<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

157 Käyttäjää paikalla! 0.0066850185394287

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1967
3:
4: ASIAKIRJAT
5: VIIDES OSA
6:
7:
8:
9:
10: HELSINKI 1968
11: VALTION PAINATUSKESKUS
12: SISÄLLYS
13:
14: Viides osa.
15:
16: I.
17:
18: Lak. al. Lak. al.
19: rniet. rniet.
20: A. Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 Ia,-
21: kialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
22: 'Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö N:o laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta 8
23: 2 kolmen lakialoitteen johdosta laiksi maatalous- !Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
24: tuotteiden hintatasosta • . . . . . . • . • • • • . . . . . . . . . 1 N:o fi15.
25: Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
26: N:o 6. 'Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o '1!7 la-
27: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8' halli- kialoitteen johdosta, joka sisältää. ehdotuksen
28: tuksen esityksen johdosta laiksi eräistä väliaikai-
29: laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta 9
30: sista poikkeuksista verolakeihin (A. I 1966 vp.). Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
31: 'Suuren valiokunnan mietintö N:o 127 lakialoit- N:o 62.
32: teen johdosta laiksi eräästä väliaikaisesta poik- 'Talousvaliokunnan mietintö N: o !8 lakialoitteen
33: keussäännöksestä verolakeihin . . . . . . . . . . . • • . . . :2 johdosta laiksi terveydenhuoltoteknikoista . . • . • . ~10'
34: !Laki· ja tatousvaliokunna.n mietintö N:o 13laki- !Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
35: aloitteen johdosta, joka sisältää. ehdotuksen laiksi N:o '713.
36: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta • . . . 8 1Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö N:o 8
37: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
38: hallituksen esityksen johdosta laeiksi maankäyt-
39: N:o 37. tölain ja eräiden siihen liittyrvien lakien muutta-
40: TalouSIV'81iokunnan mietintö N:o 14 lakialoittei- misesta (A. !).
41: den johdosta laiksi kunnlillisesta kodinhoitoavusta !Suuren valiokunnan mietintö N: o 163' lakialoit-
42: ja laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun teiden johdosta laeiksi maankäyttölain ja eräiden
43: lain muuttamisesta • . • . • • . . . . . . . . • . . . . • . . . . • . 4 siihen liittyvien lakien muuttamisesta . . • . . . • . • • :11
44: !Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
45: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö N:o
46: N:o 42. aJ5 kahden lakialiOitteen johdosta, jotka sisältävät
47: Eduskunnan toivomus.
48: ehdotuksen laiksi kalataloud.en tutkimuslaitoksen
49: Talousvaliokunnan mietintö N:o 15 lakialoittei- perustamisesta • • . . . • • . . • • . • . • . • . • • . • • • . . . . 112
50: den johdosta laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta 'Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
51: annetun lain muuttamisesta . . . . • . . . • . • . . . • . . . 5 N:o lrn>.
52: !Suuren valiokunnan ·niistä antama mietintö
53: !Maa.- ja metsätalousvaliokunnan mietintö N:o
54: N:o 40.
55: li6 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
56: 'Eduskunnan toivomus. laiksi valtion osanotosta eräiden maa- ja vesira-
57: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 la- kennustöiden 'kustannuksiin annetun lain muutta-
58: kialoitteen johdosta, joka sisältää. ehdotuksen misesta • .. . • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . ·].3
59: laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta 6 !Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
60: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o [1.2!2,
61: N:o~.
62: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö N:o
63: Laki- ja talo'QSvaliokunnan mietintö N:o il:2la- 1'8 kobnen lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät
64: kialoitteen johdosta, job sisältää ehdotuksen ehdotuksen laiksi metsänhoitoyhdistyksistä anne-
65: laiksi yleisistii teistä annetun lain muuttamisesta 7 tun lain muuttamisesta • • • • • • • • . . • • . . • • • . • . . . 1'!
66: !Suuren valiokunnan siitä antama mietintö Suul'en valiokunnan niistä antama mietintö
67: N:o 64. N:o 1'2:3.
68: Eduskunnan toivomus. Eduskunnan toivomus.
69:
70: E 459/68
71: 4 Sisällysluettelo 1967.
72:
73: Lak. al. Lak. al.
74: miet. miet.
75: Lakivaliokunnan mietintö N :o \113 lakialoitteen Maa· ja metsätalousvaliokunnan mietintö N:o
76: johdosta, joka sisiiltää ehdotuksen laiksi osakeyh- '24 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuk-
77: tiöiBtä annetun lain muuttamisesta • • • . • . . • . . • • 115 sen laiksi maataloustuotteiden jalostamista ja
78: !Suuren valiokunnan siitä. antama mietintö kauppaa harjoittavien Uikkeiden valvonnasta • • !2'2
79: N:o ;]39.
80: Lakivaliokunnan mietintö N: o 116 lakialoitteen
81: Lakivaliokunnan mietintö N: o 115 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi vakuu-
82: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi .asunto- tusyhtiölain muuttamisesta • . . . . . • . . . . . • . • . • • 23
83: osakeyhtiöistä annetun lain muuttamisesta • . . . • • 116
84: Suuren valiokunnan siitä. antama mietintö Lakivaliokunnan mietintö N: o '17 lakialoitteen
85: N:o 1140. johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi Uikenne-
86: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o '216 la- vakuutuslain muuttamisesta • • • . • . . • . . . • . • . • • • f:lt4:
87: kialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen Lakivaliokunnan mietintö N :o !118 lakialoitteen
88: laiksi kalastuslain muuttamisesta • . . . . . . • . • • . . . u·7 johdosta, joka sisältää ehdotuksen lain huoneen-
89: !Suuren valiokunnan siitä antama mietintö vuokralain muuttamisesta • . • . . • • • • . • . • • . . • . . • C5
90: N:o 1'411.
91: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o ~7 la- 'Talousvaliokunnan mietintö N:o 114 kahden la-
92: kialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen kialoitteen johdosta laiksi apteekkilaitoksesta an-
93: laiksi kalastuslain muuttamisesta • . • . • • • . . . . • • . 118 netun ltain muuttamisesta • .. .. .. .. .. .. . • .. .. . 00
94: Suuren valiokunnan siitä. antama mietintö Lakivaliokunnan mietintö N:o i19 kahden laki-
95: N:o 11412. aloitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
96: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o '28 la- laiksi elatusavun ennakosta annetun lain muutta-
97: kialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen misesta • . • • . . • • • • • • • • • • . . • . • • • . . . • . • . • • • • !27
98: l:aiksi kalastuslain muuttamisesta • • • • • . • • . . . . • • 119
99: !Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
100: N:o 143.
101: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö N:o B.
102: 210 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
103: laiksi maankäyttölain muuttamisesta • . • • • . • • • . 00 !Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö N:o
104: !Suuren valiokunnan siitä antama mietintö 195 lakialoitteen johdosta laiksi maankäyttölain
105: N :o !1141>. muuttamisesta (A. V: 111966 vp.). .. . .. • .. .. .. 113
106: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
107: Maa- ja metsätalousvaltiokunnan mietintö N:o N:o 1.
108: 21lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
109: laiksi valtion maan käyttämisestä ja maan pakko- •Talousvaliokunnan mietintö N: o 19 lakialoitteen
110: 1unastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin anne- johdosta laiksi kunnallisista yleissairaaloista an-
111: tun lain muuttamisesta • • • . . . . • • • • • . . • . . • • • • • 21 netun lain muuttamisesta (A. V: 11 1]!9'66 vp.). . • '14
112: !Suuren valiokunnan siitä antama mietintö !Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
113: N:o 1147. N:o 3.
114:
115:
116:
117:
118: n.
119: Toiv. al. Toiv. al.
120: miet. miet.
121: A. Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 5 toivo-
122: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rahikan-
123: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 11 toivo- Kauhajärven maantien rakentamista •••... , • • • 5
124: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hiltulan
125: - Osikonmäen - Haapaniemen - !Kerisalonsaa- IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 6 toivo-
126: ren - Kuvansin maantien rakentamista • • • . . • !1 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa rakennus-
127: suunnitelman laatimista Päntäneen-'Kuvaskan-
128: !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 2 toivo· kaan maantieosuutta varten . . . . . • • . . . . . . • • . • . 6
129: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Luukkosen-
130: kylän-J!'ieksä.nlahden maantien parantamista • . 2 IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o ·7 toivo-
131: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o '3 toivo- musaloitteen johdosta, joka tarkoittoo Kauhajoen
132: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Päntäneen Aronkylä.stä Jalasjärven !KoskueeHe johtavan pai-
133: -iKarijoen-lKristiinankaupungin maantieosuu- kallistiejakson muuttamista maantieksi . . • . • • . • 7
134: den parantamissuunnitelmien laatimista . . . . • . • • 1! Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 18 toivo-
135: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 4 toivo- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
136: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kaskisten rakentamista Merikarvialta !Siikaisten :kautta
137: .......Kauhajoen~Alavuden tiesuunnan tutkimista . • 4 Kankaanpäähän . . . . • . . . . . . . . • • . . . . . . . . . • . . • 8
138: Sisällysluettelo 1967. 5
139:
140: Toiv. al. Toiv. al.
141: mlet. miet.
142: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 9 toivo· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 1214 toivo·
143: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kylänpään musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien raken·
144: ~Lehmäjoen~Isonkyrön maantien parantamista 9 tamista Lievestuoreen-iSaarilammen tieltä Hän·
145: niskylän Hytölän tielle .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . 2,5
146: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o '110 toivo·
147: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o ·215 kah·
148: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Keurnun-
149: Ähtärin maantien parantamista K~uruun kunnan den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
150: Porin- Jyväskylän- Pieksämäen- Varkau·
151: alueella . . . • • . . . • . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . • . . !10
152: den - Joensuun poikittaistien rakentamista
153: !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 'H toivo· K~ski.JSavon alueella • . . . • . . . . . . . • . . . • • • • . . . • 2'6
154: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa :Virtain-
155: Ähtärin maantien rakentamista • . . . . . . . . • . . . . 111. !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 00 toivo-
156: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rautalam-
157: !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o iJ.'2 toivo· min--<Säkinmäen-Hankasal'inen maantien perus·
158: musaloitteen johd{)sta, joka tarkoittaa Ähtärin- parantamista . . . . . . . . . . . • . . . . • • • . . . . . • . • . . • 27
159: Alavuden maantien rakennustöiden aloittamista 1'2
160: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 'f2J7 toivo·
161: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 113 kah· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
162: dentoivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat rakentamista Törmälästä Hanhitaipaleen ja Sa·
163: Alavuden---"Virtain maantien rakentamista . . . . ::13 vonojan kautta Myhinpäähän Rautala=illa . . • . 28
164: !Kulkulaitosvaliokuunan mietintö N:o !1.4 toivo· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 128 kah·
165: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Ähtärin den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta·
166: kaava-alueen ohitustien ja siihen liittyvän Oulu· vat Varkauden-ISorsakosken-'Palokankaan maan·
167: veden sillan rakentamista . . . . . . • . . • . . • • . . . . . . 14 tien rakentamista • • . . . . • . . • • • . • • . . . . . • • . . . • 129
168: !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 115 toivo· IPuolustusasiainvaliokunnan mietintö N:o 1 toi·
169: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Ähtärin- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa varus·
170: Virtain......!Tampereen maantien rakennustöiden miesten ensiapukoulutuksen lisäämistä • . • • • • . • 30
171: aloittamista • . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . • . . . . . . • . 1\5
172: Kulkulaitosvaliokunnan ·mietintö N:o !29 toivo·
173: Kulkul'aitosvaliokunnan mietintö N :o 16 toivo· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Soisalon
174: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien poikkitiehankkeen toteuttamista . . • . • . . . • . • . . . 31
175: rakentamista Jyväskylästä Poriin Virtain kunnan Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o l31(} toivo-
176: alueen kautta . . . . • • . • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . '16
177: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa. Tervon ja
178: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 11'7 toivo· Vaajasalmen välisen maantien parantamista . . . . 3'2
179: musal~itteen johdosta, joka tarkoittaa suunnitel·
180: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 3'1 toivo·
181: man laatimista Kolhon-Haapamäen maantien ra· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdys·
182: kentamista varten • . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . !1.7 maantien rakentamista J alkalan maantien pääte·
183: IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o '118 kah· pisteestä Jäppilän maantiehen • . . . . . . . . . . . . . . . 38
184: den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta· IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o l32 toivo·
185: vat Alajärven Hoiskon ja ISoinin välisen maan· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa viitostien
186: tien parantamista . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 11'8 rakennustöiden kiirehtimistä Kuopion maal1tis·
187: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 19 toivo- ~~n ISär~i.l!l~~en ja Kuopion kaupungin Pui·
188: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Petäjäve- JOnnnteen valillä • • . . • . . • • • . . . . . . . . . . • . . • . . . . 34
189: den~ultian-!Liesjärven~yllymäen maantien
190: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o l3l3 kah·
191: rakentamista . . •. . •. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . n:9
192: den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta·
193: !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 1210 toivo· vat Vehmersalmen lossin-Rytökylän-J>uutos-
194: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa ISaarijär· mäen maantien rakentamista . . . . . . . . . . . . . . . . ,g:5
195: veltä Myllymäelle johtavan maantien perusparan· !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 34 toivo-
196: nusten toteuttamista . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . '2(}
197: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vehmersal·
198: IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o '21 kah· men-Vuorisalon-Litmaniemen paikallistien ot-
199: den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat tamista valtion maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
200: maantien rakentamista 'Vesannolta Konginkan· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 3,5 toivo·
201: kaalle .................................... 211 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa valtatien
202: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 'Z2 toivo· n:o '1'7 peruskorjaustöiden aloittamista osuudella
203: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa ISumiaisten Toivala-Riistavesi.....JTuusniemi-IOhtaansalmi ~7
204: maantien uudelleen rakentamista • • . . . . . . . . . • . . 00 IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 3'6 toivo·
205: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o '23 toivo· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
206: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien rakentamista osuudella Riistaveden Hietaanpohja
207: rakentamista Vesannosta !Pängätsalon saaren -!Muurutvirta-!Muuruveden kk.-Juankoski . . BIB
208: kautta ISumiaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12>3 IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 37 toivo-
209: Talousvaliokunnan mietintö N: o 13 toivomus· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hiponsal·
210: aloitteen johdosta, joka tarkoittaa lisäystä vuo· men-J>elonniemen maantien rakentamista !Muu-
211: den 1006 tulo· ja menoarvioon . . . . . . • . . . . . . . . . 24 ruveden kunnassa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 39
212: Sisällysluettelo 1967.
213:
214: Tolv. al. Toiv. al.
215: miet. miet.
216: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 13'8 toivo· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o :4!6 toivo-
217: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa peruskor-
218: rakentamista Kuopion-Joensuun valtamaantieltä jauksen suorittamista Länsirannan maantiellii. • . 55
219: Varkauden-Heinäveden maantiehen • . . . . . • . . . 4'0
220: IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 14J7 toivo-
221: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 3'9 toivo· musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Levälah·
222: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Mattisen- den-Ukonlahden maantien rakentamista Tuusnie-
223: lahden paikallistien parantamista yleiseksi maan- men kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • . . IJ6
224: tieksi välillä Ylämylly-Puromäki-..Roukanlahti 4!1
225: Kulkulaitosval!iokunnan mietintö N:o 418 toivo·
226: Kulkulaitosvalidkunnan mietintö N: o 40 toivo- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
227: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hannolan- rakentamista Kaltimon ja Ilomantsin välille . . . . 57
228: pellon - 'Tappuvirran - 'Kangasla=en - V ar-
229: kauden maantien parantamista . . . . . . . . . . . . . . . . 142 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o I4J9 toivo-
230: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
231: !Kulkulaitosvaliokuunan mietintö N: o 41 toivo- ra;kentamista Hakovaarasta Koskilahden--IKerä-
232: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kesälah- länvaaran kautta Ilomantsin-::Kaltimon maantie·
233: den Rajavaaran kylän kautta kulkevan entisen hen ....•.......•.............•...••...... '58
234: maantien ottamista valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . 413
235: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 1t1. toi-
236: !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 4'2 toivo- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa vanhan
237: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien tielain mukaisten korvausten maksamisen nopeut-
238: rakentamista 'Tohmajärven kunnan 'Tikkalan ky- tamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
239: lästä Kiihtelysvaaran kunnan Viesimon kylään . . 414
240: IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o \'YO toivo-
241: ·Puolustusasiainvaliokunnan mietintö N:o 12 toi- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutkimus-
242: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa asepal- ja suunnittelutöiden uudelleen aloittamista Kaus-
243: veluksesta kieltäytyjien asemaa ja palvelusta kos- tisten- Teerijärven- Ähtävän- Purmon-
244: kevien säännösten muuttamista . . . . . . . . . . . . . . 415 Jepuan- Oravaisten maantiellä . . . . . . . . . . . . . . 60
245: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 4 toi- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 151 toivo-
246: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tieliiken- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vaasan-
247: neasetuksen ~.r7 § :n '6 momentin ·Sel:ventämistä . . 4'6 Kauhavan~Lappajärven maantien rakentamista ai
248:
249: !Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 5 toi- IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 152 toivo-
250: vdmusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimen- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kantatie
251: piteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi . . 47 n:o 68:n uudelleen.rakentamista ja parantamista 62
252: La;ki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o '6 toi- lKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o \53 toivo-
253: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa liikenne- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpi-
254: turvallisuutta edistävän valistustyön tehostamista 4'8 teitä Vaasan--lKuopion maantieyhteyden ja Me-
255: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N: o 1 toi- renkurkun lauttayhteyden parantamiseksi . . . . . . 63
256: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa liulcues-
257: teillä varustettujen renkaiden määräämistä pakol- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 154 toivo-
258: lisiksi talvella linja- ja kuorma-autoissa . . . . . . . . 49 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vetelin -
259: Evijärven - IKortesjärven - Alahärmän maan-
260: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8 toi- tien parantamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . 64
261: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa ajokilo-
262: metrimäärän merkitsemistä rekisteriotteeseen käy- !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 155 toivo-
263: tetyn auton uusintakatsastuksessa • . . . . . . . . . . . 60 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Peltosal-
264: men-Pihtiputaan~Pietarsaaren maantien raken-
265: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 9 toi- tamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
266: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa jalank~tl
267: kijan velvoittamista pimeän aikana yleisellä tiellä ~ulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o ij6 toivo-
268: liikkuessaan käyttämään heijastavaa ainetta ole- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
269: vaa kilpeä tai nauhaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15:1 rakentamista Kiuruveden Koivujärven kylästä Py-
270: häsalmen~Pielaveden maantielle . . . . . . . . • . . . . • 66
271: IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o "'113 kahden
272: toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat !Sei- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 157 kah-
273: näjoen-Jalasjärven maantien rakentamista . . . • 52 den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta-
274: Eduskunnan toivomus. vat Kärkkäälän-tKivisalmen maantien rakenta-
275: !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 4'1 toivo- mista Konnaveden kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6'7
276: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pyhäselän Eduskunnan toivomus.
277: kunnassa olevan !Salon yksityistien rakentamista Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N: o 11!4 toi-
278: maantienä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpi-
279: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 14!5 toivo- teitä ennakkokorvauksen suorittamiseksi tie-
280: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Tuusnie- alueen luovuttajallll omaisuuden luovuttamisen yh-
281: men---.:Karvion maantien rakentamista . . . . . . . . 54 teydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6'8
282: Sisällysluettelo 1967. 7
283:
284: Toiv. al. Toiv. al.
285: miet. miet.
286: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o '5'8 toivo- rin virkojen perustamista puolustuslaitoksen lak-
287: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien raken- kautettavien sotilaspapin virkojen tila.lle . . . . . • <814
288: tamista ~Siilinjärven Uitonsalmelta Saarikylän
289: kautta :Muuruveden Murtolahden kyliiän . . . . . . . . <69 !KulkulaitosvaJ.iokunnan mietintö iN: o '713 toivo-
290: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
291: \Kulkulaitosvaliokunnan J;llietintö N: o 00 toivo- rakentamista Iin kunnan Olhavan kylästä Vuosi-
292: musaloitteen. johdosta, joka tarkoittaa kant.atien ojan kautta. Luolanaapan maantiehen • . . . . . . . . . 815
293: n:o '75 peruskorjaustöiden aloittamista osuudella
294: Siilinjärvi-Nilsiä . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 710 Kulkulaitostaliokunnan mietintö N: o 1714 toivo-
295: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
296: (Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 00 toivo- rakentaa:nista Yli-Iin kunnasta Iijoen eteläpuolta
297: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Iisalmen- Pudasjärven !Kipinään . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . • •86
298: Nurmeksen maantien perusparannustöiden aloit- (Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o '715 toivo-
299: tamista . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
300: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o '6·1 toivo- rakentamista !Simojoen pohjoispuolelle Alanie:men
301: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Herajoen- lossilta Tainijoen tien kautta Hosioon . • . . . . . . . . 8'7
302: Kolin tieoswuden rakennussuunnitelman laati- 'Krukulaitosvaliokunnan :mietintö N:o 17'6 toivo-
303: mista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
304: musaloitteen johdosta, jokai tarkoittaa maantien
305: \Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 612 toivo- rakenta:mista Kemin maalaiskunnan Tuukkokum-
306: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa pUateide% musta Tömiön asutusalueen maantiehen . . . . . . . . SS
307: peruskorjausta ja·· 'osittain uuden tien rakenta- Kulkulaitosvaliokunnan :mietintö! N :o 77 toivo-
308: mista Säyneisten kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7:3
309: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien raken-
310: \Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o '63 toivo- tamista 'Pudasjärven kunnan lso~Syöte nilllliselle
311: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien hiihtokeskukselle . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . '89
312: rakentamista Nurmeksen Höljäkän kylästä Tielis- [..a;ki- ja talousvaliokunnan mietintö N: o l 18 toi-
313: järven Vaaraniemen kautta Viensuun paikallistie- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa J;lläärä-
314: hen . . . . . . . . . •. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
315: mhaa Helsingin vesihuoltoalueen raakaveden tur-
316: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o •614 toivo- vaamista koskevien suunnitelmien loppuunsaatta-
317: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kal:tjoen mista varten . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . 90
318: ---!Merijärven~ulaisten maantien peruaparan- Eduskunnan toivomus.
319: nustöiden toteuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7'5 ':Laki- ja talousvaliokunnan :mietintö N :o 119 toi-
320: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 00 toivo.- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa määrära-
321: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Siika- haa ldi7!-oiksi Ul).denmaan läänin kun,JliUe koulu-, '
322: Pyhäjokilaakson alueella olevien paikallisteiden sairaala:, asunto- ja kunnallisteknillisten laitosten
323: muuttamista maanteiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7'6 rakentamiseksi . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . 911
324: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 166 toivo- !Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o '2'0
325: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Siika-IPy- toivomusaloitteiden johdosta, jotlci. tarkoittavat
326: häjokilaakson alueen paikallisteiden rakentamista 7!7 tielU1centeen valvonnan tehostamista ja liikkuvan
327: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o '6'7 toivo- poliisin voimavarojen lisäämistä liikenneturvalli-
328: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Siika-IPy- suuden parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 92
329: häjokilaakson maanteiden parantamista . . . . . . . • 78 Tankkivaliokunnan mietintö N:o 1 toivomus-
330: !Kulku}aitosvaliokunnan mietintö N: o 68 toivo- aloitteen johdosta lainojen koron alentamisesta ja
331: musa,loitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien indeksiehdon poistamisesta . . . . • . . . . . . . . . . . . . 9:3
332: rakentamista Rantailasta Utajärvelle . . . . . . . . . . 79 'Ulkoasiainvaliokunnan mietintö N: o 1118 toivo-
333: !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 69 toivo- musaloitteen johdosta määrärahasta Vientikoulu-
334: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien ra- tussäätiön järjestämiä vientim.arkkinoinnin eri-
335: koiskursseja varten . . . . . . • . • . • . . . . . . . . . . . . . 04
336: kentamista Vornasta ·Pihkalaan • . . . . . . . . . . . . . 81()
337: !Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o '710 toivo- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö !N :o 7'8 toivo-
338: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vilmingon musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
339: -IPelkoperän tien rakentamista . . . . . . . . . . . . . . 81
340: rakentamista Tudasjärven Särkivaarasta Taival-
341: kosken Virkkuseen . . . . . . . . . • . . • . • . . . . . . . . . . . 95
342: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 71 toivo-
343: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Mikkolan Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 79 to~vo
344: -IRytivaaran maantien rakentamista Sotkamon, musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
345: rakentamista Pudasjärven Vuormankoskelta Kol-
346: Kajaanin mlk:n ja Taltamon kunnissa . . . . • . . . 8i2
347: lajanniemen ja Ypykkäjärven kautta Aittojär-
348: \Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 17'2 toivo- vell'e . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9~
349: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Latvan-
350: Lietekylän maantien rakentamista Tuolangan ja 'Krukulaitosvaliokunnan mietintö N :o 80 toivo-
351: Hyrynsalmen kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8i3 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
352: rakentamista Pudasjärven Kurenkylästä !Säkki-
353: \Puolustusasiainvaliokunnan mietintö N :o 13 toi- sen talon seudulta 'Taivalkosken Jurmun kylän
354: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa psykiat- Parviaiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
355: 8 Sisällysluettelo 1967.
356:
357: Toiv. al. Toiv. al.
358: miet. miet.
359: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 81 toivo- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 915 toivo-
360: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yh.dystien
361: rakentamista Rannanjärven itäpuolelle Pohjas· rakentamista Aittaperästä Kemijärven-.Tumis-
362: lahden maantieltä Pudasjärven maantielle . . . . 98 kon voimalaitoksen - Posion tielle • • • • • • • . . . 1-12
363: Kulkula:itosvaliokunnan mietintö N:o 182 kol• Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 00 toivo-
364: men toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
365: vat ISuomussalmen-,Taivalkosken-Posion--i.Ke· rakentamista Kuusamosta Posion Aholan kautta
366: mijä.rven v.altatien suunnittelemista . . . • . . . . . . . . 99 Kemijärvelle • . . • • . . . • . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . 118
367: IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 1813 toi- Talousvaliokunnan mietintö iN: o ]1 toivomus-
368: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Lapin aloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrära-
369: sivu- ja yhdysteiden .suunnitelmallista r~~;kenta- han ottamista vuoden 1008 tulo- ja menoarvio-
370: mista ..•.•.•••.•.•..... •. · · · · · · • · · • · · · · · · '10'0 esitykseen . . . . • • • . • • . . . . . . • . • . . . . . . . • • • . . . 11'14
371: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 84 toivo- Puolustusasiainvaliokunnan mietintö N: o 4 toi-
372: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa varus-
373: rakentamista Kuusikon paikallistieltä Årpolan- mieskomitean asettamista asevelvollisuustutki-
374: :sihtunan maantielle • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1<n muksen suorittamista varten . . . . . . . . . . . . • . . . 11'5
375: \Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 815 toivo· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 97 toivo-
376: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Ylitor- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa 'Kemin-
377: nion kunnan Kainuunkylän-JI>oikkilahden paikal- Kuusamon maantien aikaansaamista . . . . . . • . . . 1'16
378: listien rakentamista • . . . . . • . • . . . . . . . . . • . . . . . !1012
379: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 9'8 toivo-
380: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 1816 toivo- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pellon Ra-
381: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pellon- velasta 'Kolarin kirkonkylään johtavan 'Våylän-
382: Raanujärven maantien kunnostustöiden suoritta- varren tien peruakorjaamista . . • . . . . . • . . . . . . . 11'7
383: mista 'Pellon ja Ylitornion kunnissa . . . . . . . . . . '11()3
384: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 99 toivo·
385: \Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o '87 kah- musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vaattojär-
386: den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta· ven-Ruokovaaran yhdystien rakentamista 'Kola-
387: vat maantien rabntamista Kuivaniemen Oijär- rin kunnassa ........•...............••.... llS
388: veltä Ranuan kuntaan .•...................... 104
389: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 1100 toi-
390: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o '88 toivo· vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maan-
391: musaloit.teen johdosta, joka tarkoittaa maantien tien rakentamista Ylläsjärven maantielta Luosun
392: rakentamista Ranuan kunnan Telkkälän kylästä kylään 'Kolarin kunnassa ................•... 1119
393: Åsmundin asutusalueen paikallistiehen ........ 11()15
394: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 1101 toi-
395: IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 89 toivo- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Xurta-
396: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien kosta Ylläsjärvelle johtavan tien peruskorjauk·
397: rakentamista Posion maantieltä Impiön ja Piilo- sen suorittamista Kolarin kunnassa . . . . . . . . . . 1;210
398: lan kautta :Länsirannan maantielle . . • . . . . . . . . . '100
399: IKulkulaitosvaNokunnan mietintö N :o '100 toi-
400: IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 00 toivo- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
401: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien rakentamista Sieppijä.rven-Lohinivan tieltä
402: rakennustyön aloittamista Kemijoen eteläpuolelle Nuottavaaran asutusalueen tiehen ............ 1'21
403: välillä ISierilä-Pekkala ...................... :1'()7 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 100 toi-
404: IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 91 toivo- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yh-
405: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rovanie- dystien rakentamista ISodankylän Luostotuntu-
406: men--i.Kittilän maantien uudelleenraikentamisen rin matkailukeskuksesta Pelkosenniemen Pyhä-
407: loppuunsuorittamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . iJJ0'8 tunturin matkailukeskukseen ..........••.... 1'22
408: Puolustusasiainvaliokunnan mietintö N:o 15 toi-
409: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö 'N: o ~2 toivo· vomusal'oitteen johdosta, joka tarkoittaa kotiut-
410: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdystien .tamisrahan maksamista asevelvollisiHe . . . . . . . . 123
411: rakentamista Posion kunnassa Killrilönsalmen-
412: Eduskunnan toivomus.
413: Mourimsalmen ja Aholan-'Maaninkavaaran
414: teiden välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 !Puolustusasiainvaliokunnan mietintö N:o 6 toi-
415: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa puolus-
416: IKulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 00 toivo- tusvoimien valokuvausteknikoiden pa~kkauksen
417: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdystien tarkistamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1'24
418: rakentamista Perä-Posion-Pekkalan tieltä !Suor- Eduskunnan toivomus.
419: aan kylän kautta Pekkalan-Kemijärven tielle lllO
420: Puolustusasiainvaliokunnan mietintö N:o 7,
421: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 9'4 toivo- joka tarkoittaa sotilasruokalain emäntien palk-
422: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien ra- kauksen tarkistamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
423: kentamista ISoppelasta Räisälään . . . . • . . . . . . . . . 1:111 Eduskunnan toivomus.
424: Sisii.Ilysluetoolo 1967. 9
425:
426: Toiv. al. Toiv. al.
427: miet. miet.
428: Lakivaliokunnan mietintö N :o !10 toivomus- Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o !UI4o toi-
429: aloitteen johdosta, joka koskee oikeudenkäyn- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutki-
430: tilaitoksen uudistamista . . . . • . . . . . . • • • • . • . • . 1216 muksen toimittamista tieyhteyden aikaansaami·
431: seksi Inarin kunnasta Norjan rajalle •••.••••.. \141
432: Lakivaliokunnan mietintö N: o 1'1 toivomus·
433: aloitteen johdosta, joka koskee toimenpiteitä Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 1115 toi-
434: ulosottolain uudistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . • . :1<27 vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhtenäi-
435: sen tien rakentamista Karigasniemen, Utsjoen
436: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 11W toi- kirkonkylän ja Nuorgamin välille .....•••.•.• 142
437: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pöy·
438: liön paikallistien jatkeen rakentamista Kemijär· Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 11116 toi-
439: ven-Luusuan tielle asti . • . . . . . . • . . . • . • . . . • . 1·2'8 vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa patkal-
440: listeiden rakentamista työllisyystöinä • . • . . . . . . . 1143
441: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o :1J015 toi:·
442: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien ra- 'Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o '11117 toi-
443: kentamista Javarusvastuulta Pelkosenniemelle .. :1129 vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikal·
444: listiesuunnitelmien laatimisen antamista kuntien
445: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 11!016 toi- suoritettavaksi •.....•................••... 144
446: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kanta-
447: tien n: o ·82 peruskorjaustöiden aloittamista Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o !26 toi-
448: Joutsijärven ja !Sallan välillä . . . . . . • . . . . . . . . . m() vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yleisen,
449: koko maata koskevan kalastuskortin aikaansaa-
450: 'Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 110'7 toi- mista . • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . • . • • • . . . 11'4.5
451: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maan-
452: tien rakentamisen aloittamista Kittilän Tepas- Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 129
453: ton kylästä Raattaman kylään ................ r:J.31 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa arvo-
454: kalojen rauhoittamista Kiiminki- ja Simojoessa 114~
455: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o 10!8 toi- Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 3'0
456: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maan- toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa viff-
457: tien rakentamisen aloitt&mista Kittilän Rauha- kistyskalastuksen kaikenpuolista kehittämistä .. 147
458: lasta ·Kutunivaan . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . '1~!"2
459: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o '1118 toi-
460: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o :109 toi- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Heinä-
461: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maan- kylän-'Majoonjärven-IJ{otajärven pm'kallistien
462: tien rakentamista Muonion kunnan 'Muotkavaa- rakentamista Kiuruveden ja Pielaveden kuntiin 148
463: ran kylästä 'Tiurajärvelle .•.•.. , • . • . . . . . . . . . . 1:3'3
464: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o ilrt\9 toi-
465: 'Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o '1110 toi- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikal·
466: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maan- listien rakentamista Kemin--.JTornion maantieltä
467: tien rakentamista Enontekiön kunnan Huontta- Pörhölän lomakotiin • . . . . . . • . • • . . . . . . . • . . • . . 14'9
468: järven •kylään .............................. 13\i
469: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o '1'20 toi-
470: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o !1::1.1 toi- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa 'Kiviran·
471: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa poikki- nan---[.iakan paikallistien rakentamisen aloitta-
472: tien rakentamista Inarin Laanilasta Kutturan ja mista Alatornion kunnassa . . . . . • . . . . . • • . . . • . 100
473: Repojoen kautta Enontekiön Nunnaseen ...... 1:35
474: :Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N :o '1'211 toi-
475: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö N: o vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikal-
476: ·J!7 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa listien rakentamista Louesaareen Tervolan kun·
477: kokeilualueen hankkimista Metsäntutkimuslaitok- nassa ll'il
478: selle Järvi-ISuomen alueelta . . . . . . . . • . . . . . . . . . '1136
479: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 11212
480: Lakivaliokunnan mietintö N: o 114 toivomus- toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa pai-
481: aloitteen johdosta, joka koskee osakeyhtiön osak- kallistien rakentamista Jolangista Lampsijär-
482: kaiden vähemmistösuojan tehostamista . . . . . . . . 1i37 vel[e Pellon kunnassa . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . 152
483: 'Maa· ja metsätalousvaliokunnan mietintö N :o Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 1'213 toi-
484: i119 toivomusaloitteen johdosta valtion viljava- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikal-
485: raston varastoimispisteen perustamisesta Pohjois- listien rrukentamista Rovaniemen maalaiskunnan
486: Karjalaan • . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11!3·8 Niesistä Unarinkylään ..............•....... 153
487: Eduskunnan toivomus.
488: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 1214 toi-
489: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N: o 1:12 toi- vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikal·
490: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien ra- Zistien rakentamista [>osion Lohirannan kylästä
491: kentamista Tenon kautta Karigasniemestä Uts- Kuusamon Meskusvaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . r154
492: joelle . . • . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . rtl39
493: 'Maa· ja metsätalousvaliokunnan mietintö N :o
494: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o llJH! toi- 22 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa
495: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maan- asutusmaan hankinnan rajoittamista tapahtu-
496: .tien rakentamista Inarin kunnassa olevaan Ange- vaksi vapaaehtoisten maanostojen ja ma.ankäyttö·
497: liin ....•................................. 1140 lainoituksen avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1>55
498: 2 E 459/68
499: 10 Sisällysluettelo 1967.
500:
501: Toiv. al. Toiv. al.
502: miet. miet.
503: Maa· ja metsätalousvaliokunnan mietintö N:o tusmaksukomitealta tutkimatta jääneiden kysy-
504: 23 kuuden toivomusaloitteen johdosta, jotka tar· mysten selvittämistä .................... , , . , 159
505: koittavat toimenpiteitä kuivatustöiden tehostami-
506: Lakivaliokunnan mietintö N:o '211 toivomus-
507: seksi .. . . . . . .. .. .. .. .. . . . • • • .. .. • . . . .. .. . 11:5~
508: aloitteen johdosta, joka koskee määrärahan otta·
509: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o J. 2'5 toi· 1
510: mista vuoden '1'967 tulo- ja menoarvioesitykseen
511: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa pitkäai· kahden ylimääräisen lainsäädäntöneuvoksen palk·
512: kaisen kehittämis· ja rahoitusohjelman laatimista kaamiseksi lainvalmistelukuntaan ..•. , .• , . . . . 1'60
513: tielaitosta varten . • . . . . . . . • . . . . . . . • . . . • . . . . 157
514: 'Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö N: o B.
515: 2'5 toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoitta-
516: vat määrärahan ottamista vuoden 19168 tulo- ja Puolustusasiainvaliokunnan mietintö N: o 6 toi·
517: menoarvioesitykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . !158 vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa asevel·
518: vollisten hammashoidon tehostamista (A. V:2
519: Lakivaliokunnan mietintö N :o tzO toivomus- '19166 vp.) . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . 46
520: aloitteen johdosta, joka koskee Liikennevakwu- Eduskunnan toivomus.
521:
522:
523: III.
524: Kysymys Kysymys
525: n:o n:o
526: Paavola ym.: ·Traktorien turvalaitteista ll. Siren ym.: 'Kunnille myönnettävien työllisyyslai-
527: Sinisalo ym. : Terveydelle vaarallisissa töissä nojen saannin helpottamisesta . , . . . . . . . . . . . . 118
528: työskentelevien työolosuhteiden parantamisesta :2 Ilaskivi: U1komaisen ma;ksutaseen tasapainon
529: V ilponiemi ym.: TV· katseluolosuhteista . . . . . . 3 'turvaamisesta ................ , . . . . . . . . . !19
530: Teir: Om de postala förhållandena i Gam1aikar- Paasivuori ym.: Yliopistollisten keskussairaalain
531: leby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . '4 valtionavun vähenemisestä aiheutuvista vai·
532: keuksista ....................... , . . . . . . 2!(l
533: Teir: ~okkolan postinhoidollisista oloista . . . . 4
534: Sinisalo: Työttömyyden torjumisesta Etelä-
535: Gestrin m. fl.: Om uppställande av reklamskyltar IKarj alassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. •. . . . . . . . 121
536: vid landsvägarna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
537: Paananen ym.: Kunnille kansaneläkkeiden tuki·
538: Gestrin ym.: Mainostaulujen sijoittamisesta osakustannuksista aiheutuvien rasitusten ke·
539: maanteiden varteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 ventämisestä ............. , . . . . . . • . . . . . . . 2~2
540: Leinonen ym.: Virka-asuntojen vuokrista . . . . . . '6
541: Teir m. fl.: Om zigenarnas ställning . . . . . . . . . . 23
542: Hostila: Kelirikkoaluksen hankkimisesta itäi-
543: sel1e !Suomenlahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Teir ym.: !Mustalaisten asemasta . . . . . . . . . . . . 2'3
544: Hostila: Knutsalon saariston ja mantereen väli- Pesola ym.: Ammattikoulutilojen luovuttamisesta
545: sen säännöllisen talvitieyhteyden aikaansaami- iltaisin urheilu- ja nuorisojärjestöjen käyttöön ·2'4
546: sesta .................................. 8 Be.~·n_er y~.: ISuomen Neuvostoliitosta ostaman
547: Sarjala ym.: 'Kunnal'lisista yleissairaaloista anne- olJyn hmnasta . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
548: tun asetuksen lainvastaisuudesta . . . . . . . . . . . . 9 Vaittinen: !Kuntien valtionapuperusteiden uudis-
549: Paaso ym.: Vesilain tarkoittamien ha!kemusasiain tamisesta .. .. .. . .. .. . .. .. .. . .. .. . .. .. .. 2'6
550: käsittelyssä ilmenneiden epäkohtien korjaami-
551: sesta •. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •. . . . . 10 Vaittinen: Kuntien sairaalakustannusten nousun
552: aiheuttamista vaikeuksista . . . . . . . . . . . . . . . . 27
553: Leinonen: Kansakoululaitoksen viranhaltijain
554: palkkauksen jälkeenjääneisyydestä . . . . . . . . . . 11 Hostila: Ulko-Ta=ion satamalaiturin korjaami·
555: sesta . ........ .. .. ...... .......... ..... 2'8
556: Kemppainen: 'Sairaalain rakennuskustannuksista 112
557: Kemppainen: Valtion virkamiesten harjoitta- Hostila: Huovarin ja Koivuluodon talvi!kalastus-
558: alueen pelastusasemien puutteellisuudesta . . . . 219
559: masta liiketoiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·m
560: Juvela ym.: Invaliidihuoltoasetuksen ~ § :n tar· Holopainen ym.: Kuurnankosken uittosulun ra-
561: kistamisesta ............................ 114 kentamisesta . . . . . . . . . •. . . . . . . . . . . . . . . . . . 00
562: Matilainen ym.: 'Ei-tuberkuloottista hengityselin- Karpola ym.: Investointiluottojen myöntämi-
563: ten sairautta sairastavien oikeuttamisesta täy- sestä kehitysalueiden perusteollisuudelle . . . . . . lll
564: simääräiseen sairausvakuutuskorvaukseen . . . . 1'5 Linkola ym.: Ylimmän teknillisen opetuksen jär-
565: Kosola ym.: Opettajanvirkojen lakkauttamista jestämistä käsittelevän komitean työn kiirehti·
566: koskevien säännösten tulkinnasta . . . . . . . . . . :J.!6 misestä . .......... ................ ..... 3':2
567: T. Salo ym.: Oulun ja Lapin läänin tyÖiliisyys- E. Räsänen ym.: :Kuorma-autoilijain työllisyysti·
568: ohjelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 l~nteesta . .. .......... .. .. .. .......... ... 33
569: Sisällysluettelo 1967. 11
570: Kysymys Kysymys
571: n:o n:o
572: HonkO'M'/6 ym.: Kansa- ja oppikoulutilojen luo- Pennanen: Tinnerin käytöstä huumaustarkoituk-
573: vuttamisesta nuoriso- ja urheilujärjestöjen siin .................................... 57
574: käyttöön • . . •. . • . . . . . . . ••. . . . . . • . . •. . . . . • 314
575: Koppanen: Matkatoimistoliikkeen harjoittamisen
576: Paavola: Rakennustarkastusviranomaisten toi- monopolisoimisesta . .. . . . . .. . . .. .. . . . . . . . SS
577: •minnasta .. .. .. .. .. .. .. • .. .. . .. .. .. .. .. 315
578: Saalast~ ym.: Tyhjiksi jääneiden kansakoulura·
579: J uvela ym.: Lääkärikoulutuksen tehostamisesta 36 lrennusten käyttämisestä ja valtionavustusten
580: Pennanen ym.: Joensuun kaupungin määräämi- palauttamisesta ....•......•...• , . . . . . . . 59
581: sestä työllisyyslain nojalla seitsemänteen
582: kantokY'kyluokkaan .. . .. .. .. . . .. .. .. .. .. . 3'7
583: Karvikko ym.: \Maakunnallisten erikoiselintarvik·
584: keiden myyntiä koskevien rajoitusten poistami·
585: Linkola ym.: Teknilliseen opetukseen kuuluvan sesta . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 00
586: harjoittelun puutteellisuudesta . . . . . • . . . . . . . . 313
587: 0. Saarinen: Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta
588: Pesola ym.: Yhtiömuodon muuttamista koske- palkkasaatavia koskevissa jutuissa , . . . . . • . . . 611
589: vien säännösten tulkinnasta . . . . • . . . . . . . . . . . 1319
590: Voutilainen ym.: Lieksan seudun puhelinolQjen
591: Aswnta ym.: Yksityisille puhelinlaitoksille tietöi- parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 62
592: den takia suoritettavista puhelinlinjojen siirtä-
593: misestä aiheutuvista kustannuksista . . . . . . . . 4Q Eskman ym.: Kansakoulunopettajien eroamisiän
594: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 63
595: Siiskonen ym.: Nastarenkaiden käytön määrää-
596: misestä pakolliseksi talvikelillä ajettaessa . . . . U Melin m. fl.: Om avlöningen för yngre lärare och
597: Ilaskivi ym.: Pankki· ja postisiirtojärjestelmän forskare vid universitet och högskolor . . . . . . • . 6'4
598: saattamisesta samaan asemaan postinkuljetuk- Melin ym.: Yliopistojen ja korkeakoulujen nuo-
599: sessa . .... ................ .. .. .. ...... . '1!2 remman opettaja· ja tutkijakunnan palkkauk-
600: Niinikoski ym.: Ylimääräisistä kustannuksista sesta .................................. 64
601: autojen osamaksukaupassa . . . . . . . . . . . . . . . . 4!3 Hostila: Laiv-atelakan rakentamisesta Hami·
602: Tallgren: 'Om byggandet av landsvägen Ka- nan-ili:otkan rannikolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6i5
603: runa--!Kimito . .. ............ ...... ..... 4!4 Karpola ym.: Enso-Gutzeit Oy:n suunnitelmista
604: Tallgren: Karunan--!Kemiön maantien rakenta- osallistua ulkomaille rrukennettavan teollisuus·
605: misesta .................................. 44 laitoksen rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 66
606: Kangas ym.: \Soiden metsätaloudellisesta hyväk- Vaittinen ym.: Itä- ja •Pohjois~Suomen kunnan·
607: sikäytöstä .............................. 4·5 lääkäripulan poistamisesta . . . . . . • . . . . . . . • . 67
608: 0. Saarinen: Maksuttomasta hoidosta keuhko· ja Sinisalo ym.: rSairaaloissa käytännössä olevan eri-
609: syöpäsairauksissa ........................ . 46 !koismaksuluokkajärjestelmän poistamisesta • . 68
610: Kull m. fZ.: lOm byggande av sjömansskola i Pohjonen ym.: iMoottoriöljyn tuhlauksesta • . 00
611: Hangö ................................. . 11'7
612: Kull ym.: Merimieskoulun rakentamisesta Han· Pesola ym.: Autoveron palautusjärjestelmän tar-
613: koon .................................... . 47 kistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . '710
614: Pohjonen ym.: Verovalitusten käsittelystä lää- Korsbäck m. fl.: Om återbäring av skatt för
615: ninhallituksissa ......................... . bensin, som använts i traktorer . . . . . . . . • . . . 711
616: Sinisalo ym.: MTM-työtutkimusjärjestelmän käy- Korsbäck ym.: Traktoreissa käytetystä bensii·
617: 'täntöönottamisesta ..................... . nistä maksetun veron palauttamisesta . . . . . . '11
618: Rosnell ym.: Pakollisen tapaturmavakuutuksen Hostila: ~alanjalostuslraitoksen rakentamisesta
619: ottajien asemasta vakuutusyhtiöiden suoritta- itäisen 'Suomenlahden rannikolle . . . . . . . . . . . . 7•2
620: maan työturvallisuustoimintaan nähden ..... .
621: Hostila: Kalastuksesta valtion Haapasaaren-lVi-
622: A pajalahti.: Sairausvakuutuslakiin perustuvien :rolahden saaristoalueelia annetun asetuksen
623: päivärahasuoritusten viivästymisestä ....... . 511 muuttamisesta • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 713
624: Melin m. fl.: lOm företagarnas pensionsskydd .. 5l2
625: Melin: Om regeringens ståndpunkt ibeträffande
626: Melin ym.: Yrittäjäeläketurvasta ........... . de aktuella europeiska marknadsproblemen . . 714
627: Westerlund: Om lösning av frågan om avledande Melin: Hallituksen Euroopan ajankohtaisiin
628: av Lojoregionens avfallsvatten ........... . 53 lmarkkinaongelmiin omaksumasta kannasta . . '714
629: Westerlund: Lohjan seudun jätevesikysymyksen
630: ratkaisemisesta ........................... . '53 V aittinen ym. : !Kunnallisista yleissairaaloista an ·
631: netun asetuksen 4 § :n muuttamisesta . . . . . . 7'5
632: Pesola ym.: Valtion pysyväisluonteisten tehtä-
633: vien hoitamisesta tilapäisiä toimihenkilöitä Perheentupa ym.: Asuntolayhdistys r.y:n yllä-
634: käyttäen •............................... 54 pitämien Poikien kaupunki nimisen laitoksen
635: Knuuti: Coca-Cola virvoitusjuomien tervey- valvonnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
636: dellisistä vaaroista ....................... . 5'5 Asunta ym.: Tiesuunnitelman vahvistamisesta
637: Juvela: Moottoriajoneuvojen katsastustoimin- Ruoveden kunnan Visuveden taajaman koh-
638: nasta 56 dalla .................................. 7'7
639: 12 Sisällysluettelo 1967.
640:
641: Kysymys Kysymys
642: n:o n:o
643: Knuuttila ym.: Työllisyyden turvaamisesta lLie- Sileäkangas ym.: Lisämetsämaata saaneiden
644: vestuoreella selluloosatehtaan toiminnan loput- maksettavaksi määrätyn hinnan tarkistami-
645: tua •...••••.......•...•••..••..•...•.• ·. 718 sesta •......•..•.•...••.•••.••...•••.•• !1.'01
646: Sääski-lahti: Sotilastorppien haltijain oikeuksista 79 Sileäkangas ym.: Uusjakotoimituksissa esiinty-
647: vien epäkohtien korjaamisesta • . • . • • • • • • • • 102
648: Pohjonen ym.: Pienviljelijäin karjantarkkailu;)'h-
649: distyksille ja sonninpitoyhtymille annetuista Sillantaus: Jyväskylän ja Oulun yliopistojen
650: valtionavustuksista . . . . . • . . • . . . . • . • . • . . . . 80 'opettajien opetusvelvollisuudesta . • • . . • . . . . 100
651: Vilmi ym.: !Simojoen ruoppauksen aiheuttamista Junnila ym.: \Satakuntalaisten työttömien sijoit-
652: vahingoista . . . . . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . • • . 81 tamisesta oman maakunnan työllisyystyömaille !W4
653: af Heurlin ym.: Venäjän kielen opintohar- V ilmi ym.: Oikeudesta yleisiin vesialueisiin anne-
654: rastuksen tukemisesta • .. .. .. . . .. .. • . . • .. • 82 tun lain kalataloudelle aiheuttamien haittojen
655: poistamisesta • • . . . • . . • . . • • • . • • • . • • • . • . . . . 1Q5
656: Pohjonen ym.: Invalidivähenn;)'Soikeutta koske-
657: vien vero-oikeudellisten säännösten muuttami- Pohjonen ym.: Kotimaisen työn ja tuotannon
658: sesta . • . . . . . . . • . . . . . . . • • . . . . . • • • . . . . . . . 83 merkityksestä valtiontaloudelle • • • . . . • . . • • . . • CI.OO
659: Helle ym.: Espoon aluesairaalan rakennushank- H alme ym.: Valtion palveluksesta eläkkeelle siir-
660: keesta .................................. 8'4 tyneiden henkilöiden hakeutumisesta työelämän
661: piiriin •.......•.•...•......•..... • . . . . . • • • 1{)7
662: Puhakka ym.: Raja-asemilla siirtokuormaustöissä
663: työskentelevien eläketurvasta • . . • • . • . . . . . . . 85 Halme ym.: Valtion palveluksessa olevien henki-
664: löiden siirtämisestä eläkkeelle eläkeiän alkaessa
665: Vilmi ym.: /Pohjois-1Suomen pienviljelmien elin- (Edellisen yhteydessä) .................... 108
666: kelpoisuuden parantamisesta . . . . • . . • . . . . . . . . '86
667: Vilmi ym.: Jäädytettyjen maatilatalouden kehit-
668: .A.. Koskinen ym.: Mänttän-..;Multian-iKarstulan tämisrahaston varojen vapauttamisesta • • • . . . 109
669: maantien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . • . . . . . '87
670: Melin m.fl.: Om avlägsnande av olägenheter vid
671: Juvela ym.: Nuorisolle tarkoitettujen huvikes- återindrivning av till tjänsteman felaktigt
672: kuksien rakentamisesta yksityisessä hyötymis- lutbetald lön • . • • • • . . . • • . . • . • . . . . . . . • • . . . . . :1.10
673: tarkoituksessa • . . . . . . . • . . . . . . . • . • • . . . . • . 88
674: Melin ym.: Virkamiehelle virheellisesti suoritetun
675: Rönkkö ym.: Maataloudellisille neuvontajärjes- palkan takaisin perimisessä esiintyvien epäkoh-
676: töille annettavan valtionavun jälkeenjääneisyy- tien poistamisesta . • . . • • • . . . . . . . . . . • . • . . . . 11'0
677: destä • . . . . • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 819
678: Saimo ym.: Lievestuoreella vallitsevan vaikean
679: Sandelin ym.: Kotimaisen lentokoneteollisuuden työllisyystilanteen helpottamisesta • . • • • . . . • . IJ.U
680: toiminnan turvaamisesta . . . . . . . • . . . • . . • . • . 90
681: Paavola: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen Vilponiemi ym.: !Suo Oy:n toiminnan jatkuvuu-
682: ·den turvaamisesta . • . . • . • . . . . . . . . . . . • . • . • . 112
683: edustajan matkustusluvasta Pohjoismaiden
684: neuvoston elintarvikealan seminaariin • . . . . . • . 91 Pennanen ym.: Talousspriin käyttämisestä juovu-
685: tusjuomana • . . . . • • . • . . . . . . . . . . . . • • . • . . . '11'3
686: Weckman: Ammattitautilain puutteellisuuksien
687: korjaamisesta • . • . • . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 9'2 Eskman: Sotilasavustuslaissa esiintyvien epäkoh-
688: 1
689:
690: tien korjaamisesta • . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . [11'4
691: Westerlund m. /l.: Om anordnande av svensk-
692: språkiga rekrytkurser vid statens polisinstitut 00 Procope m.fl.: l()m byggande av broarna över
693: !Pojoviken vid Ekenäs .. .. • .. .. .. .. .. .. .. . 11'5
694: Westerlund ym.: Ruotsinkielisten aiokaskurssien
695: järjestämisestä valtion poliisiopistossa • . . • . . 00 Procope ym.: Pohjan pitäjän lahden yli johta-
696: vien Ta=isaaren siltojen rakentamisesta . • . . (115
697: Sinisalo ym.: Kansalaisäänestyksen toimeenpa-
698: nosta kunnallisen itsehallinnon piirissä . . . . • . 9'4 Friman ym.: Kolttien aseman parantamisesta . . (1'1'6
699: Lähtee'fii1Tiijki ym.: Vuokramiesten aseman paran- Saarto ym.: Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
700: tamisesta . . . • • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . 915 työntekijäin eläkelain puutteellisuuksien kor-
701: jaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . 1:1'7
702: Paavola ym.: Valtion oppilaitosten opettajien
703: sairausajan palkan määrääruisperusteista • . . . 96 Berner ym.: Pientonnistan hankkimiseen tarkoi-
704: tettujen lainojen saanuin turvaamisesta . . . • . • ·1:18
705: Laaksonen ym. : Valtion palokoulun toiminta-
706: edellytysten parantamisesta • . . . . . • . . . . . . . 9•7 Berner ym.: Käytettyjen autojen ulkomaisten
707: myyjien toiminnasta . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . 119
708: Kosola ym.: Maatalouden kuivatustöihin tar-
709: koitettujen varojen käyttämisestä vesiensuoje- Berner ym.: 'Prukettiautoista kannettavaksi ehdo-
710: lusäännöstelytöiden tutkimiseen . . . . . . . . . . . • 98 tetun autoveron aiheuttamista epäkohdista • • ['00
711: af Heurlin ym.: Maidon tuotannossa ja ja,ke- Niinikoslci ym.: PohjoisJSuomen tierakennustoi-
712: lussa esiintyvien epäkohtien poistamisesta . . . . 99 minnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . 11.'.2'1
713: Voutilainen ym.: Valtion metsien lannoittami- Salama ym.: Asunnonvälitystoiminnassa esiinty-
714: sesta •.........•....................... li(}Q vistä epäkohdista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 12>2
715: Sisällysluettelo 1967. 13
716: Kysymys Kysymys
717: n:o n:o
718: Antila ym. .: Viljakaupassa esiintyvien .epäkohtien Teir: Vaasan-Nårpiön maantien rakennustöi-
719: poiBtarilisesta ....... , .. .. .. .. .. .. .. . • .. .. 1123 den jatkamisesta • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • 114'7
720: Lahtela 1fm·: Rintamasotilaiden eläkekysymyksen Pennanen ym.: Tr111ktorin käyttämistä ammatti·
721: järjestämisestä • . • • • . • • • . . . • . • • • • • • . • • . . • ['24 maisessa. liikenteessä koskevien määräysten
722: tarkistamisesta ••••.••••...••••.••••••• , , [4'8
723: Sinisalo ym.: Kunnallisverojärjestelmän uudista·
724: misesta •••••••••••••...•.••..••• ; • • • • • • 1215 Helle: Liikenneväylien :kunnossapidossa käytettä-
725: vien suolojen haittavaikutuksista • . • • • • • • • . 149
726: Pohjonen ym.: Mattoteollisuuden raaka-aineena
727: käytetyn jätteen tullaamisesta • . • . • . • . • • 100 Helle: Järvenpään nimismiespiirin poliisi- ja
728: kansliahenkilökunnan lisäämisestä • • • • • • • . . • 100
729: Tenhiälä ym.: Kansakoulunopettajien asemasta
730: koulunuudistusta toteutettaessa • • • • . • • . • • • • 1127 Teir m.fl.: Om ersättande av översvämningsska-
731: dorna i landets västliga och sydvii.stliga delar !1100.
732: HanmrO'Va ym.: Pohjois4Suomen poronhoito-
733: alueen hajaniittykysymyksen järjestämisestä 1~ Teir ym.: Tulvien maan länsi- ja lounaisosissa
734: aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta . . • . • • ·100.
735: Uusitalo ym.: -Kansakoulunopettajien uudesta
736: pall!lkausjärjestelmii.stä kunnille aiheutuvien ra- Granvik m. fl.: 0-m ersättande av skördeskadorna
737: situsten poistamisesta • .. . • . . .. • . .. • . .. • . . ,100 i österbotten • • • • . • . . • • • . . . • • • • • . • • • . • • • • J.!52
738: Sääskilahti _ym. !. .. ~s'??totuotannon lainoittami- Granvik ym.: Pohjanmaan satovahinkojen kor·
739: sesta Lapm JäänlSSa • . . • • • . . • . • . . . . . . . . . . • 100 vaamisesta • . • • . • • . . . • • • • • • . • . . . . . • • . • • 1'52
740: Lähteenmäkt ym.: Ammattijärjestöjen ulkomai- Hamara ym.: Ensimmäiseen veroluokkaan kuulu·
741: sesta tuesta • . • • • • • • . • • . • • • . . . . . • . • . . • • • . • 1i3•1 wien verotuksen pienentämisestä . . . . . . . . . . . . 1'513
742: Pesola ym.: Asuntotuotannon veronhuojennuslain Tikkanen: Kainuun keskussairaalan rakennustyön
743: muuttuneesta tulkinnasta • • . . . • • . . . • . • • . . . • J.i3'2
744: !keskeytymisestä •• .. . • • • .. . . . • . • . • . • . . . • . • . 154
745: Lähteenmäkt ym.: Lapin kalastusolosuhteissa
746: vallitsevien epäkohtien poistamisesta . . • . • . . • 100 H. Linna ym.: Satovuodelta !1006/'67 suoritetta·
747: vien pinta-alalisien maksattamisesta • . . • . . . . 155
748: Laaksonen ym.: Valtion virkamiesten työajan ly-
749: hentämisestä • . • . . • • . . • • . . . • • . • . • • . . • • • . . • • 134 Paavola ym.: Ääniteknisen laboratorion aikaan-
750: saamisesta • • • . . • . . • . . . • • • . . . . . . . . . . . . • • • 1!56
751: Bi~t~~ 1fT!!·: Maaseutupoliisin aseman jär- ,
752: 3estam1sesta ••••••••..• - . . . . • • • • . • . . . . . . J.i315 Gestrin m. fl.: Om utökande av den internatio-
753: Lahte'? 11~:.: . R_~ivauspalkkioiden maksamisesta nella utvecklingshjälpen . . . . • . • . • • • • • • • • . • 1'5'7
754: Lapm lääniSsa • • . . . . • • . • • • • • • . . . . • . • • . • . 136
755: Gestrin ym.: Kansainvälisen kehitysavun lisäämi·
756: Sinisala ym.: Kuntien kalleusluokittelujärjestel- sestä .................................. t157
757: män korjaamisesta •.••••.. - • • . . • • . • • • • . • • • 13'7 Sinisalo: Krotimaisen karbidituotannon edistämi•
758: Sandelin ym.: Laitoshoidossa olevien oikeudesta sestä • • . . . • • • . . • . • . • • • . . . • • • . • • • • • • • • • • tl58
759: sairausvakuutuskorvauksiin • . . • • . • • . • • . . . 1138 A. Salo ym.: Aseiden viennin valvonnan tehosta-
760: Sandelin ym.: ISairausvakuutuslain 1218 § :n selven- misesta .. .. • • • . . .. • . .. . .. • • • • • . . • • .. • .. !l~
761: tämisestä ....................... - - .. . • • !1139 Pousi: Henkilöliikenteen lopettamisesta Inkerois-
762: Aro ym.: Kansaneläkelaitoksen lisätyn hallituk- ten-'Haminan rataosalla •..•..•••.•••••••• 16'0
763: sen sivuuttamisesta eräissä asioissa • • • . • • . . • 1i4'0
764: Knuuttila ym.: Kehitysavun antamisesta koti-
765: Ilasktvi ym.: Devalvointipäätöksen ennenaikai· maisen teollisuuden tuotteina (Ks. ksm. n:o
766: sesta julkisuuteen tulosta •.... - . . . • . . • . . . . • 141 '1157) •••••••.•.•••••••••••••.••••.. - ••• 161
767: Asunta ym.: Järjestyspoliisilisän maksamisessa Nw-minen ym.: Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtai-
768: esiintyvien epäkohtien poistamisesta . • • • . • • . !114'2 den työntekijäin oikeuksien turvaamisesta • • • . 16'2
769: Hykkäälä ym.: Kuntien omistamien sora-aluei- Savela ym.: Uuden opetustoiminnan jatkamisesta
770: den varaamisesta TVH :n soranottopaikoiksi • . 143 Oulun yliopiston opettajainvalmistuslaitoksen
771: Ilaskivi. ym.: Devalvointivuotokysymyksen sel- harjoituskoulussa . . . . • . • . • • • . • • • . . • . . • • • • 100
772: vittämisestä kokonaisuudessaan ..•........• 1'4\l Voutilainen ym.: Valtion tupakkakomitean ehdo·
773: Rihtniemi ym.: Puolueettomuuspolitiikkaamme tusten toteuttamisesta • • • . . . . . . . . . • . • • . • • • i1614
774: koskevasta ministeri ISuonpään lausunnosta .. 145 M. Linna ym.: Maaseudun poliisien saattamisesta
775: työaikalain piiriin ........................ [65
776: Sinisalo ym.: Raskaissa ja terveydelle vaaralli-
777: aissa työolosuhteissa työskentelevien eläkeikä- Knuuttila ym.: Osamaksulisään kohdistuvan lii-
778: rajan alentamisesta . . • . . . . . • . . . . . • . . • . • • • 1146 kevaihtoveron perimisestä . . . . . . . . . . . . . • • • . . !100
779: Teir: Om fortsättande av byggnadsarbetena på Jwvela ym.: Valtion päätoimisen viran hoitami·
780: 1andsvägen Vasa-Närpes •..........••... 14'7 sesta kansanedustajan toimen ohella . . . • • • • • •1!67
781: 14 Sisällysluettelo 1967.
782:
783: Kysymys Kys7mys
784: n:o n:o
785: H. L&mwJ 11"'·: Devalvaatiosta johtuvan kurssi· MeUn: 'Korkeakoulujen assistenttikunna11 palk·
786: tappion korvaamisesta minkkitarhaajille (Jää- kausehtojen järjestämisestä •.•...•••.••• ; • • 1'73
787: nyt vastaamatta) •••••......•......•.•...•. il:68
788: ..4. ntilo ym.: Maaseudun kansakoulujen lakkautta.-
789: Puhakka flm.: 'Metsä· ja. uittotyölti.isiii. koskeva.n Jnisesta (Jäänyt vastaamatta) •..••••••••••• il74
790: työaikalain aikaansaamisesta •..••••••••.•. 169 Honkonen ym.: Liike- ~a toimistoalojen työnYl·
791: Weck!noft ym.: Vakuutusla.itosten menettelystä kijäin sosiaalisia oloJa tutkivan toimikUJlJliiJl
792: ammattitautitapa.uksia koskevissa asioissa (J"åä· työn nykyvatheesta •...........••....•••••• 176
793: nyt vastaamatta) • • • . • • • • . . . . . . • . • . • • . • • . . . 1'710 l4nkola ym.: Ns. vanhojen kaupunkie11 erit)"iBra·
794: situsten siirtämisestä valtiolle (Jäänyt vastaa·
795: Berner ym.: Harkintaverotuasii.ii.nnösten tarkista· ma.tta) •••••••.•.•••••••••••••••••••••• 176
796: misesta (Jäänyt vastaanratta) • . • . . . . . • . • . 11'711
797: Ltihtelll ym.: Valtionaputilitysten käsittelyn rii·
798: Jlarpolo ym.: Veroviranomaisten menettelystä ve· västymisestä lääkintöha:llitUksessa (Jäänyt vas·
799: rovelvollisten neuvonnassa ....••..•.•••••..• 1'7\9 taamatta) •••....••.•...•......••.....•. 1·11
800:
801:
802:
803: Suomen Eduskunnan päätös.
804: 1
805:
806:
807:
808:
809: (Asiarekisteri: - Ka, Pöytäkirjat II.)
810: VIIDES OSA
811: 1
812: A.
813: 1
814: 1
815:
816:
817:
818:
819: 1
820: 1
821:
822:
823: 1
824: 1
825: 1
826: 1
827:
828:
829: 1
830: 1
831:
832:
833:
834:
835: 1
836: 1
837:
838:
839: 1
840: 1
841: 1
842: 1
843: 1967 Vp. - La.k.a.l.miet. N :o 1.
844:
845:
846:
847:
848: Maa- ja. metsätalousvaliokunnan mie-
849: t i n t ö N:o 2 kolmen lakialoitteen johdosta laiksi maata-
850: loustuotteiden hinta.ta.sosta..
851:
852: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 21 kausivaihtelu, hallituksen esityksestä poike-
853: päivältä kuluvaa helmikuuta lähettänyt maa- ten, otettava huomioon.
854: ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti Ed. Paavolan ym. la'kialoitteen n: o 136
855: käsiteltäväksi ed. Korsbäckin ym. lakialoit- mukaan olisi naudanlihan perustasohinta 27
856: teen n: o 131, ed. Raipalan ym. lakialoitteen penniä hallituksen esityksen mukaista alhai-
857: n: o 135 ja ed. Paavolan ym. lakialoitteen sempi eli 4,05 markkaa kilolta. Lakialoite
858: n: o 136, jotka kaikki sisältävät ehdotuksen poikkeaa hallituksen esityksestä lisiiksi siinä,
859: laiksi maataloustuotteiden hintatasosta. Käsi- että sen mukaan myös maataJouden olisi
860: teltyään asian valiokunta esittää seuraavaa. osallistuttava mahdollisiin markkinointimeno-
861: Ed. Korsbäckin ym. lakialoite n: o 131 jen muutoksiin ja että pinta-alalisää makset-
862: poikkeaa hallituksen esityksestä n: o 25, josta taisiin vain niille viljelijöille, jotka hallitse-
863: valiokunta on antanut mietintönsä n :o 1, vat tilaa lain voimaantulopäivänä.
864: ensiksikin siten, että lain voimassaoloaika Hallituksen esitystä n:o 25 valiokunnassa
865: olisi kahden satovuoden asemesta viisi sato- käsiteltäessä ovat useimmat niistä muutoseh-
866: vuotta ja että maidon perustas.ohinta olisi dotuksista, jotka lakialaitteissa on tehty hal-
867: 42,14 penniä kilolta eli yhden pennin kor- lituksen esitykseen, jo siinä yhteydessä olleet
868: keampi kuin hallituksen esityksen mukainen valiokunnassa käsiteltävinä. Valiokunnan
869: hinta. Lisäksi eroaa lakialoite hallituksen esi- mielestä lakialaitteissa ei tältä osin ole esi-
870: tyksestä siinä, ettei lakialoitteen mukaan tetty mitään sellaista, joka. antaisi valiokun..:
871: pinta-alalisän saamista rajoitettaisi lainkaan nalle aiheen poiketa sen mietinnössään n: o
872: peltopinta-alan vaan ainoastaan verotettavien 1 omaksumasta kannasta. Niitäkään muutos-
873: tulojen perusteella. Alueittainen hintapoliit- ehdotuksia, jotka eivät aikaisemmin ole olleet
874: tinen tuki taas muuttuisi vuosittain vähin- valiokunnassa esillä eli ehdotuksia, jotka tar-
875: tään niin paljon kuin se hallituksen esityksen koittavat pinta-alalisän maksamisen rajoitta-
876: mukaan muuttuisi. mista vain niihin viljelijöihin, jotka lain voi-
877: Ed. Raipalan ym. lakialoitteen n: o 135 maantulopäivänä hallitsevat tilaa, ja pinta-
878: mukaan lakia sovellettaisiin kolmen satovuo- alalisien maksamista maatilatalouden kehit-
879: den ajan. Vehnän perustasohinta olisi 62 ja :tämisrahastoon, valiokunta ei ole voinut aset-
880: rukiin 60 penniä eli 2 penniä kilolta kor- tua puoltamaan. Valiokunta nimittäin katsoo,
881: keampi kuin hallituksen esityksessä on eh- että hallituksen esityksessä omaksuttu järjes-
882: dotettu, sekä maidon perustasohinta 42 pen- telmä muodostaa kokonaisuuden, jonka olen-
883: niä kilolta. Pinta-alalisä maksettaisiin laki- naiseen muuttamiseen ei nyt ole perusteltua
884: aloitteen mukaan asutusrahastoon (maatila- aihetta.
885: talouden kehittämisrahastoon), josta se olisi Edellä lausutun perusteella valiokunta
886: nostettavissa tilan elinkelpoisuutta edistäviin kunnioittaen ehdottaa,
887: tarkoituksiin siten kuin asetuksella tarkem-
888: min säädettäisiin. Maatalouden tuotantopa- että lakialoitteisiin n:ot 131, 135 ja
889: nosten hintaindeksiä laskettaessa olisi väki- 136. sisältyvät lakiehdotukset hylättäi-
890: ,Ja.nnoitteiden hintaporrastuksen aiheuttama siin.
891: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1967.
892:
893: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- af Heurlin, Karpola, Laiho, Lillqvist, Lintilä,
894: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- Mustonen, Pohjonen, Pulkkinen, Raipala,
895: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen Eskman.
896:
897: E 59/67
898: 2 1967 Vp. - Lak.al.miet. N :o 1.
899:
900:
901: Vastalauseita.
902: I.
903: En voi hyväksyä sitä valiokunnan menet- Viitaten lakialoitteen n:o 131 perusteluihin
904: telyä, ettei lakialoitteita käsiteltäessä vastoin ja huomioon ottaen valiokunnan hallituksen
905: kannatettua ehdotusta kuultu lainkaan asian- esitykseen tekemät muutokset ehdotan,
906: tuntijoita. Tällaista menettelyä ei voida asia-
907: syillä puolustaa. Se merkitsee poikkeamista että lakialoitteeseen n:o 131 sisäl-
908: tavanmukaisesta käytännöstä ja, kun on tyvä lakiehdotus hyväksyttäisiin näin
909: näinkin tärkeästä asiasta kysymys, vaarallista kuuluvana:
910: ennakkotapausta.
911:
912:
913: Laki
914: maatalouden hintatasosta.
915: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
916:
917: 1 §. Viljelijäväestön (poist.) kulutushyödykkei-
918: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- den hintaindeksinä käytetään tilastollisen
919: den hintapoliittisen tuen ostovoiman vakaan- päätoimiston laatimaa elinkustannusindeksiä
920: nuttamiseksi määrätään viitenä satovuotena laskettuna ilman asetuksella tarkemmin
921: alkaen satovuodesta 1967/68 rukiin ja veh- määrättäviä maataloustuotteita.
922: nän sekä maidon, naudanlihan, sianlihan ja
923: kananmunien tavoitehinnat sekä päätetään 3 §.
924: muista toimenpiteistä sen mukaan kuin tässä Valtioneuvosto määrää maatalousministe-
925: laissa säädetään. riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun
926: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa mennessä seuraavaa satovuotta varten ru-
927: syyskuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan kiille ja vehnälle sekä maidolle, naudanli-
928: elokuun 31 päivänä, kuitenkin niin, että ru- halle, sianlihalle ja kananmunille tavoitehin-
929: kiin ja vehnän osalta satovuosi päättyy jo nat siten, että sanottujen tuotteiden tavoite-
930: heinäkuun lopussa. hintataso painotettuna sen satovuoden mark-
931: kinoiduilla tuotemäärillä, jolta viimeiset ti-
932: 2 §. lastotiedot on saatavissa, muuttuu peruata-
933: Maataloustuotteiden hintojen sekä viljelmä- sosta samassa suhteessa kuin viljelijän vii-
934: koon mukaisen ja alueittaisen hintapoliittisen meksi kuluneelta heinäkuulta laskettu raha-
935: tuen muutosten perustaksi laaditaan viljeli- menoindeksi on muuttunut woden 1966 hei-
936: jän rahamenoindeksi, joka lasketaan 2 mo- näkuusta lukien.
937: mentissa tarkoitetun maatalouden tuotanto- Edellä 1 momentissa tarkoitettua perusta-
938: panosten hintaindeksin ja 3 momentissa tar- soa laskettaessa hinnoiksi otetaan vehnälle
939: koitetun viljelijäväestön (poist.) kulutushyö- 60 penniä, rukiille 58 penniä, maidolle 42,14
940: dykkeiden hintaindeksin keskiarvona. penniä, sianlihalle 3 markkaa 45 penniä,
941: :Maatalouden tuotantopanosten hintain- naudanlihalle 4 markkaa 32 penniä ja ka-
942: deksi lasketaan tarvike-, palkkatyö-, raken- nanmunille 3 markkaa kilolta.
943: nus- ja kalustokustannusten hintojen perus- Maidon, naudanlihan, sianlihan ja kanan-
944: teella, väkilannoitteiden hintaporrastuksen munien tavoitehinnat tarkistetaan vuosittain
945: aiheuttamaa kausivaihtelua huomioon otta- helmikuun loppuun mennessä siten, että 1
946: matta, käyttäen satovuosittain painoina sen momentin mukaan määrätty tavoitehintataso
947: satovuoden tarvike-, palkk:atyö-, rakennus- ja muuttuu samassa suhteessa kuin viljelijän
948: blustokustannusten määriä, jolta kysymyk- rahamenoindeksi on edellisestä heinäkuusta
949: sessä olevat viimeiset tilastotiedot ovllit saata- muuttunut tammikuun tasoon verrattuna.
950: vissa. Tavoitehintatasoa ja viljelijän rahamenoin-
951: Vastalauseita. 3
952:
953: deksiä laskettaessa käytetään samoja painoja, Viljelmäkoon mukainen hintapoliittinen
954: joita 1 momentissa tarkoitettuja tavoitehin- tuki maksetaan pinta-alalisänä. Pinta-alalisää
955: toja määrättäessä on käytetty. Yhtä sadau- maksetaan viljelijöille, joiden viimeksi toimi-
956: nesta pienempää tavoitehintatason muutosta tetussa kunnallisverotuksessa vahvistettu ve-
957: ei kuitenkaan tällöin suoriteta. rotettava tulo yhdessä tai useammassa kun-
958: Milloin edellä 1 ja 3 momentissa tarkoi- nassa ei ylitä valtioneuvoston vuosittain vah-
959: tettujen tuotteiden satovuoden keskimääräi- vistamaa määrää.
960: nen hintataso poikkeaa enemmän kuin yhden Alueittainen hintapoliittinen tuki määrä-
961: sadanneksen tavoitehintatasosta, otetaan tämä tään kalenterivuosittain siten, että tuen ko-
962: tavoitehintoja seuraavalle satovuodelle mää- konaismäärä vuoden 1967 määrään verrat-
963: rättäessä huomioon siten, että 1 momentissa tuna muuttuu vähintään samassa suhteessa
964: tarkoitettua tavoitehintatasoa seuraavan sato- kuin viljelijän rahamenoindeksi on muuttu-
965: vuoden ajaksi korotetaan tai alennetaan yhtä nut viimeksi kuluneeseen heinäkuuhun men-
966: monella sadanneksella kuin kulumassa ole- nessä heinäkuusta 1966 lukien. Tuki makse-
967: vana satovuotena saavutettu hintataso on taan viljelmän maantieteellisen sijainnin pe-
968: keskimäärin alittanut tai ylittänyt tavoite- rusteella valtioneuvoston vuosittain vahvista-
969: hintatason enemmäUä kuin yhdellä sadannek- mien perusteiden mukaan. Tätä tukea ei
970: sella. lueta 3 §: ssä tarkoitettuihin tavoitehintoihin.
971: 4 §.
972: Maataloustuotteiden hintojen keskinäisiä Milloin joltakin vuodelta suoritetun alueit-
973: suhteita määrättäessä on kansantaloudelliset, taisen hintapoliittisen tuen määrä (poist.)
974: tuotantopoliittiset sekä tuottavuutta ja työlli- alittaa tai ylittää 3 momentissa tarkoitetun
975: syyttä edistävät näkökohdat otettava huo- määrän, otetaan erotus huomioon seuraavana
976: mioon. vuonna tuen vastaavana lisäyksenä tai vähen-
977: Riippumatta siitä, edellyttävätkö 2 ja nyksenä.
978: 3 §: n mukaiset laskelmat tavoitehintatason
979: muuttamista, voidaan 3 §: n 1 momentissa 6 §.
980: mainittuja hintoja määrättäessä (poist.) eri Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
981: tuotteiden hintojen ja kustannuserien keski- valmistelua varten valtioneuvosto asettaa toi-
982: näisiin suhteisiin tehdä muutoksia, jotka ei- mikunnan, jonka on ennen elokuun 20 päivää
983: vät vaikuta viljelijän rahamenoindeksin ja laadittava ja annettava maatalousministe-
984: tavoitehintatason väliseen suhteeseen. riölle seuraavaa satovuotta koskevat laskel-
985: mat ja ehdotukset ja joka avustaa maatalous-
986: 5 §. ministeriötä tämän lain täytäntöönpanossa
987: Viljelmäkoon mukainen hintapoliittinen tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa,
988: tuki määrätään kalenterivuosittain siten, että seuraa maidon, naudanlihan, sianlihan ja ka-
989: tuen määrä eri kokoisilla viljelmillä muuttuu nanmunien hintojen kehitystä sekä. tekee
990: vuoden 1967 vastaavaan määrään verrattuna maatalousministeriölle esityksiä tavoitehinto-
991: samassa suhteessa kuin viljelijän viimeksi jen tal"kistamiseksi ja toteuttamiseksi.
992: 'kuluneelta heinäkuulta laskettu rahameno-
993: indeksi on muuttunut vuoden 1966 heinä-
994: kuusta lukien. Lopullinen tilaa kohti tuleva 7 §.
995: tuki pyöristetään alaspäin lähimpään täyteen Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
996: markkaan. töönpanosta annetaan asetuksella.
997:
998:
999: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1967.
1000:
1001: Henrik Westerlund.
1002: 4 1967 Vp. - La.k.al.miet. N :o 1.
1003:
1004:
1005: u.
1006: En voi hyväksyä sitä valiokunnan menet- Viitatm1 lakialoitteen n: o 135 perusteluihin
1007: telyä, ettei lakialoitteita :käsiteltäessä vastoin ja huomioon ottaen valiokunnan hallituksen
1008: k:annatettua ehdotusta kuultu lainkaan asian- esitykseen tekemät muutokset ehdotan,
1009: tuntijoita. Tällainen menettely merkitsee sitä,
1010: etteivät aloitteisiin sisältyvät maatalouspoliit- että lakialoitteeseen n:o 135 sisäl-
1011: tiset tavoitteet voineet tulla juuri lainkaan tyvä lakiehdotus hyväksyttäisiin näin
1012: selvitetyiksi. kuuluvana:
1013:
1014: Laki
1015: maataloustuotteiden hintatasosta.
1016: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1017:
1018: 1 §. 3 §.
1019: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- Vai tioneuvosto maaraa maatalousministe-
1020: den välittömän hintapoliittisen tuen ostovoi- riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun
1021: man vakaannuttamiseksi määrätään kolmena mennessä seuraavaa satovuotta varten ru-
1022: satovuotena alkaen satovuodesta 1967/68 ru- kiille ja vehnälle sekä maidolle, naudanli-
1023: kiin ja vehnän sekä maidon, naudanlihan, halle, sianlihalle ja kananmunille tavoitehin-
1024: sianlihan ja kananmunien tavoitehinnat sekä nat siten, että sanottujen tuotteiden tavoite-
1025: päätetään muista toimenpiteistä sen mukaan hintataso painotettuna sen satovuoden mark-
1026: kuin tässä laissa säädetään. kinoiduilla tuotemäärillä, jolta viimeiset ti-
1027: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa lastotiedot on saatavissa, muuttuu perusta-
1028: syyskuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan sosta samassa suhteessa kuin viljelijän vii-
1029: elokuun 31 päivänä, kuitenkin niin, että ru- meksi kuluneelta heinäkuulta laskettu raha-
1030: kiin ja vehnän osalta satovuosi pää,ttyy jo menoindeksi on muuttunut vuoden 1966 hei-
1031: heinäkuun lopussa. näkuusta lukien.
1032: Edellä 1 momentissa tarkoitettua perusta-
1033: 2 §. soa laskettaessa hinnoiksi otetaan vehnälle
1034: Maataloustuotteiden hintojen sekä viljelmä- 62 penniä, rukiille 60 penniä, maidolle 42
1035: koon mukaisen ja alueittaisen hintapoliittisen penniä, sianlihalle 3 markkaa 45 penniä,
1036: tuen muutosten perustaksi laaditaan viljeli- naudanlihalle 4 markkaa 32 penniä ja kanan-
1037: jän rahamenoindeksi, joka lasketaan 2 mo- munille 3 markkaa kilolta.
1038: mentissa tarkoitetun maatalouden tuotanto- Maidon, naudanlihan, sianlihan ja kanan-
1039: panosten hintaindeksin ja 3 momentissa tar- munien tavoitehinnat tarkistetaan vuosittain
1040: koitetun viljelijäväestön (poist.) kulutushyö- helmikuun loppuun mennessä siten, että 1
1041: dykkeiden hintaindeksin keskiarvona. momentin mukaan määrätty tavoitehintataso
1042: Maatalouden tuotantopanosten hintaindeksi muuttuu samassa suhteessa kuin viljelijän
1043: lasketaan tarvike-, palkkatyö-, rakennus- ja rahamenoindeksi on edellisestä heinäkuusta
1044: kalustokustannusten hintojen perusteella muuttunut tammikuun tasoon verrattuna.
1045: käyttäen satovuosittain painoina sen satovuo- Tavoitehintatasoa ja viljelijän rahamenoin-
1046: den tarvike-, palkkatyö-, rakennus- ja ka- deksiä laskettaessa käytetään samoja painoja.
1047: lustokustannusten määriä, jolta kysymyk- joita 1 momentissa tarkoitettuja tavoitehin-
1048: sessä olevat viimeiset tilastotiedot ovat saa- toja määrättäessä on käytetty. Yhtä sadau-
1049: tavissa. nesta pienempää tavoitehintatason muutosta
1050: Viljelijäväestön (poist.) kulutushyödyk- ei kuitenkaan tällöin suoriteta.
1051: keiden hintaindeksinä käytetään tilastollisen Milloin edellä 1 ja 3 momentissa tarkoi-
1052: päätoimiston laatimaa elinkustannusindeksiä tettujen tuotteiden satovuoden keskimääräi-
1053: laskettuna ilman asetuksella tarkemmin mää- nen hintataso poikkeaa enemmän kuin yhden
1054: rättäviä maataloustuotteita. sadanneksen tavoitehintatasosta, otetaan tä.mä
1055: Vastalauseita. 5
1056:
1057: tavoitehintoja seuraavalle satovuodelle mää- nallisverotuksessa yhdessä tai useammassa
1058: rättäessä huomioon siten, että 1 momentissa kunnassa yhteensä ylittää valtioneuvoston
1059: tarkoitettua tavoitehintatasoa seuraavan sa- vuosittain vahvistaman enimmäismäärän.
1060: tovuoden ajaksi korotetaan tai alennetaan Pinta-alalisä maksetaan saajan tilille maa-
1061: yhtä monella sadanneksella kuin kulumassa tt1atalouden kehittämisrahastoon, josta se on
1062: olevana satovuotena saavutettu hintataso on nostettavissa asianomaisen tilan elinkelpoi-
1063: keskimäärin alittanut tai ylittänyt tavoite- suutta edistäviin tarkoituksiin siten kuin
1064: hintatason enemmällä kuin yhdellä sadannek- asetuksella tarkemmin säädetään.
1065: sella. Aluettainen hintapoliittinen tuki määrä-
1066: 4 §. tään kalenterivuosittain siten, että tuen ko-
1067: Maataloustuotteiden hintojen keskinäisiä konaismäärä muuttuu vuoden 1967 vastaa-
1068: suhteita määrättäessä on kansantaloudelliset, vaan määrään verrattuna samassa suhteessa
1069: tuotantopoliittiset sekä tuottavuutta ja työl- kuin viljelijän viimeksi kuluneelta heinä-
1070: lisyyttä edistävät näkökohdat otettava huo- kuulta laskettu rahamenoindeksi on muuttu-
1071: mioon. nut vuoden 1966 heinäkuusta lukien. Tuki
1072: Riippumatta siitä, edellyttävätkö 2 ja maksetaan viljelmän alueittaisen sijainnin
1073: 3 § :n mukaiset laskelmat tavoitehintatason perusteella valtioneuvoston vuosittain mää-
1074: muuttamista, voidaan 3 §: n 1 momentissa räämin perustein. Tätä tukea ei lueta 3 §: ssä
1075: mainittuja hintoja määrättäessä (poist.) eri tarkoitettuihin tavoitehintoihin.
1076: tuotteiden hintojen ja kustannuserien keski- Milloin joltakin vuodelta suoritetun alueit-
1077: näisiin suhteisiin tehdä muutoksia, jotka taisen hintapoliittisen tuen määrä (poist.)
1078: eivät vaikuta viljelijän rahamenoindeksin ja alittaa tai ylittää 4 momentissa tarkoitetun
1079: tavoitehintatason väliseen suhteeseen. määrän, otetaan erotus huomioon seuraavana
1080: vuonna tuen vastaavana lisäyksenä tai vä·
1081: 5 §. hennyksenä.
1082: Viljelmäkoon mukainen hintapoliittinen
1083: tuki määrätään kalenterivuosittain siten, että 6 §.
1084: ttuen määrä eri kokoisilla viljelmillä muuttuu Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
1085: vuoden 1967 vastaavaan määrään verrattuna valmistelua varten valtioneuvosto asettaa toi-
1086: samassa suhteessa kuin viljelijän viimeksi mikunnan, jonka on ennen elokuun 20 päi-
1087: kuluneelta heinäkuulta laskettu rahameno- vää laadittava ja annettava maatlousminis-
1088: indeksi on muuttunut vuoden 1966 heinä- teriölle seuraavaa satovuotta koskevat laskel-
1089: kuusta lukien. Lopullinen tilaa kohti tuleva mat ja ehdotukset ja joka avustaa maatalous-
1090: tuki pyöristetään alaspäin lähimpään täy- ministeriötä tämän lain täytäntöönpanossa
1091: teen markkaan. tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa,
1092: Viljelmäkoon mukainen hintapoliittinen seuraa maidon, naudanlihan, sianlihan ja
1093: tuki maksetaan pinta-alalisänä. Pinta-alalisää kananmunien hintojen kehitystä sekä tekee
1094: ei makseta viljelijälle, jonka hallitsema pel- maatalousministeriölle esityksiä tavoitehinto-
1095: topinta-ala ylittää etelä-Suomessa 12 hehtaa- jen tarkistamiseksi ja toteuttamiseksi.
1096: ria, keski-Suomessa 15 hehtaaria sekä poh-
1097: jois- ja itä-Suomessa 20 hehtaaria, eikä vilje- 7 §.
1098: Hjälle, jonka verotettavien tulojen kokonais- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
1099: määrä kulloinkin viimeksi toimitetussa kun- töönpanosta annetaan asetuksella.
1100:
1101:
1102: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1967.
1103:
1104: Matti Raipala.
1105:
1106:
1107:
1108:
1109: E 59/67
1110: 1967 Vp. - S. V. M. - Lak.al.miet. N:o 1.
1111:
1112:
1113:
1114:
1115: S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 6 kol-
1116: men lakialoitteen johdosta laiksi maataloustuotteiden hinta-
1117: tasosta.
1118:
1119: Suuri valiokunta on, käsiteltyään edellä mietinnössä n: o 2 tehtyä hylkäysehdotusta
1120: mainitut lakialoitteet: ed. Korsbäckin ym. ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1121: n:o 131, ed. Raipalan ym. n:o 135 ja ed.
1122: Paavolan ym. n:o 136, päättänyt yhtyä kan- · että Eduskunta päättäisi hylätä la-
1123: nattamaan maa- ja metsätalousvaliokunnan kialoitteisiin n:ot 131, 135 ja 136 si-
1124: sältyvät lakiehdotukset.
1125: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1967.
1126:
1127:
1128:
1129:
1130: E 70/67
1131: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak. al. miet. N:o 2 (Aloite 1966 Vp.).
1132:
1133:
1134:
1135:
1136: S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 27 laki-
1137: aloitteen johdosta laiksi eräästä väliaikaisesta poikkeus-
1138: säännöksestä verolakeihin.
1139:
1140: Suuri vali01kunta on, kä:siteltyään ed. Män- tinnössä n: o 8 (1966 vp.) tehtyä hylkäys-
1141: nistön ym. edellä mainitun la:kialoitteen ehdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1142: n:o 42 (1966 vp.), joka suuressa valiokun-
1143: nassa on otettu erikseen käsiteltäväksi, yhtyä että Eduskunta päättäisi hylätä
1144: kannattamaan valtiovarainvaliokunnan mie-- lakialoitteeseen n:o 42 (1966 vp.)
1145: sisältyvän lakiehdotuksen.
1146: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1967.
1147:
1148:
1149:
1150:
1151: E 120/67
1152: j
1153: j
1154: j
1155: j
1156: j
1157: j
1158: j
1159: j
1160: j
1161: j
1162: j
1163: j
1164: j
1165: j
1166: j
1167: j
1168: j
1169: j
1170: j
1171: j
1172: j
1173: j
1174: j
1175: j
1176: j
1177: j
1178: j
1179: j
1180: 1967 Vp. - Laka.l.miet. N: o 3.
1181:
1182:
1183:
1184:
1185: Laki~ ja talousvaliokunnan mietintö N:o
1186: 3 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1187: yleisistä teistä annetun lain muuttaJmisesta.
1188:
1189: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein vahinkoa niille rakenteille ja laitteille, jotka
1190: 28 päivänä helmikuuta 1967 lähettänyt laki- ovat tarpeen yksityisen tien liittämiseksi
1191: ja talousvaliokunnan valmistelevasti käsi- yleiseen tiehen, tienpitoviranomainen on
1192: teltäväksi ed. RaJpalan ym. edellä mainitun velvollinen suorittamaan korjruuksen.
1193: lakialoitteen n: o 72. Kuultuaan asiantunti- Kun valiokunta hallituksen esityksen n: o
1194: jana hallitusneuvos Veijo Vuorimiestä kulku- 12 pohjalta on puoltanut yleisistä teistä
1195: laitosten ja yleisten töiden ministeriöstä annetun lain 66 §: n hyväksymistä siten
1196: valiokunta esittää seuraavaa. muutettuna kuin valiokunnan mietinnöstä
1197: Lakialoitteen perusteluissa viitataan hal- n: o 1 ilmenee, valiokunta ei puolla laki-
1198: lituksen esitykseen n: o 12 laiksi yleisistä aloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hy-
1199: teistä annetun lain muuttamisesta ja katso- väksymistä.
1200: taan, ettei siinä yksityisten teiden pitäjien V aliolrunta katsoo kuitenkin, että halli-
1201: oikeuksia ole riittävästi otettu huomioon. tuksen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin tut-
1202: TämåJn vuoksi aloitteentekijät ehdottavat, kimuksen suorittamiseksi siitä, olisiko kiin-
1203: samalla kun hallituksen esitykseen sisältyvä teistön omistaja tai muu asianosainen okeu-
1204: lakiehdotus muilt81 osilta hyväksyttäisiin tettavru saamaan tienpitäjäitä korvaus, mil-
1205: muuttamattomana, että 66 §: ään lisättäisiin loin 52 § : n 3 momentissa edellytettyjä
1206: säännökset, joiden mukaan, jos 52 §: n 3 mo- ohjeita noudattaen yksityisen tien liittäomi-
1207: mentissa edellytettyjä ohjeita noudattaen sestä uudella tavalla yleiseen tiehen aiheu-
1208: yksityisen tien liittämiseksi uudella tavalla tuu vähäistä suurempia kustannuksia sekä,
1209: yleiseen tiehen aiheutuu yksityisen tien mikäli yleisen tien kunnossapidon yhtey-
1210: pitäjälle vähäistä~ suurempia kustannuksia, dessä aiheutetaan vahinkoa niille raken-
1211: on kiinteistön omiatajalla oikeus saada kor- teHle ja laitteille, jotka on tehty yksityisen
1212: vaus tien pitäjäitä sekä, jos yleisten teiden tien liittämiseksi yleiseen tiehen, olisiko
1213: kunnossapidon yhteydessä aiheutetaan va- tienpitoviranomanen, jollei se korjaa vahin-
1214: hinkoa niille rakenteille ja laitteille, jotk8J koa, velvoitettava suorittamaan siitä kor-
1215: ovat tarpeen yksityisen tien liittämiseksi vaus.
1216: yleiseen tiehen, on yleisen tien pitäjä vel- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
1217: vollinen suorittamaan korjauksen kustan- valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
1218: nuksellaan. Sen ohessa aloitteentekijät
1219: ehdottavat 66 §: ään lisättäväksi uuden toi- että puheena olevaan lakialoitteesetm
1220: sen momentin, jonkru mukaan, jos yleisen sisältyvä· lakiehdotus hylättäisii-n..
1221: tien kunnossapidon yhteydessä aiheutetaan
1222: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1967.
1223:
1224:
1225: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- L. Koskinen, Kull, Mäkinen, Niskanen, Ryt-
1226: neet osaa puheenjohtaja Saloranta, vara- könen, E. Räsänen ja Sinisalo sekä vara-
1227: puheenjohtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aailto, jäsen LHlqvist.
1228: A.sunta, Berner, Friman, Kaarna, Kangas,
1229:
1230:
1231:
1232: ~ 233/67
1233: 2 1967 Vp. _. La.k.a.l.miet. N: o 3.
1234:
1235:
1236: Vastalause.
1237:
1238: Hallituksen esityksessä n:o 12/1967 laiksi sin sanoen liittymiskohdissa olevat tierum-
1239: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta mut, useimmiten rikkoutuvat yleisen tien
1240: yksityisen tien pitäjien oikeuksia ei ole kunnossapitotöiden yhteydessä. Tiekarhut
1241: otettu riittävästi huomioon. Näin on asian- t!ilentavat vähitellen liittymäkohdissa ylei-
1242: lait& esimerkiksi 52 §: n 3 mom. kohdalla, sen tien pintaa ja lopputuloksena tiekarhun
1243: jossa yksityisen tien pitåljä veivoitetaan terä rikkoo tierummun. Ei ole oikein, että
1244: kustannuksilla, jotka voivat ilmeisesti olla tällaisessa tapauksessa yksityisen tien pitä,jä
1245: :rnelkoisia.kin, toimittaomaan tien liittäminen joutuu maksamaan korjauksen. Lakiin olisi
1246: yleiseen tiehen kokonaan uudella tavalla siis tällä kohdin saatt!Jva tarpeellinen sää-
1247: ja uuteen paikkaan. dös.
1248: Toisaalta· on todettavissa käytännössä, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
1249: että yksityisen tien pitäjän laitteet ja. ra- nioittaen,
1250: kenteet, jotka ovat tarpeen yksityisen tien
1251: liittämiseksi yleiseen ja jotka yksityisen että Eduskunta ed. Raiprilan ytn.
1252: tien pitäjä kustantaa ja kunnossapitää, toi- lakialoitte.em, n:o 72 pohjalta hyväk-
1253: syisi seuraavan lakiehdotuksen:
1254:
1255:
1256: Laki
1257: yleisistä teistä annetun l&in muuttamisesta.
1258: . (Johtolause kuten valiokunnan mietin- kustannuksia., on kiinteistön omista.jalla tai
1259: nössä.) muulla asianomaisella oikeus saada tältä
1260: osin korvaus tienpitäjältä. Jos 50 § : n 1 mo~
1261: 1, 26, 30, 50, 51 ja 52 §. mentis.sa mainitun kiellon johdosta aiheu-
1262: '(Kuten valiokunnan mietinnössä.) tuu huomattavaa haittaa sellaisen kiinteis-
1263: tön käyttämiselle, jolla aikaisemmin on
1264: 66 §. ollut liittymä yleiselle tielle, on kiinteistön
1265: Milloin 35 §:sai tarkoitetun järjestelyn omistajalla oikeus saada siitäkin korvaus
1266: johdosta tai 50 § : n 2 momentin mukaisesti tienpitäjältäi.· Mikäli yleisen tien kunnossa-
1267: joudutaan rakEmtamaan uusi yksityinen tie pidon yhteydessä aiheutetaan vahinkoa
1268: tai liittymä taikka i:nuutta.maan entistä eikä niille rakenteille ja laitteille, jotka on tehty
1269: tienpitoviranomainen suorita työtä, on kiin- yksityisen tien liittämiseksi yleiseen tiehen,
1270: teistön omistajalla tai muulla asianosai- on tienptoviranomainen, jollei se korjaa
1271: sella, jos tälle oon vuoksi aiheutuu kustan- vaAlinkoa, velvollinen suorittamaan siitä kor-
1272: nuksia, oikeus saada niistä tienpitäjäitä vauksen.
1273: kohtuullinen korvaus. Jos 52 §: n 3 momen-
1274: ti888. edellytettyjä ohjeita. noudattaen yksi- 92, 100, 106, 107 ja 113 §.
1275: tyisen tien liittämisestä uudella tavalla ylei- (Kuten valiokunnan mietinnössä.).
1276: seen tiehen t!Jiheutuu vähäistä suurempia
1277: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1967.
1278:
1279: Mikko Asunta.
1280: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 3.
1281:
1282:
1283:
1284:
1285: S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 37 laki-
1286: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yleisistä.
1287: teistä annetun lain muuttamisesta.
1288:
1289: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Rai- että Eduskunta päättäisi hyUitä
1290: palan ym. edellä mainitun lakialoitteen n: o lakixJloitteeseen n:o 72 sisältyvän laki-
1291: 72, päättänyt yhtyä kannattamaan laki- ja ehdotuksen.
1292: talousvaliokunnan mietinnössä n:o 3 tehtyä
1293: hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
1294: taen,
1295: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
1296:
1297:
1298:
1299:
1300: E 326/67
1301: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 4 (Aloitteet 1966 ja 1967 Vp.),
1302:
1303:
1304:
1305:
1306: Ta 1o usva li o kun n a. n mietintö N ~o 4 lakialoit-
1307: teiden johdosta. laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta ja
1308: laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain muutta-
1309: misesta..
1310:
1311: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 yhtäjaksoinen työ vuodesta toiseen ilman
1312: päivältä toukokuuta 1966 lähettänyt talous- työaika- ja lomalakien suomaa turvaa aiheut-
1313: valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. taa uupumustiloja ja ammattisairauksia · va-
1314: Kaarlosen ym. lakialoitteen n:o 123 (1966 kavine seurauksineen, josta sitten lapset, koti
1315: vp.) laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta ja ja koko yhteiskunta kärsivät. Kunnollinen
1316: pöytäkirjan ottein 28 päivältä viime helmi- loma olisi välttämätön ylirasittumisen pois-
1317: kuuta ed. Kaarlosen ym. lakialoitteen n: o 52 tamiseksi ja uuden työtarmon hankkimiseksi.
1318: laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun Kun sairaustapauksissa tarvittavan tilapäis-
1319: lain muuttamisesta. Samassa tarkoituksessa avunkaan saaminen ei nykyoloissa ole mah-
1320: eduskunta on pöytäkirjan ottein 3 päivältä dollista ilman järjestettyä toimintaa .ja kuD.
1321: kesäkuuta 1966 lähettänyt valiokuntaan ed. kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain
1322: Saimon ym. toivomusaloitteen n:o 401 (1966 suoma apu pitäisi saada käsittämään kaikki
1323: vp.) lomittajien paikkaamisesta pienviljelijä- kodit ja koskemaan niitäkin perheenemäntiä,
1324: perheiden emännille sekä pöytäkirjan ottein jotka kotitalouden lisäksi hoitavat myös kar-
1325: 28 päivältä viime helmikuuta ed. Vennamon jaa, on käsiteltävänä olevissa ed. Kaarlosen
1326: toivomusaloitteen n: o 196 virallisten loma- ym. lakialoitteissa ehdotettu sanottua lakia
1327: sijaisten järjestämisestä kyliin toimimaan muutettavaksi siten, että kodinhoitajien rin-
1328: kodinhoitajina. Käsiteltyään nämä aloitteet nalle saataisiin kuntiin samanarvoisina eri-
1329: samaa asiaa koskevina toistensa yhteydessä koiskoulutettuja lomaemäntiä ja että kunta
1330: valiokunta, jossa ovat olleet kuultavina sosi- voisi väestön elinkeinorakenteen mukaan
1331: aaliministeriöstä kansliapäällikkö Aarne Ta- päättää, kuinka monta kodinhoitajaa ja lo-
1332: rasti ja vanhempi hallitussihteeri Toivo Se- maemäntää kunnassa tarvitaan, jotta kaikilla
1333: tälä, Suomen Kaupunkiliitosta varatuomari olisi mahdollisuus saada pätevää apua sai-
1334: Sakari Kallio, Maalaiskuntien Liitosta laki- raus-, synnytys-, liikarasitus- tai muissa sel-
1335: tieteen lisensiaatti Aune Nuutilainen, Fin- laisissa tapauksissa. Ed. Saimon ym. toivo-
1336: lands Svenska Landskommuners Förbund ni- musaloitteessa taas on ehdotettu eduskunnan
1337: misen liiton johtaja, varatuomari Gustav hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryh~
1338: Grönlund, Maatalousnaisten Keskuksen toi- tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin· lomittajien
1339: minnanjohtaja, agronomi Mirja Veitonmäki, palkkaamiseksi pienviljelijäperheitten emän-
1340: Väestöliitosta filosofian maisteri Anneli nille samojen perusteiden ja valtion tuen
1341: Kuusi, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta turvin kuin kunnallisia kodinhoitajia. Ed.
1342: valtiotieteen maisteri Eeva-Maija Pikkanen, Vennamo puolestaan on ehdottanut käsitel-
1343: Kodinhoitajat r.y:n hallituksen puheenjoh- tävänä olevassa toivomusaloitteessaan edus-
1344: taja, johtava kodinhoitaja Ester Kuhlman kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, että
1345: ja sanotun yhdistyksen hallituksen jäsen, hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin
1346: johtava kodinhoitaja Kyllikki Voutilainen, virallisten lomasijaisten järjestämiseksi yh-
1347: kunnioittaen esittää seuraavaa. dessä kuntien kanssa kyliin, · jotka lomasijai-
1348: Käsiteltävänä olevien aloitteiden peruste- set kohtuullista korvausta vastaan toimisivat
1349: luissa todetaan muun muassa, että yleinen kodeissa kodinhoitajina ja tällä tavoin hel-
1350: yhteiskunnallinen kehitys on johtanut työ- pottaisivat erityisesti äitien raskasta työ-
1351: ajan lyhenemiseen ja loma-aikojen pitenemi- taakkaa. .
1352: seen, joten oikeudenmukaisuus vaatisi, että V aHokunnan saaman selvityksen mukaan
1353: myös maaseutuväki pääsisi näistä eduista kunnallista kodinhoitoapua annettaessa on
1354: osalliseksi. Käytännössä on havaittu, että käytännössä esiintynyt aloitteissa esiintuo-
1355: maa- ja kotitaloudessa toimivien naisten tuja puutteita ja epäkohtia, mikä kuitenkaan
1356: E 275/67
1357: 2 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 4 (Aloitteet 1966 ja 1967 Vp.).
1358:
1359: ei ole johtunut alaa koskevasta lainsäädän- kodinhoitaja maalaistalossa toimiessaan ottaa
1360: nöstä, sillä siinä maatilataloutta harjoittavaa virkavelvollisuuksiensa mukaisesti osaa myös
1361: kotia ei ole asetettu muita huonompaan ase- karjan hoitamiseen. Edellä olevan perusteella
1362: maan. Päinvastoin maalaiskodin erityistar- ja kun uusi laki kunnallisesta kodinhoito-
1363: peet on 'otettu· huomioon muun muassa siten, avusta on ollut voimassa vasta vajaat neljä
1364: että kodinhoitajakoulutuksessa annetaan ope- kuukautta ja siitä saadut kokemukset ovat
1365: tusta ja vaaditaan harjoittelu karja:nhoi- näin ollen vielä varsin vähäiset, valiokunta
1366: dossa. Syy epäkohtien olemassa oloon on ei ole katsonut voivansa asettua kannatta-
1367: valiokunnan saaman tiedon mukaan lähinnä maan aloitteiden hyväksymistä.
1368: siinä, ettei kunnallisia kodinhoitajia ole vielä Samalla kun valiokunta tässä yhteydessä
1369: tarpeeksi ~tavissa varsinkaan maaseudulla. ilmoittaa olevansa sitä mieltä, että kunnal-
1370: Sitä paitsi on käynyt ilmi, että kodinhoitaja lista kodinhoitoapua on pyrittävä antamaan
1371: ei aina ole ollut halukas hoitamaan karjaa maassa tasapuolisesti .riippumatta siitä, si-
1372: tai ei ole osannut suorittaa sitä riittävän jaitseeko avun tarpeessa oleva koti maaseu-
1373: asiantuntevasti. dulla vai asutuskeskuksessa, valiokunta aloit-
1374: Erityisesti karjanhoitoon ja muihinkin teissa esitettyihin varsin varteenotettavilli
1375: maatilatalQudessa esiintyviin tehtäviin pereh- näkökohtiin yhtyen katsoo, että maalaisko-
1376: tyneen lomaemännän viran perustamista ko- tien erityistarpeet olisi pyrittävä tyydyttä-
1377: dinhoitajan viran rinnalle ei valiokunnan mään nykyisen lain puitteissa kodinhoitajien
1378: mielestä. kuitenkaan voida pitää tarkoituk- lukumäärää lisäämällä ja kiinnittämällä pu-
1379: senmukaisena, sillä uuden virkanimikkeen heena oleviin seikkoihin enemmän huomiota
1380: omakSuminen samalla alalla ja saman lain kodinhoitajien opetusohjelmaa kehitettäessä
1381: puitteissa toimivalle henkilölle aiheuttaisi ja sitä toteutettaessa ja jo oppilaita kodin-
1382: kirjavuutta virkanimikkeistöön ja voisi joh- hoitajakouluihin valittaessa sekä tässä vai-
1383: taa kodinhoitajan toimialan rajoittumiseen, heessa kodinhoitotoimen ohjausta ja valvon-
1384: mikä puolestaan olisi omiaan aiheuttamaan taa kaikin puolin tehostamalla. Tällöin kun-
1385: sekaannusta lakia käytäntöön sovellettaessa. nat voisivat ottaa nykyistä paremmin huo-
1386: Erityisen lomaemännän viran perustamista mioon kunnan väestörakenteesta johtuvan
1387: ei valiokunnan mielestä voida perustella sen- kodinhoitotarpeen kodinhoitajien virkoja
1388: kään vuoksi, että samanlaisessa asemassa täyttäessään.
1389: kuin maalaistalon äidit, ovat myös monien Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
1390: muiden pienyrittäjien vaimot, jotka ovat mu- talousvaliokunta kunnioittaen ehdottaa,
1391: kana ·paitsi kodin taloustehtävien hoitami-
1392: sessa myös kodin piirissä hoidettavan yrityk- että ed. Kaarlosen ym. lakialoittt3i-
1393: sen toiminnassa. Se, ettei maalaiskotien tar- siin n:ot 123 (1966 vp.) ja 52 sisäl-
1394: peita ole tähän asti voitu ottaa tarpeellisessa tyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
1395: määrin huomioon, ei valiokunnan mielestä
1396: vielä edellytä kunnallisesta kodinhoitoavusta
1397: annetun lain muuttamista aloitteissa ehdote- Samalla valiokunta edellä esitettyyn viita-
1398: tulla tavalla, koska kunnan sosiaalilautakun- ten ehdottaa,
1399: nalla on lain mukaan velvollisuus seurata ja
1400: ohjata kodinhoitotoiminnan ohjesäännön asi- että ed. Saimon ym. toivomusaloite
1401: anmukaista noudattamista ja kodinhoitajan n:o 401 (1966 vp.) ja ed. Vennamon
1402: .työnantajana näin ollen myös valvoa, että toivomusaloite n:o 196 hylättäisiin .
1403: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1967.
1404:
1405:
1406: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Mattila, Niinikoski, Paananen, Paasivuori,
1407: neet osaa puheenjohtaja Helle, jäsenet Borg- Paavola, Siiskonen ja Vaittinen.
1408: Sundman, Eskman, Granvik, Kaarlonen, V.
1409: Vastalause. 3
1410:
1411:
1412: Vastalause.
1413:
1414: Valiokunta on käsitellessään lakialoitetta jaa, eivät saa asiantuntevaa kotiapua. Sen
1415: n:o 52 ja kuultuaan asiantuntijoita toden- vuoksi emme ole voineet yhtyä valiokunnan
1416: nut aloitteen perusteluissa, esitettyjen epä- hylkäävään kantaan, vaan ehdotamme,
1417: kohtien olemassaolon, mutta ei ole pitänyt
1418: kuitenkaan lainmuutosta välttämättömänä. että Eduskunta lakialcitteen n:o 52
1419: Käytännön kokemuksesta tiedämme, että perusteella hyväksyisi näin kuuluvan
1420: maatilataloudessa toimivat perheenemännät, lakiehdotuksen:
1421: jotka kotitalouden lisäksi hoitavat myös kar-
1422:
1423:
1424:
1425:
1426: Laki
1427: kunna11isesta kodinhoitoavusta annetun lain muuttamisesta.
1428: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 pru-
1429: vänä toukokuuta 1966 annetun lain (270/66) 1 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti,
1430: 6, 7 ja 8 §, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §, 12 §:n 3 momentti, 14 §:n 1 ja 2 mo-
1431: mentti, 16 ja 17 §, 18 § :n 1 ja 3 momentti ja 19 § näin kuuluviksi:
1432:
1433: 1 §. 7 §.
1434: Kunnallisen kodinhoitoavun tarkoituk- Kodinhoitajan, lomaemännän ja johtavan
1435: sena on, sen mukaan kuin tässä laissa sää- kodinhoitajan työ- ja vapaa-aikojen yleistä
1436: detään ja kodinhoitotoiminnan ohjesään- järjestelyä koskevat määräykset annetaan 3
1437: nössä tarkemmin määrätään, kunnan pal- § : ssä mainitussa ohjesäännössä, jossa myös
1438: veluksessa olevien kodinhoitajien, loma- määrätään tarkemmin kodinhoitajan, loma-
1439: emäntien ja muun tarpeellisen henkilökun- emännän ja johtavan kodinhoitajan tehtä-
1440: nan avulla ensisijaisesti huolehtia lapsirik- vistä.
1441: kaissa ja muissa niihin verrattavissa ko- 8 §.
1442: deissa perheenäidin säännöllisen kodin- ja Kodinhoitajan, lomaemännän ja johtavan
1443: taloudenhoitoon kuuluvista tehtävistä tai kodinhoitajan on ainakin kerran kymme-
1444: avustaa niiden suoritta.misessa, milloin per- nessä vuodessa otettava osaa alan täyden-
1445: heenäiti tahi emännyyttä hoitava henkilö nyskursseihin.
1446: oman tahi muun perheenjäsenen synnytyk-
1447: sen, sairauden, liikarasituksen, tarpeellisen 9 §.
1448: loman taikka muun näihin verrattavan syyn Kodinhoitaja ja lomaemäntä saavat kun-
1449: takia on tilapäisesti estynyt tehtäviään hoi- nalta peruspalkan samojen perusteiden mu-
1450: tamasta. kaan kuin valtion viran tai toimen haltija
1451: palkkausluokassa A 10 ja johtava kodin-
1452: hoitaja vastaavasti palkkausluokassa A 12.
1453: Peruspalkan lisäksi heille suoritetaan ikä-
1454: 5 §. lisää, laskien virkavuodet kunnan virka-
1455: Kunnassa voi sen elinkeinorakenteen mu- säännön mukaan, se määrä, minkä valtion
1456: kaisesti olla kodinhoitajan ja lomaemännän viran tai toimen haltija saa mainitussa,
1457: virka tai useampia tällaisia virkoja. palkkausluokassa. Lisäksi heille suoritetaan
1458: kalliinpaikan- ja syrjäseutulisää samoin pe-
1459: rustein kuin vastaavalle valtion viran tai
1460: 6 §. toimen haltijalle.
1461: Kodinhoitajan, lomaemännän ja johtavan Ikälisää varten kodinhoitotoiminnan vi-
1462: kodinhoitajan kelpoisuusehdoista ja koulu- ranhaltija saa lukea hyväkseen myös sen ajan,
1463: tuksesta säädetään asetuksella. minkä hän on ollut koulutettuna kodinhoi-
1464: 4 1967 Vp. - Lak.al.m.iet. N:o 4 (Aloitteet 1966 ja 1967 Vp.).
1465:
1466: tajana ja lomaemäntänä valtion tai kahtatuhattaviittäsataa kaupungin ja kaup-
1467: yksityisoikeudellisen yhteisön päätoimisessa palan henkikirjoitettua asukasta kohden,
1468: työssä. ellei sosiaaliministeriö kunnan alueen laa-
1469: juuden tai sen liikenne- ja asumisolojen
1470: vuoksi katso olevan erityistä aihetta toisin
1471: 11 §. määrätä.
1472: Toimituspaikassaan kodinhoitajalla ja. lo-
1473: maemännällä on oikeus, mikäli työ siellä
1474: kestää vähintään kuusi tuntia, saada vapaa 16 §.
1475: ravinto ja tarvittaessa yösija. Kunnalle tämän lain nojalla. suoritetta,.
1476: Jos henkilö, joka käyttää kodinhoitajan vasta valtionavusta on vähennettävä puolet
1477: ja lomaemännän apua, ei varattomuuden niiden korvausten määrästä, jotka kunta
1478: takia voi antaa hänelle ravintoa tai yösijaa 4 § : n nojalla on perinyt kunnallisen kodin-
1479: tai jos kodinhoitaja tai lomaemäntä samana hoitajan tai lomaemännän antama,sta kodin-
1480: päivänä työskentelee useammassa kodissa hoitoavusta.
1481: saamatta niissä ravintoa tai yösijaa, kunta 17 §.
1482: suorittaa hänelle niiden hankkimisesta ai- Kodinhoitajia ja loma;emäntiä koulutta-
1483: heutuneet kohtuulliset kustannukset. van oppilaitoksen tulee ennen toimintansa
1484: Kodinhoitajalla tai lomaemännällä ei ole aloittamista hankkia siihen sosiaaliministe-
1485: oikeutta hänelle tämän lain mukaan tule- riön lupa. Laitoksen on alistettava opetus-
1486: vien palkka- ja muiden etujen lisäksi ottaa suunnitelmansa ja ohjesääntönsä sosiaalimi-
1487: hänen apuansa käyttäväitä palkkiota vir- nisteriön vahvistettavaksi.
1488: kaansa lain, asetuksen tai ohjesäännön mu-
1489: kaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta. 18 §.
1490: Kodinhoitajia ja lomaemäntiä kouluttavat
1491: 12 §. oppilaitokset saavat valtionapua 65 pro-
1492: senttia todellisista sosiaaliministeriön hy-
1493: Mitä edellä 7, 10 ja 11 §: ssä on säädetty väksymistä, asetuksella tarkemmin määrät-
1494: kodinhoitajasta ja lomaemännästä, koskee tävistä vuosimenoistaan.
1495: soveltuvin osin myös kotiavustajaa.
1496: Oppilaitoksen kuunailisille kodinhoitajille
1497: 14 §. ja lomaemännille järjestämille, sosiaalimi-
1498: Valtio osallistuu kodinhoitajan ja loma- nisteriön hyväksymille täydennyskursseille
1499: emännän 9 § :ssä tarkoitetusta palkkauk- annetaan valtionapua samojen perusteiden
1500: sesta kunnille aiheutuviin kustannuksiin mukaan kuin varsinaiseen koulutukseen.
1501: kuntien taloudellisesta kantokyvystä riip-
1502: puen 30-80 prosentilla peruspalkan sekä 19 §.
1503: ikä-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisien kuin Sosiaaliministeriö vahvistaa ohjelman ko-
1504: myös näistä johtuvien työnantajan lakisää- dinhoitajia ja lomaemäntiä kouluttavien
1505: teisten sosiaaliturvamaksujen määrästä. oppilaitosten opettajien täydennyskursseja
1506: Valtionapua ei kuitenkaan myönnetä varten ja suoritetaan näistä kursseista. ai-
1507: useamman kuin yhden kodinhoitajan tai heutuvat kustannukset valtion varoista tulo-
1508: lomaemännän palkkaukseen kutakin alka- ja menoarvioon otetun määrärahan puit-
1509: vaa tuhattaviittäsataa maalaiskunnan ja teissa.
1510:
1511:
1512: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1967.
1513:
1514: Katri Kaarlonen. Ragnar Granvik. Paavo Niinikoski.
1515: 1967 Vp. - S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 4 (Aloitteet 1966 ja 1967 Vp.).
1516:
1517:
1518:
1519:
1520: Suuren valiokunnan mietintö N:o 42 laki-
1521: aloitteiden johdosta. laiksi kunnallisesta. kodinhoitoavusta ja
1522: laiksi kunnallisesta. kodinhoitoavusta annetun lain muut-
1523: tamisesta..
1524:
1525: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. että Eduskunta päättäisi hylätä lar
1526: Kaarlosen ym. lakialoitteet n:o 123 (1966 kialoitteisiin n:ot 123 (1966 vp.) ja
1527: vp.) ja n:o 52, päättänyt yhtyä kannatta- 52 sisältyvät lakiehdotukset.
1528: maan talousvaliokunnan mietinnössä n: o 4
1529: tehtyjä hylkäysehdotuksia ja ehdottaa siis
1530: kunnioittaen,
1531: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1967.
1532:
1533:
1534:
1535:
1536: E 365/67
1537: 1967 Vp.- Edusk. toivomus.- Lak.al.miet. N:o 4 (Aloitteet 1966 ja 1967 Vp.).
1538:
1539:
1540:
1541:
1542: E d u s kun n a n t o i v o m u s kodinhoitajakoulutuksen
1543: ja -toiminnan kehittämisestä.
1544:
1545: Eduskunnassa on tehty lakialoite laiksi että Hallitus ryhtyisi toimenpitei-
1546: kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain siin kodinhoitajakoulutuksen ja -toi-
1547: muuttamisesta, j,a Talousvaliokunta on asiasta minnan kehittämiseksi ottamalla huo-
1548: antanut mietintönsä N: o 4 selkä Suuri valio- mioon kunnan väestörakenteen asetta-
1549: lkunta mietintönsä N: o 42. mat erityistarpeet niissä kunnissa,
1550: Eduskunta on, hyläten lakialoitteen, päät- joissa harjoitetaan maataloutta.
1551: tänyt lausua toivomuksen,
1552: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1967.
1553:
1554:
1555:
1556:
1557: E 487/67
1558: 1967 Vp. --.. La.k.al.miet. N:o 5.
1559:
1560:
1561: : ;'i
1562:
1563:
1564:
1565:
1566: . .
1567: Talousvaliokunnan mietintö N:o 51~
1568: teiden johdosta laiksi kunnallisesta. kodinhoitOa.v.uSta. ··~
1569: tun lain muuttamisesta.. · ' ·....
1570:
1571: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 hoitoavusta annetun lain lyhyestä voimassa-
1572: päivältä viime helmikuuta lähettänyt talous- oloajasta huolimatta on jo nyt' eräillä paik-
1573: valiokunnan valinistelevasti käsiteltäväksi ed. kakunnilla edellä mainittujen säännösten so-
1574: Linkolan ym. lakialoitteen n: o 53 ja ed. veltaminen johtanut käytännössä kohtuutto~
1575: Paasivuoren ym. lakialoitteen n:o 54, jotka muuksiin perittäeSsä monilapsiselta ja vähä-
1576: molemmat sisältävät ehdotuksen laiksi kun- tuloiselta perheenhuoltajalta puolison ollessa.
1577: nallisesta kodinhoitoavusta annetun lain sairaalassa kunnallisesta kodinhoitoavusta
1578: muuttamisesta. Samassa tarkoituksessa edus- korvausta 10 markkaa päivältä, minkä vuoksi
1579: kunta on pöytäkirjan ottein sanotulta päi- lakialoitteissa on ehdotettu puheena olevan
1580: vältä lähettänyt valiokuntaan ed. Vennamon 4 § : n sanamuodon muuttamista joustavam-
1581: toivomusaloitteen n: o 195 hoitoavun kustan- paan muotoon siten, että kodinhoitoavusta
1582: nusten korvaamisesta vanhuksille. Käsitel- voidaan periä muilta kuin. varattomilta ja
1583: tyään aloitteet toistensa yhteydessä valio- vähävaraisilta sosiaaliministeriön vahvista-
1584: kunta, jossa ovat olleet kuultavina sosiaali- mien perusteiden mukainen korvaus. Ed.
1585: ministeriöstä· kansliapäällikkö Aarne Tarasti Vennamon toivomusaloitteessa sitä vastoin
1586: ja vanhempi· hallitussihteeri Toivo Setälä, on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväkSi
1587: Suon1en Kaupunkiliitosta varatuomari Sakari toivomus, että hallitus ryhtyisi .kiireellisiin
1588: Kallio, Maalaiskuntien Liitosta lakitieteen toimenpiteisiin hoitoavun ja kodinhoitajan
1589: lisensiaatti Aune Nuutilainen, Finlands kustannusten korvaamiseksi vanhuksille niin,
1590: Svenska Landskommuners Förbund nimisen että heidän ei tarvitse nimenomaan ·maaseu-
1591: liiton johtaja, varatuomari Gustav Grönlund, dulla vastoin tahtoansa lähteä yhteiskunnalle
1592: Maatalousnaisten Keskuksen toiminnanjoh- kustannuksiltaan kalliiksi tuleviin kunnallis.-
1593: taja, agronomi Mirja Veitonmäki, Väestölii- koteihin. -
1594: tosta filosofian maisteri Anneli Kuusi, Man- Käsiteltävinä olevissa lakialoitteissa esiin-
1595: nerheimin Lastensuojeluliitosta valtiotieteen tuotu pyrkimys päästä kunnallisesta .kodin-
1596: maisteri Eeva-Maija Pikkanen, Kodinhoita- hoitoavusta korvausta perittäeSsä nykyistä
1597: jat r. y:n hallituksen puheenjohtaja, johtava suurempaan joustavuuteen ja välttää koh-
1598: kodinhoitaja Ester Kuhlman ja sanotun yh- tuuttomuuksiin johtavia perimistoimenpiteitä
1599: distyksen hallituksen jäsen, johtava kodin- on valiokunnan mielestä oikeaan osunut ta-
1600: hoitaja Kyllikki Voutilainen, kunnioittaen voite. Valiokunnan saaman selvityksen mu-
1601: esittää seuraavaa. kaan sanottua päämäärää ei kuitenkaan saa-
1602: Kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 päivänä vutettaisi muuttamalla kunnallisesta kodin-
1603: toukokuuta 1966 annetun lain 4 § : n mukaan hoitoavusta annetun lain 4 §: ää lakialoit-
1604: kodinhoitoavusta peritään muilta kuin va- teissa ehdotetuna tavalla. Sanotun lainmuu-
1605: rattomilta ja vähävaraisilta sosiaaliministe- tosehdotuksen hyväksyminen sitä vastoin an-
1606: riön vahvistamien perusteiden mukainen kor- taisi kunnille mahdollisuuden yksittäista-
1607: vaus. Sanotussa pykälässä tarkoitetun kor- pauksissa harkintansa mukaan luopua kun-
1608: vauksen suuruudeksi on kunnallisen kodin- nallisesta kodinhoitoavusta perittävästä kor-
1609: hoitoavun korvausperusteista 28 päivänä vauksesta kokonaan, jolloin kunnan. kaikki
1610: joulukuuta 1966 annetulla sosiaaliministeriön asukkaat tosin olisivat samanarvoisessa · ase;-
1611: päätöksellä vahvistettu kodinhoitajalle an- massa keskenään eikä perimistoimenpiteistä
1612: nettavan ruoan ja asunnon lisäksi 10 mark- johtuvia kohtuuttomia tilanteita voisi syn~
1613: kaa työpäivältä. tyä kuntalaisten saadessa kodinhoitoapua
1614: Käsiteltävänä olevien lakialoitteiden peruS- maksutta, mutta yhteiskunnalle kustannuk-
1615: teluissa todetaan, että kunnallisesta kodin- siltaan kalliiksi tulevan sosiaalisen avun an-
1616: E 289/67
1617: 2 1967 Vp. ~ Lak.almiet. N:o 5;
1618:
1619: taminen kaikille kuntalaisille ilmaiseksi ei sisältyy aivan uutena, kodinhoitoavun auta-
1620: valiokunnan mielestä kuitenkaan ole asian~ ruismuotona säännökset kuntien ja yksityis-
1621: mukaista. Sitä paitsi kunnallisen kodinhoito- ten järjestöjen palveluksessa olevista koti-
1622: avun antaminen varattomille ·ja vähävarai- avustajista, jotka koko- tai osapäivätoimisina
1623: sil~e p~rheille saattaisi tällöin kodinhoitoavun työskentelevät lähinnä vanhusten avustajina,
1624: situ'ten. ·'l{ySyhnän vuoksi vaikeutna. Tämän ei valiokunnan mielestä aloite siinä esite~
1625: vtiok:Si ;ja,:: kun valiokunntin mielestä on tar- tyistii. huomionarvoisista näkökohdista huo-
1626: koituksenmukaista, että muilta kuin varatto- limatta anna tässä vaiheessa, jolloin äsket-
1627: milta ja vähävaraisilta kodinhoitoavun tar- täin voimaantulleesta laista ei vielä ole tar~
1628: vitsijoilta aina peritään siitä kohtuullinen peeksi kokemusta saatavissa, aihetta ehdote-
1629: kor.vaus, valiokunta ei ole katsonut voivansa tun toivomuksen lausumiseen hallitukselle •.
1630: asettua kannattamaan lakialoitteisiin sisälty- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu;
1631: vien lakiehdotusten hyväksymistä. talousvaliokunta kunnioittaen ehdottaa,
1632: Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
1633: käsiteltävänä olevissa lakialoitteissa tarkoi- että lakialoitteisiin n:ot 53 ja 54
1634: tettu tavoite voidaan kuitenkin saavuttaa sisältyvät lakiehdotukset hy liittäisiin.
1635: ilman · aloitteissa ehdotettua lainmuutostakin
1636: muuttamalla . kodinhoitoavun korvausperus- Samalla valiokunta kuitenkin edellä esitet•
1637: teista 28 päivänä joulukuuta 1966 annettua tyyn viitaten. ehdottaa eduskunnan hyväk"
1638: sosiaaliministeriön päätöstä, jota sanonnal- syttäväksi käsiteltävänä olevien lakialoittei~
1639: taan ei voida pitää onnistuneena. Jotta pu- den pohjalta toivomuksen,
1640: heena olevan sosia.aliministeriön päätöksen
1641: sanamuodosta johtuvasta kaavamaisesta peri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1642: misjärjestelmästä ja · käytännöstä voitaisiin kunnallisen kodinhoitoavun lwrvaus-
1643: päästä, valiokunnan mielestä sanottua pää- perusteista 28 päivänä j.oulukuuta
1644: töstä olisi tarkistettava siten, että kunnalli- 1966 annet1m sosiaaliministeriön pää-
1645: sesta kodinhoitoavusta muilta kuin varatto- töksen mtUuttamiseksi siten, että ku~
1646: milta ja vähävaraisilta perittävä korvaus nallisesta kodinhoitoavusta muiUa
1647: voitaisiin periä puheena olevien henkilöiden kuin varattomiUa ja vähävaraisilta
1648: maksukyvystä. riippuen tarkoituksenmukai- perittävä korvaus kodinhoitajalle an-
1649: seksi katsottavan liukuvan asteikon puitteissa nettavan n.wan ja asunnon lisäksi voi-
1650: harkintaa käyttäen. Valiokunta onkin saa- taisiin periä puheena olevien henki-
1651: mansa selvityksen perusteella päättänyt la- löiden rnaksukyvystä riippuen tarkoi-
1652: kialoitteiden pohjalta ehdottaa eduskunnan tuksenmukaiseksi ja sopiJvaksi. katsot-
1653: hyväksyttäväksi tätä tarkoittavan toivomuk- tavan porrastetun asteikon puitteissa
1654: sen.· harkintaa käyttäen.
1655: Ed. Vennamon toivomusaloitteen johdosta
1656: valiokunta toteaa, että kun kuluvan vuoden Vielä valiokunta edellä sanottuun noja!J.-
1657: alussa voimaantulleella kunnallisesta kodin- tuen ehdottaa,
1658: hoitoavusta annetulla lailla on pyritty mo-
1659: nella tavalla tehostamaan kodinhoitoavun an- että ed. Vennamon toivomusaloite
1660: tamista- ja kun sitä paitsi mainittuun lakiin n:o 195 hyliittäisiin.
1661: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
1662:
1663:
1664:
1665: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- V. Mattila (osittain), Niinikoski, Paananen,
1666: neet osaa ·puheenjohtaja Helle, varapuheen- Paasivuori (osittain), Paavola (osittain);
1667: johtaja Hanhirova, jäsenet Borg-Sundman, P. Räsänen (osittain), Siiskonen, Vaittinen
1668: Eskman, Granvik, Kaarlonen, Lehmonen, ja Weckman.
1669: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 5.
1670:
1671:
1672:
1673:
1674: S u u r e n v a Ii o kun n a n m i e t i n t ö N: o 40 la.ki-
1675: aloitteiden johdosta. laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta
1676: annetun lain muuttamisesta.
1677:
1678: Suuri va,liokunta on, käsiteltyään edellä että Edruskunta päättäisi hylätä
1679: mainitut lakialoitteet: ed. Linkolan ym. n: o lakialoitteisiin n:o 53 ja n:o 54 sisäl-
1680: 53 ja ed. Paasivuoren ym. n: o 54, päättänyt tyvät lakiehdotukset.
1681: yhtyä kannattamaan talousvaliokunnan mie-
1682: tinnössä n: o 5 tehtyjä hylkäysehdotuksia
1683: ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1684: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
1685:
1686:
1687:
1688:
1689: E 326/67
1690: 1967 Vp. - Edusk. toivomus. - Lak.al.miet. N:o 5.
1691:
1692:
1693:
1694:
1695: E d u s k u n n a n t o i v o m u s kunnallisen kodinhoito-
1696: avun korvausperusteista annetun sosiaaliministeriön päätök-
1697: sen muuttamisesta.
1698:
1699: Eduskunnassa on tehty kaksi lakialoitetta dinhoitoavun korvausperusteista 28 päivänä
1700: laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta anne- joulukuuta 1966 annettua sosiaaliministeriön
1701: tun lain muuttamisesta, ja Talousvaliokunta päätöstä, jota sanonnaltaan ei voida pitää
1702: on asiasta a.ntanut mietintönsä N: o 5 sekä onnistuneena. Jotta puheena olevan sosiaali-
1703: SuuriJ valiokunta mietintönsä N: o 40. ministeriön päätöksen sananmuodosta joh-
1704: Kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 päivänä tuvasta kaavamaisesta perimisjärjestelmästä
1705: toukokuuta 1966 annetun lain 4 §: n mukaan ja käytännöstä voitaisiin päästä, Eduskun-
1706: kodinhoitoavusta peritään muilta kuin va- nan mielestä sanottua päätöstä olisi tarkis-
1707: rattomilta ja vähävaraisilta sosiaaliministe- tettava siten, että kunnallisesta kodinhoito-
1708: riön vahvistamien perusteiden mukainen kor- avusta muilta kuin va,rattomilta ja vähä-
1709: vaus. Sanotussa pykälässä tarkoitetun kor- varaisilta perittävä korvaus voitaisiin periä
1710: vauksen suuruudeksi on kunnallisen kodin- puheena olevien henkilöiden maksukyvystä
1711: hoiltoavun korvausperusteista 28 päivänä riippuen tarkoituksenmukaiseksi katsotta-
1712: joulukuuta 1966 annetulla sosiaaliministe- van liukuvan asteikon puitteissa harkintaa
1713: riön päätöksellä vahvistettu kodinhoitajalle käyttäen.
1714: annettavan ruoan ja asunnon lisäksi 10 Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on,
1715: markkaa työpäivältä. hyläten lakialoit;teet, päättänyt lausua toivo-
1716: Kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun muksen,
1717: lain lyhyestä voimassaoloajasta huolhnatta että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1718: on jo nyt 'eräillä paikkakunnilla edellä mai- kunnallisen kodinhoitoavun korvaus-
1719: nittujen säännösten soveltaminen johtanut perusteista 28 päivänä joulukuuta
1720: käytännössä kohtuuttomuuksiin perittä.essä 1966 annetun sosiaaliministeriön pää-
1721: monilapsiselta ja vähätuloiselta perheen- töksen muuttamiseksi siten, että kun-
1722: huoltajalta puolison ollessa sairaalassa kun- nallisesta kodinhoitoavusta muilta kuin
1723: nallisesta kodinhoitoavusta korvausta 10 varattomilta ja vähävarais~1ta perit-
1724: markkaa päivältä. tävä korvmts kodinhoitajalle annetta-
1725: Eduskunnan mielestä olisi kunnallisesta van ruoan ja asunnon lisäksi voitaisiin
1726: kodinhoitoavusta korvausta perittäessä pääs- periä puheena olevien henkilöiden mak-
1727: tävä nykyistä suurempaan joustavuuteen ja sukyvystä riippuen tarkoituksenmukai-
1728: vältettävä kohtuuttomuuksiin johtavia peri- seksi ja sopivaksi katsottavan porras-
1729: mistoimenpiteitä. Tämä tavoite voidaan saa- tetun asteikon puitteissa harkintaa
1730: vuttaa ilman lainmuutostakin muuttamalla ko- käyttäen.
1731: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1967.
1732:
1733:
1734:
1735:
1736: E 4:90/67
1737: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 6 (Aloite 1966 Vp.).
1738:
1739:
1740:
1741:
1742: L a k i- j a ta 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i et i n t ö N: o
1743: 10 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1744: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
1745:
1746: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 Valiokunnan saaman tiedon mukaan kysy-
1747: päivänä toukokuuta 1966 lähettänyt laki- ja mys kemikaalien käyttämisestä talvella hie-
1748: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- koituksen ohella tien liukkauden vähentämi-
1749: väksi ed. Raipalan ym. edellä mainitun laki- seksi ja kesällä pölyn sitomiseksi on parhail-
1750: aloitteen n:o 167 (1966 vp.). Kuultuaan laan tutlritavana sekä tie- ja vesirakennus-
1751: asiantuntijoina hallitusneuvos Veijo Vuori- hallituksen että valtion teknillisen tutkimus-
1752: miestä kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- laitoksen toimesta. Tutkimuksissa selvitetään
1753: nisteriöstä, yli-insinööri Eino Riihimäkeä tie- muun ohessa aloitteessa tarkoitettujen kemi-
1754: ja vesirakennushallituksesta, varatuomari kaalien käytön kielteiset vaikutukset ja tut-
1755: Erkki Aalto-Setälää Maalaiskuntien Liitosta, kitaan keinoja niiden vähentämiseksi. Tut-
1756: laamanni Edvard Murenria Suomen Kaupun- kimusten tähänastisten tulosten perusteella
1757: kiliitosta ja johtaja Gustav Grönlundia Fin- näyttää siltä, että ko. kemikaalien käyttö on
1758: lands svenska landskommuners förbundista liikenneturvallisuuden ja tienpitokustannus-
1759: valiokunta on käsitellyt asian ja esittää seu- ten kannalta ainakin toistaiseksi välttämä-
1760: raavaa. töntä. Tämän vuoksi valiokunta ei pidä eh-
1761: Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi ylei- dotetun säännöksen lisäämistä tielakiin ai-
1762: sistä teistä annetun lain (243/54) 11 §: ään heellisena.
1763: uusi 5 momentti, joka sisältäisi säännöksen, Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
1764: että tien kunnossapidon yhteydessä älköön valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
1765: käytettäkö sellaisia kemikalioita, jotka aiheut-
1766: tavat tien käyttäjien kalustolle huomattavia että puheena olevaan lakialoitteeseen
1767: vaurioita. sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1768: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1967.
1769:
1770:
1771:
1772:
1773: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Asunta, Berner, Friman, Kaarna, Kangas,
1774: taneet osaa puheenjohtaja Saloranta, vara- L. Koskinen, Kull, Mäkelä, Mäki, Mäkinen,
1775: puheenjohtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aalto, Niskanen, Rytkönen, E. Räsänen ja Sinisalo.
1776:
1777:
1778:
1779:
1780: E 308/67
1781: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 6 (Aloite 1966 Vp.).
1782:
1783:
1784:
1785:
1786: Suuren valiokunnan mietintö N:o 44 laki-
1787: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yleisistä
1788: teistä annetun lain muuttamisesta.
1789:
1790: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Rai- että Eduskunta päättäisi hylätä la-
1791: palan ym. edellä mainitun lakialoitteen n: o kialoitteeseen n:o 167 {1966 vp.) sisäl-
1792: 167 (1966 vp.), päättänyt yhtyä kannatta- tyvän lakiehdotuksen.
1793: maan laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä
1794: n: o 10 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa
1795: siis kunnioittaen,
1796: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1967.
1797:
1798:
1799:
1800:
1801: E 365/67
1802: 1967 Vp; - Lak.al.miet. N:o 7 (Aloite 1966 Vp.).
1803:
1804:
1805:
1806:
1807: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
1808: N: o 12 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
1809: laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
1810: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 :lmn !luovuttanut, tai muulle sitä tarvitse-
1811: päivänä toukokuuta 1966 lähettänyt laki~ ja valle. Niin ikään voidaan jo valmiiksi raken-
1812: talousvaliokunnan vailmistelevasti käsiteltä- nettua tietä varten vahvistaa tiesuunnitelma,
1813: väksi ed. SileäkMlkaan ·ym. edellä mainitun jossa tien liitännäisalueeksi otetaan myöhem-
1814: lakialoitteen n:o 169 (1966 vp.). Kuultuaan min pysyvästi tarvittava tienpitoainoon otto-
1815: asiantuntijoina hallitusneuvos Veijo VuoriL paikka, jolloin kunnan, suunnitelman kohdi&-
1816: miestä kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- tuessa sen omistamaan alueeseen, on luovutet-
1817: nisteriöstä, esittelijä Jorma Hämäläistä val- t~va. tällainenkin alue ilmaiseksi. Kun pel-
1818: tiovarainministeriöstä, yli-insinööri Eino Rii- kästään sitä, että kunta voi anomuksesta
1819: himäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta, tek- saada korvauksen:, mikäli valtioneuvosto eri-
1820: niikan tohtori Paavo Lappia maanmittaus- tyisessä tapauksessa niin määrää, ei voida
1821: haillituksesta, varatuomareita Paavo Pekkasta. pitää tyydyttävänä, aloitteentekijät ehdotta-
1822: ja Erkki Aalto-Setälää Maalaiskuntien lii- vat mainittua 67 § :n 2 momenttia siten muu-
1823: tosta, laamanni Edvard Murenia Suomen tettavaksi, että kunta voisi saada ilainkoh-
1824: Kaupunkiliitosta ja johtaja Gustav Grön- dassa ta:vkoitetun korvauksen myös tiehen lii-
1825: lundia Finlands svenska landskommuners tännäisalueena kuuluvasta pysyvästi tarvitta-
1826: förbundista valiokunta on käsitellyt asian ja vasta tienpitoaineen ottamispaikasta.
1827: esittää seuraavaa. Valiokunta on mietinnössään n:o 1 ha:lli-
1828: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että tuksen esityksen n:o 12 johdosta laiksi ylei-
1829: yleisistä teistä annetun lain mukaan suorite- sistä teistä annetun lain muuttamisesta. kiin-
1830: taan maantienpidosta aiheutuvat kustannuk- nittänyt huomiota siihen, että milloin on ky-
1831: set yleensä valtion varoista. Poikkeuksena symys tienpitoaineen ottamisesta rajoitettuun
1832: tästä säännöstä kuitenkin on, että kunta on määrään kunnan omistamalta ja sen rajojen
1833: veilvoll:inen korvauksetta luovuttamaan val- sisällä oleval.ta alueelta, kunta joutuu lain
1834: tiotie maantim1 rakentamista tai parantamista 67 § :n 2 momentin nojalla luovuttamaan
1835: varten tarvittavat alueellaan sijaitsevat, omis- tientekoaineen korvauksetta. Kun tällainen
1836: tamansa maa-alueet, sillä lain 67 § :n 2 mo- menettely saattaa johtaa kohtuuttomuuteen
1837: mentin mukaan kunnal·la ei ole oikeutta saada tai vaikeuttaa. kunnan muiden tehtävien hoi-
1838: luovuttamistaan alueista korvausta, mikäli tamista, valiokunta katsoi, että tientekoaineen
1839: valtioneuvosto ei erityisissä tapauksissa toi- korvauksetta ottamista olisi pyrittävä välttä-
1840: sin määrää. Kunnat ovat joutuneet luovutta- mään. Puheena olevan lakiehdotuksen sana-
1841: maan valtioLle korvauksetta thmpit.oa varten muodon mukaan ~kunta voisi ilmeisesti saada
1842: soran tai muun tienpitoajneoo ottopaikkoja, km-vauksen vain 3 §: n 2 momentissa tarkoi-
1843: jotka saattavat sija.ita hyvinkin kaukana tie- tetuista pysyvästi tarvittavista tienpitoaineen
1844: alueesta. Mikäli tällainen ti<mpitoaineen otto- ottamispaikoista, mutta ei sensijaan 30 § :n
1845: pa,ikka sisältyy vahvistettuun tiesuunnitel- 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jotka.
1846: maan, siirtyy se tien raJmntamisen yhteydessä kuitenkin voivat aiheuttaa kunnille eniten
1847: valtion hallintaan, ja käytetään soraa tai menetyksiä. Klm asia liittyy hallituksen val-
1848: muuta tienpitoainetta myöhemmin myös tien misteltavana edelleen olevaan kysymykseen
1849: kunnossapitoon. Käytäru1össä on mahdollista valtion ja kuntien kustannusjaon kokonai&-
1850: käyttää tienpitooineen ottopaikkaa myös val- uudistuksesta sekä kun valtioneuvostolla
1851: tion muiden teiden tienpidossa tai vieläpä 67 § :n 2 momentin mukaan erityisessä ta-
1852: myydä soraa sille kunnalle, joka on sorapai- pauksessa jo on mahdollisuus määrätä kun-
1853: 8 348/67
1854: 2 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 7 (Aloite 1966 Vp.).
1855:
1856: nalle m.aksettavaksi korvausta, valiokunta ei Samalla valiokunta ehdottaa Eduskunnan
1857: puolla lakiehdotuksen hyväksymistä. hyvä;ksyttäväksi toivomuksen,
1858: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
1859: va;liokunta ehdottaa kunnioittavasti, että hallitus tutkituttaisi mitä mah-
1860: dollisuuksia olisi vapauttaa kunnat
1861: että puheena olevaan lakialoitteeseen tienpitoaineen ottamispaikkojen kor-
1862: sisiiltyvä lakiehdotus hylättäisiin. vauksetta luovuttamisvelvollisuudesta.
1863: Helsingissä 11 päivänä t.oukokuuta 1967.
1864:
1865:
1866:
1867:
1868: Asian käsittelyyn. valiokll.llJllaSSa ovat otta- Berner, Friman, Kangas, L. Koskinen, KuU,
1869: neet osaa puheenjohtaja Sa1oranta, varapu- Mäkelä, Mäki, MWkinen, Rytkönen, E. Räsä-
1870: heenjohtaja V. A. Virtanen, jäsenet Asunta, nen ja Sinisalo.
1871: 1967 Vp.- S. V.M.- Lak.al.miet. N:o 7 (Aloite 1966 Vp.).
1872:
1873:
1874:
1875:
1876: S u u r e n v a 1i o kun n a n m i e t i n t ö N: o 154 laki-
1877: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yleisistä
1878: teistä annetun lain muuttamisesta.
1879:
1880: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Sileä- että Eduskunta päättäisi hylätä lak~
1881: kankaan ym. edellä mainitun lakialoitteen aloitteeseen n:o 169 (1966 vp.} sisäl-
1882: n:o 169 (1966 vp.), päättänyt yhtyä kan- tyvän lakiehdotuksen.
1883: nattamaan laki- ja talousvaliokunnan mietin-
1884: nössä n: o 12 tehtyä hylkäysehdotusta ja eh-
1885: dottaa siis kunnioittaen,
1886: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1967.
1887:
1888:
1889:
1890:
1891: ll: 398/67
1892: 1967 Vp.- Edusk. toivomus.- Lak.al.miet. N:o 7 (Aloite 1966 Vp.).
1893:
1894:
1895:
1896:
1897: E d u s k u n n a n t o i v o m u s kuntien vapauttamisesta
1898: tienpitoaineen korvauksetta luovuttamisvelvollisuudesta.
1899:
1900: Eduskunnassa on vuoden 1966 valtiopäi'- Eduskunta on, hyläten lakialoitteen, päät-
1901: villä tehty lakialoite, joka sisältää ehdotuk- tänyt lausua rtoivomuksen,
1902: sen laiksi yleisistä teistä annetun lain muut-
1903: tamisesta, ja Laki- ja talousvaliokunta on että Hallitus tutkituttaisi mitä mah-
1904: nyt koolla olevalle Eduskunnalle asiasta dollisuuksia olisi vapauttaa kunnat
1905: antanut mietintönsä N: o 12 sekä Suuri tienpitoaineen ottamispaikkojen kor-
1906: valiokunta mietintönsä N: o 54. vauksetta luovuttamisvelvollisuudesta.
1907: Helsingissä 30 päivänä touko/kuuta 1967.
1908:
1909:
1910:
1911:
1912: E 488/67
1913: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 8 (Aloite 1966 Vp.).
1914:
1915:
1916:
1917:
1918: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
1919: N: o 13 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
1920: laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
1921:
1922: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 valmistuttua. Päättyneessä tietoimi,tuksessa
1923: päivänä toukokuuta 1966 lähettänyt lwki- ja on haittojen suuruus ollut maatalousmaalla
1924: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- 1-3 kertainen maapohjasta saatuun korvauk-
1925: väksi ed. Suorttasen ym. edellä mainitun la- seen verrattuna. Se ~Seikka, ettei korkoa suo-
1926: kialoitteen n: o 170 (1966 vp.). Kuultuaan riteta koko korvaussummalle samalla. tavalla,
1927: asiantuntijoina hallitusneuvos Veijo Vuori- on muodostanut vakavan epäkohdan. Tämän
1928: miestä kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- vuoksi aloitteentekijät ehdottavat t.i'elain
1929: nisteriöstä, esittelijä Jorma Hämäläistä val- 70 § :n muuttamista siten, että myös muulle
1930: tiovarainministeriöstä, yli-insinööri Eino Rii- korvaukselle suoritettaisiin korkoa seuraa,van
1931: himäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta, tek- kuukauden alusta, jonka aikana vahinko tai
1932: niikan tohtori p,aavo Lappia Maanmittaushal- haitta on syntynyt.
1933: lituksesta, varatuomari Erkki Aalto-Setälää Valiokunnan mi'elestä olisi asianmukaista,
1934: Maalaiskuntien liitosta, laamanni Edvard että korko Imikissa ta.pauksissa suoritettaisiin
1935: Mureni'a Suomen Kaupunld1iitosta ja johtaja siitä lukien, jolloin korvauksen peruste on syn-
1936: Gustav Grönlundia Finland:s svenska lands- tynyt. Ylcisistä teistä annetun lain 70 § : n
1937: kommuners förbundista valiokunta on käsitel- mukaan, milloin kysymys on alueen luovutta-
1938: lyt asian ja esi:ttää seuraavaa. m1sesta., korko suoritetaankin sitä seuraavan
1939: A1loitteen perusteluissa lausutaan, että ylei~ kuukauden alusta lukien, jonka aikana tien-
1940: sisltä teistä annetun :lain 70 § :n mukaan suo- pitäjä on ottanut ,alueen haltuunsa. Koron
1941: r1tetaan tietoimituksissa määlitettäville kor- maksamisen alkamishetkr on tässä tapauksessa
1942: vauksille korkoa kuusi prosenttia. Mikäli ky- selvästi määrättävissä. Silloin kun on kysy-
1943: symys on alueen luovuttamisesta, alkaa koron mys muusta vahingosta tai haitasta, esim.
1944: kasvu sitä seuraavan kuukauden ensimmäi- kaivon kuivuminen vähitellen, ei sensijaan
1945: sestä päivästä, jonka kuluessa tienpitäjä on ole a,iua helposti määriteltävfssä, milloin
1946: ottanut alueen haltmmsa. Muiden korvaus- hait,ta tai vahinko on syntynyt. Kun näissä
1947: ten osalta vastaava ajankohta on, ellei asian- tapauksissa lainkohdan nykyisenkin sanamuo-
1948: omaisen vaatimuksesta erityisistä syistä toi- don mukaan asianosaisen vaatimuksesta voi-
1949: sin määrätä, sitä seuraavan kuukauden ensim- daan erityisestä syystä määrätä koronmaksun
1950: mäinen päivä, jonka kuluessa korvaus määri- alkamisaika, esim. vahingon syntymi,saja:sta
1951: tetään. Haltuunottopäivän ja tietoimituksen lukien, vaLiokunta katsoo, ottaen huomioon,
1952: loppukokouksen pitämisen välinen aikan on että tielain tarlöstustoimikunta. tutkii myös
1953: yleensä ollut noin 5 vuotta. Tien rakentami- tätä kysymystä, ettei ehdotettuun lainmuu-
1954: sesta joh:tuvioo haittojen vaikutus on alka- tokseen nyt ole ai:hetta.
1955: nut välittömästi kun tie- ja vesirwkennushal- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
1956: Htus on ottanut alueen haLtuunsa ja ryhty- va:liokunta ehdottaa kunnioittavasti,
1957: nyt tien tekemiseen. Haittojen osuus on tien-
1958: tekoaikana suurempi kuin tien lopullisesti että puheena olevaan lakialoitteeseen
1959: sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1960: Helsingissä 11 pä,ivänä toukokuuta 1967.
1961:
1962: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Berner, Friman, Kangas, L. Koskinen, Kull,
1963: neet osaa puheenjohtaja Sa~oranta, varapu- Mäkelä, Mä:ki, Mäkinen, Rytkönen, E. Räsä-
1964: heenjohtaja V. A. Virtanen, jäsenet Asunta, nen ja Sinisalo.
1965:
1966: E 349/67
1967: 1967 Vp. - S. V. M. - Lak.al.miet. N:o 8 (Aloite 1966 Vp.).
1968:
1969:
1970:
1971:
1972: S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 55 laki-
1973: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yleisistä
1974: teistä annetun lain muuttamisesta.
1975:
1976: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Suort- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1977: tasen ym. edellä mainitun 'lakialoitteen n: o aloitteeseen n:o 170 (1966 vp.) sisäl-
1978: 170 (1966 vp.), päättänyt yhtyä kannatta- tyvän lakiehdotuksen.
1979: maan laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä
1980: n: o 13 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa
1981: siis kunnioittaen,
1982: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1967.
1983:
1984:
1985:
1986:
1987: E 398/67
1988: r:,
1989: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 9. (Aloite 1966 Vp.).
1990:
1991:
1992:
1993:
1994: Laki-ja talousvaliokunnan mietintö N:o17
1995: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi ylei-
1996: sistä teistä annetun lain muuttamisesta.
1997:
1998: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 laissa (501/60), muutettavaksi siten, että
1999: päivänä toukokuuta 1966 lähettänyt laki- ja kunnan peruakorvaukseksi katsottaisiin 10%
2000: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- teiden tekemisen ja kunnossapidon osalta.
2001: väksi ed. Rytkösen ym. edellä mainitun laki- Valiokunta on jo useassa eri yhteydessä
2002: aloitteen n:o 168 (1966 vp.). Valiokunta on kiinnittänyt huomiota kuntien yhä kasvaviin
2003: lakialoitteen ohessa ottanut käsiteltäväksi sille rasituksiin. Myös paikallisteiden pidosta suo-
2004: 3 päivänä kesäkuuta 1966 lähetetyt ed. Hau- ritettava korvaus monessa tapauksessa vai-
2005: kipuron ym. toivomusaloitteen n:o 476 (1966 keuttaa kuntien taloutta ja tätäkin rasitusta
2006: vp.), joka tarkoittaa paikallisteiden kustan- olisi niin ollen pyrittävä lieventämään. Aloit-
2007: nusten jakoperusteita koskevan selvityksen teeseen sisältyvässä lakiehdotuksessa kunnan
2008: kiirehtimistä, ja ed. Niemelän ym. toivomus- osallistumisprosentti paikallisteiden kunnossa-
2009: aloitteen n:o 477 (1966 vp.), joka tarkoittaa pito- ja perustamiskustannuksiin on ehdotettu
2010: kuntien vapauttamista paikallisteiden kunnos- aleunettavaksi kymmeneen. Tielain 87 § :n
2011: sapitovelvollisuudesta. Kuultuaan asiantunti- mukaan puheena olevia korvauksia voidaan
2012: joina hallitusneuvos Veijo Vuorimiestä kul- korottaa tai alentaa laissa tarkemmin säädet-
2013: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä, tyjen perusteiden mukaan ottamalla huo-
2014: esittelijä Jorma Hämäläistä valtiovarainmi- mioon kuntien taloudellinen ikantokyky, kun-
2015: nisteriöstä, yli-insinööri Eino Riihimäkeä tie- nan alueella olevien maanteiden pituuden
2016: ja vesirakennushallituksesta, varatuomari suhde maanteiden ja paikallisteiden yhteiseen
2017: Erkki Aalto-Setälää Maalaisikuntien liitosta, pituuteen ja kunnassa asukasta kohden ole-
2018: laamanni Edvard Murenia Suomen Kaupun- vien paikallisteiden määrä. Lain 96 § :n mu-
2019: kiliitosta ja johtaja Gustav Grönlundia Fin- kaan valtioneuvostolla on lisäksi valta har-
2020: lands Svenska landskommuners förbundista kinnan mukaan alentaa kunnan suoritetta-
2021: valiokunta esittää seuraavaa. van korvauksen määrää tai vapauttaa kunta
2022: Lakialoitteen perusteluissa lausutaan, että suorittamasta korvausta, milloin siihen on
2023: kuntien osuutta paikallisteiden rakentamis- erityistä aihetta. Kun kunnan suoritettavien
2024: ja kunnossapitokustannuksista alennettiin korvausten määriä siten voidaan jo voimassa
2025: vuonna 1960 tehdyllä lain muutoksella. Sen olevan lain nojalla alentaa, valiokunta kat-
2026: jälkeenkin on näiden kustannusten katsottava soo, ettei tässä vaiheessa ole aihetta Iainmuu-
2027: rasittavan kuntien taloutta huomattavassa tokseen. Tämän vuoksi ja kun asia liittyy
2028: määrin. Varsinkin niissä kunnissa, joissa pai- läheisesti valtion ja kuntien kustannusjaon
2029: kallistaitä on paljon, aiheutuu paikallistie- perusteiden kokonaisuudistukseen, joka edel-
2030: kustannuksista menoerä, jolla on tuntuva vai- leenkin on komiteoiden valmisteltavana, ja
2031: kutus veroäyrin hintaan. Tämän vuoksi aloit- kysymykseen kuntien yleisestä kantokykyluo-
2032: teentekijät ehdottavat yleisistä teistä annetun kituksesta, josta lähiaikoina annettaneen esi-
2033: lain 87 § : n 1 momenttia, sellaisena kuin se tys eduskunnalle, valiokunta ei !katso voi-
2034: on 22 päivänä joulukuuta 1960 annetussa vansa puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä.
2035: E 379/67
2036: 2 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 9. (Aloite 1966 Vp.).
2037:
2038: Sen pel'11Steella, mitä edellä on esitetty, Samalla valiokunta ehdottaa,
2039: valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
2040: että puheena olevat toivomusaloit-
2041: että puheena olevaan lakialoittee- teet n:o 476 ja 477 (molemmat 1966
2042: seen sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin. vp.) hylättäisiin.
2043: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1967.
2044:
2045:
2046:
2047: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Mäkelä, Mäkinen, Niskanen, Rytkönen
2048: neet osaa puheenjohtaja Saloranta, jäsenet ja Sinisalo sekä varajäsen Nikkilä.
2049: Asunta, Berner, Kaarna, Kangas, L. Koski-
2050: 1967 Vp.- S.V.M.- Lak.al.miet. N:o 9 (Aloite 1966 Vp.).
2051:
2052:
2053:
2054:
2055: S u u r e n v a li o k u n n a. n m i e t i n t ö N: o 62 laki-
2056: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yleisistä
2057: teistä annetun lain muuttamisesta.
2058:
2059: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Ryt- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2060: kösen ym. edellä mainitun lakialoitteen n: o aloitteeseen n:o 168 (1966 vp.) sisäl-
2061: 168 (1966 vp.), päättänyt yhtyä kannatta- tyvän lakiehdotuksen.
2062: maan laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä
2063: n: o 17 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa
2064: siis kunnioittaen,
2065: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1967.
2066:
2067:
2068:
2069:
2070: E 4:56/67
2071: 1967 Vp. - Lak.al. N:o 10 (Aloite 1966 Vp.).
2072:
2073:
2074:
2075:
2076: Talousvaliokunnan mietintö N:o 8 lakialoit-
2077: teen johdosta laiksi terveydenbuoltoteknikoista.
2078:
2079: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 suorittaneita sairaanhoitajia ja koulutuksen
2080: päivältä toukokuuta 1966 lähettänyt talous- tulisii kestää noin kahden vuoden ajan.
2081: valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi Käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa esiin-
2082: ed. Lintilän ym. lakialoitteen n: o 122 (1966 tuotu pyrkimys lääkintäpalvelusten saannin
2083: vp.) laiksi terveydenhuoltoteknikoista. Käsi- helpottamisesta on valiokunnan mielestä
2084: teltyään asian valiokunta, jossa ovat olleet oikeaan osunut tavoite. Sanotun päämäärän
2085: lruultavina sisäasiainministeriöstä hallitus- toteuttaminen aloirtteessa ehdotetulla tavalla
2086: neuvos Uuno Nevala, lääkintöhallituksesta ei kuitenkaan näytä onnistuneelta, sillä
2087: lääkintöneuvos Paavo Kuusisto, Suomen valiokunnan saaman selvityksen mukaan on
2088: Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Ta- pelättävissä, että jos ylioppilastutkinnon
2089: pani Kosonen ja Suomen Sairaanhoitajalii- suorittaneille sairaanhoitajille annettaisiin
2090: ton puheenjohtaja Toini Nousiainen, kun- aloitteessa tarkoitettu erikoiskoulutus, olisi'"
2091: nioittaen esittää seuraavaa. vat tällaisen kurssin suorittaneet henkilöt
2092: Käsiteltävänä olevan lakialoitteen perus- ylikoulutettuja saill'aanhoitohenkilökunnan
2093: teluissa. todetaan muun muassa, että toimen- työhön, mutta toisaalta heillä ei kuitenkaan
2094: piteet maassamme vuosikausia jatkuneen olisi edellytyksiä vaativimpiin lääkinnälli'-
2095: lääkäripulan korjaamiseksi ovat toistaiseksi siin tehtäviin, ei ainakaan itsenäiseen suo-
2096: olleet täysin riittämättömät eikä lääkäri- ritukseen taudin määrittelemisessä, jota pide-
2097: tarvetta koskevissa ennusteissa ole otettu tään lääkärille kuuluvana tärkeänä ja usein
2098: tarpeeksi huomioon taloudellisen ja sosiaa- vaikeimpana tehtävänä ja johon potilaan
2099: lisen kehityksen mukanaan tuomaa lää- hoitotoimenpiteet perustuvat. Sitä paitsi
2100: kintäpalvelusten kysynnän lisäystä. Erityi- lääkärintyökin vaatii nykyaikana harjoitta-
2101: sen epätyydyttävää on se, että kansalaiset jaltaan yhä syvällisempiä tietoja ja taitoja.
2102: joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaik- samalla kun erikoistumistarve on entises-
2103: kansa vuoksi, koska lääkärit ovat jakautu- tään kasvanut lääketieteellisen tutkimuksen
2104: neet perin epätasa.isesti maan eri osiin. edistyessä ja monipuolistuessa. Aloitteessa
2105: Aloitteentekijäin mielestä on näin ollen sel- tarkoitetun välimuotoisen koulutuksen jär-
2106: vää, että samalla kun lääkärikoulutusta jestämistä ei voida pitää tarkoituksenmu-
2107: nykyisestään lisätään tarvitaan myös muirta kaiiSena senkään vuoksi, että se ei olisi sopu-
2108: toimenpiteitä puheenaolevan epäkohdan kor- soinnussa. sairaanhoidon yleisen koulutus-
2109: jaamiseksi. Kun lääkärit joutuvat nykyisin politiikan kanssa. Tämän vuoksi ja kun s~
2110: usein suorittamaan toimenpiteitä, jotka eirvät raanhoitajien erikoiskoulutusta ei tulisi rat-
2111: vaooi lääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja kaista erillisenä kysymyksenä, vaan koko
2112: jotka terveydenhuollolliselta kannalta voisi sairaanhoitohenkilöstön koulutuksen koko-
2113: yhtä pätevästi suorittaa suppeamman kou- naisuudistuksen puitteissa, valiokunnan mie-
2114: lutuksen saanut henkilö, käsiteltävänä ole- Jestä ei ole mahdollista lähteä käsiteltävänä
2115: vassa lakiehdotuksessa on ehdotettu sää- olevan aloitteen pohjalta toteuttamaan aivan
2116: dettäväksi, että tällaiset tehtävät siirret- uudentyyppisen sairaanhoitohenkilöstön, ter-
2117: täisiin erityisille .terveydenhuoltoteknikoiHe, veydenhuoltoteknikkokunnan luomista lääkä-
2118: jolloin lääkärit voitaisiin vapauttaa yksin- rien ja hoitohenkilökunnan välille. Edellä
2119: omaan lääkärin tehtävien hoitamiseen. Laki- olevan johdosta ja kun terveydenhuolto-
2120: ehdotuksen mukaan terveydenhuoltotekni- teknikon oikeuksia ja velvollisuuksila samoin
2121: koiksi olisi koulutettava ylioppilastutkinnon kuin tehtäviäkään ei aloitteessa ole lähem-
2122: E 451/67
2123: 2 1967 Vp. - Lak.al. N:o 10 (Aloite 1966 Vp.).
2124:
2125: min määritelty ja kun aloitteen lakiteksti tevasti huolehtimoon. kortistoista, arkistosta,
2126: muutoinkin on varsin ylimalkainen viitaten kirjeenvaihdosta ja muusta toimistotyösti.
2127: monessa kohdin asiasta annettavaan asetuk- VaJ.iokunta ilmoittaakin pitävänsä tär-
2128: seen, valiokunta ei ole voinut asettua kan- keänä, että paitsi sairaalalaitoksen piirissä
2129: nattamaan aloitteeseen sisältyvän lakiehdo- myös avosairaanhoidon puolella kiinnitettäi-
2130: tuksen hyväksymistä. siin nykyistä enemmän huomiota lääkärityö-
2131: Sitä vastoin valiokunta ilmoittaa yhty- voiman säästämistä tarkoittaviin toimen-
2132: vänsä siihen aloitteen perusteluissa esitet- piteisHn ryhtymällä kouluttamaan entistä
2133: tyyn ajatukseen, että vuosikausia jatku- enemmän lääkäreille sihteerejä ja vastaan-
2134: neesta lääkäripulasta johtuen lääkärityövoi- ottoapulaisia sopivan pohjakoulutuksen soo-
2135: man tarkoituksenmukaiseen käyttöön oli!si neista henkilöistä sekä huolehtimaan näiden
2136: kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. sijoittamisesta koulutustaan vastaaviin teh-
2137: Valiokunnan saaman selvityksen mukaan täviin. Maassamme vallitsevan huolestutta.-
2138: sairaalalaitoksen piirissä on tosin tähän jo van lääkäripulan huomioon ottaen valio"-
2139: kiinnitettykin huomiota ja otettu sairaa- kunta tässä yhteydessä vielä lausuu ole-
2140: lain palvelukseen lääkärityövoiman säästä-- vansa sitä mieltä, että lääkäriksi valmistu-
2141: miseksi muun muassa teknillistä henkilö- viten koulutusmahdollisuuksia olisi niin
2142: kuntaa, kuten insinöörejä, fyysikkoja, ke- ikään pyrittävä nykyistä tarmokkaammin
2143: mistejä ja teknikoita, jotka nykyaikaisessa lisäämään tinkimättä kuitenkaan annetta.-
2144: sairaalahoidossa käytettävien monimutkais- van koulutuksen tasosta.
2145: ten laitteiden hoitamisesta voivat itse asiassa Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
2146: selvi!ytyä paremminkin kuin lääkärit, sekä t,alousvaliokunta kunnioittaen ehdottaa,
2147: palkattu lääkäreille sihteerejä ja vastaan-
2148: ottoapulaisia, jotka sairaanhoidollista kou- että ed. Linh'län ym. lakialoitteeseen
2149: lutusta saamattominakin pystyvät asiantun- n:o 122 (1966 vp.) sisältyvä lakiehdo-
2150: tus kylättäisiin.
2151: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1967.
2152:
2153:
2154:
2155:
2156: Asi~an käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Mattila, Niinikoski, Paananen, Paasivuori,
2157: neet osaa, puheenjohtaja Helle, varapuheen- Paavola, P. Räsänen, Siiskonen, Sileäkan-
2158: johtaja Hanhirova, jäsenet Borg-Sundman, gas ja Vaittinen.
2159: Eskman, Granvik, Kaarlonen, Lehmonen, V.
2160: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al. miet. N:o 10 (Aloite 1966 Vp.).
2161:
2162:
2163:
2164:
2165: Suuren valiokunnan mietintö N:o 73 laki-
2166: aloitteen johdosta laiksi terveydenhuoltoteknikoista.
2167:
2168: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Lin- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2169: tilän ym. edellä mainitun [akiwloitteen n: o aloitteeseen n:o 122 {1966 vp.) sisäl-
2170: 122 (1966 vp.), päålttänyt yhtyä kannatta- tyvän lakiehdotuksen.
2171: maan talousv8Jli0kunnan mietinnössä n: o 8
2172: tehtyä hylikäysahdotusta ja ehdottaa siis kun-
2173: nioittaen,
2174: Helsingissä 4 päivänä loka!kuu,ta 1967.
2175:
2176:
2177:
2178:
2179: E 577/67
2180: 1967 Vp. - S.V.M. - Lak.al.miet. N: o 11 (Aloitteet 1966 ja 1967 Vp.).
2181:
2182:
2183:
2184:
2185: S u u r e n v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 63 laki-
2186: aloitteiden johdosta laeiksi maankäyttölain ja eräiden siihen
2187: liittyvien lakien muuttamisesta.
2188:
2189: Suuri valiokunta on, käsiteltyään hallituk- kannattamaan maa- ja metsätalousvaliokun-
2190: sen esityksen n: o 34 tultua peruutetuksi erik- nan mietinnössä n: o 8 tehtyä hylkäysehdo-
2191: seen yllämainitut lakialoitteet: ed. Hanhiro- tusta jäljempänä näkyvin lisäyksin ja ehdot-
2192: van ym. n: o 228, ed. Jämsenin ym. n: o 230, taa siis kunnioittaen,
2193: ed. Kankaan ym. n: ot 231 ja 234, ed. Pek-
2194: karisen ym. n: o 239, ed. Rönkön n: o 245, että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2195: ed. Uusitalon ym. n:o 252 ja ed. Saimon ym. aloitteisiin n:ot 228, 230, 231, 234,
2196: n:o 254 (kaikki 1966 vp.) sekä ed. Hanhiro- 239, 245, 252 ja 254 (kaikki 1966 vp.)
2197: van ym. n:o 140, ed. Jämsenin ym. n:o 141 sekä n:ot 140, 141 ja 142 sisältyvät
2198: ja ed. Mustosen ym. n:o 142, päättänyt yhtyä lakiehdotukset.
2199: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1967.
2200:
2201:
2202:
2203:
2204: E 456/67
2205: j
2206: j
2207: j
2208: j
2209: j
2210: j
2211: j
2212: j
2213: j
2214: j
2215: j
2216: j
2217: j
2218: j
2219: j
2220: j
2221: j
2222: j
2223: j
2224: j
2225: j
2226: j
2227: j
2228: 1967 Vp. - La.k.a.lmiet. N: o 12.
2229:
2230:
2231:
2232:
2233: Maa.- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
2234: N:o 15 kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdo-
2235: tuksen laiksi kalatalouden tutkimuslaitoksen perustamisesta.
2236: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 varojen käyttö on kalastuslain mukaan kui-
2237: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- ja tenkin siten rajoitettu, että niitä voidaan
2238: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsi- käyttää vain kalavesien hoitoon liittyvään
2239: teltäväksi ed. Haapasalon ym. lakialoitteen tutkimus- ja koetoimintaan. Valtion tulo- ja
2240: n:o 100 ja ed. Lottasen ym. lakialoitteen n:o menoarviossa on lisäksi osoitettu kalatalous-
2241: 101, jotka kumpikin sisältävät ehdotuksen tutkimukseen määräraha, joka kuluvana
2242: laiksi kalatatalouden tutkimuslaitoksen perus- vuonna on 130 000 markkaa. Mainitut varat
2243: tamisesta, sekä päätöspöytäkirjanottein 3 päi· ovalt vaJtidlrunm.;a;n sa;aman tiedon muikaan noin
2244: vältä viime maaliskuuta ed. Mäen ym. toivo- kymmenesosa siitä, mitä Ruotsi vuosittain
2245: musaloitteen n: o 382, jossa on ehdotettu edus- käyttää kalataloudelliseen tutkimukseen. Kala-
2246: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus taloudellinen tutkimus- ja koetoiminta on
2247: kiireellisesti ryhtyisi toimenpiteisiin maa- siten Suomessa verraten vaatimatonta. Kysy-
2248: taloushallituksessa olevan kalataloudellisen myksenalaista kuitenkin on, saataisiinko
2249: tutkimustoimiston muuttamiseksi suoraan asiaan parannusta aloitteissa ehdotetulla ta-
2250: maatalousministeriön alaiseksi kalataloudelli- valla. Tutkimuslaitoksesta muodostuisi pieni,
2251: seksi tutkimuslaitokseksi. Kuultuaan asian- ja pienten tutkimuslaitosten kustannukset
2252: tuntijoina ministeri Lars Lindemania ja apu- ovat suhteellisesti suuria. Olisikin harkittava,
2253: alaismetsästylksenvralmja Heilk!ki Suomusta eikö kalataloudellista tutkimusta voitaisi yh-
2254: maatalousministeriöstä sekä kalastusneuvos distää esimerkiksi riistantutkimukseen, jota
2255: Tauno Kaartotietä maataloushallituksesta va- varten on jo olemassa oma tutkimuslaitos.
2256: liokunta esittää seuraavaa. Vaikka kalatalouden tutkimus- ja koetoi-
2257: Käsiteltävinä olevien aloitteiden perustelu- minnan tehostaminen näyttääkin valiokunnan
2258: jen mukaan ei Suomessa ole kiinnitetty riittä- mielestä tarpeelliselta, valiokunta ei edellä
2259: vää huomiota kalatalouden tutkimukseen. Tä- sanotun perusteella ja huomioon ottaen, että
2260: män vuoksi aloitteissa ehdotetaan kalatalou- vastikään on asetettu komitea laatimaan kala-
2261: den tieteellistä tutkimus- ja kokeilutoimintaa taloudellista kokonaisohjelmaa, kuitenkaan
2262: tehostettavaksi perustamalla maatalousminis- katso voivansa asettua puoltamaan lakialoit-
2263: teriön alaiseksi erillinen kalatalouden tutki- teisiin sisältyvien lakiehdotusten eikä myös-
2264: muslaitos. Tutkimuslaitoksen perustaminen kään toivomusaloitteen hyväksymistä.
2265: tapahtuisi lakialoitteiden mukaan siten, että Edellä lausutun perusteella valiokunta
2266: maataloushallituksen yhteydessä toimivasta kunnioittaen ehdottaa,
2267: kalataloudellisesta tutkimustoimistosta siirret- että "la/;ialoitteisiin n:ot 100 ja 101
2268: täisiin asianomaiset virat ja toimet sekä toi- sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
2269: miston tutkimusvälineistö, kalusto, kirjasto ja
2270: julkaisusarjat sanottuun tutkimuslaitokseen. Samalla valiokunta ehdottaa,
2271: Kalataloudellinen tutkimustoimisto on saa-
2272: nut toimintaansa varten kalastuskorttivaroista että toivomusaloite n:o 382 hylät-
2273: vuosittain noin 200 000 markkaa. Sanottujen täisiin.
2274: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1967.
2275:
2276: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Lintilä, Mustonen, Nevalainen, Nikkilä, Poh-
2277: neet osaa puheenjohtaj·a Häppölä, vara- jonen, Pulkkinen, Raipala ja Westerlund
2278: puheenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, sekä varajäsen Kinnunen.
2279: af Heurlin, Hjerppe, Karpola, Lillqvist,
2280:
2281:
2282: E 7:31/67
2283: 1967 Vp.- S. V. M.- La.k.al.miet. N:o 12.
2284:
2285:
2286:
2287:
2288: Suuren v a 1 i o kunnan mietintö N:o
2289: 115 kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuk-
2290: sen laiksi kalatalouden tutkimuslaitoksen perustamisesta.
2291:
2292: Suuri valiokunta on, käsiteltyään edellä että Eduskunta päättäisi hylätä
2293: mainitut lakialoitteet: ed. Haapasalon ym. lakialoitteisiin n:ot 100 ja 101 sisälty-
2294: n:o 100 ja ed. Lottasen ym. n:o 101, päättä- vät lakiehdotuk;set.
2295: nyt yhtyä kannattamaan maa- ja metsätalous-
2296: valiokunnan mietinnössä n:o 15 tehtyä hyl-
2297: käysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
2298: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1967.
2299:
2300:
2301:
2302:
2303: E 786/67
2304: j
2305: j
2306: j
2307: j
2308: j
2309: j
2310: j
2311: j
2312: j
2313: j
2314: j
2315: j
2316: j
2317: j
2318: j
2319: j
2320: j
2321: j
2322: j
2323: j
2324: j
2325: j
2326: j
2327: j
2328: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N: o 13.
2329:
2330:
2331:
2332:
2333: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
2334: N: o 16 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
2335: valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kus-
2336: tannuksiin annetun lain muuttamisesta.
2337:
2338: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 voimassa olevaa lakia siten muutettavaksi,
2339: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- että viemäröintiä varten tulisi valtion varoja
2340: ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti voida myöntää myös kuntainliitolle sekä
2341: käsiteltäväksi ed. Vilponiemen ym. edellä kunnille kuntamuodosta riippumatta, koska
2342: mainitun lakialoitteen n: o 97. Kuultuaan nimenomaan kaupunkien ja kauppaloiden
2343: asiantuntijoina hallitussihteeri Paavo Väi- asumajätteistä ja teollisuuden jätevesistä suu-
2344: sästä .maatalousministeriöstä sekä toimisto- rimmat pulmat aiheutuvat.
2345: päallikkö Hannu Ettalaa ja asianvalvoja Valiokunnan saaman tiedon mukaan ovat
2346: Reijo Saloa maataloushallituksesta valiokunta muun muassa lakialoitteessa tarkoitetut kysy-
2347: esittää seuraavaa. mykset parhaillaan komitean selvitettävinä.
2348: Valtion osanotosta eräiden maa- ja vesira- Komitea saanee tältä osin työnsä valmiiksi
2349: kennustöiden kustannuksiin annetun lain aivan lähiaikoina. Tämän vuoksi ei valio-
2350: (433/63) 6 §:n 1 momentin mukaan voidaan kunta, vaikka se periaatteessa yhtyykin laki-
2351: valtion varoja viemäröintiä varten myöntää aloitteessa esitettyyn, ole asettunut puolta-
2352: maalaiskunnalle, kiinteistön omistajalle tai maan aloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen
2353: viemäriyhtiölle tahi muulle tarkoitusta varten hyväksymistä.
2354: perustetulle yhteisölle tai yhtymälle. Käsitel- Edellä lausutun perusteella valiokunta
2355: tävänä olevan lakialoitteen perustelujen mu- kunnioittaen ehdottaa,
2356: kaan on sanottu säännös ilmeisenä esteenä
2357: tehokkaan vesiensuojelutyön suorittamiselle. että lakialoitteeseen n:o 97 sisältyvä
2358: Tämän vuoksi on lakialoitteessa ehdotettu lakiehdotus hylättäisiin.
2359: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
2360:
2361:
2362:
2363:
2364: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Mustonen, Nikkilä, Raipala, Westerlund ja
2365: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- Vilmi sekä varajäsenet Hellsten ja Kinnu-
2366: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, a1 nen.
2367: Heurlin, Hjerppe, Karpola, Laiho, Lillqvist,
2368:
2369:
2370:
2371:
2372: E 771/67
2373: 1967 Vp. - S. V. M. - Lak.al.miet. N: o 13.
2374:
2375:
2376:
2377:
2378: Suuren valiokunnan mietintö N:o 122 laki-
2379: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi valtion
2380: osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuk-
2381: siin annetun lain muuttamisesta.
2382:
2383: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Vilpo- että Eduskunta päättäisi hylätä la-
2384: niemen ym. edellä mainitun lakialoitteen n:o kialoitteeseen n:o 97 sisältyvän lakieh-
2385: 97, päättänyt yhtyä kannattamaan maa- ja dotuksen.
2386: metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 16
2387: tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kun-
2388: nioittaen,
2389: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1967.
2390:
2391:
2392:
2393:
2394: E 842/67
2395: 1
2396: 1
2397: 1
2398: 1
2399: 1
2400: 1
2401: 1
2402: 1
2403: 1
2404: 1
2405: 1
2406: 1
2407: 1
2408: 1
2409: 1
2410: 1
2411: 1
2412: 1
2413: 1
2414: 1
2415: 1
2416: 1
2417: 1
2418: 1967 yp, - lak.a.l.miet. N:o 14 EA.loitteet 1966 Vp;).
2419:
2420:
2421:
2422:
2423: Maa. ja. metsä.ta.louavaliokunnan mieUntö
2424: N: o 18 kolmen la.kialoitteen johdosta, jotka sisäJ.tä.vä.t ehdo..
2425: tukBen laiksi metsä.nhoitoyhdistyksistä. a.nnetun lain muutta..
2426: misesta.
2427:
2428: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 toksiin. Valiokunta on ottanut nämä aloitteet
2429: päivältä toukokuuta 1966 lähettänyt maa.- ja samaa asiaa koskevina toistensa yhteydessä
2430: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsi- käsiteltävikaeen, ja kuultuaan niiden johdosta
2431: teltäväksi ed. Ahosen ym. lakialoitteen n: o asiantuntijoina metsäneuvos Tapio. Korpelaa
2432: 260 (1966 vp.), ed. Haapasen ym. lakialoit- maatalousministeriöstä. sekä metsänhoitajia
2433: teen n:o 261 (1966 vp.) ja ·ed. Jämsenin ym. Osmo Varstaa metsähallituksesta, Toivo Ma-
2434: lakialoitteen n:o 262 (1966 vp.), jotka kaikki tilaista Keskusmetsäseura Tapiosta, Pekka
2435: sisältävät ehdotuksen laiksi metsänhoitoyhdis- Witikkalaa Uudenmaan-Hämeen Metsän-
2436: tyksistä annetun lain muuttamisesta, sekä hoitoyhdistysten Liitosta ja Yrjö Hassia
2437: päätöspöytäkirjanottein 3 päivältä kesäkuuta Maataloustuottajain Keskusliitosta esittää.
2438: 1966 ed. Asunnan ym. toivomusaloitteen n: o seuraavaa.
2439: 734 (1966 vp.), jossa on ehdotettu eduskun- Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain
2440: nan päätettäväksi toivomus, että hallitus ryh- (558/50) 8 § :n 1 momentin mukaan ei sa-
2441: tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin metsänhoito- notussa momentissa tarkoitettua metsänhoito-
2442: yhdistyksistä 17 päivänä marraskuuta 1950 maksua määrätä maksettavaksi metsämaalta,
2443: annetussa laissa olevien metsänhoitomaksujen jonka vuosittainen puun tuotto säännölliseSsä
2444: kantoa ja käyttöä koskevien säännösten kasvukunnossa ei nouse kahteenkymmeneen
2445: muuttamiseksi siten, että metsänhoitomaksua tuottokuutiometriin. Pienmetsänomistajien
2446: voitaisiin käyttää metsänhoitoyhdistyksille vapauttamiseksi metsänhoitomaksun suoritus-
2447: maksettavan kannatusmaksun lisäksi tilakoh- velvollisuudesta on lakialaitteissa n: ot 260
2448: taisiin metsänhoitotöihin, ed. E. Räsäsen ym. (1966 vp.) ja 261 (1966 vp.) ehdotettu
2449: toivomusaloitteen n:o 735 (1966 vp.), jossa edellä mainittu alaraja nostettavaksi kahdes-
2450: on ehdotettu eduskunnan päätettäväksi toivo- takymmenestä sataan tuottokuutiometriin.
2451: mus, että hallitus antaisi lakiesityksen met- Lakialaitteessa n:o 261 (1966 vp.) on lisäksi
2452: sänhoitomaksun määräämiseksi samaksi kai- ehdotettu kumottavaksi valtiolle ja metsä-
2453: kilta metsänomistajilta, ed. Vennamon toivo- teollisuusyhtiöille kohtuutonta etu.a tuotta-
2454: musaloitteen n: o 736 (1966 vp.), jossa on vana metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain
2455: ehdotettu eduskunnan päätettäväksi toivo- 8 § :n 4 momentti, jonka mukaan, jos metsä-
2456: mus, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- maata jatkuvasti hoidetaan metsäammattimie-
2457: menpiteisiin pakollisen ja kohtuuttoman met- hiä käyttäen hyvän metsänhoidon vaatimus-
2458: sänhoitomaksun kumoamiseksi nykyisessä ten mukaisesti omistajan olematta sen met-
2459: muodossaan, ja piliitöspöytäkirjanottein 28 sänhoitoyhdistyksen jäsen, jonka toiJninta-
2460: päivältä viime helmikuuta ed. Pentin ym. alueella metsämaa sijaitsee, metsänhoitomaksu
2461: toivomusaloitteen n: o 361, jossa on ehdo- on vain neljännes täydestä metsänhoitomak-
2462: tettu eduskunnan päätettäväksi toivomus, että susta.
2463: hallitus kiireellisesti selvityttäisi, kuinka met- Lakialaitteessa n:o 262 (1966 vp.) on eh-
2464: sänhoitomaksujärjestelmää voitaisiin muuttaa dotettu nostettaval!:si metsänhoitoyhdistyk-
2465: metsänomistajien kannalta nykyistä oikeu- sistä annetun lain 8 § : n 1 momentissa tar-
2466: denmukaisemmaksi erityisesti toimituspalk- koitettu alaraja kolmeenkymmeneen tuotto-
2467: kiolinjaa tehostamalla ja metsänhoitomaksua kuutiometriin sekä muutettavaksi oikeus mak-
2468: alentamalla sekä ryhtyisi saatujen selvitysten saa vain neljännes täydestä metsänhoitomak-
2469: perusteella tarvittaviin lainsäädännön muu- susta oikeudeksi maksaa yhdeksänkymmentä
2470: E 782/67
2471: 2 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 14 (Aloitteet 1966 Vp.).
2472:
2473: prosenttia mainitusta täydestä maksusta. Li- seen metsänhoitomaksuun, jolloin metsän-
2474: säksi on sanotussa lakialoitteessa ehdotettu omistajan maksamat metsänhoitomaksut tuli-
2475: muutoksia jäsenyyden määrittelyyn ja met- sivat tarpeen mukaan käytetyiksi hänen met-
2476: sänhoitomaksuista kertyvien varojen käyttöön sänsä hyväksi tehtäviin metsänhoitotöihin.
2477: sekä tehtäväksi eräitä selvennyksiä ja lähinnä Samalla olisi pidettävä silmällä metsänhoito-
2478: muodollista laatua olevia tarkennuksia. yhdistysten mahdollisuuksia pitää palveluk-
2479: Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain ol- sessaan riittävästi ammattimiehiä myös puu-
2480: tua voimassa runsaat viisitoista vuotta on tavaramarkkinoiden laskusuhdannekausina
2481: sen voitu todeta vaikuttanE}en yleensä myön.: sekä selvennettävä säännöksiä, joiden perus-
2482: teisesti yksityismetsätalouden kehitykseen. teella määräytyy toisaalta metsänhoitoyhdis-
2483: Yhdistysten harjoittama neuvonta ja ammat- tysten ja toisaalta metsälautakunnista anne-
2484: tiavun antaminen ovat vilkastuttaneet nimen- tussa laissa (411/67) tarkoitettujen keskus- ja
2485: omaan metsänhoitotoimintaa. Metsänomista- piirimetsälautakuntien ammattimiesten väli-
2486: jat ovat saaneet myös virikkeitä omatoimi- nen työnjako metsänomistajille annettavan
2487: suuteen, jota ilman yksityismetsien hoito, nii- neuvonnan ja ohjauksen sekä erilaisissa met-
2488: den suuresta lukumäärästä johtuen, tuskin sänhoidollisissa ja muissa metsätaloudellisissa
2489: voi meilfå riittävästi edistyä. Kysymyksessä töissä annettavan ammattiavun osalta. ·
2490: olevaa lakia on toisaalta myös voimakkaasti Kun valiokunnan mielestä asia olisi halli-
2491: arvosteltu. Tämä arvostelu Qn kohdistunut tuksen toimesta perusteellisesti selvitettävä,
2492: varsinkin metsänhoitomaksujen suuruuteen valiokunta ei ole asettunut puoltamaan laki-
2493: ja siihen, että näistä maksuista ei aina ole aloitteisiin sisältyvien lakiehdotusten hyväk-
2494: koitunut tilakohtaista hyötyä. Arvostelua on symistä.
2495: herättänyt myös oikeus ns. neljännesmak- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2496: suun. nioittaen ehdottaa,
2497: Edellä mainituista syistä johtuen tulisi
2498: metsänhoitoyhdistystoimintaa koskeva lain- että lakialoitteisiin n:ot 260-262
2499: säädäntö valiokunnan mielestä saattaa nykyi- (kaikki 1966 vp.) sisältyvät lakiehdo-
2500: siä Qlosuhteita ja muuta metsälainsäädäntöä tukset hylättäisiin.
2501: vastaavaksi. Tällöin olisi kiinnitettävä huo-
2502: miota erityisesti siihen, että myös pienmet- Samalla valiokunta ehdottaa eduskunnan
2503: sänomistajille, jotka käyttävåt pääosan ti- päätettäväksi toivomuksen,
2504: lansa puuntuotosta kotitarpeeksi, turvataan
2505: mahdollisuus saada metsäammattimiesten että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2506: apua rasittamatta heitä kohtuuttoman suu- menpiteisiin metsänhoitoyhdistyksistä
2507: riksi katsottavilla metsänhoito- tai toimitus- 17 päivänä marraskuuta 1950 annetun
2508: maksuilla, sekä tutkittava mahdollisuuksia lain (558/50) muuttamiseksi nykyisiä
2509: siirtyä joko osaksi tai kokonaan tilakohtai- olosuhteita vastaavaksi.
2510: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1967.
2511:
2512:
2513:
2514:
2515: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Mustonen, Nevalainen, Nikkilä, Raipala, W es-
2516: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- terlund ja Vilmi sekä varajäsenet Kinnunen
2517: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, ja M. Mattila.
2518: Hjerppe, Karpola, Laiho, Lillqvist, Lintilä,
2519: 1967 Vp.- S.V.M.- Lak.al.miet. N: o 14 (Aloitteet 1966 Vp.).
2520:
2521:
2522:
2523:
2524: S u u r e n v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 123 kol-
2525: men lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi
2526: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
2527:
2528: Suuri valiokunta on, käsiteltyältn edellä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
2529: mainitut lakialoitteet: ed. Ahosen ym. n:o taen,
2530: 260, ed. Haapasen ym. n:o 261 ja ed. Jäm- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2531: senin ym. n:o 262 (kaikki 1966 vp.), päät- aloitteisiin n:ot 260, 261 ja 262
2532: tänyt yhtyä kannattamaan maa- ja metsä- (kaikki 1966 vp.) sisältyvät lakiehdo-
2533: talousvaliokunnan mietinnössä n:o 18 tehtyä tukset.
2534: Helsingissä 29 päivänä marrasikuuta 1967.
2535:
2536:
2537:
2538:
2539: E 842/67
2540: 1967 Vp.- Edusk. toivomus.- Lak.al.miet. N:o 14 (Aloitteet 1966 Vp.).
2541:
2542:
2543: E d u s k u n n a n toi v o m u s metsänhoitoyhdistyksistä
2544: annetun lain. muuttamisesta.
2545:
2546: Eduskunnassa on vuoden 1966 ja 1967 osan tilansa puuntuotosta kotitarpeeksi, tur-
2547: valtiopäivillä tehty lakialoitteita ja toivo- vataan mahdollisuus saada metsäammatti-
2548: musaloitteita, jotka tarkoittavat metsänhoi- miesten apua rasittamatta heitä kohtuutto-
2549: toyhdistyksistä annetun lain muuttamista, man suuriksi katsottavilla metsänhoito- tai
2550: ja Maa- ja metsätalousvaliokunta on nyt toimitusmaksuilla, sekä tutkittava mahdolli-
2551: koolla olevalle Eduskunnalle asiasta antanut suuksia siirtyä joko osaksi tai kokonaan tila-
2552: mietintönsä N: o 18 sekä Suuri valiokunta kohtaisoon metsänhoitomaksuun, jolloin met-
2553: mietintönsä N :o 123. sänomistajan maksamat metsänhoitomaksut
2554: Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain ol- tulisivat tarpeen mukaan käytetyiksi hänen
2555: tua voimassa runsaat viisitoista vuotta on metsänsä hyväksi tehtäviin metsänhoitotöi-
2556: sen voitu todeta vaikuttaneen yleensä myön- hin. Samalla olisi pidettävä silmällä metsän-
2557: teisesti yksityismetsätalouden kehitykseen. hoitoyhdistysten mahdollisuuksia pitää pal-
2558: Yhdistysten harjoittama neuvonta ja ammat- veluksessaan riittävästi ammattimiehiä myös
2559: tiavun antaminen ovat vilkastuttaneet nimen- puutavaramarkkinoiden laskusuhdannekau-
2560: omaan metsänhoitotoimintaa. Metsänomista- sina sekä selvennettävä säännöksiä, joiden
2561: jat ovat saaneet myös virikkeitä omatoimi- perusteella määräytyy toisaalta metsänhoito-
2562: suuteen jota ilman yksityismetsien hoito, nii- yhdistysten ja toisaalta metsälautakunnista
2563: den suuresta lukumäärästä johtuen, tuskin annetussa laissa (411/67) tarkoitettujen kes-
2564: voi meillä riittävästi edistyä. Kysymyksessä kus- ja piirimetsälautakuntien ammattimies-
2565: olevaa lakia on toisaalta myös voimakkaasti ten välinen työnjako metsänomistajille an-
2566: arvosteltu. Tämä arvostelu on kohdistunut nettavan neuvonnan ja ohjauksen sekä eri-
2567: varsinkin metsänhoitomaksujen suuruuteen laisissa metsänhoidollisissa ja muissa metsä-
2568: ja siihen, että näistä maksuista ei aina ole taloudellisissa töissä annettavan ammatti-
2569: koitunut tilakohtaista hyötyä. Arvostelua on avun osalta.
2570: herättänyt myös oikeus ns. neljännesmak- Eduskunta on, hyläten lakialoitteisiin si-
2571: suun. sältyvät lakiehdotukset, päättänyt lausua
2572: Edellä mainituista syistä johtuen tulisi toivomuksen,
2573: metsänhoitoyhdistystoimintaa koskeva lain-
2574: säädäntö Eduskunnan mielestä saattaa ny- että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti
2575: kyisiä olosuhteita ja muuta metsälainsää- toimenpiteisiin metsänhoitoyhdistyk-
2576: däntöä vastaavaksi. Tällöin olisi kiinnitet- sistä 17 päiväJnä marraskuuta 1950
2577: tävä huomiota erityisesti siihen, että myös annetun lain (558/50) muuttamiseksi
2578: pienmetsänomistajille, jotka käyttävät pää- nykyisiä olosuhteita vastaaJVaksi.
2579: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1967.
2580:
2581:
2582:
2583:
2584: E 966/67
2585: 1967 Vp. - La.al.miet. N:o 15 (Aloite 1966 Vp.).
2586:
2587:
2588:
2589:
2590: L a kiva li o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 13 lakialoit-
2591: teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi osakeyhtiöistä
2592: annetun lain muuttamisesta.
2593:
2594: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 Ehdotettua lainmuutosta olisi vaikea myös
2595: päivältä toukokuuta 1966 lähettänyt laki- teknillisesti toteuttaa, koska nykyisen osake-
2596: valiokuntaan valmistavaa käsittelyä varten yhtiölain mukaan on vaikea saada selville
2597: ed. Lahtelan ym. edellä mainitun lakialoit- osakasten lukumäärä, mikä sitäpaitsi suu-
2598: teen n:o 14 (1966 vp.). Valiokunnassa on rissa osakeyhtiöissä jatkuvasti vaihtelee.
2599: aloitteen johdosta ollut asiantuntijana kuul- Valtioneuvosto on asettanut 11 päivänä
2600: tavana valtioneuvoston asettaman osake- helmikuuta 1962 komitean valmistelemaan
2601: yhtiölakikomitean puheenjohtaja, professori yhteistoiminnassa toisten pohjoismaiden
2602: Curt Olsson. kanssa osakeyhtiölainsäädännön kokonais-
2603: Aloitteen lähtökohta, jonka mukaan pien- uudistusta. Valiokunnan saamien tietojen
2604: osakkeenomistajat suurissa osakeyhtiöissä ei- mukaan on tämä valmistelutyö edistynyt
2605: vät voi käyttää hyväkseen osakkeen omis- varsin pitkälle.
2606: tukseen perustuvia oikeuksiaan, on oikea. Edellä sanotun huomioon ottaen ja kun
2607: Pienosakkeenomistajien asemaa ei kuiten- aloittaessa tarkoitetut kysymykset tulevat
2608: kaan parannettaisi, jos yhtiökokous ehdote- mainitun kokonaisuudistuksen yhteydessä
2609: tuin tavoin korvattaisiin edustajistolla. Täl- aikanaan eduskunnan päätettäviksi, valio-
2610: löin he useissa tapauksissa menettäisivät kunta kunnioittavasti ehdottaa,
2611: senkin vähäisen mahdollisuuden vaikuttaa
2612: yhtiön asioiden hoitoon, mikä heillä nykyi- että lakialoitteeseen sisältyvä lak~
2613: sin on saadessaan osallistua yhtiökokouksiin. ehdotus hylättäisiin.
2614: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1967.
2615:
2616:
2617:
2618:
2619: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Kock, Lillqvist, M. Linna, Luja, Pousi ja
2620: taneet osaa puheenjohtaja Teir, jäsenet Es- Volotinen sekä varajäsen Knuuttila.
2621: kelinen, Haukipuro, Huima, Kemppainen,
2622:
2623:
2624:
2625:
2626: E 801/67
2627: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 15 (Aloite 1966 Vp.).
2628:
2629:
2630:
2631:
2632: Suuren valiokunnan mietintö N:o 139 laki-
2633: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi osake-
2634: yhtiöistä annetun lain muuttamisesta.
2635:
2636: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Lah- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2637: telan ym. edellä mainitun lakialoitteen n: o aloitteeseen n:o 14 (1966 vp.) sisälty-
2638: 14 (19,66 vp.), päättänyt yhtyä kannattamaan vän lakiehdotuksen.
2639: laJkivalidkunnan mietinnössä n:o 13 tehtyä
2640: hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis !kunnioit-
2641: taen,
2642: Helsingissä 13 päivänä joulu!kuuta 1967.
2643:
2644:
2645:
2646:
2647: E 925/67
2648: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 16 (Aloite 1966 Vp.),
2649:
2650:
2651:
2652:
2653: L a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 15 lakialoit-
2654: teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi asunto-osake-
2655: yhtiöistä annetun lain muuttamisesta.
2656:
2657: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein siirrettävä tapahtuvaksi samanaikaisesti osa-
2658: 27 päivältä toukokuuta 1966 lähettänyt laki- keyhtiölainsäädäimön uudistamisen kanssa,
2659: valiokuntaan ed. V. A. Virtasen ym. edellä mutta ns. Griinder-yhtiöissä esiintyvien epä-
2660: mainitun lakialoitteen n: o 15 ( 1966 vp.). kohtien korjaamiseksi asunto-osakeyhtiöistä
2661: Valiokunnassa ovat aloitteen johdosta olleet annettua lakia olisi jo sitä ennen täydennet-
2662: asiantuntijoina kuultavina valtioneuvoston tävä komitean laatimin sellaisin säännöksin,
2663: asettaman osakeyhtiölakikomitean puheenjoh- jotka tähänastista paremmin antaisivat osak-
2664: taja, professori Curt Olsson, lainsäädäntö- keiden ostajalle suojaa (Komiteanmietintö
2665: neuvos Pentti Kurkela, Aravakiinteistöliiton 1959: 2).
2666: toiminnanjohtaja Arvo Pörhönen ja Suomen Komitean ehdotus ei ole johtanut vastaa-
2667: Kiinteistöliiton lakimies Stig Wiberg. van hallituksen esityksen antamiseen. Kun
2668: Laki asunto-osakeyhtöistä annettiin 5 valtioneuvoston 11 päivänä helmikuuta 1962
2669: päivänä helmikuuta 1926 eikä siihen ole sen osakeyhtiölainsäädännön kokonaisuudistusta
2670: voimassaolon aikana tehty muutoksia. Lakia valmistelemaan asettaman komitean työ on
2671: laadittaessa lähdettiin siitä, että yhtiön pe- valiokunnan saamien tietojen muka·an var-
2672: rustaisivat yleensä asunnon tarvitsijat itse. sin pitkälle edistynyt, ei ole aihetta valmis-
2673: Kehitys on kuitenkin johtanut siihen, että tella eri esitystä asunto-osakeyhtiöistä anne-
2674: aloite yhtiöiden perustamisessa on yhä tun lain osittaisuudistukseksi. Lakivalio-
2675: enemmän siirtynyt ammattimaisille rakenta- kunta edellyttää tällöin, että hallitus antaa
2676: jille, jotka huolehtivat sekä asunto-osake- valmistaa asunto-osakeyhtiöitä koskevan lain
2677: yhtiön perustamisesta että asuinrakennuk- kokonaisuudistus-ehdotuksen niin joutuisasti,
2678: sen rakentamis·esta myyden perustajina mer- että se voidaan antaa eduskunnalle niin pian
2679: kitsemänsä yhtiön osakkeet asunnon tarvitsi- kuin osakeyhtiölain uudistamista koskeva
2680: joille. Kun tällaisen yhtön perustajat yleensä lakiehdotus on valmis sille annettavaksi ja
2681: ovat samalla kertaa sekä rakennuttajina että että tällöin otetaan huomioon myös ne epä-
2682: urakoitsijoita ja kun näissä yhtiöissä osak- kohdat, jotka koskevat ns. Griinder-yhtiöitä.
2683: keiden luovuttamista koskevat sopimukset Kuten yllä esitetystä käy ilmi, nykyisin
2684: ovat tavallisesti niin laaditut, että ostajat voima:ssa olevassa asunto-osakeyhtiölaissa on
2685: saavat saantonsa osakeluetteloon merkityksi sellaisia epäkohtia, j.oista käsiteltävänä ole-
2686: n1sta sen jälkeen kun rakennus on luovu- van aloitteen perusteluissa lähdetään. Jos-
2687: tettu yhtiölle, eivät osakkeen ostajien edut kin aloitteen sisältämän lakiehdotuksen puo-
2688: aina tule riittävästi huomioon otetuiksi sinä lesta, mikä ehdotus tarkoittaa asunto-osake-
2689: aikana, jolloin perustajilla on yksin mää- yhtiölain 7 § :n säännöksen muuttamista
2690: rääruisvalta yhtiössä. tahdonvaltaisesta pakottavaksi, voidaan esit-
2691: Voimassa olevassa asunto-osakeyhtiölaissa tää painavia näkökohtia, ei kysymyksessä
2692: oLevat puutteellisuudet yllä kerrottujen ns. ole kuitenkaan sellainen epäkohta, joka käy-
2693: Griinder-yhtiöitten suhteen ovat kauan ol- tännössä olisi tullut erityisen voimakkaasti
2694: leet tunnettuja. Niinpä valtioneuvoston hel- esille. Ainakaan ei tällä muutoksella voitaisi
2695: mikuun 16 päivänä 1956 asettama komitea, poistaa niitä epäkohtia, joista edellä on ker-
2696: jonka tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi 1·ottu ja joiden poistamisen tarpeellisuudesta
2697: nsunto-osakeyhtiöitä koskevaksi lainsäädän- ollaan yk~imielisi,ä. 'I'ämä ;johtuu siitä, että
2698: uöksi, päätyi ehdotukseen, jonka mukaan HS. Griinder-yhtiöissä Lopullisten osakkeen-
2699: asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus olisi omistajien vastattaviksi jäävät yhtiön kan-
2700: E 803/67
2701: 2 1967 Vp. - La.k.al.miet. N:o 16 (Aloite 1966. Vp:).
2702:
2703: nattavuutta koskevat perustavaa laatua Edellä esitetyn perusteella ja kun aloit-
2704: olevat ratkaisut tehdään yleensä jo ennen teeseen sisältyvästä lakiehdotuksesta puut-
2705: kuin osakkeen ostaja on vielä laillinen tuu voimaantulo- ja ylimenosäännös, laki·
2706: osakkeenomistaja. Lakialoitteen tarkoittama valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
2707: kysymys on myöskin sopivimmin ratkaista-
2708: vissa asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudis- että puheena olevaan lakialoitteeseen
2709: tuksen yhteydessä. sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
2710: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1967.
2711:
2712:
2713:
2714:
2715: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Lillqvist, M. Linna, Lottanen, Luja, Pousi
2716: tane-et osaa puheenj.ohtaja Teir, jäsenet ja Volotincn sekä varajäsen Friman.
2717: Gröndahl, Hellsten, Huima, Kemppainen,
2718: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 16 (Aloite 1966 Vp.).
2719:
2720:
2721:
2722:
2723: Suuren valiokunnan mietintö N:o 140 laki-
2724: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi asunto-
2725: osakeyhtiöistä annetun lain muuttamisesta.
2726:
2727: Suuri vruli01kunta on, käsitcltyään ed. V. A. tehtyä hylkäyseh.dotusta ja elhdottaa sii•s kun-
2728: Virtasen ym. ·edellä mainitun la!kialoitteen nioittaen,
2729: n:o 15 (19·66 vp.), päättänyt ythtyä kannatta- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2730: maan ~a!kiva:lioikunnan mietinnössä n: o 15 aloitteeseen n:o 15 (1966 vp.) sisälty-
2731: vän lakiehdotuksen.
2732: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 19>67.
2733:
2734:
2735:
2736:
2737: E 925/67
2738: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N: o 17.
2739:
2740:
2741:
2742:
2743: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
2744: N:o 26 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
2745: kalastuslain muuttamisesta.
2746:
2747: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 Valiokunta katsoo, ettei ehdotetun, ilme~
2748: päirvänä helmikuuta 1967 lähettänyt la:ki- ja siä tulkiruta- ja valvontavaikeuksia aiheutta-
2749: talousvaliokunnan va1mistelev,asti käsiteltä- van säännöksen lisääminen kalastuslakiin ole
2750: väksi ed. Pennasen ym. edellä mainitun laki- asianmukaista. Tämäin vuoksi ja ottaen huo-
2751: aloitteen n: o 69. Kuultuaan asiantuntijoina mioon, ettei muun ohessa kalastuksenhoito-
2752: toimistopäällikkö Tauno Mäkeä maatalousmi- maksua koskevia säännöksiä kalastuslain
2753: nisteriöstä, kaJastusneuvos Don Wikströmiä 107 § :n mukaan ole sovellettava krulastukseen
2754: marutaloushallituksesta, maisteri Tapani Sor- yhden tilan alueella olevassa järvessä tai lam-
2755: musta Kalataloussäätiöstä, koThSulentti Erkki messa, joka on umpinainen tai jonka yhdistää
2756: Korhosta Suomen Kalastusyhdistyksestä, muuhun vesistöön airnoastaan oja tai puro,
2757: everstiluutnantti KaJle Koskea Suomen Kala- jota myöten kalaa ei sanottavasti kulje, va-
2758: miesten Keskusliitosta ja toiminnanjohtaja Eokunta ei puolla aloitteeseen sisältyvän laki-
2759: Simo Ahlgrenia Suomen Metsästäjä- ja ka- ehdotuksen hyväksymistä.
2760: lastajaliitosta valiokunta on käsitellyt asian Sen perusteella, mitä edellä on ~tetty, va-
2761: ja esittää seuraavaa. Uokunta ehdottaa kunnioittavasti
2762: Aloitteessa ehdotetaan kalastuslain 83 §: ään
2763: lisättäväbi uusi momentti, jonka mukaan että puheena olevaan lakialoitteeseen
2764: kalastuksenhoitomaksua ei perittäisi kalas- sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
2765: tuksesta, joka tapahtuu hoidetusta kalalam-
2766: mikosta tai virkistyskalastuspaikasta.
2767: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
2768:
2769:
2770:
2771:
2772: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Asunta, Berner, Honkanen, Kangas, L. Kos-
2773: neet osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheen- kinen, Kull, Mäkelä, Mäki, Mäkinen, Rytkö-
2774: johtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aalto, nen ja E. Räsänen sekä varajäsen Mustonen.
2775:
2776:
2777:
2778:
2779: E 836/67
2780: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 17.
2781:
2782:
2783:
2784:
2785: Suuren valiokunnan mietintö N:o 141 laki-
2786: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kalastus-
2787: lain muuttamisesta.
2788:
2789: Suuri valiokuntai on, käsiteltyään ed. Pen- tyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kun-
2790: nasen ym. edellä mainitun lakialoitteen n: o nioittaen,
2791: <69, päättänyt yhtyä kannattamaan laki- ja että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2792: talousvaliokunnan mietinnössä n: o 26 teh- aloitteeseen n:o 69 sisältyvän laki-
2793: ehdotuksen.
2794: Helsingissä 13 päivänä joulukuutJW 1967.
2795:
2796:
2797:
2798:
2799: E 925/67
2800: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N: o 18.
2801:
2802:
2803:
2804:
2805: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
2806: N:o 27 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
2807: kalastuslain muuttamisesta.
2808:
2809: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 kintavalta ajan suhteen. Aloitteentekijät eh-
2810: päivänä helmikuuta 1967 lähettänyt laki- ja dottavat kalastuslain 34 §: ään lisättäväksi
2811: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- uuden 5 kohdan, jonka mukaan hauki olisi
2812: väksi ed. Haapasalon ym. edellä mainitun rauhoitettu ja sen pyynti kielletty vuosittain
2813: lakialoitteen n: o 67. Kuultuaan asiantunti- maatalousministeriön lähemmin määrääminä
2814: joina toimistopäällikkö Tauno Mäkeä maata- aikoina.
2815: lousministeriöstä, kalastusneuvos Don Wik- Valiokunta katsoo, että on syytä kiinnit-
2816: strömiä maataloushallituksesta, maisteri Ta- tää huomiota aloitteen perusteluissa mainit-
2817: pani Sormusta Kalataloussäätiöstä, konsu- tuihin seikkoihin. Varsinkin Etelä-Suomessa,
2818: lentti Erkki Korhosta Suomen Kalastusyh- suurten asutuskeskusten läheisyydessä on
2819: distyksestä, everstiluutnantti Kalle Koskea haukikanta paikoin vähentynyt. Siihen on
2820: Suomen Kalamiesten Keskusliitosta ja toi- vesistöjen rakentamisen sekä teollisuuden ja
2821: minnanjohtaja Simo Ahlgrenia Suomen Met- asutuskeskusten aiheuttaman vesistöjen pi-
2822: sästäjä- ja kalastajaliitosta valiokunta on laantumisen ohella vaikuttanut lisääntynyt
2823: käsitellyt asian ja esittää seuraavaa. kalastus, varsinkin kutupyynti. Tämän vuoksi
2824: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että ka- olisi harkittava hauen kutupyynnin rajoitta-
2825: lastajien lukumäärän, erikoisesti virkistys- ja mista. Kun maatalousministeriöllä kalastus-
2826: kotitarvekalastajien, lisääntyminen ja kalas- lain 50 § :n nojalla jo on oikeus määrättyä
2827: tusvälineitten kehitys ovat johtaneet siihen, vesistöaluetta tai sen osaa varten määräajaksi
2828: että haukikannat, niin järvialueella, Lappia asettaa rauhoitusaika kalalle, joka ei ole rau-
2829: ehkä lukuunottamatta, kuin myös merenran- hoitettu, valiokunta katsoo, ettei ehdotettuun
2830: nikolla asutuskeskusten vaikutuspiirissä, ovat ·lainmuutokseen ole aihetta. Valiokunta edel-
2831: romahdusmaisesti vähentyneet. Poikkeuksia- lyttää kuitenkin, että maatalousministeriö
2832: kin tosin on vesialueilla, joilla omistajat ovat tarkoin seuraa tilannetta ja niissä tapauk-
2833: ymmärtäneet järjestää kuturauhoituksia ja sissa, joissa kalastuskunnat eivät ryhdy tar-
2834: suorittaneet lisäksi voimakasta istutustoimin- vittaviin toimenpiteisiin, käyttää sille kalas-
2835: taa. Tehokkaimpana ja halvimpana haukikan- tuslain 50 § : ssä annettuja edellä mainittuja
2836: nan parantamiskeinona on pidettävä kutu- valtuuksia.
2837: ajan harkittua osittaista rauhoittamista. Ku- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
2838: tuaika riippuu veden lämpötilasta ja sen valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
2839: vuoksi se tapahtuu eri aikoina järvialueen
2840: eri osissa ja merenrannikolla. Tämän vuoksi että puheena olevaan lakialoitteeseen
2841: olisi vuosittaista rauhoitusaikaa määrättäessä sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
2842: maan kalatalousviranomaisille jätettävä har-
2843: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
2844:
2845:
2846: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Asunta, Berner, Honkanen, Kangas, L. Kos-
2847: neet osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheen- kinen, KuU, Mäkelä, Mäki, Mäkinen, Rytkö-
2848: johtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aalto, nen ja E. Räsänen sekä varajäsen Mustonen.
2849:
2850:
2851: E 837/67
2852: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 18.
2853:
2854:
2855:
2856:
2857: Suuren valiokunnan mietintö N:o 142 laki-
2858: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kalastus-
2859: lain muuttamisesta.
2860:
2861: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Haa- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2862: pasalon ym. edelliil mainitun lakialoitteen aloitteeseen n:o 67 sisältyvän lakiehdo-
2863: n: o 67, päättänyt yhtyä kannattamaan laki- tuksen.
2864: ja talousvaliokunnan mietinnössä n: o 27
2865: tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis
2866: kunnioittaen,
2867: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1967.
2868:
2869:
2870:
2871:
2872: ~ 925/67
2873: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N: o 19.
2874:
2875:
2876:
2877:
2878: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
2879: N: o 28 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
2880: kalastuslain muuttamisesta..
2881:
2882: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 päässyt voimakkaaseen kehitykseen. Tähän
2883: päivänä helmikuuta 1967 lähettänyt laki- ja viitaten aloitteentekijät ehdottavat kalastus-
2884: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- lain 101 § :ään lisättäväksi määrärahan jaka-
2885: väksi ed. Häppölän ym. edellä mainitun laki- mista koskevan säännöksen, jonka mukaan
2886: aloitteen n: o 68. Kuultuaan asiantuntijoina varat on käytettävä vedenomistajain ja -hal-
2887: toimistopäällikkö Tauno Mäkeä maatalousmi- tijain sekä kalastajain ja kalankasvattajain
2888: nisteriöstä, kalastusneuvos Don Wikströmiä järjestöjen, metsähallituksen sekä maatalous-
2889: maataloushallituksesta, maisteri Tapani Sor- hallituksen kalataloudellisen tutkimustoimis-
2890: musta Kalataloussäätiöstä, konsulentti Erkki ton ja kalatalousosaston toimesta maamme
2891: Korhosta Suomen Kalastusyhdistyksestä, kaikilla vesialueilla suoritettaviin kalojen is-
2892: everstiluutnantti Kalle Koskea Suomen Kala- tutuksiin, kalakantojen parannuksiin ja suo-
2893: miesten Keskusliitosta ja toiminnanjohtaja jeluun, poikaskasvatuksen tehostamiseen, ka-
2894: Simo Ahlgrenia Suomen Metsästäjä- ja ka- lavesien ja kalojen sekä niiden sairauksien
2895: lastajaliitosta valiokunta on käsitellyt asian tutkimuksiin, 'lohikalojen jalostukseen, sekä
2896: ja esittää seuraavaa. kalankasvatuksen ja -istutuksen opettamiseen
2897: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että ja neuvontaan.
2898: vaikka kalastuslain 101 § nimenomaan mää- Valiokunta katsoo saamansa selvityksen no-
2899: rää määrärahan käytettäväksi kalavesien hoi- jalla, ettei ko. määrärahan jaossa ole esiin-
2900: toon, kalakantojen parantamiseen, kalastus- tynyt sellaisia ~epäkohtia, joihin aloitteen
2901: alan valistustyöhön sekä kalavesien hoitoon perusteluissa viitataan. Kalastuslain täytän-
2902: liittyvään tutkimus- ja koetoimintaan, on töönpanosta ja soveltamisesta annetun asetuk-
2903: tämän määrärahan jaossa ilmentynyt yksi- sen (695/51) 45 § :n 1 momentin mukaan
2904: puolisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta. Liian kalastuslain 101 §: ssä tarkoitetun määrära-
2905: yksipuolisesti vain yhden hallintoelimen har- han käyttösuunnitelman vahvistaa maatalous-
2906: kintavalta jakoon nähden on käytännössä ku- hallituksen esityksestä maatalousministeriö.
2907: luttanut määrärahat enemmän hallintokoneis- Aloitteessa ei ole ·esitetty perusteluja tämän
2908: toon ja epäonnistuneisiin Jaitoskokeiluihin järjestelmän muuttamiseksi, eikä valiokunnan
2909: kuin todelliseen, suoranaisesti kalakanto- mielestä muutoinkaan ole aihetta puoltaa la-
2910: jemme lisäämiseen tähtäävään toimintaan. kiehdotuksen hyväksymistä.
2911: Tämä epäkohta on tullut ilmi sen jälkeen Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
2912: kun yksityisten aloitteesta herännyt nyky- valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
2913: aikaisempi kalankasvatus- ja istutustoiminta
2914: on jopa uutena elinkeinomuotona maassamme että puheena olevaan lakialoitteeseen
2915: sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
2916: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
2917:
2918:
2919:
2920: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Asunta, Berner, Honkanen, Kangas, L. Kos-
2921: neet osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheen- kinen, Kull, Mäkelä, Mäki, Mäkinen, Rytkö-
2922: johtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aalto, nen ja E. Räsänen sekä varajäsen Mustonen.
2923:
2924:
2925:
2926: E 838/67
2927: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 19.
2928:
2929:
2930:
2931:
2932: Suuren valio kunnan mietintö N:o 143 laki-
2933: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kalastus-
2934: lain muuttamisesta.
2935:
2936: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2937: Häppölän ym. edellä mainitun lakialoitteen aloitteeseen n: o 68 sisältyvän lakiehdo-
2938: n:o 68, päättänyt yhtyä kannattamaan laki- tuksen.
2939: ja talousvaliokunnan mietinnössä n: o 28
2940: tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis
2941: kunnioittaen,
2942: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1967.
2943:
2944:
2945:
2946:
2947: 8l 925/67
2948: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N: o 20.
2949:
2950:
2951:
2952:
2953: Ma.a- ja metsätalousvaliokunnan mie-
2954: t i n t ö N: o 20 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdo'"
2955: tuksen laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
2956:
2957: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 mispalkkio saataisiin siirtää tilan tai alueen
2958: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- omistus- tai hallintaoikeuden vaihtuessa sii-
2959: ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti näkin tapauksessa, ettei palkkion myöntämi-
2960: käsiteltäväksi ed. Niinikosken ym. edellä mai- sen edellytyksiä olisi sanottuna ajankohtana
2961: nitun lakialoitteen n: o 92. Kuultuaan asian- enää olemassa.
2962: tuntijoina hallitusneuvos Pauli Suviojaa Kun edellä mainittua lainkohtaa on laki-
2963: maatalousministeriöstä ja toimistopäällikkö aloitteessa ehdotetuin tavoin muutettu 18
2964: Martti Siroa asutushallituksesta valiokunta päivänä elokuuta 1967 annetulla lailla (376/
2965: esittää seuraavaa. 67), valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
2966: Käsiteltävänä olevassa lakialoittoossa ehdo-
2967: tetaan maankäyttölain 76 §: n 4 momenttia että lakial.oitteeseen 1n:o 92 sisältyvä
2968: siten muutettavaksi, että uutistilan perusta- lakiehdotus hylättäisiin.
2969: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1967.
2970:
2971:
2972:
2973:
2974: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Nevalainen, Nikkilä, Raipala, Wester-
2975: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- lund ja Vilmi sekä varajäsenet Hellsten,
2976: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, Kinnunen ja M. Mattila.
2977: Hjerppe, Karpola, Laiho, Lillqvist, Musto-
2978:
2979:
2980:
2981:
2982