä elo-
25851:       kuuta 1Hl7 merimiesten ja Iaivapalvelij·ain tapa-
25852:       turma·v,aikuutuksesta: anne1tun ase,tukaoen 1 § :n
25853:       muutta-misesta. Ks. Tapaturmavakuutus.
25854:                      Aeialuettelo.
25855: 
25856: M i et. n: o 3, Halili·tu~ksen esityk,sen jolhdosta, joka
25857: sisältää ehdotuks.en laiksi kauppa-, konttori- ja
25858: varas-toliikkeiden työoloista. Ks. Kauppaliikkei-
25859: den työo1ot.
25860: M i et. n: o 4, anomuse'hdotukscn jo.hdosta, joka
25861: tarkoittaa varojen varamuista töid<cn jiirjesHimi-
25862: seksi t•yöttömille. Ks. Työttömyys.
25863: M i et. 11: o 5, eduskuntaesityksen johd'o-sta, jot•ka
25864: sisältävät ehdotuks.en: laiksi työajasta maa- ja
25865: kotitaioude•ss·a. Ks. Työai·ka.
25866: M i ·et. 11: o 6, .edu·skuntaesit~nksen johdosta, jotka
25867: ·sisäJtävä:t ehdotuben la·iksi 18 päivänä elokuuta
25868: 1917 työväen tapaturmav.akuutuksesta an·n.etun
25869:  asetuksen 1 § :n mumttamise.sta. Ks. Ta.paturma-
25870: vakuutus.
25871:  M i et. n: o 7, eduskuntaesityksen joJldosta, joka
25872:  sisältää ehdotuks·en työttömyy·silmssoista 2 päivä-
25873: nä marra·skuuta 19·17 annetun asetuksen 11 § :n 1
25874: ,momentin. muruttamisesta. Ks. Työttömyyslmssat.
25875:  M i .et n: o 8, ·anomusehdotusten johdosta, jotka
25876:  taliko.itta<va.t me•t1sä- ja uittotyöläisten olojen pa-
25877:                1
25878: 
25879: 
25880:  rwntamiStta. Ks. Metsä:työläis,et.
25881:  M i et. n: o 9, .eduskuntaesityks·en johdosta, joka
25882: sisältää e<hdotu'ksen lai<ksi kahd.eiksan tunnin t•yÖ-
25883:  a;jasta 14 1Jäivänm elokuuta 1918 annetun lain
25884:  muuttamisesta. Ks·. Ttyöailka.
25885: M i et. n: o 1 0, ehdo,tuksen työso>pimuslaiksi si-
25886: sältävi·en eduskunta~esityste11 ja samaa asiaa kos-
25887: kevan ·a,nomusehdotulks:en johdosta. Ks. Työs:opi-
25888: mus.
25889: M i et. n: o 11, eduskuntaesityksen joihdosta, joka
25890: si.sä:ltää ehd:otuksen laiksi työriitojen sovit<tami-
25891: ·Sesta. Ks. Työ!'iidat.
25892: M i e t. n: o 1 2, tyÖikyvyttömy.y·s- ja vanhuusva-
25893: kuutu,sta koske,vien .anomusehdotuksen joihdosta.
25894: Ks. TyökyvYJttömyysva<kuutus.
25895: ·M i et. n: o 1<3, pal•kkiolainoj.en rnyöntämi.s,e.stä
25896: maanvilj.ely,Sityöväien     a:sunto-olojen   parantami-
25897: seksi. Ks. A.sun:t·o-o,}ot.
25898: ·M i et. n: o 1 4, anomuse·hdotuksen johdosta tar-
25899: koittava maanlviljelYJS'työväen asunto-o1od·e11 tutki-
25900: mista ja korja·ami,sta. Ks. Maanviljely·styövälki.
25901:                              A.sialuetteloo                                                        45
25902: 
25903:                                    u.
25904: UlkoasiainvoaJiokunta:
25905:       M i et. n: o 1, diplomaateiksi ja >konsuleiksi aika-
25906:       vien opetusta :koskevan arromuse,hdiotuks·en joh-
25907:       dosta .... o ............... 00.....•.... 0. 0. o.. V: 2
25908:       Kso Valtiopä.i väjrurje:sty:so
25909: Ulkomaalaiset: Rallitu:ksen esitys rn :o 15 laiksi ulko-
25910:       maalaisen ottamis.esta Suomen kansalai.seksio
25911:       Lvmo n: o 11. Suurvm. n: o 22 ......             0   • I •   •   •   •   •   •   •   •
25912: 
25913: 
25914: 
25915: 
25916: Urheilu:
25917:       Määrärahan myöntämistä urheilun ja ruumi11i-
25918:       sen ka·svatuks·en .edistäimiselksi koskeva edo Ek-
25919:       lund'in ja Riotavuore.rr anom. eihd. n :, o 100. Sivmo
25920:       n:o 2 ............................. 00······· V:·2
25921:       Määräraha•n myöntrumistä Työväen U rheiluliitoile
25922:       järkiperäåsten ruumiiruhardoi,tusten edis1tä.mis·eiksi
25923:       työvä.en keskuud.e·ssa kos'keva edo Iukosen y. m.
25924:       anom. e'hd. n: o 101. Sivmo n: o 2 ........... .
25925: Uutisveljelysraivaus. Määrärahan myöntä'mi,stä uuti:svi.I-
25926:       jelysraivausten kustannuksiin !Jwsk•eva ed. Jyskee:n
25927:       yo m. a·nom. eihdo n :· o 10'2. M·tvm. n:· o 2 ..... .
25928: 
25929:                                    v.
25930: Valtakunnanoikeus. Ilmoitus jäsenten vaalista .. 0..... IV
25931: Valtiolaina. Halliituksen .esiltykseen n :o 614 sis·ältyvä
25932:       .ehdotus !hallituksen va.Ituutta:mis•esta vuonna 19!2.0
25933:       käyttämään lyhytaikaista :luo,tto.a. Vvmo n: o 140
25934:       Suur'v•m. n: o 60 ....... •'o .... o................ III
25935: Vahioi·aito•ksen sopimukset. Niitä perusteitta, joita on
25936:       noudatettava sopimwk·sia teihtä.essä vaLtiolaitolks·en
25937:        j,a yksityisten Iiiken.neyri't!Ysten välillä koskeva
25938:        ed. Leivon y. m. anomo ·ehdo n :o 620 Tvm. n :o t 7 .. V: 2
25939: Valtion kustannustoimi-nta. Valtion kus:tannustoimis-
25940:       ton perusta:mi,sta o·ppi- ja opetusvälineide:n, !hank-
25941:       kimiseksi ikansakoulu.i·hin 'kosk·eva ed. Ailion yo mo
25942:       anom. ehd. n :o 9'7. Sivm. n :o 7 ............... .
25943: Va'ltion tilintarkastajat. Vvm. n :o 6 . . . . . . . . . . . . . . . . IV
25944: Vaiti opäiväjärjestys:
25945:        Hallituksen esity.s n :o 16 laiksi edustaja;,paLkkiosta
25946:        1919 vuoden varsinai,silta valtiopäiviltä. .P.r.vm.
25947:        n :o 1. Suurvm. n :.o 3. .Suurvm. n :o ,a, a . . . . . . . .                            I
25948: 46                                   Asiwluettelo.
25949: 
25950:       Ha1Htuksen esitys n :o 5'6 laiksi ,edustajapa,1kkiosta
25951:       1919 vuoden varsiuai·silta va.ltio1päiviltä ke.sälkuun
25952:       11 päivänä annetun lain muuttami·s,esta. Prvm.
25953:       n :o 11. Suurvm. n :o 416 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
25954:       Eihd,otuk&en lai'k>Bi Lantdag-nimityksen muutta-
25955:       mise,s,ta Riksdag'i,ksi, sisältä·vä ed. Prolopen y. m.
25956:        edusik. esit. n :o 5. Prvm. n :o 6. Suurvm. n :o 34, V: 1
25957:       Ehdotuksen biiksi muutoksista ja lisäyks-i1stä 20
25958:       p :.nä heinäk. 19i{)l6 annettuun Valtio,päli'Väj,ä:rjes-
25959:       tykseen sisältiivä ed. Kedon ·edusik. esi>t. n :o 7.
25960:        (UlkoasiainvaHo:kunnan tehtä vält). Prvm. n :o 8.
25961:                                                       1
25962: 
25963: 
25964:        Suurvm. n :o 47. Suurvm. n :o 4'7 a ............ V: 1
25965:       Ulkoasiainval>iokun.nan tehtäväin mää,ri,ttelemistä
25966:       ,koskeva ed. R. Erichin wnom. ehd. n :o 1. Prvm.
25967:       n:o 9 ....................................... V: 2·
25968: Valtiovaraiu valiokunto:
25969:        M :iJ .et. n: o 1, erinäi,sistä kulkulaitosten kehittä-
25970:        mistä tarkoittavista anomuselhdotuksi•s.ta . . . . . . . . ,
25971:       M i et. n: o 2, Hallituksen esityiksen jolhdiosta, joka
25972:        kosikee valuuttalainan ottami,sta. Suurvm. n :o 17 II
25973:        M i, e, t. n: o 3, Hall]tuksen esityksen joihdosta,
25974:        jo1ka kos1kee varojen myöntämi,stä ylei,s,en järj.e,s-
25975:        tyksen y1lävitoon, var.sinkin Suomen ra;jaseu-
25976:       dui1la . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
25977:        M i et. n~ o 4, Hallitukse.n esityksen johdosta, jo.ka
25978:       1koskee      ,miina.et>Sinnän jä:rj.estämistä j,a varo,jen
25979:        osotta·mi,sta siihen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
25980:        M i et. n: o 5, Hallituks.en esityksen jo'hdosta, joka
25981:        sisältää ehdotuksen laiksi Suomen tasavallan pre-
25982:        sidentin palkkio,sta. 1Suurvm. n :o 20 . . . . . . . . . . . ,
25983:        M i et. n: o 6, si,sä!hävä ehdotuJbec11 johtosää1nnöksi
25984:        valtiontilintarka.stajiUe, . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
25985:        M i et. n: o 7, Ha1lituksec11 e&]ty;ksen j,olhdosta, joka
25986:       sisrultää elhdotu:ksen laiksi tulo- ja omaisuus-
25987:        verosta. Suurvm. n :o 51 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
25988:        Ui et. n: o 8. Ha,}litulksen esityksen johdosta, li-
25989:        säyksistä 1919 vuode,n tulo- ja menoarvioon . . . . ,
25990:        M i ·et. n: o 9, Hallituk&en esrtY'ksen johdos·ta, j.oka
25991:       ·koskee valtion tulo- ja menoarvion väliaikaisesta
25992:       pitentä,mistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
25993:        M i et. n: o 10, Hallituksen esityksen johdosta,
25994:        joka .kosk.ee kulkula-itosraha.ston lakkauttamista.
25995:        Surirvm. c11 :o 5·6 ....................... :. . . . . . II
25996:        M i et. n: o 11, Hallituksen ~es~tyks-en johdosta,
25997:        jok& koske·e vahinkoavustu'ksen suoritbmista so-
25998:                          A.sial uettelo.                      47
25999: 
26000:       d8Jll ja k,aJpin!Vn ai•ka•na vuonna 19•18 vaib.inkoa
26001:       kär.sineille ulkotmaalaisil<le .................. . rr
26002:       ::M i et. n: o 12, Ha<Uiiuksen esitykse·n johdostn,
26003:       jalka koske.e ·tulod•en snoSituntave•roa vuodelta
26004:       1919. Suurvm. n ;.o 58 ja 58 a ............... . ,,
26005:       M i et. n: o 13, Hallitulksen esityk·sen johdos•ta·,
26006:       joka koskee tuHimaksujen korott.amitsa vuodle'ksi
26007:       1"9·20. Suurvm. n :o 59 ja 59' a ............... .
26008:       !f i ·et. n: o 14, Hallituksen esi tyk•sen jo[Htosta,
26009:       joka kosh}e tulo- ja menoarviota vuodelle 19<2·0 .. JII
26010:       M i et. n; o 14 a, HaUi.twkse•n esityiksen jolhdosta,
26011:        joka si,sä.Hää erhdotuksen tuJo- ja: menoarvioksi
26012:        vuodelle 1920 ( os·ak.esiirto•veron ko.rottaminen).
26013:        Suurvm. n :o 5·7 a ........................... .
26014:        M i et. n: o 14 •b, HaHitulks·en esityksen jo.hdo•sta, "
26015:       jotka sisältwä ehdiotuksen tulo- ja menoanio:ksi
26016:        vuodelle 19<20 (rpe.rin'tö- ja lalhja,ver.on koroMami-
26017:        nen). Suur·vm. n :o 57• b ..................... .
26018:        M i et. •n: ·O 14 c, lHaUituben esityksen jolhdosta, "
26019:        jo.ka sisältää ehdotu.k:s.en tulo- ja menoarvioksi
26020:        vuodelle      19•20   (leimaveron       korottami,nen ).
26021:        Suur·vln. 57 c ............................... .
26022:        M i et. n: o 14 d, Hallituks.en e•sit•yksen johdo•,ta,
26023:       joka ·koskee tulo- ja menoarviota vuodeHe 192(;• ..
26024:        M i et. n: o 15, Hallituksen esityksen jolhdwta,
26025:        jo'ka koskee 1919 vuoden tulo- ja me.noarvion V.li-
26026:        massaoloa<jan pi tentämistä ................... .
26027:        M i ·et. n: o 1.6, Ant·ellin testamenttirkokoelmain
26028:       •hoitokomitean kertomuksen johdosta vuosilta
26029:        1.916, 191.7 ja 1.918 .......................... .   :v
26030: V aJuutt.akauppa:
26031:        Ha·llituksen ·e,sit'Y•S n :o 4 valuntta•kaupa·n harjoit-
26032:        tamis·ta varten ,ko·s•kevan Ia.in eddleen voimassa
26033:        pitämisestä. P.vm. n :o 1. Suurvm. n :o 1. . . . . . . [
26034:        HaUituksen •esitys n :o 4·5 valuut•takautpa.n har-
26035:        joittamista koskevan lain edelleen voimassapitä-
26036:        misestä. Pvm. n :o 5. Sum·vm. n :o Ml .......... JI
26037:        Ha'llituk·s·en esitys n :o SO valnuttaikau•pan har-
26038:        joittami.sta koske1•an lain cddlccn voimas·sapitä-
26039:       •misestä ...................................... IU
26040: Valuuttalaina. Hallituksen esitys n :o 26 valuuttalai-
26041:        nasta. Vvm ..n :,o 2. Suurv<m. n :o 17 ......... . JI
26042: Vapa.asatamat. Hallituksen esitys n :o 4'7 v,apaasa:ta-
26043:        mista ja vapaavaTa,stoi·sta ................... . ,.
26044:                                Aeialuettel<J.
26045: 
26046: V esioikeuslaki. Ehootwben as.e•tu1kseksi hsä.yksestä 8
26047:        § :ään he~nrukuun 23 päivänä 1·902 ·anneitua asa-
26048:        tPsta siitä, mitä V•e<sioilk•euslrukia ikäytettäes-.ä on
26049:        uoudatettava, sisrultä:vä ed. Takkulan y. m. eC.usk.
26050:        e•sit. n :o 24. Ltvm. n :o 11. Suurvm. n :o 5·3 .... V: 1
26051: Virkamiesten oikeudet. HaUituks•e.n .e:sitys n :o 57
26052:      laiksi virkamie'h:en oikeudesta pysyä vir.assaan . . II
26053: Virkatalot. IIaUituksen e<sitJY<S n:o 55 valti.on .v.irikata-
26054:       lojen käyttrumisestä sekä: vaition virlkata1oista
26055:       .muodostettuj1en vilje.lys- ja asurutoti'loå·en vuok-
26056:       ralle .antamisesta ............................ .
26057:                                                                           "
26058: Vuokra-alueiden lunastus:
26059:      Ehdotuksen laiiksi 15 pa,Ivana lokwkuuta 191.S
26060:      vuokra-alueiden lu.nastamis·esta anne•tun lain 62
26061:      § :n kumoami,s<esta sisältä.vä ed. T.avastähden y. m.
26062:       e<dusk. •esit. n :o 30. V tvm. n :•o 4. Suurvm. n :o 15 V: 1
26063:       Ehdotuks·en lai<ksi vuo~kra-alu.eiden luna-s·ta.misesta
26064:      15 ·päivänä .lokakuuta 19118 annetun. lain 1•1 § :n
26065:      muuttamise.sta <S"isä!ltii:vä ed. Lolhe·n y. m. edusik.
26066:       esit. n ;,o 31. Mt""m. n :o 1. Suurvm. 111 :o 15 . . . . ,
26067:       Bhdotuks·en laiksi muutolksi.sta 15 p :nä 10lka:kuuta
26068:      19•18 vuokra-a-lueiden lunastuk.s:esta a>nne.ttuun la-
26069:      ikiin sisäl<tä:vä ed. Å1kerlblom'in .edusik. €sit. n :o 32.
26070:       M·tvm. n :o 1. Suurvm. n :o 15 ............... .
26071:      Ehdotnks·en lai•ksi vuokra-alueiden lunas•tami•se<s·ta:
26072:      sis•ält.ä!Vä ·ed. Wuolijoen edusk esit. n :o 3<4. M·tvm.
26073:      n :o 1. Suurvm. n :o 15 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
26074:       vuokra-alu.eiden lunastrumisesta 15 p mä l.oka-
26075:      ,kuuta 1918 an·n·etun lain tarka·s·ta:mista kos·ke.va
26076:      ed. Keikkos<en y. .m. .anom. €ihd. n :o 112. Mtvm.
26077:       n :o 1 ............... · · · . · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · "
26078: 
26079:                                       V.
26080: Yleinen järjestys ja turvallisuus. HaUituksen esit.y,s n :o
26081:       2·0 laiksi väliaikaisten säännös.ten antamis·esta
26082:       yle·isen jä:r~j·estyksen ja turva•lli<suuden voimassa
26083:       .piti1mise.ksi e•rinäisissä osissa valtalkuntaa. Lvm.
26084:       n:o 7 .......................................                       I
26085: Yleisen järjestyksen ylläpito. iJ:IaUituks·en e<si•tys n:o 27
26086:        varoj.en myöntämisestä yJeise.n järjesty<ksen yllä-
26087:       pitoon va.:t~siwkin .Suomen rajas·eud'Uilla. Vvm.
26088:       n:o 3 ........................................ II
26089: