<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

114 Käyttäjää paikalla! 0.0093870162963867

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1964
3:
4: ASIAKIRJAT
5: VIIDES OSA
6:
7:
8:
9:
10: HELSINK1 1965
11: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12: SISÄLLYS
13: Viides osa.
14:
15: I.
16: Lak.al. L&k.al.
17: miet. miet.
18: Perustuslakivaliokunnan mietintö N: o 4 laki· Sivistysvaliokunnan mietintö N: o 14 lakialoit-
19: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi teen johdosta, j.oka sisältää ehdotuksen laiksi vi-
20: kansaneawtajain vaaleista annetun lain muutta· suaalisen taiteen korkeakoulwta . . . . . . . . . . . . . . 8
21: misesta • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . • . . . . . . . 1 Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
22: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 104.
23: N:o 32.
24: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 20 laki-
25: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 19 laki· aloitteen johdosta laiksi kalakannan säilyttämistä
26: aloitteen johdosta, joka sisäJtää ehdotuksen laiksi tarkoitt111vien toimenpiteiden rahoittamisesta val·
27: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . . . . . . . . . . • • 2 tion varoilla eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . • . 9
28: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
29: N:o 48. Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
30: Eduskunnan hyväksymä. laki. N:o 111.
31:
32: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N: o 22 laki· Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 21 kahden
33: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen ~aiksi lakialoitteen johdosta aaiksi hirvieläinten tuotta·
34: Z»kevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . • . . . . . • . 3 mien vahinkojen korvaamisesta • . . . . . . . . . • • . . . 10
35: 'Suuren va!liokunnan siitä antama mietintö Suuren va'liokunnan niistä antama mietintö
36: N:o 49. N:o 112.
37: Eduskunnan toivomus. Eduskunnan toivomllS.
38: Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 8 lakialoit· Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 30 laki-
39: teen johdosta laiksi wudis- ja kivenraivawpalk· aloitteen johdosta laiksi maankäyttölain muutta-
40: kioista ................................... .. 4 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . • 11
41: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
42: N:o 58. Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
43: N:o 109.
44: Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 13 1akialoit·
45: teen johdosta laiksi valtion osanotosta eräiden Maatalousvruliokunnan mietintö N:o 31 laki-
46: maa· ja vesirakennwtöiilen kustannuksiin annetun aloitteen johdosta laiksi maankäyttölain muutta-
47: lain muuttamisesta ••..........•............. 5 misesta . . . . . . • . . • • • . • . . • . . . . . . . • . . . • . . . • . • . • 12
48: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
49: N:o 74. N:o 110.
50:
51: Perustuslakivaliokunnan mietintö N: o 6 la·ki· Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 40 laki-
52: aloitteen johdosta, joka sisii:J.tää ehdotuksen val· aloitteen johdosta 'laiksi maankäyttölain muutta-
53: tiopäiväjärjestyksen muuttamisesta ..•....•.••• 6 misesta • . . • • . • . . . • . • . . . • • . . • . • . • • • . • • • • • • • • . 13
54: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
55: N:o 75. N:o 132.
56: Eduskunnan hyväksymä. laki. Eduskunnan toivomus.
57:
58: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 36 laki· Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 41 laki-
59: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi aloitteen johdosta laiksi maankäyttölain muutta-
60: Sysmäj&rven-Juankosken yhdysradan Takenta· misesta ..............................•.•... _ 14
61: misesta .................................... . 7 Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
62: Suuren va:liokunnan siitä antama mietintö N:o 133.
63: N:o 76.
64:
65: E 415/65
66: 4 Sisällysluettelo 1964.
67:
68:
69: n.
70: Toiv.al. Toiv.al.
71: miet. miet.
72: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 1 toivo- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 12 toivo-
73: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa autoja syö- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kairalan-
74: vyttävien suolojen käytön estämistä . . • . . • • • • • • • 1 Kemijärven tien peruskorjaustöiden aloittamista 13
75: Eduskunnan toivomus.
76: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 13 toivo·
77: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 toivomus· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Javarusvas·
78: aloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat toimenpi· tuun-Pelkosenniemen-8avukosken maantien ra·
79: teitä koulujen voimistelusalie-n ja muiden tilojen kentamista . • • . • . • . • . • • • . • • • • • • • . . • . . • • • . • • • • 14
80: v~:aamiseksi nuoriso· ja urheilujärjestöjen käyt- Eduskunnan toivomus.
81: toon ......•....•••.•.....•.•.•.•••.•.••••••
82: Eduskunnan toivomus. Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 14 toivo·
83: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kemijär-
84: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 2 toivo- ven-Sallan-Hanhikankaan maantien oikaisu- ja
85: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kymönkos· peruskorjaustyön aloittamista • . . • • . • . • • • • • • • • 15
86: kelta Vesannon tieltä Kolimanpäähän Keiteleen
87: tielle johtavan läpikulkutien ottamista paikallis- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 15 koi·
88: tieksi ••••••••••••••••••••.•.••••••••.•.••••• a men toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta·
89: vat maantien rakentamista Enontekiön kunnan
90: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 3 toivo- ~~nasen kylästä Kittilän kunnan Puljun ky·
91: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Palokan· laan • . . . . . . . . . . • • . • . . . . • . . . . . . . • . . . . • . . • • • • • 16
92: kaan-Rengon-Mustansalon maantien rakenta·
93: mista •••••.••.••••.•••••.••••••••• · • • • •• • • • Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 16 toivo·
94: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Peltovuo·
95: man-Ketomellan-Raattamaan tien rakentamista 17
96: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 4 toivo-
97: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
98: rakentamista Leppävirran kunnan Kotalahden ky· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 17 toivo·
99: Iästä Jäppilän kunnan Ruuhilammin kylään •••• 5 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
100: rakentamista Ylimuoniosta Enontekiön kirkolle • • 18
101: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 5 toivo·
102: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa syväväy· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 18 toivo-
103: Zien ruoppaamista Saimaan vesistön alueella 6 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
104: Eduskunnan toivomus. rakentamista Kaunisojan seudulta Nä:kkälän ky·
105: lään Enontekiön kunnassa • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • 19
106: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 6 kah·
107: den toivomusaloitteen johdosta, jotka koskevat tut· Kulkulaitosnliokunnan mietintö N:o 19 nel·
108: kimusta Järvi-Suomen vesireittien kanavoimi· jän toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta-
109: sesta ••••...••..•••..••.••..••••••••.••••••• 7 vat tieyhteyden aikaansaamista Inarin kunnan
110: Eduskunnan toivomus. Menesjärveltä Kittilän kunnan Pokan kylään • • 20
111:
112: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 7 toivo· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 20 toivo-
113: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pellon Ha· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
114: velasta Väylänvartta Kolariin johtavan tien pe· rakentamista Inarin kunnan Angelin kylään • • 21
115: ruskorjaus- ja oikaisutöiden aloittamista . • • • • • 8
116: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 21 toivo·
117: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 8 toivo· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Utsjoen-
118: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Äkäsjoen· Karigasniemen tien rakentamista • . • . . • • • • • • • • • 22
119: suun-Äkäslompolon tien rakentamista • . • . . • • • 9
120: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 22 kahden
121: toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
122: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 9 koi· Kaamasen-Sevettijärven maantien rakentamista 23
123: men toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
124: maantien rakentamista Ounasjoen itäpuolitae Saa- Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 5 neljän
125: renkylästä Markkasuvantoon •.•.••••••.••••••• 10 toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
126: metsäkoulujen aikaansaamista ..•.....•••••.•. , 24
127: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 10 toivo·
128: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rovanie· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 23 kah·
129: men-Sodankylän tien perusparannustöiåen lop- den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta-
130: puun saattamista • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 11 vat maantiesillan rakentamista Simojoen yli • • 25
131:
132: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 11 toivo· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 24 toivo·
133: musaJoitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Romppai·
134: aikaansaamista Moskuvaaran kylästä Lokkaan So· sensalmen sillan rakentamista Taivalkosken kun·
135: dankylän kunnassa • . . . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 12 nassa 26
136: Sisällysluettelo 1964. 5
137: Toiv.a!. Toiv.al.
138: Jniet. Jniet.
139: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 25 kah· Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 11 toivo-
140: den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pohjois·
141: sillan rakentamista Ounasjoen yli Rovaniemen kau· Karjalan karjatalouskoulun ottamista valtion hal-
142: pungissa Saarenkylään • . • • . • • • . . • . . . • • • . . • • • • 27 tuun •••••••••.•••••••....•....•••••••••••••• 40
143: Eduskunnan toivomus.
144: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 26 toivo·
145: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan ra· Puolustusasiainvaliokunnan mietintö N:o 2 toi-
146: kentamista Ounasjoen yli Sirkan-Tepaston vomusaloitteen johdosta asevelvollisten kaikkien
147: tiellä • . • • • . . • • • • . • • • . • . . • • • • . . • . . . • . . • . • . • • • 28 lomamatkojen tnatkakulujen korvaamisesta • • • . • • 41
148: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 27 toivo· Ku1kulaitosvaliokunnan mietintö N: o 35 toivo-
149: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpi· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa määrära-
150: teitä Turun tie· ja vesirakennuspiirin ja Turun haa Savon radalta Yöveden !l'antaan rakennettavaa
151: maanviljelysinsinööripiirin keskuskorjaamon ra· teollisuusrataa varten • . • . • . . . . . . • . • • . • . • • • • . . 42
152: kentamiseksi . • • . • . • • • . • . . . • • • . . . . . . . . . . • • . . • 29 Eduskunnan toivomus.
153: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 7 toivo· 'Sivistysvaliokunnan mietintö N: o 8 toivomus·
154: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Virolahden aloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat opettajien
155: ja Miehikkälän kuntien liittämistä rajaseututoi- valmistuksen järjestämistä uuden peruskoulun tar·
156: minnan piiriin • . • . . • . . . . • . • • • . . . . . • • . . . . . . . . 30 peita vastaavaksi • • • • • . • • • . . . . • • . • . • • • • • • • • • . 4a
157: Eduskunnan toivomus.
158: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 28 toivo·
159: musa1oitteen johdosta, joka tarkoittaa valtionpu· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 37 toivo·
160: helimelle suoritettavan vuosimaksun poistamista musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pieksä·
161: tai alentamista sokeilta • . • . • • • . . . • . • . . . . • • • . • 31 mäen korjauspajan laajennustöiden a;loittamista 44
162: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 29 toivo· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 38 eräi-
163: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpi· den määrärahan ottamista vuoden 1965 tulo· ja
164: teitä koaksiaalikaapeZin saamiseksi etelästä Ou· menoarvioesitykseen ·koskevien toivomusaloittei·
165: luun ja Kemiin • • • . • • . . . • • • . • • • • . . . . . • • . . . . • . 32 den johdosta • • . • • • . . . . • • • • . . . . . • • . • . . • • • • • . . 45
166: Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 9 kahden KUJJ.ku:laitosvaliokunnan mietintö N: o 39 toivo-
167: toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa valtionrau·
168: uudisraivauspalkkioiden myöntämisen laajenta· tateiden Oulun konepajan siirtämistä sopivam-
169: mista • • • • • . . . • . . • • . . . . . • . . . • . . . . . . . • . . . . . • . 33 paan paikkaan • . . . . . . • . . • . • . • . . • . . . • • • . . • • • . 46
170: Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 10 kolmen Kulkwaitosvaliokunnan mietintö N:o 40 kol-
171: toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat li· men toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
172: sämäärärahan ottamista vuoden 1963 tulo· ja me· rautatieyhteyden aikaansaamista Uudestakaupun·
173: noarvioon . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . • • • . • . • . . . . . . . 34 gista Tampereen-Rauman radalle . . . • . • • . . • . . 47
174: Eduskunnan toivomus.
175: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 30 toivo·
176: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa postiauto· Kulkulaitosvaliokunnan ·mietintö N:o 41 ikah·
177: varikon rakentamista Joensuun kaupunkiin . . . . 35 den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta-
178: vat Peipohjan-Sä'kylän-Huovintien rautatien
179: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 31 toivo· rakennussuunnitelman laatimista . . . . • . . . . • • . • . 48
180: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maa-alueen
181: hankkimista Rovaniemen kaupungin alueelta kul· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 42 toivo·
182: jetusvälineiden ja työkoneiden huolto·, korjaus- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdys-
183: ja säilytystilojen rakentamiseksi posti· ja lennä· tien rakentamista Helsingin lentoasemalta Tiäs-
184: tinlaitokselle . . . • . . • . . . . • • • • . . • . • . . . . . . . . . . . . 36 tön kylän kautta uudelle N urmijärventiela.e • • • • 49
185:
186: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 32 toi- Kulkwaitosvaliokunnan mietintö N:o 43 toivo-
187: vomusaloitteen johdosta, joka tat·koittaa Räys- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien raken-
188: kälän lentokentän kunnostamista purjelentotoimin- tamista Hämeenlinnasta Urjalaan • . • . • • • • • • • . . • 50
189: taa varten . . • . • . . . . . • • • . . . . . . . . . • • • . . . . • . . • . 37 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 44 toivo·
190: Eduskunnan toivomus.
191: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hulkon-
192: Karvian-Kantin maantien kunnostamista 51
193: KWkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 33 toivo- Eduskunnan toivomus.
194: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Naarajär·
195: ven lentokentän kunnostamista • • • • • . . . . . . . • . . 38 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 45 neljän
196: toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
197: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 34 toivo- maantieyhteyden aikaansaamista Puuma'lansalmen
198: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lento· lossilta Mikkelin-Lappeenrannan maantielle 52
199: kentän rakentamista ns. PitkiilkankaaNe . . • . . • . • 39 Eduskunnan toivomus.
200: 6 Sisällysluettelo 1964.
201:
202: Toiv.a.l. Toiv.e.J.
203: miet. miet.
204: Kulkulaitosvaliokunnan lnietintö N: o 46 kah· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 54 toivo-
205: den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa eritasoris-
206: vat maantien rakentamista Järvenpäästä Liet- teyksen a-akentamista Porin-Helsingin ja Tu-
207: vaden maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 ~?-n~Tampereen pikateiden risteykseen Lauttaky·
208: lassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • • . • . . . 66
209: Talousvwliokunnan mietintö N: o 10 toivomus-
210: aloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrära· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 55 .toivo·
211: han ottamista vuoden 1965 tulo- ja menoarvioesi- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Alapor.tin-
212: tykseen . . . • • . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 54 Kaipiaisten tien kunnostamista Sippolan 'kunnassa 67
213: KulkulaitosvaHokunnan mietintö N:o 47 toivo- Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 15 toivo-
214: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa .A-kanta- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maatalou·
215: tien n:o 58 jatkamista Lahdesta Loviisaan • . . . 55 den kokeilu· ja koulutustilan aikaansaamista Kär-
216: sämäelle . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . • • . . . . 68
217: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N: o H toi-
218: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa avustus-
219: ten antamista kunnille kuntainliittojen menoihin 56 Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 16 toivo-
220: Eduskunnan toivomus. musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa esity'k:sen
221: antamista eläinlääkintähuollossa vallitsevien epä·
222: La'ki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 toi- kohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . 69
223: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kuntien
224: luotonsaannin varmistamista . . . . . . • . • . . . . . . . • . 57 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 56 kah-
225: Eduskunnan toivomus. den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta-
226: vat tienparannustöiden suorittamista Multian ja
227: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N: o 13 Uuraisten ·kirkonkylien välisellä maantie·llä • . . . 70
228: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toi- Eduskunnan toivomus.
229: menpiteitä taloude'llisissa vaikeuksissa olevien
230: kuntien auttamiseksi . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 58 Maatalousva;liokunnan mietintö N: o 18 toivo-
231: Eduskunnan toivomus. musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa uusien
232: kurssimuotoisten metsäoppilaitosten aikaansaa-
233: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 48 kah· mista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 71
234: den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Eduskunnan toivomus.
235: ns. 'Säämingin saaristotien rakentamista . . . . . . • . 59
236: Eduskunnan toivomus. Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 19 toivo-
237: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa metsäalan
238: Laki· ja talousvaliokunnan mietintö N:o 14 toi· ammattikasvatuskurssikeskuksen aikaansaamista
239: vomusailoitteen johdosta, joka tarkoittaa ~isäystä Vaalan kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 72
240: vuoden 1964 tulo· ja menoarvioon Zisäavustuksiksi Eduskunnan toivomus.
241: kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
242: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 49 toivo- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 57 kah-
243: musaloitteen johdosta, joka tarlwittaa Petäjäve- den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta-
244: den-Multian-Liesjärven-Myllymäen maantien vat Otavan-Hirvensalmen-Mieskonmäen maan-
245: rakentamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 61 tien parant111mista •. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 73
246: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 50 toivo· Kulkulaitosva;liokunnan mietintö N: o 58 toivo-
247: musa:loitteen johdosta, joka tarkoittaa Kärkkää.· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kosken·
248: län-Bilmutjoen tien rakentamista Konneveden pään-Jyväskylän maantien rakentamista Tikka-
249: kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 62 lan asutusalueiden kautta . . . . . . . . . . . . . . . . • • . • 74
250: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 51 kah· Kul'kulaitosvaliokunnan mietintö N:o 59 kah-
251: den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta· den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
252: vat yhdystien ra'kentamisesta Sahalahden kirkolta
253: Pälkäneen Sappeen kautta Luopioisiin . . . . . . . . 63 maantien rakentamista suunnassa Kaskii-Pälpän-
254: salmi-Par'kkila-Puntala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
255: Eduskunnan toivomus.
256: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 52 toivo· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 60 toivo-
257: musaloitteen johdosta, joka .tarkoittaa tutkimuk- musaloitteen johdosta, joka ·tarkoittaa maantien
258: sen suorittamista tieosalla Multia-Timpersunti- rakentamista Varkaudesta 'So:n~akoskelle 76
259: Pylkönmäki-Karstula • . . . . . . . . . . • . . • • • . . . . . . 64
260: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 61 toi-
261: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 53 toivo- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hipon-
262: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpi- salmen-Pelonniemen maantien rakentamista • . . . 77
263: teitä Oriveden-Mäntän-Keuruun-Multian-
264: Pylkönmäen-Karstulan maantien aikaansaami· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 62 toivo-
265: seksi . . . . . . . • . . . • . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rasin-
266: Eduskunnan toivomus. mäen-Rautaniemen tien rakentamista . . • . . . . 78
267: Sisällysluettelo 1964. 7
268:
269: !l'oiv.al. 'l'oiv.al.
270: miet. miet.
271: Maataitousvaliokunnan mietintö N: o 32 toi'to· Kulkulaitosva;liokunnan mietintö N:o ~7 kah·
272: musaloitteen johdosta, jalka tarkoittaa valtion den toivomusaloitteen johdosta, jotka. ta.tkoitta·
273: avustuksen lisäämistli. kotitalotMne-uvontaa suGrit· vat Iisalmen-Nurmeksen mtumtien rakennussuun·
274: taville järjestöille . . • • . . . . • . • . . . • . . . . • • . • • • • • • 79 nitelman aikaansaamista • . . . . . . . . . . . • • • . . . • • • 93
275:
276: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 23 toivo· Kllilkulaitosvaliokllllnan mietint!i N:o 68 toivo·
277: musaloitteen johdosta, joka. tarkoittaa N"åirvijoen muswloitteen johdosta, joka. ta.rkoittaa tien raken-
278: ja Närpiönjoen järjestelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 80 tamista Lie'ksan-Nurmeksen maantieltä Murto-
279: rannan, Värstä.räkin ja Kantel~lahden .kautta ltni-
280: Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 24 toivo- vasahnen tiehen . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . • • . • . • • • 94
281: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa suunnitel·
282: man laatimista Kuivajokisuun rooppaamiata nr· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 69 toivo-
283: ten • • • . . . . . • . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . • . • . . • • . 81 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien ra·
284: Eduskunnan toivomus. kentwmista Viensuun tieltä Kelovaaran, Syvlllah·
285: den ja Honkalanpään kautta Vaaraniemen tielle 95
286: Maa talousvaliokunnan mietintö N: o 25 toivo·
287: musaloitteen johdosta, joka. tarkoittaa Petolah·
288: den joen ojituksen suunnittelua ja toteuttamista 82 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 70 toivo-
289: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Uimahar·
290: Maata;lousvaliokllllnan mietintö N: o 26 toi'to· jun teollisuusalueen tuloteiden suunnittelua . . • • 96
291: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Keravan·
292: joen perkaustöiden aloittamista . . . . . . • . . . . . • . • 83 Kulkulaitosvaliokunnan :mietintö N: o 71 toivo-
293: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Potkun·
294: Maa·talousvalidkunnan mietintö N:o 27 toivo- kylän ja Naamarrkylän välisen yhdystien raken-
295: musaloitteen joodosta, joka tarkoittaa Koukkelan tamista Utajärven kuntaan . . . . . . . . . . . . • . . . • • 97
296: järven kuivattamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 84
297: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 72 toivo-
298: Maata;lousvaliakunnan mietintö N:o 28 toivo· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantten
299: musaloitteen johdosta, joka tMkoittaa Iitin, Jaa· raJkentamista Juutikkaiahden pysäkiltä Teerif&&·
300: lan ja. Valkealan kunnissa sijaitsevien Pyhäjär· ran paikalliatien suunnassa Komulanlammifl...._
301: ven ym. järvien laskuhankkeen kannattavuuden Pirttimäen maantielle . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . • • • • 98
302: selvittämistä . . . . . . • . . . . . . . . . . • • . . . . • • . • . . . . • 85
303: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 73 toito·
304: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 29 toivo· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maant~~
305: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Maanin· rakentamista Sotkamon-Ristijikven maantieltä
306: kajärven laskuhankkeen toteuttamista . . • . . . . . . 8~
307: Kuhm.on--Buomussaimen maantielle . . . • . . • • . • . 99
308: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 63 toivo·
309: musa;loitteen johdosta, joka tarkoittaa maant~n Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 74 toivo·
310: rakentamista Kallioniemen siltapaikalta Slir· musaloitteen johdosta, joka taikoittaa mlla'lit~
311: kän lossin ohi Tiomantsin-Käenkosken maan- yhteyden aikaansaamista Vuokkijärven eteläran·
312: tie'lle • . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 87 nalle Suomussllilmen kunnassa • . • • • . . . . • • . • • • . • 100
313:
314: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 64 toivo- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 75 toivo·
315: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maant~n
316: raikentamista Korentovaaran-Ilajan tieltä Leh- raJkentamista Hiitolan :kylästä Talviaisten kyaåän
317: mivaaran-I'ljanvaaran kautta Hattuvaaraan 88 Kivijärven pitäjässä .••.•..•.•...••....••.••• 101
318:
319: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 65 toi- Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 34 toivo-
320: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutki· musa'loitteen johdosta, joka tarkoittaa valtion
321: muksen toimittamista tiesuunnalla Selkie-Elo- laidunkoeaseman perustamista Karjalan suovilje-
322: vaara-Kansanaho • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 89 lyskoeaseman yhteyteen Tohmajärvelle •.•....•• 102
323:
324: Kulikulaitosvaliokunnan mietintö N: o 66 toivo- Maatalousvaliokunnan mietintö N:o &5 kahden
325: musaloitteen johdosta, joka 'tarkoittaa Pietal'l!aa- toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat 8110·
326: ren-Kortesjärven tierakennustyön aloittamista . . 90 alueiden kuivattamtsta . . • • . • . • . . . . . . • . . . . . • • 103
327:
328: Maa-talousvaliokunnan mietintö N: o 32 ·toivo- MaataJousvaliokunnan mietintö N:o 36 toi'tO·
329: musal~itteen johdoSta, joka tarkoittaa puutar- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Suontien
330: hanhoidon koeasemaosaston perustamista Etelä- järven vedenpinnan alentamista Suonenjoeila . • . • 104
331: Savon koeaseman yhteyteen . . . . . . . . . . • • . • . . . • • 91
332: Maatalousvaliokunnan mietinrtö N:o 37 toivo-
333: Maatalousvaliokunnan mie.tintö N:o 33 toivo· musaloitteen johdosta, joka ,t1J.1'1koittaa Koivunitl·
334: musaloitteen johdosta, joka ta·r'koittaa marjanja- men vesijättöalueen kuivattamiatyön aikaansll.a·
335: lostwlaitokaen perustamista ,Suonenjoelle . . • . • . • 92 mista •.......•.........•...............•..• 105
336: 8 Sisällysluettelo 1964.
337:
338: Toiv.al. Toiv.al.
339: miet. miet.
340: Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 38 toivo- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 87 toivo-
341: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Enonveden musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
342: ja Ylä·Räävelin järvien vedenpinnan alentamista 106 rakentamisen aloittamista Kemijoen eteläpuolelle
343: Rovaniemeltä Juotakseen ...••.•••••••••.••.•• 120
344: KulkulaitosvaJiokunnan mietintö N:o 76 toivo-
345: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa pengertien Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 44 toivo-
346: rakentamista Kempeleen ja Limingan lahtien yli 107 musaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat mää-
347: rärahan ottamista vuoden 1965 tulo- ja menoar-
348: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 77 toivo- vioesitykseen • • • • • • • • • • • • • . . • • . • • • • • • • • • • • • . . 121
349: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Yläviek-
350: sin-Lentuan maantien rakentamista ••••••••••• 108 Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 45 toivo-
351: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kurssi-
352: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 78 toivo- muotoisen maatalousopetuksen järjestämistä • • • • 122
353: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa vanhan
354: :Markkasuvannon-Tolosen maantien korjaamista 109 Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 47 toivo-
355: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Neulatam·
356: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 79 toivo- men säännöstelypadon rakentamista Kiurujokeen 123
357: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien Eduskunnan toivomus.
358: ra:kentamista Pudasjärven Hetekylästä Taipalee-
359: seen ••••••••••••••••••••••.•.••.••••••••••. 110 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 88 toivo·
360: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Mätäsvaa-
361: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 80 toivo- ran seisa;kkeen muuttamista laiturivaihteeksi . • • • 124
362: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikallis-
363: tien rakentamista Pudasjärven AittojäiTVeltä Yli- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 89 toivo·
364: Iin Tannilaan • • • . • • . • • • • . • • . • • . • • • • • • • • • • • • • 111 musaloibteen johdosta, joka tarkoittaa Pieksämäen
365: ratapiha-alueen yli johtavan sillan uudelleen ra-
366: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 81 toivo- kentamista •••••.•••••.•.••••..•.••..•••••••. 125
367: musailoitteen johdosta, joka tarkoittaa moottori-
368: tiesillan rakentamista Tornionjoen yli E-tiellä Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 48 toivo·
369: Tornion kaupungin alueella • • • • • • • • • • • • . • • • • • 112 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa esityksen
370: antamista Pohjois-Suomen maamiesopiston perus-
371: Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 42 toivo- tamisesta ja sijoittamisesta Muhoksen kunnassa
372: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kaZata- olevalle Koivikon koulutilalle • • • • • . . . . . . . • . • • • 126
373: louskoolun perustamista Lapin [ääniin •.•..••• 113 Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 49 toivo-
374: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kyrön·
375: Sivistysvaliokunnan mietintö N: o 15 toivomus· joen perkaamis· ja pengerrystöiilen aloittamista • 127
376: aloitteen johdosta, joka tarkoittaa maakunta-ar-
377: kiston perustamista Jyväskylän kaupunkiin .••. 114 Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 50 kahden
378: Eduskunnan toivomus. toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Nil·
379: siän ja Säyneisten kunnissa olevien Siikajärven
380: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 82 toivo- ja Ala-Luoetajärven veilenpinnan alentamista 128
381: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien raken-
382: tamista Simojä-rven länsirannan tiestä Piilolan Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 51 toivo·
383: kautta Impiöön •.••.•••••••.•••.•••••••••••• 115 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Tenojoen
384: rantojen sortumisen estämistä Utsjoen kunnan
385: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 83 toivo- alueella . . . • . . . • . . . . • . . . • • • • • . • . . • • • • • • • . . • • • 129
386: musaloitteen johdosta, joka t111rkoittaa yhilystien Eduskunnan toivomus.
387: aikaansaamista Kilkilönsalmen-Mourunsalmen ja
388: Aholan-Maaninkavaaran teiden välille • . • • • • . • 116 Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 52 toivo-
389: muslliloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rääkky·
390: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 84 toivo- Iän Oravilahden iuhta· ja ranta-alueen kuivatus·
391: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien ra- hankkeen toteuttamista • • .. .. . . .. . • . • . . .. .. .. . 130
392: kentamista Misin asemalta Köyryn seisalkkeelle 117
393: Maatalousvaliokunnan mietintö N: o 53 toivo·
394: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sikata-
395: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 85 toivo- Zouskoeaseman rakentamista Itä·Savoon •.•...•. 131
396: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
397: rakentamista Rovaniemen maalaiskunnan Niesistä Ulkoasiainvaliokunnan mietintö N: o 30 toivo-
398: Unariin • . • • • • • . • • • • • • • • . . . • • • . • . . • • . • • . • . • • 118 musaloitteen johdosta määrärahasta rauhantyötä
399: suorittavien järjestöjen tukemiseen • . • • . . • . . • . . 132
400: Kulkulaitosvlliliokunnan mietintö N: o 86 toivo-
401: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Marrasjär- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 90 toivo·
402: ven-Kienajajokivarren tien yhdistämistä Sieppi- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa rautatielai-
403: järven-Lohinivan mMntiestä Xianajajokivarteen toksen sosiaalitoimen puutteiden tutkimista ja
404: tulevaan tiehen • • • • . . . . . . • . • • • • . • • • • • • • • • • • • • 119 korjaamista . . . . . • . • . . • . . • . . • . • • . . . . . • . . . . . . . 133
405: Sisällysluettelo 1964. 9
406:
407: Toiv.al. Toiv.al.
408: miet. miet.
409: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 91 toivo· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 94 kol-
410: musaloitteen johdosta, joka .tarkoittaa asematalon men toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta·
411: rakentamista .Tyväskylän kaupunkiin ••••••••••• 134 vat maantien rakentamista Vesannolta Kongin-
412: kankaalle ••••••..••••••••..••••••••••••••••. 137
413: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 92 toivo-
414: musaloitteen johdosta, joka taTkoittaa tienpa- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 95 toivo-
415: ramHfSswnnitelman loppuunsaattamista Vöyrin- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vesannon-
416: Lappajärven •tiellä • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 135 Viitasaaren-Kyyjärven maantien rakentamista , • 138
417: Eduskunnan toivomus.
418: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 93 toivo- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 96 toivo-
419: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rautalam· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
420: min Törmälän--Myhinpään maantien rakenta- rakentamista Vesannolta Pängätsalon saaren
421: mista , •.•.••.•....•.••••.••••...•...••.•.•. 136 kautta Sumiaisiin , . , ••..•....•••••• , , , . , ••• , 139
422:
423:
424:
425:
426: m.
427: Kysymys Kysymys
428: n:o n:o
429: Gestrin m.fl.: Om statsägda a:ktiebolags inträ· Kiviaho ym.: Maanviljelysinsinööripiirien työn-
430: dande som aktionä!I'er i Mekes Oy • • . • • • • • • • • • 1 tekijäin irtisanomisten peruuttamisesta • . • • • • • . • 14
431:
432: Gestrin ym.: Valtion omistamien osakeyhtiöi- Kämäräinen ym.: Tikkakoski Oy:n tehtailta ir-
433: den ryhtymisestä Mekes Oy:n osakkaiksi •••••• 1 tisa:nottujen metallityöntekijäin työllisyyden tur-
434: vaamisesta • • • • • • . . • • • . • . • • • • • • • . • . • . . • • • • • • • 15
435: Sääskilahti ym.: Rakennuslain mukaisten raken·
436: tamiskustannusten korvausvelvollisuudesta •.•••• 2 Honkonen ym.: Maakuntakirjastojen perusta·
437: misesta • • . • • . . . • • • • . • • • . • • • • • • . • • • • • • • • • • • • . 16
438: Kilpi. ym.: Helsingin kaupungissa tyhjinä ole-
439: vien asuinhuoneistojen vuokraamisesta •.••••••• 3 Paasivuori ym.: Päivä- ja tuntipalkalla työs-
440: kentelevien työntekijäin vuosilomapalkan laskemia-
441: Keloveai ym.: Ampumatoiminnan harjoittami- perusteista .. .. .. .. . .. .. • .. .. • .. .. .. .. .. .. .. • 17
442: sesta Simpeleen yhteiskoulussa ~ •.•..••••.••.•• 4
443: Lintilä ym.: Hotelli-ravintolaan pyrkivän asiak-
444: Paasio ym.: Sokerin hinnankO!I'otuksesta •.•• 5 kaan vaatetukselle asetetuista vaatimuksista • • • • 18
445: JT, J. Rytkönen ym.: Kunnallista jaoitusta .tl.sunta: Moottoriajoneuvoveron perimisestä an-
446: koskevien muutoshakemusten ratkaisemisesta • • • • 6 nettujen määräysten tarkistamisesta . . • . • . • . • • . 19
447: Paavola ym.: Televisiotoiminnan monopolisoimi- Keloveai ym.: Valtiojohtoisten yhtiöiden suo-
448: sesta ......................... .............. 7 rittamista työntekijäin erottamisista .•.•••••• , . 20
449: .tl.. Koskinen ym.: Korvauksien suorittamisesta L. Mattila ym.: Moottoriajoneuvoveron kantota-
450: ~~m~ille .. eräiden
451: valtionapujen maksamatta jät- van muuttamisesta (Kysymyksen n: o 19 yhtey-
452: tauusesta •••••••••••••.•••••••.••.•••.•••••• S dessä) .•••••• , • • • • • • • • • • • • . • • • • • • . • • • • • • • . . • 21
453: Saarinen ym.: Valtiojohtoisen rakennusyhtiön Niemelä ym.: Yleisistä teistä annetun lain mu-
454: perustamisesta . • • • • • • • • • • . • • • • . . • . . . • . • • • • • • • 9 kaisten tiekorvausten suorittamisesta •••.•.•• , • • 22
455: .. Eh~roo~h m.fl::. Om beskattning av filmer som Hamara ym.: Maataloudellisten oppilaitosten
456: fore.VISas 1 ·televlSlOnen • . • . . • . . . . . . . . • • • • . . • • 10 opettajain pa1kkauksesta, eläkkeistä ja pätevyys-
457: vaatimuksista annettujen säännösten tulkinnasta 23
458: Ehrnrooth ym. : Televisioelokuvien verottami
459: sesta • . • . • • • • . . • • . . . . • . • • . • • . • • • • . • • • • . • • . • 10 Liedes ym.: Asutusrahaston varojen supista-
460: misesta ..................................... 24
461: Kilpi ym.: Haminaesa käynnissä olevasta val-
462: vomiaennätysyrityksestä • • . . . . . • • • • • • • • • • . . • • • 11 Ilaskivi ym.: Eräitä verovähennyksiä koske·
463: vista valtiovarainministeriön soveltamisohjeista , • 25
464: Turunen: Epäinhimillisten koulutus· ja kurin- Voutilainen ym.: Elinta.rvikkeissa käytettyjen
465: pitomenetelmien ehkäisemisestä puolustusvoimissa 12 suoja-aineiden sisältämistä myrkyistä , ••• , • , • 26
466: Niiranen ym.: Kokonaiskauppapolitiikan muut- .tl.. Koskinen ym.: Metsätyöläisten palkkojen
467: tlllmisesta • • • • • • • . . . • • . • • • • . • • • • • • . • . • . • • • • • • 13 korottamisesta ••..•.•.........•......••••.• , • 27
468:
469: 2 E 415/65
470: 10 Sisällysluettelo 1964.
471:
472: Kysymys Kysymys
473: n:o n:o
474: LitMmtM ym.: Tärkkelyspitoisten llima· ja Ii· Ki.~iaho ym.: Esityksen. antamisesta kunnallis·
475: dosaineiden sekä tärkkelyssiirapin valmistukseen lain 4 ~ :n muuttamisesta • .. .. . .. .. .. • • .. .. • • 48
476: käytetyn ma.issin maahantuonnista. . • . • • • • . • • . • 28
477: SandeZi.n ym: Rautatietariffien korott81misesta 49
478: Raunio ym.: Kansaneläikela.itoksen organisaa.·
479: tion sivuuttamisesta sairausvakuutuslain hallintoa Pvlkkinen ym.: Tavaralinjojen a.utonk.uljet·
480: ja toimeenpanoa järjestettäessä . . . . . . • • . • • • • • • 29 tajien työoloista • . . . . • . • • • • . • . • • . • • . . . • • . • • • • • 50
481: Pessi ym.: Valtion tulojen vä·hentymisestä Lahti ym.: Huoltoeläkkeen suorittamisesta. so-
482: EFTA-sopimuksen johdosta • . . . . . . . . . • . . • . . . • 30 ta'leskille • • .. .. . .. .. .. .. . .. .. • .. .. .. .. .. .. .. 51
483: SandeU..n ym.: Veljekset Karhumäki Oy:n Kuo· L. Mattila: Val'tionjohtoisten yhtiöiden johta-
484: ~~yeden tehtaan pal1'eluksessa olleiden työnteki· jien pa'lkankorotuksista. . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . • • . 52
485: Jaln asema:sta • . . . . . • . • . . • . . . . . . . . • . . . . • . • • • . 31
486: Saarinen ym.: Erään ikulkula.itosten ja yleis-
487: Stykki ym.: Valtion virkamiesten sivutehtävistä 32 ten töiden ministeriön virkamiehen esiintymisestä 53
488: Twrdi ym. : Junanlähetyspalkkion maksamista
489: KäkeZä ym.: VuO'ksenlaakosn-Lappeenrannan
490: koskevan palkkausluok'karajoäuksen poistamisesta. 33 talousalueen ja pääkaupungin välisten yhteyksien
491: parantamisesta . . • . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . • . . • . • . 54
492: HoZopainen ym.: Lisäveron määräämisestä
493: verovapaiden asuntojen omistajille • . • • • . . • • • • • 34 L. Koskinen ym.: Valtiomantateiden tavarakul-
494: jetusten siirtämisestä Oy Pohjolan Liikenne
495: Saarinen ym.: Eräiden tapaturmainvalidien Ab:Ue ••.•••••••...••...•.••..••....•.•••••• 55
496: elinkorkojen tarkistamisesta . . . • . . • . • • . . • . • . • • 35
497: Väyrynen ym.: Valtion keskusvirastojen ura.- Sini&aZo ym.: Tuulaa.kitulojen supistamisesta.
498: kalla. teettämissä maansiirtotöissä esiint]'Vistä ailielituvan menetyksen korvaamisesta !kaupun·
499: epäkohdista . . . . . . . . • . . . . . . . • • . . . . . . . . . • • . • . • 36 geille ....................................... 56
500:
501: P_~kkarinen ym.: Virkamieskunnan lisää.ntymi·
502: HeZlsten ym.: Kuurojen a=attioppilaitoshank- sesta • . . . . . . . . . . . • • • • • . . • . . . . . . . . . . . • . • • . . • • 57
503: keen viivästymisestä . • . . . • . . . • . . . . . . . • . . . • • • . 37
504: J. MäkeZä ym.: Puolustusvoimien ose.Ilistumi·
505: PaavoZa ym.: Valtion virastojen ja laitosten sesta erään jä.rjestön tilaisuuksiin • • . . . • . . • . . • • 58
506: uudelleen jwrjestelyjen yhteydessä esiintyvistä
507: epä:kohdista . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • • . • 38
508: Ojajäroi. ym.: Yksityisoppikoulujen, kanaakou-
509: lulaitoksen ja kansanopistojen viranhaltijain saat·
510: Honkonen ym.: Opiskelijain vaikeasta talou- tamisesta perhe-eläkelain alaisuuteen . . . . • . . • • . 59
511: deHisesta. asemasta . . . . . . . . . . . • • • • . . • . . . . . • . • • 39
512: Väyrynen ym.: TaivalkoSken virastotalon ra· Pohj®en ym.: Haapamäen risteysaseman toi-
513: kennustyön aloittamisesta . . . . . . • . • . . • • . . . • • • . 40 mintamahdollisuuksista • . . . . .. . . .. .. . • .. .. .. • 60
514:
515: Laine ym.: Yksityisistä teistä annetussa laissa Niiranen ym.: Onkisalmen si.Han ja Latvala.m-
516: tarkoitettujen valtionavustusanomusten käsitte- men-Ylämyllyu. maantien rakennussuunnitelmista 61
517: lystä lääninhallituksissa . • . . . . . . . . . . . . . . • • . • . • 41
518: J ämsen ym. : Vesihallituksen perustamisesta • . 62
519: Paasio ym.: Erään r8ikennusmestarin pa- J. MäkeZä ym.: Suunnitelmista Porin Prikaatin
520: kottamisesta eroamaan vilr81Staan TVH: n Vaasan
521: piirissä . .. .. . . .. • . .. .. .. • . . . . . • .. • • • . .. . . .. • 42 ja sen alueelle rakennettavan suurpesulan likave-
522: sien laskemiseksi Köyliönjärveen • • • . . . • • . • • • • . 63
523: T. Kinnunen ym.: Metsäopiston perustamisesta
524: Itä-Suomeen . . . . . . • • . . • . . . • . . . . . . . . . • . . • . . • • • 43 Lindh m.fZ.: Om beha.ndling i länstyn-elserna
525: av i lagen om enskilda vli.ga.r avsedda ansök-
526: Väyrynen ym.: Työajasta valtion virastoissa ja ningar om statsbidrag (Kysymyksen n:o 41 yh-
527: laitoksissa vapunaattona • . . . . . . • . .. . . .. .. • • • . • 44 teydessä) • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 64
528: U. MäkeZä ym.: Yksityisistä teistä annetussa Lindh ym.: Ybityisistä teistä annetussa laissa
529: laissa tarkoitettujen valtionavustusanomusten kä- tarkoitettujen valtiona.vustusanomusten käsitte-
530: sittelystä lääninhallituksissa (Kysymyksen n: o lystä lääninhallituksissa. (Kysymyksen n:o 41 yh-
531: 41 yhteydessä) • • . . • • • • • • • . . • . . . • • . . • • • • • • • . . 45 teydessä) . . . . . . . • • • . . • . . . . . . . . • • • • . . • . . • • • • • 64
532: V. MatUZa ym.: Valtiomantateiden autokulje· SiZZantaw ym.: Helsingin teknillisen oppilai-
533: tustoiminnassa esiintyvistä epäkohdista • . • • • • • • 46 toksen sijoittamissuunnitelmasta. • • • . . • • • • • • • • • 61S
534: JämsCR. ym.: Keiteleen-Päijänteen kana.voin- Vouti.Zainen ym.: Valtionrautateiden henkilö-
535: tisuunnitelmasta. • . • . • . . . . • . . . . . . . . . • • • . . . . . . • 47 kuntalehden julkaisemisesta. . . . . . . . . . . . . . . • . . • 86
536: Sisällysluettelo 1964. 11
537: Kysymys Kysymys
538: n:o n:o
539: Kilpi ym.: Maihinnousun kieltämistä osoitta· Honkonen ym.: Ylioppilastutkintolautakunnan
540: vien taulujen poistamisesta rannikkojemme saa· menettelystä uusien ylioppilaiden nimiluetteloa
541: rilta ja luodoilta . . . . . . . . . . . . . . . • • . • • . . • • . • . • 67 julkaistaessa . . . . . . • . • . . . . . • . . . . . . • • • • . • • . • • • 87
542: HO'Tikanen ym.: Eräiden vesioikeuden käsitel- Koppanen ym.: Työvoiman saamisesta ulko-
543: täviin kuuluvien ·hakemusasiain viivästymisestä 68 asiainhallinnon alalle . . • . • . . . . . • . • . . . • . . • • . • • • 88
544:
545: Paavola: Asuntorakennustutkimustulosten saat· Tallgren m.fl.: Om förverkligande av väg-
546: tamisesta rakentajien tietoon • • • . • . . . . • . • . . . • • 69 och broplanen för sträckningen mellan Kimito
547: och Åbo . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • • • 89
548: Mustonen ym. : Rakennustyöläisten työllisyyden
549: turvaamisesta Kajaanin kaupungissa . . . . . . . . . . 70 Tallgren ym.: Kemiön ja Turun välisen tie· ja
550: siltasuunnitelman toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 89
551: Eyömä ym.: Valtion laitosten taholta tapahtu·
552: van vesistöjen pilaantumisen estäruisestä . . . . . . 71 Holopainen: Outokumpu Oy:n vesienpilaa'!!Ps-
553: toiminnan ehkäisemisestä .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 90
554: Kalavainen ym.: Yhdenmukais~>n men9ttelyn ai·
555: kaansaamisesta lahjoitusten verovapausanomusten Hyytiäinen ym.: Lentotoiminnan vaaranalai-
556: käsittelyssä . . . . • . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 72 suudesta Malmin lentoasemalla . . . . . . . . . . . . . . . . 91
557: Sandelin ym.: Esityksen antamisesta maatalou- J. Mäkelä ym.: Suomen Reservin Aliupseerien
558: den työaikalaiksi . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . 73 ~ii~?n vuosikokouksessa pidetyn puheen sisäl·
559: losta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 92
560: Helle: Kansaneläkkeen tukiosien tarkistami-
561: sesta vastaamaan maan eri osien kalleuseroja . . 74 Ilaskivi ym.: Tulli- ja liikevaihtoverovapauden
562: myöntämisestä siviililentotoimintaa hll!rjoittaville
563: Ilaskivi ym.: Tukipalkkioiden lisäämistä tar- yrittäjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 93
564: koittavista suunnitelmista • . . . . . . . . . • • . . . . • . . • 75
565: Söderhjelm m.fl.: Om förverkligande i Finland
566: Väyrynen ym.: Otanmäki Oy:n toimeenpane- av Nordiska rådets rekommendation angående
567: mista työntekijäin irtisanomisista . . . . . . . . . . • . 76 samarbete i fråga om televisionsutsändningar mel·
568: lan Finland oeh Sverige . . . . . . . . . . . . . . • . • . • . . • 94
569: Sääskilahti ym.: Paikallisen väestön kalastus-
570: mahdollisuuksien !kaventamisesta Pohjois-Suo- Söderhjelm ym.: Pohjoismaiden neuvoston
571: messa . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 77 Suomen ja Ruotsin välistä televisiolä;hetyksiä
572: koskevaa yhteistyiitä käsittelevän suosituksen to·
573: Ehrnrooth m.fl.: Om justering av veckopen- teuttamisesta Suomessa . . • . . . . . . . • . • . . . . . . .. . 94
574: ning, som utgår till invalid uuder tiden för yrkes·
575: utbildning • . . • . • • . . . . • . . • . . • • • • . . . . . • • • . • • • . 78 Honkonen ym.: Määrärllihan ottamisesta tule-
576: van vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen kodinpe-
577: Ehrnrooth ym.: Vähävaraisen invalidin ll!mmat- tlll!tll!mislainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 95
578: tikoulutusaikanaan saaman vikkorahan määrän
579: tarkistamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 78 Vilmi ym.: Eräistä Pdhjois-Suomen maatalou·
580: den erikoistuen kohdalla suoritetuista alentami-
581: Tauriainen ym.: Kunnallisverotuksessa myön- sista ....................................... 96
582: nettävän lapsivähennyksen määrän kmottamisesta 79
583: Voutilainen ym. : Vakinaisten veturimiesten
584: Vilponiemi ym.: Eräistä iliikevaihtoverotoimis- työmahdollisuuksien supistamisesta Joensuussa 97
585: tojen antamista liikevaihtoveron perimisohjeista 80
586: Kilpi ym.: Poliisiviranomaisten Ikielitaidosta . . 98
587: Kangas ym.: Maankäyttölainojen irtisanomi-
588: sista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 M. Linna ym.: Maanhankintalain mukaisten
589: a·sutusteiden rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . 99
590: Kilpi ym.: Liikevaihtoverolain 8 § :n määräys- Sinisalo ym.: Kuntien satamien kannattavuu-
591: ten korjaamisesta . . . . . . . . • . . • . . . . . . • . . . • . . • • 82 den turvaamisesta ..................••...•..• 100
592: Gröndahl ym.: Puolustuslaitoksen tarpeisiin Backlund: Om förekomsten av !kroppsaga i
593: pakkolunastetuu omaisuuden alhaisesta hinnasta • 83 skolhem .•............•.....•.........••.... 101
594: J. E. Partanen ym.: Metsähallituksen metsä·
595: työvoiman otossa harjoittamasta !karsintamenet·
596: Backlund: Ruumillisen kurituksen käyttämi·
597: sestä koulukodeissa . . • • • . • . . . • . . . . . . . . . . . • . . . 101
598: telystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . • . 84
599: Uusitalo ym.: Valtionapujärjestelmän uusimi- Voutilainen ym.: Tupakkamainonnan rajoitta-
600: sesta • . • . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 85 misesta . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . • . 102
601: Vilmi ym.: Uudisraivauspalkkioiden alentami- Kämäräinen ym.: Vaikeuksiin joutuneiden kuu-
602: sesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . • . . . . • • . 86 tien avustamisesta ..........•......•...••..•• 103
603: 12 Sisällysluettelo 1964.
604:
605: Kysymys Kysymys
606: n:o n:o
607: Sinisalo ym.: Kor.vausten suorittamisesta Pyh· Väyrynen ym.: Kaupungeissa ja kauppaloisaa
608: tään siirtolaiskalastajille kalastustilojen muodos- s~ja~tsevien sotilastorppien lunastamisesta itsenä.i·
609: tamisessa tapahtuneiden virheiden johdosta • • • . 104 siks1 ••••••••••.••••••••••••••••••••••••••••• 120
610:
611: IfeZZste.n 11.~·:.. x;ans~~ ja oppikoulujen loma-ai- Sinisalo ym.: Kunnan omaisuuden luovuttami·
612: koJen yhtenalStamlSesta •.•••...••••..•••••••• 105 sesta yksityisille teollisuus- ja liikelaitoksille . 121
613: Gestrin m.fl.: Om utveckling av skolhemsverk· Kämäräinen ym.: Tikkakosken metallityöläisten
614: samheten (Kysymyksen n:o 101 yhteydessä) •• 106 työllisyyden turvaamisesta • . . . . . . • . . • • . • • • • • • . 122
615: Gestrin ym.: Koulukotitoiminnan kehittämisestä
616: (Kysymyksen n:o 101 yhteydessä) ••.••••••••• 106 Baoklwncl m.fl.: Om befriande av minkmat från
617: omsättningsskatt . . • . . . • • • . . • . • • • • . . . . . • . . . • • 123
618: Byhtä ym.: Hallavahinkojen selvittämisestä
619: Pohjois- ja Itä-Suomessa ••••..•.•...•••••.•.• 107 Baoklwncl ym.: Minkinruoan vapauttamisesta
620: liikevaihtoverosta • • • • • • • . • . • . • • . . • . . . • • • • • • • • 123
621: P_~avola: Pääkaupungin poliisivoimien lisäämi·
622: sestä •••.•..••••••.•..•••••...•..•.••••..••. 108 Matilainen ym.: Sairausvakuutuslain 9 §:n so-
623: veltamisesta • . . . • . • . . . . • . • • • • • • . • . • . • . • • • . • • • 124
624: ..4.. Koskinen ym.: Vitkamiesten ja työnteki·
625: jäin lukumäärän välisestä suhteesta Keski-Suomen Kiviaho ym.: Karjanrehun kaupan vaikeutta-
626: maanviljelysinsinööripiirissä ....•..••.....•••.• 109 misesta • . . . • • • . . . . • . • • . • . . . . • . . . . . . . • • . . . . • • 125
627: Ehrnrooth ym.: Valtiontalouden paisumisesta. 110
628: Kervinen ym.: Kasvuturpeeseen kohdistuvista
629: Ehrnrooth m.fl.: Om ansvällningen av stats· liikevaihtoveroviranomaisten ohjeista ..•.•••.... 126
630: hushållningen ...•.....•.....••••..•...•••••• 110
631: Lindblom ym.: Aravakiinteistöjen verotuspe-
632: Sinisalo ym.: Yleistävien tai muuten harhaan· rusteiden epäoikeudenmukaisuudesta tulo- ja
633: johtavien vaaliliittonimitysten käyttämisestä • • • . 111 omaisuusverotuksessa • • • • • . • . • • • • . . . . . • • . • . . . 127
634: Hasu ym.: Maatalouskerhoteknikkojen hyväJksy· Haapasalo ym.: Asuntokiinteistöjen korko- ja
635: misestä. kansalaiskoulujen maatilatalouden opet- indeksikulujen saattamisesta kokonaisuudessaan
636: tajien valmistussemina111riin •.........•••...••• 112 vähennyskelpoisiksi kunnallisverotuksessa • . • . . • 128
637: Tein' m.fl.: Om televisering av indrottsevene· Helle ym.: Asuntoedun ja aravaosakkeiden
638: mang .•..•..•.••........••......•.......••.• 113 luovuttajien satunnaisen myyntivoiton verotuk-
639: Teit' ym.: Urheilutapa-htumien televisioinnista • 113 sessa esiintyvien epäkohtien korjaamisesta • • • • 129
640:
641: Ehrnrooth: Om uppbärande av extra förskott-
642: Ehrnrooth: Om avlåtande av proposition med skatt •.••...••••...•..••.•.•...•...••••..••. 130
643: förslag tili lag om ändring av folkpensionslagen 114
644: Ehrnrooth: Ylimääräisen veroennakon 'kannosta 130
645: Ehrnrooth: Esityksen antamisesta laiksi kan·
646: saneläkelain muuttamisesta •..•..•..••••.•...• 114 Koivwnen ym.: Haapamäen yhteislyseon uudis·
647: rakennustöiden aloittamisesta • . . . . • . . . • • . • . . . . 131
648: Helle ym.: Verotuslain 45 §: n 6) kohdan tul-
649: kinnasta • . . . . . . . • . • . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . • • . 1'15 Paasivuori ym.: Kansaneläkkeen tukiosaa saa·
650: vien vanhusten vaikeasta asemasta • . • • • • • • . . • • 13·2
651: Hostila ym.: Veikkausvoittovaroista urheilujär-
652: jestöille tarkoitettujen varojen jaosta • • . . . . . . . • 116 Voutilainen ym. : Vanhuus· ja työkyvyttömyys·
653: eläkkeitä koskevien valitusasioiden !käsittelyn no·
654: J. Mäkelä ym.: Porin postitalon rakentami· peuttamisesta tarkastuslautakunnassa • • . • . • • . • 133
655: sesta ••....•.•...••..•.....•.•••.•.•.•....•• 117
656: Ilaskivi ym.: Ylimääräisen veroennakon kan ·
657: Wiokman m.fl.: Om uppförande av lärarbe- nosta (Kysymyksen n:o 130 yhteydessä) ...... 134
658: fattningarna vid centralyrke&skolorna på ordina·
659: rie stat • . . . . . . . . • . • • • • . . . . • • • • • • • • . • • • • . • • • • 118 Paavola: Väkirehujen kaupan tervehdyttämi-
660: sestä •.•.•......•...•.•.••.•..•....••.••..•. 135
661: Wiokman ym.: Keskusammattikoulun opetta- Stykki ym.: Liikenneturvallisuuden paranta-
662: jan toimien vakinaistamisesta • . • . • . • . . . • . . . . . 118 misesta maanteiden tasoristeyksissä • • . . • • . . . . . 136
663: Hostila ym.: Sillan rakentamisesta Pyhtään Suonpää ym.: Eräiden järjestöjen toiminnasta
664: kunnan Keihä.ssalmeen •.••••...••.•...•••••.. 119 sotamuistojuhlien järjestämiseksi .......••••••• 137
665: Sisällysluettelo 1964. 13
666: Kysymys Kysymys
667: n:o n:o
668: Sirm ym.: Sokerin kuluttajahinnan alentami· Voutilainen ym.: Liikenneturvallisuuden tehos-
669: sesta •••••••.••••••••••••••••••••••••••••••• 138 tamisesta eräissä tapauksissa •••••••.••••••••• 154
670: Uusitalo ym.: Valtion laitosten ldelteisestä Tauriailnen ym.: Pääomien sijoittamisesta ul-
671: suhtautumisesta talletusshekkeihin ••••••••••••• 139 komaille • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • .. .. • 155
672: Lilndeman: Uudenmaan Prikaatin komentajan Paasio ym.: Asuntotuotannon lisäämisestä •• , • 156
673: rankaisutoimenpiteiden laillisuudesta •.•.••.•••• 140
674: V. Mattila ym.: Työvoimaviranomaisten toi-
675: Leskinen ym.: Virallisen elintasotutkimuksen minnasta •...•••••••.•.•••••••••••.•••••••• , 157
676: toimittamisesta perustan saamiseksi seuraavan
677: maatalouden hintalain valmistelua va;rten •••••• 141 Paavola: Aluevaihdon aikaansaamisesta valtion
678: ja IIe~ingin kaupungin välillä ••••....•••••••• 158
679: Ilaskivi ym.: Aviopuoliso· ja prosenttivä·
680: hennyksiä koskevista valtiovarainministeriön so- Siren ym. : Työllisyysrasituksen siirtymisestä
681: veltamisohjeista •••••..••••••••••••••.••••••• 142 valtiolta kunnille • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • 159
682: Gestrin m.fl.: Om justering av stadgandena Honkonen ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta
683: angäende tullfrihet vid import av förnödenheter kirjoilta • • • . . • . . • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 160
684: för byggande av fartyg •••••••••••••••••••••• 143
685: Pohjonen ym.: Yksityistielain mukaisten val-
686: Gestrin ym.: Laivanrakennuksessa käytettä- tionavustusten suorittamisesta ••••••••••••••••• 161
687: vien tarveaineiden maahantuonnin tullivapautta
688: koskevien säännösten tarkistamisesta ••••••••..• 143 Honkonen ym.: Äänioikeusikärajan alentami-
689: sesta valtiollisissa vaaleissa ja kunnallisvaaleissa 162
690: Saarinen ym.: Työntekijäin turvattomasta ase-
691: masta työnantajain konkurssitapauksissa • • . • • • 144 Bäsänen ym.: Tie- ja vesirakennushallituksen
692: kuorma-autokannan lisäämisestä •.•.••.•••••••• 163
693: Gröndahl ym.: nmaisen koulumatkakuljetuksen
694: verottamisesta • . • . • • • . • • • • • • . • • • • . • • • • • • • • • • 145 Sinisalo ym.: Valtionapujärjestelmän nykyisen
695: hakemus- ja käsittelymenettelyn yksinkertaistami-
696: Vilponiemi ym.: Postinkuljetussopimusten no· sesta ..........•••.••.•••..••.•..•••. ; •••••• 164
697: jalla toimivien maaseudun postinkuljettajien ase-
698: masta •••••••••••••••••••••..•..•••.••.••••• 146 Vilponiemi ym.: Porin teknillisen oppilaitoksen
699: oppilaiden 1omauttamisesta opettajapulan vuoksi • 165
700: .Ahonen ym.: Varttuneemman väen ammatti-
701: koulutuksen järjestämisestä •.•••••••••••••••• 147 Paasivuori ym.: Asunnontarvitsijain vaikeasta
702: asemasta lieisingin kaupungissa •••...••••••••• 166
703: H elltJ ym.: Suomen .Ammattijärjestön sivuut-
704: tamisesta työllisyysasioista lausuntoja pyydet- Korsbäck: Om import av timotejfrö •••••••• 167
705: täessä ••••..•••.••••.••••••••••••••••••••••• 148
706: Korsbäck: Timoteinsiemenen maahantuonnista 167
707: Lindeman: Äitiysavustuspakkauksissa käytetty-
708: jen vauvan alusten myynnistä Suomen Kätilölii· U. Mäkelä ym.: Ilmailuhallinnon uudistami-
709: tolle koituvasta taloudellisesta hyödystä . • • • 149 sesta .•••••.••••••••••••...•••••••.••••.•••• 168
710:
711: Sääskilahti ym.: Asutushallituksen sisarosuus- Bäsänen ym.: Kuopion läänin maalaiskuntien
712: lainoja koskevien maankäyttölainoitusohjeiden vaikeasta asemasta • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • 169
713: muuttamisesta • • • . • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • • • 150
714: Paavola: Rakennustarkastusviranomaisten toi-
715: Kemppainen: .Asiantuntijain valitsemisesta val- minnasta ••.•••••••••••••••••••.•••••••••••• 170
716: tion keskusvirastojen asiantuntijatehtäviin ••••• 151
717: Hautala ym.: Yli 6 peltohehtaarin tilan per-
718: Ehrnrooth m.fl. : Om programkonkurrens inom heenjäsenten hyväksymisestä työllisyystöihin • • • 171
719: televisionsverksamheten • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 152
720: Väyrynen: Taivalkosken virastotalon rakennus·
721: Ehrnrooth ym.: Ohjelmakilpailusta televisiotoi- työn aloittamisesta • • • • • • . . • • • • • • • • • • • • • • • • • • 172
722: minnan alalla • • • • • . • . • • • • • • . • . • • • • • • • • • • • • . • 152
723: Väyrynen: Metsähallinnon metsäteknikkojen
724: Ilosenberg: Om upprattande av en marinbas palkkauksessa olevien epäkohtien poistamisesta • • 173
725: vid Skinnarvik i Dragsfjärd kommun • • • • • • • • 153
726: Sinisalo ym.: Tutkimuksen suorittamisesta kun-
727: Ilosenberg: .Merivoimien tukikohdan perusta· tainliittojärjestelmässä havaittujen epäkohtien-
728: misesta. Dragsfjärdin kunnan Skinnarvikiin . • • • 153 poistamisesta • . • . . . • . . . . . . • . . • . • • • • . . . . . • . • • 174
729: 14 Sisällysluettelo 1964.
730:
731: Kysymys Kysymys
732: n:o n:o
733: Siltanen ym.: Lääk:keiden hintojen ja labwato· Borg-Swndman ym.: Siveyskäsitteitä Ioukkaa-
734: riomaksujen alentamisesta •••.•.••.••...•••••• 175 van kirjallisuuden julkaisemisesta ......••.••.. 186
735: Voutilamen ym.: Kunnallista luottamustointa f-·. Mattila ym.: Televisiotoiminnan monopoli·
736: hoitavien tapaturmavakuutuksesta .••••.••••••• 176 sormlSesta . . . . . . • . . . • • • • • . • • • . . . . . . . • • • • . • . • 187
737: Sääskilahti ym.: Yhtenäisen alueen varaami- Vilponiemi ym.: Inhottu- ym. järivien sään-
738: sesta Oulun yliopistoa V8il'ten . . . . . • • . • • • . • • . . 177 nöstelyhankkeen yhteydessä. paikallisille asuk-
739: kaille aiheutettujen vahinkojen korvaamisesta . • 188
740: Pakkanen ym.: TonttiaTVoetuuden määräämi-
741: sestä maatalouskiinteistöille . . . • • • • . . • . • • . • . . . 178 Kemppainen ym.: Rakenteilla olevan asuinta·
742: lon verottamisesta (Jäänyt vastaamatta) ••••.• 189
743: H. Manninen ym.: Juankosken-Luikonlahden
744: rautatien rakentamisesta (Jäänyt vastaamatta ) 179 Kilpi ym.: Syylliseksi epäillyn henkilön oikeus-
745: suojan parantamisesta ..•...•.•.•.......••.•• 190
746: ÅB'Imta ym.: Eläkeva:kuutusmaksujen vähennys-
747: kelpoisuudesta maa· ja metsätalouden verotuk- Kilpi ym.: Liikenneonnettomuuden uhrien aut-
748: sessa •••••.•.••.•..••••••....•...•••.•.....• 180 tamisesta kieltäytyneiden autoilijain saattami-
749: sesta syytteeseen (Jäänyt vastaamatta) •.•••• 191
750: . H_~apasa~.o ym.: Valtion hankintatoiminnan kes-
751: k1ttam1sesta ...•••..•....••.••....•.•....••.. 181 Kilpi ym.: Oikeusministerin painostamisesta
752: eräässä painokanneasiassa . . . • • . . • • . . . . . • • • . . • 192
753: Kilpi ym.: Esityksen antamisesta valtiopäivä- L. Mattila: Jumalan pilkkaa koskevien rikos·
754: järjestyksen 61 § :n kumoamisesta . . • • . . . • . . . . 182 lain säännösten muuttamisesta • . . . . . . . . • • . . • • . 193
755: .d. Koskinen ym.: Metsähallinnon palveluksessa Väyrynen: Oulun konepajan toiminnan lopet-
756: olevien työnjohtajien työsuhteen vakinaistamisesta 183 tamisesta (Jäänyt vastaamatta) •.......•••.•. 194
757: Kemppainen ym.: Oulun yliopiston rakennus- Ehrnrooth ym.: Suomen akatemian asemasta • . 195
758: töiden aloittamisesta . . • . . • . . . . . . . • • . . . . . • . • . . 184
759: Ehrnrooth m.fl.: Om Fiulands akademi ...• 195
760: Paasio ym.: :Maanhan,kintalain ulkopuolelle jää-
761: neiden entisten rintamamiesten epäoikeudenmu- Henriksson ym.: Uuden asuntotuotantokomi·
762: kaisesta asemasta ............................ 185 tean 'kokoonpanosta (Jäänyt vastaamatta) .•.. 196
763:
764:
765:
766: ·Suomen Eduskunnan päätös.
767:
768:
769:
770: (Asiarekisteri: - Ks. Pöytä:kirjat.)
771: VIIDES OSA
772: 1
773: 1964 Vp. - Lak.al.miet. N:o 1 (Aloite 1963 Vp.).
774:
775:
776: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 4
777: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kan-
778: sanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
779: Eduskunta on pöytäkirjanottein 26 päi- tyessä ensimmäisenä vaalipäivänä varustet-
780: vältä helmikuuta 1963 lähettänyt perustus- tava sinettisiteillä ja pantava varmaan tal-
781: lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- teen. Jotta vaaliluettelon sulkeminen sinetti-
782: väksi ed. Väyrysen ym. edellä mainitun laki- sitein ei estäisi antamasta julkisuuteen en-
783: aloitteen n:o 1 (1963 vp.). Kuultuaan asiassa nakkotietoa ensimmäisen vaalipäivän äänes-
784: eduskunnan sihteeriä Olavi Salervoa ja hal- tysvilkkaudesta, on säännös kunnallisvaali-
785: litusneuvos Kai Kortetta oikeusministeriöstä laissa laadittu siten, että vaaliluettelon sul-
786: perustuslakivaliokunta kunnioittaen esittää keminen ja tallettaminen on tapahtuva vasta
787: seuraavaa. sitten, kun siitä ensin on laskettu äänioikeut-
788: Puheena olevan lakialoitteen perusteluissa taan käyttäneiden lukumäärä.
789: todetaan, että kansanedustajain vaaleista 30 Puheena olevan lakialoitteen perusteluissa
790: päivänä kesäkuuta 1955 annetun lain (336/ ja edellä mainitussa laki- ja talousvaliokun-
791: 55) 55 § :n säännösten mukaan on, kun vaa- nan mietinnössä esitetyistä syistä perustus-
792: litoimitus keskeytetään ensimmäisenä vaali- lakivaliokunta pitää aiheellisena, että myös
793: päivänä, vaaliuurna sinetillä suljettuna pan- kansanedustajain vaaleista annettuun lakiin
794: tava varmaan talteen. Sitävastoin laista otettaisiin säännös, jonka mukaan vaaliluet-
795: puuttuvat säännökset siitä, miten vaaliluet- telo hakemistoineen on, sen jälkeen kun siitä
796: telo ja sen perusteella laadittu aakkosellinen on laskettu ensimmäisenä vaalipäivänä ääni-
797: hakemisto olisi vaalipäivien välisenä yönä oikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, suljet-
798: säilytettävä. Aloitteen perustelujen mukaan tava sinettisitein ja pantava varmaan talteen.
799: tämä on eräissä tapauksissa johtanut siihen, V aliakunnalle on kuitenkin ilmoitettu, että
800: että henkilö, jonka haltuun sanotut asiakir- aloitteessa tarkoitettu muutosehdotus tulee si-
801: jat avoimina ovat jääneet, on kehottanut sel- sältymään siihen kansanedustajain vaaleista
802: laisia oman mielipidesuuntansa edustajia käy- annetun lain vaaliteknillistä kokonaisuudis-
803: mään äänestämässä, jotka asiakirjoista ilme- tusta tarkoittavaan ehdotukseen, minkä val-
804: nevien merkintöjen mukaan eivät ole käyttä- tioneuvoston 31 päivänä tammikuuta 1957
805: neet äänioikeuttaan ensimmäisenä vaalipäi- asettama vaalilainsäädännön tarkistaruiskomi-
806: vänä. Kun tällaista menettelyä ei voida pi- tea saanee valmiiksi vielä näiden valtiopäi-
807: tää oikeudenmukaisena eikä tasapuolisena, vien aikana. Kun valiokunnan käsityksen
808: ehdotetaan aloitteessa edellä mainittua lain- mukaan ei ole olemassa pakottavaa tarvetta
809: kohtaa muutettavaksi siten, että siihen lisät- lain muuttamiseen ennen sen odotettavissa
810: täisiin säännös, jonka mukaan vaaliuurnan olevaa kokonaisuudistusta, ja koska lain käyt-
811: ohella myös vaaliluettelo hakemistoineen olisi täjien kannalta olisi asianmukaista, ettei la-
812: pantava varmaan talteen. kiin lyhyin väliajoin tehtäisi useita, kokonai-
813: Aloitteen perusteluissa mainituista syistä suuden kannalta vähäisen merkityksen omaa-
814: ja jotta myös asiattomien merkintöjen teke- via osittaismuutoksia, perustuslakivaliokunta
815: minen vaaliluetteloon ja sen hakemistoon es- kunnioittaen ehdottaa,
816: tettäisiin, on 7 päivänä helmikuuta 1964 an-
817: netun kunnallisvaalilain 44 §: ään laki- ja ta- että Eduskunta päättäisi hylätä pu-
818: lousvaliokunnan mietinnössä n: o 26 (1963 heena olevaan lakialoitteeseen sisälty-
819: vp.) ehdotetuin tavoin otettu säännös, jonka vän lakiehdotuksen.
820: mukaan vaaliluettelo on äänestyksen päät-
821: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1964.
822:
823: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Kekkonen, Kosola, Laine, Pentti, Rosen-
824: neet osaa puheenjohtaja Tuuli, varapuheen- berg, Salmela-Järvinen, Siren ja Söderhjelm.
825: johtaja Tainio, jäsenet Ehrnrooth, Haapa-
826: E 291/64
827: 1964 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 1 (Aloite 1968 Vp.).
828:
829:
830:
831:
832: S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 82 laki-
833: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kansan-
834: edustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
835:
836: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Väy- että Eduskunta päättäisi hylätä la-
837: rysen ym. lakialoitteen n: o 1 (1963 vp.), kialoitteeseen n:o 1 (1963 vp.) sisat-
838: päättänyt1 yhtyä kannattamaan perustuslaki- tyvän lakiehdotuksen.
839: valiokunnan mietinnössä n: o 4 tehtyä hyl-
840: käysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
841: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1964.
842:
843:
844:
845:
846: E 358/64
847: 1964 Vp. - Lak.al.miet. N: o 2.
848:
849:
850:
851:
852: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o
853: 19 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
854: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
855:
856: Eduskunta on 28 päivänä viime helmi- tiä koskevat painokset kirjapainolta verolli-
857: kuuta lähettänyt valtiovarainvaliokunnan seen hintaan. Kun tämä asiaintila tuntuu
858: valmisteltavaksi ed. Vilponiemen ym. laki- kohtuuttomalta, valiokunta katsoo oikeaksi
859: aloitteen n: o 48, joka sisältää ehdotuksen käsiteltävänä olevan aloitteen perusteella eh-
860: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. dottaa liikevaihtoverolakia niin muutetta-
861: Aloitteessa tehty ehdotus tarkoittaa aat- vaksi, että verottomaksi tulisi kirjapainon
862: teellisten yhdistysten julkaisutoiminnan va- velotus, joka kohdistuu ei-verolliseen aatteel-
863: pauttamista liikevaihtoverotuksesta. liseen yhdistykseen tämän tilatessa kirjapai-
864: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 3 § : n nolta painoksen sellaista sanoma- tai aika-
865: a kohdan mukaan on sanoma- ja aikakaus- kauslehteä, jota muussa kuin liiketoiminnan
866: lehtien myynti ja maahantuonti verotonta muodossa levitetään yhdistyksen tai sen jä-
867: ehdolla, että nämä lehdet on tilattu vähin- senyhdistysten jäsenille. Johdonmukaisuuden
868: tään kuukaudeksi. Tämä verovapaus koskee vuoksi olisi samalla tällaisten lehtien maa-
869: myös liiketoiminnan muodossa harjoitettua hantuonti säädettävä verovapaaksi.
870: sanoma- ja aikakauslehtien myyntiä ja maa- Valiokunta, edellä lausuttuun viitaten
871: hantuontia. kunnioittaen ehdottaa,
872: Sen sijaan joutuvat kaikki ne aikakaus- että Eduskunta ed. Vilponiemen
873: lehtien kustantajina toimivat aatteellisetkin ym. lakialoitteen n:o 48 perusteella
874: yhdistykset, jotka tosiasiallisesti eivät har- hyväksyisi näin kuuluvan lakiehdotuk-
875: joita liiketoimintaa, hankkimaan näitä leh- sen:
876:
877: Laki
878: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
879: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
880: vaihtoverolain (532/63) 3 § :ään uusi 2 momentti seuraavasti:
881:
882: 3 § aikauslehtien osalta 1 § : ssä tarkoitettua liike-
883: toimintaa julkaisee sanoma- tai aikakausleh-
884: Verotonta on myös vähintään neljä kertaa teä pääasiassa jä.seninään tai jäsenyhdistys-
885: vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakaus- tensä jäseninä olevia luonnollisia henkilöitä
886: lehden painoksen myynti aatteelliselle yhdis- varten, samoin kuin sellaisen lehden maa-
887: tykselle, joka harjoittamatta sanoma- ja hantuonti.
888:
889:
890: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1964.
891:
892:
893: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu- ja Teir sekä varajäsenet Kelovesi, Kokkola,
894: heenjohtaja Kaasalainen, jäsenet Karvikko, Lahti, Lähteenmäki, Sandelin, Tallgren ja
895: Koivisto, Liedes, Nieminen, Paarman, Rau- Asvik.
896: nio, Rosnell, Saariaho, Sarjala, Tamminen
897:
898:
899: E 383/64
900: 1964 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 2.
901:
902:
903:
904:
905: S u u r e n v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 48 laki-
906: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi liike-
907: vaihtoverolain muuttamisesta.
908:
909: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. että Eduskunta päättäisi hyväksyä
910: Viiponienlen ym. edellä mainitun lakialoit- lakialoitteeseen n:o 48 pohjautuvan
911: teen n:o 48, päättänyt yhtyä kannattamaan lakiehdotuksen valtiovarainvaliokun-
912: valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n: o 19 nan ehdot1lksen mukaisesti.
913: tehtyä ehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
914: taen,
915: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1964.
916:
917:
918:
919:
920: E 439/64
921: 1964 Vp. - Edusk. lakiehd. - Lak.al.miet. N: o 2.
922:
923:
924:
925:
926: E d u s k u n n a n erään lakialoitteen johdosta h y v ä k-
927: s y m ä 1 a k i liikevaihtoverolain muuttamisesta.
928: Eduskunnassa on tehty lakialoite, joka si- joita liiketoimintaa, hankkimaan näitä lehtiä
929: sältää ehdotuksen laiksi liikevaihtoverolain koskevat painokset kirjapainolta verolliseen
930: muuttamisesta, ja Valtiovarainvaliokunta on hintaan. Kun tämä asiaintila tuntuu koh-
931: asiasta antanut mietintönsä N: o 19 sekä tuuttomalta, Eduskunnan mielestä liikevaih-
932: Suuri valiokunta mietintönsä N :o 48. toverolakia olisi muutettava niin, että verot-
933: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 3 § : n tomaksi tulisi kirjapainon velotus, joka koh-
934: a kohdan mukaan on sanoma- ja aikakaus- distuu ei-verolliseen aatteelliseen yhdistyk-
935: lehtien myynti ja maahantuonti verotonta seen tämän tilatessa kirjapainolta painoksen
936: ehdolla, että nämä lehdet on tilattu vähin- sellaista sanoma- tai aikakauslehteä, jota
937: tään kuukaudeksi. Tämä verovapaus koskee muussa kuin liiketoiminnan muodossa levi-
938: myös liiketoiminnan muodossa harjoitettua tetään yhdistyksen tai sen jäsenyhdistysten
939: sanoma- ja aikakauslehtien myyntiä ja maa- jäsenille. Johdonmukaisuuden vuoksi tällais-
940: hantuontia. ten lehtien maahantuonti on samalla säädet-
941: Sen sijaan joutuvat kaikki ne aikakaus- tävä verovapaaksi.
942: lehtien kustantajina toimivat aatteellisetkin Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
943: yhdistykset, jotka tosiasiallisesti eivät har- hyväksynyt seuraavan lain:
944:
945: Laki
946: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
948: vaihtoverolain (532/63) 3 § :ään uusi 2 momentti seuraavasti:
949:
950: 3 §. kauslehtien osalta 1 § :ssä tarkoitettua liike-
951: toimintaa julkaisee sanoma- tai aikakausleh-
952: Verotonta on myös vähintään neljä kertaa teä pääasiassa jäseninään tai jäsenyhdistys-
953: vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakaus- tensä jäseninä olevia luonnollisia henkilöitä
954: lehden painoksen myynti aatteelliselle yhdis- varten, samoin kuin sellaisen lehden maahan-
955: tykselle, joka harjoittamatta sanoma- ja aika- tuonti.
956:
957: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1964.
958:
959:
960:
961:
962: :C 455/(H
963: 1964 Vp. - Lak.al.miet. N: o 3.
964:
965:
966:
967:
968: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o22
969: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi liike-
970: vaihtoverolain muuttamisesta.
971:
972: Eduskunta on 28 päivänä viime helmikuuta den selitysten perusteella valiokunta kun-
973: lähettänyt vaJ.tionvara.invaliokunnan valmis- nioittaen ehdottaa,
974: teltavaksi ed. Haapasen ym. lakialoitteen n :o
975: 42, joka sisältää ehdotuksen [aiklsi [iikevaihto- että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
976: verolain muuttamisesta. Haapasen ym. "takialoitteeseen n:o 42
977: Aloitteessa on ehdotettu liikevaihtoverolain sisältyvän "lakiehdotuksen.
978: 12 '§:ään lisättäväksi uusi toinen momentti,
979: jonka mu:kaan rekisteröityä aatteellista yh-
980: distystä, joka sääntöjensä mukaan harjoit- Samalla valiokunta kuitenkin verotuskäy-
981: taa aatteellisen toimintansa tukemiseksi tä- tännön vakiinnuttamiseksi katsoo tarpeelli-
982: män lain tarkoittamaa liiketoimintaa, on pi- seksi ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
983: dettävä verovelvollisena vain tämän liiketoi- vomuksen,
984: minnan osalta.
985: Valtiov.arainminåsteriön ja liikevaihtovero- että hallitus huolehtisi siitä, että
986: konttorin valiokunnalle antamien selvitysten liikevaihtoverotusta toimitettaessa aat-
987: mukaan ei aloitteessa ehdotettu lainmuutos teellisten yhdistysten myyntitoiminta,
988: ole tarpeellinen, koska liikevaihtoverolain joka ei tapahdu liiketoiminnan muo-
989: mukaan ainoastaan liiketoiminnan muodossa dossa, ei tule tämän verotuk$en koh-
990: tapahtuvaa myyntiä voidaan verottaa. Näi- teeksi.
991: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1964.
992:
993:
994:
995:
996: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu- J. E. Partanen, Raunio, Rosnell, Sarjala,
997: heenjohtaja Kaasalainen, varapuheenjohtaja Tamminen, Teir ja Timonen sekä varajäsenet
998: Koivunen, jäsenet Antila, Haapasalo, Koi- Hamara, Kokkola, L. Mattila, Sandelin ja
999: visto, Liedes, Lindh, Nieminen, Paarman, Åsvik.
1000:
1001:
1002:
1003:
1004: E 415/64
1005: 1964 Vp.- S. V. M. - Lak.al.miet. N:o 3.
1006:
1007:
1008:
1009:
1010: S u u r en v a 1 i o k u n n a n m i et i n t ö N: o 49 laki-
1011: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen :iaiksi liike-
1012: vaihtoverolain muuttamisesta.
1013:
1014: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Haa- että Eduskunta päättäisi hylätä la-
1015: pasen ym. lakialoitteen n: o 42, päättänyt kialoitteeseen n:o 42 sisältyvän laki-
1016: yhtyä kannattamaan valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen.
1017: mietinnössä n: o 22 tehtyä hylkäysehdotusta
1018: ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1019: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1964.
1020:
1021:
1022:
1023:
1024: E 474/64
1025: 1964 Vp.- Edusk. toivomus.- Lak.al.miet. N:o 3.
1026:
1027:
1028:
1029:
1030: E d us k un n an t oi v o mu s liikevaihtoverotuksen
1031: toimittamisesta.
1032:
1033: Eduskunnassa on tehty lakialoite laiksi että Hallitus huolehtisi siitä, että
1034: liikevaihtoverolain muuttamisesta, ja Valtio- liikevaihtoverotusta toimitettaessa aat-
1035: varainvaliokunta on asiasta antanut mietin- teellisten yhdistysten myyntitoiminta,
1036: tönsä N: o 22 sekä Suuri valiokunta mietin- joka ei tapahdu liiketoiminnan muo-
1037: tönsä N:o 49. dossa, ei tule tämän verotuksen koh-
1038: Eduskunta on, hyläten lakialoittaessa ole- teeksi.
1039: van lakiehdotuksen, päättänyt lausua toivo-
1040: muksen,
1041: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1964.
1042:
1043:
1044:
1045:
1046: E 531/64
1047: 1964 Vp. - Lak.al.miet. N: o 4.
1048:
1049:
1050:
1051:
1052: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 8
1053: lakialoitteen johdosta laiksi uudis- ja kivenraivauspalk-
1054: kioista.
1055:
1056: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 myöskään tuotantopoliittisilla syillä, koska
1057: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- kotimaista kulutusta voidaan tuntuvasti li-
1058: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- sätä kohottamalla kansan ostokykyä, on laki-
1059: väksi ed. Pulkkisen ym. lakialoitteen n: o aloitteessa ehdotettu eduskunnan hyväksyttä-
1060: 121, joka sisältää ehdotuksen laiksi uudis- väksi lakiehdotus uudis- ja kivenraivaus-
1061: ja kivenraivauspalkkioista. Kuultuaan asian- palkkioista eduskunnan viime valtiopäivillä
1062: tuntijoina toimistopäällikkö Arvo Silvolaa hyväksymässä muodossa.
1063: maatalousministeriöstä, toimistopäällikkö Uudis- ja kivenraivauspalkkioiden myön-
1064: Paavo Marttilaa maataloushallituksesta, yli- täminen tapahtuu nykyisin uudis- ja kiven-
1065: agronomi Kaino Repoa Maatalousseurojen raivauspalkkioista 15 päivänä heinäkuuta
1066: Keskusliitosta sekä toiminnanjohtajia Toimi 1963 annetun asetuksen (385/63) nojalla.
1067: Ruokosalmea Pienviljelijäin Keskusliitosta, Tällä asetuksella on uudisraivauspalkkioiden
1068: Vilho Mäkelää Pienviljelijäin Liitosta ja myöntämistä alueellisesti siten rajoitettu,
1069: Walter Kuuselaa Suomen Pienviljelijäin Lii- ettei palkkioiden myöntäminen ole mahdol-
1070: tosta valiokunta esittää seuraavaa. lista lähinnä etelä-Suomen alueella. Sen si-
1071: Käsiteltävänä olevan lakialoitteen perus- jaan kivenraivauspalkkioiden myöntämistä
1072: teluissa lausutaan, ettei eduskunnan viime ei ole alueellisesti rajoitettu. Kun valiokun-
1073: valtiopäivillä hyväksymää lakia uudis- ja nan mielestä ei ainakaan tässä vaiheessa
1074: kivenraivauspalkkioista vahvistettu ja että näytä olevan perusteltua syytä nykyisestään
1075: palkkioiden myöntäminen tapahtuu nyt en- laajentaa uudisraivauspalkkioiden myöntä-
1076: tisestään supistettuna asetuksen nojalla. mistä, valiokunta ei ole asettunut aloitetta
1077: Kun maassamme on suuri määrä elinkelvot- puoltamaan.
1078: tomia tiloja, joiden elinkelpoisuuden paran- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1079: tamisen ensimmäisenä ehtona on peltoalan nioittaen ehdottaa,
1080: laajentaminen uudisraivaustoiminnan avulla,
1081: ei raivaustoimintaa kuitenkaan pitäisi vä- että lakialoitteeseen n:o 121 sisäl-
1082: hentää. Tämän vuoksi ja kun uudisraivaus- tyvä lakiehdotus kylättäisiin.
1083: toiminnan vähentämistä ei voida puolustella
1084: Helsingissä 15 päivänä tokoukuuta 1964.
1085:
1086:
1087:
1088:
1089: Asian käsittelyyn valiokunnaSsa ovat otta- kinen, Laiho, A. Linna, I. Linna, Pohjonen,
1090: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- Pulkkinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura
1091: heenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, Hali- sekä varajäsen A. Kinnunen.
1092: nen, Hautala, Jaakkola, Korsbäck, A. Kos-
1093: 2 1964 Vp. - Lak.al.miet. N: o 4.
1094:
1095: V a s ta 1 a u s e.
1096: Emme ole voineet yhtyä maatalousvalio- maan, joka aiheuttaa varsinkin raja-alueella
1097: kunnan enemmistön kantaan siinä, että ed. turhaa hankaluutta.
1098: Pulkkisen ym. lakialoite n: o 121, joka si- Kun uudisraivaustoiminnan rajoittamista
1099: sältää ehdotuksen laiksi uudis- ja kiven- ei voida puolustella tuotantopoliittisilla syillä
1100: raivauspalkkioista, hylättäisiin. Uudis- ja eikä valtiontalouden vakauttamisen varjolla,
1101: kivenraivauspalkkioiden myöntäminen tapah- olemme sitä mieltä, että uudisraivauspalk-
1102: tuu nykyisin 15 päivänä heinäkuuta 1963 kioiden maksamisen tulee olla lakisääteisellä
1103: annetun asetuksen nojalla. Asetuksella on pohjalla ja että uudisraivauspalkkioita olisi
1104: rajoitettu uudisraivauspalkkioiden maksami- maksettava koko maassa, korotettuna niin,
1105: nen pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomeen sekä että ne vastaavat kohonneita raivauskustan-
1106: osittain Savoon ja Keski-Suomeen. Tällä mrksia.
1107: toimenpiteellä on saatettu yhä vaikeissa olo- Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme,
1108: suhteissa elävät viljelijät toisiinsa nähden eri-
1109: arvoiseen asemaan, mikä onkin aiheuttanut että Eduskunta hyväksyisi ed. Pulk-
1110: pienviljelijäin keskuudessa oikeutettua kat- kisen ym. lakialoitteeseen n:o 121 si-
1111: keruutta. Samalla se on saattanut neuvonta- sältyvän s6uraavan lakiehdotuksen:
1112: Järjestöjen toimihenkilöt kiusalliseen ase-
1113:
1114: Laki
1115: uudis- ja kivenraivauspalkk:i.oista..
1116: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1117: 1 §. nalta tarpeellisena ja että viljelijän ennes-
1118: Viljelyskelpoisen maan raivaamisesta pel- tään omistama pelto on ainakin tyydyttä-
1119: loksi tai laitumeksi sekä pellon kivenraivauk- vässä viljelyskunhossa.
1120: sesta suoritettavia palkkioita varten otetaan Uudis- ja kivenraivauspalkkioita ei myön-
1121: vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon tar- netä, jos saman työn suorittamiseen on myön-
1122: peellinen siirtomääräraha. Määrärahasta saa- netty valtion varoista muuta avustusta tai
1123: daan käyttää uudisraivaukseen eduskunnan palkkiota kuin maahankintalain (396/45)
1124: osoittama määrä. tai Kuusamon ja Sallan kuntien maahan-
1125: Uudisraivauspalkkioita voidaan myöntää kintalain (751/45) mukaista uudistilan pe-
1126: viljelijöille, joiden omistaman tai hallitseman rustamispalkkiota.
1127: viljelmän peltoala uudisraivausala mukaan
1128: luettuna on vähintään 0.50 ja enintään 15 2 '§.
1129: hehtaaria. Tämän lain nojalla valtion varoista jaet-
1130: Kivenraivauspalkkioita voidaan myöntää tavat palkkiot ovat vapaat veroista.
1131: viljelijälle, jonka omistaman tai hallitseman Oikeutta näihin palkkioihin älköön ulos-
1132: viljelmän peltoala on vähintään 0.50 ja mitattako.
1133: enintään 15 tahi, mikäli viljelmä sijaitsee 3 §.
1134: Pohjois-Suomessa tai itäisen rajaseudun kun- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
1135: nissa, enintään 25 hehtaaria. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
1136: Palkkion myöntämisen edellytyksenä on tuksella.
1137: lisäksi, että suunniteltua uudis- ja kiven-
1138: raivaustyötä on pidettävä viljelijän taloudel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1139: lisen asieman ja tilan elinkelpoisuuden kan- kuuta 196
1140:
1141: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1964.
1142:
1143: Veikko 1. Rytkönen,. Antti Kinnunen.
1144: Aimo Laiho. Aarne Pulkkinen.
1145: 1964 Vp. - S. V. M. - Lak.a.l.miet. N:o 4.
1146:
1147:
1148:
1149:
1150: Suuren valiokunnan mietintö N:o 58 laki-
1151: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi uudis- ja
1152: kivenraivauspalkkioista.
1153:
1154: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pulk- että Eduskunta päättäisi hylätä lar
1155: kisen ym. lakialoitteen n: o 121, päättänyt kialoitteeseen n:o 121 sisältyvän laki-
1156: yhtyä kannattamaan maatalousvaliokunnan ehdotuksen.
1157: mietinnössä n: o 8 tehtyä hylkäysehdotusta
1158: ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1159: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1964.
1160:
1161:
1162:
1163:
1164: E 559/64
1165: 1964 Vp. - Lak.al.miet. N:o 5,
1166:
1167:
1168:
1169:
1170: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 13
1171: lakialoitteen johdosta laiksi valtion osanotosta eräiden maa-
1172: ja vesirakennustöiden kustannuksiin annetun lain muutta-
1173: misesta.
1174:
1175: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 töiden kustannuksiin annetun lain 10 § :n
1176: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- 1 momenttiin lisättäväksi uusi 6) kohta, jonka
1177: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- mukaan sellaisia yrityksen kustannuksia, joi-
1178: väksi ed. M. Linnan ym. lakialoitteen n: o 122 hin valtion varoja sanotun lain mukaan voi-
1179: laiksi valtion osanotosta eräiden maa- ja vesi- taisiin myöntää, olisivat myös yrityksen to-
1180: rakennustöiden kustannuksiin annetun lain teuttamisen jälkeen aiheutuneet hoito- ja
1181: muuttamisesta. Kuultuaan asiantuntijoina kunnossapitokustannukset.
1182: hallitusneuvos Jorma Punovuorta maatalous- Käsiteltävänä olevaan lakialoitteeseen sisäl-
1183: ministeriöstä, yli-insinööri Eino Raustetta ja tyvä lakiehdotus on säännöksiltään sikäli
1184: toimistopäällikkö A. S. V eräväistä maatalous- suppea, ettei se koske ensinkään hankkeita,
1185: hallituksesta, rakennusneuvos Simo Jaatista jotka toteutetaan kokonaan valtion kustan-
1186: tie- ja vesirakennushallituksesta, metsänhoi- nuksella, ja toisaalta sikäli laaja, ettei sen
1187: taja Reino Luukkosta metsähallituksesta, pro- soveltamista niissä hankkeissa, joita se kos-
1188: fessori Olavi Huikaria Metsäntutkimuslaitok- kee, ole lainkaan rajoitettu. Tämän vuoksi
1189: sesta ja metsänhoitaja Bruno Auersaloa ja kun aloitteessa tarkoitettu asia on parhail-
1190: Keskusmetsäseura Tapiosta valiokunta esittää laan käsiteltävänä ns. peruskuivatuskomi-
1191: seuraavaa. teassa, ei valiokunta, vaikka sen mielestä
1192: Käsiteltävänä olevan lakialoitteen peruste- eräissä tapauksissa valtion osallistuminen yri-
1193: luissa lausutaan, että valtion osanotosta eräi- tyksen toteuttamisen jälkeen aiheutuviin
1194: den maa- ja vesirakennustöiden kustannuk- hoito- ja kunnossapitokustannuksiin olisikin
1195: siin annetun lain (433/63) mukaan voidaan paikallaan, ole asettunut aloitetta puolta-
1196: valtion varoja myöntää yrityksen aiheutta- maan.
1197: miin muihin, mutta ei sen toteuttamisen jäl- Edellä lausutun perusteella valiokunta
1198: keisiin hoito- ja kunnossapitokustannuksiin. kunnioittaen ehdottaa,
1199: Kun sanottujen kustannusten suorittaminen
1200: tuottaa vaikeuksia yritysten usein vähävarai- että lakialoitteeseen n:o 122 sisäl-
1201: sille osakkaille, on aloitteessa ehdotettu val- tyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1202: tion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennus-
1203: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1964.
1204:
1205:
1206:
1207:
1208: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Korsbäck, A. Koskinen, Laiho, A. Linna,
1209: neet osaa varapuheenjohtaja Lindeman sekä 1. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen,
1210: jäsenet Asunta, Halinen, Hautala, Jaakkola, Raipala ja V. 1. Rytkönen.
1211:
1212:
1213:
1214:
1215: E 574/64
1216: 2 1964 Vp. - Lak.a.l.miet. N: o 5.
1217:
1218:
1219: V a s t a 1 a u s e.
1220: Emme ole voineet yhtyä maatalousvalio- Lain hyväksymisellä poistettaisiin myös se
1221: kunnan enemmistön kantaan siinä, että edus- erilaisuus, mikä nykyään eri keskusvirasto-
1222: taja M. Linnan ym. lakialoite n: o 122, joka jen välillä on osallistumisessa yritysten suo-
1223: sisältää ehdotuksen laiksi valtion osanotosta rittamisen jälkeisten hoito- ja kunnossapito-
1224: eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustan- kustannusten rahoitukseen.
1225: nuksiin annetun lain muuttamisesta, hylät- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1226: täisiin. Voimassa olevan lain nojalla voidaan
1227: valtion varoja myöntää yrityksen aiheutta- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
1228: miin muihin mutta ei sen toteuttamisen jäl- ed. M. Linnan ym. lakialoitteeseen
1229: keisiin hoito- ja kunnossapitokustannuksiin. n:o 122 sisältyvän seuraavan lakiehdo-
1230: Kun niiden suorittaminen tuottaa vaikeuksia tuksen:
1231: yritysten usein vähävaraisilla osakkaille, olisi
1232: perusteltua, että valtio osallistuisi myös mai-
1233: nittujen kustannusten suorittamiseen.
1234:
1235:
1236: Laki
1237: valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin annetun lain
1238: muuttamisesta.
1239: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään valtion osanotosta eräiden maa- ja vesiraken-
1240: nustöiden kustannuksista annetun lain (433/63) 10 § :n 1 momenttiin uusi 6-kohta:
1241:
1242: 10 §.
1243: Sellaisia yrityksen kustannuksia, joita var- 6) yrityksen toteuttamisen jälkeen aiheu-
1244: ten valtion varoja tämän lain nojalla voidaan tuneet hoito- ja kunnossapitokustannukset.
1245: myöntää, ovat:
1246:
1247: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1964.
1248:
1249: Veikko I. Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
1250: Toivo Niiranen. Aimo Laiho.
1251: 1964 Vp.- S. V. M.- La.k.al.miet. N:o 5.
1252:
1253:
1254:
1255:
1256: Suuren valiokunnan mietintö N:o 74 la.ki-
1257: aloitteen johdosta laiksi valtion osanotosta eräiden maa- ja
1258: vesirakennustöiden kustannuksiin annetun lain muuttami-
1259: sesta.
1260:
1261: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. M. että Eduskunta päättäisi hylätä Uiki-
1262: Linnan ym. edellä mainitun lakialoitteen aloitteeseen n:o 122 sisältyvän laki-
1263: n :o 122, päättänyt yhtyä kannattamaan maa- ehdotuksen.
1264: talousvaliokunnan mietinnössä n:o 13 tehtyä
1265: hylkäysehdotu.sta ja ehdottaa. siis kunnioit-
1266: taen,
1267: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1964.
1268:
1269:
1270:
1271:
1272: E 708/64
1273: 1
1274: 1
1275: 1
1276: 1
1277: 1
1278: 1
1279: 1
1280: 1
1281: 1
1282: 1
1283: 1
1284: 1
1285: 1
1286: 1
1287: 1
1288: 1
1289: 1
1290: 1
1291: 1
1292: 1
1293: 1
1294: 1
1295: 1
1296: 1
1297: 1
1298: 1
1299: 1
1300: 1
1301: 1
1302: 1
1303: 1964 Vp. - Lak.al.miet. N:o 6 (Aloite 1962 Vp.).
1304:
1305:
1306:
1307:
1308: Perustuslakivaliokunnan mietintö
1309: N: o 6 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen valtio-
1310: päiväjärjestyksen muuttamisesta.
1311:
1312: .Eduskunta on pöytäkirjanottein 27 päi- Edellä lausutun perusteella ja yhtyen nii-
1313: vältä maaliskuuta 1962 lähettänyt perustus- hin näkökohtiin, mitä puheena olevan laki-
1314: lakivaliokuntaan valmisteltavasti käsiteltä- aloitteen perusteluissa on esitetty, perustus-
1315: väksi ed. Ehrnroothin ym. edellä mainitun lakivaliokunta katsoo, että lyhyet vastaus-
1316: lakialoitteen n:o 6 (1962 vp.). Kuultuaan puheenvuorot, joilla olisi keskustelua elävöit-
1317: eduskunnan oikeusasiamiestä Risto Leskistä, tävä vaikutus erityisesti pitkissä budjetin
1318: eduskunnan sihteeriä Olavi Salervoa ja lähetekeskusteluissa ja välikysymyskeskuste-
1319: laintarkastuskunnan puheenjohtajaa, oikeus- luissa, olisi valtiopäiväjärjestystä muutta-
1320: neuvos Matti Malia perustuslakivaliokunta malla tehtävä mahdollisiksi. Siihen nähden,
1321: esittää seuraavaa. että valtiopäiväjärjestyksen 57 § :n muutta-
1322: Eduskunnan työmuodoissa ja työskentelyssä minen nYt kysymyksessä olevin tavoin on
1323: ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi annet- ollut huolellisen valmistelun kohteena jo
1324: tiin eduskunnalle vuoden 1950 valtiopäivillä ehdotuksia eduskunnan työmuodoissa ja työs-
1325: hallituksen esitys n: o 166 laiksi valtiopäivä- kentelyssä ilmenneiden epäkohtien poistami-
1326: järjestyksen muuttamiseSta. Samoilla valtio- seksi vuonna 1947 ·valmistelemaan ·asetetussa
1327: päivillä hylätyksi tulleen esityksen johdosta komiteassa sekä valmistettaessa edeilä mainit-
1328: antamassaan mietinnössä n: o 72 perustuslaki- tua hallituksen esitystä n:o 166 (1950 vp.),
1329: valiokunta muun ohessa lausui, että esityk- perustuslakivaliokunta katsoo, että vaikka
1330: seen sisältyneistä muutosehdotuksista olisi kysymyksessä on perustuslain muuttaminen,
1331: voitu hyväksyä valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n siihen tässä tapauksessa voidaan epäilyksittä
1332: 1 momenttiin ehdotetut säännökset lyhyen ryhtyä myös lakialoitteen pohjalta.
1333: vastauspuheenvuoron antamisesta puheenvuo- Valtiopäiväjärjestyksen· muuttamisesta ·eh-
1334: ron pyytämisjärjestyksestä poiketen. dotetui:ri tavoin olisi. seuraUksena, .että tar-
1335: Vastauspuheenvuoroa koskeva säännös si- kemmat määräykset vastauspuheenvuorojen
1336: sältyy nykyisin mm. Ruotsin valtiopäiväjär- myöntämisestä olisi annettava eduskunnan
1337: jestykseen. Tarkemmat määräykset vastaus- työjärjestyksessä. Tämän vuoksi on perustus-
1338: puheenvuoron käyttämisestä on Ruotsissa an- lakivaliokunnan mielestä välttämätöntä, että
1339: nettu valtiopäivien kummankin kamarin työ- lakiehdotukseen lisätään voimaantulosäännös,
1340: järjestyksessä. Työjärjestysten mukaan on mikä tekee mahdolliseksi työjärjestyksessä
1341: valtiopäivien jäsenellä puhemiehen harkinnan annettavien tarkempien säännösten valmista-
1342: mukaan oikeus saada vahvistetusta järjestyk- misen ennen lain voimaantuloa siten, että
1343: sestä riippumatta puheenvuoro lyhyttä vas- valtiopäiväjärjestyksen ja työjärjestyksen
1344: tausta varten, joka saa sisältää tiedon, oikai- säännökset tulisivat sovellettaviksi samasta
1345: sun tai vastineen aikaisemman puheenvuoron ajankohdasta lukien. Kun toisaalta aiottua
1346: johdosta. Vastauspuheenvuoron pituudeksi uudistusta ei olisi tarpeettomasti lykättävä,
1347: on työjärjestyksissä vahvistettu kolme tai perustuslakivaliokunta ehdottaa, että laki
1348: poikkeuksellisesti enintään kuusi minuuttia. säädettäisiin tulemaan voimaan 1 päivänä
1349: Perustuslakivaliokunnan Ruotsin valtiopäi- helmikuuta 1965, jolloin vastauspuheenvuo-
1350: viltä saamien selvitysten mukaan on mah- roja koskevia säännöksiä voitaisiin käytän-
1351: dollisuutta vastauspuheenvuorojen käyttämi- nössä soveltaa jo vuoden 1965 valtiopäivillä.
1352: seen siellä pidetty tarpeellisena ja tarkoituk- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
1353: senmukaisena. perustuslakivaliokunta, joka lisäksi on tehnyt
1354: E 588/64
1355: 2 1964 Vp.- Lak.al.miet. N:o 6 (Aloite 196!a Vp.).
1356:
1357: lakiehdotuksen sanamuotoon muodollista laa- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
1358: tua olevia korjauksia, kunnioittavasti ehdot- puheena olevaan lakialoitteeseen sisäl-
1359: taa, tyvän lakiehdotuksen näin kuuluvana:
1360:
1361:
1362: Laki
1363: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
1364: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-
1365: detyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 57 § seuraavasti:
1366:
1367: 57 §. kista silloin keskusteltavina ( poist.) olevista
1368: Täysistunnossa on jokaisella edustajalla asioista (poist.) ja kaiken sen laillisuudesta,
1369: oikeus, 59 ja 60 § : ssä mainituin poikkeuksin, mitä valtiopäivillä tapahtuu.
1370: saada puheenvuoro siinä järjestyksessä, jossa Älköön kukaan puhuko, ennenkuin hänelle
1371: hän on ilmoittautunut. Kuitenkin voidaan on annettu puheenvuoro, älköönkä ohi pöytä-
1372: edustajalle s~1lä tavoin kuin työjärjestyksessä kirjan.
1373: tarkemmin määrätään, (poist.) antaa muussa
1374: järjestyksessä lyhyt (poist.) vastauspuheen-
1375: vuoro toisen puheenvuoron johdosta.
1376: Jokaisella edustajalla on oikeus pöytäkir- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi-
1377: jaan vapaasti puhua ja lausua mielensä kai- kuuta 1965.
1378:
1379:
1380: Samalla perustuslakivaliokunta kunnioit- että Eduskunta päättäisi käsitellä
1381: taen ehdottaa, lakiehdotuksen valtiopäiväjärjestyksen
1382: 67 §:n 2 momentissa säädetyllä tava~la.
1383:
1384:
1385:
1386: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Henriksson, Kekkonen, Kosola, Laine, Leh-
1387: neet osaa puheenjohtaja Tuuli, varapuheen- monen, Pentti, Rosenberg, Salmela~Järvinen
1388: johtaja Tainio, jäsenet Ehrnrooth, Haapanen, ja Savela sekä varajäsen Karpola.
1389: 1964 Vp. - S. V. M. - Lak.al.miet. N:o 6 (Aloite 1962 Vp.).
1390:
1391:
1392:
1393:
1394: S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i et i n t ö N: o 75 laki-
1395: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi valtio-
1396: päiväjärjestyksen muuttamisesta.
1397:
1398: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Ehrn- .että Eduskunta päättäisi hyväksyä
1399: roothin ym. edellä mainitun la:kialoitteen n: o lakialoitteeseen n:o 6 (1962 vp.) poh-
1400: 6 (1962 vp.), päättänyt yhtyä kannattamaan ja·utuvan 'lakiehdotuksen näin kuulu-
1401: perustUBlakivaliokunnan mietinnössä n: o 6 vana:
1402: tehtyä ehdotusta jäljempänä näkyvin muo-
1403: dollisin muutoksin ja ehdottaa siis kunnioit-
1404: taen,
1405:
1406:
1407: Laki
1408: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
1409: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä sää-
1410: detyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 57 § näin kuuluvaksi:
1411: 57 §. Voimaantulosäännös.
1412: (Kuten perustuslakivaliokunnan mietin- (Kuten perustuslakivaliokunnan mietin-
1413: nössä.) nössä.)
1414:
1415:
1416:
1417:
1418: Samalla suuri valiokuntakin puolestaan eh- että Eduskunta päättäisi käsitellä
1419: dottaa, lakiehdotuksen valtiopäiväjärjestyksen
1420: 67 § :n 2 monwntissa säädetyllä ta-
1421: valla.
1422: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1964.
1423:
1424:
1425:
1426:
1427: E 709/64
1428: 1964 Vp. - Edusk. la.kiehd. - Lak.al.miet. N:o 6 (Aloite 1962 Vp.).
1429:
1430:
1431:
1432:
1433: E d u s k u n n a n eraan lakialoitteen johdosta hyvä. k-
1434: s y m ä 1a k i valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
1435:
1436: Eduskunnassa on vuoden 1962 valtiopäi- luissa, olisi valtiopäiväjärjestystä muutta-
1437: villä tehty lakialoite, joka sisältää ehdotuksen malla tehtävä mahdolliseksi. Siihen nähden,
1438: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta, ja Pe- että valtiopäiväjärjestyksen 57 § :n muutta-
1439: rustuslakivaliokunta on nyt koolla olevalle minen nyt kysymyksessä olevin tavoin on
1440: Eduskunnalle asiasta antanut mietintönsä ollut huolellisen valmistelun kohteena jo
1441: N: o 6 sekä Suuri valiokunta mietintönsä ehdotuksia Eduskunnan työmuodoissa ja työs-
1442: N:o 75. kentelyssä ilmenneiden epäkohtien poistami-
1443: Eduskunnan työmuodoissa ja työskentelyssä seksi vuonna 1947 valmistelemaan asetetussa
1444: ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi annet- komiteassa sekä valmistettaessa edellä mainit-
1445: tiin Eduskunnalle vuoden 1950 valtiopäivillä tua Hallituksen esitystä Eduskunta katsoo,
1446: Hallituksen esitys laiksi valtiopäiväjärjestyk- että vaikka kysymyksessä on perustuslain
1447: sen muuttamisesta. Hylätessään esityksen muuttaminen, siihen tässä tapauksessa voi-
1448: Eduskunta muun ohessa lausui, että esityk- daan epäilyksittä ryhtyä myös lakialoitteen
1449: seen sisältyneistä muutosehdotuksista olisi pohjalta.
1450: voitu hyväksyä valtiopäiväjärjestyksen 57 § : n Valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta on
1451: 1 momenttiin ehdotetut säännökset lyhyen seurauksena, että tarkemmat määräykset
1452: vastauspuheenvuoron antamisesta puheenvuo- vastauspuheenvuorojen myöntämisestä on an-
1453: ron pyytämisjärjestyksestä poiketen. nettava Eduskunnan työjärjestyksessä.
1454: Eduskunta katsoo, että lyhyet vastaus- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
1455: puheenvuorot, joilla olisi keskustelua elävoit- valtiopäiväjärjestyksen 67 § :n 2 momentissa
1456: tävä vaikutus erityisesti pitkissä budjetin säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt seu-
1457: lähetekeskusteluissa ja välikysymyskeskuste- raavan lain:
1458:
1459:
1460:
1461:
1462: Laki
1463: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
1464: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-
1465: detyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 57 § näin kuuluvaksi:
1466:
1467: 57 §. tyksessä lyhyt vastauspuheenvuoro toisen pu-
1468: Täysistunnossa on jokaisella edustajalla heenvuoron johdosta.
1469: oikeus, 59 ja 60 § : ssä mainituin poikkeuksin, Jokaisella edustajalla on oikeus pöytäkir-
1470: saada puheenvuoro siinä järjestyksessä, jossa jaan vapaasti puhua ja lausua mielensä kai-
1471: hän on ilmoittautunut. Kuitenkin voidaan kista silloin keskusteltavina olevista asioista
1472: edustajalle sillä tavoin kuin työjärjestyksessä ja kaiken sen laillisuudesta, mitä valtiopäi-
1473: tarkemmin määrätään, antaa muussa järjes- villä tapahtuu.
1474: E 754/64
1475: 2 1964 Vp.- Edusk. la.kiehd.- Lak.al.miet. N:o 6 (Aloite 1962 Vp.).
1476:
1477: Älköön kukaan puhuko, ennenkuin hänelle Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi-
1478: on annettu puheenvuoro, älköönkä ohi pöytä- kuuta 1965.
1479: kirjan.
1480:
1481:
1482: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1964.
1483: 1964 Vp. - Lak.al.miet. N: o 7.
1484:
1485:
1486:
1487:
1488: Kulkulaitosvaliokunna.n mietintö N:o 36
1489: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi Sysmä-
1490: järven-Juankosken yhdysradan rakentamisesta.
1491:
1492: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- voshanke toteutetaan suunnitellussa laajuu-
1493: kuun 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitos- dessa. Eduskunta on vuoden 1963 valtio-
1494: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. päivillä lausunut Hallitukselle toivomuksen
1495: Niirasen ym. yllä mainitun lakialoitteen kiireellisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä
1496: n:o 164. Valiokunta on samassa yhteydessä Juankosken-Luikonlahden rautatien raken-
1497: käsitellyt seuraavat toivomusaloitteet: tamiseksi. Kuluvan vuoden tulo- ja meno-
1498: 1) Ed. H. Mannisen ym. toivomusaloitteen arviossa on radan tutkimista ja alustavia
1499: n: o 358 määrärahasta rautatien rakentami- töitä varten 80 000 markan suuruinen määrä-
1500: seksi Juankoskelta Luikonlahteen, raha. Rautatiehallitus, joka vuonna 1963 sai
1501: 2) ed. Pekkarisen ym. toivomusaloitteen työllisyysvaroja 25 000 markkaa ratasuunnan
1502: n:o 359 määrärahasta Juankosken-Luikon- tutkimustöitä varten, on myös kuluvan vuo-
1503: lahden rautatien rakennustöiden aloittami- den määrärahasta saanut tutkimusten jatka-
1504: seksi ja mista varten tarvittavat varat. Tämä rata-
1505: 3) ed. Räsäsen ym. toivomusaloitteen n: o hanke, joka on osa lakialoitteen n: o 164 tar-
1506: 360 määrärahasta Juankosken-Luikonlahden koittamasta Sysmäjärvn- Juankosken ra-
1507: rautatien rakennustöiden aloittamiseksi. dasta, toteutuu näin ollen aikanaan. Sen
1508: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- sijaan Luikonlahden - Sysmäjärven radan
1509: lut asiantuntijoina johtajia I. Hirvisaloa ja rakentamista ei voida pitää ajankohtaisena.
1510: V. J. Tervoa rautatiehallituksesta, varatuo- Kun Hallitus on ryhtynyt toimenpit·eisiin
1511: mari L. Boreniusta Suomen Puunjalostus- Juankosken-Luikonlahden radan tutkimus-
1512: teollisuuden Keskusliitosta, prokuristi V. ten loppuunsaattamiseksi ja rautatiehallituk-
1513: Maukosta Rikkihappo Oy:stä, pääsihteeri J. sen ilmoituksen mukaan rakennustyöt on
1514: Hemmiä Tuotannon Kuljetusasiain Neuvot- mahdollista alkaa jo kuluvan vuoden syksyllä,
1515: telukunnasta, kommodori J. Pirhosta puolus- valiokunta edell;yitää, että Hallitus ryhtyy
1516: tusministeriöstä ja majuri L. Relanderia pää- toimenpiteisiin tämän radan rakentamiseksi.
1517: esikunnasta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
1518: Eduskunta on vuoden 1961 valtiopäivillä nioittaen ehdottaa,
1519: lausunut toivomuksen, että Hallitus suoritut-
1520: taisi liiketaloudellisen tutkimuksen sen seikan että lakialoitteeseen n:o 164 sisäl-
1521: selvittämiseksi, olisiko J uankosken-Sysmä- tyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1522: järven välille edullista rakentaa rautatie Niin ikään valiokunta ehdottaa eduskunnan
1523: huomioon ottaen Luikonlahden malmikaivok- päätettäväksi toivomuksen,
1524: sen kuljetukset. Rautatiehallituksen liike-
1525: taloudellisen tutkimuselimen sen jälkeen suo- että Hallitus ottaisi vuoden 1965
1526: rittaman tutkimuksen mukaan Luikonlahden tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
1527: -Juankosken välisen radan rakentamista voi- suuren määrärahan J uankosken--Lui-
1528: daan sekä kansantalouden että rautatietalou- konlahden rautatien rakennustöiden
1529: den kannalta perustella edellyttäen, että kai- aloittamista varten.
1530: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1964.
1531:
1532:
1533: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tela, Liinamaa, A. Linna, lVI. Linna, Niemelä,
1534: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, jäsenet Pesonen, Salin, Valkama ja Vilponiemi sekä
1535: Andersson, Hallberg, Hietala, Kiviaho, Lah- varajäsenet H. Manninen ja Paaso.
1536:
1537:
1538: E 622/64
1539: 1964 Vp. - S. V. M. - Lak.a.l.miet. N: o 7.
1540:
1541:
1542:
1543:
1544: Suur en valiokunnan mietintö N:o 76 laki-
1545: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi Sysmä-
1546: järven-Juankosken yhdysradan rakentamisesta.
1547:
1548: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Nii- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1549: r88ell ym. edellä mainitun lakialoitteen n: o al.oitteeseen n:o 164 sisältyvän laki-
1550: 164, päättänyt yhtyä kannattamaan kulku- ehdotuksen.
1551: laitosvaliokunnan mietinnössä n: o 36 tehtyä
1552: hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
1553: taen,
1554: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1964.
1555:
1556:
1557:
1558:
1559: E 710/64
1560: 1964 Vp.- Lak.al.miet. N:o 8 (Aloite 1962 Vp.).
1561:
1562:
1563:
1564:
1565: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 14laki-
1566: aloitteen johdosta., joka sisältää ehdotuksen laiksi visuaalisen
1567: taiteen korkeakoulusta.
1568:
1569: Eduskunta on pöytäkirjanottein 27 päi- nööri P. Viljasta ja Taideteollisen oppilaitok-
1570: vältä maaliskuuta 1962 lähettänyt sivistys- sen rehtioria yliopettaja M. Visantia, kun-
1571: valiokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten nioittavasti esittää seuraavaa.
1572: ed. Lähteenmäen ym. lakialoitteen n: o 136 Aloitteessa ehdotetaan Taideteollisen oppi-
1573: (1962 vp.), joka sisältää ehdotuksen laiksi laitoksen kuvaamataidon opettajain valmis-
1574: visuaalisen taiteen korkeakoulusta. Tämän tusosasto muutettavaksi valtion varoilla yllä-
1575: j,ohdosta valiokunta, joka on kuullut asian- pidettäväksi mainitun oppilaitoksen yhtey-
1576: tuntijoina kouluneuvos T. Aattosta ja yli- dessä toimiV'aksi korkeakoululinjaksi Huo-
1577: tarkastaja M. Häivää kouluhallituksesta, va- mioon ottaen, että valiokunta on mietinnös-
1578: ratuomari K. Langenskiöldiä Suomen tlaide- sään n:o 12 hallituksen €Sityksen johdost!a
1579: teollisuusyhdistyksestä, hallitusneuvos R. Mei- laiksi Taideteollisesta oppilaitoksesta kannat-
1580: nanderia opetusministeriöstä, ylijohtaja Å. tanut oppilaitoksen ottamista vail.tion haltuun
1581: Niiniä kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ja siinä tarkoituksessa asettunut puoltamaan
1582: maisteri J. Nummista valtakunnansuunnit- sanottuun esitykseen sisältyvän lakiehdotuk-
1583: telutoimistostla, hallitmsihteeri M. Nuutista sen hyväksymistä valiokunta ei pidä aloit-
1584: kauppa- ja teollisuusministeriöstä, hallitussih- teessa olevan lakiehdotuksen hyväksymistä
1585: teeri 0. Nårvää opetusministeriöstä, arkki- asianmukaisena.
1586: tehti K. Palmqvistia Suomen Taideakate- Näin ollen valiokunta kunnioittavasti eh-
1587: miasta, taiteilija T. Raittilaa Suomen Taide- dotrtaa,
1588: akatemian koulusta, professori P. Suomalaista
1589: Helsingin yliopistosta, valtion taidekomitean että Eduskunta hylkäisi puheena ole-
1590: sihteeriä maisteri V. V eistäjää, Hämeenlin- vaan lakialoitteeseen sisältyvän laki-
1591: nan apulaiskaupunginjohtajaa diploomi-insi- ehdotuksen.
1592: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1964.
1593:
1594:
1595:
1596:
1597: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- kola, Nederström-Lunden, Paasivuoci, V. E.
1598: neet osaa puheenjohtaja Tiekso, jäsenet Ala- Partanen, Ruutu, Sundehl ja Teräst!ö sekä
1599: Kulju, Honkonen, Kalavainen, Leinonen, Lin- varajäsen Sillantaus.
1600:
1601:
1602:
1603:
1604: E 864/64
1605: 1964 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 8 (Aloite 1962 Vp.).
1606:
1607:
1608:
1609:
1610: S u u r e n v a li o k u n n a n m i et i n t ö N: o 104 laki-
1611: aloitteen johdosta, joka. sisältää ehdotuksen laiksi visuaali-
1612: sen taiteen korkeakoulusta.
1613:
1614: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Läh- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1615: teenmäen ym. edellä mainitun lakialoitteen aloitteeseen n:o 136 {1962 vp.) sisälty-
1616: n:o 136 (1962 vp.), päättänyt yhtyä kan- vän lakiehdotuksen.
1617: nattamaan sivistysvaliokunnan mietinnössä
1618: n:o 14 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa
1619: siis kunnioittaen,
1620: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
1621:
1622:
1623:
1624:
1625: E 903/64
1626: 1964 Vp. - Lak.al.miet. N :o 9.
1627:
1628:
1629:
1630:
1631: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 20
1632: lakialoitteen johdosta laiksi kalakannan säilyttämistä tarkoit-
1633: tavien toimenpiteiden rahoittamisesta valtion varoilla eräissä
1634: tapauksissa.
1635: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 peellisiin toimenpiteisiin omin varoin jo en-
1636: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maata- nen lainvoimaisia oikeuden päätöksiä, voitai-
1637: lousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi siin tämä vahinko huomattavasti pienentää,
1638: ed. Honkasen ym. lakialoitteen n:o 123, joka joskus ehkä kokonaan väittääkin. Sanotussa
1639: sisältää ehdotuksen laiksi kalakannan säilyt- tarkoituksessa on aloitteeseen sisältyvässä la-
1640: tämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoit- kiehdotuksessa ehdotettu otettavaksi viitenä
1641: tamisesta valtion varoilla eräissä tapauksissa. peräkkäisenä vuotena valtion tulo- ja meno-
1642: Kuultuaan asiantuntijoina maatalousministeri arvioon määräraha, jonka turvin maatalous-
1643: Mauno Jussilaa ja apulaismetsästyksenvalvoja hallitus voisi kokonaissuunnitelmansa puit-
1644: Heikki Suomusta maatalousministeriöstä, ka- teissa asteittain toteuttaa omaa keskuskalan-
1645: lastusneuvos Don Wikströmiä ja varatuomari viljelyslaitoksia koskevaa suunnitelmaansa,
1646: Veli-Martti Metsälampea maataloushallituk- huolehtia sopivaksi katsomailaan tavalla tar-
1647: sesta sekä maisteri Lauri Liedestä Suomen peellisten toimenpiteiden aloittamisesta siellä,
1648: Kalastusyhdistyksestä valiokunta esittää seu- missä katsoo sen aiheelliseksi, vaikka raken-
1649: raavaa. tajalle tulevista velvotteista ei vielä olisi lain-
1650: Käsiteltävänä olevan lakialoitteen peruste- voimaisia päätöksiä, sekä suorittaa ja suoritut-
1651: lujen mukaan on vesistön säännöstely ja voi- taa tarvittavia perustutkimuksia ja koetoimin-
1652: malaitosten rakentaminen monissa tapauk- taa. Siltä osin kuin määrärahan turvin suori-
1653: sissa jo aiheuttanut ja tulee edelleen aiheut- tettaisiin toimenpiteitä, mitkä aikanaan lain-
1654: tamaan vakavia vaurioita kalataloudelliselta voimaisella päätöksellä määrättäisiin jonkin
1655: kannalta tärkeille vesistöille. Erityisesti koh- vesilaitoksen tai säännöstelyhankkeen velvoit-
1656: distuu vahinko arvokkaisiin vaelluskalakan- teisiin, olisi kyseinen velvoitemaksu tuloutet-
1657: toihin ja ulottuu varsinkin lohen osalta koko tava valtiolle eikä asetettava "Vesilain mukai-
1658: Itämeren alueelle. Vaikka vesilaki ede;Iyt- sesti maataloushallituksen käytettäväksi.
1659: tääkin, että vesistöön rakentaja suorittaa ka- Lakialoitteessa on puututtu epäkohtiin, joi-
1660: lakannan säilyttämiseksi tarvittavat toimen- den poistaminen vaatii valiokunnan mielestä
1661: piteet tai näitä toimenpiteitä varten valtiolle pikaisia toimenpiteitä. Valiokunnan käsityk-
1662: tietyn suuruisen maksun, vie rakentamisasioi- sen mukaan ei kuitenkaan, koska sen saaman
1663: den vesioikeuskäsittely kuitenkin valituksi- tiedon mukaan hallituksen -tarkoituksena on
1664: neeli ja muine viivytyksineen aina siksi pit- antaa lähiaikoina asiasta esitys eduskunnalle,
1665: kän ajan, että toimenpiteitä ei yleensä min- ole asianmukaista ryhtyä asiassa lainsäädän-
1666: kään vesioikeusasian osalta päästä alkamaan tötoimenpiteisiin lakialoitteen pohjalta. Tä-
1667: väylän sulkeutuessa tai säännöstelyn alkaessa. män vuoksi valiokunta ei ole asettunut puol-
1668: Viivytyksestä seuraa monta vuosiluokkaa kä- tamaan aloitteen hyväksymistä.
1669: sittävä keskeytys kalanpoikasten tuotannossa Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1670: ja siten myös moneen saalisvuosiluokkaan nioittaen ehdottaa,
1671: ulottuva vastaava vajaus kalastuksessa. Mi- että lakialoitteesee:n..tl.:.o 123 sisältyvä
1672: käli valtiolla olisi mahdollisuus ryhtyä tar- lakiehdotus hylättäi8iin.
1673: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1964.
1674:
1675: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- kinen, Laiho, A. Linna, I. Linna, Niiranen,
1676: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- Pohjonen, Pulkkinen, Raipala, V. I. Rytkönen
1677: heenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, Ra- ja Saura.
1678: linen, Hautala, Jaakkola, Jungarå, A. Kos-
1679:
1680: E 880/64
1681: '··
1682: 1964 Vp.- S. V. M.- Lak.al.m.iet. N:o 9.
1683:
1684:
1685:
1686:
1687: S u u r e n v a li o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 111 laki-
1688: aloitteen johdosta laiksi kalakannan säilyttämistä tarkoitta-
1689: vien toimenpiteiden rahoittamisesta valtion varoilla eräissä
1690: tapauksissa.
1691:
1692: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Hon- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1693: kasen ym. edellä mainitun lakialoitteen n: o aloitteeseen n:o 123 sisältyvän lakieh-
1694: 123, päättänyt yhtyä kannattamaan maata- dotuksen.
1695: lousvaliokunnan mietinnössä n: o 20 tehtyä
1696: hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
1697: taen,
1698: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1964.
1699:
1700:
1701:
1702:
1703: E 1002/64
1704: 1964 Vp.- La.k.al.miet. N:o 10 (Aloitteet 1962 ja 1964. Vp.).
1705:
1706:
1707:
1708:
1709: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 21
1710: kahden lakialoitteen johdosta laiksi hirvieläinten tuottamien
1711: vahinkojen korvaamisesta.
1712:
1713: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 117 570 markkaa, moottoriajoneuvoille aiheu-
1714: pälivältä 'llUUllliskuuta 1962 lähettänyt maata- tuneiden vahinkojen korvaanrlseksi 37 740
1715: lousvaliokuntaan valmistelev:asti käsiteltä- markkaa ja metsälle aiheutluneiden vahinJro.
1716: väksi ed. Raipalan ym. lakialoitteen n:o 209 jen korvaamiseksi 1 530 markkaa.
1717: (1962 vp.), joka sisältää ehdotuk.sen laiksi Käsiteltävinä olevista lakialoitteista koskee
1718: hirvien metsän taimistoil1e aliheuttamien va- lakialoite n:o 209 (1962 vp.) vain hirvioo
1719: hinkojen korvaamisesta, sekä päätöspöytäkir- metsän taimistoiill.e aiheuttamien vahinkojen
1720: janottein 28 päivältä viime helmikuuta ed. lrorvaamista. Sen sijaan lakiruloite n: o 124 si-
1721: Raipalan ym. lakialoitteen n:o 124, joka si- sältää ehdotuksen laiksi hirvieläinten met-
1722: sältää ehdotuksro laiksi hirvieläinten tuotta- sälle, pelto- ja muille viljelyskasveiJJe sekä.
1723: mien vahinJrojen korvaamisesta. Kuultuaan puutarhalle, koortuHe sadalle, kotieläimil!le ja
1724: asiantuntijoina metsästyksenvalvoja Tauno moottoriajoneuvoille tuottamien vahinkojen
1725: Mäkeä ja apulaismetsästyksenv~voja Heikki korvaamisesta. Lakiehdotuksen mukaan otet-
1726: Suomusta maatalousministeriöstä, metsänhoi- taisiin korvausten suorittamista varten val-
1727: taja Aaro Vallivaaraa Keskusmetsäseura tion tulo- ja menoarvioon vuosittain arvio-
1728: Tapiosta, yliagronomi Oiva Nikulaa Maata- määräraha, jonka käyttämisestä päättäisi
1729: lousseurojen Keskusliitosta, metsänhoitaja maatalousministeriö. Siitä, m~ maarm
1730: Yrjö Hassia Maataloustuotrt;ajaJin Keskusilii- korvausta suoritettaisiin, säädettäisitin ase-
1731: tosta, apulaistoiminnanjohtaja Keijo Ny- tukseUa.
1732: bergiä Metsästäjäin Keskusjärjestöstä ja Valiokunnan kåsiJtyksen mukaan on hirvi-
1733: osastopäällikkö Kalle Järvistä Suomen Auto- eläinlten tuOOt:aanien vahinkojen korvaaminen
1734: klubista valiokunta esittää seuraavaa. hoidettavissa, kuten nykyisin tapahtuukin,
1735: Hirvicläinten, poroja lukuun otrtlaDlaita, maatrulousmiruisteriön päätöksen perusteella.
1736: metsälle, pelto~ ja muille viljelyskasveille Tämän vuoksi valiokunta ei ole asettunut la-
1737: sekä puutarhalle, kootulle sadolle, kotieläi- kialoitteita puoltamaan. Asiaa käsitellessään
1738: mille ja moottoriajoneuvoiJJe tuottamien va- valiokunta on kuitenkin 'kiinnittänyt huo-
1739: hinkojen korvaamiseksi voidaan antaa valtion miota silihen, etteivät voimassa olevan ma:ata-
1740: varoist'a rtllio- ja menoarvion rajoissa avus- lousministeriön päätöksen määräykset :kai-
1741: tusta hlirvieläinten tiUottamien vahinkojen kor- kilta kohdiJitaan näytä oikeaan osuneiJ:ta. Sa-
1742: v,aaffiiseksi annettavista avustuksista 20 päi- nottu päätös ei nimittäin nojaudu, kuten
1743: vänä toulrokuuta 1964 annetun maatalous- valiokunnan mielestä pitäisi asian laita olla
1744: ministeriön päätöksen (282/64) perusteella. silloin, kun kysymys on hirvieläinten tuotta-
1745: Avustusten suorittamist1a vail'ten on tulo- ja mien vahinkojen korvaamisesta, täyden kor-
1746: menoarvioon otettu kiinteä määräraha, joka vauksen suorittamisen periaatrteesee:n. Niinpä
1747: suuruudeltaan vastaa hirvenkaatoluvista ker- avustusta voidaan suorlittaa vain hirvieläimen
1748: tyväksi arvioitua määrää. Sanottu määräraha moottoriajoneuvolle yhteentörmäyksessä ai-
1749: on kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa heuttamasta vahingosta, mutrta ei lainkaan
1750: 600 000 markkaa. Se summa, mitä ei tarvitla henkilövahingoista eikä ns. seisontapäiviltä.
1751: hirvivahinkojen korvaamiseen, saadaan käyt- Kun on kysymys viljelysk:asvcille tlllot<etufista
1752: tää riistanhoidon edistämiseen. Valiokunnalle vahingoista, on vahinkoa kärsineen itse suo-
1753: on iJmO!itettu ma,ataJousministeriön myöntä- ritettava vruli:tsemalloon arviomiehelle paJ.kkio
1754: neen vuonna 1963 ~avustusta viljelysk:asveHle maata~ousministeriön päätöksessä määrätyn
1755: aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi katseLmuksen ja arvion toimittamisesta. Met-
1756: E 904/64
1757: 2 19~ Vp;'~ Lak.al.miet. N:o 10 (AlOitteet 1962 ja.19~Vp~).
1758:
1759:
1760: sävahingoll-1:-akaan ei kaikissa tapauksissra ole Samalla valiokunta edellä lausuttuun viita-
1761: mahdollista saada tiäyttä korvausta. Se, että ten kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hy-
1762: maatalousministeriön päätöksessä ei periaat- väksyttäväksi <toivomuksen,
1763: teessakaoo ole kysymys täyden korvauksen
1764: suorittamisesta, käy ilmi siirt:.äkin, että myön- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1765: nettävät korvaukset ovat avustuks1a ja etrt.ä hirvieläinten, poroja lukuun ottamatta,
1766: päiitöksen mukaan voidaan ottaa huomioon 1netsälle, pelto- ja muille viljelyskas-
1767: tayös v:ahink:oa kärsineen taloude1linen asem~t. , veille sekä puutarhalle, kootulle sa-
1768: , ·:EdeLläJa~sutun pems.tooUa valiokunta kun- do~le, kotieläimille ja moottoriajoneu-
1769: nioittaen ehdottaa., voille. tuottamien vahinkojen korvaa-
1770: miseksi va:staisuudessa täysimääräisinä.
1771: . . .että lakioloit,teisiin n:ot 209 (1962
1772: . vp.) ja 124 Sisältyvät Lakiehdotu,kset
1773: · hylä~täisiin. ·
1774: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1964.
1775:
1776:
1777:
1778:
1779: : Asian käsittellyyn valiokunnassa ovat otta- Koskinen, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen ja
1780: neet osaa varapuheenjohtajå Lindeman, jäse- V. r. Rytkönen sekä varaji:Vsen~· Fl · Marini:.
1781: net Asunta, Halinen, Hautala, Jungarå, A. nen ja M. Mattlila. · · ·
1782: 1964 Vp.- S. V. M. - Lak.al.miet. N:o 10 (Aloitteet 1962 ja 1964 Vp.).
1783:
1784:
1785:
1786:
1787: S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 112 kah-
1788: den lakialoitteen johdosta laiksi hirvieläinten tuottamien
1789: vahinkojen korvaamisesta.
1790:
1791: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Rai- että Eduskunta päättäisi hylätä la-
1792: palan ym. lakialoitteen n:o 209 (1962 vp.) kialoitteisiin n:ot 209 (1962 vp) ja
1793: ja ed. Raipalan lakialoitteen n: o 124, päät- 124 sisältyvät lakiehdotukset.
1794: tänyt yhtyä kannattamaan maatalousvalio-
1795: kunnan mietinnössä n: o 21 tehtyä hylkäys-
1796: ~hdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1797:
1798: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1964.
1799:
1800:
1801:
1802:
1803: : 1003/64:
1804: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Lak.al.miet. N:o 10 (Aloitteet 1962 ja 1964 Vp.).
1805:
1806:
1807:
1808:
1809: E d u s k u n n a n t o i v o m u s hirvieläinten tuottamien
1810: vahinkojen korvaamisesta.
1811:
1812: Eduskunnassa on vuoden 1962 ja 1964 val- Voimassa olevan maatalousministeriön paa-
1813: tiopäivinä tehty lakiaJoitteita laiksi hirvi- töksen määräykset eivät kuitenkaan kaikilta
1814: eläinten tuottamien vanhinkojen korvaami- kohdiltaan näytä oikeaan osunei!lta. Sanottu
1815: sesta, ja Maatalousvaliokunta on nyt koolla päätös ei nimittäin nojaudu, kuten Eduskun-
1816: olevaJ.le Eduskunnalle asiasta antanut mie- nan mielestä pitäisi asian laita olla silloin,
1817: tintönsä N: o 21. kun kysymys on hirvieläinten tuottamien va-
1818: Hirvieläinten, poroja lukuun ottamatta, hinkojen korvaamisesta, täyden korvauksen
1819: metsälle, pelto- ja muille viljelyskasveille suorittamisen periaaltlteeseen. Niinpä avus-
1820: sekä putarhalle, kootulle sadolle, kotåeläi- tusta voidaan suorittaa vain hirvieläimen
1821: mille ja moottoriajoneuvoille tuottamien va- moottoriajoneuvolle yhteentörmäyksessä ai-
1822: hinkojen korvaamiseksi voidaan antaa valtion heuttamasta vahingosta, mutta ei lainkaan
1823: varoista tulO- ja menoarvion rajoissa avu~ henkilövahingoista eikä ns. seisontapäiviltä.
1824: tusta hirvieläinten tuottamien vahinkojen Kun on kysymys viljely.skasveille tuotletuista
1825: korvaamiseksi annettavista avustruksista 20 vahingoista, on v·ahinkoa kärsineen itse suo-
1826: päivänä toukokuuta 1964 annetun maatalous- ritettava vwli'tsemalleen arviomiehelle palkkio
1827: ministeriön päätöksen (282/64) perusteella. maatalousministeriön päätöksessä määrätyn
1828: Avustusten suorittamista varten on tulO- ja katselmuksen ja arvion tuottamisesta. Met-
1829: menoarvioon otettu kiinteä määräraha, joka sävahingoistakaan ei kaikissa tapauksissa ole
1830: suuruudeltaan vastaa hirvenkaatoluvista ker- mahdollista saada täyttä korvausta. Se, että
1831: tyväksi arvioitua määrää. Sanottu määräraha maatalousministeriön päätöksessä ei periaat-
1832: on kuluvan vuoden tulO- ja menoarviossa teessakaan ole kysymys täyden korvauksen
1833: 600 000 markkaa. Se summa, mitä ei tarvita suorittwmisesta, käy ilmi siitäkin, että myön-
1834: hirvivahinkojen korvaamiseen, saadaan käyt- nettävät korvaukset ovat avustuksia ja että
1835: tää riistanhoidon ed~stämiseen. Eduskunnalle päätöksen mukaan voidaan ottaa huomioon
1836: on ilmoitettu maatalousministeriön myöntä- myös vahinkoa kärsineen tailoudellinen asema.
1837: neen vuonna 1963 avustusta viljelyskasveille Edellä esitetryn perusteella Eduskunta on
1838: aiheutuneiden vahinkojen korvaami~ksi päättänyt lausua toivomuksen,
1839: 117 570 markkaa, moottoriajoneuvoille aiheu-
1840: tuneiden vahinkojen korvaamiseksi 37 740 että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1841: markkaa ja metsälle aiheutuneiden vahinkO- hirvieliiinten, poroja lukuun ottamatta,
1842: j{ln korvaamiseksi 1 530 markkaa. metsälle, pelto- ja muille veljelyskas-
1843: Eduskunnan käsityksen mukaan on hirvi- veille sekä puutarhalle, kootulle sa-
1844: eläinten tuottamien vahinkojen korvaaminen dolle, lwtieläimille ja moottoriajoneu-
1845: hoidettavissa, kuten nykyisin tapahtuukin, voille tuottamien vahinkojen korvaa-
1846: maatwlousministleriön päätöksen perusteella. miseksi vastaisuudessa täysimä)i,räisinä.
1847: Helsingissä 24 päivä.nä marraskuuta 1964.
1848:
1849:
1850:
1851:
1852: E 38/65
1853: 1964 Vp.- Lak.al.miet. N:o 11.
1854:
1855:
1856:
1857:
1858: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 30
1859: lakialoitteen johdosta laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
1860:
1861: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 asukkaiden toimeentulon muodostumista ja
1862: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- taloudellista suorituskykyä koskevaan tut-
1863: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- kimukseen. Tutkimustoiminnan perimmai-
1864: väksi ed. Pohjosen ym. lakialoitteen n: o senä tarkoituksena olisi aloitteen perustelu-
1865: 106, joka sisältää ehdotuksen laiksi maan- jen mukaan mahdollisimman terveen ja tar-
1866: käyttölain muuttamisesta. Kuultuaan asian- koituksenmukaisen asutustoiminnan suunta-
1867: tuntijoina hallitusneuvos Jorma Punovuorta viivojen selvittäminen.
1868: maatalousministeriöstä ja asutusneuvos Oiva Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
1869: Saarista asutushallituksesta valiokunta esit- on kysymys asutusrahaston varojen käyttä-
1870: tää seuraavaa. misestä aloitteessa tarkoitettuun tutkimus-
1871: Maankäyttölain 29 § : n 1 momentin 6) toimintaan ollut komitean selvitettävänä.
1872: kohdan mukaan, sellaisena kuin se on 30 Tällöin on katsottu, että sanotun rahaston
1873: päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa varoja tulisi voida käyttää myös maan-
1874: (510/60) , voidaan asutusrahaston varoja omistusta ja maan käyttöä koskevaan tutki-
1875: käyttää maaseudun rakennustoimintaa kos- mukseen. Tämän vuoksi ja kun asia on
1876: kevaan tutkimukseen. Kun varsinaisen parhaillaan koko laajuudessaan komitean
1877: asutustoiminnan piiriin kuuluu paljon muu- tekemien ehdotusten pohjalta maatalous-
1878: takin tutkimustoiminnalla selvitettävää kuin ministeriössä valmisteltavana, valiokunta ei
1879: rakentamiseen liittyvät kysymykset, on käsi- ole asettunut aloitetta puoltamaan.
1880: teltävänä olevassa lakialoitteessa ehdotettu Edellä lausutun perusteella valiokunta
1881: edellä mainittua lainkohtaa siten muutet- klmnioittaen ehdottaa,
1882: tavaksi, että asutusrahaston varoja voitai-
1883: sun käyttää myös asutustilojen kuntoonpa- että lakialoitteeseen n:o 106 sisäl-
1884: non taloudellisuutta, elinkelpoisuutta sekä tyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1885: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1964.
1886:
1887:
1888:
1889:
1890: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala,
1891: taneet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- V. I. Rytkönen ja Saura sekä varajäsenet
1892: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, Liinamaa ja M. Mattila.
1893: Jungarå, A. Koskinen, Laiho, A. Linna,
1894:
1895:
1896:
1897:
1898: E 945/64
1899: 1
1900:
1901:
1902: 1
1903:
1904:
1905:
1906:
1907: 1
1908:
1909:
1910: 1
1911:
1912:
1913:
1914:
1915: 1
1916: 1964 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 11.
1917:
1918:
1919:
1920:
1921: S u u r e n v a li o k u n n a n m i et i n t ö N: o 109 laki-
1922: aloitteen johdosta laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
1923:
1924: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Poh- että Eduskunta päättäisi hylätä la-
1925: josen ym. edellä mainitun lakialoitteen n: o kialoitteeseen n:o 106 sisältyvän laki-
1926: 106, päättänyt yhtyä kannattamaan maata- ehdotuksen.
1927: lousvaliokunnan mietinnössä n: o 30 tehtyä
1928: hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
1929: taen,
1930: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1964.
1931:
1932:
1933:
1934:
1935: E 1000/64
1936: 1964 Vp.- Lak.al.miet. N:o 12.
1937:
1938:
1939:
1940:
1941: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 31
1942: lakialoitteen johdosta laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
1943:
1944: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 1963 lain eräiden Kemijoen vesistön sään-
1945: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- nöstelyn johdosta maansa luovuttaneiden
1946: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- asuttamisesta eduskunta hyväksyi samalla
1947: väksi ed. Sääskilahden ym. lakialoitteen n: o toivomuksen, että hallitus selvityttäisi, millä
1948: 109, joka sisältää ehdotuksen laiksi maan- tavoin Kemijärven vesistön allasalueella
1949: käyttölain muuttamisesta. Kuultuaan asian- harjoitettavasta poronhoidosta pääasialli-
1950: tuntijoina hallitusneuvos Jorma Punovuorta sen toimeentulonsa saavien, maata omista-
1951: maatalousministeriöstä ja asutusneuvos Oiva mattomien henkilöiden asuttaminen olisi
1952: Saarista asutushallituksesta valiokunta esit- hoidettava ja antaisi tämän selvityksen pe-
1953: tää seuraavaa. rusteella esityksen eduskunnalle. Viime elo-
1954: Käsiteltävänä olevan lalrialoitteen perus- kuussa on maatalousministeriö asettanut toi-
1955: telujen mukaan ei voimassa olevien maan- mikunnan, jonka tehtävänä on muun
1956: käyttölain säännösten perusteella voida muassa selvittää, millä tavoin poronhoidosta
1957: poromiehille perustaa heidän ammattiaan pääasiallisen toimeentulonsa saavien, maata
1958: vastaavia tiloja. Tämän vuoksi ehdotetaan omistamattomien henkilöiden asuttaminen
1959: aloittaessa maankäyttölakia niin muutetta- olisi hoidettava, sekä tehdä ehdotuksensa
1960: vaksi, että poronhoitoalueella voitaisiin pe- asian vaatimiksi lainsäädännöllisiksi toimen-
1961: rustaa asuntoviljelystilatyyppiin verratta- piteiksi. Kun asian valmistelu ja ehdotuk-
1962: via poromiestiloja, joihin liitettäisiin niin sen tekeminen lakialoittaessa tarkoitetusta
1963: paljon maatalous- ja maatalouskelpoista asiasta siten on parhaillaan erityisen toimi-
1964: maata kuin kussakin tapauksessa erikseen kunnan käsiteltävänä, valiokunta ei ole
1965: katsottaisiin tarpeelliseksi, sekä metsämaata katsonut asianmukaiseksi asettua aloitetta
1966: vähintään niin paljon, että metsä vuosittain puoltamaan.
1967: tuottaisi tilan kotitarvekulutusta vastaavan Edellä lausutun perusteella valiokunta
1968: määrän puuta. Tällaiselle tilalle ei yleensä kunnioittaen ehdottaa,
1969: tulisi asettaa raivaus- eikä sille soveltumat-
1970: tomia rakentamisvelvoitteita. että lakialoitteeseen n:o 109 sisäl-
1971: Hyväksyessään 29 päivänä lokakunta tyvä lakiehdotus kylättäisiin.
1972: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1964.
1973:
1974:
1975:
1976:
1977: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala,
1978: taneet osaa puheenjohtaja ffåppölä, vara- V. I. Rytkönen ja Saura selrä varajäsenet
1979: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, Liinamaa ja M. Mattila.
1980: Jungarä, A. Koskinen, Laiho, A. Linna,
1981:
1982:
1983:
1984:
1985: E !H6/64
1986: 1964 Vp.- S. V. M.- La.k.a.l.miet. N:o ta.
1987:
1988:
1989:
1990:
1991: S u u r e n v a.li o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 110 laki-
1992: aloitteen johdosta laiksi maankäyttölain muuttamisesta..
1993:
1994: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Sääs- että Eduskunta päättäisi hylätä la-
1995: kilahden ym. edellä mainitun lakialoitteen kialoitteeseen n:o 109 sisältyvän laki-
1996: n:o 109, päättänyt yhtyä kannattamaan maa- ehdotuksen.
1997: talousvaliokunnan mietinnössä n:o 31 tehtyä
1998: hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
1999: taen,
2000: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1964.
2001:
2002:
2003:
2004:
2005: .E 1001/64
2006: 1964 Vp. - Lak.al.miet. N:o 13.
2007:
2008:
2009:
2010:
2011: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 40
2012: lakialoitteen johdosta laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
2013:
2014: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 Sellaisia asukkaita, joille edellä seloste-
2015: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- tusta syystä ei ole voitu myöntää uutistilan
2016: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- perustamispalkkiota, on valiokunnan saaman
2017: väksi ed. Honkasen ym. lakialoitteen n: o 102, tiedon mukaan 50-100. Lain muuttaminen
2018: joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttö- lakialoitteessa ehdotetulla tavalla merkitsisi
2019: ~ain muuttamisesta. Kuultuaan asiantunti- siten valtion menojen lisäystä 1-2 milj.
2020: joina hallitusneuvos Jorma Punovuorta maa- markkaa. Tämän vuoksi valiokunta katsoo,
2021: talousministeriöstä ja asutusneuvos Reino vaikka sen mielestä selostettu epäkohta olisi-
2022: Jänttiä asutushallituksesta valiokunta esittää kin korjattava, että asia olisi hoidettava hal-
2023: seuraavaa. lituksen esityksen pohjalta, mistä johtuen
2024: Maankäyttölain (353/58) 76 § :n 2 momen- valiokunta ei ole asettunut aloitetta puolta-
2025: tin alkuperäisen sanamuodon mukaan suori- maan.
2026: tettiin asukkaalle, joka otti vastaan lisä- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2027: alueen, uutistilan perustamispalkkiota vain nioittaen ehdottaa,
2028: siinä tapauksessa, että lisäalueella oli vilje-
2029: lykseen raivattavaa maata. Maankäyttölain että lakialoitteeseen n: o 102 sisäl-
2030: muuttamisesta joulukuun 13 päivänä 1963 tyvä lakiehdotus hylättäisiin.
2031: annetulla lailla (557/63), joka tuli voimaan
2032: saman kuukauden 17 päivänä, muutettiin sa- Samalla valiokunta edellä lausuttuun viita-
2033: notun 76 §: n 2 momenttia siten, että perus- ten ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
2034: tamispalkkiota suoritetaan myös asukkaalle, toivomuksen,
2035: joka ottaa vastaan metsälisäalueen. Kun sa-
2036: nottu lainmuutos koski vain niitä tapauksia, että hallitus selvityttäisi, millä ta-
2037: jolloin lisäalue otetaan vastaan lain voimaan- voin niiden maankäyttölain 76 § :n 2
2038: tulon jälkeen, ja kun on pidettävä epäoikeu- momentissa tarkoitettujen asukkaiden,
2039: denmukaisena, että ne asukkaat, jotka ovat jotka ovat ottaneet vastaan metsälisä-
2040: ottaneet vastaan metsälisäalueen ennen joulu- alueen ennen maankäyttölain muutta-
2041: kuun 17 päivää 1963, eivät saa perustamis- misesta annetun lain ( 557/63) voi-
2042: palkkiota, vaikka muut edellytykset palkkion maantuloa ja joille ei tämän johdosta
2043: myöntämiselle olisivatkin olemassa, on laki- voida myöntää uutistilan perustamis-
2044: aloitteessa ehdotettu maankäyttölain 76 § :n palkkiota, asema olisi järjestettävä pe-
2045: 2 momenttia siten muutettavaksi, että perus- rustamispalkkion saamista silmällä pi-
2046: tamispalkkion myöntäminen olisi mahdollista täen, ja antaisi tämän selvityksen pe-
2047: myös puheena oleville asukkaiJle. Samalla on rusteella esityksen eduskunnalle.
2048: sanottuun momenttiin ehdotettu tehtäväksi
2049: lähinnä muodollista laatua oleva muutos.
2050: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1964.
2051:
2052: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala,
2053: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- V. I. Rytkönen ja Saura sekä varajäsen
2054: heenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, Hali- Liinamaa.
2055: nen, Jaakkola, A. Koskinen, Laiho, I. Linna,
2056:
2057:
2058: E 1047/64
2059: 1964 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 18.
2060:
2061:
2062:
2063:
2064: S u u r e n v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 182 laki-
2065: aloitteen johdosta laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
2066:
2067: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2068: Honkasen ym. edellä mainitun lakialoitteen aloitteeseen n: o 102 sisältyvän laki-
2069: n: o 102, päättänyt yhtyä kannattamaan maa- ehdotuksen.
2070: talousvaliokunnan mietinnössä n: o 40 tehtyä
2071: hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
2072: taen,
2073: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1964.
2074:
2075:
2076:
2077:
2078: E 1099/64
2079: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Lak.al.miet. N: o 13.
2080:
2081:
2082:
2083:
2084: Eduskunnan toivomus maankäyttölain muut~
2085: misesta.
2086:
2087: Eduskunnassa on tehty lakialoite maan- Sellaisia asukkaita, joille edellä seloste-
2088: käyttölain muuttamisesta, ja Maatalousvalio- tusta syystä ei ole voitu myöntää uutistilan
2089: kunta on asiasta antanut mietintönsä N: o 40. perustamispalkkiota, on Eduskunnan saaman
2090: Maankäyttölain (353/58) 76 § :n 2 momen- tiedon mukaan 50-100. Lain muuttaminen
2091: tin alkuperäisen sanamuodon mukaan suori- siten, että perustaruispalkkion myöntäminen
2092: tettiin asukkaalle, joka otti vastaan lisä- olisi mahdollista myös puheena oleville asuk-
2093: alueen, uutistilan perustaruispalkkiota vain kaille, merkitsisi valtion menojen lisäystä
2094: siinä tapauksessa, että lisäalueella oli vilje- 1-2 milj. markkaa. Eduskunta katsoo kui-
2095: lykseen raivattavaa maata. Maankäyttölain tenkin, että selostettu epäkohta olisi korjat-
2096: muuttamisesta joulukuun 13 päivänä 1963 tava.
2097: annetulla lailla (557/63), joka tuli voimaan Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
2098: saman kuukauden 17 päivänä, muut·ettiin sa- päättänyt lausua toivomuksen,
2099: notun 76 § :n 2 momenttia siten, että perus-
2100: taruispalkkiota suoritetaan myös asukkaalle, että Hallitus selvityttäisi, millä tar
2101: joka ottaa vastaan metsälisäalueen. Sa- voin niiden maankäyttölain 76 § :n 2
2102: nottu lainmuutos koski vain niitä tapauksia, momentissa tarkoitettujen asukkaiden,
2103: jolloin lisäalue otetaan vastaan lain voimaan- jotka ovat ottaneet vastaan metsälisä-
2104: tulon jälkeen. Eduskunnan mielestä on pidet- alueen ennen maankäyttölain muuttar
2105: tävä epooikeudenmukaisena, että ne asukkaat, misesta annetun lain ( 557/63) voi-
2106: jotka ovaJt ottaneet vastaan metsälisäalueen maantuloa ja jm'lle ei tämän johdosta
2107: ennen joulukuun 17 päivää 1963, eivät saa voida myöntää uutistilan perustamis-
2108: perustamispalkkiota, vaikka muut edellytyk- palkkiota, asema olisi järjestettävä
2109: set palkkioon myöntämiselle olisivatkin ole- perustamispalkkion saamista silmällä
2110: massa. pitäen, ja antaisi tämän selvityksen
2111: perusteella esityksen Eduskunnalle.
2112: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1964.
2113:
2114:
2115:
2116:
2117: E 45/65
2118: 1964 Vp. - Lak.al.miet. N: o 14.
2119:
2120:
2121:
2122:
2123: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 41
2124: lakialoitteen johdosta laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
2125:
2126: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 Valiokunnan mielestä ei ole selvää, että
2127: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- esitetyllä järjestelmällä voitaisiin vapaaeh-
2128: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- toista maanostotoimintaa nopeuttaa. On ni-
2129: väksi ed. Kankaan ym. lakialoitteen n:o 103, mittäin otettava huomioon, että esisopimus
2130: joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttö- olisi pystyttävä laatimaan siten, että valtion
2131: lain muuttamisesta. Kuultuaan asiantunti- ja muiden kiinnityksenhaltijoiden edut saa-
2132: joina hallitusneuvos Jorma Punovuorta maa- taisiin turvatuiksi. Tämä samoin kuin saanto-
2133: talousministeriöstä ja asutusneuvos Aimo selvittely voisi pitkittää asian käsittelyä
2134: Suomista asutushallituksesta valiokunta esit- maankäyttötoimikunnassa nykyisestään ja
2135: tää seuraavaa. voisi toisinaan tuottaa vaikeuksiakin, kun
2136: Käsiteltävänä olevan lakialoitteen peruste- käytettävissä ei olisi lainkaan lakimieskoulu-
2137: lujen mukaan on vapaaehtoinen maanostotoi- tuksen saaneita henkilöitä. Lisäksi saatettai-
2138: minta, jolla maata ensisijaisesti hankitaan siin nämä selvitykset joutua hankkimaan sel-
2139: maankäyttölain tarkoituksiin, osoittautunut laisissakin tapauksissa, jolloin kauppaa ei
2140: käytännössä erittäin hitaaksi ja kankeaksi. lainkaan syntyisi. Sanotuista syistä johtuen
2141: Tämän vuoksi olisi maankäyttötoimikunnille ja kun ehdotettuun järjestelmään siirtymi-
2142: vapaaehtoisen maanoston nopeuttamiseksi an- nen on sitäpaitsi toteutettavissa ilman lain
2143: nettava joustavammat mahdollisuudet suorit- muutostakin, valiokunta ei ole katsonut asian-
2144: taa edullisia kauppoja. Tässä tarkoituksessa mukaiseksi asettua aloitetta puoltamaan.
2145: on lakialoitteessa ehdotettu maankäyttölain Edellä lausutun perusteella valiokunta
2146: 51 § : ään lisättäväksi uusi toinen momentti, kunnioittaen ehdottaa,
2147: jonka mukaan maankäyttötoimikunnalla ja
2148: sen puheenjohtajalla olisi oikeus tehdä kiin- että lakialoitteeseen n:o 103 sisäl-
2149: teistöjen ja määräalojen ostoista esisopimuk- tyvä lakiehdotus hylättäisiin.
2150: sia siten, kuin asetuksella tarkemmin säädet-
2151: täisiin.
2152: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1964.
2153:
2154:
2155: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Rai-
2156: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- pala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä vara-
2157: heenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, Ra- jäsen Liinamaa.
2158: linen, Jaakkola, A. Koskinen, Laiho, I,
2159:
2160:
2161:
2162:
2163: E 1048/64
2164: 1964 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 14.
2165:
2166:
2167:
2168:
2169: S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 133 laki-
2170: aloitteen johdosta laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
2171:
2172: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2173: Kankaan ym. edellä mainitun lakialoitteen aloitteeseen n :o 103 sisältyvän laki-
2174: n:o 103, päättänyt yhtyä kannattamaan maa- ehdotuksen.
2175: talousvaliokunnan mietinnössä n: o 41 tehtyä
2176: hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
2177: taen,
2178: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1964.
2179:
2180:
2181:
2182:
2183: anoo;64
2184: II
2185: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 1 (Aloite 1963 Vp.).
2186:
2187:
2188:
2189: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 1
2190: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa autoja syövyttä-
2191: vien suolojen käytön estämistä.
2192:
2193: Eduskunta on pöytäkirjanottein 26 päi- Asiantuntijain lausunnoista on käynyt sel-
2194: vältä helmikuuta 1963 lähettänyt kulkulaitos- ville, että suolojen käytön haittapuolena on
2195: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. niiden ruostumista kiihdyttävä vaikutus. Al-
2196: Stykin toivomusaloitteen n: o 363 (1963 vp.) . kanutta syöpymistä autokalustossa ei voida
2197: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- pysäyttää. Suolojen aiheuttamat vauriot ovat
2198: lut asiantuntijoina rakennusneuvos B. Nie- ympärivuotisia. Sen vuoksi olisikin pyrit-
2199: meä tie- ja vesirakennushallituksesta, tohtori- tävä löytämään keinot suolojen haittavaiku-
2200: insinööri P. Asantia valtion teknillisestä tut- tusten poistamiseksi tai ainakin vähentämi-
2201: kimuslaitoksesta sekä toiminnanjohtajia 0. seksi. Tiettävästi valtion teknillinen tutki-
2202: Ruutua ja S. Laurilaa moottoriliikenteen muslaitos onkin jo suorittanut alustavia tut-
2203: keskusjärjestöstä. kimuksia, joiden pohjalta saattaa olla näkö-
2204: Aloitteessa on kiinnitetty huomiota niihin piirissä mahdollisuus aikaansaada sellaisia
2205: haittoihin ja taloudellisiin menetyksiin, joita sekoitteita, joilla ei ole syövyttävää vaiku-
2206: aiheutuu liikenneväylien kunnossapidossa tusta. Niin ikään voi olla mahdollista löy-
2207: käytettyyn hiekkaan sekoitetuista suoloista tää uusia aineita, joiden käytöllä saavute-
2208: autokannalle. Kun suolojen syövyttävää vai- taan sama tulos kuin suoloilla, mutta joihin
2209: lrntusta ei voida poistaa, vaikka autot ruoste- aineisiin ei liity suolojen haittavaikutuksia.
2210: suojataan ja niitä huuhdellaan, suolojen Valiokunnan mielestä aloite tarkoittaa
2211: käyttö olisi kiellettävä ja liikenneturvallisuu- ajankohtaisen ja kansantaloudellisestikin
2212: den kannalta edullista nastarenkaiden käyt- merkittävän pulmakysymyksen selvittämistä.
2213: töä olisi lisättävä. Niin ikään olisi suoritet- Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättö-
2214: tava tutkimus siitä, miten hiekan kiinnitty- mänä, että valtion toimenpitein suoritetaan
2215: mistä tienpintaan voidaan tehostaa sekä sellainen tutkimus, jossa kysymys koko laa-
2216: mitkä ovat suolojen käytön aiheuttamat kus- juudessaan selvitetään.
2217: tannukset ja vahingot autokannalle. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2218: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
2219: ilmoitettu, että tiepituuden ja autokannan toivomuksen,
2220: lisääntymiseen liittyy kasvava hiekan ja suo-
2221: lojen käyttö teiden kunnossapidossa. Hiek- että Hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2222: kaa käytettiin vuonna 1962 noin 1 200 000 m3 siin liikenneväylien kunnossapidossa
2223: ja vuonna 1963 noin 1300 000 m3. Vuori- käytettävien suolojen aiheuttamien
2224: suolaa, jota sekoitetaan noin 10--15 kg kuu- haittojen tutkimiseksi ja taloudellisen
2225: tiometriä kohti, kulutetaan vuosittain noin selvityksen hankkimiseksi siitä, mitkä
2226: 15 000 tonnia. Suola auttaa hiekan kiinnit- ovat suolojen käyttämisen kustannuk-
2227: tymistä tienpintaan, se sulattaa lunta ja set ja mahdolliset vahingot autokan-
2228: jäätä ja se sitoo kesällä pölyä. Kalliimpia nalle, sekä sen seikan selvittämiseksi,
2229: ratkaisuja ovat vesihiekotus ja hiekan kuu- millä keinoin voitaisiin suolojen hait-
2230: mana siroitus, mutta ne eivät ole käyttökel- tavaikutukset poistaa.
2231: poisia kaikkialla.
2232: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1964.
2233:
2234:
2235: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Hallberg, Hietala, Holopainen, Kiviaho, Lah-
2236: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- tela, Liinamaa, M. Linna, Niemelä, Pesonen,
2237: heenjohtaja Ryhtä sekä jäsenet Andersson, Salin, Valkama ja Vilponiemi.
2238:
2239:
2240: E 165/64
2241: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al. miet. N:o 1 (Aloite 1963 Vp.).
2242:
2243:
2244:
2245:
2246: E d u s kunnan toi v o m u s autoja syövyttävien suo-
2247: lojen käytön estämisestä.
2248:
2249: Eduskunnassa on vuoden 1963 valtiopäi- jo suorittanut alustavia tutkimuksia, joiden
2250: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa pohjalta saattaa olla näköpiirissä mahdolli-
2251: autoja syövyttävien suolojen käytön estä- suus aikaansaada sellaisia sekoitteita, joilla
2252: mistä, ja Kulkulaitosvaliokunta on nyt koolla ei ole syövyttävää vaikutusta. Niin ikään voi
2253: olevalle Eduskunnalle asiasta antanut mietin- olla mahdollista löytää uusia aineita, joiden
2254: tönsä N:o 1. käytöllä saavutetaan sama tulos kuin suo-
2255: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on loilla, mutta joihin aineisiin ei liity suolojen
2256: ilmoitettu, että tiepituuden ja autokannan haittavaikutuksia.
2257: lisääntymiseen liittyy kasvava hiekan ja suo- Eduskunnan mielestä kysymys on ajan-
2258: lojen käyttö teiden kunnossapidossa. Hiek- kohtaisen ja kansantaloudellisestikin merkit-
2259: kaa käytettiin vuonna 1962 noin 1200 000 m3 tävän pulmakysymyksen selvittämisestä. Sen
2260: ja vuonna 1963 noin 1 300 000 m3. Vuori- vuoksi Eduskunta pitää välttämättömänä,
2261: suolaa, jota sekoitetaan noin 10-15 kg kuu- että valtion toimenpitein suoritetaan sellainen
2262: tiometriä kohti, kulutetaan vuosittain noin tutkimus, jossa kysymys koko laajuudessaan
2263: 15 000 tonnia. Suola auttaa hiekan kiinnit- selvitetään.
2264: tymistä tienpintaan, se sulattaa lunta ja Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
2265: jäätä ja se sitoo kesällä pölyä. Kalliimpia päättänyt lausua toivomuksen,
2266: ratkaisuja ovat vesihiekotus ja hiekan kuu-
2267: mana siroitus, mutta ne eivät ole käyttökel- että Hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2268: poisia kaikkialla. siin liikenneväylien kunnossapidossa
2269: Suolojen käytön haittapuolena on niiden käytettävien suolojen aiheuttamien
2270: ruostumista kiihdyttävä vaikutus. Alkanutta haittojen t1ttkimiseksi ja taloudellisen
2271: syöpymistä autokalustossa ei voida pysäyttää. selvityksen hankkimiseksi siitä, mitkä
2272: Suolojen aiheuttamat vauriot ovat ympäri- ovat suolojen käyttämisen kustannuk-
2273: vuotisia. Sen vuoksi olisikin pyrittävä löytä- set ja mahdolliset vahingot autokan-
2274: mään keinot suolojen haittavaikutusten pois- nalle, sekä sen seikan selvittämiseksi,
2275: tamiseksi tai ainakin vähentämiseksi. Tiettä- millä keinoin voitaisiin suolojen haitta-
2276: västi valtion teknillinen tutkimuslaitos onkin vaikutukset poistaa.
2277: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1964.
2278:
2279:
2280:
2281:
2282: E 348/64
2283: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 2 (Aloitteet 1962 ja 1963 Vp.).
2284:
2285:
2286:
2287:
2288: S i v i s t y s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 2 toi-
2289: vomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat toimenpiteitä
2290: koulujen voimistelusalien ja muiden tilojen varaamiseksi
2291: nuoriso- ja urheilujärjestöjen käyttöön.
2292:
2293: Eduskunta on 27 päivänä maaliskuuta 1962 myksessä olevaan tarkoitukseen saatava ny-
2294: lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevaa kyistä joustavammaksi ja tasapuolisemmaksi
2295: käsittelyä varten ed. Lahtelan ym. toivomus- sekä nuorison etuja vastaavaksi. Edelleen
2296: aloitteen n:o 516 (1962 vp.), jossa on ehdo- aloitteessa on mainittu käytännössä usein
2297: tettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, syntyneen ristiriitoja kansakoulujen johto-
2298: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin nuoriso- kuntien ja vapaiden nuorisojärjestöjen vä-
2299: työtä suorittavien järjestöjen sivistystoimin- lillä, kun järjestöiltä on evätty lupa kansa-
2300: nan helpottamiseksi kansakouluissa, sekä koulujen huoneistojen käyttämiseen. Lisäksi
2301: 26 päivänä helmikuuta 1963 ed. Honkosen aloitteessa on todettu, että korvausten peri-
2302: ym. toivomusaloitteen n:o 233 (1963 vp.), minen kansakoulujen huoneistojen käytöstä
2303: jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttä- on saattanut vähävaraiset nuorisojärjestöt ja
2304: väksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimen- -kerhot vaikeuksiin.
2305: piteisiin kansa- ja oppikoulujen voimistelu- Aloitteessa n:o 233 (1963 vp.) on ensin
2306: salien ja muiden tilojen varaamiseksi entistä· kiinnitetty huomiota kokoontumispaikkojen
2307: suuremmassa määrin paikkakunnan nuoriso-, järjestämiseen nuorisolle ja todettu sen jäl-
2308: urheilu- ja muiden kansalaisjärjestöjen mak- keen, kouluhallituksen suorittamaan tutki-
2309: suttomaan käyttöön, ja ed. Honkosen ym. toi- mukseen viitaten, että esimerkiksi koulujen
2310: vomusaloitteen n:o 234 (1963 vp.), jossa on voimistelusalit ovat hyvin usein iltaisin tyh-
2311: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- jinä vailla minkäänlaista käyttöä, kun saman-
2312: mus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, aikaisesti esimerkiksi nuoriso- ja urheiluseu-
2313: jotta kansa- ja oppikoulujen voimistelusalit rat ovat vaikeuksissa toiminnassaan juuri ko-
2314: voitaisiin tarvittaessa rakentaa niin suuriksi, koontumis- ja sisäharjoittelupaikkojen puut-
2315: että niissä saatetaan suorittaa virallisia kori- teen vuoksi.
2316: ja lentopallo-otteluja. Valiokunta on käsi- Aloitteessa n:o 234 (1963 vp.) aloitteen
2317: tellyt aloitteet yhdessä läheisesti toisiinsa tekijät ovat, korostettuaan voimistelun ja var-
2318: liittyvinä. Kuultuaan asiantuntijoina yliark- sinkin lento- ja koripallopelin merkitystä
2319: kitehti M. Enkovaaraa kouluhallituksesta, nuorison liikuntakasvatusmuotona, todenneet
2320: kouluneuvos L. Järveä Suomen Kansakou- pahimpana esteenä kahden viimeksi mainitun
2321: lunopettajain Liitosta, valtion urheilulauta- lajin kehittymiselle olevan sisäpelipaikkojen
2322: kunnan sihteeriä I. Järvistä, valtion nuoriso- puutteen sekä sen, että koulujen voimistelu-
2323: työlautakunnan sihteeriä T. Kärkkäistä, pää- salit ovat useimmiten liian pieniä näiden
2324: johtaja P. Lampolaa ja vt. pääjohtaja A. pelien harrastamiseen. Käytännöllisimpänä
2325: Salmelaa valiokunta kunnioittavasti esittää ja halvimpana ratkaisuna sanotun epäkohdan
2326: seuraavaa. poistamiseksi on aloitteessa mainittu se, että
2327: Aloitteessa n:o 516 (1962 vp.) on kiinni- koulujen voimistelusalit rakennetaan riittä-
2328: tetty huomiota vapaan nuorisokasvatustyön vän suuriksi myös virallisia koti- ja lento-
2329: haittana olevaan tarkoituksenmukaisten huo- pallo-otteluja varten.
2330: neistojen puutteeseen, mikä tuntuu vakavana Valiokunta on todennut, että nuorisotyötä
2331: varsinkin maaseudun syrjäisillä alueilla. Tä- tekevien järjestöjen toimintaa haittaa jatku-
2332: män vuoksi olisi aloitteen tekijöiden mielestä vasti, etenkin syrjäseuduilla, sopivien huone-
2333: muun · muassa kansakoulujen käyttö kysy- tilojen puute. Kun tämän epäkohdan poista-
2334: E 187/64
2335: 2 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 2 (Aloitteet 1962 ja 1963 Vp.).
2336:
2337: miseen olisi pyrittävä kaikin käytettävissä otettu varsinaisen koulutyön tarpeiden ohella
2338: olevin keinoin, olisi myös koulujen voimis- huomioon nuorisotyön kannalta tarpeellisia
2339: telusalien ja muiden huonetilojen käyttöön näkökohtia. Usein esimerkiksi voimistelusali
2340: puheena olevaan tarkoitukseen kiinnitettävä on sijoitettu välittömään yhteyteen koulun
2341: riittävää huomiota. muiden tilojen kanssa tai se on opettajien
2342: Voimassa olevien säädösten mukaan saa- asuntojen välittömässä läheisyydessä, mikä
2343: daan kansakoulujen huonetiloja käyttää nuo- on omiaan vaikeuttamaan sen käyttöä varsi-
2344: risojärjestö.jen suorittamaa sivistystoimintaa naisen kouluajan jälkeen. Lisäksi voimistelu-
2345: varten siinä laajuudessa kuin se varsinaisen salit ovat useimmiten kooltaan niin pieniä,
2346: koulutyön ohessa on mahdollista. Käytän- ettei virallisten kori- ja lentopallo-ottelujen
2347: nössä on kuitenkin, niin kuin valiokunta on pelaaminen niissä ole mahdollista. Esitetty-
2348: asiantuntijoita kuultuaan todennut, esiinty- jen näkökohtien johdosta ja huomioon ottaen,
2349: nyt vaikeuksia koulujen huonetilojen käytön että koulun tehtäviin on katsottava kuuluvan
2350: yhteydessä joko käyttölupaa myönnettäessä osallistumisen myös koulunsa päättäneen nuo-
2351: tai siinä, ettei järjestöillä ole ollut taloudel- rison kasvatukseen, valiokunta pitää tärkeänä,
2352: lisia edellytyksiä käytöstä perittävien mak- että koulujen suunnittelussa kiinnitetään ny-
2353: sujen suorittamiseen. Huomioon ottaen se kyistä enemmän huomiota voimistelusalien ja
2354: tärkeä merkitys, joka nuoriso- ja urheilu- muiden tilojen rakentamiseen sellaisiksi, että
2355: järjestöjen työllä on oppivelvollisuusiän ylit- ne soveltuvat myös nuoriso- ja urheilujärjes-
2356: täneen nuorison kasvatuksen ja harrastusten töjen käyttöön.
2357: ohjaamisen kannalta, valiokunta pitää välttä- Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty,
2358: mättömänä, että nuorisotyöhön soveltuvien valiokunta toivomusaloitteiden n: ot 516
2359: koulujen huonetilojen käytön esteenä olevat (1962 vp.), 233 (1963 vp.) ja 234 (1963 vp.)
2360: haitat poistetaan. Tällöin olisi otettava huo- pohjalta kunnioittavasti ehdottaa eduskunnan
2361: mioon kaikki nuorisotyöhön soveltuvat tilat, hyväksyttäväksi toivomuksen,
2362: niin kuin voimistelusalit, kerhohuoneet ja
2363: opetuskeittiöt, joita voidaan varsinaista kou- että hallitus selvityttä·isi, mitä voi-
2364: lutyötä haittaamatta käyttää nuorison kasva- daan tehdä kansa- ja oppikoulujen
2365: tus- ja harrastustoiminnassa. Samalla olisi voimistelusalien ja muiden tilojen va-
2366: selvitettävä, miten näitä tiloja voitaisiin luo- raamiseksi maksuttomasti ja nykyistä
2367: vuttaa järjestöjen käyttöön vuokravapaasti joustavammin nuoriso- ja urheilujär-
2368: ja miten korvausten suorittaminen vahtimes- jestöjen käyttöön sekä koulujen voi-
2369: tarien ja siivoojien osalta olisi tällöin järjes- mistelusalien suunnittelemiseksi tarvit-
2370: tettävissä siten, etteivät ne olisi esteenä kou- taessa niin suuriksi, että niissä voitai-
2371: lutilojen nykyistä joustavammalle ja edulli- siin pelata virallisia kori- ja lento-
2372: semmalle käytölle. pallo-otteluja, ja ryhtyisi selvityksen
2373: Lisäksi valiokunta on todennut, ettei kou- perusteella asianmukaisiin toimenpitei-
2374: lujen voimistelusalien eikä kerhotilojen suun- siin.
2375: nittelussa useinkaan ole riittävässä määrin
2376: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1964.
2377:
2378:
2379:
2380:
2381: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Nederström-Lunden, Paasivuori, V. E. Par-
2382: neet osaa puheenjohtaja Tiekso, varapuheen- tanen, Ruutu, Terästö ja Uusitalo sekä vara-
2383: johtaja Hosia, jäsenet Ala-Kulju, Hasu, jäsen Räsänen.
2384: Honkonen, Kalavainen, Leinonen, Linkola,
2385: 1964 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. N:o 2 (Aloitteet 1962 ja 1963 Vp.).
2386:
2387:
2388:
2389:
2390: E d u s kun n a n toivomus toimenpiteistä koulujen
2391: voim.istelusalien ja muiden tilojen varaamiseksi nuoriso- ja
2392: urheilujärjestöjen käyttöön.
2393:
2394: Eduskunnassa on vuoden 1962 ja 1963 minnassa. Samalla olisi selvitettävä, miten
2395: valtiopäivillä tehty toivomusaloitteita, jotka näitä tiloja voitaisiin luovuttaa järjestöjen
2396: tarkoittavat toimenpiteitä koulujen voimis- käyttöön vuokravapaasti ja miten korvausten
2397: telusalien ja muiden tilojen varaamiseksi suorittaminen vahtimestarien ja siivoojien
2398: nuoriso- ja urheilujärjestöjen käyttöön, ja osalta olisi tällöin järjestettävissä siten, ettei-
2399: Sivistysvaliokunta on nyt koolla olevalle vät ne olisi esteenä koulutilojen nykyistä
2400: Eduskunnalle asiasta antanut mietintönsä joustavammalle ja edullisemmalle käytölle.
2401: N:o 2. Eduskunta on edelleen todennut, ettei kou-
2402: Eduskunta on todennut, että nuorisotyötä lujen voimistelusalien eikä kerhotilojen suun-
2403: tekevien järjestöjen toimintaa haittaa jatku- nittelussa useinkaan ole riittävässä määrin
2404: vasti, etenkin syrjäseuduilla, sopivien huone- otettu varsinaisen koulutyön tarpeiden ohella
2405: tilojen puute. Kun tämän epäkohdan poista- huomioon nuorisotyön kannalta tarpeellisia
2406: miseen olisi pyrittävä kaikin käytettävissä näkökohtia. Usein esimerkiksi voimistelusali
2407: olevin keinoin, olisi myös koulujen voim.is- on sijoitettu välittömään yhteyteen koulun
2408: telusalien ja muiden huonetilojen käyttöön muiden tilojen kanssa tai se on opettajien
2409: puheena olevaan tarkoitukseen kiinnitettävä asuntojen välittömässä läheisyydessä, mikä
2410: riittävää huomiota. on omiaan vaikeuttamaan sen käyttöä varsi-
2411: Voimassa olevien säädösten mukaan saa- naisen kouluajan jälkeen. Lisäksi voimistelu-
2412: daan kansakoulujen huonetiloja käyttää nuo- salit ovat useimmiten kooltaan niin pieniä.,
2413: risojärjestöjen suorittamaa sivistystoimintaa ettei virallisten kori- ja lentopallo-ottelujen
2414: varten siinä laajuudessa kuin se varsinaisen pelaaminen niissä ole mahdollista. Esitetty-
2415: koulutyön ohessa on mahdollista. Käytän- jen näkökohtien johdosta ja huomioon ottaen,
2416: nössä on kuitenkin esiintynyt vaikeuksia kou- että koulun tehtäviin on katsottava kuuluvan
2417: lujen huonetilojen käytön yhteydessä joko osallistumisen myös koulunsa päättäneen
2418: käyttölupaa myönnettäessä tai siinä, ette'i nuorison kasvatukseen, Eduskunta pitää tär-
2419: järjestöillä ole ollut taloudellisia edellytyksiä lmänä, että koulujen suunnittelussa kiinnite-
2420: käytöstä perittävien maksujen suorittamiseen. tään nykyistä enemmän huomiota voimistelu-
2421: Huomioon ottaen se tärkeä merkitys, joka salien ja muiden tilojen rakentamiseen sel-
2422: nuoriso- ja urheilujärjestöjen työllä on oppi- laisiksi, että ne soveltuvat myös nuoriso- ja
2423: velvollisuusiän ylittäneen nuorison kasva- urheilujärjestöjen käyttöön.
2424: tuksen ja harrastusten ohjaamisen kannalta, Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
2425: Eduskunta pitää välttämättömänä, että nuo- päättänyt lausua toivomuksen
2426: risotyöhön soveltuvien koulujen huonetilojen
2427: käytön esteenä olevat haitat poistetaan. Täl- että Ilallitus selvityttäisi, mitä voi-
2428: löin olisi otettava huomioon kaikki nuoriso- daa.n tehdä k.ansa- ja oppikoulujen
2429: työhön soveltuvat tilat, niin kuin voimistelu- voimistelusalien ja muiden tilojen va-
2430: salit, kerhohuoneet ja opetuskeittiöt, joita raarniseksi maksuttomasti ja nykyistä
2431: voidaan varsinaista koulutyötä haittaamatta ioustavamntin num·iso- ja urheilujär-
2432: käyttää nuorison kasvatus- ja harrastustoi- jestöjen käyttöön sekä koulujen voi-
2433: FJ 328/64
2434: 2 1964 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.mi&t. N:o 2 (Aloitteet 1962 ja.1968 Vp.).
2435:
2436: mistelusalien suunnittelemiseksi tarvit- pallo-otteluja, ja ryhtyisi selvityksM~
2437: taessa niin suut·iksi, että niissä voitai- perusteelZa .asia.nmukaisiin toimenpitei-
2438: siin pelata virallisia kori- ja lento- siin.
2439: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1964.
2440: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 3 (Aloite 1962 Vp.).
2441:
2442:
2443:
2444:
2445: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 2
2446: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kymönkoskelta
2447: Vesannon tieltä Kolimanpäähän Keiteleen tielle johtavan
2448: läpikulkutien ottamista paikallistieksi.
2449:
2450: Eduskunta on pöytäkirjanottein 27 päi- Kulkulaitosten ja yleisten töiden mmis-
2451: vältä maaliskuuta 1962 lähettänyt kulkulai- teriö on 25 päivänä heinäkuuta 1961 anta-
2452: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi nut hylkäävän päätöksen tien paikallistieksi
2453: ed. Lehmosen ym. mainitun toivomusaloit- muuttamisesta. Tie- ja vesirakennushallitus
2454: t·een n:o 892 (1962 vp.). puolestaan on ilmoittanut, että vuoden 1963
2455: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tietutkimusohjelmaan on sisältynyt Koliman-
2456: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- pään-Toulauden ja Toulauden-Mäntylän
2457: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. paikallisteiden rakentaminen ja että tämä
2458: Aloitteen tarkoittama Kymön valtionmaan tiejakso, joka Kolimanpään puoleisessa päässä
2459: tie-niminen asutustie johtaa Kärnän-Keite- sijaitsee n. 1.5 km etäisyydellä Kymön val-
2460: leen maantieltä Kolimanpään kylästä etelään tionmaan tiestä, tulee valmistuttaan välittä-
2461: Toulauden paikallistieksi määrätylle kylä- mään osan edellä mainittua asutustietä ny-
2462: tielle, joka johtaa edelleen Kymönkosken- kyisin käyttävästä läpikulkuliikenteestä. Näin
2463: Hännilän maantielle. Aloitteen tekijäin kä- ollen hanketta ei voida pitää ajankohtaisena.
2464: sityksen mukaan tämä n. 7.5 km pituinen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2465: tieyhteys palvelee pääasiassa yleistä liiken- nioittaen ehdottaa,
2466: nettä, minkä vuoksi he toivovat sen ottamista
2467: paikallistieksi. että toivomusaloite n:o 892 (1962
2468: vp.) hylättäisiin.
2469: Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1964.
2470:
2471:
2472:
2473:
2474: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M.
2475: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, jäsenet Linna, Niemelä, Pesonen ja Salin sekä vara-
2476: Ahonen, Andersson, Hietala, Holopainen, jäsen A. Koskinen.
2477:
2478:
2479:
2480:
2481: E 204/64
2482: 1
2483: 1
2484: 1
2485: 1
2486: 1
2487: 1
2488: 1
2489: 1
2490: 1
2491: 1
2492: 1
2493: 1
2494: 1
2495: 1
2496: 1
2497: 1
2498: 1
2499: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 4 (Aloite 1962 Vp.).
2500:
2501:
2502:
2503:
2504: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 3
2505: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Palokankaan-
2506: Rengon-Mustansalon maantien rakentamista.
2507:
2508: Eduskunta on pöytäkirjanottein 27 päi- asutushallitus tehnyt tielain mukaisen aloit-
2509: vältä maaliskuuta 1962 lähettänyt kulku- teen. Tie- ja vesirakennushallitus on hankki-
2510: laitosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi nut tästä aloitteesta tielain mukaiset lausun-
2511: ed. Pekkarisen ym. yllä mainitun toivomus- not. Kertyneen aineiston perusteella tie- ja
2512: aloitteen n:o 894 (1962 vp.). vesirakennushallitus tulee tekemään periaate-
2513: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- päätöksensä siitä, täyttääkö kysymyksessä
2514: lut asiantuntijana · rakennusneuvos V. Skog- oleva tie yleiselle tielle asetettavat vaati-
2515: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. mukset.
2516: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2517: sen mukaan aloitteen tarkoittama tiehanke nioittaen ehdottaa,
2518: käsittää n. 11 km pituisen maantien rakenta-
2519: misen Palokankaan-Lempyyn maantieltä että toivomusaloite n:o 894 (1962
2520: Leppä virran-Sorsakosken maantielle. V as- vp.) hylättäisiin.
2521: taavan tien rakentamisesta paikallistieksi on
2522: Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1964.
2523:
2524:
2525:
2526:
2527: .Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M.
2528: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, jäsenet Linna, Niemelä, Pesonen ja Salin sekä vara-
2529: Ahonen, Andersson, Hietala, Holopainen, jäsen A. Koskinen.
2530:
2531:
2532:
2533:
2534: E 205/64
2535: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 5 (Aloite 1962 Vp.).
2536:
2537:
2538:
2539:
2540: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 4
2541: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
2542: tamista Leppävirran kunnan Katalahden kylästä Jä ppilän
2543: kunnan Ruuhilammin kylään.
2544:
2545: Eduskunta on pöytäkirjanottein 27 päi- tamisesta paikallistieksi on tie- ja vesiraken-
2546: vältä maaliskuuta 1962 lähettänyt kulkulai- nushallitukselle tehty tielain mukainen aloite,
2547: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi josta on hankittu tielain edellyttämät lausun-
2548: ed. H. Mannisen ym. yllä mainitun toivomus- not. Kertyneen aineiston perusteella tie- ja
2549: aloitteen n: o 896 (1962 vp.). vesirakennushallitus tulee tekemään periaate-
2550: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- päätöksensä siitä, täyttääkö kysymyk~essä
2551: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- oleva tie yleiselle tielle asetettavat vaati-
2552: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. mukset.
2553: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2554: mukaan aloitteen tarkoittama tiehanke käsit- nioittaen ehdottaa,
2555: tää n. 16 km pituisen maantien rakentamisen
2556: Palokankaan-Lempyyn maantieltä Ruuhi- että toivomusaloite n:o 896 (1962
2557: lammin paikallistielle. Vastaavan tien raken- vp.) hylättäisiin.
2558:
2559: Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1964.
2560:
2561:
2562:
2563:
2564: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M.
2565: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, jäsenet Linna, Niemelä, Pesonen ja Salin sekä vara-
2566: Ahonen, Andersson, Hietala, Holopainen, jäsen A. Koskinen.
2567:
2568:
2569:
2570:
2571: E 206/64
2572: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 6 (Aloite 1962 Vp.).
2573:
2574:
2575:
2576:
2577: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 5
2578: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa syväväylien
2579: ruopaamista Saimaan vesistön alueella.
2580:
2581: Eduskunta on pöytäkirjanottein 27 päi- kanavan rakentaminen ja kaikki laivaliiken-
2582: vältä maaliskuuta 1962 lähettänyt kulkulai- teen edellyttämät työt, kuten syväväylien
2583: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi rakentamine:p., Saimaan vesistössä muodos-
2584: ed. Niemelän ym. yllä mainitun toivomus- tavat kokonaisuuden. Saimaan kanavasta ei
2585: aloitteen n:o 775 (1962 vp.). ole mahdollista saada täyttä hyötyä, elleivät
2586: V aHokunta on aloitetta käsitellessään olosuhteet Saimaan vesistön alueella ole suo-
2587: kuullut asiantuntijoina ylijohtaja K. J. To- tuisat alusten liikkumiselle. Sen vuoksi myös
2588: losta tie- ja vesirakennushallituksesta, maa- pääväylistä poikkeavien sivuväylien liiken-
2589: herra U. Kiukasta Saimaan satamakomi- teellinen merkitys ja syväväylien rakenta-
2590: teasta, maanviljelysneuvos T. Vilhulaa, pro- mismahdollisuudet on tutkittava. Kun tie- ja
2591: fessori P. Kaiteraa ja dipLinsinööri 1. Kos- vesirakennushallituksen taholta on ilmoitettu,
2592: kialaa Järvi-Suomen kanavatoimikunnasta, että kaikki käytettävissä olevat tutkijavoimat
2593: ylijohtaja S. Piristä rautatiehallituksesta, on sidottu kanavan rakentamiseen, valio-
2594: uittopäällikkö E. Purasta Savon uittoyhdis- kunta edellyttää, että ne mahdollisuuksien
2595: tyksestä, uittopäällikkö V. H. J. Valkolaa mukaan irroitetaan edellä mainittuun tut-
2596: Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksestä, meren- kimustyöhön ja kokonaissuunnitelman laati-
2597: kulkuneuvos E. 0. Mattilaa merenkulku- miseen. Valiokunta pitää nimittäin tärkeänä,
2598: hallituksesta, maisteri V. Paavilaista valta- ettei Saimaan kanavan valmistumisen ja Sai-
2599: kunnansuunnittelutoimistosta ja pääsihteeri maan vesistön alueen liikenneolojen kohenta-
2600: W. Häkkistä kulkulaitosneuvostosta. misen väliin muodostu taitekohtaa, vaan että
2601: Sen jälkeen kun Saimaan kanavan uudel- rakennustyö jatkuu keskeytyksettä. On pyrit-
2602: leen rakentamistyö on suoritettu, Saimaan tävä toteuttamaan kokonaisohjelma taloudel-
2603: vesistöalueelta on jälleen vesitieyhteys Suo- lisesti edullisesti ja luomaan terve perusta
2604: menlahdelle. Uusitun kanavan hyväksikäyttö kysymyksessä olevan vesitieliikenteen täysi-
2605: edellyttää, että alukset voivat liikkua mah- tehoiselle hoidolle koko laajuudessaan.
2606: dollisimman laajalla alueella Saimaan vesis- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2607: tössä. Sen vuoksi tässä vesistössä on suori- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
2608: tettava ruoppausta, rakennettava satamia toivomuksen,
2609: jne. Tutkimuksia syväväylien ruoppaami-
2610: seksi onkin suoritettu ja erillinen komitea että Hallitus antaisi tie- ja vesi-
2611: selvittelee mm. satamien rakentamista. Aloit rakennushallituksen tehtäväksi laatia
2612: teen tekijäin käsityksen mukaan nämä toi- selvitys koko Saimaan vesistön alueen
2613: menpiteet eivät kuitenkaan riitä, vaan syvä- tarpeellisista syväväylistä, niiden ta-
2614: väylä olisi ulotettava kaikkiin niihin liikenne- loudellisuudesta ja rakentamisjärjes-
2615: ja lastauspaikkoihin, mihin se kohtuullisin tyksestä, jolloin työt olisi mahdollista
2616: kustannuksin voidaan ruopata. suorittaa samanaikaisesti Saimaan ka-
2617: Valiokunnan käsityksen mukaan Saimaan navan laajentamistyön kanssa.
2618: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1964.
2619:
2620: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Nie-
2621: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- melä, Pesonen, Salin, Valkama ja Vilpo-
2622: heenjohtaja Ryhtä, jäsenet Ahonen, Anders- niemi.
2623: son, Hallberg, Hietala, Holopainen, Kiviaho,
2624:
2625:
2626: E 217/64
2627: 1964 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. N:o 6 (Aloite 1962 Vp.)
2628:
2629:
2630:
2631:
2632: E d u s k u n n a n t o i v o m u s syväväylien ruoppaami-
2633: sesta Saimaan vesistön alueella.
2634:
2635: Eduskunnassa on vuoden 1962 valtiopäi- mismahdollisuudet on tutkittava. Kun tie- ja
2636: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa vesirakennushallituksen taholta on ilmoitettu,
2637: syväväylien ruoppaamista Saimaan vesistön että kaikki käytettävissä olevat tutkijavoimat
2638: alueella, ja Kulkulaitosvaliokunta on nyt on sidottu kanavan rakentamiseen, Edus-
2639: koolla olevalle Eduskunnalle asiasta antanut kunta edellyttää, että ne mahdollisuuksien
2640: mietintönsä N: o 5. mukaan irroitetaan edellä mainittuun tut-
2641: Sen jälkeen kun Saimaan kanavan uudel- kimustyöhön ja kokonaissuunnitelman laati-
2642: leen rakentamistyö on suoritettu, Saimaan miseen. Eduskunta pitää nimittäin tärkeänä,
2643: vesistöalueelta on jälleen vesitieyhteys Suo- ettei Saimaan kanavan valmistumisen ja Sai-
2644: menlahdelle. Uusitun kanavan hyväksikäyttö maan vesistön alueen liikenneolojen kohenta-
2645: edellyttää, että alukset voivat liikkua mah- misen väliin muodostu taitekohtaa, vaan että
2646: dollisimman laajalla alueella Saimaan vesis- rakennustyö jatkuu keskeytyksettä. On pyrit-
2647: tössä. Sen vuoksi tässä vesistössä on suori- tävä toteuttamaan kokonaisohjelma taloudel-
2648: tettava ruoppausta, rakennettava satamia lisesti edullisesti ja luomaan terve perusta
2649: jne. Tutkimuksia syväväylien ruoppaami- kysymyksessä olevan vesitieliikenteen täysi-
2650: seksi onkin suoritettu ja erillinen komitea tehoiselle hoidolle koko laajuudessaan.
2651: selvittelee mm. satamien rakentamista. Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
2652: Eduskunnan käsityksen mukaan Saimaan päättänyt lausua toivomuksen,
2653: kanavan rakentaminen ja kaikki laivaliiken-
2654: teen edellyttämät työt, kuten syväväylien että Hallitus antaisi tie- ja vesi-
2655: rakentaminen, Saimaan vesistössä muodos- rakennushallituksen tehtäväksi laatia
2656: tavat kokonaisuuden. Saimaan kanavasta ei selvitys koko Saimaan vesistön alueen
2657: ole mahdollista saada täyttä hyötyä, elleivät tarpeellisista syväväylistä, niiden ta-
2658: olosuhteet Saimaan vesistön alueella ole suo- loudellisuudesta ja rakentamisjärjes-
2659: tuisat alusten liikkumiselle. Sen vuoksi myös tyksestä, jolloin työt olisi mahdollista
2660: pääväylistä poikkeavien sivuväylien liiken- suorittaa samanaikaisesti Saimaan ka-
2661: teellinen merkitys ja syväväylien rakenta- navan laajentamistyön kanssa.
2662: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1964.
2663:
2664:
2665:
2666:
2667: E 350/64
2668: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. lf:o 7 (Aloitteet 19al VP'.}·
2669:
2670:
2671:
2672:
2673: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 6
2674: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka koskevat tutki-
2675: musta Järvi-Suomen vesireittien kanavoimisesta.
2676:
2677: Eduskunta on pöytäkirjanottein 27 päi- vesitieyhteyden Suomenlahteen, on kysymys
2678: vältä maaliskuuta 1962 lähettänyt kulkulai- vesiteittemme laajemmastakin kehittämisestä
2679: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi tullut ajankohtaiseksi. Valiokunta on aivan
2680: ed. Pesosen ym. toivomusaloitteen n: o 780 äsken erään toivomusaloitteen johdosta anta-
2681: (1962 vp.) tutkimuksen suorittamisesta massaan mietinnössä pitänyt tarpeellisena
2682: Järvi-Suomen-Suomenlahden kanavoimisesta sellaisen toivomuksen esittämistä hallitukselle,
2683: ja ed. Tuulen ym. toivomusaloitteen n: o 781 että koko Saimaan vesistöalueen syväväylistä,
2684: (1962 vp.) Järvi-Suomen vesireittien ja me- niiden taloudellisuudesta ja rakentamisjärjes-
2685: rikanavoinnin rakentamista koskevasta tutki- tyksestä laaditaan selvitys. Saimaan kanavan
2686: muksesta. rakentamiseen ja Saimaan vesistöalueen vesi-
2687: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- tieliikenneolojen kohentamiseen tähtäävät toi-
2688: lut asiantuntijoina ylijohtaja K. J. Tolosta menpiteet ovat suuri, runsaasti aikaa ja va-
2689: tie- ja vesirakennushallituksesta, maaherra roja vaativa kokonaistehtävä, joka vesitie-
2690: U. Kiukasta Saimaan satamakomiteasta, maan- liikenteemme kehittämisessä on asetettava
2691: viljelysneuvos T. Vilhulaa, professori P. Kai- ensi sijalle. Sen ohessa on paikallaan kiin-
2692: teraa ja dipLinsinööri I. Koskialaa Järvi- nittää huomiota myös muiden vesistöjen lii-
2693: Suomen kanavatoimikunnasta, ylijohtaja S. kenneolojen kohentamiseen ja mahdollisesti
2694: Piristä rautatiehallituksesta, uittopäällikkö yhtenäisen vesitieverkoston aikaansaamiseen.
2695: E. Purasta Savon uittoyhdistyksestä, uitto- Tie- ja vesirakennushallitus ja metsähallitus
2696: päällikkö V. H. J. Valkolaa Pohjois-Karjalan ovat suorittaneet tutkimuksia ja laatineet
2697: uittoyhdistyksestä, merenkulkuneuvos E. 0. suunntelmia nippu-uittokuljetuksen kehittä-
2698: Mattilaa merenkulkuhallituksesta, maisteri V. miseksi. Voidaanko maamme suuria vesistöjä
2699: Paavilaista valtakunnansuunnittelutoimistosta vielä laajemmassa mitassa kehittää esiintyvän
2700: ja pääsihteeri W. Häkkistä kulkulaitosneu- kuljetustarpeen tyydyttämiseen, on kysymys,
2701: vostosta. jota ei ole koko laajuudessaan teknillis-
2702: taloudellisesti selvitetty. Sen vuoksi valio-
2703: Aloitteissa on kiinnitetty huomiota Sai- kunta, edellyttäen, ettei ensi sijaisten kulje-
2704: maan, Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöjen tusolojemme kehittämissuunnitelmien toteut-
2705: yhdistämisen ja Suomenlahden yhteyteen tamista hidasteta, katsoo voivansa puoltaa
2706: saattamisen tarpeellisuuteen sekä esitetty toi- kysymyksessä olevissa aloitteissa tarkoitetun
2707: vomus, että merialuskelpoisen kanavan ra- selvitystyön suorittamista. Tämä tehtävä
2708: kentamismahdollisuuksista suoritettaisiin tek- olisi pantava käyntiin sitten, kun tarkoituk-
2709: nillistaloudellinen tutkimus, jonka perusteella seen on varoja ja tutkijavoimia irroitetta-
2710: sitten voitaisiin laatia kokonaissuunnitelma vissa. ,
2711: hankkeen toteuttamiseksi. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun~
2712: Kun Saimaan kanavan uusimistyön päätyt- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
2713: tyä osa maamme järvialueesta jälleen saa toivomuksen,
2714:
2715: E 239/64
2716: 1964 Vp. - Toiv.aJ.miet. N:o 7 (Aloitteet 1962 Vp.).
2717:
2718: että hallitus suorituttaisi Järvi- muksen sitten, kun varoja ja tutkija-
2719: Suomen vesireittien kanavoimismahdol- voimia on tarkoitukseen käytettävissä.
2720: lisuuksista teknillistaloudellisen tutki-
2721: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1964.
2722:
2723:
2724:
2725:
2726: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Niemelä
2727: neet osaa varapuheenjohtaja Ryhtä, jäsenet ja Pesonen sekä varajäsenet H. Manninen,
2728: Ahonen, Andersson, Hietala, Kiviaho, Lah- Paaso ja Sundell.
2729: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.a.l.miet. N:o 7 (Aloitteet 1962 Vp.).
2730:
2731:
2732:
2733:
2734: E d u s k u n n a n t o i v o m u s Järvi-Suomen vesireittien
2735: kanavoimista koskevasta tutkimuksesta.
2736:
2737: Eduskunnassa on vuoden 1962 valtiopäi- mahdollisesti yhtenäisen vesitieverkoston ai-
2738: villä tehty toivomusaloitteita, jotka koskevat kaansaamiseen. Tie- ja vesirakennushallitus
2739: tutkimusta Järvi-Suomen vesireittien kana- ja metsähallitus ovat suorittaneet tutkimuksia
2740: voimisesta, ja Kulkulaitosvaliokunta on nyt ja laatineet suunnitelmia nippu-uittokulje-
2741: koolla olevalle Eduskunnalle asiasta antanut tuksen kehittämiseksi. Voidaanko maamme
2742: mietintönsä N: o 6. suuria vesistöjä vielä laajemmassa mitassa
2743: Kun Saimaan kanavan uusimistyön pää- kehittää esiintyvän kuljetustarpeen tyydyttä-
2744: tyttyä osa maamme järvialueesta jälleen saa miseen, on kysymys, jota ei ole koko laajuu-
2745: vesitieyhteyden Suomenlahteen, on kysymys dessaan teknillistaloudellisesti selvitetty. Sen
2746: vesiteittemme laajemmastakin kehittämisestä vuoksi Eduskunta on, edellyttäen, ettei ensi
2747: tullut ajankohtaiseksi. sijaisten kuljetusolojemme kehittämissuunni-
2748: Eduskunta ()nkin 3 päivänä huhtikuuta telmien toteuttamista hidasteta, asettunut
2749: 1964 hyväksynyt toivomuksen, että koko Sai- kannattamaan kysymyksessä olevan selvitys-
2750: maan vesistöalueen syväväylistä, niiden ta- työn suorittamista. Tämä tehtävä olisi pan-
2751: loudellisuudesta ja rakentamisjärjestyksestä tava käyntiin sitten, kun tarkoitukseen on
2752: laaditaan selvitys. Saimaan kanavan raken- varoja ja tutkijavoimia irroitettavissa.
2753: Gamiseen ja Saimaan vesistöalueen vesitielii- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
2754: renneolojen kohentamiseen tähtäävät toimen- päättänyt lausua toivomuksen,
2755: oiteet ovat suuri, runsaasti aikaa ja varoja
2756: ~aativa kokonaistehtävä, joka vesitieliiken- että Hallitus suorituttaisi Järvi-
2757: Geemme kehittämisessä on asetettava ensi Suomen vesireittien kanavoimisrnahdol-
2758: !ijalle. Sen ohessa on Eduskunnan mielestä lisuuksista teknillistaloudellisen tutki-
2759: oaikallaan kiinnittää huomiota myös muiden muksen sitten, kun varoja ja tutkija-
2760: resistöjen liikenneolojen kohentamiseen ja voimia on tarkoitukseen käytettävissä.
2761: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1964.
2762:
2763:
2764:
2765:
2766: : 349/64
2767: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 8 (Aloite 1962 Vp.).
2768:
2769:
2770:
2771:
2772: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 7
2773: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pellon Havelasta
2774: Väylänvartta Kolariin johtavan tien peruskorjaus- ja oikai-
2775: sutöiden aloittamista.
2776:
2777: EdUBkunta on pöytäkirjanottein maalis- Kauttakulkeva liikenne käyttää Pellosta Ko-
2778: kuun 27 päJivä1tä 1962 lähettänyt kullrulaitoo- larin iki:rll.mlle suoraan kulkevaa valtatietä.
2779: v:aliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Tien parantamitssuunnitelmaakaan ei ole vielä
2780: Tainion ym. yllä mainitun toivomusaloitteen laadittu. Tämän vuoksi ja kun monet vielä
2781: n:o 955 (1962 vp.) . tärlmämmät tienparannustyöt ovat kesken, ei
2782: Valiokunta on aloitetta käsitellessään aloitteen tarkoi,ttaman tien perusparanta-
2783: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- mista voida pitää ajankohtaisena..
2784: mäJkeä tie- ja vesirakennu:sha!llituksesta. EdeHä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2785: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioitt.aen ehdottaa,
2786: mukaan aloittee&<~a tarkoitetun 70,2 km pi-
2787: tuisen tien litikenne on varsin vähäinen. Tie että toivomusaloite n:o 955 (1962
2788: palvelee yksinomaan paikal1ista liikennettä. vp.) hylättäisiin.
2789: HelsingiSsä 7 päivänä huhtikuuta 1964.
2790:
2791:
2792:
2793:
2794: Asian käsittelyyn validkunnassa ovat ot- Niemelä, Pesonen, Salin, Valkama ja Vilpo-
2795: taneet osaa varapuheenjohtaja Ryhtä, jäse- niemi sekä varajäsenet H. Manninen ja
2796: net Ahonen, Andersson, Hallberg, Holopai- Rönkkö.
2797: nen, Kiviaho, Lahtela, Liinamaa., M. Linna,
2798:
2799:
2800:
2801:
2802: E 265/64
2803: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 9 (Aloite 1962 Vp.).
2804:
2805:
2806:
2807:
2808: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 8
2809: toivomusaloitteen johdosta., joka tarkoittaa .Äkäsjoensuun
2810: - .Äkäslompolon tien rakentamista.
2811:
2812: EduSkunta on pöytäkirjanottein maalis- paika1lmenä kunnossapidettäväksi 1 pm-
2813: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt 1kulkulai, västä lokakuuta 1962 alkaen. Niin ikään tien
2814: tosvaliokunnan v.almistavasbi 'k:äsiteltäväksi jatkeena oleva Äkäslompolon ja Tiurajärven
2815: ed. Suosalon ym. yllä mainitun toivomus~ välinen 11,9 km pituinen entinen metsähalli-
2816: aloitteen n:o 956 (1962 vp.). tuksen metsäautotie on siirtynyt paikallis-
2817: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- ti:enä kunnossapidettäväksi viime vuoden
2818: lut asiantuntijaii!a yli-insinööri E. Riihimä- marraskuun alusta !Lukien. Moitteen tarkoit-
2819: keä tie- ja vesirakennushalituksesta. taman tien pito on näin ollen tyydyttävästi
2820: Tie- ja v€Sira:kennushallitu'ksen ilmoituksen järjestettty.
2821: mukaan aloittoossa tarkoitettu, 27,1 km pi- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2822: tuinen Äkäsjoensuun - Äkäslompolon enti- nioittaen lfudottaa,. että toivomusaloite n: o
2823: nen kylätie Kolarin kull111lBS8. on voimaan- 956 (1962 vp.) hylättäi.siin.
2824: panolain mukaisessa järjestyksessä otettu
2825: Helsingissä 7 päivänä huhtiikuuta 1964.
2826:
2827:
2828:
2829:
2830: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Niemelä, Pesonen, Salin, Valkmna ja Vilpo-
2831: neet osaa varapuheenjohtaja Ryhtä, jäse- niemi sekä varajäsenet H. Manninen ja
2832: net Ahonen, Ande~n, Hallberg, Holopai- Rönkkö.
2833: nen, Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, M. Linna,
2834:
2835:
2836:
2837:
2838: E 266/64
2839: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N: o 10 (Aloitteet 1962 ja 1963 Vp.).
2840:
2841:
2842:
2843:
2844: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 9
2845: kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat maan-
2846: tien rakentamista Ounasjoen itäpuolitse Saarenkylästä
2847: Markkasuvantoon.
2848:
2849: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- timinen sisäLtyy tie- ja vesirakennushallituk-
2850: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt lrnlkulaitos- ·sen tietutkimusohjelmaan. Rakennustöiden
2851: valiokunnan valmistav·asti käsiteltäväksi ed. aloittamiseksi tien jo vahvistetun suunnitel-
2852: Suosalon ym. toivomusaloitteen n: o 957 (1962 man osalla on kuluvan vuoden tulo- ja meno-
2853: vp.) maantien rakentamisooa Ounasjoen itä- arviossa 200 000 markan määräraha. Tie- ja
2854: puolelle Saa,renkylästä Markkasuvantoon ja vesirakennushallitus ei kuitenkaan ole vielä
2855: ed. Sääskilahden ym. toivomusaloitteen n:o aloittanut ra:kentamistyötä, vaan on jäänyt
2856: 959 (1962 vp.) maantien rakentamisesta Ou- odottamaan Ounasjoen voimalaitosten yleis-
2857: nasjoen itäpuolitse Saarenkylästä Sinettään suunnitelmaa varten suoritettavia tutkimuk-
2858: selkä pöytäkirjanottein helmikuun 26 päivältä sia ja niiden vaikutusta jo vahvistettuun
2859: 1963 ed. Sääskilahden ym. toivromusaloitteen suunnitelmaan.
2860: n:o 447 (1963 vp.) maantien rakentamåsesta Valiokunnan mielestä tie- ja vesirakennus-
2861: Ounasjoen itäpuolitae Saarenkylästä Mel- hallituksen olisi pitänyt jo ryhtyä toteutta-
2862: taukseen. maan tiehaniketta siltä osin kuin S/Uunni-
2863: Valiokunta on aloitetta käsitcllessään telma on vahvistettu eikä siirtää työn aloit-
2864: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- tamista epämääräiseen ajankohtaan. Kun ku-
2865: mäkeä tie- ja vesirakennushaJlituksesta. luvan vuoden tulo- ja menoarviossa on tar-
2866: Aloitteet tarkoittavat uuden, n. 60 km pi- koitukseen määräraha, valiokunta edellyttää,
2867: tuisen maantien rakentamista Ounasjoen itä- ettei tie- ja vesirakennushallitus enää viivyt-
2868: puolelle Rovaniemen - Sodankylän valta- tele rakentamistyön aloittamisessa.
2869: tieltä Saa.renkylästä Meltaus II tienhaaraan. Edellä esitetyn perusteella vali,okunta kun-
2870: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
2871: mukaan tien alkuosasta noin 20 km pituu-
2872: delta eli Sinettään saakka on olemassa kul- että toivomusaloitteet n:ot 957 ja
2873: kulaitosten ja yleisten töiden ministeri·ön 6. 959 {1962 vp.) ja 447 {1963 vp.) hy-
2874: 7. 1961 vahvistama rakentamissuunnitelma ja lätään.
2875: tien loppuosan raikentamissuunnitelman laa-
2876: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1964.
2877:
2878:
2879:
2880:
2881: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, M. Linna, Nie-
2882: neet osaa varapuheenjohtaja Ryhtä, jäsenet melä, Pesonen, Salin, Valkama ja Vilponiemi
2883: Ahonen, Andersson, Hallberg, Holopainen, sekä varajäsenet H. Manninen ja Rönkkö.
2884:
2885:
2886:
2887:
2888: E 267/64
2889: 1964 Vp. - Toiv.al.m.iet. N:o 11 (Aloite 1962 Vp.).
2890:
2891:
2892:
2893:
2894: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 10
2895: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rovaniemen -
2896: Sodankylän tien perusparannustöiden loppuun saattamista.
2897:
2898: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis~ lähtien noin 6 krrn päähän Sodankylän kir-
2899: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulai- konlkylästä ja tietutkimus on parhaillaan
2900: tosvaliokunnan vaJ.mistavasti käsiteltäväksi käynnissä Sodankylän kirkon kahdalla. Tien
2901: ed. Suosalon ym. yllä mainitun toivomus- rakentaminen on niin ikään käynnissä ja
2902: ;aloitteen n:o 958 (1962 vp.). kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion sisältä-
2903: Valiokunta on ailoitetta käsitellessään mästä 700 000 maclr:an määrärahasta työn
2904: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- jatkamista varten on jo saatu tie- ja vesira-
2905: mäkeä tie- ja vesira:kennushallituksesta. kennushallituksen käyttöön 200 000 markkaa.
2906: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2907: mukaan aloitteen tarkoittaman valtatien n:o nioittaen ehdottaa,
2908: 4 Rovani€11Il!en - Sodankylän välisen tieosan
2909: parantamissuunnitelmat ovat valmistuneet. että toivomusaloite n:o 958 (1962
2910: Ne on vahvistettu Rovaniemen kaupungista vp.) hylättäisiin.
2911:
2912: Hel.Si:ngiss:ä 7 päivänä huhtikuuta 1964.
2913:
2914:
2915:
2916:
2917: Asian käsittelyyn valiokunnruosa ovat otta- Kiviaho, Lahtela, L~inamaa, M. Linna, Nie-
2918: neet osaa varapuheenjohtaja Ryhtä, jäsenet melä, Pesonen, Salin, Valkama ja Vilponiemi
2919: Ahonen, Andersson, Hallberg, Holopainen, sekä varajäsenet H. Manninen ja Rönkkö.
2920:
2921:
2922:
2923:
2924: E 268/64
2925: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 12 (Aloite 1962 Vp.).
2926:
2927:
2928:
2929:
2930: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 11
2931: toivomusaloitteen johdos~, joka tarkoittaa maantien aikaan-
2932: saamista Moskuvaaran kylästä Lokkaan Sodankylän kun-
2933: nassa.
2934:
2935: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- kesken tie- ja vesirakennushallituksessa.
2936: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulku- Näin ollen ei vielä ole ratkaistu, la·aditaanko
2937: laitosvaliokunnan valmistavsti käsiteltä- tiehJankk·eesta tiesuunnitelma. Asi>aan saat-
2938: väksi ed. Paarmanin ym. yllä mainitun toi- t.rua vaikuttaa myös mahdollinen metsäh·alli-
2939: v.omusaloitteen n:o 960 (1962 vp.). tuksen rakentama maantieluokkaa olev:a tie
2940: V<aliokunta on :aloitetta käsitellessään Tanhuasta Loklman. Tämä tie tulisi suu-
2941: kuullut asilantuntijana yH-insinööri E. Riihi- relta os·alta korvaamaan kysymyksessä ole-
2942: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. van tiehankkeen.
2943: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- Edellä esitetyn perusteella valioktmta
2944: sen mukaan Sodanikylän kunta on vuonna kunnioitta,en ehdottaa,
2945: 1962 tehnyt tielain mukaisen laloiUeen kysy-
2946: myksessä olev:an tieyhteyden aikaansaami- että toivomusaloite n:o 960 (1962
2947: sesta. Tämän aloitteen käsittely on vielä vp.) hylättäisiin.
2948: Helsingissä 9 päivämä huhtikuuta 1964.
2949:
2950:
2951:
2952:
2953: .As:iian käsittelyyn valiokunnassa ov:at Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, Pesonen, Salin,
2954: ottaneet osaa v:ara.puheenjohtaja Ryhtä, Valkama j'a Vilponiemi sekä varajäsenet
2955: jäsenet Andersson, Hallberg, Holopainen, Leinonen ja Mustonen.
2956:
2957:
2958:
2959:
2960: E 279/64
2961: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 13 (Aloite 1962 Vp.).
2962:
2963:
2964:
2965:
2966: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 12
2967: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kairalan-Kemi-
2968: järven tien peruskorjaustöiden aloittamista.
2969:
2970: Eduskunta on pöytäkirjanottein ma.alis- tie- ja vesirokennush.allituksel.la ei kuiten-
2971: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulku- k,aan ole ollut mahdollisuutta laatia lopul-
2972: laitos~aliokunnan V1almistavasti käsiteltä- lista tiesuunnitelmaa. Näin ollen ei ti@-
2973: väksi ~d. Tiekson ym. yllä mainitun toivo- parannustyötä v-oida vielä ruoitta•a.. Tie- ja
2974: musaloittoon n:o 961 (1962 vp.). vesirakennushallitus ;tulee sisällyttämään
2975: V<aliokunt111 on aloitetta käsitellessään lopullisen tiesuunnitelman laatimisen lähi-
2976: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- vuosien suunnitteluohj·elmaansa.
2977: mäkeä tie- ja vesir.akennushallituksesta. Ed·ellä esitetyn perusteella valiokunta
2978: Tie- j.a vesirakennushallituks·en ilmoituk- kunnioittaen ehdottaa,
2979: sen mukaan aloitte·en tarkoitta.malla tiejak-
2980: soll181 on vuonna 1963 suoritettu tiekuvaus. että toivomusaloite n:o 961 {1962
2981: SuunnitteluhenkilökUllJ1an puutteen vuoksi vp.) hylättäisiin.
2982: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1964.
2983:
2984:
2985:
2986:
2987: Asi:an käsittelyyn valiokunnass.a ovat Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, Pesonen, Salin,
2988: ottanoot osaa var.apuheenjohta.j·a Ryhtä, V allroma ja Vilponiemi sekä varajäs·enet
2989: jäsenet Andersson, Ha1lberg, Holopainen, Leinonen ja Mustonen.
2990:
2991:
2992:
2993:
2994: E 280/64
2995: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 14 (Aloite 1962 Vp.).
2996:
2997:
2998:
2999:
3000: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 13
3001: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Javarusvastuun
3002: -Pelkosenniemen-Savukosken maantien rakentamista.
3003:
3004: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- mioon ottaen tämäkin tie olisi tie- ja vesi-
3005: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulku- rakennushallituksen mielestä rak-ennettava
3006: laitosvaliokunnan v.almistav:asti käsiteltä- pailmllistieksi.
3007: väksi ed. Lahtelan ym. yllä mainitun toivo- Valiokunnan mielestä olosuht-eet ov.at
3008: musaloitteen n:o 963 (1962 vp.). viime kuluneiden kymmenen vuoden aikana
3009: V~aliokunta on aloitetta käsitellessään siinä määrin muuttuneet, että ed·ellä mai-
3010: kuullut Miantunti;}ana yli-insinööri E. Riihi- nitun tiesuunnitelman tarkistus ja tiehanke
3011: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta.. Pelkosenni·emeltä Savukoskeli-e ovat tulleet
3012: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- 1aj:ankohtaisiksi. Tämän vuoksi aloitteen tar-
3013: sen mukaan Kemijoen itäpuolella oleva koittaman titeyhteyden a.ik·aransaamista kos-
3014: tie, joka lähtee Kemijärven-Sallan :moon- keva tutkimus olisi suoritettava.
3015: tieltä ja päättyy Jav;arusvastuun asutus- Edellä esitetyn perusteeNa valiokunta
3016: alueelle, on 30 km pituinen paikallistie. kunnioittaen ehdottaa -eduskunnan päätet-
3017: VuQnna 1953 on 1oodittu tierakennussuun- täväksi toivomuksen,
3018: nitelma tämän tien j.atkeen -eli aloitteen
3019: tarkoitba11llall 20 km pituisen tiffi rakenta- että Hallitus suorituttaisi kiireelli-
3020: miseksi JaVlal'usvastuun asutusalueelta Pel- sesti tutkimuksen Kemijärven Javarus-
3021: kosenniemen kirkonkylään. Tiesuunnitelma vastuun-Petkosenniemen-Savukosken
3022: ei kuitenkaan enää ole toteuttamiskelpoi- maantien rakentamisesta.
3023: nen. Tien liikenteellisen merkityksen huo-
3024: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1964.
3025:
3026:
3027:
3028:
3029: Asian käsittelyyn v&iok1lllOOSSa ovat Kivi'aho, Lahtela., Liinamaa, Pesonen, Salin,
3030: ottaneet osata v.ar.apuh'Elenjohtajra Ryhtä, Val!k:ama ja Vi!lponiemi sekä varajäsenet
3031: jäsenet Andersson, Ha.llberg, Holopainen, Leinonen j,a Mustonen.
3032:
3033:
3034:
3035:
3036: E 281/64
3037: 1964 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. N:o 14 (Aloite 1962 Vp.).
3038:
3039:
3040:
3041:
3042: Ed u s kunnan toivomus Javarusvastuun-Pelko-
3043: senniemen-Savukosken maantien rakentamisesta.
3044:
3045: Eduskunnassa on vuoden 1962 valtiopäi- olisi tie- ja vesirakennushallituksen mielestä
3046: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa Ja- rakennettava paikallistieksi.
3047: varusvastuun - Pelkosenniemen - Savukos- Eduskunnan mielestä olosuhteet ovat viime
3048: ken maantien rakentamista, ja Kulkulaitos- kuluneiden kymmenen vuoden aikana siinä
3049: valiokunta on nyt koolla olevalle Eduskun- määrin muuttuneet, että edellä mainitun tie-
3050: nalle asiasta antanut mietintönsä N: o 13. suunnitelman tarkistus ja tiehanke Pelkosen-
3051: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- niemeltä Savukoskelie ovat tulleet ajankoh-
3052: sen mukaan Kemijoen itäpuolella oleva taisiksi. Tämän vuoksi kyseisen tieyhteyden
3053: tie, joka lähtee Kemijärven-Sallan maan- aikaansaamista koskeva tutkimus olisi suori-
3054: tieltä ja päättyy J avarusvastuun asutus- tettava.
3055: alueelle, on 30 kilometrin pituinen paikallis- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
3056: tie. Vuonna 1953 on laadittu tierakennus- päättänyt lausua toivomuksen,
3057: suunnitelma tämän tien jatkeen eli 20 kilo-
3058: metrin pituisen tien rakentamiseksi Javarus- että Hallitus suorituttaisi kiireelli-
3059: vastuun asutusalueelta Pelkosenniemen kir- sesti tutkimuksen Kemijärven Javarus-
3060: konkylään. Tiesuunnitelma ei kuitenkaan enää vastuun--Pelkosenniemen--Savukosken
3061: t)).e toteuttamiskelpoinen. Tien liikenteellisen maantien rakentamisesta.
3062: merkityksen huomioon ottaen tämäkin tie
3063: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1964.
3064:
3065:
3066:
3067:
3068: E 351/64
3069: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 15 (.Aloite 1962 Vp.).
3070:
3071:
3072:
3073:
3074: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 14
3075: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kemijärven-
3076: Salla.n-Han.bikankaan maantien oikaisu- ja peruskorjaus-
3077: työn aloittamista.
3078:
3079: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- Kun suunnitelmista ·ei ole mitään osia vielä
3080: kmm 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulai- vahvistettu, ei tietöiden aloittamiseen tässä
3081: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi Vlaiheessa ole mahdollisuuks-ia. Tie- ja vesi-
3082: ed. Tiekson ym. yllä mainitun toivomus- rakennushal.Utus tulee sisällyttämään tie-
3083: aloitteen n:o 965 (1962 vp.). jakson Kemijärvi-J outsijärvi lähivuosien
3084: Valiokunta on aloitetta käsitellessään työohjelma,anSia.
3085: kuullut asi.antuntijwn:a yli-insinööri E. Riihi- Edellä esitetyn perusteella V'a.Iiokunta
3086: mäkeä tie- ja vesirakennushaJ.lituksesta. kunnioittaen ehdottaa,
3087: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk-
3088: sen mukaan aloitteen tarkoittamaata tie- että toivomusaloite n: o 965 ( 1962
3089: jaksosta ovat suunnitelmJat parhaillaan teh- vp.) hylättäisiin.
3090: tävänä Kemijärven-Sallan kirkon välillä.
3091: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1964.
3092:
3093:
3094:
3095:
3096: Asian käsittelyyn VialiokllilllillSSa ovat Kivi·aho, Lahtela, Liinamaa, Pesonen, Salin,
3097: ottaneet osrua V1arapuheenjohtaja Ryhtä, Val!kama ja Vilponiemi sekä varajäsenet
3098: jäsenet Andersson, Hallberg, Holopainen, Leinonen ja Mustonen.
3099:
3100:
3101:
3102:
3103: E 282/64
3104: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 16 (Aloitteet 1962, 1963 ja 1964 Vp.).
3105:
3106:
3107:
3108:
3109: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 15
3110: kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat maan-
3111: tien rakentamista Enontekiön kunnan Nunnasen kylästä
3112: Kittilän kunnan Puljun kylään.
3113:
3114: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- Tie- ja vesi11akennushallituksen ilnwituk-
3115: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulaitos:- sen muk'aan aloitteiden tarkoittam:asta 26,4
3116: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. km pituisesta tiejaksosta on valmistunut
3117: Tiekson ym. toivomusaloitteen n: o 966 tiesuunnitelma, jonka mukaan tie tulisi
3118: (1962 vp.) tien rakentamisesta Kittilän kun- rakennettaVIaksi 4 m leveäksi soratieksi j'a
3119: nan Puljun kylästä Nunnasen kylään, pöy- maksamaan 2140 000 markkata. Tiesuunni-
3120: täkirjanottein helmikuun 26 päivältä 1963 telmaa ei ()le vielä tie- j•a vesirakennushalli-
3121: ed. Sääskilahden ym. toivomusaloitteen n: o tuksessa käsitelty eikä rakennustyötä näin
3122: 449 (1963 vp.) ma,antien rakentamisesta ollen ole voitu sisällyttää rakennusohj·el-
3123: Puljusta Nunnaseen ja pöytäkirj,anottein mruan. Kun monet vielä kiireellisemmät tie-
3124: helmikuun 28 päivältä 1964 •ed. Vilmirn ym. rakennustyöt odottavat toteutumistaJan, ei
3125: toivomusaloitteen n: o 492 määräroh~hsta tätä tietä voida pitää aj,ankohtaisena.
3126: maantien rakentamiseksi Enontekiön kun- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
3127: nan Nunnasen kylästä Kittilän kunnan Pul- kunnioittaen ·ehdottaa·,
3128: jun kylään.
3129: Valiokunta on :aloitteita käsitellessään että toivomusaloitteet n:ot 966 (1962
3130: kuullut asiantuntij,ana yli-insinööri E. Riihi- vp.), 449 {1963 vp.) ja 492 hylättäi-
3131: mäkeä. siin.
3132: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1964.
3133:
3134:
3135:
3136:
3137: Asian käsittelyyn v~ali<>kunnassa ovat Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, Pesonen, Salin,
3138: ottaneet osaa varapuheenjohtaja Ryhtä, Vaalkama ja Vilponiemi sekä V'arajäsenet
3139: jäsene.t Andersson, Hallberg, Holopainen, Leinonen ja Mustonen.
3140:
3141:
3142:
3143:
3144: E 283/64
3145: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 17 (Aloite 1962 Vp.).
3146:
3147:
3148:
3149:
3150: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 16
3151: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Peltovuoman-
3152: Ketomellan-Raattamaan tien rakentamista.
3153:
3154: Eduskunta on pöytäkirjanottein IUJaJalis- ·ei tässä vaiheessa näytä olevan riittäviä
3155: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulai- perusteita. L·apin liikennetarpeen kasvaessa
3156: tosvaliokunnan valmistaVJasti käsiteitäväksi tämäkin tieyhteys saattaJa ollw tariJ€ellinen
3157: ,ed. Niskala.n ym. yllä m~initun toivomus- Lapin harvan tieverkon täydentäjänä. Hank-
3158: aloitteen n:o 967 (1962 vp.). keen toteuttaminen on jätettävä aikana;aJl
3159: V~aliokunta on :aloitetta käsiteHessään tehtävän tielain mukaisen ,aloitteen varaan.
3160: kuullut asiantuntija;oo yli-insinööri E. Riihi- Edellä esitetyn perusteella: valiokunta
3161: mäk~ä tie- ja vesirakennushallituksesta. kunnioitta·en ·ehdottaa,
3162: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk-
3163: sen muk'arul aJ.oitteen tarkoittamasta tie- että toivomusaloite n:o 967 (1962
3164: hankkeesta. ei ole tehty tielafu mukaista vp.) hylättäisiin.
3165: aloitetta. Tien rakentamiselle yleis~nä tienä
3166: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1964.
3167:
3168:
3169:
3170:
3171: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, Pesonen, Salin,
3172: (}ttaneet oswa varapuheenjohtaja Ryhtä, Valikama ja VH}>Oniemi sekä varajäsenet
3173: jäsenet Andersson, Ha1lberg, Holopainen, Leinonen ja Mustonen.
3174:
3175:
3176:
3177:
3178: E 284/64
3179: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 18 (Aloite 1962 Vp.).
3180:
3181:
3182:
3183:
3184: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 17
3185: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
3186: tamista Ylimuoniosta Enontekiön kirkolle.
3187:
3188: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- odottaVIat toteutumistaan, ei tässä vaiheessa
3189: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulai- näytä olev·an riittäviä perusteita aloitteen
3190: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi tarkoittaman maantien rakentamiselle. Aika-
3191: ed. Koiviston ym. yllä mainitun toivomus- naan s,a,attaa tämäkin tieyhteys osoitt.autua
3192: aloitteen n:o 968 (19,62 vp.). tarpeelliseksi. Silloin tiehanke voidruan
3193: Valiokunta on ·aloitetta käsitellessään paJ111a vireille tielain mukaisen aloitteen
3194: kuullut asilantuntijana yli-insinööri E. Riihi- perusteella.
3195: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta
3196: Valltatiem. N: o 21 parantamisen johdosta kunnioittaen ehdottaa,
3197: on tieyhteys Enontekiön kirkolle ·entises-
3198: tään huomattavasti parantunut. Tämän että toivomusaloite n:o 968 (196:2
3199: vuoksi ja kun monet tärkeät tiehankke•et vp.) hylättäisiin.
3200: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1964.
3201:
3202:
3203:
3204:
3205: Asian käsittelyyn valiokunnass·a ovat Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, Pesonen, Salin,
3206: ottaneet osrua vmapuheenjohta.j<a Ryhtä, Valkama ja Vilponiemi sekä varajäsenet
3207: jäsenet Andersson, Hallberg, Holopainen, Leinonen ja Mustonen.
3208:
3209:
3210:
3211:
3212: E 285/64
3213: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 19 (Aloite 1962 Vp.).
3214:
3215:
3216:
3217:
3218: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 18
3219: toivomusaloitteen johdosta, joka larkoittaa maantien raken-
3220: tamista Kaunisojan s-eudulta Näkkälän kylään Enontekiön
3221: kunnassa.
3222:
3223: Ekuskunta on pöytäkirjanottein moolis- on hankittu tarvittavat selvitykset ja nii-
3224: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulai- den pohjalta paikai.listie.hanke näyttää pe-
3225: tosovaliokunnan valmistavaati käsiteltäväksi rustellulta. Tutkij·ahenkilökunnan puutteen
3226: ed. Niskalan ym. yllä malliitun toivomus- ja määrämhojen niukkuuden takia han-
3227: ruoitte.en n:o 969 (1962 vp.). ketta ei ole vielä voitu otta:a tutkimusohjel-
3228: Valiokunta on :aloitetta käsitellessään man. Tiehanke toteutunee kuitenkin aika-
3229: kuullut <asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- naan.
3230: mäkeä tie- ja vesivakennushallituksesta. Edellä esitetyn. perusteella vaHokunta.
3231: Tie- ja vesirakennushallituksen. ilmoituk- kunnioittaen ehdotta~&,
3232: sen mukaan aloitteen tarkoittaman tieyhtey-
3233: d.en raikaanmamisesta on tehty tielain mu- että toivomusaloite n:o 969 (1962
3234: ·kainen pai:kallistiealoite. Aloitteen johdosot.a vp.) hylättäisiin.
3235: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1964.
3236:
3237:
3238:
3239:
3240: Asian käsittelyyn valiokunnassa ova.t Kiviaho, Lahtela, Liinama<a, Pesonen, Salin,
3241: ottaneet osaa va.rapuheenjohtaja Ryhtä, V.alkJama ja Vilponiemi sekä varajäsenet
3242: jäsenet Andersson, Hallberg, Holopainen, L·einonen ja Mustonen.
3243:
3244:
3245:
3246:
3247: E 286/64
3248: .; ~ ; . ,, \ ..
3249:
3250:
3251:
3252:
3253: /.
3254: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 20 (Aloitteet 1962 ja 1963 Vp.).
3255:
3256:
3257:
3258:
3259: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 19
3260: neljän toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat tie-
3261: yhteyden aikaansaamista Inarin kunnan Menesjärveltä Kit-
3262: tilän kunnan Pokan kylään.
3263:
3264: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
3265: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulaitos- mukaan Inarin-MeD'esjärven-Repojoen tie-
3266: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. jaksosta on Inarin puoleisessa päässä 3 km
3267: Salon toivomusaloitteen n:o 971 (1962 vp.) maantietä ja sen jatkona maantieluontoista
3268: Kittilän-Inarin maantieyhteyden aikaansaa- polkutietä, joka on parannettu kuorma-
3269: miseksi tarvittavan Pokan ja Repojoen väli- autoilla ajettavaan kuntoon, n. 36 km eli
3270: sen tieyhteyden tutkimisesta, ed. Koiviston Menesjärvelle saakka. Menesjärveltä Repo-
3271: ym. toivomusaloitteen n:o 972 (1962 vp.) joen suuntaan on vahvistettu raklennussuun-
3272: Menesjärven-Repojoen tien rakentamisesta nitelma n. 20 km pituudelta ja sen jatkona
3273: Inarin kunnassa ja ed. Lahtelan ym. toi- Repojoelle saakka on niin ikään valmis suun-
3274: vomusaloitteen n:o 973 (1962 vp.) tien ra- nitelma. Metsähallitus on kuluneen talven
3275: kentamisesta Menesjärveltä Repojoelle sekä aikana ryhtynyt toteuttamaan viimeksi mai-
3276: pöytäkirjanottein helmikuun 26 päivältä 1963 nittuja suunnitelmia. Aloitteen tarkoittaman
3277: ed. Tainion ym. toivomusaloitteen n: o 453 tieyhteyden rakennustyö on näin ollen jo
3278: (1963 vp.) Inarin kunnan Menesjärven ky- käynnissä.
3279: lästä Kittilän kunnan Pokan kylään johta- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3280: van tien suunnitelman laatimisesta ja raken- nioittaen ehdottaa,
3281: nustöiden aloittamisesta.
3282: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- että toivomusaloitteet n:ot 971, 972
3283: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Hietasta ja 973 (1962 vp.) sekä 453 (1963 vp.)
3284: tie- ja vesirakennushallituksesta. hylättäisiin.
3285:
3286: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1964.
3287:
3288:
3289:
3290:
3291: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- aho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Niemelä,
3292: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Pesonen, Salin, Valkama ja Vilponiemi sekä
3293: puheenjohtaja Ryhtä, jäsenet Ahonen, An- varajäsen Rönkkö.
3294: dersson, Hallberg, Hietala, Holopainen, Kivi-
3295: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 21 (Aloite 1962 Vp.).
3296:
3297:
3298:
3299:
3300: K u lk u 1 aito s v a 1i o k u n n a. n m i e t i n t ö N: o 20
3301: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
3302: tamista Inarin kunnan Angelin kylään.
3303:
3304: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- Riutulan-Angelin välisen tieosan rakenta-
3305: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulai- misesta ei ole vielä laadittu suunnitelmaa,
3306: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi mutta sitäkin pidetään tarpeellisena sekä
3307: ed. Lahtelan ym. yllä mainitun toivomus- puutavaran kuljettamiselle että paikalliselle
3308: aloitteen n:o 974 (1962 vp.). liikenteelle. Vielä tärkeämpien tiehankkei-
3309: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- den odottaessa toteutumistaan tämän tieosan
3310: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Hietasta suunnitelmien laadinta on kuitenkin jätet-
3311: tie- ja vesirakennushallituksesta. tävä myöhemmin tehtäväksi. Valiokunta
3312: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen edellyttää, että tiehankkeen toteuttamista
3313: mukaan aloitteen tarkoittaman tieyhteyden edeltävät tutkimukset suoritetaan loppuun.
3314: kokonaispituus on n. 60 km. Vahvistetun Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3315: suunnitelman mukaisesti Inarin-Riutulan nioittaen ehdottaa,
3316: välinen, 9.96 km pituinen tieosa on jo ra-
3317: kenteilla. Työtä on suoritettu sekä meno- että toivomusaloite n:o 974 (1962
3318: arvio- että työllisyysvaroin ja tiestä valmis- vp.) hylättäisiin.
3319: tunee vielä tämän vuoden aikana n. 8 km.
3320: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1964.
3321:
3322:
3323:
3324:
3325: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- aho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Niemelä,
3326: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Pesonen, Salin, Valkama ja Vilponiemi sekä
3327: puheenjohtaja Ryhtä, jäsenet Ahomm, An- varajäsen Rönkkö.
3328: dersson, Hallberg, Hietala, Holopainen, Kivi-
3329:
3330:
3331:
3332:
3333: E i333/34
3334: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 22 (Aloite 1962 Vp.).
3335:
3336:
3337:
3338:
3339: K u 1 k u 1 a i t o s v a li o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 21
3340: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Utsjoen-
3341: Kangasniemen tien rakentamista.
3342:
3343: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- Tie- ja vesirakennushallituksen suunnittelu-
3344: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt lrnlkulai- ohjelmaan sisältyy tiesuunnitelman laatimi-
3345: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi nen n. 42 km pituiselle välille Outakoski-
3346: ed. Koiviston ym. yllä mainitun toivomus- Hagelin, mutta tämän samoin kuin välin
3347: aloitteen n:o 976 (1962 vp.). Hagelin-Utsjoki suunnitelman valmistami-
3348: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- nen on jouduttu siirtämään vi'elä kiireellisem-
3349: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Hietasta pien tietutkimusten johdosta myöhäisempään
3350: tie- ja vesirakennushallituksesta. ajankohtaan. Valiokunta kuitenkin edellyt-
3351: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- tää, että tiehankkeen edellyttämät tutkimuk-
3352: sen mukaan Utsjoen-Karigasniemen n. 90 set suoritetaan ajoissa.
3353: km pituisesta maantiehankkeesta on valmis- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3354: tunut suunnitelmat, Utsjoen puoleisessa nioittaen ehdottaa,
3355: päässä n. 5.5 km pituudelta ja Karigasnie-
3356: men puoleisessa päässä n. 18.5 km pituiselle että toivomusaloite n:o 976 (1962
3357: tieosalle Rovisuvanto- Outakoski. Näitä vp.) hylättäisiin.
3358: maantiesuunnitelmia ei ole vielä vahvistettu.
3359: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1964.
3360:
3361:
3362:
3363:
3364: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- aho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Niemelä,
3365: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Pesonen, Salin, Valkama ja Vilponiemi sekä
3366: puheenjohtaja Ryhtä, jäsenet Ahonen, An- varajäsen Rönkkö.
3367: dersson, Hallberg, Hietala, Holopainen, Kivi-
3368:
3369:
3370:
3371:
3372: E 334/64
3373: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 28 (Aloitteet 1962 Vp.).
3374:
3375:
3376:
3377:
3378: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 22
3379: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Kaa-
3380: masen-Sevettijärven maantien rakentamista.
3381:
3382: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- varoja käytetty n. 800 000 markkaa. Raken-
3383: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulai- nustyötä on suoritettu aloitteessa n: o 977
3384: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi esitetyssä järjestyksessä ja koko tiepituudella.
3385: ed. Lahtelan ym. toivomusaloitteen n: o 977 Tie on nykyisin maastoautoilla ja traktoreille
3386: (1962 vp.) Partakon-Sevettijärven tie- liikennöitävässä kunnossa, mutta hyvien keli-
3387: osuuden rakentamisesta ja ed. Koiviston ym. suhteiden vallitessa voidaan liikennöidä myös
3388: toivomusaloitteen n:o 978 (1962 vp.) maan- kuorma-autoilla. Tie- ja vesirakennushallitus
3389: teiden rakentamisesta Kaamasesta Sevetti- tulee edelleenkin jatkamaan tieyhteyden lo-
3390: järvelle. pullista parantamista. Rakennussuunnitel-
3391: Valiokunta on aloitteita käsitellessään mien laatiminen tieyhteyden lopullista pa-
3392: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Hie- rantamista varten on kuitenkin lykättävä
3393: tasta tie- ja vesirakennushallituksesta. myöhäisempään ajankohtaan. Sen sijaan olisi
3394: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- tärkeätä, että parannustöitä varten varattai-
3395: sen mukaan aloitteiden tarkoittama tie Kaa- siin riittävästi määrärahoja.
3396: masesta Sevettijärvelle on n. 101 km pitui- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3397: nen polkutie, jota on pyritty raivaus- ja nioittaen ehdottaa,
3398: tasoitustöitä tehden ja siltoja rakentaen pa-
3399: rantamaan välttämättömintä liikennetarvetta että toivomusaloitteet n: o 977 ja
3400: vastaavaksi. Vuoden 1950 jälkeen on valtion 978 (1962 vp.) hylättäisiin.
3401:
3402: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1964.
3403:
3404:
3405:
3406:
3407: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- aho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Niemelä,
3408: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Pesonen, Salin, Valkama ja Vilponiemi sekä
3409: puheenjohtaja Ryhtä, jäsenet Ahon!en, An- varajäsen Rönkkö.
3410: dersson, Hallberg, Hietala, Holopainen, Kivi-
3411: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 24 (Aloitteet 1962, 1963 ja 1964 Vp.).
3412:
3413:
3414:
3415:
3416: Maata 1 o usva 1i o kunnan mietintö N :o 5
3417: neljän toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat metsä-
3418: koulujen aikaansaamista.
3419:
3420: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 man moni koulutusta tarvitseva ja sitä ha-
3421: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maata- luava saataisiin sen piiriin, olisi yksityis-
3422: lousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- luontoinen metsäkoulu voitava lähivuosina
3423: väksi ed. Uusitalon ym. toivomusaloitteen perustaa jokaisen sellaisen metsänhoitolauta-
3424: n:o 577 (1962 vp.) metsätyö-ja metsänhoito- kunnan toiminta-alueelle, missä sitä ei ennes-
3425: koulun aikaansaamisesta Etelä-Pohjanmaalle tään ole. Tämän vuoksi ja käsiteltävänä
3426: sekä päätöspöytäkirjanottein 28 päivältä olevien toivomusaloitteiden perusteluissa
3427: viime helmikuuta ed. Uusitalon ym. toivo- mainituista syistä valiokunta pitää aloit-
3428: musaloitteen n: o 263 määrärahasta metsä- teissa tarkoitettujen metsäkoulujen aikaan"
3429: koulun perustamiseksi Etelä-Pohjanmaan saamista tarpeellisena. Kun valiokunnan
3430: metsänhoitolautakunnan alueelle ja ed. saamien selvitysten mukaan näiden metsä-
3431: Sääskilahden ym. toivomusaloitteen n: o 264 koulujen rakentaminen on kuitenkin sekä
3432: metsänhoitokoulun ja oppilasasuntolan ra- metsähallituksessa että Keskusmetsäseura
3433: kentamisesta Rovaniemen maalaiskuntaan Tapiossa jo asetettu uusien koulujen osalta
3434: se:kä päätöspöytäkirjanottein 26 päivältä hel- kiireellisyysjärjestyksessä etusijalle, ei va-
3435: mikuuta 1963 ed. Asunnan ym. toivomus- liokunta, huomioon ottaen lisäksi, ettei sen
3436: aloitteen n:o 247 (1963 vp.) metsänhoitokou- mielestä ole asianmukaista ottaa kantaa pu-
3437: lun aikaansaamisesta Pohjois-Hämeeseen. heena olevien aloitteiden pohjalta uusien
3438: Kuultuaan asiantuntijoina metsäneuvos metsäkoulujen rakentamisen kiireellisyysjär-
3439: Veikko Pohjanpeltoa maatalousministeriöstä, jestykseen, ole asettunut aloitteita puolta-
3440: metsäneuvos Viljo Sierlaa metsähallituksesta maan.
3441: sekä metsäneuvos Ilmari Renkoa ja metsän- Edellä lausutun perusteella valiokunta
3442: hoitaja A. Aroa Keskusmetsäseura Tapiosta kunnioittaen ehdottaa,
3443: valiokunta esittää seuraavaa.
3444: Metsänomistajain ja metsänomistaja-metsä- että Eduskunta päättäisi hylätä pu-
3445: työmiesten koulutuksen laajentamisen tarve heena olevat toivomusaloitteet.
3446: on tunnustettu tosiasia. Jotta mahdollisim-
3447: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1964.
3448:
3449:
3450:
3451:
3452: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Rai-
3453: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, jäsenet pala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä varajä-
3454: Asunta, Halinen, Hautala, Jaakkola, Kors- sen E. Manninen.
3455: bäck, A. Koskinen, Laiho, A. Linna, I.
3456:
3457:
3458:
3459:
3460: E 365/64
3461: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 25 (Aloitteet 1962 Vp.).
3462:
3463:
3464:
3465:
3466: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 23
3467: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat maan-
3468: tiesillan rakentamista Simojoen yli.
3469:
3470:
3471: EdUSkunta on pöytäikirjanotltein maalis- mukaan vuoden 1963 lopulla on työllisyysva-
3472: kuun 27 päiväJltä 1962 ~ähettänyt kulkulai- roi.Ma aloitettu Simojoen si!hlan uud~aa.n ra-
3473: tosvaliokunnan valmistav.asti käsiWltävä:ksi kentaminen ja Kemin-Oulun valtatien pa-
3474: ed. S&on toivomusaloitteen n:o 995 (1962 rantaminen. Työt ovat parhaillaan käynnissä.
3475: vp.) silllan 11akentamisesta Simojoen yli ja Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on
3476: ed. Tiekson ym. toivomusaloiltteen n:o 996 tarkoitusta varten 1100 000 markan Slllurui-
3477: (1962 vp.) maanJtliesilLan rakentamisesta Si- n:en määräraha.
3478: mojoen yti. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3479: Valiokunta on aloittei.ta käsitellessään ruioittlaen ehdottaa,
3480: kuuLlut asiantuntijana rakennusneuvos V.
3481: Rotista tie- ja vesirakennushallituksesta. että toivomusaloitteet n:o 995 ja
3482: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen 996 (1962 vp.) hylättäisiin.
3483: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1963.
3484:
3485:
3486:
3487:
3488: Asian käsit.telyyn vailiokunnassa ovat otta- viaho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M.
3489: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, jäsenet Linna, Niemelä, Pesonen, Sa~in, Valk;ama ja
3490: A!honen, Andersson, Hietaila, Holopainen, Ki- Vilponiemi.
3491:
3492:
3493:
3494:
3495: E 403/64
3496: 1963 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 26 (Aloite 1962 Vp.).
3497:
3498:
3499:
3500:
3501: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 24
3502: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Romppaisensal-
3503: men sillan rakentamista Taivalkosken kunnassa.
3504:
3505: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- heutuvan haitrui vähentämiseksi ja huomioon
3506: mun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulai- ottaen uuden vesilain määräyikoot tie- ja ve-
3507: ;OSV'aJli<Jkunnan val:mistavasti käsiteltäväksi sivaJkennushallituksen kulluvan vuoden tutki-
3508: rl. Ryhdän yllä mainitun rtiOivom~tteen musohjelman: mukaan on tarkoitus vielä suo-
3509: 1:0 997 (1962 vp.). rittaa eräitä täydennystutkimuksia vaihto-
3510: Valiokunta on aloiltetta käsiteH-essään kuul- ehtoisten suunnitelmien laatimista ja vesi-
3511: ut asiantuntijana raike:nnusneuvos V. Ho- lain mukaisen lupapäätöksen hakemista var-
3512: dsta tie:- ja vesiralkennushallituksesta. rten. Toimenpitoot maam.tien paran<tamis~ksi
3513: Tie- ja vesirelrennushallituksen ilmoituksen siten, että Romppaisensalmen iJ.autta poiste-
3514: nukaan 'ililoitteen tarkoittaman sillan raken- ta:an, ovat siis jo käynnissä.
3515: IOOtinen sisältyy Taivalkosken-Tyräjärven Edellä esitetyn peruS/tleeHa valiokunta kun-
3516: naantien paraJUtamiseen. Vahvistetun S'UUn- nioittaen ehdottaal
3517: ritelman mukaan tie on tarkoitus rakentaa
3518: 'ljysorapääHysteiseksi ajoradan leveyden ol- että toivommaloite n:o 997 (1962
3519: essa 6 m. Sillan rakentamisesta uitolle ai- vp.) hylättäisiin.
3520: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1963.
3521:
3522:
3523:
3524:
3525: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- viaho, Laht~la, Liinamaa, A. Linna, M.
3526: LOOt osaa puheenjohtaja Suonpää, jäsenet Linna, Niemelä, P€80nen, Swlin, Valkama j·a
3527: \lhonen, Andersson, Hietala., Holopainen, Ki- Vilponiemi.
3528:
3529:
3530:
3531:
3532: ~ 404/64
3533: 1963 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 27 (Aloitteet 1962 ja 1964 Vp.).
3534:
3535:
3536:
3537:
3538: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 25
3539: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat sillan
3540: rakentamista Ounasjoen yli Rovaniemen kaupungissa Saa-
3541: renkylään.
3542:
3543: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- mukaan työt Rovanieme11>--Sodankyiän m!WJl-
3544: kuun 27 päiväLtä 1962 lähetltänyt ku.llrulai- tden parantamiselksi. Rovaniemen maalaiskun-
3545: 'bosV'aliokunnan v:almistaV'asti käsiteltäväksi nassa joa kaupungissa, johon Ounasjoen silta-
3546: oo. Suosalon ym. toivomusaloitteen n: o 1004 ikin kuuluu, OV'at parhaillaan käyn.Illissä. Sil-
3547: (1962 vp.) sillan rakentamista Ounasjoen yli hm rakentamiseksi haettu vesioikeuden lupa
3548: Rovaniemen kaupungissa Saarenkylään ja on äskettäin saaltu ja siltasuunnitelman laaJti-
3549: pöytäkirjtanottein helmikuun 28 päivältä misee:n on ryhdytty. Sillan rakentaminen
3550: 1964 oo. Väyrysen ym. toivomusaloitteen n:o aloitettan€:e.Il s:iJJ.tasuunnite:lmien valmistruttua.
3551: 517 maantiesillan rakent!amiiSeSta Ounasjoen Edellä esitetyn perustooll'a vaLiokunta kun-
3552: suisbon yli RovaniemeHä. nioittaen ehdottaa,
3553: Valiokunta on aloitteita käsite11essään
3554: kulrllut ·asiailltuntijana rakennusneuvos V. että toivomusaloitteet n:ot 1004
3555: Rotista tie- ja vesii'!akennushallitu:ksest'a. (1962 vp.) ja 517 hylättäisiin.
3556: Tie- ja V'esira.lronnusha:llituksen Hmoitukseu
3557: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1964.
3558:
3559:
3560:
3561:
3562: Asian käsittelyyn vailiokunnas<m ovat otta- viaho, Lahwla, Liinamaa, . A. Linna, M.
3563: neet ooaa puheenjohtaja Suonpää, jäsenet Linna, Niemelä, Pesonen, Srulin, Valkama ja
3564: .A!honen, Andersson, Hietrula, Holopainen, Ki- Vilponiemi.
3565:
3566:
3567:
3568:
3569: E 405/64
3570: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 28 (Aloite 1962 Vp.).
3571:
3572:
3573:
3574:
3575: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 26
3576: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan rakenta-
3577: mista Ounasjoen yli Sirkan-Tepaston tiellä.
3578:
3579: Eduskunta on pöytäkirjaiil.ottein maalis- ei kuitenkaan voida jatkaa, ennenkuin Kemi-
3580: kuun 27 päiväiltä 1962 lähettänyt kullkulai- joki Oy:n tutkimukset suuren :säännöstely-
3581: tlosviaJ.iokunnan valmist!a~asti käsiteitäväksi alilaan J.'lakentamiseksi Sirkan kY~län pohjois-
3582: ed. Sääski1ahden ym. yllä mainitun toivomus- puolclJ.te ov:at päättyneet. Hankkeen toteut-
3583: a1oittoon n:o 1006 (1962 vp.). t3.1Illiinen saattaa. merkitä sitä, että Laaditut
3584: Valiokunta on ·aloitetta käsiteHessään kuul- tiesuunnitelmat joudut!a:aiil. kokonaa.n uusi-
3585: iUJt ·asiantuntijana rekoonusneuvos V. Ho- maan. Tämän vuoksi ja ettei sillan Takenta-
3586: itista tie- ja vesirakennushalli'tuksesta. minen ly:kkääntyisi epämääräisoon. ajankoh-
3587: Tie- ja vesirakennushalLituksen ilmoit!Uksen taan, Ke:mijoiki Oy:n tutkimuksia olisi kii-
3588: mukaan Sirkan-Tepaston maantien paran- rehdittävä.
3589: tamiseksi on suoritettu maastotutkimus ja Edellä esitetyn perusteeJila vali<>kulllta kun-
3590: tutlcim.w:mai.alki.rjat vaJlmistuvat lähiaikoina. nioittaen ehdottJa;a,
3591: Tämä tutkimus käsittää 2,95 lkm pii!Uisen
3592: tienparannuksen ja Lev.isaJmen sillan raken- että toivomusaloite n:o 1006 (1962
3593: tamisen. TQimenpiteet LevisaJJmen lOSiSin pois- vp.) hylättäisiin.
3594: tlamiseksi ovat siis käynnissä. Tätä hanketta
3595: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1964.
3596:
3597:
3598:
3599:
3600: Asian käsittelyyn valiokunnassa o~at otta- viaho, Laht€11,a, Liina:maa, A. Linna, M.
3601: noot osaa puh.eenjohrtaja Suonpää, jäsenet Linna, Niemelä, Pesonen, Sallin, Valkama ja.
3602: Alhonen, Andersson, Hietala, Holopainen, Ki- Vilproniemi.
3603:
3604:
3605:
3606:
3607: E 406/64
3608: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 29 (Aloite 1963 Vp.).
3609:
3610:
3611:
3612:
3613: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 27
3614: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteitä
3615: Turun tie- ja vesirakennuspiirin ja Turun maanviljelysinsi-
3616: nööripiirin keskuskorjaamon rakentamiseksi.
3617:
3618: Edusikunrta on pöytäkirjanottein helmikuun markan siirtomääräraha käytetitäväksi nrm.
3619: 26 päivrultä 1963 lähettänyt kul'kulaitosvalio- aloi1tteen tarkoirttaman autovarikon suunnit-
3620: kunnan vrulmistav.asti käsiteltäväJksi ed. Sau- telutyöhön. Tämän autov:arikon kust'annusar-
3621: ran ym. yllä mainitun t10ivomusaloittoon n: o vio on 8 300 000 markkaa.
3622: 348 (1963 vp.). Edellä esitetyn perusteell1a v:alrio'kunta kun-
3623: V.aliolrnnta on aloitetta käsitellessään kuul- nioitt,aen ehdot!taa,
3624: lUJt asiantuntijana rakennusneuvos V. Ro-
3625: tista tie- ja vesirakennushallituksesta. että toivomusaloite n:o 348 (1963
3626: Valtion vuoden 1964 tulo- ja menoarvion vp.) hylättäisiin.
3627: 20 Pl. II: 52 momentin kohdalla on 200 000
3628: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1964.
3629:
3630:
3631:
3632:
3633: Asian käsit,telyyn valiokunnassa ovat otta- viaho, Lahtela, Lii!Ilamaa, A. Linna, M.
3634: noot osaa puheenjohtaja Suonpää, jäsenet Linna, Niemclä, Pesonen, Srulin, Valkama ja
3635: .A!honen, Andersson, Hietala, Holopainen, Ki- Vil poniemi.
3636:
3637:
3638:
3639:
3640: E 407/64
3641: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 30 (1962 Vp.)
3642:
3643:
3644:
3645:
3646: Maata 1 o usva li o kunnan mietintö N :o 7
3647: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Virolahden ja
3648: Miehikkälän kuntien liittämistä rajaseututoiminnan piiriin.
3649:
3650: Eduskunta on pöytä/kirjanottein 27 päi- rajaseututoiminta aloitettiin eduskunnan pää-
3651: väJ.tä maaliskuuta 1962 lähettänyt maatalous- töksellä, ja vuonna 1925 eduskunta, hyväk-
3652: valiokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi syessään rajaseutuohjelman, lausui muun
3653: ed. Lahden ym. toivomusaloitteen n: o 648 muassa, että rajaseutujen taloudellisesta ke-
3654: (1962 vp.) Virolahden ja Miehikkälän kun- hittämisestä huolehdittaisiin erikoistoimenpi-
3655: tien liittämisestä rajaseututoiminnan piiriin. tein siihen saakka, että nämä seudut olisivat
3656: Kuultuaan asiantuntijoina maatalousneuvos muun Suomen tasalla. Tämän mukaan raja-
3657: Eino Lähdeojaa maatalousministeriöstä ja seutualueeseen kuuluminen määräytyy lä-
3658: maataloudell.isen rajaseututoiminnan johta- hinnä alueen maataloudellisen kehitystason
3659: jaa, agronomi Yrjö A. Räsästä valiokunta mukaan.
3660: esittää seuraavaa. Sekä Virolahden että Miehildrälän kun-
3661: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe- nissa on peltoala asukasta kohti yli 1 ha.
3662: rustelujen mukaan ovat Virolahden ja Mie- Mainittua yhtä hehtaaria on valiokunnan
3663: hikkäJän kunnat rajan muuttumisen takia saamien selvitysten mukaan pidetty rajaseu-
3664: joutuneet aivan toisenlaiseen asemaan kuin tualueen tavoitteena. Karjan tuotos puheena
3665: ennen. Kun teollisuutta ei ole ja tilat ovat olevissa kunnissa on keskimäärin koko maan
3666: pieniä, olisi maatalousneuvontaa sen vuoksi vastaavan luvun tasolla. Kun lisäksi näiden
3667: saatava tehostetuksi ja erityisesti jotakin eri- kuntien maantieteellinen asema on sellainen,
3668: koisneuvontaa, kuten puutarha-, ikotitalous-, että niissä voidaan harjoittaa tehokasta vil-
3669: kalastus- ym. neuvontaa. Kun rajan lähei- jelyä pelto- ja puutarhaviljelyn kaikilla
3670: syys lisäksi tuo muitakin haittoja tullessaan, aloilla, ei niiden maataloudellisten olojen
3671: olisi Virolahden ja Miehikkälän kunnat kat- voida valiokunnan mielestä katsoa olevan ai-
3672: sottava tasa-arvoisiksi toisten rajaseudun nakaan siinä määrin jäljessä muun Suomen
3673: piiriin liitettyjen kuntien kanssa ja annet- oloista, että ne olisi liitettävä rajaseututoi-
3674: tava niiden siten päästä osallisiksi rajaseu- minnan piiriin.
3675: tukunni11e myönnettävistä eduista. Edellä lausutun perusteella valiokunta
3676: Valtakunnan kaikki maarajat käsittävä kunnioittaen ehdottaa,
3677: virallinen maataloudellinen rajaseututoiminta
3678: rajaseutujen maatalouden kehittämiseksi al- että Eduskunta päättäisi hylätä
3679: koi noin 40 vuotta sitten. Maataloudellinen puheena olevan toivomttsaloitteen.
3680: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1964.
3681:
3682:
3683:
3684:
3685: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- kinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura
3686: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, jäsenet sekä varajäsenet A. Kinnunen ja E. Manni-
3687: Halinen, Hautala, Jaakkola, Korsbäck, Laiho, nen.
3688: A. Linna, I. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulk-
3689:
3690:
3691:
3692:
3693: E 424/64
3694: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 31 (Aloite 1962 Vp.).
3695:
3696:
3697:
3698:
3699: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N :o 28
3700: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa valtionpuheli-
3701: mene suoritettavan vuosimaksun poistamista tai alentamista
3702: sokeilta.
3703:
3704: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- noin 5 000 sokeasta alle puolet asuu sellai-
3705: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt kulkulai- silla paikkakunnilla, joilla posti- ja lennätin-
3706: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi hallitus hoitaa paikallispuheluliikennettä,
3707: ed. Korsbäekin ym. yllä mainitun toivomus- vuosimaksujen poistaminen merkitsisi noin
3708: aloitteen n: o 1010 (1962 vp.) . 90 000 markan suuruista vuotuista tulojen
3709: Valiokunta on aloitetta !käsitellessään kuul- menetystä. Posti- ja lennätinhallituksen tie-
3710: lut .asiantuntijoina pääjohtaja 0. Saloi~aa, ten yksityiset puhelinyhteenliittymät eivät
3711: johtaja 0. WuoHetta j,a toimistopäällikkö P. yleensä myönnä alennuksia sokeille.
3712: Kekäläistä posti- ja lennätinhallituksesta. Valiokunta on sitä mieltä, ettei ole riittä-
3713: Posti- ja lennätinhallituksen ilmoituksen viä perusteita sokeiden henkilöiden vapaut-
3714: mukaan valtion puhelinkeskukseen liitetyltä tamiselle suorittamasta vuosimaksua valtion-
3715: puhelintilaajalta perittävä vuosimaksu on puhelimesta. Jos sokeita ja heihin rinnastet-
3716: nykyisin 15 markkaa vuosineljänneksessä. tavia muita piirejä, kuten esim. invaliideja,
3717: Posti- ja lennätinlaitoksen talouden hoidon on tarpeen avustaa puhelimen käyttöme-
3718: yleisistä perusteista annetun lain mukaan noissa, tulee sen tapahtua muulla tavoin
3719: alennuksia kannettavista mruksuista voidaan kuin aloitteessa on tarkoitettu.
3720: myöntää vain liiketaloudellisilla perusteilla. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3721: Muussa tapauksessa on valtion tulo- ja me- nioittaen ehdottaa,
3722: noarviossa vuosittain osoitettava tulojen me-
3723: netystä vastaava määräraha posti- ja lennä- että toivomusaloite n:o 1010 (1962
3724: tinhallitukselle. Edellyttäen, että maamme vp.) hylättäisiin.
3725: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1964.
3726:
3727:
3728:
3729:
3730: Asian :käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, Holopainen, Kiviaho, Lahtela,
3731: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, M. Linna, Niemelä, Salin ja Vil-
3732: heenjohtaja Ryhtä, jäsenet Andersson, Hall- po~iemi.
3733:
3734:
3735:
3736:
3737: E 425/64
3738: 1964 Vp. - Toiv.a1.miet. N:o 32 (Aloite 1963 Vp.).
3739:
3740:
3741:
3742:
3743: Ku 1 k u 1 aito s v a 1 i o kunnan mietintö N :o 29
3744: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteitä
3745: koaksiaalikaapelin saamiseksi etelästä Ouluun ja Kemiin.
3746:
3747: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun irroittaa suhteellisesti enemmän varoja. Kun
3748: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosva- :kahden viime vuoden aikana tarkoitukseen
3749: liokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. myönnettyjä määrärahoja on vielä huomat-
3750: Väyrysen yllä mainitun toivomusaloitteen tavasti pienennetty, ei suunnitelmissa edel-
3751: n:o 351 (1963 vp.). lytettyjä automatisoimisaikatauluja voida
3752: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuu~ noudattaa. Koaksiaalikaapeli valmistuu jo
3753: lut asiantuntijoina pääjohtaja 0. Saloilaa, tänä vuonna välille Jyväskylä-Pulkikila ja
3754: johtaja 0. Wuolletta ja toimistopäällikkö edellyttäen, että posti- ja lennätinhallituk-
3755: P. Kekäläistä posti- ja lennätinhallituksesta. selle myönnetään ensi vuonna sen esittämät
3756: Posti- ja lennätinhallituksen suunnitel- määrärahat, voidaan Oulun kaukoliikenne
3757: miin parantaa laitoksen ta>loutta automati- etelään päin automatisoida vuoden 1967 ai-
3758: soimalla kaukopuhelinliikenne ja tarjota kana. Tarkoituksena on jatkaa automati-
3759: entistä parempi palvelu puhelimen käyttä- sointia keskeytyksettä Oulusta pohjoiseen ja
3760: jille sisältyy myös Oulun ja Kemin kauko- päästä Kemiin noin kolmen vuoden kuluttua
3761: liikenteen automatisointi. Suunnitelmien to- Oulun automatisoinnin jälkeen.
3762: teuttaminen riippuu ensi sijassa kaukopuhe- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3763: linverkon laajentamiseen ja parantamiseen nioittaen ehdottaa,
3764: myönnettävien määrärahojen riittävyydestä.
3765: Määrärahat on jaettava tasapuolisesti maan että toivomusaloite n:o 351 (1963
3766: eri osien hyväksi eikä aloitteen tarkoitta- vp.) hylättäisiin.
3767: malle pohjoisrule suunnalle ole mahdollista
3768: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1964.
3769:
3770:
3771:
3772:
3773: Asian :käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, Holopainen, Kiviaho, Lahtela,
3774: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, M. Linna, Niemelä, Salin ja Vil-
3775: heenjohtaja Ryhtä, jäsenet Andersson, Hall- poniemi.
3776:
3777:
3778:
3779:
3780: E 426/64
3781: 1
3782:
3783: 1
3784:
3785: 1
3786:
3787: 1
3788:
3789: 1
3790:
3791: 1
3792:
3793: 1
3794:
3795: 1
3796:
3797: 1
3798:
3799: 1
3800:
3801: 1
3802:
3803: 1
3804:
3805: 1
3806:
3807: 1
3808:
3809: 1
3810: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o SS.
3811:
3812:
3813:
3814:
3815: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 9
3816: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat uucfis..
3817: raivauspalkkioiden myöntämisen laajentamista..
3818:
3819: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 Pienviljelijäin Liitosta ja Walter Kuuselaa
3820: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- Suomen Pienviljelijäin Liitosta valiokunta
3821: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- esittää seuraavaa.
3822: väksi ed. Pohjosen ym. toivomusaloitteen Kun valiokunnan mielestä ei ainakaan
3823: n: o 236 toimenpiteistä raivauspalkkioiden tässä vaiheessa ole syytä, kuten valiokunnan
3824: maksamiseksi koko Keski-Suomen läänin mietinnössä n:o 8 lakialoitteen n:o 121 joh-
3825: alueella sekä ed. Halisen ym. toivomusaloit- dosta laiksi uudis- ja kivenraivauspalkkioista
3826: teen n: o 237 uudisraivauspalkkioiden myön- on todettu, laajentaa uudisraivauspalkkioi-
3827: tämisen laajentamisesta koko maata koske- den myöntämistä nykyisestään, valiokunta
3828: vaksi. Kuultuaan asiantuntijoina toimisto- ei ole asettunut aloitteita puoltamaan.
3829: päällikkö Arvo Silvolaa maatalousministe- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
3830: riöstä, toimistopäällikkö Paavo Marttilaa nioittaen ehdottaa,
3831: maataloushallituksesta, yli-agronomi Kaino
3832: Repoa Maatalousseurojen Keskusliitosta sekä että Eduskunta päättäisi hylätä pu-
3833: toiminnanjohtajia Toimi Ruokosalmea Pien- heena olevat toivomusa:toitteet.
3834: viljelijäin Keskusliitosta, Vilho Mäkelää
3835: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1964.
3836:
3837:
3838:
3839:
3840: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- kinen, Laiho, A. Linna, I. Linna, Poh-
3841: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- jonen, Pulkkinen, Raipala, V. I. Rytkö-
3842: heenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, Hali- nen ja Saura sekä varajäsen A. Kinnunen.
3843: nen, Hautala, Jaakkola, Korsbäck, A. Kos-
3844:
3845:
3846:
3847:
3848: E 483/64
3849: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 34 (Aloitteet 1963 Vp.).
3850:
3851:
3852:
3853:
3854: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 10
3855: kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat lisä-
3856: määrärahan ottamista vuoden 1963 tulo- ja menoarvioon.
3857:
3858: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 vp.) lisäyksestä vuoden 1963 tulo- ja meno-
3859: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maa- arvioon petoeläinten tappamien porojen kor-
3860: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- vaamiseen.
3861: v-äksi ed. Hautalan ym. toivomusaloitteen Sen johdosta, ettei valiokunta ole ehtinyt
3862: 11:0 239 (1963 vp.) lisäyksestä vuoden 1963 käsitellä edellä mainittuja aloitteita ennen
3863: ;ulo- ja menoarvioon !ainoiksi kadosta kärsi- vuoden 1963 päättymistä, valiokunta kun-
3864: aeille, ed. E. Mannisen ym. toivomusaloit- nioittaen ehdottaa,
3865: ;een n:o 266 (1963 vp.) lisäyksestä vuoden
3866: L963 tulo- ja menoarvioon kuivatus- ym. töi- että toivomusaloitteet n:ot 239, 266
3867: len suorittamista varten valtion mailla ja ja 286 (kaikki 1963 vp.) katsottaisiin
3868: :rl. Ryhdän toivomusaloitteen n:o 286 (1963 rauenneiksi.
3869:
3870: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1964.
3871:
3872:
3873:
3874:
3875: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- bäck, A. Koskinen, Laiho, A. Linna, Niira-
3876: lOOt osaa puheenjohtaja Häppölä, jäsenet nen, Pohjonen, V. I. Rytkönen ja Saura sekä
3877: ~\.suuta, Halinen, Hautala, Jaakkola, Kors- varajäsen E. Manninen.
3878:
3879:
3880:
3881:
3882: : 484/64
3883: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 35 (Aloite 1963 Vp.).
3884:
3885:
3886:
3887:
3888: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 80
3889: toivomusaloitteen johdosta., joka. tarkoittaa. postiautovarikon
3890: rakentamista Joensuun kaupunkiin.
3891:
3892: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun tarkoitukseen on saatavissa useitakin tontteja,
3893: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- joille rakennukset voidaan rakentaa maa-
3894: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Nii- pohjaisiksi. Komitea, joka ei ole pitänyt tar-
3895: rasen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen koitul.:senmukaisena, että rakennetaan kaksi
3896: n:o 349 (1963 vp.). korjaamoa vierekkäin, koska niiden tilat eivät
3897: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tule tehokkaaseen käyttöön, on esittänyt, että
3898: lut asiantuntijoina pääjohtaja 0. Saloilaa, tie- ja vesirakennuslaitoksen Pohjois-Karja-
3899: johtaja 0. Wuolletta ja toimistopäällikkö lan tie- ja vesirakennuspiirin sekä posti- ja
3900: P. Kekäläistä posti- ja lennätinhallituksesta lennätinlaitoksen Joensuun posti- ja lennätin-
3901: sekä valtion korjaamotilanteen selvittelyko- konttorin autovarikon kalustoja varten raken-
3902: mitean puheenjohtajaa, dipLinsinööri A. E. netaan yhteiset korjaamo- ja säilytystilat,
3903: Heliettä ja komitean sihteeriä, ewrstiluut- jolloin samalla voidaan ottaa huomioon myös
3904: nantti K. Talikkaa. valtion muiden virastojen autojen säilytys-
3905: Asiantuntijain lausunnoista on käynyt sel- tilan tarw sekä mainittujen laitosten varasto-
3906: ville, että posti- ja lennätinlaitoksen Joen- ym. tilat. Komitea on suositellut tarkoituk-
3907: suun posti- ja lennätinkonttorin autovarikko seen ensi sijassa Joensuun kaupungissa ole-
3908: toimii ahtaissa ja tarkoitusta vastaamatto- vaa Käpykankaan teollisuusaluetta.
3909: missa tiloissa. Korjaamoittensa ja varastonsa VaHokunnan mielestä valtion korjaamo-
3910: rakentamista varten posti- ja lennätinhallitus tilanteen selvittelykomitean lausunnossa esi-
3911: on jo vuonna 1957 hankkinut tontin Joen- tettyä kannanottoa on pidettävä periaatteessa
3912: suun kaupungista. Tämä tontti sijaitsee tie- oikeana. Komitean lausunnon antamisen jäl-
3913: ja vesirakennushallituksen vastaavanlaiseen keen Joensuun posti- ja lennätinkonttorin
3914: tarkoitukseen hankkiman tontin vieressä. Ra- autovarikkohanke näyttää kuitenkin pysähty-
3915: kennushallitus on vuonna 1959 saanut tehtä- neen valtioneuvostoportaaseen. Kun nyky-
3916: väksi suunnitella sanottujen keskusvirastojen tilanteeseen olisi saatava pikainen korjaus,
3917: ohjelmien mukaiset korjaamo- ym. tilat. valiokunta edellyttää, että asiassa tehdään
3918: Hankkeen johdosta 27 päivänä helmikuuta ensi tilassa ratkaisu ja ryhdytään toimen-
3919: 1963 kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- piteisiin tarkoitusta vastaavien varikkotilojen
3920: teriölle antamassaan lausmmossa valtion kor- rakentamiseksi.
3921: jaamotilanteen selvittelykomitea on mm. il- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3922: moittanut, että mainitut tontit ovat maa- nioittaen ehdottaa,
3923: pohjaltaan sellaiset, että rakentamisesta ai-
3924: heutuu huomattavia lisäkustannuksia. Kun että toivomusaloite n:o 349 (1963 vp.)
3925: tämän vuoksi on haettu uutta sijoituspaikkaa hylättäisiin.
3926: näille korjaamoille, on käynyt selville, että
3927: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1964.
3928:
3929:
3930: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hallberg, Hietala, Holopainen,
3931: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M.
3932: puheenjohtaja Ryhtä sekä jäsenet Ahonen, Linna, Salin ja Vilponiemi.
3933:
3934:
3935: E 488/64
3936: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 36 (Aloite 1963 Vp.).
3937:
3938:
3939:
3940:
3941: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 31
3942: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maa-alueen hank-
3943: kimista Rovaniemen kaupungin alueelta kuljetusvälineiden
3944: ja työkoneiden huolto-, korjaus- ja säilytystilojen rakenta-
3945: miseksi posti- ja lennätinlaitokselle.
3946:
3947: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun autovarikkoa varten. Tarkoitukseen sopivan,
3948: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- oikeusministeriön vankeinhoito-osaston ha:l-
3949: kunnan V"almistavas:ti käsiteLtäväksi ed. Suo- lussa olevan .ruueen vaihtotoimenpiteet ovat
3950: salon ym. yllä mainitun toivomusaloitteen vireillä. Uuden postiautovarikon rakentami-
3951: n:o 350 (1963 vp.). sen pohjana oleva huonetilaohjelma on jo
3952: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- laadittu. Kun tonttikysymys on ratkaistu,
3953: lut asiantuntijoina pääjohtaja 0. Saloila;a, posti- ja lennätinhallitus tulee lähettämään
3954: johtaja 0. Wuolletta ja toimistopäällikkö P. sanotl\ln ohjelman kulkulaitosten ja yleisten
3955: Kekäiäistä posti- ja lennätinhallituksesta.
3956: 1
3957: töiden ministeriön hyväksyttäväksi. .Moitteen
3958: Posti- ja lennätinhallituksen ilmoituksen tarkoittama hanke toteutuu näin o1len. aika-
3959: mukaan Rovaniemen postiautovarikko, jo'ka si- naan.
3960: jaitsee valtionrautateiltä vuokratulla alueella, Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3961: on vanha sekä työtmrvallisuus- ja työsken- nioittaen ehdottaa,
3962: telyolosuhteiltaan heikossa kunnossa. Rova-
3963: niemen kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin että t{)ivomusakite n:a 350 (1963
3964: sopivan .alueen hanikkimiseksi uutta posti- vp.) hylättäisiin.
3965: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1964.
3966:
3967:
3968:
3969:
3970: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, Holopainen, Kiviaho, Lahtela,
3971: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Niemelä, Pe-
3972: heenjohtaja Ryhtä, jäsenet Andersson, Hall- sonen, Salin ja V.ilponiemi.
3973:
3974:
3975:
3976:
3977: E 507/64
3978: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 37 (Aloite 1963 Vp.).
3979:
3980:
3981:
3982:
3983: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 32
3984: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Räyskälän lento-
3985: kentän kunnostamista purjelentotoimintaa varten.
3986:
3987: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun sekä kiitotien pinnan sitominen, puhelin- ja
3988: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkul,aitosvalio- sähkölinjojen veto ja iennonjohdon rakenta-
3989: lrnnnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Häp- minen. Ilmailukerhon tarkistamattoman kus-
3990: pölän ym. yllä mainitun toivomusaloitteen tannusarvion mukaan kustannukset nousisi-
3991: n:o 352 (1963 vp.). vat n. 260 000 markkaan.
3992: Valiokunta on aloitetta käaitellessään kuul- Räyskälän lentokenttää on pidettävä eri-t-
3993: lut asiantuntijoina yli-insinööri V. Suvantoa täin sopivana purjelentokeskuspaikkana. Kun
3994: tie- ja ve.sirakennushallituksesta, kommodori lentokenttää ei voida käyttää varsinaiseen
3995: J. Pirhosta puolustusministeriöstä, eversti- siviili- ja sotilaslentoliiikenteeseen, lukuunot-
3996: luutnantti R. Nykästä pääesikunnasta ja tamatta pakkolaskupaikkana, soveltuu se hy-
3997: eversti evp. T. Melleriä Suomen Ilmailu- vin juuri purjelentokeskukseksi. VaJiokunnan
3998: iiitosta. mielestä on perusteltua, että Räyskälän lento-
3999: Parolan. lentokentän siirryttyä !kokonaan kenttä kunnostetaan menetetyn Parolan lento-
4000: puolustusvoimain käyttöön puolustusministe- kentän tila:lle purjelentokeskukseksi valtion
4001: riö on luovuttanut Hämeenlinnan ilmailu- toimesta, jolloin kenttää voidaan käyttää
4002: kerholle Räyskälän lentokentän. Kerhon toi- myös varalaskupaikkana.
4003: mesta kenttä on saatettu auttavaan kuntoon Edel.!lä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4004: purjelentotoimintaa varten j,a sinne on ra- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
4005: kennettu lentokonesuoja ja sauna. Lentokent- toivomuksen,
4006: tää olisi edelleen kunnostettava ja rakennet-
4007: 11ava välttämättömät yhteydet, rakennukset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4008: yms., jotta purjelentotoiminta olisi mahdol- Lopen kunnassa olevan Räyskälän len-
4009: lista kaikissa olosuhteissa. Tällöin :tulisi lä- tokentän kunnostamiseksi purjelento-
4010: hinnä kysymykseen kahden kiitotien raivaus toimintaa varten.
4011: 1 500 m pituisiksi, niiden sektorien raivaus
4012: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1964.
4013:
4014:
4015:
4016:
4017: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, Holopainen, Kiviaho, Lahtela,
4018: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Niemelä, Pe-
4019: heenjohtaja Ryhtä, jäsenet Andersson, Hall- sonen, Salin ja VHponiemi.
4020:
4021:
4022:
4023:
4024: E 508/64
4025: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 37 (Aloite 1963 Vp.).
4026:
4027:
4028:
4029:
4030: E d u s k u n n a n t o i v o m u s Räyskälän lentokentän
4031: kunnostamisesta purjelentotoimintaa varten.
4032:
4033: Eduskunnassa on vuoden 1963 valtiopäi- kentaminen. Ilmailukerhon tarkistamattoman
4034: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa kustannusarvion mukaan kustannukset nou-
4035: Räyskälän lentokentän kunnostamista purje- sisivat noin 260 000 markkaan.
4036: lentotoimintaa varten, ja Kulkulaitosvalio- Räyskälän lentokenttää on pidettävä erit-
4037: kunta on nyt' koolla olevalle Eduskunnalle täin sopivana purjelentokeskuspaikkana. Kun
4038: asiasta antanut mietintönsä N: o 32. lentokenttää ei voida käyttää varsinaiseen
4039: Parolan lentokentän siirryttyä kokonaan siviili- ja sotilaslentoliikenteeseen, lukuunot-
4040: puolustusvoimain käyttöön puolustusministe- tamatta pakkolaskupaikkana, soveltuu se hy-
4041: riö on luovuttanut Hämeenlinnan ilmailu- vin juuri purjelentokeskukseksi. Eduskunnan
4042: kerholle Räyskälän lentokentän. Kerhon toi- mielestä on perusteltua, että Räyskälän lento-
4043: mesta kenttä on saatettu auttavaan ·kuntoon kenttä kunnostetaan menetetyn Parolan len-
4044: purjelentotoimintaa varten ja sinne on ra- tokentän tilalle purjelentokeskukseksi valtion
4045: kennettu lentokonesuoja ja sauna. Lentokent- toimesta, jolloin kenttää voidaan käyttää
4046: tää olisi edelleen kunnostettava ja rakennet- myös varalaskupaikkana.
4047: tava välttämättömät yhteydet, rakennukset Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
4048: yms., jotta purjelentotoiminta olisi mahdol- päättänyt lausua toivomuksen,
4049: lista kaikissa olosuhteissa. Tällöin tulisi lä-
4050: hinnä kysymykseen kahden kiitotien raivaus että Hallitus t·yhtyisi toimenpiteisiin
4051: 1 500 metrin pituisiksi, niiden sektorien rai- Lopen kunnassa olevan Rä.yskälän len-
4052: vaus sekä kiitotien pinnan sitominen, puhe- tokentä.n kunnostamiseksi pur;ielento-
4053: lin- ja sähkölinjojen veto ja lennonjohdon ra- toinu:nta(J, va.rten.
4054: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1964.
4055: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 38 (Aloite 1963 Vp.).
4056:
4057:
4058:
4059:
4060: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 33
4061: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Naarajärven
4062: lentokentän kunnostamista.
4063:
4064: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- kenteen vaatö.muksia. Lentokentällä olevat ra-
4065: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitos- kennukset ovat niinikään saneerattavia. Ken-
4066: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. tän kunnostaminen lentoliikenteen vaatimuk-
4067: T. Kinnusen ym. yllä mainitun toivomus- sia vastaavan kuntoon on mm. maapohjan
4068: ·a:loitteen n:o 353 (1963 vp.). heikkouden takia kailis tehtävä. Tämän
4069: Valiokunta on aloitetta !käsitellessään kuul- vuoksi ja kun valiokunnan mielestä ensi si-
4070: lut ·asiantuntijana yli-insinööri V. Suvantoa jainen huomio olisi kiinnitettävä käytössä
4071: tie- ja vesirakennushallituksesta, kommodori olevien lentokenttiemme liikennekelpoisuuden
4072: J. Pirhosta pu~lustusministeriöstä, eversti- kohentamiseen, valiokunta ei voi puoltaa
4073: iuutlllantti R. Nykästä pääesikunnasta ja aloitteen hyväksymistä.
4074: eversti ~vp. T. Melleriä Suomen Ilmailulii- Edellä esitetyn pe:rusteeHa valiokunta kun-
4075: tosta. nioittaen ehdottaa,
4076: Naarajärven lentokenttä on rakennettu tal-
4077: visodan ja vä:lirauhan ·aikana ja sitä on myö- että toivomusaloite n:o 353 {1963 vp.)
4078: hemmin jonkin verran laajennettu. Nykyisin hylättäisiin.
4079: kenttä ei tyydytä siviili- eikä sotilaslentolii-
4080: Helsingissä 26 päivänä toukdkuuta 1964.
4081:
4082:
4083:
4084:
4085: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, Holopainen, Kiviaho, Lahtela,
4086: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Niemelä, Pe-
4087: heenjohtaja Ryhtä, jäsenet Andersson, Hall- sonen, Salin ja V.ilponiemi.
4088:
4089:
4090:
4091:
4092: E 509/64
4093: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 39 (Aloite 1963 Vp.).
4094:
4095:
4096:
4097:
4098: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 34
4099: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lentokentän ra-
4100: kentamista ns. Pitkäkankaalle.
4101:
4102: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun pion, Kajaanin, Oulun ja Kruununkylän len-
4103: 26 päivänä 1963 Jähettänyt kulkulait!Osvalio- tokenttien välimaastossa. Alueen soveltuvuu-
4104: kunnan va:lmistavasti käsiteltäväksi ed. Paa- desta lentokentän paikaksi sen sijaan ei ole
4105: son ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o suoritettu tutkimuksia. Sen vuoksi ja kun lä-
4106: 354 (1963 vp.). hivuosina lentokenttien rakennustoiminnassa
4107: Valiokunta on aloitetta käsiteltäessään olisi ensi sijassa keskityttävä käytössä olevien
4108: kuullut asi,antuntijana yli-insinööri V. Suvan- lentokenttien liikennekelpoisuuden paranta-
4109: toa tie- ja vesira;kennushallituksesta, kommo- miseen, valiokunta ei voi puoltaa aloitteen
4110: dori J. Pirhosta puolustusministeriöstä, hyvä!ksymistä.
4111: everstiluutnantti R. Nykästä pääesikunnasta Edellä esitetyn perusteeNa valiokunta kun-
4112: ja eversti evp. T. Melleriä Suomen Ilmailulii- nioittaen ehdottaa,
4113: tosta.
4114: Asiaintuntijain lausuntojen mukaan aloit- että toivomusaloite n.:o 354 {1963
4115: teen tarkoittama lentokenttäpaikka sijaitsee vp.) hylättäisiin..
4116: maantieteellisesti sopivasti Jyväskylän, Kuo-
4117: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1964.
4118:
4119:
4120:
4121:
4122: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot·ta- berg, Hietala, Holopainen, Kiviaho, Lahtela,
4123: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Niemelä, Pe-
4124: heenjoht·aja Ryhtiä, jäsenet Andersson, Hall- sonen, Salin ja Vilponiemi.
4125:
4126:
4127:
4128:
4129: E 510/64
4130: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 40 (Aloite 1963 Vp.).
4131:
4132:
4133:
4134:
4135: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 11
4136: toivomusaloitteen johdosta, joka. tarkoittaa Pohjois-Karja-
4137: lan karjatalouskoulun ottamista valtion haltuun.
4138:
4139: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 sekä henkilökunnan asuin- ja koulun sauna-
4140: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maata- rakennus vuonna 1955. Koululla ei ole omaa
4141: lousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi koulutilaa, vaan havaintotilana on käytetty
4142: ed. Karpolan ym. toivomusaloitteen n: o 242 eräiden maanviljelijöiden omistamaa tilaa.
4143: (1963 vp.) Pohjois-Karjalan karjatalouskou- Kun koululla ei sen sijaintipaikkakunnalla
4144: lun ottamisesta valtion haltuun. Kuultuaan ole jatkuvia kehitysmahdollisuuksia lähinnä
4145: asiantuntijana maatalousneuvos P. V. Fon- havaintotilan puuttumisen vuoksi, on tarkoi-
4146: tellia maataloushallituksesta valiokunta esit- tuksena siirtää se lähivuosina Kiteelle.
4147: tää seuraavaa. Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran
4148: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe- alueelta on vuosittain pyrkimässä karjatalous-
4149: rusteluissa lausutaan, että karjatalouskoulun kouluihin huomattavasti enemmän oppilaita
4150: tarve on suuri Pohjois-Karjalassa, jossa maa- kuin mitä Hammaslahdessa sijaitsevaan kou-
4151: talous pienviljelysvaltaisena ei voi juuri me- luun voidaan ottaa. Tämä ilmiö johtunee
4152: nestyä muutoin kuin karjatalouden harjoit- erityisesti siitä, että alue on voimakkaasti
4153: tamisen ohella. Pohjois-Karjalan karjatalous- pienviljelysvaltaista. Vuoden 1959 maatalous-
4154: koulun ylläpitäminen yksityisenä kouluna laskennan mukaan oli alueella 2 ha ja sitä
4155: kannatusyhdistyksen varassa tuottaa kuiten- enemmän viljeltyä maata käsittäviä tiloja
4156: kin suuria vaikeuksia. Koulun toimintaa on- yhteensä 18 322, joista suuruusluokkaan 2-5
4157: kin jouduttu ylläpitämään erittäin lyhytai- ha kuului 8 752 viljelmää eli 47.8 % ja suu-
4158: kaisten ja vaikeasti hoidettavien luottojen va- ruusluokkaan 5-10 ha 6 724 viljelmää eli
4159: rassa. Vaikka koulu onkin tarkoitus siirtää 36.7 %. Kymmenen hehtaaria suurempia vil-
4160: Kiteen Koivikolle, menee siihen vielä aikaa, jelmiä oli vain 2 846 eli 15.5 %. Edellä mai-
4161: eikä koulun ylläpitäminen yksityisenä kou- nitut seikat sekä toivomusaloitteen peruste-
4162: luna niin kauan ole mahdollista. Sanotuilla luissa mainitun ja lisäksi sen huomioon ot-
4163: perusteilla on aloitteessa ehdotettu eduskun- taen, että oppilasmaksu koululla on nykyisin
4164: nan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus kaksi kertaa suurempi kuin valtion kouluissa
4165: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin Pohjois- ja että koulu siitä huolimatta on taloudelli-
4166: Karjalan karjatalouskoulun ottamiseksi val- sissa vaikeuksissa sekä että väestö on alueella
4167: tion haltuun. yleensä vähävaraista, valiokunta on asettu-
4168: Valiokunnan saamien selvitysten mukaan nut puoltamaan aloitteen hyväksymistä.
4169: Pohjois-Karjalan karjatalouskoulun, joka si- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
4170: jaitsee Hammaslahdessa Pyhäselän kunnassa, nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
4171: omistaa osakeyhtiö, jonka 300:sta osakkeesta väksi toivomuksen,
4172: on valtion omistuksessa 100 osaketta. Koulun
4173: kiinteistö käsittää tilan, jossa on maata 2.67 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4174: ha ja kaksi rakennusta, joista varsinainen menpiteisiin Pohjois-Karjalan karjata-
4175: koulurakennus on rakennettu 1920-luvulla louskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
4176: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1964.
4177:
4178:
4179: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Laiho, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, V. I.
4180: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, jäsenet Rytkönen ja Saura sekä varajäsen E. Man-
4181: Halinen, Hautala, Korsbäck, A. Koskinen, ninen.
4182:
4183:
4184: E 526/64
4185: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 40 (Aloite 1963 Vp.).
4186:
4187:
4188:
4189:
4190: E d u s k u n n a n t o i v o m u s Pohjois-Karjalan karja-
4191: talouskoulun ottamisesta valtion haltuun.
4192:
4193: Eduskunnassa on vuoden 1963 valtiopäi- voidaan ottaa. Tämä ilmiö johtunee erityi-
4194: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa sesti siitä, että alue on voimakkaasti pien-
4195: Pohjois-Karjalan karjatalouskoulun ottamista viljelysvaltaista. Vuoden 1959 maatalouslas-
4196: valtion haltuun, ja Maatalousvaliokunta on kennan mukaan oli alueella 2 ha ja sitä
4197: nyt koolla olevalle Eduskunnalle asiasta an- enemmän viljeltyä maata käsittäviä tiloja
4198: tanut mietintönsä N: o 11. yhteensä 18 322, joista suuruusluokkaan 2-5
4199: Eduskunnan saamien selvitysten mukaan ha kuului 8 752 viljelmää eli 47.8 % ja suu-
4200: Pohjois-Karjalan karjatalouskoulun, joka si- ruusluokkaan 5-10 ha 6 724 viljelmää eli
4201: jaitsee Hammaslahdessa, Pyhäselän kunnassa, 36.7 %. Kymmenen hehtaaria suurempia vil-
4202: omistaa osakeyhtiön, jonka 300:sta osakkeesta jelmiä oli vain 2 846 eli 15.5 %. Edellä mai-
4203: on valtion omistuksessa 100 osaketta. Koulun nitut seikat ja lisäksi sen huomioon ot-
4204: kiinteistö käsittää tilan, jossa on maata 2.67 taen, että oppilasmaksu koululla on nykyisin
4205: ha ja kaksi rakennusta, joista varsinainen kaksi kertaa suurempi kuin valtion kouluissa
4206: koulurakennus on ra:kennettu 1920-luvulla ja että koulu siitä huolimatta on taloudelli-
4207: sekä henkilökunnan asuin- ja koulun sauna- sissa vaikeuksissa sekä että väestö on alueella
4208: rakennus vuonna 1955. Koululla ei ole omaa yleensä vähävaraista, Eduskunta on asettu-
4209: koulutilaa, vaan havaintotilana on käytetty nut puoltamaan koulun ottamista valtion hal-
4210: eräiden maanviljelijöiden omistamaa tilaa. tuun.
4211: Kun koululla ei sen sijaintipaikkakunnalla Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
4212: ole jatkuvia kehitysmahdollisuuksia lähinnä päättänyt lausua toivomuksen,
4213: havaintotilan puuttum.isen vuoksi, on tarkoi-
4214: tuksena siirtää se lähivuosina Kitreelle. että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin
4215: Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran alueel- toimenpiteisiin Pohjois-Karjalarn kar-
4216: ta on vuosittain pyrkimässä karjatalouskou- jatalouskoulun ottamiseksi valtion hal-
4217: luihin huomattavasti enemmän oppilaita kuin tuun.
4218: mitä Hammaslahdessa sijaitsevaan kouluun
4219:
4220: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1964.
4221:
4222:
4223:
4224:
4225: E 642/64
4226: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 41.
4227:
4228:
4229:
4230:
4231: P u ol u stu s asiain v a Ii o kunnan mietintö
4232: N: o 2 toivomusaloitteen johdosta asevelvollisten kaikkien
4233: lomamatkojen matkakulujen korvaamisesta.
4234:
4235: Eduskunta on pöytäkirjan ottein 28 päi- kaan luettuna keskimäärin kahdeksan kertaa
4236: vältä helmikuuta 1964 lähettänyt puolustus- kotilomalla, tarvittaisiin kaikkien näiden lo-
4237: asiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- mamatkojen järjestämiseksi maksuvapaiksi
4238: väksi ed. Puhakan ym. toivomusaloitteen 4 000 000 markan lisäys asianomaiselle meno-
4239: n: o 524 asevelvollisten kaikkien lomamatko- kohdalle, mikä merkitsisi sen kasvamista ny-
4240: jen matkakulujen korvaamisesta. Valiokunta kyisestä kolminkertaiseksi. Tähän summaan
4241: on asian johdosta kuullut asiantuntijoina eivät vielä sisälly toivomusaloitteessa maini-
4242: osastopäällikkö, varatuomari 0. P. Väänästä tut edustuskilpailumatkat, jotka eivät aina
4243: puolustusministeriöstä ja everstiluutnantti suuntaudu kotipaikkakunnalle, ja jollaisiin
4244: K. Sarmannetta pääesikunnasta. vapaiden matkojen järjestäminen rikkoisi
4245: Asevelvollinen saa varusmiesaikanaan va- tasavertaisuusperiaatetta. Jos kaikki varus-
4246: paita lomamatkoja kotipaikkakuunalleen miesten lomamatkat määrättäisiin kustannet-
4247: kaksi, jos hänen palvelusaikansa on 240 päi- taviksi valtion varoilla, johtaisi se valtion
4248: vää ja kolme, jos palvelusaika on 330 päivää. menojen kasvuun ja sitäpaitsi joutuisivat
4249: Edellä mainittujen lisäksi saavat varusmie- sotilasviranomaiset rajoittamaan sunnuntai-
4250: het vapaan matkan lomalleen, jos kyseessä lomien myöntämistä käytettävissä olevien
4251: on toipumisloma, kuntoisuusloma, läheisen määrärahojen edellyttämiin puitteisiin. Kui-
4252: omaisen sairastuminen tai kuolema taikka tenkin valiokunta pitää suotavana, että hal-
4253: oman lapsen ristiäiset, ja lisäksi työlomalle, litus tutkisi mahdollisuuksia asevelvollisten
4254: mikäli vapaa matka on lomansaajan talou- vapaiden lomamatkojen lisäämiseksi nykyi-
4255: dellisen aseman puolesta tarpeellinen. Ny- sestä.
4256: kyisen käytännön vallitessa myönnetään ase- Varusmiehen vapaaseen lomamatkaansa
4257: velvollisuuttaan suorittavaa varusmiestä kohti käyttämän kulkuneuvon valintaan nähden
4258: keskimäärin runsaat kolme vapaata loma- valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena mah-
4259: matkaa. Lisäksi varusmies voi saada kerran dollisimman suurta joustavuutta, jottei va-
4260: kahdessa kuukaudessa 25 % : n alennukseen rusmiehen suhteellisen Jyhyistä lomista tuh-
4261: oikeuttavan ostoluvan rautatielippuun. lautuisi tarpeettomasti aikaa matkustamiseen.
4262: Yksi vapaa lomamatka varusmiestä kohti Edellä esitetyn perusteella valiokunta
4263: merkitsee nykyisin yhteensä noin 800 000 kunnioittaen ehdottaa,
4264: markan kustannusta. Kun varusmiehet käy- että toivomusaloite n:o 524 hylät-
4265: vät palvelusaikanaan sunnuntailomat mu- täisiin.
4266: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1964.
4267:
4268:
4269:
4270: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Hellsten, Häikiö, Jussila, Kilpi, A. Kinnu-
4271: neet osaa puheenjohtaja Tenhiälä, varapu- nen, Lagerroos, E. Manninen, M. Mattila ja
4272: heenjohtaja Puhakka, jäsenet Airo, Gestrin, V. I. Rytkönen sekä varajäsen Hara.
4273:
4274:
4275:
4276: E 539/M
4277: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 42.
4278:
4279:
4280:
4281:
4282: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 35
4283: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa määrära.haa.
4284: Savon ra.dalta Yöveden rantaan ra.kennettava.a teollisuus-
4285: rataa varten.
4286:
4287: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun tettu tämän 22.5 km pitkän radan tulevan
4288: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosvalio- maksamaan 10.7 milj. markkaa ja, edellyt-
4289: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Ker- täen rautatiekuljetusten lisääntyvän 150 000
4290: visen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen tonnilla vuodessa, rautatietaloudellisen tuo-
4291: n:o 357. ton olevan 2.9 prosenttia.
4292: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- Valiokunta on paikan päällä tekemiensä
4293: lut asiantuntijoina johtajia 1. Hirvisaloa ja havaintojen ja asiantuntijain lausuntojen pe-
4294: V. J. Tervoa rautatiehallituksesta, toimitus- rusteella tullut siihen käsitykseen, että val-
4295: johtaja A. Aarniota Pellos Oy: stä, varatuo- mistuvan, pääasiassa koivua raaka-aineenaan
4296: mari L. Boreniusta Suomen Puunjalostus- käyttävän lastulevy- ja vaneritehtaan sekä
4297: teollisuuden Keskusliitosta, prokuristi V. muunkin teollisuuden ja Saimaan laivaliiken-
4298: Maukosta Rikkihappo Oy: stä, pääsihteeri teen tarpeita varten olisi rakennettava rata
4299: J. Hemmiä Tuotannon Kuljetusasiain Neu- Savon radalta Ristiinaan Yöveden rantaan.
4300: vottelukunnasta, kommodori J. Pirhosta puo- Kun aikaisemmin suoritetut tutkimukset ovat
4301: lustusministeriöstä ja majuri L. Relanderia ilmeisesti vanhentuneet, olisi ryhdyttävä toi-
4302: pääesikunnasta. menpiteisiin sellaisen tutkimuksen ja sulm-
4303: Kysymys satamaradan rakentamisesta Sa- nitelman aikaansaamiseksi, jota radan raken-
4304: von radalta Ristiinaan Yöveden rantaan on taminen edellyttää. Puunjalostustehtaan ra-
4305: aikaisemmissa vaiheissa liittynyt ratahankkee- kentamisen nykyvaiheen huomioon ottaen
4306: seen Heinola-Savon rata. Nyt on kysymys radan rakentamisen teknilliset ja taloudelli-
4307: tullut ajankohtaiseksi erikoisesti sen vuoksi, set selvitykset olisi hankittava ensi tilassa.
4308: että Ristiinan kunnan Liikalan ja Rahikka.- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4309: lan kyliin rakennetaan puunjalostustehdasta nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
4310: ja satamaa. Lastulevytehtaan on ilmoitettu toivomuksen,
4311: aloittavan toimintansa jo tämän vuoden syk-
4312: syllä ja vaneritehtaan valmistuvan vuoden että hallitus ottaisi vuoden 1965
4313: 1966 maaliskuussa. Avoveden aikana osa tuo- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
4314: tannosta tulee ohjattavaksi Saimaan kanavan lisen määrärahan Savon radalta Yö-
4315: kautta ja muuna aikana kuljetettavaksi rauta- veden rantaan rakennettavan teolli-
4316: teitse. Tehtaiden valmistuttua rautateitse on suusradan taloudellisen ja teknt"Uisen
4317: arvioitu kuljetettavan n. 191 000 tonnia vuo- tutkimuksen suorittamista varten.
4318: dessa. Rautatiehallituksen taholta on ilmoi-
4319: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1964.
4320:
4321:
4322: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Lahtela, Liinamaa, M. Linna, Niemelä, Peso-
4323: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- nen, Sa1in, Valkama ja Vilponiemi sekä
4324: heenjohtaja Ryhtä, jäsenet Ahonen, Anders- varajäsen Rönkkö.
4325: son, Hallberg, Hietala, Holopainen, Kiviaho,
4326:
4327:
4328: E 573/64
4329: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N: o 42.
4330:
4331:
4332:
4333:
4334: E d u s kunnan toivomus määrärahasta Savon ra-
4335: dalta Yöveden rantaan rakennettavaa teollisuusrataa varten.
4336:
4337: Eduskunnassa on tlehty toivomusaloite, Eduskunta on tullut siihen käsitykseen,
4338: joka tarkoittaa määrärahaa Savon radalta että valmistuvan, pääasiassa koivua raaka-ai-
4339: Yöveden rantaan rakennettavaa teollisuusra- neenaan käyttävän lastulevy- ja vaneriteh-
4340: taa varten, ja Kulkulaitosvaliokunta on taan sekä muunkin teollisuuden ja Saimaan
4341: asiasta antanut mietintönsä N: o 35. laivaliikenteen tarpeita varten olisi rakennet-
4342: Kysymys satamaradan rakentamisesta Sa- tava rat1a Savon radalta Ristiinan Yöveden
4343: von radalta Rist1iinan Yöveden rantaan on rantaan. Kun aikaisemmin suoritetut tutki-
4344: aikaisemmissa vaiheissa ,liittynyt ratahankkee- mukset ovat ilmeisesti vanhentuneet, olisi
4345: seen Heinola-Savon rata. Nyt on kysymys ryhdyttävä toimenpiteisiin sellaisen tutki-
4346: tullut ajankohtaiseksi erikoisesti sen vuoksi, muksen ja suunnitelman aikaansaamiseksi,
4347: että Ristiinan kunnan LiikaJan ja Rahikka- jota radan rakent1aminen edellyttää. Puunja-
4348: lan kyliin rakennetaan puunjalostustehdasta lostustehtaan rakentamisen nykyvaiheen huo-
4349: ja satamaa. Lastulevytehtaan on ilmoitettu mioon ottaen radan rakentamisen teknilliset
4350: aloittavan toimintansa jo tämän vuoden syk- ja taloudelliset selvitykset olisi hankittava
4351: syllä ja vaneritehtaan valmistuvan vuoden ensi tilassa.
4352: 1966 maaliskuussa. Avoveden aikana osa tuo- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
4353: tannosta tulee ohjattavaksi Saimaan kanavan päättänyt lausua toivomuksen,
4354: kautta ja muuna aikana kuljetett1avaksi rau-
4355: tateitse. Tehtaiden valmistuttua rautateitse että Hallitus ottaisi vuoden 1965
4356: on arvioitu kuljetettavan noin 191 000 tonnia tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
4357: vuodessa. Rautat~ehallituksen taholta on il- sen määrärahan Savon radalta Yöve-
4358: moitettu tämän 22.5 kilometriä pitkän radan den rantaan rakennettavan teollisuus-
4359: tulevan maksamaan 10.7 miljoonaa markkaa radan taloudellisen ja teknillisen tut-
4360: ja, edellyttäen rautatiekuljetusten lisäänty- kimuksen suorittamista varten.
4361: vän 150 000 tonnilla vuodessa, rautatietalou-
4362: dellisen tuoton olevan 2.9 prosenttia.
4363: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1964.
4364:
4365:
4366:
4367:
4368: E 640/64
4369: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 43.
4370:
4371:
4372:
4373:
4374: S i v i s t y s v a Ii o kunnan mietintö N: o 8 toi-
4375: vomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat opettajien val-
4376: mistuksen järjestämistä uuden peruskoulun tarpeita vastaa-
4377: vaksi.
4378:
4379: Eduskunta on pöytäkirjanottein viime hel- luneuvOSl K. Valtasaarta kouluhallituksesta
4380: mikuun 28 päivältä lähettänyt sivistysvalio- valiokunta kunnioittavasti esittää seuraavaa.
4381: kuntaan valmist~levaa käsittelyä varten ed. Aloitteessa n: o 222 on aluksi kiinnitetty
4382: Ruudun ym. toivomusaloitteen n:o 222, jossa huomiota siihen, että meillä on kohta kaksi
4383: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi- vuosikymmentä ollut kansakouluun kuuluvia
4384: vomus, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi- keskikouluja ja sitäkin kauemmin päiväkou-
4385: menpiteisiin kansakouluun kuuluvien keski- luina toimivia kansakoulujen jatkoluokkia
4386: koulujen, kansalaiskoulujen ja varsinaisten (kansalaiskouluja) ilman, että kummankaan
4387: kansakoulujen yhteisten opettajain valmista- koulun opettajain valmistusta olisi saatettu
4388: miseksi siinä. laajuudessa kuin se on tarkoi- vakinaiselle kannalle, ja että nyt on tarkoi-
4389: tuksenmukaista yhtenäiskoulujärjestelmään tuksena järjestää nämä koulut varsinaisen
4390: siirryttäessä, sekä ed. Kervisen ym. toivomus- kansakoulun kanssa yhtenäiskouluksi, mutta
4391: aloitteen n: o 223, jossa on ehdotettu edus- yhteisten opettajain valmistusta ei liene vielä
4392: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että halli- suunniteltu. Tämän jälkeen aloitteessa on to-
4393: tus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin opet- dettu kuitenkin olevan tarkoituksenmukaista,
4394: tajain valmistuksen sekä jatko- ja edelleen- että samat opettajat voisivat opettaa aineita
4395: koulutuksen suunnittelemiseksi niin, että se kaikissa näis,sä kouluissa. I<Jsimerkkeinä täl-
4396: vastaa uuden peruskoulun monipuolisia tar- laisista aineista on aloitt1eessa mainittu toi-
4397: peita. Valiokunta on käsitellyt aloitteet yh- nen kotimainen kieli, vieraat kielet, äidin-
4398: dessä läheisesti toisiinsa liittyvinä. Kuul- kieli, vieraat kielet, äidinkieli, historia ja yh-
4399: tuaan asiantuntijoina toimittaja G. Engströ- teiskuntaoppi sekä kotitalous. Edelleen aloit-
4400: miä ja opettaja R. Hanssonia Finlands teessa on todettu yhteisten aineopettajain
4401: svenska folkskollärarförbund-nimisestä yhdis- tulevan yhtenäiskoulujärjestelmän toteutuessa
4402: tyksestä, kansakouluntarkastaja W. Erkoa, entistä yleisemmiksi ja siten sa.:'ttavan koului-
4403: kouluneuvos L. Järveä Suomen Kansakou- hin pätevämmät opettajat. Lopuksi aloitteen
4404: lunopettajain Liitost1a, varatuomari S. Kal- tekijät ovat päätyneet siihen, että tämä
4405: liota Suomen Kaupunkiliitosta, kansakoulun- kaikki edellyttää opettajain valmistuksen pi-
4406: tarkastaja E. Korpijärveä, Turun väliaikai- kaista uudistamista ja aineopettajien valmis-
4407: sen opettajakorkeakoulun rehtoria 0. l;äh- tuksen laajentamista.
4408: teenmäkeä, kouluneuvos A. Mäntyojaa, ope- Aloitteen n: o 223 tekijät ovat todenneet
4409: tusministeri R. H. Oittista, kouluneuvos E. peruskoulun uudistamisen yhtenäiskouluperi-
4410: Pennasta kouluhallituksesta, filosofian toh- aatteen mukaisesti merkitsevän käytännössä
4411: tori V. Puttosta Suomen uusien kielten opet- sellaisen koulun luomista, jossa eri opetuslin-
4412: tajain liitosta, Helsingin väliaikaisen opet- jojen kesken on läheistä yhteistyötä pedago-
4413: tajakorkeakoulun rehtoria M. Ruutua, yli- gisella, hallinnollisella ja taloudellisella
4414: tarkastaja A. Räihää ja vt. pääjohtaja A. alalla, ja että tällainen koulu edellyttää opet-
4415: Salmelaa kouluhallituksest1a, varatuomari H. tajavoimien joustavaa käyttämistä ja se edel-
4416: Setkästä Maalaiskuntien Liitosta, lehtori A-L. leen muutoksia tähänastiseen opettajain val-
4417: Sohlbergiä Helsingin suomalaisesta yhteis- mistukseen. Edelleen aloitteessa on esitetty,
4418: koulusta, kouluneuvos U. Somerkiveä koulu- että opettajain valmistus ja jatkokoulutus
4419: hallituksesta, Jyväskylän kasvatusopillisen olisi järjestettävä niin, että heitä voitaisiin
4420: korkeakoulun rehtoria M. Takalaa ja vt. kon- tarvittaessa joustavasti käyttää oman ai-
4421: E 575/64
4422: 2 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 43.
4423:
4424: neensa opetukseen saman kouluasteen eri lin- mistus uudistetaan ja laajennetaan uuden pe-
4425: joilla sekä saavutetun pätevyyden rajoissa ruskoulun tarpeita vastaavaksi. Erityisesti
4426: myös eri opetusasteilla. Todettuaan koulun valiokunta kiinnittää huomiota toisen koti-
4427: kehitltämisen ja uudistamisen onnistumisen maisen kielen ja vieraiden kielten ottamiseen
4428: ratkaisevasti riippuvan opettajavoimista varsinaisen kansakoulun ja kansalaiskoulun
4429: aloitteen tekijät ovat katsoneet, että opetta- vakinaisiksi oppiaineiksi ja edellyttää, jotta
4430: jain valmistuksen tarpeellinen uudistaminen niiden opetus voitaisiin järjestää tyydyttä-
4431: olisi saatava mitä pikimmin käyntiin. vällä tavalla, peruskoulun tarvitsemien kiel-
4432: Yhtyen siihen, mitä edellä mainittujen ten opettajain koulutuksen kiireellistä järjes-
4433: aloitteiden tekijät ovat lausuneet, valiokunta tämistä opettajain valmistuslaitoksissa.
4434: on todennut, että uuteen koulujärjestelmään Viitaetn siihen, mitä edellä on esit,etty, va-
4435: siirtyminen aiheuttaa peruskoulussa siirty- liokunta toivomusaloitteiden n:ot 222 ja 223
4436: mistä nykyistä lajemmassa mitassa luokka- pohjalta kunnioittavasti ehdottaa eduskun-
4437: opettajajärjestelmästä aineopettajajärjestel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4438: mään, ja että tämä tulee tuntuvasti lisäämään
4439: sellaisten aineopettajain tarvetta, jotka ovat että hallitus kiirellisesti ryhtyisi toi-
4440: päteviä opettamaan omaa ainettaan perus- menpiteisiin kansakouluun kuuluvien
4441: koulun eri asteilla. Kun pätevistä aineopet- keskikoulujen, kansalaiskoulujen ja
4442: tajista on nykyisin puutetta kaikkien koulu- varsinaisten kansakoulujen yhteisten
4443: muotojen kohdalla ja kun kansakoulunopetta- opettajain valmistuksen ja jatkokoulu-
4444: jain koulutuksen t1arkoituksena on pääasiassa tuksen suunnittelemiseksi ja järjestä-
4445: luokkaopettajain valmistaminen, valiokunta miseksi sellaisiksi, että ne vastaavat
4446: pitää koulu-uudistuksen toteuttamisen kan- uuden peruskoulun tm·peita.
4447: nalta välttämättömänä, että opettajain Vai-
4448: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1964.
4449:
4450:
4451:
4452:
4453: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Kilpi, Leinonen, Linkola, Nederström-IJun-
4454: neet osaa puheenjohtaja Tiekso, jäsenet Ala- den, Paasivuori, V. E. Partanen, Ruutu,
4455: Kulju, Honkonen, Kalavajnen, Kervinen, Sundell, Terästö ja Uusitalo.
4456: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N: o 48.
4457:
4458:
4459:
4460:
4461: E d u s k u n n a n t o i v o m u s opettajien valmistuksen
4462: järjestämisestä uuden peruskoulun tarpeita vastaavaksi.
4463:
4464: Eduskunnassa on tehty toivomusaloitteita, Erityisest1i Eduskunta kiinnittää huomiota
4465: jotka tarkoittavat opettajien valmistuksen toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten
4466: järjestämist1ä uuden peruskoulun tarpeita ottamiseen varsinaiseen kansakoulun ja kan-
4467: vastaavaksi, ja Sivistysvaliokunta on asiasta salaiskoulun vakinaisiksi oppiaineiksi ja edel-
4468: antanut mietintönsä N: o 8. lyttää, jotta niiden opetus voitaisiin järjestää
4469: Eduskunta on todennut, että uuteen koulu- tyydyttävällä tavalla, peruskoulun tarvitse-
4470: järjestelmään siirtyminen aiheuttaa perus- mien kielten opettajain koulutuksen kiireel-
4471: koulussa siirtymistä nykyistä laajemmassa listä järjestämistä opettajain valmistuslaitok-
4472: mitassa luokkaopettajajärjestemästä aineopet- sissa.
4473: tajajärjestelmään, ja että tämä tulee tuntu- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
4474: vasti lisäämään sellaisten aineopettajain tar- päättänyt lausua toivomuksen,
4475: vetta, jotka ovat päteviä opettamaan omaa
4476: ainettaan peruskoulun eri asteilla. Kun pä- että Hallitus kiireellisesti ryhtyisi
4477: tevistä aineopettajista on nykyisin puutetta toimenpiteisiin kansakouluun kuulu-
4478: kaikkien koulumuotojen kohdalla ja kun kan- vien keskikoulujen, kansalaiskoulujen
4479: sakoulunopettajain koulutuksen tarkoituksena ja varsinaisten kansakoulujen yhteis-
4480: on pääasiassa luokkaopettajain valmistami- ten opettajain valmistuksen ja jatko-
4481: nen, Eduskunt1a pitää koulu-uudistuksen to- koulutuksen suunnittelemiseksi ja jär-
4482: teuttamisen kannalta välttämättömänä, että jestämiseksi sellaisiksi, että ne vastaa-
4483: opettajain valmistus uudistetaan ja laajenne- vat uuden peruskoulun tarpeita.
4484: taan uuden peruskoulun tarpeita vastaavaksi.
4485: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1964.
4486:
4487:
4488:
4489:
4490: E 641/64
4491: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 44 (Aloite 1963 Vp.).
4492:
4493:
4494:
4495:
4496: K u 1k u 1a i t o s v a 1i o k u n n an m i e t i n t ö N: o 37
4497: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pieksämäen
4498: korjauspajan laajennustöiden aloittamista.
4499:
4500: Eduskunta on pöytäkirjanottein 26 päi- varten rautatiehallituksella on käytettävissä
4501: vältä helmikuuta 1963 lähettänyt kulkulaitos- tulo- ja menoarviovaroja 750 000 markkaa ja
4502: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. uudistusrahaston varoja 1 000 000 markkaa.
4503: L. Koskisen ym. yllä mainitun toivomus- Vuoden 1965 tulo- ja menoarvioesityksessä on
4504: aloitteen n:o 365 (1963 vp.). tarkoitukseen ehdotettu 600 000 markkaa.
4505: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- Laajennustyön ensimmäinen vaihe on aloi-
4506: lut asiantuntijana johtaja E. Lamminpäätä tettu kuluvan syyskuun alussa.
4507: rautatiehallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4508: Valtionrautateiden Pieksämäen vaunukor- nioittaen ehdottaa,
4509: jauspajan laajennus, jonka on arvioitu mak-
4510: savan 6 000 000 markkaa, on tarkoitus suo- että toivomusaloite n:o 365 (1963
4511: rittaa kahdessa vaiheessa. Laajennustyötä vp.) hylättäisiin.
4512: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1964.
4513:
4514:
4515:
4516:
4517: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- painen, Kiviaho, Liinamaa, A. Linna, M.
4518: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, jäsenet Linna, Niemelä ja Salin sekä varajäsen
4519: Ahonen, Andersson, Hallberg, Hietala, Holo- Rönkkö.
4520:
4521:
4522:
4523:
4524: E 696/64
4525: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 45.
4526:
4527:
4528:
4529:
4530: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 38
4531: eräiden määrärahan ottamista vuoden 1965 tulo- ja meno-
4532: arvioesitykseen koskevien toivomusaloitteiden johdosta.
4533:
4534: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun kehätien tutkimusten loppuunsaattamiseksi ja
4535: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosvalio- töiden aloittamiseksi;
4536: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi seuraavat 13) ed. M. Mattilan ym. toiv.al. n:o 394
4537: toivomusaloitteet: määrärahasta Myrskylän-Porvoon maantien
4538: 1) Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:o 354 mää- rakentamiseksi;
4539: rärahasta tutkimukseen rautatien rakentami- 14) ed. Hostilan toiv.al. n:o 396 määrä-
4540: seksi Heinolasta Savon radalle ja edelleen rahasta maantien ja siihen liittyvien siltojen
4541: Pieksämäen-Savonlinnan radalle; rakentamiseen Karhulan kauppalassa;
4542: 2) ed. Hostilan toiv.al. n:o 356 määrä- 15) ed. Linkolan toiv.al. n: o 404 määrä-
4543: rahasta Luumäen-Haminan-Tavastilan ra- rahasta Kyminlinnan-Korkeakosken maan-
4544: taosuuden rakentamiseksi; tien rakentamiseen;
4545: 3) ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 366 määrä- 16) ed. U. Mäkelän ym. toiv.al. n:o 407
4546: rahasta valtionrautateiden Hyvinkään kone- määrärahasta Rauman-Lauttakylän maan-
4547: pajan koulu- ja ruokalarakennusta varten; tien parantamiseen;
4548: 4) ed. H. Mannisen ym. toiv.al. n:o 367 17) ed. Vilponiemen ym. toiv.al. n:o 411
4549: määrärahasta uuden rautatietavara-aseman määrärahasta Kiikan-Kiikoisten maantien
4550: rakentamiseksi Varkauden kaupunkiin; parantamiseen ja ylikulkusillan rakentami-
4551: 5) ed. Sirenin ym. toiv.al. n: o 369 määrä- seen Kiikan kirkonkylään;
4552: rahasta rautatiealikulkutunnelin rakentami- 18) ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 440
4553: seksi Rekolan rautatieseisakealueelle; määrärahasta Seinäjoen-Jalasjärven maan-
4554: 6) ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 370 tien rakentamista varten;
4555: määrärahasta jalankulkutunnelin rakentami- 19) ed. Pohjosen ym. toiv.al. n:o 442 mää-
4556: seksi radan alitse Suonenjoen aseman koh- rärahasta maantien rakentamiseksi Ähtärin
4557: dalla; kunnan rajalta Pihlajaveden--Virtain maan-
4558: 7) ed. Gröndahlin ym. toiv.al. n:o 373 tielle;
4559: määrärahasta aallonmurtajien rakentamiseksi 20) ed. Räsäsen ym. toiv.al. n:o 452 mää-
4560: Mäntyluodon sataman edustalle; rärahasta tietutkimusta varten Kuopiosta
4561: 8) ed. Kervisen ym. toiv.al. n:o 374 mää- 1\fustinlahteen ja sieltä toisaalta Kuusjär-
4562: rärahasta avustukseksi Ristiinan kunnalle velle, toisaalta Heinävede:lle;
4563: syväsataman suunnittelutöiden ja ensimmäi- 21) ed. Räsäsen ym. toiv.al. n: o 456 mää-
4564: sen rakentamis'Vaiheen toteuttamiseksi; rärahasta Riistaveden-Kaavin maantien ra-
4565: 9) ed. Gröndahlin ym. toiv.al. n:o 375 kentamiseen;
4566: määrärahasta kalastussataman rakentami- 22) ed. H. Mannisen ym. toiv.al. n:o 457
4567: seksi Reposaarelle; määrärahasta Tuusniemen-Karvion maan-
4568: 10) ed. Gestrinin ym. toiv.al. n:o 378 tien rakentamiseksi;
4569: määrärahasta satamien rakentamiseksi troo- 23) ed. Vilmin ym. toiv.al. n: o 485 määrä-
4570: larikalastusaluksia varten; rahasta paikallistien rakentamiseksi J olangin
4571: 11) ed. Backlundin ym. toiv.al. n:o 380 kylästä Lampslijärven kylään Pellon kun-
4572: määrärahasta kalastajien veneitten suojasata- nassa;
4573: man rakentamiseksi Norrskäriin; 24) ed. Suosalon ym. toiv.al. n:o 487 mää-
4574: 12) ed. M. Mattilan ym. toiv.al. n: o 388 rärahasta tien rakentamiseksi Kemijärven
4575: määrärahasta Lohjan-Hyvinkään-Porvoon Soppelan kylästä Räisälään;
4576: E 697/64
4577: 2 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 45.
4578:
4579: 25) ed. Nederström-Lundenin ym. toiv.ai. 30) ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o
4580: n: o 496 määrärahasta Pungbölen sillan ra- 513 määrärahasta sillan rakentamiseksi Risti-
4581: kentamista varten; järven kunnassa olevaan Koirasalmeen.
4582: 26) ed. Matilaisen ym. toiv .al. n: o 502 Kun hallituksen esitys valtion tulo- ja
4583: määrärahasta Vuoksen yli rakennettavan menoarvioksi vuodelle 1965 on jo eduskun-
4584: maantiesillan suunnitelman laatimiseksi; nalle annettu, valiokunta kunnioittaen ehdot-
4585: 27) ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o taa,
4586: 504 määrärahasta maantiesillan rakentami-
4587: seksi Kyrönsa.Imeen; että toivomUS(J!Witteet n:ot 354, 356,
4588: 28) ed. H. Mannisen ym. toiv.al. n:o 510 366, 367, 369, 370, 373, 374, 375, 378,
4589: määrärahasta Puutossalmen maantiesillan ra- 380, 388, 394, 396, 404, 407, 411, 440,
4590: kentamiseksi Vehmersalmen-Kuopion maan- 442, 452, 456, 457, 485, 487, 496, 502,
4591: tiellä; 504, 510, 512 .ia 513 katsottaisiin rauen-
4592: 29) ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o neiksi.
4593: 512 määrärahasta Kiehimänjoen maantiesil-
4594: lan rakentamiseksi Paltamon kunnassa; ja
4595: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1964.
4596:
4597:
4598:
4599:
4600: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- painen, Kiviaho, Liinamaa, A. Linna, M.
4601: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, jäsenet Linna, Niemelä ja Salin sekä varajäsen
4602: Ahonen, Andersson, Hallberg, Hietala, Holo- Rönkkö.
4603: 1964 Vp. - Toiv.al.m.iet. N:o 46 (Aloite 1963 Vp.).
4604:
4605:
4606:
4607:
4608: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 39
4609: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa valtionrautar
4610: teiden Oulun konepajan siirtämistä sopivampaan paikkaan.
4611:
4612: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun Rautatiehallituksen taholta on ilmoitettu, että
4613: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- näin tuleekin tapahtumaan. Konepajaa var-
4614: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Väy- ten tarvittavaa n. 60 ha suuruista maa-aluetta
4615: rysen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen koskevat maanhankintatoimenpiteet ovat vi-
4616: n:o 366 (1963 vp.). reillä ja siirto tullaan rahoittamaan sen jäl-
4617: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- keen, kun vielä kiireellisempi Pi~ksämäen
4618: lut asiantuntijana johtaja E. Lamminpäätä vaunukorjauspajan laajennushanke on toteu-
4619: rautatiehallituksesta. tettu.
4620: Aloitteen tekijät ovat kiinnittäneet huo- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4621: miota valtionrautateiden Oulun konepajan nioittaen ehdottaa,
4622: sijainnin aiheuttamiin haittoihin rautatielii-
4623: kenteelle ja pitäneet tärkeänä konepajan siir- että toivomusaloite n:o 366 {1963 vp.)
4624: tämistä sille paremmin sopivaan paikkaan. hylättäisiin.
4625: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1964.
4626:
4627:
4628:
4629:
4630: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Kiviaho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
4631: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Pesonen, Salin, Valkama ja Vilponiemi sekä
4632: puheenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, varajäsen Rönkkö.
4633: Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen,
4634:
4635:
4636:
4637:
4638: N 711/64
4639: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 47 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
4640:
4641:
4642:
4643:
4644: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 40
4645: kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat rauta-
4646: tieyhteyden aikaansaamista Uudestakaupungista Tampe-
4647: reen-Rauman radalle.
4648:
4649: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun hallituksen käyttöön on irroitettu 20 000
4650: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- markkaa. Rautatiehallituksen tutkimukset
4651: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Jussi- tällä ratasuunnalla ovat käynnissä.
4652: lan ym. toivomusaloitteen n:o 367 (1963 vp.) Kulkulaitosvaliokunta on vuoden 1962 val-
4653: Uudenkaupungin-Peipohjan rautatien ra- tiopäivillä käsitellessään Uudestakaupungista
4654: kentamisesta sekä pöytäkirjanottein helmi- pohjoiseen suuntautuvan radan tarpeelli-
4655: kuun 28 päivältä 1964 ed. Laihon ym. toivo- suutta käsityksenään lausunut, että kysy-
4656: musaloitteen n: o 348 Uudenkaupungin-Kiu- mykseen saattavat tulla eräät vaihtoehtoiset
4657: kaisten ratasuunnan tutkimisesta ja ed. Sil- ratasuunnat. Kun Rikkihappo Osakeyhtiön
4658: tasen ym. toivomusaloitteen n: o 349 rauta- Uudenkaupungin tehdasalueelle rakennettu
4659: tien rakentamisesta Uudestakaupungista Lai- rata on avattu liikenteelle ja ratahanke
4660: tilan kautta Euraan tai Kiukaisiin. Uudestakaupungista pohjoiseen on tullut en-
4661: Valiokunta on aloitteita käsitellessään tistä ajankohtaisemmaksi, valiokunta pitää
4662: kuullut asiantuntijoina johtaja I. Hirvisaloa tärkeänä, ettei suuntatutkimusta rajoiteta
4663: rautatiehallituksesta, varatuomari L. Bore- vain Uudenkaupungin ja Rauman välisen
4664: niusta Suomen Puunjalostusteollisuuden Kes- yhteyden käsittäväksi, vaan että tutkimuk-
4665: kusliitosta, konttoripäällikkö V. Maukosta sissa otetaan huomioon myös vaihtoehtoiset
4666: Rikkihappo Oy:stä ja dipLinsinööri J. Hem- ratasuunnat Euran-Kiukaisten-Peipohjan
4667: miä Tuotannon Kuljetusasiain neuvottelu- alueelle.
4668: kunnasta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4669: Eduskunta on vastauksessaan hallituksen nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
4670: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- toivomuksen,
4671: delle 1964 19 Pl. I: 21 momentin kohdalla
4672: muun muassa lausunut, että eduskunta pitää että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin
4673: tarpeellisena, että Uudenkaupungin-Rauman toimenpiteisiin tutkimuksen suoritta-
4674: -Porin radan tutkimukset ensi tilassa aloi- miseksi vaihtoehtoisilla ratasuunnilla
4675: tetaan, sekä aloitteen perusteella merkinnyt Uudestakaupungista Euran-Kiukais-
4676: momentille 45 000 markan siirtomäärärahan ten-Peipohjan alueelle Tampereen-
4677: sanottuja tutkimuksia varten. Tämä ehdol- Rauman rataosalla.
4678: linen määräraha on vahvistettu ja rautatie-
4679: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1964.
4680:
4681:
4682:
4683: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Kiviaho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
4684: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Pesonen, Salin, Valkama ja Vilponiemi sekä
4685: puheenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, varajäsen Rönkkö.
4686: Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen,
4687:
4688:
4689:
4690:
4691: E 712/64
4692: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N: o 47 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
4693:
4694:
4695:
4696:
4697: E d u s k u n n a n toi v o m u s rautatieyhteyden aikaan-
4698: saamisesta Uude,stakaupungista Tampereen-Rauman radalle.
4699:
4700: Eduskunnassa on vuoden 1963 ja 1964 suutta käsityksenään lausunut, että kysymyk-
4701: valtiopäivillä tehty toivomusaloitteita, jotka seen saattavat tulla eräät vaihtoehtoiset
4702: tarkoittavat rautatieyhteyden aikaansaamista ratasuunnat. Kun Rikkihappo Osakeyhtiön
4703: Uudestakaupungista Tampereen-Rauman ra- Uudenkaupungin tehdasalueelle rakennettu
4704: dalle, ja Kulkulaitosvaliokunta on nyt koolla rata on avattu liikenteelle ja ratahanke
4705: olevalle Eduskunnalle asiasta antanut mie- Uudestakaupungista pohjoiseen on tullut en-
4706: tintönsä N: o 40. tistä ajankohtaisemmaksi, Eduskunta pitää
4707: Eduskunta on vastauksessaan Hallituksen tärkeänä, ettei suuntatutkimusta rajoiteta
4708: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- vain Uudenkaupungin ja Rauman välisen
4709: delle 1964 19 Pl. 1: 21 momentin kohdalla yhteyden käsittäväksi, vaan että tutkimuk-
4710: muun muassa lausunut, että Eduskunta pi- sissa otetaan huomioon myös vaihtoehtoiset
4711: tää tarpeellisena, että Uudenkaupungin- ratasuunnat Euran-Kiukaisten-Peipohjan
4712: Rauman-Porin radan tutkimukset ensi ti- alueella.
4713: Lassa aloitetaan, sekä aloitteen perusteella Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
4714: merkinnyt momentille 45 000 markan siirto- päättänyt lausua toivomuksen,
4715: määrärahan sanottuja tutkimuksia varten.
4716: Tämä ehdollinen määräraha on vahvistettu että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin
4717: ja rautatiehallituksen käyttöön on irroitettu toimenpiteisiin tutkimuksen suorittar
4718: W 000 markkaa. Rautatiehallituksen tutki- miseksi vaihtoehtoisilW, rotasuunnilW,
4719: mukset tällä ratasuunnalla ovat käynnissä. Uudestakaupungista Euratr~r-Kiukais-
4720: Kulkulatosvaliokunta on vuoden 1962 val- ten--Peipohjan alueelle Tampereen-
4721: tiopäivillä käsitellessään Uudestakaupungista Rauman rata.osalle.
4722: pohjoiseen suuntautuvan radan tarpeelli-
4723: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1964.
4724:
4725:
4726:
4727:
4728: ~ 987/64
4729: 1
4730: 1
4731: 1
4732: 1
4733: 1
4734: 1
4735: 1
4736: 1
4737: 1
4738: 1
4739: 1
4740: 1
4741: 1
4742: 1
4743: 1
4744: 1
4745: 1
4746: 1
4747: 1
4748: 1
4749: 1
4750: 1
4751: 1
4752: 1
4753: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 48 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
4754:
4755:
4756:
4757:
4758: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 41
4759: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Pei-
4760: pohjan-Säkylän-Huovintien rautatien rakennussuunnitel-
4761: man laatimista.
4762:
4763: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun miä Tuotannon Kuljetusasiain neuvottelu-
4764: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- kunnasta.
4765: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Ryö- Kulkulaitosvaliokunnan käsityksen mukaan
4766: män ym. toivomusaloitteen n:o 368 (1963 vp.) nykyinen rautatierakennusohjelma on niin
4767: Peipohjan-Säkylän-Huovintien rautatien laaja, ettei sitä olisi ilman erittäin painavia
4768: rakennussuunnitelman laatimisesta ja pöytä- perusteluja laajennettava.. Aloitteiden tar-
4769: kirjanottein helmikuun 28 päivältä 1964 ed. koittaman rautatiehankkeen puolesta ei täl-
4770: Ryömän ym. samaa asiaa koskevan toivomus- laisia perusteluja ole esitetty. Sen vuoksi
4771: aloitteen n: o 351. ratahanketta ei voida pitää ajankohtaisena.
4772: Valiokunta on aloitteita käsitellessään Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4773: kuullut asiantuntijoina johtaja I. Hirvi- nioittaen ehdottaa,
4774: saloa rautatiehallituksesta, varatuomari L.
4775: Boreniusta Suomen Puunjalostusteollisuuden että toivomusaloitteet n:ot 368
4776: Keskusliitosta, konttoripäällikkö V. Maukosta {1963 vp.) ja 351 hylättäisiin.
4777: Rikkihappo Oy: stä ja dipLinsinööri J. Hem-
4778: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1964.
4779:
4780:
4781:
4782:
4783: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Kiviaho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
4784: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Pesonen, Salin, Valkama ja Vilponiemi sekä
4785: puheenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, varajäsen Rönkkö.
4786: Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen,
4787:
4788:
4789:
4790:
4791: E 713/64
4792: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 49 (Aloite 1963 Vp.).
4793:
4794:
4795:
4796:
4797: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 42
4798: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdystien raken-
4799: tamista Helsingin lentoasemalta Ylästön kylän kautta
4800: uudelle Nurmijärventielle.
4801:
4802: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun mikä tarkoittaa juuri aloitteessa mainittua
4803: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- tiehanketta. Vaihtoehtoiset linjaukset on jo
4804: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Sire- paalutettu maastoon. Kustannuslaskelmien
4805: nin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o valmistuttua valitaan sopivin suunta ja laa-
4806: 383 ( 1963 vp.) . ditaan tiesuunnitelma. Rakennustoimenpiteet
4807: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- eivät ole vielä ajankohtaisia.
4808: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- Edellä esitetyn perusteella va1iokunta kun-
4809: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
4810: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on
4811: ilmoitettu, että sen toimesta on parhaillaan että toivomusaloite n:o 383 (1963
4812: tutkittavana maantien rakentamissuunnitelma vp.) hylättäisiin.
4813: Helsingin lentoasemalta valtatielle n: o 3,
4814: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1964.
4815:
4816:
4817:
4818:
4819: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- son, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela, Lii-
4820: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- namaa, A. Linna, Pesonen, Salin, Valkama
4821: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Anders- ja Vilponiemi sekä varajäsen Rönkkö.
4822:
4823:
4824:
4825:
4826: E 729/64
4827: j
4828: j
4829: j
4830: j
4831: j
4832: j
4833: j
4834: j
4835: j
4836: j
4837: j
4838: j
4839: j
4840: j
4841: j
4842: j
4843: j
4844: j
4845: j
4846: j
4847: j
4848: j
4849: j
4850: j
4851: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 50 (Aloite 1963 Vp.).
4852:
4853:
4854:
4855:
4856: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 43
4857: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakentamista
4858: Hämeenlinnasta Urjalaan.
4859:
4860: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun rakennushallituksen tutkimusohjelmaan ja
4861: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- linjalla on jo suoritettu ilmakuvaus. Suunni-
4862: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Au- telman laatiminen on vielä kiireellisemmiksi
4863: langon ym. yllä mainitun toivomusaloitteen katsottujen tiehankkeiden takia siirretty myö-
4864: n:o384 (1963vp.). hemmin tehtäväksi. Toimenpiteet tierakennus-
4865: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- työn käyntiin panemiseksi eivät näin ollen ole
4866: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- vielä ajankohtaisia.
4867: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4868: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on nioittaen ehdottaa,
4869: ilmoitettu, että aloitteen tarkoittamaa n. 42
4870: km pituista tiehanketta on pidettävä tarkoi- että toivomttsuloite n:o 384 (1963
4871: tuksenmukaisena. Se sisältyykin tie- ja Vesi- vp.) hylättäisiin.
4872: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1964.
4873:
4874:
4875:
4876:
4877: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- son, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela, Lii-
4878: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- mnnaa, A. Linna, Pesonen, Salin, Valkama
4879: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Anders- ja Vilponiemi sekä varajäBNl Rönkkii.
4880:
4881:
4882:
4883:
4884: E 730/64
4885: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 51 (Aloite 1963 Vp.).
4886:
4887:
4888:
4889:
4890: K u 1k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N :o 44
4891: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hulkon-Kar-
4892: vian-Kantin maantien kunnostamista.
4893:
4894: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun taYat säiliöautot. Tie- ja vesirakennushalli-
4895: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- tus ei kuitenkaan ole vielä sisällyttänyt tie-
4896: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Sep- jakson parantamista ohjelmaansa.
4897: pälän ym. yllä mainitun toivomusaloitteen V aHokunnan mielestä kysymyksessä oleva
4898: n:o 389 (1963 vp.). tiejrukso on [iikenteellisesti niin täl'keä, ettei
4899: VaJliokunta on aloitetta käsitel[essään kuul- sen kunnon parant:amista olisi lykättävä, vaan
4900: lut asiantuntijana dipl. insinööri E. Riihi- tieviranomaisten olisi ryhdyttävä parantamis-
4901: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. työtä edeltäviin valmistaviin toimenpiteisiin
4902: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on ensi tilassa.
4903: ilmoitettu, että aloitteen tarkoittama n. 44 Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4904: km pituinen maantiejakso on he:ilk:koikuntoi- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
4905: nen ja routimiselle altis. Tien liikenne, joka toivomuksen,
4906: vuoden 1960 liikennelaskennan mukaan kä-
4907: sitti Kantin risteyksessä Karvian suuntaan että 11allitus ryhtyisi toimenpitei-
4908: 231 moottoriajoneuvoa, oli kuluvan vuoden siin Jalasjärven 11ulkonr-Karvian kir-
4909: kesäkuuhun mennessä kasvanut kaksi ja puo- konkylän-Kantin välisen maantiejak-
4910: likertaiseksi. Tietä käyttävät muun muassa son parantamistyön sisällyttämiseksi
4911: eräiden sahojen ja erään seHuloosatehtaan tie- ja vesirakennushallituksen tutki-
4912: raskaat kuorma-autot sekä polttoöljyä kuljet- musohjelmaan.
4913: Helsing.issä 2 päivänä Jokakuuta 196'1.
4914:
4915:
4916:
4917:
4918: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Hallberg, Juntunen, Liinamaa, A. Linna,
4919: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Pesonen, Rön'l&ö, Salin ja Vilponiemi sekä
4920: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Andersson, varajäsen H. Manninen.
4921:
4922:
4923:
4924:
4925: E 747/64
4926: 1964 Vp. - Edusk toivomus. - Toiv.a.l.miet. N:o 51 (Aloite 1963 Vp.).
4927:
4928:
4929:
4930:
4931: Ed u s kunnan toivomus Hulkon-Karvian-Kan-
4932: tin maantien kunnostamisesta.
4933:
4934: Eduskunnassa on vuoden 1963 valtiopäi- ole vielä sisä.llyttänyt tiejakson parantamista
4935: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa ohjelmaansa.
4936: Hulkon-Karvian-Kantin maantien kunnos- Eduskunnan mielestä kysymyksessä oleva
4937: tamista, ja Kulkulaitosvaliokunta on nyt tiejakso on liikenteellisesti niin tärkeä, ettei
4938: koolla olevalle Eduskunnalle asiasta antanut sen kunnon parantamista olisi lykättävä, vaan
4939: mietintönsä N: o 44. tieviranomaisten olisi ryhdyttävä parantamis-
4940: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on työtä edeltäviin valmistaviin toimenpiteisiin
4941: ilmoitettu, että kyseinen noin 44 kilometrin ensi tilassa.
4942: pituinen maantiejakso on heikkokuntoinen ja Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
4943: routimiselle altis. Tien liikenne, joka vuoden päättänyt lausua toivomuksen,
4944: 1960 liikennelaskennan mukaan käsitti Kantin
4945: risteyksessä Karvian suuntaan 231 moottori- että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4946: ajoneuvoa, oli kuluvan vuoden kesäkuuhun J alasjär·ven H ulkon--Karvian kirkon-
4947: mennessä kasvanut kaksi ja puolikertaiseksi. kylän--Kantin välisen maantiejakson
4948: Tietä käyttävät muun muassa eräiden saho- parantamistyön sisällyttämiseksi tie- ja
4949: jen ja erään selluloosatehtaan raskaat kuorma- vesirakennushallituksen tutkimusohjel-
4950: autot sekä polttoöljyä kuljettavat sä.iliöautot. maan.
4951: Tie- ja vesirakennushallitus ei kuitenkaan
4952: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1964.
4953:
4954:
4955:
4956:
4957: E 44/65
4958: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 52 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
4959:
4960:
4961:
4962:
4963: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 45
4964: neljän toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat maan-
4965: tieyhteyden aikaansaamista Puumalansalmen lossilta Mikke-
4966: lin-Lappeenrannan maantielle.
4967:
4968: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun litus on nimittäin periaatteessa sitä mieltä,
4969: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- että liikenne tällä välillä edellyttäisi paikallis-
4970: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Kervi- tien rakentamista. Puumalan kunnanvaltuus-
4971: sen ym. toivomusaloitteen n:o 397 (1963 vp.) ton on ilmoitettu pitäneen ensi sijaisen tar-
4972: maantien rakentamisesta suunnassa Puuma- peellisena paikallistien jatkamista välillä Au-
4973: lansalmen lossi-Kitula-Suurlahti sekä pöy- vila-Kietävälä ja seuraavana järjestyksessä
4974: täkirjanottein helmikuun 28 päivältä 1964 ed. Puumalansalmen-Junninmäen välistä tieyh-
4975: T. Kinnusen ym. toivomusaloitteen n:o 425 teyttä, joka on eräs osa aloitteiden tarkoitta-
4976: tutkimuksesta maantien rakentamiseksi Antto- masta tiestä.
4977: lan-Puumalan maantieltä Hurissalosta Mik- Valiokunta yhtyy toivomusaloitteissa esitet-
4978: kelin-Lappeenrannan maantielle, ed. Nieme- tyyn näkemykseen, että Saimaan saariston
4979: län ym. toivomusaloitteen n: o 426 toimenpi- asutuksen liikenneolojen parantaminen on
4980: teistä Puumalansalnien-Lunninmäen-Niini- ajankohtainen ja tärkeä tehtävä. Kysymyk-
4981: saaren - Repolan- Vetojoen-Summalan- sessä olevalla tieyhteydellä saattaa olla ylei-
4982: Ollilan-Suurlahden maantien rakentamiseksi sempääkin kuin vain paikallista merkitystä.
4983: ja ed. Kervisen ym. toivomusaloitteen n: o 430 Kun uuden tieyhteyden suunnittelussa on
4984: maantien rakentamisesta Puumalansalmelta otettava huomioon monet 'saariston erikois-
4985: Ristiinan Suurlahteen. luonteesta johtuvat vaatimukset, valiokunta
4986: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- pitää tärkeänä, että tieviranomaisten valmis-
4987: lut asiantuntijana dipl. insinööri R. Ranka- tavat toimenpiteet tarkoittavat tiehankkeen
4988: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. toteuttamisen selvitystä.
4989: Aloitteet tarkoittavat Saimaan saaristo- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4990: alueen tieolojen parantamista siten, että Puu- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
4991: malansalmen lossilta alkaen eräiden saarien toivomuksen,
4992: kautta rakennettaisiin uusi maantieyhteys
4993: Mikkelin-Lappeenrannan maantielle. Erään että Hallitus 1·yhtyisi toimenpiteisiin
4994: paikallistiealoitteen perusteella tie- ja vesira- Puumalansalmen lossilta Mikkelin-
4995: kennushallituksen toimesta on jo suoritettu Lappeenrannan maantielle johtavan ja
4996: suunnittelutyötä varten tarvittavaa tieku- saariston kautta kulkevan tieyhteyden
4997: vausta tiesuunnalla Puumalan Junninmäki- aikaansaamiseksi.
4998: Ristiinan Suurlahti. Tie- ja vesirakennushal-
4999: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1964.
5000:
5001:
5002:
5003: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- son, Hallberg, Hietala, Juntunen, Kiviaho,
5004: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Pesonen,
5005: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Anders- Rönkkö ja Salin sekä varajäsen H. Manninen.
5006:
5007:
5008:
5009: E 759/64
5010: 1964 Vp. - Edusk. toivomus - Toiv.al.miet. N:o 52 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
5011:
5012:
5013:
5014:
5015: E d u s k u n n a n t o i v o m u s maantieyhteyden aikaan-
5016: saamisesta Puumalansalmen lossilta Mikkelin-Lappeenran-
5017: nan maantielle.
5018:
5019: Eduskunnassa on vuoden 1963 ja 1964 val- on i~moiMttu pitäneen ensi SIJaisen tarpeel-
5020: tiopäivillä tehty toivomusaloitJt.eita, jotka tar- lisena paikallistien jatkaluista välillä Auvila
5021: koittavat maantieyhteyden aikaansaamista -Kietävälä ja seuraavana järjestyksessä
5022: Puumalansalmen lossilta Mikkelin-Lappeen- Puumailansalmen-Junninmäen välistä tieyh-
5023: rannan maantielle, ja Kulkulairosvalioktmta teyttä, joka on eräs osa aloitteiden tarkoitta-
5024: on nyt koolla olevalle Eduskunnalle asiasta masta tiestä.
5025: antanlllt mietinJtönsä N: o 45. Kysymyklsessä olevalla trieyhteydeNä saat-
5026: Eduskunnan mielestä Saimaan saariston taa olla ylerisempääkin kuin vain paikallista
5027: asutuksen liikenneolojen parantaminen on merkitystä. Kun uuden tieyhteyden suunnit-
5028: ajankohtainen ja tärkeä tehtävä. AloitteiSISa telussa on otettava huomioon monet saariston
5029: on ehdotettu Saimaan saaristoalueen tieolojen erikoisluoruteesta johtuvat vaatimukset, Edus-
5030: parantamista siten, että Puumalansalmen los- kunta pitää tärkeänä, että tieviranomaisten
5031: silta alkaen eräiden saarien kautta rakennet- valmistavat toimenpiteet tarlroittava;t tiehank-
5032: taisiin uusi maantieyhteys Mikkelin-Lap- keen toteUJttamisen selvitystä.
5033: peenrannan maantielle. Erään paikallistie- Edellä esritetyn perusteella Eduskuntla on
5034: aloitteen !perusteeLla trie- ja vesirakenn11Shal- päättänyt lausua toiV"omuksen,
5035: lituksen toimesta on jo suoritettu SIUunnitte-
5036: lutyötä varten tarvittavaa tiekuvausta tie- että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5037: suunnalla Puumalan Junninmäki-Ristiinan Puumalansalmen lossilta Mikkelin.-
5038: Suu~lahti. Tie- ja vesirakennushallitus on Lappeenrannan maantielle johtavan ja
5039: nimittäin periaatteessa sitä mieltä, että lii- saariston kautta kulkevan tieyhteyden
5040: kenne tällä välil:lä edellyttäisi paikallistien aikaansaamiseksi.
5041: rakentamista. Puumalan kunnan"V'altuuston
5042: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1964.
5043:
5044:
5045:
5046:
5047: E 41/65
5048: 1964 Vp. - Toiv.aJ.miet. N: o 53.
5049:
5050:
5051:
5052:
5053: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 46
5054: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat maan-
5055: tien rakentamista Järvenpäästä Lietveden maantielle.
5056:
5057: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun symyksessä olevalle alueelle johtaa myös sa-
5058: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosvalio- man suuntaineo Juvan Kolkanrannan maan-
5059: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Bali- tie. Aloitteen tarkoittamalla tiellä ei tulisi
5060: sen ym. toivomusaloitteen n: o 427 maantien olemaan sanottavaa läpikulkevaa liikennettä.
5061: rakentamisesta Järvenpäästä Lietveden maan- Sen vuoksi tarkoituksena onkin tyydyttää syn-
5062: tielle Juvan ja Puumalan kuntien alueilla ja tyvien lastauspaikkojen ja teollisuuden maan-
5063: ed. Koskisen ym. toivomusaloitteen n: o 428 tietarve lyhyen yhdystien rakentamisella.
5064: maantien rakentamisesta Järvenpäästä Liet- Alueella olevien keskeneräisten parannustöi-
5065: veden maantielle. den takia ei asiaa ole vielä voitu sisällyttää
5066: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- tie- ja vesirakennushallituksen tutkimusohjel-
5067: lut asiantuntijana dipl. insinööri R. Ranka- maan.
5068: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5069: Tie- ja vesirakennushallituksen lausunnon nioittaen ehdottaa,
5070: mukaan aloitteiden tarkoittama tieyhteys olisi
5071: yhdensuuntainen Sairalanmäen kautta kulke- että toivomusaloitteet n:ot 427 ja
5072: van Juvan-Puumalan maantien kanssa. Ky- 428 hylättäisiin.
5073: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1964.
5074:
5075:
5076:
5077:
5078: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- son, Hallberg, Hietala, Juntunen, Kiviaho,
5079: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Pesonen,
5080: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Anders- Rönkkö ja Salin sekä varajäsen H. Manninen.
5081:
5082:
5083:
5084:
5085: E 760/64
5086: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 54.
5087:
5088:
5089: T a 1 o u s v a li o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 10 toivo-
5090: musaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan otta-
5091: mista vuoden 1965 tulo- ja menoarvioesitykseen.
5092:
5093: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein tamiseen valtionavun maksamista varten
5094: viime helmikuun 28 päivältä lähettänyt ta- 75% :n suuruisena,
5095: lousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Sääskilahden ym. toiv.al. n:o 121, jossa
5096: seuraavat toivomusaloitteet: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5097: ed. Koppasen toiv.al. n:o 107, jossa on eh- vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1965 tulo-
5098: dotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- ja menoarvioesitykseen 2 159 851: 53 markan
5099: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1965 tulo- määrärahan suoritettavaksi Lapin Lastensai-
5100: ja menoarvioesitykseen riittävän määrärahan raalan kuntainliitolle, sille aiheutuneiden pe-
5101: hammashoitoapulaisten kouluttamista varten, rustamiskustannusten korvauksena,
5102: ed. Tuulen ym. toiv.al. n: o 111, jossa on ed. Linkolan ym. toiv.al. n: o 132, jossa on
5103: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5104: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1965 tulo- ja mus, että hallitus ottaisi vuoden 1965 tulo-
5105: menoarvioesitykseen tarvittavan määrärahan ja menoarvioesitykseen riittävän suuruisen
5106: yhden ylilääkärin B 1 pl, yhden osastosihtee- määrärahan Kuusankosken vajaamielislaitok-
5107: rin A 27 pl, yhden kanslistin A 12 pl ja yh- sen ensimmäisen rakennusvaiheen aloitta-
5108: den toimistoapulaisen A 8 pl ylimääräisen toi- mista varten,
5109: men perustamista varten lääkintöhallitukseen, ed. Lahden ym. toiv.al. n: o 133, jossa on
5110: ed. Koppasen ym. toiv.al. n:o 114, jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5111: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- mus, että hallitus ottaisi vuoden 1965 tulo-
5112: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1965 tulo- ja ja menoarvioesitykseen 200 000 markan mää-
5113: menoarvioesitykseen riittävän määrärahan rärahan Kangasalle Reumaliiton aloitteesta
5114: Hyvinkään kaupunginsairaalan laajennus- rakennetun reumasairaiden kuntouttamislai-
5115: työtä varten, toksen perustamiakustannusten peittämiseksi,
5116: ed. Salinin ym. toiv.al. n: o 115, jossa on ja
5117: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 135, jossa on
5118: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1965 tulo- ja ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5119: menoarvioesitykseen 1 000 000 markan suu- mus, että hallitus ottaisi vuoden 1965 tulo- ja
5120: ruisen määrärahan Hyvinkään kaupunginsai- menoarvioehdotukseensa 300 000 markan mää-
5121: raalan rakennustöiden aloittamista varten, rärahan lääkintöhallituksen käyttöön tupa-
5122: ed. Leivosen ym. toiv.al. n:o 117, jossa on kanpolton vaaroja esittelevän terveysvalistuk-
5123: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- sen suorittamiseen.
5124: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1965 tulo- Sen johdosta, ettei valiokunta ole ehtinyt
5125: ja menoarvioesitykseen 750 000 markan mää- käsitellä edellä mainittuja aloitteita ennen
5126: rärahan Jämsän aluesairaalan rakentamista kuin hallituksen esitys valtion tulo- ja meno-
5127: varten, arvioksi vuodelle 1965 annettiin eduskunnalle,
5128: ed. Paarmanin ym. toiv.al. n: o 118, jossa valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
5129: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi
5130: toivomus, että hallitus ottaisi vuoden 1965 että toivomusaloitteet n:ot 107, 111,
5131: tulo- ja menoarvioesitykseen 1 300 000 mar- 114, 115, 117, 118, 121, 132, 133 ja 135
5132: kan määrärahan Sodankylän sairaalan raken- katsottaisiin rauenneiksi.
5133: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1964.
5134:
5135:
5136: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Gröndahl, Jungarå, Kervinen, Lindqvist, V.
5137: neet osaa puheenjohtaja Helle, varapuheen- Mattila, Ojajärvi, Paasivuori, Räsänen, Sten-
5138: johtaja Lintilä, jäsenet Backlund, Forsius, berg ja Vilmi.
5139:
5140:
5141: E 758/64
5142: 1
5143: 1
5144: 1
5145: 1
5146: 1
5147: 1
5148: 1
5149: 1
5150: 1
5151: 1
5152: 1
5153: 1
5154: 1
5155: 1
5156: 1
5157: 1
5158: 1
5159: 1
5160: 1
5161: 1
5162: 1
5163: 1
5164: 1
5165: 1
5166: 1
5167: 1
5168: 1
5169: 1
5170: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 55 (Aloite 1963 Vp.).
5171:
5172:
5173:
5174:
5175: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 47
5176: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa A-kantatien
5177: n: o 58 jatkamista Lahdesta Loviisaan.
5178:
5179: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun tutkimuksia ja osittaisia parannuksia. Paran-
5180: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- nussuunnitelmia on laadittu sekä Orimattilan
5181: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Huur- että Myrskyiän alueilla ja niistä huomattavin
5182: tamon ym. yllä mainitun toivomusaloitteen on n. 10 km pituinen Pakaan-Orimattilan
5183: n:o 382 (1963 vp.). kk. välinen tienparannus. Tie- ja vesiraken-
5184: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- nushallitus tulee lähivuosien suunnitteluohjel-
5185: lut asiantuntijana dipl. insinööri E. Riihi- mia laatiessa~m kiinnittämään edelleen huo-
5186: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. miota tien parantamiseen. Muiden vielä kii-
5187: .Aloitteen tekijät kiinnittävät huomiota reellisempien tieparannushankkeiden takia
5188: Lahden-Loviisan sataman välisen maantie- siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia aloit-
5189: yhteyden parantamisen tarpeellisuuteen. Tie- teen edellyttämässä laajuudessa.
5190: ja vesirakennushallitus, joka ilmoittaa pu- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5191: heena olevan n. 80 km pituisen, Orimattilan nioittaen ehdottaa,
5192: ja Myrskyiän kautta kulkevan tieyhteyden
5193: olevan paikoitellen mutkainen ja liikenteelle että toivomusaloite n:o 382 {1963 vp.)
5194: hankala, on jo ryhtynyt suorittamaan tiellä hylättäisiin.
5195: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1964.
5196:
5197:
5198:
5199:
5200: .Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- dersson, Hallberg, Hietala, Juntunen, Kivi-
5201: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- aho, M. Linna, Pesonen, Salin ja Vilponiemi
5202: heenjohtaja Niemelä, jäsenet .Ahonen, .An- sekä varajäsen Paaso.
5203:
5204:
5205:
5206:
5207: E 770/64
5208: 1
5209: 1
5210: 1
5211: 1
5212: 1
5213: 1
5214: 1
5215: 1
5216: 1
5217: 1
5218: 1
5219: 1
5220: 1
5221: 1
5222: 1
5223: 1
5224: 1
5225: 1
5226: 1
5227: 1
5228: 1
5229: 1
5230: 1
5231: 1
5232: 1
5233: 1
5234: 1
5235: 1
5236: 1
5237: 1
5238: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 56 (Aloite 1962 Vp.).
5239:
5240:
5241:
5242:
5243: L a k i- j a t a 1o u s v a li o k u n n a n m i e t i n t ö
5244: N :o 11 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa avustus-
5245: ten antamista kunnille kuntainliittojen menoihin.
5246:
5247: Eduskunta on pöytäkirjanottein 27 päi- menot veroäyriä ilwhden nousevat keskimää-
5248: vänä maaliskuuta 1962 lähettänyt laki- ja räistä suuremmiksi.
5249: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että
5250: väksi ed. Niirasen ym. edellä mainitun toivo- osallistumiskustannukset varsinkin sairaala-
5251: musaloitteen n:o 362 (1962 vp.). Kuul- kuntainliittojen menoihin ovat useille kun-
5252: tuaan asiantuntijoina sisäasiainministeriön nille osoittautuneet liialliseksi rasitukseksi
5253: kansliapääHikiköä, hallitusneuvos Arno Han- sen johdosta, ettei niitä ole riittävästi tasoi-
5254: nusta, vanhempaa hallitussihteeriä Osmo Kal- tettu kuntien kantokyvyn mukaisiksi. Kun-
5255: lialaa valtiovarainministeriöstä, pääsihteeri tainliittojen käyttötalous- ja pääomamenoihin
5256: Eero Vaht·eraa Suomen Kaupunkiliitosta, vuoden 1964 talousarvioissa hyväksytyt mää-
5257: osastopäällikkö Olli Paasiota Maalaiskuntien rärahat vaihtelevat eri maalaisJmnnissa alle
5258: Liitosta ja johtaja Gustav Grönlundia Fin- pennistä 5.4 penniin asti veroäyriä kohden.
5259: lands Svenska Landskommuners Förbundista Asia kytkeytyy kuitenkin eri komiteoissa har-
5260: valiokunta esittää seuraavaa. kittavina oleviin kysymyksiin pienten kun-
5261: Aloitteen perusteluissa ilausuta.an, että kun- tien asemasta ja kuntien kantokykyluokituk-
5262: tayhtymien, lähinnä kuntainliittojen menot sesta sekä kuntien valtionavustusjärjestelmän
5263: ovat jatkuvasti lisääntyneet. Ne olivat vuonna ja aineellisen verolainsäädännön uudistami-
5264: 1961 yhteensä 22.4 miljardia vanhaa mark- seen. Valiokunnan saaman tiedon mukaan
5265: kaa. Kun ne vuonna 1957 olivat 11.1 mil- kuntien valtionavustuskomitea on tehtäväänsä
5266: jardia vanhaa markk31a, olivat ne neljässä suorittaessaan todennut, että valtionapujär-
5267: vuodessa kaksinkertaistuneet. Kuntainliitto- jestelmän uudistamissuunnitelman saattami-
5268: jen menoihin, joista suurimman osan muodos- nen lopulliseen, toteuttamiskelpoiseen muo-
5269: tavat sairaalamenot, joutuvat kunnat osallis- toon kohtaa ratkaistavina olevien kysymysten
5270: tumaan samojen perusteiden muka.an riip- laajuuden ja monitahoisuuden vuoksi suuria
5271: pumatta kunnan taloudellisesta asemasta, vaikeuksia. Valiokunta katsoo kuitenkin, että
5272: vaikka moniin muihin tehtäviin kunnat saa- aloitteessa tarkoitettuja epäkohtia olisi tut-
5273: vat valtionavustusta erilaisten perusteiden kittava ja niiden johdosta kiireellisesti ryh-
5274: mukaan sekä lisäJksi ylimääräisiä avustuksia. dyttävä toimenpiteisiin.
5275: Näin ollen kuntainliitoista aiheutuvat menot Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5276: ovat moni.ssa kunnissa muodostuneet vero- nioittaen ehdottaa Eduskunnan hyväksyttä-
5277: äyriä kohden kohtuuttomiksi. Aloitteenteki- väksi toivomuksen,
5278: jät katsovat, että tasoittavaa valtionavustusta
5279: olisi ryhdyttävä antamaan kunnille nimen- että Hallitus kiireellisesti tutkitut-
5280: omaan kuntainliittojen menoihin, minkä taisi miten epätasaisesti kuntainliitto-
5281: vuoksi ne ehdottavat Eduskunnan hyväksyttä- jen menot rasittavat eri kuntia ja ryh-
5282: väksi toivomuksen määrärahan varaamisesta tyisi tutkimuksen tuloksen perusteella
5283: vuosittain avustuksiksi niille kunnille, joissa toimenpiteisiin menojen tasoittamiseksi
5284: kuntayhtymille tai kuntainliitoille suoritetut kuntien taloudellista asemaa ja kanto-
5285: kykyä vastaaviksi.
5286: Helsingissä 8 päivänä ilokakuuta 1964.
5287:
5288: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- U. Mäkelä, Mäki, V. J. Rytkönen, Seppälä,
5289: neet osaa puheenjohtaja Kemppainen, vara- Sinisalo, Suorttanen, Tauriainen ja V. A.
5290: puheenjohtaja Saloranta, jäsenet Aalto, Hon- Virtanen sekä varajäsen Ruutu.
5291: kanen, Juva, Kämäräinen, Lauren, Leivonen,
5292:
5293:
5294: E 772/64
5295: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 56 (Aloite 1962 Vp.).
5296:
5297:
5298:
5299:
5300: E d u s kun n a n t o i v o m u s avustusten antamisesta
5301: kunnille kuntainliittojen menoihin.
5302:
5303: Eduskunnassa on vuoden 1962 valtiopäi- pennistä 5,4 penniin asti veroäyriä kohden.
5304: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa Asia kytkeytyy kuitenkin eri komiteois:sa ha.r-
5305: avustusten antamista kunnille kuntain liitto- kitta.vina oleviin kysymyksiin pienten kun-
5306: jen menoihin, ja Laki- ja ta,lousvaiiokunta on tien asemasta ja kuntien kantokykyluokituk:-
5307: nyt koolla olevaHe EduskunnaJle asiasta an- sesta sekä kuntien valtionavustusjärjestelmän
5308: tanut mietintönsä N: o 11. ja a.ineellis;en verolainsäädännön uudistami-
5309: Kuntayhtymien, lähinnä kuntainliittojen seen. Eduskunnan saaman tiedon mukaan
5310: menot, ova;ti jatkuvcasti lisääntyneet. Ne olivat kuntien va!tiona,vtlStuskomitea on tehtäväänsä
5311: vuonna 1961 yhrt:eens:ä 22.4 miUardia vanhaa suori:Haessaan todennut, että valtionapujär-
5312: markkaa. Kun ne vuonna 1957 olivat 11.1 jesif;e,lmän nudis1tamissuunnitelman saattami-
5313: miljardia vanhaa markkaa olivat ne ne'ljässä nen lopulliseen, toteuttamiskelpoiseen muo-
5314: vuodessa lmksinkertaisltuneet. Kuntainliitto- toon kohtaa ratka1<>tavina o1levien kysymysten
5315: jen menoihin, joista suurimman osan muodos- laajuuden ja monitahoisuuden vuoksi suuria
5316: tavait sairaalamenot, joutuvcat kunnat osallis- vaikeuksia. Eduskunta katsoo kuitenkin, että
5317: tumaan samojen perusteiden mukaan riip- edellä tarkoitetJtuja. epäkohtia olisi tutkittava
5318: pumat-tra kunnan tarloude:llises:ta. asemasta, ja niiden johdos1t.a kiireeMisesti ryhdyttävä
5319: nvildm moniin muihin tehtäviin kunnat saa- toimenpiteisiin.
5320: vat va1tionavustusta erila:isten perusteiden Edellä esitetyn perusteel1la Eduskunta on
5321: mukaan sekä lisäksi yilimääräisiä avus,tuksia. päM,tänyt lausua toivomuksen,
5322: Osallistumiskust,annukset varsiJ:llkin sa.iraaJa-
5323: kuntainliittoj,en menoihin ovat useille kun- että Hallitus kih·eeUisesti tutkitut-
5324: nille osoittautiUneet liialliseksi rasitukseksi taisi miten epätasaisesti kuntainliitto-
5325: sen johdosta, ·ettei niitä ole riittäväst~ tasoi- jen menot rasittavat m·i kuntia ja ryh-
5326: tettu kuntien kantoikyvyn mukaisiksi. Kun- tyisi tutkimuksen tuloksen perusteella
5327: tainiliittojen käyttö,tarlous- ja pääomamenoihin toimenpiteisiin menojen tasoittamiseksi
5328: vuoden 1964 talousarviossa hyväksytyt mää- kuntien taloudellista asemaa ja kanto-
5329: rärahat vai'hterlevat eri maalaiskunnissa. alle kykyä vastaaviksi.
5330: Heilsingissä 16 päivänä lokakuuta 1964.
5331: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 57 (Aloite 1962 Vp.).
5332:
5333:
5334:
5335:
5336: L a k i- j a t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö
5337: N :o 12 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kuntien
5338: luotonsaannin varmistamista.
5339:
5340: Eduskunta on pöytäkirjanottein 27 päi- Maalaiskuntien Liitto ja Suomen Kaupunki-
5341: vänä maaliskuuta 1962 lähettänyt laki- ja liitto ovat jo vuonna 1962 esittäneet, että
5342: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- valtioneuvosto asettaisi kiireellisesti komitean
5343: väksi ed. UusitaJon ym. edellä mainitun toi- selvittämään, miten kuntien ja kuntainliit-
5344: vomusaloitteen n:o 363 (1962 vp.). Kuul- tojen taloudessa tarvittavan luottorahoituk-
5345: tuaan asiantuntijoina sisäasiainministeriön sen saanti olisi varmistettava myös suhdan-
5346: kansliapäällikköä, hallitusneuvos Arno Han- nep.oli,ittiset tarpeet huomioon otta·en. Pitkä-
5347: nust:a, vanhempaa halHtussiihteeriä Osmo Kal- aikaisten lainojen merkitystä kuntien pää-
5348: lialaa valtiovaminministeriöstä, pääsihteeri omataloudelle osoittaa se, että vuonna 1962
5349: Eero Vahteraa Suomen Kaupunkiliitosta, kaupunkien j1a kauppaloiden yhteensä
5350: osastopäällikkö OlLi Paasiota MaalaiSikuntien 352 000 000 nykymarkan pääomamenoista ra-
5351: Liitosta ja joihtaj,a Gustav Grönlundia Fin- hoitettiin pitkäaikaisin [ainoin 60 000 000 ny-
5352: lands Svenska Landskommuners Förbundista kymarkk:aa eli noin 17 prosenttia. V as-
5353: valiokunta esittää seuraavaa. taavasti samana vuonna maalaiskuntien
5354: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että kun- 204 000 000 nykymarkan pääomameno:ista ka-
5355: tien talouden jatkuvasti laaj·entuessa on lai- tettiin lainavaroin 50 000 000 nykymarkkaa
5356: narahoitus tullut entistä tä11keämmäksi. Ra- eli noin 25 prosenttia. Kun on ilmeistä, että
5357: kennus- ja tielainsäädäntö tulevat kunnissa kuntien luotontarve tulee jatkuvasti kasva-
5358: aiheuttamaan y:hä lisääntyvää luotontarvetta. maan ja luotonsaanti siten vaikeutumaan,
5359: Työllisyyslain säännökset velvoittavat kun- valiokunta edellyttää, että aloittaessa tal'koi-
5360: tia erityisesti lamakausina, jolloin kuntien tettu tutkimus kiil'eellisesti suoritetaan ja
5361: verotulot säännönmukaisesti vähenevät. Lai- ryhdytään toimenpiteisiin kuntien luoton-
5362: naehdot ovat yleensä olleet kunniHe liian an- saannin varmistamiseksi. Tällöin oHsi kiin-
5363: karia, mistä on johtunut, etteivät kunnat nitettävä huomiota myös [aina-aikaan, korko-
5364: aina ole voineet täyttää niille lain mukaan kantaan ja indeksisidonnaisuuteen. Samoin
5365: kuuluvia tehtäviä. Aloitteentekijät katsovat, olisi harkittava mahdoJlisuuksia leimaveron
5366: että kun kunnille säädetään lailla uusia vel- poistamisesta silloin kun kunta on lainan-
5367: voitteita, olisi myös ~uotava edellytykset niistä saajana.
5368: johtuvien menoj.en 1.1ahoittamiseksi, ja kun- Edellä .esitetyn perusteella valiokunta kun-
5369: tien luottorahoitusmahdol1isuudet olisi tur- nioittaen ehdottaa Eduskunnan hyväksyttä-
5370: vattava kaikissa olosuhteissa. Tämän vuoksi väksi toivomuksen,
5371: aloitteentekijät ehdottavat Eduskunnan hy-
5372: väksyttäväksi toivomuksen kiireellisen tutki- että Hallitus tutkituttaisi kiireelli-
5373: muksen suorittamiseksi siitä, miten kuntien sesti miten kuntien ja kuntainliittojen
5374: ja kuntainliittojen luotonsaanti voitaisiin luotansaanti voitaisiin varmistaa ja
5375: varmistaa. ryhtyisi selvityksen perusteella tarvit-
5376: Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että taviin toimenpiteisiin.
5377: Helsingissä 8 päivänä [okakuuta 1964.
5378:
5379: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- U. Mäkelä, Mäki, V. J. Rytkönen, Seppälä,
5380: neet osaa puheenjohtaja Kemppainen, vara- Sinisalo, Suorttanen, Tauriainen ja V. A.
5381: puheenjohtaja Saloranta, jäsenet Aalto, Hon- Virtanen sekä varajäsen Ruutu.
5382: kanen, Juva, Kämäräinen, Lauren, Leivonen,
5383:
5384:
5385:
5386: E 773/64
5387: j
5388: j
5389: j
5390: j
5391: j
5392: j
5393: j
5394: j
5395: j
5396: j
5397: j
5398: j
5399: j
5400: j
5401: j
5402: j
5403: 1964 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. N:o 57 (Aloite 1962 Vp.).
5404:
5405:
5406:
5407:
5408: E dusk unnan t o i v o m u s kuntien luotonsaannin
5409: varmistamisesta.
5410:
5411: Eduskunnassa on vuoden 1962 valtiopäi- tettiin lainavaroin 50 000 000 nykymarkkaa
5412: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa eli noin 25 prosenttia. Kun on ilmeistä, että
5413: kuntien luotonsaannin varmistamista, ja kuntien luotontarve tulee jatkuvasti kasva-
5414: Laki- ja talousvaliokunta on nyt koolla ole- maan ja luotonsaanti siten vaikeutumaan,
5415: valle Eduskunnalle asiasta antanut mietin- Eduskunta edellyttää, että tutkimus kiireel-
5416: tönsä N: o 12. lisesti suoritetaan ja ryhdytään toimenpitei-
5417: Maalaiskuntien Liitto ja Suomen Kaupunki- siin kuntien luotonsaannin varmistamiseksi.
5418: liitto ovat jo vuonna 1962 esittäneet, että Tällöin olisi kiinnitettävä huomiota myös
5419: valtioneuvosto asettaisi kiireellisesti komitean laina-aikaan, korkokantaan ja indeksisidon-
5420: selvittämään, miten kuntien ja kuntainliit- naisuuteen. Samoin olisi harkittava mahdol-
5421: tojen taloudessa tarvittavan luottorahoituk- lisuuksia leimaveron poistamisesta silloin kun
5422: sen saanti olisi varmistettava myös suhdan- kunta on lainansa.ajana.
5423: nepolitiikan tarpeet huomioon ottaen. Pitkä- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
5424: aikaisten lainojen merkitystä kuntien pää- päättänyt lausua toivomuksen,
5425: omataloudelle osoittaa se, että vuonna 1962
5426: kaupunkien ja kauppaJoiden yhteensä että Hallitus tutkituttaisi kiireelli-
5427: 352 000 000 nykymarkan pääomamenoista ra- sesti miten kuntien ja kuntainliittojen
5428: hoitettiin pitkäaikaisilla lainoilla 60 000 000 luotonsaanti voitaisiin varmistaa ja
5429: nykymarkkaa eli noin 17 prosenttia. V as- ryhtyisi selvityksen perusteella tarvit-
5430: taavasti samana vuonna maalaiskuntien taviin toimenpiteisiin.
5431: 204 000 000 nykymarkan pääomamenoista ka-
5432: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1964.
5433:
5434:
5435:
5436:
5437: E 988/64
5438: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 58 (Aloite 1963 Vp.).
5439:
5440:
5441:
5442:
5443: L a k i- j a t a 1o u s v a li o k u n n a n m i e t i n t ö
5444: N :o 13 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimen-
5445: piteitä taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien autta-
5446: miseksi.
5447:
5448: Eduskunta on pöytäkirjanottein 26 pai- voitteisiin, niistä johtuviin kunnallisen vero-
5449: vänä helmikuuta 1963 lähettänyt laki- ja ta- äyrin kohoamiseen ja kuntien velkaantumiseen.
5450: lousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi Valiokunnan saamien tietojen mukaan useassa
5451: ed. Lukkarisen ym. edellä mainitun toivomus- kunnassa vakautettujen velkojen korot ovat
5452: aloitteen n: o 151 (1963 vp.). Kuultuaan nykyisin jo yli 1.5 penniä ja eräässä tapauk-
5453: asiantuntijoina sisäasiainministeriön kanslia- sessa yli 2.5 penniä veroäyriä kohti. Kuntien
5454: päällikköä, hallitusneuvos Arno Hannusta, taloudellisen kantokyvyn ja toimintatason
5455: vanhempaa hallitussihteeriä Osmo Kallialaa eroavuudet ovat viime vuosina kasvaneet ta-
5456: val. tiovar.ainministeriöstä, pääsihteeri E.ero loudellisesti heikkojen kuntien jäädessä yhä
5457: V:ahteraa Suomen Kaupunkiliitosta, osasto- enemmän jälkeen yleisestä kunnallisesta ke-
5458: päällikkö Olli Paasiota Maalaiskuntien Lii- hityksestä. Harkittavana olevat kysymykset
5459: tosta ja johtaja Gustav Grönlundia Finlands pienten kuntien aseman järjestämisestä ja
5460: Svenska Landskommuners Förbundista valio- kuntien v·altionavustusjärjestelmän uudista-
5461: kunta esittää seuraavaa. misesta eivät vielä lähiaikoina voi johtaa toi-
5462: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että huo- menpiteisiin, jotka parantaisivat taloudelli-
5463: mattava osa kunnista on joutunut suuriin sissa vaikeuksissa olevien kuntien asemaa.
5464: twloudellisiin vaikeuksiin. Tämä tulee esille Tämän vuoksi ja kun valtiolla ei ilmeisesti
5465: mm. veroäyrin hinnan nousussa. Kun kor- ole mahdollisuuksia avustusten huomattavaan
5466: kein äyri vuonna 1954 oli 13 markkaa, on lisäämiseen, valiokunta katsoo, että olisi jo
5467: se nyt muodostunut keskimääräiseksi, eikä ennen edellä mainittujen tutkimusten valmis-
5468: 16 pennin äyrinhinta ole harvinaisuus. Hei- tumista ha11kittava keinoja, jotka voisivat pa-
5469: koimmB~SSa asemassa ovat sellaiset kunnat, rantaa kuntien taloudellista asemaa siten,
5470: joissa mkenteellinen työttömyys aiheuttaa että myös maalaiskunnille luotaisiin parem-
5471: jatkuvasti työllisyys- ja sosiaalimenojen mat edellytykset selviytyä v.aikeuksistaan.
5472: (}salta keskimääräistä suurempaa rasitusta. Edellä ·esitetyn perusteella valiokunta kun-
5473: Lukuisat kunnat eivät pysty täysin huolehti- nioittaen ehdottaa Eduskunnan hyväksyttär
5474: maan lakisääteisistä tehtävistään, puhumatta- väksi toivomuksen,
5475: ikiaan kunnan taloudellisen tason kohottami-
5476: sesta. Aloitteentekijät ehdottavat Eduskun- että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5477: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, että Hal- kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joihin
5478: litus ryhtyisi kii11eellisiin toimenpiteisiin ta- taloudellisissa vaikeuksissa olevien kun-
5479: loudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien aut- tien auttamiseksi on aihetta sekä an-
5480: tamiseksi sekä antaisi Eduskunnalle asiaa taisi Eduskttnnalle sitä koskevat esi-
5481: koske.vat esitykset. tykset.
5482: Valiokunta on useassa yhteydessä kiinnit-
5483: tänyt huomiota kuntien yhä kasvaviin vel-
5484: Relsingissä 8 päivänä ~okakuuta 1964.
5485:
5486: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- U. Mäkelä, Mäki, V. J. Rytkönen, Seppälä,
5487: neet osaa puheenjohtaja Kemppainen, vara- Sinisalo, Suorttanen, Tauriainen ja V. A.
5488: puheenjohtaja Saloranta, jäsenet Aalto, Hon- Virtanen sekä varajäsen Ruutu.
5489: kanen, Juva, Kämäräinen, Lauren, Leivonen,
5490:
5491:
5492: E 774/64
5493: 1964 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. N:o 58 (Aloite 1963 Vp.).
5494:
5495:
5496:
5497:
5498: E d u s k u n n a n t o i v o m u s toimenpiteistä taloudelli-
5499: sissa vaikeuksissa olevien kuntien auttamiseksi.
5500:
5501: Eduskunnassa on vuoden 1963 valtiopäi- misesta eivät vielä lähiaikoina voi johtaa toi-
5502: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa menpiteisiin, jotka parantaisivat taloudelli-
5503: toimenpiteitä taloudellisissa vaikeuksissa ole- sissa vaikeuksissa olevien kuntien asemaa.
5504: vien kuntien auttamiseksi, ja Laki- ja talous- Tämän vuoksi ja kun valtiolla ei ilmeisesti
5505: valtiokunta on nyt koolla olevalle Eduskun- ole mahdollisuuksia avustusten huomattavaan
5506: nalle asiasta antanut mietintönsä N: o 13. lisäämiseen Eduskunta katsoo, että olisi jo
5507: Eduskunta on useassa yhteydessä kiinnit- ennen edellä mainittujen tutkimusten valmis-
5508: tänyt huomiota kuntien yhä kasvaviin vel- tumista harkittava keinoja, jotka voisivat pa-
5509: voitteisiin, niistä johtuviin kunnallisen vero- rantaa kuntien taloudellista asemaa siten,
5510: äyrin kohoamiseen ja kuntien velkaantumi- että myös maalaiskunnille luotaisiin parem-
5511: seen. Eduskunnan saamien tietojen mukaan mat edellytykset selviytyä vaikeuks1staan.
5512: useassa kunnassa vakautettujen velkojen ko- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
5513: rot ovat nykyisin jo yli 1.5 penniä ja eräässä päättänyt lausua toivomuksen,
5514: tapauksessa yli 2.5 penniä veroäyriä kohti.
5515: Kuntien taloudellisen kantokyvYn ja toimin- että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5516: tatason eroavuudet ovat viime vuosina kas- kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joihin
5517: vaneet taloudellisesti heikkojen kuntien jää- taloudellisissa vaikeuksissa olevien kun-
5518: dessä yhä enemmän jälkeen yleisestä kunnal- tien auttamiseksi on atihetta sekä an-
5519: lisesta kehityksestä. Harkittavana olevat ky- taisi Eduskttnnalle sitä koskevat esi-
5520: symykset pienten kuntien aseman järjestämi- tykset.
5521: sestä ja valtionavustusjärjestelmän uudista-
5522: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1964.
5523:
5524:
5525:
5526:
5527: E 989/64
5528: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 59 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
5529:
5530:
5531:
5532:
5533: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 48
5534: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat ns.
5535: Säämingin saaristotien rakentamista.
5536:
5537: Eduskunta on pö:rtäkirjanottein helmikuun Tie- ja vesirakennushallituksessa on ar-
5538: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- vioitu tiehanke varsin kalliiksi, minkä vuoksi
5539: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Nie- siellä on päätetty laatia selvitys koko Sää-
5540: melän ym. toivomusaloitteen n:o 399 (1963 ruingin kunnan eteläosan saariston tietar-
5541: vp.) Säämingin saaristotien tutkimuksen lop- peista ja mahdollisuuksista yhdistää näitä
5542: puunsaattamisesta ja pöytäkirjanottein helmi- aloitteen tarkoittamaan tiehankkeeseen. Selvi-
5543: kuun 28 päivältä 1964 ed. Niemelän toivo- tyksen laatiminen sisältyy tie- ja vesiraken-
5544: musaloitteen n: o 429 maantien rakentamisesta nushallituksen kuluvan vuoden suunnittelu-
5545: Savonlinnasta Uitonniemen kautta Pohjiin ohjelmaan.
5546: tielle. Valiokunta, samalla kun se toteaa tieyhtey-
5547: Valiokunta on aloitteita käsitell~än kuul- den aikaansaamista tarkoittavien toimenpitei-
5548: lut asiantuntijana dipLinsinööri R. Ranka- den olevan vireillä, pitää tärkeänä, ·että kaik-
5549: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. lda valmistavia tutkimuksia suoritetaan kes-
5550: Aloitteiden tekijät kiinnittävät huomiota keytyksettä ja riittävällä tehokkuudella, jotta
5551: Säämingin saariston maantieyhteyksien pa- selvitys tieyhteyden rakentamisen mahdolli-
5552: rantamisen ajankohtaisuuteen ja kiirehtivät suuksista ja kustannuksista valmistuisi mah-
5553: toimenpiteitä yhdystien aikaansaamiseksi Sa- dollisimman pian.
5554: vonlinnasta etelään eräiden saarien kautta Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5555: Särkilahteen, mistä tie jatkuisi edelleen Vuok- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
5556: senlaaksoon. Tiellä olisi huomattava merki- toivomuksen,
5557: tys, paitsi saaristoasutukselle, myös kautta-
5558: kulkevalle liikenteelle ja se keventäisi pai- että hallitus jatkaisi toimenpiteitä
5559: netta Punkaharjun liikennekapeikossa. ns. Säämingin saaristotien tutkimuk-
5560: sen loppuunsaattamiseksi.
5561: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1964.
5562:
5563:
5564:
5565:
5566: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Kiviaho, A. Linna, M. Linna, Pesonen,
5567: neet osaa puh~enjohtaja Suonpää, vara- Rönkkö, Salin, Vilponiemi sekä varajäsenet
5568: puheenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Leinonen ja Paaso.
5569: Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen,
5570:
5571:
5572:
5573:
5574: E 775/64
5575: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 59 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
5576:
5577:
5578:
5579:
5580: Eduskunnan toivomus ns. Säämingin saaristo-
5581: tien rakentamisesta.
5582:
5583: Eduskunnassa on vuoden 1963 ja 1964 peista ja mahdollisuuksista yhdistää näitä
5584: valtiopäivillä tehty toivomusaloitteita, jotka aloitteiden tarkoittamaan tiehankkeeseen. Sel-
5585: tarkoittavat ns. Säämingin saaristotien ra- vityksen laatiminen sisältyy tie- ja vesiraken-
5586: kentamista, ja Kulkulaitosvaliokunta on nyt nushallituksen kuluvan vuoden suunnittelu-
5587: koolla olevalle Eduskunnalle asiasta antanut ohjelmaan.
5588: mietintönsä N: o 48. Eduskunta, samalla kun se toteaa tieyhtey-
5589: Säämingin saariston maantienyhteyksien den aikaansaamista tarkoittavien toimenpitei-
5590: parantaminen on käynyt ajankohtaiseksi ja den olevan vireillä, pitää tärkeänä, että kaik-
5591: toimenpiteitä yhdystien aikaansaamiseksi Sa- kia valmistavia tutkimuksia suoritetaan kes-
5592: vonlinnasta etelään eräiden saarien kautta keytyksettä ja riittävällä tehokkuudella, jotta
5593: Särkilahteen, mistä tie jatkuisi edelleen Vuok- selvitys tieyhteyden rakentamisen mahdolli-
5594: senlaaksoon, olisi kiirehdittävä. Tiellä olisi suuksista ja kustannuksista valmistuisi mah-
5595: huomattava merkitys, paitsi saaristoasutuk- dollisimman pian.
5596: selle, myös kauttakulkevalle liikenteelle ja se Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
5597: keventäisi painetta Punkaharjun liikenne- päättänyt lausua toivomuksen,
5598: kapeikossa.
5599: Tie- ja vesirakennushallituksessa on ar- että Hallitus jatkaisi toimenpiteitä
5600: vioitu tiehanke varsin kalliiksi, minkä vuoksi ns. Säämingin saaristotien tutkimuksen
5601: siellä on päätetty laatia selvitys koko Sää- loppuunsaattamiseksi.
5602: mingin kunnan eteläosan saariston tietar-
5603: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1964.
5604:
5605:
5606:
5607:
5608: E 43/65
5609: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 60.
5610:
5611:
5612:
5613:
5614: L a k i- j a t a 1o u s v a 1i o k u n n a n miet int ö
5615: N:o 14 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lisäystä
5616: vuoden 1964 tulo- ja menoarvioon lisäavustuksiksi kunnille.
5617:
5618: Eduskunta on pöytäkirjanottein 28 päi- määräisin avustuksin tasattava veroäyrin hin-
5619: vänä helmikuuta 1964 lähettänyt laki- ja taa niin, ettei se pääsisi kohoamaan ainakaan
5620: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- yli 14 pennin.
5621: väksi ed. Tauriaisen ym. edellä mainitun toi- Aloitteentekijät ehdottavat hyväksyttäväksi
5622: vomusaloitteen n:o 157. Kuultuaan asian- toivomuksen 6 000 000 markan määrärahan
5623: tuntijoina sisäasiainministeriön kansliapääl- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1964 tulo- ja
5624: likköä, hallitusneuvos Arno Hannusta, van- menoarvioon annettavaksi lisäavustuksena
5625: hempaa hallitussihteeriä Osmo Kallialaa val- kunnille, joissa kansakoulu-, terveydenhoito-
5626: tiovarainministeriöstä, pääsihteeri Eero Vah- ja sairaalamenot veroäyriä kohden ovat huo-
5627: teraa Suomen Kaupunkiliitosta, osastopääl- mattavasti korkeammat kuin keskimäärin
5628: likkö Olli Paasiota Maalaiskuntien Liitosta ja koko maassa; kuntainliitoille menevät maksut
5629: johtaja Gustav Grönlundia Finlands Svenska ovat muodostuneet huomattavan raskaiksi;
5630: Landskommuners Förbundista valiokunta sosiaalihuoltomenot kohottavat veroäyrin hin-
5631: esittää seuraavaa. taa kohtuuttomasti, ja joissa sen vuoksi ei
5632: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että val- ole kyetty rakentamaan tarpeellisia huoltolai-
5633: tiovallan kunnille siirtämien tehtävien lisään- toksia ja sosiaalihuollon taso on alhaisempi
5634: tyminen on johtanut veroäyrin hinnan no- kuin keskimäärin koko maassa; työttömyys-
5635: peaan kasvuun. Maalaiskunnissa veroäyrin menot korottavat veroäyrin hintaa kohtuutto-
5636: hinta oli vielä vuonna 1951 keskimäärin 9,55 masti; tie-, katu-, vesijohto ja viemäröintityöt
5637: vanhaa markkaa, mutta vuonna 1962 se oli tavallista suuremmassa määrin rasittavat
5638: jo 11,58 vanhaa markkaa. Kun seitsemän kunnan taloutta ja kuntalaisia ja kuntalais-
5639: vuotta aikaisemmin ei ollut yhtään sellaista ten veronmaksukyvyn alhaisuuden tai muista
5640: kuntaa, jossa veroäyrin hinta olisi ollut 14 syistä veroäyrin hinta on kohonnut keski-
5641: vanhaa markkaa, niin vuonna 1961 .sellaisia määrää korkeammaksi.
5642: kuntia oli 64. Vuoden 1963 verotuksessa oli Valiokunta katsoo, että aloitteessa tarkoi-
5643: jo 102 sellaista kuntaa, joissa äyrin hinta tettuihin epäkohtiin on kiinnitettävä vakavaa
5644: vastasi 16 vanhaa mrkkaa. Myös kaupunkien huomiota, ja toteaa, että niiden palvelusten
5645: ja kauppaJoiden äyrin hinnat ovat viime määrä ja laatu, joita .eri kunnat nykyisen
5646: aikoina alkaneet kohota yli 14 pennin. Kun- rahoitustilanteen vallitessa pystyvät jäsenil-
5647: nissa, joissa kuntalaisten veronmaksukyky leen tarjoamaan, vaihtelevat suhteettoman
5648: on heikoin ja äyrin hinta korkein, kansa- paljon. Erityisesti koulutoimen, sosiaalihuol-
5649: koulu- ja tielainsäädännön sekä sosiaalihuol- lon ja terveydenhoidon alaan kuuluvissa pal-
5650: lon aiheuttamat menot korottavat useassa veluksissa on tämä erilaistuminen lisäänty-
5651: tapauksessa veroäyrin hintaa enemmän kuin mässä. Kysymystä ei valiokunnan käsityk-
5652: varakkaammissa kunnissa. Myös kuntainliit- sen mukaan kuitenkaan voida pysyvästi rat-
5653: tojen menot jakautuvat epäoikeudenmukai- kaista vain valtionavustuksia lisäämällä.
5654: sesti kuntien kesken. Aloitteentekijät katso- Vaikka puheena oleva määräraha tilapäisesti
5655: vat, että valtion osuutta olisi lisättävä ja yli- voisikin helpottaa joidenkin kuntien asemaa,
5656:
5657: E 7SS/M
5658: 2 1964 Vp.- Toiv.a.t.miet. K:o 60.
5659:
5660: valiokunta ei kuitenkaan valtiontalouden että puheena oleva toivomusaloite
5661: tilan takia puolla ehdotetun toivomuksen hylättäisiin.
5662: esittämistä.
5663: Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5664: nioittaen ehdottaa,
5665: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1964.
5666:
5667:
5668: .Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- U. Mäkelä, Mäki, V. J. Rytkönen, Seppälä,
5669: neet osaa puheenjohtaja Kemppainen, varn- Sinisalo, Suorttanen, Tauriainen ja V. A.
5670: puh~taja Saloranta, jäsenet Aalto, Hon- Virtanen sekä. varajäsen Ruutu.
5671: kanen, Juva, Kämäräinen, Lauren, Leivonen,
5672:
5673:
5674:
5675:
5676: V a. s t a 1 a. u s e.
5677:
5678: Kestävän ja oikeudenmukaisen perustan olevan vuoden aikana. Siitä. syystä olisikin
5679: aikaansaamiseksi uudelle valtionapujärjestel- löydettävä. tilap.ä.isratkaisu tämän hetken
5680: mälle olisi aineellinen verolainsäädäntö viipy- vaikeuksien yli pääsemiseksi. Kun valtion
5681: mättä uusittava. Heikosti toimeentuleville tulo- ja menoarvioon vuodelle 1964 otettu
5682: pienille kunnille olisi luotava tehokkaat edel- määräraha on osoittautunut aivan riittämät-
5683: lytykset yhdistymiseen. Syrjäseutujen kun- tömäksi, pidämmekin aloitteessa mainittua
5684: nille tuliBi hankkia lisää verotuloja esim. ehdotusta ainoana. keinona auttaa vaikeuk-
5685: säätämällä niille kunnille, joissa metsä kas- sissa olevia kuntia välittömästi, vielä. kulu"
5686: vaa, oikeus ostajalta perittävään eräänlaiseen massa olevan vuoden aikana.
5687: metsä.kauppaveroon, jonka ostaja saisi vähen- Kaikkeen edelläolevaan viitaten emme ole
5688: tää lopullisesta kunnanverosta. Kuntien ta- voineet yhtyä enemmistön hylkäävään kan-
5689: loudellinen kantokyky olisi määrättävä. objek- taan, vaan esitämme, että aloitteen perus-
5690: tiivisin perustein, jolloin olisi otettava huo- teella hyväksyttäisiin seuraava toivomus:
5691: mioon mm. se, mitä. omakohtaisia suunnitel-
5692: mia apua sa.avalla kunnalla on taloutensa ke- että hanitus antaisi Eduskunnalle
5693: hittäm.iseksi. Koko valtionapujärjestelmän esityksen 6 000000 markan määrä-
5694: tulisi edistää pitkäjännitteistä suunnittelua rahan ottamisesta liGäyksenä vuodlm
5695: kunnan taloudellisen aseman kohentamiseksi. 1964 tulo- ja menoarvioon annetta-
5696: Kaikki edelläolevat ehdotukset eivät kui- vaksi lisäavustuksina taloudellisissa
5697: tenkaan ehdi taloudellisissa vaikeuksissa vaikeuksissa oZem?le kunnille.
5698: kamppailevien kuntien avuksi nyt kulumassa
5699: HelsingiR 8 päivänä lokakuuta 1964.
5700:
5701: Ha.nnes Tauriainen. Lyyli Aalto.
5702: Olavi ltimäriinen. Uljas Mä.Itelä.
5703: Veikko J'oha.Dnes Rytkönen. Viljo Txrtanen.
5704: '1'a.isto SiDisalo.
5705: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 61 (Aloite 1963 Vp.).
5706:
5707:
5708:
5709:
5710: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 49
5711: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Petäjäveden-
5712: Multian-Liesjärven-Mfllymäen maantien rakentamista.
5713:
5714: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun varsin lukuisasti vielä tärkeämpiä tieverkon
5715: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- parantamishankkeita. Sitäpaitsi tämän tien
5716: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Poh- rakentaminen liittyy oleellisesti Jyväskylän-
5717: josen ym. mainitun toivomusaloitteen n: o 406 Parkanon-Porin ja Jyväskylän-Seinäjoen
5718: (1963 vp.). -Vaasan päätiesuuntia koskeviin ratkaisui-
5719: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- hin. Kun niitä koskevat tutkimukset ovat
5720: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa kesken, ei oloitteen toteuttamista voida pitää
5721: tie- ja vesirakennushallituksesta. ajankohtaisena.
5722: Aloitteen toteuttaminen edellyttäisi uuden Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5723: maantien rakentamista n. 40 km pituudelta nioittaen ehdottaa,
5724: ja maantien parantamista n. 15 km pituu-
5725: delta. Tie- ja vesirakennushallituksen taholta että toivomusaloite n:o 406 (1963
5726: saadun selvityksen mukaan kysymyksessä ole- vp.) hylättäisiin.
5727: valla alueella on keskeneräisinä tai vireillä
5728: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1964.
5729:
5730:
5731: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- A. Linna, M. Linna, Pesonen, Rönkkö ja
5732: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Salin sekä varajäsenet A. Koskinen, Leivonen
5733: puheenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Anders- ja Paaso.
5734: son, Hallberg, Juntunen, Kiviaho, Liinamaa,
5735:
5736:
5737:
5738:
5739: E 809/64
5740: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 62 (Aloite 1963 Vp.).
5741:
5742:
5743:
5744:
5745: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 50
5746: toivomusaloitteen johdosta., joka tarkoittaa Kärkkäälän-
5747: Silmutjoen tien rakentamista Konnaveden kunnassa..
5748:
5749: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun vesirakennushallitus on toistaiseksi pyrkinyt
5750: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- parantamaan vain liikenteellisesti vaikeampia
5751: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Poh- tienkohtia myös kantatiellä n:o 69. Myös
5752: josen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen aloitteen tarkoittaman tieosan parantaminen
5753: n:o 412 (1963 vp.). on katsottu tarpeelliseksi ja se on ollut tie- ja
5754: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- vesirakennushallituksen suunnitteluohjelmas-
5755: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa sa. Hankkeen toteuttaminen on riippuvainen
5756: tie- ja vesirakennushallituksesta. vain rahoitusmahdollisuuksista.
5757: Aloite tarkoittaa n. 15 km pituisen, Kon- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5758: neveden kunnassa olevan Kärkkäälän-Sil- nioittaen ehdottaa,
5759: mutjoen välisen tieosan parantamista kanta-
5760: tiellä n: o 69. Kun kysymyksessä olevalla että toivomusaloite n:o 412 (1963
5761: alueella on keskeneräisinä ja vireillä useita vp.) hylättäisiin.
5762: suuria tieverkon parantamishankkeita, tie- ja
5763: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1964.
5764:
5765:
5766: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- A. Linna, M. Linna, Pesonen, Rönkkö ja
5767: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Salin sekä varajäsenet A. Koskinen, Leivonen
5768: puheenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Anders- ja Paaso.
5769: son, Hallberg, Juntunen, Kiviaho, Liinamaa,
5770:
5771:
5772:
5773:
5774: E 810/64
5775: 1
5776: 1
5777: 1
5778: 1
5779: 1
5780: 1
5781: 1
5782: 1
5783: 1
5784: 1
5785: 1
5786: 1
5787: 1
5788: 1
5789: 1
5790: 1
5791: 1
5792: 1
5793: 1
5794: 1
5795: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 63 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
5796:
5797:
5798:
5799:
5800: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 51
5801: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
5802: yhdystien rakentamisesta Sahalahden kirkolta Pälkäneen
5803: Sappeen kautta Luopioisiin.
5804:
5805: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun muassa Tampereelle. Kun vuonna 1960 on
5806: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- laadittu maantien rakentamissuunnitelma vä-
5807: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. A. lille Sahalahden kk-Pakkala-Sappee ja
5808: Linnan ym. toivomusaloitteen n:o 390 (1963 tämä suunnitelma on tielain mukaisessa käsit-
5809: vp.) yhdystien rakentamisesta Sahalahden telyssä kunnissa oltuaan palautettu tie- ja
5810: kirkolta Pälkäneen Sappeen kautta Luopioi- vesirakennushallitukseen jo 15 päivänä joulu-
5811: siin ja pöytäkirjanottein helmikuun 28 päi- kuuta 1961, valiokunnan mielestä tiehanketta
5812: vältä 1964 ed. V. R. Virtasen ym. toivomus- olisi ryhdyttävä toteuttamaan. Tie täyden-
5813: aloitteen n:o 417 Sahalahden-Pakkalan- tiiisi sopivasti Tampereen talousalueen maan-
5814: Sappeen maantien rakentamisesta. tieverkostoa.
5815: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5816: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Hietasta nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
5817: tie- ja vesirakennushallituksesta. toivomuksen,
5818: Aloitteiden tarkoittama Sahalahden ja Luo-
5819: pioisten kirkonkylien välinen suora tieyhteys että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5820: tulisi olemaan n. 22 km pituinen. Se tulisi yhdystien rakentamiseksi Sahalahden
5821: luomaan liikenneväylistä syrjässä oleville kirkolta Pälkäneen Sappeen kautta
5822: Sahalahden, Pälkäneen ja Luopoisten pitä- Luopioisiin.
5823: jien osille kunnollisen liikenneyhteyden muun
5824: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1964.
5825:
5826:
5827:
5828:
5829: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- A. Linna, M. Linna, Pesonen, Rönkkö ja
5830: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Salin sekä varajäsenet A. Koskinen, Leivonen
5831: puheenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Anders- ja Paaso.
5832: son, Hallberg, Juntunen, Kiviaho, Liinamaa,
5833:
5834:
5835:
5836:
5837: E '8'11/,64
5838: 1964 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. N:o 63 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
5839:
5840:
5841:
5842:
5843: E d u s k u n n a n v a s ta u s yhdystien rakentamisesta
5844: Sahalahden kirkolta '-Pälkäneen Sappeen kautta Luopioisiin.
5845:
5846: Eduskunnassa on vuoden 1963 ja 1964 lahden kirkonkylä-Pakkala-Sappee ja tämä
5847: v-altiopäivillä tehty toivomusaloitteita, jotka suunnitelma on tielain mukaisessa käsitte-
5848: ;arkoittavat yhdystien rakentamista Sahalah- lyssä kunnissa oltuaan palautettu tie- ja
5849: ien kirkolta Pälkäneen Sappeen kautta Luo- vesirakennushallitukseen jo 15 päivänä joulu-
5850: pioisiin, ja Kulkulaitosvaliokunta on nyt kuuta 1961, Eduskunnan mielestä tiehanketta
5851: roolla olevalle Eduskunnalle asiasta antanut olisi ryhdyttävä toteuttamaan. Tie täyden-
5852: nietintönsä N: o 5.1. täisi sopivasti Tampereen talousalueen maan-
5853: Sahalahden ja Luopioisten kirkonkylien tieverkostoa.
5854: v-älinen suora tieyhteys tulisi olemaan noin Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
5855: ~2 kilometrin pituinen. Se tulisi luomaan päättänyt lausua toivomuksen,
5856: liikenneväylistä syrjässä oleville Sa:halahden,
5857: Pälkäneen ja Luopioisten pitäjien osille kun- että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5858: ttollisen liikenneyhteyden muun muassa Tam- yhdystien rakentamiseksi Sahalahden
5859: pereelle. Kun vuonna 1960 on laadittu kirkolta Pälkömeen Sappeen kautta
5860: rnaantien rakentamissuunnitelma välille Saha- Luopioisiin.
5861: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1964.
5862:
5863:
5864:
5865:
5866: E 990/64
5867: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 64 (Aloite 1963 Vp.).
5868:
5869:
5870:
5871:
5872: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 52
5873: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutkimuksen suo-
5874: rittamista tieosalla Multia- Timpersunti- Pylkönmäki-
5875: Karstula.
5876:
5877: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- Karstulaan tutkimisesta ja tie- ja vesiraken-
5878: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulai- nushallituksen taholta on ilmoitettu suori-
5879: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi tetun ilmakuvaus eri vaihtoehtoisten suun-
5880: ed. Pohjosen ym. yllä mainitun toivomus- tien vertailemiseksi tämän tiehankkeen
5881: aloitteen n:o 407 (1963 vp.). osalta. Aloitteen tarkoittamiin toimenpitei-
5882: V aHokunta on aloitetta käsitellessään siin on näin ollen jo ryhdytty.
5883: kuullut asiantuntijana pääjohtaja M. Nis- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
5884: kalaa tie- ja vesirakennushallituksesta. kunnioittaen ehdottaa,
5885: Eduskunta on vuoden 1962 valtiopäivillä
5886: lausunut hallitukselle toivomuksen Mäntän että toivomusaloite n:o 407 {1963
5887: -Keuruun-Multian tien jatkon Multialta vp.) hylättiin.
5888: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1964.
5889:
5890:
5891:
5892:
5893: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Pesonen,
5894: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Rönkkö, Salin, Valkama ja Vilponiemi sekä
5895: puheenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Aho- varajäsen Paaso.
5896: nen, Hallberg, Hietala, Juntunen, Kiviaho,
5897:
5898:
5899:
5900:
5901: E 824/64
5902: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 65.
5903:
5904:
5905:
5906:
5907: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 53
5908: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteitä
5909: Oriveden - Mäntän - Keuruun - Multian - Pylkönmäen
5910: - Karstulan maantien aikaansaamiseksi.
5911:
5912: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- Ilmakuvausta on jo suoritettu eri vaihtoeh-
5913: kuun 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulai- toisten suuntien vertailemiseksi.
5914: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi Valiokunta, joka vuoden 1962 valtiopäi-
5915: ed. Pohjosen ym. yllä mainitun toivomus- villä samasta asiasta antamassaan mietin-
5916: aloitteen n: o 443. nössä käsityksenään lausui, että kysymyk-
5917: Valiokunta on aloitetta käsitellessään sessä oleva tiejakso on liikenteellisesti erit-
5918: kuullut asiantuntijana pääjohtaja M. Nis- täin tärkeä, pitää tiehanketta eräänä tär-
5919: kalaa tie- ja vesirakennushallituksesta. keimmistä Keski-Suomessa ja toivoo, että
5920: Eduskunta on vuoden 1962 valtiopäivillä tieviranomaiset kiirehtivät valmistavia toi-
5921: lausunut hallitukselle toivomuksen määrä- menpiteitään tiehankkeen toteuttamiseksi.
5922: rahan varaamisesta Mäntän-Keuruun- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
5923: Multian maantien rakentamiseksi ja saman kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
5924: tielinjan jatkon Multialta Karstulaan tutki- täväksi toivomuksen,
5925: miseksi. Tie- ja vesirakennushallituksen ta-
5926: holta on ilmoitettu monien kysymyksessä että Hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
5927: olevalla alueella olevien tienparannushank- Oriveden - Mäntän - Keuruun -
5928: keiden olleen esteenä aloitteen tarkoittaman MuUian - Pylkönmäen- Karstulan
5929: tieyhteyden rakentamiselle, vaikka se pitää- maantien aikaansaamiseksi.
5930: kin sitä liikenteen kannalta perusteltuna.
5931: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1964.
5932:
5933:
5934:
5935:
5936: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Liinamaa, Å. Linna, M. Linna, Pesonen,
5937: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää, vara- Rönkkö, Salin, Valkama ja Vilponiemi sekä
5938: puheenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Aho- varajäsen Paaso.
5939: nen, Hallberg, ffietala, Juntunen, Kiviaho,
5940:
5941:
5942:
5943:
5944: E 825/64
5945: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N: o 65.
5946:
5947:
5948:
5949:
5950: Eduskunnan toivomus Oriveden-M'å.ntän-
5951: Keuruun- Multian- Pylkönmäen-Karstulan maantien ai-
5952: kaansaamiseksi.
5953:
5954: Eduskunnassa on tehty toivomusaloite, joka tieyhteyden rakentamiselle, vaikka se pitää-
5955: tarkoittaa toimenpiteitä Oriveden-Mäntän- kin sitä liikenteen kannalta perusteltuna.
5956: Keuruun-Multian-Pylkönmäen-Karstulan Ilmakuvausta on jo suoritettu eri vaihto-
5957: maantien aikaansaamiseksi, ja Kulkulaitos- ehtoisten suuntien vertailemiseksi.
5958: valiokunta on asiasta antanut mietintönsä Eduskunta pitää tiehanketta eräänä tär-
5959: N:o 53. keimmistä Keski-Suomessa ja toivoo, että
5960: Eduskunta on vuoden 1962 valtiopäivillä tieviranomaiset kiirehtivät valmistavia toi-
5961: lausunut Hallitukselle toivomuksen määrä- menpiteitään tiehankkeen toteuttamiseksi.
5962: rahan varaamisesta Mäntän-Keuruun- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
5963: Multian maantien rakentamiseksi ja saman päättänyt lausua toivomuksen,
5964: tielinjan jatkon Multialta Karstulaan tutki-
5965: miseksi. Tie- ja vesirakennushallituksen ta- että H ollitus kiirehtisi t&imenpiteitä
5966: holta on ilmoitettu monien kysymyksessä Oriveden - Mäntän - Keuruun -
5967: olevalla alueella olevien tienparannushank- Multian - Pylkönmäen- Karstulan
5968: keiden olleen esteenä aloitteen tarkoittaman maantien aikaansoomtiseksi.
5969: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1964.
5970:
5971:
5972:
5973:
5974: E 991/64
5975: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 66 (Aloite 1963 Vp.).
5976:
5977:
5978:
5979:
5980: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 54
5981: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa eritasoristeyksen
5982: rakentamista Porin-Helsingin ja Turun-Tampereen pika-
5983: teiden risteykseen Lauttakylässä.
5984:
5985: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- teystä varten yleissuunnitelma. Se joudutaan
5986: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosc.. tekemään yhteistoiminnassa Lauttakylän ra-
5987: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. kennuskaavoituksen kanssa, joka kaavoitus-
5988: J. Mäkelän ym. yllä mainitun toivomusaloit- työ on vielä kesken. Eritasoristeyksen yleis-
5989: teen n:o 379 (1963 vp.). suunnitelma valmistunee vuoden 1965 alku-
5990: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- puolella, minkä jälkeen rakennustyöhön voi-
5991: lut asiantuntijana dipLinsinööri R. Rankamoa daan ryhtyä.
5992: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5993: Tie- ja vesirakennushallituksen kuluvan nioittaen ehdottaa,
5994: vuoden tietutkimusohjelmaan sisältyy suunni-
5995: telman laatiminen valtatien n: o 2 paranta- että toivomusaloite n:o 379 (1963 vp.)
5996: miseksi valtatien n: o 9 risteyksessä ja suun- hylättäisiin.
5997: nittelun ensi vaiheessa laaditaan eritasoris-
5998: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1964.
5999:
6000:
6001:
6002:
6003: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Juntunen, Kiviaho, Liinamaa, M. Linna,
6004: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Rönkkö ja Salin sekä varajäsenet Paaso ja
6005: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Hall- Sundell.
6006:
6007:
6008:
6009:
6010: E 847/64
6011: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 67 (Aloite 1963 Vp.).
6012:
6013:
6014:
6015:
6016: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 55
6017: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Alaportin-Kai-
6018: piaisten tien kunnostamista Sippolan kunnassa.
6019:
6020: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun Määrärahojen niukkuuden takia parannus-
6021: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- hanketta ei ole voitu vielä toteuttaa. Kun
6022: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Sini- Alaportin-Kaipiaisten liikenne on pysynyt
6023: salon ym. yllä mainitun toivomusaloitteen suhteellisen vähäisenä, ei tien parantamista
6024: n:o 386 (1963 vp.). koko tiepituudelta ole pidetty ajankohtaisena
6025: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- eikä sitä näin ollen ole sisällytetty suunnit-
6026: lut asiantuntijana dipLinsinööri R. Rankamoa teluohjelmiin.
6027: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6028: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on nioittaen ehdottaa,
6029: ilmoitettu, että aloitteen tarkoittaman n. 24
6030: km pituisen tien parantamiseksi Enäjärven että toivomusaloite n:o 386 (1963 vp.)
6031: kylän kohdalla 2.2 km matkalla on laadittu kylättäi.siin.
6032: suunnitelma, joka on vahvistettu v. 1960.
6033: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1964.
6034:
6035:
6036:
6037:
6038: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Juntunen, Kiviaho, Liinamaa, M. Linna,
6039: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Rönkkö ja Salin sekä varajäsenet Paaso ja
6040: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Hall- Sundell.
6041:
6042:
6043:
6044:
6045: E 848/64
6046: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 68 (Aloite 1963 Vp.).
6047:
6048:
6049:
6050:
6051: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 15
6052: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maatalouden
6053: kokeilu- ja koulutustilan aikaansaamista Kärsämäelle.
6054:
6055: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 ryhtyisi toimenpiteisiin maatalouden kokeilu-
6056: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maa- ja koulutustilan hankkimiseksi, raivaaiDiseksi
6057: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- ja rakentamiseksi sekä koulutustoiminnan
6058: väksi ed. M. Linnan ym. toivomusaloitteen järjestämiseksi Kärsämäelle.
6059: n:o 243 (1963 vp.) maatalouden kokeilu- ja Kärsämäen naapurikunnassa eli Haapajär-
6060: koulutustilan aikaansaamisesta Kärsämäelle. vellä on toiminnassa Kalajokilaakson maa-
6061: Kuultuaan asiantuntijoina hallitussihteeri mieskoulu, joka on otettu valtion haltuun
6062: Leevi Junesta maatalousministeriöstä ja tar- vuonna 1963. Koulutila käsittää viljeltyä
6063: kastaja Paavo Veitonmäkeä maataloushalli- maata noin 63 hehtaaria, viljelyskelpoista
6064: tuksesta valiokunta esittää seuraavaa. maata noin 34 hehtaaria ja varsinaista metsä-
6065: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe- maata noin 145 hehtaaria. Valiokunnan saa-
6066: rustelujen mukaan on maatalouden harjoit- mien tietojen mukaan on tätä koulua tar-
6067: tamisen edellytysten turvaamisella ja siten koitus lähiaikoina laajentaa, jolloin sen yh-
6068: mahdollisuuksien luomisella maaseudun väes- teyteen on samalla tarkoitus perustaa myös
6069: tön toimeentulon hankinnalle yhteiskunnan kaksivuotinen maatalousteknillisen koulun
6070: kannalta ensiarvoisen tärkeä merkitys. Mui- opintosuunta. Suunnitelmien laatimista var-
6071: den toimenpiteiden ohella olisikin huomiota ten on hallituksen esityksessä vuoden 1965
6072: kiinnitettävä erityisesti maaseudun nuorison tulo- ja menoarvioksi ehdotettu 90 000 mark-
6073: työtilaisuuksien sekä heidän ammatillisen kaa. Kun Kärsämäen naapurikunnassa siten
6074: koulutuksensa turvaamiseen. Tämän päämää- jo on maataloudellinen oppilaitos, jonka laa-
6075: rän saavuttamiseksi tarvittaisiin, paitsi yleis- jennussuunnitelmat ovat parhaillaan vireillä
6076: ten työtilaisuuksien järjestämistä, myös eri- ja jonka toimesta voidaan harjoittaa kurssi-
6077: tyisiä valtion toimesta perustettavia kokeilu- toimintaa myös koulun ulkopuolella, valio-
6078: ja koulutustiloja, joille voitaisiin järjestää kunta ei katso olevan perusteltua aihetta
6079: kurssimuotoista opetusta. Samalla voitaisiin aloittaessa ehdotetun toivomuksen lausumi-
6080: täten lievittää työttömyyden aiheuttamia vai- seen eduskunnalle.
6081: keuksia. Edellä mainituilla perusteilla ja Edellä lausutun perusteella valiokunta
6082: kun riittävän suuri alue olisi tarkoitusta kunnioittaen ehdottaa,
6083: varten käytettävissä laajan työttömyysalueen
6084: piirissä sijaitsevan Kärsämäen kirkonkylän että käsiteltävänä oleva toivomus-
6085: lähistöllä, on aloitteessa ehdotettu eduskun- aloite hylättäisiin.
6086: nan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus
6087: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1964.
6088:
6089:
6090: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Laiho, A. Linna, I. Linna, Niiranen, Pohjo-
6091: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- nen, Pulkkinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja
6092: heenjohtaja Lindeman sekä jäsenet Asunta, Saura.
6093: Halinen, Hautala, Jungarä, A. Koskinen,
6094:
6095:
6096: E 851/64
6097: 1
6098: 1
6099: 1
6100: 1
6101: 1
6102: 1
6103: 1
6104: 1
6105: 1
6106: 1
6107: 1
6108: 1
6109: 1
6110: 1
6111: 1
6112: 1
6113: 1
6114: 1
6115: 1
6116: 1964 Vp. - Toiv.al.m.iet. N:o 69 (Aloite 1962 Vp.).
6117:
6118:
6119:
6120:
6121: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 16
6122: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa esityksen anta-
6123: mista eläinlääkintähuollossa vallitsevien epäkohtien korjaa-
6124: misesta.
6125:
6126: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 eduskunnalle esityksen eläinlääkintähuollossa
6127: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maa- vallitsevien epäkohtien korjaamisesta.
6128: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- Viime maaliskuun 6 päivänä hallitus on
6129: väksi ed. Uusitalon ym. toivomusaloitteen antanut eduskunnalle esityksen eläinlääkintä-
6130: n:o 591 (1962 vp.) esityksen antamisesta huoltolaiksi, jonka mukaan pääsäännöksi olisi
6131: eläinlääkintähuollossa vallitsevien epäkohtien asetettava, että jokainen kunta on velvollinen
6132: korjaamisesta. Kuultuaan asiantuntijana ylläpitämään eläinlääkärin päävirkaa. Kun
6133: eläinlääkintöneuvos Terho Oraa maatalous- aloitteessa tarkoitetut asiat siten jo ovat pää-
6134: ministeriöstä valiokunta esittää seuraavaa. osiltaan hallituksen esityksen pohjalta edus-
6135: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe- kunnan käsiteltävinä ja kun aloitteessa mai-
6136: rusteluissa mainitaan, että maamme eläinlää- nittu matkakustannusten korvauskysymys on
6137: käriverkosto on perin harva, mistä johtuen parhaillaan komitean selvitettävänä, ei valio-
6138: eläinlääkäriä ei ole läheskään aina edes vält- kunnan mielestä ole aihetta aloitteessa ehdo-
6139: tämättömän tarpeen vaatiessa saatavissa, ja tetun toivomuksen lausumiseen hallitukselle.
6140: että pitkistä matkoista aiheutuvien kustan- Edellä lausutun perusteella valiokunta
6141: nusten vuoksi eläinlääkäriä ei kyetä helpolla kunnioittaen ehdottaa,
6142: kustantamaan. Sanotuilla perusteilla on aloit-
6143: teessa ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi että käsiteltävänä oleva toivomus-
6144: toivomus, että hallitus kiireellisesti antaisi aloite kylättäisiin.
6145: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1964.
6146:
6147:
6148: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Laiho, A. Linna, 1. Linna, Niiranen, Pohjo-
6149: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- nen, Pulkkinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja
6150: heenjohtaja Lindeman sekä jäsenet Asunta, Saura.
6151: Halinen, Hautala, Jungarå, A. Koskinen,
6152:
6153:
6154:
6155:
6156: E 852/64
6157: 1964 Vp.- Toiv.aJ.miet. N:o 70 (Aloitteet 1963 Vp.).
6158:
6159:
6160:
6161:
6162: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 56
6163: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat tien-
6164: parannustöiden suorittamista Multian ja Uuraisten kirkon-
6165: kylien välisellä maantiellä.
6166:
6167: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun rantaminen tällä kohtaa 1. 7 km pituudelta
6168: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- eli yhteensä 6.0 km. Kustannusarvio on
6169: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Poh- 1432 000 markkaa. Teiden liikennekelpoisuu-
6170: josen ym. toivomusaloitteen n:o 408 (1963 den kannalta parannustyö on tarpeen.
6171: vp.) Multian-Uuraisten maantien parannus- Kun aloitteiden tarkoittamat tienparannus-
6172: suunnitelman toteuttamisesta ja ed. Koivusen työt ovat välttämättömät, jotta tie tyydyt-
6173: ym. toivomusaloitteen n:o 411 (1963 vp.) täisi sillä esiintyvää liikennettä, ja kun tie-
6174: tienparannustöiden suorittamisesta Multian viranomail.st!en tätä koskevat suunnitelmat
6175: ja Uuraisten kirkonkylien välisellä maan- ovat valmiit, valiokunta pitää tärkeänä, että
6176: tiellä. ryhdytään toimenpiteisiin tämän ajankohtai-
6177: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- seksi katsottavan tienparannuksen toteuttami-
6178: lut 'asiantuntijana pääjohtaja M. Niskala:a seksi.
6179: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6180: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
6181: ilmoitettu, että aloitteissa tarkoitettujen tie- toivomuksen,
6182: kohtien parantamissuunnitelman mukaan,
6183: joka on vahvistettu 16 päivänä marraskuuta että H aUitus ryhtyisi toimenpitei-
6184: 1963, kysymyksessä ovat 4.3 km pituinen siin tienparannustöiden suorittamiseksi
6185: V alkolanmäen ja Purstomäen tiekohtien pa- Multian ja Uuraisten kirkonkylien vä-
6186: rantaminen sekä Valkolan risteyksen tiekoh- lisellä maantiellä.
6187: dan ja Petäjäveden-Valkolan maantien pa-
6188: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1964.
6189:
6190:
6191:
6192:
6193: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat oota- tain), Juntunen, Kiviaho, Liinamaa, A.
6194: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Linna (osittain), M. Linna, Pesonen (osit-
6195: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, tain), Rönkkö, Salin ja Vilponiemi (osittain)
6196: Andersson (osittain), Hallberg, Hietala (osit- sekä varajäsenet Paaso ja Sundell.
6197:
6198:
6199:
6200:
6201: V a s t a 1 a u s e.
6202: En voi yhtyä valiokunnan 20. 10. 1964 otta- jotka aloitteet valiokunta kokouksessaan
6203: maan myönteiseen kantaan toivomusaloittei- 15.10.1964 hylkäsi äänin 8-5. Lisäksi kiin-
6204: den n:ot 408 ja 411 (1963 vp.) johdosta, nitän vielä huomiota siihen,
6205: E 861/64
6206: 2 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 70 (Aloitteet 1963 Vp.).
6207:
6208: että tie- ja vesirakennushallitus on eivät edes mainitse tätä yhdystietä va-
6209: valiokunnalle antamassaan asiantunti- liokunnalle antamissaan alueensa tie-
6210: jalausunnossa ilmoittanut jo ryhty- hankkeita ja niiden tärkeysjärjestystä
6211: neensä toimenpiteisiin tienparannusten koskevissa lausunnoissa.
6212: suoritt1amiseksi, mutta kun Keski-Suo-
6213: men vielä kiireellisemmät tienparan- Valiokunnan myönteinen ponsi on näin
6214: nustyöt on ensin hoidettava ja koko- ollen vailla kestäviä perusteluja. Se ei anna
6215: naisselvittely on tekeillä, on 5-6 vuo- paljonkaan arvoa valtakunnan tieverkoston
6216: deksi tietyösuunnitelmissa kylliksi ra- kehittämisestä vastaavan viranomaisen asian-
6217: hoittamista, joten tällainen erillinen tuntijalauBUnnolle. Mielestäni tällaisella pää-
6218: tiepätkä (6 km) sotkee systemaattiset töksellä sotketaan tieverkostomme oikeassa
6219: suunnitelmat, ja ko. tietä koskevien tärkeysjärjestyksessä tapahtuvaa BUunnitel-
6220: töiden on näin ollen odotettava vuo- mallista kehittämistä.
6221: roaan; Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
6222: että paikalliset olot tuntevat eivät ehdotan,
6223: pidä aloitteiden tarkoittaman yhdys-
6224: tien parannusten toteuttamista ajan- että toivomusaloitteet n:ot 408 ja
6225: kohtaisen tärkeänä, koska Keski-Suo- 411 (1963 vp.) hylättäisiin.
6226: men maakuntaliitto ja kauppakamari
6227: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1964.
6228:
6229: R. Hallberg.
6230: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 70 (Aloitteet 1963 Vp.).
6231:
6232:
6233:
6234:
6235: E d u s k u n n a n t o i v o m u s tienparannustöiden suo-
6236: rittamisesta Multian ja Uuraisten kirkonkylien välisellä
6237: maantiellä.
6238:
6239: Eduskunnassa on vuoden 1963 valtiopäi- arvio on 1 432 000 markkaa. Teiden liikenne-
6240: villä tehty toivomusaloitteita, jotka tarkoit- kelpoisuuden kannalta parannustyö on tar-
6241: tavat tienparannustöiden suorittamista Mul- peen.
6242: tian ja Uuraisten kirkonkylien välisellä maan- Kun kyseiset tienparannustyöt ovat välttä-
6243: tiellä, ja Kulkulaitosvaliokunta on nyt koolla mättömät, jotta tie tyydyttäisi sillä esiinty-
6244: olevalle Eduskunnalle asiasta antanut mietin- vää liikennettä, ja kun tieviranomaisten tätä
6245: tönsä N:o 56. koskevat suunnitelmat ovat valmiit, Edus-
6246: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on kunta pitää tärkeänä, että ryhdytään toimen-
6247: ilmoitettu, että Multian ja Uuraisten kirkon- piteisiin tämän ajankohtaiseksi katsottavan
6248: kylien välisen maantien parantamissuunni- tienparannuksen toteuttamiseksi.
6249: telma, joka on vahvistettu 16 päivänä marras- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
6250: kuuta 1963, käsittää 4.3 kilometrin pituisen päättänyt lausua toivomuksen,
6251: Valkolanmäen ja Purstomäen tiekohtien pa-
6252: rantamisen sekä Valkolan risteyksen tiekoh- että H allittts ryhtyisi toimenpitei-
6253: dan ja Petäjäveden-Valkolan maantien pa- siin tienparannustöiden suorittamiseksi
6254: rantamisen tällä kohtaa 1.7 kilometrin pituu- Multian ja Uttmisten kirkonkylien vä-
6255: delta eli yhteensä 6.0 kilometriä. Kustannus- lisellä maantiellä.
6256: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
6257:
6258:
6259:
6260:
6261: E 1007/64
6262: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 71 (Aloite 1963 Vp.).
6263:
6264:
6265:
6266:
6267: M a a t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 18
6268: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa uusien kurssi-
6269: muotoisten metsäoppilaitosten aikaansaamista.
6270:
6271: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 keskimäärin 38.6 ha, on maassamme kaik-
6272: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maa- kiaan yli 250 000. Tämän perusteella on
6273: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- metsätalouden oppilaitoskomitea arvioinut
6274: väksi ed. Halisen ym. toivomusaloitteen n:o metsänomistajain vuotuisen koulutusvajauk-
6275: 246 (1963 vp.) uusien kurssimuotoisten met- sen olevan noin 6 000. Lisäksi tulisi samoissa
6276: säoppilaitosten aikaansaamisesta. Kuultuaan kouluissa antaa ammattiopetusta ns. kausi-
6277: asiantuntijoina metsäneuvos Veikko Pohjan- luontoisille metsätyömiehille. Mainittu koulu-
6278: peltoa maatalousministeriöstä, ylitarkastaja tusvajaus osoittaa, että on tarpeen ensi ti-
6279: Olavi Puoskaria ja tarkastaja Osmo Varstaa lassa ryhtyä toimenpiteisiin yksityismetsä-
6280: metsähallituksesta, osastopäällikkö Aarre talouden koulutusolojen kohentamiseksi. Täl-
6281: Aroa Keskusmetsäseura Tapiosta sekä Suo- löin olisi päämääräksi asetettava, että met-
6282: men Maaseututyöväenliiton puheenjohtajaa sänomistajille saataisiin riittävä ammattitaito
6283: Niilo Hämäläistä valiokunta esittää seuraa- suorittaa metsätaloudessa esiintyvät tehtävät
6284: vaa. tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja että
6285: Viime vuosina ovat hakkuut ylittäneet met- heillä olisi taito ja mahdollisuus yhdistää
6286: sien lisäkasvun. 1'ehokkaaksi apukeinoksi ti- teknillinen ja taloudellinen tieto kokonais-
6287: lanteen korjaamiseksi on käsiteltävänä ole- näkemykseksi siten, että metsätalouden hy-
6288: vassa toivomusaloitteessa ehdotettu lisätyn väksi suoritettavat toimenpiteet tulisivat tar-
6289: metsänhoidon ja hakkuiden opetuksen anta- koituksenmukaisimmin toteutetuiksi. On myös
6290: minen niille, jotka ensi kädessä vastaavat otettava huomioon, että metsätalouden voima-
6291: metsiemme tilasta ja niissä suoritettavista peräistyessä metsänomistajien metsänhoito-
6292: töistä. Kun suurin osa maamme metsistä on työt tulevat lisääntymään.
6293: yksityisten omistamia ja kun pientilojen Edellä mainituilla perusteilla sekä asian tär-
6294: väki muodostaa myös suurimman metsätöi- keä merkitys ja kiireellisyys huomioon ottaen
6295: den tekijäryhmän, jää metsätaloutemme kehi- valiokunta katsoo olevan paikallaan kiinnit-
6296: tys lähivuosien ja vuosikymmenien aikana tää hallituksen huomiota asiaan. Tämän
6297: riippumaan heidän tiedoistaan ja taidoistaan. vuoksi valiokunta kunnioittaen esittää edus-
6298: Tämän vuoksi olisi kiireellisesti saatava ai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6299: kaan metsänomistajille, metsätyöntekijöille että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6300: ja alityönjohtajille kurssimuotoista opetusta toimenpiteisiin metsänomistajille, met-
6301: antava oppilaitos kaikkien sellaisten metsän- sätyöntekijöille ja alityönjohtajille
6302: hoitolautakuntien alueelle, missä tällaista ei kurssimuotoista opetusta antavan oppi-
6303: vielä ole. laitoksen pikaiseksi saamiseksi kaik-
6304: Sellaisia metsänomistajia, joiden viljel- kien sellaisten metsänhoitolautakuntien
6305: millä on peltoa enemmän kuin 2 ha ja metsää alueelle, missä tällaista ei vielä ole.
6306: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1964.
6307:
6308: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- A. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen,
6309: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, jäsenet Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä vara-
6310: Halinen, Hautala, Jaakkola, Jungarå, Laiho, jäsen E. Manninen.
6311:
6312: E 873/64
6313: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 71 (Aloite 1963 Vp.).
6314:
6315:
6316:
6317: E d u s k u n n a n t o i v o m u s uusien kurssimuotoisten
6318: metsäoppilaitosten aikaansaamisesta.
6319:
6320: Eduskunnassa on vuoden 1963 valtiopäi- luontoisille metsätyömiehille. Mainittu koulu-
6321: vililä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa tusvajaus osoittaa, että on •tarpeen ensi ti-
6322: uusien km1ssimuotoisten metsäoppilaitosten ai- lassa ryhtyä toimenpi teis:iin yksityismetsä-
6323: 1
6324:
6325:
6326: kaansaamista ja Maatalousvaliokunta on nyt talouden kou!utusolojen kohentamiseksi. Täl-
6327: ko()llla olevalle EduskunnaHe asiasta antanut löin olisi päämääräimi asetettava, että met-
6328: mietintönsä N: o 18. sänomistajille saataisiin riittävä ammattitait~
6329: V:iime vuos·ina ovat hakkuut ylittäneet met- suorittaa metsätaloudessa esiintyvät tehtävät
6330: sien lisäkasvun. Tehokkaakisi apukeinoksi ti- tal'koituksenmuka:isemmalla tavrulla ja. ettå
6331: lanteen korjaamiseksi on ehdot ettu lisätyn
6332: 1 heillä olisi taito ja mahdoUisuus yhdiSitää
6333: metsänhoidon ja hakkuiden opetuksen anta- tekniUinen ja taloudellinen tieto kokonais-
6334: minen niiHe, jotka ensi kädessä vastaavat näkemykseksi siten, että metsätalouden hy-
6335: metsiemme ,tilaJSta ja niissä suoritettavista väksi suoritettavat toimenpiteet tulisivat tar-
6336: töistä. Kun suurin osa maamme metsistä on koituks:enmukaisimmin toteutetuiksi. On myös
6337: yksityisten omistamia ja kun pientilojen väki otettava huomioon, että metsätalouden voima-
6338: muodostaa suurimman metsätöiden tekijäryh- peräistyessä metsänomistajien metsänhoito-
6339: män, jää metsätaloutemme kehitys lähivuo- työt tulevat lisääntymään.
6340: sien ja vuosikymmenien aikana riippumaan Edel:lä mainituiLla perusteilla sekä asian
6341: heidän tiedoistaan ja taidoistaan. Tämän tärkeä merkitys ja kiireelJlisyys huomioon ot-
6342: vuoksi olisi kiireellisesti saatava aikaan met- taen Eduskunta kat,soo olevan paikallaan
6343: sänomistajille, metsätyöntekijöille ja alityön- kiinnittää HaHituksen huomiota asiaan.
6344: johtajille kurssimuotoista opetusta antava op- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
6345: pilaitos kaikkien sellaisten metsänhoi.tolauta- päättänyt lausua toivomuksen,
6346: kuntien alueelle, missä tällaista ei vielä ole.
6347: Sellaisia mets:änomist:ajia, joiden viljel- että H allitu.s J'yhtyisi kiireellisesti
6348: mil:lä on peltoa enemmän kuin 2 ha ja metsää toimenpiteisiin metsänomistajille, met-
6349: keskimäärin 38.6 ha, on maassamme kaik- sätyöntekijöille ja alityönjohtajiu.e
6350: kiaan yli 250 000. Tämän perusteella on ku.rssimu.otoista opetusta antavan oppi-
6351: metsätalouden oppilaitoskiomitea arvioinut laitoksen pika.iseksi saamiseksi kaik-
6352: metsänomis:taja.in vuotuisen koulutusvajauk- kien sellaisten metsänhoitolau.taku.ntien
6353: sen olevan noin 6 000. Lisäksi tulisi samoissa alueelle, missä tällaista ei vielä ole.
6354: kouluissa antaa ammattiopetusta ns. kausi-
6355: Helsingissä 6 päivänä ma.rraskuuta 1964.
6356:
6357:
6358:
6359:
6360: E 40/65
6361: 1
6362: 1
6363: 1
6364: 1
6365: 1
6366: 1
6367: 1
6368: 1
6369: 1
6370: 1
6371: 1
6372: 1
6373: 1
6374: 1
6375: 1
6376: 1
6377: 1
6378: 1
6379: 1
6380: 1
6381: 1
6382: 1
6383: 1
6384: 1
6385: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. H:o 72 (Aloite 1963 Vp.).
6386:
6387:
6388:
6389:
6390: Maatalousvaliokunnan mietintö H:o 19
6391: toivomusaloitteen johdosta., joka tarkoittaa metsäalan a.m.-
6392: mattikasvatuskurssikeskuksen a.ika.a.nsaamista Vaalan kun-
6393: taan.
6394:
6395: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 mattimetsätyöntekijöiden, jotka suorittavat
6396: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maa- metsätyötä jatkuvasti yli 200 päivää vuo-
6397: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- dessa, tarve on arvioitu noin 15 000: ksi.
6398: väksi ed. Väyrysen ym. toivomusaloitteen n: o Tämän työntekijämäärän, jonka koulutus-
6399: 278 (1963 vp.) metsäalan ammattikasvatus- tarve on arvioitu noin 750:ksi vuodessa, kou-
6400: kurssikeskuksen aikaansaamisesta Vaalan kun- lutukseen on siten kiinnitettävä erityistä
6401: taan. Kuultuaan asiantuntijoina metsäneu- huomiota. Ammattimetsätyöntekijälle tulisi
6402: vos Veikko Pohjanpeltoa maatalousminis- voida antaa niin perusteelliset tiedot ja tai-
6403: teriöstä, ylitarkastaja Olavi Puoskaria ja dot, että hän pystyy hyvin suorittamaan
6404: tarkastaja Osmo Varstaa metsähallituksesta, metsätalouden työtehtävät sekä määrän että
6405: osastopäällikkö Aarre Aroa Keskusmetsäseura laadun suhteen ja että hän on riittävässä
6406: Tapiosta sekä Suomen Maaseututyöväenliiton määrin perehtynyt myös työterveydellisiin ja
6407: puheenjohtajaa Niilo Hämäläistä valiokunta turvallisuusnäkökohtiin.
6408: esittää seuraavaa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan on
6409: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe- uusien valtion metsäkoulujen, joissa ammatti-
6410: rustelujen mukaan eivät metsänhoitolauta- metsätyömiesten koulutus on suunniteltu ta-
6411: kuntien kurssikeskukset, joiden pääasiallinen pahtuvaksi, tarve erityisen kiireellinen Poh-
6412: tehtävä on metsänomistajien ammattitaidon jois-Karjalan ja Koillis-Suomen alueella. Tä-
6413: kehittäminen, monessakaan tapauksessa täytä män ja edellä lausutun huomioon ottaen va-
6414: niitä vaatimuksia, joita ammattinaan metsä- liokunta haluaa tähdentää tälle alueelle pe-
6415: töitä tekevien metsätyömiesten koulutuspai- rustettavan metsäkoulun aikaansaamisen kii-
6416: kalta vaaditaan. Tällaisten metsätyömiesten reellisyyttä ja on sen takia asettunut puolta-
6417: ammattikoulutuksen aikaansaaminen olisi kui- maan aloitteen hyväksymistä. Valiokunta ei
6418: tenkin mitä tärkein ja lisäksi kiireellinen teh- kuitenkaan katso olevan paikallaan ottaa
6419: tävä. Tämän vuoksi ja kun valtion metsä- kantaa koulun sijaintipaikkakuntaan.
6420: kouluja on Itä- ja Pohjois-Suomessa vähän Edellä lausutun perusteella valiokunta
6421: ja kun Vaalan kunta sopii monessakin suh- kunnioittaen esittää eduskunnan hyväksyttä-
6422: teessa hyvin metsätyömiehiä varten rakennet- väksi toivomuksen,
6423: tavan ammattikasvatuskurssikeskuksen sijoi-
6424: tuspaikaksi, olisi tällainen kurssikeskus saa- että hallitu.s ryhtyisi kii1·eellisesti
6425: tava pikaisesti aikaan Vaalan kuntaan. toimenpiteisiin metsäalan ammatti-
6426: Suoritettujen laskelmien mukaan meillä kasvatuskurssikeskuksen aikaansaami-
6427: tarvitaan noin 77 000 koulutettua metsätyö- seksi niitä Pohjois- ja Itä-Suomen
6428: miestä, joista noin 5 OOO:n voidaan katsoa metsätyömiehiä varten, jotka ammat-
6429: saaneen ammattikoulutuksen. Sellaisten am- tinaan tekevät metsätöitä.
6430: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1964.
6431:
6432: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- A. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen,
6433: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, jäsenet Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä vara-
6434: Halinen, Hautala, Jaakkola, Jungarå, Laiho, jäsen E. Manninen.
6435:
6436: E 874/64
6437: 1964 Vp.- Edusk. toivomus- Toiv.al.miet. N:o 72 (Aloite 1963 Vp.).
6438:
6439:
6440:
6441:
6442: E d u s k u n n a n t o i v o m u s metsäalan ammattikasva-
6443: tuskurssikeskuksen aikaansaamisesta.
6444:
6445: Eduskunnassa on vuoden 1963 valtiopäi- määrin perehtynyt! myös työterveydellisiin ja
6446: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa turvallisuusnäkökohtiin.
6447: metsäalan ammattikasvatuskurssikeskuksen ai- Eduskunnan saaJlllan tiedon mukaan on
6448: kaansamista Vaalan kuntaan, ja Maatalous- uusien valtion metsä>koulujen, joissa ammatti-
6449: valiokunta on nyt koolla oleval[e Eduskun- metsätyömiesten koulutus on suunniteltu ta-
6450: nalle asiasta antanut mietintönsä N:o 19. pahtuvaksi, tarve erityisen kiiree'llinen Poh-
6451: Suoritettujen laskelmien mukaan meillä jois-Karjalan ja Koililis-Suomen alueella. Tä-
6452: tarvitaan noin 77 000 koulutettua metsätyö- män ja edellä lausutun huomioon ottaen
6453: miestä, joista noin 5 OOO:n voidaan krutsoa Eduskunta haluaa tähdentää tälle ·alueelle pe-
6454: saneen ammattikoulutuksen. Sellaisten .am- rustettavan metsäkoulun aikaansaamisen kii-
6455: mattimetsätyöntekijöiden, jotka suorittavat reellisyyttä. Eduskunta ei kuitenkaan katso
6456: metsätyötä jatkuvasti yli 200 päivää vuo- olevan paikallaan ottaa kantaa koulun si-
6457: dessa, tarve on arvioitu noin 15 OOO:ksi. jaintipaikkakuntaan.
6458: Tämän työntekijämäärän, jonka koulutus- Edellä esit~tyn perusteeHa Eduskunta on
6459: tarve on arvioitu noin 750:ksi vuodessa, kou- pääJttänyt lausua toivomuksen,
6460: lutukseen on siten kiinnitettävä erityistä
6461: huomiota. Ammattimetsätyöntekijäille tulisi että HaUitus ryhtyisi kiireeUisesti
6462: voida .antaa niin perusteelliset tiedot ja tai- toimenpiteisiin metsäalan ammatti-
6463: dot, että hän pystyy hyvin suorittamaan kasvatuskurssikeskuksen aikaansaami-
6464: metsätalouden työtehtävät sekä määrän että seksi niitä Pohjois. ja Itä-Suomen
6465: laadun suhteen ja että hän on riittävässä metsätyömiehiä varten, jotka ammat-
6466: tinaan tekevät metsätöitä.
6467: Helsingissä 6 rpäivänä marraskuuta 1964.
6468:
6469:
6470:
6471:
6472: E 39/65
6473: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 73 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
6474:
6475:
6476:
6477:
6478: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 57
6479: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Ota-
6480: van-Hirvensalmen-Mieskonmäen maantien parantamista.
6481:
6482: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- sinkin tien Hirvensalmen-Otavan välisellä
6483: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitos- osalla, jonka liikenteen määrä vuonna 1963
6484: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. oli keskimää.rin n. 1100 henkilöautoyksikköä
6485: Halisen ym. toivomusaloitteen n:o 391 (1963 vuorokaudessa, liikenteen arvioidaan kaksin-
6486: vp.) Otavasta Hirvensalmelle johtavan maan- kertaistuvan vuoteen 1975 mennessä, on tie-
6487: tien parantamisesta ja pöytäkirjanottein hel- ja vesirakennushallituksen toimesta ryhdytty
6488: mikuun 28 päivältä 1964 ed. Sarjalan ym. toimenpiteisiin suunnitelman laatimiseksi tien
6489: toivomusaloitteen n: o 422 Otavan-Hirven- parantamista varten. Siinä tarkoituksessa on
6490: salmen-Mieskonmäen maantien parantami- jo suoritettu ilmakuvaus, mutta lopullisen
6491: sesta. suunnitelman laatiminen on vielä suoritta-
6492: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- matta. Tämä suunnittelutyö on tarkoitus
6493: lut asiantuntijana dipLinsinööri R. Rankamoa sisällyttää lähivuosien suunnitteluohjelmaan.
6494: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6495: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on nioittaen ehdottaa,
6496: ilmoitettu, ettei aloitteen tarkoittama tie
6497: suuntaukseltaan ja kunnoltaan vastaa sillä että toivom1.Maloitteet n:ot 391 (1963
6498: esiintyvän liikenteen vaatimuksia. Kun var- vp.) ja 422 hylättäisiin.
6499: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
6500:
6501:
6502:
6503:
6504: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela,
6505: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, M. Linna, Pesonen, Salin ja Vilpo-
6506: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Hall- niemi sekä varajäsenet Paaso ja Sundell.
6507:
6508:
6509:
6510:
6511: E 889/64
6512: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 74 (Aloite 1963 Vp.).
6513:
6514:
6515:
6516:
6517: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 58
6518: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Koskenpää.n-
6519: Jyväskylä.n maantien rakentamista Tikkalan asutusalueiden
6520: kautta.
6521:
6522: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- ole tehty eikä tiesuunnalla ole suoritettu
6523: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitos- minkäänlaisia tutkimuksia. Tämän vuoksi ja
6524: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. kun kysymyksessä olevalla seudulla on vi-
6525: Pohjosen ym. yllä mainitun toivomusaloit- reillä ja lähivuosien ohjelmiin tulevina useita
6526: teen n:o 396 (1963 vp.). suuria ja välttämättömiä nykyisen tieverkon
6527: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- parannustöitä, ei tätä tiehanketta voida pi-
6528: lut asiantuntijana dipLinsinööri R. Rankamoa tää ajankohtaisena.
6529: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6530: Aloitteen tarkoittaman uuden tieyhteyden nioittaen ehdottaa,
6531: pituus on n. 40 km. Tiellä tulisi olemaan
6532: merkitystä Jyväskylän alueen säteittäistä tie- että toivomusaloite n:o 396 (1963
6533: verkkoa täydentävänä yhteytenä. Tielain mu- vp.) hytättäisiin.
6534: kaista aloitetta tieyhteyden rakentamisesta ei
6535: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
6536:
6537:
6538:
6539:
6540: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela,
6541: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, M. Linna, Pesonen, Salin ja Vilpo-
6542: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Hall- niemi sekä varajäsenet Paaso ja Sundell.
6543:
6544:
6545:
6546:
6547: E 890/64
6548: ' ' ..... ,.
6549:
6550:
6551:
6552:
6553: ; :
6554: 1964 Vp. - Toi.v.al.miet. N:o 75 (Aloitteet 1963 ja. 1964 Vp.).
6555:
6556:
6557:
6558:
6559: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 59
6560: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat maan-
6561: tien rakentamista suunnassa. Ka.skii-Pälpänsa.lmi-Park-
6562: kilar-Puntala..
6563:
6564: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- n. 55-60 km, siitä noin puolet uutta tietä.
6565: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitos- Myös Juvan, Mikkelin maalaiskunnan ja
6566: valiokunnan valmistavaati käsiteltäväksi ed. Ristiinan kunnat ovat vuoden 1963 aikana
6567: Halisen ym. toivomusaloitteen n:o 398 (1963 tehneet aloitteita tien rakentamisesta. Nämä
6568: vp.) maantien rakentamisesta suunnassa aloitteet ovat tielain mukaisessa käsittelyssä.
6569: Kaskii-Päl pänsalmi-Parkkila-Puntala ja Huomioon ottaen tiehankkeen toteuttamisen
6570: pöytäkirjanottein helmikuun 28 päivältä kalleuden ja alueen suhteellisen vähäisen
6571: 1964 ed. Kervisen ym. toivomusaloitteen n: o liikennetarpeen sekä keskeneräisinä ja vi-
6572: 420 Kaskiin- Pälpänsalmen- Parkkilan- reillä olevat monet tärkeät tiehankkeet, aloit-
6573: Puntalan tiesuunnan vahvistamisesta. teiden tarkoittamaa tiehanketta ei voida pi-
6574: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- tää ajankohtaisena.
6575: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihi- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6576: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
6577: Aloitteissa tarkoitetun, valtatien n: o 5
6578: suuntaisena ja siitä n. 10-15 km etäisyy- että toivomusaloitteet n:ot 398 (1963
6579: dellä kulkevan tiejakson kokonaispituus olisi vp.) ja 420 hyl.ättäisiin.
6580: Helsingissä 3 päivänä marraBkuuta 1964.
6581:
6582:
6583:
6584:
6585: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela,
6586: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, M. Linna, Pesonen, Salin ja Vilpo-
6587: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Hall- niemi sekä varajäsenet Paaso ja Sundell.
6588:
6589:
6590:
6591:
6592: !<] 891/64
6593: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 76 (Aloite 1963 Vp.).
6594:
6595:
6596:
6597:
6598: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 60
6599: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
6600: tamista Varkaudesta Sorsakoskelle.
6601:
6602: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- jonka mukaan työ olisi tullut maksamaan
6603: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitos- n. 3 000 000 markkaa, on kuitenkin jo van-
6604: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. hentunut. Ennen rakennustyöhön ryhty-
6605: Pekkarisen ym. yllä mainitun toivomusaloit- mistä suunnitelma on tarkistettava uusien
6606: teen n:o 414 (1963 vp.). normien mukaisesti. Tämän vuoksi ja kun
6607: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- ky&'Yffiyksessä olevalla seudulla on keskeneräi-
6608: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihi- sinä ja vireillä lukuisia vielä tärkeämpiä
6609: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. tiehankkeita, on tämän tiehankkeen jäätävä
6610: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö odottamaan vuoroaan.
6611: on maaliskuussa 1960 vahvistanut suunnitel- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6612: man aloitteen tarkoittaman, 12.9 km pituisen nioittaen ehdottaa,
6613: maantien rakentamisesta 6 m leveänä II luo-
6614: kan soratienä. Tie- ja vesirakennushallituk- että toivomusaloite n:o 414 (1963
6615: sen ilmoituksen mukaan tämä suunnitelma, vp.) hylättäisiin.
6616: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
6617:
6618:
6619:
6620:
6621: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela,
6622: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, M. Linna, Pesonen, Salin ja Vilpo-
6623: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Hall- niemi sekä varajäsenet Paaso ja Sundell.
6624:
6625:
6626:
6627:
6628: E 892/64
6629: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 77 (Aloite 1963 Vp.).
6630:
6631:
6632:
6633:
6634: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N': o 61
6635: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Biponsalm.en-
6636: Pe1onniemen maantien rakentamista.
6637:
6638: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- luovuttajan toimesta jo saatettu hyväksyttä-
6639: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitos- vään vastaanottokuntoon ja 1 päivästä loka-
6640: valiokunnan valmistavas:ti käsiteltäväksi ed. kuuta 1964 lukien se on siirtynyt paikallis-
6641: Pekkarisen ym. yllä mainitun toivomusaloit- tienä tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
6642: teen n:o 415 (1963 vp.). kunnossapidettäväksi. Paikallistien muutta-
6643: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- minen maantieksi voi tapahtua asiasta teh-
6644: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihi- tävään tielain mukaisen aloitteen pohjalta.
6645: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6646: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
6647: mukaan aloitteen tarkoittama, Muuruveden
6648: kunnan hoidossa ollut ns. Vuotjärven tie on että toivomusaloite n:o 415 {1963
6649: voimaanpanolain mukaisessa järjestyksessä vp.) hylättäisiin.
6650: määrätty otettavaksi paikallistieksi. Tie on
6651: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
6652:
6653:
6654:
6655:
6656: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela,
6657: neet osaa puheenjohta.ja Suonpää, varapu- Liinamaa, M. Linna, Pesonen, Salin ja Vilpo-
6658: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Hall- niemi sekä varajäoonet Paaso ja Sundell.
6659:
6660:
6661:
6662:
6663: E 893/64
6664: 1964 Vp. - Toiv.al.m.iet. N:o 78 (Aloite 1963 Vp.).
6665:
6666:
6667:
6668:
6669: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 62
6670: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rasinm.äen-
6671: Rautaniemen tien rakentamista.
6672:
6673: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- man Jynkän paikallistien-Rautaniemen vä-
6674: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaito-s- lisen osan paikallistieksi rakentamisesta on
6675: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. tehty tielain mukainen aloite. Se on jo ollut
6676: Pulkkisen ym. yllä mainitun toivomusaloit- tielain mukaisessa käsittelyssä. Kun viime
6677: teen n: o 416 (1963 vp.). heinäkuussa on tien liikenteellisestä merki-
6678: Valiokunta on aloitetta käsitellessään lrnul- tyksestä jätetty lisäselvitystä, on tielain mu-
6679: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihi- kaista käsittelyä päätetty jatkaa. Mikäli tiellä
6680: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. on edellytykset tulla rakennetuksi paikallis-
6681: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen tieksi, tulee tie- ja vesirakennushallitus laati-
6682: mukaan aloitteen tarkoittaman tiejakson alku- maan sitä koskevan suunnitelman. Rakennus-
6683: osa eli Kuopion maalaiskunnan hoidossa aika- työn kä.yntiinpano ei tässä vaiheessa ole mah-
6684: naan ollut ns. Jynkän kulkutautisairaalan dollista.
6685: 1.6 km pituinen kunnantie on voimaanpano- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6686: lain mukaisessa järjestyksessä otettu paikal- nioittaen ehdottaa,
6687: listieksi. Tie on vuoden 1961 elokuun alusta
6688: lukien ollut tie- ja vesirakennushallituksen että toivomus·aloite n:o 416 (1963
6689: hoidossa. Tien jatkeen eli aloitteen tarkoitta- vp.) hylättäisiin.
6690: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
6691:
6692:
6693:
6694:
6695: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- berg, Hietala, ,Juntunen, Kiviaho, r_.ahtela,
6696: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Liinamaa, M. Linna, Pesonen, Salin ja Vilpo-
6697: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Ahonen, Hall- niemi sekä varajäsrene:t Paaso ja Sundell.
6698:
6699:
6700:
6701:
6702: Ei 894/64
6703: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 79 (Aloite 1963 Vp.).
6704:
6705:
6706:
6707:
6708: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 22
6709: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa valtion avustuk-
6710: sen lisäämistä kotitalousneuvontaa suorittaville järjestöille.
6711:
6712: Eduskunta on päätöspöytäkirjaoottein 26 tavien toimihenkilöiden palkkauskustannuk-
6713: päiväUä helmikuuta 1963 lähettänyt maata- set, on aloitt!eessa ehdotettu eduskunnan hy-
6714: 1ousvaliokuntaan valmiBtelevasti käsiteltäväksi väksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi
6715: ed. Lahden ym. tK)ivomusaloitteen n: o 250 kiireellisiin toimenpiteisiin valtion avustuksen
6716: (1963 vp.) valtion avustuksen lisäämisestä Lisäämiseksi kotitalousneuvontaa suorittaville
6717: kotitrulousneuvontaa suorittaV'ille järjestöiHe. järjesrt.öille.
6718: Kuultuaan asiantuntijoina hallitussihteeri V aJ.iokunnan saaman rt1iedon mukaan on
6719: Leevi Junesta maatalousministeriöstä ja tar- parhaillaan toiminnassa komitea, jonka teh-
6720: kastiaja Eila Palsasta maataloushallituksesta tävänä on selvitrt:ää harkinnanvaraista val-
6721: valiokunta .esittää seuraavaa. tionapua saavien järjestöjen toimihenkilöiden
6722: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe- palkkausperusteet ja Sliten myös palkkauk-
6723: rust.elujen muka.an on koti yhteiskunnassa ta- sessa ilmenevät epäkohdat. Kun komitean toi-
6724: pahtuneen nopean sosiaalisen ja taloudellisen miaJ,aan näin Olilen kuuluu myös aJoitteessa
6725: kehityksen johdosta joutunut sdlaisten muu- tm·koitettujen järjestöjen toimihenkilöiden
6726: tosten alaisiksi, että perheenemäntien on vai- palkkausperusteiden selvittäminen j.a kun
6727: keaa kotitalouden vähentyneen työvoiman ja tämä se:lvittely tulee vaikuttamaan myös val-
6728: lisääntyneiden va.atiimusten takia selviytyä Honavu!'>'tuk<ren suuruuteen palkkausmenojen
6729: kotitalouden hoidosta ilman alan opetust.a ja osalta, valiokunta ei katso olevan aihetta
6730: neuvonta.a. Tämän vuoksi olisi välttämättö- aloitteesSia. t:arkoitetnn toivomuksen lausumi-
6731: mäst1 pyrittävä kohottamaan perheenemän- seen hanituksel[e.
6732: tien ammattitaitoa kehittämällä ja lisäämällä EdeiLlä Iausutun perusteella valiokunta kun-
6733: kotitaloudelllista neuvontaa rinnan kotitalous- nioittaen ehdottaa,
6734: opetuksen kanssa. Sanotun perusteella ja kun
6735: valt.ion määräraha Tiittää vain osa!ksi peitrt:ä- että. käsiteltävänä. oleva toi·uornus-
6736: mään järjestöjen kotitalousneuvontaa suorit- aloite hylättäisiin.
6737: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1964.
6738:
6739:
6740:
6741:
6742: Asi.an käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Koskinen, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen ja
6743: neet osaa varapuheenjohtaja Lindeman, jäse- V. I. Rytkönen sekä varajäsenet E. Maami-
6744: net Asunta, Halinen, Hautala, Jungarå, A. nen ja M. MatWa.
6745:
6746:
6747:
6748:
6749: }; 90.J/61
6750: 1
6751:
6752:
6753: 1
6754:
6755:
6756: 1
6757:
6758:
6759: 1
6760:
6761:
6762: 1
6763:
6764:
6765: 1
6766:
6767:
6768: 1
6769:
6770:
6771: 1
6772:
6773:
6774: 1
6775:
6776:
6777: 1
6778: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 80 (Aloite 1962 Vp.).
6779:
6780:
6781:
6782:
6783: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 23
6784: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa N'årvijoen ja
6785: Närpiönjoen järjestelyä.
6786:
6787: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
6788: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maa- on osa aloitteessa tarkoitetuista töistä jo suo-
6789: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- ritettu töiden ollessa edelleenkin käynnissä.
6790: väksi ed. Korsbäckin ym. toivomusaloitteen Näin ollen valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
6791: n:o 612 (1962 vp.) Närvijoen ja Närpiön-
6792: joen järjestelystä. Kuultuaan asiantuntijoina ,että käsiteltävänä oleva toivomus-
6793: toimistopäällikkö Simo Muotialaa maatalous- aloite hylättäisiin.
6794: hallituksesta ja rakennusneuvos Simo Jaa~
6795: tista tie- ja vesirakennushallituksesta valio-
6796: kunta esittää seuraavaa.
6797: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1964.
6798:
6799:
6800:
6801:
6802: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Linna, I. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulk-
6803: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- kinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä
6804: puhoonjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, varajäsen M. Mattila.
6805: Hautala, J ungarå, A. Koskinen, Laiho, A.
6806:
6807:
6808:
6809:
6810: .E 916/64
6811: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 81 (Aloite 1962 Vp.).
6812:
6813:
6814:
6815:
6816: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 24
6817: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa suunnitelman
6818: laatimista Kuivajokisuun ruoppaamista varten.
6819:
6820: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 monenlaista haittaa. Tämän vuoksi ja muu-
6821: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maa- toinkin aloitteen perusteluissa mainituista
6822: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- syistä sekä huomioon ottaen lisäksi, että
6823: väksi ed. Paason ym. toivomusaloitteen n: o vastaavanlaisesta Simojoessa tehdystä per-
6824: 622 (1962 vp.) suunnitelman laatimisesta kauksesta on saatu myönteisiä kokemuksia,
6825: Kuivajokisuun ruoppaamista varten. Kuul- valiokunta on asettunut puoltamaan aloitteen
6826: tuaan asiantuntijoina toimistopäällikkö Simo hyväksymistä.
6827: Muotialaa maataloushallituksesta ja raken- Edellä lausutun perusteella valiokunta
6828: nusneuvos Simo Jaatista tie- ja vesirakennus- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt-
6829: hallituksesta valiokunta esittää seuraavaa. täväksi toivomuksen,
6830: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe-
6831: rusteluissa on todettu Kuivajokisuun vuosien että hallitus ryhtyisi toimel/'l,piteisiin
6832: varrella liettyneen siinä määrin, että eritoten Kuivajokisuun ruoppausta varten tm·-
6833: kalastukselle, jota Kuivaniemellä harjoitetaan vittav~ suunnitelman ja kustannus-
6834: huomattavassa määrin, on tästä aiheutunut arvion laatimiseksi.
6835: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1964.
6836:
6837:
6838:
6839:
6840: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Linna, I. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulk-
6841: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- kinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä
6842: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, varajäsen M. Mattila.
6843: Hautala, Jungarå, A. Koskinen, Laiho, A.
6844:
6845:
6846:
6847:
6848: E 917/64
6849: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 81 (Aloite 1962 Vp.).
6850:
6851:
6852:
6853:
6854: E d u s k u n n a n to i v o m u s suunnitelman laatimisesta
6855: Kuivajokisuun ruoppaamista varten.
6856:
6857: Eduskunnassa on vuoden 1962 valtiopäi- aiheutuu tulvia. Haitat voidaan poistaa ja
6858: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa vahinkojen syntyminen estää Kuivajoen ruop-
6859: suunnitelman laatimista Kuivajokisuun ruop- pauksella. Vastaavanlaisesta Simojoessa teh-
6860: paamista varten, ja Maatalousvaliokunta on dystä perkauksesta on saatu myönteisiä koke-
6861: nyt koolla olevalle Eduskunnalle asiasta anta- muksia.
6862: nut mietintönsä N: o 24. Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
6863: Kuivajokisuu on vuosien varrella liettynyt päättänyt lausua toivomuksen,
6864: siinä määrin, että eritoten kalastukselle, jota
6865: Kuivaniemellä harjoitetaan huomattavassa että Hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6866: määrin, on tästä aiheutunut monenlaista siin Kuivajokisuun ruoppausta varten
6867: haittaa. Jokisuulle muodostuneet hiekkapan- tarvittavan sutmnitelman ja kustan-
6868: kit estävät veden pääsyn mereen, mistä syystä nusarvion laatimiseksi.
6869: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
6870:
6871:
6872:
6873:
6874: E 1008/64
6875: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 82 (Aloite 1962 Vp.).
6876:
6877:
6878:
6879:
6880: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 25
6881: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Petolahden joen
6882: ojituksen suunnittelua ja toteuttamista.
6883:
6884: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 Suunnitelman laatiminen aloitteessa tar-
6885: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maa- koitettujen töiden suorittamista varten on
6886: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- ollut kauan vireillä. Kun valiokunnan saa-
6887: väksi ed. Korsbäckin ym. toivomusaloitteen man tiedon mukaan suunnitelma nyt kuiten-
6888: n:o 623 (1962 vp.) Petolahden joen ojituk- kin on jo valmistunut, valiokunta kunnioit-
6889: sen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kuul- taen ehdottaa,
6890: tuaan asiantuntijoina toimistopäällikkö Simo
6891: Muotialaa maataloushallituksesta ja raken- että käsiteltävänä oleva toivomus-
6892: nusneuvos Simo Jaatista tie- ja vesiraken- a.loite hylättäisiin.
6893: nushallituksesta valiokunta esittää seuraavaa..
6894: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1964.
6895:
6896:
6897:
6898:
6899: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Linna, I. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulk-
6900: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- kinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä
6901: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, varajäsen M. Mattila.
6902: Hautala, J ungarå, Å. Koskinen, Laiho, A.
6903:
6904:
6905:
6906:
6907: E 918/64
6908: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 83 (Aloite 1963 Vp.).
6909:
6910:
6911:
6912:
6913: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 26
6914: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Keravanjoen
6915: perkaustöiden aloittamista.
6916:
6917: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 puoleen pyytäen tutkimuksen suorittamista
6918: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maa- Keravanjoen tulvien syistä. Suoritetuissa tut-
6919: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- kimuksissa on todettu tulvien aiheutuneen
6920: väksi ed. Salinin ym. toivomusaloitteen n: o lähinnä joen yli johtavien siltojen silta-
6921: 267 (1963 vp.) Keravanjoen perkaustöiden aukkojen kapeudesta. Kun asia on edelleen
6922: aloittamisesta.. Kuultuaan asiantuntijoina tie- ja vesirakennushallituksessa käsiteltä-
6923: toimistopäällikkö Simo Muotialaa maatalous- vänä, valiokunta ei ole asettunut aloitetta
6924: hallituksesta ja rakennusneuvos Simo Jaa- puoltamaan, vaan kunnioittaen ehdottaa,
6925: tista tie- ja vesirakennushallituksesta valio-
6926: kunta esittää seuraavaa. että käsiteltävänä oleva toivomus-
6927: Keravan kauppala on kääntynyt viimeksi aloite hylättäisiin.
6928: vuonna 1962 tie- ja vesirakennushallituksen
6929: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1964.
6930:
6931:
6932:
6933:
6934: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Linna, I. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulk-
6935: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- kinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä
6936: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, varajäsen M. Mattila.
6937: Hautala, J ungarå, A. Koskinen, Laiho, A.
6938:
6939:
6940:
6941:
6942: E 919/64
6943: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 84 (Aloite 1963 Vp.).
6944:
6945:
6946:
6947:
6948: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 27
6949: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Koukkelan jär-
6950: ven kuivattamista.
6951:
6952: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 Aloitteessa tarkoitetun Koukkelan järven
6953: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maa- kuivatus on jo käynnissä ja saataneen ensi
6954: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- kesänä pääosiltaan valmiiksi. Näin ollen
6955: väksi ed. Sauran ym. toivomusaloitteen n: o valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
6956: 269 (1963 vp.) Koukkelan järven kuivatta-
6957: misesta. Kuultuaan asiantuntijoina toimisto- että käsiteltävänä oleva toivomus-
6958: päällikkö Simo Muotialaa maataloushallituk- aloite hylättäisiin.
6959: sesta ja rakennusneuvos Simo Jaatista tie-
6960: ja vesirakennushallituksesta valiokunta esit-
6961: tää seuraavaa.
6962: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1964.
6963:
6964:
6965:
6966:
6967: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Linna, I. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulk-
6968: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- kinen, Raipala, V. 1. Rytkönen ja Saura sekä
6969: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, varajäsen :M. Mattila.
6970: Hautala, Jungarå, A. Koskinen, Laiho, A.
6971:
6972:
6973:
6974:
6975: E 920/64
6976: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 85.
6977:
6978:
6979:
6980:
6981: Maata 1 o usva Ii o kunnan mietintö N:o 28
6982: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Iitin, Jaalan ja
6983: Valkealan kunnissa sijaitsevien Pyhäjärven ym. järvien
6984: laskuhankkeen kannattavuuden selvittämistä.
6985:
6986: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
6987: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- on Pyhäjärven vesi jo niin alhaalla, että siitä
6988: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- on ollut haittaa muun muassa uitolle. Järven
6989: väksi ed. Suorttasen ym. toivomusaloitteen laskeminen ei siten tule kysymykseen, vaan
6990: n:o 289 Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnissa on ilmeistä, että on ryhdyttävä Pyhäjärven
6991: sijaitsevien Pyhäjärven ym. järvien lasku- säännöstelyyn. Näin ollen ei valiokunta ole
6992: hankkeen kannattavuuden selvittämisestä. voinut asettua aloitetta puoltamaan, vaan
6993: Kuultuaan asiantuntijoina toimistopäällikkö kunnioittaen ehdottaa,
6994: Simo Muotialaa maataloushallituksesta ja
6995: rakennusneuvos Simo Jaatista tie- ja vesi- että käsiteltävänä oleva toivomus-
6996: rakennushallituksesta valiokunta esittää seu- aloite hylättäisiin.
6997: raavaa.
6998: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1964.
6999:
7000:
7001:
7002:
7003: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Linna, I. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulk-
7004: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- kinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä
7005: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, varajäsen M. Mattila.
7006: Hautala, J ungarå, A. Koskinen, Laiho, A.
7007:
7008:
7009:
7010:
7011: E 921/64
7012: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 86 (Aloite 1963 Vp.).
7013:
7014:
7015:
7016:
7017: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 29
7018: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Maaninkajärven
7019: laskuhankkeen toteuttamista.
7020:
7021: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 Maaninkajärven laskuhankkeen osalta ovat
7022: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maa- työt jo olleet käynnissä siinä laajuudessa,
7023: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- että töistä on tähän mennessä suoritettu noin
7024: väksi ed. Räsäsen ym. toivomusaloitteen n: o 83 %. Tämän vuoksi valiokunta kunnioittaen
7025: 274 (1963 vp.) Maaninkajärven laskuhank- ehdottaa,
7026: keen toteuttamisesta. Kuultuaan asiantunti-
7027: joina toimistopäällikkö Simo Muotialaa maa- että käsiteltävänä oleva toivomus-
7028: taloushallituksesta ja rakennusneuvos Simo aloite hylättäisiin.
7029: Jaatista tie- ja vesirakennushallituksesta va-
7030: liokunta esittää seuraavaa.
7031: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1964.
7032:
7033:
7034:
7035:
7036: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Linna, I. Linna, Niiranen, Pohjonen, Pulk-
7037: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- kinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä
7038: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, varajäsen M. Mattila.
7039: Hautala, Jungarå, A. Koskinen, Laiho, A.
7040:
7041:
7042:
7043:
7044: E 922/64
7045: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 87 (Aloite 1963 Vp.).
7046:
7047:
7048:
7049:
7050: Kulkula.itosva.liokunna.n mietintö N:o 63
7051: toivomusaloitteen johdosta, joka. ta.rkoitta.a. ma.a.ntien ra.ken-
7052: ta.mista. Kallioniemen silta.pa.ikaJ.ta. Särkän lossin ohi Do-
7053: ma.ntsin-Käenkosken ma.a.ntielle.
7054:
7055: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- Särkän lossin kohdalla Ilomantsin kunnassa.
7056: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulai- Parannettavan tieosan pituus on 7.5 km ja
7057: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi tulee työ maksamaan n. 900 000 markkaa.
7058: ed. Voutilaisen ym. yllä mainitun toivomus- Tienparannustyö on aloitettu kuluvana syk-
7059: aloitteen n:o 418 (1963 vp.). synä työllisyystyönä ja tähän mennessä tar-
7060: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- koitukseen on myönnetty varoja 110 000
7061: lut asiantuntijana pääjohtaja 1\'I. Niskalaa markkaa.
7062: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7063: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö nioittaen ehdottaa,
7064: on 22 päivänä kesäkuuta 1961 vahvistanut
7065: suunnitelman aloitteessa tarkoitetun 1\'Iekri- että toivornusaloite n:o 418 {1963 vp.)
7066: järven-Käenkosken maantien parantamiseksi hylättäisiin.
7067: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1964.
7068:
7069:
7070:
7071:
7072: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela, Liinamaa,
7073: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- A. Linna, M. Linna, Rönkkö, Salin ja Vilpo-
7074: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Hallberg, Hie- niemi sekä varajäsenet Leivonen ja Sundell.
7075:
7076:
7077:
7078:
7079: E 924/64
7080: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 88 (Aloite 1963 Vp.).
7081:
7082:
7083:
7084:
7085: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 64
7086: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7087: tamista Korentovaaran-Ilajan tieltä Lehmivaaran-Iljan-
7088: vaaran kautta Hattuvaaraan.
7089:
7090: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- yleistä merkitystä sillä ei ilmeisestikään tulisi
7091: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulai- olemaan, että sen rakentaminen maantieksi
7092: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi olisi perusteltavissa. Tielain mukaista aloi-
7093: ed. Puhakan ym. yllä mainitun toivomus- tetta tien rakentamisesta ei myöskään ole
7094: aloitteen n: o 419 (1963 vp.). tehty. Sen sijaan tie- ja vesirakennushalli-
7095: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tukselle on v. 1961 tehty aloite samalla seu-
7096: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa dulla olevan Koivuvaaran-Korentovaaran
7097: tie- ja vesirakennushallituksesta. tieyhteyden paikallistieksi rakentamisesta.
7098: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Tämän aloitteen käsittely on vielä kesken.
7099: mukaan aloitteen tarkoittama n. 10-12 km Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7100: pituinen tie ei tulisi kummastakaan päästä nioittaen ehdottaa,
7101: liittymään yleiseen tieverkkoon. Tiellä saat-
7102: taisi olla merkitystä paikallisen asutuksen että toivomusaloite n:o 419 (1963 vp.)
7103: liikennetarpeen tyydyttäjänä, mutta sellaista hylättäisiin.
7104: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1964.
7105:
7106:
7107:
7108:
7109: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela, Liinamaa,
7110: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- A. Linna, M. Linna, Rönkkö, Salin ja Vilpo-
7111: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Hallberg, Hie- niemi sekä varajäsenet Leivonen ja Sundell.
7112:
7113:
7114:
7115:
7116: E 925/64
7117: 1
7118: 1
7119: 1
7120: 1
7121: 1
7122: 1
7123: 1
7124: 1
7125: 1
7126: 1
7127: 1
7128: 1
7129: 1
7130: 1
7131: 1
7132: 1
7133: 1
7134: 1
7135: 1
7136: 1
7137: 1
7138: 1
7139: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 89 (Aloite 1963 Vp.).
7140:
7141:
7142:
7143:
7144: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 65
7145: toivomusaloitteen johdosrta, joka tarkoittaa tutkimuksen
7146: toimittamista tiesuunnalla Selkie-Elovaara-Kansanaho.
7147:
7148: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- tieyhteydellä on paikallistieliikenteellinen
7149: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulai- merkitys. Muiden kiireellisempien tiehank-
7150: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi keiden johdosta ei tutkimustyötä ole vielä
7151: ed. Ruudun ym. yllä mainitun toivomusaloit- voitu panna käyntiin, vaikka nykyiset epä-
7152: teen n:o 423 (1963 vp.). tyydyttävät tieolot kaipaavatkin paranta-
7153: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- mista. Kiihtelysvaaran ja Kontiolahden kun-
7154: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa nat ovat sijoittaneet tämän tieyhteyden pai-
7155: tie- ja vesirakennushallituksesta. kallistieverkon täydentämisen tärkeysjärjes-
7156: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen tyksessä kolmannelle sijalle.
7157: mukaan aloitteessa tarkoitetun Alavin-Jako- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7158: kosken ja Joensuun-Ilomantsin maanteiden nioittaen ehdottaa,
7159: välisen tieyhteyden paikallistieksi rakentami-
7160: sesta on tehty tielain mukainen aloite ja että toivo·ntusaloite n:o 423 (1963 vp.)
7161: tie- ja vesirakennushallitus on vuonna 1962 hylättäisiin.
7162: tekemällään päätöksellä katsonut, että tällä
7163: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1964.
7164:
7165:
7166:
7167:
7168: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela, Liinamaa,
7169: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- A. Linna, M. Linna, Rönkkö, Salin ja Vilpo-
7170: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Hallberg, Hie- niemi sekä varajäsenet Leivonen ja Sundell.
7171:
7172:
7173:
7174:
7175: E 926/64
7176: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 90 (Aloite 1963 Vp.).
7177:
7178:
7179:
7180:
7181: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 66
7182: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa. Pietarsaaren-
7183: Kortesjärven tierakennustyön aloittamista.
7184:
7185: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- N: o 67 parantaminen, joka on aloitettu vä-
7186: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulai- lillä Seinäjoki-Lapua ja jota olisi jatkettava
7187: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi suunnitelmien valmistuttua välillä Lapua-
7188: ed. Kiviahon ym. yllä mainitun toivomus- Uusikaarlepyy. Aloitteen tarkoittaman tien
7189: aloitteen n: o 424 (1963 vp.). liikenne sen sijaan on niin vähäinen, ettei
7190: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tien uudelleen rakentamista voida pitää kan-
7191: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa santaloudellisesti kannattavana. Mutta kun
7192: tie- ja vesirakennushallituksesta. tie on mutkainen ja heikkokuntoinen, on sen
7193: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen kunnostaminen mahdollisimman nopeasti vält-
7194: mukaan aloite tarkoittaa maantien paranta- tämätöntä. Aloitteessa mainittu parantamis-
7195: mista n. 46 km pituudelta. Tämä tie kulkee suunnitelma, joka on laadittu useita vuosia
7196: vielä parantamattoman kantatien N :o 67, sitten, on kuitenkin eräiltä osin teknillisesti
7197: Seinäjoki-Uusikaarlepyy, ja uudelleen ra- vanhentunut eikä niin ollen täytä uudistet-
7198: kennetun Pietarsaaren-Vimpelin maantien tujen normien mukaisia vaatimuksia.
7199: välissä yhdensuuntaisena niiden kanssa ja Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7200: 5-15 km etäisyydellä jälkimmäisestä. Tällä nioittaen ehdottaa,
7201: alueella on keskeneräisinä ja vireillä useita
7202: liikenteellisesti merkityksellisiä tiehankkeita, että toivomusaloite n:o 424 {1963 vp.)
7203: kuten valtatien N: o 8 parantaminen välillä hylättäisiin.
7204: Storsved-Kovjoki-Pännäinen ja kantatien
7205: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1964.
7206:
7207:
7208:
7209:
7210: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tala, Juntunen, Kiviaho, Lahtela, Liinamaa,
7211: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- A. Linna, M. Linna, Rönkkö, Salin ja Vilpo-
7212: heenjohtaja Niemelä, jäsenet Hallberg, Hie- niemi sekä varajäsenet Leivonen ja Sundell.
7213:
7214:
7215:
7216:
7217: E 927/64
7218: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 91 (Aloite 1963 Vp.).
7219:
7220:
7221:
7222:
7223: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 32
7224: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa puutarhanhoidon
7225: koeasemaosaston perustamista Etelä-Savon koeaseman yhtey-
7226: teen.
7227:
7228: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 ryhtyisi toimenpiteisiin puutarhanhoidon
7229: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maa- pysyvän koeasemaosaston perustamiseksi
7230: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- Etelä-Savon koeaseman yhteyteen Karilaan.
7231: väksi ed. Kervisen ym. toivomusaloitteen Valiokunnan mielestä on tärkeätä, että
7232: n:o 251 (1963 vp.) puutarhanhoidon koe- puutarhanhoidon koetoimintaa voitaisiin
7233: asemaosaston perustamisesta Etelä-Savon riittävässä määrin harjoittaa kaikkien koe-
7234: koeaseman yhteyteen. Kuultuaan asiantun- asemien yhteydessä. Tämä edellyttäisi valio-
7235: tijoina toimistopäällikkö Arvo Silvolaa maa- kunnan saaman selvityksen mukaan sitä,
7236: talousministeriöstä ja ylijohtaja Jouko Vuo- että jokaiselle koeasemalle voitaisiin pal-
7237: rista Maatalouden tutkimuskeskuksesta va- kata puutarhuri ja että koetoimintaa var-
7238: liokunta esittää seuraavaa. ten olisi muutoinkin käytettävissä riittävästi
7239: Puutarhatuotanto ja erityisesti marjan- varoja. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole
7240: viljely ovat ottaneet käsiteltävänä olevan ollut mahdollista palkata edes puutarhuria
7241: toivomusaloitteen perustelujen mukaan suu- joka koeasemalle. Etelä-Savon koeasemalle
7242: ria edistysaskeleita varsinkin Savossa, Kar- on kuitenkin voitu tämän kuun alusta lu-
7243: jalassa ja Kainuussa, joissa valittavissa ole- kien palkata puutarhuri, jolle jokin aika
7244: vat maatalouden tuotantosuunnat ovat pal- sitten on valmistunut myös asunto. Tämän
7245: jon vähäisemmät kuin eteläisimmässä Suo- huomioon ottaen ja kun valiokunta ei ole
7246: messa. Laajaksi kehittyneen marjojen sopi- tullut vakuuttuneeksi erityisen puutarhan-
7247: musviljelytoiminnan tueksi kaivataan kui- hoidon koeasemaosaston perustamisen tar-
7248: tenkin koetoimintaa. Tämän vuoksi ja jotta koituksenmukaisuudesta yleensäkään, vaan
7249: voitaisiin käyttää hyväksi niitä kokemuksia, on sitä mieltä, että asian hoitaminen on lä-
7250: joihin käytännön tietä on päästy lajike- hinnä riippuvainen siitä-, kuinka paljon
7251: valinnassa, lannoituksessa ja hoitotoimen- varoja tarkoitukseen on käytettävissä, va-
7252: piteissä ja jotta voitaisiin edelleen saada liokunta kunnioittaen ehdottaa,
7253: aikaan parannuksia näissä kysymyksissä, on
7254: aloitteessa ehdotettu eduskunnan hyväksyt- että käsiteltävänä oleva toivomus-
7255: täväksi toivomus, että hallitus kiireellisesti aloite hylättäisiin.
7256: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1964.
7257:
7258:
7259:
7260:
7261: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala,
7262: taneet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- V. I. Rytkönen ja Saura sekä varajäsenet
7263: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, Liinamaa ja M. Mattila.
7264: Jungarå, A. Koskinen, Laiho, A. Linna,
7265:
7266:
7267:
7268:
7269: E 917/64
7270: 1964 Vp. - Toiv.al.m.iet. N: o 92.
7271:
7272:
7273:
7274:
7275: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 33
7276: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa marjanjalostus-
7277: laitoksen perustamista Suonenjoelle.
7278:
7279: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 nointia ei voitanekaan tulevaisuudessa hoi-
7280: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- taa muuten kuin marjanjalostuslaitoksen
7281: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- avulla. Sanotun perusteella on aloitteessa
7282: väksi ed. Pekkarisen ym. toivomusaloitteen ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7283: n: o 271 marjanjalostuslaitoksen perustami- vomus, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7284: sesta Suonenjoelle. Kuultuaan asiantunti- toimenpiteisiin teknillis-taloudellisen tutki-
7285: joina toimistopäällikkö Arvo Silvolaa maa- muksen suorittamiseksi marjanjalostuslai-
7286: talousministeriöstä ja ylijohtaja Jouko Vuo- toksen perustamiseksi Suonenjoelle.
7287: rista Maatalouden tutkimuskeskuksesta va- Valiokunnan saamien selvitysten mukaan
7288: liokunta esittää seuraavaa. ovat, kuten aloitteen perusteluissakin maini-
7289: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe- taan, puutarhamarjojen viljelyn lisääntymi-
7290: rustelujen mukaan näyttää puutarhatalou- sen esteeksi muodostuneet ennen kaikkea
7291: den kehittämiseen Kuopion läänissä olevan markkinoimisvaikeudet. Tämän vuoksi ja
7292: hyviä edellytyksiä. Tästä on hyvänä esi- kun tätä pulmaa ei voida ratkaista yksin-
7293: merkkinä mainittava Suonenjoen pitäjä, omaan marjanjalostuslaitoksen perustami-
7294: jossa viime vuosikymmenien aikana mansi- sella, ei valiokunnan mielestä ole perustel-
7295: kan viljelys on kehittynyt hyvin merkittä- tua aihetta aloitteessa tarkoitetun tutkimuk-
7296: väksi puutarhatuotannon haaraksi. Mansi- senkaan suorittamiseen. Tämän vuoksi va-
7297: kan ja yleensä puutarhamarjojen viljelyn liokunta kunnioittaen ehdottaa,
7298: voimakkaan lisääntymisen esteeksi näyttävät
7299: lähitulevaisuudessa kuitenkin muodostuvan että käsiteltävänä oleva toivomus-
7300: markkinoimisvaikeudet. Marjojen markki- aloite hylättäisiin.
7301: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1964.
7302:
7303:
7304:
7305:
7306: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala,
7307: taneet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- V. 1. Rytkönen ja Saura sekä varajäsenet
7308: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Halinen, Liinamaa ja M. Mattila.
7309: Jungarå, A. Koskinen, Laiho, A. Linna,
7310:
7311:
7312:
7313:
7314: E 948/64
7315: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 93 (Aloitteet 1963 ja 1964 Vp.).
7316:
7317:
7318:
7319:
7320: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 67
7321: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Iisal-
7322: men-Nurmeksen maantien rakennussuunnitelman aikaansaa-
7323: mista.
7324:
7325: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun tamista yhteensä n. 90 km pituudelta. Tie- ja
7326: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- vesirakennushallitus, joka pitää tieyhteyden
7327: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. V. J. aikaansaamista tarpeellisena, on jo ryhtynyt
7328: Rytkösen ym. toivomusaloitteen n:o 425 (1963 tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Tiesuun-
7329: vp.) Iisalmen-Nurmeksen maantien raken- nalla on suoritettu tarpeellinen ilmakuvaus ja
7330: nussuunnitelman aikaansaami·sesta ja pöytä- yleissuunnitelman laatiminen on aloitettu 37
7331: kirjanottein helmikuun 28 päivältä 1964 ed. km pituisella tieosalla Pai·sua-Issakanpää-
7332: Rönkön ym. toivomusaloitteen n: o 469 maan- Ronkeli. Tiehanke, jota myös valiokunta pitää
7333: tien rakentamisesta Iisalmesta Nurmekseen. tarpeellisena, toteutuu aikanaan.
7334: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7335: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- nioittaen ehdottaa,
7336: keä tie- ja vesirakennushallituksesta.
7337: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen että toivomusaloitteet n:o 425 (1963
7338: mukaan aloitteet tarkoittavat nykyisten maan- vp.) ja 469 hylättäisiin.
7339: teiden parantamista ja uuden maantien raken-
7340: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
7341:
7342:
7343:
7344:
7345: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- viaho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
7346: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Pesonen, Rönkkö, Salin ja Vilponiemi sekä
7347: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, varajäsen Leivonen.
7348: Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen, Ki-
7349:
7350:
7351:
7352:
7353: E 961/64
7354: 1964 Vp. - Toiv.al.ltliet. N:o 94 (Aloite 1963 Vp.).
7355:
7356:
7357:
7358:
7359: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 68
7360: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakentamista
7361: Lieksan-Nurmeksen maantieltä Murtorannan, Västäräkin ja
7362: Kantelelahden kautta Kuivasalmen tiehen.
7363:
7364: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun kentamisesta paikallistienä. Tämän aloitteen
7365: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- käsittely on vielä kesken. Kun tarpeelliset sel-
7366: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Oja- vityl\1set on hankittu, tie- ja vesirakennushal-
7367: järven ym. yllä mainitun toivomusaloitteen litus tulee päättämään, täyttääkö tämä tie
7368: n:o 426 (1963 vp.). yleiselle tielle asetetut vaatimukset ja voi-
7369: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- daanko hanke paikallistienä toteuttaa.
7370: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7371: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
7372: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
7373: mukaan Pielisjärven kunta on 17 päivänä että toivomusaloite n:o 426 (1963
7374: tammikuuta 1962 tehnyt tielain mukaisen vp.) hylättäisiin.
7375: aloitteen kysymyksessä olevan tieyhteyden ra-
7376: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
7377:
7378:
7379:
7380:
7381: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Pesonen,
7382: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Rönkkö, Salin ja Vilponiemi sekä varajäsen
7383: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, An- Leivonen.
7384: dersson, Hallberg, Juntunen, Kiviaho, Lah-
7385:
7386:
7387:
7388:
7389: E 962/64
7390: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 95 (Aloite 1963 Vp.).
7391:
7392:
7393:
7394:
7395: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 69
7396: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakentamista
7397: Viensuun tieltä Kelovaaran, Syvälahden ja Honkalanpään
7398: kautta Vaaraniemen tielle.
7399:
7400: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun niemen kunnantieltä Syvälahden kautta Kelo-
7401: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- vaaraan. Tämän a1oitteen käsittely on vielä
7402: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Oja- kesken. Kun tarpeelliset selvitykset on han-
7403: järven ym. yllä mainitun toivomusaloitteen kittu, tie- ja vesirakennushallitus tulee päät-
7404: n:o 427 (1963 vp.). tämään, täyttääkö tämä tie yleiselle tielle ase-
7405: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tetut vaatimukset ja voidaanko hanke paikal-
7406: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- listienä toteuttaa.
7407: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7408: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
7409: mukaan Pielisjärven kunta on 27 päivänä
7410: tammikuuta 1961 tehnyt tielain mukaisen että toivomusaloite n:o 427 (1963
7411: aloitteen paikallistien rakentamisesta Vaara- vp.) hylättäisiin.
7412: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
7413:
7414:
7415:
7416:
7417: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Pesonen,
7418: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Rönkkö, Salin ja Vilponiemi sekä varajäsen
7419: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, An- Leivonen.
7420: dersson, Hallberg, Juntunen, Kiviaho, Lah-
7421:
7422:
7423:
7424:
7425: E 963/64
7426: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 96 (Aloite 1963 Vp.).
7427:
7428:
7429:
7430:
7431: K u 1k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 70
7432: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Uimaharjun teol-
7433: lisuusalueen tuloteiden suunnittelua.
7434:
7435: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun osan parantamissuunnitelmasta on jo hankittu
7436: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- tielain mukaiset lausunnot. Hankkeeseen liit-
7437: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Holo- tyvän vesiväylän oikaisusuunnitelman laati-
7438: paisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen minen on vielä kesken ja sitä joudutaan käsit-
7439: n:o 429 (1963 vp.). telemään vesilain edellyttämällä tavalla. Vesi-
7440: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- väyläsuunnitelman valmistuttua hankkeesta
7441: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- pyydetään myös rautatiehallituksen lausunto,
7442: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. koska hanke edellyttää uuden rautatiesillan
7443: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen rakentamista. Tuloteiden rakentami·sesta ylei-
7444: mukaan Kaltimon-Uimaharjun-Kivilahden sinä teinä teollisuusalueelle sen sijaan ei ole
7445: maantien parannustyöt ovat käynnissä. Tie tehty tielain mukaista aloitetta eikä tie- ja
7446: parannetaan n. 31 km pituudelta ajoradaltaan vesirakennushallitus ole ryhtynyt suunnitte-
7447: 7 m leveäksi öljysoratieksi ja Uimaharjun lemaan näitä tuloteitä.
7448: rakennussuunnitelma-alueen kohdalta 9 m le- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7449: veäksi bitumisoratieksi. Kustannusten on ar- nioittaen ehdottaa,
7450: vioitu nousevan 7 700 000 markkaan. Uima-
7451: harjun eteläpuolella olevalle 1.2 km pituiselle että toivomusaloite n:o 429 {1963
7452: tieosalle rakennetaan Uimasalmen silta. Tie- vp.) hylättäisiin.
7453: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
7454:
7455:
7456:
7457:
7458: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tela, Liinamaa, A. Linna, M. binna, Pesonen,
7459: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Rönkkö, Salin ja Vilponiemi sekä varajäsen
7460: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, An- Leivonen.
7461: dersson, Hallberg, .Juntunen, Kiviaho, I,ah-
7462:
7463:
7464:
7465:
7466: E 964/64
7467: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 97 (Aloite 1963 Vp.).
7468:
7469:
7470:
7471:
7472: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 71
7473: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Potkunkylän ja
7474: Naamankylän välisen yhdystien rakentamista Utajärven kun-
7475: taan.
7476:
7477: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun yhteyden aikaansaamisesta paikallistienä. Tä-
7478: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- män aloitteen käsittely on kesken. Kun tar-
7479: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Lie- peelliset selvitykset on hankittu, tie- ja vesi-
7480: deksen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen rakennushallitus tulee päättämään, täyttääkö
7481: n:o 430 (1963 vp.). tie yleiselle tielle asetetut vaatimukset ja voi-
7482: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- daanko ihanke paikallistienä toteuttaa.
7483: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7484: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
7485: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
7486: mukaan Utajärven kunta on tehnyt tielain että toivomusaloite n:o 430 {1963
7487: mukaisen aloitteen kysymyksessä olevan tie- vp.) hylättäisiin.
7488: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
7489:
7490:
7491:
7492:
7493: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Pesonen,
7494: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Rönkkö, Salin ja Vilponiemi sekä varajäsen
7495: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, An- Leivonen.
7496: dersson, Hallberg, Juntunen, Kiviaho, Lah-
7497:
7498:
7499:
7500:
7501: E 965/64
7502: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 98 (Aloite 1968 Vp.).
7503:
7504:
7505:
7506:
7507: K u 1 k u 1 a i t o s v a li o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 72
7508: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien rakenta-
7509: mista Juurikkalahden pysäkiltä Teerivaaran paikallistien
7510: suunnassa Komulanlammin-Pirttimäen maantielle.
7511:
7512: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun mäen maantielle. Kun tien rakentamisesta ei
7513: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- ole tehty tielain mukaista aloitetta, tie- ja
7514: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. J. E. vesirakennushallituksen toimesta ei ole sel-
7515: Partasen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen vitetty, täyttääkö tämä tie maantielle asete-
7516: n:o 431 (1963 vp.). tut vaatimukset. Tie kulkee melko lähellä val-
7517: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tatietä N :o 18 ja on samansuuntainen. Näin
7518: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- ollen ja kun tiestä ei ole laadittu suunnitel-
7519: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. maa, aloite ei anna aihetta enempiin toimen-
7520: Aloite tarkoittaa tielain voimaanpanolain piteisiin.
7521: mukaisesti 31 päivänä elokuuta 1961 pai.kal- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7522: listieksi määrätyn Juurikkalahden-Teerivaa- nioittaen ehdottaa,
7523: ran entisen kylätien parantamista maantieksi
7524: n. 12 km pituudelta ja uuden maantien raken- että toivomusaloite n:o 431 (1963
7525: tamista Teerivaarasta Kolulammin-Pirtti- vp.) hylättäisiin.
7526: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
7527:
7528:
7529:
7530:
7531: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Pesonen,
7532: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Rönkkö, Salin ja Vilponiemi sekä varajäsen
7533: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, An- Leivonen.
7534: dersson, Hallberg, Juntunen, Kiviaho, Lah-
7535:
7536:
7537:
7538:
7539: E 966/64
7540: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 99 (Aloite 1963 Vp.).
7541:
7542:
7543:
7544:
7545: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 73
7546: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien rakenta-
7547: mista Sotkamon-Ristijärven maantieltä Kuhmon-Suomus-
7548: salmen maantielle.
7549:
7550: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun mistuneen Kontiomäen-Lentiiran maantien
7551: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- ja Kaitainsalmen- Hietaperän- Kuhmon
7552: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. J. E. maantien välissä n. 15-20 km etäisyydellä ja
7553: Partasen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen samansuuntaisena. Tiellä tulisi olemaan mer-
7554: n:o 432 (1963 vp.). kitystä lähinnä paikalliselle ja puutavaralii-
7555: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- kenteelle. Monien vielä kiireellisempien tie-
7556: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- hankkeiden odottaessa toteutumistaan ei tätä
7557: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. tiehanketta ole mahdollista lähiaikoina to-
7558: Aloite tarkoittaa n. 80 km pituisen ja n. 15 teuttaa.
7559: milj. mk maksavan uuden maantien rakenta- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7560: mista. Tie- ja vesirakennushallitus on v. 1961 nioittaen ehdottaa,
7561: laatinut suunnitelman 40 km pituiselle osalle
7562: tätä tieyhteyttä, mutta se on osittain van- että toivomusaloite n:o 432 (1963
7563: hentunut. Uusi tie tulisi kulkemaan vasta val- vp.) hylättäisiin.
7564: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
7565:
7566:
7567:
7568:
7569: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Pesonen,
7570: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Rönkkö, Salin ja Vilponiemi sekä varajäsen
7571: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, An- Leivonen.
7572: dersson, Hallberg, Juntunen, Kiviaho, Lah-
7573:
7574:
7575:
7576:
7577: E 967/64
7578: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 100 (Aloite 1963 Vp.).
7579:
7580:
7581:
7582:
7583: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 74
7584: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantieyhteyden
7585: aikaansaamista Vuokkijärven etelärannalle Suomussalmen
7586: kunnassa.
7587:
7588: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun aloite, jonka käsittely on vielä kesken. Kun
7589: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- tarvittavat selvitykset on hankittu, tie- ja ve-
7590: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Jun- sirakennushallitus tulee päättämään, täyttääkö
7591: tusen ym. edellä mainitun toivomusaloitteen tämä tieyhteys yleisille teille asetetut vaati-
7592: n:o433 (1963vp.). mukset ja voidaanko hanke paikallistienä to-
7593: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- teuttaa.
7594: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7595: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
7596: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
7597: mukaan aloitteen tarkoittaman tieyhteyden että toivomusaloite n:o 433 (1963
7598: aikaansaamisesta on tehty tielain mukainen vp.) hylättäisiin.
7599: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta ] 964.
7600:
7601:
7602:
7603:
7604: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Pesonen,
7605: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Rönkkö, Salin ja Vilponiemi sekä varajäsen
7606: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, An- Leivonen.
7607: dersson, Hallberg, Juntunen, Kiviaho, Lah-
7608:
7609:
7610:
7611:
7612: E 968/64
7613: 1964 Vp. - Toiv.al.m.iet. N:o 101 (Aloite 1963 Vp.).
7614:
7615:
7616:
7617:
7618: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 75
7619: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7620: tamista Hiitolan kylästä Talviaisten kylään Kivijärven piti"
7621: jässä.
7622:
7623: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- mään maanteille asetettuja vaatimuksia. Kivi-
7624: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulai- järven kunta on viime huhtikuussa tehnyt
7625: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi aloitt:een Lokakylän-Talviaislahden tieyhtey-
7626: ed. Leivosen ym. yllä mainitrun toivomusaloit- den rakentamisesta paikallistienä ja ns. Hii-
7627: teen n:o 422 (1963 vp.). tolan metsä.autiotien muuttamisesta paikallis-
7628: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tieksi on niin ikään tehty aloite. Molemmat
7629: lut asiantuntijana dipl. insinööri E. Riihi- aloitteet ovat tielain mukaisessa käsittelyssä.
7630: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. Näin ollen ja kun puheena olevat .aloitteet
7631: Aloite tarkoittaa n. 7 km pituisen yhdys- tähtäävät juuri aloitteen tarkoittaman alueen
7632: tien rakenta.mist:a Kivijärven pitäjän saman- tieolojen parantamiseen ja yhdystien aikaan-
7633: nimisen järven itäpuolelle, jolloin, huomioon saamiseen, mitä myös valiokuntia pitää tar-
7634: ottaen siellä olevat metsäautiot, saataisiin peellisena, aloite ei tässä vaiheessa. anna ai-
7635: rantakylille pohjois-eteläsuuntainen tieyhteys hetta enempiin toimenpiteisiin.
7636: nykyiseen maantieverkkoon. Tie- ja vesira- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7637: kennushallituksen taholta on ilmoitettu, että nioittaen ehdottaa,
7638: tällä tiellä tulisi ilmeisesti olemaan sellainen
7639: liikenteellinen merkitys, jota laki paikallis- että toivomusaloite n:o 422 (1968
7640: tieltä ·edellyttää, mutta ettei tie ·trulisi täyttä- 11p.) hylättäisiin.
7641: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1964.
7642:
7643:
7644:
7645:
7646: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Hallberg, Hietala, Juntunen, Lahtela, Liina-
7647: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- maa, A. Linna, M. Linna, Pesonen, Rönkki,
7648: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Andersson, Salin ja Vilponiemi.
7649:
7650:
7651:
7652:
7653: E 995/64
7654: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 102.
7655:
7656:
7657:
7658:
7659: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 84
7660: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa valtion laidun-
7661: koeaseman perustamista Karjalan suoviljelyskoeaseman yh-
7662: teyteen Tohmajärvelle.
7663:
7664: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 kaan suoviljelyskoeaseman yhteydessä verra-
7665: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- ten nopeasti ja pienillä kustannuksilla, on
7666: talousvaliokuntaan valmistelavusti käsiteltä- aloittaessa ehdotettu eduskunnan hyväksyttä-
7667: väksi ed. Karpolan ym. toivomusaloitteen väksi toivomus, että hallitus kiireellisesti ryh-
7668: n:o 247 valtion laidunkoeaseman perustami- tyisi toimenpiteisiin valtion laidunkoeaseman
7669: sesta Karjalan suoviljelyskoeaseman yhtey- perustamiseksi Karjalan suoviljelyskoeaseman
7670: teen Tohmajärvelle. Kuultuaan asiantunti- yhteyteen Tohmajärvelle.
7671: joina toimistopäällikkö Arvo Silvolaa maa- Valioklmnan saaman selvityksen mukaan
7672: talousministeriöstä ja varatuomari Yrjö Ii- harjoitetaan Maaningalla sijaitsevan Pohjois-
7673: vosta Maatalouden tutkimuskeskuksesta valio- Savon koeaseman yhteydessä sekä Mikkelin
7674: kunta esittää seuraavaa. maalaiskunnassa sijaitsevan Etelä-Savon koe-
7675: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe- aseman yhteydessä myös laidunkoetoimintaa,
7676: rusteluissa lausutaan, ettei Itä-Suomen oloissa joka on varsinaisesti päässyt alkuun vasta
7677: juuri tule kysymykseen muu kuin karja- kuluvana vuonna. Kun olosuhteet puheena
7678: talousvaltainen maanviljelys. Tämän vuoksi olevilla seuduilla vastaavat laidunkoetoimin-
7679: olisikin tällä alueella kiinnitettävä entistä taa ajatellen Itä-Suomen olosuhteita ja kun
7680: suurempaa huomiota karjatalouden kehittä- valiokunnan mielestä olisi ensisijaisesti saa-
7681: miseen. Kun eräs kannattavan karjatalouden tava jo olemassa olevaa laidunkoetoimintaa
7682: perusedellytyksiä on tehokas laidunviljelys ja tehostetuksi, valiokunta ei ole asettunut aloi-
7683: kun laidunviljelyksen edistämiseksi tarvittai- tetta puoltamaan.
7684: siin Itä-Suomessa paikallista laidunkoease- Edellä lausutun perusteella valiokunta
7685: maa, sekä huomioon ottaen vielä, että laajen- kunnioittaen ehdottaa,
7686: tamalla Karjalan suoviljelyskoeaseman vilje-
7687: lyksiä ja hankkimalla tilalle tarpeellinen että käsiteltävänä oleva toivomus-
7688: karja voitaisiin laidunkoetoiminta saada ai- aloite hylättäisiin.
7689: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1964.
7690:
7691:
7692:
7693:
7694: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- kinen, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Rai-
7695: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, jäsenet pala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä varajäsen
7696: Asunta, Hautala, Jaakkola, Jungarä, A. Kos- A. Kinnunen.
7697:
7698:
7699:
7700:
7701: E 1006/64
7702: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 103 (Aloitteet 1962 Vp.).
7703:
7704:
7705:
7706:
7707: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 35
7708: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat suo-
7709: alueiden kuivattamista.
7710:
7711: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 puitteissa. Isonnevan reuna-alueella on maan-
7712: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maata- viljelysinsinööripiirin toimesta jo tehty val-
7713: lousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi taojituksia sekä Keskusmetsäseura Tapion
7714: ed. Lintilän ym. toivomusaloitteen n: o 610 toimesta metsäojituksia. Kälviän kunnan yh-
7715: (1962 vp.) Isonnevan suoalueen kuivatukses- teismetsässä, joka sijaitsee kysymyksessä ole-
7716: ta Toholammin ja Lestijärven kunnissa sekä valla alueella, on suoritettavana laaja metsä-
7717: ed. Halisen ym. toivomusaloitteen n: o 616 ojitus valtion toimesta vastikkeena Venet-
7718: (1962 vp.) Pieksämäen ja Mikkelin välillä joen tekojärven alle jäävistä maista. Myös
7719: sijaitsevan suoalueen kuivatussuunnitelman Pieksämäen ja Mikkelin välillä on jo tehty
7720: aikaansaamisesta. Kuultuaan asiantuntijoina sekä valta- että metsäojituksia. Parhaillaan
7721: toimistopäällikkö Simo Muotialaa maatalous- on maanviljelysinsinööripiirissä suunnitelta-
7722: hallituksesta ja osastopäällikkö Kalevi Raita- vana Vehmasjoen perkaus, joka saataneen to-
7723: suota Keskusmetsäseura Tapiosta valiokunta teuttamisvaiheeseen 1-2 vuoden kuluttua.
7724: esittää seuraavaa. Tämän perkauksen jälkeen voitaneen metsä-
7725: Molemmissa aloitteissa tarkoitetut suo- ojitus vaikeuksitta suorittaa noin neljän-
7726: alueet, joissa osaksi on myös ojituskelvotto- nellä osalla suoalueesta.
7727: mia soita, ovat laajoja, pitkälle soistuneita Edellä lausutun perusteella ja huomioon
7728: vedenjakajaseutuja. Pieksämäen ja Mikkelin ottaen lisäksi, että kysymyksessä olevien suo-
7729: välillä sijaitseva suoalue ei kuitenkaan ole alueiden ojittaminen on lähinnä riippuvai-
7730: yhtenäinen, vaan useiden maakannasten pirs- nen siitä, kuinka paljon varoja tarkoitukseen
7731: toma. Sanotuista seikoista johtuen ojittami- on käytettävissä, valiokunta ei ole asettunut
7732: nen näyttää valiokunnan saamien selvitysten aloitteita puoltamaan, vaan kunnioittaen eh-
7733: mukaan tarkoituksenmukaisimmalta suorittaa dottaa,
7734: useiden erillishankkeiden puitteissa, eikä, ku-
7735: ten aloitteissa on ehdotettu, yhtenäisenä hank- että käsiteltävänä olevat toivomus-
7736: keena tai yhtenäisen kokonaissuunnitelman aloitteet hylättäisiin.
7737: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1964.
7738:
7739:
7740:
7741:
7742: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala,
7743: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- V. I. Rytkönen ja Saura sekä varajäsen A.
7744: heenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, Hali- Kinnunen.
7745: nen, Hautala, Jaakkola, Jungarå, A. Koski-
7746:
7747:
7748:
7749:
7750: 1010/64
7751: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 104 (Aloite 1962 Vp.).
7752:
7753:
7754:
7755:
7756: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 36
7757: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Suontien järven
7758: vedenpinnan alentamista Suonenjoella.
7759:
7760: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 sa se, että yritykseen liittyvät kuivatuksen
7761: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maata- lisäksi uittokysymykset ja että Jarven ran-
7762: lousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- noilla on paljon huvila-asutusta. Kun alus-
7763: väksi ed. Pekkarisen ym. toivomusaloitteen tava suunnitelma on kuitenkin jo laadittu
7764: n:o 626 (1962 vp.) Suontien järven veden- Mikkelin maanviljelysinsinööripiirissä, valio-
7765: pinnan alentamisesta Suonenjoella. Kuul- kunta ei katso olevan aihetta aloitteessa tar-
7766: tuaan asiantuntijana toimistopäällikkö Simo koitetun toivomuksen lausumiseen hallituk-
7767: Muotialaa maataloushallituksesta valiokunta selle, vaan kunnioitetaen ehdottaa,
7768: esittää seuraavaa.
7769: Valiokunnan saaman selvityksen mukaan että käsiteltävänä oleva toivomus-
7770: Suontien järven laskuhankkeen suunnitelman aloite hylättäisiin.
7771: valmistumista on viivästyttänyt muun muas-
7772: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1964.
7773:
7774:
7775:
7776:
7777: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala,
7778: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- V. I. Rytkönen ja Saura sekä varajäsen A.
7779: heenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, Hali- Kinnunen.
7780: nen, Hautala, Jaakkola, Jungarå, A. Koski-
7781:
7782:
7783:
7784:
7785: 1011/64
7786: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 105 (Aloite 1963 Vp.).
7787:
7788:
7789:
7790:
7791: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 37
7792: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Koivuniemen
7793: vesijättöalueen kuivattamistyön aikaansaamista.
7794:
7795: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 mukainen käsittely saataneen, mikäli asiasta
7796: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maata- ei valiteta, valmiiksi vuoden 1965 kuluessa.
7797: lousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväk- Tämän vuoksi ja kun suunnitelma voidaan
7798: si ed. Lahden ym. toivomusaloitteen n: o 268 valiokunnalle annetun tiedon mukaan toteut-
7799: (1963 vp.) Koivuniemen vesijättöalueen kui- taa normaaleilla kuivatusmäärärahoilla, va-
7800: vattamistyön aikaansaamisesta. Kuultuaan liokunta ei katso olevan aihetta asettua aloi-
7801: asiantuntijana toimistopäällikkö Simo Muoti- tetta puoltamaan, vaan kunnioittaen ehdottaa,
7802: alaa maataloushallituksesta valiokunta esit-
7803: tää seuraavaa. että käsiteltävänä oleva toivomus-
7804: Aloitteessa tarkoitetun kuivatustyön suun- aloite hyUittäisiin.
7805: nitelma on siinä vaiheessa, että se ja vesilain
7806: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1964.
7807:
7808:
7809:
7810:
7811: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala,
7812: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- V. I. Rytkönen ja Saura sekä varajäsen A.
7813: heenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, Hali- Kinnunen.
7814: nen, Hautala, Jaakkola, Jungarå, A. Koski-
7815:
7816:
7817:
7818:
7819: 1012/64
7820: 1
7821: 1
7822: 1
7823: 1
7824: 1
7825: 1
7826: 1
7827: 1
7828: 1
7829: 1
7830: 1
7831: 1
7832: 1
7833: 1
7834: 1
7835: 1
7836: 1
7837: 1
7838: 1
7839: 1
7840: 1
7841: 1
7842: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 106 (Aloite 1963 Vp.).
7843:
7844:
7845:
7846:
7847: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 38
7848: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Enonveden ja
7849: Ylä-Räävelin järvien vedenpinnan alentamista.
7850:
7851: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 1960, mutta on se valitusten johdosta uudel-
7852: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maa- leen Mikkelin maanviljelysinsinööripiirissä
7853: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- käsiteltävänä. Kun hankkeen, jonka toteut-
7854: väksi ed. Kervisen ym. toivomusaloitteen n: o taminen edellyttää lisäksi Paasonkoskessa pa-
7855: 273 (1963 vp.) Enonveden ja Ylä-Räävelin toamisoikeuden lunastamisen, suunnitelman
7856: järvien vedenpinnan alentamisesta. Kuul- laatiminen siten on parhaillaan vireillä, va-
7857: tuaan asinatuntijana toimistopäällikkö Simo liokunta kunnioittaen ehdottaa,
7858: Muotialaa maataloushallituksesta valiokunta
7859: esittää seuraavaa. että käsiteltävänä oleva toivomus-
7860: Enonveden ja Ylä-Räävelin järvien lasku- aloite hylättäisiin.
7861: hankkeen suunnitelma on laadittu vuonna
7862: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1964.
7863:
7864:
7865:
7866:
7867: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Koskinen, Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen,
7868: taneet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä vara-
7869: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, jäsen Å. Kinnunen.
7870: Halinen, Hautala, Jaakkola, Jungarå, A.
7871:
7872:
7873:
7874:
7875: 1013/64
7876: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 107 (Aloite 1963 Vp.).
7877:
7878:
7879:
7880:
7881: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o kunnan mietintö N: o 76
7882: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa pengertien ra-
7883: kentamista Kempe1een ja Limingan lahtien yli.
7884:
7885: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun tatie N: o 4 on uudelleen rakennettu välillä
7886: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- Haapasilta-Oulu ja muun muassa Oulun ohi-
7887: ämnnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Väy- kulkutie on parhaillaan rakenteilla sekä li-
7888: Tysen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o säksi uusi tieyhteys on rakennettu välille
7889: 434 (1963 vp.). Haaransilta-Raahe, eivät tämän alueen tie-
7890: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- yhteydet nykyoloissa vaadi aloitteen tarkoit-
7891: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- tamaa parannusta.
7892: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7893: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
7894: mukaan kysymyksessä on varsin mittava ja
7895: suuria kustannuksia vaativa hanke, jonka to- että toivomusaloite n:o 434 (1963
7896: teuttaminen edellyttää yksityiskohtaisia ta- vp.) hylättäisiin.
7897: loudellisia ja teknillisiä tutkimuksia. Kun val-
7898: Helsingissä 20 päivänä marraslmuta 1964.
7899:
7900:
7901:
7902:
7903: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lah-
7904: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- tela, Liinamaa, M. Linna, Pesonen, Rönkkö ja
7905: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Salin sekä varajäsen H. Manninen.
7906:
7907:
7908:
7909:
7910: E 1020/64
7911: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 108 (Aloite 1963 Vp.).
7912:
7913:
7914:
7915:
7916: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 77
7917: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Ylävieksin-Len-
7918: tuan maantien rakentamista.
7919:
7920: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun tie- ja paikallistieverkon avulla. Tämän vuoksi
7921: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- ja kun Kainuun tie- ja vesirakennuspiirissä
7922: kunnan v.almistavasti käsiteltäväksi ed. Tau- on monia vielä tärkeämpiäkin tiehankkeita
7923: riaisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen odottamassa toteutumistaan, ei aloitetta voida
7924: n:o 435 (1963 vp.). puoltaa.
7925: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7926: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- nioittaen ehdottaa,
7927: keä tie- ja vesirakennushallituksesta.
7928: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- että toivomusaloite n:o 435 (1963
7929: sen mukaan kysymyksessä olevan alueen lii- vp.) hylättäisiin.
7930: kennetarve voidaan tyydyttää nykyisen maan-
7931: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1964.
7932:
7933:
7934:
7935:
7936: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lah-
7937: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- tela, Liinamaa, M. Linna, Pesonen, Rönkkö
7938: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, ja Salin sekä varajäsen H. Manninen.
7939:
7940:
7941:
7942:
7943: E 1021/64
7944: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 109 (Aloite 1963 Vp.).
7945:
7946:
7947:
7948:
7949: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 78
7950: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa vanhan Markka-
7951: suvannon-Tolosen maantien korjaamista.
7952:
7953: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun kohdalle päättyvän, yleisenä tienä syrJaan
7954: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- jääneen kantatien Meltauksen-Tolosen väli-
7955: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Sääs- sen osan paikallistieksi. Tämän 7.540 km pi-
7956: kilahden ym. yllä mainitun toivomusaloitteen tuisen tieosan kuntoonpano suoritetaan val-
7957: n:o 436 (1963 vp.). tion toimesta siten, että valtio osallistuu kus-
7958: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tannuksiin 26 500 markalla ja Rovaniemen
7959: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- maalaiskunta sitoumuksensa mukaisesti 10 000
7960: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. markalla.
7961: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7962: mukaan kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- nioittaen ehdottaa,
7963: nisteriö on päätöksellään 25 päivältä heinä-
7964: kuuta 1964 määrännyt aloitteen tarkoittaman, että toivomusaloite n:o 436 {1963
7965: Rovaniemen-Muonion kantatieltä Meltauk- vp.) hylättäisiin.
7966: sesta alkavan ja entisen Korinteen lossipaikan
7967: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1964.
7968:
7969:
7970:
7971:
7972: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lah-
7973: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- tela, Liinamaa, M. Linna, Pesonen, Rönkkö,
7974: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Salin ja Vilponiemi.
7975:
7976:
7977:
7978:
7979: E 1022/64
7980: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 110 (Aloite 1963 Vp.).
7981:
7982:
7983:
7984:
7985: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 79
7986: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7987: tamista Pudasjärven Hetekylästä Taipaleeseen.
7988:
7989: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun miseksi hanke on sisällytetty tie- ja vesiraken-
7990: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- nushallituksen tutkimusluetteloon. Muiden
7991: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Hon- vielä kiireellisempien töiden takia tutkimuk-
7992: kasen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o sen suorittamista on jouduttu siirtämään. Kun
7993: 437 (1963 vp.). työtä varten näin ollen ei ole vielä suunnitel-
7994: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- maa, ei rakennustöiden käyntiinpanolle ole
7995: lut asiantuntijana dipLinsinööri E. Riihimä- edellytyksiä.
7996: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7997: Aloitteen tarkoittaman maantien rakenta- nioittaen ehdottaa,
7998: misesta on Pudasjärven kunta tehnyt esityk-
7999: sen tie- ja vesirakennushallitukselle. Tielain että toivomusaloite n:o 437 {1963
8000: mukaiset lausunnot on jo hankittu. Tarpeelli- vp.) hylättäisiin.
8001: sen tutkimuksen ja suunnitelman aikaansaa-
8002: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1964.
8003:
8004:
8005:
8006:
8007: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hietala, Juntunen, Kiviaho, Lah-
8008: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- tela, Liinamaa, M. Linna, Pesonen, Rönkkö,
8009: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Salin ja Vilponiemi.
8010:
8011:
8012:
8013:
8014: E 1023/64
8015: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 111 (Aloite 1963 Vp.).
8016:
8017:
8018:
8019:
8020: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 80
8021: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikallistien ra-
8022: kentamista Pudasjärven Aittojärveltä Yli-Iin Tannilaan.
8023:
8024: Eduskunta on pöyttäkirj,runottein helmikuun Näin olLen ei vielä ole selvitetty, täyttääkö
8025: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulairtosvalio- tiiehank:e yleisille teille asetettuja vaatimuk-
8026: kunnan v,aJ.mistavasrt,i käsi11elrtäväksi ed. Hon- sia. Pudasjärven kunta ei ole pitänyt tiehan-
8027: kasen ym. yllä mainitun ttoivomusaloitrteen k:etta ensiarvoisen kiireellisenä, vaan on si-
8028: n:o 438 (1963 vp.). joittanut sen vähemmän tä11keiden hankkei-
8029: Valiokunt-a on aloirllertta käsitellessään kuul- den joukkoon.
8030: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8031: ti.e- ja vesira3oonnushallituksesta. nioi11taem. ehdotrtaa,
8032: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
8033: mukaan aloitteen tarkoittaman :11i,eyhteyden että toivomusaloite n:o 438 (1963
8034: aikaaooaamisesta on tehty vielain mukainen vp.) hylättäisiin.
8035: paikallistiealoite, jonka käsittely on kesken.
8036: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1964.
8037:
8038:
8039:
8040:
8041: Asian käsittelyyn valiokunna.ssa ovat otta- AnderSSiOn, Hallberg, Hietala, Juntunem., Ki-
8042: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- viaho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, :M:.
8043: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Linn;a., Pesonen, Rönkkö, Salin ja Vilponiemi.
8044:
8045:
8046:
8047:
8048: J.] 1042/64
8049: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 112 (Aloite 1963 Vp.).
8050:
8051:
8052:
8053:
8054: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 81
8055: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa moottoritiesillan
8056: rakentamista Tornionjoen yli E-tiellä Tornion kaupungin
8057: alueella.
8058:
8059: Eduskunta on pöyiäkirjanott!ein helmikuun nionjoen yli tarkoiJttaa Tornion-Haaparan-
8060: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosva:lio- nan nykyisen maanJtien parantamista. Kun
8061: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Tii(Jik- suunnittelutyö on vielä kesken sekä Suomen
8062: son ym. yllä mainitun toivomusaloitteen että Ruotsin puoleHa, ei ·aloite tässä vai-
8063: n:o 439 (1963 vp.). heessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
8064: Valiokunta on aloiltett1a käsitellessään kuul- Edellä ·esite:t~n perusteella valiokunta kun-
8065: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä nioittaen ehdottaa,
8066: tie- ja "\'esi.rakennushallituksesta.
8067: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen että toivomusaloite n:o 439 (1963
8068: mukaan aloit!teessa mainiJt.tu tieyhteys Tor- vp.) hylättäisiin.
8069: Helsingissä 24 päivänä marmskuuta 1964.
8070:
8071:
8072:
8073:
8074: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen, Ki-
8075: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- viaho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M.
8076: heen:johtlaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Linna, Pesonen, Rönkkö, Salin Ja Vilponiemi.
8077:
8078:
8079:
8080:
8081: E 1043/64
8082: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 113.
8083:
8084:
8085:
8086:
8087: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 42
8088: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kalatalouskou-
8089: lun perustamista Lapin lääniin.
8090:
8091: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 lääniin olisi perustettava kalatalouskoulu,
8092: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- joka samalla voisi toimia eräänlaisena kalan-
8093: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- viljelyslaitokseua. Sanotun perusteella ja kun
8094: väksi ed. Sääskilahden ym. toivomusaloitteen sopivia pailclmja tällaiselle koululle on useita-
8095: n: o 256 kalatalouskoulun perustamisesta La- kin ja kun Lapin kannalta on aivan välttä-
8096: pin lääniin. Kuultuaan asiantuntijoina met- mätöntä, että koulu perustetaan Lapin lää-
8097: sästyksenvalvojaa Tauno Mäkeä maatalous- niin, on aloitteessa ehdotettu edus:kunnau hy-
8098: ministeriöstä, kalastusassistentti Heikki Silta- väksyttäväksi tätä tarkoittava toivomus.
8099: rnaata maataloushallituksesta ja maisteri Valiokunnan saamien selvitysten mukaan
8100: Lauri Liedestä Suomen Kalastusyhdistyk- on ilmastollisista ,sekoista johtuen kysymyk-
8101: ;estä valiokunta esittää seuraavaa. seualaista, onko laajamittainen kalanviljely-
8102: Kun Lapin läänissä elinkeinoelämä on ko- toiminta Lapissa kannattavaa ja ovatko pe-
8103: rin yksipuolista ja kun lisäksi Pohjois-Suo- rustettavat tekoaltaat muutoinkaan laajamit-
8104: uessa suoritetut voimalaitostyöt ovat hävittä- taiseen kalatalouden harjoittamiseen soveltu-
8105: leet maakunnasta arvokalan kokonaan, olisi via. Tämän vuoksi ja kuu kalatalousneu-
8106: >::äsiteltäväuä olevan toivomusaloitteen mu- vontaa on tarpeen mukaan annettu lähinnä
8107: mau ryhdyttävä kiireellisesti suuuuittele- kurssien muodossa eräiden maataloudellisten
8108: naau uutta elinkeinoa, samalla kun vanhoja oppilaitosten yhteydessä, ei aloite, tarpeellis-
8109: llinkeiuoja tehostetaan. Yhtenä uutena elin- ten selvitystenkin puuttuessa, valiokunnan
8110: ~einoua, suuressa mitassa tarkoitettuna, tu- mielestä anna aihetta siinä ehdotetun toivo-
8111: isi tällöin kysymykseen kalatalouden järki- muksen lausumiseen hallitukselle.
8112: >eräinen elvyttäminen. Suurten altaideu val- Edellä lausutun perusteella valiokunta
8113: aistuttua voitaisiin ryhtyä kasvattamaan kunnioittaen ehdottaa,
8114: hkä huomattavassa määrässäkiu arvokalaa.
8115: ~ämä ei kuitenkaan käy päinsä ilman oh- että käsiteltävänä oleva toivomus-
8116: austa ja organisointia, minkä vuoksi Lapin aloite hylättäisiin.
8117: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1964.
8118:
8119:
8120: .Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Niiranen, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala,
8121: .eet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- V. I. Rytkönen ja Saura sekä varajäsen
8122: eenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, Hali- Liiuamaa.
8123: en, Jaakkola, A. Koskinen, Laiho, I. Linna,
8124:
8125:
8126:
8127:
8128: 1049/64
8129: j
8130:
8131: j
8132:
8133: j
8134:
8135: j
8136:
8137: j
8138:
8139: j
8140:
8141: j
8142:
8143: j
8144:
8145: j
8146:
8147: j
8148:
8149: j
8150: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 114.
8151:
8152:
8153:
8154:
8155: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 15
8156: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maakunta-
8157: arkiston perustamista Jyväskylän kaupunkiin.
8158:
8159: Eduskunta on pöytäkirjanottein viime vaa materiaalia, valiokunta on asettunut
8160: helmikuun 28 päivältä lähettänyt sisvistys- puoltamaan aloitteessa tarkoitetun maakunta-
8161: valiokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten arkiston perustamista. Jotta arkisto voisi
8162: ed. Hyytiäisen ym. toivomusaloitteen n: o 183, asianmukaisella tavalla palvella korkeakoulun
8163: jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttä- tarpeita ja muutoinkin täyttää maakunta-
8164: väksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireel- arkistolle asetettavat vaatimukset, arkiston
8165: lisiin toimenpiteisiin sopivaksi katsottavan perustamisen yhteydessä olisi arkistoaineksen
8166: toimialueen käsittävän maakunta-arkiston saantia pyrittävä sopivin toimenpitein edistä-
8167: perustamiseksi Jyväskylän kaupunkiin. Kuul- mään. Tällaisina toimenpiteillä voisivat va-
8168: tuaan asiantuntijoina kansliapäällikkö H. liokunnan mielestä tulla kysymykseen muun
8169: Hosiaa opetusministeriöstä, professori M. muassa Keski-Suomen lääniä koskevan mate-
8170: Jokipiitä Jyväskylän kasvatusopillisesta kor- riaalin siirtäminen Vaasan maakunta-arkis-
8171: keakoulusta, valtionarkistonhoitajaa, profes- tosta ja nykyistä laajempi uudemman ar-
8172: sori Y. Nurmiota ja filosofian tohtori A. kistoaineksen hankkiminen.
8173: Vuorista valiokunta kunnioittavasti esittää Valiokunnan saaman tiedon mukaan Jy-
8174: seuraavaa. väskylän kaupunkiin on suunnitteilla uusi
8175: Aloitteessa on todettu historian ja siihen virastotalo lähinnä lääninhallituksen tarpeita
8176: liittyvien muiden tieteiden tehokkaan ja pä- varten. Jotta sanotun rakennushankkeen tar-
8177: tevän opiskelun edellyttävän, että .opiskeli- joamat mahdollisuudet voitaisiin ottaa huo-
8178: joilla on mahdollisuus suorittaa sellaisia tut- mioon maakunta-arkiston tarvitsemia huone-
8179: kimuksia, jotka meidän oloissamme voivat tiloja koskevaa kysymystä ratkaistaessa, va-
8180: tapahtua vain valtionarkistossa tai maakunta- liokunta edellyttää, että toimenpiteisiin Jy-
8181: arkistoissa. Tästä syystä aloitteessa on pi- väskylän maakunta-arkiston perustamiseksi
8182: detty tarpeettomien matkakustannusten ja ryhdytään viipymättä.
8183: muiden vaikeuksien välttämiseksi ehdotto- Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty,
8184: mana vaatimuksena, että sellaisiin korkea- valiokunta toivomusaloitteen n: o 183 mukai-
8185: koulukaupunkeihin, joissa historiatieteitä ope- sesti kunnioittavasti ehdottaa eduskunnan
8186: tetaan, on sjoitettuna myös maakunta- hyväksyttäväksi toivomuksen,
8187: arkisto.
8188: Kun Jyväskylän kaupungissa ei ole arkis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8189: toa, jota voitaisiin käyttää Jyväskylän kas- toimenpiteisiin sopivaksi katsottavan
8190: vatusopillisessa korkeakoulussa tapahtuvassa toimialueen käsittävän maakunta-arkis-
8191: historian opetus- ja tutkimustyössä, ja huo- ton perustamiseksi Jyväskylän kau-
8192: mioon ottaen lisäksi, että korkeakoulun toi- punkiin.
8193: mesta on jo ryhdytty keräämään arkistoita-
8194: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1964.
8195:
8196:
8197: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- sivuori, V. E. Partanen, Ruutu, Sundell,
8198: neet osaa puheenjohtaja Tiekso, varapuheen- Terästö ja Uusitalo sekä varajäsenet Back-
8199: johtaja Hosia, jäsenet Ala-Kulju, Hasu, lund ja Sillantaus.
8200: Honkonen, Kalavainen, Kervinen, Kilpi, Paa-
8201:
8202:
8203: E 1056/64:
8204: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N: o 114.
8205:
8206:
8207:
8208:
8209: E d u s k u n n a n t o i v o m u s maakunta-arkiston pe-
8210: rustamisesta Jyväskylän kaupunkiin.
8211:
8212: EdUSikunnassa on tehty toivomusaloite, joka voisivat Eduskunnan mielestä tulla kysymyk-
8213: tarkoittaa maa:k:unta-arkiston perustamista seen muun muassa Keski-Suomen lääniä
8214: Jyväskylän kaupunkiin, ja Sivistysvaliokunta koskevan materiaalin siirtäminen Vaasan
8215: on asiasta antanut mietintönsä N: o 15. maakunta-arkistosta ja nykyistä laajempi
8216: Historian ja siihen liittyvien muiden tie- uudemman arkistoaineksen hankkiminen.
8217: teiden tehokas ja pätevä opiskelu edellyttää, Eduskunnan saaman tiedon mukaan Jy-
8218: että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa väskylän kaupunkiin on suunnitteilla uusi
8219: sellaisia tutkimuksia, jotka meidän olois- virastotalo lähinnä lääninhallituksen tarpeita
8220: samme voivat tapahtua vain valtionarkistossa varten. Jotta sanotun rakennushankkeen tar-
8221: tai maa!kunta-arkistoissa. joamat mahdollisuudet voitaisiin ottaa huo-
8222: Jyväskylän kaupungissa ei ole arkistoa, mioon maakunta-arkiston tarvitsemia huone-
8223: jota voitaisiin käyttää Jyväskylän kasvatUSI- tiloja koskevaa kysymystä ratkaistaessa,
8224: opillisessa korkeakoulussa tapahtuvassa histo- Eduskunta edellyttää, että toimenpiteisiin
8225: rian opetus- ja tutkimustyössä. Korkeakou- Jyväskylän maakunta-arkiston perust.amiseksi
8226: lun toimesta on kuitenkin jo ryhdytty kerää- ryhdytään viipymättä.
8227: mään arkistoitavaa materiaalia. Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
8228: Eduskunnan mielestä Jyväskylään olisi pe- päättänyt lausua toivomuksen,
8229: rustettava maakunta-arkisto. Jotta arkisto
8230: voisi asianmukaisella tavalla palvella korkea- että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8231: koulun tarpeita ja muutoinkin täyttää maa- toimenpiteisiin sopivaksi katsottavan
8232: kunta-arkistolle asetettavat vaatimukset, ar- toimialueen käsittäviiln maakunta-arkis-
8233: kiston perustamisen yhteydessä olisi arkisto- ton perustamiseksi Jyväskylän kau.:
8234: aineksen saantia pyrittävä sopivin toimen- punkiin.
8235: pitein edistämään. Tällaisina toimenpiteillä
8236: Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1965.
8237:
8238:
8239:
8240:
8241: E 49/65
8242: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 115 (Aloite 1968 Vp.).
8243:
8244:
8245:
8246:
8247: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
8248: 82 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakenta-
8249: mista Simojärven länsirannan tiestä Piilolan kautta Impiöön.
8250:
8251: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- tie- ja vesirakennushallituksella ei kuitenkaan
8252: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitos- ole lähempiä tietoja. Kun tien aikaansaami-
8253: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. sesta ei myöskään ole tehty tielain mukaista
8254: Sääskilahden ym. yllä mainitun toivomus- aloitetta, ei tie- ja vesirakennushallituksen
8255: aloitteen n:o 440 (1963 vp.). taholta ole voitu antaa lausuntoa tien liiken-
8256: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- teellisestä merkityksestä. Näin ollen ja kun
8257: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä tien rakentaminen edellyttää suunnitelmaa,
8258: tie- ja vesirakennushallituksesta. ei aloite nykyvaiheessa anna aihetta enem-
8259: Ranuan kunnassa ja varsinkin Simojärven piin toimenpiteisiin.
8260: ympärillä on viime aikoina rakennettu run- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8261: saasti teitä, joten paikkakunnan tieolot ovat nioittaen ehdottaa,
8262: oleellisesti parantuneet. Aloitteen tarkoitta-
8263: masta tiestä lienee paikallinen maanviljelys- että toivomusaloite n:o 440 {1963
8264: insinööripiiri laatinut suunnitelmia, joista vp.) hylättäisiin.
8265: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1964.
8266:
8267:
8268:
8269: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen, Kivi-
8270: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- aho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
8271: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Rönkkö, Salin ja Vilponiemi.
8272:
8273:
8274:
8275:
8276: E 1061/64
8277: 1964 Vp. - Toiv.al.m.iet. N:o 116 (Aloite 1963 Vp.).
8278:
8279:
8280:
8281:
8282: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
8283: 83 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdystien
8284: aikaansaamista Kilkilönsalmen-Mourunsalmen ja Ahola.n
8285: -Maa.ninkavaara.n teiden välille.
8286:
8287: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- sion kunnan taholta ei myöskään ole vas-
8288: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulai- tattu tie- ja vesirakennushallituksen tiedus-
8289: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi teluun, joka koskee alueen tierakennushank-
8290: ed. Lahtelan ym. yllä mainitun toivomus- keiden kiireellisyysjärjestystä. Tie- ja vesi-
8291: aloitteen n:o 441 (1963 vp.). rakennushallituksen tietutkimusohjelman
8292: Valiokunta on aloitetta käsitellessään laajuuden ja riittämättömän työvoiman huo-
8293: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Rii- mioonottaen ja kun tiestä ei ole olemassa
8294: himäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. suunnitelmaa, aloite ei tässä vaiheessa anna
8295: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- aihetta enempiin toimenpiteisiin.
8296: sen mukaan aloitteen tarkoittaman yhdys- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
8297: tien rakentamisesta ei ole tehty tielain mu- kunnioittaen ehdottaa,
8298: kaista aloitetta. Tähän mennessä ei näin
8299: ollen ole selvitetty, täyttäisikö tieyhteys että toivomusaloite n.:o 441 (1963
8300: yleisille teille asetettavat vaatimukset. Po- vp.) hylättäisiin.
8301: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1964.
8302:
8303:
8304:
8305:
8306: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen, Kivi-
8307: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- aho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
8308: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Rönkkö, Salin ja Vilponiemi.
8309:
8310:
8311:
8312:
8313: E 1062/64
8314: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 117 (Aloite 1963 Vp.).
8315:
8316:
8317:
8318:
8319: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
8320: 84 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakenta-
8321: mista Misin asemalta Köyryn seisakkeelle.
8322:
8323: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun lain mukaista aloitetta. Tämän vuoksi ei ole
8324: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- selvitetty, täyttääkö tämä tieyhteys tielain
8325: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Suo- mukaan yleisille teille asetettavat vaatimuk-
8326: salon ym. yllä mainitun toivomusaloitteen set. Kun tien rakentamiseen ei voida ryhtyä
8327: n:o 442 (1963 vp.). ilman suunnitelmaa, aloite ei tässä vaiheessa
8328: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
8329: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8330: tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
8331: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk-
8332: sen mukaan aloitteen tarkoittaman n. 6 km että toivomusaloite n:o 442 (1963
8333: pituisen tien rakentamisesta ei ole tehty tie- vp.) hylättäisiin.
8334: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1964.
8335:
8336:
8337:
8338: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen, Kivi-
8339: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- aho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
8340: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Rönkkö, Salin ja Vilponiemi.
8341:
8342:
8343:
8344:
8345: E 1063/64
8346: 1964 Vp. - Toiv.al.m.iet. N:o 118 (Aloite 1963 Vp.).
8347:
8348:
8349:
8350:
8351: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
8352: 85 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
8353: rakentamista Rovaniemen maalaiskunnan Niesistä. Unariin.
8354:
8355: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun kylään aikanaan rakennettu kylätie on tie-
8356: 26 päivältä. 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- lain mukaisessa järjestyksessä määrätty pai-
8357: kunnan valmistavaati käsiteltäväksi ed. Sääs- kallistieksi, saattaisi aloitteen tarkoittaman,
8358: kilahden ym. yllä mainitun toivomusaloitteen tämän paikallistien jatkeena olevan tieyhtey-
8359: n:o 443 (1963 vp.). den suunnitteleminen paikallistieksi olla pe-
8360: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- rusteltua. Kun tiellä ei ilmeisestikään olisi
8361: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä edellytyksiä maantieksi, ei aloitetta voida
8362: tie- ja vesirakennushallituksesta. puoltaa.
8363: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8364: mukaan aloitteen tarkoittaman maantieyhtey- nioittaen ehdottaa,
8365: den aikaansaamisesta ei ole tehty tielain
8366: mukaista aloitetta. Näin ollen ei ole selvi- että toivomusaloite n:o 443 (1963
8367: tetty, täyttä.isikö tämä tieyhteys tielain maan- vp.) hylättäisiin.
8368: teille asettamat vaatimukset. Kun Niesin
8369: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1964.
8370:
8371:
8372:
8373:
8374: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen, Kivi-
8375: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- aho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
8376: b.eenjohtaja Niemelä sekä jäsenet .Ahonen, Rönkkö, Salin ja Vilponiemi.
8377:
8378:
8379:
8380:
8381: E 1064/64
8382: 1964 Vp. - Toiv.a.l.miet. N:o 119 (Aloite 1963 Vp.).
8383:
8384:
8385:
8386:
8387: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
8388: 86 toivomusaloitteen johdosta., joka. tarkoittaa. Ma.rra.sjärven
8389: -Kienajajokivarren tien yhdistämistä Sieppijärven-Lohi-
8390: niva.n maantiestä Kiena.jajokiva.rteen tulevaan tiehen.
8391:
8392: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun pituisen tien aikaansaamiseksi ei ole tehty
8393: 26 päivältä 1963 lähettänyt kulkulaitosvalio- tielain mukaista aloitetta. Tämän vuoksi ei
8394: kunnan valmistavaati käsiteltäväksi ed. Sa- ole selvitetty, täyttäisikö tie tielain yleisille
8395: lon ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o teille asettamat vaatimukset. Nykyvaiheessa
8396: 445 (1963 vp.). ei aloitetta voida puoltaa.
8397: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8398: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä nioittaen ehdottaa,
8399: tie- ja vesirakennushallituksesta.
8400: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- että toivomusaloite n:o 445 (1963
8401: sen mukaan aloitteen tarkoittaman n. 4 km vp.) kylättäisiin.
8402: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1964.
8403:
8404:
8405:
8406: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen, Kivi-
8407: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- aho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
8408: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Rönkkö, Salin ja Vilponiemi.
8409:
8410:
8411:
8412:
8413: E 1065/64:
8414: 1964 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 120 (Aloite 1963 Vp.).
8415:
8416:
8417:
8418:
8419: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 87
8420: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
8421: tamisen aloittamista Kemijoen eteläpuolelle Rovaniemeltä
8422: Juotakseen.
8423:
8424: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmi- nitteluvaiheessa 35 km pituisella tieosalla
8425: kuun 26 päivältä 1963 lähettänyt kulku- Sierilä-Vanttauskoski. Kun suunnitelmia ei
8426: laitosvaliokunnan valmistavaati käsiteltäväksi ole vielä voitu vahvistaa, ei työtä ole sisälly-
8427: ed. Sääskilahden ym. yllä mainitun toivomus- tetty rahoitusohjelmiin. Tulevia rahoitus-
8428: aloitteen n:o 444 (1963 vp.). suunnitelmia laatiessaan tie- ja vesirakennus-
8429: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- hallitus tulee mahdollisuuksien mukaan otta-
8430: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä maan huomioon myös tämän tieyhteyden ra-
8431: tie- ja vesirakennushallituksesta. hoittamisen. Nykyvaiheessa aloite ei anna ai-
8432: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- hetta enempiin toimenpiteisiin.
8433: sen mukaan aloitteen tarkoittaman uuden Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8434: maantien aikaansaamiseksi ovat suunnitelmat nioittaen ehdottaa,
8435: käsittelyvaiheessa 14.7 km pituisella tieosalla
8436: Rovaniemi-Sierilä ja n. 12 km pituisella että toivomusaloite n:o 444 (1963
8437: tieosalla Vanttauskoski-Juotas sekä suun- vp.) hylättäisiin.
8438: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1964.
8439:
8440:
8441:
8442:
8443: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- viaho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
8444: neet osaa puheenjohtaja Suonpää sekä jäsenet Pesonen, Rönkkö, Salin ja Vilponiemi.
8445: Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen, Ki-
8446:
8447:
8448:
8449:
8450: E 1084/64
8451: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 121.
8452:
8453:
8454:
8455:
8456: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 44
8457: toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
8458: ottamista vuoden 1965 tulo- ja menoarvioesitykseen.
8459:
8460: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 ed. Kosolan ym. toivomusaloitteen n:o 274
8461: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- määrärahasta hevosjalostusliittojen työn tuke-
8462: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- miseen,
8463: väksi seuraavat toivomusaloitteet: ed. M. Mattilan ym. toivomusaloitteen n: o
8464: ed. Pohjosen ym. toivomusaloitteen n: o 246 275 määrärahasta hevosten kasvatuskustan-
8465: määrärahasta tuen saamiseksi yhteislaidun- nusten alentamiseen,
8466: alueitten hoitoelimille, ed. M. Mattilan ym. toivomusaloitteen n: o
8467: ed. Ryömän ym. toivomusaloitteen n:o 250 276 määrärahasta tammakantakirjojen paina-
8468: määrärahasta ammattikalastajien lainojen ko- tuskustannuksia varten,
8469: ron alentamiseen, ed. Väänäsen ym. toivomusaloitteen n: o
8470: ed. Pekkarisen ym. toivomusaloitteen n: o 280 määrärahasta sikatalouskoeaseman perus-
8471: 252 määrärahasta Harikaankosken alapuo- tamiseksi Pohjois-Savoon,
8472: lelle rakennettavaa kalanviljelyslaitosta var- ed. Liinamaan ym. toivomusaloitteen n: o
8473: ten, 282 määrärahasta kuivatusohjelman toteutta-
8474: ed. Rosenbergin ym. toivomusaloitteen n: o mista varten,
8475: 254 määrärahasta ammattikalastajille kalas- ed. Väänäsen ym. toivomusaloitteen n: o
8476: tusvälineiden hankintaa varten myönnettä- 286 määrärahasta vesihuoltolaitteiden raken-
8477: vien lainojen koron alentamiseen, tamista varten maaseudulla ja
8478: ed. Jungarån ym. toivomusaloitteen n: o ed. Väänäsen ym. toivomusaloitteen n: o
8479: 261 määrärahasta metsäpuiden uutta taimis- 297 määrärahasta maatalouskoneiden tutki-
8480: toa varten Vaasan metsänhoitolautakunnan muslaitoksen toiminnan tehostamiseksi Itä- ja
8481: toimialueella, Pohjois-Suomessa.
8482: ed. Leivosen ym. toivomusaloitteen n: o 265 Sen johdosta, ettei valiokunta ole ehtinyt
8483: määrärahasta Keski-Suomen emäntäkoulun ja käsitellä edellä mainittuja toivomusaloitteita,
8484: kotitalousopettajaopiston lisärakennusten ra- joissa kaikissa on ehdotettu hallitukselle lau-
8485: kentamiseksi, suttavaksi toivomus määrärahan ottamisesta
8486: ed. Asunnan ym. toivomusaloitteen n: o 266 esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
8487: määrärahasta Pohjois-Hämeen emäntäkoulun delle 1965, ennen kuin hallitus antoi edus-
8488: perustamiseen, kunnalle sanotun esityksen, valiokunta kun-
8489: ed. Rönkön ym. toivomusaloitteen n: o 268 nioittaen ehdottaa,
8490: määrärahasta Peltosalmen maamieskoulujen
8491: ottamiseksi valtion haltuun, että toivomusaloitteet n:ot 246, 250,
8492: ed. Kervisen ym. toivomusaloitteen n: o 272 252, 254, 261, 265, 266, 268, 272, 273,
8493: määrärahasta Maatalouskerholiitolle Juvalie 274, 275, 276, 280, 282, 286 ja 297
8494: perustettavaa kurssikeskusta varten, katsottaisiin rauenneiksi.
8495: ed. Linkolan ym. toivomusaloitteen n: o 273
8496: määrärahasta Reitkallin puutarhakoulun lu-
8497: nastamiseksi valtiolle,
8498: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1964.
8499:
8500: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- kinen, Laiho, A. Linna, I. Linna, Niiranen,
8501: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- Pohjonen, Pulkkinen, Raipala, V. I. Rytkö-
8502: heenjohtaja Lindeman sekä jäsenet Asunta, nen ja Saura.
8503: Halinen, Hautala, Jaakkola, Jungarå, A. Kos-
8504:
8505: E 1122/64
8506: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 122.
8507:
8508:
8509:
8510:
8511: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 45
8512: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kurssimuotoisen
8513: maatalousopetuksen järjestämistä.
8514:
8515: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 kurssiluontoista ammattiopetusta varten
8516: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- valtion tulo- ja menoarvioon tarpeellinen
8517: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- määräraha, jonka käytön perusteista sää-
8518: täväksi ed. Räsäsen ym. toivomusaloitteen detään asetuksella. Maataloudellisten oppi-
8519: n: o 2-69 kurssimuotoisen maatalousopetuk- laitosten kurssitoiminnasta annetun asetuk-
8520: sen järjestämisestä. Kuultuaan asiantunti- sen (182/63) mukaan kurssit jakaantuvat
8521: joina hallitussihteeri Leevi Junesta maata- nuorisokursseihin, yleiskursseihin, jatko-
8522: lousministeriöstä ja tarkastaja Paavo Vei- kursseihin ja erikoiskursseihin. Vuoden
8523: tonmäkeä maataloushallituksesta valiokunta 1963 aikana järjestettiin kaikkiaan 396
8524: esittää seuraavaa. kurssia, joihin otti osaa noin 9 300 kurssi-
8525: Käsiteltävänä olevassa toivomusaloitteessa laista. Peruskoulutusta saamassa oli vas-
8526: on todettu, ettei maataloudellisissa oppi- taavana aikana noin 10 000 oppilasta. Kulu-
8527: laitoksissa ole mahdollisuutta antaa perus- vana vu01ma on jo tähän mennessä kurs-
8528: koulutusta kuin pienelle osalle maatalouden seille osallistunut kurssilaisia jonkin verran
8529: piirissä työskentelevistä. Tämän vuoksi ja edellä sanottua enemmän.
8530: kun maatalouden jatkuvan kehityksen vaa- Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta
8531: tima jatko-opetuskin, joka lyhytaikaisin 1961 lähtien osoitettu varoja aloitteessa tar-
8532: kurssein erikoisaloille suuntautuvana täyt- koitettua kurssimuotoista ammattiopetusta
8533: täisi tehtävänsä, on vielä aivan alkuvaihees- varten. Sanottua tarkoitusta varten osoi-
8534: saan, on aloitteessa ehdotettu eduskunnan tettiin vuonna 1961 varoja 350 000 markkaa.
8535: hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus kii- Vuoden 1965 tulo- ja menoarvioehdotuk-
8536: reellisesti ryhtyisi toimenpiteisiin lyhyt- sessa on tarkoitukseen ehdotettu myönnet-
8537: aikaisen, kurssimuotoisen maatalousopetuk- täväksi 805 000 markkaa. Koska kurssimuo-
8538: sen järjestämiseksi kaikissa maatalouden toisen ammattiopetuksen tehostamiseen on
8539: peruskouluissa kaikille maataloutta harjoit- siten viime vuosina kiinnitetty lisääntyvää
8540: taville tai sen piirissä työskenteleville kan- huomiota ja sitä on vuosi vuodelta tehos-
8541: salaisille. tettu, valiokunta ei ole asettunut aloitetta
8542: Maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- puoltamaan, vaan kunnioittaen ehdottaa,
8543: oppilaitoksista annetun lain (62/62) 20 § :n
8544: mukaan otetaan sanotun lain alaan kuulu- että käsiteltävänä o,leva toivornus-
8545: vaa oppilaitoksissa ja munalla tapahtuvaa aloite hylättäisiin.
8546: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1964.
8547:
8548:
8549: Asian 'käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Koskinen, Lailio, Niiranen, Pohjonen, Pulk-
8550: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, vara- !kinen, Raipala, V. I. Rytkönen ja Saura sekä
8551: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, vara,jäsenet A. Kinnunen ja E. Manninen.
8552: Halinen, Hautala, Jaakkola, Jungarå, A.
8553:
8554:
8555:
8556:
8557: E 1091/64
8558: 1964 Vp. - Toiv.aJ.miet. N:o 123 (Aloite 1962 Vp.).
8559:
8560:
8561:
8562:
8563: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 47
8564: toivomusaloitteen johdosta., joka tarkoittaa. Neulatammen
8565: säännöstelypadon rakentamista Kiurujokeen.
8566:
8567: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 silloin oli velvollinen valvomaan, että ve-
8568: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maa- denkorkeussuhteet pysyisivät entisellään,
8569: talousvaliokuntaan valmistelevasti :käsitel- ollut mahdollisuus vaihtaa neulapato kiin-
8570: täväksi ed. V. J. Rytkösen ym. toivomus- teään patoon. Kiinteän padon avulla olisi
8571: aloitteen n: o 620 Neulatammen säännös- vede:n:korkeudet ilman erikoisia toimen-
8572: telypadon rakentamisesta Kiurujokeen. piteitä voitu pysyttää entisellään.
8573: Kuultuaan asiantuntijoina toimistopäällikkö Maaliskuun 30 päivänä 1935 antamanaan
8574: Simo Muotialaa maataloushallituksesta ja päätöksellä myönsi vesistötoimikunta luvan
8575: rakennusneuvos Simo Jaatista tie- ja vesi- Kiuruved.en laskemiseen. Korkein hallinto-
8576: rakennushallituksesta valiokunta esittää oikeus muutti kuitenkin vesistötoimikunnan
8577: seuraavaa. päätöksen lupaehtoja siten, että padon
8578: Valiokunnalle annettujen selvitysten mu- hoito ja kunnossapito tulivat kuulumaan
8579: 'kaan rakennettiin vuosina 1903-1906 tie- järvenlaskuyhtiölle :tai sille, joka siihen
8580: ja vesirakennushallitUJksen toimesta kulku- asianmukaisessa järjestyksessä on sitoutu-
8581: väylä Iisalmen Nivan sillasta ylöspäin nut. Tie- ja vesirrukennushallituksen ja Sa-
8582: Kiurujokea pitkin Kiuruveteen. Tällöin teh- von Uittoyhdistyksen kesken tehdyn, Saari-
8583: tiin Saarikosken kOihdalle laivasulku sekä, 'kosken patoa :koskevan vuokrasopimuksen
8584: jotta Kiuruveden luonnollinen v.edenpinta mukaisesti vapautui järvenlaskuyhtiö pa-
8585: suoritettujen perkansten johdosta ei alen- don hoitamisesta ja kunnossapitämisestä
8586: tuisi, Saarikoskeen neulapato. Kun lH!kenne sekä niistä aiheutuvista menoista 25 vuo-
8587: kanavassa kävi kannattamattomaksi, kulku- den ajaksi eli 1. 11. 1959 saakka. Kun vuok-
8588: laitosten ja yleisten töiden ministeriö mää- rasopimusta ei uusittu, tie- ja vesirakennus-
8589: rast Saarikosken kanavan suljettavaksi hallitus päätti luovuttaa Saarikosken padon
8590: laivaliikenteeltä 1. 7. 1931 lukien sekä kunnossapidon ja Kiuruveden vedensään-
8591: oikeutti tie- ja vesirakennushallituksen nöstelyn hoitamisen Kiuruveden järven-
8592: antamaan määräykset, miten neulapato on laskuyhtiölle 1. 11. 1959 alkaen.
8593: kunnossapidettävä ja hoidettava. Tämän Kiuruveden kunnanhallitus on pyytänyt
8594: jälkeen tie- ja vesirakennushallitus vuok- tie- ja vesirakennushallitukselta, että t~e
8595: rasi 30.11.1934 Saari·kosken kanava-alueen ja vesirakennushallitu:ks.en toimesta suun-
8596: sulkukanavineen ja neulapataineen Savon niteltaisiin ja rakennettaisiin Saarikosken
8597: Uittoyhdistykselle muun muassa ehdolla, uusi pato, kos·ka järvenlaskuyhtiö ei siihen
8598: että vuokraajan tulisi, m.iJkäli Kiurujärven omin varoin kykene ja koska patolaitteen
8599: vedenpinnan järjestelyhanke toteutuisi, rakentaminen olisi kiireellinen toimenpide
8600: vuokra-aikana hoitaa patoa sitä varten sen johdosta, että Kiurujärven vesi on las-
8601: annettavien lupapäätösten määräysten mu- kenut normaalista jo noin metrillä ja on
8602: kaisesti. tämän vuoksi olemassa vaara, että vesi- ja
8603: Saarikosken pato oli .a1kuaan tarpeellinen viemärijohdot jäätyvät niiden jäätyä kui-
8604: vedenkorkeussuhteiden järjestelemiseksi ville. Tie- ja vesirakennushallitus :katsoi
8605: Kiurujoessa ja Kiuruvedessä tie- ja Y.esi- kuitenkin, viitaten edellä selostetun kor-
8606: rakennushallituksen toimesta aikaisemmin keimman hallinto·oikeuden va:hvistaman
8607: suoritettujen perkaus- ja kanavoimistöiden lupapäät&ksen ehtoihin, ettei se voi suostua
8608: johdosta. Kun :kanava suljettiin liikenteeltä, Kiuruveden :kunnanhallituksen esitykseen.
8609: olisi tie- ja vesirakennushallituksella, joka Valiokunnan saamien tietojen mUikaan on
8610: E 110.2/,64
8611: 2 1964 Vp. - Toiv.al.miet. H: o 123 (Aloite 1962 Vp.).
8612:
8613: Neulatammen pato nykyisin erittäin huono- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
8614: tkuntoinen, minkä vuoksi murtumisen vaara syttäväksi toivomuksen,
8615: Qn jatkuvasti olemassa. Tämän vuoksi ja
8616: aloitteen perusteluissa mainitut seikat huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8617: mioon ottaen olisi valiokunnan mielestä val- toimenpiteisiin Kiurujoessa sijaitsevan
8618: tiQn toimesta laadittava suunnitelma Neula- Neulatammen padon uudelleen raken-
8619: tammen padon uudelleen rB~kentamis~ksi. tamista koskevan suunnitelman laati-
8620: Edellä lausutun perusteella valiokunta miseksi.
8621: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1964.
8622:
8623:
8624:
8625:
8626: Asian käsittelyyn vaJidkunn.assa ovrut otta- Halinen, Hautala, JaaJkkola, Jungarå, A.
8627: n~ osaa puhoonjdhtaja Häppölä, vara- Koskinen, Ladho, I. ,Linna, Niiranen, Pdh-
8628: puheenjohtaja Lindeman selkä jäBenet Asunta, jonen, Pulkkinen, V. I. Rytkönen ja Saura.
8629: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 123 (Aloite 1962 Vp.).
8630:
8631:
8632:
8633:
8634: Ed usk un nan toivomus Neulatammen säännös-
8635: telypadon rakentamisesta Kiurujokeen.
8636:
8637: Eduskunnassa on vuoden 1962 valtiopäi- vedenkorkeudet ilman erikoisia toimen-
8638: villä tehty toivomusaloite, j<Jka tarkoittaa piteintä voitu pysyttää entisellään.
8639: Neulatammen säännöstelypadon rakentamista Maaliskuun 30 päivänä 1935 antamallaan
8640: Kiurujokeen, ja Maatalousvaliokunta on nyt päätöksellä myönsi vesistötoimikunta luvan
8641: koolla olevalle Eduskunnalle asiasta antanut Kiuruveden laskemiseen. Korkein hallinto-
8642: mietintönsä N :o 47. oikeus muutti kuitenkin vesistötoimikun-
8643: Eduskunnalle annettujen selvitysten mu- nan päätöksen lupaehtoja siten, että padon
8644: kaan rakennettiin vuosina 1903-1906 tie- hoito ja kunnossapito tulivat kuulumaan
8645: ja vesirakennushallituksen toimesta kulku- järvenlaskuyhtiölle tai sille, joka siihen
8646: väylä Iisalmen Nivan sillasta ylöspäin asianmukaisessa järjestyksessä on sitoutu-
8647: Kiurujokea pitkin Kiuruveteen. Tällöin teh- nut. Tie- ja vesirakennushallituksen ja Sa-
8648: tiin Saarikosken kohdalle laivasulku sekä, von Uittoyhdistyksen kesken tehdyn, Saari-
8649: jotta Kiuruveden luonnollinen vedenpinta kosken patoa koskevan vuokrasopimuksen
8650: suoritettujen perkansten johdosta ei alen- mukaisesti vapautui järvenlaskuyhtiö padon
8651: tuisi, Saarikoskeen neulapato. Kun liikenne hoitamisesta ja kunnossapitämisestä sekä
8652: kanavassa kävi kannattamattomaksi, kulku- niistä aiheutuvista menoista 25 vuoden
8653: laitosten ja yleisten töiden ministeriö mää- ajaksi eli 1. 11. 1959 saakka. Kun vuokra-
8654: rasl Saarikosken kanavan suljettavaksi sopimusta ei uusittu, tie- ja vesirakennus-
8655: laivaliikenteeltä 1. 7. 1931 lukien sekä hallitus päätti luovuttaa Saarikosken padon
8656: oikeutti tie- ja vesirakennushallituksen kunnossapidon ja Kiuruveden vedensään-
8657: antamaan määräykset, miten neulapato on nöstelyn hoitamisen Kiuruveden järven-
8658: kunnossapidettävä ja hoidettava. Tämän laskuyhtiölle 1. 11. 1959 alkaen.
8659: jälkeen tie- ja vesirakennushallitus vuok- Kiuruveden kunnanhallitus on pyytänyt
8660: rasi 30. 11. 1934 Saarikosken kanava-alueen tie- ja vesirakennushallitukselta, että tie-
8661: sulkukanavineen ja neulapatoineen Savon ja vesirakennushallituksen toimesta suun-
8662: Uittoyhdistykselle muun muassa ehdolla, niteltaisiin ja rakennettaisiin Saarikosken
8663: että vuokraajan tulisi, mikäli Kiurujär- uusi pato, koska järvenlaskuyhtiö ei siihen
8664: ven vedenpinnan järjestelyhanke toteutuisi, omin varoin kykene ja koska patolaitteen
8665: vuokra-aikana hoitaa patoa sitä varten rakentaminen olisi kiireellinen toimenpide
8666: annettavien lupapäätösten määräysten mu- sen johdosta, että Kiurujärven vesi on las-
8667: kaisesti. kenut normaalista jo noin metrillä ja on
8668: Saarikosken pato oli alkuaan tarpeelli- tämän vuoksi olemassa vaara, että vesi- ja
8669: nen vedenkorkeussuhteiden järjestelemiseksi viemärijohdot jäätyvät niiden jäätyä kui-
8670: Kiurujoessa ja Kiuruvedessä tie- ja vesi- ville. Tie- ja vesirakennushallitus katsoi
8671: rakennushallituksen toimesta aikaisemmin kuitenkin, viitaten edellä selostetun kor-
8672: suoritettujen perkaus- ja kanavoimistöiden keimman hallinto-oikeuden vahvistaman lupa-
8673: johdosta. Kun kanava suljettiin liikenteeltä, päätöksen ehtoihin, ettei se voi suostua
8674: olisi tie- ja vesirakennushallituksella, joka Kiuruveden kunnanhallituksen esitykseen.
8675: silloin oli velvollinen valvomaan, että ve- Eduskunnan saamien tietojen mukaan on
8676: denkorkeussuhteet pysyisivät entisellään, Neulatammen pato nykyisin erittäin huono-
8677: ollut mahdollisuus vaihtaa neulapato kiin- kuntoinen, minkä vuoksi murtumisen vaara
8678: teää.n patoon. Kiinteän padon avulla olisi on jatkuvasti olemassa. Tämän vuoksi ja
8679: E 48/65
8680: 2 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.aJ..miet. N:o 123 (Aloite 1962 Vp.).
8681:
8682: edellä mainitut seikat huomioon ottaen olisi että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8683: Eduskunnan mielestä valtion toimesta laa- toimenpiteisiin Kiurujoessa sijaitsevan
8684: dittava suunnitelma Neulatammen padon Neulatammen padon U!!u:lelleen raken-
8685: uudelleen rakentamiseksi. tamista koskevan suunnitel'mll!n laati-.
8686: Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on miseksi.
8687: päättänyt lausua toivomu.~sen,
8688: Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1965.
8689: 1964 Vp. - Toiv.al.m.iet. N:o 124.
8690:
8691:
8692:
8693:
8694: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 88
8695: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Mätäsvaaran sei-
8696: sakkeen muuttamista Iaiturivaihteeksi.
8697:
8698: Eduskunta on pöy;Väkirjanottein helmikuun Siellä sijaitsevat metsähallituksen puutavara-
8699: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosvalio- varastot ja sinne johtaa tieverkko joka puo-
8700: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Timo- lelta. Lähellä oleva Viekin asema, jonne
8701: sen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o johtaa uusi tie kirkonkylästä, on jäänyt lii-
8702: 365. kenteellisesti vähämerkityksiseksi. Kun rauta-
8703: V:aliokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tiehallit!uksen taholta on lisäksi ilmoitettu,
8704: lut .asiantuntijana apulaisjohtaja T. P. Elo- että po. alueella on useita eri vaihtoehtoja
8705: maata rautatiehallituksesta. esiintyvää rautatieliikennettä parhaiten pal-
8706: Rautatiehallituksen taholta on ilmoitettu, velevaksi laiturivaihteeksi ja että rautatie-
8707: että Sulkaisten seisake sijaitsee Mätäsvaaran hallitus parhaillaan tutJkii asiaa, valiokun-
8708: ·kylän keskellä ja Mätäsvaaran raiteen välit- nan mielestä aloite ei tässä vaiheessa anna ai-
8709: tömässä läheisyydessä. Seisakkeen nimi on hetta enempiin toimenpiteisiin.
8710: siis virheellinen ja se olisi muutettava Mätäs- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8711: vaaraksi. Tavaraliikenteen kannalta Sulkais- nioittaen ehdottaa,
8712: ten liikennepaikalla on merkitystä, sillä sen
8713: alueella olevalta Mätäsvaaran raiteelta tapah- että toivomusa'Wite n:o 365 hylättäi-
8714: tuu huomattavaa puutavaran kuormauJ'!ta. siin.
8715: Helsingissä 8 päivänä joulukuurta 1964.
8716:
8717:
8718:
8719:
8720: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- namaa, M. Linna, Rönkkö, Salin ja Vilpo-
8721: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- niemi sekä varajäsenet A. Koskinen ja Lei-
8722: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, vonen.
8723: Andersson, Hallberg, Juntunen, Kiviaho, Lii-
8724:
8725:
8726:
8727:
8728: E 1130/64
8729: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 125.
8730:
8731:
8732:
8733:
8734: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 89
8735: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pieksämäen rata-
8736: piha-alueen yli johtavan sillan uudelleen rakentamista.
8737:
8738: EduSkunta on pöytäkirjanottein helmikuun Hsena ja jonka rakentamisen se on sijoittanut
8739: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosvalio- kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäisten jouk-
8740: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. T. koon, on riippuvainen asemakaavajärjest'e-
8741: Kinnusen ym. yllä mainitun toivomusaloit- lyistä ja sopimuksesta kaupungin kanssa. Tä-
8742: teen n: o 371. män vuoksi ja kun valiokunta ei tässä vai-
8743: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- heessa voi puoltaa aloitteen hyväksymistä, se
8744: lut asiantuntijana johtaja P. Turusta rautra- tyytyy kiinnittämään huomiota siihen, että
8745: tiehallituksesta. rautatiehallituksen ja kaupungin keskeiset
8746: Rautatiehallituksen taholta on ilmoitettu, varsin kauan vireillä olleet neuvottelut olisi
8747: että Pieksämäen tavararatapihan laajennus- pyrittävä saamaan nopeasti päätökseen ja
8748: ;f;lyöt ovat käynnissä ja ratapiha saataneen ettei kaupungille olisi sälytettävä yli sen kan-
8749: vuoden kuluessa tyydyttävään kuntoon. Yli- tokyvyn meneviä rasituksia.
8750: kulkusillan rakentamisen kustannusjaosta on Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8751: rautatiEiliallitus tehnyt kaupungille esityk- nioittaen ehdottaa,
8752: sensä, mutta neuvottelut eivät ole johtaneet!
8753: tulokseen. Uuden asemarakennuksen aikaan- että toivomusaloite n:o 371 hylättäi-
8754: saaminen, mitä rautatiehallitus pitää tarpeel- siin.
8755: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1964.
8756:
8757:
8758:
8759:
8760: Aaian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- namaa, M. Linna, Rönkkö, Salin ja Vilpo-
8761: neet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- niemi sekä varajäsenet A. Koskinen ja Lei-
8762: hoonjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, vonen.
8763: Andersson, Hallberg, Junt!unen, Kiviaho, Lii-
8764:
8765:
8766:
8767:
8768: E 1131/64
8769: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 126.
8770:
8771:
8772:
8773:
8774: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 48
8775: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa esityksen anta-
8776: mista Pohjois-Suomen maamiesopiston perustamisesta ja si-
8777: joittamisesta Muhoksen kunnassa olevalle Koivikon koulu-
8778: tilalle.
8779:
8780: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 lasrakennukset. Mikäli maamiesopisto SIJOI-
8781: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- tettaisiin Muhokselle, olisi sinne valiokunnalle
8782: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- annetun selvityksen mukaan vielä rakennet-
8783: väksi ed. Paason toivomusaloitteen n: o 270 tava opistorakennus sekä lisää tiloja opettajia
8784: esityksen antamisesta Pohjois-Suomen maa- varten. Ylivieskan kunnasta on maamiesopis-
8785: miesopiston perustamisesta ja sijoittamisesta ton perustamista varten ostettu tila, jossa on
8786: Muhoksen kunnassa olevalle Koivikon koulu- peltoa 56 hehtaaria ja metsämaata 230 heh-
8787: tilalle. Kuultuaan asiantuntijoina hallitus- taaria. Rakennuksia ei tilalla ole.
8788: sihteeri Leevi Junesta maatalousministeriöstä Valiokunnan saaman tiedon mukaan on
8789: ja tarkastaja Paavo Veitonmäkeä maatalous- maataloushallituksessa suunniteltu asiaan
8790: hallituksesta valiokunta esittää seuraavaa. muun muassa sellaista ratkaisua, että maa-
8791: Pohjois-Suomeen perustettavaksi suunnitel- miesopisto perustettaisiin Ylivieskaan ja ma.a-
8792: lun maamiesopiston sijaintipaikkakunta on talouskerhoneuvojia, joita nykyisin valmistuu
8793: yhä edelleen ratkaisematta. Hallituksen esi- vain Paimiossa ja noin 40 vuodessa, valmis-
8794: tyksessä vuoden 1964 tulo- ja menoarvioksi tava maatalouskerhoneuvojaopisto Muhokselle.
8795: ehdotettiin opiston sijaintipaikaksi Ylivieskan Valiokunnan mielestä olisi asiassa saatava pi-
8796: kunta. Eduskunta poisti kuitenkin meno- kaisesti aikaan riittävän perusteellinen tutki-
8797: arviosta rakennusten suunnittelua ja raken- mus, minkä jälkeen maamiesopiston sijainti-
8798: nustöiden aloittamista varten ehdotetun mää- paikka olisi lopullisesti ratkaistava. Kun va-
8799: rärahan, eikä hallituksen taholta ole tämän liokunnan toimesta tällaisen tutkimuksen suo-
8800: jälkeen tehty asiassa uutta esitystä. rittaminen ei ole mahdollista, valiokunta kun-
8801: Muhoksen kunnassa olevalla Koivikon kou- nioittaen ehdottaa,
8802: lutilalla on peltoa 143 hehtaaria ja metsä-
8803: maata 750 hehtaaria. Viime vuonna on oppi- että käsiteltävänä oleva toivomus-
8804: laitokselle valmistunut uudet koulu- ja Oppi- aloite hylättäisiin.
8805: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1964.
8806:
8807:
8808:
8809: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu- Jaakkola, Jungarå, A. Koskinen, Laiho,
8810: heenjohtaja Häppölä, varapuheenjohtaja A. Linna, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala ja
8811: Lindeman, jäsenet Asunta, Halinen, Hautala, V. I. Rytkönen.
8812:
8813:
8814:
8815:
8816: E 1150/64
8817: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 127 (Aloite 1962 Vp.).
8818:
8819:
8820:
8821:
8822: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 49
8823: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kyrönjoen per-
8824: kaamis- ja pengerrystöiden aloittamista.
8825:
8826: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 nyt saatu niin valmiiksi, että siihen liittyvä
8827: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maa- osasuunnitelma on parhaillaan valtioneuvos-
8828: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- ton käsittelyvaiheessa. Tämän osahankkeen,
8829: väksi ed. Åsvikin ym. toivomusaloitteen n: o jonka vesioikeudellinen käsittely saataneen
8830: 621 (1962 vp.) Kyrönjoen perkaamis- ja suoritetuksi ensi vuoden puolella, kustannus-
8831: pengerrystöiden aloittamisesta. Kuultuaan arvio on noin 6 milj. markkaa. Työt olisi
8832: asiantuntijoina toimistopäällikkö Simo Muoti- tältä osin voitava siten aloittaa viimeistään
8833: alaa maataloushallituksesta ja rakennusneuvos vuonna 1966. Kun hankkeen vesioikeudelli-
8834: Simo Jaatista tie- ja vesirakennushallituk- nen käsittely ei miltään osin ole loppuun suo-
8835: sesta valiokunta esittää seuraavaa. ritettu eikä töiden aloittaminen siten vielä
8836: Kyrönjoen vesistön perkausta, pengerrystä, ole mahdollista, valiokunta kunnioittaen eh-
8837: oikaisua ja säännöstelyä koskeva kokonais- dottaa,
8838: suunnitelma, jonka toteuttaminen vaatii va-
8839: liokunnalle annettujen selvitysten mukaan että käsiteltävänä oleva toivomus-
8840: valtion varoja ainakin 30 milj. markkaa, on aloite kylättäisiin.
8841: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1964.
8842:
8843:
8844:
8845:
8846: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu- Jaakkola, Jungarå, A. Koskinen, Laiho,
8847: heenjohtaja Hä.ppölä, varapuheenjohtaja A. Linna, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala ja
8848: Lindeman, jäsenet Asunta, Halinen, Hautala, V. I. Rytkönen.
8849:
8850:
8851:
8852:
8853: E 1151/64
8854: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 128 (Aloitteet 1962 ja 1964 Vp.).
8855:
8856:
8857:
8858:
8859: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 50
8860: kahden toivomusaloitteen johdosta., jotka. tarkoittavat Nil-
8861: siän ja. Sä.yneisten kunnissa. olevien Siikajärven ja. Ala.-
8862: Luosta.jä.rven vedenpinnan alentamista.
8863:
8864: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 Käsiteltävinä olevissa toivomusaloitteissa
8865: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maa- tarkoitettu hanke on ollut jo kauan vireillä,
8866: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- eikä suunnitelma ole vieläkään valmistunut.
8867: väksi ed. Pekkarisen ym. toivomusaloitteen Valiokunnalle on ilmoitettu, että tähän on
8868: n:o 624 (1962 vp.) Nilsiän ja Säyneisten ollut syynä, paitsi työvoiman puute, myös se,
8869: kunnissa olevien Siikajärven ja Ala-Luosta- että hanketta ei tähän mennessä ole pidetty
8870: järven vedenpinnan alentamisesta sekä pää- kiireellisyysjärjestyksessä aivan etusijalla ole-
8871: töspöytäkirjanottein 28 päivältä viime helmi- vana. Tämän vuoksi ja huomioon ottaen,
8872: kuuta ed. Räsäsen ym. toivomusaloitteen n: o että asiaan liittyviä tutkimuksia on edelleen
8873: 290 Pisankosken perkaamisesta ja Siikajär- suoritettu, valiokunta ei ole asettunut aloit-
8874: vien kuivatuksesta Säyneisten ja Nilsiän kun- teita puoltamaan, vaan kunnioittaen ehdottaa,
8875: nissa. Kuultuaan asiantuntijoina toimisto-
8876: päällikkö Simo Muotialaa maataloushallituk- että käsiteltävänä olevat toivomus-
8877: sesta ja rakennusneuvos Simo Jaatista tie- ja aloitteet hylättäisiin.
8878: vesirakennushallituksesta valiokunta esittää
8879: seuraavaa.
8880: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1964.
8881:
8882:
8883:
8884:
8885: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu- Jaakkola, Jungarå, A. Koskinen, Laiho,
8886: heenjohtaja Häppölä, varapuheenjohtaja A. Linna, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala ja
8887: Lindeman, jäsenet Asunta, Halinen, Hautala, V. I. Rytkönen.
8888:
8889:
8890:
8891:
8892: E 1152/64
8893: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 129 (Aloite 1962 Vp.).
8894:
8895:
8896:
8897:
8898: M a a t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 51
8899: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Tenojoen ranto-
8900: jen sortumisen estämistä Utsjoen kunnan alueella.
8901:
8902: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 omin varoin estää ja kun Norjan puoleisella
8903: päivältä maaliskuuta 1962 lähettänyt maa- rannalla on valtion toimenpitein huolehdittu
8904: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- siitä, että joentörmien sortuminen on saatu
8905: väksi ed. Lahtelan ym. toivomusaloitteen n: o estetyksi, olisi aloitteen mukaan myös Suo-
8906: 627 (1962 vp.) Tenojoen rantojen jokeen sor- men puolella ryhdyttävä valtion toimesta vas-
8907: tumisen estämisestä Utsjoen kunnan alueella. taaviin toimenpiteisiin.
8908: Kuultuaan asiantuntijoina toimistopäällikkö Toivomusaloitteen perusteluissa mainituista
8909: Simo Muotialaa maataloushallituksesta ja ra- syistä ja huomioon ottaen, että rantatörmien
8910: kennusneuvos Simo Jaatista tie- ja vesiraken- vahvistustöitä on valtion toimesta tehty
8911: nushallituksesta valiokunta esittää seuraavaa. eräissä kohdin Ivalojokea, olisi valiokunnan
8912: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen mu- mielestä asia selvitettävä myös Tenojoen
8913: kaan on Tenojoen Suomen puoleisella ran- osalta. Tämän vuoksi valiokunta kunnioit-
8914: nalla, Karigasniemen ja Utsjoen kirkonky- taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
8915: län välillä, sellaisia paikkoja, joissa tulvavesi toivomuksen,
8916: ja virta jatkuvasti syövyttävät joen törmää
8917: ja tuhoavat jokivarren vähäisiä viljelyksiä. että hallitus suorituttaisi kiireelli-
8918: Jos rantojen vieriminen saa jatkua, sortuvat sesti tutkimuksen siitä, millä tavoin
8919: eräät talotkin jokitörmän mukana veteen. Tenojoen rantojen jokeen sortuminen
8920: Kun sikäläiset vähävaraiset pienten talojen Utsjoen kunnan alueella voitaisiin es-
8921: omistajat eivät voi luonnonvoimien tuhoa tää.
8922: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1964.
8923:
8924:
8925:
8926:
8927: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu- Jaakkola, Jungarå, A. Koskinen, Laiho,
8928: heenjohtaja Häppölä, varapuheenjohtaja A. Linna, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala ja
8929: Lindeman, jäsenet Asunta, Halinen, Hautala, V. I. Rytkönen.
8930:
8931:
8932:
8933:
8934: E 1153/64
8935: 1
8936: 1
8937: 1
8938: 1
8939: 1
8940: 1
8941: 1
8942: 1
8943: 1
8944: 1
8945: 1
8946: 1
8947: 1
8948: 1
8949: 1
8950: 1
8951: 1
8952: 1
8953: 1
8954: 1
8955: 1
8956: 1
8957: 1
8958: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 129 (Aloite 1962 Vp.).
8959:
8960:
8961:
8962:
8963: E d u s k u n n a n t o i v o m u s Tenojoen rantojen sortu-
8964: misen estämisestä Utsjoen kunnan alueella.
8965:
8966: Eduskunnassa on vuoden 1962 valtiopäi- siitä, että joentörmien sortuminen on saatu
8967: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa estetyksi, olisi aloitteen mukaan myös Suo-
8968: Tenojoen rantojen sortumisen estämistä Uts:- men puolella ryhdyttävä valtion toimesta vas-
8969: joen kunnan alueella, ja Maatalousvaliokunta taaviin toimenpiteisiin.
8970: on nyt koolla olevalle Eduskunnalle asiasta Edellä mainituista syistä ja huomioon ot-
8971: antanut mietintönsä N: o 51. taen, että rantatörmien vahvistustöitä on
8972: Tenojoen Suomen puoleisella rannalla, Ka- valtion toimesta tehty eräissä kohdin Ivalo-
8973: rigasniemen ja Utsjoen kirkonkylän välillä, jokea, olisi Eduskunnan mielestä asia selvi-
8974: on sellaisia paikkoja, joissa tulvavesi ja virta tettävä myös Tenojoen osalta.
8975: jatkuvasti syövyttävät joen törmää ja tuhoa- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
8976: vat jokivarren vähäisiä viljelyksiä. Jos ran- päättänyt lausua toivomuksen,
8977: tojen vieriminen saa jatkua, sortuvat eräät
8978: talotkin jokitörmän mukana veteen. Kun että Hallitus S"Uorituttaisi kiireelli-
8979: sikä:läiset vähävaraiset pienten talojen omis- sesti tutkimuksen siitä, millä tavoin
8980: tajat eivät voi luonnonvoimien tuhoa omin Tenojoen rantojen jokeen sortuminen
8981: varoin estää ja kun Norjan puoleisella ran- Utsjoen kunnan altteella voitaisiin es-
8982: nalla on valtion toimenpitein huolehdittu täii.
8983: Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1965.
8984:
8985:
8986:
8987:
8988: E 47/65
8989: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 130 (Aloite 1963 Vp.).
8990:
8991:
8992:
8993:
8994: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 52
8995: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rääkkylän Oravi-
8996: lahden luhta.- ja ranta-alueen kuivatushankkeen toteutta-
8997: mista.
8998:
8999: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 26 Kun hankkeen vesilain mukainen käsittely
9000: päivältä helmikuuta 1963 lähettänyt maa- on vielä kesken, asian ollessa parhaillaan
9001: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- käsiteltävänä Itä-Suomen vesioikeudessa, va-
9002: väksi ed. Niirasen ym. toivomusaloitteen n: o liokunta ei ole voinut asettua aloitetta puol-
9003: 270 (1963 vp.) Rääkkylän Oravilahden luhta- tamaan, vaan kunnioittaen ehdottaa,
9004: ja ranta-alueen kuivatushankkeen toteuttami-
9005: sesta. Kuultuaan asiantuntijoina toimisto- että käsiteltävänä oleva toivomus-
9006: päällikkö Simo Muotialaa maataloushallituk- aloite hylättäisiin.
9007: sesta ja rakennusneuvos Simo Jaatista tie- ja
9008: vesirakennushallituksesta valiokunta esittää
9009: seuraavaa.
9010: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1964.
9011:
9012:
9013:
9014:
9015: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu- Jaakkola, Jungarå, A. Koskinen, Laiho,
9016: heenjohtaja Häppölä, varapuheenjohtaja A. Linna, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala ja
9017: Lindeman, jäsenet Asunta, Halinen, Hautala, V. I. Rytkönen.
9018:
9019:
9020:
9021:
9022: E 1154/64
9023: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 131.
9024:
9025:
9026:
9027:
9028: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 53
9029: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sikatalouskoe-
9030: aseman rakentamista Itä-Savoon.
9031:
9032: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 (1963 vp.) mainitsemillaan perusteilla aset-
9033: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- tunut puoltamaan, on eduskunta hylännyt.
9034: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä- Kun valiokunnan käsityksen mukaan olosuh-
9035: väksi ed. Niemelän ym. toivomusaloitteen teissa ei tämän jälkeen ole tapahtunut sel-
9036: n: o 279 sikatalouskoeaseman rakentamisesta laisia muutoksia, joiden perusteella olisi ai-
9037: Itä-Savoon. Kuultuaan asiantuntijoina toi- hetta toisenlaisen kannanoton omaksumiseen,
9038: mistopäällikkö Arvo Silvolaa maatalousminis- ja kun sikatalouden edistämistä ajatellen
9039: teriöstä, maatalousneuvos Ossi Palvaa maa- näyttäisi keskussikatalouskoeaseman aikaan-
9040: taloushallituksesta ja professori Jouko Vuo- saaminen olevan tässä vaiheessa ensisijainen
9041: rista Maatalouden tutkimuskeskuksesta valio- tehtävä, valiokunta ei ole asettunut aloitetta
9042: kunta esittää seuraavaa. puoltamaan.
9043: Käsiteltävänä oleva toivomusaloite on &'l- Edellä lausntun perusteella valiokunta
9044: mansisältöinen kuin vuoden 1962 valtiopäi- kunnioittaen ehdottaa,
9045: villä tehty toivomusaloite n: o 595. Viimeksi
9046: mainitun aloitteen, jonka hyväksymistä maa- että käsiteltävänä oleva toivomus-
9047: talousvaliokunta ei mietinnössään n: o 30 aloite hylättäisiin.
9048: Helsingissä 11 päivänä joulukunta 1964.
9049:
9050:
9051:
9052:
9053: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Halinen, Jaakkola, J ungarå, A. Koskinen,
9054: neet osa.a puheenjohtaja Häppölä, vara- Laiho, A. Linna, I. Linna, Pohjonen, Pulk-
9055: puheenjohtaja Lindeman, jäsenet Asunta, kinen ja V. I. Rytkönen.
9056:
9057:
9058:
9059:
9060: E 1159/64
9061: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 132.
9062:
9063:
9064:
9065:
9066: Ulkoasiainvaliokunnan mietintö N:o 30
9067: toivomusaloitteen johdosta määrärahasta rauhantyötä suorit-
9068: tavien järjestöjen tukemiseen.
9069:
9070: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ott,ein 28 20 000 markan suuruisen määrärahan rauhan-
9071: päivältä viime helmikuuta lähettänyt ulko- työtä suorittravien järjestöjen tukemiseen.
9072: asiainvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- Kun valiokunta ei ole ehtinyt käsitellä aloi-
9073: väksi ed. Nederström-Lundenin ym. edellä tetta ennen kuin hallituksen esitys valtion
9074: mainitun toivomusaloitteen n:o 20. Tämän tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1965 annettiin
9075: johdosta valiokunta kunnioittaen esittää seu- eduskunnalle, valiokunta kunnioittaen ehdot-
9076: raavaa. taa,
9077: Aloitteessa on ehdotettu eduskunnan hy-
9078: väksyttäväksi toivomus, että hallitus ottaisi että kysymyksessä oleva toivomus-
9079: vuoden 1965 tulo- ja menoarvioesitykseen aloite katsottaisiin rauenneeksi.
9080: Helsinigssä 11 pähänä joulukuuta 1964.
9081:
9082:
9083:
9084:
9085: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- sinki, Raipala, Rihtniemi, Rosenberg, Saari-
9086: neet osaa puheenjohtaja Paasio, varapuheen- aho ja Sukselainen sekä varajäsen Suortta-
9087: johtaja Nordfors, jäsenet Kantola, Kuusinen, nen.
9088: Kähönen, A. Linna, M. Mattila, Pessi, Pit-
9089:
9090:
9091:
9092:
9093: E 1163/64
9094: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 133.
9095:
9096:
9097:
9098:
9099: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 90
9100: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa rautatielaitoksen
9101: sosiaalitoimen puutteiden tutkimista ja korjaamista.
9102:
9103: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun on määrätty koskemaan myös virkasuhteen
9104: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosva- perusteella suoritettavaa työtä. Valtioneu-
9105: liokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. voston päätöksellä 17 päivältä joulukuuta
9106: Voutilaisen ym. yllä mainitun toivomusaloit- 1959 rautatiehallitukseUe on myönnetty Yii-
9107: teen n: o 372. den vuoden lykkäys virkasuhteessa olevien
9108: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- sosiaalitilojen osalta. Kun lykkäys päättyy
9109: lut asiantuntijana vt. johtajaa R. J. Auvis- 31 päivänä joulukuuta 1964, on rautatiehal-
9110: ta rautatiehallituksesta. litus anonut siihen pidennystä. Vaikka eri
9111: puolilla rataverkkoa on rakennettu uusia
9112: Rautatiehallituksen taholta annetun sel- sosiaalitiloja ja kunnostettu entisiä tulo- ja
9113: vityksen mukaan rautateillä on 6529 virka- menoarviossa myönnettyjen määrärahojen
9114: ja vuokra-asun~oa, joista s~urin. osa on .v~ puitteissa, on viime lokakuussa suoritetun
9115: hoja ja suuna peruskorJauksia vaativia. tarkastuksen perusteella todettu puuttuvien
9116: Vuonna 1962 voimaantullut vesilaki sisäl- sosiaalitilojen aiheuttavan kustannuksia yh-
9117: tää entistä suurempia vaatimuksia jäteve- teensä 3,3 milj. markkaa. Näiden rahoitus
9118: sien johtamisesta ja puhdistamisesta, mistä on jaettu vuosille 1965-1967.
9119: aiheutuu lisääntyviä vesi- ja viemärijohto- Saamansa selvityksen perusteella valio-
9120: kustannuksia. Ratapihajärjestelyt, uusien kunta on tullut siihen käsitykseen, että
9121: asemarakennusten rakentamiset ja muut rautatiehallitus on pyrkinyt hoitamaan so-
9122: vastaavat järjestelyt pakottavat saneeraa- siaalitoimintaansa tulo- ja menoarviossa ole-
9123: maan rautatieläisten asuntoja. Vuoden 1953 vien määrärahojen sallimissa puitteissa ja
9124: jälkeen ei käytännöl'l.isesti katsoen ole ollut ohjaamaan rautatiehenkilökunnan omatoi-
9125: määrärahoja uusien virka- ja vuokra-asun- mista asuntorakennustoimintaa. :Muun muas-
9126: tojen rakentamiseen. Nykyinen asuntojen sa määrärahojen niukkuudesta johtuen rau-
9127: rakennustoiminta tapahtuu pääasiassa rau- tatielaitoksen piirissä on edelleen havaitta-
9128: tatieläisten omatoimisella asuntotuotantolin- vissa moninaisia puutteellisuuksia, varsin-
9129: jalla. Viime sotien jälkeen on rakennettu 82 kin työolosuhteissa eri työpaikoilla. Kun
9130: kerros- tai rivitaloa ja suunnitteilla on 5 puutteellisuudet on lain mukaan korjatta-
9131: kerrostaloa. Lisäksi rautatieläiset ovat ra- va ja kun sosiaaliministeriö on asettanut
9132: kentaneet tuhatmäärin omakotitaloja, niistä toimikunnan tutkimaan työturvallisuuslain
9133: valtionrautateiden vuokraamille tonteille 318 soveltamista virkasuhteessa työskentelevien
9134: omakotitaloa. työhön valtion virastoissa ja laitoksissa, mis-
9135: Vuoden 1958 työturvallisuuslaissa veivoi- sä toimikunnassa myös rautatiehallituksella
9136: tetaan työnantaja ryhtymään toimenpitei- on edustajansa, valiokunta edellyttää, että
9137: siin mm. peseytymis-, pukeutumis-, ruokai- toimikunnan työ antaa myös aloitteessa tar-
9138: lu- ja vaatteiden kuivaustiloj.en saamiseksi koitetun selvityksen ja että sen jälkeen ryhdy-
9139: työntekijöiden käyttöön eri työpisteissä. tään toimenpiteisiin puutteellisuuksien pois-
9140: Vuoden 1959 asetuksella sama velvollisuus tamiseksi.
9141: E 1196/64
9142: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 133.
9143:
9144: Edellä olevan perusteella valiokunta kun- että toivomusaloite n:o 372 hylät-
9145: nioittaen ehdottaa, täisiin.
9146: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1964.
9147:
9148:
9149:
9150:
9151: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Kiviaho, Lahtela, Liinamaa, A. Linna, M.
9152: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- Linna, Pesonen, Rönkkö, Salin, Valkama ja
9153: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, Vilponiemi.
9154: Ap.dersson, Hallberg, Hietala, Juntunen,
9155: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 134.
9156:
9157:
9158:
9159:
9160: K u 1k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 91
9161: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa asematalon ra-
9162: kentamista Jyväskylän kaupunkiin.
9163:
9164: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun tieasemarakennusten uusimiset ovat rauta-
9165: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosva- tiehallituksen kiireellisyysjärjestyksessä en-
9166: liokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. nen Jyväskylää. Tämän vuoksi ja kun va-
9167: Ahosen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen liokunta puolestaan pitää välttämättömänä,
9168: n:o 368. että keskeneräiset asemakaavajärjestelyt ja
9169: Valiokunta on aloitetta käsitellessään muut uuden asemarakennuksen rakentami-
9170: kuullut asiantuntijana johtaja P. Turusta seen Jyväskylässä liittyvät seikat ensin sel-
9171: rautatiehallituksesta. vitetään, ennenkuin ryhdytään toimenpitei-
9172: Rautatiehallituksen taholta on ilmoitettu, siin rakennussuunnitelman laatimiseksi, aloi-
9173: että Jyväskylän vanhan asemarakennuksen tetta ei tässä vaiheessa voida puoltaa.
9174: nykyaikaistaminen edellyttää suunnitelmaa, Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9175: jonka laatimiseen ei ole vielä ryhdytty. Tä- nioittaen ehdottaa,
9176: mä taas johtuu nykyisen asema-alueen ah-
9177: taudesta ja asemakaavallisten kysymysten että toivomusaloite n:o 368 hylät-
9178: avoinna olosta sekä siitä, että eräät rauta- täisiin.
9179: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1964.
9180:
9181:
9182:
9183:
9184: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Andersson, Hallberg, Hietala, Juntunen, Ki-
9185: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää, varapu- viaho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna, Peso-
9186: heenjohtaja Niemelä sekä jäsenet Ahonen, nen, Rönkkö, Salin, Valkama ja Vilponiemi.
9187:
9188:
9189:
9190:
9191: E 1197/64
9192: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 135.
9193:
9194:
9195:
9196:
9197: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a. n m i e t i n t ö N :o 92
9198: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tienparann~
9199: suunnitelman loppuunsaattamista Vöyrin-Lappajärven
9200: tiellä.
9201:
9202: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun haillaan tarkastettavana ja täydennettävänä.
9203: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosvalio- Ylihärmän ja Kauhavan kohdalla aloite liit-
9204: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Lii- tyy kantatien n:o 67 parantamissuunnitel-
9205: namaan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen maan, jota parhaillaan laaditaan.
9206: n:o 441. Aloitteen tekijäin esittämiin näkökohtiin
9207: Valiokunta on aloitetta käsitellessään yhtyen valiokunta pitää tärkeänä, että tie-
9208: kuullut asiantuntijana pääjohtaja M. Nis- ja vesirakennushallitus pyrkii irroittamaan
9209: kalaa tie- ja vesirakennushallituksesta. tutkimushenkilökuntaa kysymyksessä olevan
9210: Aloitteen tekijät kiinnittävät huomiota parantamissuunnitelman laatimiseen, jotta
9211: Vaasasta Vöyrin-Ylihärmän-Kauhavan hanke voi,taisiin toteuttaa.
9212: kautta Lappajärvelle johtavan tien täydel- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9213: lisen peruskorjauksen tarpeellisuuteen sekä nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
9214: siihen, että suuntaselvityksen keskeneräisyys toivomuksen,
9215: tuottaa vaikeuksia asutustaajamien kaavoi-
9216: tukselle ja rakentamiselle. Tie- ja vesiraken- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9217: nushallituksen ilmoituksen mukaan aloitteen siin tien parannussuunnitelman lop-
9218: tarkoittamasta tieyhteydestä on Koskenbyn- puunsaattamiseksi V öyrin-Ylihärmän
9219: Hirvelän 26 km pituinen tiesuunnitelma par- -Kauhavan-Lappajärven välillä.
9220: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1964.
9221:
9222:
9223:
9224:
9225: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- nen, Kiviaho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
9226: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää sekä jä- Pesonen ja Vilponiemi sekä varajäsenet
9227: senet Ahonen, Andersson, Hietala, Juntu- Lagerroos, Leinonen ja Leivonen.
9228:
9229:
9230:
9231:
9232: E 1244/64
9233: 1964 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N: o 135.
9234:
9235:
9236:
9237:
9238: E d u s k u n n a n t o i v o m u s tienparannussuunnitelman
9239: loppuunsaattamisesta Vöyrin-Lappajärven tiellä.
9240:
9241: Eduskunnassa on tehty toivomusaloite, joka Kauhavan kohdalla aloite liittyy kantatien
9242: tarkoittaa tienparannussuunnitelman loppuun- n: o 67 parantamissuunnitelmaan, jota par-
9243: saattamista Vöyrin--Lappajärven tiellä, ja haillaan laaditaan.
9244: Kulkulaitosvaliokunta on asiasta antanut Eduskunta pitää tärkeänä, että tie- ja vesi-
9245: mietintönsä N: o 92. ralronnushallitus pyrkii irroittamaan tutki-
9246: V aasa.sta Vöyrin-Ylihärmän-Kauhavan mushenkilökuntaa kysymyksessä olevan paran-
9247: kautta Lappajärvelle johtava tie on täydel- tamissuunnitelman laatimiseen, jotta hanke
9248: lisen peruskorjauksen tarpeessa. Suuntaselvi- voitaisiin toteuttaa.
9249: tyksen keskeneräisyys tuottaa myös vaikeuk- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
9250: sia asutustaajamien kaavoitukselle ja raken- päättänyt lausua toivomuksen,
9251: tamiselle. Tie- ja vesirakennushallituksen
9252: ihnoituksen mukaan kyseisestä tieyhteydestä että liallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9253: on Koskebyn-Hirvelän 26 kilometrin pitui- tien parann'USS'Uunnitelrnan lopp'U'Un-
9254: nen tiesuunnitelma parhaillaan tarka.stetta- saattarniseksi Vöyrin- Ylihärrnän-
9255: vana ja täydennettävänä. Ylihärmän ja Ka'Uhavan- Lappajärven välillä.
9256: Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1965.
9257:
9258:
9259:
9260:
9261: E 46/65
9262: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 136.
9263:
9264:
9265:
9266:
9267: K u 1k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N :o 93
9268: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rautalammin:
9269: Törmälän-Myhinpään maantien rakentamista..
9270:
9271: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun vuoksi ja kun tie liittyy Jyväskylästä Lie-
9272: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosva- vestuoreen ja Hankasalmen kautta Suonen-
9273: liokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. joolle tutkittuun Jyväskylän-Kuopion vä-
9274: Räsäsen ym. yllä mainitun toivomusaloit- liseen uuteen maantieyhteyteen, jonka kautta
9275: teen n: o 444. myös yhteydet Rautalammilie paranevat,
9276: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- aloitetta ei tässä vaiheessa voida puoltaa.
9277: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa Edellä esitetyn perusteella valiokunta
9278: tie- ja vesirakennushallituksesta. kunnioittaen ehdottaa,
9279: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk-
9280: sen mukaan ei ole selvitetty, täyttäisikö että toivomusaloite n:o 444 hylät-
9281: aloitteen tarkoittama tieyhteys tielaissa täisiin.
9282: maantielle asetettavat vaatimukset. Tämän
9283: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1964.
9284:
9285:
9286:
9287:
9288: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- nen, Kiviaho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
9289: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää sekä jä- Pesonen ja Vilponiemi sekä varajäsenet
9290: senet Ahonen, Andersson, Hietala, Juntu- Lagerroos, Leinonen ja Leivonen.
9291:
9292:
9293:
9294:
9295: E 1245/64
9296: 1964 Vp. - Toiv.al.m.iet. N :o 137.
9297:
9298:
9299:
9300:
9301: K ulkuHd to svalio kunnan mietintö N:o 94
9302: kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
9303: maantien :rakentamista Vesannolta Konginkankaalle.
9304:
9305: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk-
9306: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosva- sen mukaan ei ole selvitetty, täyttäisikö
9307: liokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. ,aloitteissa tarkoitettu, Keiteleen yli raken-
9308: Koivusen ym. toivomusaloitteen n:o 445 ra- nettava tie tielaissa maantielle asettettavat
9309: kennussuunnitelman laatimisesta Vesannolta vaatimukset. Tämän vuoksi ja kun tiehanke
9310: Konginkankaalle johtavaa maantietä varten, liittyy muihin Keski-Suomen kautta johdet-
9311: ed. Ahosen ym. toivomusaloitteen n: o 446 taviin Eeiteleen ylittäviin poikittaisteihin,
9312: maantien rakentamisesta Vesannolta Pän- jotka ovat tie- ja vesirakennushallituksen
9313: gätsalon, Patasalon ja Iitsalon saarten kautta tutkittavina, eivät aloitteet tässä vaiheessa
9314: Konginkankaalle ja ed. Pohjosen ym. toi- anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
9315: vomusaloitteen n:o 447 maantien rakentami- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9316: sesta V esannolta Konginkankaalle. nioittaen ehdottaa,
9317: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul-
9318: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa että toivomusaloitteet n:o 445, 446
9319: tie- ja vesirakennushallituksesta. ja 447 hylättäisiin.
9320: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1964.
9321:
9322:
9323:
9324:
9325: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- nen, Kiviaho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
9326: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää sekä jä- Pesonen ja Vilponiemi sekä varajäsenet
9327: senet Ahonen, Andersson, Hietala, Juntu- Lagerroos, Leinonen ja Leivonen.
9328:
9329:
9330:
9331:
9332: E 1246/64
9333: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 138.
9334:
9335:
9336:
9337:
9338: K u 1k u 1aito s v a 1i o kunnan mietintö N :o 95
9339: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vesannon-Vii-
9340: tasaaren-Kyyjärven maantien rakentamista.
9341:
9342: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun kautta Pohjanlahden rannikolle. Toivomus-
9343: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosva- aloitteen tarkoittama tie on eräs kysymyk-
9344: liokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. seen tulevista vaihtoehtoisista suunnista.
9345: Leivosen ym. yllä mainitun toivomusaloit- Tämän vuoksi ja kun tutkimusten kesken-
9346: teen n: o 448. eräisyyden takia suunnitelma ei ole vielä
9347: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- valmis, aloitetta ei tässä vaiheessa voida
9348: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa puoltaa.
9349: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9350: Eduskunnan lausuman toivomuksen mu- nioittaen ehdottaa,
9351: kaisesti tie- ja vesirakennushallitus suorittaa
9352: parhaillaan tutkimuksia poikittaistien ra- että toivomusaloite n: o 448 hylät-
9353: kentamiseksi Itä-Suomesta Keski-Suomen täisiin.
9354: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1964.
9355:
9356:
9357:
9358:
9359: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- nen, Kiviaho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
9360: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää sekä jä- Pesonen ja Vilponiemi sekä varajäsenet
9361: senet Ahonen, Andersson, Hietala, Juntu- Lagerroos, Leinonen ja Leivonen.
9362:
9363:
9364:
9365:
9366: E 1247/64
9367: 1964 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 139.
9368:
9369:
9370:
9371:
9372: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o kun n a n m i e t i n t ö N :o 96
9373: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien ra-
9374: kentamista Vesa:nno1ta Pängätsalon saaren kautta Sumiai-
9375: siin.
9376:
9377: Eduskunta on pöytäkirjanottein helmikuun tettavat vaatimukset. Tämän vuoksi ja kun
9378: 28 päivältä 1964 lähettänyt kulkulaitosva- tie liittyy muihin Keiteleen ylittäviin tiesuun-
9379: liokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. nitelmiin, jotka ovat tie- ja vesirakennus-
9380: Pekkarisen ym. yllä mainitun toivomusaloit- hallituksen tutkittavana, aloitetta ei tässä
9381: teen n: o 449. vaiheessa voida puoltaa.
9382: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9383: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa nioittaen ehdottaa,
9384: tie- ja vesirakennushallituksesta.
9385: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- että toivomusaloite n:o 449 hylät-
9386: sen mukaan ei ole selvitetty, täyttääkö aloit- täisiin.
9387: teen tarkoittama tie tielaissa maantielle ase-
9388: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1964.
9389:
9390:
9391:
9392:
9393: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- nen, Kiviaho, Liinamaa, A. Linna, M. Linna,
9394: taneet osaa puheenjohtaja Suonpää sekä jä- Pesonen ja Vilponiemi sekä varajäsenet
9395: senet Ahonen, Andersson, Hietala, Juntu- Lagerroos, Leinonen ja Leivonen.
9396:
9397:
9398:
9399:
9400: E 1248/64
9401: 111
9402: Spörsmål N:o 1.
9403:
9404:
9405:
9406:
9407: Gestrin m. fl.: Om statsägda aktiebolags inträdande som
9408: aktionärer i Mekes Oy.
9409:
9410:
9411: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m. a n.
9412:
9413: Såväl i riksdagen som i offentligheten har Detta sker i så faU i ett ~Iäge, där regeringen
9414: den verksarnl1et, som bedrivs av Mekes Oy icke ansett det vara ekonomiskt försvarligt
9415: varit föremål för en livlig debatt där detal- att ställa allmänna medel pä spel.
9416: jer framkommit, vilka inte varit ägnade att De statsägda aktiebolragens eventueUa pla-
9417: skapa förtroende för fö:vetaget. Det är oc1kså ner på att inträda som aktionärer i Mekes
9418: allmänt bekant, att Mekes Oy: s ekonomiska Oy sammanstäHs med nyligen beslutade änd-
9419: stäHning för närvarande är allt annat än ringar i företag·ets bolagsordning varigenom
9420: gynnsam. F'öretagets ledning har även sökt minoritetsskyddet skulle minskas ooh de
9421: utvevka statligt stöd för att förvm:hliga de mindre aJktionärerna - småindustrins före-
9422: stora, m en diffnsa expansionsplaner man har trädare - skjutas tillbaka. Dessa föränd-
9423: hyst. ringar utvisar att J.\:Iekes Oy aHtmera har
9424: R~ksdag'en har för sin del ansett, ett det fjärmats frän sina tidigare aktionärer. Det
9425: med tanke på vårt nä.ringslivs aUsidiga ut- angelägna behovet att underlätta de mindre
9426: veckling är nödvändigt, att småindustrins företagens marknadsföring av sina produkter
9427: möjligheter att ma11knadsföra sina produkter förefaller att ha blivit bortglömt och bolaget
9428: underlättas. Riksdagen har därför givit re- får tjäna andra, obekanta ändamåi.
9429: geringen vissa fullmakter att ställa garantier Hänvisande till det ovan anförda har vi
9430: för kredit, som upptas för detta ändamål. äran att i den ordning § 37 mom. 1 riksc
9431: Dessa fullmakter hade regeringen !kunnat an- dagsordningen föreSkriver för besvarande av
9432: vända för att säkemtälla de J.ån, vilka JVI,~k€s vederbörande medlem i statsrådet framställa
9433: Oy har eftersträvat att upptaga. Uppenbar- följande spörs:mål:
9434: ligen har man likväl inom regeringen ,ansett,
9435: att Mekcs Oy: s ekonomiska stäLlning är så Har Regeringen sig hekant, att det
9436: ohållbar, att icke ens ett ind:i:vekt statligt skuUe förelrigga planer på att för så-
9437: engagemang i företaget tk:unde komma i fråga. dana aktiebolags rä:kning, vari, staten
9438: Desto större uppmärtksamhet tilldrar sig de äger akti:emajoriteten, förvärva bety-
9439: uppgiJter, vilka förekommit i offentligenhe- dande aktieposter i Mekes Oy, ooh
9440: ten, att statsägda aktiebolag eventuelJt slmlle om så är faUet,
9441: inträda såsom stora aktionärer i Mekes Oy. vilka åtgärder har Regeringen för
9442: Om dessa uppgifter är riktiga strävar man avsi:kt att vidt·aga för att förhindra en
9443: att med kringgående av regering och riksdag dylik riskfylld användning av all-
9444: tillföra Mekes Oy för andra ändamåJl av- männa medel, vilka är avsedda för
9445: sedda, allmänna medel till avsevärda belopp. helt andra ändamål?
9446: Helsingfors den 4 februari 1964.
9447:
9448: Kristian Gestrin. Per Lauren.
9449: Carl Olof Tallgren.
9450:
9451:
9452:
9453:
9454: E 88/64
9455: 2
9456:
9457: Kysymys N: o 1. Suomennos.
9458:
9459:
9460:
9461:
9462: Gestrin ym.: Valtion omistamien osakeyhtiöiden ryhtymi-
9463: sestä Mekes Oy: n osakkaiksi.
9464:
9465:
9466: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
9467:
9468: Niin eduskunnassa ikuin julkisuudessakin lanteessa, jolloin hallitus ei ole •katsonut ta-
9469: on Mekes Oy:n toiminta ollut vilkkaan kes- loudellisesti puolustettavaksi vaarantaa yl,ei-
9470: kustelun kohteena, jossa keskustelussa on siä varoja.
9471: esiintynyt yksityiskohtia, jotika eivät o}e ol- Valtion omistamien osakeyhtiöiden mahdoi-
9472: leet omiaan luoonaan luottamusta yritykseen. liset suunnitelmat ryhtyä Mekes Oy:n osak-
9473: Yleisesti on myös tunnettua, että Mekes kaiksi ovat yhteydessä vastikään päätettyihin
9474: Oy: n taloudellinen asema tällä haavaa on yrityksen yhtiöjärjestyksen muutoksiin, joi-
9475: kaikkea muut,a kuin suotuisa. Yrityksen johto den mukaan vähemmistösuoja pienenisi ja
9476: on myös koettanut saada valtion tukea suu- pienemmät osakkaat - pienteollisuuden ,edus-
9477: rien, mutta hatarien laajentamissuunnitel- tajat - työnnettäisiin taka-alalle. Nämä
9478: miensa toteuttamiseen. muut~kset osoittavat, että Mekes Oy on yhä
9479: Eduskunta on puolestaan katsonut, että enemmän loitonnut varhaisemmista osakkais-
9480: elinkeinoelämämme kaikinpuolista kehitystä taan. Tähdellinen tarve helpottaa pienempiä
9481: ajatellen on tarpeellista helpottaa pienteoHi- yrityksiä tuotteittensa markkinoinnissa näyt-
9482: suuden mahdollisuuksia markkinoida tuottei- tää joutuneen unohduksiin ja yhtiö saa pal-
9483: taan. Eduskunta on sen vuoksi antanut hal- vella muita, tuntemattomia päämääriä.
9484: litukselle määrättyjä valtuuksia tähän ta:rlkoi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
9485: tuikseen otettavien luottotakuiden asettami- nioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1
9486: seksi. Näitä valtuuksia olisi ha:llitus voinut momentin nojalila valtioneuvoston asianomai-
9487: käyttää niiden lainojen varmistamiseen, joita sen jäsenen vastattawuksi seuraavan kysy-
9488: Meikes Oy on pyrkinyt saamaan. Ilmeisesti myksen:
9489: on hal:lituksen taholla kuitenkin katsottu Me-
9490: kes Oy: n taloudellinen asema niin kestämät- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9491: tömäksi, ettei edes vä1illinen valtion osallistu- on olemassa suunnitelmia, joiden mu-
9492: minen yritykseen voisi tulla kysymyikseen. maan Meikes Oy: n huomattavia osake-
9493: Sitä suurempaa huomiota herättävät ne tie- määriä hanikittaisiin sellaisille osake~
9494: dot, joita julkisuudessa on esitetty ja joiden yhtiöille, joissa valtiol~a on osake-enem-
9495: mukaan valtion omistamat osakeyhtiöt mah- mistö, ja jos on,
9496: dollisesti ryhtyisivät Mekes Oy:n suuriksi mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9497: osakkaiksi. Jos nämä tiedot ovat oikeita, py- ryhtyä estääkseen sanotunlaisen vaa-
9498: ritään sivuuttamal,la hallitus ja eduskunta ralilisen, k~konaan muihin tarkoituk-
9499: hankkimaan Mekes Oy:ille huomattavia mää- siin tarkoitettujen yleisten varojen
9500: riä muihin tarkoituksiin taDkoitettuja yleisilä käytön?
9501: varoja. Tämä tapahtuu siinä tapauksessa ti-
9502: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1964.
9503:
9504: Kristian Gestrin. Per Lauren.
9505: Carl Olof Tallgren.
9506: 3
9507:
9508:
9509:
9510:
9511: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
9512:
9513: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- mahdoLlisuudet lainojen saamiseksi tuotanto-
9514: tin nojalla ovat kansanedustaja Kristian rakennusten ja -koneistojen hankintaan.
9515: Gestrin ym. 4 päivänä helmikuuta 1964 jät- Tässä mielessä perustettiin viime vuonna
9516: täneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen pienteoLlisuuden takauslaitos helpottamaan
9517: vastattavalksi seuraavan kysymyksen: vaadittavien va:kuuksien saantia. Saman ai-
9518: kaisesti Eduskunta myönsi Hallitukselle oi-
9519: ,On:ko Hallitus tietoinen siitä, että keuden antaa valtion takuita yrityksille,
9520: on olemassa suunnitelmia, joiden mu- jotka hoitavat pienteollisuuden ja keskisuu-
9521: maan Mekes Oy: n huomattavia osake- ren teollisuuden tuotteiden markkinointia.
9522: määriä hankittaisiin sellaisille osake- Hallitus on voinut eräissä yhteyksissä to-
9523: yhtiöille, joissa valtiolla on osake-enem- deta, että pienteollisuuden markkinointia hoi-
9524: mistö, ja jos on, tamaan perustetulla Mekes Oy:llä on ollut
9525: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vaikeuksia paaomien •hankkimisessa siinä
9526: ryhtyä estääkseen sanotunlaisen vaa- määrin kuin yhti·ön suunnitelmissa on edelly-
9527: rahlisen, kokonaan muihin ta~koituk tetty. Mekes Oy ei ole kuitenkaan missään
9528: siin tarkoitettujen yleisten varojen vaiheessa kääntynyt kauppa- ja teollisuus-
9529: käytön?" ministeriön puoleen esityksin, että joko val-
9530: Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan tio tai valtionenemmistöiset osakeyhtiöt mer-
9531: kunnioittaen esiintuoda asiassa seuraavaa: kitsisivät yhtiön osakkeita. Myöskään ei val-
9532: Kansainvälinen taloudeHinen kilpailu on tionenemmistöisten yhtiöitten hallintoelimissä
9533: jatkuvasti kiristynyt. Erityisesti integratio- ole oHut esillä kysymystä ,tällaisen osa:kemer-
9534: suunnitelmien toteutuessa ovat suomalaiset kinnän suorittamisesta.
9535: teollisuustuotteet - ensisijassa nimenomaan Mikäli Mekes Oy: n taloudellinen asema
9536: metalHteollisuustuotteet - joutuneet anka- muodostuisi n:iin va;kavaksi, että sen kautta
9537: ran hinta-, laatu- ja markkinointikHpailun voisi aiheutua huomattavia työllisyyshäå.riöitä
9538: kohteeksi sekä koti- että ulkomaisilla markki- jollakin paiklkakunnal1a tai merkittäviä ta-
9539: noilla. Lähitulevaisuudessa tämä kilpailu tu- loudellisia vaikeuksia maan :meta:lliteollisuu-
9540: lee selvästikin vielä voimistumaan. Näissä den alalla toimivalle pienyrittäjäkunnalle, on
9541: olosuhteissa joutuu ·erikoisesti pienteollisuus valtion tehtäväksi ilmeisesti katsottava koet-
9542: vaikeaan tilanteeseen sen takia, että marikki- taa mahdollisuuksien mukaan lievittää näitä
9543: nointikysymysten hoito on yleensä näissä yri- vaikeuksia. On luonnollista, että mikäli va:l-
9544: tyksissä muodostanut toiminnallisesti lkehitty- tion olisi ryhdyttävä joihinkin toimenpitei-
9545: mättömimmän sektorin. Tämä johtuu pää- s1in edellämainittujen haittavaikutusten pois-
9546: asiaLlisesti siitä, että nämä yritykset perus- tamiseksi Hallitus tulee tarpeen mukaan esit-
9547: tuvat yleensä kyseisten yrittäjien henkilö- tämään Eduskunnall·e varoj·en myöntämistä
9548: kohtaiseen valmistusteknilliseen ammattitai- tätä varten. Hallitus ei pidä myöskään asian-
9549: toon. Tämän johdosta on pienteollisuus tällä mukaisena, että valtionenemmistöisten osake-
9550: hetkellä normaalia suuremman tuen ja oh- yhtiöitten varoja käytettäisiin tähän tarkoi-
9551: jauksen tarpeessa. tukseen ilman, että Eduskunnalla on oHut
9552: Valtio onkin pyrkinyt viime aikoina luo- tilaisuus lausua kantansa asiassa.
9553: maan pi.enteolHsuudelle entistä paremmat
9554: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1964.
9555:
9556:
9557: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi J. Mattila.
9558: 4
9559:
9560:
9561:
9562:
9563: T i ll R i k s d a g c n s H c: r r T a l m a n.
9564:
9565: Med stöd av 37 § 1 m01n. riksdagS()rd- Staten har sålunda under senaste tid strä-
9566: ningen har riksdag'sman Kristian Gestrin vat till att bereda småindustrin större möj-
9567: m. fl. den 4 februari 1964 förelagt veder- ligheter än tidigare att erhålla lån för an-
9568: börande medlem av statsrådet följande skaffning av produktionsbyggnader och
9569: spörsmål till besvarande: -maskiner. Fördenskull grundades senaste år
9570: Garantianstalten för småindustrin för att
9571: ,Har Regeringen sig bekant, att det underlätta möjligheterna att erhålla garan-
9572: skuHe föreligga planer på att för så- tier. Samtidigt beviljade Hiksdagen Rege-
9573: dana aktieholags räkning, vari staten ringen rätt att ge statsgarantiet år företag,
9574: äger ruktiemajoriteten, förvärva bety- ~0111 sköter 111arknadsföringen av S111åin-
9575: dande aktieposter i Mekes Oy, och dustrins och den medelstora industrins pro-
9576: om så är fallet, dukter.
9577: vilika åtgärder har Regeringen för Regeringen har i vissa sa111manhang kun-
9578: avsikt att vidtaga för att förhindra en nat konstatera, att a:ktiebolaget Mekes Oy,
9579: dylik risldylld användning av all- 8()111 är grundat för 111arknadsföringen av
9580: mälma medel, vilka är avsedda för s111åindustrins produikter, har haft svårt att
9581: helt andra ändamål ?" anskaffa kapital i den grad bolagets planer
9582: förutsätter. Me1kes Oy har dock icke i något
9583: skede vänt sig till handels- och industri-
9584: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- ministeriet med framställning om att an-
9585: samt anföra följande: tingen staten eller statsägda a:ktiebolag skuHe
9586: Den internationella ekonomiska konkurren- teckna aktier i bolaget. Icke heller har frågan
9587: sen har blivit allt 'hårdare-. SpecieUt genom om ,en sådan akHeteckning varit upptagen
9588: förverkligandet av integrationsplanerna har till behandling i de statsägda bolagens för-
9589: de finländska industri.alstren - främst just valtningS()rgan.
9590: metamndustrins produkter - blivit föremål I händelse Mekes Oy:s ekono111iska ställ-
9591: för en svår pris-, ikvalitets- och marlmads- ning blir så allvarlig, ,att därav kan följa
9592: föringskonkurrens såväl på den inhemsika betydande störningar i sysselsättningen på
9593: S()ffi på den utländska marknaden. I en nära någon ort eller anmärkningsvärda ekono-
9594: framtid kommer denna korrkurrens uppen- mis:..1m svårigheter för s111åföretagarkåren
9595: bart att ytterligare skärpas. I sådana förhå:l- inDm metallindustrin, bör det uppenbart
9596: landen råkar särskilt småindustrin i en svår anses vara statens uppgift att försöka i mån
9597: belägenhet på grund av att skötseln ,av mark- av möjlighet mildre dessa svårigheter. Det
9598: nadsföringsfrågor i a:Hmänhet i dessa företag är givet, att Regeringen, 0111 staten borde
9599: har kommit att bli den minst utvecklade vidtaga åtgärder i syfte att avlägsna före-
9600: verksamhetssektorn. Detta beror huvudsak- nä111nda skadeverkningar, efter behov ko111-
9601: ligen på att dessa företag i allmänhet bygger 111er att hos Riiksdagen föreslå anslag för
9602: på ifrågavarande företagares personliga tiU- ändamålet. Regeringen finner det ieke heller
9603: verkningstekniska yrkesskicklighet. Förden- sa:kenligt, att statsägda bolags medel använ-
9604: skull är småindustrin i detta nu i behov av d-es för ändamålet utan att Riksdagen haft
9605: större stöd och handledning är normalt. tiHfäHe att uttala sig i .saken.
9606: Helsingfors den 10 februari 1964.
9607:
9608:
9609: Handels- och industri.111inister Olavi J. Mattila.
9610: Kysymys N: o 2.
9611:
9612:
9613:
9614:
9615: Sääskilahti ym.: Rakennuslain mukaisten rakentamiskustan-
9616: nusten korvausvelvollisuudesta.
9617:
9618:
9619:
9620: E d u s k u n n a n H e r r .a P u h e m i e h e 11 e.
9621:
9622: Heinäkuun 1 päivänä 1958 voimaan tul- tuu onnistamaan. Asemakaava-arkkitehti jou-
9623: leen rakennuslain (370/58) määräykset eivät tuu näin ollen huomattavien kustannusero-
9624: ole kohtuulliset pienrakentajien katu- ja vie- jen luojaksi vaikka hänen tehtävänsä ei saisi
9625: märitöiden kustannuksien osalta verrattuna näihin ekonoomisiin puoliin tässä mielessä
9626: suuriin kerrostaloihin nähden. ollenkaan liittyä. Tätäkin seikkaa on tarkas-
9627: Mainittakoon tässä vain esimerkin vuoksi, teltava oikeudenmukaisuusperiaatteessa ja
9628: että jo pieni 10 perheen kerrostalo, jonka joillakin keinoin tasoitettava saatu tai me-
9629: tontin suuruus on 1 000 m2 ja jolle tontille netetty taloudellinen hyöty. Näiden asioiden
9630: on rakennettu 1 000 m2 käsittävä rakennus selvittelyllä on kiire, ettei enää pääsisi uusia
9631: (esimerkiksi 10 kpl. 100 m2 huoneistoja) ja suuria epäkohtia syntymään. Elintasomme
9632: toisena esimerkkinä omakotitalo, jonka tontti lisääntyessä kasvaa myöskin asumisvaatimuk-
9633: on 1 900 m2 ja jolla sijaitsee yksi huoneisto set ja kun jo tällä hetkellä asutuskeskusten
9634: 100 m2, joutuu kadun rakentamiskustannuk- asuntotuotanto on kustannuksiltaan noussut
9635: sista maksamaan saman verran, kuin 10 per- niin huomattavasti, että asumiskustannus
9636: heen kerrostalo, eli kerrostalon osakkaat pää- muodostaa suurimman sosiaalipoliittisen epä-
9637: sevät 1/10 osalla siitä, mitä omakotitalon kohdan.
9638: omistaja joutui maksamaan. Tulkoon vielä mainittua, että ihmiset ovat
9639: Vaikka rakennuslaki ei ole vielä iältään joutuneet kovin erilaiseen asemaan eri paik-
9640: vanha, on se kuitenkin siinä määrin epäoi- kakunnilla, sillä eräissä asutuskeskuksissa on
9641: keudenmukainen, että sitä on välttämättä rakennuslain epäoikeudenmukaisuus huo-
9642: uudistettava. Eduskuntakin on lausunut toi- mattu ja sitä on sitten korjattu valtuustojen
9643: vomuksen 7 päivänä lokakuuta 1960, jossa päätöksillä niin, että nämä kunnallisteknilli-
9644: on edellytetty suoritettavaksi tutkimus siitä, set työt on suoritettu omakotirakentajille ko-
9645: miten kadun ja viemärin rakentamiskustan- konaan ilman korvausta. Asumistapamme ja
9646: nusten korvausvelvollisuutta omakotirakenta- kuntamuotojen muuttuessa käy tilanne aivan
9647: jien osalta voitaisiin helpottaa. Allekirjoit- kestämättömäksi ja epäoikeudenmukaiseksi,
9648: taneiden tiedossa ei ole, miten tuon tutki- ellei asioihin viipymättä puututa lain muu-
9649: muksen on käynyt, onko se mahdollisesti jon- toksen avulla.
9650: nekin hautautunut. Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjär-
9651: Edellä mainitun lisäksi olisi kiinnitettävä jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
9652: rakennuslain muutoksen yhteydessä myöskin tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9653: huomiota asemakaavoitukseen. Nykyisen käy- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9654: tännön vallitessa eri tontin omistajat ovat
9655: kovin erilaisessa asemassa. Heidän tonttinsa Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9656: arvohan luonnollisesti riippuu ensisijaisesti voimassaolevan rakennuslain maa-
9657: tontille tulevasta rakennusoikeudesta. Tämä räykset johtavat käytännössä kohtuut-
9658: on ikäänkuin arpajaispeliä, että miten sat- tommlksiin pienkiinteistöjen rakenta-
9659:
9660:
9661: E 146/64
9662: 2
9663:
9664: jan ja omistajan suurien kerrostalo- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
9665: jen omistajiin nähden erikoisesti ka- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sanotun
9666: dun ja viemärin rakentamiskustannus- epäkohdan korjaamiseksi?
9667: ten korvansvelvollisuudessa, ja jos on,
9668: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1964.
9669:
9670: Eino Sääskilahti. Leo Häppölä. Veikko Savela.
9671: Hannes Paaso. Heikki Hasu. J. E. Partanen.
9672: Pekka Vilmi. Eino Uusitalo. Reino Kangas.
9673: Johannes Virolainen. Veikko Honkanen. Eero Juntunen.
9674: Atte Pakkanen. V. E. Svinhufvud. Eino Räsänen.
9675: Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen. Ale Holopainen.
9676: Viljam Sarjala. Olavi Lahtela. T. Saloranta.
9677: 3
9678:
9679:
9680:
9681:
9682: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9683:
9684: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- loalueilla ja omakotialueilla edellyttää. Tek-
9685: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra nillisesti korvausperusteiden alentaminen
9686: Puhemies, olette 4 päivänä helmikuuta 1964 omakotikiinteistöjen kohdalta ehdotettiin to-
9687: päivätyn kirjeenne ohella lähettänyt vas- teutettavaksi siten, että korvausta rakennus-
9688: tattavakseni seuraavan kansanedustaja Eino lain 86 § : n mukaan määrättäessä tontin
9689: Sääskilahden ynnä muiden esittämän kysy- pinta-alasta otettaisiin siltä osin, kuin se
9690: myksen: ylittää kerrosalan viisinkertaisen määrän,
9691: huomioon vain kolmannes. Komitean ehdo-
9692: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tus oli yksimielinen muutoin paitsi että ko-
9693: voimassaolevan rakennuslain maa- mitean erään jäsenen eriävän mielipiteen
9694: räykset johtavat käytännössä kohtuut- mukaan tontin pinta-alasta olisi siltä osin,
9695: tomuuksiin pienkiinteistöjen rakenta- kuin se ylittää kerrosalan kolminkertaisen
9696: jan ja omistajan suurien kerrostalo- määrän, ollut otettava huomioon kolmannes.
9697: jen omistajiin nähden erikoisesti ka- Asiaa komitean mietinnön antamisen jäl-
9698: dun ja viemärin rakentamiskustannus- keen edelleen valmisteltaessa on harkittu,
9699: ten korvausvelvollisuudessa, ja jos on, olisiko omakotikiinteistöjen kohdalta mah-
9700: mihin toimenpiteisiin Hallitus on dollista alentaa kadun ja viemärin rakenta-
9701: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sanotun miskustannusten korvauksia enemmän kuin
9702: epäkohdan korjaamiseksi?" komitean ehdotuksen mukaan tulisi tapah-
9703: tumaan. Asia on tämän johdosta ollut viime
9704: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vuonna komiteankin uudelleen käsiteltävänä.
9705: taen seuraavaa: Komitea on tässäkin yhteydessä kuitenkin
9706: Kysymyksessä mainitun Eduskunnan toi- päätynyt siihen, etteivät suuremmat alen-
9707: vomuksen johdosta valtioneuvosto asetti 9 nukset ole perusteltuja.
9708: päivänä helmikuuta 1961 hallintoneuvos On otettava huomioon, että kadun ja vie-
9709: Otto Larman puheenjohdolla komitean, jonka märin rakentamiskustannuksista kaupungit
9710: tehtäväksi annettiin toivomuksessa tarkoite- ja kauppalat eivät nykyistenkään perustei-
9711: tun selvityksen toimittaminen. Komitea sai den mukaan saa läheskään täyttä korvausta.
9712: tehtävänsä suoritetuksi ja antoi mietintönsä Kustannusten siirtäminen nykyistä suurem-
9713: 21 päivänä marraskuuta 1961. Mietinnössä malta osalta kerrostalojen omistajien rasi-
9714: ehdotettiin rakennuslakiin säännöksiä kadun tukseksi ei ainakaan useimmissa kaupun-
9715: ja viemärin rakentamiskustannusten korvaa- geissa ja kauppaloissa, joissa kerrostaloja on
9716: misesta muutettavaksi siten, että korvaus omakotitaloihin verrattuna vähän, muuttaisi
9717: alenisi sellaisten tonttien kohdalta, joiden tilannetta paljoakaan. Korvausten alentami-
9718: tehokkuusluku (tontin kerrosalan suhde ton- nen omakotikiinteistöjen kohdalta edellyttää
9719: tin pinta-alaan) on pienempi kuin 0,20. näin ollen kaupungin tai kauppalan kus-
9720: Esim. tontin kohdalta, jonka tehokkuusluku tannusosuuksien lisäämistä ja merkitsee vero-
9721: on 0,08, alennus olisi 37-38 %. Perusteena rasituksen kasvamista. Tässä on oltava pi-
9722: tälle komitean ehdotukselle oli, ettei sellais- dättyväisiä jo sitäkin silmällä pitäen, ettei
9723: ten tonttien, joiden tehokkuusluku on 0,20 liiaksi vaaraunettaisi ja hidastettaisi katujen
9724: tai suurempi, voida katsoa joutuvan nykyis- ja viemärien rakentamista. Myöskään maa-
9725: ten perusteiden mukaan suorittamaan kor- laiskuntien rakennuskaava-alueilla ei näistä
9726: vausta kerrostalotontteihin verrattuna suh- syistä voida jättää kysymyksessä olevia kus-
9727: teellisesti enempää kuin mitä kadun ja vie- tannuksia kovin suurelta osalta kunnan ja
9728: märin rakentamiskustannusten ero kerrosta- sen veronmaksajien rasitukseksi. Lisäksi on
9729: huomattava, että rakennuslain 92 §: n mu- Kysymyksen perusteluissa on kosketeltu
9730: kaan kaupungilla on oikeus sen estämättä, myös rakennuslaissa tarkoitetuissa kaavoissa
9731: mitä laissa on kadun ja viemärin rakenta- eri alueille ja tonteille osoitetuista erilai-
9732: misen korvaamisesta säädetty, alentaa lain sista käyttötarkoituksista ja rakennusoikeuk-
9733: mukaan määrättävää korvausta tai kokonaan sista aiheutuvia eroja niiden hinnanmuodos-
9734: luopua siitä, myöntää huojennusta maksu- tuksessa ja maanomistajien joutumista tä-
9735: velvollisuudesta ja tehdä sopimus korvaus- män johdosta epäoikeudenmukaisesti eri ase-
9736: velvollisen kanssa. Sen suhteen, mitä tässä maan. Tämä .a;sia liittyy eräänä kysymyksenä
9737: on sanottu, viitataan Eduskunnan laki- ja valtioneuvoston 30 päivänä toukokuuta 1963
9738: talausvaliokunnan mietintöön N :·O 14 ·(1960 asettaman komitean toimifiettmrana olev-:aan
9739: Vp. - Lak.al.miet. N: o 17 aloitteet lt959 .'Selvitykseen 'Sellaisista toimenpiteistä, joiden
9740: Vp.), jonka pohjalta Eduslrunta ålussa mai- 'avulla voitaisiin tehostaa ja helpottaa .asun-
9741: nitun toivomuksensa lausui. torakennustoimintaan tarvittavien alueiden
9742: Hallitus onkin 14 päivänä kuluvaa helmi- ·hiiDkintaa ja turvata niiden saaminen koh-
9743: kunta antanut Eduskunnalle ·esitykilffil laiksi tuullisesta 'hinnasta. Kysymystä on komi-
9744: rakennuslain muuttamisesta siten, ·että kadun teassa jo käsitelty. Komitea pyrkii suoritta-
9745: ja 'V<iemärin ra:kentamiskustannusten .korvaus- maan tehtävänsä niin kiireellisenä kuin sen
9746: perusteita omakotikiinteistöjen kehdalta vaikeus ja ·monitahoistms ·huomioon ottaen
9747: •muuoottaisiin edellä selostetulla, asiasta i«llvi- on ·mahdollista.
9748: Wksen teimittaneen komitean ehdottarualla
9749: tav:alla.
9750: Hdsingissä 28 päivänä helmikuu:ta 1964.
9751:
9752:
9753: ·Sisäasiainministeri Arno Hannus.
9754: 5
9755:
9756:
9757:
9758:
9759: I det syfte, som frrungår av -37 § l mmn. än 'Vad skillnaden meHan ·kostnaderna för
9760: riksdagsordningen, har Ni H'ffi'l' TaJman an1ägg~g av :gata oeh avlappsverk på vå-
9761: jämte en skrivelse av ·den 4 februm 19611: ningshusområden och '()gna:hem:sområden för-
9762: tillställt mig för besvarande :följamde a:v ntsätter. Teknislrt sktille sänkningen av er-
9763: 1·iksdagsmannen Eino Sääskilåhti m. :fl. sättningsgrnnderna för egnahems:fastigheter
9764: framställda -spörsmlH: enligt förslaget genomföras så, ·att vid fast-
9765: ställande ·av ersättningen i ·enligbet med
9766: "Är Regeringen medveten •om att 86 § byggnadslagen skulle av den del -av
9767: föreskrifterna i gallande ibyggnadslag :tomtens ·areal, som •övemtiger den fem&:tlfula
9768: i prak1iiken 1eder till obiiiighet i fråga väningsytan, endast en tredjedtll 'boo:ktas.
9769: ·om f6r'hällandet me1lan 'byggare ·och Komnii1Jt1ent~ :förslag var enhäHigt med run-
9770: ägare av smä :l'astigheter santt ägare dantag •av att -enligt ·en kommitreme&ems
9771: av frtora våningshns i synnerht:!t vad avvikande .åfdkt en tPedjedel av den-del av
9772: beträffar skyldigheten att ersätta an- tomtens :areal, som överstiger ·den tFedrdllila
9773: läggningskostnaderna för gata och av- •våningsytan, hade oort beaktas.
9774: lopp, och om så är, Vid den fortsatta beredningen av .ä.rendet
9775: vilka ätgärder har Regeringen vid- efter det kommitten avgivit sitt betärikande
9776: tagit eller ärnar Regeringen vidtaga har man övervägt huruvida i fråga om eg-
9777: för att rätta till detta missförhål- nahemsfastigheterna en större sänkning av
9778: lOOlde?" ersättningsgrunderna för anläggning av gata
9779: och avloppsverk än vad kommitten föresla-
9780: Som svar pä spörsmälet fär jag vördsamt git skulle vara möjlig. Ärendet har pä grund
9781: anföra följande: härav under senaste är varit föremål för för-
9782: På grund av Riksdagens i spörsmålet nyad behandling även av kommitten. Denna
9783: nämnda hemställan tillsatte statsrådet den har likväl även i detta sammanhang kommit
9784: 9 februari 1961 en kommitte med förvalt- till slutsatsen att större sänkningar icke är
9785: ningsrådet Otto Larma som ordförande, med motiverade.
9786: uppdrag att verkställa den i hemställningen Det bör observeras att städernas och kö-
9787: avsedda utredningen. Kommitten slutförde pingarnas kostnader för anläggande av ga-
9788: sitt uppdrag och avgav sitt betänkande den tor och avloppsverk också enligt nuvarande
9789: 21 november 1961. I betänkandet föreslogs grunder inte ens pä långt när blir till fullo
9790: att byggnadslagens stadganden om ersät- ersatta. En överföring av en större del av
9791: tande av anläggningskostnaderna för gata kostnaderna än för närvarande på ägarna
9792: och avloppsverk skulle ändras så, att er- av våningshus skulle åtminstone i de flesta
9793: sättningen skulle minskas i fräga om sädana städer och köpingar, där våningshusen i jäm-
9794: tomter, vilka exploateringstal (förhållandet förelse med egnahemshusen är relativt få,
9795: mellan tomtens våningsyta och dess areal) icke i högre grad förändra denna situation.
9796: undertiger 0.20. T. ex. för en tomt, vars En sänkning av ersättningarna för egnahem-
9797: exploateringstal är 0.08, skulle minskningen husen förutsätter därför en ökning av sta-
9798: vara 37-38 %. Motiveringen till detta kom- dens eller köpingens kostnadsandel och inne-
9799: mittens förslag var, att sädana tomter, vilkas bär sålunda även en ökning av skattebördan.
9800: exploateringstal är 0.20 eller högre, enligt I detta avseende bör man vara avhållsam
9801: nuvarande grunder vid en jämförelse med redan med tanke på att icke i allt för hög
9802: väningshustomter icke kan anses komma att grad äventyra och fördröja anläggningen av
9803: erlägga en proportionellt större ersättning gator och avloppsverk. Av dessa orsaker kan
9804: E 146/64
9805: 6
9806:
9807: ifrågavarande kostnader ej heller på lands- den för utredning av frågan tillsatta kmn-
9808: kommunernas byggnadsplaneområden i allt mitten föreslagna sätt.
9809: för hög grad åvälvas kommunen och dess I spörsmålets motivering har även be-
9810: skattebetalare. Därjämte bör beaktas, att sta- rörts skiljaktigheterna i fråga om prisbild-
9811: den enligt 92 § byggnadslagen äger rätt att ningen för tomter på grund av de olika
9812: utan hinder av vad i lagen är stadgat om ändamål och byggnadsrättigheter, som i de
9813: ersättande av anläggningskostnaderna för i byggnadslagen åsyftade planerna anvisats
9814: gata och avloppsverk sänka enligt lagen för särskilda områden och tomter samt de
9815: fastställd ersättning eller helt avstå från orättvist varierande ställningar, som tomt-
9816: densamma, medgiva . lättnad i betalnings- ägarna på grund härav komma att intaga.
9817: skyldigheten och träffa överenskommelse Denna fråga ansluter sig som ett problem
9818: med ersättningsskyldig. Beträffande det här till den utredning, som den av statsrådet den
9819: sagda hänvisas till Riksdagens lag- och eko- 30 maj 1963 tillsatta kommitten erhållit i
9820: nomiutskotts betänkande N:r 14 (1960 Rd. uppdrag att verkställa rörande sådana åt-
9821: - Betänkande ang. lagmot. N: r 17 1959 gärder, genom villi:a anskaffningen av nö-
9822: Rd.), på vilket Riksdagens ovan nämnda diga områden för bostadsbyggnadsverksam-
9823: hemställan baserade sig. het skulle kunna effektiveras och underlättas
9824: Regeringen har även den 14 innevarande samt tillgången på dem till skäliga pris
9825: febrnari till Riksdagen avlåtit en proposi- tryggas. Frågan har sedan behandlats av
9826: tion med förslag till lag om ändring av kommitten. Kommitten strävar att verkställa
9827: byggnadslagen sålunda, att grnnderna för sitt uppdrag så snabbt som det med hänsyn
9828: ersättande av anläggningskostnaderna för till dess svårighet och många aspekt är möj-
9829: gata och avloppsverk i fråga om egnahems- ligt.
9830: fastigheter skulle ändras på ovannämnda, av
9831: Helsingfors den 28 febrnari 1964.
9832:
9833:
9834: Minister för inrikesärendena Arno Hannus.
9835: Kysymys N: o 3.
9836:
9837:
9838:
9839:
9840: Kilpi ym.: Helsingin kaupungissa tyhjinä olevien asuinhuo-
9841: neistojen vuokraamisesta.
9842:
9843:
9844: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9845:
9846: Asuntojen rakentamisen ikäännyttyä Hel- torjua kaikki yhteiskunnan taholta suunni-
9847: singin kaupungissa laskusuuntaan, pääkau- tellut toimenpiteet.
9848: punkiin suuntautuvan muUJttoliiklreen jat- Kokonaisuuden kannailta on kuitenkin edes-
9849: kuva kasvaminen sekä lähivuosina nk. suur- vastuutonta sallia nykyisenä aikana tyhjien
9850: ten ikäluokkien ehtiminen avioitumisik:ään huoneistojen olemassaolo. Valtiovallalla on
9851: 'lisäävät ruminhuoneistoihin kohdistuvan ky- täysi syy, oikeastaan velvollisuus tämäntapai-
9852: synnän ennätyslukuihin. Odotettaessa edus- sen epäkohdan poistamiseen. Sopivalla lain-
9853: kunnan edmJ.yttämiä ja haillituksen eri yh- säädännöllä voitaisiin esimerkiksi määrätä
9854: teyksissä ilupaamia toimenpiteitä on syytä vanhoissa taloissa 3 kk ja uudistailoissa 6 kk
9855: kiinnittää vir:allista huomiota pääkaupungin siksi määräajaksi, jonka jälkeen Helsingin
9856: vakavan ·asuntokysymyksen erilaisiin yksityis- kaupungin asianomainen elin saisi määräitä
9857: kohtiin. sanotunlaiseen huoneistoon vuokralaisen esim.
9858: Asuntoja tarvitsevien ihmisten mielissä he- 1 vuoden ajwksi.. Vuokran suuruuden mää-
9859: rättää ymmärrettävää katkeruutta se, että räisi Helsingin huoneenvuokrien sovitteluelin.
9860: asuinhuoneistojen huutavasta pulasta huoli- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
9861: matta viime aikoina on sekä vuokrattaviksi päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
9862: että myytäviksi tarjottuja asuntoja kuu- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9863: kaudesta kuukauteen tyhjinä. Syynä tähän vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9864: ovat huikeat vuokrat, joita po. asunnoista
9865: vaaditaan. Nk. vapaa kilpailu on osoirttautu- Onko Hallitus suunnitellessaan
9866: nUJt tyhjäksi iskulauseeksi ainakin asunto- asuntotilanteeseen liittyviä toimenpi-
9867: tilanteen ratkaisun yhteydessä. Pilremminkin teitä Helsingin kaupungissa kiinnittä-
9868: näyttää siltä, että kiinteistön omistajat las- nyt huomiota tyhjinä oleviin asuin-
9869: kelmoivat tyhjien huoneistoj·en palvelevan huoneistoihin pääkaupungissa ja min-
9870: heidän propagandistisia tarko1tuksiaan, ikoska kälaisia toimenpiteitä on Hallituksen
9871: tyhjiin huoneistoihin viittaamalla yritetään taholta odotettavissa ko. epäkohdan
9872: poistamiseksi~
9873: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1964.
9874:
9875: Kalevi Kilpi. ViUe Pessi.
9876: Hertta Kuusinen. .Aarne Saarinen.
9877:
9878:
9879:
9880:
9881: E 148/64
9882: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9883:
9884: Kirjelmällä helmikuun 4 päivältä 1964 T,e, viime vuosina myöntänyt Helsingin kaupun-
9885: Herra Puhemies olette valtiopäiväjärjestyk- gin, Espoon kauppalan ja Helsingin maa-
9886: sen 37 § :n 1 momentissa mainitussa :tarkoi- laiskunnan alueelle asunto~ainoja yli väki-
9887: tuksessa lähettänyt jäljennöksen seuraavasta luvun perusteeHa lasketun peruskiintiön mää-
9888: kansanedustaja Kalevi Kilven ynnä muiden rän. Niinpä vuonna 1962 myönnettiin mai-
9889: ,edustajien jättämästä, hallituksen asianomai- nittujen kuntien .ailueelle noin 55 % yli pe-
9890: sen jäsenen vastattavaksi esitetystä kysymyk- ruskiintiön ja vuonna 1963, kulkulaitosten
9891: sestä: ja yleisten töiden ministeriön kehotettua Ara-
9892: vaa lisäämään Muntolainoitustaan mainituille
9893: "Onko Hallitus suunnitellessaan paikkakunnille, runsaasti k~nkel'taise.sti
9894: asuntotilanteeseen lidttyviä toimenpi- peruskiintiöön verrattuna.
9895: teitä Helsingin kaupungissa kiinnittä- Lapsiperheiden asumistukilainsäädännön
9896: nyt huomiota tyhjinä oleviin asuin- osalta voidaan todeta, että 14 päivänä helmi-
9897: huoneistoihin pääkaupungissa ja min- kuuta 1964 tehdyllä asetuksen muutoksella
9898: kälaisia toimenpiteitä on Hallituksen on korotettu asumistuen edellytyksenä olevia
9899: taholta odotettavissa ko. epäkohdan tulor-ajoja kymm(m.ellä prosentilla.
9900: poistamiseksi?"
9901: Helsingin kaupungin toimesta on 1. 3.
9902: Kysymyksen johdosta saan täten kunnioit- 1964 lukien alettu toistaiseksi, kunnes val-
9903: :t~Wn esi·ttää seuraavaa: tionavustukseen perustuva vanhusten asumis-
9904: Vuokramarkkinoilla Helsingin kaupungissa tuldjärjeBteLmä saadaan aikaan, suorittaa
9905: vallitsevaa rti~annetta kuvaa osaltaan se, että vanhuksille kaupungin varoista väliaikaista
9906: Heoongin kaupungin asuntotoimiston asun- asumistukea. Asumistuen myöntämisen yh-
9907: nonhakijoiden joukossa ol:i häädettyjä vuonna tenä edellytyksenä on, ettei suoritettava
9908: 1962 noin 550 ja viime vuonna :noin 440 vuokra huomattav·~t~·ti ylitä sosiaaliministeriön
9909: ja irtisanottuja vuolrnalaisia vastaavasti noin kulloinkin kohtuulli$ksi suosittelemaa yleistä
9910: 1470 ja 1500. Sosialllisen. tutkimustoimiston vuokratasoa. Tästä vuokratasosta on soffi,a.ali-
9911: suorittama vuokratasotutkimus puolestaan ministeriö vi.ime \u:q.n lopussa antanut suosi-
9912: o.spitti, että Helsingissä oli vuoden 1963 tuksensa.
9913: syyl;kuussa huonoon ja keittokomeron käsittä- Krsymyksen llihtökohtana on olil.ut se to-
9914: vän keskuslä,m.mitys.a.sunnon keskimääräinen t·eamus, että Helsingin kaup1\Ugissa on asuin-
9915: kuukausivuokra 160 mk, 2 huoneen ja keitto- huoneistojen :pulasta huolimatta viime ai-
9916: komeron vuokra 220 mk sekä 4 huoneen huo- koina sekä vuokrattavatsi että myytä.viksi
9917: neiston vuokra 307 mk. Vuokrien määrä,.t t·arjottuja asuntoja kuukaudesta kuukauteen
9918: v·aihtelivat kuitenkin meLkoisesti ja uusissa tyhjinä. Pääosalta.~UJ. tällainen tila-nne vallit-
9919: taloissa vuokrataso on huomattavastikin kor- see nähtävästi myytävinä olevien huoneisto-
9920: keampi kuin vanhoissa. Keskusliimmitysta- jen kohdalla. Huo~vuokrien säännöstelyä
9921: loi'Ssa vuokrat nousivat syyskuusta 1962 syys- koskevan lainsäädännöll. asteittain tapahtu-
9922: kuuhun 1963 ennen vuotta 1949 valmistunei- neen purkamisen jälkeen ei valtioval!lailla
9923: d·en huoneistojen ryhmässä 9.7% ja vuosina enää ole valtuuksia määrätä rakennusten tai
9924: 1949-60 vMmistuneiden huoneistojen ryh- niiden osien käytöstä tai luovuttamisesta toi-
9925: mässä 2.8 %. Vuokransovittelutoimikunnan sen käyttöön. Tilapäislainsäädäntönä Helsin-
9926: kä:sittelemiä tapauksia oli heinä-joulukuussa gin osal.ta ovat lait huoneenvuokrien sovitte-
9927: 1963 yhteensä 151 ja tammi-helmikuussa lusta Helsingin kaupungissa ja muuttopäi-
9928: tänä vuonna 39. vän siirtämisestä huoneenvuokralain nojalla
9929: Helsingin ja sen lähiympäristön vaikean eräissä tapauksissa voimassa kuluvan vuoden
9930: asuntotilanteen helpottamiseksi Arava on loppuun.
9931: Helsingissä 3 päivänä maailiskuuta 1964.
9932:
9933: Sosiaaliministeri 0. Ojala.
9934: 3
9935:
9936:
9937:
9938: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9939:
9940: lVLed skrivelse av den 4 februari 1964 har muns område beviljat bostadslån tiH •ett be-
9941: Ni, Herr Talman, i det syfte, som m.ämnes lopp, som ·Överstiger den på grund av in-
9942: i 37 § 1 mom. riksdagsordningen, tillställt vånarantalet beräknade grundkvoten. Så-
9943: mig en avskrift av fö1jande .av riksda.gsman 1unda översteg de på nämnda kommuners
9944: Kalevi Kilpi m. fl. undertecknade, tili veder- område beviljade lånen år 1962 grundkvoten
9945: böra.nde medlem av sta.tsrådet för besvara.nde med ca 55 % och uppgick år 1963, då mi-
9946: rikta.de spörsmål: nisteriet för kommunikatiollSIVäsendet och all-
9947: "Har Regeringen vid planeringen männa. arbetena uppmana.t Arava att öka
9948: av åtgärder, som sammanhänger med . beviljningen av bostadslån på nämnda om-
9949: bostadssi,tuationen i Helsingfors sta.d, råde, till drygt det dubbla beloppet av
9950: fäst uppmärksamhet vid de rtomma grundkvoten.
9951: bootadslägenheterna i huvudstaden och Beträffa.nde lagstiftningen römnde bo-
9952: viil.'lm åtgärder är från Regeringens stadsbidrag för familjer med barn kan kon-
9953: sida att vänta för avhjälpande av stateras, att de för ,erhå1lande av sådant
9954: ifrågavarande missförhåL1ande?" understöd förutsatta inikomstgränserna ge-
9955: nom en ändring av f,örordningen därom den
9956: Med anledning av spörsmålet får jag här- 14 februari 1964 höjts med tio procent.
9957: med vördsamt anföra följande: På åtgärd av Hellsingfors stad har man
9958: Situationen på hyresmarknaden i HeLsing- 1. 3. 1964 börjat erlägga temporärt bostads-
9959: fors stad avspeglas delvis ,av den omständig- understöd åt å1dcingar av stadens medel i
9960: heten, att det bland dem, som sökte bostad vä,ntan på att det på statsunderstöd haserade
9961: genom Helsingfors stads bostadsbyrås för- systemet för bostadsunderstöd åt åldringar
9962: medling, år 1962 fanns ca 550 och senaste skall genomföras. En förutsättning för be-
9963: år ca 440 vräkta, medan motsv:arande siffror viljande av bostadsunderstöd är .att den hyra,
9964: f,ör uppsagda hyresgäster var ca 1470 och som er'lägges, icke märkbart överstiger den
9965: 1500. Den av byrån för social forskning allmänna hyresnivå socialministeriet för tili-
9966: verkställda undersökningen ,a;ngående hyres- fället rekommenderar som skälig. I slutet
9967: nivån gav för sin dcl vid handen, att den av förra månaden uMärdade socialministeriet
9968: genomsnittliga månadshyran i Helsingfors i en sådan rekommendation angående hyres-
9969: september 1963 för en lägoohet med central- nivån.
9970: värme på ett rum och kokvrå va.r 160 mk, SpörsmMets utgångspunkt har varit det
9971: för en [ägenhet på 2 rum och kokvrå 220 faktum, .att det i Helsingfors stad under
9972: mk samt för en lägenhet på 4 rum 307mk. senaste rtid, trots bristen på bostadslägen·
9973: Hyrorna. varierade ilikväl rätt ansenligt, och heter, funnits både tili uthyr:ning och till
9974: i nya hus är hyresnivån betydligt högre än försäljning utbjudna bostäder, som från
9975: i gamla. I centralvärmehus steg hyrorna månad tili månad stått tomma. Huvudsak-
9976: från september 1962 tili september 1963 ligen gäller detta uppenbarligen lägenheter,
9977: inom gruppen före år 1949 byggda lägen- som utbjudes till försäljning. Efter det suc-
9978: heter med 9.7% och inom gruppen under cessiva upphävandet ~N hyresreglemente-
9979: åren 1949-60 byggda lägenheter med 2.8 %. ringen har staten icke längre fu1lmakter ,att
9980: Antalet av hyresjämknin~ommissionen be- förordna om användningen av byggnader
9981: handlade fall va.r under ju:li-december 1963 el[.er delar av sådana eller om överlåtelse av
9982: sammamagt 151 och under ja.nuari-februari dem i annans bruk. Såsom interimslagsti:Lt-
9983: detta år 39. ning för Helsingfors gäller intilil slutet av
9984: För avhjälpande av den svåra bostadssitua- innevarande år lagarna om hyresjämkning i
9985: tionen i Helsingfors och dess omnejd har Helsingfors stad och om framskjutande i
9986: Arava under ele senaste åren på Helsing- vissa fall av :ffiyttningsdag med stöd av
9987: fors stads, Esbo köpings och Helsinge kom- hyreslagen.
9988: Helsingfors den 3 mars 1964.
9989:
9990: Sooialminister 0. 0 jala.
9991: Kysymys N: o 4.
9992:
9993:
9994:
9995: Kelovesi ym.: Ampumatoiminnan harjoittamisesta Simpeleen
9996: yhteiskoulussa.
9997:
9998:
9999: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10000:
10001: Ennen sotaa johti ampumatoimintaa Sim- rison kerho- ja kulttuuritoiminnan tarpeisiin,
10002: pelee1lä .Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpe- joihin niitä ensisijaisesti tulisi käyttää.
10003: leen tehdas ja paikallinen suojeluskunta. Koulussa, jonka tiloissa harjoitetaan am-
10004: Sanomalehti Etelä-Saimaan kertoman mu- pumatoimintaa, ei voida katsoa opetuksen ja
10005: kaan sitä johtavat nyt saman toiminnan jat- koulujärjestyksen täyttävän myöskään niitä
10006: kamista varten perustetut ampumaseura, vaatimuksia, joita valtionavun saaminen kou-
10007: reserviupseeri- ja aliupseerijärjestöt. Hiljat- lulle edellyttää. Vanhempien mieliä askar-
10008: tain valmistuneeseen yhteiskouluun on Sim- ruttaa kysymys, onko lasten turvallisuus täl-
10009: peleen tehtaan toimesta rakennettu myös laisessa koulussa taattu kaikissa olosuhteissa,
10010: sisäampumarata. Radan avajaiset ja kilpai- joita ampumatoiminta saattaa aiheuttaa. Ro-
10011: lut pidettiin tammikuun 18 päivänä, ja tä- vaniemen Niskanperän kansakoulun pihalla
10012: hän tilaisuuteen oli vuorineuvos Walden lä- suoritetun reserviupseerien ampumatoimin-
10013: hettänyt onnittelutervehdyksen. nan seurauksena sai koulutyttö luodin jal-
10014: Niidenkin, jotka asettavat ampumatoimin- kaansa vasta hiljattain.
10015: nan nuorison koulutus- ja kulttuuritoiminnan Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
10016: edelle, lienee vaikea sijoittaa ampumatoimin- 37 § :n 1 momentin perusteella esitämme val-
10017: taa saman katon alle koulutilojen kanssa niin, tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10018: ettei se häiritsisi koulutyötä ja koulutilojen vaksi seuraavan kysymyksen:
10019: käyttöä- nuorison kerho- ja kulttuuritoimin- Tietääkö Hallitus, että Simpeleen
10020: nan tarpeisiin. yhteiskouluun on rakennettu Yhtyneet
10021: Kouluohjelman toteuttamisen tulee tapah- Paperitehtaat Oy:n Simpeleen tehtaan
10022: tua kouluhallituksen hyväksymän opetusoh- toimesta ampumarata, ja
10023: jelman puitteissa, ja koulutyön onnistumi- mitä Hallitus aikoo tehdä lasten tur-
10024: seksi pitää noudattaa kouluhallituksen hy- vallisuuden takaamiseksi, häiriöttömän
10025: väksymiä järjestyssääntöjä. Ampumatoimin- kouluopetuksen jatkamiseksi ja koulu-
10026: taa koululla ei voida niihin sisällyttää. Sitä tilojen käytön turvaamiseksi nuorison
10027: ei voida niin järjestää, ettei se häiritse koulu- vapaa-ajan kerho- ja kulttuuritoimin-
10028: työtä. Kouluajan jälkeen harjoitettuna se nan tarpeisiin sekä ampumatoiminnan
10029: taas estää koulutilojen käyttöä opetus-, nuo- lopettamiseksi koulutalossa?
10030: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1964.
10031:
10032: Tauno Kelovesi. Hemming Lindqvist. Ville Pessi.
10033: Taisto Sinisalo. Toivo Åsvik. Rainer Virtanen.
10034: Anna-Liisa Tiekso. Aarne Pulkkinen. Pauli Puhakka.
10035: Lyyli Koskinen. Toivo Salin. Toivo Niiranen.
10036: Martti Linna. Olavi Kämäräinen. Eino Tainio.
10037: Gösta Rosenberg. Veikko 1. Rytkönen. Irma Rosnell.
10038: Georg Backlund. Aimo Laiho. Matti Koivunen.
10039: Kuuno Honkonen. Vilho Suosalo. Kaino Haapanen.
10040: Kelpo Gröndahl. Leo Suonpää. Pentti Liedes.
10041: Antti Kinnunen. Lauri Kantola. Kalevi Kilpi.
10042: Paavo Aitio.
10043: E 158/64
10044: 2
10045:
10046:
10047:
10048:
10049: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10050:
10051: Herra Puhemies on helmikuun 4 päivänä yhtiön käytössä olevaa tilaa, jossa harjoite-
10052: 1964 päivätyllä kirjeellä valtiopäiväjärjestyk- taan ammuntaa yksinomaan iltaisin ja ai-
10053: sen 37 § : n 1 momentissa mainitussa tarkoi- noastaan pienoiskiväärin kaliiberia olevilla
10054: tuksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja aseilla. Turvallisuudesta ampumaharjoitus-
10055: Tauno Keloveden ym. jättämästä kysymyk- ten yhteydessä on varsin hyvin huolehdittu
10056: sestä, jossa Hallituksen asianomaisen jäsenen eikä koulun oppilaita ole saatettu minkään-
10057: vastattavaksi on esitetty: laiselle vaaralle alttiiksi. Kun lisäksi kou-
10058: lulta saatujen tietojen mukaan oppilaiden
10059: , Tietääkö Hallitus, että Simpeleen kerho- ym. sellaiseen toimintaan on varattu
10060: yhteiskouluun on rakennettu Yhtyneet riittävät erillään olevat kerho- ja kirjasto-
10061: Paperitehtaat Oy: n Simpeleen tehtaan huoneet varsinaisessa koulurakennuksessa ja
10062: toimesta ampumarata, ja kun koulun voimistelusaliakin voidaan myös
10063: mitä Hallitus aikoo tehdä lasten tur- iltaisin käyttää ampumaharjoitusten sitä
10064: vallisuuden takaamiseksi, häiriöttömän häiritsemättä, ei ammunnasta ole ilmeisesti-
10065: kouluopetuksen jatkamiseksi ja koulu- kään haittaa koulun säännölliselle toiminnalle
10066: tilojen käytön turvaamiseksi nuorison enempää kuin oppilaiden muille vapaa-ajan
10067: vapaa-ajan kerho- ja kulttuuritoimin- harrastuksille.
10068: nan tarpeisiin sekä ampumatoiminnan Koska amunnan harjoittamista kouluissa
10069: lopettamiseksi koulutalossa ?" on pidettävä koulun kasvatustehtävälle vie-
10070: raana, ei ampumaharjoitusten järjestäminen
10071: _Kysymykseen saan kunnioittaen antaa seu- koulurakennuksiin ole suotavaa. Koulun tu-
10072: raavan vastauksen: lisi pysytellä erillään kaikesta, mikä on
10073: , Asiaa tutkittaessa on käynyt selville, ettei omian tekemään sen toiminnan kiistanalai-
10074: Simpeleen yhteiskoulun kellarirakennukseen seksi ja herättämään keskustelua sen ottaman
10075: sijoitettu ampumarata sisältynyt kouluhalli- asenteen oikeutuksesta ja tarkoituksenmukai-
10076: tuksen tarkastettavaksi alistettuun koulu- suudesta. Kun ammunta ei myöskään kuulu
10077: rakennusta koskevaan huonetilaohjelmaan oppikoulujen opetusohjelmaan, ei tämän
10078: eikä myöskään kouluhallituksen hyväksymiin urheilulajin harjoittamiseen tarkoitettuja ti-
10079: piirustuksiin. Viimeksimainituissa se tila, loja voida hyväksyä sisällytettäväksi oppi-
10080: josta on tehty ampumarata, on merkitty tyh- koulurakennukseen. Yksityisten oppikoulu-
10081: jäksi tilaksi. jen rakentamista koskevat säännökset ovat
10082: Simpeleen yhteiskoulun johtokunnalta han- kuitenkin varsin ylimalkaiset, joten olisi tar-
10083: kitusta lausunnosta käy selville, että koulun peen yksityiskohtaisesti selvittää, millaisia
10084: rakennuksessa sijaitseva ampumarata on tiloja yksityisillä oppikouluilla on oikeus si-
10085: koulun kannatusyhdistyksen ja Yhtyneet Pa- sällyttää koulurakennuksiinsa. Tämän joh-
10086: peritehtaat Osakeyhtiön Simpeleen tehtaan dosta ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin.
10087: välillä tehdyn sopimuksen mukaan kokonaan
10088: Helsingissä 4 .päivänä maaliskuuta 1964.
10089:
10090:
10091: Opetusministeri R. H; Oittinen.
10092: 3
10093:
10094:
10095:
10096:
10097: Till Riksdagens Herr Talman.
10098:
10099: Jämte ett brev av den 4 februari 1964 har Yhtyneet Paperitehtaat Oy:s fabrik i Sim-
10100: Ni, Herr Talman, i det syfte, som framgår pele ingånget avtal är ett helt och hållet av
10101: av 37 § 1 mom. riksdagsordningen, tillställt bolaget disponerat utrymme, i vilket skytte
10102: undertecknad en avskrift av en av riksdags- utövas uteslutande om kvällarna och endast
10103: man Tauno Kelovesi m. fl. undertecknad med vapen av minatyrgevärs kaliber. Säker-
10104: skrift, i viiken till vederuörande medlem av heten i samband med skjutningsövningarna
10105: statsrådet riktas följande spörsmål: är synnerligen väl tillgodosedd och skolans
10106: elever är icke utsatta för någon risk. Då
10107: ,Är Regeringen medveten om, att dessutom enligt från skolan erhållna uppgif-
10108: på åtgärd av Yhtyneet Paperitehtaat ter tillräckliga utrymmen för elevernas klubb-
10109: Oy: s fabrik i Simpele en skjutbana och övrig dylik verksamhet står till buds
10110: inrättats i Simpeleen yhteiskoulu be- i separata klubb- och biblioteksrum, vilka är
10111: nämnda läroverk, och belägna i den egentliga skolbyggnaden, och
10112: vad ämnar Regeringen göra för att då även skolans gymnastiksal ostört av skjut-
10113: garantera barnens trygghet och fort- övningarna kan nyttjas under kvällarna,
10114: satta ostörda skolgång samt för att medför skyttet uppenbarligen icke olägen-
10115: trygga nyttjande av skolutrymmena heter varken för skolans regelbundna verk-
10116: för ungdomens klubb- och kulturverk- samhet eller för elevernas övriga fritids-
10117: samhet under fritiden ävensom för att intressen.
10118: inställa skyttet i skolbyggnaden?" Då utövande av skytte bör anses vara
10119: främmande för skolans uppfostringssyfte, är
10120: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- det icke önskvärt, att skjutövningar ordnas
10121: samt anföra följande: i skolbyggnader. Skolan borde avhålla sig
10122: Vid undersökning av saken har det fram- från allt, som är ägnat att göra dess verk-
10123: gått, att den i Simpeleen yhteiskoulu be- samhet till föremål för tvistigheter och väcka
10124: nämnda läroverks källare inrymda skjut- diskussion om det berättigade och ändamåls-
10125: banan icke ingick i det rumsprogram för enliga i dess ställningstaganden. Då skytte
10126: skolbyggnaden, som underställdes skolsty- icke heller ingår i läroverkens undervisnings-
10127: relsens granskning, och icke heller i de av program, kan utrymmen avsedda för denna
10128: skolstyrelsen godkända ritningarna. 1 de sport icke godkännas att ingå läroverks-
10129: sistnämnda har det utrymme, vilket inrättats byggnader. Stadgandena angående byggande
10130: till skjutbana, antecknats såsom tomt ut- av privata läroverk är emellertid synnerligen
10131: rymme. allmänt avfattade, varför det vore av nöden
10132: Av ett från direktionen för Simpeleen yh- att i detalj utreda, vad slags utrymmen pri-
10133: teiskoulu inhämtat utlåtande framgår, att vata läroverk har rätt att inrymma i sina
10134: den i byggnaden belägna skjutbanan enligt skolbyggnader. Men anledning härav kom-
10135: ett mellan skolans understödsförening och med erforderliga åtgärder att vidtas.
10136: Helsingfors den 4 mars 1964.
10137:
10138:
10139: Undervisningsminister R. H. Oittinen.
10140: Kysymys N: o 5.
10141:
10142:
10143:
10144:
10145: Paasio ym.: Sokerin hinnankorotuksesta.
10146:
10147:
10148: E d u s k u n n a n H e r r 'a P u h e m i e h e ll·e.
10149:
10150: Sosialiministeriön tammikuun 31 päivänä 68 miljoonaa markkaa. Liikevaihtoveron an-
10151: 1964 tekemällä päätöksellä korotettiin sokerin siosta saa valtio sokerista tuloja 35 miljoonaa
10152: vähittäismyyntihintoja helmikuun 1 päivästä markkaa, joten valtio saa sokerista tuloja 103
10153: 1964 lukien siten, että vähittäismyyntihinnat miljoonaan markkaa vuodessa.
10154: kohosivat 0,41 markkaa kilolta. Maahantnodmta sokerista maksoi valtio
10155: Tammikuun 1 päivänä 1963 maksoi III luo- tuontikauppanthastosta 0,30 markkaa kilolta.
10156: kan kidesokeri kuluttajille 1,06 mk kilolta ja Tämä tuonnista maksettava tuki aiheutti val-
10157: vastaavasti palasokeri 1,30 mk kilolta. Soke- tiolle menoja n. 40 miljoonaa markkaa vuo-
10158: rin vähittäismyyntihintaa on tämän jälkeen dessa. Viimeksi suöritetun sokerin hinnan-
10159: korotettu 27. 5. 63 0,18 mk ja 15. 11. 63, 0,19 korotuksen yhteydessä poistettiin edellämai-
10160: mk kilolta. Liikevaihtovero aiheutti III luo- nittu tuki ja siirrettiin kuluttajien makset-
10161: kan kidesokerin osalta 0,16 mk: n ja pala- tavaksi. Kun toisaalta valtion sokerista saa-
10162: sokerin osalta 0,19 mk:n vähittäismyynti- rnat tulot ovat n. 103 miljoonaa markkaa,
10163: hintojen korotukset. Kun tähän lisätään 1. 2. olisi tuntunut luonnolliselta, että tästä olisi
10164: 64 voimaan tullut korotus 0,41 mk kilolta, on voitu suorittaa tähän tarvittava 40 miljoonan
10165: sokerin hinnan korotus 27. 5. 63-1. 2. 63 vä- markan menoerä, jolloin vähittäismyynti hin-
10166: lisenä aikana ollut kidesokerin osalta 0,94 taa ei olisi 1. 2. 64 lainkaan tarvittu korottaa
10167: markkaa kilolta ja palasokerin osalta 0,97 ja valtiolle olisi siitä huolimatta jäänyt so-
10168: markkaa kilolta. kerista yli 60 miljoonaa markkaa tuloa vuo-
10169: dessa.
10170: Maailmanmarkkinoiden Cif-hinta oli kesä- Edellä mainittu sokerin hinnankorotus vai-
10171: kuussa 1963 0,5121 mk kilolta ja helmikuussa kuttaa välittömästi mm. seuraavien tuottei-
10172: 1964, ns. venäläisen valkoisen sokerin osalta
10173: den hintojen kehitykseen: makeiset, suklaa,
10174: 1,03 markkaa kilolta.
10175: keksit, vohvelit, leipomotuotteet, hillot, mar-
10176: Ruotsissa on maailmanmarkkinahintojen melaadit, mehut, jäätelö, virvoitusjuomat, ym.
10177: korotus huomioitu siten, että tuontimaksua on Saatujen tietojen mukaan on hinnankoro-
10178: vastaavasti pienennetty ja lopulta poistettu. tuksen yhteydessä sokeritehtaista sijoitettu
10179: Vasta tämän jälkeen on lähdetty korottamaan tavaraa ennen inventointia kaupan eri pistei-
10180: vähittäismyyntihintoja. Tanskassa jossa siin keinottelutarkoituksessa. Kuinka suuri
10181: kaikki sokeri saadaan kotimaasta on vähittäis- tämä toimitettu sokerimäärä on, siitä ei ole
10182: myyntihintojen korotukset estetty siten, että tarkkoja tietoja olemassa.
10183: sokerijuurikkaan hintoja ei ole korotettu ja Edellä lausutun perusteella ja valtiopäivä-
10184: toisaalta on asetettu voimaan vientikielto. järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
10185: Saksassa on puolestaan menetelty siten, että tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10186: valtion varoista on maksettu 10 milj. DM vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10187: sokerin vähittäismyyntihintojen korotuksen
10188: estämiseksi. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
10189: Suomessa on kidesokerilla tällä hetkellä 1. 2. 1964 voimaan astunut sokerin
10190: tuontimaksua 0,52 mk kilolta, joten jokai- hinnankorotus sellaisenaan ja sen ai-
10191: sesta maahantuodusta sokerikilosta saa valtio heuttamine hinnankorotusseuraamuksi-
10192: tuloja tämän määrän. Kun tuonti on n. 130 neen saattaa kuluttajaväestön entistä
10193: miljoonaa kiloa, tulee valtiolle tästä tuloja vaikeampaan asemaan, ja jos on,
10194: E 149/64
10195: 2
10196:
10197: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo mitä Hallitus aikoo tehdä korvatak-
10198: tehdä estääkseen vastaisuudessa tä- seen mainitun korotuksen aiheuttamat
10199: mänlaatuiset kuluttajaväestöä rasitta- rasitukset vähävaraiselle kuluttaja-
10200: vat välttämättömyystarvikkeiden koro- väestölle?
10201: tukset ja niiden ohessa tapahtuvan
10202: keinottelun, sekä
10203: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1964.
10204:
10205: Rafael Paasio. Viljo Virtanen.
10206: Veikko Helle. Artturi Koskinen.
10207: Eino Raunio. Akseli Roden.
10208: Valto Käkelä. Ensio Partanen.
10209: Sylvi Siltanen. Tyyne Paasivuori.
10210: U. H. Voutilainen. Väinö Vilponiemi.
10211: Anni Flinck. Ilmari Linna.
10212: Valdemar Sandelin. Edit Terästö.
10213: Kalle Matilainen. Uljas Mäkelä.
10214: Sulo Hostila. Arvo Ahonen.
10215: Veikko Kokkola. Lyyli Aalto.
10216: K. F. Haapasalo. Meeri Kalavainen.
10217: 3
10218:
10219:
10220:
10221:
10222: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
10223:
10224: Herra Puhemies on 5 päivälle helmikuuta min viime helmikuun alussa. Nämä korotuk-
10225: 1964 päivätyllä kirjelmällään valtiopäiväjär- set sekä lisäksi kuluvan vuoden alussa liike-
10226: jestyksen 37 § :n 1 momentissa mainitussa vaihtoverouudistuksen vuoksi tapahtunut hin-
10227: tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen ed. nannousu ovat johtaneet siihen, että sokerin
10228: Paasion ym. Herra Puhemiehelle jättämästä vähittäismyyntihinta nyt on lähes kaksin-
10229: kyselystä, jossa hallituksen asianomaisen jä- kertainen verrattuna vastaavaan hintaan
10230: senen vastattavaksi on asetettu seuraava ky- vuosi sitten.
10231: symys: Kyselyn perusteluissa mainitaan, että vii-
10232: meksi suoritetun hinnankorotuksen yhtey-
10233: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että dessä poistettiin kaikki tuontikaupparahas-
10234: 1. 2. 1964 voimaan astunut sokerin ton hinnankorvausten muodossa maksettu
10235: hinnankorotus sellaisenaan ja sen ai- tuki. Asian laita ei ole kuitenkaan näin,
10236: heuttamina hinnankorotusseuraamuksi- vaan ainakin kaikesta kuluvan vuoden en-
10237: neen saattaa kuluttajaväestön entistä simmäisen neljänneksen aikana maahantuo-
10238: vaikeampaan asemaan, ja jos on, dusta sokerista maksetaan sanotusta rahas-
10239: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo tosta yhä hinnanerokorvausta yli 10 penniä
10240: tehdä estääkseen vastaisuudessa tä- kilolta. Viime vuoden aikana saapuneesta
10241: mänlaatuiset kuluttajaväestöä rasitta- tuontisokerista taas tuontikaupparahasto
10242: vat välttämättömyystarvikkeiden koro- suoritti hinnanerokorvausta n. 10.1 miljoonaa
10243: tukset ja niiden ohessa tapahtuvan markkaa (1 010 milj. vmk). Hallituksen
10244: keinottelun, sekä mielestä ei voi pitää perusteltuna valtion va-
10245: mitä Hallitus aikoo tehdä korvatak- rojen jatkuvaa käyttämistä ulkomaisten ku-
10246: seen mainitun korotuksen aiheuttamat lutustavaroiden hintojen alhaalla pitämiseen
10247: rasitukset vähävaraiselle kuluttaja- silloin, kun ostohintojen nousu johtuu meistä
10248: väestölle?" riippumattomista tekijöistä, eikä etenkään
10249: silloin, kun tällaiseen järjestelyyn valtion
10250: Kun kysymys koskee toimialaani sosiaali- vaikean rahatilanteen vuoksi ei ole reaalisia
10251: ministeriössä, saan kunnioittaen vastata seu- edellytyksiä.
10252: raavaa: Kyselyssä väitetään myös, että keinottelu-
10253: Sokerin maailmanmarkkinahinta alkoi ko- tarkoituksessa olisi sokeritehtaista sijoitettu
10254: hota pari vuotta sitten ja vuoden 1963 ku- tavaraa ennen inventoimishetkeä kaupan eri
10255: luessa nousu kiihtyi voimakkaasti niin että pisteisiin. Viranomaisten käytettävissä ole-
10256: viime vuoden päättyessä maailmanmarkkina- vien tietojen mukaan ei kuitenkaan mitään
10257: hinta oli yli kolminkertainen verrattuna vastoin määräyksiä suoritettuja siirtoja ole
10258: vuonna 1962 vallinneeseen keskihintaan. tapahtunut. Eri asia on, että sokeria käyt-
10259: Suunnilleen samalla tasolla on sokerin kan- tävät teollisuuslaitokset sekä kauppaliikkeet
10260: sainvälinen hinta pysytellyt senkin jälkeen. ovat, maailmanmarkkinahintojen pysyessä
10261: Maassamme kulutettavasta sokerista hanki- jatkuvasti erittäin korkealla tasolla ja tun-
10262: taan noin 3/4 ulkomailta ostohinnan perus- tien valtiontalouden tilan, ilmeisesti pyrki-
10263: tuessa maailmanmarkkinoilla vallitseviin no- neet täydentämään varastojaan odotettavissa
10264: teerauksiin. Mainituista syistä johtuen on olleen hinnannousun varalta. Toisaalta hin-
10265: Suomessa joduttu nostamaan sokerin myynti- nanerojen periminen tällaisista varastoista on
10266: hintoja kolmeen kertaan, nimittäin touko- teknillisesti erittäin vaikeasti toteutettavissa
10267: kuussa ja marraskuussa 1963 sekä nyttem- eikä se tuottaisi vastaavaa hyötyä, koska toi-
10268: 4
10269:
10270: menpiteestä tällöin olisi ilmoitettava asian- ollut pakottavia syitä. Lainvastaista keinot-
10271: omaisille niin ajoissa, että varastojen järjes- telua ei tässä yhteydessä ole todettu tapahtu-
10272: telysiirrot kävisivät mahdollisiksi. neen ja sellainen aiotaan vastaisuudessakin
10273: Sokerin ostohintojen kohoaminen on joutu- tehokkaasti estää. Hallitus tulee vast'edeskin
10274: nut tekijöistä, joihin maallamme ei ole mahdollisuuksiensa mukaan välttämään tär-
10275: osuutta, mutta valtiovalta on kuitenkin pyr- keiden kulutushyödykkeiden hinnankorotuk-
10276: kinyt estämään nousun siirtymistä myynti- sia, ja, mitä erityisesti sokeriin tulee, pyrki-
10277: hintoihin siinä määrin kuin valtion vaikea mään sen hinnan alentamiseen niin pian kuin
10278: rahatilanne suinkin on sallinut. Hallitus on ostohintojen taso ja valtion kassatilanne
10279: kyllä tietoinen siitä, että 1. 2. 64 toteutettu sellaiseen tilaisuuden suovat.
10280: sokerin hinnankorotus vaikeuttaa osaltaan Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra
10281: kuluttajaväestön asemaa, mutta, kuten edellä Puhemiehelle tiedoksi.
10282: sanotusta käy ilmi, tehtyyn ratkaisuun on
10283: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1964.
10284:
10285:
10286: Sosiaaliministeri 0. Ojala.
10287: 5
10288:
10289:
10290:
10291:
10292: Till R,:iJksdagens Herr T·alman.
10293:
10294: Med den 5 februari 1964 daterad skrivelse samt sena.st i början av februari inneva.rande
10295: har Ni, Herr Talman, i det syfte, som fram- år. Dessa förhöjningar samt prisstegringen
10296: går av 37 § 1 mom. riksdagsordningen, till- i samband med omsättningsskattereformen i
10297: ställt mig en avskrift av en av riksdagsman början av innevarande år har lett till att
10298: Paasio m. fl. till Eder överlämnad skrivelse, minutförsäljningspriset för socker nu i det
10299: i viiken till vederbörande medlem av stats- närmaste dubbelt så högt som för ett år se-
10300: rådet för besvarande riktats följande spörs- dan.
10301: mål: I spörsmålets motivering nämnes, att hela
10302: det av importhandelsfonden i form av pris-
10303: ,Är Regeringen medveten om att den skillnadsersättningar erlagda stödet upphäv-
10304: höjning av sockerpriset, som trädde i des i samband med den senaste prisförhöj-
10305: kraft 1. 2. 1964, i och för sig och ningen. Saken förhåller sig likväl icke så,
10306: jämte pris:förhöjningar den förorsakar utan åtminstone för allt under första kvarta-
10307: ytterligare försvårar konsumentbefolk- let av innevarande år till landet importerat
10308: ningens ställning, och om så är, socker erlägges fortfarande ur ·sagda fond
10309: vad har Regeringen gjort eller äm- en prisskillnadsersättning på över 10 penni
10310: nar Regeringen göra för att fram- per kilogram. För det under senaste år im-
10311: deles förhindra dylika för konsument- porterade sockret återbetalte importhandels-
10312: befolkningen betungande höjningar av fonden i prisskillnadsersättningar ca 10.1
10313: prisen på nödvändighetsvaror och milj. mk (1 OlO milj. gmk). Enligt Rege-
10314: spekulationen samband därmed, ringens åsikt kan en fortsatt användning av
10315: samt statens medel för nedpressning av prisen på
10316: vad ämnar Regeringen göra för att utländska konsumtionsförnödenheter icke an-
10317: ge den mindre bemedlade konsument- ses vara motiverad, då stegringen av inköps-
10318: befolkningen kompensation för sagda prisen förorsakas av faktorer, som icke är
10319: förhöjning?" beroende av oss, och i synnerhet icke då
10320: några reella förutsättningar för en sådan
10321: Då spörsmålet berör mitt verksamhets- reglering på grund av statens svåra finan-
10322: område i socialministeriet får jag som svar siella situation icke föreligger.
10323: därpå vördsamt anföra följande: I spörsmålet påstås även att sockerfabri-
10324: Världsmarknadspriset på socker började kerna i spekulationssyfte före inventeringen
10325: stiga för ett par år sedan, och under år skulle ha överfört varupartier till olika han-
10326: 1963 blev stegringen så kra.ftig, att världs- delspunkter. Enligt de uppgifter, som står
10327: marknadspriset vid utgången av senaste år till myndigheternas förfogande, har några
10328: uppgick till mer än tre gånger medelpriset förflyttningar i strid med givna föreskrifter
10329: för år 1962. Även därefter har det inter- likväl icke förekommit. En annan sak är,
10330: nationella priset för socker hållit sig på att de industriinrättningar, som använder
10331: ungefär samma nivå. Av det socker, som socker, samt handelsrörelserna, då världs-
10332: konsumeras i vårt land, köpes ca 3/4 i ut- marknadsprisen förblivit mycket höga, med
10333: landet, varvid inköpspriset baserar sig på kännedom om statshushållningens situation
10334: världsmarknadsnoteringarna. Av nämnda uppenbarligen strävat att komplettera sina
10335: orsa.ker ha.r man i Finland varit tvungen lager med tanke på en väntad prisförhöj-
10336: att höja försäljningspriset för socker tre ning. Å andra sidan är en indrivning av
10337: gånger, nämligen i maj och november 1963 prisskillnaderna för dylika lager av tekniska
10338: 6
10339:
10340: skäl mycket svärt att genom:föra och skulle konsumentbefolkningens ställning, men säsom
10341: inte heller medföra motsvarande nytta, eme- av det ovan sagda framgår har detta avgö-
10342: dan man dä skulle vara tvungen att meddela rande varit päkallat av tvingande skäl. Nä-
10343: vederbörande ätgärden i sä god tid, att gon lagstridiga spekulation har i detta sam-
10344: regleringsförflyttningar av lagren skulle bli manhang icke kunnat konstateras, och sädan
10345: möjliga. kommer man ocksä framdeles att effektivt
10346: Stegringen av inköpsprisen för socker har försöka förhindra. Regeringen kommer fort-
10347: berott av faktorer, i vilka värt land icke har farande i män av sina möjligheter att und-
10348: nägon andel, men statsmakten har likväl vika förhöjningar av prisen pä viktiga kon-
10349: försökt att sä längt det med hänsyn till sta- sumtionsvaror och att i synnerhet beträf-
10350: tens svära finansiella situation blott varit fande sockret sträva till en sänkning av dess
10351: möjligt förhindra en överföring av stegringen pris, sä snart inköpsprisens nivå och statens
10352: till försäljningsprisen. Regeringen är väl kassaställning ger tillfälle därtill.
10353: medveten om att den höjning av sockerprisen, Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
10354: som verkställdes 1. 2. 64, för sin del försvärar Talman, till kännedom.
10355: Helsingfors den 4 mars 1964.
10356:
10357:
10358: Socialminister 0. 0 jala.
10359: Kysymys N: o 6.
10360:
10361:
10362:
10363:
10364: V. J. Rytkönen ym.: Kunnallista jaoitusta koskevien .muu-
10365: toshakemusten ratkaisemisesta.
10366:
10367:
10368: Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
10369:
10370: Kunnallinen jaoitus on aikojen kuluessa velusten toteuttamiselle, jotka on normaa-
10371: muodostunut hallinnollisten, taloudellisten ja lissa järjestyksessä ja taloudellisten realiteet-
10372: myös maantieteellisten realiteettien perus- tien perusteella suunniteltu toteutettaviksi
10373: talle. Kokonaisuutta ajatellen näiden perus- niillä alueilla asuvan väestön hyväksi, joita
10374: tekijöiden ratkaisevasti vaikuttaessa kunnal- liitoshakemukset ovat koskeneet.
10375: lisen jaoituksen kehitykseen, se on hyvin On lukuisia esimerkkejä siitä, miten alue~
10376: vastannut ja vastaa edelleenkin kunnalliselle liitoshankkeiden toteutuessa liitosalueiden
10377: hallinnolle lainsäädännössä asetettuja tehtä- kunnallisten tehtävien ja kunnallisten pal-
10378: viä. Tämä toteamus voidaan tehdä koroote- velusten taso on kehityksessä pysähtynyt tai
10379: tusti, jos otetaan huomioon myös ne kunnal- taantunut'kin. Tällaiset kunnallisen jaoituk-
10380: lisen hallinnon tehtävät, jotka paikallisesta sen muuttamista koskevat seuraukset ovat
10381: hallinnosta poiketen ovat muodostuneet lain- jyrkässä ristiriidassa niiden yleisten ja käy-
10382: säädännön seurauksena ns. yleisvaltakunnal- tännön vahvistamien periaatteiden kanssa,
10383: listen tehtävien muodossa. joille menestyksellinen kunnallisten tehtävien
10384: Voidaan todeta, että kunnallista jaoitusta hoitaminen voi rakentua ja joita edelleenkin
10385: vastaan tehtyjä muistutuksia ei yleensä esiin- on pidettävä kehityskelpoisen kunnallisen
10386: tynyt ennen 50-lukua. Mutta 50-luvulla ja paikallishallinnon kulmakivenä.
10387: sen jälkeen ovat kunnallista jaoitusta kos- Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan on
10388: kevat muutosvaatimukset olleet lukuisasti parhaillaan vireillä uscita kunnallista jaoi-
10389: esillä. Hakemusten johdosta tehdyt ratkai- tusta koskevia hankkeita. Voidaan todeta,
10390: sut ovat seuranneet niitä vaikutteita, jotka e:ttä osa näistä hankkeista on luonteeltaan
10391: on arvosteltava pikemminkin kulloinkin val- sellaisia, että ne varsin keinotekoisin perus-
10392: linneiden poliittisten voimatekijäin kuin kun- tein k051k:evat kaupungin ympärillä tai siihen
10393: nalliseHe hallinMlle ja sen erään oleellisen rajayhteydessä olevan maalaiskunnan elinvoi-
10394: perustan, kunnallisen jaoituksen ja siihen maisimpien alueiden liittämistä kaupunki-
10395: liittyvien em. taloudellisten ja alueellisten kuntaan. Jos tällaiset alueliitoshakemukset
10396: realiteettien perustalta. Tästä onkin johtu- tulisivat hyväksytyiksi, olisi seurauksena,
10397: nut se huolestuneisuus, joka on vakavana että ennen alueliitosta elinvoimainen ja ke-
10398: ilmennyt alueliitoshakemuksw kohteeksi jou- hityskykyinen kunta tehtäisiin kaikissa kun-
10399: tuneiden kuntien kunnallisten hallintoelin- nallista hallintoa koskevissa suhteissa voi-
10400: ten ja poikkeuksetta ainakin huomattavien mattomaksi hoitamaan kunnallisia tehtäviä.
10401: liitoshankkeiden ollessa kysymyksessä, myös Edellä on mainittu jo siitä, miten kyseen-
10402: niiden asujaimiston keskuudessa. alaista on liitosalueen kohteeksi joutuneen
10403: Liitoshakemusten välittömänä seurauksena väestön aseman muuttuminen edullisem-
10404: on varsin ymmärrettävin perustein syntynyt maksi liitoshankkeiden toteutuessa, puhu-
10405: myös pysähdystila ainakin eräiden huomatta- mattakaan siitä, että kunnallisen jaoituksen
10406: via pääomasijoituksia edellyttävien tärkeiden muuttamista koskevissa ratkaisuissa ei edes
10407: kunnallisten investointien suorittamisessa. kuulla niiden kohteeksi joutuvan väestön
10408: Tästä on luonnollisesti aiheutunut viivyt.ystä mielipidettä.
10409: ja haittaa niiden kunnallisen hallinnon pii- On aivan ilmeistä, että vireillä olevien
10410: riin kuuluvien tehtävien ja kunnallisten pal- kunnallista jaoitusta koskevien hankkeiden
10411: E 122/64
10412: 2
10413:
10414: ratkaisuissa olisi odotettava niiden komiteoi- Edellä mainittuihin perusteisiin viitaten
10415: den tutkimusten tuloksia, jotka tutkivat esitämme valtiopäiväjä-rjestyksen 37 §: n 1
10416: pienten kuntien yhdistämiskysymystä ja kun- momentin perusteella valtioneuvoston asian-
10417: tain ja valtion taloudellisten suhteiden uudel- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
10418: leen järjestelyä, joista on odotettavissa myös symyksen:
10419: uutta lainsäädäntöä. Kunnallisia kysymyk-
10420: siä on yleensäkin katsottava pitkällä tähtäi- Aikooko Hallitus ratkaista vireillä
10421: mellä. Kun kunnallista jaoitusta koskevia olevat kunnallista jaoitusta koskevat
10422: kysymyksiä komitea parhaillaan tutkii, olisi muutoshakemukset odottamatta kun-
10423: johdonmukaista, että pidättäydyttäisiin kun- nallista jaoitusta ja kuntain ja val-
10424: nallista jaoitusta 'koskevissa ratkaisuissa aina- tion taloudellisten suhteiden uudelleen
10425: kin siihen saakka, kunnes komitean työ on järjestelyä koskevien komiteamietintö-
10426: valmistunut. jen valmistumista ja vastoin liitos-
10427: alueilla asuvien kielteistä mielipidettä?
10428: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1964.
10429:
10430: Veikko Johannes Rytkönen. Olavi Kämäräinen.
10431: Hannes Tauriainen. Johannes Mustonen.
10432: Aarne Pulkkinen.
10433: 3
10434:
10435:
10436:
10437:
10438: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
10439:
10440: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Jos vireillä olevien kunnallisen jaoituksen
10441: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra muuttamista koskevien asioiden ratkaiseminen
10442: Puhemies, olette 6 päivänä helmikuuta 1964 jätettäisiin siksi, kunnes puheena olevista
10443: päivätyn kirjeenne ohella lähettänyt vastat- uudistuksista on selvyys olemassa, lisääntyisi-
10444: tavakseni seuraavan kansanedustaja V. J. vät ne epäkohdat, joita kysymyksessäkin esi-
10445: Rytkösen ynnä muiden esittämän kysymyk- tetään aiheutuvan siitä, että kunnallisen jaoi-
10446: sen: tu'ksen muuttaminen on vireillä.
10447: Epävarmuus siitä, tullaanko kunnallista
10448: ,Aikooko Hallitus ratkaista vireillä jaoitusta tehdyn hakemuksen johdosta muut-
10449: olevat kunnallista jaoitusta kookevat tamaan ja minkä vuoden alusta muutos ehkä
10450: muutoshakemukset odottamatta kun- tapahtuu, aiheuttaa amanomaisen kunnan hal-
10451: nallista jaoitusta ja kuntain ja val- linnolle ja taloudelle säännönmukaisesti häi-
10452: tion taloudellisten suhteiden uudelleen riöitä, niin kuin kysymyksessä todetaan. Ha-
10453: järjesteJlyä koskevien komiteamietintö- kemuksen kohteena olevaa aluetta koskevia
10454: jen valmistumista ja vastoin liitos- kunnan rakennus- tai muita hankkeita, jotka
10455: alueilla asuvien kielteistä mielipidettä?" vaativat suurempia kustannuksia, ei usein-
10456: kaan uskalleta toteuttaa. Alueen ja sen väes-
10457: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tön olojen kehittäminen hidastuu muutoin-
10458: taen seuraavaa: kin.
10459: Selvitys, joka koSkee pienten kuntien mah- Näiden epäkohtien lieventämiseksi olisikin
10460: dollista yhdistämistä tai liittämistä toisiin kunnallisen jaoituksen muuttamista koskevat
10461: kuntiin, pyritään saamaan valmiiksi kuluvan asiat saatava yleensä ratkaistui:ksi niin pian
10462: vuoden aikana. Toimenpiteet, joihin selvi- kuin mahdollista, muodostukoonpa ratkaisu
10463: tyksen nojalla ehkä ryhdytään, tulevat sen kielteiseksi tai myönteiseksi. Näiden asioi-
10464: jälkeen vielä vaatimaan aikansa. Myöskään den käsittely vie pakostakin aikansa, varsin-
10465: kysymystä valtion ja kuntien välisen kus- kin milloin joudutaan asettamaan selvitys-
10466: tannusten jaon perusteiden tarkistamisesta mies, mutta pyrkimyksenä on pidettävä, ettei
10467: ei saatane ainakaan kaikilta osiltaan vielä mitään tarpeetonta viivytystä tapahtuisi.
10468: aivan lähiaikana selvitetyksi. Erityisesti tänä vuonna on yritettävä saada
10469: Vireillä olevien kunnallisen jaoituksen ratkaistuiksi kunnallisen jaoituksen muutta-
10470: muuttamista koskevien asioiden ratkaisemista mista koskevat asiat, joiden kohdalta se vain
10471: ei voida jättää odottamaan kysymyksessä ole- on mahdollista, ennen kesäkuun loppua, jotta
10472: vien selvitysten valmistumista. Pyrkimykset kunnallisvaalit syksyllä voitaisiin niissä ta-
10473: kuntien pienuudesta ja taloudellisen kanto- pauksissa, missä kunnallinen jaoitus ensi
10474: kyvyn heikkoudesta aiheutuvien epäkohtien vuoden alusta muuttuu, toimittaa uutta jaoi-
10475: korjaamiseen voidaan ja täytyykin ottaa tusta noudattaen.
10476: huomioon niitä kunnallisen jaoituksen muut- Kysymyksessä on kosketeltu myös suhtau-
10477: tamista kookevia asioita ratkaistaessa, joihin tumista kunnallisen jaoituksen muuttamista
10478: ne saattavat vaikuttaa. Ennenkin mainittu- koskevissa asioissa sen alueen väestön mieli-
10479: jen selvitysten valmistumista on pidättäy- pite.eseen, minkä siirtämistä toiseen kuntaan
10480: dyttävä sellaisista kunnallisen jaoituksen hakemus tariJroittaa. Tähän väestöön kuulu-
10481: muutoksista, joista voisi olla seurauksena., ville varataan aina, niin kuin laissa edelly-
10482: ettei toinen kunnista jäisi väestölliseltä ja tetäänkin, tilaisuus mielipiteensä esittämi-
10483: taloudelliselta pohjaltaan riittävän vahvaksi. seen. Kysymyksessä esiintyvä maininta, jonka
10484: 4
10485:
10486: mukaan tämän väestön mielipidettä ei kuul- merkitys. Usein mielipiteet kuitenkin ja-
10487: taisi, ei siis pidä paikk:aa.nsa. Lain mukaan kautuvat. Varsin monissa tapauksissa aloite
10488: asukasten mielipiteet eivät ole asiassa rat- kunnallisen jaoituksen muuttamiseen lähtee
10489: kaisevia, mutta tietenkin niillä silti on tärkeä alueen asukkaiden taholta.
10490: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1964.
10491:
10492:
10493: Sisäasiainministeri Arno Hannus.
10494: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
10495:
10496: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ändringar i den kommunala indelningen, som
10497: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- kunde ha till följd, att den ena av kommu-
10498: velse av den 16 februari 1964 tillställt mig nerna i befolknings- och elkonomiskt hän-
10499: följande av riksdagsman V. J. Rytkönen seende skulle bli alltför svag.
10500: m. fl. för avgivande av svar ställda spörs- Om avgörandet av de anhängiga ärendena
10501: mål: angående ändring i den kommunala indel-
10502: ningen skulle uppskjutas till dess klarhet
10503: ,Åmnar Regeringen avgöra de an- om de ifrågavarande reformerna föreligger,
10504: hängiga ansökningarna angående änd- skulle detta föranleda en ökning av de miss-
10505: ring i kommunal indelning utan att förhållanden, som också enligt spörsmålet
10506: invänta kommitteutlåtandena om kom- blir en följd av att en ändring i den kom-
10507: munal indelning och omorganisationen munala indelningen är anhängig.
10508: av kommunernas ooh statens ekono- Ovisshet därom huruvida den kommunala
10509: miska relationer ooh trots den nega- indelningen på grund av gjord anhållan
10510: tiva inställning invånarna i de in- kommer att ändras och från och med början
10511: korporerade områdena intagit?" av vilket år den eventuella ändringen kom-
10512: mer att sk:e, förorsakar i regel störningar i
10513: den ifrågavarande kommunens förvaltning
10514: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt och ekonomi, s:åsom i spörsm.ålet konstate-
10515: anföra följande: ras. Man vågar i allmänhet icke förverkliga
10516: Den utredning, som berör en eventuell kommunens byggnads- eller andra planer,
10517: sammanslagning av små kommuner eller in- vars genomförande innebär större kostnader,
10518: korporering av dem med andra kommuner inom området, som berörs av ändringsansö-
10519: försöker man få färdig under loppet av in- kan. Åven i övrigt blir utvecklandet av om-
10520: nevarande år. De åtgärder man på grund rådet och av förhållandena för dess befolk-
10521: av utredningen eventuellt skrider till kom- ning långsammare.
10522: mer ännu efter det att ta en viss tid i an- För mildrande av dessa olägenheter borde
10523: språk. Frågan angående revideringen av ärendena angående ändring i den kommu-
10524: grunderna för kootnadsfördelningen mellan nala indelningen i allmänhet fås avgjorda
10525: staten och kommunerna torde icke heller till så snart som möjligt, oberoende av om av-
10526: alla delar bli utredd inom den allra när- görandet blir negativt eller positivt. Be-
10527: :tllaSte framtiden. handlingen av dessa ärenden tar givetvis sin
10528: Avgörandet av de anhängiga ärendena an- tid, särskilt då man blir tvungen att till-
10529: gående ändring i den kommunala indel- sätta en utredningsman, men man måste
10530: ningen kan icke uppskjutas tills ifrågava- sträva till att varje onödigt dröjsmål und-
10531: rande utredningar blivit färdiga. Strävan- vikes. Särskilt i år måste man försöka få
10532: dena att avhjälpa de missförhållanden, som ett avgörande till stånd före utgången av
10533: grundar sig på kommunernas ringa stor'lek juni månad i de ärenden angående ändring
10534: och deras svaga ekonomiska bärkraft, bör av kommunal indelning där detta blott är
10535: och måste tagas i bea:ktande vid avgörandet möjligt, för att kommunalvalen i höst i de
10536: av de ärenden angående ändring i den kom- fall, där den kommunala indeilningen ändras
10537: munala indelningen, som kan påverkas av från början av nästa år, skall kunna för-
10538: dessa. Redan förrän sagda utredningar blir rättas med tillämpning av den nya indel-
10539: färdiga bör man avhålla sig från sådana ningen.
10540: E 122/64
10541: 6
10542:
10543: I spörsmålet har även berörts inställ- befolknings åsikt icke skulle efterhöras, är
10544: ningen i ärenden angående ändring i den alltså icke riktigt. Enligt lagen är invånar-
10545: kommunala indelningen till opinionen hos nas åsikter icke utslagsgivande i ärendet,
10546: den befolkning, vars överföring till annan men givetvis är de dock av stor vikt. Ofta
10547: kommun ans:ökningen avser. Denna befolk- är åsikterna emellertid delade. I rätt många
10548: ning beredes alltid, såsom även förutsättes fall utgår initiativet till ändring i den kom-
10549: i lagen, tillfälle att framföra sin åsikt. Det munala indelningen från invånarna inom om-
10550: spörsmålet ingående påståendet att denna rådet ifråga.
10551: Helsingfors den 24 februari 1964.
10552:
10553:
10554: Minister för inrikesärendena Arno Hannus.
10555: Kysymys N:o 7.
10556:
10557:
10558:
10559:
10560: Paavola. ym.: Televisiotoiminnan monopolisoimisesta.
10561:
10562:
10563: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 1 h.
10564:
10565: Oy Tesvisio Ab: n osakkaiden myytyä Kun saattaa olla mahdollista, että kehitys
10566: kaikki yhtiön osakkeet Oy Yleisradio Ab: lle ajanoloon johtaa poikkeuksiin puheena ole-
10567: on televisiotoiminnassamme tapahtunut muu- van kaupan yhteydessä esitetyistä suunnitel-
10568: tos, joka voi muodostua kohtalokkaaksi va- mista ja siten kansanvaltaisen yhteiskun-
10569: paata tiedotustoimintaa ja mielipiteen muo- tamme peruavapauksien supistumiseen, esi-
10570: dostusta ajatellen. Kaupan seuraukset on leh- tämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
10571: distössä julkaistuissa suurikokoisissa iJmoi- mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
10572: tu:ksissa s~kä myös Yleisradion ääniradio- ja jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10573: televisiolähetyksissä yhtiön korkeimman joh-
10574: don taholta esiltetty kuitenkin alleviivaten Tietääkö Hallitus, että maan tele-
10575: kaikkien niiden myönteisten kokemusten ja visiotoiminta on monopolisoitu, ja jos
10576: saavutusten säilyttämistä ja edistämistäkin, tietää,
10577: joita Oy Tesvisio Ab: n pioneeritoiminnasta . mitä Haillitus on tehnyt tai aikoo
10578: on vuosien kulu~ saatu. Katseleva yleisö tehdä kahden erilliSen johdon alaistma
10579: on aina varauksettomasti kannattanut kahden toimivan televisio-ohjelmiston keskinäi-
10580: toisistaan riippumattoman ohjelmiston keski- sen kilpailun säilymiseksi, ohjelmien
10581: näistä kilpailua lähinnä siksi, että meillä koordinoimiseksi, televisioteknillisen
10582: tämä kilpailu, kaikista yksityisen toiminnan koulllltuksen jatkamiseksi Tesvision pii-
10583: luonnoHiselle kehitykselle asetetuista esteistä rissä, ja TES-verkon mahdollisimman
10584: huolim81tta, on nimenomaan yksityisen yrittä- nopean Jaajentamisen varmistamiseksi
10585: jän taholta hoidettUJ sillä vastuuntunnolla, kaikkien ikansalaispiiriemme et~jen
10586: mitä nykyajan ehkä voimakkaimman tiedo- mukaisesti? · ·
10587: tusvälineen käyttö edellyttää.
10588: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1964.
10589:
10590: E. J. Paavola. Matti Raipala.
10591:
10592:
10593:
10594:
10595: El~/M
10596: 2
10597:
10598: ·-~/
10599:
10600:
10601:
10602:
10603: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10604:
10605: Kirjeessä n: o 29 helmikuun 7 päivältä Oy Yleisradio Ab:n haillintoneuvoston käsi-
10606: olette .Te Herra Puhemies, valtiopäiväjärjes- teltyä mainittujen osakkeiden ostoa ja annet-
10607: tyksen 37 §: n 1 momentissa mainitussa tar- tua yhtiön .jphtpkunnalle_-valtuuden niiden
10608: koituksessa minulle lähettänyt jäljennöksen ostamiseen, haHinrtoneuvosto samalla wlvoitti
10609: edustajien E. J. Paavolan ja Matti Raipailan johtokunnan kuluvan kevään aikana laati-
10610: valtioneuvooton asianomaisen jäsenen vastaJt- maan suunnitelman televisiotoiminnan koko-
10611: tavaksi jättämästä kysymyksestä: naisjärjestelystä se~ siitä, miten Tes-verkkoa
10612: tullaan käyt;tämään ja edelleen kehittämä&,n.
10613: "Tietliäkö Hallitus, että maan tele- Joskaan myyjien taholta ei kaupan yhtey,
10614: visiotoiminta on monop<ilisoitu, ja jos dessä asetettu mitään vastaavia ehtoja, ilmoi,
10615: tietää, tettiin tällöin Oy. Yleisradio Ab: n puolesta,
10616: mitä -Haillitus on tehnyt tai aikoo että Tesvision toimintaa itsenäisenä ohjelma-
10617: tehdä kahden erillisen johdon alaisena yksikkönä· tullaan jatkamaan. Tämän ohjelma-
10618: toimivan televisio-ohjelmiston keskinäi- yksikön avulla voidaan terve ohjelmakilpailu
10619: sen kilpaiJ.un säilymiseksi, ohjelmien toteuttaa, kun ,kahden kanavan ohjelmat nyt
10620: ·.ltoordinoimiseksi, televisioteknillisen ovat koordinoitavissa. Samalla lausuttiin kä-
10621: k:oulllituksen jatkamiseksi Tesvision pii- sitys siitä, ·että teknillistä koulutustoimintaa
10622: rissä, ja TES-verkon mahdollisimman muuttuneissa ruosuhteissa voitaisiin aikaisem-
10623: nope~ [aajentamiSen. · varmistamiseksi masta tehostaa. Niinpä. Oy Yleisradio Ab on
10624: · kaikkien ik:ansalaispiiriemme etujen 20. 2. 1964 teknilliselle korkeakoululle osoitta-
10625: mukaisesti Y" massaan kirjeessä ilmoittanut korkeakoululle
10626: uskovansa "Yileisradion · ja Tesvision yhdessä
10627: Kysym~kseen vastaan kunnioittaen seuraa- voivan päinvastoin tarjota entistä parem-
10628: vaa: mat harjoittelumahdollisuudet korkeakouilussa
10629: Oy Tesvisio Ab: n ilmoitettua aikovansa su- opiskeleville" ja tiedustellut, mitä toivomuk-
10630: pistaa tuntuvasti toimintaansa vuoden 1964 sia korkeakoululla tässä suhteessa on,
10631: alusta käytiin saamieni tietojen mukaan mar- Johtokunnan laatiessa eduskunnan valitse-
10632: ras-joulukuun vaihteessa 1963 Oy Tesvisio malle haillintoneuvostolle, sen edeUyttämää
10633: .Ab: n osakkeenomistajien ja Oy Yleisradio kokonaissuunnitelmaa, tullaan siinä ottamaan
10634: .A!b:n edustajien välilJä neuvotteluja yhteis- huomioon kaupan yhteydessä annetut lupauk-
10635: työmahdollisuuksien [öytämiseksi. Nämä neu- set. Edellä esitetystä johtuu, että laaditta-
10636: vottelut olivat johtaneet siihen, että Oy Tes- vassa suunnitelmassa Tes-verkon toiminta tul-
10637: visio Ab: n osakkeenomistajien tahoLta tehtiin laan järjestämään niin tv-toiminnan kuin
10638: esitys koko yhtiön osakekannan myynnistä katselijoidenkin kannalta tarkoituksenmukai-
10639: Oy YJ.eisradio .A!b: lle. seUa tavalla.
10640: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1964.
10641:
10642: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri M. Niskala.
10643: 3
10644:
10645:
10646:
10647:
10648: T ill R ·i k s d a g en s H e r r T •a l m a n.
10649:
10650: Med skrivelse nr 29 av den 7 sistlidna Sadan Oy Tieisradio Ab: s förvaltningsråd
10651: februari har Ni, Herr Talman, i det syfte behandlat frågan om inköp av nämnda aktier
10652: som avses i 37 § 1 mom. riksdagsordningen och givit direktionen fullmakt att verkställa
10653: tillställt mig avskrift av följande av riks- köpet, uppdrog förvaltningsrådet samtidigt
10654: dagsmännen E. J. Paavola och Matti Raipala åt direktionen att under innevarande vår
10655: till vederbörande medlem av statsrådet för uppgöra en plan tili totalorganisering av
10656: besvarande ställda sp·Örsmål: televisionsverksamheten samt förslag till Tes-
10657: nätets användning och fortsatta urtvidgning.
10658: "Är Regeringen medveten om att
10659: televisionverksamheten i våJ.'It land är Ehuru motsvarande villkor icke uppstä11-
10660: monopoliserad, och om så är, des från säljarnas sida i samband med köpet,
10661: vad har Regeringen gjort eller vad meddelades härvid från Oy TI.eisradio Ab: s
10662: ämnar den göra, för att konkurrensen sida, att T·esvisios verksamhet såsom själv-
10663: mellan två under olika ledning ut- ständig programenhet slrulle komma att fort-
10664: gående t.elevisionsprogram skall beva- sättas. Härigenom kan en sund program-
10665: ras, programmen koordineras och den konkurrens upprätthållas, då programmen på
10666: televisionstekniska utbildningen fortgå två kanaler rnu kan koordineras. Samtidigt
10667: inom ramen f·ör Tesvisio och för att uttalades den uppfattningen, att den tek-
10668: säkerställa snabbast möjliga utvidg- niska utbildningen skulle kunna effektiveras
10669: ning av Tes~nätet i alla medborgar- i de förändrade förhållandena. Sålunda har
10670: kretsars intresse?" Oy Yleisradio Ab i skrivelse 20. 2. 1964 tili
10671: tekniska högskolan uttalat sin övertygelse,
10672: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- att "Rundradion och Tesvisio tillsammans
10673: samt anföra :liöljande. :tväJ.'Itom. skall kunna erbjuda studerandena
10674: Sedan Oy Tesvisio Ab meddelat, att bo- vid högskolan bättre praktiseringsmöjligheter
10675: laget kännbart ämnade nedskära sin verksam- än tidigare" och förfrågat sig, vilka önske-
10676: het från ingången av år 1964, fördes enligt mål högskolan har i detta hänseende.
10677: erhållna uppgifter i månadsskiftet november Då direktionen uppgör den förutsatta to-
10678: -december 1963 underhandlingar mellan talplanen f.ör det av riksdagen valda förvalt-
10679: aktieägarna i Oy Tesvisio Ab och represen- ningsrådet, kommer utfästelserrna i samband
10680: tanter för Oy Yleisradio Ab för utrönande med köpert artt beaktas. Av det ovan sagda
10681: av möjligheterna tili samarbete. Dessa under- följer, att Tes-nätets verksamhet i den plan
10682: handlingar hade lett tili att aktieägarna i som kommer att uppgöras bil.ir ordnad på ett
10683: Oy Tesvisio Ab föreslog att bolagets hela såväl från tv-verksamhetens som tittarnas
10684: aktiestock skulle försäljas till Oy Yleisradio synpunkt ändamålsenligt sätt.
10685: Ab.
10686: Helsingfors den 7 mars 1964.
10687:
10688: Minister för ikommunikationsväsendet och allmänna arbetena M. Niskala.
10689: Kysymys N: o 8.
10690:
10691:
10692:
10693:
10694: A. Koskinen ym.: Korvauksien suorittamisesta kunnille et·äi-
10695: den valtionapujen maksamatta jättämisestä.
10696:
10697:
10698: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
10699:
10700: Vuoden 1963 maaliskuussa vallitsi maas- nut sen kannan, että hakemukset, joita
10701: samme rautatie- ja postiliikennelakko, joka posti ei voinut perille toimittaa, on katsot-
10702: monella tavalla toi hankaluutta niihin toi- tava myöhästyneiksi ja näin ollen ne on
10703: menpiteisiin, joissa on noudatettava laissa hylätty. Tämä on aiheuttanut kunnille ta-
10704: määrättyjä määräaikoja. loudellisia menetyksiä, joihin kunnat ei-
10705: Näin oli laita mm. haasteiden perille vätkä niiden viranhaltijat ole syyllistyneet,
10706: toimittamisissa, tiedoksiannoissa. sekä val- vaan kysymyksessä oli heistä täysin riippu-
10707: tion korvauksien hakemisissa. Varsinkin vii- maton, nähdäksemme, ylivoimainen este.
10708: meksimainitussa suhteessa ovat eräät kunnat Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
10709: joutuneet ikävä.kseen toteamaan, että hei- järjestyksen 37 § 1 momentin nojalla esi-
10710: dän valtionapuhakemuksensa on hylätty sen tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10711: vuoksi, että anomukset eivät ole saapuneet nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10712: määräaikana maaliskuun loppuun mennessä
10713: asianomaiseen ministeriöön tai keskusviras- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
10714: toon. Useimmat maaliskuun lopussa päätty- vuonna 1963 maaliskuussa vallinnut
10715: vät määräaikaishakemukset kohdi8tunevat rautatie- ja postilakko aiheutti sen,
10716: sosiaaliministeriöön, mutta mm. lääkintö- että posti ei voinut määräaikaan men-
10717: hallitubelle tehdään kuntien taholta sa- nessä toimittaa kuntien valtionapu-
10718: manaikaisesti valtionapuhakemukset eräiden hakemuksia perille ja että hakemuk-
10719: kunnan suorittamien terveydenhoitoon liit- sia on tällä perusteella hylätty, ja
10720: tyvien tehtävien suorittamisesta. Samoin jos on,
10721: voi olla muissakin ministeriöissä ja keskus- mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
10722: virastoissa asian laita, joten koko korv&US- koo ryhtyä mainitun epäkohdan kor-
10723: kysymys näissä. poikkeuksellisissa oloissa jaamiseksi ja korvauksien suorittami·
10724: kaipaa selvityksen. Kun vuonna 1963 tal- seksi kunnille niistä valtiono.puhake-
10725: vella ei mainittujen työnseisauksien vuoksi muksista, joiden myöhästymisen ai-
10726: voitu määräaikoja noudattaa, niin tuntuu heutti mainittu rautatie- ja postilii-
10727: ihmeelliseltä, että korvaushakemuksien rat- kennelakko?
10728: kaisuissa on ainakin sosiaaliministeriö otta-
10729: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1964.
10730:
10731: A1"tturi Koskinen. Uljas Mäkelä.
10732:
10733:
10734:
10735:
10736: E 169/64
10737: 2
10738:
10739:
10740:
10741:
10742: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10743:
10744: Kirjelmällä helmikuun 11 päivältä 1964 aikaisemman Korkeimman hallinto-oikeuden
10745: Te, Herra Puhemies, olette valtiopäiväjär- vahvistaman käytännön mukaan hylättiin.
10746: jestyksen 37 §: n 1 momentissa mainitussa Näistä hylkäyspäätöksistä on 17 tapauk-
10747: tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen seu- sessa valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeu-
10748: raavasta kansanedustajain Artturi Koskisen teen ja 3 tapauksessa hakemuksen myöhäs-
10749: ja Uljas Mäkelän jättämästä, valtioneuvos- tyminen todennäköisesti ei ollut rautatie- ja
10750: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi esi- postilakon aiheuttama.
10751: tetystä kysymyksestä: Sosiaaliministeriön taholta tehtiin aloite
10752: oikeusministeriölle sellaisen lainsäädännön
10753: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että aikaansaamiseksi, jolla asianomaisille kun-
10754: vuonna 1963 maaliskuussa vallinnut nille olisi myönnetty jatkettu määräaika
10755: rautatie- ja postilakko aiheutti sen, puheenaolevien korvaushakemusten jättä-
10756: että posti ei voinut määräaikaan men- miselle. Tällaista lakiesitystä ei kuitenkaan
10757: nessä toimittaa kuntien valtionapu- annettu Eduskunnalle, koska katsottiin la-
10758: hakemuksia perille ja että hakemuk- kon aiheuttamain korvaushakemusten myö-
10759: sia on tällä perusteella hylätty, ja hästymisien rajoittuneen lähinnä sosiaalimi-
10760: jos on, nisteriölle jätettäviin harvoihin hakemuk-
10761: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- siin, jotka muulla tavoin olisi hoidettava.
10762: koo ryhtyä mainitun epäkohdan kor- Kun Korkeimman hallinto-oikeuden lain-
10763: jaamiseksi ja korvauksien suorittami- käytössä on nyttemmin omaksuttu se kanta,
10764: seksi kunnille niistä valtionapuhake- että puheenaolevissa tapauksissa lakkoa on
10765: muksista, joiden myöhästymisen ai- pidettävä sellaisena ylivoimaisena esteenä,
10766: heutti mainittu rautatie- ja postilii- jonka johdosta kysymyksessä olevia hake-
10767: kennelakko ?" muksia ei ole hylättävä, tulee sosiaaliminis-
10768: teriö ryhtymään toimenpiteisiin edellä tar-
10769: Kysymyksen johdosta saan täten kunni- koitettujen aikaisempien päätöstensä purka-
10770: oittaen esittää seuraavaa: miseksi ja lainmukaisten korvausten suorit-
10771: Sosiaaliministeriöön saapui vuoden 1963 tamiseksi sitä anoville kunnille.
10772: maaliskuun loppuun mennessä jätettäviä Muiden hallinnonhaarojen aloilla ei täl-
10773: kuntain korvaushakemuksia myöhästyneinä laisia hylkäyspäätöksiä tiettävästi ole an-
10774: yhteensä 38 kappaletta, jotka hakemukset nettu.
10775: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1964.
10776:
10777: Ministeri Magnus K ull.
10778: 3
10779:
10780:
10781:
10782:
10783: Till Riksdagens Herr Talman.
10784:
10785: Med en skrivelse av den 11 februari 1964 förkastades. över dessa förkastande beslut
10786: har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 har besvär inlämnats till högsta förvalt-
10787: mom. riksdagsordningen anger, tili veder- ningsdomstolen i 17 fall och i 3 fall har
10788: börande medlem av statsrådet för avgiv- ansökningens försening sannolikt icke be-
10789: ande av svar översänt avskrift av följande rott på järnvägs- och poststrejken.
10790: av riksdagsmännen Artturi Koskinen och Socialministeriet gjorde en framställning
10791: Uljas Mäkelä ställda spörsmål: hos justitieministeriet för åstadkommande
10792: av en sådan lagstiftning, genom viiken de
10793: "Är Regeringen medveten om att ifrågavarande kommunerna skulle ha be-
10794: järnvägs- och poststrejken i mars år viljats förlängd frist för inlämnande av
10795: 1963 förorsakade, att posten icke nämnda ersättningsansökningar. En sådan
10796: inom utsatt tid kunde frambefordra lagproposition avläts dock icke till Riks-
10797: kommunernas ansökningar om stats- dagen, enär det ansågs, att de av strejken
10798: bidrag och att ansökningar förkastats försenade ersättningsansökningarna begrän-
10799: på denna grund, och om så är fallet, sades till några få ansökningar, som skulle
10800: tili vilka åtgärder ärnar Regerin- inlämnas närmast till socialministeriet, och
10801: gen skrida för att rätta till nämnda vilka borde skötas på annat sätt.
10802: missförhållande och erlägga ersätt- Då högsta förvaltningsdomstolen i sin
10803: ning till kommunerna för de ansök- rättstillämpning numera omfattar den
10804: ningar om statsbidrag, vilkas förse- ståndpunkten, att i förevarande fall strejk
10805: ning berodde på nämnda järnvägs- bör betraktas som sådan force majeure, på
10806: och posttrafikstrejk Y" grund varav ifrågavarande ansökningar
10807: icke bör förkastas, kommer socialministeriet
10808: Med anledning av spörsmålet får jag att skrida till åtgärder för återbrytande av
10809: vördsamt anföra följande: sina ovan avsedda, tidigare beslut, och för
10810: Till socialministeriet inkom från kommu- erläggande av lagenliga ersättningar till
10811: nerna försenade ersättningsansökningar, kommuner, som ansöker därom.
10812: som hade bort inlämnas före utgången av På andra områden av förvaltningen har
10813: mars månad år 1963, till ett antal av sådana förkastande beslut veterligen icke
10814: sammanlagt 38, vilka enligt av högsta för- utfärdats.
10815: valtningsdomstolen tidigare fastställd praxis
10816: Helsingfors den 10 mars 1964.
10817:
10818: Minister Magnus K ull.
10819: Kysymys N:o 9.
10820:
10821:
10822:
10823:
10824: Saarinen ym.: Valtiojohtoisen rakennusyhtiön perustamisesta.
10825:
10826:
10827:
10828: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
10829:
10830: Vuosien 1962 ja 1963 valtiopäiville on esi- Valtion eräät laitokset ja yritykset, ku-
10831: tetty toivomusaloite valtiojohtoisen raken- ten puolustusministeriö, rakennushallitus,
10832: nusyhtiön perustamisesta sekä niihin liit- tie- ja vesirakennushallitus ja rautatiehalli-
10833: tyen raha-aloitteet tulo- ja menoarviokäsit- tus, suorittavat tosin jonkin verran itse ra-
10834: telyä silmällä pitäen. Eduskunta ei ole kä- kennustöitä, mutta valtaosan valtion talon-
10835: sitellyt toivomusaloitetta, mutta hylännyt rakennustöistä suorittavat yksityiset ura-
10836: asiaan liittyvät raha-aloitteet. Toivomus- koitsijat.
10837: aloitteessa (N: o 82, 1963 vp.) sanotaan Kokemus osoittaa, että yksityisten ura-
10838: mm. seuraavaa: koitsijoitten aikaansaannosten lopputulok-
10839: Valtion osuus talouselämässä ja sen ke- set eivät läheskään aina ole tyydyttäviä
10840: hittämisessä on jatkuvasti lisääntynyt, mikä eivätkä yhteiskunnan etujen mukaiset. Siitä
10841: on yleinen ilmiö muuallakin maailmassa. ovat osoituksena lukuisat konkurssitapauk~
10842: Meillä valtio osallistuu liiketoimintaan val- set valtion ja kuntien rakennustöiden yh-
10843: tiojohtoisten osakeyhtiöiden muodossa mm. teydessä. Monet työt ovat tulleet maksa-
10844: puunjalostus-, metalli-, kaivos- ja kemialli- maan paljon enemmän kuin alkuperäiset
10845: sen teollisuuden aloilla sekä sähkövoiman tarjoukset ovat edellyttäneet. Paljon on
10846: tuotannon ja voimalaitosten rakentamisen esiintynyt myös suoranaisia väärinkäytök-
10847: ja liikenteen piirissä. siä, jotka liittyvät vallitsevaan urakointi-
10848: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten lai- järjestelmään.
10849: tosten ja yritysten toiminta on osoittautu- Ottaen huomioon edellä mainitut epäkoh-
10850: nut kannattavaksi ja niillä on hyvin myön- dat sekä sen, että valtio sijoittaa vuosit-
10851: teinen vaikutus maan talouselämän kehi- tain kymmeniä miljardeja rakennustöihin,
10852: tyksessä. On eräitä muitakin talouselämän vaatisi yhteiskunnan etu valtiojohtoisen
10853: aloja, joiden kehittämiseen valtion tulisi suuryrityksen perustamista myös rakennus-
10854: osallistua ja jota myös valtion oma väli- alalle. Tällainen suuryritys voisi menestyk-
10855: tön etu vaatisi. Tällainen talouselämän alue sellisesti kilpailla rakennusmarkkinoilla yk-
10856: on rakennustoiminta. sityisten urakoitsijoiden kanssa omassa
10857: V :n 1960 tilinpäätöksen mukaan valtio maassamme ja myös muiden maiden taholta
10858: sijoitti uudisrakennuksiin 13,1 mrd vmk, tulevien suurempien urakkatarjousten osal-
10859: erinäisiin yleisiin töihin 10,9 mrd vmk ja työt- ta. Se voisi suorittaa laajassa mitassa val-
10860: tömyyden lieventämiseen 22,9 mrd vmk. Yh- tion, kuntien ja kuntayhtymien rakennus-
10861: teensä valtion sijoitukset näihin töihin oli- työt turvallisesti ja yhteiskunnan etujen
10862: vat 47 mrd vmk. Valtio siis käyttää omiin mukaisella tavalla. Näin varsinkin suurem-
10863: rakennustöihinsä vuosittain varsin suuria pien rakennustöiden osalta. Se voisi suorit-
10864: summia. Nämä varat sisältyvät tulo- ja me- taa talonrakennustöiden lisäksi maantie-,
10865: noarvion tuloa tuottamattorniin pääomame- rautatie- ja siltarakennustöitä. Eräs suuri
10866: noihin, mutta ne voitaisiin saada myös tu- valtion työkohde tulee lähiaikoina olemaan
10867: loa tuottaviksi menoiksi. Tämän lisäksi val- Saimaan kanavan rakennustyö. Suurilla
10868: tio antaa erinäisiä avustus- ja muita lai- yrityksillä on myös rakennusalalla suurim-
10869: noja, jotka käytetään rakennustoimintaan, mat mahdollisuudet rakennustoiminnan
10870: kuten Arava-, ja asutusmäärärahat. teknilliseen kehittämiseen ja kustannusten
10871: E 178/64
10872: 2
10873:
10874: alentamiseen. Lisäksi tällainen suuryritys nuttaja, joka voisi rahoittaa ja suunnitel-
10875: antaisi huomattavalle joukolle työntekijöitä la toimintansa näin laajoissa ja vakaissa
10876: ja toimihenkilöitä pysyviä työtilaisuuksia. puitteissa, ei todennäköisesti jättäisi sitä
10877: Yhtiö voitaisiin perustaa siten, että val- hyötyä hyväksi käyttämättä, jonka oman
10878: tio ja muut valtiojohtoiset osakeyhtiöt ja rakennusyrityksen perustaminen tuottaisi.
10879: laitokset merkitsisivät suurimman osan yh- Esimerkiksi vain rakennusaineiden hankin-
10880: tiön osakekannasta. nan osalta saavutettaisiin merkittävää hyö-
10881: Aloitteessa sanotuli lisäksi on syytä to- tyä, kuten mm. valtion hankintakeskuksen
10882: deta, että valtiontilintarkastajat ovat ker- toiminta osoittaa.
10883: tomuksessaan valtiovarain tilasta vuodelta Edellä lausutun perusteella ja valtiopäi-
10884: 1961 kiinnittäneet erityisesti huomiota val- väjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viita-
10885: tion talonrakennustöiden kustannuksiin to- ten esitämme valtioneuvoston asianomaisen
10886: deten mm., että puolustuslaitoksessa valtion jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10887: omana työnä suoritetusta rakentamisesta on sen:
10888: saatu myönteisiä kokemuksia, minkä vuoksi
10889: he ovat esittäneet tutkittavaksi, missä mää- Onko Hallitus suunnitellut valtion
10890: rin huonerakennustöiden urakalla teettä- rakennusyrityksen tai valtiojohtoisen
10891: minen on valtiolle edullisin rakennustapa. rakennusyhtiön perustamista ja tut-
10892: Kun valtio käyttää yksinomaan talonr~ kinut sen toimintaedellytyksiä, ja
10893: kennustöihin vuosittain keskimäärin noin ellei,
10894: 150 000 000 nmk, muodostaa tämä jo erit- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
10895: täin vankan pohjan oman rakennusyrityk- teisiin kysymyksen selvittämiseksi?
10896: sen toiminnalle. Mikään yksityinen raken-
10897: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1964.
10898:
10899: Aarne Saarinen. Tauno Kelovesi.
10900: Eino Tainio. Vilho Suosalo.
10901: Matti Koivunen. Kauko Tamminen.
10902: Leo Suonpää. Väinö R. Virtanen.
10903: Rainer Virtanen. Eino Roine.
10904: 3
10905:
10906:
10907:
10908:
10909: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
10910:
10911: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- den tarkoituksena on ensisijaisesti hinnal-
10912: tin nojalla ovat kansanedustaja Aarne Saa- taan edullisten asuntojen tarjonta.
10913: rinen ym. 11 päivänä helmikuuta 1964 jät- Talonrakennuksenkin alalla tulisi pyrkiä
10914: täneet valtioneuvoston asianomaisen jäse- entistä enemmän siihen, että tämänkin alan
10915: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: työntekijät saisivat pysyväisempiä työpaik-
10916: koja asuinpaikkakunnillaan. Tässä mielessä
10917: ,Onko Hallitus suunnitellut valtion on ilmeisesti eduksi, että talonrakennustyöt
10918: rakennusyrityksen tai valtiojohtoisen joutuisivat entistä enemmän paikallisten
10919: rakennusyhtiön perustamista ja tut- yrittäjien suoritettaviksi. Tätä tulee ilmei-
10920: kinut sen toimintaedellytyksiä, ja sesti edistämään myös liikevaihtoverolain
10921: ellei, muutoksesta johtuen entistä yleisemmäksi
10922: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- tuleva elementtirakentaminen, koska jatku-
10923: teisiin kysymyksen selvittämiseksi?" vaa elementtivalmistusta paikkakunnalla
10924: harjoittavan paikallisen yrittäjän kilpailu-
10925: Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan mahdollisuudet tehostuvat entisestään.
10926: kunnioittaen esiintuoda asiassa seuraavaa: Valtion talonrak;ennustoiminta ei ole ver-
10927: Talonrakennustoiminta ei maassamme ole rattavissa alueettaiseen asuntotuotantoon,
10928: yleensä ollut suuryrittäjäluontoista, vaan vaan muodostuu varsin hajallaan sijaitse-
10929: itsenäiset rakennusurakoitsijat ovat tavalli- vista julkisluontoisista rakennustöistä. Mo-
10930: sesti samanaikaisesti rakentaneet vain yhtä net eri syyt vaikuttavat sen, ettei tämä toi-
10931: tai muutamaa rakennuskohdetta. Ilmeisenä minta ole paikallisesti jatkuvaluontoista,
10932: syynä näiden suhteellisen pienten yrittäjien vaan rakennustöiden sijainti vaihtelee vuo-
10933: menestymiseen on ollut, että rakennustyö- sittain runsaasti. Tässä mielessä ei valtion
10934: maan johdon on oltava varsin joustavaa ja omalla suuryrityksellä olisi yleensä paikal-
10935: siten yrittäjän yleensä rakennuspaikalla lisen rakentajan etuja puolellaan. Vaikka
10936: suorittamat nopeat henkilökohtaiset ratkai- valtion suurimmat rakennuskohteet huoma-
10937: sut muodostavat huomattavan edun toimin- taan yleensä parhaiten, on valtiolla kuiten-
10938: nassa. Tässä suhteessa rakennustoiminta kin suuressa määrin sellaista pienen ja kes-
10939: eroaa varsin oleellisesti teollisuudesta, var- kisuuren kohteen talonrakennustoimintaa,
10940: sinkin maassamme yleisestä puunjalostus- jonka hoitaminen toiselta paikkakunnalta
10941: teollisuudesta, jossa prosessien varsin pe- käsin suuryritysorganisation puitteissa ei
10942: rinpohjaisen tutkimuksen ja suunnittelun olisi edullista.
10943: jälkeen nopeiden ratkaisujen tarve on har- Kun valtion rakennustyöt urakoidaan, on
10944: vemmin toistuvaa. urakan annosta päättävän viranomaisen
10945: Kun eräät kaupungit ovat antaneet jos- yleensä vaikeata perustella urakan anta-
10946: sain määrin mahdollisuuksia myöskin mista muulle kuin halvimman tarjouksen
10947: alueettaiselle rakentamiselle, on näin luotu tehneelle urakoitsijalle. Tästä syystä pääsee
10948: paremmat edellytykset myöskin rakennus- näiden töiden yhteydessä syntymään ehkä hie-
10949: toiminnan kehittämiselle perusteellisemman man enemmän konkursseja kuin jos urakoitsi-
10950: suunnittelun ja tehokkaamman työnjärjes- jan valinta voitaisiin suorittaa nyk;yistä va-
10951: telyn sekä laajentuneen koneistojen käyttö- paamman harkinnan perusteella. Kuitenkin
10952: mahdollisuuden muodossa. Tässä yhtey- on konkurssien lukumäärä kokonaisuuteen
10953: dessä on myöskin syntynyt entistä laajem- verrattuna suhteellisen vähäinen eikä niistä
10954: malle pohjalle perustuvia suuryrityksiä, joi- yleensä synny valtiolle suurta haittaa,
10955: 4
10956:
10957: koska urakoitsijoilta vaaditaan urakkasopi- Tässä suhteessa lienee aiheellista myöskin
10958: muksen allekirjoittamisen yhteydessä tar- todeta, että talonrakennustoiminta ja
10959: peelliset vakuudet. Niissä tapauksissa, edellä mainitut muut rakennustyöt ovat
10960: joissa on epäilyksiä, ettei urakoimaila ehkä luonteeltaan niin erilaisia, ettei niiden si-
10961: voida saavuttaa taloudellisesti edullista tu- sällyttämisellä saman yrityksen puitteisiin
10962: losta taikka työllisyysasioiden hoidon jous- ilmeisesti saavutettaisi sanottavia etuja,
10963: tavuuden tai muusta syystä katsotaan val- mutta haittavaikutukset voisivat olla san-
10964: tion oma rakennustoiminta edullisimmaksi, gen huomattavat.
10965: on, kuten kyselyssäkin on mainittu, mah- Edellisen perusteella on todettavissa, että
10966: dollisuus suorittaa työ eräiden valtion lai- valtio käyttää yksityisiä urakoitsijoita en-
10967: tosten toimesta. nenkaikkea talonrakennustoiminnassaan,
10968: Maantie- ja rautatierakennus on aina suo- jonka työkohteet ovat hajallaan ympäri
10969: ritettu pääasiallisesti valtion omin voimin. maata ja että valtiolla on siinä määrin
10970: Tavallisimmat poikkeukset muodostavat mahdollisuuksia suorittaa töitä myöskin
10971: maanteitten kestopäällystystyöt ja siltojen itse, että sillä on edellytykset valvoa ja
10972: rakentaminen. Varsinkin terässiltojen varmistaa töiden urakointi kohtuulliseen
10973: osalta, joiden osuus koko siltarakennuk- hintaan. Tällä hetkellä on maan talonra-
10974: sesta on ilmeisesti noususuunnassa, on huo- kennusurakoitsijoilla hiljentyneen raken-
10975: mattava, että merkittävä osa työstä suori- nustoiminnan vuoksi runsaasti vapaata ra-
10976: tetaan urakoitsijan konepajalla ja paikalla kennustyönjohto- ja koneistokapasiteettia,
10977: suoritettava asennustyö pyritään saamaan jonka täystehoiseen toimintaan saanti olisi
10978: yhä pienemmäksi. Mitä tulee erikseen mai- kansantaloudellisesti tärkeätä. Tässä mie-
10979: nittuun Saimaan kanavan rakennustyöhön, lessä ei nykyinen ajankohta olisi mitenkään
10980: voidaan todeta työn vaativan siinä määrin oikea suorittaa valtion taholta huomattavia
10981: suuria maansiirto- ym. koneita, että tämän investointeja uuden talonrakennuskapasi-
10982: työn yhteydessä on pyrittävä saamaan teetin aikaansaamiseen, vaikkei valtion ra-
10983: käyttöön maan koko irroitettavissa oleva hataloudellinen tila olisikaan sellainen, että
10984: tämänlaatuinen kalusto. Myöskin työn tek- jo sekin puolestaan asettaa esteet tällaisille
10985: nillisen johto- ja suoritushenkilökunnan toimenpiteille. Edellä mainittujen seikkojen
10986: tarve on niin suuri, että on syytä ottaa johdosta Hallitus katsoo, ettei kysymys
10987: käyttöön eri yrittäjien tarjoamat mahdolli- valtionjohtoisen rakennusyrityksen perusta-
10988: suudet tässäkin suhteessa, vaikka valtio itse misesta ole ajankohtainen.
10989: vastaakin pääsuunnittelusta ja -johdosta
10990: sekä valvonnasta.
10991: Helsingissä maaliskuun 12 päivänä 1964.
10992:
10993:
10994: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi J. Jltlattila.
10995: 5
10996:
10997:
10998:
10999:
11000: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
11001:
11002: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- gade möjligheter att använda maskiner. 1
11003: gen har riksdagsman Aarne Saarinen m.fl. samband därmed har även uppstått på bre-
11004: den 11 februari 1964 till vederbörande dare bas grundade storföretag, vilkas syfte
11005: medlem av statsrådet för avgivande av svar i främsta rummet är att kunna erbjuda
11006: ställt följande spörsmål: bostäder, som i fråga om priset är förmån-
11007: liga.
11008: "Har Regeringen planerat grun- Även inom husbyggnadsbranschen borde
11009: dandet av ett statligt byggnadsföre- mera än förut eftersträvas, att arbetarna
11010: tag eller ett statsdirigerat byggnads- också inom denna bransch skulle erhålla
11011: bolag samt undersökt förutsättning- mera permanenta arbetsplatser på sina
11012: arna för en sådan verksamhet och, boningsorter. 1 detta syfte är det uppen-
11013: om icke, barligen tili fördel, om husbyggnadsarbe-
11014: har Regeringen för avsikt att tena i högre grad än förut komma att ut-
11015: vidtaga åtgärder för en utredning av föras av lokala företagare. Detta kommer
11016: frågan Y" uppenbarligen även att främjas av det på
11017: grund av ändringen av omsättningsskatte-
11018: Såsom svar på det framställda spörsmå- lagen allt allmännare elementbyggandet,
11019: let får jag högaktningsfullt anföra föl- enär konkurrensmöjligheterna för den lo-
11020: jande: kala företagaren, som på orten idkar konti-
11021: Husbyggnadsverksamheten i vårt land nuerlig elementtillverkning, stegras i jäm-
11022: har i allmänhet icke haft karaktär av stor- förelse med tidigare.
11023: företag utan självständiga byggnadsentre- Statens husbyggnadsverksamhet kan icke
11024: prenörer har vanligen samtidigt uppfört jämföras med den bostadsproduktion, som
11025: endast ett eller några få hus. Det uppen- äger rum områdesvis, utan utgöres av
11026: bara skälet till dessa relativt små företa- ganska spridda byggnadsarbeten av offent-
11027: gares framgång har varit, att ledningen lig karaktär. Mycket medverkar därtill, att
11028: på en byggnadsarbetsplats bör vara ganska denna verksamhet icke lokalt är av varak-
11029: smidig och att följaktligen en på en bygg- tig natur utan att byggnadsarbetenas för-
11030: nadsarbetsplats närvarande företagares läggning i hög grad årligen växlar. 1 detta
11031: snabba personliga avgörande utgör en be- avseende skulle ett statens eget storföretag
11032: tydande fördel i verksamheten. 1 detta icke i allmänhet komma i åtnjutande av
11033: hänseende skiljer sig byggnadsverksamhe- den lokala företagarens förmåner. Ehuru
11034: ten mycket väsentligt från industrin, i statens stora byggnadsobjekt företrädesvis
11035: synnerhet från den i vårt land allmänna blir föremål för uppmärksamhet, idkar
11036: träförädlingsindustrin, där efter en syn- staten även i betydande utsträckning hus-
11037: nerligen grundlig undersökning och plane- byggnadsverksamhet med sådana små eller
11038: ring av processerna behovet av snabba be- mellanstora byggnadsobjekt, för vilka ar-
11039: slut mera sällan återkommer. betets dirigering från annan ort inom
11040: Då vissa städer i någon mån har skapat ramen för ett stort företags organisation
11041: möjligheter även för byggande områdesvis icke skulle utfalla lyckligt.
11042: har på detta sätt bättre förutsättningar Då statens byggnadsarbeten överlåtes på
11043: skapats även för byggnadsverksamhetens entreprenad, har den avgörande myndig-
11044: utveckling i form av grundligare planering heten i allmänhet svårt att motivera ut-
11045: och effektivare arbetsreglering samt utvid- givandet till annan än den entreprenör,
11046: E 178/64
11047: 6
11048:
11049: som har inlämnat det billigaste anbudet. så pass omfattande, att det föreligger skäl
11050: Fördenskull uppstår i samband med sådana att taga i bruk av skilda företagare er-
11051: arbeten kanske något flere konkurser än bjudna möjligheter i detta hänseende, även
11052: om valet av entreprenör skulle kunna verk- om staten själv svarar för den huvudsak-
11053: ställas på basen av fri prövning. Likväl är liga planeringen och ledningen ävensom för
11054: konkursernas antal på det hela taget rela- övervakningen.
11055: tivt ringa, och icke heller medför konkur- I detta hänseende torde även skäl före-
11056: serna i allmänhet större olägenheter för ligga att konstatera, att husbyggnadsverk-
11057: staten, enär entreprenören i samband med samheten och ovannämnda övriga bygg-
11058: undertecknandet av entreprenadavtalet av- nadsarbeten tili sin natur är av så olika
11059: kräves erforderliga säkerheter. I de fall, i slag, att deras inordnande inom ramen för
11060: vilka man kan befara att genom entrepre- samma företag uppenbarligen icke skulle
11061: nad ett i ekonomiskt hänseende förmånligt komma att medföra nämnvärda fördelar,
11062: resultat icke kan nås, eller om man också medan olägenheterna kunde bli ganska be-
11063: med tanke på ett smidigt handhavande av tydande.
11064: sysselsättningsärendena eller av annat skäl På grund av det ovan anförda måste det
11065: anser att statens egen byggnadsverksamhet konstateras, att staten anlitar privata en-
11066: är att föredra, föreligger såsom det även treprenörer framför allt i sin husbyggnads-
11067: nämnes i spörsmålet, den möjligheten, att verksamhet, vars arbetsobjekt är spridda
11068: arbetet utföres på åtgärd av vissa statliga över hela landet, samt att staten i så stor
11069: inrättningar. utsträckning har möjligheter att även själv
11070: Landsvägs- och järnvägsbyggen har alltid utföra arbeten, att den äger förutsättnin-
11071: utförts i huvudsak med statens egna kraf- gar för att kunna tillse och kontrollera, att
11072: ter. De vanligaste undantagen utgörs av arbeten på entreprenad utföres tili skäligt
11073: permanentbeläggningsarbetena på landsvä- pris. För ögonblicket har landets hus-
11074: gar och brobyggen. I synnerhet i fråga om byggnadsentreprenörer på grund av avmatt-
11075: stålbroar, vilkas andel i hela brobyggnads- ningen inom husbyggnads'Verksamheten rik-
11076: verksamheten uppenbarligen håller på att ligt med fri byggnadsarbetslednings- och
11077: stegras, är det att märka, att en betydande maskinkapacitet, som det nationalekono-
11078: del av arbetet utföres vid entreprenörens miskt sett skulle vara av vikt att få i fullt
11079: verkstad och att en minskning eftersträvas effektiv verksamhet. Med tanke därpå
11080: i det monteringsarbete, som måste utföras skulle den nuvarande tidpunkten icke alls
11081: på platsen. Vad det särskilt nämnda bygg- vara den rätta för betydande investeringar
11082: nadsarbetet på Saima kanal vidkommer, kan från statens sida i syfte att tili stånd ny
11083: det konstateras, att arbetet i så stor ut- husbyggnadskapacitet, även om statens
11084: sträckning kräver jordförflyttnings- m.fl. finansiella ställning icke skulle vara sådan,
11085: maskiner, att i samband med detta arbete att redan den för sin del ställer hinder i
11086: utnyttjandet av landets hela disponibla ma- vägen för sådana åtgärder. På grund av
11087: teria! av detta slag måste eftersträvas. ovan anförda omständigheter anser Regerin-
11088: Ä ven behovet av teknisk personai för led- gen, att frågan om grundandet av ett stats-
11089: ning och utförande av arbetet i fråga är dirigerat byggnadsföretag icke är aktuell.
11090: Helsingfors, den 12 mars 1964.
11091:
11092:
11093: Handels- och industriminister Olavi J. ·Mattila.
11094: Spörsmål N:o 10.
11095:
11096:
11097:
11098:
11099: Ehrnrooth m fl.: Om beskattning av filmer som förevisas t
11100: t elevisionen.
11101:
11102:
11103: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
11104:
11105: Regeringen står enligt uppgifter i offent- utsträckning som aktualiserade en förhöj-
11106: ligheten i beråd att tiH riksdagen avlåta en ning av licensavgiften. I fall man därtill
11107: proposition med förslag tili lag om beskatt- beaktar slopandet av tv-reklamen, skulle
11108: ning av de filmer som förevisas i televisio- Rundradions årliga budget på initiativ av
11109: nen. Strängheten av denna nya skatt, som regeringen försvagas med omkring 9-10
11110: enligt utkastet tili lag skulle drabba alla milj. mk eller med mer än 20 procent.
11111: utländska underhållningsfilmer, d.v.s. serie- För televisionstittarna är en förhöjning
11112: och helaftonsfilmer, framgår av att den är av licensavgiften fullt liktydig med en
11113: avsedd att utgå med 100 eller 200 mark per ytterligare skärpning av beskattningen. Att
11114: minut· beroende på skatteklass. Skatten för beskattningen av biograffilmerna är avsedd
11115: en vanlig helaftonsfilm skulle på denna att lindras kommer inte att medföra mot-
11116: grund uppgå tili 18 000 mark (1800 000 sval1ande lättnad för biografbesökarna. Varje
11117: gmk). beslut som leder till högre skatter eller
11118: Samtidigt som tanken på en beskattning avgifter borde inte minst i nuvarande läge
11119: av televisionsfilmerna tagit · form, har kraven uildvikas av regeringen.
11120: pä förbud mot reklam i televisionen blivit Hänvisande till det ovan anförda får vi
11121: allt högljuddare. Ur den licensbetalande all- med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen
11122: mänhetens synpunkt betyder detta ,att den framställa följande spörsmål tili besva-
11123: redan nu höga televisionslicensavgiften (60 rande av vederbörande medlem av stats-
11124: mk/år) mycket snart kommer att visa sig för rådet:
11125: läg. Senaste är visade Finlands television (Oy Har Regeringen i samband med
11126: Yleisradio Ab) c. 120 st. helaftonsfilmer och förberedandet av en sträng beskatt-
11127: c. 1 300 seriefilmsavsnitt. Den planerade tv- ning av televisionsfilmer prövat frå-
11128: filmskatten skulle på basen av dessa siff- gan, hur denna skatt skulle påverka
11129: ror utgöra minst 3 milj. mk i året. Tili televisionslicensa vgiftens storlek, och
11130: detta belopp kommer ytterligare skatten om så är fallet,
11131: för de filmer som importeras på s.k. mag- på vilket sätt har Regeringen rtänkt
11132: netiskt filmband. Det står utom allt tvivel att en förhöjning av den nuvarande
11133: att en skatt av planerad storlek skulle televisionslicensavgiften skall kunna
11134: försvaga Oy Yleisradio Ab: s budget i en förhindras?
11135: Helsingfors den 11 februari 1964.
11136:
11137: Georg C. Ehrnrooth. E. J. Paavola.
11138: Sven Högström. Olavi Lindblom.
11139: Raimo Ilaskivi. Eino Siren.
11140: Toivo Hietala. L. I. Mattila.
11141: Harras Kyttä. Paula Ruutu.
11142: Wiljam Sarjala. Martta Salmela-Järvinen.
11143:
11144:
11145:
11146: E 182/64
11147: 2
11148:
11149: Kysymys N: o 10. Suomennos.
11150:
11151:
11152:
11153:
11154: Ehrnrooth ym..: Televisioelokuvien verottamisesta.
11155:
11156:
11157: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11158:
11159: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sun korottaminen kävisi ajankohtaiseksi.
11160: hallitus on aikeissa antaa eduskunnalle esi- Jos lisäksi tv-mainonnan lopettaminen ote-
11161: tyksen laiksi televisiossa esitettävien eloku- taan huomioon, heikentyisi Yleisradion vuo-
11162: vien verottamisesta. Tämän uuden veron sittainen talousarvio hallituksen aloitteen
11163: ankaruus, joka lakiluonnoksen mukaan koh- johdosta noin 9-10 milj. markalla eli
11164: distuisi kaikkiin ulkomaisiin ajanviete-elo- enemmän kuin 20 prosenttia.
11165: kuviin, t.s. sarja- ja kokoillanelokuviin, il- Television katsojille lupamaksun korotus
11166: menee siitä, että sen suuruudeksi on aja- merkitsee aivan samaa kuin verotuksen li-
11167: teltu 100 tai 200 markkaa minuutilta vero- sääminen. Teattereissa esitettävien elokuvien
11168: luokasta riippuen. Tältä pohjalta laskien verotuksen aiottu lieventäminen ei tuota
11169: tavallisen kokoillanelokuvan vero kohoaisi elokuvateattereissa kävijöille verotuksen vas-
11170: 18 000 markkaan (1800 000 vmk). taavaa helpotusta. Hallituksen tulisi varsin-
11171: Televisioelokuvien verottamisajatuksen kin nykyoloissa välttää kaikkia päätöksiä,
11172: hahmottuessa on yhä äänekkäämmin esiin- jotka johtavat korkeampiin veroihin tai mak-
11173: tynyt vaatimuksia mainonnan kieltämiseksi suihin.
11174: televisiossa. Katseluluvan lunastavan yleisön Edellä esitettyyn viitaten esitämme val-
11175: kannalta tämä merkitsee sitä, että jo nyt tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
11176: korkea televisiolupamaksu (60 mk/v) var- nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11177: sin pian on osoittautuva liian pieneksi. Suo- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11178: men televisiossa (Oy Yleisradio Ab) esitet-
11179: tiin viime vuonna n. 120 kokoillanelokuvaa Onko Hallitus televisioelokuvien
11180: ja n. 1 300 sarjakuvan jaksoa. Suunniteltu ankaran verotuksen valmistelun yh-
11181: tv-filmivero olisi näiden lukujen pohjalla teydessä harkinnut, miten tämä vero
11182: laskien vähintään 3 milj. mk vuodessa. Tä- tulisi vaikuttamaan televisiolupamak-
11183: hän määrään tulee lisäksi ns. magneettisella sun määrään, ja jos niin on,
11184: filminauhalla maahan tuotettujen elokuvien miten Hallituksen mielestä voidaan
11185: vero. Suunnitellun suuruinen vero tulisi estää nykyisten televisiolupamaksu-
11186: epäilemättä heikentämään Oy. Yleisradio jen korotus?
11187: Ab: n taloutta siinä määrin, että lupamak-
11188: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1964.
11189:
11190: Georg C. Ehrnrooth. Sven Högström.
11191: Raimo llaskivi. Toivo Hietala.
11192: Harras Kyttä. E. J. Paavola.
11193: Olavi Lindblom. Eino Siren.
11194: Leo 1. Mattila. Paula Ruutu.
11195: Martta Salmela-Järvinen. Wiljam Sarjala.
11196: 3
11197:
11198:
11199:
11200:
11201: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
11202:
11203: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- tava. Tällaisia elokuvia ovat tiede- ja ope-
11204: tin nojalla ovat kansanedustaja Georg C. tuselokuvat, uutiskatsaukset, sanomaeloku-
11205: Ehrnrooth ym. esittäneet valtioneuvoston vat sekä lapsille erityisen sopivat elokuvat.
11206: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- Lisäksi olisivat verosta vapaita kotimaisen
11207: van kysymyksen: televisiotoiminnan harjoittajan yksinomaan
11208: televisiolähetyksiä varten valmistamat elo-
11209: "Onko Hallitus televisioelokuvien kuvat. Näin ollen vero tavallisen kokoillan
11210: ankaran verotuksen valmistelun yh- elokuvan esittämisestä olisi 100 markkaa mi-
11211: teydessä harkinnut, miten tämä vero nuutilta eli noin 9 000 markkaa elokuvalta.
11212: tulisi vaikuttamaan televisiolupamak- Esimerkiksi lokakuussa 1963 televisiossa
11213: sun määrään, ja jos niin on, esitetyistä 19 elokuvasta vain yksi oli sel-
11214: miten Hallituksen mielestä voidaan lainen, josta olisi ollut suoritettava veroa
11215: estää nykyisten televisiolupamaksu- 200 markkaa minuutilta. Veron tarkoituk-
11216: jen korotus?" sena ei tietenkään ole vaikuttaa siihen, mil-
11217: laisia elokuvia televisiossa esitetään, mutta
11218: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuu- yleisradiotoiminnan tarkoitus huomioon ot-
11219: luu toimialaani v,altiovarainministerinä, esi- taen niiden suhteen voitaneen kuitenkin
11220: tän vastauksenani siihen kunnioittaen seu- vaatia, etteivät ne ole sisällöltään huonoja
11221: raavaa: tai taiteelliselta tahi siveelliseltä laadultaan
11222: Hallitus on 28 päivänä helmikuuta 1964 heikkoja, jollaisen elokuvan esittämisestä
11223: antanut Eduskunnalle esityksen laiksi elo- lakiesityksen mukaan on suoritettava veroa
11224: kuvan esittämisestä televisiossa suoritetta- 200 markkaa minuutilta.
11225: vasta verosta. Esityksen tarkoituksena on Televisioelokuvavero ei kohdistuisi yksin-
11226: saattaa televisiossa ja elokuvanäytännöissä omaan Oy Yleisradio Ab: iin, vaan kaikkiin
11227: esitettävät elokuvat verotuksellisesti sa- televisiotoiminnan harjoittajiin. Tällä het-
11228: maan asemaan. Veron määrä olisi televisi- kellä joutuisivat veroa maksamaan Oy Yleis-
11229: ossa esitettävän elokuvan kultakin täydeltä radio Ab:n lisäksi Oy Mainos-TV-Reklam
11230: minuutilta 100 markkaa, milloin elokuvan Ab, Oy Tesvisio Ab ja Tamvision Tuki Oy.
11231: esittämisestä elokuvanäytännössä on suori· Kolmen viimeksi mainitun yhtiön tulot pe-
11232: tettava veroa 10 prosenttia, ja 200 mark- rustuvat mainostajilta saatuihin maksuihin,
11233: kaa, milloin elokuvan esittämisestä elokuva- kun taas Oy Yleisradio Ab saa suurimman
11234: näytännössä on suoritettava veroa 20 pro- osan tuloistaan kuuntelu- ja katselulupa-
11235: senttia. Samanaikaisesti edellä mainitun la- maksuina. Televisiolupien määrän kasvu on
11236: kiesityksen kanssa Hallitus antoi Eduskun- viime vuosina ollut seuraava:
11237: nalle esityksen elokuvaverolaiksi. Tämän kpl.
11238: lakiehdotuksen mukaan vero elokuvan esit- 31. 12. 1959 34248
11239: tämisestä elokuvanäytännössä olisi yleensä 30. 6. 1960 56107
11240: 10 prosenttia pääsymaksusta. Jos esitettävä 31. 12. 1960 95 524
11241: elokuva kuitenkin on sisällöltään huono tai 30. 6. 1961 128 745
11242: taiteelliselta tahi siveelliseltä laadultaan 31. 12. 1961 190132
11243: heikko, vero olisi 20 prosenttia. Televisio- 30. 6. 1962 254 245
11244: elokuvaveroa koskevan lakiesityksen mu- 31. 12. 1962 335 990
11245: kaan olisi verosta vapaa sellaisen eloku- 30. 6. 1963 399 640
11246: van esittäminen, jonka esittämisestä eloku- 31. 12. 1963 475 687
11247: vanäytännössä ei ole elokuvaveroa suoritet- 31. 1. 1964 499 264
11248: 4
11249:
11250: Oy Mainos-TV-Reklam Ab on tulouttanut on lisätä omien ohjelmien osuutta televisi-
11251: Oy Yleisradio Ab: lle siltä vuokraamastaan ossa ja vähentää elokuvien esittämistä.
11252: television lähetysajasta vuonna 1960 Oy Yleisradio Ab sai vuonna 1963 lupa-
11253: 140 636 548 vanhaa markkaa, vuonna 1961 maksutuloja 49 704 166 markkaa 67 penniä
11254: 274 614 516 vanhaa markkaa, vuonna 1962 ja Oy Mainos-TV-Reklam Ab:ilta lähetys-
11255: 629 793 489 vanhaa markkaa ja vuonna 1963 ajan vuokraamisesta 9 518 415 markkaa 01
11256: 9 518 415 markkaa 01 penniä. Näin ollen penniä. Kun televisioelokuvaveron tuoton
11257: ovat Oy Yleisradio Ab: n tulot televisiotoi- arvioidaan olevan 5 000 000 markkaa vuo-
11258: minnan osalta kasvaneet erittäin voimak- dessa ja osa siitä kertyy Oy Mainos-TV-
11259: kaasti viime vuosien aikana. Yhtiöllä on Reklam Ab:lta, Oy Tesvisio Ab:lta ja Tam-
11260: luonnollisesti ollut televisiotoiminnan vuoksi vision Tuki Oy: ltä, merkitsee Oy Yleisradio
11261: paljon varoja vaatineita investointeja. Mm. Ab: n osalle tuleva osuus, noin 3 000 000
11262: on rakennettu käytännöllisesti katsoen koko markkaa, veron tuotosta varsin pientä osaa
11263: maan: kattava linkkiverkosto. On todennä- yhtiön kokonaistuloista.
11264: köistä, että Oy Yleisradio Ab: n tulot lisään- Edellä lausutuilla perusteilla Hallitus on
11265: tyvät jatkuvasti varsinkin katselulupien lu- televisioelokuvaveroa koskevaa esitystä an-
11266: kumäärän kasvun vuoksi, vaikka lupien lu- taessaan katsonut, ettei tämän veron sää-
11267: kumäärän lisääntyminen hidastuneekin jon- täminen johda televisiolupamaksun korotta-
11268: kin verran. Toisaalta Oy Yleisradio Ab: n miseen.
11269: ilmoituksen mukaan yhtiön pyrkimyksenä
11270: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1964.
11271:
11272: Valtiovarainministeri Esko Rekola.
11273: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
11274:
11275: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- halt svag, skulle skatten utgöra 20 procent.
11276: ningen har riksdagsman Georg C. Ehrn- Enligt förslaget till lag om skatt vid film-
11277: rooth m.fl. till vederbörande medlem av förevisning i television skulle förevisning
11278: statsrådet för avgivande av svar ställt av sådan film, för viiken skatt icke skall
11279: följande spörsmål: erläggas vid biografföreställning, vara be-
11280: friad från skatt. Dylika filmer är veten-
11281: ''Har Regeringen i samband med skapliga och undervisningsfilmer, nyhets-
11282: förberedandet av en sträng beskatt- översikter, budskapsfilmer samt för barn
11283: ning av televisionsfiimer prövat frå- särskilt lämpliga filmer. Därtill skulle även
11284: gan, hur denna skatt skulle påverka av utövare av inhemsk televisionsverksam-
11285: televisionslicensavgiftens storlek, och het enbart för televisionssändningar pro-
11286: om så är fallet, ducerade fiimer vara befriade från skatt.
11287: på viiket sätt har Regeringen tänkt Sålunda skulle skatten för förevisning av
11288: att en förhöjning av den nuvarande vanlig helaftonsfiim utgöra 100 mark per
11289: televisionslicensavgiften skall kunna minut eller ca 9 000 mark per fiim. T.ex. av
11290: förhindras ?" de 19 filmer, som förevisades i television i
11291: oktober 1963, var endast en sådan, för
11292: Enär ifrågavarande ärende hör till mitt viiken skatten skulle ha utgjort 200 mark
11293: verksamhetsområde i min egenskap av fi- per minut. Avsikten med skatten är natur-
11294: nansminister, får jag såsom svar vördsamt ligtvis inte att inverka på arten av de
11295: anföra följande: fiimer, som skall förevisas i television, men
11296: Regeringen avlät den 28 februari 1964 med beaktande av rundradioverksamhetens
11297: till Riksdagen en proposition med förslag syfte torde man dock kunna ställa sådana
11298: till lag om skatt vid fiimförevisning i tele- fordringar på dem, att de till sitt innehåll
11299: vision. Avsikten med propositionen är, att icke skulle vara dåliga eller till sin konst-
11300: de fiimer som förevisas i television, och närliga kvalitet eller moraliska hait svaga,
11301: de filmer som förevisas vid biografföreställ- och endast för dylika filmer skulle skatten
11302: ningar, i skattehänseende skall komma att i enlighet med lagförslaget utgöra 200 mark
11303: inta samma ställning. Skattebeloppet s'kulle per minut.
11304: utgöra 100 mark för varje full minut för Televisionsfiimskatten skulle icke enbart
11305: fiim, som förevisas i television, om skatten beröra Oy Yleisradio Ab utan alla utövare
11306: för filmen vid biografföreställning utgör av televisionsverksamhet. För närvarande
11307: 10 procent, och 200 mark, om för filmen skulle förutom Oy Yleisradio Ab även Oy
11308: vid biografföreställning skall erläggas 20 Mainos-TV-Reklam Ab, Oy Tesvisio Ab och
11309: procent skatt. Samtidigt med ovannämnda Tamvision Tuki Oy bli tvungna att erlägga
11310: lagproposition avlät Regeringen till Riks- skatt. De tre sistnämnda bolagens inkomster
11311: dagen en proposition med förslag till bio- baserar sig på avgifter, som uppbärs av
11312: grafskattelag. Enligt detta lagförslag skulle dem som gör reklam, då däremot Oy Yleis-
11313: skatten på fiim, som förevisas vid biograf- radio Ab erhåller största delen av sina
11314: föreställning, i allmänhet utgöra 10 procent inkomster av avgifterna för radio- och te-
11315: av inträdesavgiften. Är den film, som före- levisionslicenserna.
11316: visas, dock till sitt innehåll dålig eller till ökningen av antalet televisionslicenser
11317: sin konstnärliga kvalitet eller moraliska har under de senaste åren varit följande:
11318: 6
11319:
11320: st. nerhet med anledning av ökningen av an-
11321: 31. 12. 1959 34248 talet televisionslicenser, fastän ökningen
11322: 30. 6. 1960 56107 av licenserna troligtvis kommer att bli nå-
11323: 31. 12. 1960 95524 got långsammare. Enligt uppgift av Oy
11324: 30. 6. 1961 128 745 Yleisradio Ab har bolaget å andra sidan
11325: 31. 12. 1961 190132 för avsikt att öka sina egna programs an-
11326: 30. 6. 1962 254245 del i televisionen och att minska förevis-
11327: 31. 12. 1962 335 990 ningen av filmer.
11328: 30. 6. 1963 399 640 Oy Yleisradio Ab erhöll år 1963 i in-
11329: 31. 12. 1963 475 687 komster av licensavgifter 49 704166 mark
11330: 31. 1. 1964 499 264 67 penni och av Oy Mainos-TV-Reklam Ab
11331: i hyra för sändningstid 9 518 415 mark 01
11332: Oy Mainos-TV-Reklam Ab erlade till Oy penni. Då inkomsten av televisionsfilmskat-
11333: Yleisradio Ab för den televisionssändnings- ten beräknas till 5 000 000 mark per år
11334: tid, som det hyrde av sistnämnda bolag, och en del av den inflyter genom Oy Mai-
11335: under år 1960 140 636 548 gmk, år 1961 nos-TV-Reklam Ab, Oy Tesvisio Ab och
11336: 274 614 516 gmk, år 1962 629 793 489 gmk Tamvision Tuki Oy, betyder Oy Yleisradio
11337: och år 1963 9 518 415 mark 01 penni. Så- Ab:s andel av skatteintäkterna ca 3 000 000
11338: lunda har Oy Yleisradio Ab: s inkomster mark, en rätt liten del av bolagets hela
11339: för televisionsverksamhetens del under de inkomst.
11340: senaste åren stigit synnerligen kraftigt. På ovan anförda grunder har Regeringen
11341: Bolaget har givetvis till följd av televi- vid avlåtandet av propositionen med för-
11342: sionsverksamheten fått göra avsevärda in- slag tili lag om skatt vid filmförevisning i
11343: vesteringar. Bl.a. har ett linknät, som om- television ansett, att införandet av denna
11344: fattar praktiskt taget hela landet, utbyggts. skatt icke kommer att leda tili höjning av
11345: Det är sannolikt, att Oy Yleisradio Ab: s televisionslicensa vgiften.
11346: inkomster alltjämt kommer att ökas i syn-
11347: Helsingfors den 9 mars 1964.
11348:
11349: Finansminister Esko Rekola.
11350: Kysymys N:o 11.
11351:
11352:
11353:
11354:
11355: Kilpi ym.: Haminassa käynnissä; olevasta valvomisennätys-
11356: yrityksestä.
11357:
11358:
11359: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
11360:
11361: Tätä kyselyä kirjoitettaessa on haminalai- lääkärit jo ovat varoittaneet. Jos kysymyk~
11362: nen vinssimies Toimi Soini sanomalehtitieto- sessä olisi jonkin hoitolaitoksen potilas, ei
11363: jen mukaan ylittänyt 10 vuorokauden ajan ko. yritystä sallittaisi, vaan asianomainen
11364: yhtämittaisella valvomisella. Hänen idmoite- saatettaisiin lääkärin toimenpitein nukku-
11365: taan yrittävän tällä alalla ,uutta maailman- vaan tillaan.
11366: ennätystä". Valvominen jatkuu siitä huoli- Pieneksi ei pidä arvioida sitäkään puolta,
11367: matta, että lääkintöviranomaiset ov>at varoit- mikä tällaisella yrityksellä on vahingollisena
11368: taneet hankkeesta siihen liittyvän ilmeisen esimerkkinä, jOtta tietynlaiset sanomalehdet
11369: hengenvaaran takia. hyvin laajasti selostavat.
11370: Laki rankaisee itsemurhayrityksen joh- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
11371: dosta. Lienee selviö, että viranomaiset eivät tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin
11372: soo välinpitämättöminä seurata sivusta sil- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11373: loinkaan, jos kansalaiset aivan ilmeisesti saat- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11374: tavat henkensä vaaraan. Ainakin pitäisi vi-
11375: ranomaisia kiinnostaa, onko lro. valvoja täy- Onko viranomaisten suhtautuminen
11376: sin käsittänyt yritykseen liittyvän hengen- Haminassa käynnissä olevaan valvo-
11377: vaaran ja onko hän koko yrityksen ajan lää- misyritykseen ollut oikea, ja
11378: kärin valvonnassa. Myöskään ei ole ummis- mitä Hallitus aikoo tehdä, jos yri-
11379: tettava silmiä siltä seikalta, että yhteiskun- tykset yhä uusien ja uusien ,ennätys-
11380: nalle saattaa koitua suuriakin menoja mi- ten" tekemiseksi tällä alalla jatkuvat?
11381: käli valvoja saa vaikeita vammoja, joista
11382: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1964.
11383:
11384: Kalevi Kilpi. Eino Tainio.
11385: Taisto Sinisalo.
11386:
11387:
11388:
11389:
11390: E 113/64
11391: 2
11392:
11393:
11394:
11395:
11396: . ' • 1 ~.' Edus.kunnan Herra Puhe.~:l'ehelle .
11397:
11398:
11399: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- ja varottamalla ei tällöin juuri ole mah-
11400: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- dollista.
11401: hemies, olette 14 päivänä kuluvaa helmi- Muihinkin perusteisiin nojautuva viran-
11402: kuuta päivätyn lrirjeenne ohella lähettänyt omaisten yksittäista pauksellinen puuttumi-
11403: vastattavakseni seuraavan kansanedustaja nen kansalaisten ruumiilliseen koskematto-
11404: Kalevi Kilven ynnä muiden esittämän ky- muuteen ja vapauteen edellyttää aina asian-
11405: symyksen: mukaisia toimivaltuuksia ja toimenpiteiden:
11406: vaatimien asiallisten ja muodolliSten edellyc
11407: ,Onko viranomaisten suhtautuminen tysten olemassaoloa.
11408: Haminassa käynnissä olevaan valvo-
11409: misyritykseen ollut oikea, ja Viranomaisten toimesta tapahtuva ennä-
11410: mitä Hallitus ailroo tehdä, jos yri- tyksen tavoittelemisen keskeyttäminen kysy-
11411: tykset yhä uusien ja uusien ,ennätys- myksessä tarkoitetun yhtämittaisen valveilla-
11412: ten" tekemiseksi tällä alalla jatkuvat?" pysymisen maailmanennätyksen saavutta-
11413: mista koskevassa asiassa on mahdollista ai-
11414: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- noastaan edellytyksin, että ennätyksen ta-
11415: tavasti seuraavaa: voittelija joutuu todelliseen lähinnä lääkintä-
11416: Hallitusmuodon 6 § :n mukaan jokaisen viranomaisen toteamaan hengenvaaraan tai
11417: Suomen kansalaisen henki ja vapaus on tur- ·että yleinen järjestys ja turvallisuus tulee
11418: vattu ,lain mukaan". Kansalaisten hengen tapauksen johdosta siinä määrin järkyte-
11419: ja terveyden turvaamiseen liittyvästä run- tyksi, että viranomaisten on ryhdyttävä toi-
11420: saasta lainsäädännöstä huolimatta yksilölle menpitcisiin.
11421: kuitenkin jää varsin suuret ja moninaiset Vaikka perusteeton itsensä vaaralle alt-
11422: mahdollisuudet omakohtaisesti asettaa hen- tiiksi asettaminen yleensä on vastoin yhteis-
11423: kensä ja terveYtensä vaaroilLe alttiiksi. Suo- kunnan hyvää järjestystä, ei se nyt kysy-
11424: men lain mukaan ei voida rangaista edes myksessä olevassa tapauksessa ole. ollut niin
11425: itsemurhan yrittäjää, mutta kyllä henkilöä, ilmeistä, että poliisi- ja lääikintäviranomaiset
11426: joka surmaa taisen tämän omasta vakaasta olisivat voineet pakolla estää tai keskeyttää
11427: pyynnöstä. Rikoslain 44 luvun 2 § :n sa- vinssimies Toimi Silvon valveillapysymisen-
11428: nonnasta on lisäksi pääteltävissä, että kansa- nätyksen tavoittelun. Lääkintä- ja poliisivi-
11429: laisilla ja viranomaisiUa on rangaistusuhkrui- ranomaiset ovat kuitenkin varottaneet Silvoa
11430: nen velvollisuus ei ainoastaan auttaa onnet- niistä vaaroista, joiden alaiseksi hän jatku-
11431: tomuuden uhriksi joutunutta vaan myös es- valla valvomisellaan itsensä saattaa, ja neu-
11432: tää liian pitkälle menevä ~tsensä vaaraan voneet häntä luopumaan ennätysyritykses-
11433: 'saattaminen silloin, kun autettava auttajan tään sekä pyrkineet seuraamaan hänen ter-
11434: saaman käsityksen mukaan on ,todellisessa veydentilaansa ja toimiaan niin, että asiaan
11435: hengenvaarassa". heti voitaisiin puuttua, mikäli tilanne kehit-
11436: Viimeksi mainittua laatua oleviin tapauk- tyisi sellaiseksi, että tämä olisi katsottava
11437: siin liittyy kuitenkin varsin usein sellaisia välttämättömäksi ja siten myös mahdolliseksi.
11438: seikkoja, jotka tekevät itsensä vaaraan saat- Tähän asti Silvon terveydentila ei paikallis-
11439: tamisen ymmärrettäväksi tai puolustetta- ten iääkintäviranomaisten käsityksen mukaan
11440: vaksi. Viranomaisten asiaan puuttuminen vielä ole huonontunut niin, että ilmeinen
11441: muulla tavoin kuin neuvomalla, kehottamalla hengenvaara olisi käsillä.
11442: Helsingissä helmikuun 20 päivänä 1964.
11443:
11444: Sisäasiainministeri Arno Hannus.
11445: 3
11446:
11447:
11448:
11449:
11450: Till Riksdagens Herr Talman.
11451:
11452: Med en skr.ivelse av den 14 innevarande för fara, eller att detta kan försvaras. In-
11453: februari har Ni, Herr Talman, i det syfte gripande av myndigheterna på annat sätt
11454: 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger till- en genom råd, uppmaning och varning är
11455: .ställt mig följande av riksdagsman Kalevi härvid knappast möjligt .
11456: Kilpi med flera till vederbörande medlem Ingripande av myndigheterna i enskilda
11457: av statsrådet för avgivande av svar ställda fall på andra grunder i medborgarnas
11458: spörsmål: kroppsliga integritet och frihet förutsätter
11459: alltid vederbörligt bemyndigande och att de
11460: ,Har myndigheternas inställning till av åtgärderna påkallade sakliga och formella
11461: det i Fredrikshamn pågående försök.et förutsättningarna är för handen.
11462: att nå rekord i vaka varit .riktig och Avbrytande på åtgärd av myndighete.rna
11463: vad ärnar Regeringen göra, om av det i spörsmålet avsedda försöket att nå
11464: ständigt nya ,rekordförsök" på detta världsrekord i oavbruten va:ka är möjligt
11465: område fortgår?" endast under den förutsättningen, att veder-
11466: börande råkar i verklig, närmast av medici-
11467: Såsom svar på detta spörsmål får jag nalmyndighet konstaterad livsfara, eller att
11468: vördsamt anföra följande: den allmänna ordningen och säkerheten på
11469: Enligt 6 § regeringsformen är varje finsk grund av fallet blir i den grad störd, att
11470: medborga~e tryggad ,enligt lag" tiU liv och my)ldigheterna måste skrida till åtgärder.
11471: frihet. Oaktat den omfattande lagstiftning, Även om ett omotiverat utsättande av sig
11472: som ansluter sig till tryggandet av medbor- själv för fara i allmänhet stride.r mot god
11473: garnas liv och häl·sa, har individen dock rätt ordning i samhället, har detta icke i det nu
11474: .stora och mångartade möjligheter att person- ifrågavarande faUet varit så uppenbart, att
11475: ligen utsätta sitt liv och sin hälsa för fara. poli:s- och medicinalmyndigheterna hade kun-
11476: Enligt finsk lag kan inte ens person som nat med våld förhindra eller avhryta vins-
11477: försökt begå självmord straffas, men väl en chkarlen Toimi Silvos rekordförsök. Medici-
11478: person som dödar en annan på dennes en- nai- och polismyndigheterna har dock va.rnat
11479: trägna begäran. Av formuleringen i straff- Silvo för de faror, för vilka han utsätte.r
11480: lagens 44 kap. 2 § kan vidare dragas den sig genom sitt fortsatta vakande, rått honom
11481: slutsatsen, att medborgare och myndigheter att avstå från sitt rekordförsök, samt sökt
11482: vid äventyr av straff är skyldiga att icke följa med hans hälsotillstånd och görande
11483: endast hjälpa den som fallit offer för olyck:s- och låtande, för att ingripande i saken ge-
11484: händelse, utan även förhindra att någon ut- nast skulle kunna ske om situationen ut-
11485: sätter sig i alltför hög grad för fara, när vecklas därhän, att detta borde anses nöd-
11486: den som bör hjälpas enligt hjrälparens upp- vändigt och sålunda även möjligt. Hittills
11487: fattning är i ,verklig livsfara". har Silvos hälsotillstånd enligt de lokala me-
11488: Till fall av det sistnämnda slaget ansluter dicinalmyndigheternas uppfattning icke ännu
11489: sig dock rätt ofta sådana ornständigheter, försämrats så att uppenbar livsfara skulle
11490: som gör det förståeligt att man utsätter sig vara för handen.
11491: Helsingfors den 20 februari 1964.
11492:
11493:
11494: Minister för inrikesärendena Arno Hannus.
11495: Kysymys N: o 12.
11496:
11497:
11498:
11499:
11500: Turunen: Epäinhimillisten koulutus- ja kurinpitomenetel-
11501: mien ehkäisemisestä puolustusvoimissa.
11502:
11503:
11504: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
11505:
11506: Karjalan Jääkäripataljoonan Kontiorannan loukkaavia menetelmiä, on tällaisiin syyllis-
11507: varuskunnassa jääkäri Pentti Anttosen kuo- tyneet saatettava rangaistukseen.
11508: lemantapauksen johdosta sanomalehdissä ja Edellä olevan perusteella esitän valtio-
11509: eräässä aikakauslehdessä olleiden selostusten päiväjärjestyksen 37 § : n 1 momentin nojalla
11510: mukaan näyttää siltä, että koulutuksessa ja valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
11511: kurinpidossa on käytetty menetelmiä, jotka tavaksi seuraavan kysymyksen:
11512: antavat oikeutettua aihetta tutkimukseen nii-
11513: den tarkoituksenmukaisuudesta. Onko Hallitus ryhtynyt toimenpi-
11514: Kun vanhempien täytyy voida turvallisin teisiin Karjalan Jääkäripataljoonan
11515: mielin lähettää poikansa asevelvollisuutta Kontiorannan varuskunnassa jääkäri
11516: suorittamaan, on sekä puolustusvoimien että Pentti Anttosen kuolemaan johtanei-
11517: yleisen edun kannalta välttämätöntä, että den syiden tutkimiseksi, ja jos tutki-
11518: jääkäri Pentti Anttosen kuolemaan johtaneet muksessa todetaan käytetyn epäinhi-
11519: syyt tarkoin tutkitaan. Jos osoittautuu, että millisiä koulutus- ja kurinpitomene-
11520: koulutuksessa ja kurinpidossa on käytetty telmiä, aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
11521: epäinhimillisiä ja asevelvollisia ihmisenä piteisiin tällaisiin menetelmiin syyllis-
11522: tyneiden syytteeseen saattamiseksi?
11523: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1964.
11524:
11525: Oiva Turunen.
11526:
11527:
11528:
11529:
11530: E 186/64
11531: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
11532:
11533: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- keskus. Tutkinnan perusteellisuudesta joh-
11534: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, tuen se saataneen suoritetuksi loppuun vasta
11535: Herra Puhemies, tiedokseni ja vastattavak- huhtikuun kuluessa.
11536: seni lähettänyt jäljennöksen kansanedustaja Jääkäri Anttosen oikeuslääketieteellisen
11537: Oiva Turusen seuraavasta 18 päivänä helmi- ruumiinavauksen ja siihen liittyvän oikeus-
11538: kuuta 1964 päivätystä kysymyksestä: kemiallisen tutkimuksen perusteella on hänen
11539: kuolinsyykseen todettu ,barbiturihapon ja
11540: ,Onko Hallitus ryhtynyt toimenpi- salisyylihltpon johdannaisten myrkytys".
11541: teisiin Karjalan Jääkäripataljoonan Vasta lopullisten poliisitutkinnan tulosten
11542: Kontiorannan varuskunnassa jääkäri perusteella voitaneen päätellä, onko kysy-
11543: Pentti Anttosen kuolemaan johtanei- myksessä ollut itsemurha vaiko unilääkkeiden
11544: den syiden tutkimiseksi, ja jos tutki- käytössä aiheutunut tapaturma. Tutkimuk-
11545: muksessa todetaan käytetyn epäinhi- sissa on pidetty välttämättömänä saada myös
11546: millisiä koulutus- ja kurinpitomene- selvitys siitä, ovatko toimenpiteet jääkäri
11547: telmiä, aikooko Hallitus ryhtyä toimen- Anttosen saattamiseksi hoitoon olleet asian-
11548: piteisiin tällaisiin menetelmiin syyllis- mukaiset, onko ne suoritettu tilanteen edel-
11549: tyneiden syytteeseen saattamiseksi~" lyttämällä nopeudella sekä onko jääkäri
11550: Tämän johdosta on minulla kunnia esiin- Anttosta hänen palvelusaikanaan Karjalan
11551: tuoda seuraavaa: Jääkäripataljoonassa kohdeltu asiallisesti ja
11552: Puolustuslaitoksessa voimassa olevien mää- oikeudenmukaisesti. Mikäli rikospoliisikeskuk-
11553: räysten mukaan kuolemaan johtaneiden ta- sen suorittamassa tutkinnassa esille tulevat
11554: paturmien, itsemurhien ja eräiden muiden seikat antavat aihetta, puolustusministeriön
11555: tapausten tutkinta suoritetaan yhteistoimin- toimesta tullaan ryhtymään kaikkiin asian
11556: nassa asianomaisen poliisiviranomaisen kanssa. vaatimiin toimenpiteisiin. Rikospoliisikeskuk-
11557: Jääkäri Pentti "Mikko Ilmari Anttosen kuol- selta saadun selostuksen mukaan ei tähän
11558: tua Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tam- mennessä, erästä irrallista varusmiesten kes-
11559: mikuun 10 päivänä 1964 kello 7.00 on tapauk- keistä tapausta lukuun ottamatta, ole käynyt
11560: sesta ilmoitettu Kontiolahden piirin nimis- selville, että jääkäri Anttoseen nähden olisi
11561: miehelle samana päivänä kello 9.20. Poliisi- käytetty sopimattomia, saatikka epäinhimil-
11562: viranomaiset ovat aloittaneet nimismiehen lisiä koulutus- tai kurinpitomenetelmiä.
11563: johdolla jo saman aamupäivän kuluessa asiaa Kuten edellä esitetystä käy ilmi, voi vas-
11564: koskevat tutkimukset, joita myöhemmin on tata kansanedustaja Oiva Turusen kysymyk-
11565: jatkanut Pohjois-Karjalan läänin rikospoliisi- sen kumpaankin kohtaan myönteisesti.
11566: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1964.
11567:
11568:
11569: Puolustusministeri K. 0. Leinonen.
11570: 3
11571:
11572:
11573:
11574:
11575: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
11576:
11577: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen först under april, beroende på den grund-
11578: anger har Ni, Herr Talman, för avgivande lighet varmed den verkställes.
11579: av svar tillställt mig avskrift av följande av På grund av rättsmedicinsk obduktion av
11580: riksdagsman Oiva Turunen den 18 februari jägare Anttonen och den därtill anslutna
11581: 1964 dagtecknade spörsmål: rättskemiska undersökningen har såsom orsak
11582: ,Har Regeringen skridit till åtgär- tili hans död konstaterats ,förgiftning genom
11583: der för att vid Karelska Jägarbatal- derivat av barbitursyra och salicylsyra".
11584: jonen i Kontioranta garnison, under- Först på grund av resultaten av den slutliga
11585: söka de orsaker, som lett till jägaren polisundersökningen torde kunna avgöras,
11586: Pentti Anttonens död, och ärnar Rege- huruvida fråga är om självmord, eller om
11587: ringen, om vid undersökning konsta- olycksfall vid bruk av sömnmedel inträffat.
11588: teras, att inhumana utbildnings- och Det har vid undersökningen ansetts nöd-
11589: disciplinära metoder använts, skrida vändigt att även erhålla utredning därom,
11590: till åtgärder för väckande av åtal mot huruvida åtgärderna för befordring av jägare
11591: dem som gjort sig skyldiga till sådana Anttonen till vård varit sakenliga, om de
11592: metoder1" utförts med den snabbhet som situationen
11593: krävde och om jägare Anttonen under hans
11594: På grund härav får jag vördsamt anföra tjänstgöringstid vid Karelska Jägarbatal-
11595: :följande: jonen bemötts sakenligt och rättvist. Skulle
11596: Enligt vid :försvarsväsendet gällande be- de omständigheter, som framkommer vid kri-
11597: stämmelser verkställes undersökning av olycks- minalpoliscentralens undersökning ge orsak
11598: :fall och vissa andra händelser, som lett till därtill, kommer alla av saken påkallade åt-
11599: döds:fall, samt självmord, i samråd med ve- gärder att vidtagas på åtgärd av försvars-
11600: derbörande polismyndighet. Sedan jägaren ministeriet. Enligt en från kriminalpolis-
11601: Pentti Mikko Ilmari Anttonen avlidit i Norra centralen erhållen redogörelse har icke hit-
11602: Karelens centralsjukhus den 10 januari 1964 tills, frånsett ett enstaka fall beväringar
11603: kloekan 7.00 anmäldes saken hos länsmannen emellan, framgått, att i fråga om jägare
11604: i Kontiolahti samma dag kloekan 9.20. Polis- Anttonen skulle ha tillämpats olämpliga, än
11605: myndigheterna inledde redan samma :förmid- mindre inhumana utbildnings- eller discipli-
11606: dag undersökning av saken under länsman- nära metoder.
11607: nens ledning, och undersökningen fortsattes Såsom av det ovan sagda framgår, kan jag
11608: senare av Norra Karelens länskriminalpolis- besvara de båda punkterna i riksdagsman
11609: central. Undersökningen torde bliva slutförd Oiva Turunens spörsmål jakande.
11610: Helsingfors den 17 mars 1964.
11611:
11612:
11613: l!.,örsvarsminister K. 0. Leinonen.
11614: Kysymys N: o 13.
11615:
11616:
11617:
11618:
11619: Niiranen ym.: Kokonaiskauppapolitiikan muuttamisesta.
11620:
11621:
11622: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
11623:
11624: Länsi-Euroopan taloudellisiin liittoutumiin naista sen yhä jatkuva vinosuuntaus. Maa-
11625: kuuluvien maiden, erityisesti Länsi-Saksan ja hantuojapiirit eivät halua lisätä tavaroiden
11626: Ruotsin kanssa käyty tuontivoittoinen ulko- ostojaan Neuvostoliitosta, siten estäen vien-
11627: maankauppa on aiheuttanut koko kansan- nin lisääntymisen sinne, vaikka Neuvostoliitto
11628: taloudellemme suuria vahinkoja. Länsi- puolestaan on toistuvasti ilmaissut halunsa
11629: Saksasta ja Ruotsista tapahtuva tuonti kä- lisätä ostojaan maastamme. Länsi-Saksasta
11630: sittää pääasiassa koneita ja laitteita sekä ja Ruotsista tapahtuva tavaroiden tuonti,
11631: tekstiilejä. Mutta huomattavan osan näiden vientiin verrattuna, on sen sijaan paisunut
11632: maiden tuonnista muodostavat erilaiset kol- suhteettoman suureksi. Kun Neuvostoliiton
11633: mansista maista ostetut ja maahamme jäl- osuus kokonaiskauppavaihdossamme vuonna
11634: leen myytävät erilaiset siirtomaatuotteet ja 1953 oli 23.5 %, oli se viime vuonna ainoas-
11635: muut suorastaan toisarvoiset tavarat. Näi- taan 16.2 %. Sen sijaan Länsi-Saksan ja
11636: hin maihin tapahtuva vientimme puolestaan Ruotsin kanssa käytävän kauppavaihdon yh-
11637: käsittää lähinnä puunjalostus- ja metalliteol- teinen osuus vuonna 1953 oli 11.5 %, mutta
11638: lisuuden sekä osittain maataloustuotteita. viime vuonna jo 22.9 %.
11639: Maastamme tapahtuvalle viennille on kuiten- Kauppavaihtomme Neuvostoliiton kanssa
11640: kin asetettu monenlaisia ehtoja, rajoituksia on, kuten tunnettua, yleensä ollut huomatta-
11641: ja suoranaisia kieltoja. Niistä tunnetuin lie- vastikin vientivoittoista. Sitä vastoin Länsi-
11642: nee Länsi-Saksan toimeenpaneroa maatalous- Saksan ja Ruotsin kanssa käytävä kauppa
11643: tuotteittemme, erityisesti kananmunien osto- on ollut runsaasti tuontivoittoista, ts. vajauk-
11644: sulku. Sen seurauksena uhkaa tuhoutua koko sellista. · Tämän kaupan vajauksellisuus, ts.
11645: maatilatalouksiimme liittyvä kanatalous. tappiomme on ollut vuosittain seuraava:
11646: Kokonaiskauppapolitiikallemme on omi-
11647: Länsi-Saksa Ruotsi
11648: Vuosi Vajaus Vuosi Vajaus
11649: milj. mk milj. mk
11650: 1953 1.6 1953 0 0 0 0 0 0 11.5
11651: 0 0 0 0 0 0
11652:
11653:
11654:
11655:
11656: 1954 1954 0 0 0 0. 0. 26.4 0 0 0 0 0
11657:
11658:
11659:
11660:
11661: 1955 1955 0 0 0 0 0 0 53.3
11662: 0 0 0 0 0 0
11663:
11664:
11665:
11666:
11667: 1956 0 0 0 0 0 085.9
11668: 0 0 0 0 0 0 1956 0 0 0. 0 0 71.6
11669: 0 0 0 0 0 0
11670:
11671:
11672:
11673:
11674: 1957 0 0 0 0 0 070.7
11675: 0 0 0 0 0 0 1957 0 0 0 0 0 0 68.2
11676: 0 0 0 0 0 0
11677:
11678:
11679:
11680:
11681: 1958 0 0 0 0 0 116.6
11682: 0 0 0 0 0 0 0 1958 . 0 0 0 0 0 103.6
11683: 0 0. 0 0 0
11684:
11685:
11686:
11687:
11688: 1959 0 0 0 0 0 188.7
11689: 0 0 0 0 0 0 0 1959 0 0 0 0 0 0.157.2 0 0. 0.
11690:
11691:
11692:
11693:
11694: 1960 0 0 0 0 0 294.4
11695: 0 0 0. 0 0 0 1960 . 0 0 0. 0.200.6 0. 0 0 0
11696:
11697:
11698:
11699:
11700: 1961 0. 0 0 0 347.0
11701: 0 0 0 0 0 0 0 1961 0 0 0 0 0 0.230.4 0 0 0 0 0
11702:
11703:
11704:
11705:
11706: 1962 0 0 0 0 0 380.0
11707: 0 0 0 0 0 0 0 1962 0 0 0 0 0 0 270.8
11708: 0 0 0 0 0.
11709:
11710:
11711:
11712:
11713: 1963 . . . . . . . . . . . . 242.4 ( ennakkotieto) 1963 . . . . . . . . . . . . 247.3 (ennakkotieto)
11714: Yht. 1 727.3 milj .mk Yht. 1440.9 milj. mk
11715:
11716: Länsi-Saksan ja Ruotsin kanssa käydyn nittuna aikana oli siis 3 168.2 milj. mark-
11717: kauppavaihdon yhteinen kokonaisvajaus mai- kaa (316.8 mrd. vmk).
11718: E 208/64
11719: 2
11720:
11721: Edellä esitetty ulkomaankauppamme vino- vostoliiton kanssa käyty kauppa on ollut
11722: suuntaus on sitäkin valitettavampaa, kun maallemme kaikin puolin edullista, sen suh-
11723: kauppavaihtomme Neuvostoliiton kanssa on teellista osuutta on kuitenkin jatkuvasti su-
11724: maallemme edullisempaa, kuin muiden mai- pistettu. Tällainen menettely on ollut suo-
11725: den kanssa. Vientimme Neuvostoliittoon kä- rastaan edesvastuutonta. Kansantalouteemme
11726: sittää pääasiassa jalostettuja tuotteita. Neu- kohdistuvien yhä suurempien vaurioiden es-
11727: vostoliitto ostaa niitä maastamme vuOSJ.'ttain t8:miseksi se olisi vihdoinkin lopetettava.
11728: huomattavia määriä valuutoillakin. Tuon- Koko kauppapolitiikkamme olisi suunnattava
11729: timme Neuvostoliitosta muodostuu pääosal- kansantaloudellisten ja muiden kokonaisetu-
11730: taan teollisuustarvikkeista., puolivalnrlsteista jemme' mukaisesti. Se edellyttäisi Länsi-
11731: ja raaka-aineista. Neuvostoliiton kanssa käy- Saksasta ja Ruotsista tapahtuvan tuonnin
11732: täväm kaupan rakenteesta johtuen sillä on sapistamista vientiä vastaavaksi sekä kaik-
11733: maamme kauppavaihdossa SUhteellista asuut-- kien ma:hdollisuuk&en hyväksemme käyttöä
11734: taan suureimpi merkitys mm:. työllisyystilan- maallemme edullisen N@vostolliton kanssa
11735: ~emme-. Vienmn lisääntyminen sinne an- käytävän k-auppavaihdon lisäämiseksi. On
11736: taisi; mahdollisuuksia uusiin työtilaisuuksiin sreJ.,vää, että tämä voi tapahtua vaht valtio-
11737: ja; t"l'Wil'nin lisääntyminen sieltä turvaisi teol- vallan todella vakavilla ohjaus- ja tarvit-
11738: lisuu;temme 00im1nnan laa:jentumisen. taessa ve}voittavilla toimenpiteillä.
11739: Vaåkka Lärurl-Saksam: ja Ruotsin kanssa Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
11740: käyty ulkomaankauppa on ollut ma.allemtoo järjestykoon 37 § : n 1 momenttiin viitaten
11741: tappiollista, on sitä. edellä osoitetuiu tavoin esitämme valti~nenvoston asianomaisen jäse-
11742: jatkl!lfVast:i: lisätty. Siten syntynyt koko tOOlE- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11743: tiyl:itjäänrä eli tappiomme on j«:mdn11tu ra-
11744: hoittlm'ntan muualt3i saaduilla valuutoi.lla:. Onk.o Hallitus ryhtynyt tai aikooko
11745: Tämäm seurauksena ])'Ro1emaan on ollut kan- se ryhtyä. toin:um.piteisiin: Lansi-Sak·
11746: santaloutemme vaikeuksien IllOD.enlaatll'inen li- saata ja Ruotsista tapahtuvan kaupal-
11747: a:Jääm,tymimn1 jOop>a ulkomaisten velkojemm.e lista vapauttam.me rajoittavan ja
11748: kasvn. Mite!ll suuri oS\lus tästä velko-jen kas- maallemme tappiollisen tuonnin supis-
11749: vasta on Länsi-Saksan~ Ruotsin myöntä.mien tamiseksi näihin maihin tapahtuvan
11750: tmmtimotto;i:ett aiheuttamaa ja ®nkälaatuisra viennin arvoa vastaavaksi, sekä
11751: kooppa:nmte V'ap'lmtta ra.joittavia ja sitovia eh- Neu,vostoliitosta tapahtuvan t1:10nnin
11752: tdja .tiilssäl yhteydessä on asetcltn:, ölisi jullri- 1~.seksii, jotta vientiä sinne voi-
11753: suud~ selvitettåvä. Sitä:rastoin, vaikka Neu· taåsiin vastaavasti lisä.tä?
11754: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1964.
11755:
11756: 'l'~vo Niiranen. Anna;.Liisa Tiekso.
11757: Ka:Ievi Kilpi. Enro Tmio.
11758: Martti Linna. Matti Koivunen.
11759: Aimo Laiho. Pentti Liedes.
11760: T'mvo Sa.Un. Vilho Suosalo.
11761: HEml.Illing Lindqvist. Ll:(Rri Kantola.
11762: T. Kelovesi. Pertti Rapio.
11763: Jfelpo Gröndahl. Toost~ Sinisalo.
11764: Irma Rosnell. KminQ Honkonen.
11765: Pauli Puhakka.
11766: E d u s kun n a n Herra P u he miehelLe.
11767:
11768: V altiopäiväjärjestykSiell 37 §: n 1 momro- oloo.naisesti helpottanut taloudellista kasvua.
11769: tiSSf!. edellytetyssä tarkoituksessa o-vat kansan- ja IIJ.a,bdollisimman vakaan ty.öllisyystilan-
11770: edustaja Toivo Niiranen ym. eSii.ttäneet hal- toon. ylläpitämistä. Tässä yhteydessä rajoi-
11771: lituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi tun k.oskettel..emaan lähinnä eräitä kysYJRyk-
11772: seuraavan kysymyksen: sen perusteluiilsa esitettyjä tietoja ja niiden
11773: nojalla Uilityjä johtopäätöksiä..
11774: ,Onko Hallitus eyhtynyt tai aikooko Kys~ySJ3ä venatal:l;l}. Neuvostoliit®, RuQt-
11775: se ryhtyä toimenpiteisiin Länsi-Sak- sin ja Saksan LiitwtasayaJlan ~uksia koko-
11776: sasta ja Ruotsista tapahtuvan kaupal- naislmupJ.mvllih<lOlStamme vuonna 19ö3 viilJUll
11777: lista vapauttamme rajoittavan j·a Yl.lOdoo vastaaviin lukuihin, minkä vertailun
11778: maallemme tappiollisen. tuonnin supis- katsotaan ~tta.van kaupan vinosuuntau.st&
11779: tamiseksi näihin maihin tapahtuvan ja maaha,n.tuojien haluttomuutta suoritt~
11780: viennin arvoa vastaavaksi, sekä 01\!toja Neuv()St()}.ijtosta. Vuoden 1953 tilas-
11781: Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin tojoo käyttäminen vertailuperusteena ei kui-
11782: lisäämiseksi, jotta vientiä sinne voi- tenkaan anna kehityksestä oikeaa kuva4
11783: taisiin vastaavasti lisätäY" U$eammastakaan syystä. Vuosi 1953 oli ni-
11784: mittäin ulkomaankaupan kannalta monessa
11785: Vastauksena esitettyyn kysymyksoon saan suhteessa viime vuosista poikkeava vuosi,
11786: kunnioittavasti esittää seuraavaa: koska silloin vielä oli muun muassa yllä-
11787: Kysymyksen tekijät katsovat, että kauppa- pidettäv·ä huomattavan kireätä tuontisään-
11788: politiikallemme on ollut ominaista jatkuva nöstelyä. Lisäksi riittämättömästä omavarai-
11789: vinosuuntaus, minkä vuoksi sitä olisi muu- suudestamme johtuen esimerkiksi viljan
11790: tettava, erityisesti supistamalla tuontia Sak- tuonti oli poikkeuksellisen suurta nousten
11791: san Liittotasavallasta ja Ruotsista sekä li- sen osuus tuounistamme Neuvostoliit~
11792: säämällä Neuvostoliiton kanssa käytävää 37% :iin, kun vastaava luku viime vuosina
11793: kauppavaihtoa. Koska niitä periaatteita, on ollut keskimäärin 10%. On myös huo-
11794: joiden varaan kauppapolitiikkamme raken- mattava, etteivät markkamääräiset tilastot
11795: tuu, on varsin yksityiskohtaisesti selostettu ole vertailukelpoisia vuonna 1957 suoritetun
11796: Eduskunnalle 17 päivänä huhtikuuta 1963 markan ulkomaisen ostoarvon muutoksen
11797: annetussa vastauksessa edustaja Hertta Kuu- johdosta.
11798: sisen ym. hallituksen noudattamaa talous- Edellä mainittua vertailukelpoisemman ku-
11799: politiikkaa koskevaan välikysymykseen, tyy- van ulkomaankauppamme kehityksestä anta-
11800: dyn tältä osin viittaamaan sanottuun vas- vat luvut vuodesta 1958 lähtien. Näiden mu-
11801: taukseen. Se nähdäkseni osoitti, että nou- kaan on kauppavaihtomme kyseisten maiden
11802: dattamamme kauppapolitiikka on turvannut kanssa kehittynyt seuraavasti (prosentti-
11803: edellytykset laajenevaan kaupankäyntiin luvut ilmaisevat asianomaisen maan osuutta
11804: kaikkien maiden kanssa, mikä osaltaan on kokonaiskauppavaihdostamme) :
11805:
11806: Vuonna Neuvostoliitto Ruotsi Saksan Liittotasavalta
11807: milj. nmk % milj. nmk % milj. nmk %
11808: 1958 847 17.6 282 5.9 655 13.6
11809: 1959 923 17.3 328 6.2 771 14.4
11810: 1960 950 14.5 507 7.7 1025 15.6
11811: 1961 911 12.9 613 8.7 1220 17.3
11812: 1962 1166 15.6 677 9.1 1217 16.3
11813: 1963 1243 16.5 667 8.8 1137 15.1
11814: 4
11815:
11816: Mitä nimenomaan tuontiimme Neuvostolii- työtä tämän alan tuontimme monipuolista-
11817: tosta tulee, oli se vuonna 1958 419 milj. nmk miseksi. Tässä suhteessa onkin tapahtumassa
11818: ja vuonna 1963 653 milj. nmk, joten tuon- myönteistä kehitystä. Niinpä voidaan todeta,
11819: nissa tapahtui näiden vuosien kuluessa että· kuluvan vuoden alussa on maassamme
11820: 55.7% :n nousu. Nousun merkitys on sitä- aloittanut toimintansa neuvostoliittolaisten
11821: kin tuntuvampi, kun otetaan huomioon vil- koneiden ja laitteiden tuontiliike, joka
11822: jan ja viljatuotteiden suhteellisen osuu- myynti-, varaosa- ja huoltotoiminnallaan il-
11823: den alentuminen näinä vuosina 22.2 % : sta meisestikin tulee luomaan entistä paremmat
11824: 12.9 %: iin. Toisaalta vienti Saksan Liitto- edellytykset neuvostoliittolaisten koneiden
11825: tasavaltaan oli vuonna 1958 269 milj. nmk ja laitteiden Iisääntyvälie tuonnille Suomeen.
11826: ja vuonna 1963 442 milj. nmk, mikä mer- Myös monet viime aikoina suoritetut yksit-
11827: kitsee vientimme lisääntymistä sanottuun täiset hankintasuunnitelmat merkitsevät ni-
11828: maahan mainittuna ajanjaksona 64.3 % : lla. menomaan konetoimitusten lisääntymistä
11829: Kuten kysymyksen perusteluissakin mai- Neuvostoliitosta. Näistä voidaan esimerkkinä
11830: nitaan, koneet ja laitteet merkitsevät huo- mainita Rautaruukki Oy:n hankinnat, joi-
11831: mattavaa osaa tuounistamme Ruotsista ja den ensimmäinen vaihe käsitti masuunin ja
11832: Saksan Liittotasavallasta. Niinpä investointi- sintraamon, toisen vaiheen sisältäessä teräs-
11833: tavaroiden osuus on kummastakin maasta sulaton toimituksen Neuvostoliitosta. Eri-
11834: tapahtuneesta tuonnista ollut viime vuosina koishankintasuunnitelmia varten on perus-
11835: noin 40 %. Toisaalta juuri näiden tavaroi- tettu toimikuntia tutkimaan tuontimahdolli-
11836: den runsas tuonti osoittaa kansantaloutemme suuksia Neuvostoliitosta. Todeta voidaan
11837: viimeaikaista voimakasta teollistamiskautta myös Saimaan kanavan kunnostamiseen liit-
11838: (vuosina 1953-1958 näiden tavaroiden tyvät suunnitelmat, joiden tarkoituksena on
11839: osuus kokonaistuonnistamme oli noin viiden- Suomen ja Neuvostoliiton välisen kauppa-
11840: nes, 1960-luvulla keskimäärin lähes 28 %) . vaihdon lisääminen.
11841: Lisäksi investointitavaroiden kysyntä her- Kysymyksen perusteluissa mainitaan tois-
11842: kästi kuvastaa kulloinkin maassamme vallit- tuvasti siitä ,tappiosta", jota kauppamme
11843: sevaa suhdannevaihetta (niinpä investointi- Ruotsin ja Saksan Liittotasavallan kanssa
11844: tavaroiden tuontiosuudet nousivat vuosina on aiheuttanut. Tämän ,tappion" katsotaan
11845: 1961-1962 huippulukemiin 28.0 % ja 29.1 %, aiheutuneen siitä tuontiylijäämästä, joka
11846: mikä ilmiö vastaavasti näkyi lisääntyneenä viime vuosina on syntynyt näiden maiden
11847: tuontina Ruotsista ja Saksan Liittotasaval- kanssa käydyssä kaupassa. Tämän osalta on
11848: lasta. syytä todeta, ettei tuonnin ja viennin tasa-
11849: Tuontimme Neuvostoliitosta on viime vuo- painolla kahdenkeskisesti yksittäisten maiden
11850: siin asti ollut huomattavalta osalta raaka- kanssa ole länsikaupassamme samaa merkitystä
11851: aineiden ja tuotantotarvikkeiden sekä poltto- kuin aikaisemmin. Kuten tunnettua, vuonna
11852: ja voiteluaineiden tuontia (noin 90% tuounis- 1957 allekirjoitetulla ja sittemmin vuosittain
11853: tamme sanotusta maasta). Tuontimme erilai- pidennetyllä, multilateraalista tavaranvaihtoa
11854: seen kokoomukseen toisaalta Neuvostoliitosta koskevalla pöytäkirjalla on tämän pöytäkirjan
11855: sekä toisaalta Ruotsista ja Saksan Liittotasa- allekirjoittaneiden maiden kanssa luotu jär-
11856: vallasta on löydettävissä montakin selitystä, jestelmä, jonka puitteissa viennistämme saa-
11857: joista tässä mainittakoon joitakin. Suomella dut valuutat ovat vapaasti käytettävissä
11858: on lukuisia koneiden ja laitteiden perinteel- tuontiin mistä tahansa sanottuun järjestel-
11859: lisiä ostolähteitä monissa länsimaissa, erityi- mään kuuluvasta maasta. Tämän sopimus-
11860: sesti Ruotsissa, Saksan Liittotasavallassa ja järjestelyn edellytyksenä on, että maamme
11861: Englannissa. On tunnettua, että tällaisten on sitoutunut pitämään keskimäärin pöytä-
11862: tavaroiden myynti vaatii muun muassa mei- kirjan edellyttämät 80 % tuounistamme sa-
11863: dän oloihimme soveltuvaa myyntiorganisa- notuista maista määrällisten tuontirajoitus-
11864: tiota sekä monipuolista huolto- ja vara- ten ulkopuolella vientimme saadessa vasta-
11865: osaverkostoa. Neuvostoliiton tuonnissamme vuoroisesti nauttia käytännöllisesti katsoen
11866: onkin viime vuosina ryhdytty kiinnittämään lähes täyttä vapautta näihin maihin. Tä-
11867: kasvavaa huomiota koneisiin ja laitteisiin män järjestelmän huomattavimmat edut
11868: sekä suorittamaan molemmin puolin perus- ovat juuri siinä, että keskeiset vientietumme
11869: tavaa laatua olevaa selvitys- ja tutkimus- voidaan turvata ja toisaalta suomalaisille
11870: 5
11871:
11872: maahantuojille varataan tilaisuus päästä hallitus ei katso tällä hetkellä voivansa ryh-
11873: käyttämään hyväkseen mahdollisimman te- tyä erityistoimenpiteisiin Ruotsista ja Sak-
11874: hokkaasti kansainvälisen hinta- ja laatukil- san Liittotasavallasta tapahtuvan tuonnin
11875: pailun etuja. Tuontisäännöstelyn tiukenta- supistamiseksi. Hallitus tulee edelleenkin
11876: minen on mahdollista vain sellaisten kansain- pyrkimään käytettävissään olevin keinoin
11877: välisten sopimusvelvoitteidemme, kuten tulli- turvaamaan parhaat mahdolliset edellytykset
11878: tariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan
11879: (GATT) ja EFA-sopimuksen edellyttämissä jatkuvalle kehittymiselle ja laajenemiselle,
11880: harvoissa poikkeustapauksissa. Näitä perus- josta tuoreimpana osoituksena voidaan mai-
11881: teita ei tällä hetkellä kuitenkaan ole ole- nita parhaillaan käynnissä olevat uutta 5-
11882: massa. Jos vastoin mainittuja velvoittei- vuotissopimusta koskevat neuvottelut. Jo
11883: tamme ryhtyisimme säännöstelyn kiristämi- tähän astisten neuvottelujen valossa näyttää
11884: seen, aiheuttaisi tämä välittömästi vakavia nimittäin olevan hyviä mahdollisuuksia tä-
11885: häiriöitä viennillemme. män kaupan edelleen laajentamiseksi myös
11886: Edellä olevan perusteella sekä huomioon tulevaisuudessa.
11887: ottaen kansainväliset sopimusvelvoitteemme
11888: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1964.
11889:
11890:
11891: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi J. MatUl..a.
11892: 6
11893:
11894:
11895:
11896:
11897: Tili Riksdagens H.err Talm.a.n.
11898:
11899: Med stM av 37 '§ 1 mom. riskdagsord- sin del väsentligt har underlättat de:m. .ek-ono-
11900: ningen har riksdagsm.an Toivo Niiranen m.fl. miska utvecklingen oeh upprätthällandet av
11901: tili vederbörande medlem av regeringen för ett så stabilt sysselsättningsläge som möjligt.
11902: avgivande av svar ställt följande spörsmål: I detta sammanhang inskränker jag mig till
11903: att beröra närmast vissa i motiveringen tili
11904: ,Har Regeringen. vidtagit eller har spörmnålet framlagda ;appgiftoc oeh m-ed
11905: den för avsikt att vidtaga åtgärder stöd av dem dragna slutsatser.
11906: för att inskränka importen från Väst- 1 spörs.Iruilet jämfö-res Sovjetunionens,
11907: tyskland och Sverige, viiken begrän- Sveriges ooh Tyska Förimndsrepublikens an-
11908: sar vår kommersiella frihet och är delar i vårt totalhandelsutbyt;e under år
11909: förlustbringande för vårt land, sä att 1953 med motsvarande siffror senaste år,
11910: denna import kommer att motsvara viiken jämförelse anses ådagalägga sned-
11911: värdet av exporten till ifrågavarande vridenheten i handeln samt våra importörers
11912: länder, samt för att öka importen bristande lust att göra inköp i Sovjetunio-
11913: från Sovjetunionen, så att exporten nen. En jämförelse på basen av 1953 års
11914: dit i motsvarande mån kunde steg- statistik ger emellertid av flere skäl icke en
11915: rasY" riktig bild av utvecklingen. År 1953 var
11916: i fråga om utrikeshandeln i flere avseenden
11917: Såsom svar på det framställda spörs- ett från de senaste åren avvikande år, enär
11918: målet får jag högaktningsfullt anföra föl- då ännu bl. a. måste upprätthållas en an-
11919: jande: märkningsvärt stram importreglering. Dess-
11920: Spörsmålsställarna a.:nser, att vår handels- utom var på grund av vår otillräckliga själv-
11921: politik har karakteriserats av en fortsatt försörjning exempelvis spannmålsimporten
11922: snedvridenhet, varför den borde ändras, i exceptionellt omfattande. Dess andel i vår
11923: synnerhet genom minskning av importen import från Sovjetunionen steg till 37 %,
11924: från Tyska Förbundsrepubliken och Sverige medan motsvarande siffra under de senaste
11925: samt ökning av handelsutbytet med Sovjet- åren varit i medeltal 10 %. Det bör ytterli-
11926: unionen. Enär de principer, på vilka vår gare observeras, att de statistiska i mark-
11927: handelspolitik bygger, mycket detaljerat har belopp anförda uppgifterna på grund av
11928: klargjorts i ett svar tili Riksdagen den 17 ändringen i markens utländska köpkraft år
11929: april 1963 på en interpellation av riksdags- 1957 icke är jämförbara.
11930: man Hertta Kuusinen m. fl. om regeringens En mera kommensurabel bild än den ovan
11931: handelspolitik, nöjer jag mig i detta sam- anförda av vår utrikeshandels utveckling
11932: manhang med att hänvisa till nämnda svar. ger siffrorna från och med år 1958. Enligt
11933: Såvitt jag kan se, visar detta svar, att den dem har vårt handelsutbyte med ifråga-
11934: handelspolitik, som vårt land följt, har varande Iänder utvecklats på följande sätt
11935: tryggat förutsättningarna för en expande- (procenttalen utvisar ifrågavarande lands
11936: rande handel med samtliga länder, vilket för andel i vårt totalhandelsutbyte):
11937:
11938: År
11939: Sovjetunionen Sverige Tyska Förbundsrepubliken
11940: rnilj. mk % rnilj. mk % rnilj. mk %
11941: 1958 847 17.6 282 5.9 655 13.6
11942: 1959 923 17.3 328 6.2 771 14.4
11943: 1960 950 14.5 507 7.7 1025 15.6
11944: 1961 911 12.9 614 8.7 1220 17.3
11945: 1962 1166 15.6 677 9.1 1217 16.3
11946: 1963 1243 16.5 667 8.8 1138 15.1
11947: 7
11948:
11949: V 3d sårskilt vår iruport från Sovjetunio.. uppmärksarnliet börjat ägnas maskiner oeh
11950: nen bettäffar var den å:r 1958 419 milj. mk uggregat vid vår import från Sovjetunionen,
11951: ooh: å::r 19'63 654 tnilj. mk. Importen steg dar å ömse sidor utrednings- och undersök-
11952: roltså nred 55.7 % nnder dessa: år. Steg- ningsarbeie av grnn-diäggande art har bör·
11953: rin-gen var så myeket kännbarare, am m:an jat utföras med tanke på diversifiering av
11954: be'aktar nedg!ngen i spmmmålens ooh spann- vår' import inom detta område. I detta hän-
11955: måisprodukternas propo:rtion:ella andel Ulldet soonde pågår t:m positiv utveckling. S!Iunda
11956: dessa åt, n:ärn1igen frå:n 22'.2% tili 12.9 %. kan konstatertrs, att en importaffär för ma-
11957: A andra. sidan var eXporte:n tm Tyska För- skiner oeh aggregat f:rå:n Sovjetuniotwn in-
11958: bundsrep'Ubliken 269 milj. mk under är 1958 ledde sin verksamhcl i vårt land i början
11959: ooh 442' milj. mk l111der år 1963, vilket inne- av iilll'evarande år. Genom sin f&tsäljnings-,
11960: bär en ökning av vår ex:port tili sagda land reoorvdels. ooh serviceverksamhet komrner
11961: under n-ämnda period rued 64.3 %. den tydligen att ska:pa aaJt bättre förntsätt-
11962: Sasom även i motiveringen till spörstnålet ningar för ökad im:port tili Finland a-v ma-
11963: omnäm.nes, utgör maskiner och aggregat en skiner ooh anordningar från Sovjetunionen.
11964: betydnade del av vår import från Sverige Även många på senare tider nppgjorda s:r:w>--
11965: ooh Tyska F'örbundsrepubiiken. Så har in- radiska leveransplane>r inneoor ft'amför rult
11966: vesteringsvarornas andel i irn.potten från en ökning av ma.skinleverå11Serna :från So-
11967: dessa Iänder under de senaste åren belöpt vjetunionen. Av dessa projekt kan exempel-
11968: sig till ca 40 %. Å andra sidan utgör just vis nämnas anskaffningarna för Rautaruukki
11969: den rikliga importen av sådana varor ett Oy benämnda bolag, vilkas första skede om-
11970: bevis på vårt nationalhushålls kraftiga in- fattade leveransen av en masugn och ett
11971: dustrialisering på senare tider (under åren sintringsverk ooh vilkgg andra skede kom-
11972: 1953-1958 utgjorde dessa varors andei i mer att omfatta leveransen av ett stålsmält-
11973: vår totalimport ca en femtedei, medan den verk från Sovjetunionen. Kommissioner för
11974: under 1960-talet utgjorde i medeital nära specialieveransplaner har tillsatts med upp-
11975: 28 %) . Dessutom avspegiar efterfrågan på gift att undersöka möjligheteran att impor-
11976: investeringsvaror på ett känsligt s:ätt kon- tera från ~ovjetunionen. Med avseende
11977: junkturutvecklingen i Iandet vid varje tid- härpå må nämnas pianerna i anslutning till
11978: punkt (så stegrades investeringsvarornas an- iståndsättandet av Saima kanal, som syftar
11979: delar under åren 1961-1962 till toppsiff- till ökning av handelsutbytet mellan Finland
11980: rorna 28.0% ooh 29.1 %, viiken företeeise i ooh Sovjetunionen.
11981: motsvarighet därtill kom till synes i den 1 motiveringen till spörsmålet nämnes
11982: ökade importen från Sverige ooh Tyska För- upprepade gånger den ,förlust", som vår
11983: bundsrepubliken). handel med Sverige ooh Tyska Förbunds-
11984: Vår import från Sovjetunionen har ända republiken medfört. Denna ,förlust" anses
11985: till de senaste åren i anmärkningsvärd grad ha vållats av det importöverskott, som på
11986: varit en import av råvaror ooh produktioru~ senare år har uppkommit i handeln med
11987: förnödenheter samt bränsie ooh smörjämnen dessa länder. Med anledning av detta är det
11988: (ca 90% av vår import från sagda land). skäl att konstatera, att för jämvikten mellan
11989: Till den olikartade sammansättningen av å import ooh export i handeln med enskilda
11990: ena sidan vår import från Sovjetunionen Iänder relationstalen i fråga om västhandein
11991: ooh å andra sidan vår import från Sverige icke har samma betydelse som tidigare. Som
11992: ooh Tyska Förbundsrepubliken finns talrika känt har genom det år 1957 undertecknade
11993: förklaringar, av vilka några må nämnas i och sedermera åriigen proiongerade proto-
11994: detta sammanhang. Finland har många tra- kollet för multilateralt varubyte med de
11995: ditionella inköpskällor i fråga om maskiner länder, som har undertecknat detta proto-
11996: och aggregat i flere Iänder i väster, särskilt koll, skapats ett system, inom ramen för
11997: i Sverige, Tyska Förbundsrepubiiken ooh vilket de genom vår export erhållna valu-
11998: England. Det är känt, att försäljningen av torna fritt kan utnyttjas för import från
11999: sådana varor kräver bl. a. en för våra för- viiket som heist av de till systemet anslutna
12000: hållanden lämpad försäijningsorganisation länderna. En förutsättning för denna av-
12001: samt ett mångsidigt service- ooh reservdels- talsregiering är, att vårt land har :för-
12002: nät. Först under de senaste åren har ökad bundit sig att hålla i medeltal i proto-
12003: 8
12004:
12005: kollet förutsatta 80 % av im.porten från pliktelser skulle skrida till skärpning av
12006: sagda Iänder utanför de kvantitativa im- reglementeringen, skulle detta omedelbart
12007: portrestriktionerna, varvid vår export re- medföra all varliga störningar i vår export.
12008: ciprokt får åtnjuta praktiskt taget nästan På grund av det ovan anförda samt med
12009: full frihet i dessa länder. De mest bety- beaktande av våra internationella avtalsför-
12010: dande fördelarna med detta gystem ligger pliktelser anser regeringen sig icke för ögon-
12011: just däri, att våra centrala exportförmåner blicket kunna vidtaga speciella åtgärder för
12012: kan tryggas och att å andra sidan de finska att inskränka vår import från Sverige och
12013: importörerna beredes tillfälle att till sin för- Tyska Förbundsrepubliken. Regeringen kom-
12014: del så effektivt som möjligt utnyttja för- mer alltjämt att sträva att med disponibla
12015: månerna med den internationella pris- och medel skapa bästa möjliga förutsättningar
12016: kvalitetskonkurrensen. Skärpning av import- för en vidare utveckling och expansion av
12017: reglementeringen är möjligt endast i de få handeln mellan Finland och Sovjetunionen,
12018: undantagsfall som förutsättes av våra för- varpå som det nyaste beviset kan nämnas
12019: pliktelser enligt internationella konventioner, de som bäst pågående underhandlingarna
12020: såsom allmänna avtalet rörande tulltariffer om ett nytt femårsavtal med Sovjetunionen.
12021: och handel (GATT) och EFA-avtalet. Så- Inom ramen för detta avtal synes nämligen
12022: dana grunder finnes dock icke för närva- goda möjligheter finnas för vidare expansion
12023: rande. Om vi i strid med våra nämnda för- av handeln.
12024: Helsingfors den 17 mars 1964.
12025:
12026: Handels- och industriminister Ol.avi J. Mattila.
12027: Kysymys N:o 14.
12028:
12029:
12030:
12031:
12032: Kiviaho ym.: Maanviljelysinsinööripiirien työntekijäin irti-
12033: sanomisten peruuttamisesta.
12034:
12035:
12036: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
12037:
12038: Hallituksen esityksessä vuoden 1964 tulo~ Tällainen menettely on herättänyt maan-
12039: ja menoarvioksi oli esitetty vain 6 milj. viljelysinsinööripiirien työntekijöissä oikeu-
12040: markkaa !ainoiksi vesiperäisten maiden kui- tettua tyytymättömyyttä. Vesiperäisten mai-
12041: vattamiseksi. Määräraha oli 2 milj. markkaa den laajuus ja niiden kuivattamisen tärkeys
12042: pienempi kuin edellisenä vuotena. Tämän viljelys- ja metsämailla tunnustetaan ylei-
12043: lisäksi avustuksiin varattu määräraha oli 1,7 sesti, mutta siitä huolimatta hallitus lisää
12044: milj. markkaa pienempi kuin edellisenä vuo- työttömyyttä juuri kuivatustöitä vähentä-
12045: tena. mällä.
12046: Kansandemokraattisen eduskuntaryhmän Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
12047: vastustuksesta huolimatta hallitus ajoi supis- tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin,
12048: tamisesityksensä läpi eduskunnassa viime esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12049: tammikuussa. Nyt on jo alkanut näkyä seu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12050: rauksia tästä määrärahojen supistamisesta.
12051: Maanviljelysinsinööripiireistä uhataan sanoa Tietääkö Hallitus, että maanvilje-
12052: irti kymmeniä työntekijöitä eri puolilla lysinsinööripiirien kuivatus- ja kone~
12053: maata. Osa heistä on pitkäaikaisia työnteki- hankintamäärärahojen vähennys ai-
12054: jöitä, jotka nyt jäävät työttömiksi. Maata- heuttaa työntekijäin työstä erottami-
12055: loushallituksen taholta ilmoitettiin erottami- sia; ja jos tietää,
12056: sen johtuvan määrärahojen puutteesta, koska aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12057: niitä ei ole saatu esityksistä huolimatta. siin työntekijäin irtisanomisten pe~
12058: Uusien koneiden ostamiseen ei myöskään ruuttamis~ksi ~
12059: myönnetä määrärahoja. Maataloushallitus
12060: suunnittelee töiden teettämistä yksityisillä
12061: urakoitsijoilla.
12062: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1964.
12063:
12064: Aleksi Kiviaho. R. Virtanen.
12065: Martti Linna. Aimo Laiho.
12066: Kelpo Gröndahl. Veikko I. Rytkönen.
12067: Hemming Lindqvist. Matti Koivunen.
12068: H. Tauriainen. Paavo Aitio.
12069: Taisto Sinisalo. Kuuno Honkonen.
12070: Pentti Liedes. Siiri Lehmonen.
12071: Vilho Suosalo. Eino Tainio.
12072: Elli Stenberg. J. Mustonen.
12073: Eino Roine.
12074:
12075:
12076:
12077:
12078: E 219/64
12079: 2
12080:
12081:
12082:
12083:
12084: E d u s kun n a n Herra Puh e m i e h e 11 e.
12085:
12086: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- mystä tarkasteltava erikseen tilapäisluontoi-
12087: tin nojalla ovat edustaja Kiviaho y.m. esit- sen työvoimoo ja pysyväisempään !työsuhtee-
12088: täneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen seen otettujen työntekijöiden osalta. Edelli-
12089: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: siä on pyritty sijoittamaan työllisyysnäkö-
12090: kohtien vuoksi mahdollisimman runsaasti val-
12091: , Tietääkö Hallitus, että maanvilje- tion töihin talvikauden ajaksi, jolloin työ-
12092: lysinsinööripiirien kuivatus- ja kone- maista on puutetta. Kaikkiin niihin kuiva-
12093: hankintamäärärahojen vähennys ai- tustöihin, joihin maataloushallitus on voinut
12094: heuttaa työntekijäin työstä erottami- sijoittaa talvikautena miehiä, on voitu osoit-
12095: sia; ja jos tietää, taa varsinaisten työmäärärahojen lisäksi riit-
12096: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tävästi työllisyysvaroja. Mikäli työntekijöitä
12097: siin työntekijäin irtisanomisten pe- ennen kevättä joudutaan vähentämään, joh-
12098: .ruuttamiseksi?" tuu se talvitöiksi sopivien työkohteiden su-
12099: pistumisesta eikä varojen puutteesta.
12100: Tähän kysymykseen saan kunnioittaen Pysyväisemmässä työsuhteessa olevia työn-
12101: vastata seuraavaa. tekijöitä, joita kyselyssä ilmeisesti ensi si-
12102: Valtiontalouden vaikean tilan takia ei ku- jaisesti tarkoitetaan, ovat maanviljelysinsi-
12103: luvan vuoden tulo- ja menoarvioon ole voitu nööripiireissä lähinnä korjaamotyöntekijät,
12104: ottaa kyselyssä mainittuja kuivatus- ja kone- koneiden käyttäjät ja autonkuljettajat. Näi-
12105: hankintamäärärahoja enempää, joten maata- den työntekijäryhmien supistamista ei voida
12106: louden kannalta tärkeää peruskuivatustoi- kokonaan välttää, koska maataloushallituk-
12107: mintaa jouduttaneen vähän supistamaan. sen konekannasta joudutaan poistamaan käy-
12108: Aikaisempina vuosina on varsinaisten työ- töstä yli-ikäisiä koneita niin paljon, ettei
12109: mä1ilärahojen ohella ollut käytettävissä myös sillä määrärahalla, joka kuluvan vuoden me-
12110: työllisyysmäärärahoja, joiden määrä pahim- noarviossa on koneiden hankintaan osoitettu,
12111: pina työttömyysaikoina on ollut varsinaisia voida läheskään samassa määrässä hankkia
12112: kuivatusmäärärahoja suurempi. Työllisyys- uusia koneita.
12113: työkohteiden sopivien töiden vähennyttyä on Kyselyssä mainitaan vielä, että maatalous-
12114: työllisyysmäärärahojen käyttö kuitenkin vuo- hallitus suunnittelee töiden teettämistä yksi-
12115: desta toiseen vähentynyt. Myös miestyövoi- tyisillä urakoitsijoilla. Näin on tähänkin
12116: man palkkakustannusten huomattava nousu asti tapahtunut ja maataloushallitus on teet-
12117: konekustannuksiin verrattuna on ollut omiaan tänyt sen osan konetöistä yksityisillä ura-
12118: rajoittamaan miesten käyttöä kuivatustöissä koitsijoilla, mihin oma konekanta ei ole riit-
12119: ja näin ollen vähentänyt osaltaan työllisyys- tänyt. Omille koneille on kuitenkin aina
12120: varoilla tehtävien töiden määrää. ensisijaisesti varattu työtä. Tätä käytäntöä
12121: Mitä tulee työntekijöiden irtisanomiseen määrärahojen sallimassa laajuudessa tulee
12122: maanviljelysinsinööripiirien töissä, on kysy- maataloushallitus edelleenkin jatkamaan.
12123: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1964.
12124:
12125:
12126: Maatalousministeri Samuli Suomela.
12127: 8
12128:
12129:
12130:
12131:
12132: Tili Riksdagens Herr Talman.
12133:
12134: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- bör frågan granskas skilt beträffande arbets-
12135: gen har riksdagsman Kiviaho m. fl. till ve- kraft av tillfällig natur och arbetstagare,
12136: derbörande medlem av statsrådet för avgi- som anställts i ett mer varaktigt arbetsför-
12137: vande av svar ställt följande spörsmål: hållande. På grund av sysselsättningssyn-
12138: punkter har man strävat till att placera de
12139: ,Är Regeringen medveten om att förstnämnda i så stor utsträckning som möj-
12140: minskningen av anslagen för lant- Hgt i statens arbeten under v:intersäsongen,
12141: bruksingenjörsdistriktens marktorrlägg- då det råder brist på arbetsplatser. För alla
12142: ning och maskinanskaffningar förorsa- torrläggningsarbeten, i vilka lantbruksstyrel-
12143: kar avskedanden av arbetskraft; sen under vintersäsongen har kunnat placera
12144: och om så är fallet, män, har utöver de egentliga arbetsanslageri
12145: har Regeringen för avsikt att vidU:l, kunnat anvisas tillräckliga sysselsättningsme-
12146: åtgärder för återtagande av arbetsta- del. Om antalet arbetstagare före våren
12147: garnas avskedanden?" måste minskas, beror detta på minskningen
12148: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- av lämpliga arbeten och inte på bristande
12149: samt amöra följande. medel.
12150: På grund av statshushållningens an- Arbetstagarna i arbetsförhållande av mera
12151: strängda läge kunde i innevarande års stats- stadigvarande natur, som väl i första hand
12152: förslag icke ·observeras i spörsmålet nämnda avses i spörsmålet, utgörs vid lantbruksin-
12153: wrrläggnings- och ma.Skina:nskaffningsanslag genjörsdistrikten närmast av arbetstagare i
12154: tili större belopp, varför man torde bli tvun- reparationsverkstäder, maskinpersonal och
12155: gen att inskränka den för lanthushållningen chaufförer. Minskning av dessa arbetstagar-
12156: viktiga grundtorrläggningsverksamheten. Un- grupper kan icke helt undvikas, då ur lant-
12157: der tidigare år har man utöver de egentliga bruksstyrelsens maskinpark måste utmönstras
12158: arbetsanslagen även haft till förfogande sys- överåriga maskiner till ett så stort antal, att
12159: selsättningsanslag, vars belopp under de svå- nyanskaffningar icke kan verkställas närmel-
12160: raste arbetslöshetsperioderna överstigit belop- sevis i motsvarande grad med det anslag,
12161: pet för de egentliga torrläggningsanslagen. som i innevarande års statförslag observerats
12162: Sedan de arbeten, som lämpar sig till syssel- för anskaffning av maskiner.
12163: sättningsarbeten, minskat, har emellertid an- 1 spörsmålet nämnes vidare, att lantbruks-
12164: vändningen av sysselsättningsanslagen år styrelsen planerar att låta arbeten utföras
12165: för år minskat. Då avlöningskostnaderna för av privata entrepenörer. Så har skett även
12166: mänsklig arbetskraft i jämförelse med ma- hittills och lantbruksstyrelsen har låtit den
12167: skinkostnaderna även stigit avsevärt, har del av maskinarbetena utföras av privata
12168: detta haft en inskränkande inverkan på an- entrepenörer för vilka den egna maskinpar-
12169: vändandet av män vid torrläggningsarbetena ken icke varit tillfyllest. För de egna ma-
12170: och sålunda även minskat antalet arbeten, skinerna har arbeten dock alltid reserverats
12171: som skall utföras med sysselsättningsmedel. i första hand. Denna praxis kommer lant-
12172: Vad avskedandet av arbetstagare i lant- bruksstyrelsen alltjämt albt rtillämpa i den
12173: bruksingenjörsdistriktens arbeten beträffar, omfattning anslagen tillåter.
12174: Helsingfors den 20 mars 1964.
12175:
12176:
12177: Lantbruksminister Samuli Suomela.
12178: Kysymys N: o 15.
12179:
12180:
12181:
12182:
12183: Kämäräinen ym.: Tikkakoski Oy:n tehtailta irtisanottu-
12184: jen metallityöntekijäin työllisyyden turvaamisesta.
12185:
12186:
12187: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
12188:
12189: Kauppa- ja teollisuusministeri totesi jokin herättäviin maksuvaikeuksiin. Niinikään työ-
12190: aika sitten antamassaan lausunnossa metalli- läisten joukkomittainen työtä vaille jääminen
12191: teollisuuden lähitulevaisuuden näköaloista tulee myös tuntuvasti vaikeuttamaan Jyväs-
12192: mm. seuraavaa: kylän mlk: n taloutta niin työllisyyden hoi-
12193: ,Erityisesti integratiosuunnitelmien toteu- don kuin myös sosiaalihuollon osalta. Kun
12194: tuessa ovat suomalaiset teollisuustuotteet - tähän ,kehityskuvaan" vielä lisätään se tosi-
12195: ensi sijassa nimenomaan metalliteollisuustuot- asia, että kuluvan työllisyyskauden aikana on
12196: teet - joutuneet ankaran hinta-, laatu- ja jo julkisin varoin työllistetty lähes 500 Jy-
12197: markkinointikilpailun kohteeksi sekä koti- väskylän mlk:n asukasta ja että kunta on
12198: että ulkomaisilla markkinoilla. Lähitulevai- joutunut valtiovallan laiminlyönnin johdosta
12199: suudessa tämä kilpailu tulee selvästikin vielä huomattavasti ylittämään omaa työhönsijoi-
12200: voimistumaan." tusosuuttaan, on kunnan mahdollisuudet
12201: Tikkakoskella syntyneen tilanteen johdosta
12202: Jo nyt voidaan todeta, että ,lähitulevai- työllisyyden hoitamiseen ilman valtiovallan
12203: suus" on tuonut mukanaan vakavia vaikeuk- tukea jo loppuunkäytetty. Näin ollen on il-
12204: sia yleensä maamme metalliteollisuudelle ja meistä, ellei valtiovallan toimesta puututa
12205: sen palveluksessa oleville tuhansille metalli- asian hoitamiseen nopeasti, että 30-luvun
12206: työläisille ja toimihenkilöille. Yhtenä va- soppajonot myös Tikkakoskella osoittavt ulko-
12207: kavana päivänkohtaisena esimerkkinä voidaan maankaupan ja yleensä harjoitetun talous-
12208: osoittaa Jyväskylän mlk:ssa sijaitsevan Oy politiikan kansan eduista piittaamattomuutta.
12209: Tikkakoski Ab:n toimesta suoritetut ratkai- Kaiken edellä osoitetun lisäksi on yhä suu-
12210: sut. rempaa huomiota herättänyt kansalaisten kes-
12211: Kuluvan kuukauden 18 päivänä on ko. kuudessa myös se, ettei valtiovallan toimen-
12212: tuotantolaitos sanonut irti palveluksessaan pitein ole nähty aiheelliseksi puuttua ulko-
12213: olevista noin 400 työläisestä 300. Irtisanomi- maankaupan ohjaamiseen koko kansantalou-
12214: sen syyksi tuotantolaitoksen johto ilmoittaa den etujen mukaisesti niin, että suojattaisiin
12215: valmistamiensa tuotteiden, ompelukoneiden kotimaisen metalliteollisuuden työllisyys ulko-
12216: ja pölynimurien markkinoimis- ja tästä joh- maankaupan aiheuttamUta häiriöiltä. Valtio-
12217: tuvat rahoitusvaikeudet. Näin siis vallitseva vallan puuttumisen välttämättömyyttä ulko-
12218: ulkomaankaupan suuntaus, joka on ohjattu maankaupan ohjaamiseen korostaa seuraava
12219: palvelemaan suurpääoman ja kaikenlaisten esimerkki.
12220: keinottelijain yksityisiä etuja, on johtanut Tullihallituksesta saatujen tietojen mukaan
12221: myös Tikkakosken tehdasyhdyskunnan nor- tuodaan maahamme mm. kotiompelukoneita
12222: maalisen elämänmenon mitä vakavimpaan noin 30 erilaista merkkiä. Kaikkiaan tuotiin
12223: vaaraan. Suoranaisen hädän partaalle on kotiompelukoneita maahamme vuonna 1962
12224: näin ollen joutunut yli 1 000 tehdasyhdys- 33 177 kpl. joista yksistään Länsi-Saksasta ja
12225: kunnan asukasta, joiden toimeentuloa jo en- Ruotsista 22 598 kpl. Arviolta näihin ostoihin
12226: nestään on rasittanut puoli vuotta kestäneen on käytetty lähes 9 miljoonaa markkaa, eli
12227: nelipäiväisen työviikon johdosta aiheutuneet tällä rahamäärällä on suurelta osalta, kan-
12228: ruoka- ym. velat. Tämän lisäksi useat kym- santaloudellisista eduista piittaamatta, vai-
12229: menet lainapääomalla omakotitalon hankki- keutettu harkitusti metalliteollisuuden työlli-
12230: neet perheet ovat joutumassa levottomuutta syyttä.
12231: E 218/64
12232: 2
12233:
12234: Niinkuin edellä on jo osoitettu, on harjoi- Tikkakoski Oy:n tehtailta JY"tåsicylän
12235: tetun ulkomaankaupan vinosuuntauksen joh- maalaiskunnassa on sanottu irti noin
12236: dosta syntynyt myös Tikkakoskella vakava 300 metallityöntekijää ja näin saatettu
12237: työllisyyshäiriö. Toimeenpantu noin 300 aikaan suorastaan kestämättömäksi
12238: ammattitaitoisen metallityöläisen irtisanomi- muodostuva tilanne niin kunnan työlli-
12239: nen on tästä hätkähdyttävänä todistuksena. syys- ja sosiaalikysymysten hoidossa
12240: Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- kuin työttömiksi joutuneiden perheis-
12241: nioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 säkin; ja jos on,
12242: momentin nojalla valtioneuvoston asianomai- mihin toimenpiteisin Hallitus aikoo
12243: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- ryhtyä sanotun tuotantolaitoksen tuot-
12244: myksen: teiden markkinoinnin edistämiseksi
12245: ja ammattitaitoisten metallityöläisten
12246: Ticiiäkö Hallit\lS, että lähinnä koti- työllisyyden turvaamiseksi heidän
12247: maisten ompelukon~id:en ja pölynimu- omassa, :ammatissaan1
12248: reiden tuenekin ·vähentymisen vuoksi
12249: Helsingissä 21 päivänä ·helmikuuta 1964.
12250:
12251: Olavi Känlärii.inen. Arvo Ahonen.
12252: Matti K0irunen. !mpi Lukkarinen.
12253: Siiri Lehmonen. Ai'tturi Koskinen.
12254: Mauno Pohjonen.
12255: 3
12256:
12257:
12258:
12259:
12260: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
12261:
12262: Kansanedustaja Kämäräinen ym. ovat val- valmistamien automaattisten ompelukonei-
12263: tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin den menekki on pysytellyt vuodesta toiseen
12264: nojautuen esittäneet valtioneuvoston asian- suurin piirtein samalla tasolla ja että se on
12265: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky- ollut siten tuotantoa vastaava. Tähän suotui-
12266: symyksen: saan tulokseen on päästy mm. muuttamalla
12267: malli ajanmukaisia oloja vastaavaksi.
12268: , Tietääkö Hallitus, että lähinnä koti- Yksinomaan kotimaista myyntiä varten
12269: maisten ompelukoneiden ja pölynimu- valmistettujen pölynimurien tuotannossa ja
12270: reiden menekin vähentymisen vuoksi myynnissä ei ole ollut havaittavissa sellaisia
12271: Tikkakoski Oy:n tehtailta Jyväskylän muutoksia, joiden voitaisiin katsoa aiheutta-
12272: maalaiskunnassa on sanottu irti noin neen kysymyksessä mainitun työvoiman vä-
12273: 300 metallityöntekijää ja näin saatettu hentämisen Tikkakoski Oy: n tehtailla.
12274: aikaan suorastaan kestämättömäksi Esitetyn kysymyksen johdosta on siten
12275: muodostuva tilanne niin kunnan työlli- todettava, että 'fikkakoski Oy on joutunut
12276: syys- ja sosiaalikysymysten hoidossa supistamaan tuotantoaan ja irtisanomaan
12277: kuin työttömiksi joutuneiden perheis- vastaavasti osan työvoimastaan siitä syystä,
12278: säkin; ja jos on, että sen tuotannosta pääosan käsittäneiden
12279: mihin toimenpiteisin Hallitus aikoo ompelukoneiden vienti on kuluvan vuoden
12280: ryhtyä sanotun tuotantolaitoksen tuot- alusta lukien lakannut.
12281: teiden markkinoinnin edistämiseksi Mitä tulee kysymyksessä mainittuihin hal-
12282: ja ammattitaitoisten metallityöläisten lituksen toimenpiteisiin sanotun tuotantolai-
12283: työllisyyden turvaamiseksi heidän toksen valmisteiden markkinoinnin edistä-
12284: omassa ammatissaan?" miseksi, voin ilmoittaa, että Suomen puolelta
12285: on useissa eri yhteyksissä selvitetty em. om-
12286: Tähän kysymykseen, jonka Herra Puhe- pelukoneiden ulkomaisille pääostajille mah-
12287: mies on jättänyt vastattavakseni, esitän kun- dollisimman tarkoin ne vaikeudet, joihin
12288: nioittaen seuraavaa: viennin kertakaikkinen loppuminen tulisi
12289: Tikkakoski Oy:n tuotanto on tähän asti saattamaan Tikkakoski Oy:n ja pyritty ai-
12290: käsittänyt etupäässä ompelukoneita ja pölyn- kaansaamaan porrastusta viennin vähentä-
12291: imureita muun tuotannon jäädessä verraten miseen. Tässä mielessä on ryhdytty toimen-
12292: vähäiseksi. Ompelukoneiden pääosa on ollut piteisiin määrättyjen vientimahdollisuuksien
12293: maliiltaan jalkakäyttöisiä, jotka käytännölli- säilyttämiseksi kuluvanakin vuonna tarkoi-
12294: sesti katsoen yksinomaisesti ovat menneet tuksella luoda Tikkakoski Oy:lle lisämahdol-
12295: vientiin. Niinpä vielä viime vuonna myytiin lisuus kehittää uusia vientimarkkinoita ja
12296: näitä koneita ulkomaille yhteensä n. 30 000 suunnitella tuotantonsa muuttuneita olosuh-
12297: kappaletta. Kysynnän ja tuotannon välisen teita paremmin vastaavaksi sekä valmistetta-
12298: suhteen muuttuminen vientimarkkinoilla on vien tuotteiden että myös mallien osalta.
12299: kuitenkin jo jonkun aikaa ollut vaikeutta- Todettakoon lisäksi, että Suomea sitovat
12300: massa Tikkakoski Oy: n kyseisen tuotannon kansainväliset sopimukset sisältävät tuonnin
12301: sijoittamista ulkomaille ja kuluvan vuoden rajoittamista koskevia erikoismääräyksiä sel-
12302: alusta lukien on vienti kokonaan lakannut. laisten tapausten varalta, että joku määrätty
12303: Kotimaan markkinoiden suhteen on todet- kotimaisen tuotannon ala lisääntyneen tuon-
12304: tava, että Tikkakoski Oy:n juuri kotimaista nin vuoksi joutuu vaikeuksiin. Näitä poik-
12305: myyntiä silmällä pitäen vuodesta 1957 lukien keuksellisia, markkinahäiriöitä koskevia sään-
12306: 4
12307:
12308: nöksiä ei kuitenkaan voida soveltaa nyt pu- Ruotsi mukaan luettuna. Myönteisiä vastauk-
12309: heena olevaan tapaukseen, koska Tikkakoski sia on saatu 50 mieheltä, joille työnvälitys-
12310: Oy: n vaikeuksien ei pääasiallisesti ole kat- toimisto nyt pyrkii löytämään ammattityötä.
12311: sottava johtuvan ulkomaisesta tuonnista vaan Jyväskylän maalaiskunnan työvoimatoimi-
12312: vientivaikeuksista. kunnan kortistoon on tähän mennessä ha-
12313: Tikkakoski Oy joutui pakko1omauttamaan keutunut pakkolomautetuista 2 miestä ja 3
12314: kaikkiaan 250 työntekijää, joista oli miehiä naista. Näistä molemmille miehille on osoi-
12315: 192 ja naisia 58. Lisäksi otti 12 työntekijää tettu työpaikat valtion töissä, ja naiset ovat
12316: itse lopputilin. Kaikki edellä mainitut pak- jättäneet työttömyyskorvausanomuksen.
12317: kolomalla olevat työntekijät ovat työttömyys- Työllisyystilanteesta Jyväskylän seudulla
12318: kassan jäseniä, ja on työnvälitystoimisto an- voidaan todeta, että kaikille niille miehille,
12319: tanut työttömyyskassoja varten tarvittavat jotka hyväksytään työvoimatoimikunnan kor-
12320: todistukset asianomaisten työttömyydestä. Li- tistoon, voidaan välittömästi osoittaa työpai-
12321: säksi on työnvälitystoimisto tiedustellut kai- kat valtion töissä.
12322: kilta, ovatko he halukkaita siirtymään am- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
12323: mattityöhön jollekin toiselle paikkakunnalle, saattaa tietoonne.
12324: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, 20 päivänä maaliskuuta
12325: 1964.
12326:
12327: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri M. Niskala.
12328: 5
12329:
12330:
12331:
12332:
12333: Till Riksdagens Herr Talman.
12334:
12335: Riksdagsmännen Kämäräinen m. :fl. har hållit sig ungefär på samma nivå och så-
12336: med stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom. lunda motsvarat produktionen. Detta för-
12337: tillställt vederbörande medlem av statsrådet månliga resultat har man uppnått bl. a. ge-
12338: :följande spörsmål för besvarande: nom att ändra modellen enligt tidens krav.
12339: Ifråga om produktion och försäljning av
12340: ,Är regeringen medveten om att, de enbart för inhemsk försäljning framställda
12341: närmast på grund av den minskade dammsugarna har man icke observerat så-
12342: avsättningen av inhemska symaskiner dana förändringar som kunde anses ha för-
12343: och dammsugare från Tikkakoski Oy: s orsakat den i spörsmålet nämnda minsk-
12344: fabriker i Jyväskylä landskommun ca ningen av arbetskraft vid Tikkakoski Oy: s
12345: 300 metallarbetare blivit uppsagda och fabriker.
12346: sålunda ett helt ohållbart läge åstad- Med anledning av det framställda spörs-
12347: kommits såväl för skötseln av kommu- målet finner man sålunda, att Tikkakoski Oy
12348: nens sysselsättnings- och socialfrågor blivit tvungen att inskränka sin produktion
12349: som för de arbetslösas familjer; och och uppsäga motsvarande del av sin arbets-
12350: om så är fallet, kraft av den orsaken, att exporten av de
12351: vilka åtgärder ärnar regeringen vid- symaskiner, som utgjorde huvudparten av
12352: taga i syfte att främja marknads- dess produktion, från ingången av detta år
12353: föringen av denna produktionsinrätt- har upphört.
12354: nings produkter samt att trygga de Vad beträffar de i spörsmålet nämnda
12355: facklärda metallarbetarnas sysselsätt- regeringsåtgärderna i syfte att främja sagda
12356: ning inom deras eget yrke~" produktionsföretags marknadsföring önskar
12357: jag meddela, att man från finsk sida i
12358: Som svar på detta spörsmål, som Herr många olika sammanhang nogsamt framhållit
12359: Talmannen tillställt undertecknad, önskar för de främsta utländska köparna av ovan-
12360: jag vördsamt framhålla: nämnda symaskin de svårigheter, som ett
12361: Tikkakoski Oy: s produktion har hittills absolut upphörande av exporten skulle med-
12362: främst omfattat symaskiner och dammsugare, föra för Tikkakoski Oy och försök gjorts att
12363: medan den övriga produktionen varit ringa. terrassera den minskade exporten. I detta
12364: Symaskinerna har till största delen varit syfte har åtgärder vidtagits i avsikt att bibe-
12365: trampmaskiner, som praktiskt taget enbart hålla vissa exportmöjligheter även under
12366: gått tili export. Sålunda såldes ännu senaste innevarande år, för att därigenom för Tikka-
12367: år av dessa maskiner utomlands sammanlagt koski Oy skapa ytterligare möjligheter att
12368: ca 30 000 st. Det ändrade förhållandet på utveckla nya exportmarknader och planera
12369: exportmarknaden mellan efterfrågan och sin produktion att bättre motsvara de för-
12370: produktion har dock redan en tid försvårat ändrade förhållandena såväl för de fram-
12371: placeringen av Tikkakoski Oy: s ifrågava- ställda produkternas som modellernas vid-
12372: rande produktion i utlandet och från in- kommande.
12373: gången av detta år har exporten helt upp- Man må dessutom konstatera, att de inter-
12374: hört. nationella avtal som binder Finland inne-
12375: Ifråga om den inhemska marknaden finner håller särskilda importrestriktionsbestämmel-
12376: man, att avsättningen av Tikkakoski Oy:s ser med tanke på sådana fall då något visst
12377: just med sikte på inhemsk försäljning fram- inhemskt produktionsområde på grund av
12378: ställda automatiska symaskin från år till år ökad import skulle råka i svårigheter. Dessa
12379: 6
12380:
12381: exceptionella stadganden angående mark- Denna förfrågan har besvarats jakande av
12382: nadsstöringar kan likväl icke tillämpas på 50 män och arbetsförmedlingsbyrån försöker
12383: förhandenvarande fall, i det att Tikkakoski nu finna yrkesarbete för dem.
12384: Oy: s svårigheter ej huvudsakligen kan anses Till Jyväskylä landskommuns arbetskrafts-
12385: bero på import från utlandet utan på export- kommissions register har tills dato sökt sig
12386: svårigheter. 2 män och 3 kvinnor av de tvångspermitte-
12387: Tikkakoski Oy har blivit tvungen att rade. Åt båda männen har arbetsplats an-
12388: tvångspermittera sammanlagt 250 arbets- visats i statens arbete och kvinnorna har
12389: tagare, därav 192 män och 58 kvinnor. Där- lämnat in ansökan om arbetslöshetsersätt-
12390: till tog 12 arbetstagare själv slutlikvid. ning.
12391: Alla de ovannämnda tvångspermitterade ar- Angående sysselsättningsläget i Jyväskylä-
12392: betstagarna var medlemmar i arbetslöshets- trakten finner man, att åt alla de män, som
12393: kassa och har av arbetsförmedlingsbyrån er- godkänts för registrering i arbetskraftskom-
12394: hållit för arbetslöshetskassan erforderliga in- missionens register, arbetsplats omedelbart
12395: tyg angående vederbörandes arbetslöshet. kan anvisas i statens arbete.
12396: Dessutom har arbetsförmedlingsbyrån till- Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
12397: frågat alla huruvida de vore villiga att taga till Eder kännedom.
12398: yrkesarbete på annan ort, bl. a. i Sverige.
12399: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena den 20
12400: mars 1964.
12401:
12402: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena M. Niskala.
12403: Kysymys N: o 16.
12404:
12405:
12406:
12407: Honkonen ym.: Maakuntakirjastojen perustamisesta.
12408:
12409:
12410: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12411:
12412: Kun oli todettu, ettei uuteen kirjastolakiin lausunto tulevan maakuntakirjaston paikasta.
12413: yleisten lainsäädäntömenetelmien vuoksi saatu Sen sijaan ei kirjastoasiain neuvottelukun-
12414: sisällytetyksi minkäänlaista aikataulua maa- nalle ole jätetty harkittavaksi sille loka-
12415: kuntakirjastojen perustamista varten, valtasi kuussa 1962 luvattua suunnitelmaa maa-
12416: mielen epäilys. Hetkeksi sai näet sellainen kuntakirjastoverkostoksi.
12417: pelko vallan, että näitä kirjastoja koskevat Maakuntakirjastot kuuluvat olennaisena
12418: säännökset jäävät uudessakin laissa paperi- osana kirjasto-organisaatioon, ilman niitä
12419: pykäliksi aivan kuin vanhan lain vastaava suurin osa paikallisista kirjastoista jää ensi-
12420: pykälä määrärahan mahdollisuudesta alueei- apuasemiksi. Lisäksi järjestelmä on valtiolle
12421: lisille keskuskirjastoille - sellaista kun ei mahdollisimman halpa - saadaanhan laa-
12422: kertaakaan 32 vuoden aikana kauniista tar- jojen maaseutualueiden käyttöön suhteellisen
12423: koituksista huolimatta tullut. Mutta kun en- pienin kustannuksin suurehkojen kaupunkien
12424: simmäinen maakuntakirjasto vuonna 1962 pääasiassa omilla . varoillaan kustantamien
12425: herätettiin elämään, uskoivat pessimistitkin, kirjastojen monipuoliset perusvarastot. Tässä
12426: että ainakin tulee yksi vuodessa, niin että ei totisesti ole kysymys uudesta, oudosta ko-
12427: sellainen on joka läänissä kun vielä jaksaa keilusta, sillä. naapurimaiden kokemukset
12428: odottaa kymmenisen vuotta, - optimistit osoittavat vakuuttavasti jä.rj6Stelmän arvon
12429: kuvittelivat koko maan tulevan näiden kes- ja . jo vuoden 1906 kirjastokomitea meillä
12430: kuskirjastojen vaikutnspiiriin vuodessa, pa- totesi, miten tärkeätä olisi, jos ,paikkakun·
12431: rissa. Suuri pettymys koettiin sitten jo val- nallisten yleensä pienten kirjastojen rinnalla
12432: tion vuoden 1963 talousarvion kohdalla: hal- olisi vaikuttamassa moniaat erittäin hyvin
12433: litus ei ollut esittänyt määrärahaa yhdelle- varustetut kirjastot, joista olisi mahdollista
12434: kään uudelle maakuntakirjastolle eivätkä tilata lainaksi teoksia, -joita ei ;paikkakunnal·
12435: useat aloitteet eduskunnassakaan johtaneet lisissa kirjostoissa ole". ,
12436: tulokseen. Viime vuonna sama linja jatkui: Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
12437: hallituksen talousarviossa vuodeksi 1964 ei jestyksen 37 §: n 1 momentin · perusteella
12438: esitetty perustettavaksi uusia maakuntakir- esitämme valtionwvoston asianomaisen jäse-
12439: jastoja. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12440: Kouluhallituksesta on tiettävästi lähtenyt
12441: liikkeelle useidenkin maakuntakirjastojen pe- Mitä HallitWI aikoo tehdä, jotta
12442: rustamista koskeva esitys, ja sanomalehti- kipeän tarpeen vaatimia maakunta-
12443: uutisista päättäen on asiaa sentään hallituk- kirjastoja voitaisiin vhdoinkin ryhtyä
12444: sen piirissä muistettu, koska ainakin Etelä- perustamaanV
12445: Pohjanmaan maakuntaliitolta oli pyydetty
12446: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1964.
12447:
12448: Kuuno Honkonen. Armas Leinonen.
12449: Hannes Tauriainen. Eino Uusitalo.
12450: Taisto Sinisalo. Pentti Pekkarinen.
12451: Edit Terästö. Heikki Hasu.
12452: Meeri Kalavainen. Kelpo Gröndahl.
12453: Alwar Sundell. Anna-Liisa Tiekso.
12454: Reino Ala-Kulju. Irma Torvi.
12455: E 211/64
12456: 2
12457:
12458:
12459:
12460:
12461: E d u s kunnan H e r r a Puh e m i e h e ll e.
12462:
12463: Teille, Herra Puhemies, osoittamaasaan 25 tilanne helposti ratkaista ja nam onkin
12464: päivänä helmikuuta 1964 päivätyssä kirjel- Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston kohdalla
12465: mässä ovat kansanedustaja Honkonen ym. ollut asianlaita. Antaessaan maakuntakirjas-
12466: valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa ton tehtävät jonkin kunnan pääkirjastolle
12467: mainitussa tarkoituksessa esittäneet valtio- valtioneuvosto kirjastoasetuksen mukaan mää-
12468: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi rää kouluhallituksen esityksestä myös tämän
12469: seuraavan kysymyksen: kirjaston toiminta-alueen. Tällöin valtio-
12470: neuvosto tulee perustettavien maakuntakir-
12471: ,,Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta jastojen kohdalla määrittelemään kussakin
12472: kipeän tarpeen vaatimia maakunta- tapauksessa parhaiten soveltuvan toiminta-
12473: kirjastoja voitaisiin vhdoinkin ryhtyä alueen edellä esitetyn aluejaon pohjalta.
12474: perustamaan7'' Vuonna 1949 esitti kirjastolainsäädännön
12475: uudistamista varten asetettu komitea käsi-
12476: Vastauksena tähän kysymykseen saan kun- tyksenään, että läänin muodostaessa maa-
12477: nioittavasti esittää seuraavaa: kuntakirjaston toiminta-alueen, kirjaston
12478: Vuonna 1962 .perustetun Pohjois-Karjalan luonnollisena sijaintipaikkana tulisi olla lää-
12479: maakuntakirjaston toiminnasta on tähän nin. pääkaupunki. Kun nyt esitetyn hahmot-
12480: mennessä saatu pelkästään myönteisiä koke:- telun mukaan tarkoituksenmukainen toiminta-
12481: muksia. Pohjois-Karjalan läänin kirjastojen alue voidaan määrätä muunkin alueellisen
12482: toiminta· on tehostunut ja· yhteydenpito maa- jaoituksen kuin lääninjaon pohjalta, voi val-
12483: kuntakirjaston ja paikallisten kirjastojen tioneuvosto valita maakuntakirjaston sijainti.
12484: kesken on ollut vilkasta, mm. kirjastonhoita- paikaksi tätä kirjastoa anoneiden kuntien
12485: jien neuvottelukokouksia on · pidetty vaadit- pääkirjastojen joukosta sen, jolla se katsoo
12486: tua vähimmäismäärää . enemmän. Pohjois- olevan parhaat edellytykset hoitaa viikastu-
12487: Karjalan maakuntakirjaston toilninnasta on vat yhteydet toiminta-alueen eri osissa si-
12488: siten saatu .tukea sille hallituksen käsityk- jaitseviin kirjastoihin. Tärkeysjärjestyksessä
12489: selle, että måakuntakirjastoverkoston luomi- asetti em. komitea maan pohjoisosan ensim-
12490: nen maahamme on kirjastotoimen kehittämi- mäiselle sijalle. Samoin on nyt katsottu
12491: sen kannalta sekä tarpeellista että tarkoituk- alueellisen keskuskirjaston tarpeen olevan
12492: senmukaista. Hahmotteluja tämän verkoston kipeimmän maan pohjoisosissa ja syrjäseu-
12493: aikaansaamiseksi onkin kooluhallituksen kir- duilla, joiden kaukainen sijainti tekee tur-
12494: jastotoimistossa· suoritettu ja kirjastoasiain vautumisen yliopistokaupunkien kirjastojen
12495: neuvottelukunnalle on joulukUun 11 päivänä ja maan tieteellisten kirjastojen apuun han-
12496: 1963 pidetyssä kokouksessa esitetty suunni- kalaksi ja aikaavieväluri.
12497: telma niistä päälinjoista, joita maakuntakir- Kouluhallitus on esittänyt vuoden 1963
12498: jastoja perustettaessa olisi noudatettava. Tä- tulo- ja menoarvioon määrärahaa kolmea ja
12499: män suunnitelman mukaan on maakunta- vuoden 1964 tulo- ja menoarvioon neljää
12500: kirjastoverkostoa luotaessa ensimmäisenä teh- maakuntakirjastoa varten. Valtion kireän
12501: tävänä toimialueiden määrittely. Toisena rahatilanteen vuoksi ei näitä määrärahoja
12502: tehtävänä on kirjastojen tärkeysjärjestyksen opetusministeriön esityksestä huolimatta ole
12503: selvittäminen ja kolmantena sijaintipaikko- voitu lopullisiin tulo- ja menoarvioihin ottaa.
12504: jen valinta. Toimialueita määrättäessä voi- Vuonna 1963 oli kymmenen kuntaa anonut
12505: daan lähtökohtana pitää lääninjakoa, talous- pääkirjastolleen maakuntakirjaston oikeuksia.
12506: aluejakoa tai uutta maakuntajakoa. Siellä, Kun määrärahaa ei voitu myöntää, ei koulu-
12507: missä nämä alueet käyvät yksiin, voidaan hallitus myöskään voinut toimittaa näitä
12508: 3
12509:
12510: anomuksia valtioneuvoston ratkaistaviksi. misella on ollut elvyttävä vaikutus maamme
12511: Nämä sekä vuonna 1964 mahdollisesti saa- kirjasto-oloihin ja sen työstä saadut koke-
12512: puvat uudet anomukset odottavat ratkaisua mukset ovat innostaneet maakuntakirjaston
12513: siksi kunnes määrärahaa saadaan. Opetus- oikeuksista kilpailevia kuntia kehittämään
12514: ministeriön tarkoituksena on esittää vuoden kirjasto-olojaan riittävien toimintaedellytys-
12515: 1965 tulo- ja menoarvioon määräraha maa- ten luomiseksi pääkirjastoilleen maakunta-
12516: kuntakirjastojen perustamista varten. kirjaston laajenevia tehtäviä silmälläpitäen.
12517: Sinä vajaan kahden vuoden aikana, jo~a Täten edellytykset maakuntakirjastoverkos-
12518: kirjastolaki on ollut voimassa on maakunta- ton luomiseksi ovat entisestään parantuneet,
12519: kirjastojen perustamisessa päästy vasta al- ja sitä mukaa kuin määrärahaa saadaan,
12520: kuun. Tämä ei kuitenkaan merkitse kehi- voidaan näitä kirjastoja asteittain ryhtyä
12521: tyks~n pysähtymistä maa.kunta.kirjastoasiassa. p~rustamaan.
12522: Jo ensimmäisen maakuntakirjaston perusta-
12523: Helsingissä. 17 päivänä maaliskuuta 1964.
12524:
12525:
12526: Opetusministeri R. H. Oittinen.
12527: 4
12528:
12529:
12530:
12531:
12532: Till Riksdagens Herr Talman.
12533:
12534: I en till Eder, Herr Talman, riktad skri- ningen. Där indeiningarna i fråga samman-
12535: velse av den 25 februari 1964 har riksdags- faller, är avgörandet Iätt, och så har fallet
12536: man Honkonen m. fl. med stöd av 37 § varit i fråga om Iandskapsbiblioteket för
12537: 1 mom. riksdagsordningen till vederbörande Norra Karelen. Då statsrådet åt huvudbib-
12538: medlem av statsrådet för avgivande av svar Iioteket i någon kommun uppdrar de upp-
12539: ställt följande spörsmål: gifter, som ankommer på Iandskapsbibliotek,
12540: faststälier det enligt biblioteksförordningen
12541: ,Vad har Regeringen för avsikt att på framstälining av skoistyrelsen även detta
12542: göra, för att de landskapsbibliotek, biblioteks verksamhetsområde. I sådant fall
12543: av vilka det råder ett trängande behov, bör statsrådet i fråga om Iandskapsbibliotek,
12544: äntligen skall kunna börja inrättas?" som skall inrättas, i varje fall fastställa
12545: det bäst lämpade verksamhetsområdet på
12546: Såsom svar på detta spörsmål får jag basen av ovan anförda områdesindelning.
12547: högaktningsfullt anföra följande: År 1949 framförde en för revision av bib-
12548: I fråga om verksamheten vid det år 1962 liotekslagstiftningen tillsatt kommitte som
12549: inrättade landskapsbiblioteket för Norra Ka- sin uppfattning, att då ett Iän utgjorde
12550: relen har hittills erhållits enbart positiva Iandskapsbibliotekets verksamhetsområde, bib-
12551: erfarenheter. Verksamheten vid biblioteken liotekets naturliga förläggningsort borde
12552: i N orra Karelens Iän har intensifierats, och vara länets huvudstad. Då enligt den nu
12553: samarbetet mellan landskapsbiblioteket och framförda pianen det ändamåisenliga verk-
12554: de lokala biblioteken har varit livligt, bl. a. samhetsområdet kan fastställas även på ba-
12555: har bibliotekariekonferenser anordnats till sen av annan regional indelning än Iäns-
12556: ett större antal än det krävda minimiantalet. indeiningen, kan statsrådet tili förläggnings-
12557: Verksamheten vid landskapsbiblioteket för piats för landskapsbibliotek bland huvud-
12558: Norra Karelen har följaktligen gett stöd åt biblioteken i de kommuner, som har anhållit
12559: regeringens uppfattning, att skapandet av om detta, utse det huvudbibliotek, som det
12560: ett landskapsbiblioteksnät i vårt land med anser ha de bästa förutsättningarna för att
12561: tanke på biblioteksväsendets utveckling är handha de allt livligare förbindelserna med
12562: säväl av behovet påkallat som ändamåls- de bibliotek, som är förlagda till de skilda
12563: enligt. Planer på att få tili stånd ett sådant delarna av verksamhetsområdet. Den ovan-
12564: bibiioteksnät har uppgjorts vid skoistyrelsens nämnda kommitten placerade landets norra
12565: biblioteksbyrå, och för deiegationen för bib- del på första piatsen i angelägenhetsord-
12566: lioteksärenden framlades vid ett samman- ningen. Likaså har det nu ansetts, att be-
12567: träde den 11 december 1963 en pian för de hovet av centralbibliotek är mest trängade
12568: huvudlinjer, som borde föijas vid inrättan- i landets nordliga delar och avsides belägna
12569: det av Iandskapsbibliotek. Enligt denna trakter, vilkas avlägsna piacering gör det
12570: pian är den första uppgiften vid skapandet besvärligt och tidsödande att anlita universi-
12571: av ett Iandskapsbiblioteksnät att faststälia tetsstädernas bibliotek och landets vetenskap-
12572: verksamhetsområdena. Den andra uppgiften liga bibliotek.
12573: är att utreda bibliotekens angeiägenhetsord- Skoistyreisen föreslog i statsförslaget för
12574: ning, och den tredje att välja förläggnings- år 1963 anslag för tre och i statsförslaget
12575: orter för biblioteken. Vid fastställandet av för år 1964 anslag för fyra Iandskapsbiblio-
12576: verksamhetsområdena kan tili utgångspunkt tek. På grund av statens ansträngda kassa-
12577: tagas Iänsindelningen, indeiningen i ekono- ställning kunde dessa anslag oaktat under-
12578: miska regioner elier den nya Iandskapsindel- visningsministeriets förslag icke upptagas i
12579: ö
12580:
12581: det slutliga statsförslaget. År 1963 hade vecklingen vad landskapshiblioteken vidkom-
12582: tio kommuner anhållit om landskapsbiblio- mer. Redan inrättandet av det första land-
12583: teksrättigheter för sina huvudbibliotek. Då skapsbiblioteket har haft en stimulerande
12584: anslag icke kunde beviljas, kunde skolsty- inverkan på biblioteksförhållandena i vårt
12585: relsen icke heller tillställa statsrådet dessa land, och erfarenheterna av arbetet vid detta
12586: ansökningar för avgörande. Dessa ansök- landskapsbibliotek har entusiasmerat de kom-
12587: ningar samt under år 1964 eventuellt in- muner, som tävlar om landskapsbiblioteks-
12588: gångna nya ansökningar får vänta på av- rättigheter, att utveckla sina biblioteksför-
12589: görande tills anslag erhålles. Undervisnings- hållanden för skapande av tillräckliga verk-
12590: ministeriet har för avsikt att i statsförslaget samhetsförutsättningar vid sina huvudbiblio-
12591: för år 1965 föreslå anslag för inrättande av tek med tanke på landskapsbibliotekets ex-
12592: landskapsbibliotek. panderande uppgifter. Därigenom har för-
12593: Under de inte fullt två år bibliotekslagen utsättningarna för skapandet av ett land-
12594: har varit i kraft, har inrättandet av land- skapsbiblioteksnät förbättrats, och i den mån
12595: skapsbibliotek endast tagit sin början. Detta anslag erhålles, kan landskapsbibliotek suc-
12596: innebär emellertid icke en stagnation i ut- cessivt börja inrättas.
12597: Helsingfors den 17 mars 1964.
12598:
12599:
12600: Undervisningsminister R. H. Oittine-n.
12601:
12602:
12603:
12604:
12605: E 211/M
12606: Kysymys N:o 17.
12607:
12608:
12609: Paasivuori ym.: Päivä- ja tuntipalkalla työskentelevien työn-
12610: tekijäin vuosilomapalkan laskemisperusteista.
12611:
12612: E d u s kunnan H e r r a P u h e m i e he H e.
12613:
12614: Vuonna 1:960 annettu työntekijäin vuosi- henkin, että loma-ajan palkkaa määrättäessä
12615: lomal-aki oli merkittävä sosiaalinen uudistus jätetään huomioimatta ylityökorvaukset, olisi
12616: ja edistysaskel työntekijäin ikannalta katsot- saatava pikainen korjaus, joko soveltamalla
12617: tuna. Mainitun lain soveltaminen on kuiten- lakia sen hengen mukaan ellei tämä ole mah-
12618: kin osoittanut, että se saattaa vuosilomapal- dollista, nimittäin selventämällä l111kia tältä
12619: kan osalta eriilit työntekijäryhmät ·epäoikeu- osin.
12620: tettuun asemaan. Työsopimussuhteessa olevia päivä- ja tunti-
12621: Työntekijäin vuosilomalain 8 § : n 1 mom. palkkalaisia on paljon myös valtion töissä
12622: julkituo periaatteen, että työntekijän on mm. TVH: n työmaiUa. Tammikuun tilaston
12623: vuoSilomansa aikana saatava sama palkka mukaan oli tuntitöiden tuntimäärä n.
12624: kuin työssä o1lessaankin. Näin onkin asian- 2 500 000 t. ja uraKkatuntien määrä n.
12625: laita niiden ty.öntekij·öid-en kohdalla, joille 1 '05.0 000 t. Olisi suotavaa, että valtio työ-
12626: palkka ma~ksetaan viikolta tai sitä pitemmältä ehtosopimuksia tehdessään näyttäisi hyvää
12627: ajalta. Sen sijaan päivä- ja tuntipalkaUa esimerkkiä ja korjaisi mainitut puutteet nyt
12628: työskentelevät työntekijät, joiden vuosiloma- heti, ennenku.in siirrytään jälleen uuteen lo-
12629: palkka miiäräytyy 8 § :n 2 mom. perusteella, makauteen. Tämä ·ei olisi ainoastaan kohtuul-
12630: saavat tyytyä vuosilomansa aikana pienem- lista, vaan sitä vaatii myös oikeudenmukai-
12631: pään I>aHdman, kuin mitä he saavat ollessaan suus ja yhdenvertaisuus.
12632: työssä, koska heidän vuosilomapalkkansa las- Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäivä-
12633: ketaan taannehtivasti lomannrääräytymisvuo- järjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
12634: den eli huhtikuun 1 päivän ja maaliskuun esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12635: :n päivän vållisen ansiotason mukaan. Täliai- nen vastattavaksi kysymyksen:
12636: nen ta:ann:ehiiva laskemistapa on ikäytännön
12637: sovellutuksessa johtanut siih-en, että loman- Onko Hallitus tietQinen siitä, että
12638: :miHiTJ:iytymisvuoden jälkeen tapahtunutta an- jopa valtion työmaiUa työskent'elevien
12639: siotason nousua ei huomioida vuosilomapalk- päivä- ja tuntipalkk:alaisten loma-aja:n
12640: irna 'laskettaessa. Ja lttiitenkin tämä ansio- palkan laskemisperusteet {)Vat epä-
12641: tasoo nQ'Usu 'On tarkoitettu korvaamaan vas- oikeudenmukaiset, eivätkä vastaa lain
12642: taavana aikana tapahtunutta elinkustannus- henkeä, ja jos on,
12643: ten nowsua tai infla:toorista !kehitystä. Päivä- mihin toimenpiteisiin Hallitus ~n
12644: ja tuntipalkalla työskentelevät työntekijät ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun
12645: ovat useinkin vähävaraisinta väestöämme ja epä:kohdan korjaamiseksi niin, että
12646: näin ollen he jo-utuvat loma-aikanaan, vas- päivä- ja tuntipalkalla työskentelevät
12647: toin vuosilomalain ta-rkoitusta, 'Clltistä. ah- työntekijät saavat jo ensi lomakaute-
12648: taammalle jatkuvan hintojen nousun pai- naan voimassa olevaa ansiotasoaan vas-
12649: neessa. Tähän epäkohtaan samoin kuin sii- taavan vuosilomapalkan~
12650: Helsii'3igissä 25 päivänä he1mikuuta 1964.
12651:
12652: Tyyne Paasivlltori. Akseli Roden.
12653: Artturi Kookinen. Sulo Hostila.
12654: V'0itto H~Usten.· U. H. Voutilainen.
12655: Uljss 1\f:äkelä. Lyyli Aalto.
12656: Anni FHnck. Kustaa Alanko.
12657: Iln:ta.ri Linna.
12658: E 221/64
12659: 2
12660:
12661:
12662:
12663:
12664: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
12665:
12666: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- den 1946 vuosilomalaissa oli jo toteutettu
12667: tin nojalla on kansanedustaja Paasivuori ym. itse vuosiloman osalta. Samaan tulokseen tul-
12668: esittänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- tiin eri järjestöiltä ja työneuvostolta hanki-
12669: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: tuissa lausunnoissa ja siinä vuosilomalain
12670: uudistamista koskevassa lakialoitteessa oli
12671: "Onko HalHtus tietoinen siitä, että tämä kanta myös omaksuttu, jonka eduskunta
12672: jopa valtion työmailla työskentelevien sitten vuoden 1960 valtiopäivillä hyväksyi
12673: päivä- ja tuntipalkkalaisten loma-ajan laiksi. Komitea tosin ehdotti vuosilomapalkan
12674: paikan laskemisperusteet ovat epä- tietyksi prosentiksi lomanmääräytymisvuoden
12675: oikeudenmukaiset, eivätkä vastaa lain ansiosta, kun sen sijaan hyväksytyn lakialoit-
12676: henkeä, ja jos on, teen mukaan vuosilomapalkka oli laskettava
12677: mihin toimenpiteisiin Hallitus on koko lomanmääräytymisvuoden ansion perus-
12678: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun teella keskimääräisenä päiväpa;ll~kana, joka
12679: epä:kohdan korjaamiseksi niin,, että oli maksettava työntekijälle jokaiselta loma-
12680: päivä- ja tuntipalkalla työskentelevät päivä!tä. Siirtymisellä ansai tsemisperiaat-
12681: työntekijät saavat jo ensi lomakaute- teen soveltamiseen myös vuosilomapalkan
12682: naan voimassa olevaa ansiotasoaan vas- osalta saavutettiin se käytännöllinen etu, että
12683: taavan vuosilomapalkan?" jo huhtikuun alussa yleensä voidaan laskea
12684: kunkin työntekijän vuosilomapal,kka loma-
12685: Kun kysymy,ksessä tarkoitettu asia kuuluu kauden alkuun mennessä riippumatta siitä,
12686: sosiaaliministerin toimialaan, esitän vastauk- milloin työntekijällä on Joma.
12687: sena siihen kunnioittaen seuraavaa: Voimassa olevan työntekijäin vuosiloma-
12688: Vuonna 1946 annetun työntekijäin vuosi- lain (199/60) 8 §: n 1 momentin mukaan
12689: lomalain 7 § : n 1 momentissa oli lausuttu työntekijällä, jorrka palkka on sovittu vii-
12690: yleinen periaate, että työntekijän tuli saada kolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oikeus
12691: vuosilomansa aikana se ansio, minkä hän si,l- saada tämä palkkansa myös vuosilomansa
12692: loin olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä ajalta. Palkan Jaskemisperusteen määrää rat-
12693: eikä lomalla. Mainitun periaatteen toteutta- kaisevasti se seikka, onko työntekijä vuosi-
12694: minen, niin hyvä ja oikea kuin se onkin, loman alkaessa viikko- tai kuukausipalkalla,
12695: tuotti Jakia sovellettaessa varsinkin suoritus- vai onko hän tunti- tai urakikapalkalla. Jos
12696: palkkaa saavien työntekijäin kohda:lla käy- palkkaustavassa tapahtuu muutos vuosiloman
12697: tännössä suuria vaikeuksia, kun jouduttiin alkamishetkellä esim. siirtymisellä tunti- tai
12698: selvittelemään, mitä työntekijä olisi voinut urakkatyöhön, iasketaan ty,öntekijän vuosi-
12699: 'lomansa aikana ansaita. Aikapalkalla olevien loman palkka mainitun pykälän 2 momentin
12700: kohdalla tilanne oli tosin selvempi. Kun näin mukaan loman määräytymisvuoden ansion
12701: ollen työntekijät joutuivat palkkaustavasta perusteella keskipäiväpalkkana, kuten edellä
12702: riippuen erilaiseen asemaan vuosilomaetu- on mainittu. Lomanmääräytymisvuoden an-
12703: jensa suhteen, pyrittiin mm. näiden esiintul- sioon luetaan lomanmääräytymisvuonna mak-
12704: leiden epäkohtien johdosta korjaamaan lakia settu tai maksettavaksi erääntynyt palkka.
12705: asettamalla vuosilomalain uudistamista suun- Lain 8 §: n 2 momentin mukaan muulle
12706: nittelemaan komitea. Mainitun komitean val- kuin 1 momentissa tarkoitetulle työntekijälle
12707: mistamassa ehdotuksessa päädyttiin siihen tu- on siis suoritettava vuosilomapalkkana jokai-
12708: lokseen, että edellä mainitusta periaatteesta selta lomapäivältä lomanmääräytymisvuoden
12709: olisi luovuttava ja ehdotettiin otettavaksi ti- ansion perusteella Jaskettu keskimääräinen päi-
12710: lalle ns. loman ansaitsemisperiaate, joka vuo- väpalkka, joka saadaan siten, että Jomanmää-
12711: räytymisvuonna ty,össäolon ajalta työnteki- räytymisvuoden aikana toteutetut palkan-
12712: jälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt korotukseet vaikuttavat vain sen ajan suh-
12713: palkka hätätyöstä ja lain tai sopimuksen teessa koko lomanmääräytymisvuoteen, miltä
12714: mukaisesta ylityöstä peruspalkan },isäksi mak- ajalta on korotettuja tai alennettuja palkkoja
12715: settavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan maksettu. Riippuen siitä, minä ajankohtana
12716: niiden päivien lukumää11ällä, joina työntekijä työntekijän palkan määrässä tapahtuu muu-
12717: lomanmääräytymisvuonna on ollut ty,össä. toksia, muodostuu tunti- tai urakkapalkailla
12718: Verrattaessa toisaalta tunti- tai urakkapal- olevan työntekijän vuosilomapalkassakin
12719: kalla olevien työntekijäin, toisaalta viikko- muutoksia. Kun työehtosopimuksissa määri-
12720: tai kuukausipalkalla olevien vuosilomapalk- tellään palkkatasomuutokset ja kun nämä so-
12721: koja, on havaittavissa, että kun laskeruispe- pimukset on uudistettu meillä yleensä vuoden
12722: rusteet eroavat toisistaan, ovat lopputulokset vaihteessa tai sen jälkeen, vaikuttavat tässä
12723: tästä syystä hiukan erilaisia, Tunti- ja urak- yhteydessä toimeenpannut muutokset tunti-
12724: kapalkalla olevat työntekijät ovat kuukausi- ja urakkapalkalla olevien vuosilomapalkkoi-
12725: palkkalaisia edullisemmassa asemassa, sillä hin enintään neljänneksellä palkan korotuk-
12726: heidän osaltaan vaikuttaa vuosiloman pavk- sen tai alennuksen todellisesta määrästä, jol-
12727: kaa lisäävästi se, että tätä palkkaa ilasket- lei työehtosopimuksissa ole muusta sovittu.
12728: taessa otetaan huomioon myös lain nimen- Huomioon ottaen voimassa olevan, perus-
12729: omaisen säännöksen mukaan yli- ja hätä- teellisesti valmistellun työntekijäin vuosiloma-
12730: työst~ suoritettu peruspalkka samoinkuin lain lyhyestä soveltamisajasta saadut koke-
12731: sunnuntaityökorvaukset . kokonaisuudessaan. mukset voidaan todeta, että lakiin perustu-
12732: Sitävastoin kuukausipalkalla olevilla ei vii- villa tunti- ja päiväpalkalla työskentelevien
12733: meksi mainittuja etuja oteta ollenkaan huo• vuosilomapalkan · ·laskemisperustesäännöksillä
12734: mioon, ellei niiden maksamisesta ole sovittu on pyritty saavuttamaan entistä suurempaa
12735: kuukausikorvauksina~ Tunti- ja urakkapail- oikeudenmukaisuutta ja poistamaan harkin-
12736: kalla olevien työntekijäin osalta eivät laske- nanvaraisuutta ja saavutettu työntekijöitä
12737: misperusteen mukaisesti lomanmääräytymisc tyydyttäviä 'tuloksia.
12738: vuoden päättymisen jälkeen toimeenpannut Edellä olevan saatan kunnioittavasti Tei-
12739: palkankorotukset tai -alennukset vaikuta lain- dän, Herra Puhemies, tietoonne. ·
12740: kaan vuosilomapaikan · määrään. Lmnanmää-
12741: . Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1964.
12742:
12743:
12744: Sosiaaliministeri 0. 0 jala. .
12745:
12746:
12747:
12748:
12749: _ ...
12750: 4
12751:
12752:
12753:
12754:
12755: Till Riksdagens Herr Talman.
12756:
12757: Med stöd av 37 § 1 mom. rrksdagsord- mitte, kom man tili att förenämnda princip
12758: ningen har riksdagsman Paasivuori m. fl. måste överges, och i stället föreslogs en s. k.
12759: förelagt vederbörande medlem av statsrådet semesterintjäningsprincip, som redan i 1946
12760: följande spörsmål till ibesvarande: års semesterlag var förverlcligad i fråga om
12761: "Är regeringen medveten om att själva semestern. Denna ståndpunkt omfatta-
12762: grunderna för berä:kningen av iJ.ön för des även i de utlåtanden som inbegärdes av
12763: semestertid i fråga om dem som är olika organisationer och av arbetsrådet och
12764: anställda på dags- eller timlön, t. o. m. i den lagmotion med förslag till revision av
12765: på statens arbetsplatser, är orättvisa semesterlagen, som 1960 års riksdag seder-
12766: och strider mot Jagens anda, och om mera godkände. Kommitten föreslog visser-
12767: så är, ligen, att semesterlönen skuHe utgå med
12768: vil'ka åtgärder har Regeringen vid- vissa procent av f-örtjänsten under det år,
12769: tagit eHer ämnar vidtaga för att av- enligt vilket semestern fastställdes, medan
12770: lägsna nämnda missförhållande så, att åter semesterlönen enligt den godkända lag-
12771: de som arbetar på dags- eller timlön motionen skulle beräknas på förtjänsten
12772: redan nästa semestersäsong kommer i under hela det år, enligt vilket semestern
12773: åtnjutande av en semesterlön, som skulle fastställas, såsom en genomsnittlig
12774: motsvarar deras gällande förtjänst- dagsl-ön, viiken skulle utgå tili arbetstagaren
12775: nivå?" för varje semesterdag. Genom övergången
12776: tili semesterintjäningsprincipen även i fråga
12777: Då den i spörsmå:let avsedda frågan hör om semesterlönen vann man den praktiska
12778: till socialministerns verksamhetsområde, får fördelen, att varje arbetstagares semesterlön
12779: jag vördsamt avge följande svar: i aHmänhet kan beräknas redan i början av
12780: I 7 § av 1946 års lag om arbetstagares april, före semestersäsongens början, obero-
12781: semester uttalades den aHmänna principen, ende av när arbetstagaren har semester.
12782: att arbetstagaren under semestern skuHe ha Enligt 8 § 1 mom. av gällande lag om
12783: den f-örtjänst han vid sagda tidpunkt skulle arbetstagares semester (199/60) är arbetsta-
12784: ha kommit upp tili, om han hade varit i gare, vars lön enligt överenskommelse utgår
12785: arbete och ieke åtnjutit semester. Nämnda för vecka eller längre tidsperiod, berättigad
12786: princip, hur bra och riktig den än är, var att uppbära denna lön också för semester-
12787: särskilt i fråga om de arbetstagare, som upp- tiden. Grunden för beräkningen av lönen
12788: bar lön efter prestationen, mycket svår att bestämmes på ett avgörande sätt av den om-
12789: förverkliga i praktiken, då det gällde att ständigheten, huruvida arbetstagaren, då
12790: utreda, vad en arbetstagare skulle ha kunnat semestern börjar, uppbär vecko- eHer må-
12791: förtjäna under den tid, som skulle ha mat- nadsl-ön eller om han arbetar på tim- eller
12792: svarat hans semester. I fråga om de tidsav- ackordlön. Om förändring i avl-öningssättet
12793: l-önade var situationen visserligen klarare. inträder vid den tidpUil!kt då semestern bör-
12794: Då sålunda arbetstagarna, beroende på av- jar, t. ex. så, att vederbörande övergår till
12795: Iöningssättet, blev försatta i olika ställning arbete på timWn eller tili ackordarbete, be-
12796: i fråga om semesterförmånerna, strävade räiknas arbetstagarens semesterlön enligt 2
12797: man ibl. a. med anledning av ifrågavarande mom. i nämnda paragraf på basen av för-
12798: missförhållanden som yppat sig, att r~videra tjänsten under det år enligt vilket semestern
12799: semesterlagen och ti:llsatte för ändamålet en fastställes såsom en medeldagslön på sätt
12800: kommitte att planera en sådan revision. 1 som ovan sagts. Tili förtjänsten under det
12801: det förslag, som uppgjordes av nämnda kom- år, enligt vilket semestern fastställes, hänfö-
12802: 5
12803:
12804: res den lön som betalts eller förfallit till ;be- tim- elJer ackordlön inverkar löneförhöjnin-
12805: talnihg under det år, efter vHket semestern gar eller -sänkningar, som företagits efter
12806: rättar sig. utgången av det år, enligt vilket semestern
12807: Enligt ~agens 8 § 2 mom. skaU sålunda till fastställes, enligt beräkningsgrunderna alls
12808: annan än i 1 mom. avsedd arbetstagare i icke på semesterlönens belopp. Löneförhöj-
12809: semesterlön för varje semesterdag erläggas ningar under året i fråga inverkar endast i
12810: den genomsnittliga dagslönen för det år det förhållande som den tid, under vilken
12811: enligt vilket semestern fastställes, viiken er- höjda eller sänkta iJ.öner betalats, står till
12812: hålles så, att lön som erlagts till arbetstaga- hela det år, enligt vilket semestern faststäl-
12813: ren under det år, enligt vilket semestern les. Beroende på vid viiken tidpunkt för-
12814: fastställes, och under sagda år tiU betalning ändringen inträffar i arbetstagarens lön,
12815: förfallen lön, med undantag för förhöjning, uppstår förändringar även i de på tim- eller
12816: som utöver grundlönen erlägges för nödar- ackordlön anställdas semesterlön. Då löne-
12817: bete eller i lag eller förordning förutsatt nivåförändringar bestämmes i kollektivavtal
12818: övertidsarbete divideras med det antal dagar och då dessa avta:l i allmänhet hos oss för-
12819: som arbetstagaren varit i arbete det år, en- nyas vid årsskiftet eller därefter, påverkar
12820: ligt vilket semestern fastställes. En jämfö- i detta sammanhang företagna ändringar de
12821: relse av semesterlönerna får å ena sidan de pä på tim- eller ackordlön anställdas semester-
12822: tim- eller ackordlön anstäHda och å andra löner med högst en fjärdedel av löneförhöj-
12823: sidan för arbetstagare på vecko- eller må- ningens eller -sänkningens faktiska belopp,
12824: nadslön ger vid handen, att olikheten i be- om ej annat är bestämt i kollektivavtal.
12825: räkningsgrunderna leder till något olika Med beaktade av de erfarenheter, som
12826: slutresultat. De arbetstagare, som uppbär vunnits under den korta tid gä1lande, grund-
12827: tim- e1ler ackordlön, befinner sig i en för- ligt förberedda lag om arbetstagares semes-
12828: delaktigare ställning än månadslöntagarna, ter tillämpats, kan det konstateras, att man
12829: ty i fråga om dem blir semesterlönen högre med stadgandena om grunderna för beräk-
12830: genom att grundlön för övertids- och nöd- ning av semesterlönen för arbetstagare på
12831: arbete liksom även ersättningar för söndags- tim- eller ackordlön har försökt uppå större
12832: arbete i deras helhet enligt lagens uttryckliga rättvisa än tidigare. Man har försökt av-
12833: stadganden beaktas vid beräknandet av se- lägsna möjligheterna att avgörandet beror
12834: mesterlönen. I fråga om dem som uppbär på prövning och man har uppnått resultat,
12835: månadslön beaktas sistnämnda förmåner där- som tillfredsställer arbetstagarna.
12836: emot alls icke, såframt icke ersättningen för Ovanstående får jag vördsamt bringa
12837: dem avtalats att utgå i form av månatlig Eder, Herr Talman, till kännedom.
12838: ersättning. Vad beträffar arbetstagare på
12839: Helsingfors den 21 mars 1964.
12840:
12841:
12842: Socialminister 0. 0 jala.
12843:
12844:
12845:
12846:
12847: E 221/64
12848: Kysymys N: o 18.
12849:
12850:
12851: Lintilä ym.: Hotelli:-ravmtollaian pyrkivän asiakkruan Vl8/81te~
12852: tJUlmehliEl 18/Siettetni.sta v·al8/timulmis1Ja,.
12853:
12854: E d u s k u n n a n H e r r 81 P u h e m i e h e 11 e.
12855:
12856: Maassamme ollaan valmiita tekemään uh- siin 1iitttyvän muodollisuuden takia. Tämä
12857: rauksia malt!kailutoimmn81ll edistämiseksi ja on kuitenkin meidän maassa mahdollisita ja
12858: jatkuvaSti odotetaan 111iin koti- kuin lrlko- hyvin yleistä. Viimeksi tällaista tapahtui
12859: maisen turist1toimirul81lllaajenemista. Yleensä mm. 20. 2. 64 ruotsalaisen pikaluistelujouk-
12860: on varauduttu siihen, että vieraalle paikka- kueen kohdaJlla, kun he pyq'kivät arvostetussa
12861: kunnalle saapunut maJtkai'lija, on hän silttelll Ruotsin Innsbruckin olympiajoukkueen edus-
12862: turisti-, virka- 1tai edustU!SIDaJtkaJlia, ttulee tuspuvussa erääseen helsinkiläiseen hotelH-
12863: olema81ll paikkrukUllltaan j'a siellä saamiinsa ravintolaan. Yllättynyt oli myös se kans81ll-
12864: palveluksilin tyytyväinen. edustaja, joka erään ravinltolan vahtimesta-
12865: Hyvästä varautumisesta ihuolima;tta saa- riLta kuuli, ett'ä hänen kenkänsä eivät täytä
12866: daan aillla joskus kuulla ikävistä poikkeuk- asetettuja vaatimuksia ja sentakia ei pääse
12867: sista, jotka usein johtuvrut joko väärinkäsi- sisälle.
12868: tyksistä, virkaintoilusta ttai maassamme käy- On jossain määriin ymmärrettävää, ootä
12869: tännössä olevista !tavoista. Eräs huomattava hotellit ja ravintolat haluavat tason säilyttä-
12870: heikkous ja kansainvälisesti poikkeava tapa miseksi kontrolloida myös asia!kkailta vaate-
12871: on se, että maassaanme hotelli-ravintolaan tuksen puolesta, mutta 111aurettavuuksiin
12872: pyrkivän asiakkaan sisäänpääsy on aivan siinä ei saisi mennä, eikä vallitteisiin esite-
12873: ratkaisevasti riippuvainen ib.älllen vaatertuk- :tyillä huomautuksilla pa;laut'taa asiakasta ta-
12874: sensa yksityiSk:ohdiSita. Kotimaan kaupunki- kaisin, ellei ole aivan kohtuuton tapaus, ja
12875: 1laiset suurinpiirtein tietäväJt nämä vaatimuk- silloinkiln sen saisi lteihdä vain hovimestari.
12876: set, mutta harvoin mamkaan lähtevä maaseu- Maallemme 0111 tärkeää, että. saamme ikiitosta
12877: ·tulainen ei tiedä, ei'kä myöskään ulkoma:a- ja arvOSitusta ja sitä on aiheellista saada
12878: !laisert. Meill'lä on lho'telli-ravmtolaan pyrki- myös kOitelli-ravillltdlain palveluksista niin
12879: vän miesasiakkaan alistutltava kautta vuoden u}komaitten kui111 kotimaankin asi<akkai'1ta.
12880: solmiopwkkoon, valikoiseen pai'taan, yhden- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
12881: mukaisen puvUill ikantaaniseen ja vielä asete- tiopäiväjärjest)'lksen 37 § :n 1 momenttiin
12882: taan vaatimuksia kenkiinkin nähden. Vastaa- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12883: vanlaisia pakotteita tusikin tunnetaan mis- nen vastaJttavalksi seuraavan kysymykseen:
12884: sään muualla maailmassa, ei ainakaan kalllt'ba Onko Hallitus !tietoinen siitä, että
12885: vuoden rasitttavillla. maassamme on hotelli-ravint<Ylaan pyr-
12886: Kun ma81SSamme pyritään yleensä toteut- kivän asiakkaan sisäänpääsy riippu-
12887: tamaan kansainvälistä 1linj-aa, niin eikö olisi vainen Vlarutetuksen yksiJtyiskohdis'ta,
12888: aj•ankohtaista myös tarkistaa j.a joustaa ho- ja jos on,
12889: telli-ravint<Jiloiltten edellä. 1uetel'tuja vaati- mitä HaHitus aikoo tehdä ettei ;tämä
12890: muksia. Jos niistä kuiJtenkin tahdotaan edel- ikansainvälisisitä varutimuksista poik-
12891: leen kiinni piJtää, 111iiln silloin vaatimukset keava tapa olisi j-atkuvasti antamassa
12892: olisi tehtävä tun111etuksi aina ulkomaita myö- väärää kuvaa maamme vieraanvarai-
12893: ten. Ei ole kenellekään mieluista tuHa ra- suudesta ja hote'l:li-ravinrtoloiden pa:l-
12894: vintolwn oveLta pa:laU!tetuksi takaisin >"aattei- velusalttiudesta1
12895: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 19·64.
12896:
12897: Aaro Lintilä. Aapo Seppälä. Eino Räsänen.
12898: Pekka Vilmi. Kelpo Gröndahl. U. H. Voutilainen.
12899: Sulo Hosti'la, Georg Baeklund. Reilllo Karpola.
12900: E 223/64
12901: 2
12902:
12903:
12904:
12905:
12906: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
12907:
12908: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- sanonta "päteväJttä syyttä" aiheutti ja.tku-
12909: ltin noja:lla OV'at lkamsanedustajat Aaro Lin- :vasti erimielisyJ~ttä ravitaemisliilkk:een ihen-
12910: tHä ym. 27 päivänä helmikuutta 1964 'jät- lk:Hökunnan ja ylei'SÖn välil'Lä. Toisa.a:lt'a !taas
12911: täneet valttiO'lleuvoston asianoma·isen jäsenen majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun
12912: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: :asetuksen (85/38) 27 § :n mukaan oli Jää-
12913: ninhal:lituksella valta muu muassa, jos "lii-
12914: ''On:ko Hallitus vietoimen siitä, että rket:tä lk:äytrtävän yleisön rtaso oli arvelutlba-
12915: maassamme on hdtelli-ravillltolaan pyr- vasti a;lentunut" sirnffiä !Lii'ke a:lempaan luok-
12916: ikiviin asia:klman sisäänpääsy riippu- ilman tai jopa peruuttaa sen harjoilttamiseen
12917: vainen vawteltuksen yksityiskohdista, annettu lupa. V•arsinkin ailkoholilidkkeen ta-
12918: ja jos on, ho1ta seumttiin ja seurwtaan jatkuvasti ylei-
12919: mitä Hallitus aikoo tehdä ettei ltäanä sön !tasossa tapahtuvia munltoksia.
12920: kansainvälisistä vaaJtimuksista poik- Edellä kerrotuista syistä johtuen uutt3
12921: keava ta~pa olisi jatkuvasti :3Jlltamassa asetusta :majoitus- ja raviltsemisliilkkeistä va!l-
12922: väärää kuvaa maamme vieraanvarai- mistellut !komitea lkaltsoi, samalla kun se esiJtti
12923: suudesta j'a hotelli-ravintt&oiden pa:l- elinkeinolupaa myönnettäessä luovuttava;ksi
12924: •Velusa1ttiudesta?" konsessiojärjestelmästä, että liikkeenharjoit-
12925: taJal:la !tuli oHa oikeus vallilta asiaikka:ansa,
12926: Esitettyyn kysymykseen saan kunnioittaen ja kyetä tällä tavoin piJtämään liikkeensä
12927: vastata seuraavaa: yleisöön nähden haluamallaan !tasolla, !koska
12928: Majoitus- j:a ravittaemisliihlceen harjoirtlta- hänen oikeutensa riippuisi siitä, minkä tta-
12929: mirnen kuuluu ns. ohjesääntöisiin elinkeinoi- soisena ja iaatuisena iJ.iikett'"å harjoitetaan.
12930: hin, joten tällaisen Eiikkeen harjoiJttamiseen Tämä periaate ilmenee nyit voimassa olevan
12931: on saatava asianomaisen viranomaisen lupa. majoitus- ja ra.vitsemi'Sliiklkeistä annetun
12932: 'Tästä johtuen lähdettiin ailkaise:mmassa lain- asetuksen (108/60) 38 §:sitä, jO'llka mukaan
12933: säädännössä siitä, että luvansaajan rv>elvolli- majoitus- ja ravitsemi.Sliik'keen ha:rjoittaja<lla
12934: suutena oli pa:lveUa yleisöä rajoitukselttta. sekä lii!kkeen henkillökunnalla on, milloin
12935: Tämä periaaite ilmeni selvästi - tarkemmat siihen on järjestyksenpidon tai liikkeen laa-
12936: mä:äräJ~ks~t majoiJtus- ja :oovi'tsemisliikkeistä tutason säilJ~ttämisen vuoksi aihetta) oikeus
12937: annetun asetuksm1 soveltamisesta annetun <evätä asiakkaa;ksi pyrkivältä pääsy liilkkee-
12938: valtioneuvoston pääJtOksen (86/38)- 6 § :stä, seen. Ravintolayleisön pukeutumiseen ja
12939: jon:ka mukaan "Jiikkeen omistaja ja henkilö- lkäyttäJ~tymiseen viranomaiset jollituvat kiin-
12940: Ikunta ä1köön pätevättä syJ~titä kieltäytykö nittäJmään !huomiota ravi'lllto'tan tasoa arvos-
12941: .antamasta huonetta, ravintoa tai virvokkeita tellessaan ja anniskeluluok:kia määrätessään.
12942: niiltä haluaville". KäY~tännössä kyseistä mää- Ravintolan yleinen arvostushan muodostuu
12943: räystä tul:ldttiin siJten, että jos liikkeess'ä oiJ.i monista !tekijöistä, joislta siinä käyvä yleisö
12944: :tilaa, sisäänpääsyä ei voitu evätä asiak:k:aaJksi on erä:s twrkeimpiä. Yleisön !tasoa taas ar-
12945: pyl1k:iväJltä henkilö~tä, ellei hiiln ollut juopu- vostellaan lähinnä .asia!k:k:aiden käyttäytymi-
12946: nut tai ilmeisen sopimalttomasti pukeutunut. sen ja pukeutumisen perusteella.
12947: Poikkeuksen muodostivat vain ne !tapaukset, Mitä kansainvälis:een käytäntöön tulee, niin
12948: j.olloin ravintola oli nimenomaan ilmoitettu yleensä ensimmäisen luokan ravintoloissa pi-
12949: olevan varattu määrä1Jtyä seuruetta tai ti- detään iltajsin tiukasti kiinni pukeutumis-
12950: laisuutta varten. etiketin vaatimuksista ja varsin yleinen on
12951: Sanottua säännösifå ei kui,tenkaan rv'Oitu esim. iltapukupak:k:o. Poikkeuksen käytän-
12952: täysin noudattaa. Edellä mainitun pykälän nössä muodostavat vain eräät suurissa tu-
12953: 3
12954:
12955: ristikeskuksissa olevat huvittelupaikat, joiden ravintolaan pyrkiessään ei ole perillä ravin-
12956: tarkoituksena ei alkuunkaan ole huomion tolan luonteesta ja tyylistä, ei voida vält-
12957: kiinnittäminen asiakkaiden pukeutumiseen tää. Luonnollista on, että evääminen on suo-
12958: liikkeen arvostuksen ylläpitämiseksi, minkä ritettava mahdollisimman ta.hdikka.asti ja
12959: seikan myös asiakkaat edeltä käsin tietävät. asianomaista loukkaamatta ja mieluummin
12960: Sanotunlaisia huvipaikkoja ei maassamme hovimestarin toimesta. Toisaalta taas kil-
12961: vielä kuitenkaan toistaiseksi ole. Sen sijaan pailu asiakkaista yleensä takaa sen, että si-
12962: suurten kansainvälisten kylpylä- ja loman- säänpääsy kielletään vain todella pätevästä
12963: viettokeskuksien ensimmäisen luokan hotel- syystä.
12964: leissa, joihin vielä lounaalle voidaan mennä On pidettävä kohtuullisena ja oikeuden-
12965: ranta-asussa, on moitteeton pukeutuminen mukaisena, että liikkeenharjoittajalla, joka
12966: kello 18 jälke€n sisäänpääsyn ehdottomana on uhrannut suuriakin varoja määrätyntasoi-
12967: edellytyksenä. sen ravitsemisliikkeen perustamiseen ja jonka
12968: Tähän nähden suomalaisten iltaravintoloi- oikeudet ratkaisevasti riippuvat siitä, kuinka
12969: den vaatimusta, että asiakkaat ovat ns. tum- korkeala&tuisena liikettä harjoitetaan, tulee
12970: massa puvussa, ei voitane pitää liian anka- olla oikeus määrätyissä rajoissa itse valita
12971: rana, kuin ei myöskään sitä, ettei tasostaan asiakkaansa, koska juuri asiakaspiirin perus-
12972: kiinnipitävään korkealuokkaiseen huvittelu- teella liikkeen laatutasoa arvostellaan. Lii-
12973: ravintolaan voida iltaisin päästää esim. jon- kettä käyttävän asiakkaan kannalta ei myös-
12974: kin urheilujoukkueen kisapuvuissa esiintyviä kään ole samantekevää, millaisessa seurassa
12975: jäseniä, jotka pukeutumisensa puolesta pyr- hän mahdollisesti joutuu nauttimaan ate-
12976: kästi eroavat toisista ravintolavieraista. Täl- riansa tai viettämään iltansa.
12977: laisen poikkeuksellisen yleisön läsnäolo saat- Edellä esitettyyn viitaten hallitus pitää
12978: taisi olla sekä ravintolan arvostusta alenta- ravintolaelinkeinon kehityksen kannalta pe-
12979: vaa., että toisia, asianmukaisesti pukeutuneita rusteltuna, että ravintoloilla säilytetään
12980: asiakkaita häiritsevää. Kokonaan eri asia edellä mainitun asetuksen 38 § : än perustuva
12981: on, että urheiluasu on kyllä paikallaan myös oikeus valita asiakkaansa mm. pukeutumisen
12982: korkeatasoisten matkailuhotellien ravinto- perusteella, sillä valtiovallan taholta pukeu-
12983: loissa. tumisasiassa annettavilla ta;rkemmilla ohjeilla
12984: Tiettyä jäykkyyttä pukeutumiskysymyksen tuskin voisi olla ravintolaelinkeinon ja mat-
12985: tulkinnassa saattaa yksityistapauksissa ilmetä, kailun kannalta edullisia vaikutuksia.
12986: mikä asian vaikeuden huomioon ottaen on Pukeutumiskysymyksen tulkinnassa mah-
12987: pidettävä ymmärrettävänä. Pukeutumismää- dollisesti tapahtuneiden epäselvyyksien pois-
12988: rä.ysten avulla totuteta.an asiakkaita joka ta- tamiseksi kauppa- ja teonisuusministerii,) tu-
12989: pauk.seiBa vähitellen itse harkitsemaan, miten lee kehoittamaan ravintola-alan keskusjärjes-
12990: he ravintolaan mennessään pukeutuvat tai töä ryhtymään toimenpiteisiin ohjeitten laa-
12991: millaiseen ravintolaan he pukeutumisensa huo- timiseksi alaisilleen ravitsemisliikkeille, jotta
12992: mioon otta.en voivat mennä. Sitä, että sisään- eri ravintoloissa päästäisiin yhdenmU'kaiseen
12993: pääsy joudutaan pukeutumisen vuoksi kieltä- m.enettelyyn pukeutumiskysymystä tulkit-
12994: mään ulkomaalaiseltakin tai henkilöltä, joka taessa.
12995: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta. 1964.
12996:
12997: Vt. kauppa- ja teollisuusministeri Aarno N iini.
12998: 4
12999:
13000:
13001:
13002:
13003: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
13004:
13005: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen "utan giitig anledning" gav fortgående an-
13006: anger har riksdagsman Aaro Lintilä m. fl. ledning till meningsskiljaktigheter mellan
13007: den 27 februari 1964 till vederbörande med- restaurangrörelsernas personai och publiken.
13008: lem av statsrådet för avgivande av svar Å andra sidan kunde länsstyreisen enligt
13009: ställt föijande spörsmål: 27 § förordningen angående härbärgerings-
13010: och förplägningsröreiser (85/38) biand an-
13011: "Är Regeringen medveten om att nat, om "den allmänna nivån bland rörel-
13012: tillträde för en kund till en hotell- sens kunder betänkligt sjunkit" nedflytta
13013: restaurang är beroende av detaljer röreisen till lägre klass eller till och med
13014: i klädsein, och om så är faliet, återkalia meddelat tillstånd till dess bedri-
13015: vad ärnar Regeringen göra för att vande. Speciellt från alkoholbolagets sida
13016: denna från internationella fordringar föijdes och följes alltjämt med förändrin-
13017: avvikande sed icke fortgående skulle garna i publikens nivå.
13018: ge en oriktig bild av vårt Iands gäst- Av ovannämnda skäl ansåg den kommitte,
13019: frihet och hotellrestaurangernas tjänst- som berett en ny förordning om härbärge-
13020: villigheU" rings- och förplägningsröreiser, samtidigt
13021: som den föresiog frångående av koncessions-
13022: Med aniedning av detta spörsmåi får jag systemet vid beviljande av tillstånd att be-
13023: vördsamt anföra föijande: driva näring, att affärsidkaren borde ha rätt
13024: Bedrivandet av härbärgerings- och för- att välja sina kunder och på detta sätt med
13025: piägningsröreise hör till de s. k. regiemente- avseende på pubiiken hålla sin röreise på
13026: rade näringarna, varför tillstånd av behörig önskat pian, enär hans rätt skulle bero av
13027: myndighet att bedriva sådan rörelse måste på viiken nivå röreisen bedrives och av vii-
13028: erhållas. På grund härav utgick man vid ken beskaffenhet den är. Denna princip
13029: tidigare lagstiftning från att det åiåg den framgår av den nu gällande 38 § förord-
13030: som erhållit tillstånd att betjäna alimänhe- ningen om härbärgerings- och förpiägnings~
13031: ten utan begränsning. Denna princip fram- rörelser (108/60), enligt viiken idkare av
13032: går tydligt av 6 § statsrådets besiut inne- härbärgerings- eller förpiägningsrörelse samt
13033: fattande närmare bestämmeiser beträffande röreisens personai är berä.ttigad att vägra
13034: tillämpning av förordningen angående här- person, som önskar bli rörelsens kund, till-
13035: bärgerings- och förplägningsrörelser (86/38), träde, om med tanke på upprätthållandet
13036: enligt viiken "ägare av rörelse eller dess per- av ordningen eller röreisens kvalitativa nivå
13037: sonai ej mä utan giltig anledning förvägra skäi därtill föreligger. Myndigheterna kom-
13038: någon, som det önskar, rum, föda eller för- mer att fästa uppmärksamhet vid restaurang-
13039: friskningar". I praktiken tolkades den pubiikens klädsel och uppförande då de be-
13040: ifrågavarande föreskriften så, att tillträde dömer resaturangens nivå och fastställer ut-
13041: icke kunde förvägras person som önskade skänkningsklasserna. En restaurangs all-
13042: bli kund, om det fanns piats i affärsrörel- männa anseende beror jn på många fakto-
13043: sen, försåvitt han icke var berusad eller rer, av vilka den publik, som frekventerar
13044: uppenbart oiämpiigt klädd. Undantag ut- den är en av de viktigaste. Publikens nivå
13045: gjorde endast de fall, då en restaurang ut- bedömes åter närmast på grund av kunder-
13046: tryckligen meddeiat, att den var reserverad nas uppförande och klädsel.
13047: för sällskap eller festlighet. Vad internationell praxis beträffar, hål-
13048: Sagda stadgande kunde dock icke följas Ier första kiass restauranger i alimänhet
13049: heit. Ovannämnda paragrafs ordaiydelse obetingat fast vid etikettens fordringar med
13050: 5
13051:
13052: avseende på klädseln, och t. ex. obligatorisk på en restaurangs karaktär och stil försöker
13053: aftondräkt är rätt allmänt. Ett undantag komma in där, kan icke undgås. Naturligt
13054: från praxis utgör endast vissa nöjesetablis- är, att vägran måste ske så taktfullt som
13055: semang i större turistcentra, vilka alls icke möjligt och utan att såra vederbörande, och
13056: har för avsikt att fästa uppmärksamhet vid helst genom hovmästaren. Å andra sidan
13057: kundernas klädsel för upprätthållandet av garanterar konkurrensen om kunderna i all-
13058: rörelsens anseende, viiken omständighet kun- mänhet, att inträde förvägras endast på
13059: derna också känner till på förhand. Sådana verldigen giltig grund.
13060: nöjesetablissemang finns dock icke tillsvidare Det måste anses skäligt och rättvist, att
13061: i vårt land. Däremot är i stora internatio- en affärsidkare, som offrat t. o. m. betydande
13062: nella bad- och semestercentra en absolut för- medel på grundande av en förplägnings-
13063: utsättning för tillträde till första klass ho- rörelse av en viss standard och vars rättig-
13064: tell, till vilka man ännu kan gå på lunch i heter i en avgörande grad är beroende av
13065: stranddräkt, oldanderlig klädsel efter kloekan huru hög klass rörelsen har och hurudan
13066: 18. dess beskaffenhet är, skall ha rätt att inom
13067: Med beaktande härav torde de finländska vissa gränser själv välja sin kundkrets, då
13068: aftonrestaurangernas fordran, att kunderna rörelsens kvalitativa nivå bedömes just på
13069: har s. k. mörk kostym, icke kunna anses allt- grund av kundkretsen. Det är icke heller
13070: för sträng, liksom icke heller det, att man likgiltigt från en besökande kunds sida, i vil-
13071: icke på kvällen kan låta t. ex. någon idrotts- ket sällskap han möjligen kommer att äta
13072: trupps i tävlingsdräkt uppträdande medlem- sin måltid eller tillbringa sin kväll.
13073: mar, som med avseende på sin ldädsel av- Hänvisande till ovanstående finner rege-
13074: viker skarpt från de övriga restauranggäs- ringen, med beaktande av restaurangnärin-
13075: terna, vinna inträde i en nöjesrestaurang av gens utveckling det motiverat, att för restau-
13076: hög klass, som håller på sin standard. När- rangerna bevaras den på 38 § ovannämnda
13077: vai·on av sådan avvikande publik skulle förordning baserade rätten att välja sina
13078: både kunna inverka menligt på restau- kunder bl. a. på grund av klädseln, ty in-
13079: rangens anseende och störa andra kunder, gripande av statsmakten genom närmare an-
13080: som är korrekt klädda. En helt annan sak visningar angående ldädselfrågan skulle
13081: är, att en sportdräkt nog är på sin plats knappast kunna ha några gynnsamma in-
13082: även i turisthotellrestauranger av hög klass. verkningar på restaurangnäringen och turis-
13083: En viss stelhet vid tolkning av klädsel- men.
13084: frågan kan förekomma i enskilda fall, vil- För avlägsnande av möjliga oldarheter som
13085: ket bör anses förståeligt med beaktande av förekommit vid tolkning av dräktfrågan kom-
13086: hur svår saken är. Genom bestämmelser om mer handels- och industriministeriet att upp-
13087: klädseln vänjes kunderna i varje fall små- mana centralorganisationen för restaurang-
13088: ningom vid att själv pröva, hur de skall branschen att uppgöra instruktioner för sina
13089: klä sig då de besöker en r~aurang eller till underordnade förplägningsrörelser, sA att
13090: vilket slag av restaurang de kan gå med be- enhetligt förfarande i de olika restauran-
13091: aktande av sin ldädsel. Att inträde på gerna vid undersökning av dräktfrä.gan Sk:all
13092: grund av ldädseln måste förvägras även ut- kunna nås.
13093: länning eller person som utan att ha reda
13094: Helsingfors den 25 mars 1964.
13095:
13096: T.f. handels- och industriminister Aarno Niini.
13097:
13098:
13099:
13100:
13101: E 223/64
13102: Kysymys N:o 19.
13103:
13104:
13105:
13106:
13107: Asunta: Moottoriajoneuvoveron periruisestä annettujen mää-
13108: räysten tarkistamisesta.
13109:
13110:
13111: E duskunn an H er r a P u h e m i e h e 11 e.
13112:
13113: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain maksujen perimisjärjestelmä on ollut jo pi-
13114: muuttamista tarkoittanut hallituksen esitys temmän aikaa arvostelun kohteena. On ollut
13115: viipyi eduskunnan käsittelyssä niin myöhään, vaikeata ymmärtää, miksei maksua ole voitu
13116: että uusi laki voitiin antaa vasta tammikuun suorittaa esimerkiksi postin välityksellä. Sa-
13117: 3 päivänä 1964. Verotusta täytäntöön pane- moin tarpeettomaksi katsottu edestakainen
13118: vat viranomaiset ovat tavallisesti voineet rekisterikirjojen lähettäminen nimismiehen
13119: jaksotelia väliaikaisten kuittien annon niin, kautta lääninhallitukselle on selvästi vanhen-
13120: ettei tarpeetonta ruuhkaa ole päässyt synty- tunut ja joustamaton säännös.
13121: mään. Uuden lain myöhäisestä säätäruisestä Kun lainsäädäntö mielestäni kaipaa kor-
13122: johtuneissa poikkeusoloissa jouduttiin väli- jausta ja ajanmukaistamista, esitän viitaten
13123: aikaistodistukset kuitenkin tällä kerralla päi- valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
13124: väämään päättyviksi melkein kaikki yhtä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
13125: aikaisesti. Seurauksena on ollut varsinkin tavaksi seuraavan kysymyksen:
13126: suurimmissa asutuskeskuksissa pitkää jono-
13127: tusta. Lyhyt yleinen jatkoaika ei ole voinut Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13128: vielä tilannetta pelastaa ja sen takia on näinä moottoriajoneuvoveron perimisestä an·
13129: päivinä moottoriajoneuvojen omistajien tai netut määräykset ovat hankalat .ia
13130: heidän edustajiensa alistuttava hankalaan vanhentuneet sekä aiheuttavat kansa-
13131: jonotukseen, josta on aiheutunut runsaasti laisille ja viranomaisille tarpeetonta
13132: ajanhukkaa. Samoin joutuvat poliisiviran- vaivaa ja työtä, ja jos on,
13133: omaiset ilman omaa syytään tarpeettoman mihin toimenpiteisiin Hallitus on
13134: arvostelun kohteeksi ja suorittamaan ylitöitä. ryhtynyt tai aikoo ryhtyä asiantilan
13135: Koko moottoriajoneuvoverolain mukaisten korj aarniseksi?
13136: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 196,!.
13137:
13138: Mikko Asunta.
13139:
13140:
13141:
13142:
13143: E 224/64
13144: 2
13145:
13146: Kysymys N: o 21.
13147:
13148:
13149:
13150:
13151: L. Mattila ym.: Moottoriajoneuvoveron kantotavan muutta-
13152: misesta.
13153:
13154:
13155: E duskunn an H er r a P u h e m i e h e 11 e.
13156:
13157: Moottoriajoneuvoista kannettavasta vuotui- asianomaiselle poliisiviranomaiselle verotusta
13158: sesta moottoriajoneuvoverosta säädetään 30 varten ajoneuvon rekisteriote, sekä selvitys
13159: päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa siitä, että ajoneuvo on ollut edellisenä vuonna
13160: (982/47), sellaisena kuin mainittu laki on säädetyllä tavalla vakuutettu. Tällöin anne-
13161: viimeksi eduskunnan 28 päivänä joulukuuta taan rekisteriotteesta kuitti, jonka voimassa-
13162: 1963 hallituksen esityksen n: o 148 johdosta oloaikana ajoneuvoa saadaan kuljettaa ilman,
13163: annetusta vastauksesta ilmeneväHä tavaUa että sen rekisteriote on mukana. V erotuksen
13164: muutettu. suorittaminen nykyistä tapaa käyttäen ja
13165: Tällä lailla on säädetty ne perusteet, joiden siihen liittyvä rekisteriotteiden käsittely on
13166: mukaan linja-, kuorma-, paketti-, henkilö- ja monimutkainen ja työtä sekä aikaa vaativa.
13167: eräiltä erikoisautoilta ja niiden perävaunuilta V eron suorittaminen tapahtuu siten, että
13168: sekä moottoripyöristä kannetaan esinekohtai- ajoneuvon haltijan on käytävä lunastamassa
13169: sesti määräytyvää moottoriajoneuvoveroa rekisteriote lääninhallituksesta tai poliisilai-
13170: vuosittain. toksen määrätystä toimistosta. Veroa ei siis
13171: Samalla lailla säädetään myös siitä minkä- voida maksaa rahalaitosten tai postisiirron
13172: laiset ajoneuvot ovat tästä verosta vapaat. välityksellä, niinkuin esimerkiksi muut tavan-
13173: Moottoriajoneuvoveron taloudellista rasi- omaiset verot sekä muun muassa radio- ja
13174: tusta arvosteltaessa on herättänyt oikeutettua televisiolupamaksut. Tästä menettelystä on
13175: tyytymättömyyttä muun muassa se, että run- ollut seurauksena lukuisten työtuntien ja
13176: saasti myös maantiellä liikennöivät maatalou- ajoneuvojen hyötytuntien menetykset vuosit-
13177: den käyttämät traktorit ovat tästä, samoin tain. Lisäksi aiheuttaa nykyinen veronperin-
13178: kuin dieselverosta kokonaan vapaat. Tästä tätapa ajoneuvon omistajille runsaasti tar-
13179: seikasta on luonnollisesti ollut seurauksena peetonta vaivaa ja epämukavuutta, josta ei
13180: se, että tällä verotuksella valtiontaloudelli- ole kenellekään, ei veronkantajallekaan, mi-
13181: sista syistä perittävä veron kokonaistuotto tään asiallista hyötyä. Vaikka moottoriajo-
13182: rasittaa yksinomaan muita moottoriajoneuvon neuvoveron epäoikeudenmukainen taloudelli-
13183: käyttäjiä. Tässä suhteessa ei mielestämme nen jakautuminen ja veronkannon kansan-
13184: ole oikein eikä kohtuullista, esimerkiksi am- taloudellinen epätarkoituksenmukaisuus tässä
13185: mattiautoilijoiden ja muiden autoa työväli- yhteydessä sivuutettaisiinkin on ajoneuvo-
13186: neenään tarvitsevien henkilöiden asettaminen veron maksajilla käsityksemme mukaan oikeus
13187: verotukseen nähden huonompaan asemaan vaatia mahdollisuutta veron suorittamiseksi
13188: kuin ne ammatinharjoittajat, jotka käyttävät vaivattomammin kuin mitä nykyinen täysin
13189: traktoria työssään. kelvoton kantotapa edellyttää.
13190: Moottoriajoneuvoveron aiheuttamat epä- Erityisen korostetusti ovat edellä esitetyt
13191: kohdat eivät kuitenkaan ole yksinomaan suo- epäkohdat tulleet esille vuodelta 1964 kan-
13192: rastaan taloudellisia. Tapa, jolla moottori- nettavan moottoriajoneuvoveron yhteydessä.
13193: ajoneuvovero kannetaan, on epäkäytännölli- Tähän on ollut s~yynä se, että hallitus peruutti
13194: nen ja hankala aiheuttaen kohtuutonta vai- 22 päivänä marraskuuta 1963 syyskuun 20
13195: vaa ja ajanhukkaa moottoriajoneuvon omis- pa1vana antamansa esityksen moottoriajo-
13196: tajille. Nykyisin on määräpäivään mennessä neuvoverosta annetun lain muuttamiseksi.
13197: käytävä jättämässä lääninhallitukselle tai Samalla hallitus antoi eduskunnalle uuden
13198: 3
13199:
13200: esityksen mainitun lain muuttamiseksi. Tähän odottamaan veronmaksuvuoroaan useita tun-
13201: esitykseen sisältyvää veronkorotusta ei edus- teja.
13202: kunta kuitenkiin hyväksynyt vaan alensi Kun syy moottoriajoneuvoveron maksun
13203: kansanedustajan aloitteen perusteella veron- viivästymiseen ei missään tapauksessa ole joh-
13204: lisäystä tuntuvasti. Edellä kerrotusta halli- tunut ajoneuvon omistajista vaan hallituksen
13205: tuksen menettelystä johtuen eduskunta sai epätarkoituksenmukaisesta menettelystä tässä
13206: kyseisen lain loppuunkäsitellyksi vasta joulu- asiassa, on vaikea ymmärtää miten on mah-
13207: kuun 28 päivänä 1963. Tällöin ei verotusta dollista ettei hallituksen toimesta ole ryh-
13208: suorittaville viranomaisille jäänyt enää tar- dytty toimenpiteisiin Veronmaksuajan jatka-
13209: peellista aikaa hankalan verotustoimen suo- miseksi tai maksutavan helpottamiseksi.
13210: rittamiseksi normaaliin tapaan. Tästä puo- Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
13211: lestaan on ollut seurauksena rekisteriotteitten päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perus-
13212: lunastusmahdollisuuden siirtyminen useissa teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13213: tapauksissa aivan sen päivämäärän kynnyk- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13214: selle, jolloin aikaisemmin mainitun väliaikais-
13215: todistuksen voimassaoloaika päättyy ja jol- Onko Hallitus tietoinen niistä mo-
13216: loin ajoneuvon kuljettaminen ilman rekisteri- nista haitoista ja suoranaisista talou-
13217: otetta ei ole sallittua. Tästä syystä on rekis- dellisista menetyksistä, joita nykyinen
13218: teriotteitten lunastus suurelta osalta keskit- moottoriajoneuvoveron kantotapa ai-
13219: tynyt kuluvan helmikuun viimeisiin päiviin, heuttaa moottoriajoneuvon haitijoille
13220: aiheuttaen ajoneuvon haitijoille useissa ta- yleensä ja erityisesti silloin kun vero-
13221: pauksissa monien tuntien jonotusta, entises- tuksen toimeenpano tapahtuu normaa-
13222: täänkin suurempaa ajanhukkaa ja sääsuh- lia myöhäisempänä ajankohtana, niin-
13223: teista johtuen suoranaista terveydellistä vaa- kuin vuoden 1964 verotusta suoritet-
13224: raa. Niinpä on esimerkiksi Helsingin poliisi- taessa on asianlaita, ja
13225: laitoksen asianomaisen toimiston ovelle useina mihin toimenpiteisiin Hallitus on
13226: päivinä muodostunut pitkiä jonoja joissa ryhtynyt tai aikoo ryhtyä moottori-
13227: sadat ajoneuvojen haltijat tai heidän edus- ajoneuvon haitijoihin edellä kerrotussa
13228: tajansa ovat joutuneet kylmässä ulkoilmassa suhteessa kohdistuneitten ylimääräis-
13229: ten rasitusten poistamiseksi~
13230: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1964.
13231:
13232: Leo I. Mattila. Aaro Stykki.
13233: 4
13234:
13235:
13236:
13237:
13238: E duskunn an H er r a P u h e m i e h e ll e.
13239:
13240: Teille, Herra Puhemies, viime helmikuun Kysymys moottoriajoneuvoveron kantota-
13241: 27 päivänä osoittamassaan kirjelmässä kan- van muuttamisesta on jo useamman vuoden
13242: sanedustaja Mikko Asunta on valtiopäivä- ollut vireillä. Vuonna 1954 Hallitus antoi
13243: järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esit- Eduskunnalle esityksen laiksi moottoriajo-
13244: tänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen neuvojen polttoaineverosta, joka rakentuisi
13245: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: sille pohjalle, että bensiinikäyttöisten moot-
13246: toriajoneuvojen esinekohtainen vero poiste-
13247: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että taan ja bensiinin tullia vastaavasti korote-
13248: moottoriajoneuvoveron perimisestä an- taan sekä että esinekohtaista ns. polttoaine-
13249: netut määräykset ovat hankalat ja veroa kannetaan ainoastaan niistä moottori-
13250: vanhentuneet sekä aiheuttavat kansa- ajoneuvoista, joita käytetään muulla voimalla
13251: laisille ja viranomaisille tarpeetonta tai polttoaineelia kuin sekoittamattomalla
13252: vaivaa ja työtä, ja jos on, bensiinillä tai bensiinialkoholilla, mikäli sel-
13253: mihin toimenpiteisiin Hallitus on laisen aineen tulli on bensiinin tullia pie-
13254: ryht;ynyt tai aikoo ryhtyä asiantilan nempi. Eduskunta hylkäsi kuitenkin esityk-
13255: korjaamiseksi~" sen. Vuonna 1958 annettiin Eduskunnalle
13256: uusi esitys laiksi polttoaineverosta, mutta
13257: Viime helmikuun 28 päivänä Teille, Herra hylättiin tämäkin esitys.
13258: Puhemies, osoittamassaan kirjelmässä kansan- Moottoriajoneuvoverotuksen uudistamista
13259: edustaja L. Mattila ym. ovat valtiopäivä- koskeva kysymys on koko laajuudessaan tul-
13260: järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esit- lut uuteen vaiheeseen sen jälkeen, kun
13261: täneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vuonna 1960 asetettu tietojenkäsittelykomitea
13262: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19/4 1961 ja 14/5 1962 antamissaan mietin-
13263: nöissä mm. oli ehdottanut erityisen valtion
13264: , Onko Hallitus tietoinen niistä mo- tietokonekeskuksen perustamista ja todennut
13265: nista haitoista ja suoranaisista talou- erääksi automaattisen tietojenkäsittelyyn so-
13266: dellisista menetyksistä, joita nykyinen veltuvaksi tehtäväksi moottoriajoneuvojen re-
13267: moottoriajoneuvoveron kantotapa ai- kisteröinnin. Vuonna 1962 aloitti valtio-
13268: heuttaa moottoriajoneuvon haitijoille varainministeriön järjestelyosastossa toimin-
13269: yleensä ja erityisesti silloin kun vero- tansa sitä varten kyseisen vuoden meno-
13270: tuksen toimeenpano tapahtuu normaa- arvioon otetun määrärahan puitteissa erityi-
13271: lia myöhäisempänä ajankohtana, niin- nen automaattinen tietojenkäsittely (ATK-)
13272: kuin vuoden 1964 verotusta suoritet- ryhmä, jonka tehtävänä on valmistella val-
13273: taessa on asianlaita, ja tion tietokonekeskuksen perustaminen. Työ-
13274: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryhmä on laatinut yleissuunnitelman moot-
13275: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä moottori- toriajoneuvojen rekisteröinnin uudelleen jär-
13276: ajoneuvon haitijoihin edellä kerrotussa jestelystä siten, että rekisteröinti ja siihen
13277: suhteessa kohdistuneitten ylimääräis- liittyvät tehtävät pääasiallisesti voitaisiin
13278: ten rasitusten poistamiseksi?" suorittaa automaattisena tietojenkäsittelynä.
13279: Tammikuussa 1964 valtiovarainministeriö
13280: Kun molemmat kysymykset, jotka tarkoit- asetti toimikunnan laatimaan ehdotuksen
13281: tavat samaa asiaa, kuuluvat toimialaani siitä, miten moottoriajoneuvojen verotuksessa
13282: valtiovarainministerinä, esitän vastauksenani maksuunpano ja kanto on virastoteknillisesti
13283: niihin kunnioittavasti seuraavaa: järjestettävä moottoriajoneuvon keskusrekis-
13284: 5
13285:
13286: teröintijärjestelmässä ja mitä muutoksia voi- Rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä
13287: massaolevaan lainsäädäntöön tämän vuoksi on tullaan myöskin muuttamaan moottoriajo-
13288: tehtävä. Tarkoituksena on ensi vuoden ai- neuvoveron nykyistä kantotapaa ja siirty-
13289: kana siirtää moottoriajoneuvojen rekiste- mään nykyisestä leimaveron muodossa tapah-
13290: röinti kokonaisuudessaan tietokoneilla tapah- tuvasta verotuksesta järjestelmään, jonka mu-
13291: tuvaksi edellyttäen, että valtion tietokone- kaan vero tullaan kantamaan postin välityk-
13292: keskus, jonka perustamista tarkoittava Hal- sellä.
13293: lituksen esitys on Eduskunnan käsiteltävänä,
13294: aloittaa toimintansa vielä tämän vuoden
13295: aikana.
13296: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1964.
13297:
13298: Valtiovarainministeri Esko Rekola.
13299: 6
13300:
13301:
13302:
13303:
13304: Till Riksdagens Herr Talman.
13305:
13306: I en till Eder, Herr Talman, riktad skri- Från angående ändring av uppbördssättet
13307: velse av den 27 februari innevarande år har för motorfordonsskatten har redan i flere års
13308: riksdagsman Mikko Asunta med stöd av 37 § tid varit aktuell. År 1954 avlät Regeringen
13309: 1 mom. riksdagsordningen till vederbörande till Riksdagen en proposition med förslag till
13310: medlem av statsrådet för avgivande av svar lag om skatt på bränsle för motorfordon, som
13311: ställt följande spörsmål: skulle basera sig på att sakskatten för ben-
13312: sindrivna motorfordon slopas och tullen på
13313: ,Är Regeringen medveten om att bensin i motsvarande grad höjes, samt att
13314: bestämmelserna om uppbärande av sakskatten, den s.k. skatten på bränsle, endast
13315: motorfordonsskatt är besvärliga och uppbäres för de motorfordon, som drives med
13316: föråldrade samt förorsakar medbor- annan kraft eller annat bränsle än oblandad
13317: gare och myndigheter onödigt besvär bensin eller bensinolkohol, såvida tullen på
13318: och arbete, och om så är fallet, sådant ämne är lägre än tullen på bensin.
13319: vilka åtgärder har Regeringen vid- Riksdagen förkastade emellertid propositio-
13320: tagit eller ämnar den vidtaga för att nen. År 1958 avläts till Riksdagen en ny
13321: förbättra förhållandena?" proposition med förslag till lag om skatt på
13322: bränsle, men även denna proposition förkas-
13323: Den 28 februari innevarande år har riks- tades.
13324: dagsman L. Mattila m. fl. i en till Eder, Frågan om revidering av beskattningen av
13325: Herr Talman, riktad skrivelse med stöd av motorfordon har i hela sin omfattning kom-
13326: 37 § 1 mom. riksdagsordningen till veder- mit i ett nytt skede efter det att den år 1960
13327: börande medlem av statsrådet för avgivande tillsatte databehandlingskommiWin i sina
13328: av svar ställt följande spörsmål: betänkanden 19/4 1961 och 14/5 1962 bl. a.
13329: föreslagit inrättande av en särskild statens
13330: ,Är Regeringen medveten om de datamaskincentral och konstaterat, att re-
13331: många olägenheter och direkta ekono- gistreringen av motorfordon är en uppgitf,
13332: miska förluster, som det nuvarande som lämpar sig för automatisk databehand-
13333: sättet för uppbörd av motorfordons- ling. År 1962 vidtog vid finansministeriets
13334: skatten förorsakar innehavare av mo- organisationsavdelning en särskild (ATK-)
13335: torfordon i allmänhet och särskilt då grupp för automatisk databehandling, vars
13336: verkställigheten av beskattningen sker uppgift är att förbereda inrättandet av sta-
13337: vid senare tidpunkt än normalt, såsom tens datamaskincentral, med sin verksamhet
13338: fallet är vid verkställandet av 1964 års inom ramen för det för densamma i ifråga-
13339: beskattning, och varande års statförslag upptagna anslaget.
13340: vilka åtgärder har Regeringen vid- Arbetsgruppen har utarbetat en generalpian
13341: tagit eller ämnar den vidtaga för av- för nyorganisation av registreringen av mo-
13342: hjälpande av de extra besvär, som i torfordon sålunda, att registreringen och
13343: det ovan anförda hänseendet förorsa- därmed sammanhängande uppgifter huvud-
13344: kats innehavarna av motorfordon?" sakligen slmlle kunna utföras i form av
13345: tuomatisk databehandling. I januari 1964
13346: Enär båda spörsmålen, som avser samma tillsatte finansministeriet en kommission med
13347: sak, hör till mitt verksamhetsområde som uppgift att utarbeta ett förslag om sättet på
13348: finansminister, får jag som svar på dem vilket debiteringen och uppbörden vid be-
13349: vördsamt anföra följande: skattningen av motorfordon ämbetstekniskt
13350: 7
13351:
13352: skall ordnas inom ett centralregistreringssys- 1 samband med revideringen av registre-
13353: tem för motorfordon och vilka ändringar, ringen kommer även det nuvarande sättet
13354: som på grund härav måste vidtagas i gällande för uppbörd av motorfordonsskatten att
13355: lagstiftning. Avsikten är att under nästa år ändras, så att man från den nuvarande be-
13356: överföra registreringen av motorfordon i sin skattningen i form av stämpelskatt övergår
13357: helhet att utföras med datamaskiner under tili ett annat system, enligt vilket skatten
13358: förutsättning att statens datamaskincentral, kommer att uppbäras genom postens förmed-
13359: beträffande viiken Regeringens proposition ling.
13360: om inrättande av en sådan är- under behand-
13361: ling i Riksdagen, börjar sin verksamhet re-
13362: dan under innevarande år.
13363: Helsingfors den 24 mars 1964.
13364:
13365: Finansminister Esko Rekola.
13366: 1
13367: 1
13368: 1
13369: 1
13370: 1
13371: 1
13372: 1
13373: 1
13374: 1
13375: 1
13376: 1
13377: 1
13378: 1
13379: 1
13380: 1
13381: 1
13382: 1
13383: Kysymys N:o 20.
13384:
13385:
13386:
13387:
13388: Kelovesi ym.: Valtiojohtoisten yhtiöiden suorittamista työn-
13389: tekijäin erottamisista.
13390:
13391:
13392: Eduskunnan H er r a P u h e m i e h e ll e.
13393:
13394: Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtailta on nustoimintaa. HaJllituksen tulisi käyttää mah-
13395: erotettu työstä 250 työntekijää ja lähiaikoina dollisuuksiaan valtion omistamien tuotanto-
13396: on ilmoitettu erotettavan vielä sama määrä. laitosten työllisyyden tasaisen korkeana säi-
13397: Imatran kauppalassa ja lähikunnissa on työ- ~yttämiseksi. Suurilla tuotantolaitoksilla on,
13398: tilanne ennestään hyvin vaikea. Kauppalan yhtä hyvin työttömyyskausina kuin on ollut
13399: työhönsijoitusosuus on täysi ja valtion mo- hyvän työtilanteen vallitessakin, mahdolli-
13400: n~lle työttömyystyömaille on sijoitettu kaup- suudet sijoittaa työntekijänsä työhön vä!li-
13401: palan työntekijöitä. Työnhakijoita on tällä aikaisten häiriöiden sattuessa tilapäisjärjes-
13402: hetkellä n. 360. Heistä saa vain vähän yli telyjen avulla. Vaikea työllisyystilanne ja
13403: sata työntekijää kassa-avustusta. Kun työttö- valtion kokonaisetu sen oikeasta hoitamisesta
13404: myyskorvausten maksamisenkin on ao. mi- edellyttää hallituksen toimenpiteitä myös val-
13405: nisteriö kieltänyt, ei ole tietoa, kuinka n. 250 tion tuotantolaitosten mahdollisuuksien hy-
13406: työtöntä tulee toimeen. Rakennustöitä on väksi käyttämiseksi.
13407: Imatralla normaalia vähemmän. Työtilai- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
13408: suuksista on suuri puute. Siksi on kohta- tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
13409: lokasta, että valtiojohtoinen tuotantolaitos tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13410: samanaikaisesi vähentää työntekijöitään. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13411: Heikko työtilanne antaa teollisuuslaitok-
13412: sille mahdollisuuden tuotantotoiminnan tila- Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
13413: päishäiriöissä työntekijäin suuriinkin vähen- miota Enso-Gutzeitin ja muiden val-
13414: nyksiin. Markkinalakien mukaan arvellaan tiojohtoisten tuotantolaitosten suorit-
13415: työntekijöitä olevan työhön saatavissa silloin, tamiin työntekijäin erottamisiin ja
13416: kun heitä taas tarvitaan. Näin ei voitaisi me- katsooko hallitus sen olevan omien
13417: neteHä korkean työllisyyden vallitessa. Täl- työllisyyspyrkimystensä mukaista, ja
13418: lainen menettely on työntekijäin arvoa alen- ellei,
13419: tavaa ja heidän etujansa polkevaa eikä se mitä hallitus aikoo tehdä, että val-
13420: ole vaitionkaan työllisyyspolitiikan oikeiden tiojohtoiset yhtiöt pyrkisivät työllisyy-
13421: tavoitteiden mukaista. den ylläpitämiseen ja luopuisivat
13422: Työllisyylain vei voitusten toteuttamiseksi työntekijäinsä joukkoerottamisista?
13423: säännöstellään mm. julkista huoneenraken-
13424: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1964.
13425:
13426: Tauno Kelovesi. Paavo Aitio.
13427: Eino Tainio. Pentti Liedes.
13428: Matti Koivunen. Taisto Sinisalo.
13429: Ville Pessi. Pauli Puhakka.
13430: Eino Roine.
13431:
13432:
13433:
13434:
13435: E 226/64
13436: 2
13437:
13438:
13439:
13440:
13441: E d llS k u n n a n H er r a P u h e m i e h e ll e.
13442:
13443: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- nointiolosuhteissa, JOissa suhdannekehitys
13444: tissa mainitussa tarkoituksBssa ovat kansan- vailitelee. Tähän nähden voidaan todeta, että
13445: edustaja T. Kelovesi ym. esittänoot Hallituk- valtionenemmistöisten yhtiöittemme tuotan-
13446: sen asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- nollista toimintaa on harjoitettu määrätie-
13447: raavan kysymyksen: toisesti ja tehokkaasti. Kunkin oman tuo-
13448: tannon alan täystyöllisyys on ollut tavoit-
13449: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- teena, vaikka yleisesti tiedossa olevista syistä
13450: miota Enso-Gutzeitin ja muiden val- sitä ei aivan joka toimintakohteessa ole voitu
13451: tiojohtoisten tuotantolaitosten suorit- saavuttaa. Näin ollen eduskuntakyselyn on
13452: tamiin työntekijäin erottamisiin ja katsottava kQSkevan ensi sijassa edellä mai-
13453: katsooko hallitus sen dlevan omien nittua valtionenemmistöisten yhtiöiden uudis-
13454: työllisyyspyrkimystensä mukaista, ja rakennustoimintaa.
13455: ellei, Suuren teollisuuslaitoksen rakennustoi-
13456: mitä hallitus aikoo tehdä, että val- minta on käytännössä useimmiten järjestetty
13457: tiojohtoiset yhtiöt pyrkisivät tyällisyy- siten, että rakennuskorjauksia ja huoltoa
13458: den ylläpitämiseen ja luopuisivat vartBn on oma vakinainen työryhmänsä, ja
13459: työntekijäinsä joukkoerottamisista?" varsinaiset uudisrakennustyöt suoritetaan
13460: joko oman uudisrakennusosaston tai ulkopuo-
13461: Vastauksena tähän kysymykseen saan kun- listen urakoitsijoiden toimesta. Teollisuuden
13462: nioittavasti esittää seuraavaa: rakennustoiminnassa on kohteita, jotka poik-
13463: Tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtäävä keavat huomattavasti normaalista rakennus-
13464: uudisrakennustyö liittyy rdleellisena osana tavasta. Varmuuden saavuttamiseksi voi täl-
13465: menestyvän teollisuusyrityksen toimintaan· löin olla tarkoituksenmukaista, että mainitut
13466: Voidaankin todeta, että kuluneina vuosina työt suoritetaan yhtiön omasta toimesta,
13467: on teollisuuden rakennus- ja muu inves- vaikka tästä aiheutuukin kenties ylimääräi-
13468: tointitoiminta monilla aloilla ollut olois- sia kustannuksia. Rakennuskohteissa, jotka
13469: sainme varsin voimakasta joskin viimeisen voidaan katsoa tavallisiksi konstruktioltaan
13470: vuoden aikana siinä on ollut havaittavissa ja muilta vaatimuksiltaan, on pyrkimys
13471: heikkenevä suunta. yleensä käyttää rakennusrakoitsijaliikkeiden
13472: Kun mainittua teollisuutemme uudisraken- palveluksia. Tätä puoltavat useat näkökoh-
13473: nustyötä tarkast~liaan työllisyyskysymysten dat. Mainittu urakoitsija on keskittynyt
13474: valossa, on muistettava, että teollisuus raken- oman alansa työnjärjes~lyyn ja kustannus-
13475: nustoiminnallaan pyrkii luomaan uusia tuot- säästöön ja hän voi hankkia käyttöönsä sel-
13476: tavia ja pysyviä työtilaisuuksia. Rakennus- laisia erikoiskoneita, joille tulee olla jatku-
13477: kausi on siis teollisuusyrityksen puitteissa vasti työtä. Teollisuuslaitos voi toisaalta
13478: ajoittain toistuva välivaihe, joka ei voi muo- saada tiettyä etua urakoitsijoiden keskinäi-
13479: dostua itsenäiseksi tarkoitukseksi. Teollinen sestä kilpailusta, ja teollisuudelle on epäile-
13480: yritys keskittää sensijaan voimansa tietyn mättä kannattavinta keskittää voimavaransa
13481: tuotannon alan kehittämiseen ja sen laajen- nimenomaan oman aJlansa valmistustekniikan
13482: tamiseen. ja tuotannon kehittämiseen.
13483: Valtionenemmistöisten yhtiöiden tuloksel- Eduskuntakyselyssä mainittu Enso-Gutzeit
13484: lisen toiminnan kannaJlta on välttämätöntä, Osakeyhtiö on maamme johtavana te6llisuus-
13485: että näiden yhtiöiden johdolla on tietty riip- yrityksenä harjoittanut voimakasta tuo-
13486: pumattomuus. Ainoastaan tällä edellytyksellä tantolaitosten uudisrakennustoimintaa muun
13487: on mahdollista toimia tasavertaisesti markki- muassa Kaukopään tehtailla. Näiden töiden
13488: valmistuttua asteittain on väistämättä edessä vähennykset samoin jaksottuisivat. Yhtiö ei
13489: rakennustyövoiman supistaminen. Yhtiön il- kuitenkaan nyt rakenteilla olleiden työkoh-
13490: moituksen mukaan Kaukopään tehtailla ta- teiden valmistuttua voi jatkaa rakennustoi-
13491: pahtunut työntekijävahvuuden vähentämi- mintaa vain tämän alan työllisyyden yllä-
13492: nen ei johdu Kaukopään tehtaitten tuotan- pitämisen vuoksi, koska sillä ei tässä vai-
13493: non tilapäisistä häiriöistä eikä kysymys ole heessa ole toteutettavana sellaisia tuotannon
13494: siis senkaltaisesta irtisanomisesta, joka voi- laajennussuunnitelmia, jotka edellyttäisivät
13495: taisiin hoitaa tilapäisjärjestelyin siksi kun- tällaisia rakennustöitä.
13496: nes häiriöt poistuvat. Työvoiman supistami- Hallitus on siis selvillä valtionenemmistöis-
13497: nen on tapahtunut tehtaan uudisrakennus- ten yhtiöiden rakennustoiminnasta ja siihen
13498: osastoilla. Näille osastoille otetaan työntekijät liittyvistä työllisyysnäkökohdista. Teollisuus-
13499: määrättyjä rakennuskohteita varten, ja työn- laitoksen uudisrakennustyön määrittelevät
13500: tekijät ovat jo työhön tullessaan tietoisia ensisijassa markkinointimahdolEsuudet, liike-
13501: siitä, että työkohteen valmistuttua työsuhde talous ja tuotannontekijät, mikä pätee myös-
13502: päättyy ainakin useimpien kohdalta. Kauko- kin valtionenemmistöisten yhtiöiden koh-
13503: pään tehtailla on ajanjaksona 1. 12. 1963- da:lla. Kuitenkin voidaan todeta, että valtion
13504: 29. 2. 1964 valmistunut kaksitoista työkoh- yhtiöiden uudisrakennustoiminassa on otettu
13505: detta, mistä on aiheutunut 227 työntekijän mahdollisessa määrin huomiooon myös yleis-
13506: vähennys uudisrakennusosaston vahvuudessa. tilanne tällä hetkellä heikentyneen talonra-
13507: Kevään aikana valmistuu Hsää työkohteita, kennustoiminnan kannalta ja ajoitettu töitä
13508: lähiaikoina muun muassa syöttöveden käsit- työi}lisyysvaihteluiden tasaamiseksi. Tätä tu-
13509: telylaitos sekä viemärityömaa. Yhtiö on pyr- lee myöskin Hallitus pitämään silmällä nii-
13510: kinyt huomioon ottamaan mahdollisuuksiensa den rakennustöiden kohdalla, jotka valtion-
13511: mukaan Y~leistilanteen rakennustoiminnassa, enemmistöisissä yhtiöissä rahoitetaan välittö-
13512: jaksottaen töitä siten, että työkohteet eivät mästi valtion varoilla.
13513: valmistu samanaikaisesti, jotta työntekijä-
13514: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1964.
13515:
13516:
13517: Vt. kauppa- ja teollisuusministeri
13518: Ministeri A.arno Niini.
13519: 4
13520:
13521:
13522:
13523:
13524: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13525:
13526: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- oberoende. Endast under denna förutsätt-
13527: ningen har riksdagsman T. Kelovesi m.fl. ning föreligger det möjligheter för jämbör-
13528: ti!l1 vederbörande medlem av regeringen för dig verksamhet i marknadsföringsförhållan-
13529: avgivande av svar ställt följande spörsmål: den, där konjunkturutvecklingen växlar.
13530: Med hänsyn därtiill kan det konstateras, att
13531: "Har Regeringen beaktat av Enso- våra statliga bolags produktionsverksamhet
13532: Gutzeit och andra statsdirigerande har bedrivits målmedvetet och effektivt.
13533: produktionsinrättningar verkställda Målet har varit fulJl sysselsättning inom
13534: uppsägningar av arbetare, och anser varje egen produktionsbransch, även om av
13535: Regeringen dessa uppsägningar stå i allmänt kända skäl detta mål icke i fråga
13536: överensstämmelse med dess egna sys- om varje verksamhetsobjekt har kunnat nås.
13537: selsättningssträvanden, samt, om så Under sådana förhållanden måste riksdags-
13538: icke är fallet, spörsmålet anses i främsta rummet hän.i'öra
13539: vad har Regeringen för avsikt att sig till ovannämnda nybyggnadsverksamhet
13540: göra, för att de statsdirigerade bo- vid bolagen med statligt majoritetet.
13541: lagen skall sträva efter att upprätt-,
13542: hålla sysselsättningen och avstå från Byggnadsverksamheten vid stora industri-
13543: massuppsägningar av sina arbetare?" företag är i praktiken oftast ordnad på
13544: sådant sätt, att för byggnadsreparationer
13545: Såsom svar på detta spörsmål får jag hög- och service finns en egen ordinarie arbets-
13546: aktningsful:lt anföra följande: grupp samt att de egentliga nybyggnads-
13547: Ett nybygnadsarbete, som avser en ökning arbetena utföres antingen av en särskiM ny-
13548: av produktionskapaciteten, ansluter sig som byggnadsavdelning eller av utomstående en-
13549: en väsentlig del tili verksamheten vid ett treprenörer. Inom industrins byggnadsverk-
13550: framgångsrikt industriföretag. Det kan också samhet förekommer objekt, som i hög grad
13551: konstateras, att under de gångna åren in- avviker från det normala byggnadssättet.
13552: dustrins byggnads- och övriga investerings- För säkerhets skull kan det härvid vara
13553: verksamhet i många branscher har varit ändamålsenligt, att nämnda arbeten utföres
13554: för våra förhållanden ganska intensiv, även genom bolagets egen försorg, även om detta
13555: om under senaste år i denna verksamhet har måhända åsamkar extra kostnader. I fråga
13556: kunnat observeras en nedgång· om byggnadsobjekt, vilka kan betraktas som
13557: Då nämnda nybyggnadsarbete inom vår vanliga med hänsyn till konstruktion och
13558: industri skärskådas i sysselsättningsfrågor- övriga krav, har man i allmänhet strävat
13559: nas belysning, bör man minnas, att industrin att anlita byggnadsentreprenörsaffärer. För
13560: genom sin byggnadsverksamhet strävar att detta talar många synpunkter. En entre-
13561: skapa nya inbringande och permanenta ar- prenör av nämnda slag är förtrogen med
13562: bet'stillfällen. Perioden av byggnadsarbete är arbetsorganisationen och kostnadssparandet
13563: följaktligen inom industriföretagets ram ett inom sin egen bransch och han kan anskaffa
13564: tidtals återkommande mellanskede, som icke sådana specialmaskiner, som heila tiden kom-
13565: kan bli ett självändamål. Ett industriellt mer att ha arbete. Industriföretagen kan å
13566: företag koncentrerar däremot sin kraft på andra sidan dra en viss nytta av konkur-
13567: utvecklandet och utvidgandet av ett visst rensen mellan entreprenörerna, och för in-
13568: produktionsområde· dustrin är det utan tvivel mest lönande att
13569: Med tanke på de statliga bolagens fram- koncentrera sina kraftresurser speciellt på
13570: gångsrika verksamhet är det oundgängligt, produktionstekniken inom den egna branschen
13571: att ledningen för dessa bolag har ett visst och på utvecklandet av produktionen.
13572: 5
13573:
13574: 1 riksdagsspörsmålet nämnda Enso-Gutzeit nadsverksamheten genom att fördela arbe-
13575: Osakeyhtiö har som det ledande industri- tena på sådant sätt, att arbetsuppgifterna
13576: företaget i värt land idkat en intensiv ny- icke skall bli slutförda samtidigt, så att
13577: byggnadsverksamhet, som bl.a. gällt industri- minskningarna i arbetskraften därigenom
13578: anläggningar vid Kaukopää fabriker. Sedan också fördelas på skilda tidpunkter. Bolaget
13579: byggnadsarbetena i fråga etappvis blivit kan likväl icke, sedan de byggnadsobjekt,
13580: färdiga, förestår oundgängligen en inskräk- som för närvarande är under uppförande,
13581: ning av byggnadsarbetskraften. Enligt upp- har blivit färdiga, fortsätta sin byggnads-
13582: gift av bolaget beror minskningen i arbets- verksamhet enbart med tanke på sysselsätt-
13583: kraften vid Kaukopää fabriker icke på tiill- ningens upprätthållande inom branschen i
13584: fälliga störningar i produktionen vid Kauko- fråga, enär bolaget icke i detta skede har
13585: pää fabriker, och icke heller är det följ- att genomföra sådana produktionsutvidg-
13586: aktligen fråga om uppsägningar på grund av ningsplaner, som skulle förutsätta byggnads-
13587: sådana störningar, som skulle kunna und- arbeten av i:frågavarande art.
13588: vikas med tillhjälp av tillfälliga regleringar Regeringen känner foljaktligen till de
13589: ända till den tidpunkt, då störingarna upp- statliga bolagens byggnadsverksamhet och
13590: hör. Inskränkningen av arbetskraften har sysselsättningssynpukterna i samband där-
13591: ägt rum vid fabrikens nybyggnadsavdelnin- med. Industriföretagens nybyggnadsarbetena
13592: gar. Vid dessa avde:lningar anställes arbetare betingas i :främsta rummet av marknads-
13593: för vissa byggnadsobjekt, och arbetarna är föringsmöjligheterna, företagsekonomin och
13594: redan då de anstä:lles medvetna om att ar- produktionsfaktorerna, något, som även har
13595: betsförhållandet åtminstone i stort sett upp- sin giltighet i fråga om bolagen med statlig
13596: thör, så snart arbetsobjektet är färdigt. Vid majoritet. Likväl kan det konstateras, att
13597: Kaukopää fabriker blev under perioden vid de statliga bolagens nybyggnadsverks.:'lm-
13598: 1. 12. 1963-29. 2. 1964 tolv arbetsobjekt het i mån av möjlighet även det allmänna
13599: färdiga, vilket medförde en minskning med Qäget har beaktats med tanke pä den för
13600: 227 arbetare i nybyggnadsavdelningens ar- ögonbficket minskade husbyggnadsverksam-
13601: betsstyd{a, Under våren blir ytterligare ar- heten, var:för arbetena har fördelats med
13602: betsobjekt färdiga, i den närmaste framtiden tanke på en utjämning av sysselsättnings-
13603: bl. a. en anläggning för behandling av ma- fluktuationerna. Detta kommer regeringen
13604: tarvatten samt ,arbetena på en avloppsarbets- även att beakta i fråga om de byggnads-
13605: plats. Bolaget har i mån av möjlighet strävat arbeten, vilka inom bolagen med statlig
13606: att beakta det aUmänna iläget inom bygg- majoritet finansieras direkt med statsmedel.
13607: Helsingfors, den 21 mars 1964.
13608:
13609:
13610: T.f. handels- och industriminister
13611: Minister Aarno N·iin.i.
13612:
13613:
13614:
13615:
13616: 8 226/64
13617: Kysymys N:o 21.
13618:
13619:
13620:
13621:
13622: L. Mattila ym.: Moottoriajoneuvoveron kantotavan muutta-
13623: misesta.
13624:
13625:
13626: (Kysymyksen N: o 19 yhteydessä.)
13627:
13628:
13629:
13630:
13631: E 290/66
13632: Kysymys N: o 22.
13633:
13634:
13635:
13636:
13637: Niemelä ym.: Yleisistä teistä annetun lain mukaisten tie-
13638: korvausten suorittamisesta.
13639:
13640:
13641: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13642:
13643: Yleisistä teistä 21. 5. 1954 annetun lain naan tienpitäjän harkinnasta. Vallitsevan
13644: tultua voimaan vuoden 1958 alussa mää- käytännön mukaan ennakkokorvauksia on
13645: rätään tiealueiden luovuttajille suoritetta- suoritettu asuin- ja eräistä muista raken-
13646: vat korvaukset yleensä ns. tietoimituksissa. nuksista, mutta ei yleensä teiden maapoh-
13647: Huolimatta siitä, että niissä noudatettava jista, vaikka kyseessä olisi sangen tuntu-
13648: menettely on yksinkertaisempi ja jousta- vakin pellon tai metsämaan luovutus, jonka
13649: vampi kuin entinen pakkolunastusmenet- ala olisi ainakin likipitäen todettavissa jo
13650: tely, kestää tiekorvausten suorittaminen tiesuunnitelmaan liittyvästä kartasta. En-
13651: yhä edelleen kohtuuttoman kauan. nakkokorvausmenettelyä olisi nam ollen
13652: Syitä korvausten viipymiseen on useita. laajennettava. Mikäli tienpitäjän ja tie-
13653: Ensinnäkin on todettava, että rakennustyöt toimitusten toimitusinsinöörien välille saa-
13654: samoilla tieosuuksilla saattavat tapahtua taisiin nykyistä kiinteämpi yhteistoiminta jo
13655: monissa erissä, joten tieosuuden valmistu- tiealueiden haltuunottokatselmuksista alkaen,
13656: minen pitkittyy ja korvausten määrääminen olisi mahdollista saattaa ennakkokorvausten
13657: jo tämän vuoksi lykkäytyy vuosikausia. arvioiminen ja suorittaminen nopeaksi ja
13658: Tietoimituksessa suoritetaan ensimmäisenä joustavaksi. Mainittua yhteistyötä kehittä-
13659: vaiheena tietarkoituksiin luovutettujen aluei- mällä voitaisiin välittömästi arvioida ja kor-
13660: den mittaus ja kartoitus. Toimitusten suu- vata myös työnaikaiset vahingot, kuten
13661: resta lukumäärästä ja teknillisen henkilö- esim. räjäytysvahingot. Samoin voitaisiin
13662: kunnan vähyydestä ilmeisesti johtuu, että hyvissä ajoissa selvittää maantien ja yksi-
13663: kartoitusvaihe nykyisin kestää yleensä vuo- tyisteiden liittymiä koskevat kysymykset,
13664: den verran, ellei enemmänkin. Toimitusmie- jotka nykyisin monissa tapauksissa viivyt-
13665: hille jätettyjen korvausvaatimusten käsit- tävät tietoimitusten loppuun saattamista.
13666: tely katselmuksineen näyttää myös vievän Milloin tiekorvauspäätökseen on haettu
13667: suhteellisen pitkän ajan. Kun vielä otetaan muutosta, ei sellainenkaan asianosainen,
13668: huomioon, että tietoimitusten tarkastaminen joka on tyytynyt päätökseen, saa nostaa
13669: maanmittauskonttoreissa sujuu melko hi- korvaustaan muuten kuin vakuutta vastaan.
13670: taasti - jälleen lähinnä työvoiman vähyy- Tätä voimassa olevassa laissa omaksuttua
13671: den johdosta -, ei ole harvinaista, että järjestelyä ei voida pitää tyydyttävänä.
13672: tiekorvaukset maksetaan asianasaisille vasta Oikeudenmukaista olisi, että nimenomaan
13673: puolen vuosikymmenen kuluttua siitä, kun niissä tapauksissa, joissa tienpitäjän taholta
13674: tie- ja vesirakennushallitus on ottanut tie- ei ole valitettu päätöksestä, korvauksista
13675: ja liitännäisalueet haltuunsa. Tämä aika ainakin osa ilman muuta suoritettaisiin
13676: muodostuu vielä pitemmäksi, jos tietoimi- asianosaisille. Näin on laita senkin takia,
13677: tuksessa annettuun päätökseen on haettu että tiekorvausasiain käsittely maanjako-
13678: muutosta. oikeuksissa - joiden työmäärä muistakin
13679: Tielain mukaan on kyllä mahdollista suo- syistä on lisääntynyt - näyttää nykyisel-
13680: rittaa ennakkokorvauksia asianosaisille, lään käyvän yhä hitaammaksi.
13681: vaikkei tietoimituspäätöstä vielä ole annettu. Edellä olevan nojalla ja valtiopäiväjär-
13682: Niiden maksaminen riippuu kuitenkin koko- jestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esi-
13683: E 257/64
13684: 2
13685:
13686: tämme kunnioittavasti valtioneuvoston vausten määrääminen ja suorittami-
13687: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- nen kestävät edelleenkin kohtuutto-
13688: van kysymyksen: man kauan, sekä
13689: mihin toimenpiteisiin Hallitus on
13690: Tietääkö Hallitus, että yleisistä ryhtynyt tai aikoo ryhtyä puheena
13691: teistä annetun lain mukaisten tiekor- olevan epäkohdan korjaamiseksi?
13692: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1964.
13693:
13694: Esu Niemelä. Juuso Häikiö.
13695: Ale Holopainen. Eino Ojajärvi.
13696: Eero Juntunen. Arvo Ahonen.
13697: 3
13698:
13699:
13700:
13701:
13702: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13703:
13704: Kansanedustaja Esu Niemelä ja 5 muuta omaiset ovat eri tavoin pyrkineet nopeut-
13705: kansanedustajaa ovat Teidän välityksel- tamaan korvausasiain käsittelyä. Niinpä,
13706: länne, Herra Puhemies, jättäneet valtio- milloin tietyö tiesuunnitelman käsittämillä
13707: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa mai- tieosuuksilla on tehty eri osissa, myös tie-
13708: nitussa tarkoituksessa, sellaisena kuin tämä toimitukset on jaettu vastaaviin vaiheisiin.
13709: lainkohta on 5 päivänä marraskuuta 1948 Korvausasiain käsittelyn nopeuttamiseksi
13710: annetussa laissa, Hallituksen asianomaisen tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on
13711: jäsenen vastattavaksi seuravan 5 päivänä laadittu erityiset lomakkeet korvausten
13712: maaliskuuta 1964 päivätyn ja seuraavana anomista varten. Lisäksi tie- ja vesiraken-
13713: päivänä tiedokseni tulleen kysymyksen: nushallitus on pyrkinyt saamaan aikaan
13714: vapaaehtoisia sopimuksia korvausten mak-
13715: ,Tietääkö Hallitus, että yleisistä samisesta. Näin on menetelty, edellyttäen,
13716: teistä annetun lain mukaisten tiekor- että korvausvaatimukset eivät ole olleet
13717: vausten määrääminen ja suorittami- kohtuuttomat, erityisesti menettettyjen ra-
13718: nen kestävät edelleenkin kohtuutto- kennusten, laitteiden, salaojituksen ja säh-
13719: man kauan, sekä kölinjojen osalta ja silloin, kun koko tila
13720: mihin toimenpiteisiin Hallitus on tai oleellinen osa siitä on ollut lunastettava
13721: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä puheena tietarkoituksiin.
13722: olevan epäkohdan korjaamiseksi~" Myös ennakkokorvauksia on, niinkuin
13723: kyselyn perusteluissakin todetaan, tie- ja
13724: Kysymyksen johdosta saan kunnioittaen vesirakennushallituksen toimesta maksettu
13725: esittää seuraavaa: säännönmukaan rakennuksista. Sen lisäksi
13726: Syynä yleisiä teitä koskevan lainsäädän- on ennakkokorvauksia suoritettu muun
13727: nön uudistamiseen oli muun muassa tarve muassa tietarkoituksiin käytetystä tienpito-
13728: saada aikaan sellainen menettely, jolla aineesta sekä menetetystä kasvillisuudesta.
13729: korvaukset tietarkoitukseen luovutetusta Viime aikoina on ryhdytty maksamaan en-
13730: maasta ja muusta maanomistajalle aiheutu- nakkokorvauksia myös maa-alueista, mil-
13731: neesta vahingosta ja haitasta voitaisiin loin kysymyksessä on ollut vähänkin huo-
13732: saada joutuisasti määrätyiksi ja makse- mattavampi edun menetys ja korvausvaati-
13733: tuiksi. Tässä tarkoituksessa pakkolunastus- mukset ovat olleet sellaisia, että niiden voi-
13734: lainsäädännön edellyttämät kolme erillistä daan olettaa tulevan tietoimituksessa lo-
13735: menettelyvaihetta, nimittäin pyykitystoimi- pullisesti hyväksytyiksi. Vuoden 1963 alusta
13736: tus, korvausten arvioiminen pakkolunastus- lukien on tähän mennessä maksettu ennak-
13737: lautakunnan toimesta ja korvausten vahvis- kona ja lopullisina korvauksina yhteensä
13738: taminen lääninhallituksen päätöksellä, yh- n. 10 000 000 nykymarkkaa. Sensijaan rä-
13739: distettiin uudessa laissa erityiseksi maan- jähdysvahingot ja muut tietyöstä aiheutu-
13740: mittaustoimitukseksi, eli tietoimitukseksi. vat vahingot on pyritty välittömästi kor-
13741: Laissa tehtiin lisäksi mahdolliseksi suorit- vaamaan työmäärärahoista jo tietyön
13742: taa ennakkokorvauksia korvauksiin oikeu- aikana.
13743: tetuille, vaikkei korvauksia oltu vielä tie- Tienpitäjän ja maanmittausviranomaisten
13744: toimituksessa määrätty eikä vakuutta ase- välisen yhteistyön edistämiseksi ovat maan-
13745: tettu. mittaushallitus ja tie- ja vesirakennushal-
13746: Soveltaessaan edellä mainittua uutta kor- litus antaneet alaisilleen ohjeita, joiden
13747: vausmenettelyä maanmittaus- ja tieviran- mukaan korvauskysymysten alustava sel-
13748: 4
13749:
13750: vittely sekä tilusjärjestelyjen suorittamisen suunnasta huolimatta on todettava, että
13751: mahdollisuuden tutkiminen olisi suoritet- tiekorvausten käsittely ei ole sujunut. niin
13752: tava niin varhaisessa vaiheessa kuin suin- nopeasti kuin maanomistajien edun kan-
13753: kin. Tässä tarkoituksessa on maanmittaus- nalta olisi suotavaa. Suurimpana esteenä
13754: insinööriä usein pyydetty olemaan läsnä käsittelyn nopeuttamiselle näyttää olevan
13755: tiealueen haltuunottoka tselm uksessa. se, että tietarkoitukseen tarvittava tarkka-
13756: Tietoimituksia on vuosien 1958-63 aikana määräinen alue, josta korvaus suoritetaan,
13757: määrätty pidettäviksi kaikkiaan 1534 toi- saadaan lopullisesti määrätyksi vasta sen
13758: mitusta, joista aloittamatta oli 1 päivänä jälkeen, kun tietyöt ovat edistyneet mää-
13759: joulukuuta 19,63 enää vain 271 toimitusta. rättyyn vaiheeseen. Tietöiden edistyminen
13760: Maanmittaushallituksen ilmoituksen mu- yksittäistapauksissa taas on riippuvainen
13761: kaan on lain voimaantulosta aiheutunut ennen kaikkea rahoituskysymyksistä ja
13762: tietoimitusten ruuhka toimitusinsinöörien kulloinkin vallitsevasta työllisyystilanteesta.
13763: ja maanmittausteknikkojen osalta helpottu- Mainitut seikat huomioon ottaen ja kun
13764: massa. Kun varsinkin Turun maanjako- ennakkokorvausten laajentuneena käytöllä
13765: oikeuden käsiteltäväksi tulee jatkuvasti voitaneen saada aikaan ainakin osittaista
13766: paljon valituksia tie- ja muista maanmit- parannusta vielä nykyisin esiintyviin epä-
13767: taustoimituksista, olisi sen toimipiiriä maan- kohtiin, kulkulaitosten ja yleisten töiden
13768: mittaushallituksen käsityksen mukaan su- ministeriö on kiinnittänyt asiaan huomiota.
13769: pistettava ja perustettava kiireellisesti toi- Tähän liittyvät kysymykset ovatkin par-
13770: mipiiri uutta maanjako-oikeutta varten. haillaan ministeriössä tntkittavina.
13771: Edellä selostetusta myönteisestä kehitys-
13772: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1964.
13773:
13774: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri M. Niskala.
13775: 5
13776:
13777:
13778:
13779:
13780: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
13781:
13782: I en tili Eder, Herr Talman, riktad skri- Vid tillämpningen av ovannämnda nya
13783: veise av den 5 mars 19'64, viiken jag emot- ersättningsförfarande har lantmäteri- och
13784: tog följande dag, har riksdasman Esu Nie- vägmyndigheterna på olika sätt sökt på-
13785: melä och 5 andra riksdagsmän i det syfte skynda behandlingen av ersättningsären-
13786: 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger, så- dena. Sålunda har, om vägarbete på väg-
13787: dant detta lagrum lyder i Iagen den 5 no- delar, som omfattas av vägplan, uppgjorts
13788: vember 1948, tili vederbörande mediem av i olika delar, även vägförrättningarna in-
13789: statsrådet för avgivande av svar ställt föi- delats i motsvarande skeden. För påskyn-
13790: jande spörsmål: dande av behandlingen av ersättningsären-
13791: dena har på åtgärd av väg- och vatten-
13792: ,Är Regeringen medveten om att byggnadsstyrelsen uppgjorts särskilda blan-
13793: fastställandet och erläggandet av ketter för ansökan om ersättning. Vidare
13794: vägersättningar enligt lagen om all- har väg- och vattenbyggnadsstyrelsen sökt
13795: männa vägar alltjämt dröjer oskäligt åstadkomma frivilliga överenskommelser
13796: länge, och om erläggande av ersättning. Så har för-
13797: vilka åtgärder har Regeringen farits, under förtutsättning att ersättnings-
13798: vidtagit eller till vilka åtgärder anspråken icke varit oskäliga, särskilt i
13799: ärnar regeringen skrida för att fråga om byggnader, anläggningar, täck-
13800: avhjälpa ifrågavarande missförhåi- dikning och elektriska linjer som veder-
13801: Iande?" börande förlorat och i sådana fall, då hela
13802: lägenheten eller en väsentlig del därav måst
13803: Med aniedning av detta spörsmåi får jag inlösas för vägändamål.
13804: vördsamt anföra följande. Också förhandsersättningar har, såsom
13805: En orsak till förnyande av Iagstiftningen även i motiveringen till spörsmålet konsta-
13806: om allmänna vägar var bland annat beho- teras, på åtgärd av väg- och vattenbygg-
13807: vet att åstadkomma ett förfarande, genom nadsstyrelsen i regeln erlagts för byggna-
13808: vilket ersättningar för mark som överlåtits der. Därtill har förhandsersättningar er-
13809: för vägändamåi och för annan skada och lagts bland annat för väghållningsämne,
13810: olägenhet som tillskyndats markägare, som använts för vägändamål, samt för för-
13811: skulle kunna fastställas och erläggas snabbt. lorad växtlighet. Under den senaste tiden
13812: I detta syfte förenades de i expropria- har man begynt erlägga förhandsersätt-
13813: tionslagstiftningen förutsatta tre olika fa- ningar även för jordområden, då fråga
13814: serna av förfarandet, nämligen röslägg- varit om förlust av något så när mera be-
13815: ningen, beräkningen av ersättningarna på tydande förmån och då ersättningsan-
13816: åtgärd av expropriationsnämnden och fast- språken varit sådana, att det kan antagas,
13817: ställandet av ersättningarna genom läns- att ele blir slutligt godkända vid vägför-
13818: styrelsens beslut, i den nya lagen till en rättningen. Från början av år 1963 har
13819: särskild lantmäteriförrättning eller vägför- hittills i förskott och slutliga ersättningar
13820: rättning. Genom lagen möjliggjordes där- erlagts sammanlagt ca 10 000 000 nymark.
13821: till erläggande av förhandsersättning till Däremot har man sökt ersätta sprängnings-
13822: ersättningsberättigade, även om ersätt- skador och andra genom vägarbetet för-
13823: ningarna icke ännu beräknats vid vägför- orsakade skador direkt av arbetsanslag och
13824: rättningen eller säkerhet ställts. under den tid vägarbetet pågått.
13825: 6
13826:
13827: Pör främjande av samarbetet mellan väg- ny verksamhetskrets för en ny ägodelnings-
13828: hållaren och lantmäterimyndigheterna har rätt skyndsamt inrättas.
13829: lantmäteristyrelsen samt väg- och vatten- Oaktat ovan beskrivna positiva utveck-
13830: byggnadsstyrelsen utfärdat sådana direktiv ling kan konstateras, att behandlingen av
13831: till sina underlydande, enligt vilka en för- vägersättningar icke förlöpt så snabbt som
13832: beredande utredning av ersättningsfrågor ur jordägarnas synpunkt vore önskvärt.
13833: samt undersökning av möjligheterna att Det största hindret för påskyndande av be-
13834: verkställa ägoregleringar borde utföras i handlingen synes vara, att det exakta om-
13835: ett så tidigt skede som möjligt. I detta råde, som erfordras för vägändamål, och
13836: syfte har lantmäteri-ingenjören ofta anmo- för vilket ersättningen erlägges, kan fast-
13837: dats att närvara vid syn för vägområdes ställas slutligt först sedan vägarbetena
13838: övertagande. framskridit till ett visst skede. Vägarbete-
13839: Sammanlagt har 1534 vägförrättningar nas framskridande är åter i enskilda fall
13840: förorclnats att hållas under åren 1958-63, beroende framför allt av finansieringsfrågor
13841: av vilka endast 271 var opåbörjade den 1 och av sysselsättningsläget vid tillfället.
13842: december 1963. Enligt mecldelande från Med beaktande av nämnda omständigheter
13843: lantmäteristyrelsen håller den anhopning av och då genom utvidgad användning av för-
13844: vägförrättningar, som var en följd av la- handsersättningar åtminstone en partiell
13845: gens ikraftträdande, på att lätta i fråga förbättring torele kunna åstadkommas även
13846: om förrättningsingenjörer och lantmäteri- beträffande de missförhållanden, som ännu
13847: tekniker. Då särskilt till Åbo ägodelnings- förekommer, har ministeriet för kommuni-
13848: rätt fortgående inkommer många besvär kationsväsendet och allmänna arbetena fäst
13849: över väg- och andra lantmäteriförrätt- uppmärksamhet vid saken. De härtill an-
13850: ningar, borde dess verksamhetskrets enligt slutna frågorna undersökes som bäst i mi-
13851: lantmäteristyrelsens åsikt begränsas och en nisteriet.
13852: Helsingfors den 4 april 1964.
13853:
13854: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena 1r!. Niskala.
13855: Kysymys N: o 23.
13856:
13857:
13858:
13859:
13860: Hamara ym.: Maataloudellisten oppilaitosten opettajain
13861: palkkauksesta, eläkkeistä ja pätevyysvaatimuksista an-
13862: nettujen säännösten tulkinnasta.
13863:
13864:
13865: E duskunnan H er r a P u h e m i e h e ll e.
13866:
13867: Valtion viran tai toimenhaltijain palkka- Näin on meneteltykin puolentoista vuo-
13868: uksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 anne- den ajan ja kysymyksessä oleville opetta-
13869: tun asetuksen 4 § : n 2 mom. on muutettu 5 jille on maksettu lain 62/1962 antamisesta
13870: päivänä tammikuuta 1962 (.Asetus 18/1962) huolimatta entinen palkkansa.
13871: näin kuuluvaksi: Yllättävästi on valtiovarainministeriö kui-
13872: "Maataloudellisen oppilaitoksen yliopetta- tenkin 2/10 1963 antanut ohjeen, jossa on
13873: jalle, lehtorme ja opettajalle, jotka eivät kehoitettu tarkistamaan palkkaukset uudel-
13874: ole suorittaneet säädettyjä opetusnäytteitä, leen edellä mainitun palkkausasetuksen 4
13875: suoritetaan palkkaus yhtä palkkausluokkaa § :n 2 momentin mukaisesti huomioon ot-
13876: alempana kuin mitä näissä viroissa tai toi- taen lain 62/1962 pätevyysvaatimukset.
13877: missa muutoin suoritetaan. Mikäli yliopet- Tämä ohje on aiheuttanut sekaannusta
13878: tajalta, lehtoriita tai opettajalta opetus- palkkojen maksussa opettajille siten, että
13879: näytteiden lisäksi puuttuu säädetty päte- eräät oppilaitokset ovat alentaneet opetta-
13880: vyys, suoritetaan palkkaus lisäksi kahta jien palkkoja ja jopa ryhtyneet perimään
13881: palkkausluokkaa alempana kuin mitä näissä takaisin muka liikaa maksettuja palkkoja
13882: viroissa tai toimissa muutoin suoritetaan." tuolta puolentoista vuoden ajalta. Onpa
13883: Tämän mukaisesti olivat maataloudellisten tulkintaa viety niinkin pitkälle, että sitä
13884: oppilaitosten opettajain palkat järjestetty- on alettu soveltaa jopa eläkkeelle siirtynei-
13885: kin huomioon ottaen tällöin voimassa olleet den eläkkeisiin kuin myöskin erivapaudella
13886: säännökset (.As. kok. 183/27, 186/29 ja vanhojen lailla 62/1962 kumottujen lakien
13887: 197/29 niihin myöhemmin tehtyine muutok- nojalla erivapauden saaneisiin opettajiin.
13888: sineen). Tämä on sitäkin hämmästyttävämpää
13889: Maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusop- kuin ministeri Onni Koski aikoinaan anta-
13890: pilaitoksista annettiin kuitenkin laki 19 päi- massaan ohjeessa on, tosin katsoen, että
13891: vänä tammikuuta 1962 (62/1962). Tässä "mitä kuitenkin tulee pätevyysehtojen
13892: laissa muutettiin opettajien pätevyysvaati- muuttamiseen 1/8 1961 jälkeen, niin valtio-
13893: muksia. Samalla kun asiaa koskevat aikai- varainministeriö katsoo, että nyt k.o. 4 § 2
13894: semmat lait kumottiin, liitettiin voimaanpa- momentin säännöstä on sovellettava myös-
13895: nosäännökseen kuitenkin määräys "kuitenkin kin tällaisissa tapauksissa, lausunut: ,Sään-
13896: siten, että mainittujen lakien nojalla synty- nöstä ei ministeriön mielestä kuitenkaan
13897: neet oikeudet ja velvollisuudet jäävät, mi- voida soveltaa siten, että asianomaisen palk-
13898: käli tässä laissa ei ole toisin säädetty, edel- kaus, johon hän on saavuttanut oikeuden,
13899: leen voimaan". kelpoisuusehtojen muuttamisen jälkeen ale-
13900: Tämän mukaisesti olisi edellä mainitut nisi".
13901: säännökset olleet tulkittava siten, että opet- Muutettaessa pätevyysehtoja lailla 62/1962
13902: tajien uudet pätevyysvaatimukset tarkoit- voimaanpanoasetukseen otetun nimenomaisen
13903: tavat niitä opettajia, jotka ovat tulleet tai säännöksen mukaan kumottujen lakien no-
13904: tulevat virkaansa 1 päivänä heinäkuuta jalla syntyneet oikeudet ja velvollisuudet
13905: 1962 jälkeen, jolloin laki 62/1962 tuli voi- ovat jääneet edelleen voimaan eikä muuta
13906: maan. olisi voinut ollakaan kun sanottu laki on
13907: E 276/64
13908: 2
13909:
13910: säädetty vielä yksinkertaisessa lainsäätä- Tietääkö Hallitus, että maatalou-
13911: misjärjestyksessä. dellisten oppilaitosten opettajain
13912: Näin ollen valtiovarainministeriön ohje palkkauksesta ja eläkkeelle siirtynei-
13913: maataloudellisten oppilaitosten opettajien den opettajien eläkkeistä ja päte-
13914: palkkauksen alentamisesta ei voi olla lain vyysvaatimuksista annettuja lakeja
13915: mukainen. Jos vastoin kaikkea luuloa lakia on tulkittu näiden lakien nimeno-
13916: voitaisiin tulkita valtiovarainministeriön maisten säännösten vastaisesti tai
13917: ohjeen mukaisena, johtaisi se joka tapauk- ainakin vastoin lainsäätäjän tarkoi-
13918: sessa kohtuuttomaan lopputulokseen a.o. tusta sekä joka tapauksessa siten,
13919: opettajan kohdalla. että lakien tulkinta on johtanut
13920: Edellä mainittuihin perusteisiin viitaten asianomaisille kohtuuttomaan loppu-
13921: estämme valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 tulokseen, ja
13922: momentin perusteella valtioneuvoston asian- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13923: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ryhtyä kestämättömäksi käyneen ti-
13924: kysymyksen: lanteen korjaamiseksi?
13925: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1964.
13926:
13927: Irma Hamara. Pentti Sillantaus.
13928: Juuso Häikiö. Saara Forsius.
13929: E d.u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e ll e.
13930:
13931: Maaliskuun 6 päivänä 1964 päivätyssä mutta olisi 1-3 palkkausluokkaa pienempi
13932: ja saman kuun 9 päivänä valtioneuvoston niille opettajlle, joilta puuttui virkaa tai
13933: asianomaiselle jäsenelle saapuneessa . kir- tointa varten säädetty pätevyys. Tämän
13934: jeessä olette Te, Herra Puhemies, valtiopäi- mukaisesti oli Hallituksen ·esityksen liit-
13935: väjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa maini- teessä n: o 1 11 pääluokan 7 luvun lopussa
13936: tussa tarkoituksessa lähettänyt jäljennök- ehdotus muistutukseksi n: o III, joka oli
13937: sen edustaja Hamaran ym. Teille antamasta seuraavan sisältöinen: .
13938: kirje~stä, jossa valtioneuvoston asianomai- "Maataloudellisten oppilaitosten y liopet~
13939: sen jäsenen vastattavaksi on tehty seu- tajille, lehtoreille ja opettajille, jotka eivät
13940: raava kysymys: ole suorittaneet säädettyjä opetusnäytteitä,
13941: ehdotetaan palkkaus suoritettavaksi yhtä
13942: "Tietääkö Hallitus, että maatalou- palkkausluokkaa alempana kuin mitä
13943: dellisten oppilaitosten opettajain näissä viroissa tai toimissa muutoin suori-
13944: palkkauksesta ja eläkkeelle siirtynei- tetaan. Mikäli yliopettajalta, lehtoriita tai
13945: den opettajien eläkkeistä ja päte- opettajalta opetusnäytteiden lisäksi puuttuu
13946: vyysvaatimuksista annettuja lakeja säädetty pätevyys, ehdotetaan palkkaus
13947: on tulkittu näiden lakien nimeno- suoritettavaksi lisäksi kahta, palkkausluok-
13948: maisten säännösten vastaisesti tai kaa alempana kuin mitä näistä viroista tai
13949: ainakin vastoin lainsäätäjän tarkoi- toimista muutoin suoritetaan."
13950: tusta sekä joka tapauksessa siten, Eduskunta hyväksyi Hallituksen esityk-
13951: että la.kien tulkinta on johtanut sri. tältä osin muuttamattomana. · Palkkaus-
13952: asianomaisille kohtuuttomaan loppu- järjestely toteutettiin valtion viran tai toi-
13953: tulokseen, ja men haltijain palkkauksesta annetun ase-
13954: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuksen eli ns. palkkausasetuksen muuttami-
13955: ryhtyä kestämättömäksi käyneen ti- sesta 5 päivänä tammikuuta 1962 annetulla
13956: lanteen korjaamiseksi?" asetuksella (18/62). Muistutuksen edellyt-
13957: tämä säännös on asetuksen 4 §:n 2 momen-
13958: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- tissa.
13959: oittaen seuraavaa: Tutkinnoilla osoitetun pätevyyden perus,.
13960: Maataloudellisten oppilaitosten· opettajien teella on palkkaus erilainen samassa virassa
13961: virkojen ja toimien sijoitus palkkausluok- muuallakin kuin maataloudellisissa oppilai-
13962: kiin ehdotettiin järjestettäväksi uudelle toksissa. Näin esimerkiksi oppikouluissa,
13963: kannalle Hallituksen esityksessä Eduskun- joissa nuoremmalle lehtorille, joka on filo-
13964: nalle vuoden 1961 viidenneksi lisämenoarvi- sofian kandidaatin tutkinnon .suorittanut,
13965: oksi (N: o 112/1961 Vp.), joka sisälsi ehdo- suoritetaan palkkaus kahta palkkausluok-
13966: tuksen virkamiesten palkkausluokkiin. si- kaa korkeampana kuin mitä virassa muu-
13967: joittelun yleiseksi tarkistamiseksi. Maata- toin suoritetaan, Pedagogista koulutusta
13968: loudellisten oppilaitosten opettajien osalta vailla olevalle keskusammattikoulun opet~
13969: ehdotus merkitsi huomattavaa palkkauksen tajalle suoritetaan palkkaus yhtä . alemman
13970: tarkistusta, sillä yleensä näiden virkojen palkkausluokan mukaan kuin mitä virassa
13971: ja toimien palkkausluokka ehdotettiin ko- muutoin suoritetaan. Näitä koskevat sään-
13972: rotettavaksi 3-4 palkkausluokalla. Järjes- nökset ovat niin ikään palkkausasetuksessa.
13973: tely esitettiin kuitenkin suoritettavaksi si- Näin ollen on palkkausasetuksen 4 § :n 2
13974: ten, että korotus olisi täysimääräinen vain momentin mukaan maataloudellisen oppilai-
13975: säädetyn pätevyyden omaaville opettajille, toksen opettajalle, joka ei ole suorittanut
13976: 4
13977:
13978: opetusnäytteitä tai jolla ei ole säädettyä 1 päivää heinäkuuta 1962 ja joka oli täyt-
13979: pätevyyttä, suoritettava palkkaus edelliselle tänyt aikaisemmin voimassa olleiden sään-
13980: yhtä, jälkimmäiselle kahta palkkausluok- nösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, oli
13981: kaa alempana kuin säädetyt opetusnäyt- edelleen kelpoinen virkaansa tai toimeensa.
13982: teet suorittaneelle sekä säädetyn pätevyy- Tämän ylimenosäännöksen perusteella on
13983: den omaavalle opettajalle, siitäkin huoli- eräille opettajille maksettu palkkaus huo-
13984: matta, että asianomainen on esimerkiksi eri- mioon ottamatta jo mainitun palkkausase-
13985: vapauden saatuaan tosin muodollisesti kel- tuksen 4 §:n 2 momentin säännöstä.
13986: poinen virkaansa. Myös Korkein hallinto- Näiden tapausten osalta valtiovarainmi-
13987: oikeus on ainakin erästä eläkettä koske- nisteriö on kirjelmässään maataloushallituk-
13988: vassa ratkaisussaan asettunut tälle kan- selle 2 päivältä lokakuuta 1963 n:o 7/14-
13989: nalle. 24/62 antanut lausunno:: maataloushalli-
13990: Mainitun palkkausasetuksen 4 § : n 2 mo- tuksen tiedusteluun, joka koski usein mai-
13991: mentin säännöksen soveltamisesta on eräillä nitun palkkausasetuksen 4 § : n 2 momentin
13992: maataloudellisten oppilaitosten johtajilla ja soveltamista. Lausunnossa on, lähtien siitä,
13993: rehtoreilla ollut toinen käsitys. Tästä on että muodollinen kelpoisuus ja palkkaus-
13994: johtunut, että eräille näistä opettajista on perusteet on erotettava toisistaan, asetuttu
13995: maksettu palkkaus suurempana kuin voi- sille kannalle, että palkkausasetuksen 4 § : n
13996: massa olevat säännökset ovat edellyttäneet, 2 momentin sisältämiä palkkausperusteita
13997: minkä vuoksi on täytynyt ryhtyä toimen- on sovellettava myös niihin opettajiin, joi-
13998: piteisiin liikaa maksetun osan takaisinperi- den osalta pätevyysvaatimuksissa tapahtui
13999: miseksi. Sen jälkeen kun takaisinperintä on muutos. Säännöstä ei lausunnon mukaan
14000: suoritettu loppuun, saadaan asia järjestyk- kuitenkaan voitu soveltaa siten, että asian-
14001: seen näiden osalta. omaisten palkkausten markkamääriä olisi
14002: Maataloudellisia oppilaitoksia koskeva alennettu.
14003: lainsäädäntö uudistettiin maatalous-, kotita- Kun kyseessä olevien opettajien palk-
14004: lous ja kotiteollisuusoppilaitoksista 19 päi- kausluokitus on alentunut yksinomaan pä-
14005: vänä tammikuuta 1962 annetulla lailla ( 62/ tevyysvaatimuksia koskevien säännösten
14006: 62). Tämän lain nojalla annettiin maatalous- muuttumisen johdosta, vaikka muutoksen
14007: ministeriön esityksestä sanottuja oppilaitok- tarkoituksena ei ollut puuttua palkkausluo-
14008: sia koskevat asetukset, joissa muutettiin eräi- kitukseen, on jouduttu tilanteeseen, jota ei
14009: den opettajien pätevyysvaatimuksia. voida pitää kohtuullisena. Tämän vuoksi
14010: Pätevyysvaatimusten muuttumisen joh- Hallituksen tarkoituksena on ryhtyä toi-
14011: dosta tapahtui niiden opettajien asemassa, menpiteisiin maataloudellisia oppilaitoksia
14012: jotka eivät täyttäneet uusia pätevyysvaa- koskevien asetusten täydentämiseksi siten,
14013: timuksia, sellainen muutos, että heidän että niiden opettajien osalta, jotka on ni-
14014: palkkausluokkansa aleni 1-3 palkkausluo- mitetty tai määrätty virkaansa tai toi-
14015: kalla. Tämä valitettava tapaus johtui siitä, meensa ennen maatalous-, kotitalous- ja ko-
14016: että pätevyysvaatimuksia muutettaessa ei titeollisuusoppilaitoksista 19 päivänä tam-
14017: kiinnitetty riittävää huomiota palkkausase- mikuuta 1962 annetun lain nojalla annettu-
14018: tuksen 4 §: n 2 momentin säännökseen. jen asetusten voimaantuloa ja joilla suorit-
14019: Näitä opettajia on eri maataloudellisissa tamiensa tutkintojen ja opinnäytteiden pe-
14020: oppilaitoksissa maataloushallituksen anta- rusteella oli ennen asetusten muuttamista
14021: mien tietojen :mukaan yhteensä 20 opettajaa. voimassa olleiden säännösten mukainen pä-
14022: Asetukseen sisältyy tosin ylimenosäännös, tevyys, ei palkkaus pätevyysvaatimusten
14023: jonka mukaan opettaja jo'ka oli nimitetty muuttamisen johdosta muutu tai alene.
14024: tai määrätty virkaansa tai toimeensa ennen
14025: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1964.
14026:
14027:
14028: Ministeri Heikki T·uominen.
14029: 5
14030:
14031:
14032:
14033:
14034: Till Riksdagens Herr Talman.
14035:
14036: I skrivelse av den 6 mars 1964, som kom 1-3 avlöningsklasser lägre för de lärare,
14037: vederbörande medlem av statsrådet tili som saknade för tjänsten eller befattningen
14038: handa den 9 i samma månad, har Ni, Herr förskriven kompetens. I enlighet härmed
14039: Talman, i det syfte som nämnes i 37 § 1 upptogs i bilaga 1 tili nämnda regerings-
14040: mom. riksdagsordningen översänt en avs- proposition i slutet av 11 Ht 7 kap. förslag
14041: skrift av en av riksdagsman Hamara m.fl. tili följande anmärkning Ill:
14042: tili Eder inlämnad skrivelse, vari vederbö- "Tili de överlärare, lektorer och lärare
14043: rande medlem av statsrådet förelägges vid lantbruksundervisningsanstalterna, vilka
14044: följande spörmål till besvarande: icke avlagt stadgade undervisningsprov,
14045: föreslås avlöning enligt en avlöningsklass,
14046: "Är Regeringen medveten om att som är en klass lägre än den eljest gäl-
14047: lagarna om de vid lanthushållnings- lande. Saknar överlärare, lektor eller lärare
14048: läroanstalterna anställda lärarnas lö- utom undervisningsprov stadgad kompe-
14049: ner och pensionerade lärares pensio- tens, föreslås avlöning enligt en avlönings-
14050: ner samt om kompetensfordringarna klass, som är ytterligare två klasser lägre
14051: har tolkats i strid med dessa lagars än den eljest gällande."
14052: uttryckliga stadganden eller åtmins- Rigsdagen godkände tili denna del Rege-
14053: tone i strid med lagstiftarens avsik- ringens proposition oändrad. A vlönings-
14054: ter och i varje fall så, att lagtolk- systemet infördes genom en förordning den
14055: ningen lett tili oskäliga slutresultat 5 januari 1962 angående ändring av förord-
14056: för vederbörande, och ningen om avlöning i statens tjänster eller
14057: vilka åtgärder ämnar Regeringen befattningar, den s.k. löneförordningen
14058: vidtaga för att rätta tili detta till- (18/62). Av anmärkningen förutsatt stad-
14059: stånd, som blivit ohållbart ?" gande ingår i 4 § 2 mom. av förordningen.
14060: Ocksä annorstädes än i lanthushållnings-
14061: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- läroanstalterna är avlöningen olika i lika-
14062: samt anföra följande: dana, tjänster, beroende på den genom
14063: En omreglering av placeringen i avlö- examin,a ådagalagda kompetensen. Så är
14064: ningsklasser av lärartjänsterna och -"befatt- fallet exempelvis i läroverken, där yngre
14065: ningarna vid lanthushållningsläroanstalt- lektor med filosofie kandidatexamen upp-
14066: erna föreslogs i Regeringens proposition tili bär lön enligt en avlöningsklass som är två
14067: Riksdagen angående en femte tilläggsbud- avlöningsklasser högre än eljest i sagda
14068: get för år 1961 (Nr 112/61 Rd), som inne- tjänst. Tili lärare utan pedagogisk utbild-
14069: höll förslag tili en allmän justering av ning i centralyrkesskola erlägges åter av-
14070: tjänstemännens placering i avlöningsklas- löning enligt en avlöningsklass som är en
14071: ser. För lärarna vid lanthushållningsläro- klass lägre än eljest i tjänsten. Stadganden
14072: anstalterna innebar lagförslaget en an- härom ingår likaså i löneförordningen.
14073: märkningsvärd lönejustering, ty i allmän- Enligt 4 § 2 mom. löneförordningen utgår
14074: het föreslogs en uppflyttning av dessa sålunda avlöningen för sådan lärare vid
14075: tjänster och befattningar med 3--4 avlö- lanthushållningsläroanstalt, som icke avlagt
14076: ningsklasser. Enligt förslaget skulle juste- stadgade undervisningsprov eller icke har
14077: ringen dock ske så, att endast lärare med stadgad kompetens, för den förra enligt
14078: stadgad kompetens skulle få full förhöj- en avlöningsklass som är en klass och för
14079: ning, medan avlöningsklassen skulle vara den senare enligt en avlöningsklass som
14080: 6
14081:
14082: är två klasser lägre än avlöningsklassen lerade kompetensfordringar, fortfarande
14083: för den som avlagt tadgade undervisnings- skulle vara kompetentför sin tjänst eller
14084: prov och har stadgad kompetens, trots att befattning. På grund av detta övergångs-
14085: vederbörande t.ex. på grund av dispens stadgande har tili en del lärare betalats
14086: är formellt kompetent för sin tjänst. Också avlöning utan beaktande av stadgandet i
14087: högsta förvaltningsdomstolen har i ett av- redan nämnda 4 § 2 mom. i löneförord-
14088: görande angående pension intagit denna ningen.
14089: ståndpunkt. Beträffande dessa fall avgav finansminis-
14090: Ångående tillämpningen av nämnda teriet i skrivelse av den 2 oktober 1963 nr
14091: stadgande i löneförordningens 4 § 2 mom. 7/14-24/62 ett utlåtande på lantbruks-
14092: har somliga föreståndare och rektorer för styrelsens förfrågan, . som gällde tillämp-
14093: lanthushållningsläroanstalter haft en annan ningen · av tidigare nämnda 4 § 2 mom. i
14094: uppfattning. Detta har haft tili följd, att löneförordningen. I utlåtandet har :finans-
14095: en del av dessa lärare har uppburit större ministeriet, utgående från att man bör
14096: lön än gällande stadganden har förutsatt, göra skiilnad mellan · den formella kompe-
14097: varför det har blivit nödvändigt att vidta tensen och avlöningsgrunderna, intagit den
14098: åtgärder för indrivning av den överbetalda ståndpunkten, att avlöningsgrunderna i 4
14099: delen av lönen. Så snart återbetalningen § 2 mom. löneförordningen bör tillämpas
14100: blivit slutförd är saken ordnad för dessas även på de lärare, för vilka kompetensford-
14101: vidkommande. ringarna ändrades. Stadgandet kan enligt
14102: Lagstiftningen om lanthushållningsläro- utlåtandet dock icke tillämpas så, att be-
14103: anstalter reviderades genom lagen den 19 loppet av vederbörandes avlöningar blir
14104: januari 1962 om läroanstalter för lantbruk, sänkt. ·
14105: huslig ekonomi och hemslöjd (62/62). Med Den omständigheten, att avlöningsklassi-
14106: stöd av denna lag utfärdades på :föredrag- ficeringen för ifrågavarande lärare har
14107: ning av. lantbruksministeriet förordningar förändrats tili det sämre enbart :för att
14108: om sagda läroanstalter, i vilka kompetens- stadgandena om kompetensfordringarna har
14109: fordringarna för en del lärare ändrades. ändrats, ehuru ändringen icke av~åg att
14110: Till. följd av ändringen av kompetensfor- ingripa i avlöningsklassificeringen, har lett
14111: dringarna inträffade en sådan förändring till en situation som icke kan anses skälig.
14112: i de lärares ställning, som icke uppfyllde Fördenskull ämnar Regeringen vidtaga åt-
14113: de nya kompetensfordningarna, att de fick gärder för komplettering av förordnin-
14114: sin avlöningsklass nedflyttad 1-3 klasser. garna om lanthushållningsläroanstalterna
14115: Detta beklagliga fall berodde på att stad- så, att avlöningen i fråga om de lärare, som
14116: gandet i 4 § 2 mom. löneförordningen utnämnts eller förordnats till sin tjänst
14117: icke i tillräcklig grad beaktades, då ·kompe- eller befattning, innan förordningarna med
14118: tensfordringarna ändrades. Antalet sådana stöd av lagen den i9 januari 1962 om
14119: lärare i lanthushållningsläroanstalterna är läroanstalter för lantbruk, huslig · ekonomi
14120: enligt uppgift från lanbruksstyrelsen i hela och hemslöjd trädde i kraft, och' · som på
14121: landet sammanlagt 20. · I förordningarna grund av avlagda examina och. undervis-
14122: ingick visserligen ett övergångsstadgande, ningsprov var kompetenta enligt ·de stad~
14123: enligt vilket lärare, som hade utnämnts ganden, vilka gällde före ändringen av
14124: eller förordnats tili sin tjänst eller befatt- förordningarna, icke förändras eller ned-
14125: ning före den 1 juni 1962 och som hade går.
14126: fyllt i tidigare gällande stadganden stipu-
14127: Helsingfors den 7 april 1964.
14128:
14129:
14130: Minister Heikki Tuominen.
14131: Kysymys N: o 24.
14132:
14133:
14134:
14135:
14136: Liedes ym.: Asutusrahaston varojen supistamisesta.
14137:
14138:
14139: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
14140:
14141: Pienviljelijäin lainansaantimahdollisuudet Kaikesta tästä huolimatta hallitus on äsket-
14142: ovat olleet huonot sen johdosta, että asutus- täin tekemällään ratkaisulla päättänyt jää-
14143: rahastoon vuosittain eduskunnan myöntämä dyttää kuluvan vuoden talousarvion yhtey-
14144: 60 miljoonaa markkaa yhdessä asutusrahas- dessä eduskunnan hyväksymästä 60 miljoo-
14145: ton muiden varojen kanssa ei ole riittänyt nan markan määrärahasta 20 miljoonaa
14146: tyydyttämään lainatarvetta. Tämän johdosta markkaa. Asutusrahaston lainavarojen vä-
14147: on lainoja jouduttu hylkäämään erityisesti hentäminen 20 miljoonalla markalla tulee
14148: rakentamis- ja perusparannustarkoituksien vieläkin suuresti vaikeuttamaan . pienviljeli-
14149: osalta. Hallitus ja asutusviranomaiset ovat jäin rakentamis- ja perusparannustöiden
14150: lisäksi omilla toimenpiteillään rajoittaneet rahoittamista. Tämä on turmiollista toimin-
14151: lainojen myöntämistä asutuslaissa säädetyille taa erästä maamme suurta väestöryhmää,
14152: pienimmille tiloille. pienviljelijöitä, kohtaan.
14153: Rajoitukset ovat saattaneet maaseutuväes- Hallituksen tulisi mielestämme ryhtyä
14154: tön vaikeaan asemaan. Usein tapaa pienvilje- tehokkaisiin toimenpiteisiin asutusrahaston
14155: lijöitä, joiden olisi välttämättä rakennettava kautta annettavien lainojen lisäämiseksi.
14156: rappeutuneen asunto- tai karjarakennuksen Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjär-
14157: tilalle uudet rakennukset. Lainat on kuiten- jestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esi-
14158: kin hylätty ja vedottu peltoalan vähyyteen. tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14159: Viljelyskelpoista maata on vaadittu tilalle vastattavaksi seuraa,van kysymyksen:
14160: 15 ha ennenkuin lainaa on myönnetty. Pie-
14161: nempien tilojen asuin- ja karjasuojat tämän Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14162: johdosta nopeasti rappeutuvat ja väestölle asutusrahaston varojen supistaminen
14163: on käynyt mahdottomaksi elää pientiloillaan. 20 miljoonalla markalla aiheuttaa edel-
14164: Eduskunnassa on SKDL: n eduskuntaryh- leen lisääntyviä vaikeuksia pienvilje-
14165: män toimesta esitetty epäkohtien poistamista lijäin lainojen saantimahdollisuuksiin,
14166: asutusrahaston varojen lisäämisen kautta. ja jos on,
14167: Enemmistö on kuitenkin ehdotukset hylän- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14168: nyt ns. rahallisista syistä, mutta eduskunta ryhtyä asutusrahaston alaisten laina-
14169: on kuitenkin usein kiinnittänyt huomion varojen lisäämiseksi1
14170: pienviljelijäin Jainansaa,ntimahdollisuuksien
14171: lisäämiseen.
14172: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1964.
14173:
14174: Pentti Liedes. Antti Kinnunen.
14175: Olavi Kämäräinen. Aleksi Kiviaho.
14176: Kelpo Gröndahl. Kaino Haapanen.
14177: Juho Mäkelä. Veikko J. Rytkönen.
14178: Pauli Puhakka. Irma Torvi.
14179: Toivo Niiranen. Judit Nederström-Lunden.
14180: Elli Stenberg. Matti Koivunen.
14181:
14182:
14183: ~ 258/64
14184: 2
14185:
14186:
14187:
14188:
14189: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14190:
14191: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- heuttaneiden tapausten varalta asutushallitus
14192: tin nojalla ovat kansanedustaja Pentti Liedes on erääs.'3ä kiertokirjeessään maininnut, että
14193: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen maankäyttölainaa kokonaan tai pääosaltaan
14194: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: rakentamaUoman asuntoviljelys-, kalastus- ja
14195: asuntotilaan verrattavan tilan hankkimiseksi
14196: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että ja kuntoonpanemiseksi voidaan myöntää vain,
14197: asutusrahaston varojen supistaminen milloin tila täyttää tilan muodostamiselle
14198: 20 miljoonalla markalla aiheuttaa edel- maankäyttölaissa säädetyt edellytykset. Koko-
14199: leen lisääntyviä vaikeuksia pienvilje- naan tai pääosaltaan rakennetun maankäyt-
14200: lijäin lainojen saantimahdollisuuksiin, tölain mukaiseen asuntoviljelys- tai kalastus-
14201: ja jos on, tilaan verrattavan tilan hankkimiseen ja kun-
14202: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo toonpanemiseen sen sijaan samalla kierto-
14203: ryhtyä asutusrahaston alaisten laina- kirjeellä annettujen ohjeiden mukaan voi-
14204: varojen lisäämiseksi~" daan myöntää maanosto-, sisarosuus-, asunto-
14205: ja rakentamislainaa silloin, kun hakijan voi-
14206: Vastaukseksi tähän kysymykseen saan kun- daan katsoa saavan tilalla asuen, hänen ja
14207: nioittaen esittää seuraavaa: hänen perheensä sivuansiot huomioon ottaen,
14208: Verrattuna maankäyttölain mukaiseen lai- perheelleen toimeentulon. Jo tämäkin edel-
14209: noitukseen on muun lainsäädännön nojalla leen voimassa oleva ohje osoittaa, että lain
14210: tapahtuva lainoitus asutusrahaston varoilla säännöksiä ei ohjeita annettaessa ole tulkittu
14211: varsin vähäistä. Sen vuoksi voitaneen katsoa, lainan saantimahdollisuuksia rajoittavalla ta-
14212: että kysymyksessä tarkoitetaan maankäyttö- valla. Eri asia on, että sellaisten lainojen
14213: laiuoitusta, vaikka sitä ei ole nimenomaan kuin esimerkiksi asunto- ja rakentamislaino-
14214: sanottu. jen osalta, joihin käytettävissä olevat varat
14215: Kysymyksen perusteluissa on mainittu, maan eri osien saattamiseksi tasapuoliseen
14216: että varojen riittämättömyyden vuoksi laina- asemaan jaetaan vuosittain pääasiallisesti ns.
14217: tarvetta ei ole voitu tyydyttää, minkä joh- kuntakiintiöiden puitteissa, on annettu ohjeet
14218: dosta lainahakemuksia on jouduttu hylkää- siitä, että paikallista asiantuntemusta edus-
14219: mään erityisesti rakentamis- ja perusparan- tavien asutuslautakuntien on annettava lau-
14220: nustarkoitusten osalta, ja että ,Hallitus ja suntonsa siitä, missä etusijajärjestyksessä
14221: asutusviranomaiset ovat lisäksi omilla toimen- hakijoille olisi myönnettävä sanotunlaista
14222: piteillään rajoittaneet lainojen myöntämistä lainaa. Tämä on kysymyksen perusteluissa
14223: asutuslaissa säädetyille pienimmille tiloille". tarkoitettujen rakennuslainojen osalta osoit-
14224: Näiden kuluvaa vuotta aikaisempia vuosia tautunut tarpeelliseksi juuri sen vuoksi, että
14225: koskevien huomautusten johdosta on todet- varoja ei ole riittänyt kaikille niille haki-
14226: tava, että maankäyttölainoja voidaan maan- joille, jotka muutoin ovat täyttäneet lainan
14227: käyttölain ja maankäyttölainoista annetun saamisen edellytykset. Mitä tulee kysymyk-
14228: lain mukaan, eräitä poikkeuksia lukuun otta- sessä mainittuihin perusparannuslainoihin,
14229: matta, myöntää vain maankäyttölain mukai- on käytettävissä olevien tietojen mukaan lai-
14230: sia asutustiloja ja asuntotontteja sekä niihin naa voitu myöntää kaikille hakijoille, joiden
14231: verrattavia tiloja ja alueita varten. :M:aan- osalta säädetyt edellytykset lainan saamiseen 1
14232:
14233: käyttölainoitusta ei ole ohjeita antamalla ovat olleet olemassa. Kysymyksen peruste- 1
14234:
14235: voitu lain säännöksistä poiketen ulottaa laa- luissa on lausuttu, että lainan myöntämisen 1
14236:
14237: jemmalle. Erityisesti tulkintavaikeuksia ai- edellytyksenä olisi vaadittu 15 ha viljelys- 1
14238: 3
14239:
14240: kelpoista maata. Niin kuin edellä on mai- vain siinä tapauksessa, että vastaavia saas-
14241: nittu, ei voimassa olevien säännösten eikä töjä on voitu saada aikaan toisaalla. Tältä
14242: annettujen ohjeiden mukaan 15 hehtaarin pohjalta on jouduttu harkitsemaan myös ku-
14243: suuruinen viljelyskelpoisen maan määrä mis- luvan vuoden tulo- ja menoarvion 19 pää-
14244: sään tapauksessa yksinään ole ratkaiseva te- luokan V luvun 1 momentilta asutusrahas-
14245: kijä lainan myöntämisen edellytyksenä. Lai- toon tapahtuvaa siirtoa ja asutusrahaston
14246: nan myöntämistä harkittaessa otetaan maan- varojen kuluvan vuoden käyttösuunnitelman
14247: käyttölain mukaisesti huomioon tilakokonai- vahvistamista. Tällöin valtioneuvosto päätyi
14248: suus, tilan sijainti ja hakijan henkilökoh- siihen, että rahastoon siirretään 40 000 000
14249: taiset edellytykset. Yleisillä ohjeilla sekä markkaa. Kysymystä harkittaessa on kiinni-
14250: yksittäistapauksissa saadut selvitykset huo- tetty huomiota erityisesti myös maankäyttö-
14251: mioon ottaen ja myös paikallista asiantunte- lainoitukseen käytettäväksi osoitettavien va-
14252: musta hyväksi käyttäen on jatkuvasti pyritty rojen määrään. Tämä määrä on asutusrahas-
14253: siihen, että lainaa myönnetään ensi sijassa ton varojen kuluvan vuoden käyttösuunni-
14254: silloin, kun se on asutustoiminnan kannalta telmassa vahvistettu 73 400 000 markaksi.
14255: tarkoituksenmukaisinta. Samoin on syytä to- Maankäyttölainoitukseen on täten käytettä-
14256: deta, että nimenomaan lainoitustoiminnalla vissä 400 000 markkaa enemmän kuin viime
14257: on erityisen tärkeä merkitys normaaliajan vuonna, joten lainoitus voi vahvistetun käyt-
14258: asutustoiminnassa sekä maatilatalouden että tösuunnitelman mukaan tapahtua suunnilleen
14259: maaseudun asuntorakennustoiminnan kan- samoissa puitteissa kuin viime vuonna.
14260: nalta. Mikäli Eduskunnan käsiteltävänä oleva
14261: Valtiontalouden vaikea tila on pakottanut Hallituksen esitys laiksi maatalouden perus-
14262: Hallituksen etsimään mahdollisuuksia valtion luotosta tulee hyväksytyksi, lisäisi se osal-
14263: menojen rajoittamiseen valtionhallinnon kai- taan pienviljelijöiden mahdollisuuksia laina-
14264: killa aloilla. Samasta s~yystä on valtiontalou- varojen saantiin.
14265: den kannettavaksi voitu asettaa lisärasituksia
14266: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1964.
14267:
14268:
14269: Maatalousministeri Samuli Suomela.
14270: 4
14271:
14272:
14273:
14274:
14275: T i ll R i k s d a g e n s H e r r 'l' a 1 m a n.
14276:
14277: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen avvikelse från lagens stadganden genom före-
14278: har riksdagsman Pentti Liedes m. fl. till skrifter kunnat utsträckas längre. I synner-
14279: vederbörande medlem av statsrådet för be- het med tanke på fall, som föranlett tolk-
14280: svarande riktat följ ande spörsmål: ningssvårigheter, har kolonisationsstyrelsen i
14281: ett cirkulär nämnt att jorddispositionslån
14282: ,Är Regeringen medveten om att för anskaffning och iståndsättande av med
14283: minskningcn av kolonisationsfondens helt eller huvudsakligen obebyggd bostads-
14284: medel med 20 miljoner mark medför odlings-, fiske- och bostadslägenhet jämförlig
14285: ökade svårigheter för småbrukarna att lägenhet kan beviljas endast då lägenheten
14286: erhålla lån, och om så är, uppfyller de för bildande av lägenhet i jord-
14287: till vilka åtgärder ärnar Regeringen dispositionslagen stadgade förutsättningarna.
14288: skrida för ölming av de lånemedel, För anskaffning och iståndsättande av lägen-
14289: som står till kolonisationsfondens dis- het, som kan jämföras med i jorddisposi-
14290: position~" tionslagen avsedd helt eller huvudsakligen
14291: bebyggd bostadsodlings- eller fiskelägenhet,
14292: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- kan däremot enligt föreskrifterna i samma
14293: samt anföra följande: cirkulär beviljas jordinköps-, syskonandels-,
14294: I jämförelse med lånebeviljningen i enlig- bostads- och byggnadslån om på lägenheten
14295: het med jorddispositionslagen är den låne- bosatt sökande, med beaktande av sina och
14296: beviljning av kolonisationsfondens medel, familjemedlemmarnas biförtjänster kan an-
14297: som sker med stöd av annan lagstiftning, ses erhålla sin och familjens utkomst där-
14298: mycket obetydlig. På grund härav torde städes. Redan denna fortfarande gällande
14299: man kunna anse att i spörsmålet avses låne- föreskrift visar att lagens stadganden då
14300: beviljningen i enlighet med jorddispositions- bestämmelserna utfärdats icke tolkats på ett
14301: lagen, ehuru detta icke uttryckligen sagts. sätt som begränsar möjligheterna att erhålla
14302: I spörsmålets motivering har nämnts att lån. En annan sak är att i fråga om sådana
14303: på grund av medlens otillräcklighet har låne- lån som t. ex. bostads- och byggnadslån, för
14304: behovet icke kunnat tillfredsställas, varför vilka de till budsstående medlen för att
14305: man nödgats förkasta låneansölmingar i syn- landets olika delar skall bli rättvist beaktade
14306: nerhet för byggnads- och grundförbättrings- årligen huvudsakligen utdelas inom ramen
14307: ändamål, och att Regeringen och kolonisa- för s. k. kommunkvoter, utfärdats föreskrif-
14308: thnsmyndigheterna därjämte genom egna ter om att kolonisationsnämnderna, som
14309: åtgärder begränsat beviljningen av lån för representerar den lokala sakkunskapen, skall
14310: de i kolonisationslagen stadgade minsta lä- ge sitt utlåtande om i vilken företrädesord-
14311: genheterna. På grund av dessa anmärk- ning sökandena skall beviljas sådana lån.
14312: ningar, som berö:r tidigare år än det inne- Detta har i fråga om de i spörsmålets moti-
14313: varande, bör konstateras, att jorddispositions- vering nämnda byggnadslånen visat sig nöd-
14314: lån enligt jorddispositionslagen och lagen om vändigt just på grund av att medlen icke
14315: jorddispositionslån på några undantag när räckt för alla de sökande, som i övrigt upp-
14316: kan beviljas endast för kolonisationslägen- fyllt förutsättningarna för erhållande av lån.
14317: heter och bostadstomter i enlighet n1.ed jord- V ad beträffar de i spörsmalet nämnda grund-
14318: dispositionslagen samt med dem jämförbara förbättringslånen, har lån enligt till buds
14319: lägenheter och områden. Lånebeviljningen stående uppgifter kunnat beviljas alla sö-
14320: för jorddispositionsändamål har icke utan kande beträffande vilka stadgade förutsätt-
14321: 5
14322:
14323: ningar för erhållande av lån förelegat. I statshushållningen kunnat påföras extra be-
14324: spörsrnålets rnotivering har sagts att sorn för- lastningar endast i det fall, att motsvarande
14325: utsättning för beviljande av lån skulle ha inbesparingar kunnat göras på andra håll.
14326: fordrats 15 ha odlingsbar jord. Såsorn ovan Från denna utgångspunkt har man även i
14327: närnnts är en areal av 15 ha odlingsbar jord statförslaget för innevarande år nödgats
14328: enligt gällande stadganden och utfärdade pröva överföringen till kolonisationsfonden
14329: föreskrifter icke i något fall den enda och under 19 Ht. V kap. 1 mom. och faststäl-
14330: avgörande förutsättningen för beviljande av landet av planen för disposition av kolonisa-
14331: lån. Vid prövning av frågan orn beviljande tionsfondens medel under innevarande år.
14332: av lån beaktas i enlighet med jorddisposi- Härvid beslöt statsrådet att till fonden skulle
14333: tionslagen lägenhetsenheten, lägenhetens be- överföras 40 000 000 mk. Vid prövning a v
14334: lägenhet och sökandens personliga förutsätt- frågan har särskild uppmärksamhet även
14335: ningar. Genom allmänna föreskrifter samt i fästs vid storleken av beloppet av de medel,
14336: enskilda fall med beaktande av erhållna ut- som skall ställas till förfogande för jord-
14337: redningar och även med utnyttjande av den dispositionslångivning. Detta belopp har i
14338: lokala sakkunskapen har man fortsättnings- planen för disposition av kolonisationsfon-
14339: vis strävat tili att bevilja lån i första hand dens medel under innevarande år fastställts
14340: då det med hänsyn till kolonisationsverk- tili 73 400 000 mark. För lånebeviljningen i
14341: samheten är ändamålsenligast. Lilmså är det enlighet med jorddispositionslagen står så-
14342: skäl att konstatera, att i synnerhet låne- lunda till förfogande 400 000 mark mer än
14343: beviljningsverksamheten med hänsyn till så- senaste år, varför lånebeviljningen i enlighet
14344: väl gårdsbruket som bostadsbyggnadsverk- med den fastställda dispositionsplanen kan
14345: samheten på landsbygden är av särskilt stor ske i ungefär samma omfattning som se-
14346: betydelse för kolonisationsverksamheten un- naste år.
14347: der normala tider. Ifall Regeringens förslag till lag om lant-
14348: Statshushållningens svåra situation har brukets grundkredit, som för närvarande
14349: tvingat Regeringen att på alla områden av behandlas av Riksdagen, godkännes, kommer
14350: statsförvaltningen söka möjligheter att be- den även att bidraga till att öka småbrukar-
14351: gränsa statens utgifter. Av samma orsak har nas möjligheter att erhålla lånemedel.
14352: Helsingfors den 2 april 1964.
14353:
14354:
14355: J-1antbruksminister Samuli Suomela.
14356:
14357:
14358:
14359:
14360: E 258/64
14361: Kysymys N:o 25.
14362:
14363:
14364:
14365: Ilaskivi ym.: Eräitä verovähennyksiä koskevista valtio-
14366: varainministeriön soveltamisohjeista.
14367:
14368:
14369: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
14370:
14371: Laissa eräistä vuodelta 1947 toimitettavaa aikaisemman virka- tai työsuhteen perusteella
14372: tulo- ja omaisuusverotusta koskevissa poik- saatua eläketuloa, saadaan sen puolison an-
14373: keussäännöksissä (23. 12. 1947 953/47) sää- sio- tai eläketulosta (sellaisen tulon kokonais-
14374: detään ensi kerran ns. prosenttivähennyk- määrästä), joka on saanut sellaista tuloa vä-
14375: sestä. Tämän mukaan verovelvollisella oli hemmän, vähentää 150 000 markkaa ... ".
14376: oikeus vähentää tuloistaan 10 % palkkatulo- Myös tuoreimmissa valtiovarainministeriön
14377: jen sekä aikaisemman palvelussuhteen perus- vero-osaston ohjeissa veroilmoituksen laati-
14378: teella saadun eläkkeen kokonaismäärästä. jalle 1964, vuodelta 1963 tehtävää veroilmoi-
14379: Tämän lain täytäntöönpanosta valtiovarain- tusta varten sanotaan (sivu 29, kohta 36),
14380: ministeriön veroasiainosaston antamissa oh- että vähennyksen saa suorittaa em. tulojen
14381: jeissa sanotaan, että prosenttivähennys teh- kokonaismäärästä.
14382: dään palkkatulojen tai eläkkeen bruttomää- Tiettävästi kaikki verolautakunnat ovat
14383: rästä (Valt.v.min:n julkaisu n:o 34, s. 240). tehneet jo 16 vuoden ajan edellä mainitun
14384: Tämän ministeriön kannan on todennut myös prosenttivähennyksen ja aviopuolisovähenny-
14385: Antti Suviranta väitöskirjassaan ,Palkka- sen tulojen bruttomäärästä.
14386: työn käsite vero-oikeudessa". Vuoden 1964 tulojen ja omaisuuden perus-
14387: Edellä mainittu poikkeussäännös sisällytet- teella toimitettavasta verotuksesta 30. 12. 1963
14388: tiin tulo- ja omaisuusverolain 28 §: n 1 mo- annetun lain 28 pykälään on nyt kuitenkin
14389: mentin 11 kohdaksi jo vuodelta 1948 toimi- liitetty aikaisemmin voimassa olleeseen la-
14390: tettavaa verotusta varten. Siitä lähtien se kiin nähden uusi, vähennysoikeuden suu-
14391: on ollut jatkuvasti samanlaisena säännök- ruutta rajoittava seuraava määräys:
14392: senä, joskin vähennysprosentin suuruus on
14393: vaihdellut. Samoin on ollut laita tulo- ja ,Milloin 1 momentin 8 ja 11 kohdassa tar-
14394: omaisuusverolain 28 §: n 1 momentin 8 koh- koitetun tulon saajalla on sen hankkimisesta
14395: dan eli ns. puolisovähennyksen suhteen, joka ja säilyttämisestä johtuneita kustannuksia,
14396: verotuskäytännössä on toimitettu vähemmän on nämä kustannukset vähennettävä tulosta
14397: ansainneen puolison bruttoansio- tai eläke- ennen mainituissa kohdissa tarkoitettujen
14398: tulojen määrästä. Näiltä kohdin on tulo- ja vähennysten suuruuden määräämistä."
14399: omaisuusverolaki vielä vuodelta 1963 toimi- Verolautakuntien suorittaessa nyt parhail-
14400: tettavaa verotusta varten annettuna (643/62) laan verotuksen valmistelua vuoden 1963 tu-
14401: samanlainen. lojen ja omaisuuden osalta valtiovarainminis~
14402: Valtiovarainministeriön kanta on tähän teriö on 22. 1. 1964 kirjeessään n:o ,vero
14403: saakka ollut jatkuvasti edellä saiostetun kal- 800" lähettänyt lääninverotoimistoille ja ve-
14404: tainen, josta on ilmauksena mm. verolauta- rotoimistoille tulo- ja omaisuusverolain so-
14405: kunnille vuosittain toimitetun ,Verovalmis- veltamista koskevan ohjeen, jossa se toteaa
14406: telijan oppaan" sisältö. Niistä viimeisessä- mainitun, vuoden 1964 tulojen verotusta kos-
14407: kin (22. 3. 1963) sivulla 71 sanotaan, että kevan lain muutoksen sekä katsoo, että tätä
14408: ,verovelvollinen saa tuloistaan vähentää rajoitusmääräystä on sovellettava jo vuodelta
14409: 20 % palkkatulojen sekä aikaisemman virka- 1963 toimitettavassa valtionverotuksessa.
14410: tai työsuhteen perusteella saadun eläkkeen Tuntuu kyseenalaiselta, että valtiovarain-
14411: kokonaismäärästä ... ". Saman julkaisun si- ministeriöllä olisi nyt oikeus antaa taanneh-
14412: vulla 76 sanotaan edelleen: ,Milloin kum- tivia määräyksiä vuoden 1964 tulojen vero-
14413: mallakin puolisolla on ollut ansiotuloa tai tusta koskevaan lain muutokseen vedoten.
14414: E 225/64
14415: 2
14416:
14417: Annetut ohjeet tuntuvat sitäkin hämmästyt- se ole muutoin erittäin pätevin syin perus-
14418: tävämmiltä, kun edellä mainitussa lain muu- teltavissa". Myöskään ei voine olla merki-
14419: toksessa nimenomaan todetaan, että sitä so- tyksetön verotuslain 58 §: ssä mainittu pe-
14420: velletaan vasta vuoden 1964 tulojen ja omai- riaate in dubio-tapauksissa, jolloin verovel-
14421: suuden verotuksessa. Näyttääkin varsin to- volliselle edullisempi kanta voittaa.
14422: dennaköiseltä, että valtiovarainministeriön Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjär-
14423: antamalla ,lain sel vennyksellä" tai ,tulkin- jestyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esi-
14424: nalla" on vahva fiskaalinen sävy, joka ei tee tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14425: oikeutta verovelvollisille. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14426: Vaikka ministeriölle onkin annettu lakien
14427: soveltamiseksi tarvittavien yleisten määräys· Pitääkö Hallitus lakiin perustuvina
14428: ten ja ohjeiden antamisoikeus, ei näissä oh- niitä soveltumisohjeita, jotka valtio-
14429: jeissa ole lupa loukata positiivisen oikeu- varainministeriö on antanut vuoden
14430: temme yleisperiaatetta, josta mm. Aatos Ala- 1963 tulojen perusteella tapahtuvasta
14431: nen kirjassaan ,Yleinen Oikeustiede" sivulla verotuksesta annetun lain 28 § : n 1
14432: 121 mainitsee: , ... laille ei voida antaa taan- momentin 8 ja 11 kohdassa mainittu-
14433: nehtivaa vaikutusta, jollei taannehtivuutta jen vähennysoikeuksien tulkinnasta?
14434: ole expressis verbis julkilausuttu tai jollei
14435: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1964.
14436:
14437: Raimo Ilaskivi. Juuso Häikiö.
14438: Jaakko Kemppainen. Oiva Turunen.
14439: Erkki Hara. Toivo Hietala.
14440: Paavo Rautkallio. Väinö E. Nieminen.
14441: Anna-Liisa Linkola. Leo I. Mattila.
14442: Matti Raipala. Armas Leinonen.
14443: Olli Aulanko. Irma Karvikko.
14444: Martti Valkama. Harras Kyttä.
14445: Jussi Saukkonen. Georg. C. Ehrnrooth.
14446: Pentti Sillantaus. Esa Timonen.
14447: Erkki Tuuli. Eino Siren.
14448: 3
14449:
14450:
14451:
14452:
14453: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
14454:
14455: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- taessa kysymystä siitä, olisiko lakia ollut
14456: tin nojalla ovat kansanedustaja Raimo Ilas- tulkittava säännöksen edellyttämällä tavalla
14457: kivi ym. esittäneet valtioneuvoston asian- jo silloin, kun tuota säännöstä ei lakiin ni-
14458: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky- menomaisesti sisältynyt.
14459: symyksen: Milloin verotusta toimitettaessa on pro-
14460: senttivähennyksen suuruuden määräämisessä
14461: ,Pitääkö Hallitus lakiin perustuvina noudatettu ed. Ilaskiven ym. kysymyksen
14462: niitä soveltumisohjeita, jotka valtio- perusteluissa tarkoitettua käytäntöä, lienee
14463: varainministeriö on antanut vuoden tähän johduttu tulo- ja omaisuusverolain
14464: 1963 tulojen perusteella tapahtuvasta 28 § : n 1 momentin 11 kohdan sanamuodon
14465: verotuksesta annetun lain 28 § : n 1 perusteella, jolloin ilmeisesti sanonta ,ko-
14466: momentin 8 ja 11 kohdassa mainittu- konaismäärästä" on vaikuttanut syntyneeseen
14467: jen vähennysoikeuksien tulkinnasta1" tulkintaan. Myös puolisovähennyksen suu-
14468: ruuden laskemiseen lienee tällöin vaikuttanut
14469: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu prosenttivähennyksen määräämisessä nouda-
14470: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän tettu periaate. Sanottu käytäntö, jonka mu-
14471: vastauksenani kunnioittaen seuraavaa: kaan puoliso- ja prosenttivähennys on tehty
14472: Vuosittain annettuihin lakeihin, joilla tulo- bruttotulosta, ei kuitenkaan ole ollut yksin-
14473: ja omaisuusverolain eräitä säännöksiä on omaan vallitseva.
14474: välaikaisesti muutettu, on sisältynyt muun Sanonnalla ,kokonaismäärästä" ei ilmei-
14475: muassa sanotun lain 28 §, jonka 1 momentin sesti ole tarkoitettu bruttotuloa, vaan sitä,
14476: 8 ja 11 kohdassa on säädetty ns. puoliso- ja että eri lähteistä kertyneet tulot on lasket-
14477: prosenttivähennyksen tekemisen perusteista. tava yhteen. Tämän kannan tueksi voidaan
14478: Näiden säännösten tulkinnassa oli ilmaantu- viitata Hallituksen tulo- ja omaisuusvero-
14479: nut epätietoisuutta siitä, miten puoliso- ja lain muuttamista koskevaan lakiesitykseen
14480: prosenttivähennyksen suuruus oli laskettava n:o 59 vuodelta 1947, jonka perusteluissa
14481: silloin, kun mainitunlaisen vähennyksen pe- lausuttiin esityksen tarkoituksena olleen ve-
14482: rusteena olevaan tuloon kohdistui sen hank- rotettavan palkkatulon alentaminen prosentti-
14483: kimisesta ja säilyttämsiestä johtuneita kus- vähennyksellä sanotunlaisen tulon saajien
14484: tannuksia. Antaessaan 20 päivänä syyskuuta tuloverotuksen lieventämiseksi veroasteiklma
14485: 1963 Eduskunnalle esityksen (n:o 85) tulo- muuttamatta. Esityksellä haluttiin siis to-
14486: ja omaisuusverolain muuttamisesta, Hallitus teuttaa verokannan alentaminen. Kun tämä
14487: tämän johdosta samalla esitti lakia selven- tapahtui palkkatulosta tehtävällä prosentuaa-
14488: nettäväksi säännöksellä, jonka mukaan nuo lisella vähennyksellä, on siitä pääteltävissä,
14489: kustannukset oli vähennettävä tulosta ennen että vähennys tarkoitettiin tehtäväksi sellai-
14490: puoliso- ja prosenttivähennyksen suuruuden sesta palkkatulon määrästä, joka otetaan huo-
14491: määräämistä. Hyväksyessään mainitun esi- mioon lopullista verotettavaa tuloa lasket-
14492: tyksen perusteella lain tulo- ja omaisuus- taessa eli nettomäärästä. Sanotun lakiesityk-
14493: verolain väliaikaisesta muuttamisesta (607 / sen, johon ensi kerran sisältyi säännös pro-
14494: 63), jota lakia sovelletaan vuodelta 1964 toi- senttivähennyksestä, Eduskunta hyväksyi si-
14495: mitettavassa valtionverotuksessa, Eduskunta ten muutettuna, että palkkatulojen verohel-
14496: samalla hyväksyi puheena olevan lainselven- potusta koskevat säännökset siirrettiin väli-
14497: nyksen. Kun tarkoituksena siis on ollut sel- aikaiseen poikkeuslakiin. Tulo- ja omaisuus-
14498: ventää lakia, ei tämän säännöksen lakiin verolain 28 § : n 1 momentin 11 kohdan sana-
14499: ottamisella niin ollen ole merkitystä ratkais- muodolle ei siis voida antaa sitä merkitystä,
14500: 4
14501:
14502: mikä sille on joissakin tapauksissa haluttu puolisovähennyksen osalta päätynyt samaan
14503: antaa, ja puolisovähennyksen suuruuden las- tulokseen kuin Kilpi.
14504: kemisessa noudatetun menettelyn osalta se Oikeuskäytännössä on kauppaedustajan
14505: ei edes muodollisesti voi olla ed. Ilaskiven palkkatulosta (KHO 1959 II 329) samoin
14506: ym. kysymyksen perusteluissa mainitun tul- kuin maanmittausinsinöörin toimituspalk-
14507: kinnan tukena. Valtiovarainministeriön vero- kioista (KHO 1956 II 630 ja 1959 II 107)
14508: osaston julkaisussa n: o 113 (Verovalmisteli- prosenttivähennys myönnetty nettotulon pe-
14509: jan Opas 1963) ei taas ole otettu kantaa rusteella. Moottorisahaa puun kaadossa tai
14510: siihen, mitä kokonaistulolla tässä yhteydessä puutavaran valmistamisessa käyttäneen vero-
14511: on katsottava tarkoitetun. Toisaalta ei laista velvollisen tällaisesta työstä saamasta palkka-
14512: aikaisemmin ole suorastaan ilmennyt, että tulosta on ennen prosenttivähennyksen teke-
14513: puoliso- ja prosenttivähennys olisi tehtävä mistä vähennetty moottorisahan käytöstä ai-
14514: nettotulon perusteella. Säännösten luonne heutuneet kustannukset, mitä menettelyä
14515: huomioon ottaen viimeksi mainittua tulkintaa edellyttävä lausuma sisältyi Eduskunnan val-
14516: lienee kuitenkin pidettävä oikeana. Tätä on tiovarainvaliokunnan antamaan mietintöön
14517: omiaan vahvistamaan vuoden 1960 alusta Hallituksen esityksestä (n:o 111-1961 Vp.)
14518: voimaan tullut verotuslaki, jonka säännösten laiksi eräistä palkkatuloista verotuksessa teh-
14519: (72 § ja 75 §) mukaan verotusta toimitet- tävistä vähennyksistä. Niin ikään on pidetty
14520: taessa on kunkin tulolähteen osalta ensin riidattomana, että ammatti- ja liiketulosta teh-
14521: tehtävä luonnolliset vähennykset ja vasta sen tävän prosenttivähennyksen suuruutta lasket-
14522: jälkeen tulojen kokonaismäärästä tehtävät taessa lähtökohtana on tällaisen tulon netto-
14523: eli ns. yleiset ja erityiset vähennykset, joihin määrä (KHO 3. 10. 1961 taltio 3458). Samoin
14524: puoliso- ja prosenttivähennys kuuluvat. Edel- on puolisovähennyksen suuruus laskettu net-
14525: leen voidaan viitata ennakkoperintälain totulosta, mikäli kysymyksessä on ollut elin-
14526: 8 § : ään, jonka 2 momentin mukaan vero- keinotoiminnasta saatu tulo. Sellaisetkin ve-
14527: tuksessa vähennyskelpoiset kustannukset on, rolautakunnat, jotka ovat laskeneet prosentti"
14528: mikäli niistä ei saada eri korvausta, vähen- vähennyksen suuruuden bruttotulon perus-
14529: nettävä palkan määrästä ennen ennakonpidä- teella ovat tiettävästi kuitenkin niissä tapauk~
14530: tyksen toimittamista. Myös hallintoneuvos sissa, joissa palkkatulon hankkimisesta ja säi-
14531: Lassi Kilpi, joka artikkelissaan ,Vähennys- lyttämisestä johtuneiden kustannusten määrä
14532: ten etuoikeusjärjestyksestä tulo- ja omai- on ollut verrattain suuri, myöntäneet pu-
14533: suusverolaissa" (juhlajulkaisu I. Caselius - heena olevan vähennyksen nettotulosta. Peri-
14534: A. Rekola) on käsitellyt esillä olevaa kysy- aatteessa puoliso- ja prosenttivähennyksen
14535: mystä, on päätynyt siihen lopputulokseen, laskemistapa ei kuitenkaan saa riippua siitä,
14536: että puoliso- ja prosenttivähennyksen suu- miten suuria vähennyksen perusteena olevaan
14537: ruutta laskettaessa on perusteeksi otettava tuloon kulloinkin kohdistuvat luonnolliset vä-
14538: tulo, josta luonnolliset vähennykset jo on hennykset ovat ja tehdäänkö vähennys am-
14539: tehty. Erityisesti prosenttivähennyksen osalta matti-, liike- vai palkkatulosta. Missään ta-
14540: Kilpi kiinnittää huomiota siihen, että vähen- pauksessa ei lain sanamuodosta saa tu-
14541: nyksen aatteellisena perustana on työtulon kea tällaiselle epäjohdonmukaisuudelle. Sitä
14542: katSominen ns. vakauttamattomaksi tuloksi, paitsi rajan vetäminen muodostuu tällöin
14543: jonka perusteella tällaisen tulon verokykyi- vaikeaksi ja aiheuttaa, niin kuin on voitu
14544: syyttä ei pidetä yhtä suurena kuin esimer- havaita, epäyhtenäistä käytäntöä.
14545: kiksi vastaavansuuruisen pääomatulon. Näin Edellä olevan perusteella on katsottava,
14546: ollen työtulon verottaminen verokykyisem- että puoliso- ja prosenttivähennystä koske-
14547: pinä pidettyjen tulojen verokannan mukaan via säännöksiä, sellaisina kuin ne ovat vuo-
14548: olisi kohtuutonta. Itse asiassa prosenttivä- delta 1963 toimitettavaa tulo- ja omaisuus-
14549: hennys on samanluonteinen kuin tulo- ja verotusta koskevassa väliaikaisessa laissa, on
14550: omaisuusverolain 43 § : ssä säädetty pienten tulkittava sillä tavoin kuin valtiovarainmi-
14551: osakeyhtiöiden hyväksi tuleva vähennys, mikä nisteriön 22 päivänä tammikuuta 1964 päi-
14552: myös puoltaa sitä, että vähennys on tehtävä vätyssä kirjeessä n:o vero 800 ja sitä täy-
14553: nettotulosta. Niin ikään oikeustieteen tohtori dentävässä 18 päivänä helmikuuta 1964 päi-
14554: Antti Suviranta on väitöskirjassaan ,Palkka- vätyssä kirjeessä n:o vero 14/007/64 on lau-
14555: työn käsite vero-oikeudessa" nimenomaan suttu. Kun kysymyksessä siis ei ole vuodelta
14556: 5
14557:
14558: 1964 toimitettavaa verotusta koskevan väli- kiven ym. kysymyksessä tarkoitettu tulo- ja
14559: aikaislain taannehtiva soveltaminen, valtio- omaisuusverolain 28 § :n 1 momentin 8 ja
14560: varainmisisteriöllä on ollut oikeus antaa yh- 11 kohdan tulkintaa koskeva soveltamisohje.
14561: tenäisen käytännön aikaansaamiseksi ed. Ilas-
14562: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1964.
14563:
14564:
14565: Valtiovarainministeri Esko Rekola.
14566: T i 11 lt i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14567:
14568: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- gen icke av betydelse vid avgörandet av
14569: ningen har riksdagsman Raimo Ilaskivi m. fl. frågan huruvida lagen hade bort tolkas på
14570: till vederbörande medlem av statsrådet för det i stadgandet förutsatta sättet redan då
14571: boovarande riktat följande spörsmål: detta ännu icke uttryckligen ingick i lagen.
14572: Då man i beskattningen vid fastställande
14573: ,Finner Regeringen de av finans- av procentavdragets storlek tillämpat den
14574: ministeriet utfärdade föreskrifterna praxis, som avses i motiveringen till riks-
14575: angående tolkningen av de i 28 § dagsman Ilaskivis m. fl. spörsmål, torde man
14576: 1 mom. 8 och 11 p. lagen om be- ha stött sig på ordalydelsen i 28 § 1 mom.
14577: skattning på grund av inkomst under 11 p. lagen om inkomst- och förmöge.nhets-
14578: år 1963 nämnda avdragsrättigheterna skatt, varvid uttrycket ,det totala beloppet"
14579: vara grundade på lag~" föranlett den uppkomna tolkningen. Även
14580: beräkningen av storleken av avdraget för
14581: Då ifrågavarande ärende hör till mitt make torde härvid ha rönt inverkan av den
14582: verksamhetsområde såsom finansminister, får vid fastställandet av procentavdraget till-
14583: jag som svar vördsamt anföra följande: lämpade principen. Sagda praxis, enligt vii-
14584: I de årligen givna lagarna angående tem- ken avdraget för malm och procentavdraget
14585: porär ändring av vissa stadganden i lagen verkställts på bruttoinkomsten, har likväl
14586: om inkomst- och förmögenhetsskatt har bl. a. icke varit allena rådande.
14587: ingått sagda lags 28 §, i vars 1 mom. 8 Med uttrycket ,det totala beloppet" har
14588: och 11 p. stadgats om grunderna för s. k. uppenbarligen icke avsetts bruttoinkomsten
14589: avdrag för make och procentavdrag. Vid utan att de inkomster, som erhållits från
14590: tolkningen av dessa stadganden har uppträtt olika källor, skall sammanräknas. Till stöd
14591: ovisshet om huru storleken av avdraget för för denna uppfattning kan hänvisas till Re-
14592: make och procentavdraget skall beräknas i geringens proposition n:r 59 av år 1947 med
14593: de fall, då till den inkomst, från viiken förslag till lag a.ngående ändring av lagen
14594: sagda avdrag skall verkställas, ansluter sig om inkomst- och förmögenhetsskatt, i vars
14595: kostnader för dess förvärvande och bibe- motivering uttalades, att avsikten med pro-
14596: hållande. Då Regeringen den 20 september positionen var att sänka den beskattnings-
14597: 1963 överlät till Riksdagen sin proposition bara löneinkomsten genom ett procentavdrag
14598: med förslag till lag angående ändring av i syfte att åstadkomma en mildring av
14599: lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt inkomstbeskattningen för sådana inkomst-
14600: (n:r 85) föreslog den på grund härav sam- tagare, utan ändring av skatteskalan. Ge-
14601: tidigt att lagen skulle förtydligas genom ett nom propositionen önskade man sålunda ge-
14602: stadgande, enligt vilket dessa kostnader skall nomföra en sänkning av skattefoten. Då
14603: avdragas från inkomsten innan storleken av detta skedde genom ett procentuellt avdrag
14604: avdraget för make och procentavdraget fast- från löneinkomsten, kan härav dragas slut-
14605: ställes. Då Riksdagen på grund av nämnda satsen, att avsikten var att avdraget skulle
14606: proposition godkände lagen angående tempo- göras från det löneinkomstbelopp, som be-
14607: rär ändring av lagen om inkomst- och för- aktas vid beräkningen av den slutliga be-
14608: mögenhetsskatt ( 607 /63), vilken lag tilläm- skattningsbara inkomsten, eller sålunda netto-
14609: pas vid statsbeskattningen år 1964, godkände inkomsten. Lagförslaget, vari ett stadgande
14610: den samtidigt sagda förtydligande av lagen. om procentavdrag första gången förekom,
14611: Då avsikten sålunda varit att förtydliga la- godkändes av Riksdagen med en sådan änd-
14612: gen, är intagandet av detta stadgande i la- ring, att stadga.ndena om skattelättnad för
14613: 7
14614:
14615: löneinkomster över:fördes till en temporär centavdraget av samma natur som det av-
14616: undantagslag. Ordalydelsen i 28 § 1 mom. drag, vilket enligt 43 § lagen om inkomst-
14617: 11 p. lagen om inkomst- och förmögenhets- och förmögenhetsskatt kommer mindre aktie-
14618: skatt kan således icke tillmätas den bety- bolag till godo, något som även talar för att
14619: delse, som man i vissa fall önskat ge den, avdraget skall göras på nettoinkomsten.
14620: och i fråga om det vid beräkningen av pro- Också jurisdoktor Antti Suviranta har i
14621: centavdragets storlek tillämpade förfarandet sin avhandling ,Palkkatyön käsite vero-
14622: kan den icke ens formellt utgöra ett stöd för oikeudessa" just i fråga om avdraget för
14623: den i motiveringen till riksdagsman Ilaskivis make kommit till samma resultat som Kilpi.
14624: m. fl. spörsmål nämnda tolkningen. I finans- I rättspraxis har procentavdraget på han-
14625: ministeriets skatteavdelnings publikation n: r delsrepresentants löneinkomst (HFD 1959 II
14626: 113 (Handledning för skatteberedare 1966) 329) liksom även på lantmäteriingenjörs för-
14627: har man åter icke tagit ställning till vad rättningsarvode (HFD 1956 II 630 och 1959
14628: som i detta sammanhang bör anses ha av- II 107) beviljats på nettoinkomsten. Från
14629: setts med den totala inkomsten. Å ·andra löneinkomsten för skattskyldig, som vid av-
14630: sidan har av lagen icke tidigare direkt fram- verkning eller virkestillverkning använt mo-
14631: gått, att avdraget för make och procent- torsåg, skall, innan procentavdraget göres,
14632: avdraget skulle göras från nettoinkomsten. avdragas kostnaderna för användningen av
14633: Med beaktande av stadgandets karaktär sågen. Ett sådant för:farande förutsattes
14634: torde den sistnämnda tolkningen likväl böra även i det betänkande, som avgavs av riks-
14635: anses vara riktig. Detta bestyrkes av be- dagens statsutskott med anledning av rege-
14636: skattningslagen, som trädde i kraft vid in- ringens proposition med förslag till lag om
14637: gången av år 1960, och enligt vars stadgan- avdrag vid beskattningen av vissa löne-
14638: den (72 och 75 §§) i fråga om varje in- inkomster (n:r 111 - 1961 rd.). Likaså
14639: komstkälla först skall verkställas de natur- har det ansetts ostridigt att utgångspunkten
14640: liga avdragen och först därefter de s. k. all- vid beräkningen av procentavdraget på in-
14641: männa och särskilda avdrag, som göres på komst av yrke eller rörelse är nettobeloppet
14642: det totala inkomstbeloppet, och till vilka av denna inkomst (HFD 3. 10. 1961 liggare
14643: även avdrag för make och procentavdrag 3458). Likaså har beloppet av avdraget för
14644: hänföres. Ytterligare kan hänvisas till 8 § make beräknats på nettoinkomsten då fråga
14645: lagen om förskottsuppbörd, enligt vars 2 varit om inkomst av näringsrörelse. Även
14646: mom. vid beskattningen avdragsgilla kostna- de skattenämnder, som beräknat procentav-
14647: der, om särskild ersättning för dem icke er- draget på inkomstens bruttobelopp, har ve-
14648: hålles, skall avdragas från lönebeloppet in- terligen likväl i de fall, då kostnaderna för
14649: nan förskottsinnehållningen verkställes. Ock- förvärvande och bibehållande av löneinkomst
14650: så förvaltningsrådet Lassi Kilpi, som i sin varit relativt stora, beviljat ifrågavarande
14651: artikel ,Vähennysten etuoikeusjärjestyksestä avdrag på nettoinkomsten. I princip får
14652: tulo- ja omaisuusverolaissa" (Juhlajulkaisu sättet för beräkningen av avdraget för make
14653: I. Caselius - A. Rekola) har behandlat och procentavdraget likväl icke bero av,
14654: förevarande spörsmål, har kommit till det huru stora de naturliga avdragen på den
14655: resultatet, att till grund för uträlmingen av till grund för avdraget liggande inkomsten
14656: avdraget för make och procentavdraget skall för tillfället är, och huruvida avdraget göres
14657: läggas den inkomst, på viiken de naturliga på inkomst av yrke, rörelse eller lön. I intet
14658: avdragen redan gjorts. Särskilt i fråga om fall ger lagens ordalydelse stöd för en sådan
14659: procentavdraget fäster Kilpi uppmärksamhet inkonsekvens. Dessutom är det under sådana
14660: vid att den ideella grunden för avdraget är förhållanden svårt att dra upp gränsen, vil-
14661: att arbetsinkomsten betraktas såsom s. k. ket, såsom kunnat konstateras, förorsakar en
14662: okonsoliderad inkomst, på grund varav en oenhetlig praxis.
14663: sådan inkomsts skatteförmåga icke anses lika På grund av det ovan sagda bör det an-
14664: stor som t. ex. en lika stor kapitalinkomst. ses, att stadgandena rörande avdrag för
14665: Under sådana förhållanden skulle det vara make och procentavdrag, sådana de lyder i
14666: oskäligt att beskatta inkomsten av arbete den temporära lagen angående inkomst- och
14667: enligt samma skattefot som inkomst med förmögenhetsbeskattningen för år 1963, bör
14668: större skatteförmåga. I själva verket är pro- toikas på det sätt som framförts i finans-
14669: 8
14670:
14671: ministeriets skrivelse den 22 januari 1964 har finansministeriet varit berättigat att för
14672: n:r skatt 800 och den kompletterande skri- åstadkommande av en enhetlig praxis ut-
14673: velsen den 18 februari 1964 n: r skatt 14/ färda den i riksdagsman Ilaskivis m. fl.
14674: 007/64. Då det sålunda icke är fråga om spörsmål avsooda föreskriften angående tolk-
14675: en retroaktiv tillämpning av den temporära ningen av 28 § 1 mom. 8 ooh 11 p. lagen
14676: lagen angående beskattningen för år 1964, om inkomst- och förmögenhetsskatt.
14677: Helsingfors den 21 mars 1964.
14678:
14679:
14680: Finansminister Esko Reko"la.
14681: Kysymys N: o 26.
14682:
14683:
14684: Voutilainen ym.: Elintarvikkeissa käytettyjen suoja-aineiden
14685: sisältämistä myrkyistä.
14686:
14687: E duskunnan H e r r a P u h e m i e h e ll e.
14688:
14689: Julkisuudessa on viime päivinä esiintynyt esille tulleiden tosiseikkojen kanssa. On
14690: hälyttäviä tietoja kansalaisiamme elintar- erittäin ikävää jos tällaiseen suhtautumi-
14691: vikkeiden kuluttajina uhkaavasta tervey- seen on syynä arvovaltaseikat, kun kysy-
14692: dellisestä vaarasta. Tietojen mukaan eri- myksessä on sentään ihmisten terveys.
14693: laisten suoja-aineiden käyttö ja lähinnä Kuluvaa vuotta vietetään ,Terveiden
14694: niiden sisältämät myrkkyaineet saattavat elämäntapojen vuotena". Ihmisellä on
14695: elintarvikkeiden välityksellä joutua ihmisen mahdollisuus muuttaa elämäntapojaan,
14696: kehoon ja jäädä sinne varastoituneena ja mutta hänellä ei ole mahdollisuutta
14697: näin ollen, jopa vuosien kuluessa aiheuttaa tulla toimeen ilman ravintoaineiden käyt-
14698: suoranaisia sekä fyysisiä ja psyykkisiä töä. Näin ollen olisi tehtävä kaikki mah-
14699: vaurioita. dollinen jotta yhä yleistyvä erilaisten
14700: Asiantuntijataholla on puhuttu jopa suu- kemiallisten aineiden käyttö ei elintarvik-
14701: resta yhteiskuntaa uhkaavasta vaarasta. keiden välityksellä pääsisi aiheuttamaan
14702: Tällöin on viitattu lähinnä elohopea- ja terveydellistä vaaraa kuluttajille. Vaikka
14703: DDT-myrkkyjen yleiseen käyttöön suoja- tilanne ei vielä olisikaan suorastaan niin
14704: aineina, ja esimerkkeinä on mainittu pei- pelottava kuin esiintyneet tiedot antavat
14705: tattujen jyvien käyttö kanojen ruokintaan aihetta olettaa, on jo ilmeisen vaaran ole-
14706: ja DDT-myrkkyjen käyttö metsien ja kasvi- massaolo ja kuluttajaväestön rauhoittami-
14707: tarhojen pölytykseen. On kuitenkin luulta- nen riittävä syy tehokkaisiin toimenpitei-
14708: vaa että nämä suoja-aineet eivät ole ainoat siin ryhtymiseksi.
14709: kemialliset tuotteet, joiden käytön kautta Edellä olevaan viitaten ja nojautuen val-
14710: kuluttajat joutuvat vaaralle alttiiksi. tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
14711: Asiantuntijalausunnoista on asian yh- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
14712: teydessä ilmennyt myös, että kuluttaja on senen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14713: melkein suojaton mm. elohopean aiheutta- sen:
14714: maa vaaraa vastaan, koska sen esiintymi-
14715: nen lihassa ja kananmunissa on ainoastaan Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14716: pistokokein tarkistettavissa. erilaisten suoja-aineiden sisältämät
14717: Kuluttajan kannalta on suorastaan hät- ntyrkyt voivat elintarvikkeiden vä-
14718: kähdyttävää, että ainakin erään myrkky- lityksellä siirtyä ihmisen kehoon ja
14719: komitean jäsenen taholta, jonka tavallisen aiheuttaa terveydellisiä vaurioita, ja
14720: kansalaisen käsityksen mukaan tulisi olla jos on,
14721: ainakin asiasta kiinnostunut ja asiaa tun- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14722: teva, on suhtauduttu asian tutkimista tar- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kuluttaja-
14723: koittaviin ehdotuksiin torjuvasti ja esitetty väestön suojelemiseksi mainituilta
14724: jyrkkiä väitteitä, jotka ovat ristiriidassa terveydellisiltä vaaroilta?
14725: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1964.
14726:
14727: U. H. Voutilainen. Antero Väyrynen.
14728: Sylvi Siltanen. K-A. Fagerholm.
14729: Olavi Lindblom. Eino Raunio.
14730: Veikko Helle. Lars Lindeman.
14731: Kaarlo Pitsinki. Uljas Mäkelä.
14732: Meeri Kalavainen. Anni Flinck.
14733: E 277/64
14734: 2
14735:
14736:
14737:
14738:
14739: E d u s kun n a n Herr a P u h e m i e h e ll e.
14740:
14741: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- saattamisesta paremmin nykyisiä vaatimuk-
14742: tin nojalla ovat edustaja U. H. Voutilainen sia vastaavaksi. Tämän komitean työ on jo
14743: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen edistynyt varsin pitkälle. Valmistumassa
14744: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk- olevassa kasvinsuojeluainelakiesityksessä on
14745: sen. kiinnitetty erityistä huomiota sen vaaran
14746: torjumiseen, ,minkä erilaisten kemikalioiden
14747: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että käyttö kasvinsuojelussa saattaa aiheuttaa
14748: erilaisten suoja-aineiden sisältämät ihmisten ja eläinten terveydelle. Myös kas-
14749: myrkyt voivat elintarvikkeiden vä- vinsuojeluun liittyvässä tutkimustyössä py-
14750: lityksellä siirtyä ihmisen kehoon ja ritään pysymään ajan tasalla ja ottamaan
14751: aiheuttaa terveydellisiä vaurioita, ja niin hyvin ulkomailla kuin kotimaassa saa-
14752: jos on, vutetut tutkimustulokset huomioon käytän-
14753: mihin toimenpiteisiin Hallitus on nöllisessä kasvinsuoj elussa.
14754: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kuluttaja-
14755: väestön suojelemiseksi mainituilta Mitä tulee kyselyssä mainittujen DDT: tä
14756: terveydellisiltä vaaroilta ?" sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttöön,
14757: on syytä mainita, että DDT: tä pidettiin
14758: Tähän kysymykseen saan kunnioittaen aikaisemmin ihmiselle ja kotieläimille vaa-
14759: vastata seuraavaa. rattomana. Sen jälkeen kun on saatu tie-
14760: Hallitus on tietoinen, että erilaisten kas- toja DDT: hen liittyvistä vaaroista, on sen
14761: vinsuoj.eluaineiden, joita kyselyssä maini- käyttöä pyritty rajoittamaan.
14762: tulla suoja-aineilla tarkoitettaneen, sisältä- Julkisuudessa esitetyt, eräiden elohopea-
14763: millä myrkyillä on mahdollisuus joutua ih- yhdisteiden joutumista elintarvikkeisiin kos-
14764: misen elimistöön ja aiheuttaa terveydelle kevat hälyttävät tiedot ovat osoittautuneet
14765: vaurioita. On ilmeistä, että kasvinsuojeluai- liioitelluiksi. Asiantuntijoiden lausuntojen
14766: neiden käytön yleistyessä myös niistä ai- mukaan näyttää kylvösiemenen peittauk-
14767: heutuva myrkytysvaara kasvaa. Lähinnä sessa käytetyistä myrkyistä elintarvikkei-
14768: ihmisten ja eläinten suojelemiseksi on den välityksellä aiheutuva vaara olevan
14769: meillä voimassa vuonna 1946 säädetty enemmän teoreettista kuin käytännöllistä
14770: myrkkyasetus sekä vuonna 1951 annettu laatua. Tämän kysymyksen selvittämistä
14771: kasvinsuojeluainelaki ja tämän lain no- jatketaan.
14772: jalla annetut säännökset ja määräykset. Elintarvikkeita koskeva lainsäädäntömme
14773: Mainittujen säädösten puitteissa on myrk- on suhteellisen ankara ja sen määräysten
14774: kyjen käyttöä kasvinsuojeluaineina voitu noudattamista valvotaan käytettävissä ole-
14775: valvoa. Kun voimassa olevat määräykset vin keinoin. Hallitus tulee jatkuvasti kiin-
14776: kuitenkin eräiltä osin ovat täydennyksen nittämään huomiota kyselyssä tarkoitettui-
14777: tarpeessa, asetti valtioneuvosto vuonna 1961 hin seikkoihin ja pyrkii huolehtimaan siitä,
14778: komitean, jonka tehtävänä on esityksen te- ettei elintarvikkeisiin joutuisi vahingollisia
14779: keminen myrkkyjä koskevien säädösten lisäaineita.
14780: Helsinki 7 päivänä huhtikuuta 1964.
14781:
14782:
14783: Maatalousministeri Samuli Suomela.
14784: 3
14785:
14786:
14787:
14788:
14789: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
14790:
14791: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- gandena Olli gifter i bättre lliotsvarighet
14792: gen har riksdagsman U. H. Voutilainen m. till de nuvarande fordringarna. Kollimittens
14793: fl. till vederbörande lliedlelli av statsrådet arbete har redan fralliskridit rätt långt.
14794: för avgivande av svar ställt följande spörs- I det förslag till lag om växtskyddsmedel,
14795: mål: solli håller på att bli färdigt, har upplliärk-
14796: sallihet fästs särskilt vid avvärjandet av
14797: "Är Regeringen lliedveten Olli att den fara, solli användningen av kemikalier
14798: i olika skyddslliedel ingående gifter av olika slag vid växtskyddet kan lliedföra
14799: genolli livslliedel kan överföras till för lliänniskors och djurs hälsa. Också i
14800: lliänniskokroppen till men för hälsan, den forskning solli anluter sig till växt-
14801: och om så är fallet, skyddet söker llian hålla sig på nivå llied
14802: till vilka åtgärder har Regeringen tiden och taga i beaktande såväl i utlandet
14803: skridit eller vilka åtgärder ärnar den som hellillia uppnådda forskningsresultat i
14804: företaga för att skydda den konsu- det praktiska växtskyddet.
14805: llierande befolkningen lliot nällinda
14806: faror för hälsan ?" Vad beträffar användningen av de i
14807: spörsmålet nällinda DDT innehållande
14808: På detta spörslliål får jag vördsallit svara växtskyddsällinena, är det skäl att nällina,
14809: följande. att DDT tidigare ansågs ofarligt för lliän-
14810: Regeringen är lliedveten Olli att gifter niskor och husdjur. Sedan uppgifter er-
14811: som ingår i olika växtskyddslliedel, vilka hållits Olli de llied DDT förenade riskerna,
14812: de i spÖrlliålet nällida skyddslliedlen torde har llian sökt begränsa dess användning.
14813: avse, kan införas i den lliänskliga organis- De i offentligheten anförda alarllierande
14814: llien och åstadkomllia skador för hälsan. uppgifterna Olli att vissa kvicksilverföre-
14815: Det är uppenbart, att då användningen av ningar komlliit att ingå i livsmedel har
14816: växtskyddslliedel blir alllliännare, också visat sig överdrivna. Enligt sakkunnigut-
14817: faran för förgiftning genolli delli blir större. låtanden synes den fara, SOlli genolli för-
14818: Närlliast för skyddande av lliänniskor och lliedling av livslliedel följer av gifter, vilka
14819: djur är hos oss i kraft en giftförordning används vid betning av utsädesspannlliål,
14820: av år 1946 och en växtskyddslag av år vara av lliera teoretisk än praktisk art.
14821: 1951 sallit llied stöd av denna lag utfärdade Utredningen av denna fråga fortgår.
14822: stadganden och föreskrifter. Användningen Vår lagstiftning Olli livslliedel är relativt
14823: av gifter såsolli växtskyddsmedel har inom sträng och iakttagandet av föreskrifterna
14824: rallien för nällinda stadganden kunnat kon- däri övervakas llied alla till buds stående
14825: trolleras. lliedel. Regeringen kollimer att fortgående
14826: Då de gällande föreskrifterna dock i fästa uppmärksallihet vid de i spörsmålet
14827: vissa delar påkallar kolliplettering, tillsatte avsedda omständigheterna och strävar att
14828: statsrådet år 1961 en kollilliitte llied uppgift tillse, att skadliga tillsatsämnen icke till-
14829: att utarbeta förslag Olli bringande av stad- förs livslliedlen.
14830: Helsigfors den 7 april 1964.
14831:
14832:
14833: Lantbrukslliinister Samuli Suomela.
14834: j
14835: j
14836: j
14837: j
14838: j
14839: j
14840: j
14841: j
14842: j
14843: j
14844: j
14845: j
14846: j
14847: j
14848: j
14849: j
14850: Kysymys N: o 27.
14851:
14852:
14853:
14854:
14855: A. Koskinen ym.: Metsätyöläisten palkkojen korottamisesta.
14856:
14857:
14858: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
14859:
14860: Metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palk- Kun käsityksemme on, että hallitus ja
14861: kauksesta annettu laki edellyttää, että metsä- metsäpalkkalautakunta eivät ole ryhtyneet
14862: ja uittotöissä maksettavan keskimääräisen an- toimenpiteisiin metsätyöläisten palkkojen ko-
14863: siotason tulee kuitenkin vähintään seurata rottamiseksi sen mukaisesti, mitä on tapah-
14864: yleistä ansiotasoa siihen saakka, kunnes alalla tunut yleisellä palkkarintamalla ja mitä. la-
14865: tehdään uusi työehtosopimus. Työmarkki- kikin edellyttää, esitämme, viitaten valtio-
14866: noilla tapa!htunut yleinen ansiatason korotus päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin val-
14867: vuoden alusta lukien on ollut vähintään 6 %- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14868: Metsätyöläiset eivät ole palkkoihinsa saaneet vaksi seuraavalll: kysymyksen:
14869: tätä korotusta, vaikka laki edellyttää keski-
14870: määräisten palkkojen seuraamista yleisen Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14871: ansiotason mukaan. Selittelyt siitä, että ei metsätyöläiset eivät ole saaneet ylei-
14872: ole tiedossa sitä, minkä yleinen ansiotaso on sen ansiotason nousun mukaista pal-
14873: noussut, ei pidä paikkaansa. Mainittakoon kan korotusta, ja jos on,
14874: vain maatalouden hintalaki, jonka yhteydessä. mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14875: todettiin 29. 2. 1964 ansiotason nousuksi ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohdan
14876: 8.7 %, joten on olemassa perustelut toisen korjaamiseksi ensitilassa?
14877: lain yhteydessä yleisen ansiotason noususta.
14878: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1964.
14879:
14880: Artturi Koskinen. Veikko Helle.
14881: Rafael Paasio. Sylvi Siltanen.
14882: TT. H. Voutilainen. Voitto Hellsten.
14883: Eino Raunio. Sulo Hostila.
14884: Akseli Roden. Anni Flinck.
14885: Valdemar Sandelin. V alto Käkelä.
14886:
14887:
14888:
14889:
14890: E 305/64
14891: 2
14892:
14893:
14894:
14895:
14896: E d u s k u n n a. n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14897:
14898: Kirjelmällä maaliskuun 12 päivältä 1964 Kun työmarkkinoilla syntyi ns. R-linja,
14899: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjär- jouduttiin harkitsemaan, millä tavoin vas-
14900: jestyksen 37 § : n 1 momentissa mainitussa taavat korotukset oli metsätyöntekijöille jär-
14901: tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen edus- jestettävä. Asiaa käsiteltiin helmi-maalis-
14902: taja Artturi Koskisen ynnä muiden jättä- kuun aikana metsäpalkkalautakunnassa
14903: mästä. kysymyksestä: useampaan otteeseen. Työmarkkinajärjestö-
14904: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että jen kesken käytiin sosiaaliministeriön suosi-
14905: metsätyöläiset eivät ole saaneet ylei- tuksesta samanaikaisesti neuvotteluja asiassa.
14906: sen ansiotason nousun mukaista pal- Nämä neuvottelut, joiden edistymistä sosiaali-
14907: kan korotusta, ja jos on, ministeriö jatkuvasti seurasi, johtivat viime
14908: mihin toimenpiteisiin Hallitus on maaliskuun 24 päivänä tulokseen. Metsähal-
14909: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohdan litus, Puunjalostusteollisuuden Työnantaja-
14910: korjaämiseksi ensi tilassa?" liitto, Maaseudun Työnantajaliitto ja V al-
14911: tion Polttoainetoimisto sopivat silloin Suo-
14912: Kysymyksen ja sen perustelujen johdosta men Maaseututyöväen Liiton kanssa siitä,
14913: saan kunnioittaen esittää seuraavaa: että työehtosopimuksen voimassaoloaikaa jat-
14914: Voimassa olevan 30. 12. 1963 annetun met- ketaan vuoden 1966 toukokuun loppuun
14915: säpalkkalain 2 § : n 1 momentin mukaan on saakka. Tällöin sovittiin myös uusista työ-
14916: työnantaja, riippumatta siitä, onko hän työ- palkoista, jotka tulevat voimaan huhtikuun
14917: ehtosopimukseen sidottu vai ei, velvollinen 15 päivän jälkeen ensiksi alkavan palkan-
14918: suorittamaan vähintään sen suuruisen palk- maksukauden alusta. Uitto- ja metsänparan-
14919: kauksen kuin metsä- 'ja uittotyössä voimassa nustöitä koskevat sopimukset uudistettiin sa-
14920: oleva, yleiseksi katsottava työehtosopimus malla.
14921: edellyttää. Työehtosopimuksesta sanotaan Uusi sopimus, jota solmittaessa pidettiin
14922: säännöksessä, että palkat on siinä vahvistet- suuntaa antavana R-linjaa, jakautuu kolmeen
14923: tava sellaiselle tasolle, että keskimääräinen palkkauskauteen. Ensimmäinen kausi kestää
14924: aru~iotaso muodostuu vähintään puunjalostus- uusien palkkojen voimaantulosta kuluvan
14925: teollisuuden miespuolisten työntekijäin keski- vuoden loppuun, toinen vuoden 1965 ajan
14926: ansiotasoa vastaavaksi ja että tämä tarkistus sekä kolmas vuoden 1966 alusta saman vuo-
14927: on suoritettava viimeistään voimassa olevaa den toukokuun loppuun. Palkankorotuksen
14928: 'työehtosopimusta uudistettaessa. Lakia viime määrästä sovittaessa otettiin yhtenä tekijänä
14929: vuoden joulukuussa säädettäessä oli voimassa huomioon se, että metsätyöntekijät viime lo-
14930: työehtosopimus, jonka voimassaoloaika olisi kakuun 6 päivänä voimaan tulleen uusitun
14931: päättynyt 31 päivänä toukokuuta 1964. Edel- sopimulaoen perusteella olivat saaneet 3.5 %: n
14932: leen säädetään sanotussa lainkohdassa, että korotuksen palkkoihinsa jo viime vuoden lo-
14933: siihen mennessä kunnes työehtosopimus kakuusta lähtien. Tasokorotukseksi sovittiin
14934: uudistetaan, tulee keskimääräisen ansiotason 5 %, ja ensimmäisen indeksikorotuksen li-
14935: metsä- ja uittotöissä vähintään seurata. säksi otettiin jo nyt huomioon odotettavissa
14936: yleistä ansiotasoa. oleva toinen indeksikorotus. Työehtosopimuk-
14937: V aitioneuvoston asiana on lain 2 §: n 2 sen mukaiset päiväpalkat nousevat tässä vai-
14938: momentin mukaan todeta ja saattaa tiedoksi, heessa näin ollen keskimäärin 12 %. Toisena
14939: mikä työehtosopimus kulloinkin on katsot- palkkauskautena maksetaan uuteen perus-
14940: tava alalla yleiseksi tai tällaisen puuttuessa, palkkatasoon 3.8% :n korotus kaksine indek-
14941: mitä alan entistä työehtosopimusta on tällöin silisineen. Lisäksi sovittiin indeksitakuosta
14942: pidettävä palkkojen mä.äräytymisperusteena. sen tapauksen varalta, että elinkustannus-
14943: indeksin mahdollinen nousu 182 pisteeseen Vaitioneuvosto teki 9. 4. 1964 päätöksen,
14944: yleisesti vaikuttaa työpalkkoihin vuoden 1965 jolla todettiin, että työmarkkinaosapuolten
14945: aikana. Kolmannen palkkauskauden osalta edellä selostettu uusittu sopimus on katsot-
14946: sovittiin, että vuoden 1965 palkkatasoon teh- tava alalla yleiseksi. Nekin työntekijät, joi-
14947: dään ne muutokset, joihin vastaava kehitys den työnantajat eivät ole työehtosopimuk-
14948: metsäalaa lähellä olevilla puunjalostusteolli- seen sidottuja, tulevat näin ollen saamaan
14949: suuden aloilla antaa aihetta. edellä selostetut palkankorotukset.
14950: Helsingissä, sosiaaliministeriössä, 11 päivänä hUhtikuuta 1964.
14951:
14952:
14953:
14954:
14955: Sosiaaliministeri 0. 0 jala,
14956: 4
14957:
14958:
14959:
14960:
14961: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14962:
14963: Med en skrivelse av den 12 mars 1964 har vilket tidigare kollektivavtal inom branschen
14964: Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 mom. i sådant fall bör anses utgöra basen vid
14965: riksdagsordningen anger tillställt mig en av- fastställandet av lönerna.
14966: skrift av fö1jande av riksdagsman Artturi Då den s. k. R-linjen vann insteg på ar-
14967: Koskinen m. fl. framställda spörsmå1: betsmarknaden, blev det nödvändigt att över-
14968: väga, på vilket sätt motsvarande förhöj-
14969: "Är Regeringen medveten om att ningar skulle kunna ordnas för skogsarbe-
14970: skogsarbetarna icke har erhållit en tarna. Frågan behandlades f1ere gånger un-
14971: löneförhöjning, som motsvarar den all- der februari och mars i skogslönenämnden.
14972: männa förtjänstnivåns stegring, och, Mellan arbetsmarknadsorganisationerna för-
14973: om så är fal1et, des samtidigt på rekommendation av social-
14974: vilka åtgärder har Regeringen vid- ministeriet förhandlingar i frågan, och dessa
14975: tagit eller ha.r den för avsikt att vid- förhandlingar, vilkas fortskridande social-
14976: taga för att så snart som möjligt rätta ministeriet följde med, ledde den 24 mars
14977: till detta missförhållandef' till resultat. Forststyrelsen, Träförädlings-
14978: industriernas Arbetsgiva.rförbund, Maaseu-
14979: Med anledning av spörsmålet och motive·- dun Työnantajaliitto och Statens Bränsle-
14980: ringen därför får jag högaktningsfullt an- byrå avtalade då med Suomen Maaseutu-
14981: föra följande: työväen Liitto, att kollektivavtalets giltig-
14982: Enligt 2 § 1 mom. gällande skogslöne1ag hetstid skall fortgå ända tili utgången av
14983: av 30. 12. 1963 är a.rbetsgivare, oberoende maj månad 1966. Samtidigt träffades över-
14984: därav, om han är bunden av kollektivavtal enskommelse även om nya arbetslöner, vilka
14985: eller icke, sky1dig att er1ägga av1öning av träda i kraft räknat från början av den löne-
14986: minst den storlek, som det för skogs- och utbetalningsperiod, som först tar sin början
14987: flottningsarbeten gällande allmänna kollek- efter den 15 april. A vtalen om flottnings-
14988: tivavtalet förutsätter. Om kollektivavta1et och skogsförbättringsarbeten förnyades sam-
14989: säges i stadgandet, att lönerna där skal1 tidigt.
14990: fastställas på en sådan nivå, att mede1för- Det nya avtalet, vid vilkets uppgörande
14991: tjänstnivån åtminstone kommer att motsvara R-linjen togs tili rättesnöre, fördelar sig på
14992: medelförtjänstnivån för träförädlingsindu- tre avlöningsperioder. Den första perioden
14993: strins manli.ga arbeta.re och att denna jus- varar från de nya lönernas ikraftträdande
14994: tering skall verkställas senast vid förnyan- tili innevarande års slut, den andra perioden
14995: det av gällande kollektivavtal. Då lagen i under år 1965 och den tredje perioden från
14996: december 1963 stadgades, var ett kollektiv- början av år 1966 till utgången av maj må-
14997: avtal i kraft, vars giltighetstid skulle ha ut- nad samma år. Vid avgörandet om löneför-
14998: gått den 31 maj 1964. Vidare stadgas i höjningarna togs såsom en faktor i beak-
14999: sagda lagrum, att ända till dess, att kollek- tande, a.tt skogsarbetarna med stöd av det
15000: tivavtalet förnyas, medelförtjänstnivån vid förnyade avtal som trädde i kraft den 6
15001: skogs- och flottningsarbeten åtminstone bör sistlidna oktober hade erhållit en förhöjning
15002: följa med den allmänna förtjänstnivån. om 3.5 % i sina löner redan sedan oktober
15003: På statsrådet ankommer att enligt 1agens senaste år. I fråga om nivåförhöjningen
15004: 2 § 2 mom. konstatera och meddela, vilket nåddes enighet om 5 %, och utom den första
15005: det kollektivavtal är, som för tillfället bör indexförhöjningen beaktades redan nu den
15006: anses . vara det allmänna inom branschen, motsedda andra indexförhöjningen. De i kol-
15007: och, därest ett sådant kolle!ktivavtal saknas, lektivavtalet fastställda daglönerna stiga un-
15008: 5
15009:
15010: der sådana omständigheter i detta skede i ringar, vilka motsvarande utveckling medför
15011: genomsnitt 12 %. Under den andra avlö- inom träförädlingsindustrins branscher, som
15012: ningsperioden s:kall till den nya grundlöne- står nära skogsbranschen.
15013: nivån läggas: en förhöjning om 3.8 % jämte Statsrådet fattade 9. 4. 1964 ett bes:lut,
15014: två indextillägg. Därjämte träffades avtal vari konstaterades, att arbetsmarknadspar-
15015: om indexgaranti för det fallet, att en even- ternas ovanrelaterade förnyade avtal ska.ll
15016: tuell stegring av levnadskostnadsindex till anses vara allmänt för sin bransch. Ä ven
15017: 182 poäng allmänt påverkar arbets:lönerna de arbetare, vilkas arbetsgivare ieke är
15018: år 1965. I fråga om den tredje avlönings- bundna av kollektivavtal, kommer under så-
15019: perioden träffades den överenskommelsen, dana förhållanden att erhålla ovan anförda
15020: att i 1965 års lönenivå skulle göras de änd- löneförhöjningar.
15021: Helsing·fors, å socialministriet, den 11 april 1964.
15022:
15023:
15024: Socialminister 0. Ojala.
15025:
15026:
15027:
15028:
15029: j
15030: j
15031: j
15032:
15033: j
15034: j
15035: j
15036:
15037: j
15038: j
15039: j
15040: j
15041:
15042: j
15043: j
15044:
15045: E 305/64 j
15046: j
15047:
15048: j
15049: j
15050: 1
15051: 1
15052: 1
15053: 1
15054: 1
15055: 1
15056: 1
15057: 1
15058: 1
15059: 1
15060: 1
15061: 1
15062: 1
15063: 1
15064: 1
15065: 1
15066: 1
15067: 1
15068: Kysymys N: o 28.
15069:
15070:
15071: I.jjnama.a ym.: Tärkkelyspitoisten liima- ja sidosaineiden
15072: sekä tärkkelyssiirapin valmistukseen käytetyn maissin
15073: maahantuonnista.
15074:
15075:
15076: E d u s kun n a n Herra P u h e m i e h e II e.
15077:
15078: Maamme perunajauhoteollisuuden tuo- sistä valmistettuihin liima- ja sidosaineisiin.
15079: tantokyky lisääntyi 1950-60 lukujen vaih- Näitä valmisteita tuodaan nykyisin maa-
15080: teessa voimakkaasti, jolloin Savoon ja hamme vuosittain noin 10 miljoonaa kg.
15081: Keski-Suomeen sekä Pohjanmaalle perustet- Toisena tuotteena, jonka valmistukseen pe-
15082: tiin uusia perunajauhotehtaita. Tähän edellä runajauhoa voitaisiin menestyksellisesti
15083: mainituilla talousalueilla tärkeän viljelys- käyttää, on tärkkelyssiirappi, joka nykyään
15084: kasvin perunan edelleen jalostamiseen ryh- pääasiallisesti valmistetaan maahan tuo-
15085: dyttiin sen vuoksi, että etenkin suurien pe- dusta maissista. Perunajauhoteollisuuden
15086: runasatojen vuosina osa sadosta voitaisiin kasvanutta tuotantokykyä voitaisiin ratkai-
15087: käyttää kansantaloudellisesti edullisella ta- sevasti tehokkaammin käyttää hyväksi, jos
15088: valla valmistamaila se perunajauhoksi. Ha- perunajauhoa voitaisiin käyttää edellä mai-
15089: luttiin myös välttää 1950-luvulla sattuneita nittujen tuotteiden raaka-aineeksi. Samalla
15090: tilanteita, jolloin kotimainen perunajauho- edistettäisiin perusravintoaineina tärkeän
15091: tuotanto ei eräinä vuosina riittänyt täyttä- perunan viljelyn jatkuvuutta ja luotaisiin
15092: mään kulutuksen tarpeita, vaan jouduttiin edellytykset tämän viljelymuodon kannatta-
15093: turvautumaan tuontiin. Vasta perustetut vaisuuden kohoamiselle ja samalla voitai-
15094: perunajauhotehtaat ovat syntyneet viljelijä- siin saavuttaa se viljelijäväestön kannalta
15095: väestön aloitteesta ja ovat pääasiassa tä- tärkeä perunanviljelyn edellytys, että teol-
15096: män väestönosan omistuksessa. lisuusperunasta maksettava hinta voisi seu-
15097: Selostetut tuotannon lisäämistä merkitse- rata muuta maataloustuotteiden hintakehi-
15098: vät toimenpiteet kohottivat perunajauhon tystä.
15099: tuotantokyvyn varsin suureksi. Edellä olevaan viitaten esitämme valtio-
15100: Eräiden viime vuosien hyvistä perunasa- päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin pe-
15101: doista johtuen on valmistettu huomatta- rusteella valtioneuvoston asianomaisen jä-
15102: vasti tarvetta enemmän perunajauhoa, mikä senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15103: seikka on johtanut menekkivaikeuksiin,
15104: kasvaviin varastoihin ja siten erityisesti Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15105: uusille tehtaille taloudellisesti varsin ras- huolimatta maamme edellytyksistä
15106: kaaksi. Joskin perunasatojen huomattavista sekä tuottaa perunaraaka-ainetta että
15107: vaihteluista johtuen on suotavaa, että pe- jalostaa sitä perunajauhoksi maa-
15108: runajauhoa pidetään varastossa ainakin yh- hamme tuodaan yhä lisääntyvässä
15109: den vuoden tarvetta vastaava määrä, olisi määrin ulkoa teknillisiin tarkoituk-
15110: perunajauhotehtaiden nykyisen tuotantoky- siin käytettäviä tärkkelyspitoisia
15111: vyn huomioon ottaen luotava uusia peruna- liima- ja sidosaineita ja että maa-
15112: jauhon menekkimahdollisuuksia. Tällöin hamme tuodaan maissia tärkkelyssii-
15113: kiintyy huomio mm. perunajauhoteollisuu- rapin valmistusta varten, ja jos on,
15114: dessa, kemian teollisuudessa ja tekstiiliteol- mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
15115: lisuudessa käytettäviin erilaisiin tärkkelyk- koo tässä tilanteessa ryhtyä?
15116: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1964.
15117:
15118: Matti Liinamaa. Eino Uusitalo. Veikko Savela.
15119: Toivo Saloranta. Toivo Antila. Aaro Lintilä.
15120: E 299/64
15121: 2
15122:
15123:
15124:
15125:
15126: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15127:
15128: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- tantokapasiteetti on pyörein luvuin nelin-
15129: tissa edellytetyssä tarkoituksessa ovat kan- kertainen verrattuna perunajauhon vuotui-
15130: sanedustaja Matti Liinamaa ym. esittäneet seen kulutukseen kotimaassa. Perunasato ja
15131: Hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta- perunajauhon tuotanto on perunajauhoteh-
15132: vaksi seuraavan kysymyksen: taitten antamien ilmoitnksien mukaan mää-
15133: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että rällisesti viime vuosina ollut seuraava:
15134: huolimatta maamme edellytyksistä Perunajauhon tuo~
15135: sekä tuottaa perunaraaka-ainetta että Vuosi Perunasato ta.nto vuoden sadosta
15136: jalostaa sitä perunajauhoksi maa- 1960 1 716,7 milj. kg 23,5 milj. kg
15137: hamme tuodaan yhä lisääntyvässä 1961 1057,1 8,6
15138: määrin ulkoa teknillisiin tarkoituk- 1962 950,2 " 4,2 "
15139: siin käytettäviä tärkkelyspitoisia 1963 1221,2 " 12,1 "
15140: liima- ja sidosaineita ja että maa- " "
15141: hamme tuodaan maissia tärkkelyssii-
15142: rapin valmistusta varten, ja jos on, Kun perunajauhon kulutus on maas-
15143: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- samme n. 8 000-9 000 tonnia vuodessa, voi-
15144: koo tässä tilanteessa ryhtyä~" daan näiden lukujenkin perusteella todeta,
15145: että sitä on muutamina vuosina valmistettu
15146: Vastauksena esitettyyn kysymykseen esi- huomattavasti enemmän kuin on voitu sel-
15147: tän kunnioittaen seuraavaa: laisenaan käyttää.
15148: Tällä hetkellä toimii maassamme 17 pe- Tärkkelyksen tuonti on kolmena viime
15149: runajauhotehdasta ja niiden yhteinen tuo- vuotena ollut seuraava:
15150: 1961 1962 1963
15151: to 1000 nmk to 1000 nmk to 1000 nmk
15152: erilaiset tärkkelykset ................... . 1395 513 1172 446 799 298
15153: josta perunatärkkelys .................. . 295 138 114 54 60 27
15154: dekstriini . . ............................ . 586 354 641 390 577 332
15155: liukoinen tai paahdettu tärkkelys ....... . 2714 1544 3797 2108 5 256 2 881
15156: tärkkelysliisteri ........................ . 3947 2 651 4080 2 667 4774 2879
15157:
15158: Tärkkelysvalmisteita, mm. liimoja ja si- nousevan vuodessa n. 11 500 tonniin mutta
15159: dosaineita käyttävät monet teollisuuden tästä määrästä n. 4 500 tonnia on maissi-
15160: alat kuten puunjalostus- kemiallinen, teks- pohjaisia. Alan ilmoituksen mukaan nimit-
15161: tiili- ja makeisteollisuus. Käyttö jakautuu täin on muutamien tuotteiden kuten aalto-
15162: kuitenkin monien eri raaka-aineista tehty- pahvin, kipsilevyn ja vanerin valmistuk-
15163: jen valmisteiden osalle, vaikkakin peruna- sessa teknillisten syiden takia käytettävä
15164: jauho ja maissi ovat näistä tärkeimmät. nimenomaan maissipohjaisia valmisteita,
15165: Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että meillä eikä tätä voida korvata perunatärkkelys-
15166: tällä hetkellä käytettävistä tärkkelysvalmis- valmisteilla. Sama on asianlaita mm. tärk-
15167: teista noin puolet on jalostettu perunajau- kelyssiirapissa sillä esim. makeistehtaat
15168: hosta. Esimerkkinä voidaan mainita, että eivät voi kaikkien makeislaatujen valmis-
15169: puunjalostusteollisuus, joka on meillä suu- tukseen käyttää perunasta valmistettua
15170: rin tärkkelys- ja tärkkelyspitoisten liimo- tärkkelyssiirappia sen korkean tuhkapitoi-
15171: jen kuluttaja, laskee kokonaistarpeensa suuden vuoksi.
15172: 3
15173:
15174: Perunajauhoa ei sellaisenaan voi käyttää ollut kotimaisen raaka-aineen hinta. Koti-
15175: em. tarkoituksiin vaan se on ensin saatet- maisen perunajauhon tehtaan myyntihinta
15176: tava sopivaan muotoon eli modifioitava. on nimittäin tällä hetkellä 87 pjkg maail-
15177: Tärkkelysvalmisteita tuottavaa teollisuutta manmarkkinahinnan vaihdellessa 35-40
15178: ei maahamme ole syntynyt vaikka kysy- pjkg välillä. Näin ollen olisi kotimaisen
15179: mystä on tiettävästi harkittu mm. tärkke~ perunajauhon hinta saatava pyöreästi 50
15180: lysteollisuuden piirissä. Tähän ovat ilmei- pjkg alemmaksi, jotta sen käyttämistä
15181: sesti vaikuttaneet useammatkin syyt. Täl- tärkkelysvalmisteiden raaka-aineena voitai-
15182: laisia on mm. ollut se, että perunajauhon siin ajatella.
15183: tuotanto on perunasadosta riippuen vaih- Vaikka perunajauhon kulutusta voitai-
15184: dellut vuosittain suuresti ja uuden teol- siinkin melkoisesti lisätä käyttämällä sitä
15185: lisuuden perustaminen tämän raaka- erilaisten tärkkelysvalmisteiden raaka-ai-
15186: aineen varaan on täten ollut vaikeaa. Kun neina, on tarkoin selvitettävä mitä edelly-
15187: lisäksi tärkkelyksistä valmistettuja liima- tyksiä kilpailukykyisen modifiointiteolli-
15188: ja sidosaineita tarvitaan useita eri laatuja suuden aloittamiselle maassamme on. Asia
15189: jää kysyntä määrältään monien laatujen onkin parhaillaan sekä tärkkelysteollisuu-
15190: osålta suhteellisen pieneksi ja niiden val- den että maatalousministeriön piirissä tut-
15191: mistuksen kannattavuus tulee kyseenalai- kittavana.
15192: seksi. Pahimpana esteenä lienee kuitenkin
15193: Helsingissä, 11 päivänä huhtikuuta 1964.
15194:
15195:
15196: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi J. Mattila.
15197: 4
15198:
15199:
15200:
15201:
15202: Till Riksdagens Herr Taiman.
15203:
15204: I det syite 37 § 1 mom. riksdagsordnin- produktionskapacitet är i runt tal iyra
15205: gen anger har riksdagsman Matti Liinamaa gänger den årliga potatismjölskonsumtionen
15206: m. il. till vederbörande medlem av stats- i hemlandet. Potatisskörden och potatis-
15207: rådet iör avgivande av svar ställt iöljande mjölsproduktionen har enligt uppgiiter av
15208: .spörsmäl: potatismjölsiabrikerna kvantitativt varit
15209: ,Är Regeringen medveten därom, iöljande under de senaste åren:
15210: att oaktat vårt lands iörutsättningar Potatismiöisproduk-
15211: att säväl producera potatis såsom Ar Potatisskörd tion av arets skörd
15212: räämne och iörädla den till potatis- 1960 1 716,7 milj. kg 23,5 milj. kg
15213: mjöl, till vårt land i allt högre grad 1961 1057,1 8,6
15214: importeras stärkelsehaltiga limämnen 1962 950,2 " 4,2 "
15215: och bindemedel iör tekniska ändamål 1963 1221,2 " 12,1 "
15216: och att tili vårt land iniöres majs " "
15217: iör iramställning av stärkelsesirap, Då potatismjölsiörbrukningen i vårt land
15218: och om sä är iallet, är ca 8 000-9 000 ton om året, kan redan
15219: tili vilka åtgärder ärnar Rege- på grund av dessa siiiror konstateras, att
15220: ringen skrida i denna situation ~" potatismjöl under några år tillverkats i
15221: Såsom svar på detta spörsmål iår jag betydligt större mängd än vad som kunnat
15222: vördsamt aniöra iöljande: användas såsom sådant.
15223: I detta nu är i vårt land 17 potatismjöls- Importen av stärkelse har under de tre
15224: iabriker i verksamhet. Deras gemensamma senaste åren varit iöljande:
15225:
15226: 1961 1962 1963
15227: ton 1000nmk ton 1000nmk ton lOOOnmk
15228: Olika slag av stärkelse ................. . 1395 513 1172 446 799 298
15229: varav potatisstärkelse ................. . 295 138 114 54 60 27
15230: dextrin ............................... . 586 354 641 390 577 332
15231: löslig eller rostad stärkelse ............. . 2714 1544 3 797 2108 5256 2881
15232: stärkelseklister ....................... . 3947 2 651 4080 2 667 4774 2 879
15233:
15234: Stärkelsetillverkningar, bl.a. lim och och stärkelsehaltiga lim, berälmar, att dess
15235: bindemedel, användes av ilera branscher totala behov stiger tili ca 11 500 ton om
15236: av industrin, såsom träiörädlingsindustrin, året, men av denna mängd bygger endast
15237: kemiska industrin samt textil- och ca 4 500 ton på majsgrund. Enligt medde-
15238: sötsaksindustrin. Användningen iördelas lande irån denna bransch måste nämligen
15239: dock på tillverlmingar, gjorda av många vid iramställning av vissa produkter, såsom
15240: olika råämnen, även om potismjöl och majs wellpapp, gipsonit och ianer på grund av
15241: är de viktigaste av dessa. Grovt taget kan tekniska skäl absolut användas tillverknin-
15242: sägas, att hos oss i detta nu ca häliten av gar, som bygger på majsgrund och dessa
15243: de använda stärkelsetillverkningarna iör- kan icke ersättas med tillverkningar av
15244: ädlats av potatismjöl. Såsom exempel må potatisstärkelse. Det samma är iallet bl.a.
15245: nämnas, att träiörädlingsindustrin, som hos i iråga om stärkelsesirap, ty t.ex. sötsaks-
15246: oss är den största konsumenten av stärkelse iabrikerna kan icke vid tillverkning av
15247: 5
15248:
15249: alla slag av sötsaker använda av potatis svåraste hindret torde dock ha varit priset
15250: framställd stärkelse-sirap, på grund av dess på inhemskt råämne. Fabriksförsäljnings-
15251: höga askhalt. priset för inhemskt potatismjöl är nämligen
15252: Potatismjöl kan icke såsom sådant an- för närvarande 87 pjkg, medan priset på
15253: vändas för ovannämnda ändamål utan världsmarknaden varierar från 35 till
15254: måste först bringas i lämplig form, modi- 40 p/kg. Priset på inhemskt potatismjöl
15255: fieras. Någon industri som producerar stär- borde sålunda nedbringas med i runt tai
15256: kelsetillverkningar har icke uppstått i vårt 50 pjkg, för att användningen av sådant
15257: land, ehuru frågan veterligen övervägts såsom råämne för stärkelsetillverkningar
15258: bl.a. inom stärkelseindustrin. Tili detta har skulle kunna komma i fråga.
15259: tydligen flera orsaker medverkat. Sådana Även om konsumtionen av potatismjöl
15260: har varit bland annat, att potatismjölspro- skulle kunna ökas betydligt genom att
15261: duktionen beroende på potatisskörden använda det såsom råämne för olika
15262: växlat i hög grad från år till år och att stärkelsetillverkningar, måste förutsättnin-
15263: det sålunda ställt sig svårt att grunda en garna för inledande av en konkurrenskraf-
15264: ny industri, som bygger på detta råämne. tig modifieringsindustri i vårt land nog-
15265: Då därtill flera olika slag av stärkelsesorter grant utredas. Denna fråga är som bäst
15266: framställda limämnen och bindemedel er- föremål för undersökning såväl inom
15267: fordras, blir efterfrågan beträffande flera stärkelseindustrin som även i lantbruksmi-
15268: av dessa sorter relativt liten och lönsam- nisteriet.
15269: heten av tillverkning diskutabel. Det
15270: Helsingfors den 11 april 1964.
15271:
15272:
15273: Handels- och industriminister Olavi J. MatWa.
15274:
15275:
15276:
15277:
15278: E 299/64
15279: Kysymys N: o 29.
15280:
15281:
15282:
15283:
15284: Raunio ym.: Kansaneläkelaitoksen organisaation sivuutta-
15285: misesta sairausvakuutuslain hallintoa ja toimeenpanoa
15286: järjestettäessä.
15287:
15288:
15289: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
15290:
15291: Lain mukaan sairausvakuutuslain hoito luomaan jo olevan organisaation rinnalle
15292: ja valvonta kuuluu kansaneläkelaitokselle. uutta ja laajaa toista organisaatiota, joka'
15293: Vakuutuksen toteuttamista varten on maa todennäköisesti tulee oleman ainakin kak-
15294: sairausvakuutuslain 42 §: n mukaan jaet- sinkertainen nykyisen organisaation rin-
15295: tava sairausvakuutusalueisiin ja ne edelleen nalla. Tällä toimenpiteellä aiheutetaan sai-
15296: sairausvakuutuspiireihin. Sairausvakuutus- rausvakuutuslain toimeenpanon osalta lisä-
15297: alueella tulee olla oma aluetoimisto ja sai- kustannuksia, joiden tarpeellisuus on vä-
15298: rausvakuutuslautakunta sekä lain paikal- hintään kyseenalaista, koska on ilmeistä,
15299: lista hoitoa varten kussakin sairausvakuu- että nykyinen organisaatio asianmukaisesti
15300: tuspiirissä toimisto ja sairausvakuutustoi- täydennettynä olisi pystynyt hoitamaan
15301: mikunta. sekä kansaneläkelain että sairausvakuutus-
15302: Kansaneläkelaitoksella on kansaneläke- lain mukaiset tehtävät. Ainakin on syytä
15303: lain toteuttamista varten vastaavanlainen todeta, että lakia käsiteltäessä on asian-
15304: organisaatio. Sairausvakuutusalueita vas- omaisten asiantuntijoiden taholta annettu
15305: taavat 17 tarkastuspiiriä ja sairausvakuu- harhaanjohtavia tietoja siitä, että eläkelai-
15306: tuspiirejä vastaavat taas 284 vakuutuspii- tos pystyy hoitamaan nykyisellä organisaa-
15307: riä, joihin kuhunkin niistä kuuluu yksi tai tiolla sairausvakuutuslain toimeenpanon.
15308: useampi kunta. Toimihenkilöitä kansanelä- Edelleen on ilmennyt, että sairausvakuutus-
15309: kelaitoksen palveluksessa on yli tuhat, hallinnon virkoja täytettäessä tähän men-
15310: joista piiriasiamiesverkoston palveluksessa nessä on sivuutettu kansaneläkelaitoksen
15311: on noin 600 ja näistä piiriasiamiehiä lähes palveluksessa nyt olevat sosiaalivakuutusta
15312: 300. Mainittakoon vielä, että kansaneläke- tuntevat ja näihin tehtäviin perehtyneet
15313: lain mukaisia eläkkeensaajia on tällä het- toimihenkilöt, joten sekin todistaa virka-
15314: kellä yli 500 000 ja maksettava eläkekanta koneiston tarpeetonta paisuttamista sekä
15315: on yli 50 miljardia vmk. Vastaavasti sai- nykyisen organisaation taka-alalle jättä-
15316: rausvakuutuslain mukaiset korvaukset on mistä. Kun käsityksemme on, että sairaus-
15317: ensi vaiheessa 1. 9. 1964 lukien arvioitu vakuutuslain hallinto ja toimeenpano us-
15318: n. 12 miljardiksi vmk: ksi vuodessa ja 1. 1. kottiin lain käsittelyn yhteydessä kansan-
15319: 1967 lukien n. 20 miljardiksi vmk: ksi vuo- eläkelaitokselle ilman huomattavaa virka-
15320: dessa. Kun sairausvakuutuslakia eduskun- koneiston ja kulujen lisäämistä ja kun piti
15321: nassa 1963 käsiteltiin, vakuutettiin, että käyttää hyväksi sairausvakuutuslain hoi-
15322: sairausvakuutuslain hoidon uskominen kan- dossa nykyistä eläkelaitoksen organisaa-
15323: saneläkelaitokselle on edullista, koska elä- tiota mahdollisimman tehokkaasti eikä näin
15324: kelaitoksella on jo valmis organisaatio ja ole tapahtunut, esitämme, viitaten valtio-
15325: pienellä lisäkoulutuksella tehtäviinsä pereh- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin, val-
15326: tynyt henkilökunta. Asiantuntijoiden ta- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
15327: holta selitettiin, että tarvitaan vain rajoi- tavaksi seuraavan kysymyksen:
15328: tetusti lisätyövoimaa.
15329: Nyt on kuitenkin ilmennyt, että kansan- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15330: eläkelaitos sairausvakuutuslain hallintoa ja sairausvakuutuslain hallinnon ja
15331: toimeenpanoa järjestellessään on ryhtynyt myöhemmän toimeenpanon järjeste-
15332: E 302/64
15333: 2
15334:
15335: lyssä aiotaan sivuuttaa nykyinen ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sairausva-
15336: kansaneläkelaitoksen jo oleva orga- kuutuslain hallinnon ja toimeenpa-
15337: nisaatio ja että rinnalle luodaan il- non hoitamiseksi tarkoituksenmukai-
15338: meisesti tarpeetonta, paljon maksa- sella tavalla ja säästäväisyyttä nou-
15339: vaa uutta virkakoneistoa, ja jos on, dattaen?
15340: mihin toimenpiteisiin Hallitus on
15341: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1964.
15342:
15343: Eino Raunio. V. Mattila.
15344: V alto Käkelä. Tyyne Paasivuori.
15345: Anni Flinck. Väinö Vilponiemi.
15346: Valdemar Sandelin. Veikko Helle.
15347: Eino Siren. Voitto Hellsten.
15348: Arvo Ahonen. Antero Väyrynen.
15349: Sylvi Siltanen. Väinö Leskinen.
15350: Meeri Kalavainen. Uljas Mäkelä.
15351: Edit Terästö. Edvard Pesonen.
15352: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
15353: Kaarlo Pitsinki. Artturi Koskinen.
15354: Gunnar Henriksson. Veikko Kokkola.
15355: Ensio Partanen.
15356: 3
15357:
15358:
15359:
15360:
15361: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
15362:
15363: Kirjelmällä maaliskuun 14 päivältä 1964 ole uskottu sairausvakuutustoimiston joh-
15364: Herra Puhemies on valtiopäiväjärjestyksen tajalle tai muulle toimihenkilölle ratkaista-
15365: 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- vaksi toimikunnan puolesta. Sairausvakuu-
15366: sessa lähettänyt jäljennöksen seuraavasta tustoimikuntaan kuuluu kansaneläkelaitok-
15367: edustaja Eino Raunion ym. jättämästä, hal- sen määräämä puheenjohtaja, lääninhalli-
15368: lituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi tuksen määräämä lääkärijäsen ja kunnallis-
15369: esitetystä kysymyksestä: valtuuston valitsemat kolme vakuutettujen
15370: olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä.
15371: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Sairausvakuutustoimikunnan puheenjohtaja,
15372: sairausvakuutuslain hallinnon ja myö- jolta vaadittavasta pätevyydestä on lain
15373: hemmän toimeenpanon järjestelyssä 47 § :n 2 momentin mukaan säädettävä ase-
15374: aiotaan sivuuttaa nykyinen kansan- tuksella, toimii samalla sairausvakuutustoi-
15375: eläkelaitoksen jo oleva organisaatio miston johtajana. Lain 45 §: n mukaan taas
15376: ja että rinnalle luodaan ilmeisesti tar- jokaisessa sairausvakuutuspiirissä tulee olla
15377: peetonta ja paljon maksavaa uutta sairausvakuutustoimisto.
15378: virkakoneistoa, ja jos on,
15379: mihin toimenpiteisiin Hallitus on Marraskuun 1 päivänä 1963 annetun sai-
15380: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sairausva- rausvakuutusasetuksen 5 luvussa säädetään
15381: kuutuslain hallinnon ja toimeenpa- sairausvakuutuksen paikallishallinnosta, 6
15382: non hoitamiseksi tarkoituksenmukai- luvussa aluehallinnosta ja 7 luvussa keskus-
15383: sella tavalla ja säästäväisyyttä nou- hallinnosta. Paikallishallintoa käsittelevässä
15384: dattaen?" sairausvakuutusasetuksen 5 luvussa sääde-
15385: tään muun muassa sairausvakuutustoimis-
15386: Kysymyksen ja sen perustelujen johdosta ton ja sen johtajan tehtävistä, sekä johta-
15387: saan kunnioittavasti esittää seuraavaa: jalta vaadittavasta päteyYydestä, aluehal-
15388: Heinäkuun 4 päivänä 1963 annetun sai- lintoa käsittelevän sairausvakuutusasetuk-
15389: rausvakuutuslain 3 § :n mukaan sairausva- sen 6 luvussa muun muassa maan jakami-
15390: kuutusta hoitaa kansaneläkelaitos sairaus- sesta viiteen sairausvakuutusalueeseen,
15391: vakuutuksen aluetoimistojen ja paikal- aluetoimiston tehtävistä ja toimistojaosta,
15392: listen sairausvakuutustoimikuntien ja -toi- aluetarkastajien tehtävistä ja heiltä vaa-
15393: mistojen sekä työpaikkakassojen avulla sen dittavasta pätevyydestä, asiantuntijalääkä-
15394: mukaan kuin lain 4 ja 7 luvussa tarkem- reistä sekä aluetoimiston johtajan ja sai-
15395: min säädetään. Lain 42 § :n mukaan maa rausvakuutuslautakunnan puheenjohtajan
15396: jaetaan vakuutuksen hoitamista varten sai- tehtävistä sekä keskushallintoa käsittele-
15397: rausvakuutuspiireihin, joihin kuuluu yksi vän sairausvakuutusasetuksen 7 luvussa
15398: tai useampia kuntia, ja sairausvakuutus- muun muassa kansaneläkelaitoksen halli-
15399: alueisiin, jossa on sairausvakuutuksen alue- tuksen, lisätyn hallituksen, sairausvakuu-
15400: toimisto ja sen yhteydessä sairausvakuutus- tusasiain neuvottelukunnan ja sosiaalilää-
15401: lautakunta. Alueiden lukumäärä on sää- ketieteellisen neuvottelukunnan tehtävistä.
15402: detty vahvistettavaksi asetuksella ja rajat Marraskuun 1 päivänä 1963 annetulla
15403: valtioneuvoston päätöksellä. Lain 43 §: n valtioneuvoston päätöksellä on vahvistettu
15404: mukaan jokaisessa sairausvakuutuspiirissä sairausvakuutusalueiden rajat siten, että
15405: on viisijäseninen sairausvakuutustoimikun- Pohjois-Suomen, Länsi-Suomen, Lounais-
15406: ta, joka ratkaisee sairausvakuutuslain mu- Suomen ja Etelä-Suomen sairausvakuutus-
15407: kaisia etuuksia koskevat asiat, jollei niitä alueet muodostuvat neljästä keskussairaa-
15408: 4
15409:
15410: lapiiristä ja Itä-Suomen sairausvakuutus- tuu kuitenkin mm. siten, että paikalliset
15411: alue viidestä keskussairaalapiiristä. elimet tullaan siellä missä se on mahdol-
15412: Kuten edellä olevasta ilmenee, sairaus- lista, sijoittamaan samaan huoneistoon.
15413: vakuutuslaki ja sen nojalla annetut sää- Tällöin voi henkilökunta toimia yhtenäisen
15414: dökset määrittelevät yksityiskohtaisesti ne johdon alaisena ja avustava henkilökunta
15415: hallintoelimet, joiden avulla sairausvakuu- palvella molempia vakuutusmuotoja. Lai-
15416: tuksen toteuttamisen on tapahduttava. Kan- toksen palveluksessa olevaa henkilökuntaa
15417: saneläkelaitos ei luonnollisesti voi luoda käytetään sen koulutuksen mukaisesti lai-
15418: muuta ja muunlaista organisaatiota kuin toksen tehtäviin. Henkilökunnalle on ilmoi-
15419: minkä mainitut säännökset määräävät. tettu, että jokainen vakinainen toimihenkilö
15420: Tässä hallintotoiminnassa tekevät paikalli- saa jatkaa entisin eduin, vaikka häntä ei
15421: set elimet, sairausvakuutustoimikunnat ja voitaisikaan käyttää ainakaan ensi aluksi
15422: -toimistot etuuksien myöntämistä ym. kos- sairausvakuutuspuolen tehtäviin.
15423: kevat päätökset. Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
15424: Kysymyksen perusteluissa viitataan sii- ettei tarpeetonta virkakoneistoa ole luotu
15425: hen, että lakia käsiteltäessä tulevasta hen- eikä ole tarkoituskaan luoda, vaan että
15426: kilöorganisa·atiosta olisi annettu harhaan- sairausvakuutuksen hallintoa ja toimeen-
15427: johtavia tietoja. Täm&nkaltaiset viittaukset panoa suunniteltaessa se on tehty nykyisen
15428: eivät ole paikallaan, koska tärkeimpien lainsäädännön edellyttämällä tavalla mah-
15429: sairausvakuutushallinnon toimien pätevyys- dollisimman tarkoituksenmukaisesti ja sääs.
15430: vaatimukset määriteltiin vasta myöhemmin täväisyyttä noudattaen. Kansaneläkelaito~:
15431: asetuksella. on kuitenkin ryhtynyt valmistelemaan muu-
15432: Kun kansaneläkevakuutustehtävät eivät toksia, joita sosiaalivakuutussäädöksiin
15433: sairausvakuutuksen voimaantulon jälkeen- olisi tehtävä, jotta kansaneläkevakuutus- ja
15434: kään vähene, tarvitaan nykyisen suuruinen sairausvakuutustoiminta saataisiin mahdol-
15435: henkilökunta edelleen nmssa tehtävissä. lisimman tarkoituksenmukaiseksi.
15436: Järjestelmien yhteen sopeuttamista tapah-
15437: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1964.
15438:
15439:
15440: Sosiaaliministeri 0. 0 jctla.
15441: 5
15442:
15443:
15444:
15445:
15446: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15447:
15448: Med en skrivelse av den 14 mars 1964 i varje sjukförsäkringdistrikt en sjukför·
15449: har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 säkringsbestyrelse, bestående av fem 1eda-
15450: mom. riksdagsordningen anger, tillställt möter, viiken avgör ärenden som angår i
15451: mig avskrift av fö1jande av riksdagsman denna lag avsedda förmåner, om dessa
15452: Eino Raunio m. fl. till vederbörarrde med- ärenden icke uppdragits sjukförsäkrings-
15453: 1em av statsrådet för avgivande av svar byråns föreståndare eller annan funktionär
15454: ställda spörsmål: för avgörande på bestyre1sens vägnar.
15455: Sjukförsäkringsbestyrelsen består av en av
15456: "Är Regeringen medveten om att fo1kpensionsanstalten förordnad ordförande,
15457: man vid organiserandet av sjukför- en av länsstyrels-en förordnad 1äkarledamot
15458: säkringsförvaltrringen och sjukför- och tre av vederbörande kommuns fullmäk-
15459: säkrings1agens senare verkställighet tige utsedda 1edamöter, som är förtrogna
15460: ämnar förbigå fo1kpensionansta1tens med de försäkrades förhållanden .. Sjukför-
15461: nuvarande, redan förefintliga organi- säkringsbestyrelsens ordförande, beträf-
15462: sation och vid sidan av den skapa fande viiken kompetenskraven enligt
15463: ett uppenbart onödigt, nytt och dyr- lagens 47 § 2 mom. stadgas genom förord-
15464: bart tjänstemaskineri, och om så är ning, är tillika che:f för sjukförsäkrings-
15465: fallet, byrån. Jämlikt 1agens 45 § skall åter i varje
15466: tili vilka åtgärder har Regeringen sjukförsäkringsdistrikt finnas en sjukför-
15467: skridit eller ärnar den skrida för säkringsbyrå.
15468: skötande av sjukförsäkringsförva1t- I 5 kap. sjukförsäkringsförordningen den
15469: ningen och verkställigheten av lagen 1 november 1963 stadgas om sjukförsäk-
15470: på ändamålsenligt sätt och med ringens 1okalförvaltning, i 6 kap. om krets-
15471: iakttagande av sparsamhet ~" förvaltningen och i 7 kap. om centralför-
15472: valtningen. I 5 kap. om 1okalförvaltningen
15473: På grund av detta spörsmål och dess stadgas b1and annat om sjukförsäkrings-
15474: motivering får jag vördsamt anföra fö1- byråns och föreståndarens åligganden, samt
15475: jande: om föreståndarens kompetens, i 6 kap. om
15476: Enligt 3 § sjukförsäkrings1agen den 4 kretsförvaltningen bland annat om landets
15477: juli 1963 sköter folkpensionsanstalten med indelning i fem sjukförsäkringskretsar, om
15478: bistånd av kretsbyråer för sjukförsäkrin- kretsbyråns åligganden och om byråns in-
15479: gen samt 1oka1a sjukförsäkringsbestyre1sen delning, om kretsinspektörernas uppgifter
15480: och -byråer samt arbetsp1atskassor sjuk- och deras kompetens, om sakkunniga läkare
15481: försäkringen i enlighet med vad i 1agens samt kretsbyråns föreståndares och sjuk-
15482: 4 och 7 kap. närmare stadgas. Jämlikt försäkringsnämndens ordförandes uppgifter
15483: 1agens 42 § inde1as 1andet för försäkrin- ävensom i 7 kap. om kretsförvaltningen
15484: gens handhavande i sjukförsäkringsdistrikt, bland annat angående folkpensionsanstal-
15485: omfattande en eller f1ere kommuner, och tens styrelses, förstärkta styrelses, sjuk-
15486: i sjukförsäkringskretsar, i vilka finnas en försäkringsdelegationens och socia1medi-
15487: kretsbyrå för sjukförsäkringen och i ans1ut- cinska delegationens uppgifter.
15488: ning till denna en sjukförsäkringsnämnd. Genom statsrådets beslut den 1 november
15489: Anta1et sjukförsäkringskretsar fastställes i 1963 fastställdes sjukförsäkringskretsarnas
15490: förordning och deras gränser genom bes1ut gränser så, att N orra Fin1ands, Västra Fin-
15491: av statsrådet. Enligt 43 § i lagen finnes lands, Sydvästra Fin1ands och Södra Fin-
15492: E 302/64
15493: 6
15494:
15495: lands sjukförsäkringskretsar bildas av fyra i dessa uppgifter. Samma jämkning av de
15496: centralsjukhusdistrikt och Östra Finlands båda systemen sker dock bl.a. så, ett de
15497: sjukförsäkringskrets av fem centralsjuk- lokala organen, där det är möjligt, kom-
15498: husdistrikt. mer att placeras i samma lokaliteter. Här-
15499: Såsom av ovanstående framgår, anges i vid kan personalen arbeta under en enhet-
15500: sjukförsäkringslagen och de på grund lig ledning och biträdande personai betjäna
15501: därav utfärdade stadgandena i detalj de båda dessa försäkringsformer. Personai i
15502: administrativa organ, genom vilka sjuk- anstaltens tjänst användes enligt dess ut-
15503: försäkringens förverkligande skall ske. bildning i anstaltens uppgifter. Personalen
15504: Folkpensionsanstalten kan givetvis icke har underrättats om, att envar ordinarie
15505: skapa någon annan och annorlunda organi- funktionär får fortsätta på tidigare villkor,
15506: sation än i nämnda stadganden fastställes. även om han åtminstone i början icke
15507: Vid denna förvaltning fattar de lokala or- skulle kunna användas i sjukförsäkrings-
15508: ganen, sjukförsäkringsnämnderna och uppgifter.
15509: -byråerna besluten om beviljande av för- Med stöd av ovantående kan konstate-
15510: måner m.m. ras, att något onödigt tjänstemaskineri icke
15511: 1 motiveringen för spörsmålet hänvisas skapats och icke ens tillämnats, utan att
15512: till att vid behandlingen av lagen vilse- vid planeringen av sjukförsäkringens för-
15513: ledande uppgifter skulle ha givits om den valtning och verkställighet detta skett så
15514: blivande personorganisationen. Sådana hän- som den nuvarande lagstiftningen förutsät-
15515: tydningar är icke på sin plats, emedan ter, så ändamålsenligt som möjligt och med
15516: kompetensfordringarna för de viktigaste iakttagande av sparsamhet. Folkpensions-
15517: befattningarna inom sjukförsäkringsförvalt- anstalten har dock börjat förbereda änd-
15518: ningen fasttälles först senare i förordning. ringar, som borde företagas i stadgandena
15519: Då uppgifterna vid folkpensionsförsäk- om socialförsäkring, för att folkpensions-
15520: ringen icke minskas ens efter sjukförsäk- försäkrings- och sjukförsäkringsverksam-
15521: ringens ikraftträdande, erfordras en per- heten skall kunna göras så ändamålsenlig
15522: sonai av den nuvarande storleken alltjämt som möjligt.
15523: Helsingfors den 11 april 1964.
15524:
15525:
15526: Socialminister 0. 0 jala.
15527: Kysymys N: o 30.
15528:
15529:
15530:
15531:
15532: Pessi ym.: Valtion tulojen vähentymisestä EFTA-sopi-
15533: muksen johdosta.
15534:
15535:
15536: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
15537:
15538: EFTA-maiden ja Suomen välillä solmitun osoittavat, että ulkomaiset valmistajat ja
15539: EFA-sopimuksen edellyttämiä tullialennuk- kaupan eri portaat ovat näin päässeet koh-
15540: sia on maassamme sovellettu yli kahden ja tuuttomasti hyötymään.
15541: puolen vuoden ajan. Viimeksi alennettiin Edellä olevaan viitaten ja nojautuen val-
15542: vuoden 1963 huhtikuun 30 päivänä ns. nor- tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
15543: maaliaikataulun mukaisia tulleja siten, että esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
15544: ne nyt ovat puolet lähtökohdan tasosta. senen vastattavaksi seuroovan kysymyksen:
15545: Tuontitavaroiden vähittäishintoja laske-
15546: vaa tullialennusten vaikutusta ei mainittuna Kuinka paljon valtion tulli- ym.
15547: ailkana yleensä ole ollut havaittavissa. Päin- tulot ovat vähentyneet EFTA-sopi-
15548: vastoin, vähittäishintojen yleinen jatkuva muksen johdosta, ja mihin ovat jou-
15549: kohoaminen painaa leimansa miltei poik- tuneet ne varat, jotka valtio on näin
15550: keuksetta hintakehitykseen. menettänyt, sekä
15551: EFTAan assosioitumisen edellyttämät miten hallitus aikoo huolehtia siitä,
15552: tullialennukset ovat tuntuvas.ti vähentäneet että EFA-sopimuksen mukaan jo ta-
15553: valtion tuloja. Tullitulojen väheneminen ja pahtuneet ja vielä tapahtuvat tullien
15554: toisaalta samanaikaisesti ta,pahtuva tuonti- alennukset koituvat kokonaisuudes-
15555: tavaroiden vähittäishintojen kohoaminen saan kuluttajien hyödyksi?
15556: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1964.
15557:
15558: Ville Pessi. Rainer Virtanen.
15559: Hertta Kuusinen. Hemming Lindqvist.
15560: Judith N ederström-Lunden. Aleksi. Kiviaho.
15561: Elli Stenberg. T·oivo Salin.
15562: Leo Suonpää. Pertti Rapio.
15563: Pauli Puhakka. Kelpo Gröndahl.
15564: Kuuno Honkonen.
15565:
15566:
15567:
15568:
15569: E 304/64
15570: 2
15571:
15572:
15573:
15574:
15575: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
15576:
15577: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- johdosta €i voida ant&a tar~kaa vastausta
15578: tissa edellytetyss.ä tarkoituksessa ovat kan- mm. sen johdosta, että tuontimme Efta-
15579: sanedustaja Ville Pessi ym. esittäneet Hal- maista ja Neuv·ostoliitosta on kokoomuksel-
15580: lituksen asianomaisen jäsenen vll!stattavruksi taan ja määriltään muuttunut Efta-sopi-
15581: seuraavan kysymyksen: muksen voimassaolon aikana. Tullihallituk-
15582: sen suorittamien arvioiden mukaan Efta-
15583: ,Kuinka paljon valtion tulli- ym. tullinalennusten johdosta aiheutuneet tullin-
15584: tulot ·ovat vähentyneet EFTA-sopi- kannon (m.l. tuontimaksun) menetykset
15585: muksen johdosta, ja mihin ovat jou- ·ovat olleet seuraavat:
15586: tuneet ne varat, jotka valtio on näin
15587: menettänyt, sekä Vuosi mmk
15588: miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, 1961 . .. .. ... n . 14
15589: että EFA-sopimuksen mukaan jo ta- 1962 . . . . . . .. n . 35
15590: pahtuneet ja vielä tapahtuvat tullien 1963 . .... ... n . 45
15591: al-ennukset koituvat kokonaisuudes-
15592: saan kuluttajien hyödyksi~"
15593: Nämä arviot on suoritettu siten, että vuo-
15594: Vastauksena esitettyyn kysymykseen esi- delta 1962 on laskettu EFA-sopimuksen
15595: tän kunnioittavasti seuraavaa: mukaisesti alennettujen tullien tuotto ja
15596: Siitä kuinka tullitulot ovat kehittyneet tätä on verrattu siihen tuottoon, joka olisi
15597: Efta-maista ja Neuvostoliitosta tapahtuneen saatu samasta tuonnista alentamattomin tul-
15598: tuonnin osalta ei valitettavasti ole käytet- lein.. Täten tuonnin kokoomuksessa tapah-
15599: tävissä erikseen tietoja. Kokonaisuudessaan tuneita muutoksia ei ole voitu ottaa huo-
15600: on tullien, tuontimaksujen ja lv-veron kanto mioon •eikä arvioida onko tämä kenties li-
15601: vuodesta 1958 lähtien ollut seuraava: sännyt tai vähentänyt tullin tuottoa. Vuo-
15602: sien 1961 ja 1963 luvut on arvioitu käyttä-
15603: Vuosi Tuontitulli Tuontimaksut Lv·vero mällä vuoden 1962 lukuja lähtökohtana.
15604: mmk mmk mmk Em. arvioita suoritettaessa on huomioitu
15605: 1958 402 224 sekä Efta-maista että Neuvostoliitosta ta-
15606: 1959 434 254 pahtunut tuonti.
15607: 1960 481 328 Pyrittäessä selvittämään tuontitavaroiden
15608: 1961 466 379 hintatasossa tapahtuneita muutoksia, voi-
15609: 1962 425 22 406 daan todeta, ·että tuontitavarain yksikkö-
15610: 1963 311 155 375 arvoindeksi ( cif) on kohonnut Suomessa
15611: viime vuosina. Jos pidämm·e vuoden 1961
15612: Tämän perusteella voidaan todeta, ettei- erurlmmäisen ja toisen neljänneksen hinta-
15613: vät valtion em. tulot ole määrällisesti vä- tasoa vertailuperusteena, niin vuoden 1963
15614: hentyneet viime vuosina. Niinpä tullin ja tuonnin yksikköarvoindeksi osoittaa molem-
15615: tuontimaksun yhteinen kanto vuonna 1963 piin nähden 2.2 % nousua. Raaka"aineiden
15616: oli samaa suuruusluokkaa kuin kaksi vuotta hinnat alenivat ensimmäiseen neljännekseen
15617: aikaisemmin. Samoin on asianlaita myös verrattuna 2.3 % ja toiseen verrattuna säi-
15618: tuonnin yhteydessä kannettavan liikevaihto- lyivät ennallaan. Valmiiden tavaroiden in-
15619: veron osalta. deksi kohosi vastaavasti 7.5% ja 5.3%
15620: Kysymykseen siitä, paljonko valtion tulli- sekä näihin sisältyvien investointitavaroi-
15621: ym. tulot ovat vähentyneet Efa-sopimuksen den 11.1% ja 8.3 %. Yksityisissä tuotteissa
15622: 3
15623:
15624: on luonnollisesti tapahtunut hintavaihteluja selLä, että muut tekijät pysyvät muuttu-
15625: suuntaan ja toiseen. mattomina.
15626: Vientitavaroiden hintataso on kohonnut Koko tuonnissamme oli tullinalaisten ta-
15627: useimmissa Efta-maissa. YK:n sekä kansal- varoiden tullirasitus eli tullink'annon suhde
15628: listen tilastojulkaisujen mukaan voidaan vastaavaan tuontiarvoon vuonna 1962 pyö-
15629: todeta mm. seuraavat nousut: Iso Britan- reästi 25 %. Efta-tullinalennusten alaisten
15630: nian vientitavarain yksikköarvoindeksi oli tavaroiden tullita,so puolestaan oli 'ennen
15631: viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 5 % alennusten toimeenpanemista 15 % : n tasoa.
15632: korkeampi kuin vuonna 1961. Ruotsissa me- Jos lähdetään siitä, että kaikkien tuonti-
15633: talliteosten, koneiden, laitteiden ja kulje- tayaroiden tulli olisi 25 %, niin tullien alen-
15634: tusvälineiden viennin yksikköarvoindeksi nus 50 %: l1a Efta-maista ja Neuvostoliitosta
15635: oli viime vuonna läh,es 4 % korkeammalla tapahtuvassa tuonnissa alentaisi siten vä-
15636: tasolla kuin vuonna 1961, Sveitsissä viennin hittäismyyntihintoja n. yhden prosentti-
15637: yksikköarvoindeksi vuoden 1963 kolman- yksikön verr'an. Jos taasen pidetään 15 %
15638: nella neljänneksellä oli noussut 8 % vuoden tullia lähtökohtana mainitun alennuksen
15639: 1961 tasosta ja myös Tanskan vientihinto- vaikutukseksi saadaan 0.6 %.
15640: jen taso oli noussut n. 4% viime vuoden Edelläesitetystä Yoidaan todeta, että
15641: kolmannella neljänneksellä vuoteen 1961 tuontihilltasossa on viime vuosina tapahtu-
15642: verrattuna. nut huom'attavia muutoksia ja täten Efta-
15643: Tuontitavaroiden hintataso ei ole noussut tullien alennusten vaikutusta vähittäis-
15644: yksinomaan Suomessa, vaan näin on tapah- myyntihintoihin ei voida tarkasti osoittaa.
15645: tunut useimmissa Efta-maissa. Ruotsiin tuo- Kun lisäksi otetaan huomioon se, että val-
15646: tujen valmiiden tavaroiden hintata,so (cif) miiden tavaroiden, joiden tuontihintataso
15647: 'Oli vuonna 1963 4-9 % vuoden 1961 tasoa on kohonnut keskimäärin enemmän kuin
15648: korkeampi. Iso Britannian viime vuoden kokonaistuonnin hintataso, osuus on noin
15649: vll.meisen neljännelksen hintataso oli vas- puolet Efta-maista tapahtuneesta tuonnista,
15650: taavasti ~6% vuoden 1961 tasoa kor- eivät alennukset vähittäismyyntihinnoissa ole
15651: keampi. Myös Sveitsissä j.a Tanskassa on voineet tulla näkyviin odotetun suuruisina.
15652: ollut ha:vaittavissa .tuontihintojen rkohoa~ Toisaalta on kuitenkin ilmeistä, että tullien
15653: mista. alennuksret ovat vaikuttaneet edullisesti
15654: Vuoden 1962 alkupuolella suoritti ns. hin- hintoihin ja niissäkin tapauksissa, j.oissa
15655: tatasotoimikunta meillä tutkimuksia ja las- hankintahinn'at ovat nousseet, on vähittäis-
15656: kelmia Efta-tullien alennusten vaikutuk- hinnan nousu jäänyt pienemmäksi kuin
15657: sesta vähittäismyyntihintoihin. Toimikunnan asianlaita olisi ollut ilman tullien alennusta.
15658: laatiman laskennallisen tullinalennustaulu- Efta-maiden piirissä on päätetty kuluvan,
15659: kon mukaan voidaan todeta mm., että tul- vuoden aikana toimeenpanna tutkimus tul-
15660: lin ollessa 25 % vaikuttaa 50 % tullinalen- linalennusten vaikutuksest'a hintatasoon.
15661: nus (eli :alennus t25%:sta 12.5%:iin) vä- Kun maamme tulee osallistumaan tähän
15662: hittäismyyntihintaran alentavasti 10 % ja työhön, voidaan selvitysten valmistuttua
15663: tullin ollessa 15% vastaavan suuruisen saada parempi kuva esillä olevasta kysy-
15664: tullinalennuksen (eli 15% :sta 7.5% :iin) myksestä.
15665: vaikutus on alentavasti 6.5 % edellytyk-
15666: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1964.
15667:
15668:
15669: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi J. Mcdtila.
15670: 4
15671:
15672:
15673:
15674:
15675: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15676:
15677: .I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Frågan därom, huru mycket statens tull-
15678: anger har ri!ksdagsman Ville Pessi m. fl. m. fl. intäkter minskats på grund av Efa-
15679: tili vederbörande medlem av statsrådet för överenskommelsen kan icke besvaras exakt,
15680: avgivande av svar ställt följande spörsmål: bl. a. på grund därav, att vår import från
15681: Efta-länderna och Sovjetunionen förändrats
15682: ,Huru mycket har statens tull- under den tid Efa-överenskommelsen varit
15683: m. fl. intäkter minskats på grund av i kraft, tili både sammansättning och be-
15684: EFTA-konventionen, och var har de lopp. Enligt av tullstyrelsen gjorda beräk-
15685: medel hamnat, som staten sålunda ningar har de av Efta-tullsänkningarna
15686: förlorat, samt föranledda förlusterna i tullintäkter (bl. a.
15687: huru ärnar Regeringen tiilse, att importavgifter) varit följ,ande:
15688: de tullsänkningar, som redan ägt
15689: rum enligt EFA-överenskommelsen År mmk
15690: och ännu kommer att ske, i sin hel- 1961 •••• 0 ••• ca 14
15691: het kommer konsumenterna till 1962 ••••• 0 •• ca 35
15692: godo~" 1963 •••••• 0 0 ca 45
15693:
15694: Såsom svar på dett•a spörsmål får jag Dessa beräkningar har verkställts så, att
15695: vördsamt anförJ~, följande: för år 1962 beräknats intäkten av de en-
15696: Tyvärr står inga uppgifter till buds an- ligt EFA-överenskommelsen nedsatta tul-
15697: gående huru tullintäkterna utvecklats i larna och summan jämförts med den av-
15698: :fråga om importen från Efta-länderna å kastning, som samma import skulle ha gett
15699: ena sidan och Sovjetunionen å andra si- om tullarna icke hade nedsatts. Sålunda
15700: dan. I sin helhet har uppbörden av tuli, har icke de förändringar, som ägt rum i
15701: importavgi:fter och omsättningsskatt sedan importens sammansättning, kunnat beaktas
15702: år 1958 varit följande: och icke heller beräknas, huruvida detta
15703: Omsätt- måhända ökat eller minskat tullinkomsterna.
15704: .Ar Importtull Importavgifter ningsskatt Siffrorna för åren 1961 och 1963 har be-
15705: mmk mmk mmk räknats med användning av siffrorna för
15706: 1958 402 224 år 1962 såsom utgångspunkt. Vid utförande
15707: 1959 434 254 av ovannämnda kalkyler har bea;ktats im-
15708: 1960 481 328 porten såväl från Efta-länderna som från
15709: 1961 466 379 Sovj etunionen.
15710: 1962 425 22 406 Då man söker utreda förändringarna i
15711: 1963 311 155 375 importvarornas prisnivå kan konstateras,
15712: att enhetsvärdeindex för importvarorna
15713: På grund härav kan konstateras, att ( cif) stigit i Finland under de senaste åren.
15714: statens ovannämnda inkomster icke minsikats Tar vi prisnivån under första och andra
15715: kvantitativt under de senaste åren. Sålunda kvartalet år 1961 till jämförelsegrund, vi-
15716: var uppbörden av tuli och importavgifter sar importens enhetsvärdeindex för år 1963
15717: sammanlagt år 1963 av samma storleksklass en stegring med 2.2 % i fråga om båda.
15718: som två år tidigare. Det samma är fallet Råämnespriserna sdönk jämfört med första
15719: äv:en i fråga om den omsättningsskatt, som kvartalet med 2.3 % och förblev oför-
15720: uppbäres i samband med importen. ändrade dämfört med andra kvartalet. In-
15721: 5
15722:
15723: dex för färdiga varor steg i motsvarighet rande storlek (eller från 15 % tili 7.5 %)
15724: härtill med 7.5% och 5.3% och för de ·en sänkning med 6.5 %, under förutsätt-
15725: däri ingående investeringsvarorna med ning, att övriga :llaktorer förblir oför-
15726: 11.1 % och 8.3 %. Enskilda produkter visar ändrade.
15727: givetvis prisväxlingar i den ena eller den För hela vår import var tullbelastningen
15728: andra riktningen. på tuli underkastade varor, eller tullupp-
15729: Prisnivån för ·exportvaror har stigit i de bördens förhållande tili motsvarande im-
15730: flesta Efta-länderna. Enligt FN: s och na- portvärde år 1962 i runt tai 25 %. Tull-
15731: tionella statistikpublikationer kan konstate- nivån för varor, underkastade Efta-tull-
15732: ras bl. a. följande stegringar: enhetsvärde- sänkningar, var å sin sida innan nedsätt-
15733: index för Stor-Britanniens exportvaror var ning ägde rum, av 15 %:s nivå. Om man
15734: under sista kv;artalet senaste år 5 % högre utgår ifrån, att tullen för alla importvaror
15735: än år 1961, i Sverige var exportens enhets- skulle vara 25 %, skulle en tullsänkning
15736: värdeindex för metallprodukter, maskiner, med 50 % på importen från Efta-länderna
15737: anläggningar och transportmedel senaste och Sovjetunionen sänka minutförsäljnings-
15738: år på en närmare 4 % högre nivå än år prisen med ungefär en procentenhet. Tages
15739: 1961, i Schweiz hade exportens enhetsvärde- åter en 15% :s tuli tili utgångspunkt, er-
15740: index stigit under tredje kvartalet av år hålles såsom inverkan av nämnda sänkning
15741: 1963 från nivån år 1961 med 8 % och även 0.6 %.
15742: Danmarks exportprisnivå hade stigit med Av det ·ovan sagda kan konstateras, att
15743: ca 4% under senaste hs tredje kvartal, betydande förändringar i importprisnivån
15744: jämfört med år 1961. ägt rum under de senaste åren och att in-
15745: Importvarornas prisnivå har icke stigit verkan av Efta-tullsänkningen på minut-
15746: enbart i Finland, utan så har skett i de försäljningsprisen icke 'kan påvisas. exakt.
15747: flesta Efta-länder. Prisnivån ( cif) för tili Då därtill beaktas, att de färdiga varornas
15748: Sverige importerade färdiga varor var år andel, vilkas importprisnivå stigit i ruedel-
15749: 1963 4-9 % högre än 1961 års nivå. Prisni- tai mera än totalimportens prisnivå, är om-
15750: vån under senaste års sista kvartal var i kring hälften av importen från Efta-
15751: Stor-Britannien likaså 5-6 % högre än länderna, har sänkningar av den emotsedda
15752: p:cisnivån för år 1961. Ä ven i Schweiz och storleken icke kunnat visa sig i minutför-
15753: Danmark har en stegring av imP'ortprisen säljningsprisen. Å andra sidan är det dock
15754: kunnat iakttagas. uppenbart, att tullsänkningarna inverkat
15755: Under början av år 1962 verkställde den förmånligt på prisen och att även i de fall,
15756: s. k. prisnivåkommissionen undersökningar i vilka anskaffningsprisen stigit, minutför-
15757: och beräkningar hos oss över sänkningarnas säljningsprisstegringen blivit mindre än vad
15758: av Efta-tullarna inverkan på minutförsälj- fallet hade varit utan tullsänkningen.
15759: ningsprisen. Enligt en av kommissionen Inom Efta-länderna har man beslutat un-
15760: uppgjord, kalkylerad tullnedsättningstabell der innevarande år verkställa en under-
15761: kan konstateras bl. a., att då tullen är 25 % sökning av tullsänkningarnas inverkan på
15762: inverkar en 50 %: s tullnedsättning (eller prisnivån. Då vårt land kommer att del-
15763: en sänkning från 25 % tili 12.5 %) på mi- taga i detta arbete kan dter det utred-
15764: nutförsäljningspriset så att detta sjunker ningarna slutförts, ·en bättre bild erhållas
15765: med 10 % och då tullen är 15 % är in- av förevarande fråga.
15766: verkan av en tullnedsättning av motsva-
15767: Helsingfors den 13 april 1964.
15768:
15769:
15770: Handels- och iindustrimilllister Olavi J. Mattila.
15771:
15772:
15773:
15774:
15775: E 304/64
15776: Kysymys N: o 31.
15777:
15778:
15779:
15780:
15781: Sandelin ym.: Veljekset Karhumäki Oy:n Kuoreveden teh-
15782: taan palveluksessa olleiden työntekijäin asemasta.
15783:
15784:
15785: E d u s kun n a n Herra Puh e m i e h e 11 e.
15786:
15787: Hallitus antoi vuoden 1962 viidennessä hetkeen saakka, jolloin he siirtyvät Valtion
15788: lisämenoarviossa (20 Pl 41 a mom.) esi- palvelukseen, kuitenkin korkeintaan huhti-
15789: tyksen Kuoreveden kunnassa toimivan V el- kuun 1 päivään 1963 saakka. Jos Valtion
15790: jekset Karhumäki Osakeyhtiön tehdaslai- palvelukseen siirtyneen myyjän palveluk-
15791: toksen ostamisesta puolustuslaitokselle. sessa kaupan päättämistilaisuudessa olleen
15792: Eduskunta hyväksyi tämän esityksen yk- työntekijän eläkeoikeus tulevaisuudessa jos-
15793: simielisesti. Asiaa käsiteltäessä eduskunnan sakin tapauksessa muodostuu huonommaksi
15794: valtiovarainvaliokunnassa tekivät valiokun- kuin jos hän eläketapahtumaan saakka olisi
15795: nan sosialidemokraattiset edustajat ehdo- jatkuvasti ollut työntekijäin eläkelain alai-
15796: tuksen, että eduskunnan vastauksen peruste- sena sitoutuu Suomen Valtio korvaamaan
15797: luissa hallituksen esitykseen lausuttaisiin erotuksen myöntämällä hänelle ylimääräi-
15798: eduskunnan edellyttävän, että ko. tehdas- sen eläkkeen."
15799: laitoksen oston vuoksi puolustusvoimien Kun vielä tehtaan johdon taholta ilmoi-
15800: palvelukseen siirtyvien työntekijäin sosiaa- tettiin työntekijöille, että heidän työsuh-
15801: . lis~t ev~a~·nu-.:.tttaan omistussuhteen muut- teensa puolustusvoimiin jatkuu ns. van-
15802: tumisen yhteydessä ja näin ollen tehdaslai- hoina työntekijöinä, uskoivat työntekijät
15803: toksen palveluksessa ostohetkellä olevien asian olevan todella kunnossa.
15804: työntekijäin työsuhde katsotaan puolustus- Nyt on kuitenkin ilmennyt, etteivät nämä
15805: voimien palvelukseksi siitä alkaen, kun ku- lupaukset pidäkään paikkaansa, vaan ko.
15806: kin työntekijä on tullut Veljekset Karhu- työntekijät on merkitty puolustusvoimien
15807: mäki Osakeyhtiön palvelukseen. Puolustus- palvelukseen uusina työntekijöinä 1 päi-
15808: laitoksen asiantuntijain taholta ilmoitettiin vänä huhtikuuta 1963, eli kauppakirjan
15809: tässä yhteydessä, että tarkoitus on mene- allekirjoittamisen jälkeen, mikä merkitsee
15810: tellä juuri sosialidemokraattien ehdotta- sitä, että työntekijät menettävät suurim-
15811: maHa tavalla, ts. työntekijät tulevat siirty- man osan sosiaalisista (eläke, sairauskor-
15812: maan puolustusvoimien palvelukseen ns. vaus ym.) eduistaan, jotka työsuhteen jat-
15813: vanhoina työntekijöinä säilyttäen kaikki kuvaisuus olisi heille taannut. Tämä on tul-
15814: sosiaaliset etunsa, joten mitään perustelu- lut esiin jo ainakin kahden sosiaalisen ky-
15815: lausumia ei asiassa tarvita. Tämän lausu- symyksen yhteydessä, joihin em. työsuh-
15816: man vuoksi valiokunnan enemmistö hylkäsi teen jatkuvaisuus vaikuttaa. On selvää, että
15817: sosialidemokraattien esityksen. Saamiemme tämänlaatuinen menettely on herättänyt
15818: tietojen mukaan vaati myöskin myyjä seu- oikeutettua tyytymättömyyttä työntekijäin
15819: raavan sisältöisen ehdon kauppakirjaan: keskuudessa. Lisäksi kysymyksessä on asia,
15820: "Ostaja ottaa palvelukseensa vanhoina joka on omiaan saattamaan valtion työn-
15821: työntekijöinä omistusoikeuden siirtymishet- antajana ikävään valoon. Näin ollen olisi-
15822: kellä myyjän palveluksessa olevat työnteki- vat pikaiset toimenpiteet asian korjaami-
15823: jät sellaisin lisäehdoin, etteivät heidän seksi tarpeen.
15824: eläke-etunsa huonone työnantajan vaihtu- Edellä lausutun perusteella ja valtiopäivä-
15825: misen johdosta. Myyjä ilmoittaa vakuutta- järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
15826: malla turvanneensa työntekijänsä eläkeoi- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15827: keuden voimassa olevan lain mukaan siihen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15828: E 278/64
15829: 2
15830:
15831: Onko Hallitus tietoinen siitä, että jen lupausten ja kauppakirjan ehdon
15832: puolustusvoimille vuonna 1963 oste- edellyttämällä tavalla, ja jos on,
15833: tun Veljekset Karhumäki Oy:n Kuo- mitä Hallitus aikoo tehdä tämän
15834: reveden tehtaan palveluksessa ollei- ikävän epäkohdan korjaamiseksi ja
15835: den ja puolustusvoimien palvelukseen työntekijöille luvattujen oikeuksien
15836: siirtyneiden työntekijäin työsuhteen turvaamiseksi?
15837: jatkuvuutta ei ole hoidettu annettu-
15838: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1964.
15839:
15840: Valdemar Sandelin. V alto Käkelä.
15841: Kustaa Alanko. Arvo Ahonen.
15842: Eino Raunio. Anni Flinck.
15843:
15844:
15845:
15846:
15847: .... ., ..
15848: 3
15849:
15850:
15851:
15852:
15853: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e II e.
15854:
15855: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1. momen- "Ostaja ottaa palvelukseensa vanhoina
15856: tissa ;mainitussa tarkoituksessa on ;Herra työntekijöinä omistusoikeuden siirtymishet-
15857: Puh~niies minulle lähettänyt jäljennöksen kellä myyjän palveluksessa olevat työnteki-
15858: edustaja Sandeliuin ym. jättämästä , kysy- jät sellaisin lisäehdoin, etteivät heidän
15859: myksestä, jossa vastattavakseni esitetään: eläke-etunsa huonone työnantajan vaihtu-
15860: misen johdosta. Myyjä ilmoittaa vakuutta-
15861: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että malla turvanneensa työntekijänsä eläkeoi-
15862: puolustusvoimille vuonna 1963 oste- keuden voimassa olevan lain mukaan sii-
15863: tun Veljekset Karhumäki Oy:n Kuo- hen hetkeen saakka, jolloin he siirtyvät
15864: reveden tehtaan palveluksessa ollei- Valtion palvelukseen, kuitenkin korkein-
15865: den ja puolustusvoimien palvelukseen taan huhtikuun 1 päivään 1963 saakka.
15866: siirtyneiden työntekijäin työsuhteen Jos Valtion palvelukseen siirtyneen myyjän
15867: jatkuyuutta ei ole hoidettu .annettu- palveluksessa kaupan päättämistilaisuudessa
15868: jen lupausten ja kauppakirjan ehdon olleen työntekijän eläkeoikeus tulevaisuu-
15869: edellyttämällä tavalla, ja jos on, dessa jossakin tapauksessa muodostuu huo-
15870: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän nommaksi kuin jos hän eläketapahtumaan
15871: ikävän epäkohdan korjaamiseksi ja saakka olisi jatkuvasti ollut työntekijäin
15872: työntekijöille luvattujen oikeuksien eläkelain alaisena sitoutuu Suomen Valtio
15873: turvaamiseksi?" korvaamaan erotuksen myöntämällä hänelle
15874: ylimääräisen eläkkeen."
15875: 'f~m~do.Ji::?. m.inulla on kunnia esiin- Edellä mainitussa kauppaehdossa mainit-
15876: tiioda seuraavaa: tua termiä "vanha työntekijä" on tähän
15877: Maaliskuun 29 päivänä 1963 tehdyllä saakka käytetty eräiden työnseisausten lo-
15878: kauppakirjalla Suomen valtio osti Veljek- pettamissopimusten yhteydessä tarkoitta-
15879: set Karhumäki Oy nimiseltä osakeyhtiöltä maan sitä, että työnseisauksen loppuessa työ-
15880: Kuoreveden kunnan Suinulan kylässä si- hön palaavien entisten työntekijäin työnan-
15881: jaitsevan ns. Hallin lentokalustokorjaamon tajalta ennen seisausta saarnat edut säilyvät
15882: kauppakirjassa lähemmin mainituin ehdoin. ennallaan. Samalla tavalla puolustusminis-
15883: Kaupalla oli tarkoituksena lähinnä laitok- · teriö on pyrkinyt siihen, että korjaamon
15884: sen kiinteistöjen ja muun omaisuuden siirto työntekijäin entiseltä omistajalta saarnat
15885: valtiolle. Koska paikkakunnalle oli kysei- edut eivät vähene omistajan vaihtumisen
15886: sestä laitoksesta johtuen muodostunut oma vuoksi.
15887: yhdyskunta, eikä sen väestöllä ko. paikka- Mitä ensiksikin työntekijäin eläkeoikeu-
15888: kunnalla ole muita ansiomahdollisuuksia, teen tulee, jota mainittu kauppaehto varsi-
15889: katsottiin kohtuulliseksi, että laitoksen toi- naisesti koskee, on todettava, että korjaa-
15890: mihenkilöille ja työntekijöille olisi edelleen- mon toimihenkilöiden ja työntekijäin oikeus
15891: kin varattava mahdollisuuksia työtilaisuuk- eläkkeeseen määräytyi entisen omistajan ai-
15892: siin laitoksen palveluksessa siten, että hei- kana työntekijäin eläkelain (395/61) mu-
15893: dän palkkansa ja sosiaaliset etunsa säilyi- kaisesti, mutta korjaamon siirryttyä 1. 4.
15894: sivät ennallaan; kauppakirjalla ei toisaalta 1963 alkaen valtiolle, heidän eläkkeensä
15895: ollut tarkoituksena mainittujen etujen pa- määräytyy valtion työntekijäin eläkkeistä
15896: rantaminen. Sen vuoksi otettiin kauppakir- annetun asetuksen (331/60) mukaisesti.
15897: jaan näin kuuluva varsinaisesti työntekijäin Kun edellä mainitulla kauppakirjan ehdolla
15898:
15899: 1
15900: eläkeoikeutta koskeva kohta, jota on pidet- on tarkoituksena se, ettei omistajan vaihtu-
15901: tävä sopimuksena kolmannen hyväksi, minen saa huonontaa heidän entistä eläke-
15902: 4
15903:
15904: oikeuttaan, ja kun valtio ei vakuuta työn- kuin mainitussa päätöksessä lähemmin sää-
15905: tekijöitään työntekijäin eläkelain (TeL) detään. Mainitun valtioneuvoston päätöksen
15906: mukaan, on tarkoituksena järjestää eläke- mukaan lain mukaista pitemmän loman saa-
15907: kysymys siten, että mikäli eläketapahtumia miseksi voidaan työntekijöille kuitenkin lu-
15908: mainittujen henkilöiden kohdalla sattuisi kea hyväksi vain se aika, minkä asianomai-
15909: ennen kuin he edellä mainitun asetuksen nen on ollut valtion palveluksessa.
15910: nojalla olisivat oikeutettuja yhtä suureen Jos työntekijä oli estetty tekemästä
15911: eläkkeeseen kuin he saisivat työntekijäin työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, oli
15912: eläkelain mukaan, niin erotus korvattaisiin korjaamon työntekijöillä entisen omistajan
15913: heille ylimääräisellä eläkkeellä. Puolustus- aikana oikeus saada työsopimuslain ~141/
15914: ministeriö tulee tulo- ja menoarviossa esit- 22) mukaisesti palkkansa ajalta, joka• oli
15915: tämään määrärahaa mainittujen ylimääräis- yhtä pitkä kuin työsuhteessa noudatettava
15916: ten eläkkeiden maksamista varten, jolloin irtisanomisaika · kuitenkin enintään neljä-
15917: eläkekysymys tulee Eduskunnan ratkaista- toista päivää. Korjaamon siirryttyä valti-
15918: vaksi. Valtion eläkeasiat hoitaa valtiokont- olle on työntekijöillä oikeus saada sairaus-
15919: tori. ajan palkkaa siten kuin valtion työssä ole-
15920: Kauppaehdoissa ei ole varsinaisesti puu- vien työntekijäin terveyden- ja sairaanhoi-
15921: tuttu muihin työntekijäin etuihin, joten ne don ohjesääntö määrää. Kun sanotun ohje-
15922: määräytyvät muiden valtion työntekijöitä säännön mukaan sairausajan palkkaa las-
15923: koskevien säännösten mukaisesti. kettaessa saadaan työntekijälle lukea hy-
15924: Palkat määräytyvät omistajan vaihdok- väksi vain se aika, minkä hän on ollut val-
15925: sen jälkeen samojen työehtosopimusten mu- tion palveluksessa, on paikallisen sairaus-
15926: kaisesti kuin edellisen omistajltn aikana- ajan pituus tällä hetkellä yhteensä 60 päi-
15927: kin, kuitenkin niin, että ne käytännössä vää kalenterivuodessa, ellei ·asianomaisella
15928: ovat eräiden ryhmien osalta paremmat kuin ole muuta valtion palvelusta. Sairausajan
15929: aikaisemmin. palkan lisäksi saa työntekijä omistajan
15930: Vuosiloman työntekijät saivat ennen vaihdoksen jälkeen ohjesäännön määritte-
15931: omistajan vaihdosta työntekijäin vuosilo- lemissä rajoissa lääkärinhoidon ym. etuja
15932: mista annetun lain (199/1960) mukaisesti. työnantajan kustannuksella. Mainitulla oh-
15933: Kun omistajan vaihdos sanotun lain mu- jesäännöllä on näin olieli ~YÖJ\~~le ·8Y!l~
15934: kaan ei vaikuta työntekijäin lomaoikeuteen, tynyt kokonaan uusi etu, mitä heillä ei
15935: saavat he omistajan vaihdoksen jälkeen vä- ollut korjaamon ollessa aikaisemman omis-
15936: hintään yhtä pitkän loman kuin aikaisem- tajan hallussa.
15937: minkin. Sen johdosta että valtion työnteki- Puolustusministeriö työnantajana jatku-
15938: jäin oikeutta vuosilomiin on laajennettu vasti pyrkii siihen, että Hallin lentokalusto-
15939: työsopimussuhteessa valtioon olevien toimi- korjaamon toimihenkilöt ja työntekijät
15940: henkilöiden ja työntekijöiden vuosilomista saavat kaikki ne edut mitkä ministeriö so-
15941: 10. 5. 1962 annetulla valtioneuvoston pää- pimusten ja voimassa olevien säännösten
15942: töksellä, tulee mainittu etu myös korjaa- mukaisesti voi myöntää.
15943: mon työntekijöiden hyväksi sillä tavoin
15944: Helsingissä huhtikuun 9 päivänä 1964.
15945:
15946:
15947: Puolustusministeri K. 0. Leinonen.
15948:
15949:
15950:
15951:
15952: 1
15953: '
15954: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
15955:
15956: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- ligen gällde arbetstagarnas pensionsrätt,
15957: gen anger har Ni, Herr Talman, tillsänt som bör betraktas såsom avtal tili förmån
15958: mig avskrift av följande, av riksdagsman för tredje person:
15959: Sandelin m.fl. tili vederbörande medlem av "Köparen tager i sin tjänst såsom gamla
15960: statsrådet för avgivande av svar ställda arbetstagare dem som vid tidpunkten för
15961: spörsmål: äganderättens överföring är i säljarens
15962: tjänst, på sådana tilläggsvillkor, att deras
15963: "Är Regeringen medveten om att pensionsförmåner icke försämras på grund
15964: kontinuiteten i arbetsförhållandet av ombytet av arbetsgivare. Säljaren med-
15965: för de arbetstagare vid Veljekset delar sig genom försäkring ha tryggat sina
15966: Karhumäki Oy: s år 1963 tili för- arbetstagares pensionsrätt enligt gällande
15967: svarsmakten inköpta fabrik i Kuore- lag tili den tidpunkt, då de övergår i Sta-
15968: vesi, vilka övergått . tili försvarsmak- tens tjänst, dock högst tili den 1 april
15969: tens tjänst, icke skötts på det sätt 1963. Skulle sådan arbetstagares pensions-
15970: som förutsattes av givna löften och rätt, som vid tidpunkten för köpets ingå-
15971: i det i köpebrevet intagna villkoret, ende varit i säljarens tjänst och övergått
15972: och om så är fallet, tili statens tjänst, framdeles i något fall
15973: vad ärnar Regeringen göra för att bli sämre än om han ända tili pensionsfal-
15974: rätta tili detta ledsamma missförhål- let fortfarande hade varit underställd
15975: lande och trygga de rättigheter som lagen om pension för arbetstagare, förbin-
15976: utlovats arbetstagarna ?" der sig finska staten att ersätta skillnaden
15977: genom att bevilja honom extra pension."
15978: På grund av detta spörsmål har jag Den i ovannämnda köpevilikor använda
15979: äran anföra följande: termen "gammal arbetstagare" har hittills
15980: Finska staten inköpte medelst köpebrev använts i samband med vissa avtal om upp-
15981: av den 29 mars 1963 av Veljekset Karhu- hörande av arbetsinställelse för att ange,
15982: mäki Oy benämnda aktiebolag Halli flyg- att de förmåner förblir oförändrade, som
15983: materielreparationsverkstad i Suinula by de vid arbetsinställelsens upphörande tili
15984: av Kuorevesi kommun, på villkor som när- arbetet återvändande förra arbetarna före
15985: mare angavs i köpebrev. Köpet avsåg när- arbetsinställelsen erhållit av arbetsgivaren.
15986: .,. ._. mast överföring av anläggningens fastig- På samma sätt har försvarsministeriet sökt
15987: .. heter och övriga egendom tili staten. Då tillse, att de förmåner reparationsverk-
15988: på orten hade uppstått ett eget samhälle städernas arbetare erhållit av den förra
15989: kring ifrågavarande anläggning, och då ägaren icke skulle minskas på grund av
15990: befolkningen på ifrågavarande ort icke har ombytet av ägare.
15991: andra förtjänstmöjligheter, ansågs det Vad först och främst arbetstagarnas
15992: skäligt, att för anläggningens funktionärer pensionsrätt beträffar, som nämnda köpe-
15993: och arbetare fortgående reserverades möj- villkor egentligen avser, kan konstateras,
15994: ligheter tili arbete i anläggningens tjänst att reparationsverkstadens funktionärers
15995: så, att deras löner och sociala förmåner och arbetares rätt tili pension bestämdes
15996: skulle bevaras. Köpebrevet åsyftade å under den förra ägarens tid enligt lagen
15997: andra sidan icke ett förbättrande av om pension för arbetstagare (395/61), men
15998: nämnda förmåner. Därför intogs i köpe- efter det verkstaden 1. 4. 1963 övergått tili
15999: brevet en så lydande punkt, viiken egent- staten bestämmes deras pension enligt för-
16000: 6
16001:
16002: ordningen om statens arbetares pensioner mer nämnda förmån även reparationsverk-
16003: (331/60). Då ovannämnda villkor i köpe- stadens arbetstagare till godo, så som i
16004: brevet åsyftar, att ombytet av ägare icke nämnda beslut är närmare stadgat. Enligt
16005: får försämra deras förra pensionsrätt, och då sagda statsråds beslut kan arbetstagarna
16006: staten icke försäkrar sina arbetstagare en- för erhållande av längre semester än lagen
16007: ligt lagen om pension för arbetstagare stadgar likväl tillgodoräknas endast den
16008: (ApL), har man för avsikt att ordna pen- tid vederbörande varit i statens tjänst.
16009: sionsfrågan så, att om pensionsfall i fråga Om arbetare varit förhindrad att arbeta
16010: om nämnda personer skulle inträffa innan på grund av sjukdom eller olycksfall, hade
16011: de skulle vara berättigade till lika stor reparationsverkstadens arbetstagare under
16012: pension med stöd av ovannämnda förord- den förra ägarens tid rätt att enligt lagen
16013: ning, som de skulle erhålla enligt lagen om arbetsavtal (141/22) erhålla lön för
16014: om pension för arbetstagare, skulle skill- en lika lång tid som uppsägningstiden i
16015: naden ersättas genom extra pension åt dem. arbetsförhållandet, dock högst fjorton
16016: Försvarsministeriet kommer att i statför- dagar. Sedan reparationsverkstaden över-
16017: slaget föreslå anslag för erläggande av gått till staten har arbetstagarna rätt att
16018: nämnda extra pensioner, varvid pensions- erhålla lön för sjukdomstid, så som i regle-
16019: frågan kommer att avgöras av Riksdagen. mentet angående arbetarnas i statens tjänst
16020: Statens . pensionsärenden handhas a v sta ts- hälso- och sjukvård är stadgat. Då · vid be-
16021: kontoret. räkning av lön för sjukdomstid enligt
16022: Atbetstagarnas övriga förmåner har icke sagda reglemente arbetare ,får räknas till
16023: egentligen i köpevillkoren berörts, varför godo endast den tid vederbörande varit i
16024: de bestämuies enligt stadgandena om sta- statens tjänst, är tiden för sjukledighet
16025: tens övriga arbetare. med lön i detta · nu sammanlagt 60 dagar
16026: Lönerna bestämmes efter ombytet av per kalendeår, om vederbörande icke har
16027: ägare enligt samma kollektivavtal som un- annan statsjänst. Utom lön för sjukdomstid
16028: der den föregående ägarens tid, dock så- erhåller arbetstagare efter ombytet av
16029: lunda, att de i praktiken i fråga om vissa ägare inom de i reglementet angivna grän-
16030: grupper är bättre än förut. serna läkarvård och andra förmåner på
16031: Före ombytet av ägare erhöll arbets- arbetsgivarens bekostnad. Genom nämnda
16032: tagarna semester enligt lagen om arbets- reglemente har för arbetstagarna sålunda
16033: tagares semester (199/1960). Då ombytet uppkommit en alldeles ny förmån, som de
16034: av ägare enligt sagda lag icke inverkar på icke åtnjöt medan reparationsverkstaden
16035: arbetstagarnas rätt till semester, får de var i den tidigare ägarens händer.
16036: efter ombytet av ägare en minst lika lång Försvarsministeriet har såsom arbetsgi-
16037: semester som tidigare. På grund av att vare fortgående sökt skänka funktionärerna
16038: statens arbetares rätt till semester utvid- och arbetarna vid Halli verkstäder för re-
16039: gats genom statsrådets beslut 10. 5. 1962 paration av flygmateriel alla de förmåner
16040: om semester för statens funktionärer och som ministeriet kan bevilja enligt avtal och
16041: arbetstagare i arbetsavtalsförhållande, kom- gällande stadganden.
16042: Helsingfors, den 9 april 1964.
16043:
16044:
16045: Försvarsminister K. 0. Leinonen.
16046: Kysymys N: o 32.
16047:
16048:
16049:
16050:
16051: Stykki ym.: Valtion virkamiesten sivutehtävistä.
16052:
16053:
16054: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
16055:
16056: Valtion tilintarkastajien kertomuksen mu- täminen helpottuisi. Sekä julkisten varojen
16057: kaan koskien vuotta 1962 sai 358 valtion vir- käytön että virkamieskunnan maineen kan-
16058: kamiestä valtiolta tai valtionenemmistöisiltä nalta olisi sanotunlainen uudistus tarpeelli-
16059: yhtiöiltä palkkioita varsinaisen virkamies- nen.
16060: palkkansa lisäksi yli 500 000 vmk. Näiden Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
16061: lisäksi sai 7 eläkkeellä olevaa virkamiestä nioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1
16062: 500 000 vmk:n rajan ylittävän lisäpalkkion. momentin nojaUa valtioneuvoston asianomai-
16063: Edellä mainituista henkilöistä oli 76, joiden sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
16064: edellä tarkoitettu lisäansio ylitti 1 milj. vmk, myksen:
16065: 18: lla oli 1.5 milj. vmk ylittävät lisäpalk-
16066: kiot ja 10:llä yli 2 milj. vmk:n lisätulot Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16067: valtiolta. valtion tilintarkastajien kertomuksessa
16068: Kertomuksesta ilmenee edelleen, että eräät vuodelta 1962 on todettu eräiden val-
16069: virkamiehet ovat olleet puheenjohtajina, jäse- tion virkamiesten saaneen suoritetta-
16070: ninä tai sihteereinä niin lukuisissa valtion vakseen niin lukuisia sivutehtäviä val-
16071: tai valtionenemmistöisen yhtiön elimissä, että tion ja valtionenemmistöisten yhtiöi-
16072: nämä sivutehtävät eivät ole voineet olla hait- den eri elimissä ja sen kautta huomat-
16073: taamatta sekä varsinaista virkatehtävien että tavan suuria lisätuloja valtiolta, että
16074: myös noiden liian monien sivutehtävien hoi- se on omiaan haittaamaan sanottujen
16075: toa. Kyseessä olevien tehtävien kasaaminen tehtävien asianmukaista hoitamista, ai-
16076: suhteellisen harvoille virkamiehille on sa- heuttamaan tarpeetonta vallankeski-
16077: malla omiaan lisäämään vallankeskitystä ja tystä, vaikeuttamaan valtion varojen
16078: vaikeuttamaan suoritettujen toimenpiteiden käytön valvontaa ja johtamaan valtion
16079: asianmukaista valvontaa. Valtion tehtävien varojen epäasialliseen käyttöön, ja jos
16080: hoitaminen olisi käsityksemme mulman ny- on,
16081: kyistä tehokkaampaa ja tarkoituksenmukai- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16082: sempaa, jos niitä jaettaisiin useampien virka- ryhtyä sanottujen epäkohtien poistami-
16083: miesten hoidettaviksi, jolloin epäkohtien vält- seksi~
16084:
16085: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1964.
16086:
16087: Aaro Stykki. Pentti Pakarinen.
16088: Armas Leinonen. Irma Karvikko.
16089:
16090:
16091:
16092:
16093: E 303/64
16094: 2
16095:
16096:
16097:
16098:
16099: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
16100:
16101: Maaliskuun 14 päivänä 1964 päivätyssä ja Valtionenemmistöiset yhtiöt.
16102: samana päivänä minulle saapuneessa kir- Virkamiesten toiminta valtionenemmistöis-
16103: jeessä olette Te, Herra Puhemies, valtiopäivä- ten yhtiöitten hallintoelimissä on varsin tär-
16104: järjestyksen 37 '§ : n 1 momentissa mainitussa keätä yhtiöiden valvonnan kannalta. Eräänä
16105: tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen edus- keskeisenä puolena tässä valvonnassa on, eri
16106: taja Stykin ym. Teille antamasta kirjeestä, toimialat huomioon ottaen, määrätyn yhtenäi-
16107: jossa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen syyden saavuttaminen ja ylläpitäminen näi-
16108: vastattavaksi on tehty seuraava kysymys: den yhtiöiden toimintatavoissa. Tänilin vuoksi
16109: olisi luonnollisesti eduksi, että sama edustaja
16110: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että voisi olla mahdollisimman monissa yhtiöissä.
16111: valtion tilintarkastajien kertomuksessa Kun tällainen keskittäminen ei kuitenkaan
16112: vuodelta 1962 on todettu eräiden val- erityisesti varsinaisten virkatoimien hoitoa
16113: tion virkamiesten saaneen suoritetta- ajatellen ole suotavaa, on näitä tehtäviä py-
16114: vakseen niin lukuisia sivutehtäviä val- ritty jakamaan useammille virkamiehille. Kui-
16115: tion ja valtionenemmistöisten yhtiöi- tenkin on toisaalta ollut pidettävä silmällä,
16116: den eri elimissä ja sen kautta huomat- ettei yhtiöiden hallintoelimiin kuuluminen
16117: tavan suuria lisätuloja valtiolta, että jakaudu niin laajalle, että määrättyä yhte-
16118: se on omiaan haittaamaan sanottujen näisyyttä ja informaatioyhteyttä ei voida
16119: tehtävien asianmukaista hoitamista, ai- ylläpitää. V altionenemmistöisten yhtiöitten
16120: heuttamaan tarpeetonta vallankeski- suuruusluokkaa olevien yritysten toiminnan
16121: tystä, vaikeuttamaan valtion varojen seuraaminen ja arvostelu sekä kokouksissa
16122: käytön valvontaa ja johtamaan valtion tehtävät kannanotot vaativat paitsi teollisuu-
16123: varojen epäasialliseen käyttöön, ja jos den myös koko talouselämän tuntemusta ja
16124: on, niiden kehityksen jatkuvaa seuraamista.
16125: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Tästä johtuen supistuu kysymykseen tule-
16126: ryhtyä sanottujen epäkohtien poistami- vien henkilöiden piiri huomattavasti eikä
16127: seksi?" myöskään ole voitu välttyä samojen henki-
16128: löiden käyttämisestä lisäksi komiteatyössä.
16129: Kun kysymys lähinnä koskee valtion virka- Valtiontilintarkastajien toimesta suorite-
16130: miesten palkkauskysymyksiä hoitamaan mää- tusta selvityksestä ilmenee, että eräissä ta-
16131: rätyn ministerin toimialaa, esitän vastauk- pauksissa on toisiinsa sopeutumattomia teh-
16132: sena kysymykseen kunnioittaen seuraavaa. täviä valtionenemmistöisissä yhtiöiss:ä edellä
16133: Kysymyksessä on viitattu valtiontilintar- lausuttujen näkökohtien vastaisesti kertynyt
16134: kastajien toimesta suoritettuun tutkimukseen samalle vitkamiehelle liian paljon. Niitä
16135: valtion virkamiehille vuoden 1962 aikana vaikeuksia, joita tehtävien jakamisessa useam-
16136: varsinaisen virkamiespalkan lisäksi suorite- pien virkamiesten kesken saattaa esiintyä,
16137: tuista erilaisista palkkioista. Kun sanotun on edellä selostettu. Hallitus tulee tehosta-
16138: selvityksen mukaan erityisesti valtionenem- maan toimenpiteitä tehtävien jakamiseksi
16139: mistöisistä yhtiöistä saaduilla palkkioilla; tarkoituksenmukaisesti ja siten, etteivät sivu-
16140: stipendeillä ja apurahoilla; puolustuslaitok- tehtävät haittaa asianomaisten virantoimi-
16141: sen pakkolunastustoimikunnista suoritetuilla tus:ta.
16142: palkkioilla sekä komiteatyöstä maksetuilla
16143: palkkioilla on muita keskeisempi merkitys, Apurahat ja stipendit.
16144: kosketeliaan seuraavassa niitä kutakin erik- Valtiontilintarkastajien kertomuksessa mai-
16145: seen. nitaan lisäpalklrioina yleensä huomioon ote-
16146: 3
16147:
16148: tun myös apurahat ja stipendit, esim. aka- set pakkolunastustoimikunnat. Puolustuslai-
16149: temia- ja tutkimusapurahat, ja todetaan, että toksen kasarmi- ja harjoitusalueiden sekä
16150: varsinkin apurahat ovat lisänneet selvitte- eräiden erikoistarkoituksiin tarvittavien aluei-
16151: lyn piiriin otettujen virkamiesten lukumää- den pakkolunastustoimituksia oli vuonna
16152: rää etenkin korkeakoulujen ja yliopistojen 1962 vireillä 32. Näihin toimituksiin, jotka
16153: opettajien osalta. Mitä yliopistoissa tai kor- kohdistuvat yksityiseen omistusoikeuteen, on
16154: keakouluissa työskenteleville tieteenharjoitta- perusteltua aihetta oikeusturvan vuoksi va-
16155: jille myönnettäviin apurahoihin tulee, voi- lita toimihenkilöiksi sellaisia henkilöitä, joilla
16156: daan niitä erottaa kaksi pääryhmää, nimit- on asiantuntemusta mainituissa tehtävissä.
16157: täin henkilökohtaiset apurahat ja apurahat Toisaalta on puolustuslaitosta koskevan
16158: tutkimusapulaisten palkkaamiseen, tutkimus- asiantuntemuksen saamiseksi myös puolustus-
16159: välineiden hankkimiseen, matkakulujen kor- ministeriön virkamiehiä jouduttu kutsumaan
16160: vaamiseen ja muiden tutkimustyöstä aiheutu- sanottuihin toimikuntiin joko puheenjohta-
16161: vien suoranaisten menojen peittämiseen. Nyt jiksi tai· jäseniksi. Nyttemmin ei puolustus-
16162: kysymyksessä olevan asian yhteydessä on ministeriön virkamiehiä ole esitetty toimi-
16163: käsitelty ja siihen kuuluvat vain henkilö- kuntiin kuin pakottavissa tapauksissa taikka
16164: kohtaiset apurahat. mikäli kysymyksessä on vanhan toimituksen
16165: Henkilökohtaisista valtion apurahoista ovat jatkaminen. Tähän suuntaan vaikuttavia toi-
16166: nimenomaan yliopistojen ja korkeakoulujen menpiteitä on syytä tehostaa siten, ettei
16167: opettajille myönnettävät varttuneiden tieteen myöskään vanhan toimituksen jatkamista
16168: harjoittajien apurahat merkittävimmät ja tarkoittaviin pak'kolunastustoimikuntiin il-
16169: määriltään suurimmat. Varttuneiden tieteen man pakottavaa syytä kutsuta puolustus-
16170: harjoittajien apurahat ovat sekä lukumää- laitoksen omia virkamiehiä.
16171: rältään että suuruudeltaan laissa määrätyt.
16172: Lain mukaan apurahat ovat tarkoitetut ensi- Komitea'P{ilkkiot.
16173: sijaisesti yliopistojen ja muiden korkeakou-
16174: lujen sekä niiden alaan liittyvien tutkimus- Eri viranomaiset joutuvat asioitten valmis-
16175: laitosten professoreille. Niiden myöntämi- telussa tuvautumaan huomattavassa määrin
16176: sen laissa mainittuna tarkoituksena on tehdä erilaisiin yhteistyöelimiin. Useassa tapauk-
16177: apurahan saajalle mahdolliseksi omistautua sessa on laissa tai asetuksessa edellytetty
16178: sen turvin sivutoimista vapaana alaansa kuu- asioitten valmistelun tapahtuvan pysyväis-
16179: luvan tieteen harjoittamiseen. luontoisten neuvottelukuntien tai lautakun·
16180: Ei liene epäilystä siitä, etteikö edellä mai- tien toimesta. Erilaisten intressien yhteen-
16181: nitun tapainen lakiin perustuvin henkilö- sovittaminen, mikä usein on valmistelun jäl-
16182: kohtaisin apurahoin tapahtuva tutkimustyön keen suoritettavan hallintotoimen oikeuden-
16183: tukeminen olisi aiheellista. Päinvastoin on ja tarkoituksenmukaisuuden edellytyksenä,
16184: syytä olettaa niiden varsin olennaisesti myö- käy kokemuksen mukaan parhaiten päinsä
16185: tävaikuttaneen tutkimusaktiivisuuden säilyt- komiteassa tai muussa elimessä, jossa eri
16186: tämiseen lisääntyvistä opetus- ja hallinto- intressipiirit ovat edustettuina. Laajempien
16187: tehtävistä huolimatta. Apurahajärjestelmään asioitten valmistelu edellyttää niinikään
16188: sisältyy kuitenkin ilmeisesti myös tekijöitä, usein asianomaisen hallinnonalan ulkopuolelle
16189: jotka eivät ole yksinomaan myönteisiä ja ulottuvaa tai muuta erikoisasiantuntemusta,
16190: joita tarkistaillalla saattaisi olla mahdollista joka pakottaa turvautumaan komitean tai
16191: ohjata apurahojen muodossa tutkimustyölle toimikunnan asettamiseen. Vuonna 1962 oli
16192: tuleva tuki nykyistä tarkoituksenmukaisem- toiminnassa lähes 500 valtion komiteaa tai
16193: min kohteisiinsa. toimikuntaa, joissa eri intressipiirien edus-
16194: tajien ja muiden ulkopuolisten asiantunti-
16195: jain lisäksi toimi puheenjohtajina, jäseninä
16196: Puolustuslwitoksen pakkolunastustoimikunnat. tai sihteereinä valtion virkamiehiä. Kun val-
16197: tion komiteakustannukset olivat sanottuna
16198: Useiden lakien nojalla suoritetaan julki- vuonna 1 844 007 nmk, voidaan komiteoiden
16199: seen tarpeeseen tarvittavien maa-alueiden työskentelystä aiheutuvia keskimääräisiä vuo-
16200: pakkolunastuksia. Näitä toimenpiteitä var- tuisia kustannuksia pitää kohtuullisina. Val-
16201: ten on yleensä säädetty asetettavaksi erityi- tiovarain tilasta Eduskunnalle vuosittain an-
16202: 4
16203:
16204: netuista kertomuksista käyvät selville menot tettävä jäseniä vain se määrä, mikä tehtä-
16205: yksityiskohtaisesti komiteoittain. vän tarkoituksenmukaisen suorittamisen kan-
16206: .Asetettaessa komiteaa tai muuta toimi- nalta on välttämätöntä. Edellä sanotun pe-
16207: elintä selvittämään tai valmistelemaan mää- rusteella voidaan todeta, että komiteoissa ja
16208: rättyä asiaa ja laatimaan siitä ehdotusta, muissa edellä tarkoitetuissa elimissä suori-
16209: päätöstä on säännönmukaisesti edeltänyt har- tettava työ on tarpeellista, useimmiten val-
16210: kinta siitä, onko selvitys välttämättömän tion hallintotoimintaa oleellisesti edistävää
16211: tarpeen vaatima ja voitaisiinko se mahdolli- tutkimus- ja selvittelytyötä, josta palkkion
16212: sesti antaa jollekin virkatehtävänä ilman eri suorittamista sinänsä ei voitane asettaa kysy-
16213: palkkiota suoritettavaksi. V aitioneuvoston myksenalaiseksi.
16214: komiteoiden asettamisesta viimeksi vuonna Komitean puheenjohtajalle ja jäsenelle
16215: 1962 antamien ohjeiden mukaan komitean suoritetaan palkkiota komitetyöstä kultakin
16216: tehtävä on määriteltävä täsmällisesti sekä päivältä, jona hän on ollut läsnä komitean
16217: niin, ettei tehtävä muodostu laajemmaksi kokouksessa seuraavasti:
16218: kuin on välttämätöntä. Komiteaan on esi-
16219:
16220: Kokoukselta
16221: johon on Qiliy.tet·ty
16222: vi11ka-aikaa ja jOik:a
16223: joka on pidetty on kestänyt yli tun- muissa kuin
16224: virka-ajan ulko- nin j.a vähintään edellä maini-
16225: puolella ja kestä- puoli rtuntia virka- tuissa tapauk-
16226: nyt yli tunnin ajan ulkopuolella sissa
16227: Puheenjohtaja ............... . 30 mk 20 mk 10 mk
16228: Jäsen ....................... . 20 mk 13 mk 6mk
16229:
16230:
16231: Sihteerilie maksetaan kokouspalkkion li- teatyöhön on siitä maksettavien palkkioiden
16232: säksi hänen komiteaa varten suorittamastaan vähäisyydestä huolimatta saatu mukaan sel-
16233: valmistelu- ja kirjoitustyöstä palkkio kulta- laisia ulkopuolisia asiantuntijoita, joiden
16234: kin työtunnilta, mikäli työ on suoritettu palkkiot heitä muussa muodossa asiantunti-
16235: komitean kokousten ulkopuolella ja muutoin joina käytettäessä olisivat aivan toista suu-
16236: sellaisena aikana, jota ei ole luettava sihtee- ruusluokkaa.
16237: rille työajaksi valtion virassa, toimessa tai Komiteoiden työssä on vuosien kuluessa il-
16238: työssä. mennyt myös epäkohtia. Ehkäistäkseen työn
16239: Komiteoiden ja muiden tässä tarkoitettu- viivästymisen komiteoissa valtioneuvosto on
16240: jen elinten puheenjohtajiksi ja jäseniksi py- pyrkinyt asettamaan niiden työn valmistu-
16241: ritään luonnollisesti kutsumaan parhaat käy- miselle määräaikoja. Niinikään valtioneu-
16242: tettävissä olevat asiantuntijat. Valtioneuvos- vosto on vahvistanut komiteoiden noudatetta-
16243: ton edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti viksi yleiset ohjeet, joiden avulla pyritään
16244: on komitean puheenjohtajaksi ja jäseniksi muutenkin tehostamaan työskentelyä komi-
16245: kutsuttava vain sellaisia henkilöitä, joilla on teoissa. Jotta komiteatyö ei haittaisi virka-
16246: riittävä asiantuntemus ja kokemus komitean tehtävien suorittamista valtioneuvosto muutti
16247: tehtäviin kuuluvissa kysymyksissä ja joilla suoritettavien palkkioiden perusteita ensin
16248: on mahdollisuus tehokkaasti osallistua komi- vuonna 1958 ja uudelleen vuonna 1962 siten,
16249: tean työhön. Pyydettäessä henkilöltä hänen että palkkion suuruus nykyisin riippuu
16250: suostumustaan komiteatehtävän vastaanotta- edellä selostetulla tavalla siitä, pidetäänkö
16251: miseen on hänelle ohjeiden mukaan samalla kokous virka-aikana vai sen ulkopuolella.
16252: mainittava niistä määräyksistä, jotka rajoit- Edellä mainituilla toimenpiteillä ei ole
16253: tavat komitean kokousten pitämistä valtion voitu ehkäistä sitä, että erilaisia tehtäviä on
16254: virastojen työaikana. kerääntynyt joillekin henkilöille tavanomaista
16255: Kun komiteatyö on valtion antama erityis- enemmän. Yleensä tähän on olemassa luon-
16256: tehtävä, jonka tarjoamiseen liittyy asianomai- nolliset syyt; joittenkin alojen asiantunti~
16257: sen asiantuntemuksen tunnustaminen, komi- joita on niin rajoitetusti, että varsinkin
16258: 5
16259:
16260: uudelleenjärjestelyn yhteydessä tai alan tajien asiantuntemus ja työpanos asioiden
16261: muuten poikkeuksellisen voimakkaasti kehit- valmistelusta kokonaan pois.
16262: tyessä, kertyy näiden harvojen osalle epä- Vaikka komiteatehtävät, lähtien siitä että
16263: tavallisen runsaasti toimeksiantoja. Jonkin komiteatyöskentely tapahtuu virka-ajan ulko-
16264: hallinnon alan virkamiehiä saatetaan tarvita puolella, voidaan yleensä suorittaa niiden
16265: komitetyössä asiantuntijoina useilla muilla tuottamatta haitaa virkamiehen virantoimi-
16266: hallinnonaloilla ja toimeksiantoja siitä joh- tukselle, on eräissä tapauksissa komitea- ja
16267: tuen saattaa kertyä heille runsaasti. Komi- muita tehtäviä kertynyt samalle henkilölle
16268: teatyö edellyttää hyvään tulokseen johtaak- selvästi liikaa. Hallitus tulee kiinnittämään
16269: seen, että sen jäsenillä on toisaalta riittävä asiaan erityistä huomiota ja vastaisuudessa
16270: tuntemus selvitettävänä olevan asian yksi- tehostamaan edellä mainittuja toimenpitei-
16271: tyiskohdista, mutta toisaalta myös kyky so- tään sekä velvoittamaan ministeriöt ja kes-
16272: vittaa asia suurempaan kokonaisuuteen. Ko- kusvirastot tarkoin valvomaan alaistensa vir-
16273: konaisnäkemyksen omaaminen edellyttää, että kamiesten toimintaa myös t~ suhteessa.
16274: asianomainen on virkakoneistossa sellaisella
16275: paikalla, jossa hän joutuu osallistumaan Yhteenveto.
16276: asioiden käsittelyyn laajemmalti. Tämä su-
16277: pistaa kysymykseen tulevien henkilöiden pii- Kaikkien edellä kosketeltujen kohtien osalta
16278: riä ja johtaa joskus varsin raskaan työtaa- voidaan yhteisesti todeta, etteivät järjestel-
16279: kan keskittymiseen määrätyille henkilöille. mät sinänsä ole virheelliset. Päinvastoin on
16280: Komiteatyö on valtion antama erityistehtävä, todettava, kuten edellä on pyritty osoitta-
16281: joka käytännössä merkitsee ylityötä sekä li- maan, että järjestelmät ovat tarkoituksen-
16282: sääntynyttä vastuuta. Tästä johtuen virka- mukaisia. · Mitään sellaista, mikä olisi omiaan
16283: miehet eivät ole halukkaita tällaisten lisä- aiheuttamaan tarpeetonta vallankeskitystä,
16284: tehtävien vastaanottamiseen. Asemastaan ja vaikeuttamaan valtion varojen käytön val-
16285: tehtävistään johtuen asianomaisella ei kai- vontaa taikka johtamaan valtion varojen epä-
16286: kissa tapauksissa kuitenkaan ole mahdolli- asialliseen käyttöön, ei ole myöskään voitu
16287: suutta kieltäytyä tehtävästä. Usein komitean havaita.
16288: jäseneksi nimetty henkilö joutuisi joka ta- Eräissä tapauksissa on tehtäviä ja niihin
16289: pauksessa asian myöhemmässä käsittelyvai- liittyen palkkioita kerääntynyt samoille hen-
16290: heessa perehtymään siihen. Mukana olo ko- kilöille kuitenkin siinä määrin, että on pe-
16291: miteassa luo tällöin edellytykset asian tar- rusteltua aihetta puhua epäkohdista. Tällöin-
16292: koituksenmukaiselle hoidolle sen myöhem- kin on kuitenkin kysymys yleensä ylityönä
16293: missä käsittely- ja ratkaisuvaiheissa, minkä tehdystä työstä suoritetuista korvauksista.
16294: lisäksi se tekee mahdolliseksi valmistelun Vastaisten toimenpiteiden kannalta on siten
16295: ohjautumisen alusta alkaen kokonaisuuden lähinnä kysymys virastoissa esiintyvien eri-
16296: kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. tyistehtävien jakamisesta mahdollisimman
16297: Yleisesti ottaen on todettava, että niiden val- usean virkamiehen kesken hallinnon tar-
16298: mistelutehtävien suorittaminen, jotka nyt on koituksenmukaisuusnäkökohtia unohtamatta.
16299: suoritettu komiteoissa, ei olisi mahdollista Hallitus tulee kiinnittämään virkamiesten
16300: lisäämättä asioita valmistelevien virkamiesten edellä tarkoitettuihin sivutehtäviin ja niiden
16301: lukua lähinnä ministeriöissä. Tällöin jäisi jakautumiseen erityistä huomiota ja ryhtyy
16302: lisäksi valtion virkakunnan ulkopuolisten toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien
16303: asiantuntijoiden ja eri intressiryhmien edus- poistamiseksi.
16304: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1964.
16305:
16306:
16307: Ministeri Heikki Tuominen.
16308: 6
16309:
16310:
16311:
16312:
16313: Till Riksdagens Herr Talman.
16314:
16315: Med en skrivelse av den 14 mars 1964, som Bo"lagen med statUg majoritet.
16316: kom mig till handa samma dag, har Ni,
16317: Herr Talman, i det syfte som nämnes i 37 § Tjänstemännens funktion i de statsdomi-
16318: 1 mom.. riksdagsordningen tillställt mig av- nerade bolagens förvaltningsorgan är av
16319: skrift av en av riksdagsman Stykki m. fl. stor vikt med tanke på tillgynen över dessa
16320: till Eder inlämnad skrivelse, vari vederbö- bolag. En central uppgift för denna tillsyn
16321: rande medlem av statsrådet förelägges föl- är att med beaktande av olika verksamhets-
16322: jande spörsmål till besvarande: områden draga försorg om att en viss en-
16323: hetlighet uppnås och upprätthålles i dessa
16324: "Är Regeringen medveten om att i bolags sätt att funktionera. Fördenskull
16325: statsrevisorernas berättelse för år 1962 vore det självfallet till fördel, om en ooh
16326: konstaterats, att vissa statstjänstemän samma representant för staten kunde vara
16327: fått så många biuppdrag i statliga med i så många bolag som möjligt. Då
16328: och statsdominerade bolags olika or- emellertid en sådan centralisering icke är
16329: gan ooh därigenom så betydande extra önskvärd speciellt med tanke på handhavan-
16330: inkomster, att updragens behöriga det av de egentliga tjänsteåligganden, har
16331: handhavande har blivit lidande härav, man strävat till att fördela dessa uppgifter
16332: att en onödig maktkoncentration har på flere tjänstemän. Dook har det härvid
16333: uppstått, att övervakningen av stats- å andra sidan gällt att se till, att hörandet
16334: medlens användning försvårats och till dessa bolags förvaltningsorgan inte för-
16335: att en osaklig användning av statens delas på en så vidsträckt krets, att en viss
16336: medel blivit följden, och om så är, enhetlighet ooh informationskontakt icke kan
16337: upprätthållas. För att kunna följa med ooh
16338: vilka åtgärder ämnar Regeringen bedöma verksamheten inom så stora företag
16339: vidtaga för att rätta till nämnda miss- som de statsdominerade bolagen och för att
16340: förhållanden7" kunna ta ställning till frågorna vid sam-
16341: manträdena fordras förtrogenhet icke blott
16342: Då spörsmålet närmast berör den mmis- med industrin utan även med hela det eko-
16343: ters verksamhetsområde, som hadhar stats- nomiska livet ooh möjligheter att ständigt
16344: tjänstemännens lönefrågor, får jag härmed följa med utvecklingen. Till följd härav
16345: vördsamt såsom svar på spörsmålet anföra krymper skaran av dem som kan komma
16346: följande. i fråga för dessa uppdrag betydligt och det
16347: 1 spörsmålet åberopas den på åtgärd av har inte heller kunnat undvikas att samma
16348: statsrevisorerna föranstaltade undersökningen personer dessutom anlitas för kommittear-
16349: av de arvoden av olika slag, som under år bete.
16350: 1962 erlades till statstjänstemännen utöver Av den utredning som företagits på åt-
16351: den egentliga tjänstemannaavlöningen. Då gärd av statsrevisorerna framgår, att det
16352: enligt nämnda utredning de arvoden, som har förekommit faU, då en och samma
16353: uppbärs inom statsdominerade bolag; stipen- tjänsteman i strid med ovan anförda syn-
16354: dier och bidrag; arvodena i försvarsväsen- punkter har haft för många sådana upp-
16355: dets expropriationskommissioner samt kom- gifter, som inte passar ihop med varandra.
16356: mittearvodena har en mer central betydelse De svårigheter som kan föreligga vid för-
16357: än andra, skall dessa i det följande behand- delningen av uppdragen mellan flere tjäns-
16358: las var för sig. temän, har ovan relaterats. Regeringen kom-
16359: 7
16360:
16361: mer att intensifiera åtgärderna att åstad- F'örsvarsväsendets expropriations-
16362: komma en ändamålsenlig fördelning så, att kommissioner.
16363: biuppgifterna inte är till men för veder- Expropriationer av mark för allmänna
16364: börandes tjänsteutövning. ändamål företas med stöd av flere lagar.
16365: För dessa åtgärder skall enligt gällande stad-
16366: Bidrag och stipendier. ganden i allmänhet tillsättas särskilda ex-
16367: propriationskommissioner. Under år 1962
16368: I statsrevisorernas berättelse nämnes att pågick inom försvarsväsendet 32 förrätt-
16369: också bidrag och stipendier, t. ex. akademi- ningar för expropriation av områden till
16370: stipendier och forskningsbidrag, i allmän- kasern- och övningsområden samt för vissa
16371: het har beaktats såsom extra arvoden och specialändamål. För dessa förrättningar,
16372: härvid konstaterat, att särskilt bidragen har som ingriper i enskild äganderätt, är det
16373: ökat antalet av de tjänstemän, som indragits med tanke på rättssäkerheten motiverat att
16374: i utredningen, _speciellt i fråga om lärare till funktionärer utse personer, som har sak-
16375: vid högskolor och universitet. V ad beträffar kunskap i dylika uppgifter. Å andra sidan
16376: stipendier och bidrag åt vetenskapsidkare, har man antingen till ordförande eller till
16377: som arbetar vid universitet och högskolor, annan medlem i dylika kommissioner nöd-
16378: kan två huvudgrupper särskiljas, nämligen gats kalla också tjänstemän vid försvars-
16379: å ena sidan personliga stipendier och å ministeriet, för att i kommissionen få in
16380: andra sidan bidrag för avlönande av forsk- med försvarsväsendet förtrogna experter. Nu-
16381: ningsassistenter, för anskaffande av forsk- mera har tjänstemän vid försvarsministeriet
16382: ningsmateriel och för bestridande av andra ic:ke föreslagits i kommissionerna annat än
16383: direkta utgifter, som föranleds av forsk- i trängande fall eller då det har varit fråga
16384: ningen. I nu ifrågavarande sammanhang om att fortsätta en gammal förrättning. Det
16385: har såsom hit hörande behandlats endast de är skäl att intensifiera åtgärderna i denna
16386: personliga stipendierna. riktning så, att försvarsväsendets egna tjäns-
16387: De mest betydande och de till beloppet temän icke heller kallas till expropriations-
16388: största personliga statliga stipendierna är kommissioner, som avser att fortsätta tidi-
16389: de . stipendier åt längre hunna vetenskaps- gare förrättning, om intet tvingande skäl
16390: idkare, som tilldelas lärare vid universitet därtill föreligger.
16391: och högskolor. Stipendierna åt längre hunna
16392: vetenskapsidkare är såväl till antal som stor-
16393: lek fastställda i lag. Enligt lagen är sti- Kommitte.arvoden.
16394: pendierna avsedda i första hand för pro- Olika myndigheter kommer vid beredning
16395: fessorer vid universitet och andra högskolor av ärendet att i en betydande grad anlita
16396: samt vid forskningsanstalter i anslutning olika samarbetsorgan. I många fall har i lag
16397: till dem. Syftet med dem är enligt lagen eller förordning förutsatts, att beredningen
16398: att göra det möjligt för stipendiaten att, fri av ärendena skall ske på åtgärd av delega-
16399: från bisysslor, ägna sig åt idkande av veten- tioner eller nämnder av permanent natur.
16400: skap inom sitt område. Sammanjämkningen av olika intressen., som
16401: Det torde icke råda något tvivel om att ofta är en förutsättning för rättvisa och
16402: det är motiverat att på förenämnt sätt med ändamålsenlighet vid en förvaltningsåtgärd,
16403: personliga stipendier stödja forskningsarbe- som verkställes efter beredningen, sker en-
16404: tet. Tvärtom är det skäl att antaga, att ligt erfarenhet bäst i en kommitte eller
16405: dessa stipendier rätt väsentligt bidrar till något annat organ, där de olika intressesfä-
16406: att bevara forskningsaktiviteten, trots ökade rerna är representerade. Beredningen av
16407: undervisnings- och förvaltningsuppgifter. mera omfattande ärenden förutsätter likaså
16408: Uppenbarligen är emellertid också sådana ofta sakkunskap, som sträcker sig utöver det
16409: faktorer förknippade med stipendiesystemet, ifrågavarande förvaltningsområdet, eller an-
16410: som icke är enbart postivia och som kunde nan specialsakkunskap, som fordrar tillsät-
16411: justeras så, att det skulle bli möjligt att tande av en kommitte eller en kommission.
16412: finna ändamålsenligare föremål för det stöd, År 1962 arbetade närmare 500 statliga kom-
16413: som kommer forskningsarbetet till del i mitteer eller kommissioner, i vilka utom
16414: form av stipendier. representanter för olika intressesfärer och
16415: 8
16416:
16417: andra utomstående sakkunniga statens tjäns- rådet senast år 1962 utfärdat angående till-
16418: temän var verksamma såsom ordförande, le- sättande av kommitteer skall en kommittes
16419: damöter eller sekreterare. Då statens kom- uppgift anges noggrant och så, att upp-
16420: ID.itteutgifter sagda år uppgick till 1844 007 giften icke blir mera omfattande än nödigt.
16421: nmk, kan de av kommitteernas arbete föran- Till kommitte skall föreslås endast det antal
16422: ledda årliga kostnaderna i medeltal anses medlemmar, som är oundgängligt för upp-
16423: skäliga. Av den relation angående statsver- giftens utförande på ändamålsenligt sätt.
16424: kets tillstånd, som årligen avgivits till Riks- På grund av ovanstående kan konstateras,
16425: dagen, framgår utgifterna i detalj för varje att det arbete, som utföres av kommitteer
16426: kommitte. och andra ovan avsedda organ är nödigt
16427: Då en kommitte eller annat verksamhets- undersöknings- och utredningsarbete, som
16428: organ tillsättes för att utreda eller bereda oftast i en väsentlig grad främjar statens
16429: ett visst ärende och för att utarbeta för- administrativa verksamhet. Erläggande av
16430: slag angående detsamma, har beslutet nor- arvode för sådant arbete torde icke i och
16431: malt föregåtts av prövning, huruvida utred- för sig kunna ifrågasättas.
16432: ningen är oundgängligen nödvändig och hu- Till ordförande och medlem i kommitte
16433: ruvida den möjligen kunde uppdragas åt erlägges arvode för kommittearbete för varje
16434: någon såsom tjänsteåliggande utan särskilt dag, som han varit närvarande vid kommitte-
16435: arvode. Enligt de anvisningar, som stats- sammanträde enligt följande:
16436: För möte
16437: för vilket använts
16438: tjänstetid oeh som
16439: som hållits utom varat över en tim-
16440: tjänstetiden oeh me oeh minst en i andra än
16441: varat över en halv timme utöver ovan nämnda
16442: timme tjänstetiden fall
16443: Ordförande .................. . 30 mk 20 mk 10 mk
16444: Medlem ..................... . 20 mk 13 mk 6mk
16445:
16446: Till sekreterare erlägges utom mötesarvode sig erkännande av vederbörandes sakkunskap,
16447: arvode per timme för det förberedande och har till kommittearbete oaktat de små ar-
16448: skrivarbete som han utfört för kommitten, voden som erlägges därför, erhållits sådana
16449: om arbetet utförts utanför kommittesam- utomstående sakkunniga, vilkas arvoden, om
16450: manträdena och i övrigt under sådan tid, de hade anlitats såsom sakkunniga i annan
16451: som icke kan räknas såsom sekreterarens ar- form, skulle vara av en alldeles annan stor-
16452: betstid i statens tjänst, befattning eller arbete. leksklass.
16453: Till ordförande och ledamöter i kommit- I kommitteernas arbete har under årens
16454: teer och i övriga här avsedda organ söker lopp yppat sig även missförhållanden. För
16455: man givetvis kalla de bästa tili buds stående att förhindra dröjsmål med arbetet i kom-
16456: sakkunniga. Enligt statsrådets ovan nämnda mitteerna har statsrådet sökt utsätta vissa
16457: anvisningar skall till ordförande och leda- terminer för arbetets färdigställande. Likaså
16458: möter i kommitte kallas endast sådana per- har statsrådet fastställt allmänna instruktio-
16459: soner, vilka har tillräcklig sakkunskap och ner till efterrättelse för kommitteerna, ge-
16460: erfarenhet i de frågor som hör till kommit- nom vilka man söker även eljest effektivera
16461: tens uppdrag, och vilka har möjlighet att arbetet i dessa. För att kommittearbetet
16462: effektivt deltaga i kommittens arbete. Vid icke skulle lända till men för utförandet av
16463: framställande av begäran om en persons tjänsteåliggandena ändrade statsrådet först
16464: samtycke till mottagande av kommitteupp- år 1958 och på nytt år 1962 grunderna för
16465: drag skall för honom enligt instruktionerna de arvoden som erlägges så, att arvodets
16466: tillika nämnas de bestämmelser, vilka be- storlek numera på ovan relaterat cätt be-
16467: gränsar hållandet av kommittemöten under ror på huruvida möte hålles under eller
16468: statens ämbetsverks tjänstetid. utom tjänstetid.
16469: Då kommittearbete är sådant specialupp- Genom ovannämnda åtgärder har icke kun-
16470: drag av staten, till vars erbjudande ansluter nat förhindras, att någon person fått olika
16471: 9
16472:
16473: uppgifter i högre grad än vanligt. I all- hos experter utanför statens tjänstemanna-
16474: mänhet finns naturliga skäl härtill; sakkun- kår och representanter för olika intressesfä-
16475: niga på vissa områden finns i så begränsat rer ävensom deras arbetsinsats helt och hål-
16476: antal, att särskilt i samband med omorgani- let falla bort från ärendenas beredning.
16477: sation eller då ett område eljest utvooklas Ehuru kommitteuppdragen, utgående från
16478: exceptionellt kraftigt, på dessa få samlas att kommittearbetet sker utom tjänstetid, i
16479: onormalt många uppdrag. Tjänstemän inom allmänhet kan utföras utan men för tjänste-
16480: ett visst område av förvaltningen kan er- mannens tjänsteutövning, har i vissa fall
16481: fordras såsom sakkunniga vid kommitte- uppenbarligen alltför mycket kommitte- och
16482: arbete inom många andra områden av för- andra åligganden lastats på en och samma
16483: valtningen och på grund härav kan flere person. Regeringen kommer att fästa sär-
16484: uppdrag samlas hos dem. Kommittearbete skild uppmärksamhet vid saken och fram-
16485: förutsätter för att leda till gott resultat, att deles effektivera sina ovan nämnda åtgärder
16486: medlemmarna å ena sidan har tillräcklig samt åligga ministerieroa och de centrala
16487: kunskap om detaljerna i det ärende, som ämbetsverken att övervaka sina underlydande
16488: föreligger, men å andra sidan även förmåga tjänstemäns verksamhet även i detta av-
16489: att inlemma ärendet i ett större samman- seende.
16490: hang. Skapandet av en helhetsbild förut-
16491: sätter, att vederbörande innehar en sådan Sam'YMhUlrag.
16492: plats i tjänsteapparaten, där han kommer
16493: att deltaga i ärendenas behandling i större Beträffande alla de ovan berörda punk-
16494: omfattning. Detta begränsar de ifrågakom- terna kan allmänt konstateras, att systemen
16495: mande personernas krets och leder stundom icke i och för sig är oriktiga. Tvärtom kan
16496: till att en rätt tung arbetsbörda koncentre- konstateras, såsom man ovan sökt påvisa, att
16497: ras hos vissa personer. Kommittearbete är systemen är ändamålsenliga. Ingenting så-
16498: ett spooialuppdrag av staten, vilket i prak- dant, som vore ägnat att åstadkomma onödig
16499: tiken innebär övertidsarbete och ökat ansvar. maktcentralisation, försvåra övervakningen
16500: På grund härav är tjänstemännen icke be- av användningen av statens ruedel eller leda
16501: nägna att åtaga sig sådana extra uppdrag. till osakligt bruk av statens medel har heller
16502: V ederbörande har på grund av sin ställning kunnat iakttagas.
16503: och sina åligganden dock icke i alla fall I vissa fall har dock uppdrag och med
16504: möjlighet att vägra åtaga sig ett uppdrag. dem förenade arvoden samlats hos samma
16505: Mången gång skulle en person som kallats personer i en sådan grad, att det är moti-
16506: till medlem i kommitte i ett senare skede verat att tala om missförhållanden. Också
16507: av ärendets behandling i alla händelser fä i dessa fall är det dock i allmänhet fråga
16508: lov att sätta sig in i det. Närvaro i kom- om ersättning för arbete som utförts såsom
16509: mitten skapar härvid förutsättningar för övertidsarbete. Med tanke på framtida åt-
16510: sakens ändamålsenliga handhavande i de gärder är det sälunda närmast fråga om
16511: senare handläggnings- och avgörandeskedena, fördelning av de vid ämbetsverken förekom-
16512: vartill det möjliggör ledande av beredningen mande specialuppgifterna på så många tjäns-
16513: från början i en ur helhetssynpunkt ända- temän som möjligt utan att förvaltningens
16514: målsenlig riktning. Allmänt taget kan ändamålsenlighetssynpunkter förbigås. Re-
16515: konstateras, att utförandet av de förbere- geringen kommer att fästa särskild uppmärk-
16516: delser, som nu gjorts i kommitteer, icke vore samhet vid tjänstemännens ovan avsedda bi-
16517: möjligt utan att, närmast i ministerierna, sysslor och deras fördelning och skrider till
16518: öka antalet tjänstemän, som bereder ären- åtgärder för att avhjälpa missförhällanden,
16519: dena. Härvid skulle vidare sakkunskapen som den observerar.
16520: Helsingfors den 13 april 1964.
16521:
16522:
16523: Minister Heikki Tuominen.
16524:
16525:
16526:
16527: 2 E 303/64
16528: Kysymys N: o 33.
16529:
16530:
16531:
16532:
16533: Tuuli ym.: Junanlähetyspalkkion maksamista koskevan
16534: palkkausluokkarajoituksen poistamisesta.
16535:
16536:
16537: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
16538:
16539: Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- tonta, että he viran palkkausluokkajärjes-
16540: teriö on määrännyt junanlähetyspalkkiota telyjen vuoksi joutuvat menettämään jo
16541: suoritettavaksi junanlähettäjille niillä rauta- kauan maksetun tehtävien luonteeseen kuu-
16542: tiehallituksen määrättävillä kaupunki- ja luvan vastuulisän, junanlähetyspalkkion, ja
16543: risteysasemilla, joilla junanlähettäjän tehtä- vieläpä joutuvat menettämään palkastaan
16544: vät ovat tavallista vaativampia. Samalla ns. ,palkankorotuksen". Tämän vuoksi olisi
16545: kerralla on ministeriö myös määrännyt mak- ryhdyttävä toimenpiteisiin junanlähetyspalk-
16546: settavaksi sanottua junanlähetyspalkkiota kiota koskevien määräysten muuttamiseksi
16547: saman suuruisena kuin junanlähettäjille sa- siten, että junan ohjaajia, kauko-ohjaajia ja
16548: malla liikennepaikalla enintään A 18 palkka- vaununjakajien apulaisia koskeva palkkaus-
16549: luokkaan kuuluville junan ohjaajille, kauko- luokkarajoitus poistettaisiin, jolloin heille
16550: ohjaajille ja itsenäisesti työskenteleville vau- voitaisiin maksaa junanlähetyspalkkiota palk-
16551: nunjakajan apulaisille. Junanlähetyspalk- kausluokasta riippumatta.
16552: kiot jaetaan kolmeen luokkaan siten, että en- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16553: simmäisessä luokassa on palkkion suuruus päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
16554: 58 mk, toisessa luokassa 40 mk ja kolman- tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
16555: nessa luokassa 24 mk kuukaudessa. omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
16556: Virkamiesten viimeisessä palkkausluokka- kysymyksen:
16557: tarkistuksessa, joka astui voimaan 1.1.1964
16558: lukien, nostettiin eräitä junanlähetyspalk- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16559: kioon oikeutettuja virkamiehiä palkkausluo- niille junanohjaajille, kauko-ohjaajille
16560: kasta A 18 palkkausluokkaan A 19. Tämän ja itsenäisesti työskenteleville vaunun-
16561: johdosta menettivät ne, jotka tähän asti kuu- jakajan apulaisille, jotka 1. 1. 1964
16562: luessaan palkkausluokkaan A 18 ja olivat siirrettiin palkkausluokkajärjestelyillä
16563: saaneet ensimmäisen luokan junanlähetys- palkkausluokasta A 18 palkkausluok-
16564: palkkiota kuten junanlähettäjät, nyt junan- kaan A 19, maksetun junanlähetys-
16565: lähetyspalkkionsa. Palkkajärjestelyillä oli palkkion menettäminen merkitsi suora-
16566: tarkoitus parantaa virkamiesten palkkausta, naista palkan alenemista, ja jos on,
16567: mutta seurauksena yleisestä palkkajärjeste- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
16568: lystä olikin, että samalla kun em. virkamiehet ryhtynyt tai aikoo ryhtyä junan oh-
16569: saivat noin 45 mk: n palkankorotuksen, me- jaajien, kauko-ohjaajien ja itsenäisesti
16570: nettivät he 58 mk:n junanlähetyspalkkion. työskentelevien vaununjakajan apu-
16571: Junanohjaajien, varsinkin kauko-ohjauksessa laisten, junanlähetyspalkkion maksa-
16572: toimivien virkailijoiden, tehtävät ovat niin mista koskevan palkkausluokkarajoi-
16573: rasittavia ja edesvastuullisia, että on kohtuu- tuksen poistamiseksi?
16574: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1964.
16575:
16576: Erkki Tuuli. Esko J. Koppanen.
16577: Reino Ala-Kulju. Urho Saariaho.
16578:
16579:
16580: E 259/64
16581: 2
16582:
16583:
16584:
16585:
16586: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
16587:
16588: Kansanedustaja Erkki Tuuli ym. ovat Tei- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
16589: dän välityksellänne, Herra Puhemies, jättä- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä junan oh-
16590: neet valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 mo- jaajien, kauko-ohjaajien ja itsenäisesti
16591: mentissa mainitussa tarkoituksessa, sellaisena työskentelevien vaununjakajan apu-
16592: kuin tämä lainkohta on 5 päivänä marras- laisten, junanlähetyspalkkion maksa-
16593: kuuta 1948 annetussa laissa, Hallituksen mista koskevan palkkausluokkarajoi-
16594: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- tuksen poistamiseksi?"
16595: van, viime maaliskuun 17 päivänä päivätyn
16596: ja saman kuun 18 päivänä tiedokseni tulleen Kysymyksen johdosta saan kunnioittaen
16597: kysymyksen: ilmoittaa, että kulkulaitosten ja yleisten töi-
16598: den ministeriö on 1 päivänä huhtikuuta 1964
16599: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että muuttanut valtionrautateiden junanlähetys-
16600: niille junanohjaajille, kauko-ohjaajille palkkioita koskevia määräyksiä muun muassa
16601: ja itsenäisesti työskenteleville vaunun- siten, että sanottua palkkiota suoritetaan 1
16602: jakajan apulaisille, jotka 1. 1. 1964 päivästä lokakuuta 1963 lukien myös enin-
16603: siirrettiin palkkausluokkajärjestelyillä tään A 19- palkkausluokkaan kuuluville juna-
16604: palkkausluokasta A 18 palkkausluok- ohjaajille, kauko-ohjaajille ja itsenäisesti
16605: kaan A 19, maksetun junanlähetys- työskenteleville vaununjakajan apulaisille.
16606: palkkion menettäminen merkitsi suora-
16607: naista palkan alenemista, ja jos on,
16608: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1964.
16609:
16610:
16611: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri fii. Niskala.
16612: 3
16613:
16614:
16615:
16616:
16617: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
16618:
16619: Riksdagsman Erkki Tuuli m. fl. har genom vilka åtgärder har Regeringen vid-
16620: Eder förmedling, Herr Talman, med stöd av tagit eller har den för avsikt att vid-
16621: 37 § 1 mom. riksdagsordningen, sådant detta taga för att få den avlöningsklass-
16622: lagrum lyder i lagen den 5 november 1948, begränsning slopad, som gäller erläg-
16623: till vederbörande medlem av regeringen för gandet av tågexpeditionsarvode till
16624: avgivande av svar ställt följande den 17 mars tågförare, fjärrstyrare och självstän-
16625: 1964 daterade och den 18 mars 1964 till min digt arbetande vagnsfördelarbiträde?"
16626: kännedom komna spörsmål:
16627: :Med anledning av spörsmålet får jag
16628: ,Är Regeringen medveten om att vördsamt meddela, ett ministeriet för kom-
16629: förlusten av det tågexpeditionsarvode, munikationsväsendet och allmänna arbetena
16630: som erlades till tågförare, fjärrstyrare den 1 april 1964 ändrat föreskrifterna om
16631: och självständigt arbetande vagnsför- statsjärnvägarnas tågexpeditionsarvoden bl. a.
16632: delarbiträden, vilka genom avlönings- på sådant sätt, att sagda arvode erlägges
16633: klassregleringar 1. 1. 1964 överfördes räknat från den 1 oktober 1963 även till
16634: från avlöningsklassen A 18 till avlö- tågförare, fjärrstyrare och självständigt ar-
16635: ningsklassen A 19, innebar en direkt betande vagnsfördelarbiträden, som hör till
16636: lönesänkning, och, om så är fallet, högstavlöningsklassen A 19.
16637: Helsingfors den 3 april 1964.
16638:
16639:
16640: :Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena 1YI. Niskala.
16641: Holopainen 1JIL: Lumveron määräämisestä verovapaiden
16642: asuntojen omistajille.
16643:
16644:
16645: :F: d u s k u n n a n H e r r a ~ u h e m i e h e 11 e.
16646:
16647: Vuoden 1962 asuntotuotannon verohuojen- pet-u8teluihin lausuman, jonka tnttkaan edus-
16648: nuslain mukaan myönnetään asuntotarkoituk- kuntA edellyttää, ,että Ilallitus laatii erilli-
16649: siin käytettävistä. ns. verovapaista huoneis- sen esityksen sellaisen lahian ott'årtiisesta pu-
16650: toista ja rakennubista hiiden omistajille) heena. olevilta fyysillisilta. ja juridisilta hen-
16651: vaikkapa he eivät itse niissä asuisikaan, tulo- 'kilöiltä taikka sellaisen vastaavan muun vel-
16652: ja omaisuusverotuksessa ja kunnallisvero- voituksen asettamisesta niille, että toimenpi-
16653: tuksessa sekä leimaveron suorittamisesta vero- teen avulla saatava tuotto vastaa sitä tuot-
16654: huojennuksia vuosina 1963-1972 toimitetta- toa, mikä lisäveron kautta olisi saatu mai-
16655: v'issa verotuksissa sen mukaan kuin maini- nituilta verovelvollis'ilta." Mainittakoon tässä
16656: tussa laissa on tarkemmin määrätty. yhteydessä, että lisävero ei olisi koskenut
16657: Tämän lain tarkoituksena on ollut yksi- sellaista verovapaata huoneistoa, joka on ve-
16658: tyisten varojen vetäminen asutuskeskusten rovelvollisen omassa tai hänen perheensä käy-
16659: asuntotuotannon lisäämiseen, ,jotta yhä suu- tössä samoinkuin ei myöskään alivuokralai-
16660: remmat määrät valtakunnan väestöä pääsisi silta saatuja vuokratuloja.
16661: muuttamaan kaupunkeihin", kuten on sattu- Kun eduskunta kaikoota päätellen vakaalla
16662: vasti sanottu. Se on merkinnyt käytännössä tarkoituksella teki edellämainitun päätöksen
16663: erään etuoikeutetun luokan syntymistä vero- ja kun valtiotaloudellinen tilanne on edelleen
16664: tuksessa ja samalla valtiolle ja kunnille niin kriitillinen, että Hallituksen on pitänyt
16665: suurta verotulojen vähennystä. Kun valtion ryhtyä ratkaisuihin, joiden vaikutus tulee
16666: maksujen ja velvoitteiden suorituksissa jou- ulottumaan raskaasti sellaisiin väestönosiin,
16667: duttiin viime vuoden lopulla kriisitilantee- joiden tuloja ja varallisuutta ei voida edes
16668: seen, joka yhä jatkuu, joutui Hall'itus anta- verrata sellaisiin henkilöihin, jotka verova-
16669: maan esityksen laiksi vuodelta 1964 suoritet- paiden asuntojen verottomuuden takia on
16670: tavasta lisäverosta, joka merkitsi suurta yli- saatettu erikoisasemaan, on syytä ihmetellä
16671: määräistä veroa fyysillisille henkilöille. Tässä Hallituksen viivyttelyä eduskunnan päätök-
16672: hätätilanteessa Hallitus katsoi, että lisävero-1 sen täytäntöönpanemiseksi. Eduskunta odot-
16673: tuksen piiriin olisi vedettävä myöskin ne taa, että Hallitus kiireimmiten korjaa laimin-
16674: piirit, jotka asuntotuotannon verohuojennus- lyöntinsä ja antaa eduskunnalle esityksen
16675: lain mukaan ovat voineet sijoittaa heikommin lisäveron määräämiseksi verovapaitten asun-
16676: tuottavilta talletustileiltään nostamiaan va- tojen omistajille.
16677: roja erittäin ·edullisesti ja nauttia näin syn- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
16678: tyneistä vuokratuloistaan ja omaisuudestaan tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
16679: verovapautta. Tätä Hallituksen kantaa oli tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16680: hätätilanteessa pidettävä oikeaan os.uneena. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16681: Poliittisten lehmäikauppojen seurauksena ja
16682: jotta lisäveroesitys edes pääosiltaan olisi Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16683: saatu hoidetuksi katon alle, eduskunnassa verorasituksen painaessa yhä raSikaam-
16684: poistettiin kuitenkin lisäveron määrääminen min yrittäjiä ja palkannauttijoita, on
16685: verovapaitten asuntojen omistajille, mutta ns. verovapaiden huoneistojen jatkuva
16686: samalla eduskunta kuitenkin viime tammi- verovapaus joutunut räikeään ristirii-
16687: kuun 24 päivänä vastauksessaan hyväksyi taan yleisen valtiotaloudellisen tilan-
16688: E 229/64
16689: 2
16690:
16691: teen kanssa ja milloin Hallitus antaa miseksi näiden verovapaiden huoneis-
16692: Eduskunnalle esityksen iisäveron tai tojen omistajille kuten Eduskunta on
16693: muun vastaavan velvoitteen määrää- edellyttänyt?
16694: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1964.
16695:
16696: Ale Holopainen. Matti Mattila. Eino Sääskilahti.
16697: Niilo Ryhtä. Toivo Antila. Pekka Vilmi.
16698: Olavi Lahtela. Hilja Väänänen. T. Saloranta.
16699: Tahvo Rönkkö. Lauri Laine. Vilho Leivonen.
16700: J. E. Partanen. Yrjö Hautala. Akseli Paarman.
16701: Pentti Pekkarinen. Matti L'iinamaa. Marja Lahti.
16702: Mauno Pohjonen. Esu Niemelä. Reino Karpola.
16703: Olli Kervinen. Heikki Hasu. Einari Jaakkola.
16704: Aaro Lintilä. Erkki Ryömä. Artturi .Jämsen.
16705: Eino Uusitalo. Esa Timonen. Sulo Suor:ttanen.
16706: Arvo Pentti. Reino Kangas. Eino Räsänen.
16707: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
16708:
16709: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Eduskunnalle esityksen J.isäveron tai
16710: tin nojalla ovat kansanedustaja Ale Holopai- muun vastaavan velvoitteen ·määrää-
16711: nen ym esittäneet valtioneuvoston asianomai- miseksi näiden verovapaiden huoneis-
16712: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- tojen omistajille kuten Eduskunta on
16713: myksen: edellyttänyt?"
16714:
16715: \,Onko Hallitus tietoinen siitä, että Kun edellä· mainittu · asia kuuluu toimi-
16716: verorasi.tuksen painaessa 'yhä raskaam- alaani valtiovarainministerinä, esitän vas-
16717: min yrittäjiä ja palkai:mauttijoita, on tauksenani kunnioittaen, että Hallitus on 20
16718: ns. verovapaiden huoneistojen jatkuva päivänä maaliskuuta 1964 antanut ed. Holo-
16719: verovapaus joutunut räikeään ristirii- paisen ym. !kysymyksessä tarkoitetun lakiesi-
16720: taan yleisen valtiotaloudellisen tilan- tyksen Eduskunnalle.
16721: teen kanssa ja milloin Hallitus antaa
16722: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1964.
16723:
16724:
16725: Valtiovarainministeri Esko Rekola.
16726: Till Riksdagent! Herr Talman.
16727:
16728: I det syfte 37 § 1 ~m. rik'ld~ningen geringen till Riksdagen. avläta pfOt>o-
16729: ~ hal' ribdagsm411l Ale Holopainen sition om tilliggssktltt eiler antu1n mot-
16730: m. fl. till ved~e m.edlem av statsrådet avvande förplikitelse för i.gama av
16731: för e.vgiva.nd~ a.v svar ställt följa.nde spörs- d-esM skattefria liigenheter, tWiom
16732: mål: Riksdagen förutsatt."
16733:
16734: ,~Är Regerin.gen medveten om. att Då ovanoimnda äroode h6r till mitt ve:rtk-
16735: dtm. for1:.g4oo.de ska.ttefriheten. för s.k. ~m.ride i m.in egenskap av finans-
16736: 1kattefria bostiider1 medan $kattebör- m.hBster, får jag säsom svu- vördsamt an-
16737: d&n allt m.era. tynger fireta.gare oeh föra, att Regeringe1 den 00 mars 1964 till
16738: löntag3l'e, räkat i en skarp konflikt Riksdagen avlätit i rik.Bdagsman. Holopainens
16739: med det allmänn& liiget i fråga. om m. fl. 8pÖll.smll avsedda lagpropooitioo..
16740: statshushållningen oeh när ärnar Re-
16741: Helsingfors den 31 mars 1964.
16742:
16743:
16744: Finansminister Esko Rekola.
16745: Kysymys N: o 35.
16746:
16747:
16748:
16749:
16750: Saarinen ym.: Eräiden trupaturmainvwlidien elinkorkojoo
16751: tarkistamisesta.
16752:
16753:
16754: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
16755:
16756: Ennen vuotta 1948 voimassa olleen tapa- Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäivä-
16757: turmavakuutuslain mukaan elinkorkoa saa- järjestyksen 37 § : n 1 momentin perusteella
16758: vat alle 30 prosentin invalidit ovat joutu- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
16759: neet rahanarvon jatkuvan alentumisen seu- senen vastattavaksi kysymyksen:
16760: rauksena erittäin epäoikeudenmukaiseen ase-
16761: maan muihin invalideihin verrattuna. Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
16762: Yleensä kyseessä olevien invalidien saarnat miota siihen, että alle 30 prosentin
16763: korvaukset ovat nykyisiin elinkustannuksiin tapaturmainvalideille ennen vuotta
16764: verrattuna täysin mitättömät. Kun erilaisia 1948 voimassa olleen tapaturmavakuu-
16765: eläkkeitä ja korvauksia on yleensä pyritty tuslain nojalla maksettavat elinkorot
16766: tarkistamaan myös rahanarvon alenemista ovat rahanarvon voimakkaan alentu-
16767: silmällä pitäen, olisi täysin perusteltua, että misen vuoksi menettäneet suuren osan
16768: myös ennen nykyisen tapaturmavakuutuslain merkitystään, ja jos on,
16769: voimaantuloa vammautuneet alle 30 prosen- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
16770: tin invalidit saisivat kohtuullisen hyvityk- teisiin epäkohdan korjaamiseksi.
16771: sen rahanarvon alenemisesta.
16772: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1964.
16773:
16774: Aarne Saarinen. Lyyli Koskinen.
16775: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen.
16776: Hertta Kuusinen. Kauko Tamminen.
16777: J. Mustonen. Vilho Suosalo.
16778:
16779:
16780:
16781:
16782: E 329/64
16783: 2
16784:
16785:
16786:
16787:
16788: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
16789:
16790: Kirjelmällä maaliskuun 17 päivältä 1964 tui siitä, että työkyvyn menetys mainituissa
16791: Herra Puhemies on valtiopäiväjärjestyksen tapauksissa katsottiin niin vähäiseksi, ettei
16792: 37 § : n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- se sanottavasti estä invalidia entisten suu-
16793: sessa lähettänyt jäljennöksen seuraavasta ruisten ansiotulojen hankkimisesta, minkä li-
16794: edustaja Aarne Saarisen ym. jättämästä ky- säksi invalidi voi vaihtamalla korvauksensa
16795: symyksestä: sitä vastaavaksi pääomaksi välttyä inflaation
16796: aiheuttamilta seurauksilta. Vuoden 1945 al-
16797: ,Onko Hallitus kiinnittänyt huo- kupuolella, kun inflaatio näytti uhkaavalta,
16798: miota siihen, että alle 30 prosentin sosiaaliministeriö kehoitti tapaturmavakuu-
16799: tapaturmainvalideille ennen vuotta tusta harjoittavia vakuutusyhtiöitä ryhty-
16800: 1948 voimassa olleen tapaturmavakuu- mään toimenpiteisiin elinkoron pääoma-arvon
16801: tuslain nojalla maksettavat elinkorot suorittamiseksi niille invalideille, joille ei
16802: ovat rahanarvon voimakkaan alentu- maksettu kalliinajanlisää, ja tässä tarkoi-
16803: misen vuoksi menettäneet suuren osan tuksessa kiinnittämään heidän huomiota
16804: merkitystään, ja jos on, laissa heille varattuun mahdollisuuteen saada
16805: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- vaihtaa elinkorkonsa sitä vastaavaksi pää-
16806: teisiin epäkohdan korjaamiseksi?" omaksi. Tämän johdosta huomattava määrä
16807: elinkorkoja vaihdettiinkin vastaaviin pää-
16808: Kysymyksen ja sen perustelujen johdosta omasuorituksiin. Samoin perustein jätettiin
16809: saan kunnioittavasti esittää seuraavaa: alle 30 prosentin invalidit myös tapaturma-
16810: Kun työtapaturmakorvauksiin ryhdyttiin korvausten korottamisesta 7 päivänä mar-
16811: maksamaan vuonna 1943 kalliinaj anlisää, jä- raskuuta 1958 annetun lain sekä valtioneu-
16812: tettiin kalliinajanlisäjärjestelmän ulkopuo- voston 29 päivänä maaliskuuta 1962 kalliin-
16813: lelle ne invalidit, joiden työkyvyttömyysaste ajanlisän maksamisesta tapaturmakorvauksiin
16814: oli pienempi kuin 30 prosenttia. Tämä joh- antaman päätöksen ulkopuolelle.
16815: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1964.
16816:
16817:
16818: Sosiaaliministeri 0. 0 jala.
16819: 3
16820:
16821:
16822:
16823:
16824: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
16825:
16826: Med en skrivelse av den 17 mars 1964 har Detta berodde på att förlusten av arbets-
16827: Ni, Herr Talman, i det syfte som avses i förmågan i nämnda fall ansågs så ringa,
16828: 37 § 1 mom. riksdagsordningen översänt att den icke nämnvärt hindrade invaliden
16829: avskrift av följande av riksdagsman Aarne att skaffa sig lika stora förvärvsinkomster
16830: Saarinen m. fl. ställda spörsmål: som tidigare, varjämte invaliden genom att
16831: "Har Regeringen fäst uppmärksam- byta ut sin ersättning mot motsvarande ka-
16832: het vid att de livräntor, som med stöd pital kunde undvika inflationens verkningar.
16833: av den före år 1948 gällande lagen I början av år 1945, då inflationen föreföll
16834: om olycksfallsförsäkring erlägges till hotande uppmanade socialministeriet de för-
16835: olycksfallsinvalider med en invalidi- säkringsbolag, som idkade olycksfallsförsäk-
16836: tetsgrad under 30 procent, till följd ring, att vidtaga åtgärder i syfte att till de
16837: av den kraftiga nedgången i penning- invalider som icke uppbar dyrtidstillägg, be-
16838: värdet till stor del har förlorat sin tala kapitalvärdet av livräntan och att i
16839: betydelse, och om så är, detta syfte fästa vederbörandes uppmärk-
16840: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder samhet på den möjlighet att utbyta livrän-
16841: för att rätta till detta missförhål- tan mot motsvarande kapital, som lagen
16842: lande~"
16843: medgav dem. Med anledning härav utbyttes
16844: ett betydande antal livräntor mot motsva-
16845: Med anledning av spörsmålet och dess rande kapitalprestation. På tidigare nämnda
16846: motivering får jag vördsamt avge följande grunder lämnades invalider med en invalidi-
16847: svar: tetsgrad under 30 procent också utanför la-
16848: Då dyrtidstillägg år 1943 begynte utgå till gen den 7 november 1958 om höjning av
16849: skadestånd för olycksfall i arbete, lämnades skadestånden för olycksfall och statsrådets
16850: de invalider utanför dyrtidstilläggssystemet, beslut den 29 mars 1962 om dyrtidstillägg
16851: vilkas invaliditetsgrad låg under 30 procent. till skadestånd för olycksfall.
16852: Helsingfors den 16 april 1964.
16853:
16854:
16855: Socialminister 0. 0 jala.
16856: Kysymys N: o 36.
16857:
16858:
16859:
16860:
16861: Väyrynen ym.: Valtion keskusvirastojen urakalla teettä-
16862: missä maansiirtotöissä esiintyvistä epäkohdista.
16863:
16864:
16865: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
16866:
16867: Eduskunta on useaan otteeseen kiinnittä- suorittamiseen ammattimaisen liikenteen
16868: nyt huomiota keskushallintovirastojen teet- kuorma-autoilijoita, eivätkä edes aina anna
16869: tämien maansiirtotöiden yhteydessä tapahtu- näitä urakkana suoritettavaksi. Palkkakin
16870: viin kuljetustehtäviin. Huhtikuun 26 päi- on useimmiten pienempi kuin TVH: lla. Esi-
16871: vänä 1963 lausumansa toivomuksen peruste- merkiksi sellaisille apumiehille kuin "penk-
16872: luissa eduskunta on todennut, että tieraken- kamies", jonka tehtävänä on kuormien vas-
16873: nustöiden maansiirtotehtävistä vain neljän- taanottaminen, nämä urakoitsijat ovat mak-
16874: nes on ollut keskusviraston omassa johdossa saneet 1: 91 mk tunnilta, kun TVH: n omissa
16875: ja että urakoitsijoiden käyttö osoittaa kas- töissä on vastaavassa tapauksessa urakka-
16876: vua. palkka ollut 2:30 mk tunnilta. Tällaista ei
16877: Edelleen eduskunta lausui seuraavaa: voi pitää oikeana, kun ottaa huomioon edus-
16878: "Maansiirtotöiden antaminen kokonaisurak- kunnan jo aikaisemmin mainitun toivomuk-
16879: koina suoritettaviksi on ammattimaisen lii- sen.
16880: kenteen kuorma-autoilijoille muodostunut Edelläolevasta voi tehdä kaksi johtopää-
16881: epäedulliseksi. Väliurakoitsijain käyttämi- töstä. Onko niin, ettei hallitus ole ottanut
16882: nen vähentää ammattiautoilijoiden ansioita huomioon lainkaan eduskunnan lausumaa
16883: ja eräissä tapauksissa pääurakoitsijan mak- toivomusta vai onko niin, etteivät keskus-
16884: sukyvyttömyyden takia ovat kuorma-autoili- virastot noudata hallituksen antamia oh-
16885: jat jääneet saamatta maksun kuljetussuori- jeita?
16886: tuksistaan." Ylempänä mainittuna päivänä Edellä lausutun perusteella ja viitaten
16887: eduskunta lausui seuraavan toivomuksen: valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
16888: "että Hallitus antaisi sellaiset ohjeet, että esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
16889: tie- ja vesirakennushallituksen ja muiden senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16890: valtion keskusvirastojen teettämissä maan-
16891: siirtotöissä, jos ne annetaan urakalla suori- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16892: tettaviksi, mahdollisuuksien mukaan kuor- valtion keskusvirastojen teettämissä
16893: ma-autokuljetukset annetaan väliurakoitsi- maansiirtotöissä, kun ne annetaan
16894: joita käyttämättä suoraan ammattimaisen urakalla suoritettaviksi, kuorma-auto-
16895: liikenteen kuorma-a u toilij ain suori tetta viksi." kuljetukset annetaan jatkuvasti vas-
16896: Kuluvan talven aikana on voitu monin toin Eduskunnan huhtikuun 26 päi-
16897: paikoin todeta, muunmuassa Haapajärvellä, vänä 1963 lausumaa toivomusta, ja
16898: että TVH:n toimesta jatkuvasti annetaan jos on,
16899: maansiirtourakoita sellaisille yrittäjille, mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
16900: joilla ei ole omaa autokalustoa. Nämä ura- tehdä, jotta Eduskunnan lausumaa
16901: koitsijat ottavat sitten kuljetustehtävien toivomusta noudatetaan?"
16902: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1964.
16903:
16904: Antero Väyrynen. U. H. Voutilainen.
16905: Edit Terästö. Ilmari Linna.
16906: Artturi Koskinen. Uljas Mäkelä.
16907: K. F. Haapasalo. Veikko Helle.
16908: E 331/64
16909: 2
16910:
16911:
16912:
16913:
16914: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
16915:
16916: Kirjeessä 18 päivältä maaliskuuta 1964, laan, on rakennuttajan henkilökunnan tarve
16917: n: o 233, olette Te, Herra Puhemies, valtio- huomattavasti pienempi kuin jos työt suori-
16918: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa mai- tettaisiin omana työnä. Jos työt suoritettai-
16919: nitussa tarkoituksessa minulle lähettänyt siin pelkästään omassa johdossa, ei tie- ja
16920: jäljennöksen edustaja Antero Väyrysen ym. vesirakennushallituksella olisi mahdolli-
16921: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- suutta suorittaa töitä käytettävissä olevalla
16922: tavaksi jättämästä kysymyksestä: henkilökunnalla samassa laajuudessa kuin
16923: nykyisin. Edellämainitun asetuksen 6 § : n
16924: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että 1 momentin mukaan on rakennustyö pyrit-
16925: valtion kekusvirastojen teettämissä tävä teettämään kokonaishintaurakkana tai,
16926: maansiirtotöissä, kun ne annetaan milloin suorituksen paljouden riittävä mää-
16927: urakalla suoritettaviksi, kuorma-auto- rittäminen etukäteen ei ole mahdollista, yk-
16928: kuljetukset annetaan jatkuvasti vas- sikköhintaurakalla. Koska maarakennus-
16929: toin Eduskunnan huhtikuun 26 päi- töissä tarkan paljouden määrittäminen etu-
16930: vänä 1963 lausumaa toivomusta, ja käteen on lähes mahdotonta, käytetäänkin
16931: jos on, tie- ja vesirakennushallituksen alaisissa ura-
16932: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo koissa ns. yksikköhintaurakkaa, jolloin ura-
16933: tehdä, jotta Eduskunnan lausumaa koitsijan suoritettavaksi annetaan tarjous-
16934: toivomusta noudatetaan~ ten perusteella tierakennustöistä määrätyt
16935: työvaiheet, kuten esim. maanleikkausten
16936: Kysymykseen vastaan kunnioittaen seu- suorittaminen ja siirtäminen penkereeseen
16937: raavaa: sekä tien kerroksiin tarvittavien raaka-ai-
16938: Keskusvirastojen alaisia maarakennustöitä neiden valmistaminen murskaamalla. Myös
16939: suoritetaan sekä viraston omassa johdossa teiden kokonaisurakointia, jossa urakoitsi-
16940: että urakoitsijoita käyttäen. Urakointime- jalle annetaan suoritettavaksi kaikki tien
16941: nettelyssä noudatetaan asetusta valtion ra- rakentamiseen liittyvät työvaiheet kokonais-
16942: kennustöiden teettämisestä urakoitsijoilla urakalla yksikköhinnoin, on joissakin tie- ja
16943: sekä kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- vesirakennushallituksen alaisissa töissä vuo-
16944: teriön päätöstä tämän asetuksen soveltami- den 1963 aikana käytetty.
16945: sesta, jotka molemmat on annettu 29. 6. 1961. Urakalla suoritettavien töiden osuus on
16946: Edellämainitun asetuksen 2 § : n 1 momentin vuonna 1963 ollut 21.1 % töihin käytettä-
16947: mukaan valtion rakennustyö on annettava vistä kokonaiskustannuksista, vuokrattujen
16948: urakoitsijan suoritettavaksi, milloin tämä työkoneiden osuus 12.9 % ja autokuljetus-
16949: työn teettämistapa harkitaan valtiolle edul- ten osuus 18.0 %. Edellä esitetyn jakautu-
16950: liseksi sekä siihen muutoin ovat edellytyk- man perusteella ja ottamalla huomioon, että
16951: set. Edellä olevaan perustuen verrataan, si- urakoitsijoiden suorittamista töistä pääosa
16952: käli kuin työn teettäminen omana työnä on maanleikkaustöitä, joissa autokuljetusten
16953: yleensä on mahdollista, työn omakustannus- osuus on korkeintaan samaa luokkaa kuin
16954: hintaa ja urakoitsijain tarjouksia. Jos työn tie- ja vesirakennushallituksen kaikissa ra-
16955: teettäminen urakalla on valtiolle edullisem- kennustöissä, voidaan todeta, että kaikkien
16956: paa kuin omana työnä suoritettuna, anne- tie- ja vesirakennushallituksen rakennustöi-
16957: taan työ urakalla suoritettavaksi. Käytet- den autokuljetuksista suorittivat yksityiset
16958: täessä töissä urakointimenettelyä, jolloin ammattimaiset kuorma-autoilijat runsaasti.
16959: urakoitsijat suorittavat työt omalla työnjoh- 80% suoraan tie- ja vesirakennushallituk-
16960: dollaan ja henkilökumiallaan sekä kalustol- sen työnjohdon alaisena.
16961: 3
16962:
16963: Maarakennustöihin liittyy elimellisesti miseen, vaan on kansantaloudellisesti edulli-
16964: aina kuljetustehtäviä, jotka suoritetaan eri- sempaa, että he voivat käyttää tähän työn
16965: laisella kalustolla, kuten puskutraktoreilla, osasuoritukseen kuorma-autoilijoiden hallin-
16966: kuorma-autoilla ym. riippuen maansiirtoteh- nassa olevaa kuljetuskalustoa tarpeen mu-
16967: tävän laadusta ja kuljetusetäisyydestä. Kul- kaan.
16968: jetustöiden osuus kunkin työvaiheen tai työn Jotta myös urakoitsijan suorittamissa
16969: kokonaiskustannuksista vaihtelee huomatta- töissä kuljetusmaksut soveltuvin osin seurai-
16970: vasti. Maarakennustöiden tapahtuessa ko- sivat vallitsevaa kustannustasoa, on tie- ja
16971: neellisesti liittyvät työn eri osatekijät, maan vesirakennushallitus antanut alaisilleen työ-
16972: irroitus, kuormaus ja kuljetus täysin elimel- maille määräyksen kuorma-autoilijoiden an-
16973: lisesti samaan työkokonaisuuteen, joten nii- siotason tutkimustoimikunnan ehdotukseen
16974: den irroittaminen erillisiksi urakoiksi ei perustuen, että annettaessa maansiirtotöitä
16975: työn teknillisen ja taloudellisen suorituksen työurakkana, johon olennaisena osana sisäl-
16976: kannalta ole mahdollista. Maanleikkaus- tyy kuorma-autokuljetuksia, tulee tarjous-
16977: työssä suorittaa maan irroittamisen joko pyyntöasiakirjoista ilmetä tie- ja vesiraken-
16978: puskutraktori tai kaivukone, minkä jälkeen nushallituksen alaisissa töissä käytössä ole-
16979: irroitettu maa lyhyillä kuljetusetäisyyksillä vat keskimääräiset kuljetusmaksut. Tällöin
16980: siirretään penkereeseen puskutraktoria käyt- on urakoitsijalla tarjousta tehdessään tilai-
16981: täen ja pitemmillä etäisyyksillä kuormataan suus ottaa huomioon kuljetustöissä kulloin-
16982: kuljetusajoneuvoon, tavallisimmin kuorma- kin vallitseva hintataso, jota tie- ja vesi-
16983: autoon, joka siirtää maan penkereeseen, rakennushallitus omissa töissään noudattaa.
16984: jossa suoritetaan penkereen tasaus, luiskien Sikäli kuin edellämainitun ehdotuksen mu-
16985: viimeistely ja muut työvaiheet. Kun edellä- kaan urakkatarjouksia käsiteltäessä urakka-
16986: mainitun kaltainen maanleikkaustyö on an- tarjousasiakirjoista ilmenee, että tarjous-
16987: nettu urakoitsijan suoritettavaksi, kuuluu hinta kuljetuskustannusten osalta käytössä
16988: urakoitsijan velvollisuuksiin huolehtia kai- oleviin keskimääräisiin kuljetusmaksuihin
16989: kista työvaiheista siten, että leikkaustyö ja verrattuna on niin alhainen, ettei kuljetuk-
16990: penkereeseen siirto tapahtuvat rakennutta- sia ilmeisesti voida näillä hinnoilla sopimuk-
16991: jan asettamien laatuvaatimusten mukaan ja sen mukaisesti suorittaa, voidaan tätä seik-
16992: maksu työstä suoritetaan leikkauksessa vaa- kaa käyttää eräänä perusteena tarjousten
16993: dittujen kiintokuutiometrien perusteella. hylkäämiseen. Edellä olevaan perustuen on
16994: Tällaisen maarakennustyön työkokonaisuu- urakka-asiakirjoja tie- ja vesirakennushalli-
16995: den jakaminen ei työn kokonaissuorituksen tuksessa käsiteltäessä kiinnitetty mitä suu-
16996: kannalta ole mahdollista, koska kaikki työ- rinta huomiota urakoitsijan kulloinkin tar-
16997: vaiheet ovat täysin riippuvaisia toisistaan, joamiin kuljetusmaksuihin, ja voitu täten
16998: jotta työtulos saadaan rakentajan vaatimus- tarkkailla kuljetusmaksujen muodostumista
16999: ten mukaisesti suoritettua. urakoitsijan töissä. Viime aikoina ei ole-
17000: Maarakennustöiden suorittamisessa konei- kaan havaittu tapauksia, että urakoitsijan
17001: den pääomakustannukset näyttelevät huo- kuljetusmaksut olisivat huomattavasti poik-
17002: mattavaa osaa työn kokonaiskustannuksista. keavia tie- ja vesirakennushallituksen suo-
17003: Tämän johdosta tulevat työn kokonaiskus- ranaisessa johdossa olevissa töissä maksetta-
17004: tannukset rakentajalle yleensä sitä edulli- vista kuljetusmaksuista. Myös on yleisesti
17005: semmaksi mitä suurempia työkohteita anne- käytössä, että sellaisista työkokonaisuuk-
17006: taan yhtenäisenä urakoitsijan suoritetta- sista, joissa kuljetukset muodostavat pää-
17007: vaksi, koska työn suoritukseen voidaan täl- osan, on urakkatarjouksia pyydetty myös
17008: löin hankkia siihen parhaiten soveltuvaa ka- autoilijoiden muodostamilta yrityksiltä ja
17009: lustoa ja toiminta voidaan saattaa pitkäjän- läänien kuorma-autotilauskeskuksilta sekä
17010: nitteisemmäksi. Ottaen huomioon, että maas- autoilijoiden yhteenliittymiltä. Nämä ovat-
17011: samme on tällä hetkellä riittävästi maan- kin eräissä tapauksissa saaneet työt suorit-
17012: siirtotöihin soveltuvaa raskaampaa kuorma- taakseen sen jälkeen kun ovat asettaneet
17013: autokalustoa ammattimaisten kuorma-auto- asianmukaiset vakuudet töiden sopimuksen
17014: liikennöitsijöiden hallussa, ei liene tarkoi- mukaisesta suorittamisesta kuten muissakin
17015: tuksenmukaista, että urakoitsijat hankkisi- maarakennusurakoissa.
17016: vat tällaista kalustoa tehtäviensä suoritta- Kaikkiin tie- ja vesirakennushallituksen
17017: 4
17018:
17019: solmimiin urakkasopimuksiin on otettu työ- Sen tapauksen varalta, että pääurakoitsija
17020: lauseke, jonka mukaan urakoitsijan on sopi- ei suorittaisi ammattimaisille kuorma-autoili-
17021: muksen täyttämiseksi suoritettavissa töissä joille maksuja heidän töistään, on tie- ja
17022: käyttämiensä työntekijäin palkkauksessa vesirakennushallituksen alaisissa urakoissa
17023: noudatettava vähintäin yhtä edullisia palk- nyttemmin rakennuttajalle pidätetty oikeus
17024: kausperusteita ja muutoinkin taattava heille urakoitsijan saatavista maksaa tällaiset au-
17025: vähintäin yhtä edulliset työehdot kuin kysy- toilijoiden riidattomat saatavat suoraan au-
17026: myksessä olevan ammatin tai työalan työn- toilijoille urakoitsijaa enempää kuulematta.
17027: antajien ja työntekijöiden olennaista osaa Edellä esitetyn perusteella totean, että
17028: edustavien työnantaja- ja työntekijäjärjes- yksityisistä autoilijoista suurin osa työsken-
17029: töjen välillä tehdyt kulloinkin voimassa ole.- telee keskusvirastojen maansiirtotöissä suo-
17030: vat työehtosopimukset tai, jollei sellaisia raan virastojen työnjohdon alaisena. Kui-
17031: työehtosopimuksia ole, kysymyksessä olevan tenkin on todettava, ettei maarakennustöi-
17032: ammatin tai työalan työnantajien samanlai- hin täysin kiinteästi liittyviä kuljetustehtä-
17033: sissa työolosuhteissa yleisesti noudattama viä, suoritettaessa näitä töitä nykyisessä
17034: taso edellyttää. Kysymyksessä mainitusta, laajuudessa, ole aina mahdollista irroittaa
17035: kuormien vastaanottajana toimivan apumie- erilliseksi urakaksi aiheuttamatta runsasta
17036: hen palkasta on todettava, että tie- ja vesi- työnjohtohenkilökunnan lisätarvetta ja luo-
17037: rakennushallituksen alaisissa töissä voimassa pumatta valtiolle edulliseksi osoittautuneesta
17038: olevan työehtosopimuksen mukainen palkka urakointimenettelystä. Tähän ei nyt liene
17039: II paikkakuntaluokassa on 1,69 mk/tunti, enää niin suurta tarvettakaan, kun mm. tie-
17040: johon tulee lisäksi mahdolliset "hyvänmie- ja vesirakennushallitus on urakkasopimuk-
17041: henlisät", korkeintaan 15 %. Eräissä ta- sissaan varmistanut sen, että autoilijat aina
17042: pauksissa on kuitenkin käytetty tuotanto- välittömästi saavat riidattomat saatavansa.
17043: palkkiopalkkausta, jolloin tuntiansio on ko-
17044: honnut edellä mainittua suuremmaksikin.
17045: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1964.
17046:
17047:
17048: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri M. Niskala.
17049: 5
17050:
17051:
17052:
17053:
17054: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
17055:
17056: Med en skrivelse av den 18 mars 1964, Iedning och med sin egen personai och ma-
17057: n: o 233, har Ni, Herr Talman, i det syfte teriel, är byggherrens behov av personai
17058: 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger, till- betydligt mindre än om arbetet skulle ut-
17059: ställt mig avskrift av följande av riksdags- föras såsom eget arbete. Skulle arbetena
17060: man Antero Väyrynen m. fl. tili vederbö- utföras enbart i egen regi, skulle väg- och
17061: rande medlem av statsrådet för avgivande av vattenbyggnadsstyreisen icke ha någon möj-
17062: svar ställda spörsmål: lighet att utföra arbetena med den personai
17063: som står tili dess förfogande och i samma
17064: "Är Regeringen medveten om att omfattning som nu är fallet. Enligt 6 § 1
17065: lastbilstransporterna vid de jordför- mom. ovannämnda beslut skall byggnadsar-
17066: flyttningsarbeten, som statens centrala bete i mån av möjlighet upplåtas på totai-
17067: ämbetsverk låter utföra på entrepre- prisentreprenad eller, då prestationens om-
17068: nad, fortgående utgives i strid med fattning icke kan på förhand tillräckligt
17069: Riksdagens den 26 april 1963 utta- noggrant bestämmas, på enhetsprisentrepre-
17070: lade hemställan, och om så är fallet, nad. Då det är i det närmaste omöjligt att
17071: vad har Regeringen gjort eller är- på förhand bestämma prestationens omfatt-
17072: nar den företaga för att Riksdagens ning vid jordbyggnadsarbeten användes vid
17073: hemställan måtte iakttagas ?" entreprenader som är underställda väg- och
17074: vattenbyggnadsstyreisen s. k. enhetspris-
17075: entreprenad, varvid åt entreprenören på
17076: På detta spörsmål får jag vördsamt svara grund av anbud uppdrages vissa arbetsske-
17077: :följande: den av vägbyggnadsarbeten, såsom t. ex.
17078: Jordbyggnadsarbeten, som är underställda jordskärning och flyttning av jorden tili
17079: de centrala ämbetsverken, utföres både bank samt framställning av råmateriel för
17080: under ämbetsverkets egen ledning och med vägens olika skikt genom krossning. Även
17081: anlitande av entreprenörer. Vid entrepre- totalentreprenad, varvid åt entreprenören
17082: nadförfarande följes förordningen om upp- uppdrages alla tili byggande av en väg an-
17083: låtande av statligt byggnadsarbete på slutna arbetsskeden på totalentreprenad till
17084: entreprenad samt ministeriets för kommuni- enhetspris har använts vid vissa väg- och
17085: kationsväsendet och allmänna arbetena be- vattenbyggnadsstyrelsen underställda arbe-
17086: slut om tillämpningen av denna förordning, ten under år 1963.
17087: båda av 29. 6. 1961. Enligt 2 § 1 mom. Entreprenadarbetenas andel av totalkostna-
17088: nämnda förordning skall statligt byggnads- derna för arbete som utförts under år 1963
17089: arbete upplåtas på entreprenad, då sådant har varit 21.1 %, de hyrda arbetsmaskiner-
17090: sätt att låta utföra arbetet prövas fördelak- nas andel 12.9 % och bilfrakternas andel
17091: tigt för staten och förutsättningar därför 18.0 %. På grund av ovan anförda fördel-
17092: eijest :föreligger. På grund av ovanstående ning och med beaktande av att huvudparten
17093: jämföres, då arbetet överhuvudtaget kan ut- av de arbeten, som utförts av entreprenörer,
17094: :föras såsom eget arbete, självkostnadspriset är jordskärningsarbeten, vid vilka biltran-
17095: och entreprenörernas anbud. Är arbetets sporternas andel är på sin höjd av samma
17096: utförande på entreprenad förmånligare :för klass som vid väg- och vattenbyggnadssty-
17097: staten än eget arbete, utgives arbetet på relsens alla byggnadsarbeten, kan konstate-
17098: entreprenad. Vid användning av entrepre- ras, att enskilda yrkeslastbilschaufförer ut-
17099: nadför:farandet i arbete, varvid entreprenö- förde drygt 80 % av alla biltransporter vid
17100: rerna utför arbetet under sin egen arbets- väg- och vattenbyggnadsstyrelsens samtliga
17101: 6
17102:
17103: byggnadsarbeten, direkt under väg- och som innehas av yrkesmässiga lastbilstra-
17104: vattenbyggnadsstyrelsen arbetsledning fikanter, torde det icke vara andamålsenligt
17105: Till jordbyggnadsarbetena ansluter sig att entreprenörerna anskaffar sådan mate-
17106: organiskt alltid transportuppgifter, vilka riel för sina uppgifter, utan det är national-
17107: utföres med materiel av olika slag, såsom ekonomiskt fördelaktigare, att de enligt be-
17108: röjningstraktorer, lastbilar m. m., beroende hov kan använda den transportmateriel,
17109: på jordförflyttningsuppgiftens art och tran- som innehas av lastbilschaufförer, för detta
17110: sportsträckans längd. Transportarbetenas delutförande av arbetet. För att även vid
17111: andel av totalkostnaderna för vart och ett sådana transportarbeten, som utföres av
17112: arbetsskede eller av totalkostnaderna för ar- entreprenör, transportavgifterna i tillämp-
17113: betet växlar betydligt. Vid maskinella jord- ninga delar skall följa den gängse kostnads-
17114: byggnadsarbeten ansluter sig arbetets olika nivån, har väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
17115: delfaktorer, jordschaktning, lastning och åt sina underlydande arbetsplatser utfärdat
17116: transport fullt organiskt till samma arbets- förordnande på basen av förslag av kommis-
17117: helhet, varför deras avskiljande till olika sionen för undersökning av lastbilschauffö-
17118: entreprenader icke är möjligt från syn- rernas förtjänstnivå, att vid utgivning av
17119: punkten av arbetets tekniska och ekono- jordförflyttningsarbete vartill såsom väsent-
17120: miska utförande. Vid jordskärningsarbeten lig del ansluter sig lastbilstransporter så-
17121: utföres schaktningen antingen av en röj- som arbetsentreprenad av handlingarna med
17122: ningstraktor eller grävmaskin, varefter den begäran om entreprenadanbuden bör framgå
17123: lösgjorda jorden på korta transportsträckor de medeltransportavgifter som tilllämpas
17124: överföres till banken med användning av vid väg- och vattenbyggnadsstyrelsen under-
17125: röjningstraktor och på längre stäckor lastas ställda arbeten. Härvid har entreprenören
17126: på transportfordon, vanligen lastbil, som då han gör sitt anbud möjlighet att taga i
17127: flyttar jorden till banken, där utjämning, beaktande den prisnivå, som vid tillfället
17128: slutligt färdigställande av slänterna och tillämpas i transportarbetena, och som väg-
17129: andra arbetsskeden utföres. Då jordskär- och vattenbyggnadsstyrelsen iakttager i
17130: ningsarbete av ovannämnda slag uppdragits sina egna arbeten. I den mån vid behand-
17131: åt en entreprenör, hör till dennes skyldig- lingen av entreprenadanbud enligt ovan-
17132: heter att draga försorg om samtliga arbets- stående förslag av entreprenadanbuden
17133: skeden sålunda, att skärningsarbetet och framgår, att anbudet i fråga om de medel-
17134: flyttningen till banken sker enligt de kvali- transportavgifter, som g·äller vid transport-
17135: tetsfordringar, som byggherren uppställt, kostnaderna, är så lågt, att transporterna
17136: och betalningen för arbetet erlägges enligt uppenbarligen icke kan utföras avtalsenligt
17137: fasta kubikmeter som fordras för skär- till sådant pris, kan denna omständighet
17138: ningen. Med tanke på totalprestationen är användas såsom grund för förkastande av
17139: det icke möjligt att en sådan arbetshelhet anbuden. Med stöd av ovanstående har vid
17140: för jordbyggnadsarbetet delas upp, emedan behandling av entreprenadhandlingar i väg-
17141: alla arbetsfaser är helt beroende av var- och vattenbyggnadsstyrelsen den aUra största
17142: andra, för att arbetsresultatet skall kunna uppmärksamhet fästs vid de transportavgif-
17143: utföras enligt byggherrens fordringar. ter, som entreprenören vid tillfället ·betingar,
17144: Vid utförande av jordbyggnadsarbetet och transportavgiftsbildningen i entrepre-
17145: spelar kapitalkostnaderna för maskinerna nörens arbete sålunda kunnat ik:ontrolleras.
17146: en betydande roll i totalkostnaderna för ar- Under den senaste tiden har icke heUer
17147: betet. På grund härav blir totalkostnaderna konstaterats fall, där entreprenörs transport-
17148: för arbetet i allmänhet desto förmånligare av.gifter märkbart avvika från de transport-
17149: för byggherren ju större de arbetsobjekt är, avgifter, som erlägges vid arbeten under väg-
17150: som i sin helhet ges åt en entreprenör. För oeh vattenbyggnadsstyrelsens dire'kta ledning.
17151: arbetets utförande kan då anskaffas den Ä ven har aUmänt praktiserats, att i fråga
17152: materiel, som ägnar sig bäst därför, och om sådana totalarbeten, vid vilka transpor-
17153: verksamheten göras mera omspännande. terna utgör huvudparten, entreprenadanbud
17154: Med beaktande av att i vårt land i detta inbegärts även av företag, bildade av chauf-
17155: nu finns tillräckligt med för jordförflytt- förer, samt av länens lastbils-beställnings-
17156: ningsarbete lämplig tyngre lastbilsmateriel, centraler ävensom chauHörssammanslut-
17157: 7
17158:
17159: ningar. Dessa har också i vissa fall erhållit För den händelse, att huvudentreprenör
17160: arbetet sedan de ställt vederbörlig säkerhet icke skulle erlägga likvid åt yrkesmässiga
17161: :för att arbetet utföres avtalsenligt, såsom lastbilschauff.örer för deras arbete, har vid
17162: vid ·Övriga jordbyggnadsentreprenader. väg- och vattenbyggnadsstyrelsen under-
17163: I alla av väg- oc'h vattenbyggnadsstyrelsen ställda entreprenader numera för byggherren
17164: ingångna entreprenadavtal har intagits en förbehållits rätt att av entreprenörens till-
17165: klausul, enligt viiken entreprenören vid av- godohavande utbetala sådana ostridiga till-
17166: löning av arbetare i arbete f.ör uppfyllande godohavanden direkt till chaufförerna utan
17167: av avtalet skall följa minst lika :llörmånliga att höra entreprenören.
17168: av1öningsprinciper och även i övrigt tillför- På grund av ovannämnda konstaterar jag
17169: säkra dem minst lika förmånliga arbetsvill- att största delen av de privata lastbilschauf-
17170: kor som i de för tillfället gällande kollek- förerna arbetar i de centrala ämbetsverkens
17171: tivavtalen mellan arbetsgivar- och arbetar- jordför:flyttningsarbeten direkt underlydande
17172: organisationer som representerar en väsentlig ämbetsverkens arbetsledning. Det oaktat bör
17173: del av ifrågavarande bransch eller yrke, konstateras att till jordbyggnadsarbeten helt
17174: eller, om sådana kollektivavtal icke finnes, anslutna transportuppgifter, vid utförandet
17175: den nivå, som allmänt iakttagits under li- av dessa arbeten i nuvarande omfattning,
17176: kadana arbetsförhåHanden av arbetsgivare icke alltid är möjligt att avskilja tili särskild
17177: inom det ifrågavarande yrket eller arbets- entreprenad utan att åstadkomma en höggra-
17178: området. Angående den i spörsmålet berörda dig ökning av behovet av arbetslednings-
17179: 1önen för hjälpkarl, som tar emot lass, kan personal och utan att avstå från entrepre-
17180: konstateras, ett lönen enligt kollaktivavtal nadsystemet, som visat sig fördelaktigt f,ör
17181: som gäller i väg- och vattenbyggnadsstyrel- staten. Behovet av detta torde i detta nu
17182: sen underställda arbeten i II ortsklassen är icke heller vara så stort då bl.a. väg- och
17183: 1,69 mk/timmen, vartill kommer eventuella vattenbyggnadsstyrelsen vid uppgörandet av
17184: personliga tillägg, högst 15 %. I vissa fall entreprenadavtal dragit försorg om att
17185: har dock tillämpats produktionsarvodesav- chaufförerna erhålla sina ostridiga tillgodo-
17186: 1öning, varvid timförtjänsten kunnat bliva havanden.
17187: större än den ovan nämnda.
17188: Helsingfors den 15 april 1964.
17189:
17190:
17191: Minister för kommunikationsväsendet och allmännä arbetena M. Niskala.
17192: Kysymys N: o 37.
17193:
17194:
17195:
17196:
17197: Hellsten ym.: Kuurojen ammattioppilaitoshankkeen vii-
17198: västymisestä.
17199:
17200:
17201: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
17202:
17203: Syyskuussa vuonna 1954 osoitti maatalous- sesti juuri piirustusten ja muiden, suumlite1~
17204: ministeriö Turun kaupungin Vähä-Heikkilän mien viivästymisen tähden. · · .. ' .
17205: kaupunginosasta n. 2,5 hehtaarin suuruisen Kaiken kaikkiaan tämä koko maamme kut1~
17206: tlontin kuurojen ammattioppilaitoksen raken- rojen kannalta perin tärkeä ammattikouhl~
17207: tamista varten. Tähän asti ko. ammattioppi- hanke on jo pahasti myöhässä.. Käsityksemme
17208: laitos on perustamisestaan, vuodesta 1948 mukaan tämä kymmenkunta v'uotia · vira.S'-
17209: lähtien toiminut ahtaissa ja puutteellisissa toissa viipynyt hanke olisi viimeinkin saatlava
17210: tiloissa Turun kuurojen koulun alivuokralai- toteutmnaan. Osaltaan tämän oppilaitoksen
17211: sena. rakennustöiden alulle saaminen helpottaisi
17212: Vuonna 1956 eduskunta myönsi talousar- myöskin Turun seuduilla erittäin vaikeaksi
17213: viossaan 2 miljoonan vanhan markan suurui- ongelmaksi muodostunutta työl1isyystila.n-
17214: sen määrärahan koulun suunnitttelua varten. netta..
17215: Samanaikaisest~ kauppa- ja teollisuusministe- Edellä olevaan viitaten ja .valtiopäiväjär-
17216: riö asetti suunnittelutoimikunnan. Seuraavan jest~ksen 37 § : n 1 momentin nojalla esitäm-
17217: vuoden budjetissa myönnettiin 10 miljoonan me valtioneuvoston asianomaisen j~nen vas-
17218: markan määräraha töiden aloittamista var- tattavaksi seuraavan kysymyksen: , ·
17219: ten. Määrärahaa ei voitu kuitenkaan käyttää, Onko Hallitus tietoinen. siitä, että
17220: koska ei ollut piirustuksia. vaikka Eduskunta jo vuonna •1956 hy-
17221: Valtion rakennusohjelmatoimikunta hyväk- välksyi määrärahan kuuroj~n ammmti-
17222: syi vasta vuoden 1961 keväällä koulun huone- oppila.itoksen suunnittelua: varten-· .ja
17223: tilaohjelman ja pyysi rakennushallitusta laa- seuraavana vuonna myönsi :määrära.-
17224: timaan kustannusarvion ja rakennuspiirus- han hankkeen t()teuttamiseksi, eivit
17225: tukset. edes piirustukset ja suunnitelmat ole
17226: Koulun rakentamisasia on sen jälkeen ol- valmistuneet\, ja jos ()ll,
17227: lut esillä vuoden 1%3 budjetin laatimisen mitä Hallitus aikoo tehdä. tämän
17228: yhteydessä, ja eräässä vaiheessa tarkoituk- Turkuun suunnitellun kuurojen ..~
17229: seen ehdotettiin 50 miljoonan markan määrä- mattHJ,ppilaitoksen rakennlltltQ.iden .pi,.
17230: rahaa, jota ei kuitenkaan vahvistettu ilmei- kaiseksi aloittamiseksi~
17231: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1964.
17232:
17233: Voitto Hellsten. Sulo Hostila.
17234: Rafael Paasio. Akseli Rooen.
17235: Valdemar Sandelin. Elis Manninen.
17236: Eino Raunio. Kalle Matilainen ..
17237: Tyyne Paasivuori. Veikko Kokkola..
17238: Meeri Kalavainen.
17239:
17240:
17241:
17242:
17243: E 373/64
17244: 2
17245:
17246:
17247:
17248:
17249: E d u s kunnan H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
17250:
17251: Valtiopäiväjärjeseyksen 37 § :n 1 momen- Eduskunta myönsi niinikään raha-asia-aloit-
17252: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- teen perusteella 20 000 000 vanhan markan
17253: edustajat Voitto Hellsten ym. Teidän väli- suuruisen määrärahan rakennustöiden aloit-
17254: tyksellänne, Herra Puhemies, 24 päivänä tamiseksi. Kun koulutalon suunnitelmat eivät
17255: maaliskuuta 1964 jättäneet valtioneuvoston olleet siinä vaiheessa, että rakennustöihin
17256: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- olisi voitu ryhtyä, jätettiin määräraha vah-
17257: van kysymyksen: vistamatta. Suunnitelmat valmistuiV'at v.
17258: 1961, jolloin koulurakennuksen huonetilaoh-
17259: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että jelma vahvistetltiin 24 päivänä heinäkuuta.
17260: vaikka Eduskunta jo vuonna 1956 hy- Ralrennusta suunnittelemaan määrättiin ark-
17261: väksyi määrärahan kuurojen ammatti- kitehti 15 päivänä elokuuta 1961. Hyväk..'l)'t-
17262: oppilaitoksen suunnittelua varten ja tävien piirustlusten valmistuminen on kuiten-
17263: seuraavana vuonna myönsi määrära- kin ollut varsin hidasta. Useiden eri vaihei-
17264: han hankkeen toteuttamiseksi, eivät den jälkeen luonnospiirustukset voitiin vah-
17265: edes piirustukset ja suunnitelmat ole vistaa lopullisesti vasta 25 päivänä tammi-
17266: valmistuneet!, ja jos on, kuuta 1964. Pääpiirustusten valmistumiselle
17267: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän on asetettu määräaika kuluvan vuoden touko-
17268: Turkuun suunnitellun kuurojen am- kuun loppuun. Kun rakennuspiirustusten
17269: mattioppilaitoksen rakennustöiden pi- vahvistaminen edellä mainituista syistä on
17270: kaiseksi aloittamiseksi~" ollut valitettavan myöhässä, ei vuoden 1963
17271: Kysymyksen johdosta, jonka Te, Herra menoarviossa raha-asia-aloitteen perusteella
17272: Puhemies olette lähettänyt minulle ammatti- myönnettyä 400 000 markan määrärahaa
17273: opetusta koskevia asioita käsittelevänä mi- myöskään vahvistettu.
17274: nisterinä kauppa- ja teollisuusministeriössä, Kalustohankintoja varten on vuosien 1963
17275: esitän kunnioittavasti seuraavaa.: ja 1964 menoarvioissa varattu yhteensä
17276: Valtion kuuromykkäin ammattikoulun kou- 120 000 markkaa.
17277: lurakennusta varten varattiin tontti Turun Kuten edellä olevasta käy selville, on ra-
17278: kaupungissa 25. 8. 1954 siten, että tarkoituk- kennustyön aloittaminen viivästynyt suun-
17279: seen osoitettiin valtion omistaman Vähä- nittelutyön hitaudesta johtuen. Tämä epä-
17280: Heikkilän virkataloalueelta ns. valtaojan kohta on jo nyt kuitenkin voitettu ja kun
17281: puisto. Vuoden 1956 menoarviossa Edus- kuluvan vuoden menoarviossa myös on
17282: kunta myönsi tehdyn raha-asia-aloitteen pe- 400 000 mk:n ehdollinen määräraha raken-
17283: rusteella 2 000 000 vanhan markan suuruisen nustöiden aloittamiseksi, hallitus toivoo val-
17284: määrärahan uudisrakennuksen suunnittelu- tion kireästä rahatilanteesta huolimatta voi-
17285: töitä varten. Kauppa- ja toollisuusministeriö vansa sijoittaa kuurojen ammattikoulun ra-
17286: asetti 18 päivänä huhtikuuta 1956 suunnit- kennustyöt kiireellisesti aloitettavien raken-
17287: telutoimikunnan. Vuoden 1960 menoarviossa nustöiden joukkoon.
17288: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1964.
17289:
17290:
17291: Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä Aarno Niini.
17292: 3
17293:
17294:
17295:
17296:
17297: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17298:
17299: 1 syfte varom förmäles i 37 § 1 mom. riks- april 1956 en byggnadskommission. 1 bud-
17300: dagsordningen har riksdagsman Voitto Hell- geten för år 1960 beviljade Riksdagen åter-
17301: sten genom Eder förmedling, Herr T·alman, igen på grund av ett finansförslag 20 000 000
17302: den 24 mars 1964 tm vederbörande medlem gamla mark för igångsättning av byggnads-
17303: av statsrådet för avgivande av svar ställt arbeten. Då ritningarna till skolan inte var i
17304: följande spörsmål: detta skede så f"årdiga attl man kunde börja
17305: byggnadsarbetet lämnades anslaget utan stad-
17306: ,Är Regeringen medveten om att, f"åstelse. Planerna blev färdiga år 1961 då
17307: trots att Riksdagen redan 1956 har be- rumsprogram godkändes den 24 juli. Bygg-
17308: viljat anslag för planering av yrkes- nadsarkitekten utsågs den 15 augusti 1961.
17309: undervisningsanstalt för döva och föl- Utförandet av godkännbara ritningar har va-
17310: jande år anslag för iståndsättning av rit mycket långsamt. Efter flere olika skeden
17311: denna pian, inte ens ritningarna och kunde skissritn.ingarna slutligen godkännas
17312: allmänplaneringen har blivit färdiga, den 25 januari 1964. En tidsfrist har utsatts
17313: och om så är, för utförande av huvudritningarna tili slutet
17314: vad ämnar Regeringen göra för att, av maj månad detta år. Eftersom stadfästan-
17315: snabbt sätta igång med byggandet av det av byggnadsritningarna av ovan fram-
17316: denna yrkesundervisningsanstalt för förda skäl har varit beklagligtvis försenade,
17317: döva i Åbo?" kunde det i 1963 års budgeb på basen av ett
17318: finansförslag beviljade anslaget om 400 000
17319: Med anledning av spörsmålet, som Ni, mark inte heller stadfästas.
17320: Herr TaJman, har tillställt mig i min egen- För inventarieanskaffningar har det i bud-
17321: skap av minister i handels- och industrimi- geten för år 1963 och 1964 reserveratJs
17322: nisteriet som handlägger ärenden, vilka hän- sammanlagt 120 000 mark.
17323: föra sig tili yrkesundervisningen, får jag Ur det ovanstående framgår, att byggnads-
17324: vördsamt anföra följande: arbetets påbörjan har försenats på grund av
17325: En tomt reserverades i Åbo stad den 25. 8. planeringens långsamhet. Denna olägenhet
17326: 1954 för Smtens dövstumsskola så att för har nu övervunnits, och då det! i detta års
17327: detta ändamål utsågs av staten tillhörande budget också finns ett villkorligt anslag om
17328: Vähä-Heikkilä tjänsteboställe ett parkområde 400 000 mark för igångsättning av byggnads-
17329: med namnet ,Valtaojan puisto". 1 budgeten arbeten, önskar regeringen, trots statens fort-
17330: för 1956 beviljade Riksdagen på basen av ett farande ansträngda penningläge, att kunna
17331: finansförslag ett anslag om 2 000 000 gamla placera byggnadsarbeten för yrkesskolan för
17332: mark för ritningarna tdll ett nybygge. Han- döva bland de byggnadsarbeten som skynd-
17333: dels- och industriministeriet tillsatte den 18 samt skall sättla.s igång.
17334: Helsingfors den 23 april 1964.
17335:
17336:
17337: Minister i handels- och industriministeriet Aarno Niini.
17338: Kysymys N: o 88.
17339:
17340:
17341:
17342:
17343: Paavola ym.: Valtion virastojen ja laitosten uudelleen jär-
17344: jestelyjen yhteydessä esiintyvistä epäkohdista.
17345:
17346:
17347: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
17348:
17349: Valtion virastojen ja laitosten uudelleen vuntettu ansioksi luettava pitkäaikaisessa vi-
17350: järjestelyjen yhteydessä tapahtuvien supis- ran hoidossa saavutettu kokemus ja taito.
17351: tuksien tai toiminnan lopettamisen johdosta Hallituksella, jonka. jrurenet suureksi osaksi
17352: sanotaan irti 10-30 vuotta valtion palve- ovat eri hallintohaarojen päälliköitä" on
17353: luksessa ollutta ylimääräistä ja ns. tilapäistä kaikki edellytykset arvostella puheena ole-
17354: henkilökuntaa, jonka ikänsä vuoksi (40-60 vien toimenpiteiden mel'kitystä myös valtion-
17355: v.) on ansioistaan ja koulutuksestaan huoli- talouden kannalta.
17356: matta vaikeata taikka mahdGtonta sijoittua Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
17357: yleisille työmarkkinoille. järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
17358: Samanaikaisesti, kun toisia virastoja pu- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17359: retaan, perustetaan uusia. Uusiin ei kuiten- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17360: kaan edes silloin, kun kysymyksessä olevat
17361: virastot ovat saman ministeriön alaisia, sijoi- Tietääkö Hallitus, että samankin
17362: teta toisesta, lakkautettavasta tai supistetta- ministeriön alaisia virastoja ja laitok-
17363: vasta virastosta vapautuvaa työkykyistä ja sia supistettaessa taikka lakkautet-
17364: valtion palveluksessa ansioitunutta työvoi- taessa sekä samanaikaisesti trnsia pe-
17365: maa, vaan täydennylu!et hankitaan ulkopuo- rustettaessa ei ole kiinnitetty riittä-
17366: lelta, vapailta työmarkkinoilta. Näin eroa- vää huomiota siihen, että valmiina
17367: maan joutuva henkilökunta jää valtiovallan olevalle virastolle tai laitokselle, jossa
17368: kohtuuttomien toimenpiteiden johdosta vaille jo on kokenut, ammattitaitoinen ja
17369: työ- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä me- lmulutettu henkilökunta sekä tarvit-
17370: nettää valtion pitkäaikaisesta palveluksesta tavat apuvälineet, kalusto ja toimi-
17371: koituvan eläketurvan. tilat, olisi voitu siirtää suunnitellut
17372: Niissäkin harvoissa tapauksissa, jollo.m uudet tehtävät sekä näin saada aikaan
17373: tällä tavalla vapautuvien sijoittamiseksi toi- huomattavia säästöjä valtion menoissa,
17374: saalla valtion palvelukseen .on tehty yrityk- ja jos. tietää,
17375: siä, ei haettavaksi osoitettu virka ole tehtä- mitä Hallitus on tehnyt· tai aikoo
17376: viensä eikä palkkauksen puolesta vastannut tehdä tällaisten säästöjen · ru"kaansaa,.
17377: asianomaisen henkilön aikaisemmin hoitamia miseksi sekä virastojen ja Ianosten
17378: virkoja, tai ei ole otettu huomioon sitä, että lopettamisen tai supistamisen yhtey-
17379: 10-30 vuotta sitten muodolliset pätevyys- dessä vapautuvan työvoiman sijoitta-
17380: vaatimukset samanarvoiseen virkaan olivat miseksi edelleen valtion palvelukseen~
17381: toiset kuin nykyisin. Näin on kokonaan si-
17382: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1964.
17383:
17384: E. J. Paavola. Anna-Liisa Linkola.
17385:
17386:
17387:
17388:
17389: E 353/64
17390: 2
17391:
17392:
17393:
17394:
17395: E d u s kunnan H e r r a Puh e m i e h e ll e.
17396:
17397: Teille, Herra Puhemies, viime maaliskuun voida jättää täyttämättä ja lakkauttaa, ni-
17398: 20 päivänä osoittamassaan kirjeessä edustaja mitettäisiin tai määrättäisiin tai vastaavasti
17399: Paavola ym. ovat valtiopäiväjärjestyksen tilapäisiin tehtäviin otettaisiin, sikäli kuin se
17400: 37 § :n 1 momentin nojalla esittäneet val- hallitusmuodossa säädettyjä virkaylennyspe-
17401: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- rusteita noudattaen ja muuten laillisesti voi
17402: vaksi seuraavan kysymyksen: tapahtua, henkilöitä, jotka poikkeusajan vi-
17403: rastojen supistamisen johdosta joutuvat eroa-
17404: "Tietääkö Hallitus, että samankin maan valtion palveluksesta.
17405: ministeriön alaisia virastoja ja laitok-
17406: sia supistettaessa taikka lakkautet- Tämän päätöksen perusteella valtiovarain-
17407: taessa sekä samanaikaisesti uusia pe- ministeriössä pidetään luetteloa niistä suosi-
17408: rustettaessa ei ole kiinnitetty riittä- tuksen tarkoittamista henkilöistä, jotka ovat
17409: vää huomiota siihen, että valmiina pyytäneet toimenpiteitä heidän uudelleen si-
17410: olevalle virastolle tai laitokselle, jossa joittamisekseen valtion palvelukseen. Valtio-
17411: jo on kokenut, ammattitaitoinen ja varainministeriö lähetti 16. 1. 1958 valtioneu-
17412: koulutettu henkilökunta sekä tarvit- voston kanslialle, kaikille ministeriöille sekä
17413: tavat apuvälineet, kalusto ja toimi- niiden alaisille virastoille ja laitoksille asiaa
17414: tilat, olisi voitu siirtää suunnitellut koskevan kirjeen sekä luettelon sijoitusta ha-
17415: uudet tehtävät sekä näin saada aikaan luavista henkilöistä. Näiden toimenpiteiden
17416: huomattavia säästöjä valtion menoissa, johdosta saatiin sillä kertaa mm. lisenssivi-
17417: ja jos tietää, rastosta, sosiaaliministeriön hintaosastosta
17418: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo sekä valtiovarainministeriön korvaustoimis-
17419: tehdä tiillaisten säästöjen aikaansaa- tosta vapautuneet henkilöt sijoitettua halu-
17420: miseksi sekä virastojen ja laitosten tessaan uudelleen valtion palvelukseen.
17421: lopettamisen tai supistamisen yhtey- Lisenssiviraston supistaminen tuli viime
17422: dessä vapautuvan työvoiman sijoitta- syksynä uudelleen ajankohtaiseksi. Viraston
17423: miseksi edelleen valtion palvelukseen?" 30. 9. 1963 laatiman henkilökuntaluettelon
17424: avulla on yhdeksän viraston toimenhaltijaa
17425: Kun kysymys kuuluu toimialaani valtio- voitu sijoittaa uudelleen valtion virastojen
17426: varainministeriössä., esitän vastauksenani sii- palvelukseen. Lisenssiviraston työt vähene-
17427: hen kunnioittavasti seuraavaa: vät asteittain, mutta ilmeistä on, että vi-
17428: Valtioneuvosto on jatkuvasti kiinnittänyt rasto tarvitsee huomattavan osan henkilös-
17429: huomiota valtion virastojen ja laitosten töään vielä jonkin aikaa. Lisenssiviraston
17430: uudelleenjärjestelyn yhteydessä tapahtuvien henkilökunnan sijoittamista uudelleen valtion
17431: supistusten tai toiminnan lopettamisen joh- palvelukseen on vaikeuttanut se, että hen-
17432: dosta vapautuvan henkilökunnan sijoittami- kilökunnalle on lähinnä viraston tilapäi-
17433: seen uudelleen valtion palvelukseen ja an- syydestä johtuen jouduttu maksamaan kor-
17434: tanut tehtävän hoitamisen valtiovarainmi- keampia palkkoja, kuin mitä saman muo-
17435: nisteriölle, lähinnä sen järjestelyosastolle. dollisen pätevyyden omaaville virkamiehille
17436: Tammikuun 16 päivänä 1958 antamanaan muissa valtion virastoissa maksetaan. Tämän
17437: päätöksellä valtioneuvosto päätti suositella vuoksi useat lisenssiviraston toimihenkilöt
17438: valtion virastoille ja laitoksille, että sellai- eivät ole toistaiseksi halunneet ottaa vastaan
17439: siin avoimiksi tuleviin vakinaisiin virkoihin toimia, joita heille on tarjottu toisissa val-
17440: ja toimiin tai ylimääräisiin toimiin, joita ei tion virastoissa ja laitoksissa.
17441: 3
17442:
17443: Tällä hetkellä on lisenssiviraston palve- tisanomisen kohteeksi on joutunut kauan
17444: luksessa 31. 3. 1964 laaditun luettelon mu- valtion palveluksessa olleita ylimääräisiä pu-
17445: kaan 52 sijoitusta haluavaa toimihenkilöä, helunvälittäjiä, eivät asianomaiset ole ha-
17446: jotka pyritään vähitellen sijoittamaan lunneet ottaa vastaan heille tarjottuja uusia
17447: muualle valtion palvelukseen. tehtäviä toisilla paikkakunnilla. Samasta
17448: Sota-ajan poikkeusvirastojen lisäksi on syystä on kolme vakinaista puhelunvälittäjää
17449: myöskin posti- ja lennätinlaitoksessa ollut jouduttu siirtämään lakkautuspalkalle ja hei-
17450: pakko ryhtyä toimenpiteisiin henkilökunnan dän kieltäydyttyään vastaanottamasta heille
17451: uudelleen sijoittamiseksi. Puhelinliikenteen tarjottuja virkoja, vapauttamaan valtion pal-
17452: automatisointi aiheuttaa nimittäin puhelun- veluksesta.
17453: välittäjien lukumäärän huomattavan piene- Suurin vaikeus henkilökunnan sijoittami-
17454: nemisen. Tämän vuoksi valtioneuvosto antoi sessa uusiin tehtäviin valtion palveluksessa
17455: 27. 8. 1959 pääpiirteissään samansisältöisen on siinä, että asianomaisen pätevyyden mu-
17456: päätöksen kuin edellämainittu 16. 1. 1958 an- kaisia tehtäviä ei aina voida tarjota hänen
17457: nettu. Myöhempi päätös koskee niiden hen- kotipaikkakunnallaan. Eräiden toimihenkilöi-
17458: kilöiden uudelleen sijoittamista, jotka puhe- den uudelleen sijoittamista on lisäksi vaikeut-
17459: linliikenteen automatisoinnin vuoksi joutu- tanut asianomaisen korkea ikä, sopeutumat-
17460: vat eroamaan posti- ja lennätinlaitoksen pal- tomuus, sairaus yms. syyt.
17461: veluksesta ja joista posti- ja lennätinhallitus Poikkeusajan virastoja lakkautettaessa ja
17462: pitää luetteloa. lähinnä teknillisiä laitoksia uudistettaessa
17463: Posti- ja lennätinlaitoksessa on sekä omin saattaa syntyä vaikeuksia niistä vapautuvan
17464: toimenpitein että yhteistoimin valtiovarain- henkilökunnan sijoittamisessa valtion mui-
17465: ministeriön kanssa koulutettu ja siirretty hin tehtäviin. Hallituksen toimenpitein on
17466: puhelunvälittäjiä uusiin tehtäviin posti-, len- pyritty ennakolta ehkäisemään niiden syn-
17467: nätin- ja toimistovirkailijaurille sekä muihin tymistä ja, kuten edellä on selostettu, sijoi-
17468: valtion viraistoihin ja laitoksiin. Siten on tettu vapautunutta henkilökuntaa uudelleen
17469: posti- ja lennätinlaitoksen ammattioppikurs- valtion palvelukseen. Hallitus tulee sen käy-
17470: seilla vuoden 1958 jälkeen koulutettu 130 tettävissä olevien mahdollisuuksien puitteissa
17471: puhelunvälittäjää postialan ja 20 puhelun- edelleenkin pyrkimään siihen, että mahdolli-
17472: välittäjää lennätinalan tehtäviin. Valtion simman monet niistä valtion viran tai toi-
17473: tulo- ja menoarviossa on vv. 1962-1964 men haltijoista, jotka virastojen tai laitos-
17474: muutettu 20 peruspalkkaisen ja 91 ylimää- ten supistamisen tai uudelleenjärjestelyn
17475: räisen puhelunvälittäjän toimet heidän uusia vuoksi joutuvat eroamaan valtion palveluk-
17476: tehtäviään. vastaaviksi toimiksi. Näitä muu- sesta, voitaisiin sitä halutessaan sijoittaa
17477: tosesityksiä tehdään edelleen sitä mukaa kuin heille soveltuviin tehtäviin muissa valtion
17478: puhelunvälittäjiä siirretään uusiin tehtäviin. virastoissa tai laitoksissa. Uusien virastojen
17479: Näillä toimenpiteillä on päästy sihen, että tai laitosten perustamista suunniteltaessa on
17480: tähän mennessä on puhelinliikenteen auto- ensin tutkittu, voitaisiinko uudelle virastolle
17481: matisoinnin johdosta jouduttu yleensä irti- tarkoitetut tehtävät antaa jollekin jo ole-
17482: sanomaan vain nuoria, vähän aikaa valtion massa olevalle virastolle tai laitokselle, ja
17483: palveluksessa olleita tilapäisiä toimihenki- niin tehdään vastaisuudessakin.
17484: löitä. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa ir-
17485: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1964.
17486:
17487:
17488: Ministeri Heikki Tuominen.
17489: Till Riksdagens Herr Talman.
17490:
17491: I en till Eder, Herr Talman, riktad skri- dana ordinarie tjänster oeh befattningar eller
17492: ~se av den 20 senaste mars månad har extraordinarie oofattningar, vilka blir va-
17493: riksdagsman Paavola m. fL med stöd av 37 § kanta ooh icke kan lämnas obesatta eller
17494: 1 mom. riksdagsordningen till vederbörande indragas, skulle utnämnas eller förordnas
17495: medlem av statsrMet för besvarande ställt eller på motsvarande sätt i tillfälliga upp-
17496: fäljande spörsmäl ~ gifter antagas, för så vitt det med tillämp-
17497: ning av i regerings:formen stadgade beford-
17498: ".Är Regeringen medveten oni att ringsprineiper och i önigt i laga ordning
17499: vid inskränkning eller indragning av ka.n ske, personer, vilka på grund av in-
17500: t. o. m. samma ministerium. under- skränkning av ämbetsverk som inriittats för
17501: ställda ämbetsverk och inriittningar undantagsförhållanden kommer att avgå från
17502: och vid samtidigt inrättande av nya, statens tjä.nst.
17503: tillräeklig uppmärksamhet icke fästs P! grund av detta beslut föres i finans-
17504: vid att de planerade nya uppgifterna :ministeriet :förteclrning över de i rekommen-
17505: hade kunnat öve.rföras tili redan före- dationen avsedda pem:mer, vilka begärt åt-
17506: fintligt ämbetsverk eller inrättning, gärder för deras placering änyo i statens
17507: där erfaren, yrkeskunnig och utbil- tjänst. Finansm.inisteriet tillsände 16. 1. 1958
17508: dad personai samt nöd:iga hjälpmedel, statsrådets kansli, alla ministeriet och dem
17509: inventarier och byråutrymmen finnes, underlydande ämbetsverk och inrättningar
17510: och sålunda betydande inbespa.ring av cirk:ulär i saken och · förteek::ning över per-
17511: statens utgifter kunnat listadkommas, soner som önskade bli placerade. På grund
17512: och om så är fallet, av dessa åtgärder lrunde den gången bL a.
17513: vad har Regeringen gjort eller :från lieensverket, sooialmin.isteriets prisavdel-
17514: ärnar Regeringen ·göra :för åstadkom- ning Och fjnansminist.eriets ersättningsbyrå
17515: mande av sådana inbesparingar och frigjo:rda peraoner som så önskade placeras
17516: för fortsatt plaeering av arbetskraft, på nytt i statens tjänst.
17517: som frigöres i samband med indrag- En inskränkning av licensverket blev på
17518: ning eller inskrä.nkning av ämbetsverk nytt aktuell senaste höst. Med hjälp av · den
17519: och inrättningar, i statens tjänst1" personalförteckning, som verket uppgjor1
17520: den 30. 9. 1963 har nio av ämbetsverkets be-
17521: Då spörsmålet hör till mitt verksamhets- fattningshavare på nytt kunnat placeras i
17522: område i finansministeriet, framför jag vörd- statens ämbetsverk. Licensverkets arbete
17523: samt såsom svar följande: minskas gradvis, men det är uppenbart, att
17524: Statsrådct har fortgående fäst uppmärk- ämbetsverket ännu någon tid behöver en av-
17525: samhet vid placeringen av sådan personai sevärd del av sin personal. Placeringen av
17526: på nytt i statens tjänst, som frigöres ge- licensverkets personai på nytt i statens tjänst
17527: nom inskränkningar och upphörande med har försvårats av att man, närmast på grund
17528: verksamheten i samband med omorganisa- av ämbetsverkets tillfälliga karaktär, varit
17529: tion av statens ämbetsverk och inrättningar, tvungen att betala högre löner till perso-
17530: och uppdragit detta åliggande åt finansmi- nalen än till tjänstemän med samma for-
17531: nisteriet, närmast dess organisationsavdel- mella kompetens vid statens övriga ämbets-
17532: ning. Genom beslut den 16 januari 1958 verk. På grund härav har flera av licens-
17533: beslöt statsrådet rekommendera för statens verkets funktionärer tillsvidare icke velat
17534: ämbetsverk och inrättningar att till så- mottaga befattningar, som erbjudits dem i
17535: 5
17536:
17537: andra statens inrättningar mot Iön, som drabbat extraordinarie teiefonister, som varit
17538: motsvarar deras kompetens. en längre tid i statens tjänst, har veder-
17539: I detta nu finns i Iicensverkets tjänst börande icke önskat taga emot nya uppgif-
17540: eniigt 31. 3. 1964 uppgjord förteckning 52 ter, som erbjudits dem pä annan ort. Av
17541: funktionärer, som önskar bli piacerade, och samma skäl har man varit tvungen att upp-
17542: viika man smäningom försöker piacera föra tre ordinarie telefonister på indrag-
17543: annorstädes i statens tjänst. ningsstat och sedan de vägrat att mottaga
17544: Utom i fråga om de krigstida undantags- dem erbjudna tjänster, befria dem från sta-
17545: ämbetsverken har man även vid post- och tens tjänst.
17546: teiegrafverket varit tvungen att skrida tili Den största svårigheten vid placeringen
17547: åtgärder för piacering av personalen. Auto- av personai i nya uppgifter i statens tjänst
17548: matiseringen av teiefontrafiken föranieder ligger däri, att uppgifter som motsvarar ve-
17549: nämligen en betydande minskning av teie- derbörandes kompetens icke alltid kan er-
17550: fonisternas antal. Pä grund härav utfär- bjudas på hans eller hennes hemort. Om-
17551: dade statsrädet 27. 8. 1959 ett i sina huvud- placeringen av vissa befattningshavare har
17552: drag likadant besiut som det ovannämnda därtill försvårats av vederbörandes höga ål-
17553: av 16. 1. 1958. Det senare beslutet gäller der, bristande anpassningsförmåga, sjukdom
17554: ompiacering av de personer, vilka på grund och andra sådana skäl.
17555: av automatiseringen av teiefontrafiken kom- Vid indragning av ämbetsverk från un-
17556: mer att avgå från post- och teiegrafverkets dantagstiden och vid förnyande av närmast
17557: tjänst och över vilka post- och telegrafsty- tekniska inrättningar kan uppkomma svårig-
17558: relsen för förteckning. heter vid piaceringen av därvid frigjord per-
17559: I post- och telegrafverket har genom egna sonai i statens andra uppgifter. Man har
17560: åtgärder och i samråd med finansministeriet genom ätgärder av regeringen sökt på för-
17561: utbildats och överförts telefonister tili nya hand förhindra uppkomsten av sådana, och,
17562: uppgifter säsom post-, telegraf- och byrå- såsom ovan redogjorts, har frigjord personai
17563: tjänstemän samt tili andra statens ämbets- på nytt piacerats i statens tjänst. Regerin-
17564: verk och inrättningar. Såiunda har vid post- gen kommer inom ramen för de möjligheter,
17565: och telegrafverkets yrkeskurser efter är 1958 som står den tili buds, att fortgående sträva
17566: utbildats 130 teiefonister tili uppgifter inom tili att så många som möjligt av de inne-
17567: posten och 20 för telegrafområdet. I stat- havare av statens tjänst eller befattning,
17568: förslagen för ären 1962-1964 ombildades 20 vilka på grund av inskränkning eller om-
17569: telefonistbefattningar med grundlön och 91 organisation av statens ämbetsverk eller in-
17570: extraordinarie telefonistbefattningar tili be- rättningar kommer att avgå från statens
17571: fattningar som motsvarade deras nya upp- tjänst, om de så önskar mätte kunna place-
17572: gifter. Sädana försiag tili ändringar fram- ras i för dem lämpliga uppgifter inom sta-
17573: ställes fortgäende i den mån teiefonister tens andra ämbetsverk eller inrättningar.
17574: överförs tili nya uppgifter. Vid planering av inrättande av nya ämbets-
17575: Genom dessa åtgärder har uppnätts, att verk eller inrättningar har först undersökts,
17576: man på grund av automatiseringen av teie- huruvida de för det nya ämbetsverket av-
17577: fontrafiken hittilis i allmänhet kommit att sedda uppgifterna skulle kunna uppdragas
17578: uppsäga endast unga, tilifälliga befattnings- åt redan existerande ämbetsverk eller in-
17579: havare, som endast en kort tid varit i sta- rättning, och så kommer att förfaras även
17580: tens tjänst. I de få fall, dä uppsägning framdeies.
17581: Helsingfors den 20 aprii 1964.
17582:
17583:
17584: Minister Heikki Tuominen.
17585:
17586:
17587:
17588:
17589: E 353/64
17590: Kysymys N:o 39.
17591:
17592:
17593:
17594:
17595: Honkonen ym.: Opiskelijain vaikeasta taloudellisesta ase-
17596: masta.
17597:
17598:
17599: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
17600:
17601: Vuoden alussa voimaan tullut uusi liike- Eduskunta tosin hyväksyi joulukuun 4 pai-
17602: vaihtoverolaki nosti hintatasoa tuntuvasti. vänä 1962 mm. meidän kansandemokraattien
17603: Elintarvikkeet, vaatteet ja asuminen kävi- aloitteen perusteella muutoksen korkeakoulu-
17604: vät yhä kalliimmiksi. Eikä tässä kaikki. Vie- stipendilakiin. Se olisi lisännyt apurahojen
17605: läpä kirjojen hinnatkin joutuivat saman koh- määrän vuoden 1953 suhteeseen. Hallitus
17606: talon alaisiksi. Kun tilanne hintarintamalla jätti kuitenkin lainmuutoksen - siis huo-
17607: on jatkuvasti käynyt melkeinpä viikoittain mattavan parannuksen - vahvistamatta, jo-
17608: kireämmäksi, ei ole ihme, jos opiskelijatkin ten tässäkin mielessä opiskelijain taloudelli-
17609: ovat joutuneet viime kuukausien kuluessa nen asema on huonontunut varsin vaka-
17610: yhä vaikeampaan taloudelliseen puristukseen. vasti.
17611: Heidän kuukausimenonsa ovat tässä vaiheessa Edellä lausutun perusteella ja viitaten val-
17612: kivunneet keskimääräisesti jo yli 300 mar- tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
17613: kan. esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17614: Valittaen on tässä yhteydessä todettava, nen vastattavaksi kysymyksen:
17615: ettei stipendijärjestelmä .ole pystynyt seu-
17616: raamaan hintarintaman, eikä edes ylioppilai- Onko Hallitus tietoinen opiskelijain
17617: den lukumäärän kehitystä. Opiskelijain lu- vaikeasta taloudellisesta asemasta; ja
17618: kuhan on kasvanut viimeisen kymmenen vuo- jos on,
17619: den kuluessa n. 14 500:sta 30 OOO:een, mutta aikooko Hallitus antaa esityksen
17620: siitä huolimatta apurahojen määrä on edel- muutoksesta korkeakoulustipendila-
17621: leen sama kuin kymmenen vuotta sitten. kiin?
17622: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1964.
17623:
17624: Kuuno Honkonen. Pentti Liedes.
17625: Eino Tainio. Matti Koivunen.
17626: Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
17627:
17628:
17629:
17630:
17631: E 338/64
17632: 2
17633:
17634:
17635:
17636:
17637: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
17638:
17639: Herra Puhemies on maaliskuun 20 pai- keakouluissa opintojaan harjoittavien lah-
17640: vänä 1964 päivätyllä kirjeellä valtiopäivä- jakkaiden, ahkerien ja vähävaraisten opis-
17641: järjestyksen 37 § : n 1 momentissa mainitussa kelijain opintolainoille ja myös akateemisen
17642: tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen edus- loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden
17643: taja Kuuno Honkosen ym. jättämästä kysy- mainittujen edellytysten vallitessa saamien
17644: myksestä, jossa hallituksen asianomaisen jä- opintolainojen yhdistämiseksi annettaville
17645: senen vastattavaksi on esitetty: lainoille. Tämän lain mukaisia takauksia on
17646: "Onko Hallitus tietoinen opiskeli- käytetty niin runsaasti, että samanaikaisesti
17647: jain vaikeasta taloudellisesta asemasta voimassa olevien takausten enimmäismäärä,
17648: ja jos on, joka alkuaan oli 5 000 000 nmk, korotettiin
17649: aikooko Hallitus antaa esityksen jo vuonna 1962 10 000 000 nmk:aan. Vuo-
17650: muutoksesta korkeakoulustipendila- den 1963 loppuun mennessä oli myönnetty
17651: kiin?" 5 075 valtiontakausta yhteiseltä määrältään
17652: 8 404 240 mk. Kun takausten kysyntä on
17653: Kysymykseen saan kunnioittaen antaa seu- jatkuvasti lisääntynyt, on hallitus päättänyt
17654: raavan vastauksen: antaa Eduskunnalle lakiesityksen, jonka mu-
17655: Viime vuosina tapahtunut elinkustannus- kaan takausten enimmäismäärä korotettaisiin
17656: ten nousu on, kuten kysymyksen peruste- 20 000 000 mk: aan. Valtiontakauksen saaneet
17657: luissa todetaan, aiheuttanut myös opiskelu- opiskelijat ovat yleensä hyvin hoitaneet laina.
17658: kustannusten tuntuvaa nousua ja täten vai- asiansa ja valtio on tähän mennessä joutu-
17659: keuttanut yliopistoissa ja muissa korkeakou- nut suorittamaan takaamiaan lainoja yh-
17660: luissa opiskelevien taloudellista asemaa. Tä- teensä vain 6 500 mk. Opiskelijoille tässä
17661: män johdosta ja koska samanaikaisesti opis- muodossa annettu tuki ei näin ollen ole
17662: kelijain lukumäärä on huomattavasti kasva- sanottavasti rasittanut valtion tulo- ja me.
17663: nut, on käynyt entistä tärkemmäksi, että no arviota.
17664: myös valtion toimenpiteitä opiskelevan nuo- Edellä esitetystä riippumatta saattaisi myös
17665: rison taloudellisten vaikeuksien lieventämi- korkeakoulustipendien lukumäärän ja mark-
17666: seksi tehostetaan. Opetusministeriössä on tä- kamäärän korottaminen nykyistä tilannetta
17667: män johdosta harkittu, mihin toimenpitei- vastaavaksi olla varsin aiheellista. Kun kui-
17668: siin olisi ryhdyttävä tilanteen helpottami- tenkin valtion rahallisien vaikeuksien takia
17669: seksi. valtion menojen lisäämistä on pyrittävä
17670: Varsin tehokkaan keinon opiskelujen ra- välttämään, ei Hallitus ole toistaiseksi kat-
17671: hoittamisen helpottamiseksi tarjoaa 16 päi- sonut voivansa ehdottaa korkeakoulustipen-
17672: vänä tammikuuta 1959 annettu laki kor- dilain muuttamista. Hallitus tulee kuitenkin
17673: keakouluissa opiskelevien ja niissä lopputut- edelleen tutkimaan, onko mahdollista edellä
17674: kinnon suorittaneiden henkilöiden opintolai- selostetun takausjärjestelmän kehittämisen li-
17675: nojen valtiontakauksesta (13/59). Tämän säksi helpottaa opiskelijain taloudellista ti-
17676: lain nojalla voidaan opiskelumahdollisuuk- lannetta myös lisäämällä korkeakoulustipen-
17677: sien parantamiseksi myöntää valtion takauk- dien lukumäärää ja korottamalla stipendien
17678: sia akateemista loppututkintoa varten kor- måäriä.
17679: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1964.
17680:
17681:
17682: Opetusministeri R. H. Oittinen.
17683: 3
17684:
17685:
17686:
17687:
17688: Till Riksdagens Herr Talman.
17689:
17690: Jämte skrivelse av den 20 mars 1964 har som vid högskola idkar studier för akade-
17691: Ni, Herr Talman, i det syfte, som framgår av misk slutexamen, samt även för lån, vilka
17692: 37 § 1 mom. riksdagsordningen, översänt avser sammanslagning av studielån, som un-
17693: en avskrift av ett av riksdagsman Kuuno der nämnda förutsättningar har beviljats
17694: Honkonen m. fl. framställt spörsmål, vari till personer, vilka avlagt akademisk slutexa-
17695: vederbörande medlems av regeringen besva- men. I denna lag avsedda garantier har
17696: rande uttalats följande: anlitats så rikligt, att maximibeloppet av
17697: "Är Regeringen medveten om stu- samtidigt gällande garantier, vilket belopp
17698: derandenas svåra ekonomiska ställ- till en början var 5 000 000 nmk, redan år
17699: ning och, om så är fallet, 1962 höjdes till 10 000 000 nmk. Före ut-
17700: har Regeringen för avsikt att av- gången av år 1963 hade 5 075 statsgarantier
17701: låta en proposition om ändring av till ett sammanlagt belopp av 8 404 240 mk
17702: högskolstipendielagen?'' beviljats. Då efterfrågan på garantier allt-
17703: jämt har ökats, har regeringen beslutat före-
17704: På spörsmålet får jag högaktningsfullt lägga Riksdagen en lagproposition, enligt
17705: avgiva följande svar: viiken garantiernas maximibelopp höjes till
17706: Levnadskostnadsstegringen under de se- 20 000 000 mk. De elever, som erhållit stats-
17707: naste åren har, såsom i motiveringen för garanti, har i allmänhet skött sina låneange-
17708: spörsmålet konstateras, medfört en kännbar lägenheter väl och staten har hittills nödgats
17709: stegring även i studiekostnaderna och däri- betala av densamma garanterade lån till ett
17710: genom försämrat den ekonomiska ställningen sammanlagt belopp av endast 6 500 mk. Det
17711: för dem, som studerar vid universitet och stöd, som i denna form givits studerandena,
17712: andra högskolor. Med anledning därav, och har sålunda icke i högre grad betungat sta-
17713: enär samtidigt de studerandes antal i hög tens budget.
17714: grad har ökats, har det blivit av större vikt Oberoende av det ovan anförda kunde
17715: än tidigare, att även statens åtgärder i syfte det även vara skäl att höja högskolestipen-
17716: att lindra den studerande ungdomens eko- diernas antal och markbelopp, så att dessa
17717: nomiska svårigheter effektiveras. Undervis- skulle komma att motsvara det nuvarande
17718: ningsministeriet har därför övervägt vilka läget. Då det emellertid på grund av sta-
17719: åtgärder som borde vidtagas för att under- tens finansiella svårigheter är nödvändigt
17720: lätta situationen. att försöka undvika ökningar av statsutgif-
17721: Ett mycket effektivt medel för underlät- terna, har regeringen icke hittills ansett sig
17722: tande av studiefinansieringen erbjuder lagen kunna föreslå en ändring av högskolstipen-
17723: den 16 januari 1959 om statsgaranti för stu- dielagen. Regeringen kommer likväl alltjämt
17724: dielån åt högskolestude.rande och åt perso- att undersöka, huruvida möjligheter förelig-
17725: ner, som avlagt slutexamen vid högskola ger att utöver utvecklandet av ovanrelate-
17726: (13/59). Med stöd av denna lag kan för rade garantisystem upphjälpa studerandenas
17727: förbättrande av studiemöjligheterna stats- ekonomiska ställning även genom en ökning
17728: garanti beviljas för studielån åt begåvade, av högskolstipendiernas antal och en höj-
17729: flitiga och mindre bemedlade studerande, ning av dessa stipendiers belopp.
17730: Helsingfors den 17 april 1964.
17731:
17732:
17733: Undervisningsminister R. H. Oittinen.
17734: Kysymys N: o 40.
17735:
17736:
17737:
17738:
17739: Väyrynen ym. : Taivalkosken virastotalon rakennustyön
17740: aloittamisesta.
17741:
17742:
17743: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
17744:
17745: Taivalkosken kunnassa on v-altion viresto- seiklka on herättänyt, ja syystä kylläkin, Tai-
17746: ta'lon tarve ollut jo Ill()nien vuosien ajan suo- va1'koSikella suurta ihmettelyä. Tiettävästi jo
17747: rastaan huutava. 'Taivalkosken nimismies vuoden 1963 alkupuolella pyydettiin urakika-
17748: Martti Moisala on äskettäin eräälle sanoma- tarjouiksialkin, mutta sittenkin työt ovat vie-
17749: lehdelle antamassaan lausunnossa todennut lälk:in ·albittamatta. On kerrottu, että virasto-
17750: muunmuassa seuraavaa: "Taivalkosken vi- talo olisi suunniteltu 'liian a:lavalle tontille.
17751: rastotalohanke ilepää tällä ihetkeUä ties missä Se ei kuitenkaan voine ol'la riittävä syy ra-
17752: pöytälaatikossa, vaiiclm rakentamispäätös kennustyön aloittamisen viivästymiseen näin
17753: asiasta tehtiin jo vuonna 1952 ja rtalon oli pitkään.
17754: mää:rlä valmistua vuonna 1956." Hän lausui Kyseisen virastotalon rakennustyö pitäisi
17755: edelleen: "Valtio onkin heikosti edustettuna jo vihdoinkin s81ada käyntiin. Se helpottaisi
17756: T·aivalkoslkella rakennustensa puolesta. Pos- osaltaan Taivalkosken kunnassa työlil.isyysti-
17757: tin suojat ovat erityisen rajoitetut eikä kehu- lannetta. Kuluvan kuukauden a:llkupuolella
17758: mista ole poliisinkaan tilois-sa. Pidätettyjä on joutui sanotun kunnan eräällä syrjäisellä ky-
17759: säilytettävä Aappo Hämeen kellarissa, jossa 'lällä, muunmuassa, metsät·öiden loppumisen
17760: on kaksi pientä koppia. Poliisiaseman käy- vuoksi työttömäksi noin 90 miestä. Työtilai-
17761: tössä on vain kaksi huonetta. Kun erillistä suuksien järjestäminen olisi siis enemmän
17762: kuulusteluhuonetta ei ole, on nimismiehen kuin välttämätöntä, joten senikin vuoksi vi-
17763: käveltävä muualle, ellei itse halua dlla kuun- rastotalon rakennustyön aloittamista pitäisi
17764: telijana." jouduttaa.
17765: Kyseinen virastotalon tarve on kyllä huo- Kaiken edeliä esitetyn perusteella ja viita-
17766: mioitu jo eduskunnassakin. Niinpä vuoden ten valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 moment-
17767: 1963 rtulo- ja menoarvion !käsittelyssä todet- tiin esitämme valtioneuvoston asianomaisen
17768: tiin, että jo aikaiserrunin oli Taivalkosken vi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17769: rastotalon rakentamista varten myönnetty 50 sen:
17770: mrlj. vanhaa markkaa. Sanotun vuoden 1963
17771: tu!lo- j·a menoarvioon otettiin lisäksi 50 milj. Mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
17772: vanhaa markik:aa, joten varoja oli siis vuoden tehdä, että Taivalkosken virastotalon
17773: 1963 alussa käytettävissä yhteensä 1 000 000 rakennustyö, johon Eduslkunta on jo
17774: nykymal'kkaa. myöntänyt varoja 1 000 000 markkaa,
17775: Taivalkosken vil'astotalon rakennustöitä ei aloitettaisiin viivyttelemättä?
17776: ole kuitenkaan vieläkä;än aloitettu, mi:kä
17777: Helsin~issä 20 päivänä maaliskuuta 1964.
17778:
17779:
17780: Antero Väyrynen. V eiroko Honkanen.
17781:
17782:
17783:
17784:
17785: E 321/64
17786: 2
17787:
17788:
17789:
17790:
17791: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
17792:
17793: Kansanedustaja Antero Väyrynen ym. ovat liit laitteet. Rakennusta nostamalla sekä si-
17794: Teidän välityiksellänne, Herra Puhemies, jät- joittamalla laitesuoja ensimmäiseen kerrok-
17795: täneet valtiopäiväjärjestyksen 37 '§: n 1 mo- seen, olisi tosin voitu tilannetta parantaa,
17796: mentissa mainitussa tarlkoituksessa, sel1laisena mutta tämäkin vaihtoehto olisi johtanut ra-
17797: kuin tämä lainkohta on 5 päåvänä marras- kennuksen piha-alueella suhteellisen suuriin
17798: kuuta 1948 annetussa .laissa, HaHituksen täyttötöihin sekä aiheuttanut tontilla ahtautta,
17799: asianomaisen jäsenen vastattiiNaksi seuraavan koska rakennuksen yhteyteen oli suunni-
17800: 20 päiv·änä maaliskuuta 1964 päivätyn ja teltu myös autotallitiloja. Maan päälle sijoi-
17801: seuraavana päivänä tiedokseni tulleen kysy- tettavaan laitesuojaan on, mikäli pyritään
17802: myksen: kohtuullisiin suojausteknillisiin vaatimuk-
17803: siin, rakennettava paksut ja kalliit raken-
17804: "Mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo teet.
17805: tehdä, että Taivalkosken virastotalon Tämän jälkeen on rakennushallituksessa
17806: rakennustyö, johon EduSkunta on jo virkatyönä tutkittu seuraavia vaihtoehtoja
17807: mryöntänyt varoja 1 000 000 marlkikaa, virastotalokysymyksen ratkaisemiseksi:
17808: aloitettaisiin viivyttelemättä~" I. Rakennus rakennetaan sen suunnitel-
17809: man mukaan, josta urakkatarjoukset pyy-
17810: Kysymyksen johdosta saan kunnioittaen dettiin, kuitenkin jättämällä laitesuoja
17811: esittää seUJraavaa: pois.
17812: Taivalkosken virastotalolle varattu tontti II. Rakennus rakennetaan nykyiselle ton-
17813: Iijoen Sivuhaaran 1ä;heisyydessä on osoittau- tille ilman laitesuojaa ja ilmavalvonta-
17814: tunut pahja- ja pintavesiolosuhtei'ltaan vai- keskusta sekä kellaritilat sijoitetaan sisään-
17815: lkeaksi ra!kentaa. Vuonna 1963 pyydettyjen tulotasoon. Samalla on tutkittu mahdolli-
17816: urakkatarjousten saavuttua todettiin, että suuksia massojen muotoilun avulla saavut-
17817: kustannukset 132,33 mkjm3 eli nykyisen ra- taa väljempi ratkaisu.
17818: kennusindeksin mukaan 141,09 mkjm3 pelk- III. Rakennus rakennetaan metsähallituk-
17819: kien urakkahintojen osalta nousivat huo- sen hallinnassa olevalle, aikoinaan virasto-
17820: mattavasti yli normaalin hintatason ja että talon tontiksi tarkoitetulle alueelle, jolloin
17821: huonetilaohjelmaan lisätty posti- ja lennä- laitesuoja ja ilmavalvontakeskus voidaan
17822: tinhallituksen laitesuoja puhelinkeskusta sijoittaa samaan rakennuskompleksiin, josta
17823: varten saattaisi joutua pohjavesipinnan ala- rakennushallituksessa on jo laadittu luon-
17824: puolelle ja myös muut kellaritilat jouduttai- nospiirustukset. Raskaskin liikenne voidaan
17825: siin paine-eristämään. Lähemmässä tarkas- tyydyttävästi ratkaista tällä tonttialueella.
17826: telussa osoittautui, että suunniteltujen, kal- Päädyttäköön mihin tahansa edellä esite-
17827: liiden rakenteidenkaan avulla ei päästä tek- tyistä ratkaisuista, pyritään siihen, että vi-
17828: nillisesti kyllin varmaan tulokseen siinä suh- rastotalon rakennustyöt voitaisiin kulkulai-
17829: teessa, ettei olisi ollut olemassa vaaraa ve- tosten ja yleisten töiden ministeriön puo-
17830: den tunkeutumisesta tulvavesien aikana lai- lesta aloittaa tulevan talvikauden 1964-
17831: tesuojaan turmellen sinne sijoitettavat kal- 1965 kuluessa.
17832: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1964.
17833:
17834:
17835: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri M. Niskrda.
17836: 3
17837:
17838:
17839:
17840:
17841: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
17842:
17843: Riksdagsman Antero Väyrynen m. fl. har tili stånd genom att höja upp byggnaden
17844: genom Eder, Herr Talman, i det syfte som och placera ifrågavarande anläggningskydd
17845: nämnes i 37 § 1 mom. riksdagsordningen, i första våningen, men också detta alterna-
17846: sådant detta lagrum lyder i lagen den 5 tiv skulle ha lett tili förhållandevis stora
17847: november 1948, förelagt vederbörande med- fyllningsarbeten på byggnadens gårdsplan
17848: lem av Regeringen följande den 20 mars samt skapat trängsel på tomten, emedan
17849: 1964 daterade och följande dag mig del- också garageutrymmen hade planerats i
17850: givna spörsmål till besvarande: samband med byggnaden. Ett anläggnings-
17851: skydd ovan jord måste, om det skall upp-
17852: "Vad har Regeringen gjort eller fylla rimliga skyddstekinska fordringar,
17853: vad ämnar den göra för att arbetet förses med hållfasta och dyra konstruktio-
17854: på uppförande av ämbetsverkshuset ner.
17855: i Taivalkoski, för vilket Riksdagen Härefter har inom byggnadsstyrelsen som
17856: redan anslagit 1 000 000 mark, utan tjänstearbete undersökts följande alternativ
17857: dröjsmål påbörjas ?" tili lösning av frågan om ämbetsverkshus-
17858: bygget:
17859: Med anledning av spörsmålet får jag 1. Byggnaden uppförs enligt den pian,
17860: vördsamt anföra följande. som låg tili grund för de inbegärda entre-
17861: Den för ämbetsverkshuset i Taivalkoski prenadavtalen, dock så att an'läggningsskyd-
17862: reserverade tomten i närheten av tillflödet det lämnas bort.
17863: tili ljo älv har visat sig svårbebyggd tili II. Byggnaden uppförs på den nuvarande
17864: följd av grundvattenförhållandena. Sedan tomten utan anläggningsskydd och luftbe-
17865: de år 1963 inbegärda entreprenadanbuden vakningscentral, källarutrymmena placeras
17866: inkommit, konstaterades det, att kostna- i ingångsnivån. Samtidigt har undersökts
17867: derna, 132,33 mk/m3, eller enligt nuvarande möjligheterna att genom formning av bygg-
17868: byggnadsindex 141,09 mkjm3, enbart i nadsmassorna uppnå en rymligare lösning.
17869: fråga om själva entreprenadprisen steg be- III. Byggnaden uppförs på ett av forst-
17870: tydligt över normalprisnivån och att post- styrelsen förvaltat område, vilket på sin tid
17871: och telegrafstyrelsens anläggningsskydd för var avsett till tomt för ämbetsverkshuset,
17872: telefoncentralen, varmed rumsprogrammet varvid anläggningsskydd och luftbevak-
17873: ytterligare utökats, skulle kunna komma ningscentral kan placeras i samma bygg-
17874: att bli placerart under grundvattennivån och nadskomplex, till vilket skissritningar re-
17875: att också övriga källarutrymmena borde bli dan uppgjorts i byggnadsstyrelsen. Också
17876: isolerade mot vattentryck. En närmare den tunga trafikens behov kan på ett tili-
17877: granskning gav vid handen, att man icke fredsställande sätt tillvaratagas på detta
17878: ens med de planerade dyra konstruktionerna tomtområde.
17879: kan uppnå tekniskt säkra resultat i det av- Viiken av de ovan beskrivna lösningarna
17880: seendet, att det icke skulle föreligga risk som än blir förverkligad kommer man att
17881: för att vatten vid högvattenstånd skulle sträva tili att bygget, vad på ministeriet
17882: tränga in i anläggningsskyddet och förstöra för kommunikationsväsendet och allmänna
17883: de dyrbara anläggningarna där. En för- arbetena ankommer, skulle kunna påbörjas
17884: bättring skulle visserligen ha kunnat fås under instundande vintersäsong 1964-1965.
17885: Helsingfors den 16 april 1964.
17886:
17887: Minister för kommunikationsväsendet och atlmänna arbetena M. Niskola.
17888: Kysymys N:o 41.
17889:
17890:
17891:
17892:
17893: Laine ym.: Yksityisistä teistä annetussa laissa tarkoitettu-
17894: jen valtionavustusanomusten käsittelystä lääninhallituk-
17895: sissa.
17896:
17897:
17898: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
17899:
17900: Vuoden 1963 alusta tuli voimaan laki yk- tyistielain 62 § :n 2 mom. ja sen johdosta
17901: sityisistä teistä (Y Tie L 358/62) ja sen no- annetun asetuksen 16 § :n 2 mom. mukai-
17902: jalla asetus (Y Tie A 690/62). Nämä sisäl- sessa hakemusten allekirjoitusten puutteel-
17903: tävät säännöksiä, joiden mukaan valtio ja lisuuksissa.
17904: kunnat osallistuvat tienpidon kustannuksiin. Kun hylättyjen määrä on huomattavan
17905: Valtion avustusta anottiin lääninhallituk- suuri, tiettävästi 20-25 %, on asiain jär-
17906: silta ensi kerran viime vuonna toukokuun jestelyssä joitakin puutteellisuuksia. Eikö
17907: loppuun mennessä. Sitä varten oli erikoiset tielautakuntain puheenjohtajia ja jäseniä
17908: painetut kaavakkeet. Yksityistien hoito- ja muita tieviranomaisia ole riittävästi va-
17909: kunnan tai vastaavasti toimitsijamiehen listettu? Tai ovatko kaavakkeet niin epä-
17910: tuli toimittaa anomukset kustannusarvioi- selviä etteivät ne monista tarkastuksista
17911: neen kunnan tielautakunnalle. Tielauta- huolimatta ole tulleet kelvollisia?
17912: kunta, paperit tarkastettuaan ja mahdollisine Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
17913: korjauksineen ja lausuntoineen lähetti tie- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
17914: mestarille. Tämä asiantuntijana tekee omat ten esitämme kunnioittaen valtioneuvoston
17915: korjauksensa anomukseen ja kustannusar- asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
17916: vioon. Tämän jälkeen vielä tie- ja vesira- van kysymyksen:
17917: kennuspiirin piiri-insinööri antaa lausun-
17918: tonsa lääninhallitukselle, joka avustuksen Tietääkö Hallitus, että yksityistei-
17919: myöntää. den valtion avustusanomukset on
17920: Tällaisten perusteellisten käsittelyjen jäl- monissa tapauksissa hylätty muodol-
17921: keen luulisi asiain olevan kunnossa ja yk- listen seikkojen vuoksi, ja
17922: sityisteille tarkoitettujen avustusten tulleen mitä Hallitus aikoo tehdä, että
17923: myönnetyksi. Nyt ovat lääninhallitukset vastaisuudessa nämä tienpitäjät ja
17924: kuitenkin palauttaneet paljon anomuksia tieviranomaiset paremmin selviävät
17925: tiekunnille hylättyinä erilaisten muodollis- yksityistielain ja -asetuksen vaati-
17926: ten virheitten vuoksi. Näistä on aiheutunut muksista valtionavustusta yksityis-
17927: tiekunnille ikäviä yllätyksiä. Useimmat teille anottaessa?
17928: hylkäämiset ovat tiettävästi johtuneet yksi-
17929: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1964.
17930:
17931: Lauri Laine. Hannes Paaso.
17932: Veikko Honkanen. Esa Timonen.
17933: Leo Häppölä.
17934:
17935:
17936:
17937:
17938: E 395/64
17939: 2
17940:
17941: Kysymys N: o 45.
17942:
17943:
17944:
17945:
17946: U. Mäkelä ym.: Yksityisistä teistä annetussa laissa tarkoi-
17947: tettujen valtionavustusanomusten käsittelystä lääninhal-
17948: lituksissa.
17949:
17950:
17951: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
17952:
17953: Yksityistielain 93 § :n mukaista valtion- Kun yksityisiä teitä koskevat taloudelli-
17954: avustusta tien kunnossapitoon oli mahdol- set rasitukset huomattavimmin kohdistuvat
17955: lista ensimmäisen kerran saada vuoden yhteiskuntamme vähävaraisiin kansalaisiin,
17956: 1963 kustannuksiin. Valtionavun maksat- pitäisimme välttämättömänä, että edellämai-
17957: t.amisen edellytyksenä on kuitenkin niiden nittuja taloudellisia menetyksiä ei tiekun-
17958: yksityistieas~tuksen 16 ja 19 §: iin sisälty- nille saisi tapahtua niistä viivästymisistä
17959: vien ehtojen täyttäminen kustannusarvioi- johtuen, jotka ovat olleet heistä riippumat-
17960: neen ja määräaikojen noudattamisineen, tomia.
17961: jotka lain Voimassaoloajan lyhyyden vuoksi Edellä olevan perusteella esitämme val-
17962: on 20 päivänä joulukuuta 1963 annetulla tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
17963: asetuksella tänä vuonna poikkeuksellisesti nojautuen valtioneuvoston asianomaisen jä-
17964: säädetty päättymiiän maaliskuun lopussa. senen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17965: Turun ja Porin läänin kunnissa ovat lu- sen:
17966: kuisat tienhoitokuntien edustajat esiintuo-
17967: neet asiallista huolestumista siitä, ettei vuo- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
17968: den 1963 kustannusarvioita em. määräajan yksityistielain mukaiset valtionapu-
17969: päättyessä lääninhallituksesta tiekunnille hakemukset vuodelta 1963 ovat edel-
17970: palautettu. Tämän vuoksi pelätään, että leen ainakin Turun ja Porin läänin-
17971: myös kuluvan vuoden kustannuksia kos- hallituksessa ratkaisematta, ja jos
17972: keva valtionapu on menetetty, koska yksi- on,
17973: tyistieasetuksen 16 §: n mukaisia uusinta- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
17974: hakemuksia ei määräajassa näin ollen ole ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, ettei
17975: tehty. Maalaiskuntien Liiton taholta yri- edellä tarkoitetuille yksityistiekun-
17976: tettiin saada mainitun määräajan uutta pi- nille aiheudu taloudellisia valtion-
17977: dentämistä. Sitä ei kuitenkaan toistaiseksi avun menetyksiä vuosilta 1963 ja
17978: ole tapahtunut. 1964~
17979:
17980: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1964.
17981:
17982: Uljas Mäkelä. Aapo Seppälä.
17983: Voitto Hellsten. Väinö Vilponiemi.
17984: Kysymys N: o 42.
17985:
17986:
17987:
17988:
17989: Paasio ym.: Erään rakennusmestarin pakottamisesta eroa-
17990: maan virastaan TVH: n Vaasan piirissä.
17991:
17992:
17993: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
17994:
17995: Yaltion viran ja toimen haltijain neuvot- Ainoa tietoomme tullut tapaus, jolloin
17996: teluoikeudesta annetun lain (82/43) 6 §: ssä neuvotteluihin osallistunut virkamies on
17997: on säännös, jonka perusteella viran tai toi- neuvottelujen jälkeen joutunut esimiehensä
17998: men haltijalta, joka neuvotteluoikeuden painostuksen kohteeksi ja jopa joutunut
17999: omaavan järjestön edustajana osallistuu eroamaan virastaan, sattui maaliskuun 1.
18000: suullisiin neuvotteluihin, ei ilman pakotta- päivänä 1964 uhkaamassa olleen tie- ja ve-
18001: vaa syytä saa kieltää lomaa virasta tai toi- sirakennushallinnon rakennusmestareiden
18002: mesta neuvotteluihin osallistumista varten. työtaistelun johdostl3. käytyjen neuvottelu-
18003: Edellä mainitun lainkohdan perusteella jen jälkeen. Näihin neuvotteluihin, joita
18004: ovatkin virkamiesjärjestöjen edustajina käytiin 24. 2.-1. 3. välisenä aikana, osallis-
18005: neuvotteluissa olleet viran tai toimen hal- tui Tie- ja Vesirakennusmestariyhdistys
18006: tijat yleensä vaikeuksitta saaneet lomaa r. y:n ja Virkamiesten Yhteisjärjestö (VY)
18007: virastaan neuvottelujen ajaksi. Tähän men- r.y:n edustajana mm. eräs TVH:n Vaasan
18008: nessä ei myöskään tiettävästi milloinkaan piiritoimistossa työskentelevä rakennusmes-
18009: ole tapahtunut, että virkamies neuvottelui- tari. Jo heti neuvottelujen alettua 24. 2.
18010: hin osallistumisen johdosta olisi joutunut pyydettiin VY: n taholta kulkulaitosten ja
18011: painostuksen tai erottamisuhan alaiseksi. yleisten töiden ministeriötä ilmoittamaan
18012: Päinvastoin järjestötoiminnassa kuten muus- TVH:n Vaasan piiri-insinöörille, että sa-
18013: sakin vapaassa kansalaistoiminnassa mu- nottu rakennusmestari ei neuvottelujen joh-
18014: kanaoleminen on yleensä katsottu virkamie- dosta voi virkaansa hoitaa ja tällainen ilmoi-
18015: helle ansioksi, jolla on todettu olevan mer- tus ministeriön toimesta tiettävästi tehtiin-
18016: kitystä mm. virkaylennysperusteena. km. Kun kuitenkin lakkouhka oli 1. 3. käy-
18017: Virkamiesjärjestöillä ei meidän maas- dyissä neuvotteluissa poistettu, palasi ko.
18018: samme ole taloudellisista syistä johtuen rakennusmestari Vaasaan virkaansa hoita-
18019: mahdollisuuksia palkata niin suurta toimi- maan. Tällöin kuitenkin piiri-insinööri il-
18020: henkilömäärää, että sen puitteissa voitai- moitti hänelle, että koska hän on laiminlyö-
18021: siin hoitaa kaikki neuvottelut. Tällaiseen nyt virkansa hoitamisen, tulee hän erotet-
18022: käytäntöön ei ole syytäkään sen takia, että tavaksi ellei itse suostu eroa pyytämään.
18023: useimmat niistä järjestöjen johtohenkilöistä, Kun asianomaista oli jo aikaisemmin kehoi-
18024: jotk'a hoitavat järjestöjen luottamustoimia tettu hakemaan tarkastajan tointa tie- ja
18025: oman virkansa tai toimensa ohella, ovat niin vesirakennushallituksessa ja hänelle myös
18026: päteviä asiantuntijoita alallaan, että heidän oli annettu suullisia lupauksia siitä, että
18027: mukanaolonsa järjestöjen ja valtiovallan hänet tarkastajaksi nimitetään, suostui hän
18028: välisissä neuvotteluissa on vaitionkin edun kirjoittamaan eroanomuksensa aikaisem-
18029: mukaista. Vaikka siis valtion voitaisiinkin masta virastwan ja ero siitä myönnettiin
18030: katsoa toisaalta kärsivän työajan menetyk- hänelle välittömästi.
18031: siä tällaisissa tapauksissa, on asiantuntevan Jostain syystä oli tie- ja vesirakennushal-
18032: neuvotteluvastapuolen saaminen katsottu lituksessa kuitenkin tultu kielteiseen tulok-
18033: niin tärkeäksi, että se moninverroin korvaa seen asianomaisen sopivaisuudesta tarkasta-
18034: sittenkin melko harvoin neuvotteluista ai- jan toimeen ja nimitys on edelleenkin suo-
18035: heutuneen ajanhukan varsinaisessa virassa rittamatta - siitä huolimatta, että tarkas-
18036: tai toimessa. tajan viran hakijoista laaditun yhteenvedon
18037: E 389/64
18038: 2
18039:
18040: mukaan ao. rakennusmestari oli asetettu sillä saattaisi olla kielteinen vaikutus hänen
18041: ensimmäiselle sijalle. Kun näin tapahtui, virkauraansa. Toisaalta järjestäytymisva-
18042: joutui ko. rakennusmestari painostuksen ja paus ja oikeus valvoa etujaan sitä varten
18043: väärien lupausten vuoksi eroamaan aikai- perustettujen edunvalvontajärjestöjen kaut-
18044: semmasta virastaan ilman, että häntä nimi- ta on kaikille Suomen kansalaisille -myös
18045: tettiinkään korkeampaan virkaan ja tämän virkamiehille - perustuslaissa taattu, eikä
18046: prosessin tuloksena hän on tällä hetkellä tällaiseen toimintaan osallistumist'a voi eikä
18047: ilman työtä. saa seurata työstä irtisanominen tai virasta
18048: Kyseessäolevan rakennusmestarin koh- erottaminen.
18049: dalla ei voi olla kysymys siitä, etteikö hän Edellä lausutun perusteella ja viitaten
18050: olisi kelvollinen sekä aikaisemmanlaatui- valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 moment-
18051: seen tai myös hakemaansa korkeampaan tiin esitämme valtioneuvoston 'asianomaisen
18052: virkaan. Tästä on todisteena hänen viimeksi jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
18053: viime joulukuussa mainitulta piiri-insinöö-
18054: riitä saamansa myönteinen kirjallinen ar- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18055: vostelu työtaidostaan, tarkastajan tointa tie- ja vesirakennushallinnon raken-
18056: varten laadittu muistio ja myös se, että nusmestareita koskeneen, 1. 3. 1964
18057: eroamisen jälkeen hänelle on tarjottu alkavaksi ilmoitetun ja samana päi-
18058: TVH:n taholta tilapäistä mkennusmestarin vana peruutetun työtaistelun joh-
18059: tointa Ylivieskassa. Asianomaisen virkakel- dosta käytyjen neuvottelujen jälkeen
18060: poisuus ei ole voinut muuttua muutamassa on asianomaisen virkamiesjärjestön
18061: kuukaudessa ja tästä on vedettävä se johto- eräs neuvottelija pakotettu eroamaan
18062: päätös, että järjestötoimintaan osallistumi- rakennusmestarin virastaan TVH:n
18063: nen on vaikuttanut kielteisesti asianomai- Vaasan piirissä ;
18064: sen virkauraan. Tie- ja vesirakennushalli- ja jos on, mihin toimenpiteisiin
18065: tuksen ja TVH:n Vaasan piiri-insinöörin Hallitus on ryhtynyt tai aikoo ryh-
18066: menettely tässä asiassa on erittäin outoa ja tyä, että edellämainitulle virkamie-
18067: tuomittavaa. helle palautetaan hänen oikeutensa
18068: Sanomattakin on selvää, ettei edelläker- ja ettei vastaisuudessakaan virka-
18069: rotunlaiselle menettelylle voida antaa hy- miesjärjestöjen luottamushenkilöitä
18070: väksymistä, sillä mikäli tällainen ennakko- tai neuvottelijoita kohtaan ryhdytä
18071: tapaus pääsisi syntymään, johtaisi se pian painostustoimenpiteisiin eikä heidän
18072: siihen, ettei kukaan virkamies uskaltaisi virkauraansa näiden tehtävien täh-
18073: osallistua järjestötoimintaan ja palkkaus- den katkaista 1
18074: ym. asioista käytäviin neuvotteluihin, koska
18075: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1964.
18076:
18077: Rafael Paasio. Uljas Mäkelä.
18078: Kaarlo Pitsinki. Valdemar Sandelin.
18079: Väinö Vilponiemi. Juha Rihtniemi.
18080: 3
18081:
18082:
18083:
18084:
18085: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
18086:
18087: Kansanedustaja Rafael Paasio ja 5 muuta on asiasta hankkinut kirjalliset lausunnot
18088: kansanedustajaa ovat Teidän välityksel- tie- ja vesirakennushallitukselta ja Vaasan
18089: länne, Herra Puhemies, jättäneet valtiopäi- tie- ja vesirakennuspiiriltä. Saapuneista lau-
18090: väjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maini- sunnoista käy selville, että asianomainen
18091: tussa tarkoituksessa, sellaisena kuin tämä rakennusmestari on oma-aloitteisesti 4. 3.
18092: lainkohta on 5 päivänä marraskuuta 1948 1964 päivätyllä hakemuksella Vaasan tie- ja
18093: annetussa laissa, hallituksen asianomaisen vesirakennuspiiriltä, jossa hän palveli yli-
18094: jäsenen vastattavaksi seuraavan 1 päivänä määräisenä toimistorakennusmestarina, pyy-
18095: huhtikuuta 1964 päivätyn ja 3 päivänä sa- tänyt toimestaan eroa, mikä onkin hänelle
18096: maa kuuta tiedokseni tulleen kysymyksen: piiri-insinöörin päätöksellä myönnetty 19. 3.
18097: 1964 alkaen. Selvitykset osoittavat edelleen,
18098: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ettei asianomaista rakennusmestaria ole pa-
18099: tie- ja vesirakennushallinnon raken- kotettu tai painostettu hakemaan eroa sen
18100: nusmestareita koskeneen, 1. 3. 1964 johdosta, että hän on osallistunut virka-
18101: alkavaksi ilmoitetun ja samana päi- miesjärjestön ja valtion välisiin neuvottelu-
18102: vana peruutetun työtaistelun joh- tilaisuuksiin, ja että asianomainen piiri-
18103: dosta käytyjen neuvottelujen jälkeen insinööri on kirjallisten hakemusten perus-
18104: on asianomaisen virkamiesjärjestön teella myöntänyt hänelle tarpeelliset lomat
18105: eräs neuvottelija pakotettu eroamaan sanottuihin neuvotteluihin osallistumista
18106: rakennusmestarin virastaan tie- ja varten.
18107: vesirakennushallituksen Vaasan pii- Missä määrin asianomaisen eron pyyn-
18108: rissä; töön ovat vaikuttaneet muut syyt, niin kuin
18109: ja jos on, mihin toimenpiteisiin palkkakysymykset, henkilökohtaiset asiat
18110: Hallitus on ryhtynyt tai aikoo ryh- tai toiveet saada keskusvirastossa avoinna
18111: tyä, että edellämainitulle virkamie- ollut tilapäisen tarkastajan toimi, ei ole si-
18112: helle palautetaan hänen oikeutensa vullisen arvosteltavissa. Todettakoon vain,
18113: ja ettei vastaisuudessakaan virka- että vasta toimen tultua lopullisesti täyte-
18114: miesjärjestöjen luottamushenkilöitä tyksi toimeen nimitetty yleensä tarvittaessa
18115: tai neuvottelijoita kohtaan ryhdytä pyytää eron edellisestä toimestaan. Nimi-
18116: painostustoimenpiteisiin eikä heidän tysasian karilleajautumiseen keskusviras-
18117: virkauraansa näiden tehtävien täh- tossa on ilmeisesti vaikuttanut se, että kes-
18118: den katkaista?" kusvirasto ei aluksi ollut tietoinen ko. ra-
18119: kennusmestarin piirihallinnon viranhoidossa
18120: Kysymyksen johdosta saan kunnioittaen ilmenneistä, jo pitemmän ajan jatkuneista
18121: esittää seuraavaa: epäsäännöllisyyksistä. Saatujen tietojen mu-
18122: Saadakseen jo tässä vaiheessa alustavat kaan asianomainen on nyttemmin saanut
18123: tiedot siitä, onko, niin kuin kyselyssä väi- Helsingistä toimen yksityisen palveluksessa.
18124: tetään, esillä olevassa yksityistapauksessa Kun kyselyssä mainitusta asiasta on
18125: loukattu virkamiesten vapaata kansalais- tehty Oikeuskanslerille kantelu, tulee asia
18126: toimintaa koskevaa tärkeätä periaatetta, sen yhteydessä erikseen lopullisesti selvitet-
18127: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö täväksi.
18128: Helsingissä huhtikuun 29 päivänä 1964.
18129:
18130: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri M. Niskala.
18131: 4
18132:
18133:
18134:
18135:
18136: Till Riksdagens Herr Talman.
18137:
18138: Riksdagsman Rafael Paasio och 5 andra Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt. Av
18139: riksdagsmän har genom Eder förmedling, de inkomna utlåtandena framgår, att ifrå-
18140: Herr Talman, i det syfte som omförmäles gavarande byggmästare på eget initiativ
18141: i 37 § 1 mom. riksdagsordningen, sådant medelst 4. 3. 1964 daterad ansökan hos
18142: detta lagrum lyder i lagen den 5 november V asa väg- och vattenbyggnadsdistrikt, vid
18143: 1948 tili vederbörande medlem av regerin- vilket han tjänstgjort som extraordinarie
18144: gen för avgivande av svar ställt följande byråbyggmästare, anhållit om avsked, vil-
18145: den 1 april 1964 daterade spörsmål, som ket genom distriktsingenjörens beslut be-
18146: kommit till min kännedom den 3 i samma viljats honom från 19. 3. 1964. Av utred-
18147: månad: ningarna framgår ytterligare, att ifråga-
18148: "Är Regeringen medveten om att varande byggmästare icke tvingats eller
18149: efter de förhandlingar, som fördes mot honom utövats påtryckning att anhålla
18150: med anledning av den arbetsstrid om avsked på grund av att han deltagit i
18151: rörande byggmästarna inom väg- och förhandlingarna mellan tjänstemannaorga-
18152: vattenbyggnadsförvaltningen, som nisationen och staten, och att vederbörande
18153: började 1. 3. 1964 men annullerades distriktsingenjör på grund av skriftliga an-
18154: samma dag, en av vederbörande sökningar beviljat honom nödig ledighet
18155: tjänstemannaorganisations förhand- för hans deltagande i sagda förhandlingar.
18156: lare tvingats att avgå från sin bygg- I viiken mån vederbörandes ansökan om
18157: mästartjänst vid väg- och vatten- avsked föranletts av andra orsaker, såsom
18158: byggnadsstyrelsens V asa distrikt; lönefrågor, personliga angelägenheter eller
18159: och om så är fallet, vilka åtgärder förhoppningar om att erhålla den vid cen-
18160: har Regeringen vidtagit eller ämnar tralämbetsverket lediga extraordinarie in-
18161: den vidtaga för att återinsätta ovan- spektörsbefattningen, kan icke bedömas av
18162: nämnda tjänsteman i hans rättig- utomstående. Det må endast konstateras,
18163: heter och för att påtryckningsåtgär- att person som sökt en tjänst, i allmänhet
18164: der icke heller i framtiden skall vid- först efter det tjänsten slutgiltigt blivit
18165: tas mot tjänstemannaorganisationer- besatt, vid behov anhåller om avsked från
18166: nas förtroendemän eller förhandlare sin föregående befattning. En biträdande
18167: och för att deras tjänstekarriär på orsak till att utnämningsärendet strandat
18168: grund av dessa uppdrag icke av- i centralämbetsverket har uppenbarligen
18169: brytes~"
18170: varit, att centralämbetsverket till en bör-
18171: jan icke var medveten om de oregelbund-
18172: Med anledning av spörsmålet får jag heter, som redan under en längre tid före-
18173: vördsamt anföra följande: kommit i samband med ifrågavarande bygg-
18174: För att redan i detta skede erhålla preli- mästares handhavande av tjänsten inom
18175: minära uppgifter om huruvida, så som i distriktsförvaltningen. Enligt erhållna upp-
18176: spörsmålet påstås, den viktiga principen gifter har vederbörande numera erhållit
18177: om tjänstemännens fria medborgarverksam- anställning hos privat arbetsgivare i Hel-
18178: het i det ifrågavarande enskilda fallet singfors.
18179: kränkts, har ministeriet för kommunika- Då i det i spörsmålet nämnda ärendet
18180: tionsväsendet och allmänna arbetena i ären- klagoskrift inlämnats till Justitiekanslern,
18181: det införskaffat skriftligt utlåtande av kommer ärendet i samband därmed särskilt
18182: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och av och slutgiltigt att utredas.
18183: Helsingfors den 29 april 1964.
18184:
18185: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena M. Niskala.
18186: Kysymys N: o 43.
18187:
18188:
18189:
18190:
18191: T. Kinnunen ym.: Metsäopiston perustamisesta Itä-Suomeen.
18192:
18193:
18194: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18195:
18196: Allekirjoittanut jätti viimeksi huhtikuun seksi. Tämä koulu olisi Eduskunnan mie-
18197: 9 päivänä 1954 eduskunta-aloitteen, jossa lestä sijoitettava Itä-Suomeen, jossa metsä-
18198: esitettiin eduskunnan hyväksyttäväksi toi- koulun puute on ennen viime sotia valmis-
18199: vomus, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tuneen Loimolan metsäkoulun jäätyä väli-
18200: toimenpiteisiin Itä-Suomen metsäkoulun pe- rauhansopimuksessa Sosialististen Neuvosto-
18201: rustamiseksi Heinävedelle. Tämän aloitteen tasavaltain Liitolle luovutetulle alueelle
18202: eduskunnan maatalousvaliokunta käsitteli suurempi kuin maan muissa osissa. - - -
18203: yhdessä erään toisen samanluontoisen aloit- -" Mainittakoon, että tuolloin käytetty
18204: teen kanssa lokakuun 26 päivänä 1956, pää- nimitys metsäkoulu muuttuu uuden lain
18205: tyen periaatteessa myönteiseen tulokseen. mukaisesti nimeksi: metsäopisto.
18206: Eduskunta käsitteli asian marraskuun 6 Kun eduskunnan hyväksymän toivomuk-
18207: päivänä 1956, hyväik:syen toivomuksen, "että sen ajankohdasta on kulunut jo yli seitse-
18208: hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin metsäkou- män vuotta, eikä asiasta ole 'ainakaan julki-
18209: lun perustamiseksi Itä-Suomeen". Peruste- suudessa kuulunut mitään, esitämme kun-
18210: luissaan eduskunta lausui mm. seuraavaa: nioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1
18211: "Maassamme nykyisin toiminnassa olevat momenttiin viitaten valtioneuvoston asian-
18212: kuusi metsäkoulua eivät Eduskunnan saa- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
18213: man tiedon mukaan pysty tyydyttämään kysymyksen:
18214: metsäteknikkojen v:almistustarvetta, mikä
18215: metsänhoitoyhdistyksistä marraskuun 17 Onko Hallitus, Eduskunnan mar-
18216: päivänä 1950 annetun lain voimaantultua raskuun 6 päivänä 1956 hyväksymää
18217: on huomattavasti lisääntynyt. Kun raken- toivomusta noudattaen, ryhtynyt toi-
18218: teilla oleva Tammelan metsäkoulu pääsee menpiteisiin metsäopiston perustami-
18219: aloittamaan toimintansa sekä Nikkarilan ja seksi Itä-Suomeen, ja
18220: Rovaniemen koulujen suunnitellut laajen- onko tällöin tutkittu erikoisesti
18221: tami:styöt saadaan suoritetuiksi, helpottuu Heinäveden kunnan alueen tarjoamia
18222: vallitseva metsäteknikkopula tuntuvasti. erittäin myönteisiä mahdollisuuksia
18223: Kuitenkin on lähiajan metsäteknikkotar- ja koulutusolosuhteita metsäopiston
18224: vetta silmällä pitäen katsottava myös yhden sijoituspaikkana?
18225: uuden metsäkoulun perustaminen tarpeelli-
18226: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1964.
18227:
18228: Toivo H. Kinnunen. Esu Niemelä.
18229:
18230:
18231:
18232:
18233: E 416/64
18234: 2
18235:
18236:
18237:
18238:
18239: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
18240:
18241: Eduskunnan Herra Puhemiehelle jäte- tarkoitetun ajankohdan jälkeen yhtä vält-
18242: tyssä, 3 päivänä huhtikuuta 1964 päivä- tämätöntä kuin aikaisemmin.
18243: tyssä kirjoituksessa kansanedustajat Toivo Metsäoppilaitoskomitea onkin todennut
18244: H. Kinnunen ja Esu Niemelä ovat valtio- vuonna 1962 valmistuneessa ensimmäisessä
18245: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin vii- osamietinnössään, että maassamme tarvi-
18246: taten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen taan kipeämmin kouluja metsätyömiesten,
18247: vastattavaksi esittäneet seuraavan kysy- metsänomistajain ja metsätyönjohtajain
18248: mykseen: valmentamiseen kuin metsäteknikkoja val-
18249: mistavia oppilaitoksia. Tässä tarkoituksessa
18250: ,Onko Hallitus, Eduskunnan mar- Eduskunta on jo osoittanut varoja. muun
18251: raskuun 6 päivänä 1956 hyväksymää muassa kausiluontoisesti metsätöitä suorit-
18252: toivomusta noudattaen, ryhtynyt toi- tavien metsätyömiesten kouluttamiseen. Itä-
18253: menpiteisiin metsäopiston perustami- Suomessa on puheena olevia varoja metsä-
18254: seksi Itä-Suomeen, ja hallituksen toimesta käytetty muun muassa
18255: onko tällöin tutkittu erikoisesti tilapäiseen Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon
18256: Heinäveden kunnan alueen tarjoamia metsänhoitokouluissa järjestettyyn kurssi-
18257: erittäin myönteisiä mahdollisuuksia toimintaan. Niin sanottujen vakinaisten
18258: ja koulutusolosuhteita metsäopiston metsätyömiesten kouluttaminen on aloitettu
18259: sijoituspaikkana ~" syksyllä 1963 kahdessa väliaikaisessa metsä-
18260: työkoulussa, joista toinen on sijoitettu
18261: Vastaukseksi tähän kysymykseen saan Pieksämäelle Nikkarilan ja toinen Rova-
18262: kunnioittaen esittää seuraavaa: niemen metsäkoulun yhteyteen.
18263: Metsäteknikkoja valmistavien metsäkou- Kuluvan vuoden valtion tulo- ja meno-
18264: lujen, jotka metsäoppilaitoksista annetun arviossa on osoitettu varat metsätyömiesten
18265: lain (141/64) nojalla muuttuvat 1. 1. 1965 kouluttamista varten tarvittavan ja Poh-
18266: lukien metsäopistoiksi, opetusolot ovat jois-Karja1an ja Kainuun raja-alueelle pe-
18267: olleet eritoten vuodesta 1956 alkaen huo- rustettavan metsäkoulun suunnittelusta
18268: mattavan suurten muutosten alaisia. Vuo- aiheutuvien menojen suorittamiseen. Tämän
18269: sina 1956-60 on valtion kuudesta metsä- koulun rakentaminen voitaneen aloittaa
18270: koulusta neljän, nimittäin Rovaniemen, vuonna 1965. Ensisijaisesti metsänomista-
18271: Evon, Nikkarilan ja Tammiswaren koulujen jain koulutukseen tarkoitetun Pohjois-Kar-
18272: rakennukset joko kokonaisuudessaan tai jaLan Onkamossa sijaitsevan metsänhoito-
18273: lähes pääosaltaan uusittu. Lisäksi on raken- koulun laajentamiseen on lisäksi osoitettu
18274: nettu Tammelaan uusi metsäkoulu, joka vuosina 1961 ja 1962 varoja sekä vastaa-
18275: aloitti toimintansa vuonna 1962. Valtion vasti Sääminkiin perustettavan Itä-Savon
18276: nykyisistä seitsemästä metsäkoulusta ja metsänhoitokoulun rakennustöiden suunnit-
18277: yksityisestä Kymin Oy:n ylläpitämästä Sip- teluun ja aloittamiseen vuosina 1962 ja
18278: polan metsäkoulusta sekä valtion avusta- 1963. Myös edellä mainittu Etelä-Savon
18279: mana toimivan Kotkan Sahateollisuuskou- metsänhoitokoulu, joka sijaitsee Mäntyhar-
18280: lun metsäosastosta on valmistunut metsä- julla, rakennettiin pääosalta valtion varoilla
18281: teknikkoja tarvetta vastaavasti, esimerkiksi vuosina 1961 ja 1962.
18282: viisivuotiskautena 1959-63 keskimäärin Edellä esitetystä ilmenee, että viime vuo-
18283: 150 vuodessa. Uuden metsäkoulun perusta- sinla on Itä-Suomessa metsäopetusta voi-
18284: minen ei näin muodoin ole ollut kyselyssä makkaasti laajennettu ja monipuolistettu.
18285: Senjälkeen kun laki metsäoppilaitoksista uusia metsäopistoja vaan metsäkouluja,
18286: vuoden 1965 alusta tulee voimaan, avautu- joissa annetaan opetusta ensi sijassa metsä-
18287: vat entistä paremmat mahdollisuudet ryh- työntekijöille, metsänomistajille ja työnjoh-
18288: tyä tarvetta vastaavasti edelleen laajenta- tajiksi koulutettaville, tullaan metsäoppi-
18289: maan ja kehittämään myöskin Itä-Suomessa laitoksia perustettaessa harkitsemaan Heinä-
18290: tapahtuvaa metsäopetusta. Kun tällä het- veden tarjoamien mahdollisuuksien hyväksi-
18291: kellä ei näytä olevan tarvetta perustaa käyt.töä tässä tarkoituksessa.
18292: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1964.
18293:
18294: Maatalousministeri Samuli Suomela.
18295: 4
18296:
18297:
18298:
18299:
18300: Till Riksdagens Herr Talman.
18301:
18302: I en den 3 april 1964 daterad skrivelse Grundandet av en ny forstskola har så-
18303: till Riksdagens Herr Talman, har riksdags- lunda efter den tidpunkt spörsmålet avser
18304: man Toivo H. Kinnunen och Esu Niemelä icke påkallats av ett lika nödvändigt behov
18305: i det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som tidigare.
18306: anger tili vederbörande medlem av statsrå- Forstläroanstaltskommitten, konstaterade
18307: det för avgivande av svar ställt följande i sitt första delbetänkande, som blev fär-
18308: spörsmål: digt år 1962, att värt land är i större behov
18309: av skolor för träning av skogsarbetare,
18310: ,;Har Regeringen, i enlighet med av skogsägare och skogsarbetsledare än av
18311: Riksdagen den 6 november 1956 god- läroanstalter, som utbildar forsttekniker. I
18312: känd hemställan, vidtagit åtgärder detta syfte har Riksdagen redan anvisat
18313: för grundande av ett forstinstitut i medel bl. a. för utbildning av skogsarbetare,
18314: Östra Finland, och om så är fallet, som utför säsongbetonade skogsarbeten. I
18315: har i samband härmed särskilt Östra Finland har ifrågavarande medel på
18316: undersökts de synnerligen positiva åtgärd av forststyrelsen bl. a. använts för
18317: möjligheter och skolningsförhållan- tillfällig vid Pohjois-Karjala och Etelä-
18318: den, som Heinävesi kommuns område Savo skogsvårdsskolor anordnad kursverk-
18319: erbjuder såsom förläggningsplats för samhet. Utbildningen av s.k. permanenta
18320: fo:rstinstitutelt?" skogsarbetare påbörjades hösten 1963 vid
18321: tvenne interimistiska skogsarbetsskolor, av
18322: vilka den ena är placerad i samband med
18323: Såsom svar på detta spörsmål får jag Nikkarila forstskola i Pieksämäki och den
18324: vördsamt anföra följande: andra i samband med Rovaniemi forstskola.
18325: Undervisningsförhållandena vid forstsko- I innevarande års statförslag har an-
18326: lorna, som utbildar forsttekniker, vilka visats medel för täckande av utgifterna för
18327: skolor med stöd av lagen om forstläro- planeringen av en forstskola, som behövs
18328: anstalter (141/64) från 1. 1. 1965 ombildas för utbildning av skogsarbetare och som
18329: tili forstinstitut, har isynnerhet sedan är skall inrättas i gränstrakten mellan Nord-
18330: 1956 undergätt mycket stora förändringar. Karelen och Kajanaland. Byggnadsarbetet
18331: Under ären 1956-60 förnyades byggna- på denna skola torde kunna påbörjas år
18332: derna vid fyra av statens sex forstskolor, 1965. För utvidning av skogsvårdsskolan i
18333: nämligen forstskolorna i Rovaniemi, Evo, Onkamo i Nord-Karelen, som närmast är
18334: Nikkarila och Ekenäs, antingen helt och avsedd för utbildning av skogsägare, har
18335: hållet eller så gott som tili sin huvudsak- därtili år 1961 och 1962 anvisats medel
18336: liga del. Därtili har i Tammela byggts en ävensom för planering och påbörjande av
18337: ny forstskola, som började sin verksamhet byggnadsarbetena åren 1962 och 1963 på
18338: år 1962. Vid statens nuvarande sju forstsko- Itä-Savo skogsvärdsskola, som skall inrättas
18339: lor och den privata av Kymmene Ab upp- i Sääminki. Även ovannämnda Etelä-Savo
18340: rätthällna forstskolan i Sippola samt skogs- skogsvårdsskola, som ligger i Mäntyharju,
18341: avdelningen vid Kotkan Sahateollisuus- byggdes huvudsakligen med statens medel
18342: koulu, som åtnjuter statsunderstöd, har under åren 1961 och 1962.
18343: utbildats skogstekniker tili ett antal, som Av det ovan anförda framgår, att forst-
18344: motsvarar behovet, t.ex. under femårspe- undervisningen i Östra Finland under de
18345: rioden 1959-63 i medeltal 150 per år. senaste ären i hög grad utvidgats och
18346: 5
18347:
18348: gjorts mångsidigare. Då lagen om forstläro- ligga behov att inrätta nya forstinstitut
18349: anstalter från början av år 1965 träder i utan forstskolor, vid vilka undervisning
18350: kraft, öppnar sig bättre möjligheter än meddelas närmast åt skogsarbetare, skogs-
18351: förut att ytterligare utvidga och utveckla ägare och sådana, som skall utbildas tili
18352: forstundervisningen även i Östra Finland arbetsledare, kommer man, då forstläro-
18353: så att den motsvarar det förefintliga be- anstalter skall inrättas, att överväga ut-
18354: hovet. nyttjandet av de möjligheter Heinävesi i
18355: Då det för närvarande icke synes före- detta avseende erbjuder.
18356: Helsingfors den 5 maj 1964.
18357:
18358: Lantbruksminister Samuli Suomela.
18359:
18360:
18361:
18362:
18363: E 416/64
18364: Kysymys N: o 44.
18365:
18366:
18367:
18368:
18369: Väyrynen ym.: Työajasta valtion virastoissa ja laitoksissa
18370: vapunaattona.
18371:
18372:
18373: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18374:
18375: Eri yhteyksissä on kiinnitetty huomiota sii- kittava virastoja koskevan työaika-asetuksen
18376: hen seikkaan, ·että valtion virastoissa !IJopete- säännöksiä muutettaviksi siten, että vapun-
18377: rt;aan vapun aattona työskentely vasta klo 16, päivä voitaisiin järjestää myös valtion viras-
18378: vaikka kuntien, ainakin kaupunki- ja kauppa- toissa ja laitoksissa, näiden toimialan asetta-
18379: lakuntien, virastQt suljetaan vapun aattona jo mat rajoitukset huomioon ottaen, vapaapäi-
18380: klo 13. Samasta asiasta tein kyselyn hallituk- väksi ja että myöskin vapun aattona voitai-
18381: selle toukDkuun 4 päivänä 1962. · siin noudattaa lyhyempää työaikaa siten,
18382: Työajasta valtion virastDissa ja laitoksissa että työ päättyisi kello 13, klllten käytän-
18383: annettu asetus, annettu kesäkuun 20 päivänä nössä asianlaita on yleensä myös muma
18384: 1960, ei pidä vapunpäivää sellaisena pyhä- aloilla."
18385: ja juhlapäivänä, jonka aattona virastot sul- Ede'liläesitetyn perusteella ja valtiopäivä-
18386: jettaisiin jo klo 13. Sen mukaan pitäisi val- järjestyksen 37 § : n 1 momenttiiln viitaten esi-
18387: tion virastoissa j1opa työskennelläkin vapun- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18388: päivänä. Aikaisempaan kyselyyn antamas- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18389: saan vastauksessa hallitus esitti mm. seuraa-
18390: vaa: "Vakiintuneen käytännön mukaan on Aikooko Hallitus ryMyä kiireeUi-
18391: kuitenkin pääministeri antanut vuosittain sesti se1lais.iin toimenpiteisiin, että
18392: ohjeen, ettei valtioneuvostossa työskennellä vaiLtion v1rasto:issa ja laJitoksissa jo
18393: vapunpäivänä. Tätä ohjetta on vastaavasti klliuvan vuoden vapunaattona työaika
18394: sovellettu niissä muissa valtion virastoissa ja päättyisi, kuten käytännössä ·asian-
18395: laitoksissa, joissa se on ollut mahdollista näi- ~:aita on jo muilla ·ailoilla, ke:Ho 13, jru
18396: den toimialan asettamat rajoitukset huo- jos ci aio,
18397: mioon ottaen. Vapunaatto on kuitenkin ollut mistä syystä Hallitus katsoo asia!lili-
18398: normaali työpäivä, joNoin virastojen työaika seksi säilyttää työajasta valtion viras-
18399: on päättynyt klo 16." toissa ja laitoksissa kesäkuun 20 päi-
18400: Edelleen vastauksessa sanottiin: "Huo- vänä 1960 annetun asetuksen nyky-
18401: mioon ottaen jo muutaman vuoden jatku- a:ikaa vastaamattomat vanhentuneet
18402: neen käytännön nä.yttää siltä, että olisi har- säännökset?
18403: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1964.
18404:
18405: Antero Väyrynen. Allmeli Rooen.
18406: U. H. Voutilainen. Meeri Kailavainen.
18407: Edit Terästö. Anni Flinck.
18408:
18409:
18410:
18411:
18412: E 396/64
18413: 2
18414:
18415:
18416:
18417:
18418: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18419:
18420: Huhtikuun 3 päivänä 1964 päivätyssä ja paapäiväksi. Tämä laki ei koske virkamiehiä
18421: saman kuun 4 päivänä vaLtioneuvoston asian- eikä siihen sisälly säännöksiä työskentelystä
18422: omaiselle jäsenelle saapuneessa kirjeessä vapunpäivän edellisenä päivänä.
18423: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjes- Laissa kauppaliikkeiden ja liiketoimistojen
18424: tyksen 37 §: n 1 momentissa mainitussa tar- aukioloajoista (606/46) säädetään, että
18425: koitukseSsa lähettänyt jäljennöksen edustaja muun muassa vapunpäivänä on lain tarkoit-
18426: Antero Väyrysen ym, 'TeiUe antamasta kir- tamat liikkeet ja toimistot, eräin poikkeuk-
18427: jeestä, jossa valtioneuvoston ·asianomaisen jä- sin, pidettävä suljettuina. Vapunpäivän edel-
18428: senen va.sta.ttavaiksi on tehty seura.a,va kysy- Lisen .päivän osalta 1aiSOOJ säädetään, että siJ:-
18429: mys: loin on 1iiikkeet ja toimistot, eräi-n poiklkeuk-
18430: "Aikooko Hallitus ryhtyä kiireelli- sin, suljettava, kuten 1auwntaisin ja :lcirkollis-
18431: sesti sellaisiin toimenpiteisiin, että ten juhlapäivien sekä itsenäisyyspäivän aatto-
18432: valtion virastoissa ja 'laitoksissa jo päivänä, tuntia aåkaåBemmin kuin muina arki-
18433: kuluvan vuoden vapunaattona työaika päivinä eli viimeistään kello 17. Tämäkään
18434: päättyisi, kuten käytännössä asian- laki ei koske valtion virkamiehiä.
18435: laita on jo muilla aloilla, kello 13, ja Kysymys vapunpäivän asemasta on ollut
18436: jos ei aio, 1940 J.uvulla komitea;n selvitettävänä, ja sen
18437: mistä syystä Hallitus katsoo asiwlli- työn perusteella on hallitus vuoden 1948 val-
18438: seksi säilyttää työajasta valtion viras- tiopäivillä antanut Eduskunnalle esityksen
18439: toissa ja laitoksissa kesäkuun 20 päi- n :o 23 laiksi itsenäisyyspäivästä ja vapun-
18440: vänä 1960 annetun asetuksen nyky- päivästä. Hallitus esitti tuolloin muun
18441: aikaa vastaamattomat vanhentuneet muassa, että itsenäisyyspäivä säädettäisiin
18442: säännökset?" yleiseksi juhla- ja vapaapäiväksi sekä että
18443: vapunpäivä säädettäisiin yleiseksi vapaapäi-
18444: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- väksi. Lakiehdotuksen mukaan itsenäisyys-
18445: taen seuraavaa: ja vapunpäivänä olisi työt ollut keskeytet-
18446: Valtion virastojen työaikaa koskevat sään- tävä virastoissa, tuomioistuimissa ja kou-
18447: nökset sisaltyvät työajasta ja vuosilomista luissa sekä vwltion, kuntien ja yksityisten
18448: vwltion virastoissa ja laitoksissa 20 päivänä laitoksissa, yrityksissä ja työmailla. Tämä
18449: kesäkuuta 1960 annettuun asetukseen (294/ laki olisi siten koskenut myös virkamiehiä.
18450: 60). Asetuksen 1 § : n 1 momentin mukaan Vastauksessaan Eduskunta 1 päivänä jou-
18451: työaika valtion virastoissa on kello 8.30-16 lukuuta 1950 ilmoitti hylänneensä edellä
18452: muina arkipäivinä paitsi lauallltaisin sekä mainitun Hallituksen esitykseen sisältyvän
18453: pyhä- ja juhlapäivien aattoina, johloin se lakiehdotuksen.
18454: päättyy kello 13. Asetuksessa ei ole erikseen Huomioon ottaen muun muassa edellä esi-
18455: säännöksiä työskentelystä vapunpäivänä eikä tetyn Eduskunnan vastauksen, on suhtau-
18456: sen edellisenä päivänä. duttu varovaisesti vapunpäivän järjestämi-
18457: Vapunpäivä on säädetty työntekijöiden seen asetusteitse virkamiesten vapaapäiväksi.
18458: vapaapäiväksi 27 päivänä huhtikuuta 1944 Vuosittain on pääministeri antanut ohjeen,
18459: annetulla lailla (272/44) vapunpäivän jär- ettei valtioneuvostossa työskennellä vapun-
18460: jestämisestä .työntekijäin vapaapäiväksi päivänä. Vastaavaa menettelyä on nouda-
18461: eräissä tapauksissa. Lain mukaan työnteki- tettu myös muissa virastoissa. Näin on viras-
18462: jälle, jonka työ on senlaatuista, että hän toissa työskentelevät valtion virkamiehet
18463: sunnuntaina on vapaana työstä, on annet- kä~tännössä voitu saattaa yhdenmukaiseen
18464: tava arkipäiväksi sattuva vapunpäivä va- asemaan työntekijöiden kanssa vapunpäivän
18465: 3
18466:
18467: työskentelyn suhteen. Valtiovarainministe- Vapunpäivän edellisen päivän työajan jär-
18468: riössä on äskettäin laadittu ehdotus asetuk- jestelyissä on eräillä työaloilla siirrytty sopi-
18469: seksi, jolla työajasta ja vuosi1omista valtion musperusteiseen työajan lyhentämiseen var-
18470: virastoissa ja laitoksissa annettuun asetuk- sinkin työntekijöiden osalta; sen sijaan toi-
18471: seen lisättäisiin säännös siitä, että virastoissa mihenkilöryhmiä koskevat työehto- tai muut
18472: ei .työskennellä vapunpäivänä. Asiasta jou- sopimukset eivät yleensä rinnasta vapunpäi-
18473: dutaan kuitenkin ennen asetuksen mahdol- vän edellisen päivän työaikaa lauantain tai
18474: lista antamista käymään valtion viran ja toi- juhliapäivien aattopäivien työaikaan. Kysy-
18475: men haltijain neuvotteluoikeudesta annetun mys valtion virastojen vapunpäivän edellisen
18476: lain mukaiset neuvottelut. päivän työajasta on edelleen harkittavaua.
18477: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1964.
18478:
18479:
18480: Minist.eri Heikki Tuominen.
18481: 4
18482:
18483:
18484:
18485:
18486: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
18487:
18488: I ett den 3 april 1964 daterat brev, som för arbetarna. Enligt lagen skall för arbe-
18489: följande dag kommit mig tillhanda, har Ni, tare, vars arbete är av sådan art, att han
18490: Herr Talman, i den avsikt, som framgår av på söndagarna är ledig från arbete, första
18491: 37 § 1 mom. riksdagsordningen, tillställt mig maj, då den infaller på en vardag, utgöra
18492: en avskrift av en av riksdagsman Antero fridag. Denna lag berör ieke tjänstemännen
18493: Väyrynen m.fl. tilil Eder ingiven skrivelse, och innehåller icke stadganden om arbetet
18494: i viiiken rt:dll vederbörande medlem av stats- dagen före första maj.
18495: rådet för besvarande riktats följande spörs- I lagen om tiden för öppethållande av
18496: mål: handelsrörelser oeh affärskontor (606/46)
18497: stadgas, att i bgen avsedda handelsrörelser
18498: "Ärnar Regeringen skyndsamt ooh kontor, med vissa undantag, skahl hållas
18499: skrida tili sådana åtgärder, 8!tt arbets- stängda bl.a. första maj. Angäende dagen
18500: tiden vid statens ämbetsverk oeh :före första maj stadgas i lagen, att han-
18501: inrättningar redan innevarande år delsrörelser och kontor, med vissa undantag,
18502: dagen före första maj skulle upphöra då bör stängas såsom på lördag och dag före
18503: kloekan 13, såsom praxis redan är kyrldig högtidsdag samt före självständig-
18504: inom övriga områden, oeh om så ieke hetsdagen, en timme tidi'gare än andra var-
18505: är fallet, dagar, eller senast kloekan 17. Ieke heller
18506: av viiken orsak :finner Regeringen denna lag berör statens tjänstemän.
18507: det sakeniigt att. bibehålla de i :för- Frågan om första maj var på 1940-talet
18508: ordningen den 20 juni 1960 om ar- under utredning i en kommitte, oeh på basen
18509: betstiden i statens ämbetsverk oeh av dennas arbete avlät Regeringen vid 1948
18510: inrättningar, ingående föråldrade års riksdag en proposition n: r 23 till riks-
18511: stadgandena, som ieke mera motsvarar dagen med :förslag till lag om självständig-
18512: de nuvarande förhållandena?" hetsdagen och första maj. Härvid föreslog
18513: Regeringen bland annat, att om sjä;lvstän-
18514: dighetsdagen skulle stadgas att den skulle
18515: Såsom svar på detta spörsmål får jag vara allmän högtids- och fridag och att
18516: vördsamt anföra följande: första maj skulle vara allmänfridag. Enligt
18517: Stadgandena om arbetstiden vid statens lagförslaget slruUe arbetena under självstän-
18518: ämbetsverk oeh inrättningar ingår i :förord- dighetsdagen oeh första maj vara inställda
18519: ningen den 20 juni 1960 angående arbetsti- vid ämbetsverken, domstolarna oeh skölorna
18520: den oeh semestern vid st8!tens ämbetsverk samt vid statens, kommunernas oeh enskildas
18521: oeh inrättningar (294/60). Enligt förordnin- inrättningar, företag oeh arbetsplatser.
18522: gens 1 § 1 mom. är arbetstiden vid statens Denna lag skulle såiunda ha berört även
18523: ämbetsverk från ldoekan 8.30 till kloekan 16 tjänstemännen.
18524: övriga vardagar utom lördagar samt dagar 1 sitt svar meddelade Riksdagen den 1 de-
18525: före helg- och högtidsdagar, då arbetet cember 1950 att den förkastat det i Regerin-
18526: avslutas kloekan 13. Förordningen innehåller gens ovannämnda proposition ingängna lag-
18527: icke stadganden särskilt om arbetet under förslaget.
18528: första maj och den föregående dagen. Med beaktande av bland annat Riksdagens
18529: Om första maj har genom lagen den 27 ovan anförda svar har man iakttagit försik-
18530: april 1944 om fastställande av första maj i tighet i fråga om att genom förordning göra
18531: vissa fa:ll såsom fridag för arbetarna första maj tili fridag för tjänstemännen.
18532: (272/44) stadgats, att den skall vara fridag Statsministern har årligen föreskrivit, att
18533: 5
18534:
18535: statsrådet icke arbetar första maj. Motsva- tjänste- och befattningshavares förhandlings-
18536: rande förfarande har tillämpats även i rätt.
18537: andra ämbetsverk. Sålunda har ;tjällBte- Vid reglering av arbetstiden under dagen
18538: männen vid statens ämbetsverk i praktiken före första maj har man inom vissa arbets-
18539: kunnat försättas i samma ställning som arbe- områden övergått tili förkortning av arbets-
18540: tarna med avseende på arbetet under första tiden på avtalsgrund, särskilt i fråga om
18541: maj. Vid finansministeriet har nyligen upp- arbetare; däremot jämställer icke kollektiv-
18542: gjort:s förslag till förordning, genom viiken eller andra avtal som berör funktionärsgrup-
18543: till förordningen angående arbetstiden och perna, i allmänhet arbetstiden under dagen
18544: semestern vid statens ämbetsverk skuUe före första maj med arbetstiden under lör-
18545: fogas ett stadgande därom, att ,arbetet skul~e dag eller dag före helg. Frågan om arbetsti-
18546: vara inställt vid ämbetsverken under första den i stBJtens ämbetsverk under dagen före
18547: maj. Innan förordning gives bör dock under- första maj är fortfarande under över-
18548: handlingar föras enligt lagen om statens vägande.
18549: Helsingfors den 2 maj 1964.
18550:
18551:
18552: Minister Heikki Tuominen.
18553: Kysymys N: o 45.
18554:
18555:
18556:
18557:
18558: U. Mäkelä ym.: Yksityisistä teistä annetussa laissa tarkoi-
18559: tettujen valtionavustusanomusten käsittelystä lääninhalli-
18560: tuksissa.
18561:
18562:
18563: (Kysymyksen N: o 41 yhteydessä.)
18564:
18565:
18566:
18567:
18568: E 290/66
18569: Kysymys N: o 46.
18570:
18571:
18572:
18573:
18574: V. Mattila ym.: Valtionrautateiden autokuljetustoiminnassa
18575: esiintyvistä epäkohdista.
18576:
18577:
18578: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18579:
18580: :Via1tionrautateiden tappiolliisuudesta on tihllä ka1ustoiLla pystytään tuottamaan. Rauta-
18581: viime aikoina käyty vilkasta keskustelua. Sen tiehaJ.lituksen liikenneosastolta saJamiemme
18582: tkirjanpidollisessa tiili111pääJtöksressä ovatlcin tietoj•en mukaan vaJltionrautateiden oma auto-
18583: tappiolurvwt viime vuosina lisääntyneet. Kui- jaosto kykenee !roiltpaHemaan toiminnail.Jaan:
18584: tenlcin Slllattaa oLla, että tähän on syynä se, muun autokuljeJtuksi:a hoitavan liikenteen
18585: että laitos ei de hoidettawi~a puhtaasti liike- kanssa, mutta kailuston puutteellisuus ja
18586: tail.oudel1isten periaaJtteiden mukalisesti. YJeis- ikunto ovalt siinä olleet esteenä, micltä vuoksi
18587: hyödyltisenä lrutoksena Ollikån valltionmuta- valtionrautatiet on joutunut luovuttamaan
18588: tciden tappioUisuutoon suhtauduttava toisella tehtäviään sirmliiisille. Täitä -emme ikuitenkaan
18589: t!ava1la. voi pitää oikeana eiikä r8Jlltrutielaitokisen teh-
18590: Kuitenlkin laitoksen sisä.llä on ibneisestiJ täväpiiriin kuuJuvana. !Samana tähd·ernnämme
18591: olemassa sel!laisi:a toimilJJitoja, jmta; hoitamailila myöskin lairtolmen talouden parantamiseen
18592: ta;loude1lisemmin .päästä::isiån parempiin tulok- tähtääviä toimenpitcitä. Laitoksen ei pitäisi
18593: siin. Kun raut.aJtielmtos on ottanut hoitaak- päästää autokalustoaan scllaiseen kuntoon,
18594: seen kuJjet~htävät "ov'elta ovelle", se tlllr- että sen myttö on epätaJoudeillista.
18595: vi,tsee tässä tehtävässä paitsi ikiskokuljetl.lksia:, Edellä o1evrun perusteella esitämme kun-
18596: myöskin maantiekt:rljetuksia. 'Ma.lrunltiekulje- nioittavasti va:ltiopäirväjärjestyksen 37 § : n 1
18597: tuk.sia varten on mutatiehaJJitlliksen tiikenne- momenttiin viitaten vaJtioneuvoston ,asian-
18598: <JSa.Ston alaisuudessa toi;mcimassa ·autojaO!M, omaisen jäsetnen: 'V:astattavaksi kysymykseen:
18599: jonka tehtävänä on maanticlmlj-etusten hoita-
18600: minen. Sen käytj;ÖS'Siä on ~ooes 15()0 kuorma- Tietääkö Hallritus, että raUJtatielai-
18601: autoa, joiden iisälmi jonkllin verran on hen- toksen autokalusto on päässyt määrä-
18602: ikiilölimja~autoja. Näistä ikuorma~autoista on rahojen puutteessa rappiolle ja jos tie-
18603: tä11ä hetkel:lä. tietäm.ämme muklaan yli 7-vuo- tää,
18604: ti,aita rno:in 220 kappaJetta. Kun tjedämme, mi·hin toimen:pite~sirin Hahl:i.tus a;ikoo
18605: <että yksityinen autoHikenne saa jo verotuk- ryhtyä ,tämän ·epätaloudellisen auto-
18606: sessa kuolettaa neiljäiSsä vuodesoo ·ruutonsa ja llruljetustoirrmnnan saattam.iseksi ool-
18607: vailclm rautatien autokulj.etn.stoiminnassa toi;.. ~aiseksi, että se parantaisi r8Jlltatielari-
18608: mivat autot ovatki!l1 hieman kevyemmä&sä tok:sen mahdolHsuuksia selvitä tehtä-
18609: työssä, nim siitä huo1imatta tämä osoittaa., vistään, jotka så.He maan suurimpana
18610: että on epältruloudeHista ajaa näin :vBIIllhall<a kuljetuslaitoksena kuuluvat j.a jotka
18611: iroaJumolla. ·KorjaUS!kustammJmet nousevat sen meidäill käslii!y:ksemme mukaisesti
18612: huomattavasti yl;1 niiden tuottojen, jotka tulisi i,tse hoittaa?
18613: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1964.
18614:
18615: V eik:k:o Ma.tthla. Eino Raunio.
18616: Uljas Mäkelä. O~avi Lindblom.
18617: VaHo Käkelä. Anni Fiinck.
18618: Veiilclro Kokkola.
18619:
18620:
18621: E 401/64
18622: 2
18623:
18624:
18625:
18626:
18627: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
18628:
18629: Kansanedustajat Veikko Mattila ym. ovat 1'958 4!50 980,25
18630: Teidän vä11itykseHänne, Herra Puhemies, jät- 19•59 490 ·65.8,10
18631: täneet valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 mo- 1960 1.242750,-
18632: mentissa mainitussa tarkoitukisessa HaHituk- 19·61 735246,15
18633: sen asilanomaisen jäsenen vastattavaksi seu- 1962 2 779 403,24
18634: raavan huhtikuun 7 päivänä W64 pä:ivfiltyn: 1963 1603 09·9,63
18635: ja huhtikuun .S pfilivrunä 19164 tiedokseni tul-
18636: leen kysymylrnen: Rautatieha:llitus on lisäksi å~moittanut, että
18637: varsirruk.in vuosina 1957-1959 olivat tarlmi-
18638: "T(ietääk.ö Hallitus, •että rautatielai- tukseen varatut määrärahaJt aivan riittämät-
18639: toksen autokalusto on päässyt määrä- tömät eivätkä ne riåttäneet edes siJJloisifun
18640: rahojen puutteessa rappiolle ja jos tie- 10%' suU:rUisirin poistoihin, joihin oli~
18641: tää, . . t·arvittu noin ·600 000 nmkjv. ~aluston uusi-
18642: mihin toimenpiteisiå.n Ha1htus a;1ikoo miseen ei usein muunoinkaan ole oHut riittä-
18643: ryhtyä tämän epätaloudellisen auto- västi v•aroja. Tämän johdosta rautaJti,ekuJje-
18644: ilruljetustoiminnan saattami.seks:i sel- tuksili:n iliittyvää autolrrilkennettä on luovu-
18645: iJ..aisekså, ·että se parantaisi rautatielwi- tettu VR: n omalle apuyhtiölle Oy PohjoLan
18646: toksen mahdolEsuuksia selvitä tehtä- Liikenne Ab: Ue ja osaksi myös yksityisten
18647: våstää;n jotka siliJ.e maan suurimpana ·1irikennöitsijöiden hoidettavaksi. Tätä kehl-
18648: ikuljet~lairtoksena kuuluvat ja ~ot~ tystä ~ei tosin ole kllillilantaloudelli~a mie-
18649: sen meidän käsityksemme muka1sest1 ilessä pidettävä .epäkohtana, koska vailtionrau-
18650: tulisi iltse hoitaa~" tateiden kustannukset on näissä tapauksissa
18651: Kysymykseen saan kunnioittaen vastata; yJ•eensä saatu alenemaan. Sitäpaitsi menet!ely
18652: seuraavaa: vastaa ~eduskunnan 3. ~5. 1963 [ausumaa toivo-
18653: Rautatiehallituksen ~lmoirtUikisen mukaan musta rautateihiln Ji:ittyvän ·autol.iikenteen
18654: valtionrautateiden autokalusto käsittää täUä järjestämisestä liiketaloudclJtisten periaattei~
18655: hetkelJä 492 ikuorma-autoa j·a 34 linja-autoa. den mukaisesti!.
18656: Kuorma-autoista on yli seitsemä;n vuotta Kun autoliikenteen liliketaloudeii.Hnen hoito
18657: käytössä olleilta 1515 eJi noin 1/3 ja kalustoo ,edeHyttää, että autoli:ikennettä hoideta~~
18658: kes~~kä on kuorma-autoj·en osalta 7,37
18659: edelleen myös 11autati•elaitoksen ,toimesta, ~l[st
18660: vuOitta ja ldnj·a-autojen 7,20 vuotta. kaluston uusimiseen varattava riittävästi va-
18661: Kuluneena kymmenvuotiskautena on kalus- roja. Tähän tarkoitukseen .mutaltiehalHtus..voi
18662: ton uusimiseen käytetty määrärohoja seura·a- käyttää tul<>- ja menoamossa ol-evaa tyo~o
18663: vaSiti: neiden, autojen ym hankintaaill va~attua s:t~r
18664: tomäärärahaa ja uudistusrahastonsa varoJa.
18665: V uooru 1954 mk 902 028,55 Rautatiehallirtuk.sen toimivaltaan kuuluu,
18666: 1955 1 247 ·5·19,42 millä ttavoin nämä määrä11ahat eri hankinto-
18667: 195·6 21,58 217,05 jen kesken jaetaan ja mikä on kulJoi:nenkin
18668: 1957 450 980,!25 ilciireel<lisyysjärjestys.
18669: Heil.singissä, huhtiikuun ~2·9 päivänä 19:64.
18670:
18671:
18672: Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis·teri M. Niskala.
18673: 3
18674:
18675:
18676:
18677:
18678: T i ll R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
18679:
18680: Genom Eder förmedLmg, Herr THJmrun, .L959 400·658,10
18681: har riksdagsman Veikko Mattila m.fl. i det 1960 1242750,-
18682: syfte 37 § 1 mom. riksda.gsordnin~en ang~r 19,61 73'5246,15
18683: tilhl vederböra:nde med1em :av Regermgen for 196.2 2779403,24
18684: avgivande av svar inlänma:t följande dem. _7 W63 1 003 09,9,.63
18685: april. H)64 daterade spörsmå!l, som komm'lt
18686: tiU min kännedom dem. 8 apri,l H64: Järnvägsstyrelsen har vidal'le meddelat, att
18687: särskilt under åren 1957-1959 var de för
18688: Är Regeringen med \Ceten om ·atJt ändamålert reserverade ansl,agen alldeles otil~
18689: jä~nvägarna.s bilbestånd i brist ~å räc:lcliga oeh räckte icke ens ti·lil de dåvarande
18690: amslag fått förfalla., och om så ar avskl'livningarna vi'Hm var 10 % ooh för viil.ka
18691: fahlet, skuJie ha behö~ ca ·600 000 mruk per år. För
18692: vilm åtgärder ä;mnar Rege:rtingen förnyande av materielen har det även annars
18693: vidtaga för a.tt göra denilla oeko- ofta iclm funnits tillräckli,ga medel. Förden-
18694: nomiska biltransportverksamhet sådan, skuH ihar till järnvägstransporter amsl,uten
18695: att den skuUe förbättra jä.rnvcägsväsen- biltraDSipol'it överlåtits thlil. SJ :s eget hjälJ?-
18696: dets möjHgheter ~aJtt lösa de uppgifter, bolag Oy Pohjolan Liikenne Ab och deil.VJ.S
18697: som å!ligger det såsom landets största även att skötas av privata tr:afikidkare.
18698: transportinrättilling och vilka det Denna utveckling bör dook icke ur :nationail-
18699: enli·~ vår uppfattning sjä;lv borde
18700: ekionomisk synpunkt anses såsom •ett missför-
18701: sköta1" håUande enär mru1 i dessa falL Ii ·allmänhet
18702: ' .
18703: har kunnat nedbmnga statsJarnvagarnas
18704: ... ..
18705: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
18706: samt am·förn fö1jande: kostnader. Dessutom motsvarar förf.a.randet
18707: En1igt järnvägsstyrelsem.s uppgifrt består :r:iksdagem.s hetn1Sili11an 3. 5. 1963 om ?rdn~nde
18708: statsjärnvägarnas bi~bestånd för närva;ramde av dem. till: järnvägar:na anslutna biJ.traf~ikien
18709: av 49:2 ~·astbilar ooh 34 bussar. Av lastbhlarna i enlighet med företagsekonomiska principer.
18710: är 1'515 ,eller ca 1/3 sådana, som varit i bruk Då en företagselronomisk skötseil. ·IIN bfl.-
18711: över sju år, ooh materielem.s medelålder utg~r trafiken förutsätter, att biiltmfiken 'IM1tjämt
18712: för ~~astbhlarnas vådkommande 7,37 år ooh for även skötes genom jämvägsväJsendets för-
18713: bussarnas vidkommande 7,20 år. sorg, borde ~ör förnyande .:w mate~~en 're-
18714: ser\Ceras nöd1ga medeL For detta andamål
18715: Under den gån~a tioårsperioden har för
18716: förnyande av materielen använts anslag kan järnvägsstyrelsen använda det i. statfö:r;-
18717: enli~ följande:
18718: slaget för anskaffning av arbetsmaskiner, bi-
18719: lar mm. reserverade reservationsanslaget och
18720: År 1954 mk 90202.8,5•5 medel ur sin förnyelsefond. Järnrvägssty-
18721: 1955 1247 519,42 relsen ihar befogenhet att bestämma på vilket
18722: 1956 21,58 217,05 sätt d€SSa an.slag skaJl uppdelas på olika
18723: 1957 4150 980,25 :anslmffningar och den skyn.dsamhetsordning,
18724: 1958 450 9'80,25
18725: 1
18726: oom för thlHä;Uet bör tihlämpas.
18727: Helffingfors, den 29 april 19'64.
18728:
18729:
18730: Milni-ster för kommunikat1onsväsendet och aHmä;nna arbetena M. Niskala.
18731: Kysymys N:o 47.
18732:
18733:
18734:
18735:
18736: Jämsen ym.: Keiteleen-Päijänteen kanavointisuunnitel-
18737: masta.
18738:
18739:
18740: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
18741:
18742: Keiteleen-Päijänteen kanavointisuunnitel- olojen kehittämistä ne haluaisivat turvata
18743: ma, joka alan asiantuntijain mielestä on koko Keski-Suomen erään osan puunjalostusteol-
18744: Kymijoen vesistöalueen nippu-uiton avainky- lisuuden raaka-aineen saannin entisillä edel-
18745: symys, on jatkuvastd vahvistamatta, vaikka lytyksillä.
18746: suunnitelman laatija, tie- ja vesirakennushal- Hankkeesta syntynyt osittain kiivaskin
18747: litus, jo joulukuussa 1962 piti kulkulaitosten väittely on siten käyty tavallaan kahdelta
18748: ja yleisten töiden ministeriölle lähettämäs- eri tasolta, joiden on vaikea kohdata toisiaan,
18749: sään kirjelmässä töiden aloittamista kiirei- ja näin on suunnitelman ympärille muodos-
18750: ~ä tehtävänä. Suunnitelmast1a antamissaan tunut moninkerroksinen väärinkäsitysten,
18751: lausunnoissa katsoivat myös metsähallitus ja eturistdriitojen ja huhujen verkko. Niin tässä
18752: Kymin Uittoyhdistys, että nippu-uittoon siir- kuin muissakin vastaavan kaltaisissa tapauk-
18753: tyminen tällä väylällä on pikainen välttämät- sissa vaikeuttaa asian käsittelyä lisäksi se,
18754: tömyys, joka ei enää siedä viivytystä. Kol- että maastamme puuttuu sellainen asiantun-
18755: mantena keskusvirastona puolsi suunnitelmaa tijaelin, jolla olisi riittävät mahdollisuudet
18756: merenkulku:hallitus. eri kuljetusmuotojen kansantaloudelliseen
18757: Näiden asiantuntija-keskusvirastojen li- tutkimukseen ja niiden väliseen vertailuun,
18758: säksi kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- ja jonka eri osapuolet voisivat tunnustaa
18759: teriö pyysi asiasta lausunnon myös valtakun- puolueettomaksi.
18760: nansuunnittelutoimistolta, joka 25. 3. 1963 lä- Viimeksi ovat Keiteleen~Päijänteen kana-
18761: b:ettämässään vastauksessa asettui vastusta- vointihankkeen vastustajat ryhtyneet levittä-
18762: maan suunnitelmaa. Viimeksi on pyydetty mään Keski-Suomessa tietoa, jonka mukaan
18763: lausunto kulkulaitosneuvostolta, joka kokouk- hallitus olisi ottanut suunnitelmaan kielteisen
18764: sessaan 26. 2. 1964 asettui lehtitietojen mu- kannan, ja ilmeisesti halunneet tällä tavoin
18765: kaan niinikään kielteiselle kannalle, mutta saada estetlyksi selventävän keskustelun. Hy-
18766: tätä lausuntoa ei lienee vieläkään lähetetty vänä aseena tällaisessa kampanjassa on ollut
18767: ministeriöön. mm. se seikka, ettei kulkulaitosneuvoston 26.
18768: Lisäksi ovat hankkeesta esittäneet mieli- 2. 1964 päättämää lausuntoa ole vieläkään
18769: piteensä eräät Keski-Suomen ja Pohjois-Sa- julkaistu, ja ettei valtioneuvoston ole ker-
18770: von maakunnalliset järjestöt ja elimet, joista rottu julkisuudessa käsitelleen lainkaan asiaa.
18771: :>sa (metsänhoitoyhdistyst1en liitot) on asettu- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
18772: nut kanavoinuin kannalle ja osa (mm. Keski- noitltaen valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1
18773: Suomen läänin teollisuustoimikunta) sitä momentin nojalla valtioneuvoston asianomai-
18774: vastaan. sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
18775: myksen:
18776: Niin asiantuntija-keskusvirastojen kuin
18777: naakunnallisten metsänomistajajärjestöjen- Missä vaiheessa on Keiteleen-Päi-
18778: erin lausunnoissa on hanketta käsitelty kulje- jänteen kanavointisuunnitelman käsit-
18779: tmstaloudellisena kysymyksenä ja nähty sen tely Hallituksessa, ja ellei Hallitus ole
18780: ;oteuttaminen välttämättömäksi. Vastustajien virallisesti käsitellyt asiaa, onko Halli-
18781: p-hteinen ja pääasiallinen näkökulma on ollut tus antanut siitä joitakin epävirallisia
18782: ;eollisuuspoliittinen. Jarruttamalla kuljetus- ennakkolupauksia; sekä
18783: 8 362/64
18784: 2
18785:
18786: pidetäänkö Hallituksen piirissä tar- olisi mahdollisuudet eri kuljetusmuo
18787: peellisena sellaisen puolueettoman tojen väliseen kansantaloudelliseer
18788: asiantuntijaelimen perustamista, jolla vertailuun?
18789: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1964.
18790:
18791: Artturi Jämsen. Tahvo Rönkkö.
18792: Hilja Väänänen. P.entrti Pekkarinen.
18793: Eino Räsänen.
18794: 3
18795:
18796:
18797:
18798:
18799: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
18800:
18801: Kansanedustajat Artturi Jämsen, Pentti kirouslaitokselta kanavointihanketta koskevan
18802: Pekkarinen, Hilja Väänänen, Eino Räsänen tutkimuksen, jonka luonteeltaan tulisi olla
18803: ja Tahvo Rönkkö ovat Teidän välityksel- eri liikennemuotojen välinen kuljetuskus-
18804: länne, Herra Puhemies, jättäneet valtiopäivä- tannusvertailu ja josta tulisi myös ilmetä
18805: järjestyksen 37 § : n 1 momentissa mainitussa kanavan t/Uleva liikennevolyymi. Tutkimus-
18806: tarkoituksessa, sellaisena kuin tämä lain- laitoksen alustavan ilmoituksen mukaan tut-
18807: kohta on 5 päivänä marraskuuta 1948 anne- kimus valmistuu kuluvan vuoden lokakuun
18808: tussa laissa, Hallituksen asianomaisen jäse- aikana. Kun metsänomistajain järjestöt eivät
18809: nen vastattavaksi seuraavan 8 päivänä huhti- ole antaneet asiassa ministeriölle virallista
18810: kuuta 1964 päivätyn ja seuraavana päivänä lausuntoaan, ministeriö on samanaikaisesti
18811: tiedokseni tulleen kysymyksen: pyytänyt Maataloustuottajain Keskusliitto
18812: ry:n lausuntoa kanavointihankkeesta. Kuten
18813: "Missä vaiheessa on Keiteleen-Päi- edellä olevasta ilmenee, on asia ollut kulku-
18814: jänteen kanavointisuunnitelman käsit- laitosten ja yleisten töiden ministeriössä val-
18815: tely Hallituksessa, ja ellei Hallitus ole misteltavana eikä sitä ole virallisesti käsi-
18816: virallisesti käsitellyt asiaa, onko Halli- telty Hallituksessa eikä Hallituksessa myö-
18817: tus antanut siit!ä joitakin epävirallisia hemmin tehtävästä ratkaisusta ole voitu lau-
18818: ennakkolupauksia; sekä sua ennakkokäsityksiä.
18819: pidetäänkö Hallituksen piirissä tar- KUlkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
18820: peellisena sellaisen puolueettoman riön yhteydessä toimii neuvoa antavana eli-
18821: asiantuntijaelimen perustamista, jolla menä 15 päivänä tammikuuta 1954 annet!U.lla
18822: olisi mahdollisuudet eri kuljetusmuo- asetuksella perustettu kulkulaitosneuvosto.
18823: tojen väliseen kansantaloudelliseen Puheenjohtajana toimivan kulkUlaitosten ja
18824: vertailuun?" yleisten töiden ministerin ja varapuheenjoh-
18825: tajana toimivan tämän ministeriön kanslia-
18826: Kysymyksen johdosta saan kunnioittavasti päällikön lisäksi neuvostossa on 18 jäsentä,
18827: esitttää seuraavaa: jotka edustavat liikenneasioita käsitteleviä vi-
18828: Kuten kysymyksen perusteluissa esitetään ranomaisia ja alan ·eri järjestöjä. Neuvoston
18829: on Keiteleen-Päijänteen reitin kanavointi, tehtävänä on käsitellä maan liikennepolitiik-
18830: jota koskevan suunnitelman vahvistamisesta kaa ja eri liikennealojen yhteistoimintaa kos-
18831: tie- ja vesirakennushallitus on tehnyt 14 päi- kevia kysymyksiä. Tässä tarkoituksessa sen
18832: vänä joulukuuta 1962 päivätyn esityksen kul- tulee neuvostosta annetun asetuksen 6 § : n
18833: kulaitost~n ja yleisten töiden ministeriölle, mukaan m.m. selvittää eri liikennealojen kes-
18834: ollut laajan selvittelyn kohteena. Viimeksi on kinäinen kansant1aloudellisesti edullinen työn-
18835: kulkUlaitosneuvosto antanut 26 päivänä hel- jako ja laatia liikenneolojen kehittämiseksi
18836: mikuuta 1964 päivätyn ja 6 päivänä huhti- yleissuunnitelmia samoinkuin tarvittaessa
18837: kuuta 1964 ministeriöön saapuneen lausun- määritellä eri kuljetustarpeiden tärkeysjär-
18838: non asiasta. Kun asiaa koskevissa lausun- jestys ja laatia kuljetusten jouduttamiseksi
18839: noissa on esitetty eriäviä mielipiteitä hank- ja ristiinkuljetusten välttämiseksi tarpeellisia
18840: keen t1aloudellisuudesta ja tarpeellisuudesta, ohjeita. Edelleen neuvoston tehtävänä on an-
18841: on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- taa viranomaisille lausuntoja m.m. rautatei-
18842: riö 16 päivänä huhtikuuta 1964 kehoittanut den, maanteiden ja vesiteiden sekä satamien
18843: tie- ja vesirakennushallitusta vielä hankki- ja lentokenttien rakentamissuunnitelmista,
18844: maan asiassa lisäselvitystä ja siinä tarkoituk- tarpeellisuudesta, suunnasta, tärkeysjärjes-
18845: sessa tilaamaan Liiketaloustiet1eelliseltä Tut- tyksestä ja rahoituksesta. Kuten edellä maini-
18846: 4
18847:
18848: tusta ilmenee, kulkulaitosneuvosto on tarkoi- tärkein merkitys koko kansantaloudelle ja
18849: tettu toimimaan puolueettomana asiantunti- tähän toimintaan joudutaan sijoittamaan en-
18850: jaelimenä kaikissa kuljetuksiin liittyvissä ky- tistä enemmän varoja, on kulkulaitosten ja
18851: symyksissä ja yleensä sille onkin varattu ti- yleisten töiden ministeriössä harkittu toi-
18852: laisuus lausunnon antamiseen laajempaa mer- menpiteitä, millä kulkulaitosneuvost10n toi-
18853: kitystä omaavista liikennekysymyksistä. Kun mintaa puolueettomana asiantuntijaelimenä
18854: liikenneolosuhteiden kehittämisellä on mitä voitaisiin entisestään tehostaa.
18855: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1964.
18856:
18857:
18858: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri M. Niskala.
18859: Till Riksdagens Herr Talman.
18860:
18861: Riksdagsmännen Artturi Jämsen, Pentti forskningsinstitutet rekvirera en undersök~
18862: Pekkarinen, Hilja Väänänen, Eino Räsänen ning av kanaliseringsprojektet, som till sin
18863: och Tahvo Rönkkö har genom Eder, Herr karaktär borde vara en transportkostnads-
18864: Talman, förmedling med stöd av 37 § 1 jämförelse mellan skilda arter av trr-afikfor-
18865: mom. riksdagsordningen, sådant deita lag- mer och varav även borde framgå kanalens
18866: rum lyder i lagen den 5 november 1948, till framtida trafikvolym. Enligt1 ·en preliminär
18867: vederbörande medlem av regeringen för av- uppgift från forskningsinstitutet kommer
18868: givande av svar ställt följande den 8 april undersökningen att bli färdig i oktober in-
18869: 1964 daterade och följande da.g till min kän- nevarande år. Då skogsägarnas organisatio-
18870: nedom komna spörsmål: ner icke har tillställt ministeriet något offi-
18871: cieUt utlåtande, har ministleriet samtidigt
18872: "I vilket skede befinner sig behand- hos Lantbruksproducenternas Centralförbund
18873: lingen av Keitele-Päijänne kanalise- r.f. anhållit om utlåtande i fråga om ka.nali-
18874: ringsprojekt i Regeringen och, så- seringsprojektet. Såsom av det ovan anförda
18875: framt Regeringen icke officiellt har framgår, har ärendet beretts i ministeriet för
18876: behandlat ärendet, har Regeringen av- kommunikationsväsendet och allmänna arbe-
18877: gett några inofficiella förhandslöften tena, men det har icke officielltl behandlats i
18878: om dett1a projekt, samt anser man i regeringen, och icke heller har preliminära
18879: Regeringen dei vara av behovet på- uppfattningar kunnat uttalas om det avgö-
18880: kallat att tillsätta ett sådant ojävigt rande, som senare kommer att falla i rege-
18881: sakkunnigorgan, som skulle ha möj- ringen.
18882: ligheter till nationalekonomisk jämfö- I samband tned ministeriet för kommuni-
18883: relse mellan transportformer av skilda kationsväsendet och allmänna arbetena ver-
18884: slag?" kar i egenskap av ett .rådgivande organ det
18885: genom förordningen den 15 ja.nuari 1954 in-
18886: Med anledning av spörsmålet får jag hög- rättade kommunikat~onsrådet. Förutom mi-
18887: aktningsfullt anföra följande: nistern för kommunikationsväsendet och
18888: Såsom i spörsmålets motivering framhål- allmänna arbetena, som är ordförande, och
18889: les har kanaliseringen av rutten Keitele- kans'lichefen vid detta ministerium, som är
18890: Päijänne, för viiken väg- och vattenbygg- viceordförande, hör till rådet 18 medlemmar,
18891: nadstyrelsen den 14 december 1962 hos mi- vilka företräder de myndigheter, som hand-
18892: nisteriet för kommunikationsväsendet och lägger trafikärenden, och skilda organisatio-
18893: allmänna arbetena gjort en framställning om ner inom transportbranschen. Rådets upp-
18894: fastställande av plan, varit föremål för en gift är attl behandla landets trafikpolitik och
18895: omfatt1ande utredning. Senast har kommuni- frågor, som hänför sig till samarbetei mel-
18896: kationsrådet avgivit ett den 26 februari 1964 lan skilda trafikbranscher. I detta syfte bör
18897: daterat och den 6 april 1964 till ministeriet rådei i enlighet med 6 § i förordningen om
18898: ingånget utlåtande. Då i utlåtandena i frå- kommunikationsrådet bl. a. utreda den natio-
18899: gan har anförts divergerande åsikter om fö- nalekonomiskt fördelaktiga arbetsfördelning-
18900: retagets lönsamhetl och nödvändighet, upp- en meHan olika trafikområden och utarbetla
18901: manade ministeriet för kommunikationsvä- allmänna planer för trafikområdenas utveck-
18902: sendet och allmänna arbetena den 16 april ling ävensom vid behov fastställa de olika
18903: 1964 väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att in- transportbehovens viktighetsordning och att
18904: förskaffa ytterligare utredning i frågan och utarbeta erforderliga föreskrifter för påskyn-
18905: att i detta syfte hos Föret1agsekonomiska dande av tra.nsporter och undvikande av
18906: E 362/64
18907: 6
18908:
18909: transporter i motsatta riktningar. Vidare är serverats tillfälle att! avgiva utlåtande i tra-
18910: kommunikationsrådets uppgift att avgiva ut- fikfrågor av mera omfattande betydelse. Då
18911: Httanden till myndigheterna bl. a. om järn- trafikförhållandenas utveckling är av största
18912: vägars, landsvägars och vattenvägars samt betydelse för hela folkhushållningen och i
18913: hanmars och flygfälts byggnadsplaner, be- trafikverksamheten kommer att investeras
18914: hövlighet, sträckning, viktighetsordning och mera medel än tidigare, har vid ministeriet
18915: finansiering. Såsom av det! ovan anförda för kommunikationsväsendetl och aHmänna
18916: framgår, är kommunikationsrådet avsett att arbetena övervägts åtgärder, varigenom verk-
18917: verka såsom ett ojävigt sakkunnigorgan i samheten inom kommunikationsrådet i dess
18918: alla frågor, som hänför sig ti'll transportvä- egenskap av ojävigt sakkunnigorgan skulle
18919: sendet, och i aJlmänhet har för detta råd re- kunna ytterligare effektiveras.
18920: Helsingfors, den 23 april 1964.
18921:
18922:
18923: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena M. Niskala.
18924: Kysymys N: o 48.
18925:
18926:
18927:
18928:
18929: Kiviaho ym.: Esityksen antamisesta kunnallislain 4 §: n
18930: muuttamisesta.
18931:
18932:
18933: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18934:
18935: Uusia teollisuuslaitoksia sijoitettaessa on taisi taloudellisia etuja kuntien kustannuk-
18936: eri yhtiöiden taholta alettu yhä enemmän sella, vaan niiden sijoittaminen kuntien
18937: vaatia kunnilta lahjoituksia halpojen tai il- alueille tapahtuisi yksinomaan työllisyys-,
18938: maisten tonttien muodossa. llmaisten tont- raaka-aine- ym. asiallisten näkökohtien pe-
18939: tien saannin on usein sanottu olevan teolli- rusteella."
18940: suuden sijoittamisen ehtona ao. kuntaan.. Vaikean työllisyystilanteen vuoksi kun-
18941: Tällainen menettely ei ole yksinomaan nat ymmärrettävistä syistä. ovat kiinnostu-
18942: yksityisellä pohjalla toimivan teollisuuden neita teollisuus- ym. valtionlaitosten sijoitta-
18943: harjoittajien toiminnan ohjeena, vaan myös misesta niiden alueelle. Tätä kiinnostusta
18944: valtionenemmistöiset yhtiöt ovat syyllisty- hyväksi käyttäen on saatu syntymään ainut-
18945: neet samanlaiseen menettelyyn. Viimeisim- laatuinen kilpailu siitä, mikä kunta tarjoaa
18946: pänä esimerkkinä tällaisista valtionenemmis- eniten etuja laitoksen sijoittajalle, näissä ta-
18947: töisten yhtiöiden vaatimista lahjoituksista pauksissa valtiolle. Näin valtio näyttää. epä-
18948: mainittakoon Outokumpu Oy: n Kokkolan tervettä esimerkkiä. myös yksityisille suur-
18949: kaupungilta hankkima 122 ha käsittävä yhtiöille, jotka samalla tavalla käyttävät
18950: tontti, jonka 150 000 mk:n kauppahinta ei kuntia hyväkseen ilmaisten tonttien ja mui-
18951: vastaa edes alueella olevan puuston arvoa. den etujen saamiseksi.
18952: Samanlaisia esimerkkejä on jo aikaisem- Kun on ilmeistä, ettei tällaista epätervettä
18953: miltakin vuosilta. Rautaruukki Oy:n tontti- kilpailua saada loppumaan muuten kuin lain
18954: kysymyksen yhteydessä tehdyssä sopimuk- säännöksiä selventämällä ja tehokkaalla val-
18955: sessa painostettiin Raahen ja Saloisten kun- vonnalla, olisi kiireellisesti ryhdyttävä lain-
18956: nat satojen miljoonien uhrauksiin. Myös säädännöllisiin toimenpiteisiin.
18957: puolustuslaitoksen joukko-osastojen sijoituk- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
18958: sien yhteydessä on kuntia kiristetty maa- 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
18959: alueiden lahjoituksiin, vieläpä joukko-osas- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18960: tojen siirtokustannuksiinkin, kuten mm. So- vaksi seuraavan kysymyksen:
18961: dankylän kunnan kohdalla tapahtui.
18962: Tällainen kunnan varojen lahjoittaminen Aikooko Hallitus antaa Eduskun-
18963: kunnallisen toiminnan ulkopuolelle on kun- nalle esityksen kunnallislain 4 §: n
18964: nallislain vastaista. Korkein hallinto-oikeus muuttamisesta siten, että nimenomai-
18965: on kumonnut päätöksiä, joilla näitä tontti- sella lain säännöksellä estetään kun-
18966: lahjoituksia on tehty. Myös Maalaiskuntien nat luovuttamasta liikeyrityksille
18967: Liiton liittokokouksessa on jo v. 1961 tehty omistamiaan maa-alueita tai muuta
18968: päätös, jonka mukaan tulisi päästä siihen, omaisuuttaan taikka antamasta muita
18969: että "valtion ja valtionjohtoisten yhtiöiden rahanarvoisia etuja muuten kuin
18970: laitosten paikkaa määrättäessä ei tavoitel- täyttä korvausta vastaan?
18971: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1964.
18972:
18973: Aleksi Kiviaho. Hannes Tauriainen. Eino Tainio.
18974: Toivo Åsvik. Juho Mäkelä. Toivo Niiranen.
18975: J. Mustonen. Aimo Laiho. V. J. Rytkönen.
18976: Olavi Kämäräinen. Kelpo Gröndahl.
18977: E 339/64
18978: 2
18979:
18980:
18981:
18982:
18983: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18984:
18985: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- odottamatonta estettä tai viiYästystä satu,
18986: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra ennen kesää.
18987: Puhemies, olette 9 päivänä kuluvaa huhti- Komitean toimitettavana ollut selvitys on
18988: kuuta päivätyn kirjeenne n: o 307 ohella kohdistunut siihen, miten kunnan yleisen toi-
18989: lähettänyt vastattavakseni kansanedustaja mialan tulisi määräytyä avustus- ja muiden
18990: Aleksi Kiviahon ynnä muiden jättämän seu- taloudellisten tukemistoimenpiteiden kohdalta
18991: raavan kysymyksen: erityisesti silmällä pitäen elinkeino- ja yritys-
18992: toimintaa. Tämän mukaisesti komitean mie-
18993: "Aikooko Hallitus antaa Eduskun- tinnössä omistetaan päähuomio kysymyksille,
18994: nalle esityksen kunnallislain 4 § : n jotka kunnan toimialan kannalta liittyvät
18995: muuttamisesta siten, että nimenomai- liiketoiminnan harjoittamiseen kunnan toi-
18996: sella lain säännöksellä estetään kun- mesta, kunnan osallistumiseen osakeyhtiön
18997: nat luovuttamasta liikeyrityksille osakkeenomistajana, osuuskunnan jäsenenä
18998: omistamiaan maa-alueita tai muuta tms. muodossa liiketoimintaan sekä liiketoi-
18999: . omaisuuttaan taikka antamasta muita minnan taloudelliseen tukemiseen kunnan
19000: rahanarvoisia etuja muuten kuin toimesta. Mietinnössä tarkastellaan erityisesti
19001: täyttä korvausta vastaan?" myös sitä, voiko kunta osallistua sellaisten
19002: tehtävien hoitamisesta aiheutuviin kustan-
19003: nuksiin, jotka kuuluvat valtion yksinomai-
19004: . · Vastauksenani kysymykseen esitän kunni- seen toimialaan.
19005: oittaen seuraavaa: Kun komitean mietintö on valmistunut
19006: ·Kysymyksessä tarkoitetut asiat ovat Val- painosta ja saatettu julkisuuteen, mikä edellä
19007: tioneuvoston 24 päivänä elokuuta 1961 aset- esitetyn mukaisesti voi tapahtua aivan lähi-
19008: taman kunnan toimiala-komitean selviteltä- aikana, mietinnöstä ja siihen sisältyvistä eh-
19009: vinä. Komitean mietintö on käytännöllisesti dotuksista hankitaan asianomaisten viran-
19010: katsoen valmis ja jo painettavana. Oikovedos- omaisten ja järjestöjen lausunnot. Sen jäl-
19011: vaiheessa siihen joudutaan kuitenkin teke- keen Hallitus voi ottaa ratkaistavakseen,
19012: mään muutamia vähäisiä tarkistuksia, eikä ryhdytäänkö niihin lainsäädäntö- ja muihin
19013: mietintöä tästä syystä vielä ole allekirjoitettu. toimenpiteisiin, joita komitean mietinnössä
19014: l\fietintö voitaneen saattaa julkisuuten, jollei esitetään.
19015: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1964.
19016:
19017: Sisäasiainministeri Arno Hannus.
19018: 3
19019:
19020:
19021:
19022:
19023: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19024:
19025: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- Den utredning, som kommitten har haft
19026: gen har Ni, Herr Talman, i Eder skrivelse att verkställa, har gällt huru kommunens
19027: nr 307 av den 9 april 1964 för avgivande allmänna kompetensområde i fråga om un-
19028: av svar tillställt mig följande av riksdags- derstöds- och övriga stödåtgärder med sär-
19029: man Aleksi Kiviaho m.fl. framställda spörs- skilt beaktande av närings och företagsverk-
19030: mål. samheten borde avgränsas. I enlighet därmed
19031: "Har Regeringen för avsikt att före- ägnas i kommittens betänkande huvudupp-
19032: lägga Riksdagen en proposition an- märksamheten åt frågor, vilka med hänsyn
19033: gående ändring av kommunallagens 4 till kommunens kompetensområde gäller
19034: § på sådant sätt, att kommunerna idkande av affärsverksamhet på åtgärd av
19035: genom ett uttryckligt lagstadgande kommunen, kommunens deltagande i affärs-
19036: hindras att till affärsf.öretag överlåta verksamhet såsom aktieägare i aktiebolag,
19037: dem tillhöriga jordområden eller an- såsom medlem i andelslag eller i annan form
19038: nan egendom eller ock andra förmåner, samt ekonomiskt stödjande av affärsverksam-
19039: som har penningvärde, mot mindre än het på åtgärd av kommunen. I betänkandet
19040: full ersättning?" skärskådas speciellt också den omständighe-
19041: ten, huruvida kommun kan deltaga i kostna-
19042: Såsom svar på spörsmålet får jag högakt- derna för handhavandet av sådana uppgifter,
19043: ningsfullt anföra följande: som hänför sig till statens exklusiva kompe-
19044: De i spörsmålet avsedda frågorna är under tensområde.
19045: behandling i den av statsrådet den 24 au- Då kommittens betänkande har utkommit
19046: gusti 1961 tillsatta kommitten för utredning i tryck och bragts till offentligheten, vilket
19047: av kommunernas kompetensområde. Kom- i enlighet med det ovan anförda kan komma
19048: mittens betänkande är praktiskt taget färdigt att inträffa i den allra närmaste framtiden,
19049: och redan under tryckning. I korrekturske- kommer myndigheters och organisationers
19050: det kommer likväl en del mindre justeringar utlåtande om betänkandet och f·örslagen däri
19051: att g.öras i texten, varför betänkandet icke att inhämtas. Därefter kan regeringen upp-
19052: ännu har undertecknats. Betänkande torde, taga till avgörande, huruvida de lagstift-
19053: ifall icke oförutsett hinder eller dröjsmål nings- och andra åtgärder bör vidtagas, som
19054: yppar sig, kunna bringas till offentligheten f.öreslås i kommittens betänkande.
19055: före sommarens inträde.
19056: Helsingfors, den 17 april 1964.
19057:
19058: Minister f.ör inrikesärendena Arno H annu.s.
19059: Kysymys N:o 49.
19060:
19061:
19062:
19063:
19064: Sandelin ym.: Rautatietariffien korottamisesta.
19065:
19066:
19067: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
19068:
19069: Rautatietariffeja korotettiin viimeksi viime tavuutta. Viime heinäkuussa suoritetut koro-
19070: heinäkuun 1 päivästä lukien henkilöliikenteen tukset eivät olleet rautatien edun mukaisia,
19071: osalta 10 lähes 30 prosenttiin ja tavaraliiken- sillä sekä kuljetuksista saadut tulot että
19072: teen osalta 5.9 prosenttia. Rautatiehallitus kuljetusmäärät pienenivät huomattavasti
19073: on jälleen kulkulaitosten ja yleisten töiden maantiekuljetusten vastaavasti lisääntyessä.
19074: ministeriölle 24. 3. 1964 tehdyllä esityksellä On näin ollen enemmän kuin luultavaa, että
19075: ehdottanut rautatietariffeja korotettavaksi! suunnitellut korotukset heikentäisivät jälleen
19076: Esityksen mukaan ehdotetaan menolipun ta- rautatien mahdollisuuksia kilpailla maantie-
19077: riffin mukaan hinnoteltujen matkalippujen kuljetusten kanssa.
19078: hintoihin 13.8 % korotusta. Kuukausilip- Rautatietariffien korottamisella tulisi ole-
19079: pujen hintoja ehdotetaan korotettavaksi maan myös laajoja heijastusvaikutuksia, jot-
19080: 32.2 %: lla, työläiskuukausilippujen hintoja ka puolestaan edistäisivät inflatorista kehi-
19081: 20 %: lla sekä tavaratariffeja 9.6 %: lla. tystä.
19082: Ehdotettuja tariffien korotuksia on perus- Kun tällä hetkellä on n. 1500 tavara-
19083: teltu lähinnä hintojen ja maksujen kohoami- vaunua käyttämättä päivittäin ja :toisaalta
19084: sella muilla aloilla sekä odotettavissa olevilla nykyisin menoin kyettäisiin kuljettamaan n.
19085: palkkojen korotuksilla. Ainakin osittain ko- 50 % suurempi kappalemäärä, tuntuisi jär-
19086: rotusesitys pohjautunee myös viime vuoden kevämmältä pyrkiä lisäämään kuljetusmääriä.
19087: alijäämäiseen tulokseen. Tähän ei kuitenkaan päästä tariffeja korot-
19088: Mainitun alijäämäisen tuloksen syntymiseen tamalla, koska se päinvastoin kokemuksen mu-
19089: ovat olleet vaikuttamassa toisaalta viime vuo- kaan pienentää liikenteen volyymi-indeksiä.
19090: den maaliskuussa rautatieliikenteen pysäh- Huomattavaa on, että kaikki ammattipiirit,
19091: dyttänyt lakko ja epäonnistunut rahtisopi- rautateiden oma liikennetaloudellinen tutki-
19092: muskäytäntö sekä toisaalta kirjanpidolliset muselin mukaan luettuna, ovat vastustaneet
19093: seikat, joista mainittakoon investointimenojen ehdotettuja korotuksia.
19094: maksaminen käyttöbudjetista., tavarakuljetus- Huomioimalla edellä mainitut kirjanpidol-
19095: maksuja rasittavat paikallisliikenteelle anne- liset seikat saataisiin rautateiden todellinen
19096: tut subventiot, vuotuisten kuoletusten siirrot kannattavuus selville. Eri liikennealojen tu-
19097: uudistusrahastoon sekä ylijääminä valtiolle lostaloudellisiin laskelmiin perustuvilla koko-
19098: tilitettyjen eläkemenojen suorittaminen var- naisrahtaussopimuksilla puolestaan voitaisiin
19099: sinaisista liikennetuloista. Viime vuoden ali- sopimukset kohdistaa :tasapuolisesti kaikkiin
19100: jäämäisellä tuloksella ei näin ollen voida pe- kuljetuksenantajiin. Oikealta perustalta läh-
19101: rustella korotusesitystä. tevällä alennuspolitiikalla voitaisiin paitsi li-
19102: Tuntuu myös oudolta, että valtion laitos sätä kuljetusten määrää myös vaikuttaa rau-
19103: perustelee korotusesitystä sillä, että muilla tatietalouteen kustannuksia säästävästi. Eh-
19104: aloilla on tapahtunut hintojen ja maksujen dotetuilla rautatietariffien korotuksilla edis-
19105: kohoamista. Mieluimminkin valtion tulisi tettäisiin edelleen rautatieliikenteelle epäedul-
19106: juuri tästä syystä pyrkiä välttämään rasi- lista tendenssiä kuljetusmarkkinolla puhu-
19107: tusten lisäämistä ja hillitsemään jatkuvia hin- mattakaan korotusten vaikutuksista hinta- ja
19108: tojen ja maksujen korotuksia. On myös ky- maksupolitiikkaan yleensä.
19109: seenalaista, tulisivatko suositellut tariffien Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
19110: korotukset parantamaan rautateiden kannat- nioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1
19111: E 442/64
19112: 2
19113:
19114: momenttiin viitaten valtioneuvoston asian- miollisia hintoja korottavia heijastus-
19115: omaisen jäsenen vastattavaksi kysymyksen: vaikutuiksia ja lisätään varsinkin kuu-
19116: kausi- ja työläiskuukausilippuja käyt-
19117: Tietääkö Hallitus, että rautatiehal- tävien rasituksia, ja jos tietää,
19118: lituksen suunnittelemilla rautatietarif- aikooko Hallitus torjua mainitut ko-
19119: fien korotuksilla ei paranneta rauta- rotushankkeet, asettaa sulun hintojen
19120: teiden taloutta, vaan heikennetään en- ja maksujen korotuksille ja ryhtyä
19121: tisestään sen kilpailukykyisyyttä kul- muihin toimenpiteisiin rautateiden kil-
19122: jetusmarkkinoilla, saadaan aikaan tur- pailukykyisyyden lisäämiseksi?
19123: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1964.
19124:
19125: Valdemar Sandelin. Akseli Roden.
19126: Veikko. Kokkola. K. F. Haapasalo.
19127: Veikko Mattila. Kaarlo Pitsinki.
19128: Väinö Vilponiemi. V alto Käkelä.
19129: Voitto Hellsten. Tyyne Paasivuori.
19130: Uljas Mäkelä. Arvo Ahonen.
19131: Ilmari Linna. Edit Terästö.
19132: Artturi Koskinen. Sylvi Siltanen.
19133: Kalle Matilainen. Eino Siren.
19134: Rafael Paasio. Eino Raunio.
19135: 3
19136:
19137:
19138:
19139:
19140: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
19141:
19142: Kansanedustaja Valdemar Sandelin ym.. rotushankkeet, asettaa sulun hintojen
19143: ovat Teidän välityksellänne, Herra Puhemies, ja maksujen korotuksille ja ryhtyä
19144: jättäneet valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 muihin toimenpiteisiin rautateiden kil~
19145: momentissa mainitussa tarkoituksessa Halli- pailukykyisyyden lisäämiseksH"
19146: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19147: seuraavan, huhtikuun 10 päivänä 1964 päi- Kysymykseen saan kunnioittaen vastata
19148: vätyn ja huhtikuun 11 päivänä kulkulaitos- seuraavaa:
19149: ministerin tietoon tulleen kysymykseen: Rautatiehallitus on 24 päivänä maaliskuuta
19150: 1964 tehnyt kulkulaitosten ja yleisten töiden
19151: "Tietääkö Hallitus, että rautatiehal- ministeriölle esityksen rautatietariffien korot-
19152: lituksen suunnittelemilla rautatietarif- tamisesta. Esitystään rautatiehallitus on pe-
19153: fien korotuksilla ei paranneta rauta- rustellut mm. odotettavissa olevilla palkan-
19154: teiden taloutta, vaan heikennetään en- korotuksilla. Henkilö- ja tavaraliikenteen ta-
19155: tisestään sen kilpailukykyisyyttä kul- riffit tulisivat esityksen mukaan nousemaan
19156: jetusmarkkinoilla, saadaan aikaan tur- kysymyksessä esitetyillä keskimääräisillä pro-
19157: miollisia hintoja korottavia heijastus- senttimäärillä. Rautatiehallituksen esityksen
19158: vaikutuksia ja lisätään varsinkin kuu- johdosta ministeriö on hankkinut erilaista
19159: kausi- ja työläiskuukausilippuja käyt- lisäselvitystä, jonka perusteella asiaa tullaan
19160: tävien rasituksia, ja jos tietää, harkitsemaan. Mitään periaateratkaisua ei ole
19161: aikooko Hallitus torjua mainitut ko- vielä tehty.
19162: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1964.
19163:
19164: Vt. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 0. Ojala.
19165: 4
19166:
19167:
19168:
19169:
19170: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19171:
19172: Riksdagsman Valdemar Sandelin m.fl. har förhöjningsplaner, sätta en spärr för
19173: genom Eder, Herr Talman, i det syfte som pris- och avgiftsförhöjningar och vid-
19174: nämnes i 37 § 1 mom. riksdagsordningen taga andra åtgärder i syfte att stärka
19175: förelagt vederbörande medlem av Regeringen järnvägarnas konkurrenskraft?"
19176: tili besvarande följande den 10 april date-
19177: rade spörsmål, som kom kommunikations- Som svar på spörsmålet får jag vördsamt
19178: ministern till kännedom den 11 april: anföra följande.
19179: Järnvägsstyrelsen har den 24 mars gjort
19180: "År Regeringen medveten om att en framställning tili ministeriet för kommu-
19181: de höjningar av järnvägstarifferna, nikationsväsendet och allmänna arbetena om
19182: som järnvägsstyrelsen planerar, inte höjning av järnvägstarifferna. Järnvägssty-
19183: är ägnade att förbättra järnvägarnas relsen har motiverat sin framställning bl.a.
19184: ekonomi utan leder tili ytterligare för- med de förestående löneförhöjningarna. Per-
19185: svagning av järnvägarnas konkurrens- son- och godstrafiktarifferna skulle enligt
19186: förmåga på transportmarknaden, framställningen stiga med de i spörsmålet
19187: åstadkommer fördärvliga prishöjande angivna genomsnittliga procentsatserna. Med
19188: reflexverkningar och ytterligare be- anledning av järnvägsstyrelsens framställ-
19189: lastar i synnerhet dem som använda ning har ministeriet införskaffat tiliäggsut-
19190: månads- och arbetarmånadsbiljetter, redning avolika slag, på basen varav frågan
19191: och om så är, kommer att prövas. Något principbeslut har
19192: ämnar Regeringen avvärja nämnda ännu inte fattats.
19193: Helsingfors den 8 maj 1964.
19194:
19195: Tf. minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena 0. Ojala.
19196: Kysymys N:o 50.
19197:
19198:
19199:
19200:
19201: Pulkkinen ym.: Tavaralinjojen autonkuljettajien työ-
19202: oloista.
19203:
19204:
19205: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
19206:
19207: Tavarakuljetukset kuorma-autoilla ovat autonkuljettajien työolojen osalta olisi kui-
19208: yleistyneet, ja niitä suoritetaan yhä pitem- tenkin saatava ammattientarkastus nykyistä
19209: millä matkoilla. Tästä johtuen liikennöitsijät tehokkaammaksi. Voidaan näet katsoa, että
19210: ovat ryhtyneet ratkaisemaan lisääntyneiden monet liikenneonnettomuudet ilmeisesti ai-
19211: kuljetusten ja pidentyneitten ajomatkojen heutuvat kuljettajien liikarasittumisestat
19212: esiin nostamia ongelmia omalla tavallaan, ja mikä johtuu vuorokausien pituiseksi veny-
19213: yhä yleisempää on, että työaika- ja tielii- neistä ajomatkoista.
19214: kennelainsäädäntöä rikotaan. Voidaan todeta, Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
19215: että esimerkiksi kaukokuljetusta suorittaville jestyksen 37 § : n 1 momentin nojalla esi-
19216: kuljettajille ei yleensä makseta palkkaa lain- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19217: kaan silta ajalta, jonka hän on auton mat- vastattavaksi kysymyksen:
19218: kassa ohjaamatta kuitenkaan autoa, vaikka-
19219: kin aika ajoittain osallistuu auton purkami- Onko Hallitus tietoinen siitä, ettti.
19220: seen ja sen lastaamiseen. Tällaista matkassa tavaroiden kaukokuljetusliikenteessä
19221: mukana olemista ei lasketa myöskään työ- työnantajien toimesta yleisesti riko-
19222: ajaksi. On selvää, ettei tällainen autossa vie- taan työaikaa ja tieliikenteen turval-
19223: tetty aika vastaa sitä vapaa-aikaa, jonka työ- lisuutta koskevia säännöksiä ja näin
19224: läinen viettää kotonaan tai yleensä kotipaik- saatetaan sekä asianomaiset autollikul-
19225: kakunnallaan. jettajat että muut maanteillä liikku-
19226: Ammattientarkastajat eivät kuitenkaan ole vat suureen vaaraan; ja jos on,
19227: juuri lainkaan puuttuneet kaukokuljetus- aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
19228: alalla tapahtuviin työlainsäädännön rikko- ammattientarkastusta tehostamalla ja
19229: muksiin, mikä osaksi johtunee niistä olosuh- muin tarpeellisin toimenpitein sanotut
19230: teista, joissa työ suoritetaan. Tavaralinjojen rikkomukset saadaan loppumaan?
19231: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1964.
19232:
19233: Aarne Pulkkinen. Vilho Suosalo.
19234: Aarne Saarinen. Olavi Kämäräinen.
19235: Aleksi Kiviaho. Taisto Sinisalo.
19236: Veikko I. Rytkönen. Bernming Lindqvist.
19237: Hugo Manninen. Toivo Åsvik.
19238: Veikko J. Rytkönen. Toivo Salin.
19239: Toivo Niiranen. Martti Linna.
19240: Aimo Laiho. Lyyli Koskinen.
19241:
19242:
19243:
19244:
19245: E 441/64
19246: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
19247:
19248: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- dattamisvelvoitukset että vielä pitemmälle
19249: tin nojalla on kansanedustaja Pulkkinen ym. menevät kuljettajan ajoaikaa rajoittavat lii-
19250: esittänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- kenneturvallisuusmääräykset. Jos liikenteen-
19251: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: harjoittaja on syyllistynyt todistettavasti an-
19252: nettujen säännösten tai määräysten taikka
19253: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että lupaehtojen rikkomiseen, on liikennelupa pe-
19254: tavaroiden kaukokuljetusliikenteessä ruutettu kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
19255: työnantajien toimesta yleisesti riko- nisteriön omasta aloitteesta tai sosiaalimi-
19256: taan työaikaa ja tieliikenteen turval- nisteriön pyynnöstä, tahi annettu varoitus.
19257: lisuutta koskevia säännöksiä ja näin Sosiaaliministeriö on vuosittain tulo- ja
19258: saatetaan sekä asianomaiset auto:n!kul- menoarvioehdotuksen yhteydessä esittänyt
19259: jettajat että muut maanteillä liikku- ammattientarkastuksen henkilökunnan lisää-
19260: vat suureen vaaraan; ja jos on, mistä myös tämän alan valvontatehtäviin,
19261: aikooko Hallitus huolehtia siitä, että koska nimenomaan juuri nämä epäkohdat
19262: ammattientarkastusta tehostamalla ja ovat osoittautuneet sellaisiksi, joiden poista-
19263: muin tarpeellisin toimenpitein sanotut mista ja vähentämistä ei voida saavuttaa il-
19264: rikkomukset saadaan loppumaan?" man valvontatyövoiman lisäämistä. Samaan
19265: tulokseen on myös kulkulaitosten ja yleisten
19266: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu töiden ministeriö lausunnossaan päätynyt.
19267: pääosaltaan sosiaaliministeriön toimialaan, Nyttemmin on sosiaaliministeriöön kuluvan
19268: esitän vastauksena siihen kunnioittaen seu- kuun 1 päivästä lukien palkattu apulaistar-
19269: raavaa: kastaja, jonka tehtäviin kuuluu nimenomaan
19270: Voimassa olevan ammattientarkastuslain kuljetusalan työntekijäin työajan säännöste-
19271: mukaan tavarakuljetusliikenteessä työtään lyn valvonta yhdessä kunnan ammattientar-
19272: suorittavien autonkuljettajien työajan val- kastajien kanssa. Kulkulaitosten ja yleisten
19273: vonta kuuluu kunnan ammattientarkastajain töiden ministeriön ilmoituksen mukaan on
19274: tehtäviin. Kuljetusalalla tapahtuneen nopean mainittu ministeriö puolestaan esittänyt yh-
19275: kehityksen vuoksi varsinkin kaukokuljetus- den liikennetarkastajan toimen lisäämistä
19276: alalla on nykyisin osoittautunut kunnan am- ministeriön autoasiain osastolle, joten lähi-
19277: mattientarkastukselle ylivoimaiseksi riittä- aikoina voidaan valvontaa lisätä.
19278: västi valvoa sille kuuluvaa autonkuljettajien Sosiaaliministeriö tulee lähiaikoina tapah-
19279: työajan säännöstelyä. tuvan ammattientarkastusta koskevan lain
19280: Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- uudistuksen yhteydessä kiinnittämään vaka-
19281: teriölle kuuluu taas asianmukaisten liikenne- vaa huomiota esillä oleviin epäkohtiin ja
19282: lupien myöntäminen ja liikenteen valvonta. niiden poistamismahdollisuuksiin kaikin mah-
19283: Mainitun ministeriön sosiaaliministeriölle an- dollisin keinoin.
19284: taman lausunnon mukaan lupaehtoihin on Edellä olevan saatan kunnioittavasti Tei-
19285: sisällytetty sekä työaikalain säännöksien nou- · dän, Herra Puhemies, tietoonne.
19286: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1964.
19287:
19288:
19289: Sosiaaliministeri 0. Ojala.
19290: 3
19291:
19292:
19293:
19294:
19295: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
19296:
19297: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förens körtid begränsande föreskrifter an-
19298: anger har riksdagsman Pulkkinen m.fl. :tili gående trafiksäkerheten. Har trafikidkare
19299: vederbörande medlem av statsrådet för av- bevisligen gjort sig sky1dig till överträde1se
19300: givande av svar ställt fö1jande spörsmå1: av givna stadganden eller bestämme1ser eller
19301: tili överträde1se av koncessionsvillkoren, har
19302: "Är Regeringen medveten om att i trafiktillståndet återtagits på ministeriets för
19303: 1ångtradartrafiken, på åtgärd av ar- kommunikationsväsendet och allmänna ar-
19304: betsgivarna, stadgandena om arbets- betena initiativ eller på begäran av socia1-
19305: tiden och om tryggheten i vägtrafiken ministeriet, eller varning medde1ats.
19306: al1mänt överträdes och att såväl ve- Socialministeriet har årligen i samband
19307: derbörande chaufförer som ovr1ga med statförs1aget gjort framställning om
19308: landsvägstrafikanter härigenom utsät- ökande av personalen vid yrkesinspektionen,
19309: tes för stor fara; och om så är fallet, även för de inom denna bransch förekom-
19310: ärnar Regeringen tilise, att sagda mande övervakningsuppgifterna, då speciellt
19311: överträdelser bringas att upphöra ge- just dessa missförhållanden visat sig vara
19312: nom effektivering av yrkesinspektio- sådana, vilkas avhjä1pande och minskande
19313: nen och andra nödiga åtgärder?" icke kan uppnås utan ökning av övervak-
19314: ningsarbetskraften. Till samma resu1tat har
19315: Då det i spörsmålet avsedda ärendet i även ministeriet för kommunikationsväsendet
19316: huvudsak berör socialministeriets verksam- och al1männa arbetena kommit i sitt ut1å-
19317: hetsområde, får jag såsom svar vördsamt tande. N umera har vid socia1ministeriet,
19318: anföra följande: räknat från den 1 innevarande månad, an-
19319: Enligt gällande lag om yrkesinspektion ställts en biträdande inspektör, tili vars upp-
19320: ankommer övervakningen av arbetstiden för gifter uttryckligen hör att i samråd med de
19321: chaufförer i godstransporttrafik på de kom- kommunala yrkesinspektörerna övervaka reg-
19322: muna1a yrkesinspektörerna. På grund av leringen av arbetstagarnas inom transport-
19323: den snabba utveck1ing som ägt rum inom branschen arbetstid. Enligt medde1ande från
19324: transportbranschen, särskilt inom fjärr- ministeriet för kommunikationsväsendet och
19325: transporten, har det numera visat sig över- allmänna arbetena har nämnda ministerium
19326: mäktigt för den kommunala yrkesinspektio- å sin sida helllStällt om ytterligare en trafik-
19327: nen att i tiliräcklig mån övervaka den reg1e- inspektör tili ministeriets avde1ning för bil-
19328: ring av chaufförernas arbetstid, som ankom- ärenden, varför övervakningen torde kunna
19329: mer på den. ökas den närmaste tiden.
19330: På ministeriet för kommunikationsväsen- Socia1ministeriet kommer att i samband
19331: det och allmänna arbeten ankommer åter att med den förstående revisionen av lagen om
19332: bevi1ja vederbörliga trafikkoncessioner och yrkesinspektionen fästa al1varlig uppmärk-
19333: utöva tillsyn över trafiken. Enligt ut1åtande samhet vid förevarande missförhållande och
19334: av nämnda ministerium tili socia1ministeriet vid möjligheterna att avhjä1pa dem med alla
19335: har i koncessionsvillkoren inrymts såvä1 för- tili buds stående mede1.
19336: p1ikte1se att iakttaga stadgandena i lagen Ovanstående får jag vördsamt bringa :till
19337: om arbetstid som ännu längre gående, chauf- Eder, Herr Talman, kännedom.
19338: He1singfors den 8 maj 1964.
19339:
19340:
19341: Socialminister 0. Ojala.
19342: Kysymys N: o 51.
19343:
19344:
19345:
19346:
19347: Lahti ym.: Huoltoeläkkeen suorittamisesta sotaleskille.
19348:
19349:
19350:
19351: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
19352:
19353: Sotilasvammalailla kehitettiin aikanaan tarvitsisi samat edut kuin ne lesket, joilla
19354: huomattavalla tavalla sotainvalideja ja on ollut lapsia elätettävänään. He ovat
19355: kaatuneiden omaisia koskevaa lainsäädän- usein nimenomaan pitkäaikaisen sairauden
19356: töä. Erikoisena poikkeuksena tästä on kui- vuoksi aikanaan jääneet lapsettomiksi ja
19357: tenkin mainittava se, että erään sotaleski- estyneet menemästä uuteen avioon ja sa-
19358: ryhmän asemaa sillä huomattavasti heiken- masta syystä heidän toimeentulonsa on
19359: nettiin. Aikaisemmissa laeissa ja nimen- usein ollut vaikeaa. Kun ne lesket, joilla
19360: omaan vielä sotavuosina säädetyssä sotilas- on ollut lapsia elätettävänään, nyt suurem-
19361: tapaturmalaissa lesket olivat henkilökoh- man eläkkeen lisäksi saavat tukea lapsil-
19362: taisen eläkkeensä suhteen samassa asemassa taankin, on epäsuhde heidän ja lapsetto-
19363: riippumatta siitä, oliko heillä lapsia vai ei. mien leskien välillä tullut entistäänkin sel-
19364: Sotilasvammalaissa tästä periaatteesta luo- vemmäksi.
19365: vuttiin asettamalla lapsettomat lesket Tässä yhteydessä on syytä todeta, että
19366: muita paljon huonompaan asemaan. Sotilas- lain mukaan myönnettävän huoltoelrukkeen
19367: vammalain nykyisten säännösten mukaan suuruuteen ei muussa tapaturmalainsäädän-
19368: suoritetaan lapsettomalle leskelle huolto- nössä vaikuta se, onko leskellä lapsia vai
19369: eläkkeenä 55 vuoden ikään saakka 500 ei. Nykyinen tilanne johtaakin siten esim.
19370: markkaa vuodessa, kun taas muiden leskien sellaiseen räikeään ·epäkohtaan, että ran-
19371: huoltoeläke on 1 400 markkaa vuodessa, gaistusvangin jälkeen jääneelle lapsetto-
19372: mikä määrä suoritetaan myös 55 vuotta malle leskelle suoritettava huoltoeläke on
19373: täyttäneelle lapsettomalle leskelle. suurempi kuin sodassa kaatuneen lapsetto-
19374: Edellä selostettua periaatetta leskien malle leskelle suoritettava.
19375: jakamisesta kahteen eri oikeudellisessa ase- Vielä lienee syytä todeta, että niille les-
19376: massa olevaan ryhmään yksinomaan sillä kille, joilla on ollut lapsia elätettävänään,
19377: perusteella, onko aikanaan synnyttänyt lap- on luonnollisesti näistä lapsista suoritettu
19378: sen vai ei, ei voida pitää sen paremmin oma eläkkeensä ja että heille on voitu
19379: oikeuden - kuin asianmukaisena:kaan. Tämä myöntää myös lisähuoltoeläkettä sillä pe-
19380: eläkkeiden eroavaisuus oli ehkä ymmärret- rusteella, että he ovat olleet sen tarpeessa
19381: tävissä välittömästi sotavuosien jälkeen, lastensa sairauden vuoksi.
19382: jolloin ns. sota-avioliitot vaikuttivat käsi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
19383: tyksiin ja nimenomaan yleiseen mielipitee- järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
19384: seenkin. Näistä sota-avioliitoista leskiksi esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19385: jääneet ovat kuitenkin miltei poikkeuksetta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19386: jo aikoja sitten solminneet uuden avioliiton
19387: eikä heitä siten enää ole, ei ainakaan mer- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19388: kittävässä määrässä, eläkkeen saajien jou- muusta tapa;turmalainsäädännöstä poi-
19389: kossa. Näin ollen on tältä perusteelta les- keten sotalesket oikeutensa suhteen
19390: kien jakamiseen kahteen ryhmään pohja saada lain määräämään huoltoeläk-
19391: poissa. keeseen on jaettu kahteen ryhmään
19392: Lapsettomat lesket muodostavat suurelta sen mukaan onko asianomainen syn-
19393: osalta sen leskien ryhmän, joka välttämättä nyttänyt lapsen vai ei, ja jos on
19394: E 428/64
19395: 2
19396:
19397: mihin toimenpiteeseen Hallitus sen sosiaalisesti epäoikeudenmukai-
19398: aikoo ryhtyä sotaleskien saattami- sen ja asianomaisia jopa Ioukkaavan
19399: seksi keskenään samaan asemaan jakoperusteen?
19400: poistamalla edellä selostetun teennäi-
19401: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1964.
19402:
19403: Marja Lahti. Hilja Väänänen.
19404: Sylvi Halinen. Paula Ruutu.
19405: 3
19406:
19407:
19408:
19409:
19410: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19411:
19412: Kirjelmällä huhtikuun 11 päivältä 1964 Kun kysymys koskee toimialaani sosiaali-
19413: Herra Puhemies on valtiopäiväjärjestyksen ministeriössä, saan kunnioittavasti vastata-
19414: 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- seuraavaa:
19415: sessa lähettänyt jäljennöksen seuraavasta Lapsettomat lesket, mitä huoltoeläkkeen
19416: edustaja Marja Lahden ym. jättämästä, suuruuteen tulee, on asetettu erikoisase-
19417: hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta- maan sen vuoksi, että he huolehtivat vain
19418: vaksi esitetystä kysymyksestä: omasta toimeentulostaan, joten korvaus hei-
19419: dän osaltaan voi olla pienempi kuin sellai-
19420: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että sella leskellä, jolla on tai on ollut lapsi.
19421: muUS1ta tapruturmalainsäädännöstä poi- Kun lapseton leski saavuttaa 55 vuoden
19422: keten sotalesket oikeutensa suhteen iän, suoritetaan hänelle eläke samansuurui-
19423: saada lain määräämään huoltoeläk- sena kuin muillekin leskille. Lisäksi on huo-
19424: keeseen on jaettu kahtee:Q. ryhmään mattava, että lapsettomalle leskelle voi-
19425: sen mukaan onko •asianomainen syn- daan, jos hänen toimeentulonsa omien tulo-
19426: nyttänyt lapsen vai ei, ja jos on jen turvin on ansiokyvyttömyyden tai sai-
19427: mihin toimenpiteeseen Hallitus rauden takia tai muusta erityisestä syystä
19428: aikoo ryhtyä sotaleskien saattami- vaikeutunut, suorittaa lisähuoltoelä:kettä.
19429: seksi keskenään samaan asemaan Lisähuolto·eläkkeen maaraan nähden ei
19430: poistamalla edellä selostetun teennäi- tehdä eroa sillä perusteella, onko eläkkeen
19431: sen sosiaalisesti epäoikeudenmukai- saaja lapseton v-ai onko hänellä lapsia.
19432: sen ja asianomaisia jopa loukkaavan
19433: jakoperusteen ?"
19434: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1964.
19435:
19436:
19437: Sosiaaliministeri 0. Ojala.
19438: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
19439:
19440: Med en skrivelse av den 11 april 1964 Då spörsmålet berör mitt verksamhets-
19441: har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 mom. område i socialministeriet, får jag vörd-
19442: riksdagsordningen anger, tillställt mig föl- samt anföra följande:
19443: jande av riksdagsledamoten Marja Lahti Barnlösa änkor har i fråga om försörj-
19444: m. fl. tili vederbörande medlem av stats- ningspensionens storlek försatts i en spe-
19445: rådet för avgivande av svar ställda spörs- ci:alställning av den orsaken, att de drar
19446: mål: försorg endast om sin egen utkomst, var-
19447: för ersättningen för deras vidkommande
19448: ,Är Regeringen medveten om att kan vara mindre än för en änka som har
19449: krigsänkorna med avvikelse från eller har haft barn. När en barnlös änka
19450: den övriga olycksfallslagstiftningen blir 55 år, utgår pensionen till henne med
19451: i fråga om sin rätt att erhålla i 1agen samma belopp som till övriga änkor. Ytter-
19452: fastställd försörjningspension inde- ligare bör observeras, att tili barnlös änka
19453: lats i två grupper beroende på huru- kan erläggas tilläggsförsörjningspension om
19454: vida vederbörande fött barn eller den utkomst hon har genom egna inkomster
19455: icke, och om så är fallet, försvårats på grund av arbetsoförmåga eller
19456: till vilka åtgärder ärnar Rege- sjukdom, eller av annan särskild orsak.
19457: ringen skrida för att bringa krigsän- 1 fråga om tilläggsförsörjningspensionens
19458: korna i samma ställning inbördes belopp göres icke någoil skillnad på grund
19459: genom upphävande av ovan ,anförda av huruvida pensionstagaren är barnlös
19460: konstlade, socialt orättvisa och tili eller har barn.
19461: och med för vederbörande kränkande
19462: indelningsgrund ?"
19463: Helsingfors den 8 maj 1964.
19464:
19465:
19466: Socialmin:ister 0. Ojala.
19467: Kysymys N: o 52.
19468:
19469:
19470:
19471: L. Mattila: Valtionjohtoisten yhtiöiden johtajien palkan-
19472: korotuksista.
19473:
19474:
19475: E d u s kunnan He r r a P u h e m i e h e ll e.
19476:
19477: Valtion huonosta rahatilanteesta johtuen maksaman kokonaispalkan kohoamista 8 200
19478: hallitus on joutunut antamaan eduskunnalle markan määrään kuukaudessa. Tähän sum-
19479: lukuisia sellaisia esityksiä, jotka ovat mer- maan on lisäksi luettavissa yhtiön toimitus-
19480: kinneet suuria taloudellisia lisärasituksia johtajalleen kustantama asunto- ja autoetu,
19481: veronmaksajille. Lisääntyneen verorasituksen joiden todellinen raha-arvo nostanee asian-
19482: ohella ovat jatkuvat hintojen ja maksujen omaisen kokonaispalkan yli miljoonaan van-
19483: korotukset saattaneet erityisesti pienituloiset haan markkaan kuukaudessa.
19484: ja muuten vähävaraiset kansalaiset suoras- Samojen tietojen mukaan on kanslianeuvos
19485: taan taloudellisiin vaikeuksiin. Hallituksen Korsimon palkka suunniteltu nostettavaksi
19486: toimenpiteistä aiheutuneet hintojen ja mak- nykyisestä 3 650 markasta 4 150 markkaan
19487: sujen nousut sekä lisäveron tapaiset epänor- kuukaudessa.
19488: maalit valtion tulojen lisäykset ovatkin ilmei- On luonnollista, että myös valtion ja val-
19489: sesti saaneet eduskunnan enemmistön hyväk- tionjohtoisten yhtiöitten on palkkauksissaan
19490: symisen vain valtion surkean rahatilanteen huomioitava työn laadun, vastuullisuuden,
19491: tuloksena. pohja- ja erikoiskoulutuksen sekä muiden nii-
19492: Saman aikaisesti verorasituksen lisäämisen hin verrattavien avujen merkitys. Niin ikään
19493: kanssa hallitus on kuitenkin pitänyt tarpeel- on ymmärrettävää ja hyväksyttävää se, että
19494: lisena esittää valtion varoja myönnettäväksi valtion erilaisista tehtävistä maksamien palk-
19495: tukitoimenpiteinä eräille valtionjohtoisille kojen on oltava oikeassa suhteessa vastaavista
19496: suuryhtiöille. Eduskunnan enemmistö hyväk- tehtävistä vapailla työmarkkinoilla maksetta-
19497: syikin kuluvan vuoden talousarvioon suureh- vien palkkojen kanssa.
19498: koja summia näihin tarkoituksiin. Tämän Edellä mainitun yhtiön erikoisen luonteen
19499: lisäksi eräät valtionjohtoiset yhtiöt voivat lu- huomioon ottaen ei kysymyksessä olevien joh-
19500: kea hyväkseen joukon sellaisia poikkeusluon- tajien palkkatason vertailu muihin vastaaviin
19501: toisia etuja, joilla on merkitystä valtiontalou- palkkoihin ole täysin mahdollista. Palkkojen
19502: dellisessakin mielessä. Näin ollen on luon- vertailua on myös omiaan vaikeuttamaan se,
19503: nollista, että kansalaiset seuraavat suurella ettei suhdetoiminnanjohtaja Korsimon tehtä-
19504: mielenkiinnolla hallituksen toimenpiteitä mai- vistä ja toiminnasta yhtiössä ole saatavissa
19505: nittujen yhtiöitten toiminnan valvomiseksi ja paljoakaan tietoja. Tästä johtuen ei myös-
19506: ohjaamiseksi. kään tehtävän mahdollisesti edellyttämää eri-
19507: Viime viikkoina on julkisuudessakin esiin- koispätevyyttä tai koulutusta ole mahdollista
19508: tynyt tietoja valtionjohtoisen Neste Oy:n toi- arvioida. On kuitenkin todettava, että joh-
19509: mitusjohtajan, vuorineuvos Raaden ja suhde- taja Korsimon palkka jo nykyiselläänkin on
19510: toiminnanjohtajan, kanslianeuvos Korsimon tuntuvasti suurempi kuin esimerkiksi . maa-
19511: erittäin suurista palkankorotushankkeista. herran, oikeuskanslerin ja puolustusvoimain
19512: Näiden tietojen mukaan on vuorineuvos Raa- komentajan. Niin ikään on toimitusjohtaja
19513: den palkkaa suunniteltu nostettavaksi 7 000 Raaden nykyinen palkka lähes kolminkertai-
19514: markasta 7 600 markkaan kuukaudessa. Kun nen esimerkiksi suurta erikoispätevyyttä ja
19515: otetaan huomioon toimitusjohtajan Raaden taloudellista vastuuta edellyttävän metsähalli-
19516: omasta yhtiöstä sivutoimisen varustamo-osas- tuksen pääjohtajan palkkaan verrattuna.
19517: ton johtajan tehtävistä saama 600 markan Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella
19518: suuruinen kuukausipalkkio, merkitsisi suun- onkin ollut hyvin ymmärrettävää, että Neste
19519: niteltu palkankorotus Neste Oy:n hänelle Oy:n hallintoneuvostossa on esiintynyt eri-
19520: E 422/64
19521: 2
19522:
19523: mielisyyksiä ehdotettujen huippupalkkojen vostelussa. Mikäli osakkeenomistajan edus-
19524: korotusten suhteen. Johtajien palkankorotus- tajan asemassa olevien valtioneuvoston mää-
19525: esityksiin kohdistuneen arvostelun johdosta räämien edustajien toimenpiteet ovat omiaan
19526: kerrotaan asian jääneen pöydälle hallinto- tukemaan käsityksiä siitä, että esimerkiksi
19527: neuvoston kokouksessa. Nyttemmin on voitu yhtiön johdon palkankorotusesitysten arvos-
19528: havaita palkankorotusasiaa käsitelleen hal- teleminen on vaarassa johtaa luottamusteh-
19529: lintoneuvoston kokpuksen jälkeen pidetyssä tävän menettämiseen, on tästä ilmeisenä seu-
19530: Neste Oy:n yhtiökokouksessa hallintoneuvos- rauksena yhtiöitten hallintoneuvostojen tosi-
19531: ton kokoonpanoa muutetun siten, että joh- asiallisen merkityksen väheneminen. Tällöin
19532: tajien palkankorotushankkeita arvostelleen olisi tuloksena ilmeisesti valtionjohtoisten yh-
19533: hovioikeudenneuvos Harras Kytän tilalle on tiöitten ajautuminen yhä suuremmassa mää-
19534: valittu toinen henkilö. rin tarkoituksenmukaisen valvonnan ulko-
19535: Lehdistön edustajien esittämiin kysymyk- puolelle.
19536: siin antamistaan vastauksista päätellen ei Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjes-
19537: Neste Oy:n hallintoneuvostosta poisjätetyn tyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esitän
19538: hovioikeudenneuvos Kytän käsityksen mu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19539: kaan hänen syrjäyttämisensä ole johtunut jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19540: kanslianeuvos Korsimon ja hänen välisistä
19541: poliittisista mielipide-eroavaisuuksista. Kun Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19542: tapahtuneelle henkilövaihdokselle ei ole ollut eräiden valtionjohtoisten yhtiöitten kor-
19543: löydettävissä muitakaan selityksiä, on uskottu keimmin palkattujen johtajien palkkoja
19544: toimenpiteen johtuneen asianomaisen otta- on tarkoitettu korotettavaksi tuntu-
19545: masta kielteisestä kannasta mainittujen kor- vasti hetkellä, jolloin valtiontaloudelli-
19546: keiden palkkojen korottamisen suhteen. siin syihin vedoten on taloudellisesti
19547: Valtiontaloudellisiin syihin vedoten on hal- heikommassa asemassa olevien pieni-
19548: litus ryhtynyt toimenpiteisiin kaikkein pieni- palkkaisten palkansaajien jo eräänty-
19549: palkkaisempienkin valtion virkamiesten elin- neitä palkankorotuksia jouduttu siir-
19550: kustannusten noususta aiheutuneitten ja jo tämään samalla kun heihin kohdistuvia
19551: erääntyneitten palkankorotusten maksamisen taloudellisia rasituksia on valtiovallan
19552: siirtämiseksi vuoden lopussa tapahtuvaksi. toimenpitein lisätty ja onko Hallitus
19553: Näin menettelemällä valtio on siis ottamassa kiinnittänyt huomiotaan siihen, että
19554: eräänlaista ylimääräistä pakkolainaa kysei- mainitunlaisia suuria huippupalkkojen
19555: siltä palkansaajaryhmiltä. Kun tämä halli- korottamisia Neste Oy:n hallintoneu-
19556: tuksen toimenpide koskee lukuisia sellaisia vostossa arvostellut hallintoneuvoston
19557: valtion palveluksessa olevia, joiden koko kuu- jäsen on kiireellisesti mainitun arvos-
19558: kausipalkka on huomattavasti pienempi kuin telun esittämisen jälkeen vapautettu
19559: se palkankorotus, jota edellä mainituille Neste Oy:n hallintoneuvoston jäsenyy-
19560: Neste Oy: n johtajille suunnitellaan, on vai- destä sekä, mihin toimenpiteisiin Hal-
19561: kea löytää hallituksen edustajan menettelylle litus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä
19562: perusteluja korkeapaikkaisten johtajien palk- valtionjohtoisten yhtiöitten johtajien
19563: kojen korotusta arvostelleita kohtaan. palkkojen määrää koskevien päätösten
19564: Kun valtionjohtoiset yhtiöt ovat merkittä- entistä tarkoituksenmukaisemman val-
19565: vässä määrin ulkopuolella muiden julkisten vonnan järjestämiseksi ja mainittujen
19566: varojen käytön valvonnan, on kyseisten yh- palkkoj·en tasosta päättävien luottamus-
19567: tiöitten hallintoneuvostoilla merkittävä osuus miesten itsenäisen harkinta- ja arvos-
19568: niiden taloudellisten ratkaisujen oikeassa ar- teluvallan turvaamiseksi?
19569: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1964.
19570:
19571: Leo 1. Mattila.
19572: 3
19573:
19574:
19575:
19576:
19577: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
19578:
19579: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- den katsotaan olevan jäljessä maan yleisestä
19580: tissa mainitussa tarkoituksessa on kansan- kehitystasosta. Kysymyksessä ei siis ole ollut
19581: edustaja Leo I. Mattila esittänyt Hallituksen näiden yhtiöiden jo olemassa olevien tuotanto-
19582: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan laitosten toiminnan tukeminen. Varsinaisia
19583: kysymyksen: avustuksia on valtion yhtiöille myönnetty
19584: vain Kolarin malmivaroja ja turpeen käyt-
19585: , Onko Hallitus tietoinen siitä, että töön liittyvää tutkimustoimintaa varten.
19586: eräiden valtionjohtoisten yhtiöitten kor- Valtion yhtiöiden korkeimman johdon palk-
19587: keimmin palkattujen johtajien palkkoja kaus on seikka, joka yleisesti kiinnittää jat-
19588: on tarkoitettu korotettavaksi tuntu- kuvaa huomiota osakseen. Kun on valtion
19589: vasti hetkellä, jolloin valtiontaloudelli- edun mukaista, että valtionyhtiöt pystyvät
19590: siin syihin vedoten on taloudellisesti toimimaan menestyksellisesti ja kannattavasti
19591: heikommassa asemassa olevien pieni- sekä kotimaassa että varsin huomattavassa
19592: palkkaisten palkansaajien jo eräänty- määrin vientimarkkinoilla tapahtuvan kilpai-
19593: neitä palkankorotuksia jouduttu siir- lun puitteissa, on varsin tärkeätä, että näiden
19594: tämään samalla kun heihin kohdistuvia yhtiöiden johtoon saadaan todella päteviä
19595: taloudellisia rasituksia on valtiovallan henkilöitä. Valtionyhtiöiden on tällöin kyet-
19596: toimenpitein lisätty ja onko Hallitus tävä tarjoamaan muuhun teollisuuteen ja
19597: kiinnittänyt huomiotaan siihen, että liike-elämään verrattuna tasaveroiset palk-
19598: mainitunlaisia suuria huippupalkkojen kausehdot. Näin ollen ei valtionyhtiöiden
19599: korottamisia Neste Oy:n hallintoneu- johdon palkkataso ole vapaasti määrättävissä,
19600: vostossa arvostellut hallintoneuvoston vaan sen on pakko asettua samalle tasolle,
19601: jäsen on kiireellisesti mainitun arvos- mikä on voimassa yksityisen sektorin osalla.
19602: telun esittämisen jälkeen vapautettu Kun myöskin valtionyhtiöiden johtajat
19603: Neste Oy:n hallintoneuvoston jäsenyy- joutuvat ottamaan kantaa yleisiin palkkaneu-
19604: destä sekä, mihin toimenpiteisiin Hal- votteluihin, ei ole pidettävä oikeana, että
19605: litus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä heidän paikkojaan automaattisesti korotettai-
19606: valtionjohtoisten yhtiöitten johtajien siin syntyneitten palkkasopimusten perus-
19607: palkkojen määrää koskevien päätösten teella, jolloin he samalla ottaisivat kannan
19608: entistä tarkoituksenmukaisemman val- oman palkkansa korotukseen nähden. Tämän
19609: vonnan järjestämiseksi ja mainittujen vuoksi on heidän kohdallaan harkittu oikeam-
19610: palkkoj:en tasosta päättävien luottamus- maksi suorittaa palkkojen tarkistukset hen-
19611: miesten itsenäisen harkinta- ja arvos- kilökohtaisina kysymyksinä riippuen tehtä-
19612: teluvallan turvaamiseksi~" vien lisääntymisestä, toiminnan tehokkuu-
19613: desta ja tuloksellisuudesta ym. seikoista. Kun
19614: Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan vuosi 1963 oli teollisuudelle yleensä heikko
19615: kunnioittaen esiintuoda seuraavaa: vuosi, pidättäydyttiin tällöin valtionyhtiöi-
19616: Kyselyssä on viitattu siihen, että valtion den korkeimman johdon palkkojen korotuk-
19617: varoja olisi esitetty tukitoimenpiteinä myön- sista muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
19618: nettäväksi eräille valtionjohtoisille suuryh- Kun vuoden 1964 alun palkkaratkaisut kui-
19619: tiöille. Tämän suhteen on todettava, että val- tenkin merkitsivät huomattavaa rahan osto-
19620: tionyhtiöille osakepääoman korotuksina tai voiman vähenemistä, ei valtionyhtiöiden joh-
19621: lainoina myönnetyt varat on tarkoitettu don kohdalla voitu pitää jatkuvaa reaalipal-
19622: uusien tuotantolaitosten rakentamiseen ja kan alenemista oikeana, vaan oli pakko ylei-
19623: siten työtilaisuuksien luomiseen alueilla, joi- sesti suorittaa korjausta palkkauksessa. Täl-
19624: 4
19625:
19626: löin kuitenkin pidättäydyttiin automaatti- telyyn. Niinpä oli näitä henkilökysymyksiä
19627: sesta tasokorotuksesta ja korotukset suoritet- käsitelty valtioneuvoston piirissä jo ennen
19628: tiin henkilökohtaisina. kyselyssä tarkoitettua hallintoneuvoston ko-
19629: Tärkeätä eri valtionyhtiöiden korkeimman kousta. Henkilövaihdokset hallintoneuvosto-
19630: johdon palkkauksessa, kuten aina saman jen jäsenten kolmivuotiskauden päättyessä
19631: omistajan eri tuotantolaitosten johtajien koh- ovat näet täysin normaaleja toimenpiteitä
19632: dalla, on, että palkat ovat oikeassa suhteessa eikä näitä hallintoneuvoston jäsenten paik-
19633: keskenään. Jos eri yhtiöiden hallintoneuvos- koja voida pitää mitenkään peruuttamatto-
19634: tot ratkaisisivat nämä kysymykset ilman kes- masti saatuina oikeuksina. Kyselyssä maini-
19635: kinäistä yhteydenpitoa, syntyisi varmasti tussa tapauksessa todettiin, että henkilö, joka
19636: epäoikeudenmukaisuutta ja sen aiheuttamana oli tullut valituksi yhtiön hallintoneuvostoon
19637: oikeutettua tyytymättömyyttä. Tämän vuoksi valtiollisessa elämässä omaamansa aseman ja
19638: on näiden johtajien palkkauksesta keskus- yhtiötä lähellä sijaitsevan Turun kaupungin
19639: teltu valtionyhtiöiden neuvottelukunnassa, kaupunginjohtajan ominaisuudessa, oli siir-
19640: jossa hallintoneuvostojen puheenjohtajat ovat tynyt yksityisen vakuutuslaitoksen toimitus-
19641: jäseninä sekä kauppa- ja teollisuusministeri johtajan - tiettävästi varsin korkeasti pal-
19642: puheenjohtajana. Asian luonteesta johtuen kattuun - toimeen ja oli itse antanut ym-
19643: on puheenjohtajan näkemys tällöin varsin märtää vähitellen vetäytyvänsä sivuun julki-
19644: merkityksellinen. Yleisenä havaintona voi- sista tehtävistä. Kun lisäksi otetaan huomioon
19645: daan todeta, että eri hallintoneuvostot, joille Neste Oy:n suuret vakuutukset ja sen niistä
19646: näistä palkoista päättäminen lopullisesti kuu- maksamat huomattavat vakuutusmaksut, ei
19647: luu, ovat alustavasti yleensä suunnitelleet pidetty sopivana, että yhden vakuutusyhtiön
19648: omalle toimitusjohtajalleen suurempaa pal- toimitusjohtaja Neste Oy:n hallintoneuvos-
19649: kankorotusta kuin, mitä puheenalaisissa kes- tossa pääsisi seuraamaan muun muassa näi-
19650: kusteluissa on kaavailtu. Voidaan siis todeta, den kysymysten hoitoa. Mainitut seikat oli-
19651: että yhtiöiden hallintoelimien ulkopuolelta vat syynä siihen, että hallintoneuvoston ko-
19652: tapahtuva ohjaus ei suinkaan ole ollut, kuten koonpanoa katsottiin aiheelliseksi muuttaa
19653: kyselyssä on oletettu, palkkatasoa kohottava kyselyssä mainitun henkilön kohdalta.
19654: tekijä. Edellä esitettyyn viitaten katson, että val-
19655: Mitä tulee kyselyssä erityisesti käsiteltyyn tionyhtiöiden johtoportaan palkkauksen tar-
19656: Neste Oy: ön, on todettava, että yhtiötä on kistus on ollut välttämätön toimenpide, jotta
19657: hoidettu hyvin ja että sen toiminta on ollut nämä yhtiöt voisivat jatkuvasti saada johto-
19658: taloudellisesti varsin tuloksellista. Yhtiössä portaisiinsa päteviä henkilöitä ja ettei tämä
19659: on parhaillaan toteuttamisvaiheessa uuden tarkistus ole ollut mitenkään ristiriidassa nii-
19660: tuotantoyksikön rakentaminen, mikä merkit- den palkkausjärjestelyjen kanssa, jotka viime
19661: see huomattavaa yhtiön johdon kuormituksen vuosina on suoritettu yhteiskuntamme eri
19662: lisäystä. Tässä mielessä voitaneen todeta, että sektoreissa sekä että valtionyhtiöiden hal-
19663: perusteita palkkauksien tarkistukseen on ole- lintoneuvostojen jäsenten kohdalla tänä ke-
19664: massa. väänä suoritetut henkilövaihdokset eivät ole
19665: Neste Oy:n hallintoneuvoston kokoonpa- olleet missään yhteydessä näiden henkilöiden
19666: nosaa tapahtuneet muutokset eivät ole yhtey- hallintoneuvostossa esittämien palkka- ym.
19667: dessä yhtiön johdon palkkausasioiden käsit- kysymyksiä koskevien kannanottojen kanssa.
19668: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1964.
19669:
19670:
19671: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi J. Mattila.
19672: 5
19673:
19674:
19675:
19676:
19677: Till Riksdagens Herr Talman.
19678:
19679: I det syfte 37 § 1 mom. rik:sdagsordningen landets allmänna utvecklingsnivå. Det har
19680: anger har riksdagsman Leo I. Mattila m. fl. sålunda icke varit fråga om att stöda verk-
19681: tili vederbörande medlem av statsrådet för samheten vid dessa bolags redan förefintliga
19682: avgivande av svar ställt följande spörsmål: produktionsrättningar. Egentligt understöd
19683: har åt statsbolag beviljats endast för den
19684: ,Är Regeringen medveten om att forskningsverksamhet, som ansluter sig till
19685: man har för avsikt att kännbart höja malmfyndigheterna i Kolari och till använd-
19686: vissa statsledda bolags högst avlönade ningen av torv.
19687: direktörers löner i en stund, då man A vlöningen av den högsta ledningen för
19688: med åberopande av statshushållnings- statens bolag är en omständighet, som all-
19689: skäl fått lov att uppskjuta betalningen mänt ådrar sig fortsatt uppmärksamhet. Då
19690: av redan förfallna löneförhöjningar det är förenligt med statens intressen, att
19691: för små löntagare i svagare ekonomisk statsbolagen kan arbeta med framgång och
19692: ställning samtidigt som de ekono- lönsamt inom ramen för den konkurrens, som
19693: miska belastningarna på dem ökats äger rum såväl i hemlandet som i en rätt
19694: genom åtgärder från statsmaktens betydande grad även på exportmarknaden,
19695: sida, och har Regeringen fäst upp- är det av stor vikt, att till dessa bolags led-
19696: märksamhet vid att den medlem av ning erhålles verkligt kompetenta personer.
19697: förvaltningsrådet för Neste Oy, som Statsbolagen måste härvid kunna erbjuda
19698: kritiserat nämnda stora höjningar av avlöningsvillkor, som är jämställda med dem
19699: topplöner, efter framförandet av inom den övriga industrin och affärslivet.
19700: sagda kritik snabbt befriats från med- Lönenivån för statsbolagens ledning kan så-
19701: lemskap i Neste Oy:s förvaltnings- lunda icke fastställas fritt, utan måste följa
19702: råd, samt, tili vilka åtgärder har samma nivå, som gäller för den privata sek-
19703: Regeringen skridit eller ärnar Rege- torns.
19704: ringen skrida för att åstadkomma en Då även direktörerna för statens bolag
19705: ändamålsenligare övervakning av be- kommer att taga ställning till de allmänna
19706: sluten angående beloppet av de stats- löneförhandlingarna, kan det icke anses rik-
19707: ledda bolagens direktörers löner och tigt, att deras löner höjes automatiskt på
19708: för tryggande av de förtroendemäns grundvalen av uppkomna löneavtal, varvid
19709: självständiga prövnings- och kritik- de tillika skulle taga ställning till höjningen
19710: rätt, vilka besluter om nivån för av sin egen lön. Fördenskull har det prövats
19711: nämnda löner?" riktigare att i fråga om dem verkställa löne-
19712: justering såsom personliga frågor, beroende
19713: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- på ökning av uppgifterna, verksamhetens
19714: samt anföra följande: effektivitet och framgångsrikhet m. fl. om-
19715: I spörsmålet hänvisas till att beviljande av ständigheter. Då året 1963 i allmänhet var
19716: statsmedel skulle ha föreslagits såsom stöd- ett rätt dåligt år för industrin avhöll man
19717: åtgärder för vissa statsledda storbolag. I sig då från höjning av lönerna för stats-
19718: detta avseende kan konstateras, att de åt bolagens högsta ledning, frånsett några un-
19719: statsbolag i form av förhöjning av aktie- dantag. Då lönebesluten i början av år 1964
19720: kapitalet eller lån beviljade medlen avsetts dock innebar en avsevärd minskning av
19721: för byggande av nya produktionsinrättningar penningens köpkraft, kunde icke en fort-
19722: och därigenom för skapande av arbetsmöjlig- gående nedgång av reallönen i fråga om
19723: heter inom områden, som anses ha blivit efter statsbolagens ledning anses vara på sin plats,
19724: 6
19725:
19726: utan det blev nödvändigt att företaga en det av bolagsledningens avlöningsärenden.
19727: allmän justering av avlöningen. Härvid av- Sålunda hade dessa personfrågor behandlats
19728: höll llian sig dock från autolliatisk nivåför- inolli statsrådet redan före det i spÖrslliålet
19729: höjning och förhöjningarna verkställdes så- avsedda förvaltningsrådssallillianträdet. Per-
19730: SOlli personliga. sonbyten vid utgången av förvaltningsråds
19731: I fråga Olli avlöningen av den högsta led- lliedlemmars treårslliandat är nälliligen fullt
19732: ningen för statens bolag är det av vikt, så- normala åtgärder, och dessa platser, såsolli
19733: solli alltid beträffande direktörerna för lliedlemlliar i förvaltningsrådet, kan icke på
19734: sallillia ägares olika produktionsinrättningar, något sätt anses vara oåterkalleligen erhållna
19735: att lönerna står i rätt förhållande till var- rättigheter. I det i spörslliålet nällinda fallet
19736: andra. Skulle förvaltningsråden för de olika konstaterades, att den person, SOlli hade bli-
19737: bolagen avgöra dessa frågor utan inbördes vit vald till bolagets förvaltningsråd på
19738: kontakt, skulle säkerligen orättvisa ske och grund av sin ställning i det politiska livet
19739: därav följande berättigat lliissnöje upp- och i egenskap av stadsdirektör i Åbo stad,
19740: kollillia. Därför har avlöningen för dessa i närheten av bolaget, hade övergått till en
19741: direktörer diskuterats inolli rådgivande nämn- - veterligen rätt högt avlönad- befattning
19742: den för statens bolag, i viiken ordförandena såsolli verkställande direktör för en privat
19743: i förvaltningsråden är lliedlellilliar sallit försäkringsanstalt och själv låtit förstå, att
19744: handels- och industrilliinistern ordförande. han Slliåningolli skulle draga sig tillbaka från
19745: På grund av sakens natur är ordförandens offentliga uppdrag. Då llian därtill beaktar
19746: uppfattning härvid av stor betydelse. Såsolli Neste Oy:s stora försäkringar och de avse-
19747: en alllliän iakttagelse kan kanstateras, att de värda prelliier SOlli bolaget betalar för delli,
19748: olika förvaltningsråden, på vilka besluten Olli ansågs det icke lällipligt, att verkställande
19749: dessa löner slutligt ankollillier, i alllliänhet direktören för ett av försäkringsbolagen inolli
19750: förberedelsevis planerat högre löneförhöjning förvaltningsrådet för Neste Oy skulle kunna
19751: för sin egen verkställande direktör än vad följa llied bland annat skötseln av dessa
19752: solli skisserats vid de ifrågavarande diskus- frågor. Nämnda olliständigheter utgjorde or-
19753: sionerna. Det kan alltså konstateras, att den saken till att ändring av förvaltningsrådets
19754: dirigering solli sker utifrån bolagens förvalt- sallilliansättning ansågs påkallad i fråga Olli
19755: ningsorgan ingalunda, såsolli i spörslliålet den i spörslliålet nämnda personen.
19756: antagits, varit en faktor solli skulle ha in- Hänvisande till det ovan anförda finner
19757: verkat höjande på lönenivån. jag, att justeringen av avlöningen i stats-
19758: Vad beträffar Neste Oy, solli speciellt be- bolagens ledning varit en nödvändig åtgärd,
19759: handlats i spörslliålet, kan konstateras, att för att dessa bolag fortgående skall kunna
19760: bolaget skötts väl och att dess verksallihet i erhålla kollipetenta personer till sina ledande
19761: ekonolliiskt avseende varit rätt framgångs- poster och att denna justering icke på något
19762: rik. Bolaget håller SOlli bäst på att bygga sätt stått i strid llied de löneregleringar, solli
19763: en ny produktionsenhet, vilket innebär en under de senaste åren skett inolli vårt sam-
19764: betydande belastning på ledningen. Med hälles olika sektorer sallit att de personbyten,
19765: tanke på detta torde kunna konstateras, att SOlli denna vår ägt rum i fråga Olli lliedlelli-
19766: grunder för justering av avlöningarna före- lliarna i förvaltningsråden för statsbolagen
19767: finns. icke stått i något solli helst salliband llied
19768: De ändringar solli ägt rulli i fråga Olli dessa personers ställningstagande i förvalt-
19769: sallilliansättningen av förvaltningsrådet för ningsrådet till löne- lli. fl. frågor.
19770: Neste Oy har icke samband llied behandlan-
19771: Helsingfors den 8 lliaj 1964.
19772:
19773:
19774: Handels- och industrilliinister Olavi J. Mattila.
19775: Kysymys N: o 53.
19776:
19777:
19778:
19779:
19780: Saarinen ym.: Erään kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
19781: nisteriön virkamiehen esiintymisestä.
19782:
19783:
19784: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
19785:
19786: Jatkuva ja lisääntyvä työttömyys maas- joka viittaa siihen, että tehtävä on hänelle
19787: samme ylläpitää ja synnyttää levottomuutta vastenmielinen ja sopimaton. Usein hän an-
19788: ja hätää tuhansissa kodeissa. Vuosittain käy taa ymmärtää, että hänen mielestään käyn-
19789: lukuisia lähetystöjä eri puolilta maata Hel- nit ministeriössä ja lähetystöjen esitykset
19790: singissa valtion työvoimaviranomaisten ovat aiheettomia, esittäen peittelemättö-
19791: luona apua etsimässä. Tämä tapahtuu inhi- mästi ja töykeästi mm. sellaisia syytöksiä,
19792: millisiin oikeuksiin ja lakeihin perustuen. että työttömät ovat "pinnareita", "laiskot-
19793: Viime kuukausien ja viikkojen aikana on telijoita" yms. Tämän kaltaisia syytöksiä
19794: tällaisia lähetystöjä käynyt jälleen run- mainittu virkamies ilmeisen ärtyneen mieli-
19795: saammin, koska työttömyys on laajen- alan vallitessa on esittänyt aivan viime päi-
19796: tunut uhkaavasti eikä se osoita supis- vinä, vaikka ministeriön työllisyystilannetta
19797: tumisen merkkejä, vaikka kevät on jo kä- koskevien tiedotusten mukaan rekisteröity-
19798: sillä. Eri lähetystöjen taholta on esitetty jen työttömien määrä on yli 30 000 ja
19799: vuosien varrella lukuisia valituksia eräiden joille työnvälitystoimistot eivät ole voineet
19800: työllisyysasioita haitavien valtion virka- osoittaa työtä. Samanaikaisesti ministeriö
19801: miesten sopimattomasta käyttäytymisestä suunnittelee valtion töiden laajamittaista
19802: lähetystöjä ja niiden esityksiä kohtaan. lopettamista, vaikka on ilmeistä, ettei jo
19803: Tässä suhteessa on esitetty valituksia ja ennestään työttöminä olevat voi sijoittua
19804: huomautuksia erityisesti kulkulaitosten ja työhön edes lähikuukausien aikana. Tällai-
19805: yleisten töiden ministeriön palveluksessa sessa tilanteessa tulisi nimenomaan valtion
19806: oleVian ylitarkastaja Toivo Tarkan käyt- työvoimaviranomaisten ponnistella erityisen
19807: täytymisestä, jonka monet lähetystöt, am- tehokkaasti uusien työtilaisuuksien järjestä-
19808: mattiliittojen ja kuntien edustajat sekä miseksi ja suhtautua kunnioittavalla ja asi-
19809: kansanedustajat ovat todenneet ylimieli- allisella tavalla työttömien ja heidän edus-
19810: seksi, piittaamattomaksi ja töykeäksi. tajiensa huomautuksiin ja esityksiin, jotka
19811: Kun työttömyys on vakava yhteiskunnal- tiettävästi yleensä ovat asiallisia. Jos yh-
19812: linen ongelma ja kun se saattaa työttömyy- teiskuntamme katsotaan kansanvaltaiseksi,
19813: den uhrit monessa tapauksessa erittäin vai- tulisi valtion virkamiesten olla ensimmäi-
19814: keaan asemaan, josta luonnollisena seurauk- sinä osoittamassa sitä, sillä kansanvaltai-
19815: sena on myös asianomaisten mielialojen kat- sessa yhteiskunnassa virkamiesten tulisi kä-
19816: keroituminen, tulisi työttömyysasioita hoita- sittää asemansa kansan pavelijoina eikä
19817: vien virkamiesten osoittaa ensisijaisesti ym- asettua kansan yläpuolelle. Kansan laajat
19818: märtämystä ja myötätuntoa työttömyyden joukot - myös työkykyiset työttömät -
19819: uhreja ja niitä kohtaan, jotka pyrkivät aut- maksavat virkamiesten palkat jatkuvasti
19820: tamaan heitä ja helpottamaan heidän ase- kohoavien välittömien ja välillisten verojen
19821: maansa. Mainititu virkamies suhtautuu kui- muodossa, joten kansalaisilla on oikeus
19822: tenkin yleensä lähetystöjen ja työttömien odottaa ja vaatia oikeudenmukaista ja asi-
19823: edustajien käynteihin ja esityksiin tavalla, allista kohtelua virkamiehiltään. Sanottu
19824: E 410/64
19825: 2
19826:
19827: virkamies ei myöskään ole huonoimmin pal- senä ja töykeänä työttömien lähetys-
19828: kattuja valtion virkamiehiä. töjä ja työttömien asiassa esiinty-
19829: Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjär- neitä kuntien ja ammattiliittojen
19830: jestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella edustajia sekä kansanedustajia koh-
19831: esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä- taan; ja jos on,
19832: senen vastattavaksi kysymyksen: mitä Hallitus on mahdollisesti teh-
19833: nyt tai aikoo tehdä mainitun virka-
19834: Onko Hallitus tietoinen siitä, että miehen ja mahdollisesti muiden hä-
19835: kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- nen tavallaan käyttäytyvien valtion
19836: nisteriön palveluksessa oleva virka- virkamiesten käyttäymis- ja asennoi-
19837: mies, ylitarkastaja Toivo Tarkka on tumistapojen saattamiseksi sopusoin-
19838: jo usean vuoden aikana viime aikoi- tuun heidän tehtäviensä luonteen ja
19839: hin saakka monissa tapauksissa esiin- kansanvaltaisten periaatteiden mu-
19840: tynyt ilmeisen ärtyneenä, ylimieli- kaiseksi?
19841: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1964.
19842:
19843: Aarne Saarinen. Pentti Liedes.
19844: Eino Tainio. Toivo Niiranen.
19845: Taisto Sinisalo. Matti Koivunen.
19846: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
19847:
19848: Kansanedustaja Aarne Saarinen ym. ovat ja juuri näitä asioita hoitavilta ylitarkasta-
19849: valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 moment- jilta jatkuvaa korkeapaineelia työskentele-
19850: tiin nojautuen esittäneet valtioneuvoston mistä ja suurta hermorasitusta. Lukuunot-
19851: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- tamatta nyt esitettyä kyselyä ei ylitarkas-
19852: van kysymyksen: taja Tarkan toiminta ole aiheuttanut mil-
19853: tään taholta arvostelua, huomautusta tai
19854: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että muistutusta, vaan on päinvastoin hänen pa-
19855: kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- noksensa päivittäisten juoksevien asioiden
19856: nisteriön palveluksessa oleva virka- hoitamisessa ja erityisesti työllisyysturva-
19857: mies, ylitarkastaja Toivo Tarkka on järjestelmän kehittämisessä aina tuotu
19858: jo usean vuoden aikana viime aikoi- myönteisesti esiin.
19859: hin saakka monissa tapauksissa esiin- Kyselyn perusteluissa todetaan, että työ-
19860: tynyt ilmeisen ärtyneenä, ylimieli- voimaviranomaisten luona, lähinnä lähetys-
19861: senä ja töykeänä työttömien lähetys- töjen muodossa joudutaan käymään hyvin-
19862: töjä ja työttömien asiassa esiinty- kin usein ja suurin joukoin. On ollut viik-
19863: neitä kuntien ja ammattiliittojen koja, jolloin lähetystöjen jäsenten yhteen-
19864: edustajia sekä kansanedustajia koh- laskettu määrä on noussut jopa 400: aan
19865: taan; ja jos on, henkeen. Olisi peräti helppoa virkamiehen
19866: mitä Hallitus on mahdollisesti teh- suhtautua kaikkiin näihin lähetystöihin aina
19867: nyt tai aikoo tehdä mainitun virka- vain myönteisen myötämielisesti luvaten
19868: miehen ja mahdollisesti muiden hä- hoitaa asiat juuri niinkuin lähetystön jäse-
19869: nen tavallaan käyttäytyvien valtion net vaativat ja toivovat. Tässä suhteessa
19870: virkamiesten käyttäymis- ja asennoi- todettakoon ylitarkastaja Tarkasta, ettei
19871: tumistapojen saattamiseksi sopusoin- hän ole suhtautunut lähetystöjen käyntei-
19872: tuun heidän tehtäviensä luonteen ja hin itselleen näin helpolla tavalla, vaan
19873: kansanvaltaisten periaatteiden mu- hän on aina lähetystöille ilmoittanut, miten
19874: kaiseksi?" asiat todellisuudessa tai todennäköisimmin
19875: ovat sekä ne syyt, jotka mahdollisesti ovat
19876: Tähän kysymykseen, jonka Herra Puhe- esteenä tai rajoittavina tekijöinä sille, ettei
19877: mies on jättänyt vastattavakseni, esitän asioita aina voida hoitaa lähetystöjen eh-
19878: kunnioittaen seuraavaa: dottamalla tavalla. Tilastojen perusteella
19879: Työvoima-asiain ylitarkastaja Toivo V. voidaan osoittaa, että niissä 4: ssä työvoima-
19880: Tarkka on saamani selvityksen ja omakoh- piirissä, joita ylitarkastaja Tarkka ministe-
19881: taisen kokemukseni perusteella pitkän, yli riöstä käsin hoitaa, on työttömille järjes-
19882: 20 vuotta kulkulaitosten ja yleisten töiden tetty ja voitu osoittaa työtä aivan samalla
19883: ministeriön työvoima-asiain osastolla kestä- tavoin kuin on tapahtunut muidenkin työ-
19884: neen vrkamiesuransa aikana osoittanut voimapiirien alueilla, joten mistään piittaa-
19885: suurta perehtyneisyyttä ja taitoa hänelle mattomuudesta työttömien asialle, kuten
19886: uskottujen asioiden hoitamisessa sekä aina kyselyssä mainitaan, Bi hänen toiminnas-
19887: ollut työteliäs ja täsmällinen. Tähän hänen saan ole kysymys. Jos ylitarkastaja Tarkan
19888: virkauransa ajanjaksoon on sattunut useita suoraviivainen suhtautuminen lähetystöihin
19889: vaikeita työttömyyskriisejä, joiden hoitami- halutaan tulkita töykeydeksi ja piittaamat-
19890: nen monasti lähes ylivoimaisissa olosuh- tomuudeksi työttömien asialle, on hänet
19891: teissa on vaatinut työvoima-asiain osastolta ymmärretty väärin.
19892: ' Hallitus edellyttää vast'edeskin, että vat virkatehtävissään tekemisiin, asialli-
19893: kaikki virkamiehet suhtautuvat kaikkiin sesti.
19894: niihin henkilöihin, joiden kanssa he joutu- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
19895: saattaa tietoonne.
19896: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, 4 päivänä toukokuuta
19897: 1964.
19898:
19899:
19900: Kulkulaitosten ja ylcislten töiden ministeri M. Niskala.
19901: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
19902:
19903: Riksdagsman Aarne Saarinen m.fl. har arbetskraftsärenden och av de överinspek-
19904: med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen törer, som sköter just dessa ärenden, krävt
19905: ställt följande spörsmål tili vederbörande arbete under ständigt högtryck och svår
19906: medlem av statsrådet för avgivande av nervpress. Frånsett föreliggande spörsmål
19907: svar: har överinspektör Tarkkas verksamhet icke
19908: gett anledning tili kritik eller anmärk-
19909: "Är Regeringen medveten om, att ningar från något håll, utan tvärtom har
19910: en vid ministeriet för kommunika- hans insats i skötseln av de dagliga löpande
19911: tionsväsendet och allmänna arbetena arbetena och särskilt i utvecklingen av
19912: anställd tjänsteman, överinspektör sysselsättningsskyddssystemet alltid posi-
19913: Toivo Tarkka, redan under flere år tivt framhållits.
19914: och tili senaste tid i många fall upp-
19915: trätt pätagligt irriterat, övermodigt I spörsmålets motivering konstateras, att
19916: och bryskt mot arOOts:lösas deilegatio- arbetskraftsmyndigheterna uppvaktas, främst
19917: ner och företrädare för kommuner av delegationer, vilka ofta varit talrika och
19918: och fackförbund, vilka uppträtt i de månghövdade. Det har förekommit veckor,
19919: arbetslösas sak, samt mot riksdags- då delegationsmedlemmarnas antal stigit
19920: män; och om så är fallet, tili 400 personer. Det vore ytterst lätt för
19921: vad har Regeringen möjligen gjort en tjänsteman att alltid intaga en positiv
19922: eller ärnar den göra i syfte att inställning tili alla dessa delegationer och
19923: bringa nämnde tjänstemans och lova att sköta ärendena just så som dele-
19924: andra på samma sätt uppträdande gationens medlemmar önskar och kräver.
19925: tjänstemäns uppförande och ställ- I detta avseende konstaterar man för över-
19926: ningstagande i harmoni med deras inspektör Tarkkas vidkommande, att han
19927: uppgifters natur och demokratins icke valt denna för honom själv lättaste
19928: principer ?" inställning till de besökande delegationerna,
19929: utan alltid har låtit dem veta huru sakerna
19930: Tili detta spörsmål, som Herr Talmannen i verkligheten eller sannolikast förhåller sig
19931: tiliställt mig för besvarande, önskar jag samt de orsaker, vilka möjligen utgjort
19932: vördsamt framhålla: hinder eller restriktiva faktorer för att
19933: överinspektören för arbetskraftsärenden sakerna alltid kunde skötas på det sätt
19934: Toivo V. Tarkka har enligt den utredning delegationerna föreslår. Statistiken utvisar,
19935: som förela~ mig samt min personliga er- att i de 4 arbetskraftsdistrikt överinspektör
19936: farenhet under sin långa över 20-åriga Tarkka: omhänderhar i ministeriet, har för
19937: tjänstemannabana vid ministeriets för kom- de arbetslösa ordnats och kunnat anvisas
19938: munikationsväsendet och allmänna arbetena arbete på exakt samma sätt som i de
19939: avdelning för arbetskraftsärenden visat övriga arbetskraftsdistrikten, varför någon
19940: stor förtrogenhet och skicklighet i skötseln som helst likgiltighet för de arbetslösas sak,
19941: av de ärenden, som anförtrotts honom, såsom i spörsmålet nämnes, icke kommit
19942: samt alltid varit arbetsam och precis. Under ifråga i hans verksamhet. Om man vill
19943: denna hans tjänstemannabana har många tolka överinspektör Tarkkas rätlinjiga in-
19944: svära arbetslöshetskriser infallit, vilkas ställning till delegationerna som bryskhet
19945: skötsel många gånger under nära nog över- och likgiltighet för de arbetslösas sak, har
19946: mäktiga förhällanden av avdelningen för han blivit missförstådd.
19947: Regeringen förutsätter även i fortsättnin- Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
19948: gen, att alla tjänstemän uppträder sakligt till Eder kännedom.
19949: mot alla de personer, med vilka de i
19950: tjänsteangelägenheter kommer i kontakt.
19951: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den 4
19952: maj 1964.
19953:
19954:
19955: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena M. Niskala.
19956: Kysym.yff N.: o 54.
19957:
19958:
19959:
19960:
19961: Käkelä ym.: Vuoksenlaakson-LappeenJ,'annan talousalueen
19962: ja pääkaupungin välisten. yhteyksien paranta.misesta.
19963:
19964:
19965:
19966: Ed u s. kun n a n He r r 1;1. P u h e m i e h e ll e.
19967:
19968: Huomattava osa maamme teollisuudesta liike-elämän palveluksessa olevat käyttäisi-
19969: on keskittynyt Kaakkois-Suomeen, lähinnä vät mielellään junaa, mutta n~kyisenä
19970: Vuoksenlaaksoon ja Lappeenrannan seu- aikana siihen tuskin on edellytyksiä silloin,
19971: duille. Suurten teollisuuslaitosten joustava kun matkaan, joka autolla tehdään 2Y2 tun-
19972: toiminta edellyttää hyviä llikenneyhte~ksiä nissa, pitää käyttää 5 tuntia. Vielä hanka-
19973: maan pääkaupunkiin. Erityisen tärkeät lammaksi junamatka tulee sen vuoksi, että
19974: nama yhteydet ovat vientiteollisuudelle. päiväsaikaan kulkevien junien aikataulut
19975: Moninaisten asioiden hoidossa tarvitaan edellyttävät matkaan käytettävän suurim-
19976: myös sujuvaa tietoliikennettä. man osan normaalia työaikaa. Makuuvaunu-
19977: Koko Kaakkois-Suomen puhelinverkosto juna taas saapuu Lappeenrantaan klo 4.00
19978: on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut aamulla ja Imatralle klo 5.20. On vaikea
19979: valtion hallussa. Kun valtio pakkoluuasti kuvitella sellaista ulkolaista tai suomalaista
19980: maakunnan yksityiset puhelinlaitokset ja liikemiestä, joka valitsisi kulkuneuvokseen
19981: -osuuskunnat, ilmoitettiin tietoliikenteen pi- junan vain saadakseen aamuherätyksen
19982: kaisesti paranevan. Tietoliikenteen tarve klo 3.30 tai 4.50. Sama valitettava epäkohta
19983: Kaakkois-Suomessa on kasvanut valtavasti koskee myös matkailuliikennettä, jossa Itä-
19984: ja kasvilla edelleenkin sitä mukaa kuin teol- Suomen ollessa kysymyksessä Lappeerantll!
19985: lisuus ja liike-elämä kehittyvät. Valtion ja Imatra näyttelevät varsin merkittävää
19986: hoitaman tietoliikenteen kehit~s ei ole kui- osaa. Aikatauluissa k~llä puhutaan viidestä
19987: tenkaan jaksanut seurata yksityisellä sek- vuorokausittain Vuoksenlaaksoon suuntau-
19988: torilla tapahtuneen kehityksen kulkua. Jos- tuvasta junien kulkuvuorosta, mutta vain
19989: kin joitakin vähäisiä parannuksia on sodan kolmella näistä vuoroista pääsee perille
19990: jälkeen saatu, tärkein puhelinyhteys, se, vaihtamatta Kouvolassa joko kiskobussiin
19991: joka kytkisi maamme suurimpiin kuuluvan tai linja-autoon. Tällainen vaihtopakko ei
19992: teollisuusseudun automaattiseen tilaajava- kuitenkaan näytä estävän I lk:n lippujen
19993: lintaan, puuttuu yhä. Koaksirualikaapeli myyntiä koko matkaa varten huolimatta
19994: vedettiin Lappeenrantaan jo kaksi vuotta siitä, ettei kiskobusseissa tai linja-autoissa
19995: sitten, mutta se on edelleen tä~sin käyttä- ole erillistä I luokkaa. - Helsingin ja
19996: mättömänä. Vuoksenlaakson ja Lappeen- Kaakkois-Suomen teollisuusalueen juna-
19997: rannan seudun teollisuus- ja liikelaitosten ~hte~det ovll!t kumpaanikin suuntaan matkus-
19998: konttoreissa odotetaan tuntikaupalla kauko- tettaessa yhtä epäedulliset.
19999: puheluita. Harvinaista ei ole, että aamulla V•altionenemmistöinen lentoliikenneyhtiö
20000: tilattu puhelu saadaan vasta työajan päät- yritti vuosina 1951-1952 ylläpitää lento-
20001: tymisvaiheessa. On sanomattakin selvää, liikennettä Helsingistä Lappeenrantaan.
20002: millaista haittaa tietoliikenteen kankeus Ben ei kuitenkaan onnistunut houkutella
20003: aiheuttaa; tehokkuuteen: pyr'kivälle toimin- reitilleen riittävästi matkustajia. Niinpä
20004: nalle. alan yksityinen ~rittäjä, KAR-AIR sai hel-
20005: Valtionrautatiet valittavat matkus.taja- posti oikeuden näiden kaupunkien välisen
20006: pulaa. Koska junamatkustus on sinänsä mu- lentoliikenteen hoitamiseen. Se onnistui teh-
20007: kavaa ja rauhallista j•a antaa jopa mahdol- tävässään erittäin hyvin. Tämän yksit~isen
20008: il.isuuden työntekoon matkan aikana, monet lento~htiön palvelumahdollisuudet ovat
20009: E 417/64
20010: 2
20011:
20012: päättyneet osake-enemmistön siirryttyä val- valtioneuvoston asianomaisen Jasenen vas-
20013: tionenemmistöisen lentoyhtiön haltuun. Seu- tattavaksi seuraavaan kysymykseen:
20014: rauksena on ollut lentopalvelun huononemi-
20015: nen. Aikaisemmin oli huonojen junayhteyk- Onko Hallitus tietoinen siitä._ että
20016: sien ja heikosti toimivan puhelinliikenteen maamme huomattavampiin kuuluva
20017: takia yksinkertaisinta lähteä aamulla Hel- Vudksenlaakson-Lappeenrannan teol-
20018: sinkiin ja päästä pääkaupungissa asioimaan lisuusseutu edelleenkin oo vailla auto-
20019: heti virka-ajan alettua. Lentomatkustajan maa ttista ka ukopuhelinliikennettä,
20020: on nyt uhrattava puoli työpäiväänsä ennen vaikka tarvittava kaapelikin on jo
20021: kuin hän pääsee asioitaan hoitamaan, koska rakennettu, ja että junayhteydet
20022: tähänastinen aamukone on korvattu vasta Vuoksenlaaksoon ovat hankalat ja
20023: n. klo 12.00 pääkaupunkiin saapuvalla ko- hitaat sekä että lentoliikenne Itä-
20024: neella. Lentoliikenteen aikataulujen suun- Suomeen on aikaisempaa heikommin
20025: nittelussa on ilmeisesti katsottu vain sitä, hoidettua, ja jos on,
20026: mikä on mukavinta helsinkiläisille eikä mih:in toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20027: siltä, miten voitaisiin palvella Kaakkois- ryhtyä Vuoksenlaakson~Lappeenran
20028: Suomen talouselämän edustajia. nan talousalueen ja pääkaupungin
20029: Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyk- välisten yhteyksien parantamiseksi?
20030: sen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
20031: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1964.
20032:
20033: Valto Käkelä. Sulo Suorttanen.
20034: Kalle Matilainen. Marja Lahti.
20035: Heikki Hasu. Taisto Sinisalo.
20036: Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola.
20037: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
20038: Tauno Keilovesi.
20039: 3
20040:
20041:
20042:
20043:
20044: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
20045:
20046: Kansanedustaja Valto Käkelä ja 10 muuta keskuksen automatisointi on kuitenkin
20047: kansanedustajaa ovat Teidän välityksel- oleellisesti riippuvainen huonetiloista, mikä
20048: länne, Herra Puhemies, jättäneet valtio- puolestaan edellyttää erityisen suojaraken-
20049: päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa mai- nuksen rakentamista tarkoitusta varten, on
20050: nitussa tarkoituksessa, sellaisena kuin tämä todennäköistä, että kysymyksessä oleva
20051: lainkohta on 5 päivänä marraskuuta 1948 kaukokeskus voidaan automatisoida vuoden
20052: annetussa laissa, hallituksen asianomaisen 1967 aikana. Imatran kaukoliikenteen auto-
20053: jäsenen vastattavaksi seuraavan 14 päivänä matisointi on suunniteltu välittömästi toteu-
20054: huhtikuuta 1964 päivätyn ja samana päi- tettavaksi Lappeenrannan jälkeen. Kun
20055: vänä tiedokseni tulleen kysymyksen: kaukopuhelujen odotusajat ovat, niin kuin
20056: kyselyssäkin todetaan, venyneet kohtuutto-
20057: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että man pitkiksi kuormituksen kasvun joh-
20058: maamme huomattavampiin kuuluva dosta, on Vuoksenlaakson ja Imatran aluei-
20059: Vu()ksenlaakson-Lappeenrannan tool- den yhteyksien lisäämiseksi pääkaupunkiin
20060: lisuusseutu ·edelleenkin on vailla auto- suoritettu tarvittavat hankintatoimet. Ku-
20061: maattista kaukopuhelinliikennettä, luvan vuoden syksyllä arvioidaan voitavan
20062: vaikka tarvittava kaapelikin on jo yhteyksiä lisätä tälle välille lähes 50 pro-
20063: rakennettu, ja että junayhteydet senttia. Tällöin uusitaan myös yli-ikäinen
20064: Vuoksenlaaksoon ovat hankalat ja kantoaaltojärjestelmä. Posti- ja lennätin-
20065: hitaat sekä että lentoliikenne Itä- hallitus tutkii parhaillaan teknillisiä mah-
20066: Suomeen on aikaisempaa heikommin dollisuuksia yhteyksien edelleen parantami-
20067: hoidettua, ja jos on, seksi näille seuduille.
20068: mi!hi.in toimenpiteisiin Hallitus aikoo Automatkaan verrattuna vaatii pääkau-
20069: ryhtyä VuoksemaaJks()n-Lappeenran- pungissa käynti rautateitse kieltämättä
20070: nan talousalueen ja pääkaupungin pidemmän ajan. Tällä hetkellä turvallisuus-
20071: väl:isten yhteyksien parantamiseksi?'' näkökohdat eivät kuitenkaan salli junien
20072: nopeuden lisäämistä. Parhaillaan on suori-
20073: Kysymyksen johdosta saan kunnioittaen tettavana radan perusparannustyöt, uudel-
20074: esittää seuraavaa. leen kiskoitus ja turvalaitetyöt sekä veto-,
20075: Vuoksenlaakson ja Lappeenrannan seu- voima- ja matkustajavaunukaluston uusimi-
20076: dun liittäminen automaattiseen kaukoverk- nen junien kulun nopeuttamiseksi. Nykyi-
20077: koon sai alkunsa niistä neuvotteluista, joita sin voimassa olevan aikataulun mukaan on
20078: Suomen ja Neuvostoliiton viranomaisten Imatralta Helsinkiin joka päivä kolme suo-
20079: kesken keväällä 1960 käytiin koaksiaali- raa pikajunayhteyttä nimittäin klo 7.10,
20080: kantoaaltoreitin rakentamisesta Helsingistä 13.15 ja 23.32 lähtevillä junilla. Vastaavasti
20081: Lappeerannan kautta Viipuriin. Samaa kaa- voidaan paluumatka Helsingistä aloittaa
20082: pelia hyväksi käyttäen voidaan tyydyt- klo 12.25, 17.05 ja 23.00. Lisäksi on lauan-
20083: tää myös kysymyksessä olevan alueen taisin suora yhteys Helsingistä klo 9.35,
20084: yhteyst•arve ja automatisoida kaukolii- jota vastaava paluujuna lähtee sunnuntai-
20085: kenne. Varsinaisen kaapelin 'asennustyöt sin Imatralta klo 17.25. Kesäkausina on
20086: saatiin päätökseen viime vuoden ku- Vuoksenlaakson matkustajia lisäksi palvel-
20087: luess·a. Tälle kaapelireitille tulevien väli- lut Savonlinnan kiitojuna, jonka lähtöaika
20088: vahvistimien osalta työ valmistunee syk- Helsingistä on ollut klo 8.05 ja Imatralta
20089: syllä 1965, jolloin ulkomaanliikenne saa- päin klo 19.10. Kokemusten mukaan edellä
20090: daan käyntiin. Kun Lappeenrannan kauko- mainittujen junien lähtöaikoja ei ole syytä
20091: 4
20092:
20093: sanottavasti muuttaa. Kuten tiedetään, nettä nykyisellään hoidettaisiin huonommin
20094: Imatran makuuvaunua käyttävät matkus- kuin aikaisemmin, on todettava, että nykyi-
20095: tajat saavat oleskellä vaunussa junan saa- sin on käytettävissä enää vain seitsemän
20096: pumisajasta riippumatta klo 8.00 saaikka. DC 3-konetta entisten kymmenen sijasta,
20097: Lisäksi on huomattava, että kaikissa Hel- ja on tämä konetyyppi jäämässä kokonaan
20098: singin-Vuoksenlaakson välisissä suorissa pois liikenteestä. Tämän vuoksi ja kun
20099: junayhteyksissä on 1 luokan vaunu ainakin Lappeenrannan lentokenttä sorapäällystei-
20100: Imatralle saakka. Näitä junia käyttävät senä asettaa omat rajoitukset lentoliiken-
20101: matkustajat voivat siis matkustaa koko teen harjoittamiselle, ei ole voitu aikaan-
20102: matkan siinä vaunuluokassa, mihin heidjin saada ihanteellista aikataulua Kaakkois-
20103: matkalippunsa oikeuttaa. Matkan keskeyt- Suomen lentoliikenteelle. Kun Lappeenran-
20104: tämisestä jollakin väliasemalla saattaa kui- nan lentokenttä saataneen pi:rukkoin perus-
20105: tenkin koitua kyselyssä mainitut epäkoh- korjatuksi ja kestopäällystetyksi ja kun
20106: dat. Niiden välttämiseksi olisi matkustajien Aero Oy:n lentokonekantaa parhaillaan
20107: selvitettävä matkasuunnitelmansa jo matka- uusitaan, saataneen Kaakkois-Suomen lento-
20108: lippua ostaessaan. liikenne lähiaikoina järjestetyksi tyydyttä-
20109: Mitä lopuksi tulee kyselyssä olevaan mai- välle kannalle.
20110: nintaan, että Kaakkois-Suomen lentoliiken-
20111: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1964.
20112:
20113: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri M. Niskala.
20114: 5
20115:
20116:
20117:
20118:
20119: T i ll R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
20120:
20121: I en till Eder, Herr Talman, riktad hösten 1965, varvid trafiken på utlandet
20122: skrivelse av den 14 april 1964, viiken kom kommer i gång. Då automatiseringen av
20123: mig tillhanda samma dag, har riksdagsman Villmanstrands fjärrcentra.l dock i väsentlig
20124: Valto Käkelä och 10 andra riksdagmän i grad är beroende av lokaliteterna, vilket
20125: det syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riks- å sin sida förutsätter byggande av en sär-
20126: dagsordningen, sådant detta lagrum lyder skild skyddsanläggning för ändamålet, är
20127: i lagen den 5 november 1948, till veder- det sannolikt, att ifrågavarande fjärrcentral
20128: börande medlem av statsrådet för avgivande kan automatiseras under år 1967. Automa-
20129: av svar ställt följande spörsmål: tiseringen av fjärrtrafiken på Imatra står
20130: i turen omedelbart efter Villmanstrand. Då
20131: "Är Regeringen medveten om att väntetiderna för fjärrsamtal, såsom i spörs-
20132: Vuoksendalens - Villmanstrands in- målet konstateras, blivit otillbörligt långa
20133: dustritrakt, som är en av vårt lands på grund av den ökade belastningen, har
20134: mest betydande, alltjämt saknar nödiga anskaffningar gjorts i syfte att öka
20135: automatisk fjärrtelefontrafik, ehuru Vuoksendalens och Imatranejdens förbin-
20136: den erforderliga kabeln redan dra- delser med huvudstaden. Det beräknas, att
20137: gits, och att tågförbindelserna till förbindelserna på denna sträcka inkom-
20138: Vuoksendalen är obekväma och läng- mande höst kan ökas med närmare 50 pro-
20139: samma samt att flygtrafiken till cent. Härvid förnyas ·också det överåriga
20140: östra Finland sköts sämre än förut, bärvågssystemet. Post- och telegrafstyrelsen
20141: och om sä är fallet, undersöker som bäst de tekniska möjlig-
20142: tili vilka åtgärder ärnar Rege- heterna att ytterligare förbättra förbindel-
20143: ringen skrida för att förbättra för- serna till dessa trakter.
20144: bindelserna mellan Vuoksendalens- En järnvägsresa till huvudstaden tar
20145: Villmanstrands ekonomiska region onekligen längre tid än en bilresa. I detta
20146: och huvudstaden ?" nu ställer emellertid säkerhetssynpunkter.
20147: hinder i vägen för en ökning av tägens has-
20148: tighet. Som bäst pågår grundförbättring
20149: Med anledning av detta spörsmål får jag av hanan, omläggning av skenorna och
20150: vördsamt anföra följande: arbeten på säkerhetsanordningarna, och
20151: Anslutningen av Vuoksendalen och Vill- dessutom förnyas drag-, kraft- och passa.-
20152: manstrandstrakten till det automatiska gerarvagnsmaterielen för att tägens has-
20153: fjärrnätet tog sin början i och med de tighet skall kunna ökas. Enligt gällande
20154: underhandlingar, som våren 1960 fördes tidtabell har Imatra dagligen tre direkta
20155: mellan Finlands och Sovjetunionens myn- snälltägsförbindelser tili Helsingfors, näm-
20156: digheter om anläggande av ·en koaxialbär- ligen med täg som avgår kl. 7.10, 13.15 och
20157: vågslinje från Helsingfors genom Vill- 23.32. Återfärden från Helsingfors kan
20158: manstrand till Viborg. Med samma kabel börja kl. 12.25, 17.05 och 23.00. Därtill
20159: kan även det ifrågavarande områdets behov kommer om lördagarna en direkt förbin-
20160: av förbindelser tillgodos.es och fjärrtrafiken delse från Helsingfors kl. 9.35 med retur
20161: automatiseras. Den egentliga kabeldrag- från Imatra om söndagarn:a kl. 17.25. Under
20162: ningen slutfördes senaste år. Arbetet torde sommarmånaderna har resandena i Vuok-
20163: i fråga om de mellanförstärkare, som er- sendalen dessutom betjänats av Nyslottsex-
20164: fordras för denna kabellinje, bli färdigt pressen, som avgått från Helsingfors kl.
20165: E 417/64
20166: 6
20167: 8.05 och från Imatra kl. 19.10. Enligt de Vad slutligen beträffar påståendet i
20168: ·erfarenheter man har, är det icke skäl att spörsmålet, att sydöstra Finlands flygtrafik
20169: nämnvärt ändra avgångstiderna för ovan för närvarande sköts sämre än tidigare,
20170: nämnda tåg. Som känt kan resandena an- kan det konstateras, att numera endast sju
20171: vända sovvagnen till Imatra oberoende av DC 3-plan står till förfogande mot tio förut
20172: tågets ankomsttid ända till kl. 8.00. Därtill och att denna maskintyp helt håller på att
20173: är att märka, att alla direkta tågförbin- utmönstras. Fördenskull och då Villman-
20174: delser mellan Helsingfors och Vuoksendalen strands flygfält genom att det är grusbelagt
20175: har en I klass vagn åtminstone till Imatra. sätter gränser för flygtrafiken, har någon
20176: Passagerare som använder dessa tåg kan idealisk tidtabell för flygtrafiken på Syd-
20177: alltså åka hela resan i den vagnsklass, var- östra Finland icke kunnat åstadkommas.
20178: till deras resebiljett berättigar. Avbrott i Då flygfältet i Villmanstrand snart torde
20179: resan på någon mellanstation kan dock bli grundreparerat och permanentbelagt
20180: medföra i spörsmålet nämnda olägenheter. och då Aero Oy:s flygplanspark som bäst
20181: För undvikande av sådana borde resandena förnyas, torde Sydöstra Finlands flygtrafik
20182: uppge sin resplan redan då de köper rese- den närmaste tiden kunna ordnas på ett
20183: biljett. tillfredsställande sätt.
20184: Helsingfors den 5 maj 1964.
20185:
20186: Milllster för kommunikationsväsendet och aillmänna arbeten:a M. Niskala.
20187: Kysymys N: o 55.
20188:
20189:
20190:
20191:
20192: L. Koskinen ym.: Valtionrautateiden tavarakuljetusten
20193: siirtämisestä Oy Pohjolan Liikenne Ab: lle.
20194:
20195:
20196: E d u, s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
20197:
20198: Rautatiehallituksen suunnitelmien mukaan lisäksi aiheuttaa uudelleen organisointi. vai-
20199: aiotaan valtionrautateiden tavarakuljetukset keuksia niille työntekijöille, jotka ovat ra-
20200: yhä enenevässä määrin siirtää Oy Pohjolan kentaneet omakotitalon tai hankkineet muun
20201: Liikenne Ab: n suoritettaviksi. Toimenpitei- oman asunnon. Heille paikkakunnalta poiS-
20202: den sanotaan olevan tarpeellisia lähinnä ta- muutto tuottaa vielä lisävaikeuksia
20203: loudellisista syistä ja ennen muuta siitä, ettei Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjärjes-
20204: rautateiden kalustohankintoihin ole myön- tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
20205: netty riittävästi määrärahoja. tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20206: V. 1960 valtionrautateiden, sen liikenne- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20207: jaoston autojen ja Oy Pohjolan Liikenne
20208: Ab: n keskinäisiä liikennesuhteita tutkineen Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20209: komitean mietinnössä ei toimenpiteen tarpeel- valtionrautateiden tavarakuljetusten
20210: lisuus kuitenkaan ole tullut riittävän perus- siirtäminen Oy Pohjolan Liikenne
20211: tellusti todetuksi. Ab: lle on uudelleenorganisointia, jonka
20212: Käsityksemme mukaan on valtiontalouden taloudelliset edut valtiontaloudellekin
20213: kannalta edullisempaa, että rautateiden ta- ovat kyseenalaiset, mutta aiheuttavat
20214: varakuljetukset suoritetaan entistä käytäntöä VR: n palveluksessa olleille eläke- ym.
20215: noudattaen, VR: n toimesta. sosiaalisten etujen menetyksiä; ja jos
20216: Jos rautatiehallituksen suunnitelma rauta- on;
20217: teiden tavarakuljetuksen osalta toteutetaan, mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20218: se aiheuttaa huononnuksen mm. toimihenki- ryhtyä rautateiden tavaraliikenteen
20219: löiden eläke- ym. sosiaalisten etujen osalta pitämiseksi VR:n piirissä, joka tur-
20220: esim. Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Var- vaisi myös työntekijäin työ- ja sosiaa-
20221: kaudessa, jotka nyt ovat lähinnä suunnitel- listen etujen säilymisen 1
20222: man piirissä. Edellä mainittujen menetysten
20223: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1964.
20224:
20225: Lyyli Koskinen. Pauli Puhakka.
20226: Matti Koivunen. Toivo Åsvik.
20227: Irma Torvi. Kauko Tamminen.
20228: Väinö R. Virtanen. Kaino Haapanen.
20229:
20230:
20231:
20232:
20233: E 464/64
20234: 2
20235:
20236:
20237:
20238:
20239: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20240:
20241: Kansanedustaja Lyyli Koskinen ym. ovat den hoidettavaksi. Samanlainen kustannus-
20242: Teidän välityksellänne, Herra Puhemies, jät- vertailu on toimitettu poikkeuksetta silloin-
20243: täneet valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo- kin, kun harkittavaksi on tullut kysymys jon-
20244: mentissa mainitussa tarkoituksessa, sellaisena kin paikkakunnan kaikkien autokuljetusteh-
20245: kuin tämä lainkohta on 5 päivänä marras- tävien uudelleen organisoinnista.
20246: kuuta 1948 annetussa laissa, hallituksen Tällaisen kustannussyistä välttämättömän
20247: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- liikenteen siirron ohella rautatiehallitus on
20248: van, 15 päivänä huhtikuuta 1964 päivätyn joutunut turvautumaan entistä enemmän
20249: ja 17 päivänä huhtikuuta 1964 tiedoksi tul- oman apuyhtiönsä ja muidenkin liikenteen-
20250: leen kysymyksen: harjoittajien apuun sen vuoksi, että omaa
20251: autokalustoa ei ole pystytty uusimaan sillä
20252: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että nopeudella kuin liikenteen taloudellinen hoito
20253: valtionrautateiden tavarakuljetusten edellyttää. VR:n kuorma-autojen keski-ikä
20254: siirtäminen Oy Pohjolan Liikenne on 7.37 vuotta, joka siten ylittää yksityisellä
20255: Ab: lle on uudelleenorganisointia, jonka sektorilla auton taloudelliseksi käyttöiäksi
20256: taloudelliset edut valtiontaloudellekin katsotun rajan. Oma autokuljetustoiminta
20257: ovat kyseenalaiset, mutta aiheuttavat on samalla saanut vastaanottaa lisätehtäviä,
20258: VR:n palveluksessa olleille eläke- ym. vaikka kaluston lisäystä ei ole tapahtunut
20259: sosiaalisten etujen menetyksiä; ja jos työmäärän kasvua vastaavasti. Päinvastoin
20260: on, vuonna 1963 oli autokannan vähennys 35
20261: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo yksikköä ja kuluvana vuonna on odotetta-
20262: ryhtyä rautateiden tavaraliikenteen vissa, että lukumäärä kaksinkertaistuu. Vuo-
20263: pitämiseksi VR:n piirissä, joka tur- sina 1954--1963 on autojen hanldntaan saatu
20264: vaisi myös työntekijäin työ- ja sosiaa- vuosittain määrärahoja seuraavasti:
20265: listen etujen säilymisen?"
20266: v. 1954 • •••••••• 0 ••• 0 0. 0 902 028,55 mk
20267: Kysymyksen johdosta saan kunnioittaen 1955 1247 519,42
20268: " 1956
20269: •• 0 ••••••••••••••
20270:
20271:
20272:
20273:
20274: esittää seuraavaa: 2158 217,05 "
20275: " 1957 450 980,25 "
20276: •• 0 •• 0 •• 0. 0. 0 ••••
20277:
20278:
20279:
20280:
20281: Valtionrautateiden autokuljetuksia hoide- " 1958 450 980,25 "
20282: •••••••••••• 0 •••
20283:
20284:
20285:
20286:
20287: taan nykyisin kolmea eri organisatiomuotoa " 1959 490 658,10 "
20288: • 0 •••••• 0 ••• 0 ••••
20289:
20290:
20291:
20292:
20293: käyttäen, nimittäin omien autojen sekä VR:n " 1960 1242 750,- "
20294: • 0 •• 0 •• 0 0 0 •• 0 •• 0
20295:
20296:
20297:
20298:
20299: apuyhtiön Oy Pohjolan Liikenne Ab:n ja " 1961 735 246,15 "
20300: ••••• 0 •••• 0 ••• 0 0.
20301:
20302:
20303:
20304:
20305: yksityisten liikenteenharjoittajien autokalus- " 1962 2 779 403,24 "
20306: •••••••• 0. 0 ••••••
20307:
20308:
20309:
20310:
20311: ton avulla. Eduskunnan lausuttua touko-
20312: 1603 099,63 "
20313: • 0 0 •• •.••••••••• 0.
20314:
20315:
20316:
20317: " 1963
20318: kuun 3 päivänä 1963 toivomuksen, että halli- "
20319: ••••••••• 0 •• 0 •••
20320:
20321:
20322:
20323: "
20324: tus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta valtion-
20325: rautateiden autokuljetukset pyrittäisiin jär- Varsinkin vuosien 1957-1959 määrärahat
20326: jestämään liiketaloudellisesti edullisimmalla olivat riittämättömät eivätkä vastanneet edes
20327: tavalla, on ennen kuljetustehtävien antamista silloista 10% suuruista poistoa, johon olisi
20328: selvitetty ja vertailtu oman autokuljetustoi- tarvittu noin 600 000 nmk vuosittain. Näissä
20329: minnan kustannuksia niihin korvauksiin, olosuhteissa VR:n oman autoliikenteen yllä-
20330: jotka jouduttaisiin maksamaan, jos kuljetuk- pitäminen edellyttää tehokkaasti järjestettyä
20331: set luovutet.taisiin oman apuyhtiön tai mui- korjaustoimintaa. Yli-ikäisten autojen tois-
20332: 3
20333:
20334: tuvat korjaukset nostavat kuitenkin palkkaus- lyttää eräissä tapauksissa, että sitä harjoite-
20335: kustannukset suhteettoman suuriksi, minkä taan myös VR: n omassa hoidossa. Ellei tä-
20336: ohella autojen tehokas käyttö vaikeutuu nii- hän ole mahdollisuutta, saattaa VR joutua
20337: den joutuessa seisomaan usein korjaamoissa. turvautumaan entistä enemmän oman apu-
20338: Autokaluston uusimiseen olisi sen vuoksi yhtiönsä ja yksityisten liikennöitsijöiden
20339: saatava vuosittain riittävät määrärahat, koska kuljetuskaluston hyväksikäyttöön.
20340: autoliikenteen liiketaloudellinen hoito edel-
20341: I-Ielsingissä 14 päivänä toukokuuta 1964.
20342:
20343:
20344: Vt. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 0. Ojala.
20345: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20346:
20347: I en till Eder, Herr Talman, riktad skri- en omorganisation av alla biltransportuppgif-
20348: velse av den 15 april 1964, viiken jag emot- ter på någon ort tagits till prövning.
20349: tog den 17 i samma månad, har riksdags- Vid sidan av en sådan av kostnadsskäl
20350: ledamoten Lyyli Koskinen m. fl. i det syfte nödvändig överföring av trafiken har järn-
20351: 37 § 1 mom. riksdagsordningen, sådant detta vägsstyrelsen varit tvungen att allt mera an-
20352: lagrum lyder i lagen den 5 november 1948, lita sitt eget hjälpbolag och även andra
20353: anger till vederbörande medlem av stats- trafikidkare därför, att den egna bilparken
20354: rådet för avgivande av svar ställt följande icke kunnat förnyas med den snabbhet som
20355: spörsmål: trafikens ekonomiska handhavande förutsät-
20356: ter. SJ :s lastbilars medelålder är 7.37 år,
20357: ,Är Regeringen medveten därom, vilket överskrider den gräns som inom den
20358: att överföringen av statsjärnvägarnas privata sektorn anses såsom den ekonomiska
20359: godstransporter till Oy Pohjolan Lii- bruksåldern för en bil. Den egna biltrans-
20360: kenne Ab är en omorganisation, vars portverksamheten har samtidigt fått åtaga
20361: ekonomiska fördelar även för statshus- sig tilläggsuppgifter, ehuru materielen icke
20362: hållningen är diskutabla, men medför utökats i motsvarighet till den växande ar-
20363: förlust av pensions- m. fl. sociala för- betsmängden. Tvärtom minskades bilparken
20364: måner för dem som varit i SJ :s tjänst; år 1963 med 35 enheter och innevarande år
20365: och om så är fallet, kan man emotse, att detta antal fördubblas.
20366: till vilka åtgärder ämnar Regeringen Under åren 1954-1963 beviljades för an-
20367: skrida för att bibehålla järnvägarnas skaffning av bilar årliga anslag som följer:
20368: godstrafik hos SJ, vilket skulle trygga
20369: även arbetstagarnas arbets- och sociala år 1954 • 0 ••••• 0 ••• 0. 0 ••• 902 028,55 mk
20370: förmåner?" 1955 •••••••••• 0 ••••• 1247 519,42
20371: " 1956 ••••••• 0 •••••••• 2158 217,05 "
20372: Med anledning av detta spörsmål får jag ", 1957 0. 0 0 •••••••• 0. 0 0 450 980,25 "
20373: vördsamt anföra följande: 1958 •••• 0 ••••• 0 •••• 0 450 980,25 "
20374: " 1959 490 658,10 "
20375: Statsjärnvägarnas biltransporter sköts för ", 1960
20376: ••• 0. 0. 0 0 0 0 •• 0. 0
20377:
20378:
20379:
20380:
20381: närvarande med anlitande av tre olika orga- ••••••••• 0 •• 0. 0. 1242 750,- "
20382: nisationsformer, nämligen med egna bilar och 1961 ................. 735 246,15 "
20383: ", 1962 2 779 403,24 "
20384: med SJ: s hjälpbolag Oy Pohjolan Liikenne 0 •••••••••• 0 0 ••••
20385:
20386:
20387:
20388:
20389: Ab: s och privata trafikidkares bilpark. Efter 1963 •• 0 ••••• 0 ••••••• 1603 099,63 "
20390: " "
20391: det Riksdagen den 3 maj 1963 hemställt, att
20392: regeringen skulle skrida till åtgärder för att Särskilt anslagen för åren 1957-1959 var
20393: staLqjärnvägarnas biltransporter skulle ord- otillräckliga och motsvarade inte ens den då-
20394: nas på företagsekonomiskt mest ändamåls- varande avskrivningen om 10 %, för vilken
20395: enligt sätt, har innan transportuppgifter ut- hade erfordrats omkring 600 000 nmk årligen.
20396: givits kostnaderna för den egna biltransport- Under dessa förhållanden förutsätter upp-
20397: verksamheten utretts och jämförts med de rätthållandet av SJ :s egen biltrafik en effek-
20398: ersättningar som skulle komma att erläggas tivt ordnad reparationsverksamhet. De åter-
20399: om transporterna överläts till det egna hjälp- kommande reparationerna av överåriga bilar
20400: bolaget eller andra. En liknande kostnads- gör dock avlöningskostnaderna oskäligt stora,
20401: jämförelse har utan undantag skett också då varjämte bilarnas effektiva användning för-
20402: 5
20403:
20404: svåras av att de ofta måste stå i verkstäderna fall förutsätter, att den bedrives även i SJ: s
20405: för reparation. egen regi. Finnes icke möjlighet härtill kan
20406: För förnyande av bilparken borde därför SJ komma att allt mera nödgas anlita sitt
20407: årligen erhållas tillräckliga anslag, emedan eget hjälpbolag och privata trafikidkares
20408: biltrafikens företagsekonomiska skötsel i vissa transportmateriel.
20409: Helsingfors den 14 maj 1964.
20410:
20411:
20412: Tf. minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena 0. Ojala.
20413:
20414:
20415:
20416:
20417: E 464/64
20418: Kysymys N: o 56.
20419:
20420:
20421:
20422:
20423: Sinisalo ym.: Tuulaakitulojen supistamisesta aiheutuvan
20424: menetyksen korvaamisesta kaupungeilla.
20425:
20426:
20427: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
20428:
20429: Hyväksyessään joulukuussa 1963 hallituk- Tuulaakin maksun kanto-oikeuden perus-
20430: sen esityksen laiksi tuulaakimaksun laske- teella vanhojen kaupunkien erityisrasitteisiin
20431: misen perusteista vuosina 1964-1966 edus- lisääntyvät menot kuitenkin lisääntyivät
20432: kunta lausui edellyttävänsä, että hallitus edellä mainittuina vuosina. V. 1962 ne olivat
20433: ryhtyy sellaisiin toimenpiteisiin, että kau- 2 623 milj. vmk, kun ne edellisenä vuonna
20434: pungit mahdollisimman nopeasti saavat täy- olivat olleet 2 422 milj. vmk.
20435: den hyvityksen tulon menetyksestä, joka ai- On mitä todennäköisintä, että samanlaa-
20436: heutuu niille siitä, ettei tuulaakimaksua voida tuinen kehitys on jatkunut vuoden 1963 ai-
20437: kantaa tuontimaksun alaisiksi tulleista tava- kana. Esimerkiksi Kotkan kaupunki on v.
20438: roista. 1963 menettänyt 46 milj. vmk. tuulaakituloja
20439: On laskettu, että maatalouden markki- tuontimaksujärjestelmän vuoksi. Jos tätä
20440: nointirahastojärjestelmän voimaantulosta ai- menetystä verrataan esim. Kotkan kaupungin
20441: heutunut tuulaakitulojen vähennys oli ajalla satamatuloihin, merkitsee se niistä noin
20442: 1. 10. 1962-30. 6. 1963 noin 220 milj. vmk. 6%.
20443: Suomen Satamaliiton kokoamien tietojen mu- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
20444: kaan on esim. Vaasan kaupunki menettänyt jestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
20445: tuontimaksujärjestelmän vuoksi 84 %, Kot- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20446: kan kaupunki 60 %, Turku 34 % ja Hel- vastattavaksi kysymyksen:
20447: sinki 14 % tuulaakituloistaan. Markkinointi-
20448: rahastojärjestelmästä johtuva tuulaakitulojen Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
20449: supistuminen aiheutti huomattavalta osalta on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä korva-
20450: sen, että tuulaakitulot kaupungeilla olivat v. takseen maamme kaupungeilla mene-
20451: 1962 enää 840 milj. vmk. kun ne edellisenä tyksen, joka aiheutuu siitä, ettei tuu-
20452: vuonna olivat 897 milj. vmk. laakimal{sua voida kantaa tuontimak-
20453: sun alaisiksi tulleista tavaroista?
20454: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1964.
20455:
20456: Taisto Sinisalo. Eino Roine.
20457: Olavi Kämäräinen. Hemming Lindqvist.
20458: Pentti Liedes.
20459:
20460:
20461:
20462:
20463: E 447/64
20464: 2
20465:
20466:
20467:
20468:
20469: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20470:
20471: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Kumpaakaan näistä ratkaisuista ei kuiten-
20472: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra kaan voitaisi ainakaan sellaisenaan pitää
20473: Puhemies, olette toimittanut vastattavakseni oikeudenmukaisena. Niin kuin useaan ottee-
20474: edustaja Taisto Sinisalon ym. jättämän seu- seen on jouduttu toteamaan, viimeksi Halli-
20475: raavan kysymyksen: tuksen esityksessä Eduskunnalle laiksi tuu-
20476: laairimaksun laskemisen perusteesta vu<A'rln.a
20477: ,l\'Iillaisiin toimenpiteisiin Hallitus 1964-1966, tuulaakimaksutuloista ovat pääs-
20478: on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä korva- seet ja pääsevät osallisiksi lähinnä vain neljä
20479: takseen maamme kaupungeille mene- suurta satamakaupunkia, vaikka mu.illakin.
20480: tyksen, joka aiheutuu siitä, ettei tuu- ns. vanhoilla kaupungeilla on vastattavinaan
20481: laakimaksua voida kantaa tuontimak- tällaisten kaupunkien erityisrasituksista ai-
20482: sun alaisiksi tulleista tavaroista1" heutuvat kustannukset. Jos nyt kysymyk-
20483: sessä. olevat tuulaakimaksutulojen menetflt8et
20484: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- korvattaisiin jommalla kummalla edellä tar-
20485: taen seuraavaa: koitetuista tavoista asianomaisille kaupun-
20486: Tuontimaksujärjestelmästä johtuen saa- geille, merkitsisi se näiden kaupunkien pysyt-
20487: matta jääneiden tuulaakimaksutulojen yhteis- tämistä korostetusti edelleen siinä. epäoikeu-
20488: määrä on vuonna 1963 ollut noin 2 393 000 denmukaisessa erikoisasemassa, missä ne ovat
20489: mk, mistä Helsingin osuus on ollut noin muihin vanhoihin kaupunkeihin nähden ol-
20490: 1 250 000 mk, Vaasan noin 463 000 mk, Kot- leet. Pyrkimyksenähän kuitenkin on nykyi-
20491: kan noin 460 000 mk ja Turun noin 175 000 sin päinvastoin se, että tämän luonteisia
20492: mk. Lisäksi ovat EF A-sopimuksen edellyttä- eroja eri kuntien välillä olisi tasoitettava.
20493: mät tullinalennukset vaikuttaneet vähentä- Sen Eduskunnan lausuman johdosta, mi-
20494: västi tuulaakimaksutuloihin. Tuonnin arvon hin esitetty kysymys nojautuu, olisikin pi-
20495: lisääntyminen on kuitenkin korvannut osan kemmin pyrittävä löytämään sellainen rat-
20496: näistä menetyksistä. Tuulaakimaksutulot, kaisu, joka tasottaisi tuulaakimakS'Ujärj'eStel-
20497: jotka olivat vuonna 1960 8 764 576 mk, mästä johtuvia epäoikeudenmukaisia eroja
20498: vuonna 1961 8 970 342 mk ja vuonna 1962 vanhojen kaupunkien välillä, mitä tulee nii-
20499: 8 401 849 mk, ovat vuonna 1963 olleet noin den vastattaviksi näiden kaupunkien erityis-
20500: 6 330 000 mk. rasituksista jääviin kustannuksiin. Tuulaaki-
20501: Kun tuulaakimaksun kantaruisoikeutta ei maksutulojen menetyksen korvaamisen olisi
20502: ole voitu ulottaa tuontimaksun alaisiin tava- siis, sikäli kuin se osoittautuu mahdolliseksi,
20503: roihin eikä tuulaakimaksun suuruuttakaan tapahduttava sellaisessa muodossa, että se
20504: voida korottaa, ei tuontimaksujärjestelmästä koituisi oikeudenmukaisessa suhteessa mui-
20505: aiheutuvan tuulaakimaksutulojen menetyksen denkin vanhojen kaupunkien hyväksi tule-
20506: korvaamiseen näyttäisi olevan juuri muuta matta vain niille, jotka nyt ovat menettäneet
20507: mahdollisuutta kuin että valtion varoista tuulaakimaksutulojaan. Mitä mahdollisuuk-
20508: suoritettaisiin asianomaisille kaupungeille sia tällaiseen järjestelyyn on ja millä tavalla
20509: vastaavat hyvitykset tai että valtio ottaisi se soveliaimmin olisi toteutettavissa, ei ole
20510: saman suuruisilta osilta vastattavakseen joi- voitu vielä selvittää. Asiaan vaikuttavat
20511: denkin sellaisten tehtävien hoitamisesta asian- ymmärrettävästi valtiontalouden nykyiset vai-
20512: omaisille kaupungeille aiheutuvista kustan- keudet ja lisäksi se, että selvitystyö, joka
20513: nuksista, joiden osittaiseksi korvaukseksi koskee vanhojen kaupunkien erityisrasitusten
20514: tuulaakimaksutulot aikoinaan on tarkoitettu. poistamista tai muuta oikeudenmukaista
20515: 3
20516:
20517: uudelleen järjestämistä, on vielä kesken. tannuksia, joiden osittaiseksi korvaukseksi
20518: Mahdollisuuksia joihinkin tätä tarkoittaviin tuulaakimaksutulot aikoinaan on tarkoitettu,
20519: osittaisratkaisuihin tai muihin järjestelyihin, pyritään kuitenkin tutkimaan.
20520: joiden avulla voitaisiin tasoittaa niitä kus-
20521: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1964.
20522:
20523:
20524: Sisäasiainministeri Arno Hannus.
20525: 4
20526:
20527:
20528:
20529:
20530: Tili Riksdagens Herr Talman.
20531:
20532: I det syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. att bestrida en del av kostnaderna. Ingen-
20533: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, för dera av dessa lösningar skulle likväl åt-
20534: avgivande av svar tillställt mig följande av minstone i oförändrad form kunna anses
20535: riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl. framställdarättvis. Såsom det i flere repriser har kun-
20536: spörsmål: nat konstateras, senast i Regeringens propo-
20537: sition till Riksdagen med förslag till lag om
20538: ,Vilka åtgärder har Regeringen vid- grunderna för beräknande av tolagsavgiften
20539: tagit eller har den för avsikt att för åren 1964-1966, har närmast endast fyra
20540: vidtaga för att ersätta vårt lands stora hamnstäder varit delaktiga, och är
20541: städer för den förlust, som vållas delaktiga, i tolagsinkomsterna, ehuru även
20542: därav, att tolagsavgift icke kan upp- de övriga s.k. gamla städerna har att svara
20543: bäras för varor, som har blivit under- för kostnader, som sådana städers särskilda
20544: kastade importavgift?" förpliktelser medför. Skulle vederbörande
20545: städer för ifrågavarande förluster av tolags-
20546: Såsom svar på spörsmålet får jag hög- inkomster ersättas på något av de ovan av-
20547: aktningsfullt anföra följande: sedda sätten, skulle detta innebära, att dessa
20548: Totalbeloppet av de tolagsinkomster, som städer alltjämt på ett markerat sätt skulle
20549: på grund av systemet med importavgifter kvarhållas i den orättvisa specialställning, i
20550: har uteblivit, utgjorde år 1963 ca 2 393 000 viiken de har befunnit sig i förhållande tili
20551: mk, varav Helsingfors stads andel utgjorde övriga gamla städer. Numera går emellertid
20552: ca 1 250 000 mk, V asa stads andel ca 463 000 strävandena tvärtom i den riktningen, att
20553: mk, Kotka stads andel ca 460 000 mk och skillnader av denna natur mellan kommuner
20554: Åbo stads andel ca 175 000 mk. Dessutom har bör utjämnas.
20555: de av EFA-överenskommelsen förutsatta tull- På grund av det uttalande av riksdagen,
20556: sänkningarna inverkat reducerande på tolags- på vilket det anförda spörsmålet baserar sig,
20557: inkomsterna. ökningen av importens värde borde snarast en sådan lösning eftersträvas,
20558: har likväl ersatt en del av dessa förluster. som skulle komma att utjämna de av syste-
20559: Tolagsinkomsterna, som år 1960 uppgick till met med tolagsavgifter föranledda orättvisa
20560: 8 764 576 mk, år 1961 tili 8 970 342 mk och skillnaderna mellan de gamla städerna, vad
20561: år 1962 tili 8 401 849 mk, var år 1963 ca de kostnader vidkommer, vilka dessa städer
20562: 6330000 mk. har att svara för till följd av sina särskilda
20563: Då rätten att uppbära tolagsavgift icke förpliktelser. Ersättandet av förlusten av
20564: har kunnat utsträckas tili varor, som är tolagsinkomster borde :följaktligen, i den mån
20565: underkastade importavgift, och då tolags- det visar sig möjligt, verkställas i sådan
20566: avgiftens belopp icke kan höjas, förefaller form, att det i rättvis proportion skulle
20567: det icke att föreligga just någon annan möj- lända även de övriga gamla städ'erna tili
20568: lighet att ersätta den av systemet med im- gagn och icke vara enbart dem tili nytta,
20569: portavgifter föranledda förlusten av tolags- som numera har förlorat sina tolagsinkoms-
20570: inkomster än den, att till vederbörande stä- ter. Vilka möjligheter det :föreligger :för en
20571: der av statsmedel erlägges motsvarande gott- sådan reglering, och på vilket sätt den
20572: görelser eller att staten åtar sig att i mot- lämpligast kunde genom:föras, har icke ännu
20573: svarande mån svara för kostnader, som kunnat utredas. På saken inverkar själv-
20574: åsamkas vederbörande städer vid handhavan- fallet statshushållningens nuvarande svårig-
20575: det av en del sådana uppgifter, för vilkas heter och därjämte den omständigheten, att
20576: handhavande tolagsavgiften på sin tid avsågs det utredningsarbete, som gäller undaröjan-
20577: 5
20578:
20579: det av de gamla städernas särkilda förplik- eller andra regleringar i detta syfte, genom
20580: telser eller annan rättvis nyreglering, ännu vilka de kostnader skulle komma att kunna
20581: är oavslutat. Man försöker dock undersöka utjämnas, för vilkas partiella ersättande
20582: möjligheterna för några partiella lösningar tolagsinkomsterna på sin tid var avsedda.
20583: Helsingfors den 9 maj 1964.
20584:
20585:
20586: Minister för inrikesärendena Arno Hannus.
20587:
20588:
20589:
20590:
20591: E 447/64
20592: Kysymys N:o 57.
20593:
20594:
20595: Pekkarinen ym.: Virkamieskunnan lisääntymisestä.
20596:
20597: E d u s kunnan H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
20598:
20599: Eduskunnassa on usein jouduttu !kiinnittä- Mitä tulee vakinaisten ja ylimääräisten
20600: mään huomiota valtion virkamiespalkkameno- virkamiesten lukumäärään, <>li se vuonna
20601: jen lisääntyvään kasvuun. Viime tammi- 1958 vajaat 75 000, mutta vuonna 1964 se
20602: kuussa budjettimietinnössään valtiovarain- on noussut jo 92 441: een. Tänä arkana on
20603: valiokunta totesi, että ,valtion menojen virkamiesten lukumäärä lisääntynyt noin
20604: kasvu, ennen kaikkea palkkamen<>jen <>salta 17 500 hengelJ.ä eli noin 20 prosentilla.
20605: on viime vuosien aikana ollut niin voima- Edellä esitetyt luvut osoittavat, että virka-
20606: kasta, että tulojen saaminen menojen kat- miesten lukumäärän voimakas lisääminen ja
20607: teeksi on vaatinut jatkuvasti kiristyvää vero- palkkojen korottaminen aiheuttavat valtion
20608: tusta". Virkamiespalkkamen<>jen lisääntymi- menojen nopeata kasvua ja siten valtionta-
20609: nen <>n johtunut kahdesta seikasta; virka- louden hoidolle yhä suurempia vaikeuksia,
20610: mieskunnan lisääntymisestä ja palkkojen ko- Tämän vu<>ksi olisi tarpeellista tutkia, onko
20611: rotuksista. edellä mainitunlaiseen virkamieskunnan li-
20612: Viimeisen kahdcl\:san vuoden aikana virka- säämiseen ollut todellista tarvetta. Voidaan
20613: miespalkkamenot ovat budjetissa nousseet yli hyvällä syyllä väittää, että vil1kamiesten lu-
20614: 100 prosentilla. Kun tarkastelemme esimer- kumäärää on monissa tapauksissa lisätty tar-
20615: kiksi aivan viimeisten vuosien tilastoja, ha- peettomasti. Onkin kiinnitettävä vakavaa
20616: vaitaan, että varsinaiset virkamiespalkkame- huomiota siihen, että valtion vil'kamiesko-
20617: not olivat vuoden 1962 tilinpäätöksen mu- neistossa ei ole suoritettu tarpeellisia ratio-
20618: kaan 693 miljoonaa nykymarkkaa, viime vuo- nalisointitoimenpiteitä läheskään riittävästi,
20619: den talousarvion mukaan 832 miljoonaa ny- vaan edelleen suoritetaan monia tehtäviä
20620: kymarkkaa ja kuluvan vu<>den budjetin mu- monimutkaisesti, vanhanaikaisesti, joustamat-
20621: kaan jo noin 950 miljoonaa nykymarkkaa. tomasti ja siten tarpeettomasti kallista aikaa
20622: Tämän lisäksi maksetaan kuluvana vuonna vievästi.
20623: valtion palveluksen perusteella eläkkeitä ja Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyk-
20624: perhe-eläkkeitä yhteensä noin 165 miljo<>naa sen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
20625: nykymarkkaa. Jos lisäksi otetaan huomioon valtioneuv()Ston asianomaisen jäsenen vastat-
20626: ne palkat, jotka maksetaan valtionvaroista tavaksi seuraavan kysymyksen:
20627: muille ,kuin valtion palveluksessa oleville hen-
20628: lkilöille, kuten opettajille, sairaanh<>itajille, Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20629: terveyssisarille ym:lle päädytään seuraaviiin virkamieskuntaa on lisätty monissa ta-
20630: lukuihin: vuonna 1962 oli palkkasumma pauksissa ilman pätevää syytä ja si-
20631: 1 532 miljoonaa nykymarkkaa ja vuoden ten aiheutettu v<>imakkaasti kasvavia
20632: 1964 budjetin mukaan jo 1.935 miljoonaa lisämenoja valtiolle, ja jos on,
20633: markkaa. Lisäystä on siis 403 miljoonaa ny- mihin toimenpiteisiin Hallitus a~koo
20634: kymal'kkaa eli 40 miljardia vanhaa markkaa. ryhtyä virkamieskoneiston rationali-
20635: Mainittakoon myös, että palkkamenot muo- soinnin jouduttamiseksi ja virkamies-
20636: dostavat valtion kaikista menoista yli 40 pro- kunnan jatkuvan lisääntymisen estä-
20637: senttia. miseksi? ·
20638: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1964.
20639:
20640: Pentti Pekkarinen. Toivo H. Kinnunen. Pekka Vilmi.
20641: Eino Räsänen. Hilja Väänänen. Esu Niemelä.
20642: Heikki Hasu. Eero Juntunen. Toivo Antila.
20643: Mauno Pohjonen. Reino Karpola. Yrjö Hautala.
20644: E 469/64
20645: 2
20646:
20647:
20648:
20649:
20650: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
20651:
20652: Huhtikuun 17 päivänä 1964 päivätyssä ja asianomaiselle ministeriölle, joka niiden poh-
20653: seuraavana päivänä minulle saapuneessa kir- jalta tekee oman esityksensä valtiovarainmi-
20654: jeessä olette Te, Herra Puhemies, valtiopäi- nisteriölle asian erillistä ennakkokäsittelyä
20655: väjärjestyiksen 37 § :n 1 momentissa maini- varten. Valtiovarainministeriön järjestely-
20656: tussa tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen osasto tutkii ministeriöiden esitykset, jota
20657: edustaja Pekkarisen ym. Teille antamasta varten kunkin ministeriön on ollut asetet-
20658: kirjelmästä, jossa valtioneuvoston asianomai- tava ehdottaruansa virat tällkeysjärjestyk-
20659: sen jäsenen vastattavaksi on tehty seuraava seen. Uusien vil1kojen ja toimien tarpeelli-
20660: kysymys: suus tarkistetaan vielä valtiovarainministe-
20661: riön kolmen eri osaston yhteisessä käsitte-
20662: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että lyssä. Sen jälkeen valtiovarainministeriö il-
20663: virkamieskuntaa on lisätty monissa ta- moittaa ns. enna:kkokäsity;ksensä asiasta asian-
20664: pauksissa ilman pätevää syytä ja si- omaisille ministeriöille. Lopullisen kannan
20665: ten aiheutettu voimakkaasti kasvavia asiaan ottaa Hallitus raha-asiainvaliokunnan
20666: Hsämenoja valtiolle, ja jos on, ja valtioneuvoston istunnoissa. Kun viran
20667: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tai toimen perustamisen valmisteluun edellä
20668: ryhtyä virkamieskoneiston rationali- kuvatuin tavoin osallistuvat useammat eri
20669: soinnin jouduttamiseksi ja virkamies- alojen asiantuntemusta edustavat viranomai-
20670: kunnan jatkuvan lisääntymisen estä- set ja kun itse perustaminen lisäksi on jär-
20671: miseksH" jestetty useampivaiheiseksi, eri viranomais-
20672: ten myötävaikutusta edellyttäviilksi toimenpi-
20673: Kun kysymys kuuluu toimialaani valtio- teiden sarjaksi, voidaan perustellusti todeta,
20674: varainministeriössä, esitän vastauksena kysy- että uusien virkojen ja toimien perustamista
20675: mykseen kunnioittavasti seuraavaa. ei voi tapahtua ilman pätevää syytä. Val-
20676: mistelumenettelyn tuloksellisuudesta voidaan
20677: 'Virkamieskunnan lisääntyminen todeta, että esimerkiksi kuluvan vuoden me-
20678: Uusien vakinaisten virkojen ja toimien pe- noarviota varten ministeriöt esittivät perus-
20679: rustamisen edellytyksenä on, että Eduskunta tettaviksi kaikkiaan 3 792 uutta virkaa tai
20680: on menoarviossa myöntänyt siihen tarvitta- tointa. Hallituksen esitykseen uusia virkoja
20681: vat varat. Edellyttäen, että virastossa tai ja toimia otettiin kuitenkin vain 679, joten
20682: laitoksessa on perustettava vil'lkatyyppi jo ministeriöiden ehdotuksia, joita laadittaessa
20683: lailla vahvistettu, varsinainen perustaminen keskusvirastojen ja vastaavien ehdotuksia jo
20684: tapahtuu senjälkeen asetuksella. Uusien yli- oli ankaralla kädellä karsittu, supistettiin
20685: määräisten toimien perustaminen edellyttää vielä jatkokäsittelyssä erittäin huomattavasti.
20686: niinikään, että Eduskunta myöntää tarkoi- Edellä mainittuihin lukuihin ei sisälly tila-
20687: tukseen varat, minkä jälkeen ja asian oltua päisten toimihenkilöiden muuttaminen yli-
20688: valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsi- määräisiksi toimenhaltijoiksi, mikä ei sinänsä
20689: teltävänä, valtiovarainministeriö perustaa Esää virkamiesten lukumäärää. Suhde pe-
20690: toimet. rustettavaksi esitettyjen ja perustettujen vir-
20691: Ehdotukset vakinaisten ja ylimääräisten kojen ja toimien välillä on aikaisempina vuo-
20692: virkojen ja toimien perustamiseksi valmistel- sina ollut samaa suuruusluokkaa.
20693: laan vuosittain tulo- ja menoarvioesityksen Paitsi uusia vakinaisia tai ylimääräisiä
20694: laatimisen yhteydessä varsin perusteellisesti. vil'koja tai toimia perustamalla virkamies-
20695: Virastot ja laitokset t~kevät esityksensä kunta saattaa lisääntyä sillä, että virastot ja
20696: 3
20697:
20698: laitokset käytettävissään olevien määräraho- palveluselinkeinojen voimakas kasvu. Palve-
20699: jen puitteissa palkkaavat tilapäisiä toimihen- luselinkeinojen, kuten liikenteen, kaupan, jul-
20700: kilöitä pysyväisluontoisesti. Tässä suhteessa kisen toiminnan, hotellitoiminnan ym. kasvu
20701: on aikaisemmasta poiketen viime vuoden jäl- kuvastuu nettokansantuotteen jakautumisessa
20702: kipuolella ja kuluvana vuonna valtioneuvos- eri elinkeinojen osalle. Vuonna 1948 oli pal-
20703: ton määräyksestä noudatettavana menettely, veluselinkeinojen osuus maamme nettokansan-
20704: jonka mukaan jokaisesta otettavasta uudesta tuotteesta 22.6 % ja vuonna 1962 jo 31.1 %.
20705: tilapäisestä toimihenkilöstä on pyydettävä Samana ajanjaksona on julkisen toiminnan
20706: valtiovarainministeriön järjestelyosaston lau- osuus nettokansantuotteesta kasvanut 8.0:sta
20707: sunto. Lausuntoa annettaessa tutkitaan mah- 12.1 %: iin. Tällöin on valtion osuus lisään-
20708: dollisimman tarkoin lisätyövoiman tarpeelli- tynyt 4.6: sta 5.4 % : iin ja kuntien 3.4: stä
20709: suus. Esityksiä onkin lukuisissa tapauksissa 6.7 %:iin. Kasvu on luonnollista, kun ajatel-
20710: hylätty. laan valtion toiminnan laatua. Valtion teh-
20711: Perustetut uudet virat ja toimet ovat tävänähän on muun muassa huolehtia kan-
20712: useissa tapauksissa olleet välttämättömiä seu- salaisten opetus-, terveydenhoito-, turvalli-
20713: rauksia valtion ottamista uusista tehtävistä. suus-, sosiaaliturva- ym. perustarpeista. Kun
20714: Esimerkkeinä viime vuosina virkamieskun- kansantalouden hyvinvointi kasvaa, edellyte-
20715: nan lisääntymistä aiheuttaneista uusista teh- tään myös, että valtion tarjomien palvelus-
20716: tävistä mainittakoon välittömän verotuksen ten määrä ja laatu kasvaa. Tämä puolestaan
20717: ottaminen kokonaisuudessaan valtion hal- vaatii virkamiesten lukumäärän lisäämistä.
20718: tuun, työnvälityksen ottaminen valtion vi- Verrattaessa virkamiesten lukumäärän ke-
20719: ranomaisten hoidettavaksi ja ammatinvalin- hitystä muiden palkansaajaryhmien luku-
20720: nan ohjauksen aloittaminen. Paitsi siitä, määräiseen kasvuun voidaan todeta, että kun
20721: kuinka laajalti erilaisia tehtäväryhmiä valtio maamme työntekijöiden ja toimihenkilöiden
20722: ottaa hoidettavakseen, virkamiesten määrä ja lukumäärä vuosina 1952-1963 on noussut
20723: tarve riippuu myös siitä, kuinka yksityiskoh- noin 26 prosentilla ja toimihenkilöiden noin
20724: taisesti tehtävien perusteet on määrätty. 40 prosentilla, on valtion virkamiesten luku-
20725: Niinpä esimerkiksi välittömän verotuksen määrän lisäys samana ajanjaksona ollut
20726: vaatima virkakunta on suoraan riippuvainen vain noin 19 prosenttia. Kun kuntien viran-
20727: suuruudeltaan ja kokoonpanoltaan siitä, haltijoiden määrä tarkastelukautena on li-
20728: kuinka yksityiskohtaisesti verotuksen suorit- sääntynyt yli 20 prosentilla, voidaan valtion
20729: tamisesta, kuten tuloista tehtävistä vähen- virkamieskunnan lisääntymisen todeta olleen
20730: nyksistä, on laissa määrätty. Verohallinnon suhteellisesti vähäisimmän. Eräs valtionhal-
20731: osalta onkin parhaillaan suunnittelun alai- linnon rationalisoinnin asiantuntija onkin
20732: sena, miten verotusta voitaisiin yksinkertais- julkaisemassaan virkamieskunnan kasvua
20733: taa ja mikä merkitys tällä olisi muun muassa koskevassa selvityksessä todennut, ettei vir-
20734: verovirkamieskunnan lukumäärään. kamieskunta ole lisääntynyt läheskään sa-
20735: Vaikka uusien virkojen ja toimien perus- massa suhteessa kuin valtion tehtävät, mikä
20736: tamista on pyritty mahdollisuuksien mukaan merkitsee sitä, että hallintokoneisto toimii
20737: rajoittamaan, on virkamieskunnan lukumäärä nykyisin huomattavasti tehokkaammin kuin
20738: vuosien kuluessa jatkuvasti lisääntynyt. Tä- esimerkiksi 1950-luvun alussa.
20739: hän on kuitenkin olemassa luonnolliset syyt. Viimeksi mainittuun liittyen onkin osoi-
20740: Edellä on jo viitattu siihen vaikutukseen, tettavissa, että eräillä tähän mennessä tutki-
20741: mikä valtion itselleen ottamilla kokonaan tuilla aloilla on henkilökunnan määrä suorit-
20742: uusilla tehtävillä on virkamieskunnan mää- teisiin verrattuna jatkuvasti vähentynyt.
20743: rään. Pelkästään jo väestön lukumäärän li- Niinpä valtionrautateiden henkilökunta oli
20744: sääntyminen aiheuttaa välttämättömästi li- muunnettua miljoonaa tonnikilometriä kohti
20745: säystä eräiden hallinnonalojen mm. koulu- vuonna 1958 4.85 henkeä ja vuonna 1962
20746: laitoksen virkakuntaan, sosiaaliset uudistuk- 4.2 henkeä. Samoin voidaan posti- ja lennä-
20747: set edellyttävät useimmissa tapauksissa vir- tinlaitoksen osalta todeta, että posti- ja len-
20748: kakunnan lisäämistä jne. Teollistuneelle kan- nätinhallituksen liiketaloudellisen tutkimus-
20749: santaloudelle on taloudellisen kasvun muka- laitoksen laskema työtehoindeksi oli vuonna
20750: naan tuomien lisääntyneiden tarpeiden tyy- 1958 119 mutta vuonna 1963 155 (v. 1951 =
20751: dyttämismahdollisuuksista johtuen ominaista 100).
20752: 2 E 469/64
20753: Maamme virkamiesten lukumäärän kasvua laatua taikka vähentämällä kansalaisten tur-
20754: on aiheellista vielä vertailla myös muualla vallisuutta valvovien poliisien lukumäärää.
20755: tapahtuneeseen kehitykseen. Ruotsin osalta Mikäli reaalisia mahdollisuuksia henkilökun-
20756: käytettävissä olevien lukujen mukaan virka- nan vähentämiseen on, Hallitus tulee luon-
20757: mieskunnan kasvu vuosina 1952-1962 on nollisesti kiinnittämään siihen asianmukaista
20758: siellä ollut 26.2 % kun Suomen vastaava huomiota ja ryhtymään tarpeellisiin toimen-
20759: luku on vain 14.3 %. Vuonna 1962 Ruot- piteisiin.
20760: sissa oli yhtä virkamiestä !kohti 31 asukasta
20761: ja Suomessa vastaavasti 47 asukasta. Vaikka Valtionhallinnon rationalisointi
20762: luvut eivEt ole täysin verrannollisia ilmenee Vastattavana olevassa kysymyksessä on
20763: niistä kuitenkin selvästi, että Suomen virka- kiinnitetty huomiota myös valtionhallinnon
20764: mieskunta on suhteellisesti pienempi kuin rationalisoimiseen. Kysymyksen perusteluissa
20765: Ruotsin. Jos Suomessa olisi virkamies 31 on esitetty, ettei valtion virkamieskoneistosaa
20766: asukasta kohti, olisi vuoden 1962 virkamies- olisi suoritettu tarpeellisia rationalisointitoi-
20767: määrä saanut olla n. 145 300 eli 51.6 % sil- menpiteitä läheskään riittävästi, vaan edel-
20768: loista lukua suurempi. Länsi-Saksassa on leen suoritetaan monia tehtäviä monimutkai-
20769: liitto- ja osavaltioiden virkamiesten määrä sesti, vanhanaikaisesti, joustamattomasti ja
20770: kasvanut vuodesta 1957 vuoteen 1962 31.9 %. siten tarpeettomasti kallista aikaa vievästi.
20771: Suomessa on lisäys vastaavana aikana Valtion palveluksessa on päätoimisia ratio-
20772: 12.8 %. USA:ssa, jossa palveluselinkeinojen nalisointihenkilöitä noin 140. Valtiovarain-
20773: kehitys muutoinkin on ollut voimakkainta, on ministeriön järjestelyosaston henkilövahvuus
20774: liitto- ja osavaltioiden sekä paikallishallin- on 11, ja erillisiä rationalisointielimiä on
20775: non (kuntien) palveluksessa olevien palkan- lisäksi mm. puolustusministeriössä, tullihalli-
20776: saajien lukumäärä noussut vuodesta 1952 tuksessa, tie- ja vesirakennushallituksessa,
20777: vuoteen 1962 peräti 47.2 %. rautatiehallituksessa sekä posti- ja lennätin-
20778: hallituksessa. Verrattaessa tämän henkilö-
20779: Virkamiesten vähentäminen kunnan lukumäärää muiden virkamiesten lu-
20780: Edellä selvitetystä virkamieskunnan luon- kumäärään ja valtion koko hallintokoneistOIL
20781: nollisesta lisääntymisestä erillinen on kysy- suuruuteen, voidaan havaita, että päätoimis-
20782: mys siitä, voidaanko virkamieskunnan lisään- ten rationalisointivirkamiesten lukumäärä ei
20783: tyminen estää taikka virkamiesten 1ukumää- ole suuri. Tämä osaltaan vaikuttaa niihin
20784: rää vähentää. Tässä suhteessa on syytä en- mahdollisuuksiin, joita kysymyksessä olevalla
20785: sinnä todeta, että virkamiehistä on rautatie- henkilökunnalla on saavuttaa toiminnassaan
20786: hallinnon palveluksessa 21 986 eli 24 %, posti- tuloksia. Tarkastamalla näiden toimielimien
20787: ja lennätinlaitoksen alaisina 16 698 eli 18 %, toimintakertomuksia ja niiden saavuttamia
20788: puolustuslaitoksessa 11 522 eli 12 % sekä si- tuloksia on kuitenkin todettavissa, että ne
20789: säasiainministeriön alaisina 14 629 eli 16 %. ovat tehneet tuloksellista työtä. Tulosten
20790: Mainitut hallinnonhaarat edustavat yhteensä syntymistä haittaa se, että eräiden esitysten
20791: n. 70% koko virkamieskunnasta, ja on nii- toteuttaminen tietäisi työvälineissä, työsken-
20792: den virkamiesten lukumäärä yhteensä 64 835. telytiloissa ja käytettävissä olevissa koneissa
20793: Jos harkitaan mahdollisuuksia suurempiin lisäystä. Valtion kireästä rahatilanteesta
20794: virkamieskunnan vähennyksiin, olisi juuri johtuen tällaisia esityksiä ei aina ole voitu
20795: näillä hallinnonhaaroilla niiden virkamiesten toteuttaa.
20796: lukumäärän suuruudesta johtuen ryhdyttävä Myös on otettava huomioon, että rationali-
20797: toimenpiteisiin. Tällaista onkin aika ajoit- sointielinten tekemien ehdotusten toteuttami-
20798: tain harkittu, mutta kuten !kokemukset meillä nen ei yleensä ensisijassa vähennä nykyistä
20799: ja muualla osoittavat, merkittävämmät vir- henkilökuntaa, vaan vaikuttaa vähentävästi
20800: kamieskunnan lukumäärän vähennykset eivät tarpeeseen lisätä henkilökuntaa. Näin erityi-
20801: käytännössä ole toteutettavissa. Sanotuilla sesti on laita vastikään perustetun valtion
20802: hallinnonaloilla on virkamieskunnan tuntu- tietokonekeskuksen ja muutenkin automaat-
20803: vampaan vähentämiseen mahdollisuuksia itse tisen tietojen käsittelyn alalla. Tähän teh-
20804: asiassa vain alentamalla palvelutasoa, vä- tävään joudutaan palkkaamaan toimihenki-
20805: hentämällä junavuoroja, postinjakelua tai sai- löitä, mutta automaattisesti käsitellyt tiedot
20806: raalapaikkojen lukua, alentamalla hoidon tulevat aikanaan antamaan mahdollisuuden
20807: 5
20808:
20809: massakäsittelytehtävien suorittamiseen ny- Yhteenveto
20810: kyistä huomattavasti nopeammin ja vähem-
20811: mällä henkilökunnalla. Tämä tietojenkäsit- Yhteenvetona edellä lausutun johdosta voi-
20812: tely tekee myös mahdolliseksi nopeasti rat- daan todeta, etä virkamieskunnan lisääminen
20813: kaista tehtäviä, jotka muulla tavoin eivät on yleensä tapahtunut perusteellisen valmis-
20814: käytännössä olisi tulleet ratkaistuiksi. Vas- telun antaminen selvitysten pohjalta välttä-
20815: taisuudessa tulee johtoporras todennäköisesti mättömäksi havaitun tarpeen tyydyttämi-
20816: ~a~maan käytettäväkseen runsaasti tietoja,
20817: seksi. Suoritetuissa tutkimuksissa ei ole voitu
20818: JOiden perusteella se voi tutkia hallinnon h~~aita ':"!rkamieskuntaa lisätyn ilman päte-
20819: tehokkuutta ja ryhtyä tässä suhteessa mah- vaa syytä. Tapahtuneen lisääntymisen voi-
20820: dollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin nykyistä daan sitä paitsi todeta olevan vähäisen ver·
20821: paremmin edellytyksin. rattaessa sitä maan muiden palkansaajaryh-
20822: E~imerkki~ä niistä toimenpiteistä, joita
20823: mien taikka eräiden vertailukelpoisten ulko-
20824: valtion hallmtokoneistossa tälläkin hetkellä maiden virkamieskunnan lukumääräiseen ke-
20825: pyritään toteuttamaan hallinnon tehokkuu- hitykseen. Siitä huolimatta Hallitus on kiin-
20826: den lisäämiseksi, mainittakoon toisaalta äs- nittänyt ja tulee jatkuvasti kiinnittämään
20827: kettäin Eduskunnalle annettu esitys asian erityistä huomiota virkamieskunnan lisään-
20828: ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen mi- tymisen rajoittamiseen ja valtionhallinnon
20829: nisteriöissä annetun lain muuttamisesta ja rationalisoinnin tehostamiseen.
20830: toisaalta eräät valmisteltavana olevat viras-
20831: tojen sisäisen organisaation muutokset.
20832: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1964.
20833:
20834:
20835: Ministeri Heikki Tuominen.
20836: 6
20837:
20838:
20839:
20840:
20841: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20842:
20843: Med en skrivelse av den 17 april 1964, framställning tili finansministeriet för sär-
20844: viiken jag emottog följande dag, har Ni, skild förhandsbehandling av saken. Finans-
20845: Herr Talman i det syfte 37 § 1 mom. riks- ministeriets organisationsavdelning undersö-
20846: dagsordningen anger, hit översänt avskirft ker ministeriernas framställningar, för vil-
20847: av följande av riksdagsman Pekkarinen ket ändamål varje ministerium skall ställa
20848: m. fl. tili vederbörande medlem av statsrådet de föreslagna tjänsterna i viktighetsordning.
20849: :l'ör avgivande av svar ställda spörsmål: Behovet av nya tjänster och befattningar
20850: granskas därtill vid en för finansministeriets
20851: ,Är Regeringen medveten om att tre avdelningar gemensam behandling. Där-
20852: tjänstemannakåren i många fall ökats efter meddelar finansministeriet sin s.k. för-
20853: utan giltigt skäl och att staten däri- handsuppfattning om saken tili vederbörande
20854: genom åsamkats kraftigt ökande till- ministerier. Den slutliga ståndpunkten i sa-
20855: läggsutgifter, och om så är :l'allet, ken intar regeringen vid finansutskottets
20856: till vilka åtgärder ärnar Regerin- och statsrådets sammanträde. Då flera myn-
20857: gen skrida för att påskynda rationali- digheter som representerar sakkunskap på
20858: seringen av ämbetsmaskineriet och olika områden deltar i förberedelserna för
20859: förhindra att tjänstemannakåren fort- inrättandet av en tjänst eller befattning på
20860: gående ökas~" ovan beskrivet sätt, och då själva inrättandet
20861: därtill ordnats så att det sker i flera skeden,
20862: Då detta spörsmål hör till mitt verksam- såsom en serie av åtgärder, vilka förutsätter
20863: hetsområde i finansministeriet, får jag såsom olika myndigheters medverkan, kan med
20864: svar vördsamt anföra följande. skäl konstateras, att inrättandet av nya
20865: tjänster och befattningar inte kan äga rum
20866: Tjänstemannakårens ökning ntan vägande skäl. Angående berednings-
20867: :förfarandets framgångsrikhet må konstate-
20868: En förutsättning för inrättandet av nya ras, att ministerierna t.ex. för innevarande
20869: ordinarie tjänster och befattningar är, att års statsförslag föreslog inrättande av sam-
20870: riksdagen i statförslaget beviljat för ända- manlagt 3 792 nya tjänster eller befattnin-
20871: målet erforderliga medel. Under förutsätt- gar. I Regeringens proposition angående
20872: ning, att en tjä,nstetyp, som skall inrättas vid nya tjänster och befattningar intogs dock
20873: ett ämbetsverk eller en inrättning, redan fast- endast 679, varför ministeriernas förslag,
20874: ställts i lag, sker det egentliga inrättandet vid vilkas uppgörande de centrala ämbets-
20875: därefter genom förordning. Inrättandet av verkens och motsvarandes förslag redan hade
20876: nya extraordinarie befattningar förutsätter gallrats strängt ytterligare nedskars betyd-
20877: likaså, att Riksdagen beviljar medel för än- ligt vid den fortsatta behandlingen. I ovan-
20878: damålet, varefter och sedan ärendet varit nämnda siffror ingår icke tillfälliga befatt-
20879: under behandling i finansutskottet, finans- ningars ombildande tili ordinarie befatt-
20880: ministeriet inrättar befattningarna. ningar, vilket icke i och för sig ökar tjänste-
20881: Förslagen tili inrättande av ordnarie och männens antal. Fårhållandet mellan de
20882: extraordinarie tjänster och befattningar be- tjänster och befattningar, som föreslagits
20883: redes årligen synnerligen grundligt i sam- tili inrättande och de inrättade tjänsterna
20884: band med uppgörandet av statförslaget. och befattningarna har varit av samma stor-
20885: Ämbetsverken och inrättningarna gör sina leksklass under de tidigare åren.
20886: framställningar tili vederbörande ministe- Utom genom inrättandet av nya ordinarie
20887: rium, som på grundvalen därav gör sin egen eller extraordinarie tjänster och befattnin-
20888: 7
20889:
20890: gar kan tjänstemannakåren ökas därigenom, industrialiserade folkhushållningen är en
20891: att ämbetsverken och inrättningarna inom stark ökning av servicenäringarna beroende
20892: ramen för de anslag de förfogar över varak- på de av den ekonomiska expansionen med-
20893: tigt anställer tilifälliga funktionärer. I detta förda möjligheterna att tili:fredsställa de
20894: avseende tiliämpas på förordnande av stats- ökade behoven. Servicenäringarnas, såsom
20895: rådet, med avvikelse från tidigare praxis, trafikens, handelns, den offentliga verksam-
20896: sedan senare hälften av senaste år och un- hetens, hotellverksamhetens m.fl. ökning
20897: der innevarande år ett förfarande, enligt återspeglas i nettonationalproduktens fördel-
20898: vilket utlåtande bör inbegäras av finansmi- ning på de olika näringarna. År 1948 var
20899: nisteriets organisationsavdelning angående tjänstenäringarnas andel i vårt lands netto-
20900: varje ny tilifällig funktionär som skall an- nationalprodukt 22.6 % och år 1962 redan
20901: tagas. Vid avgivande av utlåtande under- 31.1 %. Under samma tid har den offentliga
20902: sökes behovet av tilläggsarbetskraft så vel'ksamhetens andel i nettonationalproduk-
20903: noggrant som möjligt. Förslag har också ten ökats från 8.0% tili 12.1 %. Härvid
20904: förkastats i ett stort antal fall. har statens andel ökats från 4.6 % tili
20905: De inrättade nya tjänsterna och befatt- 5.4% och kommunernas från 3.4% tili
20906: ningarna har i många fall varit en ound- 6.7 %. ökningen är naturlig, då man betän-
20907: gänglig följd av de nya uppgifter som sta- ker naturen hos statens verksamhet. På sta-
20908: ten påtagit sig. Såsom exempel på sådana ten ankommer ju att bland annat draga för-
20909: nya uppgifter, som under de senaste åren sorg om medborgarnas undervisning, hälso-
20910: föranlett en ökning av tjänstemanna>kåren, vård, säkerhet, socialskydd, m.fl. grundbe-
20911: må nämnas statens övertagande i sin helhet hov. Då folkhushållningens välbefinnande
20912: av den direkta beskattningen, arbetsförmed- ökas, förutsättes också att antalet och arten
20913: lingens övertagande att skötas av statens av de tjänster staten erbjuder ökas. Detta
20914: myndigheter och påbörjandet av ledningen å sin sida kräver ökning av antalet tjänste-
20915: av yrkesundervisningen. Utom därav, i vii- män.
20916: ken omfattning staten åtager sig oliga upp- Vid jämförelse av utvecklingen av tjänste-
20917: giftsgrupper, beror tjänstemännens antal och männens antal med ökningen av övriga lön-
20918: behovet av dem även därav, huru detaljerat tagargruppers numerär kan konstateras, att
20919: uppgifternas grunder angivits. Sålunda är medan antalet arbetare och funktionärer i
20920: t.ex. den för den direkta beskattningen nö- vårt land under åren 1952-1963 ökats med
20921: diga tjänstemannakårens storlek och sam- omkring 26 procent och funktionärerna med
20922: mansättning direkt beroende av huru detal- omkring 40 procent ökningen av statens
20923: jerat i lagen föreskrives om beskattningens tjänstemäns antal under samma period varit
20924: verkställande, såsom om de avdrag, som skall endast omkring 19 procent. Dä antalet kom-
20925: göras från inkomsterna. I fråga om skatte- munala befattningshavare under den gran-
20926: förvaltningen planeras också som bäst huru skade perioden ökats med över 20 procent
20927: beskattningen skulle kunna förenklas och kan konstateras, att statens tjänstemanna-
20928: viiken betydelse detta skulle ha bland annat kårs tillväxt varit proportionsvis mindre.
20929: med avseende pä tjänstemannakärens nu- En specialist på statsförvaltningens rationa-
20930: merär. lisering har ocksä i en av honom pnblicerad
20931: Ehuru man i män av möjlighet sökt be- utredning över tjänstemannakärens tiliväxt
20932: gränsa inrättandet av nya tjänster och be- konstaterat, att tjänstemannakären inte när-
20933: fattningar, har tjänstemannakåren dock melsevis har ökat i samma proportion som
20934: ökats fortgående under ärens lopp. Detta statens uppgifter, vilket betyder, att för-
20935: beror dock på naturliga skäl. Ovan hänvisa- valtningsapparaten nu fungerar märkbart
20936: des redan tili den inverkan de helt nya upp- effektivare än t.ex. i början av 1950-talet.
20937: gifter som staten ätagit sig har på tjänste- I anslutning tili det sistnämnda kan också
20938: männens numerär; enbart befolkningens till- påvisas, att inom vissa hittilis undersökta
20939: växt föranleder redan en direkt ökning av områden personalens antal jämfört med
20940: ämbetskären inom vissa förvaltningsområ- prestationerna minskats fortgående. Sålunda
20941: den, bl.a. inom skolväsendet, sociala refor- var personalen vid statsjärnvägarna, om-
20942: mer förutsätter i de flesta :fall ökning av vandlad per miljoner tonkilometer, är 1958
20943: ämbetskåren osv. Kännetecknande för den 4.85 personer och år 1962 4.2 personer.
20944: 8
20945:
20946: Likaså kan i fråga om post- och telegrafver- norstädes ger vid handen, kan en mera be-
20947: ket konstateras, att det av post- och telegraf- tydande minskning av tjänstemannakåren
20948: styrelsens affärsekonomiska forskningsanstalt icke genomföras i praktiken. Inom sagda
20949: uträknade indexet för arbetseffekten år 1958 områden av förvaltningen finns i själva
20950: var 119 och år 1963 155 (år 1961 = 100). verket möjlighet tili en mer kännbar minsk-
20951: Det är ännu skäl att jämföra ökningen av ning av tjänstemannakåren endast genom
20952: tjänstemännens antal hos oss också med den minskning av servicenivån genom indrag-
20953: utveckling, som ägt rum på annat håll. I ning av tågturer, minskning av postutdel-
20954: fråga om Sverige har ökningen av tjänste- ningen och antalet sjukplatser, försämring av
20955: mannakåren enligt tillgängliga siffror under vårdens beskaffenhet eller minskning av an-
20956: åren 1952-1962 varit 26.2 % medan mot- talet poliser som övervakar medborgarnas
20957: svarande tai för Finland är endast 14.3 %. trygghet. I den mån det finns reella möj-
20958: År 1962 fanns i Sverige 31 invånare per en ligheter att minska personalen kommer Re-
20959: tjänsteman, i Finland 47 per tjänsteman. geringen givetvis att fästa vederbörlig upp-
20960: Ehuru dessa siffror icke är fullt jämförliga, märksamhet härvid och skrida tili nödiga
20961: framgår dock av dem tydligt, att tjänste- åtgärder.
20962: mannakåren är proportionsvis mindre i Fin-
20963: land än i Sverige. Om det i Finland skulle Rationalisering av statsförvaltningen
20964: finnas en tjänsteman per 31 invånare, skulle I det spörsmål som skall besvaras har
20965: tjänstemännens antal år 1962 ha fått vara ca fästs uppmärksamhet även vid statshushåll-
20966: 145 300 eller 51.6% större än det då var. ningens rationalisering. I motiveringen tili
20967: I Väst-Tyskland har förbunds- och delstater- spörsmålet har framförts, att inom statens
20968: nas tjänstemäns antal ökats från år 1957 tili ämbetsmaskineri icke på långt när företa-
20969: år 1962 med 31.9 %. I Finland är ökningen gits nödiga rationaliseringsåtgärder, utan att
20970: under motsvarande tid 12.8 %, i USA, där många uppgifter a11tjämt utföres invecklat,
20971: servicenäringarnas utveckling även i övrigt föråldrat, osmidigt och sålunda med öd-
20972: varit starkast, har antalet löntagare i för- slande av dyrbar tid.
20973: bunds- och delstaternas samt den lokala för- I statens tjänst finns sammanlagt rationa-
20974: valtningens (kommunernas) tjänst stigit med liseringspersona.l med befattningen som hu-
20975: hela 47.2% från år 1952 till år 1962. vudsyssla tili ett antal av omkring 140. Per-
20976: sonalstyrkan vid finansministeriets organi-
20977: Minskning av tjänstemännens antal sationsavdelning är 11, och fristående ratio-
20978: naliseringsorgan finns därtill bl.a. i försvars-
20979: En fråga, skild från ovan utredda natur- ministeriet, tullstyrelsen, väg- och vatten-
20980: liga ökning av tjänstemannakåren, är den, byggnadsstyrelsen, järnvägsstyrelsen samt
20981: hurnvida tjänstemannakårens tillväxt skulle post- och telegrafstyrelsen. Vid en jämfÖ-
20982: kunna förhindras eller tjänstemännens antal relse av denna personals numerär med de
20983: minskas. I detta avseende är det skäl att först övriga tjänstemännens antal och storleken
20984: konstatera, att av tjänstemännen 21 986 eller av statens hela förvaltningsmaskineri kan
20985: 24 % är i järnvägsförvaltningens tjänst, konstateras, att antalet rationaliserings-
20986: 16 698 eller 18 % underställda post- och te- tjänstemän med befattningen som huvud-
20987: le:rafv1::sendet, 11 522 eller 12 % i försvars- syssla icke är stort. Detta inverkar å sin
20988: väsendet och 14 629 eller 16% underställda sida på de möjligheter den ifrågavarande
20989: ministeriet för inrikesärendena. Nämnda personalen har att nå resultat i sin verksam-
20990: förvaltningsgrenar representerar samman- het. Vid en granskning av dessa organs
20991: lagt ca 70 % av hela tjänstemannakåren, verksamhetsberättelser och de uppnådda re-
20992: och antalet tjänstemän inom dem är sam- sultaten kan dock konstateras, att de utfört
20993: manlagt 64 835. Prövas möjligheterna tili ett resultatrikt arbete. Ernåendet av resul-
20994: större nedskärning av tjänstemannagåren tat försvåras av att förverkligandet av vissa
20995: borde åtgärder företagas just inom dessa förslag slmlle betyda ökning av arbetsred-
20996: förvaltningsgrenar på grnnd av det stora skap, arbetsutrymmen och disponibla maski-
20997: antalet tjänstemän inom dem. Sådant har ner. Sådana framställningar har icke alltid
20998: också tid efter annan underkastats prövning, kunnat förverkligas på grnnd av statens
20999: men så som erfarenheterna hos oss och an- strama kassasituation.
21000: 9
21001:
21002: Beaktas bör även, att förverkligandet av den nyligen till riksdagen avlåtna proposi-
21003: rationaliseringsorganens förslag i allmänhet tionen med förslag till lag angående ändring
21004: icke i främsta rummet minskar den nuva- av lagen om ärendenas handläggning i stats-
21005: rande personalen, men inverkar minskande på rådet och dess ministerier, dels vissa under
21006: behovet att öka personalen. Detta är sär- beredning varanele ändringar i ämbetsver-
21007: skilt fallet i fråga om statens nyligen inrät- kens inre organisation.
21008: tade datamaskincentral och även i övrigt
21009: inom den automatiska databehandlingen.
21010: Pör denna uppgift måste anställas funktio- Sammandrag
21011: närer, men automatiskt behandlade uppgif- Såsom sammandrag på grund av det ovan-
21012: ter kommer att i sinom tid skänka möjlig- stående kan konstateras att ökning av
21013: heter till utförande av massabehandlingsupp- tjänstemannakåren i allmänhet ägt rum på
21014: gifter betydligt snabbare än nu och med basen av utredning, som erhållits genom en
21015: mycket mindre personal. Denna databehand- grundlig beredning, för tillgodoseende av
21016: ling möjliggör även att snabbt avgöra upp- behov, som befunnits oundgängligt. Vid
21017: gifter, vilka icke skulle ha blivit lösta i verkställd undersökning har icke kunnat
21018: praktiken på annat sätt. I framtiden kom- konstateras, att tjänstemannakåren skulle
21019: mer den ledande instansen sannolikt att få ha utökats utan giltigt skäl. Dessutom kan
21020: till sitt förfogande rikligt med uppgifter, konstateras, att den ökning, som ägt rum,
21021: på grund av vilka den kan undersöka för- är ringa i jämförelse med utvecklingen av
21022: valtningens effektivitet och i detta syfte numerären inom landets övriga löntagar-
21023: företaga möjligen erforderliga åtgärder un- grupper eller med tjänstemannakåren i
21024: der bättre förutsättningar än vad nu är vissa jämförliga främmande länder. Rege-
21025: fallet. ringen har trots det fäst - och kommer
21026: Såsom exempel på de åtgärder, som man fortgående att fästa speciell uppmärksamhet
21027: även i detta nu försöker genomföra i fråga vid begränsningen av tjänstemannakårens
21028: om statens förvaltningsmaskineri för att öka tillväxt och vid effektiveringen av statsför-
21029: förvaltningens effektivitet, må dels nämnas val tningens rationalisering.
21030: Helsingfors den 19 maj 1964.
21031:
21032:
21033: Minister Heikki Tuominen.
21034: 1
21035: 1
21036: 1
21037: 1
21038: 1
21039: 1
21040: 1
21041: 1
21042: 1
21043: 1
21044: 1
21045: 1
21046: 1
21047: 1
21048: 1
21049: 1
21050: 1
21051: 1
21052: 1
21053: 1
21054: 1
21055: 1
21056: 1
21057: Kysymys N: o 58.
21058:
21059:
21060:
21061:
21062: J. Mäkelä ym.: Puolustusvoimien osallistumisesta erään
21063: järjestön tilaisuuksiin.
21064:
21065:
21066: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
21067:
21068: Reservin upseerien ja aliupseerien järjes- kopuolelle meneviä havitteluja kuvaa myös
21069: töt ovat viime aikoina voimistaneet toimin- se, että samainen vä.ä.peli halusi määritellä
21070: taansa, joka on saamassa yhä selvemmin eräi- myös ne rajat, joita ylioppilasjärjestöjen ja
21071: den laittomina lakkautettujen järjestöjen Ylioppilaslehden olisi toiminnassaan nouda-
21072: toiminnan ·luonteen. Niinpä Suomen Reser- tettava. Siis siihen tapaan kuin 1930-luvulla
21073: vin Aliupseerien Liiton tämän kuun 12 päi- tapahtui.
21074: vänä Porissa pidetyssä vuosikokouksessa jär- Edellä sanotun perusteella ja viitaJtien val-
21075: jestön puheenjohtaja vääpeli A. St~vall pu- tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin
21076: heessaan ilmoitti, että "kysymys on yksin- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
21077: kertaisesti siitä, onko rauha meille suomalai- senen vastattavaksi kysymyksen:
21078: sille vapautta kalliimpi." Puhuja ilmeisesti
21079: tarkoitti, ettei suomalaisilla nykyisin ole va- Onko Hrullitus kiinnittänyt huo-
21080: pautta, joka kai olisi hankittava hylkäämällä miota siihen, että Suomen Reservin
21081: rauha, vaikka hän toisessa kohtaa esitystään Aliupseerien Liiton vuosikokouksessa,
21082: - ehkä todellisen tarkoituksensa salatakseen joka pidettiin Porissa kuluvan huhti-
21083: ~ puhuikin rauhasta toiseen sävyyn. Myös kuun 12 päivänä, on julkisuuteenkin
21084: hän toi sen mukaan kuin eräät lehdet ovat saatetussa puheessa kyseisen järjestön
21085: puhetta lainaiHeet erityisen korostetusti esiin nimissä esitetty ajatuksia, joita mie-
21086: vanhan valheellisen väitteen siitä, että Neu- lestämme on selvästi pidettävä sovel-
21087: vostoliitto pyrki molemmissa viime sodissamme tumattomina maamme omaksumaan
21088: tuhoamaan kansamme itsemääräämisoikeuden. rauhanpolitiikkaan; ja jos on,
21089: Syytös on raskas ja se osoittaa, että puhujan aikooko Hallitus osaltoo.n .huolehtia
21090: edustama järjestö on ottanut itselleen peloirt- ainakin siitä, että puolustusvoimien
21091: tavan suuria oikeuksia ja varsin vaarallisia tai muuten valtion ja julkisten yhtei-
21092: tavoitteita. LuoMiamusta ·armeijaamme koh- söj·en palveluksessa olevat henkilöt ei-
21093: taan ei ole omiaan lisäämään se, että jotkut vrutl saa esiintyä sanotun järjestön toi-
21094: Satakunnan Lennooton kantahenkilöstöön meenpanemissa tilaisuuksissa j·a ettei
21095: kuuluvat upseerit esittelivät kokouksen osan- niissä saada käyttää puolustusvoimain
21096: otrl;lajille Lennoston toimintaa ja kalustoa. Re- yksiköitä tai kalustoa~
21097: servin Aliupseerien Liiton oman piirinsä ul-
21098: Hels1ingissä 17 päivänä huhtikuuta 1964.
21099:
21100: Juho Mäkelä. Kelpo Gröndahl.
21101: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
21102:
21103:
21104:
21105:
21106: E 466/64
21107: 2
21108:
21109:
21110:
21111:
21112: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
21113:
21114: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Punaisen Ristin pela:stusnäy;töksiin j·a ka-
21115: tissa mainitussa tarkoituksessa on Herra Pu- tastrofiharjoituksiin, maanviljelysnäyttelyi-
21116: hemies lähettänyt minulle jäljennöksen kan~ hin, messuihin, urheilukilpailuihin sekä eri-
21117: sanedustaja J. Mäkelän ym. jättämästä ky- laatuisiin sotainvalidien huoltotoiminnan tu-
21118: symyksestä, jossa vastattaVJakseni e.sitetään: kemista edistäviin tilaisuuksiin. Lisäksi puo-
21119: lustuslaitos on useasti antanut siviiHhenki-
21120: ,Onko Hallitus kiinnittänyt huo- löiUe esim. asevelvollisten omaisille jä.rjestet-
21121: miota siihen, että Suomen Reservin tävien ns. omaisten päivien yhteydessä sekä
21122: Aliupseerien Liiton vuosikokouksessa, yhteisöiHe ja; järjestöille tilaisuuden tutus-
21123: joka pidettiin Porissa kuluvan huhti- tua puolustuslaitoksen eri aselajeihin, niiden
21124: kuun 12 päivänä, on julkisuutetenkin toimintaan ja käytössä olevaan ka:lustoma;te-
21125: saatetussa puheessa kyseisen järjestön riaaliin.
21126: nimissä esitetty ajatuksia, joita mie- Edellä mainitunlaisesta toiminnasta on ol-
21127: lestämme on selvästi pidettävä sovel- lutr kysymys Porissa 12 päivänä huhtikuuta
21128: tumattomina maamme omaksumaan 1964 puolustuslaitoksen järjestämässä tilai-
21129: rauhanpolitiikkaan; ja jos on, suudessa, jossa Srutllikunnan lennosto oli suo-
21130: aikooko Hallitus osaltaan huolehHa nut Reservien Aliupseerien Liiton paikallis-
21131: ainakin siitä, että puolustusvoimien osaston esittämän pyynnön perusteella reser-
21132: tai muuten v;altion ja julkisten yhtei- vin aliupseereiHe tilaisuuden tutustua maini-
21133: söjen palveluksessa olevat henkilöt ei- tun päivän aamupäivällä sekä siviili- että so-
21134: väJti saa esiintyä sanotun järjestön toi- ti1asilmailua palvelev·aan Porin lentoasemaan
21135: moonpanemissa tilaisuuksissa ja ettei sekä sen lennonvarmennus- j•a lentoturvalli-
21136: niissä saada käyttää puolustusvoimain suuspalveluun, missä yhteydessä he:il•le oli
21137: yksiköitä tai k!alustoa?" v;arattu mahdollisuus tutustua myös eräässä
21138: lentohallissa olleeseen kahteen puolustuslai-
21139: Tämän johdosta minulla on kunnia esiin- toksen lentokonetyyppii.n.
21140: tuoda seuraavrua: Kun puolustuslaitos on sille kuuluvien
21141: Puolustuslaitosasetuksen (72/60) 1 § :n tehtävien puitt1eissa antanut puolustuslaitok-
21142: mukaan puolustusvoimain rauhan aikaisena seen kuulumattomille mahdollisuuksia tehdä
21143: tehtävänä on mm. maanpuolustustahtoa ko- vierailuja ja tutustumiskäyntejä sen eri
21144: hottava toimint•a, mihin liittyy osaltaan myös joukko-osastoissa ja laitoksissa, puolustuslai-
21145: puolustusvoimain ulkopuolella tapahtuva toksella ei ole eikä ole ollut syytä asettaa
21146: maanpuolustuks•ellinen valistustyö, kuten sa- reservin aliupseereita ja heidän yhdistystään
21147: notun asetuksen 34 § : st1ä käy ilmi. Mainitun erilaiseen asemaan kuin muita henkilöitä ja
21148: tehtävänsä täyttämiseksi puolustuslaitos on järjestöjä. Sellainen sawtettaisiin tulkita mää-
21149: osallistunut puolustuslaitoksen ulkopuolella rättyyn kansalaisryhmään kuuluvien henki-
21150: järjestettäviin tilaisuuksiin kuten Suomen löiden diskriminoinniksi.
21151: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1964.
21152:
21153:
21154: Puolustusministeri K. 0. Leinonen.
21155: 3
21156:
21157:
21158:
21159:
21160: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
21161:
21162: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen såsom i Finlands Röda Kors' räddningsupp-
21163: anger har Ni, Herr Tal.man, tillställii mig av- visningar och katasttrofövningar, i 1antbruks-
21164: skrift .av följ·ande av riksdagsman J. Mä- utstäUningar, mässor, idrottstävlingar och
21165: kelä m. fl. för avgivande av svar stäHda tillfällen av olik.a slag som ordna;ts för
21166: spörsmål: främjande av vårdverksamheten för invali-
21167: der. Försvarsväsendet har dessutom ofta be-
21168: ,Har Regeringen fäst uppmärksam- rett civilpersoner vid t.ex. för värnpliktigas
21169: het vid att vid Finl!ands Reservunder- anhöriga an0rdnade dagar, ävensom samfund
21170: offieersförbundet benämnda förenings och organ•isationer tillfä!lle att gör.a sig för-
21171: årsmöte, som hölls i Björneborg den 'ttrogna med :försvarsväsendets olika mpen-
21172: 12 innevarande apri,l, i ett tal, som slag, deras verksamhet och den i bruk v·a-
21173: bragts även tili offentligheten, i den rande materielen.
21174: ifrågavarande organisationens namn
21175: framförts tankar, vi1ka enligll vår Det var :fråga om en verksa:mhet av ovan-
21176: åsikt uppenbart måste betraktas som nämnt slag vid det av :försvarsväsendet i
21177: ieke förenliga med den av vårt land Björneborg 12 april 1964 föranstaltade tiH-
21178: omfattande fredspolitiken; oeh om så :fi.iJllet, där Satakunta flygavdelning på be-
21179: är faJlet, gäran av Reservundero:f:fi~rsförbundets lo-
21180: ärnar Regeringen för sin del tillse kalavdelning berett undero:fficerare i reser-
21181: åtminstone att personer i försvars- ven tilWiJlle tatt på förmiddagen nämnda dag
21182: maktens el:ler eljest i stlllttens och of- göra sig :förtrogna med Björneborgs flyg-
21183: fentliga sammanslutningars tjänst icke sl;iation, som tjänar både civil- oeh militär-
21184: får uppträd.a vid tiHfällen som :för- :flyget, samt dess flygsäkrings- oeh flyg-
21185: anstaJtats av sagda organisation och säkerhetstjänst, i vilket sammanhang dem
21186: att vid dem icke får användas för- hade beretts möjlighet .att i en flygha:ll stu-
21187: svarsmaktens enheter eller materiel ?" dera äVIen två 'av :försvarsväsendets :flyg-
21188: planstyper.
21189: På grund härav har jag äran anföra föl- Då försvarsväsendet inom ramen :för de
21190: jande: uppgirber, som ankommer på det, berett per-
21191: Enligt 1 § förordningen om försvarsväsen- soner uttlanför försvarsväsendet möjlighet att
21192: det (72/60) är försv·arsmak!ttens uppgi:ft i besöka och göra sig förtrogn.a med dess olika
21193: fredstid hLa. att stärk<a :försvarsviljan, vartill truppförband och inrättningar har försva.rs·-
21194: även ansluter sig bedrivande av upplysnings- väsendet icke, och har icke heller haft, $äl
21195: verksamhet utan:för :försvarsmakten rörande att ställa underofficerarna i reserven och
21196: landets försvar, såsom av sagda förordnings deras förening i en annan ställning än andra
21197: 34 § :framgår. Försvarsväsendet har :för att personer oeh organisationer. Sådant kunde
21198: uppfylla denna sin uppgift deltagit i evene- toikas sås.om diskriminering av personer som
21199: mang som ordna.s utanför försvarsväsendet, hör till en viss medborgargrupp.
21200: Helsingfors den 16 maj 1964.
21201:
21202:
21203: Föl'svarsminister K. 0. Leinonen.
21204: Kysymys N: o 59.
21205:
21206:
21207:
21208:
21209: Ojajärvi ym.: Yksityisoppikoulujen, kansakoululaitoksen ja
21210: kansanopistojen viranhaltijain saattamisesta perhe-eläke-
21211: lain alaisuuteen.
21212:
21213:
21214: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
21215:
21216: Vuode:n 1957 alussa muutettiin valtion op- Edelleen todettakoon, etJtä kansanopistojm:l
21217: pikoulujen opetttajien perhe-eläke maksutto- työntekijöiltä myös puuttuu perhe-eläkkeen
21218: maJ\:si. Tämän uuden edun vuoksi he eivät tuoma sosia;aliturva. Heidänkin palkkaukse.S-
21219: saaneet mainittuna ajankohtana suoritettua saan ja 'eläkkeisiinsä nähden muutoin rumda-
21220: yleistä palkankorotusta. Yksityisopp~koulujen tetaan, mitä valtion viran- tai toimenhaltijain
21221: opettajille nämä järjestelyt merkitsivät suo- palkoista ja eläkkeistä on säädetty. Kysy-
21222: ranaista edun menetystä. Heidän osaltaan mykseen tulevien tapausten lukumäärä on
21223: perhe~eläkekysymys oli järjestämättä, joten pieni, mutta tuen tarve niissä yleensä on tun-
21224: heidän perheensä eivät saaneet tätä sosiaali- tuva. Oikeudenmukaisuus vaa;tii, että kaikille
21225: turvaa. Kun heidän palkkauksessaan muu- työnrtekijäryhm1Ue säädetään samanlainen so-
21226: toin noudatetMn valtion koulujen opettajille siaaliturva.
21227: maksettavaa palkkausta, jäivät yksityisoppi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21228: koulujen opettajat ilman palkankorotustakin. jestyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esi-
21229: Kyseistä perhe-eläketurvaa ei ole vieläkään tämme valtioneuvoston asi·a.nomaisen jäsenen
21230: säädetty. vastattavaksi seul'laavan kysymyksen:
21231: Kansakoululaitoksen viranhaltijat myös
21232: saavat sekä varsinaisen palkkauksens:a että Onko Hallittus kiinnittänyt . huo-
21233: eläkkeensä kuten valtion viran- :t1ai toimen- miota siihen, että yksityisoppi:koulu-
21234: haltijat. Perhe-eläkettä eivät kansakoululaitok- jen, kans3Jkoululaitoksen ja kansan-
21235: senkaan viranhaltijain jälkeen jääneet lesket opistojen viran- tai toimenhaltijain jäl-
21236: ja orvot saa. Opetusministeri on 11 päivänä keen jääneet omaiset ovat edelleenkin
21237: syyskuuta 1961 eduskunta;kyselyyn antamas- vailla perhe-eläkelain mukaista turvoo,
21238: soon vastauksessa lausunut, että "hallituksen ja jos on,
21239: tarkoituksena on virkamiespalkkausten jär- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
21240: jestelyä koskevien ehdotusten laatimisen yh- ryhtynyt rt;1ai aikoo ryhtyä kyseisten
21241: teydessä vielä kuluvana vuonna ottoo kanta epäkohtien korjaa:miseksi1
21242: perhe-eläkejärjestelmän laajentamista kansa-
21243: koulunopettajiin koskevassa kysymyksessä".
21244: Ratkaisua t~ettävästi ei vielä ole tehty.
21245: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1964.
21246:
21247: Eino Ojajärvi. Harras Kyttä.
21248: Juho Tenhiälä. Aaro Stykki.
21249: Veikko Hyytiäinen. Pentti Pakarinen.
21250:
21251:
21252:
21253:
21254: E 472/64
21255: 2
21256:
21257:
21258:
21259:
21260: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21261:
21262: Herra Puhemies on huhtikuun 21 päivänä koulujen opettajain perhe-eläkkeiden turvaa-
21263: 1964 päivätyllä kirjeellä valtiopäiväjärjes- miseen. Hallitus seuraa thlantoon kehitystä.
21264: tyksen 37 §: n 1 momentissa mainitussa tar- Opetusministeriössä on valmirina ehdotus
21265: koituksessa rlähettänyt jäljennöksen edustaja HrulHtuksen esirtykseksi Eduskunnalle [aiksi
21266: Ein<O Ojajärven ym. jättämästä kysymyk- marulaiskunnan kansakoululaitoksen viranhal-
21267: sestä, jossa haUrituksen asianomaisen jäsenoo tijain perhe-eläkkeis:tä ja hautausavuist:a.
21268: vastattava.ksri on esitetty: Valtioneuvosrtossa parhaillaan harkitaan esi-
21269: tyksen antamista Eduskunnalle.
21270: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- Kansanopist:ojen opeUajien ja muun opis-
21271: miota siihen, ·että yksityisoppikoulu- totyötä varten tarvittavan henkilökunnan jäl-
21272: jen, kansakoululruitokse:n ja kansan- keenjääneiden omaist·en perhe-eläketurvan
21273: opistojen viran- tai toimenhaltijain jäl- järj·estäminen on oHut harkittavana vuoden
21274: keen jääneet omaiset ovat edelleenkin 1958 kansanopistokomiteassa, jonka tehtäviin
21275: vail:la perhe-eläkelain mukaista turvaa, mm. kuuluu tarkistaa kansanopisrtonopetta-
21276: ja jos on, jien asmnaa koskevrut säädökset. Mainittu ko-
21277: mihin toimenpiteisiin Hrullitus on mitea, joka ei vielä o}e päättänyt työtään,
21278: ryhtynyt :t1ai aikoo ryhtyä kyseisten katsoo kuit,enkin, että kansanopistojen koh-
21279: repäkohtien korjaamiseksi?" dalla on kysymyksessä niin pienen edunsaa-
21280: jaryhmän perhe-tdäkea,sian hoitaminen, ett~i
21281: Kysymykseen saan kunnioittaen ant:aa seu- sitä voida tässä vatiheessa reril1iwnä kysymyk-
21282: raavan vastauksen: senä ratkruista, vaan on kansakoululaitoksen
21283: Viime vuosina yr~ityisoppikoulujen val- viranhaltijat ja yksityisoppikoulujen toimen-
21284: tio>napulain uudii'Situkset, varsinkin •laki yksi- haltijat ensin saatettava perhe-eläkejärjestel-
21285: tyisoppikoulujen v:rulrtionavusta 29 päivänä män piiriin. Valmistelevana toimenpiteenä on
21286: kesäkuuta 1962 annetun la:in muuttamisesta komi:t!ea kuitenkin antanut Suomen kansan-
21287: (363/62), OV'at tähdänneet parantamaan yksi- opistoyhdistyksen tehtäväksi arvioida kuinka
21288: tYJiooppikoulujen :t1ruloudel:lista asemaa ja ovat suuresta edunsaajaryhmästä kansanopistojen
21289: suuresti lisänneet valtionapujen maaraa. kohdalla on kysymys ja mitä perhe-eläke-
21290: Näissä olosuhtei&<sa Hallitus ei ole toistaiseksi järjestelmän luominen tältä osin tulisi mak-
21291: kaitsonut mahdolliseksi puuttua yksityisoppi- samaan.
21292: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1964.
21293:
21294:
21295: Opetusministeri R. H. Oittinen.
21296: 1
21297:
21298:
21299: 3
21300: /
21301: Kysymys N: o 60.
21302:
21303:
21304:
21305:
21306: Pohjonen ym.: Haapamäen risteysaseman toimintamahdolli-
21307: suuksista.
21308:
21309:
21310: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21311:
21312: Keuruun kunnassa sijaitseva Haapamäen tulisi riittävän ajoissa ryhtyä tarpeellisiin
21313: asema muodostaa huomattavan rautateiden toimenpiteisiin.
21314: risteysaseman. Haapamäen asema muodos- Yleinen käsitys on, että Pasilan konepaja
21315: tettiin v. 1883, jolloin avattiin Tampereen joudutaan melko pian siirtämään pois Hel-
21316: -Vaasan rautatie. Haapamäen merkitys ris- singistä. Tässä suhteessa lienee jo tehty
21317: teysasemana vahvistui merkittävästi, kun suunnitelmia uudeksi sijoituspaikkakun-
21318: Haapamäen--Jyväskylän rata valmistui v. naksi. Eräänä sijoituskohteena on mainittu
21319: 1897 ja Haapamäen-Porin rata v. 1938. myös Haapamäki. Kun Haapamäen sijainti
21320: Haapamäestä on muodostunut asujamistol- rautatiekaluston korjaamisen kannalta on
21321: taan pääasiassa rautatieläisyhdyskunta. Sen varsin keskeinen koko rautatieverkkoon
21322: asukkaista on suurin osa rautateiden palve- nähden, niin ilmeisesti Pasilan konepajan
21323: luksessa olevaa virkakuntaa; henkilökunnan sijoitus Haapamäelle voisi olla varsin pai-
21324: määrä on lähes 300 ja henkilöluku perheen- kallaan ja edellä mainitun Haapamäkeä
21325: jäsenineen lähentelee 1 500. odottavan "tilanteen" huomioonottaen ensi-
21326: Kun nyt on ryhdytty rakentamaan Tam- sijaisen tärkeä.
21327: pereen-Parkanon-Seinäjoen oikorataa, on
21328: Haapamäen asukkaiden keskuudessa synty- Edellä olevaan viitaten esitämme valtio-
21329: nyt pelkoa siitä, että viimeistään mainitun päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin pe-
21330: oikoradan valmistuttua Haapamäen aseman rusteella valtioneuvoston asianomaisen jä-
21331: merkitys risteysasemana voi suuresti hei- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21332: kentyä, mikä taas voi merkittävästi vaike-
21333: uttaa Haapamäen ja sen seudun elinmah- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21334: dollisuuksia. Tampereen-Parkanon-Seinäjoen oi-
21335: Haapamäen aseman toimintaan voi osit- koradan valmistuttua Haapamäen ris-
21336: tain heikentävästi vaikuttaa myös Jyväsky- teysaseman toimintamahdollisuudet
21337: län-Jämsänkosken radan rakentaminen, ilmeisesti merkittävästi heikentyvät,
21338: mutta tämä haitta ilmeisesti poistuu, jos ja jos on,
21339: kauan vireillä ollut Saarijärven-Haapa- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
21340: mäen rata voitaisiin rakentaa. ryhtynyt tai aikoo tässä suhteessa
21341: Jotta Haapamäen risteysaseman toiminta- ryhtyä~
21342: mahdollisuudet voitaisiin edelleen turvata,
21343: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1964.
21344:
21345: Mauno Pohjonen. Artturi Jämsen.
21346: Veikko Hyytiäinen. Hannes Paaso.
21347: Pentti Sillantaus. Eero Juntunen.
21348: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
21349: Impi Lukkarinen. Atte Pakkanen.
21350:
21351:
21352:
21353: E 485/64
21354: 2
21355:
21356:
21357:
21358:
21359: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
21360:
21361: Kansanedustaja Mauno Pohjonen ym. kunnan tarve supistunee 60-70 henkilön
21362: ovat Teidän välityksellänne, Herra Puhe- paikkeille. Vastaavaa suuruusluokkaa tulee
21363: mies, jättäneet valtiopäiväjärjestyksen 37 väheneminen olemaan myös muiden osasto-
21364: §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa, jen viran- ja toimen haltijoiden sekä työn-
21365: sellaisena kuin tämä lainkohta on 5 päivänä tekijöiden keskuudessa.
21366: marraskuuta 1948 annetussa laissa, halli- Milloin kauttakulkuliikenne voidaan siir-
21367: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi tää uudelle oikoradalle, riippuu ratkaise-
21368: seuraavan 21 päivänä huhtikuuta 1964 päi- vasti tälle rautatierakennukselle vuosittain
21369: vätyn ja seuraavana päivänä tiedoksi tul- myönnettävien määrärahojen suuruudesta.
21370: leen kysymyksen: Aikaisintaan voidaan rataosa Seinäjoki-
21371: Parkano avata liikenteelle arviolta kahden
21372: "Onko Halltus tietoinen siitä, että vuoden kuluttua, kun taas välin Parkano-
21373: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen oi- Tampere rakentaminen vaatinee noin kuusi
21374: koradan valmistuttua Haapamäen ris- vuotta, mikäli määrärahoja voitaisiin ny-
21375: teysaseman toimintamahdollisuudet kyisestään lisätä. Kun Haapamäen tulevaan
21376: ilmeisesti merkittävästi heikentyvät, liikennemäärään vaikuttaa myös Jyväsky-
21377: ja jos on, län-Jämsänkosken radan rakennustyön val-
21378: mihin toimenpiteisiin Hallitus on mistuminen, niin lienee syytä todeta, että
21379: ryhtynyt tai aikoo tässä suhteessa viimeksi mainitunkin rataosan rakentami-
21380: ryhtyä?" nen vaatii ainakin kuusi vuotta, joskaan
21381: tältä osin ei aivan tarkkaa valmistusajan-
21382: Kysymyksen johdosta saan kunnioittaen kohtaa voida edes ennustaa.
21383: esittää seuraavaa: Kysymyksen allekirjoittajat ovat esittä-
21384: Haapamäki muodostaa nykyisellään mer- neet, että tiedossa olevan henkilökunnan
21385: kittävän rautateiden risteysaseman, jonka vähennyksen vastapainoksi olisi rautatielai-
21386: asujamiston pääosa saa toimeentulonsa rau- toksen järjestettävä paikkakunnan asuk-
21387: tateiltä. Samalla tavoin kuin uudet radat kaille uusia työtilaisuuksia siirtämällä Pa-
21388: aikoinaan ovat lisänneet paikkakunnan silan konepaja sinne. Tältä osin on todet-
21389: elinvoimaisuutta ja sen asukkaiden toi- tava, että sanotun konepajan työntekijäin
21390: meentulomahdollisuuksia, niin Seinäjoen- lukumäärä on nykyisin noin 1 300 henkeä,
21391: Parkanon-Tampereen radan valmistumi- joista noin puolet toimii uusien henkilö- ja
21392: nen tulee aikanaan vähentämään Haapa- tavaravaunujen kokoonpanotyössä, ja toi-
21393: mäen merkitystä rautatieliikenteen kautta- nen puoli on erilaisissa korjaustehtävissä,
21394: kulkupaikkana aivan oleellisesti, jolloin joista pääosan muodostavat mainittuun ko-
21395: sinne sijoitettavan liikennehenkilökunnan nepajaan keskitetyt henkilövaunujen kor-
21396: tarvekin pienenee. Tätä henkilökunnan lu- jaukset. Kun mainitusta kalustosta suuri
21397: kumääräistä vähenemistä on tosin tapahtu- osa on etelä-Suomen ja Helsingin paikallis-
21398: nut jo viime vuosinakin. Esimerkiksi paikal- liikenteessä, tällaisen vaunuston korjaus-
21399: lisen varikon henkilökunta on vetovoimaka- paikankin pitäisi olla jossakin näillä seu-
21400: luston uusimisen yhteydessä supistunut vuo- duilla, koska muualle siirrettynä siitä ai-
21401: desta 1955, jolloin se oli suurimmillaan, heutuisi tarpeettomasti vaunujen tyhjänä-
21402: 20 % eli 30 henkilöllä. Kun uuden radan kuljetuksia. Uuden kaluston rakentamis-
21403: valmistuttua Haapamäeltä käsin jäänee hoi- paikan ei sen sijaan välttämättä tarvitse
21404: dettavaksi vain paikallisliikennettä, on odo- olla etelä-Suomessa, mutta, koska henkilö-
21405: tettavissa, että koneosaston alaisen henkilö- vaunujen rakentamisessa tarvitaan osittain
21406: 3
21407:
21408: samoja laitteita ja koneita kuin niiden kor- mutta yksistään sen perusteella ei Pasilan
21409: jaamisessakin, molemmat tehtävät olisi kes- konepajan siirtoa Haapamäelle voida aja-
21410: kitettävä samaan konepajaan. Tämän huo- tella mahdolliseksi.
21411: mioonottaen jäisi vain uusien tavaravaunu- Voidaan vielä mainita, että vuoden 1962
21412: jen rakentaminen annettavaksi jollekin tulo- ja menoarviossa myönnettiin Haapa-
21413: muulle konepajalle, jonka sijaintipaikka mäellä olevan VR: n kyllästyslaitoksen siir-
21414: voisi olla muuallakin kuin etelä-Suomessa. tämiseksi Pohjois-Suomeen 170 000 mk:n
21415: Tämä järjestely kuitenkin lisäisi valtion- suuruinen määräraha. Rautatiehallituksen
21416: rautateiden pääkonepajojen lukumäärää, tekemästä esityksestä annettiin sille kulu-
21417: vaikka pyrkimyksenä on päinvastoin niiden van vuoden alussa oikeus käyttää sanotusta
21418: toiminnan keskittäminen ja lukumäärän su- määrärahasta sen perusteluihin vuoden 1963
21419: pistaminen. toisessa lisämenoarviossa tehtyjen muutos-
21420: Edellistä merkittävämmän esteen Pasilan ten mukaisesti 65 000 mk Haapamäen kyl-
21421: konepajan ajatellulle siirrolle Haapamäelle lästämöllä suoritettaviin raide-, kenttä- ja
21422: aiheuttaa kuitenkin sen nykyisen henkilö- muihin vastaaviin perusparannustöihin.
21423: kunnan ja heidän perheenjäsentensä siirtä- Näin ollen on kyllästämön siirrosta luo-
21424: minen uuteen paikkaan. Saatujen kokemus- vuttu ja sen toiminta tulee jatkumaan en-
21425: ten perusteella voidaan melkoisella varmuu- tisessä sijoituspaikassaan.
21426: della olettaa, että vain pieni osa konepajan Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
21427: nykyisestä toimihenkilö- ja työntekijäkun- ettei rautatiehallituksella ole mahdollisuuk-
21428: nasta suostuisi lähtemään pääkaupungista sia tulevaisuudessa pysyttää Haapamäellä
21429: ehdotetulle paikkakunnalle. Kun Haapa- kuin osa nykyisestä henkilökunnastaan. Kun
21430: mäellä ei tällä hetkellä ole muuta teolli- myöskään uusien VR:n tuotantolaitosten
21431: suutta, ja kun paikkakunnan nykyisiä rau- sijoittaminen mainitulle paikkakunnalle ei
21432: tatieläisiäkään ei ilman kouluttamista voi- näytä nykyisten suunnitelmien mukaan ole-
21433: taisi sijoittaa konepajan töihin, tulisi riit- van ajateltavissa, ja kun Baarijärven-Haa-
21434: tävän ammattitaitoisen toimihenkilökunnan pamäen radan rakentaminenkin saattaa
21435: ja työntekijöiden saaminen tuottamaan vai- siirtyä myöhäiseen tulevaisuuteen, supistuu
21436: keuksia. Sen ohella olisi rakennettava VR: n osuus yhdyskunnan työnantajana
21437: kaikki konepajan työskentelylle tarpeelliset väistämättömästi. Koska henkilökunnan su-
21438: tehdashallit, ratapiha ja asuntoalueet. Ai- pistaminen on kuitenkin mahdollista suorit-
21439: noa etu, minkä Haapamäki voisi tarjota, on taa pitkällä tähtäimellä, ei mihinkään yh-
21440: ehkä se, että sieltä olisi saatavissa sopivia dellä kertaa tapahtuvaan työvoiman vähen-
21441: maa-alueita ehdotettuun tarkoitukseen, tämiseen ole tarvetta ryhtyä.
21442: Helsingissä, toukokuun 19 päivänä 1964.
21443:
21444:
21445: Vt. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 0. Ojala.
21446: 4
21447:
21448:
21449:
21450:
21451: Till Riksdagens Herr Talman.
21452:
21453: I en tili Eder, Herr Talman, riktad skri- personer. Minskningen kommer att vara
21454: velse av den 21 april 1964, viiken jag av motsvarande storleksklass även bland
21455: emottog följande dag, har riksdagsman innehavarna av tjänst och befattning vid
21456: Mauno Pohjonen m. fl. i det syfte 37 § 1 de övriga avdelningarna samt bland
21457: mom. riksdagsordningen, sådant detta lag- arbetarna.
21458: rum lyder i lagen den 5 november 1948, När genomfartstrafiken kan överföras till
21459: anger tili vederbörande medlem av stats- den nya genbanan, beror i avgörande grad
21460: rådet för avgivande av svar ställt följande av storleken av de anslag, som årligen be-
21461: spörsmål: viljas för detta järnvägsbygge. Bandelen
21462: Seinäjoki-Parkano kan enligt beräkning
21463: "Är Regeringen medveten om att öppnas för trafik tidigast efter två år,
21464: Haapamäki korsningsstations verk- medan åter byggandet av sträckan Parkano
21465: samhetsmöjligheter uppenbart kom- -Tammerfors torde taga omkring sex år
21466: mer att försvagas betydligt när i anspråk, om de nuvarande anslagen skulle
21467: genbanan Tammerfors- Parkano- kunna ökas. Då på Haapamäkis blivande
21468: Seinäjoki blir färdig, och om så är trafikfrekvens inverkar även Jyväskylä-
21469: fallet, Jämsänkoskibanans färdigblivande, torde
21470: vilka åtgärder har Regeringen det vara skäl att konstatera, att även byg-
21471: företagit, eller ärnar den företaga i gandet av den sistnämnda bandelen kräver
21472: detta avseende ?" åtminstone sex år, även om en alldeles
21473: exakt prognos härvidlag icke ens kan stäl-
21474: Med anledning av detta spörsmål får jag las för när hanan blir färdig.
21475: vördsamt anföra följande. Spörsmålsställarna har anfört, att järn-
21476: Haapamäki är i detta nu en betydande vägsväsendet såsom motvikt mot den per-
21477: knutpunkt för järnvägarna och huvuddelen sonalminskning som man har vetskap om
21478: av befolkningen där har sin utkomst av borde ordna nya arbetsmöjligheter för be-
21479: dem. På samma sätt som de nya banorna folkningen på orten genom att överföra
21480: på sin tid ökat ortens livskraft och invå- Fredriksbergs verkstad dit. Rärvidlag kan
21481: narnas utkomstmöjligheter, kommer Seinä- konstateras, att antalet arbetare vid sagda
21482: joki-Parkano-Tammerfors-banans färdig- verkstad för närvarande är omkring 1300
21483: blivande att i sinom tid väsentligen minska personer, av vilka omkring hälften arbetar
21484: Haapamäkis betydelse såsom genomfartsort med sammansättningen av nya person- och
21485: för järnvägstrafiken, varigenom även be- godsvagnar, och den andra hälften i repa-
21486: hovet av där förlagd trafikpersonal mins- rationsuppgifter av olika slag, av vilka
21487: kas. En sådan personalminskning har vis- huvuddelen utgöres av de personvagnsrepa-
21488: serligen skett redan under de senaste åren. rationer, som centraliserats till nämnda
21489: Tili exempel den lokala depåns personai verkstad. Då en stor del av nämnda mate-
21490: har i samband med förnyandet av dragma- riel är i trafik i södra Finland och i lokal-
21491: terielen reducerats sedan året 1955, då den trafiken på Helsingfors, borde även repara-
21492: var som störst, med 20 % eller med 30 per- tionsorten för en sådan vagnspark ligga
21493: soner. Då från Haapamäki, efter den nya någonstans i dessa trakter, emedan flytt-
21494: banans färdigblivande, komme att skötas ning annorstädes skulle medföra onödig
21495: endast lokaltrafik, är det att emotse, att tomdrift av vagnar. Platsen för byggande
21496: behovet av personai son1 undcrlyder maskin- av ny materiel behöver däremot icke ound-
21497: avdelningen minskas tili omkring 60-70 gängligen ligga i södra Finland, men då
21498: 5
21499:
21500: för byggande av personvagnar erfordras att på orten skulle stå att få lämpliga jord-
21501: delvis samma anläggningar och maskiner områden för det föreslagna ändamålet, men
21502: som för reparation av vagnar, borde båda enbart på grund därav kan man icke tänka
21503: centraliseras till samma verkstad. Med sig en flyttning · av Fredriksbergs verkstad
21504: beaktande härav skulle endast byggandet till Haa pamäki.
21505: av nya godsvagnar kunna ges åt någon Nämnas må ytterligare, att i statförslaget
21506: annan verkstad, vars förläggningsort kunde för år 1962 beviljades 170 000 mk för flytt-
21507: vara belägen även annorstädes än i södra ning av SJ :s impregneringsanläggning i
21508: Finland. Detta arrangemang skulle dock Haapamäki till Norra Finland. Järnvägs-
21509: öka antalet av statsjärnvägarnas huvud- styrelsen erhöll på sin framställning i bör-
21510: verkstäder, ehuru strävandena tvärtom går jan av innevarande år rätt att av sagda
21511: ut på att centralisera verksamheten och anslag enligt i andra tilläggsbudgeten för
21512: minska dessa verkstäders antal. år 1963 i dess motivering företagna änd-
21513: Ett måhända ännu mera betydande hin- ringar använda 65 000 mk för spår-, fält-
21514: der för den tilltänkta flyttningen av Fred- och andra motsvarande grundförbättrings-
21515: riksbergs verkstad till Haapamäki utgör arbeten vid Haapamäki impregneringsan-
21516: dock flyttningen av den nuvarande perso- läggning. Sålunda har man avstått från
21517: nalen och deras familjemedlemmar tili en att flytta impregneringsanläggningen, vars
21518: ny ort. På grund av tidigare erfarenhet kan verksamhet kommer att fortgå på den förra
21519: med tämligen stor säkerhet antagas, att platsen.
21520: endast en liten del av verkstadens nuva- Med stöd av ovanstående kan konsta-
21521: rande funktionärer oh arbetare skulle gå teras, att järnvägsstyrelsen icke har möj-
21522: in på att flytta från huvudstaden till den ligheter att i framtiden bibehålla mera än
21523: föreslagna orten. Då i Haapamäki icke i en del av sin nuvarande personai i Haa-
21524: detta nu finns någon annan industri och pamäki. Då icke heller placering av SJ: s
21525: då icke heller ortens nuvarande järnvägs- nya produktionsinrättningar på nämnda
21526: folk utan utbildning skulle kunna överföras ort synes tänkbart enligt de nuvarande
21527: till verkstadsarbete, skulle erhållandet av planerna och då även byggandet av Saari-
21528: tillräckligt yrkeskunniga funktionärer och järvi-Haapamäkibanan kan komma att
21529: arbetare komma att medföra svårigheter. uppskjutas till långt i framtiden, minskas
21530: Därtill borde alla för verkstadens arbete SJ: s andel såsom samhällets arbetsgivare
21531: nödiga fabrikshallar och bangård byggas oundvikligt. Då personalminskningen dock
21532: ävensom bostadsområden. Den enda fördel, kan ske på lång sikt, förefinns icke behov
21533: som Haapamäki skulle kunna erbjuda är att på en gång minska arbetskraften.
21534: Helsingfors den 19 maj 1964.
21535:
21536:
21537: Tf. minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena 0. Ojala.
21538:
21539:
21540:
21541:
21542: E 485/64
21543: 1
21544:
21545:
21546: 1
21547: Kysymys N: o 61.
21548:
21549:
21550:
21551:
21552: Niiranen ym.: Onkisalmen sillan ja L,atvalammen-Ylä-
21553: myllyn maantien rakennussuunnitelmista.
21554:
21555:
21556: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21557:
21558: Liperin kunnan aluool1a sijaitseva Onki- tutkimuksia." Vuonna 1963: ,Suunnitelmien
21559: salmen lossipaikka on se:n ,]mutta smmtautu- tarkistamisen ja sillan rakentamismahdolli-
21560: van Joensuun ja Savonlinnan välisen huo- suuksien selvittäminen on vielä kieskoo."
21561: mwttbavan liikenteen ,eräs vaikeuttaja. Vai- Hallitusten rtoimenpitein on siis si1lan ra-
21562: keuksien poistamiseksi sillan rakentamismah- kentaminen liitetltly tien pamntamiseen, mitä
21563: dollisuuteen on eri tahoiHa jo kauan kiinni- onkin liikenneolojen kokonaiskehittämisen
21564: tetty huomiota. Asiasta on tehty myös useita kannalta pidettävä oikeana menettelynä. Tien
21565: edusku:ruta-aloitteita. Niidoo johdosta vihdoin parannustyötä on jo suoriterttukin Siikasal-
21566: syyskuun 15 päivänä 1961 oouskunta päätt~ men-Ylämyllyn välisellä osalla. Erityisesti
21567: lausua toivomuksen, ,,.että hallitus ryhtyisi työtilaisuuksd.en saamiseksi olisi kuilt!enkin
21568: toimoopiteisiin sillan rakenta.misekffi Onki- välttämätöntä kiirehtiä toimenpiteitä maini-
21569: salmen lossipaikalle Liperin kautta SavO'll- tun sillan rakentmniseksi ja ti<en kokonaisuu-
21570: linnaan suuntautuvailoa maantiellä". de&SaJan para:rutamiseksi tarpeellisten tutki-
21571: Edellä mainitun toivomuksen johdosta suo- musten ja suunniJOOlmien valmistamiseksi ja
21572: ritetmista toimenpiteistä ovat hallitukset ker- töiden aJ.oittamiseksi.
21573: tomuksissaan ilmoittaneet seuraavaa: Vuonna Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
21574: 1961: , T,asavallan Presidentti päätti 30 päi- tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin esi-
21575: vänä joulukuuta 1961 antaa valtioneuvostO'll tämme kunnioittaen valtioneuvoston asim-
21576: tehtäväksi ryhtyä oouskunnan toivomuksesta omaisen jäsenen vastaltitavaksi kysymyksen:
21577: aiheutuviin ttoimoopiteisiin." Vuonna 1962:
21578: ,Sillan rake:rutamiseksi on suoritettu erillinen Missä vaiheessa ovat Onkisalmen
21579: siltapaikkatutkimus ja samoin suoritettu tut- sillan rakentamiseksi ja LaJtvalam-
21580: kimus Latv<almnmeDr-Ylämyllyn maantien men-Ylämyllyn maantien parantami-
21581: parantamiseksi kokonaisuudessaan. Molempien seksi tarpoolHset tutkimukset ja suun-
21582: suunnitelmien tarkistamiseksi ja edullisimman nitelmat, sekä
21583: siil.itiapaik:an löytämiseksi sillan ja tienparan- milloin mainitut työt voidaan aloit-
21584: nuksen kian.nalta on vielä suoritettava lisä- taa?
21585: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1964.
21586:
21587: Toivo Niiranen. Tauno Kelovesi.
21588: Pauli Puhakka. Veikko I. Rytkönen.
21589: Lyyli Koskinen. Aarne Pulkkinoo.
21590: Veikko J. Rylttönen.
21591:
21592:
21593:
21594:
21595: E 467/64
21596: 2
21597:
21598:
21599:
21600:
21601: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21602:
21603: Kansanedustaja Toivo Niira.Il!en ym. ova,t Maastotutkimukset Onkisalmen ylitystä
21604: Teidän välityksellänne, Herra Puhemies, jät- varten ovat myös olemassa. Ne osoittavat',
21605: täneet valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 mo- että sil·lan r3Jkentaminen Onkisalmen lautta-
21606: mentissa mainitussa tarkoituksessa, sellaisena paikalle on sangen vaikea ja kallis tehtävä,
21607: kuin tämä lainkohta on 5 päivänä marras- kun ottaa huomioon, että järvipengertä tulee
21608: kuuta 1948 annetussa ~aissa, halli1t111ksen raken'Thettavaksi yhteensä 700 m, että S·ai-
21609: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- maan vesipintojen suuren vaihtelun ja Onki-
21610: van 21 päivänä huhtikuuta 1964 päivätyn ja salmen voimakkaan aallokon takia vesipinnan
21611: seuraavana päivänä tiedokseni tulleen kysy- yläpuolisesta penkereestä tulee korkea ja että
21612: mykseen: salmen suuriin vesisyyyys on HW :stä (kor-
21613: kein vedenpinta) mitattuna 16.15 m ja että
21614: ,Missä V'aiheessa ovat Onkisalmen yli 5 metrin vesisyvyys vastaavastQ mit,attuna
21615: sillan rakentamiseksi ja Latvalam- on 270 metrin matkalla. Salmessa välittää
21616: men-Ylämyllyn ma,an<t•ien parantami- ympäri vuoden liikennettä 493.6 m pitkällä
21617: seksi tarpeeHiset tutkimukset ja suun- lauttavälillä vuonna. 1960 hankittu köyden
21618: nitelma,t, sekä varassa liikkuva 30 tonnin vintturikäyttöinen
21619: milloin mainitut työt voidaan aloit- lautta, joten mitään liikennerajoituksia ei
21620: ltlaa?" lauttapaikalla ole eikä m~tään ruuhkautu-
21621: Kysymyksen johdost'a saan kunnioittaen mista pääse syrutymään.
21622: esittää seu!'aavaa: Edellisestä on selvinnyt, että po. tien-
21623: Maastotutkimukset koko kysymyksessä mai- parannussuunnitelmaa on eduskunnan toivo-
21624: ni1tulla ti·enosaHa on suoritettu myös vaihto- malla tavalla jo kehitetty sangen pitkälle. Ve-
21625: EihtoiJSt,en linjojen kohdalta. Varsinainen tien- silain edellyttämää katselmusta varten tarvit-
21626: parannussuunnitelma on näinollen V'almiina, tavan alustavan siltasuunnitelman laatimi-
21627: mutta vaihtoehtoisten linjojen osalta se ei seen ei kuitenkaan ole toist'aiseksi voitu r·yh-
21628: vielä ole ollut tielain mukaisessa käsittelyssä. tyä, eikä sillan vesioikeudellista käsittelyä
21629: Tienparannustyön ydinkysymys on sHlan ra- panna aluelle, koska vielä ei ole olemassa lo-
21630: kentaminen Onkisalmen laut.tapaikalle. Kun pullista selvitystä sillan vesiaukon vähim-
21631: rtämä siLtapaikka vaikuttaa vain 5 km pitui- mäistarpeesta ja vähimmäisalikulkukorkeu-
21632: seen osaan n. 20 pitkästä parannussuunnitel- desta. Tämän selvilt~ksen tulee tekemään mi-
21633: masta, voitaisiin n. 15 km mainitusta suunni- nisteriön 7. 12. 1963 asettama vesit·eiden luo-
21634: telmasta toteuttaa riippumat.ta Onkisalmen kittelutoimikunta, joka luokiteltuaan Saimaan
21635: siltakysymyksen kehityksesltä, sikäli kuin pi- vesitiet, joista eräs kulkee OnkisaJmen kautta,
21636: dettäisiin tarpeellisena muista kuin liikenne- tulee laatimaan ehdotukset eri vesiltieilolä nou-
21637: taloudellisista syisltä lähivuosina ryhtyä tä- datettavista mitoituksiSJta lähinnä mkennetta-
21638: män nykyisin vähäliikenteisen tienosan pa- vien siltojen alikulkukorkeutta ja muita mit-
21639: rantamiseen. toja silmälläpitäen.
21640: Helsingissä 12 päivänä :t1oukokuuta 1964.
21641:
21642:
21643: Vt. kulkulaåtosten ja yleisten töiden ministeri 0. Ojala.
21644: 3
21645:
21646:
21647:
21648:
21649: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21650:
21651: I en ti:ll Eder, Herr T,aJJ.man, riktad skri- handen, art!t byggande av en bro vid Onki-
21652: velse .av den 21 april 1964, viiken j~ag emot- salmi färjplarts är myeket svårt ooh dyrt, då
21653: tog följande dag, har riksdagsman Toivo Nii- man beaktar, atrt sammanlagt 700 m bank
21654: ranen m. fl. i det syfte som nämnes i 37 § måste byggas i sjön, rutt denna bank: måste
21655: 1 mom. riksdagsordningen, sådant detta lag- göras hög på grund av de stora vattenstånds-
21656: rum lyder i lagen den 5 november 1948, till växlingarna i Saimen ooh den kraftiga sjö-
21657: vederbörande medlem av statsrådet för av- gången i Onkisail.mi, och ,att sundertls största
21658: givande av srvar ställrti följande spörs:mål: vattendjup, mätt från HW (högsta vatten-
21659: yta) är 16.15 m och ~att vat:tendjupet mot-
21660: ,I vil.ket skede befinner sig de för svarande mätt är ·Över 5 meter på en strr-äeka
21661: byggande av Onkisalmi bro ooh för- av 270 meter. Trafiken i sundet förmedlas
21662: bättrande av landsvägen Latv.wlampi- ål'let om av en år 1960 anskaf:fad 30 tons
21663: YlämyHy nödiga undersökningarna oeh vinschdriven, längs linagående färja på en
21664: planerna, ooh när kan nämnda arbe- sträcka ~av 493.6 m, varför några trafikbe-
21665: ten påbörj~as~" gränsningar på färjplatsen iclm finns och
21666: Med anledning av detta spörsmål får jag stockning icke kan uppkomma.
21667: vördsamrt anfö:va följande. Av ovanstående framgår, att ifr. vägför-
21668: Terrängundersökningarna på hela den i bätt,ringsplan redan i enlighet med riks-
21669: spörsmålet nämnda vägdelen har utförts även dagens hemsrtälla:n utvecklats rätt långt. Upp-
21670: f.ör a;1ternativa linjer. Den egentliga väg- görande av en förbel'ledande bropl<an för i
21671: förbättringsplanen är sålunda färdig, men vattenlagen förutsatt syn har dock <icke hit-
21672: har icke ännu underkastats i väglagen avsedd t,ills kunnat företagas och den vatrtenrättsliga
21673: behandling :i fråga om de alrt;ernativa lin- handläggningen icke kunnat inledas, då slut-
21674: jerna. Kärnfrågan i vägförbättringsarbetet lig utredning mn minimibehovet i fråga om
21675: är byggande av en bro vid Onkisalmi färj- brons valtitenöppning och minimiunderfarts-
21676: stäl:t.e. Då denna broplats inverkar endast höjd icke ännu förefinnes. Denna utredning
21677: på ,en 5 km lång sträcka •av den i planen kommer a:rtt y,erkstäHas av den av ministeriet
21678: berörda ca 20 km Iånga vägen kunde om- 7. 12. 1963 tillsaUa kommissionen för klas:si-
21679: kring 15 km av nämnda plan förverkligas ficering av vattenvägarna, viiken sedan den
21680: oberoende av huru frågan om Onkisa:lmi bro lcla.ssificerat Saimens vattenvägar, av vilka
21681: utvecklar sig, såvida det skulle anses nö- en går genom OnkisaJmi, kommer artt utar-
21682: digt rutt av andra än rtrafikekonomiska skäl beta förslag angående på de olika vatteu-
21683: under de närmaste åren skrida tiU förbät.t- vägarna tillämpliga dimensioneringar, när-
21684: ring av denna vägdel, som för närvarande masrt med beaktande av underfartshöjd och
21685: är föga trafikerad. övriga dimensioner för de broar, som skaJl
21686: T~errängundersökniugarna för överbyggande bygga:s.
21687: av Onkisalmi föreligger ooksä. De ger för
21688: Helsingfors den 14 maj 1964.
21689:
21690:
21691: Tf. minister för kommunikationsväsendet och aillmänna arbetena 0. Ojala.
21692: Kysymys N:o 62.
21693:
21694:
21695:
21696:
21697: J'åmsen ym. : Vesihallituksen perustamisesta.
21698:
21699:
21700: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
21701:
21702: Maamme vesiasioiden hallinnossa vallin- lytyksiä. Käyttövesivarastomme ovat raJOI-
21703: nut hajanaisuus on ollut yleisessä tietoisuu- tetut ja veden tarve kasvaa vuo8i vuodelta,
21704: dessa jo kauan. Vesien ja vesistöjen tilaan joten veden käytön ja veden likaantumisen
21705: vaikuttavia toimenpiteitä suoritetaan edelleen aiheuttamat kysymykset ovat jo muodostu-
21706: useamman keskusviraston ja laitoksen sekä neet vakavak8i ongelmaksi.
21707: eri järjestöjen toimesta samoissa vesistöissä Aloitteita ja esityksiä asiantilan korjaami-
21708: ja vesistöalueilla ilman riittävää kosketusta seksi on tehty eri tahoiLta yli kahden vuosi-
21709: ja yhteistyötä. Maataloushallituksen insi- kymmenen ajan. Toivomusaloitteita edus-
21710: nööriosastossa ja sen alaisissa maanviljelys- kunnalle on esitetty lukuisien kansanedusta-
21711: insinööripiireissä hoidetaan pääasiallisesti jien taholta. V. 1952 eduskunta lausui hal-
21712: maataloutta koskevien kuivatus- ja vesistön- litukselle toivomuksen asian ottamisesta kii-
21713: järjestelytöiden suunnittelu ja toimeenpano reellisesti harkittavaksi. V. 1955 asettivat
21714: sekä maaseudun vesihuoltotöiden valvonta. silloin toimineet maatalouden vesirakennus-
21715: Lisäksi vesiensuojelun hoitaa maataloushal- komitea, tie- ja vesirakennushallintokomitea,
21716: Htus ja sen piirihallinto. Tie- ja vesiraken- vesistön suojelukomitea ja vesilakikomitea
21717: nushallitus on suorittanut vesio~keudellisia yhteisen vesihallintojaoston, joka y!ksimieli-
21718: katselmuksia, eräitä joenperkaustöitä sekä senä käsityksenään lausui, että epäkohdat ja
21719: sellaisia yrityksiä, jotka koskevat vesiliiken- puutteet vesiasioiden hoidossa ovat niin suu-
21720: teen parantamista. Metsähallitus on huoleh- ret, että maahamme on ensi tilassa perus-
21721: tinut valtion metsämailla olevien soiden kui- tettava vesihallitus, mikä vastaisi myös sitä,
21722: vatuksista ja uittoväylien parantamisesta. mitä eduskunnan toivomuksessa oli tarkoi-
21723: Valtion vesivoimatoimikunnan alainen vesis- tettu. Ajankohta olisi sovelias huomioonot-
21724: töjen säännöstelytoimisto on laatinut sään- taen sen tilanteen, jonka valmisteilla oleva
21725: nöstelysuunnitelmat sekä hoitanut säännöste- vesiiainsäädäntö ja pian voimaantuleva tie-
21726: lyn ohjauksen eräissä päävesistöissämme. Li- lainsäädäntö asian hoidon yleisen järjestelyn
21727: säksi lukuisat maa- ja metsätaloudelliset osalta aiheuttavat. Myös eduskunnan v. 1960
21728: järjestöt suorittavat vesiä koskevia toimen- asettama vesilakivaliokunta katsoi tarpeelli-
21729: piteitä. Vesiin ja vesistöihin kohdistuva seksi kysymyksen selvittämisen kiirehtimistä.
21730: yleinen valvonta kuuluu kolmelle eri kes- Allekirjoittaneiden mielestä nykyiset epä-
21731: kusvirastolle, metsähallitukselle, maatalous- kohdat voidaankin poistaa vain siten, että
21732: hallitukselle sekä tie- ja vesirakennushalli- vesiasioiden hallinto, maankuivatustoiminta
21733: tukselle ja niiden alaisille piirihallinnoille. mukaan luettuna, keskitetään oman erillisen
21734: Tästä on mm. ollut seurauksena, että eri keskusviraston alaiseksi.
21735: talousalojen etunäkökohtien yhteensovittami- Asiassa on lopultakin päästy niin pa1jon
21736: nen on tuottanut vaikeuksia. Vesiin ja ve- eteenpäin, että tohtori E. J. Maunerin joh-
21737: sistöihin kohdistuviin toimenpiteisiin kyt- dolla toiminut vesihallintokomitea on huh-
21738: keytyy suuria taloudellisia arvoja, joten ne tikuun 2 päivänä 1963 jättänyt mietintönsä.
21739: pitäisi voida hoitaa sekä paikallisten että Siinä todetaan edelläesitetyt puutteellisuu-
21740: kansantaloudellisten näkökohtien mukaan det ja hallinnon hajanaisuus ja pidetään toi-
21741: edullisimmalla tavalla. Nykyisen hajanai- menpiteitä vesihallinnon keskittämiseksi vält-
21742: suuden vallitessa ei vesitaloudellisten koko- tämättöminä. Komitean mietintö sisältää eh-
21743: naissuunnitelmien luomiseen ole ollut edel- dotuksen vesihallituksesta ja sen organisaa-
21744: 2
21745:
21746: tiosta sekä tarvittavat säädösehdotukset. Vain seisten töiden toimeenpanossa. Vesihallitus
21747: erillisen vesihanituksen perustamisella on voisi aloittaa toimintansa pääasiallisesti eri
21748: komiten asiantuntijajäsenten käsit)"ksen mu- virastojen yhdistymisestä koostuneen virka-
21749: kaan epäkohdat korjattavissa. Eräät viime- mieskunnan avulla ja sen täydentäminen
21750: aikaiset tapahtumat, mm. Pohjanmaalle muo- voisi tapahtua asteittain.
21751: dostetun jokitoimiston perustaminen, osoit- Edellä esitetyn perusteella esitämme val-
21752: tavatkin, että millään esitetyillä tilapäisrat- tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin no-
21753: kaisuilla ja tehtävien siirroilla työvirastolta jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21754: toiselle ei asioihin saada korjausta, eikä nii- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21755: hin ole aiheellista ryhtyä, koska ne aiheut-
21756: taisivat vain entistä pahempaa sekaannusta. Onko Hallitus ryhtynyt tai aikooko
21757: Niinpä on todettavissa, että maataloushalli- ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin asteit-
21758: tuksen ja tie- ja vesirakennushallituksen tain muodostettavan vesihallituksen
21759: vil'kamiehet työskentelevät siellä samoilla perustamiseksi vesiasioiden hallinnossa
21760: alueilla samoissa tehtävissä, josta kaJksinker- nykyisin vallitsevan hajanaisuuden
21761: taisesta rinnakkaistyöstä tulee johtumaan poistamiseksi?
21762: paitsi lisäkustannuksia myös viivytystä ky-
21763: Helsingissä 21 päiYänä huhtikuuta 1964.
21764:
21765: Artturi Jämsen. Kalevi Kilpi. Mauno Jussila.
21766: Pentti Pekkarinen. Kelpo Gröndahl. Eemil Partanen.
21767: Esu Niemelä. Antti Kinnunen. Toivo Antila.
21768: Hilja Väänänen. Siiri Lehmonen. Matti Liinamaa.
21769: Tahvo Rörrkkö. Pentti Sillantaus. Blis Manninen.
21770: Eino Uusitalo. V. E. Svinhufvud. Armas Leinonen.
21771: Marja Lahti. Sylvi Halinen. Olavi Kämäräinen.
21772: Mauno Pohjonen. Aarne Pulkkinen. Nestori Kaasalainen.
21773: Arvo Pentti. Lyyli Aalto. V eik:ko Hyytiäinen.
21774: Aapo Seppälä. Antti Linna. E. J. Paavola.
21775: Hannes Paaso. Eino Ojajärvi. Toivo Salin.
21776: Olavi Lahtela. Reino Ala-Kulju. Anna-Liisa Linkola.
21777: Eino Sääskilahti. Erkki Hara. Artturi Koskinen.
21778: Arvo Ahonen. Saara Forssius. U. H. Voutilainen.
21779: A!kseli Paarman. Akseli Roden. Ante1·o Väyrynen.
21780: Mikko Asunta. Toivo Åsvik. Impi Lukkarinen.
21781: Eero .Juntunen. Uljas Mäkelä. Eemil IJuukka.
21782: Alvar Sundell. Olli Kervinen. Eclit •rerästö.
21783: Esa Timonen. Pauli Puhakka. Matti Raipala.
21784: Ale Holopainen. V. J. Rytkönen. Olli Aulanko.
21785: Paula Ruutu. Edvard Pesonen. .T. A. Jugarå.
21786: Veikko Honkanen. Niilo Ryhtä. Albin Wickman.
21787: Reino Karpola. Vilho Suosalo. Lauri Kantola.
21788: Sulo Suorttanen. K. Tamminen. J. Mustonen.
21789: Lauri Laine. Eino Räsänen. Toivo H. Kinnunen.
21790: Urho Kähönen. Yrjö Hautala. Martti Linna.
21791: Atte Pakkanen. Matti Kekkonen. Matti Koivunen.
21792: Matti Mattila. Leo Häppölä. Veikko I. Rytkönen.
21793: Pekka Vilmi. Aaro Kauppi. Aimo Laiho.
21794: T. Niiranen.
21795: 3
21796:
21797:
21798:
21799:
21800: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
21801:
21802: Kansanedustaja Artturi Jäms€m ym. ovat mikunta ja sen alainen vesistöjen säännös-
21803: Teidän välityksellänne, Herra Puhemies, jät- telytoimisto lakkautettaisiin, jolloin sen teh-
21804: täneet valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo- tävistä osa siirrettäisiin kauppa- ja teolli-
21805: mentissa mainitussa tarkoituksessa hallituk- suusministeriölle ja osa tie- ja vesiraken-
21806: sen asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- nushallitukselle sekä että muiden vesiviran-
21807: raavan 21 päivänä huhtikuuta 1964 päivä- omaisten välistä työnjakoa tarkistettaisiin,
21808: tyn ja seuraavana päivänä kulkulaitosten ja minkä lisäksi kulkulaitosten ja yleisten töi-
21809: yleisten töiden ministerin tietoon tulleen ky- den ministeriön yhteyteen perustettaisiin ve-
21810: symyksen: siasiain neuvottelukunta. Toisen vaihtoeh-
21811: don mukaan lähes kaikki vesiasiat keskitet-
21812: ,Onko Hallitus ryhtynyt tai aikooko täisiin perustettavalle vesihallitukselle.
21813: ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin asteit- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
21814: tain muodostettavan vesihallituksen riö on valtioneuvoston käsiteltäväksi saatta-
21815: perustamiseksi vesiasioiden hallinnossa nut esityksen työjaon määritteleruisestä tie-
21816: nykyisin vallitsevan hajanaisuuden ja vesirakennushallituksen ja maataloushal-
21817: poistamiseksi?" lituksen välille Pohjanmaan jokien vesistö-
21818: töissä, joiden kohdalla vesihallinnon hajanai-
21819: Kysymyksen johdosta saan kunnioittavasti suudesta johtuvat epäkohdat ovat olleet ajan-
21820: esittää seuraavaa. kohtaisimpia. Esitystä käsittelemään halii-
21821: Kuten kyselyn perusteluissa todetaan, on tus on asettanut ministerivaliokunnan. Kä-
21822: vesihallinnon keskittäminen ollut vireillä jo sittelyn aikana on kuitenkin ilmennyt oi-
21823: pitkän aikaa. Viimeksi on valtioneuvoston keudellisia epäilyksiä siitä, voidaanko tämä
21824: asettama vesihallintokomitea antanut asiasta keskittäminen toteuttaa valtioneuvoston pää-
21825: joulukuun 28 päivänä 1962 päivätyn mietin- töksellä, minkä vuoksi valiokunnassa on har-
21826: tönsä. Mietinnössä on tehty kaksi ehdotusta kittu lainsäädäntötoimenpiteisiin ryhtymistä
21827: vesihallinnon keskittämiseksi, nimittäin eh- asiassa. Ministerivaliokunnassa on ollut esillä
21828: dotus järjestelyjen suorittamisesta nykyisten myös kysymys vesiasioiden yleisestä keskittä-
21829: vesiviranomaisten puitteissa, jota komitean misestä. Valiokunnan työ on kuitenkin vielä
21830: enemmistö on kannattanut sekä ehdotus eri- kesken, minkä vuoksi asiaa ei ole voitu vielä
21831: tyisen uuden vesihallintoviranomaisen, vesi- ottaa esille koko hallituksessa eikä hallitus
21832: hallituksen, perustamisesta, millä kannalla niinmuodoin ole vielä myöskään määritellyt
21833: komitean vähemmistö on ollut. Ensiksi mai- kantaansa vesihallintokomitean mietinnössä
21834: nitun vaihtoehdon mukaan keskittäminen to- tehtyihin ehdotuksiin.
21835: teutettaisiin siten, että valtion vesivoimatoi-
21836: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1964.
21837:
21838:
21839: Vt. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 0. Ojala.
21840: 4
21841:
21842:
21843:
21844:
21845: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
21846:
21847: I en till Eder, Herr Talman, riktad skri- byrån för vattendragsreglering skulle indra-
21848: velse av den 21 april 1964, vilken ikom till gas, varvid en del av dess uppgifter skulle
21849: ministerns för kommunikationsväsendet och överföras till handels- och industriministe-
21850: allmänna arbetena kännedom följande dag, riet och en del till väg- och vattenbyggnads-
21851: har riksdagsman Artturi Jämsen m. fl. i det styrelsen samt att arbetsfördelningen mellan
21852: syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger, övriga vattenmyndigheter skulle justeras,
21853: till vederbörande medlem av statsrådet för varjämte i anslutning till ministeriet för
21854: avgivande av svar ställt följande spörsmål: kommunikationsväsendet och allmänna arbe-
21855: tena skulle inrättas en rådgivande kommis-
21856: ,Har Regeringen skridit till snabba sion för vattenärenden. Enligt det andra
21857: åtgärder eller ärnar den göra det för alternativet skulle nästan alla vattenärenden
21858: successivt inrättande av en vattensty- centraliseras till en nyinrättad vattensty-
21859: relse till avhjälpande av den decentra- relse.
21860: lisering som för närvarande råder Ministeriet för kommunikationsväsendet
21861: förvaltningen av vattenärenden~" och allmänna arbetena har till behandling i
21862: statsrådet bragt ett förslag om fastställande
21863: Med anledning av detta spörsmål får jag av arbetsfördelningen mellan väg- och vat-
21864: vördsamt anföra följande. tenbyggnadsstyrelsen och lantbruksstyrelsen
21865: Såsom i motiveringen till spörsmålet kons- i fråga om älvarna i Österbotten, beträf-
21866: tateras, har en centralisering av vattenför- fande vilka olägenheterna av den decentrali-
21867: valtningen varit anhängig redan en längre serade vattenförvaltningen varit mest ak-
21868: tid. Senast har en av statsrådet tillsatt vat- tuella. Regeringen har tillsatt ett minister-
21869: tenförvaltningskommitte avgivit betänkande utskott för behandling · av framställningen.
21870: i saken den 28 december 1962. I betänkan- Under behandlingen har dock yppat sig ju-
21871: det har framlagts två förslag till centralise- ridiska tvivelsmål därom, huruvida denna
21872: ring av vattenförvaltningen, nämligen att centralisering kan verkställas medelst stats-
21873: organiseringen skulle verkställas inom ramen rådets beslut, var:för man i utskottet över-
21874: för de nuvarand.e vattenmyndigheterna, vil- vägt att skrida till lagstiftningsåtgärder i
21875: ket förslag understötts av majoriteten inom saken. I ministerutskottet har även behand-
21876: kommitten, och ett förslag om inrättande av lats frågan om en allmän centralisering av
21877: ett särskilt nytt vattenförvaltningsorgan, vattenärendena. Utskottets arbete pågår
21878: vattenstyrelsen, vilken ståndpunkt intagits dock ännu, varför saken icke kunnat tagas
21879: av minoriteten inom kommitten. Enligt det upp i hela regeringen och denna har sålunda
21880: förstnämnda alternativet skulle centralise- ännu icke preciserat sin ståndpunkt till de
21881: ringen förverkligas så, att statens vatten- i vattenförvaltningskommittens betän:kande
21882: kraftskommission och den denna underställda framlagda förslagen.
21883: Helsingfors den 21 maj 1964.
21884:
21885:
21886: Tf. minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena 0. Ojala.
21887: Kysymys N:o 63.
21888:
21889:
21890:
21891:
21892: J. Mäkelä ym.: Suunnitelmista Porin Prikaatin ja sen
21893: alueelle rakennettavan suurpesulan likavesien laskemi-
21894: seksi Köyliönjärveen.
21895:
21896:
21897: E d u s k u n n a n H e II' r a P u h e m i e h e 11 e.
21898:
21899: Puolustusministeriö suunnittelee Länsi-Suo- tonttien ja jopa vi:ljellyn maan l!rohltuutto,
21900: men vesioikeudelta anomansa [uvan perus- maan artvona!lennukseen. V a:ltion !toimesta
21901: teella hoitaa SäJkyJän Huovmrinteelle sijoi- luonnonsuoj,elualueeksi julistettu Oltltan alue
21902: tetun Porin Prikaatin 'l:illmvesien j1a saastei- m<iskl!itta:iSiin niin ikään valtion toimesta.
21903: den poistamisen alueeLta 'lasketulttamalla ne Suunnitelman :toteuttaminen o:lisi vandalis-
21904: keskellä Köyliön pitäjää sijaitsevaan ~uon mia; vrukivaHan kohteeksi joutuisi muun
21905: nonlk:auniiseen historiaUliseen Köyliönjärveen. ohella Köyliönjäl"Ven ja !koko KöyEön seu-
21906: Eivätlk'ä kysymykseen tu!lisi vain !tavanomai- dun tuhaJtvu()tinen historia. PuolusitrusJ.aitok-
21907: set li.kla,vedet ja jätt<eet, vaan Huovinrinteelle sen saasteiden ja my:rlkkyjen !keskelle joutuva
21908: rakennettavan puolustusministeriön suurpe- 1luonnonihana ja puu:stoltaan oloi'SSamme har-
21909: sulan liait j1a synlteetJtiset myrkYJt on niin rvinaislaatuinen Ki!I'ik!kosaari ~irkkoineen, Lal-
21910: ikään tarkoitus 'laskea kyseiseen jä:rween ja lin kartanaineen ja muine historialiisine
21911: sitä kautlta pientä jokea myöten mereen. muistomerkkeineen olisi siilloin muistutuk-
21912: Suunnite'l:ma on herättänyt varsinkin Köy- sena siitä, miten oudolla tavalla puolustus-
21913: liössä mU:tta myös lähikunnissa voimakikaan ministeriö puolustaa kauneinta Suomea.
21914: vastareaktion niinkuin 'lUIOlllnoHista onkin. Kyseinen suunnitelma (Säkylän rvaruskrm-
21915: Asuildraat vastusltavat yksimielisesti sen to- nan ja sanotun 'pesulan jätteiden poistami-
21916: teuttamista. Heidän Olll mahdoton Y'ffiillär- seksi ei ole ainoa, joskin se on kuulemma
21917: tää, että puolustusministeriön toimesta tur- jonkin verran h1alvempi kuin erääit muut
21918: meltaisiin eräs Sa'ta,kunnan !kaunei'mmislta suu:nnitelma't. Mutta se on aivan ilmeisesti
21919: järvistä ja juuri nylt, joliloin [opui1iJil!kin ale- myös tuhoisin.
21920: taan yleisesti ymmärtää, mitä kansa:ntervey- Edellä olevan perustee]la j1a viitaten va'l-
21921: dellistä vaaraa ja vaaraa luonnolle merkit- itiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenlttiin €8i-
21922: see vesien sa1astuminen. Köy:tiönjärvi on pitä- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21923: jän keskellä. Enin osa !kunnan asukkaista vastaitJtava,ksi !kysymyksen :
21924: a:suu ja kunnan useimmat kylät sijaitsevat
21925: sen rantamilla. Järven saastwminen ja myr- Salliiko Haillitus puolustusministe-
21926: kyttyminen olisi hyvin suuri lta1oudellinen riön suunniteltrnien - jos Länsi-Suo-
21927: mene~tys kuniiaJlle ja sen asukka~lle. Järven men v,esioiikeus antaa siihen luvan -
21928: kala!kanta häviäisi, !kymmeneit järven ran- Porin Priika:atin ja sen alueeHe ralk:en-
21929: noille :r·rukennetut huvilait menettäisivät ar- nelltavan suurpesulan likavesien ja
21930: vonsa, uimapaikat turmeltuisivat, !kunnan muiden saasteiden laskemiseksi Köy-
21931: tärkeimmäJt 81lueet kadortJtaisivat nykyisen ar- liönjärveen toteutuvan?
21932: vonsa. Se jolhtaisi myös asunttojen, a:sunto-
21933: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1964.
21934:
21935: Juho Mäkeil'ä. Kelpo Gröndahl.
21936: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
21937:
21938:
21939: E 491/64
21940: 2
21941:
21942:
21943:
21944:
21945: E d u s k u n n a n H e '1.' r a P u h e m i e h e 11 e.
21946:
21947: Valtiopäiväjärj•estyiksen 37 § :n 1 momen- nwt jätevesi on asilantuntijoiden käsityksen
21948: !t;issa mainitU!SSa tarlkoi.lturksessa oleltte Te, mukaan haMeerivapaata ja muutoinkin niin
21949: Hel"ra Puhemies, 23 päivänä lhuihtikuuta •puhd:iisltunultta, etJtei siitä aiheudu hygieenri-
21950: 1964 päivätyn !kirjeenne n:o 580 ohe~lla lä- ·siä tai terveydel'lisiä haittoja. Kun S'äkylän
21951: 1hettä.nyt •va8tattavaJkseni !kansanedustaja Ju- varuskun'J.11an pesulassa luovutaan lisäiksi
21952: iho Mäkelän ynnä muiden jättämän seuraa- pia!klkoin synJteettisten pesuaineiden käytöstä,
21953: van !kysymyksen: ei pesulankaan taholta ole odotettavissa hait-
21954: itatekijö~tä.
21955: ,Salliiko Haillitus puolustusministe- Swkylän varuskunnoo puhdistetut jäteve-
21956: illiön suunnitellm.ien - jos Länsi-Suo- det voidaan johtaa vaiihtoeh:toisesti kolmeen
21957: men vesioilkeus antaa siihoo luvan - eri vesistöön. Oltuaan yhteydessä vesierumo-
21958: Porin Prilka:atin ja sen alueelle ralken- jeluviranomaisten kanssa ja tuitkittuall!l1 eri
21959: netltavan suurpesulan likruvesien ja mahdollisuuksia puhdistettujen jätevesien
21960: muiden saasteiden l!askemiseksi Köy- johtamiselmi vesistöihin puO!lustuSIIl1inisteriö
21961: lliönjäl."Veen >toteutuvll!l1 ~" on hakenut Läooi~Suomen vesioikeudelta lu-
21962: paa johtaa ne S&kylän ja KöJ'lliön kunnissa
21963: V .astauksen~an~ lkysymy!lmeein esitän kun- olevien Vilteojan ja Ketelinojan kautta Köy-
21964: nioibvas1ti seuraavaa: liönjä.l."V.een liittäen haikemuksee:rusa myös
21965: PuOlustusminiSteriö on omalta osaJ.rtaan kolme muwta suunniteltua vailitoehtoista
21966: kiinnittänyt vakavaa huomiota iSäkylän va- <raJtJkaisua sekä Köyliönjärven nykyistä tilaa
21967: ruskum:ran jätevesikysymyksen raJtikaisemi- koskevan asia'J.11tuntija:lausunnOIJ.1. Lisäksi puo-
21968: seen. Krm :SälkyJän kunnan vesihuoilJtosuum.- <lustusministeriö on ;laadiltuttanut suunnitel-
21969: ni!telman !tekeminen ja toteuttaminen tu:lee lun biologffien j'ätevedenpuhdistu~lailtoksen
21970: ilmei6eslti vaatimaan vielä piltkählkön ajan, rtoiminnan ja jäitievesien ma;hdo:llilsen vaiiku-
21971: puolustusministeriö on ika:tsonut välttämättö- rturlffien totell!Illiseksi tadclmiiluohjehnan.
21972: mäksi vesien suojeleimiseksi ·rakentaa väliai- Kun asian ratkaisffillinen kdlronaisuudes-
21973: kaisesti QlmllJil j ättevesien puhdistuslaito1ksen, saan on pal"haiUaan Länsi-Suomen vesioikeu-
21974: jonlka suunnittelUISSa on pyritty mahdol:l:isim- den ltutkHtavana, hanitus ei pidä mahdolli-
21975: man suureen jä:tevesien puhdistustehoon. sena ·tässä <v1aiheessa määritJtää siihen kan-
21976: Suunnirtellun puhdistuslaito!ksen läpi kuike- rtaarusa.
21977: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1964.
21978:
21979: Puolustusministeri K. 0. Leinonen.
21980: 3
21981:
21982:
21983:
21984:
21985: T i H R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21986:
21987: I det s:y"'fte som nämnes i 37 § 1 rnO'Ill. gått igenom •reningsverkat, är enligt sa'kkun-
21988: ri:ksdagsordningen har Ni, Herr Tahnan, nigas åsikt bakteriefritt och även eijest så
21989: med. en Skriv~lse av den 23 april 1964 nr renat, att några lhygienislm el1er saniitära
21990: 580 lti:Llsänt mig för hesv.wrande fö'ljande olägenhelter icike uppmår. Då man dessuoom
21991: av riksdagsman Julho Mäike!Lä m.fl. ställda i Säkylä garnisons ltvättinrä'ttning rärtJt sn:art
21992: spörsmål: kommer att upphöra atlt använda syntetiska
21993: tvätibnedel, är olägenheter inite hehler att
21994: "Tillåter Regeringen - såframt vänta från datta lhåH.
21995: Västl'la Fin!lam.ds va'tJtendomsto·l ger De:t renade avloppsvattnet från SäJkylä
21996: sitt sa:mltycike därtill - förverkligande g1<11rnison kan •allitffi"ll~iVIt 'ledas ut i itre skilda
21997: av försvarsminist·erielts plam.er på •&tt vattendrag. Efter att ha kontaktat vatten-
21998: leda snmtsvatten ocih andra förore- skyddsmyndigheterna och undersökt olika
21999: ningar f:rån Björn~borgs brigad och möjlighe:ter att leda u't de:t renade avlopps-
22000: 1
22001:
22002:
22003: den storltväutinräittning, so:m ska:ll vattnet i ·vaittendragen har försvarsminis-
22004: uppfö,ras på :dess am:råde, ut i Kjulo teriet hos Västra Finlands vattendomstol
22005: 'träsk~" sökt ti~lstånd •aJtlt leda detta va1Jten genom
22006: V:iJlteoja odh Ketelinoja i Säkylä o0h Kjulo
22007: Såwm sva1r på spörsmå!let tfår jag vörd- kommuner till Kjulo träsk och därvid till
22008: samt anföra följande: sin ansökan lfogat rtTe andra plamerooe atter-
22009: För'SVIarsministeriet har för sin del fäst n:ativa lösningar och saJklkunnigutlåtande
22010: allrvarlig uppmärksamhet vid [ösningen av angående Kjulo träsks nuvarande tillstånd.
22011: Säkylä garnisons aVJ1oppsvatJten':flråga. Då det Vidare har d'öl'ISVal'Sministeriet låtit uppgöra
22012: uppenbarligen ännu kommer att dröja rätt ett program för kontrollen av det planerade
22013: •länge, innan vait<telll.'försörjningsprojåt upp- biologi:ska re.ningsvetiket för a'Vlloppsvattnet
22014: görs och föm:erlcl·igas i SäJkylä komlmun, imr och för urt:rönantde av 1avloppsvattnets even-
22015: försvarsministeri~t funnit det nödvändigt ;tu~lla verlkningar.
22016: att till skydd för vattnen provisoriskt inrätta Då lf:rågans lösni:ng i dess ilwlhe't som bast
22017: ett eget reningsverlr för avloppsvatten, vid prövas av Västra Finlands vattendomstol, är
22018: val'IS planering största möj'Hga reningseffekt de:t inte möj'liglt för Regeringen ,a;iJt i detta
22019: har eftemträvats. Det •avtloppsva'llteln, som skede rtaga staHning ttil!l fråg3.iil..
22020: Helsingfors den 22 maj 1964.
22021:
22022:
22023: Försvarsminiogter K. 0. Leinonen.
22024: 3
22025:
22026: Spörsm.ål N: o 64.
22027:
22028:
22029:
22030:
22031: Lindh m. fl.: Om behandling i länstyrelserna av i lagen om
22032: enskilda vägar avsedda ansökningar om statsbidrag.
22033:
22034:
22035: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
22036:
22037: Den 1 januari 1963 trädde lagen om en- Med beaktande av att lagen om enskilda
22038: sklida vägar i kraft. Enligt denna lag utges vägar kompletterar och fullständigar den
22039: årligen ur statsmedel bidrag för väghållnin- stora reform av vägväsendet, som genom-
22040: gen av främst sådana enskilda vägar, vilka fördes i och med att lagen den 21. 5. 1954
22041: allmänt användes även för annan tra- om allmänna vägar trädde i kraft, har det
22042: fik än transporter för vägdelägarnas be- ovananförda även ett vitalt allmänt in-
22043: hov. Beslut om utanordnande av dessa bi- tresse. Det stora antal tidigare by- och
22044: drag fattas av vederbörande länsstyrelse. kommunalvägar, vilka i stöd av lagen om
22045: I dagarna har sålunda länsstyrelsen i Ny- allmänna vägar ännu inte övertagits såsom
22046: lands Iän utfärdat beslut rörande statsbid- bygdevägar, har nämligen hänförts tili ka.
22047: ragen för år 1963. Det har härvid visat sig tegorin enskilda vägar. Dessa vägars be-
22048: att största delen av bidragsansökningarna tydelse för vårt vägväsende är välbekant.
22049: blivit förkastade. Enligt i tidningspressen Genom att i lagen inta bestämmelser om
22050: synliga uppgifter har så skett praktiskt statsbidrag för dessa vägar har lagstiftaren
22051: taget i hela landet. Orsaken tili att ansök- även medgett att det icke vore riktigt att
22052: ningarna blivit förkastade har uppgivits åvälva enskilda fastighetsägare att en-
22053: vara, att de inte varit undertecknade i den samma bekosta väghållningen av dessa vä-
22054: ordning den nya lagen föreskriver. Sålunda gar, som betjänar en betydande allmän
22055: har t.ex. ansökningar förkastats på den samfärdsel. Detta skulle för övrigt i
22056: grund att desamma undertecknats endast många fall överstiga de enskilda vägdel-
22057: av väglagets ordförande och icke av två ägarnas ekonomiska möjligheter. Följderna
22058: medlemmar i väglagets bestyrelse, såsom av de uteblivna statsbidragen kommer så-
22059: lagen föreskriver. Det inträffade har väckt lunda med stor sannolikhet att leda till
22060: stor uppmärksamhet i offentligheten och att dessa vägar - i brist på medel - nu
22061: ställer de berörda väglagen - för vilka blir sämre skötta. Den försämring av vä-
22062: ifrågavarande väghållningstunga utgör en garna, som detta resulterar i, kan t.o.m.
22063: betydande ekonomisk belastning - inför ett senare år medföra betydande grundför-
22064: stora svårigheter. För de enskilda medbor- bättringsarbeten och för dessa arbeten
22065: garna måste länsstyrelsens åberopande av en kommer även statsmedel att erfordras. Det
22066: dylik obetydlig formalitet ge intryck av en synes därför angeläget att väglagen nu be-
22067: byråkratism, som borde vara främmande för reddes tillfälle att snabbt få sina ansök-
22068: ett modernt demokratiskt samhälle. Detta i ningar om statsbidrag för år 1963 ånyo
22069: all synnerhet som bidragsansökningarna, prövade.
22070: före de upptagits tili behandling i länssty- Med anledning av det, som ovan anförts
22071: relsen, cirkulerat för utlåtande hos ett får vi vördsamt med hänvisning tili 37 §
22072: flertal myndigheter och möjligheter och mom. 1 i riksdagsordningen tili besvarande
22073: tid sålunda inte saknats för att bereda av vederbörande medlem av statsrådet
22074: väglagen tilifälle att före ärendets avgö- framställa följande spörsmål:
22075: rande vidta den obetydliga kompletteringen
22076: av handlingarna med ytterligare en namn- Är Regeringen medveten om att
22077: underskrift. ett stort antal enskilda vägar blivit
22078: 4
22079:
22080: utan lagstadgat statsbidrag för år dets vägväsende icke blir underhållet
22081: 1963 samt att förkastandet av de på ett ändamålsenligt sätt; och om
22082: framställda bidragsansökningarna icke så är fallet
22083: skett av sakskäl utan på formella ärnar Regeringen vidta åtgärder
22084: grunder ävensom att det inträffade för att få saken tillrättalagd.
22085: kan medföra att stora delar av lan-
22086: Helsingfors, den 23 april 1964.
22087:
22088: Bertel Lindh. Albin Wickman. Carl Olof Tallgren.
22089: Kysymys N: o 64. Suo~nnos.
22090:
22091:
22092:
22093:
22094: Lindh ym.: Yksityisistä teistä annetussa laissa tarkoitettu-
22095: jen valtionavustusanomusten käsittelystä lääninhallituk-
22096: sissa.
22097:
22098:
22099: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
22100:
22101: Laki yksityisistä teistä tuli voimaan tam- Huomioon ottaen, että laki yksityisistä
22102: mikuun 1 päivänä 1963. Tämän lain mukaan teistä täydellistää tielaitosta koskevan suu-
22103: annetaan vuosittain valtion varoista avus- ren uudistuksen, joka toteutui, kun laki
22104: tusta lähinnä sellaisten yksityisten teiden yleisistä teistä tuli voimaan 21. 5. 1954, on
22105: kunnossapitoon, joita käytetään yleisesti ylläesitetyllä myös elintärkeä yleinen mer-
22106: muuhunkin liikenteeseen kuin tieosakkai- kitys. Suuri määrä aikaisempia kylä- ja kun-
22107: den hyväksi tapahtuviin kuljetuksiin. Näi- nanteitä, joita yleisistä teistä annetun lain
22108: den avustusten maksattamispäätöksen an- mukaan ei vielä ole otettu paikallisteiksi, on
22109: taa asianomainen lääninhallitus. Näinä päi- nimittäin sijoitettu yksityisteiden ryhmään.
22110: vinä on Uudenmaan lääninhallitus siten anta- Näiden teiden merkitys tielaitoksemme kan-
22111: nut vuoden 1963 valtionavustuksia koskevat nalta on hyvin tunnettu. Sisällyttäessään la-
22112: päätökset. Tällöin on ilmennyt, että suurin kiin määräykset näille teille myönnettävistä
22113: osa avustusanomuksista on hylätty. Sano- valtionavustuksista, on lainsäätäjäkin myön-
22114: malehdistössä olleiden tietojen mukaan näin tänyt, ettei olisi oikein panna näiden huo-
22115: on tapahtunut käytännöllisesti katsoen mattavia yleisiä liikenneyhteyksiä palvele-
22116: koko maassa. Anomusten hylkäämisen vien teiden hoitokustannuksia yksityisten
22117: syynä on ilmoitettu olevan, ettei niitä ole kiinteistönomistajien yksin kannettaviksi.
22118: allekirjoitettu sillä tavalla kuin uudessa Tämä voisi sitäpaitsi monissa tapauksissa
22119: laissa säädetään. Niinpä hakemuksia on hy- ylittää yksityisten tieosakkaiden taloudelli-
22120: lätty esim. siitä syystä, että niissä on ollut set mahdollisuudet. Valtionavustusten saa-
22121: ainoastaan tiekunnan puheenjohtajan alle- matta jääminen johtaa siten suurella toden-
22122: kirjoitus eikä tiekunnan hallituksen kah- näköisyydellä siihen, että näitä teitä - va-
22123: den jäsenen allekirjoitusta, niinkuin laissa rojen puuttuessa - hoidetaan huonommin.
22124: määrätään. Tämä on herättänyt julkisuu- Tästä johtuva teiden huononeminen voi
22125: dessa suurta huomiota ja saattaa mainitut jopa jonain myöhempänä vuonna aiheuttaa
22126: tiekunnat- joille kysymyksessä oleva kun- huomattavia perusparannustöitä ja näihin
22127: nossapitorasite muodostaa huomattavan ta- töihin tullaan tarvitsemaan myös valtion va-
22128: loudellisen rasituksen - suuriin vaikeuk- roja. Senvuoksi tuntuu tähdelliseltä, että
22129: siin. Lääninhallituksen vetoaminen tällai- tiekunnille nyt annettaisiin tilaisuus saada
22130: seen mitättömään muodollisuuteen antaa vuoden 1963 valtionavustuksia koskevat
22131: pakostakin yksityisille kansalaisille vaiku- anomuksensa pikaisesti uudelleen harkitta-
22132: telman virkavaltaisuudesta, minkä pitäisi viksi.
22133: olla nykyaikaiselle demokraattiselle yhteis- Ylläesitettyyn viitaten esitämme kun-
22134: kunnalle vierasta. Näin on asia erittäinkin, nioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1
22135: kun avustusanomukset ennen lääninhalli- momentin nojalla valtioneuvoston asian-
22136: tuksessa tapahtuvaa käsittelyä ovat kiertä- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
22137: neet lausunnolla lukuisissa viranomaisissa kysymyksen:
22138: eikä mahdollisuuksia saati aikaa siten ole
22139: puuttunut suoda tiekunnille tilaisuus asia- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
22140: kirjojen vähäiseen täydentämiseen lisää- suuri määrä yksityisiä teitä on jää-
22141: mällä yksi allekirjoitus ennen asian ratkai- nyt ilman laissa säädettyä valtion-
22142: semista. avustusta vuodelta 1963 sekä että
22143: 6
22144:
22145: tehtyjen avustusanomusten hylkää- osan jääminen tarkoituksenmukai-
22146: minen ei ole tapahtunut asiallisin, sella tavalla hoitamatta; ja jos niin
22147: vaan muodollisin perustein sekä että on,
22148: tästä menettelystä voi olla seurauk- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
22149: sena maamme tielaitoksen suuren teisiin asian korjaamiseksiV
22150: Helsingissä 23 päivänä huh~ikuuta 1964.
22151:
22152: Bertel Lindh. Albin Wickman. Carl Olof Tallgren.
22153: 7
22154:
22155:
22156:
22157:
22158: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
22159:
22160: Kansanedustajat Lauri Laine ym. ovat tehtyjen avustusanomusten hylkää-
22161: jättäneet Teidän välityksellänne, Herra minen ei ole tapahtunut asiallisin
22162: Puhemies, Hallituksen asianomaisen jäsenen vaan muodollisin perustein sekä, että
22163: vastattavaksi 1 päivänä huhtikuuta 1964 tästä menettelystä voi olla seurauk-
22164: päivätyn ja seuraavana päivänä tiedokseni sena maamme tielaitoksen suuren
22165: tulleen kysymyksen ja kansanedustajat osan jääminen tarkoituksenmukaisella
22166: Uljas Mäkelä ym. 7 p.äivänä huhtikuuta tavalla hoitamatta; ja jos niin on,
22167: 1964 päivätyn ja seuraavana päivänä tie- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
22168: dokseni tulleen kysymyksen sekä kansan- teisiin asian korjaamiseksi~"
22169: edustajat Bertel Lindh ym. 23 päivänä huh-
22170: tikuuta 1964 päivätyn ja 27 päivänä huh- Kysymyksien johdosta saan kunnioitta-
22171: tikuuta 1964 tiedokseni tulleen kysymyksen vasti esittää seuraavaa.
22172: valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Laki yksityisistä teistä annettiin 15 päi-
22173: tissa mainitussa tarkoituksessa sellaisena vänä kesäkuuta 1962 sekä asetus yksityi-
22174: kuin tämä lainkohta on 5 päivänä marras- sistä teistä 28 päivänä joulukuuta 1962 ja
22175: kuuta 1948 annetussa laissa. ne molemmat astuivat voimaan 1 päivänä
22176: Mainitut kysymykset, lueteltuna siinä tammikuuta 1963. Asetuksen 16 pykälän 1
22177: järjestyksessä kuin ne ovat tulleet tiedok- momentin säännöksen mukaan on kunnossa-
22178: seni, kuuluvat seuraavasti: pitoavustusta koskeva hakemus toimitet-
22179: tava kunnan tielautakunnalle ennen sen ka-
22180: "Tietääkö Hallitus, että yksityis- lenterivuoden alkua, jolta valtionavustusta
22181: teiden valtion avustusanomukset on ensi kerran haetaan, mutta saman asetuksen
22182: monissa tapauksissa hylätty muodol- 42 § :n mukaan voidaan valtionavustusta
22183: listen seikkojen vuoksi, ja yksityisen tien kunnossapitoa varten myön-
22184: mitä Hallitus aikoo tehdä, että tää jo vuodelle 1963, mikäli sitä koskeva
22185: vastaisuudessa nämä tienpitäjät ja hakemus on jätetty tielautakunnalle ennen
22186: tieviranomaiset paremmin selviävät sanotun vuoden toukokuun loppua.
22187: yksityistielain ja -asetuksen vaati- Lain kiirellisen toteuttamisen johdosta
22188: muksista valtionavustusta yksityis- ryhdyttiin Maalaiskuntien Liiton toimesta
22189: teille anottaessa~" jo hyvissä ajoin suurisuuntaisiin neuvonta-
22190: ja valistustoimenpiteisiin, joiden tarkoituk-
22191: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sena oli yksityistielain ja -asetuksen sään-
22192: yksityistielain mukaiset valtionapu- nösten selvittäminen kuntien tielautakun-
22193: hakemukset vuodelta 1963 ovat edel- nille, silmälläpitäen erityisesti tielautakun-
22194: leen ainakin Turun ja Porin läänin- nalle kuuluvia tehtäviä kunnossapitoavus-
22195: hallituksessa ratkaisematta, ja jos on, tushakemuksia käsiteltäessä. Lisäksi ovat
22196: mihin toimenpiteisiin Hallitus on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
22197: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, ettei riön ja tie- ja vesirakennushallituksen vir-
22198: edellä tarkoitetuille yksityistiekun- kamiehet järjestäneet useita neuvotteluti-
22199: nille aiheudu taloudellisia valtion- laisuuksia valtion tiemestarikunnan piirissä
22200: avun menetyksiä vuosilta 1963 ja yksityistielain ja -asetuksen soveltamisesta.
22201: 1964~" Erikoisesti on mainittava vuoden 1963 ke-
22202: "Onko Hallitus tietoinen siitä että säkuussa ministeriön toimesta järjestetyt
22203: suuri määrä yksityisiä teitä on jää- yksityistiepäivät, joille oli kutsuttu läänin-
22204: nyt ilman laissa säädettyä valtion- hallituksien ja tie- ja vesirakennuspiirien
22205: avustusta vuodelta 1963 sekä että yksityistieasioita käsittelevät virkamiehet.
22206: 8
22207:
22208: Huolimatta verrattain perusteellisesta va- delle 1964 jättäminen maaliskuun loppuun
22209: listustoiminnasta on yksityisen tien valtion- mennessä.
22210: avustusanomuksissa havaittu sellaisia puut- Määräajan pitentämisestä huolimatta ei
22211: teellisuuksia, joita kunnan- ja kylätielai- Turun ja Porin lääninhallitus ole ehtinyt
22212: toksen voimassa ollessa ei esiintynyt. käsitellä hakemuksia määräaikaan men-
22213: Saatujen tietojen mukaan on useissa ta- nessä. Tämä johtui siitä, että ensimmäiset
22214: pauksissa yksityisen tien kunnossapitoavus- yksityistielain mukaiset valtionapuhake-
22215: tusta koskeva hakemus vuodelle 1963 jä- mukset vuodelle 1963 saapuivat lääninhal-
22216: tetty kunnan tielautakunnalle vasta heinä- litukseen vasta kuluvan vuoden maaliskuun
22217: kuussa, jolloin asetuksen 42 §: ssä säädetty 18 päivänä ja loppuerä saman kuun 20 päi-
22218: määräaika oli jo kulunut umpeen. Tällöin vänä, yhteensä 792 anomusta.
22219: ei lääninhallitus ole kajonnut hakemuksen Koska Turun ja Porin lääninhallitus oli
22220: asialliseen puoleen ollenkaan, vaan on muo- tietoinen siitä, että useissa lääneissä on ha-
22221: dollisen virheen johdosta jättänyt hake- kemuksia jätetty tutkittavaksi ottamatta
22222: muksen tutkittavaksi ottamatta. Lisäksi on muodollisten puutteiden johdosta, niin lää-
22223: havaittu suuria puutteellisuuksia hakemuk- ninhallitus kehoitti tiekuntia tekemään ko-
22224: sien allekirjoituksissa. Huolimatta siitä, että konaan uuden hakemuksen ja liittämään
22225: tiekuntaa ei ole perustettu, eivät kaikki siihen asianmukaisen kustannusarvion. Sa-
22226: tieosakkaat ole hakemusta allekirjoittaneet man ohjeen on myös Maalaiskuntien Liitto
22227: ja niissä tapauksissa, joissa tiekunta on antanut kiertokirjeessään neuvoteltuaan
22228: asianmukaisesti perustettu, on hakemuksen asiasta ensin ministeriön kanssa.
22229: allekirjoittanut vain yksi osakas. Asetuksen Tämä varmuuden vuoksi tehtävä hakemus
22230: 16 § :n 2 momentissa kuitenkin säädetään, luonnollisesti aiheutti lisävaivaa tiekunnille,
22231: että mikäli tiekuntaa ei ole perustettu, tu- mutta koska uusi kustannusarvio on kuiten-
22232: lee hakemuksen olla kaikkien tieosakkaiden kin tehtävä kutakin vuotta varten erikseen,
22233: allekirjoittama ja vastaavasti yksityisistä ei edellisen vuoden kustannusarvion puut-
22234: teistä annetun lain 62 §: n 2 momentin mu- tuminen ole ollut esteenä uusintahakemuk-
22235: kaan tiekunnan puolesta allekirjoittaa ha- sen tekemiselle. Lisäksi on huomioitava ase-
22236: kemuksen kaksi hoitokunnan jäsentä. tuksen 24 §: n 3 momentin säännös, jonka
22237: Vaikka hallinnollisessa lainkäyttömenet- mukaan lääninhallitus voi erityisistä syistä
22238: telyssä ei noudateta niin ankaraa muotosi- ottaa määräajan jälkeenkin tiemestarille
22239: donnaisuutta kuin tavallisessa lainkäyttö- saapuneen maksattamishakemuksen käsi-
22240: menettelyssä, on oikeusvarmuuden takia teltäväkseen, joten minkäänlaisia menetyk-
22241: hallinnossakin noudatettava laissa ja ase- siä ei tältäkään osin tule tapahtumaan.
22242: tuksessa säänneltyjä muotosäännöksiä, var- Ministeriö toteaakin, että lääninhallituk-
22243: sinkin kun kysymyksessa olevassa tapauk- set käsitellessään yksityisen tien kunnossa-
22244: sessa tämä enimmäinen kunnossapitoavus- pitoavustushakemuksia vuodelle 1963 ovat
22245: tusta koskeva hakemus muodostaa perustan menetelleet täysin lain ja asetuksen sään-
22246: myös myöhempinä vuosina myönnettäville nöksien mukaisesti ja huomauttaa, että
22247: a vustuksille. vaikka etukäteen saatettiinkin odottaa, että
22248: Yksityistielain ja -asetuksen kiireellisen hakemukset tulevat olemaan osaksi puut-
22249: täytäntöönpanon johdosta ja sen takia, että teellisia, haluttiin kaikesta huolimatta va-
22250: kunnossapitoavustushakemuksissa vuodelle rata halukkaille mahdollisuus hakea kun-
22251: 1964 ei enää esiintyisi niin runsain määrin nossapitoavustusta jo vuodelle 1963. No-
22252: muodollisesti puutteellisia hakemuksia kuin peuttaakseen hakemusten käsittelyä vastai-
22253: aikaisemmin, annettiin joulukuun 20 päi- suudessa, ministeriö aikoo esittää apulais-
22254: vänä 1963 asetus yksityisistä teistä annetun tiemestarien virkojen perustamista, jolloin
22255: asetuksen eräiden määräaikojen pitentämi- apulaistiemestarien tehtäviin tulisi kuulu-
22256: sestä (611/63), jolla tehtiin mahdolliseksi maan mm. yksityistieasioiden käsittelemi-
22257: mm. kunnossapitoavustushakemuksen vuo- nen tie- ja vesirakennuspiirissä.
22258: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1964.
22259:
22260: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri M. Niskala.
22261: 9
22262:
22263:
22264:
22265:
22266: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
22267:
22268: Genom Eder förmedling, Herr Talman, sakskäl utan på formella grunder
22269: har, i det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord- ävensom att det inträffade kan med-
22270: ningen anger, sädant detta lagrum lyder i föra att stora delar av landets väg-
22271: lagen den 5 november 1948, riksdagsman väsende icke blir underhållet på ett
22272: Lauri Laine m. fl. till vederbörande medlem ändamålsenligt sätt; och om så är
22273: av statsrådet för avgivande av svar ställt fallet,
22274: ett den 1 april 1964 dagtecknat spörsmål ärnar Regeringen vidta åtgärder
22275: som jag emottog följande dag, riksdagsman för att få saken tillrättalagd ~"
22276: Uljas Mäkelä m. fl. ett den 7 april 1964 Med anledning av dessa spörsmål
22277: dagtecknat spörsmål, som jag emottog föl- får jag vördsamt anföra följande.
22278: jande dag samt riksdagsman Bertel Lindh
22279: m. fl. ett den 23 april 1964 dagtecknat Lagen om enskilda vägar gavs den 15
22280: spörsmål, vilket jag erhöll den 27 april juni 1962 och motsvarande förordning den
22281: 1964. 28 december 1962. Båda trädde i kraft den
22282: Dessa spörsmål lyder, i den ordning de 1 januari 1963. Enligt förordningens 16 § 1
22283: kommit mig tillhanda, som följer: mom. skall ansökan om statsbidrag för un-
22284: derhåll av väg tillställas vägnämnden före
22285: "Är Regeringen medveten om att ingången av det kalenderår, för vilket
22286: ansökningarna om understöd för statsbidraget första gången sökes, men en-
22287: enskilda vägar i många fall :förkas- ligt 42 § samma förordning kan statsbidrag
22288: tats på grund av formella omständig- för underhåll av enskild väg beviljas redan
22289: heter, oeh för år 1963, om ansökan inlämnats till väg-
22290: vad ärnar Regeringen göra för att nämnden före utgången av maj månad
22291: dessa väghållare och vägmyndig- sagda år.
22292: heterna framdeles bättre skulle reda På grund av lagens brådskande förverk-
22293: sig med fordringarna i lagen och för- ligande vidtogs på åtgärd av Maalaiskun-
22294: ordningen om enskilda vägar vid an- tien Liitto redan i god tid storstilade råd-
22295: sökan om statsunderstöd för enskilda givnings- och informationsåtgärder i syfte
22296: vägar~" att utreda stadgandena i lagen och för-
22297: ordningen om enskilda vägar för kommuner-
22298: "Är Regeringen medveten om, att nas vägnämnder, med beaktande särskilt av
22299: ansökningarna om statsunderstöd de på vägnämnderna ankommande uppgif-
22300: för år 1963 enligt lagen om enskilda terna vid behandlingen av ansökningar om
22301: vägar fortfarande är oavgjorda åt- underhållsbidrag. Därtill har tjänstemännen
22302: minstone i Åbo och Björneborgs län, vid ministeriet för kommunikationsväsendet
22303: och om så är fallet, och allmänna arbetena samt vid väg- och
22304: till vilka åtgärder har Regeringen vattenbyggnadsstyrelsen föranstaltat flera
22305: skridit eller vilka åtgärder ärnar rådplägningar för statens vägmästarkår
22306: Regeringen företaga, för att ovan rörande tillämpningen av lagen och förord-
22307: avsedda enskilda väglag icke skulle ningen om enskilda vägar. Särskilt må
22308: åsamkas ekonomiska förluster i stats- nämnas det möte med enskilda vägar på
22309: understöd för åren 1963 och 1964 ~" programmet, som i juni år 1963 föran-
22310: "Är Regeringen medveten om att staltades på åtgärd av ministeriet, och till
22311: ett stort antal enskilda vägar blivit vilket kallats de tjänstemän vid länsstyrel-
22312: utan lagstadgat statsbidrag för år 1963 serna och väg- och vattenbyggnadsdis-
22313: samt att förkastandet av de framställda trikten på vilka handläggningen av ärenden
22314: bidragsansökningarna icke skett av angående enskilda vägar ankommer.
22315: 2 E 395/64
22316: 10
22317:
22318: Oaktat den rätt grundliga upplysnings- Oaktat denna förlängning av den utsatta
22319: verksamheten har i ansökningarna om stats- tiden har länsstyrelsen i Åbo och Björne-
22320: understöd för enskild väg iakttagits sådana borgs Iän icke hunnit behandla ansöknin-
22321: brister som icke förekom på den tiden då garna inom utsatt tid. Detta berodde därpå,
22322: kommunal- och byvägsväsendet existerade. att de första ansökningarna om statsunder-
22323: Enligt erhållna uppgifter har ansökan om stöd för år 1963 enligt lagen om enskilda
22324: 1963 års statsbidrag för underhåll av en- vägar inkom till länsstyrelsen först den 18
22325: skild väg i fall inlämnats till vägnämnden mars innevarande år och återstoden den 20
22326: först i juli, då den i 42 § förordningen samma månad, sammanlagt 792 ansöknin-
22327: stadgade terminen redan gått till ända. gar.
22328: Härvid har länsstyrelsen icke alls befattat Då länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs
22329: sig med ansökningens sakliga sida, utan Iän var medveten om, att ansökningarna i
22330: ansökningen har på grund av det formella flera Iän icke upptagits till prövning på
22331: felet icke upptagits till prövning. Vidare grund av formella brister, uppmanade läns-
22332: har stora bristfälligheter iakttagits i un- styrelsen väglagen att inlämna helt ny an-
22333: derskrifterna. Oaktat väglag icke grundats sökan med bifogade av vederbörligt kost-
22334: har icke alla delägare i vägen undertecknat nadsförslag. Samma anvisning har även
22335: ansökningen, och i de fall, då väglag veder- Maalaiskuntien Liitto givit i ett cirkulär
22336: börligen grundats, har ansökningen under- efter överläggning i saken med ministeriet.
22337: tecknats av endast en delägare. I 16 § 2 mom. Denna ansökan som skall göras för sä-
22338: förordningen stadgas dock, att ansökningen kerhets skull medför givetvis extra besvär
22339: skall undertecknas av alla vägdelägare om för väglagen, men då nytt kostnadsförslag
22340: väglag icke gnmdats, och enligt 62 § 2 i alla fall skall göras skilt för varje år, har
22341: mom. lagen om enskilda vägar underteck- det att kostnadsförslag för det föregående
22342: nas ansökan på väglagets vägnar på mot- året saknats icke utgjort hinder för inläm-
22343: svarande sätt av tvenne medlemmar av nande av förnyad ansökan. Vidare bör
22344: bestyrelsen. beaktas stadgandet i förordningen 24 § 3
22345: mom., enligt vilket länsstyrelse av synner-
22346: Ehuru en så sträng formbundenhet icke liga skäl även efter den stadgade tiden må
22347: iakttages vid rättstillämpningen inom för- upptaga till vägmästare anländ utbetal-
22348: valtningen som vid den vanliga rättstill- ningsansökan till behandling, varför inte
22349: lämpningen, måste även inom förvaltningen heller härvidlag kommer att ske några
22350: vissa formstadganden i lag och förordning förluster.
22351: iakttagas för rättssäkerhetens skull, sär- Ministeriet konstaterar också, att läns-
22352: skilt då i det ifrågavarande fallet denna styrelserna vid behandling av ansökningar
22353: första ansökan om bidrag för vägunderhåll om bidrag för underhåll för år 1963 för-
22354: utgör grunden även för understöd som bevil- farit fullt i överensstämmelse med stadgan-
22355: jas framdeles. dena i lag och förordning och påpekar, att
22356: På grund av den skyndsamma verkstäl- ehuru det på förhand var att vänta, att
22357: ligheten av lagen och förordningen om ansökningarna skulle komma att delvis
22358: enskilda vägar och för att bland ansöknin- vara bristfälliga, ville man trots allt bereda
22359: garna om understöd för 1964 års underhåll hugade möjlighet att söka underhållsbidrag
22360: icke mera i så hög grad som förut skulle redan för år 1963. För att behandlingen av
22361: förekomma formellt bristfälliga ansöknin- ansökningarna skall bli snabbare framdeles,
22362: gar, gavs den 20 december 1963 en för- ämnar ministeriet föreslå inrättande av
22363: ordning angående förlängning av vissa ter- biträdande vägmästartjänster, varvid till
22364: miner i förordningen om enskilda vägar de biträdande vägmästarnas uppgifter
22365: (611/63), genom viiken det bl. a. blev möj- skulle komma att höra bland annat behand-
22366: ligt att inlämna ansökan om underhålls- lingen av ärenden angående enskilda vägar
22367: bidrag för år 1964 före utgången av mars. inom väg- och vattenbyggnadsdistriktet.
22368: Helsingfors den 30 april 1964.
22369:
22370: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena M. Niskala.
22371: Kysymys N: o 64.
22372:
22373:
22374:
22375:
22376: Lindh ym.: Yksityisistä teistä annetussa laissa tarkoitettu-
22377: jen valtionavustusanomusten käsittelystä lääninhallituk-
22378: sissa.
22379:
22380:
22381: (Kysymyksen N:o 41 yhteydessä.)
22382:
22383:
22384:
22385:
22386: E 290/66
22387: Kysymys N: o 65.
22388:
22389:
22390:
22391:
22392: Sillantaus ym.: Helsingin teknillisen oppilaitoksen sijoit-
22393: tamissuunnitelmasta.
22394:
22395:
22396: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
22397:
22398: Helsingin t·eknillinen oppilaitos toimii tällä kennusoikeutta ei käytettäisi, Hietalahden
22399: h~kellä seitsemässä paikassa, tiloissa, jotka alueelle saataisiin mahtmnaan vain n. 1500
22400: soveltuvat osittain huonosti ·tehtäväänsä. Val- oppilasta.
22401: tion ammatillisten oppilaitosten rakentamisen Toimikunta totesi kirjeessään 8. 10. 1962
22402: kiireellisyysjärjestystä tutkinut komitea esitti kauppa- ja teollisuusministeriölle, että vält-
22403: vuonna 1953 tilaratkaisuksi, et.tä oppilaitos tämiittömi·en luokka-, laboratorio- ja hallinto-
22404: siirtyisi Teknilliseltä korkeakoululta ja Val- tilojen lisäksi tarvitaan myös sosiaalisia ti-
22405: tion teknilliseltä tutkimuslaitokselta vapautu- loja. Oppilaitos olisi siksi sijoitettava "sel-
22406: viin tiloihin. laiseen paikkaan, että paitsi varsinaisia kou-
22407: Vuonna 1960 t·eknillisten oppilaitosten laa- lutiloja, sen läheisyyteen voitaisiin rakentaa
22408: juutta tutkinut komitea pysyi, vaikka olosuh- oppiJ.a:sasuntolat riittävine sosiaalisine, t:erve-
22409: teet olivat jo monilta osi:n muuttuneet, mai- ydenhoito- ja vapaa-aj.anviettotiloineen".
22410: nitussa muuttosuunnirtelmassa ja esitti kor- Toimikunta laati kuitenkin saamansa teh-
22411: jaustöihin ryhdyttäväksi vv. 1962-63. tävän mukais·esti esityksensä Helsingin tek-
22412: Joulukuun 21 päivänä 1961 kauppa- j,a te- nillisen oppilaitoksen sijoittamiseksi ja hal-
22413: ollisuusministeriö asetti vielä erityisen toimi- linnolliseksi j<aaksi. Hietalahden alueelle ja
22414: kunnan muuttosuunnitelmaa laatimaan. Kallioon saadaan rakentamalla lisää 80 000
22415: Toimikunta totesi tilantarvetta laskiessaan, m3 mahtumaan n. 2 900 oppilasta. Ellei
22416: ettei oppilaitoo mahdu v. 1960 komiteamie- uutta mkenneta, til·aa riittää vain n. 2 000
22417: tinnön mukaisessa suuruudessa läheskään oppilaalle. Nykyinen oppilasmäärä on yli
22418: oso1tettuihin tiloihin. Rakennushallituksen 2 200.
22419: antaman lausunnon mukaan T·ekniHisen kor- Hietalahden ja Kallion rakennusten kun-
22420: keakoulun ja Valtion teknillisen tutkimus- nostus- ja uudisrakennustöiden kustannuk-
22421: laitoksen "tonteilta on purettava ainakin n. siksi on arvioitu uuden rakennuksen kustan-
22422: 25 000 m3 vanhoja rwkennuksia, jotka eivät nuksista noin puolet eli 18 milj. mk.
22423: vastaa nykyisiä vaatimuksia rakenteisiin, pa- Suunnitelmaa tal·oudelliselta kannalta ar-
22424: loturvallisuuteen, suuruuteen, sijoitukseen vosteltaessa on otettava huomioon myös tont-
22425: eikä käyttöönsä nähden ja joista osalle on tien todelliset arvot. Olisi arveluttavaa, jos
22426: Helsingin kaupungin Maistraatti myöntänyt HietaLahden 2,7 ha suuruinen a:lue, jonka
22427: vain tilapäisen luvan. Purkamatta jäävät ra- arvo lienee 20 miljoonan markan suuruus-
22428: kennukset, korkeintaan n. 162 800 m3, vaati- luokkaa, varattaisiin sellaiselle oppilaitok-
22429: vat perusteellisia korjaus- ja muutostöitä ja selle, jonka ei tarvitse sija1ta nimenomaan
22430: osittain soveltuvat huonosti •aiottuun tarkoi- Helsingin keskustassa. J·ostakin lähiympäris-
22431: tukseen. Vanhentuneitten rakenteittensa ja töstä tai vaikkapa lähipaikkakunnalta voitai-
22432: mitoituksiensa puolesta nämä mkennukset siin vähäisin kustannuksin hankkia tarkoi-
22433: toisaalta sisältävät hukkaneliö- ja kuutiomää- tukseen hyvin sopiva alue, joten tonttiarvo-
22434: riä ja toisaalta eivät täytä nykyaikaiselle jen e:votus merkitsee säästöä.
22435: oppilaitokselle asetettuja vaatimuksi.a. Uudis- Monituhatoppilaisen l'aitoksen sijoittami-
22436: ja lisärakennuksia voitaneen tonteille raken- nen Helsingin vaikeasti liikennöitävään kes-
22437: taa n. 70 500 m3". Näin voitaisiin Hieta- kustan osaan on myös hyvän liikennesu1111-
22438: lahteen sijoittaa 2 360 oppilasta. Jos taas ra- nitelun vastaista. Koska Hietalahden alu-
22439: E 492/'64
22440: 2
22441:
22442: oolta, jonne lähes kai·kki liikenne johtaa ah- pyrittäessä otettaisiin huomioon valtion ylei-
22443: tautuneen keskustan kautta, tuski.n on mer- nen tai Helsingin kaupungin tai yksityinen
22444: kittävästi asuntoja saatavissa, tulisivat 2 500 liike-elämän tilantarve, olisi mahdollista saa-
22445: oppilaan matkiat aiheuttamaan kookust·assa vuttaa Hietal•ahden ·alueen käyttöön nähden
22446: tuntuvaa liikentoollistä painetta. Liikenteen suunnittelullisesti ja muutenkin moitteeton
22447: lisääjänä tälLainen oppilaitos lienee vaikeut- tulos. Helsingin teknillisen oppilaitoksenkin
22448: tavampi! kuin esimerkiksi nyt hajasijoitus- kannalta tämä ratkaisu olisi edullinen, mi-
22449: syistä siirtouhan alaiset keskusvirastot. Edel- käli laitoksen ·siirtäminen ympäristöalueelle
22450: lämainitussa toimikunnassa kuultavana ollut voitaisiin toteuttaa lähitulevaisuudessa.
22451: valtakunnansuunnittelutoimiston päällikkö Edellä olevan perusteella esitämmekin
22452: V. Paavilainen piti tärkeänä, että teknillinen kunnioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37
22453: oppUaitos sijoitettaisiin Helsingin lähiympä- § :n 1 kohtaan viitaten valtioneuvoston asian-
22454: ristöön e~kä kieskustaan. omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
22455: On selvää, että jo työskentely-ympäristön symyksen:
22456: parantuminen on eräs peruste siirtymiselle
22457: pois keskustasta, mutta vielä voimakkaammin Tietääkö Hallitus, että Helsingin
22458: vaikuttaa samaan suunt:aan oppilaiden sosi- teknillinen oppilaitos ·aiotaan ol·emas-
22459: 18;alisten kysymysten huomioonottaminen. saolevien suunnitelmien mutkaan sijoit-
22460: Niinpä keskustaan ei voida ·esimerkiksi ra- taa tämänlaatuiselle ja kasvavalle op-
22461: kentaa oppil.a:sasuntoloita.. Lisäksi 2 500 pää- pilaitokselle sijainnilta:an soveltumat-
22462: pääasi'assa ei-helsinkiläisen opiskelijan siirty- tomiin tiloihin Helsingin keskustassa,
22463: minen pois keskustan tuntumasta merkitsisi ja että suunniteltu ratkaisu, huomioon-
22464: myös pal"annusta muiden Helsingin opiske- ottaen tuloksen laadun, ei vastanne tar-
22465: lijain asuntokysymyksessä, jonkia vaikeutta vittavia taloudellisia uhmuksi·a; ja
22466: juuri näinä aikoinakin korostetaan. aikooko HalUtus ryhtyä toimenpitei-
22467: On luonnollista, että kauppa- ja wollisuus- siin ta:vkoituksenmukai·semman ja alue-
22468: ministeriöllä omalla toimialallaan tuskin on ·suunnittelun kannalta oikean oppUai-
22469: teknillisen korkeakoulun tiloille soveltuvam- toksen sijoittamissuunnit·elman aikaan-
22470: paa käyttöä. Mikäli kuitenkin ratkaisuun saamiseksi 1
22471: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1964.
22472:
22473: Pentti SiTlamtaus. Aaro Sltykki. E. J. PaaVJola.
22474: 3
22475:
22476:
22477:
22478:
22479: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
22480:
22481: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Helsingin t•eJknillisen oppilaitoksen sijoittami-
22482: tissa mainitussa tarkoituksessa owlt ;k1ansan- seksi Teknilliseltä korkeakoulult·a ja valtion
22483: edustajat P·entti Sillantaus ym. T·eidän vä- teknilliseltä tutkimuslaitokselta V'apautuviin
22484: lityksellänne, Herra Puhemies, 27 päivänä tiloihin on suorittanut kysymyksen peruste-
22485: huhtikuuta 1964 j.ättäneet v;altioneuvoston luissa mairnittu toimikunta ja tutkimuksia on
22486: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seurnavan edelleen jatkettu kauppa- ja teollisuusminis-
22487: kysymyksen: teriön sekä rakennu.shallitu!ksen toimesta.
22488: Päätöstä siitä, sijoitetaanko Helsingin tek-
22489: "Tietääkö Hallitus, että Helsingin nillinen oppilaitos pysyvästi Teknilliseltä
22490: teknillinen oppilaitos ·aiotaan olemas- korkeakoululta vapautuviin tiloihin, ·ei ole
22491: saolevien suunnit,elmien mukaan sijoit- tehty. Ministeriön aikomuksena orn tutkia
22492: t'aa tämänlaatuiselle ja kasvavalle op- ·edelleen muitakin mahdollisuuksia. Kuten
22493: pilaitokselle sijaiiiDiUa;an soveltumat- kysymyksen perusteluissa on todettu, toimii
22494: tomiin tiloihin Helsingin keskustassa, Helsingin teknillinen oppilaitos nykyisin seit-
22495: ja että suunniteltu ratkaisu, huomioon- semässä eri pa~ka.ssa, osittain opetukselliselta
22496: ottaen tuloksen laadun, ei vastanne tar- kannalta katsoen hyvin puutteellisissakin ti-
22497: vittavia taloudellisi·a uhl'tauksia; ja. loissa. Tämän vuoksi on kulu'"an vuoden ai-
22498: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- kana Teknilliseltä korkeakoululta vapautuvat
22499: siin ta~koituksenmukaisemman ja alue- tilat erittäin terV<etulleet teknitlliselle o-ppilai-
22500: suunnittelun kannalta oikean op-pilai- tokselle. Näihin .tiloihin tehdään kesän ai-
22501: tdksen sijoittamissuunnit·elman aikaan- kana välttämättömimmät korjaustyöt, etu-
22502: saamiseksi?" päässä sähkötöitä valaistuksen parantami-
22503: selksi. Näin voidaan teknillisen oppilaitokt:len
22504: Kysymyksen johdosta, jonka Te, Herra opetus keskittää harvempiin pa;iklkoihin ja
22505: Puhemies olett.e lähettänyt minulle ammatil- vähitellen voidaan kokonaan luopua eri puo-
22506: lista opetusta koskevia asioita käsittelevänä lilla kaupunkia olevista tilapäisluontoisista
22507: ministerinä kauppa- ja teollisuusministeri- paikoista.
22508: össä, ·esitän kunnioittavasti seuraavaa: Osa Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta
22509: Hallituksen esityksessä vuoden 1964 tulo- tulee siis kuluvana vuonna sijoittrunaan Tek-
22510: ja menoarvioksi (20 Pl. II: 58) on ilmoitettu ni1liserl! korkeakoulun vanhruan päärakennuk-
22511: EduskunnaUe suunnitelmasta Teknilliseltä seen siinä suoritettujen välttämättömien kor-
22512: k<>rkeakoululta ja v;altion t•eknilliseltä tutki- jausten jälkeen. Samalla oo tarkoitus jatkaa
22513: muslaitokselta vapautuvien tilojen ottami- tutkimuksia Helsingin telmillisen oppilaitok·
22514: sesta Helsingin t·eknillisern oppilaitoksen käyt.- sen vastaisen tilantarpeen tyydyttämiseksi
22515: töön. Eduskunta on hyväiksynyt vuoden kokonaisuunnitelmaa silmällä pitäen siten,
22516: 1964 tulo- ja menoarviossa otettavaksi ettei sen tarvitse olla sidottu T~knill.:isen kor-
22517: 1 000 000 markan määrärahan ko. tarkoituk- keakoulun ja Vialtion teknillisen tutkimus-
22518: seen Teknillisen ko:&eakoulun vanhan pää- laitoksen vanhojen tilojen käyttöön. Tätä
22519: rttkenrnltksen muutos- ja korjaustöiden suun- tartkoittaV<an ·ehdotuksen on kauppa- ja teol-
22520: nittelun jatkamista ja töiden aloittamista lisuu.sm.inisteriö jo telmyt vuoden 1965 tulo-
22521: varten (20 Pl. II: 58 a-kohta). Tutkimuksia ja menoarvioon otettavaksi.
22522: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1964.
22523:
22524:
22525: Ministeri kauppa ja teollisuusministeriössä Aarno Niini.
22526: 4
22527:
22528:
22529:
22530:
22531: Till Riksdagcns Herr Talman.
22532:
22533: I det syfte som nämnes i 37 § 1 mom. anstalts inrymmande i de ldkaliteter, som
22534: riksdagsordningen har riksdagsman Pentti frigörs i Tekniska högskolan och statens tek-
22535: Sillantaus m. fL genom Eder, Herr Talman, niska forskningsanstalt har utförts av den
22536: den 24 april 1964 förelagt vederbörande i spörsmåLets motiv·ering nämnda kommissio-
22537: medlem av statsrådet följande spörsmål till nen, och undersökningarna har sedan fort-
22538: besvanande: satts på åtgärd av handels- och industrimi-
22539: nisteriet saant byggnadsstyrelsen. Något be-
22540: "Är Regeringen medv·et,en om att slut <>m att varaktigt inrymma Teknislm
22541: man enligt föreliggande projekt har läroanstalten i Helsingfors i Tekniska hög-
22542: för avsiikt att placera Tekniska läro- skolans förra lokaliteter har inte fattats.
22543: anstalten i Helsingfors i lokaliteter i Ministeriet har för avsikt att undersöka
22544: Helsingfors centrum, som är olämpliga också andra möjligheter. Såsom det i spörs-
22545: för ·en expanderande läroanstalt av målets motivering konstateras, arbetar Tek-
22546: detta slag, och att den p1anerade lös- niska läroanstalten i Helsingfors för närva-
22547: ningen, med beaktande ,av resultatets rande på sju skilda ställen, delvis i för-
22548: beskaHenhet, icke torde motsvara de hållanden, som från undervisningssynpunkt
22549: ek<momiska uppoffringar den kräver, är t. o. m. mycket bristfällig·a. För den skull
22550: och är de Tekniska högskolans lokaliteter, som
22551: ämnar Regeringen vidtaga åtgärde1• frigörs inom detta år, synnerligen välkomma
22552: för åstadkommande av en ändamå1sen- för tekniska läroanstalten. I dessa lokaliteter
22553: ligare och från områdesp1aneringssyn- utförs under somma11en de mest nödvändiga
22554: punkt riktigare plan för läroallStal- reparationerna, i främsta rummet elektriska
22555: tens p1aoormg?" arbeten för att belysningen $all bli bättre.
22556: Med anledning av spörsmålet, som Ni, På så sätt kan undervisningen vid tekniska
22557: Herr Talman, har tillställt mig i min egen-- läroanstalten koncentreras till färre ställen
22558: skap av minister för handläggning av yrkes- och småningom blir det möjligt att hclt
22559: undervisningsärenden i handels- och indus- lämna de provisoriska platserna runt om i
22560: triministeriet, får jag vördsamt anföra föl- staden.
22561: jande: En del rav T~kniska läroanstalten i Hel-
22562: I Regeringens proposition angåiende stat- singfors kommer sål unda innevamnde år att
22563: förslaget för år 1964 (20 Ht II:58) har inrymmas i Tekniska högskolallS gamla hu-
22564: Riksdagen underrättats om planerna på att vudbyggnad, sedan nödvändiga reparationer
22565: i Tclmiska läroanstaltens ·användning över- utförts där. Samtidigt är det meningen att
22566: taga de lokaliteter, som frigöres i Tekniska fortsätta undersökningen av hur Tekniska lä-
22567: högskolan och statens tekniska forskningsan- l'oanS'baltens i Helsingfors framtida behov av
22568: stalt. Riksdagen godkände i 1964 års stats- l·okaliteter Sikall tillgodoses med beaktande
22569: förslag ett ranslag på 1 000 000 mark för av att man icke är bunden vid att utnyttja
22570: foDsätt·ande av projekteringen av ändrings- Tekniska högskolans och statens tekniska
22571: och reparationsarbeteoo på Tekniska högsko- forskningsanstalts gamla utrymmen. Ett för-
22572: lans gaml·a huvudbyggnad och för arbetenas slag om sådan undersökning har handels-
22573: påbörjande (20 Ht II:58 a). Undersöknin- och industriministeriet redan uppgjort för
22574: garna angående Helsingfors tekniska läro- 1965 års statförslag.
22575: Helsingfors den 21 maj 1964.
22576:
22577:
22578: Handels- och industriminister Aarno N iini
22579: Kysymys N: o 66.
22580:
22581:
22582:
22583: Ed. Voutilainen ym.: Valtionrautateiden henkilökuntalehden
22584: julkaisemisesta.
22585:
22586:
22587: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
22588:
22589: Valtionrauta teiden julkaisemassa henkilö- kunnalle, joten sillä ei ole varsinaista mai-
22590: kuntalehden ( "Rautatieuutiset") numerossa nosarvoa. Kustannukset kuitenkin tämän
22591: 6, etusivulla on uutinen, jossa mm. sano- osalta ovat summittaistenkin laskelmien
22592: taan, että 40 nmk maksaa rautateille julki- mukaan huomattavasti yli 2 000 markkaa
22593: sena laitoksena olo lisäkuluina ja tulojen numeroa kohden ja kun lehti ilmestyy
22594: menetyksenä. On epäilemättä oikein, että kaksi kertaa kuukaudessa, niin vuosittainen
22595: myöskin valtion omistamia laitoksia hoide- menoero on huomattava. Kun näyttää myös
22596: taan säästeliäästi ja myöskin pyritään niitä ilmeiseltä, että mainitussa lehdessä eivät
22597: hoitamaan siten, ettei ne aiheuttaisi tap- kaikki mielipiteet rautatielaitoksen piirissä
22598: piota. Rautatielaitos kuitenkin luonteensa pääse lainkaan näkyville, niin siitä johtuen
22599: puolesta eroaa varsinaisesta liikelaitoksesta epäilemme myöskin, että julkaisu ei siinä-
22600: sikäli, että sen tulee lain mukaisesti hoitaa kään mielessä vastaa tarkoitustaan. Kun
22601: sille kuuluvat tehtävät koko maassa. Tästä lehden toimituskuntaa ei näy olevan leh-
22602: johtuen sen taloutta ei voida tarkastella dessä julkaistun, mikä olisi hyvän tavan
22603: ainoastaan liiketaloudellisia periaatteita mukaista, epäilemme, että henkilökunnalla
22604: huomioon ottaen. ei ole siinä edustusta.
22605: Kuitenkin laitoksen johdon olisi hoidet- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
22606: tava laitosta parhaalla mahdollisella tavalla nioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n
22607: ja pyrittävä saamaan kaikki ne säästöt, 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston asian-
22608: jotka normaalisesti voidaan aikaansaada. omaisen jäsenen vastattavaksi kysymyk-
22609: Kuitenkin rautatiehallitus on mm. ryhtynyt seen:
22610: julkaisemaan yllä mainittua ,Rautatieuuti-
22611: set"-nimistä henkilökuntalehteä, joka ilmei- Tietääkö Hallitus, että rautatielai-
22612: sesti ei vastaa sellaisena tarkoitustaan. Roh- toksen piirissä on ryhdytty julkaise-
22613: kenemme epäillä, että laitoksen johto ei ole maan mielestämme yksipuolista hen-
22614: kaikkia säästäväisyystoimenpiteitä käyttä- kilökuntalehteä, johon ei varsinaisella
22615: nyt hyväkseen. Laitoksen rahoitushan ta- henkilökunnalla ole minkäänlaista yh-
22616: pahtuu kokonaisuudessaan valtion tulo- ja teyttä, ja jonka kustannukset kui-
22617: menoarvion puitteissa ja on todennäköistä tenkin ovat huomattavat ja siten li-
22618: että esim. tämän lehden menoerä rahoite- säävät laitoksen menoja tarpeetto-
22619: taan valtionrautateiden mainosmomentilta. masti, ja jos tietää,
22620: Käsityksemme mukaisesti pitäisi mainosmo- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22621: mentille merkityt menot koskea ulospäin ryhtyä mainitun menoerän supista-
22622: suuntautuvaa mainontaa, jolla hankittaisiin miseksi ja mahdollisesti julkaistavan
22623: lisää liikennettä ja siten parannettaisiin lai- lehden saattamiseksi sellaiseksi, että
22624: toksen taloutta. Kuitenkin tämän lehden se vastaisi rautateiden todellista mai-
22625: levikki pääasiallisesti suuntautuu henkilö- noslehteä?
22626: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1964.
22627:
22628: U. H. Voutilainen. Tyyne Paasivuori.
22629: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä.
22630: Veikko Mattila. Antero Väyrynen.
22631: E 486/64
22632: 2
22633:
22634:
22635:
22636:
22637: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
22638:
22639: Kansanedustaja Uuno Voutilainen ym.. rautateiden mainostoimintaan, vaan se pal-
22640: ovat Teidän välityksellänne, Herra Puhe- velee yksinomaan laitoksen epäkaupallista
22641: mies, jättäneet valtiopäiväjärjestyksen 37 tiedotustoimintaa.
22642: §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa, Yleisesti ymmärretään, että nykyaikai-
22643: sellaisena kuin tämä lainkohta on 5 päi- seen henkilökuntapolitiikkaan sekä sosiaali-
22644: vänä marraskuuta 1948 annetussa laissa, ja suhdetoimintaan kuuluu tietojen välittä-
22645: hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta- täminen henkilökunnalle yrityksen sisäisistä
22646: vaksi seuraavan, 24 päivänä huhtikuuta tapahtumista sekä laajemmalti omalta työ-
22647: 1964 päivätyn ja seuraavana päivänä tie- alalta. Tämä on erityisen tärkeätä suurissa,
22648: doksi tulleen kysymyksen: toimintansa yli maan ulottuvissa laitoksissa,
22649: joiden laaja henkilökunta ei tule välittö-
22650: "Tietääkö Hallitus, että rautatielai- mään kosketukseen toistensa kanssa ja joi-
22651: toksen piirissä on ryhdytty julkaise- den palveluksessa on mitä moninaisimpien
22652: maan mielestämme yksipuolista hen- ammattialojen edustajia. Niinpä VR:n hen-
22653: kilökuntalehteä, johon ei varsinaisella kilökuntaa kuuluu esim. yli kahteenkymme-
22654: henkilökunnalla ole minkäänlaista yh- neen sellaiseen henkilökuntajärjestöön,
22655: teyttä, ja jonka kustannukset kui- joilla on neuvotteluoikeus rautatiehallituk-
22656: tenkin ovat huomattavat ja siten li- sen kanssa, osan henkilökunnasta kuuluessa
22657: säävät laitoksen menoja tarpeetto- muihin tai ei mihinkään henkilökuntajär-
22658: masti, ja jos tietää, jestöön. Näistä muutamilla järjestöillä on
22659: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo omia lehtiä, jotka leviävät lähinnä niiden
22660: ryhtyä mainitun menoerän supista- jäsenkunnan keskuuteen. Euroopan rauta-
22661: miseksi ja mahdollisesti julkaistavan tielaitoksilla lieneekin kaikilla oman henki-
22662: lehden saattamiseksi sellaiseksi, että lökunnan keskuuteen suunnattavaa sisäistä
22663: se vastaisi rautateiden todellista mai- tiedotustoimintaa. Meidän rautateittemme
22664: noslehteä ?" henkilökuntalehti alkoi ilmestyä jo 1952.
22665: Kun se syväpainoasuisena aikakauslehtenä
22666: Kysymyksen johdosta saan kunnioittaen vaati pitkän toimitusajan, siitä ei saatu ke-
22667: esittää seuraavaa: hitetyksi rautatielaitoksen päivän tapahtu-
22668: Kysymyksen allekirjoittajilla näyttää ole- mia sisältävää uutislehteä eikä se näin ol-
22669: van sellainen käsitys, että valtionrautatei- len kyennyt täyttämään henkilökuntaleh-
22670: den henkilökuntalehti "Rautatieuutiset" ra- delle asetettavaa tärkeintä vaatimusta. Tä-
22671: hoitettaisiin rautatiehallituksen mainosmo- män vuoksi lehti muutettiin kuluvan vuoden
22672: mentille merkityistä varoista, jolloin lehden alusta painoasultaan halvemmaksi, mutta
22673: tulisi edistää laitoksen kaupallista, ulos- entistä useammin ilmestyväksi julkaisuksi,
22674: päin suuntautuvaa mainontaa. Rautatiehalli- joka jaetaan rautatieläiskoteihin. Sen kus-
22675: tuksessa vallitsee kuitenkin työnjako, jonka tannukset peitetään eduskunnan sosiaali-
22676: mukaan tariffiosaston alainen mainosjaosto määrärahojen yhteydessä rautateiden hen-
22677: huolehtii kaupallisesta mainostamisesta, kun kilökuntalehdelle osoittamilla varoilla sekä
22678: sen sijaan hallinto-osaston alaisen lehtipal- muilla sosiaalitoimen määrärahoilla. Rauta-
22679: velun hoidettavaksi on annettu sekä laitok- teiden henkilökuntalehteä ei siis ole perus-
22680: sen ulos- että sisäänpäin kohdistuva tiedotus- tettu vuoden 1964 alusta, kuten kysymyk-
22681: toiminta. "Rautatieuutiset" toimittaa lehti- sen allekirjoittajat ovat asian ymmärtäneet,
22682: palvelu eikä sen kustannuksiin lainkaan vaan se on perustettu yli 10 vuotta aikai-
22683: käytetä eikä koskaan ole käytetty mainos- semmin. Lehden toimituksessa ei ole tapah-
22684: momentin varoja. Lehti ei näin ollen kuulu tunut muutoksia.
22685: 3
22686:
22687: Lehti toimitetaan journalististen periaat- set pyritään valitsemaan tasapuolisesti eri
22688: teiden mukaisesti. Se sisältää uutisia omien puolilta maata.
22689: rautateittemme ajankohtaisista asioista sekä Lehti palvelee myös ulospäin suuntautu-
22690: rautatiealasta yleensä eri puolilta maailmaa. vaa tiedoitustoimintaa, sillä sitä jaetaan eri
22691: Se seuraa myös kuljetusalan yleisiä kysy- laitoksille ja virastoille, mm. kansanedusta-
22692: myksiä, sisältää rautateiden ammattiopetuk- jille, rautateiden suurimmille asiakkaille ja
22693: selle hyödyllistä aineistoa sekä valaisee laa- julkiselle sanalle. Varsinkin rautateittemme
22694: jasti rautatieläisten vapaa-ajanharrastuksia uutuuksien esittelyssä lehden merkitys on
22695: ja sosiaalista toimintaa. Se on osoittutunut tärkeä rautateiden asiakaspalvelulle.
22696: mm. rautatiehallituksen Sosiaalijaostolie Edellä oleva selvitys osoittanee, että rau-
22697: tärkeäksi yhdyssiteeksi rautatieläisiin, sillä ta teiden henkilökun ta lehden muuttaminen
22698: kun lehti jaetaan rautatieläisten koteihin, kuluvan vuoden alusta sanomalehtiasuiseksi,
22699: sen monet tärkeät ajankohtaiset tiedonan- entistä useammin ilmestyväksi julkaisuksi
22700: not tulevat kaikkien perheenjäsenten ulot- on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja
22701: tuville. Henkilökuntalehden tarkoituksena oikeaan osuneeksi ratkaisuksi. Samalla so-
22702: on myös rautatieläishengen ylläpitäminen pinee mainita, että vastaavanlainen muutos
22703: Suomen rautatieläisten keskuudessa. Sen suoritettiin Englannin rautateiden henkilö-
22704: yhteys omaan henkilökuntaan käy selville kuntalehdessä viime vuoden heinäkuussa ja
22705: mm. siitä, että sen avustajakunta käsittää Ruotsissa jo muutamia vuosia sitten eikä
22706: valtaosaltaan rautatieläisiä ja että avusta- siellä ole nähty mitään syytä palata takai-
22707: jien joukossa ovat edustettuina käytännölli- sin vanhaan käytäntöön.
22708: sesti katsoen kaikki rautatieläispiirit. Uuti-
22709: Helsingissä toukokuun 15 päivänä 1964.
22710:
22711:
22712: Vt. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 0. Ojala.
22713: 4
22714:
22715:
22716:
22717:
22718: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
22719:
22720: I en tili Eder, Herr Talman, riktad skri- vägarnas reklamverksamhet, utan tjänar
22721: velse av den 24 april 1964, viiken jag utselutande järnvägsväsendets icke kom-
22722: emottog följande dag, har riksdagsman Uuno mersiella informationsverksamhet.
22723: Voutilainen m.fl. med hänvisning tili 37 § Det förstås allmänt, att tili modern perso-
22724: 1 mom. riksdagsordningen, sådant detta nalpolitik samt social verksamhet och kon-
22725: lagrum lyder i lagen den 5 november 1948, taktverksamhet hör att personalen informe-
22726: tili vederbörande medlem av statsrådet för ras om händelser inom företaget både i
22727: avgivande av svar ställt följande spörsmål: större omfattning och inom det egna arbets-
22728: "Är Regeringen medveten om att området. Detta är av synnerligen stor vikt
22729: man inom järnvägskretsar börjat ge vid stora inrättningar, vilkas verksamhet
22730: ut en enligt vår åsikt ensidig perso- omspänner hela landet, vilkas stora personai
22731: naltidning, som den egentliga perso- icke direkt kommer i kontakt med varandra
22732: nalen icke har någon kontakt med, och i vilkas tjänst finns representanter för
22733: och för viiken kostnaderna dock är de mest olika yr ken. Sålunda hör SJ: s
22734: avsevärda och sålunda onödigtvis personai t.ex. tili över tjugo sådana perso-
22735: ökar järnvägsväsendets utgifter, och nalorganisationer, vilka har förhandlings-
22736: om så är fallet, rätt med järnvägsstyrelsen, medan en del
22737: tili vilka åtgärder ärnar Regerin- av personalen hör tili andra organisationer
22738: gen skrida för att begränsa nämnda eller ingen personalorganisation alls.
22739: utgiftspost och få den tidning som Av dessa organisationer har några egna
22740: eventuellt skall utges tili en sådan, tidningar med en spridning närmast
22741: att den skulle motsvara ett verkligt tili deras egen medlemskår. De eu-
22742: reklamblad för järnvägarna ?" ropeiska järnvägsväsendena torde också ha
22743: tili den egna personalen riktad intern infor-
22744: Med anledning av detta spörsmål får jag mationsverksamhet. Våra järnvägars perso-
22745: vördsamt anföra följande. naltidning började utkomma redan år 1952.
22746: Spörsmålställarna synes ha den uppfatt- Då den såsom en tidskrift i djuptryck
22747: ningen, att statsjärnvägarnas personaltid- krävde en lång utgivningstid, kunde den
22748: ning "Rautatieuutiset" skulle finansieras icke utvecklas tili ett nyhetsblad för järn-
22749: med järnvägsstyrelsens under reklammo- vägsväsendet, innehållande dagshändelser,
22750: ment observerade medel, varvid bladet och kunde sålunda icke fylla det viktigaste
22751: borde främja järnvägsväsendets kommer- kravet på en personaltidning. Fördenskull
22752: siella, utåtriktade reklam. Inom järnvägs- gavs tidningen en billigare yttre utform-
22753: styrelsen råder dock en arbetsfördelning, ning från början av innevarande år, men
22754: enligt viiken den tariffavdelningen under- den utkommer i stället oftare såsom en tili
22755: ställda reklamsektionen drager försorg om järnvägsmannahem distribuerad publika-
22756: den kommersiella reklamen, medan däremot tion. Kostnaderna täcks med medel som
22757: åt administrativa avdelningens presstjänst riksdagen anslagit för järnvägarnas perso-
22758: uppdragits såväl den utåtriktade som naltidning i samband med sociala anslag,
22759: den inåtriktade informationsverksam- och med övriga anslag inom socialväsendet.
22760: heten vid järnvägsväsendet. "Rautatie- Järnvägarnas personalblad grundades så-
22761: uutiset" utges av presstjänsten och för lunda icke från början av år 1964, såsom
22762: kostnaderna användes icke alls och har spörsmålsställarna har uppfattat saken,
22763: aldrig använts medel under reklammomen- utan över 10 år tidigare. Inom tidningens
22764: tet. Tidningen hör sålunda icke tili järn- redaktion har ändringar icke skett.
22765: 5
22766:
22767: Tidningen redigeras enligt journalistiska tisk taget alla järnvägsmannakretsar är
22768: principer. Den innehåller nyheter om våra representerade. Nyheterna väljs så rättvist
22769: egna järnvägars aktuella ärenden samt om som möjligt från olika håll i landet.
22770: järnvägsbranschen i allmänhet på olika Tidningen tjänar även den utåtriktade
22771: håll i världen. Den följer även med de informationsverksamheten, ty den distri-
22772: allmänna frågorna inom transportbranschen, bueras till olika inrättningar och ämbets-
22773: innehåller viktigt materia! för järnvägarnas verk bl.a. till riksdagsmännen, järnvägar-
22774: yrkesundervisning och belyser i stor om- nas större kunder och det offentliga ordet.
22775: fattning järnvägsfolkets fritidsintressen och Särskilt vid presentationen av våra järn-
22776: den social verksamhet som berör dem. Den vägsnyheter har tidingen en så stor betydelse
22777: har visat sig vara en bl.a. för järnvägs- :för järnvägarnas kundtjänst.
22778: styrelsens socialsektion viktig förenings- Ovanstående utredning torde visa, att
22779: länk till järnvägsfolket, ty då tidnin- omändringen av järnvägarnas personalblad
22780: gen distribueras till järnvägsmannahem, till en oftare utkommande publikation med
22781: når dess många aktuella informationer alla tidningsutstyrsel visat sig ändamålsenligt
22782: familjemedlemmarna. Personaitidningen har och som en lösning viiken träffat rätt. Sam-
22783: som syfte även att upprätthålla järnvägs- tidigt torde kunna nämnas, att en motsva-
22784: mannaandan bland Finlands järnvägsfolk. rande ändring :företogs ifråga om Englands
22785: Dess kontakt med den egna personalen järnvägars personaltidning i juli senaste
22786: :framgår bland annat därav, att medar- år och i Sverige redan för några år sedan
22787: betarkåren om:fattar huvudsakligen järn- och att man icke där funnit skäl att återgå
22788: vägsfolk och att bland medarbetarna prak- till tidigare praxis.
22789: Helsing:fors den 15 maj 1964.
22790:
22791:
22792: Tf. minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena 0. Ojala.
22793:
22794:
22795:
22796:
22797: E 486/64
22798: Kysymys N:o 67.
22799:
22800:
22801:
22802:
22803: Kilpi ym.: Maihinnousun kieltämistä osoittavien tau-
22804: lujen poistamisesta rannikkojemme saariita ja luodoilta.
22805:
22806:
22807: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
22808:
22809: Meren rannalla olevien suurten asutuskes- luonnollisesti voitava nousta myös saarille
22810: kusten asukkaiden kesäiseen vapaa-ajanviet- maihin.
22811: toon tulisi oleellisena osana kuulua mahdol- Tiettävästi nk:. Kiukaan komitea valmis-
22812: lisuus käyttää rannikkojemme tuhansia saa- telee ulkoiluun liittyvää lainsäädäntöehdo-
22813: ria ulkoiluun. Vii!konlopun retkeily moot- tusta. Tämän komitean mietinnön pohjalta
22814: tori- tai purjeveneellä Suomen- ja Pohjan- joskus ehkä syntyvä lainsäädäntö vie kuiten-
22815: lahden saaristossa toisi mantereen asukkaille kin aikaa. Samanaikaisesti esimerkiksi Hel-
22816: tervetullutta vaihtelua lyhyen kesämme ai- singin nopeasti kasvava asujamisto tarvitsee
22817: kana silloinkin, kun ei ole varsinaisen vuo- ripeitä ratkaisuja vapaa-ajanvietto-ongel-
22818: siloman aika. maansa. Saariston käyttäminen on tehtävä
22819: Lyhytkin kiertokäynti esim. Helsingin, mahdolliseksi. Kieltotaulujen laiton asetta-
22820: Turun, Kotkan tai Porin edustan saaristossa minen tulisi viranomaisten toimesta estää.
22821: osoittaa kuitenkin, että leiriytyminen on kiel- Samalla merillä liikkuva virkavalta voisi pi-
22822: totaulujen johdosta evätty. Melkein jokai- tää myös silmällä sitä, että leiriytymispaikat
22823: sella saarella, jopa pienillä luodoillakin on siistitään käytön jälkeen.
22824: taulu, jossa joko tiedoitetaan saaren olevan Erityisesti haluaisimme kiinnittää huo-
22825: yksityisaluetta tai suorastaan kielletään mai- miota siihen, että puolustusvoimien hallin-
22826: hinnousu. nassa olevat saaret ja luodot melkein poik-
22827: Niin kauan kuin meillä ei ole varsinaista keuksetta on varustettu kieltotauluin. Näi-
22828: matkailu- ja retkeilylakia, on tällaisten kiel- den saarien käyttäminen pitäisi olla sallittua
22829: totaulujen asettaminen jossain määrin ym- mahdollisimman paljon. Kovapanosammun-
22830: märrettävää. On nimittäin todettava, että tojen tai vesistöharjoitusten ajaksi asianmu-
22831: suomalaisten retkeilykulttuuri on mitä suu- kaisten ilmoitusten asettaminen paikalleen
22832: rimmassa maarm kehittämisen tarpeessa. ei luulisi olevan ylivoimaista.
22833: Siitä kertovat siistimättä jätetyt telttapai- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
22834: kat. Kun saaren omistaja sitten pistäytyy tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
22835: saarellaan - vaikka vain yhdenkin kerran esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22836: !kesässä - ja toteaa retkeilijöiden jäljet, on nen vastattavaksi kysymyksen:
22837: inhimillistä, että hän asettaa saarelle kiel-
22838: totaulut. Mitä hallitus aikoo tehdä, että ran-
22839: Kieltotaulujen asettaminen on kuitenkin nikkojemme saarilla ja luodoilla ole-
22840: ilman lääninhallituksen lupaa lainvastainen vat ilman laillista lupaa asetetut mai-
22841: toimenpide. Ihmisen luonnollinen liikkumi- hinnousun kieltotaulut tai niihin ver-
22842: nen on sallittu Suomessa myös toisen maalla rattavat tiedonannot poistetaan sekä
22843: ja tästä periaatteesta on pidettävä kiinni. milloin Hallitus katsoo olevan mah-
22844: Luonnonmarjojen poimiminen sekä sienien dollista antaa Eduskunnalle esityksen
22845: keruu on niinikään sallittua ja silloin on erityisestä retkeilylaista?
22846: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1964.
22847:
22848: Kalevi Kilpi. Eino Roine.
22849: Gösta Rosenberg. Kelpo Gröndahl.
22850: E ,500
22851: 2
22852:
22853:
22854:
22855:
22856: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
22857:
22858: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- alttiiksi sille mielivallalle, jota ulkoilun har-
22859: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra rastus tietyissä olosuhteissa voi nykyaikana
22860: Puhemies, olette 25 päivänä huhtikuuta 1964 merkitä - seikka, johon kysymykseen pe-
22861: päivätyn kirjeenne ohella lähettänyt vastat- rusteluissakin viitataan.
22862: tavakseni seuraavan kansanedustaja Kalevi Kysymys yleisön oikeudesta ulkoilutarkoi-
22863: Kilven ynnä muiden esittämän kysymyksen: tuksessa liikkua yksityisten omistamilla
22864: ,Mitä hallitus aikoo tehdä, että ran- mailla on siis oikeudellisesti jossain määrin
22865: nikkojemme saarilla ja luodoilla ole- epäselvä. Kun toisaalta ulkoilun ja ulkoilu-
22866: vat ilman laillista lupaa asetetut mai- alueiden tarve asustustaajamien kasvaessa
22867: hinnousun kieltotaulut tai niihin ver- jatkuvasti lisääntyy, valtioneuvosto on 30
22868: rattavat tiedonannot poistetaan sekä päivänä toukokuuta 1963 asettanut komitean
22869: milloin Hallitus katsoo olevan mah- tekemään ehdot'J.ksen yleisiä ulkoilualueita
22870: dollista antaa Eduskunnalle esityksen ja ulkoilua muutoin koskeviksi tarpeellisiksi
22871: erityisestä retkeilylaista?" säännö·ksiksi. Komitean tehtävään liittyvien
22872: oikeudellisten kysymysten monisäikeisyyden
22873: Toisin kuin eräissä muissa maissa ei Suo- vuoksi ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä
22874: messa toistaiseksi ole olemassa ulkoilun edel- että se ehtisi saada työnsä valmiiksi vielä
22875: lytyksiä koskevaa yleistä lakia. Useat lait kuluvan vuoden loppuun mennessä.
22876: kuitenkin sisältävät säännöksiä, joilla ulkoi- Mitä sitten tulee lääninhallitusten toimi-
22877: lumahdollisuuksiin nähden on merkitystä. valtaan yleisön ulkoilumahdollisuuksien ra-
22878: Esillä olevan kysymyksen kannalta tärkein joituksiin nähden, voidaan todeta, että lää-
22879: näistä on rikoslain 33 luvun 11 §: ssä oleva ninhallituksella on lääninhallituksesta anne-
22880: säännös, joka kieltää kulkemasta toisen piha- tun asetuksen 13 § :n 3 momentin mukaan
22881: maan, pellon, niityn tai istutuksen yli, mikä valta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
22882: siitä voi vahingoittua. Ei kuitenkaan voida il- ylläpitämiseksi antaa tarpeelliseksi katso-
22883: man muuta katsoa, että muu kuin sanotussa miaan poliisimääräyksiä sekä tarpeen vaa-
22884: lainkohdassa mainittu toisen maalle astuminen tiessa määrätä niiden rikkomisesta rangais-
22885: olisi sallittua omistajan suostumuksesta riip- tusuhka päiväsakkoina. Pelkkää asiatonta
22886: pumatta. Tosin on vanhastaan katsottu, että oleskelua toisen mailla, ts. ilman yleisen jär-
22887: maantavan mukaan on olemassa ns. jokamie- jestyksen ja turvallisuuden säilyttämis- tai
22888: hen oikeus kulkea toisen maalla ilman omis- palauttamistarvetta, ei lääninhallitus sen si-
22889: tajan lupaa. Lainopillisessa kirjallisuudessa jaan voi kieltää (KHO 1945 II 478). Mutta
22890: on kuitenkin esitetty päinvastaisiakin käsi- lääninhallituksen tehtäviin ei voida katsoa
22891: tyksiä viittaamalla m.m. siihen, että eräät kuuluvan, että se yksityistapauksissa tutkisi,
22892: erityislait nimenomaan sallivat kulkemisen onko maanomistajana pätevä oikeudellinen
22893: toisen maalla tietyssä tarkoituksessa ja että peruste asettaa maalleen esim. sellainen
22894: tällaiset säännökset olisivat tarpeettomia, taulu, jossa maihinnousu kielletään, eikä
22895: jos yleinen oikeus kulkea toisen maalla olisi tätä koskevan valvonnan suorittamiseen lää-
22896: olemassa. Voimassa olevan oikeuden kantaa ninhallituksen ja sen alaisten viranomaisten
22897: lähinnä vastaavana voitaneen pitää sitä mie- toimesta olisi käytännössäkään mahdolli-
22898: lipidettä, jonka mukaan mahdollisuus kul- suuksia. Sinänsähän maanomistaja ei tar-
22899: kea toisen omistamassa metsässä ja taka- vitse viranomaisen lupaa tässä tarkoitetun
22900: maalla on tosiasiallinen etu, jota voidaan kiel totaul un asettamiseen.
22901: käyttää hyväksi niin kauan kuin omistajan Mitä vihdoin puolustuslaitoksen hallin-
22902: etu ei vaadi sen kieltämistä. Jos omistajalta nassa oleviin saariin tulee, niin niiden koh-
22903: evättäisiin oikeus kieltää tällainen kulkemi- dalta on puolustusministeriö antanut kysy-
22904: nen, se merkitsisi, että omistaja jätettäisiin myksen johdosta seuraavan lausunnon:
22905: 3
22906:
22907: Rikoslain 42 luvun 1 §:n mukaan henki- vetta kiellon ylläpitämiseen, on pyritty ja
22908: [öä, joka vastoin asianomaisen viranomaisen pyritään vastaisuudessakin välttämään ja on
22909: joko suullisesti antamaa tai paikalle asete- niitä asetettu vain murto-osaan puolustus-
22910: tussa julisteessa ilmoitettua tai muutoin hä- laitoksen hallinnassa olevista saarista.
22911: nen tiedokseen tulleeksi katsottavaa kieltoa Kieltotaulujen asettaminen paikalleen vain
22912: hankkii tai yrittää hankkia itselleen tai toi- ,kovapanosammuntojen ja vesistöharjoitus-
22913: selle pääsyn linnoitukseen, sotasatamaan tahi ten ajaksi" kyselyn tekijöiden esittämällä
22914: puolustuslaitoksen hallussa olevalle kasarmi-, tavalla ei takaisi saariin varastoidun puolus-
22915: leiri-, harjoitus- tai varastoalueelle, rangais- tuslaitoksen omaisuuden suojaa anastuksilta
22916: taan kyseisessä lainkohdassa lähemmin mai- ja vahlngonteoilta eikä toisaalta antaisi ret-
22917: nitulla rangaistuksella. Myös Suomenlinnan keilijöille riittävää varmuutta turvallisuu-
22918: linnoituksesta ja linnoituspiiristä 25. 1. 1929 desta, koslka kieltotauluja retkeilykauden ai-
22919: annetun asetuksen 3 §: n 2 momentissa kiel- kana jouduttaisiin yhtenään asettamaan ja
22920: letään sivullisia saapumasta linnoitukseen poistamaan.
22921: kuuluville saarille, ellei puolustusministeriö Toisaalta Iiikkumisrajoitukset puolustus-
22922: ole antanut si:ihen yleistä tai linnoituksen laitoksen kannalta tärkeillä alueilla Suomen
22923: komendantti henkilökohtaista lupaa. saaristoalueilla eivät ole läheskään yhtä tiuk-
22924: Puolustuslaitoksen hallinnassa oleville saa- koja kuin muissa Itämeren piiriin kuuluvissa
22925: rille asetetut maihinnousun estävät kieltotau- valtioissa.
22926: lut perustuvat sanottuihin lainkohtiin. Lää- Edellä olevaan viitaten puolustusministe-
22927: ninhallituksen lupaa kieltotaulujen asettami- riö katsoo, ettei ministeriöllä puolustuslai-
22928: seen ei näin ollen tarvita. toksen etuja vaarantamatta ole mahdolli-
22929: Kieltotauluja on kuitenkin käytetty ja suuksia tinkiä puheenaolevista maihinnousu-
22930: käytetään vain silJ.oin, !kun kysymyksessä on kielloista ja kieltotaulujen asettamisesta puo-
22931: edellämainituissa lainkohdissa tarkoitettu lustuslaitoksen hallinnassa oleville saarille
22932: kasarmi-, leiri-, harjoitus-, varasto- tai lin- sellaisenlkaan erinomaisen pyrkimyksen kuin
22933: noitusalue. Kieltotauluj·en asettamista sellai- retkeilymahdoillisuuksien parantamisen hy-
22934: siin paikkoihin, missä ei ole todellista tar- väksi.
22935: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1964.
22936:
22937: Sisäasiainministeri Arno Hannus.
22938: 4
22939:
22940:
22941:
22942:
22943: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
22944:
22945: Med Eder den 25 april 1964 daterade skri- av den. Slkulle ägaren förvägras rätten att
22946: velse har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § förbjuda dylikt strövande, skulle detta be-
22947: 1 mom. riksdagsordningen anger för avgi- tyda att ägaren skulle bli utelämnad åt det
22948: vande av svar tillsänt mig följande av riks- godtycke, som idkandet av friluftsliv under
22949: dagsman Kalevi Kilpi m.fl. ställda spörs- vissa förhållanden nuförtiden kan betyda -
22950: mål: ett sakförhållande till vilket även hänvisats
22951: ,Vad har Regeringen för avsikt att i spörsmålets motivering.
22952: göra för att de på holmarna och skä- Frågan om allmänhetens rätt att i syfte
22953: ren vid våra kuster utan lagligt till- att idka friluftsliv röra sig på privatägda
22954: stånd uppsatta anslagstavlorna eller marker är alltså i rättsligt hänseende något
22955: med dem jämförbara tillkännagivan- oklar. Då å andra sidan behovet av frilufts-
22956: den om förbud mot landstigning av~ liv och friluftsområden alltjämt ökas till
22957: lägsnas, samt när anser Regeringen följd av den växande tätbebyggelsen, till-
22958: det vara möjligt att till Riksdagen satte statsrådet den 30 maj 1963 en kom-
22959: avlåta proposition med förslag till en mitte med uppgift att göra förslag till nö-
22960: särskild lag om friluftsliv?" diga stadganden om allmänna friluftsområ-
22961: den och friluftsliv i övrigt. På grund av de
22962: I motsats tiU vissa andra Iänder finnes i invecklade juridiska frågorna i anslutning
22963: Finland icke än så länge någon allmän lag till kommittens uppgift verkar det emeller-
22964: angående förutsättningarna · för friluftsliv. tid icke troligt att den skall hinna få sitt
22965: Flera lagar innehåller dock stadganden, som arbete slutfört redan före utgången av inne-
22966: är av betydelse för möjligheterna för fri- varande år.
22967: ~uftsliv. Det för föreliggande spörsmål vik- V ad sedan länsstyrelsernas befogenheter
22968: tigaste stadgandet finnes i 33 kap. 11 § till inskränkning av allmänhetens möjlighe-
22969: strafflagen vil'ket lagrum förbjuder person ter tili friluftsliv beträffar, så kan man
22970: att taga väg eller gångstig över annans konstatera, att länsstyrelsen enligt 14 §
22971: tomt, åker, äng eller plantering, som därav 3 mom. förordningen om länsstyrelse, för
22972: lkan skadas. Man kan emellertid icke utan upprätthållande eller återställande av allmän
22973: vidare anse, att annat än i sagda lagrum ordning och säkerhet äger meddela nödig-
22974: nämnda beträdande av annans mark obe- ansedda polisföreskrifter samt vid behov för
22975: roende av ägarens samtycke skulle vara lov- överträdelse av dem utsätta vite. Enbart
22976: ligt. Visserligen har man sedan gammalt obehörig vistelse på annans mark, m.a.o. då
22977: ansett, att det enligt landssed finnes en behov av upprätthållande eller återställande
22978: s.k. allemansrätt att röra sig på annans av allmän ordning icke föreligger, kan av
22979: mark utan ägarens tillstånd. I den juri- länsstyrelsen däremot i~ke förbjudas. (HFD
22980: diska litteraturen har emeHertid framförts 1945 II 478). Men till länsstyrelsens ålig-
22981: även motsatta uppfattningar i det att man ganden kan icke anses höra, att den i en-
22982: hänvisll!t bl.a. till att vissa speciella lagar skilda fall skulle undersöka huruvida mark-
22983: uttryckligen tillåter strövande på annans ägaren har giltig juridisk grund att på sina
22984: mark i visst syfte och att dylika stadgan- marker uppsätta t. ex. ett sådant anslag, där
22985: den skulle vara obehövliga, om en allmän landstigning förbjudes, och några möjlighe-
22986: rätt att röra sig på annans mark skulle före- ter till övervakning av efterlydelse av dem
22987: finnas. Närmast torde den åsikten motsvara skulie länssyrelsen eller den underlydande
22988: gällande rätt, enligt viiken möjligheten att myndigheter icke ha i praktiken. Markäga-
22989: ströva i annans skog eller utma:rk är en ren behöver ju icke i och för sig tillstånd
22990: faktisk fördel, som kan utnyttjas så länge av myndighet att uppsätta anslagstavlor med
22991: ägarens intresse icke fordrar förvägrande här avsedda förbud.
22992: 5
22993:
22994: Vad slutligen ooträffar de öar oeh holmar, placering av förbudstavlor på sådana ställen,
22995: som är i försvarsväsendets besittning, så där verkligt behov att upprätthålla förbudet
22996: har försvarsministeriet angående dem med icke föreligger, har man försökt och försö-
22997: anledning av spörsmålet givit följande utlå- ker alltjämt undvika och sådana tavlor har
22998: tande: även utplacerats endast på en bråkdel av de
22999: I enlighet med 42 kap. 1 § strafflagen holmar och öar, som är i försvarsväsendets
23000: skaU person, som mot förbud, vilket av ve- besittning.
23001: derbörande myndighet antingen muntligt el- Att utplacera :förbudstavlor endast ,för
23002: ler genom anslag på platsen till'kännagivits den tid skarpskjutning och övningar till
23003: eller eljest bör anses ha kommit tili hans sjöss pågår" på det sätt, som :föreslås av
23004: !kännedom, eller svikligen förskaffar sig eller spörsm.ålsställarna, skulle icke utgöra ett tili-
23005: annan tillträde tili fästning, örlogshamn, räckligt skydd för den på öarna och hol-
23006: krigsfartyg, försvarsväsendets tjänsterum el- marna lagrade :försvarsväsendet tilihöriga
23007: ler kasern-, läger-, övnings-, elier förrådsom- egendomen mot stölder och skadegörelse el-
23008: råde, som är i försvarsväsendets besittning, ler å andra sidan ge exkurrenterna tiliräck-
23009: straffas med i sagda lagrum närmare nämnt lig säkerhet om trygghet, då man skulle vara
23010: straff. Likaså är det enligt 3 § 2 mom. tvungen att under exkursionssäsongen allt
23011: förordningen 25. 1. 1929 angående Sveaborgs som oftast utplacera och borttaga :förbuds-
23012: fästning och fästningsesplanad förbjudet för tavlorna.
23013: utomstående personer att utan av försvars- Å andra sidan är begränsningarna av
23014: ministeriet utfärdat generellt eller av fäst- rörelsefriheten på ur försvarsväsendets syn-
23015: ningskommendanten meddelat personligt tili- punkt viktiga områden inom Finlands skär-
23016: stånd besöka tili fästningen hörande öar och gård icke närmelsevis lika stränga som i
23017: holmar. övriga länder, som hör tili östersjöns område.
23018: Förbudstavlorna på de öar och iholmar, Med hänvisning tili det ovanstående an-
23019: som är i försvarsväsendets besittning, base- ser försvarsministeriet, att ministeriet, utan
23020: rar sig på de nämnda lagrummen. För ut- att riskera försvarsväsendets intressen, icke
23021: placering av förbudstavlorna erfordras så- har möjJighet att pruta på landstigningsför-
23022: lunda icke länsstyrelsens tillstånd. buden oeh utplacerandet av förbudstavlor på
23023: Förbudstavlor har emellertid använts och öar och holmar, som är i :försvarsväs.endets
23024: användes endast då det är fråga om i före- besittning, ens på grund av en sådan ut-
23025: nämnda lagrnm avsedda kasern-, läger-, öv- märkt strävan som förbättrandet av exkur-
23026: nings-, förråds- eller fästningsområde. Ut- sionsmöjligheterna.
23027: Helsingfors den 21 maj 1964.
23028:
23029: Minister för inrikesärendena A.rno Hannus.
23030: Kysymys N: o 68.
23031:
23032:
23033:
23034:
23035: Honkanen ym.: Eräiden vesioikeuden käsiteltäviin kuu-
23036: luvien hakemusasiain viivästymisestä.
23037:
23038:
23039: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
23040:
23041: Vesilain ja -asetuksen periaatteena on, rauksena, että vesioikeuden päätöksestä va-
23042: että kun kaiakannoille aiheutuu haittaa tai litettaessa - mikä lienee varsin yleistä -
23043: vahinkoja vesistöön rakentamisen, säännös- hakijalle myönnetään rakentamislupa,
23044: telyn yms. hankkeiden vuoksi, kalakanto- mutta kalakantojen hoitovarat saadaan
23045: jen hoitoon on ryhdyttävä vahinkojen ai- maataloushallituksen käyttöön vasta vali-
23046: heuttajan kustannuksella. Vesilain 2 luvun tusasian saatua ratkaisunsa. Tämä vie-
23047: 22 § :n mukaisesti voimalaitoksen tms. ra- yleensä niin paljon aikaa, että kaiakannoille
23048: kentaja on velvoitettava suorittamaan kala- aiheutuu tuhoja ennen kuin hoitotoimiin ja
23049: tien rakentaminen ja muut tarvittavat toi- niiden edellyttämiin kalanviljelylaitosten
23050: menpiteet. Mikäli vesioikeus katsoo kala- rakentamishankkeisiin yms. toimenpiteisiin
23051: kannan säilyttämiseksi tarkoitettujen toi- saadaan varoja.
23052: menpiteiden suorittamisen aiheuttavan saa- Lisäksi on suuri joukko ennen vesilain
23053: vutettavissa olevaan hyötyyn verrattuna voimaan astumista toteutettuja voimalaitos-
23054: suhteettornia kustannuksia rakentajalle ja säännöstelyhankkeita, joille ei vieläkään
23055: taikka niihin ryhtymistä ei muusta syystä ole annettu lopullista rakennuslupaa eikä
23056: pidetä tarkoituksenmukaisena, voidaan ra- määrätty kalakantojen järkiperäiseen hoi-
23057: kentaja niiden sijasta velvoittaa suoritta- toon riittävää ns. kompensaatiomaksua. Näin
23058: maan valtiolle 12 luvun 11 §: ssä säädetty- on esim. Kemijoella, mikä on ollut suljet-
23059: jen perusteiden mukaisesti määrätty, kala- tuna jo 15 vuotta, mutta vieläkään ei ole
23060: kannan säilyttämiseen käytettävä maksu. tietoa tänä aikana tuhoutuneiden vaellus-
23061: Vesilain 12 luvun 11 § : n mukaisesti tämä kalakantojen hoidon aloittamisesta. Toinen
23062: maksu on "määrättävä niin suureksi, että esimerkki on Iijoen Kierikkikoski, minkä
23063: sillä voidaan kustantaa kalojen riittävän rakennuslupa on annettu v. 1964. Iijoen ka-
23064: runsas istuttaminen siihen vesialueeseen, lakantojen hoitoon ei kuitenkaan ole mi-
23065: mihin kalakantaa vahingoittava vaikutus tään varoja siitä syystä, että Kierikkikos-
23066: ulottuu, taikka suorittaa muut tarpeelliset ken lupapäätöksestä on valitettu. Iijoki on
23067: toimenpiteet". kuitenkin suljettu jo v. 1961 väliaikaiseen
23068: Vesilain periaatteena on ilmeisesti, että lupaan perustuvalla Pahkakosken voimalai-
23069: kaiakannoille vahinkoja aiheutettaessa ka- toksen padQlla eikä koko jokea varten ole
23070: laston hoitotoimenpiteet aloitetaan viipy- vieläkään mitään hoitovaroja. Nyt on jo sel-
23071: mättä eli niin ajoissa, että hoitotoimet al- vää, että vaikka Iijoen hoitoon saataisiin va-
23072: kavat vaikuttaa samalla hetkellä kun ra- roja hetikin, kalakantojen tuhoja ennättää
23073: kentamisen yms. hankkeiden aiheuttamat jo tapahtua ennen kuin hoitotoimet .alkavat
23074: haitatkin ilmenevät. Kalakantojen väliai- vaikuttaa.
23075: kainenkin tuhoutuminen on joka tapauk- Kun 11 päivänä 1okakuuta 1963 muutettu
23076: sessa saatava estetyksi. vesilain 16 luvun 24 pykäläkään ei ilmeisesti
23077: Vesilaissa ei kuitenkaan ole selviä mää- salli tai aiheuta sitä, että kalakantojen hoi-
23078: räyksiä siitä, milloin kalakantojen hoitoon toon olisi ryhdyttävä viipymättä, tämä ky-
23079: on ryhdyttävä, vaikka edellytetäänkin, että symys olisi ratkaistava kenties lain muu-
23080: vahinkojen aiheutuminen estetään. Käytän- toksella sekä käyttämällä valtion varoja tär-
23081: nössä tästä lain puutteellisuudesta on seu- keiden vaellus. yms. arvokalavesien hoitoon
23082: E 511/64
23083: siinä tapauksessa, että näitä kalakantoja uh- § :ssä säädettyjen perustein m.aaray-
23084: kaaviin hankkeisiin on ryhdytty. Ko. ra- tyvien maksujen saaminen käytettä-
23085: kennus- ym. hankkeiden toteuttajat voitai- väksi mainituissa ~ainkohdissa sanot-
23086: siin sitten velvoittaa suorittamaan takaisin tuja tarkoituksia varten viipyy hake-
23087: valtiolle valti·on mainittuun 'tarkoitukseen musasiain oikeuskäsittelyssä yleensä
23088: käy1Jtämät varat. niin pitkään, että rakennushankkeen
23089: Sen johdosta, mitä edellä on sanottu, mai- vaikutusalueella pääsee kalastukselle
23090: nittujen jokivarsien asukkaat sekä Peräme- ja kalrutaloudelle aiheutumaan huo-
23091: ren rannikkokalastajat odottavat hallituk- mattavia ja pitkäaikaisia sekä yksi-
23092: selta toimenpi-teitä lohijokiemme vaelluska- tyisoikeudellisia että yleiseen etuun
23093: lakantojen hoidon aloittamiseksi jo vuoden kohdistuvia vahinkoja, ja jos on,
23094: 1964 aikana. mi:hin toimenpiteisiin Hallitus ai-
23095: Edellä lausuttuun sekä valtiopäiväjärjes- koo ryhtyä vesistöön rakentamisen,
23096: tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitate!ll esi- säännöstelyn yms. hankkeiden aiheut-
23097: tämme kunnioittaen valtioneuvoston a:sian·· tamien kala:ta:loudellisten tappioiden
23098: omaisen jäsenen vastruttava.ksi seuraavan ky- ennakolta ehkäisemiseksi niissä ta-
23099: symyksen: pauksissa, joissa vesilain mukainen
23100: menettely ajan hukan vuoksi aiheut-
23101: Onko Hallitus tietoinen sii'tä, että taa torjuvissa olevia kalakantojen tu-
23102: vesilain N: o 264/61 2 luvun 22 hoja?
23103: § :ssä tarkoitettujen ja 12 luvun 11
23104: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1964.
23105:
23106: Veikko Honkanen. Akseli Paarman.
23107: Reino Kangas. Pekka Vilmi.
23108: Antero Väyrynen. Pentti Liedes.
23109: Eino Sääskilahti. Hannes Paaso.
23110: 3
23111:
23112:
23113:
23114:
23115: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
23116:
23117: Kansanedustaja Veikko Honkanen ym. huomioon maataloushallituksen hyväksymä
23118: ovat Teidän, Herra Puhemies, välityksellänne kalakannan suojaamista kysymyksessä ole-
23119: jättäneet valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 vassa vesistössä tarkoittava suunnitelma, vel-
23120: momentin nojalla valtioneuvoston asianomai- voitettava suorittamaan kalatien rakentami-
23121: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- nen ja muut tarvittavat toimenpiteet. Vesi-
23122: myksen: lain mainitulla säännöksellä, jonka nojalla
23123: kysymys kalakannan säilyttämisestä vesis-
23124: "Onko Hallitus ti~inen sH!tä, että tössä on haluttu saattaa yhdellä kertaa koko
23125: vesilain N: o 264/61 2 luvun 22 vesistön osalta kalataloudesta huolehtivan
23126: § :ssä tarkoitettujen ja 12 luvun 11 viranomaisen harkittavaksi, on pyritty saa-
23127: § :ssä säädettyjen perustein määräy- maan aikaan järkeviä ja tarkoituksenmukai-
23128: ltyvien maksujen saaminen käytettä- sia ratkaisuja sekä välttämään sellaisia kala-
23129: väksi mainituissa lainkohdissa sanot- talouden kannalta epätyydyttäviä järjeste-
23130: tuja tarkoituksia varten viipyy hake- lyjä, joilla ei voida turvata lohen ja muun
23131: musrusiain oikeuskäsittelyssä yleensä vaelluskalan lisääntymis- ja säilymismahdol-
23132: niin pitkään, että rakennushankkeen lisuuksia. Milloin taas edellä tarkoitettujen
23133: vaikutusalueella pääsee ika1astukseUe toimenpiteiden suorittaminen ei olisi tarkoi-
23134: ja lkala;ta1oudelle aiheutumaan huo- tuksenmukaista, mikä seikka tulee harkitta-
23135: mattavia ja pitkäaikaisia sekä yksi- vaksi edellä tarkoitettua maataloushallituksen
23136: tyisoikeudellisia että yleiseen etuun hyväksymää suunnitelmaa käsiteltäessä, ra-
23137: kohdistuvia vahinkoja, ja jos on, kentaja voidaan velvoittaa suorittamaan val-
23138: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- tiolle kalakannan säilyttämiseen käytettävä
23139: koo ryhtyä vesistöön rakentamisen, maksu. Maksu on suoritett:ava maatalous-
23140: säännöstelyn yms. hankkeiden aiheut- hallitukselle ja varat sen toimesta käytettävä
23141: tamien kalata:loudellisten !tappioiden vesituomioistuimen määräämäHä tavalla ka-
23142: ennakolta ehkäisemiseksi niissä ta- lojen istuttamiseen sillä vesialueella, mihin
23143: pauksissa, joissa vesilain mukainen rakentamisen haitalliset vaikutuks:et ulottu-
23144: menettely ajan hukan vuoksi aiheut- vat, tai muiden kalakantaa turvaavien toi-
23145: taa torjuvissa olevia kalakantojen tu- menpiteiden suorittamiseen.
23146: hoja?"
23147: Edellä selostetuista säännöksistä ovat
23148: Puheena olevaan oikeusministerille toimi- erillään ne määräykset, jotka tarkoittavat ka-
23149: tettuun kysymykseen pyydän kunniottavasti laveden omistajan tai muun kalastusoikeuden
23150: vastata seuraavaa. haltijan kärsimien vahinkojen estämistä, vä-
23151: Vesilakia laadittaessa on erityistä huomiota hentämistä tai korvaamista. Myös kalastusoi-
23152: kiinnitetty niiden vahingollisten seurausten keudesta johtuvan edun menetys tai sanotun
23153: estämiseen tai vähentämiseen, joita vesistöön oikeuden käytön vaikeutuminen, joka voi olla
23154: rakentamisesta voi aiheutua kalakannalle ja tilapäistä tai pysyvää, kuuluu vesilain no-
23155: kalastukselle. Tässä tarkoituksessa on vesilain jalla korvattaviin vahinkoihin. Milloin taas
23156: 2 luvun 22 §: ään otettu säännös, jonka mu- sanotunlaisen vahingon estäminen tai vähen-
23157: kaan, jos vesistöön rakentamisen johdosta täminen on mahdollista erityisin toimenpi-
23158: kalan kulkureitti kalakannan vahingoksi il- tein, rakent1aja voidaan lupapäätöksessä vel-
23159: meisestli huononee tai kalan lisääntymismah- voittaa korvauksen sijasta suorittamaan nä-
23160: dollisuudet vesistössä tai siihen liittyvällä ve- mä toimenpiteet.
23161: sialueella sanotusta syystä muutoin huomat- Vesistöön rakentamisesta kalakannalle ja
23162: tavasti vähenevät, rakentaja on ottamalla kalastukselle johtuvien vahinkojen torjumi-
23163: 4
23164:
23165: seksi tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu suunnittelussa ja katselmustoimitruksissa täl-
23166: ja toteuttaminen vaativat monessa tapauk- tä osin tarvittavan ammattitaitoisen henki-
23167: sessa runsaasti aikaa. Muun muassa tästä löstön riittämättömyys.
23168: voi olla seurauksena, että korvausten ja toi- Sen sijaan vesilaissa ei ole erityisiä sään-
23169: menpiteiden suorittaminen viivästyy aiheut- nöksiä kalakantilla ja kalastusta koskevien
23170: taen siten sekä yleistä että yksityistä etua toimenpiiteiden ja korvausten joutuisam-
23171: koskevia vahingollisia seurauksia. Asiaan on ma:sta suorittamisesta niissä tapauksissa, jol-
23172: kiinnitetty huomiota tutkittaessa, mitä mah- loin lain 2 luvun 26 § sal1ii rakentamista
23173: dollisuuksia vesioikeudellisen hakemusmenet- tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhdyttäväksi
23174: telyn jouduttamiseksi yleensä on olemassa. jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tule-
23175: Kun vesilakia 11 päivänä lokakuuta 1963 an~ mista. Tässä kohden hallitus harkiltseekin
23176: netulla lailla (453/63) muutettiin, oli tarkoi- toimenpiteitä lainsäädännön tarkistamiseksi.
23177: tuksena nimenomaan menettelyn joudutta- Hallitus katsoo, että pääsyynä niihin epä-
23178: minen. Tässä tarkoituksessa lain 2 luvun 26 kohtiin, joihin kysymyksessä viitataan, ov·at
23179: § ja 16 luvun 24 § nykyisessä muodossaan an- vaikeudet, jotka liittyvät hakemusmenette-
23180: tavat rakentajalle mahdollisuuden ryhtyä to- lyn yhteydessä hankittavien, kalakantaa ja
23181: teuttamaan yritystään silloinkin, kun asia kalastusta koskevien selvitysten saamiseen
23182: muun muassa vahinkojen korvaamista ja sekä tarvittavan suunnitelman valmisteluun
23183: muita siihen liittyviä toimenpiteitä koskevii- ja käsittelyyn. Nämä vaikeudet eivät johdu
23184: ta osin on vielä vesioikeudessa tai muutoksen- kysymyksessä olevien säännösten epältarkoi-
23185: hakutuomioistuimessa käsiteltävänä. Tällai- tuksenmukaisuudesta, vaan siitä, että kysy-
23186: nen järjestely saattaa kuitenkin loukata ra- myksen selvittely jonkin vesistön osalta
23187: kentamisesta haittaa kärsivän oikeutta. Jäl- asian luonteesta johtuen voi vaatia monia
23188: kimmäiseen lainkohtaan on tämän vuoksi vuosia silloinkin, kun tällaisten selvitysten
23189: otettu määräykset ennakkokorvauksen suo- hankkimiseen on käytettävissä riittävästi
23190: rittamisesta odotettavissa olevasta vahingosta, työvoimaa. Tällaisissa tapauksissa syntyy
23191: haitasta ja muusta edunmenetyksestä. "Vas- pakostakin ·eräänloainen vä'litila, jonka aikana
23192: taavasti voidaan ennakolt1a määrätä myös ka- kalakanta saattaa kärsiä vaurioita. J01tta :täl-
23193: lakannan säilyttämiseen käytettävästä mak- laisissa tapauksissa kui1tenlkin voitaisiin ryh-
23194: susta, vaikka kysymys kalakannalle aiheutu- tyä kaikkiin sellaisiin järjestelyihin, joita
23195: vien seurausten estämisen lopullisesta järjes- kulloinkin hankitun alustavan selvityksen
23196: telystä vielä on kesken. nojalla voidaan pitää tarkoituksenmukaisina,
23197: Siltä osin kun on kysymys vesilain 16 lu- hallitus on suunnitellut sellaisen erityisen
23198: vun 24 §: ssä tarkoitetruista tapauksista, halli- lain aikaansaamista, jonka perusteella kala-
23199: tus katsoo, että laki tarjoaa riittävät mah- taloudesta huolehtivilla viranomaisilla olisi
23200: dollisuudet kalakannalle ja kalastukselle ai- mahdollisuus valtion varoilla suorittaa toi-
23201: heutuvien vahingollisten seurausten torju- menpiteitä kalakannan suojaamiseksi jo en-
23202: miseksi. Siitä huolimatta voi näissäkin ta- nen kuin rakentajalle vesilain mukaan kuu-
23203: pauksissa ilmetä vaikeuksia ennakkokorvaus- luvien velvollisuuksien edellyttämien toimen-
23204: ten ja edellä tarkoitetun maksun määrää- piteiden toteuttamiseen voidaan ryhtyä.
23205: misessä, jos asia on vaikeasti selvitettävissä. Tämän saatan kunnioittavasti Teidän,
23206: Eräänä tähän vaikuttavana tekijänä on Herra Puhemies, tietoonne.
23207: Helsingissä 26 päivänä toukokuUita 1964.
23208:
23209:
23210: Oikeusministeri Olavi Merimaa.
23211: 5
23212:
23213:
23214:
23215:
23216: Till Riksdagens Herr Talman.
23217:
23218: Riksdagsman Veikko Honkanen m. fl. har anläggaren med beaktande av pian för
23219: genom Eder, Herr Talman, med stöd av 37 fiskbeståndets skyddande i vattendraget,
23220: § 1 mom. riksdagsordningen förelagt veder- som godkänts av lantbrukm.inisteriet, åläg-
23221: börande medlem av ~atsrådet följande gas att inrätta fiskväg och vidtaga andra
23222: spörsmål tili besvarande: erforderliga åtgärder. Genom nämnda stad-
23223: gande i vattenlagen, med stöd av vilket man
23224: "Är Regeringen medveten om att har velat på en gång draga frågan om
23225: den rättsliga behanlingen av ansök- fiskbeståndets bevarande i vattendragen
23226: ningar om att utfå i 2 kap. 22 § vat- under fiskerihushållningsmyndighetens pröv-
23227: tenlagen avsedda, enligt grunderna i ning för alla vattendrags vidkommande, har
23228: lagens 12 kap. 11 § utgående avgifter man strävat tili att uppnå förnuftiga och
23229: för ändamål, som avses i nämnda lag- ändamålsenJiga lösningar och att undvika
23230: rum, i allmänhet är så utdragen, att sådana för fiskerihushållningen otillfreds-
23231: fisket och fiskerihushållningen inom ställande anordningar, genom viika laxens
23232: byggnadsföretagets verkningskrets och andra vandrande fiskars möjligheter att
23233: drabbas av betydande och långvariga föröbs och bevaras icke kan tryggas. För
23234: skador, som kränker såväl privaträtts- det fall att det icke är ändamålsenligt att
23235: liga som allmänna intressen, och om vidtaga ovan avsedda åtgärder, viiken fråga
23236: så är, prövas vid behandlingen av den av lant-
23237: vilka åtgärder ämnar Regeringen bruksstyrelsen godkända planen, k:an anläg-
23238: vidtaga för a1Jt fiskeriekonomiska för- garen förpliktas att tili staten erlägga en
23239: luster genom byggande, reglering avgift, som skall användas tili fiskbeståndets
23240: o.a.d. i vattendrag skall kunna på bevarande. Avgiften skall inbetalas tili lant-
23241: förhand förhindras i de fa!ll, då ett bruksstyrelsen ocih medlen genom denna an-
23242: iörfarande enligt vattenlagen tili vändas för utplantering av fisk i det vat-
23243: följd av tidsförlusten kan förorsaka tenområde, tili vilket de för fiskbeståndet
23244: sådan ödeläggelse av fiskbeståndet, skadliga ver<kningarna sträcker sig, eller
23245: som skulle kunna avvärjas?" för andra erforderliga åtgärder.
23246: Åtskilda från dessa stadganden är de
23247: bestämmelser, som syftar till att förhindra
23248: Pä ifrågavarande spörsmål, som tillställts eller minska fiskevattens ägare eller annan
23249: justitieministern, får jag vördsamt avge innehavare av fiskerätt åsamkade skador
23250: följande svar. eller ge honom ersättning för dem. Ocksä
23251: Vid utarbetandet av vattenlagen lade man förlust av förmån av fiSkerätt eller för-
23252: särskilt an på att förhindra eller minska de svårande av utövande av sagda rätt, antin-
23253: skadliga följder, som kunde drabba fisk- gen tillfälligt eller Varaiktigt hQr tili de
23254: beståndet och fisket genom byggande i vat- skador, som skall ersättas enligt vatJtenlagen.
23255: rt;endrag. Fördenskul1 har i 2 kap. 22 § vat- Om det åter är möjligt att genom speciella
23256: tenlagen intagits etJt stadgande om att åtgärder förhindl'la e<ller min:ska sådan skada,
23257: så:framt led för fiskens vandring i anledning kan anläggaren i tiliståndsbeslutet åläggas
23258: av byggande i V·attendrag uppenbart för- att i stället för att betala ersättning före-
23259: sämras, eller möjligheterna för fiskens taga ifrågavarande åtgärder.
23260: förökande i vattendraget eller i vattenom- Att planera och förverkliga åtgärder i
23261: räde, som står i förbindelse därmed, av syfte att hindra sådana skador på fiskbe-
23262: sagda orsak eljeslt avsevärt minskas, så skall ståndet och fisket, som förorsakru:~ av byg-
23263: E 511/M
23264: 6
23265:
23266: gande i vatJtendrag, kräV'er i många fa11 detta aweende hehövs rvid planering och
23267: mycken tid. Bl.a. härav kan följoa, at't dröjs- syneförrättningar.
23268: mål uppstår med uthetalningen av ersätt- DäremO!t upptager vattenlagen inga sär-
23269: ningar och vidtagandet av anstalter, vilket skilda stadganden om snabbare företagande
23270: återigen kränker såväl allmänna som en- av åtgärder och utbetalningar av ersättnin-
23271: Skilda intressen. Saken har ägnats hea:k- gar tili tryggande av fis:kbeståndet och
23272: tande, då man har undersökt, vilka möj- fisket i de fa:ll då 2 kap. 26 § vattenlagen
23273: ligheter som finns att påskynda det V'atten- tilllåter vidtagande av byggnadsåtgärder
23274: rättsliga ansökningsförfarandet i allmänhet. redan innan tillståndsbeslutet vunnit laga
23275: Då vattenlagen ändrades genom en lag av kraft. På denna punkt överväger regeringen
23276: den 11 oktoher 1963 (453/63), var avsikten fördenskull åtgärder för revision av lagstift-
23277: uttryckligen aJtt få till stånd ett snahhare ningen.
23278: förfarande. 1 detta syfte ger 2 lkap. 26 § Regeringen anser att huvudorsaken tili de
23279: och 16 kap. 24 § i lagen enligt dessa lag- missförhållanden, som påtalas i spörsmå1et,
23280: rums nuvarande lydelse ar:uläggare möjlighet är svårigheterna att införskaffa unredning
23281: att genomföra företag även i det fall, att om fiskbeståndet och fisket i samband med
23282: saken i fråga om hl.a. ersättning för skador ansökningsförvarandet och akt U:tarbeta och
23283: och andra därmed sammanhängande åtgär- handlägga den nödiga planen. Dessa svårig-
23284: der ännu är under hehandling i vaJttendom- heter beror icke på att ifrågavarande Stad-
23285: stolen eller ,j hesväminstans. Ett sådant för- ganden sku'lle vara oändamå1senliga, utan
23286: farande kan emellertid kränka dens rätt, på att det ligger i sakens natur, wtt det
23287: som lider skada genom byggandet. 1 det kan rtaga många år att införskaffa utred-
23288: senare lagrummet har fördenskull intagits ning om ett visst vattendrag också i det fall
23289: bestämmelser om förhandsersättning för att rtiliräckligt med arbetskraft står tili för-
23290: skada, men och annan förmånsförlust, som fogande. I dylika fall uppstår ofrånkom-
23291: är att emotse. På 1samma sätt kan odkså på ligen ett slags mellantillstånd, under vilket
23292: förhand bestämmas om avgift att användas fiskbeståndet kan lida skada. För att det
23293: för fiskbeståndets bevarande, även i fall dock skall bli möjligt att i dylika f.a;ll vid-
23294: frågan om den slutliga regleringen tili för- taga ·alla såoona ·anstalter, som i varje
23295: hindrande av följderna för fiskbeståndet enskilt fall på grund av förheredande utred-
23296: ännu icke är slutbehandlad. ning kan anses påkallade, har regeringen
23297: Tili den del det är fråga om f,all, som planerat a!1Jt få :till sltånd en sådan särskild
23298: avses i 16 kap. 24 § vatterrlagen, anser lag, med stöd av vi1ken de myndigheter, som
23299: regeringen, att lagen medger tillräckliga har ,att sköta fiskerihushållningen, skulle
23300: möjligheter att avvärja för f,i\'lkbeståndet äga möjlighet att med statsmedel vidtaga
23301: och fisket skadliga följder. Det oaktaJt lkan anstalter tili skydd för fiskbeståndelt redan
23302: det också i dessa fal'l uppstå svårighelter vid innan sådana åtgärder kan vidtagas, SQffi
23303: bestämmandet av förhandse:rsättningar och förutsättes av de på anläggaren enligt vart-
23304: ovan avsedda avgrft, om ·saken är besvärlig tenlagen ankommande skyldigheterna.
23305: a:t.t utreda. En försvårande f·wktor härvidlag Detta får jag vördsamt bringa Eder,
23306: är hristen på yrkeslmnnig personal, som i Herr Talman, rtill kännedom.
23307: Helsingfom den 26 maj 1964.
23308:
23309:
23310: Justitieminister Olavi Merimaa.
23311: Kysymys N: o 69.
23312:
23313:
23314:
23315:
23316: Paavola: Asuntorakennustutkimustulosten saattamisesta
23317: rakentajien tietoon.
23318:
23319:
23320: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23321:
23322: Asuntorakennustutkimusta meillä toimite- Esimerkkinä mainittakoon, että Valtion
23323: taan vielä liian vähäisessä määrässä verrat- teknillisen tutkimuslaitoksen toimesta on val-
23324: tuna tämän alan kokonaisinvestointeihin. Jos mistunut yli neljäkymmentä erilaatuista ra-
23325: tutkimuksilla saataisiin aikaan vuosittain kennusteknillistä tutkimusta, mutta niistä on
23326: vaikkapa vain yhden prosentin säästö, niihin tällä erää rakentajien saatavissa tuskin kahta
23327: käytetty määräraha korvaisi itsensä monin- kolmannesta. Jokainen kuitenkin ymmärtää,
23328: kertaisesti. Tehostetulla tutkimuksella voi- ettei laitos itse ole vikapää tällaiseen asiain
23329: taisiin saada aikaan vieläkin suuremmat sääs- tilaan.
23330: töt. Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
23331: Pelkät tutkimukset eivät kuitenkaan auta järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
23332: asiaa. Yhtä tärkeätä on saattaa niiden tulok- tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23333: set rakentajien tietoon. Juuri rakennustek- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23334: nillisten tutkimusten tuloksiin on yleinen har-
23335: rastus yllättävän laaja ja vireä. Sen kan- Tietääkö Hallitus, että maassamme
23336: nustajana on pyrkimys kustannusten alenta- valmistuneiden asuntorakennustutki-
23337: miseen, mikä meidän oloissamme on tällä het- muksien tuloksista ei rakentajilla ole
23338: kellä kipeä kysymys eikä vähiten asuntotuo- yleisesti tietoa ja ettei niitä ole kysyn-
23339: tannon kannalta. Surkuhupaisaa on sen- tää vastaavasti saatavana, ja jos tietää,
23340: vuoksi se, ettei meillä varsin rajoitetussa mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
23341: määrässä suoritettujen asuntorakennustutki- tehdä saattaakseen valmistuneet tutki-
23342: mu~ten tuloksia olekaan riittävästi saatavissa. mukset rakentajien tiedoksi ja huoleh-
23343: Tutkimukset pelkän tutkimuksen vuoksi ovat tiakseen siitä, että tutkimusten tulok-
23344: täysin hyödyttömiä. sia on riittävästi saatavana?
23345: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1964.
23346:
23347: E. J. Paavola.
23348:
23349:
23350:
23351:
23352: E 519/64
23353: 2
23354:
23355:
23356:
23357:
23358: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23359:
23360: Kansanedustaja E. J. Paavola on valtio- tulokset siis on määrärahansaajien toimesta
23361: päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin nojau- ollut saatettava yleensä ainakin monisteina
23362: tuen 28 päivänä huhtikuuta 1964 jättänyt asianomaisten asiantuntijapiirien tietoon sekä
23363: hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta- kirjoitelmina myös ammatti-, aikakausi- ja
23364: vaksi seuraavan kysymyksen: päivälehtiin. lVIikäli tutkimuksella on laa-
23365: jempaa kantavuutta, sisällytetään määrä-
23366: , Tietääkö Hallitus, että maassamme rahaan usein myös menoerä julkaisemista
23367: valmistuneiden asuntorakennustutki- varten. Laajakantoisemmat tutkimukset ovat-
23368: muksien tuloksista ei rakentajilla ole kin yleensä julkaistu kirjoina, jotka ovat kir-
23369: yleisesti tietoa ja ettei niitä ole kysyn- jastoista yleisesti saatavissa. Viimeaikaisista
23370: tää vastaavasti saatavana, ja jos tietää, laajakantoisemmista tutkimuksista mainitta-
23371: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo koon seuraavat suhteellisen suurina laitok-
23372: tehdä saattaakseen valmistuneet tutki- sina ilmestyneet: Asuntosäätiön toimesta
23373: mukset rakentajien tiedoksi ja huoleh- suoritettu tutkimus Kerrostalojen Asutta-
23374: tiakseen siitä, että tutkimusten tulok- vuus I, Oy Rastor Ab: n tutkimus Elementti
23375: sia on riittävästi saatavana~" rakentaminen, Sosiaaliministeriön sosiaali-
23376: sen tutkimustoimiston tutkimus Vanhusten
23377: Tähän kysymykseen, jonka Herra Puhe- asunto-olot kaupungeissa ja kauppaloissa,
23378: mies on jättänyt vastattavakseni, esitän kun- Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen raken-
23379: nioittaen seuraavaa: nustaloudellisen laboratorion toimesta suori-
23380: Asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi tettu tutkimus Eri asuntotyyppien suhteelli-
23381: myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä- set kustannukset ja Kansan Markkinatutki-
23382: rahoista annetun lain täytäntöönpanosta ja muslaitoksen tutkimus Asunto ja kansan-
23383: soveltamisesta 10 päivänä maaliskuuta 1955 talous.
23384: annetun valtioneuvoston päätöksen (132/55) Edellä lausuttu osoittanee, että kulku-
23385: 6 § :n mukaan on tutkimustulokset julkais- laitosten ja yleisten töiden ministeriö
23386: tava siten, kuin kulkulaitosten ja yleisten ja sen alainen asuntotutkimustoimikunta
23387: töiden ministeriö erikseen määrää ja on ne ovat asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi
23388: yleensä julkaistava paitsi asianomaisissa am- myönnettäviä tutkimus- ja julkaisumäärä-
23389: mattilehdissä tai erikoisjulkaisuina myös rahoja myönnettäessä pyrkineet, huolimatta
23390: yleistajuisessa muodossa sanomalehdissä. Kul- siitä, että sanottujen määrärahojen vuotuis-
23391: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön määrää on pidettävä varsin rajoitettuna,
23392: antamissa, asuntotutkimusmäärärahaa koske- huolehtimaan asuntotutkimusten tulosten
23393: vissa myöntämispäätöksissä on määrätty, että saattamisesta mahdollisimman yleiseen tietou-
23394: tutkimustulokset on samanaikaisesti toimi- teen. Tässä suhteessa on noudatettu käytän-
23395: tettava alan järjestöille, virastoille, laitok- töä, jota on pidettävä säännöksissä nimen-
23396: sille, opistoille ja kouluille sekä saatettava omaisesti määrättyä tehokkaampana ja pi-
23397: lehdistötoimistojen tietoon ja yleistajuisessa temmälle menevämpänä.
23398: muodossa julkisuuteen myös sanomalehdissä. Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
23399: Edellä esitetyn mukaan kaikki tutkimus- saattaa tietoonne.
23400: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä 25 päivänä toukokuuta 1964.
23401:
23402: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri ,M, Niskala.
23403: 3
23404:
23405:
23406:
23407:
23408: •r i 11 R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
23409: Riksdagsman E. J. Paavola har den 28 även i tidningarna. Enligt vad ovan fram-
23410: april 1964 med stöd av 37 § 1 momentet i hållits har således alla forskningsresultat
23411: riksdagsordningen tili vederbörande medlem genom försorg av de, som erhållit anslag
23412: av statsrådet för avgivande av svar ställt bort överstyras i allmänhet åtminstone som
23413: följande spörsmål: duplikat till vederbörande expertkretsar
23414: samt som artiklar även till yrkes- och andra
23415: ,Är Regeringen medveten om att i tidskrifter samt dagstidningarna. I fall
23416: vårt land byggarna i allmänhet icke forskningarna är av en vidare betydelse,
23417: har vetskap om de resultat, som ut- innehålles ofta även i anslaget en utgiftspost
23418: arbetats av bostadsbyggnadsforsk- för publikation. Forskningar av mera vitt-
23419: ningen och att man icke kan erhålla gående betydelse har vanligen även utgivits
23420: dessa i en sådan mängd som mot- i bokform, som i allmänhet kan erhållas
23421: svarar efterfrågan; och om så är från biblioteken. Bland forskningar av större
23422: fallet, bärvidd som utkommit under senaste tid i
23423: vad har Regeringen gjort eller relativet stora upplagor kan nämnas: Ker-
23424: ämnar göra för att få de verkställda rostalojen Asuttavuus 1 ett studium, som
23425: forskningarna till byggarnas känne- utförts på uppdrag av Asuntosäätiö, Oy Ras-
23426: dom och för att se till, att resultaten tor Ab: s studium av Elementbyggandet, So-
23427: av undersökningarna kan erhållas i en cialministeriets sociala forskningsbyrås stu-
23428: tillräcklig mängd1" dium av Åldringars bostadsföhållanden i
23429: Till detta spörsmål, som Herr Talmannen städer och köpingar, Statens tekniska forsk-
23430: tillställt undertecknad för besvarande, fram- ningsanstalts bygg:nadsekonomiska laborato-
23431: håller jag vördsamt: ries forskningsarbete angående Eri asunto-
23432: Enligt 6 § i Statsrådets beslut den 10 tyyppien suhteelliset kustannukset och KKs
23433: mars 1955 angående verkställigheten och utredningsbyrås undersökning Asunto ja
23434: tillämpningen av lagen om beviljande av Kansantalous.
23435: forsknings- och publiceringsanslag för ut- Av vad ovan sagts torde framgå, att mi-
23436: vecklandet av bostadsbyggnadsverksamheten nisteriet för kommunikationsväsendet och
23437: bör forskningsresultaten publiceras på sätt allmänna arbetena och under detsamma ly-
23438: som ministeriet för kommunikationsväsendet dande bostadsforskningskommission, då de
23439: och allmänna arbetena särskilt bestämmer beviljat forsknings- och publikationsanslag,
23440: och bör de i allmänhet publiceras förutom i som givits för utvecklingen av bostadsbygg-
23441: vederbörande yrkestidningar eller special- nadsverksamheten, strävat till, det oaktat att
23442: publikationer även i en lättfattlig form i sagda anslags årliga belopp bör anses rätt
23443: dagstidningarna. I beslut angående bevil· begränsat, draga försorg om att resultaten av
23444: jande av bostadsforskningsanslag, som minis- bostadsforskningen skall komma till så stor
23445: teriet för kommunikationsväsendet och all- allmän kännedom som möjligt. I detta hän-
23446: männa arbetena har givit, är bestämt, att seende har man följt den praxis, som ut-
23447: forskningsresultaten bör samtidigt överstyras tryckligen bör anses ha bestämts i förord-
23448: till organisationerna för branschen, ämbets- ningarna som de effektivaste och de som når
23449: verk, inrättningar, läroanstalter och skolor längst.
23450: samt bringas till tidningsredaktionernas vet- Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
23451: skap och publiceras i en lättfattlig form till Eder kännedom.
23452: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den 25 maj 1964.
23453:
23454: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena M. Niskala.
23455: Kysymys N:o 70.
23456:
23457:
23458:
23459:
23460: Mustonen ym.: Rakennustyöläisten työllisyyden turvaami-
23461: sesta Kajaanin kaupungissa.
23462:
23463:
23464: E d u s kunnan H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
23465:
23466: Työttömänä olevien rakennustyöläisten Välttämättömistä töistä ei ole puutetta.
23467: lukumäärä Kajaanissa on päättymässä ole- Pohjois-Savon prikaatin rakennustyöt voi-
23468: van talven ajan ollut jatkuvasti useita vat jatkua tähänastisella työvoimamäärällä
23469: satoja. 24. 4. 1964 tehdyn tilaston mukaan vielä pari vuotta. Tiettävästi suunnitelmat
23470: heitä on Kajaanin työnvälitystoimiston kor- Kainuun keskussairaalan ja keskusammatti-
23471: tistossa 293. Kun lukuun lisätään sanottuun koulun rakennustöiden aloittamiseksi on
23472: kortistoon ilmoittautuneiden muiden am- valmiina. Työllisyystilanteesta riippumatta
23473: mattialojen työttömät, kohoaa työtä vailla viimeksi mainittujen rakennushankkeiden
23474: olevien luku Kajaanissa 407. kiireellinen toteuttaminen on välttämättö-
23475: Suurin rakennustyömaa talven aikana on män tarpeen sanelema.
23476: ollut ja on edelleen Pohjois-Savon prikaa- Edellä lausuttuun viitaten valtiopäiväjär-
23477: tin rakennustyömaa, jon:ka henkilövahvuus jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla kun-
23478: nykyisin on noin 420. Rakennustyömaan nioittavasti esitämme valtioneuvoston asian-
23479: johdon ilmoituksen mukaan on heille omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
23480: annettu määräys vähentää ensi kuun lop- kysymyksen:
23481: puun mennessä työntekijäin lukua noin
23482: 350, mikä merkitsee lopputiliä käytännölli- Tietääkö Hallitus, että Kajaanissa
23483: sesti katsoen kaikille rakennustyöläisille. käynnissä ·olevien Pohjois-Savon pri-
23484: Mikäli tiedossa on, ei kaupungissa tule kaatin rakennustöiden kesän ajaksi
23485: olemaan ·alkamassa olevan kesän aikana keskeyttäminen, yksityisen asunto-
23486: huonerakennustöitä kuin vain noin 30 000 rakennustoiminnan nähtävissä oleva
23487: m3. Ne tarjoavat kesän ajaksi työtä ehkä vähäisyys ja suunniteltujen julkisten
23488: vain noin 200 työntekijälle. rakennustöiden aloittamisen edelleen
23489: Edellä mainittujen tosiasioiden valossa siirtäminen johtaa siihen, että viime
23490: asioita katsellen työttömyys kajaanilaisten syksystä saakka jatkunut työttö-
23491: rakennustyöläisten keskuudessa uhkaa ke- myys rakennustyöläisten keskuudessa
23492: sän tullen muodostua vieläpä viime talvista Kajaanissa edelleen jatkuu ja lisään-
23493: suuremmaksi. Kaiken lisäksi tilannetta pa- tyy, ja aikooko Hallitus kesän aikana
23494: hentaa se, että monien kohdalla työttömyys jatkaa täydessä laajuudessaan pri-
23495: on jatkunut jopa syksystä alkaen, joten kaatin rakennustöitä ja mitä muuta
23496: mahdolliset säästöt ovat loppuneet ja se tilanteen korjaamiseksi aikoo
23497: työttömyyskassa-avustusten saantimahdolli- tehdä?
23498: suus loppuu.
23499: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1964.
23500:
23501: Johannes Mustonen. Hannes Tauriainen.
23502:
23503:
23504:
23505:
23506: E 423/64
23507: 2
23508:
23509:
23510:
23511:
23512: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
23513:
23514: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo- Kuitenkin on todettava, että näin suuren
23515: menttiin nojautuen kansanedustajat Mus- rakennuskohteen perustaminen Kajaaniin
23516: tonen ym. ovat asettaneet valtioneuvoston on ollut omiaan lisäämään rakennustyön-
23517: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- tekijöiden määrää Kajaanissa ja sen ympä-
23518: van kysymyksen: ristössä enemmän kuin normaali rakennus-
23519: toiminta ehkä edellyttäisi. Kun prikaatin
23520: ,Tietääkö Hal:l:iJtus, että Kajaanissa rakennustöiden aikana on lisäksi suoritettu
23521: käynnissä olevien Pohjois-Savon pri- muitakin suuria rakennustöitä lähiympäris-
23522: kaatin rakennustöiden kesän ajaksi tössä, kuten viimeksi mm. Kajaani Oy:n
23523: keskeyttäminen, yksityisen asunto- laajennus, on rakennustyövoiman kasaantu-
23524: ra;kennustoiminnan nähtävissä oleva minen seudulle ollut sitäkin suurempi.
23525: vähäisyys ja suunniteltujen julkisten Tulee olemaan vaikeata ylläpitää Kajaanin
23526: rakennustöiden aloittamisen edelleen kaupungin suuruisella taajama-alueella tar-
23527: siirtäminen johtaa siihen, että viime koituksenmukaista rakennustoimintaa, joka
23528: syksystä saakka jatkunut työttö- työllistäisi jatkuvasti seudun nykyisen ra-
23529: myys rakennustyöläisten keskuudessa kennusalan työntekijämäärän.
23530: Kajaanissa ed1llleen jatkuu ja lisään- Työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa
23531: tyy, ja aikooko Hallitus kesän aikana esiintyvien kausivaihteluiden tasoittami-
23532: jatkaa täydessä laajuudessaan pri- seksi on valtion talonrakennustoiminta vii-
23533: kaatin rakennustöitä ja mitä muuta meistelytöitä lukuunottamatta yleensä kesä-
23534: se tilan.ttlen korjaamiseksi aikoo kausiksi keskeytetty. Näin on menetelty
23535: tehdä~, Kajaanissakin Pohjois-Savon prikaatin ra-
23536: kennustyömaan suhteen vuosittain sen alka-
23537: Tähän kyselyyn, jonka Herra Puhemies misest·a lähtien. Pohjois-Savon prikaa.tin
23538: on lähettänyt allekirjoittaneelle ministerille, työmaalta ei kuitenkaan tänä keväänä ole
23539: vastaan kunnioittaen seuraavaa: työvoimaa sanottavasti vapautettu, vaikka-
23540: Viime vuosina Kainuussa esiintyneestä kin irtisanomis·et on suoritettu siltä varalta,
23541: työttömyydestä on huomattava osa keskit- että työvoima voidaan välittömästi osoittaa
23542: tynyt Kajaanin kaupunkiin ja sen lähi- avautuviin muihin töihin. Päinvastoin on
23543: ympäristöön. Valtion työllistämien työn- työmaalle osoitettu näihin asti kortistoon
23544: tekijäin määrästä Kainuussa on Kajaanin hyväksyttyjä työttömyyskorvauksen va-
23545: kaupungista ja maalaiskunnasta ollut run- rassa olevia naisia. Tilannetta talonraken-
23546: sas neljännes. Kuten muuallakin kaupun- nusalalla koko maassa seurataan tarkoin
23547: geissa ja asutustaajamissa on Kajaanin jatkuvasti ja valtion talonrakennusohjel-
23548: seudunkin työttömyys ollut lähinnä raken- maa kesäkaudeksi voidaan tilanteen mu-
23549: nusalan työntekijäin työttömyyttä. Kyse- kaan tarkistaa. Hallituksen pyrkimyksenä
23550: lyssä mainitulla Pohjois-Savon prikaatin on edelleen kuten tähänkin asti osoittaa
23551: työmaalla on ollut siten erittäin suuri ja työtä kaikille työvoimatoimikunnan kortis-
23552: keskeinen merkitys Kajaanin kaupungin ja toon hyväksytyille työntekijöille. Näin on
23553: sen lähiympäristön työllisyyden hoidossa. myös Kajaanissa voitu tähän asti tehdä.
23554: Talvikausina on työmaalle sijoitettu, riip- Kyselyssä mainittujen muiden valtion
23555: puen tilanteesta, 300-500 työntekijää. Ko. rakennussuunnitelmien, Kainuun keskussai-
23556: työmaan avulla on siten voitu tasoittaa raalan ja keskusammattikoulun rakennus-
23557: rakennusalalle luonteenomaisia kausi- ja töiden suhteen todettakoon, että keskus-
23558: suhdanne vaihteluita. ammattikoulun tontilla on suoritettu lou-
23559: 3
23560:
23561: hintatöitä ja pyritään ne saattamaan kes- Hallitus on tietoinen yksityisen raken-
23562: keytyksettä loppuun. Tarkoitus on siten nustoiminnan laajuudesta edellisen vuoden
23563: päästä syksyllä rakennustöiden alkuun mah- vastaavaan ajankohtaan verraten koko
23564: dollisimman nopeasti. Sen sijaan Kainuun maassa samoinkuin Kajaanissa j'a sen lähi-
23565: keskussairaalan rakennussuunnitelmat eivät ympäristössä. Sen vuoksi Hallitus tulee tar-
23566: työvoimaviranomaisten saamien tietojen koin seuraamaan työmarkkinoiden :kehi-
23567: mukaan ole vielä siinä vaiheessa, niin toi- tystä, jotta se voisi tahdistaa työllisyyden
23568: vottavaa kuin se työllisyyden hoidon kan- ylläpitämiseksi tarkoitetut työnsä siten,
23569: nalta olisikin, että rakennustyöt varsinaisen että työvoimatoimikunnan kortistoon ha-
23570: sairaalan osalta voitaisiin aloittaa tulevan keutuville ja siihen hyväksytyille työnteki-
23571: syksyn aikana. Keskusammattikoulun ra- jöille voidaan osoittaa heille soveltuvaa
23572: kennustöiden aloittaminen edellyttäisi kui- työtä.
23573: tenkin keskussairaalan töiden aloittamista Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
23574: lämmityskeskuksen osalta, joka on suunni- saattaa tietoonne.
23575: teltu yhteiseksi edellä mainitun keskus-
23576: ammattikoulun kanssa.
23577: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, toukokuun 5 päivänä 1964.
23578:
23579: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri M. Niskala.
23580: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
23581:
23582: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- Likväl måste man fastslå, att inrättandet
23583: ningen har riksdagsmännen Mustonen m. fl. av ett så stort byggnadsprojekt i Kajana
23584: ställt följande spörsmål till vederbörande varit ägnat att öka antalet byggnadsarbe-
23585: medlem av statsrådet för avgivande av tare i Kajana med omnejd utöver vad nor-
23586: svar: mal byggnadsverksamhet måhända hade
23587: förutsatt. Då under tiden för brigadens
23588: ,Är Regeringen medveten om av- byggnadsa.rbete dessutom även andra stora
23589: brytandet av Pohjois-Savon Prikaa- byggnadsarbeten utförts. i den närmaste
23590: tis pågående byggnadsarbeten i Ka- omgivningen, såsom senast bl. a. Kajaani
23591: jana, den enskilda bostadsbyggnads- Oy:s utbyggnad, har anhopningen av bygg-
23592: verksamhetens synligt ringa omfatt- nadsarbetsikra:ft i trakten varit desto större.
23593: ning och en ytterligare framskjut- Det kommer att bli svårt att inom ett
23594: ning av påbörjandet av planerade tätol'ltsområde av Kajana stads storlek upp-
23595: offentliga byggnadsarbeten leder tili, rätthålla ändamålsenlig byggnadsverksam-
23596: att den sedan senaste höst rådande het, som skulle ge byggnadsbranschens
23597: arbetslösheten bland byggnadsarbe- nuvarande arbetsstyrka i trakten fortgående
23598: tarna i Kajana fortsätter och ökar, sysselsättning.
23599: och ämnar Regeringen under somma- I syfte att utjämna de säsongvariationer,
23600: ren i full omfattning fortsätta briga- som förekommer i efterfrågan på och ut-
23601: dens byggnadsarbeten och vad annat budet av arbetskraft, har statens hus-
23602: ämnar den göra i syfte att avhjälpa byggnadsverbamhet, frånsett avslutnings-
23603: situationen ~" arbeten, i allmänhet avbrutits för somma-
23604: ren. Så har även förfarits vid Pohjois-
23605: Till detta spörsmål, som Herr Talman- Savon Prikaatis bygge i Kajana varje år
23606: nen tillställt undertecknad minister, fram- sedan detta påbörjades. Från Pohjois-Savon
23607: håller jag vördsamt: Prikaatis arbetsplats har dock denna vår
23608: Arbetslösheten i Kainuu de senaste åren icke friställts nämnvärt arbetskraft, ehuru
23609: har till en betydande del koncentrerats till uppsägningar lämnats för den hän.delse, att
23610: Kajana stad och dess närmaste omgivning. arbetskraft direkt kunde anvisas till andra
23611: Av de av staten sysselsatta arbetstagarna arbetsmöjligheter, som yppar sig. Tvärt.om
23612: i Kainuu är drygt en fjärdedel hemma- har tili arbetsplatsen hittilis anvisats i
23613: hörande i Kajana stad och landskommun. kortregistren upptagna kvinnor, som an-
23614: Liksom annorstädes i städer och bosätt- nars hade åtnjutit arbetslöshetsersättning.
23615: ningscentra har också i Kajanatrakten ar- Läget inom husbyggnadsbranschen i hela
23616: betslösheten främst berört byggnadsbran- landet står under ständig noggrann obser-
23617: schens arbetstagare. Pohjois-Savon Prikaa- vation och statens husbyggnadsprogram för
23618: tis i spörmålet nämnda arbetsplats har sommaren kan revideras beroende på läget.
23619: sålunda varit av mycket stor och central Regeringen strävar liksom hittills fort-
23620: betydelse för skötseln av sysselsättningen i farande tili att anvisa arbete åt alla de
23621: Kajana stad och dess närmaste omgivning. arbetstagare, som upptagits i arbetskrafts-
23622: Under vintern har till arbetsplatsen, be- kommissionernas register. Så har man. också
23623: roende på läget, anvisats 300-500 arbets- tills dato kunnat göra i Kajana.
23624: tagare. Man har sålunda med hjälp av Beträffande de övriga i spörsmålet
23625: denna arbetsplats kunnat utjämna de för nämnda statliga byggnadsprojekten, Kai-
23626: byggnadsbranschen karakteristiska säs.ong- nuu centralsjukhus och centralyrkesskolas
23627: och konjukturväxlingarna. byggen, konstaterar man, att på centralyr-
23628: 5
23629:
23630: kesskolans tomt utförts sprängnin.gsarbeten, Regeringen är medveten om den ellSikilda
23631: som man försöker slutföra utan avbrott. byggnadsverksamhetens omfattning i jäm-
23632: Avsikten är att i höst få i gång byggnads- förelse med motsvarande tidpunkt s·enaste
23633: arbetet snabbast möjligt. Däremot har Kai- är, säväl i hela landet som i Kajana och
23634: nuucentralsjukhus' byggnadsprojekt ännu dess närmaste omgivning. För den skull
23635: icke, huru önskvärt detta än vore ur syssel- kommer regeringen noggrant att följa med
23636: sättningssynpunkt, enligt de uppgifter ar- arbetsmarknadens utveckling i syfte att
23637: hetskraftsmyndigheterna erhållit uppnått kunna samordna sina arbeten för syss·elsätt-
23638: det skede, att byggnadsarbetet för själva ningens upprätthällande sä, att de som
23639: sjukhuset vidkommande kunde inledas söker sig tili arhetskraftskommissionernas
23640: inkommande höst. Då centralyrkesskolans kortregistrer ·och godkännes kan anvisas
23641: byggnadsarbete päbörjas, skulle detta lik- lämpligt arbete.
23642: väl förutsätta, att centralsjukhusets arbete Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
23643: päbörjas för värmecentralens del, som pla- tili Eder kännedom.
23644: nerats gemensamt för nyssnämnda centrala
23645: byggnadsproj ekt.
23646: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den
23647: 5 maj 1964.
23648:
23649: Minster för kommunikationsväsendet och aHmänna arbetena M. Niskala.
23650:
23651:
23652:
23653:
23654: E 423/64
23655: j
23656: j
23657: j
23658: j
23659: j
23660: j
23661: j
23662: j
23663: j
23664: j
23665: j
23666: j
23667: j
23668: j
23669: j
23670: j
23671: j
23672: j
23673: j
23674: j
23675: j
23676: j
23677: j
23678: j
23679: Kysymys N:o 71.
23680:
23681:
23682:
23683:
23684: Ryömä ym.: Valtion laitosten taholta tapahtuvan vesistö-
23685: jen pilaantumisen estämisestä.
23686:
23687:
23688:
23689: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23690:
23691: Puolustusministeriön tekemän hakemuksen kaudessa, sisältävät noin viidenneksen eli
23692: johdosta on koko Köyliönjärvi vaarassa saas- 300 000 litcraa pesulajätevettä, joka viimeksi-
23693: tua. Toisaalta saastunut järvi aiheuttaisi mainittu sisältää runsaasti synteettisiä pesu-
23694: suunnattomia menetyksiä paikkakunnalla, aineita. Synteettisten pesuaineiden on taas
23695: koska itse järvi niin oleel:lisesti vaikuttaa todettu aiheuttavan ihottumaa ja mahdolli-
23696: koko kunnan alueella sijaitessa.an keskellä sest;i muitakin sairauksia. Kaikki huvilat,
23697: pitäjää ja halkaistessaan sen. joita on noin 70, tulis:ivat veden saastuessa
23698: Puolustusministeriö on helmikuun 4 päi- käyttökelvottomiksi, uimapaikkoj•a ei voitaisi
23699: vänä 1964 tekemässään ja maaliskuun 31 päi- käyttää, karjaa ei voitaisi juottaa järvessä
23700: vänä 1964 täydentämä.ssään hakemuksessa eikä Köyliönjoessa ja kalastus loppuisi koko-
23701: pyytänyt Länsi-Suomen vesioikeudelta lupaa naan kalan kuollessa ainakin ajan mittaan
23702: sa:ada johtaa Säkylän varuskunta-alueen jäte- voimakkaiden jätevesien vaikutuksesta. Li-
23703: vedet Viilte- ja Ketelinojien kautta Köyliön- säksi on huomattava, että Köyliön kirkko ja
23704: järveen. Samanaikaisesti on olemassa suun- hautausmaa sijaitsevat järven keskellä Köy-
23705: nitelma jätevesien johtamiseksi suoraan me- liönsaaressa. Puolustusministeriön hakemuk-
23706: reen Eurajo'kea hyväksikäyttäen. Kun vii- sessa on jo myönnetty, että järven vesi tulisi
23707: meksimainittuun hankkeeseen tulisivat mu- saastumaan, mikä onkin luonnollista, koska
23708: kaan myös: Säkylän kunta ja Lännen So- järvi on pieni ja vähävetinen.
23709: keri Oy, niin sen toteuttaminen ei tulisi Tässä vaiheessa ei ole käytettävissä Länsi-
23710: ainakaan kokonaisuutena ottaen paljoakaan Suomen vesioikeuden ratkaisua asiasta käsit-
23711: kalliimmaksi, mutta vesistön pilaantuminen telyn ollessa vielä kesken. Mieleståmme olisi
23712: voitaisiin välttää. Toisoolt~a on huomattava, välttämätöntä, että puolustusministeriö pe-
23713: että mikäli puolustusministeriö saisi ano- ruutt>aisi hakemuksensa. Joka tapauksessa on
23714: mansa luvan ja myös toteuttaisi sen, niin Sä- selvää, että toimenpiteestä toteutettuna aiheu-
23715: kylän kunta ja Lännen Sokeri Oy tuskin tuu niin valtavia vahinkoja, että niiden kor-
23716: kahdestaan pystyisivät ryhtymään vesien joh- vaaminen jo sinänsä on vastoin vaitionkin
23717: tamiseen mereen asti, jolloin jouduttlaisiin etua ja toisaalta kaikkia menetyksiä ei voi-
23718: ratkaisemaan myös näiden 'kohdalta jätevesi- taisi paikallisille asukkaille rahalla korvata.
23719: kysymys. Puolustusministeriön anomus il:un- Järvellä on sen lisäksi matkailukohteena ja
23720: tuu siis varsin kummaJliselta, koska valtio- leiritoiminnassa laajempaakin aluetta koske-
23721: va!llan ensisijaisena tehtävänä pitäisi olla vaa merkitystä.
23722: vesialueiden säilyttäminen puhtaina ja toi-
23723: saalta on jo olemassa ratkaisu paikallisten Edelläolevan perusteella ja viitaten valtio-
23724: vesien saastumisen välttämiseksi. päiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin, esi-
23725: Vahinkojen suuruutta vähävetisessä ja hi- tämme ·kunnioittaen valtioneuvoston asian-
23726: daslaskuisessa Köyliönjärvessä ja sen lasku- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
23727: joessa Köyliönjoessa ei voida rahassa ar- symyksen:
23728: vioida. Lisäksi on otettava huomioon, että
23729: varuskunta-alueen jätevedet, joita tulisi ole- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23730: maan kaikkiaan noin 1 500 000 litraa vuoro- puolustusministeriön suunnitelma las-
23731: E 543/64
23732: 2
23733:
23734: kea Säkylän varuskunta-alueen jäte- mihin toimenpiteisiin HaJllitus on
23735: vedet Köyliönjärv:een aiheuttaisi koko ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta vesis-
23736: Köyliönjärven vesistön pilaantumisen, töjen pilaantumista ei valtion laitosten
23737: ja jos on, taholta aiheutettaisi?
23738: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1964.
23739:
23740: Erkki Ryömä. Väinö Vilponiemi.
23741: Paavo Rautkallio. Einari Jaakkola.
23742: Uljas Mäkelä. Matti Raipala.
23743: Olavi Lindblom. Arvo Penttd.
23744: Aapo Seppälä. Nestori Kaasalainen.
23745: 3
23746:
23747:
23748:
23749:
23750: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
23751:
23752: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Tässä tarkoituksessa on pidetty useita neu
23753: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, votteluja, joihin ovat osallistuneet muun
23754: Herra Puhemies, 28 päivänä huhtikuuta 1964 muassa puolustrusministedön, vesiensruojelu-
23755: päivätyn kirjeenne n: o 392 ohella lähettänyt viranomaisten, Säkylän kunnan ja Länsi-
23756: VJastattavakseni kansanedustaja Ryömän ynnä Suomen Sokeri Oy: n edustajat. Neuvotte-
23757: muiden jättämän seuraavan kysymyksen: luissa on käsitelty mahdollisuuksia laitosten
23758: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että jätevesien johtamiseen Eurajokeen viemäri-
23759: puolustusministeriön suunnitelma las- johtoa pit:kin sen jäHmen, kun jätevedet on
23760: kea Säkylän varuskunta-alueen jäte- ensin käsitelty Iammikoiden avulla. Neuvotte-
23761: vedet Köyliönjärveen aiheuttaisi koko lujen tuloksena on ollut kolmen eri suunnitel-
23762: Köyliönjärven vesistön pilaantumisen, man laatiminen viemärilinjan rakentamiseksi
23763: ja jos on, Eumjokeen. Puolustusministeriön taholta ei
23764: mihin toimenpiteisiin Haillitus on Säkylän varuskunnan jätevesien johtamista
23765: ryhtynyt! tai aikoo ryhtyä, jotta vesis- Eurajokeen ole kuitenkaan pidetty tarkoituk-
23766: töjen pHaantumista ei valtion laitosten senmukaisena, vaan puolustusministeriö on
23767: taholta aiheutettaisi~" hakenut Länsi-Suomen vesioikeudelta lupaa
23768: johtaa varuskunnan jät,evedet Säkylän ja
23769: V astauksenani kysymykseen esitän kun- Köyliön kunnissa olevien Viitelojan ja Kei-
23770: nioittavasti seuraavaa: telinojan kautta Köyliönjärveen. Kun asian
23771: Vesiensuojeluviranomaisten taholt18. on jat- ratlmiseminen on siis parhaillruan mainitun
23772: kuvasti kiinnitetty vakavaa huomiota Köyliön tuomioistuimen tutkittavana, hallitus ei pidä
23773: kunnassa sijaitsevan Köyliönjärven saastu- mahdollisena tässä vaiheessa määrittää siihen
23774: misen ehkäisemistä koskevaan kygymykseen. kantaansa.
23775: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1964.
23776:
23777:
23778: Maatalousminnist1eri Samuli Suomela.
23779: 4
23780:
23781:
23782:
23783:
23784: T i 11 R i k s d ·a g e n s It e r r T a 1 m a n.
23785:
23786: I det syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riks- skyddsmyndigheternas sida. I detta syfte har
23787: dagsordningen, har Ni, Herr Talman, med en det hållits flere konferenser, i vilka l'epresen-
23788: skrivelse av den 28 april 1964 förelagt mig tanter för bl. 'a. försvarsministeriet, vatten-
23789: tili besvarande följande av riksdagsman Ryö- skyddsmyndigheterna, Säkylä kommun och
23790: mä m.fl. ställda spörsmål: Länsi~Suomen Sokeri Oy har deltagit. Vid
23791: förhandlingarna har man dryftat möjlighe-
23792: "Är Regeringen medveten om att terna att leda avloppsVJattnet från inrätt-
23793: försvarsministeriets projekt att leda ningarna längs en avloppsledning ut i Eura
23794: avloppsvattnet från Säkylä ~arnisons~ å efter det att •avloppsvattnet först behandlas
23795: område ut i Kjulo träsk skulle med- i dammar. Såsom resultat av förhandlingarna
23796: föra förorening av hela Kjulo träsks har tre olika projekt tili avloppslinje ut i
23797: vattendrag, och om så är, Eura å utarbetats. Från försvarsministeriets
23798: vilka åtgärder har Regeringen vid- sida har det emellertid icke ansetts ändamåls-
23799: tagit eller ämnar den vidtaga, för att enligt att leda avloppsvattnet från Säkylä
23800: icke statliga inrättningar skaJl föran- garnison i Eura å, utan ministeriet har hos
23801: leda förorening 1av vattendragen7" Västrra Finlands vattendomstol anhållit om
23802: tillstånd 1att leda garnisonens avloppsvatten
23803: Såsom sv.ar på spörsmålet får jag vörd- över Viiteloja och Keitelinoja i Säkylä och
23804: samt anföra följande: Kjulo kommuner ut i Kjulo träsk. Då frå-
23805: Frågan om förhindrande av förorening av gan sålunda som bäst behandlas av vatten-
23806: Kjulo träsk i Kjulo ikommun har fortlöpande domstolen, anser regeringen det icke möjligt
23807: ägnats allvarlig uppmärksamhet från vatten- att i dett:a skede taga stä1lning tili saken.
23808: Helsingfors den 27 maj 1964.
23809:
23810:
23811: Lantbruksminister Samtili Suomela.
23812: Kysymys N: o 72.
23813:
23814:
23815:
23816:
23817: Kalavainen ym.: Yhdenmukaisen menettelyn aikaansaami-
23818: sesta lahjoitusten verovapausanomusten käsittelyssä.
23819:
23820:
23821: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23822:
23823: Tulo- jra omaisuusveroasetuksen 16 § : n 3 jäänyt puutteelliseksi sen suhteen, onko vero-
23824: momentin mukaan valtiovarainministeriöllä vapaaseen tarkoit!Ukseen myönnetty lahjoi-
23825: on oikeus päättää, että lahjoitus, joka anne- tus sittemmin käytetty tähän tarkoitukseen.
23826: taan kotimaista elinkeinoelämää, taidetta tai Jotta verovapausedulla onnistuttaisiin tuke-
23827: ruumiinkulttuuria edistävään tahi tieteelliseen maan tulo- j·a omaisuusveroasetuksen 16 § : n
23828: tarkoitukseen, saadaan joko osaksi tai koko- 3 momentissa mainittiUja toimintoja, olisi tar-
23829: naan valtiovarainministeriön tarkemmin mää- peelliset verovapaussäännökset sekä niiden
23830: räämin ehdoin vähentää lahjoittajan tuloista. toteuttamista koskeva menettely saatava sel-
23831: Kysymyksessä olevan säännöksen mukaan laisiksi, että ne nykyistä paremmin toteuttai-
23832: lahjoittajalla ei ole oikeutta vaatia, että mai- sivat kansalaisten yhdenvertaisen käsittelyn
23833: nitun asetuksen kohdan edellyttämiin tarkoi- periaatetta hallinnossa.
23834: tuksiin tehty lahjoitus olisi aina vähenn€ttä- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
23835: vissä lahjoittajan tuloista. Lahjoituksen vero- järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
23836: vapaus riippuu v.altiovarainministeriön kus- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23837: sakin tapauksessa erikseen tapahtuvasta har- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23838: kinnasta, jota rajoittavat ainoastaan tulo- ja
23839: omaisuusveroasetuksen 16 §: n 3 momentin Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23840: määräykset. nY'kyiset säännökset tulo- ja omaisuus-
23841: Kysymyksessä oleVIan asetuskohdan edellyt- veroasetuksen 16 §: n 3 momentissa
23842: tämästä menettely;Stä johtuen on siinä tarkoi- ovat omiaan johtamaan epäyhtenäisoon
23843: tettujen verovapauksien myöntämisen suh- menettelyyn samankaltaisten lahjoitus-
23844: teen ilmennyt käytäntöä, jossa tiettyihin ten verovapauskäsittelyssä, sekä
23845: t·arkoituksiin myönnetyistä lahjoituksista on mihin toimenpiteisiin HallitJus aikoo
23846: valtiovarainministeriön päätöksin myönnetty ryhtyä näid~n säännöksien muuttami·
23847: verovapaus, mutta toisiin samankaltaisiin tar- seksi sellaisiksi, että ne nykyistä pa-
23848: koituksiin myönnetystä Jahjoituksesta on se remmin takaisivat saru.ankaltaisten ve-
23849: jäänyt myöntämättä. Edelleen on ollut ha- rovar>ausanomusten yhdenmukaisen kä-
23850: vaittavissa, että valvonnan suorittaminen on sittelyn?
23851: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1964.
23852:
23853: Meeri Kalavainen. U. H. Voutilainen.
23854: Edit Terästö. Kalle Matilainen.
23855: Uljas Mäkelä. Antero Väyrynen.
23856: Lyyli Aalto. Viljo Virtanen.
23857: Tyyne Paasivuori. Veikko Helle.
23858: Akseli Roden. Valto Käkelä.
23859: Kustaa Alan:ko. Veikko Kokkola.
23860:
23861:
23862:
23863:
23864: E 544/64
23865: 2
23866:
23867:
23868:
23869:
23870: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23871:
23872: Teille, Herra Puhemies 28 päivänä viime pyrkinyt yhtenäistämään lahjoitusten vero-
23873: huhtikuuta osoittamassaan kirjelmässä ovat vapautta koskevien hakemusten käsittelyä.
23874: kansanedustaja Meeri Kalavainen ym. valtio- Niinpä ministeriö on vuoden 1963 alusta nou-
23875: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa mai- dattanut seuraavia periaaUeita: Lahjoituk-
23876: nitussa tarkoituksessa esittäneet valtioneuvos- sen, josta verovapaus myönnetään, tulee olla
23877: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- vähintään 3 000 markkaa. Lahjoitusta ei
23878: raavan kysymyksen: myönnetä vähennyskelpoiseksi, jos se on an-
23879: nettu sellaiselle yhteisölle, laitokselle tai sää-
23880: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tiölle, joka toimintansa t111eksi saa avustusta
23881: nykyiset säännökset tulo- ja omaisuus- valtiolta taikka raha-automaatti- tai veik-
23882: veroasetuksen 16 § : n 3 momentissa kausvaroista. Viimeksi mainittu rajoitus ei
23883: ovat omiaan johtamaan epäyhtenäiseen kuitenkaan koske korkeakoulujen toiminnan
23884: menettelyyn samankaltaisten lahjoitus- edistämiseksi tai järjestöille, joilla on yksin-
23885: ten verovapauskäsittelyssä, sekä omaan t~eteellinen tarkoitus, tahi valtion tie-
23886: mihin toimenpiteisiin Hallitms aikoo teelliselle tutkimuslaitoksille annettuja lah-
23887: ryhtyä näiden säännöksien muuttami- joituksia. Ruumiinkulttuurin edistämiseen
23888: seksi sellaisiksi, että ne nykyistä pa- annetuille lahjoituksille myönnetään verova-
23889: remmin takaisivat samankaltaisten ve- paus ainoastaan poikkeustapauksessa. - Mai-
23890: rovapausanomusten yhdenmuroaisen kä- nittakoon, että sellaisia lahjoituksia, jotka
23891: sittelyn?" valtiovarainministeriön päätöksellä on myön-
23892: Kun kysymyksessä tarkoitetJtu asia kuuluu netty lahjoittajan tulosta vähennyskelpoi-
23893: toimialaani valHovarainministeriössä, esitän siksi, oli vuonna 1963 yhteensä 3 790 660
23894: vastauksenani kunnioittavasti seuraavaa: markkaa.
23895: Tulo- ja omaisuusveroasetuksen 16 §: n 3 Hallitus on sitä mieltä, että lahjoitusten
23896: momentissa o}evan säännöksen mukaan val- verovapausedellytyksiä koskevat, tulo- ja
23897: tiovarainministeriö voi päättää, että lahjoitus, omaisuusveroasetuksen 16 § :n 3 momentin
23898: joka annetaan kotimaista elinkeinoelämää, säännökset eivät ole omiaan edistämään vhte-
23899: taidetta tai ruumiinkulttuuria edistävään näisyyden saavuttamist!a lahjoitusten ;,ero-
23900: tahi tieteelliseen tarkoitukseen, saadaan joko vapautta koskevien hakemusten käsittelyssä.
23901: osaksi tai kokonaan päätöksessä mainituin eh- Sitäpaitsi ei voida pitää periaatteessa oikeana
23902: doin vähentää lahjoittajan tuloist'a. sitä, että keskenään lähes samanlaisista lä-
23903: Puheena oleva säännös määrittelee vain hinnä yleishyödyllisiksi katsottavista t~arkoi
23904: ylimalkaisesti ne tarkoitukset, joihin annetut tuksista toisia tuetaan valtion varoista mvön-
23905: lahjoitukset voidaan myöntää verovelvollisen nettävin avustuksin toisia valtiolle mu~toin
23906: tulosta vähennySkelpoisiksi. Kun saannös kertyviä verotuloja vähentämällä. Tämän
23907: sitäpaitsi antaa näihinkin t1arkoituksiin an- vuoksi Hallituksessa onkin jo jonkin aikaa
23908: nettujen lahjoitusten osalta valtiovarainmi- tutkittu lahjoitusten verovapautta koskevien
23909: nisteriölle - lähinnä kulloinkin virassa ole- säännösten uudistamista tai ainakin entistä
23910: valle ministerille - täyden harkintavallan, täsmällisempien soveltamisohjeiden aikaansaa-
23911: on ilmeistä, että yhtenäisen menettelyn ai- mista. Asiaa tutkiessaan Hallitus tulee kiin-
23912: kaansaaminen näiden verovapaussäännösten nittämään huomiota myös niihin näkökohtiin,
23913: sovelt,amisessa on erittäin vaikeata. Valtio- jotka vastattavana olevassa kysymyksessä ja
23914: varainministeriö on kuitenkin käytännössä sen perusteluissa on esitetty.
23915: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1964.
23916:
23917: Ministeri Heikki Tuominen.
23918: 3
23919:
23920:
23921:
23922:
23923: Tili Riksdagens Herr Talman.
23924:
23925: I en till Eder, Herr Talman, riktad skri- Finansministeriet har dock i praktiken sökt
23926: velse av den 28 senaste april har riksdagsle- förenhetliga handläggningen av ansökning-
23927: damoten Meeri Kalavainen m. f.l. med hän- arna rörande skattefrihet för donationer. Så-
23928: visning tm 37 § 1 mom. riksdagsordningen lunda har ministeriet sedan början av år
23929: till vederbörande medlem av statsrådet för 1963 iakttagit följande principer: Donation,
23930: avgivande av svar ställt följande spörsmål: för viiken skattefrihet beviljas, bör uppgå
23931: till minst 3 000 mk. Donation är ieke av-
23932: "Är Regeringen medveten om att de dre,gsgill, om den gjorts till sådan samman-
23933: nuvarande stadgandena i 16 § 3 mom. slutning, inrättning eller stiftelse, vilken så-
23934: förordningen angående inkomst- och som stöd fttr sin verksamhet erhåller bidrag
23935: förmögenhetsskatt äro ägnade att leda av staten eller •av penningautomat- eller tipp-
23936: till oenhetligt förfarande vid behand- Illingsvinstmedel. Sistnämnda begränsning
23937: lingen av likartade donat[oners skat- gä1ler dook icke dona:tioner för främjande
23938: tefrihet, samt av högskolornas verksamhet eller organisat!io-
23939: till vilka åtgärder ärnar Regeringen ner, som har uteslutande vetenskapligt syfte,
23940: skrida för ändring av dessa stadgan- ej heller donationer tiH statens vetenskapliga
23941: den så, att de bättre än nu garan- forskningsanstal.ter. För donationer till främ-
23942: tera en enhetlig behandling av likar- jande av kroppskulturen beviljas skattefri-
23943: tade skattefrihetsansökningar?" het endast i undantagsfall.- Nämnas må, att.
23944: Då det i spörsmälet avsedda ärendet hör de genom finansministeriets beslut från do-
23945: t!ill mitt verksamhetsområde i finansministe- natorns inkomst avdragbara donationerna år
23946: riet, får jag såsom svar vördsamt anf·öra föl- 1963 uppgick till sammanlagt 3 790 660 mark.
23947: jande: Regeringen är av den åsikten, att stadgan-
23948: Enligt 16 § 3 mom. förordningen angående dena i 16 § 3 mom. förordningen angående
23949: inkomst- och förmögenhetsskatt kan finans- inkomst- och förmögenhetsskatt icke äro äg-
23950: ministeriet besluta, att donation, som ges nade att1 främja enhetligheten i behandlingen
23951: för främjande av det inhemska näringslivet, av ansölmingarna om skattefrihet för dona-
23952: konsten eller kroppskulturen eller för veten- tioner. Dessutom kan det ieke anses i princip
23953: skapligt ändamål, helt eller delvis får av- riktigt, att vissa av sinsemellan nästan lika-
23954: dragas från donators inkomst på i beslutet dana, främst allmännyttiga ändamål under-
23955: nämnda villkor. stödes med statens medel genom minskning
23956: Ifrågavarande stadganden anger endast av ·andra tiH stat•en eljest inflytande skatte-
23957: allmänt de syften, för vilka donationer kan intäkter. På grund härav har Regeringen re-
23958: ges, så, att avdrag på den skattskyldigas dan någon tid övervägt en revision av stad-
23959: inkomst kan medges. Då stadgandet därtill gandena om donationers skattefrihet eller åt-
23960: ger finansministeriet - närmast respektive minstone åstadkommande av mera precise-
23961: minister - full prövningsrätt också i fråga rade anvisningar om deras tillämpning. Vid
23962: om donationer för dessa ändamål, är det up- undersökning av saken kommer Regeringen
23963: penbart, att det är synnerligen svårt a:tt även att fästa uppmärksamhet vid de syn-
23964: åstadkomma ett enhetligt förfarande i till- punkter, som framfört•s i det nu ifrågava-
23965: lämpningen av dessa skattefrihetsstadganden. rande spörsmålet och i dess motivering.
23966: Hel&ingi'ors den 28 maj 1964.
23967:
23968: Minister Heikki Tuominen.
23969: Kysymys N': o 78.
23970:
23971:
23972:
23973:
23974: Sandelin ym.: Esityksen antamisesta maatalouden työaika-
23975: laiksi.
23976:
23977:
23978: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
23979:
23980: Sotien jälkeiseen sosiaaliseen lainsäädän- Meillä maatalous potee työntekijäin puu-
23981: töön on jäänyt huomattava aukko. Meiltä tetta. Työvoiman vajaus lienee suurin kou-
23982: puuttuu vielä tänä päivänä, vaikka elämme lutetun työvoiman kohdalla. Maaltapako li-
23983: kuusikymmenlukua, maatalouden työaika- sääntyy vuosi vuodelta. Mielestämme maa-
23984: laki. Yrityksiä lain aikaansaamiseksi ei ole talouden työaikalain aikaansaaminen toisi
23985: puuttunut. Asiasta ovat mm. sosialide- helpotusta näihin pulmiin.
23986: mokraatit tehneet aloitteita viimeksi vuo- Mutta ennen kaikkea työntekijäin sosiaa-
23987: den 1962 valtiopäivillä. Hallituskin on so- lisen turvallisuuden kannalta on välttämä-
23988: tien jälkeen antanut asiasta kolme eri laki- töntä, että myös maataloustyöntekijäin työ-
23989: esitystä, jotka kuitenkin eri syistä ovat jää- aika säännöstellään säätämällä pikaisesti
23990: neet loppuunkäsittelemättä. maatalouden työaikalaki.
23991: Lain viipymistä tiedusteltiin Hallitukselta Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäivä-
23992: viime vuonna. Vastauksessaan Hallitus to- järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
23993: tesi asiaa aikanaan valmistelleen komitean tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23994: työn vanhentuneeksi ja viittasi maatalouden nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23995: piirissä tapahtuvaan nopeaan kehitykseen.
23996: Hallitus myönsi myös lain tarpeellisuuden Mistä syystä Hallitus ei ole anta-
23997: ja lupasi, että tämä maataloustyöntekijäin nut esitystä maatalouden työaika-
23998: suojelussa vallitseva puutteellisuus tulee laiksi, ja
23999: riittävän nopeasti ja perusteellisesti selvite- milloin tällainen esitys tullaan
24000: tyksi asetettavan komitean valmisteluissa. Eduskunnalle antamaan?
24001: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1964.
24002:
24003: Valdemar Sandelin. Voitto Hellsten.
24004: Eino Raunio. Edit Terästö.
24005: U. H. Voutilainen. Väinö Vilponiemi.
24006:
24007:
24008:
24009:
24010: E 523/64
24011: 2
24012:
24013:
24014:
24015:
24016: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24017:
24018: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- 1958-62 aikana käsitellyksi tätä koskevaa
24019: tin nojalla on kansanedustaja Valdemar hallituksen esitystä ja kun tällä välin ja
24020: Sandelin ym. esittänyt valtioneuvoston asi- varsinkin viime aikoina, on olosuhteissa
24021: anomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan maatalouden alalla tapahtunut huomattavia
24022: kysymyksen: muutoksia, sosiaaliministeriö on katsonut
24023: asiaa valmistelleen komitean työn pohjalla
24024: "Mistä syystä Hallitus ei ole anta- työaikalain säätämisen suurelta osaltaan
24025: nut esitystä maatalouden työaika- vanhenttmeeksi. Ministeriön käsityksen mu-
24026: laiksi, ja kaan maatalouden alalla tapahtunut teknil-
24027: milloin tällainen esitys tullaan linen kehitys edellyttää vielä uusia tutki-
24028: Eduskunnalle antamaan~" muksia, joiden perusteella voidaan ko. vai-
24029: keaksi osoittautuneen lainsäädännön valmis-
24030: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuu- telut suorittaa loppuun.
24031: luu sosiaaliministeriön toimialaan, esitän Ministeriö pitää lakisääteisten työaika-
24032: vastauksena siihen kunnioittaen seuraavaa: määräysten puuttumista maataloudessa va-
24033: Hallitus on aikaisemmin antanut esityk- kavana epäkohtana ja pyrkii nopeasti sel-
24034: siä Eduskunnalle maatalouden työaikalain vittämään tarkoituksenmukaisen ja toteut-
24035: säätämiseksi, viimeksi vuonna 1958 alka- tamiskelpoisen maatalouden työaikalakia
24036: neilla valtiopäivillä. Mainittu esitys perus- koskevan esityksen antamismahdollisuudet.
24037: tui asiaa tutkineen komitean mietinnön tu- Edellä olevan saatan kunnioittavasti Tei-
24038: loksiin. Kun Eduskunta vastoin odotusta dän, Herra Puhemies, tietoonne.
24039: syystä tai toisesta ei saanut vaalikauden
24040: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1964.
24041:
24042:
24043: Sosiaaliministeri 0. 0 jala.
24044: 3
24045:
24046:
24047:
24048:
24049: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24050:
24051: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- orsak icke fick denna regeringsproposition
24052: ningen har riksdagsman Valdemar Sandelin behandlad under valperioden 1958-62 och
24053: m.fl. förelagt vederbörande medlem av då under tiden och speciellt under senaste
24054: statsrådet följande spörsmål till besva- tid betydande förändringar inträffat i för-
24055: rande: hållandena inom lantbruket, har socialmi-
24056: nisteriet ansett det till stor del föråldrat
24057: "Av viiken orsak har Regeringen att stifta en arbetstidslag på basen av det
24058: icke avlåtit proposition med förslag av ifrågavarande kommitte utförda arbetet.
24059: till arbetstidslag för lantbruket; och Enligt ministeriets uppfattning förutsätter
24060: när kommer en sådan proposition den tekniska utvecklingen inom lantbruket
24061: att föreläggas Riksdagen ?" ytterligare nya undersökningar, på basen
24062: av vilka förberedelserna för denna svårbe-
24063: Då spörsmålet berör socialministeriets mästrade lagstiftning kan slutföras.
24064: verksamhetsområde får jag såsom svar Ministeriet anser avsaknaden av på lag
24065: vördsamt anföra följande: grundade arbetstidsbestämmelser inom lant-
24066: Regeringen har tidigare till Riksdagen bruket vara ett allvarligt missförhållande
24067: avlåtit propositioner om stiftande av en och strävar till att snabbt utreda möjlighe-
24068: arbetstidslag för lantbruket. Senast skedde terna att avlåta en ändamålsenlig och ge-
24069: detta vid den riksdag, som begynte år 1958. nomförbar proposition med förslag till ar-
24070: Nämnda proposition byggde på resultaten betstidslag för lantbruket.
24071: i det betänkande, som avlåtits av den för Ovanstående får jag härmed vördsamt
24072: utredning av saken tillsatta kommitten. Då bringa Eder, Herr Talman, till kännedom.
24073: Riksdagen mot förväntan av en eller annan
24074: Helsingfors den 26 maj 1964.
24075:
24076:
24077: Socialminister 0. 0 jala.
24078: Kysymys N: o 74.
24079:
24080:
24081:
24082:
24083: Helle: Kansaneläkkeen tukiosien tarkistamisesta vastaamaan
24084: maan eri osien kalleuseroja.
24085:
24086:
24087: E d li s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24088:
24089: Sosiaalinen tutkimustoimisto on äskettäin sen erot eivät nykyisellään tee oikeutta kal-
24090: suorittanut tutkimuksen asuinhuoneistojen liimpien paikkakuntien asukkaille. Esi-
24091: vuokrista maalaiskuntien taajamissa. Viime merkkinä mainittakoon, että 2. paikkakun-
24092: vuoden syyskuussa suoritetun tiedustelun takalleusluokassa kansaneläkkeen täysi tu-
24093: piiriin kuului 412 kuntaa ja koski tutkimus kiosa on vain 13 mk suurempi kuukaudessa
24094: 7 500 huoneistoa. Tutkimusta voidaan siis kuin 3. paikkakuntakalleusluokassa.
24095: pitää varsin edustavana. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
24096: Tutkimuksen tulos osoittaa maalaiskun- 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
24097: tien taajamien vuokratasossa vallitsevan neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24098: varsin huomattavia eroja. Kaikkein kal- vaksi seuraavan kysymyksen:
24099: liimpien todettiin vuokrien olevan Uudella-
24100: maalla ja halvimpien Vaasan läänissä. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24101: Uudenmaan läänissä olivat vuokrat puu- muun muassa Uudenmaan asutustaa-
24102: lämmitystaloissa keskimäärin 52 penniä kal- jamissa on keskimääräinen vuokra-
24103: liimmat neliömetriltä kuin Vaasan läänissä taso puulämmitystaloissa 53 penniä
24104: ja keskuslämmitystaloissa vastaavasti 1:03 ja keskuslämmitystaloissa keskimää-
24105: mk kalliimmat neliöetriltä. Esimerkkinä rin 1,03 mk kalliimpi neliöltä kuin
24106: mainittakoon, että 50:nen neliömetrin kes- esim. Vaasan läänin vastaavissa taa-
24107: kuslämmityshuoneiston keskivuokra on jamissa, mikä vaikeuttaa erikoisesti
24108: Uudellamaalla 51: 50 mk kalliimpi ilmukau- kansaneläkkeen saajien asemaa, ja jos
24109: dessa kuin vastaavan huoneiston keskimää- on,
24110: räinen vuokra Vaasan läänissä. mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
24111: Edellä olevat tutkimuksen tulokset osoit- koo ryhtyä, että kansaneläkkeen tn-
24112: tavat maan eri osien välillä vallitsevan mm. kiosa saataisiin nykyistä oikeudenmu-
24113: asumiskustannuksissa erittäin huomattavia kaisemmin vastaamaan maan eri
24114: eroja. Näistä eroista joutuvat erikoisesti osien ja paikkakuntien todellisia
24115: kärsimään mm. kansaneläkkeen saajat, kalleuseroja?
24116: koska kansaneläkkeen paikkakuntaluokituk-
24117: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1964.
24118:
24119: Veikko Helle.
24120:
24121:
24122:
24123:
24124: E 524/64
24125: 2
24126:
24127:
24128:
24129:
24130: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24131:
24132: Kirjelmällä huhtikuun 29 päivältä 1964 osien ja paikkakuntien todellisia
24133: Herra Puhemies on valtiopäiväjärjestyksen kalleuseroja ?"
24134: 37 §: n 1 momentissa mainitussa tarkoituk-
24135: sessa lähettänyt jäljennöksen seuraavasta Kun kysymys koskee minun toimialaani
24136: edustaja Veikko Helteen jättämästä, halli- sosiaaliministeriössä, saan kunnioittavasti
24137: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi vasta ta seuraavaa:
24138: esitetystä kysymyksestä: Valtioneuvosto on viimeksi 10 päivänä
24139: tammikuuta 1963 antamanaan päätöksellä
24140: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että vahvistanut kuntien ryhmityksen kansan-
24141: muun muassa Uudenmaan asutustaa- eläkelain mukaisen tukiosan maksamista
24142: jamissa on keskimääräinen vuokra- varten. Sanottu päätös noudattaa kuntien
24143: taso puulämmitystaloissa 53 penniä kalleusryhmityksestä annettua sosiaaliminis-
24144: ja keskuslämmitystaloissa keskimää- teriön päätöstä. Viimeksi mainittu päätös
24145: rin 1,03 mk kalliimpi neliöltä kuin on parhaillaan tarkistuksen alaisena. Kun
24146: esim. Vaasan läänin vastaavissa taa- vuokratasossa ilmeneviä eroavaisuuksia eri
24147: jamissa, mikä vaikeuttaa erikoisesti paikkakuntien välillä tuskin voidaan riittä-
24148: kansaneläkkeen saajien asemaa, ja jos västi ottaa huomioon paikkakuntien kal-
24149: on, leusryhmityksessä, on sosiaaliministeriössä
24150: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- myös harkittavana kysymys siitä, olisiko
24151: koo ryhtyä, että kansaneläkkeen tu- vanhuksille ryhdyttävä suorittamaan eri-
24152: kiosa saataisiin nykyistä oikeudenmu- tyistä asumistukea, minkä kustannuksiin
24153: kaisemmin vastaamaan maan eri osallistuivat sekä valtio että kunnat.
24154: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1964.
24155:
24156:
24157: Sosiaaliministeri 0. Ojala.
24158: 3
24159:
24160:
24161:
24162:
24163: Till Riksdagens Herr Talman.
24164:
24165: Med Eder skrivelse av den 29 april 1964 dyrhetsskillnaderna mellan landets
24166: har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 skilda delar och orter ~"
24167: mom. riksdagsordningen anger, tillställt
24168: vederbörande medlem av regeringen för Då spörsmålet hänför sig till mitt verk-
24169: avgivande av svar en avskrift av följande samhetsområde vid socialministeriet, får
24170: av riksdagsman Helle framställda spörsmål: jag högaktningsfullt svara följande:
24171: Statsrådet har senast genom sitt den 10
24172: "Är Regeringen medveten om att januari 1963 utfärdade beslut fastställt en
24173: bland annat i tätorterna i Nyland gruppering av kommunerna för erläggande
24174: hyresnivån i medeltal i ugnseldnings- av den i folkpensionslagen avsedda stöd-
24175: hus är 53 penni och i hus med cent- delen. Sagda beslut följer socialministeriets
24176: ralvärme 1,03 mk högre per kvadrat- beslut om kommunernas dyrhetsgruppering.
24177: meter än exempelvis i motsvarande Sistnämnda beslut är för närvarande före-
24178: tätorter i Vasa län, vilket i synnerhet mål för en justering. Då skillnaderna i
24179: försvårar folkpensionstagarnas ställ- hyresnivån mellan skilda orter knappast i
24180: ning, och, om så är fallet, tillräcklig mån kan beaktas vid orternas
24181: vilka åtgärder har Regeringen för dyrhetsgruppering, har man i socialminis-
24182: avsikt att vidtaga i syfte att få folk- teriet även övervägt frågan, huruvida till
24183: pensionens stöddel att rättvisare än åldringar borde börja erläggas särskilt
24184: för närvarande motsvara de faktiska bostadsbidrag, i vars kostnader såväl staten
24185: som kommunerna skulle deltaga.
24186: Helsingfors den 25 maj 1964.
24187:
24188:
24189: Socialminiter 0. Ojala.
24190: Kysymys N: o 75.
24191:
24192:
24193:
24194:
24195: Daskivi ym.: Tukipalkkioiden lisäämistä tarkoittavista suun-
24196: nitelmista.
24197:
24198:
24199: Ed us'kunnan Herra Puhemiehelle.
24200:
24201: Niiden hallitusneuvottelujen yhteydessä, esitämme edelläolevan nojalla ja valtiopäivä-
24202: joita viime aikoina on käyrty, on :tuotu esiin, järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
24203: että valtiontalouden tila olisi selvästi keven- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vasitat-
24204: tynyt. Tätä kevennystä on pidetty niin mer- tavaksi seuraavan kysymyksen:
24205: kittävänä, että siihen viitruten on katsottu
24206: mahdolliseksi suunniterla julkisen menotalou- Onko Ha'll:iituksen mielestä valtion-
24207: den paisuttamista mm. tukipalkkioiden lisää- talouden asemassa tapahtunut sellaista
24208: misen muodossa. Tämä on selvässä ristirii- kevenemi'Stä, että se tekisi mahdolli-
24209: dassa sen ponnen kanssa, jorrka ,eduskunta seksi lisäbtäviksi suunniteltujen tuki-
24210: talvella lisäveron hyväksyessään esitti ja palkkioiden tai muiden menojen ra-
24211: jossa edellytettiin hallituksen ryhtyvän toi- hoittamisen ilman uusia verojen tai
24212: menpiteisiin lisäveron kumoamiseksi, mikäli maksujen korotuksia, ja jos on,
24213: valtiontalouden kehitys osoittautuu suotui- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24214: sammaksi kuin veroa säädettäessä oletettiin. ryhtyä, jotta valtiontalouden aseman
24215: Koska lisäverolain kumoaminen tai aina- keveneminen voitaisiin eduskunnan
24216: kin veron a;steikkojen alentaminen valtion- lisäverokäsittelyn yhteydessä lausum3Jll
24217: talouden aseman keventyessä ilmeisesti on :toivomuksen mukaisesti ensisijaisesti
24218: tärkeämpi ja eduskunnan toivomusta vasta'a- käyttää lisä verolain kumoamiseen ltai
24219: v.ampi toimenpide kuin menojen lisäå!minen, sen astei:kkojen ,alentamiseen?
24220: H~lsingissä 29 päivänä huhtikuUita 1964.
24221:
24222: Raimo Ilaskivi. Georg C. Ehrnrooth.
24223:
24224:
24225:
24226:
24227: E 545/64
24228: 2
24229:
24230:
24231:
24232:
24233: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24234:
24235: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momem.- sia pitkäaikaisia lainoja yhteensä 164,9 mi'lj
24236: tin nojalla ova!t kansanedustaja Daskivi ym. markkaa, määrän oltua viime vuoden vas
24237: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäse- taavana aikana 171,3 milj. markkaa. Ulko
24238: nen vasta;ttavaksi seuraav·an kysymyksen: maisia obiigaatiolainoja saatiin 80,0 milj
24239: markkaa ja viime vuoden vastaavana aikan:
24240: ,Onko Hallituksen mielestä vaition- 40,0 milj. markkaa. Kortimaisen pitkäaikaiseJ
24241: talouden asemassa tapahtunut sellaista luoton jakaantuminen eri ryhmiin poikkes
24242: kevenemistä, että se tekisi mahdolli- kuitenkin huomattavasti vimevuotiseslta, ko~
24243: seksi lisätJtäviksi suunnite1tuj-en tuki- ka yleisöHe myytiin pitkäaikaisia obliga•a
24244: palkkioiden tai muiden menojen ra- .tioita vain 72,5 milj. markkaa edellisen vuo
24245: hoittamisen ilman uusia verojen tai den 121,3 milj. markan sijasta. Pitkäaikai
24246: maksujen korotuksia, ja jos on, sen 'lainanoton lisäksi myytiin huhtikuuss
24247: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 60 mrlj. markan määräinen veronmaksuobli
24248: ryhtyä, jOitta valtiontalouden aseman gaatiolaina, jonka tuotto käytettiin viim
24249: keveneminen voitaisiin eduskunnan vuonna otetun vastaavansuuruisen veroiJ
24250: lisäverokäsittelyn yhteyde...c;;sä lausumll!n maksuobligaatiolainan suorittamiseen.
24251: :toivomuksen mukaisesti ensisijaisesti Eduskunnan käsiteltävänä olevassa ehdc
24252: käyttää lisäverolain kumoamiseen ltai .tuksessa kuluvan vuoden ensimmäiseksi lisä
24253: sen a:steikkojen alentamiseen?" menoarvioksi on verotuloihin merkitty n
24254: lisäykset, jotka tarkiSitetJtujen arvioiden mll
24255: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu kaan tällä hetkellä voidaan tehdä. Kun t2
24256: ;toimialaani valtiovarainministerinä, esitän hän lisämenoarvioon toisaalta on otettu väl1
24257: va:stauksenani siihen kunnioil!tavasti seuraa- :tämäJttömäJt lisäykset virkamiespalkkojen kc
24258: vaa: rotu'ksista ja niiden seurausilmiöistä aiheu't""
24259: Valtiontalous on kuluvana vuoiena kehi't· viin menoihin ja työllisyysmenoihin sek
24260: tynyt niiden arvioiden mukaan, jotka Edus- vielä eräitä muit·a välttämättömiä menoje
24261: kunnalle esitettiin tammikuussa käsiteltäessä lisäyksiä, lisämenoarvioehdotus on voitu ta:st
24262: tulo- ja menoarviota sekä lakia valtiolle vuo- painottaa verojen 'tuottoihin merldtyillä 1
24263: delta 1964 suoritetttavasta lsäveros:ta. Kassa- säyksillä, mutta ylijäämää ei siihen ole jä~
24264: tilanteen hoitamis~ksi on lyhytaikaisia luot- nyt.
24265: toja näin ollen edelleenkin täytynyt hank- Valtion menotaloutta on kuluvana vuonn
24266: kia runsaasti, muun ohessa sopimaHa kun- pyritty hoitamaan ankarana kädellä. Ku
24267: tien kanssa verojen etumaksuj•en ~ykkäyk valtion varojen käyttöä sokerin hinnan aler
24268: sistä. Nii!Il ikään on Suomen Pankki tukenut tamiseen ei lisätty, vaan sokerin vähittäil
24269: eräiden iyhytai'kaisten luottojen saamista, myyntihintaa korotettiin j·a jälleen alenne
24270: muuta suoranaista ·luottoa valtio ei ole tänä tiin maailmanmarkkinahintojen muutoksi
24271: vuonna sittä saanut. Valtion menojen SUO·· seuraten, tuontikaupparahaston talous ei tul
24272: rittamisessa on myös noudatettu yksityiskoh- tänä vuonna olennaisesti ras1ttamaan valtio
24273: :taista ajoilttelua ja täten on tämän vuoden kassaa. Mikäli yleisen taloudellisen kehiltyl
24274: puolella voitu välttyä suoranaisilt·a maksu- sen odotukset osoittautuva!t oikeiksi, voidaa
24275: häiriöiltä. .arvioida, että kuluvan vuoden valtion kass:
24276: Pitkäaikaista lainanottoa on tänä vuonna- .talous tasapainottuu. Kun myös viime VUl
24277: kin täytynyt harjoittaa tehostetusti. Touko- delrta siirtyneistä lyhytaikaisista veloil31ta päi
24278: kuun puoliväliin mennessä saatiin ikotimai- osa voidaan siirtää edelleen ensi vuoteeJ
24279: 3
24280:
24281: arvioidaan, että kassatalous voidaan rtänä otetaankin huomioon, että liikevaihtoveron
24282: vuonna hoitaa suoranaisten maksuhäiriöiden tuotto tänä vuonna jää ensimmäisen vuosi-
24283: uhkaamatta. neljänneksen osalta normaalia pienemmäksi,
24284: Kuluvan vuoden valtiontaloudesta näin on alustavissa arvioissa päädytty siihen tu-
24285: esitetty arvio ei merkitse sitä, että valtion- lokseen, että jos tuloveroasteikot palautettai-
24286: talouden tasapaino olisi katsottava turva- siin sille tasolle, mitä ne olivwt vuonna 1963,
24287: tuksi jo ensi vuodeksikin. Päinvastoin näh- ja liikevaihtoverolakia jatkettaisiin 10 %: n
24288: dään jo nyt, että ensi vuoden tulo- ja meno- verokannan mukaisena, ensi vuoden valtion-
24289: arvion laatiminen 'tulee olemaan VTaikeata. talouteen tulisi edellä mainituista poikkeuk-
24290: Menojen säli!nnöllisen kasvun lisäksi tulevat sellisista syistä muodostumaan 300-350 milj.
24291: muun ohessa sairausvakuutuslain aiheuttamat markan määräinen alijäämä, jonka selvittä-
24292: uudet menot. Kun uusi liikevaihtoverolaki minen vaatii erityisiä toimenpiteitä.
24293: ilmeisesti säädetään pysyväksi tai aiwakin Edellä lausutun perusteella esitän käsityk-
24294: sen voimassaoloaikaa jatketaan, ensi vuonna senäni, että valtiontalouden asemassa ei tänä
24295: joudutaan maksamaan pääosa vuoden 1964 vuonna ole tapahtunut sellaista kevenemistä,
24296: alun 'tavaravarastoista vanhan 'lain mutkaan joka tekisi mahdolliseksi uusien olennaisten
24297: suoritetun 'liikevaihtoveron palautuksesta. Pa- lisämenojen ottamisen valtiolle ja että näin
24298: lautushakemusten kokonaismäärä on noin 220 ollen ei myöskään ole mahdollista ryhtyä
24299: milj. markkaa. Toisaalta taas tänä vuonna Eduskunnan lausuman toivomuksen mukai-
24300: saadaan fyysilHsiltä henkilöiitä kannetta- sesti ehdottamaan fyysillisiltä henkilöiitä
24301: vasta kertakaikkisesta lisäverosta ja yhteisö- kannettavan lisäveron kumoamista 1tai alenta-
24302: jen :tuloverokannan korotuksesta verotuloja mista.
24303: yhteensä noin 170 milj. markkaa. Vaikka
24304: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1964.
24305:
24306:
24307: Valtiovarainministeri Esko Rekola.
24308: 4
24309:
24310:
24311:
24312:
24313: T i 11 R i k s d a g en s H e •r r T a l m a n.
24314:
24315: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Även under detta år har man varit 'tvun-
24316: anger har riksdagsman Haskivi m.fl. till gen att bedriva en effektiverad upptagning
24317: v·ederbörande med1em •av statsrådet för av- av långfristiga 'lån. Före medlet av maj
24318: givande av svar stäUt fö1jande spörsmå:1: erhölls i iångfristiga inhemska lån samman-
24319: 1ag1t 164,9 milj. mk, medan be]oppet under
24320: "Har enlig't Regeringens åsrkt så- motsvarande tid senaste år var 171,3 milj.
24321: dan Jättnad ägt rum i staitshushåll- mk. 1 utländslm obliga.tionslån erhölls 80,0
24322: ningen, att den skulle möj'liggöra milj. mk, under motsvarande .tid senaste år
24323: finansiering av de planerade ökade 40,0 mllj. mk. Fördelningen av den lång-
24324: subventionerJ]a eller andra utgifter fristiga inhemska k:vediten på 10lika gruppell'
24325: utan nya ska!1Jte- el1er avgiftsförhöj- avvek dock betydligt dlrån senaste :års, eme-
24326: ningar, och om så är fallet, dan långfristiga obligationer såldes till all-
24327: till vilka åtgärder ärnar Regeringen mänheten för endast 72,5 mi1j. d mot
24328: skrida för att 1ättnaden i statshus- 121,3 milj. ma:rk under det föregående året.
24329: hållnings'läget i 'enlighet med den av Utom upptagningen av långfristiga lån sål-
24330: Tiksdagen i samband med riksdagens des i •april •ett skaJttebetalningsobligationslån
24331: beh!andling av tilläggsskatten uttal·ade till ett b~lopp av 60 milj. mk. 1ntäJrterna
24332: hemställan i främSita rummet skulle användes för ·erläggande av ett senaste år
24333: kunna användas för upphävande av uppta;get skruttebetalningsobligatiooslån av
24334: lagen om tilläggsSkatt eller för ned- motsvarande ISI'torlek.
24335: sättning av dess skalor~" 1 förslaget ltill första :tilläggsbudget för
24336: innevarande år, som är under behandling i
24337: Riksdagen, har bland skatteintäk!ter obser-
24338: Då det i spöiiSIIlå1et avsedda ärendet hör verats de titlägg, vilka enligt justerade kaJl-
24339: ti'll mitt verksamhetsområde såsom finans- kyler i dettJa nu lkan göras. Då i denna
24340: minister, får jag som svar vördsamt anföl'la tH1äggsbudget å andra sidan observerats
24341: fö1jande: oundgängliga rtillägg för höjning av tjänste-
24342: Statshushållningen har innevarande år mannalönerna och för därav följande u:tgif-
24343: u!tveck1ats enligt de 'ka:lkyler som förelades ter samt för sysselsättningsutgifter ävensom
24344: riksdagen i januari när sta!tförslaget samt ytterlig.are vissa andra oundgängliga utgifts-
24345: lagen om tilläggssk!att tiJ.l staten för år 1964 ttillägg, har ;t;Hläggsbudgetförslaget kunnat
24346: behandlades. För bemästrande av kassaläget bringas i jämvikt genom bLand skatteintäk-
24347: har man sålunda alLtjämt varit tvungen atlt terna ohserverade til1ägg, men överskott har
24348: i riklig mån ty sig till kortfristiga ikrediter, icke upps:tåttt.
24349: bland annat genom överenskommelse med U nder innevarande år har man sökt s'köta
24350: ikommunerna om uppskov med skatteför- statens utgiftsstat med f.rusrt hand. Då an-
24351: skotten. Likaså har Finlands Ban'k s'känkt vändningen 1av statens medel till nedsruttning
24352: sitt stöd för erhållandet av vissa korttfristiga av sockerpriset icke ökades, utan minutför-
24353: krediter, men någon direkt kredi!t har 'Staten säljningsprisert för 1socker hö;jdes och äter
24354: icke i år erhållit av banken. Vid erläggan- sänktes enligt prisflukturutionerna på världs-
24355: det av stattens utgifter har även följts ett mal"knaden, kommer importhande1sfonden;;
24356: detaljerat rtids:schema och härigenom har ekonomi icke i år att väsenl'tligt h~lrusta statts-
24357: under dertta år direkta betalningsstörningar ka:ssan. Visar sig förväntningarna i fråga
24358: 1
24359:
24360:
24361: kunnatt undvikas. om den :allmänna ekonomiska utvecklingen
24362: 5
24363:
24364: riktiga, kan dm berä:kna:s, att statens kassa- skatteinltäMer genom den tilläggsskatrt som
24365: hushållning bringas i jämvikt innevarande i år uppbäres i ett för allt av fysiska per-
24366: år. Då även huvuddelen av de från senaste soner och genom förhöjning av sa:mmanslut-
24367: är överförda kortfristiga skulderna kan ningars inkomstskattef<Yt. Ä ven om man
24368: överföras vidare till nästa år, berä:kn>as, artt beaktar, att avka:stningen av omsättningss-
24369: ka;ssahushållningen i år kan skötas urtan att katten i år b'lir mindre än normait under
24370: direkita utbetalningsstörningar l1otar. första kvartalet, ihar man genom förhands-
24371: Den här framförda ka~kylen över stats- kalkyler kommit ltiH det resultatet, atlt om
24372: hUJshållningen innevarande år innebär icke, in'komstskatteskalorna sku:lle återställas till
24373: att statshushåHningens jämvikt kunde anses den nivå de hade år 1963 och 'Omsättnings-
24374: tryggad även för nä:sta år. 'fvärttom kan skattelagen fortsättas på basen av en 10 %:s
24375: man redan nu se, att uppgör31ndet av stat- skatteuppbörd, skulle !SitJatshushållningen näs-
24376: förslaget för nästa år lkommer ·att bli svårtt. ta år av ov,annämnda exception~lla skäl
24377: Till den regelbunda ökningen av utgifterna komma ·att visa ett underskott på 300-350
24378: kommer bland annat de av sjukförsä:krings- milj. mk, vars reglering påkallar särskilda
24379: lagen rmedföra nya utgifterna. Då den nya åtgärder.
24380: oms11ttnings!Skai1Jte1agen uppenbarligen lmm- Med stöd :av ovanStående ,an:för jag såsom
24381: mer att stadgas varaktigt eller åtminSitone min uppfattning, atJt i år icke någon sådan
24382: dess gi[tighetstid att förlängas, kommer hu- lä:ttnad ägt rum i staJtshushållningen, som
24383: vudparten av återbäringen på omsä:ttnings- slrulle möjliggöra för struten att påtaga sig
24384: skatt, som enligt den gamla lagen er1agts för nya väsentliga tilläggsutgifter, och 1att det
24385: varu:lager under börj•an av år 1964, altt för- sålunda icke herler är möjligt atlt eniigt
24386: fa:lla till betalning nästa år. Totalbeloppet Riksdagens hemställan föreslå upphävande
24387: av restitutionsansökningarna uppgår till e1ler neds11ttning av tilläggsskattem. på fysis-
24388: 01nhing 220 milj. mk. Å andra sidan infly- ka personer.
24389: t·er sarrnmanlagt omkring 170 milj. mk i
24390: Helsingforsden 29 maj 1964.
24391:
24392:
24393: Finansminister Esko Rekola.
24394:
24395:
24396:
24397:
24398: E 545/64
24399: Kysymys N :o 76.
24400:
24401:
24402:
24403:
24404: Väyrynen ym.: Otanmäki Oy :n toimeenpanemista työnteki-
24405: jäin irtisanomisista.
24406:
24407:
24408: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
24409:
24410: Otanmäki Oy antoi 19. 3. 1964 lopputilin mästyttävintä on menettely eraan työnteki-
24411: kolmelletoista (13) pitkäaikaiselle työnteki- jän kohdalla, joka sanottiin irti hänen olles-
24412: jälleen. Työsuhteen päättymisestä ilmoitet- saan lääkärin määräämässä sairashoidossa.
24413: tiin kaksi kuukautta aikaisemmin. Mainitut Kun asianomainen työntekijä, kuultuaan
24414: työntekijät saavat perheineen asua yhtiön että hänelle oli annettu lopputili, tiedusteli
24415: asunnoissa 31. 5. 1964 saakka. Lopputilien syytä siihen eräältä esimieheltään, sai hän
24416: syyksi on yhtiön taholta tiettävästi ilmoi- vastaukseksi, että ,tämä yhtiö ei ole mikään
24417: tettu kaivostöiden automatisoinnin seurauk- v:aivaistalo". Hämmästyttävää suhtautumista
24418: sena tapahtuva työvoiman vähentäminen. valtiojohtoisen työnantajan taholta. Niiden
24419: Edellämainitun lisäksi on yhtiön suunni- aikaisemmin mainitun kymmenen työntekijän
24420: telmissa kertoman mukaan kymmenen (10) joukossa, jotka saavat nyt elää täysin epä-
24421: työntekijän vapauttaminen maanalaisista kai- varmuuden tilassa vastaisen työnsä suhteen,
24422: vostöistä ja mahdollinen sijoittaminen mui- on seitsemän sellaista, jotka ovat olleet yh-
24423: hin tehtäviin. Tämän toimenpiteen syynä tiön palveluksessa enemmän kuin 9 vuotta,
24424: lienee se, että mainittuja työntekijöitä jok- eräs jopa 18 vuotta.
24425: seenkin poikkeuksetta vaivaa jokin amma- Ei ole lainkaan ihme, mainittujen yhtiön
24426: tista johtuva sairaus. Heidän sijoittami- toimenpiteiden takia, jos Otanmäki Oy:n yh-
24427: sensa Otanmäki Oy:n muihin tehtäviin sa- dyskunnan asujamiston keskuudessa on pääs-
24428: notaan tuottavan vaikeuksia ja luottamus- syt vallalle suoranainen epävarmuuden
24429: miehen tiedusteluunkin, onko mahdollisesti tunne tulevaisuudesta. On selvää, ettei täl-
24430: tarkoituksena lopputilin antaminen näillekin, lainen ilmapiiri voi olla vaikuttamatta epä-
24431: on annettu niin vältteleviä vastauksia, että edullisesti koko yhtiön toimintaan.
24432: kyseiset työntekijät ovat täysin epävarmoja Sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
24433: tulevasta kohtalostaan. sen 37 §: n 1 momentin nojalla esitämme
24434: Mainitut toimenpiteet ovat aiheuttaneet kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
24435: ei vain yhtiön työntekijöiden vaan muiden- jäsenen vastattavaksi kysymyksen,
24436: kin paikkakuntalaisten keskuudessa ihmette-
24437: lyä ja osin katkeruuttakin. Valtiojohtoisen Onko Hallitus tietoinen Otanmäki
24438: yhtiön, kuten Otanmäki Oy:kin on, pitäisi Oy:n toimeenpanemista irtisanomi-
24439: olla mallityönantaja ja turvata työntekijöit- sista, jotka ovat kohdistuneet yhtiön
24440: tensä toimeentulo kaikissa vaiheissa. Varsin- pitkäaikaisiin työntekijöihin, ja jos
24441: kin pitkäaikaisten työntekijäinsä kohdalla. on,
24442: Mainituista irtisanotuista työntekijöistä on mihin toimenpiteisiin Hallitus on
24443: kuusi ollut yhtiön palveluksessa yli kymme- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen
24444: nen vuotta, eräs peräti 13 vuotta. Muillakin irtisanomisten peruuttamiseksi ja yh-
24445: heistä on suhteellisen pitkä palvelusaika, ai- tiön työntekijöiden vastaisenkin toi-
24446: noastaan yksi on ollut vain 3 vuotta. Häm- meentulon turvaamiseksi?
24447: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1964.
24448:
24449: Antero Väyrynen. Väinö Vil poniemi.
24450: Väinö Leskinen. Viljo Virtanen.
24451: E 5.2!0/64
24452: 2
24453:
24454:
24455:
24456:
24457: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
24458:
24459: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Kaivoksen asioita keväällä 1963 käsitel-
24460: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- täessä esiintyi myöskin sellaisia kannanilmai-
24461: edustaja Antero Väyrynen ym. esittäneet suja, joiden mukaan Otanmäen kaivoksen
24462: Hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta- toiminta olisi kannattamattomana kokonaan
24463: vaksi seuraavan kysymyksen: keskeytettävä. Kun asiasta tällöin oli neu-
24464: votteluja yhtiön ja kauppa- ja teollisuusmi-
24465: ,Onko Hallitus tietoinen Otanmäki nisteriön välillä, todettiin silloisen hallituk-
24466: Oy: n toimeenpanemista irtisanomi- senkin taholta se ratkaiseva merkitys, joka
24467: sista, jotka ovat kohdistuneet yhtiön Otanmäen kaivoksen toiminnalla on Oulun-
24468: pitkäaikaisiin työntekijöihin, ja jos järven eteläpuolisen alueen työllisyydelle ja
24469: on, taloudelliselle kehitykselle. Sen takia katsot-
24470: mihin toimenpiteisiin Hallitus on tiin välttämättömäksi ensin pyrkiä käyttä-
24471: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen mään kaikki olemassa olevat keinot kaivok-
24472: irtisanomisten peruuttamiseksi ja yh- sen kannattavuuden parantamiseksi, ennen-
24473: tiön työntekijöiden vastaisenkin toi- kuin ryhdytään harkitsemaan sen toiminnan
24474: meentulon turvaamiseksi?" keskeyttämistä.
24475: Suoritettujen rationalisointitoimenpiteiden
24476: Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan ansiosta on kaivoksen henkilökuntaa voitu
24477: kunnioittaen esiintuoda seuraavaa: supistaa vuoden 1963 alusta lukien 103 hen-
24478: Jo Otanmäen kaivoksen perustamisesta gellä eli lähes 20 %:lla ilman, että kaivok-
24479: päätettäessä esiintyi epäileviä kannanottoja sen tuotanto on supistunut. Yhtiön ilmoi-
24480: kaivoksen taloudellisesti kannattavan toimin- tuksen mukaan on tämä henkilökunnan vä-
24481: nan mahdollisuuksista. Kun kaivoksen tuot- hennys voitu suorittaa pääasiassa siten, että
24482: teiden hintataso on sen jälkeen maailman- eronneiden työntekijöiden tilalle ei ole otettu
24483: markkinoilla huomattavasti laskenut, on kai- uusia. Vain 14 työntekijää on jouduttu irti-
24484: voksen jatkuva käynnissäpitäminen vaatinut sanomaan yhtiön taholta ja heistäkin kaksi
24485: suuria ponnistuksia. Niinpä v. 1960 joudut- työsääntöjen rikkomisen vuoksi. Yhtiön tie-
24486: tiin säätämään erikoislaki, jolla Otanmäki tämän mukaan on näistä 14 työntekijästä
24487: Oy:lle valtion menoarviossa myönnettyjen nykyisin 10 muualla palkkatyössä ja yksi
24488: lainojen takaisinmaksuaikaa lykättiin 10 vuo- sairaana. Lopuilla kolmella on pientila, ~oita
24489: della ja yhtiö vapautettiin suorittamasta he viljelevät.
24490: korkoa näille lainoille 5 vuoden aikana. Sa- Kaivoksella suoritettujen rationalisointitoi-
24491: malla Eduskunta lisämenoarviossa myönsi menpiteiden ja eräiden muiden, muun
24492: 10 200 000 nmk yhtiön rahoitustilanteen ta- muassa markkinointiin liittyneiden järjeste-
24493: kia tarpeelliseksi katsottuun osakepääoman lyjen ansiosta voidaan todeta, että välitön
24494: korotukseen. Tästä huolimatta yhtiön rahoi- kriisi on tällä hetkellä sivuutettu, ellei maa-
24495: tustilanne talvella 1962-63 osoitti vakavia ilmanmarkkinoilla edelleen tapahdu merkit-
24496: uuden rahoituskriisin oireita. Tällöin kat- täviä kannattavaisuutta alentavia muutoksia.
24497: sottiin tilanteen vaativan toisaalta kuuden Malmin suhteellinen köyhyys ja pitkä rauta-
24498: viikon tuotantokeskeytystä kesällä 1963, jot- tiekuljetusmatka ovat kuitenkin tekijöitä,
24499: tei tuotevarastoihin sitoutuisi entistä enem- joiden takia kannattavuuteen on jatkuvasti
24500: män varoja, sekä toisaalta ryhtymistä entistä kiinnitettävä erityistä huomiota.
24501: voimakkaampiin rationalisointitoimenpitei- Edellä esitettyyn viitaten Hallitus katsoo,
24502: siin, jotta tuotantokustannuksia alentamalla että Otanmäen kaivoksen toiminnan taloudel-
24503: saataisiin pysyvää parannusta kaivoksen lisen tuloksellisuuden parantaminen on erit-
24504: kannattavuuteen. täin tärkeätä, koska kaivoksen jatkuvan kan-
24505: 3
24506:
24507: nattamattoman toiminnan olisi pakko ennem- henkilökunnan supistus on onnistuttu ai-
24508: min tai myöhemmin johtaa toiminnan kes- kaansaamaan suurimmalta osalta turvautu-
24509: keyttämiseen. Täten yhtiön työntekijöidenkin matta yhtiön puolelta tapahtuviin irtisano-
24510: vastaisen toimeentulon turvaaminen on rat- misiin sekä ettei näiden suorittamisen yhtey-
24511: kaisevasti riippuvainen kaivoksen toiminnan dessä ole yhtiön antaman selvityksen mukaan
24512: tehokkuudesta. Samalla hallitus toteaa, että tapahtunut mitään epäoikeudenmukaisuuk-
24513: kannattavuuden parantamiseksi välttämätön sia.
24514: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1964.
24515:
24516:
24517: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi J. Mattila.
24518: 4
24519:
24520:
24521:
24522:
24523: T i ll R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
24524:
24525: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- Då gruvans angelägenheter våren 1963
24526: gen anger har riksdagsman Antero Väyry- behandlades förekom även sådana åsikter,
24527: nen m. fl. till vederbörande medlem av stats- enligt vilka verksamheten vid Otanmäki
24528: rädet för avgivande av svar ställt följande gruva helt och hållet borde inställas såsom
24529: spörsmål: icke lönsam. När överläggningar i saken
24530: därvid fördes mellan bolaget och handels-
24531: ,Är Regeringen medveten om att och industrimhlisteriet konstaterades även
24532: Otanmäki Oy företagit uppsägningar från den dåvarande regeringens sida den av-
24533: av arbetare som länge varit i bolagets görande betydelse, som verksamheten vid
24534: tjänst, och om så är fallet, Otanmäki gruva har för sysselsättningen
24535: vilka åtgärder har Regeringen vid- på området söder om Ule träsk och för dess
24536: tagit eller ärnar den företaga för ekonomiska utveckling. Därför ansågs det
24537: återkallande av nämnda uppsägnin- nödvändigt att först söka använda alla till
24538: gar och för tryggande av bolagets ar- buds stående medel för förbättrande av gru-
24539: betares utkomst även framdeles?" vans lönsamhet, innan man börjar överväga
24540: att inställa driften.
24541: Såsom svar på det framställda spörsmålet Tack vare de företagna rationaliserings-
24542: får jag vördsamt anföra följande: åtgärderna har gruvans personai kunnat re-
24543: Redan då beslutet om grundande av Otan- duceras från början av år 1963 med 103
24544: mäki gruva fattades förekom tvivelsmål om personer eller med närmare 20 % utan att
24545: gruvans möjligheter att bli ekonomiskt lön- produktionen nedgått. Enligt meddelande
24546: sam. Då prisnivån för gruvans produkter från bolaget har denna personalminskning
24547: därefter sjunkit betydligt på världsmarkna- kunnat verkställas huvudsa;kligen så, att i
24548: den, har upprätthållande av kontinuerlig stället för arbetare som avgått icke anställts
24549: drift vid gruvan krävt stora ansträngningar. nya. Endast 14 arbetare har man fått lov
24550: Sälunda mäste år 1960 stadgas en speciallag, att uppsäga från bolagets sida, och av dem
24551: enligt vilken återbetalningstiden för de lån, två för överträdelse av arbetsreglerna. En-
24552: som i statförslaget beviljats Otanmäki Oy, ligt vad bolaget har sig bekant är av dessa
24553: förlängdes med 10 år och bolaget befriades 14 arbetare 10 för närvarande i avlönat
24554: från erläggande av ränta på dessa lån under arbete annorstädes och en sjuk. De övriga
24555: 5 års tid. Samtidigt beviljade Riksdagen tre har småbruk som de odlar.
24556: i en tilläggsbudget 10 200 000 mk till för- Tack vare de vid gruvan företagna ratio-
24557: höjning av aktiekapitalet, vilket ansetts nö- naliseringsåtgärderna och vissa andra, bland
24558: digt på grund av bolagets finansierings- annat till saluföringen anslutna arrange-
24559: svårigheter. Det oaktat visade bolagets fi- mang kan konstateras, att den omedelbara
24560: nansieringsläge under vintern 1962-63 krisen för närvarande passerats, om icke på
24561: allvarliga symptom på en ny kris. Härvid världsmarknaden sker ytterligare betydande
24562: ansågs situationen kräva å ena sidan ett sex förändringar som minskar lönsamheten. Den
24563: veckors produktionsstopp sommaren 1963, relativa malmfattigdomen och den långa
24564: för att icke ytterligare medel skulle bindas järnvägstransportsträckan är dock faktorer,
24565: i produktlagren, samt å andra sidan allt på grund av vilka särskild uppmärksamhet
24566: kraftigare rationaliseringsåtgärder, för att fortgående måste fästas vid lönsamheten.
24567: en varaktig förbättring av gruvans lönsam- Med hänvisning tili ovanstående finner
24568: het skulle åstadkommas genom nedskärning Regeringen, att förbättrande av det ekono-
24569: av produktionskostnaderna. miska resultat av verksamheten vid Otan-
24570: mäki gruva är synnerligen viktigt, emedan för förbättrande av lönsamheten nödvändiga
24571: en fortgående olönsam verksamhet förr eller personalinskränkningen kunnat åstadkom-
24572: senare av nödtvång skulle leda till instäl- mas till största delen utan att uppsägning
24573: lande av driften. Sålunda är även bolagets behövt ske från bolagets sida och att i sam-
24574: arbetares framtida utkomst i avgörande grad band med dessa uppsägningar, enligt av bo-
24575: beroende av verksamhetens effektivitet. laget avgiven utredning, någon orättvisa icke
24576: Samtidigt konstaterar regeringen, att den skett.
24577: Helsingfors den 25 maj 1964.
24578:
24579:
24580: Handels- och industriminister Olavi J. MatUla.
24581: Kysymys N:o 77.
24582:
24583:
24584:
24585:
24586: Sääskilahti ym. : Paikallisen väestön kalastusmahdollisuuk-
24587: sien kav:ent~isesta Pohjois-Suomessa.
24588:
24589:
24590: E d u s k u n n a n He r r a P u h. e m i e h e ll e.
24591:
24592: Pohjois-Suomessa on herättänyt suurta naisuudessaan ns. kehitysalueeseen ja aivan
24593: tyytymättömyyttä paikallisen väestön kes- erityisesti kaikki maalaiskunnat. Pienetkin
24594: kuudessa kalastusolojen muuttuminen. Ke- sivaaRsiOC on pyrittävä käyttämään mahdt>l-
24595: mijoen vesistön valjastamisen yhteydessä lisimman hyvin paikallisen väestön elintason
24596: menetettiin huomattavin arvokala iohi. Me- kohottamiseen. Tämän takia olisikin suori-
24597: netys on taloudellisesti erittäin suwri, mutta tettava tutkimus Pohjois-Suomen kalastus-
24598: sen on väestö ymmärtänyt vä:l.ttämättömäksi Qloista ja k.orjattava kiireesti ne epäkohdat,
24599: valtakunnan voimatalouspoliittisista syistä. jotka tavalla tai toisella haittaavat paikalli-
24600: Metsähallituksen menettely Lapin läänin sen. väestön kalastusmahdollisuuksia.
24601: alueen kalavesien suhteen onkin ai'heuttanut Pohjoif'!-suomalaiset käsittävät kyllä turis-
24602: tyytymättömyyttä, josta lehtitietojen mukaan min merkityksen, mutta ei sen hoitaminen ja
24603: on valitettu aina oikeuskanslerille asti. ooistäminen saa vaikeuttaa maakunnan väes-
24604: Monet sellaiset kalavedet, jotka on paikal- Wn elinmahdollisuuksia. Väärin on myöskin
24605: aisen väestön käytössä olleet ikimuistoisista se, jos va1J.tion virkamiehet käyttävät virka-
24606: ajoista asti, on nyt joko kokonaan tai osit- asemaansa hyväksi ja varaavat itselleen kala-
24607: tain pois paikallisen väestön _käytöstä. On vedet, niin ettei paikallinen väestö voi edes
24608: jopa kokonaisia vesistöjä varattu ainoastaan k.otitarvekalastusta harjoittaa.
24609: virkistyskalastajia varten ja estetty tai. lnw- Edellä olevan johdosta ja valti(}p'äiväJär-
24610: mattavasti rajoitettu paikallisen väestöH. koti- jestyk.gen 37 § : n 1 m<>menttiin viitaten esi-
24611: tarvekalastusta. Kalastuslain tarkoitus ei <>le ltämme vaUic:meuvoston asiilnQmaisen jäsenen
24612: se, että paikallisen väestön etuja rajoitetaan vastattavaksi seuraavan kysymyksen·:
24613: turistien takia. Katkeruutta on entisestään
24614: lisännyt se, että metsähallituksen viranomai- Onko Hallitus :tietoinen siitä, -että
24615: set ovat -eri hoirtoaluema vudkra1meet itselleen paikallisen väestön kalastusmahd@J.H-
24616: parhaat kalavedet ja näin estäneet paikalli- suuksia on huomattavasti metsähalU-
24617: selta väestöitä mahdollisuuden kotitarve- tuksen viranomaisten tt>'imesta Pohjeis-
24618: kalastukseen. Saomessa kavennettn, ja jos on
24619: Voimalaitosten Takentamisen ansiosta <>Vat mihin toimenpiteisiin Hallitus oo
24620: kalastusolosuhteet Pohjois-Suomessa huomat- ryhtynyt tai afkoo ryhtyä Pohj'@is-
24621: tavasti muuttuneet. Tämän vuoksi olisi kiin- 8uomen väestön kalastusolojen '8aatta-
24622: nitettävä erityistä huomiota kalastusolojen miseksi oikeudenmukaisiksi1
24623: kehittämiseen Lapissa. Lappi kuuluu koko-
24624: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1964.
24625:
24626: Eino Sääskilahti. Reino KangM. Eemil Partane3ll.
24627: V eikk<> Honkanen. Hannes Paaso. Artturi Jämsen.
24628: P,ekka Vilmi. Akseli Paarman. Yrjö Hautala.
24629:
24630:
24631:
24632:
24633: E 562/64
24634: 2
24635:
24636:
24637:
24638:
24639: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
24640:
24641: Herra Puhemies on vuoden 1964 huhti- Ei ole myöskään voitu todeta, että metsähal-
24642: kuun 29 päivänä päivätyssä kirjeessä, valtio- litus olisi menetellyt säännöksien V'a:staisesti.
24643: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa mai- Esitetyn kysymyksen perusteluissa on tosin
24644: nitussa tarkoituksessa, lähettänyt minulle mainittu, että metsähallitus on varannut ko-
24645: . jäljennöksen edustaja Sääskilahden ym. jät- konaisia vesistöjä ainoastaan virkistyskalas-
24646: tämästä kysymyksestä, jossa valtioneuvoston tajia varten. Tällaisia tapauksia ei kuiten-
24647: asianomaisen jäsenen vastattavaksi on esi- kaan ole tiedossa. Metsähallitus on tosin ni-
24648: tetty kysymys: mennyt Pohjois-Suomeenkin erityisiä urheilu-
24649: kalastuspaikkoja, joille voidaan myöntää ka-
24650: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että lastuslupia myös matkailijoille. On kuiten-
24651: paikallisen väestön kalastusmahdolli- kin huomattava, ettei urheilukalastuspaikkoja
24652: suuksia on huomattavasti metsähalli- ole varattu yksinomaan turisteja varten, vaan
24653: tuksen viranomaisten toimesta Pohjois- paikkakuntalaiset saavat niihin myös kalas-
24654: Suomessa kavennettu, ja jos on tusluvan, mikäli sellaisen haluavat. Erityi-
24655: mihin toimenpiteisiin Hallitus on sesti on huomattava, että pääosa urheilu-
24656: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Pohjois- kalastuspaikoista sijaitsee kolmen pohjoisen
24657: Suomen väestön kalastusolojen saatta- kunnan Utsjoen, Inarin ja Enontekiön
24658: miseksi oil~eudenmukaisiksi?" alueella, jossa kylien väliset vesirajat on
24659: käymättä. Tämän vuoksi näiden kuntien
24660: Vastaukseksi tähän kysymykseen saan kun- alueilla olevilla tiloilla on vapaa kalastus-
24661: nioittaen esittää seuraavaa: oikeus paitsi edellä mainituilla urheilukalas-
24662: Kalastuslain (503/51) 54 § :n mukaan val- tuspaikoilla myös muissa valtion omistamissa
24663: tion yksityisten kalastusten käyttämisestä ja vesissä.
24664: kalastamisesta valtiolle kuuluvissa kalavesissä Mitä sitten tulee metsähallituksen harjoit-
24665: sekä niiden hoidosta annetaan tarkemmat tamaan kalavesien vuokraustoimintaan Poh-
24666: säännökset asetuksella, jolloin paikallisen jois-Suomessa, on todettava, että sillä tuskin
24667: väestön etu on ensi sijassa otettava huom~oon. on käytännössä merkitystä paikallisen väes-
24668: Kalastuksen järjestämisessä on edelleen otet- tön kalastuksen kannalta. Kun metsähalli-
24669: tava huomioon, ettei kalakannan säilyminen ~tuksen hallinnossa on Perä-Pohjolan piiri-
24670: vaarannu. Asetuksella (322/53) on sittem- kuntakonttorin alueella vesialueita yli 326 000
24671: min säädetty, että paikalliseen väestöön kuu- hehtaaria, käsittää vuokraustoiminta vain
24672: luvalla henkilöllä, erityisesti sillä, jolla muu- n. 0.4 % vesialueista. Sitä paitsi on otettava
24673: ten ei ole kalastusoikeutta, on oikeus saada huomioon, että vuokratut vedet ovat olleet
24674: lupa harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalas- joko kokonaan kalattornia tai niissä on ollut
24675: tusta metsähallituksen hallinnossa olevissa vain vähäisessä määrin merkityksettömiä
24676: kalavesissä. Mikäli paikallisen väestön kalas- kalalajeja. Kun kalanviljelystoiminta on
24677: tusmahdollisuuksia heikentämättä on mahdol- viime aikoina herättänyt ilahduttavassa mää-
24678: lista, voidaan sellainen lupa myöntää myös rin kiinnostusta eri kansalaispiireissä, on pi-
24679: muille. Kalastusoikeus voidaan myös vuok- dettävä tarkoituksenmukaisilla ja hyväksyttä-
24680: rata, milloin paikallinen väestö ei vuokratta- vinä metsähallituksen vuokraustoimenpiteitä,
24681: vassa kalavedessä vakinaisesti kalasta tai joilla se on pyrkinyt edistämään kalanvil-
24682: milloin sille voidaan varata tilaisuus pyyn- jelystoimintaa myös Pohjois-Suomessa ja
24683: tiin toisessa lähellä olevassa kalavedessä. jotka viime kädessä koituvat Pohjois-Suomen
24684: Voimassa olevat säännökset ovat siten sel- väestön hyvä~si. Kaikkiin sopimuksiin :kuu-
24685: vät ja paikallisen väestön etuja turvaavat. hm näet kalanviljelysvelvoite ja ,ellei vuokra-
24686: 3
24687:
24688: mi'es ltäy'tä vuo'kraJSopimuksen ehtoja, on jelystoiminnan edistämisen kannalta tarkoi-
24689: metsähallituksella oikeus purkaa sopimus. tuksenmukaisena eikä sen voida katsoa hait-
24690: Edelleen on huoma;ttava, että vuokramiehet taavan paikallisen väestön kalastusta.
24691: ova:t myös pääasiassa paikalliseen väestöön Edellä sanotun perusteella voidaan todeta,
24692: kuuluvia henkilöitä. että metsähallitus on pyrkinyt lisäämään ja
24693: Kysymyksen perusteluissa on edelleen mai- rturvaamaan paikallisen väestön kalastusmah-
24694: nittu, että paikallisen väestön katkeruutta dollisuudet siitäkin huolimatta, että yhä ylei-
24695: on lisännyt se, että metsähallituksen viran- semmin vaaditaan valtion vesien luovutta-
24696: omaiset ovat eri hoitoaineissa vuokranneet mista kalastusta varten myös muille maan
24697: itselleen parhaat kalavedet ja näin estäneet kansalaisille. Niinpä voidaan mainita, että
24698: paikalliselta väestöitä mahdollisuuden koti- metsähallitus on viimeisen viiden vuoden ai-
24699: tarvekalastukseen. Metsähallitus on kylläkin kana kyennyt istuttamaan valtion kalavesien
24700: vuokrannut eräissä tapauksissa sen henkilö- hoitoon myönnettyjen määrärahojen vähäi-
24701: kuntaan kuuluville kalavesiä, mutta tällaista syydestä huolimatta 22.6 milj. kappaletta
24702: vuokrausta on harjoitettu vain kahdessatoista siianpoikasta, 391 000 kappaletta taimenen-
24703: tapauksessa vuokravesien pinta-alan ollessa poikasta ja 1.2 milj. muikunpoik{ls't:a. Kalan-
24704: yhteensä 144 hehtaaria. Ennen vuokrausta viljelystoiminnan harjoittamisen rinnalla on
24705: metsähallitus on erityisen tarkasti tutkinut, metsähallitus pyrkinyt tehostamaan kalastuk-
24706: minkälainen kalasta vedessä on ja kalastaako sen valvontaa, sillä muussa tapauksessa va-
24707: paikallinen väestö vuokralle anotussa kala- litettavan yleisesti harjoitettu salakalastus
24708: vedessä. Kaikissa tapauksissa vesi on ollut tekee kwlastusmahdollisuuksien turvaamis- ja
24709: joko täysin kalaton tai kalasta on käsittänyt lisäämistoimenpiteet tyhjiksi.
24710: vain vähäisessä määrin merkityksettömiä Hallitus on täysin selvillä siitä, että kalas-
24711: kalalajeja, kuten madetta, ahventa ja särkeä, tuksella on Pohjois-Suomen paikallisen väes-
24712: jonka vuoksi näissä vesissä ei ole kannatta- tön toimeentulolle tärkeä merkitys. Sen
24713: nut kalastaa. Nyt puheena oleville vuokra- vuoksi se tulee kiinteästi seuraamaan kalas-
24714: miehille on asetettu vastaavanlainen kalan- tusolojen kehitystä ja ryhtymään tarvittaessa
24715: viljelysvelvollisuus kuin muillekin vuokraa- sellaisiin toimenpiteisiin, että paikallisen
24716: jille. Kun lisäksi otetaan huomioon, että väestön kalastusmahdollisuudet kyetään tur-
24717: useimmissa metsähallituksen omalle henkilö- vaamaan.
24718: kunna1leen vuokraamissa vesissä on osak- Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra
24719: kaana myös muita paikkakuntalaisia, on Puhemiehelle tiedoksi.
24720: esillä olevaa vuokrausta pidettävä kalanvil-
24721: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1964.
24722:
24723:
24724: Maatalousministeri Samuli Suomela.
24725: 4
24726:
24727:
24728:
24729:
24730: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
24731:
24732: Medelst ett den 29 april 1964 daterat brev tressen. Det har icke heller kunnat konsta-
24733: har Ni Herr Talman i syfte varom förmäles teras, att forststyrelsen skulle ha förfarit i
24734: i 37 § 1 mom. riksdagsordningen tillställt strid med stadgandena. I motiveringen :för
24735: mig en avskrift av en av riksdagsman Sääs- det :framställda spörsmålet nämnes visser-
24736: kilahti m.fl. inlämnad skrivelse, i vhlken till ligen, att :forststyrelsen reserverat hela vat-
24737: vederbörande medlem av statsrådet för be- .tendrag enbart för rekreationsfiskare. Så-
24738: svarande riktas följande spörsmål: dana :fall är dock icke kända. Forststyrel-
24739: sen har visserligen angivit särskilda sport-
24740: ,Är Regeringen medveten om att fiskeplatser även i Norra Finland, i :fråga
24741: den lokala befolkningens i Norra Fin- om vilka fisketillstånd kan beviljas även
24742: 1and fiskemöjligheter på åtgärd av turister. Det är dock att observera, att
24743: forststyrelsens myndigheter nedsku- sportfiskeplatserna icke reserverats uteslu-
24744: rits betydligt och om så är fallet, tande för turister, utan att ortsbefolkningen
24745: till vilka åtgärder har Regeringen också får tillstånd att fiska där, om den så
24746: skridit eller ärnar Regeringen skrida önskar. Särskilt är att beakta, att huvud-
24747: för åstadkommande av rättvisa i fiske- parten av spor't;fiskeplrutsema är helägna inom
24748: förhållandena för befolkningen i tre nordiska kommuners område, Utsjoki,
24749: N orra Finland." Enare och Enontekis, där vattenrårna mellan
24750: byarna icke är uppdragna. Fördenskull har
24751: .Säsoon SVlar på detta spörsmål lfår jag lägenheterna inom dessa kommuners områ-
24752: vördsamt anföra följande: den fri fiskerätt utom på ovannämnda sport-
24753: Enligt 54 § lagen om fiske (503/51) ut- fiskeplatser även i övriga av staten ägda
24754: färdas närmare bestämmelser om nyttjande vatten.
24755: av statens enskilda fisken och fiske i staten Vad sedan beträffar den av :foststyrelsen
24756: tillhöriga fiskevatten samt om dessas vård bedrivna utarrenderingen av fiskevatten i
24757: genom förordning, varvid i första hand N orra Finland kan konstateras, att den
24758: ortsbefolkningens fördel skall beaktas. Fiske knappast i praktiken har någon betydelse
24759: mä vidare o;rdnas så, att fiskbeståndet icke :för den lokala befolkningen:s f·iske. Då forst-
24760: äventyras. Genom förordning (322/53) har styrelsen inom Nordiska distriktskontorets
24761: sedermera stadgats at.t till den lokala befolk- område har över 326 000 hektar vattenområ-
24762: ningen hörande person, i synnerhet person, den, omfattar arrenderingsverksamheten en-
24763: som annars icke har fiskerätt, äger rätt att dast ca 0.4 % av dessa. Dessutom bör be-
24764: erhälla tillstånd att idka husbehov- och aktas, att de utarrenderade vattnen antingen
24765: rekreationsfiske i fiskevatten ställda under varit helt fisklösa eller att i dem endast iun-
24766: :forststyrelsens :förvaltning. Sådant tillstånd nit'S beJtydelselösa fi:Sk:a:rter i ringa mån. Då
24767: kan beviljas även andra, om det utan att fiskodlingsverksamheten under den senaste
24768: inkräkta på den lokala befolkningens :fiske- tiden i en glädjande grad väckt intresse
24769: möjligheter är görligt. Fiskerätt kan även inom olil{ia medborgarkrei1Jsar, bör forststy-
24770: fllltarrenderas, då den lokala befolkningen relsens utarrenderingsåtgärder anses ända-
24771: icke regelbundet idkar :fiske i det :fiskevat- målsenliga och lovvärda, då man därigenom
24772: ten, som skall arrenderas, eller då :för den sökit främja fiskodl~ngsverksamheten även i
24773: kan beredas tillfälle till :fiske i annat när- Norra Finland, och då de i sista hand Iän-
24774: beläget :fiskevatten. der be:folkningen i N orra Finland till
24775: Gällande stadganden är sålunda tydliga fromma. Samtliga kontrakt förpliktar näm-
24776: och tryggar den lokala befolkningens in- ligen till fiskodling, och om arrendatorn
24777: 5
24778:
24779: icke uppfyller villkoren, har forststyrelsen förevarande utarrendering anses ändamåls-
24780: rätt att bryta avtalet. Vidare bör beaktas, enlig ur synpunkten av fiskodlingsverksam-
24781: att arrendaltorerna även huvudsa:kligen hör hetens främjande och kan icke anses ställa
24782: tili den lokala befolkningen. hinder för den lokala befolkningens fiske.
24783: I motiveringen för spörsmålet nämnes vi- Med stöd av ovanstående kan konstateras,
24784: dare, att den lokala befolkningens bitterhet att forststyrelsen sökt öka och trygga den
24785: ökats särskilt därigenom, att forststyrelsens lokala befolkningens fiskemöjligheter oaktat
24786: myndigheter inom de olika reviren för sig krav allt mera allmänt ställs på överlåtelse
24787: själva arrenderat de bästa fiskevattnen och av statens vatten även tili andra medborgare
24788: sålunda stäckt möjligheterna för den ~okala i landet. Sålunda kan nämnas, att forststy-
24789: befolkningen att bedriva husbehovsfiske. relsen under de senaste fem åren, oaktat de
24790: Forststyrelsen har nog i vissa fall utarren- ringa för skötseln av statens fiskevatten be-
24791: deraJt fiskevat~ten åt personer som hör tili dess viljade anslagen kunnat utplantera 22.6 milj.
24792: personal, men sådan utarrendering har skett stycken sikyngel, 391 000 stycken laxörings-
24793: endast i tolv fall, och de utarrenderade vatt- yngel,och 1.2 milj. yngel~av siklöja (mujka).
24794: nen omfattar sammanlagt 144 hektar. Före Vid sidan av fiskoillingsverksamheten har
24795: utarrenderingen har forststyrelsen särskilt forststyrelsen sökt effektivera övervakningen
24796: 111oggrant undersökt, hurudant fiskbestån- av fisket, ty i annat fall skulle det beklagligt
24797: det är i det ifr. vattnet och huruvida den allmänna smygfisket omintetgöra åtgärderna
24798: lokala befolkningen bedriver fiske där. I för tryggande och ökande av fiskemöjlig-
24799: samtliga fall har vattnet varit antingen helt heterna.
24800: fisklöst eler har fiskhesitåndet omfattat en- Regeringen är fullt på det klara med, att
24801: dast betydelselösa fislmlag i ringa mån, såsom fisket är av stor betydelse för den lokala
24802: 'lake, a:bborre Mh mört, v,arför det :icke lönat befolkningens utkomst i Norra Finland. Den
24803: sig att bedriva fiske där. De ifrågavarande kommer därför att intensivt följa med fiske-
24804: arrendatorerna har ålagts samma fiskeod- förhållandenas utveckling och att vid behov
24805: iingsförpliktelse som övriga arrendatorer. skrida tili sådana åtgärder, att den lokala
24806: Då därtill beaktas, att i de flesrta vatten, som befolkningens fiskemöjligheter kan tryggas.
24807: forststyrelsen arrenderat åt sin egen perso- Detta får jag vördsamt meddela Eder,
24808: nai, även andra ortsbor är delägare, måste Herr Talman, rtill kännedom.
24809: Helsingfors den 30 maj 1964.
24810:
24811:
24812: Lantbruksminister Samuli Suomela.
24813: Spörsmål N: o 78.
24814:
24815:
24816:
24817:
24818: Ehrnrooth m.fl.: Om justering m veckopenning, som
24819: utgår tili inva1id under tiden för yrkesutbi1dlli.ng.
24820:
24821:
24822: T i il R i !k s d a g e :n s H e •r r T a[ m a n.
24823:
24824: Lagen om invalidvård, given 30. '12. 1946, Platsantalet i de undervisningsanstalter, vid
24825: stadgar, att invalid som erhåller i lagen av- vilka yrkesultbhldning jämli!kt lagen om inva-
24826: sedd elementar- eller yri>:esutbi!ldni:ng på sta- lidvård sker, är för närv,axande drygt 1 300.
24827: tens bekostnad, i :llall han är medelilös ~er De dagar för rvi1ka veckopenning ges upp-
24828: bindrebemedlad har räJtt ltill av socia:lminis- går för envar elev tili årligen 260. Men då
24829: teriet bestämd ~ckopenning. Då av StaJtens endast sådan elev äger !l'ätt till veckopen-
24830: medel endaBt skäliga koStnader för bostad, ning, som inte erhålller olycksfallsersättning,
24831: kost och nödiga arbetskläder under den tid inv.alidiitetspension eller annan ersätbning
24832: utbildningen varar ersälttas, är veckopen- och vars anhöriga inlte ekonomiskt kan bistå
24833: ningen ingen vanlig fickpeng, utan innebär honom, ·äll' staJtens utgift i tform av vecko-
24834: för en medellös invalid de enda medel han penning en.Iigt Jagen om invalidvård en fulil-
24835: har för alla personliga behov. ständig bagatell.
24836: Mot denna bakgrund se'tt och då det är Hänrvisande ltill det ovan anförda fram-
24837: e1Jt samhällsillltresse att invalidernas yrkes- ställer vi med stöd av 37 § 1 mom. riks-
24838: utbildning främjas, ·är d~ förvå:nande, att dagsordningen följande spörsm.ål för besva-
24839: denna veckopennings storlek fortfarande be- rande av vederbörande medlem av stats-
24840: finner sig på samma nivå, som år 1948. Be- rådet:
24841: loppet av veclropenningen är 3,50 mk, 2,45
24842: mk eller 1,75 mk, vilket betyder per dag Är Regeringen medveten om att
24843: 50-25 penni. Under den tid veckopen- den :vecikopenning, som medellös och
24844: ningen förblivit ojrurterad hllJI' levnadskost- mindrebemedlad inV'alid under yrtkes-
24845: nadsindex stigiit med drygt 130 procent. utbildningstiden äger erhålla, fort-
24846: När en invalid ställs inför valett mellan att farande är på nominell)lt sa:mma nivå
24847: under två~tre år ultbilda sig för ett yrke, som år 1948, och om så är fallet,
24848: eller att omedelbart skaffa sig arbetsin- har Regeringen tför avsikt att vid-
24849: lromster, väljer han måhända den senare !taga åtminstone den justering av
24850: vägen, om han vet aJtt den för en fullvuxen veekopenningens belopp, !tili viiken
24851: person - medelåldern för de inva:lider som penningsvärd~ts försämring sedan dess
24852: u<tbildas i yrkesskolor är ikring 23-24 år - ger anledning?
24853: .Iånga utbildningstiden är förenad med
24854: mycket stora personliga försakelser.
24855: Helsingfors den 29 apriiJ. 1964.
24856:
24857: Georg C. Ehrnrooth. Albin Wickman. Elis Andersson.
24858:
24859:
24860:
24861:
24862: E 493/64
24863: 2
24864:
24865: Kysymys N: o 78. Suomennos.
24866:
24867:
24868:
24869:
24870: Ehrnrooth ym.: Vähäva-vaisen invalidin ammattikoulu-
24871: tus31ikanwwn ro3Jllllan vii.kk•omhwn määrän trurHstamiS~est:a•.
24872:
24873:
24874: E d u s kun n a n Herra P u h e m i e he B e.
24875:
24876: Joulukuun 30 päivänä 1946 anneitussa in- keski-ikä on noin 23-24 vuotta - merkit-
24877: vail.idihuo1to1aissa säädetään, •että invalidilla, see hyvin suuria henkilökohtaisia kieltäy-
24878: joka nauttii laissa tarkoi'te'!Jtua oppi- tai am- myksiä.
24879: mattikoulutusta valtion kustannulksella, siinä Niiden oppiliaiJtosten paiiklka:l:uku, joissa in-
24880: tapauksessa etltä hän on vrura'ton ltlai vähäva- V'alidihuoltolain mukainen ammatJtikoulutus
24881: minen, on dikeus sosiaaliministeriön määrää- tapabltuu, on ttä:llä haavaa runsaalt 1300. Nii-
24882: mään vihl&oralhaan. Kun valtion varoista den päivien auku, joil!ta viikkorahaa kullekin
24883: korvataan vain kohtuullrseit asunnosta, ra- oppilaalle maksetaan, on 260 vuodessa.
24884: vinnosta ja :tarpeellisista työvaatteiSta aiheu- Mutta kun 1ainoastaan seliJ:ainen oppilas on
24885: tuvat kustannukset sinä aikana, minkä kou- oikeutettu viik!korahaan, joka ei saa tapa-
24886: lutus kestää, viikimraha ei ole mikään 'taval- turmavakuuJtuslta, tyokyvytWmyyselä;k:ettJtä
24887: linen taSkuraha, vaan tieitää varaJ1ltoma1le tai muuta !korvausta ja jon!ka omaiset eiväit
24888: inv:a:lidille ainoha varoja, joltka hänellä on voi :a-utJtaa häntä taloude~lisesti, valtiolle in-
24889: kaikkia henkilökohtaisia !tarpeita varten. validihuoJtto:lain mukaisesta viikkorahasta
24890: Tässä valossa ja 'kun invalidien ammatti- aiheutuva meno on 1aivan miltätön.
24891: koUlutuksen edistäminen on yhteiSkunnan Y'l!läolevaan viiJta!ten €1Si!tämme valtiopäivä-
24892: edun mukaista, on hämmästytttävää, eit!tä rtä- järjestyksen 37 § :n 1 momenltin nojalla val-
24893: män viikkorahan suuruus jaltkuvas'ti on sa- tioneuvoston a:sianomaisen jäsenen Vlastatta-
24894: malla tasoNa kuin vuonna 1948. Viikkorahan vaksi seuraavan kysymyksen:
24895: määrä on 3,50 mk, 2,45 11Jai 1, 75, mikä mer-
24896: kitsee 50-25 penniä päivässä. Sinä aikana, Onko HaHitus 'tietoinen siiJtä, että
24897: jona vi:iklkorahan määrää ·ei ole :tarki:Stettu, se vii.M:oralha, jonka v:araton ltai vähä-
24898: elinkustannusindeksi on noussut runsaat 130 varainen invalidi on oiikeu'tettu am-
24899: prosenttia. Kun invalidin on valittava kou- mattilroulUJtusailmnaan saamaan, ni-
24900: luttaaiko hän itseään kahden-kolmen vuoden meHisesti edeHeen on samalla taso:Ua
24901: ajan johonkin ammwttiin vai hankkiiko hän kuin vuonna 1948, ja jo·s on
24902: itselleen välittömästi työtwoja, hän ehkä va- aikooko Ha1littus tarkistaa vi:iklko-
24903: litsee jätkinnnäisen tien jos timää, •että pitkä rahan määrän ainakin siten, mihin
24904: koulutusaika täysika:svuiselle henkilölle - rahanarvon huononeminen mainitusta
24905: ammattikouluissa koUlUJtettavien invalidien ajml!kohdasta .lähtien antaa ·aiheen'?
24906: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1964.
24907:
24908: Georg C. Ehrnrooth. Albin Wickman. Elis Andersson.
24909: 3
24910:
24911:
24912:
24913:
24914: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e [[ e.
24915:
24916: Kirj~lmällä huhtikuun 29 päivä:Ltä 1964 invalidin mwtkaJmstanm:rkset invalidin koti-
24917: Herra Puhemies on va:ltiopäiväjärjemyksen seudulta 'kouluun ja talmisin sekä myöskin
24918: 37 § :n 1 :momenlti!ssa maini!tussa tarkoituk- virallisista '!omista, joulu- pä:äsiäis- j·a kesä-
24919: sessa lähettänyit jäljennöksen seuraavasta liOmiSta aiheutuvalt ma't!lro!kustannukset. Ky-
24920: edustaja Ehrnrodthin ym. jäJttämäsltä halli- symyskirJelmässä sanotaa:n myös: ,Sinä
24921: ·tuksen asianomaisen jäsenen vama'tltavaksl aikana, jona viikkorahan määrää ei ole tar-
24922: esit~tyStä kysymyksestä: lffilt'ettu, elinkustannusindeik:si on noussut
24923: runsaat 130 prosenttia". Tä;hän on ltodootava,
24924: ,On!ko Hallitus II:Jieto'incn siitä, että entä viikkorahan suuruus vuosina 1947-1948
24925: se viiik:kora~ha, joll'ka varalton ltai vähä- oli 175 markk:aa. Kun sotainvalidien vas-
24926: ·varainen invaJidi on oikeultmtu aan- taava vii!kkoraiha !korOitettiin vuonna 1948 350
24927: mattikoulutusaikanaan saamaan, ni- markruksi silloilsen .toimin'ta:nsa iopettavan
24928: meliiaesti ede'l[een on samalla tasol:la sotainvalidien työhuolttoneuvoston !toimesta,
24929: kuin vuonna 1948, ja jos on joudUJ1Jtiin sosia:aliiminist•eriössä vastaavasti
24930: ailkooko Halliltus rtarlkista:a vii'k!ko- korottamaan siviiH-invalidien viiikkoraha,
24931: raha:n määrän 'ainakin si'ten, mirhin kooka sota- ja siviili-inva:lid~ja opiskeli rin-
24932: ra;ha:narvon huononeminen mainitusta nakkain samoissa invalidien erityilsa:mmatti-
24933: ajankohdasta lähtien I8Jllta'a aiheen?" oppi3Jaitoksissa. Kurten ede!lilä sanotusta on jo
24934: käynyt ilmi, V'iikkoraiha !koroltE#;tiin useita
24935: Kysymyiksen johdosta saan rtäJten ikunnioit- vuosia ennen kuin lkusltannus- ja p:ailkkata-
24936: taen esi'ttä:ä seuraavaa: KysymySkirjelmässä son nousu olisi sitä ai:heutJtanut. On myöskin
24937: esiltettyjen eräiden tietoj:en johdosta saan en- huomalttava, etltä viik!koraha:a ei tole sidottu
24938: siksikin ~todeta: Kysymyskirjehnässä sano- indeksiin, vaan sen suuruus on jä!tetJty so-
24939: ·taan invaJlidihuolitolaissa säädetyn, että va- siaaliministeriön tmä:ärättäväksi. Kysy'Inyskir-
24940: ralt'tomalla ltai vähä.varai!sella invalidilla, joka j elmässä sanOitaa:n edel1Mn : , Viil.moraha ei
24941: nauttii mainitussa laissa tamlroitettua oppi- ole mikään tavaJ:1inen ;taskuraha, vaan tiE#;ää
24942: koulutusta, on oikeus vii:kkOTail:ta;an. Tämä ei varaJtrtomalle invalidille ainoita varoja, jotka
24943: pidä, paikkaansa, vaan invalidihuoltolain hänetlä on !kai!klkia henkilökohtaisia !tarpeita
24944: 18 § :ssä, sel'la:isena kuin se on muutettuna variten". Sosiaaliminil<:iteriön käsityksen mu-
24945: 28 päivänä joulukuuta 1962 annetussa ·laissa kaan 'Vii1dro:vaha ei ·ole o~eellinen osa inva-
24946: (682/62) nimenomaan on säädetty, elf!tei op- lidihuo11toa, vaan on ·luonteeltaan tyypillinen
24947: pikoulua käyvälle invaJlidille viikkorahaa taskuraha. Tässä yhteydessä on aihetta mai-
24948: suoriteta. Kysymyskirjelmälssä sanotaan edel- nita, eUä invalidien erity:isannmrutrtioppilai-
24949: leen: Valtion varoista korvataan V1ain !koh- to'ksissa opiskelevien inV'alidien puhtauden-
24950: tuulliset asunnosta, ravinnostJa ja ltarpeelii- ja 'terveydenhoitomenotJkin suoritetaan käy-
24951: s:ista työvaat'temta aiheutuvaJt Urnstannukset tännöllisesti katsoen valtion varoista. Kysy-
24952: sinä ailkama, min!kä koulutus kestää. Tämä myskirjelmässä tuodaan myös esiin ajatus,
24953: on kahdessalkin mielessä harhaanjohltavaa: elttä viilkikorahan pienull'S saattaa olla esteenä
24954: ell!Siksilkään valti!o ei korvaa vain kohtuulH- invalidien amma'tltikoUiluun pyrkimiselle. Kun
24955: sia lrustanuksia, vaan kaiJdri kustannukset, valtion varoista suodtetaan invalidihuollto-
24956: toisin sanoen: invalidit 1asuvat uudenaikai- lain nojallla vara!1Jtoman ja vähävaraisen in-
24957: sissa ammaJtJtikoulujen asuntolois.<m ja saavalt validin opetuksesta, asunnoslta, ,ravinnosta,
24958: päivi't'tä.in erittäin ihyvää ja mooipuolista koulumat:koistta, myös :lomannatkoista ja työ-
24959: ruokaa. Toiselksi: valtion varoista kusltanne- vaaiOOtukBesta ailheutuvaJt kustannukseit sekä
24960: taan myookin vtarattoman ltai vähäva:r:aisen avioliitossa olevien invalidien perhei!lle kou-
24961: 4
24962:
24963: lutuksen ikeStäiessä ihuo]torahaa, niin ei voida neen muuhun maahan verrattuna, että
24964: pitää pel'UStelituna ajaJtusta, että k101rlutuk- maamme invalidihuo1to on suhteellisen hyvin
24965: seen nähden ep'äolenn11inen rahasuori'tus, järj.emetty. Jos viildrorahia, j()lka iltse !1ID-
24966: viik!lroraha, estäisi invalidien koulutiehle Ui:h- ma!1Jtikoulul'tulkseen nahden on ep'äo[~nnainen
24967: dön. suor~tus, nousee :liian IJ.wrlk:ea!ksi, muodostuu
24968: KysymY'kB:en ensimmäisessä !kohdassa tie- sosioolisten etuisuuk1sien ero toisaa[ta invali-
24969: duswl,laan, onko 'ha1l:iJtus ti~oinen siitä, etJtä dien ja toisarulta terveitttm vähävaraisten •ja
24970: se viikkoraha, jonka varaton tai vähävarai- invaliidihuo1to1Jain u}kopuo'l!e'He jäävien sai-
24971: nen invaJ.idi on oikeutettu '!1llmaittiikoulultus- raiden välillä Hian suureksi. Vuonna 1948
24972: aikanaan sal1illaan, nimellisesti edelleen on 17 5 maVka.Sta 350 mar'kkaan ko:ooltettu viik-
24973: samwHa tasoiJ:lJa kuin vuonna 1948. .Sosiaali- korahan määrä on niin korkea, että se pystyy
24974: ministeriössä, jonka joh!toon ja 'V'a!ltv'Qntaan nykyisinkin täyttämään kohtuudella ne tar-
24975: maamm:e [akisääJteinen invaiidihuol'to kuu- peet, joihin se on tarkoitettu käytettäväksi.
24976: luu, seUTa:taan tarkoin .invalidihuo1lon kehi- Mitä tulee kysymyksen jälkimmäiseen
24977: tyStä. On kuitenkin todet!tava, e't't'ä linvaJ.idi- osaan, 'Wtean, etJtä hia]JliJtuksen \tah()ll'ta on
24978: huol:lon alalla on vielä eräitä tärkeitä tehtä- seurattu rtaTikoin in>"aiidihuollon lrehiltystä,
24979: viä, jdtka on ensisijaiSeSti :hoidettava. .Sel- puututtu eräisiin epä:kohtiin ja ltehootettu
24980: laisia ovaJt suurten sairausinva'l.idiryhmien amm:atJtikoulUJtuma. Samoin on keihitetJty in-
24981: saaminen invaJlidihuOil'tolain. aliaisuuteen, pro- va:lidien ammatinvalinnanohjausta ja ns. työ-
24982: tees]huo1lon järj~äm'inen selkä raivovaurio- kokei1utoimin1Jaa. Sosiaaliministeriössä par-
24983: lasten ja ikaatuma'tautia sairastavien laStera haillaan suunni'telllaan v.iikkorahan porras-
24984: pohjaJlroUJlut;u!ksen .ailkaansaaminen ynnä mo- tuksen poistamista, ikOOka se ei enää vastaa
24985: net muut asiat. Taloudellisista syistä ei näitä tarkoitust!aan j,a muutenkin seuratJaan viik-
24986: täl'keitä asio:iJta ole voitu 'toteuttaa. Puutteis- koraihan lkehiityatä ja !tullaan asia otrt;amaan
24987: taan h1Wlimatta voidaan 'toisaalta aanoo mo- tarvittaessa uudelleen käsiteltäväksi.
24988: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1964.
24989:
24990:
24991: Ministeri Magnus Kull.
24992: 5
24993:
24994:
24995:
24996:
24997: T i ll R i ik s d a g :en IS H e lt' r T a hn a n.
24998:
24999: Med en skriveJtse av den 29 april 1964 h~r medel ·ersättes även resekostmader för medel-
25000: Ni, Herr TaJman, ·i ·det syrte, varom för- ll:ös eUer mindrebemedlad invalid firån [nva-
25001: mäles i 37 § 1 mom. riksdagsordningen, lidens hemort till skolan och tilihaka samt
25002: översä:nt en .ruvskri:llt av följande av ri!ksdags- även wv officieH semester, såsom jul-, påsk-
25003: man Ehrnrooth m.fl. in:Iämnade, itiH veder- och sommarsemester, föranledda resekost-
25004: börande medlem av regeringen för besva- na;der. I spörsmå:lsSkrivelsen säg'€8 även:
25005: rande rii~tade spörsmål: ,Under den ltid veckopenningen förblivit
25006: ojusterad har levnadskostnadsindex stigit
25007: ,Är Regeringen medveten om att med drygt 130 procenlt". I detita avseende
25008: den vedkopenning, som medellös och ikonstateras, att veckopennmgen under åren
25009: m:indrebemedlad inVIa:lid under yrkes- 1947-1948 utgjorde 175 ma:rk. Då den mot-
25010: uthi•ldningstiden äger erhåJILa, fortt- svamnde veckopenningen för lkrigsinva1,ider
25011: farande är på nomineHt samma nivå på åtgärd ·av det dåvarande arbetsvårds-
25012: som år 1948, och om så är fallet, rådelt, SO'Ill stod i beråd at't upphöra med
25013: har Regeringen för aVISikt att 'Vid- sin verlksamhert, år 1948 ~öjdes tiH 3-50 mark,
25014: taga åltminstone den ;jmtering av nödgades socialministerie1t verkstäl1a en molt-
25015: ve~kopenningens belopp, itill viiken svarande förhöjning .av civilinva:li:derna.<;
25016: penningvärdets · försämring sedan dess veckopenning, ·emedoo higs... och civilinvali-
25017: ger an:ledning?" derna studerade sida vid sida i samma spe-
25018: cialyrkesläroansta1tel' tför inva;lider. Så:som
25019: Med a:n1edning av spömmålet får jag här- av det ovan sagda reda:n framgått, höjdes
25020: med vördoomt anfö11a följande: veckopenningen fiere år in'llan stegringen av
25021: På grund ·wv vissa i spörsmålss.krivelsen kostnads- och lönenivån skulle ha föran-
25022: framlagda uppgifter får jag till en början lett en förhöjning. Det bör åven observeras,
25023: 'kon.StaJtera följande: I spörsmä'let säges, ·a:tt aJtt Vledkopenningen icke är bunden vid in-
25024: :lagen om invalidvård stadgar, atJt inva1id, dex, utan att man överlåJ1Jilt åJt socia'lminis-
25025: som e:riliåller i l•agen aVISiedd utbi1dning, i f,an teriet att bestä:mma dess storlek. I spörsmåls-
25026: han är medellös eller mindrebemedlad har skrivelsen säges vidare: ,Veckopenningen är
25027: rätt ltiJJl veckopenning. Saiken föl'håller sig ingen vanlig fickpeng, utan innebär för en
25028: emeJtlei'tid icke så, rty 1i 18 § lagen om inva- medellös inva1~d de 'enda medel han har för
25029: Hdvård, sådan denna paragraf :lyder i sin a:Ha personliga behov". Enligt sociaJminis-
25030: 'ä;ndrade fo:vm i lagen den 28 december 1962 'teriets uppfattning är veckopenningen ingen
25031: (682/62), stadgas U!t1Jryc1Jdigen, artt veciko- väsentlig del av invalidvården utan till sin
25032: penning ic!ke erlägges rtill invalid, som er- natur en typisk veekopenning. I detta sam-
25033: håller undervisning i ilärove11k. I spörsmå:ls- manhang är det Skä:l att nämna, ;att även
25034: skrivelsen säges vidare: Av statens medel !kostnaderna för den personliga hygienen och
25035: ersä11Jtes endast skäliga lkostnader för bostad, hälsovården för dem, som studerar vid spe-
25036: lk:OISt oeh nödiga arbetskläder under den rtid cialyrkesläroaniSitalterna för invalider, erläg-
25037: utbildningen varar. Detrta är i lt.o.m. två ges pra:kt~ tagert wv staJtens medel. I spörs-
25038: avseenden missvisande, för det första ersät- målsskrivelsen framföres även (banken, att
25039: lter staten icke endast Skäliga kostnader Uitan veckopenningens ringa belopp ikan utgöra
25040: a!lla kostnader, m.a.o. inv·aliderna bor i mo- ertt hinder för invalider 1att söka inträde vid
25041: derna elevhem i samband med yrkesskolorna yrkesläroanstalterna. Då kostnaderna för me-
25042: och erhåller dagligen synnerligen god och delJös och mindrebemedlad invalids rmder-
25043: mångsi:dig föda. För de1t andra, av sltrutens vi:sning, bostad, föda, ~olresor, samt också
25044: E 493/64
25045: 6
25046:
25047: sememerresor och arbeltSbehlädnad ävensom dess bri.Ster, lka;n man å andra sidan säga,
25048: försörjningspenning ålt gifta inva!liders fa- a't:Jt invalidvården i vårt ·land i jämförelse
25049: rmiljer under den ltid utbi1dningen varar med många andra 'länder är relativ:t välord-
25050: e.nlig't la;gen om in.validvård erlägges av DJad. Om veekopenningen, som med hänsyn
25051: statsmedel, lkan :tanken 'aitt en med hänsyn till sjäiva yaokesntbildningen är en oväisent-
25052: till u:tbildningen oväsentlig penn~ngpresta lig prestation, stiger aJ.'lJt för myclket, blir
25053: t:ion, veckopenningen, skuH-e hindra inva:li- skillnaden mell81iU de soe;irula förmånerna för
25054: derna att inJträda på skolbanan, icke anses å ena sidru1 inV1aliderna oeh å andra sidan
25055: mo'tivemd. friska mindrebemedlade oeh ntanför lagen
25056: I spörsmäJ.ets förslta dei tfrågas, huruvida om invalidvård stående sjuka personer allt-
25057: regeringe:n är rmedveten om .aJtt den vecko- för stor. Den år 1948 från 175 mark till
25058: penning, som tmedellös ocfh rmindrebemedlad 350 mark !höjda veckopenningens belopp är
25059: invaJlid under yrkesutb:ildningstide:n äger er- så stort, alt't det ä,ven cför närvarande skäii-
25060: hä:lla, foDtfarande är T>å nominellt samma gen för.slår för de behov, för vil!ka det är
25061: nivå som år 1948. Vid socia1ministeriet, på ·avsett.
25062: vi1ket 1edningen och övervaJlmingen av den I fråga orm spörsmå!Lets senare del konsita-
25063: lagstadgade invrulidvården i vårt 1and an- rterar jag, att man på regeringshå:U nog-
25064: kormmer, följer man noggralllt med inva:Iid- grant följt med :i:nvalidvårdens u'tveckling,
25065: vårdens Uitveck:ling. Dett bör dock konstate- inskridit i fråga om vissa missfö:r1hållanden
25066: ms, a'tlt på invalidvårdens ormråde ännu fin- och effektiver.a.t yrikesutbildningen. Likaså
25067: nes vissa viik!tiga uppgifter, vilka i föma har invalidernas yrlkesvägledning och den
25068: rummet bör sikötas. Sådana äir Strävandena s.k. arbe'tsprövningsvel'lksamhelten effektive-
25069: att inneslnta de stora grnpperna av sjukdoms- raJts. Vid socialministeriet planerar man som
25070: invalider inom gränserna för lagen om inva- oost aitt slopa graderingen av veckope:n-
25071: lidvård, ordnandet av protesvården samt åstad- ningen, enär den icke 'längre motsvarar sitt
25072: kommande av grnndskolning för spastiska och ända.mM, odh även för övrig't tföljer man
25073: epileptislm barn ävensom. många andra frå- veckopenningens nltveckling, och kommer
25074: gor. Av elkonomiska skäl har dessa vikttiga saken vid behov a't:Jt npp!tagas !tili. förnyad
25075: uppgif.ter [cike !kunnat tförver'kligas. Trots behandling.
25076: Helsingfor'S den 21 maj 1964.
25077:
25078:
25079: Minister Magnus Kull.
25080: Kysymys N:o 79.
25081:
25082:
25083:
25084:
25085: Tauriainen ym.: Kunnallisverotuksessa myönnettävän lapsi-
25086: vähennyksen määrän korottamisesta.
25087:
25088:
25089: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25090:
25091: Voimassa olevien 'kunnallisverotusta kos- pitäisi mielestämme olla samanlaiset kaikille
25092: kevien säännösten mukaan on verovelvolli- kansalaisille. Yhteiskunnan velvollisuus olisi
25093: sella oikeus tehdä huollossaan olevasta lap- huolehtia siitä, että jokainen kansalainen
25094: sesta verotettavasta tulostaan vähennys sen on suurin piirtein sa:manarvoisessa asemassa
25095: mukaan ikuin kunnallisvaltuusto kunakin yhteiskunnan tarjoamiin sosiaalisiin etuihin
25096: vuonna päättää kaupungeissa 250-400 ma:r!k- nähden riippumatta siitä, missä !kunnassa
25097: kaa ja maaJlaiskunnissa 150-300 markkaa. hän asuu. Sen vuoksi kunnallisvaltuuston
25098: Miltei kaikissa kaupungeissa ja kauppalaissa päätäntävallassa olevan ja kaupunki- ja maa-
25099: ko. lapsivähennys on ko:r!kein mahdollinen. laiSikunnan lapsivähennyksen liikkumavaran
25100: Sen sijaan maalaiskunnissa lapsesta tehtävä ei tarvitsisi oHa niin suuri kuin se nykyisin
25101: vähennys on hyvin erilainen ja useissa maa- on.
25102: laiskunnissa se on pienin mahdollinen, eli Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäivä-
25103: 150 mlk. järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
25104: Kunnallisverotuksen lapsivähennystä kos- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25105: keva säännös tuli voimaan v. 1953. Sen jäl- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25106: keen on elinkustannusindeksi kohonnut n.
25107: 65 %. Kun alkujaan lapsivähennyksellä tar- Onko Hallitus kiinnittänyt huomi-
25108: lroitettiin vapauttaa verotuksesta se osa vero- ota siihen, että kunnallisverotuksessa
25109: velvollisen tuloista, mikä tarvitaan lapsen myönnettävän lapsivähennyksen mää-
25110: huoltamiseen, elinkustannusten nousun rää ei ole korotettu vuoden 1953 jäl-
25111: vuoksi nykyinen lapsivähennys ei vastaa keen, vaikka elinkustannukset ovat
25112: kuin pientä osaa niistä kustannuksista, mitä kuluneena kautena huomattavasti ko-
25113: lapsesta huoltajalle aiheutuu. honneet; ja jos on,
25114: Niinikään pidämme epä!kohtana sitä, että aikooko Hallitus antaa Eduskun-
25115: toisissa kunnissa saattaa lapsivähennys vielä na:lle pikaisesti esityksen kunnallisve-
25116: olla 150 mk kun se toisissa maalaiskunnissa rotwksen lapsivähennysten korottami-
25117: on 300 ja kaupungeissa peräti 400 mk. Kun sesta?
25118: on !kysymys sosiaalisista eduista, niin niiden
25119: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1964.
25120:
25121: Hannes Tauriainen. Veikko I. Rytkönen.
25122: Väinö R. Virtanen. Olavi Kämäräinen.
25123: R. Virtanen. Martti Linna.
25124: Aimo Laiho.
25125:
25126:
25127:
25128:
25129: E 546/64
25130: 2
25131:
25132:
25133:
25134:
25135: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
25136:
25137: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- kaupungeissa 1200 markkaa ja maalaiskun-
25138: tin nojalla ovat kansanedustajat Hannes nissa 800 marlkkaa. Käytettävissä olevien
25139: Tauriainen ym. esittäneet valtioneuvoston tietojen mukaan oli lapsivähennyksen mää-
25140: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- räksi kaupungeissa ja kauppalaissa vuonna
25141: van kysymyksen: 1963 vahvistettu kahta kaupunkia ja yhtä
25142: kauppalaa lukuun ottamatta enimmms-
25143: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomi- määrä 400 markkaa. Vastaavasti oli maalais-
25144: ota siihen, että kunnallisverotuksessa kunnista noin 40 .Prosenttia vahvistanut lap-
25145: myönnettävän lapsivähennyksen mää- sivähennyksen määräksi enimmäismäärän
25146: rää ei ole !korotettu vuoden 1953 jäl- 300 markkaa.
25147: keen, vaikka elinkustannukset ovat Rahan arvon alenemisen ja palkkatulojen
25148: kuluneena kautena huomattavasti ko- nimellismäärien kasvun johdosta lapsen elät-
25149: honneet; ja jos on, tämisestä aiheutuvia kustannuksia ei lapsi-
25150: aikooko Hallitus antaa Eduskun- vähennyksen ollessa nykyisen suuruinen to-
25151: nalle pikaisesti esityksen kunnallisve- sin oteta kunnallisverotuksessa huomioon sa-
25152: rotuksen lapsivähennysten korottami- malla tavalla kuin !kymmenen vuotta aikai-
25153: sesta~" semmin, mutta toisaalta on otettava huo-
25154: mioon, että mahdollisuudet lapsivähenny'ksen
25155: 1
25156:
25157:
25158: Kun kysymJiksessä tarkoitettu asia kuuluu suurentamiseen eivät kaikkien kuntien osalta
25159: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän ole muuttuneet samassa suhteessa kuin tulo-
25160: vastauksenani kunnioittaen seuraavaa: taso on noussut. Erityisten vähennysten ja
25161: Kunnallishallituksesta kaupungissa anne- erikoisesti lapsivähennyksen määrän suUJren-
25162: tun asetuksen 5.5 §: n 3 kohdan mukaan on taminen johtaisi nimenomaan lapsirikkaissa
25163: verovelvollisen henkilön tulosta tehtävän vähävaraisissa ikunni,ssa veroäyrin hinnan ko-
25164: lapsivähennylksen määrä sen mukaan kuin hoamiseen. Ilmeistä onkin, että lukuisten
25165: kaupunginvaltuusto kunakin vuonna toimi- kuntien kohdalla lapsivähennyksen ylärajan
25166: tettavaa verotusta varten päättää vähintään korottamisella ei olisi käytännöllistä merki-
25167: 250 ja enintään 400 markkaa jokaiselta lap- tystä, koska niillä ei o'lisi veroäyrien luku-
25168: selta tai ottolapselta, jota verovelvollinen määrää vähentämättä ja sen kautta vero-
25169: elatusvelvollisuutensa nojalla on verovuonna äyrin hintaa ikorottamatta mahdollisuutta li-
25170: elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei sätä lapsivähennystä. Näin ollen on kysy-
25171: ollut täyttänyt kuuttatoista ·vuotta. Maalais- myksen alaista, onko asianmukaista lapsivä-
25172: kuntain lrunnaHishallinnosta annetun asetuk- hennyksen enimmäismäärän korottamisella li-
25173: sen 82 § : n 9 kohdan mukaan on lapsivä- sätä kuntien välisiä .eroja.
25174: hennyksen määrä vastaavasti vähintään 150 Kunnallisverotuksessa myönnettävän lapsi-
25175: ja enintään 300 markkaa lapselta. Lapsivä- vähennylksen enimmäismäärän muuttamista
25176: hennyksen määrä on pysynyt muuttumatto- koskevaa kysymystä ei sen vaikutuksen laaja-
25177: mana vuodesta 1953 lukien, jolloin nykyiset kantoisuus huomioon ottaen ole asianmukaista
25178: määrät vahvistettiin (425 ja 426/53). ratkaista erilliskysymyksenä. Parhaillaan tut-
25179: Vuonna 1960 tapahtuneeseen lainmuutokseen kitaan valtiovarainministeriössä mahdollisuuk-
25180: (521 ja 522/60) saakka lapsivähennyksen sia verotuksen yksinkertaistamiseen, missä
25181: enimmäismäärä vastasi puolta perusvähen- yhteydessä mm. lapsi- ja perusvähennyksen
25182: nyksen suurimmasta määrästä. Nykyisin pe- märurien ohessa niiden rakennettakin koske-
25183: rusvähennyksen suurin määrä on kuitenkin vat !kysymykset tulevat esille. Tähän liittyvä
25184: 3
25185:
25186: tilastollisen päätoimiston johdolla suoritet- on!ko aihetta antaa esitys kunnallisverotuk-
25187: tava tilastollinen tutkimus on parhaillaan sessa myönnettävän lapsivähennyksen korot-
25188: alkamassa. Kun tämä tutkimus on ensi syk- tamisesta tai sen muusta uudelleen järjestä-
25189: synä saatu päätökseen, Ha:llitus tulee tutki- misestä.
25190: muksen tulosten perusteella harkitsemaan,
25191: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1964.
25192:
25193:
25194: Valtiovarainministeri Esko Rekola.
25195: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
25196:
25197: I det syfte 37 § 1 :rnom. riksdagsordningen 1 200 ma11k och i landskommunerna 800
25198: anger har riksdagsman Hannes Tauriainen mark. Enligt tili buds stående uppgifter
25199: m. fl. tiU vederbörande medlem av statsrådet hade såsom barnavdragets belopp i städer
25200: för avgivande av svar ställt följande spörs- och iköpingar år 1963 fastställts 400 mark
25201: mål: såsom maxi:rnibelopp, utom i två städer och
25202: en iköping. I motsvarighet härtill hade om-
25203: "Har Regeringen fäst uppmärk- kring 40 procent av landskommunerna fast-
25204: samhet vid att barnavdragsbeloppet stäHt bamavdragets maximibelopp tili' 300
25205: vid kommunalbeskattningen icike höjts mark.
25206: sedan år 1953, ehuru levnadskostna- På grund av penningvärdets nedgång och
25207: derna ökats betydligt under den tid ökningen av löneinkomsternas nominella be-
25208: som förflutit sedan dess; och om så lopp bea:ktas visserligen geno:rn det nuva-
25209: är fallet, rande bamavdragsbeloppet icke kostnadema
25210: ärnar Regeringen skyndsamt tili för :1\örsörjning av bam vid kommunalbe-
25211: Ri'ksdagen avlåta proposition an- skattningen på samma .sätt som tio år tidi-
25212: gående ökning av barnavdr31gen vid gare, men å andra sidan bör beaktas, att
25213: kommunalbeskattningen?" möjlighetema att oka barnavdragen icke i
25214: fråga om alla kommuner förändrats i sa:mma
25215: Då den i spörsmålet avsedda frågan hö<r förhållande som inlromstnivån stigit. Ökning
25216: tili mitt ve:rlli:samhetsområde såsom finans- av särsikilda avdrag och speciellt en ökning
25217: minister, får jag såsom svar vördsamt an- av ba['navdragets belopp skulle särskilt i
25218: föra följande: barnrika, mindre bemedlade kommuner leda
25219: Enligt 55 § 3 p förordningen angående tili en stegring av Skatteöret. Det är också
25220: kommunalförvaltning i stad är beloppet av uppenbart, att en höjning av Övre gränsen
25221: bamavdrag från skattskyldig persons in- för barnavdraget, i fråga om ett stort an-
25222: komst, i enlig<het med vad stadsfuHmäktige tal lkommuner icke skulle ha någon praktislk
25223: besluter för den taxering, som för varje år betydelse, då de icke utan minskning atv an-
25224: ska:ll förrättas, minst 250 och högst 400 mark talet skattören och därigenom okning a·v
25225: för varje barn eller adoptivbam, som han uttaxeringen per skattöre skulle ha möjlighet
25226: på grund av sin försörjningsplikt under att •Öka bamavdraget. Det är sålunda ifråga-
25227: skatteåret försörjt och som före skatteårets satt, huruvida det skulle vara sakenligt att
25228: ingång ic!ke fyllt sexton år. Jämlikt 82 § genom höjning av bamavdragets maximi-
25229: 9 mom. förordningen angående kommunal- belopp öka slkiUnaderna mellan !kommunerna.
25230: förvaltning på landet är motsvarande bam- Frågan om ändring av maximibeloppet av
25231: avdragsbelopp minst 150 och högst 300 mark barnavdrag vid kommunalbeskattningen kan
25232: per barn. Bamavdragets belopp har förblivit icke,. med heaJktande av dess vittbärande in-
25233: oförändrat sedan år 1953, då de nuvarande ver!k:an, sakenligt avgöras såsom en fristående
25234: beloppen faststäHdes ( 425 och 426/53). Ända fråga. I finansministeriet undersökes som
25235: till den ändring av lagen, som ägde rum bäst möjligheterna att förenkla besikatt-
25236: år 1960 (521 och 522/60) motsvarade bam- ningen, i vilket sammanhang bl. a. utom be-
25237: avdragets maximibelopp hälften av det loppen av ba:rn- och grundavdraget även
25238: största grundavdraget. För närvarande är frågor som berör deras struktur tages upp.
25239: det högsta grundavdragsbeloppet i stad dock En härtili ansluten statistisik undersökning i
25240: 5
25241:
25242: statistiska centralbyråns regi inledes som det är skäl a:tt avl'åta en proposition an~
25243: bä.st. När denna undersökning avslutats gående höjning eller annan omorganisering
25244: nästa höst, kommer Regeringen att på basen av det barnavdrag, som beviljas vid lkom-
25245: av undersökningens resultat pröva, huruvida munalbeskattningen.
25246: Helsingfors den 28 maj 1964.
25247:
25248:
25249: Finansminister Esko Rekola.
25250: 1
25251:
25252: 1
25253:
25254: 1
25255:
25256: 1
25257:
25258: 1
25259:
25260: 1
25261:
25262: 1
25263:
25264: 1
25265:
25266: 1
25267:
25268: 1
25269:
25270: 1
25271:
25272: 1
25273:
25274: 1
25275:
25276: 1
25277:
25278: 1
25279: Kysymys N:o 80.
25280:
25281:
25282:
25283:
25284: Vilponiemi ym.: Eräistä liikevaihtoverotoimistojen anta-
25285: mista liikevaihtoveron perimisohjeista.
25286:
25287:
25288: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
25289:
25290: Kuluvan vuoden alussa voimaan astuneen lupaa tai josta ei ole tehtävä sanotussa ase-
25291: liikevaihtoverolain 85 § : n mukaan voidaan tuksessa tarkoitettua kirjallista ilmoitusta
25292: asetuksella säätää, ettei tilapäistä, vähäistä poliisi- ja terveydenhoitoviranomaisille.
25293: tai laadultaan erityistä liiketoimintaa ole pi- Edellä todettujen lain kohtien ja niihin
25294: dettävä tässä laissa tarkoitettuna liiketoimin- perustuvan asetuksen säännösten pohjalta
25295: tana. Kuten verovaliokunnan asiaa koskevan voidaan selvästi päätellä, kuten eduskunta-
25296: mietinnön perusteluista käy ilmi, eduskunta kin on ilmeisesti tarkoittanut, että seurojen
25297: kiinnitti erityistä huomiota mm. siihen, että ja yhdistysten viihdetilaisuuksissaan suorit-
25298: ellei tällaista säännöstä laissa olisi, saattaisi tama virvokkeiden yms. tarvikkeiden vähäi-
25299: mm. seura, joka viihdetilaisuuksissaan myy nen myyntitoiminta jää liikevaihtoveron ulko-
25300: virvoklreita (ns. buffet-myynti), joutua vero- puolelle. Kuitenkin on eräissä osissa maata
25301: velvolliseksi. liikevaihtoverotoimistojen taholta annettu oh-
25302: Liikevaihtoverolain nojalla annetun asetuk- jeita, joiden mukaan mainitunlainan myynti
25303: sen 1 § : ssä todetaan, että liikevaihtovero- on veronalaista.
25304: laissa tarkoitettuna liiketoimintana ei pidetä Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
25305: muun kuin liikevaihtoverolain 1 § : ssä tarkoi- jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla . esi-
25306: tetun liiketoiminnan yhteydessä asiakaspalw- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
25307: luna tapahtuvaa tavanomaisesti siihen liitty- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
25308: vää vähäistä tavaran myyntiä tai vuokrausta kysymyksen:
25309: taikka tavaraan kohdistuvaa työsuoritusta.
25310: Asetuksen 2 § : n mukaan vähäiseksi liiketoi- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25311: minna.ksi, jota ei pidetä liikevaihtoverolaissa eräiden liikevaihtoverotoimistojen an-
25312: tarkoitettuna majoitus- tai ravitsemusliik- tamat seurojen ja yhdistysten viihde-
25313: keessä tahi liiketoiminnan muodossa muualla tilaisuuksissaan suorittamaa virvoklrei-
25314: tapahtuvana tarjoiluna, katsotaan tarjoilu, den yms. tavaroiden myyntiä koskevat
25315: johon minkään toimipaikan osalta ei ole liikevaihtovero-ohjeet eivät ole sopu-
25316: myönnetty majoitus- ja ravitsemusliikkeistä soinnussa Eduskunnan ilmeisen tarlwi-
25317: annetussa asetuksessa (108/60) edellytettyä tuksen kanssaf
25318: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1964.
25319:
25320: Väinö Vilponiemi. Antero Väyrynen.
25321: Veikko Kokkola. Eino Siren.
25322: Viljo Virtanen. Edit Terästö.
25323: Veikko Mattila. Voitto Hellsten.
25324: Lyyli Aalto. Sulo Hostila.
25325: Valto Käkelä. Olavi Lindblom.
25326: llijas Mäkelä. Tyyne Paasivuori.
25327: U. H. Voutilainen. Sylvi Siltanen.
25328: Olavi Kajala. Veikko Helle.
25329:
25330:
25331: E 585/64
25332: 2
25333:
25334:
25335:
25336:
25337: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
25338:
25339: . Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- tarkoitettua kirjallista ilmoitusta poliisi- ja
25340: tin nojalla ovat kansanedustaja Väinö VilpO:.. terveydenhoitoviranomaisille.
25341: niemi ym. esittäneet valtioneuvoston asian- Kansanedustaja Vilponiemen ym. esittä-
25342: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan mässä kysymyksessä tarkoitettua asiaa on ar-
25343: kysymyksen: vosteltava lähinnä liikevaihtoveroasetuksen
25344: 2 § : n säännöksen puitteissa. Pääkysymyk-
25345: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että seksi muodostuu se, onko seurojen ja yhdis-
25346: eräiden liikevaihtoverotoimistojen an- tysten harjoittama tarjoilu laadultaan sel-
25347: tamat seurojen ja yhdistysten viihde- laista, että siitä on tehtävä edellä mainittu
25348: tilaisuuksissaan suorittamaa virvoklrei- ilmoitus poliisi- ja terveydenhoitoviranomai-
25349: den yms. tavaroiden myyntiä koskevat sille. Tarjoilusta, joka tapahtuu kioskista tai
25350: liikevaihtovero-ohjeet eivät ole sopu- siihen verrattavasta myyntipaikasta, on il-
25351: soinnussa Eduskunnan ilmeisen tarkoi- moitus tehtävä, ja tällainen tarjoilu on sen
25352: tuksen kanssa?" takia katsottava verolliseksi liiketoiminnaksi.
25353: Virvokkeiden ja muiden sellaisten tavaroiden
25354: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu niin sanotun buffet-myynnin kohdalla on
25355: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän näin ollen ratkaistava kysymys siitä, onko
25356: vastauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: tätä myyntitoimintaa pidettävä kioskista tai
25357: Uuden liikevaihtoverolain mukaan on tava- siihen verrattavasta myyntipaikasta tapahtu-
25358: ran myynnistä, joka tapahtuu liiketoiminnan vana. Milloin näin on asian laita, on myynti
25359: muodossa, suoritettava liikevaihtoveroa. Ta- verollista. Liikevaihtoverotoimistot ovat en-
25360: varan myyntinä pidetään liikevaihtoverolaissa nen verollisuuskysymyksen ratkaisemista tie-
25361: myös majoitus- tai ravitsemisliiklreessä tahi dustelleet poliisiviranomaisilta, onko asian-
25362: liiketoiminnan muodossa muualla tapahtuvaa omainen seura tai yhdistys tehnyt edellä mai-
25363: tarjoilua. Asetuksella voidaan kuitenkin sää- nitun majoitus- ja ravitsemisliikkeistä anne-
25364: tää, ettei muun muassa tilapäistä, vähäistä tai tun asetuksen 10 § :ssä tarkoitetun ilmoituk-
25365: laadultaan erityistä liiketoimintaa ole pidet- sen ja olisiko sen pitänyt tehdä sanottu il-
25366: tävä liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna liike- moitus. Seurojen ja yhdistysten vähäinen,
25367: toimintana. lJiikevaihtoveroasetuksen 1 § : ssä esimerkiksi omissa viihdetilaisuuksissaan har-
25368: onkin säädetty, että muun kuin liikevaihto- joittama tarjoilu on yleensä katsottu verot-
25369: verolain 1 · § : ssä tarkoitetun liiketoiminnan tomaksi.
25370: yhteydessä asiakaspalveluna tapahtuvaa ta- Verotuskäytäntö ei tähän mennessä kuiten-
25371: vanomaisesti siihen liittyvää vähäistä tavaran kaan ole vielä ehtinyt täysin vakiintua. Kun
25372: myyntiä ei pidetä liikevaihtoverolaissa tarkoi- uuden liikevaihtoverolain mukaan on mahdol-
25373: tettuna liilretoimintana. Liikevaihtoveroase- lisuus saada liikevaihtoverotoimistolta sitova
25374: tuksen 2 § :ssä taas on erityisesti tarjoilu- ennakkotieto siitä, miten liikevaihtoverolakia
25375: toiminnan kohdalta säädetty, että liiketoimin- on liiketoimeen sovellettava, ei ohjeiden anta-
25376: naksi, jota ei pidetä liikevaihtoverolaissa tar- mista lain soveltamisesta ole katsottu mahdol-
25377: koitettuna majoitus- tai ravitsemisliikkeessä liseksi siinä laajuudessa kuin aikaisemman
25378: tahi liiketoiminnan muodossa muualla tapah- liikevaihtoverolain voimassa ollessa. Vakiin-
25379: tuvana tarjoiluna, katsotaan tarjoilu, johon tuneempaan käytäntöön nyt puheena olevissa
25380: minkään toimipaikan osalta ei ole myönnetty asioissa päästään, kun vireillä olevat yhdis-
25381: majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetussa tysten ja seurojen harjoittamaa virvokkeiden
25382: asetuksessa (108/60) edellytettyä lupaa tai yms. myyntiä järjestämissään huvitilaisuuk-
25383: josta ei ole tehtävä Sanotun asetuksen 10 §: ssä sissa koskevat valitukset on ratkaistu.
25384: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1964.
25385:
25386: Valtiovarainministeri Esko Rekola.
25387: 3
25388:
25389:
25390:
25391:
25392: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
25393:
25394: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- träffande viiken ej bör göras i sagda förord-
25395: ningen har riksdagsman Väinö Vilponiemi nings 10 § avsedd skriftlig anmälan till
25396: m. fl. till vederbörande mOOJ.em av stats- polis- och hälsovårdsmyndigheter.
25397: rådet för avgivande av svar ställt följande Det ärende, som avses i det av riksdags-
25398: spörsmål: man Vilponiemi m. fl. ställda spörsmålet, bör
25399: bedömas närmast inom ramen för stadgandet
25400: ,Är Regeringen medveten om att i 2 § förordningen angående omsättnings-
25401: de omsättningsskatteanvisningar, som skatt. Huvudfrågan är, huruvida av sällskap
25402: vissa omsättningsskattebyråer utfärdat och föreningar bedriven servering till sin art
25403: angående sällskaps och föreningars är sådan, att ovannämnd anmälan därom bör
25404: försäljning av förfriskningar o. a. dy- göras hos polis- och hälsovårdsmyndigheterna.
25405: lika varor vid sina nöjestillfällen, iclre För servering från kiosk eller därmed jäm-
25406: står i samklang med Riksdagens up- förligt försäljningsställe skall anmälan gö-
25407: penbara åsikU" ras, och sådan servering bör därför anses
25408: såsom skattepliktig affärsverksamhet. Beträf-
25409: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör fande s. k. buffet-försäljning av förfrisk-
25410: till mitt verksamhetsområde såsom finans- ningar och andra sådana varor bör alltså
25411: minister, får jag såsom svar vördsamt anföra avgöras frågan därom, huruvida denna för-
25412: följande: säljningswrksamhet skall anses såsom för-
25413: Enligt den nya lagen angående omsätt- säljning från kiosk eller därmed jämförligt
25414: ningsskatt utgår omsättningsskatt för försälj- försäljningsställe. Är detta fallet, är för-
25415: ning av vara i rörelse. Såsom försäljning säljningen skattepliktig. Omsättningsskatte-
25416: av vara anses i denna lag även servering i byråerna har före avgörande av skatteplikts-
25417: härbärgerings- eller förplägningsrörelse eller frågan hos polismyndigheterna frågat, huru-
25418: annorstädes i form av affärsrörelse. Genom vida vederbörande sällskap eller förening
25419: förordning må dock stadgas, att bland annat gjort i 10 § ovannämnda förordning om här-
25420: tillfällig, obetydlig eller till sin art speciell bärgerings- och förplägningsrörelser avsedd
25421: affärsverksamhet icke skall betraktas såsom i anmälan, och huruvida den hade bort göra
25422: omsättningsskattelagen avsedd affärsverksam- det. Sällskaps och föreningars obetydliga
25423: het. I 1 § förordningen angående omsätt- servering, t. ex. vid sina egna nöjestillfällen,
25424: ningsskatt är också stadgat, att i samband har i allmänhet ansetts skattefri.
25425: med annan än i 1 § lagen angående omsätt- Beskattningspraxis har dock ieke ännu helt
25426: ningsskatt avsedd rörelse i form av kund- hunnit stadga sig. Då det enligt den nya
25427: tjänst bedriven och till sådan vanligen an- lagen angående omsättningsskatt finns möj-
25428: sluten ringa försäljning icke betraktas såsom lighet att av omsättningsskattebyrå erhålla
25429: i lagen angående omsättningsskatt avsedd bindande förhandsbesked därom, huru om-
25430: affärsverksamhet. I förordningens 2 § stad- sättningsskattelagen skall tillämpas på affärs-
25431: gas åter särskilt om servering, att såsom transaktion har det icke ansetts möjligt att
25432: affärsrörelse, som ej anses såsom i lagen meddela anvisningar angående lagens till-
25433: angående omsättningsskatt avsedd i härbär- lämpning i den omfattning som då den tidi-
25434: gerings- eller förplägningsrörelse eller annor- gare omsättningsskattelagen var i kraft. En
25435: städes i form av affärsrörelse bedriven ser- mera stabiliserad praxis i de nu förevarande
25436: vering anses servering, för viiken icke i fråga ärendena nås sedan de nu anhängiga besvä-
25437: om något driftställe beviljats tillstånd, som ren av föreningar och sällskap angående
25438: förutsättes i förordningen om härbärgerings- deras försäljning av förfriskningar o. dyl.
25439: och förplägningsrö:relser (108/60), eller be- vid sina nöjestillställningar avgjorts.
25440: Helsingfors den 3 juni 1964.
25441:
25442: Finansminister Esko Rekola.
25443: j
25444: j
25445: j
25446: j
25447: j
25448: j
25449: j
25450: j
25451: j
25452: j
25453: j
25454: j
25455: Kysymys N: o 81.
25456:
25457:
25458:
25459:
25460: Kangas ym.: Maankäyttölainojen irtisanomisista.
25461:
25462:
25463: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
25464:
25465: Vaikka maankäyttölain voimaantulo vuo- maan lainanhakijoita. Tämä tarkoittaa
25466: den 1959 alussa ei tapahtunutkaan yllättäen, yleensä sitä, että hakemuslomakkeet täyte-
25467: olivat yleensä kaikki valmistelutoimenpiteet tään rahalaitosten toimesta. Hakijan osuus
25468: silloin suorittamatta. Tämä johtui ensisijai- supistuu tavallisesti vain hakemuksen alle-
25469: sesti siitä, että samanaikaisesti muut ettiin
25470: 1 kirjoittamiseen. Hänellä ei ole yleensä ollut
25471: hallinnollista järjestelmää. Maatalousministe- edellytyksiä tietää, miten hakemus tehdään
25472: riön asutusasiainosasto lakkautettiin ja sen ja mitä siihen on välttämättä kirjoitettava.
25473: tehtäviä hoitamaan perustettiin asutushalli- Lainojen irtisanomisen perusteist~a on yksi-
25474: tus. Ilmeisesti juuri tästä syystä voitiinkin tyiskohtaisimmat säännökset maankäyttölai-
25475: maankäyttölainsäädäntöön liittyvät asetukset, noista annetun asetuksen ( 69/59) 32 §: ssä.
25476: valtioneuvoston ja maatalousministeriön pää- Mainitussa pykälässä olevat irtisanomisperus-
25477: tökset antaa vasta mainitun vuoden helmi- teet ovat yleensä selviä, mutta sen 1 momen-
25478: kuussa ja asutushallitus aloitti toimintansa tin 5) kohta on tulkinnanvarainen. Se kuu-
25479: maaliskuussa. Kun hallinnollisia lain toi- luu seuraavasti: "Jos velallinen on salannut
25480: meenpano-ohjeita ei oltu ennakolta valmis- lainan myöntämiseen liittyviä seikkoja .tai
25481: teltu ja asetukset sekä tarvittavat valtioneu- antanut niistä erehdyttäviä tietoja.~· Nimen-
25482: voston ja maatalousministeriön päätöksetkin omaan tämä asetuksen kohta on aiheuttanut
25483: oli annettu niin myöhään, eivät vuoden 1959 epäoikeudenmukaisia lainojen irtisanomisia.
25484: aikana annetut hallinnolliset ohjeet olleet lä- Eihän lainan hakija useinkaan edes . tiedä~
25485: heskään sellaisia kuin lain toimeenpano olisi mikä seikka parantaa ja mikä huonontaa hä-
25486: edellyttänyt. Ohjeet olivat kaikessa kiireessä nen lainan saamismahdollisuuksiaan. Tämän
25487: kokoonpantuja ja näin ollen myös puutteel- määrittämiseen tarvitaan jo melkoinen asian-
25488: lisia, joita on myöhempinä vuosina täyden- tuntija, jollaisia eivät lainanhakijat yleensä
25489: netty. ole.
25490: Edellä mainituista syistä johtuen joudut- Lainojen irtisanomisia on maanosto- ja si-
25491: tiin maankäyttölainoituskin aloittamaan vä- sarosuuslainojen osalta aiheuttanut ensisijai~
25492: littömästi ohjeiden valmistumisen jälkeen ja sesti kaupanteossa käytetty tilapäinen rahoi-
25493: varsinaisten lainahakemusten teko ennen nii- tus. Useimmissa tapauk~:~issa haluaa myyjä
25494: den antamista. Tällöin ei vielä ollut rahalai- saada huomattavan osan himiasta käteisenä
25495: toksissa niinkuin ei juuri missään muualla- rahana välittömästi kaupan teon yhteydessä.
25496: kaan henkilöitä,, jotka olisivat olleet riittä- Kun rahalaitokset ovat tätä varten myöntä-
25497: västi selvillä siitä, mitä maankäyttölainsää- neet ostajalle luottoa ja eivät ole aina huo-
25498: dännön lukuisat säännökset tarkoittavat. manneet panna velkakirjaan nimenomaista
25499: Tästä syystä oli myöskin lainoitustoimintaa ehtoa lainan tilapäisyydestä, ovatt asutus-
25500: koskevien säännösten soveltamisessa suuria hallituksen tarkastajat katsoneet kaupan
25501: vaikeuksia. , näiltä osin rahoitetuksi. Seuraamuksena on
25502: Nyt, kun asutushallitus on moneen kertaan ollut se, että asutushallitus on sanonut myön-
25503: muuttanut ja täydentänyt lainoitusohjeit,aan, netyn ja noste1mn lainan irti sekä määrän-
25504: on sen toimesta ryhdytty sanomaan alkuai- nyt sen takaisinmaksettavaksi tavallisesti kol-
25505: koina myönnettyjä maankäyttölainoja irti, men kuukauden kuluessa. Asutushallituksen
25506: jolloin ne ovat joutuneet myöskin takaisin- ensimmäisissä lainoitusohjeissa ei tiettävästi
25507: maksettaviksi. Lainahakemuksien täyttämi- annettu ohjetta tilapäislainojen merkitserui-
25508: sessä ovat rahalaitokset velvollisia avusta- sestä lainahakemukseen. Tämä ohje annettiin
25509: E 586/64
25510: 2
25511:
25512: vasta joulukuun 22 päivänä vuonna 1961. tajalla mahdollisuus saattaa rakennustyönsä
25513: Osuuskassojen Keskus Oy antoi tästä sa- suunnitelman mukaiseksi tai hankkia muu-
25514: masta asiasta ohjeensa vasta 24. 2. 1962. Tämä tokselle hyväksyminen asianomaiselta asutus-
25515: osoittaa, että lainoja on tilapäislainojen ha- viranomaiselta. Rakennussuunnitelman muu-
25516: kemuslomakkeisiin merkitsemättömyyden joh. toksellehan on aina saat~avissa hyväksyminen,
25517: dosta sanottu siitä huolimatta irti, vaikka mikäli se todetaan parannukseksi. Rakentaja
25518: lainat olisikin myönnetty ennen asiaa koske- · ei siis voi poikeata suunnitelmast'a niin, ettei
25519: vien yksityiskohtaisten ohjeiden antamista. sitä välittömästi voitaisi tarkastuksissa todeta.
25520: Menettely on yleisesti hyväksytyn oikeuspe- Jos rakentaja voi rakentaa suunnit~lmasta
25521: riaatteen vastainen. poikkeavasti rakennuksensa valmiiksi, ei se
25522: Asutushallituksella ei ole, varsinkaan voi johtua muusta kuin rakennustarkastajan
25523: edellä mainituissa tapauksissa, mitään lain- laiminlyönnistä. Ettei tällaista tapahtuisi, olisi
25524: säädäntöön perustuvaa velvoitusta lainan ir- valvontaa tarkastuksen osalta tehostettava.
25525: tisanomispää töksen tekemiseen. Sanotaanharr Tämä on perusteltavissa senkin vuoksi, ettei
25526: edellä mainitussa maankäyttölaina-asetuk- rakentaja koskaan haluakaan rakentaa suun-
25527: sessa 32 § : n 1 momentissa, että "laina voi- nitelman vastaisesti, jos hänelle ennakolta il-
25528: daan irtisanoa osaksi tai kokonaan heti takai- moitetaan tästä aiheutuvista seuraamuksista.
25529: sin maksettavaksi" ja mainitaan 8 kohtaa, Kohtuusperiaatteen i:nukaan ei lainan irtisa-
25530: jolloin sellainen menettely voi tulla kysymyk- nominen näissäkään tapauksissa olisi paikal-
25531: seen. Tästä syystä voidaan monia asutushalli- laan mikäli suunnitelmasta poikkeaminen ei
25532: tuksen irtisanomispäätöksiä pitää epäoikeu- ole huonontanut ral;rennuksen lopullista rat,
25533: denmukaisilla sekä lainan saajaa että välittä- kaisua.
25534: nyttä rahalaitosta kohtaan. Onhan irtisano- Edellä olevaan, ja valtiopäiväjärjestyksen
25535: miseen johtanut virheellisyys aiheutunut pää- 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
25536: asiassa lain voimaantulon erittäin heikosta ja tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25537: myöhästyneestä valmistelusta sekä siinä yh- vaksi seuraavan kysymy~en:
25538: teydessä .asutushallitruksen itsensä antamista
25539: puutteellisista ja tässä suhteessa myöskin jäl- Onko Hii.Uitus tietoinen siitä, että
25540: keenpäin antamista tarkemmista ohjeista. asutushallitrus . on te}uiyt viimeaikoina
25541: Voidaankin hyvällä syyllä todeta, että velal- enenevässä..·mäij,rin · maankäyttölainojen
25542: liset ovat joutuneet kärsimään syyttömästi. irtisanomis:P&,ätöksiä, jotka perw;tuvat
25543: · Eräitä rakennuslainojen irtisanomisia on suurelta Osalta .. lainojen. myöntämisen
25544: toimeenpantu myöskin siitä syystä, että ra- jälkeen ann.et.tuibin hallinnollisiin. ()h-
25545: kentaja on poikennut hyväksytystä suunnitel- jeisiin .41-i rakentamisen valvonnassa
25546: masta. Vaikka tällainen menettely saattaa tapahtuneisiin ·puutteellisuuksiin · ja
25547: usei11 olla täysin perusteltavissa, ei se aina .näin aiheutt!am.1t .. monille lainan .·saa-
25548: ole oikeudelli1lukainen. Lain mukaanhan on jille kohtup.honua. vaikeuksia, ja jos
25549: rakennustarkastajlill suoritettava rakennus- on, . . .
25550: työn aikana viisi tarkastusta. Tarkastajan mihin. t()imenpiteisiin Hallitus on
25551: velvolljsuus olisi jo tällöin huomauttaa lainan ryhtynyt .tai aikoo ryhtyä mairiitun-
25552: saajalle suunnitelmast1a poikkeamisen seu~ laisten iti;isanomis~n estämiseksi ja
25553: rauksista. Samalla hänen tehtäviinsä kuuluu ilman oniåa. syytään vaikeuksiin · saa,
25554: pysäyttää lainan maksatus, jos hän toteaa tettujen 18inan saajien etujen palaut~
25555: suunnitelmasta poiketun. Tällöin olisi raken- tamiseksi ja turvaruniseksi?
25556: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1964.
25557:
25558: Reino Kangas. Eero Juntunen.
25559: Pentti Pekkarinen. Eino Sääskilahti.
25560: Pekka Vilmi. Veikko Honkanen.
25561: Hannes Paaso. Niilo Ryhtä.
25562: 3
25563:
25564:
25565:
25566:
25567: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25568:
25569: V altiopäiväjärjestly'ksen 37 §: n 1 momen- t~ehtävä asutushallituksen hyväksym.ää loma-
25570: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, ketta käyttäen, tulee muun ohella ilmetä ha-
25571: Herra Puhemies, lähettänyt minulle vastat- kijan varat ja velat sekä rahoitussuunni,telma
25572: tavaksi kansanedustaja Reino Kankaan ym. samoin kuin tarkoitukset, joihin lainavaroja
25573: esittämän seuraavan kysymyksen: aiotaan käyttää. Asutushallituksen kiertokir-
25574: jeessä 20 päivältä maaliskuuta 1959 N:o 18
25575: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että on taas määrätty, että lainahakemusta täytet-
25576: asutushallitms on tehnyt viimeaikoina täessä tulee hakijan rehellisesti ja tiedossaan
25577: enenevässä määrin maankäyttölainojen olevien mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa
25578: irtisanomispäätöksiä, jotka perustuvat ne varat, joilla hän aikoo suunnittelemansa
25579: suurelta osalta lainojen myöntämisen hankkeen kustannukset suorittaa. Edellä mai-
25580: jälkeen annettuihin hallinnollisiin oh- nitut säännökset ja määräykset ovat muutta-
25581: jeisiin tai rakentamisen valvonnassa mattomina edelleenkin voimassa. Sen vuoksi
25582: tapahtuneisiin puutteellisuuksiin ja ei ole aiheellista sanoa, että asutushallitus
25583: näin aiheuttanut monille lainan saa- olisi moneen kertaan muuttanut ja täyden-
25584: jille kohtuuttomia vaikeuksia, ja jos tänyt tältä osin lainoitusohjeitaan. Mainitut
25585: on, säännökset ja määräykset huomioon ottaen
25586: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ei myöskään voida pitää oikeana sitä kysy-
25587: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun- myksessä esitettyä toteamusta, että maan-
25588: laisten irtisanomisten estämiseksi ja käyttölainoista annetun asetuksen (69/59)
25589: ilman omaa syytään vaikeuksiin saa- 32 §: n 1 momentin 5 kohdan tulkinnan-
25590: tettujen lainan saajien etujen palaut- varaisuudesta johtuen ei lainanhakija usein-
25591: tamiseksi ja turvaamiseksi?" kaan tiedä, mikä seikka parantaa ja mikä
25592: huonontaa hänen lainansaantimahdollisuuk-
25593: siaan. Hakijan velvollisuudeksi on määrätty
25594: Vastaukseksi tähän kysymykseen pyydän vain rehellisesti ilmoittaa hakemuslom.ak-
25595: kunnioittavasti esittää seuraavaa: keessa vaaditut! tiedot eikä suinkaan rat-
25596: Elokuun 16 päivänä 1958 annetun maan- kaista, mikä ilmoitettava asia parantaa tai
25597: käyttölain (353/58) 20 §:n 1 momentin mu- huonontaa lainansaantimahdollisuuksia. Mi-
25598: kaan annetaan luottoa lain 1 §:ssä tarkoite- käli hän on salannut lainan myöntämiseen
25599: tulle henkilölle, joka taloudellisen asemansa liittyviä seikkoja tai antanut niistä ereh-
25600: puolesta on luoton tarpeessa ja jonka olosuh- dyttäviä tietoja, voidaan laina osaksi tai
25601: teet ja henkilökohtaiset ominaisuudet ovat kokonaan mainitun, maankäyttölainoista
25602: sellaiset, että hänen tukemistaan luottoa anta- annetun asetuksen 32 §: n nojalla irti-
25603: malla on maankäyttötoiminnan kannalta pi- sano heti takaisin maksettavaksi. Niissä
25604: dettävä tarkoituksenmukaisena. Luoton tar- tapauksissa, joissa asutushallitus, on irti~
25605: vetta harkittaessa on maankäyttölainoista 19 sanonut maanostolainoja, on salaaminen
25606: päivänä helmikuuta 1959 annetun maatalous- ja erehdyttävien tietojen antaminen juuri
25607: ministeriön päätöksen (78/59) 3 §: n mukaan kohdistunut lainan hakijan varallisuusoloja
25608: kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, koskeviin tiedusteluihin. Käytännössä on li-
25609: missä määrin hakijalla on omia varoja tai, säksi todettu salaamist1a tapahtuneen siten,
25610: huomioon ottaen tarkoitus, johon lainaa on että lainaa on haettu ja saatu, vaikka tilan
25611: haettu, kohtuullisin ehdoin lainaksi saatuja kauppahinta tai sen osa on saatu rahoite-
25612: varoja. Mainitun päätöksen 2 §: ssä on mää- tuksi rahalaitoksen antamalla pitkäaikaisella,
25613: rätty, että hakijan hakemuksesta, mikä on vakautetrulla lainalla. Tässä yhteydessä voi-
25614: daan mainita lisäksi, että maankäyttölainoista huomautuksista. Tältä osin on syytä viitata
25615: annetun asetuksen 34 § : n mukaisesti on ase- valtiontilintarkastajain kertomukseen vuo-
25616: tuksen 32 § : ssä säädetyt irtisanomisperust.eet delta 1961. Kertomuksen sivulta 63 ilmenee,
25617: otettru velkakirjaan. että valtiontilintarkast;ajain mielestä kerto-
25618: Rakennuslainoja ei ole irtisanottu, vaikka muksessa mainitut lainat, joita haettaessa oli
25619: hyväksytystä suunnitelmasta onkin poikettlll, poikettu totuudesta, olisi pitänyt irtisanoa
25620: mikäli muutettu suunnitelma on voitu raken- kokonaisuudessaan heti maksettavaksi eikä
25621: nusteknillisesti ja annettujen säännösten ja· irtisanottava vain puolta lainasta, kuten asu-
25622: määräysten mukaan hyväksyä. Ainoastaan tushallitus oli tehnyt. Kertomuksen sivulla
25623: s:il~oi~,. ku11 su~nnitelmaa on muut1ettu siten; 65 on.seuraava maillinta:: ''Mikäli tämätyö-
25624: että esimerkiksi lakiin sisältyviä pinta-alan voima ei riitä järjestelmällisen tarkastuk~n
25625: enimmäismääriä on ylitetty tai muutos on toimittan1iseen, olisi asutushallituksen ryh-
25626: lUUU.tQin- ollut sen 1?-atuinen, ettei lainaa olisi dyttävä toimenpiteisiin t;nkastustyövoiman
25627: voit~ sanotunlai,seen suunnitelmaan perus- lisäämiseksi." Valtiontilintarkastajan kerto-
25628: tlllen -lainkaan myöntää, eikä suunnitelman muksessa vuodelta 1962 sivulla 61 on taas
25629: korjaaminen enää ole ollut mahdollista, on mainittu: "Valtiontilintarjast1ajat edellyttä-
25630: asiassa ryhdytty toimenpit,eisiin. Mikäli sel- vät edellä kerrotun johdosta, että samalla
25631: laisia _suunnitelmasta poikkeamisia on to- kun rahalaitoksiin kohdistuvaa tarkastustoi-
25632: dettu, että .niistä saattaisi olla seurauksena mintaa edelleenkin tehokkaasti jatket1aan,
25633: lainan irtisanominen, on lainan maksatrtami- asutushallitus huolehtii erityisesti tarkastus-
25634: nen keskeytetty. toimiston tekemien irtisanomisesitysten ny-
25635: MitJi, siihen kysymyksessä esitettyyn huo- kyistå joutuisammasta käsittelystä."
25636: mautukseen tulee, että asutushallitus on Kun otetaan vielä huomioon, että vuosien
25637: vlinie · ·aikoina enenevässä määrin tehnyt 1959-63 aikana myönnetystä 26 414 maan-
25638: maankäyttölainojen irt[sanomispäätöksiä; .. on osto- ja sisarosuuslainasta on tähän mennessä
25639: todettava, ettei tämä ole johtunut ohjeiden irtisanottu 14 sekä 40 366 myönnetystä ra-
25640: muuttamisesta, vaan tarkastuksen tehostami- kennuslainasta 39, voidaan havaita, että lai-
25641: sesta . ·ja · valt~ontilintarkastajain tekemistä nojen irtisanominen on ollut vähäistä.
25642: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1964.
25643:
25644: Maatalousministeri Samuli· Suomela.
25645: ; ' . .-.~.:.:-; l i;
25646:
25647:
25648:
25649:
25650: .... •''
25651: ': :.. 'i l. : : ; ~ :
25652: .·,·. -.:~..
25653:
25654:
25655: ;,,, ... ··· · TiU Riksdågens Herr Talman.
25656:
25657: I det syfte, s9fu' o1nförmäles i 37 § 1 mom. och att .av ansöka.n bör bland annat fra:ingå
25658: riksdagsördni.ll"g~ii, iuir Riksdagens Herr Tal- sökandens tillgånga.r och skulder, sa.mt finan-
25659: man tillsänt mig följande spörsmål, som sieringsplan ävensom ändamålen, va.rtill ·lå-
25660: framstälits av ri'ks:da.gsmannen Reino Kangas nemedlen kommer ait a.nvända.s. I kolonis:a~
25661: m.fl., till besva.rände: tionsstyrelsens cirkulär av den 20 mars 1959
25662: N: o 18 har det åt.er bestämts, att då sökan-
25663: ,Är Regeringen med veten om att den ifyller sin låneansöka.n, bör han redligen
25664: kolonisat:ionsstyrelsen under de senaSte och i mån av möjlighet uppgiva de inedel,
25665: tiderna .'i .. stegrad omfattning fattat med vilka ha.n ämnar täcka kostna.derna föi:
25666: bes:lut anS:ående uppsägning av jord- företaget. Ovan nämnda. · stadga.nden ·och be-
25667: disposition.slån, som till stor del base- stämmelser fortfar. a.tt gälla i oförändrad
25668: rar sig pä administrativa instruktio- form, På grund hära.v är det icke motiverat
25669: ner, som. 'utf~rdats efter lånens bevil- att säga att kolonisationsstyrelsen . många
25670: jand'e,. ~lle):' pä bristfålligheter i över- gånger skulle ha ändrat .och kom.plettera.t tili
25671: vaknhi~~ri· ~v; _byggandet1, och sålunda denna del .sina instrukt1ioner för långiv-
25672: äsamkat .· tnången låntagare o8käliga ningen, Med bea.ktande a.v nämnda stadgan-
25673: svarigheter, .och om så är fallet, den och bestämmelser ka:n man icke heller
25674: vilka· ätgärder har Regeringen vid- anse det .i spörsmålet framställda konstate:
25675: tagit eller äl:nnar Regeringen vidtaga randet riktigt, att på grund av den i · 32 §
25676: för att förhindra dylika uppsägningar 1 mom. 5 p .. förordningeil om · jorddisposi-
25677: och för att återföra och trygga de tionslån (69/59) nämnda tolkningsmöjlighe-
25678: Iåntag~;~,r~ , fördelar, som utan egen ten lånesökanden ofta icke ens vet, viiken
25679: försk:Yllan råkat i svårigheter?" omständighetl förbättrar och vitken försäm-
25680: rar hans möjligheter att erhåHa lån. Söka.n-
25681: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- den ålägges endast att redligen meddela. de
25682: samtl anföra följande: i ansökningsbla.nketten begärda uppgifterna,
25683: Enligt 20 § 1 mom. jorddispositionslagen och ingalunda. avgöra., viiken anmälningsskyl-
25684: av den 16 augusti 1958 (353/58) tilldelas dig uppgift förbättra.r eller viiken försämrar
25685: kredit i lagens 1 § nämnd person, som med möjligheterna a.tt erhålla Iän. Ifall han un-
25686: hänsyn till sin ekonomiska ställning är i be- danhållit omständigheter som inverkar på lå-
25687: hov av kredit och vars förhållanden och per- nets beviljande eller om han givit viisele-
25688: sonliga egenskaper är sådana, att hans bi- dande uppgifter därom, kan lånet med stöd
25689: stående genom tilldelning av kredit ur jord- a.v 32 § förordningen om jorddispositionslån
25690: dispositionsverksamhetens synpunkt bör an- uppsägas att omedelbart återbetalas i sin hel-
25691: ses ändamålsenligt. Vid prövning av huru- het eller tili någon del. I de fall, då koloni-
25692: vida sökanden är i behov av kredit, skall en- sationsstyrelsen uppsa.gt jordinköpslån, har
25693: ligt 3 § lantbruksminist eriets beslut av den 1
25694: undanhållandet och uppgivandet a.v vilsele-
25695: 19 februari 1959 om jorddispositionslån dande uppgifter just berört förfrågningar
25696: (78/59) uppmärksamhet fästas bland annat angående lånesöka.ndens förmögenhetsförhål-
25697: därvid, i viiken mån han har egna tillgångar landen. I praktiken har man dessutom konsta-
25698: eller, med beaktande av det ändamål, vartill terat att undanhållandet skett sålunda, att
25699: lånet har sökts, på skäliga villkor upplånade man sökt och erhållit lån, ehuru köpeskil-
25700: medel. I nämnda besluts 2 § har det bestämts, lingen för lägenheten eller del därav blivit
25701: a.tt lån sökes med användande av blankett, finansierad med a.v penninginrättning utgi.-
25702: som är godkänd av kolonisat~onsstyrelsen, vet långfrist1igt konsoliderat lån. I detta sam-
25703: 6
25704:
25705: manhang kan därtill nämnas, att i enlighet tili statsrevisorernas berättelse för år 1961.
25706: med 34 § förordningen om jorddispositions- Av sidan 63 i berättelsen framgår, att en-
25707: lån har de i förordningens 32 § stadgade Hgt statsrevisorernas åsikt de i berättelsen
25708: uppsägningsgrunderna intagits i skuldsedeln. nämnda lånen, vid vilkas ansökande man av-
25709: Byggnadslån har icke uppsagts, fastän vikit från sanningen, hade bort uppsägas i
25710: man ookså avvikit från den godkända planen, sin helhet att omedelbart ·återbetalas ooh icke
25711: för såvitt den ändrade planen kunnat god- uppsägas blott tili hälften av lånet, såsom
25712: kännas i byggnadstekniskt hänseende och en- kolonisationsstyrelsen hade gjort. Pä sidan 65
25713: ligt utfärdade stadganden ooh besVämmelser. i berättelsen finns följande omnämnande:
25714: Endast ifall planen ändrats sålunda, att tili "Ifall denna arbetskraft icke är tiliräcklig
25715: exempel i lagen ingående ma.ximiarealer över- för att verkställa en systematisk granskning,
25716: skridits eller ändringen eljest varit av sådan borde kolonisationsstyrelsen vidtaga åtgärder
25717: natur, att lån, då det grundar sig på sådan för att öka arbetskraften för detta ändamäl."
25718: pian, icke skulle ha kunnat beviljas ooh det 1 statsrevisorernas berättelse för år 1962 på
25719: icke heller funnits möjligheter att rätta pla- sidan 61 har äter nämnts: "Statsrevisorerna
25720: nen, har åtgärder vidtagits i saken. lfall förutsätter med anledning av det ovan
25721: sådana avvikelser i planen konstaterats, som nämnda, att samtidigt som granskningsverk-
25722: kunde ha lånets uppsägning till följd, har samheten i fråga om penninginrättningarna
25723: lånets utbetalning avbrutits. alltjämt effektivt fortsätter, skall kolonisa-
25724: V ad. beträffar den i spörsmålet framställda tionsstlyrelsen särskilt ombesörja en smidi-
25725: anmärkningen attl kolonisationsstyrelsen un- gare behandling av de förslag tili uppsäg-
25726: der de senaste tiderna i stegrad omfattning ning som framställts av inspektionsbyrån."
25727: fattat beslut angående uppsägning av jord- Då man ännu tar i betraktande, att av de
25728: dispositionslån, bör det konstateras, att detta under åren 1959-1963 beviljade 26 414 jord-
25729: ieke berott på ändring i instruktionerna inköps- ooh syskonandelslånen hittills 14 upp-
25730: utan på en skärpning av granskningen och sagts samt av de 40 366 beviljade byggnads-
25731: pä anmärkningar som gjorts av statsreviso- lånen 39, kan man konstatera att uppsäg-
25732: rerna. Tili denna del är det skäl att hänvisa ningen av lån varit ringa.
25733: Helsingfors den 1 juni 1964.
25734:
25735: Lantbruksminister Samuli Suomela.
25736: Kysymys N: o 82.
25737:
25738:
25739:
25740:
25741: Kilpi ym.: Liikevaihtoverolain 8 § : n määräysten korjaami-
25742: sesta.
25743:
25744:
25745:
25746: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
25747:
25748: Voimassa oleva liikevaihtoverolaki on lutettavanaan on hänen 18-vuotias poikansa.
25749: osoittautunut monilta osiltaan juuri niin Hänen ·asuntonsa pinta-ala on 33 m2'. Ompe-
25750: heikoksi kuin lain käsittelyn aikana edus- lijantyötänsä hän on tehnyt kadun toisella
25751: kunnan vähemmistön taholta esitettiin. Lain puolella olevasså kellarikerroksessa n. 22
25752: tekemä vääryys vähävaraisia ja suuriper- neliömetrin suuruisessa työhuoneessa, jossa
25753: heisiä kuluttajia kohtaan on saanut aikaan ei ole edes vesijohtoa. Tämän työhuoneen
25754: j•atkuvasti lisääntyvää tyytymättömyyttä olemassaolon takia hänen elinkeinonsa lue-
25755: kaikkien palkannauttijoiden sekä maaseu- taan sellaiseksi liiketoiminnaksi, jok•a kuu-
25756: dun pienviljelijöiden keskuudessa. Välttä- luu liikevaihtoverolain piiriin. Tästä puo-
25757: mättömien peruselintarvikkeiden sekä mui- lestaan on seurauksena se, että hän ei pysty
25758: den tavallisempien kulutustavaroiden osalta enää kilpailemaan ,vapailla markkinoilla",
25759: kannettava vero tulisi viipymättä poistaa ja koska liikevaihtovero nostan hänenkin ai-
25760: hallituksen tulisi nopeasti antaa eduskun- van kannattavuuden rajalla harjoittamansa
25761: nalle esitys kokonaan toiselle pohjlle raken- elinkeinon kustannukset kilpailukyvyn ul-
25762: tuvasta liikevaihtoverosta. kopuolelle. Seurauksena on, että hän ilmei-
25763: Voimassaolonsa aikana nykyinen liike- sesti on pakotettu noudattamaan sitä neu-
25764: vaihtoverolaki on näyttänyt todeksi monet voa, mikä hänelle Helsingin liikevaihtovero-
25765: muutkin eduskunnan vähemmistön taholta toimistossa annettiin eli turvautumaan huol-
25766: esitetyt ennakkoarvelut lain epäkelpoisuu- toa vustukseen.
25767: desta. Eräs tällainen vakava virhe sisältyy Nyt on pakko kysyä, onko yhteiskunnan
25768: liikevaihtoverolain 8 §: ään. Siinä määrä- edun mukaista, että sen säätämien lakien
25769: tään liikevaihtoverolain alaiseksi kaikki sel- johdosta itsenäinen, milloinkaan minkään-
25770: lainen liiketoiminta, jota ei harjoiteta ,lii- laista avustusta pyytämätön eikä liioin kos-
25771: ketoimipaikkaa pitämättä ja käyttämättä kaan toisen työstä hyötyä nauttinut, kor-
25772: apulaisina muita kuin aviopuolisoa tai 21 kean ammattitaidon omaava käsityöläinen
25773: vuotta nuorempia jälkeläisiä", sekä määri- pakoitetaan turvautumaan yhteiskunnan
25774: tellään liiketoimipaikaksi kaikki muut huo- huoltoavustukseen. 54 vuoden ikäisenä hä-
25775: neet paitsi ,huonetta tai muuta paikkaa, nen on ammattitaidostaan huolimatta täy-
25776: jota pääasiallisesti käytetään asumiseen". sin mahdoton saada koulutustaan ja kyky-
25777: Nämä määräykset ovat kohdistuneet hy- jään vastaavaa tointa toisen palveluksessa.
25778: vin kipeästi tuhansiin itsenäisiin käsityöam- Asuntoonsa hän ei voi sijoittaa jo pelkäs-
25779: matteihin, kuten ompelijoihin, suutareihin, tään asiakaspalveluaankin ajatellen ,ompe-
25780: räätäleihin, koristemaalareihin, lasinhiojiin, limoaan".
25781: veneenveistäjiin, peltiseppiin, puuseppiin, Toistamme vielä, että edellä kuvattu esi-
25782: jne. Esitämme seuraavassa yhden esimerkin, merkki ei ole poikkeusilmiö, vaan vain yksi
25783: joka - sitä haluamme painottaa - ei ole tapaus satojen joukosta. Lisäksi on otettava
25784: mikään poikkeus säännöstä, vaan yksi hy- huomioon, että tällaiset tähän asti itse-
25785: vin tyypillinen satojen samanlaisten jou- näistä työtä tehneet ammatinharjoittajat
25786: kossa. Helsingissä asuu Koskelantien var- ovat keski-ikäisiä ja keski-iän ohittaneita,
25787: rella korkean ammattitaidon omaava ompe- joiden elinkeinon harjoittamisen päättämi-
25788: lijatar H. T. Hänen elätettävänään ja kou- nen tietäisi heidän toimeentulonsa loppu-
25789: E 652/64
25790: 2
25791:
25792: mista. Seuraamalla päivittäin sanomalehtien kohta, niin edelläolevaan viitaten esitämme
25793: ilmoituspalstoja, voi ha-v>aita, että vuokralle valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
25794: tarjotaan nyt enemmän kuin milloinkaan mukaisesti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25795: aikaisemmin pieniä työhuoneita, joissa ny- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25796: kyiseen liikevaihtoverolakiin asti on harjoi-
25797: tettu .jotain käsityöläisammattia. Mitä Hallitus aikoo tehdä korja-
25798: · · Koska on ·aivan ilmeistä, että kysymyk- takseen mahdollisimman pian liike-
25799: sessä on hyvin vakava epäkohta ja suora- vaihtoverolain 8 § : n määräyksistä
25800: nainen oikeudenloukkaus käsityöläisammat- aiheutuneen ilmeisen vääryyden, joka
25801: tia harjoittavia Suomen kansalaisia koh- tekee liikevaihtoverolain alaiseksi sel-
25802: taan, joiden työvoiman pitäisi olla perustus- laisenkin käsityön, jota alan ammatti-
25803: lakiemme mukaan erityisesti sliojattu sa- ihminen ilman apulaisia elinkeino-
25804: malla tavalla kuin muidenkin kansalaisten naan harjoittaa yksinomaan sillä pe-
25805: ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta var- rusteella, että tämä työ suoritetaan
25806: sin nurinkurisia seuraamuksia saanut lain erillisessä työhuoneessa?
25807: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1964.
25808:
25809: Kalevi Kilpi. Leo Suonpää.
25810: Eino Tainio. Hugo Manninen.
25811: Kaino Haap·anen.
25812: 3
25813:
25814:
25815:
25816: .E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25817:
25818: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- valla yleisellä paikalla olevaa maksutonta
25819: tin nojalla ovat kansanedustaja Kalevi Kilpi myyntipaikkaa.
25820: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen Johtavana periaatteena uudessa liikevaih-
25821: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk- toverojärjestelmässä on, että tavaran hin-
25822: sen: taan sen joutuessa lopulliselle kuluttajalle
25823: ,Mitä Hallitus aikoo tehdä korja- sisältyy suhteellisesti sama veromäärä riip-
25824: takseen mahdollisimman pian liike- pumatta käytetystä tuotantomenetelmästä
25825: vaihtoverolain 8 § : n määräyksistä tai valitusta jakelutiestä. Tämä merkitsee
25826: aiheutuneen ilmeisen vääryyden, joka sitä, ettei verotus vaikuta yrityksien väli-
25827: tekee liikevaihtoverolain alaiseksi sel- seen kilpailuun esimerkiksi suosimalla toisia
25828: laisenkin käsityön, jota alan ammatti- pienyrityksiä, mutta syrjimällä toista suun-
25829: ihminen ilman apulaisia elinkeino- nilleen yhtä suuria pienyrittäjiä. Vain vä-
25830: naan harjoittaa yksinomaan sillä pe- häinen elinkeinotoiminta on kilpailullisesti
25831: rusteella, että tämä työ suoritetaan ja muutenkin merkityksettömänä jätetty
25832: erillisessä työhuoneessa?" verotuksen ulkopuolelle. Erääksi tällaisen
25833: vähäisen liiketoiminnan tunnusmerkiksi on
25834: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuu- tällöin asetettu se, että elinkeinon harjoit-
25835: luu toimialaani valtiovarainministerinä, esi- tajalla ei ole liiketoimipaikkaa. Kun liike-
25836: tän vastauksena siihen kunnioittavasti seu- toimipaikan käsite on uudessa laissa tar-
25837: raavaa: koin määritelty, ei rajanvedossa verovelvol-
25838: Voimassa olvan liikevaihtoverolain 8 §: n lisen ja ei-verovelvollisen elinkeinon harjoit-
25839: 1 momentin mukaan elinkeinon harjoitta- tajan välillä esiinny sanottavasti epäsel-
25840: mista liiketoimipaikkaa pitämättä ja käyttä- vyyttä, mikä aiheuttaisi epävarmuutta myös
25841: mättä apulaisina muita kuin aviopuolisoa yrittäjien keskuudessa. Lisäksi on huomat-
25842: tai 21 vuotta nuorempia jälkeläisiä ei pi- tava, että mikäli työntekijöiden lukumäärää
25843: detä sanotussa laissa tarkoitettuna liiketoi- pidettäisiin pääasiallisena tunnusmerkkinä
25844: mintana. Puheena olevan pykälän 3 mo- verovelvollisuusasemaa harkittaessa, muo-
25845: mentissa on säädetty, että liiketoimipaikalla dostaisi liikevaihtoverotus jarrun pienyri-
25846: tarkoitetaan rakennusta, huonetta, maa-alu- tysten halukkuudelle toimintansa laajenta-
25847: etta tai muuta paikkaa, jossa on koneistoa miseen. Liikevaihtoverolain 8 § nykyisessä
25848: sijoittamalla, työ-, myynti-, konttori-, va- muodossaan asettaa siten pienyrittäjät liike-
25849: rasto- tai näyttelytilaa varaamaila tai vaihtoverotuksellisesti mahdollisimman sa-
25850: muulla tavoin ryhdytty erityisiin järjeste- manlaiseen asemaan, mikä heidän keski-
25851: lyihin liiketoiminnan harjoittamista varten, sensä tasavertaisen kilpailun kannalta on
25852: kuten paikkaa, missä sijaitsee teollisuus- välttämätöntä.
25853: laitos, kaivos, louhos, saha tai muu tuotanto- Edellä lausutun perusteella katson, että
25854: laitos, työpaja, työhuone, korjaamo, kaup- tähän mennessä saatujen kokemusten perus-
25855: paliike, konttori, myymälä, ravitsemusliike, teella ei ole aihetta ryhtyä enempiin toi-
25856: kioski, myyntikoju tai muu sellainen pysyvä menpiteisiin kysymyksessä mainitussa asi-
25857: tai siirrettävä laitos. Kiertomyymäläkaup- assa. Hallitus tulee kuitenkin tarkoin seu-
25858: paan tai kiertokauppaan käytettyä mootto- raamaan nykyisen liikevaihtoverojärjestel-
25859: riajoneuvoa pidetään myös liiketoimipaik- män soveltamisesta saatavia kokemuksia
25860: kana. Liiketoimipaikaksi ei kuitenkaan mai- sekä, aiheen ilmaantuessa esittämään liike-
25861: nitun pykälän 4 momentin mukaan katsota vaihtoverolakiin sellaisia muutoksia, jotka
25862: huonetta tai muuta paikkaa, jota pääasial- ehkä ovat tarpeen lain pääperiaatteiden
25863: lisesti käytetään asumiseen, eikä myöskään mahdollisimman tasapuolisen soveltamisen
25864: ulkona torilla tai muulla siihen verratta- aikaansaamiseksi.
25865: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1964.
25866: Valtiovarainministeri Esko Rekola.
25867: 4
25868:
25869:
25870:
25871: Till Riksdagens Herr Talman.
25872:
25873: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- säljningsplats ute på torg eller på annan
25874: gen anger har riksdagsman Kalevi Kilpi därmed jämförbar offentlig plats.
25875: m.fl. tili vederbörande medlem av statsrådet Den ledande principen i det nya omsätt-
25876: för avgivande av svar ställt följande spörs- ningsskattesystemet är, att i varans pris
25877: mål: när den hamnar hos den slutliga konsumen-
25878: ten ingår proportionellt samma skattebe-
25879: 'rvad ärnar Regeringen göra för lopp, oberoende av vilket produktionsförfa-
25880: att så fort som möjligt rätta tili den rande som använts, eller vilka distributions-
25881: av bestämmelserna i 8 § lagen angå- vägar som valts. Detta innebär, att beskatt-
25882: ende omsättningsskatt följande up- ningen icke inverkar på konkurrensen före-
25883: penbara orättvisan, genom viiken tag emellan, t.ex. genom att favorisera
25884: även sådant hantverk, vilket såsom en del småföretag, men åsidosätta andra
25885: näring bedrivs av yrkesfolk utan ungefär lika stora småföretagare. Endast
25886: biträden underkastas omsättnings- en ringa näringsverksamhet har såsom i
25887: skattelagen, enbart på den grund, att konkurrenshänseende och även eljest bety-
25888: arbetet utförs i ett särskilt arbets- delselös lämnats utanför beskattningen. Så-
25889: rum? ... som ett kännetecken på sådan mindre af-
25890: färsverksamhet har härvid ställts, att nä-
25891: ringsidkaren icke har driftställe. Då be-
25892: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör greppet driftställe angivits noggrant i den
25893: tili mitt verksamhetsområde i min egenskap nya lagen, förekommer icke någon nämn-
25894: av finansminister, får jag såsom svar värd oklarhet i gränsdragningen mellan
25895: vördsamt anföra följande: skattskyldig och icke skattskyldig närings-
25896: Enligt 8 § 1 mom. lagen angående omsätt- idkare, som skulle medföra osäkerhet även
25897: ningsskatt anses icke drivande av näring bland företagarna. Därtill är att observera,
25898: utan driftställe och utan andra biträden att om arbetarnas antal skulle betraktas
25899: än make eller efterkommande under 21 år såsom det huvudsakliga kännetecknet vid
25900: såsom i sagda lag avsedd rörelse. I 3 mom. prövning av skattskyldighetsställningen,
25901: av ifrågavarande paragraf stadgas, att skulle omsättningsbeskattningen bli en
25902: med driftställe avses byggnad, rum, jord- broms för småföretagens önskan att utvidga
25903: område eller annat ställe, där genom place- sin verksamhet. 8 § i lagen angående omsätt-
25904: ring av m.askineri, genom reservering av niilgsskatt ställer alltså i sin nuvarande
25905: arbets-, försäljnings-, kontors-, lager- eller form småföretagarna i omsättningsskatte-
25906: utställningsutrymme eller på annat sätt, avseende i en så Iikadan ställning som
25907: särskilda arrangemang vidtagits för idkande möjligt, vilket är nödvändigt för jämställd
25908: av rörelse, såsom plats, där industrianlägg- konkurens dem emellan.
25909: ning, gruva, brott, såg eller annan produk- Med stöd av ovanstående anser jag, att
25910: tionsinrättning, verkstad, arbetsrum, repa- det enligt hittills vunna erfarenheter icke
25911: rationsverkstad, handel, kontor, butik, nä- är skäl att skrida till vidare åtgärder i
25912: ringsställe, kiosk, försäljningsstånd eller nämnda ärende. Regeringen kommer dock
25913: annan dylik fast eller transportabel att noggrant följa med de erfarenheter
25914: inrättning är belägen. Motorfordon, som som vinnes vid tillämpningen av det nuva-
25915: användes vid kringföringsbutikshandel eller rande omsättningsskattesystemet och att,
25916: kringföringshandel, anses även vara drift- om orsak yppar sig, göra framställning om
25917: ställe. Såsom driftställe anses dock icke sådana ändringar i omsättningsskattelagen,
25918: enligt nämnda paragrafs 4 mom. rum eller vilka må:hända är av behovet påkallade för
25919: annat ställe, som huvudsakligen användes åstadkommande av en så rättvis tillämpning
25920: för bostadsändamål, ej heller avgiftsfri för- av lagens huvudprinciper som möjligt.
25921: Helsingfors den 3 september 1964.
25922: Finansminister Esko Rekola.
25923: Kysymys N: o 83.
25924:
25925:
25926:
25927:
25928: Gröndahl ym.: Puolustuslaitoksen tarpeisiin pakkolunaste-
25929: tun omaisuuden alhaisesta hinnasta.
25930:
25931:
25932: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25933:
25934: Viimeisten vuosien aikana on perustettu puolitoista kertaisena. Näin tulisi ainakin
25935: useit-a uusia varuskunta-alueita. Niitä muo- vastaisuudessa menetellä kaikissa niissä ta-
25936: dostettaessa on pakkolunastettu myös yksi- pauksissa, joissa pakkolunastuksen suoritta-
25937: tyisten maa-alueita sekä niillä olevia raken- minen tulee välttämättömäksi. Yleensä vain
25938: nuksia ja laitteita. Julkisuuteen on tullut lu- olisi vältettävä yksityisten maiden hankintaa
25939: kuisia tapauksia, joissa korvauksen määrä on po. tarkoituksiin.
25940: o1lut niin alhainen, ettei luovutt:ajaksi jou- Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyk-
25941: tuneeHa ole ollut mahdollisuutta hankkia sa- sen 37 §: n 1 momenttiin viit>aten esitämme
25942: maa määrää kiinteää omaisuutta kuin mikä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
25943: pakkolunastettaessa on menetetty. Tällaisissa tavaksi kysymyksen:
25944: tapauksissa ovat ihmiset armeijan pakkolu-
25945: nast1ustoimenpiteiden vuoksi joutuneet huo- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25946: mattaviin vaikeuksiin. Muutamat ovat tuntu- puolustuslaitos on, varsinkin vähäva-
25947: vasti velkaantuneetkin. Näin on käynyt raisilta ihmisiltä, pakkolunastanut
25948: epäoikeudenmukaisen pakkolunastushinnan maata, rakennuksia ja lait.teita niin
25949: vuoksi mm. Aili ja Jukka Mäkelälle Säkylän alhaiseen hintaan, ettei korvaussum-
25950: pitäjän Isosäkylän kylästä. Peltomaasta on malla ole ollut mahdollisuutta saada
25951: maksettu vain 190 000 vmk hehtaarilta. Ja samanveroisia tilalle, ja jos on,
25952: eräs pakkolunastuslautakunnan jäsen on ar- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
25953: vioinut peltohehtaarin hinnaksi 250 000 vmk. ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäoikeu··
25954: Paikkakunnalla on maksettu tätäkin korkeam- denmukaisten korvauspäätösten oikai-
25955: pia hintoja vapaaehtoisia kauppoja tehtäessä. semiseksi ja vastaisuudessa sellaisen
25956: Oikeudenmukaisuus olisi vaatinut, että puo- käytännön aikaansaamiseksi, että aina-
25957: lustuslaitos olisi maksanut pakkolunastamas- kin vähävaraiset ihmiset saavat pakko-
25958: taan omaisuudesta paikkakunnan tasoa vas- lunastustapauksissa menettämästään
25959: taavaa käypää hintaa korkeamman hinnan omaisuudesta riittävän korvauksen?
25960: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1964.
25961:
25962: Kelpo Gröndahl. Pertti Rapio.
25963: Juho Mäkelä. Irma Rosnell.
25964:
25965:
25966:
25967:
25968: E 619/64
25969: 2
25970:
25971:
25972:
25973:
25974: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25975:
25976: KirjeeHä 12. 5. 1964 olett~ Te, Herra Puhe- oppinut puheenjohtaja sekä jäseninä maan-
25977: mies, valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 mo- mittausinsinööri, metsänhoitaja, agronomi
25978: mentissa mainitussa tarkoituksessa, lähettä- sekä asianomaisen kunnanhallituksen valit-
25979: nyt kansanedustaja Gröndahlin ym minun sema arvioimistoimituksiin perehtynyt hen-
25980: vastattavakseni esittämän seuraavan kysy- kilö. Asian käsittely toimikunnassa tapahtuu
25981: myksen: siinä järjestyksessä kuin tuomioistJuimista on
25982: säädetty. Näin ollen puolustusministeriö ei
25983: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että voi vaikuttaa korvausten määräämiseen.
25984: puolustuslaitos on, varsinkin vähäva- Ministeriö pitää tärkeänä, että pakkolunas-
25985: raisilta ihmisiltä, pakkolunastanut tusmenettely tapahtuu ,lain hengen mukai-
25986: maata, rakennuksia ja laitteita niin sesti ja on tt()imikunnille osoitetulla kierto-
25987: alhaiseen hintaan, ettei korvaussum- kirjeellä huomauttanut pakkolunastuksen toi-
25988: malla ole ollut mahdollisuutta saada meenpanosta mm. seuraavaa: "Pakkolunastus
25989: samanveroisia tilalle, ja jos on, on poikkeuksellinen toimenpide, joka varsin
25990: mihin toimenpiteisiin Hallitus on kovakouraisesti kohdistuu laissa turvattuun
25991: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäoikeu- yksityiseen omistusoikeuteen. Luovuttajalle
25992: denmukaisten korvauspäätösten oikai- tuotetaan jo toimituksen kestäessä varsin mo-
25993: semiseksi ja vastaisuudessa sellaisen ninaista haittaa ja ikävyyttä ja lopullinen
25994: käytännön aikaansaamiseksi, että aina- päätös riistää häneltä omistl\lsoikeuden aluee-
25995: kin vähävaraiset ihmiset saavat pakko- seen, josta usein hänen toimeentulonsa on ol-
25996: lunastustapauksissa menettämästään lut riippuvainen, tai perustaa rasitteen, joka
25997: omaisuudesta riittävän korvauksen?" voi varsin tuntuvaatikin haitata hänelle jää-
25998: vän alueen käyttöä. Sen vuoksi on varsin
25999: Tämän johdosta saan kunnioittaen esittää ymmärrettävää, että maanomistaja useimmi-
26000: seuraavaa: ten suhtautuu sekä toimitukseen että toimi-
26001: Kasarmi-, ampumarata-, harjoitus- ym kuntaan varsin penseästi. Toimikunnan on
26002: alueiden hankkiminen puolustuslaitokselle ta- otettava nämä seikat huomioon ollessaan kos-
26003: pahtuu joko vapaaehtoisin kaupoin tai pak- ketuksessa maanomistajien kanssa ja pyrit-
26004: kolunastusmenettelyä käyttäen. Pakkolunas- tävä toimimaan siten, että sen puolueetto-
26005: tus suoritetaan pakkolunastuksesta puolustus- muuteen ja oikeudenmukaisuuteen luotetaan.
26006: tarkoituksiin 13. 10. 1944 annetun lain no- On tärkeätä, että pakkolunastustoimitus
26007: jalla, jolloin alueista maksettavat korvaukset suoritetaan mahdollisimman nopeasti, jotta
26008: määräytyvät kalleimman käyvän hinnan mu- maanomistajat saisivat menetyksistään no-
26009: kaan. peastli korvaukset. Tähän puolustuslaitoksen
26010: Pakkolunastus tulee kysymykseen silloin, pakkolunastuslaki antaa mahdollisuuden.
26011: kun joku vastustaa luovutl\lsta tai kun omis- Joutuisuuden saavuttamiseksi toimikunnat
26012: tajia on paljon, ja kaikki luovuttajat halut- voivat antaa päätöksensä tilakohdittain, ky-
26013: taisiin saada korvauksiin nähden samaan littäin tai aina sen mukaan kuin katsovat
26014: asemaan tahi kun maanomistajat itse ovat sen tarpeelliseksi. Sääntönä on yleensä pi-
26015: pyytäneet hinnan määräämistä pakkolunas- dettävä, että jos jonkin tilan omistusselvitys
26016: tusmenettelyllä. tai arviointi joidenkin erityisten syiden pe-
26017: Pakkolunastuksest'a puolustustarkoituksiin rusteella vie enemmän aikaa, päätökset an-
26018: annetun lain mukaisesti lJ.unastustoimituksen netaan niiden tilojen kohdalta, jotka ovat sel-
26019: suorittaa valtioneuvoston asettama pakkolu- viä päätettäviksi erikseen, jotta epäselvät ta-
26020: nastustoimikunta, jonka jäsenet toimivat tuo- paukset eivät! pääsisi viivyttämään selviä ta-
26021: marin vastuulla. Toimikunt,aan kuuluu lain- pauksia.
26022: 8
26023:
26024: Huolimatta siitä, että on pyrittävä nopeu- tiin kaksitoista maanviljelystilaa eikä kukaan
26025: teen, on kuitenkin otettava huomioon, että luovuttajista, Aili ja Jukka Mäkelää lukuun-
26026: pakkolunastustoimitus tulee huolella suorite- ottamatta valittanut! sanotusta päätöksestä.
26027: truksi. Tämän vuoksi on ennen päätöksen an- Päätöksen jälkeen julkisen sanan edustajille
26028: tamista perehdyttävä hinta- ym seikkoihin ja antamissaan lausunnoissa olivat luovuttajat
26029: hankittava kaikki tarvittava selvitys, jotta ilmoittaneet olevansa korvauksiin tyytyväisiä.
26030: korvaus, joka määrätään, ei ole vain muodol- Myöskin Mäkelät olivat tyytyneet Turun
26031: lisesti vaan myös asiallisesti lain sanojen mu- Maanjako-oikeuden asiasta antaman päätök-
26032: kainen. Luovuttajalla on oikeus vaatia, että seen. Pakkolunastuskorvaukset on Puolustus-
26033: korvaus, jonka hän saa, täysin vastaa hänen ministeriö heti pakkolunastuspäätöksen anta-
26034: menetyksiään, joten pyrkimys toimituksen misen jälkeen maksanut luovuttajille ja mil-
26035: nopeuttamiseen ei missään tapauksessa saa loin asiasta on valitettu, on riidaton osa suo~
26036: aiheuttaa sitä, että korvaus tulee liian lyhyen ritettu välittömästi pakkolunastuspäätöksen
26037: harkinnan ja ehkä puutteellisten tietojen antamisen jälkeen. Puolustusministeriö ei ole
26038: johdosta määrätyksi virheellisesti." valittanut Valliston kylää koskevasta pakko-
26039: Puolustusministeriön käsityksen mukaan lunastruspäätöksestä ja katsoo, että toimikun-
26040: alueita puolustustarkoituksiin pakkolunastet- nan määräämät korvaukset vastaavat lain
26041: taessa korvauspäätökset ovat olleetkin lain edellyttämää korkeinta käypää hintaa.
26042: hengen mukaisia, ja vain poikkeustapauk- Myöskin Aili ja Jukka Mäkelälie vahvis-
26043: sessa luovutt,ajat ovat niistä valittaneet. tettujen korvausten ministeriö katsoo vastaa-
26044: Mitä tulee kyselyssä esitettyyn Säkylän van korkeinta käypää hintaa. Sitä osoittaa
26045: kunnan Valliston kylässä annettuun pakkolu- että Mäkelät olivat vuonna 1952 ostaneet ti-
26046: nastuspäätökseen, on siinä Aili ja Jukka Mä- lan 850 000 markalla ja vuonna 1960 pakko-
26047: kelän omistaman Kuuselan tilan kohdalla toi- lunastustoimituksessa oli tilan hinta ilman,
26048: mikunta noudattanut samoja korvausperus- että sillä oli suoritettu perusparannuksia,
26049: teita, kuin koko kyläryhmää koskevia tJiloja Turun Maanjako-oikeuden päätöksellä vahvis-
26050: hinnoite1taessa. Samalla päätöksellä lunastet- tettu 4 120 230 markaksi.
26051: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1964.
26052:
26053: Puolustusministeri K. 0. Leinonen.
26054: 4
26055:
26056:
26057:
26058:
26059: Till Riksdag·ens Herr Talman
26060:
26061: Med skrivelse 12. 5. 1964 har Ni, Herr Tal- och en av vederbörande kommuns styrelse
26062: man, i det syfte som nämnes i 37 § 1 mom. vald person, som är förtrogen med värde-
26063: riksdagsordningen för avgivande av svar till- ringsförrättningar såsom ledamöter. Ärendet
26064: ställt mig följande av riksda.gsman Gröndahl behandlas i kommissionen i den ordning som
26065: m. fl. ställda spörsmäl: är stadgad för domstolar. Försvarsministe-
26066: riet kan vid sädant förhållande icke påverka
26067: "Är Regeringen medveten om att fasställelsen av ersättninga.rna.
26068: försva.rsväsendet speciellt av mindre Ministeriet finner det angeläget, att expro-
26069: bemedlade exprorierat mark, byggna- priationsförfarande sker i lagens anda och
26070: der och anläggninga.r till sä lågt pris, har i cirkulär till kommissionerna om verk-
26071: att det inte har varit möjligt att för ställighet:en av expropriationer framhållit
26072: ersätt'ningssumman fä likvärdigt i bl. a. följande: "Expropriationen är en un-
26073: stället, och om sä är, da.ntagsåtgärd, som synnerligen hårdhänt in-
26074: vilka åtgärder har Regeringen vid- griper i den enskildes i lag tryggade ägande-
26075: tagit eller ämnar den vidtaga för att rätt. Överlåtaren äsamkas redan under för-
26076: orättvisa ersättningsbeslut skall bli rättningens gång rätt många olägenheter och
26077: rättade och för ästadkommande av en ledsamheter, och det slutliga beslutet berövar
26078: sädan framtida praxis, att åtminstone honom äganderätten till ett område, av vilket
26079: mindre bemedlade får tillräcklig er- hans utkomst ofta är beroende, eller stiftar
26080: sättning för den egendom de förlorat ett servitut, som kan vara tili rätt kännbart
26081: genom expropriation1" men för utnyttjandet av det återstående om-
26082: rådet. Fördenskull är det mycket förståeligt,
26083: Med anledning härav får jag vördsamt an- att markägaren oftast är rätt ointresserad av
26084: föra följande: såväl förrättningen som kommissionen. Kom-
26085: Dä försvarsväsendet anskaffa.r kasern-, missionen bör bea..kta dessa omständigheter i
26086: skjutbane- övnings- o.a. omräden sker det sina kontakter med markägarna och sträva
26087: antingen genom frivilliga köp eller genom till att handla så, att dessa litar på kommis-
26088: expropriationsförfarande. Expropriation verk- sionens opartiskhet och rättvisa.
26089: ställes med stöd av lagen 13. 10. 1944 om ex- Det är viktigtr att expropriationsförrätt-
26090: propriation för försvarsändamål, varvid er- ningen verkställes så snabbt som möjligt, för
26091: sättninga.rna för omräden utgär enligt att jordägarna utan dröjsmål skall fä ersätt-
26092: högsta gängse pris. ning för sina förluster. Härtill ger expro-
26093: Expropriation kommer i fråga, då någon priationslagen för försvarsväsendet möjlig-
26094: motsätter sig överlätelse eller då äga.rna är het. Snabbheten befordra.s av att kommissio-
26095: många och man önskar försätta alla ägare i nerna kan meddela beslut för enst!aka lägen-
26096: samma ställning med avseende på ersättning- heter eller byavis eller på annat sätt efter
26097: a.rna eller dä markägarna sjä1va begärt fast- hur de finner det påkallat. Som regel gäller
26098: ställelse av priset genom expropria.tionsför- i allmänhet, att kommissionen om utredningen
26099: farande. av äganderättsförhållandena i fråga om nå-
26100: Enligt lagen om expropriation för för- gon lägenhet eller värderingen av en lägen-
26101: svarsändamål verkställes expropriationsför- het av någon särskild orsak kräver längre
26102: rättningen av en av statsrådet tillsatt expro- tid, meddelar beslut för de lägenheter, för
26103: priationskommission, vars medlemmar hanlar vilka beslut kan ges, sä att1 inte de oklara
26104: under domaransvar. Kommissionen består av fallen fördröjer de klara.
26105: en lagfaren ordförande samt av en lantmä- Trots att man bör sträva till snabbhet,
26106: teriingenjör, en iorstmästare, en agronom gäller det dock att tillse, att expropriations-
26107: 5
26108:
26109: förrättningen blir verkställd med omsorg. rades tolv jordbrukslägenheter, och ingen an-
26110: Fördenskull bör pris- och andra förhällan- nan än AiU och Jukka Mäkelä har besvärat
26111: den undersökas och all nödig utredning in- sig över beslutet. I sina uttalanden till det
26112: förskaffas, innan beslut utfärdas, för att den offentliga ordets företrädare eft'er det beslu-
26113: ersättning som bestämmes icke endast for- tet hade fattats hade överlåtarna förklarat
26114: mellt utan också materiellt skall överens- sig nöjda med ersättningarna. Också Aili
26115: stämma med lagens bokstav. Överlåtare har och Jukka Mäkelä har nöjt sig med det be-
26116: rätt att kräva, att den ersättning han får slut Åbo ägodelningsrätt utfärdat i saken.
26117: fulll1 motsvarar hans födust, varför strävan Expropriationsersät,tningarna har försvars-
26118: till snabbhet i förrättningarna inte under ministeriet omedelbart efter det expropria-
26119: några omständigheter får leda till att ersätt- tionsbeslut gavs utbetalat till överlåtarna,
26120: ningen tiH följd av alltför ytlig prövning och i de fall då besvär anförts, har ostridigt
26121: och eventuellt bristfälliga uppgifter blir orik- belopp erlagts genast efter expropriations-
26122: tigt fastställd." beslutets utfärdande. Försvarsministeriet har
26123: Enligt försvarsministeriets uppfattning icke besvärat sig över expropriationsbeslutet
26124: har de ersättningsbeslut, som meddelats i i Vallinen by och anser, att de ersättningar
26125: samband med expropriationer för försvars- kommissionen bestämt motsvarar i lagen för-
26126: ändamål, fattats i lagens anda, och endast i utsatta högsta gängse pris.
26127: undantagsfall har överlåtarna besvärat sig Också de ersättningar, som fastställts för
26128: över dem. Aili och Jukka Mäkelä, anser ministeri et
26129: Vad beträffar det i spörsmålet omtalade motsvara högsta gängse pris. Detta bevisas
26130: expropriationsbeslutet i Vallimm by i Säkylä av att, Aili och Jukka Mäkelä år 1952 hade
26131: kommun, har kommissionen i fråga om Aili köpt lägenheten för 850 000 mark, och år
26132: och Jukka Mäkeläs Kuusela benämnda lägen- 1960 hade lägenhetens pris i expropriations-
26133: het följt samma ersättningsprinciper som förrättningen, utan att några grnndförbätt-
26134: vid prissättningen av lägenheterna i hela by- ringar hade gjorts, genom Åbo ägodelnings-
26135: gruppen. Genom samma beslut exproprie- rätts beslut fastställts till 4 120 230 mark.
26136: Helsingfors den 30 maj 1964.
26137:
26138: Försvarsminister K. 0. Leinonen.
26139:
26140:
26141:
26142:
26143: E 619/64
26144: Kysymys N: o 84.
26145:
26146:
26147: J. E. Partanen ym.: Metsähallituksen metsätyövoiman otossa
26148: harjoittamasta karsintamenettelystä.
26149:
26150: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
26151: Runsaslukuisen pienviljelijäväestön toi- vää. Käytännössä tämä menettely merkitsee
26152: meentuloedellytykset pohjautuvat yleensä rat- sitä, että kausiluontoisesti metsätöissä aikai-
26153: kaisevalta osaltaan oman tilan ulkopuolelta semmin työskennelleet metsätyömiehet, ehkä
26154: saataviin ansiotuloihin. Laajoilla metsäseu- korkeaHekin kehitetystä ammattitalidostaan
26155: duilla sivuansiomahdollisuudet rajoittuvat huolimrutta, jäävät vaill~ välttämätöntä ansio-
26156: pääasiallisesti metsätöiden piirissä tapahtu- mahdollisuutta.
26157: vaan työskentelyyn. Metsähallituksen alaiset Kun varsinaista koulutettua metsätyömies-
26158: metsätyömaat eri puolilla maata ovat osal- ainesta on toistaiseksi täysin riittämättö-
26159: taan jatkuvasti turvanneet pienviljelijäväes- mästi, ei yksinomaan työsuhteen pituuteen
26160: tön työnsaantimahdollisuuksia. Tästä on ollut perustuvaa karsintaa työhönotossa voida pi-
26161: molemminpuolista etua, sillä kausiluontoisesti tää asiallisesti täysin perusteltuna. Kokonai-
26162: metsätöitä suorittava pienviljelijäväestö on suuden kannalta ei myöskään voitane pitää
26163: ammattiin tottunutta metsätyöntekijäainesta. hyväksyttävänä sitä, että metsähallitus ali-
26164: Viime päivien aikana on erityisesti Pohjois- työllisyysalueilla, joilla metsätyöt ovat miltei
26165: Suomesta kantautunut varsin hälyttäviä ainoa toimeentulon 1ähde, sivuuttaisi koko-
26166: tietoja syntyneestä uudesta tilanteesta. Saa- naan sosiaaliset ja yhteiskuntapoliittiset nä-
26167: tujen t~etojen muka~a:n on mm. metsähallinnon kökohdat. Jos näin tapahtuisi siitä koituisi
26168: Pohj·amn:aan piirikuntakonttorin alallisissa hoi- toisaalla valtioLle ja kunnille lisättyjä talou-
26169: torulueissa ryhdytty eräisiin uusiin järjestelyi- dellisia vaikeuksia.
26170: hin, jotka ilmeisesti uhkaavat pitemmälle to- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
26171: teutettuina katkaista paikallisen pienviljelijä- järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
26172: metsätyöväestön työnsaantimahdollisuudet. esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26173: Työllisyystilanne on jo nyt eräin osin näistä nen vrutattavaksi seurll!avan kysymyksen:
26174: toimenpiteistä johtuen suuresti huonontunut.
26175: Esim. Puolangan kunta on ollut pakoitettu Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
26176: tästä syystä kääntymään kirjelmällä metsä- miota metsähallituksen metsätyövoi-
26177: hallituksen puoleen ja esittämään toimenpi- man otossa harjoittamaan työllisyysnä-
26178: teitä asiantilan korjaamiseksi. kökohtien vastaiseen karsintamenette-
26179: Alulle pantujen uusien järjestelyjen tar- lyyn ja siitä aiheutuviin seuraamuk-
26180: koituksena on siirtyä yksinomaan ammatti- siin, ja jos on,
26181: maåse.n metsätyövoiman käyttöön. Tästä ta- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
26182: voitteesta johtuen työhön hyväksytään vain ryhtynyt tai aikoo ryhtyä alityölli-
26183: ne työnhakijat, jotka sitoutuvat työskentele- syysalueiden metsätyöntekijäin työn-
26184: mään ko. työoontajilla vähintään 240 työpäi- saannin turvaamiseksi?
26185: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1964.
26186: J. E. Partanen. Olavi Lahtela. Reino Kangas.
26187: Eero Juntunen. .Akseli P.aarman. Aaro Kauppi.
26188: Veikko Honkanen. Toivo H. Kinnunen. Eino Räsänen.
26189: Aaro Lintilä. Ale Holopainen. Olli Kervinen.
26190: Heikki Hasu. Esa Timonen. Reino Karpola.
26191: Matti Kekkonen. Eino Uusitalo. Esu Niemelä.
26192: V. E. Svinhufvud. Eino Sääskilahti. Nestori Kaasalainen.
26193: Pekka Vilmi. Artturi Jämsen. Johannes Virolainen.
26194: Hannes Paaso. Mauno Pohjonen.
26195: E 647/64
26196: 2
26197:
26198:
26199:
26200:
26201: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
26202:
26203: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20 pal- kaltainen yleensä muissakin Pohjanmaan pii-
26204: vänä toukokuuta 1964 päivätyssä kirjoituk- rikunnan hoitoalueissa.
26205: sessa kansanedustaja J. E. Partanen ym. ovat Jos tarkastellaan työvoimamäärien viimeai-
26206: valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa kaista kehitystä valtion metsissä, voidaan to-
26207: mainitussa tarkoituksessa esittäneet valtio- deta, että ne ovat jatkuvasti pienentyneet
26208: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ja että työvoiman jakaantuminen eri vuoden-
26209: seuraavan kysymyksen: ajoille on samalla huomattavasti tasoittunut.
26210: Vuonna 1956 oli työvoiman huippu rtam.mi-
26211: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- helmikuussa lähes 26 000 työntekijää ja viime
26212: miota metsähallituksen metsätyövoi- talvena enää 13 500. Vuosityöntekijämäärä
26213: man otossa harjoittamaan työllisyys- puolestaan oli vuonna 1956 14 800 miestä ja
26214: näkökohtien vastaiseen karsintamenet- viime vuonna 10 200. Työvoimahuippujen ja
26215: telyyn ja siitä aiheutuviin seuraamuk- vuosityöntekijäin määrän vuotuinen kehitys
26216: siin, ja jos on, valtion metsissä ilmenee seuraavasta asetel-
26217: mihin toimenpiteisiin Hallitus on masta, missä vuosi 1956 on merkitty 100:lla.
26218: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä alityölli-
26219: syysalueiden metsätyöntekijäin työn- Työvoiman Vuosityöntekijäin
26220: Vuosi huiput lukumäärä
26221: saannin turvaamiseksi~"
26222: 1956 100 100
26223: Vastaukseksi tähän kysymykseen saan kun- 1957 101 97
26224: nioittaen ·esittää seuraavaa: 1958 99 83
26225: Kuten kysymyksessä aivan oikein huomau- 1959 78 76
26226: tetaan, metsähallituksen alaiset metsätyömaat 1960 76 73
26227: eri puolilla maata ovat osaltaan jatkuvasti 1961 67 70
26228: turvanneet pienviljelijäväestön työnsaanti- 1962 65 75
26229: mahdollisuuksia. Metsähallituksen työvoiman 1963 67 69
26230: pääosa koostuu paikallisista pientilallisista. 1964 52
26231: Vdime ta!lvena suoritettiin Perä-Pohjolan pii-
26232: rikunnan alueella, joka jokseenkin vastaa Kehitys on tapahtunut asteittain osaksi
26233: Lapin lääniä, kahteen eri otteeseen, tammi- metsätyön rationalisoinnista ja osaksi valtion
26234: kuun lopussa ja huhtikuun lopussa, piirikun- metsien pinta-alan vähentymisestä sekä hak-
26235: nan metsätyöntekijäin kotipaikan selvittämi- kuumäärien pienehtymisestä johtuvana luon-
26236: seen tähtäävä tutkimus, joka osoittaa, että nollisena ilmiönä. Ne suunnitelmat, joita met-
26237: koko työvoimasta noin 70 % työskenteli oman sähallituksessa parhaillaan valmistellaan toi-
26238: kotikuntansa alueella olevissa valtion met- minnan taloudellisuuden ja kannattavuuden
26239: sissä, noin 25 % oli kotoisin muualta Lapin turvaamiseksi ja joita jäljempänä tarkemmin
26240: läänistä ja vain noin 5 % oli tullut töihin selostetaan, eivät tule aiheuttamaan työvoi-
26241: Lappiin muualta Suomesta. - Oulun läänin massa niinkään äkillisiä eikä suuria supis-
26242: alueeUa olevassa Puolangan hoitoalueessa äs- tuksia kuin 1950-luvun lopussa ja 1960-
26243: kettäin s'll:oritettu tutkimus puolestaan osoit- luvun alussa jo on tapahtunut.
26244: taa, että hoitoalueen koko metsätyövoimasta Vaikka metsätyövoiman asemassa viime
26245: 85 % oli pienviljelijöitä tai tilallisia sekä vuosina on tapahtunut paranemista, siihen
26246: heidän kotitilalla .asuvia poikiaan ja 15% yhä vieläkin liittyy tiettyjä epäkohtia ja
26247: oli muita kuin maatalouden harjoittajia. Työ- puutteellisuuksia, joiden lievittämistä ja mi-
26248: voiman koostumus lienee jokseenkin saman- käli mahdollista poistamista on pidettävä
26249: 3
26250:
26251: välttämättömänä. Perinteelliselle metsätyölle ole lopullista laskelmaa, mutta arvion mu-
26252: on ominaista muun muassa totun.naånen si- kaan sen määrä aikanataill kohonnee noin 3 000
26253: donnaisuus talvikauteen, joka sinänsä työn mieheen. Metsähallitus on suunnitelmissaan
26254: suorittamisen ja työvaikeuksien kannalta on kuitenkin mhtenyt siitä, että siirtymisen va-
26255: mahdollisimman epäedullinen ja rasituksia kinaiseen työvoimaan tulee käydä hitaasti ja
26256: kysyvä VU()denruika. :K:ausiluonteisuuden li- asteittain niin, ettei kausityövoiman käytössä
26257: säksi ja nimenomaan siitä johtuvana on met- pääse syntymään jyrkkiä muutoksia. On sel-
26258: sätyö ollut hyvin lyhytaikaista, vain muuta- vää, että myös kausityöntekijöitä aina tullaan
26259: man viikon tai parhaimmissa tapauksissa tarvitsemaan, eikä metsähallitus, toisin kuin
26260: jonkin kuukauden kerrallaan kestävää aher- kysymyksessä sanotaan, ole suunnitellutkaan
26261: rusta, jota jälleen on seurannut pitkä "lup- siirtymistä yksinomaan vakinaisen metsätyö-
26262: poaika". Työntekijäin vuosiansiot metsätöissä voiman käyttöön. Pelko siitä, ettei metsähalli-
26263: jäävät täten lyhyestä työkaudesta johtuen tus ·enää kykenisi osaltaan olemaan apuna
26264: vähäisiksi, vaikka ne jonkin ajan vuodesta paikallisissa vajaatyöllisyystilanteissa, on siis
26265: olisivat kuinkakin tyydyttävät. Näiden teki- aiheeton. Mainittakoon, että useat metsätalou-
26266: jöiden perimmäisenä syynä voidaan pitää den suurrtyönantajaJt ovat luontaisen ikiehityk-
26267: sitä, että metsätyötä ei näihin saakka ole sen tietä, omaksi ja työntekijäin tyydytyk-
26268: katsottu itsenåiseksi ammatiksi, vaan erään- seksi, ottaneet jonkun määrän vakinaisia
26269: laiseksi sivuansiolähteeksi, johon maaseudulla työntekijöitä palvelukseensa lähinnä säännöl-
26270: aika ajoin on ollut pakko turvautua. Tämä lisesti ·esiintyvien töiden suorittamisen tur-
26271: tilanne ei voi olla ainakaan sen pienviljelijä- vaamiseksi.
26272: väestön etujen mukaista, joka välttämättä Kysymyksessä sanotaan metsähallituksen
26273: tarvitsee metsätyöstä ei vain sivutuloja, vaan töihin hyväksyttävän vain ne työntekijät,
26274: nimenomaan pysyvämpää ansiotuloa. jotka sitoutuvat työskentelemään vähintään
26275: Metsätyön perinteellisesti voimakas kausi- 240 työpäivää. Tätä tietoa metsähallitus e]
26276: luonteisuus ei voi olla tyydyttävä myöskään pidä oikeana, sillä metsähallituksen tarkoi-
26277: työllisyyden hoidon kannalta. Se johtaa tuksena on, säännöllisten töiden suorittami-
26278: yleensä siihen, että suuret määrät työvoimaa seksi mahdollisimman tasaisena työkiertona,
26279: vapautuu työvoimaviranomaisten huolletta- ottaa tavanomaiseen vakinaiseen työsopimus-
26280: viksi juuri silloin, kun työtilaisuudet maaseu- suhteeseen siihen halukasta työntekijäkuntaa,
26281: dulla ovat vähimmillään. Paikalliset työvoi- jolle se takaa työtä 200 päiväksi vuodessa.
26282: maviranomaiset ovatkin ilmaisseet, että työl- Työsopimuksen molemminpuolinen irtisano-
26283: lisyyden hoitaminen olisi helpompaa, jos met- misaika: on sama kuin tiEnmaksuväli eli kaksi
26284: sähallitus voisi pitää syksyllä sitomansa työ- viikkoa. Siirtymiskauden aikana ei tulla pitä-
26285: voiman töissä kevääseen asti, vaikka tämä mään jyrkästi kiinni työkauden pituudesta,
26286: työvoima olisi määrältään nykyistä pienem- vaan se voi työntekijöistä ja olosuhteista riip-
26287: pikin. puen olla eri pituinen. Mitä sosiaalisiin etui-
26288: Jos metsätöiden tähiinastinen rytmi on hin tulee, ne muodostuvat vakinaisten työn-
26289: työntekijöiden ja työllisyyden hoitamisen tekijäin kohdalta luonnollisesti entistä tyy-
26290: kannalta epäedullinen, on se sitä varsin suu- dyttävämmi:ks.i. Edelloon on syytä kiinnittää
26291: ressa määrin myös metsätalouden itsensä huomiota siihen vakavuuden ja sosiaalisen
26292: kannalta. Metsätyö on tänä päivänä hyvää turvall.lisuuden tunteen vahvistumiseen, jota
26293: vauhtia muuttumassa konevaltaiseksi, uutta työn kesto ja sen saannin varmuus metsä-
26294: työtekniikkaa ja kehittyneitä työmenetelmiä työntekijöille merkitsee. Korostettakoon myös,
26295: sekä pitkiä työjaksoja vaativaksi työksi. Näin että ylintä ikärajaa tai koulutusvaatimusta
26296: ollen metsätalous vaatii sellaisen metsätyön- ·ei o1·e tarkoitettu asetettavaksi vakinaisille
26297: tekijäin kantajoukon, jolle metsätyö on to- työntekijöille.
26298: della ammatti ja jolla on sitä vastaava moni- Kuten kaikilla muillakin talouselämän
26299: puolinen ja varsinkin tähänastista teknilli- aloilla metsähallituksenkin on pakko taloudel-
26300: sempi ammattitaito. Tietylle vakinaiselle am- lisuuden ja kannattavuuden turvaamiseksi
26301: mattimiesjoukolle metsähallitus jo nykyisin jatklaa ja tehostaa töiden ratiOIIlalisointia ja
26302: pystyy tarjoamaan jokseenkin ympärivuotista koneellistamista ja se - yhdessä valtion met-
26303: työtä. Siitä kuinka suuren tällaisen metsä- sien ja hakkuumäärien supistumisen kanssa
26304: työntekijäin kantajoukon tulee olla, ei vielä - tulee epäilemättä vähentämään ihmistyö-
26305: 4
26306:
26307: voiman tarvetta ja osaksi muuttamaan sen jelman (ns. Mera-ohjelman) tarkoittamassa
26308: käytön luonnetta. Mutta se ei merkitse sel- laajuudessa, se merkitsee huomattavaa työlli-
26309: laisten epäkohtien syntymistä, joihin kysy- syyden lisäystä metsätalouden piirissä mo-
26310: myksessä viitataan. Jos kohta kaikille haluk- niksi vuosiksi eteenpäin. Valtion metsätalou-
26311: kaille ei ehkä voida antaa työtä valtion met- dessa sen toteuttaminen ainakin ensi alkuun
26312: sissä, tarvittava työvoima tullaan ede1leenkin vaatii suurelta osalta kausityövoimaan tur-
26313: ottamaan lähinnä paikallisen pienviljelijä- vautumista, mutta edellyttää toisaalta tiettyä
26314: metsätyöväestön piiristä. Kysymys ei ole kar- ammattitaitoista - muun muassa erikoismet-
26315: sinnasta työvoiman otossa siinä mielessä kuin sätyökoneiden käyttöön perehtynyttä - ja
26316: kysymyksessä tarkoitetaan, vaan sekä työn- työrutiinia omaavaa työvoiman kantajoukkoa,
26317: tekijöitä että työnantajaa tyydyttävästä jonka avulla näiden töiden suoritus voidaan
26318: tarkoituksenmukaisesta työvoimapolitiikasta, turvata.
26319: joka tähtää pysyvien työtilaisuuksien järjes- Esitetyn perusteella voidaan todeta, että
26320: tämiseen sitä tarvitseville ja sitä haluaville metsähallitus ei ole metsätyövoiman otossa
26321: pienvilje1ijä-metsätyöntekijöille. harjoittanut työllisyysnäkökohtien vastaista
26322: Lopuksi on mainittava eräs tekijä, joka il- karsintamenettelyä. Hallitus tulee kuitenkin
26323: meisesti toisaalta tulee luomaan jatkuvasti edelleenkin kiinteästi seuraamaan mainittua
26324: lisää metsätyötilaisuuksia, nimittäin metsän- asiaa ja ryhtymään tarpeen vaatiessa sellai-
26325: hoito- ja metsänparannustöiden voimakas laa- siin toimenpiteisiin, että havaitut epäkohdat
26326: jeneminen. Mikäli näitä töitä ryhdytään suo- saadaan poistetuiksi mahdollisimman tarkoin
26327: rittamaan vastikään valmistuneen ja julki- samalla huomioon ottaen toiminnan kannat-
26328: suuteen saatetun metsätalouden rahoitusoh- tavuuden turvaamisen.
26329: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1964.
26330:
26331:
26332: Maatalousministeri Samuli Suomela.
26333: 5
26334:
26335:
26336:
26337:
26338: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26339:
26340: I en till Eder, Herr Talman, riktad skri- lantbrukare. Arbetskraftens sammansättning
26341: velse av den 20 maj 1964 har riksdagsman torde vara tämligen likadan inom de övriga
26342: J. E. Partanen m.fl. med hänvisning till 37 § reviren i österbottens distrikt.
26343: 1 mom. riksdagsordningen till vederbörande En granskning av arbetskraftsnumerärens
26344: medlem av statsrådet för avgivande av svar utveckling under senaste tid i fråga om sta-
26345: ställt följande spörsmal: tens skogar utvisar en fortgående minskning
26346: av arbetskr·aften och samtidigt en betydande
26347: "Har Regeringen fäst uppmärk- utjämning av arbetskraftens fördelning på
26348: samhet vid det mot sysselsättnings- de olika årstiderna. År 1956 var arbetskraf-
26349: synpunkter stridande gallringsförfa- ten störst i januari-februari med närmare
26350: rande, som forststyrelsen tillämpar 26 000 arbetare. Senaste vinter var antalet
26351: vid antagande av skogsarbetskraft, och endast 13 500. Antalet årsarbetare var å
26352: vid dess följder, och om så är fallet, andra sidan år 1956 14 800 man och senaste
26353: till vilka åtgärder har Regeringen år 10 200. Den årliga utvecklingen av arbets-
26354: skridit eller ärnar Regeringen skrida kraftstopparna och antalet årsarbetare i sta-
26355: för att tillförsäkra skogsarbetarna tens skogar framgår ·a:v följande tablå, där
26356: inom undersysselsättningsområdena ar- året 1956 betecknats med 100.
26357: bete7"
26358: Maximal Antalet
26359: År arbetskraft årsarbetare
26360: Såsom svar på detta spörsmål får jag
26361: vördsamt anföra förlj·ande: 1956 100 100
26362: Såsom i spörsmålet alldeles riktigt påpe- 1957 101 97
26363: kas, har de fol'ltstyrelsen underställda skogs- 1958 99 83
26364: arbetsplatserna på olika håll i landet för sin 1959 78 76
26365: del varilt ägnade att trygga småbrukarbe- 1960 76 73
26366: folkningens möj'ligheter att erhålla arbete. 1961 67 70
26367: Huvudparten av forststyrelsens arbetskraft 1962 65 75
26368: består av småbrukare på orten ifråga. Se- 1963 67 69
26369: n:aste vinter utfördes inom Nordiska distrik- 1964 52
26370: tets område, som ungefär motsvarar Lapp-
26371: lands Iän, i två repriser, i slutet av januari Utvecklingen har ägt rum gradvis såsom
26372: och i slutet av april, en undersökning i syfte en naturlig följd dels av rationaliseringen av
26373: att utreda distriktets skogsarbetares hemort, skogsarbetet, dels av den minskade stats-
26374: varav framgår, att omkring 70 % av hela skogsarealen och de minskade avverknings-
26375: arbetskraften arbetade i statsskogar inom mängderna. De planer, vilka som bäst för-
26376: deras egen hemkommuns område, omkring beredes i forststyrelsen för tryggande av en
26377: 25 % var hemma annorstädes i Lapplands ekonomisk och lönsam drift och för vilka när-
26378: Iän och endast omkring 5 % hade kommit mare redogörs nedan, kommer icke att med-
26379: till Lappland från andra trakter i Finland föra ens så plötsliga och så stora inskränk-
26380: för att söka arbete. - En nyligen företagen ningar i arbetskraften som redan skett i slu-
26381: undersökning inom Puolanika revir i Uleåborgs tet av 1950-talet och i början av 1960-talet.
26382: Iän utvisar åter, att 85 % av revirets hela Ä ven om skogsarbetskr.aftens stählning för-
26383: skogsarbetskraft var :småbrukare eller lägen- hättrats under de senaste åren, förekommer
26384: hetsägare och deras på hemgården boendc ännu vissa olägenheter och brister, vilkas
26385: söner, medan 15 % utgjordes av andra än lindrande, och såvitt möjligt, avhjälpande
26386: 6
26387:
26388: måste anses nöd'\"ändigt. Det hävdvunna bete praktiskt taget åren om. Därom, huru
26389: skogsarbetet kännetecknas bland annat av stor en sådan stamtrupp av yrkesarbetare
26390: bundenheten vid vintersäsongen, viiken i och skall vara, finns ännu ingen slutlig kalkyl,
26391: för sig med tanke på ~arbetets utförrande och men enligt uppskattning torde antalet stiga
26392: de därmed förenade svårigheterna är en syn- till omkring 3 000 man. Forststy:velsen har
26393: nerligen ofördelaktig och påfrestande årstid. dock i sina pl,aner utgått ifrån, att övergån-
26394: Utom att skogsarbetet är säsongbetonat, och gen till fast arbetstkraft bör ske ilångsamt och
26395: just på den grund, är det ett intensivt ar- gradvis, så att radikala förändringar i an-
26396: bete under 'en mycket kort tid, några få vändningen av säsongarbetskraft icke kan
26397: veckor eller i bästa fall någon månad, varef- uppstå. Det är självklart, att ockå säsongar-
26398: ter en lång iedig tid följer. Arbetarnas års- bete alltid kommer att behövas, och forststy-
26399: inkomSit -av skogsarbetet blir sålunda på relsen har icke, i motsats till vad i spörsmå-
26400: grund av den korta arbetssäsongen ringa, let göres gällande, ens planerat att helt
26401: även om inkomsterna någon tid av året övergå till ordinarie skogsarbetskraft. Fruk-
26402: skulle ha varit rätt tillfredsställande. Den tan för att forststyr~lsen icke 'längre för sin
26403: yttersta orsaken till dessa faktorer torde del skulle kunna bistå i lokala undersyssel-
26404: kunna sökas däri, att skogsarbetet hittills sättningssituationer, är a:lltså ogrundad.
26405: icke har betraktats såsom ett självständigt Nämnas må, att flere storarbetsgivare inom
26406: yrke, utan såsom ett slags biinkomstkälla, skogshushållningen på den naturliga utveck-
26407: som landsbygdens folk tidtals måste ty sig lingens väg till sin egen och arbetstagarnas
26408: till. Detta tillstånd kan icke vara förenligt tiHfredsstä'llelse anställt ett visst antal sta-
26409: åtminstone med småbrukarbefolkningens int- digvarande arbetare, närmast för att trygga
26410: ressen, då ju denna oundgängligen behöver de regelbundet återkommande arbetenas ut-
26411: icke blott biinkomster genom skogsarbetet förande.
26412: utan speciellt varaktigare förvärvsinkomster. I spörsmålet sägs, att för forststyrelsens
26413: Skogsarbetets hävdvunna starka säsong- arbeten godkännes endast sådana arbetare,
26414: bundenhet kan icke vara tillfredsställande som förbinder sig att arbeta minst 240 arbets-
26415: heller från sysselsättningssynpunkt. Den le- da:gar. Denna uppgift anser forststyrelsen
26416: der i allmänhet till att en stor mängd arbets- icke riktig, ty forststyrelsen har för avsikt
26417: kraft frigörs och måste omhändertagas av att för att få de regelbundna arbetena ut-
26418: arbetsknaftsmyndigheterna just när arbets- förda i en så jämn arbetscirkulation som
26419: möjligheterna är minst på landsbygden. De möjligt antaga därtill villiga arbetstagare i
26420: lokala arbetskraftsmyndigheterna har också sedvanligt fast arbetsavtalsförhållande och
26421: givit uttryck åt den uppfattningen, att sys- garantera dem arbete under 200 dagar av
26422: s.elsättningen skulle vara lättare att sköta, året. Tiden för uppsägning av arbetsavtaJl är
26423: om forststyrelsen skulle kunna kvarhålla den på ömse sidor densamma som likvidterminen,
26424: arbetskraft den bundit på hösten ända till dvs. två veckor. Under övergångstiden kom-
26425: våren, även om denna arbetskraft till nume- mer man icke att obetingat hålla fast vid
26426: rären vore mindre än för närvamnde. arbetsperiodens längd, utan denna kan, be-
26427: Om skogsarbetets hittilisvarande rytm är roende på arbetarna och förhållandena, vara
26428: ofördelaktig för arbetarna och sysselsättnin- av olika längd. Vad de sociala förmånerna
26429: gen, så är den det i synnerligen hög grad beträffar blir de givetvis mera tillfredsstäl-
26430: också för skogshushållningen själv. Skogs- Jande än förut för de ordinarie arbetarna.
26431: 'arbetet hå:Her i dettru nu på ~att med god fart Vida:re är det skäil att fästa uppmärksamhet
26432: bli ett huvudsakligen mekaniserat arbete, som vid den stärkta känsla av säkerhet och social
26433: kräver ny arbetstelmik och mem utvecklade trygghet, som arbetets varaktighet och den
26434: al'betsmetoder samt långa arbetsperioder. Vid säkra tillgången på arbete irinebär för skogs-
26435: sådant förhållande fordrar skogshushållnin- arbetarna. Hetonas må även, att man icke
26436: gen en stamtrupp av skogsarbetare med har för avsikt att stipulera någon högsta
26437: skogsarbetet såsom vei'IkJ.igt yrke och med ålderngräns elier .att uppställa några krav på
26438: däremot svarande mångsidig yrkesskicklig- utbildning i fråga om de ordinarie arbetarna.
26439: het, som är spedellt mera teknisk än hit- Liksom på alla andra områden av det eko-
26440: tiHs varit fallet. Forststyrelsen kan redan nu nomiska livet är även forststyroli\oen nödsakad
26441: erbjuda en viss fast yrkesmannastyrka ar- att med tanke på a;tt göra driften ~konomisk
26442: 7
26443:
26444: och lönsam fortsätta med och dessutom ef- förs i den omfattning, som det nyligen fär-
26445: fektivera rationaliseringen och mekaniserin- digställda och till offentligheten bragta fi-
26446: gen av arbetet, och detta- tillsammans med n.ansieringsprogrammet för skogshushållnin-
26447: minskningen av statens skogar och avverk- gen (det s.k. Mera-programmet) avser, inne-
26448: ningsmängdel'llJa - ik!ommer utan tviveiL att bär detta en betydande ökning av sysselsätt-
26449: minska behovet av arbetskraft och delvis även ningen inom skogshushållningen för många
26450: att föränd11a karakrt:ären av dess användning. år framåt. Inom statens skogshushåHning
26451: Detta innebär dock icke uppkomsten av så- kräver programmets förverkligande åtmins-
26452: dana missförhållanden, som spörsmålet anty- tone i början till en stor del säsongarbets-
26453: der. Äv<en om kanske icke alla hugade kan bere- kraft, men förutsätter å andra sidan en viss
26454: das ,arbete i strutens skogar, kommer den nödiga stamtrupp av yrkesskickliga- bl'and annat
26455: arbetskraften alltjämt att tagas främst bland med användningen av specialskogsarbetsmas-
26456: den lokala småbrukar-skogsarbetarbefolknin- kiner förtrogna - rutinerade arbetare, ge-
26457: gen. Det är icke fråga om gallring vid an- nom vilken utförandet av dessa arbeten kan
26458: ställandet i den mening som avses i spörsmå- tryggas.
26459: let, utan om en ändamålserrlig arbetskrafts- Med stöd av det ovan anförda kan det
26460: politik som tillfredsställer såväl arbetsta- konstateras, att forststyrelsen icke vid an-
26461: garna som 1arbetsgivaren, och som syftar tiil.l ställandet av skogsarbetskraft bedrivit gall-
26462: att ordna varaktigt arbete för sådana små- ring i strid med sysselsättningssynpunkterna.
26463: brukare-skogs.arbetare som behöver och öns- Regeringen kommer dock fortfarande att
26464: kar det. int,eDJSivt följ!a med nämnda förhållanden och
26465: Slutligen må nämnas en faktor, som up- vid behov skrida till sådana åtgärder, att
26466: penbarligen å andra sidan kommer att skapa iakttagna missförhållanden kan avhjälpas så
26467: flera skogsarbetsmöjligheter, nämligen den noggrant som möjligt med beaktande sam-
26468: starka ökningen av skogsvårds- och skogs- tidigt av att verksamhetens lönsamhet blir
26469: förbättringsarbetena. Om dessa arbeten ut- tryggad.
26470: Helsingfors den 28 juli 1964.
26471:
26472:
26473: Lantbruksminister Samuli Suomela.
26474: Kysymys N:o 85.
26475:
26476:
26477:
26478:
26479: Uusitalo ym.: Valtionapujärjestelmän uusimisesta.
26480:
26481:
26482: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26483:
26484: Maalaiskuntien talousarvioista saadut tie- estetty koulutoimen normaalia kehitystä ra-
26485: dot osoittavat näiden kuntien joutuneen kennussuunnitelmien jäädessä _pakosta odotta-
26486: tänä vuonna entistäkin suurempiin vaikeuk- maan. Edelleen on todettava, että sairaala-
26487: siin pyrkiessään rahoittamaan kasvavia me- lain tarkistamista koskevassa esityksessään
26488: nojaan. Niinpä veroäyrin hintojen nousu ensi hallitus on kokonaan sivuuttanut sen näkö-
26489: syksynäkin on lukuisten kuntien kohdalla kohdan, että kuntien taloudelliset mahdolli-
26490: väistämätöntä. V a.rsinaisena huolen aiheena suudet vaativat valtionavustusten porras-
26491: on kuitenkin kehityserojen jatkuva jyrken- tusta myös kuntainliittojen kohdalta. Ehdo-
26492: tyminen eri kuntien välillä. Vuosien mittaan tettuja korjauksia lakiesitykseen ovat lää-
26493: on päässyt syntymään tilanne, jota ei voi kintöhallituksen edustajat asettuneet vastus-
26494: pitää hyväksyttävänä nykyaikaisen yhteis- tamaan lähinnä toisarvoisin muodollisin pe-
26495: kunnan tasasuhtaisen kehityksen kannalta. rustein. Kiireellistenkin uudistusten toteut-
26496: Tarkoittamamme kunnallishallinnon kriisi- tamista valtion ja kuntien välisessä kustan-
26497: tila ilmenee miltei kaikilla eri hallinnon nuSten jaossa on tarkoituksellisesti jarru-
26498: aloilla. Koulutoimen kehitys on ensinnäkin tettu vetoamalla asiaa tutkivan komitean
26499: pysähdyksissä varojen puutteen vuoksi laa- työn keskeneräisyyteen, vaikka yleisesti on
26500: joilla vähävaraisilla alueilla niin kansalais- tiedossa, ettei· komitea ole löytänyt kokonais-
26501: kouluja ja keskikouluja kuin ammattikou- ratkaisua valtionapukysymykselle eikä eri-
26502: lujakin koskevien suunnitelmien toteuttami- näisten voittamattomien vaikeuksien vuoksi
26503: sessa. Terveydenhuollossa on kuntien välillä tule sitä ilmeisesti löytämäänkään. Valtion-
26504: suhteettornia epätasaisuuksia sekä avotervey- apuperusteiden oikeaksi tunnustettua kor-
26505: denhoidon että sairaaloiden osalta. Nimen- jausta on asetuttu vastustamaan siinäkin
26506: omaan kuntainliittojen sairaalat aiheuttavat tapauksessa, etteivät muutokset lisäisi valtion
26507: vähätuloosille kunnille liiallista rasitusta nii- menoja, vaan ainoastaan tasaisivat kuntien
26508: den maksuosuuksien muodostaessa jopa kol- keskisiä suhteettomuuksia.
26509: mas osan verovarojen koko käytöstä eräissä Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
26510: kunnissa. Näistä menoista aiheutuva rasitus päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
26511: on ehkäissyt muiden alojen kehityksen sano- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26512: tuissa kunnissa miltei kokonaan. Muutkin tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26513: lakisääteiset tehtävät rasittavat useimpia
26514: maalaiskuntia nykyisin liiallisesti supistaen
26515: niiden toimintaa oman päätösvaltansa puit- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26516: teissa esimerkiksi taajamien kehittämisen ja erityisesti vähätuloiset maalaiskunnat,
26517: muiden kehittyvälle yhdyskunnalle välttä- mutta myös samanlaiset kaupungit ja
26518: mättömien toimintojen kohdalta. kauppalat eivät pysty ilman kunnan
26519: Kuntien taholla on jouduttu panemaan taloudellisesta kantokyvystä riippuvaa
26520: merkille, ettei valtioneuvosto ole juuri ollen- valtion tukea täyttämään niille annet-
26521: kaan käyttänyt mahdollisuuksiaan edellä tar- tuja tehtäviä riittävän yhdenmukai-
26522: koitetun tilanteen helpottamiseksi. Esimer- sesti koko maassa ja että voimassa ole-
26523: kiksi kansalaiskoulujoo valtionavustus- ja vien lakien nojalla voitaisiin ratkaise-
26524: lainaprosentit on pysytetty köyhienkin kun- vasti vähentää kuntien toiminnassa
26525: tien osalta suhteettoman alhaisina ja näin ilmeneviä kehityseroja samoin kuin
26526: E 618/64
26527: 2
26528:
26529: voitaisiin vähäisin lainmuutoksin to- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26530: teuttaa tärkeimpiä valtionapujärjestel- ryhtyä edellä tarkoitettujen kuntien
26531: män uudistuksia tarvitsematta odottaa aseman helpottamiseksi mainitulla ta-
26532: sen kokonaisuudistusta, sekä valla?
26533: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1964.
26534:
26535: Eino Uusitalo. Tahvo Rönkkö.
26536: Esa Timonen. Olli Kervinen.
26537: J. E. Partanen. Artturi Jä.msen.
26538: Reino Karpola. Sulo Suorttanen.
26539: A. Holopainen. Aaro Lintilä.
26540: Eino Räsänen. Olavi Lahtela.
26541: T. Saloranta. Toivo Antila
26542: Veikko Honkanen. Wiljam Sarjala.
26543: Vilho Leivonen. Pekka Vilmi.
26544: Matti Liinamaa. Marja Lahti.
26545: Pentti Pekkarinen. Paula Ruutu.
26546: Arvo Pentti. Hilja Väänänen.
26547: Eero Juntunen. Sylvi Halinen.
26548: Eino Sääskilahti. V. E. Svinhufvud.
26549: Erkki Ryömä. Hannes Paaso.
26550: Mauno Pohjonen. Niilo Ryhtä.
26551: Lauri Laine Mauno Jussila.
26552: Albin Wickman. Aaro Kauppi.
26553: Reino Kangas.
26554: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26555:
26556: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- miseksi väestölleen, joita lainsäädäntö edel-
26557: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra lyttää tai joista kunnallishallinnon muutoin
26558: Puhemies, olette 22 päivänä toukokuuta 1964 käytännössä on pidettävä huolta. Tähän
26559: päivätyn kirjeenne n:o 538 ohella toimitta- päämäärään on pyrittävä useidenkin eri toi-
26560: nut minulle vastattavaksi kansanedustaja menpiteiden ja uudistusten avulla. Näistä
26561: Eino Uusitalon ynnä muiden esittämän seu- voidaan tässä yhteydessä tärkeimpinä mai-
26562: raavan kysymyksen: nita ns. kehitysalueittemme talouden ja eri-
26563: tyisesti teollisen toiminnan edistämiseen täh-
26564: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että täävät toimenpiteet, pienten kuntien yhdis-
26565: erityisesti vähätuloiset maalaiskunnat, täminen tai suurempiin liittäminen sekä val-
26566: mutta myös samanlaiset kaupungit ja tion- ja kunnallishallinnon välisen kustannus-
26567: kauppalat eivät pysty ilman kunnan tenjaon perusteiden kokonaistarkistus, mitkä
26568: taloudellisesta kantokyyystä riippuvaa kaikki ovat parhaillaan selviteltävinä. Nämä
26569: valtion tukea täyttämään niille annet- selvitykset, joista kaksi viimeksi mainittua
26570: tuja tehtäviä riittävän yhdenmukai- ovat olleet jo muutaman vuoden vireillä, py-
26571: sesti koko maassa ja että voimassa ole- ritään saattamaan valmiiksi niin pian kuin
26572: vien lakien nojalla voitaisiin ratkaise- selvitettävien kysymysten vaikeus ja laaja-
26573: vasti vähentää kuntien toiminnassa kantoisuus huomioon ottaen on mahdollista.
26574: ilmeneviä kehityseroja samoin kuin Kysymyksen perusteluissa on esitetty, ettei
26575: voitaisiin vähäisin lainmuutoksin to- valtioneuvosto olisi käyttänyt hyväksi niitä
26576: teuttaa tärkeimpiä valtionapujärjestel- mahdollisuuksia, joita edellä tarkoitettujen
26577: män uudistuksia tarvitsematta odottaa epäkohtien lieventämiseen olisi ollut jo tässä
26578: sen kokonaisuudistusta, sekä vaiheessa, kun suunniteltujen kokonaisuudis-
26579: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tusten selvittäminen on vielä kesken. Tämän
26580: ryhtyä edellä tarkoitettujen kuntien johdosta on syytä ensiksikin todeta, että val-
26581: aseman helpottamiseksi mainitulla ta- tion ja kuntain välisen kustannustenjaon
26582: valla?" perusteiden kokonaisuudistuksen toteuttami-
26583: nen saattaa vaikeutua, jos vaikkapa väli-
26584: Vastauksenani kysymykseen esitän kun- aikaisluontoisesti olennaisesti muutetaan ny-
26585: nioittavasti seuraavaa: kyistä kustannustenjakoa. Niinpä viimeksi
26586: Varsin monien maamme kuntien taloudel- käsiteltäessä Hallituksen esitystä Eduskun-
26587: linen asema on, niin kuin kysymyksen pe- nalle laiksi kunnallisista yleissairaaloista on
26588: rusteluissa todetaan, vaikea. Kunnallisessa voitu havaita, miten vaikeata on järjestellä
26589: verorasituksessa sekä palvelusten määrässä ja kustannustenjakoa uudelleen muutoin kuin
26590: tasossa on huomattavan suuria eroja, jotka vain lisäämällä valtion kustannusosuuksia.
26591: eräiltä osin ovat viime aikoina vain kasva- Kuitenkin on pidettävä selvänä, ettei meillä
26592: neet. Tämän epäkohdan korjaaminen ja ole mahdollisuuksia kustannustenjaon pe-
26593: siitä aiheutuvien vaikeuksien lieventäminen rusteiden kokonaisuudistusta toteutettaessa
26594: on tärkeimpiä nykyisen ajankohdan yhteis- kovin paljoa lisätä valtion kustannusosuuk-
26595: kunnallisista kysymyksistämme. Eri tahoilla sien yhteismäärä.ä. Jos haluamme saada kun-
26596: ollaan tiettävästi yhtä mieltä siitä, että olisi tien taloudellisessa kantokyyyssä ja varalli-
26597: pyrittävä helpottamaan vaikeimmassa ase- suudessa esiintyvät erot eri kuntien välillä
26598: massa olevien kuntien tilaa ja luomaan niille riittävästi huomioon otetuiksi ja turvata kai-
26599: nykyistä tasaveroisemmat edellytykset seHais- kille kunnille tasaveroiset mahdollisuudet
26600: ten kunnallisten peruspalvelusten järjestä- kunnallisten peruspalvelusten järjestämiseen
26601: 4
26602:
26603: väestölleen, meidän on ilmeisesti pakko joil- hyväksyttäviksi esitetyt rakentamissuunnitel-
26604: takin osin vähentää valtion kustannusosuuk- mat edellyttäisivät. Julkisen investointitoi-
26605: sia, jotta voisimme muilta osin niitä lisätä. minnan jatkuvaa ja voimakasta laajentu-
26606: Vaikka valtion sekä kuntien ja kuntain- mista on ollut, kuten tunnettua, pakko yleen-
26607: liittojen välisen kustannustenjaon kokonais-- säkin rajoittaa.
26608: uudistuksessa noudatettavien perusteiden sel- Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan to-
26609: vittäminen niin, että uudistuksen toteuttami- deta, että ne edellä kosketellut ja muutkin
26610: sesta päästäisiin riittävään yksimielisyyteen, kokonaisjärjestelyt, joiden avulla vaikeassa
26611: onkin osoittautunut erittäin vaikeaksi ja asemassa olevien kuntien mahdollisuuksia
26612: vaatinut paljon aikaa, kokonaisratkaisun löy- asianmukaisesti suoriutua tehtävistään voi-
26613: tämiseen on edelleenkin pyrittävä. Vain sel- taisiin parantaa, on pyrittävä saamaan sel-
26614: laisen avulla voidaan saada kestävä pohja vitetyiksi ja toteutetuiksi niin pian kuin on
26615: kunnallishallinnon tehtävien jatkuvine, eri mahdollista. Sen ohessa on myös erillisin
26616: kuntien kohdalta tasapuolisille kehittämis- ratkaisuin pyrittävä mahdollisuuksien mu-
26617: ed.ellytyksille. Tähän näkemykseen on perus- kaan tasoittamaan kuntien välillä esiintyviä
26618: tunut valtioneuvoston ja muiden valtion kes- ns. kehittyneisyys- ja tähän liittyviä eroa-
26619: kushallinnon viranomaisten asennoituminen vaisuuksia. Tällöin on kuitenkin yritettävä
26620: valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen vä- pitää huolta siitä, että ratkaisut eivät vai-
26621: lisen kustannustenjaon erillistarkistuksiin. keuta suunniteltujen kokonaisuudistusten to-
26622: Niitä ei suinkaan ole niissä tapauksissa, teuttamista. Lisäksi on otettava huomioon,
26623: joissa muutoksia ei ole voitu puoltaa, vastus- että mahdollisuudet valtion kustannusosuuk-
26624: tettu toisarvoisilla muodollisilla perusteilla, sien lisäämiseen ovat rajoitetut. Laajakan-
26625: joihin kysymyksen perusteluissa viitataan, toisiin kunnallisessa verorasituksessa sekä pal-
26626: eikä myöskään tarkoituksellisesti jarrutettu. velusten määrässä ja tasossa esiintyvien eroa-
26627: Erillisiin tarkistuksiin on joissakin tapauk- vaisuuksien tasoittamiseen ei näytä olevan
26628: sissa täytynyt suhtautua pidättyvästi myös mahdollisuuksia ilman, että valtion kustan-
26629: sen johdosta, ettei aina ole ollut selvitet- nusosuuksia niiden kuntien kohdalta, joiden
26630: tynä, mikä vaikutus eri tehtävien hoidon ta- taloudellinen kantokyky on parempi ja va-
26631: sapainoiseen kehittämiseen olisi sillä, että val- rallisuus suurempi, ainakin joiltakin osin
26632: tion ja kuntien kustannusosuudet muuttuisi- väl1ennetään. Tämä kohtaa kuitenkin ym-
26633: vat. Lisäksi on huomattava, että muiden märrettävästi niin suurta vastustusta erillis-
26634: ohessa kansa- ja kansalaiskoulujen sekä sai- ten ratkaisujen kysymyksessä ollessa, että
26635: raaloiden rakentaminen kysyy valtionosuuk- pääpyrkimyksenä on pidettävä tarpeellisten
26636: sina erittäin paljon varoja. Valtiontalouden uudistusten toteuttamista sellaisen kokonais-
26637: tila ei ole viime aikoina antanut myöten ohjelman pohjalta, joka antaa mahdollisuu-
26638: siihen, että näihin tarkoituksiin olisi voitu det riittävän laajamittaiselle ratkaisujen ta-
26639: osoittaa niin huomattavasti lisävaroja kuin sapuolisuuden arvostelulle.
26640: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1964.
26641:
26642: Valtiovarainministeri Esko- Rekola.
26643: /
26644: 5
26645:
26646:
26647:
26648:
26649: Till Riksdagens Herr Talman.
26650:
26651: 1 det syfte som avses i 37 § 1 mom. riks- damentala kommunala tjänster, som lagstift-
26652: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med ningen förutsätter eller som kommunalför-
26653: Eder skrivelse av den 22 maj 1964 nr 538 valtningen eljest i praktiken har att om-
26654: för avgivande av svar tillställt mig följande besörja. Det gäller att sträva till detta mål
26655: av riksdagsman Eino Uusitalo m. fl. ställda genom flere olika åtgärder och reformer.
26656: spörsmål: Såsom de viktigaste åtgärderna i detta syfte
26657: må här nämnas åtgärderna för främjande
26658: ,Är Regeringen medveten om att i av hushållningen och speciellt den industriella
26659: synnerhet landskommuner i svag eko- verksamheten inom våra s. k. utvecklings-
26660: nomisk ställning men också städer och områden, sammanslagning av små kommuner
26661: köpingar i samma kategori icke utan eller deras införlivande med större samt en
26662: av kommunens ekonomiska bärkraft totalrevidering av grunderna för fördel-
26663: beroende statsstöd förmår tillräckligt ningen av kostnaderna mellan stats- och
26664: enhetligt i hela landet fullgöra de kommunalförvaltningen, frågor som alla är
26665: uppdrag som påförs dem och att det under utredning. Dessa utredningar, av
26666: skulle vara möjligt att med stöd av vilka de två sistnämnda har varit anhängiga
26667: gällande lagar i avgörande grad redan flere år, ä.r det meningen att färdig-
26668: minska utvecklingsskillnaderna i kom- stä.lla så snabbt det med beaktande av frå-
26669: munernas verksamhet och att med gornas svårighetsgrad och omfattning är
26670: ringa lagändringar genomföra vikti- möjligt.
26671: gare reformer i statsbidragssystemet, I spörsmålets motivering göres gällande,
26672: utan att en totalrevision behöver in- att statsrådet icke skulle ha begagnat sig
26673: väntas, samt av de möjligheter som skulle ha funnits att
26674: vilka åtgärder ämnar Regeringen mildra ovan avsedda missförhållanden redan
26675: vidtaga för att på nämnt sätt under~ i detta skede, då den planerade totalrefor-
26676: lätta ovan avsedda kommuners ställ- men ännu är oavslutad. Med anledning här-
26677: ning?" av är det för det första skäl att konstatera, att
26678: totalrevisionen av grunderna för kostnadsför-
26679: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt delningen mellan staten och kommunerna kan
26680: anföra följande: försvåras av väsentligare, låt vara endast in-
26681: Såsom i spörsmålets motivering sägs, be- terimistiska ändringar i nu gällande kostnads-
26682: :finner sig många av landets kommuner i en fördelning. Sålunda framgick det senast, då
26683: svår ekonomisk ställning. I :fråga om den Regeringens proposition med förslag till lag
26684: korumunala skattebördan och antalet tjänster om korumunala allmänna sjukhus behandla-
26685: och dessas nivå föreligger betydande skilj- des, att det är ytterst svårt att ändra kost-
26686: aktigheter, som i vissa hänseenden under se- nadsfördelningen annat än genom att öka
26687: naste tid allt mer ökats. Att avhjälpa detta statens kostnadsandelar. Dock måste det an-
26688: missförhållande och minska de svårigheter ses klart, att vi icke genom en totalrevision
26689: det medför är en av de viktigaste samhälls- av kostnadsfördelningen har möjligheter att
26690: uppgifterna i detta nu. På olika håll är i alltför hög grad öka det sammanlagda be-
26691: man veterligen ense om att man borde sträva loppet. av statens kostnadsandelar. Om vi
26692: till att underlätta situationen för de kom- vill få skiljaktigheterna i kommunernas eko-
26693: munerna, som har den svåraste ställningen nomiska bärkraft och förmögenhetsförhållan-
26694: och för dem skapa jämbördigare förutsätt- den tillräckligt beaktande och tillförsäkra
26695: ningar att för sina invånare ordna de fun- alla kommuner likvärdiga möjligheter att
26696: E 618/64
26697: tillhandahålla sina invånare fundamentala så stora tilläggsanslag :för dessa ändamål
26698: kommunala tjänster, är vi uppenbarligen som de till godkännande :förelagda byggnads-
26699: tvungna att i något avseende minska statens projekten skulle :förutsätta. Det har som
26700: kostnadsandelar för att kunna öka dem på känt varit nödvändigt att också i allmänhet
26701: annat håll. hindra en :fortsatt och allt:för kra:ftig ökning
26702: Ä ven om det har visat sig mycket svårt av den of:fentliga investeringsverksamheten.
26703: och tidsödande att utreda kostnadsfördel- Såsom sammandrag av det ovan an:förda
26704: ningen mellan staten samt kommunerna och kan konstateras, att ovan berörda och andra
26705: kommunalförbunden så, att nödig enighet · totalregleringar, med vilkas hjälp man skulle
26706: kan uppnås i genomförandet av totalrevisio- lmnna :förbättra de ekonomiskt beträngda
26707: nen, gäller det att fortsätta att försöka :finna kommunernas möjligheter att på avsett sätt
26708: en totallösning. Endast med hjälp av en sa- reda sig med sina uppgifter, så snart som
26709: dan kan en hållbar grund skapas för en möjligt måste klarläggas och genom:föras.
26710: :fortsatt i :fråga om de skilda kommunerna Vid sidan därav gäller det även att genom
26711: opartisk utveckling av kommunal:förvalt- separata lösningar :försöka i mån av möjlig-
26712: ningens uppgi:fter. På denna syn bygger het utjämna s. k. utvecklings- och med dem
26713: statsrådet och andra statliga central:förvalt- sammanhängande skillnader mellan kommu-
26714: ningsmyndigheters inställning till separata nerna. Härvid bör det emellertid tillses, att
26715: justeringar av kostnads:fördelningen mellan dessa lösningar inte :försvårar :förverkligan-
26716: staten samt kommunerna och kommunal:för- det av de planerade totalre:formerna. Vidare
26717: bunden. Dessa har ingalunda i de :fall, då bör det beaktas, att statens möjligheter att
26718: ändringar inte har kunnat förordas,. tilbaka- öka sina kostnadsandelar är begränsade. Det
26719: visats på sekundära formella grunder, som· i :förefaller inte att finnas möjligheter att
26720: spörsmålets motivering göres gällande, och företaga omfattande utjämningar av de skill-
26721: inte heller avsiktligen bromsats upp. Det nader, som :förefinns i den kommunala
26722: har i en del :fall varit nödvändigt att vara skattebördan och i antalet tjänster och dessas
26723: återhållsam med separata justeringar även nivå, utan att statens kostnadsandelar åt-
26724: av den anledningen, att det inte alltid har minstone till vissa delar minskas i fråga om
26725: varit utrett, viiken verkan en :förändring de kommuner vilkas ekonomiska bärkraft är
26726: av statens och kommunernas kostnadsandelar större. Detta möter dock av förståeliga skäl
26727: skulle ha på en balanserad utveckling av så stort motstånd i :fråga om separata lös-
26728: olika uppgifters handhavande. Vidare är att ningar, att huvudsträvandena måste inriktas
26729: märka, att bl. a. uppförandet av :folk- och på genomförandet av nödvändiga reformer
26730: medborgarskolor samt sjukhus slukar stora på basen av ett sådant totalprogram, som
26731: belopp i statsandelar. Statshushållningens möjliggör bedömning av lösningarnas opar-
26732: situation har inte under senaste tid medgivit tiskhet i tillräckligt vitt perspektiv.
26733: Helsingfors den 6 juni 1964.
26734:
26735: Finansminister Esko Rekola.
26736: Vilmi ym.: Uudisraivauspalkkioiden alentamisesta eräissä
26737: tapauksissa.
26738:
26739:
26740: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26741:
26742: Maanhankintalain sekä Kuusamon ja Sal- nyt mainituissa tapauksissa noin puoleen en-
26743: lan kuntien maanhankintalain mukaan on tisestä.
26744: myönnetty uudistilan perustaruispalkkiota Palkkion aleneminen johtuu ensiSIJassa
26745: vuoden 1963 loppuun mennessä yhteensä uudis.. ja kivenraivauspalkkioasetuksen 2 §: n
26746: 18 028: lle kylmän tilan saajalle. Myönne- 3 moment.in soveltamisesta. Mainitussa mo-
26747: tyistä palkkioista on suurin osa jo asukkaille mentissa sanotaan, että palkkiovarojen osoit-
26748: maksettu. Monissa tapauksissa on kuitenkin tautuessa riittämättömiksi voidaan palkkioi-
26749: töiden suorittaminen vielä varsinkin raivaus- den suuruus alentaa käytettävissä olevien
26750: töiden osalta kesken, joten maksatustakaan ei palkkiovarojen edellyttämään sadannekseen
26751: ole voinut vielä tapahtua. Palkkiothan mak- 4 § : ssä mainituista enimmäismääristä. Tästä
26752: setaan sitä mukaa, kun työt tulevat suorite- syystä palkkiot ovat alentuneet 42 prosen-
26753: tuiksi. Lukuunottamatt1a Kuusamon ja Sal- tilla, mitä on pidettävä varsinkin maanhan-
26754: lan kuntien maanhankintalain mukaisia ta- kintatilojen osalta kohtuuttomana.
26755: pauksia., ovat perustamispalkkion edellyttä- Tapahtunut uudismivauspalkkioiden huo-
26756: mät työt yksinomaan raivaustöitä. Palkkiota mattava alentaminen on täysin kohtuutonta
26757: myönnettäessä on edellytetty, että saman ja epäoikeudenmukaista niiden maanhankin-
26758: työn suoritta:m:iseen myönnetään myös varsi- talain mukaan asutettujen kohdalla., joilla
26759: naista uudisra.ivauspalkkiota. Niinpä raivauk- perusta.mispalkkion saannin ehtona oleva rai-
26760: seen myönnetty valtion tuki onkin annettu vausvelvoite on vielä loppuun suorittamatta.
26761: pa.a.asiassa uudisraivauspalkkiona. Perusta- Tällaiset uudisraivaajat ovat joutuneet· il-
26762: ruispalkkion raivauspaLkkio on ollut vain man omaa syytään kestämätt,ömän pakko-
26763: 10-30 prosenttia uudisraivauspalkkion mää- tilanteen kohteeksi. Laki pakottaa heidät pel-
26764: rästä. lon raivaukseen. Ja samanaikaisesti valtio-
26765: Uudist<ilan perusta.mispalkkiota myönnet- valta toteuttaa uudisraivauspalkkion koh-
26766: täessä on edellytetty, että S'en edellyttämään dalla jyrkän alentamisen, kuten nyt on ta-
26767: raivaukseen myönnetään myös määrätyn suu- pahtunut. Tämä toimenpide on saattanut mo-
26768: ruinen uudisraivauspal'kkio. Nimenomaan net viljelijät tukalaan asemaan, sillä suuri
26769: tästä syystä on perustamispalkkioon kuuluva osa raivaustöistä on suoritettu lainavaroin
26770: raivauspalkkio ollut markkamäärältään vä- ja konetyönä siihen luottaen, että raivaus-
26771: häinen. Periaatteessa onkin katsottu uudis- työssä syntynyt velka voidaan maksaa
26772: raivauspalkkio uudistilan perusta.mispalkkioon palkkiovaroilla. Onkin väärin ja kohtuu-
26773: kuuluvaksi. Tästä huolimatta on 15 päi- tonta pitää kiinni maanhankint1atilallisille
26774: vänä heinäkuuta 1963 annetulla asetuksella asetetuista raivausvelvotteista, ellei raivaus-
26775: (385/63) alennettu maanhankintalainsäädän- palkkiota makseta riittävän suurena.
26776: nön mukaisten perustamispalkkiotilojen Erityisen vaikeaan asemaan ovat nyt jou-
26777: uudisraivauspalkkiota huomattavasti. Alen- tuneet koko Pohjois-Suomen sekä Kuusamon
26778: nus on kuluvana vuonna Taivalkoskella, Kuu- ja Sallan kuntien maanhankintalain mukaan
26779: samossa, Sailassa, Posiolla y.m. Pohjois-Suo- tilansa saaneet asukkaat. Heidän peUonrai-
26780: men kunnissa sijaitsevilla tiloilla 311 nmk vauksensa on nyt saatettu vaikeuksiin. Ei ole
26781: ensimmäisen 5 hehtaarien raivauksesta. Toi-. nimittäin asukkaiden itsensä syy, että he
26782: sin sanoen uudisraivauspalkkio on pienenty- ovat saaneet tilansa kovin myöhään ja vasta
26783: E 690/64
26784: 2
26785:
26786: sinä vaiheessa, jolloin on ryhdytty sovelta- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärj.,tyksen\
26787: maan W estermarekin komitean mietintöä. 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme Val-
26788: Ottaen huomioon, että perustamispalkkioon tioneuvoston .asianomaisen jäsenen vastatta-
26789: kuuluvien töiden suoritusaika on uudistilan vaksi kysymyksen:
26790: perustamispalkkioista eräissä tapauksissa an-
26791: netun lain (383/59) mukaan viljelystiloilla Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26792: 15 vuotta ja asuntoviljelystiloilla ja kalastus- uudis- ja kivenraivauspalkkioista 15
26793: tiloilla 12 vuotta palkkion myöntämisestä lu- päivänä heinäkuuta 1963 annetun ase-
26794: kien, on suurimmalLa osalla tiloista vielä lain tuksen (385/63) 2 § :n 3 momentin so-
26795: mukaist•a aikaa raivaustöiden suorittamiseen. veltamisella on maanhankintalain sekä
26796: Niinpä onkin vielä noin 10 OOO:lla maanhan- Kuusamon ja Sallan kuntien maanhan-
26797: kintalain mukaiseUa perustamispalkkiotilalla kintrulain mukaan kylmän tilan saa-
26798: raivaustyöt kesken. Viimeisiltä maanhankin- neilita asukkailta alennettu uudistilan
26799: tatiloilta loppuu perusttamispalkkioon oikeu- perust.amispalkkioon läheisesti liittyvää
26800: tettavien töiden suoritusaika vasta vuoden uudisraivauspalkkiota noin 40 prosen-
26801: 1980 paikkeilla. tilla ja näin saatettu heidät ilman omaa
26802: Kun valtiovalta on ryhtynyt toimenpitei- syytään myöhäisessä vaiheessa maan-
26803: siin, jotka saattavat myöhäisemmässä vai- hankintalain mukaisen tilansa saa-
26804: heessa tilansa saaneet maanhankintatilalliset neena aikaisemmassa vaiheessa asuk-
26805: aikaisemmin tilansa saaneita jyrkästi huo· kaaksi otettuja kohtuuttomasti huo-
26806: nompaan asemaan, on Hallituksen velvolli- nompaan asemaan ja voittamattomiin
26807: suus perusteellisesti selvittää, mistä tällainen vaikeuksiin raivaustöiden suorituk-
26808: epäoikeudenmukaisuus johtuu. Sehän ei voine sessa, ja jos on,
26809: johtua edes Westermarckin komitean mietin- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
26810: nöstä, koska siinäkin edellytettiin Pohjois- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän vali-
26811: Suomen keskeneräisten tilojen raivaustöiden tettavan epäoikeudenmukaisuuden kor-
26812: loppuun suorittamista. Ja yleisestikin on to- jaamiseksi niin, etttä nämä kylmien
26813: dettava, että Pohjois-Suomi kokonaisuudes- tilojen saajat saatetaan valtion rai-
26814: saan on vielä tälläkin hetkellä myös maata- vaustuen saamisessa samaan asemaan
26815: louden osalta alituotantoaluetta, joten uudis- kuin he olivat ennen mainitun asetuk-
26816: raivaustoiminnan nykyistä voimakkaampi tu- sen antamista?
26817: keminen on tällä alueella välttämätöntä.
26818: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1964.
26819:
26820: Pekka Vilmi. Olavi Lahtela.
26821: Reino Kangas. Hannes Paaso.
26822: Akseli Paarman. Eino Sääskilahti.
26823: Veikko Honkanen. Aaro Kauppi.
26824: Eero Juntunen. Niilo Ryhtä.
26825: 3
26826:
26827:
26828:
26829:
26830: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
26831:
26832: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- tettavan epäoikeudenmukaisuuden kor-
26833: t,issa mainitussa tarkoituksessa olette Te, jaamiseksi niin, clitä nämä kylmien
26834: Herra Puhemies, lähettänyt minulle vastat- tilojen saajat saatetaan valtion rai-
26835: tavaksi kansanedustaja Pekka Vilmin ym. vaustuen saamisessa samaan asemaan
26836: esittämän seuraavan kysymyksen: kuin he olivat ennen mainitun asetuk-
26837: sen antamista?"
26838: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26839: uudis- ja kivenraivauspalkkioista 15 Vastaukseksi tähän kysymykseen pyydän
26840: päivänä heinäkuuta 1963 annetun ase- kunnioitt1avasti esittää seuraavaa.:
26841: tuksen (385/63) 2 §:n 3 momentin so- Hallitus on tietoinen siitä, että uudis- ja
26842: veltamisella on maanhankintalain sekä kivenraivauspalkkioista 15 päivänä heinä-
26843: Kuusamon ja Sallan kunJtien maanhan- kuuta 1963 annetun asetuksen (385/63) so-
26844: kintrulain mukaan kylmän tilan saa- veltaminen on aiheuttanut muutoksia niihin
26845: neillta asukkailta alennettru uudistilan uudisraivauspalkkioiden määriin, jotka mak-
26846: perustamispalkkioon lähemesti liittyvää setaan maanhankintalain sekä Kuusamon ja
26847: uudisraivauspalkkiota noin 40 prosen- Sallan kuntien maanhankintalain nojalla kyl-
26848: Wla ja näin saatettu heidät ilman omaa män tilan saaneille asukkaiHe. Tämän vuoksi
26849: syytään myöhäisessä vaiheessa maan- onkin Hallituksen esitykseen Eduskunnalle
26850: hankintalain mukaisen tilansa saa- valtion tul~ ja menoarvioksi vuodelle 1965
26851: neena aikaisemmassa vaiheessa asuk- merkitty määräraha raivauspalkkioiden SiUO-
26852: kaaksi otettuja kohtuuttomasti huo~ rittamiseksi sanotun asetuksen 2 § : n 3 mo-
26853: nompa:an asemaan ja voittamattomiin mentissa mainittua alennusta tekemättä. Ky-
26854: vaikeuksiin raivaustöiden suorituk- symys kuluvan vuoden aikana Silloritettaviin
26855: sessa, ja jos on, raivauspalkkioihin tarvittav;an määrärahan
26856: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ottamisesta tämän vuoden viimeiseen lisäme-
26857: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän vali- noarvioesitykseen on harkittavana..
26858: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
26859:
26860:
26861: Maatalousministeri Mauno Jussila.
26862: 4
26863:
26864:
26865:
26866:
26867: Till Riksdagens Herr Talman.
26868:
26869: I syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. riks- avhjälpa denna orättvisa så, atlt dessa
26870: dagsordningen har Ni, Herr Talman, tillställt mottagare av obebyggda fastigheter i
26871: mig följa;nde av riksdagsman Pekka Vilmi fråga om erhållande av statens röj-
26872: m. fl. för avgivande av svar ställda spörs- ningspremier försätts i samma ställ-
26873: mål: ning s:om de hade innan nämnda för-
26874: ordning gavs~"
26875: "Är Regeringen medveten om, at:t
26876: för invånare, som i enlighet med jord- Såsom svar på detta spörsmål får jag
26877: anska.ffningslagen eUer jordanskaff- vördsamt .anföra följande:
26878: ningslagen för Kuusamo och S,alla Regeringen är medveten om att tillämp-
26879: kommuner erhållit obebyggd fastighet, ningen av förordningen den 15 juli 1963 om
26880: genom tillämpningen av 2 § 3 mom. premier för ny- och stenröjningar (385/63)
26881: förordningen den 15 juli 1963 om pre- har förorsa:kat ändringar i beloppen av de
26882: mier för ny- och stenröjningar (385/ nyröjningspremier, som erlägges i stöd av
26883: 63) den till anläggningspremien för jordanskaffningslagen och jordanskaffnings-
26884: nylägenhe:t i nära .a;nslutning stående lagen för Kuusamo och Salla komumner till
26885: nyröjningspremien sänkts med ca 40 dem, som mottagit obebyggda fastighe:ter.
26886: procent så att dessa invånare, som Fördenskull har i Regeringens proposition
26887: utan egen förskyllan tilldelats lägen- till Riksdagen med förslag till inkomst- och
26888: het i enlighet med jordanskaffnings- utgiftsstat för år 1965 observerats ett anslag
26889: lagen i ettt senare skede, sålunda rå- för erläggande av röjningspremierna utan
26890: kat i oskäligt sämre ställning än tidi- den i sagda förordnings 2 § 3 mom. nämnda
26891: gare mottagaoo av jord och i oöverstlig- minskningen. Frågan om observerande av ett
26892: liga svårigheter vid utförande:t av röj- ansla.g i detta års sista tilläggsbudget för de
26893: ningsarbeten, och om så är fallet, röjningspremier, vilka skall erläggas under
26894: vilka åtgärder har Regeringen vid- innevarande år, är under övervägande.
26895: tagit eller ämnar den vidtaga för att
26896: Helsingfors den 14 september 1964.
26897:
26898:
26899: Lantbruksminister Ma.uno Jttssila.
26900: Kysymys N:o 87.
26901:
26902:
26903:
26904:
26905: Honkonen ym.: Ylioppilastutkintolautakunnan menettelystä
26906: uusien ylioppilaiden nimiluetteloa julkaistaessa.
26907:
26908:
26909: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
26910:
26911: Muutama päivä sitten sai yli 10 000 abi- Tällaisesta huopaamisesta ja soutamisesta
26912: turienttia tiedon siitä, että he olivat läpäis- syntyi monia varsin ikäviä virheitä, joutuipa
26913: seet kevään jännittävän tulikokeen, ylioppi- osa maaseudun lehdistä luopumaan kokonaan
26914: laskirjoitukset. Ennätysmääräinen joukko oli tuloksien julkaisemisesta sunnuntain nume-
26915: siis selvinnyt hyvin vaikeasta tehtävästään, rossa.
26916: mutta yhtä mallikelpoisesti ei voida katsoa Ei näinollen ihme, jos ylioppilastutkinto-
26917: ylioppilastutkintolautakunnan onnistuneen lautakunnan menettely on herättänyt suurta
26918: tuloksien tiedoittamisesta, päinvastoin. ihmetystä ja erittäin ankaraa arvostelua erit-
26919: Viime lauantaina syntyi nimittäin suoras- täinkin maaseutulehdistössä.
26920: taan sekamelska, jonkalaista ei ole ennen Edellä olevan perusteella ja va:ltiopäivä-
26921: Suomessa koettu. Lauantaina päivällä STT järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
26922: välitti tiedon, jossa ylioppilastutkintolauta- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26923: kunta lupasi antaa tulokset julkisuuteen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26924: maanantaina, jolloin maaseutukoulutkin oli-
26925: sivat jo saaneet kirjeitse lähetetyt hyväksyt- Mitkä syyt ovat johtaneet ylioppi-
26926: tyjen luettelot. Illalla tuli kuitenkin muutos. lastutkintolautakunnan epäasialliseen
26927: Erään pääkaupungin suurlehden painostuk- menettelyyn sen antaessa kuluvan
26928: sesta, joka ilmeisesti perustui taloudellisiin kevään uusien ylioppilaiden nimiluet-
26929: hyötynäkökohtiin, oli päädytty luettelojen telon ensisijaisen julkaisuoikeuden
26930: julkaisemiseen jo sunnuntaina. Luettelot la- Helsingin Sanomille; ja
26931: dottiin ko. lehden painossa ja toiset pääkau- aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
26932: pungin lehdet saivat sieltä oikovedoksen, vastaisuudessa valtion viranomaisten
26933: STT välitti puolestaan näitä vedoksia poliit- tiedotustoiminta sanotultakin osalta
26934: tisille uutistoimistoille, jotka omasta puoles· hoidetaan ehdottoman tasapuolisesti ja
26935: taan toimittivat tietoja puhelimitse lehdil- asianmukaisesti?
26936: l,een sitä mukaa kuin ko. suurlehden lato-
26937: mosta tuli valmista.
26938: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1964.
26939:
26940: Kuuno Honkonen. Pertti Rapio.
26941:
26942:
26943:
26944:
26945: E 660/64
26946: 2
26947:
26948:
26949:
26950:
26951: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
26952:
26953: Herra Puhemies on toukokuun 27 päivänä lautakunnan ja STT: n toimitusjohtajan väli-
26954: 1964 päivätyllä kirjee1:lä valtiopäiväjärjestyk- sessä neuvottelussa siihen tulokseen, että oli
26955: sen 37 §: n 1 momentissa mainitussa tarkoi- parasta lykätä tietojen julkisuuteen antami-
26956: tuksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja nen maanantaihin, jolloin maaseutulehdet
26957: Kuuno Honkosen ym. jättämästä kysymyk- voisivat kerätä tiedot hyväksytyistä koke-
26958: sestä, jossa hallituksen asianomaisen jäsenen laista levikkialueensa koulujen rehtoreilta.
26959: vastattavaksi on esitetty: STT: n toimitusjohtajan yrittäessä sopia täl-
26960: laisesta lykkäyksestä Helsingin lehtien kanssa
26961: "Mitkä syyt ovat johtaneet ylioppi- kävi kuitenkin ilmi, että eräät lehdet eivät
26962: lastutkintolautakunnan epäasialliseen olleet suostuvaisia lykkäämiseen. Nyt synty-
26963: menettelyyn sen antaessa kuluvan ke- neessä tilanteessa todettiin, että kun lauta-
26964: vään uusien ylioppilaiden nimiluette- kunnalla oli jo valmiina julkisuuteen saat-
26965: ion ensisijaisen julkaisuoikeuden Hel- tamista varten laadittu luettelo hyväksy-
26966: singin Sanomille; ja tyistä kokelaista, olisi mikä hyvänsä lehti,
26967: aikooko Hallitus huolehtia siitä, että vedoten lakiin yleisten asiakirjain julkisuu-
26968: vastaisuudessa valtion viranomaisten desta, voinut vaatia tätä luetteloa käytettä-
26969: tiedotustoiminta sanotultakin osalta väkseen. Lautakunnalla oli täysi aihe ottaa
26970: hoidetaan ehdottoman tasapuolisesti ja tällainen mahdollisuus huomioon, sillä edelli-
26971: asianmukaisesti 1" senä vuonna, jolloin lehdistölle oli ilmoitettu
26972: päivä ja tunti, milloin tiedot STT: lle luovu-
26973: Vastaan kunnioittavasti esitettyyn kysy- tetaan, vaati muuan pääkaupungin sanoma-
26974: mykseen seuraavasti: lehti näitä tietoja itselleen jo ilmoitettua
26975: Keväällä 1963 ylioppilastutkintolautakunta ajankohtaa aikaisemmin ja, kun ei niitä saa-
26976: antoi hyväksyttyjen ylioppilaskokelaiden ni- nut, teki asiasta kantelun oikeuskanslerille.
26977: miluettelon sanomalehtien julkaistavaksi vasta Kun luetteloa ei silloin virkatoimintaa hait-
26978: sen jälkeen, kun lmulujen rehtorit oli- taamaita olisi voitu luovuttaa jäljennettä-
26979: vat lautakunnalta saaneet virallisen tiedon väksi, kantelu ei johtanut mihinkään tulok-
26980: asiasta. Tämä menettely aiheutti kuitenkin seen. Tänä vuonna olisi tilanne kuitenkin
26981: lehdistön taholla tyytymättömyyttä, minkä ollut toinen, sillä nyt oli lehtienkin tiedossa,
26982: johdosta lautakunta tänä vuonna päätti, että että julkisuuteen saattamista varten tarkoi-
26983: tiedot annetaan lehdistön käytettäviksi niin tettu luettelo oli lautakunnassa valmiina. Kun
26984: pian kuin teknillisesti on mahdoHista. tätä luetteloa oli vain yksi ainoa kappale,
26985: Luettelo hyväksytyistä kokelaista valmistui olisi sen antamisesta jollekin lehdelle ollut
26986: lauantaina toukokuun 23 päivänä, jolloin tie- seurauksena, että tämä lehti oli jäänyt maan
26987: dot kokeiden tuloksista postitettiin koulujen ainoaksi lehdeksi, joka olisi voinut julkaista
26988: rehtoreille. Tarkoituksena oli, että Suomen hyväksytyiksi tulleiden nimet. Välttääkseen
26989: Tietotoimisto, jolle luettelon pääosa oli lu- tällaisen tilanteen syntymistä lautakunta
26990: vattu luovuttaa puolenpäivän aikaan ja lop- katsoi tarpeelliseksi antaa luettelo STT: lle
26991: puosa klo 17 jälkeen, samana päivänä välit- vielä lauantaina. STT oli tässä vaiheessa saa-
26992: täisi tiedot kaikille lehdiUe. Kun kuitenkin nut pääkaupungin lehdiltä lupauksen, että
26993: juuri ·ennen puoltapäivää STT ilmoitti, et- ne mahdollisimman nopeasti luovuttaisivat
26994: tei se pystynytkään välittämään luetteloa oikovedoksia luettelosta STT: lle, joka antaisi
26995: maaseutulehdille, tultiin ylioppilastutkinto- ne edelleen muidenkin lehtien käytettäväksi.
26996: 3
26997:
26998: Se, että lautakunta ei ollut samanaikaisesti tää lehdistön eri suuntiin käyviä ylioppilas-
26999: valmistanut yhtä useampia kappaleita luette- tutkinnon tuloksien julkaisemista koskevia
27000: loa lehdistölle annettavaksi, johtui siitä, että toivomuksia, ylioppilastutkintolautakunta on
27001: lautakunta oli edellisinä vuosina aina toimit- ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen sanoma-
27002: tanut vain yhden luettelon STT: lle. Kun iJ.ehtien yhteiseltä järjestöitä sellaisen julkai-
27003: koko käytettävissä oleva työvoima ko. ajan- seruisaikaa ja -tapaa koskevan ehdotuksen,
27004: kohtana välttämättä tarvittiin kiireelliseen joka tyydyttäisi kaikkia lehtiä ja jota kaikki
27005: todistusten kirjoittamiseen, ei lautakunnalla myös sitoutuisivat noudattamaan. Opetusmi-
27006: ollut mahdollisuuksia itse valmistaa luette- nisteriö tulee puolestaan seuraamaan asian
27007: losta lisäkappaleita. kehitystä ja valvomaan, että ylioppilastut-
27008: Kun kahden viimeksi kuluneen vuoden ko- kinnon tulokset ilmoitetaan siten, että eri
27009: kemukset osoittavat, että on vaikeata tyydyt- lehdet voivat julkaista ne samanaikaisesti.
27010: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1964.
27011:
27012:
27013: Opetusministeri R. H. Oittinen.
27014: 4
27015:
27016:
27017:
27018:
27019: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
27020:
27021: Med Eder skrivelse av den 27 maj 1964 förteckningen till landsortstidningarna, kom
27022: har Ni, Herr Talman, i det syfte, som näm- man vid en konferens mellan studentexa-
27023: nes i 37 § 1 mom. riksdagsordningen till- mensnämnden och verkställande direktören
27024: ställt mig en avskrift av ett av riksdagsman för FNB till det resultat, att det var bäst
27025: Kuuno Honkonen m.fl. inlämnat spörsmål, att uppskjuta offentliggörandet av uppgif-
27026: vari till vederbörande medlem av regeringen terna till måndagen, varvid landsortstid-
27027: för avgivande av svar stäJ.les följande fråga: ningarna skulle kunna erhålla uppgifterna
27028: om de godkända studentkandidaterna från
27029: "Vilka skäl har föranlett stu- rektorerna för skolorna inom sitt spridnings-
27030: dentexamensnämndens osakliga förfa- område. Då verkställande direktören för
27031: rande, då den innevarande vår bevil- FNB försökte träffa avtal om ett sådant
27032: jade Helsingin Sanomat förhandsrätt uppskov med tidningarna i Helsingfors,
27033: till publicering av namnförteckningen framgick det emellertid, att vissa tidningar
27034: över de nya studenterna, och icke samtyckte till uppskovet. I det nu upp-
27035: har Regeringen för avsikt att draga komma läget konstaterades, att då nämnden
27036: försorg därom, att i framtiden de redan hade en förteckning över de godkända
27037: statliga myndigheternas informations- studentkandidaterna färdig för publicering,
27038: verksamhet även i nämnda hänseende så kunde vilken tidning som helst med
27039: omhänderhas på ett absolut opartiskt åberopande av lagen om allmänna handlin-
27040: och behörigt sätt?" gars offentlighet ha krävt att få denna för-
27041: teckning ställd tiU sitt förfogande. Nämnden
27042: På det framställda spö~smålet får jag hög- hade fullt skäl att ta hänsyn till denna
27043: aktningsfuillt svara följande: möjlighet, ty föregående år, då tidnings-
27044: Våren 1963 tillställde studentexamens- pressen hade underrättats om dagen och
27045: nämnden tidningarna namnförteckningen klockslaget, då uppgifterna skulle tillställas
27046: över de godkända studentkandidaterna för FNB, yrkade en huvudstadstidning på att
27047: publicering först efter det att skolornas få dessa uppgifter redan före den uppgivna
27048: rektorer av nämnden hade erhållit officiellt tidpunkten och anförde, då den icke fick
27049: meddelande i saken. Detta förfarande för- dem, klagomål i saken hos justitiekanslern.
27050: anledde likväl missnöje från pressens sida, Då förteckningen den gången icke hade kun-
27051: varför nämnden detta år beslöt, att uppgif- nat utlämnas utan men för tjänsteverksam-
27052: terna i fråga skulle ställas till tidningarnas heten, ledde klagomålet icke till något resul-
27053: förfogande, så snart det tekniskt var möjligt. tat. Detta år hade läget dock varit ett annat,
27054: Förteckningen över de godkända student- ty nu var även tidningarna underkunniga
27055: kandidaterna blev f'årdig lördagen den 23 om, att den för offentliggörande avsedda
27056: maj, då uppgifterna om resultaten av proven förteckningen fanns färdig hos nämnden. Då
27057: postades till skolornas rektorer. Avsikten var, av denna förteckning fanns blott ett enda
27058: att Finska Notisbyrån, som hade fått löfte exemplar, hade följden av dess utgivande
27059: om huvudparten av förteckningen vid mid- till en tidning varit, att denna tidning hade
27060: dagstid och återstoden kloekan 17, samma blivit den enda i landet, som kunnat pub-
27061: dag skuHe förmedla uppgifterna till samtliga licera nmnen på de godkända. För att und-
27062: tidningar. Då likväl FNB just före middags- vika, att en sådan situation skulle uppstå,
27063: tid meddelade, att den icke kunde förmedla fann nämnden det nödvändigt att tillställa
27064: 5
27065:
27066: FNB förteckningen redan på lördagen. FNB Då erfarenheterna från de två senaste åren
27067: hade i detta skede av huvudstadstidningarna utvisar, att det är svårt att tillgodose pres-
27068: fått ett löfte, att de så snabbt som möjligt sens divergerande önskemål i fråga om pub-
27069: skulle lämna korrekturavdrag av förtecknin- licerandet av studentexamensresultaten, har
27070: gen till FNB, som skulle vidarebefordra studentexamensnämnden vidtagit åtgärder
27071: dessa tili övriga tidningar. för att från tidningarnas gemensamma orga-
27072: Att nämnden icke på en gång färdigställt nisation få ett sådant förslag tili publice-
27073: flera än ett exemplar av förteckningen för ringstid och -sätt, som skulle kunna tillfreds-
27074: tidningspressens räkning, berodde på, att den ställa samtliga tidningar och som också alla
27075: under tidigare år alltid endast tillställt FNB tidningar skulle kunna förbinda sig att
27076: ett exemplar av denna. Då hela den arbets- iaktta. Undervisningsministeriet kommer för
27077: kraft, som stod tili nämndens förfogande, vid sin del att följa med sakens utveckling och
27078: ifrågavarande tidpunkt oundgängligen be- övervaka, att studentexamensresultaten delgi-
27079: hövdes för det brådskande arbetet med vas på så sätt, att de skilda tidningarna kan
27080: utskrivande av betyg, hade nämnden icke publicera dem samtidigt.
27081: möjlighet att framskaffa flera exemplar av
27082: förteckningen.
27083: Helsingfors den 14 augusti 1964.
27084:
27085:
27086: Undervisningsminister R. H. Oittinen.
27087:
27088:
27089:
27090:
27091: E 648/64
27092: Kysymys N:o 88.
27093:
27094:
27095:
27096:
27097: Koppanen ym.: Työvoiman saamisesta ulkoasiainhallinnon
27098: alalle.
27099:
27100:
27101: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27102:
27103: ULkoasiainhallinnon alalle pyrkiviltä har- yhdestä kolmeen vuoteen ja tämän jälkeen
27104: joittelijoilta vaaditaan akateeminen loppu- hän toimittuaan ulkomailla yhteensä neljästä
27105: tutkinto sekä sen lisäksi huomattavaa kieli- kuuteen vuoteen palaa takaisin kotimaahan.
27106: taitoa. Harjoittelijabi pyrkivälle samoin Viime aikoina on alalle pyrkijöitä ollut
27107: kuin virlman tai avustajan toimeen nimitet- erittäin vähän ja sen takia useinkoon ei ole
27108: tävälle luetaan ansioksi se, että hän on pal- voitu suorittaa valintaa virkamiesharjoitteli-
27109: vellut oikeus- tai hallintolaitoksissa tai joiksi pyrkivien kesken. Tämän takia ' on
27110: muussa julkisessa toimessa, sanomalehtimie- otettu yleensä palvelukseen kaikki, joilla on
27111: henä tai selLaisessa liikeyrityksessä tai talou- muodollinen kompetenssi. Sen sijaan kiin-
27112: dellisessa järjestössä, joka toimii teollisuu- nostus ulkoasiainhallintoa ja siellä toimi-
27113: den, ulkomaankaupan tai merenkulun alalla mista kohtaan ei ole vähentynyt, vaan tie-
27114: tai muuten elinkeinoelämän edistämiseksi dusteluja mainituUe uralle lähtemisestä esi-
27115: taikka että hän on suorittanut diplomaatti- tetään jatkuvasti suhteellisen runsaasti.
27116: tai muun samantapaisen tutkinnon ulkomai- Useimmat uraa suunnitelleet kuitenkin ovat
27117: sessa oppilaitoksessa. Jos ulkomaanhallinnon ilmoittaneet, etteivät he voi alalle antautua
27118: alalle pyrkivä omaa edellä mainitut taidot sen huonon alkupalkkauksen takia. Lakimie-
27119: ja tiedot, voidaan hänet ottaa ulkoasiain- histä on ajoittlliin ollut suoranaista pulaa.
27120: ministeriöön virkamiesharjoittelijaksi. Täl- Niin kuin edellä on mainittu maksetaan
27121: löin hän toimii tässä tilapäisessä toimessa ulkomailla työskenneltäessä paikalliskoro-
27122: noin yhden vuoden ajan j'a saa palkkaa tusta, jonka suuruus vaihtelee asianomaisen
27123: palkkausluokka A 17 mukaan eli 646,75 mk. henkilön virka-aseman ja asemapaikkamaan
27124: Näitä harjoittelijan toimia on ministeriössä olosuhteiden mukaan. Korotus on suunni-
27125: tällä hetkellä kymmenen kappaletta. Noin teltu ylimääräisten menojen kattamiseksi.
27126: vuoden kuluttua on hänellä mahdollisuus Tällaisia ylimääräisiä menoja aiheutuu mm.
27127: päästä vt. ylimääräiseksi avustajaksi, vt. siitä, että ulkomailla toimiessaan on harjoit-
27128: avustaj,aksi tai avustajaksi ja palkkaluokkaan telijan ja avustajan pidettävä suurempaa
27129: A 23, j·osoo palkan suuruus on 875,50 mk. asuntoa, jonka valintaa hän ei kuitenkaan
27130: Vakinaisia avustajan toimia on viisi kappa- olosuhteista johtuen voi suorittaa mahdolli-
27131: letta ja sen lisäksi neljä ylimääräistä tointa. simman edullisesti. Kokemus osoit.taa, että
27132: Oltuaan kotimaassa yhteensä noin kahden ulkomaalaisilta yleensä V'elotetaan asunnoista
27133: vuoden ajan siirtyy hän ulkomaille avusta- enemmän. Lisä:ksi on huomatta"V'a, että asuin-
27134: jana vakinaiseen tai ylimääräiseen toimeen paikan muuttaminen ei salli käyttää pitkä-
27135: kuuluen edelleen palkkaluokkoon A 23, minkä jännitteistä irtaimiston hankintaa ja näin
27136: lisäksi hän saa ulkomailla pll!i<kallisen koro- ollen aiheutuu runsaasti lisäkuluja. Ulko-
27137: tuksen riippuen asemapaikasta. Tässä tehtä- maill·a työskenneltäessä harjoittelijan ja
27138: vässä hän on noin kahdesta neljään vuoteen. avustajan on pidettävä yllä korkeampaa elin-
27139: Edelleen ulkomailla toimien hänellä on tä- t•asoa myös mm. vaatetuksen suhteen ja per-
27140: män jälkeen mahdollisuus kohota toisen luo- heellisen on hankittava talousapulainen.
27141: Imu lähetystösihteerin vakinaiseen virkaan Edelleen on usein prukko hankkia oma auto.
27142: ja paLkkaluokkaan A 24, eli hänen palkkansa Ulkomailla toimittaessa on myös alemmilla
27143: on 920,- mk. Tässä tehtävässä hän toimii virkamiehillä eräitä edustusvel"V'ollisuuksia,
27144: E 643/64
27145: 2
27146:
27147: joista aiheutuneita kuluja valtio ei kuiten- on pienen maan pyrittävä kiinnittämään
27148: kaan maksa. Näiden virkamiesten kohdalla jatkuvasti huomiota edustuksensa korkeaan
27149: on lisäksi todettava, että heidän vaimonsa laatuun. Suomi ei pysty informaatiotoimin-
27150: eivät yleensä voi hankkia ansiotuloja. Niin nassaan suuriin taloudellisiin uhrauksiin
27151: ;ikään lasten koulutus tulee hankalammaksi esim. näy.tteilyjen ja messujen muodossa ja sen
27152: ja kalliimmaksi eikä valtion taM.oitusta var- takia henkilövalinta on edustavuuden säilyt-
27153: ten ehkä myöntämä avustus riitä lisäänty- tämiseksi voitava suorittaa hakijoiden suu-
27154: neiSiin kuluihin. remmasta joukosta. Alkupalkkauikseen sijoi-
27155: Huonosta palkkauksesta ja suurista vaati- tetuilla varoilla on tulevaisuudessa ja pitem-
27156: muksista johtuen valtion on vaikea kilpailla mällä tähtäimellä valtiolle pienestä menon-
27157: yksityisten yritysten kanssa pätevästä työ- lisäyksestä huolimatta erittäin suuri hyöty.
27158: voimasta. Tulevaisuudessa näyttää pätevän Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
27159: työvoiman j.atkuva hankkiminen yhä vai- tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin
27160: keutuvan. Kun on ehdottoman tärkeätä, että esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27161: maatamme edustamaan ulkomailla saadaan nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27162: mahdollisimman pätevät henkilöt, on välttä-
27163: mätöntä kiinnittää alkupalkkaukseen enem- Mihin toimenpiteisiin hallitus on
27164: män huomiota ja suorittaa siinä tarpeelliset ryhtynyt tai aikoo ryhtyä turvatak-
27165: korjaukset. seen edelleen pätevän työvoiman saa-
27166: Ulkomaankaupan lisääntyessä ja muunkin misen ulkoasiainhallinnon alalle~
27167: vuoromikutuksen tullessa yhä runsaammaksi
27168: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1964.
27169:
27170: Bsko J. Koppanen. Erkki Tuuli.
27171: Pentti Sillantaus. Reino Ala-Kulju.
27172: Paavo Rautkallio. N. Kosola.
27173: Kalervo Saura. Martti Valkama.
27174: Timo Mäki. Jussi Saukkonen.
27175: Matti Rlaipa1a. Saam Forsius.
27176: Erkki Hara. Irma Hamara.
27177: Margit Borg-Sundman. 0iV1a Turunen.
27178: Juho Rihtniemi. Raimo Ilaskivi.
27179: 3
27180:
27181:
27182:
27183:
27184: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e ll e.
27185:
27186: Kansanedustaja Esko J. Koppanen ym. Hallitus on tietoinen siitä, että virkamies-
27187: QVat esittäneet valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n harjoittelijoiden alkupalkkaus on alhainen.
27188: 1 momentin nojalla Valtioneuvoston asian- Tässä suhteessa on kuitenkin tapahtunut
27189: Qmaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky- kehitystä parempaan suuntaan. Vuonna
27190: symyksen: ~961 vh,kamiesharjoittelijat olivat vielä ny-
27191: kyistä palkkaluokkaa A 13 vastaavalla pal-
27192: ,Mihin toimenpiteisiin hallitus on kalla eli 496,75 mk !kuukaudessa. Nykyistä
27193: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä turvatak- tilannetta ei kuitenkaan voida pitää tyydyt-
27194: seen edelleen pätevän työvoiman sa,a- tävänä. Tarkoituksella lyhentää sitä aikaa,
27195: misen ulkoasiainhallinnon alalle?" jonka virkamiesharjoittelijat joutuvat ole-
27196: maan palkkaluokassa A 17 ulkoasiainminis-
27197: Vastauksena tähän kysymykseen esitän teriö aikookin ehdottaa vuoden 1965 meno-
27198: kunnioittavasti seuraavaa: arvioon kolmea uutta avustajan tointa. Sa-
27199: Ulkoasiainhallinnon alalle virkamieshar- manlainen vaikutus on myös jaostosihteerin
27200: joittelijoiksi otettavat henkilöt määrätään virkojen sekä ulkomaanedustuksessa avusta-
27201: aluksi palkkaluaklman A 17 lkuuluman tila- jan toimien ja lähetystösihteerien vti.rkojen
27202: päisen Virkamiesharjoittelijan toimeen, jossa lisäyksellä, jota ulkoasiainministeriö tulee
27203: palkloo, on 1. 6. 1964 lukien mk 706,80. Pal- myös ehdottamaan samassa yhteydessä.
27204: veltuaan ministeriössä jonkin aikaa virka- ULkoasiainhallinnon viran- ja toimenhalti-
27205: miesharjoittelija voidaan määrätä hoitamaan jain asemaa parantavina uudistussuunnitel-
27206: avustajan tointa, joka kuuluu palkkaluok- mina, joilla myös on merkitystä alan kilpai-
27207: kwan A 23 palkan määrän ollessa nykyisin lukykyyn muiden alojen kanssa, mainitta-
27208: mk 956,85. koon varustautumisrahan maksaminen kai-
27209: Koepalveluksen suoritettuaan ja tultuaan kille edustustoihin siirtyviUe, virka-asunto-
27210: hyväksytyksi lopullisesti ulkoasiainhallinnon j,en järjestäminen edustustojen henkilökun-
27211: alalle asianomainen voidaan tavallisesti vielä nalle sekä maksetut kotilomamatkat määrä-
27212: määrätä hoitamaan jaostosihteerin virkaa ajoin Euroopan ulkopuolella oleviSSia edus-
27213: ennen siirtymistään johonkin ulkomailla ole- tustoissa palveleville perheineen. Mainitut
27214: vaan edustustoon. Jaostosihteerin palkka- kysymykset ovat parhaillaan ulkoasirunminis-
27215: luokka on A 28 ja kuukausipalkka mk teriössä valmisteltavina.
27216: 1248,30. Viti.me kuukausina virkamiesharjoittelijoiksi
27217: Ulkomaanedustuksessa voidaan pitää kahta u1koasiainhal.linnon alalle pyrkivien luku-
27218: virkamiesharjoittelijaa kohtuullisin palklro- määrä on osoottanut nousua. Tämä on ai-
27219: ehdoin. heuttanut sen, että vaLintaa on voitu har-
27220: Se aika, jonka virkamiesharjoittelijat jou- joittaa virkamiesharjoittelijoita palvelukseen
27221: tuvat olemaan aluksi palkkaluokassa A 17 hyväksyttäessä. Toiselta puolen on kuiten-
27222: vaihtelee vakanssitilanteesta riippuen. Vuo- kin myönnettävä, että lainopillisen koulutuk-
27223: sina 1961-64 se on ollut vähintään kolme sen saaneiden, virkamiesharjoittelijoiksi pyr-
27224: ja enintään kaksitoista kuukautta, tavallisim- ikivien henkilöiden määrä on jatkuvasti al-
27225: min kuitenkin seitsemästä kahdeksaan kuu- hainen. Mainittakoon, että arvostelulauta-
27226: kautta. kunnan 29. 5. 1964 pidetyssä kokouksessa
27227: Vt. jaostosihteeriksi avustajat ovat yleensä käsitellyistä kymmenestä halcijasta ainoas-
27228: päässeet palveltuaan ministeriössä puolitoista taan yiksi oli lainopillisen tutkinnon suorit-
27229: vuotta tai hieman sitä kauemmin. tanut.
27230: Helsingåssä 24 päivänä kesäkuuta 1964.
27231:
27232: Ministeri Jaakko H allama.
27233: 4
27234:
27235:
27236:
27237:
27238: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
27239:
27240: Riksdagsman Esko J. Koppanen m. fl. har avseende har dock en utveckling till det
27241: med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen bättre ägt rum. År 1961 befann sig attache-
27242: före1agt vederbörande medlem av Statsrådet aspiranterna ännu i en avlöningsklass, som
27243: följande spörsmål till besvarande: motsvarar nuvarande avlöningsklass A 13, i
27244: viLken månadslönen för närvarande är mk
27245: ,Vil:ka åtgärder har regecingen vid- 496,75. Rådande förhållande ikan dock inte
27246: tagit eller ämnar den vidtaga för att anses tillfredsställande. 1 syfte att förkorta
27247: trygga tillgången på kompetent ar- den tid attacheaspiranterna nödgas kvarstå
27248: betskraft inom utrikesförvaltningen ?'' i avlöningsklass A 17 ämnar ministeriet för
27249: utrikesärendena fördenskull i 1965 års ut-
27250: Såsom svar på detta spörsmål får jag giftsstat föreslå tre nya attachebefattningar.
27251: vördsamt anföra följande: Samma verlmn har även den ökning av byrå-
27252: De som antagas till attacheaspiranter vid sekreterartjänsterna samt attachebefattnin-
27253: utrikesförvaltningen anställes till en början garna och legationssekreteral'!befattningarna
27254: i en tillfällig attacheaspirantbefattning inom inom utrikesrepresentationen, som ministeriet
27255: avlöningsklass A 17, ~ vilken lönen sedan för utrikesärendena kommer att föreslå i
27256: 1. 6. 1964 är 706,80 mk. Efter att ha tjänst- detta sammanhang.
27257: gjort i ministeriet någon tid kan attache- Såsom reformplaner, vilka har till syfte
27258: asp.iranten förordnas att bestdda en attache- att förbättra innehavarnas av tjänst och
27259: befattning, som hör till avlöningsklass A 23, befattning ställning inom utrikesförvaltnin-
27260: i viLken lönen för närvarande är 956,85 mk. gen och därigenom är av betydelse för den-
27261: Efter att ha fullgjort provtjänstgöring nas förmåga att konkurrera med andra om-
27262: och blivit slutligt godkänd för utrikesför- råden, må nämnas erläggande av utrust-
27263: valtningen kan vederbörande vanligen ännu ningspenning till alla, som överflyttas till
27264: bli förordnad att bestrida en byråsekreterar- representationer, anordnande av tjänstebo-
27265: tjänst, innan han förflyttas till någon rep- städer åt representationernas personai samt
27266: resentation i utlandet. Byråsekreterarens betalade hempermissionsresor efter viss tid
27267: avlöningskl,ass är A 28 ooh månadslönen för dem som tjänstgör vid representationer
27268: 1 248,30 m!k:. utom Europa jämte dm:~as familjer. Nämnda
27269: Vid utrikesrepresentationen kan hållas två frågor beredes som bäst i ministeriet för
27270: ,attacheaspiranter med skäliga lönevillkor. utrikesärendena.
27271: Den tid attacheaspiranten till en början Under de senaste månaderna har antalet
27272: kommer att befinna sig i avlöningsklass A 17 av dem som önskar bli antagna till attache-
27273: varierar beroende på vakanssituationen. Un- aspiranter uppvisat ökning. Detta har gjort,
27274: der åren 1961-1964 har den varit minst tre att det har y,arit möjligt att välja, då aspi-
27275: och högst tolv månader, vanligen dook från ranter antagits i tjänst. Å andra sidan
27276: sju till åtta månader. måste det dock medges, att antalet sökande
27277: Tf. byråsekreterare har attacheerna i all- med juridisk utbildning fortfarande är lågt.
27278: mänhet blivit efter att ha tjänstgjort i mi- Det må nämnas, att det vid det sammanträde
27279: nisteriet 'ett och ett havt år eller något som 29. 5. 1964 hölls av vederbör,ande pröv-
27280: längre tid. ningsnämnd bland tio sökande fanns endast
27281: Regeringen är medveten om att attache- en som hade avlagt juridisk examen.
27282: aspimnternas begynnelselön är låg. 1 detta
27283: Helsingfors den 24 juni 1964.
27284:
27285: Minister Jaakko H allama.
27286: Spörsmål N:o 89.
27287:
27288:
27289:
27290:
27291: Tallgren m. fl.: Om förverkligande av väg- och broplanen
27292: för sträckningen mellan Kimito och Åbo.
27293:
27294:
27295: Tili Riksdagens Herr Talman.
27296:
27297: Vägförbindelserna från Kimito, Drags- Den senaste tiden har broprojektet blivit
27298: fjärd och Västanfjärd kommuner samt från fördröjt till följd av att kommunikations-
27299: Hitis skärgärd tili Åbo stad är trots otaliga min:isteriet låtit utreda hur en påtänkt söt-
27300: framställningar i huvudsak på samma nivå, vattensbassäng för Salo stad borde byggas.
27301: som de var före de senaste krigen. Landsvä- På denna grund finns i 1964 års budget inga
27302: garna på Kimitoön samt i Sagu och Karuna anslag upptagna vare sig för byggandet av
27303: kommuner är tili största delen sä krokiga ifrågavarande bro eller de vägar som är
27304: och backiga att de inte uppfyller nutida nor- nödvändiga för anslutning t:ill densamma.
27305: malfordringar på dylika vägar. De enda för- Det måste betraktas som en uppenbar
27306: bättringar av betydelse, som under trettio orättvisa gentemot hela denna landsdel, om
27307: års tid har åstadkommits, har varit att fär- detta länge planerade byggnadsföretag ytter-
27308: jan vid Lappdal förstorats och färjsträckan ligare blir fördröjt på grund av ett i detta
27309: förkortats. För övrigt är dessa vägförhållan- sammanhang helt ovidkommande sötrvattens-
27310: den som omedelbart berör en befolkning om projekt för Salo stad.
27311: 12 000 personer och tre stora industriföretag, Med hänvisning tili det som ovan anförts
27312: sådana, att1 situationen blivit allt mera ohåll- och med stöd av 37 § 1 mom. i riksdagsord-
27313: bar. ningen anhåller vi om att vederbörande med-
27314: De berörda kommunerna är ense om, att lem av statsrådet måtte avgiva svar på föl-
27315: basvägen till Åbo bör dras över Eknäs by jande spörsmål:
27316: i Kimito kommun och Strö:msböle by i Ka-
27317: runa kommun och en bro byggas över Runko Är Regeringen medveten om att
27318: sund (Pungböle) säsom ett färdigt utarbetat vägförbindelserna från Kimitoön mot
27319: vägprojekt förutsätter. Detta väg- och bro- centralorten Åbo för närvarande icke
27320: bygge, för vilket man arbetat allt sedan 1948, fyller den växande trafikens skäliga
27321: har likväl genom vidriga omständigheter bli- krav och att det färdiga väg- och bro-
27322: vit fördröjt, varigenom all modernisering av projektet fördröjts av ovidkommande
27323: vägnätet i denna trakt avstannat. Av ifråga- omständigheter, och om sä är fallet
27324: varande väg är endast sträckan Kimito-- tili vilka åtgärder ärnar Regeringen
27325: Tjuda nybyggd ehuru anslag upptagits både skrida för att bringa denna för en
27326: i statsförslaget för 1961 50 milj. gmk och stor befolkningsgrupp väsentliga kom-
27327: för 1963 inalles 300 000 nmk. munikationsfråga tili en snabb och än-
27328: damälsenlig lösning?
27329: Helsingfors den 28 maj 1964.
27330:
27331: Carl Olof Tallgren. Per Lauren.
27332:
27333:
27334:
27335:
27336: E 716/64
27337: 2
27338:
27339:
27340: ltysymys N:o 89.
27341:
27342:
27343:
27344:
27345: Tallgren ym. ~ Kemiön ja Turun välisen tie- ja siltasuunni-
27346: telman toteuttamisesta.
27347:
27348:
27349: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e ll e.
27350:
27351: Lukemattomista esityksistä huolimatta ovat Siltasuunnitelma on viime aikoina vnvas-
27352: tieyhteydet Kemiön, Dragsfjärdin ja Västan- tynyt siitä syystä, että kulkUlaitosministeriö
27353: fjärdin kunnista sekä Riittisten saaristoota on selvityttänyt, miten Salon kaupunkia var-
27354: Turun kaupunkiin pääasiassa samalla tasolla ten suunniteltu makeanvedenallas tulisi ra-
27355: kuin ennen viimeisiä sotia. Kemiön saaren kentaa. Tämän vuoksi vuoden 1964 tulo- ja
27356: sekä Sanvon ja Karunan kuntien maantiet menoarvioon ei ole otettu määrärahoja enem-
27357: ovat 8UUrimmaksi osaksi niin mutkaisia ja pää kysymyksessä olevan sillan kuin siihen
27358: mäkisiä, etteivät ne täytä nykyisiä, sellaisille välttämättömästi liittyvien teidenkään raken-
27359: t·eille asetettavia normaalivaatimuksia. Ai- tamista varten.
27360: Thoat merkittävät parannukset, joita kolmen- On pidettävä ilmeisen epäoikeudenmukai-
27361: kymmooen vuoden aikana on saatu aikaan, sena maan koko tätä osaa kohtaan, jos tämä
27362: ovat olleet Lappdalin lautan suurentaminen kauan suunniteltu rakennushanke yhä tUlee
27363: ja lauttamatkan lyhentäminen. Muutoin nämä viivästymään tässä yhteydessä täysin asiaan-
27364: tieolosuhteet, jotka välittömästi koskevat kuulumattoman Salon kaupungin makeanve-
27365: 12 000 henkilön .asujaimistoa ja kolmea densuunnitelman vuoksi.
27366: suurta teollisuusyritystä, ovat sellaiset, että Yllä esitettyyn viitaten ja valt~opäiväjär
27367: :tilanne on tullut yhä kestämättömämmäksi. jestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
27368: Mainitut kunnat ovat yhtä mieltä siitä, tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27369: että Turun tie on tehtävä Eknäsin kylän vastattavaksi seuraavan kysymykoon:
27370: kautta. Kemiön kunnassa ja Strömsbölen ky-
27371: län kautta Karunan kunnassa ja että Rungon Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei-
27372: salmen (Pungböle) yli on rakennettava silta, vät tieyhteydet Kemiön saarelta kes-
27373: kuten eräässä valmiissa tiesuunnitelmassa kuspaikkaan Turkuun tällä haavaa
27374: edellytetään. Tämä tie- ja siltarakennus, jota täytä kasvavan liikenteen kohtuullisia
27375: varten on tehtry työtä aina vuodesta 1948 al- vaatimuksia ja että asiaankuUlumatto-
27376: kaen, on kuitenkin viivästynyt epäsuotuisista mat seikat ovat viivästyttäneet valmiin
27377: seikoista johtuen, minkä vuoksi tämän seu- tie- ja siltasuunnitelman toteuttamista,
27378: dun tieverkoston kaikenlainen nykyaikaista- ja jos on,
27379: minen on keskeytynyt. Kysymyksessä ole- mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
27380: vasta tiestä ainoastaan Kemiön-Tjudan vä- koo ryhtyä saadakseen tämän suurelle
27381: linen osuus on rakennettu uudelleen, vaikka väestönryhmälle merkittävän liikenne-
27382: valtion vuoden 1961 tUlo- ja menoarvioon on kysymyksen nopeasti ja tarkoitUksen-
27383: otettu 50 milj. vmk;n määräraha ja vuoden mukaisesti ratkaistuksiY
27384: 1963 kaikkiaan 300 000 nmk.
27385: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1964.
27386:
27387: Carl Olof Tallgren. Per Lauren.
27388: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
27389:
27390: Kansanedust1ajat Carl Olof Tallgren ja Per puolella olevan Strömman avokanavan uusi-
27391: Lauren ovat Teidän välitykseHänne, Herra mista siten, että tämän kanavan kautta kul-
27392: Puhemies, jättäneet valtiopäiväjärjesty;ksen kisi 5.5 metrin syvyinen väylä Teijoon ja
27393: 37 §: n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- Halikonlahdelle. Nykyisin virtaa vesi va-
27394: sessa hallituksen asianomaisen jäsenen vas- paasti Kemiön saaren kahta puolta ja kul-
27395: tattavaksi seuraavan 28 päivänä toukokuuta kee pohjoisen haaran kautta 4.6 metrin sy-
27396: 1964 päivätyn ja seuraavana päivänä kulku- vyinen laivaväylä ja itäpuolella Strömman
27397: laitosten ja yleisten töiden ministerin tietoon avokanavan kautta 3.6 metrin syvyinen
27398: tulleen kysymyksen: väylä. Strömman aV'okanavan uusimista kos-
27399: kevan suunn:ilt1elman on kulkulaitosten ja
27400: "Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei- yleisten töiden ministeriö vahvistanut 31. 3.
27401: vät t~eyhteydet Kemiön saarelta kes- 1960. Strömman avokanavan uusimisen kus-
27402: kuspaikkaan Turkuun tällä haavaa tannuoorvio toukokuussa 1964 on 3 020 000
27403: täytä kasvavan liikenteen kohtuullisia mk.
27404: vaatimuksia ja että asiaankuulumatto- Rungonsalmen sillan rakentamisen tarkoi-
27405: mat seikat ovat viivästyttäneet valmiin tuksena on parantaa Kemiön saaren ja Tu-
27406: tie- ja siltasuunnitelman toi!euttamista, run välistä tieyhteyttä ja Strömman avoka-
27407: ja jos on, navan uusiminen edistää laivaliikennettä Ha-
27408: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- likonlahdelle. Kun maa- ja vesiliikenneolojen
27409: koo ryhtyä saadakseen tämän suurelle parantamisen lisäksi alueen talouselämän
27410: väestönryhmälle merkittävän liikenne- edistyminen edellyttäisi riittävän makeanve-
27411: !kysymyksen nopeasti ja tarkoituksen- den saannin turvaamista teollisuutta varten,
27412: mukaisesti ratkaistuksif' teki S·alon Seudun Aluesuunnitelmayhdistys
27413: 27. 11. 1960 valtioneuvostolle aloiltrteen Hali-
27414: Kysymyksen johdosta saan kunnioittavastli konlahden muodostamisesta makeanveden al-
27415: esittää seuraavaa. taaksi. Tällainen allas olisi muodostettavissa
27416: Kuten kysymyksessä on selostettu on Ke- mm. siten, että Rungonsalmen sillan asemesta
27417: miön saaren pohjoispuolella olevaan Rungon- mkennettaisiin salmeen patopenger, jota pit-
27418: salmeen (Pungböle) suunniteltu rakennetta- kin maantie kulkiSii ja Strömman avokanava
27419: vaksi silta suunnitellulle ja osittain toteu- uusitJt1aisiin sulkukanavaksi. Makeavesialtaan
27420: tetulle uudelle Kemiö-Strömsböle maan- muodostaminen voitaisiin täten toteuttaa
27421: tielle. Nykyisin Kemiön saaresta pohjoiseen maa- ja vesiliikenneyhteyksien parantamisen
27422: suuntautuva liikenne kulkee Rajalahden laut- yhteydessä muuttamatta alkuperäisliä tavoit-
27423: tapaikan kautta.. Rungonsalmen silta on ve- teita.
27424: sistötoimikunnan huhtikuun 30 päivänä 1959 Aluesuunn:iJtrelmayhdistyksen aloitteen joh-
27425: antaman päätöksen mukaan rakennettava si- dosta pyydetyssä lausunnossa tie- ja vesira-
27426: ten, että sillan vapaa alikulkukorkeus on 30 kennushaliitus on todennut, että Rungonsal-
27427: metrr-in matkalla sillan keskellä vähintään 28 men ja Strömman avokanavan välille Ke-
27428: metriä. Laaditun suunnitelman mukaan miön saaren pohjois- ja itäpuolelle jäävä me-
27429: rakennettaisiin Rungonsalmeen riippuslilta, rialue on 66 km2: n suuruinen ja että tähän
27430: jonka keskimmäinen jänneväli olisi 256 met- alueeseen laskee vesiä 1 300 km2: n laajuiselta
27431: riä ja ajoradan leveys 7 metriä. Sillan kus- alueelta. Mikäli alue muodostettaisiin makea-
27432: tannusarvio toukokuussa 1964 on 4 400 000 vesialtaaksi voitaisiin siitä kaikkein kuivim-
27433: mk. pinakin ajanjaksoina saada jatkuvasti vettä
27434: Samanaikaisesti Rungonsalmen sillan 2.5 m3js. Pitäen makeanveden riittävän saan-
27435: kanssa on suunniteltu Kemiön saaren itä- nin turvaamista 'Salon seudulle tärkeänä tie-
27436: 4
27437:
27438: ja vesirakennushallitus esitti, että sen tehtä- suusnäkökohtien perusteella. Edullisimmat
27439: väksi annettaisiin yksityiskohtaisen tutki- vaihtoehdot ovat ratkaisu, jonka mukaan ma-
27440: muksen suorittaminen j·a suunnitelman laati- keavesialtaan muodostramiseksi rakennetaan
27441: minen Halikonlahden muodostamiseksi ma- Rungonsalmeen pato, joooa harjalle tulee
27442: keanveden altaaksi siten, että rakennetaan maantie, ja t·oinen pato Teijon pohjoispuo-
27443: pato Kemiön saaren koilliskolkasta V artsalan lelle, jota pitkin saadaan toinen tieyhteys
27444: saaren kautta Halikonlahden itärannalle ja Kemiön saaresta mantereelle, sekä ehdotus,
27445: toinen pato edullisimpaan paikkaan Rungon- jonka mukaan Rungonsa:lmeen rakennetaan
27446: salmeen ja että tämän tutkimuksen ·estämättä pato ja Strömman sulkukanava.
27447: Rungonsalmen sillan ja Strömman kanavan Vaikka tutkimukset t'eknillisten rakentei-
27448: rakentamiseen viipymättä ryhdyttäisiin ja den osalta ovatkin suoritetut, jatkuu edel-
27449: että nämä työt rahoitettaisiin j•a suoritettai- leen selvitys siitä, kuinka nopeasti Halikon-
27450: siin samanaikaisesti. lahden makeutuminen tapahtuisi ja millaista
27451: Saatuaan edellä selost etun tie- ja vesira-
27452: 1 tulisi veden laatu olemaan. Nämä tutkimuk-
27453: kennushallituksen lausunnon kulkulaitosten set~, joissa jo on selvinnyt, että Halikonlah-
27454: ja yleisten töiden ministeriö ilmoitti 5. 11. den vesi tulisi muuttumaan laadultaan teolli-
27455: 1962, että se katsoo asian laajakantoisuuden suustarkoituksiin soveltuvaksi vedeksi, val-
27456: ja merkityksen vuoksi olevan tarpeellista kä- mistuvat lähiaikoina, jonka jälkeen asia voi-
27457: sitellä kysymyksen Halikonlahden muuttami- daan ottaa kokonaisuudessaan ratkaistavaksi.
27458: sesta makeanveden alJt!aaksi ja Kemiön saaren Kuten edellä on mainittu, olisivat Rungon-
27459: liikenneyhteyksien parantamisesta yhdessä, salmen sillan ja Strömman avokanavan
27460: joten asia olisi kokonaisuudessaan otettava uusimisen yhteiset kustannukset 7 420 000
27461: tutkimuksen kohteeksi ennen kuin ryhdytään mk. Mikäli näiden töiden yhteydessä
27462: toteuttamaan mitään osaratkaisua ja kehoitti muodostetaan makeavesiallas Halikonlah-
27463: t1ie- ja vesirakennushallitusta suorittamaan teen tarvitaan lisävaroja tie- ja ·ve-
27464: tarpeelliset tutkimukset sekä niiden pohjalta sirakennuhallituksen ilmoituksen mukaan
27465: esittämään vertailut eri vaihtoehtojen toteut- n. 4 000 000 mk. Makeanvedenallas ei
27466: tamismahdollisuuksista, kustannuksista ja tar- suinkaan tulisi muodostettavaksi Salon
27467: koi.trnksenmukaisuudesta. Eräänä lisävaihto- kaupungin vedentarvetta varten, vaan lä-
27468: ehtona ministeriö kehoitti ottamaan vertai- hinnä sitä teollisuuttta varten, joka tämän
27469: lussa huomioon mahdollisuuden, että itäinen jälkeen hakeutuisi Halikonlahtea ympäröi-
27470: pato voitaisiin rakentaa Teijon pohjoispuo- viin kuntiin ja myös Kemiön saaressa sijait-
27471: lella olevaan salmeen ja sen kautta johtaa seville kunnille olisi tällaisen makeavesialtaan
27472: yhdystie Kemiön-Kokkilan maantieltä Tei- muodostaminen suurimerkitykseHistä.
27473: joon johtavalle tielle, jolloin Strömman lm- Edellä olevan perusteella on todettava, että
27474: nava rakennettaisiin avokanavana ja Rungon- suoritetut rtrntkimukset ja selvitykset Hali-
27475: salmeen rakennettaisiin patosilta. konlahden makeavesialtaan muodostamiseksi
27476: Saatuaan edellä mainitun kehoituksen tie- liittyvät läheisesti Kemiön ja Turun välisen
27477: ja vesirakennushallituksen toimesta on suo- tieyhteyden parantamiseen. Ottaen huomioon
27478: ritettu lisätutkimuksia kysymykseen tule- kaikkien mahdollisesti saavutettavissa olevien
27479: villa patopaikoilla sekä laadittu useita vaih- etujen tärkeyden koko alueen rtuleva:lle kehi-
27480: toehtoisia suunnitelmia kustannuarvioineen. tykselle sekä suunniteltujen töiden huomatta-
27481: On voitu todeta, että makeavesialtaan muo- vat kustannukset, on asian harkitseminen ko-
27482: dostaminen on teknillisesti mahdollista mo- konaisuutena tästä syystä ollut erittäin tar-
27483: nella tavalla. Eri vaihtoehtoja vertailtaessa peellistla. Jotta ·asiassa ei tapahtuisi aihee-
27484: on voitu t!Odeta, että kustannuserot ovat var- tonta viivytystä, on tutkimuksia pyritty mah-
27485: sin vähäisiä koko työn laajuuden huomioon dollisuuksien mukaan kiirehtimään ja rabkai-
27486: ottaen. V alinta eri vaihtoehtojen kesken on sut tullaan tekemään viivyttelemättä tutki-
27487: näin ollen suoritettava tarkoituksenmukai- musttnlosten vaimistuttua.
27488: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1964.
27489:
27490:
27491: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Grels Teir.
27492: 5
27493:
27494:
27495:
27496:
27497: Till Riksdagens Herr Talman.
27498:
27499: Genom Eder förmedling, Herr Talman, en 4.6 meter djup farled och på östra sidan
27500: har riksdagsmännen Carl Olof Tallgren och genom Strömma öppna kanal en 3.6 meter
27501: Per Lauren i det syfte 37 § 1 mom. riks- djup farled. Projektet angående förnyande
27502: dagsordningen anger till vederbörande med- av S1:n:-ömma öppna kanal har fastställts av
27503: lem av regeringen för avgivande av svar ministeriet för kommunikationsväsendet ooh
27504: ställt följande den 28 maj 1964 daterade allmänna arbetena 31. 3. 1960. Kostnadskal-
27505: spörsmål, som påföljande dag kom .ministe- kylen för förnyandet av Strömma öppna
27506: riet för kommunikationsväsendet ooh ·all- kanal var i maj 1964 3 020 000 mk.
27507: männa arbetena till kännedom: Ändamålet med Pungböle brobygge
27508: är att förbättra vägförbindelsen mellan
27509: ,Är Regeringen medveten om att Kimitoön och Åbo och förnyandet av
27510: vägförbindelserna från Kimitoön mot Strömma öppna kanal främjar sjöfarten
27511: centralort:en Åbo för närvarande icke tili Halikkoviken. Då utvecklingen av
27512: fyller den växande trafikens skäliga områdets näringsliv förutom förbättrande
27513: krav ooh att det färdiga väg- och bro- av trafikförhållandena till land och
27514: projektet fördröjts av ovidkommande sjöss även skulle förutsätta tryggande av
27515: omständigheter, och om så är fallet, tillräcklig tillgång på sötvatten för industrin,
27516: till vilka åtgärder ärnar Regeringen inlämnade Salo nejdens regionplanerings-
27517: skrida för att bringa denna för en förening 27. 11. 1960 till statsrådet en fram-
27518: stor befolkningsgrupp väsentliga kom- ställning angående ombildande av Halikk~
27519: munikationsfråga till en snabb ooh än- viken 1:till sötvattenbassäng. En dylik bassäng
27520: damålsenlig lösning?" skul1e kunna åstadkommas bl. a. genom att
27521: man i stället för Pungböle bro skulle i sun-
27522: Med anledning av spörsmålet får jag vörd- det bygga en dammbank, över vilken trafi-
27523: samt anföra följande. ken skulle ledas ooh Strömma öppna kanal
27524: Såsom i spörsmålet relaterats har ett bro~ skulle ombyggas tili slusskanal. Sötvatten-
27525: bygge planerats över Runko sund (Pung- bassängen skulle sålunda kunna förverkligas
27526: böle) norrom Kimitoön på den planerade ooh i samband med förbättrandet av trafikförbin-
27527: till en del anlagda nya la:ndsvägen Kimito- delserna till lands ooh till sjöss utan aMJ de
27528: Strömsböle. För närvarande löper trafiken, ursprungliga målen skulle behöva ändras.
27529: som går från Kimitoön norrut, över Rölax 1 det med anledning av regionplanerings-
27530: f'årjställe. Pungböle bro skall i enlighet med föreningens framställning införskaffade ut-
27531: vat<f:,endragskommissionens beslut den 30 låtandet konstaterade väg- ooh vattenbygg-
27532: april 1959 byggas så, att brons fria under- nadsstyrelsen, att havsområdet mellan Pung-
27533: fartshöjd på en sträcka av 30 meter på böle och Str<:imma <:ippna kanal på norra ooh
27534: mitten av bron är minst 28 meter. Enligt östra sidan om Kimitoön omfa1:tar 66 km2
27535: den uppgjorda planen skall vid Pungböle ooh i detta område utfaller vatten från ett
27536: byggas en hängbro, vars mittersta spännvidd område på 1300 km2. Om området skulle om-
27537: skulle vara 256 meter ooh körbanans bredd bildas tili en sötvattenbassäng, så skulle man
27538: 7 meter. Kostnads:kalkylen för bron var i från det även under de torraste perioderna
27539: maj 1964 4 400 000 mk. hela tiden kunna erhålla 2.5 m3js vatten.
27540: Samtidigt med Pungböle bro har man pla- Väg- och va1:rtenbyggnadsstyrelsen, som ansåg
27541: nerat a1::t förnya Strömma öppna kamal det vara viktigt att .trygga en tillräcklig till-
27542: österom Kimi.,toön så, att en 5.5 meter djup gång på sötvatten för Salo nejden, hem-
27543: farled skulle löpa genom denna kanal till ställde, att den skulle åläggas att utföra en
27544: Tykö och Halikkoviken. För närvarande detaljerad undersökning ooh uppgöra pian
27545: strömmar vattnet fritt på båda sidorna om för ombildande av Halikkoviken till en söt-
27546: Kimitoön ooh genom den norra armen löper va.rttenbassäng s:ä.lunda, att en damm bygges
27547: E 716/64
27548: 6
27549:
27550: från Kimitoöns nordöstra hörn över Svarts- bygges en damm på vars kam landsvägen
27551: böle holme till östra stranden av Halikko- skulle löpa, och norrom Tykö en annan
27552: viken, och en annan damm på det mes.t lämp- damm, över vilken en ytterligare vägförbin-
27553: liga stället vid Pungböle, samt att arbetet delse erhålles från Kimitoön till fastlandet,
27554: på Pungböle bro och Strömma kanal oför- Slamt förslaget eriligt vilket vid Pungböle
27555: dl.löjligen skulle inledas utan hinder av sagda bygges en damm och vid Strömma en sluss-
27556: undersökning, ävenoom att dessa arbeten kanal.
27557: skulle finamsieras och uttföras samtidigt. Fastän undersökningarna för de tekniska
27558: Efter att ha erhållit väg- och v:attenbygg- ariläggningarnas del är utförda, fortsätter
27559: nadsstyrelsens ov:annämnda utlåtande med- man utredningen därom, hur snabbt Ha:likko-
27560: delade ministeriet för kommunikationsväsen- vikens vatten skulle förvandlas till sött vat-
27561: det och allmänna arbetena 5. 11. 1962, att ten och hurudan vattnets kvalitet skulle bli.
27562: ministeriet på grund av sakens omfattning Dessa undersökningar, vid vilka redan klar-
27563: och betrydelse ooser det nödigt att behandla lagts, att Halikkovikens vatten skulle till sin
27564: frågan om ombildandet av Halikkoviiken till kvalitet bli lämpligt för industriändamål
27565: en sötvattenbassäng och förbättrandet av Ki- blir inom den närmaste tiden färdiga, var-
27566: mitoöns trafikförbindelser tillsammans, var- efter ärendet i sin helhet kan uppta.gas till
27567: för ärendet i sin helhet borde undersökas avgöra.nde.
27568: innan man börjar förverkliga någon dellös- Såsom ov:a.n nämnts, skulle de samman-
27569: ning, och uppmanade väg- och vattenbygg- lagda kostnaderna för Pungböle bro och för-
27570: nadsstyrelsen att utföra nödiga undersök- nyandet av Strömma öppna ka.nal uppgå till
27571: riingar och på grund av dessa förelägga jäm- 7 420 000 mk. Om i samband med dessa ar-
27572: f.örelser mellan de olika alternatQvens reali- bet~en av Halikkoviiken bildas en sötv:atten-
27573: seringsmöjligheter, kostnader och ändamåls- bassäng, erfordras enligt väg- och vatten-
27574: erilighet. Såsom ett ytterligare alternativ byggnadsstyrelsens uppgift tilläggsmedel .;till
27575: uppmanade ministeriet väg- och vattenbygg- ett belopp av ca 4 000 000 mk. Sötvatten-
27576: nadsstyrelsen att i sina jämförelser beakta bassängen skulle ingalunda bildas för Salo
27577: möjligheten attl bygga den östra dammen i stads vattenbehov utan närmast för den
27578: sundet norrom Tykö och över denna leda :för- industri, som efter projektetls genomförande
27579: bindelsevägen från landsvägen Kimito-Kok- skulle söka sig tili kommunerna runt Ha-
27580: kila till vägen till Tykö, varvid Strömma likkoviken. Ä ven för kommunerna på Kimito-
27581: kanal sk!ulle byggas som öppen kanal och en ön skulle sötvattenbassängen vara av stor
27582: dammbro byggas vid Pungböle. betydelse.
27583: Efter det ov:armämnda uppmaning erhål- På grund av det ovanstående kan konsta-
27584: lits, har genom väg- och vattenbyggnadssty- teras, att de utförda undersökningarna och
27585: relsens försorg utförts komplet:terande un- utredningarna för bildande av en sötvatlten-
27586: dersökningar vid de ifrågakommande plat- bassäng a.v Halikkoviiken står i nära samband
27587: serna för dammar samt utarbet1ats flera al- med förbättrandet av vägförbindelsen mellan
27588: ternativa planer jämte kostnadskalkyler. Man Kimito och Åbo. Med beaktande av vikten
27589: har kunnat konstatera, att sötvattenbassäng- av de fördelar, som eventuellt skulle utvin-
27590: projektet i tekniskt hänseende kan realiseras nas för hela områdets utvookling samt de av-
27591: på flera olika sätt. Vid jämförelse mellan de sevärda kostnaderna för de planerade arbe-
27592: oEka altternllltiven har man kunnat konsta- tena, 'har det varit synnerligen nödigt att
27593: tera, att kostnadsskillnaderna med bea:ktande pröva ärendet oom 'en helhet. För att ären-
27594: av hela arbetets omfattning är rätt ringa. det icke onödigt skall fördröjas, har man i
27595: Avgörandet mellan de olika alternativen bör mån av möjlighet förS:ökt påskynda under-
27596: därför ske på basen av ändamålsenlighets- sökningarna och avgörandena kommer ,att
27597: synpunkter. Enligt de fördelaktigaste aLter- fattas utan dröjsmål så snart resultart;en av
27598: naJtiven skulle fråga.n lösas så, att för bil- undersökningarna blivitl klarlagda.
27599: dandet av sötvattenbassängen, i Pungböle
27600: Helsingfors den 24 september 1964.
27601:
27602:
27603: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Grels Teir.
27604: Kysymys N:o 90.
27605:
27606:
27607: Holopainen: Outokumpu Oy:n vesienpilaamistoiminnan
27608: ehkäisemisestä.
27609:
27610: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
27611:
27612: Vuodesta 1928 lähtien, kun Outokummun luettavia aineita, on ainakin tältä osin pidet-
27613: kaivoksen malmin rikastuslaitos alkoi toimin- tävä sellaisina vesien pilaantumista aiheutta-
27614: tansa, on rikastamon jätemalmi johdettu ve- vina teollisuuden alaan kuuluvina iaitoksina,
27615: densekaisena lietteenä äärellä sijaitsevaan joita tarkoitetaan vesilain 1 luvun 23 § : n 1
27616: Outolampeen, joka alkoi vähitellen täyttyä momentissa ja joiden tulee sanotun lainkoh-
27617: samalla kun jätevedet hakeutuivat lähijärviin dan mukaan viiden vuoden kuluessa vesilain
27618: tai tunkeutuivat hiekkakankaiden lävitse ja voimaantulosta eli 1 päivään huhtikuuta
27619: nousivat pinnalle etempänä. Erikoisesti sen- 1967 mennessä rakentaa sellaiset vesien suoja-
27620: jälkeen kun rikastamossa on alettu käyttää ja puhdistuslaitteet, joilla vesien pilaantumi-
27621: vaahdotuskemikaalina myös rikkihappoa ovat nen ehkäistään". Päätöksessään oikeuskansle-
27622: näiden jätevesien vaikutukset alkaneet näyt- ri toteaa, että saman lain 10 luvun 24 § :ssä
27623: täyntyä näillä alueilla vahingollisina ilmiöinä tarkoitettua lupaa vesistön pilaantumista ai-
27624: pohjavesissä, joissa on tavattu I luokkaan heuttavaan toimenpiteeseen ei saa myöntää,
27625: kuuluvia myrkkyjä (mm. syanidia) sellaisia jota lupaa yhtiöllä ei olekaan, ja näin sillä
27626: määriä, jotka ovat sekä ihmisille että eläi- ei ole oikeutta vesilain 1 luvun 23 §: n 1 mo-
27627: mille erittäin vaarallisia. mentin myöntämän viiden vuoden aikana
27628: Liperin ja Kuusjärven kuntien Outokum- jatkaa jo todettua vesien pilaamista.
27629: mun jätevesitoimikunta sekä alueen yksityi- Kun tämäkään oikeuskanslerin antama pää-
27630: set viljelijät ovat jatkuvasti pyrkineet Outo- tös ei ole johtanut yhtiön taholta muuhun toi-
27631: kumpu OY:lle esittämään, että sen olisi vält- menpiteeseen kuin tiedoitustilaisuuksien jär-
27632: tämättä ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden jestämiseen, joi'lla tulkitaan viljelijäin vaati-
27633: haittavaikutusten korvaamiseksi, joita yhtiön mukset oikeudettomiksi ja pahansuopaisuu-
27634: toiminta on pohjavesien piiaarnisen kautta desta johtuviksi, kuten jo toistakymmentä-
27635: viljelijöille aiheuttanut. Nämä toivomukset vuotta on tulkittu, ovat viljelijät joutuneet
27636: eivät ole kuitenkaan johtaneet mihinkään jälleen pyytämään virka-apua lääninhalli-
27637: tuloksiin, lukuunottamatta Outokumpu OY:n tukselta Outokumpu Oy:n vesienpilaamistoi-
27638: hajanaisia yrityksiä antaa mm. juomavettä minnan ehkäisemiseksi ja haittavaikeuksien
27639: eräisiin talouksiin, jotka se kulloinkin on pi- korvaamiseksi. Toistaiseksi ei lääninhallitus-
27640: tänyt tarpeellisena. Tämä kaivosyhtiön kiel- kaan ole antanut päätöstään pyydettyyn
27641: teinen asenne sovintoneuvotteluihin nähden, virka-apuun ja yhtiö jatkaa entiseen tapaansa
27642: jota voisi nimittää - joustamattomuudeksi- syanidimyrkyn laskua vesistöihin.
27643: kin -, on johtanut ympäristön viljelijät ha- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
27644: kemaan oikeutta mm. Oikeuskanslerille teke- järjestyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten
27645: mällään kantelulla, joka päätöksellään 31 päi- esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27646: vänä joulukuuta 1963 toteaa "ettei Outo- vastattavaksi kysym)"ksen:
27647: kummun jätevesikysymystä ole hoidettu sillä
27648: joutuisuudella kuin laki edellyttää". Samassa Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
27649: päätöksessä todetaan, että "Outokumpu Oy:n koo ryhtyä, että Outokumpu Osake-
27650: Kuusjärven kunnassa sijaitsevia kaivosta - yhtiön lainvastainen toiminta myrkyl-
27651: ja rikastustehdasta, mikäli niistä saattaa jou- listen jätevesien laskemiseksi vesistöi-
27652: tua vesistöön tai pohjaveteeen voimassa ole- hin saadaan nopeasti päättymään?
27653: vien säännösten mukaan I luokan myrkyiksi
27654: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1964.
27655:
27656: A. Holopainen.
27657: E 669/64
27658: 2
27659:
27660:
27661:
27662:
27663: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27664:
27665: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Outokummun kaivos on ollut toiminnassa
27666: tissa mainitussa tarkoituksessa on kansan- jo puoli vuosisataa, mutta on sen tuotantoa
27667: edustaja A. Holopainen esittänyt Hallituksen tänä aikana kohotettu niin, että myöskin jäte-
27668: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan vesien määrät ovat kasvaneet. Toisaalta on
27669: kysymyksen: 1950-luvulla otettu käyttöön uusi jätealue,
27670: jonka toimenpiteen yhteydessä kiinnitettiin
27671: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- huomiota siihen, ettei jätevettä pääsisi siir-
27672: koo ryhtyä, että Outokumpu Osake- tymään pohjaveteen kuten vanhalla jäte-
27673: yhtiön lainvastainen toiminta myrkyl- alueella ilmeisesti on tapahtunut. Vesien pi-
27674: listen jätevesien laskemiseksi vesistöi- laantumista tietyllä alueella ei kuitenkaan
27675: hin saadaan nopeasti päättymään ~" ole voitu täysin estää. Tämän johdosta on
27676: ne maanomistajien vahingot, jotka ovat joh-
27677: Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan tuneet vesien pilaantumisesta, pyritty kor-
27678: kunnioittaen esiintuoda seuraavaa: vaamaan asianomaisille joko kertakaikkisina
27679: Teollisuuden perustaminen sisämaahan tai vuosittaisina korvauksina. Näistä yhtiö
27680: merkitsee useissa tapauksissa laajoja tutki- mainitsee selvityksenään seuraavat:
27681: muksia ja toimenpiteitä jätevesikysymyksen
27682: hyväksyttävä.ksi ratkaisemiseksi. - Pohjaveteen päässeen jäteveden pilaa-
27683: Nämä kysymykset ovat erikoisen vaikeita mista kaivoista on suoritettu korvaus ja näi-
27684: kaivostoiminnan yhteydessä, koska tällöin den talouksien vesikysymys ratkaistu vetä-
27685: malmiesiintymän paikka määrittelee myös mällä vesijohto joko Outokummun vesijohto-
27686: rikastamon sijoituksen eikä paikkaa siis voida verkostossa tai tätä tarkoitusta varten pora-
27687: vesiensuojeluperiaatteen mukaan valita niin tuista useista kalliokaivoista.
27688: suurten vesien ääril tä, että virtaama aikaan- - Jätevesien kalakannalle aiheuttamista
27689: saisi kyllin suuren laimennuksen. Kuitenkin vahingoista on kahden pikkujärven osalta
27690: on kemikaalien käyttö useimmissa tapauk- maksettu kertakaikkinen korvaus kaivospiiri-
27691: sissa välttämättömyys ja näin voisi jätevesi- toimituksen yhteydessä. Kahdelle jakokun-
27692: kysymys pahimmillaan olla jopa esteenä koko nalle, jotka omistavat jätevesien saastutta-
27693: malmilöydöksen hyväksikäytölle. Ilmeisesti ei mia vesiä edellämainittujen järvien ulkopuo-
27694: voidakaan asettaa sitä vaatimusta, että jäte- lella maksetaan vuosittain korvausta asian-
27695: vedet pitäisi puhdistaa juomavesikelpoisiksi, tuntijan arvion perusteella.
27696: koska merkittävä osa maamme luonnonvesistä - Kun väitettiin viljelysmaille syntyvän
27697: ei muutenkaan täytä kansainvälisiä juoma- vahinkoja jätevesien johdosta, hankittiin
27698: vedelle asetettavia vaatimuksia. Kokonaisuu- asiasta selvitys, jonka suoritti Pohjois-Kar-
27699: den kannalta on tällöin tarpeellista löytää jalan maanviljelysseura käyttäen Maatalou-
27700: sellaiset vaatimukset jätevedelle, ettei toi- den tutkimuskeskuksen asiantuntija-apua.
27701: saalta veden laatu kohtuuttoman suurella Tässä yhteydessä ei voitu todeta mitään sel-
27702: alueella heikkene, mutta ettei toisaalta aseteta västi jätevesien aiheuttamia vahinkoja. Kui-
27703: liian suuria esteitä talouselämän kehittymi- tenkin on yhtiön taholta suoritettu Pohjois-
27704: selle suuressa osassa maata. Niiden maan- ja Karjalan maanviljelysinsinööripiirin laati-
27705: vesialueiden omistajien etujen menetys, jotka man suunnitelman mukaisia kuivatuksia, joi-
27706: asuvat sillä rajoitetulla alueella, jolla veden den ansiosta viljelyksiä haitanneiden liian
27707: pilaantumista ei voida täysin estää, on :täl- korkealla tasolla olleiden pohjavesien pintaa
27708: löin hyvitettävä korvausteitse. on voitu alentaa.
27709: 3
27710:
27711: - Sysmäjärven, jonka pinta-ala on noin myydään myöskin Outokummussa, antavat
27712: 650 hehtaaria, tulviessa nousee saastunutta tutkittaessa voimakkaan syanidireaktion.
27713: järvivettä rantaviljelmille. -Vuosittain yhtiö Valtion eläinlääketieteellisen tutkimuslaitok-
27714: suorittaa asiantuntijan arvion mukaisen kor- sen suorittamissa tutkimuksissa ei ole to"
27715: vauksen rantaviljelmien omistajille siitä va- dettu jäteveden aiheuttaneen eläinsairauksia,
27716: hingosta, joka johtuu tulvaveden saastunei- vaikka laidunnettu karja on saanut koko lai-
27717: suudesta. Tulvat ovat viime vuosina pahen- dunkauden juodakseen yksinomaan saastu-
27718: tuneet, kun Sysmäjärven yläpuolella on suo- neen Sysmäjärven vettä.
27719: ritettu kuivauksia ja perkauksia ja järven Kyselyssä mainitaan, ettei Pohjois-Karja-
27720: alapuolista Sysmäjoen perkaushanketta ei ole lan lääninhallitus olisi antanut päätöstä Ou-
27721: saatu toteutetuksi. tokummun jätevesikymyksestä koskevan vir-
27722: - Eräällä läheisellä vesiperäisellä metsä- ka-apupyynnön johdosta. Oikaisuna mainitta-
27723: alueella jäteveden mahdollisesti metsänkas- koon, että lääninhallitus on 11 päivänä maa-
27724: vulle aiheuttamat vahingot on korvattu. Outo- liskuuta 1964 antanut päätöksen, jossa se
27725: kumpu Oy olisi suorittanut omalla kustan- katsoi, ettei ole selvitetty Outokumpu Oy: n
27726: nuksellaan kyseisen alueen kuivatusojituksen taholta rikotun vesilakia tai aiheutetun il-
27727: Keskusmetsäseura Tapion laatiman suunnitel- meistä vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai
27728: man mukaan, mutta eräät maanomistajista omaisuudelle tai yleiselle edulle, ja että se
27729: vastustivat hankkeen toteuttamista. tällä perusteella hylkäsi hakemuksen.
27730: Edelläolevasta selviää, että yhtiö todelli- Itä-Suomen vesioikeus on puolestaan 2 päi-
27731: suudessa on korvannut ja jatkuvasti korvaa vänä heinäkuuta 1964 antanut päätöksensä
27732: jäteveden aiheuttamia vahinkoja huomatta- maataloushallituksen vesioikeudelle asiassa
27733: vasti suuremmassa määrin kuin mitä käsillä tekemän ilmoituksen johdosta. Vesioikeus to-
27734: olevaa eduskuntakyselyä laadittaessa ilmei- teaa päätöksessään mm. että: "yhtiön Kuus-
27735: sesti on ollut asianomaisen kansanedustajan järven kunnassa harjoittamassa kaivostoimin-
27736: tiedossa. nassa syntynyttä jätettä on vuosien 1928 ja
27737: Kyselyssä kiinnitetään erikoista huomiota 1954 välisenä aikana sijoitettu sanotun kun-
27738: siihen, että näillä alueilla olisi pohjavesissä nan Outokummussa sittemmin käyttämättö-
27739: alkanut esiintyä I luokkaan kuuluvia myrk- mälle niin sanotulle vanhalle jätealueelle ja
27740: kyjä (mm. syanidia) sellaisia määriä, jotka että mainittuun jätteeseen konsentroituneista
27741: ovat sekä ihmisille että eläimille erittäin syaniyhdisteistä on luonnonolosuhteissa va-
27742: vaarallisia. Tässä yhteydessä todettakoon, pautunut ja edellä mainitulla Likokorven ti-
27743: etteivät kaikki syanidit ole yhtä vaarallisia lalla olevaan pohjaveteen joutunut syanidia
27744: ja niinpä v. 1946 annetun myrkkyasetuksen siinä määrin, että syanidipitoisuus tuossa
27745: mukaan katsotaan I luokan myrkyiksi "Sy- pohjavedessä on kohonnut maataloushallituk-
27746: aanivety-yhdistykset, joihin luetaan myös sen ilmoittamaan määrään sekä että Korho-
27747: kompleksiset syanidit paitsi ferro- ja ferri- selle Likokorven tilan omistajana on yhtiön
27748: syanidit". Ministeriön tietämän mukaan juuri toimesta talousveden saantia varten raken-
27749: viimemainitut tulevat kysymykseen Outo- nettu Kuusjärven kunnan vesijohtoverkkoon
27750: kummun kaivoksen rikastamon jätevesien liitetty vesijohto." Päätöksessään vesioikeus
27751: yhteydessä. Yhtiö ilmoittaa, että sen rikas- velvoitta.a yhtiön seuraamaan pohjaveden
27752: tamon jätelietteestä, jätealueelta poistuvan syanipitoisuutta vanhan jätealueen eteläpuo-
27753: veden vastaanottavan Ruutunjoen vedestä ja lella maataloushallituksen tarkastaman tark-
27754: jätevahinkoalueen pohjavesistä on otettu sa- kailusuunnitelman mukaisesti ja mikäli sya-
27755: toja vesinäytteitä eikä näissä ole tavattu kan- nipitoisuuden jossakin alueen pohjaveden
27756: sainvälisen suosituksen juomavedelle asetta- ottamossa todetaan ylittäneen kansainvälisen
27757: man syanipitoisuuden ylittäviä arvoja syani- juomaveden laatusuosituksen, välittömästi
27758: dia. Tämä raja on erittäin alhainen ja siten ryhtymään toimittamaan käyttökelpoista ta-
27759: tutkimus- ja määränmittaamiskeinojen kehit- lousvettä riittävissä määrin pohjavettä tuol-
27760: täminen on syanidien esiintymistä koskeneen laisesta ottarnosta ottaneille. Suoritettujen
27761: ilmoituksen jälkeen aiheuttanut huomattavas- analyysien tulokset on välittömästi niiden
27762: ti työtä. Toisaalta on osoitettu, että syani- valmistuttua toimitettava maataloushallituk-
27763: deja voi syntyä myös puhtaissa luonnonolo- selle ja Pohjois-Karjalan maanviljelysinsinöö-
27764: suhteissa ja että eräät lannoitusaineet, joita ripiirille.
27765: 4
27766:
27767: Kaiken edelläesitetyn johdosta on todet- dessa, jossa yhteydessä suoritetaan laajoja
27768: tava, että Outokumpu Oy:n jätevesistä on perusteellisia tutkimuksia vahinkoalueen ja
27769: lähiasutukselle kylläkin haittavaikutuksia, -vaikutusten määrittelemiseksi, Hallituksella
27770: mutta että yhtiön taholta on näitä jatkuvas- ei nyt ole syytä ryhtyä asiassa erikoistoimen-
27771: ti pyritty korvaamaan. Kun toisaalta taas piteisiin, vaan se on käsiteltävä loppuun vesi-
27772: koko Outokummun kaivoksen jätevesikysymys lain säätämässä järjestyksessä.
27773: parhaillaan on esillä Itä-Suomen vesioikeu-
27774: Helsingissä, syyskuun 11 päivänä 1964.
27775:
27776:
27777: V.t. Kauppa- ja teollisuusministeri Martti Niskala.
27778: 5
27779:
27780:
27781:
27782:
27783: Till Riksdagens Herr Talman.
27784:
27785: 1 det syfte som nämnes i 37 § 1 mom. förmån, som förorsakas ägarna av jord- och
27786: riksdagsordningen har riksdagsman A. Holo- vattenområden inom det begränsade område,
27787: painen till vederbörande medlem av Rege- där förorening av vattnet icke helt kan för-
27788: ringen för avgivande av svar ställt följande hindras, skall härvid gottgöras på ersätt-
27789: spörsmål: ningsväg.
27790: Outokumpu gruvan har varit i funktion
27791: ''Vilka åtgärder ämnar Regeringen redan i ett halvt sekel, men dess produktion
27792: vidta, för att Outokumpu Osakeyhtiös har under denna tid höjts så att även mäng-
27793: lagstridiga verksamhet att utsläppa derna av avloppsvatten ökat. Å andra sidan
27794: giftigt avloppsvatten i vattendragen har på 1950-talet ett nytt avloppsområde ta-
27795: med det snaraste skall förhindras f' gits i bruk, och i samband med denna åt-
27796: gärd fästes uppmärksamhet vid att avlopps-
27797: Såsom svar på det framställda spörsmålet vatten icke skulle kunna överföras i grund-
27798: får jag vördsamt anföra följande: vatten såsom vid det gamla avloppsområdet
27799: Grundandet av en industri i det inre av uppenbarligen skett. Förorening av vatten-
27800: landet innebär i många fall omfattande un- dragen inom ett visst område har dock icke
27801: dersökningar och åtgärder för att avlopps- helt kunnat förhindras. Fördenskull har
27802: vattenfrågan skall kunna lösas på ett godtag- man strävat till att ersätta vederbörande för
27803: bart sätt. de skador, som förorsakats jordägarna genom
27804: Dessa frågor är särskilt svårlösa i sam- förorening av vattendragen, genom engångs-
27805: band med gruvverksamhet, enär platsen för eller årliga ersättningar. Angående dessa an-
27806: malmfyndigheten härvid ä ven bestämmer för bolaget såsom sin förklaring följande:
27807: platsen för anrikningsverket och platsen allt- - För brunnar, som blivit förstörda ge-
27808: så icke i enlighet med vattenskyddsprincipen nom att avloppsvatten trängt in i grund-
27809: kan väljas vid så stora vattendrag, att ström- vattnet, har erlagts ersättning och ifrågava-
27810: draget skulle medföra tillräckligt stark ut- rande hushålls vattenfråga har lösts genom
27811: spädning. Emellertid är användandet av ke- att till dem dragits vattenledning endera
27812: miikalier i de flesta fall nödvändigt, och av- från Outokumpus vattenledningsnät eller
27813: loppsvattenfrågan skulle sålunda då den är från någon av de många bergbrunnar, som
27814: som värst t.o.m. kunna utgöra ett hinder för borrats för detta ändamål.
27815: utnyttjandet av malmfyndigheten. Uppen- - För de skador, som av avloppsvattnet
27816: barligen kan man icke heller ställa en så- förorsakats fiskebeståndet, har för två små
27817: dan fordring, att avloppsvattnet borde ren- sjöars vidkommande erlagts engångsersättning
27818: göras i sådan grad, att det skulle bli dugligt i samband med utmålsförrättningen. Till två
27819: som dricksvatten, enär en avsevärd del av skifteslag, som äger av avfallsvattnet för-
27820: våra naturliga vattendrag icke heller upp- orenade vatten utanför ovannämnda sjöar,
27821: fyller de internationella fordringarna på erlägges årlig ersättning i enlighet med av
27822: dricksvatten. Ur helhetssynpunkt gäller det sakkunnig uppgjord beräkning.
27823: härvid att finna sådana fordringar för av- - Då det påstods, att avloppsvattnet skulle
27824: loppsvattnet, att å ena sidan vattnets kvali- förorsaka skador på odlingsmarker, anskaf-
27825: tet icke på ett oskäligt stort område försva- fades i ärendet en utredning som verkställ-
27826: gas, men att å andra sidan icke heller allt- des av Pohjois-Karjalan maanviljelysseura
27827: för stora hinder lägges för näringslivets ut- med sakkuninghjälp av Landbrukets forsk-
27828: veckling i en stor del av landet. Förlust av ningscentral. 1 detta sammanhang kunde
27829: 6
27830:
27831: man i0ke konstatera några tydligt av avfalls- skadeområdets grundvatten utan att man i
27832: vattnet förorsakade skador. Dock har på bo- dessa funnit sådana cyanidvärden, som skulle
27833: lagets åtgärd i enlighet med planer, som överskrida de fordringar angående cyanid-
27834: uppgjorts av Norra Karelens landbruksingen- halten i dricksvatten som den internationella
27835: jörsdistrikt, verkställts torrläggningar, ge- rekommendationen ställer. Denna gräns är
27836: nom vilka det varit möjligt att sänka grund- synnerligen låg och utvecklandet av forsk-
27837: vattnets alltför höga nivå, som medfört olä- nings- och mätningsmetoderna har sålunda
27838: genheter för odlingsmarker. efter anmälningen om cyaniders förekomst
27839: - Då vattnet i Sysmäjärvi, vars areal är föranlett mycket arbete. Å andra sidan har
27840: ca 650 ha, svämmar över, stiger det förore- det påvisats att cyanider kan uppstå även
27841: nade sjövattnet över strändernas odlings- under rena naturförhållanden och att vissa
27842: marker. Bolaget erlägger årligen ersättning gödselämnen, som säljes även i Outokumpu,
27843: enligt sakkunnigs beräkning till ägarna av vid undersökning ger stark cyanidreaktion.
27844: odlingsmarkerna vid stränderna för den ska- Enligt av Statens veterinärmedicinska anstalt
27845: da, som föranledes av det översvämmade utförda undersökningar har det icke konsta-
27846: vattnets förorening. Översvämningarna har terats att avloppsvattnet skulle ha föranlett
27847: under de senaste åren förvärrats, då torrlägg- djursjukdomar, fastän betande boskap under
27848: ning och rensning utförts ovanom Sysmäjärvi hela betessäsongen endast kunnat dricka av
27849: sjö och rensningsplanen för Sysmäjoki å det förorenade vattnet i Sysmäjärvi.
27850: nedanom sjön icke kunnat vevkställas. I spörsmålet nämnes, att Länsstyrelsen i
27851: - Skador, som på vissa närbelägna sanka Norra Karelens Iän icke skulle ha avgivit ut-
27852: skogmarker eventuellt av avloppsvattnet för- slag på en anhållan om handräckning an-
27853: orsakats skogsväxten, har ersatts. Outokumpu gående avloppsvattenfrågan i Outokumpu.
27854: Oy skulle på egen bekostnad ha utfört torr- Såsom rättelse må nämnas, att länstyrelsen
27855: dikning av ifrågavarande område i enlighet den 11 mars 1964 utfärdade ett beslut enligt
27856: med en av Centralskogssällskapet Tapio upp- vilket den icke fann utrett, att Outokumpu
27857: gjord plan, men några av jordägarna mot- Oy skulle ha brutit mot vattenlagen eller för-
27858: satte sig planens verkställighet. anlett uppenbar fara för annans liv, hälsa
27859: Av det ovanstående framgår, att bolaget i eller egendom eller förorsakat allmänt men,
27860: verkligheten ersatt och alltjämt ersätter av och avslog på denna grund ansökan.
27861: avloppsvatten förorsakade skador i betydligt Östra Finlands vattendomstol har å sin
27862: större omfattning än vad vederbörande riks- sida den 2 juli 1964 utfärdat beslut med
27863: dagsman vid utarbetandet av riksdagsspörs- anledning av lantbruksstyrelsens till vatten-
27864: målet i fråga uppenbarligen haft kännedom domstolen i ärendet inlämnade anmälan. Vat-
27865: om. tendomstolen finner i sitt utslag bl.a., att:
27866: I spörsmålet fästes särskild uppmärksamhet "avfall, som uppstått vid av bolaget i Kuus-
27867: vid att det inom dessa områden i grundvatt- järvi kommun idkade gruvverksamhet, under
27868: net skulle begynt förekomma gifter av I åren 1928-1954 förlagts till det i Outo-
27869: klass (bl.a. cyanid) i sådana mängder, vilka kumpu i sagda kommun befintliga sedermera
27870: är synnerligen farliga för såväl människor oanvända s.k. gamla avfallsområdet och att
27871: som djur. I detta sammanhang må konstate- av i sagda avfall under naturförhållanden
27872: ras, att alla cyanider icke är lika farliga, och koncentrerade cyanidföreningar frigjorts
27873: sålunda hänföres i enlighet med förordningen cyanid, som hamnat i ovannämnda Likokorpi
27874: av år 1946 om gifter till gifter av första lägenhets grundvatten, så att cyanidhalten i
27875: klass "cyanväteföreningarna, till vilka även sagda grundvatten stigit till den av lant-
27876: hänföras komplexa cyanider utom ferro- och bruksstyrelsen meddelade mängden, samt att
27877: ferricyaniderna". Enligt vad ministeriet har till Korhonen i egenskap av ägare av Liko-
27878: sig bekant är det just de sistnämnda, som korpi lägenhet genom bolagets försorg för
27879: kommer ifråga i samband med avloppsvattnet erhållande av hushållsvatten byggts en till
27880: från Ou:tokum pu anrikningsverk. Bolaget Kuusjärvi kommuns vattenledningsnät an-
27881: meddelar, att hundratals vattenprov tagits sluten vattenledning." I sitt utslag förplik-
27882: av anrikningsverkets avloppsslam, vattnet i tar vattendomstolen bolaget att följa med
27883: Ruutunjoki å, som mottar det från avlopps- cyanidhalten söderom det gamla avfallsom-
27884: området avrinnande vattnet, och avlopps- rådet i enlighet med den av lantb:ruksstyrel-
27885: 7
27886:
27887: sen uppgjorda kontrollplanen och att, om nog för den närliggande bosättningen med-
27888: cyanidha:lten vid någon grundvattentäkt för olägenheter, men att man från bolagets
27889: konstateras ha överskridit den i internatio- sida hela tiden strävat till att ersätta dessa.
27890: nella rekommendationen för dricksvattnets Då å andra sidan Outokumpu gruvans hela
27891: kvalitet nämnda, omedelbart vidtaga åtgär- avloppsvattenfråga som bäst är anhängig vid
27892: der för leverans av brukbart hushållvatten Östra Finlands vattendomstol i vilket sam-
27893: i tillräc:klig mängd till dem, som tagit vatten manhang omfattande och grundliga under-
27894: ur sådan vattentäkt. Resultaten av utförda sökningar utföres för bestämmande av skade-
27895: analyser skall omedelbart efter färdigställan- området och -verkningarna, har Regeringen
27896: det insändas till lantbruksstyrelsen och icke nu anledning att i ärendet vidta sär-
27897: N orra Karelens lantbruksingenjörsdistrikt. skilda åtgärder, utan bör ärendet slutbehand-
27898: På grund av allt det ovanförda bör kon- las i den ordning vattenlagen stadgar.
27899: stateras, att Outokumpu Oy:s avloppsvatten
27900: Helsingfors den 11 september 1964.
27901:
27902:
27903: T.f. Handels- och industriminister Martti Niskala
27904:
27905:
27906:
27907:
27908: E 669/64
27909: 1
27910: 1
27911: 1
27912: 1
27913:
27914:
27915:
27916:
27917: 1
27918: 1
27919: 1
27920: 1
27921:
27922:
27923:
27924:
27925: 1
27926: 1
27927: 1
27928: 1
27929:
27930:
27931:
27932:
27933: 1
27934: 1
27935: 1
27936: 1
27937: Kysymys N: o 91.
27938:
27939:
27940:
27941:
27942: Hyytiäinen ym.: Lentotoiminnan vaaranalaisuudesta Mal-
27943: min lentoasemalla.
27944:
27945:
27946: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
27947:
27948: Siitä, että Helsingin kaupungissa sijait- 20 107 nousua ja sille suoritettu 20 103 las-
27949: sevan Malmin lentokentän vuonna 1939 kua eli käyttöä ollut suunnilleen kaksi ker-
27950: tehty betonipäällys on painuessaan suope- taa enemmän kuin Seutulan kentällä. Ken-
27951: räisessä maastossa puolisen metriä alaspäin tän pinnan huono kunto vaikuttaa lentotur-
27952: pahasti lohkeillut ja rikkoutunut, on ollut vallisuutta huonontavasti myös siten, että
27953: seurauksena, että kentällä on tapahtunut sen aiheuttama tärinä rasittaa lentokonei-
27954: viime aikoina lentokoneiden potkureiden ja den erilaisia laitteita rullausvaiheessa. Kai-
27955: kannuspyörien rikkoutumisia vain hyvän on- ken lisäksi on painavana seikkana otettava
27956: nen varjellessa pahimmilta seuraamuksilta. huomioon vielä, että Malmin kenttä on
27957: Eilispäivänä sattui kuitenkin ensimmäinen va- myös ambulanssilentojen asemapaikka.
27958: kavampi tapaus, jolloin laskua yrittäneen len- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyk-
27959: tokoneen toinen laskupyörä törmäsi kohon- sen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esitämme
27960: neeseen betonilevyyn ja irtosi ja lentäjä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27961: joutui tekemään pakkolaskun Seutulan ken- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27962: tälle. Kun itse kentän kunto täten on hen-
27963: genvaarallinen ja kun lisäksi valaistuslait- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27964: teet ovat epäluotettavat, lähetysmisvalot Malmin lentoasema on kiitoratojen
27965: puuttuvat eräiltä radoilta kokonaan, len- pinnan epätasaisuuksien ja eri tur-
27966: nonjohtotornissa on huomattavia puutteita vallisuuslaitteiden puutteellisuuksien
27967: ja palokuntana toimii yksi mies, ei Suo- johdosta lentotoiminnan vaaranalai-
27968: men vilkkaimman siviililentokentän taso ole seksi saattavassa kunnossa; ja jos on,
27969: läheskään edes välttäviä vaatimuksia vas- mitä Hallitus aikoo tehdä mainittu-
27970: taava, ja kuitenkin viimeisen tilaston mu- jen epäkohtien pikaiseksi poistami-
27971: kaan tältä kentältä on tapahtunut vuodessa seksi?
27972: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1964.
27973:
27974: Veikko Hyytiäinen. Sulo Suorttanen. Ensio Partanen.
27975:
27976:
27977:
27978:
27979: E 672/64
27980: 2
27981:
27982:
27983:
27984:
27985: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27986:
27987: Kansanedustaja Veikko Hyytiäinen ym. sairas-, koulutus- ym. kevyempään lento-
27988: ovat Teidän välityksellänne, Herra Puhe- toimintaan, jota lentoturvallisuussyistä ei
27989: mies, jättäneet, valtiopäiväjärjestyksen 37 ole tarkoituksenmukaista keskittää säännöl-
27990: §: n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa, lisessä aikataulunmukaisessa liikenteessä
27991: sellaisena kuin tämä lainkohta on 5 päivänä käytettävälle lentokentälle. Tällaiseen käyt-
27992: marraskuuta 1948 annetussa laissa, halli- töön Malmin lentokenttä soveltuu edelleen-
27993: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi kin kohtalaisen hyvin.
27994: seuraavan, viime toukokuun 29 päivänä päi- Helsingin kaupungin Malmin lentokent-
27995: vätyn ja samana päivänä tiedokseni tulleen tää varten luovuttama ns. Tattarisuon vil-
27996: kysymyksen: jelysalue on entistä merenpohjamaastoa,
27997: jonka maaperä on vesipitoista urpasavea.
27998: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että Maapohjalle tarpeellisen kantavuuden ai-
27999: Malmin lentoasema on kiitoratojen kaansaamiseksi ajettujen hiekka- ja sora-
28000: pinnan epätasaisuuksien ja eri tur- kerrosten, kestopäällysteen sekä liikenteen
28001: vallisuuslaitteiden puutteellisuuksien aiheuttaman kuormituksen vaikutuksesta
28002: johdosta lentotoiminnan vaaranalai- maapohja on veden siitä poistuessa tiivisty-
28003: seksi saattavassa kunnossa; ja jos on, nyt, mutta samalla kentän pinta laskeutu-
28004: mitä Hallitus aikoo tehdä mainit- nut keskimäärin noin 50 cm. Painuminen ei
28005: tujen epäkohtien pikaiseksi poistami- kuitenkaan ole ollut joka kohdasta tasaista,
28006: seksi~" vaan betonilaattoihin on syntynyt painan-
28007: teita ja rikkoutumia. Savisorapäällysteiset
28008: Kysymyksen johdosta esitän kunnioittaen kiitotienosat on tasoitettu höyläyksen ja la-
28009: seuraavaa: nauksen avulla ja ne on voitu pitää tyydyt-
28010: Malmin lentokenttä rakennettiin siviililii- tävässä kunnossa. Betonipäällysteisillä
28011: kennettä varten 1930-luvun puolivälissä val- osilla on painanteita pyritty kohottamaan
28012: tion ja Helsingin kaupungin välillä tehdyn ja tasaisuutta parantamaan pumppaamaila
28013: sopimuksen pohjalla silloin ensimmäisen betonilaattojen alle hiedasta, ruokamullasta,
28014: luokan lentokentälle asetettuja vaatimuksia sementistä ja vedestä muodostettua massaa.
28015: noudattaen, kaupungin maksaessa puolet Viime keväänä roudan sulamisen jälkeen
28016: lentokentän rakennuskustannuksista sekä lentokentällä suoritetussa tarkastuksessa
28017: luovuttaessa lentokenttää varten tarvitta- kuitenkin todettiin, että betonilaatat olivat
28018: van maa-alueen korvauksetta valtion hal- siinä määrin epätasaisia ja rikkonaisia, ettei
28019: lintaan. Lentokentän neljä 800 m pituista kenttää entisellä korjausmenetelmällä enää
28020: lditotietä, asema- ja lennonvarmistusraken- ollut mahdollisuutta saada liikennettä tyy-
28021: nuksen edustalla oleva asemataso, lentoko- dyttävään kuntoon, vaan kiitoteillä oli lii-
28022: nesuojan edusta ja näiden väliset yhdystiet kenneturvallisuuden parantamiseksi suoritet-
28023: päällystettiin kesällä 1939 sementtibetoni- tava aikaisempaa perusteellisempi vuosikor-
28024: päällysteellä. Malmin lentokentältä aloitet- jaus tasoittamalla painanteet hienorakei-
28025: tiin säännöllinen lentoliikenne 16. 12. 1936 sella asfalttibetonimassalla. Molempien lii-
28026: ja sitä käytettiin sekä koti- että ulkomai- kenteessä nykyisin käytettävien kiitoteiden
28027: sessa vuorolentoliikenteessä aina syksyyn korjaustyö on jo loppuun suoritettu kulu-
28028: 1952 asti, jolloin Helsingin uusi lentoasema neen kesäkuun aikana.
28029: valmistui liikennekuntoon. Sen jälkeen Mal- Mitä Malmin lentokentän valaistuslaittei-
28030: min lentokenttää, on käytetty posti-, tilaus-, siin tulee, on lentokentän molemmat liiken-
28031: 3
28032:
28033: teessä nykyisin käytettävät kiitotiet varus- asennustöiden tultua loppuun suoritetuksi
28034: tettu matalatehoisilla kiitotievaloilla ja ma- syksyn kuluessa tulevat entisestään tehos-
28035: talatehoisella lähestymisvalolinjalla. Kun tamaan lennonvarmistuspalvelua ja täyttä-
28036: Helsingin lentokentällä on suurtehoiset mään yhä kasvavan liikenteen vaatimukset.
28037: kenttävalaistuslaitteet, ei sellaisia toistai- Samalla tullaan tornissa suorittamaan myös
28038: seksi ole katsottu aiheelliseksi hankkia eräitä viestiteknillisiä muutostöitä.
28039: Malmin lentokentälle, joka ympäristössä Kysymyksessä mainitusta ensimmäisestä
28040: olevien lentoesteiden vuoksi ei muutenkaan vakavammasta tapauksesta. Malmin lento-
28041: sovellu huonon näkyväisyyden vallitessa kentällä, jolloin laskua yrittäneen lento-
28042: harjoitettavaan lentotoimintaan. Suurtehoi- koneen laskutelineen toinen pyörä olisi tör-
28043: nen kiitotie- ja lähestymisvalojärjestelmä männyt kohonneeseen betonilevyyn ja ir-
28044: on asennettu toistaiseksi vain tärkeimmille ronnut, on todettava, että se ei johtunut
28045: säännöllisessä aikataulunmukaisessa liiken- kentän huonosta kunnosta, sillä lasku ta-
28046: teessä käytettäville lentokentillemme. Len- pahtui kiitotien tasaiselle 600 m pituiselle
28047: toasemalla on myös sekä vaahto- että jau- soraosalle (kiitotien koko pituus 1 400 m),
28048: hesammutusauto ja sen palovarusteet ovat vaan kuten vaurion johdosta suoritetuissa
28049: täydellisemmät kuin monen muun lento- tutkimuksissa on ilmennyt, koneen toisen
28050: asemamme. Lentoasemalla on lisäksi palo- pyörän sisärenkaaseen syntyneestä hierty-
28051: päivystys koko sen aukioloajan. mästä. Tästä syystä rengas pääsi räjähtä-
28052: Malmin lentoaseman asemarakennuksen· mään irroten myöhemmin pyörän vanteesta.
28053: lennonjohtotorni on vastaavanlainen kuin Pyörästä irronneet osat löytyivät koneen
28054: muilla vanhemmilla lentoasemillamme ja tulosuunnasta katsoen ennen epätasaisen be-
28055: sen voidaan laitteidensa puolesta katsoa toniosan alkua.
28056: täyttäneen liikenteen sille asettamat vaati- Kaiken edellä esitetyn perusteella katson,
28057: mukset. Myönnettyjen määrärahojen puit- että Malmin lentoasema, huomioonottaen
28058: teissa on kuitenkin jo hankittu uusien kan- sen kiito- ja yhdysteillä viimeksi suoritetut
28059: sainvälisten vaatimusten mukaisia radiopu- korjaus- ja parannustyöt tyydyttävästi
28060: helin- ym. laitteita ja mittareita, jotka täyttää sille asetetut vaatimukset.
28061: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
28062:
28063:
28064: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri JJ!. Niskala.
28065: 4
28066:
28067:
28068:
28069:
28070: '1' i 11 R i k s d a g e n s H e r r '1' a lm a n.
28071:
28072: Genom Eder förmedling, Herr Talman, samhet, viiken det av flygsäkerhets-
28073: har riksdagsman Veikko Hyytiäinen m. fl. synpunkter icke är ändamålsenligt att kon-
28074: i det syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. riks- centrera tili ett flygfält, som användes för
28075: dagsordningen, sädant detta lagrum lyder regelbunden tidtabellsenlig trafik. För
28076: i lagen den 5 november 1948, till veder- dylikt bruk lämpar sig Malms flygfält allt-
28077: börande medlem av regeringen för av- jämt ganska bra.
28078: givande av svar ställt följande den 29 Det av Helsingfors stad för Malms flyg-
28079: sistlidna maj daterade spörsmäl, som jag fält upplåtna s.k. Tattarmossens odlings-
28080: samma dag erhöll kännedom om: område består av tidigare havsbotten vars
28081: jordmån är vattenhaltig jäslera. På grund
28082: ,Är Regeringen medveten om att av de för bärigheten nödvändiga sand- och
28083: Malms flygplats på grund av ojämn- gruslagren, som körts till området, perma-
28084: heterna i rullbanornas yta och brist- nentbeläggningen samt den av trafiken
28085: fälligheterna i olika säkerhetsanord- förorsakade belastningen har marken ge-
28086: ningar är i sädant skick, att den nom att vattnet dragit sig undan blivit
28087: utsätter flygverksamheten för fara, mer kompakt, men samtidigt har fältets
28088: och oni. sä är fallet, yta sjunkit i medeltal ca 50 cm. Nedsjunk-
28089: vad har Regeringen för avsikt att ningen har dock icke skett jämnt på alla
28090: göra för att nämnda olägenheter med ställen utan har i betongplattorna uppstått
28091: det snaraste skall bli avlägsnade?" sänkor och söndrigheter. De med lergrus
28092: belagda delarna av rullbanorna har utjäm-
28093: Med anledning av spörsmälet fär jag nats genom hyvling och sladdning och har
28094: vördsamt anföra följande: kunnat hållas i tillfredsställande skick. På
28095: Malms flygfält byggdes för civiltrafik i de med betong belagda delarna har man
28096: medlet av 1930-talet pä basen av ett avtal försökt höja nersjunkningarna och för-
28097: mellan staten och Helsingfors stad i enlig- bättra jämnheten genom att under betong-
28098: het med de fordringar, som dä ställdes på plattorna injektera en massa bestående av
28099: flygfält av första klass, varvid staden sand, matjord, cement och vatten. Vid en
28100: bestred hälften av flygfältets byggnadskost- inspektion, som senaste vår efter tjälloss-
28101: nader samt ställde det för flygfältet er- ningen verkställdes på fältet, konstaterades
28102: forderliga jordområdet till statens för- dock, att betongplattorna var till den grad
28103: fogande utan vederlag. Flygfältets fyra 800 ojämna och söndriga, att fältet med hjälp
28104: m långa rullbanor, stationsplanen framför av den tidigare reparationsmetoden ickc
28105: stations- och flygsäkringsbyggnaden, plat- längre kunde fås i sådant skick, som skulle
28106: sen framför flygplanshangaren och förbin- vara tillfredsställande för trafiken, utan
28107: delsevägarna mellan dem belades sommaren mäste man för förbättrande av trafiksäker-
28108: 1939 med cementbetongbeläggning. Den heten på rullbanorna verkställa en grund-
28109: reguljära flygtrafiken från Malms flygfält ligare årsreparation än tidigare genom att
28110: inleddes 16. 12. 1936 och fältet användes utjämna de nedsjunkna ställena med fin-
28111: såväl för inhemsk som för utländsk linje- kornig asfaltbetongmassa. Reparationsarbe-
28112: trafik ända till hösten 1952, då Helsingfors tet på de båda rullbanorna, som numera
28113: nya flygstation blev färdig att tagas i bruk användes, slutfördes redan under senaste
28114: för trafiken. Sedan dess har Malms flyg- juni månad.
28115: fält använts för post-, charter-, sjuktrans- Vad belysningsanordningarna på Malms
28116: port-, utbildnings- o.a. lättare flygverk- flygfält beträffar, har de båda rullbanorna,
28117: 5
28118:
28119: som numera användes på fältet i trafiken, ytterligare effektivera flygsäkerhetstjänsten
28120: försetts med lågintensiva rullbaneljus och och uppfylla den alltjämt växande tra-
28121: med en lågeffektiv inflygningsljuslinje. Då fikens krav. Samtidigt kommer även vissa
28122: högintensiva fäl tbelysningsanordningar fin- signaltekniska ändringsarbeten att utföras
28123: nes på Helsingfors flygfält, har man icke i tornet.
28124: ansett det nödigt att tills vidare anskaffa Med anledning a v det i spörsmålet
28125: sådana till Malms flygfält, som på grund nämnda första allvar ligare tillbudet på
28126: av i omgivningen befintliga flyghinder icke Malms flygfält, varvid det ena hjulet i
28127: heller annars lämpar sig för flygverksam- landningsstället på ett flygplan, som för-
28128: het vid dålig sikt. Högintensivt rullbane- sökte landa, skulle ha törnat mot en upp-
28129: och inflygningsljussystem har tills vidare höjd betongplatta och därvid lossnat, bör
28130: endast installerats på våra viktigaste flyg- konstateras, att tillbudet icke berodde på
28131: fält, som används för regelbunden tid- fältets dåliga skick, ty landningen skedde
28132: tabellsenlig trafik. Flygplatsen har även på rullbanans 600 m långa jämna grusdel
28133: såväl skum- som pulversläckningsvagn och (rullbanans hela längd är 1400 m), utan-
28134: dess brandanordningar är fullständigare än såsom vid den med anledning av olyckan
28135: på mången annan flygplats i landet. Därtill verkställda undersökningen framgått - på
28136: finnes vid flygplatsen branddejour under en i det ena hjulets inre däck uppkommen
28137: hela den tid den öppenhålles. skavning. Av denna orsak exploderade rin-
28138: Kontrolltornet i stationsbyggnaden på gen och lossnade sedan från hjulskenan.
28139: Malms flygplats utgör en motsvarighet tili De delar, som lossnat från hjulet, hittades
28140: tornen på våra övriga äldre flygplatser och från planets ankomstriktning sett före bör-
28141: man måste anse, att det vad anordningarna jan av den ojämna betongdelen.
28142: beträffar uppfyllt de krav trafiken ställt På grund av det ovan anförda anser jag,
28143: på det. Inom ramen för beviljade anslag att Malms flygplats, med beaktande av de
28144: har dock redan anskaffats radiotelefon- senaste på dess rull- och förbindelsebanor
28145: m. fl. anordningar och mätare, som mot- utförda reparations- och förbättringsarbe-
28146: svarar de nya internationella fordringarna, tena, på ett tillfredsställande sätt uppfyller
28147: och vilka, sedan installeringsarbetena under på den ställda krav.
28148: höstens lopp blivit slutförda, kommer att
28149: Helsingfors den 11 september 1964.
28150:
28151:
28152: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena M. Niskala.
28153:
28154:
28155:
28156:
28157: E 672/64
28158: 1
28159:
28160: 1
28161:
28162: 1
28163:
28164: 1
28165:
28166:
28167:
28168: 1
28169:
28170: 1
28171:
28172: 1
28173:
28174: 1
28175:
28176:
28177:
28178:
28179: 1
28180:
28181: 1
28182:
28183: 1
28184:
28185: 1
28186: Kysymys N: o 92.
28187:
28188:
28189:
28190:
28191: J. Mäkelä ym.: Suomen Reservin Aliupseerien Liiton vuosi-
28192: kokouksessa pidetyn puheen sisällöstä.
28193:
28194:
28195: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
28196:
28197: Huhtikuun 17 päivänä 1964 allekirjoitta- Huhtikuun 17 päivänä 1964 päivätyn kyse-
28198: neet kansanedustajat jättivät Eduskunnan lymme perusteluihin, edellä olevaan sekä va;l-
28199: puhemiehelle VJ :n 37 § :n mukaisesti halli- tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
28200: tuksen asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi viitaten esitämme valtioneuvoston asianomai-
28201: tarkoitetun kysymyksen. Tähän kysymykseen senen vastattavaksi kysymyksen:
28202: saatiin puolustusministeri K. 0. Leinosen
28203: allekirjoittama vastaus, joka toukokuun 16 Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
28204: päivänä eduskunnan täysi-istunnossa jaettiin miota siihen, että Suomen Reservin
28205: edustajille. Vastauksessa hallitus ilmoitti kan- Aliupseerien Liiton vuosikokouksessa,
28206: tansa vain kaksiosaisen kysymyksemme jäl- joka pidettiin Porissa huhtikuun 12
28207: kimmäiseen osaan. Sen sijaan kysymyksemme päivänä, on julkisuuteenkin saatetussa
28208: ensimmäinen osa sivuutettiin vastauksessa puheessa kyseisen järjestön nimissä
28209: täysin. Koska vastauksessa ei myöskään esi- esitetty ajatuksia, joita mielestämm~
28210: tetty valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 mo- on selvästi pidettävä soveltumattomina
28211: mentin edellyttämällä tavalla niitä syitä, maamme omaksumaan rauhanpolitiik-
28212: miksi vastausta kysymyksemme oleellisim- kaan?
28213: paan osaan ei annettu, katsomme, että mei-
28214: dän on pakko uudistaa kysymyksemme tältä
28215: osin.
28216: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1964.
28217:
28218: Juho Mäkelä. Kelpo Gröndahl.
28219: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
28220:
28221:
28222:
28223:
28224: E 649/64
28225: 2
28226:
28227:
28228:
28229: E d u s kunnan He r r a Puh e m i e h e ll e.
28230:
28231: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- voitaneen katsoa tässä yhteydessä lähinnä
28232: tissa mainitussa tarkoituksessa on Herra Pu- olevan kysymys, on hallitusmuodon mainitun
28233: hemies lähettänyt minulle jäljennöksen kan- pykälän mukaisesti annettu erillisillä iaeilla.
28234: sanedustaja J. Mäkelän ym. jättämästä kysy- Yhdistymisvapautta koskevat säännökset
28235: myksestä, jossa vastattavakseni esitetään: sisältyvät 4 päivänä tammikuuta 1919 annet-
28236: tuun lakiin yhdistyksistä siihen myöhemmin
28237: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- tehtyine muutoksineen. Yhdistyslain mukaan
28238: miota siihen, että Suomen Reservin voidaan yhdistys, jos se toimii vastoin lakia
28239: Aliupseerien Liiton vuosikokouksessa, tai hyviä tapoja taikka jos se on tarkoitettu
28240: joka pidettiin Porissa huhtikuun 12 lakia kiertäen jatkamaan jonkin lakkautetun
28241: päivänä, on julkisuuteenkin saatetussa yhdistyksen toimintaa, tuomioistuimen pää-
28242: puheessa kyseisen järjestön nimissä töksellä julistaa lakkautetuksi. Sen ohessa
28243: esitetty ajatuksia, joita mielestämme on sisäasiainministeriöllä ja iääninhallituk-
28244: on selvästi pidettävä soveltumatto- sella valta toistaiseksi kieltää tällaisen yhdis-
28245: mina maamme omaksumaan rauhanpo- tyksen toiminnan jatkaminen, mutta on
28246: litiikkaan?" kielto lyhyessä määräajassa alistettava tuo-
28247: mioistuimen vahvistettavaksi. Esillä olevassa
28248: Niin kuin kysymyksen peruste! uista käy kysymyksessä tarkoitetussa puheessa, jonka
28249: selville, kansanedustaja Mäkelä ym. ovat kat- pääasiallisesta sisällöstä olen ollut tietoinen
28250: soneet, että viime toukokuun 16 päivänä vastatessani samassa asiassa aikaisemmin teh-
28251: ·asimnomaisten edellisen huhtikuun 17 päi- tyyn kysymykseen, ei asiasta saatavasta selvi-
28252: vänä allekirjoittamaan kysymykseen (kysy- tyksestä päätellen ole esitetty sellaista, joka
28253: mys n:o 58) annetussa vastauksessa on si- saattaisi antaa aihetta olettaa Reservin Ali-
28254: vuutettu tuohon kysymykseen sisältynyt nyt- upseerien Liiton olevan saamassa eräiden ai-
28255: temmin uudistettu kysymys. ka:naan lakkam.tettujen järjestöjen toiminnan
28256: Puheena olevaan kysymykseen, joka niin luonteen sillä tavoin kuin kysymyksen n:o 58
28257: ikään on toimitettu puolustusministerille, perusteluissa tarkoitetaan. Tätä käsitystä
28258: pyydän kunnioittavasti vastata seuraavaa: osoittamaan oli tarkoitettu jo viimeksi mai-
28259: Suomen hallitusmuodon toisessa ·luvussa on nittuun kysymykseen annettu vastaus, jossa
28260: säädetty kaD:Salaistemme yleiset oikeudet, perustelin kannanottoa siihen, että reS"ervin
28261: jotka luvun nimikkeenkin mukaisesti ovat lä- aliupseereille ja heidän yhdistykselleen, sa-
28262: heisessä yhteydessä oikeusturvaa koskevien moin kuin muillekin puolustuslaitokseen kuu-
28263: säännösten kanssa. Hallitusmuodon 10 §: n lumattomille, on suotu tilaisuus tehdä vie-
28264: mukaan kansalaisella on sananvapaus sekä oi- railuja ja tutustumiskäyntejä puolustuslai-
28265: keus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen pai- toksen joukko-osastoissa ja laitoksissa.
28266: nosta julkaisemiseen kenenkään sitä enna- Hallitusmuodon 10 § : ssä taattu sananva-
28267: kolta estämättä, niin myös oikeus edeltäpäin paus on rajailtaan tarkemmin määritelty
28268: lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan pääasiassa rikoslakiin sisältyvillä rangaistus-
28269: yleisistä asioista taikka muussa luvallisessa säännöksillä, joita säädettäessä on otettu huo-
28270: tarkoituksessa sekä perustaa yhdistyksiä tar- mioon myö Suomea sitoWlt kansainväliset so-
28271: koitusten toteuttamista varten, jotka eivät pimukset ja velvoitteet. Tuomalla julki ne
28272: ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. Säännök- ajatukset, joita edellä mainittuun puheeseen
28273: siä näiden kokoontumisvapautta, yhdistymis- on sisältynyt, ei liioin voida katsoa menetel-
28274: vapautta ja sananvapautta koskevien kansa- lyn niiden lakien vastaisesti, joilla kansalai-
28275: laisten perusoikeuksien käyttämisestä, joista sille taataan oikeus ajatustensa lausumiseen
28276: kahdessa viimeksi mainitusta perusoikeudesta puhein ja kirjoituksin.
28277: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1964.
28278:
28279: Puolustusministeri K. 0. Leinonen.
28280: 3
28281:
28282:
28283: Till Riksdagens Herr Talman.
28284:
28285: I det syfte 37 § 1 mom. Riksdagsordnin- enlighet med nämnda paragraf i regerings-
28286: gen har Ni, Herr Talman, tillställt mig en formen utfärdats genom särskilda lagar.
28287: avskrift av följande av riksdagsman J. Mä- Stadgandena angående föreningsfriheten
28288: kelä m.fl. för avgivande av svar stä:llda ingår i 'lagen den 4 januari 1919 om före-
28289: spörsmål: ningar jämte senare gjorda ändringar däri.
28290: Enligt lagen om föreningar kan förening, om
28291: "Har Regeringen fäst uppi:närk- den utövar verksamhet, som strider mot lag
28292: samhet vid att vid Finlands Reservun- eller god sed, eller om den är avsedd att med
28293: derofficersförbunds årsmöte, som ägde kringgående av lag fortsätta någon upplöst
28294: rum den 12 april i Björneborg, i ett förenings verksamhet, av domstol förklaras
28295: tal, som kommit även till allmänhe- upplöst. Ministeriet för inrikesärendena och
28296: hetens kännedom, i sagda organisa- länsstyrelsen är dessutom berättigade ,att för-
28297: tions namn uttalats tankar, som enligt bjuda sådan förenings verksamhet, men för-
28298: vår åsikt uppenbarligen strider mot budet bör inom en kort termin underställas
28299: den av vårt land tillämpade freds- domstolS' prövning. I det i föreliggande
28300: politiken?" spörsmål avsedda talet, om vars huvudsakliga
28301: innehåll jag hade kännedom redan vid av-
28302: givande :av svaret på det föregående spörs-
28303: Såsom av spörsmå'lets motivering framgår, målet i samma ärende, har enligt den utred-
28304: har riksdagsman Mäkelä m.fl. funnit, att i ning som kan erhållas i saken, icke framförts
28305: det den 16 maj avgivna svaret på det av något sådant, som skulle kunna ge anledning
28306: vederbörande den 18 april undertecknade till antagandet, att Reservunderofficersför-
28307: spörsmålet (spörsmål nr 58) den i sagda bundets verksamhet skulle hå:lla på att få
28308: spörsmål ingående och nu förnyade frågan samma karaktär som vissa på sin tid upp-
28309: förbigåtts. lösta organisationers verksamhet på det sätt,
28310: Med anledning av nu föreliggande spörs- som avses i motiveringen för spörsmålet nr
28311: mål, vilket likaså tillställts försvarsministern, 58. Denna uppfattning var ~avsedd att
28312: får jag vördsamt anföra följande: framgå redan av det senast på spörsmålet i
28313: I andra kapitlet av Firrlands regerings- fråga avgivna svaret, i vilket jag motiverade
28314: form stadgas om medborgarnas allmänna min inställning tili att reservunderofficerare
28315: rättigheter, vilka enligt kapitlets rubrik står och deras förening, ävensom andra utom för-
28316: i nära samband med stadgandena angående svarsväsendet stående, har beretts tillfäHe att
28317: rättsskyddet. Enligt regeringsformens 10 § gästa och i informationssyfte besöka för-
28318: äger finsk medborgare ordets frihet samt svarsvä:sendets truppförband och inrättnin-
28319: rättighet att genom tryck utgiva skrift eller gar.
28320: bildlig framställning utan att hinder härför Gränserna för den yttrandefrihet, som
28321: må i förväg läggas, så ock rätt att utan enligt regeringsformens 10 § tillförsäkras
28322: föregående tillstånd sammankomma för över- medborgarna, har närmare preciserats hu-
28323: läggning i allmän angelägenhet eller i annat vudsakligen genom i strafflagen ingående
28324: lovligt syfte samt att bilda föreningar för staffbestämme1ser. Då dessa stadgades, beak-
28325: fullföljande av ändamål, som ej strider mot tades även för Finland bindande internatio-
28326: lag eller god sed. Stadganden angående utöv- nella fördrag och förpliktelser. Framföran-
28327: ning av den till medborgarnas grundrättig- det av de tånkar, som ingick i ovannämnda
28328: heter hörande sammanträdesfriheten, före- tai, kan icke heller anses utgöra ett förfa~
28329: ningsfriheten och yttrandefriheten, vilka två rande, som skulle strida mot de lagar, som
28330: sistnämnda i detta sammanhang närmast tillförsäkrar medborgarna rätt att i tal och
28331: torde kunna anses komma i fråga, har i skrift uttrycka sina tankar.
28332: Helsingfors den 24 augusti 1964.
28333:
28334: Försvarsminister K. 0. Leinonen.
28335: Kysymys N: o 93.
28336:
28337:
28338:
28339:
28340: Ilaskivi ym.: Tulli- ja liikevaihtoverovapauden myöntämi-
28341: SieStä siviiUlerutJotoim~ntaa hlllrjoittaviHe yrittäji:U.e.
28342:
28343:
28344: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28345:
28346: Maamme siviili-ilmailu voidaan säännölli- omalla kustannuksellaan jopa ympärivuoro-
28347: sen lentoliikenteen osalta lukea maailman kautisen päivystyksen kriitillisten tapaus-
28348: eturiviin kuuluvaksi. Muu osa siviili-ilmai- ten pikaisen kuljetuksen turvaamiseksi.
28349: lustamme sen sijaan kamppailee suurten ta- Tätä jatkuvaa päivystystä ei valtion toi-
28350: loudellisten vaikeuksien kanssa pystymättä mesta ole tulkittu säännölliseksi aikataulun-
28351: kehittymään pelkän harrastajiensa omatoi- mukaiseksi lentotoiminnaksi ja siten verova-
28352: misuuden varassa. Sitä uhkaa nykyisellään pauteen oikeuttavaksi. Polttoainetta ku-
28353: jopa taantuminen konekannan vanhenemi- lui näillä lennoilla n. 7 000 litraa, jolloin
28354: sen ollessa nopeampaa kuin sen kallis uusi- siis potilaat joutuivat maksamaan valtiolle
28355: minen. yhteensä 1 750 mk, mikä tekee n. 24 mk
28356: kutakin kohti. Useimmiten on tällöin kysy-
28357: Muun siviili-ilmailun kuin säännöllisen
28358: lentoliikenteen piiriin voidaan lukea kuulu- mys syrjäseuduilla sattuneista vaikeista sai-
28359: raustapauksista, jolloin taloudellinen rasite
28360: viksi urheiluilmailu kokonaisuudessaan, sen
28361: piirissä tapahtuva lentokoulutus sekä sai- kohtaa kohtuuttomana vähävaraista kan-
28362: sanosaa. Suomen Ilmailuliiton alaiset ilmai-
28363: ras-, tilaus-, posti- ja rahtilennot. Näiden
28364: alojen lentotoimintaa rasittavat ensikädessä lukerhot joutuivat v. 1963 maksamaan val-
28365: korkeat käyttökustannukset, jotka aiheutu- tiolle tullia ja liikevaihtoveroa n. 30-40 000
28366: mk. Siihen mennessä ne olivat kunnostaneet
28367: vat pääosaltaan poltto- ja voiteluaineiden
28368: korkeasta hinnasta. Korkeat hinnat puoles- seuraavat rappiolle menneet lentokentät:
28369: Pudasjärvi, Menkijärvi, Naarajärvi, Joroi-
28370: taan johtuvat yllämainittujen lentotoiminto-
28371: jen kohdalla hintoihin sisältyvistä tullista nen, Immola, Selänpää, Kymi, V esivehmaa,
28372: ja liikevaihtoverosta, joita ei kanneta Padasjoki, Hollola, Hyvinkää, Nummela,
28373: Räyskälä, Kiikala, Turku, Oripää, Piika-
28374: kansainvälisen ja säännöllisen lentoliiken-
28375: teen käyttämistä poltto- ja voiteluaineista. järvi, Jämijärvi ja Mikkeli eli yhteensä 19
28376: kpl sekä tehneet 2 kokonaan uutta kenttää:
28377: Suomessa lennettiin kulkulaitosten ja Wredeby ja Kuhmo. Wredebyn kentän te-
28378: yleisten töiden minsteriön ilmaiintoimiston koon käytti Inkeroisten Ilmaiinkerho viime
28379: antamien tietojen mukaan vuonna 1963 vuonna yli 50 000 työtuntia. Tässä yhtey-
28380: 13 500 moottorilentotuntia, mihin lukuun dessä tarvinnee tuskin viitata siihen merki-
28381: eivät sisälly liikennekoneiden lentotunnit. tykseen, mikä näillä kentillä on ilmavoi-
28382: Polttoainetta kului n. 800 000 litraa tullin millemme, jos ne joskus joutuisivat suorit-
28383: ja liikevaihtoveron ollessa yhteensä 25 p tamaan rynnäköinti-, yhteys-, kuljetus- ym.
28384: litralta. Valtion tässä yhteydessä perimä sen kaltaisia tehtäviä maamme puolueetto-
28385: tulli ja liikevaihtovero on vuosittain ko- muutta turvatessaan ja täyttäessämme kan-
28386: honnut n. 200 000 mk: aan. Tämä summa on sainvälisiä sopimuksiamme. Voidaan siis ko-
28387: sinänsä, verrattuna valtion nykyisiin tuloi- konaisuutta ajatellen puhua sadoista tuhan-
28388: hin ja menoihin, täysin merkityksetön. Sen sista, ellei miljoonista työtunneista maan-
28389: sijaan se merkitsee maksajapuolelle tavatto- puolustuksemme hyväksi. Tältäkin kannalta
28390: man paljon. Sairaslentoja lennettiin vuonna katsoen on siis varsin kohtuutonta periä il-
28391: 1963 SPR:n tilastojen mukaan 74 kpl. Yk- mailukerhoilta niiden käyttämästä poltto-
28392: sityiset alan pienyrittäjät ovat järjestäneet .ia voiteluaineesta tullia ja liikevaihtoveroa.
28393: E 663/64
28394: 2
28395:
28396: V erollinen poltto- ja voiteluaine saattaa voitaisiin kysymyksen käytännöllinen rat-
28397: n. 50 ei-aikataulunmukaista lentotoimintaa kaisu hoitaa sillä tavoin kuin kulkulaitosten
28398: harjoittavaa pienyrittäjää hyvin vaikeaan ja yleisten töiden ministeriön ilmailutoi-
28399: asemaan. Ei liene myöskään kohtuullista, misto asiaa käsittelevissä muistioissaan
28400: että tämä yritteliäisyys saatetaan alkuvai- 21. 2. 1955 ja 10. 11. 1959 on esittänyt.
28401: keuksissaan epäedullisempaan kilpailuase- Edellä esitettyyn viitaten ja koska
28402: maan valtion ennestään tukemien yritysten maamme siviililentotoiminta ei ole päässyt
28403: suhteen. Tähän takapajulla olevaan tilan- kehittymään läheskään toivotulla tavalla
28404: teeseen on kulkulaitosministeriö pyrkinyt verrattuna esim. muihin pohjoismaihin,
28405: saamaan korjausta jättämällä jo 2. 3. 1955 joissa lentotoimintaa eivät rasita vastaavat
28406: anomuksen valtiovarainministeriölle kirjel- tullit ja verot, esitämme valtiopäiväjärjes-
28407: mällä n: o 262/15-55, jossa esitetään tulli- tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten valtio-
28408: lain 95 § : n 8 kohdan muuttamista. 12. 8. neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28409: 1958 on eduskunnalle jätetty lakialote (lak. vaksi seuraavan kysymyksen:
28410: al. n:o 36/58) tullilain em. kohdan muut-
28411: tamiseksi siten, että verovapaus ulotettai- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28412: siin koskemaan kaikkea kotimaista lentotoi- kotimaisen siviililentotoiminnan käyt-
28413: mintaa. Tämä lakialoite hylättiin silloin, tämän poltto- ja voiteluaineen hin-
28414: mutta lausuttiin toivomus, että hallitus har- toihin sisältyvät tulli ja liikevaihto-
28415: kitsisi, olisiko valtiovarainministeriölle tul- vero muodostavat kohtuuttoman ra-
28416: lilain 95 §: n 1 momentin 5 kohdassa myön- sitteen ja ongelman em. toimintaa
28417: netty oikeus määrätä verovapaudesta ulo- harjoittaville yrittäjille siitä huoli-
28418: tettava koskemaan kaikkea kotimaisessa matta, että Eduskunta on lausunut
28419: lentotoiminnassa käytettäviä poltto- ja voi- toivomuksen asian pikaisesta hoita-
28420: teluaineita, ja myönteiseen tulokseen pää- misesta jo vuonna 1958, ja jos on,
28421: tyessään antaisi asiasta esityksen eduskun- mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
28422: nalle. 9. 3. 1962 on ed. Ehrnrooth ym. teh- koo ryhtyä, jotta turvattaisiin siviili-
28423: nyt asiasta toivomusaloitteen (n: o 64) joka, lentotoimintamme jatkuvuus huo-
28424: enempää kuin aikaisemmatkaan toivomuk- mioiden sen maanpuolustuksellisesti-
28425: set, ei ole johtanut tulokseen. Kuitenkin kin tärkeä merkitys?
28426: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1964.
28427:
28428: Raimo Ilaskivi. Matti Raipala.
28429: Paavo Rautkallio. 'fimo Mäki.
28430: Erkki Hara. Georg C. Ehrnrooth.
28431: 3
28432:
28433:
28434:
28435:
28436: E d u s kun n a n II e r r a P u h e m i e h e II e.
28437:
28438: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan lentotoimintamme jatkuvuus huo-
28439: kirjelmässä 29 päivältä toukokuuta 1964 mioiden sen maanpuolustuksellisesti-
28440: ovat kansanedustaja Ilaskivi ym. valtiopäi- kin tärkeä merkitys 1"
28441: väjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
28442: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jä- Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuu-
28443: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: luu toimialaana valtiovarainministeriössä,
28444: esitän vastauksena siihen kunnioittavasti
28445: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että seuraavaa:
28446: kotimaisen siviililentotoiminnan käyt- Hallitus on tietoinen siitä, että vapaaeh-
28447: tämän poltto- ja voiteluaineen hin- toisen siviililentotoiminnan piirissä suorite-
28448: toihin sisältyvät tulli ja liikevaihto- taan uraauurtavaa ja maamme koko ilmai-
28449: vero muodostavat kohtuuttoman ra- lun jatkuvan kehittymisen kannalta välttä-
28450: sitteen ja ongelman em. toimintaa mätöntä toimintaa. Hallitus onkin tämän
28451: harjoittaville yrittäjille siitä huoli- vuoksi jatkuvasti pyrkinyt mahdollisuuk-
28452: matta, että Eduskunta on lausunut sien mukaan lisäämään vapaaehtoisen ilmai-
28453: toivomuksen asian pikaisesta hoita- lutoiminnan ylläpitämiseksi annettavaa val-
28454: misesta jo vuonna 1958, ja jos on, tionapua, mikä käy ilmi seuraavasta val-
28455: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- tionavun määriä osoittavasta taulukosta:
28456: koo ryhtyä, jotta turvattaisiin siviili-
28457:
28458: Vuoden 1961 tilinpäätöksen mukaan ............................. . 46 250 nmk
28459: Vuoden 1962 tilinpäätöksen mukaan ............................. . 55 000
28460: Vuoden 1963 tilinpäätöksen mukaan ............................. . 55 000 "
28461: Vuoden 1964 menoarvion mukaan ............................... . 65 000 "
28462: Vuoden 1965 menorvion mukaan ............................... . 65 000 "
28463: "
28464:
28465: Voimassaolevan tullilain 95 §: n 1 momen- muutoksien kanssa, koska valtiovarainminis-
28466: tin 5 kohdan mukaan valtiovarainministeri- teriö ei ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi
28467: öllä on valta määrätä, että säännöllistä esittää koko elinkeinoelämään monella ta-
28468: matkustaja-, posti- tai tavaralentoliikennettä valla vaikuttavaan tullilakiin osittaismuu-
28469: harjoittava liikennöitsijä saa tuoda kotimai- toksia, vaan pitänyt tarkoituksenmukaisena
28470: sessa lentotoiminnassa käytettävän poltto- pyrkiä esittämään tullilain muutokset yh-
28471: ja voiteluaineen tullitta tai aleunetuin tul- tenä kokonaisuutena. Valtiovarainministeri-
28472: lein tullialueelle. Tällainen vapaus on sään- össä viimeistellään parhaillaan tätä koske-
28473: nöllistä liikennettä harjoittaville vuosittain vaa Hallituksen esitystä ja siinä yhteydessä
28474: myönnetty. on tarkoitus ratkaista myös puheena olevan
28475: Hallitus on eduskunnan vuonna 1958 lau- lentotoiminnan käyttämän poltto- ja voitelu-
28476: suman toivomuksen mukaisesti tutkituttanut aineen tullikysymys. Hallituksen esitys asi-
28477: mahdollisuuksia tämän tullivapauden laa- asta saataneen valmiiksi kuluvan syysistun-
28478: jentamiseen koskemaan kaikkea kotimai- tokauden aikana.
28479: sessa lentotoiminnassa käytettävää poltto- Mitä kysymyksessä tarkoitettuun liike-
28480: ja voiteluainetta. Asiaa on tutkittu yhdessä vaihtoveroon tulee, on syytä pitää mielessä,
28481: muiden tullilakiin tehtäväksi suunniteltujen että liikevaihtovero nykyisellään on kustan-
28482: 4
28483:
28484: nustekijä, joka tosiasiallisesti on otettava ei ole syytä tukea määrättyjä toimialoja
28485: huomioon kaikkien tavaroiden hinnoissa. vapauttamaHa ne liikevaihtoveron aiheutta-
28486: Nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä edel- mista kustannuksista. Toiminnan avustami-
28487: lyttää periaatteessa, että kaikki kaupan sen on, mikäli sitä pidetään tarpeellisena,
28488: kautta kulkevat tuotteet joutuvat suunnil- tapahduttava normaalia tietä eduskunnan
28489: leen samanlaisen rasituksen kohteeksi. tulo- ja menoarvioon hyväksymien määrä-
28490: Näin ollen valtiovarainministeriön mielestä rahojen puitteissa.
28491: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
28492:
28493:
28494: Ministeri II eikki Tnominen.
28495: 5
28496:
28497:
28498:
28499:
28500: Till Riksdagens Herr Talman.
28501:
28502: I en till Eder, Herr Talman, riktad av vår civilflygverksamhet med
28503: skrivelse av den 29 maj 1964 har riksdags- beaktande av dess riktiga betydelse
28504: man Ilaskivi m. fl. med hänvisning till även för landsförsvaret ~"
28505: 37 § 1 mom. riksdagsordningen till
28506: Yederbörande medlem av statsrå:det för av- Då ärendet ifråga hör till mitt verksam-
28507: givande av svar ställt följande spörsmål: hetsområde inom finansministeriet får jag
28508: såsom svar vördsamt anföra följande:
28509: ,Är Regeringen medveten om att Regeringen är medveten om att en ban-
28510: tullen och omsättningsskatten, som brytande och för den fortsatta utvecklin-
28511: ingår i priset på av den inhemska gen av vårt lands hela luftfart nödvändig
28512: civilflygverksamheten använt bränsle verksamhet bedrives inom den frivilliga
28513: och smörjningsämne oskäligt betun- civila flygverksamhetens krets. Regeringen
28514: gar och utgör ett problem för id- har även fördenskull strävat till att all-
28515: karna av förenämnda verksamhet, tjämt inom möjligheternas gräns öka stats-
28516: trots att riksdagen redan år 1958 understödet för upprätthållande av den
28517: gjort hemställan om en snabb regle- frivilliga luftfartsverksamheten, vilket
28518: ring av saken, och om så är fallet, framgår av följande tabell över beloppen
28519: vilka åtgärder ämnar Regeringen för beviljade statsunderstöd:
28520: vidtaga för att trygga fortbeståndet
28521:
28522: Enligt 1961 års bokslut 46 250 nmk
28523: 1962 55 000 "
28524: " 1963 " " 55 000 "
28525: "
28526: '' '' 0. 0. 0 0. 0 •••• 0 •• 0. 0 0 ••• 0. 0 0 0 ••• 0 ••• 0 0 ••• 0
28527:
28528:
28529:
28530:
28531: 1964 , statsförslag .................................... . 65 000 "
28532: " 1965 , statsförslag .................................... . 65 000 "
28533: "
28534:
28535: I enlighet med 95 § 1 m01n. 5 p. i gäl- planerade ändringar, enär finansministeriet
28536: lande tullag äger finansministeriet befogen- icke funnit det ändamålsenligt att föreslå
28537: het förordna, att trafikidkare, som bedriver partiella ändringar i tullagen, som på
28538: regelbunden passageras-, post- eller gods- många sätt påverkar hela näringslivet, utan
28539: flygtrafik, får tullfritt eller mot nedsatt har ansett ändamålsenligt att sträva till
28540: tullavgift till tullområdet införa vid flyg- att föreslå ändringarna i tullagen såsom en
28541: verksamheten inom landet erforderligt helhet. Inom finansministeriet är en rege-
28542: bränsle och smörjningsämne. Denna frihet ringsproposition i ärendet som bäst under
28543: har årligen beviljats idkare av regelbunden slutlig bearbetning och i samband med
28544: trafik. denna är avsikten att även lösa frågan om
28545: Regeringen har i enlighet med riksdagens bränsle och smörjninggämne, som användes
28546: år 1958 uttalade hemställan låtit undersöka inom den ovan avsedda flygverksamheten.
28547: möjligheterna att utvidga denna tullfrihet, Regeringens proposition i ärendet torde bli
28548: så att den skulle omfatta allt bränsle och färdig under innevarande höstsessionsperiod.
28549: smörjningsämne, som användes vid flyg- Vad den i spörsmålet avsedda omsätt·
28550: verksamheten inom landet. Ärendet har un- ningsskatten beträffar, är det skäl att
28551: dersökts i samband med andra i tullagen minnas, att den nuvarande omsättningsskat.
28552: 6
28553:
28554: ten utgör en kostnadsfaktor, som faktiskt verksamhetsområden genom att befria dem
28555: bör tagas i beaktande ifråga om priset på från de kostnader, som föranledes av om-
28556: alla förnödenheter. Det nuvarande omsätt- sättningsskatten. Verksamheten bör under-
28557: ningsskattesystemet förutsätter i princip, stödas, om skäl därtill anses föreligga, på
28558: att alla produkter, som förmedlas av han- normal väg inom ramen för anslag, som
28559: deln, skall belastas av ungefär lika stor av riksdagen beviljats i inkomst- och ut-
28560: tunga. Fördenskull anser finansministeriet, giftsstaten.
28561: att det icke föreligger skäl att stöda vissa
28562: Helsingfors den 10 september 1964.
28563:
28564:
28565: Minister Heikki Tuominen.
28566: Spörsmål N: o 94.
28567:
28568:
28569:
28570:
28571: Söderhjelm m. fl.: Om förverkligande i Finland av Nordiska
28572: rådets rekommendation angående samarbete i fråga om
28573: televisionsutsändningar mellan Finland och Sverige.
28574:
28575:
28576: Tili Riksdagens Herr Talman.
28577:
28578: I offenligheten har refererats ett svar, "Nordiska rådet reko:tnmenderar re-
28579: som kommunikationsministeriet lämnat geringarna i Finland och Sverige att
28580: Ålands landsting på dess anhållan att åtgär- träffa överenskommelse om förbättrad
28581: der måtte vidtagas för att möjliggöra att mottagning för svensk television inom
28582: till Åland tillfälligt överföra televisionspro- de svenskspråkiga bosättningsområ-
28583: gram från Sverige. Vissa punkter i detta svar dena i Finland samt att finna medel
28584: väcker undran. så att den finskspråkiga befolkningen
28585: Enligt vad det uppgivi:ts skulla kommuni- i Sverige i större utsträckning än för
28586: kationsministeriet i första hand meddelat närvarande kan få tillfälle att följa
28587: ålänningarna att en relästation för Finlands radio- och televisionsprogram på det
28588: televisions utsändningar snarast skulle byg- egna språket."
28589: gas på Aland. Så länge de svenska program-
28590: men i vår TV är så obetydliga som nu är Därmed var frågans behandling i Nordiska
28591: detta löfte självfallet utan större betydelse rådet slutförd, och sakens vidare utvecklande
28592: för de i finska språket icke bevandrade ålän- överförd på regeringarna, för Finlands del
28593: ningarna. till kommunikationsministeriet. Den är alltså
28594: På den fråga landstinget tagit upp, näm- icke alls mera före i Nordiska rådet.
28595: ligen deras önskan att nödiga ·åtgärder borde I den form saken lagts fram av Nordiska
28596: vidtagas för överförande av program från rådet fordras ingalunda internationella eller
28597: Sverige till Åland, svarar kommunikations- nordiska vidlyftiga undersökningar eller
28598: ministeriet i sak icke alls. Efter en hänvis- överenskommelser. Avtal måste givetvis träf-
28599: ning till frågans komplicerade natur och be- fas med Sveriges TV om villkoren för att vi
28600: hovet av nordiska och internationella vid- reläar vissa av dess program, men med god
28601: lyftiga undersökningar hänvisas till att sa- vilja bör enighet om en sådan sak kunna nås
28602: ken behandlas i Nordiska rådet och frågan inom mycket kort tid. Att emellertid viljan
28603: därför är för tidigt väckt. till sakens ordnande hittills saknats hos rund-
28604: Antingen är referatet av kommunikations- radions högsta ledning har tyvärr upprepat
28605: ministeriets svar till Ålands landsting fel- kunnat konstateras.
28606: aktigt eller också gör sig ministeriet skyldigt En sådan utveckling av TV-verksamheten
28607: till en blandning av misstag och förvräng- i vårt land att program för den svensk-
28608: ning av fakta. Frågan om möjligheten att talande befolkningen inklusive ålänningarna
28609: genom samarbete mellan Finland och Sverige i en skälig utsträckning anordnas är i dag
28610: bereda den svenska befolkningen i vårt land denna befolknings kanske viktigaste önske-
28611: vidgad möjlighet att se svenskspråkiga TV- mål. Vid denna frågas lösning kan en genom
28612: program samt att utsända vissa TV program vårt TV-nät skeende överföring av värdefulla
28613: för finsktalande i Sverige, behandlades i N or- program från Sverige spela en avgörande
28614: diska rådet i februari detta år. På förslag roll. Den nonchalanta inställning till det
28615: av sitt kulturutskott och efter en ingående nordiska samarbetet och vår svenska befolk-
28616: diskussion uttalade Rådet enhälligt: nings önskemål och intressen, som det ovan
28617: E 668/64
28618: 2
28619:
28620: refererade visar, föranleder oss att, hänvi- rörande samarbete vid vissa televi-
28621: sande till riksdagsordningens 37 § mom. 1 sionsutsändningar, trots den publicitet
28622: till ,vederbörande medlems i statsrädet besva- diskussionen och beslutet i saken i Rå-
28623: rande ställa följande spörsmäl: det erhöll och trots att åtminstone i
28624: samband med Alands landstings fram-
28625: H uru kan det förklaras att varken ställning ärendet borde underkastats
28626: rundradiobolaget eller kommunika- omsorgsfull beredning; och
28627: tionsministeriet att döma av ministe- vilka åtgärder ämnar Regeringen
28628: riets skrivelse till Ålands landsting framdeles vidtaga för efterkommande
28629: varit medvetet om den rekommenda- av det Nordiska rådets nämnda re-
28630: tion, som det Nordiska rådet framställt kommendation?
28631: till regeringarna i Finland och Sverige
28632: Helsingfors, den 29 maj 1964.
28633:
28634: J. 0. Söderhjelm. Elis Andersson.
28635: 3
28636:
28637: Kysymys N: o 94. Suomennos.
28638:
28639:
28640:
28641:
28642: Söderhjelm ym.: Pohjoismaiden neuvoston Suomen ja
28643: Ruotsin välistä televisiolähetyksiä koskevaa yhteistyötä kä-
28644: sittelevän suosituksen toteuttamisesta Suomessa.
28645:
28646:
28647: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
28648:
28649: Julkisuudessa on selostettu vastausta, jonka tansa ehdotuksesta ja perinpohjaisten keskus-
28650: kulkulaitosministeriö on antanut Ahvenan- telujen jälkeen neuvosto yksimielisesti lausui:
28651: maan maakuntapäiville niiden anomukseen
28652: toimenpiteisiin ryhtymisestä, jotta tehtäisiin "Pohjoismaiden neuvosto suosittelee
28653: mahdolliseksi televisio-ohjelmien tilapäinen Suomen ja Ruotsin hallituksille, että
28654: välittäminen Ruotsista Ahvenanmaalle. Tä- ne tekisivät sopimuksen siitä, että
28655: män vastauksen tietyt kohdat herättävät ih- Ruotsin television näkyvyyttä Suomen
28656: metystä. ruotsinkielisten asuma-alueilla paran-
28657: Saadun tiedon mukaan olisi kulkulaitosmi- nettaisiin sekä että löydettäisiin keinot,
28658: nisteriö ilmoittanut ahvenanmaalaisille ensi jotta Ruotsin suomenkielinen asujai-
28659: sijassa, että Ahvenanmaalle mitä pikimmin misto saisi suuremmassa määrin kuin
28660: rakennettaisiin releasema Suomen television nykyisin tilaisuuden radio- ja televisio-
28661: lähetyksiä varten. Niin kauan kuin ruotsin- ohjelmien seuraamiseen omalla kielel-
28662: kieliset ohjelmat TV: ssämme ovat niin mität- lään."
28663: tömiä kuin nyt, tämä lupaus suomenkieltä
28664: taitamattomille ahvenanmaalaisille .tietenkin Kysymyksen käsittely Pohjoismaiden neu-
28665: on vailla suurempaa merkitystä. vostossa päättyi tähän ja asian edelleen ke-
28666: Siihen kysymykseen, jonka maakuntapäivät hittäminen siirtyi hallituksille, Suomen osalta
28667: on ottanut käsiteltäväksi, nimittäin toivomuk- kulkulaitosministeriölle. Se ei siis ole enää
28668: sen, että tulisi ryhtyä tarpeellisiin ;toimen- lainkaan esillä Pohjoismaiden neuvostossa.
28669: piteisiin ohjelmien välittämiseksi Ruotsista Siinä muodossa, missä Pohjoismaiden neu-
28670: Ahvenanmaalle, kulkulaitosministeriö ei asial- vosto on asian esittänyt, ei vaadita minkään-
28671: lisesti vastaa lainkaan. Viitattuaan kysymyk- laisia kansainvälisiä tai pohjoismaisia laajoja
28672: sen monisäikeiseen luonteeseen ja pohjois- tutkimuksia tai sopimuksia. Ruotsin TV: n
28673: maisten ja kansainvälisten laajojen tutkimus- kanssa on tietenkin tehtävä sopimus ehdoista,
28674: ten tarpeellisuuteen ministeriö huomauttaa, joilla releoimme sen eräitä ohjelmia, mutta
28675: että asiaa käsitellään Pohjoismaiden neuvos- hyvällä tahdolla voitaneeen sellaisessa asiassa
28676: tossa ja kysymys on senvuoksi liian aikaisin päästä yksimielisyyteen hyvin lyhyessä ajas-
28677: herätetty. sa. Valitettavasti on toistuvasti voitu todeta,
28678: Joko selostus kulkulaitosministeriön vas- että asian järjestämiseen kuitenkin tähän
28679: tauksesta Ahvenanmaan maakuntapäiville on saakka yleisradion korkeimmassa johdossa on
28680: virheellinen tai ministeriö erehtyy sekoitta- puuttunut halua.
28681: maan asioita ja syyllistyy tosiasioitten vää- Maamme TV-toiminnan senlaatuinen kehit-
28682: ristämiseen. Kysymys siitä, että Suomen ja täminen, että ruotsiapuhuvalle asujaimistolle,
28683: Ruotsin välisellä yhteistyöllä tehtäisiin mah- ahvenanmaalaiset mukaan luettuna, järjeste-
28684: dolliseksi ruotsinkielisten TV-ohjelmien laa- tään kohtuullisessa määrin ohjelmaa, on tä-
28685: jennettu katseleminen sekä että eräitä TV- män asujaimiston tämän hetken ehkä tär-
28686: ohjelmia lähetettäisiin suomeapuhuville Ruot- kein toive. Tämän kysymyksen selvittämi-
28687: siin, käsiteltiin Pohjoismaiden neuvostossa tä- sessä voi Ruotsista TV-verkostomme kautta
28688: män vuoden helmikuussa. Sivistysvaliokun- tapahtuva arvokkaiden ohjelmien siirtäminen
28689: 4
28690:
28691: esittää ratkaisevaa osaa. Pohjoismaista yh- joismaiden neuvosto on esittänyt Suo-
28692: teistyötä ja ruotsinkielisen väestönosamme men ja Ruotsin hallituksille eräitä tele-
28693: toivomuksia ja etuja kohtaan osoitettu välin- visiolähetyksiä koskevasta yhteistyöstä,
28694: pitämätön asenne, kuten yllä selostetusta sel- huolimatta siitä julkisesta huomiosta,
28695: viää, saa meidät valtiopäiväjärjestyksen jota Neuvoston asiasta suorittama kes-
28696: 37 § :n 1 momenttiin viitaten esittämään val- kustelu ja siitä tehty päätös herättivät
28697: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- ja huolimatta siitä, että ainakin Ah-
28698: vaksi seuraavan kysymykseen: venanmaan maakuntapäivien tekemän
28699: esityksen yhteydessä asiaa olisi tullut
28700: Miten on selitettävissä, ettei yleis- huolellisesti valmistella; ja
28701: radioyhtiö eikä kulkulaitosministeriö, mihin toimenpiteisiin Hallitus vast-
28702: ministeriön kirjelmästä Ahvenanmaan edes aikoo ryhtyä mainitun Pohjois-
28703: maakuntapäiville päätellen, ollut tie- maiden neuvoston suosituksen noudat-
28704: toinen siitä suosituksesta, jonka Poh- tamiseksi?
28705: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1964.
28706:
28707: J. 0. Söderhjelm. Elis Andersson.
28708: 5
28709:
28710:
28711:
28712:
28713: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28714:
28715: Kirjeessä 1 päivältä kesäkuuta 1964, n: o vuonna 1965 saattaa television piiriin. Poh-
28716: 577, olette Te, Herra Puhemies, valtiopäivä- joismaiden Neuvoston asiaa koskeva suositus
28717: järjestyksen 37 § : n 1 momentissa mainitussa on ollut tiedossa alusta lähtien. Samalla on
28718: tarkoituksessa minulle lähettänyt jäljennök- kuitenkin todettava, ettei tämä asia suinkaan
28719: sen edustajien J. 0. Söderhjelmin ja Elis ole niin yksinkertainen kuin kysymyksen pe-
28720: Anderssonin valtioneuvoston asianomaisen rusteluissa on esitetty.
28721: jäsenen vastattavaksi jättämästä kysymyk- Televisiotoiminnassa on nopean teknillisen
28722: sestä: kehityksen johdosta voitu siirtyä kansainväli-
28723: selle, jopa mannertenvälisille linjoille. Kan-
28724: "Miten on selitettävissä, ettei yleis- sainvälistä ohjelmanvaihtoa varten on perus-
28725: radioyhtiö eikä kulkulaitosministeriö, tettu kolme eri järjestelmää: Eurovisio, In-
28726: ministeriön kirjelmästä Ahvenanmaan tervisio ja Pohjoisvisio, joihin kaikkiin kol-
28727: maakuntapäiville päätellen, ollut tie- meen Oy Yleisradio Ab kuuluu. Tällainen
28728: toinen siitä suosituksesta, jonka Poh- kansainvälinen ohjelmanvaihto on kuitenkin
28729: joismaiden neuvosto on esittänyt Suo- pakottanut luomaan myös varsin tarkat oh-
28730: men ja Ruotsin hallituksille eräitä tele- jelmanvaihdossa noudatettavat säännökset.
28731: visiolähetyksiä koskevasta yhteistyöstä, Kussakin maassa on kansallisia ohjelmia var-
28732: huolimatta siitä julkisesta huomiosta, ten omat sopimukset, jotka koskevat tekijän-
28733: jota Neuvoston asiasta suorittama kes- oikeutta, esiintyviä taiteilijoita ja muita lähe-
28734: kustelu ja siitä tehty päätös herättivät tyksiin vaikuttavia järjestöjä. Kun ohjelman-
28735: ja huolimatta siitä, että ainakin Ah- vaihto siirtyi maan rajojen ulkopuolelle, oli
28736: venanmaan maakuntapäivien tekemän pakko pyrkiä tarkistamaan kansallisia sopi-
28737: esityksen yhteydessä asiaa olisi tullut muksia ja luoda yhtenäinen kansainvälinen,
28738: huolellisesti valmistella; ja maan rajat ylittäviä lähetyksiä koskeva sään-
28739: mihin toimenpiteisiin Hallitus vast- nöstö. Tässä tehtävässä on monien vuosien
28740: edes aikoo ryhtyä mainitun Pohjois- uurastuksen jälkeen osittain onnistuttu, jos-
28741: maiden neuvoston suosituksen noudat- kin työ edelleenkin jatkuu.
28742: tamiseksi Y" Mikäli Ruotsin radion ohjelmia nyt "jäl-
28743: leenlähetettäisiin" toisessa maassa, merkitsisi
28744: Kysymyksen vastaan kunnioittaen seu- tämä aivan uutta käytäntöä jo luotulliin kan-
28745: raavaa: sainvälisiin sopimuksiin. Asiasta on myös neu-
28746: Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- voteltu Ruotsin radion kanssa, joka on toden-
28747: teriön Ahvenanmaan maakuntapäivien ano- nut, että kysymys sen ohjelmien mahdolli-
28748: muksen johdosta antamasta vastauksesta il- sesta "jä:lleenlähettämisestä" Ahvenanmaalla
28749: menee, että Ahvenanmaan maakuntapäivien vaatii laajoja tutkimuksia, ei pelkästään Poh-
28750: anomus koski lähinnä tilapäisluontoista tele- joisvision, vaan koko Euroopan tv-ohjelman-
28751: visiotoimintaa, kunnes pysyvä lähetin Ahve- vaihtojärjestelmän Eurovision puitteissa, sil-
28752: nanmaalle valmistuisi. Oy Yleisradio Ab on lä se edellyttäisi paitsi kansallisten myös
28753: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa va- kansainvälisten sopimusten tarkistamista.
28754: rannut määrärahan televisiolähetinaseman Kysymyksen perusteluissa on esitetty, että
28755: ·rakentamiseksi Ahvenanmaalle. Sen rakennus- siinä muodossa, missä Pohjoismaiden Neu-
28756: työt tullaan aloittamaan tänä vuonna, joten vosto on asian esittänyt, se ei vaadi min-
28757: Ahvenanmaan maakunta voidaan viimeistään käänlaisia kansainvälisiä tai pohjoismaisia
28758: 6
28759:
28760: laajoja tutkimuksia tai sopimuksia. Radio- VISion ruotsinkielisiä lähetyksiä kuin muilla-
28761: yritysten ja niiden kansainvälisten järjes- kin ruotsinkielisillä alueilla.
28762: töjen kanta asiassa on kuitenkin täysin päin- Niin pian kuin teknilliset edellytykset sal-
28763: vastainen. Näin ollen voidaankin todeta, että livat, tullaan ryhtymään toimeen, Pohjoismai-
28764: kysymys vaatii perusteellista harkintaa ei sen neuvoston suosituksen mukaisesti, Ruot-
28765: pelkästään Pohjoismaissa vaan laajemmalla- sin television vastaanottomahdollisuuksien
28766: kin kansainvälisellä tasolla. Kun uusi tv- parantamiseksi Suomen ruotsinkielisillä alueil-
28767: lähetysasema Ahvenanmaalle valmistuu, tulee la ja vastavuoroisesti Suomen television vas-
28768: Ahvenanmaan maakunta television osalta taanottomahdollisuuksien parantamiseksi
28769: samaan asemaan muun Suomen kanssa, ja Ruotsin suomenkielisiä varten.
28770: voidaan siellä seurata samoja Suomen Tele-
28771: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
28772:
28773:
28774: Ministeri M. Niskala.
28775: 7·
28776:
28777:
28778:
28779:
28780: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
28781:
28782: Med en skrivelse av den 1 juni 1964, N: o ända från början. Samtidigt bör dock kon-
28783: 577, har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § stateras, att denna sak alls i0ke är. så enkel
28784: 1 mom. riksdagsordningen anger, tillställt som i motiveringen för spörsmålet har fram-
28785: mig en avskrift av följande av riksdagsmän- ställts.
28786: nen J. 0. Söderhjelm och Elis Andersson till Man har i televisionsverksamheten på
28787: vederbörande medlem av statsrådet för av- grund av den snabba tekniska utvecklingen
28788: givande av svar ställda spörsmål: kunnat övergå till internationella, t.o.m. in-
28789: terkontinentala linjer. För det internationella
28790: "Huru kan det förklaras att varken programutbytet har inrättats tre olika
28791: rundradiobolaget eller kommunika- system: Eurovisionen, Intervisionen och
28792: tionsministeriet att döma av ministe- Nordvisionen, till vilka alla Oy Yleisradio
28793: riets skrivelse till Ålands landsting Ab hör. Ett sådant internationellt program-
28794: varit medvetet om den rekommenda- utbyte har dock också tvingat till skapande
28795: tion, som det Nordiska rådet framställt av exakta regler för programutbytet. I varje
28796: tili regeringarna i Finland och Sverige land finns för de nationella programmen
28797: rörande samarbete vid vissa televi- egna avtal, vilka berör upphovsmannarätten,
28798: sionsutsändningar, trots den publicitet de uppträdande artisterna och andra på sänd-
28799: diskussionen och beslutet i saken i Rå- ningarna inverkande organisationer. Då pro-
28800: det erhöll och trots att åtminstone i gramutbytet sökte sig över landets gränser,
28801: samband med Ålands landstings fram- var man tvungen att försöka justera de na-
28802: ställning ärendet borde underkastats tionella avtalen och skapa en enhetlig inter-
28803: omsorgsfull beredning; och nationell ordning för sändningar över ett
28804: vilka åtgärder ämnar Regeringen lands gränser. I denna uppgift har man del-
28805: framdeles vidtaga för efterkommande vis lyckats efter många års strävan, ehuru
28806: av det Nordiska rådets nämnda re- arbetet ännu fortgår.
28807: kommendation?'' Skulle den svenska radions program nu
28808: "överföras" tili annat land, skulle detta inne-
28809: bära en alldeles ny praxis i fråga om redan
28810: Med anledning av detta spörsmål får jag ingångna internationella överenskommelser.
28811: vördsamt såsom svar anföra följande: överläggningar i saken har förts även med
28812: Av ministeriets för kommunikationsväsen- Sveriges radio, som konstaterat, att frågan
28813: det och allmänna arbetena svar på Ålands om eventuell "överföring" av dess program
28814: landstings ansökan framgår, att landstingets tili Åland kräver omfattande undersökningar,
28815: ansökan närmast berörde televisionsverksam- icke blott inom ramen för Nordvisionen, utan
28816: het av tillfällig natur, tilis en bestående sän- inom ramen för hela Europas tv-programut-
28817: dare på Åland skulle bliva färdig. Oy Yleis- bytessystem, ty det skulle förutsätta juste-
28818: radio Ab har i statförslaget för innevarande ring av icke endast nationella, utan även av
28819: år reserverat anslag för byggande av en tele- internationella avtal.
28820: visionssändarstation på Åland. Byggnadsar- I motiveringen för spörsmålet har anförts,
28821: betena kommer att inledas i år, varför land- att i den form, saken lagts fram av Nordiska
28822: skapet Åland senast år 1965 kan bli delaktigt rådet kräver den inga som helst vidlyftiga
28823: av televisionsutsändningarna. Nordiska Rå- internationella eller nordiska undersökningar
28824: dets rekommendation i saken har varit känd eller överenskommelser. Radioföretagen och
28825: 8
28826:
28827: deras internationella organisationer intar språkiga program som på de övriga svensk-
28828: dock en fullständig konträr ståndpunkt i sa- språkiga områdena.
28829: ken. U nder sådana förhållanden kan också Så snart de tekniska möjligheterna det
28830: konstateras, att frågan kräver grundlig pröv- medger, kommer man att i enlighet med Nor-
28831: ning icke blott i de Nordiska länderna utan diska Rådets rekommendation skrida till åt-
28832: även på mera omfattande internationell nivå. gärder för att förbättra möjligheterna till
28833: När den nya tv-sändarstationen på Åland blir mottagning av Sveriges televisionsprogram
28834: färdig, kommer landskapet Åland att i fråga på Finlands svenskspråkiga områden och re-
28835: om televisionen intaga samma ställning som ciprokt att förbättra Finlands televisions
28836: Finlands folk i övrigt, och där kan följas mottagningsmöjligheter för finskspråkiga i
28837: samma av Finlands television sända Svensk- Sverige.
28838: Helsingfors den 9 september 1964.
28839:
28840:
28841: Minister M. Niskala.
28842: Kysymys N: o 95.
28843:
28844:
28845:
28846:
28847: Honkonen ym.: Määrärahan ottamisesta tulevan vuoden
28848: tulo- ja menoarvioesitykseen kodinperustamislainoja var-
28849: ten.
28850:
28851:
28852: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
28853:
28854: Oman kodin perustaminen ei ole tällä Yhtä kovakouraisesti kuin inflaatio ovat
28855: hetkellä kaikkein helpoimpia tehtäviä. Päin- viimeaikaiset hallituksetkin kohdelleet näitä
28856: vastoin, sillä välittömästi avioliiton solmi- lainoja. Eräät hallitukset eivät ole esittä~
28857: misen jälkeen alkaa nuorille pareille ker- neet kodinperustamislainamäärärahoja lain-
28858: tyä menoja menojen päälle. Vaikka emme kaan valtion tulo- ja menoarvioon, ja eräät
28859: ottaisikaan huomioon omakotitalon rakenta- eivät ole vahvistaneet näitä määrärahoja
28860: mista tai osakkeen hankkimista, jotka an- eduskunnan nimenomaisesta kehotuksesta
28861: taisivat velkaautuville nuorille muutakin huolimatta. Tällainen menettely tuntuu ou-
28862: kuin päänvaivaa moniksi vuosiksi, jopa vuo- dolta asettaen porvarillisten ministerien so-
28863: sikymmeniksi eteenpäin, muodostuu rahan- siaalisuuden kummalliseen valoon. Näin eri~
28864: tarpeesta silti jatkuva. Lasten syntyminen koisesti siksi, koska heidänkin pitäisi käsit-
28865: vaikuttaa vielä omasta puolestaan kaikkea tää, että kodinperustamislainajärjestelmä on
28866: muuta kuin taloutta lieventävästi. sellainen sosiaalinen etu, jonka tarve on
28867: Vuoden 1946 alussa tuli voimaan kodin- pysyvä ja jota tulisi yhä kehittää ja edis-
28868: perustamislainalaki, jonka perusteella ko. tää eikä jarruttaa. ·
28869: lainaa ovat saaneet sellaiset nuoret perheet, Edellä olevan sekä valtiopäiväjärjestyk-
28870: joissa puolisot eivät ole avioliittoa soimies- sen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
28871: saan täyttäneet 30 vuotta. Lain tarkoituk- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28872: sena on siis auttaa vähävaraisia avioliiton tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28873: solmineita. Valittaen on kuitenkin todettava
28874: inflaation nakertaneen viime vuosina näistä Aikooko Hallitus ottaa tulevan
28875: lainoista suuren osan. Mutta vaikka ne ei- vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen
28876: vät ole nousseet keskimäärältään kuin riittävän määrärahan kodinperusta-
28877: 35 000 vmk: aan, ovat ne kuitenkin olleet mislainoja varten?
28878: monien kohdalla erittäin tarpeellisia ja toi-
28879: vottuja.
28880: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1964.
28881:
28882: Kuuno Honkonen. Rainer Virtanen.
28883: Irma Rosnell. Matti Koivunen.
28884: Tauno Kelovesi. Eino Tainio.
28885: Kelpo Gröndahl.
28886:
28887:
28888:
28889:
28890: E 653/64
28891: 2
28892:
28893:
28894:
28895:
28896: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28897:
28898: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- lainoja kaikkiaan 61941 vastaten lainamää-
28899: tin nojalla ovat kansanedustaja Honkonen rältään 18,59 milj. markkaa. Lainojen suu-
28900: ym. esittäneet valtioneuvoston· asianomaisen ren lukumäärän vuoksi jäi niiden keskisuu-
28901: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk- ruus verrattain pieneksi. Vuoden 1957 jäl-
28902: sen: keen ei uusia kodinperustamislainoja ole
28903: valtion varoista myönnetty. Käytettävissä
28904: ,Aikooko Hallitus ottaa tulevan olevan viimeisen tiedon mukaan on myön-
28905: vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen netyistä lainoista perittävänä enää vain
28906: riittävän määrärahan kodinperusta- noin 1150, joiden maksamatta oleva pää-
28907: mislainoja varten?" oma on yhteensä noin 127 000 markkaa.
28908: Sodanjälkeisiin vuosiin verrattuna on olo-
28909: Vastauksenani kysymykseen esitän kun- suhteissa tapahtunut oleellinen muutos. Ko-
28910: nioittavasti seuraavaa: din perustamiseen tarpeellista irtaimistoa
28911: Kodinperustamislainajärj estelmä otettiin hankittaessa on riittävästi valintamahdolli-
28912: käytäntöön 24 päivänä marraskuuta 1944 suuksia. Toisaalta rahalaitokset ovat erit-
28913: annetulla lailla (834/44), joka tuli voimaan täin auliisti myöntäneet lainoja näiden ir-
28914: vuoden 1945 alusta. Lain tarkoituksena oli taimistohankintojen rahoittamiseksi. Eräällä
28915: helpottaa sotatilanaikaisessa palveluksessa rahalaitosryhmällä on käytännössä erityi-
28916: olleiden asevelvollisten avioliiton solmimis- nen kodinperustamislainatyyppikin. Tällai-
28917: Iilahdollisuuksia myöntämällä heille valtion nen laina myönnetään muuten pankin ta-
28918: varoista kodinperustamislainoja oman ko- vanomaisin lainaehdoin, mutta siitä peri-
28919: din perustamiseen tarpeellisen asunto- ja tään pankin keskimääräistä lainakorkoa
28920: muun irtaimiston hankkimista varten. Tä- alempi korko. Myös laajassa mitassa käy-
28921: män lain perusteella myönnettiin vuosina tännössä oleva vähittäismaksujärjestelmä
28922: 1945-1947 kaikkiaan 9 922 lainaa yhteis- helpottaa välttämättömän koti-irtaimiston
28923: määräitään 1.88 milj. markkaa. Kun edellä hankinnan rahoitusta.
28924: mainittu laki oli tarkoitettu vain tilapäiseksi Edellä olevan johdosta Hallitus ei ole
28925: ja kun erityisesti sodanjälkeisssä oloissa katsonut kodinperustamislainojen myöntä-
28926: vaikutti ehkäisevästi avioliittojen solmimiseen mistä valtion varoista enää tarkoituksen-
28927: kodinperustamiseen tarvittavien esineiden mukaiseksi, mistä syystä Hallitus ei myös-
28928: puute. ja suuresti kohonnut hintataso, an- kään ole ehdottanut esityksessään valtion
28929: nettiin 29 päivänä marraskuuta 1945 ylei- tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1965 määrä-
28930: nen kodinperustamislainalaki (1177/45), rahaa myönnettäväksi kodinperustamislai-
28931: joka tuli voimaan vuoden 1946 alusta. Vuo- noja varten.
28932: sien 1946-1957 aikana myönnettiin näitä
28933: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1964.
28934:
28935:
28936: Valtiovarainministeri Esko Rekola.
28937: 3
28938:
28939:
28940:
28941:
28942: Till Riksdagens Herr Talman.
28943:
28944: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- des inalles 61 941 dylika lån tili ett sam-
28945: ningen har riksdagsman Honkonen m. fl. tili manlagt lånebelopp av 18,59 milj. mk. På
28946: vederbörande medlem av statsrådet för av- grund av det stora antalet lån blev medel-
28947: givande av svar ställt följande spörsmål: storleken av dem rätt liten. Efter år 1957
28948: har nya bosättningslån icke beviljats av
28949: ,Har Regeringen för avsikt att i statens medel. Enligt den senaste uppgift,
28950: inkommande års statsförslag obser- som står tili buds, är av de beviljade lånen
28951: vera ett tiliräckligt stort anslag för numera utestående endast ca 1150, vars
28952: bosättningslån ?" obetalda kapital utgör sammanlagt ca
28953: 127 000 mk.
28954: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- I jämförelse med efterkrigsåren har en
28955: samt anföra följande: väsentlig förändring inträtt i förhållandena.
28956: Bosättningslånesystemet togs i bruk ge- Vid anskaffning av för grundande av hem
28957: nom lagen den 24 november 1944 (834/44), erforderligt lösöre förefinnas tillräckliga
28958: som trädde i kraft från början av år 1945. möjligheter tili urval. Vidare har penning-
28959: Lagens syfte var att underlätta de värn- inrättningarna mycket beredvilligt beviljat
28960: pliktigas, som varit i tjänstgöring under lån för finansiering av dessa anskaffningar
28961: tiden för krigstillstånd, möjligheter att av lösöre. En penninginrättningsgrupp har
28962: ingå äktenskap genom att åt dem av statens t.o.m. tagit i bruk en speciell bosättnings-
28963: medel bevilja bosättningslån för anskaff- lånetyp. Ett dylikt lån beviljas i övrigt på
28964: ning av bostadsinventarier och annat lösöre, bankens vanliga lånevillkor, men för det
28965: som behövs vid grundande av ett eget hem. uppbäres en lägre ränta än bankens genom-
28966: Med stöd av denna lag beviljades under snittliga låneränta. Även avbetalningssyste-
28967: åren 1945-1947 inalles 9 922 lån tili ett met, som användes i stor omfattning, under-
28968: sammanlagt belopp av 1,88 milj. mk. Då lättar finansieringen av anskaffningarna av
28969: förenämnda lag endast var avsedd att vara nödvändigt hemlösöre.
28970: tilifällig och då bristen på för grundande Med anledning av ovanstående har Rege-
28971: av hem erforderliga föremål och den kraf- ringen icke längre ansett beviljandet av
28972: tigt stegrade prisnivån särskilt under efter- bosättningslån av statens medel ändamåls-
28973: krigsförhållandena utgjorde hinder för enligt. Fördenskull har Regeringen icke hel-
28974: ingående av äktenskap, gavs den 29 novem- ler i sin proposition till 1965 års inkomst-
28975: ber 1945 en allmän lag om bosättningslån och utgiftsstat föreslagit något anslag för
28976: (1177/45), viiken trädde i kraft den 1 ja- bosättningslån.
28977: nuari 1946. Under åren 1946-1957 bevilja-
28978: Helsingfors den 4 september 1964.
28979:
28980:
28981: Finansminister Esko Rekola.
28982: Kysymys N: o 96.
28983:
28984:
28985:
28986:
28987: Vilmi ym.: Eräistä Pohjois-Suomen maatalouden erikoistuen
28988: kohdalla suoritetuista alentamisista.
28989:
28990:
28991: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
28992:
28993: Maatalous toimii erityisesti Pohjois-Suo- sidotun määrärahan turvin, on koko tuki-
28994: messa niin vaikeissa olosuhteissa, että sen tu- järjestelmän alkuperäinen tarkoitus nimen-
28995: kemista valtion varoin on pidetty oikeaan omaan Pohjois-Suomen tukena menettämässä
28996: osuneena ratkaisuna. Aluksi tätä luonnonolo- merkityksensä.
28997: suhteista ja tuotannollisista tekijöistä johtu- V aitioneuvoston lyhyenä aikana tekemät
28998: vaa tukea maksettiin vain Lapin läänissä ja päätökset ovat merkinneet Pohjois-Suomen
28999: Oulun läänin pohjoisimpien kuntien alueilla, viljelijäväestölle ja maidontuottajille tuntu-
29000: eli nykyisillä 1 ja II tukialueilla. Tätä tu- vaa ansion laskua. Esimerkiksi II tukialueelia
29001: kialuetta on asteittain laajennettu siten, että oleva keskikokoinen tila, jossa on 7-8 ha
29002: v. 1954 liitettiin Pohjois-Suomen erikoistuen peltoa ja 6 lypsävää lehmää, ovat tehdyt
29003: piiriin nykyinen 111 tukialue ja v. 1957 jäl- päätökset merkinneet tulojen vähenemistä
29004: keen IV ja V tukialueet. Jälleen v. 1962 tu- seuraavasti:
29005: kialuetta laajennettiin liittämällä siihen Ete- L v. 1963 kesällä alennettiin pohjoisimmilla
29006: lä-Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan alueet. alueilla ns. lehmänpitoavustusta 4-5 mar-
29007: Viimeksi v: n 1964 tulo- ja menoarviokäsitte- kalla lehmää kohden. Nyt kulumassa olevan
29008: lyssä laajennettiin Pohjois-Suomen maidon- vuoden toukokuussa tehdyllä valtioneuvos-
29009: tuotantotukialueeseen kuuluvaa aluetta huo- ton päätöksellä alennettiin jälleen lehmänpi-
29010: mattavasti, jolloin n. 100 000 lehmän tuo- toavustusta 10 markalla. Tällä kohtaa on 6
29011: tanto tuli lisää valtion tuotantoavustuksen lehmän taloudelle aiheutunut vuodessa 90
29012: piiriin. markan tulon vähentyminen.
29013: Tämä aluelaajennuksista johtuva lisätuen 2. Kuluvan vuoden helmikuussa toteutettu
29014: tarve on pitänyt rahoittaa pääasiassa varsi- tuotantoavustuksen alentaminen II tukialu-
29015: naista Pohjois-Suomen tukea vastaavasti vä- eelia 0: 60 penniä litralta aiheutti 6 lehmän
29016: hentämällä, sillä maatalouden hintapoliittisen taloudelle a. 3000 kg. vuosituotannon mukaan
29017: tuen kokonaismäärä määräytyy nykyisin laskien 108 mk. tulon menetyksen vuodessa.
29018: maatalouden hintatasosta annetun lain mu- 3. Aikaisempina vuosina maksettiin ns.
29019: kaan siten, että tuki pysyy maatalouden tuot- pinta-alalisä Pohjois-Suomessa 30 % :lla por-
29020: toon nähden saman suuruisena kuin se oli rastettuna. Nyt valtioneuvoston päätöksellä
29021: satovuonna 1961/62. Kun tukijärjestelmässä toteutettu porrastuksen poistaminen merkitsi
29022: ei näin ollen ole otettu huomioon maidon 7-8 ha suuruiselle viljelmälle n. 100 mk.
29023: tuotosmäärien kasvun aiheuttamaa määrära- menetystä.
29024: han lisätarvetta, alenee maitokiloa kohden 4. V aitioneuvoston viime helmikuussa to-
29025: maksettu tuotantotuki yksistään jo sen joh- teuttama maidon kuljetusavustuksen pienen-
29026: dosta, että maidon tuotanto tukialueelia on täminen 20 %:lla aiheutti myös 0: 16 pennin
29027: lisääntynyt. Tämän vuoksi olisi ollut johdon- alennuksen meijeriin vietyä maitolitraa koh-
29028: mukaista, että myös tukialueiden rajat olisi den. Syrjäisistä ja harvaanasuttua Pohjois-
29029: pysytetty sellaisina, miksi ne ko. peruskau- Suomea kohtaan tämäkin epäoikeudenmukai-
29030: tena tulivat määrätyiksi. Näin ei kuitenkaan nen toimenpide oli erittäin valitettava. -
29031: ole tapahtunut. Tukialuetta on jatkuvasti Edellä esimerkkinä mainitulla tilalla ovat
29032: laajennettu. Kun aluelaajennukset on pitänyt tehdyt päätökset merkinneet vuosituloon yli
29033: rahoittaa käytettävissä olevan, lakisääteisesti 326 markan (32 600 vmk.) vähennystä. Kun
29034: E 723/64
29035: 2
29036:
29037: tähän lisätään maidon tuottamiseen tarvitta- ajatellen. Tuotantoedellytysten heikkenemi-
29038: vien ostorehujen, viljatuotteiden ja väkilanto- sestä johtuen asutustoimintaan uhratut varat
29039: jen hintojen noususta aiheutuneet lisäkus- ovat hukkaan heitetyt, jos väestö jätetään
29040: tannukset, ei maataloustulopäätöksen mukaan ja pakotetaan elämään työllisyystöiden ar-
29041: saatu vähäinen tuottajahinnan korotus peitä moilla. Samoin koko Pohjois-Suomen viljeli-
29042: näitä lisäkustannuksia ja menetettyä valtion jäväestö on vaarassa joutua entistä suurem-
29043: tukea. massa määrin työllisyystöiden varaan. Kun
29044: Tapahtunutta kehitystä ei voida pitää oi- työttömyyden hoitamiseen on pakko löytää
29045: keana eikä hyväksyttävänä, sillä samanaikai- varoja, olisi valtiovallan kannalta huomatta-
29046: sesti on muiden väestöpiirien palkkataso tun- vasti taloudellisempaa tukea nykyistä enem-
29047: tuvasti noussut. Myös maatalouden osalta män Pohjois-Suomen karjataloutta, koska
29048: ovat varsinaisen Pohjois-Suomen tukialueen tällä toimenpiteellä suhteellisesti vähäisin
29049: eteläpuolella olevat viljelijät saaneet maata- kustannuksin torjutaan näköpiirissä oleva
29050: loustulolain mukaiset hintojen tarkistukset. työttömien joukon huomattava lisääntyminen.
29051: Suoritetut valtion tuen alentamiset eivät Näillä alueilla on vielä runsaasti varaa tuo-
29052: ole puolustettavissa silläkään perusteella, että tannon tuntuvaan lisäämiseen, sillä myös
29053: näillä alueilla tapahtunut maidontuotannon maitotaloustuotteiden osalta on Pohjois-Suo-
29054: huomattava nousu olisi lisännyt viljelijöiden mi edelleenkin alituotantoaluetta.
29055: saamaa henkilökohtaista tuloa. Tämä tuotan- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
29056: non nousu on johtunut pääosaltaan siitä, että 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
29057: meijeritoiminta on erikoisesti Pohjois-Suo- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29058: messa huomattavasti laajentunut. Maidonlä- vaksi kysymyksen:
29059: hettäjiksi on tullut runsaasti uusia alueita
29060: ja lähettäjien lukumäärä on lyhyenä aikana Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29061: enemmän kuin kaksinkertaistunut. Kun val- Pohjois-Suomen maatalouden erikois-
29062: tion tuki on jakaantunut entistä useammille tuen kohdalla suoritetut maidon tuo-
29063: tuottajille, ei maitomäärien lisääntyminen ole tanto- ja kuljetusavustuksen sekä pin-
29064: merkinnyt yksityisen viljelijän kohdalla sel- ta-alalisän ja lehmänpitopalkkion
29065: laista tulon lisäystä, mitä yleisesti täysin vir- alentamiset ovat merkinneet maatalou-
29066: heellisesti oletetaan. Tästä syystä tapahtu- den harjoittajille tuntuvaa tulon me-
29067: neet valtion tuen alentamiset ovat merkinneet netystä ja saattanut heidät vaikeaan
29068: yksityisen viljelijän kohdalla myös kokonais- ja epäoikeutettuun asemaan; ja jos on,
29069: tulojen alentumista. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29070: Tehdyillä ratkaisuilla on kohtalokkaat seu- ryhtyä tehtyjen ratkaisujen ja tapah-
29071: raukset Pohjois-Suomen vastaista kehitystä tuneen kehityksen korjaamiseksi?
29072: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1964.
29073:
29074: Pekka Vilmi. Aaro Kauppi.
29075: Hannes Paaso. Akseli Paarman.
29076: Reino Kangas. Olavi Lahtela.
29077: 3
29078:
29079:
29080:
29081:
29082: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29083:
29084: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin rasta ja vuodesta 1958 rukiista. Vuonna 1964
29085: nojalla on edustaja Pekka Vilmi ym. esittä- otettiin käytäntöön hintapoliittisen tuen mak-
29086: neet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen saminen sian- ja naudanlihasta. Viljelmäkoon
29087: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: mukaista hintapoliittista tukea, jota aikaisem-
29088: min maksettiin väkilannoitteiden hintojen
29089: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että alentamisen muodossa ja myöhemmin pinta-
29090: Pohjois-Suomen maatalouden erikois- alalisänä, maksettiin myös vuoteen 1964
29091: tuen kohdalla suoritetut maidon tuo- saakka pohjois-Suomessa korotettuna.
29092: tanto- ja kuljetusavustuksen sekä pin- Vuoden 1964 alkuun saakka maidonkulje-
29093: ta-alalisän ja lehmänpitopalkkion tusavustusten maksamisperusteet pysyivät
29094: alentamiset ovat merkinneet maatalou- käytännöllisesti katsoen muuttumattomina.
29095: den harjoittajille tuntuvaa tulon me- Maidon tuotantoavustuksia nostettiin useita
29096: netystä ja saattanut heidät vaikeaan kertoja ennen vuotta 1958, jonka jälkeen ne
29097: ja epäoikeutettuun asemaan; ja jos on, vuoden 1964 alkuun saakka pysyivät samalla
29098: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tasolla. Lehmäavustukset olivat suunnilleen
29099: ryhtyä tehtyjen ratkaisujen ja tapah- saman suuruiset vuodesta 1951 alkaen vuo-
29100: tuneen kehityksen korjaamiseksi·?" teen 1962 saakka. Maidon tuotoksen ja leh-
29101: mien lukumäärien noususta huolimatta tämä
29102: Tähän kysymykseen, josta Herra Puhemies oli mahdollista, koska tarkoitukseen tulo- ja
29103: kirjeensä ohella 2 päivältä kesäkuuta 1964 menoarviossa varattuja määrärahoja jatku-
29104: on lähettänyt jäljennökset allekirjoittaneelle vasti lisättiin.
29105: maatalousministerille, saan kunnioittaen vas- Syyskuun 1 päivänä 1962 voimaan tullut
29106: tata seuraavaa: laki maatalouden hintatasosta muutti kuiten-
29107: Maatalouden alueittaista hintapoliittista tu- kin tilanteen alueittaisen tuen osalta siten,
29108: kea on myönnetty pohjois-Suomessa, itäisellä että laissa säädetään, että alueittaisen hinta-
29109: rajaseudulla ja ulkosaaristossa epäedullisten poliittisen tuen kokonaismäärä maatalouden
29110: luonnonsuhteiden aiheuttamien suurempien tuottoon nähden on säilytettävä satovuoden
29111: tuotantokustannusten tasoittamiseksi. Aluksi 1961/62 aikana vallinneen suhteen mukai-
29112: tämä tukitoiminta kohdistui maitoon, jonka sena. Tällä säädöksellä alueittaiseen hintapo-
29113: hintaa on voimakkaasti pohjoiseen ja itään liittiseen tukeen tulo- ja menoarviossa myön-
29114: porrastettuna tuettu tuotantoavustuksilla netty määräraha muodostuu kiinteäksi. Vaik-
29115: vuodesta 1947 lähtien. Jotta harvaanasutuilta ka maataloustuotannon noususta johtuen on
29116: seuduilta pitkien ja vaikeiden kuljetusolosuh- alueittaista hintapoliittista tukea voitu vuo-
29117: teiden takaa voitaisiin maito saada toimite- sittain nostaa, on toisaalta maidon tuotannon
29118: tuksi markkinoille, ryhdyttiin maksamaan nousu pohjois-Suomessa ollut niin voima-
29119: myös maidon kuljetuksesta avustuksia. Jotta kasta, että kiloa kohti maksettavaa sekä mai-
29120: myös ne karjanhaltijat, joilla ei ole ollut don tuotanto- että kuljetusavustusta joudut-
29121: mahdollisuuksia toimittaa maitoa meijeriin, tiin vuonna 1964 alentamaan. Lehmänpito-
29122: olisivat voineet saada maitotaloustuotantoon palkkiota jouduttiin alentamaan jo edellisenä
29123: kohdistuvaa tukea, on vuodesta 1951 lähtien vuonna.
29124: maksettu lehmänpitopalkkioita lypsylehmien Maidontuotantotukialuetta on valtion tulo-
29125: lukumäärän perusteella. Alueittaista hintapo- ja menoarviossa asianomaisten määrärahojen
29126: liittista tukea on vuodesta 1949 lähtien mak- perusteluiden mukaisesti useampaan otteeseen
29127: settu myös pohjois-Suomessa tuotetusta oh- laajennettu. Laajennukset ovat johtuneet
29128: 4
29129:
29130: siitä, että tuen kiloa kohti lisääntyessä on Alueittaisen hintapoliittisen tuen jakami-
29131: varsinkin alueen etelärajalla muodostunut sesta on kehittynyt monisäikeinen järjestel-
29132: niin jyrkkä hintaporras, ettei sitä enää ole mä, jonka uudelleen järjestämiselle saattaa
29133: voitu pitää tarkoituksenmukaisena. Vuoden olla perusteltua aihetta. Kuluvan vuoden
29134: 1964 tulo- ja menoarviossa liitettiin myös heinäkuun 2 päivänä asettikin Hallitus ko-
29135: eräitä kuntia maidontuotantotukialueeseen. mitean, jolle annettiin tehtäväksi selvittää,
29136: Kun samanaikaisesti kuitenkin lehmänpito- millä perusteella maatalouden alueittaista
29137: avustuksen maksaminen lopetettiin neljän- hintapoliittista tukea olisi vastaisuudessa
29138: neltä alueelta, käytettiin näin säästyneet va- jaettava ja hankkimansa selvityksen perus-
29139: rat uusien alueiden tuotantoavustuksen mak- teella tekemään ehdotuksensa jakoperusteiden
29140: samiseen, joten tästä ei aiheutunut muun- tarkistamisesta.
29141: laista maidon tuotantotuen alenemista enti-
29142: sellä maidon tuotantotukialueella.
29143: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1964.
29144:
29145:
29146: Maatalousministeri Mauno Jussila.
29147: 5
29148:
29149:
29150:
29151:
29152: Till Riksdagens Herr Talman.
29153:
29154: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- stöd har sedan år 1949 betalats även för i
29155: gen har riksdagsman Pekka Vilmi m.fl. till norra Finland producerat korn och sedan år
29156: vederbörande medlem av statsrådet för av- 1958 för råg. År 1964 infördes utbetalning
29157: givande av svar ställt följande spörsmål: av prispolitiskt stöd för svin- och nötkött.
29158: Prispolitiskt stöd enligt brukningsdels storlek,
29159: "Är Regeringen medveten därom, som tidigare erlades i form av prisnedsätt-
29160: att den i fråga om specialstöd för ning för konstgödsel och senare såsom areal-
29161: lantbruket i Norra Finland företagna tillägg betalades även ända till år 1964 med
29162: nedsättningen av produktions- och förhöjning i norra Finland.
29163: transportpremien för mjölk samt Grunderna för erläggande av understöd
29164: arealtillägget och premien för hållande för mjölktransport förblev praktiskt taget
29165: av ko för idkarna av lantbruk inne- oförändrade ända till början av år 1964.
29166: burit en kännbar minskning av stödet Produktionspremierna för mjölk höjdes
29167: och bragt dem i en svår och oberättigad flera gånger före år 1958, varefter de förblev
29168: ställning, och om så är fallet på ungefär samma nivå ända till början av
29169: vilka åtgärder ärnar Regeringen år 1964. Understöden ior ko var ungefär lika
29170: företaga för rättande av dessa beslut stora från år 1950 till år 1962. Oaktat ök-
29171: och den utveckling som skett?" ningen av mjölkproduktionen och antalet kor
29172: var detta möjligt, då det i statförslaget för
29173: Med anledning av detta spörsmål, varav ändamålet reserverade anslaget fortgående
29174: Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av den höjdes.
29175: 2 juni 1964 översänt avskrifter till under- Lagen om lantbrukets prisnivå, viiken
29176: teclmad lantbruksminister, får jag vördsamt trädde i kraft den 1 september 1962, med-
29177: anföra följande: förde dock en förändring i läget med av-
29178: Regionalt prispolitiskt stöd för lantbruket seende på det regionala stödet så, att i lagen
29179: har beviljats i norra Finland, den Östra stadgas, att förhållandet mellan totalbeloppet
29180: gränstrakten och den yttre skärgården för av det regionala prispolitiska stödet och lant-
29181: utjämnande av de på grund av ogynnsamma bruksintäkterna förblir detsamma som under
29182: naturförhållanden högre produktionskostna- skördeåret 1961/62. Genom detta stadgande
29183: derna. I början hänförde denna understöds- blir anslaget i statförslaget för regionalt
29184: verksamhet sig till mjölken, vars pris sedan prispolitiskt stöd fast. Å ven om det regionala
29185: år 1947 understötts med produktionsunder- prispolitiska stödet på grund av den ökade
29186: stöd, med starkt graderad steg:ring mot norr lantbruksproduktionen kunnat höjas årligen,
29187: och öster. För att mjölken skall kunna föras har å andra sidan ökningen av mjölkproduk-
29188: ut i marknaden från glestbebodda trakter tionen i norra Finland varit så stark, att
29189: med långa transportvägar och svåra trans- både produktions- och transportpremien för
29190: portförhållanden började man utbetala un- mjölk per kilogram måste sänkas år 1964.
29191: derstöd även för mjölktransporten. För att Premien för hållande av ko måste sänkas
29192: även de innehavare av boskap, som icke hade redan under det föregående året.
29193: möjligheter att leverera mjölk till meijeri, Det område, där mjölkproduktionen stödes,
29194: skulle kunna erhålla stöd för sin mjölkhus- har i enlighet med motiveringen för veder-
29195: hållningsproduktion, har sedan år 1951 börande anslag i statförslaget utvidgats flera
29196: erlagts premie för hållande av kor enligt gånger. Detta har berott på, att då stödet
29197: antalet mjölkande kor. Regionalt prispolitiskt per kilo ökats, särskilt vid områdets södra
29198: E 723/64
29199: 6
29200:
29201: gräns bildats en så brant prisnivåskillnad, Fördelningen av det regionala prispolitiska
29202: att det icke mera kunnat anses ändamålsen- stödet har utvecklats tili ett komplicerat sys-
29203: ligt. 1 statförslaget för år 1964 fogades även tem för vars omorganisering motiverat skäl
29204: vissa kommuner tili området för mjölkpro- kan föreligga. Regeringen tillsatte också den
29205: duktionsstöd. Då samtidigt dock utbetalnin- 2 juli innevarande år en kommitte, som fick i
29206: gen av understöd för hållande av ko inställ- uppdrag att utreda på vilka grunder lant-
29207: des i fråga om det fjärde området, användes brukets regionala prispolitiska stöd framdeles
29208: de så inbesparade medlen för erläggende av borde fördelas och att på grundvalen av
29209: produktionspremier på nya områden, varför införskaffad utredning framlägga förslag tili
29210: härav icke följde annat slag av minskning justering av fördelningsgrunderna.
29211: av stödet för produktionen inom det tidigare
29212: området för mjölkproduktionsstöd.
29213: Helsingfors den 25 september 1964.
29214:
29215:
29216: Lantbruksminister Mauno Jussila..
29217: Kysymys N:o 97.
29218:
29219:
29220:
29221:
29222: Voutilainen ym.: Vakinaisten veturimiesten työmahdolli-
29223: suuksien supistamisesta Joensuussa.
29224:
29225:
29226: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29227:
29228: Vuoden 1964 huhtikuun alusta ryhdyttiin mon-Parikkalan radan valmistuttua tulee
29229: suorittamaan Valtion rautateiden tavarakul- Joensuu olemaan entistä keskeisempi vetu-
29230: jetuksia Hr-13 sarjamerkkisillä dieselvetu- rien huoltopiste, sillä tuleehan tämän jälkeen
29231: reilla mm. rataosalla Joensuu-Varkaus- suurin osa koko Pohjois-Karjalan liikenteestä
29232: Joensuu. Uudistuksen johdosta junapainot suuntautumaan Joensuun kautta.
29233: kasvoivat ja junanopeudet kohosivat. Niin Ottaen vielä huomioon sen, että Joensuussa
29234: ikään junien lukumäärä väheni ja henkilö- oleva veturimieskunta on suurelta osin vaki-
29235: kuntaa - tässä tapauksessa veturimiehiä - naista sekä asettunut maakuntaan, rakenta-
29236: on tarvittu junien miehitykseen entistä vä- nut sinne itselleen ja perheelleen asuntonsa,
29237: hemmän. Itse uudistukseen nähden ei sinänsä ei mahdollinen siirto muualle tältäkään poh-
29238: ole mitään huomauttamista, mutta siihen ta- jalta ole suotavaa.
29239: paan, jolla se on suoritettu. Huolestuneisuus Myös maakunnallisesti on jouduttu kiin-
29240: tilanteen kehityksestä on ensisijaisesti koh- nittämään asiaan huomiota. Pohjois-Karjala,
29241: dannut vakinaisia veturimiehiä, joiden vastai- joka on ns. alikehitysaluetta, tarvitsee alu-
29242: sen työpaikan kohtalosta vallitsee epätietoi- eellaan jokaisen entisen työpaikan, joten tässä
29243: suus. Rautatiehallituksen koneosasto junien suhteessa olisi valtiovallan - myös rautatei-
29244: miehitystä jakaessaan Pieksämäen ja toisaalta den - toimittava pikemminkin päinvastaisen
29245: Joensuun konepiirien kesken on nimittäin kehityksen hyväksi.
29246: lähtenyt siitä, että Joensuu on ollut työ- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
29247: paikkoja menettävänä osapuolena, sillä Joen- 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
29248: suun menetys oli 26 työtilaisuutta ja Piek- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29249: sämäen vastaavasti 6. Jako ei tunnu olevan vaksi seuraavan kysymyksen:
29250: oikea eikä tasapuolinen. Seurauksena tästä
29251: saattaa olla se, että Joensuussa olevia vetu- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29252: rimiehiä joudutaan ennen pitkää siirtämään rautatiehallituksen toimesta on yksi-
29253: esim. Pieksämäelle tai jonnekin muualle, sekä puolisesti supistettu vakinaisten vetu-
29254: myöhemmässä vaiheessa myös se, että Joen- rimiesten työmahdollisuuksia Joen-
29255: suussa oleva konepiirikin katsotaan tarpeet- suussa, ja jos on,
29256: tomaksi. mihin toimenpiteisiin Hallitus on
29257: Tässä yhteydessä on erikoista aihetta ko- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä asiantilan
29258: rostaa sitä, että Joensuussa on ensiluokkaiset korjaamiseksi ja työtilaisuuksien säi-
29259: dieselveturien huoltotilat. Niin ikään Onka- lyttämiseksi ns. alikehitysalueillaT
29260: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1964.
29261:
29262: U. H. Voutilainen. Reino Karpola. Elis Manninen.
29263: Eino Ojajärvi. Pauli Puhakka. Esa Timonen.
29264: Ale Holopainen. Toivo Niiranen. Paula Ruutu.
29265:
29266:
29267:
29268:
29269: E 717/64
29270: 2
29271:
29272:
29273:
29274:
29275: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
29276:
29277: Kansanedustaja U. H. Voutilainen ym ja 196. Kun rautatiehallituksen laskelmien
29278: ovat Teidän välitwksellänne, Herra Puhemies, mukaan sosiaalisen lainsäädännön (työajan
29279: jättäneet valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 lyhennys, vuosilomien pidennys ja yötyön
29280: momentissa mainitussa tarkoituksessa Halli- aikahyvitys) ja liikenteen lisäyksen (veturi-
29281: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi kilometrien määrä) johdosta olisi tarvittu n.
29282: seuraavan, 2 päivänä kesäkuuta 1964 päivä- 570 veturimiestä lisää, voidaan uudistusten
29283: tyn kysymyksen: aiheuttamaksi "vähennykseksi" näin ollen
29284: katsoa n. 578 veturimiestä.
29285: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Itä-Suomen konepiireihin Kouvola, Piek-
29286: rautatiehallituksen toimesta on yksi- sämäki ja Joensuu on raskaita dieselvetu-
29287: puolisesti supistettu vakinaisten vetu- reita voitu siirtää vasta vuosina 1963 ja 1964.
29288: rimiesten työmahdollisuuksia Joen- Tästä johtuen näiden piirien veturimiesten
29289: suussa, ja jos on, lukumäärä, joka lähinnä sosiaalisen lainsää-
29290: mihin toimenpiteisiin Hallitus on dännön takia lisääntyi vuosina 1961-1963,
29291: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä asiantilan Joensuun konepiirissä 197: stä 203: een, on
29292: korjaamiseksi ja työtilaisuuksien säi- vähenemässä vuoden 1960 tasolle, mihin se
29293: lyttämiseksi ns. alikehitysruueillaY" Iänsi-Suomen varikoilla on jo aikaisemmin
29294: Kysymykseen vastaan kunnioittaen seuraa- vähentynyt.
29295: vaa: Mitä tulee nimenomaan ,Joensuun kone-
29296: Rautatiehallitus on kulkulaitosten ja yleis- piirin veturimiesten vastaisiin työmahdolli-
29297: ten töiden ministeriölle antamassaan selvi- suuksiin, mistä kysymyksen tekijät esittävät
29298: tyksessä ilmoittanut, että se on pyrkinyt vii- huolestuneisuutensa, rautatiehallituksen anta-
29299: me vuosina lisääntyneiden lakisääteisten me- man selvityksen mukaan tällaiseen ei ole ai-
29300: nojen vastapainoksi teknillisillä parannuk- hetta, sillä veturimiehiä ei tulla siirtämään
29301: silla ja työvoimankäytön tehostamisella vä- muualle. Kun Joensuun - Pieksämäen ra-
29302: hentämään henkilömenojaan. Kun vetovoima- taosan junista vuonna 1960 Pieksämäen ve-
29303: kaluston ja radan uusintuessa rautatieliiken- turimiehet ajoivat 62 % ja Joensuun vetu-
29304: teen mukautuminen kasvavaan liikenteeseen rimiehet 38 %, olivat nämä prosenttiluvut 31
29305: on voinut tapahtua junien keskimääräistä ko- päivänä toukokuuta 1964 alkaneella aikatau-
29306: koa ja junien nopeutta lisäämällä, on myös lukaudella kumpikin 50. Pa.rikkalan-Onka-
29307: veturimiesten kohdalla ollut mahdollista suo- mon radan valmistuttua tulee liikenne pää-
29308: ruttaa vähennyksiä. Kesäkuun 1 päivänä 1960 osaltaan siirtymään tälle rataosalle ja Joen-
29309: oli veturimiehiä 4104 ja kesäkuun 1 päivänä suun konepiirin merkitys entise.stää.n kasva-
29310: 1964 4096 eli 8 vähemmän. Joensuun kone- maan.
29311: piirin kohdalla vastaavat luvut olivat 197
29312: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1964.
29313:
29314:
29315: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Grels Teir.
29316: 3
29317:
29318:
29319:
29320:
29321: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29322:
29323: Genom Eder, Herr Talman, förmedling, att man på gTund av den sociala lagstift-
29324: har riksdagsman U. H. Voutilainen m. fl. i ningen (förkortning av arbetstiden, förläng-
29325: det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ning av semestern och gottgörelse för natt-
29326: ger, till vederbörande medlem av statsrådet arbetet) och tra:fikens ökning (antalet loko-
29327: för avgivande av svar ställt följande den 2 motivkilometer) hade behövt ytterligare c: a
29328: juni 1964 daterade spörsmål: 570 lokmän, kan man anse att "minskningen"
29329: som föranletts av reformera är c: a 578 lok-
29330: "Är Regeringen medveten om att
29331: män.
29332: den ordinarie lokpersonalens arbets-
29333: Till Östra-Finlands maskindistrikt, Kou-
29334: möjligheter i Joensuu ensidigt in-
29335: vola, Pieksämäki och Joensuu, har tunga
29336: skränkts på åtgärd av järnvägsstyrel-
29337: diesellokomotiv kunnat överföras först under
29338: sen, och om så är fallet,
29339: åren 1963 och 1964. Pä grund härav håller
29340: vilka åtgärder har Regeringen före- antalet lokomothnkarlar i dessa di.strikt, som
29341: tagit eller ärnar Regeringen företaga
29342: närmast på grund av den sociala lagstift-
29343: för att rätta till detta sakförhållande ningen, ökades under åren 1961-1963 i
29344: och bevara arbetsmöjligheterna inom Joensuu maskindistrikt från 197 till 203, på
29345: de s.k. underutvecklingsområdena." att sjunka till 1960 ärs nivä, vi:lken i fråga
29346: Med anledning av detta spörsmål får jag om depåerna i västra Finland redan tidigare
29347: vördsamt anföra :följande: har nätts.
29348: Järnvägsstyrelsen har i sin utredning till Var särskilt angår lokkarlarnas i Joensuu
29349: ministeriet för kommunikationsväsendet och maskindistrikt :framtida arbetsmöjligheter,
29350: allmänna arbetena meddelat, att den strävat beträffande vilka spörsmålsställarna framför
29351: att såsom motvikt till de under de senaste sitt bekymmer, finns enligt en av järnvägs-
29352: åren ökade lagstadgade utgifterna minska styrelsen avgiven utredning icke skäl därtill,
29353: sina personalutgi:fter genom tekniska :förbätt- ty lokomotivkarlarna kommer icke att för-
29354: ringar och effektivare utnyttjande av arbets- flyttas annorstädes. Dä av tågen på bandelen
29355: kraften. Då järnvägstrafiken kunnat anpassa Joensuu-Pieksämäki under år 1960 62 %
29356: sig tili den växande trafiken genom att kördes av lokmän från Pieksämäki och 38 %
29357: dragmaterielen och banorna förnyats och tå- av lokmän frän Joensuu, har dessa procent-
29358: gens medelstorlek och :fart ökats, har det tal, sedan tidtabellen av den 31 maj 1964 in-
29359: varit möjligt att företaga inskränkningar fördes, varit 50 för vardera. När Parikkala-
29360: även i fråga om lokmännen. Den 1 juni 1960 Onkamobanan blivit färdig kommer huvud-
29361: var lokmännens antal 4 104 och den 1 juni parten av trafiken att överföras tili denna
29362: 1964 var antalet 4 096 eller 8 mindre. Mot- bandel och Joensuu maskindistrikts betydelse
29363: svarande tai i Joensuu maskindistri!kt var att ytterligare ökas.
29364: 197 och 196. När järnvägsstyrelsen berälmat
29365: Helsingfors den 23 september 1964.
29366:
29367:
29368: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Grels Teir.
29369: Kysymys N: o 98.
29370:
29371:
29372:
29373:
29374: Kilpi ym.: Poliisiviranomaisten kielitaidosta.
29375:
29376:
29377:
29378: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
29379:
29380: Ryhtyessään hoitamaan tointaan pääkau- Esitetyt seikat ja niiden oletetut seuraa-
29381: pungin uusi poliisikomentaja Veikko Hieta- mukset ovat erittäin vakava epäkohta. Pe-
29382: lahti virkaanastujaispuheessaan kiinnitti rustuslakiemme mukaan Suomen kansalaisen
29383: huomiota poliisiemme heikkoon kielitaitoon. on voitava tulla toimeen viranomaisen
29384: Erikoisesti hän mainitsi puutteeksi sen, että kanssa äidinkielellään, suomella tai ruot-
29385: esim. pääkaupungin poliisimiehet eivät hal- silla. Tämä merkitsee myös sitä, että kieli-
29386: litse ruotsinkieltä. Samassa yhteydessä hän taidon puute ei edes mahdollisuutenakaan
29387: totesi ruotsinkielisen väestönosamme tahdik- saa johtaa tilanteeseen, jossa edellä edelly-
29388: kaan suhtautumisen epäkohtaan, ;jota perus- tetyllä tavalla kansalaisen oikeusturva jou-
29389: tuslakimme mukaan ei saisi olla olemassa. tuu vaaraan. Poliisikuulustelupöytäkirja on
29390: Poliisikomentaja Hietalahden esille ot- useimmissa tapauksissa ratkaiseva asiakirja
29391: tama epäkohta on antanut Hufvudstadsblade- päätöksen teolle. Kohtalokkaat, kielen tai-
29392: tille pääkirjoituspalstoillaan kesäkuun 3 tamattomuudesta johtuneet virheet eivät
29393: päivänä 1964 aiheen tarkastella asiaa. To- edes teoriassa saa olla mahdollisia.
29394: dettuaan poliisilaitoksemme määrärahojen Poliisikuntamme palkkaus on kieltämättä
29395: riittämättömyyden tekevän sen kilpailuky- kehno ja sitä tulisi voida parantaa mm.
29396: vyttömäksi yksityisen sektorin kanssa kie- kielitaitoisen henkilökunnan saamiseksi po-
29397: litaitoisesta henkilökunnasta, lehti kirjoittaa liisin palvelukseen. Tämä epäkohta ei kui-
29398: mm. seuraavaa: tenkaan saa olla tyydyttävä sellaisten ereh-
29399: ''Korostettakoon kuitenkin, että kysymys dysten selittämiseksi, joihin em. lehtiartik-
29400: on huomattavasta epäkohdasta. Erinäisissä keli viittaa. On välttämätöntä, että tapauk-
29401: tilanteissa on mahdollista suomenkieltä hal- sissa, joissa ruotsia puutteellisesti hallitseva
29402: litsemattoman kansalaisen joutuminen suo- poliisivirkailija kirjoittaa ädinkieleltään
29403: rastaan vaaraan silloin, kun poliisi ei pysty ruotsinkielisen kansalaisen kuulustelupöytä-
29404: tekemään itseään ymmärrettäväksi (ruotsin- kirjaa, paikalla myös on tulkki. Jos tämä ei
29405: kielellä). Tätäkin useammin lienee olemassa välittömästi ole mahdollista, on kuulustelu
29406: mahdollisuus, että äidinkieleltään ruotsinkie- suoritettava uudelleen olosuhteissa, joissa
29407: lisen kansalaisen oikeusturva vaarantuu väärinymmärtämisen mahdollisuudet ovat
29408: siksi, että hänen lausuntonsa ei tule täy- eliminoitu. Oikeusvaltiona maamme ei voi
29409: dellisenä ja sanatarkasti poliisikuulustelu- sallia molempien virallisten kieliemme taita-
29410: pöytäkirjoihin." (Det bör dock understry- mattomuudesta johtuvia erehtymismahdolli-
29411: kas att vi här står inför ett påtagligt miss- suuksia.
29412: förhållande. I speciella situationer kan med- Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyk-
29413: borgare, som inte behärskar finska, direkt sen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esitämme
29414: utsättas för fara när polismanskapet inte valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29415: kan göra sig förstått. Oftare torele det int- tattavaksi kysymyksen:
29416: räffa att medborgare med svenskt moders-
29417: mål får sitt rättsskydd äventyrat därför Onko Hallitus tietoinen julkisuu-
29418: att deras uppgifter inte fullständiga och dessa esitetyistä olettamuksista, että
29419: oförändrade kommer till sin rätt i upp- Suomen kansalaisen oikeusturva voi
29420: gjorda polisförhörsprotokoll. ") joutua vaaraan siksi, että virkatoin-
29421: E 654/64
29422: 2
29423:
29424: taan suorittava, mutta toista koti- mitä Hallitus aikoo tehdä, että
29425: maista kieltä puutteellisesti hallitseva maan vähemmistön kieltä perustusla-
29426: poliisiviranomainen ei ehkä täydelli- kiemme mukaan oikeutetusti käyttä-
29427: sesti ymmärrä hänelle annettuja lau- vän kansalaisen oikeusturva ei joudu
29428: suntoja, ja jos on, uhatuksi?
29429: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1964.
29430:
29431: Kalevi Kilpi. Judit Nederström-Lunden.
29432: Aarne Saarinen. J.Jauri Kantola.
29433: Gösta Rosenberg. Georg Backlund.
29434: Toivo Åsvik.
29435: Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
29436:
29437: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- lilta. Nimenomaista yleismääräystä näiden
29438: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra kielitaitovaatimuksista ei ole annettu.
29439: Puhemies, olette 4 päivänä kesäkuuta 1964 Edellä selostetusta selviää, että lainsää-
29440: päivätyn kirjeenne n: o 594 ohella lähettä- däntömme mukaan yksikielisen paikkakun-
29441: nyt vastattavakseni kansanedustaja Kalevi nan poliismiehistöltä ei vaadita sellaista toi-
29442: Kilven ynnä muiden jättämän seuraavan sen kotimaisen kielen taitoa, että kuuluste-
29443: kysymyksen: luja toimittava poliisimies kykenisi joko
29444: lainkaan ja päällystöasemassa olevakaan
29445: "Onko Hallitus tietoinen julkisuu- riittävästi ymmärtämään tois- tai vieraskie-
29446: dessa esitetyistä olettamuksista, että listä henkilöä. Mikäli muutoin ei selvitä, on
29447: Suomen kansalaisen oikeusturva voi koetettava löytää avuksi henkilö, joka pys-
29448: joutua vaaraan siksi, että virkatoin- tyy toimimaan tulkkina. Käytännössä on
29449: taan suorittava, mutta toista koti- kuitenkin selviydytty yllättävän hyvin. Si-
29450: maista kieltä puutteellisesti hallitseva säasiainministeriölle eikä tiettävästi läänin-
29451: poliisiviranomainen ei ehkä täydelli- hallituksellekaan ole ruotsinkielisen väestön
29452: sesti ymmärrä hänelle annettuja lau- taholta esitetty valituksia poliismiesten kie-
29453: suntoja, ja jos on, litaidottomuudesta. Lähinnä joissakin Tu-
29454: mitä Hallitus aikoo tehdä, että run ja Porin läänin kaksikielisissä nimis-
29455: maan vähemmistön kieltä perustusla- miespiireissä, joissa suomenkielinen väestö
29456: kiemme mukaan oikeutetusti käyttä- lisääntyy, suomenkieliset asukkaat kuiten-
29457: vän kansalaisen oikeusturva ei joudu kin ovat valittaneet, etteivät he ole saaneet
29458: uhatuksi?" itsään ymmärretyksi äidinkielellään.
29459: Kaksikielisillä paikkakunnilla, joissa po-
29460: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- liisimiehet jokapäiväisessä toiminna._<;Saan jou-
29461: oittaen seuraavaa: tuvat tekemisiin kumpaankin kieliryhmään
29462: kuuluvien kansalaisten kanssa, pyritään
29463: Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kieli- myös konstaapeleiksi saamaan henkilöitä,
29464: taidosta annetun lain (149/22) 1 § :n ja jotka edes suullisesti hallitsevat vähemmis-
29465: valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitai- tön kieltä. Konstaapeli, joka myös kirjalli-
29466: dosta annetun lain täytäntöönpanosta anne- sesti hallitsee vähemmistön kieltä, sijoite-
29467: tun asetuksen (312/22) 1 §:n mukaan yksi- taan yleensä kuulustelijan tehtäviin.
29468: kielisellä paikkakunnalla vain poliisi päällys- Käytännössä on kuitenkin osoittautunut
29469: töitä vaaditaan maan toisen kielen ymmär- erittäin vaikeaksi saada kaksikielisiin po-
29470: tämistä. Tällöinkään poliisipäälliköltä ei liisipiireihin molempia kieliä hallitsevia po-
29471: vaadita toisen kielen suullista eikä kirjal- liisimiehiä. Kun poliisitoimia ei ole voitu
29472: lista taitoa. Muilta poliisimiehiltä ei vaadita hakijoiden kielitaidon puutteellisuuden ta-
29473: edes toisen kielen ymmärtämistä. kia jättää täyttämättä, on enemmistöltään
29474: Kaksikielisellä paikkakunnalla poliisipääl- suomenkielisten poliisipiirien konstaapeleiksi
29475: lystöitä vaaditaan vähemmistön kielen tyy- ollut otettava myös sellaisia, joilla ei ole
29476: dyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Si- ruotsinkielen taitoa, ja enemmistöltään ruot-
29477: säasiainministeriön ja lääninhallituksen asi- sinkielisiin poliisipiireihin vastaavasti kons-
29478: ana on ratkaista, minkälaista kielitaitoa on taapeleita, joilla ei ole riittävää suomenkie-
29479: vaadittava ylikonstaapelilta ja konstaape- len taitoa.
29480: 4
29481:
29482: Poliisiopistoon parin viime vuoden aikana suoranaista oikeusvaaraa, vaikka poliisi-
29483: pyrkineistä tuhansista miehistä on ollut miesten kyvyssä hyvin selviytyä kielitai-
29484: ruotsinkielisiä 15, joista 8 on hyväksytty, tonsa puolesta kenttätyössä, varsinkin katu-
29485: kun sen sijaan suomenkielisistä pyrkijöistä partioinnissa toivomisen varaa onkin.
29486: on otettu vain noin 10 %. Tilannetta kysymyksessä olevassa suh-
29487: Todettakoon kuitenkin, ettei tilanne po- teessa seurataan, ja sen parantamiseen pyri-
29488: liisimiesten kielitaidon puutteellisuudesta tään mahdollisuuksien mukaan.
29489: huolimatta ole sellainen, että se merkitsisi
29490: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1964.
29491:
29492: Sisäasiainministeri Amo IIannus.
29493: 5
29494:
29495:
29496:
29497:
29498: Till Riksdagens Herr Talman.
29499:
29500: Med en skirvelse Nr 594 av den 4 juni gande angående språkfordringarna för dem
29501: 1964 har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § har icke givits.
29502: 1 mom. Riksdagsordningen anger, tillställt Av det ovan anförda framgår, att enligt
29503: mig följande av riksdagsman Kalevi Kilpi vår lagstiftning av polismanskapet på en
29504: m. fl. ställda spörsmål: enspråkig ort icke fordras sådan kunskap i
29505: det andra inhemska språket, att förhörande
29506: ,Är Regeringen medveten om de polisman skulle vara i stånd att antingen
29507: offentligt framställda antagandena, alls och icke ens en polisman i befälsställ-
29508: att fara för finska medborgares ning tillräckligt väl förstå person som talar
29509: rättskydd kan vara för handen där- det andra inhemska eller ett främmande
29510: för, att polismyndighet i tjänste- språk. Om man icke reder sig på annat sätt,
29511: utövning, viiken endast bristfälligt bör man försöka finna en person, som för-
29512: behärskar det andra inhemska språ- mår funktionera såsom tolk. I praktiken
29513: ket, måhända icke fullständigt för- har man dock klarat sig överraskande bra.
29514: står tili honom gjorda uttalanden, Från den svenskspråkiga befolkningens
29515: och om så är fallet, sida har icke tili ministeriet för inrikesän-
29516: vad ärnar Regeringen göra för att rendena framställts klagomål över polis-
29517: rättsskyddet för medborgare, som männens bristande språkkunskap, och veter-
29518: enligt våra grundlagar berättigat an- ligen icke heller tili länsstyrelserna. När-
29519: vänder landets minoritets språk, icke mast i vissa tvåspråkiga länsmansdistrikt i
29520: skall äventyras ?" Åbo och Björnebargs Iän, där den finsk-
29521: språkiga befolkningen ökar, har dock finsk-
29522: Såsom svar på detta spörsmål får jag språkiga invånare klagat över att de icke
29523: vördsamt anföra följande: kunnat göra sig förstådda på sitt moders-
29524: Enligt 1 § lagen angående den språk- mål.
29525: kunskap, som skall av statstjänsteman På tvåspråkiga orter, där polismännen i
29526: fordras (149/22) och 1 § förordningen om sin dagliga verksamhet har att göra med
29527: verkställighet av lagen angående den språk- medborgare av vardera språkgruppen, för-
29528: kunskap, som skall av statsjänsteman söker man att även tili konstaplar få per-
29529: fordras (312/22), krävs på enspråkig ort soner, vilka åtminstone muntligt behärskar
29530: endast av polisbefälet, att det förstår lan- minoritetens språk. Konstapel, som även
29531: dets andra språk. Icke heller härvid ford- skriftligt behärskar minoritetens språk, pla-
29532: ras av polischef att han skall behärska det ceras i allmänhet i förhörares uppgifter.
29533: andra språket muntligt eller skritfligt. Av Det har dock i praktiken visat sig syn-
29534: övriga polismän fordras icke ens att de nerligen svärt att tili de tvåspråkiga polis-
29535: förstår det andra språket. distrikten erhålla polismän som behärskar
29536: På tvåspråkig ort fodras av polisbefälet båda språken. Då man icke kunnat lämna
29537: tilifredsställande muntlig och skriftlig polisbefattningar obesatta på grund av
29538: kunskap i minoritetens språk. På ministe- sökandenas bristande språkkunskap, har
29539: riet för inrikesänrendena och länsstyrelsen man varit tvungen att tili konstaplar i
29540: ankommer att avgöra, viiken språkkunskap polisdistrikt med finskpråkig majoritet
29541: som skall fordras av överkonstapel och antaga även sådana, som icke behärskar
29542: konstapel. Något uttryckligt allmänt stad- svenska respektive tili svenskspråkiga po-
29543: E 654/64
29544: 6
29545:
29546: lisdistrrikt konstaplar, som icke har till- är sådant, att det skulle innebära någon
29547: räcklig kunskap i finska. direkt fara för rättsskyddet, även om polis-
29548: Av de tusentals män som under de två männens förmåga att reda sig väl i fältf}r-
29549: senaste åren sökt inträde i polisinstitutet betet, särskilt beträffande gatupatrullering,
29550: har 15 varit svenskspråkiga. Av dem antogs i fråga om språkkunskapen lämnar övrigt
29551: 8, medan däremot av de finskspråkiga att önska.
29552: sökandena endast omkring 10 % intagits. Situationen följs med i det ifrågavarande
29553: Konstateras må dock, att läget oaktat avseendet, och förbättring eftersträvas i
29554: polismännens bristande språkkunskap icke mån av möjligheter.
29555: Helsingfors den 1 september 1964.
29556:
29557: Minister för inrikesärendena Arno Hannus.
29558: Kysymys N:o 99.
29559:
29560: M. Linna ym. : Maanhankintalain mukaisten asutusteiden
29561: rakentamisesta.
29562:
29563: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
29564:
29565: Maanhankintalain perusteella muodostet- toimenpiteisiin kuuluvan lakisääteisen teh-
29566: tujen asutusalueiden teiden rakentamisessa tävän.
29567: on esiintynyt jatkuvaa viivytystä. Sitä osoit- On tosiasia, että edellä mainitusta laimin-
29568: taa se, että asutusteitä on vieläkin rakenta- lyönnistä on aiheutunut asutustilallisille suur-
29569: matta ainakin 700 km, vaikka maanhankin- ta haittaa ja taloudellista vahinkoa. Kun tie-
29570: talain mukaisen asutustoiminnan päättymi- yhteys puuttuu, ei m.m. ole edellytyksiä kul-
29571: sestä on kulunut jo huomattavan pitkä aika. jettaa maitoa meijeriin. Tästä myös johtuu,
29572: Asutusteiden rakentamisen viipymisestä ettei perustettujen tilojen tuotantoedellytyk-
29573: voidaan esimerkkinä mainita Soleikon kruu- siä voida käyttää täydellisesti hyvä;ksi, koska
29574: nunpuiston Suorannan-Toivaston tiehanke mahdollisuudet nykyaikaisen karjatalouden
29575: 01. Pyhäjärvellä. Kyseisen asutustien tie- harjoittamiseen ovat puutteelliset kuljetus-
29576: suunnitelma on aikoinaan asianmukaisessa ongelman vuoksi.
29577: järjestyksessä hyväiksytty ja v. 1962 myön- Kun asutustilalliset ja asianomaiset kunnat
29578: nettiin ja varojakin :tämän tien rakentami- ovat monissa yhteyksissä kiirehtineet mainit-
29579: seen. Rakennustöitä ei vieläkään ole aloitettu. tujen teiden rakentamista, on valtion viran-
29580: Tämän asutusalueen tilat on muodostettu omaisten toimesta tavallisesti selitetty suun-
29581: 1940-luvun loppupuolella. nitelmien olevan valmistusvaiheessa. Tällai-
29582: Rannan kunnan Simojärven kylään muo- nen selitys tuntuu heikosti perustellulta, kos-
29583: dostettujen asutustilojen kauppakirjat on ka ainakin eräät kyseisistä tiehankkeista ovat
29584: tehty v. 1954, mutta tie tällekin asutusalueel- olleet vireillä jopa yli kymmenenkin vuoden
29585: le on edelleen rakentamatta. Samantapaisia ajan. Rahoituskysymys ei myöskään liene
29586: esimerkkejä voidaan esittää enemmänkin, sitä suuruusluokkaa, ettei valtio voisi sitä
29587: mutta nämäkin osoittavat sitä hitautta, joka hoitaa. Olisikohan tarkoituksenmukaista käyt-
29588: asutusteiden rakentamisasioissa vallitsee. tää työllisyysvaroja näiden tiehankkeiden
29589: toteuttamiseen, jolloin voitaisiin soveltaa
29590: Tällainen viivyttely valtiovallan taholta myös työllisyyspoliittisia näkökohtia, joilla
29591: on johtanut arveluttaviin seurauksiin. Kysy- maaseudullakin on tärkeä merkitys.
29592: myksessä on la;kiin perustuva oikeus, jonka Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
29593: asutustilalliset ovat saavuttaneet saadessaan väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin mukaisesti
29594: valtiolta omistukseensa anomansa tilat. Kun valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
29595: maanhankintalain mukaan muodostettavien tavaksi seuraavan kysymyksen:
29596: tilojen perustamistoimenpiteisiin kuului myös
29597: tien rakentaminen valtion toimesta ja kun Tietääkö Hallitus, että maanhankin-
29598: tämän tehtävän hoitamista on näinkin kauan talain mukaisia asutusteitä on vielä
29599: huomattavassa laajuudessa lyöty laimin, voi- rakentamatta ainakin 700 km, ja ai-
29600: daan oikeutetusti katsoa, että valtiovalta on kooko Hallitus pikaisesti huolehtia ky-
29601: jättänyt toteuttamatta erään tärkeän asutus- seisten teiden rakentamisesta?
29602: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1964.
29603:
29604: Martti Linna. Lyyli Koskinen Paavo Lagerroos.
29605: Veikko J. Rytkönen. Irma Torvi. Toivo Salin.
29606: Vilho Suosalo. Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
29607: Hannes Tauriainen. Aimo Laiho. Pentti Liedes.
29608: Aleksi Kiviaho. Kelpo Gröndahl. Kuuno Honkonen.
29609: Siiri Lehmonen. Toivo Åsvik. Matti Koivunen.
29610: E 670/64
29611: 2
29612:
29613:
29614:
29615:
29616: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
29617:
29618: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- meenpano ei enää ole ajankohtainen siitä
29619: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, syystä, että yleisen tien, kylätien tai metsä-
29620: Herra Puhemies, lähettänyt minulle vastat- autotien rakentaminen on jo ratkaissut myös
29621: tavaksi kansanedustaja Martti Linnan ym. asianomaisten tilojen liikennekysymyksen, ei
29622: esittämän seuraavan kysymyksen: voitane väittää, että kysymyksessä olevien tei-
29623: den rakentaminen olisi mainitulla tavalla lai-
29624: ''Tietääkö Hallitus, että maanhan- minlyöty ja että valtiovalta olisi jättänyt to-
29625: kintalain mukaisia asutusteitä on vielä teuttamatta erään tärkeän asutustoimenpitei-
29626: rakentamatta ainakin 700 km, ja siin kuuluvan lakisääteisen tehtävän.
29627: aikooko Hallitus pikaisesti huoleh- Kysymyksessä on viitattu kahteen yksityis-
29628: tia kyseisten teiden rakentamisesta?" tapaukseen. Näiden osalta on syytä mainita
29629: Vastaukseksi tähän kysymykseen pyydän seuraavaa:
29630: kunnioittavasti esittää seuraavaa: Pyhäjärven 01. kunnassa olevan Solleikon
29631: Kysymyksen tekijät ovat esittäneet, että valtiopuiston tilat eivät ole maanhankinta-
29632: maanhankintalain perusteella muodostettujen lain nojalla muodostettuja, vaan niin sanot-
29633: asutusalueiden rakentamisessa on esiintynyt tuja vanhoja asutustiloja, joille on vain ra-
29634: jatkuvaa viivytystä, mitä osoittaa se, että joitetusti voitu rakentaa teitä menoarviomo-
29635: asutusteistä on vieläkin rakentamatta aina- mentin 11 Pl. XVI: 3 perustelujen mukaan.
29636: kin 700 kilometriä. Kun maanhankintalain Mainitun momentin varoja onkin jo vuonna
29637: mukaan muodostettavien tilojen perustamis- 1962 varattu muun muassa Suorannan ja
29638: toimenpiteisiin on kuulunut myös tien raken- Toivasenahon teihin. Kun kuitenkin on kat-
29639: taminen valtion toimesta ja kun tämän teh- sottu tarkoituksenmukaiseksi, että Solleikon
29640: tävän hoitamista on näinkin kauan huomatta- alueelle usean pistotien asemesta suunnitel-
29641: vassa laajuudessa lyöty laimin, voidaan kysy- laan yhtenäinen tie, on tällaisen tiesuunni-
29642: myksen tekijöiden mielestä oikeutetusti kat- telman laatimisesta annettu maanviljelysin-
29643: soa, että valtiovalta on jättänyt toteuttamat- sinööripiirille tutkimusmääräys.
29644: ta erään tärkeän asutustoimenpiteisiin kuu- Rannan kunnan Simojärven seuduilla on
29645: luvan lakisääteisen tehtävän. liikennekysymys maanhankintatilojen osalta
29646: Asutushallituksessa 31. 12. 1963 tehdyn ti- voitu hoitaa vasta sen jälkeen, kun tie- ja
29647: laston mukaan on maanhankintalain sekä vesirakennushallituksen toimesta oli raken-
29648: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankinta- nettu Ranua-Pohjaslahti maantie ja Lapin
29649: lain toimeenpanoon liittyvästä tierakennus- maanviljelysinsinööripiirin toimesta paikallis-
29650: tavoitteesta mainittuun ajankohtaan mennes- tieluontoisena nyttemmin liikennöitävässä
29651: sä loppuunsaatettu 96 prosenttia. Tämän ti- kunnossa oleva Simojärven länsirannan tie.
29652: laston mukaan olisi valmistumattomien teiden Asutusviranomaisten toimesta on kyllä raken-
29653: määrä vielä 775 kilometriä, josta Kuusamon nettu pistoteitä tiloille, joiden talouskeskuk-
29654: ja Sallan kuntien maanhankintalain osuus on set jäivät syrjään edellämainituista teistä.
29655: 213 kilometriä. Kun valmistumattomaksi Kysymyksessä olevan seudun maanhankinta-
29656: tieksi on tilastossa merkitty myös sellaiset tilojen ja -alueiden liikennejärjestelyistä on
29657: tiet, joista on vain pintatyöt tekemättä ja toteuttamatta ainoastaan Toivakka-Kultu-
29658: jotka siten ovat jo ajokelpoisia, ja sellaiset kan tiesuunnitelma. Tie tulee yhdistämään
29659: tiet, jotka tehdään asutustilojen ja -alueiden edellämainitut tiet ja tulee se rakennusohjel-
29660: liikenneolosuhteiden parantamiseksi, mutta maan lähiaikoina.
29661: jotka eivät alunperin ole kuuluneet asutus- Edellä olevan perusteella ei kysymys an-
29662: suunnitelmiin, sekä sellaiset tiet, joiden toi- tane aihetta enempiin toimenpiteisiin.
29663: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
29664:
29665: Maatalousministeri Samuli Suomela.
29666: 3
29667:
29668:
29669:
29670:
29671: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
29672:
29673: 1 det syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. tionsplanerna, ävensom vägar, vilkas anlägg-
29674: riksdagsordningen, har Ni, Herr Talman, ning icke mera är aktuell därför, att byggan-
29675: till mig för avgivande av svar översänt föl- det av allmän väg, byväg eller skogsbilväg
29676: jande av riksdagsman Martti Linna m. fl. redan löst även de ifrågavarande lägenheter-
29677: ställda spörsmål: nas trafikproblem, torde icke kunna påstås,
29678: att anläggande av de ifrågavarande vägarna
29679: "Är Regeringen medveten om att skulle ha försummats på nämnda sätt eller
29680: åtminstone 700 km sådana kolonisa- att statsmakten skulle ha underlåtit att ge-
29681: tionsvägar, som avses i jordanskaff- nomföra en viktig till kolonisationsåtgärderna
29682: ningslagen, ännu icke byggts, och hörande lagstadgad uppgift.
29683: ärnar Regeringen skyndsamt draga 1 spörsmålet har hänvisats till två ensta;ka
29684: försorg om att de ifrågavarande vä- fall. I fråga om dessa är det skäl att nämna
29685: garna anläggas~" följande:
29686: Lägenheterna inom Solleikko statspark i
29687: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Pyhäjärvi korumun av Uleåborgs Iän har icke
29688: samt anföra följande: bildats med stöd av jordanskaffningslagen,
29689: Spörsmålsställarna har anfört, att vid ut- utan är s.k. gamla kolonisationslägenheter,
29690: byggandet av kolonisationsområden, bildade till vilka vägar kunnat byggas endast i be-
29691: enligt jordanskaffningslagen, fortgående har gränsad utsträckning enligt motiveringen för
29692: förekommit dröjsmål, vilket framgår därav, 11 Ht. XVI:3. Medel under nämnda moment
29693: att åtminstone 700 kilometer kolonisations- har också redan år 1962 anslagits bl.a. för
29694: vägar ännu icke byggts. Då till åtgärderna vägar till Suoranta och Toivasenaho. Då det
29695: för inrättande av lägenheter enligt jordan- emellertid ansetts ändamålsenligt, att till
29696: skaffningslagen även hört anläggande av Solleikko område i stället för flera stickvägar
29697: väg på åtgärd av staten, och då skötandet planeras en enhetlig väg, har förordnande om
29698: av denna uppgift så pass länge som skett undersökning för projektering av en sådan
29699: försummats i en avsevärd omfattning, kan väg uppdragits åt lantbruksingenjörsdistrik-
29700: enligt spörsmålsställarnas åsikt med skäl an- tet.
29701: ses, att statsmakten underlåtit att förverk- 1 trakten av Simojärvi i Ranua koru-
29702: liga en viktig i lag stadgad uppgift som hör mun har trafikfrågan beträffande jordan~
29703: till kolonisationsåtgärderna. skaffningslägenheterna kunnat skötas först
29704: Enligt en i kolonisationsstyrelsen utarbe- sedan på väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
29705: tad statistik av 31. 12. 1963 har 96 procent försorg Ranua-Pohjaslahti-landsväg byggts
29706: av den till verkställigheten av jordanskaff- och på åtgärd av Lapplands lantbruksingen-
29707: ningslagen samt jordanskaffningslagen för jörsdistrikt en av bygdevägsnatur varande
29708: Kuusamo och Salla kommuner anslutna väg- väg längs västra stranden av Simojärvi, som
29709: byggnadsmålsättningen uppnåtts vid nämn- nu är trafikabel. På åtgärd av kolonisations-
29710: da tidpunkt. Enligt denna statistik skulle myndigheterna har nog byggts stickvägar till
29711: den sammanlagda sträckan ännu icke ut- de lägenheter vilkas ekonomicentra kommit
29712: byggda vägar vara 775 kilometer, varav på att ligga på sidan om ovannämnda vägar.
29713: jordanskaffningslagens för Kuusamo och Av trafikarrangemangen för den ifrågava-
29714: Salla kommuner andel kommer 213 kilometer. rande traktens jordanskaffningslägenheter
29715: Då såsom ofullbordad väg i statistiken upp- och områden är endast Toiva~ka-Kultukka
29716: tagits även sådana vägar, av vilka endast vägplan ännu icke förverkligad. Vägen kom-
29717: ytbeläggningen är ogjord och vilka sålunda mer att förena ovannämnda vägar och upp-
29718: redan är kördugliga, och vägar, vilka byggs tages den närmaste tiden på byggnadspro-
29719: för förbättrande av kommunikationerna till grammet.
29720: kolonisationslägenheter och -områden, men På grund av ovanstående torde spörsmå-
29721: vilka icke ursprungligen hört till kolonisa- let icke föranleda vidare åtgärder.
29722: Helsingfors den 9 september 1964.
29723:
29724: Lantbruksminister Samuli Suomela.
29725: Kysymys N:o 100.
29726:
29727:
29728:
29729:
29730: Sinisalo ym.: Kuntien satamien kannattavuuden turvaami-
29731: sesta.
29732:
29733:
29734: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29735:
29736: Maamme satamilla on erikoisen merkit- mm. valtioneuvoston v. 1953 asettama sa-
29737: tävä asema ulkomaanliikennettä palvelevina tamakomitean mietinnössään vuonna 1958.
29738: laitoksina. Huomattavin osa, noin 80% Viime aikoina tappiollisuus on lisääntynyt
29739: kauppavaihdostammehan kulkee meritse. useistakin syistä.
29740: Satamat ovat pääasiallisesti kunnallisia Eräänä syynä on se, että sisäasiainminis-
29741: laitoksia. teriö, käyttäen kunnallislain mukaista sa-
29742: Satamia ja niihin liittyviä laitteita ja ko- tamasta perittävien maksujen vahvistusvi-
29743: neita hankkiessaan ja rakentaessaan sekä ranomaisen valtaa, ei ole hyväksynyt kun-
29744: niitä ylläpitäessään kunnat joutuvat sijoit- tien - lähinnä Suomen Satamaliiton - esi-
29745: tamaan satamiin huomattavia pääomia. Suo- tyksiä maksujen korotuksista, vaan on pi-
29746: men Satamaliittoon kuuluvien kaupunkien tänyt taksat liian alhaisina. Esimerkiksi tä-
29747: merisatamat käsittivät viime vuoden alussa män vuoden huhtikuussa sisäasiainministeriö
29748: laitureita lähes 40 km, nostureita 200 kpl, antoi Suomen Satamaliitolle peraatepäätök-
29749: varastorakennuksia yli 250 000 neliömetriä sen, jossa se ilmoitti hyväksyvänsä liikenne-
29750: (lattiapinta-alaa), rautateitä 325 km jne. maksuihin korkeintaan 10% korotuksen,
29751: Viime vuosina on satamien rakentamiseen vaikka Satamaliitto esitti 18 % korotusta ja
29752: sijoitettu hyvin huomattavia summia. Esi- rakennusindeksi on noussut vuoden 1959 ta-
29753: merkkinä mainittakoon, että lukuunotta- sosta, johon nykyinen liikennemaksutaksa
29754: matta Turkua ja Helsinkiä merisatamakau- perustui, 19,5 %. Samaan tapaan on minis-
29755: pungit sijoittivat vientisatamien rakentami- teriö menetellyt aikaisempienkin taksantar-
29756: seen vuosina 1954-1956 1 980 milj. vmk, kistusten yhteydessä.
29757: 1957-1959 2 470 milj. vmk ja 1960-1962 Eräänä tekijänä satamien tappiollisuuden
29758: 4 070 milj. vmk. Kotkan kaupunki on vii- lisääntymiseen on viennin supistuminen.
29759: meisten viiden vuoden aikana käyttänyt sa- Maamme merisatamakaupunkien ja lastaus-
29760: taman rakentamiseen yli 2 mrd. vmk. Lähes paikkojen kautta tapahtunut kokonaisvienti
29761: kaikissa satamissa on vireillä tai valmis- oli v. 1961 11 025 990 tonnia, mutta vuonna
29762: teilla suuria investointeja vaativia satama- 1963 10 031 843 tonnia. Myöskään tuontilii-
29763: töitä. kenne ei ole sanottavasti kasvanut.
29764: Kunnat eivät satamissaan yleensä har- Eräät satamat joutuvat yleistä suurem-
29765: joita ahtaus- tai purkaustoimintaa. Ne toi- piin taloudellisiin vaikeuksiin mm. siksi,
29766: mivat vain satamien rakentajina ja ylläpitä- että ne voivat maantieteellisen sijaintinsa
29767: jinä tarjoten palveluksia vientiä ja tuontia vuoksi käyttää kalliita laitteitaan vain osan
29768: harjoittaville yrittäjille. Satamien kannat- vuotta.
29769: tavuus riippuu näinollen lähes yksinomaan Kaiken tämän vuoksi ovatJkin satamia yllä-
29770: niistä maksuista, joita kunnat satamien pitävät kunnat todenneet välttämättömäksi
29771: kautta liikennettä harjoittavilta perivät. tulojen lisäämisen. Tätä korosti myös sata-
29772: Tärkeimmän tulolähteen muodostavat lii- makomitea mietinnössään esittäessään, ettei
29773: kenne- ja satamamaksut. satamien rakentamisesta, niiden suoritusky-
29774: Jo pitemmän aikaa on todettu satamien vyn kehittämisestä ja kunnossapidosta joh-
29775: muodostuvan niitä ylläpitäville kunnille tap- tuvia taloudellisia rasituksia voida asettaa
29776: piollisiksi. Tällaiseen johtopäätökseen tuli yksin satamia ylläpitävien kuntien kannet-
29777: E 651/64
29778: 2
29779:
29780: tavaksi. Tulojen lisäämisessä on valtion lisäämistä. Tästä huolim.atta ei ole aina-
29781: tuen laajentamisen ohella kiinnitetty erikoi- kaan julkisuudessa ilmennyt, että Hallitus
29782: nen huomio sataman käyttäjiltä perittävien olisi ryhtynyt toimenpiteisiin satamien tu-
29783: maksujen korottamiseen ja lisäämiseen. lojen lisäämiseen tähtäävän satamaraken-
29784: Koska satamista, niiden kehittämisestä ja nusjärjestelmän aikaansaamiseksi. Tiedos-
29785: kunnossapitämisestä hyötyvät ennen kaik- samrue ei ole myöskään muita Hallituksen
29786: kea kauppaa harjoittava±~ yrittäjät j;:t ni- kunnallisten satamien taloudellisten vai-
29787: menomaan suuryhtiöt, olisikin erittäin koh- keuksien lieventämiseen tähtääviä toimenpi-
29788: tuullista, että ne joutisivat nykyistä suu- teitä. Kaiken tämän vuoksi ja valtiopäivä-
29789: remmassa määrin osallistumaan satamien järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
29790: rakentamisesta, kehittämisestä ja kunnossa- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
29791: pitämisestä johtuviin kustannuksiin, senen vastattavaksi; kysymyksen:
29792: Tämän totesi edustkuntakin lausuessaan
29793: maliskuussa 1959' haHituks~lll'6 toivomuksen, Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
29794: että se ryhtyisi toimenpiteisiin satamara- ryhtynyt kuntien satamien kannatta-
29795: kennusmaksun k.antamiseksi viedystä. ja -vuuden, turvaamiseksi ja eduskun-
29796: tuodusta tavarasta ja osoittaisi näin: kerty- mm vuonna 1959 edellyttämän sata-
29797: neet -varat kokonaisuudess-aan s-atamien ra- marakennusmaksujärjestelmän käy-
29798: kentamiseen. ja kunnossapitämiseen. täntöönottamiseksi?
29799: Monet syyt kiirehtivät satamien tulojen
29800: Helsingiss-ä 4 päi;vänä kesäkuuta 1964.
29801:
29802: Taisto Sinisalo. Eino Tainio.
29803: Kelpo Gröndahl. Aimo Laiho.
29804: Toivo Åsvik. Tauno Kelovesi.
29805: 3
29806:
29807:
29808:
29809:
29810: B d u s k u n :m: IHI! H e r r a P 1il h e m i e h e 11 e.
29811:
29812: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
29813: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra ovat jäseninä, antaa SU{)Situkset yhewnmu-
29814: Puhemies, olette 5 päivänä kesäkuuta 1964 kaisiks.i satama- ja liikennemaksutaksoiksi
29815: päivätyn kirjeenne n: o 616 oh-ella lähettä- niihin kuuluvine yleisine perusteineen. En-
29816: nyt vastattavakseni seuraavan kansanedus- nen näiden suosituste!Jl antamista on neuvo-
29817: taj~a~ Taisto Sinisalon ynnä muiden esittä- teltu sisäia;siainministeriö:n kanssa, j{)ka tar-
29818: män kysymyksen: peeflis-et lausunnot ja muuta selvitystä han-
29819: kittuaan on saattanut Suomen Satamaliiton
29820: ,Mihin t0imenpiteisiin Hallitus on tietoon alustavan käsityksensä siitä, vgitai-
29821: ryhtynyt kuntien satamien kannatta- siinlto suunnitellul'l suosituksen mukaiset
29822: vuuden tmrvamniseksi ja eduskun- nudet taksat, jos asianomaiset kunnat ne
29823: nan vuonna 1959 ed'Elllyttämän sata- hyväksyvä,t, ministeriön. teimesta vahvistaa.
29824: mara;kennl!lSmaksujii.rjestelmän käy- 'l'älmän ministerie'l'l ennakkokannanoton Suo-
29825: täntöönotta:miseksi ?•' men SatamaHitto en ettarmt huomioon an-
29826: taessaan sitten s~sitnksensa asiasta jäsen-
29827: V ast3J11lk~na tähän kysymykseen esitän kunnilleen, jotka tämän jälkeen ovat hy-
29828: kunnio.ittaen seuraavaa: väilisyneet uud:et taksat ja alistane€-t ne
29829: Niiden kustammsteR peittämiseksi, joita ministeriön vahvistettaviksi.
29830: satamien ylläpidosta aiheutnu, kt:tl'l'l'lilla on Nim kuiH edellä ~ausutusta o:n käynyt
29831: kaupunkien vanhoihin erioikeuksiin perus- selville, satama- j>a liiikenu-ema,ksutaksat
29832: tuvaksi katsottu oikeus kantaa satamissa ovat olleet koko maassa yhdenmukaiset.
29833: käyvistä aluksista satamamaksuja ja sen Tästä yhdeH.multaisuu<]esta on tietenkin
29834: kautta kuljetettavista tavaroista liikenne- huomattavat edut, vaikka maksujen por-
29835: maksuja. Aineellioikeudellisia säännöksiä rastamista eri satamien kohdalta eri suu-
29836: nä:idoo julkisofke'ltde-llli!ten l:llllalislllij.en perus- ruisiksi voitaisiin kyllä sitäkin perustella
29837: teista ei ole annettu, vaan voimassa on vain sillä, että eri satamien menot ja tulot vaih-
29838: kunnallislain 107 § :n säännös, jonka mu- televat suuresti. Ainakin toistaiseksi on
29839: kaan kunnallisvaltuuston päätös, joka kos- Suomen Satamaliitonkin taholla kuitenkin
29840: kee uusia tai lisättyjä maksuja yleisestä lii- pidetty tarkoituksenmukaisimpana nykyistä
29841: kenteestä, on alistettava sisäasiainministe- yhdenmukaisiin perusteisiin nojautuvaa
29842: riön vahvistettavaksi. Tämä alistamisvelvol- käytäntöä, jota on noudatettu jo yli 30
29843: lisuus johtuu siitä, että lainsäätäjä on ylei- vuotta.
29844: sen edun kannalta katsonut välttämättö- Mitä erityisesti tulee kysymyksen perus-
29845: mäksi valtiovallan toimesta tapahtuvan val- teluissa esitettyyn väitteeseen, että sisä-
29846: vonnan, jonka avulla voidaan varmistaa asiainministeriö käyttäessään puheena ole-
29847: tarpeellisten yhdenmukaisten periaatteiden vien maksujen vahvistusviranomaisen valtaa
29848: seuraaminen näiden maksujen perusteiden olisi pitänyt taksoja liian alhaisina ja sa-
29849: määräämisessä ja niiden suuruuden asian- tamia ylläpitäville kunnille tappiota tuot-
29850: mukaisella tasolla pitämisessä. tavina, niin huomautettakoon ensinnäkin,
29851: Jo pitemmän aikaa on ollut käytännössä että ministeriö satama- ja liikennemaksujen
29852: järjestelmä, jonka mukaan Suomen Satama- korottamista koskevia asioita käsitellessään
29853: liitto, jossa satamia ylläpitävät kunnat kyllä pyrkii ottamaan huomioon kuntien
29854: 4
29855:
29856: edut. Mutta ministeriö täyttäisi huonosti tävä. Tässä yhteydessä tulevat harkittaviksi
29857: lainsäätäjän sille tässä kohdin uskoman teh- myös kysymyksessä esitetyt näkökohdat.
29858: tävän, jollei se näitä asioita harkitessaan Tehtävänsä laadusta ja laajuudesta joh-
29859: kiinnittäisi huomiota myös muihin näkökoh- tuen komitea tuskin ehtii saada työtään
29860: tiin. Jo ennen alustavaa kannanottoaan valmiiksi ainakaan vielä kuluvan vuoden
29861: suunniteltuihin satama- ja liikennemaksujen aikana.
29862: korotuksiin ministeriö onkin aina hankkinut Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
29863: lausuntoja ja selvityksiä talouselämän jär- riö on siltä osin, kuin kysymys koskee sa-
29864: jestöiltä ja muilta asianomaisilta tahoilta tamarakennusmaksujärj estelmän käytän-
29865: voidakseen ottaa huomioon kaikki yleisen töön ottamista, ilmoittanut seuraavaa:
29866: edun kannalta asiaan vaikuttavat seikat. ,Eduskunnan vuonna 1959 lausumasta
29867: Niin kuin edellä todettiin, satama- ja lii- toivomuksesta satamarakennusjärjestelmän
29868: kennemaksujen perusteista ei ole annettu käytäntöönottamiseksi on hankittu Suo-
29869: aineellisoikeudellisia säännöksiä. Ottamatta men Satamaliiton, Suomen Kaupunkiliiton,
29870: vielä tässä vaiheessa kantaa siihen, onko Keskuskauppakamarin ja Suomen Puunja-
29871: niitä pidettävä tarpeellisinakaan, on joka lostusteollisuuden Keskusliiton lausunnot.
29872: tapauksessa katsottava olevan syytä pitem- Kaikissa lausunnoissa on asetettu kieltei-
29873: mälläkin tähtäyksellä selvittää, minkä pe- selle kannalle mainitunlaiseen järjestelmään
29874: rusteiden mukaan kysymyksessä olevien nähden ja katsottu, että valtion tulisi tu-
29875: maksujen olisi määräydyttävä ja mitä muu- kea satamien rakentamista avustuslainoilla,
29876: toksia nykyiseen järjestelmään ehkä olisi joita varten valtion tulo- ja menoarviossa
29877: tehtävä. Tämän johdosta ja kun maksuja tulisi olla riittävän suuri määräraha. Kun
29878: aika ajoin korotettaessa usein on esiintynyt tulo- ja menoarvioon on vuosittain voitu si-
29879: suuriakin erimielisyyksiä toisaalta satama- sällyttää avustuslainoja varten määräraha,
29880: kaupunkien ja toisaalta niiden piirien vä- ei kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
29881: lillä, jotka joutuvat maksuja suorittamaan, riö ole katsonut aiheelliseksi valmistella ja
29882: valtioneuvosto on lokakuun 10 päi,vänä edelleen koko hallituksen käsiteltäväksi
29883: 1963 asettanut komitean, jonka tehtävänä saattaa esitystä kysymyksessä tarkoitetuksi
29884: on toimittaa selvitys perusteista, joiden mu- maksujärjestelmäksi. Asia on kuitenkin
29885: kaan satama- ja liikennemaksujen sekä mui- edelleen vireillä kulkulaitosten ja yleisten
29886: den kunnille yleisestä liikenteestä suoritet- töiden ministeriössä."
29887: tavien maksujen periminen olisi järjestet-
29888: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1964.
29889:
29890:
29891: Sisäasiainministeri Arno Hnnus.
29892: 5
29893:
29894:
29895:
29896:
29897: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29898:
29899: I det syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. lemmar, rekommenderar enhetliga hamn-
29900: riksdagsordningen, har Ni, Herr Talman, och trafikavgifter jämte tili dem hörande
29901: med skrivelse nr 616 av den 5 juni 1964 allmänna grunder. Innan dessa rekommen-
29902: för avgivande av svar tillställt mig följande dationer ges, har förbundet konfererat med
29903: av riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl. ställda ministeriet för inrikesärendena, som efter
29904: spörsmål: att ha införskaffat nödiga utlåtanden och
29905: annan utredning delgett Finlands Hamn-
29906: ,Vilka åtgärder har Regeringen förbund sin preliminära uppfattning om
29907: vidtagit för att trygga de kommunala huruvida nya taxor enligt den planerade re-
29908: hamnarnas lönsamhet och för in- kommendationen kan fastställas av ministe-
29909: förande av det av Riksdagen år 1959 riet, i det fall att de godkänns av veder-
29910: förutsatta hamnbyggnadsavgiftssyste- börande kommuner. Detta ministeriets pre-
29911: met?" liminära ställningstagande har Finlands
29912: Hamnförbund beaktat, då det sedermera
29913: Såsom svar på detta spörmål får jag förelagt sina medlemskommuner rekommen-
29914: vördsamt anföra följande: dationen, och dessa har sedan godkänt de
29915: Kommunerna har ansetts tillkomma en nya taxorna och underställt dem ministe-
29916: på de gamla stadsprivilegierna grundad riet för fastställelse.
29917: rätt att till täckande av de kostnader un- Såsom av det ovan anförda framgår, har
29918: derhållet av hamnarna förorsakar uppbära hamn- och trafikavgifterna varit enhetliga
29919: hamnavgifter av de fartyg, som besöker i hela landet. Denna enhetlighet har själv-
29920: hamnarna, och trafikavgifter för de varor, fallet haft betydande fördelar, även om
29921: som passerar dem. Några materiellträttsliga också en gradering av avgifterna för olika
29922: stadganden om dessa offentligträttsliga hamnar skulle kunna motiveras med att de
29923: avgifter har icke utfärdats, utan härvid skilda hamnarnas utgifter och inkomster
29924: har tiliämpats stadgandet i 107 § kommu- i hög grad varierar. Åtminstone hittills har
29925: nallagen, enligt vilket beslut av kommuns även Finlands Hamnförbund dock ansett
29926: fullmäktige angående nya eller förhöjda nuvarande på enhetliga grunder byggande
29927: avgifter för den allmänna trafiken, skall praxis, som tillämpats redan över 30 år, som
29928: underställas ministeriet för inrikesären- den mest ändamålsenliga.
29929: dena för fastställelse. Denna understäH- Vad särskilt beträffar päståendet i moti-
29930: ningsskyldighetet beror på att lagstiftaren veringen tili spörsmålet, att ministeriet för
29931: har ansett det med tanke på allmän fördel inrikesärendena vid utövningen av sin rätt
29932: nödvändigt, att statsmakten upprätthåller att fastställa avgifterna, skulle ha hållit
29933: en tillsyn, som ger garantier för att nödiga taxorna alltför låga, så att dessa åsamkat
29934: enhetliga priciper följs vid fastställelsen förluster för de kommuner, som upprätthål-
29935: av grunderna för dessa avgifter och att ler hamn, må för det första påpekas, att
29936: dessa hållas på en sakenlig nivå. ministeriet nog strävar tili att tilivarataga
29937: Redan en längre tid har ett sådant sys- kommunernas intressen i frågor, som gäller
29938: tem tiliämpats, att Finlands Hamnförbund, höjning av hamn- och trafikavgifterna. Men
29939: i vilket de kommuner, som upprätthåller ministeriet skulle illa fullgöra den uppgift
29940: hamnar, med några få undantag är med- lagstiftaren pålagt det i detta avseende, om
29941: 6
29942:
29943: det icke vid prövningen av dessa angelägen- I detta sammanhang kommer också de i
29944: heter skulle fästa avseende också vid andra spörsmålet framlagda frågorna att behand-
29945: synpunkter. Redan innan ministeriet preli- las. På grund av uppgiftens art och omfatt-
29946: minärt tar ställning till planerade förhöjnin- ning kommer kommitten knappast att få
29947: gar av hamn- och trafikavgifter, har minis- sitt arbete färdigt detta år.
29948: teriet alltid införskaffat utlåtanden och Ministeriet för kommunikationsväsendet
29949: utredningar av organisationer inom närings- och allmänna arbetena har till den del
29950: livet och från andra behöriga håll för att spörsmålet gäller införande av hamnbygg-
29951: kunna beakta alla de omständigheter, som nadsavgiftssystemet meddelat följande:
29952: i det allmännas intresse inverkar på saken. "Angående Riksdagens hemställan av
29953: Såsom ovan kostaterats, har inga mateJ?i- år 1959 angåerudle· införande av ett hamn-
29954: ellträttsliga stadganden utfärdats om hamn- byggnadsavgiftssystem har utlåtande inför-
29955: och trafikavgifter. Utan att ämm i detta skaffats av Finlaruil.s Hamnferbund,, Fin-
29956: skecle taga ställning till, huruvida sådaruru lands Stadsffu bund, Centralha:ndelskanuBiar
29957: ens bör anses behövliga, bör det under alla ren och Finska TräförädUngindustrimmas
29958: omständigheter anses påkallat att även på Centl!a.1förbw1d. I alla ut1ätlllnden är in-
29959: längre sikt utreda, enligt vilka grunder ställningen till ett sådant system n'€ga.t1v.
29960: ifrågavarande avgifter bor<ile utgå och vilka Man anser, att staten borde stöda h-amn-
29961: ändringar sem möjligen borde· fö.retagas. i byggena med understödslån, för vilka till-
29962: nuvarande system. Fördenskull och då i räekligt stora anslag borcle· llpptagas i
29963: samband med tidvis företagna avgiftsförhöj- statförsla.get. Då a:nslag f@;rr understödslån
29964: ningar ofta yppats t.o.m. stora meninksskilj- varje årr ha.r kunnat upptagas i staMörsla-
29965: agtigheter mellan å ena sida hamnstäderna get, har ministeriet för kommnnikations-
29966: och å andra sidan de kretsar, som skall väsendet o.ch allmänna arbetena ieke ansett
29967: betala avgifterna, tillsatte statsrådet den skäl föreligga att bereda och förelägga hela
29968: 10 oktober 1963 en kommitte med up']j)gift regeringen förslag till införande av ett
29969: att verkställa utredning angående de grun- sådant avgiftssystem som spö.ramålet avser.
29970: der, enligt vilka uppbörden av hamn- och Frågan är dock fortfarande anhiiulgig i mi-
29971: trafik.avgifter och andra avgifter till kom- nisteriet för kommu.nikations;väs.end-et och
29972: munerna för allmän trafik borde ordnas. allmitlllla arbe-tena."
29973: Helsingfors den 2 september 1964.
29974:
29975: Minister för inrikesärendena Arno Hann,us.
29976: Spörsmål N: o 101.
29977:
29978:
29979:
29980:
29981: Backlund: Om förekomsten av kroppsaga i skolhem.
29982:
29983:
29984: Tili Riksdagens Herr Talman.
29985:
29986: Förhållandena i åtminstone en del av de temet att unga delinkventer hellre önskar
29987: s.k. skolhem som staten upprättat för ungdo- sig fängelse än att bli sända tili skolhem,
29988: mar som för förseelser av skilda slag omhän- bl.a. också på grund av "strafftidens" god-
29989: dertagits av barnavårdsmyndigheterna, har tyckliga längd i de sistnämnda. Missförhål-
29990: genom avslöjanden som nyligen gjorts i en landena förefaller att vara så uppenbara
29991: huvudstadstidning tilldragit sig stor och för och har väckt ett sådant uppseende att det
29992: staten mindre smickrande uppmärksamhet. nu synes ofrånkomligt att med det snaraste
29993: Därvid har förhållanden blottats som väckt vidta åtgärder för att undersöka förhållan-
29994: indignation och som på intet sätt kan anses dena i skolhemmen, ompröva hela systemet
29995: förenliga med de krav man har rätt att och rätta tili bristerna.
29996: ställa på ett modernt kultursamhälle. Sär- Med ,anledning av ovanstående och hän-
29997: skild uppmärksamhet har det väckt att ,en så visande till riksdagsordningens 37 § mom. 1
29998: föråldrad bestraffningsmetod som spöstraff får undertecknad därför ställa följande fråga
29999: eller kroppsaga fortfarande enligt de av so- att besvaras av vederbörande medlem av
30000: cialministeriet fastställda ordningsreglerna statsrådet:
30001: för dessa skolhem får förekomma trots att
30002: sådant är förbjudet tili och med för fängel- Har Regeringen fäst uppmärksam-
30003: sernas del. Ett annat missförhållande synes heten vid att kroppsaga fortfarande
30004: ligga i att de unga internerna inte beredas är tillåten och tillgripes i s.k. skol-
30005: någon möjlighet tili yrkesutbildning i skol- hem, där även andra missförhållan-
30006: hemmen trots att man tycker att detta skulle den råder, samt i så fall,
30007: ligga nära tili hands redan ur uppfostrings- ämnar Regeringen vidtaga några
30008: synpunkt och trots att yrkesundervisning åtgärder för att förbjuda kroppsaga i
30009: ges i ungdomsfängelserna. Det är en mycket skolhemmen samt rätta till där före-
30010: graverande anklagelse mot hela skolhemssys- kommande bristerf
30011: Helsingfors den 4 juni 1964.
30012:
30013: Georg Backlund.
30014:
30015:
30016:
30017:
30018: E 719/64
30019: 2
30020:
30021: Suomennos.
30022: Kysymys N: o 101.
30023:
30024:
30025:
30026:
30027: Ba.cldund: Ruumiillisen kurituksen käyttämisestä kouluko-
30028: deissa.
30029:
30030:
30031: E d u s kunnan H e r r a P u h e m i e h e ll e.
30032:
30033: Eräässä pääkaupungin lehdessä olleen pal- syylliset toivovat mieluummin vankilaan kuin
30034: jastuksen mukaan ovat olosuhteet ainakin tulla lähetetyksi koulukotiin, mm. "ran~ais
30035: osassa niitä n.k. koulukotej.a, joita valtio on tusajan" epämääräisyydestä viimemainituissa
30036: perustanut sellaista nuorisoa varten, jonka johtuen. Epäkohdat tuntuvat niin ilmeisiltä
30037: lastenhuoltoviranomaiset erilaatuisten rikko- ja ne ovat herättäneet sellaista huomiota,
30038: musten vuoksi ovat ottaneet hoiviinsa, herät- että koulukodeissa vallitsevien olosuhteiden
30039: täneet suurta j.a valtiolle vähemmän mairit- mitä pikimmin tapahtuva tutkiminen, koko
30040: televaa huomiota. Tässä yhteydessä on pal- järjestelmän ottaminen tarkistettavaksi ja
30041: jastunut paheksumista herättäviä asioita, joi- virheiden oikaisemiseen ryhtyminen näyttää
30042: den ei voi katsoa olevan sopusoinnussa nyky- väistämättömältä.
30043: aikaiselle sivistyneelle yhteiskunnalle .asetet- Ylläolevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30044: tavien vaatimusten kanssa. Erityistä huo- tyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten allekir-
30045: miota on herättänyt se, että sosiaaliministe- joittanut esittää v;altioneuvoston asianomai-
30046: riön näille koulukodeille vahvistamien järjes- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
30047: tyssääntöjen mukaan niissä edetleen käyte- myksen:
30048: tään niinkin va.nhentunutta :r.angaistustapaa
30049: kuin raipparangaistusta eli ruumiillista ku- Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
30050: ritusta huolimatta siitä, että sellainen on miota siihen, että n.k. koulukodeissa
30051: kielletty jopa vankiloissakin. Se, että nuoret edelleen sallitaan ja käytetään ruu-
30052: asukit eivät sa.a koulukodissa mitään mahdol- miillista kuritusta ja ·että niissä on
30053: lisuutta ammattikoulutukseen, huolimatta myös muita epäkohtia ja jos on,
30054: siitä, että jo kasvatusnäkökohdat sitä edellyt- aikooko Hallitus ryhtyä minkäänlai-
30055: täisivät ja että nuorisovankiloissakin anne- siin toimenpiteisiin ruumiillisen kuri-
30056: taan ammattiopetusta, muodostaa toisen epä- tuksen kieltämiseksi koulukodeissa
30057: kohdan. On hyvin raskauttava syytös koko sekä sieliä esiintyvien virheiden oikai-
30058: koulukotijärjestelmää vastaan, että nuoret semiseksi?
30059: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1964.
30060:
30061: Georg Backlund.
30062: 3
30063:
30064: Spörsmäl N: o 106.
30065:
30066:
30067:
30068:
30069: Gestrin m. fl.: Om utveckling av skolhem.sverksamheten.
30070:
30071:
30072: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
30073:
30074: Det har under senaste tid i offentligheten Även i andra än ovannämda avseeenden
30075: framlagts material, som blottat allvarliga föreligger uppenbara missförhällanden inom
30076: brister i de förhällanden, vilka räder i de skolhemsverksamheten. Utbildningen av den
30077: statliga, kommunala och privata skolhem, arbetskraft, som anställts för övervaknings-
30078: där av barnskyddsmyndigheterna omhänder- uppgifter inom hemmen är försummad och
30079: tagn.a unga personer intagas. Missförhällan- avlöningen enligt uppgift icke ordnad sä
30080: dena förefaller att till stor del ha sin grund att tillgången på kvalificerade krafter vore
30081: i starkt föräldrade bestämmelser rörande tryggad för den svåra uppgiften att hand-
30082: skolhemsverksamheten. Därutöver syns det skas med ungdomar, vilka kommit på kant
30083: dock även uppenbart att nödiga anslag har med samhället. Yrkesutbildningsmöjlighe-
30084: saknats och alltfort saknas för att möjlig- terna för de i skolhemmen intagna är icke
30085: göra en sädan upprustning av skolhemsverk- lika mångsidiga som inom den direkta fång-
30086: samheten över lag, som vore nödvändig för värden och tillgång tili psykologer, psykiat-
30087: att de i skolhemmen intagna undomarna på riker samt annan specialskolad arbetskraft
30088: ett riktigt sätt skulle anpassas till samhället. begränsad till ett fåtal av hemmen. Då värd-
30089: Det har påvisats, att antalet ungdomar verksamheten avser att på nytt anpassa de
30090: som hos oss intas på skolhem, relativt sett i skolhemmen intagna ungdomarna tili sam-
30091: är betydligt talrikare än exempelvis i Sve- hället och att erbjuda dem möjlighet tili en
30092: rige. Redan detta påkallar en omprövning ny start i livet vore det rimligt att hemmen
30093: av nu gällande förutsättningar för det fri- utrustades med de medel, som är ägnade att
30094: hetsberövande, som en intagning på skolhem befrämja denna målsättning. Också i dessa
30095: innebär. Det kan nämligen inte vara ett sam- avseenden vore brådskande åtgärder i syfte
30096: hällsintresse, att ungdomar på under 15 är att åstadkomma förbättringar av nöden.
30097: annat än i yttersta nödfall berövas sin fri- Det har meddelats, att en statskommitte
30098: het och hänvisas till anstaltsvård. Den tids- som behandlat skolhemsproblemen nyligen
30099: rymd frihetsberövandet varar varierar avslutat sin verksamhet. Dess betänkande
30100: starkt och är beroende av det värdbehov skall dock enligt uppgift från socialministe-
30101: myndigheterna anser föreligga. Detta skapar riet kompletteras med en utredning angäende
30102: en stark osäkerhetskänsla hos dem, som är grundandet av nya skolhem. Enligt vår me-
30103: intagna i skolhem och kan tili och med fram- ning finns det dock ingen anledning att läta
30104: provocera kriminalitet i syfte att fä vård- de brister och missförhållanden, som känne-
30105: förordnandet ersatt med ett tidsbestämt fän- tecknar formerna för och innehållet i verk-
30106: gelsestraff. Slutligen tilläter gällande före- samheten inom flere av skolhemmen, fort-
30107: skrifter, utfärdade märkligt nog endast i ad- bestå i väntan på att behovet av nya hem
30108: ministrativ ordning, begagnande av kropps- skall utredas. Tvärtom förefaller det oss
30109: lig aga vid ordningsförseelser inom skolhem- angeläget att de reformer inom skolhem.s-
30110: men. Inom den slutna fångvården är nägot verksamheten, som har efterlysts, med det
30111: dylikt icke vidare tillätet och motsvarar icke snaraste blir genomförda och denna betydel-
30112: heller en modern rättsuppfattning. Alla sefulla sektor inom socialvården bringas på
30113: dessa detaljer påvisar att bestämmelserna om en nivå som motsvarar rimliga nutida krav.
30114: skolhemsverksamheten i brådskande ord,ning Hänvisande till det sagda har vi äran i
30115: bör överses. den ordning § 37 mom 1 i gällande riksdags-
30116: 2 E 719/64
30117: ordning föreskriver för besvarande av ved,er- vilka åtgärder änmar Regeringen
30118: börande statsrådsmedlem ställa följande frå- vidtaga för att i brådsk.ande ordning
30119: gor: förnya de ovannämnda bestämmel-
30120: serna sä att de svarar emot en modern
30121: Är Regeringen medveten om att de uppfattning om socialvårdens mål och
30122: bestämmelser, som gälla de skolhem medel och på vilket sätt ämnar Rege-
30123: där .av barnavårdsmyndigheterna om- ringen möjliggöra en såd.an utveck-
30124: händertagna unga personer intagas, är ling av skolhemsverksamheten, att de
30125: föråldrade och att skolhemmen endast där intagna ungdomarnas .anpassning
30126: har begränsade möjligheter .att lämna till samhället allsidigt und,erlättas~
30127: en sådan vård,, som på ett allsidigt
30128: sätt skulle underlätta de ungas an-
30129: passning till samhället, samt
30130: Helsingfors den 9 juni 1964.
30131:
30132: Kristian Gestrin. J. 0. Söderhjelm.
30133: Per Lauren. Verner Korsbäck.
30134: Carl Olof Tallgren. Kurt Nordfors.
30135: Sven Högström.
30136: 5
30137:
30138: Suomennos.
30139: Kysymys N:o 106.
30140:
30141:
30142:
30143:
30144: Gestrin ym.: Koulukotitoiminnan kehittämisestä.
30145:
30146:
30147: Eduskunnan Herra Puhemiehelle..
30148:
30149: Julkisuudessa on viime aikoina esitetty ai- Koulukotitoiminnassa on ilmeisiä epäkohtia
30150: neistoa, joka on paljastanut vakavia puut- myös muissa kuin yllämainituissa suhteissa.
30151: teita valtion, kuntien ja yksityisten ylläpitä- Koteihin valvontatehtäviin otetun työvoiman
30152: missä koulukodeissa vallitsevissa olosuhteissa, koulutus on laiminlyöty eikä palkkausta il-
30153: joihin lastensuojeluviranomaisten hoitoon ot- moituksen mukaan ole siten järjestetty, että
30154: tamia nuoria henkilöitä sijoitetaan. Epäkoh- pätevien voimien saaminen riitaan yhteis-
30155: dat näyttävät johtuvan suureksi osaksi siitä, kunnan kanssa joutuneen nuorison käsittele-
30156: että koulukotitoimintaa koskevat määräykset misen vaikeaan tehtävään olisi turvattu. Kou-
30157: ovat pahoin vanhentuneet. On myös ilmeistä, lukoteihin otettujen ammattikoulutusmahdol-
30158: että on puuttunut ja yhä puuttuu tarpeelli- lisuudet eivät ole yhtä monipuoliset kuin
30159: sia määrärahoja koulukotitoiminnan kohenta- v.arsinaisen vankeinhoidon piirissä ja psyko-
30160: miseksi kautta linjan sillä tavoin, joka olisi logien, psykiatrien sekä muun erityiskoulu-
30161: välttämätöntä koulukoteihin otetun nuorison tuksen saaneen työvoiman tarjonta riittää
30162: oikealla tavalla yhteiskuntaan mukauttami- vain muutamiin kodeista. Kun hoitotoimin-
30163: seksi. nan tarkoituksena on mukauttaa koulukotei-
30164: On osoitettu, että meillä koulukoteihin hin otettu nuoriso yhteiskuntaan j.a suoda
30165: otettavien nuorten lukumäärä on suhteelli- heille mahdollisuus uuden elämän alkuun,
30166: sesti huomattavasti suurempi kuin esimer- olisi kohtuullista varustaa kodit niillä apu-
30167: kiksi Ruotsissa. Jo tämä seikka vaatii voi- neuvoilla, jotka ovat omiaan edistämään tätä
30168: massaolevien, koulukotiin ottamisesta johtu- tavoitetta. Näissäkin suhteissa olisivat kiireel-
30169: van vapaudenriiston edellytysten uudelleen liset toimenpiteet parannusten aikaansaami-
30170: harkitsemista. Yhteiskunnan edun mukaista seksi tarpeen.
30171: ei nimittäin voi olla, että alle 15: n ikäiseltä
30172: nuorisoita riistetään vapaus ja heidät osoite- Koulukotikysymystä käsitelleen valtionko-
30173: taan laitoshoitoon muuta kuin äärimmäisissä mitean on ilmoitettu äskettäin päättäneen
30174: hätätapauksissa. Vapaudenriistoajan pituus työnsä. Sosiaaliministeriöstä saadun tiedon
30175: vaihtelee suuresti ja se on riippuvainen siitä mukaan sen mietintöä on kuitenkin tarkoitus
30176: hoidontarpeesta, mihin viranomaiset katsovat täydentää uusien koulukotien perustamista
30177: olevan syytä. Tämä luo koulukotiin otetuissa koskeva1la selvityksellä. Käsityksemme mu-
30178: voimakasta epävarmuudentunnetta ja saattaa kaan ei kuitenkaan ole mitään aihetta antaa
30179: myös yllyttää rikollisuuteen, jotta hoitomää- useimpien koulukotien toiminnassa ilmene-
30180: räys vaihdettaisiin määräaikaiseen vankila- vien virheiden ja epäkohtien jäädä odotta-
30181: rangaistukseen. Vihdoin sallivat voimassa maan uusien kotien tarpeen selvittämistä.
30182: olevat määräykset, jotka merkillistä kyllä on Päinvastoin pidämme tärkeänä, että koulu-
30183: annettu vain hallinnollisessa järjestyksessä, kotitoiminnassa kaivatut uudistukset mitä
30184: ruumiillisen kurituksen käyttämisen koulu- pikimmin tulisivat toteutetuiksi ja tämä mer-
30185: kodeissa järjestysrikkomuksista. Sellainen ei kittävä sosiaalihuollon sektori saatetuksi ta-
30186: enää ole sallittua suljetussa vankeinhoidossa solle, joka vasta nykyajan kohtuullisi,a vaati-
30187: eikä myöskään vastaa nykyaikaista oikeuskä- muksia.
30188: sitystä. Kaikki nämä yksityiskohdat osoitta- Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
30189: vat, että koulukotitoimintaa koskevat mää- nioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1
30190: räykset on kiireellisesti tarkistettava. momentin mukaan valtioneuvoston asian-
30191: 6
30192:
30193: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavat kysy- mihin toimenpiteisiin Ha:llitus aikoo
30194: mykset: ryhtyä ylämainittujen määräysten kii-
30195: reelliseksi uudistamiseksi niin, että ne
30196: Onko Hamtus tietoinen siitä, että v.astaavat nykyaikaista käsitystä so-
30197: määräykset niistä koulukodeista, joi- siaalihuollon päämääristä ja keinoista
30198: hin on otettu lastenhuoltoviranomais- ja millä tavalla Hallitus aikoo tehdä
30199: ten haltuun ottamia nuoria henkilöitä, mahdolliseksi sellaisen koulukotitoimin-
30200: ovat vanhentuneita ja että kouluko- nan kehittämisen, että niihin otetun
30201: deilla on vain !'lajoitetut mahdollisuu- nuorison yhteiskuntaan sopeutumista
30202: det sellaisen hoidon antamiseen, joka kaikinpuolisesti helpotetaan Y
30203: kaikinpuolisesti voisi helpottaa nuor-
30204: ten yhteiskuntaan sopeuttamista, sekä
30205: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1964.
30206:
30207: Kristian Gestrin. J. 0. Söderhjelm.
30208: Per Lauren. Verner Korsbäck.
30209: Carl Olof Tallgren. Kurt Nord:fors.
30210: Sven Högström.
30211: 7
30212:
30213:
30214:
30215:
30216: E d u s kunnan He r r a Puh e m i e h e 11 e.
30217:
30218: Kirjelmällä kesäkuun 5 päivältä 1964 toiminnan kehittämisen, että niihin
30219: Herra Puhemies on Valtiopäiväjärjestyksen otetun nuorison yhteiskuntaan sopeu-
30220: 37 § :n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- tumista kaikinpuoliaesti helpotetaan?"
30221: sessa lähettänyt jäljennöksen seuraavasta
30222: edustaja Georg Backlundin valtioneuvoston Kun edellä mainitut kysymykset koskevat
30223: asianomaisen jäsenen vastattavaksi jättä- varsinaisesti samaa asi,aa, vaikkakin osittain
30224: mästä kysymyksestä: sen eri puolia painottaen, saan niiden joh-
30225: dosta täten kunnioittavasti esittää seuraavoo:
30226: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- Kysymyksen tekijät puhuvat koulukotisi-
30227: miota siihen, että n.k. koulukodeissa joituksesta nuoreen kohdistuvana "vapauden
30228: edelleen sallitaan ja käytetään ruu- riistona" ja esittävät samalla käsityksenään,
30229: miillista kuritusta ja että niissä on että tähän ankarimpaan lastensuojelutoimen-
30230: myös muita epäkohia, ja jos on, piteeseen turvauduttaisiin meidän maas-
30231: aikooko Hallitus ryhtyä minkäänlai- samme liian herkästi ja samalla kiinnitetään
30232: siin toimenpiteisiin ruumiillisen kuri- huomiota siihen, että oppilaitten keskimää-
30233: tuksen kieltämiseksi koulukodeissa räinen hoitoaika on meidän maamme koulu-
30234: sekä siellä esiintyvien virheiden oikai- kodeissa huomattavasti pitempi kuin esimer-
30235: semiseksi?" kiksi läntisen naapurimaamme vastaavissa
30236: laitoksissa.
30237: Samoin on Herra Puhemies kirjelmällä Koulukoteihin voidaan voimassaolevan las-
30238: viime kesäkuun 10 päivältä lähettänyt ylem- tensuojelul,ain mukaan sijoittaa sellaisia so-
30239: pänä mainitussa tarkoituksessa jäljennöksen siaalilautakuntien huostaan otettuja lapsia ja
30240: seuraavasta edustaja Kristian Gestrinin ym. nuoria henkilöitä, jotka ovat tehneet rangais-
30241: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- tavan teon, mikä heidän ikänsä tähden tai
30242: tavaksi jättämästä kysymyksestä: muusta syystä on jätetty syytteeseen pane-
30243: matta tai rankaisematta, tahi jos hän kerjää
30244: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tai havaitaan muutoin irtol,aiseksi taikka hä-
30245: määräykset niistä koulukodeista, JOI- net on tavattu juopuneena eikä häneen näh-
30246: hin on otettu lastenhuoltoviranomais- den ol<e ryhdyttävä alkoholistilaissa säädet-
30247: ten haltuun ottamia nuoria henki- tyihin toimenpiteisiin. (Lsl 8 § 2 mom.)
30248: löitä, ovat vanhentuneita ja että kou- Koulukotisijoitukseen on kuitenkin turvau-
30249: lukodeilla on vain rajoitetut mahdolli- duttava vain niissä tapauksissa, joissa perhe-
30250: suudet sellaisen hoidon antamiseen, hoito yksityiskodissa tai sijoitus lastenkotiin
30251: joka kaikinpuolisesti voisi helpottaa ei ole tuottanut tai sen ei katsota voivan
30252: nuorten yhteiskuntaan sopeuttamista, tuottaa toivottua tulosa. Viime vuosien ai-
30253: sekä kana on koulukodeissa ollut tuntuvaa oppi-
30254: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo laspaikkojen puutetta, mikä on ilmennyt vai-
30255: ryhtyä yllämainittujen määräysten lmimpana tyttöoppilaiden kohdaUa. Sijoitus-
30256: kiireelliseksi uudistamiseksi niin, että tarve koulukoteihin ·määräytyy, paitsi so-
30257: ne vastaavat nykyaikaista käsitystä siaalisesti sopeutumattomien ja epäsosiaalis-
30258: sosiaalihuollon päämääristä ja kei- ten nuorten lukumäärästä, myös siitä, missä
30259: noista ja millä tavalla Hallitus aikoo määrin sosiaalilautakunnilla on käytettävis-
30260: tehdä mahdolliseksi sellaisen koulukoti- sään muita tällaisten nuorten kasvatukseen
30261: 8
30262:
30263: ja hoitoon soveltuvia hoitopaikkoja. Niinpä sitöissä sekä puutarhatöissä. Varsinaista am-
30264: koulukoteihin on jouduttu ja jatkuvasti jou- mattikoulua ei koulukoteihin ole niihin sopi-
30265: dutaan sijoittaman psykiatristen sairaala- van oppilasaineksen vähälukuisuuden vuoksi
30266: paikkojen puutteen vuoksi monia sellaisia katsottu voitavan jo taloudellisista syistä pe-
30267: vaikeahoitoisia tapauksia, joiden kasvatus ja rustaa. Sen sijaan koulukodeista sijoitetaan
30268: hoito koulukodeissa tuottaa miltei ylivoimai- vuosittain huomattava määrä oppilaita opis-
30269: sia vaikeuksia. kelemaan laitosten ulkopuolella oleviin am-
30270: Suojelukasvatustyön perustarkoituksena, jo- mattikouluihin. Niinpä viime vuonna opiskeli
30271: hon koulukotien toimintakin osana liittyy, ei 56 koulukotioppilasta erilaisissa oppilaitok-
30272: ole suinkaan epäsosiaalisten nuorten rankai- sissa koulukodin ulkopuolella. Näistä 6 oppi-
30273: seminen, vaan pyrkimys heidän auttami- koulussa, 2 kauppakoulussa, 20 ammattikou-
30274: seensa kasvatuksellisin toimenpitein. Tästä lussa, 20 kansanopistossa ja 6 erilaisilla am-
30275: syystä ei enemmän meidän maassamme kuin mattikurseilla, kuten hitsaajan ja autoasenta-
30276: muuallakaan koulukotisijoitus tapahdu mää- jan kurseilla sekä 1 teknillisessä opistossa ja
30277: räaikaisena, vaan sen pituus riippuu siitä, 1 sairaanhoitokoulussa. Tällainen käytäntö
30278: milloin asianomaisen nuoren kohdalle asete- koulukotien ammattikasvatuksen järjeste-
30279: tut kasvatustavoitteet katsotaan saavute- lyksi on osoittanut onnistuneeksi ja oppilai-
30280: tuiksi. den koulutustarvetta parhaiten vastaavaksi.
30281: Koulukotisijoituksen keskimääräinen pi- Eräänä epäkohtana koulukotien toimin-
30282: tuus on meidän maassamme jonkin verran nassa kyselijät mainitsevat psykiatrisen ja
30283: pitempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tämä psykologisen asiantuntemuksen puutteen lai-
30284: johtuu osittain heikommin kehittyneistä jäl- toksissa. Sosiaaliministeriö on täysin tietoi-
30285: kihuoltomahdollisuuksista ja osittain siitä, nen tästä puutteesta ja siksi on pyritty teke-
30286: että 'läntisessä naapurimaassamme on haluttu maan kaikki voitava sen poistamiseksi. Jo
30287: rohkeammin kuin meillä kokeilla lyhyem- parin kolmen vuoden ajan sosiaaliministe-
30288: millä hoitoajoilla koulukodeissa. Tästä kokei- riöllä on ollut mahdollisuus käyttää konsul-
30289: lusta saadut kokemukset eivät ole kuiten- toivan psykiatrin apua koulukotisijoitusesi-
30290: kaan osoittautuneet yksinomaan myönteisiksi. tyksiä käsiteltäessä. Sen sijaan koulukodeissa
30291: Niinpä äskettäin ilmestyneessä komiteamie- on tällä hetkellä konsultoiva psykiatri ai-
30292: tinnössä "Behandlingsforskning vid ung- noastaan kaikilla lrolmella valtion tyttölaitok-
30293: domsvårdsskolorna (SOU 1964: 24)" huo- sella. Psykiatrisen asiantuntemuksen käyttö-
30294: mautetaan siitä, että samalla kun keskimää- mahdollisuuksien riittämättömyys kuitenkin
30295: räinen hoitoaika koulukodeissa on lyhentynyt johtuu, paitsi tarvittavien määrärahojen
30296: samalla on myös jouduttu vastaavasti enem- puutteesta, myös osittain siitä, että maas-
30297: män oppilaita palauttamaan takaisin koulu- samme on tälle alalle erikoistuneita lääkäreitä
30298: koteihin. Niinpä vuonna 1963 tällaisia pa- toistaiseksi aivan riittämättömästi.
30299: lautuksia oli Ruotsissa kokonaista 670 sa- Erikoista huomiota kyselijät ovat kiinnit-
30300: malla kun uusia oppilaita laitoksiin otettiin täneet ruumiillisen kurituksen käyttämiseen
30301: 910. koulukotien kurinpitokeinona. Koulukodeissa
30302: Kyselijät ovat kiinnittäneet huomiota myös on pidettävä voimassaolevan ohjesäännön
30303: oppilaiden ammattikoulutusmahdollisuuksien mukaan järjestystä ja kuria etupäässä vetoa-
30304: puutteellisuuteen maamme koulukodeissa. Tä- malla oppilaiden kunniantuntoon, ystävälli-
30305: män johdosta on sanottava, että koulukotien sesti muistuttamalla tai varoittaen ojenta-
30306: oppilaista on vain suhteellisen vähäinen osa malla. Vain niissä tapauksissa, joissa nämä
30307: sellaisia, joilla on edellytyksiä varsinaisiin keinot ovat osoittautuneet riittämättömiksi,
30308: ammattiopintoihin. Tästä huolimatta koulu- voidaan eräiden muiden 'lievempien kurin-
30309: kodeissa annetaan varsinaisen työkasvatuksen pitotoimenpiteiden ohella käyttää rajoitetussa
30310: ohella, joUa on huomattava terapeuttinen määrin myös vitsalla annettua rangaistusta,
30311: merkitys, myös alkeisammattiopetusta varsin jos se katsotaan kasvatuksellisesti tarkoituk-
30312: monilla eri ammattialoilla. Poikalaitoksissa senmukaiseksi ja vättämättömäksi. Sosiaali-
30313: on pojilla mahdollisuus s8Jada ohjausta ja ministeriön toimesta on pyritty valvomaan
30314: opetusta mm. puu- ja metallitöissä sekä puu- kyseessäolevan kurinpitotoimenpiteen käyttöä
30315: tarha- ja maataloustöissä. Tytöille annetaan ja annettu kiertokirjeitse sen käyttämistä
30316: vastaavasti opetusta mm. kotitaloudessa, kä- koskevia rajoittavia määräyksiä. Vaikka tä-
30317: 9
30318:
30319: hän kurinpitokeinoon, josta laitoksen johta- jälkeen useiden muiden maiden vastaavasta
30320: jan tai johtajattaren on päätettävä yksissä- tasosta. Sosiaaliministeriö onkin ponnistellut
30321: neuvoin opettajakunnan kanssa, joudutaan- vuodesta toiseen tällä alalla haivaittujen epä-
30322: kin turvautumaan suhteellisen harvoissa ta- kohtien poistamiseksi, mutta ainakin toistai-
30323: pauksissa, on se kuitenkin koulukotien johta- seksi vmsin vähäisin tuloksin.
30324: jien ja kasvatushenkilökunnan yksimielisen Sosiaaliministeriön käsityksen mukaan ky-
30325: käsityksen mukaan eräissä vaikeimmissa ta- selyjen esittäjät ovat viitanneet ermsnn
30326: pauksissa osoittautunut tarkoituksenmukai- maamme koulukotien toiminnassa esiintyviin
30327: seksi kurinpitokeinoksi. Lisäksi on syytä puutteisiin, joista ministeriö on täysin tietoi-
30328: huomauttaa siitä, että laitosten oppilaat nen. Suuri osa näistä epäkohdista on korjat-
30329: näyttävät myöskin ymmärtävän ja hyväk- tavissa vain siinä tapauksessa, että tämän
30330: syvänkin tämän kurinpitokeinon, johon vaikean koko yhteiskunnan kannalta ensiar-
30331: myös normaaleissa perheolosuhteissa jou- voisen tärkeäksi katsottavan työsaran kehit-
30332: dutaan joskus turvautumaan. Sosiaalimi- tämiseen kiinnitetään riittävää huomiota.
30333: nisteriö on kuitenkin täysin tietoinen vit- Monien hav,aittujen epäkohtien korjaaminen
30334: sarangaistuksen käytön arka:luontoisuudesta edellyttää koulukotien toimihenkilöiden luku-
30335: koulukotien kurinpitokeinona. Sitä koskevien määrän lisäämistä sekä heidän koulutus- ja
30336: säännösten tarkistaminen tulee harkittavaksi palkkaustasonsa parantamista. Sosiaaliminis-
30337: par'aikaa työskentelevän, kuluvan vuoden teriö tulee jatkuvasti tekemään kaiken voita-
30338: helmikuun 5 päivänä asetetun nuorisolaitos- vansa koulukotien toimintamahdollisuuksien
30339: toimikunnan toimesta. parantamiseksi ja niihin kohdistuvan tarkas-
30340: Lopuksi kyselijät ovat kiinnittäneet huo- tustoiminnan tehostamiseksi, jotta nämä lai-
30341: miota koulukotien henkilökunnan riittämät- tokset voisivat suorittaa vaikeata, varsin epä-
30342: tömyyteen ja heidän koulutustasonsa puut- kiitollista kasvatustehtäväänsä sellaisten nii-
30343: teellisuuteen. Tällä kohdalla maamme koulu- den hoitoon uskottujen nuorten parissa, joi-
30344: kodeissa on ilmeisiä puutteita ja niiden kehi- den kohdalla muut kasvattajat ov,at joutu-
30345: tys on tällä kohdalla jäänyt huomattavasti neet toteamaan itsensä voimattomiksi.
30346: Helsingissä, sosiaaliministeriössä 22 päivänä syyskuuta 1964.
30347:
30348:
30349: Sosiaaliministeri Juho Tenhiälä.
30350: 10
30351:
30352:
30353:
30354:
30355: Till Riksdagens Herr Talman.
30356:
30357: Med en skrivelse av den 5 juni 1964 har Då ovannämnda spörsmål egentligen berör
30358: Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 mom. samma sak, ehuru tyngdpunkten delvis
30359: · riksdagsordningen anger till vederbörande lägges på olika sidor av den, får jag med
30360: medlem av statsrådet för avgivande av svar anledning av dem härav vördsamt anföra
30361: översänt avskrift av följande, av riksdags- följande:
30362: man Georg Backlund ställda spörsmål: Spörsmålsställarna talar om intagningen
30363: på skolhem såsom ett "frihets berövande"
30364: "Har Regeringen fäst uppmärksam- och framlägger samtidigt såsom sin uppfatt-
30365: heten vid att kroppsaga fortfarande ning, att man i vårt land alltför lätt skulle
30366: är tillåten och tillgripes i s.k. skol- ty sig till denna mest stränga barnskydds-
30367: hem, där även andra missförhållan- åtgärd, och tillika fästes uppmärksamhet vid
30368: den råder, samt i så fall, att den tid eleverna i medeltal är intagna
30369: ämnar Regeringen vidtaga några för vård i skolhemmen i vårt land är betyd-
30370: ätgärder för att förbjuda kroppsaga ligt längre än till exempel i motsvarande
30371: i skolhemmen samt rätta till där före- inrättningar i vårt västra grannland. Enligt
30372: kommande brister?" gällande barnskyddslag kan i skolhem place-
30373: ras sådana av socialnämnderna omhänder-
30374: Likaså har Ni, Herr Talman, med en tagna barn och unga personer, vilka begått
30375: skrivelse av den 10 senaste juni månad i straffbar handling, om de på grund av sin
30376: ovannämnda syfte till vederbörande medlem ålder eller av något annat skäl icke åtalats
30377: av statsrådet för avgivande av svar översänt eller straffats, eller om de bettlat eller i
30378: avskri:flt av följande, av riksdagsman Kris- övrigt befinnes vara lösdrivare eller an-
30379: tian Gestrin m.fl. ställda spörsmål: träffas herusade utan att mot dem bör vid-
30380: tagas i lagen om alkoholister stadgade åt-
30381: "Är Regeringen medveten om att de gärder (Bsl 8 § 2 mom.). Intagning i skol-
30382: bestämmelser, som gälla de skolhem hem bör dock tillgripas endast i de fall, då
30383: där av barnavårdsmyndigheterna om- familjevård i privat hem eller placering i
30384: händertagna unga personer intagas, är barnhem icke lett till eller icke anses kunna
30385: föråldrade och att skolhemmen endast leda till önskat resultat. Under de senaste
30386: har begränsade möjligheter att lämna åren har en kännbar brist på elevplatser
30387: en sådan vård, som på ett allsidigt rått i skolhemmen, svårast i fråga om flick-
30388: sätt skulle underlätta de ungas an- elever. Behovet av placering i skolhem be-
30389: passning till samhället, samt stämmes, förutom av antalet socialt missan-
30390: vilka åtgärder ämnar Regeringen passade och asociala unga, även därav, i vii-
30391: vidtaga för att i brådskande ordning ken mån till socialnämndernas förfogande
30392: förnya de ovannämnda bestämmel- står vårdplatser som lämpar sig för uppfost-
30393: serna så att de svarar emot en modern ran och vård av sådana unga. Sålunda har
30394: uppfattning om socialvårdens mål och man fått lov att i skolhemmen intaga och
30395: medel och på vilket sätt ämnar Rege- måste till följd av bristen på plats i psykiat-
30396: ringen möjliggöra en sådan utveckling riska sjukhus fortfarande intaga även många
30397: av skolhemsverksamheten, att de där sådana svårskötta fall, i vilka uppfostran
30398: intagna ungdomarnas anpassning till och vård i skolhemmen medför nästan oöver-
30399: samhället allsidigt underlättas?" stigliga svårigheter.
30400: 11
30401:
30402: H uvudändamålet med skyddsuppfostran, studerade 6 vid läroverk, 2 vid handelsskola,
30403: vartill även skolhemmens verksamhet anslu- 20 vid yrkesskola, 20 vid folkhögskola och 6
30404: ter sig som en del, är ingalunda att straffa vid olika yrkeskurser, såsom svetsar- och
30405: asociala unga, utan strävan att hjälpa dem bilmontörskurser samt 1 vid tekniskt institut
30406: genom pedagogiska åtgärder. Därför sker och 1 vid sjukvårdsskola. En sådan praxis
30407: icke placeringen i skolhem hos oss lika litet för ordnande av yrkesskolutbildning har vi-
30408: som annorstädes på viss tid, utan dess varak- sat sig lyckad och bäst motsvara elevernas
30409: tighet beror av när de uppfostringsmål, som utbildningsbehov.
30410: ställts i fråga om vederbörande ungdöm, Såsom ~t missförhållande i fråga om skol-
30411: anses uppnådda. hemmens verksamhet nämner spörsmålsstäl-
30412: Vistelsen i skolhem är i vårt land i medel- larna bristen på psykiatrisk och psykologisk
30413: tal något längre än till exempel i Sverige. sakkunskap i anstalterna. Socialministeriet
30414: Detta beror delvis på den mindre fram- är fullt medvetet om denna brist och man
30415: skridna eftervården och dels därpå, att man har därför gjort allt som kunnat göras för
30416: i vårt västra grannland med större djärvhet dess avhjälpande. Redan under ett par tre
30417: än hos oss önskat experimentera med kortare års tid har socialministeriet haft möjlighet
30418: vårdtider i skolhemmen. Erfarenheterna av att anlita en konsulterande psykiater vid be-
30419: detta experimenterande har dock icke visat handling av förslag till placering i skolhem.
30420: sig enbart positiva. Sålunda påpekas i ett Däremot finns i detta nu konsulterande psy-
30421: nyligen utkommet kommittebetänkande ,Be- kiater vid skolhemmen endast för alla de tre
30422: handlingsforskning vid ungdomsvårdssko- statliga anstalterna för flickor. De otillräck-
30423: lorna (SOU 1964:24)", att man samtidigt liga möjligheterna att anlita psykiatrisk sak-
30424: som tiden för vård i skolhemmen i medeltal kunskap bel'lor förutom av bristen på nödiga
30425: förkortats varit tvungen att återförpassa i anslag delvis även därav, att i vårt land
30426: motsvarande grad flera elever till skolhem- tillsvidare finns ett aHdeies otillräckligt
30427: men. Sålunda återförpassades hela 670 elever antal läkare, som specialicerat sig på detta
30428: år 1963 i Sverige, samtidigt som nya elever område.
30429: intogs i anstalterna till ett antal av 910. Spörsmålsställarna har fäst särskild upp-
30430: Spörsmålsställarna har fäst uppmärksam- märksamhet vid användandet av kroppsaga
30431: het äV'en vid bristfälligheterna i fråga om såsom disciplinärt medel i skolhemmen. I
30432: elevernas yrkesskolningsmöjligheter vid skol- skolhemmen skall enligt det gällande regle-
30433: hemmen i vårt land. Med anledning av detta mentet ordning och disciplin upprätthållas
30434: kan sägas, att endast en relativt liten del av i första hand genom vädjande till elevernas
30435: skolhemmens elever är sådana, som har förut- hederskänsla, genom vänlig anmärkning eller
30436: ,sättningar för egentliga yrkesstudier. Det tillrättavisning genom varning. Endast i fall
30437: oaktat meddelas i skolhemmen jämte den då dessa sätt visat sig otillräckliga, kan utom
30438: egentliga arbetsuppfostran, som har en av- vissa andra lindrigare disciplinära åtgärder
30439: sevärd terapeutisk betydelse, även primär i begränsad grad tillgripas även bestraffning
30440: yrkesundervisning inom rätt många olika med ris om detta anses ändamålsenligt och
30441: yrkesgrenar. I anstalterna för gossar har nödvändigt ur pedagogisk synpunkt. På åt-
30442: dessa möjlighet att få ledning och undervis- gärd av socialministeriet har man sökt kon-
30443: ning bl.a. i trä- och metallarbeten samt i trollera användningen av ifrågavarande dis-
30444: trädgårds- och lantbruksarbete. Flickorna ciplinära förfarande och i Cirkulär utfärdat
30445: erhåller motsvarande undervisning bl.a. i begränsande bestämmelser rörande använd-
30446: huslig ekonomi, handarbete och trädgårds- ningen därav. Ehuru man i relativt få fall
30447: arbete. Man har icke ansett det vara möjligt kommer att använda denna disciplinära åt-
30448: att inrätta någon egentlig yrkesskola vid gärd, varom anstaltens föreståndare eller
30449: skolhemmen redan av ekonomiska skäl på föreståndarinna bör besluta i samråd med
30450: grund av att elevmaterialet, lämpat för dem, lärarkåren, har den dock enligt skolhem-
30451: är så litet. Däremot placeras ett rätt bety- mens föreståndares och uppfostringsperso-
30452: dande antal slmlhems ·elever årligen i yrkes- nalens enhälliga uppfattning i vissa av de
30453: skolor utanför anstalterna. Sålunda stude- svåraste fallen visaJt sig vara en ändamälsen-
30454: rade senaste år 56 skolhemselever vid olika lig disciplinär åtgärd. Det är därtill skäl att
30455: läroanstalter utanför skolhemmet. Av dessa påpeka, att anstalternas elever även synes
30456: 12
30457:
30458: :förstå och till och med godkänna denna dis- Enligt socialministeriets upp:fattning har
30459: ciplinära åtgärd, som måste tillgripas ibland spörsmålsställarna hänvisat till vissa brister
30460: även i normala :familje:förhållanden. Social- i vårt lands skolhems verksamhet, om vilka
30461: ministeriet är dock :fullt medvetet om den ministeriet är :fullt medvetet. En stor del av
30462: ömtåliga naturen av bestra:f:fningen med ris dessa miss:förhållanden kan rättas endast i
30463: såsom disciplinär åtgärd i skolhemmen. Jus- det :fallet, att tillräcklig uppmärksamhet
30464: tering av stadgandena därom kommer att ägnas utvecklandet av detta svåra arbets:fält,
30465: upptagas till prövning i den som bäst arbe- som :för hela samhället är av :första rangs
30466: tande kommissionen :för ungdomsanstalterna, betydelse. Avhjälpandet av de många miss-
30467: som tillsattes den 5 :februari innevarande år. :förhållanden som kan iakttagas :förutsätter
30468: Slutligen har spörsmålsställarna :fäst upp- ökning av antalet :funktionärer vid skolhem-
30469: märksamhet vid skolhemmens otillräckliga men och :förbättring av deras utbildnings-
30470: personai och brist:fälligheterna i dess utbild- och avlön:ingsnivå. Socialministeriet kommer
30471: ningsnivå. 1 detta avseende råder uppenbara :fortsättningsvis att göra allt som står i dess
30472: brister i vårt lands skolhem och deras utveck- makt :för att :förbättra skolhemmens verk-
30473: ling har i denna punkt blivit betydligt e:fter samhetsmöjligheter och e:f:fektivera tillsyn-en
30474: motsvarande nivå i flera andra länder. So- över dem så att dessa anstalter skall kunna
30475: cialministeriet har år :från år gjort ansträng- :fullgöra sin svåra och mycket otacksamma
30476: ningar :för att avhjälpa de inom detta om- upp:fostringsgärning bland de i deras vård
30477: råde iakttagna bristerna, men åtminstone tills- an:förtrodda ungdomar, i :fråga om vilka
30478: vidare med rätt obetydliga resultat. andra upp:fostrare har kommit till korta.
30479: Helsingfors, socialministeriet den 22 september 1964.
30480:
30481:
30482: Socialminister Juho Tenhiälä.
30483: Kysymys N: o 102.
30484:
30485:
30486:
30487:
30488: Voutilainen ym.: Tupakkamainonnan rajoittamisesta.
30489:
30490:
30491: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
30492:
30493: Hallitukselta odotetaan kiireellisiä toimen- mässään lääkintöhallitukselle ehdotti lukuisia
30494: piteitä tupakanpoltosta aiheutuvien vakavien toimenpiteitä tupakoinnin vastustamiseksi
30495: kansanterveyshaittojen ja vaarojen torjumi- mm. mainonnan osalta.
30496: seksi. Eduskunta on myös lausunut tästä - Huhtikuussa 1964 jätti 74 eri kansalais-
30497: yksimielisen toivomuksensa ja monet eri järjestön edustajain lähetystö sisäministeri
30498: kansalaisjärjestöt ovat esittäneet siitä uudis- Hannukselle kirjelmän, jossa nämä lääkäri-,
30499: tettuja vetoomuksia, joista mainittakoon seu- kansanterveys-, kasvatus-, urheilu-, raittius-,
30500: raavat: seurakunta-, nais- ym. järjestöt kiirehtivät
30501: - Eduskunta hyväksyi 16. 9. 1961 kolmen eduskunnan hyväksymän toivomuksen mukai-
30502: toivomusaloitteen pohjalta yksimielisesti toi- sia toimenpiteitä tupakkamainonnan rajoitta-
30503: vomuksen, ,että hallitus ryhtyisi kiireellisesti miseksi.
30504: toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai- - Huhtikuussa 1964 kävi myös akatee-
30505: kaansaamiseksi, jolla tupakan myynti lapsille mikko A. I. Virtasen johtama 12 kansalais-
30506: tiettyyn ikärajaan saakka mahdollisesti koko- järjestöjen johtavien henkilöiden lähetystö
30507: naan kiellettäisiin, sekä tupakan mainonnan lääkintöhallituksessa esittämässä useita kohtia
30508: tehokkaaksi rajoittamiseksi ja muihinkin käsittävän toimintaohjelman tupakoinnin ter-
30509: suunnitelmallisiin toimenpiteisiin tupakan veyshaittojen torjumiseksi.
30510: käytön vastustamiseksi". Kaiken tämän jälkeen kummastuttaa se,
30511: - Huhtikuussa 1962 kansanedustajat K. että hallitus ei ole ryhtynyt mihinkään toi-
30512: Honkonen ym. tekivät eduskuntakyselyn, menpiteisiin suojatakseen kansalaisia savuke-
30513: joka tähtäsi varsinkin tupakan tv-mainonnan mainonnan suggeroivaa mainontaa vastaan.
30514: lopettamiseen. Samassa kuussa arvovaltainen Mainittakoon vielä, että eduskunnan jo
30515: kansalaisjärjestölähetystö kävi professori W. vuonna 1961 lausuman toivomuksen jälkeen
30516: Lojanderin johdolla esittämässä ministereille on sekä Englannissa että Yhdysvalloissa jul-
30517: Savela ja Erkkilä toivomukset tupakan tv- kaistu johtavien kansanterveysasiantuntijain
30518: mainonnan lopettamiseksi ja muunkin tu- laatimat laajat tupakkatutkimusraportit, jotka
30519: pakkamainonnan rajoittamisesta ainakin yhtä ovat todistaneet savukkeista aiheutuvat vaa-
30520: tehokkaasti kuin alkoholijuomien osalta teh- rat paljon suuremmiksi kuin on osattu aikai-
30521: dään. semmin aavistaa. Niiden pohjalta voidaan
30522: - Maaliskuussa 1963 kävivät akateemikko arvioida, että savukkeiden polton takia maas-
30523: A. I. Virtanen ja eräät muut tiedemiehet samme sattuu vuosittain ainakin tuhatkunta
30524: lääkintöhallituksessa esittämässä toivomuksia ennenaikaista kuolemaa keuhkosyöpään sekä
30525: tupakoinnin vastustamistoimenpiteistä. kolmisentuhatta tapausta sydän ja verisuoni-
30526: - Tammikuussa 1964 kansanedustajat K. tauteihin. Niinikään on syytä todeta, että
30527: Honkonen ym. kyselivät hallitukselta tupakan mitä nuorempana tupakanpoltto aloitetaan,
30528: tv-mainonnasta. Vuoden 1964 valtiopäivien sitä suuremmat ovat savukkeiden terveydelle
30529: alkaessa kansanedustajat tekivät kaikkiaan myöhemmin tuomat haitat.
30530: kuusi eduskunta-aloitetta tupakan terveys- Hallituksen ainoaksi toimenpiteeksi on
30531: haittojen torjumiseksi, tupakkamainonnan ra- tässä asiassa jäänyt touko-kesäkuussa 1962
30532: joittamisesta jne. tupakkateollisuuden kanssa käymät neuvot-
30533: - Helmikuussa Terveiden Elämäntapojen telut, joiden ansiosta tupakan tv-mainonta
30534: Edistämisvuoden nautintoainejaosto kirjel- saatiin keskeytymään vuoden 1963 ajaksi.
30535: E 720/64
30536: 2
30537:
30538: Myös Karjalaisen hallitus suunnitteli lisäksi Miksi Hallitus ei ol-e ryhtynyt toi-
30539: komitean asettamista tarvittavia toimenpiteitä menpiteisiin Eduskunnan jo vuonna
30540: suunnittelemaan, mutta hanke juuttui minis- 1961 lausuman toivomuksen sisältä-
30541: teriöportaaseen. Näin ollen ratkaisevat toi- mien tupakan terveyshaittojen torju-
30542: menpiteet hallituksen taholta edelleen puut- mista tarkoittavien ehdotusten toteut-
30543: tuvat. tamiseksi, ja
30544: Edellä olevan perusteella. ja valtiopäivä- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
30545: järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tupakka-
30546: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mainonnan rajoittamiseksi ja erityi-
30547: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: sesti suggeroivan ilmoittelun kokonaan
30548: lopettamiseksi?
30549: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1964.
30550:
30551: U. H. Voutilainen. Hemming Lindqvist. Valdemar Sandelin.
30552: E. Uusitalo. Kuuno Honkonen. Veikko Helle.
30553: Mauno Pohjonen. Georg Backlund. Pauli Puhakka.
30554: Elis Manninen. Arvo Ahonen. T. Kelovesi.
30555: Pekka Vilmi. Paula Ruutu. Taisto Sinisalo.
30556: Antero Väyrynen. T. Saloranta. Aino Laiho.
30557: Hilja Väänänen. Albin Wickman. Kustaa Alanko.
30558: Artturi Jämsen. Anni Flinck. Martti Linna.
30559: Aapo Seppälä. K. F. Haapasalo. Eino Räsänen.
30560: Eino Ojajärvi. Antti Kinnunen. Juho Tenhiälä.
30561: Tyyne Paasivuori. Aleksi Kiviaho. J. A. Jungarå.
30562: Kalevi Kilpi. Akseli Paarman. Aaro Lintilä.
30563: Siiri Lehmonen. Meeri Kalavainen. Eino Raunio.
30564: Veikko Savela. Irma Rosnell. Lars Lindeman.
30565: Sylvi Halinen. Voitto Hellsten. Akseli Roden.
30566: Armas Leinonen. Olli Kervinen. Artturi Koskinen.
30567: Toivo Antila. Uljas Mäkelä. Ensio Partanen.
30568: Irma Hamara. Impi Lukkarinen. Esa Timonen.
30569: Mikko Asunta. Eino Siren. R. Virtanen.
30570: Pentti Pakarinen. Judit Nederström-Lunden. Martti Valkama.
30571: Väinö Vilponiemi. Edvard Pesonen. Bertel Lindh.
30572: Reino Karpola. Veikko Mattila. Alwar Sundell.
30573: Ilmari Linna. Johannes Virolainen. J. E. Partanen.
30574: Edit Terästö. Esu Niemelä. Toivo Niiranen.
30575: Viljo Virtanen. Sulo Suorttanen. Martta Salmela-Järvinen.
30576: Sulo Hostila. Eero Juntunen. Juho Mäkelä.
30577: Veikko ·J. Rytkönen. Hertta Kuusinen. Irma Torvi.
30578: Lyyli Koskinen. Lyyli Aalto. Paavo Lagerroos.
30579: G. Henriksson. Aarne Saarinen. Yrjö Hautala.
30580: Reino Kangas. Kelpo Gröndahl. Saara Forsius.
30581: Pentti Pekkarinen. Hugo Manninen. Anna-Liisa Linkola.
30582: Marja Lahti. Sylvi Siltanen. Eino Sääskilahti.
30583: Niilo Ryhtä. A. Holopainen. Atte Pakkanen.
30584: Elli Stenberg. Kauko Tamminen. Aaro Stykki.
30585: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30586:
30587: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- lausunnot toimenpiteisiin ryhtymiseksi Edus-
30588: tissa edellytetyssä tarkoituksessa on kansan- kunnan toivomusaloitteen toteuttamiseksi.
30589: edustaja U. H. Voutilainen ym. esittänyt Mitä toivomusaloitteessa esitettyyn myynti-
30590: Hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta- kieltoon tulee, niin hallitus ei välittömästi
30591: vaksi seuraavan kysymyksen: katsonut voivansa ryhtyä tupakan myynnin
30592: rajoittamiseen tiettyyn ikärajaan saakka lain-
30593: säädäntöteitse ja sanotulla toimenpiteellä
30594: ,Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt toi- saada asiassa ratkaisua aikaan, koska ulko-
30595: menpiteisiin Eduskunnan jo vuonna mailla saatujen kokemusten mukaan ei myyn-
30596: 1961 lausuman toivomuksen sisältä- tikielto täyttänyt siihen asetettuja toiveita,
30597: mien tupalmn terveyshaittojen torju- vaan tupakan käyttö varhaisnuorison keskuu-
30598: mista tarkoittavien ehdotusten toteut- dessa on pysynyt suunnilleen ennallaan ja
30599: tamiseksi, ja myyntikielto on päinvastoin aiheuttanut jou-
30600: mihin toimenpiteisiin Hallitus on kon haittavaikutuksia.
30601: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tupakka- Toivomusaloitteen johdosta on kouluviran-
30602: mainonnan rajoittamiseksi ja erityi- omaisten toimesta suoritettu tutkimuksia tu-
30603: sesti suggeroivan ilmoittelun kokonaan pakanpolton levinneisyydestä koulunuorison
30604: lopettamiseksi?" keskuudessa sekä saatujen tulosten perus-
30605: teella viranomaiset ovat tehostaneet koulu-
30606: Vastaukseksi tähän kysymykseen saan kun- kasvatustoimintaa yhteistoiminnassa lääkintö-
30607: nioittaen ilmoittaa seuraavaa: viranomaisten kanssa.
30608: Mitä hallituksen suorittamiin tupakkamai-
30609: Eduskunta lausui vuoden 1961 valtiopäi- nonnan rajoittamista tähtääviin toimenpitei-
30610: villä ( Toivomusaloitemietintö n: o 96) : ,Että siin tulee, niin käytyjen neuvottelujen perus-
30611: Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin teella tupakkateollisuuden taholta lähetettiin
30612: sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi, jolla 3. 5. 1962 televisioyhtiöille kirjelmä, jossa
30613: tupakan myyminen lapsille tiettyyn ikärajaan asianomaisia yhtiöitä kehoitettiin siirtämään
30614: saakka mahdollisesti kokonaan kiellettäisiin, tupakan mainonta kello 21 jälkeiseen ajan-
30615: sekä tupakan mainonnan tehokkaaksi rajoit- kohtaan, jotta nuoriso mahdollisimman vähäi-
30616: tamiseksi ja muihinkin suunnitelmallisiin toi- sessä määrin joutuisi katselemaan mainos-
30617: menpiteisiin tupakan käytön vastustamiseksi." ohjelmia. Sen lisäksi silloisen kulkulaitosten
30618: Koska puheena oleva kysymys on varsin ja yleisten töiden ministerin johdolla käyty-
30619: monitahoinen ja kuuluu sellaisenaan myös jen neuvottelujen tuloksena sovittiin, että
30620: valtion hallinnon piirissä useiden ministeriöi- tupakkamainonnasta tultaisiin toistaiseksi luo-
30621: den toimialaan, kauppa- ja teollisuusministe- pumaan televisiossa vuoden 1963 aikana, mikä
30622: riön käsityksen mukaan oli asian selvittä- sitten toteutettiinkin. Kuluvan vuoden ai-
30623: mistä ja siihen liittyvien toimenpiteiden val- kana tupakkamainonta on televisiossa tapah-
30624: mistamista varten ensin saatava yhtenäinen tunut rajoitettuna vain kello 21 jälkeen.
30625: selvitys eri alojen edustajilta ja asiantunti- Yhteenvetona pyydetyistä lausunnoista voi-
30626: joilta. Tämän johdosta toivomusaloite perus- tiin todeta, että pyrkimykset tupakanpolton
30627: teluineen lähetettiin ministeriön toimesta eri vähentämiseksi olisi suunnattava tehostet-
30628: viranomaisille, teollisuusjärjestöille ja asian- tuina varhaisnuorison keskuuteen. Tämän
30629: tuntijoille tiedoksi sekä samalla pyydettiin vuoksi valtioneuvosto asetti kuluvana vuonna
30630: 4
30631:
30632: komitean, jonka tehtävänä on selvittää tupa- Edellä selostettujen toimenpiteiden lisäksi
30633: kanpolttoon liittyviä terveydellisiä vaaroja ja hallitus on seurannut ja tulee jatkuvasti seu-
30634: mahdollisuuksia niiden vähentämiseen sekä raamaan kaikkia tupakoinnin vähentämiseksi
30635: tehdä esityksiä toimenpiteistä, joiden avulla tähtääviä toimenpiteitä ja suoritettavia tutki-
30636: voitaisiin ehkäistä tupakankäytön leviämistä muksia ja komitean saatua työnsä valmiiksi
30637: nuorten keskuudessa ja yleensä vaikuttaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin kysy-
30638: tupakanpolton vähentämiseen. myksen ratkaisemiseksi.
30639: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1964.
30640:
30641:
30642: Kauppa- ja teollisuusministeri T. A. Wiherheimo.
30643: 5
30644:
30645:
30646:
30647:
30648: Tili Riksdagens Herr Talman.
30649:
30650: I syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utlåtanden för skridande till åtgärder för
30651: anger har riksdagsman U. H. Voutilainen förverkligande av Riksdagens hemställnings-
30652: m. fl. tili vederbörande medlem av statsrådet motion;
30653: för avgivande av svar ställt följande spörs- Vad det i hemställningsmotionen föreslagna
30654: mål: försäljningsförbudet beträffar har regeringen
30655: icke ansett sig direkt kunna börja begränsa
30656: , Varför har Regeringen icke skridit försäljningen av tobak tili en viss älders-
30657: tili åtgärder för förverkligande av de gräns i lagstiftningsväg, och genom sagda
30658: förslag rörande avvärjande av de faror åtgärd fä tili stånd en lösning i saken, då
30659: för hälsan som bruket av tobak med- försäljningsförbud enligt från utlandet er-
30660: för, vilka innefattades i en av Riks- hållna erfarenheter icke uppfyllt de därpå
30661: dagen redan år 1961 uttalad hemstäl- ställda önskemålen, utan tobaksbruket bland
30662: lan, och den växande ungdomen förblivit ungefär det.
30663: vilka åtgärder har Regeringen före- samma som förut, och försäljningsförbud har
30664: tagit eller ärnar den företaga för att tvärtom haft en del menliga inverlmingar.
30665: begränsa tobaksreklamen och särskilt På grund av hemställningsmotionen har
30666: för att helt göra slut på den suggere- på åtgärd av skolmyndigheterna utförts un-
30667: rande reklamen." dersökningar av tobaksrökningens utbredning
30668: bland skolungdomen och myndigheterna har
30669: Såsom svar på detta spörsmål får jag på grund av de erhällna resultaten effekti-
30670: vördsamt anföra följande: verat skoluppfostringsverksamheten i samråd
30671: Riksdagen uttalade vid 1961 års riksdag med medicinalmyndigheterna.
30672: (Betänkande N: o 96 angående hemställnings- Vad sedan de av regeringen företagna åt-
30673: motion) : ,Att Regeringen skyndsamt måtte gärderna för begränsning av tobaksreklamen
30674: vidtaga åtgärder för åstadkommande av en beträffar, sändes 3. 5. 1962 efter överlägg-
30675: sådan lagstiftning, genom viiken saluförande ningar från tobaksindustrins häll en skrivelse
30676: av tobak åt barn som icke uppnått en viss tili televisionsbolagen, vari de ifrägavarande
30677: ålder eventuellt helt skulle förbjudas samt bolagen uppmanades att överflytta tobaks-
30678: för en effektiv begränsning av tobaksrekla- reklamen tili tiden efter kloekan 21, för att
30679: men ävensom vidtaga jämväl andra plan- ungdomen så litet som möjligt skulle komma
30680: mässiga åtgärder i syfte att motarbeta bruket att se på dessa reklamprogram.
30681: av tobak." Därtill överenskoms såsom resultat av un-
30682: Då ifrägavarande spörsmäl är rätt mång- derhandlingar, förda under ledning av den
30683: facetterat och pä grund av sin beskaffenhet dåvarande ministern för kommunikations-
30684: även inom statsförvaltningen hör tili flera väsendet och allmänna arbetena, att man
30685: ministeriers verksamhetsomräde, borde enligt tillsvidare skulle avstå från tobaksreklam i
30686: handels- och industriministeriets uppfattning television under år 1963, vilket även skedde.
30687: för sakens klarläggande och för förberedande Innevarande år har tobaksreklamen i tele-
30688: av därtili anslutna åtgärder först erhällas en vision begränsats tili tiden efter kloekan 21.
30689: enhetlig utredning av representanter för och Såsom ett sammandrag av de begärda ut-
30690: sakkunniga på de olika områdena. På grund låtandena kunde konstateras, att strävandena
30691: härav översändes hemställningsmotionen jämte att begränsa tobaksrökningen med ökad effek-
30692: motivering pä ätgärd av ministeriet olika tivitet borde inriktas på den växande ung-
30693: myndigheter, industriorganisationer och sak- domen. Fördenskull tillsatte statsrådet i är
30694: kunniga till kännedom och inbegärdes tiliika en kommitte med uppgift att utreda de tili
30695: 6
30696:
30697: tobaksrökningen anslutna farorna för hälsan Utom ovan an:förda åtgärder har rege-
30698: och möjligheterna att minska dem samt att ringen :följt med och kommer :fortgäende att
30699: göra framställningar om åtgärder, genom :följa med alla de åtgärder, som syftar tili
30700: vilka utbredningen av bruket av tobak bland att minska tobaksrökningen och de under-
30701: ungdomen skulle kunna :förhindras och över- sökningar som utföres, och sedan kommittens
30702: huvudtaget inverkas därhän, att tobaksrök- arbete blivit färdigt vidtaga erforderliga
30703: ningen skulle minska. åtgärder för lösande av problemet.
30704: Helsingfors den 24 september 1964.
30705:
30706:
30707: Handels- och industriminister T. A. Wiherheimo.
30708: Kysymys N: o 108.
30709:
30710:
30711:
30712:
30713: Kämäräinen ym.: Vaikeuksiin joutuneiden kuntien avusta-
30714: misesta.
30715:
30716:
30717:
30718: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
30719:
30720: Eduskunta on viime vuosina useasti jou- osalta aikaisempaa tuntuvammin vaikeutta-
30721: tunut toteamaan kunnille kuuluvien valtion- nut.
30722: avustusten riittämättömyyden suhteessa Näistä ja monista muista syistä johtuen
30723: kunnille siirrettyjen taloudellisten velvoi- kunnat ovat joutuneet lisäämään kunnallista
30724: tusten kanssa. Kunnille epäedullisen politii- verorasitusta. Tämän tyypillisen köyhän ve-
30725: kan tuloksena on niiden kuntien lukumäärä ron jatkuva kasvu rinnan monien muiden
30726: entisestään lisääntynyt, joiden talous on verojen ja veroluontoisten maksujen kanssa
30727: joutunut alituisesti kasvaviin vaikeuksiin. on saattanut entistä laajemmat kansalais-
30728: Voimakkaasti edellä sanottuun suuntaan ryhmät suuriin vaikeuksiin.
30729: kulkevan kehityksen johdosta lausui Edus-
30730: Vielä 8 vuotta sitten ei missään kunnassa
30731: kunta yksimielisesti viimeksi syyskuun 17
30732: veroäyrin hinta ollut 14 vmk tai sitä suu-
30733: päivänä 1963 hallitukselle toivomuksen vai-
30734: keuksiin joutuneiden kuntien avustusmäärä- rempi. Vuonna 1963 oli jo 85 sellaista kun-
30735: taa, joissa äyrinhinta oli 14 penniä, ja 21
30736: rahan lisäämisestä 3 milj. markalla.
30737: kuntaa, joissa äyrinhinta oli 15 penniä tai
30738: Kertomuksessa hallituksen toimenpiteistä
30739: sitä suurempi. Vuoden 1964 ennakkovero-
30740: vuodelta 1963 sivulla 46 mainitaan tästä
30741: asiasta, ettei Eduskunnan yksimielinen toi- äyritilasto osoittaa, että niiden kuntien
30742: määrä, joissa veroäyrinhinta on 14 penniä tai
30743: vomus anna aihetta toimenpiteisiin. Ottaen
30744: sitä suurempi, on kasvanut jo 114:ään.
30745: huomioon kuntien lisääntyvät vaikeudet, he-
30746: rättää ihmetystä hallituksen "toimenpiteet" Nämä tosiasiat huomioiden on vakavasti
30747: lähinnä sen vuoksi, että miksi ko. asia on korostettava, että valtiovallan kuntiin koh-
30748: otettu käsittelyyn vasta vuoden viimeistä distuva politiikka on lisännyt kuntien talou-
30749: edellisenä päivänä ja miksi Eduskunnan toi- dellisia vaikeuksia ja vähävaraisille veron-
30750: vomusta ei ole haluttu huomioida vuoden maksajille lisääntyvää verokuormaa. Tar-
30751: 1963 viimeisessä lisätalousarviossa? vittavan suunnanmuutoksen aikaansaami-
30752: Tällainen hallituksen menettely ja yliol- seksi kuntien taloudellisten vaikeuksien pois-
30753: kainen suhtautuminen Eduskunnan päätök- tamiseksi on mielestämme välttämätöntä
30754: siin on sitäkin tuomittavampaa, kun se sa- uudistaa kuntien valtionapujärjestelmä niin,
30755: manaikaisesti lukuisilla määrärahasupistuk- että yleisten yhteiskunnallisten tehtävien
30756: silla on vaikeuttanut kuntien taloudellista kustannukset suoritetaan valtion varoista.
30757: asemaa. Muussa tapauksessa, ellei valtion ylimääräi-
30758: Tunnettua on, että sellaisten tehtävien siä rahoitusavustuksia tuntuvasti lisätä, vai-
30759: kuin kansalaiskoulujen, ammattikoulujen, keuksiin joutuneiden kuntien taloudenhoito
30760: terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalihuollon käy kestämättömäksi ja kunnallisverorasitus
30761: ja tiemenojen osalta ovat rasitukset lisäänty- nykyistä kohtuuttomammaksi.
30762: vässä määrin horjuttaneet entistä useampien Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
30763: kuntien taloutta. Ja erikoisesti maassamme järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
30764: harjoitettu talouspolitiikka on kuntien ta- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
30765: loutta lisääntyneiden työttömyysmenojen senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30766: E 655/64
30767: 2
30768:
30769: Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei taa vakavammin huomioon Eduskun-
30770: Eduskunta aiheettomasti ole kiinnit- nan tekemiä päätöksiä ja aikooko
30771: tänyt huomiota vaikeuksiin joutunei- Hallitus ottaa lisäyksenä kuluvan
30772: den kuntien taloudelliseen asemaan; vuoden tulo- ja menoarvioon määrä-
30773: ja jos on, rahan avustusten myöntämistä varten
30774: aikooko Hallitus vastaisuudessa ot- vaikeuksiin joutuneille kunnille?
30775: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1964.
30776:
30777: Olavi Kämäräinen. Veikko I. Rytkönen.
30778: Veikko J. Rytkönen. Siiri Lehmonen.
30779: Hannes Tauriainen. Kaino Haapanen.
30780: Aarne Pulkkinen. Toivo Åsvik.
30781: Taisto Sinisalo. Matti Koivunen.
30782: Pauli Puhakka.
30783: 3
30784:
30785:
30786:
30787:
30788: E d u s kun n a n H e 1' r a Puh e m i e h e 11 e.
30789:
30790: Teille Herra Puhemies, osoittamassaan toivomuksen toteuttaminen ja tarvittavan
30791: kirjelmässä 5 päivältä kesäkuuta 1964 ovat määrärahan esittäminen lisämenoarvioon
30792: kansanedustaja Olavi Kämäräinen ym. val- enää ollut mahdollista.
30793: tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentiin Hallitus on hyvin tietoinen kuntien talou-
30794: viitaten esittäneet valtioneuvoston asian- dellisen rasituksen lisääntymisestä, joka on
30795: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan aiheuttanut sen, että kuntien verorasitus on
30796: kysymyksen: kasvanut ja veroäyrin hinta useassa kun-
30797: nassa kohonnut 14 penniin ja sitä suurem-
30798: "Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei maksikin. Hallitus on valtiontalouden suo-
30799: Eduskunta aiheettomasti ole kiinnit- mien mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt ko-
30800: tänyt huomiota vaikeuksiin joutunei- rottamaan vaikeuksiin joutuneille kunnille
30801: den kuntien taloudelliseen asemaan; maksettaviin avustuksiin varattua määrä-
30802: ja jos on, rahaa, niin että se vuoden 1964 tulo- ja me-
30803: aikooko Hallitus vastaisuudessa ot- noarviossa on 4 000 000 markkaa. Maini-
30804: taa vakavammin huomioon Eduskun- tusta määrärahasta on kuluvan vuoden ai-
30805: nan tekemiä päätöksiä ja aikooko kana jo myönnetty avustuksia yhteensä
30806: Hallitus ottaa lisäyksenä kuluvan 3 400 000 markkaa kaikkiaan 104 kunnalle.
30807: vuoden tulo- ja menoarvioon määrä- Loppuosa määrärahasta, josta pääosa mo-
30808: rahan avustusten myöntämistä varten mentin perustelujen mukaan on käytettävä
30809: vaikeuksiin joutuneille kunnille~" kansakoulurasituksen tasaamiseen, jaetaan
30810: sen jälkeen, kun tarvittavat laskelmat ovat
30811: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuu- valmistuneet kouluhallituksessa. Hallituk-
30812: luu toimialaani valtiovarainministerinä, esi- sessa ei ole toistaiseksi harkittu lisämäärä-
30813: tän vastauksena siihen kunnioittavasti seu- rahan esittämistä tarkoitukseen. Huomioon
30814: raavaa: ottaen valtiontalouden omat vaikeudet näyt-
30815: Eduskunta päätti 17 päivänä syyskuuta tää epätodennäköiseltä, että lisämenoarvios-
30816: 1963 lausua toivomuksen, että Hallitus an- sakaan voitaisiin näin tehdä. Tänään Edus-
30817: taisi Eduskunnalle esityksen 3 000 000 mar- kunnalle annetussa Hallituksen esityksessä
30818: kan määrärahan ottamisesta lisäyksenä vuo- valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1965
30819: den 1963 tulo- ja menoarvioon avustusten asianomaiselle momentille on kuitenkin eh-
30820: myöntämistä varten vaikeuksiin joutuneille dotettu lisäystä 1 000 000 markkaa, joten
30821: kunnille. Eduskunnan toivomus saapui val- momentin Joppusumma on 5 000 000 mark-
30822: tioneuvoston kirjaajankonttoriin perjan- kaa.
30823: taina 13 päivänä joulukuuta 1963. Valtiova- Kuntien valtionapujärjestelmä kokonai-
30824: rainministeriön esittelystä asia otettiin esille suudessaan on selvitettävänä korkeimman
30825: valtioneuvoston yleisessä istunnossa 21 päi- hallinto-oikeuden presidentin Reino Kuus-
30826: vänä joulukuuta 1963 ja Tasavallan Presi- kosken puheenjohdolla toimivassa komite-
30827: dentille asia esiteltiin 30 päivänä joulu- assa, jossa myös kunnilla on omat edusta-
30828: kuuta 1963. Kuten edellä olevasta selviää, jansa. Sen jälkeen kun komitean mietintö
30829: asian käsittelyä ei ole viivytelty valtioneu- on valmistunut, voidaan kuntien valtionapu-
30830: vostossa, vaan Eduskunnan toivomus saa- järjestelmä ottaa valtioneuvostossa käsitel-
30831: pui valtioneuvostolle niin myöhään, ettei täväksi.
30832: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1964.
30833:
30834:
30835: Valtiovarainministeri Esko Rekola,.
30836: 4
30837:
30838:
30839:
30840:
30841: Till Riksdagens Herr Talman.
30842:
30843: I en till Eder, Herr Talman, riktad skri- jande av nödigt anslag i tilläggsbudgeten
30844: velse av den 5 juni 1964 har riksdagsman icke längre var möjligt.
30845: Olavi Kämäräinen m.fl., med hänvisning Regeringen är väl medveten om att kom-
30846: till 37 § 1 mom. riksdagsordningen, till munernas ekonomiska börda ökats, vilket
30847: vederbörande medlem av statsrådet för av- föranlett, att kommunernas skattetunga har
30848: givande av svar ställt följande spörsmål: vuxit och skattöret i många kommuner
30849: höjts till 14 penni och ännu mer. Regerin-
30850: "Är Regeringen medveten om, att gen har inom ramen för de möjligheter,
30851: Riksdagen icke utan skäl fäst uppmärk- som statshushållningen medger, strävat till
30852: samhet vid kommuners, som råkat i att höja det för beviljande av understöd
30853: svårigheter, ekonomiska ställning; åt kommuner, som råkat i svårigheter, re-
30854: och om så är fallet, serverade anslaget så att detta i 1964 års
30855: har Regeringen för avsikt att fram- statsförslag utgör 4 000 000 mark. Av
30856: deles allvarligare beakta av Riksda- nämnda anslag har under innevarande år
30857: gen fattade beslut och ämnar Rege- redan beviljats understöd till ett samman-
30858: ringen i innevarande års statsförslag lagt belopp 3 400 000 mark åt inalles 104
30859: såsom tillägg observera anslag för be- kommuner. Resterande del av anslaget, av
30860: viljande av understöd åt kommuner, vilket huvudparten i enlighet med motive-
30861: vilka råkat i svårigheter ?" ringen för momentet skall användas för
30862: utjämnande av folkskoletungan, kommer
30863: Enär det i spörsmålet avsedda ärendet att utdelas efter det de nödiga uträknin-
30864: hör till mitt verksamhetsområde i min garna blivit färdiga i skolstyrelsen. Inom
30865: egenskap av finansminister, får jag såsom Regeringen har man hittills icke övervägt
30866: svar vördsamt anföra följande: förslag till beviljande av tilläggsanslag för
30867: Riksdagen beslöt den 17 september 1963 ändamålet. Med beaktande av statshushåll-
30868: hemställa, att Regeringen skulle till Riks- ningens egna svårigheter verkar det icke
30869: dagen avlåta en proposition angående obser- sannolikt, att detta ens skulle kunna göras
30870: verande av ett anslag på 3 000 000 mark i en tilläggsbudget. I regeringens proposi-
30871: såsom tillägg till 1963 års statsförslag för tion med förslag till inkomst- och utgifts-
30872: beviljande av understöd åt kommuner, vilka stat för år 1965 har under ifrågavarande
30873: råkat i svåringheter. Riksdagens hemställan moment dock föreslagits ett tillägg av
30874: anlände till statsrådets registratorskontor 1 000 000 mark, så att momentets slutsumma
30875: fredagen den 13 december 1963. På före- är 5 000 000 mark.
30876: dragning från finansministeriet upptogs Kommunernas statsunderstödssystem är i
30877: ärendet till behandling den 21 december sin helhet under utredning i den under or-
30878: 1963 vid statsrådets sammanträde och före- förandeskap av presidenten vid högsta för-
30879: drogs för Rebublikens President den 30 de- valtningsdomstolen, Reino Kuuskoski, ar-
30880: cember 1963. Såsom av det ovanstående betande kommitten, i viiken även kommu-
30881: framgår, fördröjdes ärendets behandling nerna har sina representanter. Efter det att
30882: icke i statsrådet, men Riksdagens hemstäl- kommittens utlåtande blivit färdigt, kan frå-
30883: lan anlände till statsrådet så sent, att dess gan om kommunernas statsunderstödssystem
30884: genomförande och föreslående av bevil- upptagas till behandling i statsrådet.
30885: Helsingfors den 4 septemher 1964.
30886:
30887:
30888: Finansminister Esko Rekola.
30889: Kysymys N: o 104.
30890:
30891:
30892:
30893:
30894: Sinisalo ym.: Korvausten suorittamisesta Pyhtään siirtolais-
30895: kalastajille kalastustilojen muodostamisessa tapahtunei-
30896: den virheiden johdosta.
30897:
30898:
30899: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
30900:
30901: Koiviston ja ulkosaarien luovuttamisen rahan, ei ratkaise asiaa kuitenkaan kuin osit-
30902: jälkeen siirrettiin yli 30 kalastajaperhettä tain. Menetysten korvaaminen jää tämän
30903: Pyhtään kuntaan, jonne heille muodostet- päätöksen mukaan suorittamatta tiloillaan
30904: tiin maanhankintalain nojalla kalastustiloja. edelleen eläville. Kun heitä on po. siirtolais-
30905: Asukkaat ottivat tilat vastaan v. 1948 ja kalastajista suurin osa, on välttämätöntä,
30906: kiinnittävät niihin omaisuutensa. Tilat eivät että oikeudenmukaiset lisäkorvaukset suorite-
30907: kuitenkaan osoittautuneet elinkelpoisiksi. Ka- taan myös heille.
30908: lastusta ei voida harjoittaa, koska kalastajille Maataloushallituksen asettaessa helmi-
30909: osoitetut vedet olivat jo aikaisemmin jaetut. kuussa 1964 erityisen toimikunnan suorit-
30910: Myös maa-alueisiin nähden on esiintynyt vas- tamaan lisäselvityksiä po. korvausasiassa il-
30911: taavia epäselvyyksiä. Tämänkaltaisten epä- moitettiin ao. ministerin taholta, että tämä
30912: kohtien sanotaan johtuneen maanlunastus- toimikunta tulisi selvittämään asiaa myös
30913: lautakunnan käytettävissä olleiden kartto- tiloillaan edelleen asuvien osalta. Tällaisen
30914: jen virheellisyyksistä. Toimenpiteitä, joiden ilmoituksen sai mm. asiaa esittänyt Pyhtään
30915: avulla tilojen elinkelpoisuutta esim. lisämaata siirtolaiskalastajien lähetystö. Toimikunnan
30916: antamalla olisi parannettu, ei ole saatettu annettua toukokuun 30 päivänä 1964 mietin-
30917: päätökseen. tönsä maatalousministeriölle käy siitä kuiten-
30918: V. 1956 maatalousministeriö asetti toimi- kin ilmi, että toimikunnan tehtävänä on ollut
30919: kunnan tutkimaan asiaa. Toimikunnan esi- selvittää korvauskysymystä yksinomaan tiloil-
30920: tysten ja oikeusasiamiehen puututtua asiaan taan luopuneiden osalta ja tästä johtuen
30921: on asutustoiminnan virheellisyyksistä aiheu- korvauskysymyksiä muilta osin ei ole lain-
30922: tuneita menetyksiä osittain korvattu po. siir- kaan mietinnössä käsitelty. Kun tiettävästi
30923: tolaiskalastajille. Huomioonottaen kalastus- maatalousministeriö ei ole ryhtynyt muihin-
30924: ammatin harjoittamisen estymisen eli työ- kaan toimenpiteisiin korvauksen selvittämi-
30925: ansion menetyksen, siitä aiheutuneet kalastus- seksi koko laajuudessaan, aiheuttaa tämä oi-
30926: välineiden pilaantumiset ja niiden arvon keutettua tyytymättömyyttä ja levottomuutta
30927: alentumisen, tilojen arvon alentumisen ym. niiden korvausta odottavien taholta, jotka
30928: seikat, ei korvaus ole osoittautunut riittä- asuvat edelleen tiloillaan.
30929: väksi. Tätä tyytymättömyyttä lisää se, että myös-
30930: Ylläolevan totesi eduskuntakin varatessaan kään lisämaakysymystä ei ole saatettu rat-
30931: v. 1964 tulo- ja menoarvioon määrärahan kor- kaisuun.
30932: vauksen suorittamisesta Pyhtään kuntaan Kun käsityksemme mukaan edellämainit-
30933: maanhankintalain mukaan perustettujen ka- tujen korvausten suorittaminen tulisi ulottaa
30934: lastustilojen hallintasopimuksista luopuneille myös tiloillaan edelleen asuviin varaamaila
30935: asukkaille. tähän tarkoituksen riittävä määräraha ja kun
30936: Jo tulo- ja menoarvion eduskuntakäsittelyn myös lisämaakysymys olisi saatava pikaisesti
30937: yhteydessä todettiin, että eduskunnan päätös, ratkaisuun, esitämme valtiopäiväjärjestyksen
30938: edellyttäen, että hallitus vahvistaa määrä- 37 § : n 1 momentin perusteella valtioneuvos-
30939: E 775/64
30940: 2
30941:
30942: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- hankintalain mukaan perustettujen
30943: raavan kysymyksen: kalastustilojen muodostamisessa tehty-
30944: Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus jen virheiden aiheuttamien menetysten
30945: aikoo ryhtyä Pyhtään kuntaan maan- korvaamiseksi kaikille vahinkoa kär-
30946: sineille?"
30947: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1964.
30948:
30949: Taisto Sinisalo. V. E. Svinhufvud.
30950: Sulo Hostila. Tauno Kelovesi.
30951: 3
30952:
30953:
30954:
30955:
30956: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30957:
30958: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin tilan arvon pienentyminen. Sen jälkeen, kun
30959: nojalla ovat kansanedustaja Taisto Sinisalo vuoden 1957 tulo- ja menoarvion 11 Pl.
30960: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen XVI: 14 ,Maanhankintalainsäädännön toi-
30961: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: meenpanosta johtuvat erinäiset korvaukset
30962: ja avustukset" arviomäärärahamomentin pe-
30963: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus rusteluja oli ensimmäisen lisämenoarvion an-
30964: aikoo ryhtyä Pyhtään kuntaan maan- tamisen yhteydessä täydennetty siten, että
30965: hankintalain mukaan perustettujen momentin määrärahaa saatiin käyttää myös
30966: kalastustilojen muodostamisessa tehty- edellä mainituille kalastustiloille ja niiden
30967: jen virheiden aiheuttamien menetysten haitijoille aiheutuneiden vahinkojen ja hait-
30968: korvaamiseksi kaikille vahinkoa kär- tojen korvaamiseen valtioneuvoston määrät-
30969: sineille? tävillä perusteilla, valtioneuvosto vahvisti
30970: 8 päivänä elokuuta 1957 kysymyksessä ole-
30971: Vastaukseksi tähän kysymykseen pyydän vien korvausten määrät edellä mainitun toi-
30972: kunnioittavasti esittää seuraavaa: mikunnan ehdotuksen mukaisesti eli yhteensä
30973: Maanhankintalain nojalla muodostettiin 13 566 000 vmarkaksi. Samalla valtioneuvosto
30974: Pyhtään kuntaan 32 kalastustilaa. Maan- päätti, että korvaukset saadaan kussakin ta-
30975: lunastuslautakunnan käytettävissä olleiden, pauksessa suorittaa vasta sen jälkeen, kun
30976: sittemmin virheellisiksi osoittautuneiden kart- korvaukseen oikeutettu on saanut omistus-
30977: tojen vuoksi tulivat tilat, erityisesti niihin oikeuden tilaansa. Viimeksi mainitun ehdon
30978: kuuluvien vesialueosuuksien osalta elinkelpoi- valtioneuvosto kuitenkin poisti 31 päivänä
30979: suudeltaan heikommiksi kuin mitä tiloista heinäkuuta 1958 antamallaan päätöksellä.
30980: hallintasopimuksia tehtäessä oli edellytetty. Eduskunnan oikeusasiamiehen kiinnitettyä
30981: Sen vuoksi maatalousministeriö asetti 19 päi- erään hänelle toimitetun kirjoituksen joh-
30982: vänä tammikuuta 1956 toimikunnan selvit- dosta 5 päivänä toukokuuta 1958 antamas-
30983: tämään, mitä se seikka, että kysymyksessä saan päätöksessä N: o 635 a huomiota siihen,
30984: olevien tilojen vesialueet ovat tulleet tarkoi- että eräissä tapauksissa oli valtioneuvoston
30985: tettua pienemmiksi, on vaikuttanut näiden maksettavaksi vahvistamia korvauksia ilmei-
30986: tilojen elinkelpoisuuteen, sekä tekemään eh- sestikin korotettava erityisesti pyyntivälinei-
30987: dotuksensa asian ehkä aiheuttamiksi toimen- den osalta, suoritettiin maatalousministeriön
30988: piteiksi. Toimikunta jätti 31 päivänä loka- toimesta vielä tutkimus mahdollisten lisäkor-
30989: kuuta 1956 ministeriölle mietinnön, jossa se vausten tarpeellisuuden selvittämiseksi. Tämä
30990: ehdotti rahakorvausten suorittamista tilat tutkimus valmistui 8 päivänä syyskuuta 1958,
30991: vastaanottaneille asukkaille, sekä jatkoi tä- minkä jälkeen valtioneuvosto myönsi päätök-
30992: män jälkeen vielä työtään asukkaille mak- sellään 16 päivältä lokakuuta 1958 kalastus-
30993: settavien korvausten määrittelemiseksi. Tästä tilojen haitijoille lisäkorvauksia yhteensä
30994: toimikunta jätti lopullisen ehdotuksensa maa- 5 946 000 vmarkkaa.
30995: talousministeriölle 18 päivänä maaliskuuta Korvauksien maksamisen ohella on kalas-
30996: 1957. Sen mukaan tulivat korvattavina va- tustiloille jääneiden asemaa pyritty asutus-
30997: hinkoina kysymykseen vesialueiden rajojen viranomaisten toimesta parantamaan hankki-
30998: epämääräisyydestä johtunut kalastusammatin malla tiloihin lisäalueita sekä osuuksia yhtei-
30999: harjoittamisen estyminen eli työansion mene- seen vesialueesen. Tällä tavoin on eräiden
31000: tys, siitä aiheutunut kalastusvälineiden pi- kalastustilojen elinkelpoisuutta saatu paran-
31001: laantuminen ja niiden arvon aleneminen sekä netuksi. Parhaillaan on asianomaisessa maan-
31002: 4
31003:
31004: käyttötoimikunnassa vireillä maanhankkimis- kahdesti korvauksia, jotka päätökset ovat
31005: lain mukainen katselmustoimitus lisäalueiden perustuneet korvauskysymystä tutkimaan ase-
31006: hankkimiseksi Pyhtään kunnan Munapirtin tettujen toimikuntien mietintöihin. Tämän
31007: kylässä oleville kalastustiloille. lisäksi on ryhdytty tilojen elinkelpoisuuden
31008: Niin kuin edellä esitetystä käy ilmi, on parantamista tarkoittaviin toimenpiteisiin,
31009: kysymyksessä tarkoitetuille kalastustilallisille joita käytettävissä olevien mahdollisuuksien
31010: valtioneuvoston päätöksien nojalla suoritettu rajoissa pyritään edelleen jatkamaan.
31011: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1964.
31012:
31013:
31014: Maatalousministeri Mauno Jussila.
31015: 5
31016:
31017:
31018:
31019:
31020: Tili Riksdagens Herr Talman.
31021:
31022: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- kommen förstörelse av fiskredskapen och
31023: ningen har riksdagsman Taisto Sinisalo m.fl. minskning av dessas samt lägenhetens värde.
31024: till vederbörande medlem av Statsrådet för Sedan motiveringarna till förslagsanslaget
31025: besvarande riktat följande spörsmål: under 11 Ht. XVI: 14 i statsförslaget för år
31026: 1957 ,Vissa ersättningar och understöd i
31027: ,Vilka åtgärder ämnar Regeringen samband med verkställigheten av jordan-
31028: vidtaga för att ersätta alla dem som skaffningslagstiftningen" kompletterats i
31029: lidit skada för förluster genom fel som samband med den första tilläggsbudgeten
31030: begåtts vid bildandet av fiskelägen~ sålunda, att anslaget för momentet även fick
31031: heter, som grundats med stöd av jord- användas för ersättande av det förfång som
31032: anskaffningslagen i Pyttis kommun~" åsamkats ovannämnda fiskelägenheter och
31033: deras innehavare på grunder som skulle
31034: Som svar på detta spörsinål får jag vörd- fastställas av statsrådet, fastställde statsrådet
31035: samt anföra följande: den 8 augusti 1957 beloppen för ifrågava-
31036: Med stöd av jordanskaffningslagen bilda- rande ersättningar i enlighet med av ovan
31037: des i Pyttis korumun 32 fiskelägenheter. På nämnda kommitte uppgjorda förslag eller
31038: grund av de kartor, som stod till jordin- till inalles 13 566 000 gmk. Statsrådet beslöt
31039: lösningsnämndens förfogande och vilka se- tillika att ersättningarna får erläggas i
31040: dermera visade sig vara felaktiga, blev lägen- ettvart fall först efter det den till ersättning
31041: heterna, isynnerhet vad beträffar de till berättigade erhållit äganderätt till sin lägen-
31042: dessa hörande andelarna i vattenområdena het. Sistnämnda villkor strök statsrådet lik-
31043: till sin livsduglighet svagare än vad som väl genom sitt beslut den 31 juli 1958.
31044: förutsattes om lägenheterna vid uppgörandet Sedan riksdagens justitieombudsman i sitt
31045: av besittningsavtalen. Därför tillsatte lant- med anledning av en till honom inkommen
31046: bruksministeriet den 19 januari 1956 en kom- skrivelse fattade beslut den 5 maj 1958 N: o
31047: mitte för att utreda, huru den omständig- 635 a fäst uppmärksamhet därvid, att i vissa
31048: heten, att ifrågavarande lägenheters vatten- fall de av statsrådet till betalning fastställda
31049: områden blivit mindre än avsetts, inverkat på ersättningarna uppenbart borde höjas isyn-
31050: dessa lägenheters livsduglighet, samt in- nerhet vad beträffar fångstredskapen, genom-
31051: komma med förslag tili eventuella åtgärder fördes på åtgärd av lantbruksministeriet
31052: i saken. Kommitten inlämnade den 31 okto- ännu en undersökning för klarläggande av
31053: ber 1956 tili ministeriet ett betänkande vari nödvändigheten av eventuella tilläggsersätt-
31054: den föreslog erläggande av penningersättning ningar. Denna undersökning blev färdig den
31055: åt de åbor, vilka mottagit lägenheterna, samt 8 september 1958, varefter statsrådet genom
31056: fortsatte ännu härefter sitt arbete att fast- sitt beslut den 16 oktober 1958 beviljade
31057: ställa de ersättningar, vilka skulle utbetalas innehavarna av fiskelägenheter i tilläggs-
31058: tili åborna. Kommitten inlämnade sitt slut- ersättningar inalles 5 946 000 gmk.
31059: liga förslag härom tili lantbruksministeriet Jämsides med erläggandet av ersättning-
31060: den 18 mars 1957. Som skador, vilka skulle arna har man på åtgärd av kolonisations-
31061: ersättas, kom enligt detta i fråga sådana myndigheterna försökt förbättra ställningen
31062: skador, som uppkommit genom att gränserna för dem som stannat kvar på fiskelägen-
31063: för vattenområdena var svävande, varvid heterna genom att till lägenheterna anskaffa
31064: idkande av fiskeyrket sålunda förhindrades tillskottsområden samt andelar i samfällda
31065: eller arbetsförtjänsten indrogs, därav upp- vattenområden. På detta sätt har livsduglig-
31066: E 775/64
31067: 6
31068:
31069: heten hos endel fiskelägenheter kunnat för- med stöd av statsrådsbeslut, vilka baserat sig
31070: bättras. I vederbörande jorddispositionskom- på de betänkanden som uppgjorts av de för
31071: mission pågår som bäst i markanskaffnings- undersökningen av ersättningsfrågan tillsatta
31072: lagen föreskriven syneförrättning för an- kommitteerna. Dessutom har vidtagits åtgär-
31073: skaffande av tillskottsområden till fiskelägen- der för att förbättra livsdugligheten på
31074: heterna i Mogenbört by i Pyttis kommun. lägenheterna, vilket arbete man inom de till
31075: Såsom av det ovan nämnda framgår, har buds stående möjligheternas gräns alltjämt
31076: de i spörsmålet avsedda innehavarna av fis- försöker fortsätta med.
31077: kelägenhet tilldelats två gånger ersättningar
31078: Helsingfors den 2 oktober 1964.
31079:
31080:
31081: Lantbruksminister Mauno Jussila.
31082: Kysymys N:o 105.
31083:
31084:
31085:
31086:
31087: Hellsten ym.: Kansa- ja oppikoulujen loma-aikojen yhte-
31088: näistämisestä.
31089:
31090:
31091: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
31092:
31093: Koululla on nykyään yhäti kasvava vaiku- kouluissa. Oppikoulujen seitsemän paiVan.
31094: tuksensa kotien sisäiseen järjestykseen. Per- pituista urheilulomaa vastaa kansakouluissa
31095: heen keskuudessa tehtävissä suunnitelmissa vain kolmen päivän mittainen loma, joka on
31096: on useinkin huomioitava koulun näille suun- sitä paitsi eri aikaan kuin mainittu oppi-
31097: nitelmille asettamat rajoitukset. Erikoisesti koulujen urheiluloma. Vastaavanlainen poik-
31098: tämä tulee esille silloin, kun kysymyksessä keavuus on tavallista myös ns. kuukausi-
31099: on lomien sekä muiden vapaa-aikojen vietto, lomien kohdalla.
31100: koska elintason kohotessa yhä useammilla Kansa- ja oppikoulujen loma-aikojen eri-
31101: perheillä on mahdollisuus matkustamiseen tai laisuutta puolusteltaessa vedotaan yleensä
31102: muuten loma- ja vapaapäivien viettoon varsi- lain kouluille asettamiin erilaisiin perustei-
31103: naisen kodin ulkopuolella. Monen perheen siin. Näistä perusteista kärsimään joutuvat
31104: kohdalla tällaiset yhdessä vietetyt vapaa-ajat kansalaiset toivovat niiden muuttamista siten,
31105: muodostuvat ainoiksi koko perhettä kokoa- että mainittujen koulujen loma-aikojen jär-
31106: viksi yhdessäolon hetkiksi. jestelyissä päästäisiin toisensa peittäviin loma-
31107: Useampilapsisissa perheissä käyvät lapset aikoihin. Tällaisella järjestelyllä lienee mer-
31108: nykyään eriasteisia kouluja. Tällaisissa ta- kitystä myös yhtenäiskoulua ajatellen.
31109: pauksissa ovat vanhemmat joutuneet harmik- Edellä lausutun perusteella ja valtiopäivä-
31110: seen toteamaan kansa- ja oppikoulujen loma- järjestyksen 37 § : n 1 momentin nojalla esi-
31111: aikojen poikkeavuuden. tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31112: Vanhempien on vaikea käsittää sitä, ettei vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31113: mainittujen koulujen loma-aikoja ole järjes-
31114: tetty samanaikaisiksi ja samanpituisiksi. Tietääkö Hallitus, että kansa- ja
31115: Tuntuu todella oudolta, että mm. joulu- oppikoulujen toisistaan poikkeavat
31116: loma alkaa oppikouluissa 21 päivänä joulu- loma-ajat aiheuttavat jatkuvaa hanka-
31117: kuuta ja päättyy 8 päivänä tammikuuta ja luutta kotien piirissä, ja jos tietää,
31118: kansakouluissa vastaava loma alkaa 22 päi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31119: vänä joulukuuta ja päättyy 6 päivänä tammi- ryhtyä kansa- ja oppikoulujen loma-
31120: kuuta. Pääsiäisloma puolestaan päättyy oppi- aikojen yhtenäistämiseksi~
31121: kouluissa päivää myöhemmin kuin kansa-
31122: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1964.
31123:
31124: Voitto Hellsten. Ilmari Linna.
31125: Eino Raunio. U. H. Voutilainen.
31126: Viljo Virtanen. Väinö Vilponiemi.
31127: Veikko Mattila. Antero Väyrynen.
31128: Edit Terästö. Sulo Hostila.
31129: Eino Siren. Kalle Matilainen.
31130: Elis Manninen. Sylvi Siltanen.
31131: Uljas Mäkelä. Tyyne Paasivuori.
31132:
31133:
31134: E 644/64
31135: 2
31136:
31137:
31138:
31139:
31140: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31141:
31142: Herra Puhemies on kirjelmässä 10 pai- nökset ovat erilaiset. Kansakoulun työvuosi
31143: vältä kesäkuuta 1964 valtiopäiväjärjestyksen on 200 työpäivää, kun taas oppikoulun työ-
31144: 37 § :n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- päivien luku on keskimäärin 190 vuodessa.
31145: sessa lähettänyt jäljennöksen edustaja Voitto Nykyisiä säännöksiä muuttamatta ei ole mah-
31146: Helistenin ym. Herra Puhemiehelle jättä.- dollista päästä täyteen yhdenmukaisuuteen
31147: mästä kirjallisesti laaditusta kysymyksestä, kansa- ja oppikoulujen lukukansien alkamis-
31148: jossa asianomaisen hallituksen jäsenen vastat- ja päättymisajoissa sekä lomien sijoittami-
31149: tavaksi esitetään seuraavaa: sessa. Kansakoulun työvuotta ei hevin voida
31150: ajatella lyhennettävän, koska se jo nykyisel-
31151: , Tietääkö Hallitus, että kansa- ja lään on lyhyempi kuin oppivelvollisuuskou-
31152: oppikoulujen toisistaan poikkeavat luissa yleensä. Saman paikkakunnan kansa-
31153: loma-ajat aiheuttavat jatkuvaa hanka- koulujen ja oppikoulujen lomista päättävät
31154: luutta kotien piirissä, ja jos tietää, viranomaiset tavallisesti neuvottelevat etenkin
31155: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ns. kuukausilupien ajaukohdista, jotta pääs-
31156: ryhtyä kansa- ja oppikoulujen loma- täisiin mahdollisimman suureen yhdenmukai-
31157: aikojen yhtenäistämiseksi?" suuteen.
31158: Kysymyksessä oleva asia on parhaillaan
31159: Kysymyksen johdosta saan kunnioittaen harkittavana kouluhallituksessa, joka on aset-
31160: esittää seuraavaa: tanut valiokunnan tekemään ehdotuksen työ-
31161: Kysymyksessä mainitut poikkeavuudet ja loma-aikojen suhteen tarkistaiDiseksi oppi-
31162: kansakoulujen ja oppikoulujen loma-ajoissa kouluissa tähänastista suuremman yhdenmu-
31163: johtuvat pääasiallisesti siitä, että näiden kou- kaisuuden saavuttamiseksi kansa- ja oppi-
31164: lumuotojen työ- ja loma-aikoja koskevat sään- koulujen välillä.
31165: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1964.
31166:
31167:
31168: Opetusministeri R. H. Oittinen.
31169: 3
31170:
31171:
31172:
31173:
31174: T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
31175:
31176: Med skrivelse av den 10 juni 1964 har lovtider är olika. Folkskolans arbetsår är
31177: Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 mom. 200 arbetsdagar, medan antalet arbetsdagar
31178: riksdagsordningen anger, tillställt undervis- i läroverken är i medeltal 190 om året. Det
31179: ningsministern avskrift av följande av riks- är icke möjligt att utan ändring av gällande
31180: dagsman Voitto Hellsten m. fl. tili vreder- stadgandren nå full överensstämmelse mellan
31181: börande medlem av statsrådet för avgivande folkskolornas och läroverkens terminsbörjan
31182: av svar ställda skriftliga spörsmål: och -slut eller i placeringen av loven. En
31183: förkortning av folkskolans arbetsår är knap-
31184: ,Är Regeringen medveten om att past tänkbar, då detta redan nu är kortare
31185: folkskolornas ooh läroverkens skilda än i läropliktsskolorna i allmänhet. De myn-
31186: Iovtider medför fortgående olägenheter digheter, som besluter om loven för samma
31187: i hemmen, och om så är fallet, orts folkskolor och läroverk, överlägger van-
31188: vilka åtgärder ärnar Regeringen ligen i synnerhet om tidpunkten för de s. k.
31189: vidtaga tili förenhetligande av folk- månadsloven, för att en så stor enhetlighet
31190: skolornas ooh läroverkens lov?" som möjligt skall uppnås.
31191: Ifrågavarande angelägenhet är som bäst
31192: Med anledning av spörsmålet får jag vörd- nnder prövning i skolstyrelsen, som tillsatt
31193: samt anföra följande: ett utskott för att utarbeta förslag om justre-
31194: De i spörsmålet nämnda skiljaktigheterna ring av arbetstiderna och loven i läroverken
31195: mellan folkskolornas ooh läroverkens lovtider för ernående av större enhetlighet än hittills
31196: beror huvudsakligen därpå, att stadgandena mellan folkskolorna ooh läroverken.
31197: angående dessa skolformers arbetstider ooh
31198: Helsingfors den 8 juli 1964.
31199:
31200:
31201: Undervisningsminister R. H. Oittinen.
31202: j
31203: j
31204: j
31205: j
31206: j
31207: j
31208: j
31209: j
31210: j
31211: j
31212: j
31213: j
31214: j
31215: j
31216: j
31217: j
31218: Kysymys N:o 106.
31219:
31220:
31221:
31222:
31223: Gestrin ym.: Koulukotitoiminnan kehittämisestä.
31224:
31225:
31226: (Kysymyksen N: o 101 yhteydessä.)
31227:
31228:
31229:
31230:
31231: E 290/66
31232: Kysymys N:o 107.
31233:
31234:
31235:
31236:
31237: Ryhtä ym.: Hallavahinkojen selvittämisestä Pohjois- ja Itä-
31238: Suomessa.
31239:
31240:
31241: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
31242:
31243: Kuluneen elokuun 13 päivän vastaisena myös siitä, että ensi kevään kylvösiemen
31244: yönä sattui laajalle Pohjois- ja Itä-Suomeen halla-aluetta varten varastoitaisiin hyvissä
31245: ulottunut halla, jolloin lämpömittari laski ajoin. Halla-alueen viljelijäin omat mahdol-
31246: monin paikoin 5-6 asteeseen. Halla sattui lisuudet ovat nyt varsin rajoitetut, sillä
31247: kasvullisuuden arimmassa kehitysvaiheessa tällä alueella muodostaa maidosta saatava
31248: ja senvuoksi hallan tuhot muodostuivatkin tulo pääasiallisen viljelijän työstään saaman
31249: yllättävän pahoiksi. Kun halla toistui vielä palkan ja nyt on monen viljelijän kohdalla
31250: elokuun 17 ja 18 päivien vastaisina öinä, sellainen tilanne, että koko vuoden työ-
31251: on hallan aiheuttama kato nyt monen talon palkka on suurin piirtein menetetty. Työlli-
31252: kohdalla varsin täydellinen sekä viljan että syystilanne halla-alueella näyttää myös nyt
31253: myös perunan osalta. Vaikka alkukesä oli paljon vaikeammalta, kuin edellisinä vuo-
31254: viileätä ja kasvullisuuden kehitys sen joh- sina. Kaikesta tästä johtuen tarvittaisiin
31255: dosta oli vähän myöhässä normaalivuodesta, nyt valtiovallan taholta ripeitä toimen-
31256: niin siitä huolimatta näytti vuodentulo erit- piteitä halla-alueen väestön vaikean talou-
31257: täin lupaavalta ennen halloja. Nyt sitävas- dellisen tilanteen helpottamiseksi.
31258: toin on sato menetettynä niin pahoin, että Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
31259: useissa taloissa ei ole tarvinnut viljaa puida päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
31260: ollenkaan ja hallan vikuuttamasta ei ole tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
31261: saanut mitään apua karjan rehuksikaan. Pe- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavaan
31262: runan kasvu keskeytyi myös siinä vaiheessa, kysymyksen:
31263: että perunat jäivät kovin pieniksi ja koko
31264: sato näinollen varsin heikoksi. Nyt on vil- Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
31265: jelijäväestö halla-alueella hyvin huolestunut miota siihen, että kuluneen elokuun
31266: siitä, mistä saadaan ensi kevääksi viljansie- aikana sattuneet hallat ovat turmelleet
31267: mentä ja millä sitä kyetään ostamaan. Sa- Pohjois- ja Itä-Suomen viljelijöiltä
31268: moin on vaikeuksia maidontuotannossa, kun vilja- ja perunasadon niin pahoin, että
31269: viljasato menetettiin ja pelkillä heinillä ei viljelijäväestö on nyt vaarassa joutua
31270: voida pitää yllä maidontuotantoa. Nyt tar- suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, ja
31271: vittaisiinkin hallitukselta ripeitä toimenpi- jos on,
31272: teitä siinä suhteessa, että hallan aiheuttamat aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
31273: vahingot selvitettäisiin ja vahinkojen kor- toimenpiteisiin hallavahinkojen selvit-
31274: vaamiseen ryhdyttäisiin. Samoin olisi halli- tämiseksi snna tarkoituksessa, että
31275: tuksen toimenpitein varauduttava siihen, Eduskunnalle voitaisiin antaa tarpeel-
31276: että halla-alueelle annettaisiin riittävässä linen esitys hallan aiheuttamien vahin-
31277: määrässä väkirehuja kohtuulliseen hintaan kojen korvaamiseksi viljelijöille~
31278: karjanrehuksi ja että hallitus huolehtisi
31279: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1964.
31280:
31281: Niilo Ryhtä. Aaro Kauppi. Olavi Lahtela.
31282: Reino Kangas. Veikko Honkanen. Pekka Vilmi.
31283: Yrjö Hautala.
31284: E 752/64
31285: 2
31286:
31287:
31288:
31289:
31290: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
31291:
31292: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- aikana on esiintynyt halloja, on ryhdytty
31293: tin nojalla ovat edustaja Niilo Ryhtä ym. esit- hankkimaan selvitystä sattuneiden vahinko-
31294: täneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jen määrästä ja laajuudesta. Kun vahinkojen
31295: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: suuruus vaihtelee huomattavasti eri kunnissa
31296: ja eri tiloillakin, katsottiin tarpeelliseksi suo-
31297: ,Onko Hallitus kiinnittänyt huo- rittaa tilakohtainen arviointi niillä tiloilla,
31298: miota siihen, että kuluneen elokuun jotka ovat kärsineet oleellisia hallavahinkoja
31299: aikana sattuneet hallat ovat turmelleet ja joiden haltijat ovat pyytäneet tai tulevat
31300: Pohjois- ja Itä-Suomen viljelijöiltä pyytämään arvion suorittamista. Jotta vahin-
31301: vilja- ja perunasadon niin pahoin, että kojen arvioiminen tulisi kaikkialla suorite-
31302: viljelijäväestö on nyt vaarassa joutua tuksi samojen perusteiden mukaan, lähetettiin
31303: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, ja maataloushallituksen toimesta kysymyksessä
31304: jos on, oleville kunnallishallituksille yhtenäiset oh-
31305: aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin jeet hallavahinkojen arvioimiseksi, johon
31306: toimenpiteisiin hallavahinkojen selvit- ohjeeseen myöskin liitettiin arvioimislomake-
31307: tämiseksi siinä tarkoituksessa, että malli. Arviot tullaan suorittamaan kunnallis-
31308: Eduskunnalle voitaisiin antaa tarpeel- hallitusten toimesta, jotka asettavat tarkoi-
31309: linen esitys hallan aiheuttamien vahin- tusta varten erityiset hallatoimikunnat ja ni-
31310: kojen korvaamiseksi viljelijöille~" meävät arviomiehet. Arviointityö on määrä
31311: saattaa päätökseen kuluvan lokakuun lop-
31312: Tähän kysymykseen, josta Herra Puhemies puun mennessä.
31313: kirjeensä ohella 8 päivältä syyskuuta 1964 Sen jälkeen kun on saatu selvitys halla-
31314: on lähettänyt jäljennökset allekirjoittaneelle vahinkojen laajuudesta ja määrästä, tulee
31315: maatalousministerille, saan kunnioittaen vas- Hallitus, ottaen huomioon valtion taloudelli-
31316: tata seuraavaa: sen aseman tarkoin harkitsemaan, olisiko ja
31317: Sen johdosta, että eri puolilla maata ja minkälaisiin toimenpiteisiin ryhdyttävä hal-
31318: erityisesti Pohjois-Suomen alavilla 3a suo- lasta kärsimään joutuneiden viljelijöiden ta-
31319: peräisillä mailla kuluneen kasvukauden loudellisen aseman helpottamiseksi.
31320: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1964.
31321:
31322: Ministeri lYictuno Jussila.
31323: 3
31324:
31325:
31326:
31327:
31328: Tili Riksdagens Herr Talman.
31329:
31330: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- marker i norra Finland har åtgärder vid-
31331: gen har riksdagsman Niilo Ryhtä m.fl. tili tagits för införskaffande av utredning om
31332: vederbörande medlem av statsrådet för av- skadornas storlek och omfattning. Då skador-
31333: givande av svar ställt följande spörsmål: nas storlek avsevärt varierar i olika kommu-
31334: ner och även på olika lägenheter ansågs det
31335: ,Har Regeringen fäst uppmärksam- nödigt att utföra lägenhetsbestämd utredning
31336: het vid att den frost, som förekom på de lägenheter, vilka lidit väsentliga
31337: under augusti månad, för odlarna i frostskador och vars innehavare har anhållit
31338: norra och Östra Finland förstört sädes- eller kommer att anhålla om utförande av
31339: och potatisskörden i sådan omfattning, värdering. För att värderingen av skadorna
31340: att odlarbefolkningen nu står inför överallt skulle komma att utföras enligt
31341: hotet att råka i stora ekonomiska svå- samma grunder tillsändes de ifrågavarande
31342: righeter, och, om så är fallet, kommunernas styrelser genom lantbrukssty-
31343: har Regeringen för avsikt att vidta relsens försorg enhetliga direktiv för värde-
31344: snabba åtgärder för utredning av ring av frostskadorna, och bifogades tili dessa
31345: frostskadorna i syfte att tili Riksda- direktiv samtidigt en mall tili värderings-
31346: gen kunna avlåta nödig proposition blankett. Värderingarna kommer att verk-
31347: om erläggande av ersättning tili od- ställas på åtgärd av kommunernas styrelser,
31348: larna för de av frosten förorsakade vilka för ändamålet tillsätter särskilda frost-
31349: skadorna~" kommitteer samt utser värderingsmän. Vär-
31350: deringsarbetet är avsett att slutföras före ut-
31351: På detta spörsmål, av vilket Ni, Herr Tal- gången av innevarande oktober månad.
31352: man, med Eder den 8 september 1964 date- Så snart utredning erhållits om frostska-
31353: rade skrivelse tillsänt undertecknad lant- dornas storlek och omfattning, kommer Rege-
31354: bruksminister avskrifter, får jag såsom svar ringen, med beaktande av statens finansiella
31355: vördsamt anföra följande: läge, att noggrant överväga, om och vilka
31356: På grund av att frost under innevarande åtgärder, som borde vidtagas för underlät-
31357: växtperiod förekommit i olika delar av lan- tande av de odlares ekonomiska ställning,
31358: det och särskilt på låglänta och sumpiga vilka blivit lidande på grund av frost.
31359: Helsingfors den 2 oktober 1964.
31360:
31361: Minister Mauno Jussila.
31362: 1
31363:
31364: 1
31365:
31366: 1
31367:
31368: 1
31369:
31370: 1
31371:
31372: 1
31373:
31374: 1
31375:
31376: 1
31377:
31378: 1
31379:
31380: 1
31381:
31382: 1
31383:
31384: 1
31385:
31386: - 1
31387: Kysymys N: o 108.
31388:
31389:
31390:
31391:
31392: Paavola: Pääkaupungin poliisivoimien lisäämisestä.
31393:
31394:
31395: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31396:
31397: Poliisin suorittama yllätysratsia Helsingin varmaankaan enää kyetä hoitamaan asian-
31398: kaupungin Vartiokylän lähimetsiköissä yöllä mukaisella tavalla. Niinpä rikosten selvittely-
31399: viime elokuun lopulla tuotti hyvän tuloksen. prosentti on laskenut 61,62: een eli alhaisem-
31400: Muutamassa tunnissa onnistuttiin pidättä- maksi kuin minään vuoden 1945 jälkeisenä
31401: mään seitsemän etsintäkuulutettua rikollista. vuonna, kun se aikaisempina vuosina on
31402: Joskus aikaisemminkin on päästy näin erin- yleensä liikkunut 70 % :n yläpuolella.
31403: omaisiin tuloksiin Helsingin ja sen ympäris- Poliisin työsarka on viime vuosina laajen-
31404: tön puistoja ja metsiä haravoitaessa. Ne näyt- tunut myös sen vuoksi, että on ollut tarpeel-
31405: tävät tarjoavan suositun piilopaikan poliisia lista lisätä valistus- ja opetustoimintaa eten-
31406: kaihtavalle ainekselle, joten tällaisia etsintöjä kin koulunuorison keskuudessa. Tämä arvok-
31407: olisi voitava järjestää useamminkin. Kansa- kaana pidettävä rikoksia ennakolta ehkäisevä
31408: laisten turvallisuuden vuoksi erityisesti esi- toiminta vaatisi ehdottomasti työvoimien li-
31409: kaupunkialueilla, mutta myös kaupungin mo- säämistä vaarantamatta poliisille muuten
31410: nissa puistoissa olisi epämääräisten ainesten kuuluvia tehtäviä. Siinä suhteessa poliisin
31411: valvontaa voitava lisätä. mahdollisuudet vähenevät huolestuttavasti,
31412: Pääkaupungin poliisivoimia ei kuitenkaan vaikka työ on osoittautunut varsin tuloksel-
31413: ole lisätty Helsingin väkiluvun kasvua vas- liseksi.
31414: taavasti eikä ensi vuoden talousarvioesitys Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
31415: merkitse parannusta. Siitä on ollut seurauk- järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
31416: sena, paitsi edellä mainittu tilanteen huono- tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
31417: neminen varsinkin kaupungin uusilla asunto- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
31418: alueilla, myös liikenteen ohjaamisen ja val-
31419: vonnan puutteellisuus, mikä vaikuttaa sen, Tietääkö Hallitus, että pääkaupun-
31420: että moottoriajoneuvojen lukumäärän voi- gin poliisivoimia ei ole lisätty kaupun-
31421: makkaasta kasvusta johtuvien lisääntyneiden gin väkiluvun kasvua vastaavasti,
31422: liikennerikkomusten ja -onnettomuustapaus- mistä johtuen liikenteen ohjaaminen
31423: ten selvittelyyn ei ole edes tyydyttävästi voi- ja valvominen, liikennerikkomusten ja
31424: mia käytettävänä. -onnettomuuksien selvittäminen, rikol-
31425: Rikollisuuden lisääntyminen vaatisi erityi- listen ainesten valvonta ja rikosten
31426: sesti poliisilaitoksen rikososaston henkilökun- selvittely ja poliisin suorittama rikol-
31427: nan vahvistamista. Erikoisen jyrkkä nousu lisuuden ennakolta ehkäisevä toiminta
31428: tapahtui viime vuonna, jolloin sanomalehtien on huolestuttavasti heikentynyt, ja jos
31429: kertoman mukaan esim. moottoriajoneuvojen tietää,
31430: anastukset lisääntyivät edelliseen vuoteen mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
31431: verrattuna 427: llä eli 1 277: ään. Rikospolii- tehdä saattaakseen pääkaupungin po-
31432: sin työmäärän lisääntyminen onkin johtanut liisivoimat joka tavalla sen väkilukua
31433: siihen, ettei sen tehtäviä nykyisin voimin vastaavaksi1
31434: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1964.
31435:
31436: E. J. Paavola
31437:
31438:
31439: E 766/64
31440: 2
31441:
31442:
31443:
31444:
31445: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31446:
31447: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- rien henkilöstöstä, v. 1955 runsas viidennes
31448: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra (21 %) sekä v. 1960 noin neljännes (25,1
31449: Puhemies, olette 8 päivänä syyskuuta 1964 %) . On kyllä totta, että väestötaajamissa po-
31450: päivätyn kirjeenne n: o 701 ohella lähettänyt liisilla on enemmän työtä kuin harvaan asu-
31451: vastattavakseni kansanedustaja E. J. Paa- tulla maaseudulla, koska väestötaajamissa
31452: volan jättämän seuraavan kysymyksen: sattuu useammin sellaisia tapahtumia, joihin
31453: poliisin on puututtava yleisen järjestyksen ja
31454: "Tietääkö Hallitus, että pääkaupun- turvallisuuden voimassa pitämiseksi. Toiselta
31455: gin poliisivoimia ei ole lisätty kaupun- puolen on kuitenkin huomattava, että maa-
31456: gin väkiluvun kasvua vastaavasti, seutupoliisille kuuluu paljon sellaisia tehtä-
31457: mistä joht'\].en liikenteen ohjaaminen viä, joita kaupunkipoliisilla ei ole, kuten
31458: ja valvominen, liikennerikkomusten ja syyttäjän ja julkisen notaarin tehtävät, ulos-
31459: -onnettomuuksien selvittäminen, rikol- ottoasiat, sekä verojen ja muiden maksujen
31460: listen ainesten valvonta ja rikosten ns. jäämäperintä.
31461: selvittely ja poliisin suorittama rikol- Helsingin poliisilaitoksen henkilöstön vah-
31462: lisuuden ennakolta ehkäisevä toiminta vuus maan muihin ns. vanhojen kaupunkien
31463: on huolestuttavasti heikentynyt, ja jos poliisilaitosten henkilöstöihin verrattuna on
31464: tietää, ollut verrattain hyvä. Edellä mainituin ta-
31465: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo voin laskien oli v. 1950, 1955, 1960 ja 1963
31466: tehdä saattaakseen pääkaupungin po- eräissä kaupungeissa asukkaita yhtä poliisi-
31467: llisivoimat joka tavalla sen väkilukua laitoksen toimenhaltijaa kohti (vakinaiset ja
31468: vastaav-aksi1'' ylimääräiset) seuraavasth
31469: KaupUDid v. 1950 v.l955 v. 1960 v.l96S
31470: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
31471: taen seuraavaa: Helsinki • 228
31472: 0 0. 252
31473: 0 0 256 255
31474: Tarkastettaessa paikallisen poliisin henki- Turku • 0 0 253
31475: 0 ••••282 302 331
31476: löstövahvuuksia (kansliahenkilökunta mu- Tampere ...... 303 339 381 399
31477: kaan luettuna) voidaan ensiksikin todeta, Oulu ......... 320 378 442 491
31478: että meillä on maaseudulla suhteellisesti las- Pori .......... 323 349 386 410
31479: kien huomattavasti vähemmän poliisihenkilös- Vaasa ........ 323 360 381 395
31480: töä kuin kaupungeissa. Vuoden 1960 alusta Jyväskylä ..... 346 380 434 488
31481: ja sen jälkeen perustetut uudet kaupungit on Mikkeli ....... 398 436 473 481
31482: tässä laskettu kuuluviksi maaseutuun, koska Kajaani ...... 544 572 501 517
31483: ne edelleenkin kuuluvat nimismiespiireihin. Joensuu . ..... 302 666 622 640
31484: Niinpä v. 1950 maaseudulla oli asukkaita Hämeenlinna .. 483 415 515 504
31485: 2 993 634 ja poliisihenkilöstöä 2105 sekä kau- Heinola ....... 449 579 492 545
31486: pungeissa asukkaita 1 035 276 ja poliisihen- Keskimäärin kai-
31487: kilöstöä 3 712 (ilman lääninrikospoliisia) . kissa kaupun-
31488: Tämän mukaan sanottuna vuotena oli maa- geissa ...... 270 302 350 341
31489: seudulla yhtä poliisitoimenhaltijaa kohti Näistä luvuista huomataan, että Helsingin
31490: 1411 asukasta ja kaupungeissa 270 asukasta. poliisilaitoksen henkilöstövahvuus edellä mai-
31491: V. 1955 vastaavat suhdeluvut olivat 1 433 ja nittuna aikana on noussut suhteellisesti eni-
31492: 302, sekä v. 1960 1 389 ja 350. Edellä olevan ten.
31493: mukaan oli maaseudun poliisipiirien henki- Helsingin poliisilaitoksen henkilöstön luku-
31494: löstö suhteellisesti laskien v. 1950 vain noin määrä oli v. 1950 1 595 toimenhaltijaa (vaki-
31495: vajaa viidennes (19 %) kaupunkipoliisipii- naiset ja ylimääräiset) ja kaupungin asukas-
31496: 8
31497:
31498: luku 363 834. Samana vuonna oli kaikissa v. 1960 65 % ja v. 1963 61 % suurempi
31499: muissa ns. vanhojen kaupunkien poliisilai- kuin kaikkien muiden vanhojen kaupunkien
31500: toksissa yhteensä 2114 toimenhaltijaa ja poliisilaitosten toimenhaltijain lukumäärä.
31501: asukkaita yhteensä 671442. Edellä mainituin V. 1950 oli Helsingin poliisilaitoksessa
31502: tavoin laskettuna oli suhdeluku siis Helsin- 1 598 tointa ja v. 1963 1 868 tointa, joten li-
31503: gissä sanottuna vuotena 228 ja muissa kau- säys tänä aikana on ollut 270 tointa. Muiden
31504: pungeissa keskimäärin 317. V. 1955 oli Hel- vanhojen kaupunkien poliisilaitoksissa oli v.
31505: singin poliisilaitoksessa 1 606 toimenhaltijaa 1950 yhteensä 2 114 tointa ja v. 1963 yh-
31506: ja kaupungin asukasluku 403 970. Muissa teensä 2 260 tointa. Näissä kaupungeissa toin-
31507: vanhoissa kaupungeissa oli yhteensä 2 132 toi- ten lisäys siis on ollut yhteensä vain 146
31508: menhaltijaa sekä asukkaita yhteensä 755 706. tointa.
31509: Suhdeluku on siis Helsingissä 252 ja muissa Kuten edellä olevista vertailuista käy sel-
31510: kaupungeissa 354. V. 1960 olivat vastaavat ville, on Helsingin poliisilaitoksessa suhteelli-
31511: luvut Helsingissä 1 750 toimenhaltijaa, sesti ottaen runsaasti enemmän toimia kuin
31512: 448 315 asukasta ja suhdeluku 256 sekä muiden vanhojen kaupunkien poliisilaitok-
31513: muissa kaupungeissa yhteensä 2 189 toimen- sissa, eräisiin poliisilaitoksiin nähden jopa
31514: haltijaa, 866 793 asukasta ja suhdeluku 396. runsaasti kaksinkertainen määrä.
31515: V. 1963 edellä tarkoitetut luvut olivat Helsin- Eri kaupunkien poliisilaitosten työmääriä
31516: gissä 1868 toimenhaltijaa, 477110 asukasta on vaikeata verrata toisiinsa, koska kaikista
31517: ja suhdeluku 255 sekä muissa kaupungeissa asioista ei ole olemassa tilastotietoja ja koska
31518: 2 260 tointa, 944 390 asukasta ja suhdeluku menettelytavat eri poliisilaitoksissa saattavat
31519: 418. Suhteellisesti laskien on siis Helsingin jonkin verran poiketa toisistaan. Mainitta-
31520: poliisilaitoksen toimenhaltijain lukumäärä koon kuitenkin alempana eräitä tietoja. (Työ-
31521: ollut v. 1950 72 %, v. 1955 samoin 72 %, määrät)
31522: Saap. Lähetet. Moott. Erilaisia
31523: 1962 kirjeitä kirjeitä ajoneuv. Rikokset todistuksia
31524: Helsinki •••••• 0 •••••••• 0 ••••• 0 122 058 132 536 61101 92 653 308 067
31525: Turku • 0. 0 ••••••••••• 0 •••• 0 0 0 42155 57 534 18142 15431 54702
31526: Tampere 0 ••• 0 ••• 0 0 ••••• 0 0 •••• 13893 24226 18 519 15 965 65 029
31527: Lahti 0 ••• 0. 0 ••••••••• 0 0 0 0 •• 0. 7232 16 576 9 211 8 580 12934
31528: 1963
31529: Helsinki •••••••••••••• 0 ••••• 0. 139 676 140 716 66467 97 078 317 060
31530: Turku ••• 0. 0. 0. 0 0 0 •••• 0 •••••• 46 371 60145. 20674 19 211 49 646
31531: Tampere •••••••• 0 •• 0 ••••• 0 ••• 14821 24357 20424 15 867 68 707
31532: Lahti • 0 ••••••• 0. 0 •••• 0 0 0 ••••• 7 674 20331 11572 10224 20 375
31533: Vuonna 1962 oli asukasluku Helsingissä ten selvitysprosentti ei riipu yksinomaan po-
31534: 467 371, · Turussa 128 487, Tampereelle liisivoimien lukumäärästä, vaan myös polii-
31535: 131 714 ja Lahdessa 70 294. Vuonna 1963 sin taidosta.
31536: oli asukasluku Helsingissä 477110, Turussa Miten paljon poliisivoimia pitäisi kulloin-
31537: 131 992, Tampereella 134 202 ja Lahdessa kin olla koko maassa ja kussakin poliisipii-
31538: 72 676. rissä, on tietenkin harkinnanvarainen kysy-
31539: Voidaan tuskin lausua, että liikenteen oh- mys. Mitään tarkkaa ohjetta tai kaavaa, jota
31540: jaaminen ja valvonta sekä muu varsinainen olisi noudatettava, tuskin voidaan esittää,
31541: poliisitoiminta olisi Helsingissä huolestutta- koska olosuhteet eri poliisipiireissä poikkea-
31542: vasti heikentynyt poliisivoimien vähälukui- vat toisistaan. Tilannetta kysymyksessä ole-
31543: suuden vuoksi. Tietenkin olisi erittäin hyvä, vassa suhteessa seurataan, ja sen parantami-
31544: jos poliisivoimia voitaisiin Helsingissä ja seen pyritään mahdollisuuksien mukaan.
31545: muuallakin maassa tuntuvasti lisätä. Rikos-
31546: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1964.
31547:
31548: SiSäasiainministeri Niilo Ryktä.
31549: Till Riksdagens Herr Talman.
31550:
31551: 1 det syfte som nämnes i 37 § 1 mom. portionellt endast knappt en femtedel (19%)
31552: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, med år 1955 en dryg femtedel (21 %) och år
31553: Eder skrivelse nr 701 av den 8 september 1960 ungefär en fjärdedel (25,1 %) av per-
31554: 1964 förelagt mig tili besvarande följande sonalen i städernas polisdistrikt. Det är
31555: av riksdagsman E. J. Paavola ställda visserligen sant, att polisen har mera arbete
31556: spörsmål: i tätorter än på den glest bebodda lands-
31557: bygden, emedan det i tätorterna oftare
31558: "Är Regeringen medveten om att inträffar händelser, i vilka polisen måste
31559: polisstyrkan i huvudstaden icke ökats ingripa för att upprätthålla allmän ordning
31560: i motsvarighet till befolkningstill- och säkerhet. Å andra sidan bör dock obser-
31561: växten, vilket haft till följd att veras, att polisen i landsorten har många
31562: dirigeringen och . övervakningen av sådana uppgifter, som stadspolisen inte har,
31563: trafiken, utredningen av trafikför- såsöm åklagar- och notarius publicus upp-
31564: seelser och -olyckor, övervakningen av drag, utsökningsärenden samt den s.k.
31565: de brottsliga elementen och utred- restuppbörden av skatter och andra betal-
31566: ningen av brott samt polisens verk- ningar.
31567: samhet för förebyggande av brottslig- Personalstyrkan vid polisinrättningen i
31568: het på ett oroväckande sätt försvagats, Helsingfors har varit jämförelsevis stor i
31569: och om sä är, förhållande tili personalen vid andra s.k.
31570: vad har Regeringen gjort eller vad gamla städers polisinrättningar. Beräknat pä
31571: ämnar den göra för att polisstyrkan ovan nämnt sätt var antalet invånare per
31572: i huvudstaden i alla avseenden skall befattningshavare inom polisen ( ordinarie
31573: motsvara dess folkmängd7" och ·extraordinarie) i några städer under
31574: åren 1950, 1955, 1960 och 1963 följande:
31575: Säsom svar pä spörsmålet fär jag vörd- Stad ir 1950 fr.r 1955 r.r 1960 r.r 1963
31576: samt anföra följande: Helsingfors . . . 228 252 256 255
31577: En granskning av de lokala personal- Åbo . . . . . . . . . . 253 282 302 331
31578: styrkorna inom polisen (kanslipersonalen Tammerfors . . . 303 339 381 399
31579: medräknat) ger för det första vid handen, Uleåborg . . . . . . 320 378 442 491
31580: att polisstyrkan hos oss är förhållandevis Björneborg . . . 323 349 386 410
31581: mycket mindre i landsorten än i städerna. Vasa . . . . . . . . . 323 360 381 395
31582: De nya städer, som har grundats är 1960 Jyväskylä . . . . . 346 380 434 488
31583: och senare, har här hänförts till landsbygden, St. Michel . . . . 398 436 473 481
31584: enär de fortfarande hör till länsmansdistrik- Kajana . . . . . . . 544 572 501 517
31585: ten. År 1950 uppgick sälunda befolkningen Joensuu . . . . . . 302 666 622 640
31586: pä landsbygden tili 2 993 634 invånare och Tavastehus . . . . 483 475 515 504
31587: polispersonalen till 2105 personer, medan Heinola . . . . . . . 449 579 492 545
31588: det i städerna fanns 1 035 276 invänare och 1 medeltal i alla
31589: en polispersonal på 3 712 personer (länskri- städer . . . . . . 270 302 350 341
31590: minalpolisen icke medräknad). 1 enlighet
31591: hä.rmed fanns det sagda .är pä landsbygden Av dess siffror framgär, att personalstyr-
31592: en po1isfunktionär pä 1 411 · invänare och i kan vid Helsingfors polisinrättning under
31593: städerna en polisfunktionär på 270 invänare. ovan nämnda tid har ökats proportionellt
31594: År 1955 var motsvarande proportionstal mest.
31595: 1 433 resp. 302 och är 1960 1 389 resp. 350. Antalet vid · polisinrättningen i Helsingfors
31596: Enligt ovanstående utgjorde personalen vid anställda befattningshavare var år l 950
31597: polisdistrikteli . på -Iandsbygden år 1950 pro- 1 595 (ordinarie och extraordinarie) och sta-
31598: 5
31599:
31600: dens invånarantal 363 834. Samma år fanns likaså 72 %, år 1960 65 % och år 1962
31601: det vid alla andra s.k. gamla städers polisin- 61 % större än antalet befattningshavare i
31602: rättningar sammanlagt 2114 befattnings- alla övriga gamla städer.
31603: havare och 671 442 invånare. Räknat på År 1950 hade Helsingfors polisinrättning
31604: förenämnt sätt var proportionstalet sålunda 1 598 befattningar och år 1963 1 868, varför
31605: för Helsingfors sagda år 228 och för övriga ökningen under denna tid var 270. Vid öv-
31606: städer i medeltal 317. År 1955 hade Helsing- riga gamla städers polisinrättningar var år
31607: fors polisinrättning 1 606 befattningshavare, 1950 sammanlagt 2114 befattningar och år
31608: medan stadens invånarantal var 403 970. I 1963 sammanlagt 2 260. I dessa städer ut-
31609: övriga gamla städer fanns sammanlagt 2 132 gjorde ökningen av befattningarna sålunda
31610: befattningshavare och sammanlagt 755 760 sammanlagt endast 146 befattningar.
31611: invånare. Proportionstalet var sålunda för Såsom ovan anställda jämförelse ger vid
31612: Helsingfors 252 och för de övriga städerna handen har polisinrättningen i Helsingfors
31613: 354. År 1960 var motsvarande siffror för proportionellt sett åtskilligt flera befattnin-
31614: Helsingfors 1 750 befattningshavare, 448 315 gar än övriga gamla städers polisinrättningar,
31615: invånare och proportionstalet 256 och för de i förhållande tili vissa polisinrättningar
31616: övriga städerna sammanlagt 2 189 befatt- t.o.m. dubbelt så många.
31617: ningshavare, 866 793 invånare och propor- Det är svårt att jämföra arbetets omfatt-
31618: tionstalet 396. År 1963 var förenämnda ning vid olika städers polisinrättningar, eme-
31619: siffror i Helsingfors 1868 befattningshavare, dan statistiska uppgifter inte föreligger i
31620: 477110 invånare och proportionstalet 255 fråga om alla ärenden och emedan förfarings-
31621: samt i övriga städer 2 260 befattningshavare, sätten i någon mån kan avvika från varandra
31622: 944 390 invånare och proportionstalet 418. vid de olika polisinrättningarna. Nedan må
31623: Proportionellt räknat har sålunda antalet dock anföras några uppgifter. (Arbets-
31624: befattningshavare vid polisinrättningen i mängd)
31625: Helsingfors varit år 1950 72 %, år 1955
31626: Ingångna Utgångna Motor· Olika
31627: 1962 skriv. skriv. fordon Brott intyg
31628: Helsingfors ••••••• 0 0 •• 0 •••• 0 •• 122 058 132 058 61101 92 653 308 067
31629: Åbo ••••••• 0 ••• 0 ••• 0. 0 ••••••• 0 42155 57 534 18142 15431 54702
31630: Tammerfors • 0. 0 ••••• 0 ••••• 0. 0 13893 24266 18 519 15 965 65029
31631: Lahtis •••••••• 0 ••••••• 0 •••• 0. 7 323 16 576 9 211 8580 12 934
31632: 1963
31633: Helsingfors •• 0 ••• 0. 0 •••••• 0 ••• 139 676 140 716 66467 97078 317 060
31634: Åbo 0 •• 0 0 0 ••••• 0 ••• 0 0 0 ••••• 0 •• 46 371 60145 20 674 19 211 49 646
31635: Tammerfors • 0 •••• 0. 0 •• 0. 0 0. 0. 14821 24357 20424 15 867 68 707
31636: Lahtis 0 ••• 0. 0. 0 0 0 0. 0 0. 0 ••• 0. 0 7 674 20 331 11572 10224 20 375
31637: År 1962 hade Helsingfors 467 371 invånare, ökas. Brottutredningsprocenten beror inte
31638: Åbo 128 487, Tammerfors 131 714 och Lahti uteslutande på polisstyrkans numerär utan
31639: 70 294. År 1963 var invånarantalet i Helsing- också på polisens skicklighet.
31640: fors 477110, i Åbo 131 992, i Tammerfors Hur stor polisstyrkan vid varje tidpunkt
31641: 134 202 och i Lahtis 72 676. borde vara i hela landet och i varje polis-
31642: Man kan knappast säga, att vare sig distrikt är givetvis en prövningsfråga. Något
31643: trafikdirigeringen och -övervakningen eller noggrant direktiv eller schema, som borde
31644: den övriga egentliga polisverksamheten i följas, kan knappast läggas fram, emedan
31645: Helsingfors på ett oroväckande sätt skulle förhållandena i de skilda polisdistrikten
31646: ha försvagats till följd av polisstyrkans avviker från varandra. Man följer med
31647: ringa numerär. Självfallet vore det mycket situationen i förevarande avseende, och
31648: bra om polisstyrkan såväl i Helsingfors som strävar till förbättringar i den i den mån
31649: annorstädes i landet kännbart skulle kunna förhållandena det medger.
31650: Helsingfors den 30 september 1964.
31651:
31652: Minister för inrikesärendena Niilo Ryhtä.
31653: E 766/64
31654: ltysymys N: o 109.
31655:
31656:
31657:
31658:
31659: A. Koskinen ym..: Virkamiesten ja työntekijäin lukumäärän
31660: välisestä suhteesta Keski-Suomen maanviljelysinsinööri-
31661: piirissä.
31662:
31663:
31664: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
31665:
31666: Valtakuntanune on tunnetusti virkamiesten Konttorityöntekijät:
31667: luvattu maa. - Onpa todettavissa erinäisillä Konttoripäälliköitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
31668: maakunnallisilla työmailla sellaistakin, että Iluoltopäälliköitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
31669: virkamiesten, viran ja toimenhaltijain, työn- Koneteknikoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
31670: tutkijoitten, työpäällikön apulaisten, apu- Konttorityöntekijöitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
31671: laismestareitten, työmaamestareitten, ym. Laboratoriossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
31672: näihin verrattavien luku nousee suuremmaksi
31673: kuin kyseisellä työmaalla varsinaisten työn- yht. 17
31674: tekijöitten yhteinen lukumäärä. - Otta-
31675: kaamme esimerkki Keski-Suomen maanvilje- Lisäksi kesän aikana on harjoittelijoita,
31676: lysinsinööripiirin tämän hetkisestä tilanteesta, tutkimus- ja työnjohtotehtävissä. Vakinaisia
31677: niin saamme jonkunlaisen kuvan, miten vuo- työnjohtajia on 13, joista yksi korjaamolla.
31678: sittain eduskunnassa talousarvioon otettuja Edellä osoittamamme luettelo osoittaa, että
31679: määrärahoja kansamme talouden edistämi- töitä valmistelevassa asemassa on 62 henkeä,
31680: seksi käytetään: sekä edellä mainitut harjoittelijat.
31681: Työnjohdossa sekä valmistelevassa asemassa Samanaikaisesti edellä mainitulla työmaalla
31682: olevien lukumäärä tällä hetkellä: on työntekijöitä seuraavasti:
31683: Kaivinkoneen kuljettajia 4: llä koneella 8
31684: Insinöörejä: Kaivinkoneen apulaiskuljettajia . . . . . . . . 2
31685: Piiri-insinöörejä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Traktorin kuljettajia ja poraria . . . . . . 3
31686: Työpäälliköitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Autonkuljettajia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
31687: Alueinsinöörejä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Vanhempia asentajia . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
31688: Vesiensuojeluinsinöörejä . . . . . . . . . . . . . . . 1 Nuorempi asentaja (sanottu irti) 1
31689: Apulaisinsinöörejä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 yht. 20
31690: Rakennuspäälliköitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
31691: yht. 7 Sorvaria . . . .. . . . . . .. .. . . . .. . . . .. .. . .. 1
31692: Hitsaria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
31693: Seppiä............................... 1
31694: Rakennusmestareita: Varastonhoitajia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
31695: Työmaamestareita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Siivoojia (osapäivt.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
31696: Piirin rakennusmestareita . . . . . . . . . . . . . 1 Sepän apulainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
31697: Työpäällikön apulaisia . . . . . . . . . . . . . . . . 1 yht. 8
31698: Tutkimusmestareita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
31699: Vesiensuojelujen tutkijoita . . . . . . . . . . . . 3 Edellä mainitut työntekijät ovat työssä
31700: Työntutkijoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 ympäri vuoden. Sen lisäksi on koneiden ol-
31701: Apulaismestareita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 lessa työssä kaivinkonen apumiehiä 6, jotka
31702: yht. 25 ovat tilapäisiä työntekijöitä.
31703: E 769/64
31704: 2
31705:
31706: Luvut osoittavat, että insinöörien, raken- vän pienemmäksi työnjohdossa sekä suunnit-
31707: nusmestareitten, työpäälliköitten, työntutki- telussa olevaa henkilökuntaa.
31708: joitten, työmaamestareitten, tutkimusmesta- ... ~dellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
31709: reitten, ym. yhteinen lukumäärä ylittää työn- JarJestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
31710: tekijöitten lukumäärän. Edellä mainittujen esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse~
31711: lukumäärän ollessa 62 ja traktorin- auton- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31712: kaivinkoneittenkuljettajien, sekä 'muitte~
31713: työntekijöitten yhteisen määrän ollessa 28.- Tietääkö Hallitus, että Keski-Suo-
31714: Keski-Suomen maanviljelysinsinööripiirin men maanviljelysinsinööripiirin alu-
31715: kohdalla on tilanne edellä kerrotunlainen. eella, insinöörien, rakennusmestareit-
31716: Minkälainen on tilanne valtakunnassamme ten, työpäälliköitten, työmaamestareit-
31717: kokoneisuudessaan ~ ten, tutkimusmestareitten, vesiensuoje-
31718: Käsityksemme mukaan asia kaipaa kiireel- lututkijoitten, ym. johdossa olevien
31719: listä suunnanmuutosta, sillä tarkoitushan on henkilöitten lukumäärä on suurempi
31720: se, että niillä varoilla, joita eduskunta ottaa kuin kaivinkoneen- ja traktorinkuljet-
31721: vuosittain valtion talousarvioon metsämait- tajien ja muiden varsinaisten kentällä
31722: temme kuivatuksen edistämiseksi, pyritään työskentelevien työntekijöitten luku-
31723: saamaan mahdollisimman laajoja alueita tuot- määrä, ja jos tietää,
31724: tokuntoon työsuorituksilla, kansan hyvinvoin- mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
31725: tia edistämään. -Nyt meneillään oleva tyyli tehdä, että tilanne kiireellisesti saatet-
31726: on se, että määrärahat pääosiltaan kuluvat taisiin oikeudenmukaiseen suhteeseen
31727: johdossa olevien suurilukuisten henkilömää- työtehoa määrättäessä niin että var-
31728: rien palkkoihin. - Edellä osoitettu tilasto sinaisten työntekijöitten lukumäärää
31729: osoittaa varsinaisen työntekijämäärän jää- voitaisiin lisätä johdossa olevaa henki-
31730: lökuntaa vähentämällä?
31731: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1964.
31732:
31733: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
31734: 3
31735:
31736:
31737:
31738:
31739: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
31740:
31741: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- den kustannuksiin annetussa laissa (433/63),
31742: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, vesilaissa (264/61) ja -asetuksessa (286/62),
31743: Herra Puhemies, 8 päivänä syyskuuta 1964 vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpi-
31744: päivätyn kirjeenne n: o 702 ohella lähettänyt teistä annetussa asetuksessa (283/62) sekä
31745: vastattavakseni kansanedustaja A. Koskisen maanhankinta-, maankäyttö- ja jakolainsää-
31746: ynnä muiden jättämän seuraavan kysymyk- dännössä.
31747: sen: Maanviljelysinsinööripiirien tulee laatia
31748: muun muassa maan peruskuivattamista tar-
31749: "Tietääkö Hallitus, että Keski-Suo- koittavia ojitussuunnitelmia sekä vesistön
31750: men maanviljelysinsinööripiirin alu- järjestely-, säännöstely- ja pengerryssuunni-
31751: eella, insinöörien, rakennusmestareit- telmia maankuivatusta varten samoin kuin
31752: ten, työpäälliköitten, työmaamestareit- asutusviranomaisten pyytämiä tientekosuun-
31753: ten, tutkimusmestareitten, vesiensuoje- nitelmia. Kuivatussuunnitelman laatiminen
31754: lututkijoitten, ym. johdossa olevien vaatii useimmiten ojitustoimituksen vesilain
31755: henkilöitten lukumäärä on suurempi mukaisine kokouksineen, ja kaikki ne vesis-
31756: kuin kaivinkoneen- ja traktorinkuljet- tön järjestelyä tai säännöstelyä koskevat toi-
31757: tajien ja muiden varsinaisten kentällä menpiteet, joihin vaaditaan vesioikeuden lupa,
31758: työskentelevien työntekijöitten luku- edellyttävät yleensä vesioikeuden määräämän
31759: määrä, ja jos tietää, katselmuksen pitämistä. Mikäli maankuiva-
31760: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo tustyötä varten on myönnetty valtion avus-
31761: tehdä, että tilanne kiireellisesti saatet- tusta tai lainaa, maanviljelysinsinööripiiri
31762: taisiin oikeudenmukaiseen suhteeseen huolehtii työn suorittamisesta tai, jos työ suo-
31763: työtehoa määrättäessä niin että var- ritetaan muutoin kuin valtion toimesta, piirin
31764: sinaisten työntekijöitten lukumäärää asiana on valvoa, että työ tehdään hyväksy-
31765: voitaisiin lisätä johdossa olevaa henki- tyn suunnitelman ja rahoituspäätöksen mui-
31766: lökuntaa vähentämällä?" den ehtojen mukaisesti. Piiri suorittaa myös
31767: lopputarkastukset ja pitää tarpeelliset luovu-
31768: Vastauksenani kysymykseen esitän kunni- tuskokoukset. Piiri joutuu myös omana työ-
31769: oittavasti seuraavaa: nään suorittamaan sille määrättyjen maan-
31770: Arvosteltaessa maanviljelysinsinööripiireis- hankinta- ja maankäyttölakien toimeenpa-
31771: sä olevien virkamiesten lukumäärää on otet- noon liittyvien asutusteiden rakentamisen,
31772: tava huomioon, etteivät heidän tehtävänsä eräiden asutusteiden kunnossapidon ja pai-
31773: rajoitu yksinomaan maankuivatustyömaiden kallisteiksi kuntoonpanon.
31774: hoitamiseen, vaan käsittävät huomattavan Maanviljelysinsinööripiirien tehtäviin kuu-
31775: määrän myös muita sekä teknillistä että hal- luu myös maaseudun vesihuoltotoiminnan oh-
31776: linnollista laatua olevia tehtäviä. Lähemmin jaaminen ja neuvonta. Lisäksi piireissä on kä-
31777: maanviljelysinsinööripiirihallinnon tehtävät siteltävä vesihuoltohankkeiden laina- ja avus-
31778: on määritelty maanviljelysinsinööripiireistä tushakemukset, tarkastettava esitetyt suun-
31779: annetussa asetuksessa (243/61) ja maanvilje- nitelmat sekä valvottava rakentamista ja
31780: lysinsinööripiirihallinnon ohjesäännössä (272/ avustus- ja lainavarojen käyttöä. Tehtävään
31781: 61), minkä lisäksi mainituille viranomaisille sisältyy myös rakennuskaavan laatijain avus-
31782: on säädetty tehtäviä muun muassa valtion taminen vesihuoltokysymyksissä sekä veden-
31783: osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöi- ottarnoiden ja niiden suoja-alueiden katsel-
31784: 4
31785:
31786: mustoimitukset. Niin ikään on maanviljelys- muiden viran- ja toimenhaltijoiden joutuessa
31787: insinööripiirien tehtävänä jatkuvan tarkkai- suorittamaan piirille kuuluvia muita tehtäviä.
31788: lun suorittaminen vesistöissä tapahtuvien Lisäksi on huomattava, että työmaat ovat
31789: muutosten toteamiseksi. yleensä verrattain pieniä ja hajallaan eri
31790: Edellä selvitetyistä maanviljelysinsinööri- puolilla piirin aluetta, joten niiden hoitoteh-
31791: piirien tehtävistä virkamiehet suorittavat tävissä tarvitaan suhteellisesti enemmän työn-
31792: yleensä kaikki, lukuun ottamatta varsinaisia johto- ja huoltohenkilökuntaa kuin suurilla
31793: kuivatus- ja tientekotöitä, ilman kentällä toi- rakennustyömailla.
31794: mivien työntekijäin apua. Edelleen on kysymyksessä esitetty ajatus
31795: Kysymyksessä on mainittu Keski-Suomen työtehon määräämisestä niin, että varsinais-
31796: maanviljelysinsinööripiirissä olevan virka- ten työntekijöiden lukumäärää voitaisiin li-
31797: mieskuntaa kuuluvia 62 ja varsinaisia työn- sätä johdossa olevaa henkilökuntaa vähentä-
31798: tekijöitä 28. Viimeksi mainittuihin on kui- mällä. Tämän suuntaisia toimenpiteitä har-
31799: tenkin luettu ainostaan pysyväisluonteisessa kittaessa on kuitenkin otettava huomioon nii-
31800: työsuhteessa olevat koneenkäyttäjät ja kor- den tehtävien laatu ja määrä, joita maan-
31801: jaustyöntekijät. Viime kesänä, jolloin piirissä viljelysinsinööripiirien viran- ja toimenhalti-
31802: oli käynnissä 25 työmaata, oli työntekijöitä jat ovat velvolliset suorittamaan työmaiden
31803: kaikkiaan keskimäärin 150. Vain noin kol- johto- ja valvontatehtävien lisäksi, sekä se,
31804: mannes piirin virkamieskunnasta on käyttä- että maanviljelysinsinööripiireissä on viime
31805: nyt pääosan työajastaan yksinomaan työmai- vuosina siirytty yhä enemmän koneellisiin
31806: den valmistelu-, työnjohto- ja huoltotehtäviin työmenetelmiin.
31807: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1964.
31808:
31809:
31810: Ministeri Mm·ja Lahti.
31811: 5
31812:
31813:
31814:
31815:
31816: Till Riksdagens Herr Talman.
31817:
31818: I det sy:fte som nämnes i 37 § 1 mom. vatten (283/62) samt i jordanskaffnings-,
31819: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, med jorddispositions- och skifteslagstiftningen.
31820: en skrivelse nr 702 av den 8 september 1964 Lantbruksingenjörsdistrikten har bland
31821: :för besvarande tillställt mig :följande av annat till uppgift att uppgöra dikningspla-
31822: riksdagsman A. Koskinen m.fl. ställda ner för grundtorrläggningen i landet, vatten-
31823: spörsmål: stånds-, vatten- och uppdämningsplaner för
31824: torrläggningen av mark samt vägbyggnads-
31825: "Är Regeringen medveten om att planer, som begärs av kolonisationsmyndig-
31826: antalet ingenjörer, byggmästare, ar- heterna. Uppgörandet av torrläggningsplan
31827: betschefer, arbetsplatsmästare, -under- kräver oftast dikningsförrättning med sam-
31828: sökningsmästare, vattenskyddsunder- manträden, som föreskrivs i vattenlagen, och
31829: sökare o.a. ledande personer vid alla de åtgärder i samband vattenreglering
31830: Mellersta Finlands lantbruksingen- och vattenståndsreglering, för vilka vatten-
31831: jörsdistrikt är större än antalet gräv- domstolens tillstånd erfordras, förutsätter i
31832: maskins- och traktorförare och andra allmänhet av vattendomstolen föreskriven
31833: arbetare i egentligt fältarbete, och om syn. Om statsunderstöd beviljats eller -lån för
31834: så är torrläggning av mark, drar lantbruksingen-
31835: vad har Regeringen gjort eller vad jörsdistriktet försorg om att arbetet blir
31836: ämnar den göra, för att ett rätt för- utfört, och om arbetet utförs på annat sätt
31837: hållande med det snaraste skall uppnås än på åtgärd av staten, ankommer det på
31838: med tanke på arbetseffektiviteten så, distriktet att övervaka, att arbetet utförs i
31839: att antalet egentliga arbetare kan enlighet med godkänd plan och i finansi-
31840: ökas på bekostnad av personalen på eringsbeslutet fastställda villkor. Distriktet
31841: ledande poster?" verkställer även slutsyner och håller nödiga
31842: överlåtelsesammanträden. Distriktet utför
31843: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- också såsom sitt eget arbete vägbyggen, un-
31844: samt anföra följande: derhåll av vissa kolonisationsvägar och
31845: Vid bedömningen av antalet tjänstemän iståndsättning av vägar till bygdevägar, som
31846: inom lantbruksingenjörsdistrikten bör det ålägges i det samband med verkställigheten
31847: beaktas, att tjänstemännens uppgifter inte av jordanskaffnings-, och jorddispositions-
31848: inskränker sig till skötseln av de arbetsplat- lagarna.
31849: ser, där torrläggningar utföres, utan att de På lantbruksingenjörsdistrikten ankommer
31850: i betydande utsträckning omfattar också också att leda vattenförsöriningsverksamhe-
31851: andra uppgifter såväl av teknisk som ad- ten på landsbygden och handha rådgivningen
31852: ministrativ art. Lantbruksingenjörsdistrikts- i samband därmed. Vidare skall distrikten
31853: förvaltningens uppgifter anges närmare i handlägga låne- och understödsansökningarna
31854: förordningen om lantbruksingenjörsdistrikt rörande vattenförsörjningsföretag, granska
31855: (243/61) och i instruktionen för lantbruks- framlagda förslag samt övervaka byggandet
31856: ingenjörsdisriktsförvaltningen (272/61), var- och användningen av understöds- och låne-
31857: jämte nämnda myndigheter påförs uppgifter medel. Till dess åligganden hör även att i
31858: bland annat i lagen om statens deltagande i vattenförsörjningsfrågor bistå dem som
31859: kostnaderna för vissa jord- och vatten bvgg- uppgör byggnadsplaner samt att verkställa
31860: nadsarbeten (433/63), i vattenlagen (264/61) syn av vattentag och skyddsområden för
31861: och vattenförordningen (286/62), i förord- dem. Dessutom skall lantbruksingenjörsdi-
31862: ningen om förhandsåtgärder för skydd av strikten utöva ständig kontroll över våra
31863: E 769/64
31864: 6
31865:
31866: vattendrag för att kunna inregistrera uppgifter. De övriga innehavarna av tjänst
31867: inträffade förändringar. eller befattning har utfört andra uppdrag,
31868: Alla de på Iantbruksingenjörsdistrikten an- som hör till distriktet. Vidare är att märka,
31869: kommande åligganden, för vilka ovan re- att arbetsplatserna i allmänhet är rätt små
31870: dogjorts, utföres i allmänhet av tjänstemän- och spridda på olika håll av distriktets om-
31871: nen utan bistånd av dem som arbetar på råde, varför behovet av personai för arbets-
31872: fältet, med undantag för de egentliga torr- ledningen och försörjningen är förhållandevis
31873: läggnings- och vägbyggnadsarbetena. större än i fråga om större arbetsplatser.
31874: I spörsmålet sägs, att det vid Mellersta Vidare framkastas i spörsmålet tanken att
31875: Finlands lantbruksingenjörsdistrikt finns 62 man med beaktande av arbetseffektiviteten
31876: tjänstemän och 28 egentliga arbetstagare. borde öka antalet egentliga arbetstagare på
31877: Till de sistnämnda har emellertid räknats bekostnad av personalen i ledande ställning.
31878: endast maskinskötare och reparationskarlar, Då sådana åtgärder övervägs, gäller det dock
31879: som står i fast arbetsförhållande. Senaste att beakta arten och omfattningen av de
31880: sommar, då distriktet hade 25 arbetsplatser uppgifter, som innehavarna av tjänst eller
31881: i gång, uppgick antalet arbetstagare tili sam- befattning är skyldiga att fullgöra utöver
31882: manlagt i medeltal 150. Endast omkring en arbetsledningen och tillsynen på arbetsplat-
31883: tredjedel av distriktets tjänstemannakår har serna, samt den omständigheten, att man
31884: använt huvuddelen av sin arbetstid uteslu- inom lantbruksingenjörsdistrikten under de
31885: tande för att förebereda arbetet på arbets- senare åren allt mer har övergått till maski-
31886: platserna, leda arbetet och sköta försörjnings- nella arbetsmetoder.
31887: Helsingfors den 8 oktober 1964.
31888:
31889:
31890: Minister Marja Lahti.
31891: Kysymys N :o 110. Spörsmål N :o 110.
31892:
31893:
31894:
31895:
31896: Ehrnrooth ym.: Valtiontalouden paisumi- Ehrnrooth m.fl.: Om ansvällningen av stats-
31897: sesta. hushållningen.
31898:
31899:
31900: Eduskunnan Herra Puhemiehelle. Till Riksdagens Herr Talman.
31901:
31902: Valtiontalouden asema on Suomessa viime Under de senaste åren har statshushåll-
31903: vuosien aikana kehittynyt epäsuotuisaan ningen i Finland utvecklats i ogynnsam rikt-
31904: suuntaan. Menotalouden kasvu on jatkuvasti ning. Utgiftsökningen har fortsättningsvis
31905: ylittänyt kansantulon lisäyksen, mistä joh- överskridit nationalinkomstens ökning, vilket
31906: tuen verorasitusta on jouduttu jatkuvasti har lett till att man fortgående varit tvungen
31907: kohottamaan. Jos kehitystä tarkastellaan skärpa skattetrycket. Om utvecklingen gran-
31908: budjettiesitysten nojalla, joiden perusteella skas med stöd av budgetpropositionerna, på
31909: menokasvu muotoutuu, havaitaan hallituksen basen av vilka utgiftsökningen gestaltas,
31910: varsinaisten tulo- ja menoarvioesitysten lop- finner man att slutsumman i regeringens
31911: pusumman kehittyneen seuraavasti: ordinarie budgetpropositioner utvecklats på
31912: följande sätt:
31913: nousu % edellisestä
31914: vuodesta
31915: stegringen i % sedan
31916: mrd nmk föregående år
31917: 1956 ••• 0 0. 0 ••••• 0. 2.06 5.6
31918: 1957 ••••••••••• 0 0. 2.49 20.9
31919: 1958 • 0. 0 ••• 0 •• 0 ••• 2.96 18.9
31920: 1959 ••••• 0 0 ••••••• 2.99 1.0
31921: 1960 •••••• 0 •• 0 •••• 3.35 12.0
31922: 1961 0 ••••••••••••• 3.88 15.8
31923: 1962 0. 0. 0 0 0 ••••• 0. 4.70 21.1
31924: 1963 • 0 ••• 0. 0 •• 0 0 0. 4.51
31925: 1964 •••••••••• 0 ••• 4.92 9.1
31926: 1965 0 •••••••• 0 ••• 0 6.18 25.6
31927:
31928: Vuoden 1965 tulo- ja menoarvioesityksen Ansvällningen av propositionen med förslag
31929: paisuminen 25.6 %: lla on täten ylivoimai- till inkomst- och utgiftsstat för år 1965 med
31930: sesti suurin vuosikymmeneen. 25.6 % är sålunda överlägset störst på ett
31931: . decennium.
31932: Tulo- ja menoarvioiden kasvu heijastuu Inkomst- och utgiftsstaternas tillväxt åter-
31933: selvänä myös menotalouden todelliseen kehi- speglas klart också i utgifternas faktiska
31934: tykseen. Valtion menot, jotka vuonna 1955 utveckling. Statsutgifterna, som år 1955 var
31935: olivat 2.4 mrd nmk ja vuonna 1960 4.0 mrd 2.4 mrd nmk och år 1960 4.0 mrd nmk, steg
31936: mk, nousivat vuonna 1963 jo 5.2 mrd mk: aan. år 1963 redan till 5.2 mrd mk. Under inne-
31937: Kuluvan vuoden menotasoksi arvioidaan 5.6 varande år beräknas utgiftsnivån uppgå till
31938: mrd mk. Koska varsinaisen budjettiesityk- 5.6 mrd mk. Emedan tilläggsbudgeterna i
31939: sen menoihin lisätään lisäbudjeteilla keski- medeltal innebär en ökning om c. 15 % av
31940: määrin n. 15 %, saattaa ensi vuoden lopul- utgifterna enligt det ordinarie statsförslaget,
31941: liseksi luvuksi muodostua n. 7.1 mrd mk. kan den slutliga siffran för nästa år bli
31942: Nousu olisi täten vuodesta 1955 200 % ja omkring 7.1 mrd mk. Stegringen vore således
31943: E 779/64
31944: 2
31945:
31946: vuodesta 1960 lähes 80 %, sen sijaan että ni- sedan år 1955 200 % och sedan 1960 i det
31947: mellinen nettokansantulo on vastaavina ajan- närmaste 80 %, medan den nominella natio-
31948: jaksoina kasvanut 95 ja 30 %: lla. Menota- nalinkomsten stigit med 95 respektive 30
31949: louden kasvun johdosta on myös verotus ko- procent. På grund av utgiftsökningen har
31950: honnut. Yksinomaan valtion veronluonteiset också beskattningen skärpts. Enbart statens
31951: tulot nousevat ensi vuonna ilmeisesti runsaa- inkomster av skattenatur stiger nästa år
31952: seen neljännekseen kansantulosta. uppenbarligen till en dryg fjärdedel av na-
31953: tionalinkomsten.
31954: Paisuneista menoista aiheutuvaa verorasi- Den ökning av skattetungan, som förorsa-
31955: tuksen nousua on pidetty monin eri tavoin kats av att utgiftshushållningen svullit, har
31956: epäsuotuisana. Se on kansantalouden kasvua på mänga sätt ansetts vara ogynnsam. Den
31957: hidastava tekijä, koska se supistaa tuottavien har bromsat nationalhushållningens växt,
31958: investointien edellytyksenä olevaa pääoman- emedan den inskränker kapitalbildningen,
31959: muodostusta ja vähentää yritteliäisyyttä. Se som är en förutsättning för de produktiva
31960: on omiaan ylläpitämään ns. kompensaatio- investeringarna och minskar företagsamheten.
31961: mielialaa sekä mm. tätä tietä sekä kustannuk- Den är ägnad att vidmakthålla den s.k. kom-
31962: sia lisätessään vaikuttaa inflatorisesti. Kor- pensationsstämningen och verkar inflatoriskt
31963: kealla verotuksella onkin oma osuutensa sii- bl.a. på det sättet och genom att öka kostna-
31964: hen, että Suomi on ollut viime aikoina kan- derna. Den stränga beskattningen bidrar
31965: sainvälisesti katsoen voimakkaimman inflaa- sålunda till att Finland på sistone hört till
31966: tion maita. Viimeksi kuluneiden 12 kuukau- de Iänder som haft den starkaste inflationen.
31967: den aikana ovat elinkustannukset englanti- Enligt den engelska tidningen The Economist
31968: laisen The Economist-lehden mukaan nous- har levnadskostnaderna under de 12 senaste
31969: seet Suomessa 11.2 % eli enemmän kuin mis- månaderna i Finland stigit 11.2 % eller mera
31970: sään muussa vertailun kohteena olleessa än i något annat land med vilken jämförelsen
31971: maassa. gjordes.
31972: Käytännössä on valtiontalouden tilaa koe- I praktiken har man försökt förbättra stats-
31973: tettu parantaa pääasiallisesti vain tilapäisten hushållningens tillstånd huvudsakligen bara
31974: veronkorotusten turvin, jotka eivät ole puut.: med hjälp av tillfälliga skatteförhöjningar,
31975: tuneet sairauden perussyyhyn eli liialliseen som inte ingripit i sjukdomens grundorsak,
31976: menokasvuun. Tästä johtuen on nyt jou- d.v.s. den alltför stora utgiftsökningen. På
31977: duttu vaiheeseen, jossa alunperin tilapäisiksi grund härav har vi kommit in i ett skede, där
31978: aiotut lisäverot tai veronkorotukset ovat va- de ursprungligen såsom tillfälliga avsedda
31979: kiintumassa. Odotettavissa on näiden lisäksi tilläggsskatterna och skatteförhöjningarna
31980: uusia, aluksi jälleen vain tilapäisiksi tarkoi- håller på att bli permanenta. Vid sidan om
31981: tettuja veronkorotuksia. dem kan man emotse nya skatteförhöjningar,
31982: vilka också till en början är tänkta såsom
31983: tillfälliga.
31984: Menotalouden karsimista on jatkuvasti väl- Man har fortsättningsvis undvikit att
31985: tetty viittaamalla lähinnä menojen korkeaan minska utgiftshushållningen genom att hän-
31986: lakisidonnaisuuteen, jonka ns. Koskipirtin visa till utgifternas höga lagbundenhet,
31987: tutkimus kuitenkin on osoittanut olevan viiken emellertid såsom den s.k. Koskipirtti-
31988: olennaisesti alempi kuin 85 %. Mutta vaikka utredningen visade är väsentligt mindre än
31989: suoranaisia menosupistuksia ei olisikaan påstådda 85 %. Men även om en direkt
31990: saatu aikaan, olisi menojen kasvua joka ta- nedskärning av utgifterna inte hade åstad-
31991: pauksessa ollut mahdollista voimakkaasti ra- kommits, hade det i varje fall varit möjligt
31992: joittaa tai se jopa kokonaan pysähdyttää, mi- att kraftigt begränsa eller helt hejda utgifts-
31993: käli hallitukset olisivat esityksissään noudat- ökningen om regeringarna i sina proposi-
31994: taneet kireyttä ja pidättyvyyttä. Pääminis- tioner hade iakttagit stramhet och återhåll-
31995: teri Lehto mainitsi eduskunnassa viime tam- samhet. Statsminister Lehto nämnde i sitt
31996: mikuun 8 päivänä pitämässään puheessa, että tal i riksdagen den 8 sistlidna januari, att
31997: hallituksen on harkittava kaikkia ajatelta- regeringen måste överväga alla tänkbara
31998: vissa olevia keinoja menojen supistamiseksi medel för att inskränka utgifterna på de
31999: sellaisissa kohdissa, joissa sillä on siihen toi- punkter, där den har befogenheter därtill,
32000: 3
32001:
32002: mivalta, minkä ohessa hallitus tulisi selvit- samt tillika utreda, huruvida propositioner
32003: tämään, olisiko lakiinsidottujen menojen su- om inskränkningar av de lagstadgade ut-
32004: pistamista esitettävä eduskunnalle. Mitään gifterna borde föreläggas riksdagen . Någon
32005: konkreettista ei näistäkään lupauksista kui- konkret följd har emellertid inte heller dessa
32006: tenkaan ole ollut seurauksena. löften haft.
32007: V erorasituksen nousua ei voida estää, ellei Man kan inte hindra ökningen av skatte-
32008: menotalouden kasvulle saada sulkua. Tätä bördan, om inte en spärr för utgiftsökningen
32009: taustana pitäen allekirjoittaneet kansanedus- fäs till ständ. Mot denna bakgrund fram-
32010: tajat Ilaskivi ja Ehrnrooth esittivät huhti- ställde undertecknade riksdagsmän Ilaskivi
32011: kuun 29 päivänä 1964 valtioneuvoston asian- och Ehrnrooth den 29 sistlidna april ett
32012: omaisen jäsenen vastattavaksi kysymyksen, spörsmål till vederbörande medlem av stats-
32013: jossa tiedustelimme, olisiko hallituksen mie- rådet, vari vi frågade, huruvida enligt rege-
32014: lestä valtiontalouden asemassa tuolloin ta- ringens åsikt någon sådan lättnad ägt rum i
32015: pahtunut sellaista kevenemistä, että se tekisi statshushållningen, att den skulle möjliggöra
32016: mahdolliseksi lisättäväksi suunniteltujen tu- finansiering av de planerade ökade subven-
32017: kipalkkioiden tai muiden menojen rahoitta- tionerna eller andra utgifter utan nya skatte-
32018: misen ilman uusien verojen tai maksujen koe och avgiftsförhöjningar. Finansminister Re-
32019: rotuksia. Valtiovarainministeri Rekolan vas- kola konstaterade i sitt svar bl.a. följande:
32020: tauksessa toukokuun 29 päivänä todettiin ,Med stöd av ovanstäende anför jag såsom
32021: mm. seuraavaa: ,Edellä lausutun perusteella min uppfattning, att i år icke någon sådan
32022: esitän käsityksenäni, että valtiontalouden lättnad ägt rum i statshushållningen, som
32023: asemassa ei tänä vuonna ole tapahtunut sel- skulle möjliggöra för staten att påtaga sig
32024: laista kevenemistä, joka tekisi mahdolliseksi nya väsentliga tilläggsutgifter ... " Trots
32025: uusien olennaisten lisämenojen ottamisen detta och statsminister Lehtos ovan relate-
32026: valtiolle ... " Tästä sekä edellä selostetusta rade yttrande är utgiftsökningen enligt 1965
32027: pääministeri Lehdon lausunnosta huolimatta ärs budgetproposition rekordstor. Rege-
32028: budjettiesitys vuodelle 1965 sisältää nyt en- ringens åtgärder stämmer därför inte överens
32029: nätyssuuren ehdotetun menojen kasvun. Hal- med vad den tidigare meddelat beträffande
32030: lituksen toimenpiteet eivät täten ole sopusoin- kraven på statshushållningens skötsel. Den
32031: nussa sen aikaisemmin ihnoittamien valtion- låter med hjälp av ökad skattetunga och stor
32032: talouden hoidolle asetettavien vaatimusten upplåning statshushållningen fortfarande
32033: kanssa. Se antaa valtiontalouden edelleen svälla betydligt snabbare än t.ex. finansmi-
32034: paisua kohotetun verorasituksen ja korkean nisteriets folkhushållnigsavdelning i den se-
32035: lainanoton avulla oleellisesti nopeammin kuin naste år uppgjorda finansplanen för åren
32036: esim. valtiovarainministeriön kansantalous- 1963-67 angav såsom utrymme för till-
32037: osaston viime vuonna laatimassa finanssi- växten.
32038: suunnitelmassa vuosille 1963--67 osoitetaan
32039: kasvulle olevan varaa.
32040: Siitä huolimatta että valtion vero- ja ve- Trots att statens skatteintäkter och in-
32041: ronluontoiset tulot tämän vuoden alkupuolis- komster av skattenatur under första hälften
32042: kon aikana kasvoivat 15 %: lla, ei tämänkään av innevarande år steg med 15 %, förslår
32043: suuruinen säännöllisten verotulojen kasvu inte ens en ökning av de normala skatte-
32044: riitä turvaamaan valtiontalouden tasapainoa. inkomsterna, som är av denna storleksord-
32045: ning, till att trygga statshushållningens jäm-
32046: vikt.
32047: Myös valtion lainanottoa on viime vuosina Man har även varit tvungen att betydligt
32048: jouduttu huomattavasti lisäämään kuten seu- öka statens upplåning under de senaste åren
32049: raavasta ilmenee: såsom av det följande framgår:
32050: Valtionvelka yht. Ulkomainen
32051: Vuoden lopussa Statsskulden Utländsk Kotim. pitkäaik. Kotim. lyhyaik.
32052: I slutet av år sammanlagt (milj. mk) Inhemsk långfr. Inhemsk. kortfr.
32053: 1961 1678.2 793.8 776.9 107.5
32054: 1962 2 036.2 805.6 942.1 288.5
32055: 1963 2 610.2 965.1 1115.0 530.1
32056: 4
32057:
32058: Valtion lainanotto lisääntyi täten v. 1961-63 Statens upplåning ökade således 1961-63
32059: n. 55 %:lla kotimaisen lyhytaikaisen velan med 55%, den inhemska kortfristiga stats-
32060: viisinkertaistuessa, mistä on ollut seurauk- skulden femfaldigades, med den påföljden
32061: sena kuoletus- ja korkomenojen kasvu huo- att amorteringar och räntor vuxit till en
32062: mattavaksi budjetin menoeräksi. Mutta lai- betydande utgiftspost i budgeten. Men inte
32063: nanoton tehostaminenkaan ei ole johtanut ens effektiveringen av upplåningen har lett
32064: valtiontalouden vakaantumiseen. Ensi vuo- till statshushållningens stabilisering. Nästa
32065: den budjettivajaus tuntuu jälleen kerran års underskott förefaller åter en gång orealis-
32066: epärealistiselta ja on talouspoliittisesti vaa- tiskt och är ur ekonomisk-politisk synpunkt
32067: rallisen suuri. farligt stort.
32068: Viime vuosina on valtiovallankin taholta Under de senaste åren har det även från
32069: usein korostettu, miten ehdottoman tärkeätä statsmaktens sida ofta betonats, hur utom-
32070: on finanssipolitiikan avulla edistää taloudel- ordentligt viktigt det är att med hjälp av
32071: lista kasvua ja samalla säilyttää rahan arvo finanspolitiken främja den ekonomiska väx-
32072: vakaana. On vaikeata välttyä vaikutelmalta, ten och samtidigt bevara penningvärdet sta-
32073: että hallitus, antaessaan eduskunnalle talous- bilt. Det är svårt att undgå intrycket, att
32074: arvioesityksensä vuodelle 1965 ei ole antanut regeringen, då den avlät sin budgetpropo-
32075: ensisijaista arvoa kummallekaan näistä ta- sition för år 1965 till riksdagen, inte gett
32076: voitteista. Kustannusinflaatiolle hallituksen förstarangsvärde åt någotdera av dessa strä-
32077: finanssipolitiikka ei aseta sulkua. Se ei liion vanden. Budgeten sätter inte spärr för
32078: tarjoa minkäänlaista kiihotinta taloudellisen kostnadsinflationen. Den erbjuder inte heller
32079: kasvun ja elintason nousun turvaamisen kan- någon som helst stimulans för folkhushåll-
32080: nalta välttämättömälle kansantaloutemme ra- ningens strukturomvandling, som är nöd-
32081: kennemuutokselle. Yksityisiltä kansalaisilta vändig för tryggandet av den ekonomiska
32082: ja elinkeinoelämältä vaaditut ja vastedes vaa- växten och levnadsstandardens stegring. De
32083: dittavat uhraukset menettävät näin ollen suu- uppoffringar, som krävts och framdeles skall
32084: ren osan siitä kansantaloutta vahvistavasta krävas av de enskilda medborgarna och
32085: vaikutuksesta, mikä niillä voisi ja tulisi olla. näringslivet, förlorar sålunda en stor del
32086: av den för folkhushållningen stärkande
32087: verkan de kunde och borde ha.
32088: Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio- Hänvisande till det ovan anförda fram-
32089: päiväjärjestyksen 37 § : n 1 momentin no- ställer vi med stöd av 37 § 1 mom. riksdags-
32090: jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ordningen följande spörsmål till besvarande
32091: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: av vederbörande medlem av statsrädet:
32092:
32093: Onko Hallitus tietoinen siitä, että Är Regeringen medveten om att
32094: valtiontalouden paisuminen viime vuo- ansvällningen av statshushållningen
32095: den varsinaiseen talousarvioesitykseen med 25 % i jämförelse med fjolårets
32096: verrattuna 25 prosentilla merkitsee ordinarie budgetproposition innebär en
32097: valtion menojen ennätyksellistä ja hil- rekordstor och ohejdad ökning av
32098: litsemätöntä nousua, ja jos on, statsutgifterna, och om sä är fallet,
32099: katsooko Hallitus jatkamansa, radi- anser Regeringen att den finans-
32100: kaaliseen verotaakan lisäämiseen poh- politiska linje den följer, viiken grun-
32101: jautuvan finanssipolittisen suuntauk- dar sig på en radikal ökning av skatte-
32102: sen olevan sopusoinnussa maan talous- bördan, är förenlig med landets eko~
32103: poliittisten tavoitteiden kanssa ja joh- nomisk-politiska mål och leder tili
32104: tavan valtiontalouden tilan vakaut- statshushållningens stabilisering?
32105: tamiseen?
32106: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1964. Helsingfors den 8 september 1964.
32107:
32108: Georg C. Ehrnrooth. Georg C. Ehrnrooth.
32109: Raimo Ilaskivi. Raimo Ilaskivi.
32110: 5
32111:
32112:
32113:
32114:
32115: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32116:
32117: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momentin milj. markkaan eli noin 66 % ja korottavat
32118: nojalla ovat kansanedustajat Ehrnrooth ym. siten olennaisesti tulo- ja menoarvion loppu-
32119: viime syyskuun 8 päivänä esittäneet valtio- summaa. Niin ikään on pääomamenojen
32120: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi osalta huomattava, että työllisyyden yllä-
32121: seuraavan kysymyksen: pitäminen ei ole tänä vuonna ollut mahdol-
32122: lista varsinaiseen menoarvioon merkittyjen
32123: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että määrärahojen turvin. Työllisyysmäärärahoi-
32124: valtiontalouden paisuminen viime vuo- hin on jo keväällä myönnetty lisämenoar-
32125: den varsinaiseen talousarvioesitykseen viossa lisäystä 75 milj. markkaa ja arvioi-
32126: verrattuna 25 prosentilla merkitsee daan, että niihin olisi kuluvana vuonna vielä
32127: valtion menojen ennätyksellistä ja hil- lisämenoarviossa saatava lisäystä 40-50 milj.
32128: litsemätöntä nousua, ja jos on, markkaa. Ensi vuoden menoarvioesityksessä
32129: katsooko Hallitus jatkamansa, radi- on työllisyysmäärärahojen tarve pyritty las-
32130: kaaliseen verotaakan lisäämiseen poh- kemaan niin, että työllisyys voidaan niillä
32131: jautuvan finanssipolittisen suuntauk- hoitaa, kun työllisyystilanteen arvioidaan
32132: sen olevan sopusoinnussa maan talous- ensi vuonna muodostuvan jonkin verran hel-
32133: poliittisten tavoitteiden kanssa ja joh- pommaksi kuin tänä vuonna.
32134: tavan valtiontalouden tilan vakaut- Edellä mainitut laskelmat sisältävät ver-
32135: tamiseen?" tailuja kuluvan vuoden varsinaiseen menoar-
32136: vioon. Tulo- ja menoarvioesityksen liitteenä
32137: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu olevassa taloudellisessa katsauksessa on myös
32138: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän suoritettu arvio lopullisten kassatulojen ja
32139: vastauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: -menojen kehityksestä tänä vuonna ja bud-
32140: Edellisen hallituksen Eduskunnalle anta- jettiesityksen pohjalta ensi vuonna. Tämän
32141: man menoarvioesityksen loppusumma 6 180 arvion mukaan tulisivat valtion tulot ilman
32142: milj. markkaa on 19.4 % suurempi kuin kulu- uusia lainoja kasvamaan kuluvasta vuodesta
32143: van vuoden varsinainen menoarvio. Tämä kahdeksan prosenttia sekä menot valtion ve-
32144: vertailuluku ei kuitenkaan anna oikeata ku- lan kuoletuksia ja indeksihyvityksiä lukuun
32145: vaa valtion menojen kasvusta. Ensiksikiri ottamatta lisääntymään seitsemän prosenttia.
32146: on näet varsinaisten menojen osalta todet- Näitä kasvuprosentteja voitaneen pitää koh-
32147: tava, että kuluvan vuoden varsinaisessa me- tuullisina, eivätkä ne merkitse valtiontalou-
32148: noarviossa oli varauduttu vain kahden pro- den suhteetonta paisumista, koska brutto-
32149: sentin määräiseen palkkojen korotukseen; kansantulon arvon lisäykseksi lasketaan 11 %.
32150: Suurin osa tänä vuonna tapahtuneiden ns. Tulo- ja menoarvioesityksen tasapainoitta-
32151: R-linjan mukaisten palkkojen korotusten ja miseksi antoi edellinen hallitus Eduskun-
32152: niiden seurannaisilmiöiden vaatimista määrä- nalle esityksen, jonka mukaan fyysillisten
32153: rahoista on tämän vuoksi ollut otettava lisä- henkilöiden tulo- ja omaisuusveroasteikot oli-
32154: menoarvioihin. Kaikki virkamiespalkkaus- sivat ensi vuonna korkeammat, kuin mitä
32155: menot ja niihin määrältään sidotut muut me- varsinaiset asteikot tänä vuonna ovat. Tämän
32156: not ovat täten menoarvioesityksessä noin esityksen Hallitus on peruuttanut ja antanut
32157: 14.5% korkeammalla tasolla kuin mihin ne Eduskunnalle uuden esityksen, jonka mukaan
32158: oli merkitty kuluvan vuoden varsinaisessa fyysillisten henkilöiden tulo- ja omaisuus-
32159: menoarviossa. Pääomamenojen puolella on veroasteikot tultaisiin pysyttämään samoina
32160: taas todettava, että valtiovelan kuoletukset kuin tänä vuonna. Tämän lisäksi Hallitus
32161: nousevat kuluvan vuoden varsinaiseen meno- on tehnyt päätökset Arava-korkojen korotuk-
32162: arvioon merkitystä 249 milj. markasta 413 sen peruuttamisesta ja lapsilisien korottami-
32163: 6
32164:
32165: sesta sekä antanut esityksen margariinin hin- Tämän suunnitelman valmistuttua Hallitus
32166: nan korotuksen pienentämisestä. Nämä kaikki antaa sen Eduskunnan valtiovarainvaliokun-
32167: toimenpiteet merkitsevät sitä, että ensi vuo- nan käytettäväksi. Hallitus tulee muissakin
32168: den tulo- ja menoarvion tasapainotus on har- toimenpiteissään pyrkimään valtion menojen
32169: kittava uudestaan. Kun Hallitus katsoo, että supistamiseen ja verorasituksen kasvun eh-
32170: tässä tasapainotuksessa ei voida turvautua käisemiseen. Hallitus katsoo, että valtionta-
32171: uusiin verojen korotuksiin, Hallitus laatii louden tasapainottaminen menojen pysyessä
32172: suunnitelman niistä menojen supistuksista, kohtuullisen suuruisena parhaalla tavalla
32173: jotka sen käsityksen mukaan ensi vuoden edistää maan yleistä taloudellista kasvua ja
32174: tulo- ja menoarvioon on välttämättä tehtävä. siten koko kansantaloutemme etua.
32175: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1964.
32176:
32177: Valtiovarainministeri Esa Kaitila.
32178: 7
32179:
32180:
32181:
32182:
32183: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32184:
32185: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- stat upptagna beloppet 249 milj. mk till 413
32186: gen har riksdagsman Ehrnrooth m.fl. den milj. mk eller med ca 66 % och höjer sålunda
32187: 8 sistlidna september till vederbörande med- i väsentlig grad statförslagets totalsumma.
32188: dem av statsrådet för avgivande av svar För kapitalutgifternas del bör likaså beaktas,
32189: ställt följande spörsmål: att upprätthållandet av sysselsättningen un-
32190: der detta år icke varit möjligt med tillhjälp
32191: "Är Regeringen medveten om att av de anslag, som upptagits i den egentliga
32192: ansvällningen av statshushållningen utgiftsstaten. Till sysselsättningsanslagen be-
32193: med 25 % i jämförelse med fjolårets viljades redan på våren i en tilläggsbudget
32194: ordinarie budgetproposition innebär ett tillskott av 75 milj. mk och man beräknar,
32195: en rekordstor och ohejdad ökning av att man under innevarande år ytterligare
32196: statsutgifterna, och om så är fallet, borde få ett tillskott till dem av 40-50 milj.
32197: anser Regeringen att den finans- mk i tilläggsbudget. I nästa års budgetpropo-
32198: politiska linje den följer, viiken sition har man strävat till att beräkna beho-
32199: grundar sig på en radikal ökning av vet av sysselsättningsanslagen så, att syssel-
32200: skattebördan, är förenlig med landets sättningen skall kunna skötas med dem, då
32201: ekonomisk-politiska mål och leder till man räknar med att sysselsättningsläget un-
32202: statshushållningens stabilisering~" der nästa år skall bli något lättare än under
32203: innevarande år.
32204: Enär det i spörsmålet avsedda ärendet hör Ovannämnda beräkningar innehåller jäm-
32205: till mitt verksamhetsområde som finansmi- förelser med innevarande års egentliga ut-
32206: nister, får jag såsom svar på detsamma vörd- giftsstat. I den till propositionen med förslag
32207: samt anföra följande: till inkomst- och utgiftsstat bifogade ekono-
32208: Slutsumman 6180 milj. mk i den av den miska översikten har även utförts beräkning
32209: föregående regeringen till Riksdagen avlåtna över de slutliga kassainkomsternas och -ut-
32210: budgetpropositionen är 19,4 % större än gifternas utveckling detta år och på basen
32211: innevarande års egentliga utgiftsstat. Detta av budgetpropositionen under nästa år. En-
32212: jämförelsetal ger dock icke någon riktig bild ligt denna beräkning skulle statens inkomster
32213: av ökningen av statens utgifter. Först och utan upptagande av nya lån komma att
32214: främst måste man nämligen beträffande de stiga med åtta procent i jämförelse med
32215: egentliga utgifterna konstatera, att man i innevarande år, samt utgifterna, om man
32216: innevarande års egentliga utgiftsstat räknat bortser från amorteringarna på statsskulden
32217: med en lönestegring av endast två procent. och indexgottgörelserna, att ökas med sju
32218: De anslag, som erfordrats innevarande år på procent. Dessa procentuella ökningar torde
32219: grund av löneförhöjningar i enlighet med kunna anses skäliga och de innebär icke nå-
32220: den s.k. R-linjen och av dem föranledda gon oproportionell ansvällning av statshus-
32221: påföljder, har man fördenskull varit tvungen hållningen enär ökningen av bruttonational-
32222: att observera i tilläggsbudgeter. Alla tjänste- inkomsten beräknas bli 11 %.
32223: mannaavlöningsutgifter och de till beloppen För balansering av budgetpropositionen
32224: för dessa bundna övriga utgifterna är så- avlät den föregående regeringen till Riksda-
32225: lunda i budgetpropositionen på en ca 14,5 % gen en proposition enligt viiken inkomst- och
32226: högre nivå än den, till viiken de observerat~ förmögenhetsskatteskalorna för fysiska per-
32227: i innevarande års egentliga utgiftsstat. För soner nästa år skulle vara högre än de egent-
32228: kapitalutgifternas del åter bör konstateras, liga skalorna för innevarande år. Denna pro-
32229: att amorteringarna på statsskulden stiger position har Regeringen återtagit och till
32230: från det i innevarande års egentliga utgifts- Riksdagen avlåtit en ny proposition enligt
32231: 8
32232:
32233: viiken fysiska personers inkomst- och förmö- uppfattning oundvikligen måste göras 1 m-
32234: genhetsskatteskalor skulle bibehållas sådana komst- och utgiftsstaten för nästa år. Så
32235: de är innevarande år. Därtili har Regeringen snart denna plan är utarbetad, kommer Re-
32236: fattat beslut om att annullera höjningen av geringen att ställa den till Riksdagens stats-
32237: Arava-räntor och höja barnbidragen samt utskotts förfogande. Regeringen kommer
32238: avlåtit proposition med föreslag till en även i sina övriga åtgärder att sträva tili
32239: minskning av förhöjningen av margarinpri- att minska statens utgifter och hindra en
32240: set. Alla dessa åtgärder innebär, att balan- ökning av skattetungan. Regeringen anser,
32241: seringen av inkomst- och utgiftsstaten för att balanseringen av statshushållningen med
32242: nästa år måste omprövas. Enär Regeringen bibehållande av utgifterna inom rimliga
32243: anser, att man vid balanseringen icke kan ty gränser på bästa sätt främjar den allmänna
32244: sig tili nya skatteförhöjningar, utarbetar ekonomiska tillväxten i landet och sålunda
32245: Regeringen en plan angående de minsknin- även hela vår nationalekonomi.
32246: gar av utgifterna, vilka enligt Regeringens
32247: Helsingfors den 9 oktober 1964.
32248:
32249: Finansminister Esa Kaitila..
32250: Kysymys N: o 111.
32251:
32252:
32253:
32254:
32255: Sinisalo ym.: Yleistävien tai muuten harhaanjohtavien vaali-
32256: liittonimitysten käyttämisestä.
32257:
32258:
32259: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
32260:
32261: Uudistettaessa kunnallislakia v. 1963 otet- "Kansanpuolueen, kokoomuksen ja puolus-
32262: tiin siihen selvä määräys, että vaaliliiton tusvoimain henkilökunnan vaaliliitto", Jär-
32263: nimitys ei saa olla merkitykseltään yleistävä venpäässä "Työväen ja keskustan vaali-
32264: tai muuten harhaanjohtava. Antaessaan liitto". Vaaliliittonimien joukossa ovat mm.
32265: eduskunnalle lausunnon tätä koskevasta Hangon, Porvoon ja Pernajan suomalaisten
32266: lainmuutoksesta eduskunnan laki- ja talous- vaaliliitot Sipoossa "Sipoon suomalaiset",
32267: valiokunta totesi, että määräykset sisälly- Hyvinkään maalaiskunnassa "Keskustan
32268: tetään lakiin, "koska on pyrittävä siihen, vaaliliitto" ja useissa kunnissa maatalous-
32269: että vaaliliitot esiintyvät selvin ja asianmu- väen, palkannauttijain, liike- ja yrittäjä-
32270: kaisin tunnuksin". Hallitus mainitsi uuden väen vaaliliittoja.
32271: vaalilakiesityksen perusteluissa, että tällai- Kuten havaitaan sisältyy vaaliliittojen
32272: nen muutos on osoittautunut tarpeelliseksi, nimiin yleistäviä määritelmiä kuten suoma-
32273: koska aikaisemmassa vaalilaissa oli vaali- laiset, palkannauttijat, viran- ja toimenhal-
32274: liittojen nimityksestä säädetty ainoastaan, tijat, yrittäjät jne. Näitä edustavia ehdok-
32275: että keskusvaalilautakunta voi päättää siitä. kaita on po. kunnissa muissakin vaalilii-
32276: Tällaista harkintavaltaa pidettiin tarpeetto- toissa. Puolustusvoimain nimen käyttö vaa-
32277: man suurena, varsinkin kun nimenomaan liliitossa taas rikkoo sopivaisuussäännöksiä
32278: sen perusteella oli varsin yleisesti tullut moneltakin osin.
32279: käyttöön harhauttavia, sopimattomia ja Ylläsanottu osoittaa, että vaikka kun-
32280: yleistäviä vaaliliittojen nimityksiä. nallisvaalilain muutos onkin osittain tuo-
32281: Yleistävien tai muuten harhauttavien vaa- nut parannusta vaaliliittojen nimijärjestel-
32282: liliittonimitysten käyttöön on syyllistynyt mään ja eräissä tapauksissa estänyt har-
32283: erityisesti kokoomuspuolue, mutta myös hauttavien ja yleistävien nimitysten käytön,
32284: eräät muut porvarilliset puolueet. Myös tä- ei lain määräyksiä ole kuitenkaan kaik-
32285: män vuoden kunnallisvaaleihin valmistau- kialla seurattu. Eräät kunnallisvaalilain
32286: duttaessa on näiden puolueiden taholta esi- mukaisten keskusvaalilautakuntien jäsenet
32287: tetty useissa tapauksissa lain nyt selvästi ovat hyväksyneet lain kieltämiä vaaliliitto-
32288: kieltämiä harhauttavia tai muuten yleistä- nimityksiä ja näin toimineet varsin selviä
32289: viä nimityksiä. Useissa tapauksissa keskus- lain määräyksiä vastaan. Heidän avullaan
32290: vaalilautakunnat ovat estäneet tällaisten eräät, lähinnä oikeistopuolueet, aikovat
32291: nimien käytön, kuten laki edellyttää. saavuttaa menestystä vaaleissa yleistävillä
32292: Kaikkialla ei ole kuitenkaan näin mene- ja harhaanjohtavilla vaaliliittonimityksillä.
32293: telty. Tästä johtuen on vaaliliittojen nimeksi Tämän vuoksi ja viitaten valtiopäiväjärjes-
32294: hyväksytty täysin lain vastaisia, kiistatto- tyksen 37 § :n 1 momenttiin esitämme val-
32295: masti yleistäviä ja muutenkin harhaanjoh- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32296: tavia nimityksiä. Esimerkiksi Kouvolan vaksi kysymyksen:
32297: kaupungissa on hyväksytty "Puolueista
32298: riippumaton palkannauttijain sekä viran- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
32299: ja toimenhaltijain vaaliliitto", Haminan on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä estääk-
32300: kaupungissa vaaliliiton nimenä esiintyy seen kunnallisvaalilaissa kiellettyjen
32301: E 705/64
32302: 2
32303:
32304: yleistävien tai muuten harhaanjohta- neet kunnallisten keskusvaalilauta-
32305: vien vaaliliittonimitysten käytön ja kuntien jäsenet asetetaan edesvastuu-
32306: huolehtiakseen siitä, että lain kieltä- seen lainvastaisesta menettelystään '?
32307: miä vaaliliittonimityksiä hyväksy-
32308: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
32309:
32310: Taisto Sinisalo. Paavo Lagerroos.
32311: Antti Kinnunen. Aleksi Kiviaho.
32312: Olavi Kämäräinen. Lyyli Koskinen.
32313: Toivo Niiranen. Kalevi Kilpi.
32314: 3
32315:
32316:
32317:
32318:
32319: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
32320:
32321: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Edessä olevia kunnallisvaaleja varten on
32322: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra eräissä tapauksissa hyväksytty vaaliliitto-
32323: Puhemies, olette 10 päivänä kuluvaa syys- jen nimityksiä, joita voidaan pitää sopi-
32324: kuuta päivätyn kirjeenne N: o 730 ohella mattomina taikka merkitykseltään yleistä-
32325: lähettänyt vasta tta vakseni kansanedustaja västi tai muutoin harhaanjohtavina. Missä
32326: Taisto Sinisalon ynnä muiden jättämän seu- määrin näin on tapahtunut sellaisissa olo-
32327: raavan kysymyksen: suhteissa, että asianomaisten keskusvaali-
32328: lautakunnan jäsenten on katsottava syyl-
32329: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus listyneen virkavirheeseen, on kysymyksessä
32330: on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä estääk- olevan säännöksen tulkinnanvaraisuudesta-
32331: seen kunnallisvaalilaissa kiellettyjen km johtuen nähtävästi vaikeata luotetta-
32332: yleistävien tai muuten harhaanjohta- vasti selvittää. Syytetoimenpiteet eivät tä-
32333: vien vaaliliittonimitysten käytön ja män vuoksi monessakaan tapauksessa ehkä
32334: huolehtiakseen siitä, että lain kieltä- voisi tulla kysymykseen. Mikäli virkavir-
32335: miä vaaliliittonimityksiä hyväksy- hettä koskevia ilmiautoja kuitenkin teh-
32336: neet kunnallisten keskusvaalilauta- dään, ne luonnollisesti tullaan käsittele-
32337: kuntien jäsenet asetetaan edesvastuu- mään säädetyssä järjestyksessä.
32338: seen lainvastaisesta menettelystään ?"
32339: Vaaliliitot tulevat nyt kunnallisvaaleissa
32340: Vastauksena tähän kysymykseen esitän joka tapauksessa esiintymään niillä nimi-
32341: kunnioittaen seuraavaa: tyksillä, mitkä vaaliliitoille on kussakin
32342: Niin kuin kysymyksen perusteluissa tode- kunnassa hyväksytty. Keskusvaalilautakun-
32343: taan, uuden kunnallisvaalilain (7. 4. 1964/ nan tätä koskevaan päätökseen ei voida
32344: 49) 22 § :n 3 momentin säännöksillä vaali- erikseen hakea muutosta. Sellaistenkaan
32345: liiton nimityksestä on pyritty siihen, että vaaliliittojen nimitysten käyttämistä, mitkä
32346: vaaliliitot esiintyisivät selvin ja asianmu- eivät ole kunnallisvaalilain puheena olevan
32347: kaisin tunnuksin, kieltämällä sopimattomat säännöksen mukaisia, ei siis voida estää.
32348: taikka merkitykseltään yleistävästi tai muu- Kysymys siitä, voitaisiinko vaaliliittojen
32349: toin harhaanjohtavat nimitykset. Siitä, voi- nimityksille asetettavista vaatimuksista an-
32350: daanko tätä säännöstä pitää riittävänä, esi- taa tulkintamahdollisuuksille vähemmän si-
32351: tettiin epäilyksiä käsiteltäessä laki- ja ta- jaa suovia säännöksiä ja voitaisiinko epä-
32352: lousvaliokunnassa Hallituksen esitystä pu- asianmukaisten nimitysten käyttäminen
32353: heena olevaksi laiksi. Säännöstä yritettiin pyrkiä ehkäisemään muillakin tavoin esim.
32354: muotoilla täsmällisemmäksi, mutta parem- tekemällä mahdolliseksi muutoksen hake-
32355: paa sanamuotoa sille ei löydetty enempää minen päätökseen, jolla vaaliliittojen nimi-
32356: kuin sellaista oli onnistuttu löytämään siinä tykset on hyväksytty, tulee esille uudistet-
32357: komiteassakaan, joka oli laatinut ehdotuk- taessa kansanedustajien vaaleja koskeva
32358: sen uudeksi kunnallisvaalilaiksi. Asian luon- lainsäädäntö, mitä tarkoittava selvitys par-
32359: teesta johtuen täysin selvää säännöstä siitä haillaan on vireillä. Mikäli tämä havaitaan
32360: ei olekaan mahdollista kirjoittaa. Onko jo- mahdolliseksi, on luonnollista, että kunnal-
32361: kin nimitys sellainen, ettei sitä pitäisi hy- lisvaalilakia vastaavasti muutetaan, jolloin
32362: väksyä syistä, jotka ovat kysymyksessä ole- neljän vuoden päästä pidettävät kunnallis-
32363: van säännöksen perusteena, jää pakosta ai- vaalit voidaan toimittaa tällaisia uusia sään-
32364: nakin jossain määrin harkinnanvaraiseksi, nöksiä soveltaen.
32365: mitä sanontaa säännöksessä sitten käytettäi-
32366: siinkin.
32367: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1964.
32368:
32369: Sisäasiainministeri Niilo Ryhtä.
32370: 4
32371:
32372:
32373:
32374:
32375: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
32376:
32377: I syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bli beroende av prövning, vilken ordalydelse
32378: anger har Ni, Herr Talman, med Eder den som än skulle komma till användning i
32379: 10 innevarande september daterade skrivelse stadgandet.
32380: nr 730 till mig för avgivande av svar sänt För de stundande kommunala valen har
32381: :följande av riksdagsman Taisto Sinisalo i vissa fall godkänts valförbundsbetecknin-
32382: m. fl. ställda spörsmål: gar, vilka måste anses olämpliga eller till
32383: betydelsen alltför allmänna eller eljest
32384: "Vilka åtgärder har Regeringen missvisande. I vilken mån så har skett un-
32385: vidtagit eller ämnar den vidtaga för der sådana förhållanden, att medlemmarna
32386: att förhindra användning av i kom- i respektive centralvalnämnder måste anses
32387: munala vallagen förbju.dna alltför ha gjort sig skyldiga till tjänstefel, är på
32388: allmänna eller eljest missvisande grund av möjligheterna tili tolkning av
32389: valförbundsbeteckningar och för att ifrågavarande stadgande synnerligen svårt
32390: draga försorg om att kommunala att utreda på ett tillförlitligt sätt. Av
32391: centralvalnämnders medlemmar, vilka denna anledning skulle åtalsförfarande
32392: godkänt i lagen förbjudna valför- knappast kunna komma i fråga alltför
32393: bundsbeteckningar, skall ställas till många fall. I den mån angivelser om
32394: ansvar för sitt lagstridiga förfa- tjänstefel dock göres, kommer dessa givet-
32395: rande?" vis att behandlas i stadgad ordning.
32396: Valförbunden kommer i varje fall nu vid
32397: Såsom svar på detta spörsmål får jag de kommunala valen att uppträda under
32398: vördsamt anföra följande: de beteckningar, som i varje kommun god-
32399: Såsom i spörsmålets motivering konsta- känts för valförbunden. I centralvalnämnds
32400: teras, har man genom stadgandena angå- beslut angående dessa kan ändring icke
32401: ende valförbunds beteckning i den nya kom- skilt sökas. Användningen även av sådana
32402: munala vallagens (7. 4. 19'64/49) 22 § 3 valförbundsbeteckningar, vilka icke är
32403: mom. strävat till att valförbunden skulle överesstämmande med den kommunala
32404: uppträda med tydliga och salmnliga känne- vallagens ifrågavarande stadgande, kan
32405: tecken genom att förbjuda olämpliga eller alltså icke förhindras.
32406: till sin betydelse alltför allmänna eller eljest Frågan huruvida angående fordringarna
32407: missvisande beteckningar. Betänkligheter på valförbundsbeteckningar kunde ges
32408: därom, huruvida detta stadgande kan anses stadganden, som skulle lämna mindre rum
32409: vara tillfyllest, framfördes redan i lag- och för tolkningsmöjligheter, och huruvida man
32410: finansutskottet vid behandlingen av Rege- även på annat sätt skulle kunna sträva till
32411: ringens proposition med förslag till sagda att förhindra användning av icke sakenliga
32412: lag. Man försökte ge stagandet en mera beteckningar genom att t. e:x. möjliggöra
32413: e:xakt formulering, men lyckades lika litet ändringssökande i beslut, medelst vilket
32414: som kommitte, som utarbetade förslaget till valförbundens beteckningar godkänts, kom-
32415: den nya kommunala vallagen, finna någon mer före vid revideringen av lagstiftningen
32416: bättre ordalydelse. På grund av sakens angående riksdagsmannaval, varom utred-
32417: natur är det icke heller möjligt att skriva ning som bäst är anhängig. Ifall detta be-
32418: ett fullt tydligt stadgande om detta. Frå- finnes möjligt, är det naturligt, att la:gen
32419: gan huruvida någon beteckning är av sådan om kommunala val ändras på motsvarande
32420: art, att den icke borde godkännas av skäl, sätt, varvid följande kommunala val efter
32421: som ligger till grund för stadgandet i fyra år kan förrättas med tillämpning av
32422: fråga, måste alltid åtminstone i viss mån dylika nya stadganden.
32423: Helsingfors den 18 september 1964.
32424:
32425: Minister för inrikesärendena Niilo Ryhtä.
32426: Kysymys N :o 112.
32427:
32428:
32429:
32430:
32431: Hasu ym.: Maatalouskerhoteknikkojen hyväksymisestä kan-
32432: salaiskoulujen maatilatalouden opettajien valmistus-
32433: seminaariin.
32434:
32435:
32436: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
32437:
32438: Kansalaiskoulun maatilatalouden opettajia taavan tietomäärän. Aikaisemmin opistosta
32439: on valmistettu Hämeenlinnan seminaarissa valmistuneet ovat vanhaan asetukseen noja-
32440: vuodesta 1960 lähtien. Sinne on hyväksytty ten olleet epäpätevinä opettajina kansalais-
32441: oppilaat opetusministeriön antaman asetuk- kouluissa ja sinä aikana suorittaneet vaadit-
32442: sen perusteella. Paimion maatalouskerhoneu- tavissa aineissa keskikoulututkinnon. Kun
32443: vojaopisto on valtion oppilaitos. Se kuuluu opiston oppiaika ja oppimäärä kasvaa sekä
32444: ylemmän asteen maatalousopistojen joukkoon. oppilasaines tasoltaan paranee on paikallaan
32445: Vuoden 1962 alusta on opetusohjelma tar- rinnastaa opisto ja sen oppilaat kaikessa
32446: kistettu ja jatkettu niin, että teoreettinen lisäkoulutuksessa muihin samanasteisiin maa-
32447: oppiaika on 2 vuotta. Opiston tarkoituksena talousopistoihin.
32448: on valmistaa neuvojia lähinnä maatalousker- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
32449: hotyöhön, siis toimimaan nuorison parissa. jestyksen 37 § : n 1 momentin perusteella esi-
32450: Kaikki eivät kuitenkaan ole tilaisuudessa toi- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32451: mimaan maatalouskerhotyön parissa. Sen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32452: vuoksi yhä useammat hakeutuvat muihin am-
32453: matteihin. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32454: Kansalaiskoulujen opettajien kelpoisuu- Paimion maatalouskerhoneuvojaopiston
32455: desta ja valmistuksesta annetun asetuksen opetusohjelma vastaa muiden vastaa-
32456: - n:o 225/1964 - 5 §:ssä määritellään, vien opistojen opetusmäärää ja siellä
32457: ketkä ovat oikeutetut hakeutumaan mainit- lisäksi annetaan perustiedot kasvatus-
32458: tuun opetuslaitokseen. Aikaisempi asetus hy- opissa ja psykologiassa, minkä perus-
32459: väksyi maatalouskerhoteknikot tarvittavan teella maatalouskerhoteknikot tulisivat
32460: lisäoulutuksen ja harjoittelun saaneina ha- ensisijaisesti kysymykseen kansalais-
32461: keutumaan seminaariin. Uudesta asetuksesta koulujen maatilatalouden opettajia
32462: tämä oikeutus puuttuu. valmistettaessa, ja jos on,
32463: Maatalouskerhoneuvojaopiston opetusohjel- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32464: maan sisältyy maatilatalouden linjalla (mies- siin, että asetus muutettaisiin ennal-
32465: puolisille) riittävä määrä teoreettista ja käy- leen ja siinä tulisivat seuraavana oppi-
32466: tännöllistä opetusta. Neuvontaopin yhtey- vuonna myöskin maatalouskerhotekni-
32467: dessä annetaan muista opistoista poiketen kot tasavertaisina agrologien kanssa
32468: myöskin opetusta nuorisokasvatuksessa ja hyväksyttäviksi kansalaiskoulujen maa-
32469: psykologiassa. Maatilatalouden linjalla opis- tilatalouden opettajien valmistussemi-
32470: kelee myöskin sellaisia, jotka ovat suoritta- naariin?
32471: neet keskikoulun tai hankkineet muuten vas-
32472: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
32473:
32474: Heikki Hasu. Veikko Savela.
32475: 2
32476:
32477:
32478:
32479:
32480: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
32481:
32482: Herra Puhemies on kirjelmällä 11 päivältä hoitajia (vain metsätalouden opettajiksi val-
32483: syyskuuta 1964 lähettänyt valtiopäiväjärjes- mistumaan) sekä maatalous- ja metsätieteen
32484: tyksen 37 § : n 1 momentissa mainitussa tarkoi- kandidaatteja, joilla on pääaineenaan kasvin-
32485: tuksessa jäljennöksen edustaja Heikki Hasun viljelystiede, kotieläintiede tai maanviljelys-
32486: ym. Herra Puhemiehelle jättämästä kirjalli- talous.
32487: sesti laaditusta kysymyksestä, jossa asian- Uuden asetuksen mukaan, jonka säännöksiä
32488: omaisen hallituksen jäsenen vastattavaksi esi- järjestettäessä kiinnitettiin huomiota myös
32489: tetään seuraavaa: mainitun väliaikaisen asetuksen voimassa ol-
32490: lessa saatuihin kokemuksiin, ei siis enää kan-
32491: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että sakoulunopettajia, maatalouskerhoteknikkoja
32492: Paimion maatalouskerhoneuvojaopiston eikä puutarhateknikkoja oteta maatilatalou-
32493: opetusohjelma vastaa muiden vastaa- den opettajien valmistukseen, maatalous- ja
32494: vien opistojen opetusmäärää ja siellä metsätieteen kandidaateista voidaan ottaa
32495: lisäksi annetaan perustiedot kasvatus- vain tietyn pääaineen suorittaneita, ja met-
32496: opissa ja psykologiassa, minkä perus- sänhoitajat voivat valmistuksessa saada vain
32497: teella maatalouskerhoteknikot tulisivat rajoitetun kelpoisuuden. Agrologeille, joilta
32498: ensisijaisesti kysymykseen kansalais- pääsyvaatimuksena edellytetään myös keski-
32499: koulujen maatilatalouden opettajia koulun tutkinto, on järjestetty kaksi vuotta
32500: valmistettaessa, ja jos on, kestävä valmistus Hämeenlinnan seminaariin
32501: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- sekä agronomeille, maatalous- ja metsätieteen
32502: siin, että asetus muutettaisiin ennal- kandidaateille ja metsänhoitajille yhden vuo-
32503: leen ja siinä tulisivat seuraavana oppi- den pituinen valmistus Jyväskylän kasvatus-
32504: vuonna myöskin maatalouskerhotekni- opilliseen korkeakouluun.
32505: kot tasavertaisina agrologien kanssa
32506: hyväksyttäviksi kansalaiskoulujen maa- Seminaarissa ja korkeakoulussa järjestetyn
32507: tilatalouden opettajien valmistussemi- maatilatalouden opettajien valmistuksen op-
32508: naariin?" pimääriin sisältyy pääasiassa yleispedagogista
32509: ja ammattiaineiden opettamiseen valmenta-
32510: Vastauksena tähän kysymykseen saan kun- vaa koulutusta. Agrologeille on järjestetty
32511: nioittaen esittää seuraavaa: myös yleissivistäviä opintoja, kuten esimer-
32512: Kansalaiskoulun opettajan tutkinnon väli- kiksi äidinkielen, vieraan kielen, suullisen
32513: aikaisesta järjestämisestä 27 päivänä helmi- esityksen ja yhteiskunnallisten aineiden opis-
32514: kuuta 1959 annetun asetuksen (n: o 104/59) kelua. Varsinaista maatalouden ammatti-
32515: mukaan kansalaiskoulun maatilatalouden koulutusta ei tähän valmistukseen enää voida
32516: opettajiksi valmistumaan voitiin ottaa: kansa- sisällyttää. Sen vuoksi on edellytettävä,
32517: koulunopettajia, agrologeja, maatalouskerho- että koulutukseen otettavilla on sitä jo riit-
32518: teknikkoja, puutarhateknikkoja sekä asian- tävästi ennestään. On katsottu, että vain
32519: omaisella alalla yliopistollisen loppututkinnon tietyt maatalousalan yliopistolliset lopputut-
32520: suorittaneita eli agronomeja, metsänhoitajia kinnot sekä maamiesopiston ja pienviljelys-
32521: sekä maatalous- ja metsätieteen kandidaat- neuvojaopiston loppututkinnot tarjoavat riit-
32522: teja. tävän ammattiopintopohjan. Sen sijaan mui-
32523: Kansalaiskoulunopettajien kelpoisuudesta den maatalouden ammattiopistojen, kuten
32524: ja valmistuksesta 30 päivänä huhtikuuta maanviljelijäopiston, maatalouskerhoneuvoja-
32525: 1964 annetun uuden asetuksen (n:o 225/64) opiston, karjatalousopiston, puutarhaopiston
32526: mukaan puheena olevaan valmistukseen voi- ja maitotalousopiston ei ole katsottu täyttä-
32527: daan ottaa: agrologeja, agronomeja, metsän- vän tätä vaatimusta.
32528: 3
32529:
32530: Mitä erityisesti tulee agroiogien ja maa- sisältyy myös jonkun verran psykologian ja
32531: talouskerhoteknikkojen vertailuun, on todet- kasvatusopin perustietoja, joista eduskunta-
32532: tava, että maamiesopiston ja pienviljelys- kyselyssäkin mainitaan, opetetaan kerho-
32533: neuvojaopiston, joissa laitoksissa agrologit neuvojaopistossa laajempana kuin toisissa
32534: valmistuvat, oppijaksot ovat 29 kuukauden opistoissa. Tällä erolla ei kuitenkaan ole
32535: pituiset, kun ne taas kerhoneuvojaopistossa merkitystä kansalaiskoulun opettajain valmis-
32536: ovat 24 kuukauden pituiset. Kaikkiin näihin tuksen kannalta, joka, kuten jo mainittiin,
32537: vaaditaan esikoulutuksena yksivuotisen maa- agrologien osalta kestää kaksi lukuvuotta ja
32538: talouskoulun oppijakson suorittaminen, mutta johon näitä asioita sisältyy monin kerroin
32539: kerhoneuvojaopistoon pyrittäessä tähän kel- enemmän.
32540: paa maatalouskoulun sijasta myös emäntä- Edellä esitetyn perusteella on katsottava,
32541: koulu, kotitalouskoulu tai sellainen keski- että agrologin koulutus nykyisin on selvästi
32542: koulu, jonka oppimäärään sisältyy maatalou- tarkoituksenmukaisempi kansalaiskoulun maa-
32543: dellisia aineita. Maamiesopistoon tai pien- tilatalouden opettajan pohjakoulutukseksi
32544: viljelysneuvojaopistoon pyrittäessä tulee ky- kuin maatalouskerhoteknikon. Eroa tässä
32545: symykseen vain jokin edellä mainittu var- suhteessa lisää vielä se, että maamiesopisto ja
32546: sinainen maatalouskoulu, minkä lisäksi nii- pienviljelysneuvojaopisto voivat valita oppi-
32547: hin pyrittäessä vaaditaan yhden vuoden pitui- laansa suuremmasta hakijamäärästä ja että
32548: nen valvonnan alaisena suoritettu maatalous- niiden oppilaista on suurempi osa keskikou-
32549: harjoittelu. lun käyneitä. Säännösten muuttaminen kyse-
32550: Vaadittu esikoulutus mukaan lukien maa- lyssä tarkoitetulla tavalla merkitsisi opetta-
32551: talouskerhoteknikon koulutusaika siis on 3 jien koulutustason alentamista eikä se siten
32552: vuotta ja agrologin 4llz vuotta eli 1% vuotta olisi sopusoinnussa esimerkiksi sen pyrki-
32553: pitempi. Opistojen opetussuunnitelmien eri- myksen kanssa, että kansalaiskouluille ja
32554: laisuudesta johtuu, että ero maatalouden kunnallisille keskikouluille on peruskoulutuk-
32555: ammattikoulutuksessa on suhteellisesti suu- sen ja jatkokoulutuksen avulla valmistettava
32556: rempikin. Kerhoneuvojaopiston opetussuunni- yhteisiä opettajia, josta mm. Eduskunta on
32557: telmaa ei ole samassa määrin keskitetty maa- hiljattain lausunut toivomuksen. Mikäli maa-
32558: talouden ammattikysymyksiin, vaan se sisäl- talouskerhoteknikon koulutusta kehitetään
32559: tää myös paljon muuta, mikä onkin opiston agrologin koulutusta vastaavaksi, voitaneen
32560: varsinaisen tehtävän kannalta tarkoituksen- asia ottaa uudelleen harkittavaksi.
32561: mukaista. Esimerkiksi neuvontaoppi, johon
32562: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1964.
32563:
32564:
32565: Opetusministeri Jussi Saukkonen.
32566: 4
32567:
32568:
32569:
32570:
32571: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
32572:
32573: Med en skrivelse av den 11 september 1964 ning till lärare i skogshushållning) samt agro-
32574: har Ni, Herr Talman, i det syfte som nämnes nomie- och forstkandidater, med växtodlings-
32575: i 37 § 1 mom. riksdagsordningen översänt lära, husdjurslära eller lantbruksekonomi som
32576: avskrift av ett av riksdagsman Heikki Hasu huvudämne.
32577: m.fl. tili Eder ingivet, skriftligen avfattat Enligt den nya förordningen, vid vars
32578: sjörsmål, vari vederbörande medlem av rege- stiftande man beaktade även de erfaren-
32579: ringen förelägges följande frågor till be- heter, som vunnits under den tid nämnda
32580: svarande: temporära förordning var i kraft, antages
32581: alltså inte längre folkskollärare, lantbruks-
32582: ,Är Regeringen medveten om att klubbtekniker och trädgårdstekniker för ut-
32583: undervisningsprogrammet vid lant- bildning till lärare i lägenhetshushållning.
32584: bruksklubbledarinstitutet i Pemar Agronomie- och forstkandidater kan antagas
32585: motsvarar andra liknande instituts endast i den mån de har avlagt examen i
32586: och att där dessutom meddelas ele- vissa speciella huvudämnen, och forstmästare
32587: mentarundervisning i pedagogik och kan utbildas endast för en viss begränsad
32588: psykologi, på grund varav lantbruks- kompetens. För agrologerna, av vilka såsom
32589: klubbteknikerna i främsta rummet inträdesfordran förutsättes även mellanskol-
32590: skulle komma i fråga vid utbildningen examen, har anordnats en utbildning på två
32591: av lärare i lägenhetshushållning vid år vid seminariet i Tavastehus och för agro-
32592: medborgarskola, och om så är, nomer, agronomie- och forstkandidater samt
32593: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder forstmästare en ettårig utbildning vid peda-
32594: i syfte att återge förordningen dess gogiska högskolan i Jyväskylä.
32595: tidigare lydelse, så att lantbruks-
32596: klubbteknikerna nästa läsår, Jam- I den kurs för utbildning av lärare i lägen-
32597: ställda med agrologerna, kan bli an- hetshushållning, som anordnas vid seminarier
32598: tagna tili seminarierna för utbildning och högskolor, ingår huvudsakligen allmän-
32599: av lärare i lägenhetshushållning vid pedagogisk utbildning och utbildning, som
32600: medborgarskola?" gäller undervisningen i yrkesämnen. För
32601: agrologer har även anordnats allmänbildande
32602: Såsom svar på detta spörsmål får jag studier, såsom t.ex. i modersmålet, främ-
32603: vördsamt anföra följande: mande språk, muntlig framställning och sam-
32604: Enligt förordningen den 27 februari 1959 hällsämnen. Någon egentlig agrikulturell
32605: om temporär anordning av examen för lärare yrkesundervisning kan inte längre fås in i
32606: vid medborgarskola (104/59) kunde för ut- denna utbildning. Fördenskull måste man
32607: bildning till lärare i lägenhetshushållning vid utgå ifrån att de, som antages för denna ut-
32608: medborgarskola antagas folkskollärare, agro- bildning, redan har tillräcklig fackutbild-
32609: loger, instruktörer för lantbruksklubbar, ning. Det har ansetts, att endast vissa aka-
32610: trädgårdstekniker samt personer med aka- demiska slutexamina i det agrikulturella
32611: demisk slutexamen på vederbörande område, facket samt slutexamina vid lantmanna-
32612: dvs. agronomer, forstmästare och agronomie- institut och småbrukskonsulentinstitut utgör
32613: och forstkandidater. en tillräcklig facklig studiegrund. Däremot
32614: Enligt den nya förordningen av den 30 har de övriga agrikulturella fackinstituten,
32615: april 1964 om medborgarskollärares kom- såsom lantbruksinstituten, lantbruksklubb-
32616: petens och utbildning (225/64) kan för ifrå·· ledarinstituten, kreaturshushållningsinstitu-
32617: gavarande utbildning antagas agrologer, ten, trädgårdsinstituten och mjölkhushåll-
32618: agronomer, forstmästare (endast för utbild- ningsinstituten, icke ansetts fylla detta krav.
32619: 5
32620:
32621: Vad särskilt beträffar jämförelsen mellan omnämnes i riksdagsspörsmålet, behandlas
32622: agrologer och lantbruksklubbtekniker kan vidlyftigare i klubbledarinstituten än i andra
32623: man konstatera, att lantmannainstituten och institut. Denna skillnad är dock icke av bety-
32624: småbrukskonsulentinstituten, vilka utbildar delse för utbildningen av lärare för med-
32625: agrologer, har kurser på 29 månader, medan borgarskolan, vilken, såsom redan nämnts, i
32626: klubbledarinstitutens kurser varar 24 må- fråga om agrologer varar två läsår och i
32627: nader. För alla dessa fordras som förutbild- viiken dessa angelägenheter behandlas långt
32628: ning avlagd kurs vid ettårig lantbruksskola, mera ingående.
32629: men denna kan i fråga om klubbledar- På grund av det ovan anförda bör det
32630: instituten ersättas med husmodersskola, skola anses, att agrologutbildningen för närvarande
32631: för huslig ekonomi eller sådan mellanskola, är avgjort mera lämplig som grund för ut-
32632: i vars kurs ingår lantbruksämnen. För bildningen av lärare i lägenhetshushållning
32633: inträde i lantmannainstitut eller småbruks- vid medborgarskola än lantbruksklubbtekni-
32634: konsulentinstitut fordras däremot någon av kerexamen. Skillnaden mellan dessa examina
32635: förenämnda egentliga lantbruksskolor och förstoras ytterligare av att lantmannainsti-
32636: därjämte under tillsyn genomgången ett års tuten och småbrukskonsulentinstituten kan
32637: lantbrukspraktik. välja sina elever bland en större skara
32638: Den obligatoriska förutbildningen medräk- sökande och att en stor del av deras elever
32639: nad är sålunda utbildningstiden för lant- har genomgått mellanskolan. En ändring av
32640: bruksklubbtekniker 3 år och för agrologer stadgandena på det sätt spörsmålet avser
32641: 4 lf2 år eller 1 Y2 år längre. Olikheten i skulle innebära en sänkning av lärarutbild-
32642: institutens undervisningsplaner har tili följd, ningsnivån, och detta skulle icke stå i över-
32643: att skillnaden i fråga om den agrikulturella ensstämmelse med t.ex. strävan att genom
32644: yrkesutbildningen är proportionellt ännu elementarutbildning och fortbildning utbilda
32645: större. Undervisningsplanen vid klubbledar- gemensamma lärare för medborgarskolan och
32646: instituten är inte i samma grad koncentrerad den kommunala mellanskolan, varom bl.a.
32647: till agrikulturella fackfrågor, utan innefattar Riksdagen nyligen hemställt. Om lantbruks-
32648: mycket annat, vilket är ändamålsenligt med klubbteknikerutbildningen omlägges så, att
32649: tanke på institutets egentliga uppgift. T.ex. den motsvarar agrologutbildningen, torde
32650: instruktionsläran, som i någon mån omfattar saken kunna upptas tili förnyad prövning.
32651: psykologins och pedagogikens grunder, vilka
32652: Helsingfors den 7 oktober 1964.
32653:
32654:
32655: Undervisningsminister Jussi Saukkonen.
32656:
32657:
32658:
32659:
32660: E 782/64
32661: Spörsmål N:o 113.
32662:
32663:
32664:
32665:
32666: Teir m. fl.: Om televisering av idrottsevenemang.
32667:
32668:
32669: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
32670:
32671: Vårt folk är ett duktigt idrottsfolk och las, för att den oskyldiga allmänheren icke
32672: intresset för idrott och övrig fysisk fostran skall bli lidande av detta onaturliga och oför-
32673: är stort inom alla samhällsklasser. Detta svarliga tillstånd. De grälande parterna bör
32674: gäller särskilt idrottsevenemang i internatio- vardera inse sitt ansvar och sin skyldighet
32675: nella sammanhang såsom landskamper, mäs- mot den idrottsintresserade allmänheten och
32676: terskapstävlingar och olympiska spel. All- mot innehavarna av TV-apparater.
32677: mänheten vill på ett eller annat sätt följa Ett omtyckt och underhållande inslag i
32678: med dylika evenemang. Sedan televisions- TV-programmen är just större idrottstäv-
32679: nätet utvidgats har allmänheten beretts all- lingar.
32680: deles nya möjligheter i detta avseende. Med hänvisning tili ovanstående och åbero-
32681: Dessa möjligheter har dock, otroligt nog, pande 37 § 1 momentet i riksdagsordningen,
32682: kringskurits pä grund av meningsskiljaktig- framställes följande spörsmål tili veder-
32683: heter mellan ledningen för Finlands Tele- börande medlem i statsrådet:
32684: vision och ledningen för vår idrott. Utan
32685: att gå in på orsakerna till detta gräl, kan Har Regeringen följt med det lång-
32686: den idrottsintresserade allmänheten icke för- variga gräl, som råder mellan led-
32687: stå eller godkänna, att den skall bli lidande ningen för Finlands Television, som
32688: på ett dylikt förhållande. Ett dylikt saker- underlyder vår rundradio, och led-
32689: nas tillstånd kan icke få fortsätta. ningen för vår idrott och som omöjlig-
32690: TV-tittarna vill gärna följa med dylika gjort televisionering av stora och för
32691: tävlingar för att se huru vårt lands represen- oss viktiga idrottsevenemang, och om
32692: tanter klarar sig. lVIånga tävlingar har gått detta är fallet,
32693: TV-tittarnas näsa förbi och det abnorma till- vad har Regeringen gjort eller vad
32694: ständet fortsätter. En verklig skandal för ämnar den göra för att återkalla par-
32695: vårt land utgjorde landskampen för damer terna till ordningen och för att TV-
32696: i Köpenhamn senaste sommar då vårt lands- tittarna skall beredas tillfälle att kon-
32697: lag vägrades ställa upp på grund av TV- tinuerligt följa med dylika idrotts-
32698: grälet. Ordningen borde omedelbart återstäl- evenemang i Finlands Television~
32699: Helsingfors den 10 september 1964.
32700:
32701: Grels Teir. Per Lauren.
32702: Carl Olof Tallgren. Elis Andersson.
32703:
32704:
32705:
32706:
32707: E 783/64
32708: 2
32709:
32710: Kysymylil N: o 113. Suomennos.
32711:
32712:
32713:
32714:
32715: Teir ym.: Urheilutapahtumien televisioinnista.
32716:
32717:
32718: E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e ll e.
32719:
32720: Kansamme on kelpo urheilukansaa ja kiin- lisi välittömästi palauttaa, jottei syytön
32721: nostus urheiluun ja muuhun fyysiseen kasva- yleisö joutuisi kärsimään tästä luonnotto-
32722: tukseen on kaikissa yhteiskuntaluokissa suuri. masta ja anteeksiantamattomasta tilanteesta.
32723: Näin on erityisesti kansainvälisten urheilu- Riitelevien osapuolten on kummankin oival-
32724: tapahtumien kuten maaotteluiden, mestaruus- lettava vastuunsa ja velvollisuutensa urhei-
32725: kilpailujen ja olympialaisten ollessa kysymyk- lusta kiinnostunutta yleisöä 'ja TV-vastaan-
32726: sessä. Yleisö haluaa tavalla tai toisella seu- ottimien omistajia kohtaan.
32727: rata sellaisia tapahtumia. Televisioverkon TV-ohjelmien suosittu ja virkistävä lisä on
32728: laajennuttua yleisölle tarjoutuu tässä suh- juuri suurissa urheilukilpailuissa.
32729: teessa aivan uusia mahdollisuuksia. Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
32730: Suomen •relevision johdon ja urheilumme jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
32731: johdon väliset mielipide-eroavaisuudet ovat tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32732: vaikuttaneet- niin uskomatonta kuin se on- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32733: kin - näitä mahdollisuuksia rajoittavasti.
32734: Kajoamatta tämän riidan syihin ei urheilusta Onko Hallitus seurannut sitä pitkä-
32735: kiinnostunut yleisö voi ymmärtää tai hyväk- aikaista riitaa, joka vallitsee yleis-
32736: syä, että se joutuu kärsimään sanotunlaisista radiomme alaisen Suomen Television
32737: seikoista. Sellainen asiain tila ei saa jatkua. johdon ja urheilumme johdon välillä
32738: TV-katsojat haluavat mielellään seurata ja joka on estänyt suurten ja meille
32739: sanotunlaisia kilpailuja nähdäkseen kuinka tärkeiden urheilutapahtumien televi-
32740: maamme edustajat selviytyvät. Monet kilpai- sioinnin, ja jos niin on,
32741: lut ovat menneet TV-katsojilta sivu silmien mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
32742: ja tämä epänormaali tila jatkuu. Todellisen tehdä palauttaakseen osapuolet järjes-
32743: skandaalin maallemme aiheutti naisten maa- tykseen jotta TV-katsojille suotaisiin
32744: ottelu Kööpenhaminassa viime kesänä, kun tilaisuus jatkuvasti seurata sanotunlai-
32745: maajoukkueeltamme evättiin osallistuminen sia urheilutapahtumia Suomen Televi-
32746: kilpailuun TV-riidan johdosta. Järjestys tu- siossa?
32747: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
32748:
32749: Grels Teir. Per Lauren.
32750: Carl Olof Tallgren. Elis Andersson.
32751: 3
32752:
32753:
32754:
32755:
32756: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32757:
32758: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- saatu aikaan. Pääasiallinen erimielisyys kos-
32759: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra kee rahakorvauksien määrää.
32760: Puhemies, olette kirjeellänne 11 päivältä Suomen Urheiluliitto on ilmoittanut, että
32761: syyskuuta 1964, n: o 738, lähettänyt valtio- maksaneiden katselijoiden määrät kuudessa
32762: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi viimeisessä Suomi-Ruotsi maaottelussa ovat
32763: kansanedustaja Grels Teir'in ym. tekemän olleet 84 598 ja 92 056 välissä lukuunotta-
32764: seuraavan sisältöisen kysymyksen: matta vuotta 1962, jolloin ottelu televisioitiin
32765: ja jolloin katselijoiden määrä oli 63177.
32766: ,Onko Hallitus seurannut sitä pitkä- Tämän mukaisesti olisi siis televisiointi vä-
32767: aikaista riitaa, joka vallitsee yleis- hentänyt katselijoiden määrää noin kolman-
32768: radiomme alaisen Suomen Television neksella. Kun kilpailutulot edustavat yli
32769: johdon ja urheilumme johdon välillä 80 % tuloista, on Urheiluliitto katsonut, että
32770: ja joka on estänyt suurten ja meille televisioinnin sille aiheuttama vahinko on
32771: tärkeiden urheilutapahtumien televi- täydellisenä korvattava.
32772: sioinnin, ja jos niin on, Oy Yleisradio Ab puolestaan on esimerk-
32773: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo kinä maininnut tämän vuoden Kalevan kisat,
32774: tehdä palauttaakseen osapuolet järjes- joista Urheiluliitto vaati 60 000 markkaa sekä
32775: tykseen jotta TV-katsojille suotaisiin lisäksi sellaista ehtoa, että katselualue rajoi-
32776: tilaisuus jatkuvasti seurata sanotunlai- tettaisiin siten, ettei kisoja lähetettäisi linjan
32777: sia urheilutapahtumia Suomen Televi- Vaasa-Pihtipudas pohjoispuolelle. Kun yh-
32778: siossa?" tiön taholta ilmoitettiin, ettei katselualueen
32779: rajoittaminen sovi niihin tasa-arvoisuuden
32780: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- periaatteisiin, joita jokaista katseluluvan lu-
32781: taen seuraavaa: nastanutta kohtaan on sovellettava, nosti Ur-
32782: Oy Yleisradio Ab: llä on tällä hetkellä voi- heiluliitto korvausvaatimuksensa kaksinker-
32783: massa useampivuotiset sopimukset Suomen taiseksi eli 120 000 markkaan, mitä yhtiö puo-
32784: Uimaliiton ja Suomen Palloliiton kanssa, lestaan piti kohtuuttomana.
32785: minkä lisäksi erillisiä sopimuksia on tehty Kuten edellä esitetyistä esimerkeistä havai-
32786: Hiihtoliiton, Koripalloliiton, Jääkiekkoliiton, taan, poikkeavat kummankin osapuolen käsi-
32787: Voimisteluliiton, Tennisliiton ja Ratsastajalii- tykset vielä suuresti toisistaan. Lisäksi sekä
32788: ton kanssa. Kun vielä talviurheilun osalta Oy Yleisradio Ab:llä että Suomen Urheilu-
32789: otetaan huomioon ulkomailta välitetyt ohjel- liitolla on asiassa itsenäinen päätösvalta,
32790: mat, kuten Innsbruckin talviolympialaiset, mistä johtuu, että vain molemminpuolisella
32791: kaunoluistelun MM- ja EM-kilpailut sekä sopimuksella on asia järjestettävissä. Halli-
32792: pari kansainvälistä mäenlaskukilpailua, on to- tus edelleen seuraa tilanteen kehitystä ja sen
32793: dettava, että myönteistä kehitystä on kuluvan tarkoituksena on Tokion olympialaisten jäl-
32794: vuoden aikana tapahtunut. Yleisurheilutilai- keen kutsua osapuolet neuvotteluun, jotta
32795: suuksien televisiointia ei kuitenkaan ole vielä sopimus saataisiin aikaan.
32796: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1964.
32797:
32798:
32799: Ministeri Esa Timonen.
32800: 4
32801:
32802:
32803:
32804:
32805: Till Riksdagens Herr Talman.
32806:
32807: Med Eder skrivelse nr 738 av den 11 Finlands Idrottsförbund har meddelat, att
32808: september 1964 har Ni, Herr Talman, i det antalet betalande åskådare vid de sex senaste
32809: syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger, landskamperna Finland- Sverige varierat
32810: tillställt vederbörande medlem av statsrådet mellan 84 598 och 92 056 med undantag av
32811: följande av riksdagsman Grels Teir m. fl. för år 1962, då tävlingarna televisionerades och
32812: avgivande av svar ställda spörsmål: åskådarantalet var 63 177. Enligt detta skulle
32813: alltså televisioneringen ha minskat åskådar-
32814: , Har Regeringen följt med det lång- antalet med ca en tredjedel. Då inkomsterna
32815: variga gräl, som råder mellan led- av tävlingarna utgör över 80 % av de totala
32816: ningen för Finlands Television, som inkomsterna, har Idrottsförbundet ansett, att
32817: underlyder vår rundradio, och led- den förlust, som föranledes förbundet på
32818: ningen för vår idrott och som omöjlig- grund av televisioneringen, bör ersättas i sin
32819: gjort televisionering av stora och för helhet.
32820: oss viktiga idrottsevenemang, och om
32821: detta är fallet, Oy Yleisradio Ab å sin sida har såsom
32822: vad har Regeringen gjort eller vad exempel anfört årets Kalevan Kisat be-
32823: ämnar den göra för att återkalla par- nämnda tävlingar för vilka Idrottsförbun-
32824: terna tili ordningen och för att TV- det fordrade 60 000 mk samt därtili en sådan
32825: tittarna skall beredas tillfälle att kon- klausul, att tittområdet skulle begränsas på
32826: tinuerligt följa med dylika idrotts- sådant sätt, att sändningen får tävlingarna
32827: evenemang i Finlands Television?" icke skulle utsträckas norrom linjen Vasa-
32828: Pihtipudas. Då man från bolagets sida
32829: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt framhöll, att en begränsning av tittområdet
32830: anföra följande: icke var i överensstämmelse med de jämlik-
32831: Oy Yleisradio Ab har för närvarande un- hetsprinciper som bör tillämpas på alla, som
32832: der flere år gällande avtal med Suomen löst TV-licens, höjde Idrottsförbundet sina
32833: Uimaliitto (Finlands Simförbund) och Fin- ersättningsanspråk till det dubbla eller till
32834: lands Bollförbund, vartill separata avta1 slu- 120 000 mk, vilket bolaget åter fann oskäligt.
32835: tits med Skidförbundet, Korgbollsförbundet, Såsom av de ovan anförda exemplen fram-
32836: Ishockeyförbundet, Gymnastikförbundet, Ten- går, skiljer sig de båda parternas uppfatt-
32837: nisförbundet och Ryttarförbundet. Då där- ningar alltjämt i avsevärd grad från var-
32838: till för vintersportens vidkommande beaktas andra.
32839: de program, som förmedlats från utlandet, Därtill har såväl Oy Yleisradio Ab som
32840: såsom vinterolympiaden i Innsbruck, VM- Finlands Idrottsförbund självständig bestäm-
32841: och EM-tävlingarna i konståkning samt ett manderätt i frågan, varav följer, att saken
32842: par internationella backåkningstävlingar, bör kan ordnas endast genom ömsesidig överens-
32843: det konstateras, att utvecklingen under inne- kommelse. Regeringen följer fortsättningsvis
32844: varande år har gått i en positiv riktning. situationens utveckling och har för avsikt
32845: Televisionering av evenemang i allmän idrott att efter olympiaden i Tokio sammankalla
32846: har dock ännu icke fåtts till stånd. De hu- parterna tili överläggning så att ett avtal
32847: vudsakliga meningsskiljaktigheterna gäller skulle fås till stånd.
32848: penningersättningarnas belopp.
32849: Helsingfors den 10 oktober 1964.
32850:
32851: Minister Esa Timonen.
32852: Spörsm.ål N:o 114.
32853:
32854:
32855:
32856:
32857: Ehrnrooth: Om avlåtande av proposition med förslag tililag
32858: om ändring av folkpensionslagen.
32859:
32860:
32861: T i ll R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
32862:
32863: Med anledning av en skrivelse som under- propositionsförslag i ärendet förberetts i
32864: tooknad inlämnade tili riksdagens justitie- socialministeriet, uttalade i sitt den 13 decen:t-
32865: ombudsman angående folkpensionsanstaltens ber 1963 daterade. betänkande, att det för-
32866: tolkning av stadgandet i 30 § 1 mom. folk- utsatte, att den åsyftade propositionen oför~
32867: pensionslagen om grunderna för beräknandet dröjligen avlåtes tili riksdagen. Riksdagen
32868: av pensionstagares årsinkomst, konstaterade godkände enhälligt utskottets betänkande.
32869: justitieombudsmannens suppleant i sin den Någon regeringsproposition har fortfarande
32870: 5 oktober 1962 daterade resolution, att man icke avlåtits om ändring av folkpensions-
32871: i fråga om den i skrivelsen berörda bostads- lagens ovannämnda stadgande. Då frågan
32872: förmånen med fog kan komma tili varandra är av betydande intresse för talrika pensions-
32873: motsatta tollmingar. På grund härav och då tagare och riksdagen redan för nio månader
32874: justitieombudsmannens suppleant ansåg sagda sedan uttalat, att den förutsätter att rege-
32875: möjlighet till skiljaktiga tolkningar vara ett ringen ofördröjligen avlåter proposition i
32876: sådant missförhållande, att det borde avhjäl- ärendet, har det väckt förtrytelse att fort-
32877: pas i lagstiftningsväg, bringade han genom farande ingenting hänt.
32878: en samma dag avsänd skrivelse tolknings- Hänvisande till det ovan anförda fram-
32879: divergensen tili socialministeriets kännedom ställer jag med stöd av 37 § 1 mom. riksdags-
32880: i och för vederbörliga åtgärder. ordningen följande spörsmål tili besvarande
32881: Då grundlagsutskottet senaste år behand- av vederbörande medlem av statsrådet:
32882: lade riksdagens justitieombudsmans berättelse
32883: över sin verksamhet under år 1962, fäste det När ämnar Regeringen avlåta pro-
32884: uppmärksamhet bl. a. vid den möjlighet till position till Riksdagen med förslag
32885: divergerande tolkningar av ovan nämnda till lag om ändring av folkpensions-
32886: stadgande i folkpensionslagen som justitie- lagen sålunda, att den förmån pen-
32887: ombudsmannens suppleant påtalat för social- sionstagare har av egen bostad :inte
32888: ministeriet. Utskottet, som erfarit att ett minskar pensionens stöddel?
32889: Helsingfors den 15 september 1964.
32890:
32891: Georg C.. Ehrnrooth.
32892:
32893:
32894:
32895:
32896: E 808/64
32897: 2
32898:
32899: Kysymys N: o 114. Suomennos.
32900:
32901:
32902:
32903:
32904: Ehrnrooth: Esityksen antamisesta laiksi kansaneläkelain
32905: muuttamisesta.
32906:
32907:
32908: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
32909:
32910: Eduskunnan oikeusasiamiehen varamies to- valmistettu asiaa koskeva esitysehdotus, lau-
32911: resi 5 päivänä lokakuuta 1962 päivätyssä sui 13 päivänä joulukuuta 1963 päivätyssä
32912: päätöksessään, jonka hän antoi oikeusasia- mietinnössään edellyttävänsä, että tarkoitettu
32913: miehelle jättämäni kirjelmän johdosta, joka esitys annetaan eduskunnalle viipymättä.
32914: koski kansaneläkelaitoksessa omaksuttua kan- Eduskunta hyväksyi yksimielisesti valiokun-
32915: saneläkelain 30 § :n 1 momentissa olevan, nan mietinnön.
32916: eläkkeensaajan vuosituloarvion laskemisperus- Mitään hallituksen esitystä ei vieläkään ole
32917: teita koskevan säännöksen tulkintaa, että annettu kansaneläkelain yllämainitun sään-
32918: kirjelmässäni tarkoitetun asuntoedun kohdalla nöksen muuttamiseksi. Kun kysymyksellä on
32919: syystä voidaan päätyä vastakkaisiin tulkin- lukuisille eläkkeensaajille suuri merkitys ja
32920: toihin. Tästä syystä ja kun oikeusasiamiehen kun eduskunta jo yhdeksän kuukautta sitten
32921: varamies piti sanottua mahdollisuutta erilai- on lausunut edellyttävänsä, että hallitus vii-
32922: siin tulkintoihin sellaisena epäkohtana, että pymättä antaa asiaa koskevan esityksen, on
32923: se pitäisi lainsäädäntöteitse korjata, hän sa- herättänyt tyrmistystä, ettei asiassa vieläkään
32924: mana päivänä lähetetyssä kirjelmässä saattoi ole mitään tapahtunut.
32925: tulkintaeroavaisuuden sosiaaliministeriön tie- Ylläolevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
32926: toon asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhty- jestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
32927: mistä varten. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
32928: Perustuslakivaliokunnan käsitellessä viime tavaksi seuraavan kysymyksen:
32929: vuonna eduskunnan oikeusasiamiehen kerto-
32930: musta toiminnastaan vuonna 1962 se kiin- Milloin Hallitus aikoo antaa Edus-
32931: nitti huomiota mm. yllä mainitun kansan- kunnalle esityksen laiksi kansaneläke-
32932: eläkelain säännöksen erilaisiin tulkintoihin, lain muuttamiseksi niin, ettei eläkkeen-
32933: joista oikeusasiamiehen varamies oli huomaut- saajan omasta asunnosta saama etu
32934: tanut sosiaaliministeriölle. Valiokunta, joka vähennä eläkkeen tukiosaa?
32935: oli saanut tietää, että sosiaaliministeriössä oli
32936: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
32937:
32938: Georg C. Ehrnrooth.
32939: 3
32940:
32941:
32942:
32943:
32944: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
32945:
32946: Herra Puhemies on minulle lähettänyt val- Kansaneläkelain 30 § :n säännösten muutta-
32947: tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa minen niin, että omasta asunnosta saadun
32948: mainitussa tarkoituksessa jäljennöksen edus- asuntoedun arvoa ei olisi katsottava eläkkeen-
32949: taja Georg C. Ehrnroothin jättämästä kysy- saajan tosiasialliseksi tuloksi hänelle tulevaa
32950: myksestä, jossa valtioneuvoston asianomaisen tukiosaa määrättäessä, on ollut jo pitemmän
32951: jäsenen vastattavaksi on esitetty seuraava aikaa Hallituksessa harkittavana. Sanottuun
32952: kysymys: lainmuutokseen liittyy kuitenkin läheisesti
32953: kysymys edellä mainitun pykälän muuttami-
32954: ,Milloin Hallitus aikoo antaa Edus- sesta myös niin, että tukiosaa määrättäessä
32955: kunnalle esityksen laiksi kansaneläke- huomioon otettavan omaisuuden arvioimis-
32956: lain muuttamiseksi niin, ettei eläkkeen- perusteet säädettäisiin laissa. Tarkoituksena
32957: saajan omasta asunnosta saama etu on, että hallitus tutkii arvioimisperusteita
32958: vähennä eläkkeen tukiosaa?" koskevaa muutosehdotusta ja sen perusteella
32959: päättää tarvittavista toimenpiteistä.
32960: Kun kysymys koskee minun toimialaani
32961: sosiaaliministeriössä, saan kunnioittavasti vas-
32962: tata seuraavaa:
32963: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1964.
32964:
32965:
32966: Ministeri K. Sorkio.
32967: 4
32968:
32969:
32970:
32971:
32972: Till Riksdagens Herr Talman.
32973:
32974: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen En sådan ändring av stadgandena i 30 §
32975: anger har Ni, Herr Talman, tiliställt mig folkpensionslagen, att värdet av förmån av
32976: avskrift av följande av riksdagsman Georg egen bostad icke skulle anses såsom pensions-
32977: C. Ehrnrooth tili vederbörande medlem av tagarens verkliga inkomst vid fastställande
32978: statsrådet för avgivande av svar ställda av honom tillkommande stöddel, har redan
32979: spörsmål: en längre tid varit under prövning i Rege-
32980: ringen. Tili sagda lagändring ansluter sig
32981: ,När ämnar Regeringen avlåta pro- dock intimt frågan om ändring av ovan
32982: position till Riksdagen med förslag nämnda paragraf även så, att grunderna för
32983: till lag om ändring av folkpensions- uppskattningen av den förmögenhet, som
32984: lagen sålunda, att den förmån pen- skall tagas i beaktande vid fastställandet av
32985: sionstagare har av egen bostad inte stöddelen, skulle stadgas i lag. Avsikten är
32986: minskar pensionens stöddel?" att regeringen prövar det ändringsförslag,
32987: som gäller uppskattningsgrunderna och på
32988: Då spörsmålet berör mitt verksamhets- basen därav fattar beslut om nödiga åtgärder.
32989: område i socialministeriet, får jag vördsamt
32990: anföra följande:
32991: Helsingfors den 14 oktober 1964.
32992:
32993:
32994: Minister K. Sorkio.
32995: Kysymys N: o 115.
32996:
32997:
32998:
32999:
33000: Helle ym.: V erotuslain 45 § : n 6) kohdan tulkinnasta.
33001:
33002:
33003: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33004:
33005: Sosiaaliministeriö on elokuun 25 päivänä tuksille verovapauden ja näin ollen on vähin-
33006: 1964 päivätyllä kirjeellä N: o 21008/954-64 täänkin kysymys saavutetuista oikeuksista.
33007: saattanut työttömyyskassojen tietoon, että Kolmanneksi, on yleinen periaate, että valtion
33008: valtiovarainministeriö on 15 päivänä elo- avustukset, mitä työttömyysavustuskin lähes
33009: kuuta 1964 ilmoittanut työttömyyskassojen kokonaan on, kuten nimike sanoo, ovat vero-
33010: jäsenilleen suorittamien työttömyysavustusten vapaita. Tästä voitaisiin esittää lukuisasti
33011: matka-avustuksia lukuunottamatta olevan esimerkkejä, mutta mainittakoon vain maa-
33012: saajansa veronalaista tuloa. taloustulolain perusteella maksettava tuki
33013: Edellä mainitun johdosta sosiaaliministeriö maanviljelijöille. Puhumattakaan siitä, että
33014: on kehottanut työttömyyskassoja saattamaan olisi suorastaan tunnotonta kaventaa verotuk-
33015: jäsentensä tietoon edellä mainitun avustus- sella sitä vähäistä tukea, mitä työttömyys-
33016: ten ilmoitusvelvollisuuden veroilmoituksessa avustus merkitsee syyttään työttömyydestä
33017: ja lisäksi määrännyt työttömyyskassat vuosit- kärsimään joutuneille ja heidän perheilleen.
33018: tain toimittamaan verotoimistoille ilmoituk- Mielestämme yhteiskunnan tulisi tehostaa
33019: sen maksamistaan työttömyysavustuksista toimenpiteitä työttömyyden poistamiseksi ja
33020: kaikkien niiden jäsentensä osalta, jotka edel- työttömyydestä kärsimään joutuneiden aut~
33021: lisenä vuonna ovat saaneet sanottua avustusta miseksi, eikä saattaa heitä tunnottoman riiS-
33022: vähintään 200 mk. ton kohteeksi.
33023: Sosiaaliministeriö viittaa perusteluissa ve- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
33024: rotuslain 45 § : n 6 kohdan säännökseen, järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
33025: jonka mukaan vakuutuslaitoksen, eläkesäätiön tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33026: ja muun eläkelaitoksen tulee toimittaa vero- vastattavaksi kysymyksen;
33027: toimistolle tiedot avustuksena suorittamistaan
33028: määristä ja ilmoittaa samalla, että se katsoo Onko Hallitus tietoinen sellaisesta
33029: säännöksen koskevan myös työttömyyskassoja. verotuslain 45 § : n 6 kohdan omaval-
33030: Mielestämme sosiaaliministeriö on lähtenyt taisesta tukinnasta, jolla työttömyys-
33031: laajempaan lain tulkintaan, kuin mitä sen kassojen maksamat avustukset tulisivat
33032: valtuuksiin on katsottava kuuluvan. Ensiksi- verotuksen kohteeksi, ja jos on,
33033: kin, voidaan asettaa kyseenalaiseksi se, että mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33034: työttömyyskassat olisivat ilman lainsäätäjän ryhtyä tällaisen tunnottoman tulkin-
33035: nimenomaista tahtoa rinnastettavissa minis- nan oikaisemiseksi ja mainittua vero-
33036: teriön mainitsemiin laitoksiin. Toiseksi, voi- tusta koskevien määräysten peruutta-
33037: daan katsoa, että oikeuskäytäntö on vuosi- miseksi välittömästi?
33038: kymmenien aikana taannut mainituille avus-
33039: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1964.
33040:
33041: Veikko Helle. Väinö Vilponiemi. Antero Väyrynen. Kalle Matilainen.
33042: Akseli Roden. Edvard Pesonen. Veikko Kokkola. Meeri Kalavainen.
33043: Artturi Koskinen. Uljas Mäkelä. K. F. Haapasalo. Anni Flinck.
33044: U. H. Voutilainen. Sulo Hostila. Edit Terästö. Ilmari Linna.
33045: Viljo Virtanen. Elis Manninen. Valdemar Sandelin.
33046:
33047: E 8,32/64
33048: 2
33049:
33050:
33051:
33052:
33053: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33054:
33055: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momentin Työttömyyskassalta saadun avustuksen ve-
33056: nojalla ovat kansanedustajat Veikko Helle ronalaisuudesta tai verovapaudesta ei vero-
33057: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen lakeihin sisälly nimenomaista säännöstä. V ero-
33058: jäsenen vastattavaksi kysymyksen: lait rakentuvat kuitenkin sille periaatteelle,
33059: että verovelvollisen vuosituloa ovat kaikki hä-
33060: ,Onko Hallitus tietoinen sellaisesta nen rahana saamansa tai rahanarvoiset vuosi-
33061: verotuslain 45 § :n 6 kohdan omaval- tulonsa, jollei jotain tuloa ole nimenomaisella
33062: taisesta tukinnasta, jolla työttömyys- säännöksellä säädetty verovapaaksi. Tämän
33063: kassojen maksamat avustukset tulisivat periaatteen mukaisesti on verolaeissa säädetty
33064: verotuksen kohteeksi, ja jos on, verovapaiksi esimerkiksi huoltoavustus, äitiys-
33065: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo avustus, perhelisälain mukainen perhelisä,
33066: ryhtyä tällaisen tunnottoman tulkin- lapsiperheiden asumistuki siihen oikeutetulle,
33067: nan oikaisemiseksi ja mainittua vero- asevelvollisen päiväraha, sotilasavustus jne.
33068: tusta koskevien määräysten peruutta- Eläkkeiden ja niihin verrattavien suoritusten
33069: miseksi välittömästi?" käsitteleminen verotuksessa järjestettiin vii-
33070: meksi perusteellisesti tammikuun 27 päivänä
33071: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu 1958 annetuilla laeilla (n:ot 27, 28 ja 29/58).
33072: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän Tällöin myös työttömyyskassamaksujen vä-
33073: vastauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: hentämisoikeus, joka jo aikaisemmin oli sisäl-
33074: Verotuslain 45 § : n 1 momentin 6 kohdan tynyt tulo- ja omaisuusverolakiin, sisällytet-
33075: mukaan tulee vakuutuslaitoksen, eläkesäätiön tiin kunnallisverolakeihin. Edellä mainitusta
33076: ja muun eläkelaitoksen verotusta varten toi- yleisestä periaatteesta verotuksessa, kun li-
33077: mittaa asianomaiselle verotoimistolle tammi- säksi otetaan huomioon työttömyyskassan
33078: kuun kuluessa edelliseltä kalenterivuodelta maksujen vähennyskelpoisuus, on katsottava
33079: tiedot vakuutuksen perusteella tahi eläkkeenä seuraavan, että työttömyysavustusta on .pi-
33080: tai avustuksena suorittamastaan määrästä, dettävä veronalaisena tulona. Tässä yhtey-
33081: paitsi milloin se on verovapaa tai sitä on dessä voidaan myös viitata valtionverotuksen
33082: edellisenä vuotena maksettu vähemmän kuin osalta tulo- ja omaisuusverolain 24 § : n 8 a
33083: 200 markkaa. V erotusviranomaisten ilmoitet- kohtaan ja kunnallisverotuksen osalta kun-
33084: tua valtiovarainministeriölle, etteivät työt- nallishallituksesta kaupungissa annetun ase-
33085: tömyyskassat olleet ilmoittaneet maksamiaan tuksen 55 § :n 2 a ja maalaiskuntain kun-
33086: avustuksia mainitun säännöksen edellyttä- nallishallinnosta annetun asetuksen 82 § : n
33087: mällä tavalla, valtiovarainministeriö katsot- 8 a kohtaan, joissa työttömyysvakuutukseen
33088: tuaan, että mainitut avustukset olivat matka- perustuvat päivärahat on jätetty sen vero-
33089: avustusta lukuunottamatta saajansa veron- vapauden ulkopuolelle, joka on säädetty kos-
33090: alaista tuloa ja että työttömyyskassoja oli kemaan eräitä muita henkilövakuutukseen pe-
33091: pidettävä säännöksen tarkoittamina vakuutus- rustuvia päivärahoja ja eläkkeitä.
33092: laitoksina, pyysi 15 päivänä elokuuta 1964 Työttömyysavustuksen veronalaisuuden
33093: päivätyssä kirjeessään sosiaaliministeriötä osalta voidaan viitata myös siihen seikkaan,
33094: ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että että työttömyyskorvauksesta 28 päivänä kesä-
33095: työttömyyskassat vastaisuudessa antaisivat kuuta 1963 annetun lain (332/63) mukainen
33096: verotoiroistoille tiedot suorittamistaan työt- työttömyyskorvaus on veronalaista tuloa.
33097: tömyysavustuksista. Elokuun 25 päivänä Työttömyyskorvaus ja työttömyysavustus
33098: 1964 lähetti sosiaaliministeriö työttömyyskas- ovat varsin läheisesti rinnastettavissa toi-
33099: soilla kysymyksessä tarkoitetun kirjelmän. siinsa, sillä mainitun lain mukaan ei työt-
33100: 3
33101:
33102: tömyyskorvausta myönnetä työttömyyskassan maalaiskuntien kunnallishallinnosta annetun
33103: jäsenelle sinä aikana, jolloin hän on oikeu- asetuksen 82 § : n 8 a kohdassa mainitulla
33104: tettu saamaan avustusta kassalta. Eräistä työttömyysvakuutuksella tarkoitetaan juuri
33105: väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakei- työttömyyskassojen harjoittamaa toimintaa.
33106: hin vuosilta 1959-1960 annettuihin lakeihin Lisäksi on otettava huomioon verotuslain
33107: (483/59 ja 521/59) sisältyi nimenomainen ilmoittamisvelvollisuutta koskevien säännös-
33108: säännös siitä, ettei veronalaisena tulona ollut ten tarkoitus saattaa tarkkailun piiriin veron-
33109: pidettävä työttömyysavustuksesta annetun alaiset avustukset. Tässä yhteydessä on myös
33110: lain (126/59) mukaista työttömyysavustusta. huomattava, että kuntien työvoimatoimikun-
33111: Vuodelta 1961 ja sen jälkeisiltä vuosilta toi- nilta on verotusta varten saatu tarkkailu-
33112: mitettavissa verotuksissa säädettyihin lakei- ilmoitukset työttömyyskorvausten osalta. Tie-
33113: hin eräistä väliaikaisista poikkeussäännök- tojen saaminen työttömyyskassoilta avustus-
33114: sistä verolakeihin ei sitä vastoin ole sisälty- ten saajista ja avustusmääristä on ollut tar-
33115: nyt enää säännöstä työttömyysavustuksen tai peen paitsi avustusten verottamisen kannalta
33116: työttömyyskorvauksen verovapaudesta. Työt- myös harkittaessa, onko asianomaisen henki-
33117: tömyyskorvauksen ja työttömyysavustuksen lön tulosta työttömyydestä johtuneen veron-
33118: veronalaisuus lieneekin ymmärrettävä sitä maksukyvyn alentumisen perusteella ehkä
33119: taustaa vasten, että ne ovat tarkoitetut kor- myönnettävä vähennystä. Tarkkailutietojen
33120: vaamaan veronalaista työpaikkaa. hankinta tähtää näin ollen oikein toimitet-
33121: Verotuslaissa tai -asetuksessa ei ole lähem- tuun verotukseen.
33122: min määritelty, mitä tarkoitetaan vakuutus- Ottaen huomioon työttomyyskorvausten ja
33123: laitoksella, jolle on säädetty alussa mainittu -avustuksen luonne Hallitus on kuitenkin
33124: velvollisuus tarkkailutietojen antamiseen ve- kuluvan lokakuun 9 päivänä Eduskunnalle
33125: roviranomaisille. Tulo- ja omaisuusverolain antamassaan esityksessä eräistä väliaikaisista
33126: 83 § : ään sisältyneen vastaavan säännöksen poikkeussäännöksistä verolakeihin annetun
33127: on jo 1940-luvulla tulkittu koskeneen muun lain (40/64) muuttamisesta ehdottanut sää-
33128: muassa erinäisten suurliikkeiden yhteyteen dettäväksi, ettei veronalaisena tulona ole pi-
33129: perustettuja työväestön ja toimihenkilöiden dettävä työttömyyskorvauksesta annetussa
33130: eläkekassoja. Tässä lainkohdassa tarkoitetun laissa tarkoitettua työttömyyskorvausta eikä
33131: vakuutuslaitoksen käsitteen on katsottu ole- valtakunnallisistc1. työttömyyskassoista anne-
33132: van laveamman kuin mitä kotimaisella va- tussa laissa tarkoitettua työttömyysavustusta.
33133: kuutuslaitoksella tulo- ja omaisuusverolain Mainittua lakia eräistä väliaikaisista poikkeus-
33134: 26 § : n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetaan. säännöksistä verolakeihin sovelletaan vuodelta
33135: Siihen, että työttömyyskassojen on verotus- 1964 toimitettavassa valtion- ja kunnallis-
33136: mielessä katsottava harjoittavan vakuutustoi- verotuksessa. Kun verotuslain 45 § : n 1 mo-
33137: mintaa, viittaavat myös eräät tulo- ja omai- mentin 6 kohdassa säädetty velvollisuus tark-
33138: suusverolain ja kunnallisverolakien säännök- kailuilmoitusten antamiseen koskee vain ve-
33139: set. Tulo- ja omaisuusverolain 29 §:n 1 mo- ronalaisia avustuksia, raukeaa työttömyyskas-
33140: mentin 3 kohdan sanamuodosta voidaan pää- soille annettu kehoitus toimittaa verotoirois-
33141: tellä, että työttömyyskassan jäsenyyden pe- toille tiedot suorittamistaan työttömyysavus-
33142: rusteella suoritetut maksut perustuvat hen- tuksista niiden verovapaiksi säätämisen jäl-
33143: kilövakuutukseen. Kunnallishallituksesta kau- keen.
33144: pungissa annetun asetuksen 55 § :n 2 a ja
33145: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1964.
33146:
33147: Valtiovarainministeri Esa Kaitt7a.
33148: 4
33149:
33150:
33151:
33152:
33153: Till Riksdagens Herr Talman.
33154:
33155: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen byråerna uppgifter angående de av dem
33156: har riksdagsman Veikko Helle m. fl. till ve- erlagda arbetslöshetsunderstöden. Den 25
33157: derbörande medlem av statsrådet för besva- augusti 1964 tillställde socialministeriet ar-
33158: rande riktat följande spörsmål: betslöshetskassorna den i spörsmålet avsedda
33159: skrivelsen.
33160: ,Är Regeringen medveten om den I skattelagarna ingår icke något uttryckligt
33161: egenmäktiga tolkning av 45 § 6 mom. stadgande angående skattepliktighet eller
33162: beskattningslagen, enligt viiken de av skattefrihet för understöd, som erhållits av
33163: arbetslöshetskassorna erlagda understö- arbetslöshetskassa. Skattelagarna baserar sig
33164: den skulle bli föremål för beskattning, likväl på principen att som den skatteskyl-
33165: och om så är, diges årsinkomst skall betraktas alla hans i
33166: tili vilka åtgärder ärnar Regeringen penningar erhållna eller värderade årsin-
33167: skrida för rättande av en sådan komster, såvida icke skattefrihet för någon
33168: känslolös tolkning och omedelbart åter- inkomst genom uttrycklig föreskrift stadgats.
33169: kallande av föreskrifterna rörande I överenstämmelse med denna princip har
33170: nämnda beskattning~" skattefrihet i skattelagarna stadgats t. ex. för
33171: socialunderstöd, moderskapsunderstöd, famil-
33172: Då det i spörsmål avsedda ärendet ansluter jebidrag i enlighet med lagen om familje-
33173: sig till mitt verksamhetsområde i finansminis- bidrag, bostadsbidrag för familjer med barn
33174: teriet, får jag som svar därpå vördsamt an- åt därtill berättigad, värnpliktigs dagpen-
33175: föra följande: ning, militärunderstöd o.s.v. Behandlingen
33176: Enligt 45 § 1 mom. 6 punkten beskatt- av pensioner och med dem jämförbara under-
33177: ningslagen åligger det försäkringsanstalt, stöd vid beskattningen reglerades senast
33178: pensionsstiftelse och annan pensionsanstalt grundligt genom lagarna den 27 januari 1958
33179: att för beskattningen inom januari månad (n:ris 27, 28 och 29/58). Härvid inneslöts
33180: tillställa vederbörande skattebyrå uppgifter avdragsrätten för arbetslöshetskasseavgifter,
33181: för föregående kalenderår angående det be- som redan tidigare ingått i lagen om inkomst-
33182: lopp den utbetalat på grund av försäkring och förmögenhetsskatt även i kommunal-
33183: eller i pension eller understöd, förutom då skattelagarna. Av ovan nämnda allmänna
33184: beloppet är skattefritt eller det under det principer vid beskattningen bör, då därjämte
33185: föregående året utgått med mindre än 200 även avdragsgiltigheten för arbetslöshets-
33186: mark. Efter det skattemyndigheterna medde- kasseavgifter beaktas, anses följa, att även
33187: lat finansministeriet att arbetslöshetskassorna arbetslöshetsunderstöd skall betraktas som
33188: icke på i nämnda stadgande förutsatt sätt skattepliktig inkomst. I detta sammanhang
33189: uppgivit de av dem erlagda understöden, kan i fråga om statsbeskattningen även hän-
33190: anhöll finansministeriet, efter att ha funnit visas till 24 § punkt 8 a lagen om inkomst-
33191: att nämnda understöd, med undantag av och förmögenhetsskatt och i fråga om kom-
33192: reseunderstöd, skulle anses som skattepliktig munalbeskattningen tili 55 § punkt 2 a för-
33193: inkomst för mottagaren och att arbetslöshets- ordningen angående kommunalförvaltning i
33194: kassorna borde betraktas såsom i stadgandet stad och 82 § punkt 8 a förordningen an-
33195: avsedd försäkringsanstalt, i en den 15 augusti gående kommunalförvaltning på landet, i
33196: 1964 daterad skrivelse att socialministeriet vilka de på arbetslöshetsförsäkring baserade
33197: måtte vidtaga sådana åtgärder, att arbets- dagpenningarna lämnats utanför den skatte-
33198: löshetskassorna framledes skulle lämna skatte- frihet, som stadgats i fråga om vissa andra
33199: 5
33200:
33201: på personförsäkring grundade dagpenningar och förmögenhetsskatt kan man sluta sig tili
33202: och pensioner. att de på grund av medlemsskap i arbetslös-
33203: I fråga om skattepliktighet för arbetslös- hetskassa erlagda avgifterna baserar sig på
33204: hetsunderstöd kan även hänvisas tili den personförsäkring. 1\Ied den i 55 § punkt 2 a
33205: omständigheten, att arbetslöshetsersättning i förordningen angående kommunalförvalt-
33206: enlighet med lagen den 28 juni 1963 om ning i stad och 82 § punkt 8 a förordningen
33207: arbetslöshetsersättning (332/63) är skatte- angående kommunlförvaltning på landet av-
33208: pliktig inkomst. Arbetslöshetsersättning och sedda arbetslöshetsförsäkringen avses just
33209: arbetslöshetsunderstöd kan mycket intimt den av arbetslöshetskassorna bedrivna verk-
33210: jämställas med varandra, ty enligt nämnda samheten. Därjämte bör även beaktas syfte-
33211: lag beviljas medlem av arbetslöshetskassa icke målet med beskattningslagens stadganden an-
33212: arbetslöshetsersättning under den tid han är gående anmälningsskyldighet nämligen att
33213: berättigad att erhålla understöd av kassan. underställa alla skattepliktiga understöd
33214: I lagarna om vissa interimistiska undantags- kontroll. I detta sammanhang bör även
33215: stadganden i skattelagarna för året 1959- beaktas, att av kommunernas arbetslöshets-
33216: 1960 (483/59 och 421/59) ingick ett uttryck- kommissioner i fråga om arbetslöshetsersätt-
33217: ligt stadgande om att arbetslöshetsunderstöd ningarna erhållits kontrolluppgifter för be-
33218: i enlighet med lagen om arbetslöshetsunder- skattningen. Uppgifter av arbetslöshetskas-
33219: stöd (126/59) icke skulle betraktas såsom sorna angående understödstagarna och under-
33220: skattepliktig inkomst. I lagarna om vissa stödsbeloppen har förutom för beskattningen
33221: intermistiska udantagsstadganden i skatte- även varit nödiga vid prövningen av huru-
33222: lagarna vid beskattningen för år 1961 och vida vederbörande person på grund av en
33223: därpå följande år ingick däremot icke längre av arbetslöshet förorsakad minskad skatte-
33224: något stadgande om skattefrihet för arbets- betalningsförmåga måhända bör beviljas av-
33225: löshetsunderstöd eller arbetslöshetsersättning. drag på inkomsterna. Anskaffningen av kon-
33226: Skattepliktigheten för arbetslöshetsersättning trolluppgifter syftar således tili en riktig
33227: och arbetslöshetsunderstöd torde även böra beskattning.
33228: betraktas mot bakgrunden av att de är av- Med beaktande a.v arbetslöshetsersättning-
33229: sedda att ersätta en skattepliktig arbetslön. arnas och -understödens karaktär har Rege-
33230: I beskattningslagen eller -förordningen har ringen likväl i en till Riksdagen den 9 inne-
33231: icke närmare definierats vad som avses med varande oktober månad avgiven proposition
33232: försäkringsanstalt, för viiken tidigare nämnda angående ändring av lagen om. vissa interi-
33233: skyldighet att lämna skattemyndigheterna mistiska undantagsstadganden i skattelagarna
33234: kontrolluppgifter stadgats. Ett motsvarande (40/64) föreslagit ett stadgande om att i
33235: stadgande, som ingick i 83 § lagen om in- lagen om arbetslöshetsersättning avsett ar-
33236: komst- och förmögenhetsskatt, tolkades redan betslöshetsunderstöd och i lagen om riks-
33237: på 1940-talet så, att det bl. a. berörde i an- omfattande arbetslöshetskassor avsedd arbets-
33238: slutning till vissa stora firmor grundade löshetsersättning icke bör betraktas som
33239: pensionskassor för arbetarna och funktio- skattepliktig inkomst. Nämnda lag om vissa
33240: närerna. Det i detta lagrum avsedda be- interimistiska undantagsstadganden i skatte-
33241: greppet försäkringsanstalt har ansetts vara lagarna skall tiliämpas vid stats- och kom-
33242: mer vidsträckt än vad som i 26 § 1 mom. munalbeskattningen för år 1964. Då den i
33243: 6 punkten lagen om inkomst- och förmögen- 45 § 1 mom. 6 punkten stadgade skyldigheten
33244: hetsskatt förstås med inhemsk försäkrings- att lämna kontrolluppgifter endast berör
33245: anstalt. Också vissa stadganden i inkomst- skattepliktiga understöd, förfaller den upp-
33246: och förmögenhetsskattelagen samt kommunal- maning, som givits arbetslöshetskassorna, att
33247: skattelagarna tyder på att arbetslöshetskas- tillställa skattebyråerna uppgifter angående
33248: sorna i beskattningshänseende bör anses be- de av dem erlagda arbetslöshetsunderstöden,
33249: driva försäkringsrörelse. Av ordalydelsen för efter det skattefrihet stadgats för dessa.
33250: 29 § 1 mom. 3 punkten lagen om inkomst-
33251: Helsingfors å finansministeriet den 10 oktober 1964.
33252:
33253: Finansminister Esa Kaitila.
33254: E 832/64
33255: Kysymys N: o 116.
33256:
33257:
33258:
33259:
33260: Hostila ym.: Veikkausvoittovaroista urheilujärjestöille tar-
33261: koitettujen varojen jaosta.
33262:
33263:
33264: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33265:
33266: Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton toi- TUL 1 050 000 mk, CIF 180 000 mk, TUK
33267: minta ja merkitys maan urheiluliikettä aja- 70 000 mk. Käsityksemme mukaan edellä
33268: tellen kasvaa voimakkaasti. Perustamisestaan oleva jako ei urheilullisten periaatteiden mu-
33269: alkaen on liiton rakentava ja terveelle ur- kaan ole oikeudenmukainen. TUK ei tällä
33270: heilukasvatustyölle omistettu vilpitön pyrki- avustusmäärällä voi alkuunkaan toiminnas-
33271: mys otettu vastaan yleisellä hyväksymisellä. taan aiheutuvaa menojen lisäystä peittää.
33272: Parhaana todisteena tästä voidaan pitää Jäsenistömme, joka ylittää 50 000, ei voi
33273: liiton voimakasta järjestöllistä kehitystä ja todella toimintaansa tyydyttävästi hoitaa
33274: tähän liittoon kuuluvien urheilijain erinomai- 70 000 markan avustuksella.
33275: sia ja jatkuvasti kehittyviä urheilusaavu- Mainittakoon tässäkin yhteydessä, että
33276: tuksia sekä kansallisessa että kansainvälisessä TUK:n urheilijat saavuttivat vuosina 1962-
33277: kilpailutoiminnassa. 1963 yhteensä 27 Suomen ennätystä ja 50
33278: Suomen mestaruutta eri urheilun aloilla.
33279: Toiminnan laajentuminen on luonnollinen
33280: Kuluvan vuoden jo saavutetut tulokset osoit-
33281: seuraus järjestöllisen voiman lisääntymisestä. tavat näiden lukujen jatkuvaa nousua ja
33282: Järjestöllisen voiman lisääntyminen merkitsee tiukasta karsinnasta huolimatta valittiin
33283: samalla lisääntyvää vastuuta jäsenjoukkojen maamme Tokioon matkustavaan Olympia-
33284: huolehtimiseksi siten, että järjestön toimin-
33285: joukkueeseen yhteensä 10 TUK: n kuuluvaa
33286: nan piiriin hakeutuneille kaikenikäisille ihmi-
33287: urheilijaa, sekä lisäksi kolme teknillisessä
33288: sille turvataan mahdollisimman hyvät toi- johdossa olevaa henkilöä. Kun lisäksi on
33289: mintaedellytykset. Oikeiden toimintaedelly-
33290: todettava että Työväen Urheiluseurojen Kes-
33291: tysten saavuttaminen ja ylläpito, sekä jat- kusliiton toimintakenttään liittyy myös ter-
33292: kuva kehittäminen vaatii hyviä ohjaajia ja
33293: veysurheilu, joka ohjelmaltaan ja harrasta-
33294: tämän tietäen Työväen Urheiluseurojen Kes-
33295: jien laajan osanottajajoukon huomioiden on
33296: kusliitossa on perustamisesta alkaen asetettu
33297: tasaveroisesti rinnastettavissa toisiin maas-
33298: ohjaajakoulutukselle keskeinen asema.
33299: samme toimiviin kansanurheilujärjestöihin,
33300: Huolimatta taloudellisten tekijäin asetta- on käsittämätöntä, että Työväen Urheiluseu-
33301: mista rajoituksista voidaan em. liiton taholla rojen Keskusliiton saama osuus valtion kulu-
33302: olla tyytyväisiä saavutuksista, jotka tunnus- van vuoden tulo- ja menoarviossa erityisesti
33303: tetaan kaikkialla, missä yleensä nuoriso ja tähän tarkoitukseen varatusta määrärahasta
33304: urheilutyö arvostetaan oikealla ja asiallisella oli vain 15 000 mk, kun sitävastoin toisten
33305: tavalla. Valittaen on kuitenkin todettava, alan järjestöjen saama avustus oli keski-
33306: ettei valtiovalta kaikista sen käytettävissä määrin 50 000 mk.
33307: olleista Työväen Urheiluseurojen Keskusliit- Ottaen huomioon Työväen Urheiluseurojen
33308: toa koskevista tilastoista ja tosiasioista huoli- Keskusliittoa ja sen toimintaa koskevat tosi-
33309: matta ole halunnut tehdyn työn merkitystä asiat ja edelleen huomioiden sen, että kulu-
33310: tunnustaa silloin kun urheilujärjestöjen toi- van vuoden veikkauksesta saatu tuotto on las-
33311: minta-avustuksista päätetään. Esimerkkinä kettu n. 20 % edellisvuotta suuremmaksi, ei
33312: tästä on opetusministeriön keskusliitoille vii- Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton saama
33313: meksi suorittama toiminta-avustus, joka ja- valtionapu ole oikeassa suhteessa tämän ur-
33314: kautui seuraavasti: SVUL 1650 000 mk, heilujärjestön merkitykseen nähden.
33315: E 793/64
33316: 2
33317:
33318: Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär- denmukaista, sekä saajajärjestöjen to-
33319: jestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esi- delliseen tarkoitukseen ja urheilulli-
33320: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen seen merkitykseen nojaavaa peri-
33321: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: aatetta, josta erityisesti Työväen Ur-
33322: heiluseurojen Keskusliitto on joutunut
33323: Onko Hallitus tietoinen siitä, että kärsimään, ja jos on,
33324: veikkausvoittovaroista urheilujär~ mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33325: töille ta.rkoitettujen varojen jaossa ei ryhtyä asiantilan saattamiseksi oikeu-
33326: olla noudatettu tasapuolista ja oikeu- denmukaiselle perustalle?
33327: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1964.
33328:
33329: Sulo Hostila. Edit Terästö.
33330: Veikko Helle. Anni Flinck.
33331: Lyyli Aalto. Kalle Matilainen.
33332: Ensio Partanen. Väinö Vilponiemi.
33333: 3
33334:
33335:
33336:
33337:
33338: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33339:
33340: Syyskuun 17 päivänä 1964 päivätyssä kir- urheilulautakunta on ohjesääntönsä nojalla
33341: jeessä olette Te, Herra Puhemies, valtiopäivä- saanut tehtäväkseen, on opetusministeriössä
33342: järjestyksen 37 § :n 1 momentissa mainitussa perehdytty kysymyksen perusteluissa mainit-
33343: tarkoituksessa lähettänyt minulle jäljennök- tuihin tilastoihin ja urheilujärjestöjen toi-
33344: sen edustaja Hostilan ym. valtioneuvoston mintaselostuksiin. Opetusministeriön valtion
33345: asianomaisen jäsenen vastattavaksi esittä- urheilulautakunnalle lähettätnän kirjelmän
33346: mästä kysymyksestä: johdosta on valtion urheilulautakunta asetta-
33347: nut jaoston selvittämään mm. urheilujärjestö-
33348: , Onko Hallitus tietoinen siitä, että jen toiminta-avustusten perusteiden tarkis-
33349: veikkausvoittovaroista urheilujärjes- tusta. Opetusministeriön käsityksen mukaan
33350: töille tarkoitettujen varojen jaossa ei ei urheilujärjestöjen toiminnan erilaatuisuu-
33351: olla noudatettu tasapuolista ja oikeu- desta johtuen voida ilman perusteellista tut-
33352: denmukaista, sekä saajajärjestöjen to- kimusta löytää kaikkia osapuolia tyydyttäviä
33353: delliseen tarkoitukseen ja urheilulli- päätöksenteon perusteita.
33354: seen merkitykseen nojaavaa peri- Mitä tulee nimenomaan Työväen Urheilu-
33355: aatetta, josta erityisesti Työväen Ur- seurojen Keskusliiton kuluvana vuonna saa-
33356: heiluseurojen Keskusliitto on joutunut maan toiminta-avustukseen, on todettava, että
33357: kärsimään, ja jos on, alussa mainittujen selvitysten perusteella ope-
33358: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tusministeriö on katsonut tarpeelliseksi ko-
33359: ryhtyä asiantilan saattamiseksi oikeu- rottaa mainitun järjestön avustuksen vuonna
33360: denmukaiselle perustalle?" 1963 myönnetystä yhteensä 47 200 markasta
33361: 70 000 markkaan. Vuoden 1963 avustukseen
33362: Vastauksena kysymykseen saan kunnioit- sisältyi ns. terveysurheiluavustuksena 8 000
33363: taen esittää seuraavaa: markkaa ja vuoden 1964 avustukseen 15 000
33364: Kuluvan vuoden aikana on opetusminis- markkaa. Näinollen korotus on Työväen Ur-
33365: teriössä tehostettu toimenpiteitä, joiden tar- heiluseurojen Keskusliiton kohdalla ollut pro-
33366: koituksena on ollut selvittää urheilujärjestö- sentuaalisesti huomattavasti suurempi kuin
33367: jen toimintaa ja niiden saamien valtionavus- kysymyksen perusteluissa mainittujen mui-
33368: tusten käyttöä. Sen lisäksi mitä valtion den urheilujärjestöjen.
33369: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1964.
33370:
33371:
33372: Opetusministeri Jussi Saukkonen.
33373: 4
33374:
33375:
33376:
33377:
33378: Till Riksdagens Herr Talman.
33379:
33380: Med skrivelse av den 17 september har Ni, derat de i spörsmålets motivering nämnda
33381: Herr Talman i det syfte som nämnes i 37 § statistikerna och idrottsorganisationernas
33382: 1 mom. riksdagsordningen tiliställt mig av- verksamhetsberättelser. Med anledning av en
33383: skrift av ett av riksdagsman Hostila m. fl. skrivelse, som undervisningsministeriet tili-
33384: ingivet spörsmäl, vari vederbörande medlem ställt statens idrottsnämnd har denna tili-
33385: av statsrädet förelägges följande frägor tili satt ett utskott för att utreda bl. a. hur grun-
33386: besvarande: derna för idrottsorganisationernas verksam-
33387: hetsunderstöd borde justeras. Enligt under-
33388: ,Är Regeringen medveten om att visningsministeriets uppfattning är det på
33389: fördelningen av de för idrottsorgani- grund av olikheten i idrottsorganisationernas
33390: sationerna avsedda tippningsvinstmed- verksamhet icke möjligt att utan ingående
33391: len icke har skett enligt opartiska och undersökning firma sådana grunder för ett
33392: rättvisa principer och med hänsyn tili beslut i saken, som skulle tillfredställa alla
33393: den mottagande organisationens fak- parter.
33394: tiska syften och idrottsliga betydelse, Vad besträffar speciellt det understöd för
33395: vilket särskilt har drabbat Työväen verksamheten, som innevarande år tilldelats
33396: Urheiluseurojen Keskusliitto, och om förbundet Työväen Urheiluseurojen Keskus-
33397: så är, liitto, kan det konstateras, att undervisnings-
33398: vilka ätgärder ämnar Regeringen ministeriet på grundvalen av de i början
33399: vidtaga för att saken skall bli rättvist nämnda utredningarna ansett det påkallat att
33400: ordnad?" höja nämnda organisations understöd år 1963
33401: från sammanlagt 47 200 mark till 70 000 mark.
33402: Säsom svar på spörsmålet fär jag vörd- I 1963 års understöd ingick understöd för
33403: samt anföra följande: den s.k. motionsidrotten 8 000 mark och i
33404: Under innevarande år har undervisnings- 1964 års understöd 15 000 mark för samma
33405: ministeriet intensifierat sina åtgärder i syfte ändamål. Sålunda har höjningen för Työ-
33406: att utreda idrottsorganisationernas verksam- väen Urheiluseurojen Keskusliitto varit pro-
33407: het och användningen av det statsunderstöd centuellt betydligt större än för de i spörs-
33408: de ätnjuter. Utöver vad statens idrottsnämnd målets motivering nämnda andra idrotts-
33409: i enlighet med sitt reglemente har sig före- organisationernas.
33410: lagt har man i undervisningsministeriet stu-
33411: Helsingfors den 13 oktober 1964.
33412:
33413:
33414: Undervisningsministern Jussi Saukkonen.
33415: Kysymys N:o 117.
33416:
33417:
33418:
33419:
33420: J. Mäkelä ym.: Porin postitalon rakentamisesta.
33421:
33422:
33423: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33424:
33425: Posti- ja puhelinolot Porissa ovat jääneet puhelinliikenteessä Porin ja koko Satakun-
33426: jälkeen yleisestä kehityksestä, mikä johtuu nan osalta on kiinni tästä kysymyksestä,
33427: siitä, ettei kaupungissa ole ajan vaatimuksia Porin postitalon rakentamisesta. Tähän ta-
33428: vastaavaa postitaloa. Sen rakentamista on loon suunnitellaan sijoitettavaksi maakunnan
33429: kauan suunniteltu, mutta totta asiasta ei ole kaukovalintakeskus. Vaikka talon rakennus-
33430: tullut vieläkään. Muutama vuosi sitten valtio töihin ryhdyttäisiin heti, valmistuisi se ehkä
33431: osti 62 miljoonan silloisen markan hinnalla vasta vuonna 1966. Siis silloin aikaisintaan
33432: postitaloa varten tontin keskeiseltä paikalta 60 000 asukkaan teollisuus- ja liikekeskus
33433: Porissa. Kun tontti on tähän saakka ollut Pori tulisi yhdistetyksi kaukovalintaverkkoon,
33434: käyttämättömänä, on se jo ehtinyt aiheuttaa johon lähes koko muu Suomi on sitä ennen
33435: miljoonien vanhojen markkojen korkotappiot liitetty. Sama koskee Raumaa, joka on eräs
33436: valtiolle samaan aikaan, kun postiolojen maamme teollistuneimmista kaupungeista.
33437: puutteellisuudet kaupungissa tilojen surkeu- Mitä pidemmälle Porin postitalon rakenta-
33438: desta johtuen ovat yhä pahentuneet. Kau- misen aloittaminen siirtyy, sitä pidemmälle
33439: pungin asukasluku kasvaa sekä teollinen ja siirtyy myös näiden kaupunkien ja muun
33440: muu liiketoiminta kaupungissa ja lähialueilla Satakunnan kaukovalintaan liittäminen ja
33441: lisääntyy, mikä kaikki lisää postin tehtäviä, sitä suuremmaksi tulee kohtuuttomuus näitä
33442: mutta postitaloa Poriin vaan ei saada. Van- kaupunkeja ja alueita kohtaan.
33443: hat rakennukset kyseiseltä tontilta sentään Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
33444: on purettu ja pihustukset postitaloa varten päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
33445: tehty, mutta huolestuttava seikka on, ettei tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33446: mitään enempää tapahdu. Rakennustöiden vastattavaksi kysymyksen:
33447: aloittamista kiireellisesti odottavat varsinkin
33448: sadat työttöminä olevat rakennustyöläiset. Mitä Hallitus aikoo tehdä maakun-
33449: Erityisen valitettavaa lisäksi on, että puhe- nallisesti tärkeän Porin postitalon ra-
33450: linolojen kehitys nykyaikaiselle tasolle kauko- kentamisen aloittamiseksi viipymättä~
33451: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1964.
33452:
33453: Juho Mäkelä. Irma Rosnell.
33454: Pertti Rapio. Kelpo Gröndahl.
33455:
33456:
33457:
33458:
33459: E 841/64
33460: 2
33461:
33462:
33463:
33464:
33465: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
33466:
33467: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- hallitus keväällä 1964 ministeriön tutkitta-
33468: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra vaksi huonetilaohjelman supistamisen tai ko-
33469: Puhemies, olette kirjeellänne 17 päivältä konaan uuden tontin hankkimisen. Kirjel-
33470: syyskuuta 1964 lähettänyt valtioneuvoston mällään 2 päivänä kesäkuuta 1964 ministeriö,
33471: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ottaen huomioon sen, että postitalon raken-
33472: sisältöisen kysymyksen: taminen nykyiselle tontille vahvistetun huone-
33473: tilaohjelman mukaisesti on teknillisesti mah-
33474: ,Mitä Hallitus aikoo tehdä maakun- dollista, sekä postitalon rakentamisen viiväs-
33475: nallisesti tärkeän Porin postitalon ra- tymisestä posti- ja lennätinhallitukselle aiheu-
33476: kentamisen aloittamiseksi viipymättä?" tuvan huomattavan tappion, kehoitti raken-
33477: nushallitusta jatkamaan postitalon suunnit-
33478: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- telua. Tämän jälkeen ovat suunnitelmat val-
33479: taen seuraavaa: mistuneet niin pitkälle, että ministeriö 23 päi-
33480: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö vänä syyskuuta oikeutti rakennushallituksen
33481: kehoitti rakennushallitusta 24 päivänä mar- pyytämään urakkatarjoukset postitalon raken-
33482: raskuuta 1960 ryhtymään Porin postitalon nustyöstä. Urakkatarjousten käsittelyn jäl-
33483: suunnitteluun. Suunnittelutyötä on vaikeut- keen tullaan rakennustyöt aloittamaan mah-
33484: tanut tontin pienuus ja liikennejärjestelyjen dollisimman nopeasti ja viimeistään tammi-
33485: suunnittelu. Tämän vuoksi esitti rakennus- kuun loppuun 1965 mennessä.
33486: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1964.
33487:
33488:
33489: Ministeri Esa Timonen.
33490: 3
33491:
33492:
33493:
33494:
33495: Till Riksdagens Herr Talman.
33496:
33497: :Med en skrivelse av den 17 september 1964 Fördenskull :förelade byggnadsstyrelsen på
33498: har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 mom. våren 1964 ministeriet tili prövning en re-
33499: riksdagsordningen anger, tili vederbörande duktion av rumsprogrammet eller anskaff-
33500: medlem av statsrådet för avgivande av svar ning av en helt ny tomt. I sin skrivelse av
33501: ställt följande spörsmål: · den 2 juni 1964 uppmanade ministeriet bygg-
33502: nadsstyrelsen att fortsätta med planeringen,
33503: ,Vad ärnar Regeringen göra för att med beaktande av att det är tekniskt möjligt
33504: uppförandet av posthuset i Björneborg, att bygga posthuset på den nuvarande tom-
33505: som är av vikt för hela landskapet, ten enligt det fastställda rumsprogrammet
33506: måtte inledas utan dröjsmål ~" och att dröjsmålet med posthusets byggande
33507: medför en betydande förlust för post- och
33508: Såsom svar på detta spörsmål får jag telegrafstyrelsen. Sedan dess har planerna
33509: vördsamt anföra följande: framskridit så långt, att ministeriet den 23
33510: :Ministeriet för kommunikationsväsendet och september berättigade byggnadsstyrelsen att
33511: allmänna arbetena uppmanade den 24 novem- inbegära entreprenadanbud för bygget. Når
33512: her 1960 byggnadsstyrelsen att börja med entreprenadanbuden behandlats kommer
33513: planeringen av posthuset i Björneborg. Plane- byggnadsarbetet att påbörjas så snabbt som
33514: ringsarbetet har försvårats om tomtens liten- möjligt och senast före utgången av januari
33515: het och planeringen av trafikregleringen. 1965.
33516: Helsingfors den 19 oktober 1964.
33517:
33518:
33519: :Minister Esa Timonen.
33520: Spörsmål N: o 118
33521:
33522:
33523:
33524:
33525: Wickman m. fl.: Om uppförande av lärarbefattningarna
33526: vid centralyrkesskolorna på ordinari:e stat.
33527:
33528:
33529:
33530: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
33531:
33532: Yrkesutbildningen har under de senaste känslan av osäkerhet och missnoJe bland de
33533: åren utvooklats på ett glädj,ande sätt. Den anställda skulle elimineras. Dertr kan inte
33534: ena centralyrkesskolan efter den andra grun- vara tili fromma för arbetet v:id en yrkes-
33535: das i snabb takt i likhet med andra yrkesut- skola när förhålla.ndena vid en skola är så-
33536: bildningsanstaloter. Olika yrkeskurser anord- som de äro tili exempel vid österbottens
33537: nas, vilka även hidraga tili höjandet ·a.v yr- C('ntralyrkessko1a i Vasa, där de•t finns en-
33538: kesfärdigheten. dast 3 ordinarie lärartjänster grundade redan
33539: För denna livaktfrga och mångsidiga yrkes- 1958 mot 31 e~traordinarie [ära11tjänster. Den
33540: undervisning behövs en stor, specialutbildad 1. 7. 1965 skall ännu en ext;raordinarie lärar-
33541: lärarkår. Det har, tyvärr, visat sig vara svårt tjänst grundas vid sagda yrkesskola. Ingen
33542: att fylla alla lärarvruranser med kompetenta av den övriga personalens tjänster är satt på
33543: lärare. En viss brist på yrkesskoUärare har ordinarie stat. Förhålla.ndena vid de övriga
33544: kunnat konstateras, vilket är att beklaga. centralyrkesskolorna torde, vad de ·anställdas
33545: En 'av orsakerna till här nämnda hrist på tjänsteförhållanden gäller, vara ungefär
33546: yrkesskollärare torde kunna hänföras till det samma som de anställda.s vid här nämnda
33547: :flaktum, att det råder en stark känsla av osrä- skola.
33548: kerhet och missnöje bland lärarkåren i våra Då det ligger i såväl statens som de an-
33549: yrkesskolor på grund av att de flesta lärar- ställdas intresse att känslor 1av trygghet och
33550: tjänsterna tili exempel i våra centralyrkes- trivsel råder vid våra centralyrkesskolor hos
33551: skolor är extr:aordinarie sådana. I vårt lands dem som verkar vid nämnda skolor, synes
33552: 8 centralyrkesskolor finns det endast 25 ordi- det vara nödvändigt att frångå systemet med
33553: narie tjänst;er med grund1ön och av dessa är extraordinarie anställda och istället göra det
33554: 6 icke lärartjänster. Antalet extraordinarie övervägande antalet tjänst·er vid såväl cent,-
33555: tjänster vid dessa skolor är 278 lärartjänster mlyrkesskolor som vid andra yrkesbetolllade
33556: och 93 andra extraordinarie tjänster. Tili utbildningsanstalter tili ordinarie tjänster -
33557: dessa uppgifter kan tillläggas, att i årets en reform, oom ej medför ökade statsutgifter.
33558: statsbudget föreslås grundandet a v 18 nya Hänvi~ande tili vad ovan framhållits, få
33559: extraordina.rie tjänster för yrkesundervis- vi med stöd av 37 § 1 mom. i riksdagsord-
33560: ningen. ningen tili vederbörande medlelllB av st;a.tsrå-
33561: Även om man förstår, att det alltid kom- det besvarande framställa följande spörs~
33562: mer att på grund ;av yrkesundervisningelh"l mål:
33563: natur finnas ett stort behov av specialister av
33564: olika s}ag som yrkeslä11are, vaffl ställning Har Regeringen sig bekant, att vid
33565: kommer att i trjänsteförhållanden vara av landets 8 centralyrkesskolor finns en-
33566: extraordinarie natur, måste man :fastslå att dast 25 ordinarie anställda varav 19
33567: nurådande förhållanden ifråga om yrkesskol- är lärare och 6 innehar a.ndra tjänster
33568: lärarnas och andra anställdas ställning är sa.mt a.tt vid samma skolor finns 380
33569: abnorm. Proportionen mella.n de ordinarie extraordi.narie a:nställda varav 287 är
33570: och extraordinarie a.nställda vid våra yrkes- läral'e och 93 utgör andra extraordi-
33571: skolor borde med det första ordnas så, att n:arie anställda, och om detta är fallet,
33572: E 856/64
33573: 2
33574:
33575: vad ämnar Regeringen göra för att narie lärare och andra anställda vid
33576: eliminera de olägenheter som systemet centralyrkesskolorna åsamkar?
33577: moo ett övervägande antal extmordi-
33578: Helsingfors den 16 september 1964.
33579:
33580: Albin Wickman. Carl Olof Tallgren.
33581: Verner Korsbäck. Elis Andersson.
33582: Alwar Sundell. Georg C. Ehrnrooth.
33583: J. A. J ungarå. Per Lauren.
33584: Sven Högström. Kristian Gestrin.
33585: Kurt Nordfors.
33586: 3
33587:
33588: Kysymys N: o 118 Suomennos.
33589:
33590:
33591:
33592:
33593: Wickmann ym.: Keskusammattikoulun opettajan toimien
33594: vakinaistamisesta.
33595:
33596:
33597:
33598: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
33599:
33600: Amma;tt~koulutust'B. on viime vuosina kehi- samme ensi tdlassa järjestää sitoo, että epä-
33601: tetty ilahduttavalla tavalla. Samoin kuin varmuuden ja tyytymättömyyden tunne vi-
33602: muita ammattikoulutuslaitoksia perustetaan ranhaltijain keskuudessa poistuisi. Ammatti-
33603: nopeassa tahdissa keskusammattikoulu toi- koulun työlle ei voi olla eduksi, että olosuh-
33604: sensa jälkeen. Järjestetään erilaisia ammatti- teet koulussa ovat sellaiset kuin esimerkiksi
33605: kursseja, jotka edistävät ammattitaidon pa- Pohjranmaan keskusammattikoulussa Vaasassa,
33606: rantamista. jo.__"SSa on vain 3, jo vuonna 1958 perust'e!ttua
33607: Tällaista vireää ja monitahoista ammatti- vakinaista opettajanvirkaa ja 31 ylimääräistä
33608: opetust:a varten tarvitaan suuri erityiskoulu- opettajantointa. 1. 7. 1965 on tarkoitus perus-
33609: tuksen saanut opettajakunta. Kaikkm opet- taa sanottuun >ammattikouluun vielä yksi yli-
33610: tajanpaikkoja on valitettavasti osoittautunut määräinen opettajantoimi. Yksikään muun
33611: vaikeaksi täyttää pät~vin opettajin. Ammat- henkilökunnan toimista ei ole vakinainen.
33612: tikoulunopettajien tietty vajaus on ollut to- Mitä työssä olevien virkasuhteeseen tulee lie-
33613: dettavissa, mikä on valitettavaa. nevät olosuhteet muissa keskusammattikou-
33614: Eräänä syynä mainittuun ammattlikoulun- luiss;a suurin piirtein samat kuin yllä mai-
33615: opettajien puutteeseen voitaneen pitää sitä nitussa koulussa..
33616: tosiasiaa, että ammattikoulujemme opettaja- Kun on sekä valtion että toimissa olevien
33617: kunnan keskuudessa vallitsee suuri epävar- etujen mukaista, että keskusammattikouluis-
33618: muuden ja tyyt(Ymi:Lttömyyden tunne syystä, samme vallitsee turvallisuuden j~a viihtyisyy-
33619: että useimmat opettajanvimt esim. keskus- den tunne niiden piirissä työskentelevien kes-
33620: ammattikouluissamme ovat ylimääräisiä toi- kuudessa, näyttää välttämättömältä luopua
33621: mia. Maamme kahdeksassa keskusammattikou- ylimääräisten toimenhaltijain järjestelmästä
33622: lussa on 'ainoastaan 25 v'akinaista peruspalk- ja sen sijaan muodostaa niin keskusammatti-
33623: kaista virkaa ja niistäkään 6 ei ole opettar kouluissa kuin muissakin ammattiin valmista-
33624: janvirkoja. Ylimääräisten toimien luku näissä vissa koulutuslaitoksissa suurempi osa tointen
33625: kouluissa on 278 opettajantointa ja 93 muuta luvusta vakinaisiks'i viroiksi - uudistus,
33626: ylimääräistä tointa. Näihin tietoihin voidwan jost.a ei .aiheudu lisämenoj,a.
33627: lisätä, että kuluv;an vuoden tulo- ja menoar- Viit;aten ylläolevaan esit:ämme valtiopäivä-
33628: viossa ehdotetaan ammattiopetuksen piiriin järjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
33629: perustettavaksi 18 uutta ylimääräistä tointa. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
33630: Vaikka on ymmärrettävää, että ammatti- tavaksi seuraavan kysymyksen:
33631: opetuksen luonteesta johtuen ~aina tarvitaan
33632: erilaisia asiantuntijoita ammattiopettajiksi, Onko Hallitus tietoinen, että maan
33633: joiden virkasuhde trulee olemaan luonteeltaan ka.hdeksassa keskusammattikoulussa on
33634: ylimääräinen, on todettava, että til~am1e am- vain 25 vakinaista virkaa, joista opet!-
33635: nw.ttikoulunopettajien ja muiden viroissa tajien 19 ja muihin tehtäviin liittyviä
33636: olevien kohdalla on luonnoton. Vakinaisten 6 sekä että samoissa kouluissa on yli-
33637: viranhaltijain ja ylimääräisten toimenhalti- määräisesti palkattuja 380, joista opet-
33638: jain välinen suhde tulisi ammattikouluis- tajia 287 ja muita 93, ja jos on,
33639: 4
33640:
33641: mitä Hallitus aikoo tehdä niiden suurin osa opettajien ja muiden toi-
33642: haititojen poistamiseksi, jotkla aiheutu- menhaltijain toimista on ylimääräisiä~
33643: vat järjestelmästä, jonka vallitessa
33644: HelSingissä 16 päivänä syyskuuta 1964.
33645:
33646: Albin Wickman. Carl Olof Tallgren.
33647: Verner Korsbäck. Elis Andersson.
33648: Alwar Sundell. Georg C. Ehrnrooth.
33649: J. A. Jungarå. Per Lauren.
33650: Sven Högström. Kristian Gestrin.
33651: Kurt Nord:fors.
33652: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
33653:
33654: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- mattikoulu (Seinäjoki) sekä vuonna 1960
33655: tissa mainitrussa tarkoituksessa ovat kansan- Kainuun keskusammattikoulu (Kajaani).
33656: edustajat Albin Wickman ym. Teidän väli- Alueellinen ammattikoulujärjestelmä ol,i pe-
33657: tylmellänne, Herra Puhemies, 16 päivänä rustee1taa.n. täysin muuttunut, koska valtion
33658: syyskuut.a 1964 jättäneet valtioneuvoston suunnitelm:i en viivästyessä kunnat olivat oma-
33659: 1
33660:
33661:
33662: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- aloitlt!eisesti ryhtyneet ammattikoulujen perus-
33663: van kysymyksen: tamiseen kunt•ainlii.ttojen muodossa. Myös am-
33664: mattikoululainsäädännön uudistus, joka pan-
33665: "Onko Hallitus tietoinen, että maan tiin hallituksen lakiesityksenä viTeille jo
33666: kahdeksassa keskusa1llllliattikoulussa on vuonna 1951, toteutui vasta vuonna 1958, jol-
33667: vain 25 vakinaista virkaa, joista opetl- loin hyväksyttiin uusi laki ammattioppiliai-
33668: tajien 19 ja muihin tehtäviin liittyviä 'toksista. Laki (184/58) astui voimaan 1 päi-
33669: 6 sekä että samoissa kouluissa on yli'- vänä tammikuuta 1959. Vasta tiiliöin velvoi-
33670: määräisesti palkattuja 380, joista opet- tettiin kunnat .ammattikoulutuksen järjestä-
33671: rbaji.a 287 ja muita 93, ja jos on, miseen joko omia ·ammattikouluja perusta-
33672: mitä Hallitus aikoo tehdä niiden malla tai varaamall.a oppilaspaikkoja v•altion
33673: haittojen poistamiseksi, jotlm aiheutu- keskusammat,tikoulusta. Toimenpiteet koulu-
33674: vat järjestelmästä, jonl>'a vallitessa jen perustamiseksi oli lain mukaan pantava
33675: suurin osa opettajien j•a muiden toi- vireille siten, että ne voivat aloittaa toimin-
33676: menhaltijain toimista on ylimääräisiä~" tansa l:ain määräämässä laajuudessa viimeis-
33677: tään vuonna 1962. Tästä on jouduttu 'kui-
33678: tenkin vähäisessä määrin myöntämään lyk-
33679: Kysymyksen johdosta, jon:ka Te, Herra käystä.
33680: Puhemies, olette lähettänyt minulle kauppa- Ammattikoulujärjestelmän lopulliset puit-
33681: ja teollisuusminisrerinä, esitän kunnioitta.en t·eet ovat &iten olleet vielä kehittelyn alaisina
33682: seuoo.avaa: aivan viime aikoihin ,as;ti. Osa kunnista on
33683: Valtion keskusammattikoulujen perustami- vamnnut oppilaspaikkoja valtion keskusam-
33684: seen ryhdyttiin ooJtrien jälkeen. Vuonna 1946 mat:tikoul uista (Ettelä-Hämeen keskusammatti-
33685: aloittiv;at toimintansa Etelä-Hämeen keskus- koulu, Österbottens centralyrkesskola ja Kai-
33686: ammattikoulu (Hämeenlinna), Keski-Suomen nuun keskus:ammattikoulu), kun taas eräät
33687: keskusammattikoulu (Jyväskylä) ja Pohjois- kaupungitkin, joissa on jo ollut ennestään
33688: Karjalan keskusammattikoulu (Joensuu) sekä keskusammattikoulu, ovat perustaneet oman
33689: vuonna 1947 Pohjois-Pohj,a.nmaan keskusam- t:ai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa
33690: mattikoulu (Oulu). Tarkoitus oli' kehittää am- kuntainliiton omistaman amma.ttikoulun. Näin
33691: matti!koululaitosta siten, että maa jaettaisiin on tapahtunut Jyväskylässä, Seinäjoella ja
33692: 18 ammattikoulupiiriin, johon kuhunkin pe- viimeks.i kuluvana vuonna Oulussa. Pohjois-
33693: rustettaisiin 10 vuodessa val·tion keskusram- Karjalan ammattikoulukysymys on parhail-
33694: mattikoulu. Laadittuja suunnitelmi·a ei kui- laan järjestelyn •alaisena. Vasta sen jälkeen,
33695: tenlman voitu taloudellisistä syistä toteutt1aa kun on lopullisesti voitu vahvistaa se järjes-
33696: aiotussa järjestyksessä. Vast·a vuonna 1955 telmä, miten kunnat tulevat! ammattikouluvel-
33697: perustettiin Pohjanmaan ruotsinkielinen kes- vollisuutensa täyttämään, voidaan ryhtyä
33698: kusammattikoulu (Vaasa), vuonna 1957 La- saattamaan valtion keskusammattikouluja
33699: pin keskusammattikoulu (Rovaniemi) ja vakinaisemmalle kannalle. Mainittakoon, että
33700: vuonna 1958 Et!clä-Pohj>a.nmaa.n keskusam- esim. kunta.inli]t:on ammattikoulun perusta-
33701: 6
33702:
33703: minen Jyväskylään aiheutti varsin huomatta- koulujen mahdollisuuksia opettajavirkojen
33704: vi,a muutoksia Keski-Suomen keskusammatti- täyttämisessä.
33705: koulun osasto- ja opintolinjajakoihin. Tämä Kuten edellä olevasta käy ilmi, Hallitus on
33706: tulee ilmeisesti tapahtumaan myö,s Oulussa hyvin selvillä siitä, että v:altion keskusammat-
33707: sekä Joensuussa. On tietysti selvää, että mää- rttikoulujen opettajista ja toimihenkilöistä val-
33708: rrutyt perusosastot jäävät valtion keskusam- taosa on ylimääräisiä toimihenkilöitä. Tar-
33709: mattikouluunkin, mutta toisaalta ei ole ha- koitus on kuitenkin, että vuonna 1957 alka-
33710: luttu kiirehtiä niiden osalta eriUisratkaisui- nutta keskusammattikoulujen toimien vaki-
33711: hin, varsinkaan kun toimien muuttaminen naistamista tullaan jatkamaan ammattikoulu-
33712: vakina:isiksi ei tuo ~as~anomaisille mitään ta- järjestelmän lähiaikoina lopulliseslt~ vakiin-
33713: loudellisia etuja eikä siten paranna va1t~on nuttua.
33714: HelSingissä 5 päivänä lokakuuta 1964.
33715:
33716:
33717: Kauppa- ja teollisuusministeri T. A. Wiherheimo.
33718: 7
33719:
33720:
33721:
33722:
33723: T i ll R i k s d ~a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33724:
33725: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen koulu (Seinäjoki) samt år 1960 Kainuun
33726: anger har riksdagsman Albin Wickman m. fl. keskusammattikoulu (Kajana). Basen för det
33727: genom Eder förmedling, Herr T.alman, den regionala yrkesskolsystemet hade helt änd-
33728: 16 septe:mber 1964 till vederbörande medlem rats, enär kommunerna på eget initiativ hade
33729: av statsrådet för avgivande av svar ställt börjat inrätta yrkesskolor i form av kommu-
33730: följa.nde spörsmål: nalförbund då fullföljandet av strutws pla-
33731: ner fördröjdes. Även revisionen •av yrkesskol-
33732: "Har Regeringen sig bekant, att vid lagstiftningen, som anhängiggjordes genom
33733: landets 8 centralyrkesskolor finns en- regeringens lagproposition redan år 1951,
33734: dast 25 ordinarie anställda varav 19 förverkligades först år 1958, då den nya la-
33735: är lärare och 6 innehar andra tjänster gen om yrkesskolor godkändes. Denna lag
33736: samt att vid samma skolor finns 380 (184/58) trädde i kraft den 1 januari 1959.
33737: extraordinarie anställda "\"arav 287 är Först då förp1iktades kommunerna att an-
33738: lärare ooh 93 utgör •a.ndra extraordi- ordna yrkess:kolning antingen genom att in-
33739: narie a.nställda, och om detta är fallet, rätta egna yrkesskolor eller genom att reser-
33740: vad ämnar Regeringen göra för att vera elevplrutser i statens centralyrkesskolor.
33741: eliminera de olägenheter som systemet Åtgärderna för grundande av skolor skulle
33742: med ett övervägande antal extraordi- i enlighet med lagen vidtas sålunda, att sko-
33743: narie lärare och a.ndm anställda vid lorna skuHe kunna börja sin verksamhet i
33744: centralyrkesskolorna åsamkar~" den omfattning, som stipulerades i l~agen se-
33745: nast år 1962. I detta ·avs.eende har man dock
33746: Med anledning av spörsmålet·, som Ni, fått lov att i någon mindre mån bevilja
33747: Herr Talman, tillställt mig i min egenskap uppskov.
33748: av handels- och industriminister, får jag De slutliga formerna för yrkesskolsystemet
33749: vördsamt a.nföra följande: har sålunda varittl srtadda i utveckling ända
33750: Grundandet av statens centralyrkes:skolor t.ill de senaste tiderna. En del kommuner
33751: inleddes efter krigen. År 1946 inledde Etelä- har reserverat elevplatser i statens central-
33752: Hämeen keskusammattikoulu (Tavastehus), yrkesskolor (Etelä-Hämeen keskusammatti-
33753: Keski-Suomen keskusammattikoulu (Jyväs- koulu, Österbottens centralyrkessko1a och Kai-
33754: kylä) och Pohjois-Karjalan keskusammatti- nuun keskusammattikoulu), medan åter vissa
33755: koulu (Joensuu) benämnda cellltralyrkes:sko- städer, där det, redan funnits en centralyrkes-
33756: lor sin verksamhet samt år 1947 Pohjois-Poh- skola, grundat en egen eller i samverkan med
33757: janmaan keskusammattikoulu (Uleåborg). Av- andra kommuner en av ett kommunalförbund
33758: sikten var att utveckla yrkesskolväsendet på ägd yrkesskola. Så har skett i Jyväskylä,
33759: sådant sätt, att l>andet skulle indelas i 18 Seinäjoki och senas:t under innevamnde år
33760: yrkesskoldistrikt varefter i varje distrikt, i Uleåborg. Norra Karelens yrkesskolfråga
33761: inom loppet av 10 år, skulle inrättas en håller som bäst på att ordnas. Först oodan
33762: statens centralyrkesskola. De uppgjorda pta- slutgiUigt beslut kunnat fattas angående
33763: nerna kunde emellertid av ekonomiska skäl det syst!em, enligt vilket kommunerna kom-
33764: icke fullföljas i tHltänkt ordning. Först år mer att uppfylla sin plikt att anordna yr-
33765: 1955 grundades den svenskspråkiga Öster- kesskolning, kan man börja bringa statens
33766: bot:tens centralyrkesskola (Vasa), år 1957 centralyrkesskolor på en mera ordinarie stat.
33767: Lapin keskusammattikoulu (Rovani,emi) och Det må nämnas, att t. ex. grundandet av
33768: år 1958 Etelä-Pohjanmrua.n keskusammatti- kommunalförbundets yrkesskola i Jyväskylä
33769: 8
33770:
33771: föranledde rrutt avsevärda ändringar i indel- lar och sålunda icke förbättrar möjligheterna
33772: ningen i avdelningar och Slt1udielinjer vid för staten& s:kolor att besätta lärartjän&terna.
33773: Keski-Suomen keskusammattikoulu. Detsam- Såsom av ovanstående framgår, är Rege-
33774: ma kommer uppenbarligen ·att ske ockJSå i ringen väl medveten om art;!t den övervägande
33775: meåborg och Joensuu. Det är naturligtvis de1en av lärare och anställda vid statens
33776: klart, •att vissa grundavdelningar kommer att eentralyrkesskolor är extraordinarie befatt-
33777: bibehållas även i statens centralyrkesskola, ningshavare. A vsikten är dock att fortsätta
33778: men å andl'la sidan har man icke v·elat på- den år 1957 imedda ombildn:ingen 1av central-
33779: skynda några s:eparatlösningar för dessa sko- yrkesskolornas befattningar till ordinarie så
33780: lors del, i synnerhet då ombi.Idandet! av be- snart yrkesskolsystemet inom närJ:IlaS'OO fram-
33781: fattningar tili ordinarie tjänster icke för ve- tid blivit slutgiltigt fa.'lltslaget.
33782: derbörande medför några ekonomiska förde-
33783: Helsingfors den 5 oktober 1964.
33784:
33785:
33786: Handels- och industrimmister T. A. Wiherheimo.
33787: Kysymys N: o 119.
33788:
33789:
33790:
33791:
33792: Hostila ym.: Sillan rakentamisesta Pyhtään kunnan Keihäs..
33793: salmeen.
33794:
33795:
33796: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
33797:
33798: Suomenlahden rannikolla, Pyhtään kun- kevan toivomusaloitteen määrärahan osoitta-
33799: taan kuuluvan, n. 2 000 ha laajuisen Muna- miseksi vuoden 1963 meno- ja tuloarvioon.
33800: pirtin saaren erottaa mantereesta Keihäs- Hallitus ei kuitenkaan toistaiseksi ole ryhty-
33801: salmi. Saarella asuu vakinaisesti n. 400 hen- nyt toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi.
33802: kilöä, jotka valtaosaltaan saavat elatuksensa Saaristommme lienee tällä hetkellä meidän
33803: kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Vuosi pahinta rajaseutuamme. Siellä asuvien hy-
33804: vuodelta ovat kuitenkin mahdollisuudet kalas- väksi tulisi tehdä kaikki mahdollinen. Tästä
33805: tuksella itsensä elättämiseen heikentyneet, johtuen olisi saatava rakennetuksi silta Kei-
33806: mistä johtuen jo 100-200 kansalaista käy hässalmeen, vain sen valmistuminen ratkaise-
33807: ansiotyössä mantereella aina Kotkaa ja Kar- vasti auttaisi Munapirtin saarelaisia yhtey-
33808: hulaa myöten. Lisäksi saareen siirtyneet siir- den pidossa mantereeseen, mikä myös toisi
33809: tolaiskalastajat Koivistolta, Lavansaarelta, mukanaan toimeentulon varmistamisen kalas..
33810: Suursaaresta ja Tytärsaaresta eivät ole saa- tajille ja maanviljelijöille. Saareen on myös-
33811: neet lupauksien mukaisia kalastusvesiä käyt- kin kehittynyt veneenveistoteollisuutta ja li-
33812: töönsä, mistä johtuen näiden kalastajienkin sääntyvä aktiviteetti tämänkin ammatin har-
33813: on entistä suuremmassa määrin käytävä joittamiselle edellyttää nykyaikaisia kulku-
33814: ansiotyössä mantereella. yhteyksiä.
33815: Maanviljelys on toinen elinkeinonhaara, Kansanedustaja Sulo Hostilan ym. edus-
33816: millä saarella asuvat elatuksensa hankkivat. kuntaan jätettyjen toivomusaloitteiden joh-
33817: Saarella olisivat mahdollisuudet maanvilje- dosta on eduskunta lausunut seuraavaa:
33818: lyksen ja karjatalouden kehittämiselle, mikäli
33819: tuotteiden markkinointi saataisiin paremmin Pyhtään kuntaan kuuluvan, n. 2 000 ha
33820: hoidetuksi. Kulkuyhteydet ovat kuitenkin laajuisen Munapirtin saaren erottaa mante-
33821: olleet esteenä normaalin kehityksen eteenpäin reesta Keihässalmi. Tällä hetkellä saarella
33822: menolle. asuu n. 400 henkilöä, jotka valtaosaltaan saa-
33823: Keihässalmeen johtaa mantereen puolelta vat elatuksensa kalastuksesta. Vuosi vuodelta
33824: Keihässalmen kunnantie ja edelleen Keihäs- ovat mahdollisuudet kalastuksella itsensä elät-
33825: salmen rantatie. Munapirtin puolella on val- tämiseen heikentyneet, mistä johtuen jo 100-
33826: miina Munapirtin kylätie, joka on määrätty 200 kansalaista käy mantereella aina Karhu-
33827: paikallistieksi 5. 5. 1960. Keihässalmen yli lassa ja Kotkassa ansiotyössä. Liikennettä
33828: liikennettä välittää puinen 12 tonnin lautta, Keihässalmen yli välittää puinen 12 tonnin
33829: joka juuri kelirikon aikaan, kun lauttaa lautta. Eduskunnan mielestä olisi kuitenkin
33830: kipeimmin tarvitaan, on aina kelirikosta joh- Keihässalmeen saatava rakennetuksi silta.
33831: tuen liikennekelvoton. Lisäksi meren ran- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
33832: nalla, missä meren nousun ja laskun välillä päättänyt lausua toivomuksen, että Hallitus
33833: saattaa joka vuosi olla 1.5 m korkeuseroa, ottaisi vuoden 1963 tulo- ja menoarvioesityk-
33834: ei lautta vastaa tarkoitustaan. seen riittävän suuren määrärahan sillan ra-
33835: Saaristoasiain pysyvä neuvottelukunta, joka kentamiseksi Pyhtään kunnan Keihässalmeen.
33836: kävi paikan päällä 1962, piti sillan raken- Eduskunnan toivomuksesta huolimatta hal-
33837: tamista välttämättömänä sekä kiireellisenä. litus ei ottanut määrärahaa vuoden 1963
33838: Eduskunta hyväksyi sillan rakentamista kos- tulo- ja menoarvioesitykseen.
33839: E 812/64
33840: 2
33841:
33842: Edelleenkin eduskunta lausui toivomuksen menoarvioesitykseen riittävän suuren maara-
33843: asiasta hallitukselle 14 päivänä toukokuuta rahan sillan rakentamiseksi Pyhtään kunnan
33844: 1963 seuraavasti: Keihässalmeen."
33845: ,Eduskunnan toivomus määrärahasta sillan Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
33846: rakentamiseksi Pyhtään kunnan Keihässal- järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
33847: meen. esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33848: Eduskunnassa on tehty toivomusaloite, joka nen vastattavaksi kysymyksen:
33849: tarkoittaa määrärahaa sillan rakentamiseksi
33850: Pyhtään kunnan Keihässalmeen, ja Kulku- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33851: laitosvaliokunta on asiasta antanut mietin- ryhtyä toteuttaakseen Eduskunnan
33852: tönsä N: o 52. kahdesti lausuman toivomuksen sillan
33853: Eduskunta on päättänyt lausua toivomuk- rakentamiseksi Pyhtään kunnan Keihäs-
33854: sen, että Hallitus ottaisi vuoden 1964 tulo- ja salmeen?
33855: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1964.
33856:
33857: Sulo Hostila. Veikko Kokkola.
33858: Kalle Matilainen. Veikko Helle.
33859: Meeri Kalavainen. Ra:fael Paasio.
33860: 3
33861:
33862:
33863:
33864:
33865: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
33866:
33867: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Munapirtin saaren liikenneolojen paranta-
33868: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra miseksi on elokuussa 1963 paikallistiaksi
33869: Puhemies, olette kirjeellänne 18 päivältä muuttuneelia Munapirtin paikallistiellä ole-
33870: syyskuuta 1964, n: o 812, lähettänyt valtio- van Keihässalmen lauttapaikan puinen lautta
33871: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi vaihdettu teräksiseksi 12 tonnin kantoiseksi
33872: kansanedustaja Sulo Hostilan ym. tekemän moottorilautaksi. Lisäksi on mainitulle lautta-
33873: seuraavan sisältöisen kysymyksen: paikalle tulevan sillan rakentamismahdol-
33874: lisuuksien ja kustannusten selvittämiseksi
33875: ,Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Kymen tie- ja vesirakennuspiirin piirikont-
33876: ryhtyä toteuttaakseen Eduskunnan torille annettu määräys suorittaa asianmukai-
33877: kahdesti lausuman toivomuksen sillan nen siltapaikkatutkimus, joka valmistunee
33878: rakentamiseksi Pyhtään kunnan Keihäs- tämän vuoden aikana. Tutkimustyön päätyt-
33879: salmeen?" tyä laaditaan vesilain edellyttämä lupahake-
33880: mus sillan rakentamiseksi Keihässalmeen ja
33881: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- asia käsitellään tielain mukaisessa järjestyk-
33882: taen seuraavaa: sessä.
33883: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1964.
33884:
33885:
33886: Ministeri Grels Teir.
33887: 4
33888:
33889:
33890:
33891:
33892: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
33893:
33894: I det syfte, som framgår av 37 § 1 mom. För förbättrande av trafikförhållandena
33895: riksdagsordningen, har Ni, Herr Talman, på ön Mogenpört har träfärjan vid Spjut-
33896: med en skrivelse av den 18 september 1964, sund färjställe på den i augusti 1963 till
33897: nr 812, tillställt vederbörande medlem av bygdeväg ombildade vägen till Mogenpört
33898: statsrådet för besvarande följande av riks- utbytts mot en motorfärja av stål med en
33899: dagsman Sulo Hostila m. fl. undertecknade bärighet av 12 ton. Därjämte har Kymmene
33900: spörsmål: väg- och vattenbyggnadsdistrikts distrikts-
33901: kontor förordnats att för utredande av möj-
33902: , Till vilka åtgärder ärnar Rege- ligheterna och kostnaderna för byggande av
33903: ringen skrida för förverkligande av en bro över nämnda färjställe verkställa
33904: Riksdagens två gånger gjorda hem- vederbörlig undersökning av broplatsen, vii-
33905: ställan om byggande av en bro över ken undersökning torde bli färdig under
33906: Spjutsund i Pyttis kommun~" innevarande år. Då undersökningsarbetet
33907: slutförts skall en i vattenlagen förutsatt till-
33908: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- ståndsansökan för byggande av en bro över
33909: samt anföra följande: Spjutsund utarbetas varefter ärendet behand-
33910: las i den i väglagen förutsatta ordningen.
33911: Helsingfors den 14 oktober 1964.
33912:
33913:
33914: Minister Grels Teir.
33915: Kysymys N:o 120.
33916:
33917:
33918:
33919:
33920: Väyrynen ym.: Kaupungeissa ja kauppaloissa sijaitsevien
33921: sotilastorppien lunastamisesta; itsenäisiksi
33922:
33923:
33924: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33925:
33926: Eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta sotilastorppien osalta ja tätä tarkoittavan
33927: maalaiskunnissa 16 päivänä elokuuta 1958 ponnen eduskuntakin hyväksyi. Esimerkkinä
33928: annettu laki (361/58) eli ns. lunastamislaki mainittakoon, että Oulun kaupunkiin on ai-
33929: koskee myös vanhaja ruotujakolaitoksen kaisemmin tullut alueHitosten mukana ja tu-
33930: ajoilta peräisin olevia sotilastorppia. lee kai lisää ensi vuoden alussa koko Oulu-
33931: Sotilastorppien maat eivät ole enää sataan joen kunnan liittyessä kaupunkiin ko. soti-
33932: vuoteen olleet niille tarkoitetussa käytössä, lastorppia. Puutteeeilisen lainsäädännön ta-
33933: mistä johtuen niiden omistus- ja hallintasuh- kia nämä joutuvat kohtuuttomaan asemaan,
33934: tet ovat muodostuneet erittäin epäselviksi. kun eivät saa vuokra-alueita lunastetuksi it-
33935: Niin hyvin yksityisen kuin yleisenkin edun senäisiksi.
33936: kannalta on tärkeätä saada kyseinen epä- Edellä esittämäämme viitaten ja valtiopäi-
33937: kohta poistetuksi mahdollisimman pian. väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
33938: Tätä tarkoittavan esityksen hallitus antoi- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33939: kin eduskunnalle vuonna 1963. Eduskunta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33940: hyväksyi kyseisen esityksen toukokuun 14 päi-
33941: vänä 1963 muuttaen vain voimaantulosään- Aikooko Hallitus lähitulevaisuu-
33942: nöstä. Tämän lain mukainen järjestely koski dessa antaa Eduskunnalle esityksen
33943: kuitenkin vain maalaiskunnissa olevia soti- kaupungeissa ja kauppalaissa sijaitse-
33944: lastorppia. Esityksensä perusteluissa hallitus vien sotilastorppien itsenäiseksi lunas-
33945: ilmoitti olevan tarkoituksena antaa erillinen tamisesta vai aikooko se jättää esityk-
33946: esitys kaupungeissa ja kauppaloissa olevien sen antamatta?
33947: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1964.
33948:
33949: Antero Väyrynen. Pentti Liedes.
33950:
33951:
33952:
33953:
33954: E 724/64
33955: 2
33956:
33957:
33958:
33959:
33960: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33961:
33962: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- vien sotilastorppien itsenäiseksi lunas-
33963: tissa edellytetyssä tarkoituksessa kansanedus- tamisesta vai aikooko se jättää esityk-
33964: taja Antero Väyrynen ym. ovat esittäneet sen antamatta?"
33965: Hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta-
33966: vaksi seuraavan kysymyksen: Vastauksena tähän kysymykseen saan
33967: kunnioittaen ilmoittaa, että kysymyksessä tar-
33968: "Aikooko Hallitus lähitulevaisun- koitettu Hallituksen esitys laiksi sotilastorp-
33969: dessa antaa Eduskunnalle esityksen pien järjestelystä on kuluvan syyskuun 18
33970: kaupungeissa ja kauppaloissa sijaitse- päivänä annettu Eduskunnalle.
33971: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1964.
33972:
33973:
33974: Maatalousministeri Mauno Jussila.
33975: 3
33976:
33977:
33978:
33979:
33980: Till Riksdagens Herr Talman.
33981:
33982: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen köpingar belägna soldattorp till själv-
33983: anger har riksdagsman Antero Väyrynen ständiga eller ärnar Regeringen icke
33984: m.fl. tili vederbörande medlem av statsrådet avlåta någon proposition?"
33985: för avgivande av svar ställt följande
33986: spörsmäl: Såsom svar på detta spörsmål får jag
33987: vördsamt meddela, att i spörsmålet avsedd
33988: "Ärnar Regeringen inom närmaste proposition med förslag till lag om reglering
33989: framtid avlåta proposition tili Riks- av soldattorp av Regeringen avlåtits till Riks-
33990: dagen angående inlösen av i städer och dagen den 18 innevarande september.
33991: Helsingfors den 22 september 1964.
33992:
33993:
33994: Lantbruksminister Mauno Jussila.
33995: j
33996: j
33997: j
33998: j
33999: j
34000: j
34001: j
34002: j
34003: j
34004: j
34005: j
34006: j
34007: j
34008: j
34009: j
34010: j
34011: j
34012: j
34013: j
34014: Kysymys N:o 121.
34015:
34016:
34017:
34018:
34019: Sinisalo ym.: Kunnan omaisuuden luovuttamisesta yksityi-
34020: sille teollisuus- ja liikelaitoksille.
34021:
34022:
34023: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
34024:
34025: On havaittu runsaasti tapauksia, että kun- halvemmalla. Käypää hintaa halvemmalla
34026: nat ovat luovuttaneet omistamiaan maa- myytyjen alueiden luovuttaminen oli usein
34027: alueita yrityksille ja erityisesti suurteollisuus- lähestynyt ilmaisluovutusta sen johdosta, että
34028: laitoksille alhaisesta hinnasta tai vuokrasta, luovutussopimuksiin oli liitetty määräyksiä
34029: jopa vastikkeettakin, sekä järjestäneet niille erinäisistä helpotuksista. Eräät kunnat ovat
34030: edullisin ehdoin tai korvauksettakin kunnal- jopa yleisesti päättäneet luovuttaa teollisuus-
34031: listeknillisiä etuja. Myös takaussitoumusten, alueet ilmaiseksi tai käypää hintaa halvem-
34032: lainojen ja suoranaisten avustusten antamis- malla. Komitea toteaa edelleen, että yksittäis-
34033: takin on eräissä kunnissa harjoitettu. Täysin tapauksiin perustuvasti taas 70 maalaiskuntaa
34034: lainvastaisesti on myönnetty veronalennuk- ja 15 kaupunki- ja kauppalakuntaa ilmoitti
34035: siakin. Kansandemokraatit ovat vastustaneet lahjoittaneensa tai näennäisestä hinnasta luo-
34036: tällaisia ratkaisuja. vuttaneensa maata. Rakennusmaan luovutta-
34037: Kunnallislain yleisessä tulkinnassa ja lu- misen ohella yrittäjätoimintaa oli tuettu
34038: kuisissa KHO: n päätöksissä on todettu, että tekemällä kunnallisteknilliset työt tai annettu
34039: tällaisten etujen myöntäminen on kunnallis- vesi- ja sähkö ilmaiseksi tai käypää tariffia
34040: lain vastaista. SKDL on esittänyt, että kaik- huokeammalla, rakennettu yrityksille rauta-
34041: kien tulkintaerimielisyyksien poistamiseksi tie tai otettu osaa sen kustannuksiin rahassa
34042: kunnallislakiin otettaisiin vielä nykyistäkin tai luovuttamalla sitä varten maata. Komitea
34043: selvempi määräys, että muille kuin kunnalli- on todennut 11 tapauksessa kuntien taanneen
34044: sille (kunnan tai kuntien omistamille) liike- yritysten luottolaitoksille saamia lainoja tai
34045: yrityksille kunta ei saa luovuttaa omaisuut- annetun lainaa kunnan varoista. Yllämaini-
34046: taan tai rahanarvoisia etuja muuta kuin tuista 58 kuntaa koskevassa yrittäjätoimin-
34047: täyttä korvausta vastaan. nan tukemisessa oli valtio lahjoituksen saa-
34048: Valtioneuvosto asetti elokuussa v. 1961 ko- jana 15 tapauksessa ja kuntainliitto kolmessa
34049: mitean selvittämään elinkeino- ja yrittäjä- tapauksessa muiden lahjoitusten tullessa yk-
34050: toiminnan tukemiseen liittyviä kunnallisia sityisten yrittäjien hyväksi, jolloin puun-
34051: kysymyksiä. Tämä ns. kunnan toimialakomi- jalostusteollisuuden ohella sokeri-, peruna-
34052: tea on jättänyt mietintönsä toukokuussa 1964. jauho- ja meijeriteollisuus ovat näytelleet
34053: huomattavaa osaa.
34054: Komiteamietintö ja siihen sisältyvä liite, Yksityisesimerkkinä kuntien välisen kilpai-
34055: joka sisältää yksityiskohtaisia tietoja kuntien lun ja yrittäjätoiminnan tukemisen muo-
34056: avustus- ja muista taloudellisista tukemistoi- doista komitea on todennut, että eräs kunta
34057: menpiteistä, paljastaa suorastaan hätkähdyt- lahjoitettuaan teolliselle yritykselle koskensa,
34058: tävällä tavalla, miten laajoihin mittoihin teollisuusalueen ja 15 ha suuruisen virkistys-
34059: kuntien teollisuus- ja liiketoiminnan tukemi- alueen ja taattuaan yrityksen lainoja 50 milj.
34060: nen on kehittynyt ja miten epäterveitä piir- vmk: n edestä, vielä sitoutui siihen, että yri-
34061: teitä se on saanut. tyksen edustajia valitaan kunnallishallituk-
34062: Mietinnössä todetaan, että 43 maalaiskun- seen. Toinen kunta lahjoitti, saadakseen
34063: taa ja 16 kaupunki- ja kauppalakuntaa oli alueelleen erään suuren teollisuuslaitoksen,
34064: ennakolta hyväksyttyjen perusteiden mukaan tälle 25 milj. vmk: n arvoisen teollisuusalueen
34065: luovuttanut tai vuokrannut rakennusmaata ja kustansi 60 milj. vmk maksaneen pisto-
34066: ilmaiseksi taikka käypää hintaa tai vuokraa raiteen.
34067: E 745/64
34068: 2
34069:
34070: On välttämätöntä, että komitean esiintuo- pyritään estämään lain rikkomiset ja kuntien
34071: mien ja jo sitä ennen esitettyjen tietojen keskeinen epäterve kilpailu vastaisuudessa,
34072: perusteella hallitus viipymättä ryhtyy sellai- vaan olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joiden
34073: siin toimenpiteisiin, että kunnallislain vas- avulla jo tehdyt päätökset voitaisiin peruut-
34074: tainen yrittäjätoiminnan tukeminen ja kun- taa tai velvoittaa erikoisetuja saaneet yhtiöt
34075: tien keskeinen epäterve kilpailu saadaan ja liikkeet suorittamaan kunnille takaisin
34076: nopeasti päättymään. Käsityksemme mukaan saamansa edut. Erityisen tärkeää olisi myös,
34077: kunnan toimialakomitean mietintöön sisälty- että huolehdittaisiin siitä, ettei tämänkaltai-
34078: vät ehdotukset eivät ole riittävän tehokkaita. sia sopimuksia voitaisi panna täytäntöön sel-
34079: Ei myöskään voida sivuuttaa sitä, että jo laisissa tapauksissa, joissa käytännöllisiin rat-
34080: suoritetuista ratkaisuista vain osa on joutu- kaisuihin aiotaan lähiaikoina ryhtyä. Hallitus
34081: nut oikeuselinten käsiteltäväksi ja näin ollen voinee tämän kaiken toteuttaa mm. niiden
34082: vain eräät kunnallislain vastaiset päätökset tietojen perusteella, jotka kunnan toimiala-
34083: ovat tulleet kumotuiksi. Komiteankin tietoon komitea on koonnut.
34084: saamien ja mietintöön liitettyjen esimerkki- Kaiken edellä sanotun perusteella ja val-
34085: tapausten runsaudesta voi päätellä, että suuri tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin
34086: määrä tämänkaltaisia ratkaisuja on jäänyt viitaten esitämme valtioneuvoston asianomai-
34087: voimaan. Tämä merkitsee, että kuntien va- sen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
34088: roja on käytetty ja käytetään lainvastaisella
34089: tavalla yksityisen teollisuuden ja liiketoimin- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
34090: nan hyväksi. Erityisesti tästä hyötyvät eräät on aikonut ryhtyä huolehtiakseen siitä,
34091: suurteollisuus- ja liikelaitokset, jotka järjes- että todella tehokkaasti estetään kun-
34092: telmällisesti ovat pyrkineet painostamaan nan omaisuuden lahjoittaminen yksi-
34093: kuntia luovuttamaan pääasiassa palkkatu- tyisille teollisuus- ja liikelaitoksille ja
34094: loista perittyjä verovaroja tai niillä hankit- että kunnat voisivat saada korvauksen
34095: tuja etuja yksityisen liiketoiminnan voitto- lainvastaisista omaisuuden ja etujen
34096: jen lisäämiseksi. menetyksistä~
34097: Tällaista asiantilaa ei luonnollisesti voida
34098: hyväksyä. Ei voida pitää riittävänä sitä, että
34099: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1964.
34100:
34101: Taisto Sinisalo. Aleksi Kiviaho.
34102: Pauli Puhakka. Paavo Lagerroos.
34103: 3
34104:
34105:
34106:
34107:
34108: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
34109:
34110: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- sisältöisenä kuin komitea on ehdottanut tai
34111: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra siitä joissakin kohdin muutettuna ja ryhdy-
34112: Puhemies, olette 18 päivänä syyskuuta 1964 täänkö asiassa muihin toimenpiteisiin, esim.
34113: päivätyn kirjeenne n:o 813 ohella toimitta- sellaisiin, joita jo komitea on ehdottanut.
34114: nut vastattavakseni kansanedustaja Taisto Mahdollisuudet puuttua jo tehtyihin lain-
34115: Sinisalon ynnä muiden esittämän seuraavan voiman saaneisiin valtuustojen päätöksiin ja
34116: kysymyksen: niiden nojalla tapahtuneisiin järjestelyihin
34117: asioissa, joissa kunnan toimialan rajat on
34118: ,Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ylitetty, ovat varsin rajoitetut. Tällaisten
34119: on aikonut ryhtyä huolehtiakseen siitä, päätösten purkamiseen hakemuksesta Kor-
34120: että todella tehokkaasti estetään kun- keimman hallinto-oikeuden toimesta ei juuri
34121: nan omaisuuden lahjoittaminen yksi- liene mahdollisuuksia. Oikeustoimet, jotka
34122: tyisille teollisuus- ja liikelaitoksille ja näiden päätösten nojalla on tehty, ovat käy-
34123: että kunnat voisivat saada korvauksen neet kuntaa sitoviksi. Tätä asian tilaa ei
34124: lainvastaisista omaisuuden ja etujen voitaisi muuttaa muutoin kuin perustuslain
34125: menetyksistä?'' säätämisjärjestyksessä annettavilla säännök-
34126: sillä. Asianomaisten valtuustojen ja kunnal-
34127: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lishallitusten jäsenten saattaminen syyttee-
34128: taen seuraavaa: seen mahdollisesti tehdyistä virkavirheistä ja
34129: Määräaika, mihin mennessä kysymyksen vaatimusten ajaminen kunnille ehkä. aiheutu-
34130: perusteluissa mainitusta kunnan toimiala- neiksi katsottavien vahinkojen korvaamisesta
34131: komitean mietinn{)stä asianomaisilta viran- ei nähtävästi juuri voisi tulla kysymykseen
34132: omaisilta ja yhteisöiltä on pyydetty lausun- sekään.
34133: not, ei ole vielä päättynyt. Tähän mennessä Huomio asiassa on kohdistettava siihen,
34134: lausunnoista on saatu vasta muutama. Sen millä tavalla vastaisuudessa soveliaimmin
34135: jälkeen, kun lausunnot ovat saapuneet ja voitaisiin pyrkiä. ehkäisemään kunn:an toi-
34136: niissä tehtyjä huomautuksia ja ehdotuksia on mialan ylittäminen kysymyksessä olevissa ja
34137: harkittu sekä muu tarpeellinen lisävalmiBtelu muissakin asioissa asettamatta kuitenkaan
34138: on toimitettu, voidaan ottaa ratkaistavaksi, kunnallishallintoa sellaisen valtionvalvonnan
34139: annetaanko Eduskunnalle asiasta Hallituksen alaiseksi, mikä liiaksi kahlehtisi sen toimin-
34140: esitys laiksi kunnallislain muuttamisesta sen taa.
34141: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1964.
34142:
34143:
34144: Sisäasiainministeri Niilo Ryhtä.
34145: 4
34146:
34147:
34148:
34149:
34150: Till Riksdagens Herr Talman.
34151:
34152: Med en skrivelse av den 18 september 1964, i nägon punkt, och huruvida i saken skall
34153: N: r 813, har Ni, Herr Talman, i det syfte skridas tili andra åtgärder, t.ex. sädana, som
34154: 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger, för redan kommitten föreslagit.
34155: avgivande av svar tillställt mig följande av Möjligheterna att ingripa i fullmäktiges
34156: riksdagsman Taisto Sinisalo m.fl. ställda redan laga kraft vunna beslut och i arrange-
34157: spörsmäl: mang, som företagits med stöd av dem, i
34158: fråga om ärenden, där gränserna för kom-
34159: , Tili vilka åtgärder har Regeringen munens kompetens överskridits, är rätt be-
34160: ärnat skrida för att tillse, att skän- gränsade. Det torde knappast finnas möjlig-
34161: kande av kommuns egendom åt privata heter att efter ansökan få sådana beslut
34162: industrier och affärsföretag förhind- återbrutna på åtgärd av Högsta förvaltnings-
34163: ras effektivt och att kommunerna domstolen. De rättshandlingar, som gjorts
34164: skulle kunna erhälla ersättning för med stöd av dessa beslut, har blivit bindande
34165: lagstridig förlust av egendom och för- för kommunen. Detta sakförhällande skulle
34166: mäner?" icke kunna ändras annat än genom stadgan-
34167: den, utfärdade i den ordning, som gäller
34168: Säsom svar på detta spörsmäl fär jag för stiftande av grundlag. Väckande av åtal
34169: vördsamt anföra följande: mot vederbörande medlemmar av fullmäktige
34170: Den termin, inom viiken utlåtanden inbe- och kommunstyrelser för eventuellt tjäntefel
34171: gärts av vederbörande myndigheter och sam- och fullföljande av yrkan på ersättning för
34172: fund angående den i motiveringen för spörs- förluster som mähända bör anses ha tillskyn-
34173: målet nämnda kommittens för utredning av dats kommunen, skulle knappast heller kunna
34174: kommunernas kompetens betänkande har komma i fråga.
34175: ännu icke utgätt. Hittills har endast nägot Uppmärksamhet bör härvidlag fästas vid
34176: enstaka utlätande inkommit. Efter det ut- på vilket sätt överskridande av kommuns
34177: låtandena erhållits och i dem gjorda anmärk- kompetens framdeles lämpligats kunde för-
34178: ningar och förslag prövats samt annan nödig hindras i ifrägavarande och även i andra
34179: tilläggsförberedelse verkställts kan man upp- ärenden, utan att dock ställa kommunalför-
34180: taga tili prövning huruvida Regeringen tili valtningen under en sädan statskontroll, som
34181: Riksdagen skall avlåta proposition med för- alltför mycket skulle fjättra dess verkssam-
34182: slag tili ändring av kommunallagen med det het.
34183: innehåll kommitten föreslagit eller ändrad
34184: Helsingfors den 30 september 1964.
34185:
34186:
34187: Minister för inrikesärendena Niilo Ryhtä.
34188: Kysymys N: o 122.
34189:
34190:
34191:
34192:
34193: Kämäräinen ym.: Tikkakosken metallityöläisten työllisyyden
34194: turvaamisesta.
34195:
34196:
34197: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
34198:
34199: Jo pitemmän aikaa on tavallisuudesta tavissa sanottavampaa parannusta tilantee-
34200: poikkeavaa huomiota herättäneet ne toimen- seen.
34201: piteet, joilla Oy Tikkakoski Ab: n omistajat Paikkakunnalla, jossa on vain yksi hallit-
34202: ovat tehtaansa tuotannollista toimintaa su- seva tuotantolaitos, on vakava työttömyys
34203: pistaneet. Näistä toimenpiteistä johtuen, kestänyt edellä mainituista syistä jo lähes
34204: kuten on tunnettua, pakkolomautettiin ku- seitsemän kuukautta. Työttömyyskassa-avus-
34205: luvan vuoden helmikuun jälkipuoliskolla tuksen antama vähäinen turva on jo ajat
34206: määräämättömäksi ajaksi noin 280 metalli- sitten loppuun käytetty. Näin ollen tilanne
34207: työläistä. Tätä tunnotonta toimenpidettä on tikkakoskelaisten toimeentulosta on hyvin
34208: tuotantolaitoksen omistajien toimesta pe- vaikea ja ymmärrettävää levottomuutta he-
34209: rusteltu tuotteiden menekkivaikeuksilla. rättävä, koska mitään sellaista ei ole näky-
34210: Useissa tapauksissa jo kymmeniä vuosia vissä, mikä turvaisi työttömille ammatti-
34211: ammatissaan työskennelleiden työläisten työläisille mahdollisuuden hankkia toimeen-
34212: massamittainen pakko1omauttaminen edellä tulonsa itselleen ja perheelleen rehellisenä
34213: mainitulla perusteella pitänee paikkansa~ työllä.
34214: Kuitenkin toisaalta herättää oikeutettua ja On hyvin ymmärrettävää että ratkaisua
34215: usein kärkevääkin arvostelua se menettely, normaalisen elämän palauttamiseksi k.o.
34216: jolla omistajat ovat laiminlyöneet uusien paikkakunnalle odotetaan ja toisaalta etsi-
34217: tuotantoartikkeleiden hankkimisen ja siten tään kiihkeästi. Eräänä ja ehkä ainoana,
34218: normaalisen työllisyyden ylläpitämisen. voimakkaasti esille nousseena mahdollisuu-
34219: Sillä itsepintaisesti paikkakunnan väestön tena näkevät niin työttömät kuin vielä
34220: keskuudessa elää tieto siitä, että vajaat työssä olevatkin sen, että po. tuotantolai-
34221: kaksi vuotta sitten olisi k.o. tuotantolaitok- tos tulisi saada valtion omistukseen. Toteu-
34222: sella ollut mahdollisuus muuttaa tuotanto- tettuna tämä toimenpide olisi perustelta-
34223: suuntaa kokonaan uusien artikkeleiden val- vissa jo siitäkin syystä, koska Tikkakosken
34224: mistukseen ja vieläpä mittasuhteiltaan mas- tehtaiden sijainti ja tuotannolliset edelly-
34225: satuotannon luontoiseksi. Tätä tarjolla ol- tykset erinomaisesti niveltyisivät Valmetin
34226: lutta mahdollisuutta ei haluttu ottaa huo- Jyväskylän tehtaiden organisaatioon. Eikä
34227: mioon, vaan toimeenpantiin, joko tarkoituk- yksin vain edellä korostetut seikat puolusta
34228: sellisesti tai osoituksena kyvyttömyydestä, kansalaisten toivomaa ratkaisua, vaan myös
34229: satojen ammattityöntekijäin pakkolomaut- inhimilliset arvot sekä kansantaloudelliset
34230: taminen. näkökohdat odottavat julkisen vallan puut-
34231: Nykyisin epävarmalta vaikuttava tuo- tumista tapahtumain kulkuun. Tällaista rat-
34232: tanto jatkuu vain osalla siitä työntekijä- kaisua odottavat ja toivovat ne sadat tik-
34233: määrästä kuin mitä aikaisempina vuosina. kakoskelaiset perheet, jotka kamppailevat
34234: Huomattavasti kutistuneen tuotannon nyt alituisesti kasvavan puutteen ja epävar-
34235: muodostaa automaattiompelukoneen ja pö- muuden keskellä.
34236: lynimurin valmistus kotimaisia markkinoita Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
34237: silmällä pitäen, sekä lisäksi vähäisessä mää- järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
34238: rin satunnaiset alihankintatyöt. Ja siltä esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
34239: näyttää, ettei lähiaikoinakaan liene odotet- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34240: E 860/64
34241: 2
34242:
34243: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta heidän perheilleen kunnollinen toi-
34244: valtiovallan toimenpitein voidaan tur- meentulo kotipaikkakunnallaan?
34245: vata Tikkakosken metallityöläisille ja
34246: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1964.
34247:
34248: Olavi Kämäräinen. Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
34249: 3
34250:
34251:
34252:
34253:
34254: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34255:
34256: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- työvoiman nopea lisäys jollekin teollisuus-
34257: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- laitokselle ole helposti, jos lainkaan, aikaan-
34258: edustaja Olavi Kämäräinen ym. esittäneet saatavissa. Tämän johdosta on ymmärrettä-
34259: Hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta- vää, ettei uusien tuotteiden niin nopea ke-
34260: vaksi seuraavan kysymyksen: hittäminen ole Tikkakoski Oy:lle ollut mah-
34261: dollista, että ompelukonetuotannosta vapau-
34262: "Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tuneelle suurelle työntekijämäärälle olisi vä-
34263: valtiovallan toimenpitein voidaan tur- littömästi voitu järjestää työtä uusien tuot-
34264: vata Tikkakosken metallityöläisille ja teiden valmistuksen puitteissa. Tilanteessa
34265: heidän perheilleen kunnollinen toi- on kuitenkin jo ilmeisesti sivuutettu pahin
34266: meentulo kotipaikkakunnallaan?" vaihe, koska pieni osa lomautettuja on yh-
34267: tiön taholta saadun tiedon mukaan jo voitu
34268: Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan ottaa uudelleen työhön.
34269: kunnioittaen esittää seuraavaa: Kun kyselyssä on esitett,y eräänä tilanteen
34270: Maamme metalliteollisuuden kehityksessä ratkaisumahdollisuutena Tikkakosken teh-
34271: tapahtui v. 1963 kysynnän puutteen joh- taan hankkiminen Valmet Oy:n omistuk-
34272: dosta hidastumista, joka ilmeni muun mu- seen, on valittaen todettava, ettei myöskään
34273: assa siinä, että metalliteollisuuden palveluk- tämä yhtiö ole selviytynyt menekkivaikeuk-
34274: sessa olevan henkilökunnan lukumäärä laski sista työvoimaansa vähentämättä. Täten ei
34275: edelliseen vuoteen verrattuna. Vaikka suh- Valmet Oy: llä ole mitään sellaista työreser-
34276: dannetilan muutos on jo jossakin määrin viä tai valmiiksi suunniteltuja uusia tuot-
34277: parantanut myöskin metalliteollisuutemme teita, että Tikkakosken tehtaan hankkimi-
34278: asemaa, ei vielä tämän vuoden aikana voida nen Valmet Oy:n omistukseen ratkaisisi ti-
34279: odottaa merkittävää lisäystä henkilökunnan lanteen.
34280: lukumäärässä. Kysynnän supistuminen ei Kun Tikkakosken tehdas edustaa varsin
34281: luonnollisestikaan kohdistunut tasaisesti huomattavaa tuotantokapasiteettia ja kun
34282: kaikkiin alan teollisuuslaitoksiin, vaan vaih- paikkakunnalla on ammattitaitoista työvoi-
34283: teli lähinnä niiden tuotevalikoiman ja tuo- maa, on kuitenkin ilmeistä, että tehdas tu-
34284: tantokustannusten kilpailukykyisyyden pe- lee ennen pitkää jälleen täysitehoiseen käyt-
34285: rusteella. J_Cun Tikkakoski Oy: n tuotevali- töön. Vastaavanlaatuinen ja vieläpä vaka-
34286: koima on ollut suhteellisen suppea ja kun vampi tapaushan sattui viime vuosikymme-
34287: ompelukoneiden asema aikaisempien edul- nellä Raahessa toimineen Ruona Oy:n jou-
34288: listen vientimahdollisuuksien johdosta on duttua lopettamaan toimintansa konkurssiti-
34289: ollut siinä varsin ratkaiseva, on näiden laan joutumisen vuoksi. Silloin ilmestyi uusi
34290: koneiden viennin loppuminen luonnollisesti yrittäjä, jonka toimesta sanottu konepaja
34291: saattanut yhtiön vielä muita metalliteolli- on jälleen saatettu tehokkaaseen käyttöön.
34292: suuslaitoksia huomattavasti vaikeampaan Raahen kohdalla tilanne oli vielä siinä suh-
34293: asemaan. Uusien tuotteiden nopea kehittä- teessa vaikeampi, ettei sen läheisyydesä ol-
34294: minen ja saattaminen markkinointikelpoisiksi lut Jyväskylän, Äänekosken ja Suolahden
34295: on aina vaikea ja aikaavievä toimenpide, kaltaisia paikkakuntia, jotka nyt kysymyk-
34296: joka edellyttää yrityksen puitteissa run- sessä olevassa tapauksessa ilmeisesti ainakin
34297: sasta ja tehokkaasti toimivaa suunnittelu- josakin määrin kykenevät helpottamaan ti-
34298: työvoimaa. Maamme metalliteollisuudessa lannetta. Tikkakoski Oy: stä lomautetut
34299: vallitsee kuitenkin niin suuri pätevän suun- ovatkin toimineet varsin tarmokkaasti ja
34300: nitteluhenkilöstön vajaus, ettei suunnittelu- oma-aloitteisesti uutta työtä saadakseen,
34301: 4
34302:
34303: koska koko Jyväskylän työvoimapiirin kor- ja että tehdas on joutunut lomauttamaan
34304: tistossa oli 1. 10. 1964 työtä vailla olevia varsin huomattavan määrän työntekijöitä.
34305: metallityöntekijöitä vain 18 miestä ja 9 Hallitus tulee kiinteästi seuraamaan tilan-
34306: naista. Luultavasti osa lomautetuista on netta ja mahdollisuuksiensa mukaan vaikut-
34307: kuitenkin joutunut väliaikaisesti hakeutu- tamaan siihen, että Tikkakosken tehtaan
34308: maan työhön, joka ei vastaa heidän ammat- toimintaa voitaisiin laajentaa entiselleen ja
34309: titaitoaan. siten tarjota paikkakunnan metallityönte-
34310: Edellä esitettyyn viitaten totean, että kijöille ammattitaitoaan vastaavaa työtä
34311: Hallituksen tiedossa on Tikkakoski Oy: n heidän kotipaikallaan.
34312: teollisuuslaitoksen heikko markkinatilanne
34313: Helsingissä, 27 päivänä lokakuuta 1964.
34314:
34315:
34316: Kauppa- ja teollisuusministeri T. A. Wiherheimo.
34317: 5
34318:
34319:
34320:
34321:
34322: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
34323:
34324: I det syfte, som framgår av 37 § 1 mom. kraft. Inom vår metallindustri råder det
34325: riksdagsordningen, har riksdagsman Olavi likväl en sådan brist på kompetent plane-
34326: Kämäräinen m. fl. tili vederbörande med- ringspersonal, att det är svårt och ofta inte
34327: lem av statsrådet för besvarande riktat ens möjligt att inom ett industriföretag
34328: följande spörsmål: snabbt öka dess antal. Därför är det be-
34329: gripligt att Tikkakoski Oy icke haft möj-
34330: ''Vad ärnar Regeringen göra för lighet att utveckla nya produkter i en så
34331: att genom statsmaktens försorg snabb takt, att man omedelbart skulle ha
34332: bereda metallarbetarna i Tikkakoski kunnat bereda arbete med tillverkning av
34333: och deras familjer en skälig utkomst nya produkter för det stora antal arbetare,
34334: på deras hemort?" som frigjorts från symaskinsproduktionen.
34335: Det värsta skedet i situationen har likväl
34336: Som svar på det framförda spörsmålet uppenbarligen redan övervunnits, ty en
34337: får jag vördsamt anföra följande: liten del av de permitterade har enligt vad
34338: I fråga om utvecklingen av metallindus- fabriken meddelat redan ånyo kunnat tagas
34339: trin i vårt land inträffade år 1963 på grund i arbete.
34340: av bristande efterfrågan en retardering, Då i spörsmålet som en möjlighet tili
34341: som bl.a. kom tili synes därigenom, att lösning av problemet föreslagits att Tikka-
34342: antalet personer i metallindustrins tjänst koski fabrik skulle övertagas av Valmet
34343: minskades i jämförelse med föregående år. Oy, måste det tyvärr konstateras att ej
34344: Ehuru även metallindustrins ställning ge- heller detta bolag kunnat klara sina av-
34345: nom de förändrade konjukturerna redan i sättningssvårigheter utan en minskning av
34346: någon mån förbättrats, är en mer bety- personalen. Valmet Oy har sålunda icke
34347: dande ökning av arbetstagarna inom metall- någon sådan arbetsreserv eller sådana fär-
34348: industrin under innevarande år ännu icke digt planerade nya produkter, att situa-
34349: att vänta. Den minskade efterfrågan tionen skulle kunna avhjälpas om Valmet
34350: berörde givetvis icke i lika hög grad alla Oy skulle överta Tikkakoski fabrik.
34351: industriföretag inom branschen utan verk- Då Tikkaoski fabrik representerar en
34352: ningarna varierade närmast på grund av mycket betydande produktionskapacitet och
34353: arten av företagens produkter och möjlig- då på orten finnes yrkeskunniga arbetare,
34354: heterna tili konkurrens i fråga om produk- är det likväl uppenbart, att fabriken inom
34355: tionskostnaderna. Då Tikkakoski Oy: s pro- kort ånyo kan tagas i effektivt bruk. En
34356: dukturval varit relativt begränsat och då motsvarande och ännu svårare situation
34357: symaskinsproduktionen på grund av de inträffade under det senaste decenniet då
34358: tidigare gynnsamma exportmöjligheterna Ruona Oy i Brahestad försattes i konkurs
34359: där intagit en ledande ställning, blev detta och därför nödgades upphöra med sin verk-
34360: industriföretags situation, då exporten av samhet. Då uppträdde en ny företagare, ge-
34361: dessa maskiner upphörde, givetvis betyd- nom vars försorg sagda mekaniska verkstad
34362: ligt svårare än vad som var fallet inom åter kunde tagas i effektivt bruk. I Brahe-
34363: den övriga metallindustrin. Att snabbt ut- stad var situationen ännu svårare därige-
34364: veckla nya produkter och göra dem dugliga nom, att i dess närhet icke fanns sådana
34365: att utsläppas på marknaden är alltid en orter som Jyväskylä, Äänekoski och Suo-
34366: svår och tidsödande uppgift, som förutsät- lahti, vilka i nu föreliggande fall uppen-
34367: ter att företaget har tillgång tili en stor barligen åtminstone i någon mån kan un-
34368: och effektivt arbetande planeringsarbets- derlätta situationen. De från Tikkakoski Oy
34369: E 860/64
34370: 6
34371:
34372: permitterade arbetarna har även varit om den svaga marksnadssituationen vid
34373: mycket energiska och pä eget initiativ sökt Tikkakoski Oy: s industriföretag och att
34374: skaffa sig nya arbetsplatser, vilket framgär fabriken varit tvungen att permittera en
34375: av att i hela Jyväskylä arbetskraftsdistrikt mycket betydande del av sina arbetare.
34376: 1. 10. 1964 registrerats endast 18 manliga Regeringen kommer att nära följa med
34377: och 9 kvinnliga arbetslösa metallarbetare. situationens utveckling och i män av sina
34378: Troligen har en del av de permitterade lik- möjligheter medverka därtill, att verksam-
34379: väl varit tvungna att temporärt söka sig heten vid Tikkakoski fabrik skall kunna
34380: tili arbeten, som icke motsvarar deras yr- äterupptagas i tidigare omfattning och sä-
34381: keskunskap. lunda på hemorten erbjuda metallarbetarna
34382: Med hänvisning tili det ovan sagda ett arbete, som motsvarar deras yrkeskapa-
34383: konstaterar jag, att regeringen är medveten citet.
34384: Helsingfors den 27 oktober 1964.
34385:
34386:
34387: Handels- och industriminister T. A. Wiherheimo.
34388: Spörsmå.l N: o 123.
34389:
34390:
34391:
34392:
34393: Backlund m. fl.: Om be:friande av minkmat :från omsätt-
34394: ningsskatt.
34395:
34396:
34397: Till Riksdagens Herr Talman.
34398:
34399: Minkodlingen har på senaste tid blivit en det gäller de minsta minkodlarna, då ak-
34400: alltmer betydande inkomstkälla :för en tierna ofta betingar ett betydande pris oeh
34401: mängd :fiskare och mindre jordbrukare i i vissa :fall pressats upp till det närapå
34402: vårt land. Då skinnen i huvu-ds:ak :försäljas oöverkomliga. Som en :följd av denna ut-
34403: tili utlandet till:föres vårt land därigenom veckling står många små:farmare in:för
34404: en hel del välbehövlig utländsk valuta, hotet att bli tvunga att upphöra med sin
34405: varför det vore skäl för statsmakten att näring d.v.s. om en ändring inte kan :fås tili
34406: underlätta villkoren :för mink:farmarna i stånd så att minkmat blir befriad :från
34407: deras näringsfång. Emellertid har många, omsättningsskatt för alla minkfarmare.
34408: i synnerhet mindre minkfarmare på senaste Med hänvisning till ovanstående och med
34409: tid råkat i ökade svårigheter just på grund stöd av 37 § 1 mom. i riksdagsordningen
34410: av åtgärder :från statsmaktens sida. Detta får undertecknade där:för tili vederbörande
34411: gäller :framför allt i samband med tillämp- medlem av statsrådet :för besvarande ställa
34412: ningen a v lagen om omsä ttningsskatt :följande spörsmål:
34413: beträffande minkmaten. Om minkodlare
34414: slår sig samman och bygger foderkök och Är Regeringen medveten om att i
34415: fryseri :för eget behov är de befriade från synnerhet mindre mink:farmare råkat
34416: omsättningsskatt. Men odlare som inte har i svårigheter genom :förordningen om
34417: tillgång tili eget eller som aktionär tili ge- att de måste betala omsättningsskatt
34418: mensamt :fryseri och foderkök utan i stället på minkmat om de inte är delägare i
34419: är hänvisad till att köpa sin minkmat :från :fryseri eller :foderkök, och om så är
34420: sådan måste däremot betala omsättnings- fallet,
34421: skatt och hamnar sålunda i ett ogynnsam- ämnar Regeringen vidtaga åtgär-
34422: mare läge. Det kan sägas att han kan lösa der :för att befria all minkmat från
34423: problemet genom att inlösa aktie i :fryseri. omsättningsskatt och därmed placera
34424: Tyvärr är det så att de ekonomiska resur- alla minkfarmare i likvärdig ställ-
34425: serna ofta lägger hinder i vägen här:för när ning.
34426: Helsingfors den 24 september 1964.
34427:
34428: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
34429:
34430:
34431:
34432:
34433: E 858/64
34434: Kysymys N: o 123. Suomennos.
34435:
34436:
34437:
34438:
34439: Backlund ym.: Minkinruoan vapauttamisesta liikevaihtove-
34440: rosta.
34441:
34442:
34443: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
34444:
34445: Minkinkasvatuksesta on tullut viime ai- tajien kohdalla taloudelliset mahdollisuudet
34446: koina yhä merkittävämpi tulolähde maamme asettavat tälle esteen, kun osakkeista usein
34447: monille kalastajille ja pienviljelijöille. Kun vaaditaan huomattavia ja joissain tapauk-
34448: nahat myydään pääasiassa ulkomaille, saa- sissa lähes kohtuuttomia hintoja. Tämän ke-
34449: daan maahamme melkoinen määrä tarpeel- hityksen seurauksena, ts. ellei muutosta
34450: lista ulkomaan valuuttaa, minkä vuoksi val- saada aikaan siten, että minkinruoka va-
34451: tiovallan olisi syytä helpottaa minkintar- pautetaan liikevaihtoverosta kaikille min-
34452: haajien edellytyksiä hoitaa elinkeinoaan. kintarhaajille, monia pientarhaajia uhkaa
34453: Kuitenkin juuri valtiovallan toimenpiteiden pakko luopua elinkeinostaan.
34454: vuoksi monet, varsinkin pienemmät minkin- Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
34455: tarhaajat ovat viime aikoina joutuneet yhä tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
34456: suurempiin vaikeuksiin. Näin on ennen tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34457: muuta liikevaihtoverolakia sovellettaessa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34458: minkkien ruoan osalta. Jos minkinhoitajat
34459: lyöttäytyvät yhteen ja rakentavat ravinto- Onko Hallitus tietoinen, että var-
34460: keittämön ja jäähdyttämön omaa tarvettaan sinkin pienemmät minkintarhaajat
34461: varten, he ovat vapaita liikevaihtoverosta. ovat joutuneet vaikeuksiin sen ase-
34462: Mutta hoitajan, jolla ei ole omaa jäähdyt- tuksen johdosta, jonka mukaan hei-
34463: tämöä tai joka ei ole yhteisen jäähdyttä- dän on maksettava liikevaihtoveroa
34464: mön tai ravintokeittämön osakas, vaan joka minkinruoasta elleivät itse ole jääh-
34465: sensijaan joutuu ostamaan minkinruokansa dyttämöjen tai ravintokeittämöiden
34466: niistä, on sitävastoin pakko maksaa liike- osakkaita, ja jos niin on
34467: vaihtoveroa joutuen siten muihin verrattuna aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
34468: epäedullisempaan asemaan. Voidaan sanoa, teisiin kaiken minkinruoan vapautta-
34469: että Innastamalla jäähdyttämön osakkeen miseksi liikevaihtoverosta asettaen
34470: hän voi ratkaista pulman. Valitettavasti on siten kaikki minkintarhaajat saman-
34471: kuitenkin siten, että pienempien minkinhoi- arvoiseen asemaan?
34472: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1964.
34473:
34474: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
34475: 3
34476:
34477:
34478:
34479:
34480: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
34481:
34482: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- keestä - sisältyy niihinkin liikevaihtovero,
34483: tin nojalla ovat kansanedustaja Georg mutta vain myyntipalkkion osalta. Ulko-
34484: Backlund ym. esittäneet valtioneuvoston mailta tuodusta värjätystä kalarehusta on
34485: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- maahantuonnin yhteydessä suoritettava lii-
34486: van kysymyksen: kevaihtovero, koska kysymys ei ole jalosta-
34487: mattomana alkutuotteena olevasta kalasta,
34488: "Onko Hallitus tietoinen, että var- eikä kalarehu toisaalta ole sisällytettävissä
34489: sinkin pienemmät minkintarhaajat liikevaihtoverolain 4 §: n 2 momentissa mai-
34490: ovat joutuneet vaikeuksiin sen ase- nittuihin tavaranimikkeisiin. Vitamiinirehut
34491: tuksen johdosta, jonka mukaan hei- puolestaan eivät myöskään ole luettavissa
34492: dän on maksettava liikevaihtoveroa samassa lainkohdassa tarkoitettuihin väki-
34493: minkinruoasta elleivät itse ole jääh- rehuihin.
34494: dyttämöjen tai ravintokeittämöiden Minkintarhaaja voi näin ollen ostaa suu-
34495: osakkaita ja jos niin on rimman osan rehuseoksiin tarvittavista
34496: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- raaka-aineista käytännöllisesti katsoen lii-
34497: teisiin kaiken minkinruoan vapautta- kevaihtoverotta. Asianlaita on näin olipa
34498: miseksi liikevaihtoverosta asettaen kysymyksessä pien- tai suurtarhaaja. Mikäli
34499: siten kaikki minkintarhaajat saman- tarhaaja valmistaa itse rehuseoksensa -
34500: arvoiseen asemaan Y" niin kuin suurissa tarhoissa tapahtuu - ei
34501: hän kuluttajan asemassa olevana joudu
34502: Kun kysymyksessä tarkoitettu asiaa kuu- maksamaan liikevaihtoveroa itselleen val-
34503: luu toimialaani valtiovarainministeriössä, mistetusta rehuseoksesta. Sellaiset minkin-
34504: esitän vastauksena siihen kunnioittavasti tarhaajat, jotka voivat itse valmistaa rehu-
34505: seuraavaa: seoksensa ovat siten liikevaihtoverotukselli-
34506: Minkkien ruokintaan käytetään rehu- sesti paremmassa asemassa kuin tarhaajat,
34507: seosta, joka sisältää noin 20-30 % teuras- jotka joutuvat ostamaan rehuseoksensa val-
34508: tusjätteitä, noin 40 % kalarehua eli jäähdy- miina. Käytännössä vain pientarhaajat os-
34509: tettyä rehnkalaa ja kalanfileerausjätettä tanevat rehuseoksensa valmiina. Rehuseok-
34510: sekä noin 20-30 % muita ainesosia, kuten sen hintaan sisältyvä vero ei tosin ole
34511: rehujauhoa, vehnänalkioita, kuorittua mai- suuri. On arvioitu veron korottavan seok-
34512: toa, perunaa ja rasvaa, hiivaa, vettä sekä sen hintaa 2 pennillä kiloa kohti.
34513: vitamiinirehuja. Teurastus- ja kalanper- Liikevaihtoverolain tullessa voimaan ku-
34514: kausjätteet, kuorittu maito ja rehujauho on luvan vuoden alusta kiinnitettiin turkis-
34515: katsottu liikevaihtoverolain (532/63) 4 § :n eläinten kasvattajien taholta huomiota sii-
34516: 2 momentissa tarkoitetuiksi kotieläinten hen, että oli olemassa erillisiä pienempien
34517: ruokinnassa käytettäviksi teollisuuden jäte- minkintarhaajien perustamia useimmiten
34518: aineiksi, jotka alkuperäisen valmistajan osakeyhtiöiden muodossa toimivia rehuse-
34519: myyminä tai ulkomailta tuotuina ovat ve- koittamoita, jotka hankkivat rehuseoksen
34520: rottomia. Perunan myynti taas on alkutuot- raaka-aineet ostamalla ne alkutuottajilta
34521: tajan myymänä verotonta liikevaihtovero- tai maahantuojilta, ja että näitten rehuse-
34522: lain 4 §: n 1 momentin nojalla. Siinä ta- koittamoiden myynti tarhaajille oli veron-
34523: pauksessa että mainitut tavarat ostetaan alaista. Turkiseläinten kasvattajat esittivät,
34524: jälleenmyyjältä - esimerkiksi tukkuliik- että tällaiset pienemmät tarhaajat olisi saa-
34525: 4
34526:
34527: tettava samaan asemaan kuin sellaiset tar- loudellisista, kilpailullisista yms. syistä mah-
34528: haajat, jotka itse valmistavat rehuseoksen. dollisuuksia päästä jo toimivien yhtymien
34529: Tammikuun 31 päivänä 1964 lisättiin tä- osakkaiksi eikä heillä yleensä ole ollut mah-
34530: män vuoksi liikevaihtoveroasetuksen 4 dollisuuksia perustaa uusia yhtymiäkään.
34531: §:ään uusi 2 momentti (32/64). Sen mu- Näin ollen tällaiset pientarhaajat ovat ol-
34532: kaan ei liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna leet pakotettuja ostamaan tarvitsemansa re-
34533: liiketoimintana ole pidettävä turkiseläin- huseoksen edellä mainituilta yhtymiltä. Kun
34534: kasvattajien yksinomaan keskenään muo- yhtymä taas myydessään rehuseosta yhty-
34535: dostamien sellaisten kalajäähdyttämöiden ja män ulkopuoliselle joutuu suorittamaan lii-
34536: rehusekoittamoiden toimintaa, jotka myy- kevaihtoveroa myös osakkaille tapahtuvasta
34537: vät tuotteitaan vain osakkailleen tai jäse- myynnistä, ovat yhtymät olleet haluttomia
34538: nilleen. myymään rehuseosta ulkopuolisille. Tämä
34539: Puheena olevassa asiassa on kysymys on luonnollisesti ollut omiaan vaikeutta-
34540: sellaisista pientarhaajista, jotka eivät ole maan pientarhaajien asemaa.
34541: edellä mainitunlaisten turkiseläinkasvatta- Edellä lausutusta käy selville, että min-
34542: jien muodostamien yhtymien osakkaita. Niin kintarhauksessa on tullut esiin sellaisia uu-
34543: kuin edellä on esitetty, he olisivat samassa sia erityispiirteitä, joita ei ole voitu tähän
34544: asemassa kuin muutkin alan yrittäjät, mi- mennessä ottaa riittävässä määrin huomioon.
34545: käli itse valmistaisivat tarvitsemansa rehu- Hallitus tulee harkitsemaan toimenpiteitä,
34546: seoksen. Rehuseoksen valmistus ei kuiten- jotka ovat tarpeen kaikkien minkintarhaa-
34547: kaan ole .heille monista syistä mahdollista. jien saattamiseksi tasapuoliseen asemaan
34548: Näillä pientarhaajilla ei myöskään ole ta- liikevaihtoverotuksessa.
34549: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1964.
34550:
34551:
34552: Ministeri Erkki Htttu-tamo.
34553: 5
34554:
34555:
34556:
34557:
34558: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
34559:
34560: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- importen erläggas omsättningsskatt, då det
34561: gen har riksdagsman Georg Backlund m. fl. härvid icke är fråga om fisk i form av
34562: till vederbörande medlem av statsrådet för oförädlad primärprodukt och emedan fisk-
34563: besvarande riktat följande spörsmål: foder å andra sidan icke heller kan hänföras
34564: tili de i 4 § 2 mom. omsättningsskattelagen
34565: "Är Regeringen medveten om att nämnda varupositionerna. Vitaminfoder kan
34566: i synnerhet mindre minkfarmare ej heller betraktas såsom i sagda lagrum
34567: råkat i svårigheter genom förordnin- avsett kraftfoder.
34568: ningen om att de måste betala om- En minkfarmare kan sålunda i praktiken
34569: sättningsskatt på minkmat om de köpa största delen av de för foderhland-
34570: inte är delägare i fryseri eller foder- ningarna nödiga råvarorna utan att erlägga
34571: kök, och om så är fallet, omsättningsskatt. Detta gäller såväl små-
34572: ämnar Regeringen vidtaga åtgär- som storfarmare. Ifall farmaren själv be-
34573: der för att befria all minkmat från reder sin foderblandning- såsom på de stora
34574: omsättningsskatt och därmed placera farmerna är fallet - behöver han i egen-
34575: alla minkfarmare i likvärdig ställ- skap av konsument icke betala omsättnings-
34576: ning?" skatt för det foder han berett för egen
34577: räkning. Sådana minkfarmare, som själva
34578: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör kan bereda sin foderblandning, befinner sig
34579: tili mitt verksamhetsområde i finansministe- sålunda i omsättningsskattehänseende i en
34580: riet, får jag som svar därpå vördsamt gynnsammare ställning än de, som måste
34581: anföra följande: köpa färdiga foderblandningar. I praktiken
34582: För utfordring av minkar användes en torde endast småfarmare köpa färdiga fo-
34583: foderbladning, som innehåller ca 20-30 % derblandningar. Den i priset för foder-
34584: slaktavfall, ca 40% fiskforder eller frusen blandningen ingående skatten är dock icke
34585: foderfisk och fiskfileringsavfall samt ca stor. Enligt beräkning höjer skatten bland-
34586: 20-30 % andra beståndsdelar, såsom fo- ningens pris med 2 penni per kg.
34587: dermjöl, vetegroddar, skummjölk, potatis Då lagen angående omsättningsskatt vid
34588: och fett, jäst, vatten samt vitaminfoder. ingången av innevarande år trädde i kraft
34589: Slakt- och fiskrensningsavfall, skummjölk fäste man från pälsdjursuppfödarnas sida
34590: och fodermjöl har betraktats såsom i 4 § uppmärksamhet vid förekomsten av fristå-
34591: 2 mom. lagen angående omsättningsskatt ende, oftast i form av aktiebolag verksamma
34592: (532/63) avsett industriavfall för utfordring foderblandningsanläggningar, som grundats
34593: av husdjur som då det säljes av den ur- av mindre minkuppfödare, och vilka anskaf-
34594: sprungliga tillverkaren eller importeras är fade råvarorna för sina foderblandningar
34595: skattefritt. Försäljningen av potatis åter är genom inköp direkt av primärproducen-
34596: enligt 4 § 1 mom. omsättningsskattelagen terna eller importörerna, samt att dessa
34597: skattefri då säljaren är varaus primärpro- anläggningars försäljning tili farmarna var
34598: ducent. Då sagda varor köpes hos åter- skattebelagd. Pälsdjursuppfödarna gjorde
34599: försäljare - t.ex. i partiaffär - ingår i framställning om att dessa småfarmare
34600: dem omsättningsskatt, men endast i fråga skulle försättas i samma ställning som
34601: om försäljningsprovisionen. För färgat fisk- sådana farmare, vilka själva beredde sina
34602: foder, som införes från utlandet, skall vid foderblandningar. På grund härav fogades
34603: E 858/64
34604: 6
34605:
34606: den 31 januari 1964 till 4 § i förordningen sammanslutningar och i allmänhet har de
34607: angående omsättningsskatt ett nytt 2 mom. icke heller kunnat grunda nya sädana. Un-
34608: (32/64). Enligt detta skall såsom i lagen der sådana förhållanden har dessa smä-
34609: engående omsättningsskatt avsedd affärs- farmare varit tvunga att · köpa sina foder-
34610: rörelse icke anses sådana av pälsdjursupp- blandningar av ovan nämnda sammanslut-
34611: födare enbart mellan sig inrättade fiskfry- ningar. Dä en sammanslutning åter vid
34612: seriers och foderblandningsanläggningars försäljning av foderblandning till andra än
34613: verksamhet, vilka säljer sina produkter en- sina delägare nödgas erlägga omsättnings-
34614: dast till sina delägare eller medlemmar. skatt även för försäljningen till dem, har
34615: 1 föreliggande spörsmål är det fråga om dessa sammanlutningar varit oviliiga att
34616: sådana småfarmare, som icke är delägare sälja foderblandningar till utomstående.
34617: i ovan avsedda, av pälsdjursuppfödare Detta har givetvis varit ägnat att försvåra
34618: grundade sammanslutningar. Såsom ovan småfarmarnas ställning.
34619: anförts skulle de, ifall de själva skulle Av det ovan anförda framgär, att vid
34620: bereda sina foderblandningar, inta samma minkfarmningen yppat sig sådana nya spe-
34621: ställning som andra företagare på området. cialomständigheter, som hittills inte kunnat
34622: Av många orsaker har de likväl icke möj- tillräckligt beaktas. Regeringen kommer att
34623: lighet att själva bereda sina blandningar. överväga vilka åtgärder som är nödvändiga
34624: Dessa småfarmare har på grund av ekono- för att försätta alla minkfarmare i en lik-
34625: miska orsaker, konkurrens m.m. icke möj- värdig ställning i fräga om omsättnings-
34626: lighet att bli delägare i redan verksamma beskattningen.
34627: Helsingfors den 24 oktober 1964.
34628:
34629:
34630: Minister Erkki Huurtamo.
34631: Kysymys N:o 124.
34632:
34633:
34634:
34635:
34636: Matilainen ym.: Sairausvakuutuslain 9 §: n soveltamisesta.
34637:
34638:
34639: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
34640: - ..
34641: ·
34642:
34643: Sairausvakuutuslain 9 §: n mukaan tulisi naan, mutta eräät toisella nimikkeellä kulke·
34644: pitkäaikaisiin kroonisiin sairauksiin lääkärin vat samaan sairauteen määrätyt lääkkeet voi+
34645: määräämät lääkkeet korvata sairausvakuutuk- vat jäädä kokonaan potilaan maksettaviksi .. ·
34646: sen kokonaan. Valiokunnassa tätä säännöstä Kaiken edellä mainitun perusteella ja val-
34647: käsiteltäessä pidettiin selvänä, että näin tulee tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momentin no-,
34648: myös käytännössä tapahtumaan ja että tul- jalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen
34649: kintavaikeuksia asiassa ei voisi syntyä, etenkin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34650: kun tällaisia sairauksia potevat ovat pää-
34651: asiassa vanhuksia ja niidenkin, jotka iältään Onko Hallitus tietoinen siitä, että
34652: ovat nuorempia, työkyvyn sairauden pitkäai- sairausvakuutuslain 9 § : n, jonka mu-
34653: kaisuus on murtanut ja tämä yhdessä pitkän kaan pitkäaikaisista sairauksista: aiheu-
34654: taloudellisesti rasittavan sairastamisen joh- tuvat lääkemenot korvataan potilaalle
34655: dosta saattanut heidät toimeentulon suhteen kokonaisuudessaan, soveltamisessa ei
34656: vaikeaan asemaan. ole mielestämme noudatettu lainsäätä-
34657: Vähän sairausvakuutuslain voimaantulon jän tahtoa, vaan samaan sairauteen
34658: jälkeen alkoi tulla valituksia siitä, että esimer- määrätyistä lääkkeistä eräät ovat jää-
34659: kiksi sydäntautia sairastavat henkilöt saavat neet korvaamatta ainoastaan siitä
34660: lääkärin määräämistä sydänlääkkeistä kor- syystä, että ne kulkevat eri nimikkeellä
34661: vausta eri perusteiden mukaan. Korvauksia kuin mitkä on korvattu, ja jos on,
34662: maksettaessa on unohdettu itse sairaus ja tuleeko Hallitus toimimaan niin, että
34663: edellä mainitun pykälän sisältö ja ratkaise- tällainen kroonisesti sairaille aiheutuva
34664: vana tekijänä korvauksen suhteen on ollut epäoikeudenmukaisuus saadaan korja-
34665: lääkkeen nimike. Toisin sanoen eräät samaan tuksi?
34666: sairauteen määrätyt lääkkeet korvataan koko-
34667: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1964.
34668:
34669: Kalle Matilainen. Rafael Paasio.
34670: Sulo Hostila. Eino Raunio.
34671: Valto Käkelä.
34672:
34673: '! 1 ~ •
34674:
34675:
34676:
34677:
34678: E 879/64
34679: 2
34680:
34681:
34682:
34683:
34684: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34685:
34686: Herra Puhemies on minulle lähettänyt val- selostetun säännöksen mukaisesti korvataan
34687: tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa mai- siis vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa ko-
34688: nitussa· tarkoituksessa jäljennöksen edustaja konaan vain sairautta varten tarvittavat vält-
34689: Kalle Matilaisen ym. jättämästä kysymyk- tämättömät lääkkeet, joiden tarkempi määrit-
34690: sestä, jossa valtioneuvoston asianomaisen jä- tely on jätetty valtioneuvoston päätöksellä
34691: senen vastattavaksi on esitetty seuraava ky- määrättäväksi. Määräykset siitä, mitkä lääke-
34692: symys: aineet ja -valmisteet on korvattava kokonaan,
34693: sisältyvät valtioneuvoston 23 päivänä heinä-
34694: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että kuuta 1964 antaman päätöksen 1 §: ään. Sai-
34695: sairausvakuutuslain 9 § :n, jonka mu- rausvakuutuslain 9 § :n mukaisesti on tähän
34696: kaan pitkäaikaisista sairauksista aiheu- lääkeaine- ja lääkevalmisteluetteloon, joka on
34697: tuvat lääkemenot korvataan potilaalle laadittu yhteisymmärryksessä lääkintöhalli-
34698: kokonaisuudessaan, soveltamisessa ei ole tuksen ja lääkäreitä edustavan järjestön
34699: mielestämme noudatettu lainsäätäjän kanssa, otettu vain ne lääkeaineet ja -valmis-
34700: tahtoa, vaan samaan sairauteen määrä- teet, joita voidaan lääketieteellisesti pitää vält-
34701: tyistä lääkkeistä eräät ovat jääneet kor- tämättöminä asianomaisen sairauden hoidon
34702: vaamatta ainoastaan siitä syystä, että kannalta. Tästä johtuu, että niitä lääkeaineita
34703: ne kulkevat eri nimikkeellä kuin mitkä tai -valmisteita, joita lääketieteellisesti ei
34704: on korvattu, ja jos on, voida pitää välttämättöminä vaikean ja pitkä-
34705: tuleeko Hallitus toimimaan niin, että aikaisen sairauden hoidon kannalta, ei kor-
34706: tällainen kroonisesti sairaille aiheutuva vata kokonaan sairausvakuutuksesta. Edel-
34707: epäoikeudenmukaisuus saadaan korja- leen on päätöstä käytännössä sovellettaessa jä-
34708: tuksi?" tetty lääkkeen täyteen määrään asti korvaa-
34709: matta eri tavoin vaikuttavia lääkeaineita si-
34710: Kun kysymys koskee minun toimialaani so- sältäviä yhdistelmävalmisteita sen johdosta,
34711: siaaliministeriössä, saan kunnioittavasti vas- että lääketieteen asiantuntijoiden omaksu-
34712: tata seuraavaa: man kannan mukaan yhdistelmävalmisteiden
34713: Sairausvakuutuslain 9 § : n mukaan korva- käyttö yleensä vaikeuttaa hoidon tarkkailua.
34714: taan vaikeaa ja pitkäaikaista sairautta varten Lisäksi on huomattava, että kaupassa olevat
34715: tarvittavat välttämättömät lääkkeet kokonaan yhdistelmävalmisteet eivät sisällä sellaisia vai-
34716: siinä laajuudessa kuin valtioneuvoston pää- keiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoitoon
34717: töksellä määrätään. Saman lainkohdan mu- tarvittavia välttämättömiä lääkeaineita, joita
34718: kaan asetuksella säädetään, mitä on pidettävä ei ole saatavina myös puhtaina valmisteina.
34719: vaikeana ja pitkäaikaisena sairautena. Edellä
34720: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1964.
34721:
34722:
34723: Ministeri K. Sorkio.
34724: 3
34725:
34726:
34727:
34728:
34729: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34730:
34731: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vid svår och långvarig sjukdom i sin helhet
34732: anger har Ni, Herr Talman, tillställt mig föl- endast nödvändiga mediciner, vilkas närmare
34733: jande av riksdagsman Kalle Matilainen m. fl. angivande hänskjutits tili statsrådsbeslut. Be-
34734: till vederbörande medlem av statsrådet för av- stämmelser därom, vilka läkemedel och läke-
34735: givande av svar ställda spörsmål: medelspreparat som skall ersättas i sin helhet,
34736: ingår i 1 § statsrådets beslut den 23 juli 1964.
34737: ,Är Regeringen medveten om att vid Enligt 9 § sjukförsäkringslagen har i denna
34738: tillämpning av sjukförsäkringslagens förteckning över läkemedel och läkemedelspre-
34739: 9 §, enligt viiken kostnaderna för läke- parat, viiken uppgjorts i samråd med medici-
34740: medel vid långvarig sjukdom ersättes nalstyrelsen och den organisation som repre-
34741: i sin helhet tili patienten, enligt vår senterar läkarna intagits endast de läkemedel
34742: åsikt lagstiftarens vilja icke följts, utan och läkemedelspreparat, vilka kan anses medi-
34743: att vissa mediciner, som ordinerats för cinskt nödvändiga vid skötseln av den ifråga-
34744: samma sjukdom icke blivit ersatta en- varande sjukdomen. Härav följer, att de läke-
34745: bart av den orsaken, att de går under medel och läkemedelspreparat, vilka icke kan
34746: en annan benämning än de, för vilka anses nödvändiga i medicinskt avseende vid
34747: ersättning givits, och om så är fallet, skötseln av långvarig och svår sjukdom icke i
34748: kommer Regeringen att handla på sin helhet ersättes genom sjukförsäkringen.
34749: ett sådant sätt, att denna orättvisa mot Vidare har vid tillämpningen i praktiken av
34750: kroniskt sjuka blir avhjälpt?" beslutet sammansatta läkemedelspreparat, som
34751: innehåller på olika sätt inverkande läkemedel,
34752: Då spörsmålet berör mitt verksamhetsom- icke ersatts till fullt belopp enär använd-
34753: råde i socialministeriet får jag vördsamt an- ningen av sammansatta läkemedelspreparat
34754: föra följande: enligt medicinska sakkunnigas ståndpunkt i
34755: Enligt 9 § sjukförsäkringslagen ersättes allmänhet försvårar kontrollen av behand-
34756: nödvändiga läkemedel vid svår och långvarig lingen. Vidare är att märka, att i handeln
34757: sjukdom i sin helhet i den omfattning i beslut förda sammansatta preparat icke innehåller
34758: av statsrådet bestämmes. Enligt samma lag- sådana för skötseln vid långvariga och svåra
34759: rum stadgas genom förordning, vad som skall sjukdomar nödvändiga läkemedel, som icke
34760: anses såsom svår och långvarig sjukdom. En- kan erhållas även såsom rena tillverkningar.
34761: ligt ovan nämnda stadgande ersättes således
34762: Helsingfors den 28 oktober 1964.
34763:
34764:
34765: lfinister K. Sorkio.
34766: Kysymys N:o 125.
34767:
34768:
34769:
34770:
34771: Kiviaho ym.: Karjanrehun kaupan vaikeuttamisesta.
34772:
34773:
34774: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
34775:
34776: Hallituksen toteuttaessa Westermarckin Väkirehujen tuonnin supistamistoimen•
34777: komitean suunnittelemaa karjataloustuotan- piteellä tehdään karjanruokinta yksipuoli-
34778: non supistamisohjelmaa on ryhdytty väki- seksi ja aiheutetaan karjataloudelle suuria
34779: rehujen tuonnin jyrkkään supistamiseen. tappioita.
34780: Kotimaassa olevia rehuja pidätetään mark- Pienviljelmien karjatalousvaikeudet heik-
34781: kinoille tulemasta ja vain pieni määrä kau- kojen työnäkymien kanssa synkistävät näkö-
34782: raa suostutaan viljavarastosta luovuttamaan aloja maaseudulla. Odotetaan oikeutetusti,
34783: halla-alueelle karjan rehuksi, sen jälkeen että valtiovallan taholta, päinvastoin kuin
34784: kun sen hintaa oli nostettu 2 penniä kilolta nyt, ryhdyttäisiin kaikkiin toimenpiteisiin
34785: jo viljavaraston portaassa. rehun puutteen poistamiseksi ja hintatason
34786: Nyt hallitus on tehnyt päätöksen, jolla alentamiseksi karjanrehulta..
34787: se tänä ja ensi vuonna huomattavasti supis- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäivä·
34788: taa väkirehujen tuontia, sekä asettaa maa- järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
34789: talousministeriön ohjeista riippuvaksi niit- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34790: ten kauppaan ja kulutukseen saannin. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34791: Tällainen väkirehujen ja kauran kaupan
34792: vaikeuttaminen on vaikuttanut yhdessä Tietääkö Hallitus, että sen päätök-
34793: Etelä-Suomessa tulleen heikon heinäsadon set karjanrehun kaupan vaikeuttami-
34794: sekä Pohjois-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan seksi ovat johtaneet karjan vähentä-
34795: hallavahinkojen kanssa sellaisen tilanteen, miseen ja karjatalouden kannatta-
34796: että karjaa myydään runsaasti teuraseläi- vuuden heikontumiseen, ja jos tietää,
34797: miksi uhkaamassa olevan rehnpulan takia. aikooko Hallitus heti peruuttaa
34798: karjanrehun kaupan supistukset?
34799: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1964.
34800:
34801: Aleksi Kiviaho. R. Virtanen.
34802: Toivo Niiranen. Eino Tainio.
34803: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
34804: Toivo Åsvik.
34805:
34806:
34807:
34808:
34809: E 859/64
34810: 2
34811:
34812:
34813:
34814:
34815: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
34816:
34817: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Maitotaloustuotteiden markkinointi tulee
34818: tin nojalla on edustaja Aleksi Kiviaho ym. kuluvana vuonna vaatimaan n. 150 milj.
34819: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jä- markkaa valtion varoja enemmän kuin edel-
34820: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: lisenä vuonna. Jotta tähän tarkoitukseen
34821: ,Tietääkö Hallitus, että sen päätök- käytettävien valtion varojen tarve edelleen
34822: set karjanrehun kaupan vaikeuttami- ei kohtuuttomasti kasvaisi, katsoi hallitus
34823: seksi ovat johtaneet karjan vähentä- välttämätömäksi edelleen noudattaa tiukkaa
34824: miseen ja karjatalouden kannatta- väkirehupolitiikkaa. Tässä mielessä valtio-
34825: vuuden heikontumiseen, ja jos tietää, neuvosto vahvisti syyskuun 29 päivänä väki-
34826: aikooko Hallitus heti peruuttaa rehujen tuontiohjelman talousvuodelle 1964/
34827: karjanrehun kaupan supistukseU" 65, jonka mukaisesti maahan saadaan tuoda
34828: Tähän kysymykseen, josta Herra Puhe- ja käyttää ruokintaan lähinnä kanamehu-
34829: mies kirjeensä ohella 30 päivältä syyskuuta seoksia varten 25 000 tonnia maissia, 23 000
34830: 1964 on lähettänyt jäljennökset allekirjoit- tonnia melassia ja kotoisten rehujen valku-
34831: taneelle maatalousministerille, saan kunnioit- aistäydennykseksi 65 000 tonnia öljyväki-
34832: taen vastata seuraavaa: rehuja joko valmiina rehuina tai öljykas-
34833: vien siemeninä. Näiden lisäksi saadaan
34834: Viime vuosina tapahtunut maidon tuotan- maahan tuoda 20 000 tonnia öljyväkirehuja
34835: non jatkuva nousu on johtanut siihen, että varastojen muodostamista varten.
34836: maitotaloustuotteiden markkinointiin on Edellä olevaa tuontiohjelmaa vahvistet-
34837: jouduttu uhraamaan entistä suurempia taessa oli käytettävissä elokuun 15 päivän
34838: määriä valtion varoja. Tämän vuoksi on tilanteesta laadittu satoselvittely, jonka mu-
34839: ollut välttämätöntä pyrkiä siihen, että mai- kaan olisi ollut odotettavissa heinästä jon-
34840: don tuotanto voitaisiin sopeuttaa kulloinkin kin verran viimevuotista parempi sato,
34841: vallitsevan markkinatilanteen mukaiseksi. mutta rehuviljasta ja juurikasveista vähän
34842: Jo voimassa oleva maatalouden hintajärjes- viimevuotista alempi sato. Vahvistettu väki-
34843: telmä turvaa kustannustason nousua vas- rehujen tuontiohjelma vastaakin normaali-
34844: t.aavan hintatason vain kotimaista kulutusta vuosina maahan tullutta väkirehumäärää.
34845: vastaavalle, kuitenkin vähintään satovuo- Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huo-
34846: den 1961/62, maidon osalta 1962/63, suu- mioon, että syksyn korjuuolosuhteet muo-
34847: ruiselle tuotannolle. Tämän yli menevältä dostuivat niin epäedullisiksi, että huomat-
34848: osalta saa maatalous vain maailmanmark- tava määrä leipäviljasadostamme ei täytä
34849: kinahinnan. leipäviljalle asetettuja laatuvaatimuksia ja
34850: Edellä mainitulla järjestelmällä ei ole se joudutaan käyttämään rehuviljana.
34851: kuitenkaan ollut maidon tuotantoa rajoitta- Hallitus tulee tarkoin seuraamaan väki-
34852: vaa vaikutusta, minkä vuoksi jo useampien rehutilannetta ja sitten kun kotimaisen
34853: vuosien aikana on jouduttu rajoittamaan rehusadon määrästä ja laadusta saadaan
34854: rehun tuontia. Tässä mielessä on vuosit- lopullinen selvitys, tulee se tarvittaessa ot-
34855: tain vahvistettu rehun tuontiohjelma. tamaan asian uudelleen käsiteltäväksi.
34856: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1964.
34857:
34858:
34859: Maatalousministeri Mauno Jussila.
34860: 3
34861:
34862:
34863:
34864:
34865: T i 11 R i k s d a g e n s II e r r T a l m a n.
34866:
34867: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- ten. I detta syfte har ett program för im-
34868: ningen har riksdagsman Aleksi Kiviaho porten av foder fastställts årligen.
34869: m. fl. tili vederbörande medlem av stats- Marknadsföringen av mjölkhushållnings-
34870: rådet för avgivande av svar ställt följande produkter kommer innevarande år att
34871: spörsmål: kräva ca 150 milj. mk mera statsmedel än
34872: under det föregående året. För att behovet
34873: ,Är Regeringen medveten om att av statsmedel för detta ändamål icke fort-
34874: dess beslut, vilka försvårar handeln gående skulle ökas oskäligt, ansäg rege-
34875: med kreatursfoder, lett tili minsk- ringen det nödvändigt att fortfarande iakt-
34876: ning av boskapen och försämrad taga en stram kraftfoderpolitik. I detta
34877: lönsamhet i fråga om kreaturshus- syfte fastställde statsrådet den 29 septem-
34878: hållningen, och om så är fallet, ber ett importprogram rörande kraftfoder
34879: ärnar Regeringen omedelbart upp- för hushållningsåret 1964/65, enligt vilket
34880: häva inskränkningarna av handeln till landet får införas och för utfordring
34881: med kreatursfoder~" användas, närmast för hönsfoderbland-
34882: Med anledning av detta spörsmål, varav ningar 25 000 ton majs, 23 000 ton melass
34883: Ni, Herr 'falman, med Eder skrivelse av och såsom äggvitekomplettering av det in-
34884: den 30 september 1964 översänt avskrifter hemska fodret 65 000 ton oljekraftfoder,
34885: tili undertecknad lantbruksminister, får jag antingen såsom färdigt foder eller oljeväxt-
34886: vördsamt anföra följande: frö. Härutöver får till landet införas 20 000
34887: Den fortgående stegring av mjölkproduk- ton oljekraftfoder för upplagring.
34888: tionen, som ägt rum under de senaste åren, Vid fastställandet av ovanstående import-
34889: har lett tili a.tt man fått lov att offra program stod till förfogande en skördeut-
34890: större belopp än tidigare av statens medel redning för läget den 15 augusti, enligt vii-
34891: på saluföringen av mjölkhushållningspro- ken en något bättre höskörd var att vänta
34892: dukter. Fördenskull har det varit nödvän- än senaste år, men en något mindre skörd
34893: digt att sträva till att anpassa mjölkproduk- av foderspannmål och rotfrukter. Det fast-
34894: tionen efter det vid varje tilifälle rådande ställda importprogrammet rörande kraft-
34895: marknadsläget. Också gällande prissystem foder motsvarar också den mängd kraft-
34896: för lantbruksprodukter tryggar en prisnivå foder, som importerats under normala år.
34897: som motsvarar stegringen av kostnadsnivån I detta sammanhang bör dock beaktas, att
34898: endast för en produktion som motsvarar förhållandena under bärgningen av höstens
34899: den inhemska konsumtionen, dock minst en skörd blev så ogynsamma, att en betydande
34900: konsumtion av den storlek som under skör- del av vår brödsädsskörd icke uppfyller
34901: deåret 1961/62, i fråga om mjölk 1962/63. kvalitetsfordringarna på brödsäd och kom-
34902: För den överskjutande delen erhåller lant- mer att användas såsom foderspannmål.
34903: bruket endast priset på världsmarknaden. Regeringen kommer att noggrant iakttaga
34904: Ovan nämnda system har dock icke haft kraftfodersituationen och när en slutlig
34905: någon begränsande inverkan på mjölk- både kvantitativ och kvalitativ utredning
34906: produktionen, varför man redan under flere om den inhemska foderskörden erhållits vid
34907: år varit tvungen att inskränka foderimpor- behov upptaga saken till ny behandling.
34908: Helsingfors den 23 oktober 1964.
34909:
34910: Lantbruksminister Mauno Jussila.
34911: Kysymys N: o 126.
34912:
34913:
34914: Kervinen ym.: Kasvuturpeeseen kohdistuvista liikevaihtove-
34915: roviranomaisten ohjeista.
34916:
34917: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
34918:
34919: Kasvuturvesana on kielenkäytössämme vaihtoverottomia ovat niinikään väkilan-
34920: nuori, mutta aine, jolle tämä nimi on an- noitteet. Nyt on liikevaihtoveroa tulkittu
34921: nettu, on tuttua ja vanhaa Suomen maape- turpeen, siis erään maalajin kohdalla siten,
34922: rässä. Se on suota, maalaji, jota isämme ajoi- että se on kasvutarpeena kauttaaltaan jou-
34923: vat aikoinaan pelloilleen hevospelillä talvi- tunut liikevaihtoveron alaiseksi. Käsityk-
34924: sin, lisäten täten maan humuspitoisuutta ja semme mukaan lain hengen suomissa puit-
34925: elinvoimaa. Meidän sukupolvemme on lä- teissa olisi alkutuottajalta suoraan kulutta-
34926: hes tyystin hylännyt tämän viljelymaita jalle, siis kasvihuone- ja avomaaviljelijälle,
34927: parantavan menettelytavan, todennäköisesti toimitettava irrallinen, niinkuin myös irral-
34928: sen kalleuden takia. Vanhoilla menetelmillä linen ja väkilannoitteilla ja hivenaineilla
34929: suoritettuna edellä sanotunlainen viljelys- käsitelty kasvuturve mahdollista vapauttaa
34930: maan parantaminen ja toisen maalajin siir- kokonaan liikevaihtoverosta ja muilta osin
34931: täminen toiselle maalajille on runsaan ih- saattaa kasvuturvekauppa ns. marginaali-
34932: mistyövoiman ja turpeen sisältämän suuren veron alaiseksi. Näin luotaisiin entistä pa-
34933: vesipitoisuuden takia nähty kannattamatto- remmat edellytykset kasvuturpeen käytölle
34934: maksi. Jouduttiinharr kuljetetussa turve- ja sen koneellisen käsittelyn kehittymiselle.
34935: määrässä siirtämään jopa 90% vettä kul- Nykyinen liikevaihtoverolain tulkinta tur-
34936: jetuksen kokonaispainosta. peen kohdalla on lisännyt ikäänkuin liikaa
34937: Käsittelyn koneeliistuminen ja sen ohella vettä turpeeseen, joka pari vuosikymmentä
34938: tieteellinen tutkimustyö ovat kohottaneet sitten lopetti turpeen kannattavan käytön
34939: jälleen turpeen suureen arvoon kasvinvilje- kasvualustaa parantavana aineena.
34940: lyssä kaikkialla maailmassa. Meillä Suo- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyk-
34941: messa aletaan luonnonrikkauksista puhut- sen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
34942: taessa asettaa metsien jälkeen runsaat suo- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
34943: varamme toiselle tilalle. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
34944: Nyt voimassa olevaa liikevaihtoverolakia
34945: tulkittaessa on kasvuturve huolimatta suu- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
34946: resta merkityksestään kasvinviljelylle ja liikevaihtoveroviranomaisten antamat
34947: yhä merkittävämmäksi muodostuvalle vien- ohjeet ja menettely eivät ole kasvu-
34948: nille, saatettu varsin epäoikeudenmukaiseen turpeen tuotantoa ja kauppaa koske-
34949: asemaan. Ovathan erilaiset muut maalajitel- vissa kysymyksissä sopusoinnussa
34950: mat, kuten seulotut sorat, louheet, murs- Eduskunnan ilmeisen tarkoituksen
34951: keet ja vieläpä erilaiset seoksetkin, jotka kanssa, ja jos on,
34952: valmistetaan murskaamoiden ja seulontalai- mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
34953: tosten toimesta ja joihin maa-ainesten li- koo ryhtyä, että kasvuturve saatet-
34954: säksi lisätään vähäisessä määrin teollisia taisiin tasaveroiseen asemaan muiden
34955: tuotteita, liikevaihtoverosta vapaita. Liike- maalajitteiden ja tuotteiden kanssa 7
34956: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1964.
34957:
34958: Olli Kervinen. Veikko Honkanen.
34959: Aaro Lintilä. Hannes Paaso.
34960: Eero Juntunen. Veikko Savela.
34961: Erkki Ryömä. Olavi Lahtela.
34962: Sulo Suorttanen. A. Holopainen.
34963: E 882/64
34964: 2
34965:
34966:
34967:
34968:
34969: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34970:
34971: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- ollen on asianmukaista, että näiden tavaroi-
34972: tin nojalla ovat kansanedustaja Olli Kervi- den myynnin sellaisenaan, seulottuna, lou-
34973: nen ym. esittäneet valtioneuvoston asian- heena tai murskeena tulisi olla verotonta
34974: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan myös liiketominnan muodossa harjoitettuna.
34975: kysymyksen: Asianmukaiseksi ei kuitenkaan katsottu,
34976: että mainitut tavarat vapautettaisiin verosta
34977: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että silloin kun niiden myynti tai maahantuonti
34978: liikevaihtoveroviranomaisten antamat tapahtuu pakkauksissa tai muissa sellaisissa
34979: ohjeet ja menettely eivät ole kasvu- vähittäismyyntierissä, koska haluttiin vält-
34980: turpeen tuotantoa ja kauppaa koske- tää sen epäkohdan syntymistä, että vähit-
34981: vissa kysymyksissä sopusoinnussa täisverovelvolliset kauppaliikkeet joutuisi-
34982: Eduskunnan ilmeisen tarkoituksen vat veronsuorituksissaan tekemään erittelyn
34983: kanssa, ja jos on, verollisten ja verottomien tavararyhmien
34984: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- välillä.
34985: koo ryhtyä, että kasvuturve saatet- Edellä kerrotun perusteella ja ottaen huo-
34986: taisiin tasaveroiseen asemaan muiden mioon, että liikevaihtoverolain 3 § :n sään-
34987: maalajitteiden ja tuotteiden kanssa~" nöksiä on yleisten laintulkintaperiaatteiden
34988: mukaisesti poikkeussäännöksinä tulkittava
34989: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuu- suppeasti, on verotuskäytännössä yhdenmu-
34990: luu toimialaani valtiovarainministeriössä, esi- kaisesti liikevaihtoverotavaratoimikunnan
34991: tän vastauksena siihen kunnioittavasti seu- antamien asiantuntijalausuntojen kanssa
34992: raavaa: katsottu, että irrallisena, säkeissä, muovi-
34993: Er.äs liikevaihtoverotuksen keskeisiä kysy- kelmupakkauksissa taikka muissa vastaa-
34994: myksiä on, missä laajuudessa tavaroita va- vissa myyntipakkauksissa myytävää lannoi-
34995: pautetaan verorasituksesta. Voimassa olevaa tettua kasvuturvetta, samoin kuin sanotun-
34996: liikevaihtoverolakia valmistelleen komitean laisissa myyntipakkauksissa myytävää lan-
34997: mietinnössä samoin kuin Hallituksen esityk- noittamatonta kasvuturvetta ja kasvuturve-
34998: sessä nykyiseksi liikevaihtoverolaiksi on tuotteita ei voida pitää mainitussa pykä-
34999: lähdetty siitä periaatteellisesta kannasta, lässä mainittuihin verottorniin tavaroihin
35000: että verosta joko kokonaan tai osittain va- kuuluvina.
35001: pautettuja tavaroita on mahdollisimman vä- Jonkin verran tulkinnanvaraisempi on ky-
35002: hän. Kysymyksen oltua Eduskunnan vero- symys siitä onko irrallisesti myytävää lan-
35003: valiokunnassa laajan käsittelyn alaisena noittamatonta kasvuturvetta pidettävä liike-
35004: valiokunnan mietinnössä todettiin, ettei ole vaihtoverolain 3 §: ssä tarkoitettuna verotto-
35005: mahdollista luoda sanottavasti laajempaa mana maana, vaiko verollisena tuotteena.
35006: verovapaiden tavaroiden ryhmiä, kuin mitä Liikevaihtoverotavaratoimikunta on eräissä
35007: Hallituksen esitykseen sisältyi. Liikevaihto- lausunnoissaan käsityksenään ilmoittanut,
35008: verolain 3 §: n 1 momentin c kohdassa mai- että suosta jyrsinmenetelmällä irroitettua
35009: nittujen tavaroiden, nimittäin maan, hie- lannoittamatonta kasvuturvetta on silloin,
35010: kan, soran ja kiven vapauttamista koko- kun se myydään irrallisena, pidettävä pu-
35011: naan verosta perusteltiin sillä, että niiden heena olevassa pykälässä tarkoitettuna ve-
35012: myyntiä harjoitetaan yleisesti maanomista- rottomana maana. Näin on asianlaita kui-
35013: jien toimesta siten, että kysymyksessä ei tenkin vain siinä tapauksessa, ettei suosta
35014: ole varsinainen liiketoiminta, ja että näin nostettua turvetta käsitellä koneellisesti
35015: 3
35016:
35017: enemmälti. Liikevaihtoverokonttori onkin kasvua edistävään tarkoitukseen, mutta sitä
35018: eräässä ennakkotietopäätöksessään katsonut, ei voida pitää käsitteellisesti lannoitteena,
35019: ettei turvesuolta nostettua turvetta voitu vaikka siihen olisikin lisätty lannoitteita.
35020: pitää sanotunlaisena maana, koska sitä mm. Kysymyksessä tarkoitetusta asiasta liike-
35021: ilmakuivatettiin ja käsiteltiin koneellisesti vaihtoverokonttori ei ole antanut ohjeita
35022: repimällä ja koska se vasta tämän jälkeen liikevaihtoveroviranomaisille. Liioin ei ole
35023: myytiin hienoksi revittynä tuotteena. vielä korkeimman hallinto-oikeuden asiaa
35024: Eräässä lausunnossaan liikevaihtoverotava- koskevia ratkaisuja.
35025: ratoimikunta on taas katsonut, ettei paalei- Edellä lausutun perusteella katson, että
35026: hin pakattua turvepehkua ollut pidettävä tähän mennessä saatujen kokemusten perus-
35027: sellaisena verottomana tavarana kuin liike- teella ei ole aihetta ryhtyä enempiin toimen-
35028: vaihtoverolain 3 §: n 1 momentin e kohdassa piteisiin kysymyksessä mainitussa asiassa.
35029: tarkoitetaan. On lisäksi otettava huomioon, että jos tava-
35030: Kasvuturve ja kasvuturvetuotteet eivät roita aiotaan vapauttaa nykyistä laajem-
35031: myöskään ole luettavissa liikevaihtoverolain malti liikevaihtoverosta, mutta veron tuotto
35032: 4 § : n 2 momentissa mainittuihin osittain halutaan pysyttää entisellään, on ilmeistä,
35033: verollisiin (marginaaliveronalaisiin) tavaroi- että myös veroprosenttia joudutaan ennen
35034: hin. Sanotun lainkohdan mukaan ovat pitkää korottamaan ts. tiettyjen tavaroiden
35035: maanparannusaineista alkuperäisen valmis- vapauttaminen verosta tulisi tapahtumaan
35036: tajan myyminä verottomia ainoastaan lan- muiden tavaroiden korkeamman verottami-
35037: noitteet ja maanviljelyskalkki. Hallituksen sen kustannuksella. Hallitus tulee kuitenkin
35038: esityksen perusteluista liikevaihtoverolaiksi seuraamaan uuden liikevaihtoverojärjestel-
35039: käy selville, että tarkoitus on ollut vapaut- män soveltamisesta saatavia kokemuksia
35040: taa elintarvikkeiden verorasituksen pienen- sekä aiheen ilmaantuessa esittämään liike-
35041: tämiseksi vain tärkeimmät maa- ja karjata· vaihtoverolakiin sellaisia muutoksia, jotka
35042: loudessa käytettävät raaka-aineet, ts. ne ehkä ovat tarpeen lain pääperiaatteiden
35043: tavarat, jotka puheena olevassa lainkoh- mahdollisimman tasapuolisen soveltamisen
35044: dassa on nimenomaan mainittu. Kasvutur- aikaansaamiseksi.
35045: vetta tosin käytetään maataloustuotteiden
35046: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1964.
35047:
35048:
35049: Ministeri Erkki Huurtamo.
35050: 4
35051:
35052:
35053:
35054:
35055: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
35056:
35057: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- ägarna så, att det icke är fråga om någon
35058: ningen har riksdagsman Olli Kervinen m.fl. egentlig affärsverksamhet, och att det där-
35059: till vederbörande medlem av statsrådet för för är vederbörligt att försäljningen av
35060: avgivande av svar ställt följande spörsmål: dessa varor som sådana, siktade, brutna el-
35061: ler krossade borde vara skattefri även då
35062: "Är Regeringen medveten om att den bedrives i form av affärsverksamhet.
35063: de av omsättningsskattemyndighe- Det ansågs dock icke vederbörligt, att
35064: terna lämnade föreskrifterna och de- sagda varor skulle vara skattefria då för-
35065: ras förfarande i frågor som gäller säljning eller import av dem sker i förpack-
35066: produktion av och handel med växt- ningar eller andra dylika minutförsäljnings-
35067: torv icke är i överensstämmelse med partier, enär man ville unclvika ett sådant
35068: Riksdagens uppenbara avsikt, och om missförhållande, att minutskattskyldiga af-
35069: så är fallet, färer vid erläggande av skatt skulle bli
35070: vilka åtgärder ämnar Regeringen tvungna att göra skillnad mellan skattbara
35071: vidta för bringande av växttorven och skattefria varugrupper.
35072: i jämlik ställning med övriga korn- På grund av ovanstående och med beak-
35073: grupper och produkter ?" tancle av, att staclgandena i 3 § lagen
35074: angående omsättningsskatt i enlighet med
35075: Enär det i spörmålet avsedda ärendet de allmänna lagtolkningsprinciperna såsom
35076: hör till mitt verksamhetsområde inom fi- undantagsbestämmelser skall toikas snävt,
35077: nansministeriet, :får jag såsom svar vörd- har man vid beskattning i praktiken i över-
35078: samt anföra följande: ensstämmelse med omsättningsskattevaru-
35079: En av omsättningsbeskattningens centrala kommissionens sakkunnigutlåtanden ansett,
35080: frågor är den, i vilken omfattning varor att gödslad växttorv, som säljes som sådan
35081: skall befrias från skattetungan. I kom- i säckar, plastförpackningar eller andra
35082: mittens för beredning av den gällande motsvarande försäljningsförpackningar även-
35083: omsättningsskattelagen betänkande ävensom som ogödslad växttorv, som säljes i dylika
35084: i Regeringens proposition med förslag till försäljningsförpackningar, eller växttorv-
35085: den nugällande omsättningsskattelagen ut- produkter, icke kan anses höra till de i
35086: gick man från den principiella ståndpunk- sagda paragraf nämnda skattefria varorna.
35087: ten, att antalet varor, som helt eller delvis En fråga, som i något större utsträckning
35088: är befriade :t'rån skatten, skall vara så litet lämnar rum för tolkning av den, huruvida
35089: som möjligt. Sedan ärendet varit under ogödslad växttorv, som säljes som sådan,
35090: om:fattande behandling i Riksdagens skatte- skall anses såsom i 3 § lagen angående
35091: utskott kostaterade man, att det icke fanns omsättningsskatt avsedd jord eller som
35092: möjligheter att skapa några nämnvärt skattbar produkt. Omsättningsskattevaru-
35093: större grupper av skattefria varor än ele, kommissionen har i vissa uttalanden såsom
35094: vilka ingick i Regeringens proposition. Att sin uppfattning uppgivit, att ogödslad växt-
35095: de i 3 § 1 mom. c p. lagen angående omsätt- torv, som genom fräsmetod lösgjorts från
35096: ningsskatt nämnda varorna, nämligen jord, mossar, då den säljes som sådan skall anses
35097: sand och grus samt sten, helt skulle befrias vara i sagda paragraf avsedd skattefri jord.
35098: från skatt, motiverades med att försäljnin- Detta är sakförhållandet dock endast i det
35099: gen av dem i allmänhet ombesörjes av jord- fall, att den ur mossen upptagna torven
35100: 5
35101: icke därefter behandlas maskinellt. Omsätt- anses såsom gödsel även om gödselmedel
35102: ningsskattekontoret har också i ett för- tillsatts den.
35103: handsbesked ansett, att ur torvmosse upp- I den i spörsmålet avsedda frågan har
35104: tagen torv icke kunde anses såsom dylik omsättningsskattekontoret icke givit omsätt-
35105: jord, då den bl.a. lufttorkades och behand- ningsskattemyndigheterna direktiv. Några
35106: lades maskinellt med torvströrivare för att utslag från högsta förvaltningsdomstolen
35107: först efter detta försäljas såsom ströriven föreligger icke heller i denna sak.
35108: produkt. 1 ett av sina utlåtanden har om- Med stöd av ovanstående anser jag, att
35109: sättningsskattevarukommissionen åter ansett, på grund av hittills vunna erfarenheter skäl
35110: att i balar förpackat torvströ icke skulle icke föreligger att vidta ytterligare åtgärder
35111: anses som i 3 § 1 mom. c p. lagen angående i det i spörsmålet nämnda ärendet. Man
35112: omsättningsskatt avsedd vara. bör även beakta, att om man i större om-
35113: Växttorv och växttorvprodukter kan icke fattning än hittills ämnar befria varor från
35114: heller räknas tili i 4 § 2 mom. lagen angå- omsättningsskatt, men samtidigt önskar
35115: ende omsättningsskatt nämnda delvis skatt- bibehålla intäkterna fråh skatten oföränd-
35116: bara (marginalskattbara) varor. Enligt rade, är det uppenbart, att man även blir
35117: sagda lagrum är av jordförbättringsämnena tvungen att inom kort höja skatteprocenten,
35118: endast gödsel och lantbrukskalk skattefria, m.a.o. befriandet av vissa varor från skatt
35119: då de försäljas av varans ursprungliga till- skulle komma att ske på bekostnad av
35120: verkare. Av motiveringen för Regeringens högre beskattning av andra varor. Regerin-
35121: proposition med förslag till lag angående gen kommer dock att följa med erfaren-
35122: omsättningsskatt framgår, att avsikten varit heterna av tillämpningen av det nya omsätt-
35123: att för minskande av livsmedlens skatte- ningsskattesystemet samt, om skäl därtill
35124: tunga befria endast de för lantbruk och yppar sig, att förelägga förslag om sådana
35125: kreatursskötsel viktigaste råämnena, m.a.o. ändringar i omsättningsskattelagen, vilka
35126: de varor, som särskilt uppräknats i sagda eventuellt är nödiga för att en så opartisk
35127: lagrum. Växttorv användes visserligen i tillämpning som möjligt av lagens huvud-
35128: syfte att främja lantbruksprodukternas till- principer skall åstadkommas.
35129: växt syfte, men begreppsligt kan den icke
35130: Helsingfors den 28 oktober 1964.
35131:
35132:
35133: Minister Erkki Htturtamo.
35134:
35135:
35136:
35137:
35138: E 8&2/64
35139: Kysymys N:o 127.
35140:
35141:
35142:
35143:
35144: Lindblom ym.: Aravakiinteistöjen verotusperusteiden epä-
35145: oikeudenmukaisuudesta tulo- ja omaisuusverotuksessa.
35146:
35147:
35148: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35149:
35150: Valtiovarainministeriön tulo- ja omaisuus- vähennystä omaisuuden perusteella suori-
35151: verolain 34 § :n 2 momentin nojalla mää- tettavasta verosta. Verotusperusteiden epä-
35152: räämät asuinkiinteistöjen rakennusten ja oikeudenmukaisuus on johtanut myös osak-
35153: tonttien arvon määräämisessä noudatetta- keiden verotusarvojen nousuun, koska osak-
35154: vat· perusteet ovat aravakiinteistöjen vero- keiden verotusarvot määrätään kiinteistö-
35155: tuksessa johtaneet suoranaiseen kohtuutto- jen verotusarvojen perusteella.
35156: muuteen. Eräillä paikkakunnilla tontin Aravakiinteistöissä, niiden suuresta pää-
35157: verotusarvo on voitu verotuksessa määrätä omarasituksesta ja verolakien taloudellisen
35158: jopa kahdeksan kertaa suuremmaksi kuin että luottojen faktilliseen kuoletusaikaan
35159: sen kirjanpitoarvo. nähden liian pitkien kuoletusaikojen ja
35160: Aravakiinteistöjen verotusarvoja määrät- toisaalta liian pienien poistoprosenttien
35161: täessä ei ole lainkaan huomioitu sitä, että soveltamisista johtuu, että aravakiinteis-
35162: aravasäännösten sekä ko. yhteisöjen yhtiö- töissä velkojen kuoletusten yhteismäärä
35163: järjestysten mukaan kiinteistöjen tonttien saattaa muodostua tuntuvasti arvonpoisto-
35164: kirjanpitoarvoja korotetaan tai alennetaan jen määrää suuremmaksi ja näin syntyä
35165: yhtiöosuus- sekä osakkeiden luovutus- ja kirjanpidollista voittoa. Tämä puolestaan
35166: lunastushintalaskelmissa, niin monella pro- on aiheuttanut veron lisäystä, joka arava-
35167: sentilla kuin virallinen rakennuskustannus- kiinteistöissä on huomattavalta osalta eli-
35168: indeksi on noussut tai laskenut talojen val- minoinut aravalain ns. korko- ja kuole-
35169: mistumisajasta arvioimishetkeen mennessä, tussubventioiden asumiskustannuksia alen-
35170: vaan aravakiinteistöt on verotuksessa arvos- tavaa vaikutusta. Tätä epäkohtaa on pyrit-
35171: tettu ns. käyvän hinnan mukaan. ty lieventämään perustamalla leimavero-
35172: Kiinteistön tuottoarvolaskelmien kohdalla lain 34 § :n mukaisia lainojen lyhennysra-
35173: on jouduttu myös ristiriitaan, koska tätä hastoja, mutta useilla paikkakunnilla verot~
35174: koskevan säännöksen mukaan kiinteistön taja ei ole ottanut näitä rahastoja huo-
35175: omistajan tai kiinteistön omassa käytössä mioon.
35176: oleville huoneistoille on laskettava ,käypä Tulo- ja omaisuusverolain 26 § :n 1 mom.
35177: vuokra" tuottoarvoa laskettaessa, mutta 4 kohdan mukainen indeksi- ja kurssitap-
35178: aravakiinteistöjen huoneistojen vuokrat pion vähentämistä koskeva säännös on suu-
35179: määräytyvät aravasäännösten mukaisesti rella indeksiehtoisella vieraalla pääomalla
35180: ja ovat verottajan laskelmissa katsottu rahoitettujen kiinteistöjen kohdalla menet-
35181: 50-100 % ,käypiä vuokratuloja" pienem- tänyt käytännöllisen merkityksensä. Ara-
35182: miksi. Tällainen tulkinta on johtanut ara- vatalojen keskimääräistä indeksirasitusta
35183: vakiinteistöissä liian suureen tuottoarvoon nostavat erikoisesti vakuutusyhtiöluottojen
35184: ja liian suureen verorasitukseen. indeksiehdot, joiden osuus aravayhteisöjen
35185: Edellä mainitut epäoikeudenmukaisuudet ensisijaislainoituksessa on n. 20 %. Makse-
35186: verotusperusteissa ovat aiheuttaneet arava- tut indeksikorotukset ovat vuosittain vie-
35187: yhteisöille ja niiden asukkaille ylimääräistä neet useiden yhteisöjen jopa 1 1/2 kuu-
35188: omaisuusveroa. Kohtuuttomana epäkohta kauden vuokravastike- tai vuokratulot.
35189: on tuntunut varsinkin aravavuokrakiinteis- Kun tulo- ja omaisuusverolain 34 § :n 1
35190: töissä, koska ne eivät ole voineet tehdä mom. mukaan verotettavan omaisuuden
35191: tulo- ja omaisuusverolain 50 b § :n mukaista arvo on määrättävä sen käyvän hinnan
35192: E 908/64
35193: 2
35194:
35195: mukaan, mikä sillä oli verovuoden päät- Kaiken edellä esitetyn perusteella ja val-
35196: tyessä omistajan kädessä ja sillä paikka- tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
35197: kunnalla, missä se oli, olisi mielestämme nojalla esitämme valtioneuvoston asianomai-
35198: edellä mainittujen epäkohtien välttämi- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
35199: seksi aravakiinteistöjen tonttien verotus- myksen:
35200: arvoksi vahvistettava yhtiöosuus- sekii,
35201: osakkeiden luovutus- ja lunastushinta.las- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35202: kelmien mukaisesti laskettu tontin arvo, aravayhteisöjen tulo- ja omaisuus-
35203: joka vastaa sen arvoa omistajan kädessä verotuksessa ei ole riittävässä mää-
35204: verovuoden päättyessä. Ettei yhteisöjä vero- rin otettu huomioon aravasäännös-
35205: tettaisi sellaisesta omaisuudesta, mitä ne ten näitä yhteisöjä rajoittavia mää-
35206: eivät omista ja sellaisista tuloista, mitä räyksiä, vaan aravayhteisöt ovat jou-
35207: niillä ei ole mahdollisuuskaan hankkia ara- tuneet maksamaan veroa sellaisesta
35208: vasäännösten rajoittavista määräyksistä omaisuudesta, mitä ne eivät omista
35209: johtuen, tulisi aravakiinteistöjen rakennus- ja sellaisista tuloista, mitä niillä ei
35210: ten ja tonttien verotusarvot määrätä net- ole mahdollisuus hankkia, ja jos on,
35211: totulo- ja -omaisuusperiaatteen mukaan. mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta
35212: Lainojen kuoletuksia ja maksettuja indek- aravayhteisöjen kohdalla päästäisiin
35213: sikorotuksia vastaavat arvonpoistot olisi tulo- ja omaisuusverolain 34 § :n 1
35214: voitava tehdä myös verotuksessa. Raken- momentin todenmukaiseen soveltami-
35215: nusalan teknillinen kehitys, lainojen lyhyt- seen, jotta lainojen kuoletuksia ja
35216: aikaisuus sekä rahankierron nopeuttaruis- indeksikorotuksia vastaavat arvon-
35217: pyrkimykset edellyttävät myös nykyistä poistot voitaisiin tehdä myös vero-
35218: suurempia arvonpoistoja verotuksessa. Lei- tuksessa ja leimaverolain 34 § :n
35219: maverolain 34 § :n mukaiset rahastot olisi rahastot tulisivat käsitellyiksi yhtä-
35220: myös otettava huomioon verotuksessa yhtä- läisesti koko maassa~
35221: läisesti koko maassa.
35222: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1964.
35223:
35224:
35225: Olavi Lindblom. Veikko Kokkola.
35226: G. Henriksson. Veikko Mattila.
35227: U. H. Voutilainen. K. F. Haapasalo.
35228: Uljas Mäkelä. Veikko Helle.
35229: 3
35230:
35231:
35232:
35233:
35234: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
35235:
35236: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan tulot verovuonna vallinneen vuokratason
35237: kirjelmässä 1 päivältä lokakuuta 1964 ovat mukaisiksi, jolloin kiinteistön omassa käy-
35238: kansanedustaja Olavi Lindblom ym. valtio- tössä oleville huonetiloille lasketaan käypä
35239: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin vii- vuokra. Toisena kiinteistön arvioiruisperus-
35240: taten esittäneet valtioneuvoston asianomai~ teena on kiinteistön teknillinen arvo, jolla
35241: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- tarkoitetaan sitä arvoa, joka kiinteistöllä
35242: myksen: siihen kuuluvine tontteineen on verovuo-
35243: den lopun hintatason mukaan arvioituna,
35244: ,Onko hallitus tietoinen siiä, että kun otetaan huomioon rakennustapa ja
35245: aravayhteisöjen tulo- ja omaisuus- rakennusten ikä.
35246: verotuksessa ei ole riittävässä mää- Kun kysymyksen perusteluissa lausutaan,
35247: rin otettu huomioon aravasäännös~ ettei aravayhtiön hallussa olevien tai vuok-
35248: ten näitä yhteisöjä rajoittavia mää- raamien huoneistojen vuokraa saisi tarkis-
35249: räyksiä, vaan aravayhteisöt ovat jou- taa kiinteistön tuottoarvoa laskettaessa
35250: tuneet maksamaan veroa sellaisesta käypää vuokraa vastaavaksi, on tällöin
35251: omaisuudesta, mitä ne eivät omista huomattava, että tuottoarvon tarkoituksena
35252: ja sellaisista tuloista, mitä niillä ei on osoittaa, miten kannattava tietyllä pai-
35253: ole mahdollisuus hankkia, ja jos on, kalla sijaitseva määrätynlainen ja -ikäinen
35254: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kiinteistö on, riippumatta siitä, millaisia
35255: aravayhteisöjen kohdalla päästäisiin vuokria sen omistaja osakkailtaan tai
35256: tulo- ja omaisuusverolain 34 § :n ]_ vuokralaisiltaan kantaa. Myöskin muiden
35257: momentin todenmukaiseen soveltami- kuin aravakiinteistöjen vuokrat tarkiste-
35258: seen, jotta lainojen kuoletuksia ja taan tuottoarvoa laskettaessa käyvän vuok-
35259: indeksikorotuksia vastaavat arvon- ratason mukaisiksi. Kiinteistön tuottoarvoa
35260: poistot voitaisiin tehdä myös vero- laskettaessa ei sillä seikalla, kuka kiinteis-
35261: tuksessa ja leimaverolain 34 § :n tön omistaa, näinollen ole oikeudenmukaista
35262: rahastot tulisivat käsitellyiksi yhtä- merkitystä. Kiinteistön teknilliseen arvoon
35263: läisesti koko maassa?" sisältyy toisena päätekijänä sen tontin arvo.
35264: Tonttien arvot on kullakin paikkakunnalla
35265: Koska kysymyksessä tarkoitettu asia arvioinut valtiovarainministeriön antamien
35266: kuuluu toimialaani valtiovarainministeriös- ohjeiden mukaan erityinen asiantuntijatoi-
35267: sä, esitän vastauksena siihen kunnioitta- mikunta, jossa myöskin kiinteistöjen omis-
35268: vasti seuraavaa: tajilla on ollut edustajansa. Tontin arvo
35269: Valtiovarainministeriön päätös niistä pe- määrätään sen sijainnin, laadun ja sille
35270: rusteista, joiden mukaan asuin-, talous-, rakennettavaksi sallitun rakennuksen suu-
35271: liike-, tehdas- ja varastokiinteistöt on tulo- ruuden perusteella.
35272: ja omaisuusverotuksessa arvioitava, sisäl- Näiden eri laskentaperusteiden avulla on
35273: tää ne yleiset määräykset, joiden mukaan pyritty mahdollisimman objektiivisesti tote-
35274: siinä mainitut kiinteistöt arvioidaan. Näi- amaan kiinteistön käypä hinta. Tällä hin-
35275: den määräysten mukaan lasketaan kiin- nalla taasen tarkoitetaan omaisuuden myyn-
35276: teistölle tuottoarvo, joka tarkoittaa sitä tiarvoa, joka ei aravakiinteistössä voine
35277: pääoma-arvoa, joka saadaan, kun kiinteis- olla erilainen kuin muissa vastaavanlaisissa
35278: tön nettotuotto kapitalisoidaan kymmenen kiinteistöissä. Ne säännökset, joiden mu-
35279: prosentin korkokannan mukaan. Nettotuot- kaan aravakiinteistöissä tonttien kirjanpi-
35280: toa laskettaessa tarkistetaan kiinteistön toarvoja korotetaan tai alennetaan, koske-
35281: 4
35282:
35283: vat yhtiöosuuksien tai osakkeiden luovu- Kysymyksessä tiedusteliaan vielä, mitä
35284: tus- ja lunastushintojen määräämistä, eikä Hallitus aikoo tehdä, jotta lainojen kuole-
35285: niillä ole merkitystä kiinteistön käypää tuksia ja indeksikorotuksia vastaavat ar-
35286: hintaa verotusta varten laskettaessa. vonvähennykset voitaisiin tehdä myös vero-
35287: Kysymyksen perusteluissa esitetään yli- tuksessa. Rakennusten arvonvähennykset
35288: malkaisesti, ettei useilla paikkakunnilla perustuvat kuitenkin niiden taloudelliseen
35289: olisi verotuksessa otettu huomioon leima- kesto aikaan. Voimassaolevien säännösten
35290: verolain 34 § :n nojalla perustettuja laino- mukaan on kivisten asuinrakennusten vero-
35291: jen lyhennysrahastoja. Valtiovarainminis- tuksessa hyväksyttävä arvonvähennys 1,5
35292: teriön tiedossa ei tällaisia tapauksia ole. prosenttia vuodessa rakennuksen hankinta-
35293: Ministeriön toimesta on verolautakunnille arvosta, mikä edellyttää, että rakennuksen
35294: jaettu Keskusverolautakunnan 24 päivänä taloudellinen käyttöaika on 66 vuotta.
35295: huhtikuuta 1960 antama päätös, jossa on Tästä säännöksestä ei voida tehdä poik-
35296: selvästi lausuttu, että lainojenkuoletusra- keusta sen perusteella, että tiettyjä kiin-
35297: hastoon kannettavaa määrää ei ole, vaikka: teistöjä rasittavien velkojen kuoletusaika
35298: se kannettaisiinkin osakkeenomistajilta on lyhyempi kuin asetusta säädettäessä
35299: yhdessä vuosimenoja varten suoritettavan hyväksytty rakennuksen kuoletusaika. V e-
35300: vastikkeen kanssa, pidettävä yhtiön veron- ro lainsäädännön uudistamisen yhteydessä
35301: alaisena tulona, mikäli yhtiö on laillisessa tullaan harkitsemaan mm. asuinrakennusten
35302: järjestyksessä päättänyt erikseen lainojen- arvonvähennysten korottamista niin, että
35303: 1moletusrahastoon perittävästä määrästä ja ne paremmin vastaisivat rakennuslainojen
35304: erikseen vuosimenoja varten perittävästä kuoletusta ja rakennusalalla tapahtunutta
35305: vastikkeesta. Tässä suhteessa on oikeuskäy- teknillistä kehitystä.
35306: täntö muutenkin täysin vakiintunut ja
35307: verolautakuntien tiedossa.
35308: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1964.
35309:
35310: Ministeri Erkki Huurtamo.
35311: 5
35312:
35313:
35314:
35315:
35316: 'l' i II R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
35317:
35318: I en tili Eder, Herr Talman, adresserad kapitalvärde, som erhålles, då fastighetens
35319: skrivelse av den 1 oktober 1964 har riks- nettoavkastning kapitaliseras efter en rän-
35320: dagsman Olavi Lindblom m. fl. med hänvis- tefot av tio procent. Vid beräknandet av
35321: ning tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen nettoavkastningen justeras fastighetens
35322: till vederbörande medlem av regeringen inkomster enligt den hyresnivå, som var
35323: för avgivande av svar ställt följande spörs- rådande under skatteåret, varvid för lägen-
35324: mål: heter, som nyttjas för fastighetens eget
35325: ,Är Regeringen medveten om att behov, beräknas gängse hyra. Fastighetens
35326: man vid inkomst- och förmögenhets~ andra värderingsgrund utgörs av fastig-
35327: beskattning av aravasammanslut- hetens tekniska värde med vilket avses
35328: ningar icke i tillräcklig utsträckning det värde, som fastigheten med därtill
35329: beaktat de i aravastadgandena ingå- hörande tomt har, då det värderas enligt
35330: ende bestämmelserna, som begränsar den prisnivå, som är gällande vid skatte-
35331: dessa samfund, utan har aravasam- årets slut, och med beaktande av bygg-
35332: manslutningar blivit tvungna att be- nadssättet och byggnadernas ålder.
35333: tala skatt för sådan egendom, som Då det i motiveringen för spörsmålet
35334: de icke äger och för sådan inkomst, säges, att hyran för lägenheter, som nytt-
35335: som de icke haft möjlighet att jas eller uthyres av aravabolag, icke vid
35336: anskaffa, och om så är fallet, beräkningen av fastighetens avkastnings-
35337: vad ämnar Regeringen göra för värde skulle få justeras så att den mot-
35338: att man för aravasammanslutningar- svarar gängse hyra, bör härvid beaktas,
35339: nas vidkommande skall uppnå en att avkastningsvärdet har tili syfte att
35340: riktig tillämpning av 34 § 1 mom. visa, hur lönsam en fastighet av visst slag
35341: lagen on inkomst- och förmögenhets- och viss ålder på en viss ort är, oberoende
35342: skatt, så att mot amorteringar och av hurudana hyror dess ägare uppbär av
35343: indexförhöjningar svarande värde- sina aktieägare eller hyresgäster. Även för
35344: avskrivningar skulle kunna göras andra än aravafastigheter justeras hyrorna
35345: också vid beskattningen, och att i vid beräkningen av avkastningsvärdet så
35346: 34 § 1 mom. stämpelskattelagen av- att de motsvarar gängse hyresnivå. Vid
35347: sedda fonder skulle bli behandlade beräkningen av en fastighets avkastnings-
35348: på enahanda sätt i hela landet ?" värde har den omständigheten, vem som
35349: är ägare tili fastigheten, sålunda icke
35350: Då det i spörsmålet avsedda ärendet någon rättslig betydelse. I en fastighets
35351: hör tili mitt verksamhetsområde inom tekniska värde ingår som andra huvudfak-
35352: finansministeriet, får jag såsom svar vörd- tor värdet av dess tomt. Tomtvärdena har
35353: samt anföra följande: på varje ort, i enlighet med föreskrifter
35354: Finansministeriets belust angående de utfärdade av finansministeriet, beräknats
35355: grunder, enligt vilka bostads-, ekonomi-, av en särskild sakkunnigkommission, där
35356: affärs-, fabriks- och upplagsfastigheter även fastighetsägarna varit representerade.
35357: skall värderas vid inkomst- och förmögen- Tomtens värde beräknas på basen av dess
35358: hetsbeskattningen, innehåller de allmänna läge, kvalitet och storleken av den bygg-
35359: bestämmelser, enligt vilka de däri nämnda nad, som får uppföras på tomten.
35360: fastigheterna skall värderas. Enligt dessa Med hjälp av dessa olika beräkningsgrun-
35361: bestämmelser beräknas för fastighet dess der har man strävat tili att så objektivt
35362: avkastningsvärde, med vilket avses det som möjligt fastställa fastighetens gängse
35363: E 908/64
35364: 6
35365:
35366: pris. Med detta pris avses åter egendomens som skall uppl;läras för årsutgifterna. I
35367: försäljningsvärde, vilket i aravafastigheter detta hänseende är rättspraxis även annars
35368: icke torde kunna vara annat än i andra fullt stadgad och känd av skattenämnderna.
35369: likartade fastigheter. De bestämmelser, en- I spörsmålet frågas vidare, vad Regerin-
35370: ligt vilka tomternas bokföringsvärden i gen ämnar göra för att mot amorteringar
35371: aravafastigheter höjes eller sänkes, berör av lån och indexförhöjningar svarande vär-
35372: bestämmandet av överlåtelse- eller inlös- deminskningar skulle kunna göras även
35373: ningsprisen för bolagsandelar eller aktier, vid beskattningen. Byggnadernas värde-
35374: och har ingen betydelse vid beräkningen av minskningar baserar sig emellertid på bygg-
35375: fastighetens gängse pris vid beskattningen. nadernas ekonomiska varaktighet. I enlig-
35376: I motiveringen för spörsmålet anföres het med gällande stadganden utgör värde-
35377: summariskt, att man på flera orter vid minskningen, som godkännes vid beskatt-
35378: beskattningen icke skulle ha beaktat i enlig- ning av bostadsbyggnader av sten, 1.5 pro-
35379: het med 34 § stämpelskattelagen grundade cent i året av byggnadens anskaffnings-
35380: fonder för amortering av skulder. Finans- värde, vilket förutsätter, att byggnadens
35381: ministeriet har icke kännedom om några ekonomiska varaktighet är 66 år. Från
35382: sådana fall. Genom ministeriets försorg till detta stadgande kan undantag icke göras
35383: skattenämnderna utdelats Centralskatte- på den grund, att amorteringstiden för lån,
35384: nämndens beslut av den 24 april 1960, i vil- som betungar vissa fastigheter, är kortare
35385: ket beslut tydligt säges, att belopp som än den vid stiftandet av förordningen god-
35386: uppbäres till fond för amortering av skul- kända amorteringstiden för byggnader. I
35387: der icke skall, även om det uppbäres i sam- samband med revisionen av skattelagstift-
35388: band med vederlag avsett för bestridande ningen kommer man bl.a. att överväga en
35389: av årsutgifterna, anses som bolagets skatt- höjning av bostadsbyggnaders värdeminsk-
35390: bara inkomst, om bolaget i laga ordning ningar så, att dessa bättre skulle motsvara
35391: fattat beslut skilt det belopp, som skall amorteringen av byggnadslån och den tek-
35392: uppbäras till fonden för amortering av niska utvecklingen inom byggnadsbran-
35393: skulder, och skilt angående det vederlag, schen.
35394: Helsingfors den 2 november 1964.
35395:
35396: Minister Erkki Huurtamo.
35397: Kysymys N: o 128.
35398:
35399:
35400:
35401:
35402: Haapasalo ym.: Asuntokiinteistöjen korko- ja indeksi-
35403: kulujen saattamisesta kokonaisuudessaan vähennyskel-
35404: poisiksi kunnallisverotuksessa.
35405:
35406:
35407: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
35408:
35409: Kunnallisverotuksessa kiinnitettyjen vel- tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
35410: kojen vähennysoikeus on vain 2000 mk. Se nojalla esitämme valtioneuvoston asianomai-
35411: aiheuttaa suurella lainapääomalla rahoitet- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
35412: tujen 'kiinteistöjen keinotekoisen korkean myksen:
35413: kunnallisverorasituksen. Suuri velkarasitus
35414: johtaa automaattisesti kunnallisverorasituk- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35415: sen nousuun. V erotuksen perustaksi ei ole kiinnitettyjen velkojen vähennys-
35416: toistaiseksi hyväksytty ns. netto-omaisuus- oikeuden kohtuuton rajoittaminen
35417: ja -tuloperiaatetta. Tästä seuraa automaat- kunnallisverotuksessa saa aikaan sen,
35418: tisesti, että jokainen koron korottaminen että suuri vevkarasitus asuntokiinteis-
35419: lisää asumiskustannuksia sekä välittömästi töjen kohdalla johtaa kunnallisvero-
35420: korkomenojen nousun että välillisesti kun- rasituksen nousuun, lisää asumiskus-
35421: nallisverorasituksen nousun kautta. Korko- tannuksia välittömästi korkomenojen
35422: menot, jotka ovat aravakiinteistöjen vuo- nousun sekä kunnallisverorasituksen
35423: tuiskustannuksissa n. 33 %, käsitellään kun- nousun kautta sekä korkomenojen
35424: nallisverotuksessa 2000 markkaa ylittävältä ottaminen huomioon 2000 markkaa
35425: osaltaan verotettavana tulona. Täten mitä- ylittävältä osalta verotettavana tulona
35426: töidään kunnallisverotuksessa huomatta- mitätöi kunnallisverotuksessa huo-
35427: valta osalta aravalainan korkosubvention mattavalta osalta aravalainan korko-
35428: asumiskustannuksia alentavaa vaikutusta. subvention asumiskustannuksia alen-
35429: Epäkohta olisi korjattava hyväksymällä tavaa vaikutusta, ja jos on,
35430: verotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi mitä Hallitus aikoo tehdä asunto-
35431: kaikki asuntokiinteistöjen korko- ja indeksi- kiinteistöjen korko- ja indeksikulu-
35432: kulut. jen saattamiseksi kokonaisuudessaan
35433: Kaiken edellä esitetyn perusteella ja val- vähennyskelpoisiksi verotuksessa?
35434: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1964.
35435:
35436: K. F. Haapasalo. Veikko Mattila.
35437: Tyyne Paasivuori. Lyyli Aalto.
35438: Antero Väyrynen. Meeri Kalavainen.
35439: Olavi Lindblom. Kalle Matilainen.
35440: Uljas Mäkelä. Veikko Kokkola.
35441: G. Henriksson. Elis Manninen.
35442: U. H. Voutilainen. Veikko Helle.
35443:
35444:
35445:
35446:
35447: :E 909/64
35448: 2
35449:
35450:
35451:
35452:
35453: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
35454:
35455: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- oikeutta koskeva rajoitus on alusta alkaen
35456: tin nojalia ovat kansanedustaja K. F. Haapa- sisältynyt meidän kunnallisverotustamme
35457: salo ym. esittäneet valtioneuvoston asian- koskeviin säännöksiin, joskin vähennys-
35458: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan oikeuden ylärajaa on rahanarvon alenemi-
35459: kysymyksen: sesta johtuen muutettu. Samalla tavalla
35460: kuin harkintaverotus liittyy puheena olevan
35461: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että vähennyskelpoisuuden rajoitus kunnallis-
35462: kiinnitettyjen velkojen vähennys- verotuksessamme eräiltä osin vielä nykyi-
35463: oikeuden kohtuuton rajoittaminen sinkin vallitsevaan tuottoverotusperiaattee-
35464: kunnallisverotuksessa saa aikaan sen, seen, jonka mukaan kulloinkin kysymyk-
35465: että suuri velkarasitus asuntokiinteis- sessä olevan tulolähteen tuotto sellaisenaan,
35466: töjen kohdalla johtaa kunnallisvero- ottamatta huomi(}on veronmaksukykyisyy-
35467: rasituksen nousuun, lisää asumiskus- teen vaikuttavia seikkoja, pidetään vero-
35468: tannuksia välittömästi korkomenojen tuksen lähtökohtana. Korkojen täydellisen
35469: nousun sekä kunnallisverorasituksen vähentämisoikeuden myöntämistä kunnallis-
35470: nousun kautta sekä korkomenojen verotuksessa on erikoisesti kiinteistöjen
35471: ottaminen huomioon 2000 markkaa kohdalla vastustettu siitä syystä, että on
35472: ylittävältä osalta verotettavana tulona katsottu kiinteällä omaisuudella olevan
35473: mitätöi kunnallisverotuksessa huo- muita tulolähteitä suuremman veronkanto-
35474: mattavalta osalta aravalainan korko- kyvyn. Kun tällainen omaisuus saattaa.
35475: subvention asumiskustannuksia alen- aiheuttaa kunnalle erityisiä rasituksia, on
35476: tavaa vaikutusta, ja jos on, katsottu olevan oikeutettua soveltaa kiin-
35477: mitä Hallitus aikoo tehdä asunto- teistöihin tuottoverotuksellisia periaatteita.
35478: kiinteistöjen korko- ja indeksikulu- Niin ikään on huomautettu, että jos kiinni-
35479: jen saattamiseksi kokonaisuudessaan tettyjen velkojen korot hyväksyttäisiin
35480: vähennyskelpoisiksi verotuksessa?" kokonaisuudessaan vähennettäviksi, mones-
35481: sakin kunnassa suuret ja arvokkaat maa-
35482: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuu- talouskiinteistöt saattaisivat päästä melkein
35483: luu toimialaani valtiovarainministerinä, esi- kokonaan verosta vapaiksi ja kunnalliset
35484: tän vastauksenani kunnioittaen seuraavaa: rasitukset joutuisivat toisten veronmaksaja-
35485: Kiinnitettyjen velkojen korot myönne- ryhmien kannettaviksi. Muiden tulolähtei-
35486: tään voimassa olevan lain mukaan valtion- den kuin maatalouskiinteistöjen osalta täl-
35487: verotuksessa kokonaisuudessaan vähennet- laista verosta vapautumista rajoittaisi kui-
35488: täviksi. Sitä vastoin kunnallisverotuksessa, tenkin harkintaverotusmahdollisuus. Toi-
35489: niin kuin kunnallishallituksesta kaupun- saalta on todettava, että edellä selostetuilla
35490: gissa annetun asetuksen 55 § : n 1 kohdassa syillä ei enää nykyisin ole samaa merki-
35491: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne- tystä kuin kunnallisverotusta koskevien
35492: tun asetuksen 82 § : n 7 kohdassa, sellaisina säännösten säätämisaikoihin. Vähennysoikeu-
35493: kuin asetuksenkohdat ovat 5 päivänä joulu- den ylärajan korottaminen nykyiselleen on
35494: kuuta 1957 annetuissa laeissa (388 ja 389), tuntuvasti lieventänyt rajoituksen koron-
35495: on säädetty, sanotunlaisten velkojen kor- maksajille aiheuttamaa rasitusta. Kiinnitet-
35496: kojen vähennysoikeus on rajoitettu, niin tyjen velkojen korkojen vähennysoikeuden
35497: että vähennys voi kunkin tulolähteen koh- rajoitukset kohdistuvat ehkä haitallisimmin
35498: dalta nousta enintään 2 000 markkaan. juuri velkaisiin kiinteistöyhtiöihin ja hei-
35499: Kiinnitettyjen velkojen korkojen vähennys- kompivaraisiin yrittäjiin, joiden maksa-
35500: 3
35501:
35502: mista koroista huomattava osa saattaa lakeihin annetun lain (40/64) 4 §: ään. Näi-
35503: jäädä verotuksessa vähentämättä. Muun den säännösten mukaan arvonvähennyskel-
35504: muassa näistä syistä Verolakikomitea on poisen käyttöomaisuuden, kuten esimerkiksi
35505: mietinnössään ehdottanut, että kiinnitetty- rakennuksen, hankkimisesta johtuneen ve-
35506: jen velkojen korot saataisiin kunnallisvero- lan aiheuttama indeksitappio, mikäli se on
35507: tuksessakin kokonaisuudessaan vähentää syntynyt 1 päivän tammikuuta 1957 jälkeen
35508: veronalaisesta tulosta. Myös asuntoedun tapahtuneesta hinta- tai kustannusindeksin
35509: verotuksen uudistamista tutkinut toimikunta taikka muun vertailuperusteen muutok-
35510: on mietinnössään ehdottanut samaa tietyn- sesta, saadaan verotuksessa vähentää tulon
35511: laatuisten asuntokiinteistöjen osalta. Niin hankkimisesta johtuneena kustanuksena
35512: kuin edellä on mainittu, liittyy kysymyk- kokonaan, jos verovuoden indeksitappio on
35513: seen oikeudesta saada kunnallisverotuksessa enintään 500 markkaa, mutta muutoin vuo-
35514: täysimääräisinä vähentää kiinnitettyjen vel- tuisin poistoin, jotka saavat olla enintään
35515: kojen korot kuitenkin myös kysymys kun- 15 prosenttia tappion määrästä. Mikäli
35516: nallisesta harkintaverotuksesta. Tähän näh- indeksitappio ei ole aiheutunut edellä tar-
35517: den ja kun myös maatalouskiinteistöjen koitetun laatuisen omaisuuden hankkimi-
35518: tulojen verotuksen uudelleen järjestäminen sesta tai jos käyttöomaisuuden hankkimi-
35519: todellisten tulojen verotuksen pohjalta on sesta johtunut indeksitappio on aiheutunut
35520: parhaillaan komitean tutkittavana ja kaikki ennen vuotta 1957, ei kuitenkaan ennen
35521: nämä kysymykset olisi ratkaistava yhdessä, vuotta 1956, tapahtuneesta hinta- tai kus-
35522: Hallitus katsoo, että ed. Haapasalon ym. tannusindeksin taikka muun vertailuperus-
35523: esittämässä kysymyksessä. mainittu asia tar- teen muutoksesta ja jos tappiota ei voida
35524: koituksenmukaisimmin voidaan järjestää pitää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä
35525: edellä tarkoitetulla alalla toimeenpantavan johtuneena kustannuksena, saadaan tappio
35526: kokonaisjärjestelyn yhteydessä. vähentää verovelvollisen tulojen kokonais-
35527: Ed. Haapasalon ym. kysymyksessä on määrästä sellaiseen määrään saakka, joka
35528: kiinnitetty huomiota myös indeksitappioi- vastaa velkapääomalle laskettavaa kahden
35529: den käsittelyyn verotuksessa. Tätä koske- prosentin vuotuista korkoa siltä ajalta,
35530: vat nykyiset säännökset sisältyvät tulo- ja jolta indeksihyvitys suoritetaan, ei kuiten-
35531: omaisuusverolain 26 § : n 1 momentin 4 a kaan vuotta 1956 aikaisemmalta ajalta.
35532: kohtaan, kunnallishallituksesta kaupungissa Niin kuin edellä selostetusta käy ilmi, saa-
35533: annetun asetuksen 55 § :n 1 b kohtaan, daan indeksitappio vähentää kokonaan joko
35534: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun kertavähennyksenä tai vuotuisina arvon-
35535: asetuksen 82 §: n 5 a kohtaan sekä eräistä vähennyksinä sen mukaan kuin puheena
35536: väliaikaisista poikkeussä.ännöksistä vero- olevissa säännöksissä on säädetty.
35537: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
35538:
35539: Valtiovarainministeri Esa Kaitila.
35540: 4
35541:
35542:
35543:
35544:
35545: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
35546:
35547: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- avdraga räntor på intecknad gäld har det
35548: ningen har riksdagsman K. F. Haapasalo från första början ingått i stadgandena
35549: m.:fl. förelagt vederbörande medlem av angående vår kommunalbeskattning, även
35550: statsrådet följande spörsmål till besvarande: om den övre gränsen för denna rätt till
35551: följd av nedgången i penningsvärdet har
35552: ,Är Regeringen medveten om att ändrats. På samma sätt som beskattningen
35553: den oskäliga begränsningen av rätten enligt prövning innefattas inskränkningen
35554: att avdraga intecknad gäld vid kom- av här irågavarande avdragsrrutt i den i vår
35555: munalbeskattningen har tili följd, kommunalbeskattning till vissa delar fort-
35556: att en stor skuldbörda för bostadsak- farande gällande pricipen om ;bOOkarttning av
35557: tiebolagens vidkommande leder till avkastningen, enligt viiken den aktuella in-
35558: en ökning av kommunalskattebördan, komstkällans avikastning såsom sådan betrak-
35559: och genom att ränteutgifterna och tas såsom beskattningens Ultgångspurrkt, utan
35560: kommunalskattetungan växer direkt hänsyn till omständigheter, som inverkar
35561: är ägnad att pressa upp boendekost- på skattebetalningsförmågan. Man har mot-
35562: naderna samt att beaktandet av satt sig rätten att till fullo avdraga rän-
35563: ränteutgifter till den del de översti- tor i kommunalbeskattningen speciellt för
35564: ger 2 000 mark såsom beskattnings- fastigheternas vidkommande av den orsa-
35565: bar inkomst till betydande del i kom- ken, att den fasta egendomen ansetts ha
35566: munalbeskattningen omintetgör den en större skattebetalningsförmåga än andra
35567: minskande inverkan aravalånens rän- inkomstkällor. Då en sådan egendom kan
35568: tesubvention har på boendekostna- pålägga kommunen en särskild tunga, har
35569: derna, och om så är det ansetts berättigat att på fastigheterna
35570: vad ämnar Regeringen göra, för tillämpa avkastningsskatteprinciper. Likaså
35571: att bostadsfastigheternas ränte- och har det gjorts gällande, att om räntorna
35572: indexkostnader i sin helhet skall bli på intecknad gäld i sin helhet skulle göras
35573: avdragsgilla vid beskattningen ?" avdragsgilla, så skulle stora och värdefulla
35574: lantbruksfastigheter i många kommuner gå
35575: nästan helt fria från skatt, och de koru-
35576: Då den i spörsmålet avsedda frågan hör munala pålagorna skulle vältras över på
35577: till mitt verksamhetsområde i min egenskap andra skattebetalargrupper. I fråga om
35578: av finansminister, får jag vördsamt såsom andra inkomstkällor än lantbruksfastig-
35579: svar anföra följande: heterna skulle en dylik befrielse från skatt
35580: Räntor på intecknad gäld är enligt dock begränsas av möjligheterna till be:skatt-
35581: gällande lag i sin helhet avdragsgilla vid ning enligt prövning. Å andra sidan bör
35582: statsbeskattningen. Däremot är rätten att det konstateras, att ovan beskrivna skäl
35583: avdra räntor på dylik gäld, såsom i 55 § icke längre nuförtiden har samma betydelse
35584: 1 p. förordningen den 5 december 1957 som vid den tid, då stadgandena om kom-
35585: angående kommunalförvaltning i stad och munalbeskattning tillkom. Höjningen av
35586: 82 § 7 p. förordningen av samma dag an- Övre gränsen för avdragsrätten till nuva-
35587: gående kommunalförvaltning på landet rande belopp har kännbart minskat den
35588: (388 och 389) är stadgat, i kommunalbe- tunga, som genom denna begränsning på-
35589: skattningen begränsad så, att avdraget för lagts räntebetalarna. Inskränlmingarna i
35590: varje inkomstkällas del kan stiga till högst rätten att avdraga räntor på intecknad
35591: 2 000 mark. Begränsningen av rätten att gäld drabbar kanhända hårdast just skuld-
35592: 5
35593:
35594: satta fastighetsbolag och företagare med lagen om vissa interimistiska undantags-
35595: svag ekonomi, i fråga om vilka en be- stadganden i skattelagarna (40/64). Enligt
35596: tydande del av de räntor de nödgas betala dessa stadganden får indexförlust, som för-
35597: kan bli oavdragna vid beskattningen. Bland orsakas av anskaffning av anläggningstill-
35598: annat av dessa skäl har skattelagskom- gångar, på vilka avdrag för värdeminsk-
35599: mitten i sitt betänkande föreslagit, att rän- ning får göras, såsom t.ex. fastighet, om
35600: tan på intecknad gäld vid kommunalbe- förlusten har uppkommit såsom följd av
35601: skattningen i sin helhet skulle få avdragas en efter den 1 januari 1957 inträffad
35602: från den skattepliktiga inkomsten. Också förändring i pris- och kostnadsindex eller
35603: den kommission, om arbetat med revision annan jämförelsegrund, vid beskattningen
35604: av beskattningen av bostadsförmånen har avdragas såsom kostnad för förvärv av
35605: i sitt betänkande gjort samma förslag i inkomst. Om skatteårets indexförlust upp-
35606: fråga om bostadsfastigheter av visst slag. går till högst 500 mark, får avdraget göras
35607: Såsom ovan nämnts sammanhänger frågan på en gång men eljest genom årliga av-
35608: om rätten att i kommunalbeskattningen till skrivningar, som får uppgå till högst 15
35609: fullo få avdraga räntan på intecknad gäld procent av förlustens belopp. Om index-
35610: dock även med frågan om den kommunala förlusten icke har uppkommit såsom följd
35611: beskattningen enligt prövning. Med hänsyn av anskaffning av tillgångar av ovan avsett
35612: härtill och då en kommitte som bäst håller slag, eller om den av anskaffningen av
35613: på att revidera beskattningen även av in- anläggningstillgångar förorsakade indexför-
35614: komsten av lantbruksfastigheter, utgående lusten har förorsakats av sådan förändring
35615: från att den faktiska inkomsten bör be- i pris- eller kostnadsindex eller annan jäm-
35616: skll!ttas, och då alla dessa frågor borde förelsegrund, som inträffat före år 1957
35617: avgöras i ett sammanhang, anser Regerin- men icke före år 1956 och förlusten icke
35618: gen, att den i riksdagsman Haapasalos m.fl. kan anses såsom kostnad för inkomstens
35619: spörsmål framställda frågan ändamålsen- förvärvande eller bibehållande, får för-
35620: ligast kan lösas inom ramen för den total- lusten avdragas från to,talbeloppet av den
35621: revision, som skall företagas på här av- skattskyldiges inkomst upptill ett belopp,
35622: sedda område. som motsvarar två procents årlig ränta
35623: Riksdagsman Haapasalo m.fl. har i sitt på gäldskapitalet för den tid, för viiken
35624: spörsmål fäst uppmärksamhet även vid be- indexgottgörelse utgår, dock icke för tiden
35625: handlingen av indexförlusten vid beskatt- före år 1956. Såsom av det ovan relaterade
35626: ningen. Gällande stadganden härom ingår framgår, får indexförlust i sin helhet av-
35627: i 26 § 1 mom. 4 a p. lagen om inkomst- och dragas antingen i ett för allt eller genom
35628: förmögenhetsskatt, 55 § 1 b p. i förord- årliga avdrag på grund av värdeminskning
35629: ningen angående kommunalförvaltning i i enlighet med vad i förevarande stadgan-
35630: stad, 82 § 5 a p. förordningen angående den är stipulerat.
35631: kommunalförvaltning på landet och 4 §
35632: Helsingfors den 3 november 1964.
35633:
35634: Finansminister Esa Kaitila.
35635:
35636:
35637:
35638:
35639: E 909/64
35640: 1
35641: 1
35642: 1
35643: 1
35644: 1
35645: 1
35646: 1
35647: 1
35648: 1
35649: 1
35650: 1
35651: 1
35652: 1
35653: 1
35654: 1
35655: 1
35656: 1
35657: 1
35658: 1
35659: 1
35660: 1
35661: 1
35662: 1
35663: Kysymys N:o 129.
35664:
35665:
35666: Helle ym: Asuntoedun ja aravaosakkeiden luovuttajien sa-
35667: tunnaisen myyntivoiton verotuksessa esiintyvien epäkoh-
35668: tien korjaamisesta.
35669:
35670: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
35671:
35672: Kaikkien asuntokiinteistöjen asukkaiden voitoksi" olisi katsottava enintään se osa
35673: yhteinen verotusepäkohta on asuntoedun osakkeiden myynti- ja ostohinnan välisestä
35674: verotus. Histiriitaista on erikoisesti siinä, erosta, joka jää jäljelle, kun siitä on vä-
35675: että yhteiskunta on toisaalta tukenut uusien hennetty yhtiövastikkeen tai rahastoinnin
35676: asuntojen syntymistä, mutta toisaalta se yms. toimenpiteen kautta kartutettu oman
35677: taas verottaa osakkeenomistajia "oman pääoman lisäys ja mahdollisen indeksin
35678: asunnon tuotosta". Vaikka asuntoedun ve- nousun johdosta tapahtunut inflatorinen
35679: rottamista koskevat säännökset ovat osit- nousu.
35680: tain ristiriidassa verolainsäädännön yleisten Kaiken edellä esitetyn perusteella ja val-
35681: periaatteiden kanssa ja järkiperäistä asun- tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin no-
35682: topolitiikkaa vahingoittavat, ei asian kor- jalla esitämme valtioneuvoston asianomai-
35683: jaamiseksi ole vielä ryhdytty käytännölli- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
35684: siin toimenpiteisiin. Välittömän verotuksen myksen:
35685: osittaisuudistustoimikunta on tosin valmis-
35686: tanut ehdotuksen kiinteistö- ja asuntoedun Tietääkö Hallitus ristiriidasta, että
35687: verotukseksi, jota vaikkapa osittaisuudis- yhteiskunta toisaalta tukee uusien
35688: tusten tietä olisi käytännössä ryhdyttävä asuntojen rakentamista, mutta toi-
35689: toteuttamaan. saalta verottaa oman asunnon tuo-
35690: TOL 22 § :n mukaan veronalaisena sa- tosta ja verottaa aravaosakkeiden
35691: tunnaisena voittona on myös pidettävä luovuttajia satunnaisesta myyntivoi-
35692: asunto-osakkeen satunnaisen luovutuksen tosta, vaikka mitään myyntivoittoa
35693: tuottamaa ''voittoa", jos osake on ollut luo- ei käytännössä voi syntyä vuoden
35694: vuttajan omana viittä vuotta lyhyemmän 1953 jälkeen rakennettujen kiinteis-
35695: ajan. Omaksutun verotuskäytännön mukaan töjen osakkeiden kohdalla luovutus-
35696: myös aravaosakkeiden luovutus- ja lunas- ja lunastushintasäännöstöstä johtuen,
35697: tushinnan eri aikaperiodien väliset erot on ja jos tietää,
35698: katsottu satunnaiseksi myyntivoitoksi osak- mitä Hallitus aikoo tehdä välittö-
35699: keiden luovutuksen tapahtuessa viiden vuo- män verotuksen osittaisuudistustoi-
35700: den sisällä, vaikka mitään myyntivoittoa ei mikunnan ehdotusten toteuttamiseksi
35701: voi käytännössä syntyä vuoden 1953 jäl- kiinteistö- ja asuntoedun verotuk-
35702: keen rakennettujen kiinteistöjen osakkei- sessa ja jotta tulo- ja omaisuusvero-
35703: den kohdalla luovutus- ja lunastushinta- lain 22 § :ssä aravaosakkeiden luovu-
35704: säännöstöstä johtuen. Epäkohta olisi kor- tuksesta johtuvat erillissäännökset
35705: jattava huomioimaila TOL 22 § :ssä arava- tulisivat paremmin otetuiksi huo-
35706: osakkeiden luovutuksesta johtuvat erillis- mioon käytännössä~
35707: säännökset, jolloin mahdolliseksi "kauppa-
35708: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1964.
35709:
35710: Veikko Helle. Uljas Mäkelä.
35711: Olavi Lindblom. Meeri Kalavainen.
35712: K. F. Haapasalo. Elis Manninen.
35713: G. Henriksson. Lyyli Aalto.
35714: Tyyne Paasivuori.
35715: E 910/64
35716: 2
35717:
35718:
35719:
35720:
35721: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35722:
35723: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- tettiin keväällä 1962 toimikunta, jonka mie-
35724: tin nojalla ovat kansanedustaja Veikko tintö, niin kuin kysymyksessäkin on to-
35725: Helle ym. esittäneet valtioneuvoston asian- dettu, on viime vuonna valmistunut. Tähän
35726: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan mietintöön sisältyvän ehdotuksen, jossa on
35727: kysymyksen: esitetty siirryttäväksi kokonaan uuteen
35728: asuntoedun verottamistapaan, tultua kai-
35729: "Tietääkö Hallitus ristiriidasta, kinpuolin tutkituksi, Hallitus päättää toi-
35730: että yhteiskunta toisaalta tukee menpiteistään asiassa.
35731: uusien asuntojen rakentamista, mutta Tulo- ja omaisuusverolain 22 § :n 1 mo-
35732: toisaalta verottaa oman asunnon tuo- mentin mukaan veronalaisena satunnaisena
35733: tosta ja verottaa aravaosakkeiden voittona on myös pidettävä omaisuuden sa-
35734: luovuttajia satunnaisesta myyntivoi- tunnaisen luovutuksen tuottama voitto, jos
35735: tosta, vaikka mitään myyntivoittoa omaisuus on saatu ostamalla tai vaihtamalla
35736: ei käytännössä voi syntyä vuoden tahi muulla niihin verrattavalla saannolla
35737: 1953 jälkeen rakennettujen kiinteis- vastiketta vastaan ja jos se, mikäli kysy-
35738: töjen osakkeiden kohdalla luovutus- myksessä on irtain omaisuus, on ollut luo-
35739: ja lunastushintasäännöstöstä johtuen, vuttajan omana viittä vuotta lyhyemmän
35740: ja jos tietää, ajan. Kunnallisverotuksessa vastaava sään-
35741: mitä Hallitus aikoo tehdä valittö- nös sisältyy kunnallishallituksesta kaupun-
35742: män verotuksen osittaisuudistustoi- gissa annetun asetuksen 55 § :n 1 kohtaan
35743: mikunnan ehdotusten toteuttami- ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-
35744: seksi kiinteistö- ja asuntoedun vero- netun asetuksen 82 § :n 5 kohtaan. Näiden
35745: tuksessa ja jotta tulo- ja omaisuus- säännösten syntymisen alkuperäisenä pe-
35746: verolain 22 § :ssä aravaosakkeiden rusteena on katsottava olleen pyrkimys ve-
35747: luovutuksesta johtuvat erillissään- rottaa keinottelutarkoituksessa tapahtu-
35748: nökset tulisivat paremmin otetuiksi neista kaupoista saatua voittoa sekä kau-
35749: huomioon käytännössä~" pan kautta realisoituuutta ansiotonta ar-
35750: vonnousua. Niiden soveltamisessa ei peri-
35751: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuu- aatteessa ole merkitystä sillä, onko luovu-
35752: luu toimialaani valtiovarainministerinä, esi- tuksen kohteena asunto-osake vai muun-
35753: tän vastauksenani kunnioittaen seuraavaa: lainen irtain omaisuus. Edellä tarkoitettuja
35754: Joulukuun 31 päivänä 1963 päivätyssä säännöksiä sovellettaessa lasketaan veron-
35755: vastauksessaan kansanedustaja Väinö Vil- alaisen kokonaismyyntivoiton suuruus siten,
35756: poniemen ym. esittämään omasta asunnosta että luovutushinnasta vähennetään omai-
35757: saadun edun verottamista koskevaan kysy- suuden hankintahinta. V ero-oikeutemme
35758: mykseen silloisen Hallituksen asianomainen yleisen periaatteiden mukaan ei tällöin
35759: jäsen antoi selvityksen niistä syistä, joiden oteta huomioon inflaation vaikutusta luo-
35760: perusteella asuntoedun verottamista koske- vutushintaan. Sitä vastoin myyntivoitosta
35761: van lainsäädännön olemassaoloa voidaan on vähennettävä kustannukset, joiden
35762: puoltaa. Puuttumatta lähemmin tuossa vas- avulla luovutetun omaisuuden arvoa on
35763: tauksessa esitettyihin näkökohtiin voidaan omistusaikana lisätty. Tällaisina kustannuk-
35764: todeta, että asuntoedun verottamiseen liit- sina voidaan asunto-osakkeiden kohdalla
35765: tyvien ja eräiden muidenkin ajankohtaisten periaatteessa pitää niitä määriä, jotka osak-
35766: verotuskysymysten selvittämistä varten ase- keenomistajan asunto-osakeyhtiölle suorit-
35767: 3
35768:
35769: tamista vuokranvastikkeista on käytetty tai tulla tavalla, ei se siis ole johtunut siitä,
35770: jotka osakkeenomistaja muulla tavalla on että tulo- ja omaisuusverolain 22 § :n 1 mo-
35771: osakkuutensa perusteella joutunut suoritta- menttia ja vastaavia kunnallisverotusta
35772: maan yhtiön velkojen lyhennyksiin. Edelly- koskevia säännöksiä olisi sovellettu asunto-
35773: tyksenä on kuitenkin pidettävä sitä, että osakkeiden luovutuksen tuottaman voiton
35774: velkojen lyhentämistä on tapahtunut siinä verotuksessa eri tavalla kuin muun irtai-
35775: maarm, että se on todella vaikuttanut men omaisuuden luovutuksen tuottaman
35776: osakkeiden arvoa kohottavasti. Mainitun voiton ollessa kysymyksessä tai ettei noiden
35777: seikan selvittäminen on käytännössä usein säännösten nojalla voitaisi riittävästi ottaa
35778: vaikeaa. Niinpä korkein hallinto-oikeus on huomioon käytännössä esiintyviä erikois-
35779: era1ssa viime vuosina tekemissään puheena tapauksia. Todettakoon tässä yhteydessä,
35780: olevaa asiaa koskevissa päätöksissä juuri että verolakikomitea on vuonna 1961 val-
35781: puutteellisen selvityksen vuoksi joutunut mistuneessa mietinnössään esittänyt satun-
35782: hylkäämään vaatimuksen saada myyntivoi- naisen myyntivoiton verottamisen perustei-
35783: tosta vähentää verovelvollisen vuokranvas- siin varsin merkittäviä muutoksia, joiden
35784: tikkeesta asunto-osakeyhtiön velkojen ly- toteuttaminen tulee esille välittömän ve-
35785: hentämiseen käytetyn määrän. Mikäli vero- rotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä.
35786: tuskäytännössä on menetelty edellä seloste-
35787: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
35788:
35789:
35790: Va!ltiovarainminist.eri Esa Kaitil<:t.
35791: 4
35792:
35793:
35794:
35795:
35796: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
35797:
35798: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- beskattningen av bostadsförmån samman-
35799: ningen har riksdagsman Veikko Helle m.fl. hängande frågor och även andra aktuella
35800: till vederbörande medlem av statsrådet för beskattningsfrågor tillsattes våren 1962 en
35801: avgivande av svar ställt följande spörsmål: kommission, vars betänkande, såsom även
35802: i spörsmålet konstateras, blev färdigt se-
35803: "Är Regeringen medveten om den naste år. Så snart förslaget enligt detta
35804: motsättning, att samhället å ena si- betänkande, som innebär övergång till ett
35805: dan stöder byggandet av nya bostä- helt nytt sätt för beskattning av bostads-
35806: der, men å andra sidan beskattar förmån, hunnit i alla avseenden studeras,
35807: avkastningen av egen bostad och kommer Regeringen att fatta beslut om
35808: beskattar överlåtarna av arava-ak- sina åtgärder i ärendet.
35809: tier för tillfällig försäljningsvinst, I enlighet med 22 § 1 mom. lagen om
35810: fastän någon försäljningsvinst i inkomst- och förmögenhetsskatt skall så-
35811: praktiken icke kan uppstå ifråga som tillfällig vinst även anses vinst, som
35812: om aktier i fastigheter, uppförda erhållits genom tillfällig överlåtelse av
35813: efter år 1953, på grund av stad- egendom, försåvitt denna förvärvats genom
35814: gandena av överlåtelse- och inlös- köp eller byte eller på annat därmed jäm-
35815: ningspris, och om så är fallet, förligt sätt mot vederlag, om den då fråga
35816: vad ämnar Regeringen göra för är om lösegendom varit i överlåtarens ägo
35817: genomförande av kommissionens för under kortare tid än fem år. I fråga om
35818: partiell revision av den direkta be- kommunalbeskattningen ingår motsvarande
35819: skattningen förslag angående beskatt- bestämmelse i 55 § 1 p. förordningen angå-
35820: ningen av fastighets- och bostads- ende kommunalförvaltning i stad och i 82 §
35821: förmån och för att de av överlåtelse 5 p. förordningen angående kommunalför-
35822: av arava-aktier föranledda särskilda valtning på landet. Den ursprungliga grun-
35823: bestämmelserna i 22 § lagen om in- den till att dessa bestämmelser kommit tili,
35824: komst- och förmögenhetsskatt bättre bör anses ha varit en strävan att beskatta
35825: skulle bli beaktade i praktiken ~" vinst, som erhållits av i spekulationssyfte
35826: verkställda transaktioner samt oförtjänt
35827: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör värdestegring, som uppstått genom affärs-
35828: till mitt verksamhetsområde i min egenskap transaktion. Vid tillämpningen av dem är
35829: av finansminister, får jag såsom svar vörd- det i princip icke av någon betydelse hu-
35830: samt anföra följande: ruvida fråga är om bostadsaktie eller annan
35831: I sitt den 31 december 1963 daterade lösegendom. Vid tillämpning av ovan av-
35832: svar på det av riksdagsman Väinö Vilpo- sedda stadganden beräknas storleken av
35833: niemi m.fl. ställda spörsmålet angående den totala skattbara försäljningsvinsten så-
35834: beskattning av förmånen av egen bostad lunda, att från överlåtelsepriset avdras
35835: redogjorde vederbörande medlem av den egendomens anskaffningspris. Enligt den
35836: dåvarande Regeringen för de orsaker, på allmänna pricipen i vår skatterätt beaktas
35837: grund av vilka existensen av lagstiftningen härvid icke inflationens inverkan på över-
35838: angående beskattning av bostadsförmån låtelsepriset. Däremot skall från försälj-
35839: kan försvaras. Utan att närmare ingå på ningsvinst avdras kostnaderna genom vilka
35840: de synpunkter, som framfördes i sagda svar den överlåtna egendomens värde under den
35841: kan man konstatera, att för att utreda med tid den varit i överlåtarens ägo, ökats.
35842: 5
35843:
35844: Såsom sådana kostnader kan ifråga om vid beskattningen i praktiken förfarits på
35845: bostadsaktier i princip anses de belopp av ovannämnt sätt, har detta alltså icke berott
35846: hyresvederlag, som aktieägare erlagt till på att stadgandena i 22 § 1 mom. lagen om
35847: bostadsaktiebolaget och som använts till av- inkomst- och förmögenhetsskatt eller mot-
35848: kortning av bolagets skulder eller belopp, svarande stadganden angående kommunal
35849: som han på annat sätt på grund av sitt beskattningen vid beskattning av vinst,
35850: bolagskap blivit tvungen att erlägga för som erhållits genom överlåtelse av bostads-
35851: detta ändamål. En förutsättning måste aktier, skulle ha tillämpats på annat sätt
35852: dock anses vara, att avkortning av skul- än ifråga om vinst, som erhållits genom
35853: derna skett i sådan utsträckning, att detta överlåtelse av lösegendom av annat slag,
35854: verkligen haft en förhöjande inverkan på eller att det med stöd av dessa stadganden
35855: aktiernas värde. Att utreda detta sakför- icke skulle vara möjligt att i tillräcklig
35856: hållande är i praktiken ofta svårt. Sålunda omfattning beakta i praktiken förekom-
35857: har högsta förvaltningsdomstolen i några mande specialfall. I detta sammanhang kan
35858: av sina utslag i ärenden av ifrågavarande konstateras, att skattelagskommitten i sitt
35859: art just på grund av bristfällig utredning betänkande, som blev färdigt år 1961, före-
35860: blivit tvungen att förkasta yrkanden på att slagit avsevärda ändringar i grunderna för
35861: från försäljningsvinsten få avdra det be- beskattning av tillfällig försäljningsvinst.
35862: lopp, som av de av den skattskyldige er- Förverkligandet av dessa kommer att prö-
35863: lagda hyresvederlagen använts till avkort- vas i samband med den totala revisionen
35864: ning av bostadsaktiebolagets skulder. Har av den direkta beskattningen.
35865: Helsingfors den 3 november 1964.
35866:
35867:
35868: FinaMminister Esa Kaitilct.
35869:
35870:
35871:
35872:
35873: E 910/64
35874: Spörsmål N: o 130.
35875:
35876:
35877:
35878:
35879: Ehrnrooth: Om uppbärande av extra förskottskatt.
35880:
35881:
35882: TiM Riksdagens Herr Ta'tman;,
35883:
35884: Under de SJenaste da~arna har det blivit förskott av 'en kategori av Sk:attebetalarna,
35885: känt, att finansministeriet i augusti utfärdat näri·ngsi~arna och de juridiska persoruerna,
35886: di:mllktiv till länsskattebyråerna och ikatte- står också i strid med statsmaktens försäk-
35887: diretktörerna aJtt med stöd av 43 § 'la~en om ringar att den avser att främja förutsätt-
35888: :flörSk.ottsuppbörd ioom. septJember månad ningarna för @: gynnsam utv·eckling atv det
35889: ve:rlkställa debit·ering av tiUäggsförskott av privata niäringslivet.
35890: skattskyldiga. Ei11bart i Helsingfors har så- Med h'äruvis.ning till det ovan stäende fram-
35891: dan extra förskottsdebetsedel tillstJäHts cirka stäl1er jag med stöd av 37 § 1 mom. riks-
35892: 600 företagare. dagsordningen följande SJPÖrsmål tiU he-
35893: Denna möjJ'ighet a:tt skärpa förslkottsbe- svarande a.v vtederbörande med1em av stats-
35894: slkattningen haT tidigare tiUämpats endast rådet:
35895: i :ezmtaka :flal:L. Det är nu första gången som
35896: statsmwkten ;s.kridit titl:l å:tgärder mot en hel Är Regeringen medveten om att
35897: kategori lliV s:kattebeta:lare moo stöd WV ett firransaninisteriets åtgäTd att före-
35898: l'agrum, som allts·edan Iagen O!lll förskoltts- Sik·riva uppbärande av 16n extra f.ör-
35899: uppbörd år 1959 stiftadies varit oförändrat.
35900: 1
35901: sJrottsskatt av näringslli.vet ie<ke är för-
35902: Även om fi:nallSiillinisteriets rätt att påka!Ha ·enlig med gtatsmaktens försäkringar
35903: tillämpningen av detta stadgamde ic!ke ifråga- att genom sin ekonomiska politik
35904: särttes, v:äc:ker det förvåning att ministeri:et främja näringsli'V'ets ostörda utveck-
35905: skridit tiU en ätgrurd, som öv.errumplat ilan- ling, och om så är fa[Jet,
35906: d!ets näringtgliv. Statsmakten har genom den vad ämnar Regerirrgen göra för att
35907: nya toliknin~en av l1agen ätJer en gäng rub- iClke framdeJ.es försvåra företagarv·erk-
35908: bat närings:livets förutsättningar att planera samheten i ·J.andet genom p:lötsliga för-
35909: för sin utvookling. Bes[utet att på ett helt ä,ndringar av tidigare beskattnings-
35910: överraskande sätt u:ppbära .ett extra skatte- praxis?
35911: Helsingfors den 30 september 1964.
35912:
35913: Georg 0. Ehrnrooth.
35914:
35915:
35916:
35917:
35918: E 911/64
35919: 2
35920:
35921: Kysymys N: o 130. Suomennos.
35922:
35923:
35924:
35925:
35926: Ehrnrooth: Ylimääräisen veroennakon kannosta.
35927:
35928:
35929: E d u s ik u :n n a n H e r r a P u he m i e h e U e.
35930:
35931: Viime pmvma on tu:l:lut tietoon, •että val- kantamisesta täysin yllättävästi yhdeltä ve-
35932: tiov81rainmin:isteriö on elokuussa •antanut Qtää- ronmaJksaj aryhmäl tä, elinlkeinollilarrjoittajilta
35933: ni'nv.erotoim1stolle ja vemjohtajioJJ.e ohj.een j'a juTidisill:ta hen:ldlöiltä, on myös ristirii-
35934: toimittaa syyskuun a:ikana e•nnakikop&"intä- dassa va:ltioval[an vakuutte'Lujen kanssa, joi-
35935: lain 43 §: n m u!kainen verove!lvol11isten lisä- den mukaan sen tarkoituksena 0111. edistää
35936: ennaJkon maiksuunpano. Ylksin Helsingissä ytksicyisten elinkeinoelämän sUJOituisaa kehi-
35937: näitä yil.imääräisi.ä. ennakkoiV'erolippuja on tystä.
35938: lähetetty noin 600 yrittäjäHe. Yl:läolev&an viitaten esitän VJrul•tio.päivä-
35939: Tätä mahdo•1l'isuutta ennakkoverotuksen ,järj•estyksen 37 §: n 1 momentin noj•ahla vail-
35940: jyrkentämiseen on a:ika:isetmmin sovellettu tioneUJVOston asialll!OOlaisen jäsenen vastatta-
35941: vain yksittäistapauksissa. V alltiova!l'ta on nyt vaksi seuraavan kysymyksen:
35942: ensi kertaa ryhtynyt toimenpiteisiin sella:is·en
35943: lainlkohdlan pe~rusteella kokonaista VleronmaJk- Oniko Hallitus tieroinen siitä, ettei
35944: sajaryhmää kohtaan, joika on o:Uut muuttu- v.a,ltiovarainministeriön toimenpide,
35945: maton aina verola.in säätämisestä v. 11959 joHa on mä<ärätty kannettavaksi •etlin-
35946: a:stiL Eiistäl!lliättä valtio;varain:ministerriön oi- keinoelämältä yHmääräinen veroen-
35947: keutta ryhtyä ooveltamaan tätä säännöstä naklkn, ole sopusoinnussa valtilovaUan
35948: 1her'ättää ihmetystä, että :ministeriö on ryh- vakuutusten kanssa, joiden mulkaan se
35949: tynyt toimenpiteeseen, joka on yhlättänyt talosu·s.poli tiika:llaan edistää elinlrein.o-
35950: ,maan e~linlkJein:oelWm.än. Va1tiovailta on, ryh- .elämtän häiriötöntä kehitystä ja jos on,
35951: tymäJ'lä tulllcitsema;an Tallria uUJdelia truvalla, mitä Halritus ailkoo tehdä, jottei
35952: j:äUeen kerran jä.r'kytt!änyt elinkeinoelämän vastedes yrittäjätoimintaa maassamme
35953: .ede'hlyty!ksiä hoitaa toimintaansa SIUUnnitel- vaikeuteta aikaisemman verotuSkäytän-
35954: mrullisesH. Päätös ylimääräisen veroenna!kon nön ·äkihlisilllä muutoksiUaY
35955: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1964.
35956:
35957: Georg C. Ehrnrooth.
35958: 3
35959:
35960: Kysymys N: o 134.
35961:
35962:
35963:
35964:
35965: Ilaskivi ym.: Ylimääräisen veroennakon kannosta.
35966:
35967:
35968:
35969: E d u s ik u n n a n H e r r a P u h e m ·i e h e 11 e.
35970:
35971: Voimassa olevan ennakkoperintälain (As. periaatteen, että ennakkona kannettavan ve-
35972: lrok. 418/1959) 37 §:n nojaUa on verovelvol- ron on mahdolJisimmarr tarkoin vastattava
35973: Lisen, jiOHru on tuloa kiinteistöstä, iliikkeestä lo;pul1i.se.n ·veron maärää, toteutU:IIUisesta ot-
35974: tai ammatista, suodtettava ennaikkokannossa tamatlla vielä ennaJclroperintf:ålain 43 ja 46
35975: määrä, joka vastaa sitä valtionveroa, mikä § :ssä huvmioon verottajan toiminnassa sat-
35976: verovelvollisen olisi· v"'imassa ol~van veron- tuvat inhimil'liset erehdykset. Maini.tut lain-
35977: kannon mukiaan soorit.ettava hänel·le viimeksi kohdat suKwat verojohtajaJie mahdoil:li&uuden
35978: toimitetus.sa verotuksa."Sa vruhvistetusta tu- oikaista liian pieneksi tai ~iian suul"elksi mää-
35979: losta ja omaisuudesta sekä sil!ä kunnallis- ja rätyn ennakon tai•k!ka määrätä kannettavaksi
35980: kirllrollisveroa ynnä kansaneläkevakuutus- ennakon, jolta ei 1ai;lilisessa ajassa ole mää-
35981: ma!ksua, jlotlka hä.nen olisi suoritettav~ niiden rätty.
35982: kiinteistö-, liike- ja ammattitulojen perus- Päapiirteissään edellä selostetun sisä[<töi-
35983: teena, jot!ka hänellä on arvioitu sanotu.ssa senä on ennakkoperintä hoidettu jo parin-
35984: v;erotUikses.sa oHeen. kymmenen vooden ajan aina tähän syksyyn
35985: Kun ennakikorperi•nnän järjestämisen joh- saalkili:a, jolloin toteutettiin verrattain laaja
35986: tavana peria·atteena on oHut pyrkimys karu- lisäennakiko,jen mä!'ä:rääminen. Lii1keyrityksille
35987: nettruvan ennaikon mäiilrä~ä.misclrsi sellaisleksi, saapuneiden lisäennalklro;veroJippujen [ähettä-
35988: että se mahdioil'lisimman tarkoin vastaa vero'" minen pe:rusltuu Hettävästi valtiovarainminis-
35989: tuJksessa veroveltv1011isen maksettavaksi panta- too-iön viime 'elokuun 20 päivänä ~ään:invero
35990: vien verojen ja kansaneläkevakruut:usmaiksun toimistol1e ja verojohtajHle osoittamaan kir-
35991: määl'liiä, on oJJut vä1ttämätöntä anta·a ·ediellä jeeseen, jonka aUekirjoittajana .oli si[.loinen
35992: mainitusta ennaiklroperintälain 37 §: n sisäl- valtiovarainministeri Esiko Rekola. Tässä
35993: tämästä pääsäännöstä poikkeavia määräyksiä kirjeessä äm val tiOIVarainministeriö kiinnitti
35994: 1
35995:
35996:
35997:
35998: siltä v·aralta, •että verovelvol'linen 'On aloitta- verojohtajien huOIIllion ennakkoperintälain 43
35999: nut liiilill\:ee:n tai ammatin harjoittamisen sitä §: n 3 m1omentin sisoältöön, joka, kuten ·edel[ä
36000: verovuotta, jo.Ue ennakko mruä:rätään, edel- jo todettiin, määrää verojohtajan zyht.ymään
36001: täneen vuoden aikana tai ·että häntä on vii- toimenpitei·siin, jos ennaikon mä:ärää:mises.sä
36002: meJksi toimitetussa ve:rl()otuiksessa verotettu tu- on tapahtunut sellainen virhe, jonlka ansi-
36003: losta, jota hänellä ei .enää ole, taikka ·että osta 'ennaildro on jäänyt mää'iäämättä tai se
36004: v•erovelml1isen olosUJhteissa vihneksi toimite- on mälärätty ilmeisesti liian pieneksi.
36005: t.un verotuksen jälkeen on ta(pahtunut ol•eel- On aivan iLmeistä., ettei va1tiovarainminis-
36006: linen muutos. t'eriön tarlkoiltulksena edeJ'lä mainituHa kir-
36007: Äsiken mainittujen enna!lron perusteena oi,e- je~lä!än ole ollut huomauttaa verojohtajille
36008: vien tuil.on määil"ään vaikuttavien tekijöiden heidän tekemistään virheistä enna!kiklojen mää-
36009: lisälksi ·enna,kllroperintälain 39 § suo mahdol- raamiSessä. Jos valtiovarainministeri olisi
36010: lisuuden jopa suhdanteiden tai raha;n arvon olettanut verojohtajien hutiloineen työssään,
36011: muuttumisen taikka mu~den erityisten syi- olisi hän val'llllastikin viitannut myös ennaik-
36012: den huomioon ottamiseen ikolro maata tai sen kioperinltällain 46 §: ään, joka SUJO mahdoili-
36013: osaa koskevan ennak!lwjen ltarkistuksen muo- suuden erehdyksessä man suureksi määrä-
36014: dossa. tyn ennaik:on alentamiseen. Tästä syystä, ja
36015: Lainsäätäjä on halUJlnut varmistautua sen koska vaJ. tiovarainmin:isteriö on jo t'änä
36016: enna:kkoperinnän järjestelyssä omaksumansa vuonna käyttäntyt hyvä.ikseen ennaikkoperinrtä-
36017: 4
36018:
36019: lain 39 § : n säännöstä korottaessaan llmluvall~ merupide ole nomnaaHoloissa iain hengen mu-
36020: vuodel1'e määrättäviä ennruk:koja 3% :Ha, wi- kainen. Kun ennakkoperintälain 41 § tekee
36021: daankin o}ettaa valtiovlllrainrrninisterin ltar- mruhd'QILl'ise'ksi viimeksi toimitetussa verotuk-
36022: koituiksena olleen lisätä val.tion tuloja en- sessa todettujen t!ulojen määrissä sitä seuraa-
36023: nakkoperintäiain 43 §: n uudella t.uJl:kinnalla. van tai vero·vuoden tulojen mä'åriin tapahtu-
36024: Tätä olettllillloota tukee myös kirjeen aJoit- neiden muutosten huomioon ott!liiiliseen ja
36025: taminen elokuun loppuun, jolloin vuoden kun lain 39 § ottaa suhdanteissa ja rahan
36026: 1963 verotus on saatettu i10ppuun ja jolloin arvossa twpahtuneet muut()lkset huomioon, ei
36027: ovat tiedossa jo tuilojen ja omaisuuden ar- voida peruste!Uusti väittää, että lainsäätäjän
36028: von muutoikset vuoteen 1963 vuodesta 1962, ta:rlroituksena oli 43 § : n säätämisellä tehdä
36029: joka ennak!lroperintällain 37 §: n mukaan on mahdoLliseksi jo määrättyjen ennak!kojen
36030: tänä vuonna asetettava ennakkojen määir'ää- yleiset :roorotubet. Jos 43 § oikeuttaisi yleis-
36031: misen perustaksi. ten 'ko•rotusten suorittamiseen, ei ennakko-
36032: Vai"'ll.istaakseen sen, että yleinen en'Thalkllro- perintälain 39, 40 ja 41 ·§: iä olisi tarvinnut
36033: jen ilmootus rt:ode1la suoritetaan, valtiovarain- iainkaan säätää. Yhtä ltrurhaa olisi ennakko-
36034: ministeriö kehoittaa mainitussa kirjeessään p'erintä'l,ain 37 § : n säätäminen oUut, jos siinä
36035: läänhwerotoim:istoja toimittamaan sille kun- mainittu pääsääntö edellisessä verotuksessa
36036: nli:ttain laaditut luettelot ennakkojen koro- vahvistettujen tulojen ottamisesta ennakon
36037: tuJksista. määräämisen pohjaksi voidaan 43 §: ään no-
36038: Valtiovall'ainrrniniateriön edellä selostettu jautuen !korvata muulla enna'kon määrä:ämö.-
36039: :toimen'Pide, jonka 'laillisuus on kyseenai.ai- sen perusteel1Ia.
36040: nen, osoittaa hämmästyttävää lyhy;tnä;köi- Edelläolevan nojalla ja viita!ten valtio-
36041: syyttä pyrkimyksessä löytää yhä uusia !kei- päiviLjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin, esi-
36042: noja vemtaakan ll:isä:ämiseksi. Lyhytnälköi- tJämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36043: syyttä siksi, että lisäennailrotkin on otettava vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36044: huomioon ikuluvan vuoden l'Opullista veroa
36045: mää:II'ättäessä. Vaikka suoritetun toimenpi- Onlko Hallitus tietoinen siitä, että
36046: teen merkitys asiaa pidemmällä täihtäyksellä veroviranomaiset ovat marraskuun 28
36047: tall'ikasteltaessa onkin vru1tion tulojen kaTh- päivänä 1959 annetun ennakkoperintä-
36048: n~al'ta y;äJhäinen, on sen aliheuttama haitta lain 43 § : n liian laveaan tulkintaan
36049: verove1vollisille hyvinkin suuri. Suoritettiin- nojautuen määränneet kuluvalta vuo-
36050: harr toimenpide ~isävero•vuonna ja sen jM- delta kannettavan ennakon useassa
36051: keen :kun enlliaadkoja oli jo vuoden alussa ko- tapauksessa suuremmaksi kuin mitä
36052: rotettu valtiovarainmin:isteriölli päätöksell'ä ennalkkorperintäJla:ki edellyttää, ja jos
36053: 3 %:a. on,
36054: Voidaan v'äliWiä, että t10iminta, mihin val- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36055: tiovarainministeri Rekola pro.vosoi maamme ryhtylä lkurrnota1kseen mainitun lakiin
36056: verojohtajat, on ennakkoperintä1ain kirjai- perusturrnattoman lisäennakon kanoon
36057: men mulkainen, jos lain 43 §: n muusta si- ja s•elventäälkseen ennwkkoperintälain
36058: sällöstä oeriUeen erotetaan sanat "ennalclro. on 43 §: n sisällön siten, ettei samanlaisia
36059: määirätty il'meisesti liian pienelksi". Itsestään erehdyksiä satu vastaisuudessa~
36060: selvää on, että suoritetun laajuisena ei toi-
36061: Helffingissä 2 päivänä lokakuuta 1964.
36062:
36063: Raimo l'laskivi. Anna-Liisa Linlwla.
36064: J"Uiha Rihtniemi·. Martti Valkama.
36065: N. Kosola. Jaakko Kemppainen.
36066: Pentti Sillantaus. Paavo RautkaJ[io.
36067: Timo Mäki. Esko J. Koppanen.
36068: Timo Mäki. Matti Rawala.
36069: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
36070:
36071: V alt:ioväiväjäirjlestyksen 37 §: n 1 momen- verotuksessa verovelvollisen malksettavaksi
36072: tin nojalla on kansanedustaja Georg C. Ehrn- pantavien verojen, kansaneläkevaku.utUISmak-
36073: rooth esittänyt valtioneuvoston asianomaisen sun ja sairausvakuutusmaksun määrää. Enna-
36074: j·äsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: kon määr'ää koskeva pääsääntö on ennakko-
36075: perintä:lruin (418/59) 37 §: ssä. Sen mukaan
36076: "On'lro Hi8ll.Jitus Hetoinen siitä, ettei pidetään lähtökohtana toisaalta ennakon mää-
36077: VJaltiovarainministeriön toimenpide, rää laskettaessa vilirneklsi toimiwtussa vero-
36078: joHa on mäiärätty kannettaVIaksi elin- tuksessa vahviste.ttua tulloa ja omaisuutta ja
36079: keinoelämältä yHmääräin•en veroen- toisaalta asianomarisena vuonna soveHettavaa
36080: ·nak:lro, ole sopusoinnussa valtiovalJan v€rokantaa, ennaJk!koveroäyrin hintaa sekä
36081: vakuutusten kalliSsa, joiden mUika.an se vakuutusmaksulja. Kun ennakon'kannossa suo-
36082: talouspoEtiikaUaan edistää €1lintkeilll()- ritettavat määrät näin oUen vahvistetaan
36083: elämän häiriötöntä kehitystä j1a jos on, verovuotta kwhta vuotta aika.isemman tulO'n
36084: mitä Hallitus aikoo tehdä,, jottei ja omaisuuden peru.steelJa, saattavat ne huo-
36085: vastedes yrittäjätoimintaa maassamme mattavastikin erota lopu11isesta verosta. Tä-
36086: vaikeuteta aikaisemman verotuskäytän- män vuoksi ennakkoperintälaissa on er'äitä
36087: nön älkinisiUä muutoksilla?" säännöiksiä, joitten perusteella ennaJrlro voi-
36088: daan määrätä taikk.a maksuunpantu ennakko
36089: sekä kansanedustaja Raimo Ilaski·vi ym. muuttaa iLain 37 §: n pääsäännöstä poikkea-
36090: seuraavan •kysymyksen: vasti.
36091: Pääsäännöstä poikkeavasta ennakon mää-
36092: "Onko HaHitus tieroinen siitä, elttä räämiSIIDenettel•ystä on sääd€tty muun muassa
36093: veroviranomaiset ovat marraskuun 28 lain 39 §: ssä. Sen mukaan, milloin suhdan-
36094: päivänä 1959 annetun ennakkoperintä- teiden tai rahanarvon muuttumisen taikka
36095: lain 43 § : n liian l1aveaan tulkintaan muiden erityisten syiden takia on katsottava,
36096: nojautuen määränn€et kuiluvalta vuo- että kiinteistöstä, liikkeestä tai ammatista
36097: delta kanne'ttavan ennakon useassa saadut verotettavat tulot tai omaisuuden ar-
36098: tapauksessa suuremmaksi !kuin mitä vot ovat yleisesti tai jollakin alaUa nousseet
36099: ennaJk'kOIPerintäJlaki ·edellyttää, j.a jos ta:i [askeneet siitä, mitä ne ova:t viimeksi toi-
36100: on, mitetussa verotuksessa olleet, valtiovarain-
36101: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ministeriöllä on valta määrätä, että ennakon
36102: ryhtyä kurrnotakseen mainitun lakiin perusteeksi pantavaa ennakkop€rintälain
36103: perustumattoman lisäennakon kannon 37 §: ssä tarkoitettua tuJoa tai o.maisuuden
36104: ja selventääkseen ennakkoperintälain arvtoa on koko valtakunnassa tai sen määrä-
36105: 43 §: n sisällön siten, ettei samanlaisia tyissä osissa lrorotettava tai alennettava tie-
36106: erehdyksiä swtu vastaisuudessa?" tyllä määrämä.
36107: Niin kuin edeUä on lausuttu, on voimassa
36108: Kun kysymyksissä tarkoitettu asia 'kuu1luu olevassa ennakkoperintälaissa säännös mak-
36109: t()imialaani valtiovarainministeriössä, esitän suunpannun ennakon korottamisesta. Lain
36110: vastauksena niihin kunnioittavasti seuraavaa: 43 §: n 3 momentissa on säädetty muun
36111: Ennakkoperinnässä on sekä ennakonpidä- muassa, että jos ennakko on määrätty ilmei-
36112: tyksessä että ennakonkannossa johtavana sesti liian pieneksi, tulee rusianomaisen vero-
36113: periaatteena pyrkimys, että ennakk,ona pe- johtajan kiireell.isesti ja viimeistään verovuo-
36114: ritty määrä mahdollisimman tarkoin vastaa den syyskuun loppuun mennessä toimittaa
36115: 6
36116:
36117: ma:ksuunpano. Tällainen ennakon korottami- aikaisempi ennakllro on määrätty i1lmeisesrbi
36118: nen on siten laissa mää.rätty verojohtajan loiian pieneksi. Pelkkä otaksuma, että ennakko
36119: tehtäväksi!. Tämän yksittäistapauksia koske- olisi liian pieni, ei ri.itä. Ennaikon korotta-
36120: vwn toimelllpii!een esteenä ei ole, että valtio- minen suromtetaan siten, että lasketaan aikai-
36121: vararl.nministeriö on päätöksellään ennakko- semman ja uuden enna'kon vffilinen erotus,
36122: perintälain 39 §: n muikaisesti märurännyt joka määrätään erillisenä ennakkoverolipulla
36123: ennakon perusteena olevaa tuloa k.orotetta- maksettava.k<si seUJraavissa saman vuoden en-
36124: vaksi. Kun verojohtajat ennakkoperintälain na•lcltoemen ikannoissa yhtä suurin erin. V ero-
36125: 43 §: n 3 momentin mukaisesti ovat korotta;- velwHiselta ei näin ollen ol•e vaadittava ta-
36126: neet kuluvan vuoden ennakoita, ei tämä toi- kaisin hänen aikaisempaa enn!l!'kkoverolip-
36127: menpide näin ollen johdu siitä, että haluttai- puaan. Ennakon korottamdnen tulee IJ:ähinnä
36128: siin vel'love1vonisilta kantaa ylimääräistä en- ky.f\Yllly'kseen, kun verovelVIOllisen Eike- tai
36129: nakkoa. Kysymys e1 myösikään ole liian 1a- ammattitoiminnan taJoudellinen lrehitys osoit-
36130: veasta rlaintullkUnnasta tai muuttun~estru vero~ taa jo määirätyn •ennakon oilevan ilmeisesti
36131: tuskäytännöstä. Mainitun lainkohdan muJkai- li'ian pienen kysymyksessä olevan verovuoden
36132: sesti ovat verojohtajat korottaneet ennakGita tuloon tai omaisuuteen nähden. Verovelvol-
36133: myös vuosina 1960~1963. lfuen eldnkoeinotoiminnan kehitystä ja s1inä
36134: Kun valtiovarainministeriö kirjeessään [·ää- tapahtuneita muutoksia voidaan seurata en-
36135: niruverotoimistoiMe ja verojohtajille 20 pffii- nakon maksuunpanovuot!ena annetuista edel-
36136: vältä elokuuta 1964 N :10 5000 on kiinnittä- listä veroVUJOtta koskevista veroi,lmoituksista.
36137: nyt verojohtajien huomiota ennakkoperintä- V lrltiovarainmini.sterioön lääninverotoimis-
36138: lain 43 § : n 3 momenrtin säännäkseen, ei tämä toiHa saamien tietojen mulk:aan on koko
36139: ole merkinnyt uutta kannanottoa puheena maassa vuodelle 1964 määrätty ennakkojen
36140: olevaan asiaan. Ministemön käsitys asiasta korotuksia ennakkoperintäLain 43 § : n 3 mo-
36141: on sama; kuin aikaisemminkin. Niinpä vaWo~ mellltin nojalla 6 2·69 tapauksessa, mikä osoit-
36142: vara~nministeriön vero-osaston julkaisussa taa, että kysymyksessä on yksittäistapauksia
36143: n:o 108 (Ennakkoperintäopas), joka ·on päi- koskeva toimelllpide.
36144: vätty 21 päivänä joulukuuta 1962 ja saa- Ennakkoperintälaki sisälltää säännökset
36145: tettu väldUömän verotuksen hallinnon viran- m)'lös ennrulron alentamisesta j,a poistaomi-
36146: omaisten käyttöön, on sivuirlla 166-1'67 käsi- sesta. Lain 46 §: n mukaan, mi<lloin verovel-
36147: telty maksuunpannun ennakon korottamista wUisen verotettavan tulon tilli omaisuuden
36148: seuraavasti: Vuoden 1946 '8llnakkoperinälain pienencymisen takia tahi muusta syystä on
36149: mukaan ei jo määrättyä ennakkoa voitu ko- ilmeistä, että enna:kko on mäiilrätty suurem-
36150: rottaa. Voimrussa ·o·levan ennakkoperintälain maksi, 'kuin tarrrvit.aan niiden verojen ja va-
36151: 43 §: n 3 momenrbin nojaa:la tämä sen sijaan kuuJtusmaksrnjen suooritta:rnis~ksi, joiden suo-
36152: on mahdollista ja ennakko voidaan määirätä ritulkseksi ennakko on käytettävä, on sen
36153: uudelJ.een. Lainkohdan muikaan tulee a:sian- veropiirin verojohtajan, jossa ·ennaJdro on
36154: omalisen verojohtajan, jos ennaikiko on mää- mä!älrätty, verove1vol1Usen esitettyä tarVitta-
36155: rätty illmeis•esti liian pieneksi, kiireellisesti ja van selvity;ksen, määrättävä ennakko uudel-
36156: Viimeistään verrt>vuoden syySkuun loppuun leen sekä hudlehdittava siitä, että verovelvol-
36157: mennessä toiimittaa maksuurupano. Tä!hän lisellle annetaan tä'män mulkainen uusi ennak-
36158: ajanko0htaan asti on siis jatkuvasti seurat- koverolippu. Ennakon alentamista tai poista-
36159: tava jo maksuunpanitujen ennalkkojen ·suu- mista koskeva vaatimus on yleensä tehtävä
36160: ruutta. Ennakron korottaminen voi tulla ky- ennen verovuoden marras!k:uun loppua.
36161: symykseen myös silloin, ikun ennakko on mää- Edellä lausutun perusteella katson, että
36162: rätty arvion mukaan. Jotta jo määrättyä enemrpi.in toimenpi,tei.siin ryhtymiseen kysy-
36163: ennakkoa V1Qitaisiin llro·rottaa, vaaditaan, että myksissä ta:rkoi.tJetussa asiassa ei o~e aihetta.
36164: Hel\singissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
36165:
36166: Ministeri Erkki Huurtamo.
36167: 7
36168:
36169:
36170:
36171:
36172: Ti<H Ri:ksdagens Herr Ta~man.
36173:
36174:
36175: Med stöd av 37 '§ 1 mom. riksdagsOtrd- skottsbetalning såsom ledande princip, att
36176: ningen har rilksdagsman Georg C. Ehrnrooth det i förrskott indrivna beloppet så noggrant
36177: :Eörelagt vederbörande medlem av statsrådet som möjEgt skall motsvar·a beloppet aN d~
36178: :följand~ spörsmål tiH besvarande: skatter, den foltkpensionspremie och den sjuk-
36179: :försäkringspremie, som ioommer att påföras
36180: "Är Regeriugen medveten om ·att den skattSkyldige vid beskattningen. Huvud-
36181: firransministeriets åtgwrd att :före- regeln angående förskottets belopp ingår i
36182: sk,riva uppbärande wv ,en extra för- 37 § lagen 'om förskottsuppbörd (418/59).
36183: sJrottsskatt av näringsli>vet icike är :för- Enligt denna paragraf är utgångspunkten å
36184: ·enlig med statsmaktens :försäkringar ena sidan den vid senast ve:nkstä!lilda beskatt-
36185: 1att genom sin ekoni()JIIliska politik ning faststä11da inkomsten och förmögenheten
36186: främja näringslivets ostörda utveck- och å andra sidan den skattefot, som s!lmll
36187: ling, och om så är :faJllet, til1ämpas vederbörande år, förs!kottsskatte-
36188: v·ad ämnar Regeringen göra :för att örets storlek samt försäkrin.gspremierna. Då
36189: ieke framdeles :försvåra företagarverk- de belopp, som uppbärs vid förskottsupp-
36190: samheten i Iandet genom p:lötsHga :för- börd, vid sådant förhå;llande faststäl[es på
36191: .ä,ndringar a.v tidigare beskattnings- basen av inkomsten och förmögenheten två
36192: praxis?" år tidigare, kwn de i rätt hög grad avvika
36193: frän de s1utliga beloppen. Fördenskull inne-
36194: samt riksdags:man Raimo Ha:skivi m .. fl. häHer ilagen om f:örSkottsUippbörd en del stad-
36195: :följande spörsmå1: ganden, med stöd av v1lka förskott kan be-
36196: stämma.s el~er debi.terat fömkott ändras med
36197: "Är Regeringen medveten om att avvikelse från huvudregeln i lagens 37 §.
36198: ska,ttemyndigheterna med stöd av en Angående ett från huvudregeln avvikande
36199: alltför extensiv to'lkning av 43 § lagen sätt att bestämma f.örnkott stadgas bl. a. i
36200: den 28 november 1959 om förskotts- lagens 39 §. Enligt detta lagrum kan finarus-
36201: uppbörd i flera :fall faststählt ·ett större ministeriet, om det tili följd av konjuktur-
36202: skatteförS\lrott för innevarande år än vä~lingar etler fluktuationer i penni.ngvär-
36203: lagen om förskottswppbörd förutsätter, det eller av andra särskilda orsa:ker bör
36204: och om så ä:r fallet, anses, att beskattningsbar inkomst av fastig-
36205: villk:a åtgärder ämnar Regeringen het, rörelse eller yrke eller ock förmögen-
36206: vidtaga för att upphäva uppbörden hetsvärden aillmänt eller på något område
36207: av ett sådant tiHäggs:föDSkott, som stigit över eller sjunkit under nivån vid
36208: sa:knar grund i lag., oeh :Eö.r att för- senast verkställda beskattning, förordn.a, at.t
36209: tydHga 43 § ~agen om förskottsupp- tilli grund för förskottet 1iggande in'komst
36210: börd, så, att likadana misstag icke eMer -föl'!mögenhetsvärde, som avses i 37 §,
36211: inträffar i framtiden?" i hela riket eller vissa delar därav skall höjas
36212: eHer nedsättas med ett visst belopp.
36213: Då de frägor spörsmålen berör hör tiU Såsom ovan anförts innehåller gällande lag
36214: mitt V'erksamhetsområde i finansministeriet, om förskottsuppbörd ett stadgande om höj-
36215: får jag såsom svar vö.rdsamt aruföra föl- ning av debiterat :förskott. I lagens 43 §
36216: jande: 3 mom. stadgas bl. a., att vederbörande
36217: Vi·d uppbörden av Skatteförskott gäller så- skattedirektör om förskott uppenbart fast-
36218: vä1 vid fö.rskottsinnehåHning som vid för- stä!l.ilts tin alltför läg.t belopp, s:kyndsamt och
36219: 8
36220:
36221: senast före utgången av september månad förskottet uppenbart fastställts för lågt. En-
36222: under skatteåret skall verkställa debitering. hart ett antagande, att förskottet är för litet,
36223: En dylik höjning av skatteförskottet har så- är icke nog. Höjningen av förskottet tillgår
36224: iunda i lag uppdragits åt skattedirektören. så, att skillnaden mellan det tidigare och
36225: Denna åtgärd, som gäller enskilda fall, de nya f·örskottet uträknas och denna skill-
36226: hindras icke av att finanSIIllinisteriet genom nad, som påförs genom en särskild förskotts-
36227: beslut i en:lighet med 39 § lagen om för- debetsedel, fördelas jämnt på de följande upp-
36228: slm.ttsuppbörd har förordnat om höjning av börderna av samma års försikottsrater. Den
36229: den intlromst, som ligger till grund för för- tidigare förskottsdebetsedeln skall, sålunda
36230: slkot1:Jet. Då skattedirektörerna i enlighet med inte återlkrävas av den skattskyldige. Höj-
36231: 43 § 3 mom. ~agen om försk(}ttsuppbörd har ning aN förskott k(}mmer främst i fråga, då
36232: höjt förskotten för innevarande år, beror skattskyldigs affärs- eller yrkesveriksamhet
36233: denna åtgärd sålunda icke på att man hos uppvisar en sådan ekonomisk utveckling, att
36234: de skabtskyldiga vill uppbära ett extra för- redan faststäiJ.lt förskott visar sig uppenbart
36235: s!kott. Det är icke heller fråga om en aHtför för litet i förhållande til!J. inkomsten och
36236: ex.tensiv lagtolkning eller om en ändring i förmögenheten under ifrågavarande skatte-
36237: beskattningspraxis. I enlighet med nämnda år. Utvecklingen inom den sk:attskyldiges
36238: lagrum har ~attedirektörerna höjt för- näringsverlksamhet och dä·ri inträffade för-
36239: skotten också åren 1960-1963. ändringar framgår av de under debiterings-
36240: Då finansministeri.et i skrivelse tili läns- året för förskottet in:lämnade skattedeklara-
36241: skattebyråerna och skattedirektörerna av den tionerna för föregående år.
36242: 20 augusti 1964 Nr 5000 har fäst skatte- Enligt de uppgifter finansministeriet er-
36243: direktörernas uppmärksamhet på stadgandet hållit av •länsskattebyråerna har höjning av
36244: i! 43 § 3 mom. lagen om förskottsuppbörd, förskott med stöd av 43 ·§ 3 mom. lagen om
36245: har detta icke inneburit något nytt stånd- förskottsuppbörd under år 1964 företagits i
36246: punktstagaooe i ifrågavarande sak. Ministe- 6 269 fall i hela landet, vilket visar, att det
36247: riets uppfattning i saken är den samma som är fråga om en åtgärd i enstaka fall.
36248: förut. Såilunda har finansministeriet i skatte- Lagen om förskottsuppbörd innehåller även
36249: avdelningens pubiJ.ikation nr 108 (Ennakko- stadganden om att ett förskott kan sänkas
36250: perintäopas) av den 21 december 1962,, vil- eller helt och hå:llet avlyftas. En:ligt lagens
36251: ken är avsedd för de myndigheter, som 46 § skall skabtedirektören för det skatte-
36252: handhar den direkta beskattningen, på si- distrikt, i vilket. förskottet fastställts, då det
36253: dorna 166 och 167 behandlat frågan om höj- på grund av att den Slkattskyldiges beskatt-
36254: ning av debiterat f.örskott på följande sätt: ningsball'a inkomst eller förmögenhet mins-
36255: Enligt 1946 års lag om förskottsuppbörd har kats eller av annan orsak är uppenbart, att
36256: redan bestämt förskott icke kunnat höjas. förskott fastställts tiH större belopp än vad
36257: Med stöd av 43 § 3 mom. av gällande lag som erfordras för erläggande av de skatter
36258: om förskottsuppbörd är detta emellertid möj- och den folkpensionspremie, f·ör vilka det
36259: ligt, och förskottet kan bestämmas ånyo. En- skall användas, sedan den skattskyldige
36260: ligt detta lagrum skall vederbörande sikatte- f.öretett nödig utredning, fastställa förskottet
36261: direktör, om förskottet fastställts ti.li ett ånyo samt draga försorg därom att den
36262: uppenbart för lågt belopp, skyndsamt och skattskyldige tilldelas ny förskottsdebetsedel
36263: senast före utgången av september månad i enlighet härmed. Anspråk på sänkning
36264: under skatteåret verkställa debiteringen. In- eller av'lyftande av förskott skal[ i allmänhet
36265: tiU denna tidpunkt bör man al1tjämt giva framställas före utgången av november må-
36266: akt på förskottens redan debiterade belopp. nad under skatteåret.
36267: Höjning av för~kott kan komma i fråga även På grund av ovanstående anser jag, att
36268: i det fall att förskottet bestämts enligt upp- anledning till vidare åtgärder i här ifråga-
36269: skattning. För att redan fastställt förskott varande angelägenhet icke finnes.
36270: skaill kunna höjas fordras att det tidigare
36271: Helsingfors den 3 november 19·64.
36272:
36273: Minister Erkki Huurtamo.
36274: Kysymys N: o 131.
36275:
36276:
36277:
36278:
36279: Koivunen ym.: Haapamäen yhteislyseon uudisrakennustöi-
36280: den aloittamisesta.
36281:
36282:
36283: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36284:
36285: Haapamäen yhteislyseo toimii ahtaissa ja 1000 000 nmk ja ensi vuoden talousarvioesi-
36286: vanhuuttaan rappeutuneissa huonetiloissa. tykseen ehdotetaan 500 000 nmk: n lisämäärä-
36287: Jo vuoden 1962 tulo- ja menoarviota käsitel- rahaa. Tällä rahoituksella työt saadaan vie-
36288: lessään eduskunta myönsi 50 milj. vrnk sano- dyksi yli vesikattovaiheen.
36289: tun koulun uudisrakennuksen rakennustöiden Käsityksemme mukaan koulun rakennus-
36290: aloittamiseen. Ja vuoden 1963 tulo- ja meno- töiden aloittaminen pitäisi nyt kiireesti saada
36291: arviossa eduskunta jälleen myönsi 50 milj. käyntiin kuluvan syksyn aikana, tai muuten
36292: vmk saman uudisrakennuksen rakennustöiden on vaara olemassa, että sitä siirretään jälleen
36293: jatkamiseen. Haapamäen yhteislyseon uudis- vuodella. Maakunnan väestö ihmettelee ja
36294: rakennuksen rakennustyöt ovat kuitenkin vie- paheksuu sitä, että vain armeijan huone-
36295: läkin aloittamatta. rakennustöiden käyntiinsaanti tapahtuu vai-
36296: Rakennustöiden aloittamisen siirtymisen keuksitta, mutta esim. koulujen rakentaminen
36297: erääksi syyksi on ilmoitettu, että piirustusten kohtaa kohtuuttomia viivytyksiä.
36298: laatijoilla ei ole ollut aikaa tehdä noita pii- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
36299: rustuksia. Piirustusten teko on vuosi sitten 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
36300: otettu rakennushallituksessa tehtäväksi ja tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36301: niiden pitäisi nyt jo olla siinä kunnossa, että vaksi seuraavan kysymyksen:
36302: rakennustyöt piirustusten puolesta voidaan
36303: aloittaa kuluvana syksynä. Myös rahoituksen Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,
36304: puolesta ei pitäisi olla esteitä rakennustöiden että Haapamäen yhteislyseon uudis-
36305: aloittamiseen. Tilavuudeltaan 21 400 ma kä- rakennustyöt, joiden aloittamiseen ja
36306: sittävän uudisrakennuksen kustannusarvioksi jatkamiseen vuosien 1962-63 talous-
36307: on ilmoitettu 2 850 000 nmk. Vuosien 1962- arviossa on hyväksytty 1 000 000 mar-
36308: 1963 talousarvioihin myönnettynä siirtomää- kan siirtomääräraha, tullaan aloitta-
36309: rärahana on rakennustöihin käytettävissä maan kuluvan syksyn aikana?
36310: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1964.
36311:
36312: Matti Koivunen. Paavo Aitio.
36313: Olavi Kämäräinen. Pentti Liedes.
36314: Kelpo Gröndahl. Irma Rosnell.
36315: Kauko Tamminen. Impi Lukkarinen.
36316: Siiri Lehmonen.
36317:
36318:
36319:
36320:
36321: E 7S6/64
36322: 2
36323:
36324:
36325:
36326:
36327: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
36328:
36329: Herra Puhemies on kirjelmässä 2 päivältä kan siirtomääräraha, tullaan aloitta-
36330: lokakuuta 1964 valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n maan kuluvan syksyn aikana?"
36331: 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa lähet-
36332: tänyt jäljennöksen edustaja Matti Koivusen
36333: ym. Herra Puhemiehelle jättämästä kirjalli- Kysymyksen johdosta saan kunnioittaen
36334: sesti laaditusta kysymyksestä, jossa asian- esittää seuraavaa:
36335: omaisen hallituksen jäsenen vastattavaksi esi- Haapamäen yhteislyseon rakennussuunni-
36336: tetään seuraavaa: telmat valmistuvat rakennushallituksen ilmoi-
36337: tuksen mukaan 15. 10. 1964 mennessä, joten
36338: , Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä, niiden puolesta rakennustyö voitaisiin aloit-
36339: että Haapamäen yhteislyseon uudis- taa ensi vuoden vaihteen tienoilla. Työn
36340: rakennustyöt, joiden aloittamiseen ja aloittamisen ajankohta vuonna 1965 riippuu
36341: jatkamiseen vuosien 1962-63 talous- kuitenkin valtion rahatilanteesta ja työllisyy-
36342: arviossa on hyväksytty 1 000 000 mar- den kehityksestä paikkakunnalla.
36343: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1964.
36344:
36345: Opetusministeri Jussi Saukkonen.
36346: 3
36347:
36348:
36349:
36350:
36351: T i 11 R i k s d a g e n s II e r r T a l m a n.
36352:
36353: Med en skrivelse av den 2 oktober 1964 mark, blir påbörjade innevarande
36354: har Ni, Herr Talman, i det syfte som nämnes hösU"
36355: i 37 § 1 mom. riksdagsordningen översänt
36356: avskrift av ett av riksdagsman Matti Koivu-
36357: nen m. fl. till Eder inlämnat, skriftligen av- Med anledning av spörsmålet får jag
36358: fattat spörsmål, vari vederbörande medlem vördsamt anföra följande:
36359: av regeringen förelägges följande fråga till Byggnadsplanerna för Haapamäen yhteis-
36360: besvarande: lyseo blir enligt uppgift från byggnadssty-
36361: relsen färdiga till 15. 10. 1964, varför bygg-
36362: ,Kommer Regeringen att draga för- nadsarbetet för den delen skulle kunna pä-
36363: sorg om att nybyggnadsarbetena vid börjas vid nästa årsskifte. När arbetet kom-
36364: Haapamäen yhteislyseo benämnda sam- mer att påbörjas år 1965 beror emellertid på
36365: lyceum, för vilkas påbörjande och statens penningsituation och på sysselsätt-
36366: fortsättande i statförslagen för åren ningens utveckling på orten.
36367: 1962-63 beviljats anslag på 1 000 000
36368: Helsingfors den 12 oktober 1964.
36369:
36370: Undervisningsminister Jussi Saukkonen.
36371: 1
36372: 1
36373: 1
36374: 1
36375: 1
36376: 1
36377: 1
36378: 1
36379: 1
36380: 1
36381: 1
36382: 1
36383: 1
36384: 1
36385: 1
36386: 1
36387: 1
36388: 1
36389: 1
36390: 1
36391: 1
36392: 1
36393: 1
36394: 1
36395: 1
36396: 1
36397: 1
36398: 1
36399: 1
36400: 1
36401: Kysymys N: o 132.
36402:
36403:
36404:
36405:
36406: Paasivuori ym.: Kansaneläkkeen tukiosaa saavien vanhusten
36407: vaikeasta asemasta.
36408:
36409:
36410: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36411:
36412: Jatkuvasti tapahtuneet hintojen, maksujen osuus olisi ollut 6 milj. mk, mikäli tukea olisi
36413: ja välillistenkin verojen suuret nousut ovat suoritettu vain kansaneläkkeen tukiosan saa-
36414: saattaneet kansaneläkkeen tukiosan varassa jille. Silloinen Hallitus asetti kuitenkin vielä
36415: elävät vanhukset erittäin suuriin elintasolli- ministerivaliokunnan asiaa tutkimaan. Tämä
36416: siin vaikeuksiin. Tilannetta pahentaa erityi- tuli siihen hämmästyttävään tulokseen, että
36417: sesti vuokrien kohoamiset väestökeskuksissa. asumistukea olisi maksettava kaikille kansan-
36418: Vanhat talot ovat puretut ja tulevat ennen eläkkeen saajille varattomuudesta ja omasta
36419: pitkää kaikki puretuiksi. Vaikka ne asumis- asunnostakin riippumatta. Kustannukset oli-
36420: tasoltaan ovat olleet kaiken arvostelun alapuo- sivat sen mukaan nousseet 4-kertaisiksi, eli 25
36421: lella, niin niiden vuokrat ovat sentään olleet milj. mk: aan. Ao. sosiaaliministeri, katsoi,
36422: vanhusten vuokranmaksukyvyn rajoissa. että valtiontalous ei tällaista lisärasitusta
36423: Uusien talojen korkeista vuokrista vanhukset kestä. Näin vanhusten asumistukea koskeva
36424: eivät pysty selviytymään. Vähävaraiset lapsi- esitys raukesi. Eikä sitä ole otettu uudelleen
36425: perheet saavat asumistukea v. 1961 voimaan esille, vaikka kansaneläkkeen tukiosan varassa
36426: tulleen lain mukaan. Vastaavanlaista tukea olevien vanhusten asema on huononemistaan
36427: pitäisi suorittaa myös kansaneläkkeen tuki- huonontunut, ja eräät väestökeskukset jo suo-
36428: osan varassa oleville vanhuksille. rittavat väliaikaista vanhusten asumistukea.
36429: Sosiaaliministeriön asettama vuokratasotoi- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
36430: mikunta joutui pari vuotta sitten tutkimaan järjestyksen 37 § :n 1 mom. viitaten esitämme
36431: myös vanhusten asunto-oloja. Mainittu toimi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
36432: kunta piti tilannetta niin vaikeana, että sen tavaksi kysymyksen:
36433: mietinnön perusteella laadittiin lakiehdotus
36434: vanhusten asumistuen kustannuksista. Tilan- Onko Hallitus tietoinen kansaneläk-
36435: teen vaikeuden ja asumistuen tarpeellisuuden keen tukiosaa saavien vanhusten erit-
36436: vuoksi edellytettiin, että eduskunta olisi käsi- täin vaikeasta asemasta, joka varsinkin
36437: tellyt lakiehdotuksen vielä syksyllä 1962 ja väestökeskuksissa korkeiden vuokrien
36438: että laki olisi astunut voimaan vuoden 1963 vuoksi on aivan kestämätön, ja jos on
36439: alusta lukien. Mitä kustannuksiin tulee edel- onko Hallitus valmis kiireellisesti an-
36440: lytettiin, että valtio olisi suorittanut puolet, tamaan esityksen laiksi vanhusten asu-
36441: kunnat toisen puolen asumistuen kustannuk- mistuen kustannuksista?
36442: sista. Silloisten laskelmien mukaan valtion
36443: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1964.
36444:
36445: Tyyne Paasivuori. Antero Väyrynen.
36446: Sulo Hostila. Väinö Vilponiemi.
36447: Kalle Matilainen. illjas Mäkelä.
36448: Veikko Kokkola. Ilmari Linna.
36449: Edit Terästö. Veikko Helle.
36450: Eino Siren. Anni Flinck.
36451: Voitto Hellsten. Meeri Kalavainen.
36452: Veikko Mattila.
36453: E 883/64
36454: 2
36455:
36456:
36457:
36458:
36459: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36460:
36461: Herra Puhemies on minulle lähettänyt val- Kun kysymys koskee minun toimialaani so-
36462: tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa mai- siaaliministeriössä, saan kunnioittavasti vas-
36463: pitussa tarkoituksessa jäljennöksen edustaja tata seuraavaa:
36464: Tyyne Paasivuoren ym. jättämästä kysymyk- Se ehdotus, jonka vuokratasotoimikunta
36465: sestä, jossa valtioneuvoston asianomaisen jä- teki asumistuen järjestämiseksi vanhuksille ja
36466: senen vastattavaksi on esitetty seuraava ky- jonka mukaan valtio olisi osallistunut asumis-
36467: symys: tuen aiheuttamiin kustannuksiin, ei ole vielä
36468: johtanut lainsäädännölliseen tulokseen. Sa-
36469: ,Onko Hallitus tietoinen kansaneläk- nottu ehdotus merkitsee nimittäin huomatta-
36470: keen tukiosaa saavien vanhusten erit- vaa lisämenoa valtiolle, joten sitä, ottaen huo-
36471: täin vaikeasta asemasta, joka varsinkin mioon sosiaalivakuutuksen kehittämisestä joh-
36472: väestökeskuksissa korkeiden vuokrien tuvat jatkuvasti kasvavat menot, ei ole kat-
36473: vuoksi on aivan kestämätön, ja jos on sottu voitavan tähän mennessä toteuttaa. Van-
36474: onko Hallitus valmis kiireellisesti an- husten asemaa on kuitenkin jossain määrin
36475: tamaan esityksen laiksi vanhusten asu- helpottanut se väliaikainen asumistuki, jota
36476: mistuen kustannuksista?" eräät kunnat ovat ryhtyneet vanhuksille suo-
36477: rittamaan. Asia on edelleen Hallituksen har-
36478: kittavana.
36479: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1964.
36480:
36481:
36482: Ministeri K. Sorkio.
36483: 3
36484:
36485:
36486:
36487:
36488: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
36489:
36490: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Då frågan berör mitt verksamhetsområde i
36491: .anger har Ni, Herr Talman, tillställt mig föl- socialministeriet, får jag vördsamt anföra föl-
36492: jande av riksdagsledamoten Tyyne Paasivuori jande:
36493: m. fl. tili vederbörande medlem av statsrådet Det förslag, som hyresnivåkommissionen
36494: för avgivande av svar ställda spörsmål: framställt för ordnande av bostadsbidrag åt
36495: åldringar enligt vilket staten skulle ha deltagit
36496: ,Är Regeringen medveten om de i de kostnader, som föranledes av bostadsbi-
36497: åldringars, som erhåller folkpensionens draget, har icke ännu lett tili resultat i lag-
36498: stöddel, synnerligen svåra ställning, stiftningsväg. Sagda förslag innebär nämli-
36499: viiken särskilt i befolkningscentra är gen en avsevärd tilläggsutgift för staten, var-
36500: helt ohållbar på grund av de höga hy- för det, med beaktande av de kontinuerligt
36501: rorna, och om så är fallet ökande utgifterna för utvecklandet av social-
36502: är Regeringen beredd att skyndsamt försäkringen, hittills icke ansetts kunna
36503: avlåta proposition med förslag tili lag genomföras. Åldringarnas ställning har dock
36504: angående kostnaderna för bostadsbi- i någon mån förbättrats genom det temporära
36505: drag åt åldringar?" bostadsbidrag, som vissa kommuner börjat er-
36506: lägga åt åldringarna. Ärendet är alltjämt
36507: under prövning hos Regeringen.
36508: Helsingfors den 26 oktober 1964.
36509:
36510:
36511: Minister K. Sorkio.
36512: Kysymys N: o 133.
36513:
36514:
36515:
36516:
36517: Voutilainen ym.: Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä kos-
36518: kevien valitusasioiden käsittelyn nopeuttamisesta tarkas-
36519: tuslautakunnassa.
36520:
36521:
36522: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36523:
36524: Syyskuun 1 päivästä lähtien sairausvakuu- kannalta olisi nimenomaan työkyvyttömyys2
36525: tuslain käsittelyn yhteydessä suoritetun kan- tapauksissa pyrittävä nopeaan ratkaisuun,
36526: saneläkelain muutoksen mukaan lisätylle hal- sillä monessa tapauksessa on sairaudentila
36527: litukselle osoitetut vakuutettujen valitukset pahentunut siitä, kun eläkehakemus on jit-
36528: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden mää- tetty. Nimenomaan vanhojen valitusten osalta.
36529: rästä sekä oikeudesta työkyvyttömyyseläkkee- olisi ratkaisut saatava viivytyksittä. Tässä
36530: seen ovat siirtyneet tarkastuslautakunnan suhteessa olisi ryhdyttävä kaikkiin tarpeen
36531: ratkaistaviksi. Tällaisia valitustapauksia on vaatimiin toimenpiteisiin.
36532: tiettävästi siirtynyt yli 2600, johon määrään Edellä olevan perus'Ceella ja valtiopäiväjär-
36533: on syyskuun aikana tullut uusia kansaneläke- jestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esi-
36534: lain mukaan tehtyjä valituksia. Sen lisäksi tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36535: sairausvakuutuslain mukaan tehtävät valituk- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36536: set lisäävät tarkastuslautakunnan työmäärää.
36537: Valitusten käsittely eläkelaitoksen valitusas- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36538: teessa on hidasta. On sattunut tapauksia, että kansaneläkelain mukaiset valitukset
36539: joku vakuutetttu on sairastunut jo vuoden vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke-
36540: 1963 alkupuoliskolla ja edelleen hänen eläke- asioissa ovat viivästyneet jopa vuo-
36541: asiansa on ratkaisematta. Oikeus kansanelä- denkin odotusajaksi, ja jos on,
36542: kelain mukaiseen eläkkeeseen on viivästymi- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
36543: sellään tuottanut aiheellista harmistumista ryhtynyt tai aikoo ryhtyä eläkelaitok-
36544: vakuutetulle ja jopa useassa tapauksessa saat- sen tarkastuslautakunnassa valitusasi-
36545: tanut hänet taloudelliseen ahdinkoon ja epä- oiden käsittelyn nopeuttamiseksi?
36546: toivoon. Vakuutettujen etujen ja oikeuksien
36547: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1964.
36548:
36549: U. H. Voutilainen. Voitto Hellsten.
36550: Uljas Mäkelä. Eino Siren.
36551: Ensio Partanen. Elis Manninen.
36552: Arvo Ahonen. Väinö Vilponiemi.
36553: Edit Terästö. Antero Väyrynen.
36554: Sulo Hostila. Akseli Roden.
36555: Artturi Koskinen. Veikko Mattila.
36556:
36557:
36558:
36559:
36560: E 884/64
36561: 2
36562:
36563:
36564:
36565:
36566: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36567:
36568: Herra Puhemies on minulle lähettänyt val- toksen lisätyn hallituksen eläkejaostossa, joka
36569: tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa toimi kansaneläkelain mukaisissa asioissa
36570: mainitussa tarkoituksessa jäljennöksen edus- muutoksenhakuelimenä tarkastuslautakunta-
36571: taja U. H. Voutilaisen ym. jättämästä ky- kunnan toiminnan alkamiseen eli 1 päivään
36572: symyksestä, jossa valtioneuvoston asian- syyskuuta 1964 asti, oli varsinaisesti vain
36573: omaisen jäsenen vastattavaksi on esitetty yksi jaosto, kuitenkin niin, että asiat ratkais-
36574: seuraava kysymys: tiin viisijäsenisessä kokoonpanossa siten, että
36575: puheenjohtajan lisäksi kokoukseen osallistui-
36576: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että vat muut jäsenet vuoron mukaan. Kun toi-
36577: kansaneläkelain mukaiset valitukset saalta tarkastuslautakuntaa perustettaessa
36578: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke- eikä vielä tälläkään hetkellä ole selvää kuvaa
36579: asioissa ovat viivästyneet jopa vuo- tarkastuslautakuntaan tulevien asioiden lu-
36580: denkin odotusajaks~ ja jos on kumäärästä, on tarkastuslautakunnan esitte-
36581: mihin toimenpiteisiin Hallitus on lijöiden ja muun henkilökunnan lukumäärän
36582: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä eläkelaitok- osalta noudatettu varovaisuutta siten, ettei
36583: sen tarkastuslautakunnassa valitusasi- heidän määränsä muodostuisi tarvetta suu-
36584: oiden käsittelyn nopeuttamiseksi~" remmaksi. Kun tarkastuslautakunnassa sitä
36585: koskevan asetuksen 3 §: n mukaan voi olla
36586: Kun kysymys koskee minun toimialaani so- myös tilapäisiä toimihenkilöitä ja kun lauta-
36587: siaaliministeriössä, saan kunnioittavasti vas- kunnan esittelijäksi voidaan määrätä muukin
36588: tata seuraavaa: henkilö kuin lautakunnan toimenhaltija, on
36589: Tarkastuslautakunnasta annetun asetuk- tarkastuslautakunta kansaneläkelaitoksen lisä-
36590: sen 2 §:n 1 momentin ja 7 §:n mukaan tar- tyltä hallitukselta tarkastuslautakunnan rat-
36591: kastuslautakunta, joka on kansaneläkelaitok- kaistavaksi siirtyneiden valitusasioiden käsit-
36592: sesta erillinen valtion viranomainen, toimii telyn jouduttamiseksi oikeutettu palkkaa-
36593: muutoksenhakuasioissa kolmeen jaostoon ja- maan tilapäistä työvoimaa ja teettämään yli-
36594: kaantuneena, kun sen sijaan kansaneläkelai- töitä lautakunnan nykyisellä henkilökunnalla.
36595: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1964.
36596:
36597:
36598: Ministeri K. S01·kio.
36599: 3
36600:
36601:
36602:
36603:
36604: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
36605:
36606: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ändringssökande i ärenden enligt folkpen-
36607: anger har Ni, Herr Talman, tillställt mig sionslagen ända tili dess prövningsnämndens
36608: följande av riksdagsman U. H. Voutilainen verksamhet begynte, eller till den 1 septem-
36609: m.fl. till vederbörande medlem av statsrädet ber 1964, normalt omfattade endast en sek-
36610: för avgivande av svar ställda spörsmäl: tion, dock så, att ärendena avgjordes i en
36611: femmannasektion sålunda, att utom ordfö-
36612: "Är Regeringen medveten om att randen övriga medlemmar i tur och ordning
36613: besvär enligt folkpensionslagen i ären- deltog i sammanträdena. Då å andra sidan
36614: den angäende ålderdoms- och invalidi- när prövningsnämnden inrättades icke fanns
36615: tetspensioner fördröjts i till och med och icke heller i detta nu finnes någon klar
36616: ett års tid, och om så är fallet, bild av det antal ärenden, som inkommer till
36617: vilka åtgärder har Regeringen före- prövningsnämnden, har i fråga om antalet
36618: tagit eller ärnar Regeringen företaga föredragande och annan personai vid pröv-
36619: för påskyndande av behandlingen av ningsnämnden iakttagits försiktighet så, att
36620: besvärsärenden i pensionsanstaltens deras antal icke skulle bli större än behovet
36621: prövningsnämnd ?" påkallar. Då vid prövningsnämnden enligt
36622: 3 § förordningen om den kan finnas även
36623: Då spörsmålet berör mitt verksamhetsom- tillfälliga funktionärer och då till föredra-
36624: råde i socialministeriet får jag vördsamt an- gande vid nämnden kan förordnas även
36625: föra följande: annan person än funktionär i nämnden, har
36626: Enligt 2 § 1 mom. oc'h 7 § förordningen om prövningsnämnden berättigats i avsikt att
36627: prövningsnämnden arbetar prövningsnämn- påskynda behandlingen av besvärsärenden,
36628: den, som är en från folkpensionsanstalten som överförts från folkpensionsanstaltens
36629: skild myndighet, i tre sektioner i ärenden, förstärkta styrelse till prövningsnämnden,
36630: som angår ändringssökande, medan åter folk- anställa tillfällig arbetskraft och hålla nämn-
36631: pensionanstaltens förstärkta styrelses pen- dens nuvarande personai i övertidsarbete.
36632: sionssektion, viiken verkade såsom organ för
36633: Helsingfors den 28 oktober 1964.
36634:
36635:
36636: Minister K. So-rkio.
36637: 1
36638:
36639: 1
36640:
36641: 1
36642:
36643: 1
36644:
36645: 1
36646:
36647: 1
36648:
36649: 1
36650:
36651: 1
36652:
36653: 1
36654:
36655: 1
36656:
36657: 1
36658:
36659: 1
36660:
36661: 1
36662:
36663: 1
36664: Kysymys N: o 134.
36665:
36666:
36667:
36668:
36669: Ilaskivi ym. : Ylimääräisen veroennakon kannosta.
36670:
36671:
36672: (Kysymyksen N: o 130 yhteydessä.)
36673:
36674:
36675:
36676:
36677: E 290/66
36678: Kysymys N: o 135.
36679:
36680:
36681:
36682:
36683: Pa.&vola.: Väkirehujen kaupan tervehdyttämisestä.
36684:
36685: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
36686:
36687: Väkirehujen kauppa näyttää muodostu- arvoista rehua, joka ei vastaa hintaansa,
36688: neen kytkykaupaksi, joka vaikuttaa kohot- vaikka se muihin rehusekoitteisiin verrat-
36689: tavasti maatalouden tuotantokustannuksiin. tuna onkin huomattavasti halvempaa.
36690: Väkirehuja ei yleisesti saada muuta kuin Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
36691: erilaisina sekoituksina, joita kyllä on val- järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
36692: mistettu kaikkia kotieläimiä varten, viime esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36693: vaiheena myös lampaille tarkoitetut rehu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36694: sekoitteet. Väitetään, että rehuseoksissa
36695: esim. Iypsykarjalie tarkoitetuista valkuais- Tietääkö Hallitus, että väkirehujen
36696: aineista joudutaan maksamaan kaksinker- kaupassa esiintyvät epäkohdat korot-
36697: tainen hinta verrattuna siihen, mitä siitä tavat maataloustuotteiden tuotanto-
36698: tarvitsisi maksaa, jos rehuja saataisiin alku- kustannuksia, ja jos tietää,
36699: per~iisinä ja sekoittamattomina. mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
36700: Väkirehnkaupan epäkohtia on myös se, tehdä näiden epäkohtien poistami-
36701: että etelästä voidaan puutteellisen valvon- seksi ja väkirehujen kaupan terveh-
36702: nan vuoksi toimittaa pohjois-Suomeen ala- dyttämiseksi?
36703: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1964.
36704:
36705: E. J. Paavola.
36706:
36707:
36708:
36709:
36710: E 913/64
36711: 2
36712:
36713:
36714:
36715:
36716: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36717:
36718: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- kuaisrehussa. Kun rehuseokset pyritään val-
36719: tin nojalla on edustaja E. J. Paavola esit- mistamaan silmälläpitäen myös sitä, että
36720: tänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ne mahdollisimman hyvin täydentävät ko-
36721: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: toisissa rehuissa olevat puutteet, on tämä-
36722: kin osaltaan vaikuttamassa siihen, että
36723: ,Tietää!kö Hallitus, että väkirehujen rehuseosten käyttö on lisääntynyt.
36724: kaupassa esiintyvät epäkohdat korot-
36725: tavat maataloustuotteiden tuotanto- Yksityiset öljyväkirehut ovat hintasään-
36726: kustannuksia, ja jos tietää, nöstelyn alaisia ja maksavat valkuaispitoi-
36727: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo suudesta ym. ominaisuuksista johtuen ny-
36728: tehdä näiden epäkohtien poistami- kyisin 42--49 pjkg. Niistä valmistetut seok-
36729: seksi ja väkirehujen kaupan terveh- set, joihin on lisätty kivennäisaineita ja
36730: dyttämiseksi?" vitamiineja sekä eräissä tapauksissa myös-
36731: kin viljaväkirehuja, maksavat 52-54 p/kg
36732: Tähän kysymykseen, josta Herra Puhe- eli keskimäärin 7-8 p enemmän kuin nii-
36733: mies kirjeensä ohella 6 päivältä lokakuuta den raaka-aineena olevat rehut, joten on
36734: 1964 on lähettänyt jäljennökset allekirjoit- katsottava, että rehuseosten hinnat ovat
36735: taneelle maatalousministerille, saan kun- pysyneet kohtuuden rajoissa.
36736: nioittaen vastata seuraavaa: Vaikka väkirehuja on yleensä ollut ky-
36737: Viime vuosina tapahtunut maidontuotan- syntään nähden niukasti, on maatalousminis-
36738: non jatkuva nousu on Johtanut siihen, että teriön taholta jatkuvasti pyritty siihen,
36739: maitotaloustuotteiden markkinointiin on jou- että kaupassa olisi ollut saatavissa rehuja
36740: duttu uhraamaan entistä enemmän valtion myös sekoittamattomina. Rehnliikkeiden
36741: varoja. Tämän kehityksen hillitsemiseksi kanssa on sovittu, että nautakarjalle tarkoi-
36742: on viime vuosina jouduttu mm. noudatta- tetuista öljyväkirehuista puolet myydään
36743: maan tiukkaa väkirehupolitiikkaa. Kun sekoittamattomina.
36744: väkirehuja ei yleensä ole ollut saatavissa Kysymyksessä väitetään, että etelästä
36745: kysyntää vastaavasti, eikä ole katsottu tar- voidaan puutteellisen valvonnan vuoksi toi-
36746: koituksenmukaiseksi ottaa käytäntöön rehu- mittaa pohjois-Suomeen ala-arvoista rehua.
36747: jen jakelusäännöstelyä, on jo puhtaasti Onkin myönnettävä, että tarkastuksissa on
36748: kaupallisistakin syistä siirrytty entistä todettu eräitä yksityistapauksia, joissa re-
36749: enemmän väkirehujen myyntiin seoksina. huissa olevat raa:kavalkuaisen ja rasvan
36750: Väkirehuseosten käytön lisääntyminen on pitoisuudet eivät vastanneet ao. rehulle ase-
36751: yleismaailmallinen ilmiö eikä kehityksessä tettuja minimivaatimuksia. Rehujen laadun
36752: tässä suhteessa olla Suomessa läheskään valvontaa on kuitenkin tiukennettu eikä
36753: niin pitkällä kuin muissa maissa. Kun koti- viime aikoina ole todettu olevan kaupassa
36754: eläimistä pyritään saamaan yhä suurempia ala-arvoista rehua.
36755: tuotoksia, on pidettävä huolta siitä, että Hallitus tule.e pyrkimään siihen, että
36756: eläinten valkuais-, rasva-, kivennäis-, hiven- kaupassa olisi kunkin ostajan haluamaa
36757: aine- sekä vitamiinitarve tulee mahdollisim- rehua sekä seoksina että sekoittamattomana
36758: man tarkoin tyydytetyksi, jolloin taloudel- ja että rehuseosten hinnat pysyvät kohtuu-
36759: lisin ratkaisu saattaa olla väkirehujen den rajoissa. Rehujen laadun valvontaa tul-
36760: käyttö seoksina, siitäkin huolimatta, että laan edelleen tehostamaan ja pyrkimään
36761: esimerkiksi valkuaisen hinta rehuseoksissa siihen, että kaikkialla maassa myytävä rehu
36762: on kalliimpi kuin sekoittamattomassa val- on kunnollista tavaraa.
36763: Helsingissä, 2 päivänä marraskuuta 1964.
36764:
36765: Maa;talousministeri Mauno Jussila.
36766: 3
36767:
36768:
36769:
36770: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
36771:
36772: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- blandning är dyrare än i oblandat äggvite-
36773: ningen har riksdagsman E. J. Paavola till foder. Då man strävar tili att tillverka
36774: vederbörande medlem av statsrådet för av- foderblandningarna även med beaktande
36775: givande av svar ställt följande spörsmål: av att de så väl som möjligt skall komplet-
36776: tera bristerna i hemmaproducerade foder-
36777: ,Är Regeringen medveten om, att medel, har även detta delvis varit orsak
36778: missförhållandena i handeln med tili, att användningen av foderblandningar
36779: kraftfoder höjer produktionskostna- ökat.
36780: derna för lantbruksprodukter, och Enskilda oljekraftfoder är underkastade
36781: om så är fallet, prisreglementering och kostar beroende på
36782: vad har Regeringen gjort eller proteinhalten m.fl. egenskaper för närva-
36783: ämnar den göra för avhjälpande av rande 42-49 p/kg. Av dem tiliverkade
36784: dessa missförhållanden och för sane- blandningar med tillsats av mineralämnen
36785: ring av handeln med kraftfoded" och vitaminer samt i vissa fall även spann-
36786: målskraftfoder, kostar 52-54 p/kg eller i
36787: Såsom svar på detta spörsmål, av vilket medeltal 7-8 p mera än de foder, som
36788: Ni, Herr Talman, med Eder den 6 oktober utgör råämnen för dem, varför man måste
36789: 1964 daterade skrivelse har tillsänt under- anse, att priserna på foderblandningar
36790: tecknad lantbruksminister avskrifter, får hållit sig inom rimliga gränser.
36791: jag vördsamt anföra följande: Fastän tillgången på kraftfoder i för-
36792: Den under de senaste åren alltjämt ökade hållande tili efterfrågan i allmänhet varit
36793: mjölkproduktionen har haft tili följd, att knapp, har man från lantbruksministeriets
36794: man blivit tvungen att offra statens medel sida fortgående strävat tili att i handeln
36795: tili större belopp än tidigare för marknads- även skulle finnas foder i oblandad form.
36796: föreningen av mjölkhushållningsprodukter. Med foderaffärerna har ingåtts överenskom-
36797: För stävjande av denna utveekling har man melse om att hälften av för nötkreatur av-
36798: under de senaste åren bl. a. blivit tvungen sett oljeikraftfoder skall förs~ljas i oblandad
36799: att tiliämpa en stram kraftfoderpolitik. Då form.
36800: kraftfoder i allmänhet icke funnits att I spörsmålet påstås, att från södra Fin-
36801: tillgå i sådana mängder, som efterfrågan land på grund av bristfällig övervakning
36802: förutsätter och man icke ansett det ända- kan levereras underhaltigt foder tili norra
36803: målsenligt att införa reglementering av Finland. Det måste medges, att man vid
36804: distributionen av kraftfoder, har man redan undersökningar påträffat enskilda fall där
36805: av kommersiella skäl i allt större grad råprotein- och fetthalten i foderämnen icke
36806: övergått tili försäljning av kraftfoder i motsvarat minimifordringarna för dessa
36807: form av blandningar. ökningen av använd- foder. Övervakningen av foderkvaliteten
36808: ningen av kraftfoderblandningar är en all- har dock intensifierats och under den se-
36809: mänvärldslig företeelse och utvecklingen naste tiden har förekomst av underhaltigt
36810: i Finland har i detta hänseende icke nått foder i handeln icke kunnat konstateras.
36811: närmelsevis lika långt som i andra länder. Regeringen kommer att sträva tili, att
36812: Då man strävar tili att uppnå allt större det i handeln skall finnas av varje köpare
36813: avkastning av husdjur, måste man se tili, önskat foder såväl i blandningar som i
36814: att djurens äggvite-, fett-, mineral-, spåräm- oblandad form samt att priserna på foder-
36815: nes- samt vitaminbehov så noggrant som b1andningar håller sig inom rimliga gränser.
36816: möjligt blir tillfredsställt, varvid den mest övervakningen av foderkvaliteten kommer
36817: ekonomiska lösningen kan vara användning alltjämt att effektiveras med tanke på att
36818: av kraftfoder i form av blandningar, trots det saluförda fodret överallt i landet skall
36819: att t.ex. priset på äggviteämne i foder- vara duglig vara.
36820: Helsingfors den 2 november 1964.
36821:
36822: Lanttbruksminister Mauno Jusst'la.
36823: J
36824: J
36825: J
36826: J
36827: J
36828: J
36829: J
36830: J
36831: J
36832: J
36833: J
36834: J
36835: J
36836: J
36837: J
36838: J
36839: J
36840: J
36841: J
36842: J
36843: J
36844: J
36845: J
36846: J
36847: J
36848: J
36849: J
36850: J
36851: J
36852: J
36853: Kysymys N: o 136.
36854:
36855:
36856:
36857:
36858: Stykki ym.: Liikenneturvallisuuden parantamisesta maantei-
36859: den tasoristeyksissä.
36860:
36861:
36862: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36863:
36864: Nykyisen maantieverkoston paraneminen veroinen rakentaminen saa nopeuserot eri
36865: sekä moottoriajoneuvojen laadullisen tason teillä senlaatuisiksi, etteivät, jos tarpeellinen
36866: kehitys ovat tuoneet tullessaan eräitä hait- tarkkaavaisuus puuttuu, onnettomuudet ole
36867: tatekijöitä, joiden pikaiseen korjaamiseen vältettävissä myöskään henkilöauto- ja ke-
36868: olisi mielestämme kiireellisesti ryhdyttävä. vyempää ajoneuvokantaa ajatellen.
36869: Koska useammin täysin uudelleen raken- Kuten edellä mainitsimme, risteysten ra-
36870: netut tiet tai uudet tiet ovat eräiltä osin kentaminen eritasoristeyksiksi on vielä al-
36871: jääneet joko epähuomiossa tai varojen puut- kuasteella ja vienee kustannusten kalleu-
36872: teessa keskeneräisiksi tai heikosti rakenne- desta johtuen vielä pitkähkön ajan. Siksi
36873: tuiksi, on pikateihin tai niihin verrattavien olisi tasoristeyksien merkitsemiseen jolla-
36874: risteysten liittymät muodostuneet liikenne- kin muulla tavalla kuin tien läheisyydessä
36875: turvallisuuden kannalta erittäin vaaralli- olevalla alaspäin osoittavalla kolmiolla tai
36876: siksi. Meillä ei Tarvon tietä tai joitain pakollisella pysähtymismerkillä kiinnitet-
36877: muita teitä lukuunottamatta ole esimerkiksi tävä enemmän huomiota. Tuleekin ajatel-
36878: eritasoliittymiä, joiden hyvänä puolena voi- leeksi, olisiko siirryttävä esim. rautatien
36879: daan erikoisesti pitää varsinaisen ajotien tasoristeyksiä ilmaisevaan merkitsemista-
36880: rinnalla olevaa tulokaistaa, joka turvaa hy- paan suurempien maanteitten risteysten ol-
36881: vin niin maantiellä liikennöivän kuin tielle lessa kysymyksessä. Tällöin tulisi normaali
36882: tulevankin turvallisuuden. Kun eritasoris- varoituskolmio sijoittaa ensimmäisen ker-
36883: teys normaalisti vielä ylittää päätien, on ran 300 metrin päähän tuloväylästä ja aina
36884: ajoturvallisuus tältä osin täydellinen. 100 metrin välimatkoin varsinaisen tien lä-
36885: Tavallisella kaksikaistaisella ajotiellä ei heisyyteen saakka. Samalla tavalla olisi
36886: voida katsoa olevan edes välttävää ajotur- mielestämme merkittävä nopeusrajoitusten
36887: vallisuutta risteyskohdissa. Tiellä liikkuva ollessa kysymyksessä eri nopeusrajoituksen
36888: joutuu jatkuvasti tilanteisiin, joissa risteys- omaavat tiet. Jos edellä mainitsemamme
36889: ten epäedullinen sijainti esimerkiksi tien merkit vielä varustettaisiin sopivilla kirjoi-
36890: mutkissa, mäkien alla tai näkyväisyydel- tuksilla paranisi turvallisuus oleellisesti,
36891: tään heikoissa paikoissa saa autoilijan sillä tällöin ajoneuvojen kuljettavat joutui-
36892: useasti hengenvaarallisiin tilanteisiin, jotka sivat kiinnittämään asetettuihin varoitus-
36893: ovat useasti johtaneet onnettomuuksiin, merkkeihin huomattavasti ennen päätielle
36894: joiden seuraukset ovat olleet poikkeukselli- tuloaan tarpeellista huomiota.
36895: sesti hyvin tuhoisia. Tavallisimpana syynä Koska mielestämme liikenteen turvalli-
36896: tutkimusten mukaan on ollut se, ettei sivu- suutta on lisättävä kaikilla mahdollisilla
36897: tieltä tulija noudata tarpeellista varovai- tavoilla välttyäksemme jatkuvilta onnetto-
36898: suutta. Raskaitten autojen ollessa kyseessä, muuksilta liikenteen lisääntyessä, olisi eh-
36899: tulee usein ajatelleeksi, että luottavatko he dottamamme järjestely käsityksemme mu-
36900: esimerkiksi "vahvemman oikeuteen" vai kaan edes osaltaan edesauttamassa tätä tur-
36901: onko syynä ehkä raskaan ajon aiheuttama vallisempaan liikenteeseen tähtäävää kehi-
36902: turvallisuuden ja tarkkaavaisuuden heikke- tystä.
36903: neminen. Tutkimukset ovat myös osoitta- Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
36904: neet, ettei yksinomaan raskas liikenne ai- järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
36905: heuta risteysonnettomuuksia. Teitten tasa- esitämme kunnioittaen valtioneuvoston
36906: E 943/64
36907: 2
36908:
36909: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- ovat jatkuvasti aiheuttaneet vakavia
36910: van kysymyksen: liikenneonnettomuuksia; ja jos on,
36911: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
36912: Onko Hallitus tietoinen siitä, että koo ryhtyä tai on ryhtynyt liikenne-
36913: nykyiset maanteitten tasoristeykset turvallisuuden parantamiseksi~
36914: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1964.
36915:
36916: Aaro Stykki. Antti Linna.
36917: 3
36918:
36919:
36920:
36921:
36922: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36923:
36924: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- mukaan vaadittavaa varovaisuutta.
36925: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Väistämisvelvollisuuden märääminen si-
36926: Puhemies, olette kirjeellänne 9 päivältä lo- vutieltä tulevalle on liikenteen sujuvuutta
36927: kakuuta 1964 N :o 883 lähettänyt valtio- silmälläpitäen paikallaan samoin kuin py-
36928: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- sähdyspakkokin siellä, missä siitä voidaan
36929: vaksi kansanedustajien Aaro Stykin ja edellyttää olevan apua liikenneturvallisuu-
36930: Antti Linnan tekemän, seuraavan sisältöi- delle. Vaikka kuljettajan on tieliikennease-
36931: sen kysymyksen: tuksen säännöksen mukaan voitava pysäyt-
36932: tää ajoneuvonsa tien kokonaan näkyvällä
36933: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että osalla ja pimeän aikana sen pituisella mat-
36934: nykyiset maanteitten tasoristeykset kalla, joka ajoneuvon omien valojen valai-
36935: ovat jatkuvasti aiheuttaneet vakavia semana kulloinkin on esteetön, pyritään
36936: liikenneonnettomuuksia; ja jos on, liikennemerkeillä osoittamaan vaaralliset
36937: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- paikat.
36938: koo ryhtyä tai on ryhtynyt liikenne- Toisaalta taas tiedetään Suomessa ja
36939: turvallisuuden parantamiseksi~" Ruotsissa samanaikaisesti suoritettujen tut-
36940: kimusten perusteella, että tienkäyttäjät ei-
36941: Vastauksena kysymykseen esitän kun- vät kiinnitä riittävästi huomiota liikenne-
36942: nioittaen seuraavaa: merkkeihin. Tutkimuksen tulokset osoitta-
36943: Liikenteen viikastuessa on risteysvahin- vat, että ennen tien mutkaa asetetun varoi-
36944: kojen lukumäärä viime vuosina kasvanut tusmerkin ,Muu vaara", havaitsee ja muis-
36945: huomattavasti ja niiden seuraukset ovat taa vain 25 % kuljettajista hetkellä, jolloin
36946: tulleet yhä tuhoisammiksi. Etsittäessä syitä he juuri ajavat kyseisen merkin vaikutus-
36947: tähän on ensinnäkin todettava, että ajoneu- alueella. Sitävastoin erillisen nopeusrajoi-
36948: vokannan lisääntyminen ja liikenteen vil- tusmerkin huomaa 75% kuljettajista. Jotta
36949: kastuminen aiheuttavat liikennevahinkojen liikennemerkkien tarkoitus saavutettaisiin,
36950: lukumäärän luonnollisen kasvun. Tästä joh- pyritään niiden havaitsemista jatkuvasti pa-
36951: tuvat vahingot ovat yleensä kuitenkin vä., rantamaan.
36952: häisiä. Sitävastoin tuhoisimmat vahingot Nykyistä etuajo-oikeutetun risteyksen
36953: aiheutuvat tiestön teknillisen tason parane- merkkiä käytetään myös etuajo-oikeutetun
36954: misesta johtuvasta ajonopeuksien suurentu- tien risteyksen tai pakollisen pysähtymisen
36955: misesta ja välinpitämättömyydestä liiken- etuvaroitusmerkkinä, jolloin se varustetaan
36956: nemerkkien ja liikennesääntöjen noudatta- välimatkaa risteykseen osoittavalla lisäkil-
36957: misessa. Hyvät tiet houkuttelevat käyttä- vellä. Myös nopeusrajoitusta osoittavaa lii-
36958: mään suuria nopeuksia sielläkin, missä lii- kennemerkkiä voidaan käyttää nopeuden
36959: kennevahingon syntymisen vaara on suuri, asteittaiseksi alentamiseksi lähestyttäessä
36960: siitä huolimatta, että tieliikenneasetuksen liikenteellisesti vaaralliseksi osoittautunutta
36961: säännökset velvoittavat jokaisen tiellä kul- risteystä. Sitävastoin kysymyksessä ehdote-
36962: kevan noudattamaan olosuhteiden edellyttä- tut lähestymismerkit ovat ristiriidassa Ge-
36963: mää huolellisuutta ja varovaisuutta vahin- neven kansainvälisen tieliikennesopimuksen
36964: gon välttämiseksi. Risteyksiä koskevissa kanssa.
36965: säännöksissä on erityisesti mainittu, että Huomattava merkitys tasoristeysvahin-
36966: etuajo-oikeutta koskevat säännökset eivät koihin on ollut myös vanhojen teiden liitty-
36967: vapauta kuljettajaa, jonka ajoneuvoa on millä. Niitä ei ole rakennettu liikennetur-
36968: väistettävä, noudattamasta 5, 15 ja 19 § :n vallisuutta silmälläpitäen nykyistä mootto-
36969: 4
36970:
36971: roitua liikennettä varten. Tasoristeykset ja yleensä mahdollisuuksien mukaan pyritty
36972: liittymät pyritään nykyään rakentamaan vähentämään kaukoliikenteeseen tarkoite-
36973: sellaisiksi, että niiden muoto vastaisi tar- tuilla teillä. Uusia pääliikenneväyliä suun-
36974: koituksenmukaisella tavalla liikenteen mää- niteltaessa on tähän päästy mm. sijoitta-
36975: rää ja koostumusta sekä tien ohjenopeutta. malla tielinja asutustaajamien ulkopuolelle.
36976: Useimmat yleisten teiden risteykset ja liit- Tie- ja vesirakennushallituksessa on kulu-
36977: tymät varustetaan lähinnä liikenneturvalli- van kesän aikana suoritettu tutkimuksia,
36978: suussyistä liikennesaarekkeilla, joiden tar~ joiden tarkoituksena on risteyksien ja liit-
36979: koituksena on mm. liittyvältä suunnalta tymien suunnittelua koskevien, entistä täy-
36980: tulevan liikenteen ajonopeuden rajoittami- dellisempien normaalimääräysten ja ohjei-
36981: nen. Myös liikennevirtojen suunnat saadaan den laatiminen.
36982: tällaisella järjestelyllä ajoturvallisuuden Pohjoismaiden Neuvoston aloitteesta ase-
36983: kannalta edullisimmiksi. Vilkkaasti liiken- tettu Pohjoismainen Tieliikennekomitea
36984: nöidyissä risteyksissä ja liittymissä, joissa (NVK), jossa Suomikin on edustettuna,
36985: pääsuunnalta liittymätielle kääntyvän lii- valmistelee parhaillaan tieliikennesäännös-
36986: kenteen osuus on merkittävä, erotetaan eri ten kokonaisuudistusta. Tämä työ perustuu
36987: liikennesuunnat toisistaan liikenteen jaka- Euroopan kulkulaitosministerikokousten,
36988: jalla, jossa vasemmalle kääntyviä ajoneu- (CEMT) päätöksiin ja tullaan sen pohjalta
36989: voja varten muodostetaan ryhmittymiskais- aikanaan antamaan kussakin maassa uudet
36990: tat. Eräiden tasoristeysten ja -liittymien yh- yhdenmukaiset liikennesäännöt ja liikenne-
36991: teyteen on myös kokeilumielessä rakennettu merkit. Liikennemerkkiä koskeva osamie-
36992: hidastuskaista. tintö on jo valmistumisvaiheessa. Tämä työ
36993: Uusia teitä suunniteltaessa liittymiä ei ei kuitenkaan estä antamasta sitä ennen
36994: yleensä sijoiteta jyrkkään tien kaarteeseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen täh-
36995: mäkien alle eikä näkyvyydeltään rajoite- tääviä muita määräyksiä. ,
36996: tuille tien osille. Aikaisemmin rakennetuilla Ministeriö seuraa jatkuvasti tarkoin lii-
36997: teillä on tässä suhteessa tehty parannuksia kenneturvallisuuden kehitystä maassamme
36998: poistamalla ja siirtämällä liittymiä ajotur- ja tulee tarpeen vaatiessa antamaan sen
36999: vallisuuden kannalta sopivimpiin tien koh- edistämiseen tähtääviä täydentäviä mää-
37000: tiin. Liittymien ja risteysten lukumäärä on räyksiä.
37001: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1964.
37002:
37003: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Grels Teir.
37004: 5
37005:
37006:
37007:
37008:
37009: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
37010:
37011: Med en skrivelse av den 9 oktober 1964 likaså även tvånget att stanna där det kan
37012: N :o 883 har Ni, Herr Talman, i det syfte förutsättas bidraga till trafiksäkerheten.
37013: 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger hit Även om förare enligt stadgande i trafik-
37014: översänt följande av riksdagsmännen Aaro förordningen skall kunna stanna sitt fordon
37015: Stykki och Antti Linna till vederbörande på den del av väg som är helt synlig och
37016: medlem av statsrådet för avgivande av i mörker på en så lång sträcka, som är fri
37017: svar ställda spörsmål: från hinder på den del av vägen som for-
37018: donets egna ljus belyser för tillfället strä-
37019: ,Är Regeringen medveten om att. var man till att ange de farliga platserna
37020: de nuvarande landsvägs-plankorsnin- med trafikmärken. Å andra sidan vet man
37021: garna fortgående förorsakat allvar- genom undersökningar som företagits sam-
37022: liga trafikolyckor ; och om så är tidigt i Finland och Sverige, att vägtrafi-
37023: fallet, kanterna icke fäster tillräcklig uppmärksam-
37024: vilka åtgärder har Regeringen het vid vägmärkena. Undersökningens re-
37025: företagit eller ärnar den företaga till sultat visar, att före vägkrök uppställt
37026: förbättrande av trafiksäkerheten~" varningsmärke ,Annan fara" observeras
37027: och iakttages av endast 25% av förarna
37028: Såsom svar på detta spörsmål får jag i det ögonblick de kör just inom det
37029: vördsamt anföra följande: ifrågavarande märkets verkningsområde.
37030: Genom att trafiken blivit allt livligare Däremot observeras ett fristående märke
37031: har olyckorna vid vägkorsningar ökats be- för hastighetsbegränsning av 75 % av
37032: tydligt under de senaste åren och blivit förarna. För att syftet med trafikmärkena
37033: allt mera katastrofala. Söker man orsakerna skall uppnås, söker man fortgående för-
37034: härtill kan först konstateras, att ökning av bättra möjligheterna att få dem observe-
37035: fordonsparken och livligare trafik leder rade.
37036: till en naturlig ökning av trafikskadorna. Det nuvarande märket för förkörsrätt
37037: De skador som beror härpå är dock i regel i vägkorsning användes även såsom förvar-
37038: små. Däremot förorsakas de största ska- ningstecken för förkörsrätt i vägkorsningl
37039: dorna av allt högre körhastighet på grund, eller obligatoriskt stannande i vägkorsning
37040: av den tekniska förbättringen av vägnätet med förkörsrätt, då den förses med en till-
37041: och av likgiltighet för trafikmärken och läggskylt, där avståndet till korsningen
37042: trafikregler. Goda vägar lockar till stora anges. Även trafikmärke som anger has-
37043: hastigheter även där faran för olyckor är tighetsbegränsning kan användas för mins-
37044: stor, oberoende av att stadgandena i trafik~ kande av hastigheten gradvis då man när-
37045: förordningen ålägger envar som rör sig på mar sig korsning, som visat sig farlig i
37046: väg att iakttaga av förhållandena förutsatt vägtrafiken. Däremot står de i spörsmålet
37047: omsorg och försiktighet till undvikande av föreslagna avståndsmärkena i strid med
37048: skada. I stadgandena om vägkorsningar den i Geneve ingågna internationella väg-
37049: nämnes särskilt, att stadgandena angående trafikkonventionen.
37050: förkörsrätt icke fritar förare, för vars for- En stor andel i vägkorsningsolyckorna
37051: don bör väjas, från att iakttaga sådan har även anslutning av gamla vägar haft.
37052: försiktighet som kräves i 5, 15 och 19 §§. De har icke byggts med tanke på säkerhet
37053: Bestämmande av skyldighet för den, som i den nuvarande motoriserade trafiken.'
37054: kommer från biväg, att väja är på sin plats, Nuförtiden söker man bygga plankorsnin-
37055: med beaktande av trafikens smidighet, och gar och anslutningar så, att deras form på
37056: E 943/64
37057: 6
37058:
37059: ett ändamålsenligt sätt skulle matsvara tra- let anslutningar och korsningar på för
37060: fikfrekvensen och trafikens sammansätt- fjärrtrafik avsedda vägar. Vid planering
37061: ning samt dimensionerande hastighet. De av nya huvudtrafikleder har detta upp-
37062: flesta korsningar och anslutningar i fråga nåtts bl.a. genom att väglinjen dragits
37063: om allmänna vägar förses närmast av tra- ytterom tätbebyggelse.
37064: fiksäkerhetsskäl med trafiköar, vilkas I väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har
37065: ändamål är att bl.a. begränsa hastigheten innevarande sommar utförts undersöknin-
37066: hos fordon som kommer från anslutning. gar i syfte att utarbeta ännu fullständigare
37067: Ä ven trafikströmmarnas riktning kan ge- normalbestämmelser och anvisningar för
37068: nom sådant arrangemang göras gynnsam planering av korsningar och anslutningar.
37069: ur trafiksäkerhets synpunkt. I livligt tra- En på initiativ av Nordiska Rådet till-
37070: fikerade korsningar och anslutningar, i satt Nordisk Vägtrafikkommitte (NVK),
37071: fråga om vilka den från huvudriktningen där även Finland är representerat, bereder
37072: till anslutningsvägen riktade trafikens an- som bäst en totalreform av vägtrafikstad-
37073: del är betydande, skiljs de olika trafikrikt- gandena. Detta arbete bygger på beslut av
37074: ningarna åt av trafikdelare, i vilka grup- de europeiska kommunikationsministermö-
37075: peringsfiler bildas för fordon som svänger tena (CE:M:T) och på basen därav kommer
37076: åt vänster. I samband med vissa plankors- i sinom tid att i ettvart land utfärdas en-
37077: ningar och -anslutningar har även anlagts hetliga trafikstadgar och trafikmärken. Ett
37078: en retardationsfil i försökssyfte. delbetänkande om trafikmärken håller re-
37079: Vid planering av nya vägar anlägges i dan på att bli färdigt. Detta arbete ställer
37080: allmänhet icke anslutningar till branta dock icke hinder för andra föreskrifter i
37081: kurvor, under backar eller på vägdelar där syfte att redan tidigare förbättra trafik-
37082: sikten är begränsad. I fråga om tidigare säkerheten.
37083: byggda vägar har i detta avseende gjorts :M:inisteriet följer fortgående noggrant
37084: förbättringar genom avlägsnande av an- med trafiksäkerhetens utveckling i vårt
37085: slutningar och flyttning av sådana till så- land och kommer vid behov att utfärda
37086: dana punkter av vägen, som är lämpligare kompletterande föreskrifter i syfte att
37087: från trafiksäkerhets synpunkt. :M:an har i främja denna.
37088: allmänhet såvitt. möjligt sökt minska anta-
37089: Helsingfors den 7 november 1964.
37090:
37091: :M:inister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Grels Teir.
37092: Kysymys N :o 187.
37093:
37094:
37095:
37096:
37097: Suonpää ym.: Eräiden järjestöjen toiminnasta sotamuisto-
37098: juhlien järjestämiseksi.
37099:
37100:
37101: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
37102:
37103: Maassamme omaksuttiin sodan päätyttyä visodan henki" on eräiden mainitun juhlan
37104: virallisesti uusi ulkopoliittinen linja, jonka järjestäjien lausuntojen mukaan samaa
37105: keskeisin periaate on Suomen ja Neuvosto- kuin "Suomen kansa ryssää vastaan".
37106: liiton hyvien suhteitten ylläpitäminen ja Tässä yhteydessä on aiheellista kiinnittää
37107: kehittäminen. Tämä ulkopoliittinen linja on hallituksen huomiota myös armeijan upsee-
37108: saanut kansan suuren enemmistön kanna- riston keskuudessa vallitsevaan henkeen,
37109: tuksen. Kuitenkin eräät piirit revanshihen- koska puolustuslaitoksen osallistuminen ja
37110: gessä jatkavat virallisen ulkopolitiikan vas- myötävaikutus neuvostovastaisten mielen-
37111: taista sekä Suomen ja Neuvostoliiton hyvien osoitusten järjestämisessä on ilmeinen. Up-
37112: suhteiden kehittämistä häiritsevää toimin- seeriston asennetta kuvaa sekin, että heti
37113: taa. Nämä piirit kätkeytyvät erilaisten jär- vakinaisesta palveluksesta reserviin siirryt-
37114: jestöjen sisälle. Jopa huoltojärjestöjen ni- tyään upseerit ovat senkaltaisten mielen-
37115: mellä jatketaan lakkautettujen suojelus- osoitusten kuin "YH-64" johdossa.
37116: kunta- Iotta- ja asevelijärjestöjen aikaisem- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
37117: min suorittamaa toimintaa. tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
37118: Maassamme on juuri äskettäin vietetty esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
37119: sodan päättymisen 20-vuotisjuhlia rauhan senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37120: hengessä sekä Suomen ja Neuvostoliiton
37121: hyviä suhteita vaalien. Päinvastaisessa hen- Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
37122: gessä eräät järjestöt ja niiden kanssa yh- miota maamme omaksumasta ulko-
37123: teistoiminnassa olevat henkilöt puuhaavat politiikasta poikkeavaan, Neuvosto-
37124: mielenosoituksia ja juhlia sodan alkamisen liittoa vastaan suuntautuvaan vihan-
37125: 25-vuotisjuhlien nimellä. Tampereen Sota- lietsontaan, jota eräät huolto- ja
37126: veteraanien Huoltoyhdistys ilmoittaa jär- muiden erehdyttävien nimien suojassa
37127: jestävänsä kuluvan lokakuun 18 päivänä toimivat järjestöt harjoittavat mm.
37128: Tampereelle suuren maakuntaa käsittävän sotamuistojuhlia järjestäessään, ja
37129: "asevelijuhlan" tunnuksella "YH-64". Juhla jos on,
37130: ilmoitetaan järjestettävän "talvisodan hen- mitä Hallitus aikoo tehdä osoit-
37131: gessä" ja siihen osallistuvan suojeluskunta- taakseen, että se ei tuollaista Suomen
37132: laisten ohella myös entiset lotat. Jo mielen- ja Neuvostoliiton hyvien suhteiden
37133: osoituksen tunnus "YH-64" on täysin so- kehittymiselle ja kansamme eduille
37134: pimaton siihen ulkopoliittiseen suuntauk- vahingollista toimintaa hyväksy?
37135: seen, mitä maamme haluaa noudattaa. "Tai-
37136: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1964.
37137:
37138: Leo Suonpää. Väinö Virtanen.
37139: Elli Stenberg. Kuuno Honkonen.
37140:
37141:
37142:
37143:
37144: E 912/64
37145: 2
37146:
37147:
37148:
37149:
37150: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
37151:
37152: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Tämä johdosta minulla on kunnia esiin-
37153: tissa mainitussa tarkoituksessa on Herra tuoda seuraavaa:
37154: Puhemies lähettänyt minulle jäljennöksen Hallitus kiinnitti huomiota siihen, että
37155: kansanedustaja Leo Suonpään ym. jättä- talvisodan alun 25-vuotismuistojen mer-
37156: mästä kysymyksestä, jossa vastattavakseni keissä suunniteltiin järjestettäväksi erityi-
37157: esitetään: nen juhlatilaisuus Tampereella. Hallitus
37158: pani myös merkille, että tämä juhla sattui
37159: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- ajankohtaan, jolloin juuri oli vietetty Suo-
37160: miota maamme omaksumasta ulko- men ja SNT-Liiton välisen välirauhasopi-
37161: politiikasta poikkeavaan, Neuvosto- muksen 20-vuotispäivää, minkä johdosta
37162: liittoa vastaan suuntautuvaan vihan- juhlan ajankohdan valinta saattoi antaa
37163: lietsontaan, jota eräät huolto- ja aiheen vääriin tulkintoihin. Hallituksella ei
37164: muiden erehdyttävien nimien suojassa kuitenkaan ollut lain suomia valtuuksia täl-
37165: toimivat järjestöt harjoittavat mm. laisen juhlan kieltämiseen. Siksi hallitus
37166: sotamuistojuhlia järjestäessään, ja vetosi juhlan järjestäjiin ja kehotti heitä
37167: jos on, välttämään kaikkea sellaista, mikä ei olisi
37168: mitä Hallitus aikoo tehdä osoit- sopusoinnussa hyvien naapurisuhteidemme
37169: taakseen, että se ei tuollaista Suomen kanssa Neuvostoliittoon.
37170: ja Neuvostoliiton hyvien suhteitten Nyttemmin juhla on jo pidetty, joten
37171: kehittymiselle ja kansamme eduille asia ei enää ole ajankohtainen.
37172: vahingollista toimintaa hyväksy?"
37173: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1964.
37174:
37175:
37176: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
37177: 3
37178:
37179:
37180:
37181:
37182: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
37183:
37184: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen På grund härav får jag vördsamt anföra
37185: anger har Ni, Herr Talman, tillställt mig följande:
37186: avskrift av följande av riksdagsman Leo Regeringen fäste uppmärksamhet, vid att
37187: Suonpää m.fl. till vederbörande medlem av i Tammerfors planerades en särskild fest-
37188: statsrådet för avgivande av svar ställda lighet i tecknet av 25-årsminnet av vinter-
37189: spörsmål: kriget. Regeringen observerade även, att
37190: "Har Regeringen fäst uppmärk- denna fest inträffade vid en tidpunkt, då
37191: samhet vid det mot Sovjetunionen 20-årsdagen av stilleståndsfördraget mellan
37192: riktade underblåsande av hätskhet, Finland och SRR-förbundet just hade firats,
37193: avvikande från den av vårt land varför valet av tidpunkt kunde ge anled-
37194: omfattade utrikespolitiken, som vissa ning till misstolkningar. Regeringen hade
37195: under skydd av vård- och andra vil- dock inga lagliga befogenheter att förbjuda
37196: seledande namn verksamma organi- en sådan festlighet. Därför vädjade rege-
37197: sationer bedriver bl.a. vid ordnandet ringen till festarrangörerna och uppma-
37198: av minnesfester över kriget, och om nade dem att undvika allt sådant, som icke
37199: så är fallet, skulle stå i samklang med våra goda grann-
37200: vad ärnar Regeringen göra för att förhållanden till Sovjetunionen.
37201: visa, att den icke godkänner en sådan Festligheten har numera hållits, varför
37202: för utvecklingen av goda relationer saken icke mera är aktuell.
37203: mellan Finland och Sovjetunionen
37204: och för vårt folks intressen skadlig
37205: verksamhet ?" ·
37206: Helsingfors den 4 november 1964.
37207:
37208:
37209: Minister för utriilresärend.ena Ahti Karjalainen.
37210: J
37211: J
37212: J
37213: J
37214: J
37215: J
37216: J
37217: J
37218: J
37219: J
37220: J
37221: J
37222: J
37223: J
37224: J
37225: J
37226: J
37227: J
37228: J
37229: J
37230: J
37231: J
37232: J
37233: J
37234: J
37235: J
37236: J
37237: J
37238: Kysymys N :o 138.
37239:
37240:
37241:
37242:
37243: Siren ym.: Sokerin kuluttajahinnan alentamisesta.
37244:
37245:
37246: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
37247:
37248: Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana kidesokeri kuluttajille 1.06 mk kilo. Kun
37249: on sokeri kuulunut niihin tavaroihin, joi- kilohintaa viimeksi korotettiin tämän vuo-
37250: den hinta maailman markkinoilla on voi- den helmikuun 1 päivästä, se oli 2 mark-
37251: makkaimmin vaihdellut. Vuoden 1963 ku- kaa kilo. Nykyisin hinta on 1.60 kilo, joten
37252: luessa sen hinta kohosi erittäin voimak- se on meillä edelleen 80 % kahden viimeksi
37253: kaasti. Niinpä Lontoon tavarapörssissä kuluneen vuoden aikana noteeratusta huip-
37254: kidesokerin hinta, sen ollessa marraskuussa puhinnasta. Sitä vastoin on maailmanmark-
37255: 1963 korkeimmillaan, oli Suomen rahana kinahinta alentunut noin 40 prosenttiin
37256: laskien 104.7 penniä kilo noteerauksen aikaisemmasta huippuhinnasta. On todet-
37257: oltua saman vuoden tammikuussa 49.3 pen- tava ensiksikin, että sokerin kuluttajahinta
37258: niä kilo. Tämän vuoden puolella maailman- Suomessa on ilmeisessä epäsuhteessa maail-
37259: markkinahinnan lasku on ollut vielä jyr- manmarkkinahintaan ja toiseksi, että se ei
37260: kempi kuin sen aikaisempi nousu. Syys- ole laskenut samassa suhteessa kuin maa-
37261: kuussa Lontoon tavarapörssin noteeraus oli ilmanmarkkinahinta.
37262: enää 39.10 penniä kilo, ja tärkeimmissä Edellä lausutun perusteella ja viitaten
37263: tuottajamaissa odotetun sokerijuurikassa- valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 moment-
37264: don runsauden vuoksi jatkuvaa hintainlas- tiin esitämme valtioneuvoston asianomaisen
37265: kua pidetään todennäköisenä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
37266: Suomessa valtiovallalla olisi ollut mahdol- sen:
37267: lisuus hillitä sokerin kuluttajahintojen ko-
37268: hoamista supistamalla tuontimaksun osuutta Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37269: sokerin hinnassa. Näin ei kuitenkaan tar- sokerin kuluttajahinta Suomessa on
37270: peellisessa määrin ole tehty, vaan kulut- kohtuuttoman korkea, ja jos on,
37271: tajahinnat ovat noudattaneet nousevaa hin- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37272: takehitystä maailman markkinoilla. Tammi- ryhtyä kuluttajahinnan alentami-
37273: kuun 1 päivänä 1963 maksoi III luokan seksi 1
37274: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1964.
37275:
37276: Eino Siren. Lyyli Aalto.
37277: G. Henriksson. Olavi Lindblom.
37278: Anni Flinck. /Veikko Kokkola.
37279: Voitto Hellsten. Edit Terästö.
37280: Veikko Helle. Sylvi Siltanen.
37281: U. H. Voutilainen. 'Tyyne Paasivuori.
37282:
37283:
37284:
37285:
37286: E 984/64
37287: 2
37288:
37289:
37290:
37291:
37292: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
37293:
37294: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- rästä tuodaan ulkomailta n. 75 prosenttia.
37295: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Tuonti tapahtuu pääasiassa Neuvostoliitosta
37296: Puhemies, olette kirjeellänne 13 päivältä ja kunkin vuosineljänneksen ostohinta mää-
37297: lokakuuta 1964 lähettänyt valtioneuvoston, räytyy edellisen vuosineljänneksen keskim-
37298: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- mäisen kuukauden keskimääräisen maail-
37299: sanedustaja Eino Sirenin ym. tekemän, seu- manmarkkinahinnan mukaan. Tämän osto-
37300: raavan sisältöisen kysymyksen: sopimuksen hintaehdon vuoksi tulevat maa-
37301: ilmanmarkkinahintojen nousut ja laskut
37302: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että meillä hankintahinnoissa näkyviin keski-
37303: sokerin kuluttajahinta Suomessa on määrin kolmisen kuukautta myöhemmin
37304: kohtuuttoman korkea, ja jos on, kuin muualla. Tuontikaupparahaston har-
37305: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo joittaman tuontisokerin hinnantasausmenet-
37306: ryhtyä kuluttajahinnan alentami- telyn avulla on sokerin maailmanmarkkina-
37307: seksi ~" hintojen voimakkaan vaihtelun vaikutusta
37308: kotimaan hintoihin voitu jossain määrin
37309: Vastauksena kysymykseen esitän kun- rajoittaa.
37310: nioittaen seuraavaa: Tavallisen kidesokerin kotimaisen hinnan
37311: Maassamme vuosittain käytettävästä kes- ja maailmanmarkkinahinnan kehitys on
37312: kimäärin 180 miljoonan kilon sokerimää- ollut seuraava:
37313:
37314: Keskimääräinen maail· Hinnoittelun pohjana Vahvistettu
37315: manmarkkina- oleva tasattu viihittiiis-
37316: hinta hinta hinta
37317: Koko vuosi 1962 •••••• 0 0 0. 30 pjkg 30.93 pjkg 1,06 mk/kg
37318: 1963 tammikuu •• 0. 0 •• 0. 0 49
37319: helmikuu 0 0 •• 0 0 •• 0 •• 56 " " " " "
37320: maaliskuu 59 " " " " "
37321: 68 "
37322: 0 ••••• 0 0 0.
37323:
37324:
37325:
37326:
37327: huhtikuu " " " "
37328: 87 "
37329: ••• 0 •••• 0 0.
37330:
37331:
37332:
37333:
37334: toukokuu " " " "
37335: 91 " " " " "
37336: •• 0. 0 •• " 0. 0
37337:
37338:
37339:
37340: kesäkuu ............ 46.00 1.24
37341: heinäkuu 0 •••• 0 •••• 0 86 " " "
37342: elokuu ..........•. 0. 64 " " " " "
37343: syyskuu ............ 68 " " " " "
37344: lokakuu 91 " " " " "
37345: " "
37346: •• 0. 0 •••••••
37347:
37348:
37349:
37350:
37351: marraskuu 0 ••••••••• 105 " 15.11.63 61.00 " 1.43 "
37352: joulukuu 94 " " "
37353: " " " " "
37354: •••• 0. 0 0. 0 0 0
37355:
37356:
37357:
37358:
37359: 1964 tammikuu 95 61.00 1.59
37360: "
37361: 0. 0 •• 0 •• 0.
37362:
37363:
37364:
37365:
37366: helmikuu •• 0 0. 0 0 ••• 84 " 91.00 2.00 "
37367: maaliskuu 70 " " "
37368: " " " " "
37369: ••••••• 0 ••
37370:
37371:
37372:
37373:
37374: huhtikuu 71 76.53 1.80
37375: " "
37376: •• 0 •••• 0 0 ••
37377:
37378:
37379:
37380:
37381: toukokuu 67 "
37382: " " " " "
37383: 0 0 0. 0 •• 0. 0.
37384:
37385:
37386:
37387:
37388: kesäkuu 53
37389: " " " " "
37390: • 0 ••••• 0 •• 0.
37391:
37392:
37393:
37394:
37395: heinäkuu 49 61.76 1.60
37396: "
37397: • 0 0 ••• 0 ••••
37398:
37399:
37400:
37401:
37402: elokuu 45 " "
37403: " "
37404: •• 0 0. 0 •••• 0. 0 0
37405:
37406:
37407:
37408:
37409: syyskuu 40 " " "
37410: "
37411: ••• 0 0 •••••••
37412:
37413:
37414: " " " "
37415: 3
37416:
37417: 'l'ämän hetken maailmanmarkkinahinta Tarkoitukseen on käytetty rahaston varoja
37418: on siis hieman yli 20 penniä alempi kuin vuonna 1963 n. 10 milj. markkaa ja kulu-
37419: nykyisen vahvistetun kotimaan hinnan poh- vana vuonna tarvittaneen hintojen alentami-
37420: jana oleva tasaushinta. seen myös n. 10 milj. markkaa.
37421: Mikäli sokerin maailmanmarkkinahinnat Sokerin kuluttajahintojen kohoaminen
37422: pysyvät nykyisellä tasolla, voitaisiin koti- sangen korkealle tasolle on siis johtunut
37423: maan vähittäishintoja välittömästi alentaa ennen kaikkea ulkopuolisista tekijöistä, joi-
37424: lähes 25 pennillä kilolta, ellei maassa olisi hin emme ole voineet vaikuttaa. Valtion
37425: vielä runsaasti toukokuun 1964 tason mu- vaikea rahatilanne on taasen tehnyt mah-
37426: kaisella hinnalla ostettua sokeria. Viime dottomaksi estää, suuremmassa määrin kuin
37427: syyskuun lopussa olivat sokerivarastot n. on tapahtunut, ostohintojen nousun tule-
37428: 40 milj. kiloa ja lokakuussa tuli vielä maa- masta näkyviin kotimaan myyntihinnoissa.
37429: han vanhalla 67 pennin kilohinnalla sokeria Tämän vuoden alkupuolella tapahtuneet so-
37430: n. 20 milj. kiloa. Tämä merkitsee sitä, että kerin ostohinnan laskut on otettu huomioon
37431: keskimääräisen 15 milj. kilon kuukausi- kuluttajahinnoissa jo ennen kuin uudenhin-
37432: myynnin mukaan laskien joudutaan ainakin taista sokeria on tullut kulutukseen.
37433: ensi vuoden tammikuun loppuun saakka Hallituksen tarkoituksena on, kun ny-
37434: myymään sokeria, josta tuontikauppara- kyistä korkeammalla hinnalla ostetut varas-
37435: hasto maksaa korvausta n. 5 penniä kilolta. tot alkavat olla lopussa, ottaa käsiteltä-
37436: Kuluttajahintojen kohoamista on sitä- väksi hintojen alentamista koskeva asia.
37437: paitsi rajoitettu tuontikaupparahaston har- Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra
37438: joittaman hinnantasausmenettelyn avulla. Puhemiehelle tiedoksi.
37439: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
37440:
37441: Ministeri K. Sorkio.
37442: 4
37443:
37444:
37445:
37446:
37447: 'l' i ll R i k s d a g e n s H e r r 'l' a l m a n.
37448:
37449: I det syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. huvudsakligen från Sovjetunionen och in-
37450: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, köpspriset för varje kvartal fastställes i
37451: med Eder skrivelse av den 13 oktober 1964 enlighet med det genomsnittliga världs-
37452: tillställt mig följande av riksdagsman Eino marknadspriset under den mellersta måna-
37453: Siren m.fl. till vederbörande medlem av den i föregående kvartal. På grund av
37454: statsrådet för besvarande riktade spörsmål: denna prisklausul i inköpsavtalet kommer
37455: höjningarna och sänkningarna av världs-
37456: ,Är Regeringen medveten om att marknadspriset till synes i våra anskaff-
37457: konsnmtionspriset på socker i Fin- ningspris ca tre månader senare än annor-
37458: land är oskäligt högt, och om så är, städes. Med tillhjälp av det av importhan-
37459: till vilka åtgärder ämnar Regeringen delsfonden genomförda prisutjämningsför-
37460: skrida för sänkning av konsnmtions- farandet vid importen av socker har man
37461: priset ~" i fråga om de inhemska prisen i någon mån
37462: kunnat begränsa verkningarna av socker-
37463: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- prisens kraftiga fluktuationer på världs-
37464: samt anföra följande: marknaden.
37465: Av den i vårt land årligen förbrnkade Utvecklingen av det inhemska priset och
37466: sockermängden på i genomsnitt 180 miljo- världsmarknadspriset på vanligt kristall-
37467: ner kg importeras ca 75 %- Importen sker socker har varit följande:
37468:
37469: Genomsnittligt Det utjämnade pris, Fastställt mi·
37470: Yärldsmark· som är grund för nutförsälj-
37471: nadspris prissättningen ningspris
37472: År 1962 •• 0. 0. 0. 0 0 0 0. 0. 0 •• 30 pjkg 30.93 p/kg 1.06 mk/kg
37473: 1963 januari 0 0 0 ••• 0 •• 0 •• 49
37474: februari ••••• 0 •••••• 56 " " " " "
37475: mars • 0 •• 0 •••••• 0 •• 59 " " " " "
37476: april •••• 0 0 0. 0 •• 0 0 •• 68 " " " " "
37477: maj • 0 •••••••••••••• 87 " " " " "
37478: juni •••••• 0 0. 0 0 ... 0. 0 91 " "
37479: 46.00 " "
37480: 1.24 "
37481: juli•••• 0 0 0. 0 •••••••• 86 " " "
37482: augusti •••••••••• 0. 0 64 " " " " "
37483: september •...••••• 0. 68 " " " " "
37484: oktober • 0 ••• 0 0 0 0 0. 0 91 " " " " "
37485: november • 0 •••••• 0. 105 " 15.11.63 "
37486: 61.00 " "
37487: 1.43 "
37488: december •••• 0 •••••• 94 " " "
37489: " " " " "
37490: 1964 januari 95 61.00 1.59
37491: "
37492: •• 0. 0 •••• 0 •••
37493:
37494:
37495:
37496:
37497: februari 0 0 ••• 0 •••••• 84 91.00 " 2.00 "
37498: mars 0 •• 0 •••• 0 ••••• 70 " " "
37499: april 0. 0. 0. 0. 0 ••••••• 71 " "
37500: 76.53 " "
37501: 1.80 "
37502: maj 67 ">; " "
37503: " "
37504: ••••••••• 0 ••• 0 ••
37505:
37506:
37507:
37508:
37509: juni 53 " "
37510: " " " "
37511: ••••••••••••••• 0
37512:
37513:
37514:
37515:
37516: juli 49 " 61.76 1.60
37517: "
37518: ••• 0. 0 0 •••• 0 0 •••
37519:
37520:
37521:
37522:
37523: augusti 45 " "
37524: " "
37525: ••• 0. 0 ••••• ., 0
37526:
37527:
37528:
37529:
37530: september 40 " " "
37531: " " " "
37532: • 0 ••• 0 •• 0.
37533:
37534:
37535: "
37536: 5
37537:
37538: ]'ör ögonblicket är världsmarknadspriset delsfonden genomförda prisutjämningsför-
37539: sålunda något mer än 20 penni lägre än det farandet. För ändamålet användes under
37540: utjämningspris, som ligger till grund för år 1963 ca 10 milj. mk av fondens medel
37541: det för närvarande fastställda inhemska och även under innevarande år torde för
37542: priset. prissänkningen erfordras ca 10 milj. mk.
37543: Ifall världsmarknadspriset för socker bi- Stegringen av konsumentprisen för soc-'
37544: behålles på nuvarande nivå skulle de in- ker till en tämligen hög nivå har alltså
37545: hemska minutprisen omedelbart kunna sän- framför allt berott på yttre faktorer, på
37546: kas med i det närmaste 25 penni per kg, vilka vi icke kunnat inverka. Statens svåra
37547: ifall det icke ännu i landet skulle finnas finansiella situation har åter gjort det
37548: stora mängder socker, som inköpts till ett omöjligt i högre grad än vad som skett
37549: pris i enlighet med nivån för maj 1964. förhindra stegringen av inköpsprisen att
37550: I slntet av sistlidna september månad upp- komma till synes i de inhemska försälj-
37551: gick sockerlagren till ca 40 milj. kg och ningsprisen. De sänkningar av inköpsprisen
37552: ännu i oktober importerades till landet ca för socker som inträffat under början av:
37553: 20 milj. kg socker till det gamla priset av innevarande år har i fråga om konsument-
37554: 67 penni per kg. Detta innebär att man med prisen beaktats redan innan socker till nytt
37555: en genomsnittlig försäljning av ca 15 milj. pris utsläppts till konsumtion.
37556: kg per månad åtminstone till slutet av Regeringen har för avsikt, att då de till
37557: januari inkommande år är tvungen att sälja1 ett högre pris än det nuvarande inköpta
37558: socker, för vilket importhandelsfonden er-, sockerlagren börjar ta slut, till behandling
37559: lägger en ersättning av ca 5 penni per kg. upptaga frågan om en sänkning av prisen.
37560: Höjningen av konsumentprisen har dess- Detta får jag vördsamt bringa till Eder
37561: utom begränsats genom det av importhan- kännedom, Herr Talman.
37562: Helsingfors den 13 november 1964.
37563:
37564: Minister K. Sorkio.
37565:
37566:
37567:
37568:
37569: E !}84/64
37570: Kysymys N:o 139.
37571:
37572: Uusitalo ym..: Valtion laitosten kielteisestä suhtautumisesta
37573: talletusshekkeihin.
37574:
37575: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
37576: Osuuskassojen sekä säästö- ja liikepank- lua harjoittavat valtionrautatiet ja postilai-
37577: kien yhteistyön tuloksena otettiin kuluvan tos eivät kuitenkaan hyväksy lainkaan talle-
37578: vuoden maaliskuun 1. päivänä mainituissa tusshekkejä maksuvälineinä. Runsaan puolen
37579: rahalaitoksissa käyttöön uusi tilimuoto, käyt- vuoden ajalta saadut kokemukset osoittavat,
37580: tötili. että suuri yleisö pitää tätä valtion laitosten
37581: Ehtojensa puolesta käyttötili on karttuvan kielteistä suhtautumista suurena epäkohtana.
37582: talletustilin sovellutus, jonka tarkoituksena Monia hankaluuksia onkin aiheutunut mm.
37583: on edistää myös pienten käyttöpääomien säi- käyttötiliä käyttäville kesälomamatkailijoille
37584: lyttämistä rahalaitoksissa ja nopeuttaa pank- ja rautatierahtejaan maksaville pienyrittä-
37585: kipalvelua. Tilillä olevien varojen irtisano- jille, kun talletusshekit eivät ole kelvanneet
37586: ruisaika on kuusi kuukautta, ilman irtisano- valtionrautateille maksuksi. Myöskään posti
37587: mista voidaan tililtä nostaa kalenterikuukau- ei ole hyväksynyt talletusshekkejä erilaisten
37588: sittain korkeintaan 3 000 markkaa. Tilille laskujen ja maksujen suoritusvälineeksi.
37589: maksetaan korkoa 4% prosenttia kuitenkin Paitsi niitä käytännön hankaluuksia, joita
37590: niin, että se maksetaan vain koko kalenteri- valtion laitosten ottama kielteinen asenne
37591: kuukauden tilillä olleille varoille eli kalen- talletusshekkeihin aiheuttaa, on havaittavissa,
37592: terikuukausittain alimman saldon mukaan. että tämä saattaa olla jopa ehkäisemässä tilin
37593: Tililtä nostot tapahtuvat rahalaitosten leviämistä suuren yleisön keskuuteen. Maam-
37594: konttoreissa tavanomaisilla nostotositteilla tai me suurimpien rahalaitosten yhteiset ponnis-
37595: talletusshekeillä. Rahalaitosten ulkopuolella tukset kehittää maksuliikettämme ja siten
37596: on asiakkailla mahdollisuus käyttää tilillä edistää pääomaköyhän maamme taloudelli-
37597: olevia varoja ajasta ja paikasta riippumatta selle kasvulle välttämättömien uusien rahoi-
37598: suorittamalla maksuja talletusshekeillä. Juu- tusmahdollisuuksien syntymistä kärsivät siis
37599: ri talletusshekki on se väline, joka tekee mah- tästä valtion eri laitosten kielteisestä suhtau-
37600: dolliseksi käyttöpääomien säilyttämisen en- tumistavasta.
37601: tistä tarkemmin rahalaitoksessa ja siten ta- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
37602: louselämämme rahoitusmahdollisuuksia tuke- järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
37603: massa. Toisaalta talletusshekin avulla käyttö- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37604: tilillä olevat varat ovat kuitenkin saman- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37605: aikaisesti asiakkaan käytettävissä. Jotta tal-
37606: letusshekki hyväksyttäisiin mahdollisimman Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37607: laajasti maksuvälineeksi käteisrahan ase- osuuskassojen sekä säästö- ja liike-
37608: mesta, ovat rahalaitokset päättäneet, että ne pankkien yhteiset yritykset maamme
37609: vastaavat kaikista talletusshekeistä aina 100 maksuliikkeen ja pääomahuollon edis-
37610: markan määrään asti talletusshekkiä kohden. tämiseksi käyttötilin avulla kärsivät
37611: - Sekä yleisön että kauppaportaan taholla valtion laitosten kielteisestä suhtautu-
37612: käyttötili on jo ehtinyt saavuttaa paljon misesta talletusshekkeihin, ja jos on,
37613: suosiota lukuisten etujensa vuoksi. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37614: Valtion laitokset, kuten suurta yleisöpalve- ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
37615: Helsingissä 13 päivänä lokalruuta 1964.
37616:
37617: Eino Uusitalo. Antti Linna. Paavo Rautkallio.
37618: Voitto Hellsten. Verner Korsbäck. Aarne Pulkkinen.
37619: Mauno Pohjonen. Viljo Virtanen. Valto Käkelä.
37620: Mikko Asunta. E. J. Paavola. Armi Hosia.
37621: Impi Lukkarinen. Eino Räsänen.
37622: E 985/64
37623: 2
37624:
37625:
37626:
37627:
37628: E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
37629:
37630: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- vat rahalaitosten aukioloajoista, eikä asiak-
37631: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat edustaja kailla näin ollen useinkaan mainituissa pai-
37632: Uusitalo ym. esittäneet valtioneuvoston asian- koissa asioidessaan ole mahdollisuutta vaih-
37633: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky- taa talletusshekkejään rahaksi rahalaitok-
37634: symyksen: sissa.
37635: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Posti- ja lennätinhallitus on rahalaitosten
37636: osuuskassojen sekä säästö- ja liike- tariffitoimikunnalle ilmoittanut, että jos tal-
37637: pankkien yhteiset yritykset maamme letusshekkejä otettaisiin irrallisina vastaan
37638: maksuliikkeen ja pääomahuollon edis- yksityisiltä asiakkailta, olisi posti- ja lennä-
37639: tämiseksi käyttötilin avulla kärsivät tinlaitoksen talletusshekkien luetteloimisesta
37640: valtion laitosten kielteisestä suhtautu- sekä niiden välittämisestä käyttötilin ottona
37641: misesta talletusshekkeihin, ja jos on, ja siitä johtuvasta vastuusta saatava korvaus,
37642: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo niinkuin se saa korvauksen myös postisäästö-
37643: ryhtyä asiantilan korjaamiseksi~" pankilta sen tehtävien hoitamisesta. Posti- ja
37644: lenätinhallitus ei ilmoituksensa mukaan ole
37645: Koska kysymyksessä mainittu asia kuuluu tähän kirjeeseensä saanut vastausta. Tämän
37646: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän asian käytännölliseen järjestelyyn liittyvänä
37647: vastauksena siihen kunnioittavasti seuraa- seikkana on vielä huomattava, että suurin
37648: vaa: talletusshekkien aiheuttama paine kohdistuisi
37649: Kuten kysymyksen perusteluissakin maini- lopulta postitoimipaikkoihin, koska niihin tu-
37650: taan, on rahalaitosten käyttötili ehtojensa lisivat tilillepanojen maksusuorituksina sekä
37651: puolesta karttuvan talletustilin sovellutus ja yksityisten asiakkaiden kuin myös valtion-
37652: talletusshekki on siten luonteeltaan liike- ja rautateiden asiakkailtaan vastaanottamat
37653: säästöpankkien sekä osuuskassojen käyttö- shekit. Talletusshekkien vastaanottaminen
37654: tilin ottotosite. Lukuun ottamatta käyttö- niiden käytön yleistyessä aiheuttaisi posti-
37655: tilistä sopimuksen tehneitä rahalaitoksia ei ja lennätinlaitokselle paljon lisätyötä ja siten
37656: kukaan muu ole velvollinen vastaanottamaan mahdollisesti myös lisähenkilökunnan tar-
37657: talletusshekkejä maksuvälineenä. Jos valtion vetta, koska korkeintaan 100 markan mää-
37658: laitokset ottaisivat vastaan näitä shekkejä ne räisten shekkien, joiden vastaanottamista
37659: itseasiassa välittäisivät korvauksetta ottoja ainoastaan voisi rahalaitosten asettaman vas-
37660: mainituissa rahalaitoksissa olevilta talletus- tuurajan vuoksi ajatella, käsittely on shek-
37661: tileiltä. Postisäästöpankin asiakkaat tosin kien ja niiden siirtojen tarkastamisen sekä
37662: voivat postitoimipaikoista ottaa rahaa ko. esittämisajan seuraamisen takia hitaampaa
37663: pankissa olevilta tileiltään, mutta on huomat- kuin vastaavan rahamäärän käsittely ja kos-
37664: tava, että postisäästöpankki maksaa posti- ja ka shekit olisi vielä vaihdettava rahaksi joko
37665: lennätinlaitokselle korvauksen niistä tehtä- paikallisessa rahalaitoksessa tai lähetettävä
37666: vistä, joita se mainitun pankin puolesta suo- luetteloituina muualle vaihdettaviksi. Vii-
37667: rittaa. meksi mainitussa tapauksessa jouduttaisiin
37668: Talletusshekkejä vastaanottavina valtion clearing-käsittely suorittamaan Suomen Pan-
37669: laitoksina tulisivat ilmeisesti lähinnä kysy- kissa, koska postisäästöpankki ei ota vastaan
37670: mykseen valtionrautatiet sekä posti- ja len- talletusshekkej ä. Shekkien selvittelyvaihekin
37671: nätinlaitos, koska näiden laitosten toimipaik- muodostuisi suuritöiseksi ja olisi selvittely
37672: kojen ja niistä etenkin rautateiden liikenne- lisäksi suoritettava shekkien lyhyen Voimas-
37673: paikkojen aukioloajat huomattavasti poikkea- saoloajan vuoksi mahdollisimman nopeasti.
37674: 3
37675:
37676: Rautatiehallitus on kysymyksen johdosta Rautatiehallituksella ei kuitenkaan ole mi-
37677: puolestaan esittänyt mm. seuraavaa: tään sitä vastaan, että talletusshekit kelpuu-
37678: Kielto talletusshekkien vastaanottamisesta tetaan maksuvälineeksi valtionrautateillä sii-
37679: on lähinnä aiheutunut hankaluudesta, minkä nä laajuudessa kuin rahalaitokset suostuvat
37680: niiden käsittely valtionrautateiden liikenne- niistä vastaamaan eli 100 markan määrään
37681: paikkojen ja talouspiirien ~assanhoidossa talletusshekkiä kohden. Ehdottomana edelly-
37682: aiheuttaisi. Mikäli näet valtionrautateiden lii- tyksenä rautatiehallitus kuitenkin pitää sitä,
37683: kennepaikat olisivat velvolliset hyväksy- että postitoimipaikat ottavat niitä vastaan,
37684: mään talletusshekkejä maksuvälineinä ilman jotta edellä selostetuista hankaluuksista kas-
37685: että samaa velvollisuutta on postitoimipai- sojen hoidossa vältyttäisiin.
37686: koilla, joiden välityksellä kannetut varat siir- On myönnettävä, että liike- ja säästöpank-
37687: retään valtion postisiirtotulotileille, olisi she- kien sekä osuuskassojen kuluvan vuoden
37688: kit ennen valtionrautateiden asianomaisen ta- maaliskuun 1 päivänä käyttöönsä ottama
37689: louspiirin postisiirtotulotilille panemista käy- käyttötili on omiaan kehittämään maksulii-
37690: tävä vaihtamassa rahaksi shekkejä vastaan- kettä ja edistämään erityisesti pienten käyt-
37691: ottavassa rahalaitoksessa. Kun ei läheskään töpääomien säilyttämistä rahalaitoksissa.
37692: kaikkien valtionrautateiden liikennepaikko- Eräissä yksityistapauksissa erityisesti posti-
37693: jen läheisyydessä kuitenkaan ole tällaisia ja rautatielaitoksen asiakkaille on saattanut
37694: rahalaitoksia, olisi vastaanotetut shekit toi- aiheutua hankaluuksia siitä, että nämä lai-
37695: mitettava vakuutettuina lähetyksinä talous- tokset eivät ainakaan vielä ota vastaan talle-
37696: piireihin, jotka puolestaan vaihdettuaan ne tusshekkejä maksuvälineenä.
37697: rahaksi toimittaisivat tilillepanon valtion Vastaukseni alussa on ja mainittu, ettei
37698: postisiirtotulotilille. Lienee selvää, että täl- valtiolla ole velvollisuutta vastaanottaa tal-
37699: lainen menettely kannettujen varojen tilit- letusshekkejä maksuvälineenä. Valtion ja ra-
37700: tämisessä merkitsisi paluuta olotilaan, joka halaitosten välillä ei ainakaan vielä ole voitu
37701: vallitsi ennen postisiirtotilien käytäntöön sopia eräistä asian käytännölliseen järjeste-
37702: ottamista. lyyn liittyvistä seikoista, kuten rahalaitosten
37703: Rautatielaitoksen kieltäytyminen vastaan- vastuusta posti- ja lennätinlaitoksen kuljet-
37704: ottamasta talletusshekkejä ei ole ainakaan taessa talletusshekit clearig-käsittelyyn sekä
37705: tähän mennessä aiheuttanut sanottavaa hait- posti- ja lennätinhallituksen esittämästä kor-
37706: taa valtionrautateiden asiakkaille. Koko sen vauksesta. Myös on todettava, että pienissä
37707: kahdeksan kuukauden aikana, minkä talle- suorituksissa käteinen raha on kaikille osa-
37708: tusshekit ovat olleet käytössä, ovat matka- puolille vähiten työtä ja kustannuksia aiheut-
37709: lipun ostajat esim. Helsingin asemalla ase- tava ma\rsuväline. Sen nojalla, mitä edellä
37710: man matkatoimiston antaman tiedon mukaan on lausuttu ja huomioon ottaen, ettei posti-
37711: tarjonneet kaikkiaan vain noin 40-50 ker- ja rautatielaitoksen asiakkaille nykyisestä
37712: taa talletusshekkiä maksuksi, mikä merkitsee käytännöstä ole todettu mainittavammin ai-
37713: 5-6 kertaa kuukautta kohden. Suhteellisesti heutuneen hankaluuksia, ei kyselyssä mai-
37714: ainakin yhtä harvoin on vastaavaa tapahtu- nittu asia ainakaan sen tässä vaiheessa ole
37715: nut muillakin henkilöliikennepaikoilla, ja ta- hallituksen taholta antanut aihetta enempiin
37716: varatoimistoissa ei juuri lainkaan. toimenpiteisiin.
37717: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
37718:
37719:
37720: Valtiovarainministeri Esa Kaitila.
37721: 4
37722:
37723:
37724:
37725:
37726: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
37727:
37728: I det syite 37 § 1 mom. riksdagsordningen expeditioner, och av dessa i synnerhet järn-
37729: anger har riksdagsman Uusitalo m.fl. till ve- vägarnas tra:fikplatsers expeditioner, avsevärt
37730: derbörande medlem av statsrådet för avgi- avviker från penninginrättningarnas öppet-
37731: vande av svar ställt följande spörsmål: hållningstider, så att kunderna ofta då de
37732: har ärende till sagda ställen icke har möj-
37733: "Är Regeringen medveten om att lighet att i penninginrättning växla sina
37734: andelskassornas samt spar- och affärs- depositionschecker till penningar.
37735: bankernas gemensamma strävanden Post- och telegrafstyrelsen har meddelat
37736: för främjande av vårt lands betal- penninginrättningarnas tariffkommission, att
37737: ningsrörelse och kapitalbildningen om lösa depositionschecker skulle emottas av
37738: med hjälp av bruksräkningen blir li- privata kunder, skulle det bli nödvändigt att
37739: dande på grund av de statliga inrätt- ersätta post- och telegrafverket för förande
37740: ningarnas negativa inställning till de- av förteckning över depositionscheckerna
37741: positionscheckerna, och om så är fal- samt förmedlingen av dem såsom uttag från
37742: let, bruksräkning och det härav föranledda an-
37743: vilka åtgärder ämnar Regeringen svaret, på samma sätt som post- och telegraf-
37744: vidta för avhjälpande av detta sakför- verket även erhåller ersättning av postspar-
37745: hållande?" banken för uppdrag, som ombesörjes för dess
37746: räkning. På detta brev har post- och tele-
37747: Enär det i spörsmål nämnda ärendet hör grafstyrelsen enligt uppgift icke erhållit nå-
37748: till mitt verksamhetsområde som finansminis- got svar. Det bör ytterligare beaktas, att vid
37749: ter får jag såsom svar på detsamma vörd- genomförandet av denna sak i praktiken det
37750: samt framföra följande: största av depositionscheckerna föranledda
37751: Såsom även i motiveringen för spörsmålet trycket i sista hand skulle drabba postkon-
37752: nämnes, utgör penninginrättningarnas bruks- toren, enär dessa såsom betalningar av kon-
37753: räkning enlig sina villkor en tillämpning av toinsättningar skulle komma att emotta såväl
37754: kapitalräkning, och en depositionschek är privata kunders checker som de checker
37755: sålunda till sin natur ett uttagningsverifikat statsjärnvägarna emottagit av sina kunder.
37756: från affärs- och sparbankernas samt andels- Emottagandet av depositionschecker, om
37757: kassornas bruksräkning. Förutom de pen- bruket av dem skulle bli allt allmännare,
37758: ningrättningar, som ingått överenskommelse skulle förorsaka post- och telegrafverket
37759: om bruksräkning, är ingen annan pliktig att mycket extra arbete och sålunda även kanske
37760: emotta depositionschecker såsom betalnings- behov av tilläggspersonal enär behandlingen
37761: medel. Om statens inrättningar skulle emotta av checker på högst 100 mk, vars emotta-
37762: dessa checker, skulle de i själva verket utan gande endast skulle kunna komma ifråga på
37763: ersättning förmedla uttag från sagda grund av den av penninginrättningarna be-
37764: pcnninginrättningars depositionsräkningar. stämda ansvarighetsgränsen, på grund av
37765: Postsparbankens kunder kan visserligen kontrollen av överföringarna av dem samt
37766: på postkontoren lyfta pengar från av presentationstiden, skulle vara långsam-
37767: sina räkningar i sagda bank, men det bör mare än behandlingen av motsvarande be-
37768: beaktas, att postsparbanken till post- och te- lopp i penningar och då man därtill skulle
37769: legrafverket erlägger ersättning :för de upp- vara tvungen att inväxla checkerna till pen-
37770: drag, som detta utför för sagda banks räk- ningar antingen i en lokal penninginrättning
37771: ning. eller sända dem enligt förteckning för att
37772: Såsom sådana statliga inrättningar, som inväxlas annanstädes. I sistnämnda fall
37773: skulle emotta depositionschecker, slrnlle up- skulle det vara nödvändigt att utföra clea-
37774: penbarligen närmast statsjärnvägarna samt ring-behandlingen i Finlands Bank, enär
37775: post- och telegrafverket komma ifråga, då postsparbanken icke emottar depositions-
37776: öppethållningstiderna för dessa inrättningars checker. Även checkernas clearing-skede
37777: 5
37778:
37779: skulle bli arbetsdrygt, och på grund av chec- persontrafikplatser, på godsexpeditionerna
37780: kernas korta giltighetstid skulle det vara har knappast något fall förekommit.
37781: nödvändigt att ombesörja clearingen så fort Järnvägsstyrelsen har emellertid ingenting
37782: som möjligt. emot att depositionscheckerna förklaras så-
37783: Järnvägsstyrelsen har med anledning av som giltiga betalningsmedel på statsjärnvä-
37784: spörsmålet för sin del bl.a. framfört föl- garna i den omfattning som penninginrätt-
37785: jande: ningarna är villiga att ansvara för dem, eller
37786: Förbudet mot att emotta depositionschec- upp tili ett belopp av 100 mk per deposi-
37787: ker har närmast föranletts av de olägenheter, tionscheck. En ovillkorlig förutsättning är
37788: som behandlingen av dem skulle förorsaka enligt järnvägsstyrelsens åsikt emellertid, att
37789: statsjärnvägarnas trafikplatser och ekonomi- postkontoren emottar dessa checker för att
37790: distrikt vid skötseln av deras kassor. I fall ovan relaterade olägenheter vid omhänder-
37791: statsjärnvägarnas trafikplatser nämligen havandet av kassorna skall undvikas.
37792: skulle vara tvungna att godkänna deposi- Det måste medges, att bruksräkningen,
37793: tionschecker såsom betalning.smedel utan att som affärs- och sparbankerna samt andels-
37794: samma plikt ålagts postkontoren, genom vars kassorna den 1 mars innevarande år tog i
37795: förmedling de uppburna medlen överföres på bruk, är ägnad att utveckla betalningsrörel-
37796: statens postgirokonton för inbetalningar, sen och främja i synnerhet små brukskapitals
37797: skulle det bli nödvändigt att växla checkerna förvarande i penninginrättningar. I vissa
37798: tili penningar i penninginrättning, som emot- enskilda fall kan post- och järnvägsväsendets
37799: tar checker före inbetalning tili statsjärn- kunder ha förorsakats olägenhet därigenom,
37800: vägarnas vederbörande ek:onomidistrikts att dessa inrättningar åtminstone tills vidare
37801: postgirokonto. Då dylika penninginrättnin- icke emottar depositionschecker såsom betal-
37802: gar emellertid icke finnes i närheten av när- ningsmedel.
37803: melsevis alla statsjärnvägarnas trafikplatser, I början av mitt svar har redan anförts,
37804: skulle man bli tvungen att översända chec- att staten icke är skyldig att emotta deposi-
37805: kerna såsom assurerade försändelser tili ek:o- tionschecker såsom betalningsmedel. Mellan
37806: nomidistrikten, vilka sedan i sin tur efter att staten och penninginrättningarna har åtmin-
37807: ha växlat dem tili penningar, skulle verk- stone hittills icke kunnat uppnås överens-
37808: ställa inbetalningen på statens postgirokonto. kommelse angående vissa tili de praktiska
37809: Det torde vara klart, att ett dylikt förfa- arrangemangen i saken hänförliga angelägen-
37810: rande vid inbetalning av emottagna medel heter, såsom penninginrättningarnas ansvar
37811: skulle betyda en återgång tili det tillstånd, då depositionscheckerna genom post- och te-
37812: som rådde före ibruktagandet av postgiro- legrafverkets försorg överföres tili clearing-
37813: konton. behandling samt den ersättning, varom post-
37814: Järnvägsväsendets vägran att emotta de- och telegrafstyrelsen framställt förslag. Det
37815: positionschecker har åtminstone hittills icke bör även konstateras, att då fråga är om små
37816: förorsakat statsjärnvägarnas kunder nämn- inbetalningar, är penningen det betalnings-
37817: värd olägenhet. Under hela den tid av åtta medel, som förorsakar alla parter minst ar-
37818: månader, under viiken depositionscheckerna bete och kostnader.
37819: varit i bruk, har köpare av resebiljetter t.ex. Med stöd av det ovan anförda och med
37820: på Helsingfors' järnvägsstation enligt upp- beaktande av att nuvarande praxis icke har
37821: gift från stationens resebyrå endast i sam- konstaterats ha förorsakat post- och järn-
37822: manlagt ca 40-50 fall erbjudit depositions- vägsväsendets kunder nämnvärd olägenhet,
37823: checker såsom betalningsmedel, vilket bety- har det i spörsmålet nämnda ärendet åtmin-
37824: der ca 5-6 fall per månad. Lika sällan har stone i detta skede icke föranlett vidare åt-
37825: detta i proportion varit fallet även på övriga gärder från regeringens sida.
37826: Helsingfors den 13 november 1964.
37827:
37828:
37829: Finansminister Esa Kaitila.
37830:
37831: E 985/64
37832: Kysymys N:o 140.
37833:
37834:
37835:
37836:
37837: Lindeman: Uudenmaan Prikaatin komentajan rankaisu-
37838: toimenpiteiden laillisuudesta.
37839:
37840:
37841: e
37842: E d u s k u n n a n H e r r a P u h m i e h e II e.
37843:
37844: Merimies Per Göran Mikael Lindholm, ilmeisesti ei tyydyttänyt prikaatin komen-
37845: kotoisin Korppoosta, sai aikanaan määräyk- tajaa eversti C. 0. Lindemania, sillä hän
37846: sen astua suorittamaan asevelvollisuuttaan määräsi miehelle vielä lisäksi 30 vuoro-
37847: Uudenmaan Prikaatissa Dragsvikissa loka- kautta ylipalvelua. Mitkä lienevätkään
37848: kuun 15 päivänä 1963. Merimiehenä hän todelliset motiivit olleet, mutta niin intou-
37849: kuitenkin suoritti silloin palvelusta ms tunut prikaatin komentaja on näyttänyt
37850: Aldassa, joka saapui Tukholmaan lokakuun olleen, että on sulkenut silmänsä kokonaan
37851: 15 päivänä 1963 klo 21. Hän ei olisi voinut Suomessa voimassa olevalle yleiselle oikeus-
37852: poistua laivasta ilman laissa määrättyä periaatteelle, ettei samasta rikkomuksesta
37853: päästökatselmusta joutumatta karkuriksi, saa antaa kahta eri rangaistusta. Tällainen
37854: josta olisi saattanut seurata yhden vuoden kaksinkertainen rankaiseminen ei yleensä
37855: vankeus. Tämän vuoksi hänen oli pakko sovi minkään sivistysmaan oikeusjärjestyk-
37856: pysyä laivassa seuraavaan päivään saakka, seen. Dragsvikin prikaatissa sen sijaan
37857: jolloin klo 11 suoritettiin lain edellyttämä näyttää vallitsevan oma lakinsa, jo·ka on
37858: päästökatselmus Suomen suurlähetystössä lähempänä lapualaiskautta ja menneiden
37859: Tukholmassa. Tämän jälkeen hänellä oli aikojen mielivaltaista militarismia simpu-
37860: ensimmamen tilaisuus päästä lähtemään tuksineen, piinaamisineen ja muine sellai-
37861: Suomeen klo 14.40. Tällöin matkusti hän sine enemmän tai vähemmän barbaarisine
37862: lentokoneella Turkuun ja kone laskeutui menettelytapoineen, joilla joskus on usko-
37863: Turun lentokentälle 17.20. Viimeinen juna teltu tehtävän miehiä.
37864: oli kuitenkin jo lähtenyt Turusta Karjaalle, Merimies Lindholmin asiassa käännyttiin
37865: josta hän olisi voinut jatkaa Tammisaareen. ·kirjelmin oikeuskanslerin puoleen, joka
37866: Kun myöskään ei enää lähtenyt ainoata- onkin tutkinut asiaa ja antanut syyskuun
37867: kaan linja-autoa siihen suuntaan, oli meri- 4 päivänä 1964 Merimies-Unionille selityk-
37868: mies Lindholmin pakko jäädä odottamaan sen, että asiakirjat on jätetty polustusmi-
37869: ensimmäistä mahdollista kulkuvuoroa loka- nisteriöön toimenpiteitä varten. Kun kui-
37870: kuun 17 päivään. tenkin puolustusministeriön jotkut virka-
37871: Kun hänellä samalla oli mukanaan kaikki miehet olivat oikeuskanslerille selittäneet,
37872: se tavara, jota hän merimiehenä laivassa että merimies Lindholm olisi voinut loka-
37873: tarvitsi eikä voinut tulla kysymykseen, että kuun 16 päivänä matkustaa Turusta Hel-
37874: hän olisi raahannut koko omaisuutensa sinkiin lähteneellä Pohjolan Liikenteen
37875: joukko-osastoonsa, kuljetti hän ne kotiinsa linja-autolla ja sitten matkan varrella jäädä
37876: Korppooseen, koska se ei mitenkään enem- pois ja koettaa saada jonkun kulkuneuvon
37877: pää viivästyttänyt hänen menoaan joukko- päästäkseen Tammisaareen, niin tuntuu,
37878: osastoonsa. Lokakuun 17 päivänä hän sitten että myös puolustusministeriössä lienee
37879: saapuikin joukko-osastoonsa kaksi päivää ainakin joillakin halua tehdä ymmärrettä-
37880: myöhästyneenä. Näitä voittamattomia esteitä väksi eversti Lindemanin vainotoimenpiteet
37881: ei kuitenkaan joukko-osaston komentaja merimies Lindholmia vastaan. Jokainenhan
37882: eversti Lindeman ottanut huomioon, vaan tietää erinomaisen hyvin, että Tammisaari
37883: nostatti syytteen merimies Lindholmia vas- on kaukana Turku-Helsinki valtatiestä,
37884: taan sotaoikeudessa, joka tuomitsi Lindhol- jota myöten Pohjolan Liikenteen linja-autot
37885: min viiden vuorokauden arestiin. Tämä kulkevat, joten merimies Lindholmilla ei
37886: E 906/64
37887: 2
37888:
37889: olisi ollut muuta mahdollisuutta kuin tien Puolustusministeriössä lienee asiaa alus-
37890: varressa kerjätä peukalokyytiä Tammisaa- tavasti harkittu ja todettu menettely vää-
37891: reen päin, jos sittenkään olisi ehtinyt Tam- räksi, koska on selitetty, että merimies
37892: misaareen ennen lokakuun 17 päivää. Lindholmille suoritettaisiin käypä palkka
37893: Eversti Lindemanin rankaisutoimenpiteet siitä korjaustyöstä, jota hän prikaatin
37894: joutuvat omituiseen valoon, kun Merimies- komentajan yksityisasunnossa on suoritta-
37895: Unionille annetun tiedon mukaan hän on nut, kunhan vaan löydettäisiin sellainen
37896: määrännyt merimies Lindholmin osaksi tul- momentti, josta palkka voitaisiin maksaa.
37897: leen 30 vuorokauden lisäpalvelusaikana kor- Asiassa ei kuitenkaan yksin raha ole rat-
37898: jaamaan eversti Lindemanin huvilaa tai kaiseva. Vielä tärkeämpi on oikeudellisen
37899: asuntoa. Tästä ei tietenkään ole maksettu puolen selvittäminen ja sen vuoksi on syytä
37900: Lindholmille mitään palkkaa, joten tuntuu vaatia puolustuministeriö selvittämään juttu
37901: kuin halu saada ilmaista pakkotyövoimaa kokonaisuudessaan ja riittäviä perusteita
37902: olisi ainakin osaksi vaikuttanut eversti on harkita, voidaanko eversti Lindemania
37903: Lindemanin rankaisutoimenpiteisiin puhu- pitää II prikaatin komentajana kaiken sen
37904: mattakaan siitä, että merimies Lindholmin jälkeen, mitä tässä surullisen kuuluisassa
37905: isälle oli prikaatin taholta selitetty, että prikaatissa on viime aikoina tapahtunut.
37906: merimiehiä täytyy kohdella toisella tavalla Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
37907: ja ankarammin kuin muita kansalaisia. 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän val-
37908: Kysymyksessä on niin skandaalimainen tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37909: menettely, ettei eduskunta voi jäädä toi- vaksi seuraavan kysymyksen:
37910: mettomaksi sen suhteen. On nimittäin pidet-
37911: tävä mielessä, että jokaisessa demokratiassa ·Tietääkö Hallitus, että Uudenmaan
37912: katsotaan asevelvollisuus kansalaisvelvolli- Prikaatin komentajan evemti C. 0.
37913: suudeksi eikä suinkaan rangaistukseksi, Lindemanin merimies Per G. M. Lind-
37914: joksi se muodostuu silloin, kun jostakin holmille määräämä rangaistus 30 päi-
37915: rikkomuksesta pidennetään asepalveluaikaa. vän ylipalvelun suorittamisesta on vas-
37916: Tällaisen kuvan antaa kuitenkin Uuden- rtoin pyhänä pidettävää oikeusperiaa-
37917: maan Prikaatin komentajan toimenpide. tettamme, että samasta rikkomuksesta
37918: Vielä vakavammaksi asia muuttuu sen joh- ei saa antaa kahta eri rangaistusta,
37919: dosta, että kun sotaoikeus kerran jo on ja onko Hallitus tietoinen siitä tavasta,
37920: rangaissut merimies Lindholmia viivästy- jolla ylipalveluaika suoritettiin ja
37921: misestä, joskin sekin on kerrassaan koh- on:ko eversti C. 0. Lindemanilla ollut
37922: tuutonta, sillä viivästymisen syynä oli voit- oikeus tällaisen henkilökohtaisen edun
37923: tamattomat esteet ja viivästymisaika niin tavoitteluun, ja jos tietää,
37924: mitätön, ettei kukaan oikeudenmukainen mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37925: ihminen voisi sitä katsoa rangaistuksen ryhtyä eversti C. 0. Lindemanin saat-
37926: riittäväksi perustaksi, ja kun sen jälkeen tamiseksi vastuuseen teoistaan ja kor-
37927: vielä annetaan toinen rangaistus samasta vauksen suorittamiseksi merimies Per
37928: rikkomuksesta, on kysymyksessä niin va- G. M. Lindholmille hänelle lainvastai-
37929: kava yleisen oikeusperiaatteen vastainen sesti aiheutetusta työajan menetyk-
37930: menettely, että siihen on asianmukaisesti sestä ja oikeudettomasta kohtelusta
37931: puututtava ja saatava törkeään rikkomuk- sekä mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta
37932: seen syyllinen II prikaatin komentaja asian- tällainen kohtelu ei tulevaisuudessa
37933: mukaiseen vastuuseen. uusiudu puolustuslaitO'ksessamme?
37934: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1964.
37935:
37936: Lars Lindeman.
37937: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
37938:
37939: Valtiopäiväjärjooy'ksen 37 §:n 1 momen- määrännyt, että ylipalvelus tahaillisoota myö-
37940: tissa mainitussa ~tarkoituksessa Te, Herra hästymisestä on 30 päivää riippumatta siitä,
37941: Puhemies, olette kirjeellänne 14 päiväHä miten pitlkä myöhästyminen on kyseessä, sekä
37942: lokakuuta 1964 n: o 916 lä!hettänyt valtio- 14 päivää ko1.1keintaan yhden vuorokauden
37943: neuvoston asianomaisen jäsenen vasta,ttavaksi kestäneestä myöhästymisestä, joka ei ole ollut
37944: kansanedustaja Lars Lindemanin l!iekemän, tahallinen. Asevelvolliselle, joka on velvolli-
37945: seuraava.n sisältöisen kysymyksen: nen astumaan vakinaiseen palvelukseen,
37946: mutta ilman laillista estettä jäänyt siihen
37947: ,Tietääkö Hallitus, että Uudenmaan saapumatta, on tästä laiminlyöntiteosta sää-
37948: Prikaatin komen1tajan eversti C. 0. detty rangaistusseuraamus sotaväen rikoslain
37949: Lindemanin merimies Per G. M. Lind- (71/19) 87 § :ssä. KoSka puheena oleva yli-
37950: ho1mille määräämä rangaistus 30 päi- palvelus määrältään hallinnollisessa järjestyk-
37951: vän ylipalvelun suorittamisesta on vas- soosä, se ei näin ollen ole luonteeltaan rikos-
37952: toin pyhänä pidettävää oi:keusperiaa- oikeudellinen seuraamus vaan asevelvollisuus-
37953: tettamme, että samasta rikkomuksesta laissa ~säädetty, edellä sanotusta laiminlyönti-
37954: ei saa antaa 'kahta eri rangaistusta, 'teosta johtuva seuraus. TäJtä osoittaa muun
37955: ja onko Hallitus 'tietoinen siitä tavasta, muassa se, että mainittu yHpalvelussäännös
37956: jolla ylipalveluaika suoritettiin ja ei ole asevelvollisuuslaissa sijoitettu sen ran-
37957: onko ·eversti C. 0. LindemaJlilla ollut gaistusmääräyksiä sisältävään lukuun.
37958: oikeus tällaisen henkilokohtaisen edun Kysymyksessä mainitun merimies Per
37959: tavoitteluun, ja joo tietää, Göran Mikael Lindholmin myohästymis-
37960: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo .tapausta tarkastettaessa i[menee, että Uuden-
37961: ryhtyä eversti C. 0. Lindemanin saat- maan prikaatin komentaja on myöhästymistä
37962: tamiseksi vastuuseen teoistaan ja kor- kookevien tutkimusten perusteella saattanut
37963: vauksen suorittamiseksi merimies Per asian asianomaisen sotaoikeuden tutkitta-
37964: G. M. Lindholmille hänelle lainvastai- vaksi. Turun II sotaoikeus on 1 päivänä
37965: sesti aiheutetusta työajan menetyk- helmikuuta 1964 julistamallaan, lainvoiman
37966: sestä ja oikeudettomasta kohtelusta saavuttaneella päätokse:llä kaJtsonut selvite-
37967: sekä mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tyksi, että Lindholm, jonka olisi palveluk-
37968: tällainen kohtelu ei tulevaisuudessa seenastumismääräyksen mukaan tullut astua
37969: uusiudu puolustuslai,toksessamme?" vakinaiseen palve'luk:seen 15 päivänä loka-
37970: kuuta 1963, on ilman laillista estettä saapu-
37971: Vastauksena kysymykseen esitän kunnoit- nut palvelukseen vasta saman kuun 17 päi-
37972: tavasti seuraavaa: vänä, sekä tällä perusteella tuominnut hänet
37973: Voimassa olevan asevei vollisuuslain (452/ sotaväen rikoslain 87 § :n 1 momentin sään-
37974: 50) 8 §:n 2 momenti8sa on säädetty, että nöksiin nojautuen viideiksi vuorokaudeksi
37975: asevellvollisen, joka on ilman laillista estettä arestiin eli järjestysrangaistukseen. Edellä
37976: jäänyt määräpäivänä vakinaiseen palveluk- olevan sekä asevelvollisuuslain 8 §: n 2 mo-
37977: seen saapuma.tta, on paiveltava, sen mukaan mentin ja sen nojalla annettujen soveltamis-
37978: kuin puolustusministeriö tarkemmin määrää, määräysten perusteella joukko-osaston komen-
37979: enintään kolmekymmentä päivää sen ajan taja on 19 päivänä helmi'kuuta 1964 julkais-
37980: yli, joka hänen muuten olisi pitänyt olla rtussa päiväJkå;skyssä n:o 6/64 määrännyt
37981: vaikinaisessa palveluksessa. Sanotun lainkoh- Lindholmin palvelemaan 30 päivää yli sen
37982: dan nojalla puolustusministeriö on 6 päivänä ajan, joka hänen muu,ten olisi palveltava
37983: helmikuuta 1951 (kirje n:o 4318/Y/19/48) vakinB~isessa väessä. Niin kuin edellä olevasta
37984: 4
37985:
37986: ilmenee, Uudenmaan prikarutin komentaja ei suorirtJtamat peruskorjaustyöt tapahtuvat puo-
37987: ole kysymyksessä olevaa myöhästymistapausta lustusministeriön hyväksymien yleissuunni-
37988: koskevassa asiassa toiminut vastoin voimassa telmien puitteissa, ei nähdäkseni puheena
37989: olevia säädo"ksiä ja niiden nojalla annettuja olevan korjaustyön toimeenpanossa ole saat-
37990: määräyksiä. Tähän nähden voidaan lisäksi tanut olla kysymys sellaisesta henkilökohtai-
37991: mainita, että valtioneuvoston oikeuskansleri sen edun tavoittelusta, jota vastattavakseni
37992: ei ole Suomen Merimies-Unioni ry. - Fin- jåltetyssä kysymyksessä on mahdollisesti tar-
37993: lands Sjömans-Union rf. nimisen yhdistyksen koitettu.
37994: kirjoituksen johdosta puheena olevan Lind- Puolustusministeriö on puheena olevaa
37995: holmin palvelusajan pitentämistä kookevassa myöhästymista pansta tutkittaessa todennut,
37996: asiassa 4 päivänä syyskuuta 1964 antamassa että alussa mainitun asevelvollisuuslain sään-
37997: päätöksesssä havainnut viranomaisten mene- nöksen perusteella vuonna 1951 annetut
37998: telleen virheeliJ.isesti. sovelrtamismääräykset saattavat eräissä ta-
37999: Asevelvollisten koulutus puolustuslaitok- pauksissa johtaa kohtuuttomana pidettävään
38000: sessa on lähinnä yleisistä palveluksoonastu- tulokseen, mihin seikkaan valtioneuvoston
38001: mispäivistä johtuen jaksOOtaista, joten ei ole oikeuskansleri on myös edellä mainitusssa
38002: tarkoituksenmukaista kytkeä ylipalvelusta päätöksessään kiinnittänyt ministeriön huo-
38003: suorittavien asevelvoHisten palvelusta uuden miota. Niinpä puolustusministeriö on 9 päi-
38004: ikäluokan koulutukseen, varsinkin kun asian- vänä lokakuuta 1964 antanut uudet mää-
38005: omaiset ovat jo saaneet varusmiehille annet- räykset ylipalvelusajan määräämisestä asevel-
38006: tavan peruskoulutuksen. Näin ollen ylipal- volliselle, joka on ilman laillista estettä jää-
38007: velusta suori.ttavia käytetään varuskuntapal- nyt määräpäivänä vakinaiseen palvelukseen
38008: veluksen 6hella myös puolustuslaitosta hyö- saapumatta. Sanottuja määräyksiä annet-
38009: dyttävään työhön. Niinpä kysymyksessä rtaessa on pyritty noudruttamaan si•tä yhden-
38010: oleva Lindhdlm on asiassa saadun selvityk- mukaisuusvaaltimusta, että myöhästymis-
38011: sen mukaan osallistunut perusyksi:kön palve- tapausten laatu tulisi entistä paremmin ote-
38012: lukseen sekä ollut muiden varusmiesten tuksi huomioon ylipalvelusseuraamusrta mää-
38013: ohella kom(mnettuna puolustusministeriön rättäessä, sekä ottamaan myös huomio<Jn
38014: alaisen Ta:tnmisaaren kasarminhoitoalueen ra- asevelvollisuuslain säännösten sallimissa ra-
38015: kennuskonttorin käyttöön yhteensä 15 päivän joissa tämänluonteisiin tapauksiin liittyvät
38016: aikana. Tällöin hän on muun muassa ollut oikeusturvavaatimuikset. Samalla ilmoitan,
38017: muutamana päivänä rakennuskonttorin suo- että puolustusministeriössä on jo kuluvan
38018: rittamissa peruskorjaustöissä puolustuslaitok- vu<Jden syyS'kuussa ryhdytty alustaviin toi-
38019: sen rakennuksessa olevassa, Uudenmaan pri- menpi•teisiin asevelvollisuuslain ylipalvelusta
38020: kawtin komentajan virka-asunnO'ksi osoite- koskevien säännösten sekä näihin liittyvien
38021: tussa huoneistossa. Näin dllen ja 'koska eri oikeusvaikutusten rt;arkistamiseksi.
38022: kasarminhoitoalueiden rakennuskonttorien
38023: Helsingissä 4 päivänä marraSkuuta 1964.
38024:
38025:
38026: Puolustusministeri Arvo Pentti.
38027: 5
38028:
38029:
38030:
38031:
38032: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
38033:
38034: Med en skrivalse av den 14 oktober 1964 lagrum den 6 februari 1951 (skrivelse nr
38035: nr 916 har Ni, Herr Talman, i det syfte 4318/Y/19/48) förordnat, att extra tjänstgö-
38036: 37 § 1 mom. riksdagsordningen avser, hit ring för avsiktlig försening är 30 dagar
38037: översänt följande av riksdagsman Lars oberoende av huru lång försening som är
38038: Lindeman till vederbörande medlem a v i fråga och 14 dagar för en förs€lling av
38039: statsrådet för avgivande av svar ställda högst ett dygn, som ieke varit avsiktlig. För
38040: spörsmål: värnpliktig, som är skyldig att inträda i
38041: aktiv tjänst, men utan laga skäl underlåter
38042: ,Är Regeringen medveten om a;tt det detta, har för denna försummelse stadga.ts
38043: straff vartill kommendören för Ny- straffpåföljd i 87 § strafflagen för krigs-
38044: lands Brigad, överste C. 0. Lindeman, makten (71/19). Då ifrågavarande extra
38045: beordrat sjömannen Per G. M. Lind- tjänstgöring bestämmes i administrativ ord-
38046: holm, 30 dagars extra tjänstgöring, ning, är den sålunda icke till sin natur en
38047: strider mot den rättsprincipen hos oss, straffrättslig påföljd, utan en i värnplikts-
38048: som bör hållas i helgd, att för samma lagen stadgad påföljd av ovan sagda försum-
38049: överträdelse icke får dömas två olika melse. Detta framgår bl.a. därav, att nämnda
38050: straff, och är Regeringen medvet€ll stadgande angående extra tjänstgöring i0ke
38051: om det sätt, på vilket övertiden av- i värnpliktslagen intagits i kapitlet om
38052: tjänades och huruvida överste C. 0. straffbestämmelser.
38053: Lindeman haft rätt att eftersträva Vid granskning av den i spörsmålet
38054: sådan personlig förmån, och om så nämnda sjömannen Per Göran Mikael Lind-
38055: är fallet, holms förseningsfall framgår, a;tt kommen-
38056: vilka åtgärder ärnar Regeringen före- dören för Nylands Brigad på grund av
38057: taga för överste C. 0. Lindemans undersökningar rörande förseningen bragt
38058: ställande tili ansvar för sina handlin- ärendet till undersokning vid vederbörande
38059: gar och för erläggande av ersättning krigsdomstol. Åbo II kringsdomstol har
38060: till sjömannen Per G. M. Lindholm medelst utslag den 1 februari 1964, vilket
38061: för den förlust av arbetstid som olag- vunnit laga kraft, funnit utrett, att Lind-
38062: ligen tillskyndats honom och för den holm, som enligt förordnandet om inträde i
38063: orättmätiga behandling, för viiken han aimiv tjänst hade bom infinna sig den 15
38064: blivit utsatt, och vad ärnar Regeringen oktober 1963, utan laga skäl infunnit sig
38065: företaga, för arot en sådan behandling till tjänstgöring först den 17 samma månad,
38066: icke skall upprepas i framtiden vid och dömde på grund härav med stöd av 87 §
38067: vårt försvarsväsende?" 1 mom. strafflagen för krigsmakten honom
38068: tili arrest i fem dygn eller tiU ordnings-
38069: Såsom svar på detta spörsmål får jag straff. På grund av ovanstående samt 8 §
38070: vördsamt anföra följande: 2 mom. värnpli'Mslagen och med stöd därav
38071: I 8 § 2 mom. gäliande värnpliktslag utfärdade tillämpningsbestämmelser beord-
38072: (452/50) är stadgat, att värnpliktig, som rade truppavdelningens kommendör genom
38073: utan laga förfall underlåtit att på fastställd dagorder den 19 februari 1964 nr 6/64 Lind-
38074: dag infinna sig ·tili aktiv tjänst, skall på sätt holm att tjänstgöra 30 dagar utöver den tid
38075: försvarsministeriet närmare förordnar ;tjänst- han eljest skulle vara i aktiv tjänst. Såsom
38076: göra högst trettio dagar utöver den tid, av ovanstående framgår har ikommendören
38077: varunder han annars bort vara i aktiv tjänst. för Nylands brigad icke i ifrågavarande för-
38078: Försvarsministeriet har med stöd av samma seningsfall handlat i strid mot gällande
38079: E 906/64
38080: 6
38081:
38082: stadganden och med stöd av dem utfärdade arbetera utförs inom ramen för av försvars-
38083: föreskrif,ter. HärtHl kan ytterligare nämnas, ministeriet godkända allmänna planer, kan
38084: att stll!tsrådets justitiekansler icke i sin reso- enligt vad jag kan se vid verkställigheten
38085: lution av den 4 september 1964 på grund av ifrågavarande reparationsarbete icke kun-
38086: av Suomen Merimies-Unioni ry - Finlands nat vara fråga om sådaiJJt sökande av per-
38087: Sjömans-Union rf. benämnda förenings s:kri- son'lig fördel, som möjligen avsetts i dert
38088: velse i ärendet rörande förlängning av he- spörsmål, som tillställts mig för besvarande.
38089: mälde Lindholms tjänstgöringstid funnit, att Försvarsministeriet har vid undersökning
38090: myndighet·erna skulle ha förfarigt oriktigt. av det ifrågavarande förseningsfallet konsta-
38091: De värnpliktigas urtbildning vid försva.rs- terat, att de på grund av ovannämnda
38092: vä:sendet är närmast på grund av de all- värnpHktslag år 1951 utfärdade tillämp-
38093: männa dagarna för inträde i aktiv tjänst ningsbestämmelserna i vissa fall kan leda till
38094: periodi•sk, varför det icke är ändamålsenligt resultwt, som kan anses os:käligt, vid virken
38095: a1Jt förbinda de värnpliktigas: tjänstgöring, omständighet sta:tsrådets justi1tiekans:ler även
38096: vilka avtjänar förlängd värnplikt med ut- fäst ministeriets uppmärksamhet i sin ovan
38097: bildningen av en ny åldeDsklass, särskilt då nämnda resolution. Sålunda har försvars-
38098: vederbärande redan ·erhållit den grunds:kol- ministeri.et den 9 oktober 1964 utfärd!llt nya
38099: ning, :s:om ges beväringarna. Sålunda an- föreskrifter om förordnande av förlängd
38100: vändas de som avtjänar förlängd rtjän:s:t- :tjänstgöringstid för värnpliktig, som utan
38101: göring utom till garnisonstjänst även till laga sikäl underlåtit att på utsatt dag infinna
38102: arbete som gagnar fö11svarsväsendet. Sålunda ·sig till aktiv tjäiJJSt. Vid urtfärdandet av
38103: har bemälde Lindholm enligt i saiken erhållen sagda bestämmelser har man sökt uppfylla
38104: utredning deltagit i grundenhetens tjänst det kravet på enhetlighet, wtt arten av för-
38105: och sålunda järnte andra beväringar under •summelser skulle bea:ktas bättre än förr vid
38106: sammanlagt 15 dagar vari1t kommenderad förordnande av övertids påföljd, och även
38107: till Ekenrus kasärnförvaltningsområdes för- beakta de till faU av detta slag anslutna
38108: svarsministeriet underställda byggnadskon- kraven på rättsskydd inom de av stadgan-
38109: tors förfogande. Härvid har han bl. a. under dena i värnpliktslagen tillMna gränserna.
38110: några dagar deltagit i de av byggnadskonto- J ag meddelar tillika, wtt vid fömvarsmini:ste-
38111: ret utförda grundreparationsarbetena i den riet redan i september innevarande år för-
38112: lägenhet i försvarsväsendets byggnad, vilken beredande åtgärder vidtagits för justering
38113: anvisats till tjänstebostad för kommendören av stadgandena i värnpHktslagen om ex.'tra
38114: för Nylands brigad. Sålunda, och då de av tjänstgöring samt de därtill anslurtna rätts-
38115: byggnadskontoren för de oHka bsärnförvalt- verkningarna.
38116: ningsområdena utförda grundreparations-
38117: Helsingfors den 4 november 1964.
38118:
38119:
38120: Försvarsminister Arvo Pentti.
38121: Kysymys N: o 141.
38122:
38123:
38124:
38125:
38126: Leskinen ym.: Virallisen elintasotutkimuksen toimittamisesta
38127: perustan saamiseksi seuraavan maatalouden hintalain
38128: valmistelua varten.
38129:
38130:
38131: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
38132:
38133: Viimeksi vuonna 1962 nykyistä maatalou- kettu. Tri Viita on saattanut pääministerin
38134: den hintalakia säädettäessä sosialidemok- väitteitä koskevan vastineensa julkisuuteen
38135: raattien taholta vaadittiin virallisen tutki- syyskuun 29. päivänä 1964.
38136: muksen suorittamista palkansaaja- ja vil- On luonnollista, että suuren yleisön kes-
38137: jelijäväestön elintasosta sekä tutkimusta kuudessa pääministerin esittämät mielipi-
38138: viljelijöiden keskinäisestä tulojen jakautu-i teet tutkimuksesta ja sen tarpeellisuudesta
38139: misesta. Tähän mennessä tällaista tutki- on tulkittu koko Hallituksen mielipiteeksi.
38140: musta ei ole suoritettu. Heinäkuussa 1964 Hämmennystä on erityisesti herättänyt se
38141: ilmestyi tri Pentti Viidan tutkimus maini- valitettavasti syntynyt mielikuva, että Hal-
38142: tusta aiheesta. Se sai suorastaan kohutun lituksen mielestä kuluttajille ja veronmak-
38143: vastaanoton. Keskustelu tutkimuksesta ja sajille kovin kalliiksi tulevaa maatalous-
38144: snna esitetyistä johtopäätöksistä jatkuu tulokysymystä ei saisi tai ei voitaisi tutkia
38145: edelleen. Laajaa mielipiteiden vaihtoa tut- lainkaan. On selvää, että jos seuraavaakin
38146: kimuksesta käytiin myös Eduskunnassa maatalouden hintalakia lähdetään laati-
38147: vuoden 1965 tulo- ja menoarvion lähetekes- maan yksinomaan hämärien olettamusten,
38148: kustelun yhteydessä sekä syyskuussa 1964 tunteiden ja arvausten pohjalta, kuluttajat,
38149: suoritetussa välikysymyskeskustelussa. palkansaajat, pienviljelijät ja veronmaksa-
38150: Suhtauduttiinpa itse tutkimukseen miten jat suhtautuvat lain laatimiseen syvällä
38151: tahansa, asiasta käyty keskustelu ja sen epäluulolla. Erityisesti tilanne on tällainen,
38152: saama laaja mielenkiinto ovat riittävän sel- jos Hallitus ei omasta puolestaan ryhdy
38153: västi osoittaneet, että tällainen tutkimus oli suorituttamaan tosiasioihin perustuvaa tut-
38154: tarpeellinen ja että oli korkea aika saada kimusta vielä tässäkään vaiheessa.
38155: asiallisia tietoja tähän vaikeaan kysymyk- Edellä esitetyn perusteella sekä valtiopäi-
38156: seen. väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
38157: Suuren yleisön keskuudessa herätti eri- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
38158: tyistä mielenkiintoa se, että pääministeri senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38159: tri Johannes Virolainen osallistui useaan
38160: otteeseen tri Pentti Viidan tutkimuksesta Onko Hallitus tietoinen siitä, että
38161: käytyyn keskusteluun. Kun pääministeri viimeksi tänä syksynä Eduskunnassa
38162: lausui mielipiteensä näin suuresta ja ki- käydyn välikysymyskeskustelun yh-
38163: peästä kysymyksestä, se herättää tietysti teydessä pääministerin taholta tri
38164: vain tyytyväisyyttä kuulijoiden keskuudessa. Pentti Viidan elintasotutkimuksesta
38165: On kuitenkin pakko puuttua siihen, että tut- esittämät vastaväitteet, jotka tutki-
38166: kimuksen suorittaja tri Pentti Viita on to- muksen suorittaja on julkisuudessa
38167: dennut pääministerin esittäneen tutkimuk- osoittanut paikkansa pitämättömiksi,
38168: sesta paikkansa pitämättömiä väitteitä. Täl- tulkitaan suuren yleisön keskuudessa
38169: laisia ovat mm. väitteet, että palkansaajien koko Hallituksen mielipiteiksi, jo jos
38170: tuloihin olisi sisällytetty pienillä viljelmillä on,
38171: vain puolen vuoden ansiot ja että tutkimuk- mitä Hallitus aikoo tehdä tällais-
38172: sessa ei olisi esitetty niitä perusteita, joiden ten käsitysten oikaisemiseksi ja suu-
38173: mukaan tulot pienillä viljelmillä on las- ren yleisön saattamiseksi vakuuttu-
38174: E 981/64
38175: 2
38176:
38177: neeksi siitä, että seuraavan maata" arvausten sijasta myös Hallituksen
38178: louden hintalain valmistelujen perus- toimesta asiallisesti tutkittuja tosi-
38179: tana on olettamusten, tunteiden ja asioita?
38180: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1964.
38181:
38182: Väinö Leskinen. Veikko Helle.
38183: Sylvi Siltanen.
38184: 3
38185:
38186:
38187:
38188:
38189: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
38190:
38191: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- kaan pääministeri olisi maininnut, että tut-
38192: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra kimuksessa palkansaajien tuloihin olisi
38193: Puhemies, olette kirjeellänne 14 päivältä sisällytetty pienillä viljelmillä vain puolen
38194: lokakuuta 1964 N :o 917 lähettänyt valtio- vuoden ansio, perustuu aivan ilmeiseen vää-
38195: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- rinkäsitykseen. Pääministerin maininta sel-
38196: vaksi kansanedustaja Väinö Leskisen (ym) laisesta pienviljelijästä, joka käy tehtaassa
38197: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyk- työssä samalla viljellen vapaa-aikoinaan ja
38198: sen: perheensä voimin tilaansa, oli tarkoitettu
38199: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että esimerkiksi valaisemaan sitä perusasetel-
38200: viimeksi tänä syksynä Eduskunnassa maa, jolta edellä mainittu tutkimus lähtee.
38201: käydyn välikysymyskeskustelun yh- Kun tällainen pienviljelijä lasketaan vil-
38202: teydessä pääministerin taholta tri jelijäväestöön kuuluvaksi, luetaan hänen
38203: Pentti Viidan elintasotutkimuksesta tuloihinsa Viidan tutkimuksessa hänen
38204: esittämät vastaväitteet, jotka tutki- kaikki sekä työ- että pääomatulonsa omalta
38205: muksen suorittaja on julkisuudessa tilaltaan maa- ja metsätaloudesta investoin-
38206: osoittanut paikkansa pitämättömiksi, titöihin käytettyä työaikaa myöten, samoin
38207: tulkitaan suuren yleisön keskuudessa asuntoetuus erikseen mukaan luettuna, ja
38208: koko Hallituksen mielipiteiksi, jo jos lisäksi hänen työansionsa tehtaasta, muut
38209: on, mahdolliset ansiotulot tilan ulkopuolelta,
38210: mitä Hallitus aikoo tehdä tällais- tulot luottamustoimista, marjojen keruusta,
38211: ten käsitysten oikaisemiseksi ja suu-' kalastuksesta jne. Palkansaajaryhmään
38212: ren yleisön saattamiseksi vakuuttu- kuuluvana saman tai samanlaisen henkilön
38213: neeksi siitä, että seuraavan maata- tuloina otetaan Viidan tutkimuksessa sen
38214: louden hintalain valmistelujen perus- sijaan huomioon ainoastaan hänen tehtaasta
38215: tana on olettamusten, tunteiden ja saamansa palkka loma- ym. korvauksineen,
38216: arvausten sijasta myös Hallituksen josta vielä vähennetään arvioitu etuus siitä,
38217: toimesta asiallisesti tutkittuja tosi- että hän palkansaajana joutuu maksamaan
38218: asioita?" elintarvikkeista korkeamman hinnan kuin
38219: maanviljelijä. Palkansaajien kohdalta on
38220: Vastauksena tähän kysymykseen esitän muutoinkin jätetty huomioon ottamatta si-
38221: kunnioittaen seuraavaa: vuansiot sekä hänen kaikki mahdolliset
38222: Kuten kysymyksen esittäjätkin toteavat, pääomatulonsa omaa asuntoa, kesämökkiä
38223: on viime heinäkuussa ilmestynyt valtiotie- jne. myöten, jotka kuitenkin ovat varsin
38224: teen tohtori Pentti Viidan tutkimus vilje- yleisiä. Samalla tavoin kuin kysymyksen
38225: lijäväestön ja palkansaajien elintasosta he- tekijät myös Viita on kysymyksessä maini-
38226: rättänyt vilkkaan keskustelun, mihin osit- tussa vastineessaan käsittänyt väärin edellä
38227: tain vaikutti myös tutkimuksen ilmestymis- esitetyn esimerkin, koska hänen vastauk-
38228: ajankohta. Tässä keskustelussa ei valitetta- sensa kohdistuu väitteeseen, jota ilmeisesti
38229: vasti ole kuitenkaan vältytty väärinkäsi, kukaan ei ole esittänytkään. Mikään vasta-
38230: tyksiltä ja virheellisten tietojen esittämi- väite ei voikaan poistaa sitä puutetta, että
38231: seltä, niin kuin helposti tapahtuu, kun ky- puheena oleva tutkimus ei täytä sellaista
38232: symyksessä on paitsi vaikea myös poliitti- tasapuolisuuden vaatimusta, jota tällaiselta
38233: sesti keskeinen asia, jonka suhteen on ole- tutkimukselta on edellytettävä. Todetta-
38234: massa hyvinkin erilaisia käsityksiä. Niinpä koon myös, että Viidan tutkimuksessa on
38235: kysymyksessäkin esitetty väite, jonka mu- tilastoaineiston vajavaisuuden tai muun
38236: 4
38237:
38238: syyn takia monia muita kohtia käsitelty Toisaalta on todettava, että tulotason ja
38239: joko puutteellisesti, virheellisesti taikka ai- vielä suuremmassa määrässä elintason ver-
38240: nakin siten, että menettelytavasta voidaan tailu niin erilaisissa olosuhteissa työskente-
38241: olla eri mieltä. levien välillä kuin mitä maatalouden ja
38242: Kysymyksen esittäjät mainitsevat vain muiden elinkeinojen kesken on kysymys, on
38243: tri Viidan tutkimuksen. Tosiasia kuitenkin erittäin vaikea asia. Sen tekee vielä vai-
38244: on, että monessa eri yhteydessä on selvi- keammaksi se, että ei näytä olevan mahdol-
38245: telty viljelijäväestön asemaa ja verrattu lista päästä yksimielisyyteen edes niistä
38246: sitä muissa ammateissa työskenteleviin. Täl- periaatteista, joita esimerkiksi pääoma- ja
38247: laisista selvityksistä voidaan mainita mm. työtuloja toisiina rinnastettaessa olisi nou-
38248: talouspoliittisen suunnitteluneuvoston vuon- datettava. Tämän on jälleen osoittanut mm.
38249: na 1951 julkaisema vakauttamisohjelma, se keskustelu, jota viime kuukausina on
38250: jossa maataloutta koskevilla selvityksillä käyty Viidan tutkimuksen johdosta.
38251: oli varsin keskeinen asema. Vuonna 1956 Hallitus pitää kuitenkin tärkeänä, että
38252: valmistui maatalousväestön taloudellista jatkuvasti pyritään selvittämään viljelijä-
38253: asemaa selvittävän komitean mietintö, joka väestön niinkuin muidenkin väestöryhmien
38254: sisälsi maatalousväestön ja palkansaajien tulojen kehitystä, jotta voidaan ryhtyä tar-
38255: tulotasoa koskevan vertailun. Niinikään peellisiin toimenpiteisiin tasapuolisten ja
38256: vuonna 1962 ilmestyneessä maatalouskomi-; oikeudenmukaisten ratkaisujen aikaan saa-
38257: tean mietinnössä on käsitelty tätä asiaa. miseksi. Hallitus tulee myös suorituttamaan
38258: Lisäksi on muistettava, että kirjanpitoti- tarvittavia erikoistutkimuksia ja käyttä-
38259: loilta saadaan jatkuvasti vuodesta toiseen mään tasapuolisesti eri osapuolien asiantun-
38260: tiedot viljelijöiden maa- ja metsätalous- temusta, milloin näyttää olevan edellytyk-
38261: sekä sivuansiotuloista, niin että maatalou- siä niillä edistää ja helpottaa kulloinkin
38262: den tulojen kehityksestä ollaan jatkuvasti esillä olevien ongelmien ratkaisua.
38263: varsin hyvin selvillä.
38264: Helsingissä, 13 päivänä marraskuuta 1964.
38265:
38266: Maatalousministeri Mauno Jussila.
38267: 5
38268:
38269:
38270:
38271:
38272: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
38273:
38274: I det syfte sotn nämnes i 37 § 1 tnom. ministern skulle ha sagt, att vid under-
38275: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, sökningen i löntagarnas inkomster skulle
38276: med eder skrivelse Nr 917 av den 14 okto- på små brukningsdelar ha inkluderats
38277: ber 1964 tillstälit vederbörande :tnedletn av ehdast förtjänsten uhder ett halvt år, base-
38278: statsrädet följande av r:lksdagsman Väinö rar sig sålunda på en uppenbar missupp-
38279: Leskinen m.fl. för avgivande av svar ställdä fattning. eltatsministerns utsago o:in en
38280: spörsmål: sådan småbrukare, som är fabriksarbetåte
38281: men samtidigt på fritid med sin familjs
38282: ,Är Regerhigen medveten om att hjalp odlar sin lägenhet, var avsett som
38283: de fräh statsministerns sida senast ett exetnpe1 för att belysa den grundupp-
38284: i Riksdagen under interpellationsde- ställning, som i den ovan avsedda under-
38285: batten innevarande höst mot den av sökningen tagits tili utgångspunkt. Då en
38286: dr Pentti Viita utförda levnadsstan- dylik småbrukare anses höra tili odlar-
38287: dardsundersökningen riktade invänd- befolkningen, räknas i Viitas undersökning
38288: ningarna, vilkas oriktighet undersök- såsom hans inkomst alla hans säväl arbets-
38289: ningetls verkställare påvisat i offent- som kapitalinkomster frän den egna lägen-
38290: ligheten, blltnd den stora allmäilhe- heten med beaktande av såva1 lantbruks-
38291: ten toikas såsom hela Regeringens som skogshushållningen och den arbetstid,
38292: åsikt, och om så är fallet, so:tn använts för investeringsarbeten, likaså
38293: vad ämnar Regeringen göra för bostadsförtnånen skiit för sig och därtHI
38294: att rätta en sädan uppfattning och, hans arbetsförtjänst från fabriken, övriga
38295: få den stora allmänheten övertygad eventuella inkomster utom lägenheten,
38296: om att beredningen av nästa lant-' inkomster av förtroendeuppdrag, bärplock-
38297: bruksprislag bygger - icke på anta- ning, fiske m.m. Om samma eller en lik-
38298: ganden, känslor och gissningar nande person hänförs tili löntagargruppen
38299: utan på fakta, sakligt utredda pä beaktas däremot i Viitas undersökning
38300: ätgärd av Regeringen ?" såsom hans inkomster endast den lön jämte
38301: semester- m.fl. ersättningar han erhäller
38302: Såsom svar på detta spörsmål får jag från fabriken, från vilket belopp dessutom
38303: vördsamt anföra följande : avdrages den beräknade förmånen av att
38304: Såsom också spörsmålsställarna konsta- han såsom löntagare för livsmedel måste
38305: terar, har politices doktor Pentti Viitas erlägga ett högre pris än en jordbrukare.
38306: senaste juli månad publicerade undersök- För löntagarnas del har även annars biin-
38307: ning av odlarbefolkningens och löntagarnas komsterna lämnats obeaktade ävensom alla
38308: levnadsstandard väckt livlig diskussion, eventuella kapitalinkomster av egen bostad,
38309: som delvis även berott på tidpunkten för sommarstuga o.s.v., vilka dock är rätt van-
38310: undersökningens publicerande. I denna dis- liga. På samma sätt som spörsmålsställarna
38311: lmssion har man dock icke kunnat undgå har även Viita i sitt i spörsmålet nämnda
38312: missuppfattningar och framläggning av bemötande missuppfattat det ovanstäende
38313: felaktiga uppgifter, såsom lätt blir fallet, exemplet, enär han i sitt svar bemöter ett
38314: då det gäller en fråga, som förutom att påstående, som uppenbarligen icke gjorts
38315: vara svår även i politiskt hänseende är av någon. Intet genmäle kan heller elimi-
38316: en centralfråga, beträffande viiken synner- nera den bristen, att i frågavarande under-
38317: ligen olika uppfattningar förefinnes. Det sökning icke uppfyller ett sådant krav
38318: i spörsmålet framförda påståendet, att stats- på opartiskhet, som man måste ställa på
38319: 2 E 981/64
38320: 6
38321:
38322: en dylik undersökning. Det må även kons- hela tiden har tämligen väl reda på utveck-
38323: tateras, att många punkter i Viitas under- lingen av lanthushållningsinkomsterna.
38324: sökning på grund av bristfälligt statistiskt Å andra sidan bör det konstateras, att
38325: material eller av andra orsaker behandlats det är synnerligen svårt att jämföra in-
38326: bristfälligt, felaktigt eller åtminstone på komstnivån och än mera levnadsstandarden
38327: sådant sätt, att man kan hysa olika åsikter ifråga om personer, vilka arbetar i så
38328: om förfaringssättets lämplighet. olika förhållanden som de, vilka råder
38329: Spörsmålsställarna nämner endast dr inom lantbruket och inom andra närings-
38330: Viitas undersökning. Faktum är emellertid, grenar. Det blir än svårare därigenom,
38331: att man i flera olika sammanhang utrett att man icke tycks kunna enas ens om
38332: odlarbefolkningens ställning och jämfört de principer, vilka borde tillämpas exem-
38333: den med arbetstagares i andra yrken ställ- pelvis då det gäller att jämställa kapital-
38334: ning. Av dylika utredningar kan nämnas och arbetsinkomster. Detta har åter igen
38335: bl.a. ekonomisk-politiska planeringskommis- bl.a. bevisats av de diskussioner, som
38336: sionens år 1951 publicerade stabiliserings- under de senaste månaderna förts med
38337: program i vilket utredningarna angående anledning av Viitas undersökning.
38338: lanthushållningen intog en tämligen central Regeringen anser det dock viktigt, att
38339: ställning. År 1956 blev kommittens för man alltjämt strävar till att utreda utveck-·
38340: utredning av lantbruksbefolkningens eko- lingen av odlarbefolkningens och även
38341: nomiska ställning betänkande färdigt och övriga befolkningsgruppers inkomst, så att
38342: det omfattade en jämförelse mellan lant- man skall kunna skrida till nödiga åtgår-
38343: bruksbefolkningens och löntagarnas inkoms- der för åstadkommande av objektiva och
38344: ter. Denna sak har även behandlats i lant~ rättvisa lösningar. Regeringen kommer
38345: brukskommittens år 1962 publicerade be~ även att låta verkställa nödiga special-
38346: tänkande. Det är ytterligare skäl att komma undersökningar och opartiskt anlita de
38347: ihåg, att man från bokföringslägenheterna skilda parternas sakkunskap, då förutsätt-
38348: år för år erhåller uppgifter om odlarnas ningar synes föreligga att med hjälp av
38349: lant- och skogshushållningsinkomster samt dylika främja och underlätta lösandet av
38350: biinkomster av förvärvsarbete, så att man aktuella problem.
38351: Helsingfors den 13 november 1964.
38352:
38353: Lantbruksminister Mauno Jussila.
38354: K;y~;ym.ys lJ:o 142.
38355:
38356:
38357:
38358:
38359: Daskivi ym.: Aviopuoliso- ja ·prosenttivähennyksiä koSlre-
38360: vista valtiovarainministeriön so~ltami'S"6h;jeista.
38361:
38362:
38363: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
38364:
38365: Allekirjoiv.tanut kansanedustaja Raimo I1as- Va:lt~ova.rainmin:isteriö on 22. 1. 1964 1cir-
38366: kivi ym. ovat 6 päivänä maaliskuuta 1964 jeess:ään n: o "vero 800" lähettänyt läänin~
38367: esittäneet VRltioneuvoston asianomaisen jäse- verotoimistoi1le ja ve:rotoimistoille tulo- jA
38368: nen vasta:ttav·alksi kysymyksen (kysymys omaisuusverolain soveltamista koskev-an ohc
38369: N :o 25) ns. aviopuoliSO- ja prosenttivähen- je€JL Tässä se tot€00. mainitun, vuoden 1964
38370: nvstä koskevien valtiovarainministeriön so- tulojen verotusta kookevan ;Lain muut'Oksetn
38371: v~ltamisohjeiden lainmukaiwudest:a. Tässä sekä roatsoo :lisäksi, että tätä rajoitusmää-
38372: kysymyksessä tuotiin esiin m.m. seura:avwt1 räystä on sovcllettava jo vuodelta 1963 toimi-
38373: seikat: tettavassa valtionverotuksessa. '
38374: Valtiovarrainministeriön kanta on ollut tä- Em. kysymyksessä todettiin tuntuv-an ky-
38375: hän saakka jatkuvasti se, että verovelvollinen seelllalaiselta, eWL valtio-vara.inministeriöllä
38376: saa tulo.: ja omaiSIUusverotuksessa tuloistaan olisi oikeus antaa tarumehtivia määräyksiä
38377: suorittaa prosenvttivähenn_yksen pll!lkkatulojen vuoden 1964 tulojen verotusta koskev.aan lain
38378: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen perus- muutokseen vedoten ja että annetut ohjeet
38379: teella saadun eläkkeen kdkon:aismäärästä. tuntuvat sitäkin hämmästryttäväJnmiltä, kun
38380: A viopuolisovähe.nnyksen osal:IJa Qll valtiova- edellä maini·tuss:a lain muutoksessa nimen-
38381: rainministeriön ohjeissa vastaavasti rtodettu, omaan todeta:an, että sitä sovelle1:1tu.w v.a.sta
38382: milloin kumma;llakin puolisolla on ollut ·ansio- vuoden 19.64 tuJojen ja omaisuuden verotuk-
38383: tuloa tai aikaisemman virka- tai työsuhteen sessa. Vielä sanottiin mainitussa kysymyk-
38384: perumeehla S'a!altna eläketuloo., että tämä vä- sessä, ettci ministeriö voi a.ntm kysym~
38385: hennys woritetaan vähemmän a.nsainneen olevalile r.ajoitusmäiräykselle toon:n:ehtiva.a.
38386: .aviopuolison .runsio- tiai el.äketulon kokonais- vaikutusta. ja. ettei voine oUa merkityksetön
38387: määrästä. Tiettävästi kaikki verolautakunnat verotuslain 58 § : ssä mainittu periaate in
38388: ovat t!ehnoot jo 16 vuoden ajan edellä mai- duhio-tapaubissa, jolloin verovelvo1liseUe
38389: nitun pros.enttivähennyksen ja •aviopuoliso- edulJisempi Dnta. voitt:a.a.
38390: vähennyksen tulojen hruttomäärästä valtio- Edellä kosketeltuun kysymykseen on 21
38391: varainministeriön tulo- ja omaisuusverolain päivänä ma:ruliskuuta 1964 vastannut silloinen
38392: tulkinnastJa näiden: vähennysten osalta omak- valtiovarainministeri Esko Rekola.. Tässä vas-
38393: suman kannan mukaisesti. tauksessa ei ole voitu kuinota niitä pe:l"USI-
38394: Vuoden 1964 tulojen ja omaisuuden perus- teluja, jotka kysymyksen yhteydessä esitet-
38395: teella toimitmtavasta verotuksesta 30. 12. 1963 tiin valtiovarainministeriön jo mainitussa kir-
38396: annetun 1lain 28 § : ään on kuitenkin liitetty jeessään 22. 1. 1964 antlamien, tulo- ja omai-
38397: aikaisemmin voimassa olleeseen lakiin näh- suusverolain soveltamista koskevien ohjeiden
38398: den uusi, välhennysoikeuden suuruutta rajoit- lainvast>aisuudesta.
38399: tava seuraav·a määräys: "Milloin 1. momen- Vastauksess:a on m.m. sanottu, ettei tulo-
38400: tin 8. Ja 11. kohdassa tarkoitetun tulon saa- ja omaisuusverolain 28 §: n 1. momentin: 11
38401: jalla on sen hankkimisesta ja säilyttämisestä kohdassa ennen sanottua lainmuutosta ol-
38402: johtuneita kustannuksia, on nämä kustannuk- leena sanonnaLla "kokonaismäärästä" ilmei-
38403: set vähennettävä tulosf,a ennen mainituissa sesti ole tarkoitettu hruttotuloa., vaan sitä,
38404: kohdissa tarkoitettujen vähennysten suuruu- että eri lähteistä kertyneet tulot on lasket-
38405: den mää.räämistä." tava yhteen. Tämän johdosta voidaan huo-
38406: E 982/64
38407: 2
38408:
38409: mauttaa, että mainitussa lainkohdassa on ky- prosenttivähennys korkeimman hallinto-oikeu-
38410: gymys ainoast.aJan yhdestä tulolähteestä ja den kannan mukaisesti myönnetty nettotulon
38411: että valtiova1rainministeriön ohjeissa on tä- perustooHa. Näiden saamaa tuloa ei kuiten·
38412: hän sa:akka tuotu esiin kanta, jonka muk:aan kaan voida pitää yksinomaan palkkatulona,
38413: prosenttivähennys t'ehdään palkkatulojen ja vaan kysymyksessä on heidän osaltaan lä-
38414: eläkkoon bruttomäärästä. V erolautakunnat hinnä ammatinharjoittajan tulo.
38415: ovat, kuten jo aiiJmisemmin on todettu, jatku- Vastauksessa sanotaan myös, etltä tulo- ja
38416: vasti tehneet mainitun prosenttivähennyksen omaisuusverolain 28 § :n 3 momentti, jolm
38417: ja ·wmt~M.V'asti aviopuolisovähennyksen brutto- lisättiin lailla 30. 12. 1963/607, otettiin lakiin
38418: periootetta noudattaen. selventämistarkoituksessa, ja ettei tämän
38419: Verotoimistot suorittavat parhaillwan val- säännöksen lakiin ott.amisella niin ollen ole
38420: mimelutyötä marraskuun alussa .tapahtuvaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, oli-
38421: veroluettelon nähtävillepanoa val"t:en. Valtio- siko 1akia oNut tulkittava säännöksen edellyt-
38422: varainministeriön ohj·eistJa poiketen ovat tiet- tämällä tavalla jo silloin, kun tuota säänm.östä
38423: tävästi hyvin useat verolautakunnat, aina ei lakiin nimenomaisesti sisältynyt. Laissa
38424: maan suurimpien kuntien verolautakuntia tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut-
38425: myöten, tehnootl vuoden 1963 v·erotuksen tamisest1a 30. 12. 1963/607 todetaan kuitenkin
38426: osalta lain mukaisen ratkaisun siitä, että pro- nimenomaisesti, että sitä sovelletaan v.asta
38427: sentti- ja aviopuolisovähennys tehdään tulo- vuoden 1964 tulojen ja oma,isuuden perus-
38428: jfm bruttomäärästä jo vuosia kestäneen käy- teel!la toimite.ttavassa verotuksessa, joten va:l-
38429: tännön mukaisesti. Voidaan tässä yhteydessä tiovaminminåsteriön lain selvennykseksi väi-
38430: kysyä, koska näiden vähennystien osalta il- tettyjä ohjeita on pidettävä lain taannehti-
38431: meisestikin nyt noudatetaan maamme vero- vaa sovelt.amist'a merki:tsevänä.
38432: lautakunnissa eriLaista menettelyä yloounän Edellä olevan johdosta ja va1tiopäiväjär-
38433: hallintoviranomaisen, valtiovarainministeriön jestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esi-
38434: virhooHisinä pidettävien ohjeiden johdosta, tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38435: kuka on vastull.SSia ja korvaa mahdollisesta vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38436: väärin toimi:tetueba verotuksesta aiheutuvat
38437: kustannukset. Pitääkö Ha.lUtus lakiin perustuvina
38438: On myös todettava, että korkein hallinto- niitä soveltamisohjeita, jotka vailtio-
38439: oikeus on veroVIalitusten yhteydessä hyväksy- varainministeriö on antanut vuoden
38440: nyt bruttoperiootteen prosentti- ja aviopuoli- 1963 tulojen perusteella tapahtuvasta
38441: sovähennyksen osalta, mikä myös on osoituk- verotuksestla annetun :Lain 28 § : n 1 mo-
38442: sena siitä, että ylleisesti noudatettu verotus- mentin 8 ja 11 kohdru!Sa mainittujen
38443: käytäntö on ollut lakiin perustuvaa. V alrtio- vähennysoikeuksien tulkinnasta, ja jos
38444: val'ainministerin vastuksessa viitaitlaan sii- ei pidä,
38445: hen, että kauppaedustajan palkkatulosta ja mihin toimenpiteisiin Ha:llitus aikoo
38446: maanmittausinsinöörin toimituspalkkioista on ryhtyä asiantilan oikaisemiseksi?
38447: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1964.
38448:
38449: Raimo Ilaskivi. Esko J. Koppanen.
38450: P·aavo Rautkalllio. Juuso Häikiö.
38451: Timo Mäki.
38452: 3
38453:
38454:
38455:
38456:
38457: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
38458:
38459: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin Maaliskuun 21 päivänä 1964 päivätyssä
38460: nojalla ovat kansanedustiaja Raimo Ilaskivi vastauksessaan kansanedustaja Raimo ILasc
38461: ym. ·esittäneet v:altioneuvoston asianomaisen kiven ym. esittämään eräitä verovähennyk-
38462: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: siä koskevien v;altioV1arainministeriön sovelta-
38463: misohjeiden johdosta tekemään kysymykseen
38464: ,Pitääkö Hallitus lakiin perustuvina (n:o 25) silloisen Hallituksen asianomainen
38465: niitä soveltamisohjeita, jotka va;ltio- jäsen .antoi selvityksen niistä perrurteisVa, joi-
38466: varainministeriö on anltanut vuoden den nojalla valtiovarainministeriöllä katsot-
38467: 1963 tulojen perusteeLla .tapahtuv;asta tiin olleen oikeus antaa kysymyksessä tarkoi-
38468: verotuksestla 'annetun tain 28 § :n 1 mo- ·tetut tulo- ja omaisuusverolain 28 § :n 1 mo-
38469: mentin: 8 ja 11 kohdassa main~ttujen mentin 8 ja 11 kohdan tulkintaa koskevat so-
38470: vä:hennysoikeuksien tulkinnasta, ja jos veltamisohjeet. Kun ed. Ilaskivi ym. nyt ovat
38471: ei pidä, tehneet samasta asiasta uuden samansisältöi-
38472: mihin toimenpiteisiin H&litus aikoo sen kysymyksen, viittaan tässä asiassa <a:ikai-
38473: ryhtyä asiantHan oik;aisemiseksi?" semmin annettuun vastaukseen ja siinä pää-
38474: Kun kysymyksessä tarkoi•tettu asia kuuluu dyt.tyyn [opputulokseen.
38475: toimilrlaani valtiovarainministeriössä, esitän
38476: vastauksenani kunnioittlaen seuraavaa:
38477: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1964.
38478:
38479:
38480: Ministeri Erkki Huurtamo.
38481: T ill R i ksd ~,gens Herr Talman.
38482:
38483: M.:~ sWd av 37 § 1 nwm. riksd:A.gsQrd- riet, får jag som svar vördswn.tl anföra föl-
38484: ningen ~ ~~ ~l!..imo ll8$kivi m. fl. jande:
38485: tili vede:J~l>örand.:l medl001 'av statsrådet för 1 sitt den 21 mars 1964 daterade svar på
38486: besv~~de stäJJt följande spörsmål: ett av riksdagsman Raimo Raskivi m. fl.
38487: framstä:llt spörs:mål (DJr 25) med anledning
38488: "Finner ~n.gen de av finans- a v fän&nsnrinisOOriets tolk:nin.gsfÖl'el>krifter ·an-
38489: .milristeriet utfl.i.rdade föreskrifterna gående v:iBsa skattoo.vdmg 'lämnade :vederbö-
38490: angående tolkningen ·av de i 28 § 1 rande medlem rav den dåV:arande Regm-ingen
38491: mom,. 8 QCh 11 p. lagen om beskiattning utredning om de grunder på vilka fiillallS-
38492: på gru:nd av inlromst under år 1963 nrinis:teriet ansågs ha haft rät:ti att utfärda
38493: .n.ii.nmda ~S.V~rätt!igheterna vara de i spörsmålet avsedda fö:reskri.fterna för
38494: grnndooe på ~. ooh om så icke är tillämpning av 28 § 1 mom. 8 och 11 p. lagen
38495: f;ill.et, om inkomst- ooh fömnögenhetsskattl. Då riks-
38496: viJka åJtgärder ämnar Regeringen dagsrrruu:t Ilaskivi m. fl. nu i samma ärende
38497: vidta för ratt riitta tili sakförhållan- ställt ett nytt spörsmål av samma in.nehåll,
38498: deU" häDJVisa.r jag i detta ärende till det tidigare
38499: avgivna svaret OCih det slutresultat, som man
38500: Då det i spömmålet avsedda ärendet hör i detsamma kommit till.
38501: tiH mitt verksamhetsområde i fina.rnmliniste-
38502: Hclsi:ngfors den 11 november 1964.
38503:
38504:
38505: Minister Erkki Huurtanw.
38506: Spörsmål N: o 143.
38507:
38508:
38509:
38510:
38511: Gestrin m. fl.: Om justering av stadgandena angående tull-
38512: frihet vid import av förnödenheter för byggande av far-
38513: tyg.
38514:
38515:
38516: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T ,a l m a n.
38517:
38518: Tuliliagens bestämmelser rörande tullfrihert tighet uppstäHs inte i detta sammanhang. Det!
38519: vid införsel av förnödenhetler, viJka används är de inhemska varven som bestraffas och de
38520: inom den inhemska skeppslbyggnadsindustrin fartygsägare, som låter utföra reparations-
38521: och varvsrörelsen, är uppenbariligen i behov arbeten i hemlandet, som blir lidande.
38522: av ~n översyn för att bli!tlt:re än för näirva- Det synes uppenbart att den ovan skild-
38523: rande beltjäna ~aktuel1a behov. I lagens nu- rade, föråldrade uppdelningen och dess följ-
38524: 1
38525:
38526:
38527: varande lydelse begränsas tullfriherten ~att en- der, icke kan vara förenliga med vårt lands
38528: dast gälla vid import av skeppsbyggnads- och .intressen. Mindre fartyg kan i givna samman-
38529: reparotionsförnödenheter för :liartyg med en hang lika väl som störro betjäna målsätt~
38530: bruttodräiktighet om minst 70 ton. ningen att utlveckila vårt lands ekonomisika
38531: Till den del införscl sker av förnödenhetm-, liv. Det kan icke heller vara kilokt, att genom
38532: vilka är ,avsedda för byggande, reparation el- en trångsynt lags:tiftning provocera ägare tiH
38533: ler utrustning ,av mindre fartyg, påförs sed- mindre fartyg att låta verkstähla repara.tioner
38534: v:an!lig tuhl. En följd härav är bland annat utomlands för att därigenom komma i åtnju-
38535: a:tt huvuddelen ~av vår till ungefä.r 100 en- tande av en tullfrihet, som förvägras dem om
38536: heter uppgående tråJarflotta iclm i detta nu arbetert utförn i hemJ.andet. För fartygsägarna
38537: betjänas av den i tullagens 91 § ~angiVllJa tull- innebär en [agsltiftning av sådant innehåll
38538: friheten. Endaslt; våra tre modernastte trål- självfaHet många onödiga svårigheter och för
38539: fiskefartyg har en bruttodräktighet, som den inhemska varvsindust,rin medför den en
38540: överstiger den i Iagrumm€1t fixerade minimi- förlUSJ1l av arbetsltillf'ållen. Det förefaller där-
38541: gränsen. för naturlig:t a.tt 91 § i tullagen ges en sådan
38542: Det ,anförda ger vid handen att ägarna tili översyn, att den där nu förekommande ona-
38543: mindre fartyg i fråga om tullbestämmelserna turliga gränsdragningen avskaffas.
38544: är försatba i en oförmånlig ställning. På Åtminstone borde .alla de fartyg, som är
38545: grund härav föreligger även risk för attl införda eller kan inföl'as i lantbruksministe-
38546: eventuella nybyggen - med åsidosättande av riets :register över fiskefartyg, omfat;tas av
38547: verkiliga ändamålsenlighertssynpunkter - prO- bestämmelsen rörande t!Ulifrihet vid införsel
38548: jekteras med i'akttagande av 1att den i [agen av :l)örnödenheter för byggnad, reparation och
38549: ~angivna minimilbruttodräktigheten eftel'Siträ- utrustning. En sådan lagändring skulle även
38550: vas och tullfrihet för skeppsbyggnads- och överen~a med nu gäll,ande lag om om-
38551: reparrut~onsförnödffilheterna sålunda erhåHes. sättuingsskatt, som stadgar skwttefrihet för
38552: H ur oskilliig lagens gränsdragning mellan försäljning och import bl. a. för farkos:ter,
38553: större och mindre fartyg i praktiken är, vilkas skrov har en längd av minst tio me-
38554: framgår kanS!ke tydligast av att man med ter. När den nya omsätrtningsskattelagen in-
38555: rätta inte anoott sig kunna upprätthåHa den- fördes a.vböjde riksdagen en framstälilniing
38556: samma i fråga om ombyggnads- och repara- från regeringen, att en minimigräns om 19
38557: tionsarbeten, som utförs utomlands. Ifråga nettol'egislterton skulle införas i lagen som en
38558: om dem stadgas nämligen i rfmllagens 88 § förutsättning för skattefrihet. Riksd:agens
38559: att sådana arbeten, i den mån de utföras ut- ståndpunkt motiverades med att man ville
38560: rikes på finJ.ändskt fartyg, vid införseil är undvika en godttycklig grärusdmgning mellan
38561: tullfria. Något krav på minsta bruttodräk- olika typer av fartyg.
38562: E 993/64
38563: 2
38564:
38565: Hänvisande tili det sagda och i medve- flertalet ägare till trålfiskefartyg i
38566: :tande om att förarbeten på en ändring av en oförmånlig undantagsställning, dels
38567: tul!lagen pågår har vi äran i den ordning § inverlmr oför:må.nligt på den inhemska
38568: 27 mom.. 1 i riksdagsordningen föreskriver varvsindustrins konkurrenskra&t med
38569: för besvarande av vederbörande medlem av utlandet, samt
38570: statsrådet ställa följande frågor: har Regeringen för avsikt att ästad-
38571: komma en sådan ändring av tulLa-
38572: Är Regeringen medveten om att den gen att den onaturliga gränsdrag-
38573: minimigräns om 70 rtlons bruttodräk- ningen mellan fartyg av olikia storlek
38574: tighet, som i tullagen:s 91 § uppställs avskaffas och attl tul!lfrihet framdeles
38575: som en förutsättning för tullfrihet vid erhålles vid införsel ,av förnödenheter
38576: införsel av förnödenheter, vilka an- för byggande, reparation och utrust-
38577: vänds vid byggande, reparetion och n.ing av far:tyg, oberoende av dessas
38578: utrustning av farkoster, dcls försätter storleld
38579: ägarna tili mindre fartyg och särskilt
38580: Helsd.ngfors den 13 oktober 1964.
38581:
38582: Kristian Gestrin. Per Lauren. Carl Olof Tallgren.
38583: Kysymys N:o 143. Suomennos.
38584:
38585:
38586:
38587:
38588: Gestrin ym.: Laivanrakennuksessa käytettävien tarveainei~
38589: den maahantuonnin tullivapautta koskevien säännösten
38590: tarkistamisesta.
38591:
38592:
38593: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
38594:
38595: Kotimaisessa laiVianrakennustoollisuudessa aseteta mitään vähi:mmän bruttokantavuuden
38596: ja veistämöissä käytettävien tarveaineiden vaatimusta. Kotimaisia veistämöitä rangais-
38597: maahantuonnin tulilivapautita koskevat sään- taan ja ne aluks:enomistajat, jotka 'antavaitt
38598: nökset ovat ilmeisestikin tarkistamisen tar- ~korjaustyönsä kotimaassa suorite:ttaviksi, jou-
38599: peessa, jotta ne paremmin kuin tä:llä haavaa tuvat kärsimään.
38600: palvelisivat ajankohtaisia tarpeita. Lain ny- Näyttää ilmeiseltä, ettei edellä salostettlu,
38601: .kyisen sanamuodon mukaan tullivapaus ra- vanhentunut jaoitus ja siitä johtuvat seu-
38602: joittuu koskemaan vain laivanrakennUS- ja raukset voi koitua eduksi lllaiallemme. Pie-
38603: korjaustarvikkeiden maahantuontia vähintään nemmät alukset voivat tiety:issä yhteyksissä
38604: 70 tonnin bruttokantavuuden omaavia aluksia yhtä hyvin kuin suuret palvella maamme
38605: varten. taloudelais:en elämän kehittämistä. Ei myös-
38606: Niistä maahantuotavista tarveailleist.a, kään voi ol!la viisasta, että ahdasmielisellä
38607: jotka on ,t,arkoit·ettu pienempien alus:ten ra- lainsäädännöllä yUytetään pienempien alus-
38608: kentamista, korjausta ja varustamista varten, ten omistajia suorituttamaan korjaukset ulko-
38609: kannetaan tavanmukainen tulli. Tästä johtuu mailLa päästäkseen siten osallisiksi tulliva-
38610: mm. se, ·ettei valtaosa noin 100 yksikköön ko- paudesta, joka heiltä evätään, jos ty<ö suori-
38611: hoavasta troolarilaivastostamme tässä kohden tetaan kotimaassa. Tämän sisältöine:n lain-
38612: voi käyttää hyväkseen tullilain 91 § :ssä mai- säännös 'aiheuttaa ,ai_us:te:n omistajille: tlieten-
38613: nittua truJlivapautta. V:ain kolmen uudenai- kin moni·a tarpeettomia vaikeuksia ja koti-
38614: kaisimman troolikalastusaluksemme brutto- mainen telakkateollisuus menettää siten työ-
38615: kantavuus ylittää laissa säädetyn vähimmäis- tilaisuuksia. Tuntuu sen vuoksi luonnolliselta,
38616: rajan. että Mlilain 91 § tarkistetaan siten, että
38617: Edellä sanottu osoittaa, että pienempien siinä ny;t oleva luonnoton rajanveto poiste~
38618: alusten omistajat on trullimääräyst.en sU'hteen taan.
38619: asetettu epäedulliseen asemaan. Tämän seu- Ainakin kaikkien niiden alusten, jotka on
38620: rauksena onkin tarjona vaara, että - oikeat merkitty tai voidaan merkitä maatailousminis-
38621: tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat syrjäyttäen teriön k.ailastusalusten 'luetteloon, tulisi saada
38622: - vastaiset uudet rakennustyöt suunniteLlaan tullivapaus mkentamiSJt·a, korjausta ja varus-
38623: niin, että pyrli:tään ottamaan huomioon lain tamista varten maahantuotavien tarveaincit-
38624: mainitsema vähimmäisbruttokantavuus ja si- ten kohdwlla. Sellainen lainmuutos olisi myös
38625: ten saavuttamaan tullivapaus laivanrakennus- sopusoinnussa nyt voimassa olevan liikevaihto-
38626: ja korjaustarvikkeille. verolain kanssa, joka laki säätää verovapau-
38627: Miten kohtuuton a,aissa oleva jako suurem- den mm. sellaistlen alusten myynnille ja maa-
38628: piin ja pienempiån aluksiin käytännössä on, hantuonnfulle, joiden rungon pituus on vähin-
38629: ilmenee ehkä selve:mmin siinä, että syystä ei tään ·kymmenen metriä. Kun uusi liikevaihto-
38630: ole katsottu voitavan ylläpitää tuota eroa sil- verolaki otetmiin käytäntöön, epäsi eduskunta
38631: loin, kun muutoo- ja korjaustöitä suoriWt!aan haLlituksen esityksen 19 netfurekisteritonnin
38632: ulkomailla. Tullilain 88 §: ssä nimittäin sää- vähiillllläiisrajan ottamisesta lakiin verovapau-
38633: detään, että sellaiset työt, jotka suoritetaan den edellytykseksi. Eduskunnan kannanottoa
38634: ulkomailla suomalaisiin aluksiin, ovat maahan perusteltiin siHä, että haluttiin välttää eri
38635: tuota~ tuilivapaitla. Tässä yhteydessä ei alustyyppien välistä mielivaltaista rajanvetoa..
38636: EdelJ.ä sanottuun viitaten ja tietoisena pien alusten omistajat ja erityisesti
38637: siitä, että tullilain muuttaminen on valm.is- useimmat troollikalaBtusalusten omista-
38638: telun alaisena, esitämme kunnioittaen valtåo- jat epäedulliseen poikkeusasemaan,
38639: päiväjärjestyksen 37 § : n 1 momentin nojaHa toisaalta vaikuttaa epäedu:llisesti koti-
38640: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- maisen telakkateollisuuden kilpailuky-
38641: tavaksi seuraavat kysymykset: kyyn ulkomaihin verrattuna, sekä
38642: aikooko Hallitus saada aikaan sellai-
38643: Onko Hail.litrus tietoinen, että 70 ton- sen muutoksen tullilak:iin, että erisuu-
38644: nin bruttokantavuuden vähimmäjsraja, ruisten alusten välinen luonnoton ra-
38645: joka tullliain 91 § :ssä on säädetty janveto poistetaan ja että ·tullivapaus
38646: alusten rakentamiseen, korjaukseen: ja vaBtedes suodaan alusten suuruudesta
38647: varustamiseen käytettävien tarveaineit- riippumatta niiden rakentamista, kor-
38648: ten maahantuonnin tullivapauden edel- jausta ja varustlamista varten maahan-
38649: lytykseksi, toisaalta asettaa pienem- tuotaville tarveaineille?
38650: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1964.
38651:
38652: Kristian Gestrin. Per Lauren. Carl Olof Tallgren.
38653: 5
38654:
38655:
38656:
38657:
38658: Eduskunn·an Herr,a Puhemiehelle.
38659:
38660: TeiJHe, Herra Puhemies, osoittama.ssaan kir- ja v~ käytettävien tarveaineiden
38661: jelmässä 13 päivruttä lokakuuta 1964 ovat kan- maahantuonnin tullivapauden edellytykseksi.
38662: sanedustaja Gestrin ym. valtiopäiväjärjestyk- Samaa periaatetta noudattaen on tullitariffin
38663: sen 37 § : n 1 mom.enttiin viitatien esittäneet nimikkeissä 89.01, 89.02 ja 89.03 säädetty,
38664: valtioneuvooton 8Sianomaisen jäsenen vastat- että bruttokantavU.udelta vähintään 70 tlonnin
38665: tavaksi seuraavan kysymyksen: suuruiset alukset ovat maahantuotaessa tulli-
38666: vapalita. Tätä pilenemmät alukset ovat tullin-
38667: Onko Hall1t!Us tietoinen, että 70 ton- alaisia ja niisi'ä peritään 10 %: n tulli. Tulli-
38668: nin bruttokantavuuden vähiDUiläisraja, lain 88 § :n mukaan on kuitenkin myös täl-
38669: joka tullilain 91 § :ssä on säädetty laisten pienten :aJ.usten ulkomailla suoritettu
38670: alusten rakentamiseen, korjaukseen ja 'korjaus tullivapaa.
38671: varustamiseen käytettävien tarveaineit- Tullivapauden rajan asettaminen brutto-
38672: ten maahantuonnin tullivapauden edel- kantavuudeltaan yli 70 tonnin suuru'isille
38673: lytykseksi, toisaalta asettaa pienem- aluksille on ,alkuaan johtunut siitä, että
38674: pien alustien omistajat ja erityisesti yleensä vain tätä suuremmat ail.ukset ovat ol-
38675: useimmat troolJikalastusalusten omista- leet ulkomaanliikenteessä ja että tässä on siis
38676: jat epäedulliseen poikkeusaBemaan, sovellettu ulkomaanliikenteessä vallitsevaa
38677: toisaalta vaikuttaa epäedullisesti koti- yleistä tullivapausperiaatetta. Kehitys on kui-
38678: maisen telakkateollisuuden kilpailuky- tenkin johtanut Siiihen, että pienemmätkin
38679: kyyn ulkomaihin verMttuna, sekä alukset harjoittavat nykyisin elinkeinotoimin-
38680: aikooko Hallitus saada ,aikaan sellai- taa ja kauppamerenkulkua Suomen tulli-
38681: sen muutoksen tuhlil<akiin, etitä erisuu- alueen ulkopuolella. Uudessa liikevaihtovero--
38682: ruisten alusten välinen luonnoton ra- laissa onkin jo säädetty, että sellaiset alukset,
38683: janveto poistetaan ja että tullivapaus joiden ,rungon pituus on vähintään 10 metriä,
38684: vastedes suodaan alusten suuruudesta ov:at 1'iikevaihtoverovapaita.
38685: riippumatta niiden rakentamista, kor- Muutoksen toteuttaminen edellyttää kuiten-
38686: jausta ja varu~sta varten maahan~ kin tarkkoja tutkimuksia, minkä vuoksi val-
38687: tuottaville :tla.rveaineille?" tiovaMinministeriö on antanut tullihallituk-
38688: sen tehtäväksi selvittää alusten samoinkuin
38689: Kun kysymyksessä tarlroitettlll asia kuuluu niiden rakentamiseen, korjaukseen ja varus-
38690: toimialaani · valtiovarainministeriössä, esitän tamiseen käytettävien tarveaineiden maahan-
38691: vastauksena siihen kunnioittaen seuraavaa: tlllonnin tullivapauden edellytyksiä. Tämän
38692: Voimassa olevan tullilain 91 § :ssä on sää- tutkimuksen valmistuttua Hallitus tulee ryh-
38693: detty 70 tonnin bruttokantavuuden vähim· tymään nillrin toimenpiteisiin, joihin sanottu
38694: mäisraja alusten rak:entam!iseen, korjaukBoon selvitys antaa aihetta.
38695: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1964.
38696:
38697:
38698: Ministeri Erkki H uut·tamo.
38699:
38700:
38701:
38702:
38703: E 993/64
38704: 6
38705:
38706:
38707:
38708:
38709: Till Riksdagens Herr Talman.
38710:
38711: I en tili Eder, Herr Talman, rikt&d $kri- I 91 § gä.llande tullag stadgas en brutto-
38712: velse av den 13 oktober 1964 h.ar riksda.gs- dräktighet av minstt 70 too. såsom förutsätt-
38713: man Gestrin m. fl. med hänvisning till 3'i § ning fö.r tullfri införsel av vid hyggande,
38714: 1 mom. riksdagsordningen tili vederbörande reparation eller utrustning av fartyg till an-
38715: medlem av statsrådet för avgivande av svar vändning kommande förnödenheter. EnUgt
38716: stä1lt föiljande spö.rsmål: samma prineip stadgas i tulltariffens pooitio-
38717: ner 89.01, 89.02 och 89.03, att fartyg med en
38718: "Är Regeringen medvetOO:n om att den bruttodrälm:åghet av minst 70 ton är tuUfria
38719: minimigräns om 70 tlons bruttodriik- vid import. Mindre fartyg är underkastade
38720: tighet, som i tullagens 91 § uppställs tull, som utgär med 10%. Enligt tullagens
38721: som 'en förutsättning för tullfrihet vid 88 § är dook utomlands utförda :oopa1.1ationer
38722: införseil. av förnödenheter, vilka an- även pä dylika smä fartyg tu1lfria.
38723: vänds vid byggande, repamtion och Det att griiJlsen för tull.frihet dragits vid
38724: utrustning av farkooter, dels iö:rsätter far:tyg med en bruttodräktighet av över
38725: ägarna tili mindre fartyg och särskillt 70 ton berodde ursprungligen därpå, att i
38726: flel"t~et ägare till trålfiskefartyg i:
38727: alllmänhet endast större fartyg bedrev ut-
38728: en oförmånlig undantagsställning, dels rikestrafik ooh wtrt här sålunda till.ämpats den
38729: ånverkar oförmänligt pä den inhemska a1lmänt i utrikestr:afik rädande tullfrihe:ts-
38730: varvsindustrins konkurrenskralft med principen. Utveeklingen har dook ~ett till att
38731: utlandet, samt även mindre fartyg numera bedriver närings-
38732: verk.samhet och handelmjö:llart utanför finskt
38733: har Regeringen för avsikt att Astad- tullområ.de. I den nya lagen om omsättlnings-
38734: komma en sådan ändring av tulla- skatt har oekså redan stadgats, att så.dana
38735: gen artt den onaturliga gränsdrag- :llartyg, vilkias skrov har en längd av nUns:t
38736: ningen m€111an furtyg av olika storlek 10 meter, är fria från omsättningsskiatt.
38737: avskaffas och attJ tuLlfrlhet framdeles En ändrling av lagen förutsätter dock
38738: erhå:lles vid införsel av förnooenheter noggranna undersölminga.r, varför finansmi-
38739: för byggande, reparation och utrust- nisterieb uppdragit ät tullstyrelsen att utreda
38740: ning av fa.rtyg, oberoonde ·av dessas förut.sättningarna för tullfrihet vid import
38741: storlek?" av fartyg ävensom av förnödenheter, vilka
38742: kommer till användning vid byggande, repa-
38743: Då det !i spörsmålet avsedda ä.rendet hör ration och utrustande av såda.na. Efter det
38744: till mitt vertksamhe:tsom.räde i finansmin:iste- att denna undersökn.ing slutförts kommer
38745: riet fä.r jag såsom svar vördsamt anföra. föl- Regeringen att skrida tili såda.na ätgä.rder
38746: jande: som undersökniingen föra.nleder.
38747: Helsingfors den 12 november 1964.
38748:
38749:
38750: Minister Erkki Huurtamo.
38751: Kysymys N:o 144.
38752:
38753:
38754:
38755:
38756: Saarinen ym.: Työntekijäin turvattomasta asemasta työn-
38757: antajain konkurssitapauksissa.
38758:
38759:
38760: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38761:
38762: Työ- ja sosiaalisella lainsäädännöllä ja Vielä suurempi epäkohta kuin saatavan
38763: sen kehittämisellä on pyritty luomaan työn- viivästyminen on se, että valtio edellä mai-
38764: tekijöille työsuhteessa tiettyä turvallisuutta nittujen ja yhä laajentuneiden saamistensa
38765: ja oikeutta. Kuitenkin työnantajain kon- osalta on asetettu samaan etuoikeusasemaan
38766: kurssitapausten varalta ei riittävää turval- kuin työntekijäin palkka- ja muut työsuh-
38767: lisuutta ole kehitetty. Ns. etuoikeusasetus teesta johtuvat saatavat. Tämän johdosta
38768: on lähes 100 vuotta vanha (annettu 9. 11. työntekijäin osuus saatavista on jatkuvasti
38769: 1868). Asetuksen 4 § säätää kyllä etuoikeu- vähentynyt ja jää usein alle 10 % saata-
38770: den työntekijäin työsuhteesta johtuville vasta. Usein kysymyksessä on vähävaraisia
38771: palkka- ja muille saataville viimeiseltä ja työntekijöitä, joiden ainoana toimeentulo-
38772: kulumassa olevalta vuodelta siitä pesästä, lähteenä on vähäinen työpaikka. Kun kon-
38773: joka velkojille luovutetaan. Konkurssisään- kurssit rakennus- ja eräillä muilla aloilla
38774: nön (annettu 9. 11. 1868) 75 § :n mukaan ovat varsin usein toistuvia ilmiöitä ja kun
38775: olisi eräin ehdoin mahdollista saada tällai- kysymyksessä on työntekijäryhmä, jonka
38776: nen työntekijäin saatava ilman vakuuden työsuhteet ovat lyhytaik~isia ja toimeentulo.
38777: asettamista heti valvonnan jälkeen ennen, senkin vuoksi epävarmaa, joutuvat monet
38778: konkurssituomion julistamista pesän varois- työntekijät konkurssitapauksissa erittäin
38779: ta, mutta sen toteuttamisen voittamatto- tukalaan asemaan. Ei mitenkään voitane·
38780: maksi esteeksi on tullut 28. 11. 1959 annettu pitää oikeudenmukaisena, että valtio asete-
38781: ennakkoperintälaki, joka on asettanut vero- taan samaan etuoikeusasemaan kuin yksi-
38782: rästit samaan etuoikeutettuun asemaan kuin tyiset työntekijät.
38783: työntekijäin työpaikat, jopa sellaisetkin ve- Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
38784: rorästit, jotka työnantaja on perinyt työn- järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
38785: tekijöiltä, mutta jättänyt tilittämättä valJ esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
38786: tiolle. Vuoden 1959 jälkeen on samanarvoi- senen vastattavaksi kysymykse11:
38787: seen asemaan asetettu vielä lisäksi työnte-
38788: kijäin eläkemaksut. Kun valtio noudattaa Onko Hallitus tietoinen työnteki-
38789: sellaista menettelyä, että se valvoo mahdol- jäin yhä turvattomammaksi muodos-
38790: lisimman korkean enimmäismäärän, antaen tuneesta asemasta työnantajain kon-
38791: vasta myöhemmin ja usein pitkäaikaisten kurssitapauksissa; ja jos on,
38792: tutkimusten ja selvitysten jälkeen täsmälli- aikooko Hallitus ryhtyä tai onko
38793: set tiedot pesän selvitysmiehille valtiolle se ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin,
38794: tulevasta saatavasta, eivät pesän selvittäjät että työntekijöille voidaan saada
38795: koskaan pysty määrittelemään sitä ennen ensisijainen etuoikeus ja nykyistä
38796: työntekijäin saatavien määrää. Näin työn- suurempi joustavuus työsuhteesta
38797: tekijäin osuuden saaminen viivästyy koh- johtuvien saatavien perimiseksi kon-
38798: tuuttoman paljon. kurssipesästä ~"
38799: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1964.
38800:
38801: Aarne Saarinen. Väinö R. Virtanen.
38802: Eino Roine. Tauno Kelovesi.
38803: Matti Koivunen.
38804: E 951/64
38805: 2
38806:
38807:
38808:
38809:
38810: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38811:
38812: Kansanedustaja Aarne Saarinen ym. ovat toimikunnan, jonka tehtäväksi on annettu
38813: Teidän välityksellänne, Herra Puhemies, tutkia kysymystä palkkasaatavien etuoi-
38814: valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin keusaseman parantamisesta konkurssissa ja
38815: nojalla esittäneet valtioneuvoston asian- ulosmittauksessa sekä valmistaa mahdolli-
38816: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan sesti tarpeellisiksi havaittavat säädösehdo-
38817: kysymyksen: tukset. Toimikunnan odotetaan saavan
38818: työnsä päätökseen kuluvan vuoden loppuun
38819: ,Onko Hallitus tietoinen työnteki- mennessä.
38820: jäin yhä turvattomammaksi muodos- Myös valtiovarainministeriö on viime
38821: tuneesta asemasta työnantajain kon- syyskuun 23 päivänä oikeusministeriölle
38822: kurssitapauksissa; ja jos on, lähettämässään kirjeessä ilmoittanut toden-
38823: aikooko Hallitus ryhtyä tai onko neensa, että työntekijäin työsuhteesta joh-
38824: se ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin, tuneiden palkka- tai muiden vastaavien saa-
38825: että työntekijöille voidaan saada tavien kertyminen konkurssipesistä on eräi-
38826: ensisijainen etuoikeus ja nykyistä den viime vuosina annettujen lakien joh-
38827: suurempi joustavuus työsuhteesta dosta suuressa määrin vaarantunut ja hi-
38828: johtuvien saatavien perimiseksi kon- dastunut, sekä esittänyt, että oikeusministe-
38829: kurssipesästä ~ riön toimesta asetettaisiin komitea tutki-
38830: Vastaukseksi tähän kysymykseen esitän maan ja selvittämään etuoikeussäännösten
38831: kunnioittavasti seuraavaa: perusteellista uudistamista ja tekemään
38832: Työntekijäin työsuhteesta johtuvat palk- siinä suhteessa valtioneuvostolle tarpeelliset
38833: ka- ja muut saatavat on 9 päivänä marras- ehdotukset.
38834: kuuta 1868 annetun etuoikeusjärjestyksen Pohjoismaisessa yhteistyössä suoritettava
38835: 4 § :n mukaan suoritettava parhaimmalla konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus
38836: etuoikeudella niiden saamisten jälkeen, joi- on ollut Suomessa vireillä jo vuodesta 1956
38837: den vakuudeksi on olemassa pantti- tai muu lähtien. Helsingissä kuluvan vuoden loka-
38838: siihen verrattava oikeus. Samalla etuoikeu- kuun 5-9 päivänä pidetyn konkurssilaki-
38839: della on vuonna 1954 tehdyllä lainmuutok- komiteain yhteispohjoismaisen kokouksen
38840: sella säädetty maksettavaksi eräitä työnan- eräänä pääkysymyksenä oli juuri etuoikeus·
38841: tajan työntekijäin palkasta pidättämiä järjestys. Vaikka tässä osakysymyksessä
38842: huolto- ym. maksuja ja vuonna 1962 teh- konkurssilakikomiteat ovatkin jo päässeet
38843: dyllä lainmuutoksella eräillä eläkelaitok- huomattavasti eteenpäin, kestänee konkurs-
38844: silla työnantajalta olevia saatavia. Vaikka silainsäädännön kokonaisuudistuksen toteu-
38845: näillä lainmuutoksilla pyrittiin turvaamaan tuminen kuitenkin vielä useita vuosia.
38846: työntekijäin asemaa laajentamalla etuoikeu- Etuoikeussäännösten uudistaminen on kä-
38847: tettujen saamisten piiriä, on käytäntö kui- siteltävänä olevan kysymyksen peruste-
38848: tenkin osoittanut, että palkkasaatavien suo- luissa ja valtiovarainministeriön edellä mai-
38849: ritus konkurssitapauksessa on niiden joh- nitussa kirjeessä esitetyistä syistä kiireelli-
38850: dosta huomattavasti vaikeutunut. nen toimenpide, minkä vuoksi oikeusminis-
38851: Oikeusministeriö on kiinnittänyt huo- teriö tulee huolehtimaan siitä, että puheena
38852: miota tähän epäsuotuisaan kehitykseen ja oleva lainvalmistelutyö saatetaan päätök-
38853: asettanut jo 28 päivänä maaliskuuta 1962 seen mahdollisimman joutuisasti.
38854: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1964.
38855:
38856:
38857: Oikeusministeri J. 0. Söderhjelrn.
38858: 31
38859:
38860:
38861:
38862: T i 11 R i k s d a g e n s II e r r '1' a lm a n.
38863: Riksdagsman Aarne Saarinen m.fl. har
38864: genom Eder förmedling, IIerr Talman, med
38865: stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen till tillsatte redan den 28 mars 1962 en kotnntis.
38866: besvarande förelagt Vederbörande medlem
38867: av statsrådet följande spörsmål: sion, som erhön i uppdrag att överväga frll.
38868: gan om förbättring av lönefordringarnas
38869: fönnånsrättSStiillning vld konJmrs oeh ut.
38870: ,Ä.r Regeringen Inedv-eten om ar- mätning samt att utarbeta förslag tili even.
38871: betstagarnas allt mer ot:rygga ställ- tuellt nödigbefunna stadganden. Kommis-
38872: ning i de fall då arbetsgivaren för. inom siouendetta år. kunna slntföra sitt arbete
38873: väntas
38874: sättes i konkurs; och., om så är fallet,
38875: ämnar Regeringen vidtaga eller Ä ven finansministeriet h.ar i en skrivelse
38876: h.ar Regeringen vidtagit åtgärder för tili justitieministeriet den 23 september in.
38877: att tiliförsäkra arbetstagarna primär nevarande llr nwddelat att det kon.staterat,
38878: förmånsrätt och. åstadkomma en att utfåendet av arbetstagarnas på arbets-
38879: större smidigh.et än för närvarande förhällande grundade löne. eller andra
38880: vid indrivningen av på arbetsförM1- motsvarande fordringar ur konkursbon h.ar
38881: lande grundade fordringar av kon.
38882: kursbof" lill följd av vlsaa under senaste llr glvna
38883: Jagar i hög grad iiventyrats oeh fördröjts,
38884: samt föreslagit, att man på åtgärd av jus-
38885: &lsoru svar
38886: vördsamt detta spörsmåJ Ur jag
38887: anförapäföljande: tltleminl.steriet skulle tillsätta en konurutt<l
38888: för att Pröva oeh utreda frllgan om en
38889: Enligt 4 § förordningen den 9 november grundlig revision av- stadgandena rörande
38890: 1868 om förmä,.rätt skall arbetstagares förmänsrätt oeh inkomms till .tatsrådet
38891: pii arbetsförhällande grundade löne. oeh med nödiga förslag i detta avseende.
38892: andra fordringar erläggas med bästa för-
38893: månsrätt efter de fordringar, för vilka så- Den totala revision av konkurslagstift-
38894: nlngen, som skall verkstänas lno1n rmnen
38895: som säkerhet föreligger pant- eller annan för det nor<JI.ska saruarbetet, har varit
38896: dill'!ned jiimförbar riitt. Sanuua fönn!lnsriitt aktuen i Finland ända sedan år 1956. Vid
38897: stadgades genom en lagändring av år 1954 konknrslagskonuu;ttC.rnas samnordiska möte
38898: för erliiggandeav vissa vård. oeh andra av. i Ifelslngto,. den 5-g •ktober innevaranae
38899: gifter, som arbetsgivaren innehå11it av ar. år utgjorde jum förmitnsrättsordningen en
38900: betstagarens lön, oeh genom en lagändring av huvudfrågorna. Ehuru konkurslagskom-
38901: av år 1962 för vissa pensionsanstalters mitt<lerna rea., gjort betydande framsteg
38902: fordringar hos arbetsgivare. Ehnru lnan
38903: medelst dessa lagändringar strävade tili att vid utredningen av detta delproblem, torde
38904: det likviiJ önnu dröja flere år lnnan en totai.
38905: trygga arbetstagarnas stiillnlug genom att föras. revision av konkurslagstiftningen kan genom.
38906: utvidga kretsen av de fordringar, för vilka
38907: förmänsrätt faststiillts, har det llkviil i
38908: praktiken visat sig att erläggandet av löne. Revisionen av stadgandena angående för.
38909: fordrlngar vid konkurs dilrigenom miirk. lllånsrätt är på grund av de i motiveringen
38910: bart försvårats. till föreliggande spörBlnäl oeh i flnansru;.
38911: Justitieministeriet har fäst uppmärksam. nisterlets ovannänmda •kriveJse anförda
38912: orsakerna en brådskande åtgärd, varför
38913: het vid denna •«>nnsamma ntveekling oeh justltieruinl.sterlet konuuer att draga för.
38914: Helsingfors den 12 november 1964. sorg om att ifrägavarande lagberednings.
38915: arbete så snabbt som möjligt slutfö:res.
38916:
38917:
38918:
38919:
38920: Justitieminister J. 0. Söderhjelm.
38921: Kysymys N: o 145.
38922:
38923:
38924:
38925:
38926: Gröndahl ym.: Ilmaisen koulumatkakuljetuksen verotta-
38927: misesta.
38928:
38929:
38930: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
38931:
38932: V erolautakunnat ovat eräissä tapauksissa oppilaille eriasteisissa kouluissa myönrietyt
38933: verottaneet lasten vanhempia siitä, että lap- vapaaoppilaspaikat ja erilaiset opintoavus-
38934: set ovat saaneet koulumatkoihinsa ilmaisen tukset. Jos Porin mlk:n verolautakunnan me-
38935: kuljetuksen. Esimerkkinä mainittakoon, että nettely yleistyy, niin lasten vanhempia voi-
38936: Porin mlk: n verolautakunta on katsonut daan verottaa lasten saamista mitä erilaisim-
38937: Pihlavassa asuvien ja Porissa oppikoulua mista eduista. Tällainen toimenpide vaikeut-
38938: käyvien lasten vanhempien saaneen vuosit- taisi vähävaraisten lasten koulunkäyntiä. Kä-
38939: tain 260 markan suuruisen edun iasten saa- sityksemme mukaan olisi päinvastoin pyrit-
38940: masta ilmaisesta koulumatkakuljetu'ksesta ja tävä eri toimenpitein parantamaan koulun-
38941: suorittanut tästä edusta veronpidätyksen käyntimahdollisuuksia eikä niitä vaikeutta-
38942: lasten vanhemmilta. maan.
38943: Porin mlk: n verolautakunnan menettely on Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
38944: vastoin yleistä verotuskäytäntöä, sillä ei las- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
38945: ten saamaa koulumatkakuljetusta tai muuta tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38946: vastaavaa sosiaaliluontoisena pidettävää etua vaksi seuraavan kysymyksen:
38947: ole tähän mennessä katsottu sellaiseksi tulok-
38948: si, että siitä olisi verotettu lasten vanhempia. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
38949: Nykyisin on yleisesti käytännössä erilaisia Porin maalaiskunnan verolautakunta
38950: sosiaalisia toimenpiteitä, joiden avulla on py- on katsonut verotettavaksi tuloksi las-
38951: ritty helpottamaan varsinkin vähävaraisiin ten saaman ilmaisen koulumatkakulje-
38952: perheisiin kuuluvien lasten koulunkäyntiä. tuksen ja verottanut lasten vanhempia
38953: Näistä mainittakoon kansakoululasten ilmai- tästä tulosta, ja jos on,
38954: nen kouluruokailu ja kuntien suorittamat mitä Hallitus aikoo tehdä mainitun
38955: koululaisten kuljetukset sekä vähävaraisille epäkohdan pikaiseksi poistamiseksi?
38956: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1964.
38957:
38958: Kelpo Gröndahl. Irma Rosnell.
38959: Juho Mäkelä.
38960:
38961:
38962:
38963:
38964: E 992/64
38965: 2
38966:
38967:
38968:
38969:
38970: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
38971:
38972: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin tuneina kustannuksina ole pidettävä verovel-
38973: nojalla ovat kansanedustajat Kelpo Grön- vollisen ja hänen perheensä elantokustannuk-
38974: dahl ym. esittäneet valtioneuvoston asian- sia. Tällaisia kustannuksia, joihin on luetta-
38975: ()ma.isen jäsenen vastattavaksi kysymyksen: va esimerkiksi lasten koulunkäynnistä aiheu-
38976: tuvat kustannukset, ei verovelvollinen siis
38977: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että saa luonnollisena vähennyksenä vähentää ve-
38978: Porin maalaiskunnan verolautakunta ronala.isista tuloistaan. Opiskelun aiheutta-
38979: on katsonut verotettavaksi tuloksi las- mat kustannukset saadaan valtionverotuksessa
38980: ten saaman ilmaisen koulumatkakulje- ottaa huomioon vain määrätyin edellytyksin
38981: tuksen ja verottanut lasten vanhempia opiskelijan vanhemmalle myönnettävän kou-
38982: tästä tulosta, ja jos on, lutusvähennyksen ja opiskelijalle itselleen
38983: mitä Hallitus aikoo tehdä mainitun annettavan koulutusvähennyksen kautta, kun
38984: epäkohdan pikaiseksi poistamiseksi?" sitä vastoin kunnallisverotuksessa ei tällaisia
38985: vähennyksiä lainkaan myönnetä. Edellä esi-
38986: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu tetystä seuraa toisaalta, että jos työnantaja
38987: toimia.laani valtiovarainministeriössä, esitän suorittaa palkansaajalleen korvausta selvästi
38988: vastauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: tämän elantokustannuksina pidettävistä ku-
38989: Asiassa saadun selvityksen mukaan on eräs luista, on näin saatu kustannusten korvaus
38990: teollisuuslaitos suorittanut palveluksessaan palkansaajan veronalaista tuloa. Tämän mu-
38991: olevien henkilöttensä sellaisten lasten, jotka kaisesti on myös korkein hallinto-oikeus
38992: käyvät oppi-, ammatti- tai kauppakoulua, (KHO 1956 II 235) katsonut, että niistä
38993: koulumatkoista Porin maalaiskunnan Pihla- avustuksista, joita eräs yhtiö oli suorittanut
38994: vasta Poriin johtuneet kustannukset ostamal- palveluksessaan oleville henkilöille korvaukse-
38995: la asianomaisilta liikenteenharjoittajilta kun- na oppikoulua toisella paikkakunnalla käy-
38996: kin koululaisen nimellä varustetun matkali- vien lasten koulumatkoista aihentuneisiin ku-
38997: pun. Ajomatkan pituudesta ja koulua käy- luihin, oli toimitettava ennakonpidätys ja
38998: vien lasten lukumäärästä riippuen ovat pal- niiden osalta oli myös suoritettava työnanta-
38999: kansaajan puolesta suoritetut kustannukset jan lapsilisä- ja kansaneläkemaksu.
39000: esimerkiksi kulumassa olevana vuonna vaih- Verotuksessa ei sitä vastoin ole veronalai-
39001: delleet 195,84 markasta 783,36 markkaan. seksi tuloksi katsottu kysymyksessä mainittu-
39002: Toimittaessaan verotusta vuodelta 1963 on ja sellaisia sosiaalisia etuja, joiden suoritta-
39003: Porin maalaiskunnan verolautakunta katso- minen perustuu lainsäädäntöön ja joiden
39004: nut mainitut korvaukset palkansaajien veron- saamiseen kaikilla verovelvollisilla on määrä-
39005: alaiseksi tuloksi palkanluontoisena etuutena. tyin edellytyksin sama oikeus. Tällaisia etui-
39006: Muut kuin tämän teollisuuslaitoksen palve- suuksia ei voidakaan rinnastaa työnantajan
39007: luksessa olevat Pihlavassa asuvat vanhem- palkansaajalleen työsuhteen perusteella myön-
39008: mat ovat itse joutuneet kustantamaan lasten- tämiin etuisuuksiin.
39009: sa koulumatkat Poriin. Porin maalaiskunnan verolautakunnan kan-
39010: Tulo- ja omaisuusverolain 27 § :n 1 koh- nanotto on edellä esitetyn mukaisesti voi-
39011: dassa on lausuttu se verotuksessa noudatet- massa olevan verolainsäädännön ja oikeus-
39012: tava periaate, ettei tulon hankkimisesta joh- käytännön mukainen.
39013: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1964.
39014:
39015:
39016: Valtiovarainministeri Esa Ka·itila.
39017: 3
39018:
39019:
39020:
39021:
39022: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
39023:
39024: :Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- tillämpade principen, att säsom kostnader för
39025: gen har 1iksdagsman Kelpo Gröndahl m. fl. inkomstens förvärvande icke anses den skatt-
39026: till vederbörande medlem av statsrädet för skyldiges och hans familjs levnadskostnader.
39027: avgivande av svar ställt följande spörsmäl: Sädana kostnader, tili vilka bör räknas tili
39028: exempel kostnaderna för barns skolgäng, fär
39029: "Är regeringen medveten om, att skatteskyldig säledes icke avdraga säsom na-
39030: skattenämnden i Björneborgs lands- turligt avdrag frän sin skattepliktiga in-
39031: kommun såsom skattbar inkomst be- komst. Kostnader för studier fär vid stats-
39032: traktat vederlagsfri transport av barn beskattningen beaktas endast under vissa för-
39033: till skolan och beskattat barnens för- utsättningar säsom utbildningsavdrag för den
39034: äldrar för denna inkomst, och om sä är studerandes föräldrar och säsom studieav-
39035: fallet, drag för studeranden själv, medan sådana
39036: vad ärnar Regeringen göra för att avdrag icke alls medges vid kommunail.beskatt-
39037: snabbt avhjälpa nämnda missförhäl- ningen. Av det ovan anförda följer ä andra
39038: lande?" sidan, att om arbetsgivare tili sin löntagare
39039: erlägger ersättning för kostnader, som uppen-
39040: Dä det i spörsmälet nämnda ärendet hör bart mäste anses höra tili dennes levnadskost-
39041: till mitt verksamhetsomräde i finansministe- nader, den sälunda erhållna kosnadsersätt-
39042: riet, får jag säsom svar vördsamt anföra ningen utgör skattepliktig inkomst för lön-
39043: följande: tagaren. Enligt detta har även högsta för-
39044: Enligt i saken erhällen utredning har ett valtningsdomstolen (HFD 1956 II 235) an-
39045: industriföretag erlagt skolresekostnaderna sett, att för understöd, som ett bolag erlagt
39046: för resor från Pihlava i IBjörneborgs lands- till personer i sin tjänst säsom ersättning för
39047: kommun till Björneborg för sådana av per- kostnaderna för sädana barns skolresor, vilka
39048: sonalens barn, som gär i läroverk, yrkes- eller besökte läroverk på annan ort, skulle verk-
39049: handelsskola, genom att av vederbörande ställas förskottsinnehållning och att i fräga
39050: trafikidkare köpa på envar skolelevs namn om dem även skulle erläggas arbetsgivares
39051: ställd biljett. Beroende pä resans längd och barnbidrags- och folkpensionavgift.
39052: antalet barn som besöker skola har de för Vid beskattningen har däremot icke såsom
39053: löntagarens räkning erlagda kostnaderna tili skattepliktig inkomst ansetts sädana i spörs-
39054: exempel innevarande är växlat frän 195,84 målet nämnda sociala förmäner, vilkas er-
39055: mark till 783,36 mark. Vid beskattningen för läggande grundar sig pä lagstiftning och till
39056: år 1963 har skattenämnden i Björneborgs vilka alla skattepliktiga under vissa förut-
39057: landskommun ansett nämnda ersättningar ut- sättningar har samma rätt. Sådana förmäner
39058: göra skattepliktig inkomst för löntagarna, kan icke jämställas med förmäner som arbets-
39059: såsom förmän av lönenatur. övriga föräld- givare beviljat sina löntagare pä grundvalen
39060: rar i Pihlava, som icke är i tjänst hos detta av arbetsförhällande.
39061: industriföretag, har själva fått bekosta sina Skattenämndens i Björneborgs landskom-
39062: barns skolresor tili Björneborg. mun inställning står enligt ovanstäende i
39063: I 27 § 1 p. lagen om inkomst- och förmö- överensstämmelse med gällande skattelagstift-
39064: genhetsskatt har uttalats den vid beskattning ning och rättspraxis.
39065: Helsingfors den 12 november 1964.
39066:
39067:
39068: Finansminister Esa Kaitila.
39069: Kysymys N:o 146.
39070:
39071:
39072:
39073:
39074: Vilponiemi ym.: Postinkuljetussopimusten nojalla toimivien
39075: maaseudun postinkuljettajien asemasta.
39076:
39077:
39078: l<J d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
39079:
39080: Postin kuljettaminen maaseudulla tapah- tehtävä yksitellen ja korjausten saaminen
39081: tuu pääasiallisesti kahdenlaisiin sopimuksiin on usein peräti hankalaa ja vaikeata. Niinpä
39082: nojautuen, nimittäin maalaiskirjeenkantoso- postinkuljetussopimusten nojalla toimivat
39083: pimuksin ja postinkuljetussopimuksin. Maa- postinkuljettajat ovat jääneet sekä palkka-
39084: laiskirjeenkantosopimuksen nojalla posti uksen että sosiaalisten etujen osalta huomat-
39085: kuljetetaan joko jalkaisin tai jollakin kulku- tavasti jälkeen yleisestä kehityksestä. Kun
39086: neuvolla. Tällöin postinkuljettajalle makse- useimmassa tapauksessa on kysymys asian-
39087: taan palkka ikälisineen, joka kohoaa yleis- omaisen pääasiallisesta tulosta, niin olotilaa
39088: ten palkankorotusten yhteydessä. Maalais- ei voida pitää kohtuullisena.
39089: kirjeenkantajalla on myös erilaiset sosiaali- Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
39090: set edut, kuten yleensä viran- ja toimenhal- järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
39091: tijoilla, mikä on oikein ja kohtuullista. esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston
39092: Postinkuljetussopimusten nojalla toimivat asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysy-
39093: postinkuljettajat suorittavat myös maalais- myksen,
39094: kirjeenkantoa ja heidän velvollisuutensa
39095: ovat yleensä muutenkin samat kuin maalais- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
39096: kirjeenkantajien. Postinkuljetussopimukset postinkuljetussopimusten nojalla toi-
39097: eroavat maalaiskirjeenkantosopimuksista lä- mivat maaseudun postinkuljettajat
39098: hinnä siinä, että tällöin postinkuljettaja on ovat sekä palkkauksensa että sosiaa-
39099: urakoitsija, joka tiettyä korvausta vastaan listen etujensa osalta jääneet huomat-
39100: huolehtii postinkuljetustehtävästä. Tällöin tavasti jälkeen yleisestä kehityksestä,
39101: hän on kuitenkin pääasiallisesti niitä sosi- ja jos on,
39102: aalisia etuja vailla, jotka maalaiskirjeenkan- mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisen
39103: tajilla on, eikä palkkauskaan seuraa yleistä epäkohdan korjaamiseksi?
39104: kehitystä. Palkkionkorotusanomukset on
39105: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1964.
39106:
39107: Väinö Vilponiemi. Rafael Paasio.
39108: U. H. Voutilainen. Eino Siren.
39109: Antero Väyrynen. Sulo Hostila.
39110: Uljas Mäkelä. Voitto Hellsten.
39111: Veikko Mattila.
39112:
39113:
39114:
39115:
39116: E 994/64
39117: 2
39118:
39119:
39120:
39121:
39122: E d u sk u n n an H er r a P u h e m i e h e 11 e.
39123:
39124: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- päivän pituus vaihtelee muutamasta kilomet-
39125: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra ristä useihin kymmeniin kilometreihin ja
39126: Puhemies, olette kirjeellänne 16 päivältä lo- parista tunnista 10-12 tuntiin, jopa enem-
39127: kakuuta 1964, n: o 924, lähettänyt valtioneu- päänkin.
39128: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi Vuoden 1962 alusta lukien ryhdyttiin
39129: kansanedustaja Väinö Vilponiemen ym. te- posti- ja lennätinhallituksen päätöksen mu-
39130: kemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: kaisesti soveltamaan maalaiskirjeenkanta-
39131: jien ja postinkuljettajien osalta uusia työ-
39132: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ajan laskentaperusteita, jolloin perustana on
39133: postinkuljetussopimusten nojalla toi- joko jalan tai polkupyörällä tapahtuva ja-
39134: mivat maaseudun postinkuljettajat kelu. Milloin jakelu tapahtuu moottoriajo-
39135: ovat sekä palkkauksensa että sosiaa- neuvoa hyväksi käyttäen, muunnetaan ajo-
39136: listen etujensa osalta jääneet huomat- neuvon käytön vaikutus todelliseksi työ-
39137: tavasti jälkeen yleisestä kehityksestä, ajaksi, mutta maksetaan sitäpaitsi todellisen
39138: ja jos on, työajan mukaan määräytyvän aikapalkkion
39139: mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisen lisäksi ajoneuvon käytöstä ajoneuvokorva-
39140: epäkohdan korjaamiseksi?" usta kultakin jakelumatkaan käytetyltä ki-
39141: lometriltä. Siten moottoriajoneuvoakin ja"
39142: kelussa hyväkseen käyttävät maalaiskirjeen-
39143: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- kantajat ja postinkuljettajat tulivat, eräitä
39144: oittaen seuraavaa: rajoitettuja poikkeustapauksia lukuunotta-
39145: Maaseudun postinjakelu tapahtuu yleensä matta, automaattisesti yleisten palkkionko-
39146: joko maalaiskirjeenkantajien tai postinkul- rotusten piiriin.
39147: jettajien toimesta. Maalaiskirjeenkantajia Postinkuljettajia, kuten edellä todettiin,
39148: oli viime lokakuussa 3870 ja erilaisia pos- oli posti- ja lennätinlaitoksessa viime loka-
39149: tinkuljettajia 730. Sekä maalaiskirjeenkan- kuussa 730. Nämä jakautuvat seuraaviin
39150: tajien että postinkuljettajien reitin ja työ- ryhmiin:
39151:
39152: a) postinkuljetus linja-autoliikenteen yhteydessä ................. . 471 kpl (64,5%)
39153: b) , muilla yrittäjillä, kuten esim. maidonkuljetuksen
39154:
39155: __
39156: yhteydessä y.m. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 , (18,5 %)
39157: c) yksityisillä luonnollisilla henkilöillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 , ( 17 %)
39158: ....;.;____;~.......;_.;..
39159:
39160:
39161:
39162:
39163: 730 kpl.
39164:
39165: Pääosa - lähes kaksi kolmannesta - pos- Edellä b-kohdassa mainitut postinkuljetta«
39166: tinkuljetuksista tapahtuu siten linja-autolii- jat ovat sellaisia yrittäjiä, jotka esim. mai-
39167: kenteen yhteydessä, jolloin se useimmiten donkuljetuksen taikka henkilöautolla tai
39168: on liikenteenharjoittajan kannalta melko vä- moottoriveneellä tapahtuvan henkilökulje-
39169: häinen sivutehtävä. Ani harvoin liikenteen- tuksen yhteydessä huolehtivat myös postin-
39170: harjoittaja itse suorittaa tämän tehtävän. kuljetuksesta ja -jakelusta. He eivät suo-
39171: Useimmiten se tapahtuu palkattujen auton- rita yksinomaan postinkuljetusta ja -jake-
39172: kuljettajien toimesta, jotka eräissä tapauk- lua, vaan tilanteesta, vuodenajasta y.m.s. sei-
39173: sissa saattavat vaihtua päivittäin linjalta koista riippuen enemmän tai vähemmän
39174: toiselle. matkustajien ja tavaran kuljetusta, mistä
39175: 3
39176:
39177: he myös saavat tuloa. Tällaisissa tapauksissa kuisempi. Viimemainitussa tapauksessa ei
39178: muodostuisi jotakuinkin ylivoimaiseksi rat- palkkio yleensä ole määriteltävissä vahvis-
39179: kaista, mikä kulloinkin tai edes keskimää- tettujen normien mukaan, vaan on se mää-
39180: räisesti olisi postinkuljetuksen ja -jakelun rätty harkinnan perusteella, jolloin se poik-
39181: osuus tehtävästä ja millä perustein se yli- keuksetta on suurempi kuin normipalkkio.
39182: päänsä olisi määritettävissä. Valtion nou- Lisäksi on myös joitakin postinkuljetuksia,
39183: dattamalle palkkausjärjestelmälle on myös joissa palkkio jo entuudestaan oli normi-
39184: täysin vierasta, että jollekin yrittäjälle, palkkiota jopa huomattavastikin korkeampi,
39185: joka muiden päätehtäviensä yhteydessä suo- joten niiden korottamiseen ei ole ollut aina
39186: rittaa suhteellisen vähäisiä palveluksia myös aihetta. Kyseisissä poikkeustapauksissa on
39187: valtiolle, voitaisiin myöntää sosiaalisia etuja palkkionkorotusta myönnetty eri anomuk-
39188: tuosta valtiolle suoritetusta osatehtävästä. sen ja esityksen perusteella harkinnan mu-
39189: Posti- ja lennätinhallitus ei myöskään voi kaan. On kuitenkin todettava, että näissä
39190: pitää sitä asiallisena ja mahdollisena. Jäl- tapauksissa eivät palkkionkorotukset ole ra-
39191: jelle jää siten c-kohdan ryhmä, johon lukeu- joittuneet 6 tai 3,1% :iin, vaan ovat ne ol-
39192: tuu 124 postinkuljettajaa eli noin 17% leet, eri tekijät ja niiden vaikutukset huo-
39193: koko postinkuljettajakunnasta. Nämä pos- mioonottaen useimmiten 20-30-40 % ja
39194: tinkuljettajat kuuluvat siihen ryhmään, jopa eräissä tapauksissa vieläkin enemmän.
39195: joka edellä mainitun kirjelmän perusteella Nämä palkkionkorotukset eivät myöskään
39196: saa automaattisesti palkkionkorotuksen sil- ole kytkeytyneet yleisten palkkionkorotus-
39197: loin kuin maalaiskirjeenkantajatkin. Poik- ten ajankohtiin.
39198: keuksen muodostavat vain ne postinkuljetta- Todettakoon lopuksi, että Postiliitto r.y.,
39199: jat, joiden linja on yli 40 km pituinen ja joka on järjestäytyneiden maalaiskirjeen-
39200: olosuhteet siten yleensä sellaiset, että näillä kantajien ja postinkuljettajien ammatillinen
39201: linjoilla suoritettavasta postinkuljetuksesta järjestö, on aikanaan posti- ja lennätinhalli-
39202: maksettavan palkkion suuruus on aiheellista tuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa hy-
39203: harkita erikseen, sekä lisäksi ne postinkul- väksynyt ne periaatteet, joiden mukaisesti
39204: jettajat, joiden kulkema tai ajama reitti - palkkioperusteet ja sosiaaliset edut on
39205: esim. saaristossa - on normaalia vaikeakul- edellä tarkoitetuille ryhmille määritelty.
39206: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1964.
39207:
39208: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Grcls 'l'cir.
39209: 4
39210:
39211:
39212:
39213:
39214: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39215:
39216: Med en skrive1se av den 16 oktober 1964, växlar i fråga om både lantbrevbärare och
39217: N: o 924, har Ni, Herr Talman, i det syfte postförare från några kilometer till tiota1s
39218: 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger, hit kilometer och från ett par timmar till 10-
39219: översänt fö1jande, av riksdagsman Väinö 12 timmar, t.o.m. mera.
39220: Vilponiemi m. fl. till vederbörande medlem Från början av år 1962 tillämpas enligt
39221: av statsrådet för besvarande ställda spörs- beslut av post- och telegrafstyrelsen i fråga
39222: må1: om lantbrevbärare och postförare nya grun-
39223: "År Regeringen medveten om att der för uträkning av arbestiden, varvid
39224: lantbrevbärarna som arbetar enligt grunden är distribution antingen till fots
39225: avta1 om postbefordring både i fråga eller med cykel. Sker distributionen med
39226: om av1öning och sociala förmåner hjälp av motorfordon, omvand1as inverkan
39227: släpar betydligt efter den allmänna av begagnandet av fordon till verk1ig ar-
39228: utvecklingen, och om så är fallet, betstid, men dessutom beta1as utom tidsar-
39229: vad ärnar Regeringen göra för att vode enligt den verkliga arbetstiden for-
39230: rätta till ifrågavarande missförhål- donsersättning för varje kilometer distribu-
39231: lande?" tionsfärd. Sålunda inbegreps även de lant-
39232: brevbärare och postförare, som vid distribu-
39233: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag tionen använder motorfordon, frånsett vissa
39234: vördsamt anföra fö1jande: begränsade undantagsfall, automatiskt i den
39235: Posten utde1as i allmänhet på landsbyg- allmänna arvodesförhöjningen.
39236: den av antingen 1antbrevbärare eller post- Anta1et postförare vid post- och te1egraf-
39237: förare. Anta1et lantbrevbärare var senaste verket var, såsom ovan nämndes, senaste
39238: oktober månad 3 870 och anta1et olika post- oktober månad 730. Dessa förde1ade sig på
39239: förare 730. Ruttens och arbetsdagens längd fö1jande grupper:
39240:
39241: a) postutde1ning i samband med busstrafik 471 st (64.5%)
39242: b) , genom andra företagare,
39243: t. ex. i sam band med
39244: mjö1ktransport osv. . ... . 135 st (18.5 %)
39245: c) enskilda fysiska personer ............ . 124 st (17 %)
39246: 730 st.
39247:
39248: Huvudparten - närmare två tredjedelar med mjö1ktransport eller personbefordran
39249: - av postbefordringen sker så1unda i sam- per personbil eller motorbåt drar försorg
39250: band med busstrafiken, varvid den oftast även om postbe:fordring och -utdelning. De
39251: är en rätt obetydlig biuppgift från trafik- ut:för icke enbart postbefordran och -utde1-
39252: idkarens synpunkt. Det är ytterst sällan ning, utan beroende på tillfället, årstiden
39253: denne själv utför ifrågavarande uppgift. osv. mer eller mindre person- och godsbe-
39254: Oftast handhas den av av1önade chaufförer, fordran, varav de också har inkomst. I
39255: vilka i vissa fall byts dagligen från linje sådana fall skulle det bli så gott som över-
39256: till linje. mäktigt att avgöra, viiken postbefordrin-
39257: Ovan i punkt b nämnda postförare är gens och -utdelningens ande1 i uppgiften
39258: sådana företagare, vilka t. ex. i samband skulle vara vid ettvart tillfälle eller ens i
39259: 5
39260:
39261: medeltal och på vilka grunder den över- normer, utan utgår enligt prövning, varvid
39262: huvudtaget skulle kunna bestämmas. Det det utan undantag är större än normarvodet.
39263: är också alldeles främmande för det av Ytterligare finns vissa postbefordringar, i
39264: staten tiliämpade avlöningssystemet, att åt fråga om vilka arvodet redan förut var
39265: någon företagare, som i samband med sina betydligt högre än normarvodet, varför det
39266: övriga huvuduppgifter utför relativt små icke alltid funnits skäl tili höjning av dem.
39267: tjänster även åt staten, skulle kunna be- I de ifrågavarande undantagsfallen har
39268: viljas sociala förmåner för den partiella arvodesförhöjning beviljats på särskild an-
39269: uppgift de utför för staten. Post- och tele- sökan och framställning samt enligt pröv-
39270: grafstyrelsen kan icke heller finna sådant ning. Det kan dock konstateras, att arvodes-
39271: sakligt och möjligt. Återstår sålunda grup- förhöjningarna i dessa fall icke inskränkt
39272: pen under punkt c, tili viiken räknas 124 sig tili 6% eller 3.1 %, utan att de med
39273: postförare eller omkring 17% av hela post- beaktande av olika faktorer och deras in-
39274: förarkåren. Dessa hör tili den grupp, som verkan oftast varit 20-30-40 %, i vissa
39275: på grund av ovan nämnda skrivelse auto- fall t.o.m. mera. Dessa arvodesförhöjningar
39276: matiskt erhåller arvodesförhöjning när har icke heller varit bundna vid tidpunk-
39277: lantbrevbärarna får det. Ett undantag ut- terna för de allmänna arvodesförhöjnin-
39278: gör endast de postförare, vilkas linje är garna.
39279: över 40 km lång och förhållandena i all- Slutligen må konstateras, att Postiliitto
39280: mänhet sådana, att det är skäl att särskilt r.y., som är en yrkesorganisation för orga-
39281: pröva storleken av arvodet för postbeford- niserade lantbrevbärare och postförare, på
39282: ring på dessa linjer, och därtili de post- sin tid vid underhandlingar med post- och
39283: förare, som t. ex. i skärgården har en rutt telegrafstyrelsen godkänt de principer, en-
39284: som är svårare än normalt att gå eller ligt vilka grunderna för erläggande av ar-
39285: färdas. I sistnämnda fall kan arvodet i all- vode och för sociala förmåner bestämts för
39286: mänhet icke bestämmas enligt fastställda ovan avsedda grupper.
39287: Helsingfors den 12 november 1964.
39288:
39289: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Grels Teir.
39290:
39291:
39292:
39293:
39294: E 994/64
39295: Kysymys N: o 147.
39296:
39297:
39298:
39299:
39300: Ahonen ym.: Varttuneemman väen ammattikoulutuksen jär-
39301: jestämisestä.
39302:
39303:
39304: E du skun n an H e r r a P u h e m i e h e ll e.
39305:
39306: Ammattikoulutuksen hyväksi on maassam- Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
39307: me sodan jälkeen tehty aloitteellista työtä. teriön työvoima-asioiden neuvottelukunnan
39308: Ammattioppilaitoslaki on säädetty 25. 4. 1958; asettaman ammattikurssijaoston laatimaan
39309: valtio on perustanut kahdeksan keskus- vanhemman väestön ammattikoulutuskysy-
39310: ammattikoulua; kuntainliitot, kunnat ja mystä koskevaan selvitykseen nojautuva la-
39311: useat yhteisöt ovat myös perustaneet am- kiesitys kuitenkin näyttää yhä viipyvän.
39312: mattikouluja. Vuosittain järjestetään myös Edellä esittämäämme viitaten ja valtiopäi-
39313: lukuisasti ammattikursseja. väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
39314: Tällainen opetus kohdistuu ennen kaikkea esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39315: nuorisoon. Vähemmän huomiota on sensijaan nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39316: kiinnitetty aikuisten kouluttamiseen. Maam-
39317: me talouselämää kehitettäessä huomioonottaen Aikooko Hallitus lähitulevaisuu~
39318: muuttoliike, tulisi siirtyvää työvoimaa työ- dessa antaa Eduskunnalle esityksen
39319: hön sijoitettaessa ja työttömyyttä torjut- varttuneemman väen ammattikoulu-
39320: taessa nykyisin kiinnittää suurta huomiota tuksen järjestämisestä?
39321: aikuistyövoiman kouluttamiseen.
39322: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1964.
39323:
39324: Arvo Ahonen. Veikko Mattila.
39325: Veikko Helle. Elis Manninen.
39326: Väinö Vilponiemi. Akseli Roden.
39327: Eino Raunio. Valdemar Sandelin.
39328: Valto Käkelä. Artturi Koskinen.
39329: Edvard Pesonen. Meeri Kalavainen.
39330: Voitto Hellsten. Lyyli Aalto.
39331: Veikko Kokkola. Kustaa Alanko.
39332: Lars Lindeman. Sylvi Siltanen.
39333: Uljas Mäkelä. Tyyne Paasivuori
39334: Impi Lukkarinen. Armi Flinck.
39335:
39336:
39337:
39338:
39339: E 1027/ti±
39340: 2
39341:
39342:
39343:
39344:
39345: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
39346:
39347: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- siihen, että mahdollisimman moni nuori voisi
39348: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra saada ensin kotiseudullaan pääammattialojen
39349: Puhemies, olette kirjeellänne 20 päivältä 2-3 vuotisen peruskoulutuksen sekä tarpeen
39350: lokakuuta 1964 n: o 933 lähettänyt valtio- vaatiessa sen jälkeen vaativimmissa amma~
39351: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi teissa tarpeellista erikoiskoulutusta eri teolli-
39352: kansanedustaja Arvo Ahosen ym. tekemä11, suuslaitosten ammattikouluissa. Tämän het-
39353: seuraavan sisältöisen kysymyksen: ken tärkeimpänä tehtävänä on työntekijä-
39354: määriltään suurien teollisuusalojen, kuten
39355: "Aikooko Hallitus lähitulevaisuu- tekstiili-, paperi-, elintarvike- ja kemiallinen
39356: dessa antaa Eduskunnalle esityksen teollisuus, sekä ns. harvinaisten (työntekijä-
39357: varttuneemman väen ammattikoulu- määriltään vähäisten) ammattien, kuten in-
39358: tuksen järjestämisestä~" strumenttiasentajat, koneenkäyttäjät, jne,
39359: erikoiskoulutuksen järjestäminen.
39360: Vastauksena kysymykseen esitän kun- Tämän ohella on kysymyksessä esille
39361: nioittaen seuraavaa: tuotua aikuistyövoiman kouluttamista nykyi-
39362: Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa on sestään tehostettava, mikä parhaiten voidaan
39363: päähuomio kiinnitetty koko maan peittävän toteuttaa kurssimuotoisena. Tämän johdosta
39364: yleisten ammattikoulujen perusverkon luo- Hallituksessa on valmisteltu lakiehdotusta
39365: miseen ja samalla on huomattavasti laajen- työllisyyttä edistävästä ammattikurssitoimin-
39366: nettu teollisuuslaitosten omistamien am- nasta, joka on tarkoitus lähiaikoina antaa
39367: mattikoulujen antamaa eri teollisuusammat- Eduskunnalle.
39368: tien ammattikoulutusta. Tällöin on pyritty
39369: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1964.
39370:
39371:
39372: Kauppa- ja teollisuusministeri T. A. Wihet·heimo.
39373: 3
39374:
39375:
39376:
39377:
39378: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
39379:
39380: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen unga personer som möjligt skulle kunna först
39381: anger har Ni, Herr Talman, med Eder den på sin hemort erhålla en 2-3 års grund-
39382: 20 oktober 1964 daterade skrivelse nr 933 utbildning inom huvudyrkesområden samt
39383: för avgivande av svar tillsänt vederbörande vid behov därefter i mera fordrande yrken
39384: medlem av statsrådet följande av riksdags- nödig specialutbildning i industriföretagens
39385: man Arvo Ahonen m.fl. ställda spörsmål: yrkesskolor. För ögonblicket är den vikti-
39386: gaste uppgiften att anordna specialutbild-
39387: "Ämnar Regeringen inom närmaste ningen inom de industriella områden där an-
39388: framtid till Riksdagen avlåta proposi- talet arbetare är stort, såsom textil-, pappers-,
39389: tion med förslag till lag om anord- livsmedels- och den kemiska industrin, samt
39390: nande av yrkesutbildning för vuxna inom de s.k. sällsynta yrkena (där antalet
39391: personer~" arbetare är ringa), såsom instrumentmon-
39392: törer, maskinister etc.
39393: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- Utöver detta skall den i spörsmålet fram-
39394: samt anföra följande: förda utbildningen av den av vuxna perso-
39395: U nder de senaste tio åren har man fäst ner bestående arbetskraften intensifieras, vil-
39396: huvudvikten vid att skapa ett hela landet ket bäst torde kunna förverkligas genom
39397: täckande nät av allmänna yrkesskolor sam- kursverksamhet. För den skull har man
39398: tidigt som den av industriföretagens yrkes- inom Regeringen utarbetat en proposition
39399: skolor meddelade yrkesundervisningen inom till lag om yrkeskursverksamhet, avsedd att
39400: olika industriella yrken avsevärt utvidgats. främja sysselsättningen, och avsikten är att
39401: Härvid har man strävat till, att så många inom kort avlåta den till Riksdagen.
39402: Helsingfors den 17 november 1964.
39403:
39404:
39405: Handels- och industriminister T. A. Wiherheimo.
39406: Kysymys N:o· 148.
39407:
39408:
39409:
39410:
39411: Helle ym.: Suomen Ammattijärjestön sivuuttamisesta työlli-
39412: syysasioista lausuntoja pyydettäessä.
39413:
39414:
39415: E dusk unn an H er r a P u h e m i e h e II e.
39416:
39417: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- ollut tahallista syrjintää, jota valtiovalta on
39418: riö pyytää vuosittain työmarkkinajärjestöiltä monissa muissakin yhteyksissä Suomen Am-
39419: lausunnot odotettavissa olevasta työllisyys- mattijärjestöä kohtaan harjoittanut, mutta
39420: tilanteesta ja työttömyyden torjumiseen joka viime aikoina on ollut väistymässä.
39421: mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä eri Työllisyyden ylläpitäminen on joka tapauk-
39422: aloilla. Suomen Ammattijärjestöitä ei ole sessa niin merkittävä kysymys, ettei valtio-
39423: tällaista lausuntoa pyydetty ainoatakaan ker- vallalla ole varaa sen selvittämisessä olla
39424: taa, vaikka Ammattijärjestöllä on sellaisten käyttämättä kaikkea sitä asiantuntemusta,
39425: alojen tuntemusta, joka muilta ammatillisilta minkä työntekijäin ammatilliset keskusjär-
39426: järjestöiltä puuttuu. Näin esimerkiksi graa- jestöt omaavat.
39427: finen teollisuus, meri- ja maantieliikenne, Edellä lausuttuun viitaten esitämme val-
39428: sähköalan ja jalometallialan työt, tekstiili- tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momentin no-
39429: ja mekaaninen puunjalostusteollisuus ovat jalla kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
39430: työaloja, joiden työntekijät ovat joko yksin- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
39431: omaan tai suurimmalta osaltaan järjestyneet symyksen:
39432: Ammattijärjestön jäsenliittoihin. Mikään
39433: muu työntekijäjärjestö ei senvuoksi voi omata Onko Hallitus tietoinen siitä, että
39434: näiden alojen asiantuntemusta siinä määrin, kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
39435: että pystyisi arvioimaan niiden työllisyysti- nisteriö työllisyysasioita hoitaessaan
39436: lannetta työntekijäin kannalta. jättää diskriminoivalla tavalla käyt-
39437: Ei liene oletettavissa, että kulkulaitosten tämättä sen asiantuntemuksen, jota
39438: ja yleisten töiden ministeriön asianomaiset Suomen Ammattijärjestö useilla aloilla
39439: virkamiehet olisivat tietämättömiä edellä yksinomaisesti edustaa, ja jos on,
39440: todetusta Ammattijärjestön ehdottomasta mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39441: edustavuudesta monilla teollisuus- ja työ- ryhtyä, jotta viranomaiset työllisyys-
39442: aloilla. Tämän vuoksi herää kysymys, onko asioista lausuntoja pyytäessään koh-
39443: Ammattijärjestön sivuuttaminen työllisyys- televat vast'edes työmarkkinajärjes-
39444: tilanteesta lausuntoja pyydettäessä kenties töjä samanarvoisina?
39445: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1964.
39446:
39447: Veikko Helle. Artturi Koskinen.
39448: Kalle Matilainen. Antero Väyrynen.
39449: Edit Terästö. Rafael Paasio.
39450: Arvo Ahonen. Väinö Vilponiemi.
39451: Valdemar Sandelin. Eino Siren.
39452: Akseli Roden. Sylvi Siltanen.
39453: Eino Raunio. Olavi Lindblom.
39454: Ensio Partanen. Kaarlo Pitsinki.
39455:
39456:
39457:
39458: E 1017/64
39459: 2
39460:
39461:
39462:
39463:
39464: E duskunnan H er r a P u h e m i e h e 11 e.
39465:
39466: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- tämien työesitysten mukaan työllisyystilan-
39467: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra teen huomioonottaen on valtiontöitä järjes-
39468: Puhemies, olette kirjeellänne 20 päivältä lo- tetty.
39469: kakuuta 1964 n: o 932 lähettänyt valtioneu- Edellä mainitun työkohdeluettelon lisäksi
39470: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi komiteat ovat tehneet varsinaisen mietintö-
39471: kansanedustaja Veikko Helteen (ym) teke- osan, joka on käsittänyt ennusteen valtion
39472: män seuraavan sisältöisen kysymyksen: töiden tarpeesta. Tätä ennustetta varten on
39473: pyydetty lausunnot samaa periaatetta nou-
39474: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että dattaen kuin komitean asettamisessakin.
39475: kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- Niinpä edellä mainitut lausunnot työmarkki-
39476: nisteriö työllisyysasioita hoitaessaan noiden kehittymisestä on pyydetty työmark-
39477: jättää diskriminoivalla tavalla käyt- kinaosapuolilta, erinäisiltä talouselämää lä-
39478: tämättä sen asiantuntemuksen, jota hellä olevilta järjestöiltä, yhdistyksiltä jne.
39479: Suomen Ammattijärjestö useilla aloilla Lausuntoja pyydettäessä on ollut luonnolli-
39480: yksinomaisesti edustaa, ja jos on, sesti tarkoitus saada mahdollisimman täy-
39481: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo delliset ja tosiasioihin pohjautuvat tiedot
39482: ryhtyä, jotta viranomaiset työllisyys- työmarkkinoiden eri puolilta valoittettuina ta-
39483: asioista lausuntoja pyytäessään koh- louselämän kehitysmahdolisuuksista ja niistä
39484: televat vast'edes työmarkkinajärjes- tekijöistä, joilla on merkitystä työvoiman
39485: töjä samanarvoisina~" sijoittamisen kannalta. Tällöin on mahdolli-.
39486: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- suuksien mukaan pyritty noudattamaan ta-
39487: taen seuraavaa: sapuolisuutta. Missään tapauksessa ei ole ol-
39488: V aitioneuvosto asettaa vuosittain ns. työl- lut tarkoitus diskriminoida mitään työmark-
39489: lisyyskomitean tehtävänään laatia työohjel- kinaosapuolta. V alittaen on kuitenkin todet-
39490: ma, jonka mukaan väestölle voitaisiin varata tava työntekijäpuolella järjestäytymisessä ta-
39491: riittävästi syys- ja talvikauden aikana työ- pahtunut kahtiajakautuminen, minkä vuoksi
39492: tilaisuuksia työllisyyden ylläpitämiseksi. Ko- edellä mainittua pariteettiperiaatetta on ollut
39493: mitean puheenjohtajana on tavallisesti toi- vaikea soveltaa lausuntoja pyydettäessä.
39494: minut työvoima-asioita hoitava valtioneuvos- Hallitus luonnollisesti on tietoinen kyse-
39495: ton jäsen. Komitean jäseniksi on kutsuttu lyssä mainitun Suomen Ammattijärjestön
39496: pariteettiperiaatteen mukaisesti työmarkki- edustavuudesta eri työaloilla. Selvää myös-
39497: naosapuolten edustajat sekä muiksi jäseniksi kin on, että työllisyyden ylläpitämisessä ei
39498: tärkeimpien työvirastojen päälliköitä ja työ- ole varaa olla käyttämättä kaikkea mahdol-
39499: asiain hallinnon virkamiehiä. lista asiantuntemusta, jota työmarkkinoiden
39500: Työskentelyään varten ovat komiteat saa- lähellä olevilta järjestöiltä voidaan saada.
39501: neet kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- Hallitus pyrkii vast'edes huolehtimaan siitä,
39502: teriön toimesta pyydetyt valtion työvirasto- että työllisyysasioiden hoidossa käytetään
39503: jen ja laitosten tekemät työesitykset syys- mahdollisuuksien mukaan hyväksi se asian-
39504: ja talvikautena tehtäviksi soveltuvista työlli- tuntemus ja edustavuus, minkä Suomen Am-
39505: syyden ylläpitämistä tarkoittavista töistä. mattijärjestö yhtenä työmarkkinaosapuolena
39506: Näin käytettäväksi saatujen työkohde-esitys- omaa.
39507: ten pohjalla ovat komiteat laatineet työoh- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
39508: jelman eli ns. työkohdeluettelon, jonka sisäl- saattaa tietoonne.
39509: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, marraskuun 19 päivänä
39510: 1964.
39511:
39512: Ministeri Esa Timonen.
39513: 3
39514:
39515:
39516:
39517: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
39518:
39519: 1 det syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. inkomna förslag tili arbetsobjekt har kom-
39520: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, mitteerna uppgjort ett arbetsprogram, dvs.
39521: medels skrivelse n: o 932 av den 20 oktober en förteckning över arbetsobjekten, enligt
39522: 1964, tili vederbörande medlem av statsrådet vilka arbetsförslag statliga arbeten anordnats
39523: för avgivande av svar översänt av riksdags- med hänsyn tili sysselsättningsläget.
39524: man Veikko Helle m.fl. gjorda spörsmål av Utöver den ovannämnda förteckningen
39525: följande innehåll: över arbetsobjekt har kommitteerna upp-
39526: "Är Regeringen medveten om, att gjort ett egentligt betänkande, som har inne-
39527: ministeriet för kommunikationsväsen- fattat en prognos för behovet av statliga
39528: det och allmänna arbetena vid skötseln arbeten. För denna prognos har utlåtanden
39529: av sysselsättningsärenden på ett införskaffats enligt samma principer som
39530: diskriminerande sätt icke utnyttjar vid tillsättandet av kommitten. Sålunda har
39531: den sakkunskap, som Landsorgani- utlåtanden om arbetsmarknadens utveckling
39532: sationen i Finland på mänga områden inbegärts av arbetsmarknadsparterna, av
39533: ensam företräder, och om så är fallet, vissa näringslivet närstående organisationer,
39534: vilka åtgärder ämnar Regeringen föreningar m.fl. Vid inbegärandet av utlå-
39535: vidtaga för att myndigheterna vid tanden har man givetvis avsett att få så
39536: inbegärande av utlåtanden i syssel- fullständiga som möjliga och på fakta
39537: sättningsärenden framdeles måtte be- grundade uppgifter ur arbetsmarknadens
39538: handla arbetsmarknadsorganisatio- olika aspekter om näringslivets utvecklings-
39539: nerna som likvärdiga?" möjligheter och de faktorer, som är av
39540: betydelse med hänsyn tili arbetskraftens
39541: Som svar på detta spörsmål framhåller placering. Man har härvid i mån av möjlig-
39542: jag vördsamt: het strävat tili objektivitet. 1 ingen händelse
39543: Statsrådet tillsätter årligen en s.k. syssel- har man avsett att diskriminera någon ar-
39544: sättningskommitte med uppgift att uppgöra betsmarknadspart. Likväl måste man med
39545: det arbetsprogram enligt vilket tillräckligt beklagande konstatera den utdelning, som
39546: arbetstillfällen för sysselsättningens upprätt- skett inom arbetstagarpartens organisation,
39547: hållande kan beredas åt befolkningen unJ.er för vars skull den ovannämnda paritets-
39548: hösten och vintern. Som ordförande för denna principen varit svår att tillämpa vid inbe-
39549: kommitte har vanligen fungerat den medlem gärandet av utlåtanden.
39550: av statsrådet, som handhar skötseln av ar- Regeringen är givetvis medveten om den
39551: betskraftsärenden. Till medlemmar i kom- i spörsmålet nämnda Landsorganisationens
39552: mitten har enligt paritetsprincipen kallats representativa karaktär inom olika arbets-
39553: företrädare för arbetsmarknadsparterna samt områden. Det är även klart, att man vid
39554: som övriga medlemmar cheferna för de vik- sysselsättningens upprätthållande icke har
39555: tigaste arbetsverken och tjänstemän inom råd att låta bli att utnyttja all den möjliga
39556: administrationen av arbetsärenden. sakkunskap man kan få av arbetsmarkna-
39557: För sitt arbete har kommitteerna fått den närstående organisationer. Regeringen
39558: genom ministeriets för kommunikationsväsen- strävar framdeles efter att i skötseln av
39559: det och allmänna arbetena försorg inbegärda sysselsättningsärendena i mån av möjlighet
39560: arbetsförslag uppgjorda av statens arbets- tillgodogöra sig den sakkunskap och rep-
39561: verk och inrättningar angående sådana ar- resentativa ställning, som Landsorganisatio-
39562: beten för upprätthållande av sysselsättnin- nen som en arbetsmarknadspart innehar.
39563: gen, som lämpar sig för utförande under Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
39564: hösten och vintern. På basen av sålunda tili Eder kännedom.
39565: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den 19
39566: november 1964.
39567:
39568: Minister Esa Timonen.
39569: Kysymys N: o 149.
39570:
39571:
39572:
39573:
39574: Lindeman: Äitiysavustuspakkauksissa käytettyjen vauvan
39575: alusten myynnistä Suomen Kätilöliitolle koituvasta ta-
39576: loudellisesta hyödystä.
39577:
39578:
39579: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
39580:
39581: Vuoden 1964 alusta vahvistettiin sosiaali- muusta myynnistä. Tämän johdosta voidaan
39582: ministeriön taholta, yllättäen, Naku-Pelle päätellä, että äitiysavustuspakkauksissa käy-
39583: niminen keinokuitukangasalunen äitiysavus- tetyn kyseessä olevan artikkelin kustannuk-
39584: tuspakkauksiin. Alusen käyttöohjeessa maini- sella hyödytetään sitä tuottajaa, joka suos-
39585: taan m.m., että se on Suomen Kätilöliiton tuu noudattamaan Suomen Kätilöliiton vaa-
39586: suosittelema. Tämä on herättänyt ansaittua timuksia, mikä allekirjoittaneen mielestä on
39587: huomiota ei vähiten sen vuoksi, että kyseessä jyrkässä ristiriidassa niiden sosiaalisten peri-
39588: oleva alunen ei ole laadultaan tyydyttävä. aatteiden kanssa, joita tässä asiassa olisi nou-
39589: Päinvastoin on kuulunut kotien taholta ääniä, datettava.
39590: joiden mukaan tämä alunen merkitsee selvää Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
39591: askelta taaksepäin. valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
39592: Koska alunen on varustettu ainoastaan saan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39593: Suomen Kätilöliiton mainonnalla, voidaan vastattavaksi kunnioittaen esittää seuraavan
39594: tehdä johtopäätös, että kyseessä oleva liitto kysymyksen:
39595: nauttii taloudellista hyötyä mainitun artik-
39596: kelin myynnistä. Tällainen epäilys vahvistuu Onko Hallitus tietoinen siitä, että
39597: siitäkin, että Suomen Kätilöliiton talousarvi- Suomen Kätilöliitto nauttii taloudel-
39598: ossa kuluvalle vuodelle on otettu kohta (tulo- lista hyötyä niiden alusien myynnistä,
39599: puolella n:o 7) jossa sanotaan: "Avatexin joita käytetään tämän vuoden alusta
39600: prosentit vauvan alustoista 1.500:-". Ava- äitiysavustuspakkauksissa, ja jos on,
39601: tex on mainittujen alusien tuottaja. Mainit- katsooko Hallitus tämän olevan so-
39602: takoon vielä, että Suomen Kätilöliiton Uuden- pusoinnussa noudatettavien sosiaalisten
39603: maan läänin yhdistyksen kuukausikokouk- periaatteiden kanssa, tai jos näin ei
39604: sessa ilmoitettiin virallisesti A vatexin mak · ole, onko Hallitus ryhtynyt taikka ai-
39605: savan liitolle 3 prosenttia äitiysavustuspakka- kooko se ryhtyä toimenpiteisiin asian
39606: uksiin menevästä osuudesta ja 5 prosenttia selvittämiseksi ja korjaamiseksi?
39607: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1964.
39608:
39609: Lars Lindeman.
39610:
39611:
39612:
39613:
39614: E 1018/64
39615: 2
39616:
39617:
39618:
39619:
39620: E d u s kunnan H e r r a P u he m i e he ll e.
39621:
39622: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- jouksien mukana tulleet tavaranäytteet hin-
39623: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra noitellaan ja asetetaan määräerään tulevien
39624: Puhemies, olette kirjeellänne 21 päivältä loka- tavaroiden valinnan suorittavien asiantunti-
39625: kuuta 1964 n:o 956 lähettänyt valtioneuvos- jain käytettäväksi. Asiantuntijain valinnan
39626: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- suorittaa sosiaaliministeriö. Näiden ja mi-
39627: sanedustaja Lars Lindemanin (ym.) teke- nisteriön edustajien yhteistoimin suoritetaan
39628: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: tarvikkeiden valinta ns. näyttelyssä. Asian-
39629: tuntijoina olivat v. 1964 määräerän tarvik-
39630: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että keita valittaessa ministeriön tarkastava lää-
39631: Suomen Kätilöliitto nauttii taloudel- käri, naistautien- ja synnytysten erikoislää-
39632: lista hyötyä niiden alusien myynnistä, käri sekä Suomen Kätilöliitto r.y:n edustaja.
39633: joita käytetään tämän vuoden alusta Lisäksi olivat läsnä sosiaaliministeriön edus-
39634: äitiysavustuspakkauksissa, ja jos on, tajat. Ryhtyessä valitsemaan määräerään si-
39635: katsooko Hallitus tämän olevan so- sältyvää vauvan alustaa, mainittiin Kätilölii-
39636: pusoinnussa noudatettavien sosiaalisten ton taholta Valtion Hankintakeskuksen hank-
39637: periaatteiden kanssa, tai jos näin ei kimiin näytteisiin sisältyvästä Avatex-nimi-
39638: ole, onko Hallitus ryhtynyt taikka ai- sen liikkeen tuottamasta Naku-Pelle nimisestä
39639: kooko se ryhtyä toimenpiteisiin asian alustasta heidän kokeilleen alusta jo vuoden
39640: selvittämiseksi ja korjaamiseksi?" 1963 alusta ja todenneen sen olevan ominai-
39641: suuksiltaan aikaisemmin markkinoilla olleita
39642: alustoa paremman. Edelleen on Kätilöliiton
39643: Vastauksena kysymykseen esitän kun- taholta todettu, että alusta on valmistettu
39644: nioittaen seuraavaa: hygieenisesti. Kuitu on kyllästetty !-luokan
39645: Äitiysavustuslain mukaan voidaan avustus viskoosilla, joka on peitetty PVC-muovilla.
39646: suorittaa joko vastasyntyneen lapsen hoitoon Alusta on helppo pestä, se on pehmeä, eikä
39647: sopivana luontoisavustuksena, ensi sijassa hankaa lapsen jalkoja hänen potkiessaan, ku-
39648: vaatekappaleina, varusteina tai muina tar- ten oli todettu aikaisemmin käytössä olleiden
39649: vikkeina, tai rahana. Luontoisavustuksena alustojen tehneen. Alusta on myöskin to-
39650: annettavien ns. äitiysavustusmääräerien mer- dettu kestäväksi, joten se on käytössä talou-
39651: kitys on viime vuosina kasvanut, johtuen dellinen. Alusta on monikäyttöinen sikäli,
39652: tämä lähinnä siitä, että niiden sisältämien että kun lapsi ei enää alustaa tarvitse, sitä
39653: tarvikkeiden laatua ja määrää on jatkuvasti voidaan käyttää ikkunoiden kirkastamiseen,
39654: voitu parantaa ja kehittää. Kuluvana vuonna lattioiden pesuun ja kenkien ja vieläpä au-
39655: on laskettu äitiysavustusmääräeriä tarvitta- tojen kiilloittamiseen ynnä muuhun.
39656: van n. 50.000 kappaletta oli n. % myönnet- Kun tämän jälkeen oli todettu Naku-Pelle
39657: tävien äitiysavustusten koko määrästä. alustan mukaan oton merkitsevän jälleen pa-
39658: Voimassa olevan käytännön mukaan suori- rannusta määräerän tarvikkeisiin ja kun li-
39659: tetaan kerran vuodessa määräeriin sisältyvien säksi Valtion Hankintakeskus ilmoitti mui-
39660: tarvikkeiden hankinta. Tätä varten Valtion den tarvikkeiden hintoja onnistutun sen ver-
39661: Hankintakeskus, joka nykyisin yksin toimii ran alentamaan, että ko. alusta voitiin ottaa
39662: ko. tarvikkeiden hankkijana, lähettää tavaroi- määräerään, hyväksyttiin se yksimielisesti.
39663: den valmistajille ja ensimmäisille myyjille Mainittakoon tässä välillä, ettei ministeriölle
39664: tarjouspyynnöt. Määräaikaan mennessä sul- tähän mennessä, jolloin v. 1964 määräeriä on
39665: jetuissa kirjekuorissa saapuneet tarjoukset jo jaettu 42.000 kappaletta, ole tehty yhtään
39666: avataan ja laaditaan avauspöytäkirjat. Tar- muistutusta Naku-Pelle alustasta.
39667: 3
39668:
39669: Mitä sitten tulee Kätilöliiton saamaksi asialla ei ole mitään tekemistä. Ko. korva-
39670: väitettyyn hyötyyn, on mainittu liitto lau- uksesta ei ministeriöllä ole myöskään ollut
39671: suntonaan ilmoittanut saaneensa korvausta minkäänlaista tietoa ennen nyt suoritettua
39672: A vatex toiminimeltä suorittamistaan kokei- kyselyä. Ministeriö tulee luonnollisesti val-
39673: luista. Tästä oli sovittu asianomaisten kesken vomaan, ettei mitään laitonta taloudellista
39674: jo v. 1963 alussa, joten vuoden 1964 äitiys- hyötyä tämän hankinnan yhteydessä kenel-
39675: avustusmääräerien hankinnan kanssa tällä lekään pääse syntymään.
39676: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1964.
39677:
39678:
39679: Sosiaaliministeri Juho Tenhiälä.
39680: 4
39681:
39682:
39683:
39684:
39685: Tili Riksdagens Herr Talman.
39686:
39687: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. av varorna om o:ffert. De inom en :föreskri-
39688: riksdagsordningen har Ni, Herr 'l'alman, ven tid i slutna kuvert inkomna anbuden
39689: jämte en skrivelse nr. 956 av den 21 oktober öppnas och öppningsprotokoll uppgöres. De
39690: 1964 tillställt vederbörande medlem av stats- jämte anbuden inkomna varuproven pris-
39691: rådet för besvarande följande av riksdags- sättes och ställes tili de sakkunnigas :förfo-
39692: man Lars Lindeman m. fl. undertecknade gande, som verkställer valet av de :förnöden-
39693: spörsmål: heter, som ingår i persedelnormerna. De
39694: sakkunniga utses av socialministeriet. Dessa
39695: "Är Regeringen medveten om att experter och representanter för socialminis-
39696: Suomen Kätilöliitto benämnda förbund teriet utväljer tillsammans varorna på en
39697: erhåller ekonomisk nytta genom för- s. k. utställning. Vid valet år 1964 utgjordes
39698: säljning av de underlag, som från och experterna av ministeriets inspekterande lä-
39699: med början av detta år ingår i moder- kare, en specialist i gynekologi och obstetrik
39700: skapsunderstöds:förpackningarna, och samt en representant :för Suomen Kätilöliitto
39701: om så är, :finner Regeringen detta r.y. Därjämte var även representanter :för
39702: vara i överensstämmelse med de soci- socialministeriet närvarande. Vid utvalet av
39703: ala principer som skall tillämpas, eller, det babyunderlag, som ingår i persedelnor-
39704: om så icke är, har Regeringen skridit men, nämnde representanten :för Kätilöliitto
39705: tili eller ärnar Regeringen skrida tili att nämnda :förbund redan :från och med
39706: åtgärder :för utredande och rättande början av år 1963 prövat det av firman Ava-
39707: av detta miss:förhållande?" tex tillverkade s. k. Naku-Pelle underlaget,
39708: som ingick i de av Statens upphandlings-
39709: Som svar på spörmålet :får jag vördsamt central in:förska:f:fade proven, samt att de i
39710: an:föra :följande: :fråga om egenskaper be:funnits vara bättre
39711: Enligt lagen om moderskapsunderstöd kan än tidigare i marknaden tillgängliga mär-
39712: detta understöd erläggas antingen in natura, ken. Ytterligare har :förbundet konstaterat
39713: i :främsta rummet i :form av klädesplagg, att underlaget är hygieniskt tillverkat. Fi-
39714: sängkläder och andra :förnödenheter, som bern har impregnerats med viskos av klass
39715: lämpar sig :för skötsel av det ny:födda barnet, I och överklätts med PVC-plast. Underlaget
39716: eller i penningar. De s. k. persedelnormer, är mjukt och lätt att tvätta samt skavar
39717: som utges såsom naturaunderstöd, har :från icke barnets :fötter då det sparkar, vilket be-
39718: år tili år blivit av allt större betydelse, när- :funnits vara :fallet med tidigare använda
39719: mast på grund av att antalet av de i dem underlag. Underlaget har även konstaterats
39720: ingående förnödenheterna :fortlöpande kunnat vara hållbart och där:för även ekonomiskt i
39721: utökas och deras kvalitet :förbättras. Under bruk. Det har en mångsidig användning så-
39722: innevarande år uppgår behovet av persedel- lunda att det då det icke längre behöves :för
39723: normer enligt beräkning tili ca 50.000 st, barnet kan användas :för tvättning av :fönster,
39724: eller ca o/3 av hela antalet beviljade moder- golv, :för skoputsning och t. o. m. :för pole-
39725: skapsunderstöd. ring av bilar m. m.
39726: Enligt gällande praxis anska:f:fas de :för- Då det sålunda konstaterats att Naku-Pelle
39727: nödenheter, som ingår i persedelnormerna, en underlaget åter skulle innebära en :förbätt-
39728: gång om året. För detta ändamål anhåller ring av :förnödenheterna i persedelnormen
39729: Statens Upphandlingscentral, som :för när- och då Statens upphandlingscentral därjämte
39730: varande levererar ifrågavarande :förnöden- meddelat att man lyckats sänka prisen :för
39731: heter hos tillverkarna och primärförsäljarna övriga :förnödenheter, så mycket att ifråga-
39732: 5
39733:
39734: varande underlag kunde medtagas i :förpack- :förbundet verkställda prov. Härom hade
39735: ningen, blev underlaget enhälligt godkänt. överenskommelse trä:f:fats redan i början av
39736: Här må ytterligare nämnas, att ministeriet år 1963, var:för detta icke har något sam-
39737: under innevarande år, då redan 42.000 perse- band med anska:f:fningen av persedelnormer
39738: delnormer utdelats, icke :fått mottaga en år 1964. Ministeriet har icke heller :före den
39739: enda anmärkning rörande Naku-Pelle under- nu verkställda :för:frågningen ha:ft någon
39740: laget. kännedom om i:frågavarande ersättning. Mi-
39741: Vad åter beträ:f:far den vinst, som Kätilö- nisteriet kommer givetvis att tillse att ingen
39742: liitto påstås ha erhållit, har nämnda :för- erhåller någon olaglig ekonomisk nytta i
39743: bund i sitt utlåtande meddelat att det av samband med denna leverans.
39744: :firman A vatex erhållit ersättning :för av
39745: Helsingfors den 19 november 1964.
39746:
39747:
39748: Socialminister Juho Tenhiälä.
39749:
39750:
39751:
39752:
39753: E 1018/64
39754: Kysymys N :o 150.
39755:
39756:
39757:
39758:
39759: Sääskilahti ym.: Asutushallituksen sisarosuuslainoja koske-
39760: vien maankäyttölainoitusohjeiden muuttamisesta.
39761:
39762:
39763:
39764: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39765:
39766:
39767: Eduskunnan vastauksessa Hallituksen esi- tia ja asuntotonteille 11.1 prosenttia. Jos
39768: tykseen (N :o 53/64) lisäyksistä ja muu- vertaa näitä prosenttilukuja tilalajien lu-
39769: toksista vuoden 1964 tulo- ja menoarvioon kumääriin, jotka ovat: viljelytilat noin
39770: on yleisperusteluissa 19 Pl V luvun 1 mo- 140 000, asuntoviljelytilat noin 125 000,
39771: menttia koskeva kohta, joka kuuluu: asuntotilat noin 80 000 ja asuntotontit noin
39772: ,Eduskunta toteaa asutushallituksen 25 000, saa selvän kuvan pienten tilojen
39773: maankäyttölainoituksesta antamien kaava- syrjimisestä asuntotontteja lukuunotta-
39774: maisten toimeenpano-ohjeiden vaikeutta-' matta.
39775: neen sisarosuuksien joustavaa lunastamista Voidaan myös todeta noin 52 prosentti&
39776: ja johtaneen erityisesti pienempien tilojen viljelytiloista, 12 prosenttia asuntoviljely-
39777: syrjimiseen. Sisarosuuslainojen saanti sel- tiloista, 6 prosenttia asuntotiloista ja 50
39778: laisissa tapauksissa, joissa hakijoita on use~ prosenttia asuntotonteista päässeen osalli-
39779: ampia osakkaita, on käytännöllisesti kat- seksi maankäyttölainoituksesta. Edellyttäen
39780: soen mahdotonta ja pienemmät tilat, joilla; kuitenkin, että kukin lainan saaja olisi
39781: viljelijäperheet ovat vuosikymmeniä asu- saanut vain yhden lainan. Kun otetaan,
39782: neet, on jätetty rakentamisessa, lisämaan huomioon, että heikosti elinkelpoiset vilje-
39783: hankinnassa sekä muussa tilan kunnosta- lytilatkin ovat joutuneet lainan saannissa
39784: mista tarkoittavassa lainoituksessa asutus- syrjittyyn asemaan, ovat 10-20 hehtaaria
39785: toiminnan antaman tuen ulkopuolelle. peltoa ja riittävästi, mutta ei liian paljoa
39786: Momentille palautettua 20 000 000 mar- metsää käsittävät tilat päässeet asutushal-'
39787: kan määrärahaa käytettäessä olisi Halli- lituksen toimenpiteiden johdosta täysin
39788: tuksen huolehdittava siitä, että tällainen. etuoikeutettuun asemaan lainan saannissa.
39789: lain kaavamaisesta tulkinnasta aiheutuva Kaikkein parhaimmat maankäyttölainan
39790: kohtuuton ja epäoikeudenmukainen menet- saantimahdollisuudet on asutushallituksen
39791: tely saadaan loppumaan." ohjeiden mukaan niillä tiloilla, joiden koko
39792: Edellä esitetystä Eduskunnan kannan- vastaa suurinta mahdollista maankäyttölain
39793: otosta huolimatta ei asutushallitus ole muut-· mukaista viljelytilaa. Asutushallitus on oh-
39794: tanut kaavamaisia pieniä tiloja syrjiviä jeillaan määrännyt, että lainan myöntämi-
39795: ohjeitaan. Osoituksena siitä, että asutushal- nen ratkaistaan miltei yksinomaan tilakoh-
39796: lituksen ohjeiden ja lausuntojen seuraa- taisin perustein eikä hakijaan kiinnitetä
39797: muksena ovat pienet tilat jääneet lainoja asiaa ratkaistaessa juuri mitään huomiota.
39798: myönnettäessä syrjittyyn asemaan mainit- Kun hakijan taloudellinen asema on usein
39799: takoon, että 1. 1. 1959 - 30. 6. 1964 väli- vaikeasti todettavissa tai sitä ei rohjeta
39800: senä aikana käytetyistä maankäyttölainoi- tai haluta todeta, ei maankäyttölain 20
39801: tusmäärärahoista on annettu lainoina vilje- § :n 1 momentin säännöksellä lainan talou-
39802: lytiloille 75.4 prosenttia, asuntoviljelytiloil- dellisesta tarpeellisuudesta ole lainan myön-
39803: le 10 prosenttia, asuntotiloille 3.5 prosent- tämisen ehtona käytännöllistä merkitystä.
39804: E 1045/64
39805: 2
39806:
39807: Tämä johtuu ensisijaisesti ja nimenomaan dettaisiin eduskunnan epäoikeudenmukai-
39808: siitä, että laina myönnetään yleensä vain seksi toteamalla tavalla. Eduskunta tar-
39809: tilan elinkelpoisuuden perusteella. Käytän- koittaa nimenomaan sitä, että ennen mai-
39810: nössä on kuitenkin usein niin, että mitä nitun 20 000 000 markan määrärahan käyt-
39811: elinkelpoisempi on tila, sitä paremmassa tämiseen ryhtymistä tehtäisiin tarpeelliset
39812: taloudellisessa asemassa on sen omistaja. muutokset asutushallituksen maankäyttölai-
39813: noitusta koskeviin ohjeisiin.
39814: Mielestämme asutushallituksen lainoitus-
39815: ohjeita olisi niin muutettava, että heikost~ Asutushallituksen taholta lienee perus-
39816: elinkelpoiset viljelytilat ja asuntoviljelyti- teltu pienten tilojen suurimääräistä jättä-
39817: lat saatettaisiin mikäli viljelijäperheet ovat mistä maankäyttölainoituksen ulkopuolelle
39818: niillä vuosikymmeniä asuneet, rakentamista, sillä, että uusien elinkelvottomien asunto-
39819: lisämaanhankintaa sekä muuta tilan kun- viljely- ja viljelytilojen perustaminen ei
39820: nostamista koskevassa maankäyttölainoituk- ole maankäyttölain mukaan mahdollista ja
39821: sessa tasavertaiseen asemaan elinkelpoisten että se tarkoittaisi myös lainoitustuen kiel"
39822: tilojen kanssa. Edelleen asuntotilat olisi tämistä jo olemassa olevilta asuntoviljely-
39823: rinnastettava asuntotonttien kanssa. Eri- ja heikosti elinkelpoisilta viljelytiloilta.
39824: tyisesti olisi muutettava sisarosuuslainoi- Maankäyttölaki ei voi tarkoittaa tätä, kos-
39825: tusta koskevia ohjeita sellaisiksi, että lai- ka se olisi täysin kohtuutonta. Yleisesti
39826: naa voitaisiin myöntää useammalle haki-; on todettu maankäyttölain tarkoituksena
39827: jalle yhteisesti, jolloin lainan myöntäminen olevan ensisijaisesti tilojen elinkelpoisuu-
39828: voitaisiin tehdä sillä ehdolla, että laina den parantaminen ja siksi lainoitustoimin"
39829: erääntyy takaisin maksettavaksi, jos tilan takin on kohdistettava mieluummin ensi-
39830: jakamiseen ryhdytään tai sille ryhdytään sijaisesti niihin tiloihin, jotka tarvitsevat
39831: rakentamaan toista talouskeskusta. Samalla elinkelpoisuuden parantamista. Eihän täy-
39832: olisi asuntoviljely ja kalastustilat sisar- sin elinkelpoiseksi todetulla tilalla voi lai-
39833: osuuslainoituksessa rinnastettava viljelyti- noituksellakaan enää olla elinkelpoisuuden
39834: loihin, kuten maankäyttölainsäädäntö mie- parantamistarkoitusta.
39835: lestämme edellyttää. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
39836: Edellä mainittuihin asutushallituksen lai- 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
39837: noitusohjeiden muuttamiseen ei ole mitään, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
39838: lain asettamia esteitä olemassa. Asutus- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
39839: hallitus saattaa perustella nykyistä menet~
39840: telyään määrärahojen vähyydellä, mutta Onko Hallitus tietoinen siitä, että
39841: se ei voi edellyttää kokonaisten tilaryhmien Eduskunnan Hallituksen esitykseen
39842: asettamista lainoitustoiminnan ulkopuolelle, N :o 53 vuoden 1964 valtiopäivillä
39843: kuten asutushallitus on tähän saakka teh- lisäyksiksi ja muutoksiksi vuoden
39844: nyt, vaan päinvastoin hakijoiden taloudel- 1964 tulo- ja menoarvioon antaman
39845: lisen aseman, lainan tarpeen ja henkilö- vastauksen yleisperusteluissa edelly-
39846: kohtaisten edellytysten ja ominaisuuksien tettyihin maankäyttölainoitusta kos-
39847: entistä perusteellisempaa huomioon otta- keviin parannuksiin ei ole vielä ryh-
39848: mista lainoja myönnettäessä. dytty, ja jos on,
39849: Kun eduskunta on mainitussa lisätulo- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
39850: ja menoarvion yleisperustelussa maininnut, ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maini~
39851: että palautettua 20 000 000 markan määrä- tun maankäyttölainoitusta koskevan
39852: rahaa käytettäessä olisi hallituksen huo- Eduskunnan suurella äänten enem-
39853: lehdittava kyseisen muutoksen aikaan saa- mistöllä hyväksymän päätöksen to-
39854: misesta, ei se tarkoita yksinomaan maini-: teuttamiseksi siten, että asutushalli-
39855: tun 20 000 000 markan käyttämistä, mutta tuksen maankäyttölainoitusohj eet
39856: se on yleisohje vastaiselle maankäyttölai- muutettaisiin ja siten tehtäisiin sisar-
39857: noitustoiminnalle. Eihän voida ajatella, että osuuslainojen saanti entistä jousta-
39858: vain 20 000 000 markkaa käytettäisiin oi- vammaksi sekä saatettaisiin samojen
39859: keudenmukaisesti eduskunnan toivomalla viljelijäperheiden omistuksessa olevat
39860: tavalla ja yleensä lainoitusta kuitenkin hoi- pienemmät tilat rakentamista, lisä-
39861: 3
39862:
39863: maan hankintaa ja muuta tilan kun- tasavertaiseen asemaan suurempien
39864: toonpanoa koskevassa lainoituksessa tilojen kanssa~
39865: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1964.
39866:
39867: Eino Sääskilahti. Esu Niemelä. Eero Juntunen.
39868: Pentti Pekkarinen. Eino Räsänen. S. Suorttanen.
39869: Akseli Paarman. Artturi Jämsen. Matti Kekkonen.
39870: Yrjö Hautala. Reino Kangas. Toivo Antila.
39871: J. E. Partanen. Reino Karpola. Aaro Lintilä.
39872: Veikko Honkanen. Heikki Hasu. Olavi Lahtela.
39873: Aaro Kauppi. Pekka Vilmi. T. H. Kinnunen.
39874: Mauno Pohjonen. Hannes Paaso. Matti Liinamaa.
39875: 4
39876:
39877:
39878:
39879:
39880: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
39881:
39882: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Sellaiset tilat, joilla on peltoa 10-20 heh-
39883: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra taaria ja riittävästi, mutta ei liian paljon
39884: Puhemies, olette kirjeellänne 23 päivältä metsää, ovat kysymyksessä esitetyn mukaan
39885: lokakuuta 1964 N :o 957 lähettänyt valtio-, päässeet asutushallituksen toimenpiteiden
39886: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- johdosta täysin etuoikeutettuun asemaan
39887: vaksi kansanedustaja Eino Sääskilahden lainan saannissa. Kysymyksessä esitetään
39888: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- edelleen, että kaikkein parhaimmat maan-
39889: myksen: käyttölainan saantimahdollisuudet olisivat
39890: asutushallituksen ohjeiden mukaan niillä ti-
39891: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että loilla, joiden koko vastaa suurinta mahdol-
39892: Eduskunnan Hallituksen esitykseen lista maankäyttölain mukaista viljelystilaa,
39893: N :o 53 vuoden 1964 valtiopäivillä ja että asutushallitus olisi ohjeillaan mää-
39894: lisäyksiksi ja muutoksiksi vuoden rännyt lainan myöntämisen ratkaistavaksi
39895: 1964 tulo- ja menoarvioon antaman miltei yksinomaan tilakohtaisin perustein,
39896: vastauksen yleisperusteluissa edelly- jolloin hakijaan ei kiinnitetä asiaa ratkais-
39897: tettyihin maankäyttölainoitusta kos- taessa juuri mitään huomiota. Tästä ja siitä
39898: keviin parannuksiin ei ole vielä ryh- johtuen, että hakijan taloudellinen asema
39899: dytty, ja jos on, on usein vaikeasti todettavissa tai sitä ei
39900: mihin toimenpiteisiin Hallitus on rohjeta tai haluta todeta, on kysymyksessä
39901: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maini- johduttu sellaiseen väittämään, ettei maan-
39902: tun maankäyttölainoitusta koskevan käyttölain 20 § :n 1 momentin säännöksellä
39903: Eduskunnan suurella äänten enem- lainan taloudellisesta tarpeellisuudesta olisi
39904: mistöllä hyväksymän päätöksen to- lainan myöntämisen ehtona käytännöllistä
39905: teuttamiseksi siten, että asutushalli- merkitystä.
39906: tuksen maankäyttölainoitusohj eet Asutushallituksessa on suoritettu tilastol-
39907: muutettaisiin ja siten tehtäisiin sisar- linen selvittely 1. 1. 1959-30. 6. 1964 väli-
39908: osuuslainojen saanti entistä jousta- senä aikana myönnettyjen maankäyttölai-1
39909: vammaksi sekä saatettaisiin samojen nojen jakaantumisesta eri suuruisille tiloille,
39910: viljelijäperheiden omistuksessa olevat peltopinta-alan suuruuden mukaan. Tämän
39911: pienemmät tilat rakentamista, lisä- noin 105 000 lainaa käsittävän selvittelyn
39912: maan hankintaa ja muuta tilan kun- perusteella voidaan todeta, että sanottuna ai-
39913: toonpanoa koskevassa lainoituksessa kana myönnetyistä kaikista maankäyttölai-
39914: tasavertaiseen asemaan suurempien noista on tullut sellaisten tilojen osalle, joiden
39915: tilojen kanssa f' peltopinta-ala on ollut alle kymmenen heh-
39916: taaria, 80.8 prosenttia, sekä sellaisten tilo-
39917: Vastauksena kysymykseen esitän kun- jen osalle, joiden peltopinta-ala on ollut yli
39918: nioittaen seuraavaa: viisitoista hehtaaria, vain 5.1 prosenttia.'
39919: Kysymyksessä on esitetty eräitä numero- Asuntotonttien ja alle yksi peltohehtaaria
39920: tietoja, joiden perusteella on tehty se johto- käsittävien tilojen osuus kokonaislainoituk-
39921: päätös, että asutushallituksen lainoitusoh- sesta on ollut 14 prosenttia. Lainalajeittain
39922: jeet olisivat kaavamaisia ja pieniä tiloja jakaantuvat myönnetyt maankäyttölainat
39923: syrjiviä ja että seurauksena olisi ollut asun- alle kymmenen peltohehtaaria käsittävillc
39924: toviljelystilojen lisäksi myös heikosti elin- tiloille seuraavasti: tavalliset maanostolai-
39925: kelpoisten viljelystilojen syrjiminen maan- nat 76.9 prosenttia, lisämaanostolainat 81.5
39926: käyttölain mukaisessa lainoitustoiminnassa. prosenttia, sisarosuus- ja niihin verrattavat
39927: 5
39928:
39929: maanostolainat 62.6 prosenttia, rakennus- omaisuus, heille maksuunpantu omaisuus-
39930: lainat 82.2 prosenttia ja muut lainat 86.8, vero sekä heille määrätyt veroäyrit. Lisäksi
39931: prosenttia. Vastaavat prosenttiluvut yli vii- vaaditaan hakijalta kirjallinen vakuutus
39932: sitoista peltohehtaaria käsittävien tilojen siitä, että hakemuksessa annetut tiedot ovat
39933: osalta ovat: tavalliset maanostolainat 6.2 oikeita ja ettei hakijalla, hänen aviopuoli,
39934: prosenttia, lisämaanostalainat 3 prosenttia, sollaan ja huollossaan olevilla lapsilla ole
39935: sisarosuus- ja niihin verrattavat maanosto-. muuta omaisuutta ja tuloja kuin lainahake-
39936: lainat 13.3 prosenttia, rakennuslainat 4.6. muksessa mainitut. Hakijan varallisuusase-
39937: prosenttia ja muut lainat 2.7 prosenttia. masta vaaditaan siten niin tarkka selko
39938: Tilastossa on sisarosuus- ja niihin verratta-, kuin on pidettävä mahdollisena ja ilmeisesti
39939: vien maanostolainojen kohdalla otettu huo- tarkempi selko kuin missään muussa val-
39940: mioon hakijan aikaisemmin omistaman ja tion lainoitustoiminnassa. Annetuissa oh-
39941: luovutettujen osuuksien yhteinen pelto- jeissa on lisäksi jatkuvasti painotettu sitä,
39942: pinta-ala. Edellä mainituista luvuista voi- että lainoja tulee esittää myönnettäväksi
39943: daan havaita, että valtaosa maankäyttölai- niille, jotka todella ovat lainan tarpeessa.
39944: noista on myönnetty asuntoviljelystiloille Asutushallitus on eräiden tapausten
39945: ja pienille viljelystiloille. Paikkansapitämät- osalta antanut rajoittavia määräyksiä laino-
39946: tömäksi osoittautuu edellä mainittujen tilas- jen myöntämiselle. Kun juuri näitä ohjeita
39947: tolukujen valossa myös se kysymyksessä tarkoitettaneen kysymyksessä, selostetaan
39948: tosiasiana esitetty tieto, että asutushallitus niitä vielä erikseen. Tärkeimpänä on ilmei-
39949: on suosinut lainoitustoiminnassa kaikkein sesti pidettävä ohjetta, jonka mukaan
39950: suurinta maankäyttölain mukaista tilatyyp- maankäyttölain mukaisen asuntoviljelys- ja'
39951: piä olevia tiloja, sillä yli viisitoista pelto- kalastustilaan verrattavan tilan hankkimi-
39952: hehtaaria käsittäville tiloille on myönnetty seen ja kuntoonpanemiseen voidaan, ellei
39953: lainoja, kuten edellä on mainittu, vain 5.1 tilaa voida pitää maankäyttölain tarkoitta-
39954: prosenttia kaikista myönnetyistä lainoista. massa mielessä elinkelpoisena, annettujen
39955: Kysymyksessä on annettu sellainen kuva, ohjeiden mukaan myöntää maanosto-, sisar-
39956: ettei maankäyttölainoituksessa haluta eikä osuus-, asunto- ja rakentamislainaa vain
39957: rohjeta todeta hakijan taloudellista tilaa ja silloin, kun hakijan voidaan katsoa saavan
39958: ettei maankäyttölain 20 § :n 1 momentin tilalla asuen, hänen ja hänen perheensä si-
39959: säännöksellä lainan taloudellisesta tarpeel- vuansiot huomioon ottaen, perheelleen toi-
39960: lisuudesta tämän vuoksi ole käytännöllistä meentulon, ja kun tilalla on ainakin asuin-
39961: merkitystä. Tällainen väittämä, joka sa- tai kotieläinrakennus sellainen, ettei sitä
39962: malla sisältää väitteen siitä, ettei asutushal-. ole tarpeen lähimmän viiden vuoden aikana
39963: litus haluakaan puheena olevassa suhteessa perustuksen, seinien, lattian, kattojen ja
39964: noudattaa lakia, on kaikkea perää vailla. lämmityslaitteiden osalta peruskorjata. Toi-
39965: Osoitukseksi siitä, että asiaan on jatkuvasti sena rajoittavana ohjeena on se, ettei sel-'
39966: kiinnitetty aivan erityistä huomiota, voi-' laisen lisäalueen kaupan rahoittamiseksi,
39967: daan mainita, että hakijan lainatarpeen sel- jolla asuntotilasta muodostettaisiin asunto-
39968: vittämiseksi hänen on lainahakemuksessa viljelystila, myönnetä lainaa, ellei tilasta
39969: oleviin nimenomaisiin kysymyksiin annetta- voida katsoa muodostuvan maankäyttölaissa
39970: vien vastausten avulla selvitettävä yksityis- tarkoitettua elinkelpoista asuntoviljelystilaa
39971: kohtaisesti varansa ja velkansa sekä annet- paikkakunnalla. Jos asuntoviljelystilatyyp-
39972: tava rahoitussuunnitelma lainoitettavaksi piselle tilalle, jota ei voida pitää elinkelpoi-
39973: hakemansa kaupan tai hankkeen toteutta- sena, maankäyttölainoituksen turvin raken-
39974: miseksi. Lisäksi on lainahakemukseen lii- nettaisiin sekä asuin- että kotieläinraken-
39975: tettävä verotoimiston todistus, josta tulee nus, olisi kysymys lähinnä uuden tilan pe-
39976: käydä ilmi hakijan ja hänen aviopuolisonsa rustamiseen verra tta vasta toimenpiteestä.
39977: verotettava tulo, hakijan ja hänen aviopuo- Tällaisissa tapauksissa jo maankäyttölain
39978: lisonsa kiinteän omaisuuden, asunto-osak- säännökset asettavat omat rajansa, ja mitä
39979: keiden, arvopapereiden, maatalousirtaimis- tarkoituksenmukaisuuspuoleen tulee, on sel-
39980: ton ja muun omaisuuden kokonaismäärät laisten toimenpiteiden tarkoituksenmukai-
39981: kunkin omaisuusryhmän osalta erikseen, ha- suus varsin kysymyksenalaista, joilla elin-
39982: kijan ja hänen aviopuolisonsa verotettava kelvottomille asuntoviljelystiloille investoi-
39983: 6
39984:
39985: daan valtion varojen turvin ja eräissä ta- Periaatteellisia kannanottoja sisältävät
39986: pauksissa valtion vastuulla tilan kantoky- yleisohjeet ovat aina tietyssä mielessä kaa-
39987: kyyn nähden suhteettoman suuri rakennus- vamaisia. Tätä ei kuitenkaan voida välttää,
39988: pääoma ja aiheutetaan tällä tavoin tilan koska vapaassakin hallintotoiminnassa on
39989: omistajalle velkataakka, josta hänen on vai- noudatettava yhdenvertaisuuden periaatet-
39990: kea selviytyä. Tällaiset toimenpiteet ovat ta. Jotta sanottua periaatetta voitaisiin nou-
39991: ainakin maanhankintalain toimeenpanon yh- dattaa, ei yleisohjeita voida antaa sellai-
39992: teydessä osoittautuneet yleensä virheelli- sessa muodossa, että niistä yksittäistapauk-
39993: siksi ja aiheuttaneet vaikeuksia. On kuiten- sissa voitaisiin ilman muuta poiketa.
39994: kin syytä todeta, että lisäalueen hankkimi- Edellä selostetusta voidaan havaita, ettei
39995: nen asuntoviljelystilaksi katsottavaan ti~ asutushallituksen ohjeilla ole asetettu koko-
39996: laan on lainoitettu edellä selostettuja rajoi- naisia tilaryhmiä lainoitustoiminnan ulko-
39997: tuksia asettamatta, millä on tahdottu tehdä puolelle, kuten kysymyksessä on väitetty,
39998: mahdolliseksi tilan ns. asteittain paranta- ja että maankäyttölainoitus on voittopuoli-
39999: minen. sesti kohdistunut pieniin tiloihin sekä että.
40000: Kysymyksessä esitetyn mukaisesti olisi edellä selostetut rajoittavat ohjeet, jotka
40001: sisarosuuslainoitusta koskevat ohjeet muu- näyttävät tarkoituksenmukaisilta, ovat koh-
40002: tettava sellaisiksi, että laina voitaisiin distuneet vain eräisiin poikkeustapauksiin.
40003: myöntää useammalle hakijalle yhteisesti eh- Ohjeiden perusteena ovat olleet sekä tarkoi-
40004: dolla, että laina erääntyy takaisin makset- tuksenmukaisuus- että laillisuusnäkökohdat.
40005: tavaksi, jos tilan jakamiseen ryhdytään tai Nämä ohjeet yhdessä sen valtioneuvoston
40006: jos sille ryhdytään rakentamaan toista ta- vuosittain tekemän päätöksen kanssa, että
40007: louskeskusta. Käytännössä tämä merkitsisi sisarosuus- ja niihin verrattaviin lainoihin
40008: sitä, että sisarosuuslaina olisi aina ja kiin- sekä lisäalueen hankkimiseksi myönnettä-
40009: nittämättä huomiota yhteisomistussuhtee- viin lainoihin osoitetaan tietty määrä va-
40010: seen myönnettävä useammalle hakijalle yh- roja, joista lainat myönnetään ns. kunta-
40011: teisesti, koska on täysin ilmeistä, että jokai- kiintiöiden ulkopuolella, muodostavat tär-
40012: nen hakija antaa sanotunlaisen sitoumuk- keän osan maankäyttölain mukaisen lainoi-
40013: sen. Lainan myöntäminen useammalle hen-· tustoiminnan asutuspoliittisista suuntavii-
40014: kilölle yhteisesti on kuitenkin poikkeuksel-,' voista. Jos nämä ohjeet kumotaan tai niitä
40015: linen toimenpide, koska siihen lain mukaan. olennaisesti lievennetään, merkitsee se sitä,
40016: on aina saatava kussakin tapauksessa asu- ettei lainojen myöntämiselle aseteta min-
40017: tushallituksen suostumus. Asutushallitus on käänlaisia tilakohtaisia edellytyksiä. Kysy-
40018: ohjeissaan asettanut pääsäännöksi, että si- myksessä viitatun Eduskunnan lausuman ja
40019: sarosuuslaina voidaan myöntää useammalle asian monitahoisuuden johdosta on otettu
40020: henkilölle yhteisesti silloin, kun tilan jaka- harkittavaksi toimikunnan asettaminen
40021: mattomana säilyminen voidaan pitää toden- maankäyttölain mukaisten lainoitusperiaat-
40022: näköisenä esimerkiksi hakijoina olevien teiden kaikinpuoliseksi selvittämiseksi. Jos
40023: lähisukulaisten iän ja perheettömyyden, sai- aihetta siihen ilmenee, tulee hallitus anta-
40024: raalloisuuden tai muun näihin rinnastetta- maan tarvittavan esityksen Eduskunnalle
40025: van syyn vuoksi, tahi kun kullekin haki- maankäyttölainsäädännön muuttamisesta
40026: jalle erikseen voidaan katsoa muodostuvan nyt kysymyksessä olevilta kohdilta.
40027: maankäyttölaissa tarkoitettu viljelys- tai
40028: asuntovilj elystila.
40029: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1964.
40030:
40031: Maatalousministeri M a1~no Jussila.
40032: 7
40033:
40034:
40035:
40036:
40037: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
40038:
40039: I det syfte som nämnes i 37 § 1 mom. förutsatta långivningen. De lägenheter, som
40040: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, har 10-20 hektar åker och tillräckligt,
40041: med Eder skrivelse av den 23 oktober 1964 men icke för mycket skog, har enligt vad
40042: Nr 957 förelagt vederbörande medlem av som anföres i spörsmålet genom kolonisa-
40043: statsrådet följande av riksdagsman Eino tionsstyrelsens åtgärder kommit att intaga
40044: Sääskilahti m.fl. ställda spörsmål av föl- en avgjort privilegierad ställning vid lån-
40045: jande innehåll: givningen. I spörsmålet anföres vidare, att
40046: de lägenheter, vilkas storlek motsvarar
40047: ,Är Regeringen medveten om att största möjliga i jorddispositionslagen av-
40048: de förbättringar i utgivningen av sedda odlingslägenhet enligt kolonisations-
40049: jorddispositionslån, som förutsättes styrelsens anvisningar skulle ha de allra
40050: i den allmänna motiveringen för största möjligheterna att få jorddisposi-
40051: Riksdagens svar på Regeringens pro-, tionslån och att kolonisationsstyrelsen ge-
40052: position Nr 53 tiU 1964 års Riksdag nom sina anvisningar skulle ha bestämt, att
40053: angående tillägg till och ändringar utlåningen skall avgöras nästan uteslutande
40054: i statförslaget för år 1964, ännu icke enligt lägenhetsbestämda grunder, varvid
40055: vidtagits, och om så är, sökanden icke ägnas nämnvärd uppmärk~
40056: vilka åtgärder har Regeringen vid- samhet vid sakens avgörande. Detta och
40057: tagit eller ämnar den vidtaga för den omständigheten, att man ofta har svårt
40058: att Riksdagens nämnda, med stor att utröna sökandens ekonomiska ställning
40059: röstövervikt fattade beslut angående, eller icke vågar eller vill taga reda på den,
40060: jorddispositionsutlåningen skall bli har givit spörsmålsställarna anledning till
40061: förverkligat så, att kolonisationssty- påståendet, att stadgandet i 20 § 1 mom.
40062: relsens anvisningar angående utgiv~ jorddispositionslagen om den ekonomiska
40063: ning av jorddispositionslån blir änd- nödvändigheten av lån såsom villkor för
40064: rade på ett sådant sätt att utgivnin- erhållande av lån saknar praktisk bety-
40065: gen av syskonandelslån blir smidi- delse.
40066: gare än förut, och att mindre lägen- Kolonisationstyrelsen har företagit en
40067: heter i samma brukarfamiljs ägo i statistisk utredning av fördelningen av
40068: fråga om lån för byggande, anskaff- jorddispositionslånen mellan lägenheter av
40069: ning av tillskottsjord och annat olika storlek, bedömd enligt åkerarealens
40070: iståndsättande blir försatta i samma vidd, under tiden 1. 1. 1959-30. 6. 1964.
40071: ställning som större lägenheter~" På basen av denna utredning, som berör
40072: omkring 105 000 lån, kan det konstateras,'
40073: Såsom svar detta spörsmål får jag vörd- att 80.8 procent av alla under denna tid
40074: samt anföra följande: beviljade jorddispositionslån har tillfallit
40075: I spörsmålet har framlagts en del siffer- lägenheter, med en åkerareal under tio
40076: uppgifter, av vilka den slutsatsen dragits, hektar, medan endast 5.1 procent tilldelats
40077: att kolonisationsstyrelsens anvisningar för lägenheter med en åkerareaJ, som överstigit
40078: utlåningen är schablonmässiga och innebär femton hektar. Bostadstomterna och lägen-
40079: diskriminering av mindre lägenheter och heterna med mindre än en hektar åker har,
40080: att följden därav skulle ha varit, att icke på sin del fått 14 procent av totalutlånin-
40081: blott bostadsodlingslägenheter utan även gen. Enligt låneslagen fördelar sig de bevil-
40082: odlingslägenheter med svag livsduglighet jade jorddispositionslånen mellan lägenhe-
40083: diskriminerats i den i jorddispositionslagen terna med mindre än tio hektar åker på,
40084: 8
40085:
40086: följande sätt: vanliga jordinköpslån 76.9 sökandens och hans makes beskattnings-
40087: procent, lån för köp av tillskottsjord 81.5 bara förmögenhet, den debiterade förmö-
40088: procent, syskonandels- och med dem jäm- genhetsskatten samt makarna påförda
40089: förliga jordinköpslån 62.6 procent, bygg- skattören. Ytterligare fordras av sökanden
40090: nadslån 82.2 procent och övriga lån 86.6 en skriftlig försäkran, att i ansökan läm-
40091: procent. Motsvarande siffror för lägenheter nade uppgifter är riktiga och att icke sö-i
40092: med över femton hektar åker är: vanliga kanden, hans make eller barn, som är i
40093: jordinköpslån 6.2 procent, lån för köp av hans vård, har annan förmögenhet eller
40094: tillskottsjord 3 procent, syskonandels- och inkomst än den i låneansökningen uppgivna:
40095: med dem jämförliga lån 13.3 procent, bygg- Om sökandens förmögenhetsförhållanden
40096: nadslån 4.6 procent och övriga lån 2.7 pro- krävs sålunda en så noggrann utredning
40097: cent. I statistiken har i fråga om syskonan- som kan anses möjlig och uppenbarligen en
40098: dels- och med dem jämförliga lån beaktats noggrannare utredning än i fråga om någon
40099: den sammanlagda åkerarealen på den andel annan statlig lånerörelse. I utfärdade an-
40100: sökanden tidigare ägt och på de överlåtna visningar har det dessutom ständigt beto-
40101: andelarna. Av förenämnda siffror framgår, nats, att lån skall föreslås för dem som
40102: att största delen av jorddispositionslånen verkligen är i behov därav.
40103: har beviljats bostadsodlingslägenheter och Kolonisationsstyrelsen har i fråga om
40104: små odlingslägenheter. Inte heller den i vissa fall gett inskränkande direktiv om
40105: spörsmålet såsom ett faktum framförda beviljandet av lån. Då det torde vara just
40106: uppgiften, att kolonisationsstyrelsen i sin dessa som avses i spörsmålet, skall här
40107: långivning har favoriserat lägenheter av ytterligare lämnas en redogörelse för dem.
40108: den allra största lägenhetstyp jorddisposi- Den viktigaste anvisningen bör uppenbarli-
40109: tionslagen tillåter, visar sig i ljuset av före- gen anses vara den, att jordinköps-, sysko-
40110: nämnda statistiska uppgifter hålla streck, nandels-, bostads- och byggnadslån, ifall lä-
40111: ty av alla beviljade lån har endast 5.1 pro- genheten icke i jorddispositionslagens me-
40112: cent tilldelats lägenheter med över femtom ning kan anses livsduglig, enligt givna
40113: hektar åker. direktiv kan beviljas för inköp- och istånd-
40114: I spörsmålet göres gällande, att man vid sättning av en lägenhet, som är jämförlig med
40115: utgivningen av jorddispositionslån icke vill en i jorddispositionslagen avsedd bostadsod-
40116: eller vågar taga reda på sökandens ekono- lings- och fiskelägenhet endast i det fall
40117: miska ställning och att stadgandet i 20 § att sökanden, med beaktande av hans och
40118: 1 mom. jorddispositionslagen om lånets eko- hans fami'ljs biinkomster kan få sin ut-
40119: nomiska nödvändighet fördenskull saknar komst bosatt på lägenheten, och då på
40120: betydelse. Ett sådant uttalande, som sam- lägenhet finns åtminstone bostadshus och
40121: tidigt innebär ett påstående om att koloni- djurstall, att detta icke under de fem när-
40122: sationsstyrelsen icke ens vill följa lag i maste åren är i behov av grundreparation
40123: förevarande avseende, saknar all grund. Så- vad beträffar grunden, väggar, golv, tak
40124: som bevis för att saken ständigt har ägnats och uppvärmningsanordningar. Den andra
40125: alldeles särskild uppmärksamhet må näm- inskränkande anvisningen är, att lån icke
40126: nas, att sökanden genom att besvara de beviljas för inköp av sådant tillskottsom-
40127: direkta frågorna i låneansökningsformulä- råde, varmed en bostadslägenhet skulle om-
40128: ret bör lämna en ingående redogörelse för bildas till bostadsodlingslägenhet, om lägen-
40129: sina tillgångar och skulder samt förete en heten icke kan anses bli en i jorddisposi-
40130: finansieringsplan för det köp eller det före- tionslagen avsedd livsduglig bostadsodlings-
40131: tag, för vilket han söker lån, vilket allt är lägenhet på orten. Om såväl bostadshus som
40132: ägnat att klarlägga lånebehovet. Vidare djurstall med hjälp av jorddispositionslån
40133: skall till ansökan om lån fogas av skatte- skulle uppföras på en lägenhet av bostads-
40134: byrån utfärdat intyg, varav bör framgå odlingslägenhetstyp, som icke kan anses
40135: sökandens och makens beskattningsbara in- livsduglig, skulle det närmast vara fråga
40136: komst, totalbeloppet av sökandens och ma- om en åtgärd, som är jämförbar med grun-
40137: kens fasta egendom, bostadsaktier, värde- dande av en ny lägenhet. I dylika fall upp-
40138: papper, lantbrukslösöre och annan egen- drar redan jorddispositionslagens stadgan-
40139: dom, varje egendomsslag särskilt för sig, den vissa gränser, och vad ändamålsenlig-
40140: 9
40141:
40142: hetssidan beträffar, är det mycket tvivelak- lagen avsedd odlings- eller bostadsodlings-
40143: tigt, om det kan anses ändamålsenligt att i lägenhet.
40144: bostadsodlingslägenheter, som icke är livs- .A!llmänna anvisningar med principiel'la
40145: dugliga, med statens medel och i vissa fall ställningstaganden är alltid i viss mening
40146: på statens ansvar investera i förhållande schablonmässiga. Detta kan dock inte und-
40147: tili lägenhetens bärkraft oproportionerligt vikas, emedan jämlikhetsprincipen skall föl-
40148: stort byggnadskapital och därigenom på- jas också i den fria förvaltningsverksam-
40149: föra ägaren en skuldbörda, som han har heten. För att sagda princip skall kunna
40150: svårt att reda sig med. Dylika åtgärder har efterlevas, kan en allmän anvisning inte
40151: åtminstone i samband med verkställigheten ges i sådan form, att avsteg därifrån utan
40152: av jordanskaffningslagen i allmänhet visat vidare kan göras i enskilda fall.
40153: sig oriktiga och förorsakat svårigheter. Det
40154: är dock skäl att konstatera, att lån har .A!v det ovan anförda framgår, att koloni-
40155: beviljats för anskaffning av tiliskottsom- sationsstyrelsen icke i sina anvisningar har
40156: råde tili lägenhet, som bör anses såsom ställt hela lägenhetskategorier utanför ut-
40157: bostadsodlingslägenhet, utan att ovan be- låningen, såsom i spörsmålet göres gällande,
40158: skrivna inskränkningar har uppställts, vari- och att jorddispositionsutlåningen tili
40159: genom man har velat möjliggöra en s.k. största delen har kommit små lägenheter
40160: successiv förbättring av lägenheten. tili godo samt att ovan relaterade inskrän-
40161: Enligt vad i spörsmålet anföres borde kande anvisningar, vilka förefaller ända-
40162: anvisningarna rörande syskonandelslån änd- målsenliga, har gällt endast några undan-
40163: ras så, att lån skulle kunna beviljas flere tagsfall . .A!nvisningarna har baserat sig så-
40164: sökande gemensamt på vilikor att lånet för- väl på ändamålsenlighets- som laglighetssyn-
40165: faller tili betalning, om delning av lägen- punkter. Dessa anvisningar tilisammans
40166: heten företages eller om åtgärder vidtages med statsrådets årliga beslut om att för
40167: för inrättande av ett andra driftscentrum. syskonandels- och med dem jämförliga lån
40168: I praktiken skulle detta innebära, att sys- samt för lån för anskaffning av tillskotts-
40169: konandelslån alltid och utan hänsyn tili jord skall anvisas ett visst belopp, av vilket
40170: samäganderättsförhållandet borde beviljas lånen beviljas utanför den s.k. kommunkvo-
40171: flere sökande gemensamt, emedan det är! ten, bildar en viktig del av de kolonisations-
40172: fullt uppenbart, att varje sökande lämnar politiska riktlinjerna för utlåningen enligt
40173: en dylik förbindelse. Beviljande av lån åt jorddispositionslagen. Om dessa anvisningar
40174: flere personer gemensamt är dock en un- upphäves eller väsentligt mildras, innebär
40175: dantagsåtgärd, emedan kolonisationsstyrel- detta, att inga som helst lägenhetsbestämda
40176: sens samtycke därtili enligt lag måste ut- förutsättningar uppställes för utlåningen.
40177: verkas i varje enskilt fall. Kolonisationssty- Med anledning av Riksdagens uttalande,
40178: relsen har i sina anvisningar uppställt som vartill hänvisas i spörsmålet, och på grund
40179: huvudregel, att syskonandelslån kan bevil- av sakens många sidor har man tili pröv-
40180: jas flere personer gemensamt i det fall att ning upptagit frågan om tilisättande av en
40181: det kan anses sannolikt, att lägenheten kommission för en allsidig utredning av
40182: hålles oskiftad t.ex. på grund av i nära utlåningsprinciperna i jorddispositionsla-
40183: släktskapsförhållande med varandra ståendc gen. Om anledning därtill yppas, kommer.
40184: sökandes ålder eller för att sådana sökande regeringen att vid behov förelägga Riksda-:
40185: saknar familj eller är sjukliga eller av gen en proposition angående ändring av
40186: annat liknande skäl eller då varje söknande jorddispositionslagstiftningen i berörda
40187: för sig kan anses få en i jorddispositions- punkter.
40188: Helsingfors den 19 november 1964.
40189:
40190: Lantbruksminister Mauno Jussila.
40191:
40192:
40193:
40194:
40195: 2 E 1045/64
40196: Kysymys N:o 151.
40197:
40198:
40199:
40200:
40201: Kemppainen: Asiantuntijain valitsemisesta valtion keskus-
40202: virastojen asiantuntijatehtäviin.
40203:
40204:
40205: , E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
40206:
40207: Hallitus on eri yhteyksissä vakuuttanut, toisaalta asiantuntijoille, jotka sijaitsevat
40208: että maamme ns. kehitysalueiden taloudel- kaukana suorituskohteesta, jolloin he eivät
40209: lista toimintaa vahvistetaan. Aivan erityi- voi valvoa asianmukaisesti työsuorituksia
40210: nen huomio tulisi tässä yhteydessä kiinnit- eikä tuntea paikallisia olosuhteita niin kuin
40211: tää elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, kohteen alueella toimivat yritykset ja asi-
40212: sillä ongelma on yleensä juuri siinä. Maam- antuntijat.
40213: me teknillisen koulutuksen saaneista hen- Tämän perusteella ja viittaamalla valtio-
40214: kilöistä on pääosa Helsingissä ja jatkuva päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin sään-
40215: virta voimistuu sinne. Niinpä koulutusmah- nökseen esitän kunnioittaen valtioneuvoston
40216: dollisuuksien lisäntyminen maamme muissa asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
40217: osissa ei itse asiassa ole merkinnyt muuta van kysymyksen:
40218: kuin sitä, että mm. korkeakoulututkinnon
40219: suorittaneista henkilöistä on Helsingissä Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
40220: suhteessa maan asukaslukuun lähes kym- miota siihen, että valtion keskusvi-
40221: menkertainen määrä. Tähän kehitykseen rastot, ainakin teknisissä tehtävissä,
40222: on ollut omiaan vaikuttamaan mm. se, että käyttävät melkein yksinomaan pää-
40223: Helsingissä sijaitsevat suuret keskusvirastot kaupungissamme toimivia asiantunti-
40224: jakavat pääosan erilaisista asiantuntijateh- joita, siten syrjäyttäen maan eri
40225: tävistä Helsingissä sijaitseville yrityksille puolilla toimivat yhtä pätevät hen-
40226: ja usein korkeiden virkamiesten johtamille ki[öt, ja jos on,
40227: yrityksille. Tällainen menettely ei voi olla mihin toimenpiteisiin Hallitus on
40228: eduksi maamme tasaiselle kehitykselle. ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän
40229: Myöskään ei voi olla valtion edun mukaista, epäkohdan korjaamiseksi~
40230: että tehtäviä annetaan virkamiehille ja
40231: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1964.
40232:
40233: Jaakko Kemppainen.
40234:
40235:
40236:
40237:
40238: E 1055/64
40239: 2
40240:
40241:
40242:
40243:
40244: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40245:
40246: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- hallitukselle teknillisesti vaativia tiesuun-
40247: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra nitelmia, on toistaiseksi ollut vain Helsin-
40248: Puhemies, olette kirjeellänne 27 päivältä gissä. Samoin siltasuunnitelmia laativista
40249: !:okakuuta 1964 N :o 969 lähettänyt val~ insinööritoimistoista on suurin osa ollut
40250: 'tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- Helsingissä. Sama sääntö pätee myös ark-
40251: tavaksi kansanedustaja Jaakko Kemppai- kitehtitoimistojen suhteen. Pääkaupungin
40252: sen tekemän seuraavan sisältöisen kysy~ ulkopuolelta on ollut. saatavissa liian vähäi-
40253: myksen: sessä maarm Helsingin asiantuntijoihin:
40254: verrattavaa asiantuntijatyövoimaa. Tilanne
40255: ,Onko Hallitus kiinnittänyt huo- tässä kohden näyttää kuitenkin olevan pa-
40256: miota siihen, että valtion keskusvi- ranemassa muun muassa Oulun yliopiston
40257: rastot, ainakin teknisissä tehtävissä, ansiosta.
40258: käyttävät melkein yksinomaan pää- Eräs syy, mikä osaltaan on ollut ohjaa-
40259: kaupungissamme toimivia asiantunti- massa asiantuntijoiden valintaa pääkaupun-
40260: joita, siten syrjäyttäen maan eri gista, on yhteydenpito- ja neuvottelukos-
40261: puolilla toimivat yhtä pätevät hen- ketuksen tarve viraston ja asiantuntijoiden
40262: kilöt, ja jos on, välillä. Kuitenkin sellaisissa asioissa, joissa
40263: mihin toimenpiteisiin Hallitus on paikallisten olojen tuntemukselle on ollut
40264: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän annettava erityistä merkitystä, on mah-
40265: epäkohdan korjaamiseksi?" dollisuuksien mukaan pyritty käyttämään
40266: paikallisia asiantuntijoita. Keskussairaaloi-
40267: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- den rakennustoimikuntiin on valtion edus~
40268: oittaen seuraavaa: tajat yleensä määrätty asianomaiselta paik-
40269: Keskusvirastot saavat yleensä tehtäviensä kakunnalta tai asianomaisesta maakunnasta
40270: suorittamiseen tarpeellisen asiantuntemuk- ja urakkatarjoukset on, mikäli mahdollista,
40271: sen palveluksessaan olevilta virkamiehiltä pyydetty myös paikallisilta ja maakunnal-
40272: tai muilta valtion viranomaisilta tahi lai- lisilta yrityksiltä. Niin ikään on komiteoi~
40273: toksilta. Eräät keskusvirastot joutuvat kui- hin ja toimikuntiin asian luonteesta ja käy-
40274: tenkin eri syistä käyttämään yksityisiäkin tännöllisistä työskentelymahdollisuuksist·a
40275: asiantuntijoita etupäässä teknillistä laatua riippuen pyritty ottamaan jäseniksi myös
40276: olevissa tehtävissä. Helsingin ulkopuolelta olevia asiantunti-
40277: Kun yksityisiäkin asiantuntijoita valit- joita.
40278: taessa on ollut pyrittävä löytämään mah~ Edellä sanotun nojalla totean, että kes-
40279: dollisimman pätevää työvoimaa, on valinta kusvirastot ovat varsinkin teknillisissä teh-
40280: pakostakin rajoittunut suuressa määrin tävissä joutuneet tähän mennessä käyttä-
40281: Helsinkiin, mihin maan teknillinen asian- mään suuressa määrin helsinkiläisiä asian-
40282: tuntemus syistä, joita tässä ei ole aihetta tuntijoita. Pyrkimyksenä on kuitenkin pi-
40283: ryhtyä selvittelemään, on keskittynyt. Niin- dettävä, että muualla maassa olevia asian-
40284: pä sellaisia insinööritoimistoja, joilla on tuntijoita käytetään siinä määrin kuin
40285: edellytyksiä laatia tie- ja vesirakennus- heitä on saatavissa.
40286: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1964.
40287:
40288:
40289: Pääministeri Johannes Virolainen.
40290: 3
40291:
40292:
40293:
40294:
40295: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
40296:
40297: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- som har förutsättningar att utarbeta i
40298: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder tekniskt hänseende krävande vägplaner
40299: den 27 oktober 1964 daterade skrivelse för väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, tilis
40300: nr 969 för avgivande av svar tilisänt veder- vidare funnits endast i Helsingfors. Likaså
40301: börande medlem av statsrådet följande av har största delen av de ingenjörbyråer,
40302: riksdagsman Jaakko Kemppainen ställda som utarbetat broplaner, befunnit sig i
40303: spörsmål: Helsingfors. Samma regel gäller även arki-
40304: tektbyråer. Utanför huvudstaden har i allt-
40305: ,Har Regeringen fäst uppmärk- för ringa omfattning funnits att tiligå sak-
40306: samhet vid att statens centrala äm- kunnigarbetskraft, som är jämförlig med
40307: betsverk, åtminstone när det gäller de sakkunniga, som finns i Helsingfors.
40308: tekniska uppdrag, nästan enbart Situationen ser dock ut att förbättras i
40309: använder sig av i huvudstaden verk- detta hänseende, bland annat tack vare
40310: samma sakkunniga och sålunda åsi- universitetet i Uleåborg.
40311: dosätter i olika delar av landet verk- Ett skäl, som delvis taiat för ett val
40312: samma lika kompetenta personer, av sakkunniga från huvudstaden, har ut-
40313: och om så är fallet, gjorts av behovet av kontakt och konfe-
40314: vilka åtgärder har Regeringen renser me'llan ämbetsverket och de sakkun-
40315: vidtagit eller ämnar den vidtaga niga. Dock har man i sådana ärenden, där
40316: för att rätta tili detta missförhål- kännedom om de lokala förhållandena har
40317: lande?" varit av särskild betydelse, försökt i må:ri
40318: av möjlighet använda sig av lokala sakkun-
40319: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- niga. Tili centralsjukhusens byggnadskom-
40320: samt anföra följande: mitteer har statens representanter i all-
40321: De centrala ämbetsverken får i allmän~ mänhet förordnats från vederbörande ort
40322: het vid utförandet av sina uppdrag nödig eHer ifrågavarande trakt och entreprenad-
40323: sakkunskap av tjänstemännen i verket anbuden har om möjligt även inbegärts
40324: eller av andra statens myndigheter eller av lokala och inom landskapet verksamma
40325: inrättningar. Vissa centrala ämbetsverk företag. Likaså har man såsom medlemmar
40326: måste dock av olika skäl även använda i kommitteer och kommissioner med beak-
40327: sig av privata sakkunniga, närmast i så- tande av ärendets art och de praktiska
40328: dana uppdrag, som är av teknisk art. arbetsmöjligheterna strävat tili att finna
40329: Då det även vid valet av privata sak- sakkunniga även utanför Helsingfors.
40330: kunniga varit av vikt att försöka finna Med stöd av det ovan anförda konsta-
40331: så kompetent arbetskraft som möjligt, har terar jag, att de centrala ämbetsverken
40332: valet av nödtvång i hög grad begränsats särsldlt ifråga om tekniska uppgifter hit-
40333: tili Helsingfors, som är den plats tili viiken tills varit tvungna att i hög grad anlita
40334: landets sakkunniga på det ,tekniska området sakkunniga från Helsingfors. En strävan
40335: av skäl, som det icke är orsak att här bör dock vara, att man använder sig av
40336: närmare ingå på, kommit att koncentrera sakkunniga från andra delar av landet
40337: sig. Sålunda har sådana ingenjörbyråer, i den mån sådana finns att tillgå.
40338: Helsingfors den 24 november 1964.
40339:
40340:
40341: Statsminister Johannes Virolainen.
40342: Spörsmål N: o 152.
40343:
40344:
40345: Ehrnrooth m.fl.: Om programkonkurrens inom televisions-
40346: verksamheten.
40347:
40348: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
40349:
40350: Det är en rätt allmän uppfattning att iden det nya programråd som skall tillsättas för
40351: om programkonkurrens även inom ramen för de finskspråkiga televisionsprogrammen, har
40352: ett statligt televisionsmonopol bör tillvaratas. Oy Tesvisio Ab: s ställning försvagats också
40353: Sålunda kan man, utan att uppge kraven på därigenom, att dess ledning består av rund-
40354: programmens nivå och art, under statlig radions generaldirektör jämte programdi-
40355: övervakning uppnå de bästa resultaten ur rektörer.
40356: allmänhetens synpunkt. Av det ovan anförda kan man dra den slut-
40357: När Oy Yleisradio Ab genom avtalet av satsen, att den helt underordnade ställning,
40358: den 28 januari 1964 förvärvade aktiestocken i i viiken Oy Tesvisio Ab försatts i förhållande
40359: Oy Tesvisio Ab var det icke meningen att tili Oy Yleisradio Ab, inte motsvarar det
40360: vare sig omöjliggöra eller försvåra den pro- som förespeglats licensinnehavarna och inte
40361: gramkonkurrens, som förekom under existen- heller är ägnad att frärnja en allsidig utveck-
40362: sen av två självständiga televisionsföretag. ling av televisionsverksamheten. En förut-
40363: Detta framgår tydligt bl. a. av den gemen- sättning för den programkonkurrens som ut-
40364: samma annons som bolagen Iät införa i flera lovades när rundradion övertog Tesvisio är,
40365: stora tidningar i samband med transaktionen. att sistnämnda företag ges en av rundradions
40366: I denna framhålles uttryckligen, att Tesvisios förvaltningsorgan oberoende ledning och egen
40367: program skall skötas av en särskild progrrun- koncession.
40368: enhet, som konkurrerar med Finlands Tele- Med hänvisning till ovanstående och åbe-
40369: vision om programmens nivå och tittarnas ropande 37 § 1 momentet i riksdagsord-
40370: gunst. ningen, framställes följande spörsmål till
40371: Såsom förhällandena utvecklat sig efter vederbörande medlem i statsrådet:
40372: att Oy Tesvisio Ab upphörde såsom ett både
40373: formellt och de facto självständigt företag, Är regeringen medveten om att de
40374: har de löften som gavs allmänheten inte nuvarande förhållandena inom tele-
40375: infriats. Tesvisios möjligheter att bedriva en visionsverksamheten inte medger den
40376: självständig programpolitik har allvarligt programkonh-urrens på lika villkor,
40377: kringskurits. Detta har dessutom skett på som åsyftades i samband med Oy
40378: ett sätt, som inte dikterats av rundradions Yleisradio Ab:s köp av aktiestocken i
40379: skäliga intressen beträffande programsamord- Oy Tesvisio Ab, och om så är fallet,
40380: ning. Rundradions förvaltningsråd har över- är regeringen av den åsikten att
40381: tagit kontrollen också av Tesvisios verksam- förutsättningarna för en effektiv pro-
40382: het, rundradions ledning är starkt företrädd grarnkonkurrens bör tryggas med ut-
40383: i Tesvisios direktion och rundradions intres- nyttjande och utbyggande av de redan
40384: sen är i hög grad bestämmande för Tesvisios existerande möjligheterna genom att
40385: dispositioner i fråga om progammaterial och se tili att Oy Tesvisio Ab ges en av
40386: tekniska villkor för den löpande verksam- rundradions förvaltningsorgan obero-
40387: heten. I det reglemente, som utarbetats för ende ledning och egen koncession?
40388: Helsingfors den 27 oktober 1964.
40389:
40390: Georg C. Ehrnrooth. Kristian Gestrin.
40391: Raimo Ilaskivi. Margit Borg-Sundman.
40392: Erkki Hara. Armas Leinonen.
40393: E 1069/64
40394: 2
40395:
40396: Kysymys N: o 152. Suomennos.
40397:
40398:
40399:
40400:
40401: Ehrnrooth ym.: Ohjelmakilpailusta televisiotoiminnan alalla.
40402:
40403:
40404: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40405:
40406: Melko yleisen käsityksen mukaan ajatus ohjelmaneuvostoa varten, joka asetetaa.n suo-
40407: ohjelmakilpailusta on säilytettävä myös val- menkielisiä televisio-ohjelmia varten, on Tes-
40408: tiollisen televisiomonopolin puitteissa. Siten vision asema heikentynyt myös siinä. suh-
40409: voidaan ohjelman tasosta ja laadusta tinki- teessa, että tämän johto koostuu Yleisradion
40410: mättä valtion valvonnan alaisena saavuttaa pääjohtajasta ja ohjelmajohtajista.
40411: yleisön kannalta parhaat tulokset. Yllä esitetystä voidaan vetää se johtopää-
40412: Kun Oy Tesvisio Ab:n osakekanta 28 tam- tös, että se täysin alistettu asema, johon Tes-
40413: mikuuta 1964 päivätyllä sopimuksella siirtyi visio on suhteessaan Oy Yleisradio Ab: hen
40414: Oy Yleisradio Ab:n haltuun, ei ollut tarkoi- asetettu, ei vastaa sitä mitä luvanhaitijoille
40415: tus tehdä mahdottomaksi eikä vaikeuttaa sitä on luvattu eikä myöskään ole omiaan edistä-
40416: ohjelmakilpailua, joka vallitsi kahden itse- mään televisiotoiminnan monipuolista kehit-
40417: näisen televisioyrityksen aikana. Tämä ilme- tymistä. Eräs edellytys sille ohjelmakilpai-
40418: nee selvästi mm. siitä yhteisestä ilmoituksesta, lulle, joka luvattiin, kun Yleisradio otti Tes-
40419: jonka yhtiöt kaupan yhteydessä julkaisivat vision haltuunsa, on se, että sille annetaan
40420: useissa johtavissa sanomalehdissä. Siinä ni- ll.eisradion hallintoelimistä riippumaton johto
40421: menomaan tähdennettiin, että Tesvision ohjel- ja oma toimilupa.
40422: maa tulee hoitamaan erillinen ohjelmayk- Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
40423: sikkö, joka kilpailee Suomen Television jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
40424: kanssa ohjelmien tasosta ja katsojien suo- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40425: siosta. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40426: Sen jälkeen kun Oy Tesvisio Ab lakkasi
40427: olemasta sekä muodollisesti että käytännössä Onko Hallitus tietoinen siitä, että
40428: itsenäinen yritys, ei yleisölle annettuja lu- nykyiset olosuhteet televisiotoiminnan
40429: pauksia ole lunastettu. Tesvision mahdolli- alalla eivät salli yhdenvertaisilla eh-
40430: suuksia harjoittaa itsenäistä ohjelmapolitiik- doilla tapahtuvaa ohjelmakilpailua,
40431: kaa on vakavasti rajoitettu. 'l'ämä on sitä mikä oli tavoitteena Oy Yleisradio
40432: paitsi tapahtunut tavalla, jota eivät ole sa- Ab:n hankkiessa itselleen Oy Tesvisio
40433: nelleet Yleisradion ohjelmakoordinointia kos- Ab:n osakekannan, ja jos on,
40434: kevat kohtuulliset intressit. Yleisradion hal- onko Hallitus sitä mieltä, että tehok-
40435: lintoneuvosto on ryhtynyt kontrolloimaan kaan ohjelmakilpailun edellytykset on
40436: myös Tesvision toimintaa, Yleisradion johto turvattava jo olemassa olevia mahdol-
40437: on vahvasti edustettuna myös Tesvision johto- lisuuksia hyväksi käyttäen ja niitä
40438: kunnassa ja Yleisradion intressit ovat suu- kehittäen huolehtimalla siitä, että Oy
40439: resti määräävinä Tesvision toiminnassa, kun Tesvisio Ab saa Yleisradiosta riippu-
40440: on kysymys ohjelma-aineistosta ja jokapäi- mattomat hallintoelimet ja oman toi-
40441: viiisen toiminnan teknillisistä puitteista. Siinä milupansa?
40442: ohjesäännössä, jota on valmisteltu sitä uutta
40443: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1964.
40444:
40445: Georg C. Ehrnrooth. Kristian Gestrin.
40446: Raimo Ilaskivi. Margit Borg-Sundman.
40447: l<Jrkki Hara. Armas Leinonen.
40448: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
40449:
40450: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- -mahdollisuuksiin ole haluttu tehdä mitilm
40451: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra sellaisia muutoksia, jotka saattaisivat vailmt·
40452: Puhemies, olette kirjeellänne 28 päivältä loka- taa tämän kokonaisratkaisun laatimi~n tAi
40453: kuuta 1964, n:o 984, lähettänyt valtioneu- ratkaisemiseen. Päinvastoin on yhtiön ~a
40454: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi pyritty säilyttämään mahdollisimman ennal-
40455: kansanedustaja Georg C. Ehrnroothin ym. laan ja parantamaan sen toimintaM.ellytyk-
40456: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: siä.
40457: Tämän vuoksi nostettiin Oy Tesvisio Ab: n
40458: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että ohjelmatuntimäärä välittömästi osakekaupan
40459: nykyiset olosuhteet televisiotoiminnan jälkeen silloisesta 8 viikkotunnista 21 viikko-
40460: alalla eivät salli yhdenvertaisilla eh- tuntiin, joka nyttemmin on nostettu jopa
40461: doilla tapahtuvaa ohjelmakilpailua, 25-27 viikkotuntiin. Tesvisio on myös otta-
40462: mikä oli tavoitteena Oy Yleisradio nut uudelleen palvelukseensa osan ennen jou-
40463: Ab: n hankkiessa itselleen Oy Tesvisio lua 1963 taloudellisista syistä irtisanomaansa
40464: Ab:n osakekannan, ja jos on, henkilökuntaa. 'fätä toimintaa varten on
40465: onko Hallitus sitä mieltä, että tehok- Yleisradio myöntänyt Tesvisiolle varoja ku-
40466: kaan ohjelmakilpailun edellytykset on luvana vuonna 4.2 milj. markkaa, jota ilman
40467: turvattava jo olemassa olevia mahdol- Tesvision toiminta olisi ollut mahdotonta.
40468: lisuuksia hyväksi käyttäen ja niitä
40469: kehittäen huolehtimalla siitä, että Oy Yleisradion hallintoneuvosto päätti yksi-
40470: Tesvisio Ab saa Yleisradiosta riippu- mielisesti, että Tesvision ylimmän hallinto-
40471: mattomat hallintoelimet ja oman toi- elimen, hallintoneuvoston, kokoonpanon tu-
40472: milupansa V" lisi olla sama kuin Yleisradiolla. Samoin on
40473: hallintoneuvosto yksimielisesti katsonut, että
40474: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kaikki televisio-ohjelmat, myös Oy Tesvisio
40475: taen seuraavaa: Ab:n ja Taruvision Tuki Oy:n, olisi saatet-
40476: Kun Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto tava samanlaisen tarkastuksen alaisiksi, ja
40477: 24 päivänä tammikuuta 1964 hyväksyi Oy hyväksynyt ohjesäännön uudelle television
40478: 'fesvisio Ab:n osakekannan kaupan, se sa- ohjelmaneuvostolle, jonka tehtävänä on val-
40479: malla velvoitti Yleisradion johtokunnan laati- voa näitä ohjelmia. Oy Tesvisio Ab: n johto-
40480: maan ehdotuksen TES-verkon käyttämisestä kunnan puheenjohtajana toimii valtion edus-
40481: ja edelleen kehittämisestä hallintoneuvoston taja ja jäseninä ovat Oy Tesvisio Ab:n toi-
40482: käsiteltäväksi. Asiaa on sittemmin valmis- mitusjohtaja, ohjelmapäällikkö ja teknillinen
40483: teltu ja on se vaatinut varsin laajoja tutki- johtaja sekä yhdenmukaisten teknillisten lin-
40484: muksia, koska kysymystä televisiotoiminnan jojen noudattamista valvomassa Yleisradion
40485: tulevaisuudesta ja tavoitteista ei maassamme teknillinen johtaja. Hallitus katsoo, että tä~
40486: ole aikaisemmin perusteellisemmin selvitetty. hän asti suoritetut toimenpiteet ovat taanneet
40487: r--ähiviikkojen aikana tulee kuitenkin hallinto- Oy Tesvisio Ab: lle toimintamahdollisuudet
40488: neuvosto saamaan esityksen koko televisiotoi- odotettaessa kokonaisratkaisua kysymyksessä.
40489: minnan tulevaisuudesta käsiteltäväkseen. sekä että koko televisiotoiminnan tulevaisuu-
40490: Koska Yleisradion hallintoneuvosto ei tois- den kannalta olisi parasta, että Radion hal-
40491: taiseksi ole käsitellyt kokonaisratkaisua, ei lintoneuvosto saisi harkita sen käsiteltävaksi
40492: Oy Tesvisio Ab: n toimintamuotoihin ja pian tulevaa kokonaisesitystä.
40493: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1964.
40494:
40495:
40496: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Grels Tei1·.
40497: 4
40498:
40499:
40500:
40501:
40502: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40503:
40504: 1 det sy:fte som nämnes i 37 § 1 mom. ändringar i Oy Tesvisio Ab: s verksamhets-
40505: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, me- :former och -möjligheter, som kunde inverka
40506: delst skrivelse den 28 oktober 1964 n:o 984 på utarbetandet eller avgörandet av hela
40507: lämnat till vederbörande medlem av rege- totalfrågan. Tvärtemot har man velat bevara
40508: ringen :för besvarande :följande, av riksdags- bolagets ställning o:förändrad i en så hög
40509: man Georg C. Ehrnrooth m. fl. underteck- grad som möjligt och förbättra dess verk-
40510: nade spörsmål: samhets:förutsättningar.
40511: Fördenskull ökades antalet av Oy Tesvisio
40512: ,Är Regeringen medveten om att de Ab:s programtimmar omedelbaet efter aktie-
40513: nuvarande :förhållandena inom tele- köpet :från 8 veckotimmar till 21, vilka nu-
40514: visionsverksamheten inte medger den mera ökats ända till 25-27 veckotimmar.
40515: programkonkurrens på lika villkor, Tesvisio har även återtagit en del av den
40516: som åsy:ftades i samband med Oy personai i tjänst, som av ekonomiska skäl
40517: Yleisradio Ab: s köp av aktiestocken i uppsades före julen 1963. För denna verk-
40518: Oy Tesvisio Ab, och om så är :fallet, samhet har Yleisradio Ab beviljat Tesvisio
40519: är Regeringen av den åsikten att 4.2 miljoner mark under innevarande år,
40520: :förutsättningarna :för en ef:fektiv pro- utan vilket Tesvisios verksamhet icke hade
40521: gramkonkurrens bör tryggas med ut- varit möjlig.
40522: nyttjande och utbyggande av de redan Rundradions :förvaltningsråd beslöt enhäl-
40523: existerande möjligheterna genom att ligt, att sammansättningen av Tesvisios
40524: se till att Oy Tesvisio Ab ges en av högsta :förvaltningsorgan, :förvalningsrådet,
40525: rundradions :förvaltningsorgan obero- borde vara densamma som :för rundradion.
40526: ende ledning och egen koncession?" Likaså har :förvaltningsrådet enhälligt :fun-
40527: nit, att samtliga televisionsprogram, även Oy
40528: På grund av spörsmålet :får jag vördsamt Tesvisio Ab:s och Tamvision Tuki Oy:s, borde
40529: an:föra :följande: underkastas Iikadan granskning, och godkänt
40530: När Oy Yleisradio Ab: s :förvaltningsråd reglemente :för televisionens nya programråd,
40531: den 24 januari 1964 godkände inköpet av som har till uppgi:ft att övervaka dessa pro-
40532: Oy Tesvisio Ab: s aktiestock, ålade det sam- gram. Ord:förande i Oy Tesvisio Ab:s direk-
40533: tidigt rundradions direktion att utarbeta tion är en representant :för staten och med-
40534: :förslag angående användningen av TES- lemmar Oy Tesvisio Ab:s verkställande di-
40535: nätet och dess vidare utvecklande, till be- rektör, programche:fen och tekniska direktö-
40536: handlig i :förvaltningsrådet. Saken har se- ren samt rundradions tekniska direktör, som
40537: dermera beretts och krävt rätt omfattande övervakar att enhetliga tekniska linjer :följs.
40538: undersökningar, då :frågan om televisions- Regeringen anser att åtgärder som vidtagits
40539: verksamhetens :framtid och mål i vårt land hitintills har :försäkrat Oy Tesvisio Ab verk-
40540: icke tidigare utretts närmare. Under de när- samhetsmöjligheter i väntan på en totallös-
40541: maste veckorna kommer :förvaltningsrådet ning av :frågan samt att det med tanke på
40542: dock att :få behandla en :framställning om hela televisionsverksamhetens :framtid vore
40543: hela televisionsverksamhetens :framtid. bäst att Radions :förvaltningsråd hade möj-
40544: Då rundradions :förvaltningsråd icke tills- lighet att överväga den totallösning som i
40545: vidare behandlat en totallösning av :frågan, det närmaste kommer att handläggas av
40546: har man icke önskat göra några sådana förvaltningsrådet.
40547: Helsingfors den 28 november 1964.
40548:
40549:
40550: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Grels Tcir.
40551: Spörsmål N: o 153.
40552:
40553:
40554:
40555:
40556: Rosenberg: Om upprättande av en marinbas vid Skinnar-
40557: vik i Dragsfjärd kommlm.
40558:
40559:
40560: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
40561:
40562: Av artiklar i tidningspressen ihar det fram- sendet nu, endast 8 år efter det Porkalabasen
40563: gått att försvarsmakten planerar att i Drags- byggdes, åter är i behov av en ny sjömilitär
40564: fjärd kommun inköpa ett c. 1 000 ha stort om- bas. Man undrar även över det faktum, att
40565: råde för att därstädes låta uppföra en marin statsmedel slösas på dylika improduktiva pro-
40566: stödjepunkt. Det berörda området torde om- jekt samtidigt som anslag för sociala och kul-
40567: fatta Skinnarvik gård, en av Dragsfjärd kom- turella ändamål drastiskt skäres ned.
40568: mun ägd skoltomt samt ett antal i enskild ägo Med anledning av det ovan anförda och
40569: varande parceller. På detta område skulle med hänvisning till 37 § 1 mom. i riksdags-
40570: enligt uppgifter försvarsväsendet låta upp- ordningen framställer undertecknad till ve-
40571: föra reparationsverkstäder, förrådsbyggnader, derbörande medlem av statsrådet följande
40572: kaserner och bostäder för stampersonal. spörsmål tili besvarande:
40573: Med ägaren till Skinnarvik gård - Wiik &
40574: Höglund - lär redan inköpsunderhandlingar Anser Regeringen det vara nödvän-
40575: pågå. Däremot har man inte vänt sig till de digt, och det på vilka grunder, att upp-
40576: kommunala myndigheterna vilka i första rätta en marin bas vid Skinnarvik i
40577: hand borde ha underrättats. Det gäller ju Dragsfjärd kommun, och
40578: dock en åtgärd som främst berör kommunen varför underrättades inte i första
40579: och dess invånare. BI. a. kommer det att leda hand det kommunala styret i Drags-
40580: till större sociala och kulturella utgifter för fjärd om ifrågavarande planer, samt
40581: kommunen utan att skatteunderlaget i mot- är Regeringen av den åsikten att det
40582: svarande grad ökar. statsfinansiella läget i detta nu med-
40583: Befolkningen inom Dragsfjärd kOinmun är ger användandet av statsmedel för ett
40584: inte utan orsak upprörd. Man frågar sig all- dylikt improduktivt ändamål?
40585: mänt vilka orsakerna är till att försvarsvä-
40586: Helsingfors den 28 oktober 1964.
40587:
40588: Gösta Rosenberg.
40589:
40590:
40591:
40592:
40593: E 1026/C4
40594: 2
40595:
40596: Kysymys N :o 153.
40597:
40598:
40599:
40600:
40601: R6senberg: Merivoimien tukikohdan perustamisesta Drags-
40602: fjärdin kunnan Skinnarvikiin.
40603:
40604:
40605: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h ,e He.
40606:
40607: Sunomalehtikirjoituksista on käynyt ilmi, kalan tukikohdan rakentamisen jälkeen, jäl-
40608: että 'puolustusvoimat suunnittelevat Drags- leen on uuden meriväen tukikohdan tarpeessa.
40609: ijärdin kunnassa n. 1 000 ha :n suuruisen Ihmetystä herättää myös tosiasia, että valtion
40610: alueen ostoa rakennuttaakseen sinne laivasto- varoja tuhlataan sellaisiin tuottamattorniin
40611: ttikikohdan; Mainittu alue käsittänee Skin- kohteisiin samanaikaisesti kun määrärahoja
40612: narvikin kartanon, erään Dragsfjärdin kun- sosiaalisiin ja sivistyksellisiin tarkoituksiin
40613: nan omistaman koulutontin sekä joukon yk- jyrkästi vähennetään.
40614: sityisten omistuksessa olevia palstoja. Tietä- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
40615: män muk11an puolustuslaitos rakennuttaisi jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitän
40616: tälle alueelle korjaamoja, varastorakennuksia, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
40617: kasarmeja ja kantahenkilökunnan asuntoja. tavaksi seuraavan kysymyksen:
40618: Ostoneuvotteluita kuuluu jo käytävän Skin-
40619: narvikin kartanon omistajan- Wiik & Hog- Pitääkö Hallitus välttämättömänä ja
40620: 'lundin - kanssa. Sitävastoin kunnallisiin vi- millä perusteilla merivoimien tukikoh-
40621: Tanomaisiin, joille asiasta ensi kädessä olisi dan perustamista Dragsfjärdin kunnan
40622: tullut ilmoittaa, ei ole otettu yMeyttä. On- Skinnarvikiin ja
40623: 'han toki kysymys toimenpiteestä, joka ensi miksi ei Dragsfjärdin kunnan joh-
40624: sijassa koskee kuntaa ja sen asukkaita. Mm. dolle ensi sijassa ilmoitettu kyseisistä
40625: se tulee lisäämään kunnan sosiaalisia ja sivis- suunnitelmista, sekä
40626: 'tysmenoja verotuspohjaa vastaavasti laajen- katsooko Hallitus valtiontalouden ti-
40627: ta:matta. lan tällä haavaa sallivan valtion varo-
40628: Dragsfjärdin kunnan väestö ei syyttä ole jen käyttämisen sellaiseen tuottamatto-
40629: J>_iihdyksissä. Yleisesti tiedustellaan mistä maan tarkoitukseen?
40630: syistä puolustuslaitos nyt, vain 8 vuotta Pork-
40631: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1964.
40632:
40633: Gösta Rosenberg.
40634: '3
40635:
40636:
40637:
40638:
40639: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h ·e ll e.
40640:
40641: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Lisäksi on jouduttu kiinnittämään huomiota
40642: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- siihen, ·että merivoimien eräiden alojen varik-
40643: hemies, olette kirjeellänne 28 päivältä loka- kotyöskentely on ollut >pakko suorittaa tarpeel-
40644: .kuuta 1964 n :o 985 lähettänyt valtioneuvos- listen tilojen puuttuessa sekä turvallisuusv.aa-
40645: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- timuksia vastaamattomasti että epätaloudelli-
40646: sanedustaja Gösta Rosenbergin tekemän, seu- sesti.
40647: raavan sisältöisen kysymyksen: Pitäen perusteena edellä €sitettyjä näkö-
40648: ,Pitääkö Hallitus välttämättömänä kohtia ja merivoimien tarpeita on puolustus-
40649: ja millä perusteilla merivoimien tuki- ministeriön ja puolustuslaitoksen suoritta-
40650: kohdan perustamista Dragsfjärdin missa tutkimuksissa todettu, että muun
40651: kunnan Skinnarvikiin ja muassa Dragsfjärdin kunnassa sijaitseva
40652: miksi ei Dragsfjärdin kunnan joh- Skinnarvikin kartanon alue eräine siihen liit-
40653: dolle ensi sijassa ilmoitettu kyseisistä tyvine vähäisine lisäalueineen näyttäisi täyt-
40654: suunnitelmista, sekä tävän asetettavat vaatimukset muun ohella
40655: katsooko Hallitus valtiontalouden ti- sijaintinsa, luonnonolosuhteittensa ja kokonsa
40656: lan tällä haavaa sallivan valtion varo- puolesta. Tämä alue saattaisi näin ollen tulla
40657: jen käyttämisen sellaiseen tuottamatto- kysymykseen eräänä Turun Laivastoaseman
40658: maan tarkoitukseen?" toimintamahdollisuuksien parantamista tar-
40659: koittavana ratkaisumahdollisuutena ja sen lu-
40660: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nastamista puolustuslaitokselle puoltaisivat
40661: tavasti seuraavaa: tässä tapauksessa vielä sikäli edulliset maan-
40662: Kun Turun Laivastoaseman alue Pansiossa omistussuhteet, että lunastaminen aiheuttaisi
40663: on toiminnan laajentumisen vuoksi alkanut mahdollisimman vähän haittaa paikalliselle
40664: käydä ahtaaksi eikä tarpeellisiin aluelaajen- väestölle.
40665: nuksiin enaa ole mahdollisuuksia Turun Kun asia oli - ja on edelleenkin - vielä
40666: kaupungin asutuksen, teollisuuden ja sa- valmisteluvaiheessa, jolloin muun muassa oli
40667: tamatarpeiden kasvun takia, on puolustus- esillä eri vaihtoehtojen keskinäinen vertailu
40668: laitos jo usean vuoden .ajan suorittanut ja lopullisten vaatimusten määrittely, puolus-
40669: alustavia tiedusteluja ja tutkimuksia sopivan tusministeriö ei katsonut aiheelliseksi ottaa
40670: alueen löytämiseksi laivastoaseman toiminta- yhteyttä asianomaisiin kunnan viranomaisiin.
40671: mahdollisuuksien parantamiseksi Saaristome- Samasta syystä asia ei myöskään ole vielä ol-
40672: ren aineella. Asia on nyttemmin tnllut ajan- lut Hallituksen käsiteltävänä. Totean tässä
40673: kohtaiseksi ja toimenpit€itä vaativaksi lä- yhteydessä, että kuntien suhtautuminen puo-
40674: hinnä siitä syystä, että Pansion alueelle on lustuslaitoksen osien sijoittamiseen alueilleen
40675: jouduttu sijoittamaan eräitä varastoja, jotka on yleensä ollut myötämielistä, jopa siinä
40676: eivät enää täytä työturvallisuuden enempää määrin, että kuntien taholta on oma-aloittei-
40677: kuin yleisen turvallisuudenkaan asettamia sesti tehty tätä tarkoittavia esityksiä.
40678: vaatimuksia, jota;paitsi merivoimien hankin- Laivastoaseman tarpeita palvelevan alueen
40679: nat ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen hankinnan toteuttaminen sekä aikanaan suo-
40680: vaativat uusia varikko- ym. teknillisiä laitok- ritettavien rakennustöiden laajuus määräyty-
40681: sia, joita ei voida turvallisuus- eikä tarkoi- vät lopullisesti sen mukaan, katsooko Ha1litus
40682: tuksenmukaisuussyistä sijoittaa muillekaan asian tarpeelliseksi ja missä määrin Edus-
40683: merivoimien hallussa nykyisin oleville alueille. kunta myöntää tarkoitukseen varoja.
40684: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1964.
40685:
40686:
40687: Puolustusministeri Arvo Pentti.
40688: 4
40689:
40690:
40691:
40692:
40693: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40694:
40695: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nu förfogar över. Ytterligare har man fått
40696: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- lov att fästa uppmärksamhet vid att depå-
40697: velse av den 28 oktober 1964 Nr 985 hit över- arbetet inom vissa områden av sjöstridskraf-
40698: sänt följande av riksdagsman Gösta Rosen- terna i brist på nödiga utrymmen måste ut-
40699: berg till vederbörande medlem av statsrådet föras i strid mot sä:kerhetens krav och oekono-
40700: för avgivande av svar ställda spörsmål: miskt.
40701: Med ovan anförda synpunkter och sjö.
40702: "Anser Regeringen det vara nödvän- stridskrafternas behov som utgångspunkt har
40703: digt, och det på vilka grunder, att upp- vid undersökningar som företagits av för-
40704: rätta en marin bas vid Skinnarvik i svarsministeriet och försvarsmakten konstate-
40705: Dragsfjärd kommun, och rats, att bl. a. Skinnarvik gårds område i
40706: varför underrättades inte i första Dragsfjärds kommun, jämte till det anslutna
40707: hand det kommunala styret i Drags- mindre områden, synes uppfylla de for-
40708: fjärd om ifrågavaran'de planer, samt dringar som bör ställas, bl. a. på grund av
40709: är Regeringen av den åsikten att det läget, naturförhållandena och storleken.
40710: statsfinansiella läget i detta nu medger Detta område skulle sålunda kunna komma
40711: användandet av statsmedel för ett dy- i fråga såsom en möjlighet till lösning av
40712: likt improduktivt ändamåH" frågan om förbättrande av Åbo flottstations
40713: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- verksamhetsmöjligheter och för dess inlö-
40714: samt anföra följande: sande till staten talar i detta fall även så-
40715: Då Åbo flottstations område i Pansio bör- tillvida förmånliga jordägoförhållanden, att
40716: jat bli trångt till följd av den expanderande inlösen skulle medföra så litet olägenhet för
40717: verksamheten och då möjlighet till nödiga den lokala befollmingen som möjligt.
40718: områdesutvidgningar icke mera finns på Då ärendet var - och fortfarande är - i
40719: grund av bosättningens och industrins i Åbo beredningsskedet, varvid bl. a. jämförelse mel-
40720: tillväxt och de ökade hamnbehoven, har för- lan olika alternativ och fastställandet av de
40721: svarsväsendet redan under flera års tid ut- slutliga fordringarna varit före, har försvars-
40722: fört förberedande förfrågningar och under- ministeriet icke ansett skäl förevara att taga
40723: sökningar för finnande av ett lämpligt om- kontakt med vederbörande kommuns myndig-
40724: råde till förbättrande av flottstationens verk- heter. Av samma skäl har saken icke ännu
40725: samhetsmöjligheter inom Skärgårdshavets om- behandlats i Regeringen. J ag konstaterar i
40726: råde. Saken har numera blivit aktuell och detta sammanhang, att kommunernas inställ-
40727: påkallar åtgärder närmast därför, att man ning till placering av delar av försvarsväsen-
40728: varit tvungen att till Pansio område förlägga det till deras områden i allmänhet varit po-
40729: vissa förråd, som icke mera uppfyller varken sitiv, t. o. m. i den grad, att initiativ i sådant
40730: arbetstrygghetens eller den allmänna säker- syfte tagits från kommunalt håll.
40731: hetens fordringar, vartill sjöstridskrafternas Förverkligandet av anskaffning av område
40732: anskaffningar och tryggandet av deras verk- för flottstationens behov och omfattningen av
40733: samhetsmöjligheter kräver nya depå- m. fl. framtida byggnadsarbeten bestämmes slutligt
40734: tekniska inrättningar, som av säkerhets- och enligt i]:mruvida Regeringen anser saken nöd-
40735: ändamålsenlighetsskäl icke heller kan förläg- vändig och i viiken mån Riksdagen beviljar
40736: gas till andra områden som sjöstridskrafterna med(ll för ändamålet.
40737: Helsingfors den 20 november 1964.
40738:
40739:
40740: Försvarsminister Arvo Pentti.
40741: Kysymys N: o 154.
40742:
40743:
40744:
40745:
40746: Voutilainen ym.: Liikenneturvallisuuden tehostamisesta
40747: eräissä tapauksissa.
40748:
40749:
40750: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
40751:
40752: Moottoriajoneuvojen määrän kasvu ja ylei- jastuskolmioiden merkitys on lähes olematon
40753: nen liikenteellinen kehitys tuovat mukanaan ja muutenkin niiden havaintoetäisyy.s on liian
40754: yhä uusia ja uusia liikenneturvallisuuden kan- pieni pikateillä käytettyihin nopeuksiin ver-
40755: nalta varteenotettavia vaaratekijöitä. rattuna. Olisikin syytä vaatia valolaitteiden
40756: On tyydytyksellä todettava meidänkin käyttöä myös traktorien perävaunuissa ja ehkä
40757: maassamme valtion sekä alan järjestöjen toi- harkittava sellaisen merkkivalon käyttöä, joka
40758: mesta suoritettu työ näiden vaaratekijöiden osoittaisi edellä kulkevan ajoneuvon nimen-
40759: eliminoimiseksi joko poistamalla suoranaisia omaan muuta liikennettä hitaammin kulke-
40760: liikenteessä ilmenneitä epäkohtia tai pyrki- vaksi ajoneuvoksi.
40761: mällä suureen yleisöön kohdistuvalla valistus-, Kaiken edellä mainitun perusteella ja val-
40762: neuvonta- ja ohjaustoiminnalla parantamaan tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin no-
40763: yleistä liikennekulttuuria. jalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen
40764: Me allekirjoittaneet haluamme seuraavassa jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40765: kiinnittää huomiota kahteen viime aikoina va-
40766: kavaa keskustelua herättäneeseen liikenteelli- Tietääkö Hallitus, että traktorien
40767: seen epäkohtaan, jotka ovat aiheuttaneet ih- perävaunuissa vaaditut heijastuskol-
40768: mishenkiä vaatineita liikenneonnettomuuksia. miot ovat osoittautuneet täysin riittä-
40769: Ajoneuvon kuljettaja ei useinkaan ole tie- mättömiksi varoittamaan muuta lii-
40770: toinen saapumisestaan yksityiseltä tieltä ylei- kennettä pimeän aikana ja näin ollen
40771: selle tielle ja näin ollen ei ole noudattanut muodostuneet liikenneturvallisuuden
40772: asian vaatimaa varovaisuutta. Viimeinen tä- kannalta vaarallisiksi varsinkin ns. pi-
40773: män laatuinen onnettomuus sattui jokin aika kateillä ja tietääkö Hallitus, että ajo-
40774: sitten Liperissä vaatien neljän ihmisen hen- neuvon kuljettaja ei useinkaan tiedä
40775: gen. saapuvansa yksityiseltä tieltä yleiselle
40776: Traktorien perävaunuissa vaaditut heijas- tielle ja näin ollen tietämättömyydes-
40777: tuskolmiot ovat osoittautuneet täysin riittä- tään johtuen ei ole noudattanut asian-
40778: mättömiksi varoituskeinoiksi muulle liiken- mukaista varovaisuutta, ja jos tietää,
40779: teelle pimeässä liikuttaessa. Erityisen vaaral- mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
40780: liseksi perävaunulliset traktorit ovat muodos- liikenneturvallisuuden kannalta vaaral-
40781: tuneet ns. pikateillä, jossa autojen nopeus on listen epäkohtien poistamiseksi~
40782: suuri. Tahriutuneina ja huonolla säällä hei-
40783: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1964.
40784:
40785: U. H. Voutilainen. Väinö Vilponiemi.
40786: Uljas Mäkelä. Valdemar Sandelin.
40787: Viljo Virtanen. Akseli Roden.
40788: Antero Väyrynen. Veikko Mattila.
40789:
40790:
40791:
40792:
40793: E 1070/64
40794: 2
40795:
40796:
40797:
40798:
40799: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
40800:
40801: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- tienviitta, ovat yksityisiä teitä, voidaan hel-
40802: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- posti todeta milloin saavutaan yksityiseltä
40803: hemies olette kirjeellänne 29 päivänä loka- tieltä yleiselle tielle. Jos taas tien luonne
40804: kuuta 1964 N :o 986 lähettänyt valtioneuvos- uuden tien valmistumisen yhteydessä muut-
40805: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- tuu, tieviranomaiset ilmoittavat tiellä kulke-
40806: sanedustaja Voutilaisen ym. tekemän, seuraa- ville siitä sopivin merkein ja tiedoituksin.
40807: vansisältöisen kysymyksen: Keinot näiden tiedoitusten tehostamiseksi ovat
40808: paraikaa tie- ja vesirakennushallituksessa tut-
40809: , Tietääkö Hallitus, että traktorien kimuksen alaisena.
40810: perävaunuissa vaaditut heijastuskol- Kun traktoreita ja niiden perävaunuja kos-
40811: miot ovat osoittautuneet täysin riittä- kevat säännökset annettiin vuonna 1957, oli
40812: mättömiksi varoittamaan muuta lii- tiedossa, että perävaunujen takavalojen pois-
40813: kennettä pimeän aikana ja näin ollen jättäminen merkitsisi määrättyä turvallisuus-
40814: muodostuneet liikenneturvallisuuden riskiä. Koska kuitenkin traktorit verraten vä-
40815: kannalta vaarallisiksi varsinkin ns. pi- hän liikkuivat pimeän aikana yleisillä teillä,
40816: kateillä ja tietääkö Hallitus, että ajo- ja koska uudet säännökset rekisteröimis-, ajo-
40817: neuvon kuljettaja ei useinkaan tiedä kortti- ja vakuuttamisvelvollisuuden toteutta-
40818: saapuvansa yksityiseltä tieltä yleiselle misen yhteydessä jo merkitsivät huomattavia
40819: tielle ja näin ollen tietämättömyydes- uusia rasituksia traktorien omistajille, ja toi-
40820: tään johtuen ei ole noudattanut asian- saalta kustannukset perävaunujen varustami-
40821: mukaista varovaisuutta, ja jos tietää, sesta valoin olivat huomattavat, katsottiin,
40822: mitä Hallitus aikoo tehdä näiden että tällainen riski olisi niissä olosuhteissa
40823: liikenneturvallisuuden kannalta vaaral- otettava. Niinikään jäivät polkupyörät ja he-
40824: listen epäkohtien poistamiseksi?" vosajoneuvot toistaiseksi ilman pakollista ta-
40825: kavaloa, vain heijastimen varaan. On myös
40826: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- huomattava, että liikenteessä on lukemattomia
40827: taen seuraavaa : muitakin vaaratekijöitä, jotka voidaan pois-
40828: Voimassa olevan tieliikenneasetuksen 17 § : n taa, mikäli käytettävissä on riittävästi varoja.
40829: 6 momentin säännöksen mukaan ajoneuvon, Kun rekisteröityjä traktoreita nyt on jo yli
40830: joka tulee yksityiseltä tieltä tai alueelta tahi 120 000 kappaletta, merkitsee niiden perävau-
40831: pihasta, pysäköimisalueelta tai seisottamiseen nujen varustaminen takavaloin noin 3 milj.
40832: varatulta alueelta taikka näihin verrattavasta nykymarkan kustannusta.
40833: paikasta yleiselle tielle tai kadulle, on pysäh- Traktorivahingoista laaditut tilastot eivät
40834: dyttävä ja väistettävä sitä, joka kulkee ylei- anna niin selviä tietoja eri onnettomuuksista
40835: sellä tiellä tai kadulla. Tästä säännöksestä ja niiden syistä, että nimenomaan traktoripe-
40836: johtuu, että asetuksen 17 §: n 2 momentin rävaunujen takavalojen puuttumisesta johtu-
40837: tarkoittama väistämissääntö koskee vain yleis- vat vahingot voitaisiin varmuudella eroittaa
40838: ten teiden ja katujen risteyksiä sekä kahden muista. Tilastojen nimikkeeseen "Ajo pysä-
40839: tai useamman yksityisen tien risteystä, jollei köityyn tai seisotettuun ajoneuvoon tai kiin-
40840: väistämisvelvollisuutta ole osoitettu liikenne- teään esineeseen" sisältyy paitsi edellätarkoi-
40841: merkein tai -valoin. Kun nykyisin kaikki ylei- tettuja vahinkoja, myös kaikki vahingot, joissa
40842: set tiet varustetaan tienviitoin, jolloin sellai- traktori tai moottorityökone taikka moottori-
40843: set yleiseen tiehen liittyvät tiet, joissa ei ole käyttöinen laite on ajanut muuhun seisovaan
40844: tienviittaa, tai, joissa on erityinen yksityis- ajoneuvoon tai kiinteään esineeseen.
40845: 3
40846:
40847: Tapaturmantorjunta ry: n liikennejaoston silta 1959-63 sisältää eräitä traktorivahin-
40848: tilastojen perusteella laadittu taulukko vuo- koja koskevia tietoja.
40849: Ajo pysäköityyn tai sei·
40850: sotettuun ajoneuvoon tai
40851: kiinteään esineeseen
40852: Vahinkoja maalaiskunnissa.
40853: Näissä Louk·
40854: Maalais· yht. kaantu·
40855: Vuosi Yhteensä kunnissa kuolleita Kuolleita neita
40856: 1959 .................. 424 289 31 2 9
40857: 1960 ................... 626 449 46 2 14
40858: 1961 ... ............ .
40859: ; ;, 701 517 52 1 18
40860: 1962 ... ..............
40861: "' 863 622 65 2 17
40862: 1963 ••••••••••• 0 •••••• 908 661 52 3 36
40863:
40864:
40865: Taulukosta voidaan t<ldeta, että päälleajo- sen Tieliikennekomitean (NVK) liikennesään-
40866: vahingoista johtuvien kuolemantapausten ja töehdotukset tulevat perustumaan, myös edel-
40867: loukkaantumisien määrä ei ole ollut kovin lyttävät mm. traktoriperävaunujen varusta-
40868: k<lrkea, joskin se nimenomaan loukkaantumi- mista takavaloilla, on asiaa täälläkin jo val-
40869: sien kohdalla näyttää olevan n<lusussa. Odo- misteltu. Määräyksiä ei kuitenkaan ole vielä
40870: tettavissa on kuitenkin myös nousua kuole- voitu antaa lähinnä siitä syystä, että asian
40871: maan johtaneiden vahinkojen lukumäärissä. käsittely Pohjoismaisessa Tieliikennekomi-
40872: Tähän on osaltaan syynä traktorien lisään- teassa on vielä kesken, mutta ministeriö seu-
40873: tynyt käyttö yleisillä teillä ja tieverkostomme raa kuitenkin tarkasti liikenneturvallisuuden
40874: uusiminen ja siitä johtuva nopeuksien lisään- kehitystä ja tutkimusten tuloksia tällä alalla
40875: tyminen. Vaikutuksensa on myös autokannan ja tulee niiden perusteella ryhtymään tarvit-
40876: nopealla kasvulla. taviin toimenpiteisiin.
40877: Tästä syystä, ja kun valmisteilla olevat kan-
40878: sainväliset liikennesäännöt, j<lihin Pohjoismai-
40879: Helsingissä 25 päivänä mal'raskuuta 1964.
40880:
40881:
40882: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Grels Teir.
40883: 4
40884:
40885:
40886:
40887:
40888: Till Riksdagens Herr Talman.
40889:
40890: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tera när man kommer från enskild väg till
40891: anger har Ni, Herr Talman, med Eder den allmän väg. Förändras vägens karaktär i
40892: 29 oktober 1964 daterade skrivelse nr 986 samband med att en ny väg blir färdig, upp-
40893: tillsänt vederbörande medlem av statsrådet märksamgör vägmyndigheterna vägtrafikan-
40894: för avgivande av svar följande av riksdags- terna om detta genom lämpliga märken och
40895: man Voutilainen m. fl. ställda spörsmål: meddelanden. Åtgärder för effektivering av
40896: dessa meddelanden undersöks som bäst i väg-
40897: ,Är Regeringen medveten om, att och vattenbyggnadsstyrelsen.
40898: traktorsläpvagnarnas triangulära ref- Då stadgandena angående traktorer och
40899: lektorer visat sig helt otillräckliga så- släpvagnar till dem gavs år 1957, var man
40900: som varning för den övriga trafiken medveten om att bortlämnandet av släp-
40901: i mörker och sålunda ur trafiksäker- vagnarnas bakljus innebar en viss risk för
40902: hetssynpunkt blivit en fara i synner- trafiksäkerheten. Då traktorerna emellertid i
40903: het på de s.k. snabbvägarna, och är rätt liten utsträckning rörde sig på allmänna
40904: Regeringen medveten om att fordonets vägar under den mörka tiden av dygnet och
40905: förare ofta icke vet om att han kom- då verkställigheten av de nya stadgandena om
40906: mer från enskild väg till allmän väg och registrering, innehav av körkort och försäkring
40907: sålunda på grund av okunnighet icke redan innebar en relativt stor tilläggsbelast-
40908: iakttar nödig försiktighet, och om så ning för ägarna av traktorer, och då å andra
40909: är fallet, sidan släpvagnarnas förseende med ljus skulle
40910: vad ämnar Regeringen göra för att innebära avsevärda kostnader, ansåg man, att
40911: eliminera dessa ur trafiksäkerhetssyn- en dylik risk under sådana förhållanden kunde
40912: punkt farliga missförhållandenY" tas. Sålunda bortlämnades obligatoriskt bak-
40913: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ljus även för cyklars och hästfordons vidkom-
40914: anföra följande: mande, så att reflektorer är tillfyllest för
40915: I enlighet med 17 § 6 mom. i gällande för- dem. Det bör även beaktas, att det i trafiken
40916: ordning om vägtrafik skall fordon, som kom- finns otaliga andra faromoment, vilka kan
40917: mer från enskild väg eller enskilt område eller elimineras om man har tillräckligt mycket
40918: gårdsplan, parkeringsplats eller från ett för medel till förfogande. Då det redan nu finnes
40919: uppställning reserverat område eller med dem över 120 000 registrerade traktorer, skulle an-
40920: jämförlig plats till allmän väg eller gata, skaffning av bakljus för dem innebära en
40921: stanna och väja för den, som trafikerar den kostnad av ca 3 milj. nymark.
40922: allmänna vägen eller gatan. Av detta stad- Över traktorolyckor uppgjorda statistiker
40923: gande följer, att väjningsregeln i 17 § 2 mom. ger inte så noggranna uppgifter om olika
40924: av förordningen endast gäller korsningar mel- olyckor och orsakerna till dem, att man med
40925: lan allmänna vägar och mellan gator samt säkerhet skulle kunna särskilja de olyckor,
40926: korsning mellan två eller flera enskilda vägar, som uppstått på grund av avsaknad av bak-
40927: om väjningsskyldigheten icke utmärkts genom ljus på släpvagnar till traktorer. Statistiker-
40928: vägmärke eller trafikljus. Då alla allmänna nas rubrik "Körning mot parkerat eller upp-
40929: vägar numera förses med vägvisare, varvid ställt fordon eller mot fast föremål" omfattar
40930: sådana till allmänna vägar anslutna vägar, förutom ovanavsedda olyckor även alla sådana
40931: vilka icke är försedda med vägvisare eller som olyckor, där traktor eller motorredskap eller
40932: försetts med särskild vägvisare för enskild motordriven anordning kört mot annat upp-
40933: väg, är enskilda vägar, är det lätt att konsta- ställt fordon eller fast föremål.
40934: 5
40935:
40936: En tabell, som uppgjorts på basen av tiker för åren 1959-63 innehåller uppgif-
40937: Olycksfallsskyddet r.f :s trafiksektions statis- ter om vissa traktorolyckor.
40938: Olyckor Körning mot parkarat
40939: Antalet dö- eller uppställt fordon
40940: dade vid eller fast föremäl i
40941: Samman- I lands- dessa landskommuner
40942: År lagt kommuner sammanl. Döda Skadade
40943: 1959 0 ••• 0 ••••••• 0 •• 0 ••• 424 289 31 2 9
40944: 1960 • 0 ••• 0 ••• 0 •••••• 0 •• 626 449 46 2 14
40945: 1961 •• 0 •• 0 ••• 0. 0 ••••••• 701 517 52 1 18
40946: 1962 •••• 0 •• 0 •• 0 ••••••• 0 863 622 65 2 17
40947: 1963 •• 0 •• 0. 0 ••• 0 •••• 0. 0 908 661 52 3 36
40948:
40949:
40950: På basen av tabellen kan man konstatera, och på vilka den Nordiska Vägtrafikkornrnit-
40951: att antalet dödsfall och skadade till följd av tens (NVK) förslag till trafikstadga kornrner
40952: påkörningsolyckor icke varit alltför stort, att basera sig, bl. a. förutsätter att släpvagnar
40953: :fastän det :för de skadades del uppvisar en till traktorer skall förses rned bakljus, har
40954: stigande tendens. En stegring av antalet ärendet även hos oss varit under beredning.
40955: olyckor med dödlig på:följd är emellertid även Föreskrifter har dock icke ännu kunnat ges,
40956: att emotse. En bidragande orsak till detta närrnast på grund av att behandlingen av
40957: utgör den ökade användningen av traktorer ärendet icke ännu slutförts i Nordiska Väg-
40958: på allrnänna vägar och :förnyandet av vårt trafikkornrnitten, rnen ministeriet följer dock
40959: vägnät och de därav föranledda högre kör- noga rned utvecklingen av trafiksäkerheten och
40960: hastigheterna. En bidragande :faktor utgör resultaten av undersökningar på ornrådet och
40961: även den snabba ökningen av bilbeståndet. kornrner att vidta nödiga åtgärder med an-
40962: För den skull, och då de internatione'.la ledning av dern.
40963: trafikbestärnrnelserna som är under beredning
40964: Helsingfors den 25 novernher 1964.
40965:
40966:
40967: Minister för kornrnunikationsväsendet och allrnänna arbetena G1·els Tei1·.
40968:
40969:
40970:
40971:
40972: E 1070/64
40973: Kysymys N:o 155.
40974:
40975:
40976:
40977:
40978: Tauriainen ym.: Pääomien sijoittamisesta ulkomaille.
40979:
40980:
40981:
40982:
40983: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40984:
40985:
40986: Maassamme on kiinnitetty julkisestikin minkälaista valvontaa Suomen Pankki har-
40987: huomiota siihen, että monet suomalaiset yh- joittaa vientituotteista saataviin valuuttoihin.
40988: tiöt sijoittavat huomattavan paljon pääomia Emme myöskään tiedä, onko hallituksen ta-
40989: ulkomaisiin yrityksiin samanaikaisesti kun holla suunniteltu sellaisia toimenpiteitä, että
40990: teollisuus- ja hallituspiirien taholla valitel- yhtiöt eivät voisi sijoittaa ulkomaille pää-
40991: laan pääomapulaa. Viime vuosina tällainen omia, jotka kipeästi tarvittaisiin omassa
40992: pääomien vienti on saavuttanut entistä laa- maassa talouselämän kehittämiseen ja lisään-
40993: jemmat mittasuhteet. Pääomien viejinä ovat tyvän työttömyydn torjuntaan. Onhan val-
40994: olleet monet suurimmat yhtiöt ja rahalaitok- tion elintenkin taholla todettu maassamme
40995: set, kuten Kansallis-Osake-Pankki, Pohjois- olevan alikehittyneitä alueita, joissa olisi
40996: maiden Yhdyspankki, Ahlström, Kymi, Tam- käyttämättömiä raaka-ainevaroja ja joiden
40997: pella, Rosenlew, Schauman, Kemi, Huhta- alueiden talouden kehittäminen, uusien teol-
40998: mäki ja Valmet yhtiöt sekä Suomen Kaapeli- lisuus- ja voimalaitosten rakentaminen olisi
40999: tehdas, Yhtyneet Paperitehtaat, Haarla- valtakunnallinen velvollisuus. Pääomapulan
41000: yhtymä ja Vaasan Höyrymylly. Näiden yh- on sanottu olevan näiden alueiden kehittä-
41001: tymien sijoitukset ulkomaille ovat kohdistu- misen esteenä.
41002: neet pääasiassa elintarvike-, paperi-, kaapeli- Joka tapauksessa kansan keskuudessa on
41003: ja traktoriteollisuuteen. muodostunut käsitys, ettei Suomen kansan
41004: Pääomia on viety tai sijoitettu mm. Ruot- työllään luomia varoja tai Suomeen muuten
41005: siin, Tanskaan, Norjaan, Englantiin, Rans- saatuja pääomia saisi sijoittaa muihin mai-
41006: kaan, Italiaan, Hollantiin, Belgiaan, Sveit- hin, vaan ne pitäisi käyttää omassa maassa
41007: siin, Espanjaan, Portugaliin, Turkkiin, Is- talouselämän kehittämiseen ja kansan hyvin-
41008: raeliin, Etelä-Afrikan Tasavaltaan, Argentii- voinnin lisäämiseen. Niinikään toivotaan, että
41009: naan ja Brasiliaan. Suomalaisten yhtiöiden tuollainen pääomien vienti saatettaisiin val-
41010: pääomia näissä maissa on käytetty joko tiovallan julkisen valvonnan alaiseksi.
41011: uusien tehtaiden rakentamiseen tahi jo ole- Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
41012: massa olevien tuotantolaitosten ja pankkien järjestyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten
41013: osakkeiden ostoon. esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41014: Suuryhtiöiden harjoittamalle paaomien nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41015: ulosviennille on ollut ominaista tietynlainen
41016: salamyhkäisyys. Yhtiöt eivät ole julkisesti Onko Hallitus tietoinen siitä, miten
41017: ilmoittaneet, millä tavoin ne ovat nämä pää- paljon suomalaiset suuryhtiöt ovat si-
41018: omat siirtäneet, miten suurista pääomava- joittaneet pääomia ulkomaille joko
41019: roista on kysymys ja mitä osaa näyttelevät siellä perustettuihin uusiin yrityksiin
41020: lainavarat. Julkisuudessa on kuitenkin esi- tai vanhojen teollisuus- ja rahalaitos-
41021: tetty väitteitä, että vientiteollisuus jättää ten osakkeisiin, ja jos on,
41022: joko salaa tai julkisesti osan tuotteistaan saa- aikooko hallitus ryhtyä toimenpitei-
41023: mista valuutoista ulkomaille. Tiedossa ei ole, siin pääomien ulosviennin estämiseksi,
41024: E 1104/64
41025: 2
41026:
41027: jotta niillä voitaisiin kotimaassa kohot- elämää ja luoda uusia pysyviä työti-
41028: taa alikehittyneiden alueiden talous- laisuuksia?
41029: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1964.
41030:
41031: Hannes Tauriainen. Aimo Laiho. Rainer Virtanen.
41032: Eino Tainio. Toivo Niiranen. Irma Rosnell.
41033: Irma Torvi. Martti Linna. Gösta Rosenberg.
41034: Siiri Lehmonen. Toivo Åsvik. Aarne Pulkkinen.
41035: Aleksi Kiviaho. Hemming Lindqvist. Toivo Salin.
41036: Antti Kinnunen. Pentti Liedes. Olavi Kämäräinen.
41037: Lyyli Koskinen. Leo Suonpää. Veikko I. Rytkönen.
41038: Tauno Kelovesi. Matti Koivunen. Taisto Sinisalo.
41039: Kelpo Gröndahl. Paavo Lagerroos. Anna-Liisa Tiekso.
41040: Pauli Puhakka. Lauri Kantola. Hugo Manninen.
41041: Vilho Suosalo. Kalevi Kilpi. Paavo Aitio.
41042: Veikko Johannes Rytkönen. Kuuno Honkonen. Ville Pessi.
41043: 3
41044:
41045:
41046:
41047:
41048: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
41049:
41050: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan kir- on kuitenkin ollut ripeätä ja ulkomaisen
41051: jelmässä 3 päivältä marraskuuta 1964 ovat velan nettolisäys on vuodesta 1960 lähtien
41052: kansanedustaja Tauriainen ym. valtiopäivä- tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä
41053: järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten ollut yli 1200 miljoonaa markkaa.
41054: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäse- Tähän verrattuna ovat suomalaisten yri-
41055: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: tysten samanaikaiset suorat pääomansijoi-
41056: tukset ulkomaisiin tytäryhtiöihin ja niille
41057: "Onko Hallitus tietoinen siitä, miten annetut lainat olleet varsin pienet. Vuoden
41058: paljon suomalaiset suuryhtiöt ovat si- 1960 alusta lähtien on tällaisia sijoituksia
41059: joittaneet pääomia ulkomaille joko tehty tähän mennessä kaikkiaan vajaat 38
41060: siellä perostettuihin uusiin yrityksiin miljoonaa markkaa, minkä lisäksi tytäryh-
41061: tai vanhojen teollisuus- ja rahalaitos- tiöille annettuihin rahoituslainoihin on
41062: ten osakkeisiin, ja jos on, myönnetty valuuttaa kaikkiaan vajaat 24
41063: aikooko hallitus ryhtyä toimenpitei- miljoonaa markkaa, joten suomalaisten yri-
41064: siin pääomien ulosviennin estämiseksi, tysten ulkomaiseen sijoitustoimintaan käyt-
41065: jotta niillä voitaisiin kotimaassa kohot- tämä pääoma vajaan viiden vuoden aikana
41066: taa alikehittyneiden alueiden talous- on kokonaisuudessaan ollut noin 62 miljoo-
41067: elämää ja luoda uusia pysyviä työti- naa markkaa. Tästä on metsäteollisuuden
41068: laisuuksia?'~ osuus vajaat 37 miljoonaa markkaa, metalli-
41069: teollisuuden 14 miljoonaa markkaa, elintar-
41070: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuu- viketeollisuuden vajaat 6 miljoonaa mark-
41071: luu valtiovarainministerin toimialaan, esitän kaa sekä muiden teollisuudenhaarojen run-
41072: vastauksena siihen kunnioittaen seuraavaa: saat 5 miljo.onaa markkaa.
41073: Suomi on vielä nykyisessä kehitysvaihees- Ulkomaista sijoitustoimintaa tarkastel-
41074: saan selvästikin luettava pää.omaa tuovien taessa on ensinnäkin todettava, että voimas-
41075: maiden joukkoon. Maassamme esiintyvät saolevien valuutansäännöstelymääräysten
41076: investointitarpeet huomioon ottaen on il- mukaan kaikkiin pääomansiirtoihin tarvi-
41077: meistä, että pääomien riittävän saannin tur- taan Suomen Pankin lupa. Luvansaamisen
41078: vaaminen myöskin ulkomaisilta pääoma- edellytyksenä on ollut, että sijoitusesityk-
41079: markkinoilta muodostaa erään keskeisistä sen katsotaan palvelevan maamme kaupalli-
41080: kehitysedellytyksistämme. Täystyöllisyyden sia etuja ja välittömästi tai välillisesti edis-
41081: ylläpitämiseksi tarvittavan kasvuvauhdin tävän kansantaloutemme kehitysmahdolli-
41082: aikaansaamiseksi erityinen huomio on koh- suuksia. Pelkkiä niin sanottuja finanssi-
41083: distettava nimenomaan työllisyyttä lisää- investointeja ulkomaisiin arvopapereihin ei
41084: vään tuotannolliseen sijoitustoimintaan ko- ole hyväksytty.
41085: timaassa, varsinkin sen alikehittyneillä Maamme teollisuuden on markkinointi-
41086: alueilla. pyrkimyksissään pystyttävä mahdollisim-
41087: Tällaisten investointien rahoittamiseksi man tarkoituksenmukaisella tavalla mukau-
41088: maamme onkin johdonmukaisesti pyrkinyt tumaan niihin muutoksiin ja vaatimuksiin.
41089: käyttämään hyväkseen kaikkia tarjolla ol- jotka aiheutuvat mm. suurten tullialueiden
41090: leita mahdollisuuksia ulkomaisen pääoman keskinäisistä suhteista sekä ostajamaiden
41091: hankkimiseksi. Suomen ulkomainen pitkäai- markkinakehityksestä. Näin ollen voidaan
41092: kainen velka oli vuoden 1960 alussa 998 löytää useitakin sellaisia syitä, jotka eri
41093: miljoonaa nyk:ymarkka.a. Sen jälkeen kehitys tapauksissa ovat tehneet maallemme edulli-
41094: 4
41095:
41096: seksi sijoittaa jonkin verran pääomaa ulko- Niin kuin edellä esitetyistä esimerkeistä
41097: maihin perustettuihin suomalaisiin yhtiöi- käy ilmi, ulkomaiseen sijoitustoimintaan si-
41098: hin, myyntikonttoreihin, myymälöihin j.n.e. sältyvät tuotannolliset ja kaupalliset intres-
41099: Tällaisena perusteena voidaan mainita sit ovat maamme kannalta varsin moninai-
41100: pyrkimys oman markkinointiyhtiön muodos- set. Uusien menekkialueiden valtaaminen ja
41101: tamiseen ja oman myyntiverkoston kehittä- uusien markkinointimenetelmien käytäntöön
41102: miseen, mikä monilla aloilla on tuloksellisen ottaminen on ylipäänsä aina varsin raskasta
41103: vientitoiminnan välttämättömänä edellytyk- ja yrityksiltä uskallusta ja ponnistuksia
41104: senä tai ainakin on osoittautunut vientimme vaativa tehtävä, johon liittyvät riskit on
41105: kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi myyn- asianomaisten yritysten itse viime kädessä
41106: titavaksi kuin ulkomaisten agenttien käyt- arvioitava ja kannettava. Nykyisissä olo-
41107: täminen. Tällöin on siis kysymys kotimaassa suhteissa Suomen on kuitenkin pakko en-
41108: tapahtuvan tuotannon tulosten markkinoi- tistäkin tarmokkaammin harjoittaa tällaista
41109: misesta, johon samalla saattaa liittyä ulko- toimintaa.
41110: mailla suoritettavaa kokoonpano- ja vii- Suomalaiset liikepankit ovat vaatimatto-
41111: meistelytoimintaa. missa puitteissa osallistuneet ulkomaisiin
41112: Ulkomaisten markkinoiden turvaaminen pankkiyrityksiin. Tällä tavoin pystytään pa-
41113: saattaa myös perustella tietyn pääoma- remmin kuin kokonaan ulkopuolisina hank-
41114: osuuden hankkimista sellaisista yrityksistä, kimaan rahoitusmahdollisuuksia oman sisäi-
41115: jotka tuotannossaan käyttävät suomalaista sen yritystoimintamme tukemiseksi ja vien-
41116: raaka-ainetta tai Suomessa valmistettuja titoimitusten rahoittamiseksi.
41117: puolivalmisteita. Tällaista omistussuhteisiin Suomalaisten yritysten sijoitukset ulko-
41118: nojautuvaa markkinoiden varmentamista maille ovat sijoituksen tapahduttuakin jat-
41119: on viime vuosina laajassa mitassa tapahtu- kuvasti Suomen Pankin tarkkailun alaisina
41120: nut erityisesti eri maiden metsäteollisuuden ja pankki valvoo näihin sijoituksiin liitty-
41121: piirissä ja siihen ovat vähäisessä määrin vien osinkojen ja jälleensijoitusten kehi-
41122: osallistuneet myös eräät suomalaiset yri- tystä. Normaalin valuutansäännöstelyn
41123: tykset. puitteissa pankki valvoo tavaranviennistä
41124: Erinäisissä tapauksissa voi ulkomaisen ty- saatujen tulojen luovutusta ja mahdollista
41125: täryhtiön perustaminen tai osallistuminen käyttöä ulkomailla viejän omiin, Suomen
41126: tällaiseen yritykseen olla paikallaan myös Pankin sallimiin tarkoituksiin.
41127: markkinoiden valtaamiseksi sellaiselle Suo- Suomalaisten yritysten ulkomaisten pää-
41128: messa kehitetylle tuotteelle, jonka suora omasijoitusten myöntämisen perusedellytyk-
41129: myynti joillakin markkinoilla syystä tai senä on tähän asti ollut, että ne välittö-
41130: toisesta osoittautuu mahdottomaksi. Asian- mästi tai välillisesti edistävät maamme vien-
41131: omaisen tavaramerkin ja sen välityksellä timahdollisuuksia ja samalla kohottavat
41132: Suomen nimen tunnetuksi tekeminen on työllisyyttä lisäävää tuotantotoimintaa koko
41133: katsottava maamme yleistenkin vientipon- maassamme. Juuri tällaisissa tapauksissa on
41134: nistelujen kannalta hyödylliseksi. Kokemus yksityistapauksittain suoritettavan harkin-
41135: on osoittautunut, että osallistuminen ulko- nan pohjalla ja kohtuullisissa puitteissa
41136: mailla tapahtuvaan teknillisesti korkea- katsottava suomalaisten yritysten pää-
41137: asteiseen tuotantotoimintaan on monilla ta- omansijoitukset ulkomaille koko maamme
41138: hoin omansa lisäämään asianomaisen maan kannalta edullisiksi. Tällainen toiminta,
41139: arvonantoa teollisuusmaana, mistä koituva jota teollisesti ja kaupallisesti pitemmälle
41140: hyöty lankeaa myös muiden tälle markkina- kehittyneet maat harjoittavat laajassa mi-
41141: alueelle hakeutuvien tuotteiden osalle. Vä- tassa, saattaa monissa tapauksissa olla suo-
41142: häiseksi ei ole myöskään arvioitava sitä tek- rastaan välttämätöntä vientimme lisäämi-
41143: nillisen tietämyksen lisääntymistä, mikä seksi ja monipuolistamiseksi ja siten myös
41144: niin ikään saattaa seurata yhteistoimin- työllisyystilanteen parantamiseksi koti-
41145: nasta ulkomaisten yrittäjien kanssa. maassa.
41146: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1964.
41147:
41148: Valtiovarainministeri Esa Kaitila.
41149: 5
41150:
41151:
41152:
41153:
41154: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
41155:
41156: I en tili Eder, Herr Talman, ställd skri- Därefter har utvecklingen dock varit snabb,
41157: velse av den 3 november 1964 har riksdags- och den utiändska skuldens nettoökning har
41158: man Tauriainen m.fl. med hänvisning tili från är 1960 tili utgången av september
41159: 37 § 1 mom. riksdagsordningen förelagt månad detta år varit över 1200 milj. mark.
41160: vederbörande medlem av statsrådet följande I jämförelse härmed har de finländska
41161: spörsmåi tili besvarande: företagens direkta kapitaiinvesteringar av
41162: "Är Regeringen medveten om hur samma slag i utländska dotterbolag och
41163: mycket kapitai de finländska storbo- Iänen tili dem varit mycket små. Sedan
41164: Iagen har placerat i utlandet dels i början av år 1960 har sädana investeringar
41165: där grundade nya företag, dels i hittills gjorts till ett belopp av sammanlagt
41166: aktier i gamla industriföretag eller knappa 38 milj. mark, varjämte valuta för
41167: penninginrättningar, och om sä är, finansieringsiån åt dotterbolag beviljats tili
41168: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder ett beiopp av sammanlagt 24 milj. mark, sä
41169: till förhindrande av utförseln av ka- att det kapital som under knappa fem är
41170: pital, så att penningarna kan använ- har använts för finländska företags ut-
41171: das i hemlandet tili att höja närings- Iändska investeringsverksamhet, i sin helhet
41172: livet inom underutvecklade områden har uppgätt tili omkring 62 milj. mark.
41173: och tili att skapa nya varaktiga ar- Härav utgör skogsindustrins andel knappa
41174: betsmöjligheter ?" 37 milj. mark, metallindustrins 14 milj.
41175: mark, livsmedelsindustrins knappa 6 milj.
41176: Då den fråga spörsmålet berör hör tili mark samt övriga industrigrenars drygt 5
41177: finansministerns verksamhetsområde, får milj. mark.
41178: jag vördsamt som svar anföra följande: Då man granskar den utländska investe-
41179: Finland måste ännu i nuvarande utveck- ringsrörelsen, kan det för det första konsta-
41180: lingsskede avgjort hänföras till de länder, teras, att det enligt gällande valutaregle-
41181: som inför kapital. Med beaktande av in- menteringsbestämmelser fordras Finlands
41182: vesteringsbehoven i värt land är det uppen- Banks tillstånd tili alla kapitalöverförnin-
41183: bart, att en av de centralaste förutsättnin- gar. Förutsättning för tillstånd har varit,
41184: garna för vår utveckling är, att vi kan att den investering som begärs anses tjäna
41185: trygga en tillräcklig tillgång på kapital landets kommersiella intressen och direkt
41186: även från utländska kapitalmarknader. För eller indirekt främja vår folkhushållnings
41187: att den expansion, som krävs för upprätt- utvecklingsmöjligheter. Rena s.k. finans-
41188: hållande av full sysselsättning, skall kunna investeringar i utländska värdepapper har
41189: fås till ständ, måste särskild uppmärksam- inte godkänts.
41190: het ägnas den produktiva investeringsverk- Vårt lands industri bör i sina marknads-
41191: samhet i hemlandet, speciellt inom dess föringssträvanden vara i stånd att på ett
41192: underutvecklade omräden, som är ägnad sä ändamålsenligt sätt som möjligt anpassa
41193: att öka sysselsättningen. sig efter de förändringar och krav, som
41194: För att finansiera sådana investeringar förorsakas bl.a. av de stora tullområdenas
41195: har värt land konsekvent strävat tili att inbördes förhållanden samt av marknadsut-
41196: utnyttja alla till buds stäende möjligheter vecklingen i köparländerna. Man kan sä-
41197: att anskaffa utiändskt kapital. Finlands lunda finna t.o.m. sådana skäl, som i olika
41198: långfristiga utiändska skuld uppgick i fall har gjort, att det för vårt land varit
41199: början av år 1960 tili 998 milj. nymark. förmånligt att i någon mån placera kapital
41200: E 1104/64
41201: \
41202: 6
41203:
41204: i finländska bolag, försäljningskontor, bu- utländsk inveteringsverksamhet från vårt
41205: tiker m.m., som grundats i utlandet. lands synpunkt av mångahanda slag. Det
41206: Såsom en sådan grund må nämnas strävan är överhuvudtaget alltid mycket tungt att
41207: att bilda ett eget maknadsföringsbolag och erövra nya avsättningsområden och införa
41208: utbygga ett eget försäljningsnät, vilket i nya marknadsföringsmetoder. Det kräver
41209: många branscher är en absolut förutsätt- djärvhet och ansträngningar av företa-
41210: ning för en resultatrik export eller åtmins- garna, som i sista hand själva måste bedöma:
41211: tone från vår exports synpunkt visat sig och bära riskerna. Under rådande förhål-
41212: vara ett mera ändamålsenligt försäljnings- landen är Finland dock nödsakat att mera
41213: sätt än försäljning genom utländska agen- energiskt än tidigare bedriva sådan verk-
41214: ter. Här är det alltså fråga om försäljning samhet.
41215: av resultaten av produktion i hemlandet, De finländska affärsbankerna har inom
41216: som kan vara kombinerad med hopsättning en anspråkslös ram deltagit i utländska bank-
41217: och avslipning i utlandet. företag. På detta sätt kan vi bättre än såsom
41218: Också anskaffning av kapitalandel i så- helt utomstående förvärva finansieringsmöj-
41219: dana företag, vilka i sin produktion an- ligheter för att stödja vår egen interna in-
41220: vänder råvara från Finland eller här till- vesteringsverksamhet och för att finansiera
41221: verkade halvfabrikat, kan motiveras med våra exportleveranser.
41222: att den utländska marknaden bör tryggas. De finländska företagens investeringar i
41223: Ett sådant säkerställande av försäljningen utlandet står också efteråt ständigt under
41224: med stöd av ägoförhållanden har under de Finlands Banks kontroll, och banken över-
41225: senaste åren i stor omfattning praktiserats vakar tili dessa investeringar anslutna di-
41226: speciellt inom olika länders skogsindustri, videnders och reinvesteringars utveckling.
41227: oeh däri har också vissa finländska företag Inom ramen för den normala valutaregle-
41228: i någon mån deltagit. menteringen övervakar banken överlåtelsen
41229: I vissa fall kan grundande av ett ut- av inkomsterna av varuexporten och dessas
41230: ländskt dotterbolag elller delaktighet i så- eventuella användning i utlandet för ex-
41231: dant företag vara på sin plats även då det portörens egna, av Finlands Bank tiliåtna
41232: gäller att erövra marknader för någon så- syften.
41233: dan i Finland framställd produkt, som det En grundförutsättning för att finländska
41234: av en eller annan orsak kan vara omöjligt företag beviljats rätt tili utländsk kapital-
41235: att få direkt in på någon marknad. Det investering har hittills varit, att denna
41236: måste anses nyttigt även med tanke på direkt eller indirekt främjar landets export-
41237: landets allmänna exportsträvanden, att ett möjligheter och tillika är ägnad att i hela
41238: varumärke och därigenom Finlands namn landet höja den produktionsverksamhet,
41239: blir känt. Erfarenheten har visat, att delta- som ökar sysselsättningen. Speciellt i sådana
41240: gande i en tekniskt högdriven produktions- fall måste man anse att på basen av pröv-
41241: verksamhet i utlandet på många sätt är ning i varje enskilt fall och inom rimliga
41242: ägnat att öka resp. lands anseende såsom gränser gjorda kapitalplaceringar av fin-
41243: industriland, och nyttan därav kommer ländska företag i utlandet är till fördel
41244: oekså andra produkter tili godo, då de för hela vårt land. En sådan rörelse, som
41245: söker sig tili detta marknadsområde. Man industriellt och kommersiellt mera utveck-
41246: får inte heller förringa värdet av den lade Iänder bedriver i stor omfattning,
41247: ökning av de tekniska insikterna, som kan i många fall vara direkt nödvändig
41248: likaså kan vara en följd av samarbete med för a tt vår export skall kunna ökas och
41249: utländska företagare. bli mångsidigare och för att också syssel-
41250: Såsom av ovan anförda exempel framgår, sättningsläget därigenom skall förbättras
41251: är produktionens och handelns intressen av i hemlandet.
41252: Helsingfors den 2 december 1964.
41253:
41254: Finansm.inister Esa Kaitt'la.
41255:
41256:
41257:
41258:
41259: 1
41260: Kysymys N :o 156.
41261:
41262:
41263:
41264:
41265: Paasio ym.: Asuntotuotannon lisäämisestä.
41266:
41267:
41268: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41269:
41270: ,On maamme köyhä ja siksi jää", tätä tavien ihmisten hätää. Kuinka on tätä taus-
41271: runebergHäistä hokemaa on maassamme tois- taa vastaan ymmärrettävissä, että kun
41272: tettu vuosikymmeniä. Onkin aivan selvää, että viime vuonna tuotimme 44 300 uutta asun-
41273: niin kauan kuin tällaista valitusvirttä jak- toa, niin nyt viralliset puolivuositilastot
41274: setaan toistaa ja sen suuntaista ajattelu- osoittavat tuotannon tänä vuonna vähen-
41275: tapaa pitää yllä, tulee maamme tosiaan tyneen n. 20 % :lla. Keskeneräisten töiden
41276: pysymään köyhänä ja jäämään kehitykses- määrä on tänä vuonna yli 2 miljoonaa;
41277: sään ja kilpailukykyisyydessään jälkeen kuutiota pienempi kuin vastaavana aikana,
41278: muista Euroopan maista. Onneksi meillä viime vuonna. Näin ollen mikään ei viit-
41279: on saatu sodan jälkeen kokemuksia siitä, taa siihen, että tämä aukko jälkipuoliskoll~·
41280: että tuo pessimistinen käsitys ei pidä paik-' täyttyisi. Kaikki viittaa päinvastoin siihen,
41281: kaansa. On saatu myönteisiä kokemuksia että vuoden lopussa supistuminen tulee ole-
41282: siitä, että rohkeana, aktiivisella, ennakko- maan n. 7 000-8 000 asunnon luokkaa. Täl-
41283: luulottomalla toiminnalla saavutetaan ar- lainen pudotus aikana, jolloin asuntopula
41284: vaamattoman hyviä ja kestäviä tuloksia on huutava ja työtä vailla olevien määrä
41285: kansan hyvinvoinnin ja sosiaalisen turval- huolestuttavasti kohoamassa, ei voi olla
41286: lisuuden kannalta. nykyhetken vaatimusten mukainen. Tällai-
41287: On kertakaikkiaan luovuttava tuosta nen passiivisuus on suorastaan käsittämä-
41288: maamme sisäpolitiikkaan piintyneestä por- töntä, koska ei ole kysymys vain siitä, ·että
41289: varillisesta ruikuttavasta asenteesta. On juuri köyhimmät ihmiset joutuvat kärsi-
41290: lähdettävä murtamaan patoja kehityksen mään kaikista asuntopulan mukanaan tuo-
41291: tieltä, on avattava uomat kokonaan uudelle mista vaikeuksista ja maksamaan kohtuut-
41292: yhteiskunta-ajattelulle, on saatava edistyk- toman suuren osan tuloistaan saadakseen
41293: selliset ja terveet tuulet puhaltamaan, on katon päänsä päälle, vaan meille on vakuut~
41294: päästävä ulos siitä porvareiden rakenta- tavasti osoitettu, että asuntotuotanto on
41295: masta umpiosta, jossa olemme saaneet vuo- valtiovallalle halvinta työllisyyspolitiikkaa,
41296: sikausia märehtiä. Viime vuosien politii- joka ei hyödytä ainoastaan valtiota, vaan
41297: kalle on ollut tyypillistä, että se on unoh- myös kuntia. Edelleen on todettu, että kor-
41298: tanut ihmisen, tai ainakin suurimman osan kea asumiskustannusten taso tulee vaikut-
41299: Suomen kansasta, ja kansan välttämättö- tamaan mm. palkkavaatimuksiin ja maasta
41300: mimmät tarpeet. Suurelta osalta Suomen muuttoon, joka puolestaan voi muodostua
41301: kansalaisia puuttuu mm. eräs onnellisen ja tulevaisuudessa kohtalokkaaksi, koska ei
41302: tasapainoisen elämän perusedellytys ole mahdotonta, että tulevaisuudessa meil-
41303: koti - asunto. Asuntopulastamme ja sen läkin voi olla puutetta työvoimasta. Näin
41304: mukanaan tuomasta kurjuudesta on pu- ollen olisi juuri nyt keskitettävä voimat
41305: huttu koko sodan jälkeisen ajan, mutta 250 000 puuttuvan asunnon rakentamiseen,
41306: mitään todella merkittävää ei ole tehty mikä on asuntovajauksemme tällä hetkellä.
41307: asian korjaamiseksi. Monet kansalaiset - Meidän tulisi ryhtyä välittömästi toteut..;
41308: ja heistä on suuri osa joko nuoria tai, tamaan kymmenvuotisohjelman puitteissa
41309: vanhuksia - saavat kitua ahtaissa ja kal- 45 000-50 000 asunnon vuosittaista tuotan-
41310: leissa asunnoissa saman aikaisesti kuin mo- toa, edellyttäen, että vähintään puolet
41311: net elävät kiskurituloilla, käyttämällä hy- tästä tuotannosta tulisi olla arava-tuotan-
41312: väkseen näiden toivottomuuteen asti raa- toa, ja varauduttava lisäksi siihen, että
41313: E 1090/64
41314: 2
41315:
41316: ellei vapaa-asuntotuotanto pysty huolehti- sulkea silmiämme asuntopulaan liittyyiltä
41317: maan omasta osuudestaan, niin valtion tosiasioilta. On korkea aika heittää taan-
41318: osuutta voitaisiin vastaavasti lisätä. tumuksen silmälaput ja nähdä ihmisten
41319: Yhteiskunnan tulisi erikoisesti kiinnit~ hätä ja ryhtyä muiden pohjoismaiden ta-
41320: tää huomiota vanhusten vaikeaan asunto- paan poistamaan asuntopulaamme raken-
41321: tilanteeseen. Monet kansaneläkkeen varass~ tavalla toiminnalla.
41322: elävät vanhukset joutuvat turvautumaan Kaiken edellä sanotun perusteella ja val-
41323: suorastaan kelvottomiin vuokrahuoneisiin tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
41324: ja maksamaan tästä kohtuuttoman paljon. nojalla esitämme valtioneuvoston asianomai-
41325: Kansaneläkkeen varassa elävät vanhukset sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
41326: olisi entistä laajemmin saatava sosiaalisen myksen:
41327: asuntotuotannon piiriin.
41328: · Sosiaalisista uudistuksista puhuttaessa on Tietääkö Hallitus, että se passii-
41329: viime vuosina valtiovallan taholta toistu- visella ·asuntopolitiikanaan on aiheut-
41330: vasti huomautettu, että meillä ei ole varaa.' tanut valtiolle noin 120 milj. markan
41331: Tämä selitys ei päde sosiaalisen asunto- tuloj.en menetyksen, puhumattakaan
41332: tuotannon kohdalla. Voidaan jopa väittää, siitä, että asuntotuotannon jääminen
41333: että asuntotuotanto on valtiolle voitollista tänä vuonna n. 8 000 asuntoa ,alhai-
41334: sijoitustoimintaa. Tosiasia nimittäin on, semmaksi kuin viime vuonna lisää
41335: että puolet asunnon keskimääräisestä hin- varsinkin nuoriin aviopareihin ja
41336: nasta - n. 30 000 markkaa - on valtiolle: vanhuksiin kohdistuvaa asuntokur-
41337: tulevia veroja ja muita maksuja, ts. kun, juutta ja suo jälleen asuntokisku-
41338: valtio lainaa arava-taloihin keskimäärin reille mahdollisuuden käyttää hy-
41339: 40 %, saa se takaisin kokonaishinnasta 5o' väksi kansalaisten hädänalaista tilaa,
41340: %. Totesimme edellä, että tänä vuonna ja jos tietää, .
41341: tulee edelliseen vuoteen verrattuna asun- mitä Hallitus aikoo tehdä, että
41342: totuotannon väheneminen olemaan n. 8 000 tällainen ihmisyyden ~annalta hal~
41343: asunnon luokkaa. Mitä tämä merkitsee? veksittava ja häpeällinen asuntopula
41344: Sitä, että valtiolla on ollut ,varaa" 8 000 x poistetaan ja täytetään asuntotuo-
41345: 15 000 = 120 milj. markan menetykseen. tantoamme uhkaava vajaus, mikä
41346: Eikö tämä ole suurinpiirtein sama summa samalla merkitsisi valtiolle tuloja
41347: kuin millä hallitus nyt pyrkii saneeraa- suunnilleen saman määrän kuin millä
41348: maan virkamieshallituksen tekemää budjet- nyt yritetään valtion vuoden 1965
41349: tia. tulo- ja menoarviota saneerata~
41350: · · Me allekirjoittaneet kansanedustajat kat-
41351: somme, että meilläkään ~i enää ole ,varaa"
41352: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1964.
41353:
41354: Rafael Paasio. Akseli Roden.
41355: Tyyne Paasivuori. Antero Väyrynen.
41356: Väinö Vilponiemi. Lars Lindeman.
41357: Veikko Helle. Elis Manninen.
41358: Uljas Mäkelä. G. Henriksson.
41359: Ilmari Linna. Veikko Mattila.
41360: Voitto Hellsten. Edvard Pesonen.
41361: Artturi .Koskinen. Olavi Kajala.
41362: U. H. Voutilainen. Meeri Kalavainen.
41363: 3
41364:
41365:
41366:
41367:
41368: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
41369:
41370: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Vastauksena kysymykseen esitän ku:tmi-
41371: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra, oittaen seuraavaa:
41372: Puhemies, olette kirjeellänne 4 päivältä Valtioneuvosto on jo 25 päivänä huhti-
41373: marraskuuta 1964 N :o 1021 lähettänyt val- kuuta 1963 asettanut komitean valmistele-
41374: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- maan ehdotusta asuntotuotannosta annet-
41375: tavaksi kansanedustaja Rafael Paasion ym tujen säännösten tarkistamiseksi ja uudis-
41376: tekemän, seuraavansisältöisen kysymyksen: tamiseksi. Kun valtion tukemaa asuntotuo-
41377: tantoa koskeva kysymys näin ollen parhail-
41378: , Tietääkö Hallitus, että se passii- laan on valmisteluvaiheessa, on luonnollista,
41379: visella asuntopolitiikallaan on aiheut- että asiassa ei vielä ole voitu tehdä kannan-
41380: tanut valtiolle noin 120 milj. markan, ottoja ja esityksiä.
41381: tulojen menetyksen, puhumattakaan Rakennustoiminnasta valtiolle aiheutuvaa
41382: siitä, että asuntotuotannon jääminen vero- ja muiden maksujen määrää tuskin
41383: tänä vuonna n. 8 000 asuntoa alhai- voidaan ilman varsin perusteellisia selvi-
41384: semmaksi kuin viime vuonna lisää tyksiä likimääräisestikään arvioida. Lienee
41385: varsinkin nuoriin aviopareihin ja myös todettava, että alikorolla tapahtuva
41386: vanhuksiin kohdistuvaa asuntokur- valtion lainoitustoiminta ei saattane muodos-
41387: juutta ja suo jälleen asuntokisku- tua valtiolle voitolliseksi eikä se valtiorr
41388: reille mahdollisuuden käyttää hy- asuntolainojen kohdalla voi olla tarkoituk-
41389: väksi kansalaisten hädänalaista tilaa, senakaan.
41390: ja jos tietää, Huolimatta valtion talouden nykyisestä ti-
41391: mitä Hallitus aikoo tehdä, että lasta on hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
41392: tällainen ihmisyyden ~annalta hal- tyksessä vuotta 1965 varten kuitenkin ehdo-'
41393: veksittava ja häpeällinen asuntopula tettu asuntotuotantomäärärahaksi osoitetta-
41394: poistetaan ja täytetään asuntotuo- vaksi summa, joka on jonkin verran aikai-
41395: tantoamille uhkaava vajaus, mikä sempaa määrärahaa suurempi ja jota mää-
41396: samalla merkitsisi valtiolle tuloja riteltäessä rakennuskustannuksissa tapah-'
41397: suunnilleen saman määrän kuin millä tunut viimeaikainen muutos on runsaastikin
41398: nyt yritetään valtion vuoden 1965 otettu huomioon.
41399: tulo- ja menoarviota saneerata?"
41400: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1964.
41401:
41402:
41403: Ministeri Esa Timonen.
41404: 4
41405:
41406:
41407:
41408:
41409: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41410:
41411: Ni, Herr Talman har i stöd av 37 § Som svar på spörsmålet framhåller jag
41412: 1 momentet riksdagsordningen med Edert vördsamt följande :
41413: brev N :o 1 021 av den 4 november 1964 Statsrådet har redan den 25 april 1963
41414: med Rafael Paasio och flera till veder- tillsatt en kommitte för att utarbeta ett
41415: börande medlem av statsrådet för avgi- förslag, vilket skulle omfatta en gransk-
41416: vande av svar ställt följande spörsmål: ning och ett förnyande av stadgandena
41417: rörande bostadsproduktionen. Då frågan
41418: ,Är Regeringen medveten om, att angående den bostadsproduktion, som un-
41419: den med sin passiva bostadspolitik derstödes av staten, sålunda som bäst är
41420: har förorsakat staten en cirka 120 under bearbetning, är det naturligt att
41421: miljoner mark stor inkomstförlust, man ännu icke har kunnat taga ställning
41422: för att icke tala om, att då bostads- till frågan eller avlåta någon proposition.
41423: produktionen i år sjunkit med cirka De belopp, som på grund av byggnads-
41424: 8 000 bostäder i jämförelse med se- verksamheten kommer staten till godo
41425: naste år, detta särskilt går ut över genom skatte- och andra umgälder, kan
41426: unga äkta par och åldringar och man knappast ens närmelsevis uppskatta
41427: ger åter möjlighet åt bostadsockrare utan en grundlig utredning. Det torde även
41428: att dra nytta av medborgarnas nöd~ vara uppenbart, att statens med låg rän-
41429: läge, och om så är fallet, tesats skeende låneverksamhet icke kan
41430: vad kommer Regeringen att gör11 vara vinstgivande för staten, vilket icke
41431: för att en dylik ur humanitetssyn- heller torde vara avsikten då det är :fråga
41432: punkt förnedrande och skamlig bo- om statens bostadslån.
41433: stadsbrist blir avlägsnad och den Trots statens nuvarande ekonomiska läge
41434: brist, som hotar vår bostadsproduk- har regeringen i budgeten :för år 1965 dock
41435: tion blir avhjälpt, vilket på samma föreslagit ett anslag för bostadsproduktio-
41436: gång skulle betyda en inkomst för nen, som är något större än det tidigare
41437: staten uppgående till ungefär samma anslaget och i vilket då detsamma fast-
41438: belopp, som med vilket man nu för- ställdes de senaste förändringarna i bygg-
41439: söker sanera 1965 års budget Y" nadskostnaderna rundligt har beaktats.
41440: Helsingfors den 28 november 1964.
41441:
41442:
41443: Minister Esa Timonen.
41444: Kysymys N:o 167.
41445:
41446:
41447:
41448:
41449: V. Mattila. ym.: Työvoimaviranomaisten toiminnasta.
41450:
41451:
41452: E d u s k u n n a n H e r r a. P u h e m i e h e 11 e.
41453:
41454: 'fyövoimaviranomaisten toimintaa varten taja ole kutsunut toimikuntaa kokoon ku-
41455: on voimassa tarpeelliset lait, jotka selvästi ten työttömyystilanne olisi edellyttänyt.
41456: määrittelevät tehtävät, joihin on ryhdyt- Työttömien suureksi vwhingoksi on tapah-
41457: tävä työttömyyden haittojen poistamiseksi. tunut viivytyksiä. Tällaisesta jarrutuksesta
41458: Myös ·on määritelty, milloin työhön sijoit- seuraa paitsi vahinkoa työttömille myös
41459: tamaton on oikeutettu saamaan valtiolta työvoiman siirtymistä m.m. Ruotsiin, mitä
41460: korvausta minimielämänehtojensa turvaa- ilmiötä ei v~>ida pitää suotavana perustelta-
41461: miseksi. Laeissa on määritelty ehdot, jotka vissa olevista syistä.
41462: työttömän tulee täyttää sekä toisaalta työ- Edellä olevan johdoota ja valtiopäiväjär-
41463: viranomaisten toiminnassaan nouda tetta vat jestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esi-
41464: menettelytavat. Näin ollen ei pitäisi työlli- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41465: syysla;keja käytännössä toteutettaessa esiin- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41466: tyä mitään esteitä, jotka tekisivät tur-
41467: ha:ksi lakien tarkoituksellisen toteuttamisen Onko Hallitus tietoinen siitä, että
41468: enempi yhteiskunnan kuin ikansalaisten- Vaasan työvoimapiirin alueella on
41469: kaan kannalta. ilmaantunut työllisyyslakien toteut-
41470: Työllisyyslwkien tulkinta on kuitenkin tamisessa puutteellisuuksia, joista jar-
41471: saanut helposti lainsäätäjän tarkoittaman ruttavista t~~ijöistä on seurannut
41472: soveltamisen vastaisen käytännön. TyöUi- vaikeuksia kunnan työttömille, ja
41473: syyslakeja ahtaasti tulkittaessa se on:kin jos on,
41474: kohdistunut työtöntä vastaan eikä tullut mihin toimenpiteisiin Hallitus ai.Jkoo
41475: avuksi kuten on tarkoitettu. Niinpä Vaasan ryhtyä, että työvoimaviranomaiset
41476: työvoimapiiriin kuuluvassa Kannuksen kun- toimisivat voimassa olevien työlli-
41477: nassa on esiintynyt valituksia, jotka saat- syyslakien edellyttämällä tavalla
41478: tavat epäilemään, etteivät työvoimaviran- työttömyyden mukanaan tuoman hä-
41479: omaiset ole täyttäneet tehtäväänsä lain tar- dän poistamiseksi parha.immalla lain
41480: koittamalila tavalla. Annetun tiedon mu- tarkoittamalla tavalla 7
41481: kaan ei työvoimalautakunnan puheenjoh-
41482: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1964.
41483:
41484: Veikko Mattila. Kaarlo Pitsinki.
41485: Antero Väyrynen. Elis Manninen.
41486: Akseli Roden. Eino Siren.
41487: Kalle Matilainen. Voitto Hellsten.
41488: Uljas Mäkelä. Valdemar Sandelin.
41489: Viljo Virtanen. Veikko He1le.
41490: Edit Terästö. Meeri Kalavainen.
41491:
41492:
41493:
41494:
41495: E 1-000/64
41496: 2
41497:
41498:
41499:
41500:
41501: E d u s k u nn a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
41502:
41503: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n .. 1 momen- nassa on 'kuluvana syksynä ollut odotettua
41504: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra parempi. Niinpä kun Himalllka-Kannus
41505: Puhemies, olette IJdrjeellänne 6 päivältä tietyömaa syyskuun puolessa välissä rahoi-
41506: marraskuuta 19-64 N: o 1030 lähettänyt val- tettiin työllisyysmäärärahoin käyntiinpan-
41507: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- tavaksi talvikauden töitä valmistelevien töi-
41508: valksi kansanedustaja V. Mattilan (ym.) den osaJ.ta, ei työhön ollut tarjolla työ-
41509: tekemän seuraavan sisältöisen !kysymyksen: voimaa Kannuksessa sen paremmin kuin
41510: Himangallakaan. Kaikille työnhakijoille
41511: ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että saattoi Kannuksen työasiamies osoittaa
41512: Vaasan työvoimapiirin alueella on töitä vapailta työmarkkinoilta. Syyskuun
41513: ilmaantunut työllisyyslakien toteut- 21 päivänä Kannuksen kunnan töissä ole-
41514: tamisessa puutteellisull!ksia, joistajar- vien työntekijäin määrä ensimmäisen ker-
41515: ruttavista tekijöistä on seurannut ran nousi 2,6 henkilöön, joka vastaa kunnan
41516: vaikeuksia kunnan työttömiHe, ja työllisyyslain mukaista työhönsijoitusvel-
41517: jos on, vollisuutta. Kolme päivää tämän jälkeen
41518: mihin toimenpiteisiin Hallitus a~koo eli 24 päivänä syyskuuta 1964 työvoima-
41519: ryhtyä, että työvoimaviranomaiset toimikunta kokoontui käsittelemään sille
41520: toimisivat voimassa olevien työlli- jätettyjä 13 hakemusta. Tässä kokouksessa
41521: syyslakien edellyttämällä tavalla todettiin hakijoista 11 saaneen työhönosoi-
41522: työttömyyden mukanaan tuoman hä- tuksen työnvälityksen kautta, joten heiltä
41523: dän poistamiseksi parhaimmalla lain puuttuivat edellytykset tulla hyväksytyiksi
41524: tal'koittamalla tavalla~" työvoimatoimikunnan ikortistoon. Kahden
41525: muun hwkemukset jätettiin pöydälle, koska
41526: oli odotettavissa, että myös mainitut hen-
41527: Vastauksena kysymykseen esitän kun- kilöt saadaan sijoitetuiksi välittömästi työ-
41528: nioittaen seuraavaa: hön työnvälityksen kautta, kuten myös
41529: Kyselyn perusteluissa esitetään, että tapahtui. Asian kulku ilmenee toimikunnan
41530: Vaasan työvoimapiiriin kuuluvassa Kan- kokouksen pöytäkirjasta. Näinollen katson,
41531: ntlksen kunnassa "ei työvoimalautakun- ettei kyseessä olevassa tapauksessa eikä tie-
41532: nan puheenjohtaja ole kutsunut toimi- tämäni mll!kaan muuallakaan Vaasan eikä
41533: kuntaa kokoon !kuten työttömyystilanne muidenkaan työvoimapiirien kunnissa ole
41534: olisi edellyttänyt." Tästä ovat työttö- tapahtunut sellaista työvoimaviranomaisten
41535: mät joutuneet !kärsimään ja on seurannut toimesta tapahtunutta jarrutusta, josta olisi
41536: myös työvoiman siirtymistä Ruotsiin. Hank- seurannut vaikeUiksia työttömille.
41537: kimieni selvitysten perusteella olen toden- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
41538: nut, että työllisyystilanne Kannuksen kun- saattaa tietoonne.
41539: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, marraskuun 25 päi-
41540: vänä 1964.
41541:
41542: Ministeri Esa 'l'imonen.
41543: 3
41544:
41545:
41546:
41547:
41548: 'l' i ll R i k s d a g e n s H e r r 'r a l m a n.
41549: I syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. r:i!ks- sålunda vägarbetet Himanka-Kannus i mit-
41550: dagsordningen, har Ni, Herr Talman, medels ten av september finansierades att påbörjas
41551: skrivelse N :o 1030 den 6 november 1964 med sysselsättningsmedel för de arbetens
41552: tillställt vederbörande medlem av statsrå- del, som skulle förbereda vinterns arbeten,
41553: det för avgivande av svar ett av riksdags- fanns varken i Kannus eller i Himanka till-
41554: man V. Mattila (m. fl.) ställt spörsmål av budsstående arbetskraft. Arbetsombudsman-
41555: följande innehåll: nen i Kannus kunde anvisa alla arbets-
41556: sökande arbete på den fria arbetsmarkna-
41557: ,Är Regeringen medveten om att den. Den 21 september steg antalet arbets-
41558: inom V asa arbetskraftsdistrikt före- tagare i Kannus kommuns arbeten för
41559: kommit brist.fälligheter i verkställan- första gången tili 26 personer, vi1ket mot-
41560: det av lagen om sysselsättning och svarar kommunens arbetsplaceringsskyldig-
41561: att dessa obstruktionsåtgärder har het enligt lagen om sysselsättning. Tre
41562: medfört svårigheter för kommunens dagar senare dler den 24 september 1964
41563: arbetslösa, och om så är, sammarrkom arbetskraftskommissionen för
41564: villka åtgärder ämnar Regeringen att behandla 13 inlämnade anS'ökningar.
41565: vidtaga för att arbetskraftsmyndig- Vid detta sammanträde konstaterades, att
41566: heterna måtte handJa på sätt som 11 av de sökande fått arbetsanvisning
41567: förutsättes i lagarna om sysselsätt- genom arbetsförmedlingen och därför sak-
41568: ning i syfte att på bästa i lagen av- nade förutsättningar att bli upptagna i
41569: sedda sätt avlägsna den nöd arbets- arbetskraftskommissionens register. De två
41570: lösheten medför?" övrigas ansökningar lämnades att bero, då
41571: det var att vänta att också dessa personer
41572: Som svar på detta spörsmål framhåller omedelbart skulle ikunna placeras genom
41573: jag vördsamt: arbetsförmedlingen, vilket också skedde.
41574: I spörsmålets motivering anföres att i Händelseförloppet framgår ur protokollet
41575: Kannus kommun i Vasa arbetskraftsdistrikt för ikommissionens sammanträde. Sålunda
41576: arbetskraftskommissionens ordförande icke anser jag, att det icke i frågavarande fall
41577: sammankallat kommissionen såsom arbets- Hksom ej heller i andra kommuner inom
41578: 1öshetsläget hade krävt. Tili följd härav Vasa arbetskraftsdistrikt såvitt jag vet
41579: har de arbetslösa blivit lidande och arbets- för~kommit sådan obstruktion från arbets-
41580: kraf.t även överfJyttat tili Sverige. Enligt kraftsmyndigheternas sida, som skulle ha
41581: de utredningar jag införskaffat finner jag, haft menliga följder för de arbetslösa.
41582: att sysselsättningsläget i Kannus kommtm Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
41583: denna höst varit bättre än väntat. Då till Eder 'kännedom.
41584: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den
41585: 25 november 1964.
41586:
41587: Minister Esa Timonen.
41588: Kysymys N: o lfSS.
41589:
41590:
41591:
41592:
41593: Paavola: Aluevaihdon aikaansaamisesta valtion ja Helsingin
41594: kaupungin välillä.
41595:
41596:
41597: E duskunnan H er r a P u h e m i e h e 11 e.
41598:
41599: Vuodesta 1961 lähtien on valtion ja Hel- Kun kysymyksessä oleva vitkastelu vaikeut-
41600: singin kaupungin välillä ollut vireillä alue- taa Helsingin kaupungin pyrkimyksiä sijoit-
41601: vaihto, jonka yhteydessä kaupunki saisi mm. taa rakennusalan työvoimaa ammattiaan vas-
41602: Pirkkolasta alueen urheilupuistoa varten. taavaan normaaliin ansiotyöhön ja kun se
41603: Kaupunki puolestaan luovuttaisi valtiolle lisäksi tuottaa, ei vain kaupungille, vaan
41604: Valtion serumlaitoksen pohjoispuolella sijait- myös valtiolle suoranaista vahinkoa, esitän
41605: sevan, yli kahden hehtaarin tontin, jota val- valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin
41606: tio voisi käyttää esim. ruotsinkielisen sai- nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41607: raanhoitajaopiston uudisrakennusta varten. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41608: Sen johdosta, että alueitten vaihto on vii-
41609: pynyt kohtuuttoman kauan, on Helsingin Tietääkö Hallitus, että valtion ja
41610: kaupungin ollut pakko keskeyttää Pirkkolan Helsingin kaupungin vireillä oleva
41611: urheilukeskuksen rakennustyöt. Rakennustoi- alueitten vaihto on tarpeettomasti vii-
41612: minta koko maassa on lamaantunut aiheut- västynyt, ja jos tietää,
41613: taen rakennusalan työläisille työttömyyttä. mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
41614: Helsingin kaupunki on puolestaan valmistel- tehdä saattaakseen vaihtoa koskevat
41615: lut useitakin suuria rakennushankkeita, joista toimenpiteet nopeasti päätökseen, niin
41616: Pirkkolan urheilukeskus on ollut ensimmäi- että Helsingin kaupunki pystyy tur-
41617: sinä ohjelmassa, paitsi työllisyyden vuoksi, vaamaan rakennusalan ammattityöläis-
41618: myös nopeasti kasvavan pääkaupungin nuori- ten työllisyyden rakennusohjelmansa
41619: son urheiluharrastusten keskeiseksi paikaksi. mukaisesti~
41620:
41621: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1964.
41622:
41623: E. J. Paavola.
41624:
41625:
41626:
41627:
41628: E 1136/64
41629: 2
41630:
41631:
41632:
41633:
41634: E dusk unn an H er r a P u h e m i e h e 11 e.
41635:
41636: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- ria pääkaupungin alueella olevia valtion omis-
41637: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra tamia kiinteistöetuuksia kaupungin tar-
41638: Puhemies, olette kirjeellänne 9 päivältä mar- joamaa tonttia vastaan. Helsingin kaupun-
41639: raskuuta 1964 n: o 1031 lähettänyt valtio- gin puolelta tehty arvio, jonka mukaan mai-
41640: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi nitun tontin arvoksi on ilmoitettu 1 929 600
41641: kansanedustaja E. J. Paavolan tekemän, markkaa ja valtion luovutettavien kiinteistö-
41642: seuraavan sisältöisen kysymyksen: etuuksien arvoksi yhteensä 1982 200 mark-
41643: kaa, ei voi olla oikeisiin perusteisiin raken-
41644: ,Tietääkö Hallitus, että valtion ja tuva. Mainittakoon vertailun vuoksi, että
41645: Helsingin kaupungin vireillä oleva rakennushallitus on v. 1961 arvioinut yksis-
41646: alueitten vaihto on tarpeettomasti vii· tään Bollbackan tilan hinnaksi noin 6 mil-
41647: västynyt, ja jos tietää, joonaa markkaa, jolloin lisäksi tilasta on
41648: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo edellytetty noin 20 % luovutettavaksi kau-
41649: tehdä saattaakseen vaihtoa koskevat pungille ilmaiseksi tulevia katualueita varten.
41650: toimenpiteet nopeasti päätökseen, niin Lisäksi on otettava huomioon, että Mal-
41651: että Helsingin kaupunki pystyy tur- minkartanon virkatalo, johon Pirkkolan ur-
41652: vaamaan rakennusalan ammattityöläis- heilukeskusta varten tarkoitettu maa-alue
41653: ten työllisyyden rakennusohjelmansa kuuluu, on vuodesta 1931 alkaen ollut luo-
41654: mukaisesti?" vutettu Helsingin Yliopiston käyttöön maa-
41655: ja metsätaloudelliseksi opetus-, koe- ja tutki-
41656: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mustilaksi. Tilan hoitokunnan käsityksen mu-
41657: taen seuraavaa: kaan ei alueiden luovuttaminen Malminkar-
41658: Kuten kysymyksen perusteluissa on mai- tanosta ole mahdollista samalla tuntuvasti
41659: nittu Pirkkolan urheilukeskuksen aluejärjes- heikentämättä mahdollisuuksia menestykselli-
41660: tely liittyy erääseen valtion ja Helsingin sesti hoitaa mainittuja tilalle kuuluvia tehtä-
41661: kaupungin välillä vireillä olevaan aluevaih- viä, jotka lähiaikoina tulevat vielä suuresti
41662: toon. Suunnitellussa vaihdossa valtio saisi laajenemaan. Tilan maa-alueiden käyttämi-
41663: kaupungilta ruotsinkielistä sairaanhoito-opis- nen vaihto-objektina aluevaihdoissa, joissa
41664: toa ja keskusrikospoliisin toimitaloa varten vastike ei nyt esitettyä huomattavasti lähei-
41665: Tilkanmäeltä n. 2.1 ha:n suuruisen tontin. semmin palvele yliopistollisia tarkoitusperiä,
41666: Helsingin kaupungin taholta on edellytetty, on hoitokunnan mielestä erittäin selvästi ris-
41667: että valtio luovuttaisi tätä tonttia vastaan, tiriidassa tilan käyttötarkoituksen kanssa.
41668: paitsi kysymyksen perusteluissa mainittua Lääkintöhallitus on myös antamassaan lau-
41669: Pirkkolan urheilukeskusta varten Helsingin sunnossa huomauttanut, että niillä paikka-
41670: kaupungin Etelä-Kaarelan kylässä sijaitse- kunnilla, minne sairaanhoito-oppilaitoksia on
41671: vasta Malmgård ( = Malminkartano) nimi-· rakennettu, kunnat ovat yleensä luovutta-
41672: sestä virkatalosta RN: o 46 noin 17.00 ha: n neet tarvittavat tontit korvauksetta.
41673: suuruisen alueen, lisäksi Suutarilan kylässä Edellä esitetyn huomioon ottaen Hallitus
41674: sijaitsevan noin 34.1 ha käsittävän Bollbacka ei ole katsonut valtion edun kannalta mah-
41675: nimisen tilan RN: o 31 sekä vielä kolme pie- dolliseksi tehdä kysymyksessä olevaa kiin-
41676: nempää yhteensä lähes 4 ha maata käsittävää teistövaihtoa koskevaa lakiesitystä Eduskun-
41677: tilaa. nalle, jonka päätettäviin asia kuuluu. Halli-
41678: Verrattaessa edellä mainittuja vaihdetta- tus on kuitenkin valmis edelleenkin neu-
41679: viksi ehdotettuja tilusaloja ja niiden arvoja vottelemaan asiassa valtiota ja Helsingin
41680: toisiinsa, ei voi olla toteamatta, ettei ole kaupunkia tyydyttävän kiinteistövaihdon
41681: valtion edun mukaista luovuttaa näin suu- aikaansaamiseksi.
41682: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1964.
41683:
41684:
41685: l\Iaatalousministeri Mauno Jussila.
41686: 3
41687:
41688:
41689:
41690:
41691: Till Riksdagens Herr Talman.
41692:
41693: Med Eder skrivelse av den 9 november fors stads sida uppgjorda kalkylen, enligt
41694: 1964 N: o 1031 har Ni, Herr Talman, i det viiken såsom värdet för nämnda tomt har
41695: syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger, uppgivits 1 929 600 mk och såsom värdet av
41696: hit insänt följande av riksdagsman E. J. de fastighetsförmåner, som staten skulle över-
41697: Paavola till vederbörande medlem av stats- låta, sammanlagt 1982 200 mk, kan icke vara
41698: rådet för avgivande av svar ställda spörsmål: baserad på riktiga grunder. För jämförel-
41699: sens skull må nämnas, att byggnadsstyrelsen
41700: "Är Regeringen medveten om att år 1961 värerat enbart Bollbacka lägenhet tili
41701: ett anhängigt byte av områden mellan ca 6 miljoner mark, varvid ytterligare för-
41702: staten och Helsingfors stad onödigt- utsattes, att av lägenheten omkring 20 %
41703: vis fördrjöts, och om så är fallet, skulle överlåtas tili staden vederlagsfritt för
41704: vad har Regeringen gjort eller är- blivande gatuområden.
41705: nar Regeringen göra för att bringa åt- Vidare är att beakta, att Malmgårds bo-
41706: gärderna för bytet tili ett snabbt av- ställe, tili vilket det för Britas idrottscentrum
41707: görande, så att Helsingfors stad kan avsedda jordområdet hör, sedan år 1961 varit
41708: trygga sysselsättningen för yrkesarbe- överlåtet tili Helsingfors Universitets förfo-
41709: tarna inom byggnadsbranschen enligt gande såsom undervisning-, försöks- och forsk-
41710: sitt byggnadsprogram ?" ningslägenhet för lant- och skogshushållnin-
41711: gen. Enligt lägenhetens förvaltningsnämnds
41712: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- uppfattning är det icke möjligt att överlåta.
41713: samt anföra följande: områden av Malmgård utan att kännbart för-
41714: Såsom i motiveringen för spörsmålet näm- svaga möjligheterna att framgångsrikt sköta
41715: nes ansluter sig regleringen av området för nämnda på lägenheten ankommande uppgif-
41716: Britas idrottscentrum tili ett anhängigt om- ter, vilka kommer att ytterligare utvidgas i
41717: rådesbyte mellan staten och Helsingfors stad. hög grad den närmaste framtiden. Använd-
41718: Vid det planerade bytet skulle staten av sta- ning av jordområden av lägenheten såsom by-
41719: den erhålla en tomt på ca 2,1 ha vid TUkka- tesobjekt vid områdesbyten, i fråga om vilka
41720: haeken för det svenskspråkiga sjuksköterske- vederlaget icke på ett avsevärt närmare än
41721: institutet och en ämbetsbyggnad för central- här framställt sätt tjänar universitets syf-
41722: kriminalpolisen. Från Helsingfors stads sida ten, står enligt förvaltningsnämndens åsikt
41723: förutsättes, att staten mot denna tomt skulle tydligt i strid med lägenhetens bruksända-
41724: överlåta förutom för Britas idrottscentrum, mål.
41725: som nämnes i motiveringen för spörsmålet, av Medicinalstyrelsen har också i sitt utlåtan-
41726: Malmgård RN: o 46 benämnda boställe i Söd- de påpekat, att kommunerna på de orter, där
41727: ra Kårböle by av Helsingfors stad ett om- sjukvårdsläroanstalter byggts, i allmänhet
41728: råde på ca 17.00 ha, dessutom iBollbacka lä- överlåtit nödiga tomter vederlagsfritt till sta-
41729: genhet RN: o 31 i Skomakarböle by, omfat- ten.
41730: tande ca 34.1 ha samt ytterligare tre mindre Med beaktande av ovanstående och med
41731: lägenheter på sammanlagt närmare 4 ha. hänsyn till statens intressen har Regeringen
41732: Vid en jämförelse av ovannämnda tili byte icke funnit det möjligt att avlåta proposition
41733: föreslagna ägoarealer och deras värde med angående ifrågavarande fastighetsbyte tili
41734: varandra, kan man inte låta bli att konsta- Riksdagen som har att besluta härom. Rege-
41735: tera, att det icke är förenligt med statens för- ringen är dock beredd att fortfarande under-
41736: mån att överlåta så stora inom huvudstadens handla i saken för åstadkommande av ett
41737: område belägna statsägda fastigheter mot den fastighetsbyte, som skulle tillfredställa både
41738: av staden erbjudna tomten. Den från Helsing- staten och Helsingfors stad.
41739: Helsingfors den 3 december 1964.
41740:
41741:
41742: Lantbruksminister Mauno Jussila.
41743: Kysymys N: o 159.
41744:
41745:
41746:
41747: Siren ym.: Työllisyysrasituksen siirtymisestä valtiolta kun-
41748: nille.
41749:
41750: E duskunnan H er r a P u h e m i e h e II e.
41751:
41752: Hallitus on jättänyt Eduskunnalle kerto- "tervehdyttäminen" on tosin vain yksi osa
41753: muksen toimenpiteistään työllisyyslain so- kuntiin kohdistuvasta paineesta, mutta ny-
41754: veltamisessa vuonna 1963. Tästä kertomuk- kyisissä oloissa varsin tärkeä osa. Kokonai-
41755: sesta ilmenee kuntien ja kuntainliittojen, suuden etu on hävinnyt valtion kassatalou-
41756: joutuneen sijoittamaan työntekijöitä omiin dellisten näkökohtien taakse.
41757: töihinsä eniten helmikuussa. Tällöin oli si- Alkavana talvikautena edellä tarkoitetut
41758: joitettujen työntekijäin luku keskimääriR epäkohdat todennäköisesti tulevat ilmene-
41759: 42 071. Valtion vastaavissa töissä oli samaan. mään entistä selvemmin. Niinpä eräät kun-
41760: aikaan 60 141 työntekijää, joten työlliste- nat ovat pyytäneet valtion työmaiden avaa-
41761: tyistä tuli kuntien osalle noin 40 prosenttia. mista riittävässä mitassa, jotta kunnat ei-
41762: Kunnat ja kuntainliitot käyttivät viime vät joutuisi sijoitusosuuden vajauksiin tai
41763: vuonna työmäärärahoja kaikkiaan 679,4 osoittamaan osuuteensa kuuluvia työnteki-
41764: miljoonaa markkaa sekä valtio 1 000,5 mil- jöitä enemmän tai vähemmän hyödyttömiin
41765: joonaa markkaa. Tämäkin vertailu osoittaa töihin. Etenkin talonrakennustoiminnan el-
41766: työllisyyden ylläpitämisestä aiheutuvan ra- vyttämistä kaikin mahdollisin keinoin on
41767: situksen jo vuonna 1963 kohdistuneen suh- toivottu.
41768: teettomassa mitassa kuntiin. Työllisyysti- Edellä esitettyyn viitaten esitämme val-
41769: lanteen vaikeuduttua kuluvana syksynä on tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin no-
41770: kunnat velvoitettu- samaa suuntausta nou- jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41771: dattaen - täyttämään työllisyyslain mukai- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41772: sen sijoitusosuutensa varsin aikaisin ja
41773: useissa tapauksissa jo ennen kuin valtio on Onko Hallitus tietoinen siitä, että
41774: avannut omia työmaitaan. työvoimaviranomaiset ovat sekä viime
41775: Valtion talouden heikkoa tilaa ei voida vuonna että myös vuoden 1964 ai-
41776: pitää selityksenä yllä tarkoitettuun kustan- kana joutuneet käytettävissään ole-
41777: nusten siirtoon. Useimmat kunnat ovat ni- vien määrärahojen niukkuuden täh-
41778: mittäin vähintään yhtä suurissa rahoitus- den velvoittamaan kuntia suhteetto-
41779: vaikeuksissa kuin valtio. Monet kunnat ovat man laajassa mitassa täyttämään työ-
41780: ilmoittaneet, että niiltä puuttuu sopivia työ- hönsijoitusosuutensa ja että tästä on
41781: kohteita ja ennen kaikkea rahoitus on tiuk- aiheutunut kohtuutonta työllisyysra-
41782: kaa. Kansakoulujen rakennuslupia ei ole situksen siirtymistä valtiolta kunnille
41783: saatu riittävästi eivätkä muutkaan sellaiset vastoin julkisen talouden kokonai-
41784: työt, joihin valtio osallistuu avustuksin, ole suuden vaatimaa tasapuolisuutta, sekä
41785: päässeet tarpeellisessa laajuudessa käyntiin. mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
41786: Syntyneessä tilanteessa olisi ollut aihetta koo ryhtyä työllistämistoimenpiteiden
41787: harkita kuntien taakan vähentämistä eikä tasapainoittamiseksi ja tervehdyttä-
41788: sen suhteetonta lisäämistä, niin kuin on ta- miseksi?
41789: pahtunut. Puheena oleva valtion talouden
41790: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1964.
41791:
41792: Eino Siren. G. Henriksson.
41793: Veikko Helle. Tyyne Paasivuori.
41794: U. H. Voutilainen.
41795: E 1123/64
41796: 2
41797:
41798:
41799:
41800:
41801: E d u sk u n n a n H er r a P u h e m i e h e ll e.
41802:
41803: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- ryhtynyt toimenpiteisiin työttömyyden lie-
41804: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra ventämiseksi ei myöskään valtio yleensä
41805: Puhemies, olette kirjeellänne 10 päivänä avustanut kuntaa.
41806: marraskuuta 1964 n:o 1032 lähettänyt val- Valtioneuvosto täydensi työttömyyden
41807: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- hoidosta annettuja ohjeita vuosittain, mutta
41808: vaksi kansanedustaja Eino Sirenin ym. te- suurinpiirtein ne olivat tällaisilla linjoilla
41809: kemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: aina sotiin saakka. Sotien jälkeen työlli-
41810: syysasiain hoito järjestettiin uudelleen yh-
41811: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tenäiselle kannalle, ensin valtalakiin perus-
41812: työvoimaviranomaiset ovat sekä viime tuen ja sitten 29 päivänä joulukuuta 1956
41813: vuonna että myös vuoden 1964 ai- annetulla, vuoden 1957 alusta voimaantul-
41814: kana joutuneet käytettävissään ole- leella työllisyyslailla ( 672/56).
41815: vien määrärahojen niukkuuden täh- Työllisyyslain 1 § :n mukaan oli valtion
41816: den velvoittamaan kuntia suhteetto- sekä kuntien ja kuntainliittojen mahdolli-
41817: man laajassa mitassa täyttämään työ-' suuksien mukaan pyrittävä järjestämään
41818: hönsijoitusosuutensa ja että tästä on menoarvioissaan edellytetyt työllisyystilan-
41819: aiheutunut kohtuutonta työllisyysra- teesta riippumatta suoritettavat työt siten,
41820: situksen siirtymistä valtiolta kunnille että työvoiman kokonaiskysyntä maassa eri
41821: vastoin julkisen talouden kokonai- vuodenaikoina muodostuu tasaiseksi. Kun-.
41822: suuden vaatimaa tasapuolisuutta, sekä tien velvollisuus sijoittaa työttömyyskortis-
41823: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- toon merkittyjä työttömiä työhön määräy-
41824: koo ryhtyä työllistämistoimenpiteiden tyi kunnille vahvistetun työhönsijoitusvel-
41825: tasapainoittamiseksi ja tervehdyttä- vollisuuden mukaan. Osuuksien määrää-
41826: miseksi~, mistä varten kunnat jaettiin taloudellisen
41827: kantokyvyn perusteella kymmeneen luok-
41828: Vastauksena kysymykseen esitän kun- kaan. Luokitusta tehtäessä otettiin lasken-
41829: nioittaen seuraavaa: nallisilla perusteina huomioon kunnan vero-
41830: Ensimmäiset yhtenäiset säännökset työt- äyrin hinta sekä kunnan kalleusluokka. V e-
41831: tömyyden hoidosta maassamme annettiin roäyrit kiinteistö-, liike- ja ammattituloista
41832: 1920-luv.un loppupuolella. Tätä ennen oli otettiin huomioon sellaisenaan. Niihin lisät-
41833: työttömyyden lieventämistä tarkoittava toi- tiin palkka-, korko ym. henkilökohtaisista
41834: minta pääasiassa kuntien huolena, valtion tuloista määrätyt veroäyrit 20 %: lla vähen-
41835: toiminnan supistuessa joidenkin raha-avus- nettyinä. Näin saatu äyrimäärä jaettiin
41836: tusten myöntämiseen kunnille. kunnan henkikirjoitetulla asukasluvulla.
41837: Valtioneuvoston 3 päivänä lokakuuta 1929 Äyrimäärä asukasta kohti punnittiin tämän
41838: antamien ohjeiden mukaan oli edellytyk- jälkeen äyrin hinnalla ja saatu tulos kal-
41839: senä valtion toimenpiteille työttömyyden leusluokalla. Täten saatua pistemäärää ver-
41840: lieventämiseksi, että ao. kunta oli ryhtynyt rattiin sen jälkeen erityiseen pistearvotau-
41841: työttömyyden torjumiseksi kaikkiin niihin lukkoon, jonka mukaan kunnan luokka
41842: toimenpiteisiin, joita siltä, katsoen sen ta- määräytyi. Tästä ns. laskennallisesta luo-
41843: loudelliseen asemaan ja työttömyyden laa- kasta saatettiin poiketa ylös- ja alaspäin
41844: juuteen, voitiin kohtuudella vaatia. Valtion harkinnanvaraisin tekijöin.
41845: toimenpiteinä tulivat kysymykseen valtion Kuntien työhönsijoitusvelvollisuus käsitti
41846: omien töiden järjestäminen tai kunnan töi- ensisijassa perusosuuden, joka laskettiin
41847: den avustaminen. Jos kunta ei ollut itse prosentuaalisena osuutena kunnan asukas-
41848: 3
41849:
41850: luvusta. Mikäli senjälkeen, kun kunnan pe- nutta muutosta kuntien osuuksien laskemi-
41851: rusosuus oli täytetty, vielä jouduttiin jär- sessa, jotta voidaan paremmin suorittaa
41852: jestämään työttömyystöitä, oli kunnan si- vertailu seuraavassa esitettävien valtion ja
41853: joitettava näihin töihin työntekijöitä sille kuntien työvoimamäärien kesken.
41854: määrätyn jatko-osuuden mukaan. Kunnan Valtion ja kuntien töissä oli vuosina
41855: oli anottava kulkulaitosten ja yleisten töi- 1957-1964 helmikuun ja henäkuun lopussa
41856: den ministeriöitä, että sen esittämät työt seuraavat määrät työntekijöitä:
41857: voitiin hyväksyä sellaisiksi töiksi, joissa ole- V alition työt Kuntien työ;t
41858: vat työntekijät voitiin laskea kunnan osuu-
41859: teen. Mainittakoon, että esim. talonraken- 28/2 31/7 28/2 31/7.
41860: nustöitä ei tällaisiksi töiksi yleensä hyväk- 1957 62 836 35 614 47 912 31777
41861: 1958 68 249 46 829 48 814 37 498
41862: sytty.
41863: Kuntien taholta arvosteltiin lakia mm. 1959 84138 52 319 55 987 34 240
41864: siitä syystä, että niiden työhönsijoitusrasi- 1960 73 303 49 661 45 654 28 999
41865: tus ei ollut ennakolta laskettavissa, joten 1961 58 968 43 222 37 255 34 736
41866: ei voitu etukäteen arvioida, miten suureksi 1962 54 657 45 523 37 204 34 914
41867: työttömyyden järjestämisestä aiheutuneet 1963 58 627 47170 40 871 36 494
41868: kustannukset kunakin vuotena nousivat. 1964 62 433 45 280 45 453 38 828
41869: Kunnan töiden pitkäjännitteistä suunnitte-
41870: lua ei voitu tästä johtuen järkevästi hoitaa. Lukusarjoista voidaan todeta, että työlli-
41871: Kun lain mukaan hyväksyttiin työttömyys- syystilanteen heikennyttyä vuodesta 1957
41872: töiksi vain lähinnä maa- ja vesirakennus- julkisen sektorin työvoimamäärät huomatta-
41873: alan työt, joutuivat kunnat tästä syystä vasti lisääntyivät. Huippulukemat kirjattiin
41874: jatkuvasti siirtämään välttämättömiä talon- vuonna 1959, jolloin valtion töissä oli hel-
41875: rakennustöitään voidakseen täyttää työhön- mikuun lopussa 84 138 ja kuntien töissä
41876: sijoitusvelvollisuutensa. 55 987 työntekijää. Taloudellisen nousukau-
41877: Kesäkuun 20 päivänä 1960 annettiin toi- den alettua v. 1960 laskivat myös julkisen
41878: nen työllisyyslaki ja se tuli voimaan heinä- sektorin työvoimamäärät ja v. 1962 oli val-
41879: kuun 1 päivänä 1960 (320/60). Tällä het-' tion töissä helmikuun lopussa 54 657 ja kun-
41880: kellä on voimassa 28 päivänä kesäkuuta tien töissä vain 37 204 työntekijää. Senjäl-
41881: 1963 annettu, heinäkuun 1 päivänä 1963 keen kun työllisyystilanne on vuoden 1963
41882: voimaantullut työllisyyslaki (331/63). Näis- talvesta lähtien kiristynyt, ovat myös val-
41883: sä laeissa on kuntien em. toivomukset tion ja kuntien työvoimamäärät jonkin ver-
41884: otettu huomioon. Niissä on omaksuttu sel- ran nousseet, kuten lukusarjoista ilmenee.
41885: lainen järjestelmä, että kuntien työhönsi- Mitä tulee työvoiman kausivaihteluun
41886: joitusosuudet ovat jo ennakolta sitovasti kuntien töissä, on todettava että vaikeina
41887: määrätyt. Kunnat saavat lukea omaan osuu- työttömyysvuosina 1958-1959 on töiden
41888: teensa kaikki sekä maa- ja vesirakennus- kausivaihtelu ollut varsin jyrkkä. Esimer:
41889: alan kuin myös talonrakennusalan uudisra- kiksi vuonna 1959 oli helmikuun ja heinä-
41890: kennus-, perusparannus-, korjaus- ja kun- kuun työvoimamäärien ero kuntien töissä
41891: nossapitotöissä olevat työntekijät. Kunnan 21 747 työntekijää. Ero oli vuonna 1962
41892: osuutta ei lasketa päivittäin vaan se laske- enää 2 290, mikä osoittaa, että kunnat ovat
41893: taan kalenterikuukausittain siten, että kun- viime vuosina kesäaikana tehneet suhteelli-
41894: nan työhönsijoitusosuuteen luettavissa töissä sesti enemmän töitä kuin aikaisempina
41895: on oltava, mikäli esiintyvä työttömyys sitä vuosina.
41896: vaatii, työntekijöitä kalenterikuukauden ai- Edellä olevasta selviää, että työllisyyslain
41897: kana vähintään niin paljon, kuin on kun- säännökset sallivat kuntien valmistaa pit-
41898: nan työhönsijoitusosuus kerrottuna ao. kuu- kän tähtäyksen ohjelman investointiensa
41899: kauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä. toteuttamiseksi ja työllisyytensä hoitami-
41900: Kuntien kantokykyluokitus määräytyy suu- seksi. Kunnat voivat yleensä supistaa inves-
41901: rin piirtein samojen perusteiden mukaan tointiluontoiset työnsä kesäaikana vain vält-
41902: kuin edellä on esitetty. tämättömään ja keskittyä niiden tekemiseen
41903: Olen katsonut aiheelliseksi selostaa työlli- silloin, kun työllisyystilanne vaatii. Kuntien
41904: syyslainsäädännössä vuonna 1960 tapahtu- työvoimamääriä osoittavista lukusarjoista
41905: 4
41906:
41907: ilmenee, kun niitä verrataan vastaaviin val- johtuu huonontuneesta työllisyystilanteesta.
41908: tion työvoimamääriin, että kuntien velvolli- Huomattakoon, että eräät kunnat, varsin-
41909: suudet ovat nousseet samassa suhteessa kuin, kin kaupunki- ja kauppalakunnat ovat ylit-
41910: vaitionkin sijoitusvelvollisuus on lisäänty- täneet työhönsijoitusosuutensa sellaisinakin
41911: nyt. Missään vaiheessa ei ole tapahtunut, aikoina, jolloin työllisyystilanne ei ole sitä
41912: että valtion viranomaiset olisivat yrittäneet vaatinut. Tämä on johtunut yleensä siitä,
41913: pakoittaa kuntia sijoittamaan omiin töi- että kunnilla on ollut kiireellisiä välttä-
41914: hinsä työvoimaa yli niille kuuluvan osuu- mättömiä investointitöitä.
41915: den. Se, että kunnat ovat eräissä osin Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
41916: maata joutuneet täyttämään osuutensa ai- saattaa tietoonne.
41917: kaisemmin syksyllä kuin edellisinä vuosina
41918: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, 4 päivänä joulukuuta
41919: 1964.
41920:
41921:
41922: Ministeri Esa Timonen.
41923: 5
41924:
41925:
41926:
41927:
41928: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
41929:
41930: I syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. riks- av kommunala arbeten. Hade kommunen
41931: dagsordningen, har Ni, Herr Talman, medels icke själv vidtagit åtgärder för att lindra
41932: skrivelse n:o 1032 den 10 november 1964 arbetslösheten, understödde staten i allmän-
41933: tillställt vederbörande medlem av statsrådet het ej heller kommunen.
41934: för avgivande av svar ett av rigsdagsman Statsrådet kompletterade årligen de an-
41935: Eino Siren m. fl. ställt spörsmål av följande visningar, som givits om arbetslöshetens
41936: innehåll: skötsel, men i stora drag följde de dessa
41937: linjer ända fram tili krigen. Efter krigen
41938: "Är Regeringen medveten om att ordnades skötseln av sysselsättningsärenden
41939: arbetskraftsmyndigheterna såväl se- på nytt på enhetlig grund, först med stöd
41940: naste år som också under år 1964 av maktlagen och sedan medels lagen den
41941: på grund av de knappa anslag de 29 december 1956 om sysselsättning (672/56)
41942: haft tili sin disposition blivit tvungna som trädde i kraft från början av år 1957.
41943: att förplikta kommunerna att i opro- Enligt sysselsättningslagens 1 § skulle
41944: portionerligt stor utsträckning fylla staten samt kommunerna och kommunalför-
41945: sin arbetsplaceringsandel och att bund såvitt möjligt sträva tili att ordna
41946: detta medfört en oskälig överföring i sin budget upptagna, av sysselsättnings-
41947: av arbetslöshetstungan från staten läget oberoende arbeten sålunda, att den
41948: tili kommunerna i strid med den totala efterfrågan på arbetskraft i hela lan-
41949: objektivitet som den offentliga hus- det under olika årstider blev konstant.
41950: hålningen kräver, Kommunernas skyldighet att placera i ar-
41951: och vilka åtgärder ämnar Regerin- betslöshetsregistren upptagna arbetstagare
41952: gen vidtaga i syfte att utjämna och i arbete bestämdes enligt den arbetsplace-
41953: sanera sysselsättningsåtgärderna ?" ringsskyldighet, som fastställts för kom-
41954: munen. För fastställandet av arbetsplace-
41955: Som svar på detta spörsmål framhåller ringsandelar indelades kommunerna enligt
41956: jag vördsamt: sin ekonomiska bärkraft i tio klasser. Vid
41957: De första enhetliga stadgandena om ar- uppgörandet av klassificeringen beaktades
41958: betslöshetens skötsel i vårt land gavs i som beräkningsgrunder skattörets storlek
41959: slutet av 1920-talet. Innan dess var verk- samt kommunens dyrhetsklass. Skattörena
41960: samheten för lindrandet av arbetslöshet för fastighets-, affärs- och yrkesinkomster
41961: huvudsakligen kommunernas åliggande, i beaktades som sådana. Tili dessa lades
41962: det att statens verksamhet inskränkte sig skattörena för löne-, ränte- o.a. personelia
41963: tili att bevilja kommunerna vissa penning- inkomster minskade med 20%. Det antal
41964: tmderstöd. skattören som sålunda erhölls dividerades
41965: Enligt statsrådets anvisningar den 3 okto- med kommunens mantalsskrivna invånaran-
41966: ber 1929 var en förutsättning för statliga tal. Antalet skattören per invånare vägdes
41967: åtgärder för lindrande av arbetslöshet att därefter med skattörets storlek och resul-
41968: vederbörande kommun i syfte att bekämpa tatet därav med dyrhetsklassen. Det så-
41969: arbetslösheten hade vidtagit alla de åtgär- lunda ernådda poängtalet jämfördes sedan
41970: der, som med sänsyn tili dess ekonomiska med en särskild poängsvärdetabell, enligt
41971: läge och arbetslöshetens omfattning med viiken kommunens klass fastställdes. Från
41972: fog kunde krävas av den. Som åtgärder denna beräknade klass kunde avvikelser
41973: från statens sida ifrågakom anordnandet av göras uppåt och nedåt enligt skönsmässiga
41974: statens egna arbeten eller understödjandet grunder.
41975: 6
41976:
41977: Kommunernas arbetsplaceringsskyldighet bärkraft bestämmes i stora drag enligt
41978: om:fattade i första hand en grundandel, som samma grunder som de ovan relaterade.
41979: räknades som en procentuell andel av kom- Jag har funnit det motiverat att redogöra
41980: munens invånarantal. Måste arbetslöshetsar- :för den förändring som år 1960 inträdde
41981: beten ännu anordnas, efter det kommunens i sysselsätningslagstiftningen i:fråga om be-
41982: grundandel blivit upp:fylld, skulle kom- räkningen av kommunernas andelar, :för att
41983: munen i dessa arbeten placera arbetstagare bättre kunna verkställa en jäm:förelse mel-
41984: enligt en :för densamma :fastställd tilläggs- lan statens och kommmunernas arbetsstyr-
41985: andel. Kommunen skulle av ministeriet :för kor. I statens och kommunernas arbeten
41986: kommunikationsväsendet och allmänna ar- :fanns åren 1957-1964 i slutet av :februari
41987: betena anhålla, att de arbeten den :föreslog och juli följande mängder arbetstagare:
41988: måtte godkännas som sådant arbete vars Statens arbeten Kommunernas arbeten
41989: arbetstagare kunde räknas till kommunens
41990: andel. Det kan nämnas, att exempelvis hus- 28/2 31/7 28/2 31/7
41991: byggnadsarbeten i allmänhet icke god· 1957 62836 35 614 47 912 31777
41992: kändes som sådana arbeten. 1958 68 249 46 829 48814 37 498
41993: 1959 84138 52 319 55 987 34240
41994: Från komnmnernas sida kritiserades 1960 73 303 49 661 45654 28 999
41995: lagen bl.a. emedan deras arbetsplacerings- 1961 58 968 43222 37255 34736
41996: belastning icke kunde räknas på :förhand, 1962 54657 45 523 37 204 34914
41997: varför man icke i förskott kunde beräkna 1963 58 627 47170 40871 36494
41998: huru högt kostnaderna för arbetslösheten 1964 62433 45 280 45453 38 828
41999: skulle stiga resp. år. På grund härav kunde
42000: långtidsplaneringen av kommunala arbeten Av dessa si:f:ferserier finner man, att den
42001: icke skötas rationellt. Då enligt lagen o:f:fentliga sektorns arbetsstyrkor påtagligt
42002: främst endast jord- och vattenbyggnads- ökade då sysselsättningsläget fr.o.m. år 1957
42003: arbeten godkändes som arbetslöshetsarbeten, :försämrades. Toppsi:ffror noterades år 1959,
42004: blev kommunerna därför tvungna att upp- då statens arbetsstyrka i slutet av :februari
42005: skjuta sina nödvändiga husbyggnadsarbeten var 84138 och kommunernas 55 987 arbets-
42006: för att kunna :fylla sin arbetsplacerings- tagare. Sedan konjukturstegringen börjat
42007: andel. år 1960 sjönk också den o:f:fentliga sektorns
42008: Den 20 juni 1960 gavs en andra lag om arbetsstyrkor och år 1962 fanns i statens
42009: sysselsättning (320/60), som trädde i kraft arbeten i slutet av :februari 54 657 samt
42010: den 1 juli 1960. För närvarande gäller lagen i kommunernas arbeten endast 37 204 ar-
42011: den 28 juni 1963 om sysselsätning (331/63), betstagare. E:fter det sysselsättningsläget
42012: som trädde i kra:ft den 1 juli 1963. I dessa sedan vintern 1964 :försvårats, har också
42013: lagar har kommunernas ovannämnda önske- statens och kommunernas arbetsstyrkor
42014: mål beaktats. Man har i dem om:fattat ett ökat något, vilket sifferserierna utvisar.
42015: sådant system, att kommunernas arbets- Beträffande arbetskra:ftens säsongväxlin-
42016: placeringsandelar redan på förhand är gar i kommunernas arbeten konstaterar
42017: bindande :fastställda. Kommunerna :får till man, att arbetenas säsongväxlingar under
42018: sin egen andel räkna alla arbetstagare i de svåra arbetslöshetsåren 1958-1959 har
42019: såväl jord- vattenbyggnadsbranschens som varit rätt kra:ftiga. Exempelvis år 1959 var
42020: husbyggnadsbranschens nybyggnads-, grund- skillnaden mellan arbetsstyrkan i februari
42021: förbättrings-, reparations- och underhålls- och juli i kommunernas arbeten 21747 ar-
42022: arbeten. Kommunens andel räknas icke per betstagare. År 1962 var skillnaden endast
42023: dag utan per kalandermånad så, att i 2 290, vilket visar att kommunerna de se-
42024: kommunens till arbetsplaceringsandel räk- naste åren under sommaren utfört propor-
42025: nade arbeten skall finnas, därest förekom- tionellt mera arbeten än tidigare är.
42026: mande arbetslöshet så kräver, minst så Av det ovansagda :framgår att lagens om
42027: många arbetstagare under kalandermånaden sysselsättning stadganden tillåter kommu-
42028: som kommunens arbetsplaceripgsandel mul- nerna att uppgöra ett långsiktsprogram :för
42029: tiplicerad med antalet arbetsdagar resp. att realisera sina investeringar och sköta
42030: månad. Kommunernas klassificerin enligt sin sysselsättning. Kommunerna kan i all-
42031: 7
42032:
42033: mänhet inskränka sina arbeten av investe- faktum, att kommunerna i vissa delar av
42034: ringsnatur under sommaren till det nöd- landet blivit tvungna att fylla sin andel
42035: vändiga och koncentrera sig på att utföra tidigare på hösten än tidigare år, beror på
42036: dem då sysselsättningsläget så fordrar. Av det försämrade sysselsättningsläget. Det må
42037: de sifferserier, som visar kommunernas beaktas att en del kommuner, isynnerhet
42038: arbetsstyrkor, framgår vid jämförelse med stads- och köpingskommuner, har överskri-
42039: statens motsvarande arbetsstyrkor att dit sina andelar också sådana tider då
42040: kommunernas skyldigheter stigit i samma sysselsättningsläget icke hade krävt det.
42041: proportion som statens placeringssyldighet Detta beror i allmänhet på att kommunerna
42042: ökat. I intet skede har det förekommit att haft brådskande nödvändiga investerings-
42043: statens myndigheter hade försökt tvinga arbeten.
42044: kommuner att placera i eget arbete en Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
42045: arbetsstyrka överstigande deras andel. Det till Eder kännedom.
42046: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den
42047: 4 december 1964.
42048:
42049:
42050: Minister Esa Timonen.
42051: Kysymys N: o 160.
42052:
42053:
42054:
42055:
42056: Honkonen ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kirjoilta.
42057:
42058:
42059: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
42060:
42061: Voimassa oleva liikevaihtoverolakimme on tuneet ja vastaavasti on paine kirjastoihm
42062: nyt kymmenen kuukauden ikäinen. Ne epäi- kasvanut. Tämä on varsinkin Helsingissä.
42063: lykset, joita kansandem<lkraattien taholta Turussa ja Tampereella johtanut siihea, että
42064: vuosi sitten tU<ltiin julki, ovat osoittautuneet opiskelijat joutuvat entistä enemmän turvau-
42065: oikeiksi. Niinpä kirjallisuuden verottaminen tumaan kirjastoihin, jotka puolestaan voivat
42066: maailman korkeimmalla liikevaihtoverona on ostaa nykyisin vain. 8-9 kirjaa entisen kym-
42067: ensimmäisen vuoden kokemuksen perusteella menen asemesta. Niinpä lainaUSijonot ovat jo
42068: osoittautunut niin epätarkoituksenmukai- niin pitkiä, ettei läheskään jokainen opis-
42069: seksi, ettei sen jatkamiselle voida löytää mi- kelija saa lainatuksi tarvitsemaansa kurssi-
42070: tään perusteita. Tuntuva osa veron tuotosta kirjaa.
42071: on mennyt valtion taskusta t<liseen valtion Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
42072: maksaessa sekä kansakoulukirjoista että kir- järjestyksen 37 § : n 1 illQmentin nojalla esi-
42073: jastojen hankinnoista kaksi kolmasosaa. Kir- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
42074: jojen liikevaihtoveron valtiolle tuottama vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42075: hyöty on siten niin vaatimaton, että se vas-
42076: taa vain noin yhtä promillea valtion meno- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
42077: arvion loppusummasta ja veron lopullinen kirjallisuuden liikevaihtoveromme on
42078: tuotto on tätä summaa paljon pienempi. Kir- Norjan jälkeen maailman korkein vai-
42079: jojen hinnan kallistumisesta veron johdosta keuttaen vähävaraisten ihmisten kir-
42080: 11,2 prosentilla ovat joutuneet kärsimään jallisuuden harrastusta ja opiskelijain
42081: erityisesti varattomat kirjallisuuden ystävät taloudellista asemaa, ja jos on,
42082: sekä koululaiset ja opiskelijat. Kirjastojen aikooko Hallitus poistaa. liikevaihto-
42083: mahdollisuudet hankkia kirjoja ovat kaven- veron kirjoilta?
42084: Helsingissä 10 päiv'ånä marraskuuta 1964.
42085:
42086: Kuuno Honkonen. Irma Rosnell.
42087: Georg Backlund. Martti Linna.
42088:
42089:
42090:
42091:
42092: E 1166/64
42093: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
42094:
42095: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- paiden tavaroiden ryhmiä, kuin mitä Halli-
42096: tin nojalla ovat kansanedustaja Kuuno Hon- tuksen esitykseen sisältyi.
42097: konen ym. esittäneet valtioneuvoston asian- Kirjallisuuden myynnin vapauttaminen ve-
42098: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky- rosta joko kokonaan tai osaksi ei ole sosiaali-
42099: symyksen: sesti perusteltavissa yhtä painavilla syillä
42100: kuin esimerkiksi sanoma- ja aikakausilehtien
42101: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sekä peruselintarvikkeiden kohdalla on ollut
42102: kirjallisuuden liikevaihtoveromme on asianlaita, puhumattakaan siitä, että tietyt
42103: Norjan jälkeen maailman korkein vai- talouspoliittiset tarkoitusperät tai verotus-
42104: keuttaen vähävaraisten ihmisten kir- teknilliset syyt vaatisivat tällaista verova-
42105: jallisuuden harrastusta ja opiskelijain pautta. Tällaisina ei voida pitää sitä, että
42106: taloudellista asemaa, ja jos on, valtio antaa avustusta kansakoululaitoksen,
42107: aikooko Hallitus poistaa liikevaihto- kirjastojen sekä muiden· julkisten laitosten
42108: veron kirjoilta?" kirjojen hankkimiseksi ja että näistä han-
42109: kinnoista suoritetaan liikevaihtoveroa. Oi-
42110: keana ei myöskään voida pitää, että tiettyjen
42111: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu kuluttajaryhmien - esimerkiksi kirjallisuu-
42112: .toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän den harrastajien - hankinnat olisivat .ve-
42113: vastauksena siihen kunnioittavasti seuraa- rosta vapaita silloin, kun koko liikevaihtove-
42114: vaa: rojärjestelmä perustuu mahdollisimman ylei-
42115: Eräs liikevaihtoverotuksen keskeisiä kysy-· seen verotukseen.
42116: myksiä on, missä laajuudessa tavaroita Edellä lausutun perusteella katson, että
42117: vapautetaan verorasituksesta. Voimassa ole- kysymyksessä mainitussa asiassa ei ole ai-
42118: vaa liikevaihtoverolakia valmistelleen komi- hetta ryhtyä enempiin toimenpiteisiin. On
42119: tean mietinnössä samoin kuin Hallituksen lisäksi otettava huomioon, että. jos tavaroita
42120: esityksessä nykyiseksi liikevaihtoverolaiksi aiotaan vapauttaa nykyistä laajemmalti lii-
42121: on lähdetty siitä periaatteellisesta kannasta, kevaihtoverosta, mutta veron tuotto halutaan
42122: että verosta joko kokonaan tai osittain va- pysyttää entisellään, on ilmeistä, että myös
42123: pautettuja tavaroita on mahdollisimman vä- veroprosenttia joudutaan ennen pitkää ko-
42124: hän. Kysymyksen oltua Eduskunnan verova- rottamaan ts. tiettyjen tavaroiden vapautta-
42125: liokunnassa laajan käsittelyn alaisena valio- minen verosta tulisi tapahtumaan muiden ta-
42126: kunnan mietinnösä todettiin, ettei ole mah- varoiden korkeamman verottamisen kustan-
42127: dollista luoda sanottavasti laajempia verova- nuksella.
42128: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1964.
42129:
42130: Ministeri Erkki Huurtamo.
42131: 3
42132:
42133:
42134:
42135:
42136: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
42137:
42138: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen större grupper av skattefria varor än Rege-
42139: har riksdagsman Kuuno Honkonen m.fl. till ringen i sin proposition föreslagit.
42140: vederbörande medlem av statsrådet för av:- Litteraturförsäljningens befriande från
42141: givande av svar ställt följande spörsmål: skatt - helt och hållet eller till någon del
42142: - kan icke socialt motiveras med lika vägan-
42143: "Är Regeringen medveten om att de skäl som t.ex. skattefriheten för tidningar
42144: vår omsättningsskatt på litteratur är och tidskrifter samt de viktigaste livsmedlen,
42145: den högsta i världen näst Norges och för att icke tala om att vissa ekonomisk-poli-
42146: att den inverkar menligt på de mindre tiska syftemäl eller skattetekniska skäl skulle
42147: bemedlades litteraturintresse och stu- kräva sådan skattefrihet. Säsom en sådan
42148: derandenas ekonomiska ställning, och orsak kan inte anses, att staten understöder
42149: om så är, folkskolväsendets, bibliotekens och andra
42150: ämnar Regeringen avskaffa omsätt- offentliga inrättningars bokanskaffningar,
42151: ningsskatten på böcker?" och att omsättningsskatt betalas på sädana
42152: Då den i spörsmålet avsedda frågan hör anskaffningar. Det kan icke heller anses rätt,
42153: till mitt verksamhetsområde i finansminis- att vissa konsumentgruppers - t. ex. de
42154: teriet, får jag vördsamt som svar anföra litteraturintresserades - anskaffningar skall
42155: följande: vara fria från skatt, då hela omsättnings-
42156: En av omsättningsbeskattningens centrala skattesystemet bygger på en så allmän be-
42157: frågor är den, i viiken omfattning varor skattning som möjligt.
42158: skall befrias från skattetungan. Den kom- Med stöd av ovanstående anser jag, att
42159: mitte, som utarbetade gällande omsättnings- skäl tili vidare åtgärder icke föreligger i den
42160: skattelag, utgick i sitt betänkande - liksom sak spörsmålet avser. Att beakta är vidare,
42161: Regeringen i sin proposition angående nuva- att om man ämnar befria varor från omsätt-
42162: rande omsättningsskattelag - ifrån den ningsskatt i större utsträckning, men önskar
42163: principiella ståndpunkten, att antalet av de bibehålla avkastningen av skatten oför-
42164: varor, som helt eller delvis är befriade från ändrad, är det uppenbart, att också skatte-
42165: skatt, skall vara så litet som möjligt. Sedan procenten inom kort mäste höjas, vilket vill
42166: ärendet ingående behandlats i Riksdagens säga, att vissa varors befriande från skatt
42167: skatteutskott konstaterade man, att det icke skulle komma att medföra en höjning av
42168: fanns möjligheter att skapa nägra nämnvärt skatten pä andra varor.
42169: Helsingfors den 10 december 1964.
42170:
42171: Minister Erkki Huurtamo.
42172: Kysymys N: o 161.
42173:
42174:
42175:
42176: Pohjonen ym.: Yksityistielain mukaisten valtionavustusten
42177: suorittamisesta.
42178:
42179:
42180: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
42181:
42182: Tammikuun 1 päivänä 1963 tuli voimaan tää. Tämä on ymmärrettävää siksikin, että
42183: yksityistielaki. Sen perusteella annetaan val- yksityisteiden kustannuksista joutuvat yksi-
42184: tionavustusta harkinnan mukaan vähintään tyiset osakkaat yleensä kustantamaan liiUurim-
42185: 20 prosenttia ja enintään 60 prosenttia tien man osan. Lisäksi ovat monet tiekunnat suu-
42186: kunnossapidosta aiheutuvista hyväksyttävistä restikin velkaantuneet, koska ei ole v-oitu ra-
42187: kustannuksista. Avustusta voidaan lisäksi ko- kennusvaiheessa suorittaa tarpeeksi suurta
42188: rottaa teille, joilla on läpikulkuliikennettä, yksikkökantoa osakkaiden vähävaraisuuden
42189: sekä teille, joiden osakasten lukumäärä tien vuoksi. Tiedämme myös, että yksityistiet ovat
42190: pituuteen verrattuna on vähäinen, niin myös ja nyt tuottaneet uusille hoitajille lisärasi-
42191: sellaisille teille, joiden osakasten enemmistö tuksia. Kun yksityistielain mukaan ''kunnat
42192: on erityisen vähävaraista, kullakin ed~llä voivat antaa avustusta" yksityisteille, niin
42193: mainitulla perusteella enintään 10 prosen- koituu tällainen tulkinnanvaraisuuskin useim-
42194: tilla. Lisäksi on yksityistielain perusteella miten yksityistierasituksen lisääntymiseen.
42195: määrätyillä edellytyksillä mahdollisuus saada Mainittujen avustusten maksaminen osaltaan
42196: yksityisen tien tekemiseen valtionavustusta keventäisi työttömyyden aiheuttamia -yai-
42197: tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan ra- keuksia ja lisäisi mahdollisuuksia saada tyQtä
42198: joissa. kotiseudulta, johon nykyinen hallitus on pyr-
42199: Yksityistielain 93 § :n mukaista valtion- kinytkin. Voidaan vielä mainita, että yksityi-
42200: avustusta tien kunnossapitoon oli mahdolli- siä teitä on maassamme ;runsaasti yli 100 ,OOQ
42201: suus saada ensimmäisen kerran vuod~n 1963 km. Maassamme on monia kuntia, joisaa .QJI
42202: kustannuksiin. Näitä koskevat anomukset on yli 100 yksityistietä. Yksityisteiden tiehei:to-
42203: aikanaan tehty. Samoin on tehty vuotta 1964 kuntia on siten tuhansia ja niissä .osakkaita
42204: koske~at anomukset. Myös tiedetään, että kymmeniätuhansia.
42205: anomukset vuoden 1965 avustuksien saami- Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäid-.
42206: seksi on jätettävä tämän vuoden loppuun järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla -esi-:
42207: mennessä. Yksityisten tillden avustamiseen on tämme valtioneuvoston asianomaisen ·~
42208: tälle vuodelle myönnetty 2 300 000 markkaa. vastattavaksi kysymyben:
42209: Nyt kuitenkin yleisesti väitetään, että yksi-
42210: tyistielain mukaisia valtionavustuksia yksi- Tietääkö Hallitus, että yksi~
42211: tyisteiden kunnossapitoa tai rakentamista lain mukaiset valtionavustukset y.Mi-
42212: varten ei olisi vielä edes maksettu vuodelta tyisteiden kunnossapitoa ja rakenta-
42213: 1963. mista varten .ovat vielä yleensä ,morit-
42214: Yksityisteiden osakkaat ovat odottaneet, tamatta vuodelta 1S63, ja jos tietää,
42215: että valtio suorittaisi heille ne suhteellisen milloin mainitut aVU8blkset voMlaa»
42216: vähäiset avustukset, jotka laki heille myön- maksaa?
42217: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1964.
42218:
42219: Mauno Pohjonen. Einari Jaakkola.
42220: Artturi Jämsen. Eero Juntunen,
42221: Sylvi Halinen. Pentti Pekkarinen.
42222: Yrjö Hautala. Vilho Leivonen.
42223: V. E. Svinhufvud.
42224: E 1157/64
42225: 2
42226:
42227:
42228:
42229:
42230: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
42231:
42232: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- tilaisuuksia valtion tiemestarikunnan piirissä
42233: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra yksityistielain- ja asetuksen soveltamisesta.
42234: Puhemies, olette kirjeellänne 10 päivältä Huolimatta verrattain perusteellisesta va-
42235: marraskuuta 1964 No 1061 lähettänyt valtio- listustoiminnasta on yksityisen tien valtion-
42236: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi avustusanomuksissa sekä maksattamisano-
42237: kansanedustaja Mauno Pohjosen ym. teke- muksissa havaittu sellaisia puutteellisuuksia,
42238: män seuraavan sisältöisen kysymyksen: jotka ovat suuresti hidastuttaneet hakemus-
42239: ten käsittelyä.
42240: "Tietääkö Hallitus, että yksityistie- Sen jälkeen kun asianomainen yksityistie-
42241: lain mukaiset valtionavustukset yksi- kunta on saanut päätöksen kunnossapito-
42242: tyisteiden kunnossapitoa ja rakenta- avustusprosentin suuruudesta, on tiekunnan
42243: .mista varten ovat vielä yleensä suorit- asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava
42244: tamatta vuodelta 1963, ja jos tietää, tilitosittein varustettu maksattamishakemus
42245: milloin mainitut avustukset voidaan valtion tiemestarille sieltä edelleen tie- ja
42246: maksaa?" vesirakennuspiiriin ja lääninhallitukseen toi-
42247: mitettavaksi.
42248: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Maksattamishakemuksen liitteenä olevat
42249: taen seuraavaa: tilitositteet ovat aiheuttaneet viivytystä hake-
42250: Laki yksityisistä teistä annettiin 15 päi- muksien käsittelyssä. Yksityistiekunnat eivät
42251: vänä kesäkuuta 1962 sekä asetus yksityisistä ole esittäneet riittävän luotettavia selvityksiä
42252: teistä 28 päivänä joulukuuta 1962 ja ne mo- kunnossapitomenoistaan tai hakemuksen liit-
42253: lemmat astuivat voimaan 1 päivänä tammi- teenä olevia tilitositteita ei ole voitu muodol-
42254: kuuta 1963. Asetuksen 16 § :n 1 momentin listen puutteiden johdosta sellaisenaan kel·
42255: l'läiinnöksen mukaan on kunnossapitoavus- puuttaa. Näin ollen on jouduttu hankkimaan
42256: tusta koskeva hakemus toimitettava kunnan lisäselvityksiä tiekunnilta ja valtion tiemes-
42257: tieiautakunnalle ennen sen kalenterivuoden tarilta, joka parhaiten tuntee paikalliset olo-
42258: ~lkua,' jolta valtionavustusta ensi kerran hae- suhteet. Tämän johdosta läänirihallitukset
42259: taan, mutta saman asetuksen 42 § : n mukaan saivat maksattamishakemukset käsiteltäväk-
42260: voidaan valtionavustusta yksityisen tien kun- seen vasta elo-syyskuussa.
42261: nossapitoa varten myöntää jo vuodelle 1963 Puutteellisten hakemusten käsittely kesti
42262: m1käli · sitä koskeva hakemus on jätetty tie- kuitenkin odotettua kauemmin, joten läänin-
42263: lautakunnalle ennen sanotun vuoden touko- hallitukset tekivät määrärahaesitykset kulku-
42264: kuun loppua. laitosten ja yleisten töiden ministeriölle vasta
42265: ' Lain kiireellisen toteuttamisen johdosta loka-marraskuussa muutamia poikkeuksia lu-
42266: ryhdYttiin mm. Maalaiskuntien Liiton toi- kuunottamatta. Nyttemmin kulkulaitosten ja
42267: mesta jo hyvissä ajoin suurisuuntaisiin neu- yleisten töiden ministeriö on asettanut jokai-
42268: vonta- ja valistustoimenpiteisiin, joiden tar- sen lääninhallituksen käyttöön määrärahat
42269: koituksena oli yksityistielain- ja asetuksen kunnossapitoavustuksia varten sekä myös
42270: säännösten selvittäminen tielautakunnille. Li- osoittanut tarvittavat varat yksityisen tien
42271: säksi ovat kulkulaitosten ja yleisten töiden tekemisavustusten maksamista varten. Saatu-
42272: ministeriön ja tie- ja vesirakennushallituksen jen tietojen mukaan useat lääninhallitukset
42273: virkamiehet järjestäneet useita neuvottelu- ovatkin jo maksaneet avustuksia tiekunnille.
42274: Helsingissä, joulukuun 9 päivänä 1964.
42275:
42276:
42277: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Grels Teir.
42278: 3
42279:
42280:
42281:
42282:
42283: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42284:
42285: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lämpningen av lagen och förordningen om
42286: anger har Ni, Herr Talman, med Eder den enskilda vägar.
42287: 10 november 1964 daterade skrivelse nr 1061 Oaktat den rätt grundliga upplysnings-
42288: för avgivande av svar tilisänt vederbörande verksamheten har i ansökningarna om stats-
42289: medlem av statsrädet följande av riksdags- bidrag och utanordningar konstaterats så-
42290: man Mauno Pohjonen m.fl. ställda spörsmål: dana bristfälligheter, att dessa i hög grad
42291: fördröjt behandlingen av ansökningarna.
42292: "Är Regeringen medveten om att Sedan vederbörande väglag erhållit beslu-
42293: 1963 års statsbidrag i enlighet med tet angående storleken av underhållsbidrags-
42294: lagen om enskilda vägar för under- procenten, skall väglaget i behörig ordning
42295: håll och byggande av enskilda vägar sända med räkenskapsverifikat försedd utan-
42296: alltjämt i allmänhet är obetalda, och ordningsansökan tili statens vägmästare för
42297: om så är fallet, vidarebefordran tili väg- och vattenbygg-
42298: när kommer sagda bidrag att kunna nadsdistriket och länsstyrelsen.
42299: betalas?" Räkenskapsverifikaten, som bifogats utan-
42300: ordningsansökningarna, har förorsakat dröjs-
42301: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd · mål i behandlingen av ansökningarna. Väg-
42302: samt anföra följande: lagen har icke företett tiliräckligt tillförlitliga
42303: utredningar över sina utgifter för underhåll
42304: Lagen om enskilda vägar gavs den 15 juni av väg, eller de tili ansökningen bifogade
42305: 1962 samt motsvarande förordning den 28 räkenskapsverifikaten har på grund av for-
42306: december 1962 och båda trädde i kraft den mella bristfälligheter icke utan vidare kun-
42307: 1 januari 1963. I enlighet med stadgandet i nat godkännas. Sålunda har man varit tvun-
42308: 16 § 1 mom. i förordningen skall ansökan gen att införskaffa tiliäggsutredningar av
42309: om statsbidrag tillställas vägnämnden i kom- väglagen och av statens vägmästare, viiken
42310: munen före ingåengen av det kalenderår, för bäst känner tili de lokala förhållandena. Av
42311: vilket statsbidraget första gången sökes, men denna anledning erhöll länsstyrelserna utan-
42312: i enlighet med 42 § i samma förordning kan ordningsansökningarna tili behandling först
42313: bidrag av statsmedel för underhåll av väg i augusti/september.
42314: beviljas redan för år 1963, om ansökan om Behandlingen av de bristfälliga ansök-
42315: bidrag inlämnats tili vägnämnden före ut- ningarna tog emellertid längre tid i anspråk
42316: gången av maj månad sagda år. än väntat, varför länsstyrelserna, med några
42317: På grund av lagens brådskande förverk- få undantag, gjorde sina framställningar om
42318: ligande vidtogs bl.a. på åtgärd av Maalais- anslag tili ministeriet för kommunikations-
42319: kuntien Liitto redan i god tid omfattande väsendet och allmänna arbetena först i okto-
42320: rådgivnings- och informationsåtgärder i syfte berjnovember. Numera har ministeriet för
42321: att klarlägga stadgandena i lagen och för- kommunikationsväsendet och allmänna ar-
42322: ordningen om enskilda vägar för vägnämn- betena tili varje länsstyrelses disposition
42323: derna. Dessutom har tjänstemännen vid mi- ställt anslag för vägunderhållsbidragen samt
42324: nisteriet för kommunikationsväsendet och all- även anvisat nödiga medel för utbetalning
42325: männa arbetena samt vid väg- och vatten- av bidragen för byggande av enskild väg.
42326: byggnadsstyrelsen för statens vägmästarkår Enligt erhållna uppgifter har flera länssty-
42327: ordnat flera rådplägningar angående till- relser redan utbetalat bidrag tili väglagen.
42328: Helsingfors den 9 december 1964.
42329:
42330:
42331: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Grels Teir.
42332: Kysymys N:o 162.
42333:
42334:
42335:
42336:
42337: Honkonen ym.: Äänioikeusikärajan alentamisesta valtiolli-
42338: sissa vaaleissa ja kunnallisvaaleissa.
42339:
42340:
42341: E duskun n an H er r a P u h c m i e h e 11 e.
42342:
42343: Viime vuosien aikana on nuorison osuus mäistä kertaa käyttämään äänioikeuttaan
42344: yhteiskunnallisen elämän eri aloilla lisään- vasta 24--25 vuotiaana.
42345: tynyt. Sama tendenssi tulee kaiken toden- Tuntuisi siltä, että äänioikeusikärajan
42346: näköisyyden mukaan lähitulevaisuudessa alentaminen lisäisi nuorison kiinnostusta
42347: entisestään voimistumaan. Eikä ihme, sillä yhteiskunnallisiin kysymyksiin varsin suu-
42348: valtaavathan suuret ikäluokat paraillaan resti. Se merkitsisi samalla nuorison piris-
42349: paikkaa itselleen yhteiskunnassa. Tosiasia tävää lisää monien ongelmien käsittelyyn ja
42350: on lisäksi, että nuoret joutuvat nykyisin ratkaisuihin. Se olisi myös luottamuksen
42351: enemmän kuin aikaisemmin kantamaan osoitus nuorisollemme.
42352: myös yhteiskunnallista vastuuta. Tämän he Aivan viime aikoina on äänioikeusikärajan
42353: tekevät sekä perheenhuoltajina, työnteki- alentamisesta virinnyt vilkas keskustelu.
42354: jöinä että veronmaksajina. Monet muutkin Varsin yksimielisesti on todettu uudistuksen
42355: ongelmat koskevat varsin läheisesti suuria olevan tarpeellisen.
42356: nuorisojoukkoja. Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
42357: Veivoitusten kasvaessa tuntuisi mitä luon- järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
42358: nollisimmalta antaa nuorisonemme myös tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42359: lisää oikeuksia. Silloin se voisi nykyistä pa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42360: remmin vaikuttaa sille läheisten problee-
42361: mien selvittelyyn. Eräs tehokas, ilmeisesti Onko Hallitus harkinnut äänioi-
42362: tehokkain, käytettävissä oleva keino olisi keusikärajan alentamista 18 vuoteen,
42363: äänioikeusikärajan alentaminen 21 vuo- ja jos on,
42364: desta 18 vuoteen. Näin sitäkin suuremmalla aikooko Hallitus antaa Eduskun~
42365: syyllä, koska joka neljäs vuosi tapahtuvat nalle esityksen äänioikeusikärajan
42366: vaalit saattavat nykyisin varsin useinkin alentamisesta 18 vuoteen valtiolli-
42367: johtaa siihen, että äänestäjä pääsee ensim- sissa vaaleissa ja kunnallisvaaleissa~
42368: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
42369:
42370: Kuuno Honkonen. Eino Tainio.
42371: Hertta Kuusinen. H. Tauriainen.
42372: Elli Stenberg. Anna-Liisa Tiekso.
42373: R. Virtanen.
42374:
42375:
42376:
42377:
42378: E 1119/64
42379: 2
42380:
42381:
42382:
42383:
42384: E duskunnan H er r a P u h e m i e h e ll e.
42385:
42386: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- ehdotettiin, että Pohjoismaiden neuvosto
42387: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra suosittelisi hallituksille yhteisen tutkimuk-
42388: Puhemies, olette kirjeellänne 13 päivältä sen toimeenpanemista äänioikeusikärajan
42389: marraskuuta 1964 n: o 1083 lähettänyt val- alentamisen edellytyksistä. Asiaa valmis-
42390: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- tellut neuvoston yhdeksänmiehinen komitea
42391: vaksi kansanedustaja Kuuno Honkosen ym. lausui aloitteen johdosta käsityksenään, et-
42392: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: tei neuvoston tulisi ryhtyä sen johdosta toi-
42393: menpiteisiip.. Kun jäsenaloite oli käsiteltä-
42394: "Onko Hallitus harkinnut äänioi- vänä neuvoston kahdennessatoista istunnossa
42395: keusikärajan alentamista 18 vuoteen, Tukholmassa, tuli neuvoston juridisen valio-
42396: ja jos on, kunnan enemmistö samaan kielteiseen tulok-
42397: aikooko Hallitus antaa Eduskun- seen. Asiaa yleisistunnossa käsiteltäessä neu-
42398: nalle esityksen äänioikeusikärajan vosto kuitenkin 29 äänellä 27 ääntä vas-
42399: alentamisesta 18 vuoteen valtiollisissa taan päätti suositella hallituksille, että ne
42400: vaaleissa ja kunnallisvaaleissa~, tutkisivat mahdollisuuksia äänioikeusikära-
42401: Vastauksena kysymykseen esitän kun- jan alentamiseen Pohjoismaissa ottaen eri-
42402: nioittavasti seuraavaa: tyisesti huomioon äänioikeusikärajan riip-
42403: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen mu- puvuuden täysi-ikäisyyttä koskevista sään-
42404: kaan äänioikeusikä oli 24 vuotta ja samalla nöksistä.
42405: kannalla oli myös vuonna 1928 annettu val- Kaikissa Pohjoismaissa on äänioikeusikä-
42406: tiopäiväjärjestys alkuperäisen sanamuotonsa raja valtiollisissa vaaleissa nykyisin 21
42407: mukaan. Valtiopäiväjärjestyksen muuttami- vuotta, Norjassa vuodesta 1946 ja Ruotsissa
42408: sesta 24 päivänä marraskuuta 1944 anne- vuodesta 1945 alkaen. Tanskassa äänioikeus-
42409: tulla lailla (839/44) äänioikeusikäraja alen- ikäraja oli vielä 1940-luvulla 25 vuotta,
42410: nettiin 21 vuodeksi. Sen jälkeen on Edus- mutta alennettiin vuonna 1953 23 vuodeksi
42411: kunnassa tehty lukuisia laki- ja toivomus- ja vuonna 1961 21 vuodeksi.
42412: aloitteita, joiden tarkoituksena on ollut Kun ne perusteet, joihin viitaten Edus-
42413: äänioikeusikärajan alentaminen valtiollisissa kunta tähän saakka johdonmukaisesti on
42414: vaaleissa 18 vuoteen. Eduskunnan perustus- hylännyt äänioikeusikärajan alentamista
42415: lakivaliokunta on poikkeuksetta asettunut tarkoittaneet laki- ja toivomusaloitteet, edel-
42416: näihin aloitteisiin nähden torjuvalle kan- leen ovat olemassa, oikeusministeriössä ei
42417: nalle, jota se on mietinnössään perustellut ole katsottu aiheelliseksi ryhtyä valmista-
42418: viittaamalla siihen luonnottomuuteen, mikä maan esitysehdotusta äänioikeusikärajan
42419: syntyisi, jos yksityisoikeudellisesti vajaaval- alentamiseksi 18 vuoteen. Pohjoismaiden
42420: taiset olisivat valtiollisesti täysivaltaisia neuvoston edellä selostetun suosituksen joh-
42421: ( esim. perustuslakivaliokunnan mietinnöt dosta joudutaan ensi vaiheessa suorittamaan
42422: n: o 18/1945 vp, 10/1947 vp, 11/1949 vp, tutkimus holhouslainsäädännön uudistamis-
42423: 26/1950 vp ja 44/1952 vp.). Kaikki nämä tarpeesta ja määrittelemään kanta nimen-
42424: aloitteet ovat myös tulleet eduskunnassa omaan niihin holhouslain säännöksiin, jotka
42425: hylätyiksi. koskevat yksityisoikeudellisen täysivaltai-
42426: Kysymys äänioikeusikärajan alentamisesta suuden saavuttamisikää. Vasta mikäli ha-
42427: on ollut myös Pohjoismaiden neuvoston kä- vaitaan, että tätä ikärajaa olisi alennettava,
42428: siteltävänä. Vuoden 1963 joulukuussa teki- voidaan ottaa harkittavaksi myös äänioi-
42429: vät eräät neuvoston jäsenet aloitteen, jossa keusikärajan vastaava alentaminen.
42430: 3
42431:
42432: Kysymys äänioikeusikärajan alentami- rajan alentamista koskeva kysymyskin voi-
42433: sesta kunnallisvaaleissa kuuluu sisaasiam- daan ottaa harkittavaksi vasta sen jälkeen,
42434: ministerin toimialaan. Saamani ilmoituksen kun yksityisoikeudellista täysivaltaisuutta
42435: mukaan katsotaan sisäasiainministeriössä, koskeva ikäraja mahdollisesti on tarkis-
42436: että kunnallislaissa säädetyn äänioikeusikä- tettu.
42437: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1964.
42438:
42439:
42440: Oikeusministeri J. 0. Söderhjelm.
42441: 4
42442:
42443:
42444:
42445:
42446: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42447:
42448: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- kommendera en gemensam undersökning
42449: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder angående förutsättningarna för en sänkning
42450: skrivelse den 13 november 1964 nr i083 av rösträttsåldern. Den niomannakommitte,
42451: tillställt vederbörande medlem av stats- som i rådet beredde ärendet, uttalade med
42452: rådet för avgivande av svar följande av riks- anledning av förslaget som sin uppfattning
42453: dagsman Kuuno Honkonen m. fl. under- att rådet icke borde skrida till åtgärder i
42454: tecknade spörsmål: saken. Då medlemsförslaget behandlades
42455: vid rådets tolfte session i Stockholm, kom
42456: "Har Regeringen övervägt en sänk- majoriteten av rådets juridiska utskott till
42457: ning av rösträttsåldern till 18 år, samma negativa resultat. Då ärendet be-
42458: och om så är fallet, handlades vid plenarmöte beslöt rådet lik-
42459: ärnar Regeringen till Riksdagen väl med 29 röster mot 27 rekommendera
42460: avge en proposition angående sänk- regeringarna att företaga en undersökning
42461: ning av rösträttsåldern i politiska och av möjligheterna att sänka rösträttsåldern
42462: kommunala val till 18 år ~" i de nordiska länderna, varvid rösträttsål-
42463: derns sammanhang med myndighetsåldern
42464: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- särskilt borde beaktas.
42465: samt anföra följande: I alla de nordiska länderna är röst-
42466: Enligt riksdagsordningen av år 1906 var rättsåldern i politiska val för närvarande
42467: rösträttsåldern 24 år och samma ståndpunkt 21 år, i Norge sedan år 1946 och i Sverige
42468: hade även intagits i 1928 års riksdagsord- sedan år 1945. I Danmark var rösträtts-
42469: ning enligt dess ursprunliga ordalydelse. åldern ännu på 1940-talet 25 år men sänktes
42470: Genom lagen den 24 november 1944 om år 1953 till 23 år och år 1961 till 21 år.
42471: ändring av riksdagsordningen (839/44) Då de motiv, på grund av vilka Riks-
42472: sänktes rösträttsåldern till 21 år. Därefter dagen hittills konsekvent har förkastat lag-
42473: har till riksdagen inlämnats talrika lag- och hemställningsmotionerna angående
42474: och hemställningsmotioner, som haft till sänkning av rösträttsåldern, fortfarande
42475: syfte att åstadkomma en sänkning av röst- föreligger, har justitieministeriet icke fun-
42476: rättsåldern i politiska val till 18 år. Riks- nit skäl föreligga att börja utarbeta ett
42477: dagens grundlagsutskott har utan undan- förslag till proposition angående sänkning
42478: tag intagit en avvisande ståndpunkt till av rösträttsåldern till 18 år. På grund av
42479: dessa motioner och i sina betänkanden Nordiska rådets ovan nämnda rekommen-
42480: motiverat detta genom att hänvisa till det dation kommer man i första skedet att
42481: onaturliga förhållande som skulle uppstå, undersöka behovet av en revision av för-
42482: om privaträttsligt omyndiga personer mynderskapslagstiftningen och fatta ställ-
42483: skulle vara politiskt fullmyndiga (t. ex. ning speciellt till de stadganden i lagen
42484: grundlagsutskottets betänkanden nr.18/1945 angående förmyndeskap, som berör åldern
42485: rd., 10/1947 rd., 11/1949 rd., 26/1950 rd. för uppnående av privaträttslig fullmyn-
42486: och 44/1952 rd.). Alla dessa motioner har dighet. Först om det befinnes att denna
42487: även förkastats av riksdagen. åldersgräns borde sänkas, kan en mot-
42488: Frågan om en sänkning av rösträttsåldern svarande sänkning även av rösträttsåldern
42489: har även behandlats i Nordiska rådet. I upptagas till prövning.
42490: december 1963 inlämnade några medlemmar Frågan om sänkning av rösträttsåldern
42491: av rådet en motion, i viiken föreslogs, att i kommunala val hör till ministeriets för
42492: Nordiska rådet skulle för regeringarna re- inrikesärendena ver ksamhetsområde. Enligt
42493: 5
42494:
42495: de uppgifter jag erhållit anser man i minis- prövning först efter det åldersgränsen för
42496: teriet för inrikesärendena att även frågan den privaträttsliga myndigheten eventuellt
42497: om en sänkning av den i kommunallagen justerats.
42498: stadgade rösträttsåldern kan upptagas till
42499: Helsingfors den 4 december 1964.
42500:
42501:
42502: Justitieminister J. 0. Söderhjelm.
42503:
42504:
42505:
42506:
42507: E 1119/64
42508: Kysymys N: o 163.
42509:
42510:
42511:
42512:
42513: Räsänen ym.: Tie- ja vesi·rakennushallituksen kuorma-auto-.
42514: kannan lisäämisestä.
42515:
42516:
42517: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
42518:
42519: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta massa. Samanaikaisesti ei ajotaksoja ole nos-
42520: viime aikoina lehdistölle annetut tiedot siitä, tätu kustannuksia vastaavasti, vaan urakka-
42521: että TVH: n kuorma-autokantaa lisättäisiin normit ovat osittain samat kuin jo 12 vuotta
42522: lähiaikoina 700 uudella autolla on maamme takaperin. Se että kuorma-autoilijat ovat voi-
42523: kuorma-autoilijoiden keskuudessa otettu vas- neet V'aikeuksista huolimatta harjoittaa am-
42524: taan huolestunein tuntein. Yleensähän on lii- mattiaan johtuu alalla olevasta kovasta kil-
42525: kenneluvista määräävien virkamiesten ta- pailusta, jossa pitkä työpäivä sekä tarkka
42526: holta viime vuosina usein tuotu esille se suunnitelmallisuus ovat vaHitsevina. On vää-
42527: seikka, että kuorma-autoja tilausliikenteessä rin valtiovallan taholta palkita tätä yrittäjää
42528: on jo nykyisellään meiUä liikaa ja ettei tästä vahvemman etuoikeutetulla kilpailulla, johon
42529: syystä ole asiallista enää liikennelupia myön- toiselle osapuolelJe ei varata samoja etui-
42530: tää. Kuorma-autoilijain rakenteellinen työttö- suuksia.
42531: myys tukee tätä käsitystä. Edel·lä esittämäämme ja valtiopäiväjärjes-
42532: Jos nyt tässä tilanteessa TVH: lle hankit- tyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esitämme
42533: taisiin lisäkalustoa, niin olisi tämä omiaan kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
42534: tilannetta pahentamaan. Vaikkakaan valtion senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42535: omistama kuorma-auto ei työn tulokseen näh-
42536: den tiettävästi olekaan yhtä tehokas työyk- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
42537: sikkö kuin urakalJa työskentelevä tilauslii- tie- ja vesirakennushallitukselle aiotaan
42538: kenteessä oleva kuorma-auto, niin monen hankkia 700 uutta kuorma-autoa siten
42539: kuorma-autoilijan ansiotasoon täJlainen jär- vaikeuttaen ennestään heikkoa kuorma-
42540: jestely kuitenkin alentavasti vaikuttaisi. autoilijoiden ansiotasoa tilanteessa, jo-
42541: TVH: n kuorma-autohankintoja ei tässä ti- hon kansantaloudelliset näkökohdat ei-
42542: lanteessa voi puolustaa myöskään valtiota,lou- vät vähäisemmässäkään määrin am1a
42543: dellisista syistä. 700 auton hinta edustoo niin aihetta ja jossa tilanteessa valtiotalou-
42544: suurta pääoma, että tällainen säästö olisi dellisetkin näkökohdat vastustavat täl-
42545: hyvin tervetullut vaikeata valtion rahatilan- Jaista valtion varoja sitovaa hankintaa,
42546: netta keventämään. Näin ollen olisi valtion ja jos on;
42547: ja kuorma-autoiJijoiden edunmukaista olla aikooko Hallitus ja mhllä tavoin es-
42548: hankkimatta suunniteltuja kuorma-autoja tää tämän kuorma-autoHijoita ja val-
42549: TVH:lle. tion taloutta suuresti vahingoittavan
42550: Kuorma-autoalaJia ovat kustannukset viime hankintasuunn1telman1
42551: vuosina jatkuvasti nousseet ja yhä nouse-
42552: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
42553:
42554: Eino Räsänen. Ale Holopainen.
42555: Eino Sääskilahti. Sulo Suorttanen.
42556: Pentti Pekkarinen. Aaro Lintilä.
42557: Eino Uusitalo. Veikko Honkanen.
42558: Heikki Hasu. Eero Juntunen.
42559:
42560: E 1194/64
42561: 2
42562:
42563:
42564:
42565:
42566: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
42567:
42568: V wltiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- on jatkuvasti ollut huomattavaa puutetta.
42569: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Tilanne onkin muodostunut vaikeaJr..si varsin-
42570: Puhemies, olette kirjeellänne 13 päivältä mar- kin sen jälkeen, kun pääosa, noin 25 000 kilo-
42571: råskuuta 1964 n: o 1084 lähettänyt valtioneu- metriä, kunnan- ja kyläteistä on otettu pai-
42572: voston asianomaisen jäsenen va:'>tattavaksi kallisteinä tie- ja vesirakennushallituksen toi-
42573: kansanedustaja Eino Räsäsen (ym.) tekemän, mesta kunnossapidettäviksi.
42574: seuraavan sisältöisen kysymyksen: Hiljattain suoritetun lainmuutoksen joh-
42575: dosta on myös paika1li:stiet, sangen vähäisiä
42576: ,Onko Hallitus tietoinen S'iitä, että poikkeuksia lukuunottamatta, aurattava moot-
42577: tie- ja vesirakennushallitukselle aiotaan toriajoneuvoliikennettä tyydyttävään kun-
42578: hankkia 700 uutta kuorma-autoa siten toon. Kun tie- ja vesirakennushallituksen
42579: vaikeuttaen ennestään heikkoa kuorma- oma autokanta on ollut riittämätön, on va-
42580: autoilijoiden ansiotasoa tilanteessa, jo- jausta täydennetty ottamalla työhön yksityi-
42581: hon kansantaloudelliset näkökohdat ei- siä kuorma-autoja. Tämä on sinänsä oikea
42582: vät vähäisemmässäkään määrin anna toimenpide, mutta kun po. yksityisiä autoja
42583: aihetta ja jossa tilanteessa valtiotalou- ei voida taloudellisista syistä pitää varalla,
42584: dellisetkin näkökohdat vastustavat täl- tuottaa niiden työhön saaminen varsinkin
42585: laista valtion varoja sitovaa hankintaa, syrjäisillä seuduilla usein suuria vaikeuksia.
42586: ja jos on; Kuten edellä sanotusta käy ilmi, on tie- ja
42587: aikooko Hallitus ja milllä tavoin es- vesirakennushallituksen tarkoituksena käyt-
42588: tää tämän kuorma-autoilijoita ja val- tää hankittavaa autokalustoa yksinomaan
42589: tion taloutta suuresti vahingoittavan yleisten teiden ja lentokenttien hoito- ja kun-
42590: hankintasuunnitelman?" nossapitotehtäviin erikoisesti tätä varten
42591: suunniteltuna perUSJkalustona. Tie- ja vesi-
42592: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- rakennushallitus ei hanki autokalustoa yleis-
42593: taen seuraavaa: ten teiden ja lentokenttien rakennus- ja pa-
42594: Kansainväliseltä jälleenrakennuspankilta rannustöitä varten, vaan käytetään näissä
42595: heinäkuun 10 päivänä 1964 saadun lainan töissä yksinomaan yksityisten omistamaa auto-
42596: turvin tie- ja vesirakennushallitus tulee täy- kalustoa. Näin ollen nyt tapahtuva auto-
42597: dentämään y;leisten teiden kunnossapitokalus- kaluston täydennyshankinta ei muuta koet-
42598: toa. Lisähankinta on perusteltua lähinnä tua ja hyväksi havaittua käytäntöä. Mikäli
42599: valtion hoitoon siirtyvien paikallisteiden mää- yleisten teiden ja lentokenttien rakentaminen
42600: rän kasvun ja osittain myös yli-ikäisen ka- ja parantaminen jatkuu entisessä laajuudes-
42601: luston uudistamisen vuoksi. Sanotuilla va- saan, voi tie- ja vesirakennushallitus edelleen-
42602: roilla on tarkoitus vuosina 196fr.-67 ostaa lä- kin käyttää yksityisten omistamaa autokalus-
42603: hes 700 auraustehtäviin tarkoitettua kuorma- toa nykyisessä laajuudessa.
42604: autoa, joista tie- ja vesirakennushallituksella
42605: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1964.
42606:
42607: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Grels Teir.
42608: 3
42609:
42610:
42611:
42612:
42613: Tili Riksdagens Herr Talman.
42614:
42615: Med Eder skrivelse av den 13 november gifter avsedda :lastbilar på vilka väg- och vat-
42616: 1964, Nr 1084, har Ni, Herr Talman, i det tenbyggnadsstyre1sen fortgående haft stor
42617: syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger, brist. Läget har också blivit svårt särkilt
42618: översänt följande av riksdagsman Eino Räsä- efter det av huvuddelen av kommunal- och
42619: nen m. fl. till vederbörande medlem av stat.s:- byvägarna, omkring 25 000 kilometer, över-
42620: rådet för avgivande av svar stä1lda spörsmål: tagits såsom bygdevägar för väghållning
42621: på åtgärd av väg- och vattenbyggnadsstyrel-
42622: ,Är Regeringen medveten om att; sen.
42623: man tili väg- och vattenbyggnadssty- På grund av en nyligen företagen lagänd-
42624: relsen ämnar anskaffa 700 nya last- ring skall även bygdevägarna, frånsett några
42625: bilar, varigenom lastbilschaufförernas få undantag, plogas, så att deras skick till-
42626: redan förut svaga förtjänstnivå skulle fredsstäHer motorfordonstrafiken. Då väg-
42627: försvagas ytterligare, och detta i en och vattenbyggnadsstyrelsens egen bilpark va-
42628: situation, där nationalekonomiska syn- rit otillräcklig, har bristen täckts genom an-
42629: punkter icke i minsta grad ger a.n- litande av privata lastbilar. Detta är en i och
42630: ledning till ·en sådan åtgärd och i för sig riktig åtgärd, men då ifr. privata bi-
42631: viiken även statshushållningssynpunk- lar av ekonomiska skäl icke kan hållas i be-
42632: ter talar mot en sådan anskaffning, redskap, är det ofta förenat med stora svå-
42633: som binder statsmedel, och om så är righeter, särskilt i avsides belägna trakter,
42634: fallet, att få dem i arbete.
42635: ärnar Regeringen och på vilket sätt Såsom av ovanstående framgår, har väg-
42636: förhindra fullföljandet av denna an- och vattenbyggnadsmyrelsen för avsikt att'
42637: skaffningspla.n, som i en hög grad ska- anvä.nda den bilmateriel som skall anskaffas
42638: dar både lastbilschaufförerna och sta- utesluta.nde för skötsel och underhåll av vä-
42639: tens ·Pkonomi ?" gar och flygfält, såsom en särskilt för detta
42640: ändamål planerad grundmateriel.
42641: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen anskaf-
42642: samt anföra följande: far icke bilmateriel för anläggning och för-
42643: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen kommer bättring av vägar och flygfält, utan i sådana
42644: att med stöd av Iän, 1som den 10 juli 1964 arbeten användes uteslutande av enskilda ägd
42645: crhfullits från Internationella återuppbygg- bilmateriel. Den komplettering av bilparken
42646: nadsbanken, komplettera materielen för un- som nu skall ske förändrar icke den praxis,
42647: derhåll av allmänna vägar. Tilläggsanskaff- som prövats och befunnits god. I :fall byg-
42648: ningen är motiverad, närmast på grund av gandet och förbättrandet av allmänna vägar
42649: ökningen av anta.let bygdevägar, som överta- och flygfält fortgår i tidigare omfattning,
42650: ges av staten, och delvis även på grund av kan väg- och vattenbyggnadsstyrelsen allt
42651: förnyelsen av överårig materiel. Avsikten är, framgent anlita av enskilda ägd bilmateriel
42652: att med sagda medel under åren 1965-67 i nuvarande omfattning.
42653: skall inköpas närmare 700 för plogningsupp-
42654: Helsingfors den 12 december 1964.
42655:
42656: M:inister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Grels Teir.
42657: 1
42658: 1
42659: 1
42660: 1
42661: 1
42662: 1
42663: 1
42664: 1
42665: 1
42666: 1
42667: 1
42668: 1
42669: 1
42670: 1
42671: 1
42672: 1
42673: 1
42674: 1
42675: 1
42676: 1
42677: 1
42678: 1
42679: 1
42680: 1
42681: 1
42682: 1
42683: 1
42684: 1
42685: 1
42686: 1
42687: Kysymys N: o 164.
42688:
42689:
42690:
42691:
42692: Sinisalo ym..: Valtionapujärjestelmän nykyisen hakemus- ja
42693: käsittelymenettelyn yksinkertaistamisesta.
42694:
42695:
42696: E dusk unn an H er r a P u h e m i e h e ll e.
42697:
42698: Valtioneuvosto asetti syyskuun 3 päivänä delle kesäkuussa 1964 antamassaan kirjoi-
42699: 1959 kuntien valtionapukomitean. Komi- tuksessa, että "valtionavustusten myöntä-
42700: tealla on erittäin tärkeä ja kiireellinen teh- mismenettelyn yksinkertaistaminen näyttää
42701: tävä laatia selvityksiä ja tehdä ehdotuk- olevan suhteellisen helposti toteutettavissa",
42702: sia siitä, mitä tarkistuksia valtion sekä sekä kaupunkipäiville 29. 8. 1964 esittämäs-
42703: kuntien ja kuntainliittojen välistä kustan- sään esitelmässä, että "valtionavun hake-
42704: nustenjakoa ja valtionavustuksia koskeviin mista koskevan menettelyn osalta on suh-
42705: säännöksiin olisi tehtävä. teellisen helppo löytää yhteinen pohja".
42706: Eri yhteyksissä on esitetty lupauksia Valtionapujärjestelmän hakemus- ja kä-
42707: siitä, että komitea jättää ehdotuksensa ja sittelymenettelyn uudistaminen ja yksinker-
42708: niiden pohjalta ryhdytään kiireellisiin toi- taistaminen on hyvin tärkeä tehtävä. Ny-
42709: menpiteisiin. Vastatessaan asiaa koskevaan kyisin on valtionavun antamisesta säädetty
42710: eduskuntakyselyyn hallitus vuonna 1962 lu- ainakin 61 eri laissa. Jos otetaan huomioon
42711: paili ratkaisuja viimeistään vuoden 1963 kaikki valtionavun maksamista ja ylimääräi-
42712: aikana. Ennakkotiedotuksessaan 19. 11. 1962 siä avustuksia koskevat säännökset, nousee
42713: viittasi komitea samaan ajankohtaan. Viime niiden luku jopa 110: een. Järjestelmä on
42714: enempää kuin tämänkään vuoden aikana ei hyvin sekava ja siltä puuttuu yhtenäiset
42715: kuitenkaan komitea ole saanut työtään tai periaatteet ja linjat ja sen takia yhdenmu-
42716: edes osaratkaisuesitystä valmiiksi. Tällä het- kainen käytäntö. Valtionapua on kuntien
42717: kelläkään tuskin voidaan odottaa komitean erikseen haettava esittämällä usein hyvin-
42718: esityksiä lähikuukausien aikana. kin laajat selvitykset. Hakemusten ja sel-
42719: Komitean työn viivästyminen on erittäin vitysten laatiminen, tarkastaminen ja kä-
42720: valitettavaa, koska kaikki muut ehdotukset sittely aiheuttaa hyvin paljon työtä niin
42721: ja jopa vähäisemmätkin uudistukset on jä- kunnissa kuin eri valtionvirastoissa. Mut-
42722: tetty toteuttamatta ja niitä koskevat esi- kikas järjestelmä on tehnyt mahdolliseksi,
42723: tykset hylätty komitealta odotettaviin esi- että valtionavun suorittamista kunnille hy-
42724: tyksiin viitaten. vin usein viivytellään ja esim. harkinnan-
42725: Komitean tehtävänä on selvittää paitsi varaiset avustukset jätetään usein koko-
42726: itse valtionavustusperiaatteiden ja perustei- naan suorittamatta.
42727: den tarkistaminen, mikä on luonnollisesti Valtionapukomitean työn ja kokonaisrat-
42728: pääkysymys, myös valtionapujärjestelmän kaisun pitkittyessä on kunnallisten luotta-
42729: nykyisen hakemus- ja käsittelymenettelyn mushenkilöiden sekä viranhaltijain keskuu-
42730: yksinkertaistaminen. dessa yleistynyt käsitys, että valtionapujär-
42731: Eri yhteyksissä onkin käynyt ilmi, että jestelmän hakemus- ja käsittelymenettelyn
42732: tämä puoli asiasta on komitean taholta hel- osalta olisi saatava aikaan valtionapujär-
42733: pommin ja nopeammin selvitettävissä. Ko- jestelmän osaratkaisu siten, että järjestelmä
42734: mitean puheenjohtaja, KHOn presidentti tulisi nykyistä yksinkertaisemmaksi ja yh-
42735: Reino Kuuskoski mainitsee S. Kunnallisleh- denmukaisemmaksi ja samalla sellaiseksi,
42736: E 1156/64
42737: 2
42738:
42739: että se tähänastista vähemmän rajoittaisi ryhtyisi edelläesitetynlaisen osaratkaisun
42740: kuntien itsemääräämisoikeutta ja kunnalli- toteuttamiseen. Luonnollisesti osaratkaisu
42741: sen toiminnan tarkoituksenmukaista hoita- olisi suoritettava siten, että se ei vähäisem-
42742: mista. mässäkään määrin viivästyttäisi itse val-
42743: Lokakuun 15 päivänä 1963 eduskunnalle tionapujärjestelmän perusteiden tarkista-
42744: antamassaan vastauksessa silloinen valtio- mista.
42745: varainministeri Osmo P. Karttunen kuiten- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyk-
42746: kin mainitsee, että vasta sen jälkeen kun sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42747: yleiset suuntaviivat valtion ja kuntien vä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
42748: listen kustannusten jaon perusteista ovat tattavaksi kysymyksen:
42749: riittävän pitkälle hahmottuneet, on komi-
42750: tean mahdollista käydä yksityiskohtaisem- Aikooko Hallitus toteuttaa valtion-
42751: min käsiksi kustannustenjako- ja valtion- apujärjestelmän hakemus- ja käsitte-
42752: apujärjestelmän teknilliseen yhtenäistämi- lymenettelyä koskevan valtionapujär-
42753: seen ja yksinkertaistamiseen. jestelmän osaratkaisun siten, että jär-
42754: Edelläsanotun perusteella voidaan pää- jestelmästä tulisi nykyistä yksinker-
42755: tellä, että tällainen käsitys jarruttaa nyt jo taisempi ja yhtenäisempi ja samalla
42756: helpommin ratkaistavaa hakemus- ja käsit- sellainen, että se tähänastista vähem-
42757: telymenettelyn yksinkertaistamista. Tämän män rajoittaa kuntien itsemääräämis-
42758: vuoksi olisi toivottavaa, että nykyinen hal- oikeutta ja kunnallisen toiminnan
42759: litus omaksuisi toisenlaisen käsityksen ja tarkoituksenmukaista hoitamista"?
42760: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
42761:
42762: Taisto Sinisalo. Martti Linna.
42763: Veikko Johannes Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
42764: Olavi Kämäräinen. H. Tauriainen.
42765: Aimo Laiho. Eino Roine.
42766: Veikko I. Rytkönen. Lyyli Koskinen.
42767: 3
42768:
42769:
42770:
42771: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
42772:
42773: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 mo- sen omavastuisuutta erilaisten lakisääteis-
42774: mentissa mainitussa tarkoituksessa ovat ten tehtävien hoitamisessa on pyrittävä li-
42775: edustaja Sinisalo ym. esittäneet valtioneu- saamaan. Tämä näkökohta liittyy aivan
42776: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi olennaisesti kysymykseen siitä, miten val-
42777: seuraavan kysymyksen: tionapujärjestelmää muodollisessa suhteessa
42778: lähinnä valtionvalvonnan kannalta, on kehi-
42779: "Aikooko Hallitus toteuttaa valtion- tettävä. Jos pidetään päämääränä näiden
42780: apujärjestelmän hakemus- ja käsitte- molempien kysymysten kohdalla mahdolli-
42781: lymenettelyä koskevan valtionapujär- simman oikeata ja tarkoituksenmukaista
42782: jestelmän osaratkaisun siten, että jär- lopputulosta, asia on käsiteltävä ja ratkais-
42783: jestelmästä tulisi nykyistä yksinker- tava kokonaisuutena.
42784: taisempi ja yhtenäisempi ja samalla Valtionapujärjestelmän teknilliseen yksin-
42785: sellainen, että se tähänastista vähem- kertaistamiseen ja yhtenäistämiseen tosin
42786: män rajoittaa kuntien itsemääräämis- ilmeisesti löytyisi mahdollisuuksia nykyis-
42787: oikeutta ja kunnallisen toiminnan tenkin valtion sekä kuntien ja kuntainliit-
42788: tarkoituksenmukaista hoitamista" tojen välistä kustannusten jakoa koskevien
42789: säännösten voimassa ollessa, mutta nämä
42790: Koska kysymyksessä mainittu asia kuu- mahdollisuudet ovat olennaisesti rajoitetum-
42791: luu toimialaani valtiovarainministerinä, esi- mat kuin siinä tapauksessa, että kustannus-
42792: tän vastauksena siihen kunnioittavasti seu- ten jaon aineelliset perusteet samalla voi-
42793: raavaa: daan uudistaa. Mikäli tällaisiin rajoitetum-
42794: Valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen piin teknillisiin uudistuksiin nyt tyydyttäi-
42795: välisen kustannusten jaon perusteiden ja siin - mikä sekin vaatisi valmisteluaikaa
42796: val tionapuj ärj estelmän kokonaisuudistusta - olisi sitä paitsi olemassa se vaara, että
42797: koskevan selvityksen valmistumisen viiväs- järjestelmää olisi jälleen joiltakin kohdin
42798: tyminen arvioitua pitempään, on valitetta- muutettava siinä yhteydessä, kun kustan-
42799: vaa. Asia on kuitenkin erittäin monitahoi- nusten jaon aineellisten perusteiden uudis-
42800: nen ja vaikea. Kysymyksessä on niin laa- taminen päästään toteuttamaan. Viimeksi
42801: jakantoinGn ja vaikutuksiltaan syvälle käypä mainittu uudistus saattaisi myös viivästyä.
42802: uudistus, että sille on saatava kestävä Edellä esitetyistä syistä on katsottava,
42803: pohja. Valmistelun riittävästä perusteelli- ettei asian tässä vaiheessa ole tarkoituksen-
42804: suudesta ei näin ollen voida tinkiä, vaikka mukaista ryhtyä kysymyksessä mainittuun
42805: se onkin vaatinut enemmän aikaa kuin mi- osittaisuudistukseen. On toivottavaa, että
42806: hin on osattu varautua. Selvitys on saatava kuntien valtionavustuskomitean toimitetta-
42807: suoritetuksi loppuun ennen kuin uudistuk- vana oleva selvitys saadaan mahdollisim-
42808: sen toteuttamiseen voidaan ryhtyä. man pian päätökseen ja että sen pohjalta
42809: Valtionapujärjestelmän muodollinen yk- päästään toteuttamaan sekä kustannusten
42810: sinkertaistaminen ja yhtenäistäminen kyt- jaon aineellisten perusteiden että valtion-
42811: keytyy siihen, minkälaiset tulevat olemaan apujärjestelmän uudistaminen. Mikäli osoit-
42812: valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen tautuisi, ettei tässä selvityksessä voida löy-
42813: kustannusosuuksien aineelliset perusteet. tää kokonaisratkaisua, jonka toteuttamiseen
42814: Eräs tärkeimmistä näkökohdista, mitkä on riittävät edellytykset, asiaa joudutaan
42815: näitä aineellisia perusteita uudistettaessa on arvioimaan uudelta pohjalta. Joka tapauk-
42816: otettava huomioon, on se, että tarkoituksen- sessa on tarpeen nyt ensiksi saattaa val-
42817: mukaisuusharkinnan piiriin kuuluvia kun- miiksi komitean selvitystyö niin pian kuin
42818: nallishallinnon ratkaisumahdollisuuksia ja mahdollista.
42819: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1964.
42820:
42821: Valtiovarainministeri Esa. Kaitila..
42822: 4
42823:
42824:
42825:
42826: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
42827:
42828: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- dess egen andel i ansvaret vid handhavan-
42829: gen anger har riksdagsman Sinisalo m. fl. det av olika lagstadgade uppgifter. Denna
42830: till vederbörande medlem av statsrådet för synpunkt ansluter sig alldeles väsentligt
42831: avgivande av svar ställt följande spörsmål: till frågan hur statsbidragssystemet bör
42832: utvecklas i formellt avseende, närmast från
42833: "Ärnar Regeringen genomföra en synpunkten av statskontrollen. Om man
42834: partiell lösning av statsbidragssyste- som mål ställer ett så riktigt och ändamål-
42835: met i fråga om ansöknings- och hand- senligt slutresultat som möjligt beträffande
42836: läggningsförfarandet så, att systemet dessa båda frågor, måste saken behandlas
42837: skulle bli enklare och mera enhetligt och avgöras såsom en helhet.
42838: än för närvarande och tillika sådant,
42839: att det i mindre grad än hittills Visserligen skulle det uppenbarligen fin-
42840: skulle inskränka kommunernas själv- nas möjligheter att tekniskt förenkla och
42841: bestämmanderätt och det ändamålsen- förenhetliga statsbidragssystemet även med
42842: liga handhavandet av den kommunala gällande stadganden om kostnadsfördelnin-
42843: verksamheten ~" gen mellan staten samt kommunerna och
42844: kommunalförbunden, men dessa möjligheter
42845: Då det i spörsmålet nänmda ärendet hör är väsentligt mera begränsade än i det fal-
42846: till mitt verksamhetsområde såsom finans- let, att de materiella grunderna för kost-
42847: minister får jag såsom svar vördsamt an- nadsfördelningen samtidigt kan förnyas.
42848: föra följande: Om man nu skulle nöja sig med sådana
42849: Det är beklagligt att utredningen rörande mer begränsade tekniska reformer - vilket
42850: totalrevisionen av statsbidragssystemet och också skulle kräva sin tid för beredning -
42851: grunderna för fördelning av kostnaderna skulle dessutom den faran förefinnas, att
42852: mellan staten samt kommunerna och kom- systemet åter borde ändras i vissa punkter
42853: munalförbunden fördröjts längre än beräk- i det sammanhanget då förnyande av de
42854: na t. Saken är dock synnerligen mång- materiella grunderna för fördelningen av
42855: fasetterad och svårlöst. Det är fråga om kostnaderna kan förverkligas. Sistnämnda
42856: en så vittbärande och till sina verkningar reform skulle även kunna fördröjas.
42857: så djupgående reform, att en hållbar grund Av ovan anförda skäl måste man anse,
42858: måste fås för den. Det finns ingen prutmån att det icke är ändamålsenligt att i detta
42859: i fråga om tillräcklig grundlighet vid be- skede skrida till den i spörsmålet nämnda
42860: redningen, även om denna krävt mera tid partiella reformen. Det är att hoppas, att
42861: än man kunnat förutse. Utredningen måste den utredning som kommunernas statsbid-
42862: fås slutförd innan man kan börja förverk- ragskommitte har att utföra, slutföres så
42863: liga reformerna. fort som möjligt och att man på basen
42864: Det formella förenklandet och förenhet- därav kan skrida till en revision av både
42865: ligandet av systemet för statsbidragen hör de materiella grunderna för kostnadsfördel-
42866: ihop med frågan vilka de materiella grun- ningen och av statsbidragssystemet. I fall
42867: derna för statens samt kommunernas och det skulle visa sig, att man vid denna ut-
42868: kommunalförbundens kostnadsandelar kom- redning icke kan finna någon sådan total-
42869: mer att vara. En av de viktigaste synpunk- lösning, för vars genomförande tillräckliga
42870: terna som måste beaktas vid revisionen av förutsättningar föreligger, måste saken
42871: dessa materiella grunder är, att man måste övervägas från en ny utgångspunkt. 1 varje
42872: söka öka kommunalförvaltningens inom fall är det av nöden att först färdigställa
42873: ändamålsenlighetsprövningens gränser fal- kommittens utredning så snabbt som
42874: lande möjligheter att avgöra ärenden och möjligt.
42875: Helsingfors den 7 december 1964.
42876:
42877: Finansministeriet Esa Kaitila.
42878: Kysymys N: o 165.
42879:
42880:
42881:
42882: Vilponiemi ym.: Porin teknillisen oppilaitoksen oppilaiden
42883: 1omauttamisesta opettajapulan vuoksi.
42884:
42885:
42886: E duskunn an H er r a P u h e m i e h e ll e.
42887:
42888: Porin kaupungin valtionapua nauttiva kuitenkaan päästy. On luonnollisesti hyväk-
42889: teknillinen oppilaitos on syksyllä 1964 ryh- syttävä periaate, että jokaisella ryhmällä on
42890: tynyt jatkamaan toimintaansa vasta valmis- oikeus omien järjestöjensä välityksellä val-
42891: tuneissa uusissa tiloissa, mikä on antanut voa taloudellisia etujaan. Palkkaneuvotte-
42892: mahdollisuuden myös osittaiseen toiminnan lujen käsitteeseen kuitenkin sisältyy se aja-
42893: laajentamiseerL Opetustyön käyntiin saatta- tus, että puolin ja toisin tehtävin myönny-
42894: misessa on esiintynyt kuitenkin suuria han- tyksin lähestytään vastapuolta. Porin kau-
42895: kaluuksia sen johdosta, että Akava ry on pungin puolelta on jo tehty myönnytyksiä,
42896: julistanut eräitä Porin kaupungin virkoja mutta sopimusta ei siitä huolimatta ole
42897: hakusaartoon, eikä opettajavoimia ole näin saatu syntymään. Koska on kohtuutonta
42898: ollen voitu saada riittävästi. valtionapua nauttivassa oppilaitoksessa tuot-
42899: Suurimmat vaikeudet ovat esiintyneet au- taa oppilaille sellaisia menetyksiä kuin mitä
42900: totekniikan sekä sähkötekniikan opintosuun- opiskelun keskeytyminen merkitsee, olisi
42901: nilla. Autotekniikan opintosuunnan osalta toivottavaa, että valtiovallan toimesta pyrit-
42902: on opetus voitu tilapäisesti järjestää täisiin edesauttamaan sopimukseen pääse-
42903: tuntijakoa osittain muuttamalla. Tämän mistä.
42904: kauppa- ja teollisuusministeriön hyväk- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
42905: symän toimenpiteen kautta on voitu turvata järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
42906: valtionavun myöntämisedellytykset, siltä tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42907: osin kuin ne koskevat autotekniikan ope- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42908: tusta. Sensijaan on sähkötekniikan opinto·
42909: suunnalta pitänyt 2. ja 3. luokka lomauttaa, Onko Hallitus tietoinen siitä, että
42910: koska opettajapulan vuoksi valtionavun Porin teknillisessä oppilaitoksessa on
42911: myöntämisedellytykset puuttuvat. Lomau- hakusaarron johdosta esiintyvän opet-
42912: tuksen kohteena olevat oppilaat ovat joutu- tajapulan vuoksi jouduttu 1omautta-
42913: neet suuriin vaikeuksiin. Useimmat heistä maan oppilaita ja täten aiheutettu
42914: opiskelevat velkapääoman turvin. Kun opis- heille vakavaa opiskelun häiriinty-
42915: kelu näin keskeytyy, uhkaa tähän mennessä mistä ja jopa taloudellisia vaikeuksia,
42916: saatu koulutus menettää käytännöllisen mer- ja jos on,
42917: kityksensä. mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta
42918: Akavan julistaman hakusaarran lopetta- oppilaiden häiriötön opiskelun jatku-
42919: miseksi on tehty useita yrityksiä. Viimeksi minen saataisiin pikaisesti mahdol-
42920: on Porin kaupungin pyynnöstä toiminut vä- liseksi?
42921: littäjänä Kaupunkiliitto. Tuloksiin ei ole
42922: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1964.
42923:
42924: Väinö Vilponiemi. Sylvi Siltanen. Anni Flinck. Eino Siren.
42925: Antero Väyrynen. Tyyne Paasivuori. Kalle Matilainen. Elis Manninen.
42926: Uljas Mäkelä. Valto Käkelä. Akseli Roden. Rafael Paasio.
42927: Edit Terästö. Meeri Kalavainen. Voitto Hellsten. Viljo Virtanen.
42928:
42929:
42930: E 1144/64
42931: 2
42932:
42933:
42934:
42935:
42936: E duskunn an H er r a P u h e m i e h e ll e.
42937:
42938: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- losta johtuvan opettajavajauksen vuoksj
42939: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra siirtää teknillisen koulun sähkötekniikan
42940: Puhemies, olette kirjeellänne 18 päivältä opintosuunnan 2. ja 3. luokan alkamista
42941: marraskuuta 1964 n: o 1103 lähettänyt val- siksi, kunnes mainittu saarto on selvitetty.
42942: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- Samassa kirjeessä johtokunta ilmoitti, että
42943: tavaksi kansanedustaja Väinö Vilponiemen lähes kaikki muut oppilaitoksen 18 luokkaa
42944: (ym) tekemän, seuraavan sisältöisen kysy- toimivat vahvistettua tuntijakoa pienem-
42945: myksen: mällä viikkotuntimäärällä; vajaus on kes-
42946: kimäärin 5 viikkotuntia luokkaa kohti eli
42947: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että yhteensä n. 90 viikkotuntia.
42948: Porin teknillisessä oppilaitoksessa on Kun kirjeessä luvattua yksityiskohtaista
42949: hakusaarron johdosta esiintyvän opet- selontekoa ei viikon kuluessa ollut tullut,
42950: tajapulan vuoksi jouduttu 1omautta- kauppa- ja teollisuusministeriö lähetti Po-
42951: maan oppilaita ja täten aiheutettu rin kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa
42952: heille vakavaa opiskelun häiriinty- ministeriö kehotti Porin kaupunkia anta-
42953: mistä ja jopa taloudellisia vaikeuksia, maan syyskuun aikana selvityksen siitä,
42954: ja jos on, kuinka opetus tullaan oppilaitoksessa jär-
42955: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta jestämään, jotta se täyttäisi valtionavustuk-
42956: oppilaiden häiriötön opiskelun jatku- sen myöntämisedellytykset.
42957: minen saataisiin pikaisesti mahdol- Lokakuun alussa saapui Porin kaupun-
42958: liseksi?" ginhallituksen vastaus, jossa kaupunginhal-
42959: litus ilmoitti kehoittaneensa johtokuntaa
42960: Vastauksena kysymykseen esitän kun- viipymättä huolehtimaan siitä, että oppilas-
42961: nioittaen seuraavaa: määrää vähennetään niin, että oppilaitok-
42962: Porin teknillisen oppilaitoksen heinä- seen jääville oppilaille voidaan antaa ope-
42963: kuussa 1964 kauppa- ja teollisuusministe- tusta siinä laajuudessa, että se joka suh-
42964: riölle lähettämästä johtokunnan pöytäkir- teessa täyttää valtionavustuksen myöntä-
42965: jajäljennöksestä ministeriö sai tiedon siitä, misedellytykset.
42966: että Akava ry oli julistanut oppilaitoksen Pari päivää myöhemmin johtokunta anoi
42967: opettajanvirat hakusaartoon. ministeriöitä, että eräälle sähkötekniikan
42968: Elokuun alkupäivinä oppilaitoksen johto- yliopettajalle myönnettäisiin oikeus pitää
42969: kunnan puheenjohtaja ja rehtori kävivät kuluvana syyslukukautena enemmän ylitun-
42970: kauppa- ja teollisuusministeriössä selosta- teja kuin mitä ministeriön ohjeet edellyt-
42971: massa oppilaitoksen vaikeaa opettajatilan- tävät. Tähän ministeriö suostui välittö-
42972: netta samalla pyytäen, että ministeriö mästi.
42973: myöntäisi sallitun enimmäisviikkotunti- Samaten ministeriö johtokunnan pyyn-
42974: määrän ylitystä, ellei virkoja saada täyte- nöstä oikeutti oppilaitoksen poikkeamaan
42975: tyksi syyslukukauteen mennessä. Tähän vahvistetusta opetusohjelmasta, jotta ope-
42976: ministeriö ilmoitti tarvittaessa suostuvansa. tus saataisiin järjestetyksi siten, että oppi-
42977: Heti syyslukukauden alussa johtokunta kir- laitoksessa olevat oppilaat eivät joutuisi
42978: jeellisesti ilmoitti kauppa- ja teollisuusminis- kärsimään hakusaarron vaikutuksista.
42979: teriölle, että sen on täytynyt Akava ry: n ju- Näillä ja muilla toimenpiteillä opetus
42980: listamasta Porin kaupungin akateemisia onkin saatu järjestetyksi kaikilla muilla
42981: virkoja koskevasta hakusaarrosta ja -kiel- paitsi niillä kahdella sähkötekniikan luo-
42982: 3
42983:
42984: kalla, joiden oppilaat lukukauden alussa kaiken voitavansa, jotta oppilaitoksen oppi-
42985: jouduttiin lomauttamaan. laat eivät syyttöminä joutuisi kärsimään
42986: Toisaalta on ministeriön edustaja - saa- Akava ry: n ja Porin kaupungin erimielisyy-
42987: dakseen yleisen sovinnon aikaan Akava ry: n destä. Kun oppilaitos ei ole valtion omis-
42988: ja Porin kaupungin välillä - lokakuun al- tama, eikä valtiolla ole elintä tämäntapai-
42989: kupäivinä käydyissä neuvotteluissa suullisesti sen kiistan selvittämiseksi, ei asiaa vielä ole
42990: kehoittanut kaupunkia pyytämään Kaupunki- saatu pois päiväjärjestyksestä. Sähköosas-
42991: liiton välitystä akateemista tutkintoa edel- ton 2. ja 3. luokan oppilaille on kyllä PY·
42992: lyttävien virkojen palkkausasiassa. Näin on ritty järjestämään opiskelumahdollisuuksia
42993: myös tapahtunut, mutta välitystoiminta ei valtion teknillisissä kouluissa, mutta tois-
42994: ole johtanut tulokseen. taiseksi tuloksetta. - Ratkaisumahdolli-
42995: Edellä selostetusta käy selville, että suuksia myös kesäaikaa ajatellen tulkitaan
42996: kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt edelleen.
42997: Helsingissä joulukuun 1 päivänä 1964.
42998:
42999: Kauppa- ja teollisuusministeri T. A. Wiherheimo.
43000: 4
43001:
43002:
43003:
43004:
43005: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
43006:
43007: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- Akava r.f. förklarat Björneborgs stads aka-
43008: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder demiska tjänster, måste uppskjuta inledan-
43009: skrivelse av den 18 november 1964 n:o det av studierna vid skolans studieriktning
43010: 1103 hit översänt följande av riksdagsman för elektrotelmik på 2. och 3. klassen, tills
43011: Väinö Vilponiemi (m. fl.) till vederbörande ansökningsförbudet blivit hävt. I samma
43012: medlem av statsrådet för avgivande av skrivelse meddelande direktionen, att nästan
43013: svar ställda spörsmål: alla övriga av läroanstaltens 18 klasser ar-
43014: betade med mindre antal veckotimmar än
43015: "Är Regeringen medveten om att den fastställda timfördelningen föreskrev;
43016: man vid Porin teknillinen oppilaitos, underskottet var i medeltal 5 veckotimmar
43017: på grund av lärarbrist, som uppstått per klass eller sammanlagt ca 90 veckotim-
43018: till följd av att tjänsterna förklarats mar.
43019: i blockad, varit tvungen att ge Då den i skrivelsen utlovade detaljerade
43020: eleverna ledigt, vilket allvarligt stört redogörelsen icke erhållits inom en vecka,
43021: deras studier och även medfört eko- sände handels- och industriministeriet en
43022: nomiska svårigheter för dem, och om skrivelse till stasstyrelsen i Björneborg,
43023: så är fallet, vari ministeriet uppmanade Björneborgs
43024: vad ärnar Regeringen göra för att stad att inom september månad inlämna en
43025: fortsatta störningsfria studier för redogörelse för hur undervisningen vid
43026: eleverna med det snaraste skall möj- läroanstalten skulle komma att ordnas, för
43027: liggöras~" att den skulle uppfylla förutsättningarna
43028: för beviljande av statsunderstöd.
43029: Såsom svar på detta spörsmål får jag I början av oktober erhölls svar av stads-
43030: vördsamt anföra följande: styrelsen i Björneborg. Stadsstyrelsen med-
43031: Ur en protokollsskrift, som direktionen delande i detta, att den uppmanat direktio-
43032: för Porin teknillinen oppilaitos tillsände nen att ofördröjligen tillse, att elevantalet
43033: handels- och industriministeriet i juli 1964 minskades så, att de återstående eleverna
43034: erhöll ministeriet kännedom om att Akava skulle lmnna meddelas undervisning i den
43035: r.f. förklarat lärartjänsterna vid denna omfattning, att undervisningen i alla av-
43036: läroanstalt i blockad. seenden slmlle fylla förutsättningarna för
43037: I början av augusti besökte ordföranden statsunderstöd.
43038: för läroanstaltens direktion och rektor han- Ett par dagar senare anhöll direktionen
43039: dels- och industriministeriet och redogjorde hos ministeriet, att en överlärare i elektro-
43040: därvid för det svåra läget i fråga om teknik skulle beviljas rätt att innevarande
43041: lärare och anhöll tillika, att ministeriet hösttermin hålla flera övertimmar än mi-
43042: måtte bevilja lärarna överskridning av det nisteriets instruktioner förutsätter. Ministe-
43043: tillåtna maximala antalet veckotimmar, om riet samtycke omedelbart till detta.
43044: tjänsterna icke skulle bli besatta före Likaså berättigade ministeriet på direk-
43045: höstterminen. Ministeriet meddelade, att tionens begäran läroanstalten att avvika
43046: detta vid behov kan godkännas. från det fastställda undervisningsprogram-
43047: Strax i början av hösterminen meddelade met, för att undervisningen skulle kunna
43048: direktionen skriftligen handels- och indus- ordnas så, att eleverna vid läroanstalten
43049: triministeriet, att den på grund av den lärar- icke skulle komma att bli lidande av ansök-
43050: brist, som var en följd av den blockad, vari ningsförbudets inverkningar.
43051: 5
43052:
43053: Genom dessa och andra åtgärder har varit möjligt för att eleverna vid den ifrå-
43054: undervisningen kunnat ordnas för alla gavarande läroanstalten icke oskyldigt
43055: andra än de två klasser i elektroteknik, skulle bli lidande av meningsskiljaktig-
43056: vilkas elever permitterades i början av heterna mellan Akava r.f. och Björneborgs
43057: terminen. Å andra sidan har en represen- stad. Då läroanstalten icke ägs av staten,
43058: tant för ministeriet - för att få tili stånd och staten icke har något organ för utred-
43059: en allmän förlikning mellan Akava r.f. och ning av en tvist av detta slag, har saken
43060: Björneborgs stad - vid underhandlingar i icke ännu kunnat avföras från dagordnin-
43061: början av oktober muntligt uppmanat gen. Man har visserligen försökt ordna
43062: staden att begära medling av stadsförbun- studiemöjligheter för avdelningens för
43063: det i ärendet rörande avlöningen i tjänster, elektroteknik 2. och 3. klasser i statens
43064: som förutsätter akademiska examen. Så har tekniska skolor, men tillsvidare utan resul-
43065: även skett, men medlingen har icke ännu tat. - Möjligheterna till en lösning av
43066: lett tili resultat. problemet med tanke på sommaren prövas
43067: Av det ovan anförda framgår, att han- fortgående.
43068: dels- och industriministeriet gjort allt som
43069: Helsingfors den 1 december 1964.
43070:
43071: Handels- och industriminister T. A. Wiherheimo.
43072:
43073:
43074:
43075:
43076: E 1144/64
43077: Kysymys N:o 166.
43078:
43079:
43080:
43081:
43082: Paasivuori ym.: Asunnontarvitsijain vaikeasta asemasta Hel-
43083: singin kaupungissa.
43084:
43085:
43086: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e ll e.
43087:
43088: Kiinteistöpiirien edustajat vakuuttivat kuin on saatu aikaan tyydyttävä tasapaino
43089: ennen vuokrasäännöstelyn purkamista, että tarjonnan ja kysynnän välillä asuntomark-
43090: asuntotilanne tulee purkamisen jälkeen suu- kinoilla." Hyväksyessään heinäkuun 9 päi-
43091: resti paranemaan. Näin ei kuitenkaan ole vänä 1962 Hallituksen esityksen n:o 56
43092: käynyt, vaan asuntopula väestökeskuksissa laiksi eräiden vuokrasuhteiden irtisanomis-
43093: on entisestään kiristynyt ja vuokrataso ko- ajan pitentämisestä Eduskunta lausui toivo-
43094: hoamistaan kohonnut. Samanaikaisesti asun- muksessaan mm. "että Hallitus kiinteästi
43095: totuotanto on huolestuttavasti supistumassa seuraa vuokrasuhteiden kehitystä Helsin-
43096: ollen esim. kuluvan vuoden toisella neljän- gissä ja huolehtii siitä, että ne mahdollisesti
43097: neksellä 31 %: ia pienempi kuin vastaavana tarvittavat lainsäädäntöesitykset, joihin Hal-
43098: aikana vuonna 1963. Vuoden loppuun men- lituksen esityksen perusteluissa viitataan,
43099: nessä asuntotuotannon supistuminen merkin- annetaan Eduskunnalle heti, kun riittävä
43100: nee noin 8 000 asunnon vähäisempää raken- kuva vuokrasäännöstelyn päättymisen ai-
43101: tamista verrattuna vuoteen 1963. heuttamasta tilanteesta Helsingissä on saatu
43102: Helsingissä, jossa vuokrasäännöstelyn pur- selville." Edelleen Eduskunta hyväksyes-
43103: kaminen on jo moneen kertaan osoittautu- sään lain kehoitti "Hallitusta tarkoin seu-
43104: nut sekä vastuuttomaksi että epäonnistu- raamaan Helsingin kaupungin asuntotilan-
43105: neeksi toimenpiteeksi, on asuntotilanne kaik- netta ja tarvittaessa ryhtymään toimenpi-
43106: kein pahin. Asuntotuotannon supistuminen teisiin ilmeisesti kohtuuttomien vuokraehto-
43107: tuntuu pääkaupungin kohdalla kipeimmin. jen ehkäisemiseksi." Lokakuun 16 päivänä
43108: Sen vaikutuksia lisää vielä vanhojen puu- 1962 Eduskunta, päätettyään ettei Valtio-
43109: talojen runsas purkaminen. Nämä lisäävät neuvoston päätöstä eräiden vuokrasuhtei-
43110: ennestäänkin suurta epäsuhdetta kysynnän den irtisanomisajan pitentämisestä, ole ku-
43111: ja tarjonnan välillä. Irtisanomiset ja hää- mottava, lausui: "Niiden selvitysten joh-
43112: döt lisääntyvät jatkuvasti. Näiden koh- dosta, joita eduskunnalle on annettu asun-
43113: teeksi joutuvat lähinnä vähävaraiset asun- nontarpeesta ja vuokratilanteesta Helsingin
43114: nontarvitsijat. kaupungissa, Eduskunta on pitänyt välttä-
43115: Asuntokysymyksen helpottamiseksi Hel- mättömänä tässä yhteydessä tähdentää, että
43116: singin kaupungin osalta, on annettu useita nyt puheena olevan valtioneuvoston päätök-
43117: lakeja ja valtioneuvoston päätöksiä. Ne sen lisäksi kaivataan asuntokysymyksen sel-
43118: koskevat mm. vuokrasuhteiden irtisanomis- vittämiseksi Helsingin kaupungissa edelleen
43119: ajan pitentämistä, muuttopäivän siirtämistä sellaisia toimenpiteitä, joihin Eduskunta tä-
43120: eräissä tapauksissa sekä huoneenvuokrien män asian aikaisemmissa käsittelyvaiheissa
43121: sovittelua. Näiden lakien yhteydessä on on jo kiinnittänyt Hallituksen huomiota."
43122: eduskunta lausunut hallitukselle kehoituk- Tiettävästi Hallituksen toimenpiteet eivät
43123: sia ja toivomuksia. Jo silloin kun eduskunta ole suurestikaan kohdistuneet Helsingin
43124: hyväksyi Hallituksen esityksen n:o 10 kaupungin erittäin vaikean asuntokysymyk-
43125: laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä ke- sen parantamiseen taikka lieventämiseen
43126: hoitettiin "Hallitusta valppaasti seuraamaan eduskunnan e.m. kehoituksista ja toivomuk-
43127: asuntotilanteen kehitystä Helsingissä sekä sista huolimatta, ellei sellaiseksi voida sanoa
43128: huolehtimaan siitä, ettei huoneenvuokrien Sosiaaliministeriön v. 1962 asettamaa vuok-
43129: säännöstelystä Helsingissä luovuta ennen- ratasotoimikuntaa ja sen suorittamaa tut-
43130: E 1228/64
43131: 2
43132:
43133: kimusta asuntovuokrista Helsingissä. Täl- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
43134: laisen, syyskuussa 1962 suoritettuun vuokra- järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
43135: tutkimukseen perustuvan, tilastollisen sel- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
43136: vityksen ja suosituksen ministeriö on jul- senen vastattavaksi kysymyksen:
43137: kaissut heinäkuun alussa 1963, jolloin huo-
43138: neenvuokrien sovittelua Helsingin kaupun- Onko Hallitus tietoinen asunnon-
43139: gissa koskeva laki tuli voimaan. Vuokra- tarvitsijain vaikeasta asemasta Hel-
43140: suosituksessa on esitetty kohtuullisten vuok- singin kaupungissa, mitä tulee asun-
43141: rien ääriarvot vanhojen, uusien ja uudem- tojen puutteeseen, irtisanottujen ja
43142: pien talojen osalta. Huomioon ottaen asunto- häädettyjen määrän suuruuteen sekä
43143: tilanteen jatkuvan huononemisen ja varsin- vuokrien kalleuteen, ja jos on
43144: kin vähävaraisten asunnontarvitsijain, irti- onko Hallitus valmis kiireellisesti
43145: sanottujen sekä häädettyjen hädänalaisen ryhtymään toimenpiteisiin asiantilan
43146: tilan, tarvitaan kuitenkin tehokkaampia toi- korjaamiseksi 7
43147: menpiteitä valtiovallan taholta.
43148: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1964.
43149:
43150: Tyyne Paasivuori. Väinö Leskinen.
43151: G. Henriksson. Kaarlo Pitsinki.
43152: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
43153:
43154: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- osalta tilanne on siis parantunut eikä huo-
43155: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra nontunut. Tämän hetken tilanteesta on vielä
43156: Puhemies, olette kirjeeHänne 18 päivältä mainittava, että edellä mainituista 326 hää-
43157: marraskuuta 1964 n: o 1101 lähettänyt val- detystä hakijasta, kaupunki pystyy joulu-
43158: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- kuU:SSa osoittamaan asunnon 222: lle.
43159: vaksi kansanedustaja Tyyne Paasivuoren Vuokra-asuntojen puute on johtanut sii-
43160: (ym) tekemän, seuraavan sisältöisen kysy- hen, että vuokrat vuokrahuoneistoissa ovat
43161: myksen: nousseet, osittain kohtuuttomastikin. Erityi-
43162: "Onko Hallitus tietoinen asunnon- sesti näin on tapahtunut huoneistoissa, jotka
43163: tarvitsijain vaikeasta asemasta Hel- ovat yksityisten osakkeenomistajien omis-
43164: singin kaupungissa, mitä tulee asun- tuksessa. Syyskuussa 1963 suoritettu vuok-
43165: tojen puutteeseen, irtisanottujen ja ratutkimus osoitti, että keskimääräiset
43166: häädettyjen määrän suuruuteen sekä vuokrat yksityisten osakkeenomistajien
43167: vuokrien kalleuteen, ja jos on omistamissa huoneistoissa olivat n. 20 %
43168: onko Hallitus valmis kiireellisesti korkeammat kuin niissä tapauksissa, jol-
43169: ryhtymään toimenpiteisiin asiantilan loin koko talo oli saman omistajan omistuk-
43170: korjaamiseksi?" sessa. Kuluvan vuoden syyskuussa suori-
43171: tettu tiedustelu, jonka osalta on alustavia
43172: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- tietoja jo saatu lasketuksi, osoitti, että
43173: oittaen seuraavaa: keskimääräiset vuokrat ennen vuotta 1949
43174: Asuntotilanne Helsingin kaupungissa on valmistuneissa keskuslämmityshuoneistoissa
43175: kieltämättä, niin kuin 8 päivänä kuluvaa, olivat yksiöissä 5,56 mkjm2, kaksioissa 4,89
43176: joulukuuta Eduskunnassa käyttämässäni pu- mkjm2, kolmen huoneen huoneistossa 4,40
43177: heenvuorossa lausuin, vaikea. Tämä aiheu- neljän huoneen huoneistoissa 4.10 mkjm2.
43178: tuu lähinnä siitä syystä, että kohtuullis~ Nämä vuokrat olivat n. 5-7 % kor-
43179: vuokraisista perheasunnoiksi sopivista keammat kuin vuotta aikaisemmin. Vuo-
43180: vuokra-asunnoista on puutetta. Tilannetta sina 1949-1960 valmistuneissa taloissa oli-
43181: kuvannee se, että Helsingin kaupungin vat vastaavat vuokrat 7,46, 6,46, 5,43 ja
43182: asuntoja koskevia anomuksia on tänä 5,65 mkjm2, nousuprosentti vuodessa n.
43183: vuonna tehty n. 10 000. Näistä oli häädet- 2-3 %. Aravalainoitetuissa huoneistoissa
43184: tyjä 326 ja irtisanottuja n. 1 000. Vastaavat olivat vastaavat keskivuokrat 3,79, 3,38,
43185: luvut ovat kuitenkin viime vuosina olleet 3,11 ja 3,17 mkjm2, nousuprosentti myös
43186: jonkin verran korkeammat. Vuonna 1962 2-3 %. Se, että nousuprosentti on molem-
43187: oli häädettyjä 549 ja irtisanottuja noin missa ryhmissä sama, osoittanee, että ei-
43188: 1 500, vuonna 1963 taas häädettyjä 440 ja aravalainoitettujen huoneistojen kohdalla
43189: irtisanottuja noin 1 500. Kun lienee toden- ei, ei ainakaan keskimääräisesti, ole tapah-
43190: näköistä, että suurin piirtein kaikki ne hää- tunut aiheetonta nousua. Vuosina 1961-62
43191: detyt tai irtisanotut, jotka eivät kykene valmistuneissa ei-aravahuoneistoissa olivat
43192: vapailta markkinoilta hankkimaan asuntoa, vastaavat keskivuokrat 8,30, 7,14, 6,35 ja
43193: ilmoittautuvat Helsingin kaupungin asuin- 5,97 mkjm2, eli nousua vuodessa 1,2-3,4%-
43194: huoneistojen hakijoiden kortistoon, antane- Aravalainoitetuissa, sanottuina vuosina val-
43195: vat edellä esitetyt luvut melko luotettavan mistuneissa huoneistoissa taas 3,20, 3,16,
43196: kuvan asunnontarvitsijain lukumäärästä Hel- 3,23 ja 3,32, nousuprosentti 0,4--1,3 %.
43197: singissä. Häädettyjen ja irtisanottujen Vuonna 1963 valmistuneissa huoneistoissa
43198: 4
43199:
43200: keskivuokrat olivat noin 5 % korkeammat vuokrat ovat lähinnä suositusluontoisiru ja
43201: kuin vuosina 1961-62 valmistuneissa ta- että sovittelumenettelyyn turvautuminen voi
43202: loissa. Muiden kaupunkien kuin Helsingin aiheuttaa sen, että vuokralainen vain tä-
43203: osalta ei vielä ole käytettävissä tämän vuo- män vuoksi irtisanotaan. Säännösten tiu-
43204: den tutkimuksen tietoja, mutta vuoden 1963 kentaminen näissä kohdin johtaisi ilmeisesti
43205: tutkimuksessa todettiin, että keskimääräi- säännöstelyn palauttamiseen, mitä kuiten-
43206: nen vuokrataso Helsingissä oli n. 15-20% kaan ei voida pitää tarkoituksenmukaisena,
43207: korkeampi kuin Tampereella. Turussa taa& koska ilmeisen kohtuuttomat vuokravaati-
43208: vuokrataso oli jonkin verran alhaisempi mukset tilastoista päätellen kuitenkin ovat
43209: kuin Tampereella. poikkeustapauksia, lukumääräisesti ehkä
43210: Vuoden 1963 tutkimuksessa todettiin tosin valitettavan yleisiä. Toisaalta on
43211: myös, että tilastollisesti oli olemassa selvä myönnettävä, että vuokrien korkeus ja tä-
43212: ero sen mukaan oliko kysymyksessä vanha mänhetkinen vuokra-asuntotilanne Helsin-
43213: vaiko uusi vuokrasuhde. Huoneiston koosta gissä muodostavat pulman, jonka ratkaise-
43214: riippuen keskimääräiset vuokrat olivat uu- miseen rikoslain kiskontaa koskevat sään-
43215: sissa vuokrasuhteissa 25-15 % korkeammat nökset samoin kuin huoneenvuokralain 48
43216: kuin vanhoissa, jo useamman vuoden ajan §: ään sisältyvä ylimalkainen säännös vuok-
43217: kestäneissä vuokrasuhteissa. ;rasopinmkseen sisältyvän kohtuuttoman eh-
43218: Edellä esitetyt seikat aiheuttivat sen, että don sovittelusta ehkä eivät riitä. Tätä sa-
43219: Hallitus katsoi tarkoituksenmukaiseksi esit- moin kuin sitä, mikä muoto mahdollisesti
43220: tää muuttopäivän siirtämistä koskevan poik- tarvittaville lainsäädäntötoimenpiteille olisi
43221: keuslainsäädännön jatkamista. Sen sijaan annettava, on tietenkin harkittava.
43222: huoneenvuokrien sovittelusta Helsingin kau- Käytettävissä olevien arava-varojen suun-
43223: pungissa annettu laki ei täysin ole pystynyt taamisesta tarpeen perusteella erityisesti
43224: täyttämään tarkoitustaan. Sovittelun ai- Helsinkiin, voidaan todeta, että kun vuonna
43225: kaansaaminen siten, että seurauksena ei 1963 yhteiskunnan tuella rahoitettu osuus
43226: olisi vuokranantajan ja vuokralaisen välien koko maan rakennustuotannosta oli n. 25 %,
43227: rikkoutuminen ja irtisanominen, on osoit- josta aravalainoituksen osuus oli 17,1 %,
43228: tautunut vaikeaksi, erityisesti silloin kun aravalainoitetun rakennustuotannon osuus
43229: vuokranantajana, niin kuin useimmiten on Helsingissä sanottuna vuonna oli 34 %.
43230: asian laita milloin kohtuutonta vuokraa Suunnitteilla olevien uusien asuntopolittis-
43231: vaaditaan, on yksityinen osakkeenomistaja. ten yleistoimenpiteiden osalta mainittakoon,
43232: Sovittelutapauksia on tähän mennessä, sii& että aravalainsäädännön uudistamiskomitean
43233: heinäkuun 1 päivästä 1963 lukien, jolloin odotetaan lähiaikoina saavan työnsä val~
43234: laki tuli voimaan, käsitelty noin 450. Heik- miiksi ja että tarkoituksena on asettaa ko-
43235: koutena tässä lainsäädännössä on kieltä- mitea, jonka tehtävänä olisi tutkia, miten
43236: mättä se, että sen nojalla tapauksia kä- asuntoja voitaisiin tuottaa enemmän, nope-
43237: sittelevä vuokransovittelutoimikunta ei voi ammin ja halvemmin sekä miten nykyistä
43238: sitovasti ratkaista asioita, että sosiaaliminis- organisatiota olisi muutettava, että se kä-
43239: teriön laskemat kohtuullisiksi katsottavat sittäisi koko valtakunnan.
43240: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1964.
43241:
43242: Sosiaaliministeri Juho Tenhiälä.
43243: T i ll R i k s d a g e n H e r r T a l m a n.
43244:
43245: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. de vräktas och 11ppsagdas del förbättrats
43246: riksdagsordningen har Ni Herr Talman med och icke försämrats. Beträffande den för
43247: Eder skrivelse av den 18 november 1964 ögonblicket rådande situationen kan ytter-
43248: tillställt mig följande av riksdagsman ligare nämnas, att staden i december förmår
43249: Tyyne Paasivuori m.fl. tili vederbörande anvisa bostäder åt 222 av de ovannämnda
43250: medlem av statsrådet för besvarande rik- 326 vräkta sökandena.
43251: tade spörsmål: Bristen på hyresbostäder har lett tili att
43252: hyrorna för dessa lägenheter stigit, delvis
43253: "År Regeringen medveten om de t.o.m. oskäligt. I synnerhet har detta varit
43254: bostadsbehövandes svåra ställning i fallet i fråga om aktielägenheter i privat
43255: Helsingfors stad med hänsyn tili bo- ägo. Den i september 1963 verkställda
43256: stadsbristen, antalet uppsagda och hyresenkäten visade att de genomsnittliga
43257: vräkta samt de höga hyrorna, och hyrorna för dessa lägenheter var ca 20 %
43258: om så är, högre än i de fall då hela huset var i
43259: är Regeringen redo att skyndsamt samma ägo. Enkäten i september inneva-
43260: skrida tili åtgärder för att förbättra rande år, i fråga om viiken förberedande
43261: förhållandena ?" uppgifter redan erhållits, visade att de
43262: genomsnittliga hyrorna i före år 1949
43263: byggda centralvärmehus var för enrums-
43264: Som svar på spörsmålet får jag vörd- lägenheter 5,56 mk/m2, för dubletter 4,98
43265: samt anföra följande: mkjm2, för tre rums lägenheter 4,40 mk/m2
43266: Bostadssituationen i Helsingfors är onek- och för fyra rums lägenheter 4,10 mkjm2.
43267: ligen, såsom jag i mitt anförande i Riks- Dessa hyror var ca 5-7% högre än ett år
43268: dagen den åttonde dennes yttrade, svår. tidigare. I under åren 1949-60 byggda'
43269: Orsaken härtill ligger närmast däri, att det hus var motsvarande hyror 7,46, 6,46, 5,43
43270: råder brist på hyreslägenheter med skälig och 5,65 mkjm2, varvid hyresstegringen
43271: hyra, som lämpar sig såsom familjebostäder. under året var ca 2-3 %. I aravabelånade
43272: Situationen avspeglas av att ansökningar lokaler var motsvarande genomsnitts hyror
43273: rörande Helsingfors stads bostäder under 3, 79, 3,38, 3,11 och 3,17 mk/m2 och hyres-
43274: innevarande år inlämnats tili ett antal av stegringen likaså ca 2-3 %. Det faktu:m
43275: ca 10 000. Av dessa bostadssökande var att stegringsprocenten i båda grupperna
43276: 326 vräkta och ca 1 000 uppsagda. Motsva- är densamma, utvisar att i fråga om de
43277: rande siffror var dock något högre de se- icke arava-belånade lägenheterna i varje
43278: naste åren. År 1962 var de vräkta 549 fall icke i genomsnitt inträffat en oskälig
43279: och de uppsagda ca 1500, år 1963 åter var stegring. I icke aravabelånade hus, som
43280: de vräkta 440 och de uppsagda ca 1 500. byggts under åren 1961-1962, var mot-
43281: Då det är sannolikt att i stort sett alla de svarande genomsnittshyror 8,30, 7,14, 6,35
43282: vräkta eller uppsagda personer, som inte och 5,97 mk/m2 och stegringen under året
43283: .förmår anskaffa sig bostad på den fria yar sålunda 1,2-3,4 %- I arava-belänade,
43284: marknaden, anmäler sig tili Helsingfors under samma år byggda hus var hyrorna
43285: stads register över bostadssökande, torde åter 3,20, 3,16, 3,23 och 3,32 mkjm2 och
43286: de ovan anförda siffrorna ge en rätt till- stegringen 0,4-1,3 %. I hus, som uppförts
43287: förlitlig bild av de bostadsbehövandes antal under år 1963 var hyrorna ca 5 % högre
43288: i Helsingfors. Situationen har sålunda för än i de under åren 1961-62 byggda husen.
43289: E 1228/64
43290: 6
43291:
43292: I fråga on andra städer än Helsingfors ha till följd att hyresgästen på grund därav
43293: står uppgifter rörande undersökningen un- uppsäges. En skärpning av stadgandena i
43294: der innevarande år ännu icke till förfo- dessa punkter skulle uppenbarligen leda
43295: gande men vid 1963 års undersökning till en återgång till reglementeringen, vilket
43296: konstaterades att den genomsnittliga hy- likväl icke kan anses ändamålsenligt, eme-
43297: resnivån i Helsingfors var ca 15-20 % dan de uppenbarligen oskäliga hyresford-
43298: högre än i Tammerfors. I Åbo var hyres- ringarna av statistiken att döma likväl är
43299: nivån åter något lägre än i Tammerfors. undantagsfall, till antalet måhända visser-
43300: Vid 1963-års undersökning konstaterades ligen beklagligt talrika. Å andra sidan
43301: även att det statistiskt förelåg en klar måste det medges att hyresnivån och den
43302: skillnad mellan gamla och nya hyresför- nuvarande bostadssituationen i Helsingfors
43303: hållanden. Beroende på lägenhetens storlek utgör ett problem, för vars lösning straff-
43304: var de genomsnittliga hyrorna i nya hyres- lagens stadganden om ocker och det t
43305: förhållanden 25-15% högre än i gamla hyreslagens 48 § ingående allmänna stad-
43306: hyresförhållanden, som varat redan i flere gandet om jämkning av oskäligt villkor i
43307: år. hyresavtal måhända icke är till fyllest.
43308: På grund a:v ovan anförda omständig- Detta problem liksom även formen för
43309: heter fann Regeringen det ändamålsenligt eventuellt nödiga lagstiftningsåtgärder bör
43310: att föreslå en förlängning av undantags- givetvis övervägas.
43311: lagstiftningen rörande framskjutande av I fråga om investering av de till buds
43312: flyttningsdagen. Däremot har lagen om stående arava-medlen på grund av behovet
43313: hyresjämkning i Helsingfors stad icke fullt särskilt i Helsingfors kan det konstateras
43314: förmått fylla sitt ändamål, att få till stånd att då den med samhällets stöd finasierade
43315: en jämkning som icke medför en brytning andelen av bostadsproduktionen i hela lan-
43316: mellan hyresvärden och hyresgästen samt det år 1963 uppgick till ca 25 %, varav
43317: uppsägning har visat sig svårt isynnerhet arava-belåningen utgjorde 17,1 %, var den
43318: då hyresvärden, vilket vanligen är fallet aravabelånade andelen av bostadsproduk-
43319: då oskälig hyra kräves, är en privat lägen- tionen i Helsingfors under samma år 34 %.
43320: hetsägare. Från och med den 1 juli 1963 I fråga om de nya allmänna bostads-
43321: då lagen trädde i kraft har hittills ca 450 politiska åtgärder, som planeras, må näm-
43322: jämkningsfall handlagts. Denna lagstift- nas, att kommitten för revision av arava-
43323: nings svaghet ligger uppenbarligen däri att lagstiftningen i en nära framtid torde slut-
43324: den hyresjämkningskommission, som med föra sitt arbete och att avsikten är att till-
43325: stöd av den handlägger ärenden, icke kan sätta en kommitte, som skul1e få i uppdrag
43326: åstadkomma en bindande lösning av fallen, att undersöka huru nya bostäder skall
43327: att de av socialministeriet beräknade hyror, kunna produceras i större antal, snabbare
43328: som bör anses vara skäliga, närmast har och billigare än nu och huru den nuvarande
43329: karaktären av rekommendationer och att organisationen borde ändras så att den om-
43330: ett anlitande av jämkningsförfarandet kan fattar hela landet.
43331: Helsingfors den 17 december 1964.
43332:
43333: Socialminister Juho Tenhiälä.
43334: Spörsnu\1 N:o 167.
43335:
43336:
43337:
43338:
43339: Korsbäck: Om import av timotejfrö.
43340:
43341:
43342: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
43343:
43344: Behovet av timotejfrö är i genomsnitt 1960. Enligt tidningsuppgifter skall lant-
43345: 6 000-7 000 ton per år. På grund av att bruksministeriet ha fattat beslut om import
43346: producentpriset på timotejfrö inte varit reg- av 500 ton frö från Sverige och så att detta
43347: Ierat i Iag i likhet med priset på många parti skall införas över Vasa eller tili de
43348: andra s. k. småfrön och tili föijd av siump- egentliga timotejfröodlingsområdena. Då lant-
43349: artad import av frö samt andra omständig- bruksministeriet icke dementerat uppgiften,
43350: heter har stora variationer förekommit i måste man sätta tilltro tili uppgiftens rik-
43351: timotejfröproduktionen. I regei har denna tighet.
43352: produktion dock överstigit behovet och för- Fullt tillförlitliga uppgifter om timotejfrö-
43353: aniett export för vilket ändamål exportstöd produktionens storlek under innevarande år
43354: beviljats av statsmedel. finnes tillsvidare icke, men mätt med ögon-
43355: Av den inhemska fröproduktionen har han- mått under resor i de egentliga fröodlings-
43356: deln tili konsumenterna i medeltal per år områdena har undertecknad blivit övertygad
43357: förmedlat ca 2 000-3 000 ton. Resten av om att frötäkterna var minst dubbelt större
43358: produktionen har använts av fröodlarna senaste sommar än föregående år. Skörde-
43359: själva. Sålunda förmedlade affärerna av utfallet, vilket Iättare kunnat ådagaiäggas
43360: 1961 års skörd 2 461 ton, av 1962 års skörd är 2-2 lf2 ggr större per ha än året förut.
43361: 2 384 ton och av 1963 års skörd 1 917 ton. Senaste vår salufördes 1 917 ton inhemskt
43362: Tili följd av variationerna i produktions- frö och 1 300 ton importerat frö eller inalles
43363: omfånget, avsalmaden av ett reglerat garanti- 2 217 ton, vilket täckte det nödvändigaste
43364: pris och den förda importpolitiken har timo~ behovet. Då 1964 års produktion är minst
43365: tejfröpriset varit mycket instabilt, i synner- 3-4 ggr större än 1963 års produktion och
43366: het ifråga om skillnaden mellan producent- då genomsnittsbehovet av handelsfrö är
43367: och konsumentpriserna. Sålunda var produ- 2 000-3 000 ton, kommer marknad inte att
43368: centpriset hösten 1963 1,60-2,00 mk per kg, finnas ens för den inhemska produktionen.
43369: medan konsumentpriset våren 1964 var 3,50- Det blir nödvändigt att Iagra en väsentlig
43370: 3, 70 per kg. En så stor skillnad mellan del av denna produktion för nästa år. Om
43371: producent- och konsumentpris måste anses därtill import tillåtes kommer samma osunda
43372: osund. 1äge att uppstå som t. ex. efter importen 1960.
43373: Enligt underteclmads uppfattning var Med hänvisning tili vad som ovan anförts
43374: grundorsaken tili detta osunda prisförhål- och även med hänsyn tili landets beträngda
43375: Iande särskilt den oöverlagda och förhastade valutaläge anhåller jag vördsamt med stöd
43376: import av 1148 ton frö, som skedde 1960 och av § 37 mom. 1 i riksdagsordningen att tili
43377: av viiken importmängd 1 000 ton blev osåld vederbörande medlem av regeringen få rikta
43378: trots lägre konsumentpris än priset på in- följande spörsmål:
43379: hemskt frö. Detta lager av sedermera över-
43380: årigt frö tryckte i den grad ned priset på Har Regeringen beviljat tillstånd
43381: inhemskt frö, att produktionen 1963 avsevärt för import av timotejfrö och utan
43382: inskränktes med åtföljande brist på frö för grundlig utredning av 1964 års pro-
43383: handeln våren 1964. duktionsvoJym och i jakande fall,
43384: Nu förefaller det som om lantbruksministe- är Regeringen medveten om vilka
43385: riet skall upprepa samma misstag som år negativa följder en sådan import kan
43386: E 1229/64
43387: 2
43388:
43389: leda till, och om beslutet ännu icke beslutet till dess omfånget av 1964
43390: verkställts, kommer Regeringen att års timotejfröproduktion är klar-
43391: avhålla sig från att låta verkställa lagt?
43392: Helsingfors den 17 november 1964.
43393:
43394: Verner Korsbäck.
43395: 3
43396:
43397: Suomennos.
43398:
43399: Kysymys N:o 167.
43400:
43401:
43402:
43403:
43404: Korsbäck: Timoteinsiemenen maahantuonnista.
43405:
43406:
43407: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
43408:
43409: Timoteinsiemenen vuotuinen tarve on kes- Nyt vaikuttaa siltä kuin maatalousminis-
43410: kimäärin 6 000-7 000 tonnia. Syystä, ettei teriö olisi tekemässä saman erehdyksen kuin
43411: timoteinsiemenen tuottajahinta ole ollut lailla vuonna 1960. Sanomalehtitietojen mukaan
43412: järjestetty kuten monen muun n.k. piensie- maatalousministeriö kuuluu tehneen päätök-
43413: menen hinta ja sattumanvaraisesta siemen- sen 500 tonnin siemenerän tuottamisesta
43414: ten tuonnista sekä muista syistä johtuen on Ruotsista ja siten, että tämä erä tuotaisiin
43415: timoteinsiementuotannossa esiintynyt suuria maahan Vaasan kautta eli varsinaisille timo-
43416: vaihteluja. Tämä tuotanto on kuitenkin sään- teinsiemenen viljelysalueille. Kun maatalous-
43417: nöllisesti ylittänyt tarpeen ja aiheuttanut ministeriö ei ole kumonnut tietoa, on pakko
43418: vientiä, johon tarkoitukseen on myönnetty uskoa sen todenperäisyyteen.
43419: vientitukea valtion varoista. Täysin luotettavia tietoja timotein siemen-
43420: Kotimaisesta siementuotannosta on kauppa tuotannon suuruudesta kuluvana vuonna ei
43421: välittänyt kuluttajille keskimäärin 2 000- toistaiseksi ole saatavissa, mutta matkoillani
43422: 3 000 tonnia vuosittain. Tuotannon muun varsinaisilla siemenviljelysseuduilla silmämää-
43423: osan siemenenviljelijät ovat käyttäneet omiin räisesti arvioiden olen tullut vakuuttuneeksi
43424: tarkoituksiinsa. Vuoden 1961 sadosta liikkeet siitä, että siemenenottoalueet olivat vähintään
43425: välittivät siten 2 461 tonnia, vuoden 1962 kaksinkertaiset viime kesänä edelliseen vuo-
43426: sadosta 2 384 tonnia ja vuoden 1963 sadosta teen verrattuna. Sadon tuotto, joka helpom-
43427: 1 917 tonnia. min voidaan todeta, on 2-2 % kertaa niin
43428: Tuotantomäärien vaihteluista, vahvistetun suuri hehtaaria kohti kuin vuotta aikaisem-
43429: takuuhinnan puuttumisesta ja harjoitetusta min.
43430: tuontipolitiikasta johtuen timoteinsiemenen Viime vuonna kaupattilli 1 917 tonnia
43431: hinta on ollut hyvin epävakaa, varsinkin kun kotimaista siementä ja 1 300 tonnia maahan
43432: on ollut kysymys tuotanto- ja kuluttajahinto- tuotettuja siemeniä eli yhteensä 2 217 tonnia,
43433: jen välisestä erosta. Niinpä tuotantohinta oli joka täytti välttämättömimmän tarpeen.
43434: syksyllä 1963 1,60-2,00 mk kilolta, kun taas Kun vuoden 1964 tuotanto on vähintään
43435: kuluttajahinta keväällä 1964 oli 3,50-3,70 3-4 kertaa niin suuri kuin vuoden 1963 tuo-
43436: kilolta. Näin suurta eroa tuotanto- ja kulut- tanto ja kun kauppasiemenen keskimääräinen
43437: tajahinnan välillä on pidettävä epäterveenä. tarve on 2 000-3 000 tonnia, ei edes koti-
43438: Perussyynä tähän epäterveeseen hintasuh- maan tuotannolle tule olemaan menekkiä.
43439: teeseen oli allekirjoittaneen käsityksen mu- Käy välttämättömäksi varastoida tämän tuo-
43440: kaan erityisesti harkitsematon ja hätiköity tannon oleellinen osa ensi vuoteen. Jos tä-
43441: 1148 tonnin siemenerän tuonti, joka tapahtui män lisäksi sallitaan tuontia, on seurauk-
43442: 1960 ja josta tuontimäärästä 1000 tonnia jäi sena sama epäterve tilanne kuin esim. vuo-
43443: myymättä kotimaisen siemenen hintaa alem- den 1960 tuonnin jälkeen.
43444: masta kuluttajahinnasta huolimatta. Tämä Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huo-
43445: sittemmin ylivuotisen siemenen varasto vai- mioon myös maan vaikean valuuttatilanteen
43446: kutti siinä määrin alentavasti kotimaisen sie- esitän kunnioittaen valtiopäiväjärjestyksen
43447: menen hintaan, että vuoden 1963 tuotantoa 37 § : n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
43448: supistettiin huomattavasti, jolloin kaupalle asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
43449: vuoden 1964 keväällä aiheutui siemenpulaa. kysymyksen:
43450: 4
43451:
43452: Onko Hallitus myöntänyt timotein- voi johtaa, ja ellei päätöstä ole vielä
43453: siemenen tuontiluvan ja tehnyt sen toimeenpantu, tuleeko hallitus pidät-
43454: ilman vuoden 1964 tuotantomäärän täytymään päätöksen toimeenpanosta,
43455: perusteellista selvitystä, ja jos on kunnes vuoden 1964 timoteinsiemenen
43456: onko Hallitus tietoinen mihin kiel- tuotannon määrä on selvitetty?
43457: teisiin seuraamuksiin sellainen tuonti
43458: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1964.
43459:
43460: Verner Korsbäck.
43461: 5
43462:
43463:
43464:
43465:
43466: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
43467:
43468: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Hallitus on tietoinen timotein siemenen tuo-
43469: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra tantoon ja kauppaan liittyvistä seikoista ja
43470: Puhemies, olette kirjeellänne 18 päivältä pyrkii eri toimenpitein kohtuullisen timotein
43471: marraskuuta 1964 N:o 1102 lähettänyt valtio- siemenen tuotannon ylläpitämiseen.
43472: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi Kuluvan vuoden timotein siemensadon
43473: kansanedustaja Verner Korsbäck'in tekemän, kauppaan tulo on tapahtunut poikkeukselli-
43474: seuraavan sisältöisen kysymyksen: sen hitaasti. Vielä marraskuun puolivälissä
43475: ,Onko Hallitus myöntänyt timotein- näytti siltä kuin kotimaan sato ei tulisi tyy-
43476: siemenen tuontiluvan ja tehnyt sen dyttämään kysyntää. Maatalousministeriö an-
43477: ilman vuoden 1964 tuotantomäärän toi viime marraskuun 13 päivänä tuontiluvan
43478: perusteellista selvitystä, ja jos on 200 tormille timotein siementä. Lupaa myön-
43479: onko Hallitus tietoinen mihin kiel- nettäessä sovittiin tuojien kanssa siitä, että
43480: teisiin seuraamuksiin sellainen tuonti ennen tuonnin toteuttamista kotimaisen sie-
43481: voi johtaa, ja ellei päätöstä ole vielä menen tuottajille annetaan mahdollisuus
43482: toimeenpantu, tuleeko hallitus pidät- markkinoida siemensatonsa.
43483: täytymään päätöksen toimeenpanosta, Maataloustuottajien ja siemenkaupan yh-
43484: kunnes vuoden 1964 timoteinsiemenen teisten toimenpiteiden ansiosta on timotein
43485: tuotannon määrä on selvitetty?" siementä nyt tarjottu kauppaan sellainen
43486: määrä, että suunnitellusta vähäisestäkin tuon-
43487: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nista on voitu luopua.
43488: taen seuraavaa:
43489: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1964.
43490:
43491: Maatalousministeri Mauno Jussila.
43492:
43493:
43494:
43495:
43496: E 1229/64
43497: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
43498:
43499: I det syfte som avses i 37 § 1 mom. riks- Regeringen är medveten om omständighe-
43500: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med terna i samband med timotejfröproduktionen
43501: Eder skrivelse av den 18 november 1964 och -handeln och strävar till att genom olika
43502: Nr 1102 översänt avskrift av ett av riksdags- åtgärder upprätthålla en skälig timotej-
43503: man Verner Korsbäck till vederbörande med- fröproduktion.
43504: lem av statsrådet för besvarande ställda Timotejfröskörden för innevarande år har
43505: spörsmål av följande lydelse: kommit osedvanligt långsamt ut i handeln.
43506: ,Har Regeringen beviljat tillstånd Ännu i mitten av november föreföll det som
43507: för import av timotejfrö och utan om den inhemska skörden icke skulle kunna
43508: grundlig utredning av. 1964 års pro- tillgodose efterfrågan. Lantbruksministeriet
43509: duktionsvolym och i jakande fall, beviljade den 13 november tillstånd tili im-
43510: är Regeringen medveten om vilka port av 200 ton timotejfrö. Då tillståndet
43511: negativa följder en sådan import kan beviljades, kom man med importörerna över-
43512: leda till, och om beslutet ännu icke ens om att inhemska fröproducenter skulle
43513: verkställts, kommer Regeringen att beredas möjlighet att föra ut sin fröskörd i
43514: avhålla sig från att låta verkstä.lla marknaden, innan timotejfrö importerades.
43515: beslutet till dess omfånget av 1964 Tack vare samfällda åtgärder från lant-
43516: års timotejfröproduktion är klar- bruksproducenternas och fröhandelns sida
43517: lagtY" är utbudet på timotejfrö nu så stort, att
43518: man kunnat avstä även från den planerade
43519: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ringa importen.
43520: anföra följande:
43521: Helsingfors den 15 november 1964.
43522:
43523: IJantbruksminister Mauno Jussila.
43524: Kysymys N: o 168.
43525:
43526:
43527:
43528:
43529: U. Mäkelä ym.: Ilmaiinhallinnon uudistamisesta.
43530:
43531:
43532:
43533:
43534: E d u s ik: u n n a n Herra Puh e m i e h e U e.
43535:
43536: Voimassa olevan organisaation mukaan il- Ilmailulainsäädäntökomitea laati jo vuonna
43537: mailuhallinnon toimialaan kuuluvia asioita 1960 yksityiskohtaisen esityksen ilmailuhal-
43538: hoitaa, paitsi kulkulaitosten ja yleisten töi- linnon uudistamiseksi. Tämä käyttökelpoinen
43539: den ministeriössä oleva ilmailuosasto, muun esitys on kuitenkin jäänyt unohduksiin,
43540: muassa posti- ja lennätinhallitus, tie- ja vesi- vaikka viime vuosina on ollut aihetta julki-
43541: rakennushallitus sekä maatalousministeriö. suudessakin usein puuttua ilmaiiuhallin-
43542: Voidaan siten sanoa, että maamme ilmailu- tomme epäkohtiin ja kehityksestä jälkeenjää-
43543: hallinnossa vallitsee desentralisaatio, jolla ei neisyyteen. Hallituksen esityksessä vuoden
43544: ole vertailukohdetta muilla hallinnon aloilla. 1965 tulo- ja menoarvioksi on tosin tehty eh-
43545: Tällainen asiaintila on pysynyt käytännölli- dotus määrärahan varaamisesta hallitussih-
43546: sesti katsoen muuttumattomana kolme vuosi- teerin viran perustamisesta ilmaiinosastoon
43547: kymmentä. Ilmailutoimiston jokin aika sitten aiheutuvien kulujen peittämiseksi.
43548: tapahtunutta muuttamista ilmailuosastoksi ei Suomessa vallitsevan tilanteen takapajui-
43549: voida pitää varsinaisena organisatorisena suutta kuvaa varsin hyvin se seikka, että kai-
43550: muutoksena, koska sen käytännöllinen merki- kissa muissa pohjoismaissa, joihin olojamme
43551: tys on rajoittunut miltei pelkästään nimen niin yleisesti ja mielellään verrataan ja
43552: vaihtamiseen toiseksi. Sanottuina vuosikym- joista uudistuksia suunniteltaessa haetaan
43553: meninä on ilmailu kuitenkin ottanut rajuim- esikuvia, on ilmaiinasioiden hoito keskitetty
43554: mat kehitysaskeleensa. Esimerkiksi joukko- keskusvirastona toimivaan ilmailuhallituk-
43555: kuljetusvälineenä on lentokone kehittynyt seen. Myös muissa vastaavan sivistys- ja elin-
43556: valtatekijäksi vanhempien kulkuneuvojen tason maissa on järjestely ilmailuhallinnon
43557: rinnalle. alalla samantapainen. Suurvalloissa on il-
43558: Ilmaiinhallinnon pahasta jälkeenjääneisyy- mailuministeriö hoitamassa alan hallintoa.
43559: destä aiheutuu yhä selvemmin havaittavia Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
43560: haittoja ja epäkohtia, jotka olisi mitä pikim- järjestyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten
43561: min saatava poistetuiksi ja korjatuiksi. Il- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43562: mailutoiminnan kehittäminen vaatii keski- nen vastattavaksi kysymyksen:
43563: tettyä johtoa ja pitkäjännitteisyyttä, mutta
43564: nykyisen olotilan vallitessa eri hallintoelimet Onko Hallitus tietoinen siitä, että
43565: joutuvat pakostakin suorittamaan jopa toi- ilmailuhallinnon toimialaan kuuluvien
43566: sistaan tietämättä irrallisia, epätarkoituksen- asioiden hoidon hajoittamisesta neljän
43567: mukaisia ja virheellisesti ajoitettuja toimen- eri ministeriön alaisuuteen on ollut
43568: piteitä. Tästä on seurauksena yleinen tek- seurauksena yleinen lentoteknillinen
43569: nillinen jälkeenjääneisyys, lentoturvallisuu- jälkeenjääneisyys, lentoturvallisuuden
43570: den vaarantammen ja julkisten varojen tuh- vaarantaminen, julkisten varojen tuh-
43571: laus. Jopa nykyistenkin laitteiden tehokas laus ja estetty jopa nykyistenkin lait-
43572: käyttö kärsii ja uusien laitteiden järkevä teiden tehokas käyttö ja saatettu len-
43573: hankinta estyy. Vieläpä lentoliikenteen täs- toliikenteen täsmällisyys ja varmuus
43574: mällisyys ja '\l"armuus joutuvat uhan alaisiksi. uhan alaiseksi, ja jos on,
43575: E 15/65
43576: 2
43577:
43578: mitä Hallitus aikoo tehdä vuonna ja pitkäjännitteisen · asioiden hoidon
43579: 1960 valmistuneen ilmailulainsäädän- vaatiman keskityksen aikaansaami-
43580: tökomiten mietinnön toteuttamiseksi seksi~
43581:
43582: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1964.
43583:
43584: Uljas Mäkelä. V. J. Rytkönen.
43585: Aapo Seppälä. Lyyli Aalto.
43586: E. J. Paavola. Väinö Vilponiemi.
43587: Veikko Honkanen. Ilmari Linna.
43588: Viljo Virtanen. Voitto Hellsten.
43589: 3
43590:
43591:
43592:
43593:
43594: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
43595:
43596: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- ja vesirakennushallitus on hoitanut myös
43597: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puolustuslaitoksen omistamien lentokenttien
43598: Puhemies, olette kirjeellänne 20 päivältä suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapi-
43599: marraskuuta 1964 n:o 1116 lähettänyt val- don. Näiden tehtävien osalta onkin keskitys
43600: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- meillä viety pitemmälle kuin muissa pohjois-
43601: vaksi kansanedustaja U. Mäkelän (ym) teke- maissa ja monissa muissa maissa, joissa si-
43602: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: viili- ja sotilaslentokenttien suunnittelua, ra-
43603: kentamista ja kunnossapitoa varten ylläpide-
43604: "Onko Hallitus tietonen siitä, että tään erillistä organisaatiota. Kulkulaitosten
43605: ilmailuhallinnon toimialaan kuuluvien ja yleisten töiden ministeriön alaisuuteen
43606: asioiden hoidon hajoittamisesta neljän kuuluvat siis myös lentokenttä- ja viestitek-
43607: eri ministeriön alaisuuteen on ollut nillisten asioiden hoito. Lentosääpalvelulle
43608: seurauksena yleinen lentoteknillinen kuuluvista tehtävistä huolehtii ilmatieteelli-
43609: jälkeenjääneisyys, lentoturvallisuuden sen keskuslaitoksen lentosääosasto ja ilmailu-
43610: vaarantaminen, julkisten varojen tuh- kartat valmistetaan maanmittaushallituksen
43611: laus ja estetty jopa nykyistenkin lait- kartografisessa toimistossa. Nämä molemmat
43612: teiden tehokas käyttö ja saatettu len- kuuluvat maatalousministeriön alaisuuteen.
43613: toliikenteen täsmällisyys ja varmuus Ilmailuhallinnon tehtävien hoitoa ei siis ole
43614: uhan alaiseksi, ja jos on hajoitettu neljän eri ministeriön alaisuuteen,
43615: mitä Hallitus aikoo tehdä vuonna kuten kysymyksessä mainitaan.
43616: 1960 valmistuneen ilmailulainsäädän- Ilmailuhallintoa ei ole haitannut se, että
43617: tökomitean mietinnön toteuttamiseksi ilmailuasioiden hoito on jaettu edellämainit-
43618: ja pitkäjännitteisen asioiden hoidon tujen virastojen ja laitosten kesken, koska jo-
43619: vaatiman keskityksen aikaansaami- kaisessa niistä on näiden asioiden hoitamista
43620: seksi?" varten oma osastonsa, joiden virkamiehet päi-
43621: vittäin ovat toistensa kanssa neuvotteluyh-
43622: Kysymyksen johdosta esitän kunnioittaen teydessä. Milloin aihetta on ollut, on järjes-
43623: seuraavaa: tetty neuvottelutilaisuuksia tai asetettu eril-
43624: Maamme siviili-ilmailuhallinnon toimi- lisiä toimikuntia yhteisiä kysymyksiä selvit-
43625: alaan kuuluvien asioiden hoito on järjestetty tämään.
43626: siten, että itse hallintoa johdetaan lrnlkulai- Ilmailuorganisaatiotamme on kehitetty lii-
43627: tosten ja yleisten töiden ministeriöstä., lä- kenteen laajentuessa asteittain ja pyritty sii-
43628: hinnä sen ilmaiinosastosta käsin. Tämän osas- hen, että sen aiheuttamat kustannukset py-
43629: ton, joka hoitaa ilmailun yleisjohdon ja syisivät kohtuullisessa suhteessa liikenteen
43630: kaikki liikenteeseen kuuluvat asiat, välittö- määrään. Näin on ilmailun viestiteknillinen
43631: mässä alaisuudessa toimii eri lentoasemien toiminta keskitetty toistaiseksi posti- ja len-
43632: hallinto ja lennonvarmistuspalvelu. Ilmailun nätinhallitukseen, joka huolehtii maan muus-
43633: viestiteknillisten asioiden hoidosta vastaa takin viestipalvelusta. Samoin on osoittautu-
43634: posti- ja lennätinhallitus ja sen radio-osasto, nut taloudellisesti edulliseksi keskittää lento-
43635: kun taas lentokenttien, niiden rakennusten asemien suunnittelu, rakentaminen ja kun-
43636: ja laitosten sekä muiden teknillisten laittei- nossapito maan suurimpaan rakennusviras-
43637: den paitsi ilmailuviestilaitteiden suunnittelu, toon, tie- ja vesirakennushallitukseen, jolla
43638: rakentaminen ja kunnossapito on keskitetty on koko maan käsittävä tehokas piiriorgani-
43639: tie- ja vesirakennushallitukseen ja sen len- saatio ja joka on työllisyyden vaatiessa voi-
43640: tokenttäosastoon. Talvisodasta alkaen tie- nut ottaa suoritettavakseen valtaosan valtion
43641: 2 E 15/65
43642: 4
43643:
43644: työllisyystöistä. Kaikkien lentoasemiemme Ilmailun nopea kehitys asettaa maaorgani-
43645: suunnitelmat on laatinut lentokenttäosasto, saatiolle yhä uusia ja taas uusia vaatimuksia
43646: mutta niiden edellyttämät tutkimukset sa- niin meillä kuin muuallakin. Kun meillä
43647: moin kuin rakennustyöt ja kunnossapidon tällä hetkellä on liikenteen käytössä kaik-
43648: ovat hoitaneet tie- ja vesirakennuspiirit. kiaan 16 lentoasemaa - kotimaan lentolii-
43649: Poikkeuksen muodostaa Helsingin lentoase- kenteemmehän on yksi Euroopan vilkkaim-
43650: man rakennus- ja kunnossapitotyö, joka on mista ja laajimmista - vaatii lentoasemien
43651: tie- ja vesirakennushallituksen suoranaisen ylläpito, kehityksen mukainen parantaminen
43652: johdon alainen ja hallinnollisesti piirin ase- ja ajanmukaisilla laitteilla varustaminen
43653: massa. Lentokenttäverkkoamme luotaessa ja meidän oloissamme erittäin huomattavia
43654: ylläpidettäessä on voitu joustavasti käyttää määrärahoja ja investointeja, joten lähes-
43655: hyväksi tie- ja vesirakennuslaitoksen laajaa kään kaikkia määrärahaesityksiä ei ole voitu
43656: ja juuri tämäntapaisiin tehtäviin erikoistu- hyväksyä ja tehtyjä suunnitelmia siten varo-
43657: nutta insinööri- ja rakennusmestarikuntaa jen puutteessa viedä läpi ja toteuttaa. Näin
43658: sekä varsin huomattavaa työkoneistoa ja ka- ei ole kuitenkaan asianlaita yksinomaan
43659: lustoa. Sodan jälkeen on lähes kaikki lento- meillä, vaan on se yleismaailmallinen.
43660: kenttätyöt ja myös huomattava osa lentokent- Ministeriön pyrkimyksenä on ollut kent-
43661: tien talonrakennustöistä suoritettu joko työl- tiemme parantamisen ja ajantasalla pitämi-
43662: lisyystyönä tai työsiirtolatyönä, mikä tuskin sen lisäksi niiden sekä lentoreittiemme varus-
43663: olisi ollut mahdollista, jos sanotuista tehtä- taminen kansainvälisen siviili-ilmailujärjes-
43664: vistä olisi huolehtinut perustettavaksi ehdo- tön (ICAO) normien ja suositusten mukai-
43665: tettu ilmailuhallitus ja sen rakennusorgani- silla mahdollisimman täydellisillä lennonvar-
43666: saatio. Varsinaisilla ilmailumomenteilla onkin mistus- ym. laitteilla ja lisäksi kenttien mie-
43667: osoitettu varoja vain, paitsi lentokenttien hittäminen riittävällä henkilökunnalla. Lä-
43668: kunnossapitoon, lähinnä päällystystöihin tek- hinnä on suunnitelmiin kuulunut liikenteen
43669: nillisten laitteiden hankintaan ja sellaisiin säännöllisyyttä parantavien uusimpien ja
43670: talonrakennustöihin, joita ei ole voitu työlli- ajanmukaisimpien lähestymislennon ja las-
43671: syys- tai työsiirtolatyönä suorittaa. kun suorittamista helpottavien mittarilasku-,
43672: Kysymyksessä sanotaan, että ilmailuhallin- suunnistus- ja suurtehoisten valaistuslaittei-
43673: den hankinta kaikille kentille riippumatta
43674: non toimialaan kuuluvien asioiden hoidon ha-
43675: joittamisesta olisi ollut seurauksena yleinen niiden liikenteen määrästä sekä reittien va-
43676: lentoteknillinen jälkeenjääneisyys, lentotur- rustaminen uusimmilla radiomajakkalait-
43677: vallisuuden vaarantaminen, julkisten varojen teilla.
43678: tuhlaus ja estetty jopa nykyistenkin laittei- Tässä yhteydessä lienee syytä mainita, että
43679: den tehokas käyttö ja saatettu lentoliikenteen ILS-mittarilaskujärjestelmiä on tällä hetkellä
43680: täsmällisyys ja varmuus uhan alaiseksi. toiminnassa maassamme neljällä kentällä
43681: (Helsingissä kahdet laitteet), asennettavana
43682: Lentoasemat on pyritty menoarvion kul- kahdella kentällä ja lisäksi tilattu kahdet
43683: loikin sallimissa rajoissa pysyttämään liiken- laitteet. Vuoden 1965 menoarvioehdotukseen
43684: teen vaatimusten tasalla ja on pääpaino nii- on sisällytetty varat kolmea uutta järjestel-
43685: den kehittämisessä asetettu nimenomaan len- mää varten. Läntisessä naapurimaassamme
43686: toturvallisuuden lisäämiseen. Mikäli yleisellä Ruotsissa, jota on pidettävä ilmailun alalla
43687: lentoteknillisellä jälkeenjääneisyydellä tar- eturivin maihin kuuluvana, on 21: stä siviili-
43688: koitetaan tässä sitä, että siviili-ilmailun maa- liikenteen käytössä olevasta kentästä ainoas-
43689: organisaatio olisi jäänyt kehityksestä jälkeen taan 12 tähän mennessä saatu varustetuksi
43690: ja sen seurauksena sitä, että kaikilla sään- ILS-laitteilla. Maamme lentoasemien palotur-
43691: nöllisen lentoliikenteen käytössä tällä het- vallisuusjärjestelyistä voidaan mainita, että
43692: kellä olevilla lentoasemilla ei vielä ole viimei- kaikilla lentoasemilla on erityisesti lentokone-
43693: simpiä nykyajan vaatimusten mukaisia ILS- palojen sammutukseen suunnitellut jauhe-
43694: mittarilaskujärjestelmiä ja suurtehoisia va- sammutusautot sekä lisäksi Helsingin lento-
43695: laistuslaitteita, niin on todettava, että tämä asemalla kaksi ja kuudella muulla lentoase-
43696: on aiheutunut valtiontaloudellisista syistä asemalla yksi vaahtosammutusauto. Vuoden
43697: eikä missään tapauksessa ilmailun hallinto- 1964 menoarviossa momentilla 20 Pl. Il:45
43698: järjestelmästämme. vaahtosammutuslaittein varustettujen eri-
43699: 5
43700:
43701: koispaloautojen ja muun liikenneturvallisuu- Ilmailulainsäädäntökomitea, jonka valtio-
43702: den vaatiman palokaluston hankintaan myön- neuvosto asetti 26 päivänä marraskuuta 1959
43703: netyllä 1,2 milj. markan määrärahalla on ti- valmistelemaan ehdotusta voimassa olevan il-
43704: lattu 7 uutta vaahtosammutusautoa, joiden mailulainsäädännön muuttamiseksi ja täy-
43705: valmistuttua kaikkiaan 14 lentoasemalla tu- dentämiseksi, jätti valtioneuvostolle 17 päi-
43706: lee olemaan tällainen erikoiskalusto. Lento- vänä tammikuuta 1961 osamietintänä I laa-
43707: asemien palokalustoa on tarkoitus jatkuvasti timansa ehdotuksen ilmailulainsäädännön
43708: täydentää. uudistamiseksi.
43709: Sen johdosta, että meillä ei ole valtion ta- Tässä uutta ilmaiinlakia varten tehdyssä
43710: loudellisen tilan takia liiennyt riittävästi va- ehdotuksessa komitea käsittelee myös ilmailu-
43711: roja laajan lentokenttäverkostomme ja lento- hallintomme uudistamista koskevia kysymyk-
43712: reittien varustamiseksi kaikilla tarpeellisilla siä ja mm. mahdollisen ilmailuhallituksen
43713: laitteilla, on ministeriö jo useita vuosia sit- perustamista, joka toimisi päättävänä viran-
43714: ten katsonut oikeaksi toistaiseksi luopua uu- omaisena. Komitea päätyy kuitenkin siihen
43715: sien kenttien rakentamisesta ja kokonaan toteamukseen, että tällainen keskushallitus-
43716: keskittyä jo olevien kenttien varustamiseen järjestelmä ei meillä ilmaiinasioiden osalta
43717: ja parantamiseen. kuitenkaan, ainakaan vielä, näytä onnistu-
43718: Nykyisen laajan lentokenttäverkostomille neimmalta ratkaisulta.
43719: rakentamisen ja kehittämisen on pääasialli- Komitea pitää kuitenkin mietinnössään il-
43720: sesti mahdollistanut se, että rakennustöitä on mailun valtavan kehityksen ja laajenemisen
43721: voitu suorittaa työllisyys- ja työsiirtolatöihin vuoksi valtion ilmailun organisaation uudis-
43722: myönnetyillä varoilla. Työttömyystöinähän tamista joka tapauksessa välttämättömänä.
43723: alettiin meillä rakentaa kenttiä jo niin aikai- Tässä vaiheessa komitea pitää parhaana rat-
43724: sin kuin 1930 luvun keskivaiheilla. Kenttä- kaisuna sitä, että ministeriöön perustetaan
43725: tilannettamme onkin pidettävä erittäin tyy- ilmaiintoimiston tilalle erityinen ilmailu-
43726: dyttävänä, vaikkakin muutamien kenttien osasto tarpeellisine toimistoineen.
43727: kiitotiet vielä odottavat kestopäällystämistä
43728: ja viimeistelytöitä, jotka vaativat varojen Komitea esittää lisäksi käsitellessään laki-
43729: myöntämistä varsinaisessa ilmailubudjetissa. ehdotuksen yhteydessä ilmaliikenne-, ilmailu-
43730: viesti- ja lentosääpalvelun järjestämistä, että
43731: Ministeriöllä ei ole mitään tietoa siitä, että
43732: ilmatieteellinen keskuslaitos, joka nykyisin
43733: hallinto-organisaation hajanaisuuden takia
43734: kuuluu maatalousministeriön alaisuuteen, oli-
43735: tai muutoinkaan julkisia varoja olisi tuh-
43736: si siirrettävä kulkulaitosten ja yleisten töi-
43737: lattu, estetty laitteiden tehokas käyttö ja saa-
43738: den ministeriön alaiseksi. Asia on parhail-
43739: tettu lentoliikenteen säännöllisyys ja var-
43740: laan valmistelun alaisena.
43741: muus uhanalaiseksi. Jos näin olisi, on luon-
43742: nollista, että ministeriö olisi ryhtynyt kaik- Luovuttaessaan edellä mainitun osamie-
43743: kiin tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin tintö I: n kulkulaitosten ja yleisten töiden
43744: asiantilan pikaiseksi korjaamiseksi. Päin- ministeriölle, annettiin ministeriön toimesta
43745: vastoin on katsottava, että nykyinen ilmailun ilmailulainsäädäntökomitealle lisätehtäväksi
43746: hallintojärjestelmämme on tähän asti vastan- laatia ehdotus ilmaiinhallinnon uudelleen
43747: nut tarkoitustaan ja että lentokenttäverkos- järjestämiseksi. Tämän toimeksiannon mu-
43748: ton kehittäminen ja ylläpito tulisi ilmeisesti kaisesti komitea perehdyttyään erilaisiin or-
43749: kalliimmaksi, mikäli myös rakennus- ja kun- ganisaatiomahdollisuuksiin päätyi uudistuk-
43750: nossapitotehtävät keskitettäisiin perustetta- sen ensimmäisenä vaiheena ehdottamaan il-
43751: vaksi ehdotettuun ilmailuhallitukseen, koska mailutoimiston muuttamista kiireellisesti il-
43752: rakentaminen ja kunnossapito vaatii oman mailuosastoksi tarpeellisine toimistoineen.
43753: piiriorganisaationsa teknillisine henkilökunti- Ilmailualaila sotien jälkeen tapahtuneen ja
43754: neen, kalustoineen, korjaamaineen ym. edelleen jatkuvan valtavan kehityksen ai-
43755: Tehdyssä eduskuntakysymyksessä tiedus- heuttamien lukuisten lisätehtävien vuoksi,
43756: tellaan, mitä Hallitus aikoo tehdä vuonna jotka myös käyvät ilmi säädetystä uudesta
43757: 1960 valmistuneen ilmailulainsäädäntökomi- ilmailulaista ja sen nojalla annettavista täy-
43758: ten mietinnön toteuttamiseksi ja pitkäjännit- täntöönpanosäännöksistä, sekä ottaen huo-
43759: teisen asioiden hoidon vaatiman keskityksen mioon ilmaiintoimiston työvoimavajauksen,
43760: aikaansaamiseksi. komitea pitää lisäksi välttämättömänä tässä
43761: 6
43762:
43763: yhteydessä eräiden uusien virkojen ja toi- Kun ministeriössä on jo vuonna 1963 alku-
43764: mien perustamista. puolella ilmaiintoimisto muodostettu ilmailu-
43765: Antaessaan esiyksen Eduskunnalle ilmailu- osastoksi, kuten ilmailulainsäädäntökomitea-
43766: lainsäädännön uudistamiseksi Hallitus perus- kin esitti, ja sen yhteydessä perustettu eräitä
43767: teluissaan yhtyi komitean ehdotukseen ilmai- uusia toimia ja virkoja ja kun lisäksi vuoden
43768: Intoimiston muuttamisesta ilmailuosastoksi ja 1965 menoarvioesityksessä on ehdotettu vielä
43769: piti sitä tässä vaiheessa parempana ratkai- eräiden uusien virkojen perustamista, on kat-
43770: suna kuin ilmailuhallituksen perustamista, sottava nämä toimenpiteet ilmailuhallin-
43771: sillä keskushallitusjärjestelmä tulisi edellyt- tomme uudelleen järjestämiseksi tässä vai-
43772: tämään kuitenkin myös ilmaiinasioita käsitte- heessa riittäviksi. Ministeriö tulee kuitenkin
43773: levää elintä ministeriöportaassa ja niin muo- jatkuvasti kiinteästi seuraamaan ilmailun ke-
43774: doin eräiden asioiden kaksinkertaista käsit- hitystä ja riittävän ajoissa ryhtymään tar-
43775: telyä. Ilmailuhallituksen perustaminen ei peellisiin lisätoimenpiteisiin sen hallinnon
43776: Hallituksen mielestä muutoinkaan näytä tehostamiseksi ja edelleen kehittämiseksi.
43777: tällä hetkellä onnistuneimmalta ratkaisulta.
43778: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1965.
43779:
43780:
43781: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Grels Teir.
43782: 7
43783:
43784:
43785:
43786:
43787: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43788:
43789: I det syfte, som framgår av 37 § 1 mom. byggnaderna och anläggningarna på dessa
43790: riksdagsordningen, har Ni Herr Talman samt de tekniska anläggningarna med undan-
43791: jämte en skrivelse av den 20 november 1964 tag av anläggningarna för lluftfartsförbindel-
43792: nr 1116 tillställt vederbörande medlem av sen koncentrerats till väg- och vattenbygg-
43793: statsrådet för besvarande följande av riks- nadsstyrelsen och dess flygfältsavdelning.
43794: dagsman U. Mäkelä m.fl. inlämnade spörs- Allt sedan vinterkriget har väg- och vatten-
43795: mål: byggnadsstyrelsen även omhänderhaft plane-
43796: "Är Regeringen medveten om att ringen, byggandet och underhållet av för-
43797: uppdelningen av skötseln av de till svarsväsendets flygfält. I fråga om dessa
43798: luftfartsförvaltningens område hö- uppgifter har centraliseringen hos oss gått
43799: rande ärendena på fyra olika minis- längre än i de övriga nordiska länderna och
43800: terier förorsakat en allmän flygtek- i många andra länder, i vilka särskilda orga-
43801: nisk efterblivenhet, äventyrat flygsä- nisationer för planeringen, byggandet och
43802: kerheten, medfört slöseri med allmän- underhållet av de civila och militära flygfäl-
43803: na medel och förhindrat ett effektivt ten upprätthållas. Ministeriet för kommuni-
43804: utnyttjande av t.o.m. de nuvarande }Qttionsväsendet och allmänna arbetena om-
43805: anläggningarna varjämte även flyg- händerhar således även skötseln av flygfälts-
43806: trafikens precision och säkerhet blivit och förbindelsetekniska ärenden. De på flyg-
43807: hotade, och om så är, väderlekstjänsten ankommande uppgifterna
43808: till vilka åtgärder ärnar Regerin- ombesörjes av meteorologiska centralanstal-
43809: gen skrida för att genomföra de tens flygväderleksavdelning och luftfarts-
43810: i luftfartslagstiftningskommittens be- kartorna utarbetas på lantmäteristyrelsens
43811: tänkande av år 1960 föreslagna åtgär- kartografiska byrå. Dessa båda ämbetsverk
43812: derna och åstadkomma den centralise- underlyder lantbruksministeriet. Skötseln av
43813: ring, som sakernas skötsel på längre de på flygförvaltningen ankommande upp-
43814: sikt kräver?" gifterna har således icke, såsom i spörsmälet
43815: säges, uppdelats på fyra olika ministerier.
43816: Med anledning av spörsmålet får jag vörd- Luftfartsförvaltningen har icke lidit av-
43817: samt anföra följande: bräck av att skötseln av luftfartsärendena
43818: Skötseln av de på den civila luftfartsför- fördelats mellan ovan nämnda ämbetsverk
43819: valtningen i vårt land ankommande ären- och inrättningar emedan vid vart och ett av
43820: dena har reglerats så, att ledningen av själva dem för skötseln av dessa ärenden finnes
43821: förvaltningen ankommer på ministeriet för särskilda avdelningar, vilkas tjänstemän dag-
43822: kommunikationsväsendet och allmänna ar- ligen står i förbindelse med varandra. Då
43823: betena, närmast dess luftfartsavdelning. Un- skäl därtill förelegat har rådplägningar
43824: der denna avdelning, som omhänderhar den anordnats eller särskilda kommissioner till-
43825: allmänna ledningen av luftfarten och alla satts för utredning av gemensamma frågor.
43826: till trafiken anslutna ärenden, lyder direkt I anslutning tili trafikens utvidgning har
43827: de olika flygstationernas förvaltning och vår luftfartsorganisation gradvis utvecklats,
43828: flygsäkerhetstjänsten. För skötseln av de till varvid man strävat tili att kostnaderna för
43829: luftfarten anslutna förbindelsetekniska ären- densamma skulle stå i skälig proportion tili
43830: dena ansvarar post- och telegrafstyrelsen och trafikens omfattning. Sålunda har den till
43831: dess radioavdelning, medan åter planeringen, luftfarten anslutna förbindelsetekniska verk-
43832: byggandet och underhållet av flygfälten, samheten tillsvidare koncentrerats till post-
43833: 8
43834:
43835: och telegra:fstyrelsen, som även drar :försorg vikten speciellt fästs vid ökandet av flygsä-
43836: om den övriga :förbindelsetjänsten i landet. kerheten. I fall här med allmän :flygteknisk
43837: Likaså har det visat sig ekonomiskt :förmån- efterblivenhet avses att civilflygets markorga-
43838: ligt att koncentrera planeringen, byggandet nisation skulle ha blivit efter i utvecklingen
43839: och underhållet av :flygstationerna till landets och att alla flygstationer, som :för närva-
43840: största byggnadsämbetsverk, väg- och vatten- rande anlitas vid den regelbundna :flygtrafi-
43841: byggnadsstyrelsen, som har en hela landet ken, ännu icke utrustats med senaste enligt
43842: omspännande e:f:fektiv distriktsorganisation nutida krav utarbetare ILS-system och hög-
43843: och som då det varit av sysselsättningen på- ef:fektiva belysningsanläggningar, måste det
43844: kallat kunnat omhänderta organiseringen av konstateras, att detta beror på statsfinan-
43845: huvuddelen av statens sysselsättningsarbeten. siella skäl och i ingen händelse på systemet
43846: Alla :flyg:fältsprojekt har utarbetets av :flyg- för luftfartens förvaltning.
43847: :fältsavdelningen, men alla av dem :förutsatta Luftfartens snabba utveckling ställer hos
43848: undersökningar liksom även byggnadsarbe- oss liksom även annorstädes nya och åter nya
43849: tena och underhållet har ombesörjts av väg- krav på markorganisationen. Då hos oss för
43850: och vattenbyggnadsdistrikten. Ett undantag närvarande för trafiken finnes sammanlagt
43851: utgör byggnads- och underhållsarbetena på 16 flygstationer - vår inhemska :flygtrafik
43852: Relsing:fors :flygstation, som står under väg- är ju en av de livligaste och mest utveck-
43853: och vattenbyggnadsstyrelsens direkta ledning lade i Europa - kräver underhållet och den
43854: och :förvaltningsmässigt har ställningen av tidsenliga förbättringen av flygstationerna
43855: ett distrikt. Vid skapandet och underhållet samt anskaffningen av moderna anläggnin-
43856: av vårt :flyg:fältsnät har det varit möjligt gar i våra förhållanden mycket betydande
43857: att smidigt tillgodogöra sig väg- och vatten- anslag och investeringar, varför icke ens när-
43858: byggnadsväsendets vidsträckta och just :för melsevis alla anslags:förslag kunnat godkän-
43859: dylika uppgi:fter specialiserade ingenjörs- nas och de uppgjorda planerna sålunda icke
43860: och byggmästarkår samt dess mycket bety- heller genomföras och förverkligas. Detta är
43861: dande bestånd av arbetsmaskiner och utrust- likväl icke fallet endast hos oss utan även
43862: ning. E:fter kriget har nästan alla :flyg:fälts- annorstädes i världen.
43863: arbeten och även en betydande del av hus- Vid sidan av förbättringen och modernise-
43864: byggnadsarbetena på :flyg:fälten ut:förts an- ringen av flygfälten har ministeriet även
43865: tingen som sysselsättnings- eller arbetskolo- strävat att utrusta såväl dem som :flygrut-
43866: niarbeten, vilket knappast hade varit möjligt terna med så kompletta :flygsäkerhets- och
43867: om dessa uppgi:fter omhänderha:fts av den andra anordningar som möjligt i enlighet
43868: :föreslagna lu:ft:fartsstyrelsen och dess bygg- med den internationella civilflygorganisatio-
43869: nadsorganisation. Under de egentliga lu:ft- nens (ICAO) normer och därjämte att he-
43870: :fartsmomenten har även medel' :förutom :för manna flygfälten med tillräcklig personal.
43871: underhåll av :flyg:fälten närmast anvisats en- Planerna har närmast gått ut på att till alla
43872: dast :för beläggningsarbeten, anska:f:fning av fält oberoende av trafikfrekvensen anska:ffa
43873: tekniska anordningar och sådana husbygg- de nyastc och mest tidsenliga instrument-
43874: nadsarbeten, som icke kunnat ut:föras såsom landnings-, pejlings- och högeffektiva belys-
43875: sysselsättnings- eller arbetskoloniarbeten. ningsanordningar samt att förse rutterna
43876: I spörsmålet säges att splittringen av de med modernaste radiofyranläggningar.
43877: till lu:ft:farts:förvaltningens område hörande I detta sammanhang torde det vara skäl
43878: ärendena :förorsakat en allmän :flygteknisk att nämna att :fyra av flyg:fälten i vårt land
43879: e:fterblivenhet, äventyrat :flygsäkerheten, för närvarande är försedda med ILS-instru-
43880: med:fört slöseri med allmänna medel och :för- mentlandningssystem (i Helsingfors två an-
43881: hindrat ett e:f:fektivt utnyttjande t.o.m. av läggningar) varjämte sådana anläggningar
43882: de nuvarande anläggningarna varjämte även monteras pä två fält och ytterligare har två
43883: :flygtrafikens precision och säkerhet blivit ho- anläggningar beställts. I statförslaget för år
43884: tade. 1965 har upptagits medel för tre nya an-
43885: Man har strävat till att inom de gränser läggningar. I vårt västra grannland Sverige,
43886: statförslaget vid val'je tidpunkt t'illåtit hålla som bör anses stå i främsta ledet på luftfal'-
43887: :flygstationerna på den nivå trafiken erford- tens område, har av 21 föl' civiltrafik anli-
43888: rar, och vid utvecklingen av dem har huvud- tade fält endast 12 hittills försetts med ILS-
43889: 9
43890:
43891: anläggningar. Angående brandsäkerhets- gifterna skulle centraliseras till den före-
43892: anordningarna på våra flygstationer mä slagna luftfartsstyrelsen, emedan för bygg-
43893: nämnas, att på samtliga flygstationer finnas nadsarbetena och underhållet er!ordras en
43894: särskilt för släckning av flygplansbrander särskild distriktsorganisation med teknisk
43895: planerade pulversläckningsautomobiler samt personal, utrustning, reparationsverkstäder
43896: dessutom på Helsingfors flygstation två och o.s.v.
43897: på sex övriga flygstationer en skumsläck- I spörsmålet ställes frågan till vilka åt-
43898: ningsautomobil. Med ett 1,2 milj. mark stort gärder regeringen ärnar skrida för genom-
43899: anslag i 1964 års budget under mom. 20 Ht. förande av de i luftfartslagstiftningskommit-
43900: II: 45, som är avsett för anskaffning av spe- tens betänkande av år 1960 föreslagna åtgär-
43901: cialbrandautomobiler med skumsläcknings- derna och för åstadkommande av den cent-
43902: aggregat och övrig för trafiksäkerhet erfor- ralisering, som sakernas skötsel på längre
43903: derlig brandsläckningsmateriel, har man be- sikt kräver.
43904: ställt 7 nya skumsläckningsautomobiler. Ef- Luftfartslagstiftningskommitten, som till-
43905: ter det dessa blivit färdiga kommer att på sattes av statsrådet den 26 november 1959
43906: inalles 14 flygstationer finnas en sådan spe- och som erhöll i uppdrag att utarbeta ett
43907: cialmateriel. A vsikten är att fortsättningsvis förslag till revision och komplettering av
43908: komplettera flygstationernas brandsläck- gällande luftfartslagstiftning, avgav den 17
43909: ningsmateriel. januari 1961 sitt delbetänkande I med för-
43910: Emedan hos oss på grund av statens fi- slag till revision av luftfartslagstiftningen.
43911: nansiella läge tillräckliga medel icke stått I detta förslag till ny luftsfartslag be-
43912: till buds för att förse vårt vidsträcka flyg- handlar kommitten även frågor rörande revi-
43913: fältsnät och flygrutterna med alla nödiga sion av vår luftfartsförvaltning och bl.a.
43914: anläggningar, har ministeriet redan för flere grundande av en eventuell luftfartsstyrelse,
43915: år sedan funnit det riktigt att tillsvidare som skulle verka såsom beslutande myndig-
43916: avstå från byggande av nya fält och helt het. Kommitten kommer likväl till den slut-
43917: koncentrerat sig på utrustande och förbätt- satsen, att ett sådant centralstyrelsesystem i
43918: ring av de nuvarande fälten. fråga om skötseln av luftfartsärendena hos
43919: Byggandet och utvecklingen av vårt nu- oss åtminstone icke tillsvidare synes vara en
43920: varande vidsträckta flygfältsnät har huvud- lyckad lösning.
43921: sakligen möjliggjorts genom att byggnads- I sitt betänkande finner kommitten likväl
43922: arbetena kunnat utföras med sysselsättnings- att en förnyelse av statens luftartsorganisa-
43923: och arbetskolonimedel. Byggandet av flyg- tion på grund av luftfartens väldiga utveck-
43924: fält såsom arbetslöshetsarbeten påbörjades i ling och utvidgning i varje fall är nödvändig.
43925: vårt land redan i medlet av 1930-talet. Fält- Kommitten finner det i detta skede vara den
43926: situationen bör även anses vara mycket till- bästa lösningen att vid ministeriet i stället
43927: fredsställande ehuru startbanorna på några för luftfartsbyrån inrättas en särskild Iuft-
43928: flygfält ännu kräver permanentning och av- fartsavdelning jämte nödiga byråer.
43929: slutande arbeten, för vilka medel måste be- I anslutning till lagförslaget föreslår kom-
43930: viljas i den ordinarie luftfartsbudgeten. mitten vid behandlingen av organiseringen
43931: Ministeriet äger icke kännedom om att all- av lufttrafiken samt luftfartsförbindelse- och
43932: männa medel på grund av förvaltningsorga- flygväderlekstjänsten att meteorologiska cent-
43933: nisationens splittring eller annars skulle ha ralanstalten, som för närvarande underlyder
43934: slösats, ett effektiVIt utnytJtjande av alrlägg- lantbruksministeriet, skulle underställas mi-
43935: ningarna förhindrats eller flygtrafikens re- nisteriet för kommunikationsväsendet och all-
43936: gelbundenhet och säkerhet hotats. Om detta männa arbetena. Ärendet är för närvarande
43937: vore fallet skulle ministeriet givetvis ha skri- föremål för beredning.
43938: dit till alla nödigbefunna åtgärder för att Då luftfartslagstiftningskommitten avgav
43939: snabbt rätta till situationen. Tvärtom måste sitt ovannämnda delbetänkande I till minis-
43940: man anse, att luftfartens nuvarande organi- teriet för kommunikationsväsendet och all-
43941: sationssystem hittills motsvarat sitt ändamål männa arbetena erhöll den av ministeriet i
43942: och att utvecklandet och underhållet av flyg- tilläggsuppdrag att utarbeta ett förslag till
43943: fältsnätet uppenbarligen skulle bli dyrare omorganisation av luftfartsförvaltningen. I
43944: ifall även byggnads- och iståndsättningsupp- enlighet med detta uppdrag beslöt kommit-
43945: 10
43946:
43947: ten, efter att ha gjort sig förtrogen med oli- av en luftfartsstyrelse, ty centralstyrelsesys-
43948: ka organisationsmöjligheter, att som första temet skulle likväl även förutsätta ett organ
43949: steg för denna omorganisering föreslå, att för handläggning av luftfartsfrågor i minis-
43950: luftfartsbyrån i brådskande ordning skulle teriet, vilket sålunda skulle innebära dubbel
43951: ombildas till en luftfartsavdelning med nö- behandling av vissa ärenden. Icke heller an-
43952: diga byråer. nars finner Regeringen grundandet av en
43953: På grund av de. talrika nya uppgifter, luftfartsstyrelse i detta skede vara den mest
43954: vilka förorsakas av den väldiga utvecklingen lyckade lösningen.
43955: på luftfartsområdet, som ägt rum efter kri- Då ministeriets luftfartsbyrå, såsom luft-
43956: get och fortfarande pågår, och vilka även fartslagstiftningskommitten även föreslog,
43957: framgår av den nya luftfartslagen och de redan i början av år 1963 ombildades till en
43958: verkställighetsföreskrifter, som skall utfär- luftfartsavdelning och i samband därmed
43959: das med stöd av densamma, samt med be- vissa nya tjänster och befattningar inrätta-
43960: aktande av bristen på arbetskraft vid luft- des och då därjämte i statförslaget för år
43961: fartsbyrån finner kommitten det därjämte 1965 föreslagits inrättande av ytterligare
43962: nödvändigt att i samband härmed vissa nya några nya tjänster, bör det anses, att dessa
43963: tjänster och befattningar inrättas. åtgärder för omorganisering av vår luft-
43964: I sin proposition till riksdagen angående fartsförvaltning i detta skede är tillräckliga.
43965: revision av luftfartslagstiftningen anslöt sig Ministeriet kommer likväl fortfarande att
43966: Regeringen i motiveringen till kommittens noggrant följa med luftfartens utveckling
43967: förslag om ombildning av luftfartsbyrån till och i tillräckligt god tid skrida till nödiga
43968: en luftfartsavdelning och fann det i detta ytterligare åtgärder för effektivering och
43969: skede vara en bättre lösning än grundande vidare utvecklande av luftfartsförvaltningen.
43970: Helsingfors den 16 januari 1965.
43971:
43972:
43973: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Grels Teir.
43974: Kysymys N:o 169.
43975:
43976:
43977:
43978:
43979: Räsänen ym.: Kuopion läänin maalaiskuntien vaikeasta ase-
43980: masta.
43981:
43982:
43983: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43984:
43985: Kunnallisen verorasituksen kasvu maamme ALle 2 000 veroäyriä asukasta kohden v.
43986: köyhimmissä kunnissa on viime vuosina ol- 1963 toimitetussa taksoituksessa ei ollut
43987: lut huomiota herättävä. Erikoisesti maa- missään maamme kaupungissa tai kauppa-
43988: kuntaliitot ja Maalaiskuntien liitto ovat lassa. Sen sijaan alle 1000 äyriä asukasta
43989: usein kääntyneet valtiovallan puoleen pe- kohden oli eri läänien maalaiskunnissa, pro-
43990: rustelluin toivomuksin, että kuntien lisään- senteissa ilmaistuna seuraavasti: Kuopion
43991: tyviä kustannuksia voitaisiin tehokkaasti lääni 69.23 o/o, Pohjois-Karjalan lääni 44.44
43992: valtiovallan välillisen ja välittömän tuen o/o, Oulun lääni 42.59 o/o, Lapin lääni 19.04
43993: avulla alentaa. Tässä tarkoituksessa onkin o/o, Vaasan lääni 18.31 o/o, Keski-Suomen
43994: odotettu valtioneuvostolta sekä sen asetta- lääni 12.90 o/o, Mikkelin lääni 11.54 o/o, Ky-
43995: milta toimikunnilta nopeita toimenpiteitä men lääni 11.11 o/o ja Turun ja Porin lääni
43996: tasapuolisemman ja oikeudenmukaisemman 4.63 %. Hämeen ja Uudenmaan läänissä ei
43997: kustannusten jaon toteuttamiseksi varalli- tällaisia kuntia ollut yhtään. Tämä osoit-
43998: suustasoltaan erilaisten kuntien kesken. tanee selvästi Kuopion läänin maalaiskun-
43999: Kun tehokas apu viivästyy ja tilanne köy- tien heikon tulotason.
44000: himmissä kunnissamme entisestään kiristyy Yleisen mittapuun mukaan voidaan 14
44001: sekä tästä tilanteesta johtuen eri puolille penniä tai siitä yli olevaa veroäyrin hintaa
44002: maaseutua on muodostunut köyhien kun- pitää ylikorkeana. Tällaisia kuntia on Kuo-
44003: tien alueita, niin näillä alueilla tunnetaan pion läänissä v. 1963 toimitetun taksoituksen
44004: perusteltua huolta siitä, ettei valtiovallan mukaan 18 kappaletta eli 69 % kaikista
44005: taholta ole riittävästi tätä asiaa hoidettu. läänin maa1aiskunnista. Oulun läänissä vas-
44006: Valtakunnan suunnittelutoimiston ja Maa- taava prosentti on 52, Keski-Suomessa ja
44007: laiskuntien liiton suorittamat tutkimukset Pohjois-Karjalassa 33, Mikkelin läänissä 27,
44008: osoittavat yhtäpitävästi, että Kuopion lää- Vaasan läänissä 21 ja muissa maamme lää-
44009: nin maalaiskunnat ovat tällä hetkellä erit- neissä prosentti on huomattavasti alle 10.
44010: täin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. V eroäyrin hinnan määräytymisen toisena
44011: Tätä tutkimusta erikoisen selvästi täydentää osapuolena on kunnan menojen summa, ja
44012: Pohjois-Savon Maakuntaliiton ja Lapinlah- tästä johtuen voitaisiin väittää, että kor-
44013: den kunnansihteeri A. Tenhusen kokoama kean veroäyrin kunnat käyttävät menota-
44014: tutkimusaineisto. Tämän tutkimusmateriaa- louteensa suhteellisesti enemmän kuin alem-
44015: lin perusteella voidaan kiistattomasti osoit- man veroäyrin kunnat. Näin ei kuitenkaan
44016: taa tulotason Kuopion läänin maalaiskun- ole asianlaita. Maamme vähätuloisemmissa
44017: nissa olevan heikomman kuin missään lääneissä on niiden palvelusten taso, joit!J:.
44018: muussa maamme läänissä. V eroäyrin hinta kunnat voivat jäsenilleen antaa, kaikkein
44019: on vastaavasti maan korkein, joka taas on heikoin. Esim. Kuopion pohjoisessa kansa~
44020: omiaan karkoittamaan veronmaksajia pois kouluntarkastuspiirissä on vain kahdessa
44021: maakunnasta. Tästä johtuen muuttoliike maalaiskunnassa täysimuotoinen kansalais-
44022: maakunnasta onkin maan korkeimpia eikä koulu omissa koulurakennuksissa. Monelta
44023: uutta teollisuutta tai muuta yritystoimintaa korkean veroäyrin kunnalta koko maassa
44024: ole Pohjois-Savoon viime aikoina sanotta- puuttuu kunnanlääkäri ja kouluhammaslää-
44025: vasti hakeutunut. käri on vain harvoissa maalaiskunnissa.
44026: E 1261/64
44027: 2
44028:
44029: Yleensä suurimmat puuttet tulevatkin esille Vasta niin myöhään kuin 14. 2. 1963 val-
44030: opetus- ja sivistystoimen ja terveyden- ja tioneuvosto teki päätöksen, jolla osa Kuo-
44031: sairaanhoidon sekä ammattikou1utuksen jär- pion läänin vähävaraisista kunnista tuli osal-
44032: jestämisen osalle. liseksi ylimääräisestä valtionavusta kansa-
44033: Edellä oleva tilasto on tällä hetkellä jo koulujen käyttömenoihin. Tämä avustus,
44034: osittain vanhentunut, mutta tilanteen vain joka sinänsä on varsin tuntuva, jää kuiten-
44035: pahentuessa joka päivä Kuopion läänin kin merkityksettömäksi suurimmassa osassa
44036: maalaiskuntien kohdalla, olisi kiireelliset Kuopion läänin ylimääräiseen valtionapuun
44037: toimenpiteet kustannusten jaon muuttami- oikeuttavia kuntia, koska ne köyhyytensä
44038: seksi tarpeen sanelemat. Nyt voimassa ol-e- vuoksi eivät ole saaneet kansakoululaitos-
44039: vien säädösten perusteella voitaisiin tilan- taan varakkaiden ja niiden kuntien tasolle,
44040: netta näissä kunnissa helpottaa muutta- joissa valtio on joko koko sodanjälkeisen
44041: malla kuntien työhönsijoitusluokitusta, ko- ajan maksanut rakentamiskustannukset mel-
44042: rottamalla koulurakennusten normaalihin- kein kokonaan sekä lisäksi suurimman osan
44043: taa sekä suorittamalla ylimääräistä raken- käyttömenoista.
44044: nusavustusta ja suorittamalla kansakoulu~ Terveyden- ja sairaanhoidon kustannuk-
44045: toimen käyttömenojen osalta ylimääräistä siin maalaiskunnat saavat valtionapua sa-
44046: valtionapua. Valtiolle tuleviin maksusuori- mojen perusteiden muikaan verotulojen mää-
44047: tuksiin olisi muillakin kohdin saatava va- rästä ja varallisuustasosta riippumatta. Kui-
44048: pautuksia, alennuksia tai suorituksen lyk- tenkaan lisäavustusten jaossa, joka nykyis-
44049: käystä. ten säädösten mukaan on mahdollista köy-
44050: Kun rinnastetaan työhönsijoitusluokitusta himmille kunnille, ei mielestämme ole riit-
44051: Kuopion läänin kuntien osalta muihin tävän tehokkaasti käytetty valtiovallan aut-
44052: maamme läänien maalaiskuntiin on huomat- tamismahdollisuutta hyväksi.
44053: tava, ettei mikään maalaiskunta, jonka vero- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
44054: äyrin hinta on 13,50-15,50 penniä sijoitu järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
44055: työhönsijoitusluokkaan I, vaikka tällaisia tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
44056: kuntia on Oulun läänissä 9, Lapin läänissä vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44057: 8 ja Vaasan läänissä 1. Kun muissa lääneissä
44058: päästään 14 pennin veroäyrin hinnalla I työ- Onko Hallitus tietoinen siitä, eträ
44059: hönsijoitusluokkaan ja Kuopion läänissä ei heikosta tulotasosta johtuen on Kuo-
44060: tähän päästä 15 pennin veroäyrin hinnalla- pion läänin maalaiskuntien veroäyrin
44061: kaan, niin on epäsuhde ilmeinen. hinnat nousseet korkeimmaksi koko
44062: Verrattaessa kansakoululain 74 §:n mu- maassa ja velkojen määrät sekä niistä
44063: kaista valtion rahoitusosuutta eri läänien maksettavat korot uhkaavat muodos-
44064: maalaiskuntien kesken voidaan havaita Kuo- tua kuntien talouksille ylivoimaisiksi
44065: pion läänin maalaiskuntien jäävän ratkaise- sekä että kunnallisten palvelusten taso
44066: vasti heikompiin rakennuslaina- ja avustus- on vähävaraisuudesta johtuen alle
44067: prosentteihin. Kuopion läänin kuntien keski- maan keskitason ja että lain määrää-
44068: näisissä rahoitusperusteissa ilmenee eräiden mien velvoituksiensa rahoitukseen
44069: kuntien, mm. Lapinlahden osalla selvää jäl- nähden nämä kunnat ovat muihin
44070: keenjääneisyyttä. Kuitenkin tämän lainkoh- maamme kuntiin rinnastettuna suu-
44071: dan perusteella valtioneuvostolla on mahdol- rimman mahdollisen valtiontuen tar-
44072: lisuus määrätä kansakoulurakennusten val- peessa, ja jos on,
44073: tionavusta ja kuoletuslainasta niin, että vä- miten Hallitus aikoo tämän Kuo-
44074: hävaraisille kunnille koituv·at kansakoulujen pion läänin maalaiskunnille epäoikeu-
44075: rakennusmenot eivät muodostuisi ylivoimai- tetun ja kuntien kehitykseen erittäin
44076: siksi, kuten nykyisin Kuopion läänin maa- haitallisesti vaikuttavan epäkohdan
44077: laiskunnissa on asianlaita. korjata~
44078:
44079: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1964.
44080:
44081: Eino Räsänen. Hilja Väänänen.
44082: Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö.
44083: 3
44084:
44085:
44086:
44087:
44088: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
44089:
44090: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan Kuopion läänissä on niinikään valtioneu-
44091: kirjelmässä 20 päivältä marraskuuta 1964 voston 14 päivänä helmikuuta 1964 anne-
44092: ovat kansanedustaja Räsänen y.m. valtiopäi- tulla päätöksellä sellaisiin kuntiin kuulu-
44093: väjärjestyksen 37 §: n 1 momeiJJttiin viitaten viksi, jotka saavat kansakoululain 74 §: n 2
44094: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jä- momentissa ja 80 §: ssä tarkoitettua ylimää-
44095: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: räistä rakennusavustusta, vahvistettu kuulu-
44096: viksi kaikkiaan 16 maalaiskuntaa.
44097: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että
44098: heikosta tulotasosta johtuen on Kuo- Vaikka kunnille ja kuntainliitoille myön-
44099: pion läänin maalaiskuntien veroäyrin nettävien valtionavustusten ja -lainojen
44100: hinnat nousseet korkeimmaksi koko määrä on jatkuvasti noussut ja vaikka eri-
44101: maassa ja velkojen määrät sekä niistä näisin muinkin toimenpitein on ryhdytty
44102: maksettavat korot uhkaavat muodos- kuntien taloudellisten vaikeuksien helpotta-
44103: miseksi, on ilmeistä, että tyydyttäviin tulok-
44104: tua kuntien talouksille ylivoimaisiksi
44105: sekä että kunnallisten palvelusten taso siin ei vielä ole päästy. Tärkeätä on valtion
44106: on vähävaraisuudesta johtuen alle sekä kuntien ja kuntainliittojen välisen lms-
44107: maan keskitason ja että lain määrää- tannusten jaon perusteiden uudistaminen
44108: mien velvoituksiensa rahoitukseen niin, että kuntien taloudelJisessa kantoky-
44109: nähden nämä kunnat ovat muihin vyssä ilmeneviin eroihin kiinnitetään tähän-
44110: maamme kuntiin rinnastettuna suu- astista suurempaa huomiot·a sekä niin sanot-
44111: rimman mahdollisen valtiontuen tar- tujen kehitysalueiden kohdalta niiden talou-
44112: peessa, ja jos on, dellisen kasvun edellytysten parantaminen
44113: miten Hallitus aikoo tämän Kuo- ja turvaaminen kysymykseen tulevien alueel-
44114: pion läänin maalaiskunnille epäoikeu- lisen kehittämispolitiikan toimenpitein. Kun-
44115: tetun ja kuntien kehitykseen erittäin tien valtionapujärjestelmä kokonaisuudes-
44116: haitallisesti vaikuttavan epäkohdan saan on selvitettävänä komiteassa, jossa
44117: korjata?" myös kunnilla on omat edustajansa. Niin-
44118: ikään kuntien luottokysymysten selvittely on
44119: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu komitean tehtävänä.
44120: valtiovarainministerin toimialaan, esitän vas- Ennen edellä tarkoitettujen ja muiden
44121: tauksena siihen kunnioittaen seuraavaa: niihin liittyvien uudistusten toteuttamista
44122: Kuopion läänin maalaiskunnista ovat mo- on pyrittävä kuntien vaikeuksia helpotta-
44123: net vaikeassa taloudellisessa asemassa niin maan niiden mahdollisuuksien puitteissa,
44124: kysymyksen perusteluissa mainituissa kuin jotka ylimääräisten valtionavustusten ja -lai-
44125: muissakin suhteissa. nojen sekä erilaisten helpotusten kohdalJa
44126: Tulo- ja menoarviossa olevalta momentilta ovat olemassa. Osoituksena pyrkimyksestä
44127: avustukset vaikeuksiin joutuneille kunnille tähän voidaan mainita, että ensi vuoden
44128: on kuluvan vuoden aikana myönnetty avus- tulo- ja menoarviossa on esitetty myönnettä-
44129: tusta ka:ilkkiaan 16 Kuopion läänissä olevalle väksi tähänastisen 4 milj. markan määrära-
44130: kunnalle eli runsaasti yli puolelle läänin han sijasta 5 milj. markan suuruinen maa-
44131: alueella olevasta 26 maalaiskunnasta. A vus- räraha vaikeuksissa olevien kuntien avusta-
44132: tusten yhteismäärä oli 710 000 markkaa. miseen.
44133: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1964.
44134:
44135:
44136: Valtiovarainministeri Esa Kaitila.
44137: 4
44138:
44139:
44140:
44141:
44142: Till Riksdagen Herr Talman.
44143:
44144: I en till Eder, Herr Talman, ställd skri- de 26 landskommunerna i länet. Under-
44145: velse av den 20 november 1964 har riksdags- stödens sammanlagda belopp har uppgått
44146: man Räsänen m.fl., med hänvisning till 37 § till 710 000 mark.
44147: 1 mom. riksdagsordningen, förelagt veder- Genom beslut av statsrådet av den 14
44148: börande medlem av statsrådet följande februari 1964 har likaså 16 av Kuopio läns
44149: spörsmål till besvarande: lrommuner blivit hänförda till de kommuner,
44150: som skall erhålla i 74 § 2 mom. och 80 §
44151: "Är Regeringen medveten om att folkskollagen avsett extra byggnadsunder-
44152: uttaxeringarna per skattöre i Kuopio
44153: stöd.
44154: läns landskommuner till följd av den
44155: Trots att beloppet av de statsunderstöd
44156: svaga inkomstnivån är de högsta i
44157: och -<lån, som beviljas kommuner och kom-
44158: hela landet och att beloppet av skul- munalförbund, ständigt har stigit och trots
44159: derna och räntorna på dem hotar att att vissa andra åtgärder vidtagits för bi-
44160: bli kommunerna övermäktiga samt att
44161: springande av kommuner i ekonomiskt trång-
44162: nivån för de tjänster, som kommu-
44163: mål, är det uppenbart, att tillfredsställande
44164: nerna erbjuder, på grund av medel-
44165: löshet står under medelnivån i landet resultat ännu icke har uppnåtts. Av vikt
44166: är att förnya grunderna för kostnadsför-
44167: och att dessa kommuner i förhållande
44168: delningen mellan staten samt kommuner och
44169: till landets övriga kommuner är i
44170: behov av största möjliga statsstöd för kommunalförbund så, att stÖlTe avseende
44171: att kunna finansiera de förpliktelser än hittills fästes vid olikheterna i kommu-
44172: lagen pålägger dem, och om så är, nernas ekonomiska bärkraft, samt att genom
44173: hur ämnar Regeringen avhjälpa åtgärder inom ramen för den regionala ut-
44174: vecklingspolitiken förbättra och trygga
44175: detta oförskyllda missförhållande i
44176: Kuopio läns landskommuner, som förutsättningarna för en ekonomisk tillväxt
44177: inverkar synnerligen menligt på kom- inom de s.k. utvecklingsområdena. Frågan
44178: munernas utveckling?" om kommunernas statsunder:stöd är i sin
44179: helhet under utredning i en kommitte, vari
44180: Då den i spörsmålet avsedda angelägen- även kommunerna är företrädda. Likaså
44181: heten hör till finansministerns verksamhets- arbetar en kommitte med att utreda frå-
44182: område, får jag såsom svar därpå vördsamt gorna om kommunernas krediter.
44183: anföra följande: Innan ovan avsedda och andra med dem
44184: Många av Kuopio läns landskommuner sammanhängande reformer förverkligas, gäl-
44185: kämpar med stora ekonomiska svårigheter ler det att bistå kommunerna i deras svårig-
44186: såväl beträffande de i motiveringen till heter inom ramen för de möjligheter, som
44187: spörsmålet nämnda förhållandena som i står till buds genom extra statsunderstöd
44188: andra avseenden. och -lån samt olika slag av lättnader. Såsom
44189: Ur det anslag, som finnes upptaget i stat- ett bevis för strävandena att förverkliga
44190: förslaget för understöd åt k.ommuner, vilka detta må nämnas, att i statverkspropositio-
44191: råkat i svårigheter, har under innevarande nen för nästa år i stället för hittillsvarande
44192: år sammanlagt 16 kommuner i Kuopio län 4 mHj. mark har föreslagits 5 milj. mark
44193: bevilja;ts understöd, dvs. drygt hälften av för bistånd åt kommuner i svårigheter.
44194: Helsingfors den 18 december 1964.
44195:
44196:
44197: Finansminister Esa Kaitil-a.
44198: Kysymys N: o 170.
44199:
44200:
44201:
44202:
44203: Paavola: Rakennustarkastusviranomaisten toiminnasta.
44204:
44205:
44206: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
44207:
44208: Uudenmaan lääninhallitus on jokin aika Kun voidaan olettaa, ettei kysymyksenlai-
44209: sitten palauttaessaan Helsingin kaupungin nen tapaus ole laatuaan ainoa, ja kun kansa-
44210: maistraatille kaupungin rakennusvalvontaa laisten tulisi voida täydellisesti luottaa myös
44211: koskeneen valituksen huomauttanut maist- rakennustarkastusviranomaisten ehdottomaan
44212: raatin velvollisuudesta huolehtia siitä, että puolueettomuuteen virkatehtävissään, esitän
44213: sen alaiset viranomaiset kuin myös rakennus- valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin
44214: töiden suorittajat noudattavat lakia ja ra- nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
44215: kentamisesta annettuja määräyksiä sekä että vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44216: sen on ryhdyttävä toimenpiteisiin havaittu-
44217: jen virheiden ja laiminlyöntien oikaisemi- Tietääkö Hallitus, että kaikki raken-
44218: seksi. Lääninhallituksen kirjelmästä ilmenee, nustarkastusviranomaiset eivät hoida
44219: ettei maistraatti ollut kyseisessä asiassa me- tehtäviään asiallisesti ja puolueetto-
44220: netellyt laillisesti. Tässä tapauksessa on ra- masti annettujen säännösten mukai-
44221: kennustarkastusviranomainen, ilmeisesti joh- sesti, ja jos tietää,
44222: tamalla maistraatin harhaan, aiheuttanut mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
44223: asianomaiselle rakentajalle merkittävää ta- tehdä virheellisten, jopa laittomien
44224: loudellista vahinkoa, koska rakennustyöt toimenpiteiden ehkäisemiseksi?
44225: tämän lainvastaisen menettelyn vuoksi ovat
44226: viivästyneet useita kuukausia.
44227: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1964.
44228:
44229: E. J. Paavola.
44230:
44231:
44232:
44233:
44234: E 1262/64
44235: 2
44236:
44237:
44238:
44239:
44240: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44241:
44242: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- ranomaisten tehtävistä ja toimivallasta ei ole
44243: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- olemassa, koska on katsottu, että kunnallisilla
44244: hemies, olette 23 päivänä marraskuuta 1964 rakennusjärjestyksillä tämä asia voidaan
44245: päivätyn kirjeenne n: o 1118 ohella lähettä- kussakin kunnassa järjestää kunnan raken-
44246: nyt vastattavakseni seuraavan kansanedus- nusvalvontaolosuhteiden vaatimalla tavalla.
44247: taja E. J. Paavolan esittämän kysymyksen: Useimpien kaupunkien rakennusjärjestyk-
44248: sissä on rakennustarkastusviranomaisille us-
44249: ,Tietääkö Hallitus, että kaikki raken- kottu rakentamisen ns. kenttävalvonta eli
44250: nustarkastusviranomaiset eivät hoida se itse rakennustyöhön kohdistuva valvonta,
44251: tehtäviään asiallisesti ja puolueetto- joka rakennuslaissa ja -asetuksessa olevin
44252: masti annettujen säännösten mukai- säännöksin on katsottu tarpeelliseksi kohdis-
44253: sesti, ja jos tietää, taa rakennustyöhön ja sen tulokseen.
44254: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo Rakennusvalvonnassa muodostaa keskeisen
44255: tehdä virheellisten, jopa laittomien osan ns. lupamenettely, mikä merkitsee sitä,
44256: toimenpiteiden ehkäisemiseksi~" että rakennustoimenpiteiden toteuttamiseen
44257: on haettava viranomaisen lupa.
44258: Vastauksena tähän kysymykseen esitän Rakennustarkastusviranomaisten suoritta-
44259: kunnioittaen seuraavaa: masta kenttävalvonnasta saadut kokemukset
44260: Rakennusvalvontaviranomaisilla toimivat ovat tähän mennessä olleet yksinomaan
44261: kaupungeissa maistraatit, kauppaloissa ja ns. myönteisiä, varsinkin kun otetaan huomioon
44262: uusissa kaupungeissa järjestysoikeudet sekä rakennustuotannon kasvu ja sen piirissä ta-
44263: maalaiskunnissa rakennuslautakunnat. Nii- pahtunut voimakas teknillinen kehitys, mikä
44264: den tehtävistä on säädetty rakennuslain 9- on asettanut rakennusvalvontaviranomaisille
44265: 10 § :ssä ja rakennusasetuksen 3, 9, 12 ja lisääntyneitä vaatimuksia.
44266: 63 § :ssä. Lisäksi on 24. 4. 1931 annetussa Paitsi lupamenettelyä ja rakennustyön to-
44267: laissa säädetty maistraatin kokoonpanosta teuttamiseen ja tuloksen hyväksymiseen koh-
44268: asemakaava- ja rakennusasioita käsiteltäessä. distuvaa valvontaa on rakennusvalvontavi-
44269: Valitusasteena maistraatin, järjestysoikeuden ranomaisten rakennuslain 124 §: n sekä ra-
44270: ja rakennuslautakunnan päätöksistä on lää- kennusasetuksen 50 ja 121 §:n nojalla myös
44271: ninhallitus ja lääninhallituksen päätöksistä jatkuvasti valvottava rakennusten kuntoa ja
44272: Korkein hallinto-oikeus. niiden käyttöä. Tämä jatkuva valvonta muo-
44273: Mainittujen rakennusvalvontaviranomais- dostaa siten rakennusvalvonnan kolmannen
44274: ten lisäksi suorittavat näiden alaisina raken- huomattavan tehtäväryhmän.
44275: nusvalvontaa myös rakennustarkastusviran- Mitä varsinaisesti tulee kysymykseen pe-
44276: omaiset, joista on säädetty rakennuslain rusteluissa mainittuun kanteluasiaan, missä
44277: 10 §:ssä sekä rakennusasetuksen 9 ja 10 §:ssä. Uudenmaan lääninhallitus on 8. 10. 1964
44278: Ensiksi mainitun lainkohdan mukaan raken- antanut päätöksen, on syytä ensinnäkin mai-
44279: nustarkastajan virka on maalaiskunnassa pa- nita, että kysymyksessä olevassa tapauksessa
44280: kollinen, ellei lääninhallitus ole vapauttanut Helsingin kaupungin maistraatti on myöntä-
44281: kuntaa sen perustamisesta. Rakennusasetuk- nyt rakennusluvan 20. 10. 1962 ja hakija on
44282: sen 9 ja 10 §: ssä taas on säädetty, että mil- aloittanut louhinnan ja maan kaivuun 11. 5.
44283: loin kaupungissa tai kunnassa on rakennus- 1964 sekä varsinaisen rakennustyön 14. 10.
44284: tarkastaja, hänelle kuuluvasta rakennusval- 1964. Kysymyksessä on rakennus, joka muo-
44285: vonnasta määrätään rakennusjärjestyksessä. dostaa umpeen rakennetussa korttelissa erään
44286: Yhtenäistä säännöstöä rakennustarkastusvi- osan ja rajoittuu kadun varteen rakennet-
44287: 3
44288:
44289: tuna naapuritonttien rajaan. Tällöin on s;yn- nen yli naapuritontin rajan on asia, jossa
44290: tynyt naapurin kanssa riita, joka koskee ra- tulevat kysymykseen myös naapuruussuh-
44291: jalla tapahtunutta yhteenrakentamista maan- teista annetun lain siiännökset. Siihen kat-
44292: alaisten kellarien osuudella. Maistraatti on soen lääninhallituskin edellä mainitussa pää-
44293: antanut asiassa 7. 11. 1964 päätöksensä, josta töksessään on jättänyt kantelun siltä osin,
44294: kuitenkin naapuritonttien omistaja on valit- kuin kysymys on rakentamisesta yli tontin
44295: tanut lääninhallitukselle. Valitusta ei vielä rajan, tutkittavaksi ottamatta, koska tässä
44296: ole ratkaistu eikä maistraatin päätös niin suhteessa asianomaisella on valta yleisessä
44297: ollen ole saavuttanut lainvoimaa. Siten ei tuomioistuimessa ajaa sellaista kannetta, jo-
44298: asian tässä vaiheessa ole myöskään mahdolli- hon katsoo itsellään aihetta olevan.
44299: suutta sen seikan arvostelemiseen, ovatko Muutoinkaan ei ministeriön tietoon ole tul-
44300: rakennusvalvontaviranomaiset ehkä menetel- lut tapauksia, jotka antaisivat aihetta epäillä
44301: leet jossakin suhteessa virheellisesti. Tämän rakennustarkastusviranomaisten toiminnan
44302: lisäksi on aiheellista todeta, että rakentami- asiallisuutta ja puolueettomuutta.
44303: Helsingissä joulukuun 21 päivänä 1964.
44304:
44305: Sisäasiainministeri Niilo Ryhtä.
44306: 4
44307:
44308:
44309:
44310:
44311: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
44312:
44313: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tör, bestämmes angående på honom ankom-
44314: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder den mande byggnadsövervakning i byggnadsord-
44315: 23 november 1964 daterade skrivelse nr 1118 ningen. Något enhetligt rättsinstitut om
44316: för avgivande av svar tillsänt mig följande byggnadsgranskningsmyndigheters åliggan-
44317: av riksdagsman E. J. Paavola ställda spörs- den och befogenhet finnes icke, enär man
44318: mål: ansett, att denna sak i varje kommun kan
44319: ,Är Regeringen medveten om, att ordnas genom kommunal byggnadsordning
44320: alla byggnadsgranskningsmyndigheter på sätt, som kommunens förhållanden an-
44321: icke fullgör sina åligganden sakenligt gående tillsynen över byggandet kräver. I de
44322: och opartiskt i enlighet med givna flesta städer har enligt byggnadsordningen
44323: stadganden, och om så är fallet, den s.k. fältövervakningen av byggandet eller
44324: var har Regeringen gjort eller äm- tillsynen över själva byggnadsarbetet, som
44325: nar den göra för att förhindra felak- enligt stadgandena i byggnadslagen och -för-
44326: tiga och till och med olagliga åtgär- ordningen ansetts nödig för byggnadsarbetet
44327: der?" och resultatet därav, anförtrotts byggnads-
44328: granskningsmyndigheterna.
44329: Vid tillsynen över byggandet intar det s.k.
44330: Såsom svar på detta spörsmål får jag tillståndsförfarandet en central ställning, vil-
44331: vördsamt anföra följande: ket innebär att för förverkligande av bygg-
44332: Såsom byggnadsövervakningsmyndigheter nadsåtgärder måste inhämtas tillstånd av
44333: verkar i städerna magistraten, i köpingarna myndighet.
44334: och de s.k. nya städerna ordningsrätterna Erfarenheterna av den av byggnadsgransk-
44335: samt i landskommunerna byggnadsnämn- ningsmyndigheterna utförda fältövervaknin-
44336: derna. Angående deras uppgifter är stadgat gen har hittills varit enbart positiva, i syn-
44337: i 9 och 10 §§ byggnadslagen samt i 3, 9, nerhet då man beaktar tillväxten av bygg-
44338: 12 och 63 §§ byggnadsförordningen. Därtill nadsproduktionen och den kraftiga tekniska
44339: stadgas i lagen 24. 4. 1931 om magistrats utvecklingen inom den, som ställt ökade krav
44340: sammansättning vid behandling av stads- på byggnadsgranskningsmyndigheterna.
44341: plane- och byggnadsärenden. Besvärsinstans Förutom tillsynen över tillståndsförfaran-
44342: i fråga om magistrats, ordningsrätts och det och godkännandet i samband med för-
44343: byggnadsnämnds beslut är länsstyrelsen och verkligande av byggnadsarbete och resultatet
44344: beträffande länsstyrelses beslut Högsta för- av det skall byggnadsövervakningsmyndig-
44345: valtningsdomstolen. heterna i enlighet med 124 § byggnadslagen
44346: Förutom av de ovannämnda byggnadsöver- samt 50 och 121 §§ byggnadsförordningen
44347: vakningsmyndigheterna utövas tillsyn över även fortsättningsvis övervaka byggnadernas
44348: byggandet av dem underlydande byggnads- tillstånd och användningen av dem. Denna
44349: granskningsmyndigheter angående vilka är fortgående övervakning bildar sålunda den
44350: stadgat i 10 § byggnadslagen samt 9 och tredje viktiga uppgiftsgruppen inom bygg-
44351: 10 §§ byggnadsförordningen. Enligt det nadsövervakningen.
44352: förstnämnda lagrummet är byggnadsinspek- V ad beträffar det i spörsmålet nämnda
44353: törstjänst i landskommun obligatorisk om besvärsärendet, i vilket länsstyrelsen i Ny-
44354: icke länsstyrelsen befriat kommunen från lands län utfärdat beslut 8. 10. 1964, är det
44355: inrättandet av sådan. I 9 och 10 §§ bygg- skäl att först och främst nämna, att ma-
44356: nadsförordningen är åter stadgat, att då i gistraten i Helsingfors stad i nämnda fall
44357: stad eller kommun finnes en byggnadsinspek- beviljat byggnadslov 20. 10. 1964 och sökan-
44358: 5
44359:
44360: den inlett sprängningen och grävningsarbe- möjligen i något hänseende handlat felaktigt.
44361: tena 11. 5. 1964 samt det egentliga bygg- Därtill är det skäl att konstatera, att byg-
44362: nadsarbetet 14. 10. 1964. Det är fråga om en gande över granntomts gräns är en sak där
44363: byggnad, som i ett fullbyggt kvarter bildar också stadgandena i lagen om vissa granne-
44364: en del därav och då den byggts invid gatan lagsförhållanden kommer ifråga. I betrak-
44365: gränsat till granntomternas gräns. Härvid tande därav har även länsstyrelsen i sitt
44366: har med grannen uppstått tvist angående ovannämnda beslut icke tili prövning upp-
44367: sammanbyggnad, som skett på gränsen på de tagit klagan tili den del den berör byggande
44368: underjordiska källarnas andel. Magistraten över tomts gräns, enär vederbörande i detta
44369: har 7. 11. 1964 i ärendet utfärdat beslut över avseende har rätt att inför allmän domstol
44370: vilket ägaren av granntomterna. dock anfört utföra sådan talan, tili viiken han anser skäl
44371: besvär hos länsstyrelsen. Besvärsärendet har föreligga.
44372: ännu icke avgjorts, och magistratens beslut För övrigt har tili ministeriets kännedom
44373: har sålunda ännu icke vunnit laga kraft. icke kommit fall, vilka skulle ge anledning
44374: Fördenskull föreligger i sakens nuvarande tili att tvivla på sakenligheten och opartisk-
44375: skede icke heller möjlighet att bedöma, hu- heten i byggnadsgranskningsmyndigheternas
44376: ruvida byggnadsövervakningsmyndigheterna verksamhet.
44377: Helsingfors den 21 december 1964.
44378:
44379: Minister för inrikesärendena Niilo Ryhtä.
44380:
44381:
44382:
44383:
44384: E 1262/64
44385: Kysymys N: o 171.
44386:
44387:
44388:
44389:
44390: Hautala ym.: Yli 6 peltohehtaarin tilan perheenjäsenten hy-
44391: väksymisestä työllisyystöihin.
44392:
44393:
44394: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e II e.
44395:
44396: Varsinkin Oulun läänin eräillä alueilla vaus on aina jäänyt vaatimattomaksi, mikä
44397: ja Vaasan läänin puoleisella Keski-Pohjan- nytkin on todennäköistä. Lisäksi viipyvät
44398: maalla on työllisyystilanne eräistä myöntei- korvaukset usein kevätpuoleen asti.
44399: sistä järjestelyistä huolimatta vaikea, sillä Velkaisuus ja muut huolet painavat per~
44400: muutama peltohehtaari estää pääsyn työl- heitä. Suuri epäkohta on lisäksi sekin, että
44401: lisyystöihin. Pohjois-Suomen nuoriso lähetetään jatku-
44402: Railasta johtuneen ankaran kadon jäljet vasti siirtotyömaille etelään.
44403: tunnetaan nyt jo suurin piirtein jopa nu- Koska ansioon pääsy on varsinkin kato-
44404: merollisestikin. Siitä huolimatta ei viljelijä- alueilla viljelijäperheen jäsenille ehdotto-
44405: perheen jäsenten ansiotyöhön pääsyä ole masti tarpeen on heidän työusaantinsa tur-
44406: millään tavalla helpotettu, vaan joutuvat vattava. Senvuoksi odotetaan vihdoinkin
44407: työvoimaviranomaiset sekä kunnissa että saatavan kiireellisesti lisättyjä valtuuksia
44408: työvoimapiireissä käytännössä sovellutta- ainakin Pohjois-Suomen työllisyysviran-
44409: maan melko jyrkästi työllisyysasetuksen omaisille.
44410: 6 § : n määräyksiä. Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyk-
44411: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että yli sen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
44412: 6 peltohehtaarin tilan perheen jäsenet eivät kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
44413: pääse paikan päälläkään avattuihin työlli- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
44414: syystöihin. Näin on ollut ja on edelleen. sen:
44415: Tämä todettiin esimerkiksi viimeksi 24. 11. Aikooko Hallitus kiireellisesti an-
44416: 1964 Nivalan ja Ylivieskan työllisyysvi- taa Pohjois-Suomen työllisyysviran-
44417: ranomaisten toimistossa asioita hoitavien omaisille kirjallisesti sellaisia ohjeita,
44418: suulla. Sanottiin, että ylempää ei ole tähän että kadosta kärsineillä ja muuten-
44419: mennessä tullut mitään kirjallisia väljen- kin vaikeuksiin joutuneilla yli 6 pel-
44420: täviä ohjeita. Siksi heidän on tehtävä rat- tohehtaarin tilan perheenjäsenillä on
44421: kaisut, tarpeeseen nähden liian ahtaasti. mahdollisuus päästä työllisyystöihin?
44422: Vahinkoon nähden mahdollinen katokor-
44423: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1964.
44424:
44425: Yrjö Hautala. Hannes Paaso.
44426: Veikko Honkanen. Pekka Vilmi.
44427: Reino Kangas. Aaro Kauppi.
44428: Artturi Jämsen. Aaro Lintilä.
44429:
44430:
44431:
44432:
44433: E 1263/64
44434: 2
44435:
44436:
44437:
44438:
44439: E d u s kun n a n Herra Puh e m i e h e 11 e.
44440:
44441: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- "Jos viranomaisen toimesta todetut vil-
44442: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra jelmän haltijan satovahingot ovat olleet
44443: Puhemies, olette kirjeellänne 25 päivänä niin suuret, että hänen ei voida katsoa tu-
44444: marraskuuta 1964 N: o 1134 lähettänyt val- levan tilallaan toimeen ilman yhteiskunnan
44445: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- toimesta järjestettävää työtä, hänet voi-
44446: vaksi kansanedustaja Hautalan (ym.) teke- daan hyväksyä työvoimatoimikunnan kor-
44447: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: tistoon, jos hän täyttää muut kortistoon
44448: hyväksymisen edellytykset".
44449: "Aikooko Hallitus kiireellisesti an- Tämä tarkoittaa sitä, että katovahingot
44450: taa Pohjois-Suomen työllisyysviran- on tutkittava jokaisen kortistoon pyrkivän
44451: omaisille kirjallisesti sellaisia ohjeita, osalta erikseen. Jos kunnan tai valtion vi-
44452: että kadosta kärsineillä ja muuten- ranomainen on toimittanut katovahinkoar-
44453: kin vaikeuksiin joutuneilla yli 6 pel- vwmnin, on todistus tästä liitettävä hake-
44454: tohehtaarin tilan perheenjäsenillä on mukseen työvoimatoimikunnan kortistoon.
44455: mahdollisuus päästä työllisyystöihin ~" Mikäli näin todetut vahingot ovat olleet
44456: niin suuret, että viljelmän haltijan ei voida
44457: Vastauksena kysymykseen esitän kun- katsoa tulevan tilallaan toimeen ilman yh-
44458: nioittaen seuraavaa: teiskunnan toimesta järjestettävää työtä,
44459: Työllisyysasetuksen 6 §: n 2 momentin hänet voidaan hyväksyä kortistoon, jos
44460: 11-kohtaan sisältyvän ns. hehtaarirajasään- muut kortistoon hyväksymisen edellytykset
44461: nöksen soveltamisesta kadosta kärsineiden ovat olemassa. Asiaa harkittaessa on kiin-
44462: viljelmien haltijoiden kohdalla on viime nitettävä huomiota myös hakijan omista-
44463: vuosina ilmennyt epätietoisuutta ja vääriä maan metsäalaan, karjan määrään, karja-
44464: käsityksiä. Tämän vuoksi kulkulaitosten ja talouden tuotteista saatavaan tuloon sekä
44465: yleisten töiden ministeriö on työllisyysase- toisaalta tilalla mahdollisesti olevaan velkaan
44466: tuksen sekä työttömyyskorvauksesta anne, ja siitä aiheutuviin menoihin.
44467: tun asetuksen soveltamisesta 9. 11. 1963 an- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
44468: tamassaan päätöksessä selvittänyt asian saattaa tietoonne.
44469: seuraavasti:
44470: Helsingissä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä 21 päivänä joulukuuta 1964.
44471:
44472: Ministeri Esa Timonen.
44473: 3
44474:
44475:
44476:
44477:
44478: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
44479:
44480: I syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. riks- "Om genom myndighets försorg så svåra
44481: dagsordningen, har Ni, Herr Talman, medels skördeskador konstaterats att innehavare
44482: skrivelse N: o 1134 den 25 november 1964 av brukningsdel icke kan anses få tillräck-
44483: tillställt vederbörande medlem av stats- lig utkomst från sin lägenhet utan av sam-
44484: rådet för avgivande av svar ett av riks- hället anordnat arbete, kan han godkännas
44485: dagsman Hautala (m. fl.) ställt spörsmål för registrering hos arbetskraftskommissio..
44486: av följande innehåll: nen, såvida han uppfyller övriga villkor
44487: för upptagande i registret".
44488: "Kommer Regeringen med det
44489: snaraste att för arbetskraftsmyndig- Detta innebär att skördeskadorna skall
44490: heterna i norra Finland utfärda så- undersökas skilt för sig för var och en som
44491: dana skriftliga föreskrifter, ansöker om tillträde tili registret. Om kom-
44492: att de familjemedlemmar på lägen- munal eller statlig myndighet utfört bedöm-
44493: het med över 6 hektar åker, vilka ning av missväxtens omfattning, skall intyg
44494: råkat ut för missväxt eller andra häröver bifogas tili ansökan om upptagande
44495: svårigheter, har möjlighet att anvisas i arbetskraftskommissionens register.
44496: tili sysselsättningsarbeten ?" Har på detta sätt konstaterade skador
44497: varit så svåra, att innehavare av bruknings-
44498: Som svar på detta spörsmål framhåller del icke kan anses få tillräcklig utkomst
44499: jag vördsamt: från sin lägenhet utan av samhället anord-
44500: Beträffande tillämpningen av stadgandet nat arbete, kan han godkännas för registre-
44501: om hektarbegränsning i 6 § 2 mom. 11 ring, såvida han uppfyller övriga villkor
44502: punkten förordningen om sysselsättning för upptagande i .registret.
44503: för de innehavare av brukningsdel som Vid bedömandet av ärendet, bör även
44504: varit utsatta för missväxt, har under de beaktas den skogsareal sökanden äger, lä-
44505: senaste åren oklarheter och felaktiga upp- genhetens boskap, den inkomst boskapshus-
44506: fattningar förekommit. Därför har minis- p.ållningen ger samt å andra sidan på lägen-
44507: teriet för kommunikationsväsendet och all- heten möjligen häftande skuld och därav
44508: männa arbetena i sitt beslut om tillämpning åsamkade utgifter.
44509: av förordningen om sysselsättning och för- Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
44510: ordningen om arbetslöshetsersättning den tili Eder kännedom.
44511: 9. 11. 1963 utrett ärendet enligt följande:
44512: Ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena den 21 december 1964.
44513:
44514: Minister Esa Timonen.
44515: Kysymys N:o 172.
44516:
44517:
44518:
44519:
44520: Väyrynen: Taivalkosken virastotalon rakennustyön aloitta-
44521: misesta.
44522:
44523:
44524: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
44525:
44526: Pidätettyjä on edelleenkin säilytettävä kel- vähän työtilaisuuksia ja ammattikoulun ra-
44527: larissa Taivalkoskella sen vuoksi, että virasto- kennustyökin on äsken saatu päätökseen.
44528: talon rakentaminen jatkuvasti viivästyy. Tai- Viime talvena tekemääni kyselyyn anta-
44529: valkosken virastotalon rakentamispäätös on massaan vastauksessa hallitus ilmoitti olevan
44530: tiettävästi tehty jo vuonna 1952, mutta tänä kolme vaihtoehtoa ko. virastotalon toteutta-
44531: armon vuonna 1964 ei rakentamisen alkuun miseksi. Samalla hallitus sanoi pyrkivänsä
44532: ole vieläkään päästy. Ei siitäkään huoli- siihen, että sanotun virastotalon rakennus-
44533: matta, että eduskunta on jo myöntänyt var- työt voitaisiin aloittaa talvikautena 1964-
44534: sin huomattavan määrän tähän tarkoitukseen 1965. Mitään kuitenkaan ei ole tapahtunut,
44535: määrärahoja. joten on syytä pelätä, että rakentaminen siir-
44536: Tilanne valtion virastojen osalta Taival- tyy jälleen.
44537: kosken kunnassa on suorastaan kurja. Muun- Edellä esittämäni perusteella ja valtiopäi-
44538: muassa postin suojat ovat erityisen rajoite- väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
44539: tut eikä poliisinkaan tiloissa ole kehumista. esitän kunnioittaen valtioneuvoston asian-
44540: Esimerkkinä mainittakoon, että poliisiaseman omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
44541: käytössä on vain kaksi huonetta ja että pidä- symyksen :
44542: tettyjä on säilytettävä yksityisen kellarissa,
44543: jossa on kaksi pientä koppia. Ei voitane olla Aikooko Hallitus panna ensi tilassa
44544: erimieltä siitä, että Taivalkosken virastotalon käyntiin Taivalkosken virastotalon ra-
44545: rakentaminen on mitä kiireeliisin tehtävä. kennustyöt vai aikooko Hallitus vielä-
44546: Rakennustyön aloittamisella heti voitaisiin kin siirtää rakennustyön aloittamisen,
44547: melkoisessa määrin helpottaa vaikeata työttö- vaikka Eduskunta on jo myöntänyt
44548: myystilannetta. Kunnan alueella on melko aloittamiseen tarvittavat määrärahat?
44549: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1964.
44550:
44551: Antero Väyrynen.
44552: 2
44553:
44554:
44555:
44556:
44557: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
44558:
44559: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Taivalkoskelle rakennettavan valtion viras-
44560: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra totalon sopivimpana sijoituspaikkana on pi-
44561: Puhemies, olette kirjeellänne 25 päivältä dettävä metsähallituksen hallinnassa ollutta,
44562: marraskuuta 1964 no 1132 lähettänyt valtio- jo aikoinaan virastotalon tontiksi tarkoi-
44563: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi tettua aluetta. Virastotalon tontin muuttu-
44564: kansanedustaja Antero Väyrysen tekemän, misen vuoksi on rakennushallitus joutunut
44565: seuraavan sisältöisen kysymyksen: laatimaan virastotalolle uudet suunnitelmat.
44566: Pääpiirustukset ja työselitys ovat pieniä
44567: "Aikooko Hallitus panna ensi tilassa korjauksia lukuunottamatta valmiit. Kone-
44568: käyntiin Taivalkosken virastotalon ra- ja sähköteknilliset suunnitelmat valmistuvat
44569: kennustyöt vai aikooko Hallitus vielä- 1 päivään tammikuuta 1965 mennessä.
44570: kin siirtää rakennustyön aloittamisen, Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
44571: vaikka Eduskunta on jo myöntänyt teriö on kuluvan joulukuun 23 päivänä te-
44572: aloittamiseen tarvittavat määrärahat?" kemällään päätöksellä oikeuttanut rakennus-
44573: hallituksen pyytämään virastotalon rakenta-
44574: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- misesta urakkatarjoukset, ja tarkoituksena
44575: taen seuraavaa: on aloittaa rakennustyöt tammikuun 1965
44576: kuluessa.
44577: Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1964.
44578:
44579:
44580: Ministeri Esa Timonen.
44581: 3
44582:
44583:
44584:
44585:
44586: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
44587:
44588: I det syfte som avses i 37 § 1 m01n. Riks- verkshus bör anses ett område som varit i
44589: dagsordningen har Ni, Herr Talman, me- forststyrelsens besittning och redan tidi-
44590: delst skrivelse av den 25 november 1964 gare avsetts som ämbetsverkshusets tomt. På
44591: Nr 1132 till vederbörande medlem av stats- grund av att ämbetsverkshusets tomt ändrats
44592: rådet för besvarande sänt följande av riks- har byggnadsstyrelsen varit tvungen att
44593: dagsman Antero Väyrynen ställt spörsmål: uppgöra nya planer för ämbetsverkshuset.
44594: Huvudritningarna och arbetsbeskrivningen
44595: "Ärnar Regeringen med det sna- äro färdiga med undantag för mindre änd-
44596: raste igångsätta byggnadsarbetena på ringar. Maskin- och elektrotekniska pla-
44597: Taivalkoski ämbetsverkshus eller är- nerna bli färdiga senast den 1 januari 1965.
44598: nar Regeringen ännu ytterligare Ministeriet för kommunikationsväsendet
44599: framskjuta påbörjandet av bygg- och allmänna arbetena har medelst beslut
44600: nadsarbetet ehuru Riksdagen redan av den 23 innevarande december berättigat
44601: beviljat för påbörjandet erforderliga byggnadsstyrelsen att införskaffa entrep-
44602: medel?" renadofferter angående byggandet av ifrå-
44603: gavarande ämbetsverkshus, och avsikten är
44604: Som svar på spörsmålet anför jag hög- att byggnadsarbetena påbörjas under ja-
44605: aktningsfullt följande: nuari 1965.
44606: Såsom lämpligaste placeringsplats i Tai-
44607: valkoski för ett tillärnat statens ämbets-
44608: Helsingfors den 23 december 1964.
44609:
44610:
44611: Minister Esa Timonen.
44612: 1
44613: 1
44614: 1
44615: 1
44616: 1
44617: 1
44618: 1
44619: 1
44620: 1
44621: 1
44622: 1
44623: 1
44624: 1
44625: 1
44626: 1
44627: 1
44628: 1
44629: 1
44630: Kysymys N: o 173.
44631:
44632:
44633:
44634:
44635: Väyrynen: Metsähallinnon metsäteknikkojen palkkauksessa
44636: olevien epäkohtien poistamisesta.
44637:
44638:
44639: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
44640:
44641: Siitä huolimatta, että palkkausolosuhteita kaan paitsi metsäkoulujen metsäteknikot
44642: on viime vuosina pyritty saattamaan oikeu- palkkaluokkaan A 21.
44643: denmukaisiksi ja tasapuolisiksi, on varsin Metsähallinnon piirissä metsäteknikot on
44644: pahoja epäkohtia monella taholla. Otan matkustussäännön osalta määrätty III mat-
44645: tässä yhteydessä esille erään sektorin. kustusluokkaan, vaikka valtion matkustus-
44646: Metsähallinnon metsäteknikot on sijoi- sääntö edellyttää A 18 viran- ja toimenhal-
44647: tettu palkkaluokkiin A 15, A 16 ja A 18. tijat II matkustusluokkaan. Metsähallinnon
44648: Muut vastaavat valtion laitosten teknikot ovat määräys on siis siten yleisen säännön vas-
44649: keskimäärin A 19 palkkaluokassa. On siis tainen.
44650: olemassa ilmeinen epäsuhde samanarvoisten, Edellä esittämäni perusteella ja valtio-
44651: mutta eri laitoksissa olevien virkojen palk- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
44652: kauksen osalta. Metsäteknikkojen työajasta taten esitän valtioneuvoston asianomaisen
44653: on suoritettu eräs epävirallinen tutkimus, jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
44654: jonka mukaan työaika on pitempi kuin työ- sen:
44655: aikalain mukaan pitäisi olla, eli 9 tuntia 42
44656: minuuttia. Tämäkin pitäisi ottaa huomioon Mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
44657: palkkausta järjestettäessä. Alan ammatti- tehdä niiden epäkohtien poistami-
44658: järjestö on tiettävästi esittänyt, että metsä- seksi, jotka vallitsevat metsähallin-
44659: teknikko pitäisi sijoittaa A 20 palkkaluok- non metsäteknikkojen palkkauksessa
44660: kaan sekä - mikäli kaksi palkkaluokkaa sekä määräyksissä, jotka koskevat
44661: katsotaan tarpeelliseksi - A 19 palkkaluok- metsäteknikkojen matkustussääntöä?
44662: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1964.
44663:
44664: Antero Väyrynen.
44665:
44666:
44667:
44668:
44669: E 1264/64
44670: 2
44671:
44672:
44673:
44674:
44675: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
44676:
44677: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- vyysvaatimus ei siten voinekaan oHa perus-
44678: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra teena teknikon toimien sijoittamiseksi eri
44679: Puhemies, olette kirjeellänne 25 päivältä palkkausluokkiin. Sen sijaan toimeen liit-
44680: marraskuuta 1964 N: o 1133 lähettänyt val- tyvien tehtävien erilaisuus ja sen asettamat
44681: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- vaatimukset täytyy palkkauksessa voida
44682: vaksi kansanedustaja Antero Väyrysen te- ottaa huomioon. Eri pätevyyttä edellyttä-
44683: kemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: viä teknikon toimia tulisikin siten rinnastaa
44684: 'toisiinsa vain, mikäli toimiin kuuluvat teh-
44685: "Mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo tävät ovat riittävässä määrin samankal-
44686: tehdä niiden epäkohtien poistami- taiset.
44687: seksi, jotka vallitsevat metsähallin- Metsähallinnon palveluksessa olevat met-
44688: non metsäteknikkojen palkkauksessa säteknikot työskentelevät aluehallintoon
44689: sekä määräyksissä, jotka koskevat kuuluvissa työnjohtotehtävissä valtion met-
44690: metsäteknikkojen matkustussääntöä ~" sä talouden piirissä. Jotta heidän palkkaus-
44691: taan voitaisiin riittävin edellytyksin verrata
44692: Vastauksena kysymykseen esitän kun- muiden teknikoiden palkkauksiin tulisi vii-
44693: nioittaen seuraavaa: meksi mainituista ottaa vertailuryhmäksi
44694: Kysymyksen perusteluissa esitetään, että toimia, jotka edellyttävät vastaavan laatui-
44695: metsähallinnon metsäteknikot on sijoitettu sia työnjohtotehtäviä kentällä. Suurimman
44696: palkkausluokkiin A 15, A 16 ja A 18, että tällaisen ryhmän näyttävät muodostavan
44697: muut vastaavat valtion laitosten teknikot tie- ja vesirakennushallituksen alaisen pii-
44698: ovat keskimäärin A 19 palkkausluokassa ja rihallinnon 639 varsinaista rakennusmesta-
44699: että siten on olemassa ilmeinen epäsuhde rin tointa. Seuraavassa asetelmassa esite-
44700: samanarvoisten mutta eri laitoksissa olevien tään palkkatiedot metsähallinnon aluehal,
44701: virkojen palkkauksen osalta. Edelleen kysy- linnon metsäteknikon ja rakennusmestat·in
44702: myksen perusteluissa todetaan, että metsä- sekä TVH: n rakennusmestarin toimien
44703: hallinnon piirissä metsäteknikot on matkus- osalta.
44704: tussäännön osalta määrätty III matkustus-
44705: luokkaan, vaikka valtion matkustussääntö Metsähallinnon aluehallinto
44706: edellyttää A 18 palkkausluokkaan kuulu-
44707: vat viran ja toimen haltijat II matkustus- Luku- palkkausluokka
44708: määrä Toimien nimike 1964 1965
44709: luokkaan ja että tämä metsähallinnon mää- 143 metsä teknikko 11. yp. A18 A18
44710: räys on siten yleisen säännön vastainen. 66 21. A16 A16
44711: Valtion virastoissa ja laitoksissa on run- 56 " 31. A15 A16
44712: saasti eri laatuisia teknikon toimia. Niiden 28 "
44713: suonkuivausteknikko A17 A18
44714: haitijoilta edellytetään joko rakennusmesta- 3 rakennusmestari A22 A22
44715: rin, koneteknikon, metsäteknikon tai muuta 1 rakennusmestari A21 A21
44716: vastaavaa toimeen liittyvien tehtävien mu- 2 Al9 A19
44717: kaista pätevyyttä. Pätevyysvaatimuksia voi- 3 "
44718: piirirakennusmestari A20 A20
44719: taneen näissä tapauksissa pitää keskenään 1 rakennusmestari A19 A19
44720: jokseenkin samanarvoisina. Pelkkä päte- 6 A18 A18
44721: "
44722: 3
44723:
44724: TVH :n piit·ihallinto
44725: Luku- palkkausluokka
44726: määrä Toimien nimike 1964 1965
44727: 11 vanh. rakennusmestari ll. A22 A22
44728: 30 A20 A20
44729: 32 " " 31. A19 A19
44730: "
44731: 90 nuor. " lL A18 A18
44732: 97 " 21. A17 A17
44733: 169 " " 31. A16 75-A17
44734: " " 94-A16
44735: 66 rakennusmestari 11. A17 A17
44736: 144 21. A16 A16
44737: "
44738: Edellä olevassa asetelmassa esitetään palkkauksen tarkistus suoritetaan, vuoden
44739: palkkausluokat sellaisina, kuin ne ovat 1965 alusta lukien sama eli A 16,
44740: vuonna 1964, sekä myös sellaisina, kuin että TVH:n alaiseen piirihallintoon kuu-
44741: ne Hallituksen esityksen Eduskunnalle val.:: luvat rakennusmestarin toimet hajaantuvat
44742: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1965 palkkausasteikossa huomattavasti laajem-
44743: mukaan tarkistettuina tulisivat olemaan malle alueelle kuin metsäteknikon toimet
44744: vuoden 1965 alusta lukien. ylimpien palkkausluokkien ollessa rakennus-
44745: Kun metsäkoulujen metsäteknikon toimet mestareilla A 22 ja metsäteknikoma A 18,
44746: luonteeltaan jossain maarm poikkeavat että keskimääräinen palkkaus on kummal-
44747: muista metsäteknikon toimista, ei niitä ole Jakin ryhmällä käytännöllisesti katsoen
44748: otettu mukaan edellä olevan asetelmaan. sama (A 17.1-A 17.2), sekä
44749: Mainittakoon kuitenkin, että metsäkoulun että metsähallinnon alaiset rakennusmes-
44750: metsäteknikko kuuluu nykyisin palkkaus- tarin toimet, joita tehtävien puolesta ei täy-
44751: luokkaan A 19 ja edellä tarkoitetun tarkis- sin voitane rinnastaa kahteen muuhun tässä
44752: tuksen jälkeen palkkausluokkaan A 20. Ase- vertailussa mukana olevaan ryhmään, ja
44753: telmasta käy myös ilmi, että rakennusmes- joita lukumääräisesti on varsin vähän, ovat
44754: tarin toimet hajaantuvat palkkausasteikossa keskimäärin näitä paremmin palkattuja.
44755: paljon laajemmalle alalle kuin metsätekni- Matkakustannusten korvauksesta ja päi-
44756: kon toimet. värahasta 30 päivänä joulukuuta 1937 an-
44757: Havainnollisemman kuvan saamiseksi esi- netun asetuksen (496/37) 15 §:n mukaan
44758: tetään seuraavassa kunkin teknikkoryhmän valtioneuvosto antaa ne määräykset matkus-
44759: palkkausluokkien toimien lukumäärällä pun- tusluokista ja päivärahan suuruudesta, joi-
44760: nittu keskimääräinen palkkausluokka. den mukaan korvaus virkamatkoista suori-
44761: tetaan. Valtioneuvosto on tähän perustuen
44762: Laskettu keski- 9 päivänä kesäkuuta 1938 antamassaan
44763: määräinen palk-
44764: Jf etsähallinto kausluokka päätöksessä (233/38), sellaisena kuin se on
44765: metsäteknikot .......... . A17,2 muutettuna 18 päivänä tammikuuta 1962
44766: rakennusmestarit ....... . A19,5 annetulla valtioneuvoston päätöksellä (51/
44767: 62), määrännyt, että metsäteknikko saa hoi-
44768: TVH :n piirihallinto toalueessaan ja suonkuivausteknikko piiris-
44769: sään suorittamastaan virkamatkasta matka-
44770: rakennusmestarit A17,1 kustannusten korvausta ja päivärahaa
44771: virkamatkojen matkustusluokista ja päivä-
44772: Edellä esitetyistä tiedoista voidaan ha- rahasta annetun valtioneuvoston päätöksen
44773: vaita, kolmannen matkustusluokan mukaisesti.
44774: että TVH: n alaiseen piirihallintoon kuu- Kuitenkin voidaan katsoa, että tämä päivä-
44775: luvien kentällä työnjohtotehtävissä olevien raha riittää peittämään ne lisäkustannukset,
44776: rakennusmestarien toimien ja metsähallin- jotka verraten suppealla alueella ja pääasi-
44777: non metsäteknikon toimien alin palkkaus- assa työmaaolosuhteissa ja työmaamajoituk-
44778: luokka on, mikäli Hallituksen esittämä sessa virkamatkasta aiheutuvat. Tässä yh-
44779: 4
44780:
44781: teydessä on lisäksi otettava huomioon se, vastaa keskimäärin muiden vastaavanlaa-
44782: etteivät muut virkamiesryhmät yleensä saa tuisia työnjohtotehtäviä kentällä suoritta-
44783: oman piirinsä alueella tehdyistä matkoista vien teknikkojen palkkausta, mikäli Edus-
44784: lainkaan päivärahaa. Tuskin voitaisiin myös- kunta hyväksyy Hallituksen esittämän
44785: kään pitää nykyistä oikeudenmukaisempana metsähallinnon metsäteknikkojen palkkauk-
44786: sellaista tilannetta, että kahdesta samanlaa- sen tarkistuksen. Samoin voidaan todeta,
44787: tuisia tehtäviä suorittavasta metsätekni- että määräyksissä, jotka koskevat metsä-
44788: kosta toinen saisi jokapäiväisissä tehtävissä teknikkojen matkustussääntöä, on pyritty
44789: päivärahaa III, toinen II matkustusluokan mahdollisimman suureen tasapuolisuuteen,
44790: mukaisesti. Huomattakoon kuitenkin, että ottaen huomioon edellä esitetyt seikat. Hal-
44791: hoitoalueen tai vastaavasti suonkuivauspii- litus tulee kuitenkin edelleenkin kiinteästi
44792: rin ulkopuolelle tapahtuvista virkamatkoista seuraamaan metsähallinnon metsäteknikko-
44793: metsäteknikon päiväraha määräytyy sen jen palkkausta ja määräyksiä heidän mat-
44794: mukaisesti, kuin hänen palkkauksensa edel- kustussäännöstään sekä ryhtymään tarpeen
44795: lyttää. vaatiessa toimenpiteisiin, joihin havaitut
44796: Esitetyn perusteella voidaan todeta, että, epäkohdat antavat aihetta.
44797: metsähallinnon metsäteknikkojen palkkaus
44798: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1964.
44799:
44800:
44801: Maatalousministeri Mauno Jnssila.
44802: 5
44803:
44804:
44805:
44806:
44807: T i ll R i k 8 d a g e n 8 H e r r T a l m a n.
44808:
44809: I det 8yfte 80m nämne8 i 37 § 1 mom. fordringarna torde 8ålunda icke kunna ut-
44810: rik8dag8ordningen har Ni, Herr Talman, göra grund för teknikerbefattningarnas pla-
44811: med Eder 8krivel8e av den 25 november cering i olika avlöning8kla888er. Däremot
44812: 1964 Nr 1133 till8tällt vederbörande med- må8te olikheterna i de till befattningarna
44813: lem av 8tat8rådet för be8varande följande hörande åliggandena och de krav de88a
44814: av riksdag8man Antero Väyrynen ställda upp8täller kunna beaktas i avlöningarna.
44815: 8pörsmål: Teknikerbefattningar, som förutsätter olika
44816: kompeten8, borde 8ålunda jämföras med
44817: "Vad har Regeringen gjort eller varandra endast i det fall att de till befatt-
44818: vad ämnar den göra för att avhjälpa ningen hörande uppgifterna i tillräcklig
44819: de mis8förhållanden som råder be- mån är likartade.
44820: träffande de inom skog8förvaltningen De i forstförvaltningen8 tjänst an8tällda
44821: anställda skogsteknikernas avlöning skog8teknikerna är 8Y88el8atta i arbet8ledar-
44822: och i fråga om bestämmelserna i uppgifter inom revirförvaltningen i staten8
44823: skogsteknikernas re8ereglemente ?" skogshushållning. För att tillräckliga för-
44824: Såsom svar på 8pÖrsmålet får jag vörd- ut8ättningar skall föreligga för en jäm-
44825: 8amt anföra följande: förel8e av deras avlöning med andra tekni-
44826: kers, borde bland de si8tnämnda till jäm-
44827: I motiveringen för 8pÖr8målet anföres, att förelseobjekt utväljas kategorier av befatt-
44828: for8tförvaltningens skog8tekniker är place- ningshavare med mot8varande arbetsledar-
44829: rade i avlöningsklass A 15, A 16 och A 18, uppgifter på fältet. Den 8törsta gruppen
44830: att teknikerna i mot8varande 8tatsinrättnin- sådana bildar synbarligen de 639 egentliga'
44831: ,gar i gemon8nitt är placerade i avlönings- byggmästarbefattningarna inom väg- och
44832: kla88 A 19 och att sålunda en uppenbar di8- vattenbyggnads8tyrelsens di8trikt8förvalt-
44833: proportion råder mellan avlöningarna i ning. I följande tablå framlägge8 löneupp-
44834: likvärdiga tjän8ter inom olika inrättningar. gifter för 8kogsteknikerna och byggmä8-
44835: Vidare kon8tateras i 8pörsmålets motivering, tarna inom forstförvaltningen8 di8trikt8för-
44836: att skogsteknikerna inom forstförvaltningen valtning och byggmä8tarna inom väg- och
44837: i re8ereglementet är placerade i re8eklass vattenbyggnads8tyrelsen.
44838: III, ehuru statens re8ereglemente förut-
44839: 8ätter, att innehavare av tjänst eller befatt-
44840: ning i avlöning8kla88 A 18 8kall få er8ätt- Forstförvaltningens revirförvaltning
44841: ning enligt re8ekla88 II och att for8tför- avlönlngsklass
44842: valtningens be8tämmel8e 8ålunda 8tår i antal Befattningarnas benämning 1964 1965
44843: strid med den allmänna regeln. 143 skogstekniker 1 kl. h.l. A18 A18
44844: I 8taten8 ämbetsverk och inrättningar 66 2 kl. A16 A16
44845: finns ett stort antal teknikerbefattningar 56 " 3 kl. A15 A16
44846: av olika slag. Av deras innehavare förut- 28 "
44847: mossuttorkningstekniker A17 A18
44848: sättes antigen byggmä8tar-, maskintekni- 3 byggmästare A22 A22
44849: ker8-, 8kogstekniker8- eller annan motsva- 1 A21 A21
44850: rande för de med befattningen förenade 2 " A19 A19
44851: uppgifterna lämpad kompeten8. Kompetens- 3 "
44852: distriktsbyggmästare A20 A20
44853: fordringarna torde i des8a fall kunna an8e8 1 byggmästare A19 A19
44854: någorlunda likvärdiga. Enbart kompetens- 6 A18 A18
44855: "
44856: 6
44857:
44858: V & V :s distriktsförvaltning
44859: 11 äldre byggmästare 1 kl. A22 A22
44860: 30 2 kl. A20 A20
44861: 32 " " 3 kl. A19 A19
44862: "
44863: 90 yngre " 1 kl. A18 A18
44864: 97 " 2 kl. A17 A17
44865: 169 " ," 3 kl. A16 75-A17
44866: " 94-A16
44867: 66 byggmästare 1 kl. A17 A17
44868: 144 , 2 kl. A 16 A16
44869:
44870:
44871: I ovanstående tablå är avlöningsklasserna' att byggmästarbefattningarna inom väg-
44872: upptagna dels sådana de är år 1964, dels och vattenbyggnadsstyrelsens distriktsför-
44873: sådana de justerade i enlighet med Rege- valtning är betydligt mera utspridda på
44874: ringens proposition till Riksdagen angående löneskalan än skogsteknikerbefattningarna
44875: statförslaget för år 1965, skulle komma att och att den högsta avlöningsklassen för
44876: vara från ingången av år 1965. byggmästarna är A 22 och för skogstekni-
44877: Då skogsteknikerbefattningarna vid forst- kerna A18,
44878: skolorna till sin karaktär i någon mån av- att genomsnittslönen praktiskt taget är
44879: viker från andra skogsteknikerbefattningar, densamma i vardera gruppen (A 17.1-
44880: har de icke medtagits i tablån här ovan. A 17.2) samt,
44881: Det må dock nämnas, att vid forstskola att forstförvaltningens byggmästare, vilka
44882: anställd skogstekniker för närvarande hör med avseende på uppgifterna icke fullt
44883: till avlöningsklass A 19 och efter ovan torde kunna likställas med de två andra
44884: avsedda justering skulle komma att höra' grupperna i denna jämförelse och vilka är
44885: till avlöningsklass A 20. Av tablån framgår rätt få till antalet, i genomsnitt är bättre
44886: även, att byggmästarbefattningarna är avlönade än de andra.
44887: mycket mera spridda över avlöningsskalan Enligt 15 § förordningen den 30 december
44888: än skogstekniker befattningarna. 1937 angående resekostnadsersättning och
44889: För att bilden skall bli mera åskådlig, dagtraktamente utfärdar statsrådet de
44890: framläggs i det följande den enligt antalet föreskrifter angående reseklasserna och dag-
44891: befattningar inom avlöningsklasserna i traktamentets storlek, enligt vilka rese-
44892: varje teknikergrupp beräknade medelavlö- kostnadsersättning erlägges. Statsrådet har
44893: ningsklassen. med stöd härav genom beslut av den 9
44894: juni 1938 (233/38), sådant detta ändrat
44895: Beräknad medel- lyder i statsrådets beslut den 18 januari
44896: Forstförvaltningen avJönlngsklass
44897: skogstekniker A17.2 1962 (51/62) bestämt, att skogstekniker
44898: byggmästare A19.5 för resa inom sitt revir och mossuttorknings-
44899: tekniker för resa inom sitt distrikt skall
44900: uppbära resekostnadsersättning och dag-
44901: V & V: s distriktsförvaltning traktamente enligt tredje reseklassen i
44902: byggmästare A17.1 statsrådets beslut angående reseklass och
44903: dagtraktamente. Man kan dock anse, att
44904: Av ovanstående uppgifter framgår, detta dagtraktamente förslår till att täcka
44905: att den lägsta avlöningsklassen för bygg- de extra kostnader, som en tjänsteresa
44906: mästare i arbetsledarställning på fältet förorskar inom ett rätt begränsat område
44907: inom väg- och vattenbyggnadsstyrelsens och huvudsakligen i arbetsplatsförhållanden
44908: distriktsförvaltning och för forstfÖrvaltnin- och med inkvartering på arbetsplatsen. I
44909: gens skogstekniker, om den av Regeringen detta sammanhang bör ytterligare beaktas,
44910: föreslagna lönejusteringen genomförs, fr. att övriga tjänstemannakategorier i allmän-
44911: o.m. ingången av år 1965 är densamma, dvs. het inte uppbär dagtraktamente för tjänste-
44912: A16, resor, som de företager inom sitt distrikt.
44913: 7
44914:
44915: Knappast skulle det heller kunna anses såframt Riksdagen godkänner Regeringens
44916: mera rättvist, att dagtraktamentet till två förslag om justering av avlöningen för
44917: skogstekniker i likadana uppgifter skulle forstförvaltningens skogstekniker. Likaså
44918: utgå i det ena fallet enligt III och i det kan det konstateras, att man i fråga om de
44919: andra fallet enligt II reseklassen. Att märka bestämmelser, som gäller skogsteknikernas
44920: är dock, att skogsteknikers dagtraktamente resereglemente, har eftersträvat största
44921: vid tjänsteresor utanför reviret eller moss- möjliga opartiskhet med beaktande av ovan
44922: uttorkningsdistriktet bestäms efter vad av- anförda omständigheter. Regeringen kom-
44923: löningen förutsätter. mer dock att även framdeles noggrant följa
44924: På grund av det anförda kan det konsta- med avlöningsförhållandena i fråga om
44925: teras, att avlöningen för forstförvaltningens forstförvaltningens skogstekniker och be-
44926: skogstekniker i genomsnitt kommer att stämmelserna om deras resereglemente samt
44927: .motsvara avlöningen för andra tekniker i att vid behov vidtaga de åtgärder observe-
44928: liknande arbetsledaruppgifter på fältet, rade missförhållanden påkallar.
44929: Helsingfors den 22 december 1964.
44930:
44931:
44932: Lantbruksminister Mauno Jussila.
44933: Kysymys N:o 174.
44934:
44935:
44936:
44937:
44938: Sinisalo ym.: Tutkimuksen suorittamisesta kuntainliittojär-
44939: jestelmässä havaittujen epäkohtien poistamisesta.
44940:
44941:
44942:
44943: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44944:
44945: Kunnallisen itsehallinnon merkitys ja ase- Maakuntaitsehallintojärjestelmän voimaan-
44946: ma on maassamme hyvin huomattava. Kun- saattamisen voitaneen nyt katsoa kuitenkin
44947: nille on uskottu laajoja ja vaativia tehtäviä. tulleen ainakin tässä vaiheessa rauenneeksi.
44948: Kaikki seikat viittaavat siihen, että kehitys Hallitus mainitsee kertomuksessaan toimen-
44949: on edelleen kulkemassa siihen suuntaan, että piteistään vuonna 1963, että ottaen huomioon
44950: kuntien keskeinen asema yhteiskuntakokonai- mitä komitean mietinnössä, siitä annetuissa
44951: suudessa tulee säilymään ja kasvamaan. lausunnoissa ja asiasta julkisuudessa muu-
44952: Kuntien tehtäväpiirin laajeneminen on toin käydyssä mielipiteidenvaihdossa on esi-
44953: synnyttänyt nyt jo huomattavan laajan kun- tetty, täytynee kysymyksen maakuntaitsehal-
44954: tien yhteistoiminnan. Eräiden asiantuntija- linnon voimaansaattamisesta jäädä toistai-
44955: lausuntojen perusteella voidaan päätellä, että seksi lepäämään ja ainakin odottamaan
44956: kuntien yhteistoiminnan osuus julkisessa hal- asiaan vaikuttavien keskeisten uudistusten
44957: linnossa ja taloudessa ja sen merkitys muu- selvittämistä.
44958: toinkin on Suomessa luuultavasti suurempi Riippumatta siitä, mitä mieltä ollaankin
44959: kuin missään muussa maassa. maakuntaitsehallintojärjestelmän toteuttami-
44960: Ei liene epäilystä myöskään siitä, etteikö sesta sinänsä, ei kaiken tämän vuoksi voitane
44961: kuntien yhteistoiminta tule yhä edelleen laa- päätyä muuhun kuin että tässä vaiheessa
44962: jentumaan. Esimerkiksi kaupunkimaistumis- olisi erikoinen huomio kohdistettava kun-
44963: kehityksen nopeutuminen tuo lukuisia sellai- tainliittojärjestelmän kehittämiseen ja siinä
44964: sia yhdyskuntasuunnitteluun liittyviä tehtä- esiintyvien epäkohtien poistamiseen.
44965: viä, joissa tarvitaan kuntien yhteistoimintaa. Viimeisimmästä kuntien yhteistoimintako-
44966: Valtioneuvosto on 26 päivänä syyskuuta mitean osamietinnöstä annetuissa useissa lau-
44967: 1957 sisäasiainministeriön esityksestä asetta- sunnoissa on katsottu tarpeelliseksi perus-
44968: nut komitean selvittelemään kuntien yhteis- teellisen selvityksen toimittaminen siitä,
44969: toiminnan kehittämistä sekä siinä mielessä millä tavoin kuntainliittojärjestelmässä esiin-
44970: tutkimaan kuntainliittojärjestelmää ja sen tyviä epäkohtia voitaisiin poistaa tai vähen-
44971: mahdollista muuttamista ja täydentämistä tää, ja esitetty eräitä ehdotuksen luontoisia
44972: sekä myös ylemmän itsehallinnon tarkoituk- näkökantojakin. Kun lisäksi virkamieshalli-
44973: senmukaisuutta ja käytäntöönottamisen mah- tuksen sisäasiainministeri viime kesänä pitä-
44974: dollisuuksia. Komitea antoi v. 1959 osamie- mässään eräässä esitelmässä korostetusti lau-
44975: tinnön erityisesti kuntainliittojärjestelmän sui, että kuntainliittojärjestelmän muodossa
44976: kehittämisestä ja v. 1963 maakuntaitsehal- on maassamme kehittynyt erikoislaatuinen
44977: linnon voimaansaattamisesta. hallinnon muoto, jota perustuslakimme ei
44978: Kun komitea jälkimmäisessä mietinnössään lainkaan tunne ja jota itse asiassa voidaan
44979: päätyi, komitean vähemmistön vastustaessa pitää vieraana itsehallinnon periaatteille, on
44980: ehdotusta, ehdottamaan maakuntaitsehallin- tarve kuntainliittojen aseman selvittämiseen
44981: tojärjestelmän voimaansaattamista, voidaan tullut entistäkin tärkeämmäksi. Kuntain-
44982: pitää luonnollisena, että kuntien yhteistoi- liittojärjestelmän kehittämiseen on myöskin
44983: minnan kehittämistä koskevassa keskuste- hallinto-organisatorisia ja taloudellisia syitä.
44984: lussa on päähuomio kohdistunut tähän kysy- Kansandemokraattien käsityksen mukaan
44985: mykseen. olisi ensisijaisesti pyrittävä kuntainliittojen
44986: E 1186/64
44987: 2
44988:
44989: hallintojärjestelmän saattamiseen nykyistä sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
44990: demokraattisemmaksi sekä siihen, että kun- myksen:
44991: tainliitoille kuuluvat yleisvaltakunnalliset
44992: tehtävät siirrettäisiin valtion toimesta rahoi- Aikooko Hallitus suorituttaa tutki-
44993: tettavaksi. muksen siitä, miten kuntainliittojär-
44994: Kaiken edellä sanotun perusteella ja vii- jestelmässä havaittuja epäkohtia voi-
44995: taten valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo- taisiin poistaa ja kuntainliittojärjes-
44996: menttiin esitämme valtioneuvoston asianomai- telmää edelleen kehittää?
44997: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1964.
44998:
44999: Taisto Sinisalo. Olavi Kämäräinen.
45000: H. Tauriainen. Toivo Salin.
45001: Kelpo Gröndahl. Lauri Kantola.
45002: Aarne Pulkkinen.
45003: 3
45004:
45005:
45006:
45007:
45008: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45009:
45010: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Komitean toisessa osamietinnössä ei kuiten-
45011: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra kaan kuntien yhteistoiminnan järjestysmuo-
45012: Puhemies, olette kirjeellänne 27 päivältä don kehittämistä koskeviin kysymyksiin enää
45013: marraskuuta 1964 n:o 1139 lähettänyt val- puututtu, koska komitea päätyi ehdottamaan
45014: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- maakuntaitsehallinnon saattamista voimaan,
45015: vaksi kansanedustaja Taisto Sinisalon ym. mikä merkitsisi kuntien yhteistoiminnan huo-
45016: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: mattavaa supistumista ja sen järjestysmuo-
45017: dossa nykyisin esiintyvien epäkohtien olen-
45018: "Aikooko Hallitus suorituttaa tutki- naista vähentymistä.
45019: muksen siitä, miten kuntainliittojär- Kun maakuntaitsehallinnon voimaan saat-
45020: jestelmässä havaittuja epäkohtia voi- tamista koskeva kysymys kuitenkin on jäänyt
45021: taisiin poistaa ja kuntainliittojärjes- lepäämään ja ainakin odottamaan eräiden
45022: telmää edelleen kehittää?" keskeisten vireillä olevien uudistusten selkiy-
45023: tymistä, eikä siis ole tietoa siitä, tuleeko
45024: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- maakuntaitsehallinto toteutettavaksi, on tar-
45025: taen seuraavaa: peen selvittää, millä muulla tavalla voitaisiin
45026: Kysymyksen perusteluissa mainitussa kun- pyrkiä saamaan korjausta kuntien yhteistoi-
45027: tien yhteistoimintakomitean vuonna 1959 an- minnan järjestysmuodossa esiintyviin epä-
45028: netussa ensimmäisessä osamietinnössä koske- kohtiin, erityisesti niihin, mitkä aiheutuvat
45029: teltiin jo mahdollisuuksia varsin pitkällekin sen nykyisestä alueellisesta ja toiminnalli-
45030: meneviin uudistuksiin kuntien yhteistoimin- sesta epäyhtenäisyydestä. Tällöin on tutkit-
45031: nan järjestysmuodossa. Niihin liittyviä kysy- tava perusteellistenkin uudistusten toteutta-
45032: myksiä ei osamietinnössä kuitenkaan perus- mistarpeita ja -mahdollisuuksia. Asia on var-
45033: teellisemmin selvitetty, koska ne olivat yh- sin monitahoinen ja liittyy eräisiin muihin
45034: teydessä siihen, saatettaisiinko maassamme keskeisiin vireillä oleviin uudistuksiin, mm.
45035: voimaan ylemmänasteinen itsehallinto, mikä kysymyksiin, jotka koskevat läänijaoituksen
45036: kysymys tuli selvitettäväksi komitean toi- tarkistamista ja lääninhallinnon kehittä-
45037: sessa osamietinnössä. Näin ollen rajoituttiin mistä sekä pienten kuntien yhdistämistä voi-
45038: vain sellaisen ehdotuksen tekemiseen kuntien makkaammiksi yksiköiksi.
45039: yhteistoimintaa koskevien ja eräiden niihin Valtioneuvosto onkin edellä selostetussa
45040: liittyvien kunnallislain säännösten tarkista- tarkoituksessa 3 päivänä syyskuuta 1964
45041: misesta, mikä tosin merkitsi tämän sään- asettanut kansliapäällikkö Arno Hannuksen
45042: nöstön kokonaisuudistusta, mutta pysytti puheenjohdolla komitean, jonka tehtävänä
45043: kuntien yhteistoiminnan järjestysmuodon on toimittaa selvitys kunnallisen yhteistoi-
45044: perusteet kuitenkin tärkeimmiltä kohdiltaan minnan järjestysmuodon kehittämistarpeista
45045: entisellä pohjalla. Tämän ehdotuksen poh- ja -mahdollisuuksista pitäen silmällä erityi-
45046: jalta uudistettiin mainitut säännökset 20 sesti kunnallista sairaalatointa, mutta ottaen
45047: päivänä tammikuuta 1961 annetulla lailla huomioon myös muut hallinnon alat.
45048: kunnallislain muuttamisesta (20/61).
45049: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1964.
45050:
45051: Sisäasiainministeri Niilo Ryhtä.
45052: 4
45053:
45054:
45055:
45056:
45057: Till Riksdagens Herr Talman.
45058:
45059: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gorna angående utvecklandet av organisa-
45060: anger har Ni, Herr Talman, med Eder den tionsformen :för kommunernas samarbete,
45061: 27 november 1964 daterade skrivelse nr 1139 enär kommittens slutliga :förslag gick ut på
45062: :för avgivande av svar tillsänt vederbörande att föreslli införande av landskapssjälvsty-
45063: medlem av regeringen :följande av riksdags- relse, vilket skulle innebära en avsevärd in-
45064: man Taisto Sinisalo m.:fl. ställda spörsmål: skränkning av kommunernas samarbete och
45065: en motsvarande minskning av de bristfällig-
45066: "Har Regeringen :för avsikt att låta heter, som vidllider den nuvarande organi-
45067: undersöka på vilket sätt i kommunal- sationsformen.
45068: :förbundssystemet observerade miss:för- Då frågan om införande av landskaps-
45069: hlillanden skulle kunna elimineras självstyrelse dock blivit vilande och åt-
45070: och kommunal:förbundssystemet ut- minstone avvaktar, att vissa centrala refor-
45071: vecklas vidare1" mer som är under beredning skall klarna,
45072: och dli det därför är ovisst huruvida lands-
45073: Säsom svar på spörsmålet :får jag vörd- kapssjälvstyrelse kommer att införas, är det
45074: samt anföra :följande: nödvändigt att utreda på vilket annat sätt
45075: I den i spörsmålet nämnda kommunernas man kunde sträva tili att rlida bot på brist-
45076: samarbetskommittes :första delbetänkande, :fälligheterna inom organisationsformen för
45077: som gavs år 1959, berördes redan möjligheter kommunernas samarbete, och särskilt pä
45078: till rätt långtgående reformer beträffande dem, som förorsakas av den nuvarande
45079: organisationsformen för kommunernas sam- oenhetligheten i territoriellt och versamhets-
45080: arbete. Någon grundligare utredning av till hänseende, samtidigt som man å andra sidan
45081: den anslutna :frågor gavs dock icke i delbe- skulle undvika de brister, som ansetts vid-
45082: tänkandet, enär dessa stod i samband med låda landskapssjälvstyrelsen. Det gäller här-
45083: frågan huruvida självstyrelse av högre ord- vid att undersöka behovet och möjligheterna
45084: ning skulle införas i vårt land, viiken :frliga att genom:föra även några längtgående re:for-
45085: skulle komma att utredas i kommittens andra mer. Saken är synnerligen mångfacetterad
45086: delbetänkande. Man inskränkte sig sålunda och har anslutning till vissa andra centrala
45087: till att endast göra förslag om justering av re:former, som är under beredning, bl.a. till
45088: stadgandena angliende kommunernas sam- :frågorna angående justering av länsindel-
45089: arbete och vissa till dessa anslutna stad- ningen och utvecklande av länsförvaltningen
45090: ganden i kommunallagen, vilket visserligen samt sammanslagning av små kommuner tili
45091: innebar en totalrevision av detta rättsinsti- starkare enheter.
45092: tut men dock bibehöll grunderna :för organi- Statsrådet har även i ovan relaterat sy:fte
45093: sationsformen :för kommunernas samarbete den 3 september 1964 tillsatt en kommitte
45094: till väsentliga delar pli samma grund som med kanslichefen Arno Hannus säsom ord-
45095: tidigare. På basen av detta förslag förnyades förande och med uppgift att utreda om be-
45096: nämnda stadganden genom lagen den 20 hovet och möjligheterna att utveckla organi-
45097: januari 1961 om ändring av kommunallagen sationsformen för det kommunala samarbetet
45098: (20/61). med särskilt beaktande av den konununala
45099: I kommittens andra delbetänkande befat- sjukhusverksamheten men även med tanke
45100: tade man sig emellertid icke mera med frå- på övriga förvaltningsområden.
45101: Helsingfors den 10 december 1964.
45102:
45103: Minister för inrikesärendena Niilo Ryhtä.
45104: Kysymys N: o 175.
45105:
45106: Siltanen ym.: Lääkkeiden hintojen ja laboratoriomaksujen
45107: alentamisesta.
45108:
45109: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45110:
45111: Viime päivien poliittisessa keskustelussa on toriotutkimusten määrää. Apteekit ja yksi-
45112: kiinnitetty huomiota maamme apteekkilaitok- tyiset laboratoriot saavat tästä kehityksestä
45113: sen asemaan. Tällöin on herätetty jopa kysy- välittömän taloudellisen hyödyn jo yksin-
45114: mys siitä, onko sosiaaliselta kannalta katsot- omaan lisääntyneen liikevaihdon ansiosta.
45115: tuna oikeudenmukaista säilyttää apteekkilai- Valtaosa apteekkiemme ja laboratorioit-
45116: toksemme monopoliasema suuria voittoja ke- temme asiakkaista on vanhuksia, jotka iäs-
45117: räävänä kaupallisena yrityksenä. Hallitus on tään johtuen sairastavat enemmän kuin nuo-
45118: kiirehtinyt ilmoittamaan, että se ei suunnit- ret ja keski-ikäiset ihmiset. Merkittävää on
45119: tel'e apteekkilaitoksemme sosialisointia. Toi- myös se, että tulevaisuudessa vanhusten
45120: vottavasti tämä hallituksen ilmoitus ei mer- määrä tulee jatkuvasti kasvamaan. Suurin
45121: kitse sitä, että se on kaikin puolin tyytyväi- osa heistä joutuu elämään niukan kansaneläk-
45122: nen apteekkilaitoksemme ja lääkehuoltomme keen varassa ja tinkimään elintasostaan voi-
45123: nykyiseen tilaan, sillä suhtauduttiinpa millä dakseen kustantaa tarvittavat Sa.irasmenot.
45124: tavalla tahansa siihen, että kaupallisen riiston Mielestämme tilanne on siinä määrin huo-
45125: kohteina ovat sairaat ihmiset, niin kieltämä- lestuttava, että valtiovallan tulisi ryhtyä
45126: tön tosiasia lienee se, että lääkkeiden hinnat toimenpiteisiin apteekkilaitoksemme ja lää-
45127: meillä ovat kohtuuttoman korkeat. kintähuoltomme uudistamiseksi niin, että
45128: Lääkkeiden korkea hinta ei kuitenkaan sairausvakuutuksen tarkoittama sosiaalill'en
45129: johdu yksinomaan valtavista apteekkien saa- turva tulisi mahdollisimman suuressa määrin
45130: mista myyntivoitoista, vaan valitettavasti juuri sitä tarvitsevien sairaiden hyödyksi.
45131: myös valtiovalta on toimenpiteillään edes- Kaiken edellä lausutun perusteella ja val-
45132: auttanut lääkkeiden hintojen kohoamista mm. tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin no-
45133: kohdistamalla liikevaihtoveron suurimpaan jalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen
45134: osaan lääkkeistä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45135: Emme voi olla tässä yhteydessä kiinnittä- Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
45136: mättä huomiota myös siihen, että yhteiskun- miota siihen, että korkeista myynti-
45137: nan valvonta ei maksujen osalta ulotu sai- voitoista ja osittain myös verotuksesta
45138: rauden kustannuksella liiketoimintaa harjoit- johtuen lääkkeiden hinnat sekä yksi-
45139: taviin yksityisiin laboratorioihin. On erittäin tyisten laboratorioiden perimät maksut
45140: valitettavaa sairaiden kannalta, että nämä ovat kohtuuttoman korkeat, ja jos on,
45141: yksityiset laboratoriot korottivat huomatta- mitä Hallitus aikoo tehdä lääkkeiden
45142: vasti maksujaan juuri ennen saira.usvakuu- hintojen ja laboratoriomaksujen alen-
45143: tuksen voimaantuloa tarkoituksenaan hyötyä tamiseksi ja apteekkilaitoksen uudista-
45144: sairaiden ihmisten ja yhteiskunnan kustan- miseksi niin, että sairausvakuutuksen
45145: nuksella. tarkoittama sosiaalinen turva tulisi
45146: Sairausvakuutuksen voimaan tulo lisäsi mahdollisimman suuressa määrin nii-
45147: luonnollisesti lääkkeiden myyntiä ja labora- den hyväksi, joille se on tarkoitettu?
45148: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1964.
45149:
45150: Sylvi Siltanen. Sulo Hostila. Meeri Kalavainen. Väinö Vilponiemi.
45151: Rafael Paasio. Arvo Ahonen. Voitto Hellsten. Uljas Mäkelä.
45152: Veikko Helle. Edit Terästö. Eino Siren. Veikko Mattila.
45153: Anni Flinck. Eino Raunio. Tyyne Paasivuori. Elis Manninen.
45154: U. H. Voutilainen. Veikko Kokkola. G. Henriksson. Akseli Roden.
45155: Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto. Kustaa Alanko.
45156: Valto Käkelä. Antero Väyrynen. Lars Lindeman. Edvard Pesonen.
45157: Artturi Koskinen. Valdemar Sandelin. Ensio Partanen. Ilmari Linna.
45158: K-A. Fagerholm.
45159: E 1/65
45160: 2
45161:
45162:
45163:
45164:
45165: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
45166:
45167: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Lääketaksa on yhtäläinen koko maata varten
45168: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra ja siinä vahvistettu myyntipalkkio määräy-
45169: Puhemies, olette kirjeellänne 27 päivältä tyy pienempien apteekkien mukaan, kun taas
45170: marraskuuta 1964 n: o 1137 lähettänyt valtio- apteekkimaksua apteekkien liikevaihdosta
45171: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi määräämällä estetään liian suurien tulojen
45172: kansanedustaja Sylvi Siltasen ym. tekemän, saamista apteekkiliikkeestä. On myönnettävä,
45173: seuraavan sisältöisen kysymyksen: että voimassa oleva apteekkimaksusta annettu
45174: laki ei ole nykyisissä oloissa tarkoitustaan vas-
45175: ,Onko Hallitus kiinnittänyt huo- taava, sillä apteekkien liikevaihto vaihtelee
45176: miota siihen, että korkeista myynti- 40 000 markasta aina 1 300 000 markkaan asti
45177: voitoista ja osittain myös verotuksesta ja asteikko, jonka mukaan apteekkimaksu
45178: johtuen lääkkeiden hinnat sekä yksi- määrätään, kohoaa 56 250 markan suuruiseen
45179: tyisten laboratorioiden perimät maksut liikevaihtoon asti, mutta sen yli menevältä
45180: ovat kohtuuttoman korkeat, ja jos on, osalta pysyy 7 prosenttina. Tämän vuoksi on
45181: mitä Hallitus aikoo tehdä lääkkeiden 29 päivänä toukokuuta 1964 annettu Edus-
45182: hintojen ja laboratoriomaksujen alen- kunnalle Hallituksen esitys laiksi apteekki-
45183: tamiseksi ja apteekkilaitoksen uudista- maksusta annetun lain muuttamisesta, joka
45184: miseksi niin, että sairausvakuutuksen on vielä Eduskunnan käsiteltävänä.
45185: tarkoittama sosiaalinen turva tulisi Apteekkimaksut ovat tavallisen valtion-
45186: mahdollisimman suuressa määrin nii- veron laatuisia ja ensi vuoden tulo- ja meno-
45187: den hyväksi, joille se on tarkoitettu~" arvioesityksen 4 Os. XI: 10 kohdalla on il-
45188: moitettu niitä kertyvän valtiolle 8 500 000
45189: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- markkaa. Vuonna 1963 kannetut apteekki-
45190: taen seuraavaa: maksut olivat 5.26 % koko apteekkilaitoksen
45191: Maamme 529 apteekista 132 apteekin liike- liikevaihdosta.
45192: vaihto vuonna 1963 oli 46 000-140 000 Maamme laajuudesta ja suurten osien har-
45193: markkaa, josta apteekin haltijalle jäi puh- vasta asutuksesta johtuen apteekkeja on
45194: dasta liiketuloa keskimäärin 7100-18 800 maassamme runsaasti muihin pohjoismaihin
45195: markkaa eli vähemmän tai korkeintaan sama verrattuna. Niinpä esimerkiksi Ruotsissa on
45196: kuin sellaisen proviisorin työehtosopimuksen noin sata apteekkia vähemmän kuin meillä
45197: mukainen palkka (18 630,-), jonka toimi- ja maa meidän maata huomattavasti suu-
45198: aika apteekissa on ollut 11 vuotta. Sanottua rempi. Kun näin massamme on paljon pie-
45199: puhdasta liiketuloa laskettaessa liikevaihdosta niä apteekkeja, joiden mukaan kuten edellä
45200: on vähennetty apteekkiliikkeen kulut ja mainitsin, apteekkien myyntipalkkio määräy-
45201: apteekkimaksu. Kun apteekin haltijan saa- tyy, niin olettaisi, että lääkkeiden hinnat
45202: maa liiketuloa verrataan proviisorin työehto- maassamme olisivat huomattavasti korkeam-
45203: sopimuksen mukaiseen palkkaan, on välttä- mat kuin Ruotsissa, mutta näin ei ole asian-
45204: mätöntä apteekin haltijan liiketulosta vähen- laita, vaan ovat ne lähellä toisiaan, vaikka
45205: tää myös apteekkiliikkeeseen tarvittavan pää- Ruotsissa lääkkeiden hintoihin ei sisälly liike-
45206: oman kuoletus, jolloin maamme apteekeista vaihtoveroa, joka meillä koroittaa niitä lähes
45207: yli puolet on sellaisia, että niistä saatu liike- viisi prosenttia.
45208: tulo jää alle edellä sanotun proviisorin pal- Yksityisten sairaanhoito- ja tutkimuslaitos-
45209: kan tai ylittää tämän rahapalkan vain siinä ten sairaanhoidollinen toiminta on niistä 24
45210: määrin, ettei se vastanne proviisorille työ- päivänä heinäkuuta 1964 annetun lain (426/
45211: ehtosopimuksessa taattuja sosiaalisia etuja. 64) nojalla lääkintöhallituksen valvonnan
45212: 3
45213:
45214: alaisena, muttei sisäasiainministeriöllä eikä mesta tutkitaan mahdollisuutta nykyistä suu-
45215: lääkintöhallituksella ole valtuuksia vahvistaa remmassa määrin saada sairaalalaboratoriot
45216: niiden taksoja. Saadun ilmoituksen mukaan sairausvakuutuksen ja avokentän käyttöön
45217: sosiaaliministeriön hintaosastolla on asia tältä terveydenhuollon laboratoriotarpeen tyydyt-
45218: osin tutkittavana. Lääkintöhallituksen toi- tämiseksi.
45219: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1965.
45220:
45221:
45222: Sisäasiainministeri Niilo Ryhtä.
45223: 4
45224:
45225:
45226:
45227:
45228: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
45229:
45230: I det syfte, som framgår av 37 § 1 mom. vid dem understiger nämnda provisorslön
45231: riksdagsordningen, har Ni Herr Talman med eller överstiger denna penninglön endast med
45232: Eder skrivelse av den 27 november 1964 ett belopp, som icke torde motsvara de
45233: nr 1137 tillställt vederbörande medlem av sociala förmåner, som provisorn i arbetsavta-
45234: statsrådet :för besvarande :följande av riks- let garanterats.
45235: dagsman Sylvi Siltanen m.fl. undertecknade Medicinaltaxan är densamma i hela landet
45236: spörsmål: och den däri fastställda försäljningsprovisio-
45237: nen har bestämts enligt de mindre apoteken,
45238: ,Har Regeringen fäst uppmärksam- medan man åter genom apoteksavgift på
45239: het vid att läkemedelsprisen och de apote~ens omsättning förhindrar uppkomsten
45240: av enskilda laboratorier uppburna av- av alltför stora inkomster av apoteksrörelse.
45241: gifterna på grund av de stora försälj- Det bör medgivas, att gällande lag om apo-
45242: ningsvinsterna och delvis även på teksavgifter icke i nuvarande förhållanden
45243: grund av beskattningen är oskäligt motsvarar sitt ändamål, ty apotekens a:ffärs-
45244: höga, och om så är, omsättning växlar från 40 000 mark ända till
45245: vilka åtgärder ärnar Regeringen 1 300 000 mk och den skala, enligt viiken
45246: skrida till för sänkning av läkemooels- apoteksavgiften fastställes, stiger intill en
45247: prisen och laboratorieavgifterna samt omsättning på 56 250 mk medan den :för den
45248: för reformering av apoteksväsendet så del, som överstiger detta belopp, utgör 7 pro-
45249: att det i sjukförsäkringslagen avsedda cent. På grund härav avlät Regeringen den
45250: socialskyddet i så stor utsträckning 29 maj 1964 till Riksdagen en proposition
45251: som möjligt kommer dem till godo, för med förslag till lag angående ändring av
45252: vilka det är avsett?" lagen om apoteksavgift, viiken proposition
45253: ännu handlägges av Riksdagen.
45254: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- Apoteksavgifterna är av samma art som
45255: samt an:föra följande: vanlig statsskatt och i statförslaget :för in-
45256: Vid 132 av de 529 apoteken i vårt land kommande år har de under 4 Avd. XI: 10
45257: uppgick omsättningen under år 1963 till uppgivits in:flyta till staten till ett belopp
45258: 46 000-140 000 mark, varav apotekets inne- av 8 500 000 mk. De år 1963 uppburna apo-
45259: havare erhöll en ren inkomst av rörelse på teksavgifterna utgjorde 5.26 % av apoteks-
45260: i medeltal 7100-18 800 mark, d.v.s., ett väsendets totala omsättning.
45261: mindre eller högst lika stort belopp som den Emedan vårt land är .vidsträckt och till
45262: avtalsenliga lönen (18 630,-) :för en provi- stora delar glest bebyggt är apoteken hos
45263: sor, som arbetat i apoteket 11 år. Vid be- oss talrika i jämförelse med övriga nordiska
45264: räkningen av sagda rena inkomst av rörelse länder. Så till exempel är antalet apotek i
45265: har från omsättningen avdragits kostnaderna Sverige ca etthundra mindre än hos oss och
45266: för apoteksrörelsen och apoteksavgiften. Då landet är dock betydligt större än värt. Dä
45267: apoteksinnehavarens inkomst av rörelse jäm- det sålunda i vårt land finnes mänga små
45268: föres med en provisors avtalsenliga lön, apotek, enligt vilka apotekens :försäljnings-
45269: måste från apoteksinnehavarens inkomst av provision såsom ovan nämnts :fastställes,
45270: rörelse nödvändigtvis även avdragas amorte- kunde man antaga att läkemedelsprisen hos
45271: ringen på det för apoteksrörelsen erforder- oss skulle vara betydligt högre än i Sverige,
45272: liga kapitalet, varvid över häl:ften av landets men detta är icke fallet utan de står myeket
45273: apotek är sådana, att inkomsten av rörelse nära varandra ehuru i läkemedelsprisen i
45274: 5
45275:
45276: Sverige icke ingår omsättningsskatt, som hos fogenhet att fastställa deras taxor. Enligt
45277: oss höjer dem moo i det närmaste fem uppgift prövas ärendet till denna del för
45278: procent. närvarande av socialministeriets prisavdel-
45279: Sjukvårdsverksamheten vid privata sjuk:- ning. På ätgärd av medicinalstyrelsen un-
45280: vårds- och undersökningsanstalter är moo dersökes möjligheterna att för tillfredsstäl-
45281: stöd av den om dem den 24 juli 1964 givna lande av hälsovärdens laboratoriebehov i
45282: lagen (426/64) underställd medicinalstyrel- större utsträckning än hittills ställa sjukhus-
45283: sens tillsyn, men varken ministeriet för inri- laboratorierna tili sjuk:försäkringens och den
45284: kesärendena eller medicinalstyrelsen har be- öppna vårdens förfogande.
45285: Helsingfors den 9 januari 1965.
45286:
45287:
45288: Minister för inrikesärendena Niilo Ryhtä.
45289:
45290:
45291:
45292:
45293: E 1/65
45294: Kysymys N: o 176.
45295:
45296:
45297:
45298:
45299: Voutilainen ym.: Kunnallista luottamustointa hoitavien
45300: tapa turma vakuutuksesta.
45301:
45302:
45303: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
45304:
45305: Vakuutusoikeus on hylännyt tapaturmava- Nykyisin on jo käytäntö johtanut siihen, että
45306: kuutuslakiin nojautuen erään kunnallisen useissa luottamustoimissa joudutaan olemaan
45307: luottamusmiehen hakemuksen saada korva- melko usein ja ainakin syrjäseudulla teke-
45308: usta hänelle sattuneesta tapaturmasta luotta- mään matkat hyvinkin kaukaa ja huonojen-
45309: mustehtävää suorittaessaan. Koska tapauk- kin yhteyksien takaa. Tapaturman vaara on
45310: sena on yleisempääkin merkitystä, ansaitsee erikoisesti matkoilla ja joskus se voi olla
45311: asiaan kiinnittää huomiota ainakin, kun vasta mahdollista luottamustehtävää suoritettaessa-
45312: hiljattain lehdistössä kerrottiin erään kun- kin niinkuin alussa mainitussa tapauksessa
45313: nanvaltuutetun loukkaantuneen luottamus- on ollut asian laita.
45314: tehtävää suorittamaan mennessään. Kunnat ovat tiettävästi ottaneet vapaaeh-
45315: Kunnallisia luottamushenkilöitä on maam- toisia vakuutuksia luottamusmiehille, mutta
45316: me kunnissa kymmeniätuhansia ja yksistään käytäntö ei liene varsin yleistä ja eikä siihen
45317: kunnallisvaltuutettuja on yli 10 000. Kun- ole nimenomaista lakiin perustuvaa velvoi-
45318: nallislaki edellyttää, että luottamustehtävään tusta.
45319: valittu henkilö ei saa luottamustehtävästä Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
45320: muuta kuin varsin rajoitetuissa tapauksissa jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitäm-
45321: kieltäytyä niinkuin kunnallislain 18 § säätää. me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
45322: Nyt on lainsäätäjä asettanut velvollisuuden tattavaksi seuraavan kysymyksen:
45323: kunnan asukimalle vastaanottaa ja hoitaa eri-
45324: laisia luottamustehtäviä, mutta on jättänyt Onko Hallitus tietoinen siitä, että
45325: huomioon ottamatta kunnallisen elimen vas- kunnallisten luottamustointen haltijat
45326: tuun esimerkiksi niissä tapauksissa, kun asi- tehtävässään mahdollisesti sattuvien
45327: anomainen luottamustoimen hoitaja joutuu tapaturmien johdosta ovat vailla min-
45328: tapaturman uhriksi joko itse tehtävässä, mat- käänlaista oikeutta saada korvausta
45329: kalla luottamustointa hoitamaan tai sieltä aiheutuneesta viasta tai vammasta ja
45330: pois. Kun tapaturmavakuutuslaki asettaa jos on,
45331: työnantajan velvolliseksi huolehtimaan työn- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
45332: tekijän mahdollisesta tapaturmasta, olisi pe- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun
45333: riaatteessa samaa sovellettava myös julkiseen epäkohdan korjaamiseksi?
45334: yhdyslnmtaan, tässä tapauksessa kuntaan.
45335: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1964.
45336:
45337: U. H. Voutilainen. Lyyli Aalto.
45338: Uljas Mäkelä. K. F. Haapasalo.
45339: Antero Väyrynen. Veikko Helle.
45340: Eino Siren. Eino Raunio.
45341: Kalle Matilainen. Artturi Koskinen.
45342: Edit Terästö. Sylvi Siltanen.
45343: Sulo Hostila. Arvo Ahonen.
45344: Tyyne Paasivuori. Kustaa Alanko.
45345:
45346: E 1266/64
45347: 2
45348:
45349:
45350:
45351:
45352: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
45353:
45354: Herra Puhemies on minulle lähettänyt val- perusteella, työntekijänä, vastikkeesta tekee
45355: tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa työtä toiselle, työnantajalle, tämän johdon ja
45356: mainitussa tarkoituksessa jäljennöksen edus- valvonnan alaisena. Näin ollen tapaturma-
45357: taja U. H. Voutilaisen ym. jättämästä ky- vakuutuslaki edellyttää, että vain työsuh-
45358: symyksestä, jossa valtioneuvoston asianomai- teessa olevat henkilöt ovat tapaturmavakuu-
45359: sen jäsenen vastattavaksi on esitetty seu- tuslain alaisia. Kun kunnallisen luottamus-
45360: raava kysymys: toimen haltijan ei voida katsoa olevan tapa-
45361: turmavakuutuslain tarkoittamassa työsuh-
45362: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että teessa kuntaan, ei kunta sanotun lain mu-
45363: kunnallisten luottamustointen haltijat kaan ole velvollinen vakuuttamaan mainittua
45364: tehtävässään mahdollisesti sattuvien henkilöä. Kunnalla on mahdollisuus tosin va-
45365: tapaturmien johdosta ovat vailla min- paaehtoisesti vakuuttaa luottamustoimen hal-
45366: käänlaista oikeutta saada korvausta tija tapaturman varalta., mutta kunnat tiet-
45367: aiheutuneesta viasta tai vammasta ja tävästi eivät tätä mahdollisuutta ole yleensä
45368: jos on, käyttäneet. Kun pakollinen tapaturmavakuu-
45369: mihin toimenpiteisiin Hallitus on tus kohdistuu, kuten edellä on sanottu, työ-
45370: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun suhteessa oleviin, sen laajentaminen käsittä-
45371: epäkohdan korjaamiseksi~" mään kunnallisen luottamustoimen haltijat
45372: edellyttäisi tapaturmavakuutuslain muutosta.
45373: Kun kysymys koskee minun toimialaani so- Tällöin olisi kuitenkin otettava huomioon
45374: siaaliministeriössä, saan kunnioittavasti vas- myös muut luottamustoimen haltijat ja nii-
45375: tata seuraavaa: hin verrattavassa asemassa olevat henkilöt.
45376: Tapaturmavakuutuslain mukaan on oikeus
45377: tapaturmakorvaukseen sillä, joka sopimuksen
45378: Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1964.
45379:
45380:
45381: }Iinisteri K. Sorkio.
45382: .3
45383:
45384:
45385:
45386:
45387: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
45388:
45389: Herr Talman har i det syfte som nämnes annan, arbetsgivaren, under dennes ledning
45390: i 37 § 1 mom. riksdagsordningen, tillsänt och uppsikt, rätt tili skadestånd för olycks-
45391: mig avskrift av ett av riksdagsman U. H. fall. Sålunda förutsätter lagen om olycks-
45392: V outilainen m.fl. inlämnat spörsmål, vari tili fallsförsäkring, att endast personer i arbets-
45393: vederbörande medlem av statsrådet för be- förhållande är underkastade lagen om olycks-
45394: svarande ställts följande fråga: fallsförsäkring. Då innehavare av kommunalt
45395: förtroendeuppdrag icke kan anses stå i sä-
45396: "Är Regeringen medveten om att dant arbetsförhållande tili kommunen, som
45397: innehavare av korumunala förtroende- lagen om olycksfallsförsäkring avser, är kom-
45398: uppdrag är i avsaknad av varje rätt munen icke enligt sagda lag skyldig att för-
45399: tili skadestånd för förorsakat fel eller säkra nämnda person. Kommunen äger vis-
45400: skada på grund av i deras uppdrag serligen rätt att frivilligt försäkra inneha-
45401: eventuellt inträffat olycksfall, och i så vare av förtroendeuppdrag för olycksfall, men
45402: fall, kommunerna har veterligen icke i allmänhet
45403: vilka åtgärder har Regeringen använt sig av denna möjlighet. Då den obli-
45404: vidtagit eller ämnar Regeringen vid- gatoriska olycksfallsförsäkringen, såsom ovan
45405: taga för att rätta tili nämnda miss- sagts, hänför sig tili personer i arbetsförhål-
45406: förhållande?" lande, skulle en utvidgning av den så att den
45407: omfattar innehavare av kommunala förtro-
45408: Då spörsmålet berör mitt verksamhets- endeuppdrag förutsätta en ändring av lagen
45409: område i socialministeriet, får jag högakt- om olycksfallsförsäkring. Härvid borde dock
45410: ningsfullt svara följande: även beaktas andra innehavare av förtroende-
45411: Enligt lagen om olycksfallsförsäkning äger uppdrag och personer i med dem jämförbar
45412: envar, som med stöd av avtal i egenskap av ställning.
45413: arbetstagare mot vederlag utför arbete åt
45414: Helsingfors den 23 december 1964.
45415:
45416:
45417: Minister K. Sorkio.
45418: Kysymys N:o 177.
45419:
45420:
45421:
45422:
45423: Sääskilahti ym.: Yhtenäisen alueen varaamisesta Oulun yli-
45424: opistoa varten.
45425:
45426:
45427: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
45428:
45429: Oulun yliopistolle on varattu Oulun kau- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
45430: pungissa alueita eri! paikasta, Hupisaariita 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
45431: ja Kontinkankaalta. Oulujoen kunnan liit- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
45432: tyessä ensi vuoden alusta Oulun kaupun- vaksi seuraavan kysymyksen:
45433: kiin, on ilmaantunut uusia mahdollisuuksia
45434: sijoittaa Oulun yliopisto siten, että luovu- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
45435: taan kaupunkisuunnittelun nykyaikaisten Oulun yliopiston tarkoituksenmukai-
45436: periaatteiden mukaisesti keskeisesti kaupun- sesti sijoittamisessa, jolloin koko yli-
45437: kikuvaan kuuluvan puistoalueen turmelemi- opisto voidaan suunnitella yhtenäi-
45438: sesta, sijoittaen Kontinkankaalle vain yli- seksi samalle alueelle, on mahdolli-
45439: opistollisen keskussairaalan, johon tarkoi~ suuksia, ja jos on,
45440: tukseen em. alue on riittävä. Oulun yliopis- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
45441: toa varten olisi etsittävä kaupungin liitos- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että Ou-
45442: alueilta riittävän laaja yhtenäinen alue, lun yliopisto rakennettaisiin yhtenäi-
45443: joka parhaiten palvelisi yliQpistoa ja sen selle alueelle pois keskikaupungilta,
45444: jatkuvaa laajentumista. Kontinkankaan jolloin samalla voitaisiin tärkeimmät
45445: alue olisi viipymättä varattava keskussai- vapaa-ajan viettopaikat, Hupisaaret
45446: raalaa varten ja samalla olisi arkkitehtikil- säilyttää pnistona ?
45447: pailu julistettava1 että vihdoinkin voitaisiin
45448: päästä yliopistollisen keskussairaalan raken-
45449: tamiseen Pohjois-Suomea varten.
45450: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1964.
45451:
45452: Eino Sääskilahti. Eero Juntunen.
45453: Yrjö Hautala. Eino Räsänen.
45454:
45455:
45456:
45457:
45458: E 50/65
45459: 2
45460:
45461:
45462:
45463:
45464: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
45465:
45466: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- vastaisuudessa yliopistolle lahjoittamaan
45467: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Koskikeskuksen alueeseen rajoittuvan ny-
45468: Puhemies, olette kirjeellänne 3 päivältä kyisen vanhan voimalaitoksen käytössä ole-
45469: joulukuuta 1964 n:o 1212 lähettänyt valtio- van alueen, suuruudeltaan vesialueineen
45470: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- 1.56 ha, josta maa-aluetta on vajaa 1 ha.
45471: vaksi kansanedustaja Eino Sääskilahden Kontinkankaan alue 50.12 ha. Tästä alu-
45472: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- eesta tullaan tehdyn sopimuksen mukaan
45473: myksen: yliopistolliselle keskussairaalalle luovutta-
45474: maan n. 19.2 ha, jonka korvaukseksi lää-
45475: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kintöhallitus yliopistolle luovuttaa kaupun-
45476: Oulun yliopiston tarkoituksenmukai- gilta lääninsairaalan kaupan yhteydessä saa-
45477: sesti sijoittamisessa, jolloin koko yli- mansa, Kontinkankaan tonttiin liittyvän
45478: opisto voidaan suunnitella yhtenäi- 8.6 ha:n alueen. Kontinkankaan nykyisestä
45479: seksi samalle alueelle, on mahdolli- alueesta jää näin ollen yliopiston omistuk-
45480: suuksia, ja jos on, seen 39.92 ha.
45481: mihin toimenpiteisiin Hallitus on Edellisen mukaan yliopiston omistuksessa
45482: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että Ou- ja käytössä tulee olemaan maa-aluetta
45483: lun yliopisto rakennettaisiin yhtenäi- 56.246 ha. Lisäksi kaupunki on lahjoittanut
45484: selle alueelle pois keskikaupungilta, ylioppilaskylän rakentamista varten Kontin-
45485: jolloin samalla voitaisiin tärkeimmät kankaan alueen läheltä n. 4 ha:n suuruisen
45486: vapaa-ajan viettopaikat, Hupisaaret alueen. Verrattaessa Oulun yliopiston ny-
45487: säilyttää puistona ?" kyisiä alueita maamme muiden yliopistojen
45488: ja korkeakoulujen rakennettuihin maa-alu-
45489: Kysymyksen perusteluiksi on esitetty, eisiin on todettava, että ainoastaan Teknilli-
45490: että Oulun kaupungin liitosalueilta olisi et- sen korkeakoulun alue Otaniemessä on sitä
45491: sittävä riittävän laaja yhtenäinen alue, joka suurempi.
45492: parhaiten palvelisi yliopistoa ja sen jatku- Yliopiston vastaisen kasvun varalle on
45493: vaa laajentumista, jolloin voitaisiin luopua nykyisten alueiden välittömästä läheisyy-
45494: kaupunkisuunnittelun nykyaikaisten peri- destä saatavissa lisäalueita. Kaupunki sitou-
45495: aatteiden mukaisesti kaupunkikuvaan kuu- tui jo nykyisiä alueita lahjoittaessaan va-
45496: luvan puistoalueen turmelemisesta ja Kon- raamaan asemakaavallisesti yliopistotarkoi-
45497: tinkankaan alue jäisi vain yliopistolliselle tuksiin valtiolle kaksi rinnakkain olevaa
45498: keskussairaalalle. Koskikeskuksen alueen lähellä sijaitsevaa
45499: Vastaukseksi kysymykseen esitän kunni- tonttia, alaltaan yht. 5.498 ha, jotka kau-
45500: oittaen seuraavaa: punki omistaa, mutta jotka toistaiseksi ovat
45501: Yliopiston Oulun kaupungissa nykyisin muussa käytössä. Koskikeskuksen alueen
45502: omistamat maa-alueet ovat seuraavat: vierestä voitaneen samoin asmakaavallisesti
45503: Koskikeskuksen alue 13.88 ha, johon Hu- varata eräitä alueita yht. 11.7 ha. Kontin-
45504: pisaarten puisto sisältyy, sekä tämän alueen kankaan alueen jatkona etelässä on kau-
45505: lähellä sijaitsevat 0.314 ha:n suuruinen pungin omistama 14.84 ha:n suuruinen alue,
45506: tontti ynnä yliopiston opettajainvalmistus- jonka varaaminen yliopiston vastaisiin tar-
45507: laitoksen kansakoulun tontti alaltaan 2.132 peisiin näyttää mahdolliselta.
45508: ha, eli nämä kolme aluetta yhteensä 16.326 Valtio on saanut nykyiset arvokkaat alu-
45509: ha. Lisäksi Oulun kaupunki on sitoutunut eet lahjaksi Oulun kaupungilta. Kaupungin
45510: 3
45511:
45512: kanssa on alueiden luovutuksesta ja käy- siitä, että valtio joutuisi ainakin suurim-
45513: töstä tehty molemminpuolinen sopimus, malta osalta ostamaan yliopistoa varten tar-
45514: jossa kaupunki on ilmoittanut pysyvänsä. vittavan uuden maa-alueen. Tämä kaikki
45515: Mainitunlaisen sopimuksen purkaminen vaa- olisi tehtävä samanaikaisesti muiden yli-
45516: tisi neuvotteluja molempien osapuolten kes- opisto- ja korkeakoulusuunnitelmien toteut-
45517: ken ja saattaisi sen vuoksi viedä runsaasti tamisen kanssa.
45518: aikaa. Mikäli Campus-ajatus katsottaisiin mah-
45519: Yliopiston sijoittaminen aivan uudelle pai- dolliseksi toteuttaa valtion nyt jo omista-
45520: kalle Oulun kaupungin liitosalueelle tulisi malla Kontinkankaan yliopistoalueelia ja
45521: ilmeisesti vaatimaan valtiolta kustannuksia siihen mtettävillä lisäalueilla, voitaneen
45522: huomattavasti enemmän kuin mitä nykyi- suunnittelujen nykyisen vaiheen estämättä
45523: sen suunnitelman toteuttaminen maksaisi. vielä harkita Koskikeskuksen yliopistoalu-
45524: Tähänastisiin suunnitelmiin ja rakennus- een rakennustiheyden väljentämistä siten,
45525: töiden alkuvaiheisiin on jo kiinnitetty va- että sinne rakennettavaksi tarkoitettuja
45526: roja melkoisesti; näistä ainakin suunnittelu- laitoks~a sijoitetaan Kontinkankaan alueelle.
45527: kustannukset menisivät hukkaan. Suurem- Asioiden ollessa niin pitkälle suunnitel-
45528: mat lisämenot aiheutuisivat siitä, että yli- tuina kuin ne nyt ovat, merkitsisi kyselyssä
45529: opiston rakentaminen kauemmaksi varsinai- tarkoitettuun yliopiston uuden sijoitusalu-
45530: sen kaupungin ulkopuolelle edellyttäisi sekä een etsimiseen ja hankkimiseen ryhtyminen
45531: oopettajia että opiskelijoita varten enem- hyvin huomattavaa, asiantuntijoiden arvion
45532: män huonetiloja kuin muutoin tarvittaisiin, mukaan jopa kymmenen vuoden lykkäystä
45533: ainakin asuntoja, asuntoloita ja ruokailu- yliopiston rakentamisessa sekä toteutettuna
45534: tiloja. ilmeisesti varsin suurien lisämäärärahojen
45535: Kustannukset kasvaisivat myös senvuoksi, tarvetta. Näin ollen näyttää tarkoituksemnu-
45536: että olisi rakennettava alueelle, jolla kaikk:U kaisemm.alta pyrkiä yliopiston laitosten en-
45537: kunnallisteknilliset työt, asemakaavoitus, tistä suurempaan keskittämiseen Kontinkan-
45538: kadut sekä vesi- ja viemäriverkosto, ovat kaan alueelle ja hankkimaan lisäalueita sii-
45539: tekemättä ja jolle kaupunki ei vielä pit- hen, koska näin menetellen saavutetaan sa-
45540: kään aikaan tule niitä laittamaan. Lisäkus- mat edut kuin uuden Campus-alueen hank-
45541: tannuksia aiheutuisi huomattavasti myös kimisella.
45542: Helsingissä 27 päivänä tammikunta 1965.
45543:
45544:
45545: Opetusministeri Jussi Saukkonen.
45546: 4
45547:
45548:
45549:
45550:
45551: Till Riksdagens Herr Talman.
45552:
45553: I det syfte, som framgår av 37 § 1 mom. i närheten av ifrågavarande område, eller
45554: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, dessa tre områden sammanlagt 16.326 ha.
45555: med Eder skrivelse av den 3 december 1964 Därjämte har Uleåborgs stad förbundit sig
45556: tillställt vederbörande medlem av statsrådet att i framtiden donera till universitetet ett
45557: för besvarande följande av riksdagsman till Koskikeskus område gränsande område,
45558: Eino Sääskilahti m.fl. undertecknade spörs- som för närvarande disponeras av det
45559: mål: gamla kraftverket. Detta område omfattar
45560: jämte vattenområden 1.56 ha, varav jord-
45561: "Är Regeringen medveten om att området utgör knappa 1 ha.
45562: möjligheter förefinnes för en ända- Kontinkangas område på 50.12 ha. Av
45563: målsenlig placering av Uleåborgs detta område skall enligt överenskommelse
45564: universitet, varvid hela universitetet ca 19.2 ha överlåtas till universitetscentral-
45565: skulle kunna planeras enhetligt på sjukhuset, varvid medicinalstyrelsen som
45566: ett område, och om så är ersättning till universitetet överlåter ett av
45567: vilka åtgärder har Regeringen staden i samband med köpet av länssjuk-
45568: skridit till eller ärnar Regeringen huset erhållet, till tomten på Kontinkangas
45569: skrida til.l för att tillse att Uleåborgs gränsande område på 8.6 ha. Av Kontin-
45570: universitet uppföres på ett enhetligt kangas nuvarande område förblir sålunda
45571: område på avstånd från stadens cent- 39.92 ha i universitetets ägo.
45572: rum, varvid de viktigaste friluftsom- Enligt det ovan sagda omfattar det jord-
45573: rådena, Hupisaaret benämnda holmar, område, som äges och disponeras av univer-
45574: samtidigt skulle kunna bevaras så- sitetet, 56.246 ha. Därjämte har staden
45575: som park?" för uppförande av en studentby donerat ett
45576: i närheten av Kontinkangas beläget område
45577: I spörsmålets motivering har a.nförts att på ca 4 ha. Vid en jämförelse av Uleåborgs
45578: man på de med Uleåborgs stad inkorpo- universitets nuvarande område med de av
45579: rerade områdena borde söka finna ett till- landets övriga universitet och högskolor
45580: räckligt vidsträckt enhetligt område, som bebyggda områdena, kan det konstateras
45581: bäst kunde tjäna univers1tetet och dess att endast Tekniska högskolans område i
45582: fortsatta utvidgning, varvid man enligt de Otnäs är större än detta.
45583: moderna principerna för stadsplanering Med tanke på universitetets framtida
45584: skulle kunna undgå att fördärva det till tillväxt kan i omedelbar närhet av de nu-
45585: staden hörande parkområdet, och Kontin- varande områdena senare erhållas tilläggs-
45586: kangas område endast skulle utnyttjas av områden. Staden förband sig redan då de
45587: universitetscentralsjukhuset. nuvarande områdena donerades att för
45588: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt staten reservera två i stadsplanen för uni-
45589: anföra följande: versitetsändamål avsedda, bredvid varandra
45590: De områden i Uleåborgs stad, som för och i närheten av Koskikeskus område be-
45591: närvarande ägs av universitetet är föl- lägna tomter på sammanlagt 5.498 ha, vHka
45592: jande: ägs av staden men tillsvidare disponeras
45593: Koskikeskus område på 13.88 ha, i vilket för andra ändamål. Invid Koskikeskus om-
45594: parken Hupisaari ingår, samt en tomt på råde torde likaså enligt stadsplanen kunna
45595: 0.314 ha ooh folkskolans vid i:nstitutet för ut- reserveras vissa områden på sammanlagt
45596: bildning av lärare tomt på 2.132 ha, belägna 11.7 ha. Som en fortsättning på Kontin-
45597: 5
45598:
45599: kangas område i söder finns ett av staden dessa arbeten. Betydande extra kostnader
45600: ägt område på 14.84 ha, som det även skulle även förorsakas därav att staten
45601: synes möjligt att reservera för universi- vore tvungen att åtminstone till största
45602: tetets framtida behov. delen köpa det för universitetet nödiga nya
45603: Staten har erhållit de nuvarande värde- området. Allt detta borde ske samtidigt
45604: fulla områdena som donation av Uleåborgs med genomförandet av övriga universitets-
45605: stad. Angående överlåtelsen och dispositio- och högskoleplaner.
45606: nen av områdena har med staden ingåtts Ifall det skulle anses möjligt att förverk-
45607: ett ömsesidigt avtal, vid vilket denna upp- liga Campus-tanken på det redan nu av
45608: givit sig hålla fast. Uppsägandet av ett staten ägda universitetetsområdet på Kon-
45609: sådant avtal skulle påkalla förhandlingar tinkangas och de områden, som kan anslu-
45610: mellan parterna och skulle därför kunna tas därtill, torde man utan hinder av det
45611: kräva lång tid. nuvarande planeringsskedet ännu kunna
45612: Förläggningen av universitetet tili en all- överväga en minskning av byggnadstät-
45613: deles ny plats inom det med Uleåborgs heten på Koskikeskus universitetsområde
45614: stad inkorporerade området skulle uppen- sålunda att vissa institutioner, som är av-
45615: barligen för staten medföra betydligt större sedda att uppföras där, förlägges till Kon-
45616: kostnader än vad ett förverkli:gande av den tinkangas område.
45617: nuvarande planen skulle kräva. På de Då planeringen redan nått så långt som
45618: hittills utarbetade planerna och de förbe- nu är fallet, skulle det i spörsmålet fram-
45619: redande byggnadsarbetena har redan ned- lagda förslaget att för universitetet borde
45620: lagts betydande medel, av vilka åtminstone sökas och anskaffas ett nytt förläggnings-
45621: planeringskostnaderna skulle gå förlorade. område innebära ett mycket betydande
45622: Större kostnader skulle förorsakas av att uppskov, enligt sakkunnigas beräkning
45623: uppförandet av universitetet på längre av- t.o.m. på tio år, med byggandet av universi-
45624: stånd från den egentliga staden skulle för- tetet, varjämte för dess förverkligande upp-
45625: utsätta mera utrymmen för såväl lärare enbarligen skulle krävas mycket stora til-
45626: som studerande, åtminstone för bostäder, läggsanslag. Under sådana förhållanden
45627: internat och förplägningslokaliteter än vad synes det vara mera ändamålsenligt att
45628: som annars skulle erfordras. Kostnaderna sträva till en större koncentrering av uni-
45629: skulle även ökas därigenom att universitetet versitetets institutioner på Kontinkangas
45630: härvid skulle byggas på ett område, på området och att anskaffa tilläggsområden
45631: vilket inga kommunaltekniska arbeten, tili detta, emedan man genom ett sådant
45632: stadsplanering, gator samt vatten- och av- förfarande uppnår samma fördelar som
45633: loppsledningsnät, ännu utförts och på vilket genom att anskaffa ett nytt Campus-
45634: staden inte på länge kommer att inleda område.
45635: Helsingfors den 27 januari 1965.
45636:
45637:
45638: Undervisningsminister Jussi Saukkonen.
45639:
45640:
45641:
45642:
45643: E 50/65
45644: Kysymys N: o 178.
45645:
45646:
45647:
45648:
45649: Pakkanen ym.: Tonttiarvoetuuden määräämisestä maatalous-
45650: kiinteistöille.
45651:
45652:
45653: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45654:
45655: 1:1eiseksi arvioimisperusteeksi on tulo- ja alueen kaavoituskysymysten ja pinta-alayksik-
45656: omaisuusverolain 34 pykälässä säädetty, että köä kohden paikkakunnalla saatavan myynti-
45657: omaisuuden arvo on määrättävä sen käyvän hinnan selvittämistä sekä ennusteiden laati-
45658: hinnan mukaan mikä sillä on verovuoden mista tonttien todennäköisestä vuotuisesta
45659: päättyessä omistajan kädessä ja sillä paikalla menekistä ja myyntiajasta. Yleensä tontti-
45660: missä se on. Saman pykälän säännöksen mu- alueiden myynti aiheuttaa kiinteistölle paitsi
45661: kaan valtiovarainministeriön asiana on antaa alueiden ja erilaisten oikeuksien luovutusta,
45662: tarkempia määräyksiä niistä perusteista, joi- myös erilaista haittaa, vahinkoa ja kustan-
45663: den mukaan maatalouskiinteistö on verotuk- nusta. Tonttiarvoisen maan käypää hintaa
45664: sessa arvioitava. Tästä valtiovarainministeriö laskettaessa on tilakokonaisuudelle siten ai-
45665: onkin vuosittain antanut päätöksensä. Jos heutuvat yllämainitut arvonvähennykset
45666: kiinteistöllä on huomioon ottaen sen sijaitse- otettava huomioon. Vähennyksenä on niin-
45667: mispaikan asutuskeskuksiin nähden tontti- ikään huomioitava kiinteistön omistajalle
45668: arvoa, on sanotun etuuden arvo määrättävä aiheutuvat kaavoitus-, tie-, erottamis- ja
45669: erikseen ja otettava huomioon maatalouskiin- tonttien myyntikustannukset. Ilman edellä
45670: teistön arvoa määrättäessä. mainittujen seikkojen tarkkaa selvittämistä ei
45671: Yllämainittua lainkohtaa ja valtiovarain- veroa tonttiarvoetuuden perusteella voida
45672: ministeriön päätöstä verolautakunnat ovat määrätä.
45673: yleensä soveltaneet siten, että ne ovat mieli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
45674: valtaisesti katsoneet tilan rajoiltaan tarkem- jstyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
45675: min määräämättömällä alueella olevan mää- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
45676: rätyn yksikköhinnan mukaisen tonttiarvon, vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45677: joka verotusta toimitattaessa sellaisenaan on
45678: lisätty tilan pinta-alaperusteiden mukaan saa- Tietääkö Hallitus, että verolauta-
45679: tuun verotusarvoon. Yleisten arvioimisop- kunnat ovat summittaisesti ja perusta-
45680: pien mukaan on tonttiarvoetuuden määrää- matta menettelyään lakiin ja annet-
45681: miseksi tunnettava tonttiarvoa omaavan tuihin ohjeisiin määränneet maatalous-
45682: alueen laajuus, pinta-alayksikköä kohti saa- kiinteistöille tonttiarvon perusteella
45683: tava myyntihinta ja alueen todennäköinen arvon lisäystä, jonka nojalla omaisuus-
45684: vuotuinen menekki, myyntiaika sekä korko- verotus on toimitettu, ja jos tietää, mi-
45685: kanta. Näiden tekijöiden määritteleminen on hin toimenpiteisiin Hallitus on ryhty-
45686: erittäin monitahoinen ja laaja tehtävä. Se nyt tai aikoo ryhtyä näin syntyneen
45687: edellyttää maapohjan rakennuskelpoisuuden, vakavan epäkohdan korjaamiseksi?
45688: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1964.
45689:
45690: Atte Pakkanen. Aarne Pulkkinen.
45691: Bertel Lindh. Lars I.åndeman.
45692: Väinö E. Nieminen. E. J. Paavola.
45693: Impi Lukkarinen. Armas Leinonen.
45694:
45695:
45696: E 2/65
45697: 2
45698:
45699:
45700:
45701:
45702: E d u s kunnan H e r r a Puhe m i e h e ll e.
45703:
45704: Teille, Herra Puhemies osoittamassaan kir- den tonttiarvoa, on tämä arvo määrättävä
45705: jelmässä joulukuun 11 päivältä 1964 ovat erikseen ja otettava huomioon maatalouskiin-
45706: kansanedustaja Atte Pakkanen ym. esittäneet teistön verotusarvoa määrättäessä. Hallituk-
45707: Valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- sen taholta ei sensijaan ole annettu eikä ole
45708: tavaksi seuraavan kysymyksen: voitukaan antaa verolautakunnille määräyk-
45709: siä siitä, mihin arvoihin tällainen maatalous-
45710: , Tietääkö Hallitus, että verolauta- kiinteistöjen tonttiarvo olisi kullakin paikka-
45711: kunnat ovat summittaisesti ja perusta- kunnalla arvioitava verotuksessa. Tämän ar-
45712: matta menettelyään lakiin ja annet- von, johon vaikuttaa kunkin asutuskeskuksen
45713: tuihin ohjeisiin määränneet maatalous- laajenemisnopeus ja siitä johtuva rakennus-
45714: kiinteistöille tonttiarvon perusteella maan kysyntä, määrääminen on asianomaisen
45715: arvon lisäystä, jonka nojalla omaisuus- verolautakunnan asiana, eikä Hallituksella
45716: verotus on toimitettu, ja jos tietää, mi- ole valtaakaan puuttua tässä suhteessa vero-
45717: hin toimenpiteisiin Hallitus on ryhty- tuksen yksityiskohtiin, koska verolautakunnat
45718: nyt tai aikoo ryhtyä näin syntyneen verotusta toimittaessaan toimivat virkamie-
45719: vakavan epäkohdan korjaamiseksi~" hen vastuulla ja itsenäisesti harkitsevat kun-
45720: kin verovelvollisen kohdalla, mitä arvoja on
45721: Koska kysymyksessä tarkoitettu asia kuu- verotuksessa pidettävä kohtuullisena. Sen-
45722: luu toimialaani valtiovarainministeriössä, esi- sijaan on valtiovarainministeriön vero-osaston
45723: tän vastauksena siihen kunnioittavasti seu- vuosijulkaisussa 1963 julkaistu asianomaisen
45724: raavaa: esittelijän laatima kirjoitus tonttien ja tontti-
45725: Kaupunkien ja muiden asutuskeskusten maan arvioimisesta verotusta varten. Tässä
45726: jatkuvasti laajentuessa on niiden läheisyy- kirjoituksessa on verolautakunnille esitetty ne
45727: dessä olevan tonttimaan kysyntä muodostu- yleiset perusteet, joiden mukaan tonttien ja
45728: nut varsin vilkkaaksi. Tästä on ollut seu- tonttimaan arvioiminen voidaan suorittaa.
45729: rauksena maan arvon huomattava nousu Maatalouskiinteistöjen osalta lausutaan siinä
45730: asutuskeskuksia ympäröiväHä maaseudulla. seuraavaa: Kiinteistön arvonlisäystä tontti-
45731: Tämä maan hinnan nousu käy selvästi ilmi arvon perusteella arvioitaessa on otettava
45732: näillä alueilla olevien maa-alueiden kau- huomioon kiinteistön sijainti, kulkuyhteydet,
45733: poissa maksetuista kauppahinnoista, jotka rakentamiseen kelpaamattoman maan osuus,
45734: varsinkin kaupunkien asemakaavoitetuilla teiksi ja yleisiksi alueiksi käytettävän maan
45735: alueilla monin kerroin ylittävät varsinaisesta osuus sekä se odotusaika, jonka kuluessa
45736: maatalousmaasta maksetut hinnat. Kun tulo- alueet tulevat todennäköisesti käyttöönote-
45737: ja omaisuusverolain 34 § :n mukaan omai- tuiksi rakennusmaana.
45738: suuden arvo määrätään sen käyvän hinnan Verovelvollisella, joka katsoo, että hänen
45739: mukaan, mikä sillä oli omistajan kädessä ja kiinteistönsä on verotuksessa arvioitu koh-
45740: sillä paikalla, missä se oli, on edelläkosketeltu tuuttomaan arvoon, on valta valitusteitse
45741: maan hinnan nousu otettava myöskin vero- saattaa verotus asianomaisen lääninoikeuden
45742: tuksessa huomioon. Tämän vuoksi on valtio- ja viimekädessä Korkeimman hallinto-oilreu-
45743: varainministeriö antaessaan päätöksensä niistä den harkittavaksi.
45744: perusteista, joiden mukaan maatalouskiin- Hallituksen taholta seurataan edelleen
45745: teistö on verotuksessa arvioitava, määrännyt, kiinteistöjen arvioimista valtakunnassa ja
45746: että milloin kiinteistöllä on huomioonottaen hankitaan tietoja eri puolilla maata käyte-
45747: sen sijaitsemispaikan asutuskeskuksiin näh- tyistä tonttiarvoista. Valtiovarainministeriö
45748: 3
45749:
45750: on asettanut tonttien ja tonttimaan arvioi- nettelyyn tonttimaan arvioimisessa verotusta
45751: mista varten tärkeimpiin asutuskeskuksiin varten sekä rajoittamaan tonttiarvon perus-
45752: asiantuntijatoimikuntia, joiden tehtävänä on teella määrättävän lisäarvon soveltamisen
45753: antaa verolautakunnille perusteltuja lausun- vain sellaisiin tapauksiin, joissa kiinteistöllä
45754: toja myöskin asemakaavoitetuilla alueilla ja paikkakunnan hyvin tuntevien henkilöiden
45755: näihin alueisiin liittyvillä alueilla sijaitsevien käsityksen mukaan tällaista arvoa voidaan
45756: maatalouskiinteistöjen tonttiarvoista. Täten katsoa olevan.
45757: on ministeriö pyrkinyt yhdenmukaiseen me-
45758: Helsingissä, valtiovarainministeriössä 4 päivänä tammikuuta 1965.
45759:
45760:
45761: Ministeri Erkki Huurtamo.
45762: 4
45763:
45764:
45765:
45766:
45767: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
45768:
45769: I en till Eder Herr Talman riktad skrivelse dess närhet äger tomtvärde skall detta värde
45770: av den 11 dooember 1964 har riksdagsman särskilt beräknas och beaktas vid faststäl-
45771: Atte Pakkanen m. fl. till vederbörande med- lande av lantbruksfastighetens beskattnings-
45772: lem av statsrådet för besvarande riktat föl- värde. Från regeringens sida har man däre-
45773: jande spörsmål: mot icke meddelat och icke heller kunnat
45774: meddela skattenämnderna föreskrifter om de
45775: ,Är Regeringen medveten om att belopp till vilka detta tomtvärde för lant-
45776: skattenä.mnderna, summariskt och utan bruksfastigheter på varje ort vid beskatt-
45777: att grunda sitt förfarande på lag och ningen skall beräknas. Detta värde, som på-
45778: utfärdade föreskrifter, för lantbruks- verkas av den hastighet, med vilken varje
45779: fastigheter på grund av tomtvärdet bosättningscentrum expanderar och av den
45780: fastställt värdeökningar, med stöd av därav föranledda efterfrågan på byggnads-
45781: vilka förmögenhetsbeskattningen verk- mark, skall fastställas av vederbörande
45782: ställts, och om så är, skattenämnd och Regeringen ä~r icke heller
45783: vilka åtgärder har Regeringen skri- befogenhet att i detta avseende ingripa i be-
45784: dit eller ärnar Regeringen skrida till skattningens detaljer emedan skatt~nämn
45785: för rättande av detta allvarliga miss- derna vid verkställande av beskattningen
45786: förhållande~" handlar under tjänstemannaansvar och i
45787: fråga om varje skattskyldig självständigt
45788: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör överväger vilka värden som vid beskatt-
45789: till mitt verksamhetsområde i finansministe- nin~n bör anses vara skäliga. Däremot
45790: riet, får jag som svar därpå vördsamt anföra ingår i finansministeriets skatteavdelnings
45791: följande: årspublikation för år 1963 en av veder-
45792: Då städ~rna och andra bosättningscentra börande föredragande utarbetad artikel om
45793: fortgående expanderar, har efterfrågan på värdering av tomter och tomtmark för be-
45794: tomtmark i deras närhet blivit mycket liv- skattning. I denna artikel har för skatte-
45795: lig. Detta har medfört en betydande stegring nämnderna framlagts de allmänna grunder
45796: av jordvärdet på landsbygden omkring bo- enligt vilka värderingen av tomter och tomt-
45797: sättningscentra. Denna stegring av jordvär- mark kan verkställas. I fråga om lantbruks-
45798: det framgår tydligt av de vid köp av jord- fastigheter säges där följande: ,Vid upp-
45799: områden i dessa trakter erlagda prisen, som skattning av fastighetens mervärde på grund
45800: i synnerhet på städernas stadsplanelagda om- av tomtvärde bör beaktas fastighetens läge,
45801: råden flerfaldigt överstiger prisen för egent- kommunikationer, den del av marken, som
45802: lig lantbruksjord. Då enligt 34 § lagen om icke kan bebyggas, den del av marken, som
45803: inkomst- och förmögenhetsskatt förmögenhe- bör användas till vägar och allmänna områ-
45804: tens värde fastställes efter det gängse pris, den, samt den väntetid, under viiken områ-
45805: som den hade i ägarens hand och på den ort, dena sannolikt komma att tagas i bruk för
45806: där den befann sig, bör den ovan berörda byggnadsändamål."
45807: stegringen av jordpriset även beaktas vid Skattskyldig, som anser att hans fastighet
45808: beskattningen. På grund härav har finans- vid beskattningen påförts ett oskäligt värd~,
45809: ministeriet i sitt beslut angående de grunder, äger rätt att i besvärsväg underställa beskatt-
45810: enligt vilka lantbruksfastighet skall värderas ningen vederbörande länsrätts och i sista
45811: vid beskattningen föreskrivit, att då fastig- hand Högsta förvaltningsdomstolens pröv-
45812: het med beaktande av bosättningscentra i ning.
45813: 5
45814:
45815: Från regeringens sida följer man fort- den belägna lantbruksfastigheters tomtvär-
45816: farande med värderingen av fastigheterna i den. På så sätt har ministeriet strävat tili
45817: riket och uppgifter anskaffas om de tomt- ett enhetligt förfarande vid väredringen av
45818: värden, som tiliämpas i olika delar av landet. tomtmark för beskattning samt att begränsa
45819: Finansministeriet har i de viktigaste bosätt- tiliämpningen av ett mervärde på grund av
45820: ningscentra för värdering av tomter och tomtvärde endast tili sådana fall, då fastig-
45821: tomtmark tilisatt expertkommissioner, som heten enligt med orten väl förtrogna perso-
45822: har tili uppgift att till skattenämnderna avge ners uppfattning kan anses äga ett sådant
45823: motiverade utlåtanden även angående på värde.
45824: stadsplanelagda och tili dem anslutna områ-
45825: Helsingfors i finansministeriet den 4 januari 1965.
45826:
45827:
45828: Minister Erkki Huurtamo.
45829:
45830:
45831:
45832:
45833: E 2/65
45834: Kysymys N:o 179.
45835:
45836:
45837:
45838:
45839: H. Manninen ym.: Juankosken-Luikonlahden rautatien ra-
45840: kentamisesta.
45841:
45842:
45843: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
45844:
45845: Eduskunta on vuoden 1963 valtiopäivillä alueella, jota kyseinen ratahanke koskee,
45846: lausunut Hallitukselle toivomuksen kiireel- ei ole valtiolla mitään muuta huomatta-
45847: lisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä Juankos- vampaa työkohdetta. Radan rakennustöiden
45848: ken-Luikonlahden rautatien rakentami- aloittamisen viivyttely siirtäij, Luikonlahden
45849: seksi. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa kaivoksen tuotannon aloittamista ja vaike-
45850: on radan tutkimista ja alustavia töitä var- uttaa työttömyyden hoitamista. Kun radan
45851: ten 80000 markan määräraha. Rautatiehal- suunnittelutyöt ovat riittävän pitkällä ja
45852: litus on tehnyt asiassa tarpeelliset päätök- kun varojakin on tarkoitukseen käytettä-
45853: set ja esittänyt kulkulaitosministeriölle ra- vissä, ei pitäisi olla mitään asiallisia syitä
45854: tasuunnan vahvistamista sekä pyytänyt töi- siirtää hankkeen kiireellistä toteuttamista.
45855: den aloittamislupaa. Mainitut esitykset on Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
45856: lähetetty ministeriöön jo lokakuussa, mutta järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
45857: hallitus ei ole vieläkään asiaa ratkaissut. esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
45858: Näin ollen radan rakennustöihin ei ole voitu senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45859: ryhtyä.
45860: Kyseisen radan rakentaminen on kiireel- Aikooko Hallitus kiireellisesti vah-
45861: linen sen vuoksi, että Luikonlahden kaivos vistaa Juankosken-Luikonlahden ra-
45862: voisi aloittaa toimintansa. Työllisyyden hoi- tasuunnan ja myöntää luvan raken-
45863: tamisen kannalta on välttämätöntä töiden tamistöiden aloittamiseen?
45864: aloittaminen viivyttelemättä. Niiden kuntien
45865: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1964
45866:
45867: Hugo Manninen. Veikko I. Rytkönen.
45868: Aarne Pulkkinen. Pauli Puhakka.
45869: Veikko J. Rytkönen.
45870:
45871:
45872:
45873:
45874: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
45875:
45876:
45877:
45878:
45879: E 59/65
45880: Kysymys N:o 180.
45881:
45882:
45883:
45884:
45885: Asunta ym.: Eläkevakuutusmaksujen vähennyskelpoisuu-
45886: desta maa- ja metsätalouden verotuksessa.
45887:
45888:
45889:
45890: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
45891:
45892: Työntekijäin eri eläkelakien nojalla otettu- maksuja eikä työttömyysvakuutusmaksuja
45893: jen vakuutusten vakuutusmaksut on yleensä tilakohtaisesti, kuten muut verovelvolliset,
45894: katsottu vähennyskelpoisiksi verotuskäytän- vaan nekin otetaan huomion keskiarvoperi-
45895: nössä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aatteen mukaisesti veronalaisen tulon vähen-
45896: johtuneina kustannuksina. Näin on myös nyksenä. Näidenkin maksujen osalta maa- ja
45897: maa- ja metsätalouden osalta kuitenkin niin, metsätalouden työnantajat siis joutuvat edellä
45898: että työnantajan suorittamat eläkevakuutus- sanottuun epäoikeutettuun asemaan.
45899: maksut on otettu huomioon maa- ja metsä- Eläkevakuutusmaksujen vähennyskelpoi-
45900: talouden verotusperusteita vahvistettaessa. suuden osalta verotuksessa olisi kaikki työn-
45901: Sitä vastoin sellaiset työnantajat, joiden tu- antajat pyrittävä mitä pikimmin saattamaan
45902: lon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu- yhdenvertaisoon asemaan. Tämä on kuitenkin
45903: viksi kustannuksiksi eläkevakuutusmaksuja ei mahdollista vain nykyistä verotuslainsäädän-
45904: ole voitu katsoa, eivät ole saaneet vähentää töä muuttamalla. Maa- ja metsätalouden
45905: verotuksessa näitä maksuja. osalta epäkohta voitaisiin poistaa säätämällä
45906: Se edellä mainittu tapa, jolla eläkevakuu- työntekijäin eri eläkelakien nojalla suoritet-
45907: tusmaksut otetaan huomion vähennyksenä tavat eläkevakuutusmaksut, kansaneläke- ja
45908: maa- ja metsätalouden verotuksessa, on kui- lapsilisämaksut ja työttömyysvakuutusmaksut
45909: tenkin aiheuttanut epäkohtia. Maa- ja metsä- tilakohtaisesti vähennyskelpoisiksi, jolloin
45910: talouden verotuksen perustuessa keskiarvo- niitä ei otettaisi kustannuksina huomioon
45911: menetelmään eläkevakuutusmaksuja ei lueta maa- ja metsätalouden verotusperusteita vah-
45912: verotuksessa vähennyksiksi sen määräisinä, vistetta:essa. Maa- ja metsätaloudessa nouda-
45913: kuin näiden alojen työnantajat ne todellisuu- tettu verotuksen keskiarvomenetelmä ei si-
45914: dessa ovat suorittaneet. Nåin ollen sanotut nänsä ole esteenä tämän muutoksen toteutta-
45915: työnantajat ovat eri asemassa kuin muut miselle.
45916: työnantajat, jotka saavat vähentää suoritta- Kun nykyistä verotusmenettelyä on pi-
45917: maosa eläkevakuutusmaksut sekä valtion dettävä epäoikeudenmukaisena, esitämme
45918: että kunnan verotuksessa sen suuruisina kuin kunnioittaen viitaten valtiopäiväjärjestyksen
45919: ne on suoritettu. Kun lisäksi maa- ja metsä- 37 § :n 1 momenttiin valtioneuvoston asian-
45920: talouden työnantajat useasti suorittavat mui- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
45921: takin kuin näiden alojen palkkoja, joudutaan kysymyksen:
45922: heidän maksamaosa eläkevakuutusmaksut
45923: asettamaan verotuksessa eri asemaan siitä Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
45924: riippuen, minkä työntekijän osalta ne on miota siihen epäoikeudenmukaisuuteen,
45925: suoritettu. Tällaista asiantilaa ei voida pitää ettei maa- ja metsätalouden harjoitta-
45926: oikeudenmukaisena. jan eri eläkelakien perusteella suorit-
45927: Maa- ja metsätalouden työnantajat eivät tamia vakuutusmaksuja saa vähentää
45928: olte niin ikään oikeutettuja kunnallisverotuk- tilakohtaisena tulon hankkimisesta ja
45929: sessa vähentämään kansaneläke- ja lapsilisä- säilyttämisestä aiheutuneena menona,
45930: E 3/65
45931: 2
45932:
45933: vaan ne on keskimääräisenä arvioitu mihin toimenpiteisiin Hallitus on
45934: verotusperusteita vahvistettaessa, ja ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohdan
45935: jos on, poistamiseksi1
45936: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1964.
45937:
45938: Mikko Asunta. Matti Raipala.
45939: Väinö E. Nieminen. Aapo Seppälä.
45940: Kalervo Saura. Irma Hamara.
45941: Saara Forsius.
45942: 3
45943:
45944:
45945:
45946:
45947: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
45948:
45949: Teille Herra Puhemies ovat kansanedustaja ministeriössä suoritetuissa laskelmissa on to-
45950: Mikko Asunta ym. esittäneet valtiopäiväjär- dettu, että edellä tarkoitetut, maksettujen
45951: jestyksen 37 § : n 1 momentin nojalla valtio- palkkojen perusteella suoritettavat sosiaali-
45952: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi set maksut saattaisivat, jos ne vähennettäi-
45953: seuraavan kysymyksen: siin verotusperusteiden mukaisesta tulosta,
45954: eräissä yksitystapauksissa varsinkin silloin,
45955: ,Onko Hallitus kiinnittänyt huo- kun tilalla palkatun työvoiman avulla harjoi-
45956: miota siihen epäoikeudenmukaisuuteen, tetaan voimaperäistä maataloutta, josta saa-
45957: ettei maa- ja metsätalouden harjoitta- dut tulotkin huomattavasti ylittävät keski-
45958: jan eri eläkelakien perusteella suorit- määräiset tulot, muodostua suuremmiksi kuin
45959: tamia vakuutusmaksuja saa vähentää maatalouden verotettava puhdas tuotto. Jotta
45960: tilakohtaisena tulon hankkimisesta ja sellaisella tilalla, jolla on keskimääräistä
45961: säilyttämisestä aiheutuneena menona, enemmän palkattua työvoimaa, voitaisiin sal-
45962: vaan ne on keskimääräisenä arvioitu lia todellisten maksujen vähentäminen tu-
45963: verotusperusteita vahvistettaessa, ja loista olisi verotuksessa myöskin keskimää-
45964: jos on, räistä suuremmat tulot otettava tulopuolella
45965: mihin toimenpiteisiin Hallitus on huomioon. Tämä ei kuitenkaan nykyisen
45966: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohdan keskimääräiseen puhtaasen tuottoon perustu-
45967: poistamiseksi?" · van verotusjärjestelmän mukaan ole mah-
45968: dollista.
45969: Käytännössä maatalouden verotuksessa to-
45970: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu dettujen epäkohtien poistamista silmällä pi-
45971: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän täen valtioneuvosto asetti jo vuonna 1958
45972: vastauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: komitean harkitsemaan maatalouden verotuk-
45973: Voimassa olevan lain mukaan on maa- sen uudistamista. Tämä komitea jätti valtio-
45974: talouskiinteistöstä saatuna tulona verotuk- neuvostolle mietintönsä keväällä 1961. Tä-
45975: sessa pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka män lisäksi on valtioneuvosto 8 päivänä tam-
45976: samanlaatuisten kiinteistöjen kunnassa arvi- mikuuta 1964 asettanut toisen komitean, joka
45977: oidaan keskimäärin antaneen huomioon huo- on saanut tehtäväksi aikaisemmin asiasta
45978: mioon ottaen paikkakunnalla tavalliset suoritetut tutkimukset ja tehdyt ehdotukset
45979: käyttö- ja kunnossapitokustannukset, työpal- huomioon ottaen kiireellisesti selvittää, miten
45980: kat sekä kohtuulliset arvonvähennykset. Maa- voimassa olevien maatalouden verotusperus-
45981: ja metsätalouden palkkausmenoihin luettavat teiden mukaiset verotettavat tulot viime vuo-
45982: sosiaaliturvamaksut sekä työttömyys-, tapa- sina ovat vastanneet maataloudenharjoitta-
45983: turma- ja eläkevakuutusmaksut tulevat sen jain maataloudesta saamia tuloja, sekä tehdä
45984: vuoksi huomioon otetuiksi tulon hankkimi- ehdotus siitä, millä tavalla maataloustulojen
45985: sesta ja säilyttämisestä aiheutuneina luon- ja maataloudessa käytettävän omaisuuden
45986: nollisina vähennyksinä jo verotusperusteita verotus voitaisiin uudistaa mahdollisimman
45987: vahvistettaessa. laajalti nojautuvaksi samanlaisiin perusteisiin
45988: Kun maatalouskiinteistöstä saatuna tulona kuin muista elinkeinoista saatujen tulojen ja
45989: verotuksessa pidetään arvioitua keskimää- niissä käytetyn omaisuuden verotus. Viimeksi
45990: räistä tuottoa, ei siitä voida vähentää yksi- mainittu komitea on ilmoittanut saavansa
45991: tyistapauksissa tulon hankkimisesta aiheutu- työnsä päätökseen kuluvan vuoden alkupuo-
45992: neita todellisia kustannuksia. Valtiovarain- lella.
45993: 4
45994:
45995: Edellä lausutun perusteella katson, että ehdotus on valmistunut. Sen jälkeen saattaa
45996: kysymyksessä mainitussa asiassa ei ole ai- maatalousverotuksen kokonaisuudistus tulla
45997: hetta ryhtyä enempiin toimenpiteisiin, ennen ajankohtaiseksi, jossa yhteydessä myös edellä
45998: kuin edellä tarkoitetun komitean Uudistus- mainittu epäkohta tulee korjatuksj.
45999: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1965.
46000:
46001: Ministeri Erkki Huurtamo.
46002: 5
46003:
46004:
46005:
46006:
46007: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46008:
46009: Genom Eder förmedling, Herr Talman, har från denna i enskilda fall icke avdras av
46010: riksdagsman Mikko Asunta m. fl. med stöd inkomstens förvärvande föranledda verkliga
46011: av 37 § 1 mom. riksdagsordningen tili veder- kostnader. Vid uträkningar som utförts vid
46012: börande medlem av statsrådet för avgivande finansministeriet har det konstaterats, att
46013: av svar ställt följande spörsmål: ovan avsedda sociala avgifter, som skall
46014: erläggas på basen av utbetalade löner, i det
46015: ,Har Regeringen fäst uppmärksam- fall att de skulle avdras från inkomsten
46016: het vid den orättvisa, att försäkrings- enligt beskattningsgrunderna, i vissa enskilda
46017: premier, som med stöd av olika pen- fall och isynnerhet d;'\. vid lägenhet med
46018: sionslagar skall erläggas av idkare av hjälp av avlönad arbetskraft bedrives inten-
46019: lant- och skogshushållning, icke får sivt lantbruk, så att den därav erhållna in-
46020: avdras såsom utgift föranledd av lä- komsten även i avsevärd grad överstiger
46021: genhetsbestämd inkomsts förvärvande inkomsterna i medeltal, skulle uppgå till
46022: och bibehållande, utan har dessa avgif- större belopp än lantbrukets beskattnings-
46023: ter beräknats genomsnittsmässigt vid bara nettoavkastning. För att man :för sådan
46024: :fastställandet av beskattningsgrun- lägenhets vidkommande, som har mer avlö-
46025: derna, och om så är :fallet, nad arbetskra:ft ä.n vad som i medeltal är
46026: vilka åtgärder har Regeringen vid- :fallet, sh.11lle kunna tillåta avdrag från in-
46027: tagit eller ämnar den vidtaga för komsten av de verkliga avgifterna, borde
46028: avhjälpande av missförhålla.ndet?" även större än genomsnittsliga inkomster vid
46029: beskattningen beaktas på inkomstsidan. Detta
46030: är emellertid icke möjligt enligt det på
46031: Enär det i spörsmålet avsedda ärendet hör nettoavkastningen i medeltal baserade nu-
46032: till mitt verksamhetsområde i :finansministe- varande beskattningssystemet.
46033: riet, :får jag såsom svar vördsamt anföra Med tanke på avhjälpa.nde av de missför-
46034: följande: hållanden, som i praktiken konstaterats be-
46035: Enligt gällande lag skall såsom inkomst träffande beskattningen av lantbruket, till-
46036: från lantbruksfastighet anses den netto- satte sta.tsrådet redan år 1958 en kommitte
46037: avkastning, vartill avkastningen :från likar- för att överväga en revision av lantbrukets
46038: tade fastigheter inom kommunen uppskattas beskattning. Denna kommitte avlät våren
46039: i medeltal ha uppgått med beaktande av på 1961 sitt betänkande till statsrådet. Dessutom
46040: orten vanliga drifts- och underhållskostnader, tillsatte statsrådet den 8 januari 1964 en
46041: arbetslöner samt skäliga värdeminskningar. annan kommitte, som fick i uppdrag att med
46042: Socialskyddsavgi:fterna samt arbetslöshets-, beaktande av tidigare undersökningar i sa-
46043: olycks:falls- och pensionsförsäkringspremierna, ken och gjorda framställningar i brådskande
46044: som bör anses såsom lant- och skogshushåll- ordning utreda, på vad sätt de beskattnings-
46045: ningens avlöningsutgifter, blir :fördenskull bara inkomsterna i enlighet med gällande
46046: beaktade såsom av inkomstens förvärvande grunder :för la.ntbrukets beskattning under
46047: och bibehålla.nde föra.nledda naturliga av- de senaste åren har motsvarat de inkomster,
46048: drag redan vid fastställandet av beskattnings- som idkare av lanthushållning erhållit av
46049: grunderna. lanthushållningen, samt att göra :framställ-
46050: Då såsom inkomst från lantbruksfastighet ning därom, på vilket sätt beskattningen av
46051: vid beskattningen anses den nettoavkastning, lantbruksinkomsten och den egendom, som
46052: som i medeltal beräknas ha uppstått, ka.n användes vid lanthushållning skulle kunna
46053: E 3/65
46054: 6
46055:
46056: :förnyas så att den i så omfattande grad som På grund av det ovan anförda anser jag,
46057: möjligt skulle basera sig på likadana grunder att skäl icke föreligger att i ifrågavarande
46058: som beskattningen av inkomsterna av andra ärende vidta ytterligare åtgärder innan före-
46059: näringar och den egendom, som vid dessa nämnda kommittes reform:förslag blivit fär-
46060: kommer till användning. Sistnämnda kom- digt. Därefter kan en totalreform av lant-
46061: mitte har meddelat, att den :får sitt arbete brukets beskattning bli aktuell, i vilket sam-
46062: färdigt under :första häl:ften av innevarande manhang även ovannämnda missförhållande
46063: år. blir avhjälpt.
46064: Helsingfors den 7 januari 1965.
46065:
46066: M:inister Erkki Huurtamo.
46067: Kysymys N:o 181.
46068:
46069:
46070:
46071:
46072: Haapasalo ym..: Valtion hankintatoiminnan keskittämisestä.
46073:
46074:
46075: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46076:
46077: Rautatielaitoksen liikkuvan kaluston han- koti- ja ulkomaisilta tuotteiden pääedusta-
46078: kintoja selvitelleen komitean mietintö on tuo- jilta.
46079: reimpana esimerkkinä valtion hankintojen Mainittujen kaupallisten järjestöjen ta-
46080: hoidon tervehdyttämisen välttämättömyydestä. holta esitetyt vaatimukset siitä, että valtion
46081: Eduskunta katsoi syksyllä 1961 näiden rauta- liikeperiaatteiden mukaan hoidettu keskitetty
46082: teiden hankintojen mielivaltaisuuden johtu- hankintatoimi olisi muutettava virastolinjai-
46083: van mm. yleisten hankintaohjeiden puut- seksi neuvontatoimeksi, tähtäävät valtion va-
46084: teesta. roilla tapahtuvan keskitetyn hankintatoimin-
46085: Vuonna 1959 valmistuneen hankintakeskus- nan romuttamiseen.
46086: komitean ja vuonna 1962 valmistuneen han- Herää kysymys, aikooko Hallitus ja erityi-
46087: kintaohjekomitean mietintöjen pohjalta antoi- sesti sen kauppa- ja teollisuusministeri Edus-
46088: kin Lehdon virkamieshallitus keväällä 1964 kunnan useita kertoja lausumista toivomuk-
46089: Eduskunnalle esityksen laiksi valtion han- sista piittaamatta estää rehellisen ja valtion
46090: kintakeskuksesta. taloudenhoidon kannalta terveen keskityksen
46091: Uusi hallitus kuitenkin peruutti mainitun valtion hankinnoissa ja siirtää tällä keski-
46092: esityksen, vaikka tämä asiantuntijaelinten tyksellä saavutetun hyödyn kaupallisilla väli-
46093: työn perusteella laadittu lakiehdotus olisi käsille. Tällaisia epäilyksiä vahvistaa se, että
46094: noudattanut valtion sekä kotimaisten että nykyinen kauppa- ja teollisuusministeri on
46095: ulkomaisten hankintojen taloudellista ja ter- siviilitointaan hoitaessaan ollut edellä esitet-
46096: vettä hoitoa. tyjen kaupallisten järjestöjen vaatimusten
46097: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsit- takana.
46098: teli vuoden 1964 keväällä selonteon keskite- Luopuminen liiketoimena hoidetusta keski-
46099: tyn hankintatoimen kautta saavutetuista tu- tetystä valtion hankinnasta nostaisi valtion
46100: loksista vuoden 1963 aikana. Tarkastelu virastojen ja laitosten -ostamien tavaroiden
46101: osoitti mm., että valtion keskitetyillä hankin- hintatasoa keskimäärin 10-20 % ja aiheut-
46102: noilla oli siihen mennessä saavutettu ainakin taisi noin 10 miljoonan markan siirron kau-
46103: 8 % :n suuruusluokkaa oleva nettosäästö val- pan välikäsille. Tämän lisäksi se veisi edelly-
46104: tiolle. Saavutettujen tulosten perusteella on tykset valtion virastojen ja laitosten hankin-
46105: voitu todeta pienten ja keskikokoisten viras- tojen valvonnalta.
46106: tojen ja laitosten saaneen keskitettyjen han- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
46107: kintojen johdosta suurimman hyödyn. Edel- jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
46108: leen on voitu todeta, että jos keskitysastetta tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
46109: nostetaan nykyisestään, kasvavat myös val- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46110: tion säästöt.
46111: Eräät kaupalliset järjestöt ja niitä tukeva "Tietääkö Hallitus, että keskitetystä
46112: lehdistö ovat tosiasioista piittaamattomaila liikeperiaatteiden mukaan hoidetusta
46113: propagandanaan jo vuosikausia hyökänneet valtion hankintatoiminnasta luopumi-
46114: kiivaasti sitä toimintaa vastaan, joka tapah- nen, jota mm. eräät kaupalliset jär-
46115: tuu suorittamalla valtion hankinnat keskite- jestöt ja poliittiset piirit ovat voimak-
46116: tysti valtion varoja säästäväliä tavalla suo- kaasti vaatineet, merkitsisi virastojen
46117: raan kotimaisilta tavaran valmistajilta tai ja laitosten hankintakustannuksissa
46118: E 56/65
46119: 2
46120:
46121: 10-20 %:n nousua ja toisaalta noin siin voimaan yleiset hankintaohjeet ja
46122: 10 miljoonan markan siirtoa vuosit- voitaisiin poistaa sellaiset valtion han-
46123: tain kaupan välikäsille, ja jos tietää, kinnoissa ilmenneet epäkohdat kuin
46124: milloin Hallitus aikoo antaa Edus- mitä viimeksi on ilmennyt valtionrau-
46125: kunnalle sen esittämien toivomusten tateiden liikkuvan kaluston hankin-
46126: mukaisen lakiesityksen laiksi valtion
46127: hankintakeskuksesta, jolla saatettai-
46128: . ..
46129: noissa '
46130: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1964.
46131:
46132: K. F. Haapasalo. Edit Terästö.
46133: Paavo Aitio. Elis Manninen.
46134: Kauko Tamminen. Veikko Helle.
46135: Rafael Paasio. Artturi Koskinen.
46136: Viljo Virtanen. Lyyli Aalto.
46137: Eino Raunio. Anni Flinck.
46138: Uljas Mäkelä. Kalle Matilainen.
46139: Voitto Hellsten. Ensio Partanen.
46140: Hugo Manninen. Anna-Liisa Tiekso.
46141: Irma Rosnell. Lyyli Koskinen.
46142: Väinö R. Virtanen. Toivo Åsvik.
46143: Impi Lukkarinen. Pentti Liedes.
46144: Martta Salmela-Järvinen. Ville Pessi.
46145: Valdemar Sandelin. G. Henriksson.
46146: Akseli Roden. Arvo Ahonen.
46147: Sulo Hostila. Edvard Pesonen.
46148: Eino Siren. Väinö Leskinen.
46149: U. H. Voutilainen.
46150: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46151:
46152: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- kuskomitean (mietintö vuodelta 19&9) ja
46153: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- hankintaohjekomitean (mietintö vuodelta
46154: hemies, olette kirjeellänne 11 päivältä joulu- 1962) ehdotukset muun muassa nykyistä te-
46155: kuuta 1964 N: o 1244 lähettänyt valtioneu- hokkaamman keskityksen ja valvonnan ai-
46156: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kaansaamisesta sekä standardisoinnin ja ra-
46157: kansanedustaja K. F. Haapasalon ym. teke- tionalisoinnin kehittämisestä.
46158: män, seuraavan sisältöisen kYsymyksen: Hall1tuksen tiedossa ei ole, että jotkut kau-
46159: "Tietääkö Hallitus, että keskitetystä palliset järjestöt tai poliittiset piirit olisivat
46160: liikeperiaatteiden mukaan hoidetusta vaatineet valtion hankinnoissa noudatetusta
46161: valtion hankintatoiminnasta luopumi- keskitysperiaatteessa luopumista. Mainittuj-en
46162: nen, jota mm. eräät kaupalliset jär- komiteaselvitysten perusteella voidaan vetää
46163: jestöt ja poliittiset piirit ovat voimak- se johtopäätös, että ennen kaikkea valtion
46164: kaasti vaatineet, merkitsisi virastojen hankintakeskuksen omaksumat toimintamuo-
46165: ja laitosten hankintakustannuksissa dot ovat vaikeuttaneet valtion kokonaisadun
46166: 10--2(') % :n nousua ja toisaalta noin kannalta taloudellisimman ja tehokkaimman
46167: 10 miljoonan markan siirtoa vuosit- keskityksen aikaansaamista. Kaikkia valtion
46168: tain kaupan välikäsille, ja jos tietää, haJllkintoja ei tosin ole mahdollista, sisällyttää
46169: milloin Hallitus aikoo antaa Edus- keskitetyn hankintatoimen piiriin, sillä esi-
46170: kunnalle sen esittämien toivomusten me:clriksi erikoishankintojen suhteen ke&ritetty
46171: mukaisen lakiesityksen laiksi valtion hankintamenettely ei ole mahdollista taikka
46172: hanlcintakeskuksesta, jolla saatettai- sitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Sa-
46173: siin voimaan yleiset hankintaohj~ ja moin on asianlaita muun muassa pienten täy-
46174: voitaislin poistaa sellaiset valtion han- dennyshankintojen osalta. Tosiasiassa valtion
46175: kinnoissa ilmenneet epäkohdat kuin hankintakeskuksen vä:littämät hankinnat ovat
46176: mitä viimeksi on ilmennyt valtionrau- olleet,kin viime vuosina vain noin 20 prosent-
46177: tateiden liikkuvan kaluston hankin- tiä valtion kokonaishankinnoista. Nykyinen
46178: noissa?" Hallitus on katsonut velvollisuudekseen pyr-
46179: kiä luomaan entistä paremmat edellytykset
46180: Vastauksena · kysymykseen esitän lrunni- valtion keskitetyn hankintatoimen tehokkuu-
46181: oittaen seuraavaa: delle ja taloudellisuudeile sekä valtion han-
46182: Kysymyksen edellisen osan johdt:lSta on to- kintojen vaivonnalle ottamalla huomioon
46183: dettava, ettei nykyinen Hallitus ole suunni- asiantuntijakomiteoiden tässä suhteessa teke-
46184: tellut keskitetystä valtion , hankintatoimin- mät ehdotukset ja niistä eri virastoilta ja lai-
46185: nasta luopumista. Mistään keskityksen avulla toksilta hankitut lausunnot.
46186: valtiolle aikaansaaduista eduista · ei liioin Hyväksyessään voimassa olevan lain valtion
46187: tulla luCJpumaan. Vireillä olevat suunnitelmat hankintakeskuksesta Eduskunta. selvästi edel-
46188: valtion hankintakeskusta koskevan lainsää- lytti, että hankintakeskuksen toiminnasta ai-
46189: dinnön uudistamiseksi eivät missään tapauk- heutuvat hallintomenot olisi otettava 13. pää-
46190: sessa tule merkitsemään valtion hankintakus- luokkaan, jolloin ostoja suorittavat virastot ja
46191: tannuksissa aikaansaatujen säästöjen supistu- laitokset saisivat kaikki keskityksestä koituvat
46192: mista. Uutta lainsäädäntöä valmistellessaan edlllt itselleen. Muutama vuo$ lain säätämisen
46193: nykyisen Hallituksen tavoitteena on toteut- jälkeen hankintakeskus budjettijärjestelyin
46194: taa eduskuntakysymyksen perusteluissa. tar- muutettiin liikelaitokseksi, joka on rahoitta-
46195: koitettujen asiantuntijaelinten, hankintakes- nut toimintansa ostaville virastoiUe ja laitok-
46196: 4
46197:
46198: sille tarkoitetuilla alennuksilla ja vieläpä ke- käyttämien tavaroiden standardisoiminen on
46199: rännyt niistä vuosien mittaan rahaston, joka jäänyt toteuttamatta, vaikka hankintakes-
46200: vuoden 1963 tilinpäätöksessä oli kirjattu han- kusta koskevat säännökset nimenomaan edel-
46201: kintakeskuksen tileissä yli 7 miljoonan nyky- lyttävät tämänluontoisten tehtävien kuulu-
46202: markan veikana valtiolle j·a joka määrä koko- van sille.
46203: naisuudessaan on valtion hankintakeskuksen Minulle esitetyn eduskuntakysymyksen pe-
46204: vapaasti käytettävissä. Hankintaohjekomitea, rusteluissa mainitaan, että virkamieshallitus
46205: jossa hankintakeskuksen johtaja oli. mukana, olisi hankintakeskuskomitean ja hankintaoh-
46206: toteaa yksimielisessä mietinnössään nimen- jekomitean mietintöjen mukaisesti antanut ke-
46207: omaisesti, että liikelaitoksena hankintakeskus väällä 1964 Eduskunnalle esityksen laiksi val-
46208: on käsitetty hankkijaksi, jolta valtion virastot tion hankintakeskuksesta. Tämän lisäksi kyse-
46209: ja laitokset pyytävät tarjouksia kuten muilta- lijät kummeksuvat sitä, että nykyinen Hal-
46210: kin tavaroiden toimittajilta. ,Tästä johtuu, litus peruutti tuon esityksen, vaikka se oii
46211: että sekä tavaran tarvitsija että hankintakes- ,asiantuntijaelinten työn perusteella laa-
46212: kus saattavat pyytää samaa hankintaa koske- dittu". Tosiasiassa esityksen peruuttaminen
46213: via <tarjouksia samoilta hankkijoilta", lausuu aiheutui juuri siitä, ettei se perustunut kum-
46214: komitea. Tämä ei tietenkään ole mitään keski- mankaan komitean ehdotuksiin. Vaikka asian-
46215: tystä, vaan, kuten komitea edelleen toteaa, tuntijoiden taholta oli nimenomaan todettu
46216: ,hankintakeskuksesta on muodostunut liike- hankintakeskuksen nykyisen liikelaitosmuotoi-
46217: laitos, joka on joutunut 'kilpailemaan yksityis- sen organisation, joka ei suoranaisesti perustu
46218: ten myyjien kanssa valtion virastojen ja lai- edes voimassa olevaan lakiin, estävän muun
46219: tosten hankinnoista". Liikelaitoksena hankin- muassa tehokkaan keskityksen ja valvonnan,
46220: takeskus on joutunut myös hankkimaan vi- edellinen hallitus esitti juuri tuon hylättä-
46221: rastoille myönnetyistä alennuksista ,tuloja väksi esitetyn muodon jatkuvaa käyttämistä
46222: hallintomenojensa peittämiseksi ja liikevoiton ja vieläpä sen vahvistamista itse laissa. Asian-
46223: saamiseksi, minkä vuoksi se ei yleensä ole voi- omaisten virastojen ja laitosten kanssa liiem-
46224: nut antaa valtion virastoille ja laitoksille saa- min neuvottelematta tai hankkimatta lausun-
46225: miaan hinnanalennuksia täysimääräisinä". toja komiteoiden ehdotuksista täysin poikkea-
46226: Hankintaohjekomitean päätelmä tästä kehi- vasta esityksestään virkamieshallitus muuta-
46227: tyksestä on, että ,hankintakeskuksen ja val- massa viikossa mitätöi vuo::;imääriä valmistel-
46228: tion virastojen ja laitosten yhteistoiminnan si- tavina olleet asiantuntijaelinten selvitykset ja
46229: ten vaikeuduttua ei hankintakeskus ole voinut ehdotukset. Pahimmiksi havaittujen puuttei-
46230: aikaansaada valtion hankinnoissa riittävän den korjaamiseen ei tuossa esityksessä lain-
46231: tehokasta keskitystä". Vasta aivan viime ai- kaan ryhdytty.
46232: koina on ruvettu yhä yleisemmin oivaltamaan On ymmärrettävää, ettei nykyinen Halli-
46233: ettei valtion virastojen ja laitosten yhteis- tus nimenomaan huomioon ottaen Eduskun-
46234: hankintaelimen käsitteleminen kaupallisena nan lausumat toivomukset valtion hankinta-
46235: liikeyrityksenä, tukkuliikkeenä, voi olla mie- toimen tehostamisesta ja valvonnan aikaan-
46236: lekästä. saamisesta voinut asettua tukemaan edellisen
46237: VaLtion hankintakeskuksen liikelaitosmuo- hallituksen esitystä, vaan oli pakotettu sen
46238: dosta on johtunut muitakin haittavaikutuksia peruuttamaan. Kun laajaa asiantuntemusta
46239: kuin keskityksen jääminen eräissä tapauksissa valtion hankintatoimissa edustava valtion
46240: vaillinaiseksi sekä ostoalennusten pidätyksiin hankintakeskuksen johtaja on ollut molem-
46241: perustuva virastojen vastahakoisuus yhteis- missa edellä maini,tuissa komiteoissa mukana
46242: työhön hankintakeskuksen kanssa. Niinpä sekä korjausehdotuksia oman virastonsa toiminta-
46243: hankintakeskuskomitea että hankintaohjeko- muotoihin laatimassa ja kun hankintakeskuk-
46244: mitea katsovat, ettei hankintakeskus ole tähän sen johtokunta, jossa tärkeimmät virastot ja
46245: mennessä ryhtynyt laissa sille kuuluviksi edel- laitokset ovat edustettuina, on myös tällaisia
46246: lytettyihin varsinaisiin valV'Ontatehtäviin. korjausehdotuksia puoltanut, nykyinen Halli-
46247: Hankintaohjekomitea pitää varsin ymmärret- tus on pitänyt aiheellisena huolellisesti pereh-
46248: tävänä, ettei hankintakeskuksella yksityisten tyä näihin muutosehdotuksiin. Kun hankin-
46249: myyjien kanssa kilpailevana liikeyrityksenä taohjekomitea ja muun muassa valtion han-
46250: ,ole ollut edellytyksiä valvoa valtion virasto- kintakeskus komitean mietinnöstä antamas-
46251: jen ja laitosten hankintoja". Samoin valtion saan lausunnossaan ovat puoltaneet hankinta-
46252: ö
46253:
46254: keskuksen toiminnan saattamista virastopoh- jotka ostaja toimenpiteillään aikaansaa.
46255: jalile, nykyinen Hallitus on halunnut saada Tässä suhteessa on merkityksetöntä,
46256: perusteellisen selvityksen siitä, mikä vaikutus mikä juriidinen muoto ostajalla on.
46257: organisatiomuodon muutoksella saattaisi olla Sanotun perusteella katsomme, että
46258: valtion nykyisin nauttimien ostoetujen suh- sillä seikalla, onko valtion ja sen viran-
46259: teen. Tähän on ollut sitakin perustellumpi omaisten keskitetyllä hankintatoimena
46260: syy, kun valtion hankintakeskuksen johtaja viraston, valtion liikelaitoksen tai ehkä
46261: nyttemmin näyttää omaksuneen sen kannan, muu, esim. hankintakeskuksen nykyi-
46262: että valtion eri virastojen ostovoiman kokoa- nen muoto, ei ole merkitystä teollisuu-
46263: minen yksiin käsiin edellyttäisi väilttämättö- den ja tukkukaupan myöntämien alen-
46264: mäst1 liikelaitosmuotoista organisatiota myy- nusten ja muiden mahdollisten ostoetu-
46265: jiin nähden, jotta valtio voisi hankinnoissaan jen määräytymiselle."
46266: saada nykyisensuuruiset ostoalennukset. Jotta
46267: epälyksille ei enää jäisi sijaa, olen hankkinut Edellä olevan perusteella kysymyksen jäl-
46268: teollisuuden ja tukkukaupan lausunnon kimmäisenkin osan suhteen voidaan todeta,
46269: asiasta. Kuluvan kuun 14 päivänä päivätyssä että kauppa- ja teoHisuusministeriössä on
46270: kirjelmässään Keskuskauppakamari, Suomen asiantuntijaelinten esitysten ja niistä eri vi-
46271: Teollisuusliitto, Teknillisen Tuonnin Keskus- rastoilta ja laitoksilta hankittujen lausuntojen
46272: liitto, Suomen Tukkukauppiaiden Liitto, Vä- pohjalta valmisteilla valtion hankintakeskusta
46273: hittäiSkaupan Keskusliitto, Suomen Rauta- ja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Maini-
46274: Koneliikkeiden Yhdistys, Rautakonttori, Rau- tun lakiesityksen lisäksi on laadittu kaksi ase-
46275: takauppojen Oy, Kesko Oy, Osuustukku- tusta, asetus val,tion hankintakeskuksesta ja
46276: kauppa (OTK), Suomen Osuuskauppojen asetus valtion tavaranhankinnoista. Viimeksi
46277: Keskuskunta (SOK) ja Tukkukauppojen Oy mainittu asetus ja sen perusteella annettavat
46278: (TUJ!ko) ovat esittäneet seuraavaa: tarkemmat määräykset tulisivat sisältämään
46279: valtion hankintoja koskevat yleiset hankinta-
46280: , Teollisuuden ja tukkukaupan myön- ohjeet.
46281: tämien alennusten suuruus ja muut Minulla on perusteltuja syitä odottaa, että
46282: mahdolliset ostoedut riippuvat yksin- valmisteilla oleva suunni,telma tulee täyttä-
46283: omaan niiden palvelusten arvosta, joita mään myös Eduskunnan ja erityisesti kysy-
46284: ostaja myyjälle vastavuoroisesti tar- myksentekijäin toiveet.
46285: joaa, ja niistä kustannusten säästöistä,
46286: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1965.
46287:
46288:
46289: Kauppa- ja teollisuusministeri T. A. Wiherheimo.
46290: T i 11 Ri k s d a g e n s H e r r T a •l m a n.
46291:
46292: Med en S'krivelse av den 11 dooember 1964, nya 1agstiftningen såsom mål stälrlt att för-
46293: Nr 1244, har Ni, Herr Talman, i det syfte verkliga de i rik....~agsspörSilllålets motivering
46294: 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger, tilJ avsedda sakkunnigorganens, upphandlings-
46295: vederbörande medlem av Sltatsrådet för av- centralkommittens (betänkande år 1959) och
46296: givande av rsvar översän1J följande av riks- kommittens för ledning av upphandiingen
46297: dagsman K. F. Haapasalo m.fl. stä:llda spörs- (betänkande år 1962) förslag angående bland
46298: mål: annat åstadkommande av en e:ffektivare cen-
46299: "Är Regeringen medveten om att ett tralisering och kontroll samt utvecklande av
46300: upphörande med statens centraiise- standardisering och rationalisering.
46301: rade, enEgt affärsprinciper skötta upp- Regeringen har sig ieke bekant, att kom-
46302: handlingsverksamhert, vilket bl. a. v'i8sla mersiella organisationer eller politiska kret-
46303: kornmersiella organisationer och poli- sar skulle ha yrkat på ett frångående av den
46304: tiska kr.etsar energiskrtl yrkat, skulle centraliseringsprincip som föjlts vid statens
46305: innebära en stegring av ämbetsve:rlkens anskaffningar. På basen av nämnda korn-
46306: och inrättningarnas anskaffningskost- mitteutredningar kan den slutsatsen dragas,
46307: nader med 10-20 % och å andra si- att framför allt de av statens upphandlings-
46308: dan en överföring av omkring 10 mil- central omfattade verksamhetsformerna för-
46309: joner mark årligen tilll handelns mel- svårat åstadkommande av en från synpunkten
46310: lanhänder, och om så är fallert, av srtatens helhetsintress:en mest ekonomisk
46311: när ärnar Regeringen i enlighet med och effektiv centralisering. Det är visserli-
46312: Riksdagens hemställningar till Riks- gen icke möjligt att innefatta alla statens
46313: dagen avlåta proposirtion med försbg anskaffningar inom det centraliserade an-
46314: till lag om statens upphandlingscen- skaffningsväsendet, ty t. ex, i fräga om spe-
46315: tral, genom viiken enhertliga an:skaff- cialans:kaffningar ä.r ett centraliserat an-
46316: ningsinstruktioner skuHe bringas i skaffningsförfarande icke möjligt, eller kan
46317: krafrb och sådana missförhållanden av- i~ke anses ändamålsenligt. Det samma är
46318: hjä;lpas, s:om yppat sig vid statens fall•et bland annat i fråga om små komplert-
46319: anskaffningar och senast i fråga om terande anskaffningar. I själva verket har
46320: anskaffningen av rörlig materiel till de av statens upphandlingscentral förmed-
46321: statsjärnvägarna." lade anskaffningarna under de senaste åren
46322: utgjort endast omkring 20 procent av sta-
46323: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tens totala anskaffningar. Den nuvarande
46324: samt anf·öra följande: regeringen har oekså ansett dert höra till dess
46325: Med anledning av den försrta delen av skyldigheter a.tt söka skapa bättre förutsätt-
46326: spörsmålet kan konstateras, atrt den nuva- ningar än förut för ett effektivt och ekono-
46327: rande Regeringen icke har 'Planerat art;t från- miskt centraliserat anskaffningsväsende och
46328: gå statens centraliserade upphandlingsverk- för tillsynen över s:tatens anskaffningar med
46329: samhet. Man kommer icke heller ·atrt aV'Stå beaktande av de förslag sakkunnigkommit-
46330: från sådana förmåner som vunnits för sta- teerna framställt i detta avseende och de
46331: ten genom centraliseringen. De aiktueHa pla- utlåtanden, som införskaffats om dem hos
46332: nerna på en revision av lagstiftningen rö- olika ämbetsverk och inrättningar.
46333: rande SJt atens upphandlingscentral kommer
46334: 1
46335: Då Riksdagen godkände gällande lag om
46336: icke i någon händelse att innebära minskning statens upphandlingscentral förutsatte den
46337: av de i fråga om statens anska.ffningskosrtna- klart, att förvaltningsutgifterna för centra-
46338: der åstad:komna inbesparingarna. Den nuva- lens verksamhet skulle observeras under 13.
46339: rande Regeringen har vid beredning av den huvudtiteln, varvid de köpande ämbetsver-
46340: ken och inrättningarna själva skulle komma blivit bristfållig, och på innehållningen av
46341: i åtnjutande av alla de förmåner centrali- köprabatt grundad ovillighet hos ämbets-
46342: seringen medför. Några år efter det lagen verken att samarbeta med upphandlings-
46343: stiftades ombildades upphandlingscentralen eentralen. Sålunda anser både upphandlings-
46344: genom budgetarrangemang tili ett affärs- cenkalkommitten och kommitten för led-
46345: drivande verk, som finansierat sin verksam- ningen av upphandlingen, att upphandling'Sl-
46346: het med de rabatter, som avsetts för de kö- centralen hittilis icke skridit till sina i lagen
46347: pande ämbetsverken och inrättninga.rna, och förutsatta egentliga kontrolluppgifter. Kom-
46348: tili och med under åren samlat en fond, mitten för ledningen av upphandlingen an-
46349: som i bokslutet för år 1963 bokförts i upp- ser det helt begripligt, att upphandlings-
46350: handlingscentralens räkenskaper såsom en eentralen i egensk:ap av ett med privata säl-
46351: skuld tili staten på över 7 miljoner nymark, j.are konkurrerande affärsföretag "ieke haft
46352: vilket belopp i sin helhet står tili statens förutsättningar att kontrollera statens äm-
46353: upphandlings:centrals fria förfogande. Kom- betsverks oeh inrättningars ansikaffningar."
46354: mitten för ledningen av upphandlingen, där Likaså ha.r standardiseringen av de av sta-
46355: direktören för upphandlingscentralen var ten använda varorna icke förverkligats,
46356: med, konstaterar enhälligt i sitt betänkande ehuru stadgandena om upphandlingscentra-
46357: uttrycklingen, att upphandlingscentralen i len uttryckligen förutsätter, att uppgifter av
46358: egenskap av ett affäl'lsdrivande verk uppfat- detta slag ankommer på den.
46359: tats såsom leverantör, hos viiken statens äm.- I motiveringen för det riksdagsspörsmål,
46360: bets\"erk och inrättningar begär anbud lik- som förelagts mig, nämnes, att tjänstemanna-
46361: som hos andra varuleverantörer. "Härav föl- regeringen på basen av upphandlingscentral-
46362: jer, att både konsumenten och upphandlings- kommitti~ns och kommittens för ledning av
46363: centralen kan komma att inbegära anbud rö- upphandlingen betänkande våren 1964 till
46364: rande samma leverans hos samma leverantö- Riksdagen skulle ha avlåtit proposition med
46365: rer", uttalar kommitt.en. Detta är givetvis: förslag tili lag om statens upphandlings-
46366: icke centralisering, utan, såsom kommitten eentral. Därtill förvånar Slig spörsmålsstäl-
46367: vidare konstaterar, "upphandlingscentralen larna över att den nuvarande Regeringen
46368: har blivit ett affärsdrivande verk, som kom- återtog denna proposition, ehuru den "upp-
46369: mit att konkurrera med privata försäljare gjorts på basen av sakkunnigorgans arbete".
46370: om statens ämbetsverks och inrii.ttningars I själva verket berodde återtagandet av pra-
46371: aruika.ffningar." Upphandlingscentralen har positionen just därpå, att den ieke grundade
46372: också såsom affärsdrivande verk kommit att sig på någondera kommittens förslag. Ehuru
46373: genom de åt ämbetsverken beviljade rabat- från sakkunnighåll uttryekligen konstaterats,
46374: terna förskaffa sig inkomster för täckande att upphandlingscentralens nuvarande orga-
46375: av sina förvaltningsutgifter och för erhål- nisationsform av affärsdrivande verk, som
46376: lande av affärsvinst, varför den i allmänhet icke direkt ens bygger på gällande lag, hind-
46377: icke kunnat ge de rabatter centralen själv rar bl. a. effektiv centralisering och kontroll,
46378: erhållit åt statens ämbetsverk och inrätt- föreslog den föregående regeringen just en
46379: ningar till fulla beloppet. Kommittens slut- fortsatt tillämpning av denna form, vaJ>s
46380: sats rörande denna utveckling är, att "då förkastande föreslagits, och tili oeh med
46381: samarbetet mailan upphandlingscentralen och ett förstärkande av den i själva lagen. Utan
46382: statens ämbetsverk och inrättningar sålunda att vidare överlägga med de ifrågavarande
46383: försrvårats har upphandlingscentralen icke ämbetsverken och inrä.ttningarna eller inför-
46384: kunnat åsrt;adkomma tillräcklig centralisering skaffa dessa utlåtanden från dessa angäende
46385: av statens anskaffningar". Först under den sin från kommitteernas förslag helt avvi-
46386: allra senaste tiden har man allt allmännare kande lagproposition gjorde tjänSitemanna-
46387: börjat inse, att handhavandet av statens äm- regeringen på några veekor omintet sak-
46388: betsverks och inrättningars anskaffnings- kunnigorganens utredningar och förslag, som
46389: organ såsom kommersiellt affärsföretag, en beretts i åratal. I nämnda proposition befat-
46390: partiaffär, icke kan vara förståndigt. tade man sig ieke alls med rättande av de
46391: Statens upphandlingscentrals form av af- brister som befunnits svårast.
46392: färsdrivande verk har medfört även andra Det ä.r begripligt, att den nuvarande Rege-
46393: menliga verkningar än att centraliceringen ringen uttryekligen med beaktande av de av
46394: 8
46395:
46396: Riksdagen uttalade hemställningarna an- ( OTK), Centrallaget :för Andelslagen i Fin-
46397: gående e:ffektivering av statens upphand- land (SOK) ooh Tukkukauppojen Oy (Tuko)
46398: lingsväsen ooh åstadkommande av kontro1l an:fört följande:
46399: icke kunnat stöda den :föregående Rege-
46400: ringens proposition, utan va:r nödsakad att "Storleken av de av indUSJtrin ooh
46401: återtaga den. Då direktören :för statens upp- partihandeln beviljade rabatterna ooh
46402: handlingscentral, som representerar en om- övriga eventuella inköps:förmåner be-
46403: :fattande sakkunskap rörande statens an- ror uteslutande på värdet av de tjäns-
46404: ska:f:fningar varit med i båda de ovannämnda ter, som köparen å sin sida erbjuder
46405: kommitteerna om uppgörandet av :förslag till säljaren, och av de kostnadsbespa-
46406: rättelser i :fråga om sitt ämbetsverks verk- ringar, som köpa:ren genom sina åJtlgär-
46407: samhetsformer ooh då upphandlingscentra- der åstadkommer. I detta avseende är
46408: det betydelselOOt, vilken juridisk :form
46409: lens direktion, där de viktigaste ämbetsver-
46410: köparen har.
46411: ken ooh inrättningarna är representerade,
46412: På grund av ovanSitående anser vi,
46413: även understött sådana förslag till änd-
46414: att den omständigheten, huruvida sta-
46415: ringa:r, har den nuvarande regeringen :fun- tens och dess myndigheters centrali-
46416: nit anledning :förevara att omsorgs:fullt sätta serade a11Skaffningsväsende har :for-
46417: sig in i dessa ändringsförslag. Då kommitten men av ämbetsverk, ett struttens a:f:färs-
46418: :för ledning av upphandlingen ooh bland an- drivande verk el,ler måhända någon
46419: nat statens upphandlingscentral i utlåtande annan form, t. ex. upphandlingscentra-
46420: om kommittens betänkande understött stäl- lens nuvarande :form icke har någon
46421: landet av upphandlingscentralens verksam- betydelse :för bestämmandet av de av
46422: het på ämbetsverksbas, ha:r den nuvarande industrin och partihandeln beviljade
46423: Regeringen önskat få en grundlig utredning rabatterna och eventuella andra in-
46424: därom, viiken inverkan en ändring av orga- köps:förmåner."
46425: nisationsformen skulle kunna ha på de in-
46426: köpsförmåner staten :för närvarande åtnjuter. På grund av ovanstående kan också i
46427: Härtill har desto mera grundat skäl fun- fråga om den senare delen av spörsmålet
46428: nits, som direktören :för statens upphand- konstateras, atfl en revision av lagstiftningen
46429: lingscentral numera synes om:fatta den stånd- a.ngående statens upphandlingscentra~ är un-
46430: punkten, att samlandet av statens ämbets- der beredning i handels- och industrimini-
46431: verks köpkra:ft på en hand direkt skulle :för- teriet på basen av sakkunnigorganens :fram-
46432: utsätta organisationer i :form av a:ffärsdri- ,stiiJllning och de utlåtanden, som inbegärts
46433: vande verk från säljarnas sida :för att sta- om dem hos olika ämbetsverk och inrätt-
46434: ten vid sina anska:ffningar skulle kunna er- ningar. Utom nämnda lag:förslag har utarbe-
46435: hålla köprabatter av den nuvarande storle- tats tiVå :förordningar, förordningen om sta-
46436: ken. För att icke lämna rum :för tvivel har tens upphandlingscentral och förordningen
46437: jag in:förskaf:fat utlåtanden :från industrin om statens varuanska:ffningar. Sistnämnda
46438: ooh partihandeln. I en skrivelse av den 14 förordning och på grund därav ut:färdade
46439: innevarande månad har Centralhandelskam- närmare :föreskri:fter skulle komma att inne-
46440: maren, Finlands Industriförbund, Central- hålla aHmänna anskaffningsföreskrifter för
46441: :förbundet :för Teknisk Import, Suomen Tuk- statens ·anska:ffningar.
46442: kukauppiaiden Liitto, Detaljhandelns Cen- J ag har grundade skäl att vänta, att den
46443: tral:förbund, Suomen Rauta- ja Koneliikkei- plan som är under beredning kommer rutt
46444: de Yhdistys, Rautakonttori Oy, Rautakaup- upp:fyUa även Riksdagens och särskiH spörs-
46445: pojen Oy, Kesko Oy, Osuustukkukauppa målsställarnas :förhoppningar.
46446: Helsingfors den 28 januari 1965.
46447:
46448: Handels- och industriminister T. A. Wiherheimo.
46449: Kysymys N': o 182.
46450:
46451:
46452:
46453:
46454: Kilpi ym.: Esityksen antamisesta valtiopäiväjärjestyksen 61
46455: § : n kumoamisesta.
46456:
46457:
46458: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
46459:
46460: Suomen eduskunta on 20. 5.-11. 12.1964 kunnan puhemies ja toinen varapuhemies oli-
46461: välisenä aikana käsitellyt :kirkkolakia. Asian vat kirkkoon kuulumattomia ja kil'lffi:oon kuu-
46462: käsittelyn yhteydessä jouduttiin jälleen tilan- luva varapuhemies pitkällä ulkomaanmat-
46463: teeseen, jossa oli pakko todeta voimassa ole- kalla. V:iimekertaisen kirkkolain käsittelyn ai-
46464: vien perustuslakien epäävän osalta Suomen :kana jouduttiin muutaman kerran vaihta-
46465: kansan valitrsemia edustajia näiden oikeuden maan täysi-istunnossa puhemiestä samoista
46466: huolehtia va:litsijoittensa eduista. Tällainen syistä. Myös suuressa valiokunnassa asian kä-
46467: tilanne kansanvaltaisessa maassa on nykyai- sittely viipyi, koska mainitun valiokunnan
46468: kana ainoalaatuinen. Eduskuntamme 200 jä- varapuheenjohtaja ei kuulu :kirkkoon ja näin
46469: senestä yli neljännes oli vailla minkäänlaista ollen oli odotettava kirkkoon kuuluvan pu-
46470: oikeutta edes puolustautua niitä syytöksiä ja heenjohtajan kotimaahan paluuta.
46471: vihjeitä vastaan, jotka olivat omiaan loukkaa- Voipa jopa seuraavakin tilanne joskus olla
46472: maan kirkkoon kuulumattomia kansalai- mahdollinen: Kirkkolain minkäänlaisia kohtia
46473: siamme. Kuitenkin tällaiset henkilöt ovat ei voitaisi lainkaan lk:äsitellä, jos kaikki kolme
46474: vain vuoden 1922 uskonnonvapauslain mukai- puhemiestä olisivat evankelislutedlaisen kir-
46475: sesti päättäneet vakaumuksensa perusteella kon ul'lmpuolella. Teoreettisesti voisi olla
46476: jäädä uskonnollisten yhdyskuntien ulkopuo- mahdollista tilanne, jolloin puhemiesten li-
46477: lelle tai liittyneet jaholl'kin muuhun uskon- säksi myös .tasaval~an presidentti (valtiokir-
46478: nolliseen yhdyskuntaan kuin evankelisluteri- kon pää), aikeuskansleri sekä pää- ja opetus-
46479: laiseen ki·I'Ikkoon. ministerit samanaikaisesti ,eivät kuuluisi evan-
46480: Maamme väestöstä 92,4 % kuuluu evanke- :kelisluterilaiseen kirkkoon. Miten valtiokir-
46481: 'lisluterilaiseen kirkkoon. Äänimääriä tarkas- koksi nimetyn evall'kelisluter:ilaisen kirkon
46482: telemalla on helppo havaita., että myös !kirk- eräitä asioita tä.Uaisessa tilanteessa hoidettai-
46483: koon kuulumattomien kansanedustajien ää- siin?
46484: nestäjistä ainakin kahdeksan-yhdeksän kym- Muissa pohjoismaissa ei kansanedustajain
46485: menesosaa on evankelisluterilaisen kil'kon jä- oikeuksia otltaa osaa kaikkiin kansanedustus-
46486: seniä. Kun 1kuitenkin osalt1a kansanedustajia laitoksessa esillä oleviin kysymyksiin ole :lain-
46487: evätään oikeus puolustaa valitsijoittensa etuja kaan rajoitettu. Näissä maissa kansanedustus-
46488: asiassa, jota on pidettävä valtakunnallisena laitokseen valitun henkilön oikeudet ovat ja-
46489: ja mm. viranomaisia sitovana, oHaan nyky- :kamattomat. Näissä maissa myös kunnioite-
46490: ajalle vcieraassa tilanteessa. ,taan perustusla:kien suomaa uskonnonva-
46491: On aiheellista kysyä, voidaanko pitää ny- pautta, mikä meillä juridisesti katsoen yhä
46492: kyisin voimassa olevia säännöksiä kir'kkolain edel·leen on puutteeHinen. Esimerkiksi rukous-
46493: käsittelystä eduskunnassa muuta kuin lähinnä lauantaitten ja eräiden muiden kirkkopyhien
46494: keskiaikaisina. Nykyinen käytäntö saattaa a.i- erilaisia kielto- ja rajoitusmääräyksiä voidaan
46495: heuttaa mahdollisesti yllättäviä:kin .tilanteita täydellä syyllä pitää uskonnovapauslain kan-
46496: tulevaisuudessa. Kun muutamia vuosia sitten nalta kyseenalaisina. Samaa on sanottava
46497: kirkkolakia edellisen kerran käsiteltiin edus- myös kirkon oikeudesta verottaa sellaisiakin
46498: kunnassa, ei koko asiaa eräänä ajankohtana yhteisöjä, joiden jäsenistö kokonaisuudessaan
46499: voitu iainkaan ottaa käsittelyyn, koska edus- tai valtaosaltaan on kirkkoon kuulumattomia.
46500: E 11/65
46501: 2
46502:
46503: Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyk- enemmistöä koskevissa asioissa ei saisi
46504: sen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme evätä enempää puhe- kuin äänestysoi-
46505: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- keuttakaan kansanedustajilta, jotka
46506: tavaksi seuraavan kysymyksen: ovat :käyttäneet perusttuBlakitm heille
46507: suomaa oikeutta olla 'lrnulumatta evan-
46508: Onko Hallitus ·tietoinen siitä, että kelisluterilaiseen kirkkoon, sekä jos on,
46509: Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin aikooko Hallitus antaa Eduskunnalle
46510: kansanedustuslaitosten jäsenien oikeuk-
46511: 1
46512: €Sityksen valtiopäiväjärjestyksen 61
46513: sia ei rajoiteta sellaisella tavalla kuin § :n kumoamisesta, jolloin myös Suo-
46514: nykyisin Suomessa tapahtuu ki:rlk:ko- messa kaikkien kansanedustajien oikeu-
46515: lain käsittelyn yhteydessä, ja det olisivat samanlaiset ja ja:kamatt.o-
46516: onko Hallituksen mielestä se käsi- mat~
46517: tys oikea, että eräissä kansan suurta
46518: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1964.
46519:
46520: Kalevi Kilpi. K. F. Haapasalo.
46521: Martti Linna. Kuuno Honkonen.
46522: Impi Lukkarinen Lyyli Aalto.
46523: 3
46524:
46525:
46526:
46527:
46528: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46529:
46530: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- tilasvi11koihin. Muillakin ha1linnoHisilla ase-
46531: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- tuksilla myönnettiin kreikkalaiskatolisille
46532: hemies, olette kirjeellänne 15 päivältä joulu- eräitä poikkeuksellisia etuja verrattuina mui-
46533: kuut.a 1964 N: o 1273 lähettänyt valtioneuvos- hin "vieraisiin" uskontokuntiin kuuluviin.
46534: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- Evankelisluterilaisen ki:r'kon taholla katsot-
46535: sanedustaja Kalevi Kilven ym. tekemän seu- tiin tämän vuoksi tarpeelliseksi saada rat-
46536: raavan sisältöisen kysymyksen: kaisuvalta killlclmlakia ja seurakuntien kirkol-
46537: lisia oloja koskevissa asioissa turvattuksi sa-
46538: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että notun kirkkdkunnan jäsenille. Vuonna 1869
46539: Ruotsin, Norjan·, Tanskan ja Islannin annettuun kirkkolakiin sisällytettiin säännök-
46540: kansanedustuslaitosten jäsenien oikeuk- set, joiden mukaan seurakunnalla (kirkolla)
46541: sia ei rajoiteta sellaisella tavalla kuin oli aloiteoikeus sellaisten lakiehdotusten teke-
46542: nykyisin Suomessa tapahtuu killkko- miseen, jotka koskivat seurakunnan omia
46543: •lain käsittelyn yhteydessä, ja asioita, mutta ehdotukset oli lähet~tävä ~ei
46544: onko Hallituksen mielestä se käsi- sarin ja säätyin tutkittavaksi ja hyväksyttä-
46545: tys oikea, että eräissä kansan suurta väksi". Samana vuonna annetun valtiopäivä-
46546: enemmistöä koskevissa asioissa ei saisi järjestyksen 49 §: n mukaan eivät muut kuin
46547: evätä enempää puhe- kuin äänestysoi- evankelisluterilaiseen uskontotunnustiU.kseen
46548: keuttakaan kansanedustajilta, jotka kuuluvat saaneet osallistua sellaisten ehdotus-
46549: ovat käyttäneet perustruslakien heille ten käsittelemiseen, jotka koskivat kirkkola-
46550: suomaa oikeutta olla kuulumatta evan- kia tai evankelisluterilaisten seurakuntien
46551: kelisluterilaiseen kirkkoon, sekä jos on, kirkollisia asioita. Vuoden 1906 valtiopäivä-
46552: aikooko Hallitus antaa Eduskunnalle järjestyksessä oli asiallisesti samansisältöinen
46553: esityksen valtiopäiväjärjestyksen 61 säännös (52 §), mistä se otettiin voimassa ole-
46554: § : n kumoamisesta, jolloin myös Suo- van valtiopäiväjärjestyksen 61 § :ään.
46555: messa kaikkien kansanedustajien oikeu- Valtiopäiväjärjestyksen 61 § samoin kuin
46556: det olisivat samanlaiset ja jakamatto- 31 § : n 2 momentti ovat siis saaneet nykyisen
46557: maU" muiden Pohjoismaiden lainsäädännöstä poik-
46558: keavan muotonsa historiallisen kehityksen tu-
46559: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- loksena. Edellisen perustuslainkohdan tarkoi-
46560: tavasti seuraavaa. tuksena on säännöstää kirkkolakia ja evan-
46561: Suomen tultua erotetuksi Ruotsista jäivät kelisluterilaisten seura:Iruntien kirkollisia oloja
46562: voimaan vuoden 1723 papiston privilegiot koskevien asioiden käsittely eduskunnassa si-
46563: sekä -vuoden 1781 kuninkaallinen kuulutus, ten, että siihen saavat osallistua vain sanot-
46564: jonka mukaan vieraan kristillisen uskon .tun- tuun kirkkoon kuuluvat henkilöt. Kun myös
46565: nustajat voivat saada kansalaisoikeuden valta- uskonnovapauslain, erityisesti sen 13 ja 14
46566: kunnassa, mutta heitä ei voitu nimittää vire §: n mukaan jokaisen uskonnollisen yhdyskun-
46567: koihin eikä valita valtiopäiville. Kuit~nkin nan jäwnetl saavat itse päättää yhdyskunta-
46568: annettiin vuonna 1827 keisarillinen asetus, järjestyksestään ja sen muutt1amisesta sekä
46569: jorrka mukaan Suomen kansalaisuuden saa- päätäntäoikeudesta yhdyskunnan asioissa, ei
46570: neet kreikkalaiskatolista oppia tunnustavat Hallitus katso olevan aihetta antaa esitystä
46571: hen!kilöt voitiin täällä nimittää siviili- ja so- valtiopäiväjärjestyksen 61 §: n kumoamisesta.
46572: Helsingissä 14 päivänä tammi·kuuta 1965.
46573:
46574: Oikeusministeri J. 0. Söderhjelm.
46575: 4
46576:
46577:
46578:
46579:
46580: Till Riksdagens Herr Talman.
46581:
46582: I det syfte som framgår av 3'i § 1 ·mom.. militärtjänster här. Även genom andra ad-
46583: i riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, ministrativa förordningar beviljades grekisk-
46584: m.ed Eder skriveilse Nr 1273 av den 15 dooem- katolikerna vissa undantagsförmåner i jäm-
46585: ber 1964 tillställt "\l'ederbörande medlem av förelse med tiill andra "främmande" religions-
46586: statsrådcl för besvarande följande av riks~ samfund hörande perooner.
46587: dagsrnan Kalevi Kilpi m. fl. framställda På evangelisk-lutherskt kyrkohåU ansåg
46588: spörsmål: man det fördenskull nödvändigt att få av-
46589: göranderätten i ärenden rörande kyrkoiagen
46590: ''Är Regeringen medveten om att de och församlingarnas 'kyrkliga förhållanden
46591: rä;ttigheter, som tillkommer medlem- tryggad för medlemmarna av sagda 'kyrko-
46592: marna i Sveriges, Norges, Danmarks samfund. I kyrkolagen av år 1869 intogs
46593: ooh Islands folkrepresentationer, icke stadg.anden, enligt vilka församlingen (kyr-
46594: begränsas på .sådant sätlt som för när- kan) had{l rättighet: att föreslå 1ag i aHt, som
46595: varande sker i Finland, i samband rörde församlingens egna angelägenheter,
46596: med handläggningen av ky:rkolagen, men förslagen sku:He underställas "kejsarens
46597: ooh ooh ständernas provning och godkännande".
46598: &r enligt RegeringenB åsikt den upp- Enligt 49 § lantdagsordningen av samma år
46599: fattningen riktig, att man i vissa fick ej andra än de, som tillhörde evangelisk-
46600: ärenden, som angår folkets stora ma- lutherska tr0800kä.nnelsen, deltaga i gransk-
46601: joritet, ieke :OOrde få förvägra de ritks- ning av :förslag, som angick ·kyrkolag eller
46602: dagsmän, vilka använt sig av sin de evangelisk-1utherska församlingarnas 'kyrk-
46603: grundlagsenUga rätt att icke :tillhöra liga förhåUanden. I lantdagsordningen av år
46604: evangeliskluthi&'Ska kyrkan, talan och 1906 fanns ett stad.gande av i sak likalydande
46605: röstrrätt, :samt om så är fallet, innehäJl ·(52 §), varifrån det intogs i 61 §
46606: ämnar Regeringen avgiva proposi- gällande rik:sd.ags@rdning.
46607: tion till Riksdagen -om upphävande av Såväl 61 § som 31 § 2 mom..riksdagsord-
46608: 61 § riksdagsordningen, varvid iven i ningen l1ar alltsä. erhållit sin nuvarande, från
46609: Finland samtliga riksdags:m.äns rättig- de övriga nordiska iändernas lagstiftning
46610: heter skulle vara likadana ooh ode- avvikande f<mn såsom ett resultat av den
46611: lade." historiska utiVecklingen. Syftemålet med ovan-
46612: nämnda i grundlag intagna lagrum är att
46613: Såsom svar på spörsmålet få.r jag vörd- reglera riksdagsooh-andlingen av ärenden rö-
46614: sammast anf,öra följande. rande kyrkolag och de evangelisk-lutherska
46615: Då Finland avskildes från Sverige föl'Mev församling.arnas kyrkliga förhållanden så-
46616: bland annat prä&terskapets pr:ivilegier av år iunda, att i handläggningen får deltaga en~
46617: 1723 sam.t kungliga kungörelsen av år 1781 dast till sagda kyrlm hörande pe:rsooer. Då
46618: gäUande, enligt vliken bekännare av främ- även enligt religionsfrihetsl.agen, särskilt des'S
46619: mande kristen tro kunde ei'hålla mooborgar- 13 ooh 14 §§, varje :religioo.ssamfunds med-
46620: rätt i .riket, men ieke utnämnas till t1jä.nster l€'lllmar själva får bestänrma angående sin
46621: eHer inv.iilljas i riksdagen. Likväl utfärdad€S samfundsordning ooh ändring av denna samt
46622: å-r 1837 en kejserlig förordning, enligt vilken om beslutanderättelll i samfundets ärenden,
46623: perso.ner, vilka bekände sig tiU den grekisk- anser Regeringen, attl sk:äl till avgivande av
46624: katoil.ska lä.ran och hade erhå:llit finskt med- proposition om upphävande av 61 § riksda.gs-
46625: oorgarskap kunde utnämn.as tiU civit~ ooh ordningen icke föreligger.
46626: Helsingfors den 14 janua.ri 1965.
46627:
46628: Justitieminister J. 0. Söderhjelm.
46629: Kysymys N: o 183.
46630:
46631:
46632:
46633:
46634: A. Koskinen ym.: Metsähallinnon palveluksessa olevien työn-
46635: johtajien työsuhteen vakinaistamisesta.
46636:
46637:
46638: E d u s k u n n am H e r r a P u h e m i e h e II e.
46639:
46640: Viime vuosien aikana on saatu nähdä val- Ottaen huomioon metsähallinnon pnnssa
46641: tiovallan suhtautuvan suorastaan väJinpitä- työskentelevien työnjohtajien vaativat tehtä-
46642: mättömästi vientiteollisuutemme kannalta vät ja metsätöiden monipuolistamisen ja
46643: erittäin tärkeään työntekijäryhmään - metsä- ajanmukaisuuden mukanaan tuoman kasva-
46644: työmi~hiin. Tämä suorastaan kansalliseksi hä- van vastuun pidämme välttämättömänä, että
46645: peäiksi muodostunut piittaamattomuus ei ole valtiovallan taholta pikaisesti ryhdytään toi-
46646: kuitenkaan rajoittunut ainoastaan metsätyö- menpiteisiin työnjohtajien aseman vakiinnut-
46647: miehiin, vaan saman kylmäkiskoisuuden koh- rtamisek:si.
46648: teeksi ovat joutuneet myös metsähallinnon Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
46649: piirissä työskentelevät työnjohtajat, jutka järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojall~ esi-
46650: usean vuod.en ajan ovat oikeudenmukaisille tä.mme valtioneuvooton asianomaisen jäsenen
46651: vaatimuksiUeen saaneet ainoastaan katteetto- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46652: mia ~upauksia.
46653: Metsähallinnon palveluksessa olevat työn- Tietää;kö Hallitus, että metsähaUin-
46654: johtajat ovat vaatineet asemansa vakiinnutta- non palveluksessa työskentelevien työn-
46655: mista, ts. sitä, että heidän tähän asti tila- johtajien keskuudessa on herättänyt
46656: päiset toimensa ylimääräistettäisiin. Tiettä- oikeutettua tyytymättömyyttä ja huo-
46657: västi asiaa koskevissa neuvotteluissa valtio- lestumista se, että val.tiov.al·ta ei ole
46658: vallan talholrta onkin annettu lupauksia kysy- pitänyt antamiaan lupauksia heidän
46659: mytksen saattamisesta työnjohtajien kannalta työsuhteensa vakinaistamiseksi, ja jos
46660: myönteiseen ratkaisuun, mutta lupaukset ovat tietää,
46661: valitettavasti jääneet pelkiksi lupauksilksi. milloin Hallitus aikoo suhtautua va-
46662: Tilapäisestä asemastaan johtuen ovat työn- ka'\Casti :tämän talouselämämme !kan-
46663: johtajat jääneet lapsipuolen asemaan mm. nalta merkittävän elinkeinoalan pii-
46664: vuosilomien, päivärahojen ja mat:kaikorvaus- rissä tyÖSkentelevien työnjohtajien
46665: ,t,en suhteen muihin metsä:haHinnon piirissä kohtuullisiin vaatimuksiin?
46666: työskenteleviin nähden.
46667: Helsingissä 14 päivänä joulukuut1a 1964.
46668:
46669: Artturi Koskinen. V eik!lro Kokkola.
46670: U. H. Voutilainen. Kustaa Alanik:o.
46671: Voitto Hellsten. Arvo Ahonen.
46672:
46673:
46674:
46675:
46676: E 7/65
46677: 2
46678:
46679:
46680:
46681:
46682: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
46683:
46684: Valtiopäiväjärje";tyksen 37 §: n 1 momen- Virkasuhteessa olevia metsät~knikoita, jotka
46685: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- kaikki ovat peruspalkkaisia viranhalrtijoita,
46686: hemies, olette kirjeellänne 16 päivältä joulu- on metsähallinnon palveluksessa 265. Yksi-
46687: kuuta 1964 N :o 1299 lähettänyt valtioneu- tyisoikeudellisessa työsopimussuhteessa olevia
46688: voston asianomaisen jäsenen vastattava:ksi alemman metsäty·önjohtajakunnan muodosta-
46689: kansanedustaja A. Koskisen ym. tekemän, via työnjohtajia on metsähallinnon palveluk-
46690: seuraavan sisältöisen kysymyksen: sessa noin 450. He työSkentelvät aluehallin-
46691: non työnjohtotehtävissä valvoen metsätekni-
46692: "Tietääkö Hallitus, että metsähallin- kon alaisena metsätyömailla töiden suoritta-
46693: non palveluksessa työskentelevien työn- mista. Näiden kuuk·ausipalkkaa nauttivien
46694: johtajien keskuudessa on herättänyt ja pysyvässä työsuhteessa olevien metsätyön-
46695: oikeutettua tyytymättömyyttä ja huo- johtajien pa1kkauksessa ja ,työsu:hteissa nou-
46696: lestumista se, että valtiovalta ei ole datetaan metsäihallituksen ja ToimihenkHö-
46697: pitänyt antamiaan lupauksia heidän ja Virkamiesjärjest!Öjen Keskusliitto r.y:n vä-
46698: työsuhteensa vakinaistamiseksi, ja jos lillä 14 päivänä toukQikuuta 1963 solmitun
46699: tietää, työehtosopimuksen ja sen 22 päivänä helmi-
46700: milloin Hallitus ai'koo suhtautua va- kuuta 1964 •allekirjoitetun palkkaliitteen mää-
46701: kavasti tämän talouselämämme kan- räyksiä. Alistetusta asemasta metsäteknilqroi-
46702: nalta merkittävän elinkeinoalan pii- hin nähden jQihtuu, että työsopimussuhteessa
46703: rissä työSkentelevien työnjohtajien olevien metsätyönjohtajien paLkat edellä mai-
46704: 'kohtuullisiin vaatimuksiin~" nitun palkkaliitteen 2 §: ssä mainittujen työn-
46705: johtajien ja apulaistyönjohtajien osalta jää-
46706: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vät alimman teknikkopalkkaluokan alapuo-
46707: taen seuraavaa: lelle, ylimmän työsopimussuhtieessa olevan
46708: Metsähallinnon metsätyönjohtajaikunta koos- metsätyönjohtajaryhmän - hankinta.työnjoh-
46709: tuu kahdesta ryhmästä, nimit.täin ylemmän tajien - paJ:kkojen tavoittaessa teknikkopalk~
46710: ty;önjohtajakunnan muodostavista virkasuh- kauksen alarajan eli palkkausluokanA 16 sen
46711: teessa olevista metsäteknikoista ja alemman jälkeen kun Hallituksen esityksen Eduskun-
46712: työnjohtajiston muodostavista yksityisoikeu- nalle vaJ.tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
46713: dellisessa työsopimussuhteessa olevista metsä- 1965 mukaiset palkkatarkistukset on suori-
46714: työnjohtajista, joita viimeksi mainittuja esillä tettu.
46715: olevassa eduskuntakyselyssä juuri tarkoitetta- Työsopimussuhteessa olevien metsäammatti-
46716: neen. Sen sijaan kyselyssä ei ilmeisestikään miesten, joiksi kysymyksessä olevia metsä-
46717: ole tarkoitettu niitä henkilöitä, jotka toimi- työnjohtajia edellä mainitussa työehtosopi-
46718: vat leimausapulaisina, varasto-, jako- tai lu- muksessa nimitetään; työsuhteeseen liittyvät
46719: kumiehinä taikka muissa tämän ·kaltaisissa edut, kuten eläkeoikeus, vuosilomaetuudet ja
46720: tehtävissä, mutta jotka joutuvat tilapäisesti oikeus sairausajan palkkaan, määräytyvät
46721: osan vuotta työskentelemään työnjQihtajien valtioon työsopimussuhteessa olevia toimihen-
46722: apuna myöskin näille kuuluvissa tehtävissä. kilöitä ja työntekijöitä koskevien yleisten
46723: Nämä työnjohdon aputyövoimana tilapäisesti säännösten mukaan. Sosiaalist:en etujen osalta
46724: käytetryt henki~öt eivät kuulu metsähallinnon kysymyksessä olevat metsätyönjohtajat eivät
46725: työnjohtajakuntaan, vaan he ovat ammatti- siis ole paremmassa eivätkä huonommassa
46726: taitoisia metsätyöntekijöitä, joihin sovelletaan asemassa •kuin muutkaan valtioon vastaavassa
46727: työntekijöitä koskevia säännöksiä. asemassa olevat toimihenkilöt tai työntekijät.
46728: 3
46729:
46730: Niinpä metsätyönjohtajien elä;keoikeus perus- kustannuksin, koska ruokakunnan jäsenet
46731: tuu valtion työntekijäin eläkkeistä annettuun maksavat vain ruokatarvikkeiden hinnan met-
46732: asetukseen (331/60). Vuosilomaetuudet taas sähallituksen hankkiessa keitto- ja ruokailu-
46733: määräytyvät työntekijäin vuosilomasta anne- välineet sekä maksaessa emännän paJ.ik:an.
46734: tun lain (199/60) ja työsopimussuhteessa Mainittu 30 %: n vähennys metsätyönjohta-
46735: valtioon olevien toimihenkiil.öiden ja työnteki- jien päivärahaan on tehty maaliskuun 1962
46736: jöiden vuosilomista 10 päivänä joulukuuta ;loppuun, minkä jälkeen vähennyksen määrä
46737: 1962 annetun valtioneuvoston päätöksen pe- on ollut ja on edelleenkin 25 %. Metsähalli-
46738: rusteella. Korvausta sairausajalta metsätyön- tuksen ja TVK: n kesken 22 päivänä helmi-
46739: johtajalle maksetaan 10 päivänä heinäkuuta kuntia 1964 sovitun metsätyönjohtajien palk-
46740: 1947 annetrun valtion työssä olevien työnteki- koja vuosina 1964 ja 1965 koskevan pöytä-
46741: jäin terveyden- ja sairaanhoidon ohjesään- kirjan 5 §: n perusteella päivärahakysymys
46742: nön määräysten mukaan. tulee sopimuskumppaneiden välisten neuvot-
46743: Mitä metsätyönjohtajille maksettavaan mat- telujen kohteeksi vielä ennen vuoden 1965
46744: ka:kustannusten korvaukseen ja päivärahaan päättymistä.
46745: tulee, määräytyvät nämä tyÖ- tai oppisopi- Virkamiesten matkakustannusten korvauk-
46746: mussuhteessa olevien toimihenkiil.öiden ja sen ja päivärahan noustua 1 päivästä joulu-
46747: työntekijöiden matkakustannusten korvauksen kuuta 1964 lukien sillä tavoin kuin siitä val-
46748: ja päivärahan maksuperusteista 25 päivänä tioneuvoston päätöksessä (568/64) ja asertuk-
46749: tammikuuta 1961 annetun kulkulaitosten ja sessa (565/64) on säädetty, ovat myös metsä-
46750: yleisten töiden ministeriön päätöksen perus- työnjohtajat samasta ajankohdasta alkaen
46751: teella. Tämän päät:öksen mukaan työsopimus- saaneet vastaavan korotuksen matkakus:tan-
46752: suhteessa valtioon olevalle maksetaan matka- nustensa korvaukseen ja päivärahaan.
46753: kustannusten korvausta samojen perusteiden Edellä esitetyn perusteella voidaan todet·a:
46754: mukaan kuin III matkustusluokkaan kuulu- - että metsähallinnon metsätyönjohtaja-
46755: valle virkamiehelle. Päivärahan maksuperus- kuntaan 'kuuluu noin 715 työnjohtaja-aBe-
46756: ,teena työsopimussuhteessa olevalle, jonka massa olevaa henkilöä, joista 265 on perus-
46757: kanssa tehty työsopimus edellyttää liikku- palkkaisia metsäteknikon viran haltijoita ja
46758: mista määrätyssä toimi- ,tai työpiirissä, taas noin 450 yksityiso1keudellisessa, mutlta pysy-
46759: on 60 % virkamielhelle maksettavasta III mat- vässä ja ympärivuotisessa työsopimussuh-
46760: kustiUSluokan mukaisesta päivärahasta kuiten- teessa olevia työnjohtajia;
46761: kin niin, että mikäli työantajan järjestämästä - että voimassa olevasta lainsäädäniliÖstä
46762: majoituksesta, johon kuuluu vähintään vuo- johtuen sosiaaliset samoin kuin eräät muut
46763: de patjoineen, tyyny ja peite, ei peritä mak- edut siitä riippuen, onko kysymyksessä virka-
46764: sua, suoritetaan 60 %:n päiväraha 15 %:lla suhde vaiko ,työsopimussuhde, määräytyvät
46765: alennettuna. Tämän 15 %: n alennuksen si- näille ryhmille eri säännöst:en nojalla, josta
46766: jasta ~ku~kulaitosten ja yleisten töiden mi- jossain määrin - huomattavammin kuitenkin
46767: nisteriö on kirjeellään no 438/719-61/392, vain päivärahojen osalta - aiheutuu eroa-
46768: 2 päivänä helmikuuta 1961 oikeuttanut met- vaisuutta myös sanottujen etujen määrässä,
46769: sähallituksen suorittamaan työsopimussuh- mutta tämä koskee metsätyönjohtajien päivä-
46770: teessa olevien metsätyönjohtajien päivärahan rahasta ,tehtävää 25% :n suuruist:a vähen-
46771: 30 %:lla alennettuna niissä tapauksissa, nystä lukuun ottamatta, myös muita työsopi-
46772: joissa metsähallituksen toimesta vapaan ma- mussuhteessa valtioon olevia toimihenkilöitä
46773: joituksen lisäksi on järjestetty metsä- ja il.aut- ja työntekijöitä;
46774: taustyöväen yhteisasunnoista annetussa laissa - että tryösopimussuhteessa olevien kuu-
46775: (151/47) edellytetty muu huolto. Menettely kausipalkkaa nauttivien metsätyönjohtajien
46776: perustuu siihen, että metsä- ja lauttaustyö- työsuhde ei ole tilapäinen kuten kyselyssä on
46777: väen yhteisasunnoista annetun lain alaiset väitetty, vaan pysyvä ja ympäri vuoden
46778: kämppätyömaat tarjoavat metsätyönjohtajalle kestävä, 'koska työnjohtajia yleensä otetaan
46779: miehistömajoituksesta erillään olevan ilmai- vain edellyttäen, ertrtä työtä on riittävästi ja
46780: sen asunnon oheHa muitakin etuja kuten jatkuvasti sekä ainakin pitkähkön aikaa
46781: vapaan valon, lämmön, siivouksen ja saunan eteenpäinkin tarjolla; sekä
46782: sekä ennen kaikkea ruokakuntaan osallistu- - ettei ole tarkoituksenmukaista eikä val-
46783: maHa mahdollisuuden saada ruokaa halvoin tion metsätalouden kannalta edullista perus-
46784: 4
46785:
46786: taa toimintaa kangistlavia virkasuhteita to- ja ettei tällä hetkellä ole aihetta ryhtyä ky-
46787: dellista tarvetta enempää, johon edeldä mai- selyftiä tarkoitettujen ja työsopimll8Slrllteessa
46788: nitut 265 metsäteknikon virkaa täysin riit- olevien metsätyönjohtajien saattamiseen vir-
46789: tävät, varsinkaan, kun otetaan huomioon, että kasuhtleeseen.. Hallitus tulee kuitenkin edel-
46790: metsahallitluksen hallinnassa olevat valtion leell!kin kiinteästi seuraamaan mainittua ,asiaa
46791: maat asutustoiminnan johdosta ovat viime ja ryhtymään tarpeen vaatiessa sellaisiin toi-
46792: vuosien aikana vähentyneet noin 150 000 heh- menpiteisiin, että havaitut epäkohdat saadaan
46793: taarilla vuodessa. poistetuiksi mahdollisimman tarkoin samalla
46794: Esitetyn perusteella voidaan todeta, että huomioon ottaen vaLtion metaätalouden tar-
46795: metsähallinnon palveluksessa olevien työnjoh- koituksenmukaisen ja taloudellisen hoidon
46796: tajioo kohtuulliset! vaatimukset on täytetty vaatimukset.
46797: Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1965.
46798:
46799:
46800: Maatalousministeri ]fauno Jussila.
46801: 5
46802:
46803:
46804:
46805:
46806: T i ll R i k s d a g e n S' H e r r T a l m a n.
46807:
46808: I det syfte, som framgår av 37 § 1 mom. forstförvaltningen tjänstgörande arbetsle-
46809: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, med darna i privaträttaligtt arbetsförhållande, som
46810: Eder Slkr:ivelse nr 1299 av den 16 december bildar den lägre arbetsledarkåren, uppgår till
46811: 1964 tilllstäJ.lt vederbörande medlem av stats- ca 450. De handhar arbetsledaruppgifter in-.
46812: rådet för besvarande följande av riksdags- om revirförvaltningen och övervakar såsom
46813: man A. Kookioon m. fl. undertecknade spörs- undenställda forsttekniker arbetena på skogs-
46814: mål: arbetsplatserna. I fråga om dessa skogsarbets-
46815: ledares med månadslön och i bestående ar-
46816: "Äger Regeringen kännedom om atlt betsförhållande avlöning ooh arbetsförhålllan-
46817: det bland de inom forstförvaltningen den tillämpas bestämm:elserna i det av forst'-
46818: tjänstgörande arbetsledarna väckt be- styrelsen och Tjänstemannaorganisationernas
46819: rättigat missnöje och bekymmer att Centralförbund r.f. det 14 maj 1963 in-
46820: statsmakten icke hållit sina givna löf- gångna kollektivavtalet ooh den lönebilaga
46821: ten att ställa deras arbetsförhållande till detsam:ma som undertecknades den 22
46822: på ordinarie fot, och om så är, februari 1964. Då skogsarbetsledarna i ar-
46823: när ärnar Regeringen intaga en all- hetsavtalsförhållande är underställda forst'-
46824: varlig instäJ.lning till de inom denna teknilrerna följer därav att de i 2 § av ovan-
46825: för vårt ekonomiska liv betydelsefulla nämnda lönebil.aga nämnda arbetsledarnas
46826: näringsgren sysselsatt.a arbetarnas skä- och biträdande arbetsledarnas l.öner under-
46827: Iiga fordringar~" stiger den läg.sta avlöninggklassen för tek-
46828: niker meda.n de för den högsta. skogsarbets-
46829: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- ledargruppen - arbetsledarna vid virkesle-
46830: samt anföra följande: verans - efter det lönejusteringarna i en-
46831: Skogsarbetsledarkåren inom forstförvalt- lighet med Regeringens proposition tm Rlks-
46832: ningen består av ·11vå grupper, nämligen den dagen med förslag till ink:om:st- och utgifts-
46833: högre arlbetsledarkåren, som bildas av de i stat för år 1965 verkställts uppnår den lägsta
46834: tjänsteförhållande tm staten stående forst- avlöningsklassen för tekniker d.v.s A 16.
46835: teknikerna och den av skogsarbetsledare be- De i arbetsavtaLsförhåNande stående skogs-
46836: stående lägre arbetsledarkåren, som står i fackmännens - så som iifrågavarande skogs-
46837: privaträttsligt arbetsd'örhållande och som i arbetsledare i ovannämnda kollektirvavtal be-
46838: :llöreliggande spörsmål torde åsyf.tas. Däremot nämnes - tili a:rlbetsförhåUandet anslutna
46839: avses i spörsmålet uppenbarligen icke de per- förmåner, såsom pensionsrätt, semesterförmå-
46840: soner, vHka arbetar som stämplingsbiträden, ner och rätt till l Ön under tiden för sjuk-
46841: 1
46842:
46843:
46844: lagerkarlar, kapare eller klavare eller hand- dom, faststäHes i enlighet med de allmänna
46845: har andra li!knande sysslor, men som tillfäl- stadgandena rörande funktionärer och arbets-
46846: ligt under en del av året även bistår arbets- tagare, som står i arbetsavtalsd'örhållande till
46847: ledarna i de på dessa ankommande uppgif- stlaten. Med avseende på sociala förmåner in-
46848: terna. Dessa personer, som tillfälligt biträder tar ifråg.avarande skogsarbetsledare sålunda
46849: arbetsledningen, hör icke tilli forstförvalt- varken en bättre eller sämre ställning än sta-
46850: ningens arbesledarkår utan de är yrkeskun- tens funktionärer eller arbetare i motsva-
46851: niga skogswhetare, i fråga om vilka stlad- rande stäl,lning. Sålunda baserar si·g skogs-
46852: g.andena ·rörande arbetare äger tillämpning. arbetsledarnas pensionsrätt på förordningen
46853: Inom forstförvaltning.en tjänstgör i tjänste- om statens arbetares pensioner (331/60). Se-
46854: förhållande 265 forsttekniker, vilk:a alla är mesterförmånerna åter bestäms i enlig'het1
46855: tjänsteinnehavare med grundlön. De inom med lagen om a.rbetstagares semester (199/
46856: 6
46857:
46858: 60) ooh statsrådets beslut den 10 december arbetsledarnas lön med 30 % verkställdes t:Hl
46859: 1962 angående semester :llör funktionärer oeh utgången av mars månad 1962, varefter ned-
46860: arbetare, som stå i arbetsavtalsförhållande sättningsbeloppet har varit och fortlfarande
46861: till staten. Ersätttning för sjukdomstid er- utgör 25 %- Enligt 5 § i det av forststyrelsen
46862: lägges till skogsarbetsledarna i enlighet med oeh TOC den 22 februari 1964 godkända pro-
46863: det den 10 juli 1947 utfärdade re~lementet to'koUet .rörande skogsarbetsledarnas löner
46864: rörande hälso- oeh sjukvård för arbetstagare under åren 1964 oeh 1965 skall frågan om
46865: i statens arbete. dagtraktamentet ännu före utgången av år
46866: Vad beträffar ersättning för resekostnader 1965 upptagas till förhandling mellan avtals-
46867: oeh dagtrraktamente åt skogsarbetsledare be- parterna.
46868: stäms de i enlighet med ministeriets för kom- E,fter det tjänstemännens ersättning för
46869: munikationsväsendet och allmänna arbetena resekostnader oeh dagtraktamente den 1 de-
46870: beslut den 25 januari 1961 om grunderna för cember 1964 stigit så som genom s1Jatsråds-
46871: erläggande av ersättning för resekostnader beslut (568/64) och förordning (565/64)
46872: oeh dagtraktamente till funktionärer och a.r- stadga:ts, har även ersättningen för resekost-
46873: betare, som stå i arbets- eller läroavtalsför- nader och dagtraktamentet för Skogsarbetsle-
46874: hålla.nde tli.U staten. Enligt detta beslut er- dare från och med samma tidpunkt höjts på
46875: lägges till person i arbetsavtalsförhållande motsvarande sätt.
46876: till staten ersättning för resekostnader en- Med st1öd av det ovan anförda kan konsta-
46877: ligt samma grunder som till tjänsteman i III teras:
46878: resehlassen. Dagtraktamentet för person i ar- - .att skogs]örvaltningens skogsarbetsle-
46879: betsavtalsföthåhlande, i fråga om vilket sagda darkår består av ca 715 personer i arbetsle-
46880: avt:al förutsätter resor inom ett visst verk- darstä1ming, av vilka 265 innehar forsttekni-
46881: samhets- eller arbetsdistrikt, utgör åter 60 % kertjänster med grundlön och ca 450 är a.r-
46882: av dagtraktamentet för tjänsteman inom III betsledare i priva.trättsligt men bestående och
46883: reseklassen, likväl så, att ifall för den av hela året gäHande arbetsavtalsförhållande;
46884: arbetsgivaren ordna:de inkvartering(m, som - att de sociala liksom även vissa andra
46885: minst omfattar bädd jämte madrass, dyna förmåner på grund av gällande lagstiftning,
46886: oeh t!äeke, ieke uppbäres avgift, avdrages beroende av huruvida fråga är om tjänste-
46887: från sa.gda dagtrakta:mente på 60 % ytter- förhållande eller arbetsavtalsförhållande, för
46888: ligare 15 %. I sin skrivelse den 2 februari dessa grupper fastställes enligt olika stadgan-
46889: 1961 nr 438/719-61/392 har ministeriet .för den, vilket i någon mån - mest märkbart
46890: kommunikationsväsendet oeh allmänna arbe- likväl i fråga om dagtraktamentet - föror-
46891: tena berättigat fo:rststyrelsen att i stället för sakar skiljaktigheter även i fråga om be-
46892: denna nedsätttning på 15 % sänka de i ar- loppet av dessa förmåner, men att detta, moo
46893: betsavtalsförhållande stående skogsarbetsle- undantag av den 25 %:iga minskningen av
46894: darnas dagtra:ktamente med 30 % i de fall, skogsarbetsledarnas dagtraktamente, även
46895: då på forststyrelsens försorg förutom fri in- gäller andra funktinärer och arbetare i ar-
46896: kva:rtering anordnats även annan i lagen om betsavtalsförhållande till staten;
46897: samfällda bostäder för skogs- och flottnings- - att arbetsförhållandet för de i arbetsav-
46898: arbetare (151/47) förutsatt service. Förfa- talsförhål1ande stående skogsarbetslooarna
46899: randetl grundar sig på att de under I.agen med månadslön icke såsom i spörsmålet på-
46900: om samfällda bostäder för skogs- och :ffiott- ståtts är tillfälligt utan gäller hela året, eme-
46901: ningsarbeta.re lydande skogsarbetsförlägg- dan arbetsledare i aillmänhet anställes blott
46902: ningarna förutom en från arbetarnas logi under förutsättning att arbete i tillräcklig
46903: avskild avgiftsfri bostad erbjuder skogsar- mängd oeh fortgående samt under en åtmins~
46904: betsledarna även andra förmåner såsom av- tone relativt lång tid framåt står till buds;
46905: gi:lltsfri belysning, värme, städning och bastu samt
46906: samt framför allt möjlighet att genom an- - att det icke är ändamålsenligt och med
46907: slutning till matlaget erhålla billig kost, eme- hänsyn till statens skogshushållning förmån-
46908: dan matlagets medlemmar. endast erlägger ligt att upprätt1a tjänsteförhåUanden, som
46909: priset för matvarorna, medan forststyrelsen bromsar upp en smidig verksamhet, i större
46910: an:skaffar kokkärl och servis samt betalar utsträckning än vad det verkliga ·behovet
46911: husmoderns lön. Nämnda minskning av skogs- förutsätter, varvid de ovan nämnda 265 forst-
46912: 7
46913:
46914: tekni'kertjänsterna är fullt tiliräckliga i syn- är skäl at.t ändra de i spörsmålet avsedda
46915: nerhetl med beaktande av att de av staten skogsarbetsledarnas arbetsavtaJlsförhållande
46916: ägda mar'ker, som bef.inner sig i forststyrel- tili tjänsteförhållande. Regeringen kommer
46917: sens besittning, på grund av kolonisations- likväl •att även i forsättningen noggrannt
46918: verksamheten under de senaste åren mins- följa med saken och vid behov skrida t:ill åt-
46919: kats med ca 150 000 hektar per år. gärder för avhjälpande av konstaterade miss-
46920: Med stöd av det ovan anförda kan konsta- förhållanden, varvid de krav en ändamålsen-
46921: teras, att de i skogsförvaltningens tjänst lig och ekonomis:k skötsel av statens skogs:hus-
46922: stående arbetlsledarnas skäliga fordringar har hållning uppställer samtidigt i så hög grad
46923: uppfyllts och att det för närvarande icke som möjligt bör beaktas.
46924: H~lsingfors den 13 januari 1965.
46925:
46926:
46927: Lantbruk.sminister Mauno Jussila.
46928: Kysymys N: o 184.
46929:
46930:
46931:
46932:
46933: Kemppainen ym.: Oulun yliopiston rakennustöiden aloitta-
46934: misesta.
46935:
46936:
46937: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
46938:
46939: Oulun yliopiston rakennustoimintaa varten koko maan kulttuuri- ja talouselämän kehit-
46940: on käytettävissä Oulun kaupungin lahjoitta- tämiselle, että ryhdytään kiireellisiin toimen-
46941: mat alueet Kontinkankaalla 50.12 ha ja Hu- piteisiin näiden rakennustöiden aloittami-
46942: pisaarten alue kahtena tonttina, sisältyen seksi."
46943: alueeseen valtion omistuksessa jo aikaisem- Vaikka rakennusten sijoitussuunnitelma.
46944: min olleet Plaatan ja Lammassaaren alueet edellä oleville alueille on valmis ja toimen-
46945: yht. 13.88 ha eli aluetta kaikkiaan 64 ha. piteisiin ainakin yliopistollisen keskussairaa-
46946: Valtion ja kaupungin välillä tehdyn sopi- lan osalta voidaan ryhtyä, on julkisuudessa
46947: muksen mukaan valtio sitoutuu käyttämään näkynyt vaatimuksia ja esityksiä siitä, että
46948: edellä mainittuja ja vast'edes luovutettavia sijoitussuunnitelmaa pitäisi vielä tarkistaa
46949: alueita yksinomaan yliopistoa ja sen yhtey- ja kun on vaara olemassa, että yliopiston
46950: dessä toimivia laitoksia tai muuta valtion rakennushankkeiden toteuttaminen vastoin
46951: harjoittamaa opetUS- tai sivistystoimintaa Eduskunnan tahtoa lykkääntyy epämääräi-
46952: varten. seen tulevaisuuteen, esitämme, nojautumalla
46953: Eduskunta on talousarvioissaan varannut valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin,
46954: siirtomäärärahoja sanotuille alueille tulevaa kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
46955: uudisrakennustoimintaa varten ja lisäksi hy- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
46956: väksynyt yksimielisesti valtiovarainvaliokun- sen:
46957: nan ehdotuksesta viime tammikuussa kuluvan
46958: vuoden talousarvion käsittelyssä 20 Pl. Ope- Katsooko Hallitus, että kaikki edel-
46959: tusministeriön määrärahojen kohdalla perus- lytykset ovat olemassa Oulun yliopis-
46960: teluissaan seuraavan lausuman: "Käsitelles- ton rakennustöiden aloittamiseen, ja
46961: sään Oulun yliopiston rakennusmäärärahoja milloin Hallitus aikoo ryhtyä toteut-
46962: valiokunta on edellyttänyt, huomioon ottaen tamaan Eduskunnan asiasta tekemää
46963: yliopiston merkityksen Pohjois-Suomen ja pää.töstä?
46964: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1964.
46965:
46966: Jaakko Kemppainen. Antero Väyrynen.
46967: Armas Leinonen. Irma Torvi.
46968:
46969:
46970:
46971:
46972: }~ 51/65
46973: 2
46974:
46975:
46976:
46977:
46978: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
46979:
46980: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- sia. Näin ollen on Oulun yliopiston laajen-
46981: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- tumismahdollisuudet ja ns. Campus-ajatus
46982: hemies, olette kirjeellänne 16 päivältä joulu- pyrittävä turvaamaan Kontinkankaan aluetta
46983: kuuta 1964 n: o 1298 lähettänyt valtioneuvos- lisäämällä.
46984: ton asianomaisen jäsenen vMtattavaksi kan- Oulun yliopiston rakennustöitä varten tar-
46985: sanedustaja Jaakko Kemppaisen ym. tekemän vittava suunnittelu on ollut käynnissä vuo-
46986: seuraavan sisältöisen kysymyksen: desta 1959, suuremmassa laajuudessa vuo-
46987: desta 1961 lukien. Tätä nykyä on käsittelyn
46988: ''Katsooko Hallitus, että kaikki edel- alaisena Kontinkankaan alueen rakennusten
46989: iytykset ovat olema;ssa Oulun yliopis- sijoitussuunnitelma, jota koskeva arkkitehdin
46990: ton rakennustöiden aloittamiseen, ja ehdotus valmistui kesällä 1964. Siitä on
46991: milloin Hallitus aikoo ryhtyä toteut- saatu lausunnot; suunnitelman lopullinen hy-
46992: tamaan Eduskunnan asiassa tekemää väksyminen on viivästynyt eräiden tie- ja
46993: päätöstä?" katuyhteyksien ratkaisemisesta. Kontinkan-
46994: kaan alueelle tulevan, Eduskunnan jo hy-
46995: Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit- väksymän määrärahan turvin rakennettavan
46996: taen seuraavaa: lämpökeskuksen piirustukset ovat valmisteilla.
46997: Mitä tulee kyselyn perusteluissa mainittui- Koskikeskuksen alueelle tulevan kasvitieteel-
46998: hin, julkisuudessa esitettyihin vaatimuksiin lisen puutarhan perustaminen on aloitettu.
46999: yliopiston muuttamisesta johonkin uuteen Valmiina ja käytössä ovat opettajainvalmis-
47000: paikkaan Oulun kaupungin liitosalueella, on tuslaitoksen kansakoulurakennus ja lääke-
47001: tämän ajatuksen toteuttamisen tässä vai- tieteellisen tiedekunnan laitosrakennukselmi
47002: heessa todettu aiheuttavan lähes kymmenen muutettu entinen terveyssisaropiston raken-
47003: vuoden viivytyksen. ·yliopiston suunnittelemi- nus sekä pari puurakenteista laboratorio-
47004: sessa ja rakentamisessa sekä todennäköisesti rakennusta. Suunnittelua ja rakennustöitä
47005: vaativan erittäin huomattavia lisäkustannuk- on tarkoitus jatkaa määrärahojen puitteissa.
47006: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1965.
47007:
47008:
47009: Opetusministeri Jussi Saukkonen.
47010: 3
47011:
47012:
47013:
47014:
47015: Till Riksdagens Herr Talman.
47016:
47017: I det syfte, som :framgår av 37 § 1 mom. dana förhållanden måste man försöka trygga
47018: riksdagsordningen, har Ni, Herr Talman, Uleåborgs universitets utvidgningsmöjlighe-
47019: med Eder skrivelse av den 16 december 1964 ter och den s. k. Campustanken genom att
47020: nr 1298 tillställt vederbörande medlem av utöka Kontinkangasområdet.
47021: statsrådet :för besvarande :följande av riks- Den nödvändiga planeringen av byggnads-
47022: dagsman Jaakko Kemppainen m. fl. under- arbetena :för Uleåborgs universitet har på-
47023: tecknade spörsmål: gått sedan år 1959, i större om:fattning :från
47024: år 1951. För närvarande behandlas planen
47025: "Finner Regeringen att alla :förut- för placering av byggnaderna på Kontin-
47026: sättningar :föreligger :för inledande av kangasområdet, i :fråga om viiken arkitektens
47027: byggnadsarbetena :för illeåborgs uni- förslag blev :färdigt sommaren 1964. Om
47028: versitet, och detta har utlåtanden erhållits; det s:lutliga
47029: när ärnar Regeringen skrida till godkännandet av planen har :fördröjts på
47030: verkställighet av Riksdagens beslut i grund av avgörandet i :fråga om vissa väg-
47031: saken?" och gatu:förbindelser. Ritningarna :för värme-
47032: centralen på Kontinkangas, som skall byggas
47033: Som svar på detta spörsmål :får jag vörd- med av riksdagen redan beviljade medel,
47034: samt an:föra :följande: håller på att bli färdiga. Anläggandet av
47035: V ad beträ:f:far de i spörsmålets motivering den botaniska trädgården på Koskikeskus-
47036: nämnda ooh i o:f:fentligheten :fram:förda kra- område har påbörjats. Folkskolbyggnaden
47037: ven på en :för:flyttning av universitetet till för institutet :för utbildning av lärare och
47038: en annan plats på det med lleåborgs stad hälsosysterinstitutets tidigare byggnad, som
47039: inkorporerade området har det konstaterats, omändrats till institutionsbyggnad :för medi-
47040: att :förverkligandet av denna tanke i detta cinska :fakulteten, samt ett par av trä upp-
47041: skede skulle :förorsaka ett uppskov på när- förda laboratoriebyggnader är :färdiga och
47042: mare 10 år med planeringen oeh byggandet har tagits i bruk. A vsikten är att inom
47043: av universitetet ooh sannolikt kräva synner- remen :för anslagen :fortsätta planeringen och
47044: ligen betydande tilläggskostnader. Under så- byggnadsarbetena.
47045: Helsing:fors den 27 januari 1965.
47046:
47047:
47048: Undervisningsminister Jussi Saukkonen.
47049: j
47050:
47051: j
47052:
47053: j
47054:
47055: j
47056:
47057: j
47058:
47059: j
47060:
47061: j
47062:
47063: j
47064:
47065: j
47066:
47067: j
47068:
47069: j
47070: Kysymys N: o 185.
47071:
47072:
47073:
47074:
47075: Paasio ym.: Maanhankintalain ulkopuolelle jääneiden entis..
47076: ten rintamamiesten epäoikeudenmukaisesta asemasta.
47077:
47078:
47079: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
47080:
47081: Ne entiset rintamamiehet, jotka maanhan- Tästä syystä ja va:ltiopäiväjärjestyksen 37
47082: kintaJlain asettamista rajoituksista johtuen ei- §: n 1 momentin nojalla esitämme va:ltioneu-
47083: vät ole kuuluneet tämän lain piiriin, ovat voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
47084: järjestönsä välityksellä kääntyneet asiassaan seuroovan kysymyksen:
47085: eri eduskuntaryhmien puoleen.
47086: Nämä lain ulkopuolelle jääneet entiset Tietääkö HaLlitus, että ne entiset
47087: rintamamiehet katsovat, ett!ä olisi korkea aika rintamamiehet, jotka eivät ~ain ase1-
47088: oikeudenmukaisuusperiaatteen noudatta:mi- tamist!a rajoituksista johtuen olle pääs-
47089: seksi muuttaa maanhankintalakia ;ja siihen seet osal[isibi maanhankintalain enti-
47090: liittyviä lakeja niin, että ne tuHsiva;t 'koske- sille rintamamiehille suomista eduista,
47091: maan kaikkia entisiä rintramamiehiä. katsovat jääneensä epäoikeudenmukai-
47092: Huomioon ottaen asian luonteen, merkityk- seen asemaan, ja jos tietää,
47093: sen jra laajakantoisuuden katsomme .toimenpi- tuleeko !fa:IHtus toimimaan niin, että
47094: teisiin ryhtymisen tässä asiassa kuuluvan ensi- maanhankmtailakia ja siihen liittyviä
47095: sijassa hallitukselle. Lakeja muutetaan siten, että ne tule-
47096: vat koskemaan kaikkia rintamamiehiä~
47097: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1964.
47098:
47099: Rafael Paasio. Väinö Vilponiemi.
47100: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen.
47101: Akseli Roden. Edit Terästö.
47102:
47103:
47104:
47105:
47106: 1
47107:
47108:
47109:
47110:
47111: E 8/65
47112: 2
47113:
47114:
47115:
47116:
47117: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47118:
47119: VaUiopäiväjärjootyksen 37 § :n 1 momen- Edellytyksenä maan antamiselle muulle
47120: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- kuin siirtoväkeen kuuluvatie henkilölle, myös
47121: hemies, olette kirjeellänne 16 päivältä joulu- rintamasotilaalle, on !lisäksi säädetty maan-
47122: kuuta 1964 N :o 1300 lähettänyt valtioneuvos- hankintalain 27 § :ssä, että hänen olosuh-
47123: ton asianomaisen jäsenen vastatltavaksi Imu- teensa samoin kuin henkill·ökohtaiset ominai-
47124: sanedustaja Rafael Paasion ym. tekemän seu- suutensa ovat sellaiset, että hänen avuma.mis-
47125: raavan sisältöisen kysymyksen: tansa maan saamiseen on pidettävä asutustoi-
47126: minnan kannalta tarkoituksenmukaisena, lain
47127: "Tietääkö Hallitus, että ne entiset 28 §: ssä, että asianomainen, jdka tahtoo
47128: rintamamiehet, jotka eivät lain aset- hankkia viljelys- tai asuntovi:ljelystilan, on
47129: rtamistla rajoituksista johtuen ole pääs- maatalouteen perehtynyt sekä kykenevä sitä
47130: seet osalUsiksi maanhankintalain enti- harjoittamaan ja omaa edellytykset jatku-
47131: sille rintamamiehille suomista eduista, vasti menestyä itsenäisenä tilallisena, sekä
47132: katsovat jääneensä epäoikeudenmukai- lain 29 § : ssä, että henkilöllä, joka tahtoo
47133: seen asemaan, ja jos tietää, · hankkia asunto- tai kalastustilan tahi asunto-
47134: tuleeko Ha.Hitus toimimaan niin, että tontin, on sellainen ammattitaito ja tunnettu
47135: maanha.nkintaJlakia ja siihen liittyviä työkyky, että hänen voidaan edellyttåä tule-
47136: Lakeja muutietaan siten, että ne tule- van siinä toimeen.
47137: vat koskemaan kai1kikia rintamamie- Maanhankintalain 68 §: n mukaan muun
47138: hiä?" muassa 'lain 1 § :ssä tarkoitetun rintamasoti-
47139: laan, joka haluaa saada maanhankintalain
47140: Vastaul\:.<>ena kysymykseen esitän kunnioit- mukaan muodostettavan tilan tai asuntoton-
47141: taen seuraavaa: tin, on oHut toimitettava kirjallinen hake-
47142: Maanhankintalain (396/45) 1 § :n mukaan muksensa kotikuntansa asutuslautakunnalle
47143: sanotun lain mukainen maansaantlioikeus on, asetuksella säädettävän ajan kulue.ssa maata-
47144: eräisiin muihin sodasta kärsimään joutunei- lousministeriön määräämäl,le asukkaan<>ttolau-
47145: siin väestöryhmiin kuuluvan henkilön ohella, ta:kunnal,le lähetettävälmi. Maanhankintalain
47146: rintamasotilaal!la. Lain 24 § : n mukaan rinta- toimeenpanosta annetun asetuksen 163 § :ssä,
47147: masotilaana tarkoitetaan perheeilistä henkilöä, se1laisena kuin se <>n 30 pähänä elokuuta
47148: joka asepalvelusta suorittaessaan vuonna 1939 1945 annetussa asetuksessa (861/45), on sää-
47149: tai sen jälkeen käytyjen ·sotien aikana reser- detty, että maansaantihakemus on tehtävä 1
47150: viin kutsuttuna, nostomiehenä, vapaaehtoi- päivään lokakuuta 1945 menne&-~, jollei sitä
47151: sena tai vakinaiseen väkeen kuuluvana on ole jo ennakolta tehty.
47152: osallistunut varsinaisiin sotatoimiin. Maan- Maanhankintalakia on 12 päivänä heinä-
47153: hankintalain toimeenpanosta annetun asetuk- kuuta 1949 annetuna l>aiilla (506/49) siten
47154: sen (506/45) 25 §: n mukaan perheellisellä muutettu, että maanhankintalain mukaisesta
47155: henkHöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on maansaantioikeudestaan luopuvien henrkilöi-
47156: vaimo tai vähintään yksi oma tai aviopuoli- den omaa ja perheensä asunnontarvetta var-
47157: son lapsi, joksi luetaan myös ennen maanhan- ten perustarnalle asunto-osakeyhtiölle ja sen
47158: kintalain voimaantuloa ottolapseksi otettu osakkailie on voitu eräin edellytyksin myön-
47159: lapsi. Asetuksen 26 § : n mukaan varsinaisiin tää lainaa valtion varoista. Sanotunlaista lai-
47160: sotatoimiin osallistuneeksi on katsottava myös naa on niin ollen voitu antaa vain maan si-
47161: sellainen henkilö, joka etäämpänä varsinai- jasta eikä lain muutos ole koskenut muita
47162: sesta etulinjasta toimien on joutunut välittö- kuin jo aikaisemmin maanhankintalain mu-
47163: mälle hengenvaaralle alttiiksi. kaisen oikeuden saaneita henkilöitä.
47164: 3
47165:
47166: Kysymyksessä ei ole tarkemmin määritelty, dännön kumoamiseen liittyvistä toimenpi-
47167: minkälaisia maanhankintalainsäädännön mu~ teistä 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain
47168: kaisia maansaantioikeuden rajoituksia siinä (360/58) mukaisesti. Tätä lakia on muutettu
47169: tarkoitetaan. 18 päivänä kesäkuuta 1964 anneturHa lailla
47170: Niin kuin jo edellä selostetuista säännök- (345/64). Viiml'iksi mainitun, perustuslain
47171: sistä havaitaan, on maansaantiin oikeutetuiksi säätämisjärjestyksessä syntyneen Jain •tarkoi-
47172: rintamasotilaiksi niissä luettu kaikki sellaiset tuksena on maanhallikintalain täytäntöönpa-
47173: henkilöt, joita kohtuudella voidaan pitää rin- non vielä keskeneräisten ·toimenpiteiden jou-
47174: tamamiehinä, jollei oteta huomioon perheeJ.li- dutttaminen. Eduskunnan voidaan siten kat·-
47175: syyttä koskevaa edellytystä. Rintamasotilaan soa asettuneen sille kannalle, että maanhan-
47176: käsitteen ~aajentamiseen ei voine löytyä pe- kinta[akiin liittyvät tl'!htävät olisi saatettava
47177: rust-eltua syytä. mahdollisimman pian loppuun.
47178: Mitä tulee siihen, että maanhankiutadain Nykyisin vaHitsBvissa oloissa uusien maa-
47179: mu'kaan maan saantiin oikeutetun on tuiJlut talousyksiköiden perustamiseen ei ole kansan-
47180: tehdä hakemuksensa säädetyssä ajassa ja sil- talouden kannalta samoja edellytyksiä kuin
47181: loin oHa perheellinen, lienee se katsottu vält- sotien päättymistä lähinnä seuranneilla vuo-
47182: tämättömi:iksi edessä olleen asutltamistehtävän sina. MaatilataloutBen perehtyneenä henki-
47183: laajuuden vuoksi. Määräajan asettaminen ha- löllä on kuitenkin edeHeenkin maankäyttö-
47184: kemuksen tekemiselle on :i:lmeisesti ollut tar- lain tarjoamat mahdollisuudet oman tilan
47185: peen jo senkin vuoksi, että siten on voitu li- saamiseen valtion toimenpitein. l\faankäyttö-
47186: sätä mahdollisuuksia lain täytänltöönpanon la.in mukaan voidaan myös säädetyin edelly-
47187: jouduttamiseen, jota ovat vaatineet sekä tyksin antaa muun muassa asuntotila tai
47188: maan saantiin oikeutettujen aseman järjestä- -tontti sellaisen tarpeessa olevaHe heniki:lölle.
47189: misen kiireellisyys että maanomistusolojen Lisäiks:i maankäyttölainsäädännön mukaan
47190: häiriöiden supistaminen mahdollisimman ly- voidaan laissa •tarkoiJtetuiNe henkilöille antaa
47191: hytaikaisiksi. Määräajasta ·aiheutuvien epä- muun muassa maanosito- ja rakentamislaiooja.
47192: oikeudenmukaisuuksien poistamiseksi maan- Sikälli kuin kysymylå;;essä tarkoitettu rinta-
47193: hankintalain 68 § :ssä on säädetty, että mää- mamies on maankäyttölain mukaan maan-
47194: räajan jäi1keenkin tehty hakemus voidaan ot- ja iuottonsaantikelpoinen henkilö, on hänellä
47195: taa käsiteltäviHmi, jos hakij-a päteväksi katsot- näin ollen mahdollisuudet maan ja luoton
47196: tavan syyn takia todistettavast~ on estynyt saamiseen maankäyttölain nojaUa.
47197: toimittamaBta hakemustansa perille määrä- Maankäyttölakia ei voida maanhankinta-
47198: ajassa. Tätä säännöstä on myös käytännössä lain tavoin soveltaa kaupunkien ja kauppa-
47199: sovellettu. Hakemuksen tekemiselle säädetyn loiden asemakaavoitetuHla alueilla. Kau-
47200: määräajan muusta kuin sanotunlaisesta pungeissa, kauppaloissa ja maaseudun väestö-
47201: syystä laimilrlyöneiden osalta ei iJmeisesti ole keskuksissa voidaan sen sij·aan myöntää asun-
47202: perust-eltua syytä lainBäädäntötoimenpiteffiiin. tot!Uotantolaissa (488/53) tarkoitettuja (Ara-
47203: Kysymyksessä tarkoitettaneenkin lähinnä va) lainoja. Asuntotuotantolain .täytäntöön-
47204: si·tä, että niillä rintamasothlailla, jotka maan- paoosta ja soveltamisesta 26 päivänä kesäJ
47205: saantihakemusten tekemise<He säädetyn määrä- kuuta 1959 annetun asetuksen (268/59)
47206: ajan päättyessä olivat perheettömiä, ei ole 16 § : n 2 momentin mukaan on asuntolainan
47207: maansaantioikeutta maanhanldntalain mu- avulla rakennettavien asunto-osakeyhtiö- ja
47208: kaan ja elttä nimeoomaan he olisivat jääneet vuokratalojen asukkaita valittaessa kiinnitet-
47209: epäoikeudenmuk·aiseen asemaan. tävä erityistä huomiota muun muassa rinta-
47210: Tässä yhteydessä ei ole :mahddllista ryhtyä mamiesten asunnontarpeen tyydyttämiseen.
47211: tarkemmin selvittämään, minkä takia maan- Lukuisat maanhankintalain ulkopuolelle jää-
47212: hankintalakia säädettäessä perheettömät rin- neet rintamamiehet ovatkin saaneet asunto-
47213: tamasotilaat on jätetlty maan saantiin oikeu- osakkeen tai vuokra-asunnon Aravalainalla
47214: tettujen ryhmien ulkopuolelle. Sen sijaan on tuetun asunto-osalreyhtiön omistamasta talosta
47215: syytä todeta, että maanhankintalaki on lm- taikka Aravalainaa omakotitailon rakentami-
47216: mottu vuoden 1959 aJusta 'lukien voimaan seen.
47217: tulleella maankäyttölainsäädännöllä. Siltä Jo edelJä sanottu osoittaa, että voillla.'lsa
47218: osin kuin maanhankintalain täytäntöönpano oleva Jainsäädäntö antaa maanhankintalain
47219: vielä on kesken, sitä jatketaan asutuslainsää- mukaisia oikeuksia vaiHe jääneille rintama-
47220: 4
47221:
47222: mie'hiU~ monia mahdollisuuksia valtion tuen lain säätämisjärjemystä edellyttäviin iaimsää-
47223: saamiseen maan ja asunnon hankkimisessa. däntlätoimiin, joiJJla maan!hankintalain mu-
47224: Sen ja muut edeLlä viitatut seikat huomioon kaan maan saantiin oikeuwttuj® henkilöiden
47225: ottaen ei vallitsevissa (jloissa ole nähtävissä piiriä laajennetltaisiin kysymyksessä tarkoite-
47226: mahdollisuuksia sellaisiin, maan paklkolunas- tuHa tava~Jila.
47227: tusta;rpeen laajenemisen johdoota perustus-
47228: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1964.
47229:
47230:
47231: Maatalousministeri Manno Jmsila.
47232: 5
47233:
47234:
47235:
47236:
47237: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a J m a n.
47238:
47239: I det syiite, som nämnes i 37 § 1 mom. hörande person, även frontsoJ.dat, har i 27 §
47240: riksdagsordningen, har Ni Herr Talman, med jordanskaffningslagen dessutom stadgats, att
47241: Eder skrivelse nr 1300 av den 16 dec.ember hans förhållanden och pe:rsonliga egenskaper
47242: 1964 tillsänt vederbörande medlem av stats- är sädana, att hans understödjande vid an-
47243: rådet för besvarande et;t av riksdagsman Ra- skiaffning av jord med hänsyn tili kolonisa-
47244: fael Paasio m. fl. framstäHt spörsmå:l av f(jl. tionsveriksamheten bör anses ändamålseniligt,
47245: jande innehåll: i lagens 28 §, att vederbörande, som önskar
47246: förvärva odlings- el[er bost!adsodlingslägen-
47247: "Är Regeringen medveten om atlt de het, är förtrogen med ,Jantbruk samt förmö-
47248: före detta frontmän, vilkia på grund gen att bedriva sådant samt äger förutsätt-
47249: av de begränsningar jordanskaffnings- ningar att varaktigt med framgång verka så-
47250: 'lagen uppställer ieke blivit dela:k:tiga som självständig iJ.ägen!hetsägare, sa.mt i la-
47251: av de förmåner lageil förlänat före gens 29 §, altti person, som önskar förvärva
47252: detta frontmän, anser sig ha hamnat bostads- elJer fiskelägenhet eller bostadstomt,
47253: i en orättmätig stäJHning, och om så innehar sådan yrkesskiicklighet och känd ar-
47254: är fallet, ä.mnar Regeringen hand'l'a så, betsförmåga, att han kan förurtsättas på den-
47255: att jordanskaffningslagen och därtil:l samma skaffa sig sin ntk:omst.
47256: alislutna lagar ändras sålunda, att de Enligt 68 § jordanskaffnin~lagen har
47257: kommer att gälla alla frontmän?" bland annat i lagens 1 § avsedd frontsoldat,
47258: viLken önskar e1•hålla ~ägenhet eHer hostads-
47259: Såsmn svar på spörsmålet får jag vörd- tomt, som bildas enl,igt j~rdanskaffningsla
47260: samt anföra följande: gen, ägt inlämna skriftlig ansökan tili ikolo-
47261: Enligt 1 § jordanskaffningslagen (396/45) nisrutionsnämnden i hemkommunen inom tid,
47262: har förutom person, som til[hör vissa andra varom stadgas i förordning, för att översä.n-
47263: befolkningsgrupper vilka blivit lidande av das tiH den av [antbrulooninisteriet ti:llsatta
47264: krigev, f.rontsoldat ri:iJtt atlt erhå:l[a jord. En- åbonämnden. I 163 § :flörordningen angående
47265: ligt 24 § i lagen avses med frontsoldat per- V'erkistä1lighet!en av jordanskaffningslagen, så-
47266: son med fa.mHj, som i vapentjänst under de dan den lyder i förordningen den 30 augnsti
47267: år 1939 eUer därefter f,örda krigen såsom 1945 (861/45), har stadgruts, att ansökan
47268: inkallad i reserven, såsom lantvärnsman, fri- om erhållande .av jord skaH göras före den
47269: villig eHer tHlhörande aMiv trupp deltagit 1 oktober 1945, såvida det•ta ej redan gjorts
47270: i egentiiga krigshandlingar. Enligt 25 § i på förhand.
47271: förordningen angående verkstäUigheten av Jordanskaffnlingsllagen har genom 1ag den
47272: jordanskaffningslagen (506/45) avses med 12 juli 1949 (506/49) ändrats sälunda, att
47273: person, soon har familj, person, som har av sådana personer, vilka avstått fråm. sin
47274: hustru elfter minst ett barn, eget eHer ma- rätt att erhä:J:la jord enligt jordanSkaffnin.gs-
47275: kans, barn, som före jordanskaffningslagens lagen, för deras ·eget eller deras fami~js bo-
47276: ikra:i'tträdande upptagits sås:om adoptivbarn, stadsbehov grundat hostadsaktiebolag och
47277: härvid med-viillrnade. Enligt 26 § i förord- d€SS a;ktieägare under vissa förutsättningar
47278: ningen bör såsom deltagare i egentliga krigs- har kunnat beviljas lån ur statens medel.
47279: handlingar även anses person, som under Dylikt Iän har såJlunda endast kunnat ges i
47280: tjänstgöring längre borta frän den egentliga stä.Uet för jord och lagäindri.ngen 'har icke
47281: eldlinjen varit utsatt för omedelbar livsfara. avset.t andra än sådana personer, som redan
47282: Såsom föruVsättning för att jord tihldelas tidigare erhåiUit rätt cruligt jordanskaffnings-
47283: annan än tiH den förfly'ttade befolkningen lagen.
47284: 6
47285:
47286: 1 spörsmålcl har icke närmare preciserats, det skäl att konstatera, ati;J jordanSkaf:fnings-
47287: hurudana inskränkningar av rätten atrt er- lagen har upphävts genom jorddispositions-
47288: hålla jord enli.gt jordanska:f:fningslagsti:ft- ·lags:ti:Etningen, som trädde i kraft från bör-
47289: ningen som avses i detta. jan av år 1959. 1 de fall verkstä1ligheten av
47290: Såsom redan av ovan relaterade stadgan- jordansika:f:fningslagen icke ännu är genom-
47291: den :framgår, har i dem til'l jordberättigade förd :fortsätt;es denna i enlighet med lagen
47292: :frontsoldater hän:förts alla sådana personer, den 16 augusti 1958 om åtgärder, anslutna
47293: vilka skäJ.igen kan anses vara frontmä:n, om tiH ilwlonisationslagstiftningens upphävande
47294: man icke beaktar :förutsä.ttlllingen angående (360/58). Denna lag har ändrats genom la-
47295: :famhlje:förhMJ.anden. Det tord~ ici~e ~na gen den 18 juni 1964 (345/64). Ändamålet
47296: finnas någon motiverad orsak t1il att utVIdga med sistnämnda lag, som tiHkommit i den
47297: begreppet frontsoldat. ordning som är stadgad för sti:ftande av
47298: grundlag är att påskynda ännu icke avslu-
47299: V ad beträf:far den oms:tändigheten, att en- tade åtgärder för verkstälilighet av jordan-
47300: ligt jordanska:f:fningslagen den som varit be- skaf:fningslagen. Man kan sålunda. anse, att
47301: rättigad att erhåJla jord har ägt i11lämna ~i~ riksdagen intagit den s:tåndpun.lmen, att tili
47302: ·ansök:an inom s:tadgad tid ooh då ha :familJ, jordanskaffnin.gslagen anslutna uppgifter så
47303: torde detta ha an.setts nödvändigt på grund snabbt som möjligt borde bringas till ett slut.
47304: av Cm1:fattningen av den då :förestående kolo- Under nu rådande oms:tändigheter har
47305: nisationsuppgif:ten. Utsättandet av viss ti~, grundandet av nya jordbruksenheter ur na-
47306: inom viiken ansökan skuHe gö.ras, har tydh- tionruekonam~Sk synpunkrt icke samma för-
47307: gen vari.rt nödvändigt redan :för den sku:Jil, att utsättningar som under åren närmast e:fter
47308: man sihlunda kunde oka möjligheterna att krigen. En med ·gå.rdsbruk förrtrogen person
47309: påskynda lagens verksrtä:llighet, vilket såvä'l har dock fort:farande de möjUgheter jorddis-
47310: det brådskande ordnandet av de jordberätti- positionslagen erbjuder att erhålla en egen
47311: gades stä.Un~ng som inskränkandet a~ stö- ilägenhet på åtgärd av staten. Enligt jorddis-
47312: ringarna i jordägorättsförhållandena tlll'l en positionslagen kan även under stladgade för-
47313: så koct. tid som möjligt har fordrat. För av- utsä:ttningar bland annat bostadslägenhet
47314: lägsnande av de orätttvisor den fasts:täJllda eHer ~tomt ges åt person, som är i behov
47315: ttermioon förorsakat har i 68 § jordanska:ff- därav. Vidare ikan elllligt jorddispositionslag-
47316: ningslagen stadgats, att även efter utgången stiftningen till i lagen avsedda personer ut-
47317: av sagda rtid gjord ansökan kan upptaga~ ~iU ges bland annat jordinköps- och byggnadsl~n.
47318: behandling, om sökanden på grund av giltig- Såvida i spörsmålet avsedd frontman enhgtl
47319: be:funnet skä:l bevisligen är :förhindrad att jorddispositionslagen är kvalificerad att er-
47320: inom utsattl tid inlämna sin ansökan. Detta hålla jord ooh kredit, har han sålunda möj-
47321: s:tadgande har även tiHämpats i praktiken. ligheter att erhå:Ha jord och ·kiredit med stöd
47322: För deras del, vilka på grund ·av annat skäl av -jorddispositionslagen.
47323: försuttit den stadgade :l'atalietid, inom vilken
47324: ansökan borde ha gjorts, :finnes tydligen icke J orddispositionslagen kan icke på samma
47325: motiverad anledning för lagsti:ftningsåtgär- s.ätt som jordanska:ffningslagen tillämpas pä.
47326: der. städernas ooh köpingarnas stadsplanelagda
47327: områden. 1 städer, köpingar ooh landsbyg-
47328: SpörsmiHet torde närmast avse det, a:tt de dens bosätltningscentra kan däremot beviljas
47329: frontsoldater, vilka ~id utgången av den i lagen om bos:tadsproduktion (488/53) av-
47330: stadgade fatalietid, inom vilken ansöknin- sedda (Arava) lån. Enligt 16 § 2 mom. :för-
47331: garna om erhållande av jord borde ha gjorts, ordningen den 26 juni 1959 angående verk-
47332: icke hade famiJj, ej ä.r berättigade att er- stäHighet OC'h tillämpning av lage.n om bo-
47333: hålla jord enligt jordanska:f:fningslagen, och stadsproduktion (268/59) hör vid vaJ. av in-
47334: att sämkilt de skuHe ha råkat i en orä.ttmätig vånare till bostadsaktiebolags.. ooh hyreshus,
47335: s:t.ä1lning. som uppförs med s:töd av bostadslån, sär-
47336: 1 detta samm.anhang är det icke möjligt skild uppmärksamhet bland annat fäs:tas vid
47337: att närmare börja utreda, var:för vid stif- ti.llgodoseendet av :frontmäns bostadsbehov.
47338: tandet av jordansika:ffningslagen frontSOilda- Talrika frontmän, som blivit utanför jord-
47339: ter utan familj lä:mnades utan:för de grup- anSka:f:fningslagen, har också erhåtlit bostads-
47340: per, som var jordberättigade. Däremot är aktie eHer hyresbostad i gård, som äges av
47341: 7
47342:
47343: med Aravalån understött bostadsbolag, eller clande förhå!Uanclen icke vara möjligt att
47344: Aravalån för byggande av egnahemshus. skrida tili såclana lagstiftningsåtgärder, vilka
47345: Redan det ovan sagda visar, att gäHande på grund av ökat tvångsinJösningsbehov av
47346: laggtiftning ger de frontmän, som blivitl utan jord förutsätter för stiftancle av grundlag
47347: de rättigheter jordanskaffningslagen erbju- stadgad ordning, och genom vilka kretlsen av
47348: dit, många möjligheter att erhålla statens ele personer, vil:~a enligt jordanskaffnings-
47349: stöd vid ansikaJ'fning av jord eller bostad. iJ.agen är jordberättigade, skulle utviclgas på
47350: 1\fed beaktande av denna och övriga ovan i spörsmä1et avsett sätt.
47351: antydda omständigheter synes det under rå-
47352: Helsingfors den 30 clecember 1964.
47353:
47354:
47355: Lantbruksminister Mauno Jttssila.
47356: Kysymys N:o 186.
47357:
47358:
47359:
47360:
47361: Borg-Sundm.a.n ym.: Siveyskäsitteitä Ioukkaavan kirjallisuu-
47362: den julkaisemisesta.
47363:
47364:
47365: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
47366:
47367: Maassamme on alkanut esiintyä yhä t<:ir- teko. Siveyakäsittteiden loukkaukseen . ovat
47368: keämpänä paitsi sukupuolikuria loukkaavaa asianomaiset viranomaiset painovapauslain 42
47369: myös Jumalan pilkkaa sisältävää kirjoittelua §:n mukaan velvolliset puuttumaan.
47370: ja julkista puhetta. Tällainen s:iveeHisen ja Edellä olevan perusteella ja va.ltiopäivä-
47371: hengellisen elämän rappeuttaminen merkitsee järjestyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten
47372: koko sen pohjan heikentämistä, jost!a jatkuva esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
47373: terve sosiaalinen, kultturellinen ja taloudel- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47374: linen kehitys saa voimansa.
47375: Tätä repivää julkista esiintymistä ja jul- Onko HallitiUs tietoinen siitä, että
47376: kaisuja on puolusteltu vapauden ja taiteen maassa julkaistaan lain vastaisesti ju-
47377: nimissä. Vapaudesta on tehty vastuuttomuus. malanpilkkaa sisältävää ja sukupuoli-
47378: Nyt on yleisesti tunnetusti eräissä julkai- kuria loukkaavaa kirjallisuutta, ja jos
47379: suissa jumalanpilkka ja rienaus saavuttanut on,
47380: mittasuhteet, joka on jo maaHisenkin lain, aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
47381: rikoslain 10 luvun 1 §: n mukaan rangaistava siin tällaisen toiminnan lopettamiseksi?
47382: Helsingissä 17 pä-ivänä joulukuuta 1964.
47383:
47384: Margit Borg-Sundman. Olavi Lähteenmä:ki.
47385: Milclro Asunta. Väinö E. Nieminen.
47386: Erkki Tuuli. Paavo Rautkallio.
47387: Reino Ala-Kulju. R. Hallberg.
47388: Erkki Koivisto. A. F. Airo.
47389: Anna-Liisa Linkola. Kalervo Saura.
47390: Irma Hamara. Pentti Sillantaus.
47391: Saara Forsius. Juuso Häikiö.
47392: Erkki Hara. Juha Rihtniemi.
47393: J aa:kko Kemppainen.
47394:
47395:
47396:
47397:
47398: E 12/65
47399: 2
47400:
47401:
47402:
47403:
47404: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47405:
47406: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Vaikka näin ollen oikeusministeriö periaatl-
47407: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- teessa on velvollinen seuraamaan painova-
47408: hemies, olette kirjeellänne 17 päivältä joulu- pauslain noudattamista, ei ministeriöllä ole
47409: kuuta 1964 N: o 1314 lähettänyt valtioneu- tähän käytännönisiä mahdollisuuksia. Minis-
47410: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi teriö on senvuoksi, kun on kysymys puuttu-
47411: kansanedustaja Margit! Borg-Sundmanin ym. misesta rikollisiin ilmiöihin kirjalHsuuden, sa-
47412: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: nomalehdistön tai julkisen sanan muitten
47413: muotojen piirissä riippuvainen järjestysval-
47414: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että lan ja yleisön reaktioista t!ai pelkästä sattu-
47415: maassa julikaistaan lain vastaisesti ju- masta. Tästä vuorostaan seuraa, että määrät-
47416: malanpilkkaa sisältävää ja sukupuoli- tyyn painotuotteeseen puuttuminen, mikä
47417: kuria loukkaavaa kirjallisuutta, ja jos yleensä tapahtuu takavarikon muodossa, usein
47418: on, joudutaan suorittamaan siksi myöhä.än, että
47419: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- kyseinen painotuote on jo levinnyt 'laajalti-
47420: siin tällaisen toiminnan lopettami- kin yleisön piiriin. Takavarikko oikeuden-
47421: seksi~" käynteilleen aiheuttaa monasti sen, että rikol-
47422: Hsen painotuotteen jo kaupaksi menneet kap-
47423: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- paleet leviävät vielä laajemmalti, minkä li-
47424: taen seuraavaa: säksi !kirjailija saa ehkä hyvinkin ansaitse-
47425: Vapaaseen yhteiskuntajärjestykseemme mattoman kirjallisen "sädekehän" ympäril-
47426: kuuluu eräänä sen perusperiaatteena paino- leen.
47427: vapaus. Sen toteuttaminen edellyttää, että Rangaistuksella, johon kirjailija oikeuden-
47428: luovutaan kaikkinaisesta ennakkosensuurista. käynnissä mahdollisesti tuomitaan, ei varsin-
47429: Tammikuun 4 päJivänä 1919 annetun paino- kaan nuorempien ikäluokkien osalta tunnu
47430: vapauslain 40 § :ssä oikeusministeriö veivoi- olevan mitään peloitusvaikutusta, pikemmin-
47431: tetaan valvomaan lain noudattamista ja lain kin näyttää takavarikon takia ja oikeuden-
47432: 42 §: ssä säädetään, että ministeriön on nostet- käynnin !kautta saavutetulla maineella olevan
47433: tava syyte "jos havaitaan että ilmestyneet pai- melkoinen houkuttusarvo. Valitettavasti ei voi
47434: notuotteet ovat sisällykseltään rikollisia". Mil- välttyä ajatukselta, että eräissä tapauksissa
47435: loin sellainen rikos "tulee virallisen syyttäjän myös kustantajien ja aikakautisten painokir-
47436: tai poliisipäällikön tietoon" on hänen ilmoi- joitusten julkaisijain osalta tasapainoilu taka-
47437: tiettava siitä oikeusministeriölle. Tammikuun varikon ja syytteen rajalla muodostaa huo-
47438: 28 päivänä 1927 epäsiveellisten julkaisujen mattlavan taloudellisen houkutuksen.
47439: levittämisen ehkäisemisestä annetussa laissa, Mainitut käytännölliset ja oikeudelliset sei-
47440: johon helmikuun 1 päivänä 1957 annetulla kat aiheuttavat sen, että syyttäjäviranomais-
47441: lailla on lisätty uusi 4 §, tosin säädetään, ten ja tuomioistuinten voimassaoleviin lakei-
47442: että lain noudattamisen valvontaa varten on hin perustuvat toimenpiteet, silloinkin kun ne
47443: asetettava "valvontalaut,akunta", kuitenkin kahdistuvat ilmeisen rikollisiin kirjoihin ja
47444: säännöksestä myös ilmenee, että lautakunnan jurkaisuihin, jäävät. t~hottomiksi.
47445: 1
47446:
47447:
47448: tehtävänä on ainoastaan antaa lausuntoja tai Sanomalehdistöön ja kirjallisuuteen koh-
47449: tehdä ehdotuksia oikeusministeriölle, mutta ei distuvat oikeud~Hiset toimenpiteet herättävät
47450: sitävast10in valvoa ilmestynyttä uutta kirjalli- epäsiveellisten painottuotteiden osalta edellä
47451: suutta. Mitään tarvetta painotuotteitten to- esitetyn lähinnä teknillisluontoisen epäröin-
47452: della tehokkaaseen valwntaa.n ei käytännössä nin ohella vielä ongelman, miten ilmaisu
47453: toistaiseksi ole ilmennyt. ''loukkaa sukupuolikuria tai säädyllisyyttä''
47454: 3
47455:
47456: on lähemmin määriteltävä. Lain sanamuoto daan •kuitenkin siltä osin pitää vanhentu-
47457: viittaa suoraan yksilön mielessä tapahtuvaan neena, ettei pilkkaamisesta voida tuomita vä-
47458: reaktioon hänen ·lukiessaan painettua sanaa. hempää rangaistusta kuin vankeutta. Ran-
47459: Laki ei tarjoa mitään objektiivista kritee- gaistuksen ankaruus pakottaa viranomaiset!
47460: riota. Mielipiteet siitä, mikä loukkaa siveelli- harkitsemaan rikkomuksen vakavuutta hyvin
47461: syyttä mikä ei, ovat taasen, niin kuin kaikki tarkkaan ennenkuin syyte pilkkaamisesta nos-
47462: tiedämme, suuresti vaihtelevia ajasta aikaan, tetaan.
47463: maasta maahan ja eri yksilöiden ja yksilö- Edelläesitetty selittänee, minkä vuoksi oi-
47464: ryhmien väJillä. keusministeriö on osoittanut mitä suurinta
47465: Sodan jälkeisenä aikana on avomielisyys ja pidättyvyyttä harkitessaan ryhtymistä oikeu-
47466: suorasukaisuus sukupuoliasioissa nopeasti li- dellisiin toimenpiteisiin sellaisen painotuot-
47467: sääntynyt kaikilla aloilla eikä vähiten paine- teen johdosta., jonka väitetään loukkaavan su-
47468: tun sanan osalta.. Mikä vielä äskettäin katsot- kupuolikuria tai sää:dyllisyytttä tai sisältävän
47469: tiin tabuksi sanallisessa ja kuvallisessa esi- jumaJanpilkkaa. Syytä luopua tästä periaat-
47470: tyksessä, sitä ns. kevyet ajanvietelehdet ja teellisestä varovaisesta kannasta oikeusminis-
47471: vastaavanlaiset painotuotteet nykyään ovat teriöllä mielestäni ei ole.
47472: trulvillaan, eikä se ole vierasta vakavaakaan Viime aikana on syntynyt vilkasta keskus-
47473: sisältöä tarjoavien kirjojen ja aikakautisten telua erää:stä kaunokirjaJ.lisesta teoksesta,
47474: julkaisujen osalta. Kaunokirjallisuudessa sekä Hannu SaJaman •kirjasta "Juhannustanssit".
47475: vanhempi että nuorempi kirjailijapolvi omis- TOdettakoon, että teos on saanut osakseen
47476: tautuu suuressa määrin sukupuolitoimintojen 'lnitä suurinta kiitosta kirjallisuuden arvoste-
47477: yksityiskohtaise'lle kuvaamiselle. KirjaJlisuus- Hjai.n taholta ja että sen kirjoittajalle, jonka
47478: arvostelijat katsovat mielellään ahkerasti vil- parhaimmaksi teokseksi kirja on katsotltu, on
47479: jeltyjen "siveettömien" sanojen ja lukuisten Suomalaisen Kirjallisuuden Seura myöntänyt
47480: seksuaalikuvausten pohjautuvan kirjailijan nuorten kirjailijain valtion akatemia-apura-
47481: taiteeHisiin pyrkimyksiin. Näin voi ehkä jos- han vuodelle 1965. Vasta verraten myöhään
47482: kus ollakin. Mutta useimmissa tapauksissa lu- !kiinnitettiin oikeusministeriön huomiota sii-
47483: kija ei voi välttyä epäilemästä, että - puh- hen, että kirja sisälsi lrohtia, joita voitiin pi-
47484: taasti sairaalloiset ilmiöt poisluettuinakin - tää siveellisyyttä loukkaavi.na, ja että siinä
47485: kysymyksessä on lä:hinnä kirjailijan lapsekas esiintyi myös jumalanpilkkaa.. Tämän vuoksi
47486: tarve tyrmistyttää lukijaa ja osoittaa uska- ministeriö pyysi lausunnon edellämainitulta
47487: liasta ennakkoluulottomuutta ja "uudenaikai- valvontaJautakunnaJta, joka katsoi, äänestyk-
47488: suutta". Joutuu lisäksi kysymään mikä osuus sen jälkeen, ettei kirja ollut lain tarkojtta-
47489: tässä kaikessa on taloudellisilla eduilla, jul- m.a.._<;sa mielessä sukupuolikuria tai säädylli-
47490: kaisun levikillä ja ·kirjojen painoksilla? syyttä loukkaava. Koska kuitenkaan eräät
47491: Jumalanpilkkaan nähden on kirjoituksen "Juhannustanssit"-kirjan kohdat oikeUSln.inis-
47492: lainvastaisuus helpommin todettavissa. Kun- .teriön käsityksen mukaan sisällöltään ovat
47493: kin henkilökohtaisesta uskonnollisesta käsityk- kristilliSten henkilöitten uskonnollisia tun-
47494: sestä riippumatta julkisesti esitettyjä louk- teita karkeasti loukkaavia, ministeriö on kat-
47495: •kaavia lausumia toisten yhteiskuntamme jä- sonut olevansa pakot~ttu kehottamaan asian-
47496: senten korkeina pitämistä henkisistä arvoista omaista viraHista syyttäjää nostamaan syyt-
47497: sekä tällaisten arvojen mustaamistta ei wida teen jumalanpilkasta rikoslain 10 luvun 1
47498: humaanin yhteiskunnaJlisen katsomuksen pe- §: n nojalla.
47499: rustaJta olla leimaamatta kanssaihmisten py- Huomioon ottaen, että on kulunut pitkä
47500: himpien tunteitten loukkauk:seksi ja sellaisina aika kygymyksessäolevan teoksen julkaisemi-
47501: tuomittavak~i menettelyksi. Nykyaikaisessa sesta ja että kirja jo on saanut erinomaisen
47502: yhteiskunnassakin on tämän vuoksi jumalan- suuren 'levikin, ei oikeusministeriö ole kat-
47503: pilkkaan puututtava oikeudellisin keinoin. sonut olevan syytä panna sitä etukäteen ta-
47504: Lakiamme, rikoslain 10 luvun 1 §: ää, voi- kavarikkoon.
47505: Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1965.
47506:
47507:
47508: Oikeusministeri J. 0. Söderhjelm.
47509: 4
47510:
47511:
47512:
47513:
47514: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
47515:
47516: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen levnad sa:knar detsamma praktiska möjlighe-
47517: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ter härtill. Ministeriet är beroende av ord-
47518: velse den 17 december 1964 nr 1314 tiH ve- ningsmakten, allmäniheten eller tillfälligheter
47519: derbörande medlems av statsrådet besvarande då det gä:ller att beivra brottsliga företoolser
47520: översänt följande av riksdagsman Margit inom litteraturen, tidningspressen eller aridra
47521: Bo~g-Sundman m. fl. underteeknat spörsmål: former f.ör det offentliga ordet. Därav föl-
47522: jer i sin tur att et:t ingripande, vilket i all-
47523: "Är Regeringen medveten om att i mänhet har formen av kvarstad, lätt kom-
47524: iandet i strid med lag utgvies Htt~era mer så sent, att ifrågavarande skrift redan
47525: tur, vari ingåi.· hädelse av Gud · ooh nått en stor allmänhet. Verkan av ett beslag,
47526: som är s:årande för anständigheten, med åtföljande rättegång, blir ofta den, att
47527: ooh, om så är fallet, redan distribuerade exemplar av den för-
47528: ärnar Regeringen skrida till åtgär- gripliga skriften får en mångdubbelt större
47529: der för stävjande av sådan verksam- spridning, och författaren därtill erhåller en
47530: heU" kanske högst oförtjänt litterär "nimbus".
47531: Det i en rättegång eventuellt utdömda
47532: Såsom svar på detta spörsmål får jag straffet synes icke i allmänhet för författare,
47533: vördsa.mt anf.öra följande: speciellt av yngre årgång, utgöra någon av-
47534: Tili vårt fria samhällsskick hör tryckfri- skräckande faktor, snarare tyc:kes den genom
47535: heten såsom en gnmdläggande princip. Dess beslag ooh rättegång vunna ryktbarheten ut-
47536: förverkligande ut:esluter varje som helst form öva en icke obet:ydlig iockelse. Tyvärr kan
47537: av förharidscensur. I § 40 av tryckfrihets- man icke helt undgå reHexionen att i vissa
47538: lagen av den 4 januari 1919 säges · att det fall också för bokförläggare och utgivare av
47539: åligger justitieministeriet att övervaka lagens periodiska publikationer balansgången på
47540: efterlevnad, och i § 42 att ministeriet må gränsen till beslag och åtal utgör en bety-
47541: väcka åtal om det "befinnes atrt utkomna dande ekonomisk frestelse. ·
47542: tryckalster är9 tili sitt innehåll förgripUga". Alla de nämnda praktiska 0ch juridiska
47543: Om dylikt bratt "kommer till allmän åklaga- ornstä.ndig'heterna gör att åklagarmyndighe-
47544: res eller polisehefs kännedom" bör han därom ters oeh domst1olars, på gällande lag grun~
47545: anrnäla tili justitieministeriet. I lagen av den dade åtgärder även då de är ri·ktade mot up-
47546: 28 januari 1927 angående undertryckande av penbart forgripliga böcker och puhlikationer
47547: osedliga pubHkationers spridning, sådan den" blir ineffektiva.
47548: samma deri 1 februari 1957 konipletlterats TiH dessa rent tekniska betä.nldigheter i
47549: med en § 4, anges visserligen att för över- fråga om juridislm ingripanden mot press
47550: vakning av att lagen efterföljes skall finnas och litteratur kommer i fråga om osedl·iga
47551: en "övervakningsnämnd", men det framgår tryckalster problemstäHningen: Hur defi-
47552: också att nämndens uppgift endast är att niera begreppet "sårar tukt eller anständig-
47553: avgiva utlåtanden eller göra förslag tiU jus- het, ~ Dessa lagens ord. hänvisar direktl till
47554: titieministeriet., ieke att direkt följa med ny- individens reaktion då han eller hon tar del
47555: utkommen litteratur. Något praktiskt behov av det tryckta ordet. Lagen anger intet ob-
47556: av en verkligen effektiv och fortlöpande över- jektivt kriterium. Och, som vi alla vet, upp-
47557: vakning av tryckskrifter har icke hittills fattningarna om vad som kränker sedligheten
47558: framträtt. är st:arkt varierande frän tid tili tid, från
47559: Trots att justitieministeriet sålunda i prin- ·land till land och mellan enskilda individer
47560: cip skall följa med tryckfrihetslagens efter- och grupper av individer.
47561: 5
47562:
47563: Under ef.terkr1gstiden har i hela världen Det ovan anförda torde förklara varför
47564: öppenheten och frispråkigheten i sextiella justitieministeriet i allmänhet med ytterlig
47565: ting snabbt tiHtagit. Detta gäller alla oonrå- återhållsamhet ingripitl mot tryckalster, som
47566: den ooh icke minst det tryckta ordet. Vad påstås vara sårande för tukt eHer anständig-
47567: som ännu för en kort t1id sedan betraktades het eller innehåller hädelse av Gud. Nägon
47568: som tabu i ord ooh bild fyller nu den s.k. orsak för ministeriet att övergiva denna prin-
47569: kolorerade pressen och därmed jämförliga cipiellt förffi ktiga ståndpunkt anser jag icke
47570: 1
47571:
47572:
47573: skrifter, men förekommer också i böcker och föreligga.
47574: periodiska tidskrifter av mera aHvarligt in- Under senaste tid har en liv'lig diskussion
47575: nehåll. I skönlitteraturen utmärker sig både blossat upp kring ettt skönlitterärt verk, "Ju-
47576: äldre ooh yngre författare genom detaljrik hannustanssit" av Hannu Salama. Rörande
47577: beskrivning av !Wnsfunktioner. Litteraturkri- denna bok kan nämnas att den av !kritiken
47578: t~kerna tillskriver gärna de fEtigt förekom- mött.s med utomordentligt beröm ooh att dess
47579: mande "oanständiga" orden och sexuella sce- författa:re, vars främsta verk detta anses
47580: nerna ett konstnärligt behov hos författaren. vara, av Suomalaisen Kirjallisuuden Seura's
47581: Detta kan väl ·ilbland vara riktigt. Men i d.e st·ipendienämnd för 1965 tilldelats statens
47582: flesta faH kan 'läsaren icke värja sig för akademistipendium för unga författare. Det
47583: misstan:ken, att, de rent sjukliga företeelserna var först relativt sent man på justitieminis-
47584: undantlagna, fråga är om ett närmast puerilt teriet hlev uppmärksamgjord pä att boken
47585: behov hos författaren att chockera läsaren innehöH partier, vilka kunde anses sedlighets-
47586: och att visa sig modi·gt fördomsfri och ''mo- sårande samt atu även hädelse av Gud före-
47587: dern". Och, kan man fråga sig, viiken roll kom. I anledning härav anhöll ministeriet
47588: i allt detta spelar de ekonomisika intressena, om utlåtande av den ovannäJmnda övervak-
47589: tidskrifternas spridning oclh böckernas upp- ningsnämnden, vilken, efter omröstning, an-
47590: lagor? såg att boken icke var i lagens mening sä-
47591: I fråga mn fh.ädelse av Gud är lagstridigt rande för tukt eller anständighet. Då emei-
47592: skrivsätt lätttare att konstatera. Oberoende av lertid vissa partier av "Juhannustanssit" en-
47593: vars och ens personliga uppfattning i reli- ligt justitieministeriets åsikt innehåller så-
47594: giösa ting måste en human samhällsåskådning dant som grovt krän:ker kristligt troende per-
47595: stämpla offentligt fra:mförda sårande yttran- soners religiösa känslor, har ministeriet sett
47596: den om ooh smutskastning av för andra sam- sig tvunget att anmoda vederbörande allmän
47597: hällsmedlemmar höga andli.ga värden såsom åklagare att väcka åtal för hädelse av Gud
47598: kränkande medmänniskornas heligaste känSL enligt straffJagen kap. 10 § 1.
47599: lor och därför förkastliga. Ä ven i ett mo- Med hänsyn tm att så lång tid förflutit
47600: dernt samhälle bör därför hädelse av Gud be- sedan pu!blicerandet av ifrågavarande verk
47601: ivras. Vår lag, st1rafflagens kap. 10 § 1, kan samt boken redan fått en utoonordentligt stor
47602: emellertid i sådant avseende anses föråldrad spridning, har justitieministeriet icke ansett
47603: att för hädelse däri stadgas ett så högt mi- skäl föreligga att på förhand belä.gga den-
47604: nimistraff som fängelse. Detta straffets härd- samma med kvarstad.
47605: het tvingar myndi.gheterna att mycketl nog-
47606: grannt pröva förseelsens allvar innan åtal
47607: för hädelse väckes.
47608: Helsingfors, den 14 januari 1965.
47609:
47610:
47611: JustiVieminister J. 0. Söderhjelm.
47612:
47613:
47614:
47615:
47616: E 12/65
47617: Kysymys N:o 187.
47618:
47619:
47620:
47621:
47622: L. Mattila ym. : Televisiotoiminnan monopolisoimisesta.
47623:
47624:
47625: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
47626:
47627: Oy Yleisradio Ab osti joitakin aikoja sit- pitää maamme televisiotoiminnan kehittä-
47628: ten maassamme uranuurtajan työtä televi- misen ja television katselijoiden edun mu-
47629: siotoiminnassa suorittaneen Oy Tesvisio Ab: n kaisena.
47630: koko osakekannan. Tällä kaupalla sai Oy Maamme televisiotoiminnan järjestämi-
47631: Yleisradio Ab asialrlisesti katsoen haltuunsa seksi valtion ja television katselijain etu-
47632: koko maamme televisioverkoston. Television jen mukaisesti on tietenkin löydettävissä
47633: katsojain tyytyväisyys siihen, että maas- monia eri vaihtoehtoja. Ehdottomasti huo-
47634: samme toimii kaksi erillistä televisio-ohjel- noimman niistä muodostaa koko televisio-
47635: maa lähettävää yritystä oli hyvin ymmär- toiminnan alistaminen yhden monopoliase-
47636: rettävä. Olihan <katsottava ~ahden erillisen massa olevan yhtiön ja sen johdon arlaisuu-
47637: ohjelmayksikön keskinäisen kilpailunkin teen. Mikäli näin menetellään, ei silloin
47638: edistävän televisio-ohjelmien laadun ja luonnollisestikaan voida enää puhua min-
47639: monipuolisuuden kehittämistä. Oli siis hy- käänlaisesta televisiotoiminnan ja sen oh-
47640: vin ymmärrettävissä se kohu ja .television- jelmiston kehittämistä kiihoittavasta kil-
47641: katsojain huolestuneisuus, jonka edellä mai- pailusta.
47642: nittu osakekauppa synnytti. Televisiotoi- Oy Yleisradio Ab:n yhtiöjärjestyksen ja
47643: minnan monopolisoituminen yhden yhtiön toimiluvan mukaan perustuu yhtiön toi-
47644: yksinoikeudeksi herätti vilkasta mielipitei- minta merkittäväitä osalta kansansivistystä
47645: den vaihtoa myös eduskunnan piirissä. Tätä edistävien päämäärien toteuttamiselle. Tä-
47646: samoin kuin osakekaupan julkisuudessa he- hän liittyvän tiedoitus-, valistus- ja ajan-
47647: rättämää arvostelua hälventääkseen ilmoitti vieteohjelmiston välittämisen tuleekin luon-
47648: Yleisradion johto tarkoituksena olevan omis- nollisesti olla tämän virallis'luonteisen valta-
47649: tajan vaihdoksesta huolimatta turvata Tes- kunnallisen radio- ja televisiotoiminnan
47650: vision itsenäisen toiminnan jatkuminen. suuntaa ohjaavan. Sitävastoin voidaan aiheel-
47651: Oy Yleisradio Ab: n haHintoneuvosto lienee lisestikin kysyä, missä määrin tämän yh-
47652: myös kaupasta päättäessään tehnyt päätök- tiön kuuloradiotoiminnasta poissuljetun kau-
47653: sen Tesvision säilyttämisestä itsenäisenä pallisen mainonnan voidaan katsoa kuulu-
47654: ohjelmayks~könä. van saman yhtiön televisiotoiminnan yh-
47655: Viime aikoina on julkisuudessa esiintynyt teyteen. Edellä viitattujen, julkisuudessa
47656: tietoja suunnitelmista, joiden tarkoituksena olieiden suunnitelmien mukaan on kuiten-
47657: on Tesvision yhdistäminen Oy Yleisradion kin tarkoituksena yhdistää myös kaupalli-
47658: Ab:n omistaman ja hallitseman Suomen Te- nen televisiomainonta monopoliasemaan nos-
47659: levision yhteyteen. Mikäli yleistä huolestu- tettavan Suomen Television yhteyteen. Tästä
47660: mista television katselijain piirissä herättä- järjestelystä on ·luonnollisesti seurauksena
47661: neet tiedot pitävät paikkansa, merkitsisi virallisen valtakunnallisen television lähet-
47662: suunnitelman toteuttaminen täysin päinvas- tämärr ohjelman, jonka luonteensa puo•lesta
47663: taista tulosta kuin mihin Yleisradion ilmoi- tulisi olla kaikkein korkeimmat vaatimuk-
47664: tuksen mukaan Tesvision ostolla on ollut set täyttävää, supistaminen parhaana kat-
47665: tarkoitus pyrkiä. Tesvision itsenäisen toi- se:luaikana mainosten esittämisen mahdol~
47666: minnan lopettaminen merkitsee kiistatto- listamiseksi. Kaupallisella mainnonnaUa on
47667: masti ehdottoman yksinvallan ja monopolin luonnollisesti vankka ja oikeutettu sijansa
47668: antamista yhdelle radio- ja televisiotoimin- television ohjelmistossa. On kuitenkin ky-
47669: taa harjoittavalle yhtiölle. Tätä ei voida syttävä, onko tarkoituksenmukaista sen yh-
47670: E 17/65
47671: 2
47672:
47673: distäminen vaJtakunnan tärkeimmän ja ja Oy Tesvisio Ab: n hallintoneuvostot si-
47674: kesikeisimmän televisiotoiminnan yhteyteen. ten, että ne koostuvat samoista henkilöistä.
47675: Tuntuisi luonnollisemmalta pikemmirukin Tämän lisäksi järjestetään mainittujen yh-
47676: pyrkiä varaamaan itsenäiselle Tesvisiolle töitten ohjelma- ja teknillisen johdon muo-
47677: sellaiset ohjelmalliset ja katselualueelliset dostama yhdyse'lin hoitamaan televisiotoi-
47678: kehittämisen mahdollisuudet, että koko minnan ja erikoisesti televisio-ohjelmien
47679: kaupallinen mainonta voitaisiin asteittain koordinointi tarkoituksenmU!kaisella tavalla.
47680: siirtää sen ohjelmistoon liitettäväksi. 5) Selvitetään miten käytännöllisemmin
47681: Edellä esitettyjen näkökohtien perusteeNa olisi järjestettävissä kaupallisesta mainon-
47682: olisi mielestämme ennen lopullisen ratkai- nasta Oy Tesvisio Ab: lle koituvien tUilojen
47683: sun tekemistä vakavasti harkittava maam- hyväksikäyttö siten, että niillä voitaisiin
47684: me televisiotoiminnan järjestämistä kahden kattaa Tesvision oman katseluverkoston
47685: erillisesti johdetun itsenäisen yhtiön varaan kehittämisen vaatimien ikustanusten lisäksi
47686: rakentuvaksi. Tämä voitaisiin toteuttaa mm. myös niitä menoja, joita valtiolle aiheutuu
47687: seuraavien perusjärjestelyjen pohjalta. virallisen valtakunna:llisen televisiotoimin-
47688: 1) Oy Yleisradio Ab:lle keskitetään sen nan kehittämisestä.
47689: yhtiöjärjestyksen ja toimiluvan tarkoittama Koska televisiotoiminnan uudelleenjärjes-
47690: virallista va1takunnallista merkitystä omaa- tely edeUä esitetyt näkökohdat ja mahdolli-
47691: va ja päämääränään kansansivistystä edis- suudet huomioiden ei ole vaikeuksitta toteu-
47692: tävä radio- ja televisiotoiminta. tettavissa mikäli aikaisemmin viitattujen
47693: 2) Oy Tesvisio Ab:n osake-enemmistö julkisuudessa olleiden tietojen mukaiset
47694: siirretään suoraan valtion omistukseen, jol- suunnitelmat kehittyvät toteuttamisen as-
47695: loin yhtiö muodostuisi Oy Yleisradio Ab:n teelle, olisi hallituksen mielestämme ryh-
47696: tapaan eduskunnan valvonnan alaiseksi val- dyttävä viipymättä asiassa tarpeelliseksi
47697: tionenemmistöiseksi osakeyhtiöksi. Tällöin katsottaviin toimenpiteisiin.
47698: olisi kummallekin edellä mainitulle yh-
47699: tiöille tarkoituksenmukaista myöntää oma Kaiken edellä esitetyn perusteella ja val-
47700: koko valtakunnan alueen käsittävä toimi- tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin no-
47701: lupa. jalia esitämme valtioneuvoston asianomai-
47702: 3) Kaupallinen televisiomainonta siirre- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
47703: tään asteittain kokonaisuudessaan yksin- myksen:
47704: omaan Oy Tesvisio Ab:n ohjelmistossa vä-
47705: litettäväksi, jolloin kohdassa 1) mainittu Tietääkö Hallitus, että Oy Yleis-
47706: virallinen valtakunnallinen televisiotoiminta radio Ab: n, jonka osake-enemmistön
47707: voisi keskittyä kokonaan sille kuuluvan valtio omistaa, johto suunnittelee toi-
47708: kansansivistystä edistävän ohjelman lähet- menpiteitä maamme koko televisio-
47709: tämiseen ilman, että sen ohjelma-aikaa olisi toiminnan monopolisaimiseksi ja siten
47710: rajoittamassa ja ohjelmien luonnetta häi- erillisenä yhtiönä televisiotoimintaa
47711: ritsemässä kaupallinen mainonta. harjoittavan Oy Tesvisio Ab: n sulat-
47712: 4) Edellä mainittujen yhtiöitten harjoit- tamiseksi mainittuun yhtiöön, ja jos
47713: taman televisiotoiminnan johtamiseksi siten, tietää,
47714: että ne toisiaan täydentäen ja maamme mihin toimenpiteisiin hallitus on
47715: kokonaistarpeen huomioon ottaen parhaalla ryhtynyt tai aikoo ryhtyä television
47716: mahdollise.Jla tavalla palvelevat kansan- katselijakunnan etujen turvaamiseksi
47717: sivistyksen edistämisen päämääriä, television siten, että sillä v·astaisuudessakin on
47718: katsojien etua ja elinkeinoelämän sekä mahdollisuus seurata yhtä useamman
47719: kummankin kieliryhmän tarpeita, valitaan itsenäisen television ohjelmayksikön
47720: eduskunnan toimesta Oy Yleisradio Ab: n !lähettämiä televisio-ohjelmia?
47721: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1964.
47722:
47723: Leo I. Mattila. Aaro Stykki.
47724: Irma Karvikko.
47725: 3
47726:
47727:
47728:
47729:
47730: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47731:
47732: ValtiopäiväjärjesWksen 37 §: n 1 momen- lutuskoneistoa jne. Tä'llaiseen ei ole ollut
47733: tissa mainitussa tarlkoituksessa Te, Herra varaa varakkaimmissakaan televisiomaissa.
47734: Puhemies, olette kirjeel1änne 17 päivältä Pyrittäessä aikaansaamaan kokonaisrat-
47735: joulukuuta 1964 n:o 1318 lähettänyt valtio- kaisua oiemassa olevien tv-toiminnan pa-
47736: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- rissa työskentelevien ne1jä yhtiön, Suomen
47737: vaksi kansanedustaja Leo I. Mattilan ym. Television (STV), Oy Mainos-TV-Reklam
47738: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyk- Ab:n (MTV), Oy Tesvisio Ab:n (TES) ja
47739: sen: Taruvision tuki Oy:n (TAM) ikesken, läh-
47740: dettiin siitä, että kolme nykyistä tv-yhtiötä
47741: "Tietääkö Hallitus, että Oy Yleis- olisi hallinnollisesti yhdistettävä, kuitenkin
47742: radio Ab: n, jonka osake~enemmistön siten, että yhden yhtiön puitteissa taataan
47743: valtio omistaa, johto suunnittelee toi- ·kahdella kanavalla vapaa ohjelmakilpailu,
47744: menpiteitä maamme koko televisio- jota varten rinnak;kaisohjelmasta on tarkoi-
47745: toiminnan monopolisoimiseksi ja siten tus muodostaa oma itsenäinen ohjelma-
47746: eri'llisenä yhtiönä televisiotoimintaa osasto, MTV :n jäädessä itsenäiseksi yh-
47747: harj.oitta van Oy Tesvisio Ab: n sulat- tiÖiksi.
47748: tamiseksi mainittuun yhtiöön, ja jos Lisäksi todettiin, että yl'lä selostetu:Ha
47749: tietää, yhdistämisellä saavutetaan huomattavaa
47750: mihin toimenpiteisiin hallitus on säästöä niinhyvin hallinnollisissa kuin palk-
47751: ry:htynyt tai aikoo ryhtyä television kausmenoissakin. Oy Yleisradio Ab: n hal-
47752: katselijakunnan etujen turvaamiseksi lintoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 29.
47753: siten, että sillä v·astaisuudessakin on 12. 1964 edellä hahmotelluu ratkaisun.
47754: mahdollisuus seurata yhtä useamman
47755: itsenäisen television ohjelmayksikön Mitä tulee varsinaisen ohjelmatoiminnan
47756: lähettämiä televisio-ohjelmia?" vastaiseen järjestelyyn, on Yleisradion tar-
47757: koituksena ryhtyä lähettämään kahta rin-
47758: Vastauiksena kysymykseen esitän kunnioit- na·kkaista tv-ohjelmaa, jolloin ykkösohjel-
47759: taen seuraavaa: man muodostaa nykyinen STV:n ohjelma,
47760: Oy Yleisradio Ab: n hallintoneuvoston johon liitetään mainosohjelmat. Rinnakkais-
47761: hyväksyttyä 24. 1. 1964 Oy Tesvisio Ab: n ohjelman rungon muodostavat taas TES:n
47762: osakekannan oston ensiksi mainituUe ja TAM:n nykyiset ohjelmat, samana kun
47763: yhtiöille, ryhdyttiin Yleisradiossa laatimaan ruotsinkieliset ohjelmat siirretään vähitellen
47764: suunnitelmaa maamme televisiotoiminnan lähetettäviksi rinnakkaisohjelman kautta.
47765: vastaiseksi järjestelyksi. Ykkösohjelman ja MTV:n ohjeiJ.mien suun-
47766: Tällöin todettiin, että tilanne, jossa on nitteiu tulee edelleenkin tapahtumaan Hel-
47767: neljä tv-yritystä ilman yhteistä suunnit- singissä samoiwkuin myös ruotsinkielisen
47768: telua, ei ole tarkoituksenmukainen, vaan ohjelmanosan, kun taas rinnakkaisohjelman
47769: epätaloudeiJ.Iinen, hajanainen ja voimia ku- ohjelmallinen painopiste on suunniteltu
47770: luttava. Sehän edellyttäisi, että oiisi .ole- siJoitettavaksi Tampereelle.
47771: massa neljä filmiosastoa omine hankintoi- On todettava, että suunniteltu rinnak-
47772: neen ja hintoineen, nel~ä viihdeosastoa, kaisohje·lman tuotannon siirtäminen Helsin-
47773: neljä teatteriosastoa, neljä tarpeistovaras- gistä Tampereelle samana osaltaan luo edel-
47774: toa ja puvustoa, neljä henkilökunnan kou- lytykset TES-TAM:n 1ähettämän ohjel-
47775: 4
47776:
47777: man säilymise:Ue itsenäisenä ohjelmayksik- mahdoUisuudet sekä taloudellisessa että tek-
47778: könä. nillisessä mielessä.
47779: Tämän edellytyksenä on yhteinen ko- Y1leisradion tarkoituksena on siis edel-
47780: ordinoiva johto, jonka alaisena toimivilla leenkin säilyttää TES-TAM eH rinnakkais-
47781: ohjelmapääUiköHlä ja heidän toimituksil- ohjelma itsenäisenä ohjelmayksi~könä ja
47782: laan on mahdollisuus itsenäisten ohjelma- kilpailevan ohjelmatoiminnan jatkumisen
47783: suunnite'lmien ja -ratikaisujen tekoon. Mo- takaaminen. Kahden rinnakkaisen ohjelman
47784: lempien ohjelmien yhteisen j'ohdon tulee lähettäminen tarjoaa katselijoille vaihto-
47785: muodostamaan tv-ohjelmaneuvosto. Lisäksi 'ehdon mahdollisuuden, koska näillä kana-
47786: perustetaan tv-ohjelmien ko-ordinointia var- villa voidaan samanaikaisesti tarjota kahta
47787: ten suunnittelutoimikunta, johon eri ohjel- ohjelmaa, jotka tyyliltään ja sisällöltään
47788: mapuolet nimeävät kukin edustajansa. eroavat toisistaan.
47789: Siitä huolimatta, että osa ohjelmista tuo- Kaikkeen yllä selostettuun viitaten Ha'l-
47790: tetaan Tampereella tai muualla Helsingin litus katsoo, että Yleisradion vastaisen tele-
47791: ulkopuolella, tullaan kaikkien ohjelmien visiotoiminnan suunnittelussa on tarkoituk-
47792: lähettäminen eri asemaverko:Hle suoritta- senmukaisesti ja riittävässä määrin tur-
47793: maan Pasilan toimintakeskuksesta. Täten vattu katselijain mahdoUisuus seurata kahta
47794: saavutetaan erittäin huomattavia taloudelli- keskenään kilpailevaa televisio~ohj elmaa
47795: sia säästöjä niin investointi- kuin käyttö- eikä Hallituksena näin ol1en ole ollut syytä
47796: kustannuksissakin. On lisäksi huomattava, puuttua Yleisradion ha'llintoneuvoston toi-
47797: että suunniteltu ohje~matuotanto suo mo- mivaltansa puitteissa tekemiin ratkaisuihin.
47798: lemmille osapuolille samarrlaiset toiminta-
47799: Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1965.
47800:
47801:
47802: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Grels Teir.
47803: 5
47804:
47805:
47806:
47807:
47808: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
47809:
47810: I det syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. I strävan tHl en total:lösning i fråga om
47811: riksdagsordningen, har Ni, Herr Talman, de :fyra bolag, som arbetar inom televisio-
47812: med Eder skrivelse av den 17 december nen, dvs. Finlands Television (STV), Oy
47813: 1964 nr 1318 :förelagt vederbörande medlem Mainos-Tv-R~klam Ab (MTV), Oy Tesvisio
47814: av statsrådet till besvarande :följande av Ab (TES) och Tamvision Tuki Oy (TAM),
47815: riksdagsmon Leo I. Mattila m. :fl. ställda utgick man i:från, att tre av de nuvarande
47816: spörsmål: tv-bolagen borde sammanslås administra-
47817: tht, likväl så, att :fri program'konkurrens
47818: "Är Regeringen medveten om att garanteras på två kanaler inom ramen
47819: ledningen :för Oy Yleisradio Ab, vari för ett bo.lag, var:för det är meningen att
47820: staten har aiktiemajoriteten, planerar av parallellprogrammet bilda en sjä'lvstän-
47821: åtgärder i sy:fte att monopoHsera dig programavdelning, medan Reklam-TV
47822: landets te'levisionsverksamhet och på skulle :förbli ett självständigt bolag. Vidare
47823: så sätt sammansmälta Oy Tesvisio konstaterades, att en sammanslagning i en-
47824: Ab, som bedriver televisions,verksam- lighet med ovanstående med:för en bety-
47825: het såsom ett separat bolag, med dande inbesparing av ikostnader såväl i :fråga
47826: sagda bolag, och om så är, om administration som i :fråga om löner.
47827: vilka åtgärder har Regeringen vid- Oy Yleisradio Ab godkände vid sam-
47828: tagit eller ämnar den vidtaga :för manträde 29. 12. 1964 ovan relaterade lös-
47829: att tiUvarataga televisionstittarnas ning.
47830: intressen så, ,att möjligheter :finnes
47831: att också :framdeles :fö'lja med flere Vad beträf:far den :framtida organiserin-
47832: än en enda självständig programen- gen av den egent'liga programverksamheten
47833: hets te'levisionssändningar ?" har Rundradion :för avsikt att börja sända
47834: två parallella tv-program, varvid rikspro-
47835: Såsom svar på spörsmålet :får jag vörd- gramm.et (P 1) bildas av nuvarande Fin-
47836: samt an:föra :följande: lands televisions program, som utöikas med
47837: Efter det Oy Yleisradio Ab: s :förvalt- reklamprogrammen. Parallell programmets
47838: ningsråd 24. 1. 1964 godkänt sagda bolags stomme bildas åter av Tesvisionens och
47839: köp av Oy Tesvisio Ab:s ruktiestock skred Tamvisionens nuvarande program, samtidigt
47840: Rundradion tili att projektera den :fram- som de svens,kspråkiga programmen små-
47841: tida organiseringen av televisionsverksam- ningom :förs över tili parallellprogrammet.
47842: heten i landet. Upp1äggningen av programmen :för ri:kspro-
47843: Härvid konstaterades, att det ic:ke är grammen ocrh Reklam-TV kommer :fort:fa-
47844: ändamålsenligt med :fyra tv-:företag utan rande att skötas i Helsingfors, liksom också
47845: gemensam pianering utan att detta är oeko- de svenskspråkiga programmen, medan
47846: nomiskt, splittrat och kra:ftödande. Det parallel'lprogrammets tyngdpunkt i pro-
47847: skulle ju :förutsätta :fyra :filmavdelningar gramhänseende skulle :förläggas tili Tam-
47848: med egna anska:ffningar och pris, :fyra un- merfors.
47849: derhållningsavdelningar, :fyra teateravdel- Det bör konstateras, att den omständig-
47850: ningar, fyra materie'l:förråd och garderober, heten, att den pianerade parallellprogram-
47851: :fyra personalutbildningsmaskinerier osv. produ:ktionen :flyttas :från Helsingfors tiU
47852: Detta har man inte ha:ft råd med ens i de Tammerfors, samtidigt :för sin del skapar
47853: mest väl ställda televisionsländerna. :förutsättningar :för att det program Tes-
47854: E 17/65
47855: 6
47856:
47857: Tam sänder förblir en självständig progra- rar bägge parterna samma verksanrhetsmöj-
47858: menhet. ligheter såväl i ekonomiskt som i tekniskt
47859: Förntsättning härför är en enhetlig koor- avseende.
47860: dinerande ledning med underlydande pro- Rundradion har sålunda för avsikt att
47861: gramchefer, vilka med hjälp av sina ·redalk- fortfarande bibehåUa Tes-Tam-programmet
47862: tioner har möjlighet att självständigt pla- dvs. paraH.ellprogrammet, såsom en själv-
47863: nera och besluta om sina program. Den ständig programenhet och att garantera
47864: gemensamma ledningen för bägge program- konkurrerande programverksamhet. Två
47865: enheterna kommer att bildas av ett tv- parallella program ger .tittarna möjlighet
47866: programråd. Ytterligare inrättas :för koor- att välja, emedan dessa kanaler samtidigt
47867: dineringen av tv-programmen en plane- kan sända två program, som skiljer sig från
47868: ringsltommission, i viiken de ski:lda pro- varandra tili stil o~h innehäll.
47869: gram!linjerna utser representander. Pä grund av det ovan re'laterade anser
47870: Ehuru en del av programmen kommer att Regeringen, att man vid planeringen av
47871: produceras i Tammerfors eHer anorstädes Rundradions framtida televisionsverksam-
47872: utom Helsingfors, kommer utsändningen av het på ett ändamålsenligt sätt har tin:för-
47873: alla tprogram att äga rum i eentralen i säkrat tittarna tillräckliga möjligheter att
47874: Fredriksberg. Härigenom. uppnås synner- följa med två konkurrerande televisionspro-
47875: ligen betydande inbesparingar av m.edel gram, och Regerigen har sålunda icke haft
47876: säväl i fräga ·om investeringar som i fråga anledning att ingripa i de beslut Rundra-
47877: om driften. Vidare är att märka, att den dion inom gränserna för sina befogenheter
47878: plaMrade programprodU!ktionen tillförsäk- har fattat.
47879: Helsingfors den 14 januari 1965.
47880:
47881:
47882: Minister för kommunikationsväsende.t oeh aHmänna arbetena Grels Teir.
47883: Kysymys N: o 188.
47884:
47885:
47886:
47887:
47888: Vilponiemi ym.: Inhottu- ym. järvien säännöstelyhankkeen
47889: yhteydessä paikallisille asukkaine aiheutettujen vahinko-
47890: jen korvaamisesta.
47891:
47892:
47893: E d u s k u nn a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
47894:
47895: Inhottu- ym. järvien vesistöjen säännöstely- tetaan muualta yhtiön toimesta. Niin padon
47896: hankkeen yhteydessä laskettiin myös Ahlais- kuin veden kuljetuksenkin osalta toimenpi-
47897: tenjoen uomaa mm. Noormarkun kunnan teet ovat täysin tilapäisiä :luonteeltaan,
47898: Noormarkun kylässä sijaitsevan Matalakos- eivätkä voi pysyvästi ratkaista asianomais-
47899: ken kohdalla. Toimenpiteestä oli seurauksena ten vedensaantia. Järjestely-yhtiön taholta
47900: pohjaveden pinnan alentuminen niin, että on annettu ymmärtää, että asian lopullinen
47901: yli sadan kaivonomistajan kaivot kuivuivat ratkaiseminen saa jäädä odottamaan vesi-
47902: tai tulivat riittämättömän vesimäärän vuoksi huoltokysymyksen kokonaisjärjestelyä, mikä
47903: käyttökelvottomiksi. paikkakunnalla on vireillä. Tämän hankkeen
47904: Syyskuun 27 päivänä 1956 annetun Toi- valmisteluilla ei kuitenkaan ole suoranaista
47905: sen Vesistötoimikunnan päätöksen nojalla, yhteyttä niihin syihin, joista Noormarkun-
47906: joka päätös koskee Ahlaisten- ym. jokien kylän vesipula on aiheutunut, eikä korvaus-
47907: perkansta ja Inhottu- ym. järvien tulvien ten suorittamisen viivästyminen sillä perus-
47908: alentamista ja veden järjestelyä, on töiden teella ole ilmeisesti oikeutettua.
47909: suorituksesta ja yrityksen toimeenpanosta Kun kokonaisuudessaan on kysymys ylei-
47910: aiheutuva vahinko ja haitta korvattava asian- sillä varoilla rahoitettavasta vesien järjestely-
47911: omaisille oikeudenomistajille työn aikana tai hankkeesta, niin on vähintään kohtuudella
47912: viimeistään heti työn valmistuttua kysymyk- syytä odottaa, että ne vahingot ja haitat,
47913: sessä olevalla vesistön osalla. Inhotun vesis- joita vesistöjen varsilla oleville asukkaille
47914: tön järjestely-yhtiö ryhtyikin välittömästi aiheutetaan, korvataan viipymättä tehtyjen
47915: sen jälkeen, kun ilmoituksia kaivojen kuivu- sopimusten mukaisesti eikä vahinkoa kärsi-
47916: misesta saapui, syventämään entisiä kaivoja neiden tarvitsisi turvautua oikeudellisiin toi-
47917: sekä rakentamaan uusia. Niinikään tehtiin menpiteisiin korvauksen saamiseksi.
47918: eräiden kaivonomistajien kanssa sopimuksia Edellä oJevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
47919: vahingon kertakaikkisesta raha:llisesta kor- jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
47920: vaamisesta. tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
47921: Sen jälkeen, kun Matalakoskeen rakennet- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47922: tiin työpadon nimellä kulkeva väliaikaisen
47923: luontoinen pato ja jonka seurauksena pohja- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta In-
47924: veden pinta jossakin määrin kohosi, yhtiö hottu- ym. järvien vesistön säännös-
47925: on lopettanut kaivojen rakentamisen tai sy- telyhankkeen toteuttamisen yhteydessä
47926: ventämisen vaiheessa, jolloin osa asianomai- paikallisille asukkaille aiheutetut hai-
47927: sista oikeudenomistajista on jäänyt vaille tat ja vahingot korvataan viipymättä
47928: minkäänlaista vahingon korvaamista. Näissä asianomaisille voimassaolevien sopimus-
47929: tapauksissa kaivon ollessa kuivana vesi kulje- ten mukaisesti?
47930: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1964.
47931:
47932: Väinö Vilponiemi. Kelpo Gröndahl.
47933: Uljas Mäkelä. Juho Mäkelä.
47934: Antero Väyrynen. Irma Rosnell.
47935: E 27/65
47936: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e 111 i e h e ll e.
47937:
47938: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 lllOlllen- lmi ja että sen vaikutus ulottui yhä laajem-
47939: tissa 111ainitussa tarkoituksessa olette Te, lllalle alueelle. Järjestely-yhtiön oli tämän
47940: Herra Puhe111ies, 19 päivänä joulukuuta 1964 vuoksi pakko ryhtyä etsimään uusia keinoja
47941: päivätyn kirjeenne n: o 1345 ohella lähettä- asutuksen vedensaannin turvaamiseksi. Tässä
47942: nyt vastattavakseni kansanedustaja Vilpo- tarkoituksessa järjestely-yhtiö mm. pyysi
47943: nielllen ynnä muiden jättämän seuraavan Insinööritoimisto Maa- ja Vesi Oy:tä suo-
47944: kysymyksen: rittamaan alueen pohjavesi-inventoinnin. Täl-
47945: löin löytyi erittäin riittoisa pohjavesivarasto,
47946: ,Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta In- joka kykenee tyydyttämään koko alueen ve-
47947: hottu- ym. järvien vesistön säännös- dentarpeen. Noormarkun kunta osallistui nyt
47948: telyhankkeen toteuttamisen yhteydessä asiaan ja antoi mainitun insinööritoimiston
47949: paikallisille asukkaille aiheutetut hai- tehtäväksi laatia koko aluetta varten täydelli-
47950: tat ja vahingot korvataan viipymättä sen vesihuoltosuunnitelman, joka valmistui
47951: asianomaisille voimassaolevien sopimus- viime syksynä ja jonka toteuttaminen alkaa
47952: ten mukaisesti?" näinä päivinä. Urakkasopimuksen mukaan
47953: kuivuneiden kaivojen omistajat tulevat ensi
47954: V astauksenani kysymykseen esitän kun- kesäkuussa saamaan vettä yhteisestä verkos-
47955: nioittavasti seuraavaa: tosta ja valmistuu kiireisin osa viemäriver-
47956: Kysymyksen perusteluissa mainittu Vesistö- kostoa samanaikaisesti.
47957: toimikunnan päätös sisälsi, kuten peruste- Kun asia edellä mainittuna yhteisyrityk-
47958: ,luissa aivan oikein mainitaankin, velvoituk- senä voidaan pysyvällä tavalla ratkaista ja
47959: sen töiden suorituksesta ja yrityksen toimeen- kun siten menetellen voidaan mm. välttää
47960: panosta aiheutuvan vahingon ja haitan kor- ilman viemäriverkostoa maahan tapahtuvasta
47961: vaamisesta asianomaisille oikeudenomistajille jätevesien valumisesta johtuva mahdollinen
47962: työn aikana tai viimeistään heti työn val- kaivojen saastumishaitta, on järjestely-yhtiö
47963: mistuttua kysy111yksessä olevan vesistön osalla. lopettanut kaivojen syventämisen ja ajatta-
47964: Maataloushallitus myönsi 27 päivänä helmi- nut vettä tarvitsijoille. Tätä on tarkoitus
47965: kuuta 1959 valtion varoja perkaustyön to- jatkaa siihen saakka, kunnes vesijohtover-
47966: teuttamiseksi mm. sellaisella ehdolla, että kosto val111istuu. Järjestely-yhtiö on myös
47967: töiden suorittamisen aikana nostettujen kai- ilmoittanut osallistuvansa kunkin kuivuneen
47968: vumaiden läjittämisestä ja väylien leventä- kaivon omistajan Hittymiskustannuksiin vesi-
47969: miseen tarvittavien maa-alueiden menetyk- huoltoyhtymään summalla, jonka kaivon kai-
47970: sestä sekä mahdollisesti kaivojen vesipintojen vaminen ja vedenoton järjestäminen siitä
47971: alenemisesta aiheutuvista vahingoista ja hai- aiheuttaisi. Sopimus on tarkoitus laatia kun-
47972: toista vastaa perkausyhtiö, eikä näitä mak- kin kaivon omistajan kanssa erikseen.
47973: seta valtion varoilla. Vaikkei maataloushallitus työn teettäjänä,
47974: Järjestely-yhtiö, joksi perkausyhtiö myö- kuten sen alussa mainittu 27 päivänä helmi-
47975: hemmin muodostettiin, ryhtyi välittömästi sen kuuta 1959 tekemä päätös osoittaa, ole talou-
47976: jälkeen, kun ilmoituksia kaivojen kuivumisesta dellisessa vastuussa kaivojen kuivumisesta
47977: oli saapunut, syventämään entisiä kaivoja, ra- aiheutuneista vahingoista tai haitoista, on
47978: kentamaan uusia ja sopimaan myös rahalli- Tampereen maanviljelysinsinööripiiri seuran-
47979: sesta korvaamisesta. Varsin nopeasti kuiten- nut järjestely-yhtiön toimintaa asian hoita-
47980: kin selvisi, että pohjaveden aleneminen jat- miseksi. ,Järjestely-yhtiö on asian kaikissa
47981: 3
47982:
47983: vaiheissa myöntänyt olevansa korvausvelvolli- korvauksen suuruudesta, voi asianomainen
47984: nen ja tehnyt voitavansa asian järkevästi jär- silloin saattaa asian normaaliin oikeuskäsitte-
47985: jestämiseksi. N oormarkun kunta on myös koko lyyn, kuten muissakin tämän laatuisissa
47986: ajan suhtautunut myötämielisesti ja ryhty- asioissa tapahtuu.
47987: nyt vesihuoltosuunnitelman laajaan toteutta- Ottaen huomioon edellä esitetyt näkökoh-
47988: miseen. Mikäli järjestely-yhtiö ja kaivon dat hallitus ei katso asian tässä vaiheessa
47989: omistaja eivät pääse yhteisymmärrykseen olevan aihetta toimenpiteisiin.
47990: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1965.
47991:
47992:
47993: Maatalousministeri Jfauno Jussila.
47994: 4
47995:
47996:
47997:
47998:
47999: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
48000:
48001: I det syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riks- Regleringsbolaget nödgades fördenskull för-
48002: dagsordningen har Ni, Herr Ta1man, med söka finna nya utvägar att trygga vattentill-
48003: Eder skrivelse nr 1345 av den 19 december gången för bosättningen. I detta syfte upp-
48004: 1964 för besvarande tillställt mig fö1jande drog bolaget bl.a. åt Ingenjörbyrå Jord och
48005: av riksdagsman Vilponiemi m.fl. ställda V atten Ab att verkställa inventering av om-
48006: spörsmål: rådets grundvattenförråd. Härvid fann man
48007: ett mycket stort grundvattenförråd, som kan
48008: ,Vad ämnar Regeringen göra för tillgodose vattenbehovet på hela området.
48009: att de skador och o1ägenheter, som reg- Norrmarks kommun anslöt sig nu till före-
48010: 1eringen av Inhottujärvi m.fl. sjöar taget och uppdrog åt nämnda ingenjörbyrå
48011: åsamkat ortsborna, ofördröjligen skall att för hela området uppgöra ett fullständigt
48012: ersättas vederbörande enligt gällande vattenförsörjningsprojekt, som blev färdigt
48013: avtaH" senaste höst och som man i dessa dagar börjar
48014: förverk1iga. Enligt entreprenadavtalet kom-
48015: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt mer ägarna av torra brunnar att nästa juni
48016: anföra följande: månad få vatten från det gemensamma nätet,
48017: V attendragskommissionens i spörsmålets och den mest brådskande de1en av av1opps-
48018: motivering nämnda bes1ut innehöll, såsom nätet b1ir färdig samtidigt.
48019: i motiveringen mycket riktigt sägs, förp1ik- Då saken genom ett sådant samfällt före-
48020: telse att under arbetets gång eller senast tag kan ordnas på ett bestående sätt och då
48021: omedelbart efter det arbetet slutförts för man därigenom bl.a. kan undvika olägen-
48022: ifrågavarande vattendrags vidkommande till heten av en eventuell förorening av brun-
48023: vederbörande rättsägare erlägga ersättning narna genom det avloppsvatten som utan av-
48024: för skada och men, som arbetets utförande loppsnät kan komma in i brunnarna, har
48025: och företagets genomförande åsamkat dem. regleringsbolaget inställt fördjupningen av
48026: Lantbruksstyrelsen beviljade den 27 februari brunnarna och låtit köra vatten till dem
48027: 1959 statsmedel för utförande av rensnings- som varit i behov därav. Meningen är att
48028: arbetet bl.a. på sådana villkor, att rensnings- fortsätta med detta, till dess vattenlednings-
48029: bolaget och icke staten skulle stå för de nätet är färdigt. Regleringsbolaget har även
48030: skador och det men, som förorsakas av upp- meddelat, att det kommer att deltaga i de
48031: läggningen av uppgrävd jord och förlust kostnader anslutningen till vattenförsörj-
48032: av mark till följd av breddningar av fåror ningsföretaget förorsakar ägare av torr brunn
48033: samt av att vattnet i brunnar sjunker under med ett belopp, som motsvarar kostnaderna
48034: tiden för arbetets utförande. för grävande av brunn och ordnande av
48035: Omedelbart efter det anmälningar om ut- vattentäkten därur. Ett särskilt avtal härom
48036: torkade brunnar ingått skred regleringsbo- kommer att ingås med varje brunnsägare.
48037: laget, vartill rensningsbolaget senare ombil- Ehuru 1antbruksstyre1sen, som låter utföra
48038: dades, till åtgärder för att fördjupa brunnar arbetet, såsom av dess i början nämnda be-
48039: och gräva nya samt till att träffa överens- slut av den 27 februari 1959 framgår, icke
48040: kommelser om penningsersättningar. Mycket är ekonomiskt ansvarig för de skador och
48041: snart stod det dock klart, att grundvattnet det men, som förorsakas av att brunnar tor-
48042: fortsatte att sjunka och att verkningarna kar ut, har Tammerfors 1antbruksingenjörs-
48043: därav sträckte sig till ett allt större område. distrikt följt med regleringsbolagets verksam-
48044: 5
48045:
48046: het för att saken skall bli skött. Reglerings- och brunnsägare inte kan enas om ersätt-
48047: bolaget har i sakens alla skeden medgivit ningens storlek, kan vederbörande liksom i
48048: sin ersättningsskyldighet och gjort vad det andra dylika fall i normal ordning draga
48049: har kunnat för att ordna saken förnuftigt. saken under domstols prövning.
48050: N orrmarks kommun har också hela tiden Med beaktande av ovan anförda synpunk-
48051: varit positivt inställd till saken och skridit ter finner regeringen icke skäl till åtgärder
48052: till ett omfattande förverkligande av vatten- i saken i detta skede.
48053: försörjningsprojektet. Om regleringsbolaget
48054: Helsingfors den 18 januari 1965.
48055:
48056:
48057: Lantbruksminister Mcnmo Jnssila.
48058:
48059:
48060:
48061:
48062: E 27/65
48063: Kysymys N:o 189.
48064:
48065:
48066:
48067:
48068: Kemppainen ym.: Rakenteilla olevan asuintalon verottami-
48069: sesta.
48070:
48071:
48072: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
48073:
48074: Oulun verolautakunta toimittaessaan vuo- yhtiöissä yleisen tavan mukaan kirjataan
48075: den 1963 verotusta, on määrännyt eräälle omiksi varoiks~ heti koko osakepääoma,
48076: rintamamiesten rakentamalle asunto-osake- vaikka siitä saattaa olla suurin osa vielä
48077: yhtiölle, jonka rakenteilla oleva rakennus saatavana tulevilta osakkailta, tulee tämä
48078: on suunniteltu täyttämään asuntotuotannon maksamaton osakepääomakin raskaasti nos-
48079: veronhuojennuslain 464/62 asettamat mää- tamaan yhtiön omaisuusveroa, vaikka to-
48080: L'äykset, omaisuusveroa TOL: n määräysten dennäköisesti vastaavasti osakas omassa ve-
48081: mukaan. roilmoituksessaan on jättänyt merkitsemättä
48082: TOL: n mukaan määrättäessä omaisuus- velakseen maksamattoman osakepääoman, ja
48083: veroa asunto-osakeyhtiölle, on veron määrää näin tulee erä ikäänkuin kahteen kertaan
48084: määrättäessä otettava huomioon TOL 50 b verotetuksikin.
48085: § :n määräämä verohelpotus, jonka mukaan Aravalainoitetuissa taloissa yleensä omai-
48086: ~sunto-osakeyhtiön, jonka omistaman raken- suusveroa ei tule, koska 50 b §: n mukainen
48087: mlksen tai rakennusryhmän kaikkien huo- helpotus tulee siellä 100 %: sti saaduksi.
48088: neistojen pinta-alasta oli verovuoden päät- Myös ei-aravatalot saavat ehkä noin
48089: tyessä osakkaiden omassa käytössä asuin- 80 %: sti tämän verohelpotuksen.
48090: huoneistoina enemmän kuin neljäsosa, omai- 'l'untuu oudolta, kun todetaan, että asun-
48091: suuden perusteella 50 §: n mukaan suoritet- tuotannon veronhuojennuslain 464/62 6 §: ssä
48092: tavaa veroa on alennettava yhtä monella määrätyt helpotukset omakotitalon rakenta-
48093: täydellä prosentilla kuin osakkaiden omassa jalle taataan asetuksen 12 §: ssä myös raken-
48094: käytössä asuinhuoneistoina olevien huoneis- nusajalle, että yhtiömuotoisen saman lain
48095: tojen pinta-ala on rakennuksen tai raken- alaisen talon tulisi maksaa omaisuusveroa
48096: nusryhmän kaikkien huoneistojen pinta- rakennusajalta monin verroin enemmän kuin
48097: alasta. valmiina talona.
48098: Verolautakunta ei, ole voinut katsoa, että
48099: keskeneräisestä rakennuksesta jotkut tilat Kun omaisuusvero muodostuu raken-
48100: olisivat olleet osakkaiden käytössä asuin- teilla oleville taloille perin raskaaksi, olisi
48101: huoneistoina, ennenkuin rakennus on luovu- lakia siten muutettava, että myös yhtiömuo-
48102: tettu asukkaille. Näin ollen asunto-osake- toinen veronhuojennuslain alainen rakennus-
48103: yhtiö on jäänyt tästä veronhuojennuksesta työ olisi omaisuusverosta vapaa rakennusai-
48104: osattomaksi. kana.
48105: Kun on käsitettävä, että asuntotuotannon Edellä olevan perusteella esitämme viita-
48106: veronhuojennuslain tarkoituksena on myön- ten valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 mo-
48107: tää helpotuksia, lienee oletettavissa, että menttiiu valtioneuvoston asianomaisen jäse-
48108: lain laadinnassa on tässä kohdassa tullut nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48109: erehdys, ja että lainlaatijalla ei ole ollut
48110: tarkoitus asettaa asunto-osakeyhtiötä raken- Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
48111: nusvaiheessa raskaamman verotuksen koh- miota siihen, että voimassa olevan
48112: teeksi kuin mitä siitä tulee talon valmistut- lain mukaan eräissä tapauksissa raken-
48113: tua asuttavaan kuntoon. Kun asunto-osake- teilla oleva asuintalo joutuu ankaram-
48114: Fl 60/65
48115: 2
48116:
48117: man verotuksen kohteeksi kuin jo mihin toimenpiteisiin Hallitus or
48118: valmis ja käytössä oleva vastaava ryhtynyt tai aikoo ryhtyä asiantilar
48119: rakennus, ja jos on, korjaamiseksi?
48120: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1964.
48121:
48122: Jaakko Kemppainen. Juuso Häikiö.
48123:
48124:
48125:
48126:
48127: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
48128: Kysymys N: o 190.
48129:
48130:
48131:
48132:
48133: Kilpi ym.: Syylliseksi epäillyn henkilön oikeussuojan paran-
48134: tamisesta.
48135:
48136:
48137: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
48138:
48139: Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkai- tynyt. Lisäksi on todettava, että tällä
48140: sussa "Lakimies" (8. vihko/1964) varatuo- tavalla sanomalehdistön ja julkisuuden koh-
48141: mari V al to Riekkinen varsin kärkevästi teeksi joutuneet henkilöt ovat yhteiskun-
48142: arvostelee syytetyn asemaa Suomessa mel- nallisesti heikossa asemassa eikä heitä koh-
48143: kein täysin vailla oikeussuojaa olevana hen- taan esim. sensatiouutisia metsästävä kau-
48144: kilönä. Tämän tkirjoituksen herättämät aja- paUinen lehdistö tunne pienintäkään edes-
48145: tukset ovat varsin ajankohtaisia juuri nyt, vastuuta tai sääliä.
48146: jolloin eräiden henkirikosten johdosta käyn- Allekirjoittaneiden mielestä olisi syytä
48147: nissä olevat poliisin suorittamat tutkimuk- mitä vakavimmin ryhtyä toimenpiteisiin,
48148: set yhä ovat kesken. että poliisiviranomaisten syyl'liseksi epäile-
48149: Suurta huomiota on monesta eri syystä män henkilön mainetta ei aiheettomasti tah-
48150: herättänyt Kuopiossa muutamia viikkoja rata, ja jos näin on tapahtunut, pitäisi
48151: sitten paljastunut henkirikos. Täysin riip- mielestämme yhteiskunnan tavalla tai toi-
48152: pumatta siitä, onko tutkimusten ;rhteydessä sella korvata vauriot sekä saattaa julkista
48153: pidätetty henkilö syyllinen vai syytön, nou- sanaa harkitsemattomasti käyttäneet henki-
48154: see jähleen esille kysymys, mitä voitaisiin löt lailliseen edesvastuuseen.
48155: tehdä - jos pidätetty osoittautuu syyttö- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
48156: mäksi - että häneen lehdistön ja jopa jestyksen 37 § : n 1 momentin nojalla esi-
48157: poliisiviranomaistenkin taholta suunnattu- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
48158: jen vakavien syytösten seurawkset voitaisiin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48159: välttää. Orrhan niin, että myöhemmin syyt-
48160: tömäksikin osoittautunut henkilö jolka Onko Ha'llitus kiinnittänyt huo-
48161: tapauksessa joutuu hyvin kiusal'liseen ase- miota siihen vakavaan epäkohtaan,
48162: maan häneen :kohdistuneen epämieluisan mikä nykyisin on olemassa syylli-
48163: huomion takia. Itse asiassa hänen mai- seksi epäillyn ja myöhemmin mah-
48164: neensa on pilattu. Hän saattaa joutua dollisesti syyttömäksi todetun hen-
48165: muuttamaan :kokonaan toiselle paikkakun- kilön joutuessa julkisuuteen tavalla,
48166: nalle, varjo lankeaa myös hänen lähisuku- millä esim. viime aikoina eräs osa
48167: laisiinsa ja niin edelleen. maamme ~ehdistöstä käsittelee henki-
48168: Syyttömäksi havaittu epäilty voi luon- rikoksia; ja jos on,
48169: nollisesti yrittää oikeusteitse saada vahin- aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
48170: gonkorvausta esim. sanomalehdistöltä mai- piteisiin täl'laisissa tapauksissa synty-
48171: neensa mustaamisesta. Tämä tapa tuskin vien vakavien ja senranksiltaan
48172: tuo tul01ksia ei:kä missään tapauksessa - arvaamattomienkin yksityiseen ihmi-
48173: olisipa mahdo'Uinen rahallinen korvaus seen kohdistuvien seuraamusten lie-
48174: kuinka suuri tahansa - vcoi parantaa niitä ventämiseksi?
48175: vaurioita, joita asian eri vaiheissa on syn-
48176: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1964.
48177:
48178: Kalevi Kilpi. Olavi Kämäräinen.
48179: Kaino Haapanen. Aarne Pulkkinen.
48180: Hugo Manninen. Pauli Puhakka.
48181: E 21/65
48182: 2
48183:
48184:
48185:
48186:
48187: E du sk u nn an H e r r a P u h e m i e h e ll e.
48188:
48189: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- selvittämiseksi. Muutoin poliisi antaa mai-
48190: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra nitut tiedot julkisuuteen vasta kun syylli-
48191: Pu'hemies, olette kirjeellänne 21 päivältä syyskysymys on täysin selvitetty, ellei vai-
48192: joulukuuta 1964 n: o 1353 lähettänyt valtio- tioloon ole erityistä syytä.
48193: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- Henkilöllä, joka katsoo kärsineensä v'ää-
48194: vaksi kansanedustaja Kalevi Kilven ym. ryyttä tai vahilllkoa esitutkintamenettelyn
48195: tekemän, seuraavan sisä:ltöisen kysymyk- yhteydessä taikka maineensa tulleen siinä
48196: sen: tai sanomalehtikirjoituksissa tahratuksi, on
48197: "Onko Hallitus \kiinnittänyt huo- oikeus ilmoittaa asia virallisesti tutkitta-
48198: miota siihen vakavaan epäkohtaan, vaksi ja tuomioistuinkäsittelyyn saatetta-
48199: milkä nykyisin on olemassa syylli- vaksi tai nostaa asiasta tuomioistuimessa
48200: seksi epäillyn ja myöhemmin mah- itse sellainen kanne kuin hän katsoo etunsa
48201: dollisesti syyttömäksi todetun hen- vaativan. Näin ollen hänellä on täydet
48202: ikilön joutuessa julkisuuteen tavalla, oikeudet vaatia, että ne henkilöt - poiiisi-
48203: millä esim. viime aikoina eräs osa miehet, sanomalehtimiehet tai muut
48204: maamme 'lehdistöstä käsittelee henki- joiden hän katsoo oikeudenloukkauksiin
48205: rikoksia ; ja jos on, syyllistyneen, tuomitaan rangaistUJkseen ja
48206: aikooko Hallitus ryhtyä toimen- korvaamaan hänen vahinkonsa. Tällaisia
48207: piteisiin tällaisissa tapauksissa synty- vaatimuksia voidaan tehdä rikoslain, paino-
48208: vien vakavien ja seurauksiltaan vapauslain ja muiden lakien säännösten
48209: arvaamattomienkin yksityiseen ihmi- perusteella. Paitsi varsinaista rikospohjaista
48210: seen kohdistuvien seuraamusten lie- ilmiautoa on jokaisella viranomaisen taholta
48211: ventämiseksi ~" o~keudenloukkauksen kärsineellä mahdolli-
48212: suus saattaa asiansa virka-asteikossa ylem-
48213: Vastauksena kysymykseen esitän kun- män viranomaisen tai muun lakien noudat-
48214: nioittaen seuraavaa: tamisen valvontaa harjoittavan viranomai-
48215: Esitutkinnasta eli valmistavasta tutkin- sen tutkittavaksi kantelemalla. Ylemmän
48216: nasta rikosasioissa ei meillä ole yhtenäistä viranomaisen on .lisäksi oma-aloitteisesti
48217: säädännäistä järjestelyä. R:i!koksen esitut- valvottava alempien viranomaisten toimin-
48218: kinnasta on säännöksiä vuoden 1925 poliisi- taa ja puututtava siihen mikäli rikkomuk-
48219: toimiasetuiksessa ja eräissä muissa asetuk- sia virkavelvollisuutta vastaan havaitaan
48220: sissa. Myös sisäasiainministeriö on katsonut joko ryhtymällä itse rankaisutoimenpitei-
48221: tarpeelliseksi antaa poliisiviranomaisille esi- siin, saattamalla asia virallisen syyttäjän
48222: tutkintaa koskevia ohjeita. kautta tuomioistuinkäsittelyyn tai anta-
48223: Annetuissa säädöksissä ja ohjeissa on sel- malla riittävän selvät ohjeet ja määräykset
48224: västi tuotu julki ja poliisikäytännössä edel- tällaisten toimenpiteiden uusiutumisen ehkäi-
48225: leen kehitetty sekä va-kiinnutettu ne rikos- semiseksi.
48226: tutkinnan menettelytavat, joilla pyritään, Edellä olevasta iLmenee, että henkilöllä,
48227: paitsi rikoksen nopeaan ja tehokkaaseen joka katsoo oikeuksiensa tulleen lou:katuiksi,
48228: selvittämiseen, myös mahdollisimman pit- on useanJkirrlaiset mahdollisuudet saada hyvi·
48229: källe menevään syylliseksi epäillyn ja mui- tystä.
48230: den kuulusteltavien helllkilöiden laillisten Oikeusministeriössä on parhaillaan valmis-
48231: oikeuksien turvaamiseen. On kuitenkin teltruvana ·esitutkinta!laki, jonka periaatteet
48232: todettava, että syylliseksi epäillyn henkilö- nojautuvat oikeusministeriön vuonna 1961
48233: tietojen ja valokuvan julkaiseminen saat- asettaman ja 9. 9. 1964 työnsä päättäneen
48234: taa toisinaan olla välttämätöntä rikosasian asiantuntijatoimikunnan laatimiin eihdotuik-
48235: 1
48236:
48237:
48238: 1
48239:
48240:
48241: 3 1
48242:
48243:
48244: siin. Toimikunta on py11kinyt yhdistämään saateta aiheettoman epäluulon alaiseksi, eikä 1
48245: nykyisin voimassa olevat säännökset ja va:l- keneB.ekään aiheuteta lkohtuu:tont·a vaihinkoa".
48246: li,tsevan käytännön sekä Yhdistyneiden Kan- Tämän määräyksen merkitystä tullaan voi-
48247: saikuntien antamat suositukset yhteen niin, maa;n panosäännösten ja noudattamisohjeiden 1
48248: että ·esitut:kintalaista kävisi selvästi ilmi ne antamisen yhteydessä vie'lä !tehostamaan myös
48249: yksilön perusoikeudet ja hänen oikeussuo- sen selventämiseksi:, miUoin tutkintaa suo- 1
48250: ja:nsa väihimmäistalkeet, joita nykyaikaisen dttavalla vivanomajsella on lupa ootaa jul-
48251: oikeusva[tion käsite edeHyttää. La'kiehdotUik- kisuuteen :tietoja syyllisiksi f.lpäiiJ.lyistä tai
48252: sen 6 § :ssä veivoitetaan esitut'kinta nimen- asiaan muutoin kuuluvista helllkilöistä. 1
48253: omaan suoritettavaksi sitten, "ettei ketään
48254: 1
48255: Helsingi·ssä 14 päivänä tammikuuta. 1965.
48256:
48257: Sisäasiainministeri NiiW Ryktä. 1
48258:
48259:
48260: 1
48261:
48262:
48263: 1
48264:
48265:
48266: 1
48267:
48268:
48269: 1
48270:
48271:
48272: 1
48273: 4
48274:
48275:
48276:
48277:
48278: Till Riksdagens Herr Talman.
48279:
48280: I d{\t syfte, som framgår av 37 § 1 mom. någon gång kan vara nödvändig för utred-
48281: riksdagsordningen, har Ni, Herr Taiman, ning av brottet. I övriga fall lämnar polisen
48282: med Eder sk:rivelse nr 1353 av den 21 deeem- nämnda uppgifter till offentligheten först
48283: ber 1964 tiHstä:llt vederbör.ande medlem av då skuldfrågan är fullt utredd ifall inte
48284: statsrådet för hesvarande följande av dks- särskilda orsa:ker tiU tystnad föreligger. Den,
48285: dagsman Kalevi Kilpi m. fl. undertecknade som anser sig ha Edit orättvisa eller skada
48286: spörsmål: i samband med förundersökning eller finner
48287: att hans rykte därvid eller i ·tidningsartiiklar
48288: "Har Regeringen fäst uppmärksam- b'livi.t fläctkat, äger rätt att anmäla saken
48289: het vid det allvarliga missförhållande för officiell undersökning och domstolsbe-
48290: oom för närvarande råder då en för handling eller att själv vid domstol väcka
48291: brott misstänkt person, som möjligen sådan ta~an, som ihan anser sitt intresse
48292: senm-e befinnes vara oskyldig, utsättes påkalla. SMunda har han fuH rätt att yrka
48293: för publiciitet genom det sätt på vi1- a.tt de pe11soner - poliser, journalister eller
48294: Jmt t.ex. en del .av tidningspressen i ,andra - som han anser ha gjort sig sikyl-
48295: vårt land under senaste tid behandlat diga til!l rättskränkningar, skall dömas till
48296: brott mot liv; och om så är, straff och förklaras skyldiga a.t't ersätta den
48297: ärnar Regeringen skrida till åtgär- skada han lidit. Sådana yrkanden :kan fram-
48298: der för lindrande av de allvarliga föras med stöd av stadgandena i strafflagen,
48299: oo'h ofta oberäJkneliga följder, som i tryckfrihets1agen oeh andra lagar.
48300: sådana :i'aJU kan drabba en enski'ld Förutom i fråga om direkt krimineliJ. angi-
48301: männis:ka?" velse äver envar, som aY myndighet 'blivit j
48302: föremål för rättskränkning, rätt att genom
48303: Som ·Sv·ar på detta spörsmål får jag vörd- klagan undemtälla sin sak i tjänsteskalan j
48304: samt anföra följande: högre myndighets eller annan J.agövervak-
48305: Beträffande för- eller förberedande under- ningsmyndighets prövning. En ihögre myn-
48306: dighet skaH därjämte på eget initiativ över- j
48307: sökning :finnes hos oss icke någon enhetl.ig
48308: lega:l ordning. Rörande förundersökning av vaka de lägre myndigheternas verksamhet
48309: förbrytelser ingår stadganden i förordningen oeh ifall brott :mot tjänstepHkt konstateras j
48310: angåmde polisväsendet av år 1925 och i vissa själv ingripa däri anttingen genom att skrida
48311: andra förordninga.r. Ä ven ministeriet för till straffåtgärder genom att på åtgärd av
48312: inrikesärendena har funnit det nödigt att a:Hmän åldagare understäHa ärendet dom- j
48313: meddela ·polismyndigheterna föreskrifter rö- stolsbehandling eller genom att utfärda tiH-
48314: räckligt k'lara bestämmelser och föres:krifter
48315: rande förundersöikning.
48316: för förhindrande av att dylika åtgä,rder upp-
48317: j
48318: I d'€ utfärdade stadgandena och föreskrif-
48319: terna har de förfaringssätt vid brottmåls- repas.
48320: rannsaikningen tydligt framlagts, genom Av det ovan sagda framgår att en person, j
48321: vi:l'ka man förutQm att så snwbbt och effek- som anser sina rättigheter ha blivit krän:kta,
48322: tivt som möjligt utreda brottet även så långt har mångahanda möjligheter att m'hålla gott- j
48323: som möjligt söker trygga den för brottet görelse.
48324: misstänkt'€8 ooh andra förhörda personers I justiti-eministeriet beredes för närvarande
48325: lagliga rättigheter, oo'h dessa metoder har i en lag om förundersölming, vars principer j
48326: polispmk!tiken yt.terligare u.tvecklats och ba,serar sig på de iörslag, som utarbetats
48327: befästs. Det bör likväl konstateras, att publi- av en av justitieministeriet år 1961 tillsatt j
48328: cering av personuppgif:ter rörande den som sakkuningkommission, viliken avslutade sitt
48329: misstänokts skyldig samt hans fo.tografi arbete 9. 9. 1964. Kommissionen har strävat
48330: j
48331:
48332: j
48333:
48334: j
48335: 5
48336:
48337: att förena nu gällande stadganden och så, att ingen utsättes för obefogad misstanke
48338: rådande 'Praxis samt Förenta Nationernas eHer åsamka:s oskäJigt men. Betydelsen av
48339: reikommendationer på ett sådant sävt, att denna föreskrift skall i stadgandena om
48340: av lagen om förundersökning tydligt skulle lagens ikraftträdande och verkställighets-
48341: framgå de grundrättigheter, som till'kommer föreskrifterna yttterligare understrykas även
48342: individen, och de minimigarantier för hans för utredande av när en undersökningsmyn-
48343: rättsskydd, som begreppet modern rättsstat dighet äger rätt att till offentligheten Jämna
48344: förutsätter. I [agförslagets 6 § stadgas ut- uppgifter rörande misstänkta personer eller
48345: tryckligt att förundersökning bör verkställas sådana som annars har beröring med ett fall.
48346: Helsingfors den 14 januari 1965.
48347:
48348: Minister för inrikesärendena Niilo Ryhtä.
48349:
48350:
48351:
48352:
48353: E 21/65
48354: Kysymys N: o 191.
48355:
48356:
48357: Kilpi ym..: Liikenneonnettomuuden uhrien auttamisesta kiel-
48358: täytyneiden autoilijain saattamisesta syytteeseen.
48359:
48360:
48361: E d u s kunnan He r r a Puh e m i e h e 11 e.
48362:
48363: Erään pääkaupunkilaislehden numerosta Kuitenkin on todettava, että erilaisten ri-
48364: sunnuntaina, joulukuun 27 päivänä 1964, kosten käsittelyjä valppaasti seuraava sa-
48365: joulupyhien liikenneonnettomuuksia selos- nomalehdistö ei juuri lainkaan ole kertonut
48366: tavilta palstoilta löytyi otsikko: "Autoilijat niistä oikeudenkäynneistä, joita olisi voinut
48367: kielsivät apunsa" ja sitten itse uutisessa - pitää asiallisilla seuraamuksina edellämainit-
48368: kysymys oli puolivuotiaan pienokaisen hen- tujen lainkohtien rikkomisesta.
48369: gestä - seuraavaa: "Onnettomuuspaikan Pakostakin herää kysymys, valvovatko
48370: ohi ajaneista autoista osa pysähtyikin, poliisiviranomaiset riittävässä määrin tä-
48371: mutta autoissa olijat olivat kiireeseensä ve- mänlaatuisiin rikkomuksiin syyllistyneiden
48372: doten kieltäytyneet avun antamisesta. henkilöiden saattamista lailliseen edesvas-
48373: Loukkaantunut vauva, I. K. J. menehtyikin tuuseen. Selitykset "kiireestä" tai "auton
48374: sitten vammoihinsa matkalla sairaalaan." likaantumisesta" eivät voi tai saa olla si-
48375: Sanomalehdet kertovat toistuvasti tapauk- vistysvaltiossa kelpaavia silloin, kun muu-
48376: sista, joissa autoilijat jättävät auttamatta tama minuuttikin voi merkitä ihmishengen
48377: maantieliikenteen uhria. Kuitenkin sanotaan pelastumista. Tätä periaatetta eivät muuta
48378: Tieliikennelain (29. 3. 1957/143) 3 §:n 2 vakuutuslainsäädännössä tapahtuvat muu-
48379: mom. seuraavaa: "Jos joku liikenneonnetto- tokset.
48380: muuden johdosta on joutunut sellaiseen ti- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
48381: laan, että on välttämätöntä heti kuljettaa jestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
48382: hänet saamaan hoitoa, on jokainen ajoneuvon esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
48383: kuljettaja velvollinen sellaisen kuljetuksen senen vastattavaksi kysymyksen:
48384: suorittamaan." Samoin Moottoriajoneuvoase-
48385: tuksen (4.10. 1957/330) 86 §:n 2 momen- Voiko Hallitus ilmoittaa, m1ssa
48386: tissa sanotaan, että "ajokortti voidaan pe- määrin viranomaiset ovat ryhtyneet
48387: ruuttaa joko kokonaan tai määräajaksi, mil- syytetoimenpiteisiin sellaisia autoii-
48388: loin kuljettaja on tuomittu rangaistukseen joita vastaan, jotka ovat kieltäyty-
48389: siitä, että hän on syyllistynyt vahingon ta- neet liikenneonnettomuuden uhrien
48390: pahtumapaikalta karkaamiseen tai louk- kuljettamisesta lääkärin- tai sairaa-
48391: kaantuneen avustamisesta kieltäytymiseen." lahoitoon, ja mikäli tässä suhteessa
48392: Lisäksi sanotaan Rikoslain 44 luvun 2 § : ssä: on tapahtunut leväperäisyyttä,
48393: "Joka, tietäen toisen olevan todellisessa aikooko Hallitus antaa viranomai-
48394: hengenvaarassa, on tälle antamatta tai hank- sille ohjeet pitää huolta siitä, että
48395: kimatta sellaista apua, minkä hän, saatta- voimassa oleva laki myös tältä osin
48396: matta itseään tahi ketään muuta vaaraan, saatetaan käytäntöön?
48397: voi aikaansaada, vetäköön sakkoa enintään
48398: (300 mk)."
48399: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1964.
48400:
48401: Kalevi Kilpi. Gösta Rosenberg.
48402:
48403:
48404:
48405: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
48406: E 61/65
48407: Kysymys N: o 192.
48408:
48409:
48410:
48411:
48412: Kilpi ym.: Oikeusministerin painostamisesta eräässä paino-
48413: kanneasiassa.
48414:
48415:
48416:
48417: E d u s 1k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
48418:
48419: Kansallaisten keskuuteen on julkisuudssa Masentavinta on kuitenkin todeta, että oi-
48420: saatettu tietoja joiden muikaan maamme oi- keusministeriä, joka itsekin on pitänyt lakia
48421: ikeusministeriä tavalla tai toisella on painoo- vanhentuneena, ilmeisesti on joltakin tai joil-
48422: tettu antamaan syyttäjäviranomaisille kehoi- takin tahoilta painostettu. Tämäntapaisen
48423: tus nostaa syyte kirjailija Hannu Salamaa painostuksen harjoittaminen meidän yhteis-
48424: ja hänen teoksensa "Juhannustanssit" ikus- kunnassamme ei voi olla sallittua. Kansalai-
48425: tantanutta yhtiötä vastaan v:lta 1889 peräi- silla on täysi oikeus saada tietää, mitkä pii-
48426: sin olevan Illk. jumalanpilkkaa koskevan ri- rit tai ketkä henikilöt ovat sanotunlaisen toi-
48427: koslain kohdan perusteella. minnan takana. Täillaisen kysymyksen esittä-
48428: Puuttumatta millään tavalla ik:o. kirjan minen on aiheellista, koska edessä oleva oi-
48429: sisälltöön on mielestämme syytä hyvin vaka- keudenkäynti on ainutil.aatuinen ja tulee
48430: vasti kiinnittää huomiota siihen, että nyt saattamaan maamme ulkomailla naurunalai-
48431: ilmeisesti väistämättä edessä oleva oikeuden- seksi.
48432: käynti V3Jrsin wures.sa määrin on omiaan Oikeusministerin y'Hättäen herännyt halu
48433: saattamaan Suomen sananvapauden ja us- varjella riikoslain 10: 1: n vanhentuneita
48434: konnonvapaudenkin varsin kriitillisen ja säännöksiä, antoo oikeuden ikysyä, milloin
48435: maamme maineelle epäedullisen ta1.1kastelun oikeusministeri ryhtyy y>htä pontevasti val-
48436: kohteeksi ainakin pohjoismaissa. vomaan esim. muodollisesti edelleen voiruMBa
48437: Nykya1kana ei pitäisi antaa Suomesta ku- olevien v:n 1734 lain rakennuSkaaren 11 ja
48438: vaa, joka on ahdashenikinen, suvaitsematon, 12 luvun määräysten - tai uudemman esi-
48439: puritaaninen ja farisealainen. Kailkkein ikä- merkin mainitaiksemme, 1934 annetun lippu-
48440: vintä tässä ilmeisesti pelikästään tragikoo- asetulksen 4 pykälän - noudattamista.
48441: milliselksi runodostuvassa asiassa on ik:uiten-
48442: ikin se, että oikel1Slllinisteri itse ilmoittaa Edellä olevan perusteelia ja valtiopäivä-
48443: val"Sinaisesti olleensa haluton syytteen nosta- järjestyiksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
48444: miseen, että pääministeri Hmoittaa vastusta- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
48445: neensa tällaiseen toimenpiteeseen tuvautu- nen vastruttavalksi seuraavan kysymyksen:
48446: mistä ja että akateemikko Mika Waltari on
48447: ollut pakotettu jullk:isuuteen antamassaan Onko Hallitus kiinnitJtänyt huo-
48448: lausunnossa sanomaan, että "tällä kertaa miota niihin julkisuud~ esitettyilhin
48449: nähtävästi oikeusministeri on joutunut sel- tietoihin, että oikeusministeriä on pai-
48450: laisten painostusryhmien !kohteeksi, joille nostettu nostamaan oloissamme harvi-
48451: sekä kirjallisuus että kristityn vapaus ovat nainen syy:te 75 vuotta vanihan ja
48452: hämäriä käsitteitä". Tässä yhteydessä todet- vanhentuneen, nykyisistä oloistam.me
48453: takoon myös, että al'llcldpiispa Martti Simo- ja ajattelutavastamme täysin poiken..
48454: joki, jolka jul!kisesti on arvostellut po. teosta, neen, sääty-yhteiskunnan aikakaudelta
48455: on om3JSSa lausunnossaan antanut ymmärtää, peräisin olevan rikoslain nk. jumalan-
48456: että oikeuskäsittely on häneHe vieras tämän- pilkkaa ikoskevan kohdan perusteella,
48457: tapaisen asian yhteydessä. ja jos on,
48458: E 54/65
48459: 2
48460:
48461: mitlkä piirit ovat tii!hän painostuk- piteisiin Haillitus aikoo niitä vastaan
48462: seen syyllistyneet ja mihin toi:men- ryhtyä?
48463: HeMngissä 16 päivänä tammikuuta 1965.
48464:
48465: Kalevi Kilpi. Pentti Liedes.
48466: Paavo Aitio. Irma Rosnell.
48467: Matti Koivunen. Toivo Åsvik.
48468: Kauiko Tamminen. Tauno Kelovesi.
48469: 3
48470:
48471:
48472:
48473:
48474: E d u s k u n n a: n H e r r a P u h e m i e h e II e.
48475:
48476: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- ikoituksenmukaisuusharkintaan, vaan minis-
48477: tissa. mainitussa tarkoituksessa Te, Herra teriön on määrättävä syyte nostettavaiksi
48478: Puhemies, olette !kirjeellänne 19 päivältä milloin painotuote havaitaan sisällö:Ltään
48479: tammiikuuta 1965 N :o 1393 lähettänyt val- rikolliseksi. Kysymys syytteen nostamisesta
48480: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- tai nostamatta jäJt~tä on siten yksin-
48481: vaksi kansanedustaja Kalevi Kilven ym. omaan ja puhtaasti lainopillinen.
48482: tekemän, seuraavan sisältöiseu kysymyksen: Kysymyksen perusteluista !käy ilmi kysy-
48483: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- jiren olevan sitä miel•tä, että oikeusministe-
48484: miota niihin julkisuudessa esitettyihin riön ei olisi pitänyt ryhtyä syyte.toimen-
48485: tietoihin, että oikeusministeriä on pai- piteisiin !kirjailija Hannu Salaman !kirjoitta-
48486: nostettu nostaanaan oloissamme harvi- man :teoksen "Julhannustanssit" johdosta ja
48487: nainen syy:te 75 vuotta vanhan ja että oiik:eudelllkäynti ·tulee saattamaan sanan-
48488: vanhentuneen, nykyisistä oloistamme vapauden ja uskonnonvapauden!kin maamme
48489: ja ajattelutavastamme täysin poiken- maineelle epäedullisen tarkastelun kohteeksi
48490: neen, sääty-yhteiskunnan aikakaudelta ainakin pohjoismaissa.
48491: peräisin olevan rikoslain nk. jumalan- Koska eräät "Juhannustanssit" toolksen
48492: pilkkaa !koSkevan kohdan perusteella, kohdat oikeusministeriön käsityksen mukaan
48493: ja jos on, selvästi sisältävät Jumalan pilkkaa, minis-
48494: mit!kä piirit ovat täihän painostulk:- teriön on yllä esitetyistä syistä ollut ryh-
48495: seen syyl:listyneet ja mihin toimen- dyitävä syytetoimenpiteisiin.
48496: pi·teisiin HaJllirtus aikoo niitä vastaan .Sen johdosta, että ikysyjien !käsity~ksen mu-
48497: ryhtyä?" kaan puheena olevaan oikeudenkäyntiin ryh-
48498: tyminen olisi maineellemme epäedullista,
48499: Vastauksena tähän kysymykseen esitän todettakoon, että yleensä kaikissa länsimaissa
48500: kunnioittaen seuraavaa: ja siis myös pohjoismaissa on säädetty ran-
48501: Hallitusmuodon 10 §: n mukaan oifueudesta gaitus JumaiLan pi:lkasta, niin kuin kansan-
48502: muun muassa kirjoituksen painosta julkaise- edootaja Leo I. Mattilan !kysymykseen tä-
48503: miseen säädetään lailla. Tammikuun 4 päi- nään antamassani vastauksessa olen toden-
48504: vänä 1919 annetun painovapauslain mukaan nurt.
48505: jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus, Asiain käsi·ttely ja ratkaisu ministeriössä
48506: julkisen viranomaisen saamatta ennakolta edellyttää tietenkin keskusteluja ja neuvot-
48507: panna minkäänlaista estettä, julkaista paino- teluja asianomaisten virkamiesten kanssa
48508: kirjoituksia, noudattaen mitä painovapaus- sekä lainmukaista esittelyä. Mitä siihen tulee,
48509: laissa säädetään. Painovapauslain 40 § :n että minua olisi painosrtettu ryhtymään
48510: mukaan oi!keusministeriö on velvoliinen vai- syytetoimenpiteisiin ilmoitan, että minua ei
48511: vomaan painovapauslain noudattamista ja o1e asiassa mHtään taholta painostettu. Kan-
48512: lain 42 §:n muikaan on oiikeusministeriön sanedustaja Margit Borg-Sundmanin ym.
48513: annettava määräys syytteen nostamisesta jos ·tekemää ja minull·e vastattavaksi lähetettyä
48514: havaitaan, että ilmestyneet painotuotteet kysymystä ei voitane katsoa painostukseksi.
48515: ovat sisällykseltään rikollisia. Oikeusministe- Omasta puoilestani en sitä ainakaan sellai-
48516: riölle ei I'Men ole laissa annettu valtaa rtar- sena pidä.
48517: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1965.
48518:
48519:
48520: Oikeusministeri J. 0. Söderhjelm.
48521: 4
48522:
48523:
48524:
48525:
48526: Till Riksdagens Herr Talman.
48527:
48528: 1 det syi)te 37 § 1 mom. ribdagsordningen ministeriet skaU förordna om åtal, så snart
48529: anger har Ni, Herr Talman, med Eder tryckalster är till innehållet förgripligt.
48530: skrivelse den 19 januari 1965 nr 1393 till Huruvida åtal skall väckas eller icke är
48531: vederbörande medlems av statsrådet besva- sålunda en rent juridisk fråga.
48532: rande översänt följande aN riksdagsman Av spörsmålets motivering fram.går, att
48533: Kalevi Kilpi m. fl. undertooknat spörsmål': dess undertooknare ansett, 3!tt justitieminis-
48534: tern icke borde ha väclrt åtal med anledning
48535: "Har Reg.eringen fäst uppmä:tiksam- av författaren Hannu Salamas bok "Juhan-
48536: het vid de i offentligheten framförda nustanssit", och att r~ttegången åtminstone
48537: uppgifterna, att påtryckning utövats i de nordiska länderna kommer 3!tt göra
48538: på justiti.eministern i syfte att förmå förhållandena i vårt 'land i fråga om ordets
48539: honom att väcka ett i våra förhål- frihet och även r~ligionsfriheten till för.emål
48540: landen sällsynt åtal med stöd av ett för en ikritik, som ofördel.alktigt påverkar
48541: från ståndssam.hällets tid härstam- vårt anseende.
48542: mande 75 år gammalt OOh föråldrat, Då vissa ställen i 'bdken "Juhannustanssit"
48543: för nuvarande förhållanden och tän- enligt justitieministeriets åsikt !ldart innebär
48544: kesätt helt främmande strafflagsstad- hädelse, har ministeriet doCik av ovan an-
48545: gande angående s.k. hädelse, och om förda skäl nödgats förordna om åtal.
48546: så är, Gentemot spörsmålsställarnas uppfattning
48547: vilka ikretsar är dat som. har gjort att ifrågavarande rättegång skulle ofördel-
48548: sig skyldiga till denna påtryckning och aktigt påverka vårt lands anseende, må det
48549: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- framhållas, att det i allmänhet i viister-
48550: taga mot dem 1" ländska staters ~agar, ooh sålunda också i
48551: de nordiSka ~ändernas, stadgas straff för
48552: Såsom svar på denna spö:mmål får jag hädelse, såsom jag i mitt i dag •avgivna svar
48553: vördsamt anföra följande: på riiksdagsm:an Leo I. Mattilas spörsmål
48554: Enligt 10 § regeringsformen utfärdas har konstaterat.
48555: stadganden angående utgivning av tryck- Ärendets behandling och avgörande i mi-
48556: skrift genom lag. Tryckfrihetslagen den 4 nisteriet föruisätter givetvis ikonferenoor och
48557: januari 1919 ger varje finslk medborg3!re fö:Vhandlingar med vederbörande rtjänstemän
48558: rätt att utan något av offentlig myndighet samt lagenlig föredragning. Då man gjort
48559: i förväg lagt hinder utgiva trycksikrift under gällande •att påtryclming .skulle iha övats
48560: iakttagande av vad i tryckfrihetslagen stad- på mig för att förmå mig att Skrida till
48561: gas. Enligt 40 § i denna iag åligger det åtalet, får jag meddela, att jag icke från
48562: justitieministeriat att övervaka dess efter- någort håll blivit utsatt för sådan påtryck-
48563: levnad och enligt 42 § 3!tt förordna om åtal, ning. Dert spömmål, som förelagts mig till
48564: ifall tryckalster befinnes till 'sitt innehåll besvarande av riiksdagsledamoten Margit
48565: förgripligt. Justitieministeriet har sålunda Borg-Sundman m. fl., torde inte kunna anses
48566: icke i lagen givits någon möjlighet Wl pröv- såoom påtryc1kning. Åtminstone för egen del
48567: ning av åtgärdens ändamålsenlighet, utan betrairntar jag det icke såsam sådant.
48568: Helsingfors den 28 januari 1965.
48569:
48570:
48571: Justirti€minister J. 0. Söderhjelm.
48572: Kysymys N: o 193.
48573:
48574:
48575:
48576:
48577: L. Mattila: Jumalan piltk!kaa koskevien rikoslain säännösten
48578: muuttamisesta.
48579:
48580:
48581: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
48582:
48583: Oikeusministeriö on kuluvan tammikuun naan tuoma lisääntyvä suvaitsevaisuus ovat
48584: 15 päivänä asianomaiselle viranomaiselle lä- muuttaneet myös nyky-yhteiskunnan ihmisen
48585: hettämässään kirjelmässä määrännyt nostet- käsityksiä siitä mitä toisen suorittamaa te-
48586: tavaksi syytteen Juhannustanssit nimisen koa, lausuttua tai kirjoitettua sanaa ja omak-
48587: kirjan tekijää ja kustantajaa vastaan. Mai- suttua asennetta on tulkittava loukkaavaksi
48588: nittu syytevaatimus perustuu rikoslain 10 tai halventavaksi. Lain jyrkkä ja ehdoton
48589: luvun 1 pykälään, jossa säädetään seuraa- kirjain on monessa suhteessa tullut aikaisem-
48590: muksista julkisesta Jumalan pilkasta. Kysei- massa merkityksessään tarpeettomaksi kehit-
48591: nen pykälä, sellaisena kuin se on voimassa tyvien ihmisten keskinäisten suhteitten sää-
48592: olevassa laissa, on säädetty 19 päivänä joulu- telemisessä. Näin on myös ihmisten, aatteit-
48593: kuuta 1889. ten ja uskomusten sekä ihmisoikeuksien ja
48594: Olosuhteet maassamme ovat kyseisen lain vapauden arvo saanut aikaisemmin omaksut-
48595: säätämisen jälkeen suuresti muuttuneet. Yh- tua terveemmän ja inhimillisemmän tulkin-
48596: teiskunnan kehittyminen ja sen jäsenenä ole- nan. Eri aatteitten ja uskomusten kehitty-
48597: van ihmisen muuttuminen ovat oleellisesti essä koko ihmiskuntaa palveleviksi ja siten
48598: vaikuttaneet myös ihmisten keskinäisiin suh- muodostuessa kaikille yhteiskuntamme jäse-
48599: teisiin. Eri aatteellisia katsomuksia omaavat nille entistä läheisimmiksi on tehnyt usein
48600: ihmisryhmät ovat kieleen, ihonväriin ja mui- niistä myös arkisia ja jokapäiväisiä. Elävien
48601: hin vastaaviin eroavaisuuksiin katsomatta ja voimakkaitten aatteitten arvo ei kuiten-
48602: oppineet näkemään toisissaan yhä selvemmin kaan tästä ole heikentynyt vaan päinvastoin
48603: ihmisen, luomakuntamme arvokkaimman elol- se on ihmiselle entistä läheisempänä voimis-
48604: lisen olennon, joka kaikkine virheineen ja va- tunut ja laajentunut. Käsitys, että sopimat-
48605: javaisuuksineen on opittu tuntemaan lä- tomin sanoin voitaisiin vahvoja uskomuksia
48606: himmäiseksi sanan arvokkaimmassa ja kau- vahingoittaa on väistymässä. Usko arvokkaan
48607: neimmassa mielessä, jopa mielestämme väärä- ja pysyväisen voimaan on siten vahvistunut.
48608: uskoisena ja mitään uskontoa tunnustamatto- Samalla on rikoslain aseenakäyttö uskomusten
48609: manakin. Uuden yhteiskunnan sisäisiä, ih- puolustamiseksi joutunut ristiriitaan niiden
48610: misryhmiä erottavia raja-aitoja on tapahtu- uskolle ja uskonnolle kuuluvien arvojen rin-
48611: nut onnellinen kehitys runsaasti madaltanut nalla, jotka ovat oikeussalejakin merkittä-
48612: sielläkin missä niiden suoranainen kaatumi- vämpiä. Näin on nyky-yhteiskuntaan ja tä-
48613: nen ei ole tapahtunut. Tunnusmerkillistä hän aikaan soveltumattomien lakien merki-
48614: tälle ihmisiä sosiaalisesti, taloudellisesti ja tys muuttunut kielteiseksi niille aattei1le ja
48615: henkisesti toisiinsa lähentäneelle kehitykselle uskomuksille, joiden suojaksi ne aikoinaan on
48616: on ollut lähimmäisten aatteellisten katsomus- tarkoitettu. Aikaansa seuraavalle ja sen kehi-
48617: ten arvostuksen lisääntyminen myös silloin tystä johtavalle hallitusvallalle kuuluu huo-
48618: kun ne ovat jyrkästikin poikenneet hyväksy- lenpito siitä, että voimassa olevat lait palve-
48619: mistämme elämäntavoista ja niiden pohjana levat yhteiskuntaa. Mikäli tapahtunut kehi-
48620: olevista aatteista ja uskomuksista. Sanan ja tys on osoittanut jonkin lain myönteisen
48621: arvostelun vapaus on opittu ymmärtämään merkityksen hävinneen tai muuttanut sen pe-
48622: ja tunnustamaan entistä laajempana. Tähän räti kielteiseksi, ei lainsäädännöllisten uudis-
48623: liittyvä henkinen kehittyminen ja sen muka- tusten suorittamisessa ole onnekasta aikailla.
48624: E 55/65
48625: 2
48626:
48627: Tämän kyselyn alussa viitattujen oikeudel- uskomuksille, joiden tueksi laki on tarkoi-
48628: listen toimenpiteitten aiheena olevaan teok- tettu, on lain katsottava aikansa eläneen.
48629: seen en ole henkilökohtaisesti kaikilta osin Lakia on siis muutettava. Tämän suuntaisista
48630: tutustunut. Tämä johtuu siitä, että maini- hallituksen toimenpiteistä ei kuitenkaan ole
48631: tun teoksen kaltainen kirjallisuus ei minua julkisuudessa esiintynyt tietoa.
48632: monistakaan eri syistä miellytä. Vapauteen Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
48633: sanoa ja kirjoittaa tai olla sanomatta ja kir- järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
48634: joittamatta kuuluu luonnollisesti myös va- tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
48635: paus kuunnella ja lukea tai olla kuuntele- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48636: matta ja lukematta. Epänormaalit ja nykyi-
48637: selle ajalle sopimattomat toimenpiteet hou- Tietääkö Hallitus, että voimassa-
48638: kutteiden lisäämiseksi luonteeltaan kyseen- olevan rikoslain 10 luvun 1 pykälän
48639: alaisen kirjallisuuden lukemiseen eivät voi säädökset Jumalan pilkasta ovat ny-
48640: olla tarkoituksenmukaisia tai hyviä päämää- kyisessä muodossaan epätarkoituksen-
48641: riä palvelevia. Tällaiseksi kiihokkeeksi on mukaisia ja vanhentuneita aiheuttaen
48642: muodostunut myös nyt vireillepantavaksi nyky-yhteiskuntaan soveltumattomina
48643: määrätyn oikeudenkäynnin nostattama ylei- toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa
48644: nen huomio. Tässä, niinkuin muissakin vas- suvaitsevaisuuteen perustuvien kirjal-
48645: taavissa tapauksissa on sopimattomiksi kat- listen sananvapauskäsitteitten kanssa
48646: sottujen teosten myyntilukujen kehitys kyl- sekä johtavat helposti tarkoituksetto-
48647: lin selvänä osoituksena menettelyn ja sen rniin oikeudenkäynteihin, joiden tu-
48648: pohjana olevan lainsäädännön epätarkoituk- loksena luottamus uskonnon ja sen
48649: senmukaisuudesta. Kun siis kirjallisuudelle hengen voimaan saattaa tämän ajan
48650: tinkimättömästi kuuluvan vapauden kanssa ihmisten mielessä järkkyä, ja jos tie-
48651: ristiriidassa oleva, tähän aikaan soveltuma- tää,
48652: ton laki velvoittaa viranomaiset toimenpitei- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
48653: siin, joiden tuloksena ei voi olla muu kuin ryhtynyt tai aikoo ryhtyä edellä esi-
48654: kielteinen vaikutus myös niille aatteille ja tettyjen epäkohtien poistamiseksH
48655: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1965
48656:
48657: Leo I. Mattila
48658: 3
48659:
48660:
48661:
48662:
48663: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
48664:
48665: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Ruotsissa on 21 päivänä joulukuuta 1962
48666: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- annettu uusi rikoskaari, joka tuli voimaan
48667: hemies, olette kirjeellänne 19 päivältä tam- kuluvan tammikuun 1 päivänä. Tämän lain
48668: mikuuta 1965 N: o 1394 lähettänyt valtioneu- 16 luvun 9 § :n mukaan tuomitaan se joka
48669: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi julkisesti häpäisee sellaista, mitä Ruotsin
48670: kansanedustaja Leo I. Mattilan tekemän, seu- kirkko tai muu Ruotsissa toimiva uskonto-
48671: raavan sisältöisen kysymyksen: kunta pitää pyhänä, uskonrauhan rikkomi-
48672: sesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuu-
48673: "Tietääkö Hallitus, että voimassa- deksi kuukaudeksi.
48674: olevan rikoslain 10 luvun 1 pykälän Norjan voimassa olevan rikoslain (142 §)
48675: säädökset Jumalan pilkasta ovat ny- mukaan on sitä, joka sanoin tai teoin julki-
48676: kyisessä muodossaan epätarkoituksen- sesti ivaa tai loukkaavana tavalla osoittaa
48677: mukaisia ja vanhentuneita aiheuttaen halveksintaa jotakin maassa luvallisesti har-
48678: nyky-yhteiskuntaan soveltumattomina joitettua uskontunnustusta taikka jonkin
48679: toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa siellä laillisesti toimivan uskontokunnan us-
48680: suvaitsevaisuuteen perustuvien kirjal- konkappaleita tai Jumalan palvelemista koh-
48681: listen sananvapauskäsitteitten kanssa taan tahi myötävaikuttaa siihen, rangaistava
48682: sekä johtavat helposti tarkoituksetto- sakolla taikka enintään kuuden kuukauden
48683: rniin oikeudenkäynteihin, joiden tu- vapausrangaistuksella.
48684: loksena luottamus uskonnon ja sen
48685: hengen voimaan saattaa tämän ajan Tanskan 15 päivänä huhtikuuta 1930 an-
48686: ihmisten mielessä järkkyä, ja jos tie- netun rikoslain 140 § : n mukaan voidaan se,
48687: tää, joka julkisesti pitää pilkkanaan tai ivaa jon-
48688: mihin toimenpiteisiin Hallitus on kin maassa laillisesti toimivan uskontokun-
48689: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä edellä esi- nan uskonkappaleita tai Jumalan palvele-
48690: tettyjen epäkohtien poistamiseksi?" mista, tuomita vapausrangaistukseen enin-
48691: tään kahdeksi vuodeksi tai, kun olosuhteet
48692: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ovat lieventävät, sakkoon. Likimain saman
48693: tavasti seuraavaa. sisältöinen on Islannissa vuonna 1940 anne-
48694: Uskontorikoksia koskevat säännökset sisäl- tun rikoslain vastaava säännös.
48695: tyvät rikoslain 10 lukuun ja ovat vähäisiä Saksan rikoslain 166 §: ssä, sellaisena kuin
48696: poikkeuksia lukuun ottamatta edelleen sa- se on 4 päivänä elokuuta 1953 annetussa
48697: massa muodossa, mikä niille annettiin 19 laissa, säädetään, että se, joka aiheuttaa pa-
48698: päivänä joulukuuta 1889 säädetyssä rikos- hennusta pilkkaamaila Jumalaa julkisesti
48699: laissa. Niin kuin kysymyksen perusteluissa häpäisevin lausumin tai joka julkisesti hä-
48700: todetaan, ovat olosuhteet ja katsomustavat päisee jotakin kristittyä kirkkokuntaa tai
48701: yhteiskunnassa tuon ajankohdan jälkeen muuta maassa toimivaa julkisoikeudellista
48702: huomattavasti muuttuneet. Kuitenkaan ei uskontokuntaa tahi niiden laitoksia tai ta-
48703: tästä kehityksestä voida ilman muuta tehdä poja, voidaan tuomita vankeuteen enintään
48704: sitä johtopäätöstä, että uskontorikoksia kos- kolmeksi vuodeksi. Saksan Liittotasavallassa
48705: kevat säännökset olisivat tarpeettomina ko- parhaillaan vireillä olevassa rikoslain muu-
48706: konaan kumottavissa. Tätä osoittaa mm. se tosehdotuksessakin on julkisesti tapahtuva
48707: tosiasia, että vastaavanlaisia säännöksiä yhä Jumalan pilkkaaminen kriminalisoitu ja ai-
48708: yleensä sisältyy sivistys- ja oikeusvaltioiden noana seuraamuksena tulisi edelleen olemaan
48709: uusinpiinkin rikoslakeihin. enintään kolmen vuoden vankeusrangaistus.
48710: 4
48711:
48712: Itävallassa vuonna 1945 annetun rikoslain tapahtui vasta tasan sata vuotta aikaisem-
48713: mukaan syyllistyy uskontorikokseen jokai- man rikoslain antamisen jälkeen.
48714: nen, joka puheellaan, menettelyllään, paino- Myös Suomessa on vuonna 1889 annettua
48715: tuotteessa tai levitetyissä kirjoituksissa pilk- rikoslakia pyritty muuttamaan osittaisin
48716: kaa Jumalaa. Uskontorikoksen rankaisemi- uudistuksin. Suomen rikosoikeuden sovelta-
48717: sesta säädetään mm., että milloin teko on misalaa koskeva vaikea lainvalmistelutyö,
48718: aiheuttanut julkista pahennusta, on siitä joka osittain oli vireillä myös pohjoismaisen
48719: rangaistava kuritushuoneella yhdestä viiteen lakiyhteistyön piirissä, saatiin päätökseen 20
48720: vuoteen, erittäin raskauttavissa tapauksissa päivänä kesäkuuta 1963 annetulla lailla
48721: aina kymmeneen vuoteen asti. (320/63), johon mm. sisältyy kokonaan uu-
48722: Sveitsin vuonna 1937 annetun rikoslain distettu rikoslain 1 luku. Muista rikoslain
48723: mukaan rangaistaan sitä, joka julkisesti tai yleiseen osaan kohdistuvista uudistushank-
48724: herjaavalla tavalla loukkaa tai pilkkaa toisen keista on selvittelyvaiheessa Iaajakantollien
48725: uskonnollista vakaumusta, erityisesti hänen kysymys siitä, miten vapausrangaistuksia,
48726: uskoaan Jumalaan, tai häpäisee uskonnon niiden täytäntöönpanojärjestelmää sekä nii-
48727: harjoittamiseen tarkoitettua esinettä, enin- hin läheisesti liittyviä säännöksiä olisi kehi-
48728: tään kuuden kuukauden vankeudella tai sa- tettävä. Rikoslain erinäisiä rikoksia koske-
48729: kolla. vien säännösten osalta on uudistustyö suun-
48730: Englannissa katsotaan Jumalan piikaksi niteltu tapahtuvaksi siten, että sen kohteeksi
48731: mm. teko, joka käsittää kristillisen uskon otetaan vuoron perään eri rikoslajeja koske-
48732: opinkappaleiden herjaavan tai halveksivan vat säännökset. Uudistustyön kiireellisyysjär-
48733: pilkkaamisen tahi häpäisevien loukkausten jestys on määräytynyt käytännöllisten tar-
48734: lausumisen tai julkaisemisen J eesuksesta peiden mukaan. Sen jälkeen, kun 29 päivänä
48735: Kristuksesta tai raamatusta. Rangaistuksena heinäkuuta 1948 annetulla lailla (577/48)
48736: on sakko tai vankeus, joka vain vakavissa ta- uudistettiin rikoslain 17 luvun säännökset
48737: pauksissa voi ylittää kaksi vuotta. perättömästä lausumasta, ovat uudistustyön
48738: Esimerkkinä katolisen maan vastaavista kohteena olleet henkeen ja terveyteen koh-
48739: säännöksistä voidaan mainita Italian rikos- distuvia rikoksia koskevat rikoslain luvut, ni-
48740: lakiin vuodelta 1930 sisältyvä säännös, jonka mittäin 21 luku murhasta, taposta ja muusta
48741: mukaan valtionuskonnon tai muiden maassa pahoinpitelystä, 22 luku lapsenmurhasta ja
48742: sallittujen uskontokuntien häpäisemisestä ja 23 luku kaksintaistelusta. Näiden uudistus-
48743: loukkaamisesta aina seuraa vankeusrangais- ten toteuttamista tarkoittava esitys voitaneen
48744: tus, jonka enimmäispituus vaihtelee rikoksen antaa Eduskunnalle jo vuoden 1965 valtio-
48745: laadun mukaan yhdestä kolmeen vuoteen. päivien kevätistuntokauden aikana. Lainval-
48746: Niin kuin edellä eräistä ulkomaisista ri- mistelutyön kohteena ovat parhaillaan myös
48747: koslaeista esitetyt esimerkit osoittavat, on varallisuusrikoksia koskevat rikoslain 28, 29,
48748: uusimmissakin rikoslaeissa yleensä pidetty 30 ja 33 luvut. Todella kipeän yhteiskunnal-
48749: välttämättömänä säännöksiä, joiden nojalla lisen uudistamistarpeen vaatimuksesta on
48750: toisten henkilöiden uskonnollista vakaumusta käytettävissä olevia vähäisiä asiantuntijavoi-
48751: loukkaavat teot ovat rangaistavissa. On il- mia rikosoikeuden alalla ilmeisesti aivan lä-
48752: meistä, ettei Suomessakaan voida uskonnon himmässä tulevaisuudessa suunnattava nuo-
48753: tai uskonnollisen vakaumuksen häpäisemistä ria rikoksentekijöitä koskevan lainsäädännön
48754: tarkoittavia tekoja jättää kokonaan rankai- tarkistamiseen. Näiden suurten ja merkittä-
48755: sematta. vien rikoslainsäädännön uudistamishankkei-
48756: Rikoslakiin sisältyvien säännösten muutta- denvuoksi on uskontorikoksia koskevien sään-
48757: minen ja uudistaminen on aina erittäin arka- nösten uudistaminen toistaiseksi joutunut
48758: luontoinen ja huolellista valmistelua vaativa odottamaan vuoroaan.
48759: tehtävä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, Yhteenvetona edellä lausutusta totean, että
48760: että Ruotsissakin, missä lainvalmistelutyöhön Hallitus on kiinnittänyt huomiota vuodelta
48761: on käytettävissä monin kerroin enemmän va- 1889 peräisin oleviin rikoslain 10 luvun sään-
48762: roja ja työvoimaa kuin meillä Suomessa, suo- nöksiin, joita ainakin eräiltä osin voidaan pi-
48763: ritettiin 1860-luvulla annetun rikoslain uu- tää vanhentuneina. Hallitus ei kuitenkaan
48764: distaminen vähitellen ja kokonaisuudistus pidä mahdollisena antaa Eduskunnalle esi-
48765: 5
48766:
48767: tystä rikoslain 10 lukuun sisältyvien säännök- esille heti sen jälkeen, kun vireillä olevat ja
48768: sien kumoamisesta siten, ettei rikoslakiin kiireellisimpinä pidettävät rikosoikeuden
48769: jäisi mitään uskonnollista vakaumusta suo- alaan kuuluvat lainvalmistelutehtävät on nii-
48770: jaavaa säännöstä. Kysymys puheena olevien hin käytettävissä olevin voimin saatu suori-
48771: säännösten uudistamisesta voidaan ottaa tetuiksi.
48772: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1965.
48773:
48774: Oikeusministeri J. 0. Söderhjelm.
48775: 6
48776:
48777:
48778:
48779:
48780: Till Riksdagens Herr Talman.
48781:
48782: I det syfte som framgär av 37 § 1 mom. i de nyaste strafflagarna i de flesta kultur-
48783: i riksdagsnrdningen har Ni, Herr Ta:lman, ooh rättsstater.
48784: med Eder skrivelse Nr 1394 av den 19 I Sverige har den 21 dooember 1962 stad-
48785: januari 1965 tiHställt vederbömnde medlem fästs en ny brovtsbalk, viliken trädde i kraf.t
48786: av statsrädet för besvarande följande av den 1 innervarande januari. Enligt 16 kap.
48787: riksdagsman Leo I. Mattila fram.ställda 9 § denna lag dömes den, oom offentligen
48788: spörsmål: skymfar sädant som av sverujka !kyrkoan eiller
48789: annat i Sverige velhamt troosamfund hällers
48790: "Är Regeringen medveten om, att heligt, för brott mOit trosfrid till. ·böterr eller
48791: stadgandena angäende hädelse mot fängelse i ihögst sex mänader.
48792: Gud i 10 kap. 1 § i gäl1ande stmfflag Enligt gälande strafflag i Norge (142 §)
48793: i sin nuvarande form är oändamälsen- skall den, som i ord eller handling offentligt
48794: liga ooh föräldrade, varav föranledes förhånar eller på ett ikräntkande elier sårande
48795: med det moderna samb.ället oförenliga sätt visar ringaktning mot nägon trosbekän-
48796: åtgärder, som står i strid med pä nelse, vars utövande är tillåtet i riket, eller
48797: fördragsamhet byggande begrepp om något i riiket rlagligen verkande religionssam-
48798: litterär yttrandefrihet samt lätt leder funds troslöror eller gudsdyrikan, eller som
48799: till meningslösa. rätiegångar, ·till foljd medverkar härtill, straffas med böter eller
48800: aN vilk,a Hlliten till religionens och högst sex månaders frihersstraff.
48801: dess andes kraft kan rubbas i den Enligt 140 § danska stra&flagen den 15
48802: nutida människans s:inne, ooh om sä april 1930 kan den, som offentligt skymfar
48803: är fallet, eller förrhånar nägot i langet lagligen verk-
48804: till vi.ika åtgärder har Regeringen samt religionssamfunds trosläror dler guds-
48805: rSkridit eller ärnat skrida för att av- dy:r'kan dömas ti:ll frihetsstraff i högst två
48806: lägs.na ovan anförda missförhåHan- år eller under förmildrande omständigheter
48807: den." till böter. Motsvarande stadgande i den
48808: isländSka strafflagen av år 1940 har i huvud-
48809: saik samma innehåll.
48810: Såsom svar på detta spörsmål får jag I tyska strafflagens 166 §, sådru1 den
48811: vördsamt anföra följande. lyder i lagen den 4 augusti 1953, stadgas,
48812: Stadgandena om religiombrott ingär i 10 att den som offenrtligen i skymfliga yttran-
48813: kap. strafflagen o0h har frånsett smärre den hädar Gud, och därigenom åstadlkom-
48814: undantag forMarande samma utformning, mer förargelse eller som offootligen skymfar
48815: som de erhöll, då strafflagen stiftades den nå:got kristet kyr.kooamfund eller annat i
48816: 19 dooember 1889. Så:som i motiven till landet verkande offen:tligträttsligt religions-
48817: spörsmålet ikonstateras, har förhållandena samfund el:ler desrsas inrättningar eller seder,
48818: och betraktelses.Wtten i samhä:llet efter denna dömes till fängelse i högst tre är. Även i
48819: tidpunkt mä:rikbart förändrats. Av denna d€1t f.örslag till reform av strafflagen, vilket
48820: utveeikling kan man li'kväl ·ej utan vidare som bäst är under behandiing i Förbunds-
48821: draga den slutsatsen, att stadgandena om republiken Tyskland, är offentlig hädelse av
48822: religionsbrott skulle ~mnna såoom obehövliga Gud ikriminaliserad ocrh såsom påföljd av
48823: upphävas. Detta visar bl. a. det raktum, att detta brott föreslå:s fängels:estraff upp till
48824: motsvarande stadganden alltjämt ingär även tre är.
48825: 7
48826:
48827: Enligt österri:kes strafflag ov år 1945 gör Även i Finland har man strävat tili att
48828: sig den skyldig till religionsbrott, som i tal ändra stra:fflagen av år 1889 genom par-
48829: eller handling, i tryckalster eller g(mom tiella re:fo:mll.er. De ikrävande förbered~lserna
48830: spridning av sådana ib.ädar Gud. Om be- för en modern il.ag om ti:llämpningsområdet
48831: st~a:ffning av sådanlt brott stad~ bl. a., för finsk straffrätt, villket arbelte delvis ut-
48832: altt då gärningen :föro~akat o:f:fentlig :förar- förts inom ramen för det gemensamma nor-
48833: gelse, är straffet tuktfuus :från ett tili :fem diska lagstiftning&rbetet, :fullbordades ge-
48834: år, under synnerligen försvårande omstän- nom lagen den 20 juni 1963 (320/63). Däri
48835: digheter upp tili tio år. ingår bl. a. det ihelrt reviderade 1 lka.pitlet
48836: Enligt den schweiziska stra:f:flagen av år av vår strafflag. Av övriga re:formföretag,
48837: 1937 skall den, som o:ffentligen eller på som berör strafflagens aUmänna bestam-
48838: ett smädligt sätt skymfar eller förhånar melser, befinner sig den vit·tbärande frågan
48839: andras övertygelse i trosangelägenheter, därom, på vilket sätt stadgandena om fri-
48840: särskilt i tron på Gud, eller smn vanhe'lgar !hetsstra:f:f och tili dem nära anslutande
48841: föremål, vilka ägnas religiös vördnad, straf- stadganden borde utvecklas i utrednings-
48842: :fas med :fängelse i högst sex månader eller skedet. Ifråga om stra:fflagens stadganden
48843: böter. rörande de särSildlda hrotten har revisions-
48844: arbetet planerats så, att stadgandena om de
48845: I England anses såsmn hädelse mot Gud olika brottsarterna i tur ~h ordning göres
48846: bl. a. sådan gärning, som inne:fattar smädligt rtill :föremål för revision. Det praMiSika he-
48847: eller nedsättande uttalande om den lkristna hovet har varit hestämmande för den skynd-
48848: trons dogmer eller o:f:fentiiggörande av krän- samhetsordning, i viiken detta arbete ut-
48849: kande yttrande om Jesus Kristus, eller :föres. Stadgandena om osann utsaga, 17 kap.
48850: bibeln. Straffet är böter eller fängelse, som strafflagen, reviderades genom lagen den
48851: endast i allvarliga faJI övemkrider .två år. 29 juli 1948 (577/48). Strafflagens ikapitel
48852: Såsom exempel på moltsvarande bestäm- rörande brortt mort liv och hälsa, nämligen
48853: melser i ikatolska Iänder kan nämnas stad- 21 kapitlet om mord, dråp ~h annan miss-
48854: gandet i Italiens stra:f:flag av år 1930, enligt handel, 22 lkapirtlet om barnamord och 23
48855: viiket häd~lse mot och kränikning av stats- kapitlet om envig, är nu föremål för revi-
48856: religionen eller andra i ilandet tillåJtna sionsarbetet. Proposition torde kunna av-
48857: religionssam:fund alltid lbestra:f:fas med :fän- irutas till Riksdagen redan under vårsessio-
48858: gelse. Fängelsestraf:fets maximilängd varierar nen 1965. Strafflagens 28, 29, 30 och 33
48859: :från ett till tre år beroonde av brottets art. kapitel är ookså föremål för lagberednings-
48860: Såsom ovan an:förda exempel :från vissa arbete. Et:t vel'lkligen ömmande samhälleligt
48861: utländska stra::f:flagar utvisar, h:ar man i re:formbehov kräver, att de på stra:f:frätWns
48862: allmänhet även i de nyru;rt;e stra:f:filagarna område till buds stående begränsade saik-
48863: ansett sådana stadganden ·Vara nödvändiga, kunnigkrafterna i den allra närmaste
48864: enligt vilka gärningar, som kränker andra :framtiden bör inriiktas på atrt reformera
48865: personers religiösa övertygelse, bestraf:fas. la:gstiftningen om unga förbrytare. På
48866: Det är uppe~bart, att man ej heller i Fin- grund av dess:a stora ooh betydelse:fulla re-
48867: land kan lämna handlingar, som lkränika :formföretag inom strafflagstiftningen lhar
48868: religion eller religiös övertygelse, helt och någon revision av stadgandooa rörande reli-
48869: hållet dbestraf:fade. gionsbrott tiUsvidare ic:ke medlhunnits.
48870: En revision av stra::fflagens stadganden Såsom sammanfa.trtning av det ovan an-
48871: är ailltid synnerligen ömJtålig uppgift och förda konstaterar jag, att Regeringen har
48872: kräver omsorgs:full beredning. Såsom exem- fäst uppmärksamhet vid 'stadgandena av år
48873: pel !hä11på kan nämnas, att också i Sverige, 1889 i strafflagens 10 kapitel, vilka stad-
48874: där lagberedningsarbetet kan ut:föras med ganden åtminstone tili vissa delar kan anses
48875: hjälp av medel och arbet:Skraf•t, som är vara förå:ldrade. Regeringen finner det lik-
48876: mång:falt större än hos oss i Finland, verk- väl ej vara möjligt att :tili Rigsdagen av-
48877: ställdes revisionen av stra:f:flagen :från 1860 låta en proposition om upphävande av stad-
48878: talet i etapper, odh totalrevisionen genom- gandena i 10 lkap. stra:fflagen sålunda, att
48879: :fördes först etthundra år e:fter det den tidi- i strafflagen ej längoo skulle ingå några
48880: gare stra:f:flagen givits. bestämmelser, som Skyddar religiösa 'känslor
48881: 8
48882:
48883: ooh övemygelser. F.rågan om en revision av beredningsuppgifterna på straffrättens om-
48884: ifråga.varande stadganden ikan tagas upp råde med de till buds stående arbetsresurserna
48885: sedan de ovannämnda mest brådskande lag- blivit utförda.
48886: Helsingfors den 28 januari 1965.
48887:
48888: Justitieminister J. 0. Söderhjelm.
48889: Kysymys N: o 194.
48890:
48891:
48892:
48893:
48894: Väyrynen: Oulun Konepajan toiminnan lopettamisesta.
48895:
48896:
48897: Ed u s kunnan Herra Puh e m i e he 11 e.
48898:
48899: Kuluvan vuoden alusta lukien on tiettä- ainoa koko Pohjois-Suomessa, joten sen säi-
48900: västi Oulun konepajalta siirretty malmin- lyttäminen ko. alueen rautatiekalustoa var-
48901: kuljetusvaunujen korjaustyöt Pieksämäen ten on välttämätöntä. Toiseksi Oulun kone-
48902: konepajalle. Tällainen menettely tuntuu pajalla on ammattitaitoinen työväki sekä
48903: käsittämättömältä sen vuoksi, että valtaosa ajanmukainen kalusto. Oulun konepajan
48904: malminkuljetusvaunuista liikennöi pohjois- henkilömäärä on noin 150 henkilöä, josta
48905: Suomessa. Niiden luonnollinen korjaus- määrästä työntekijöitä noin 120 henkeä.
48906: paikka olisi siten Oulun konepaja, koska Mihin heidät sijoitettaisiin, jos konepajan
48907: turhasta edestakaisin kuljettamisesta vältyt- toiminta lopetetaan?
48908: täisiin, mikä pakosta aiheutuu, kun ko. vau- Edellä esittämäni perusteella ja valtiopäi-
48909: nut korjataan Pieksämäellä. On sanottu, väjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
48910: että toimenpide on tarpeen sen vuoksi, että esitän kunnioittaen valtioneuvoston asian-
48911: Pieksämäen konepajalla on odotettavissa omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
48912: tänä vuonna suuri työllisyysvajaus. kysymyksen:
48913: Mainittu toimenpide on luonnollisesti ai-
48914: heuttanut konepajan työntekijöissä huoles- Aikooko Hallitus todellakin lopet-
48915: tumista, koska työt Oulun konepajalla vä- taa Oulun konepajan toiminnan ja
48916: henevät toimenpiteen seurauksena. Etsi- siirtää koko Pohjois-Suomen rautatie-
48917: mättä tulee mieleen ajatus, että toimenpide kaluston korjaustyöt Pieksämäen ko-
48918: saattaa olla yksi askele Oulun konepajan nepajalle, ja jos aikoo,
48919: toiminnan kokonaan lopettamiseksi. Lopet- miten Hallitus aikoo turvata Ou-
48920: taminen tuntuisi käsittämättömältä kahdes- lun konepajan työntekijäin työllisyy-
48921: takin syystä. Ensiksikin Oulun konepaja on den ja tulevaisuuden?
48922: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1965.
48923:
48924: Antero Väyrynen.
48925:
48926:
48927:
48928:
48929: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
48930:
48931:
48932:
48933:
48934: E 62/65
48935: Kysymys N: o 195. Spörsmål N: o 19Q.
48936:
48937:
48938:
48939:
48940: Ehrnrooth ym.: Suomen akatemian ase- Ehrnrooth m. fl. Om Finlands akademi.
48941: masta.
48942:
48943:
48944: Eduskunnan Herra Puhemiehelle. Till Riksdagens Herr Talman.
48945:
48946: Suomen akatemia on viime aikoina ollut Finlands akademi har under den senaste
48947: vilkkaan keskustelun kohteena julkisuudessa. t;iden varit föremål för Hvlig diskussion i
48948: Keskustelu juontaa alkunsa siitä lausunnosta, offentligheten. Diskus:sionen har inspirerats
48949: jonka tasavaUan presidentti saneli valtioneu- av den diktamen till statsrådets protokoll,
48950: voston pöytwkirjaan viimeisimmän akateemi- som republikens preså.dent gjorde i samband
48951: kon nimityksen yhteydessä. Tasavallan !presi- med den senaste akademikerutnämningen. Re-
48952: dentti lausui siinä tilaisuudessa, että laki publikens president uttalade vid det tillfället,
48953: Suomen akatemiasta olisi kumottava ja näin att Jagen om Finlands akademi borde upp-
48954: vapautuvat v:arat käytettävä tarkoituksenmu- hävas och de sålunda frigjorda medlen an-
48955: kaisemmin tieteellisen tutkimustyön ja luovan vändas på et,t ändamålsenligare sätt för främ-
48956: taiteen edistämiseksi. jandet av den vetenskapliga forskningen och
48957: den ska.pande konsten.
48958: Toisaalta on esitetty, että akatemiaan koh- Det har å andra sidan framhållits, att kri-
48959: distunut arvostelu on johtunut väärinkäsit(Yk- tiken mot akademin utgåt.t från missförstånd
48960: sestä ja tietämättömyydestä. Kun on annettu och okun~kap. När det gjorts gällande, att
48961: ymmärtää, että 17 vuotta sitten perust1ettu den för 17 år sedan grundade ·akademin inte
48962: akatemia ei ole kollegiona täyttänyt niitä som ett kollegium uppfylltl de förhoppningar
48963: toiveita, joita sille on asetettu, on voitu sa- som urppstäHts på den, har man kunnat gen-
48964: noa, että sellaisille toiveille ei saada tukea mäla, a,tt sådana förhoppningar inte har stöd
48965: siitä laista, jolla a:katemia perustettiin eikä i den ~lag, varigenom akademin kom till stånd
48966: myöskään aloitteentekijäin .tai lainsäätäjän och inte heller i de tankar, som vägledde ini-
48967: ajatuksista. Suomen akaJtemiasta ja valtion tiativtagarna och lagstiftaren. Enligt lagen
48968: apurahoista korkeimman hengenviljelyn edis- om Finlands Akademi och om statsstipendier
48969: tämisekså. 3 päivänä lokakuuta 1947 annetun för fräJmjande av den högsta andliga od-
48970: lain nojalla on akateemikon velvoUisuutena lingen, given den 3 oktober 1947, åligger det
48971: suori,ttaa alaansa kuuluvaa luovaa työtä, an- akademiker att inom sitt område utföra ska-
48972: taa ohjausta lahjakkaiksi osoitrtautuneille tie- pande arbete, handleda unga idkare av ve-
48973: teen tai taiteen harjoittajille ja muutoinkin tenskap eller konst, som ådagalagt begåvning,
48974: kaikin tavoin edisrt;ää oman alansa kehitystä. samt jämväl i övrigt på allt sätt främja ut-
48975: (3 §) Tästä ilmenee, että laki ei aseta min- vecklingen inom sitt område. (3 §) Det fram-
48976: käänlaisia odotuksia, vielä vähemmän määrää går härav, att lagen inte uppställer några
48977: mitään tehtäviä akatemiaHe kollegiona. Että som helst förväntningar på, än mindre före-
48978: se myös sellaisena toimii on tosin mahdoUista, skriver några uppgifter för ·akademin såsom
48979: kuten akaJtemian johtosäännöstä käy ilmi, ett kollegium. Att den verkar ookså såsom
48980: mutta täydellä syyHä on kysytt,y, voidaanko ett sådant är visserligen, vilket av akademins
48981: akatemiaa 17-vuotisen toiminnan jälkeen pi- instruktion framgår, möjligt, men man har
48982: tää epätarkoitn.:tksenmukaisena ja onko käsitys med. allt skäl frågatl, huruvida uppfattningen
48983: perusteLtavissa sillä, että subjektiiviset toiveet att akademin efter loppet av en 17-årig verk-
48984: akatemian kollekt[ivisesta, "suuntaa-auta- samhet bör anses oändamålsenlig, kan moti-
48985: vasta" panoksesta eivät ole toteutuneet. veras med att subjektiva förhoppningar på
48986: en kollektiv, "riktningsvisande" insats a.v
48987: akademin inte infriats.
48988: E 37/65
48989: 2
48990:
48991: Koska ne vaatimukset, jotka laki asettaa Då de krav, som lagen ställer på Finlands
48992: Suomen akatemialle, yksinomaan koskevat akademi, uteslutande gäller akademikerna så-
48993: akateemikkoja yksityisinä tieteen ja taitJeen som enskilda vetenskapsidkare och konstut'-
48994: harjoittajina, voidaan akatemiaan kohdistettu övare, kan kritiken av akademin lätt upp-
48995: kri.tiikki helposti käsittää heitä vastaan suun- fattas såsom riktad mot dessa. Det är under
48996: natuksi. Näissä olosuhteissa on tärkeää, että sådana omständigheter angeläget att det sak-
48997: asiaLlisesti selvitetään, minkälainen kate on ligt utrede•s, viiken grund det finns för på-
48998: sillä väitteellä, että akatemian jäsenet ovwt ståendet att akademikerna förblivit ensamma
48999: jääneet yksinäisiksi tieteen ja taiteen harjoit- vetenskapsidkare och konstutövare utan
49000: tajiksi ilman tutkimuslaitoksia ja ilman he- forskningsinstitut och utan fruktbar kontakt
49001: delmällistä kosketusta oman alansa jälkikas- med återväxten inom sina områden, vilka ut-
49002: vuun ja että heidän työskentelynsä olisi ollut fört en gärning, som i stort sett hade v·aritl
49003: suunnilleen samanlaista ilman akatemian jä- densamma utan ledamotskap i akademin. På
49004: senyyttäkin. Niillä tahoilla, joiden käsitykset de håll, där åsikterna om vad Finlands aka-
49005: siitä, mitä Suomen akwtemia on kyennyt teke- demi förmått uträtta formas utgående från
49006: mään, muodostuvat lähtien siitä kokoonpa- den sammansättning och de uppgifter lagen
49007: nosta ja niistä tehtävistä, joita laki akate- föreskriver för akademin samt från de resur-
49008: mialle määrää sekä niistä rahavaroista, jotka ser, som enligt lagen ställs tå.ll förfogande för
49009: lain nojalla sen käyttöön on toimintaa varten verksamheten, har man känt stor tillfredsstäl-
49010: asetettu, on tunnettu suurta tyytyväisyyttä lelse över att inrä;ttandet av Finlands aka-
49011: sen johdosta, että Suomen akatemian perus- demi betytt, att mången särdeles framstående
49012: taminen on merkinnyt mahdollisuutta mo- vetenskapsman och konstnär beretts möjlig-
49013: nelle erittäin lahjakkaalle tiedemiehelle ja het att i hemlandet koncentrera sig på ska-
49014: t~teilijalle kotima;assa keskitt~ä luovaan työ- pande arbete.
49015: hon.
49016: Hallituksen olisi lähemmin selvitettävä, mi- Regeringen borde närmare utveckla, hur
49017: ten ne tehtävät, jotka laki akateemikolle mää- de uppgifter lagen således ålägger akademi-
49018: rää, voisivat olla jarruna tieteellisen tutki- ker kunde utgöra en 'broms för den veten-
49019: muksen uudelleenorgan:isoinnille, niinkuin on skapliga forskningens nyorganisation, såsom
49020: väitetty, samoin kuin myös selvitettävä, mi- påståtts, liksom även klarlägga frågan, hur
49021: ten on mahdollista niillä varoilla, joilla Suo~ det är möjligt att med de medel, med vilka
49022: men almtemian toiminta nyt kustannetaan, Finlands akademis verksamheti nu bekostas,
49023: tarkoituksenmukaisemmin edistää tieteellistä åstadkomma en ändamålsenligare insats av
49024: työtä ja luovaa taidetta. Jotta voitaisiin den vetenskapliga forskningen och den ska-
49025: tehdä mahdo1liseksi hedelmällinen ja asial- pande konsten. För att möjliggöra ett frukt-
49026: linen julkinen mielipiteiden vaihto tässä koko bringande, sakligt meningsutbyte i offentlig-
49027: kansakunnalle elintärkeässä kulttuuripoliitti- heten i denna för hela nationen vitala kul-
49028: sessa kysymyksessä ennenkuin hallitus mah- turpolitiska fråga, innan regeringen even-
49029: dollisesti päättää antaa asiasta esityksen tue11t fattar beslut om att avlåta proposition
49030: eduskunnalle, on toivottavaa että saadaan i saken till riksda.gen, är det öruskvärt att
49031: opetusministerin vastauksesta eduskuntakyse- man i spörsmålssvar av undervisningsminis-
49032: lyyn mahdollisimman arvovaltainen ja selvi- tern får ett så auktoritativt, på utredningar
49033: tyksiin perustuva kannanotto niihin kriitil- baserat besked som möjligt angående hans
49034: lisiin näkökohtiin ja siihen radikaaliseen eh- inställning till de kritiska synpunkt'er och det
49035: dotukseen, jotka on t1ehty. radikala förslag, som har framställts.
49036: Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi- Med hänvisning till det ovan anförda
49037: väjärjestyksen 37 §: n 1 mom: n nojalla val- framställer vi med stöd av 37 § 1 mom.
49038: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- riksdagsordningen följande spörsmål att be-
49039: vaksi seuraavan kysymyksen: svaras av vederbörande medlem av statS'-
49040: rådet:
49041:
49042: Onko Hallitus sitä mieltä, että Suo- Är Regeringen av den uppfatt-
49043: men akatemian olisi toimitt>ava hengen- ningen, att Finlands akademi borde
49044: viljelyn kehitystä maassamme ohjaa- verka såsom ett kollegium, vilket di-
49045: 3
49046:
49047: vana kollegiona, ja katsooko Hallitus, rigerar den andliga odlingens utveek-
49048: että laki Suomen akatemiasta ei vas- ling i :landet, och anser Regeringen,
49049: taa tarkoitustaan antaa erittäin ete- att lagen om Finlands akademi inte
49050: ville tiedemiehille ja t.aiteen harjoitta- motsvarat sitt ändamål att bereda sär-
49051: jiHe mahdollisuuden kaikin tavoin deles framstående vetenskapsmän och
49052: edistää alansa kehitystä, ja jos näin konstutövare möjlighet att på allt sätt
49053: on, främja utvecklingen inom sitt område,
49054: och om så är fallet,
49055: onko Hallituksen tarkoituksena to- har Regeringen för avsikt att för-
49056: teuttaa käsityksensä näissä kysymyk- verkliga sin uppfattning i dessa frågor
49057: sissä ehdottamalla muutoksia akate- genom att föreslå ändringar i akademi-
49058: mialaldin, jotka parantaisivat akate- lagen, vilka slrulle förbättra akademins
49059: mian toimintamahdollisuuksia, vai tah- verksamhetsmöjligheter, eller ä-r deb
49060: tooko Hallitus että Suomen akatemia Regeringens vilja att Finlands ·aka-
49061: l·akkautetaan1 demi upplöses~
49062: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1965. Helsingfors den 19 januari 1965.
49063:
49064: Georg C. Ehrnrooth. Georg C. Ehrnrooth.
49065: E. J. Paavola. E. J. Paavola.
49066: Mikko Juva. Mikko Juva.
49067: Olavi Lähteenmäki. Olavi Lähteenmä:ki.
49068: 4
49069:
49070:
49071:
49072:
49073: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
49074:
49075: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- V astiauksena kysymykseen esitän kunnioit-
49076: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- taen seuraavaa:
49077: hemies, olette kirjeellänne 16 päivältä tam- Opetusministeriö on Tasavallan presidentin
49078: mikuuta 1965 n:o 1405 lähettänyt valtiioneu- v·altioneuvoston pöytäkirjaan saneleman lau-
49079: v·oston asianomaisen jäsenen vastattavaksi sunnon johdosta katSIOnut aiheelliseksi, että
49080: kansanedustaja Georg C. Ehrnroothin ym te- kysymykset siitä, nive1tyykö Suomen akate-
49081: kemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: mian toiminta riittävän hyvin maamme tie-
49082: teelliseen toimintaan yleensä ja vastaako aka-
49083: "Onko Hall'itus sitä mieltä, että Suo- temia sen nykyisessä muodossaan muuten tar-
49084: men ·akatemian olisi toimittiava hengen- koitustaan, otetaan perusteellisesti selvitettä-
49085: viljelyn kehitystä maassamme ohjaa- väksi ja harkittavaksi. Opetusministeriö on
49086: vana kollegiona, ja katsooko Hallitus, siinä tarkoituksessa pyytänyt lausuntoja val-
49087: että laki Suomen akatemiasta ei vas- tion tiedeneuvostolta, akatemialautakunnalta,
49088: taa tarkoitustaan antaa erittäin ete- Suomen akatemialta, Suomalaiselta tiedeaka-
49089: viHe tiedemiehille ja t1aiteen harjoitta- temialta, Suomen tiedeseuraJta sekä valtion
49090: ji1le mahdollisuuden kaikin tavoin taidekomitealta. Koska on odotettavissa, että
49091: edistää alansa kehitystä, ja jos näin eduskuntakysymyksessä kosketellut seikat tu-
49092: on, levat näissä lausunnoissa monipuolisesti ja
49093: onko Hallituksen tarkoituksena to- perusteellisesti valaistuiksi, opetusministeriö
49094: teuttaa käsityksensä näissä kysymyk- katsoo, ettei lopullinen kannanotto näihin ky-
49095: sissä ehdottamalla muutoksia akate- symyksiin ole mahdollinen ennenkuin minis-
49096: mial~iin, jotka parantaisivat akatle-
49097: teriön lpyytämät ,lausunnot ovat saapuneet.
49098: mian toimintamahdollisuuksia, vai tah-
49099: tooko Hallitus että Suomen akatemia
49100: lakkautetaan~"
49101:
49102: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1965.
49103:
49104:
49105: Opetusministeri Jttssi Sauklwnen.
49106: 5
49107:
49108:
49109:
49110:
49111: T i 11 R i k s d a g en s H er r T a l m a n.
49112:
49113: I det syfte 37 § 2 mom. riksdagsordningen Som svar på spörsmålet får jag vördsamt
49114: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- anföra :eöljande:
49115: velse nr 1405 av den 16 januari 1965 för Undervisningsministeriet har med anled-
49116: besvarande av vederbörande medlem av stats- ning av Republikens presidents tili stats:rå-
49117: rådeti hit ·Översänt et.t av riksdagsman Georg dets protokoll gjorda diktamen funnit det
49118: C. Ehrnrooth m. fl. framställt spörsmål av befogat, attJ frågorna, huruvida Finlands aka-
49119: följ.ande innehåH: demis verksamhet är tHlräckligt väl anpas-
49120: sad till den vetenskapliga verksamheten i
49121: "Är Regeringen av den uppfatt- vår:t land över huvud taget och huruvida
49122: ningen, att Finlands akademi borde akademin i sin nuvarande form i övrigt mot~
49123: verka såsom ett kollegium, vilketl di- svarar sitt syfte, tas under grundlig utred-
49124: rigerar den andliga odlingens utveek- ning och omprövning. Undervisningsministe-
49125: ling i landet, och anser Regeringen, riet har i detta S:yfte begärt utlåtanden av
49126: att lagen om Finlands akademi inte statens vetenskapsråd, akadea:ninämnden, Fin-
49127: motsvarat sitt ändamål att bereda sär- lands akademi, Suomalainen tiedeakatemia,
49128: deles framstående vetenskapsmän och Finska vetenskapssocieteten och statens konst-
49129: konstutövare möjlighet att på al1ti sätt kommitte. Då det är att emotse, att de i riks-
49130: främja utvecklingen inom sitt område, dagsspörsmäletl berörda omständigheterna i
49131: och om så är fallet, dessa utlåtanden kommer att bli mångsidigt
49132: har Regeringen för avsikt ·att för- och grundligt belysta, anser undervisnings-
49133: verkliga sin uppfattning i dessa frågor ministeriet, att ett slutligt ståndpunktst~
49134: genom att föreslå ändringar i akademi- gande tili dessa frågor <icke är möjligt, förrän
49135: lagen, vilka skuil:le förbättra akademins de av miniS:treriet inbegärda utlåtandena har
49136: verksamhetsmöjligheter, eller är detl inkommit.
49137: Regeringens vilja att Finland:s ·aka-
49138: demi upplöses?"
49139: Helsingfors den 22 januari 1965.
49140:
49141:
49142: Undervisningsminister Jussi Saukkonen.
49143:
49144:
49145:
49146:
49147: E 87/65
49148: Kysymys N: o 196.
49149:
49150:
49151: Henriksson ym.: Uuden asuntotuotantokomitean kokoonpa-
49152: nosta.
49153:
49154:
49155: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
49156:
49157: Valtioneuvosto on äskettäin nimittänyt tavissa olevaa asuntopoliittista asiantunte-
49158: uuden asuntotuotantokomitean, jonka on musta, esitämme edellä sanotun perusteella
49159: ensi heinäkuun loppuun mennessä laadittava ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen-
49160: ehdotus asuntopoliittiseksi kokonaisohjel- tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jä-
49161: maksi sekä organisaatioksi, joka keskite- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
49162: tysti hoitaa koko maassa valtion tukemaa
49163: asuntorakennustoimintaa. Komitean on myös Tietääkö Hallitus, että asuntopo-
49164: valmisteltava ehdotukset tarpeellisiksi lain- liittista kokonaisohjelmaa sekä orga-
49165: säädäntö- ja muiksi toimenpHeiksi. nisaatiota laadittaessa tulisi mahdolli-
49166: Komitea on saanut seuraavan kokoonpa- simman monipuolisesti jo komiteavai-
49167: non: puheenjohtaja, kaupunginsihteeri heessa hyväksikäyttää sitä asian-
49168: Reino Lindroos ja jäsenet: pääjohtaja Olavi tuntemusta, mikä nyt on jäänyt ko-
49169: Lindblom, varatuomari Kaarlo Muuramo, mitean ulkopuolelle, jotta päästäisiin
49170: varatuomari Paavo Pekkanen, lakit. lis. mahdollisimman hyvään ja tarkoituk-
49171: Kauko Sipponen, varatuomari Jouko Rauta- senmukaiseen lopputulokseen, ja jos
49172: kivi, apulaisjohtaja Leo Hosia, pankinjoh- tietää,
49173: taja Gösta Stenberg, insinööri Mauri Koti- mitä Hallitus aikoo tehdä, että mm.
49174: lainen, puheenjoht·aja Aarne Saarinen, ark- Aravakiinteistöliiton, Asuntoreformi-
49175: kitehti Aarne Ervi sekä johtaja Artturi yhdistyksen, Kaupunkiliiton, Kulutus-
49176: . Niemelä. Komitean kokoonpano osoittaa, osuuskuntien Keskusliiton, Väestö-
49177: että siitä on kokonaan sivuutettu asunnon- liiton, ylioppilaskuntien, kansanelä-
49178: tarvitsijain, varsinaisten asukkaiden ja ku- keläisten niinkuin myös sosiaalisten
49179: luttajien edustus sekä saatavissa oleva laaja asuntotuotantoyhteisöjen ja Vuokra-
49180: asuntopoliittinen asiantuntemus. laisten Keskusliiton asiantuntemus ja
49181: Kun me allekirjoittaneet kansanedustajat edustus huomioitaisiin asuntopoliit-
49182: katsomme, että nimitetty komitea ei täytä tista kokonaisohjelmaa ja organisaa-
49183: tasapuolisuuden vaatimuksia sekä että sii- tiota valmistelevassa komiteassa?
49184: hen ei ole kerätty kaikkea maassamme Saa-
49185: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1965.
49186:
49187: Gunnar Henriksson. Viljo Virtanen. Sylvi Siltanen.
49188: Ra:fael Paasio. Voitto Hellsten. Ensio Partanen.
49189: Veikko Helle. Edit Terästö. Akseli Roden.
49190: Kaarlo Pitsinki. Eino Siren. U. H. Voutilainen.
49191: Lars Lindeman. Elis Manninen. Ilmari Linna.
49192: Veikko Mattila. Tyyne Paasivuori. Anni Flinck.
49193: Väinö Leskinen. Antero Väyrynen.
49194:
49195:
49196: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
49197:
49198:
49199: E 63/65
49200: 19M Vp. - Vl.ltiopäiväpäitös.
49201:
49202:
49203:
49204:
49205: Suomen Eduskunnan
49206: päätös,
49207: Joka tehtiin vuoden 1964 varsinalsiUa valdopli'\'Ull
49208: Helsingissä
49209: 30 päivänä tammikuuta 1965.
49210:
49211: Me, Suomen EdUBkunta ·ja Suorilen kansan Edustajat, jotka nyt &lenune
49212: vanrinaisille valti&päiville kokoontuneina oll~t, teemme tiettäväksi: että Me,
49213: noudAttaen valtiopäiväjärjestyksen säännöstä, olemme 4 päivänä h~mikuuta
49214: 1964 tiällä HeJgingissä kokoontuneet.
49215: Toimemme olemme aloittaneet anoen ja rukoollen Kaikkivaltiaalta siunausta
49216: työllemme, ja saatuamme valtiopäivien kestäessä tiedoksi erinäisiä esityksiä,
49217: ehdotuksia ja kertomuksia, jotka Hallitus on Meille esittänyt, sekä käyttäen
49218: perustuslakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloiteoikeutta, Me olemme tehheet
49219: seuraavat päätökset.
49220:
49221:
49222: Kevätist,untokausi.
49223: Hallituksen esitykset.
49224: 1 §.
49225: Hallituksen esitys N:o 92 (1962 Vp.) laiksi verotUBlain muuttamisesta.
49226: Eduskunta on 17 päivänä maaliskuuta 1964 hyväksynyt lain.
49227:
49228: 2 §.
49229: ,·Hallituksen esitys N:o 98 (1962 Vp.) laiksi työnvälityslain muuttamisesta.
49230: Eduskun.ta on 7 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt lain.
49231: Hyv;äksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt; että niillä maamme laajoilla
49232: kehitysalueilla, joille lähinnä vähäisen teollisuuden vuoksi on ominaista harva
49233: E 280/65
49234: 2 1964Vp. ....,. Valtiopäiväpä.itös.
49235:
49236: asutus, väestön maaltapako, yksipuolinen ja heikko elinkeinoelämän rakenne,
49237: ja joilla vallitsee työllisyyden kausivaihtelut ja jatkuva työttömyys, ryhdytään
49238: muihin kiireellisiin erikoistoimenpiteisiin teollisuus- ja muun elinkeinotoiminnan
49239: sekä koulutuksen tehostamiseksi kaikin käytettävissä olevin keinoin.
49240:
49241: 3 §.
49242: Hallituksen esitys N:o 147 (1962 Vp.) valtion vastuusta talviolympia-
49243: kisojen järj~elpn,eqoista. Edu~ta on 17 päi':änä ptaaliskuuta 1964 hylän-
49244: nyt HallitukSen esity~ siSältyvän lakiehdotuksen; " ·
49245:
49246: . . ,. '1 §. ~ • ' •
49247: Hallituksen esitys N:o 19 (1963 Vp.) laiksi 'kananpoikasten haudontojen
49248: rajoittam~, Eduskunta on 20 päivänä IX!-aa\iskuuta 1964 hyväksynyt lain
49249: jätettäväksi' lepäämään enSimmäisiin vaalieri jäljestä pidettäviin varsinaisiin
49250: valtiopäiviin.
49251: .. .~·; 5 §. . ,·
49252: Hallituksen esitys N:o 2o (1963 Vp.) laiksi ~~utatien käytöstä johtuV'8.Il
49253: vahingon vastuusta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä
49254: huhtikuuta 1964 hylännyt Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.
49255: Samalla .Eduskunta on lausunut toivom~, että Hallitus kiireellisesti
49256: 1'8.8.dituttaisi ja antaisi Eduskunnalle lainsäädännössämme omaksuttujen oikeus-
49257: periaatteiden pohjalta uuden esityksen rautateiden omistajan tai haltijan
49258: vahingontuottajaan kohdistuvan takautumisoikeuden .rajoittamisesta.
49259:
49260: 6 §.
49261: Hallituksen esitys N :o 64 · (1963 Vp.) Kansainvälisen työkonferenssin 45.
49262: istuntokaudellaan vuonna 1961 hyväksymistä yleissopimuksesta ja suosituksesta.
49263: Eduskunta on 10 päivänä maaliskuuta 1964 päättänyt, että yleissopimus (N: o
49264: 116), joka koskee Kansainvälisen työjärjestön yleisen konferenssin ensimmäi-
49265: sillä kolmellakymmenelläkahdella istuntokaudellaan hyväksymien sopimusten
49266: osittaista muuttamista niiden määräysten yhdenmukaistamiseksi, jotka koskevat
49267: sopimusten soveltamisesta Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston annet-
49268: tavien selostusten laatimista, hyväksyttäisiin; ja
49269: että suosituksen (N:o 115), joka koskee työntekijäin asunto-oloja, kohdalta
49270: Hallituksen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin sellaisen keskuselimen luomiseksi
49271: koko maata varten, joroa toisaalta olisi yhdyssiteenä asuntojen rakentamiseen
49272: liittyviä tehtäviä hoitavien julkisten viranomaisten välillä ja jonka tehtäviin
49273: toisaalta kuuluisi asuntopolitiikan suunnittelu ja ohjaus sekä asuntopoliittisen
49274: kokonaisohjelman laatiminen suoritettavien sosiaalisten, taloudellisten .ja asunto-
49275: teknillisten tutkimusten pohjalta, jolloin ensisijaisena tavoitteena tulisi olla
49276: asumiskustannusten alentaminen ja asumistiheyden väljentäminen.
49277: 1964 Vp. - Valtiopäivipäätös. 3
49278:
49279: 7 §.
49280: .Hallituksen esitys N: P 68 (1963 Vp.) laiksi investointirahastoista. Edus-
49281: kunta on 21 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt lain,
49282:
49283: 8 §.
49284: Hallituksen esitys N :o 104 (1963 Vp.) kunnallisten viranhaltijain ja työn-
49285: tekijäin eläkelaiksi. Eduskunta on 7 päivänä huhtikuuta 1964 hyväkynyt lain.
49286: Eduskunta on todennut, että lakiesityksessä .ehdotettu järjestelmä eräiltä
49287: osilta johtaa eläke-etujen muuttumiseen. Eduskunta o:r:t edellyttänyt, etteivät
49288: kunnallisten viraJl.haltijajn ja työntekijäin eläke-edut nykyisiin eläke-etuihin
49289: nähd~n olennaisilta osil,ta pienene. ,
49290: . · HY';äksyessään lain Eduskunta on myös edellyttänyt, että lain täytän-
49291: töönpanotoimien yhteydessä cyhdytään tarPeellisiin toimenpiteisiin lisäeläke-
49292: turvan yleistämiseksi ja kehittärniseJrsi. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevat
49293: kuntien ja kuntainliittojen .työntekijä[,· joiden eläketurva on järjestetty lyhyt-
49294: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelailla, jäävät kunnallisen eläke-
49295: turvajärjestelmän ulkopuolelle. Eduskunta on niinikään edellyttänyt, että
49296: mYÖS heidän liittämistli.än kunnalliseen järjestelmään kiireellisesti tutkittaisiin.
49297: . '
49298:
49299:
49300:
49301:
49302: 9 §.
49303: Hallituksen esitys N :o 105 (1963 Vp.) laiksi rakennuslain muuttamisesta.
49304: EQ.uskunta on 9 päivänä kesäku~ta 1964 päättänyt jättää lakiehdotuksen lepää-
49305: nlä.än ensimmäisiin vaalien ;)äljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
49306: 10 §.
49307: Hallituksen esitys N :o 110 (1963 Vp.) valtion ja Imatran Voima Osakeyhtiön
49308: kesken suOritettavasta osakkeiden vaihdosta. Eduskunta on 18 päivänä helmi-
49309: kuuta 1964 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston suorittamaan Imatran Voima
49310: Osakeyhtiön kaiisSa osakevaihdon siten, että valtio, luo-\ruttamalla 500 kappaletta
49311: sellaisia Kemijoki Oy: n osakkeita, niroellisarvoltaan 100 markkaa, joihin liittyy
49312: sähkövoiman saantioikeus Kemijoen tuottamasta energiasta sekä 2 500 kappa-
49313: letta niin ikään 100 markan niroellisarvoisia osakkeita, joihin ei liity mainittua
49314: sähkövoiman saantioikeutta, saisi Imatran Voima Osakeyhtiöltä vastikkeeksi
49315: luovutettavien Q!lakkeiden arvoa vastaavat 10 000 kappaletta 10 markan nimel-
49316: li~oisia Ouluj9k.i Osakeyhtiön osakkeita.
49317:
49318:
49319: 11 §.
49320: Hallituksen esitys N:o 126 (1963 Vp.) laiksi hammasteknikon toimen
49321: harjoittamisesta. Eduskunta on 18 päivänä helmikuuta 1964 hyväksynyt lain.
49322: Hy,väksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus lain perus-
49323: teella annettavasaa asetuksessa ottaa· huomioon lääkintöhallituksen Eduskunnan
49324: 4 1'" Vp. - V&ltiopäiVipä.I.Ws.
49325:
49326: talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa esittämät pätevyysvaatimukset,
49327: joiden edellyttämät tutkint1ot tulee suorittaa toimassa olevien säännösten
49328: mukaiselle alan opetuselimelle.
49329:
49330:
49331: 12 §.
49332: Itallituksen esitys N: o 127 (1963 V p.) laiksi leimaverolain muuttami~ta.
49333: Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt lain.
49334: Eduskunnan käsityksen mukaan ei verovelvollisuuden laajentaminen V'ain
49335: kaupungeissa ja kauppaloissa olevia yksityisen omistamia vuokratontteja
49336: koskevaksi merkitsisi tasapuolista suhtautumista kansalaisiin. Kun kiinteistö-
49337: kaupasta suoritettavaa laimaveroa koskevien säännösten soteltamineti vuOkra-
49338: oikeuden siirtoihin lisäksi voisi johtaa vähävaraisempien vuokramiesten oSalta
49339: koht~.mttoman ankariin tuloksiin, olisi :F!duskunnån mielestä jo esitystä: lnadit-
49340: taessa ollut harkitta\'"a, eikö veroa, nimenomaan asuntotonttien osalta, olisi
49341: säädettävä kiinteistökauppaveroa lievemnilikSL Kun Eduskunta tässä vaihe~
49342: ei ole voinut tehdä lakiehdotukseen edellä mäinittuja, kohtuullisina pitämi!än
49343: muutok~ia, Eduskunta, joka on poistanut lakiehdotuksesta sen 26 ja 81 a §!h,
49344: on lausunut odottavansa, että Hallitus uudelleen ottaa vuokraoikeuden· siirt'Mta
49345: maksettavaa leimaveroa koskevan kysymyksen harkittavakseen.
49346:
49347:
49348: 13 §.
49349: Hallituksen esitys N:o 136 (1963 Vp.) laiksi sotilasvammalain muutta:
49350: misesta. lMuskunta on 1 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt lain.
49351:
49352:
49353: 14 §.
49354: Hallituksen esitys N:o 142 (1963 Vp.) laikai liikennevak;uutuslain,muutta.-
49355: misesta. Eduskunta on 15 päivänä toukokuuta 1964 hyväks~yt lain..
49356: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tutkituttaa,
49357: miten voitaisiin toteuttaa liikennevakuutusmaksujen alentaminen. ja. ryhtyy
49358: tutkimuksen tulosten perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin.
49359:
49360:
49361: 15 §.
49362: Hallituksen esitys N:o 146 (1963 Vp.) laiksi valtioneU\'"<>Ston oikeuttarnisesta
49363: luovuttamaan valtion omistama Kuopion teknillisen oppilaitoksen kiinteistö
49364: Kuopion kaupungille. Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt
49365: lain.
49366:
49367: 16 §.
49368: Hallituksen esitys N: o 152 (1963 V p.) laiksi merimieseläkelain muutta-
49369: misesta. Eduskunta· on 10 päivänä maaliskuuta 1964 hyväksynyt lain.
49370: 1964 Vp. - VA!tiopäivi~JI. 5
49371:
49372: 17 §.
49373: Hallituksen eaity~ N:o 153 (1963 Vp.) laiksi kansaneläkelain muuttamif$t'l8ta
49374: annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Edu$kunta on 7 päivänä
49375: huhtiku11ta 1964 hyväbynyt lain.
49376:
49377: 18 §.
49378: Hallituksen esitys N:o 157 (1963 Vp.) laiksi kotimail'!en sokerituotannon
49379: turvaamisesta. Eduskunta on 15 päivänä toukokuuta 1964 päättänyt jättää
49380: lakiehdotuksen lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin
49381: valtiopiiviin.
49382: Eduskunta on lausunut edellyttävän$i., että. Hallitus S<ikerintuotannon
49383: jatkuvaisuuden varmistamiseksi ryhtyy kaikkiin sellaisiin tarvittaviin toimen-
49384: piteisiin, että juurikkaiden viljelijöille voidaan kuluvan satovuoden loputtua
49385: suorittaa hinta, joka vastaa kohonneita viljelyskustannuksia ja joka takaa
49386: siten sokerijuurikkaan viljelyn kannattavaisuuden.
49387:
49388: 19 §. .
49389: ]Iallituksen esitys N; o 159 (1963. Vp.), iaiksi kalliinajaniisien maksamisesta
49390: liikennevahingonkorvauksiin. Eduskunta on 1 päivänä huhtikuuta 1964 hyväk-
49391: synyt 10-in.
49392:
49393: 20 §.
49394: Hallituksen esitys N:o 166 (1963 Vp.) laiksi asutuslainsäädännön kumoami-
49395: seen liittyvistä toimenpiteistä all1letun lain muuttamisesta. Eduskunta on 14
49396: päivänä huhtikuuta 1964 valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä säädetyn käsittelyn
49397: jälkeen hyväksynyt lain.
49398: Jotta kukaan ei tietämättömyyden vuoksi jättäisi uutta maansaantihake-
49399: musta tekemättä ja sen vuoksi menettäisi maa:ilhankinalain mukaista maan-
49400: saantioikeuttaan, Eduskunta on edellyttänyt, että asutushallituksen toimesta
49401: ilmoitetaan asiasta kirjeellisesti niille lakiehdotuksen 4 § : n 1 momentissa
49402: ta.rkoitetuiUe henkilöille, joiden psoittoot ovat. tiedossa, ja että uusi hakuaika
49403: muutoinkin saatetaan sopivin keinoin yleiseen tietoisuuteen.
49404:
49405: 21 §.
49406: Hallituksen esitys N: o 171 (163 Vp.) laiksi lisäkorvaushakemusten käsit-
49407: telystä. Eduskunta on 3 päivänä maaliskuuta 1964 hyväksynyt lain.
49408:
49409: 22 §.
49410: Hallituj{sen esitys :N:o 172 (1963 Vp.) kansainvälisten rautatiekulj~tus
49411: sopimusten CIV ja CIM eräiden määräysten hyvä~ym~tä. E..Iuskunta on
49412: 1 päivänä huhtikuuta 1964 päättänyt hyväksyä ne Bernissä 25 päivänä helmi.
49413: 6 1964 Vp.- ValtiOpäiväpäätös.
49414:
49415: kuuta 1961 matkustajien ja matkatavaran kuljetuksesta rautateitse (CIV) sekä
49416: tavarankuljetuksesta rautateitse (CIM) tehtyjen kansainvälisten yleissopimus-
49417: ten ja niiden liitteiden sekä samana päivänä allekirjoitetun, yleissopimuksiin
49418: liittyvän lisäpöytäkirjan määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
49419: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain matkustajien ja matkatavaran
49420: kuljetusta rautateitse (CIV) sekä tavarankuljetusta rautateitse (CIM) koske-
49421: vien kansainvälisten yleissopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä.
49422:
49423: 23 §.
49424: Hallituksen esitys N:o 175 (1963 Vp.) laiksi säästöpankkilain muuttami-
49425: sesta. Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt lain.
49426:
49427: 24 §.
49428: Hallituksen esitys N: o 1 pientonniston rakennuslainoille annettavista valtion
49429: takauksista. Eduskunta on 13 päivänä maaliskuuta ·1964 päättänyt oikeuttaa
49430: valtioneuvoston antamaan määräämillään ehdoilla valtion takauksia niiden sekä
49431: ulko- että kotimaisten lainojen vakuudeksi, joita käytetään rakennettaessa
49432: suomalaisille varustajille kotimaisilla veistä:möillä bruttoveto~udeltaan enin-
49433: tään 2 500 rekisteritonnin suuruisia ulkomaanliikenteeseen ·tarkoitettuja alUksia,
49434: kuitenkin niin, että kulloinkin voimassa olevien takauksien pääomamäärä saa
49435: olla yhteensä enintään 20 000 000 markkaa, että kunkin ulkomaisen lainan
49436: määrä tällöin lasketaan takausta annetta~a voimassa olleen virallisen kurssin
49437: mukaan ·sekä että tapauksia voidaan antaa vuoden 1970 loppuun saakka.
49438:
49439: 25 §.
49440: H~lituksen esitys . N: o 2 laiksi kansakoulujen hammaslääkärintoimesta
49441: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 1 päivänä huhtikuuta 1964 hyväk-
49442: synyt lain.
49443: 26 §.
49444: Hallituksen esitys N: o 4 laiksi säätiölain muuttamisesta; Eduskunta on
49445: 20 päivänä toukokuuta 1964 hyväksynyt lain.
49446:
49447: 27 §.
49448: Hallituksen esitys N: o 5 laiksi kansainvälisluontoiseen irtainten esineiden
49449: kauppaan sovellettavasta laista. Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta 1964
49450: hyväksynyt lain.
49451: 28 §.
49452: Hallituksen esitys N :o 7 laiksi hengityshalvatlspotilaiden hoitokustannuk-
49453: sista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivanä huhtikuuta 1964
49454: hyväksynyt lain.
49455: 1964-Vp.- Va.ltiopäiväpäitös. 7
49456:
49457: 29 §.
49458: Hallituksen esitys N: o 8 laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. _ Edus-
49459: kunta on 17 päivänä maaliskuuta 1964 hyväksynyt lain.
49460: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että lakiehdotuk-
49461: sen 22 §:n 3 momentissa mainittujen hakemusten käsittely saadaan niin
49462: joutui-i, että kyseinen veronpalautusjärjestelmä tulee vastaamaan todellista
49463: tarkoitustaan.
49464:
49465: 30 §.
49466: Hallituksen esitys N: o 10 m()()ttoriajoneuvojen -luvattoman käytön yleisty-
49467: misen johdosta rikoslainsäädäntöön tehtäviksi muutoksiksi. Eduskunta on
49468: 14 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt lait rikoslain 38 luvun muuttamisesta
49469: ja rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta.
49470:
49471:
49472: 31 §.
49473: Hallituksen esitys N: o 11 laiksi yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain
49474: muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt lain.
49475:
49476:
49477: 32 §.
49478: Hallituksen esitys N: o 12 laiksi rakennuslain muuttami~. Eduskunta
49479: on 28 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt lain.
49480: Samalla Eduskunta on päättänyt lausua toivomuksen, että Hallitus selvityt-
49481: tä.isi, miten kadun ja viemärin rakentamiskorvauksia ·omakotitalojen osalta
49482: vahvistettaessa voitaisiin nykyistä oikeudenmukaisemmin ottaa huomioon tontin
49483: pint&alan. ohella tontin rakennusoikeus, ja ryhtyisi selvityksen perusteella
49484: tarvittaviin toimenpiteisiin.
49485:
49486: 33 §.
49487: Hallituksen esitys N: o 13 laiksi kansakoululain muuttamisesta. Eduskunta
49488: on 17 päivänä maaliskuuta 1964 hyväksynyt lain.
49489: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että valtionavun saanti
49490: lakiehdotuksessa tarkoitettuihin kustannuksiin olisi- järjestettävä myös kauppa-
49491: Joiden ja 1 päivän tammikuuta 1959 jälkeen perustettujen kaupunkien osalta.
49492:
49493:
49494: 34 §.
49495: Hallituksen esitys N: o 14 laeiksi valtion viran tai toimen haltijain palk-
49496: kauksesta annetun lain muuttamisesta ja laiksi eräiden suoritusten maksami-
49497: sesta elinkustannusindeksin perusteella tarkistettuina vuosina 1964 ja 1965.
49498: Eduskunta on 22 päivänä toukokuuta 1964 hyväksynyt lain valtion viran tai
49499: toimen haltijain palkkauksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, lain
49500: 8 19M Vp. - Valtiopiivipäitös.
49501:
49502: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta ja
49503: lain eräiden suoritusten maksamisesta elinkustannusindeksin perusteella. tarkis-
49504: tettuina vuosina 1964 ja 1965.
49505: Hyväksyessään lait Ed"Q.Birunta on lausunut edellyttävänsä, että virkamies-
49506: palkkausten tarkistuksen ns. seurausvaikutukset, nimenomaan valtionaVustus-
49507: ten korotuskysymys ja näiden uusien korotusten maksun mahdollinen siirtä-
49508: minen, lopUllisesti ratkaistaan vasta näitä asioita koskevan lisämenoarvioosityk-
49509: sen käsittelyn yhteydessä.
49510: Eduskunta on vielä kiinnittänyt huomiota siihen, että valtion virka.mies-
49511: palkkausten kohdalla erilai$ten palkanlisien ja niihin verrattavien su<;~ritusten
49512: määrä on epäterveesti lisääntynyt, mikä puolestaan on aiheuttanut ja aihQuttaa
49513: edelleen palkkauksellisia epäkohtia. Eduskunta on sen vuoksi lausunut odotta-
49514: vansa, että Hallitus selvhyttää mahdollisuudet palkanlisien käytön rajoitta-
49515: miseen ja selvittelyn päätyttyä myös ryhtyy tarkoitUksenmUkaisiksi havaittui-
49516: hin toimenpiteisiin näiden palkkaUksellisten epäkohtien poistamiseksi.
49517:
49518:
49519: 35 §.
49520: Hallituksen esitys N: o 15 laeiksi valtion virkamiespalkkausten tarkistami-
49521: sesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä valtion virkamies-
49522: palkkausten tarkistamisesta annetun lain voimaansaattamisesta. Eduskunta on
49523: 26 päivänä toukokuuta 1964 hyväksynyt lain valtion virkamiespalk:kausten
49524: tarkistamisesta, lain valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun
49525: lain muuttamisesta, lain valtion viran ja toimen haltijain neuvotteluoikeudesta
49526: annetun lain muuttamisesta, lain ulkomaanedustuksen viran tai toimen halti-
49527: jain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta ja lain valtion virkamiespalk-
49528: kausten tarkistamisesta annetun lain voimaansaattamisesta lepäämään ensim-
49529: mäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
49530: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että valtion virkamiespalkkaus-
49531: ten tarkistamista koskevan lain Ulkopuolelle jää virkamiespalkkausten seuraus-
49532: vaikutusten piiriin kuuluvien viranhaltijoiden, kuten kansakoulu- ja sairaala-
49533: laitoksen henkilökunnan sekä terveydenhoitohenkilökunnan palkkausten järjes-
49534: tely. Kun Eduskunnan mielestä on asianmukaista, että myös näiden palkkaUB-
49535: ten osalta luodaan tarkistusmenettely, joka soveltuvin osin noudattaa. nyt
49536: hyväksytyn menettelytapalain periaatteita, Eduskunta on lausunut edellyttä-
49537: vänsä, että Hallitus kiireellisesti valmistuttaa ja antaa Eduskunnalle esityksen
49538: tätä tarkoittavaksi lainsäädännöksi.
49539:
49540:
49541: 36 §.
49542: Hallituksen esitys N: o 16 laiksi valtion tietokonekeskuksesta. Eduskunta
49543: on 1 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt lain.
49544: 1964 Vp.- Valtiopäiväpäätös. 9
49545:
49546: 37 §.
49547: Hallituk.sen esitys N: o 17 elokuvaverolaiksi. Eduskunta on 9 päivänä kesä-
49548: kuuta 1964 valtiopäiväjärjestyksen 68 § : n 1 momentissa säädetyin · määrä-
49549: enemmistöin hyväksynyt lain.
49550: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy kiireel-
49551: lisesti toimenpiteisiin teknillisesti ja taiteellisesti korkeatasoisen kotimaisen
49552: lyhytelokuvatuotannon tukemiseksi.
49553:
49554:
49555: 38 §.
49556: Hallituksen esitys N: o 19 Sotainvalidien Veljasliitto r.y: n lainojen valtion
49557: takauksista. Eduskunta on 28 päivänä huhtikutrta 1964 päättänyt oikeuttaa
49558: valtioneuvoston antamaan määräämillään ehdoilla. valtion omavelkaisia. takauk-
49559: sia Sotainvalidien Veljesliitto r.y. nimisen yhdiatyksen ottamien, aivovammais-
49560: ten Jruntouttamisosaston rakentamiseen tarvittavien, yhteensä enintään 750 000
49561: markan nimellismääräisten lainojen vakuudeksi siten, että takauksia voidaan
49562: antaa vuoden 1967 loppuun saakka.
49563: Esity~n perusteluja vielä täydentäen Eduskunta on todennut, että kysy-
49564: myksessä. 'olevan kuntouttamisosaston rakentamis- ja muut perustamiskustan-
49565: nukset tullaan valtion varoista korvaamaan liitolle täysimääräisinä budjetti-
49566: rahoitustietä. Sama koskee myös uuden osaston käyttökustannuksia. Edus-
49567: kunta on pitänyt suotavana, että näistä seikoista otetaan maininta myös kysy-
49568: myksessä oleviin laina-asiakirjoihin.
49569: Edelleen EdWJkunta on todennut, että uuden osaston rakentamiskustannuk-
49570: set tarkistettujen laskelmien mukaan tulevat nousemaan noin 800 000 m.ark:kaan
49571: ja että osaston vuotuiset käyttötalousmenot vuonna 1962 suoritetun laskelman
49572: mukaan olisivat silloisen hintatason mukaan nousseet 278 500 markkaan.
49573: Vi~lä. ;Eduskunta : on la~uJlQ.t~~lyttävänsä, että suunnitellun aivovam-
49574: maisten kqntouttamislaitoksen kulloinkin vapaana oleviin tiloihin saadaan ottaa
49575: myös muita potilaita kuin sotainvaliideja.
49576:
49577:
49578: 39 §.
49579: Hallituksen C$itys N: o 20 Wbi. kansakoululaitoksen viranhaltij~ ,palk-
49580: kauksesta ja eläklrei,tä annetun lain muuttamisesta. Eduiikunta oo 5 päivänä
49581: toukokuuta 1964 hyväksynyt lain.
49582:
49583:
49584: 40 §.
49585: .Hallituksen esitys N: o 21 laiksi ~a.mmatinvalinnanohjauksesta annetun lain
49586: muuttamiSCfita. Eduskunta on 9 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt lain.
49587: 2 E 280/65
49588: 10 1964 Vp. - Valtiopäiväpää,tös.
49589:
49590: 41 §.
49591: Hallituksen esitys N: o 22 laiksi eräiden talletusten veronhuojennuksista
49592: annetun lain ·muuttamisesta. Eduskunta on 24 päivänä huhtikuuta 1964
49593: hyväksynyt lain.
49594:
49595: 42 §.
49596: Hallituksen esitys N: o 23 laiksi elokuvien ennakkotarkastuksesta annetun
49597: lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä huhtikuuta 1964 hyväksynyt
49598: lain.
49599: Vastuu lakiehdotuksen mukaan ennakkotarkastuksesta vapautuvien elo-
49600: kuvien laadusta tulisi kuulumaan pääasiassa Oy Yleisradio Ab: lle. Sen vuoksi
49601: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että puheena olevien elokuvien laatuun
49602: yhtiön toimesta kohdistettavaa tarkkailua tarpeen mukaan tehostetaan niin,
49603: että yhtiön hallintoneuvoston ja ohjelmaneuvoston televisiossa esitettäville elo-
49604: kuville asettamat laatuvaatimukset tulevat asianmukaisesti huomioon otetUiksi.
49605:
49606:
49607: 43 §. .
49608: Hallituksen esitys N: o 26 laiksi merilain muuttamisesta. EduSlmnta .. on
49609: 15 päivänä .toukokuuta 1964 hyväksynyt lain merilain muuttamisesta ja lain
49610: ulosottolain muuttamisesta.
49611:
49612: 44 §.
49613: Hallituksen esitys N: o 27 laiksi sairausvakuutusmaksun poikkeuksellisesta
49614: määräämisestä vuodelta 1964. Eduskunta on 28 päivänä ·huhtikuuta 1964
49615: hyväksynyt lain.
49616:
49617: 45 §.
49618: Hallituksen esitys N: o 28 laiksi sairausvakuutuslain voimaantulosta annetun
49619: lain muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä huhtikuuta 1964 hyVäksynyt
49620: lain.
49621:
49622: 46 §.
49623: Hallituksen esitys N: o 29 Euroopan. vapaakauppaliiton perustamista koske-
49624: van konvention sekä Suomen ja EFTAn jäsenvaltioitten välisen sopimuksen
49625: eräitten muutosten hyväksymisestä sotellettaviksi Suomen Tasavallan ja. EU:roo-·
49626: pan vapaakauppaliiton jäsenvaltioitten välisissä suhteissa. Eduskunta on '28
49627: päivänä huhtikuuta 1964 päättänyt hpäksyä Suomen Tasavallan ja Euroopan
49628: vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välillä sovellettaviksi ne Euroopan vapaa-
49629: kauppaliiton perustamista koskevan konvention sekä Suomen Tasavallan ja
49630: Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välisen sopimussuhteen luomista
49631: koskevan sopimuksen muutokset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
49632: 1964 Vp. - ValtiopäiviLpäitös~ 11
49633:
49634: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Euroopan vapaakauppaliiton perus-
49635: tamista koskevan konvention sekä. Suomen Tasavallan ja Euroopan vapaa-
49636: kauppaliiton jäsenvaltioiden välisen sopimussuhteen luomista koskevan sopimuk-
49637: sen eräiden muutosten hyväksymis~tä sovellettaviksi Suomen Tasavallan ja
49638: Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välisissä. suhteissa.
49639:
49640: 47 §.
49641: Hallituksen esitys N :o 30 Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen
49642: Liiton välillä tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen muutosten hyväksymisestä.
49643: Eduskunta on 28 päivänä huhtikuuta 1964 päättänyt hyväksyä Suomen ja
49644: Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä tullikysymyksistä 24 päivänä
49645: marraskuuta 1960 allekirjoitettuun sopimukseen tehdyt muutokset.
49646: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen ja Sosialististen Neuvosto-
49647: tasavaltojen Liiton välillä tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen muutosten
49648: hyväksymisestä.
49649:
49650: 48 §.
49651: Hallituksen esitys N: o 31 laiksi ~allisen jaoituksen muuttamisesta
49652: annetUn lain muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä huhtikuuta 1964
49653: hyväksynyt lain.
49654: Eduskunta on edellyttänyt, että lain 34 § :n 2 momentissa tarkoitetut
49655: kustannukset suoritetaan valtion varoista,· ellei ole ilmeistä, että toimituksesta
49656: on asianomaiselle ~alle tai maanomistajalle poikkeuksellista hyötyä.
49657:
49658: 49 §.
49659: Hallituksen esitys N: o 32 laeiksi kansakoululain sekä k~oululaitoksen
49660: viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Edus-
49661: kunta on 9 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt lait.
49662: Eduskunta ei ole tässä. vaiheessa katsonut asianmukaiseksi tehdä muutoksia
49663: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
49664: muuttamista koskevaan lakiehdotukseen. Kuitenkin Eduskunta on sitä mieltä,
49665: että palkkaus olisi vastaisuudessa järjestettävä niin, että se edistää viranhalti-
49666: jain pyrkimyksiä lisäpätevyyden hankkimiseen. Erityisesti Edliskunta on
49667: pitänyt tärkeänä riittävän pätevyyden omaavien vieraan kielen opettajien
49668: saamista kansa- ja kansalaiskouluihm, koska näin varhaisessa vaiheessa tapahtu-
49669: vassa vieraan kielen opiskelussa opetuksen laadullisella tasolla on suuri merki-
49670: tys opiskelun onnistumisen kannalta. Tämän vuoksi vieraan ·kielen opettajien
49671: peruspalkka olisi määrättävä saman pätevyyden omaavien opettajien kohdalla
49672: koulumuodosta riippumatta saman suuruiseksi. Tässä tarkoituksessa Hallituk-
49673: sen olisi annettava kansakoululaitoksen vieraan kielen opettajien palkkauksen
49674: järjestämisestä .uusi esitys. Niin ikään Eduskunta on pitänyt asianmukaisena,
49675: 12 1964 Vp. - Valtlopäiväpäitös;
49676:
49677: että teknilliaessä. korkeakoulussa. suoritettu diploomi-insinöörin · tutkinto rin-
49678: nastetaan palkkt\uksen osalta :filosofian kandidaatin tutkintoon.
49679: Eduskunta on todennut, että vieraan kielen opettajista tulee olomaan
49680: suuri puute kielen opetusta k08keva.n uudistuksen toteutueaaa, minkä. vuoksi
49681: olisi ryhdyttävä kiireellisesti toimenpiteisiin opettajien valmistuksen lisäimi-
49682: seksi
49683: Lisäksi Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että yläkansakoulun
49684: opettajan viikottainen opetusvelvollisuus olisi kohtuussyistä tarkistettava..
49685:
49686: 50§.
49687: Hallituksen esitys N: o 33 laik$i. tieliikennelain muuttamisesta. Edu.skunta
49688: on 21 päivänä huhtikuuta 1964. hyväkl'Ynyt lain.
49689:
49690: 51 §.
49691: Hallituksen esitys N: o 34 määrärahan myöntämiseksi suomalaisen valvonta-
49692: joukon perustamista, varustamista, koulutusta ja. ylläpitoa varten Yhdisty-
49693: neiden Kansakuntien rauhanturvaamifil- ja valvontatehtäviin. EdU$kunt& on
49694: 20 päivänä maaliskuuta 1964 päättänyt lisäyksenä vuoden 1964 tlllo- ja. menO>-
49695: arvioon myöntää 15 Pl. II luvun uudelle 42. momentille "YK: n valvontatahtä-
49696: viä varten perustettavan joukon varustamis-, koulutus -ja ylläpitomenot"
49697: 5 500 000 markan suuruisen siirtomäärärahan; sekä oikeuttaa valtioneuvoston
49698: tämän menon suorittamiseen kä.yttä:rnään valtiolle kuluvan vuoden aikana
49699: kertyviä tuloja.
49700: Eduskunta on lausunut odottavansa Hallituksen ryhtyvän sellaisiin toimen-
49701: piteisiin, että suomalaisen pataljoonan perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat
49702: menot, samojen perusteiden mukaan kuin aikanaan ns. Suezin joukkojen menot,
49703: Yhdistyneiden Kanmkuntien toimesta tullaan korvaamaan maallemme.
49704:
49705: 52 §.
49706: Hallituksen esitys N: o 35 laiksi asuntotuotannon verol).huojennuslakien
49707: mukaan verovapaan tulon ja omaisuuden perulilteella valtiQlle annmtavaata
49708: lainasta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt lain jätettäväksi
49709: lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
49710: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Rallit11s kiireellisesti an~a esi-
49711: tyksen lisäveron t~ muun vastaavan velvotteena mä'äräämis~ksi verovavaiden
49712: a$Untojen omi$tajille.
49713:
49714: 53 §.
49715: Hallituksen e~~itys N: o 36 la.ibi Saimaan kanavan :rakenta,m.i$ta varten
49716: pall:kolunastettavien alueiden haltuunottamisesta eräissä tapauksiga,. Edus-
49717: 1964 Vp.- Valtiopäivl.päitös. 13
49718:
49719: kunta on 28 päivänä huhtikuuta 1964 valtiopäiväjärjestyksen 67 §: n 2 momen-
49720: tissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
49721: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota Saimaan kanavan rakentamista varten
49722: maata. tai etuuksia vapaaehtoisin sitoumuksin tai tämän lain nojalla luovutta-
49723: neiden maansaantimahdollisuuksiin ja lallsunut edellyttävänsä, ellei siihen voi-
49724: massa olevan lainsäädännön mukaan ole mahdollisuuksia, että Hallitl18 kiireelli-
49725: sesti suorituttaa asiassa .tutkimuksen. ja ryhtyy niihin toitnenpitisiin, joihin
49726: tutkimuksen tulos antaa aihetta.
49727:
49728: 54 §.
49729: Hallituksen· esitys N: o 37 vuonna 1962 tehdyn kansainvälisen kahvisopi-
49730: muksen eräiden määräysten hyväksymisestä: Eduskunta on 9 päivänä kesä-
49731: kuuta 1964 päättänyt hyVäksyä ne New Yorkissa 28 päivänä syyskuuta. 1962
49732: tehdyn kansainvälisen kahvisopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskun-
49733: nan suostumusta. ·
49734: Samalla Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 § : n 2 momentissa ja
49735: 69 § :n 1 momentissa säädetyn käsittelyn j~lkeen hyväksynyt lain kahvin tuon-
49736: nin säännöstelystä vuonna 1962 tehdyn kansainvälisen kahvisopimuksen perus-
49737: teella.
49738:
49739: 55 §.
49740: Hallituksen esitys N: o 39 laiksi maataloustuotteiden markkinoimisrahastosta
49741: annetun lain muuttamisesta. ·Eduskunta oh 5 päivänä toukokuuta 1964 hyväk-
49742: synyt lain.
49743:
49744: 56 §.
49745: Hallituksen esitys N: o 40 laiksi kotimaisen villan tuotannon edistämisestä
49746: annetun lain voimassaöloajan pitentämisestä. Eduskunta on 28 päivänä huhti-
49747: kuuta 1964 valtiopäiväjärjestyksen 67 § : n 2 momentissa säädetyn käsittelyn
49748: jälkeen hyväksynyt lain.
49749:
49750: 57 §.
49751: Hallituksen esitys N: o 41 laiksi aluevaihdosta valtion ja Raahen kaupungin
49752: välillä. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt lain. · '
49753:
49754:
49755: 58 §.
49756: Hallituksen esitys N: o 42 laiksi kunnallisten ja yksityisten kasvatuslaitosten
49757: valtioavusta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta
49758: 1964 hyväksynyt lain.
49759: 14 1964 Vp.- Valtiopäiväpää.tCSs.
49760:
49761: 59 §.
49762: Hallituksen esitys N: o 43 laiksi suomalaisesta valvontajoukosta. EduskUnta
49763: on 20. päivänä toukokuuta 1964 hyväksyn~ lain.
49764:
49765: 60 §.
49766: Hallituksen esitys N :o 45 laiksi kylvösiementuotannon edistämisestä ja laki-
49767: aloite laiksi.kylvösiementuotannon edistämisestä. Eduskunta on 9 päivänä kesä-
49768: kuuta 1964 hyväksynyt lain asiasta.
49769:
49770: 61 §.
49771: Hallituksen esitys N: o 46 laiksi kadun kunnossa- ja puhtaanapidon järjestä-
49772: misestä. eräissä tapauksissa. Eduskunta on 26 päivänä toukokuuta 1964 valtio-
49773: päiväjärjestyksen 67 § :.n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt
49774: lain.
49775: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ensi til11$Sa
49776: antaa esityksen kadun kunnossa- ~a. puhtaanapitoa kQSkevan lainsäädännön
49777: uudistamisesta, joka: jo useita vuosia on ollut valmisteltavana.
49778:
49779: 62 §.
49780: Hallituksen esitys N :o 47 laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
49781: Eduskunta on 29 päivänä toukokuuta 1964 hyväksynyt lain.
49782: Eduskunnan saamien tietojen mukaan varalaskupaikkoja on tarkoitus raken-
49783: taa vain maanteiden yhteyteen. Mikäli varalaskupaikka kuitenkin jostakin
49784: syystä rakennetaan paikallistien yhteyteen, Eduskunta on edellyttänyt, että.
49785: asianomaiselle kunnalle ei aiheudu sen rakentamisesta ja kunnossapidosta kus-
49786: tannuksia, vaan että valtio vastaa kaikista kustannuksista.
49787: Kuten Hallituksen esityksen perusteluissa on mainittu, ovat useat kunnat
49788: jo huolehtineet alueellaan yleisten teiden valaistuksesta. Eduskunta on pitänyt
49789: asianm.ukaisena, että valtio tienpitäjänä näissä tapauksissa ottaa vastatakseen
49790: vala.istuskustannuksista, milloin valaistus liikenneturvallisuuden vuoksi vastaa-
49791: vissa olosuhteissa muualla katsotaan välttämättömäksi.
49792: Eduskunnan saaman tiedon mukaan Suomella on mahdollisuus saada Maail-
49793: manpankilta edullisin ehdoin tielaina. Edellytyksenä on kuitenkin, että. asian-
49794: omaisen tien tutkimus- ja suunnittelutyö sekä kustannusarvio ovat valmiina.
49795: Tämän vuoksi ja kun tie- ja vesirakennushallinnon suunnitteluhenkilökunnasta
49796: on puutetta, on asianmukaista, kuten Hallitus esittää, että mainitut toimen-
49797: piteet voi suorittaa tieviranomaisen toimeksiannon perusteella myös yksityinen
49798: suunnittelija. Eduskunta on kuitenkin katsonut, että olisi suoritettava tutkimus
49799: niistä syistä, jotka aiheuttavat tie- ja vesirakennushallinnon suunnittelu-
49800: henkilökunnan jatkuvan puutteen, sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin mainitun
49801: epäkohdan poistamiseksi.
49802: 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 15
49803:
49804: 63 §.
49805: Hallituksen esitys N: o 48 laiksi· kunnallisista ·. kodinhoitajista annetun lain
49806: muuttamisesta. Eduskunta -on 15 päivänä toukokuuta 1964 hyväksynyt lain.
49807:
49808: 64 §.
49809: Hallituksen esitys N: o 49 lisämäärärahan myöntämiseksi suomalaisen val-
49810: v.ontajoukon perustamista, varustamista, koulutusta ja ylläpitoa varten Yhdis-
49811: tyneiden Kansakuntien rauhanturvaamis- ja valvontatehtäviin. Eduskunta on
49812: 12 päivänä toukokuuta 1964 päättänyt lisäyksenä vuoden 1964 tulo- ja meno-
49813: arvioon myöntää 15 pääluokan II luvun 42 momentille "YK:n valvantatehtä-
49814: viä varten perustettavan joukon varustamis-, koulutus- . ja ylläpitomenot" jo
49815: myönnetyn 5 500 000 markan lisäksi 1180 000 markkaa, jolloin momentin
49816: loppusumma tulee olemaan 6 680 000 markkaa; sekä oikeuttaa valtioneuvoston
49817: tämän menon suorittamiseen käyttämään valtiolle kuluvan vuoden aikana
49818: kertyviä tuloja.
49819: 65 §.
49820: Hallituksen esitys N: o ·51 laiksi aluevaihdosta valtion ja Helsingin yli-
49821: opiston välillä. Eduskunta on 15 päivänä toukokuuta '1964 hyväksynyt lain.
49822:
49823: 66 §.
49824: Hallituksert _esitys N: o 52 laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja niissä
49825: loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta
49826: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta .on 9 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksy-
49827: nyt lain.
49828: ' ' 67 §.
49829: Hallituksen esitys N: o 53 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1964 tulo- ja
49830: Dl®oarvioon. Eduskun1;a on 5 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt esityksen
49831: eräin huomautuksin ja .muutoksin. ·
49832: Lisämenoarvioesityksessä on ilmoitettu, että 19 Pl. V: 1 momentin määrä7
49833: rahasta jätettäisiin käyttämättä 20 000 000 markkaa. Tätä menettelyä Edus-
49834: kunta ei ole voinut pitää asianmukaisena, vaan on puolestaan lausunut ole-
49835: vansa sitä mieltä, että määräraha kokonaisuudessaan olisi käytettävä vuoden
49836: 1964 menorviossa edellytetyllä tavalla.
49837: Eduskunta on todennut asutushallituksen maankäyttölainoituksesta anta-
49838: mien kaavamaisten toimeenpano-ohjeiden vaikeuttaneen sisarosuuksien jousta-
49839: vaa lunastamista ja johtaneen erityisesti pienempien tilojen syrjimiseen. Sisar~
49840: osuuslainojen saanti sellaisissa tapauksissa, joissa hakijoina on useampia osak-
49841: kaita, on käytännöllisesti katsoen mahdotonta ja pienemmät tilat, joilla vil-
49842: jelijäperheet ovat vuosikymmeniä asuneet, on jätetty rakentamisessa, lisämaan
49843: hankinnassa sekä muussa tilan kunnostamista tarkoittavassa lainoituksessa
49844: asutustoiminnan antaman tuen ulkopuolelle.
49845: 16 1986 Vp. - Valtiopäivipäitös.
49846:
49847: Momentille palautettua 20 000 000 markan määrärahaa käytettäessä olisi
49848: Hallituksen huolehdittava siitä, että tällainen lain kaavamaisesta tulkinnasta
49849: aiheutuva kohtuuton ja epäoikeudenmukainen menettely saadaan loppumaan.
49850:
49851: 68 §.
49852: Hallituksen esitys N: o 54 lisävaltuuk&ien ålltamisesta valtioneuvostolle
49853: lainanottoon vuoden 1964 aikana. Eduskunta on 9 päivänä kesäkuuta 1964
49854: päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston vuonna 1964 ottamaan valtioneu"\toston
49855: lähemmin määräämillä ehdoilla pitkäaikaista lainaa 120 000 000 markan nimel-
49856: lismäiirään asti niiden pitkäaikaisten, yhteensä. 370 000 000 markkaan .nousevien
49857: lainojen lisäksi, jotka Eduskunta on jo valtioneuvoston oikeuttanut vuoden
49858: 1964 aikana ottamaan.
49859: 69 §.
49860: Hallituksen esitys N: o 55 Aero 0/Y: n ulko- ja kotimM.sten. lainojen vakuu-
49861: deksi annettavista valtion takuista. Eduskunta on 29 päivänä toukokuuta 1964
49862: päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan määräämillään ehdoilla valtion
49863: takauksia. Aero 0/Y nimisen yhtiön lentokonehankintojen ra.hoittamiseksi otta-
49864: mien, yhteensä 30 000 000 markkaan nousevien sekä ulko- että kotimaisten
49865: lainojen ja niiden korkojen sekä lainojen hoidosta johtuvien muiden kustan-
49866: nusten maksamisen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä
49867: tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa olevan virallisen kurssin
49868: mukaan sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1968 loppuun saakka.
49869:
49870: 70 §.
49871: Hallituksen esitys N: o 58 lisäyksistä helmikuun 17 päivänä 1949 tehdyllä
49872: sopimuksella annettuihin sääntöihin puutavaran uitosta Tornion ja Muonion
49873: rajajokien uittoväylässä Suomen ja Ruotsin kesken 23 p&i-q-änlt huhtikuuta 1964
49874: tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta bn. 2 'päi-
49875: vänä kesäkuuta 1964 päättänyt hyväksyä Suomen ja Ruotsin kesken li!täy~isfä
49876: sääntöihin puutavaran uitosta Tornion ja. Muonion rajajokien uittoväylässä
49877: tehdyn sopimuksen ne määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
49878: Samalla Eduskunta on hyVäksynyt lain Suomen ja Ruotsin 'kesken uitosta
49879: Tornion ja Muonion rajajoigga tehdyn · söpimuksen lisä-ysten hyväksymisestä.
49880:
49881: 71 §.
49882: Hallituksen esitys N: o 59 laiksi eräistä toiminnan järjestiimisen perusteista
49883: Saimaan kanavan vuokra-alueilla. Eduskunta on 9 päivänä kesäkuuta 1964
49884: hyväklynyt lain.
49885: 72 §..
49886: Hallituksen esitys N: o 60 laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
49887: kauksest& ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 9 päivänä
49888: kesäkuuta 1964 hyväksynyt lain.
49889: 1964 Vp. - Valtiopäiväpä.ä.tös. 17
49890:
49891: 73 §.
49892: Hallituksen esitys N: o 61 laiksi Karkalin luonnonpuistosta. Eduskunta on
49893: 5 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt lain.
49894:
49895: 74 §.
49896: Hallituksen esitys N: o 64 valtuuksien myöntämisestä valtioneuvostolle antaa
49897: valtion takuu ulkomaisesta lainasta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1964
49898: päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan valtion takauksia Mortgage Bank
49899: of Finland Oy:n ottamien ulkomaisten lainojen ja niissä sovittujen ehtojen
49900: täyttämisen vakuudeksi ehdolla, että takauksia tämän valtuutuksen nojalla saa
49901: samanaikaisesti olla voimassa yhteensä enintään 42 000 000 markkaan nouse-
49902: vista lainoista ja että kunkin lainan määrä tällöin lasketaan takausta annet-
49903: taessa voimassa olleen virallisen kurssin mukaan.
49904:
49905: 75 §.
49906: Hallituksen esitys N:o 65 tavaroiden väliaikaisen maahantuonnin ATA-
49907: carnet'ta koskevan tulliyleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
49908: Eduskunta on 9 päivänä kesäkuuta 1964 päättänyt hyväksyä ne Brysselissä
49909: 6 päivänä joulukuuta 1961 tehdyn, tavaroiden väliaikaisen maahantuonnin
49910: ATA-carnet'ta koskevan tulliyleissopimuksen määräykset, jotka vaativat Edus-
49911: kunnan suostumusta.
49912: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain tavaroiden väliaikaisen maahantuon-
49913: nin ATA-carnet'ta koskevan tulliyleissopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
49914: misestä.
49915: 76 §.
49916: Hallituksen esitys N: o 66 näyttelyissä, messuilla, kokouksissa ja niiden
49917: kaltaisissa tilaisuuksissa näytteille asetettavien tai käytettävien tavaroiden
49918: maahantuonnin helpotuksia koskevan tulliyleissopimuksen eräiden määräysten
49919: hyväksymisestä. Eduskunta on 9 päivänä kesäkuuta 1964 päättänyt hyväksyä
49920: ne Brysselissä 8 päivänä kesäkuuta 1961 tehdyn, näyttelyissä, messuilla,
49921: kokouksissa tai niiden kaltaisissa tilaisuuksissa näytteille asetettavien tai käy-
49922: tettävien tavaroiden maahantuonnin helpotuksia koskevan tulliyleissopimuksen
49923: määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
49924: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain näyttelyissä, messuilla, kokouksissa
49925: tai niiden kaltaisissa tilaisuuksissa näytteille asetettavien tai käytettävien tava-
49926: roiden maahantuonnin helpotuksia koskevan tulliyleissopimuksen eräiden mää-
49927: räysten hyväksymisestä.
49928: 77 §.
49929: Hallituksen esitys N: o 67 ammatinharjoittamisvälineiden väliaikaista maa-
49930: hantuontia koskevan tulliyleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
49931: 3 E 280/65
49932: 18 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49933:
49934: Eduskunta on 9 päivänä kesäkuuta 1964 päättänyt hyväksyä ne Brysselissä
49935: 8 päivänä kesäkuuta 1961 tehdyn, ammatinharjoittamisvälineiden väliaikaista
49936: maahantuontia koskevan tulliyleissopimuksen määräykset, jotka vaativat Edus-
49937: kunnan suostumusta. -
49938: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain ammatinharjoittamisvälineiden väli-
49939: aikaista maahantuontia koskevan tulliyleissopimuksen eräiden määräysten hy-
49940: väksymisestä.
49941:
49942: 78 §.
49943: Hallituksen esitys N: o 68 laiksi laintarkastuskunnasta annetun lain muut-
49944: tamisesta. Eduskunta on 9 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt lain.
49945:
49946: 79 §.
49947: Hallituksen esitys N: o 70 laiksi yksityisistä sairaanhoito- ja tutkimuslaitok-
49948: sista. Eduskunta on 9 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt lain.
49949: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että pienten ja muiden
49950: kuin lääkärien omistamien laitosten toimintamahdollisuuksia ei saa tarpeetto-
49951: masti vaikeuttaa.
49952:
49953: 80 §.
49954: Hallituksen esitys N: o 72 Rikkihappo Oy: n ulkomaisten lainojen vakuu-
49955: deksi annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1964
49956: päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan määräämillään ehdoilla valtion
49957: omavelkaisia takauksia Rikkihappo Oy nimisen yhtiön ottamien yhteensä enin-
49958: tään 16 000 000 markkaan nousevien ulkomaisten lainojen ja niiden korkojen
49959: sekä lainojen hoidosta johtuvien muiden kustannusten maksamisen vakuudeksi
49960: ja siten, että kunkin lainan määrä tällöin lasketaan takausta annettaessa voi-
49961: massa olleen virallisen kurssin mukaan sekä siten, että takauksia voidaan a.ntaa
49962: vuoden 1966 loppuun saakka.
49963:
49964: 81 §.
49965: Hallituksen esitys N:o 73 Kemijoki Oy:n ulko- ja kotimaisten lainojen
49966: vakuudeksi annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 5 päivänä kesä-
49967: kuuta 1964 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia
49968: vaatimatta, mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauk-
49969: sia Kemijoki Oy nimisen yhtiön voimalaitosten ja voimansiirtolaitteiden ralren-
49970: tamista sekä voimataloutta palvelevaa vesistöjen säännöstelyä varten ottamien,
49971: yhteensä enintään 130 000 000 markkaan nousevien sekä ulko- että kotimaisten
49972: lainojen ja niiden korkojen sekä lainojen hoidosta aiheutuvien muiden kustan-
49973: nusten maksamisen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä
49974: tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa olevan virallisen kurssin mu-
49975: kaan sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1965 loppuun saakka.
49976: ·1964 Vp.- Valtiopäiväpäätös. 19
49977:
49978: 82 §.
49979: Hallituksen esitys N: o 75 muutoksesta ja lisäyksestä vuoden 1964 tulo- ja
49980: menoarvioon. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1964 päättänyt muutoksena
49981: vuoden 1964 tulo- ja menoarvioon hyväksyä Hallituksen esityksessä tehdyn
49982: ehdotuksen 15 pääluokan II luvun 27 momentin "Kotimaisen sokerituotannon
49983: turvaaminen" määrärahan käyttöperusteiden muuttamisesta; lisäyksenä vuoden
49984: 1964 tulo- ja menoarvioon myöntää 15 pääluokan II luvun 42 momentille
49985: "YK:n valvontatehtäviä varten perustettavan joukon varustamis-, koulutus-
49986: ja ylläpitomenot" jo myönnettyjen 6 680 000 markan lisäksi 2 956 000 markkaa;
49987: sekä oikeuttaa valtioneuvoston viimeksi mainitun menon suorittamiseen käyttä-
49988: mään valtiolle kuluvan vuoden aikana kertyviä tuloja.
49989:
49990:
49991: 83 §.
49992: Hallituksen esitys N: o 76 laeiksi virkamiespalkkausten tarkistamisesta ja
49993: eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä valtion virkamiespalkkaus-
49994: ten tarkistamisesta annetun lain voimaansaattamisesta. Eduskunta on 9 päi-
49995: vänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt lain valtion virkamiespalkkausten tarkista-
49996: misestlh lain valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain
49997: muuttamisesta, lain valtion viran ja toimen haltijain neuvotteluoikeudesta
49998: annetun lain muuttamisesta, lain ulkomaanedustuksen viran tai toimen halti-
49999: jain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta ja lain valtion virkamiespalk-
50000: kausten tarkistamisesta annetun lain voimaansaattamisesta.
50001: Hyväksyessään lait Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että virkamies-
50002: palkkausten tarkistusten yhteydessä pyritään siihen, että tarkistukset turvaavat
50003: alimillin palkattujen viran ja toimen haltijain elintason kohtuullisen kehityksen.
50004: Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus ottaa perusteellisesti harkit-
50005: tavakseen kysymyksen ja suorituttaa tarvittavat tutkimukset siitä, miten nyt
50006: säädettävän menettelytapalain voimassaoloojan päätyttyä voitaisiin päästä
50007: sellaiseen pysyvään menettelyyn virkamiespalkkausten järjestelyssä, joka, kun
50008: myös otetaan huomioon ne kokemukset, mitkä uuden menettelytapalain sovelta-
50009: misen aikana saadaan, paremmin tulisi vastaamaan tarkoitustaan kuin nyt voi-
50010: maantuleva väliaikainen palkkausten tarkistusmenettely.
50011: Eduskunta on edelleen kiinnittänyt huomiota siihen, että valtion virkamies-
50012: palkkausten tarkistamista koskevan lain ulkopuolelle jäävä virkamiespalkkaus-
50013: ten seurausvaikutusten piiriin kuuluvien viranhaltijoiden, kuten kansakoulu-
50014: ja sairaalalaitoksen henkilökunnan sekä terveydenhoitohenkilökunnan palkkaus-
50015: ten järjestely. Kun Eduskunnan mielestä on asianmukaista, että myös näiden
50016: palkkausten osalta luodaan tarkistusmenettely, joka soveltuvin osin noudattaa
50017: nyt säädettävän menettelytapalain periaatteita, Eduskunta on lausunut edellyt-
50018: tävänsä, että Hallitus kiireellisesti valmistulttaa ja antaa Eduskunnalle esityk-
50019: sen tätä tarkoittavaksi lainsäädännöksi.
50020: 20 1964 Vp. - Va.ltiopäiväpäätös.
50021:
50022: 84 §.
50023: Hallituksen esitys N: o 78 Osuuskassojen Keskus Oy: n ulkomaisten lainojen
50024: valtion takauksesta. Eduskunta on 9 päivänä kesäkuuta 1964 pääJttänyt
50025: oikeuttaa valtioneuvoston antamaan määräämillään ehdoilla valtion takauksia
50026: Osuuskassojen Keskus Oy nimisen yhtiön ottamien yhteensä enintään 50 000 000
50027: markkaan nousevien ulkomaisten lainojen ja niiden korkojen sekä lainojen
50028: hoidosta johttuvien muiden kustannusten maksamisen vakuudeksi ja siten, että
50029: kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa
50030: olevan virallisen kurssin mukaan.
50031:
50032:
50033:
50034: Asetukset ja valtioneuvoston päätökset.
50035:
50036: 85 §.
50037: Asetus maan ulkomaankaupan turvaamisesta annetun asetuksen muutta-
50038: misesta 20 päivältä joulukuuta 1963. Eduskunta on 14 päivänä helmikuuta
50039: 1964 päättänyt, ettei puheena olevaa asetusta ole lmmottava.
50040:
50041:
50042: 86 §.
50043: Valtioneuvoston 27 pa1vana joulukuuta 1963 antama päätös meiJerivom
50044: hinnoista. Eduskunta on 14 päivänä helmikuuta 1964 päättänyt, ettei puheena
50045: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
50046:
50047:
50048: 87 §.
50049: Vaitioneuvoston 28 pa1vana joulukuuta 1963 antama päätös hinnoista ja
50050: maksuista liikevaihtoverouudistuksen yhteydessä. Eduskunta on 14 päivänä
50051: helmikuuta 1964 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole
50052: kumottava.
50053:
50054: 88 §.
50055: Valtioneuvoston 24 päivänä tammikuuta 1964 antama päätös kauran tuonti-
50056: maksun alentamisesta. Eduskunta on 28 päivänä helmikuuta 1964 päättänyt,
50057: ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
50058:
50059:
50060: 89 §.
50061: Valtioneuvoston 31 päivänä tammikuuta 1964 antama päätös hinnanerojen
50062: perimisestä sokerin hinnankorotuksen yhteydessä. Eduskunta on 13 päivänä
50063: maaliskuuta 1964 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole
50064: kumottava.
50065: 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 21
50066:
50067: Kun Eduskunnan tietoon on tullut, että viime hetkellä ennen valtioneuvos-
50068: ton päätöksen voimaan tuloa on tehtaiden varastoista huomattavia sokerimääriä
50069: siirretty sellaisiin varastoihin, joista hinnaneroa ei peritä, Eduskunta on
50070: edellyttänyt, että Hallitus vastaisuudessa pyrkii estämään tämänlaatuisen
50071: keinottelun.
50072:
50073: 90 §.
50074: V aitioneuvoston 29 päivänä helmikuuta 1964 antama päätös meijerivoin
50075: hinnoista. Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 1964 päättänyt, ettei puheena
50076: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
50077:
50078: 91 §.
50079: Valtioneuvoston 25 päivänä maaliskuuta 1964 antama päätös hinnanerojen
50080: perimisestä sokerin hinnankorotuksen yhteydessä annetun päätöksen muutta~
50081: misesta. Eduskunta on 21 päivänä huhtikuuta 1964 päättänyt, ettei puheena
50082: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
50083:
50084:
50085: Kertomukset.
50086:
50087: 92 §.
50088: Lääketieteenlisensiaatti Herman Frithiof Antellin testamenttaamien kokoel-
50089: mien hoitamista varten asetetun valtuuskunnan kertomus vuosilta 1958-1960.
50090: Eduskunta on 13 päivänä maaliskuuta 1964 myöntänyt valtuuskunnalle vastuu-
50091: vapauden kertomuksen käsittämältä ·ajalta, sekä 31 päivänä maaliskuuta 1964
50092: valinnut valtuuskunnan vakinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten sijaan.
50093:
50094: 93 §.
50095: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Pohjoismaiden
50096: neuvoston toiminnasta vuonna 1962. Eduskunta on 17 päivänä huhtikuuta
50097: 1964 hyväksynyt Ulkoasiainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
50098:
50099: 94 §.
50100: E9uskunn.an kirjaston kertomus vuodelta 1963. Eduskunta on 17 päivänä
50101: huhtikuuta 1964 hyväksynyt Sivistysvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
50102:
50103: 95 §.
50104: Vaitioneuvoston kertomus toimenpiteistä työllisyyslain soveltamisessa
50105: vuonna 1962. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt Sosiaali-
50106: valiokunnan asiasta antaman mietinnön.
50107: 22 1964 Vp. __,. Valtiopäiväpäitös.
50108:
50109: 96 §.
50110: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomuksen Pohjois.mai-
50111: den neuvoston !toiminnasta vuodelta 1963. Eduskunta on 5 päivänä k~uta
50112: 1964 hyväksynyt Ulkoasiainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
50113:
50114: 97 §.
50115: Pankkivaliokunnan mietintö valiokunnan valtiopäiväjärjestyksen 50 § :n
50116: mukaisesti suorittamasta Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1962 koske-
50117: vasta tutkimuksesta. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1964 hyväksynyt
50118: mietinnön ja päättänyt, että vuoden 1963 voitosta puolet eli 11174 923.63
50119: markkaa on luovutettava valtiolle, sekä on saattanut tämän mietinnön Edus-
50120: kunnan Pankkivaltuusmiehille tiedoksi.
50121:
50122:
50123: Lakialoitteet.
50124:
50125: 98 §.
50126: Lakialoite laiksi liikevaihtoverolain muu>ttamisesta. Eduskunta on 15 päi-
50127: vänä toukokuuta 1964 hyväksynylt lain.
50128:
50129:
50130: Toivomukset.
50131:
50132: 99 §.
50133: Eräiden Eduskunnassa tehtyjen aloitteiden johdosta Eduskunta on päät-
50134: tänyt lausua toivomukset:
50135: 1) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin liikenneväylien kunnossapidossa
50136: käytettävien suolojen aiheuttamien haittojen tutkimiseksi ja taloudellisen selvi-
50137: tyksen hankkimiseksi siitä, mitkä ovat suolojen käylttämisen kustannukset ja
50138: mahdolliset vahingot autokannalle, sekä sen seikan selvittämiseksi, millä keinoin
50139: voitaisiin suolojen hait~vaikutukset poistaa;
50140: 2) että Hallitus selvityttäisi, mitä voidaan tehdä kansa- ja oppikoulujen
50141: voimistelusalien ja muiden tilojen varaamiseksi maksuttomasti ja nykyistä
50142: joustavammin nuoriso- ja urheilujärjestöjen käyttöön sekä koulujen voimistelu-
50143: salien suunnittelemiseksi tarvittaessa niin suuriksi, että niissä voitaisiin pelata
50144: virallisia kori- ja lentopallo-otteluja, ja ryhtyisi selvityksen perusteella asian-
50145: mukaisiin toimenpiteisiin;
50146: 3) että Hallitus antaisi tie- ja vesirakennushallituksen teMäväksi laatia
50147: s~lvitys koko Saimaan vesistön alueen tarpeellisista syväväylistä, niiden talou-
50148: dellisuudesta. ja rakentamisjärjestyksestä, jolloin työt olisi mahdolli!rta suorittaa
50149: samanaikaisesti Saimaan kanavan laajentamistyön kanssa;
50150: 19M Vp. - Va.ltiopäivä.päätös. 23
50151:
50152: 4) että Hallitus suorituttaisi Järvi-Suomen vesireittien kanavoimismahdol-
50153: lisuuksi$ta teknillistaloudellisen tutkimuksen sitten, kun varoja ja tutkija-
50154: voimia on tarkoitukseen käytettävissä;
50155: 5) että Hallitus suorituttaisi kiireellisesti tutkimuksen Kemijärven Javarus-
50156: vastuun-Pelkosenniemen-Savukosken maantien rakentamisesta;
50157: 6) että Hallitus huolehtisi siitä, että liikevaihtoverotusta toimitettaessa
50158: aatteellisten yhdistysten myyntitoiminta, joka. ei tapahdu liiketoiminnan muo-
50159: dossa, ei tule tämän verotuksen kohteeksi;
50160: 7) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Lopen kunnassa olevan Räyskälän
50161: lentokentän kunnostamiseksi purjelentotoimintaa varten;
50162: 8) että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan karja-
50163: talouskoul~ ottamiseksi valtion haltuun;
50164: 9) että Hallitus ottaisi vuoden 1965 tulo. ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
50165: sen määrärahan Savon radalta Yöveden rantaan rakennettavan teollisuusradan
50166: taloudellisen ja .teknillisen tutkimuksen suorittamista varten; sekä
50167: 10) että Hallitus kiireellisesti ryhtyisi toimenpiteisiin kansakouluun kuulu-
50168: vien keskikoulujen, kansalaiskoulujen ja varsinaisten kansakoulujen yhteisten
50169: opettajain valmistuksen ja jatkokoulutuksen suunnittelemiseksi ja järjestämi-
50170: seksi sellaisiksi, että ne vastaavat uuden peruskoulun tarpeita.
50171:
50172:
50173: Erinäiset a.siat.
50174: 100 §.
50175: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Oy. Yleisradio Ab:n hallintoneu-
50176: voston jäsenten vaali 1 päivänä kesäkuuta 1964 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi.
50177: Eduskunta on 28 päivänä huhtikuuta 1964 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
50178:
50179: 101 §.
50180: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Oy. Yleisradio Ab:n hallintoneu-
50181: voston jäsenen täydennysvaali. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1964
50182: ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
50183:
50184:
50185: Syysistuntoka.usi.
50186:
50187: Hallituksen esitykset.
50188: 102 §.
50189: Hallituksen esitys N:o 53 (1963 Vp.) laiksi maatalouden perusluotosta.
50190: Eduskunta on 14 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
50191: Kun maatalouden perualuottolaki ja lainsäädäntö tilojen osittamisen ra.joitt-
50192: tamiseksi muodostavat yhdessä kokonaisuuden ja luovat perustaa kestäville
50193: 24 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
50194:
50195: maatalolllq)olitiikalle tavoitteena perheviljelmä koneellistuvassa maaJtaloudessa,
50196: Eduskunta on edellyttänyt hyväksyessään lain, että Hallitus anaa esityksen
50197: laiksi tilojen osittamisen rajoittamisesta.
50198:
50199: 103 §.
50200: Hallituksen esitys N :o 61 (1963 Vp.) ilmailulainsäädännön uudistamiseksi.
50201: Eduskunta on 20 päivänä lokakuuta 1964 hyväkgynyt ilmailulain, lain kiinni-
50202: tyksestä ilma-aluksiin annetun lain muuttamisesta, lain elinkeinon harjoittami-
50203: sen oikeudesta annetun lain 3 §: n muuttamisesta ja lain löytötavaralain 15 §: n
50204: muuttamisesta.
50205: 104 §.
50206: Hallituksen esitys N:o 115 (1963 Vp.) Kemijokialueen maanjärjestelylaiksi.
50207: Eduskunta on 22 päivänä tammikuuta 1965 päättänyt hylätä· Hallituksen
50208: esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.
50209:
50210: 105 §.
50211: Hallituksen esitys N :o 158 (1963 Vp.) laiksi koski- ja muun omaisuuden
50212: vaihdosta valtion ja A. Ahlström Osakeyhtiö nimisen yhtiön välillä. Eduskunta
50213: on 27 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50214:
50215: 106 §.
50216: Hallituksen esitys N:o 161 (1963 Vp.) laiksi tullitariffin muuttamisesta.
50217: Eduskunta on 3 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50218:
50219: 107 §.
50220: Hallituksen esitys N :o 165 (1963 Vp.) kulttuurihistoriallisesti huomatta-
50221: vien rakennusten suojelua koskevaksi lainsäädännöksi. Eduskunta on 20 päi-
50222: vänä lokakuuta 1964 valtiopäiväjärjestyksen 67 §: n 2 momentissa säädetyn
50223: käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain kulttuurihistoriallisesti huomattavien raken-
50224: nusten suojelusta sekä lain rikoslain 35 luvun 2 § : n muuttamisesta.
50225:
50226: 108 §.
50227: Hallituksen esitys N: o 6 perintölainsäädännön uudistamisesta. Eduskunta
50228: on 11 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt perintökaaren, lain perintökaaren
50229: voimanpanosta, lain avioliittolain muuttamisesta, lain holhouslain muuttami-
50230: sesta, lain ottolapsista annetun lain muuttamisesta, lain oikeudenkäymiskaaren
50231: 10 luvun muuttamisesta, lain ulosottolain muuttamisesta, lain konkurssisäännön
50232: muuttamisesta, lain etuoikeusasetuksen muuttamisesta, lain määräajasta velko-
50233: misasioissa sekä vuosihaastosta annetun asetuksen muuttamisesta ja lain lisäyk-
50234: sestä säännöksiä tuomiokuntain hoidosta sisältävään lakiin.
50235: Hyväksyessään lait Eduskunta on edellyttänyt, että mikäli pesäosuuden
50236: ulosmittauksessa noudatettavan menettelyn osalta ilmenee tarvetta täydentävien
50237: 1964 Vp. - Valtiopäiväpä.ätös. 25
50238:
50239: säännösten tai ohjeiden antamiseen, Hallitus ryhtyy sitä varten tarpeellisiin
50240: toimiin, ja että myös kirjaamislainsäädännön uudistamisen yhteydessä asiaan
50241: kiinnitetään huomiota.
50242:
50243: 109 §.
50244: Hallituksen esitys N: o 25 laiksi Teuravuoman suoviljelmän käytön järjeste-
50245: lystä. Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 1964 hyväksynyt lain.
50246: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että lisäalueita Teuravuo-
50247: man suoviljelmästä annettaessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, viljely-
50248: tottumukset ja lisäaluetta hakevien mahdollisuudet raivata kantatilalle peltoa
50249: sekä että lisäaluetta haluaville saatetaan, paitsi kuulutuksin, muullakin sopi-
50250: valla tavalla tiedoksi lisäalueiden muodostamista tarkoittavan katselmllfltoimi-
50251: tuksen alkaminen.
50252:
50253: 110 §.
50254: Hallituksen esitys N: o 69 apteekkilaitoksesta annetun lain muuttamisesta.
50255: Eduskunta. on 6 päivänä lokakuuta 1964 hyväksynyt lain.
50256: Eduskunnan mielestä tel,:nisiksi apulaisiksi koulutettavien harjoittelijain
50257: oton apteekkeihin tulisi tapahtua tarkan valvonnan alaisena ja siten, ettei
50258: teknisiksi apulaisiksi koulu«rttavia harjoittelijoita sallita otettavan maan
50259: apteekkeihin yli asianmukaisen tarpeen. Hyväksyessään lain Eduskunta onkin
50260: edellyttänyt, että Hallitus kiinteästi seuraa työllisyystilanteen kehitystä aptee-
50261: keissa ja kiinnittää vakavaa huomiota lain muutoksen johdosta aiheutuvan
50262: ylimenovaiheen joustavaan hoitamiseen.
50263: Eduskunta on niin ikään pitänyt tärkeänä, että teknillisilla apulaisille
50264: annetttava, asetuksella lähemmin määrättävä ammattikoulutus järjestErtään
50265: riittäväksi ja tarkoituksenmukaiseksi, ja kiinnittää tässä mielessä huomiota
50266: alllllUl.ttikoluissa annettavasta opetuksesta saatuihin hyviin kokemuksiin.
50267:
50268:
50269: 111 §.
50270: Hallituksen esitys N: o 71 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolaiksi.
50271: Eduskunta on 11 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt E--Sitykseen sisältyvän
50272: lakiehdotuksen.
50273:
50274: 112 §.
50275: Hallituksen esitys N: o 80 valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1965.
50276: Eduskunta on 30 päivänä tammikuuta 1965 hyväksynyt Suomen tasavallan
50277: tUlo- ja menoarvion vuodelle 1965.
50278: Kesken budjettikäsittelyä tehtiin maatalouden hintatason vakaannuttamisen
50279: osalta päätös uudesta järjestelmästä, jonka mukaan maataloustuotteiden mark-
50280: kinoimisrahasto lakkaa ja sanottuihin tarkoituksiin käytettävien menojen osalta
50281: 4 E 280/65
50282: 26 1964 Vp. - Valtlopäiväpää.tös.
50283:
50284: siirrtytään väli!ttömään budjettirahoitukseen. Tästä johtuen ei noihin tarkoi-
50285: tuksiin Hallituksen esityksessä ehdotettuja määrärahoja voitu ottaa menoar-
50286: vioon Hallituksen esitystä vastaavasti. Tätä menoerää vastaavan määrän Edus-
50287: kunta vähensi myös ltuloarvion puolelta, valtiolainamomentilta. Näin menetei-
50288: lessään Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti selvityttää, vaa-
50289: tiiko edellä tarkoitettujen tarpeiden tyydy.ttäminen välitöntä budjettirahoitusta
50290: tulo- ja menoarvioon nyt otetun määrärahan lisäksi ja ryhtyy ensi tilassa
50291: selvityksen edellyttämiin toimenpiteisiin.
50292: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus noudattaa säästö-
50293: väisyyttä valtiontalouden hoidossa ja siinä mielessä kiinnittää erityistä huo-
50294: miota mm. tie- ja huonerakennustoiminnan tarkoituksenmukaisuuteen ja talou-
50295: dellisuuteen.
50296: Taloudellisen kasvun nopeuttamiseksi on nuorison tarkoituksenmukaiseen
50297: koulutukseen sekä, elinkeinoissa tapahtuvan muuttumisen ja kehittymisen
50298: vuoksi, myös keski-ikäisten uuteen amn1attiin koluttamiseen kiinnitettävä en-
50299: koista huomiota.. Eduskunta on pitänyt myös tärkeänä, että varsinkin teknilli-
50300: sen tutkimustoiminnan edellytyksiä eri elinkeinojen kansainvälisen kilpailu-
50301: kyvyn kohottamiseksi entisestään huomattavasti lisätään.
50302: Metsätalouden perusparannustöiden tehostaminen on osoittautunut kansan-
50303: taloudelle entistä tärkemmäksi. Eduskunta on lausunut sen vuoksi odottavansa,
50304: että Hallitus tarkistaa taimituotannon rahoittamissuunniltelmaansa niin, että
50305: jo toiminnassa tai perustamisvaiheessa olevien taimitarhojen tukeminen käy
50306: päinsä niiden omistuksen luonnetta muuttamatta.
50307: Tulo- ja menoarvioesitykseen ei ole otettu määrärahaa hallavahinkojen kor-
50308: vaamiseksi. Tämä on johtunut siitä, että hallatuhojen laajuus ja vahinkojen
50309: suuruus on käynyt selville vasta myöhemmin. Vaikka jo Hallituksen taholta
50310: on vakuutettu, että vahingot tullaan mahdollisuuksien mukaan korvaamaan, on
50311: myös Eduskunta tahtonut kiinnittää asiaan huomiota ja ilmoittaa pitävänsä
50312: tärkeänä, että hallakorvaukset suoritetaan mhdollisimman nopeasti.
50313: Tulo- ja menoarvioon on otettu säännön mukaan yksityismetsälain perus-
50314: teella metsänhoitolautakuntien ja keskusmetsäseurojen palkkausmenoihin sisäl-
50315: tyvinä myös sosiaalikustannukset peittävät määrärahat. Eduskunta. on edellyt-
50316: tänyt, että lakisääteiset eläkemaksut otetaan määrärahoissa huomioon lain voi-
50317: maantulosta alkaen.
50318: Eduskunta on todennut, että Hallitus ei ole esittänyt vahvistettavaksi vuo-
50319: den 1964 tulo- ja menoarvioon merkittyä ehdollista määrärahaa Kristiinankau-
50320: pungin laivaväylän parantamiseksi valtion vesialueelia olevassa ns. Härkmeren
50321: mutkassa. Kun Eduskunta on neljä kertaa osoittanut määrärahan tätä työtä
50322: varten ja vastauksissaan tulo- ja menoarvioesityksiin katsonut väylätyön erit-
50323: täin tarpeelliseksi ja sen lisäksi vuoden 1964 menoarvion ko. momentin perus-
50324: teluissa lausunut edellyttävänsä, että työ aloitetaan vuonna 1965, Eduskunta
50325: 1964 Vp. - Valtiopä.iväpäätös. 27
50326:
50327: on lausunut edell.Y'ttävänsä, että Hallitus ryhtyy kiireellisesti toimeenpanemaan
50328: Eduskunnan aikaisemmin tätä asiaa koskevia päätöksiä.
50329: Käsiteltyään Hallituksen ehdotuksen eräiden vakinaisten virkojen ja toimien
50330: sekä ylimääräisten toimien palkkausluokkiin sijoitteluksi, Eduskunta on katso-
50331: nut tarpeelliseksi huomauttaa siitä, että eräiden virkamiesryhmien osalta ei ole
50332: vielä suoritettu näiden tehtävistä ja työolosuhteista riittävästi tutkimuksia,
50333: minkä vuoksi näiden ryhmien palkka:uksiin on ilmeisesti jäänyt korjausta
50334: vaativia epäkohtia. Tällaisia ryhmiä ovat erityisesti autonkuljettajat, asema-
50335: miehet ja vaununvoitelijat. Samoin on Eduskunta todennut, että myöskään
50336: verohallinnon virkojen ja toimien osalta tähänastiset tutkimukset ja toimen-
50337: piteet eivät ole olleet riittäviä. Tämä koskee etenkin verovalmistelutehtävissä
50338: toimivia alempia virkamiehiä, kirjanpitäjiä sekä ennakontarkastustehtävissä
50339: toimivia virkamiehiä. -Apulaisprofessorin viralla on keskeinen asema nuorem-
50340: man tieteenharjoittajakunnan pysyttämisessä tieteen piirissä. Tämän vuoksi
50341: Eduskunta on edellyttänyt, että apulaisprofessorien tehtävistä ja palkkauksesta
50342: suoritetaan tarpeelliset selvitykset siinä tarkoituksessa, että kyseisiin virkoihin
50343: edelleenkin hakeutuisi mahdollisimman pätevä tutkijakunta.
50344: Tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä Eduskunta on todennut
50345: budjatin nykyisessä teknillisessä rakenteessa olevan huomattavia puutteita mm.
50346: siirtomäärärahojen merkitsemisen osalta ja pitkän tähtäimen budjettipolitiikan
50347: suunnittelemisessa. Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus seuraavan vuoden
50348: tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä antaa Eduskunnalle selvityksen siirto-
50349: määrärahojen määristä ja käytöstä sekä myös kiinnittää erikoista huomiota
50350: pitkän tähtäimen budjettisuunnitelman laatimiseen.
50351: Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi huomauttaa siitä, että rikospoliisitehtä-
50352: vissä toimivan poliisikunnan ansiotason korjaaminen oikeudenmukaiseksi on
50353: edelleen ratkaisematta siitäkin huolimatta, että Eduskunta useamman kerran
50354: on todennut nykyisen yhden palkkausluokan suuruisen rikospoliisilisän tehtä-
50355: vien laatuun nähden riittämättömäksi. Kun rikospoliisilisään oikeutetut viran
50356: ja toimen haltijat joutuvat toimimaan vastuunalaisemassa asemassa sekä vai-
50357: keammissa ja vaativimmissa poliisitehtävissä, Eduskunta on tahtonut kiinnittää
50358: rikospoliisimiesten palkkauksellisen aseman korjaamiseen vakavaa huomiota,
50359: jotta kokemusta omaavien poliisimiesten siirtyminen rikospoliisitehtäviin voitai-
50360: siin turvata. Eduskunta on lausunut odottavansa, että Hallitus ryhtyy jo
50361: v'uoden 1965 aikana toimenpiteisiin rikospoliisilisän suuruuden tarkistamiseksi
50362: tehtävien laatua vastaavaksi.
50363: Keskussairaalain, aluesairaalain ja paikallissairaalain nykyinen valtionavun
50364: ennakkojärjestelmä on epätyydyttävä. Valtionavun ennakko määräytyy edelli-
50365: seltä vuodelta laskettm valtionavun kokonaismäärästä. Kun edellisen vuoden
50366: valtionapua koskevan päätöksen antaminen kuitenkin varsin usein viivästyy,
50367: toisinaan jopa useita vuosiakin, jäävät valtionavun ennakot siten olennaisesti
50368: 28 1964 Vp. - V'altiopäiväpäätös.
50369:
50370: sairaalain todellisia kustannuksia alhaisenuniksi. Ei voida pitää oikeana eikä
50371: asianmukaisella, että kunnallisten sairaalain on rahoitettava toimintaansa tila-
50372: päisin vekseliluotoin vain sen vuoksi, että valtionavun ennakot suoritetaan
50373: olennaisesti todellisia kustannuksia alhaisempina.
50374: Edellä mainituista syistä olisi kunnallisten sairaalain valtionavun ennakko-
50375: järjestelmä Eduskunnan mielestä kiireellisesti tarkistettava siten, että valtion-
50376: avtUl ennakot mahdollisinunan tarkoin vastaisivat todellisia kustannuksia..
50377: :Myöntäessään allergiasairaalan avustamiseen määrärahan Eduskunta on sa.-
50378: malla lausunut edellyttävänsä, että kiireellisesti tutkitaan mahdollisuudet tämän
50379: sakaalan kytkemiseksi maan yleiseen sairaalaverkostoon.
50380: Eduskunta on todennut, että menoarvioesitykseen sisältyvät invalidijärjestö-
50381: jen ja -laitosten avustusmäärärahat eivät kustannustason nousun johdosta
50382: vastaa näiden järjestöjen ja laitosten välttämättömintä valtionavun tarvetta
50383: vuoden 1965 aikana. Kun tämä vaikuttaa varsin haitallisesti nimenomaan vai-
50384: keavammaisten invaliidien työllistämiseen ja suojatyöpaikkatoiminnan kehittä-
50385: miseen, Vajaamielishuollon Keskusliiton toimintaan, sokeainhuoltajain toimin-
50386: nan tukemiseen sekä tuberkuloosipotilaiden jälkihuoltoon ja kuntouttamiseen,
50387: Eduskunta on lausunut odottavansa, että näitä työmuotoja tullaan vuoden
50388: 1965 aikana tehokkaasti tukemaan myös raha-automaattivaroilla.
50389: Eduskunta on lausunut odottavansa Hallituksen huolehtivan siitä, että Jyväs-
50390: kylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa voidaan suorittaa liikuntahygienian
50391: arvosana, jottei opiskelijain valmistuminen liikuntakasvatuksen opetussuunnalla
50392: keskeytyisi.
50393: Eduskunta on lausunut pitävänsä humanistisen opetuksen aloittamista
50394: Oulun yliopistossa välttämättömänä ja kiireellisenä ja edellyttävänsä Hallituk-
50395: sen ryhtyvän tämän mukaisiin toimenpiteisiin.
50396: Kun asutus- ja asutusluonteisten teiden rakentamiseen ja kuntoonpanoon ei
50397: 11 Pl. XVI luvun 15, 16 ja 17 momentille esitettyjen määrärahojen puitteissa
50398: ole riittäviä mahdollisuuksia, Eduskunta lausunut edellyttävänsä, että asutus-
50399: teiden ja niiden yhteydessä rakennettavien yleisten teiden rakentamiseen ja
50400: asutusteiden kuntoonpanoon käytetään asianomaisille momenteille varattujen
50401: määrärahojen lisäksi työllisyyden turvaamiseksi varattuja määrärahoja.
50402: Eduskunta on lausunut odottavansa, että Hallitus kiinnittää vakavaa huo-
50403: miota kysymykseen valtakunnallisten osastojen perustamisesta kunnallisiin
50404: ammattioppilaitoksiin ja siten ensi tilassa laatii valtakunnallisen kokonaissuun-
50405: nitelman, jonka mukaan nämä osastot tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti
50406: tulevat sijoitetuiksi eri puolilla maata sijaitseviin oppilaitoksiin.
50407: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että pienteollisuusyrittäjien jatko-
50408: koulutustilaisuudet järjestetään yhteistyössä pienteollisuusjärjestöjen kanssa
50409: ja että koulutustilaisuuksiin voivat osallistua myös valtion pienteollisuus-
50410: neuvojat.
50411: 1964 Vp. - Valtiopäivä.päätös. 29
50412:
50413: Eduskunta on lausunut käsityksenään, että invaliidien erityisammattioppi-
50414: laitoksissa opiskelevien invaliidien viikkorahan määrää vastaisuudessa tarkistet-
50415: taessa pitäisi ottaa huomioon elinkustannusten nousu vuodesta 1956 lähtien.
50416: Eduskunta on edellyttänyt, että kunnallisten ja yksityisten vajaamielislai-
50417: tosten perustamiskustannusten avustamiseen myönnetty lisämääräraha lähinnä
50418: käytetään Keski-Suomen vajaamielislaitoksen toista rakennusvaihetta varten.
50419: Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi lausua edellyttävänsä, että Hallitus
50420: ryhtyy toimenpiteisiin saadakseen sairausvakuutuksen kustannusten jaon vas-
50421: taamaan niitä suhteita, joita sairausvakuutuslakia säädettäessä edellytettiin.
50422: Eduskunta on katsonut aiheelliseksi lausua edellyttävänsä, että kriisikauden
50423: varalta varastoitavien ja kunnossapidettävien höyryveturien määrä pidetään
50424: sellaisissa rajoissa, etteivät niistä aiheutuvat kustannukset pääse nousemaan
50425: kohtuuttoman suuriksi.
50426: Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi lausua edellyttävänsä, että valtion-
50427: rautateiden konepajojen työllisyyden turvaamiseksi rautateiden hankinnat ja
50428: korjaustyöt ensisija.isesti osoitetaan valtionrautateiden omille konepajoille sekä
50429: että Vaasan konepajan tuotantoa lisätään ohjaamalla liikenne- ja rataosastojen
50430: moottorikaluston peruskorjaukset nykyistä laajemmassa määrin tälle kone-
50431: pajalle.
50432: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että posti- ja lennätinlaitoksen
50433: omaisuuden kuoletusmäärät on menoarvioesityksessä laskettu samojen, osittain
50434: alennettujen prosenttilukujen mukaan kuin vuoden 1964 menoarviossakin. Kun
50435: esitetyt kuoletusmäärät eivät vastaa liikelaitoksen käyttöomaisuuden todellista
50436: vuotuista arvonvähennystä ja siten ajan mittaan tulevat haittaamaan laitoksen
50437: kehitystä, Eduskunta on lausunut pitävänsä tärkeänä, että nyt käytännössä
50438: oleva kuoletusjärjestelmä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarkistetaan
50439: siten, että kuoletusten prosenttiluvut korotetaan vastaamaan ainakin aikaisem-
50440: min noudatettuja, nykyistä asianmukaisempina pidettäviä kuoletusmääriä.
50441: Eduskunta on myös lausunut edellyttävänsä, että uusia rautatierakennuksia
50442: koskevan momentin määrärahan käyttöä vastaisuudessa suunniteltaessa riittä-
50443: vässä määrin huolehditaan siitä, että varastoissa olevat kiskot tulevat käyttöön
50444: otetuiksi.
50445: Eduskunta on lausunut myös edellyttävänsä, että puhelin- ja lennätinverkon
50446: laajentamiseen ja parantamiseen myönnetyn määrärahan käyttöä vastaisuu-
50447: dessa suunniteltaessa riittävässä määrin huolehditaan siitä, että varastoissa
50448: olevat laitteet tulevat käyttöön otetuiksi.
50449: Eduskunta on lausunut pitävänsä välttämättömänä, huomioon ottaen työlli-
50450: syyden turvaamisen Pohjois-Savossa ja alueen metsänviljelyn edellytysten
50451: parantamisen sekä edellyttäen, että yritys osoittautuu liiketaloudellisesti ja
50452: kansantalouden vaatimukset huomioonottaen kannettavaksi, että valtio mer-
50453: 30 1964 Vp.- Valtiopäiv-.päätös.
50454:
50455: kitsee osake-enemmistön Savon Sellu Oy nimisessä osakeyhtiössä, jonka osake-
50456: pääomaksi tulee 30 000 000 markkaa ja jonka tarkoituksena on rakentaa sellu-
50457: loosa,tehdas Kuopion maalaiskuntaan. Valtion osakemerkinnän edellytyksenä
50458: on, että yhtiöjärjestys muutetaan sellaiseksi, ettei se rajoita äänivallan k:iiyttöä
50459: yhtiökokouksessa ja jättää yhtiökokouksen vapaasti valittavaksi hallintoneuvos-
50460: ton ilman rajoittavia määräyksiä.. Eduskunta katsoo, että valtion osuus osake-
50461: pääomasta olisi suoritettava kolmen vuoden aikana alkaen vuodesta 1966.
50462: Jouduttaakseen hyvärotuisen siemenen hankintaa Eduskunta on lausunut
50463: pitävänsä asianmukaisena, että näitä lainavaroja voitaisiin käyttää myös varl-
50464: teiden hankintaan siemenviljelyksille ja muihin siemenviljelysten perustamis-
50465: kustannuksiin.
50466: Eduskunta on katsonut edelleen tarpeelliseksi todeta asutushallituksen
50467: maankäyttölainoituksesta antamien kaavamaisten toimeenpanoohjeiden vaikeut-
50468: taneen sisarosuuksien joustavaa lunastamista ja johtaneen erityisesti pienem-
50469: pien tilojen syrjimiseen. Sisarosuuslainojen saanti sellaisissa tapauksissa, joissa.
50470: hakijoina on useampia osakkaita, on käytännöllisesti katsoen mahdotonta ja
50471: pienemmät tilat, joilla viljelijäperheet ovat vuosikymmeniä asuneet, on jätetty
50472: rakentamisessa, lisämaan hankinnassa sekä muussa tilan kunnostamista tarkoit-
50473: tavassa lainoituksessa asutustoiminnan antaman tuen ulkopuolelle.
50474: Siirtoa asutusrahastoon koskevan momentin määrärahaa käyteltäessä. olisi
50475: Hallituksen huolehdittava siitä, että tällainen lain kaavamaisesta tulkinnasta
50476: aiheutuva kohtuuton ja epäoikeudenmukainen menettely saadaan loppumaan.
50477: Eduskunta on kehoittanut Hallitusta kiireellisesti saattamaan päätökseen
50478: pitkään vireillä olleen alushankinnan Kustavin-Ahvenanmaan välistä liiken-
50479: nettä varten.
50480: Eduskunta on lausunut odottavansa, että Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
50481: maatalousopiston perustamiseksi Muhoksen kunnassa olevalle Koivikon koulu-
50482: tilalle.
50483: Eduskunta on kehoittanu:t Hallitusta ottamaan virastotalokysymyksen koko
50484: laajuudessaan uudelleen harkittavakseen ja lopullisesti tarkistamaan sen är-
50485: keysjärjestyksen, johon uudet virastotalohankkeet on asetettava. Eduskunta
50486: on myös pitänyt tärkeänä, että rakennusvaiheeseen joutuvien virastotalojen
50487: suunnittelua nykyisestään huomattavasti joudutetaan.
50488: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus ryhtyy pikaisesti toi-
50489: menpiteisiin teknillisen korkeakoulun Otaniemeen siirtämisen loppuunsaatta-
50490: miseksi ja opiskeluedellytysten luomiseksi siellä sellaisiksi, että opetusta voidaan
50491: tehokkaasti antaa kasvaville opiskelijamäärille.
50492: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Haukivedestä Unnukkaveteen
50493: johtavan syväväylän tutkimuksia toimitettaessa tutkimukset ulotetaan käsittä-
50494: mään myös Huruslahden suunnan.
50495: 1964 Vp. - Va.ltiopäiväpä.ätös. 31
50496:
50497: 113· §.
50498: Hallituksen esitys N: o 81 Vaitioneuvoston lainanottovaltuuksista. Edus-
50499: kunta on 18 päivänä joulukuuta 1964 päättänyt oikeuttaa vltioneuvoston
50500: vuonna 1965 ottamaan tarkemmin määräämillään ehdoilla pitkäaikaista lainaa
50501: 450 000 000 markan nimellistnäärään asti; sekä oikeuttaa valtioneuvoston vuoden
50502: 1965 aikana äkyttämään lyhytaikaista luottoa harkintansa mukaan.
50503:
50504:
50505: 114 §.
50506: Hallituksen esitys N: o 82 laiksi uusien virkojen ja toimien perustamisesta
50507: eräisiin virastoihin ja yleisiin laitoksiin. Eduskunta on 28 päivänä tammi-
50508: kuuta 1965 hyväksynyt lain.
50509:
50510: 115 §.
50511: Hallituksen esitys N: o 83 laiksi niistä yleisistä perusteista, joiden mukaan
50512: lisenssiviraston virkatoimista ja toimituskirjöista on suoritettava maksuja,
50513: annetun lain voimassaoloojan pitentämisestä.. Eduskunta on 14 päivänä joulu-
50514: kuuta 1964 hyväksynyt lain.
50515: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä Hallituksen huo-
50516: lehtivan siitä, että lisenssiviraston henkilökunnassa heti viraston toiminnan
50517: supistuessa tehdään vastaavat vähennykset. Eduskunta on myös edellyttänyt,
50518: että maksut lisenssiviraston virkatoimista ja toimituskirjoista määrätään sitä
50519: silmällä pitäen, että viraston tulot saadaan vastaamaan sen menoja.
50520:
50521:
50522: 116 §.
50523: Hallituksen esitys N: o 85 laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jatkami-
50524: sesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
50525: Samalla Eduskunta on lausunut toivomuksen, että Hallitus ryhtyisi, kun
50526: riittäviä kokemuksia liikevaihtoverolain yksityiskohtien soveltamisesta käytiln-
50527: nössä on saatu, ensi tilassa selvittämään, mitä muutoksia liikevaihtoverolain
50528: aineellisiin säännöksiin olisi saatujen kokemusten perusteella tehtävä ja tällöin
50529: erityisesti tutkisi, rasittaako liikevaihtoverotus pienempien liikkeenharjoittajien
50530: ja erityisesti pienten työliikkeiden liiketoimintaa siten, että liikevaihtoverotusta
50531: heidän osaltaan järjestelmän puitteissa olisi kevennettävä, sekä antaisi Edus-
50532: kunnalle viivyttelemättä ja viimeistäänkin antaessaan esityksen liikevaihtovero-
50533: lain voimassaolon jatkamisesta asianmukaiset muutosehdotukset.
50534:
50535:
50536: 117 §.
50537: Hallituksen esitys N: o 88 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
50538: voimassaolojan pitentämisestä. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1964
50539: hyväksynyt lain.
50540: 32 1964 Vp.- Valtiopä.iväpäätös.
50541:
50542: 118 §.
50543: Hallituksen esitys N: o 90 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1964 tulo- ja
50544: menoarvioon. Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 1964 hyväksynyt esityksen
50545: eräin huomautuksin ja muutoksin.
50546: Hyväksyessään ehdotuksen, että Suomen avustusosuutena Kyproksen rau-
50547: hanturvaamistoiminnan menoihin vähennettäisiin maallemme tulevasta kor-
50548: vauksesta 25 000 Yhdysvaltain dollaria, Eduskunta on edellyttänyt tämän,
50549: rahalliselta arvoltaan vähäisen avustusosuuden merkitsevän lähinnä muodollista
50550: osallistumista rauhanturvaamistoiminnan kokonaismenoihin. Muilta osin Halli-
50551: tuksen on huolehdittava siitä, että maallemme aiheutuneet kustannukset Yh-
50552: distyneiden Kansakuntien toimesta korvataan.
50553:
50554:
50555: 119 §.
50556: Hallituksen esitys N: o 91 Genevessä vuonna 1958 tehtyjen meiralueita
50557: koskevien yleissopimusten eräiden määräysten hyväksymisest. Eduskunta on
50558: 27 päivänä marraskuuta 1964, edellyttäen, että esitykseen sisältyvien yleissopi-
50559: musten suomenkieliset tekstit tarkistetaan, ennenkuin sopimukset Suomen osalta
50560: saatetaan voimaan, päättänyt hyväksyä ne Genevessä vuonna 1958 allekirjoitet-
50561: tujen aluemerta ja lisävyöhykettä koskevan yleissopimuksen, aavaa merta
50562: koskevan yleissopimuksen, kalastusta ja aavan meren elollisten luonnonvarojen
50563: säilyttämistä koskevan yleissopimuksen sekä mannermaajalustaa koskevan
50564: yleissopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
50565: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain vuonna 1958 tehtyjen merialueita
50566: koskevien yleissopimusten eräiden määräysten hyväksymistä.
50567:
50568: 120 §.
50569: Hallituksen esitys N: o 92 laiksi Suomen aluevesien rajoista annetun lain
50570: muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50571:
50572: 121 §.
50573: Hallituksen esitys N: o 93 laiksi eräiden vedenalaisten johtojen suojelemi-
50574: sesta. Eduskunta on 27 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50575:
50576: 122 §.
50577: Hallituksen esitys N: o 94 laiksi meren piiaarnisen ehkäisemisestä. Edus-
50578: kunta on 27 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50579:
50580: 123 §.
50581: Hallituksen esitys N: o 95 laiksi kalastuslain 108 §: n muuttamisesta. Edus-
50582: kunta on 27 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50583: 1964 Vp. - Valtiopäivä.päitös. 33
50584:
50585: 124 §.
50586: Hallituksen esitys N: o 96 laiksi tutkinnan toimittamisesta ja pakkokeinojen
50587: käyttämisestä ulkomaisessa aluksessa tehdyn rikoksen johdosta eräi~ tapauk-
50588: sissa. Eduskunta on 27 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain tutkinnan
50589: toimittamisesta ja pakkokeinojen käyttämisestä ulkomaisessa kauppa-aluksessa
50590: rikoksen johdosta eräissä tapauksissa.
50591:
50592:
50593: 125 §.
50594: Hallituksen esitys N: o 97 mannermaajalustalaiksi. Eduskunta on 27 päi-
50595: vänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50596: Lakiehdotuksen mukaan valtioneuvosto voi myöntää myös ulkomaan kansa-
50597: laiselle tai oikeuskelpoiselle ulkomaiselle yhteisölle tahi säätiölle oikeuden man-
50598: nermaajalustan luonnonvarojen hyväksikäyttämiseen. Eduskunta on lausunut
50599: pitävänsä luonnollisena, että milloin tällaisen oikeuden myöntämistä koskevalla
50600: asialla on katsottava olevan myös huomattava ulkopoliittinen merkitys, asiasta
50601: ainakin annetaan valtiopäiväjärjestyksen 48 § :n 2 momentissa tarkoitettu selon-
50602: teko Ulkoasiainvaliokunnalle.
50603:
50604:
50605: 126 §.
50606: Hallituksen esitys N :o 98 Suomen ja Sosialististen Neuvostotasava.ltain
50607: Liiton välisen rajavesistöjä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
50608: ~tä. Eduskunta on 11 päivänä joulukuuta 1964 päättänyt hyväksyä ne
50609: Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välisen rajavesistöjä koske-
50610: van sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
50611: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen ja Sosialististen Neuvosto-
50612: tasavaltain Liiton välisen rajavesistöjä koskevan sopimuksen eräiden määräys-
50613: ten hyväksymisestä.
50614:
50615:
50616: 127 §.
50617: Hallituksen esitys N: o 99 Tanskan kanssa tulon ja omaisuuden kaksinker-
50618: taisen· verotuksen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden säännösten hyväksy-
50619: misestä. Eduskunta on 27 päivänä lokakuuta 1964 päättänyt hyväksyä ne
50620: Suomen ja Tanskan välillä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen
50621: sekä veron kiertämisen estämiseksi tehtyyn, Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta
50622: 1964 allekirjoitettuun sopimukseen sisältyvät säännökset ja määräykset, jotka
50623: vaativat Eduskunnan suostumuksen.
50624: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Tanskan kanssa tulon ja omaisuu-
50625: den kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopi-
50626: muksen eräiden säännösten hyväksymisestä.
50627: 5 E 280/65
50628: 34 1964: Vp. - Valtiopäiväpäätös.
50629:
50630: 128 §.
50631: Hallituksen esitys N: o 100 laiksi säteilysuojauslain muuttamisesta. Edus-
50632: kunta on 24 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50633:
50634: 129 §.
50635: Hallituksen esitys N: o 101 laiksi puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen
50636: viroista ja toimista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä
50637: tammikuuta 1965 hyväksynyt lain.
50638:
50639: 130 §.
50640: Hallituksen esitys N: o 103 laiksi aluevaihdon :toimittamisesta valtion ja
50641: H. Peura O.Y. nimisen yhtiön välillä. Eduskunta on 25 päivänä tammikuuta
50642: 1965 hyväksynyt lain.
50643:
50644: 131 §.
50645: Hallituksen esitys N: o 104 laiksi eräiden Jämsän kunnassa sijaitsevien
50646: alueiden myymisestä Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiölle. Eduskunta on
50647: 20 päivänä lokakuuta 1964 hyväksynyt lain.
50648:
50649: 132 §.
50650: Hallituksen esitys N: o 106 laeiksi sairausvakuutuslain voimaantulosta
50651: annetun lain ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta.
50652: Eduskunta on 14 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain sairausvakuutus-
50653: lain voi.m.aantulosta annetun lain muuttamisesta. Samalla Eduskunta on
50654: hyväksynyt lain työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta
50655: jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin
50656: valtiopäiviin.
50657: Hyväksyessään lait Eduskunta on kehoittanut Hallitusta huolehtimaan siitä,
50658: että sairausvakuutusmaksujen suuruutta vastaisuudessa määrättäessä tarkoin
50659: otetaan huomioon tämän vakuutuksen vuotuiset kustannukset ja maksut sovite-
50660: taan niiden mukaisiksi.
50661: 133 §.
50662: Hallituksen esitys N: o 107 Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kanssa
50663: tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen muutosten hyväksymisestä. Eduskunta on
50664: 13 päivänä lokakuuta 1964 päättänyt hyväksyä ne Suomen ja Sosialististen
50665: Neuvostotasavaltojen Liiton välillä tullikysymyksistä 24 päivänä marraskuuta
50666: 1960 allekirjoitettuun sopimukseen tehdyt muutokset, jotka 'vaativat Eduskun-
50667: nan suostumusta.
50668: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen ja Sosialististen Neuvosto-
50669: tasavaltojen Liiton välillä tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen muutosten
50670: hyväksymisestä.
50671: 1964 Vp. - Valtiopäivä.päätös. 35
50672:
50673: 134 §.
50674: Hallituksen esitys N: o 108 Euroopan vapaakauppaliiton perustamista kos-
50675: kevan konvention eräiden muutosten hyväksymisestä sovellettaviksi Suomen
50676: Tasavallan ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välisissä suhteissa.
50677: Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 1964 päättänyt hyväksyä Suomen Tasa-
50678: vallan ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välillä sovellettaviksi ne
50679: Euroopan vapaakauppaliiton perustamista koskevan konvention muutokset,
50680: jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
50681: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Euroopan vapaakauppaliiton perus-
50682: tamista koskevan konvention eräiden muutosten hyväksymisestä sovellettaviksi
50683: Suomen Tasavallan ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välisissä
50684: suhteissa.
50685:
50686: 135 §.
50687: Hallituksen esitys N: o 109 laiksi opintolainan myöntämisestä lääkärintut-
50688: kinnon suorittamiseksi ulkomailla annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on
50689: 20 päivänä lokakuuta 1964 hyväksynyt lain.
50690:
50691:
50692: 136 §.
50693: Hallituksen esitys N :o 110 laiksi Turun yliopiston valtionavustuksesta anne-
50694: tun lain muuttamisesta. Eduskunta on 20 päivänä lokakuuta 1964 hyväksynyt
50695: lain.
50696:
50697:
50698: 137 §.
50699: Hallituksen esitys N: o 112 laiksi kirjanpitolain muuttamisesta. Eduskunta
50700: on 20 päivänä lokakuuta 1964 hyväksynyt lain.
50701:
50702:
50703: 138 §.
50704: Hallituksen esitys N: o 114 laiksi sotilastorppien järjestelystä. Eduskunta
50705: on 8 päivänä joulukuuta 1964 valtiopäiväjärjestyksen 67 §: n 2 momentissa
50706: säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
50707: 139 §.
50708: Hallituksen esitys N: o 115 lisävaltuuksien antamisesta valtioneuvostolle
50709: lainanottoon vuoden 1964 aina. Eduskunta on 20 päivänä lokakuuta 1964
50710: päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston vuonna 1964 ottamaan valtioneuvoston
50711: tarkemmin määräämillä ehdoilla pitkäaikaista lainaa 80 000 000 markan nimel-
50712: lismäärään asti niiden pitkäaikaisten, yhteensä 490 000 000 markkaan nousevien
50713: lainojen lisäksi, jotka Eduskunta on jo valtioneuvoston oikeuttanut vuoden
50714: 1964 aikana ottamaan.
50715: 36 1964 Vp; - Valtiopäiväpäätös.
50716:
50717: 140 §.
50718: Hallituksen esitys N: o 116 laiksi valuutan säännöstelystä annetun lain
50719: muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä marraskuuta 1964 valtiopäiväjärjes-
50720: tyksen 67 § : n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
50721:
50722: 141 §.
50723: Hallituksen esitys N: o 117 laiksi eräiden leipomotuotteiden valmisteverosta
50724: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä lokakutrta 1964 hyväksy-
50725: nyt lain.
50726: 142 §.
50727: Hallituksen esitys N: o 118 laiksi erikoissopimustullien alkutullien muutta-
50728: misesta. Eduskunta on 3 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50729:
50730: 143 §.
50731: Hallituksen esitys N: o 119 la.iksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
50732: muuttamisesta. Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50733:
50734: 144 §.
50735: Hallituksen esitys N: o 120 laiksi Taideteollisesta oppilaitoksesta. Edus-
50736: kunta on 10 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50737: Hyväksyessään lain Eduskunta on laustmut pitävänsä lain säästämistä vain
50738: väliaikaisena, joskin oppilaitoksen kehittämisen kannalta välttämättömänä toi-
50739: menpiteenä ja edellyttävänsä, että Hallitus kiireellisesti selvityttää, missä mää-
50740: rin ja millä tavalla Taideteollista oppilaitosta olisi edelleen kehitettävä ja sen
50741: toimintaedellytyksiä parannettava. Tällöin olisi kiinnitettävä huomiota myös
50742: alan jatkokoulutuksen aikaansamiseen. Erityisesti olisi tutkittava, voitai-
50743: siinko ja missä muodossa ja laajuudessa korkeakouluasteinen opetus järjestää
50744: Taideteollisen oppilaitoksen yhteyteen vai olisiko se tarkoituksenmukaisemmin
50745: järjestettävissä jollakin muulla tavalla.
50746:
50747: 145 §.
50748: Hallituksen esitys N: o 122 laiksi makeisvalmisteverosta annetun lain muut-
50749: tamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
50750:
50751: 146 §.
50752: Hallituksen esitys N: o 123 laiksi eräiden leipomotuotteiden vaimisteverosta.
50753: Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
50754:
50755: 147 §.
50756: Hallituksen esitys N: o 124 laiksi virvoitusjuomaverosta. Eduskunta on
50757: 21 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
50758: 1964 Vp. - Valtiopä.iväpäätös. 37
50759:
50760: Hyväksyessään Ia.in Eduskunta on edellyttänyt, että lakia sovellettaessa
50761: kiinnitetään erityistä huomiota sen seikan valvontaan; että vain verollisiin
50762: tuotteisii~ todella käytetystä sokerista suoritetaan laissa tarkoitettu hinnan-
50763: tasaus.
50764:
50765: 148 §.
50766: Hallituksen esitys N: o 125 laiksi tullitariffin muuttamisesta. Eduskunta
50767: on 21 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
50768:
50769: 149§.
50770: Hallituksen esitys N:o 127 laiksi Kuusamon ja Sallan kuntien maanhan-
50771: kintalain muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä marraskuuta 1964 valtio-
50772: päiväjärjestyksen 67 § : n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt
50773: lain.
50774: 150 §.
50775: Hallituksen esitys N : o 128 laiksi väliaikaisista poikkeuksista naisten yötyö-
50776: kieltoa koskevista säännöksistä annetun lain voimåssaoloajan pitentämisestä.
50777: Eduskunta on 27 päivänä lokakuuta 1964 hyväksynyt lain.
50778: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut käsityksenään, että valtioneu-
50779: voston tulisi toimituttaa tutkimus naisten yötyöstä mahdollisesti aiheutuvien
50780: haittavaikutusten selvittämiseksi.
50781:
50782: 151 §.
50783: Hallituksen esitys N:o 129 laeiksi eräiden muutoksenhakua ja asiain käsit-
50784: telyä korkeimmassa oikeudessa koskevien säännösten muuttamisesta. Eduskunta
50785: on 14 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain korkeimmasta oikeudesta anne-
50786: tun lain muuttamisesta, lain oikeudenkäymiskaaren 30 luvun muuttamisesta,
50787: lain ul0$ottolain 10 luvun muuttamiseSta, Tain sotilasvammalain muuttamisesta,
50788: lain tapaturmavakuutuslain muuttamisesta, lain jakolain muuttamisesta ja lain
50789: leimaverolain muuttamisesta.
50790: Eduskunnan käsityksen mukaan olisi kysymystä korkeimman oikeuden työn
50791: järjestelystä edelleen tutkittava ja uudella, Eduskunnassa perustuslainsää-
50792: däntöjärjestyksessä käsiteitäväliä lainmuutoksella olisi tehtävä muutoksenhaku-
50793: lupaa koskevien hakemusten käs1tteleminen kolmijäsei1isissä jaostoissa mahdol-
50794: liseksi sotaoikeusasioita lukuun ottamatta kaikissa niissä asioissa, joissa muu-
50795: toksenhaku korkei:nuna.ssa oikeudessa on sallittu ainoastaan myönnetyn muu-
50796: toksenhakuluvan nojalla.. Pääasiaa koskevat ratkaisut olisi korkeimmassa
50797: oikeudessa edelleen tehtävä aina jaostossa, jossa on vähintään viisi jäsentä.
50798: 152 §.
50799: Hallituksen e8itys N: o 131 laiksi eräiden talletusten veronhuojennuksista
50800: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä marraskuuta 1964
50801: hyväksynyt lain.
50802: 38 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
50803:
50804: 153 §.
50805: Hallituksen esitys N: o 132 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
50806: verolakeihin annetun lain muuttamisesta. Eduskunta· on 10 päivänä marras-
50807: kuuta 1964 hyväksynyt lain.
50808: 154 §.
50809: Hallituksen esitys N: o 133 laiksi maataloustuotteiden markkinoimisrahas-
50810: tosta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä marraskuuta 1964
50811: hyväksynyt lain.
50812: 155 §.
50813: Hallituksen esitys N :o 134 laiksi tuontimaksuperuutuksesta eräässä. tapauk-
50814: sessa. Eduskunta on 14 päivänä joulukuuta 1964 valtiopäiväjärjestyksen 67 § :n
50815: 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
50816:
50817: 156 §.
50818: Hallituksen esitys N: o 135 laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta. Edus-
50819: kunta on 17 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain. . ~ :~._,
50820:
50821:
50822:
50823:
50824: 157 §.
50825: Hallituksen esitys N: o 136 kauppakorkeakoulujen valtionavustuksesta anne-
50826: tun lain muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä marraskuuta 1964 hyväksy-
50827: nyt lain.
50828: 158 §.
50829: . Hallituksen esitys N: o 137 suostumuksen antamiseksi Yhdistyneiden Kansa-
50830: kuntien peruskirjan eräiden muutosten ratifiointiin. Eduskunta on 15 päivänä
50831: joulukuuta 1964 päättänyt antaa suostumuksensa siihen, että Hallitus ryhtyy
50832: tarpeellisiin toimenpiteisiin Yhdistyneiden Kansakuntien "yleiskokouksen 17
50833: päivänä joulukuuta 1963 hyväksymien, turvallisuusneuvoston sekä taloUS- ja
50834: sosiaalineuvoston kokoonpanona koskevien peruskirjan muutosten ratifioimisksi.
50835:
50836: 159 §.
50837: Hallituksen esitys N: o 138 Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kanssa
50838: tavaranvaihdosta ja maksuista vuosina 1966-1970 tehdyn sopimuksen eräiden
50839: säännösten hyväksymisestä. Eduskunta on 17 päivänä joulukuuta 1964 päättä-
50840: nyt hyväksyä ne Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä
50841: tavaranvaihdosta ja maksuista vuosina 1966-1970 Moskovassa 14 päivänä
50842: elokuuta 1964 allekirjoitetun sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskun-
50843: nan suostumusta.
50844: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Sosialististen Neuvostotasavaltojen
50845: Liiton kanssa tavaranvaihdosta ja maksuista vuosina 1966-1970 tehdyn sopi-
50846: muksen eräiden säännösten hyväksymisestä.
50847: 1964 Vp. - Valtiopä.iväpäitös. 39
50848:
50849: 160 §.
50850: Hallituksen esitys N: o 140 laiksi liikennevakuutuslain muuttamisesta. Edus..
50851: kunta on 24 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50852:
50853: 161 §.
50854: Hallituksen esitys N:o 141 laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Edus-
50855: kunta on 10 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50856:
50857: 162 §.
50858: Hallituksen esitys N: o 144 laiksi merimieskatselmuksesta ja merimiesten
50859: luetteloimisesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 24 päivänä marras-
50860: kuuta 1964 hyväksynyt lain.
50861:
50862: 163 §.
50863: Hallituksen esitys N: o 145 hintavalvontalain muuttamisesta. Eduskunta
50864: on 8 päivänä joulukuuta 1964 valtiopäiväjärjestyksen 67 § : n 2 momentissa
50865: säädetyn käs~ttelyn jälkeen hyväksynyt lain.
50866:
50867: 164 §.
50868: Hallituksen esitys N: o 146 Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kanssa
50869: tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen muutosten hyväksymisestä. Eduskunta
50870: on 8 päivänä joulukuuta 1964 päättänyt hyväksyä ne Suomen ja Sosialististen
50871: Neuvostotasavaltojen Liiton välillä tullikysymyksistä 24 päivänä marraskuuta
50872: 1960 allekirjoitettuun sopimukseen tehdyt muutokset, jotka vaativat Eduskun-
50873: nan suostumusta.
50874: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen ja Sosialististen Neuvosto-
50875: tasavaltojen Liiton välillä tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen muutosten
50876: hyväksymisestä.
50877:
50878: 165 §.
50879: Hallituksen esitys N :o 147 Euroopan vapaakauppaliiton perustamista kos-
50880: kevan konvention sekä Suomen ja EFTAn jäsenvaltioiden välisen sopimuksen
50881: eräiden muutosten hyväksymisestä sovellettaviksi Suomen Tasavallan ja Euroo-
50882: pan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välisissä suhteissa. Eduskunta on 8 päi-
50883: vänä joulukuuta 1964 päättänyt hyväksyä Suomen Tasavallan ja Euroopan
50884: vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välillä sovellettavaksi ne Euroopan vapaa-
50885: kauppaliiton perustamista koskevan konvention sekä Suomen Tasavallan ja
50886: Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välisen sopimussuhteen luomista
50887: koskevan sopimuksen muutokset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
50888: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Euroopan vapaakauppaliiton perus-
50889: tamista koskevan konvention sekä Suomen Tasavallan ja Euroopan vapaa-
50890: 40 1964. Vp. - ·Valtiopä.ivä.päätös.
50891:
50892: kauppaliiton jäsenvaltioiden välisen sopimussuhteen luomista koskevan sopi-
50893: muksen eräiden muutosten hyväksymisestä sovellettaviksi Suomen Tasavallan
50894: ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välisissä suhteissa.
50895:
50896:
50897: 166 §.
50898: Hallituksen esitys N :o 148 laiksi järjestyksen ja turvallisuuden tehostami-
50899: sesta annetun lain voimassaoloojan pitentämisestä. Eduskunta on 27 päivänä
50900: marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50901: Osa järjestyksen ja turvallisuuden tehostamisesta annettuun lakiin sisälty-
50902: vistä säännöksistä on otettu Eduskunnan käsiteltävänä olevaan Hallituksen esi-
50903: tykseen n: o 130 sisältyvään ehdotukseen poliisilaiksi ja osa tulee otettavaksi
50904: toimikunnan valmisteltavana olevaan ehdotukseen laiksi eräistä julkisista tilai-
50905: suuksista. Eduskunta on pitänyt erittäin tärkeänä, että myös viimeksi mainit-
50906: tuun lakiehdotukseen otettavat, järjestyksen ja turvallisuuden tehostamisesta
50907: annettuun väliaikaiseen lakiin nykyisin sisältyvät säännökset ensi tilassa sisälly-
50908: tetää.n pysyvään lainsäädäntöömme. Tämän vuoksi olisi julkisia tilaisuuksia
50909: koskevan lakiehdotuksen valmistelu Eduskunnan mielestä· saatettava kiireelli-
50910: sesti päätökseen.
50911:
50912: 167 §.
50913: Hallituksen esitys N: o 149 laiksi kaivosteollisuuden investointivarauksista.
50914: Eduskunta on 27 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
50915:
50916:
50917: 168 §.
50918: Hallituksen esitys N: o 150 laiksi moottoriajoneuvoverosta, laiksi nestemäis-
50919: ten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi auto-
50920: J:twnirenkaiden valmistaverosta annetun lain kumoamisesta. Eduskunta on
50921: 21 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lait.
50922: Eduskunta on kehoittanut Hallitusta kiireellisesti selvittämään, miten olisi
50923: tarkoituksenmukaisesti hyvitettävä. se tuotantokustannusten nousu, joka aiheu-
50924: tuu polttonesteiden hinnankorotuksesta, ja ryhtymään sen perusteella viipy-
50925: mättä toimenpiteisiin.
50926: N'åiden toimenpiteiden tulisi kohdistua maa- ja metsätaloudessa, teollisuu-
50927: dessa, kaupassa ja liikenteessä käytettävien työkoneiden polttonesteen hinnan
50928: nousun hyvittämiseen.
50929:
50930: 169 §.
50931: Hallituksen esitys N: o 151 laiksi liikevaihtoveron palauttamisesta annetun
50932: lain muuttamisesta. Eduskunta on 25 päivänä tammikuuta 1965 valtiopäivä-
50933: järjestyksen 67 § :n. 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
50934: 1964: Vp. - Valtiopäiväpäätös. 41
50935:
50936: 170 §.
50937: Hallituksen esitys N: o 152 laiksi eräiden liikevaihtoveron palautusten
50938: verottamisesta. Eduskunta on 25 päivänä tammikuuta 1965 hyväksynyt lain.
50939:
50940: 171 §.
50941: Hallituksen esitys N: o 153 laeiksi työntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisessa
50942: työsuhteessa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta. Eduskunta on 8 päi-
50943: vänä joulukuuta 1964 hY"väksynyt lain työntekijäin eläkelain muuttamisesta
50944: ja lain lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttami-
50945: sesta.
50946: 172 §.
50947: Hallituksen esitys N: o 154 laiksi muuttopäivän siirtämisestä huoneen-
50948: vuokralain nojalla eräissä tapauksissa. Eduskunta on 8 päivänä joulukuuta
50949: 1964 valtiopäiväjärjestyksen 67 § : n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen
50950: hyväksynyt lain.
50951: Eduskunnan mielemä on välttämätöntä, että niitä tutkimuksia ja selvityksiä,
50952: joiden tarkoituksena on valmistella asumiskustannusten nousun hillitsemistä
50953: tarkoittavia toimenpiteitä, tehostetaan ja joudutetaan sekä et.tä tarkoituksen-
50954: mukaisiksi havaittavia toimenpiteitä ryhdytään myös viipymättä toteuttamaan.
50955: Eduskulill.~ käsityksen mukaan tulisi Hallituksen myös antaa Eduskuruialle
50956: esitys laiksi huoneenvuokrien sovittelua Helsingin kaupungissa koskevan lain
50957: voimassaoloojan jatkamisesta tai ryhtyä muihin sellaisiin toimenpiteisiin, joiden
50958: avulla ohjeluontoisesti määritellään kohtuullisiksi katsottavat vuokrat ja luo-
50959: daan vuokralaisille mahdollisuus saada ilmeisesti kohtuuton vuokra alennetuksi.
50960:
50961: 173 §.
50962: Hallituksen esitys N: o 156 la1ksi luottoehdoista vähittäismaksukaupassa
50963: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 17 päivänä joulukuuta 1964
50964: hyväksynyt lain.
50965: 174 §.
50966: Hallituksen Q\litys N: o 157 laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Eduskunta
50967: on 19 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
50968:
50969: 175 §.
50970: Hallituksen esitys N: o 158 Albanian Kansantasavallan kanssa !tehdyn
50971: kauppasopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 17 päi-
50972: vänä joulukuuta 1964 päättänyt hyväksyä ne Suomen ja Albanian Kansantasa.-
50973: vallan välillä 26 päivänä toukokuuta 1964 allekirjoitetun kauppasopimuksen
50974: määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
50975: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen ja Albanian Kansantasa.-
50976: vallan välillä tehdyn kauppasopimuksen eräiden määräysten hyväbymisestä.
50977: 6 E 280/65
50978: 42 1964 Vp. ....;.. Valtiopäiväpäätös.
50979:
50980: 176 §.
50981: Hallituksen esitys N: o 160 laiksi valtion vuoden 1965 obligaatiolainojen
50982: veronhuojennuksista. Eduskunta on 11 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt
50983: lain.
50984:
50985: 177 §.
50986: Hallituksen esitys N: o 161 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
50987: verolakeihin. Eduskunta on 14 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain .. ·
50988: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiireellisesti
50989: selvittävän miten asuntoedun verottamisessa ilmenneet epäkohdat olisi poiswt-
50990: tavissa ja antavan selvityksen tulosten tarkoituksemnukaiseksi osoittamat esi-
50991: tykset Eduskunnalle.
50992:
50993: 178 §.
50994: Hallituksen esitys N :o 163 laiksi valtion varmuusvarastoista annettm lain
50995: väliaikaisesta muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1964 hyväk-
50996: synyt lain.
50997:
50998: 179 §.
50999: Hallituksen esitys N: o 164 laiksi käyttöpuun mittaustoimesta vientikaupassa
51000: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 17 päivänä joulukuuta 1964 valtio-
51001: päiväjärjestyksen 67 § :n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt
51002: lain.
51003:
51004: 180 §.
51005: Hallituksen esitys N: o 165 laiksi työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta
51006: vuonna 1965. Eduskunta on 27 päivänä marraskuuta 1964 hyväksynyt lain.
51007:
51008:
51009: 181 §.
51010: Hallituksen esitys N: o 166 laiksi eräiden sotilasvammalain mukaisten kor-
51011: vausten korottamisesta. Eduskunta on 27 päivänä marraskuuta 1964 hyväksy-
51012: nyt lain.
51013:
51014: 182 §.
51015: Hallituksen esitys N: o 169 laiksi yleisistä teistä anne1tun lain voimaanpa-
51016: nosta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 14 päivänä joulukuuta 1964
51017: hyväksynyt lain.
51018:
51019: 183 §.
51020: Hallituksen esitys N: o 170 laiksi metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palk-
51021: kauksesta. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
51022: 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 43
51023:
51024: 184 §.
51025: Hallituksen esitys N: o 171 Madagaskarin Tasavallan kanssa tehdyn
51026: kauppasopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 17 päi-
51027: vänä joulukuuta 1964 päättänyt hyväksyä ne Suomen ja Madagaskarin Tasa-
51028: vallan välillä 7 päivänä lokakuuta 1964 allekirjoitetun kauppasopimuksen mää-
51029: räykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
51030: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen Tasavallan ja Madagaskarin
51031: Tasavallan välillä tehdyn kauppasopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
51032: misestä.
51033:
51034: 185 §.
51035: Hallituksen esitys N: o 172 laiksi asevelvollisille muulta kuin vakinaisen
51036: väen palvelusajalta suoritettavasta palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
51037: Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
51038:
51039: 186 §.
51040: Hallituksen esitys N: o 173 laiksi tullitariffin muuttamisesta annetun lain
51041: soveltamisesta. Eduskunta on 14 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
51042:
51043: 187 §.
51044: Hallituksen esitys N: o 178 laiksi kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin
51045: eläkelain muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1964 hyväksy-
51046: nyt lain.
51047:
51048: 188 §.
51049: Hallituksen esitys N: o 179 laiksi väkiviinaverosta annetun lain muuttami-
51050: sesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain väkiviina-
51051: verosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.
51052:
51053: 189 §.
51054: Hallituksen esitys N: o 181 laiksi metsänparannuslain muuttamisesta. Edus-
51055: kunta on 17 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
51056:
51057: 190 §.
51058: Hallituksen esitys N: o 183 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista.
51059: Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain.
51060:
51061: 191 §.
51062: Hallituksen esitys N :o 185 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1964 tulo. ja
51063: menoarvioon. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt esityksen
51064: eräin huomautuksin ja muutoksin.
51065: 44 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
51066:
51067: Kun varmuusvarastoitujen tavaroiden säilyminen vaatii eräiden tavaroiden
51068: määräaikaista vaihtamista, olisi nämä vaihtotoimenpiteet Eduskunnan mielestä
51069: pyrittävä suorittamaan liiketaloudellisten periaatteiden mukaan siten, että; val-
51070: tion menot va1•astoinnista jäävät mahdollisimman pieniksi.
51071:
51072: 192 §.
51073: Hallituksen esitys N: o 186 laeiksi mallasjuomaverosta annetun lain sekä
51074: miedon ma.llasjuoman tehdasmaisesta valmistuksesta ja myynnistä annetun lain
51075: muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt lain
51076: mallasjuomaverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ja lain miedon
51077: mallasjuoman tehdasmaisesta valmistuksesta ja myynnistä annetun lain osittai-
51078: sesta kumoamisesta.
51079:
51080: 193 §.
51081: Hallituksen esitys N: o 18i valtion tulo- ja menoarvion Voimassaoloajan
51082: väliaikaisesta jatkamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1964 päättä-
51083: nyt, että siihen asti, kunnes valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1965 on jul-
51084: kaistu, ei kuitenkaan sanotun vuoden maaliskuun 31 päivän jälkeen, saadaan
51085: soveltuvin osin väliaikaisesti noudattaa Vltoden 1964 tulo- ja menoarviota,
51086: kuitenkin niin,
51087: että harkinnanvaraisten pääomamenojen ja valtioon virkasuhteessa olevien
51088: henkilöiden palkkausmenojen osalta saadaan noudattaa Hallituksen ehdotusta
51089: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1965, sekä
51090: että maataloustuotteiden markkinoinnin edistämiseksi sekä markkinoinnin
51091: ja maatalouden hintatason vakaannuttamiseksi saadaan valtioneuvoston tarkem-
51092: min määräämin perustein käyttää maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
51093: lain ( /64) 8 § :ssä mainittuihin tarkoituksiin se määrä, mitä sanotussa laissa
51094: tarkoitettuja tuontimaksuja arvioidaan vuonna 1965 kertyVän.
51095:
51096:
51097: Asetukset ja valtioneuvostmt piii.itökset.
51098:
51099: 194 §.
51100: V aitioneuvoston 29 päivänä kesäkuuta 1964 antama päätös hinnoista ja
51101: maksuista liikevaihtoverouudistuksen yhteydessä annetun päätöksen muutta-
51102: misesta. Eduskunta on 23 päivänä syyskuuta 1964 päättänyt, ettei puheena
51103: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
51104:
51105: 195 §.
51106: V aitioneuvoston 24 paiVana syyskuuta 1964 antama päätös hinnoista ja
51107: maksuista liikevaihtove1·ouudistuksen yhteydessä annetun valtioneuvoston pää-
51108: 1964 Vp. - Valtiopäivä.päätös. 45
51109:
51110: töksen voimassaolosta. Eduskunta on 23 päivänä lokakuuta 1964 päättänyt,
51111: ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
51112:
51113: 196 §.
51114: Valtioneuvoston 28 päivänä elokuuta 1964 antama päätös meijerivoin hin-
51115: noista. Eduskunta on 27 päivänä lokakuuta 1964 päättänyt,ettei puheena olevaa
51116: valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
51117: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus voin hintakehitystä ohjatessaan
51118: tasapuolisesti ottaa huomioon sekä tuottajain että kuluttajain edut ja lisäksi
51119: vaitinatalouden kestokyvyn sekä pyrkii huolehtimaan siitä, että mm. muihin
51120: Pohjoismaihin verrattuna korkeaksi muodostunutta voin vähittäishintaa ei
51121: ilman pakottavaa aihetta vastaisuudessa koroteta.
51122:
51123: 197 §.
51124: Valtioneuvoston 28 pa1vana elokuuta 1964 antama päätös hinnanerojen
51125: perimisestä ravintorasvojen hinnankorotuksen yhteydessä. Eduskunta on 29
51126: päivänä lokakuuta 1964 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston pää-
51127: töstä ole kumottava.
51128:
51129: Kertom.ukset.
51130:
51131: 198 §.
51132: Kertomus valtiovarain tilasta vuonna 1962 ja valtiontilintarkastajain ker-
51133: tomus sa.malta vuodelta. Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 1964 hyväksy-
51134: nyt Valtiovarainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön ja lähettänyt sen sekä
51135: valtiontilintarkastajain kertomuksen Hallitukselle niihin toimenpiteisiin ryh-
51136: tymistä varten, joihin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta.
51137: Samalla Eduskunta on päättänyt kehottaa Hallitusta antamaan Eduskun-
51138: nalle kertomuksen näistä toimenpiteistä.
51139:
51140: 199 §.
51141: Hallituksen kertomus niistä toimenpiteistä, joihin ~iduskunnan tekemät
51142: muistutukset valtiovarainhoidosta ja tilinpidosta vuonna 1961 ovat antaneet
51143: aihetta. Eduskunta on 23 päivänä lokakuuta 1964 hyväksynyt Perustuslaki-
51144: valiokunnan asiasta antaman mietinnön.
51145: Huomioon ottaen valtion huonerakennustöiden suuren taloudellisen merki-
51146: tyksen Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiinnittävän erityistä huomiota
51147: siihen, että rakennussuunnitelmat pyritään laatimaan tarkoituksenmukaista
51148: laatutasoa alentamatta siten, että tarpeettomista kustannuksista vältytään ja
51149: ettei laajamittaisiin rakennushankkeisiin ryhdytä ennen lopullisten rakennus-
51150: suunnitelmien valmistumista.
51151: 46 1964 Vp.- Valtiopäiväpäätös.
51152:
51153: 200 §.
51154: Vaitioneuvoston kertomus toimenpiteistä työllisyyslain soveltamisessa vuonna
51155: 1963. Eduskunta on 4 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt Sosiaalivaliokunnan
51156: asiasta antaman mietinnön.
51157: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin
51158: työllisyyskysymyksen hoitamiseksi sekä naistyöntekijöiden am:rna.ttikursseja
51159: järjestettäessä ottaa huomioon työvoiman kouluttamisen vanhusten kotiapu-
51160: toiminnan kehittämiseksi.
51161: Työttömyyden torjumiseksi erityisesti maamme kehitysalueilla Eduskunta
51162: on edellyttänyt, että työllisyysvaroja entistä enemmän käytetään niitten suun-
51163: nitelmien toteuttamiseksi, joita on tehty syrjäseutujen tieolojen parantamiseksi
51164: ja jotka koskevat paikallis- ja asutus- sekä muiden pienempien teiden rakenta-
51165: mista.
51166: Työllisyyden kannalta ovat sopiviksi työkohteiksi osoittautuneet taimikoiden
51167: hoitotyöt eli ns. risusavotat. Näitä onkin työllisyysvaroin tehty varsin runsaasti
51168: ja saadut kokemukset kehoittavat jatkamaan ainakin nykyisessä laajuudessa.
51169: Pohjois- ja Itä-Suomen pienten tilojen omistajat ovat kuitenkin olleet tyyty-
51170: mättömiä siihen, että työttömyysvaroilla ei ole voitu :tukea risusavottatöitä
51171: siten, että työttömyyskortistoon merkitty tai kottistokelpoinen metsänomistaja
51172: voisi suorittaa itse koko työn omalla tilallaan ja saada avustuksena valtion
51173: osuuden. Tämän mahdollisuuden puuttuminen on johtanut siihen, että tällais-
51174: ten tilojen omistajain on ollut pakko hakeutua muunlaisiin työllisyystöihin.
51175: Se, että äskettäin voimaantulleet metsänparannusavustuksia koskevat säännök-
51176: set koskevat myös :tätä työmuotoa, ei näytä tätä vaikeutta poistaneen, koska ko.
51177: varat ovat pääasiassa tarkoitetut metsänviljelystöihin ja riittävät kovin vähäi-
51178: seltä osalta taimikoiden hoitotöihin. Tämän vuoksi Eduskunta on sitä mieltä,
51179: että tähänastiseen tapaan suoritettavien työllisyysrisusavottojen ohella olisi,
51180: sikäli kuin taimikoiden hoitotöitä koskevia metsänparannussuunnitelmia teh-
51181: dään, kuten odotettavissa on, huomattavasti enemmän kuin niitä käytettävissä
51182: olevilla metsänparannusvaroilla voidaan toteuttaa, osoitettava työllisyysvaroja
51183: näiden suunnitelmien toteuttamiseen niillä alueilla ja niinä aikoina sekä niissä
51184: tapauksissa (metsänomistaja työttömyyskortistoon merkitty tai kortistokelpoi-
51185: nen), joissa niiden käyttö on työllisyyden kannalta tarkoituksenmukaista.
51186: Metsänparannuslain mukaiset metsäauwtiehankkeet ovat tähän saakka jää-
51187: neet työllisyysrahoituksen ulkopuolelle, vaikka nämä työmaat ovat keskimäärin
51188: saman suuruisia kuin metsäojitustyömaat, joille on säännön mukaan voitu osoit-
51189: taa työllisyysvaroja. Kaikkiin metsätiehankkeisiin sisältyy huomattava määrä
51190: rumpu-, silta-, näretela- ja muita sellaisia töitä, joita ei voida suorittaa koneilla.
51191: Tämän johdosta Eduskunta on pitänyt suotavana, että työllisyysvaroja saatai-
51192: siin käyttää näiden metsäteiden rakentamiseen samalla tavoin kuin niitä on
51193: käytetty ojitushankkeiden rahoittamiseen.
51194: 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 47
51195:
51196: 201 §.
51197: Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 1963. Edus~
51198: kunta on 15 päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt Sosiaalivaliokunnan asiasta
51199: antaman mietinnön.
51200: Eduskunta on todennut, että eläkeasioiden käsittely on liian hidasta ja
51201: on kehoittanut kansaneläkelaitosta tehostamaan toimintaansa niin, että eläkkeen
51202: anojat eivät joudu kohtuuttoman kauan odottamaan ratkaisua anomukseensa.
51203:
51204: 202 §.
51205: Hallituksen kertomus toimenpiteistään vuonna 1963. Eduskunta on 18
51206: päivänä joulukuuta 1964 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan ja Ulkoasiain-
51207: valiokunnan asiasta antamat mietinnöt.
51208:
51209:
51210: Lakialoitteet.
51211:
51212: 203 §.
51213: Lakialoite valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta. Eduskunta on 29 pal-
51214: vänä syyskuuta 1964 vaLtiopäiväjärjestyksen 67 § : n 2 momentissa säädetyn
51215: käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
51216:
51217:
51218: Toivomukset.
51219:
51220: 204 §.
51221: Eräiden Eduskunnassa tehtyjen aloitteiden johdosta Eduskunta on päät-
51222: tänyt lausua toivomukset:
51223: 1) että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin tutkimuksen suoritta-
51224: miseksi vaihtoehtoisilla ratasuunnilla Uudestakaupungista Euran~Kiukaisten
51225: -Peipohjan alueelle Tampereen-Rauman rataosalle;
51226: 2) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Jalasjärven Hulkon-Karvian
51227: kirkonkylän-Kantin välisen maantiejakson parantamistyö sisällyttämiseksi
51228: tie- ja vesirakennushallituksen tutkimusohjelmaan;
51229: 3) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Puumalansalmen lossilta :Mikkelin-
51230: Lappeenrannan maantielle johtavan ja saariston kautta kulkevan tieyhteyden
51231: aikaansaamiseksi;
51232: 4) että Hallitus kiireellisesti tutkituttaisi miten epätasaisesti kuntainliitto-
51233: jen menot rasittavat eri kuntia ja ryhtyisi tutkimuksen tuloksen perusteella
51234: toimenpiteisiin menojen tasoittamiseksi kl.mtien taloudellista asemaa ja kanto-
51235: kykyä vastaaviksi;
51236: 48 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
51237:
51238: 5) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joihin
51239: taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien auttamiseksi on aihetta sekä antaisi
51240: Eduskunnalle sitä koskevat esitykset;
51241: 6) että Hallitus jatkaisi toimenpiteitä ns. Säämingin saaristotien tutki-
51242: muksen loppuunsaattamiseksi;
51243: 7) että Hallitus tutkituttaisi kiireellisesti miten kuntien ja kuntainliittojen
51244: Iuotousaanti voitaisiin varmistaa ja ryhtyisi selvityksen perusteella tarvittaviin
51245: toimenpiteisiin;
51246: 8) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yhdystien rakentamiseksi Sahalah-
51247: den kirkolta Pälkäneen Sappeen kautta Luopioisiin;
51248: 9) että Hallitus kiirehtisi toimenpiteitä Oriveden-Mäntän-Keuruun-
51249: Multian-Pylkömnäen-Karstulan maantien aikaansaamiseksi;
51250: 10) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tienparannustöiden suorittami-
51251: seksi Multian ja Uuraisten kirkonkylien välisellä maantiellä;
51252: 11) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin metsänomista.jille,
51253: metsätyöntekijöille ja alityönjohtajille kurssimuotoista opetusta antavan oppi-
51254: laitoksen pikaiseksi saamiseksi kaikkien sellaisten metsänhoitolautakuntien
51255: alueelle, missä tällaista ei vielä ole;
51256: 12) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin metsäalan ammatti-
51257: kasvatuskurssikeskuksen aikaansaamiseksi niitä Pohjois- ja Itä-Suomen metsä-
51258: työmiehiä varten, jotka ammattinaan tekevät metsätöitä;
51259: 13) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Kuivajokisuun ruoppausta varten
51260: tarvittavan suunnitelman ja kustannusarvion laatimiseksi;
51261: 14) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin hirvieläinten, poroja lukuun otta-
51262: matta, metsälle, pelto- ja muille viljelyskasveille sekä puutarhalle, kootulle sa-
51263: dolle, kotieläimille ja moottoriajoneuvoille tuottamien vahinkojen korvaamiseksi
51264: vastaisuudessa täysimääräisinä;
51265: 15) että Hallitus selvityttäisi, millä tavoin niiden maankäyttölain 76 § : n
51266: 2 momentissa tarkoitettujen asukkaiden, jotka ovat ottaneet vastaan metsälisä-
51267: alueen ennen maankäyttölain muuttamisesta annetun lain (557/63) voimaan-
51268: tuloa ja joille ei tämän johdosta voida myöntää uutistilan perustamispalkkiota,
51269: asema olisi järjestettävä perustamiapalkkion saamista silmällä pitäen, ja
51270: antaisi tämän selvityksen perusteella esityksen Eduskunnalle; ·
51271: 16) että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin sopivaksi katsottavan
51272: toimialueen käsittävän maakunta-arkiston perustamiseksi Jyväskylän kaupun-
51273: kiin;
51274: 17) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin Kiurujoessa sijaitse-
51275: van Neulatammen padon uudelleen rakentamista koskevan suunnitelman laati-
51276: miseksi;
51277: 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 49
51278:
51279: 18) että Hallitus suorituttaisi kiireellisesti :tutkimuksen siitä, millä tavoin
51280: Tenojoen rantojen jokeen sortUm.inen Utsjoen kunnan alueella voitaisiin estää;
51281: sekä
51282: 19) että l!allitus ryhtyisi toimenpiteisiin tien parannussuunnitelman lop-
51283: puunsaattamiseksi Vöyrin-Ylihärm.än-Kauhavan--Lappajärven välillä.
51284:
51285:
51286: Erinäiset asiat.
51287:
51288: 205 §.
51289: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Suomen Pankin tilintarkastajain
51290: ja heidän varamiestensä vaali vuodeksi 1964. Eduskunta on 27 päivänä marras-
51291: kuuta 1964 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
51292:
51293: 206 §.
51294: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama valtiontilintarkastajain ja heidän
51295: varamiestensä vaali varainhoitovuodeksi 1965. Eduskunta on 27 päivänä
51296: marraskuuta 1964 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
51297:
51298: Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme määränneet1 päättäneet ja
51299: suostuneet, Me, Suomen kansan Edustajat, olemme tämän allekirjoittaneet ja
51300: vahvistaneet; mikä tapahtui Helsingin kaupungissa kolmantenakymmenentenä
51301: päivänä tamnillrnuta vuomia Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän
51302: jälkeen tuhat yhdeksänsataa ja kuusikymmentäviisi. ·
51303:
51304:
51305:
51306:
51307: Kauno Kleemola
51308: puhemies.
51309:
51310:
51311:
51312:
51313: Paa-vo Aitio Niilo Kosola
51314: varapuhemies. varapuhemies,
51315:
51316:
51317:
51318:
51319: 7 E 280/65
51320: 60 1964: Vp. - Valtiopäiväpää.tös.
51321:
51322: Margit Borg-Sundman Georg C. Ehrnrooth
51323: Helsingin ke.upungin. vaalipiiristä. HelaingfQl"~ sta.ds va.lkrets.
51324:
51325:
51326: K.-A. F·agerholm Kristian Gestrin
51327: Helsingfors stads valkrets. Helsingfors stads valkr&ts.
51328:
51329: Erkki Hara Armi Hosia
51330: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
51331:
51332: Raimollaskivi Esa Kaitila
51333: Helsingin. kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
51334:
51335: Kalevi Kilpi Hertta Kuusinen
51336: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Hell!ingin kaupungin vaalipiiristä.
51337:
51338: Väinö Leskinen Leo 1. Mattila.
51339: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
51340:
51341: Tyyne Paasivuori E. J. Paavola
51342: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristi.
51343:
51344: Ville Pessi Kaarlo Pitsinki
51345: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin. ka.upimgin vaalipiiristä.
51346:
51347: Aarn-e Saarinen Martta Salmela-Järvinen
51348: Helsingia ka;~;tpungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
51349:
51350: Jussi SaukkoneD J. 0. Söderhjelm
51351: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingfors stads V·&lkrets.
51352:
51353: Saara Forsius Veikko Helle
51354: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
51355:
51356: G. Henriksson Sven Högström
51357: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
51358:
51359: Lauri Kantola Esko J. Koppanen
51360: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
51361:
51362: Lars Lindeman Bertel Lindh
51363: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
51364:
51365: · llmari Linna Matti Mattila
51366: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin· vaalipiiristä.
51367:
51368: Kurt Nordfors Gösta Rosenberg
51369: Nylands läns v.alkrets. Nylands läns v&lkrets.
51370:
51371: Toivo Salin Eino Siren
51372: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
51373: 1964 Vp. - Valtiopä.iväpäätös. 51
51374:
51375: Aaro Stykki Johannes Virolainen
51376: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin va.alipiiri&tä.
51377:
51378: Rainer Virtanen Voitto Hellsten
51379: Uudenmaan läii.nin vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
51380:
51381: Mauno Jussila Mikko Juva
51382: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
51383:
51384: Irma Karvikko Urho Kähönen
51385: Turun läänin eteläisestä vo.alipiiristli. Turun läänin eteläisefltä vaalipiiristä.
51386:
51387: Aimo Laiho Per Lauren
51388: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Abo läns södm v·alkrets.
51389:
51390: Olavi Lähteenmäki Judit Nederström-Lunden
51391: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
51392:
51393: Rafael Paasio Eino Roine
51394: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
51395:
51396: Kalervo Saura Sylvi Siltanen
51397: 'l'urun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
51398:
51399: V. J. Sukselainen Carl Olof Tallgren
51400: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Abo läns södl'a valkrets.
51401:
51402: Kelpo Gröndahl Einari Jaakkola
51403: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
51404:
51405: Nestori Kaasalainen Olavi Lindblom
51406: Turun läänin pohjoisesta vaalipiirifltä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
51407:
51408: Juho Mäkelä. lTijas Mäkelä
51409: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
51410:
51411: Arvo Pentti Matti Ra.ipala
51412: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
51413:
51414: Pertti Rapio Paavo Rautkallio
51415: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohj~esta vaalipiiristä.
51416:
51417: Irma Rosnell. Erkki Ryömä ·
51418: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
51419:
51420: Aapo Seppälä. Väinö Vil.poniemi
51421: Turun läänin pohjoisesta vaalipiirifltä. Turun ·läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
51422:
51423: Elis Andersson Lyyli Aalto
51424: Landskiapet Alands valk.I'ets. Hämeen 1iiäll1in eteläiseflti va&lipiirifltä.
51425: 52 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös;
51426:
51427: Kaino· Haapanen Erkki Huurtamo
51428: H'åmoon läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaailipiiristä.
51429:
51430: Leo Häppölä Olavi Kajala
51431: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
51432:
51433: Lauri Laine Hemming Lindqvist
51434: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
51435:
51436: Emil Luukka Timo Mäki
51437: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
51438:
51439: Väinö E. Nieminen Ensio Partanen
51440: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
51441:
51442: Eino Raunio Kauko Tamminen
51443: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
51444:
51445: Juho Tenhiälä Kustaa Alanko
51446: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjo1sest·a vaalipiiristä.
51447:
51448: Mikko Asunta Am;ti Flinck
51449: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läändn pohjoisesta vaalipiiristä.
51450:
51451: Toivo Hietala Kuuno Honkonen
51452: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohJoisesta vaalipiiristä.
51453:
51454: Antti Linna Atte Pakkanen
51455: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
51456:
51457: V. Sandelin Elli Stenberg
51458: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
51459:
51460: Leo Suonpää T. A. Wiherheimo
51461: Hämeen lälWin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
51462:
51463: Väinö R. Virtanen Heikki Hasu
51464: Hämeen läänin pohjoisest·a vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
51465:
51466: Sulo Hostila Meeri Kalavainen
51467: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
51468:
51469: Tauno Kelovesi Veikko Kokkola
51470: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
51471:
51472: Valto Käkelä Marja Lahti
51473: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
51474:
51475: Anna-Liisa Linkola Kalle Matilainen
51476: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
51477: 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 53
51478:
51479: Juha Rihtniemi Urho Saariaho
51480: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
51481:
51482: Taisto Sinisalo Sulo Suorttanen
51483: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
51484:
51485: V. E. Svinhufvud Erkki Tuuli
51486: Kyme:ri. läänin vaalipiiristä. Kym·en läänin vaalipiiristä.
51487:
51488: A. F. Airo K. F. Haapasalo
51489: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
51490:
51491: Sylvi Halinen Irma Hamara
51492: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
51493:
51494: Olli Kervinen Toivo H. Kinnunen
51495: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin v·aalipiiristä.
51496:
51497: Lyyli Koskinen Esu Niemelä
51498: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
51499:
51500: Edvard Pesonen Wiljam Sarjala
51501: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
51502:
51503: Viljo Virtanen Juuso Häikiö
51504: Mikkelin läänin. vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
51505:
51506: Hugo Manninen Pentti Pakarinen
51507: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
51508:
51509: Pentti Pekkarinen Aarne Pulkkinen
51510: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
51511:
51512: Veikko I. Rytkönen , V. J. Rytkönen
51513: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
51514:
51515: Eino .Räsänen Tahvo Rönk:kö
51516: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
51517:
51518: Edit Terästö Oiva Turunen
51519: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
51520:
51521: Hilja Väänänen R. Hallberg
51522: Kuopion läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
51523:
51524: Ale. Holopainen Reino Karpola
51525: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
51526:
51527: Elis Manninen Toivo Niiranen
51528: Pohjois-Karj·alan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
51529: 54 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
51530:
51531: Eino Ojajärvi Pauli Puha:k:k&
51532: Pohjoi8-Karjala.n läänin vaalipiiristä. Pohjoi-s-Karj&la.n läänin V·aalipiiristä.
51533:
51534: Paula Ruutu Esa Timonen
51535: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin v·aalipiiristä.
51536:
51537: U. H. Voutilainen Reino Ala-Kulju
51538: Pohjoi8-Ea.rj&la.n läänin vaalipiiristä. Vaasa.n läänin vaalipiirhtä.
51539:
51540: Toivo Antila Georg Backlund
51541: Vaasan läiLnilll vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
51542:
51543: J. A. Jungarå Ale'ksi Kiviaho
51544: Vas& läns valkrets. V aasa.n lä.ä.nin vaalipiiristä.
51545:
51546: Verner Korsbäek Matti Liinamaa
51547: Vua läns valkrets. Vaasan lää.nin vaalipiiristä.
51548:
51549: Aaro Lintilä Veikko Mattila
51550: V.aa.sa.n liiänin vaalipiiristä. V aasa.n läänin vaa.lipiin..tä.
51551:
51552: Akseli Roden T. Saloranta
51553: Vaasan läänin vaalipiiristä. V·aasa.n läänin vaalipiiristä.
51554:
51555: Veikko Savela Alwar Sundell
51556: Vu.sa.n läänin vaalipiiristä. V&Sa. Iäns va.Jkrets.
51557:
51558: Grels Teir Eino Uusitalo
51559: Va.sa läns valkrets. Vaasan läänin vaalipiiristä.
51560:
51561: Martti Valkama Albin WiC'kman
51562: V&aea.n läänin v:aalipiiristä. Vasa läns valkrets.
51563:
51564: Toivo Åsvik Arvo Ahonen
51565: Vaa.sa.n Jää.nilll vaalipiiristä. Keski-Buomen Jääsnin vaalipiiristä.
51566:
51567: Veikko Hyytiäinen Artturi Jämsen
51568: Keski-Suomen läänin va·alipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
51569:
51570: Matti Koivunen Artturi Koskinen
51571: K~ski-Suomen lä.iilnin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
51572:
51573: Olavi Kämäräinen Siiri Lehmonen
51574: Keski-Buomen il.äOO.in vaalipiiristä. Keski-Suomen lääsnin vaalipii.l'illtä.
51575:
51576: Vilho Leivonen Impi Lukkarinen
51577: K'9Ski-Suomen Jäämin va.alipiiristä. Keski-Suomen lääsnin vaalipiiristä.
51578:
51579: Mauno Pohjonen Pentti Sillantaus
51580: Keski-Suomen läiilnin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaa.tipiiristi.
51581: 1964 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
51582:
51583: Yrjö Hautala Veikko Honkanen
51584: Oulun lliä.nin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51585:
51586: Eero Juntunen Reino Kangas
51587: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51588:
51589: Aaro Kauppi Matti Kekkonen
51590: Oulun lii.änin vaalipiiristä. Oulun läänin v&a.lipiiristä.
51591:
51592: Jaakko Kemppainen Antti Kinnunen
51593: Oulun ilä.änin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51594:
51595: Paavo Lagerroos Armas Leinonen
51596: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51597:
51598: Pentti Liedes Martti Linna
51599: Oulun lään·in va1!lipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51600:
51601: Hannes Paaso Eemil Part·anen
51602: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51603:
51604: Niilo Ryhtä Hannes Tauriainen
51605: Oulun IäOOi.n vaalipiiristä. Oulun lii.änin vaalipiiristä.
51606:
51607: Irma Torvi Antero Väyrynen
51608: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51609:
51610: Erkki Koivisto Olavi Lahtela
51611: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
51612:
51613: Akseli Paarman Tuure Salo
51614: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
51615:
51616: Vilho Suosalo Eino Sääskilahti
51617: Lapin läänin va.a.lipiiristä. Lapin läänin v&al.!i.piiristä.
51618:
51619: Eino Tainio A-L. Tiekso
51620: Lapin läänin vaaLipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
51621:
51622: Pekka Vilmi
51623: Lapin lii.älnin va.a.lipiiristä.
51624: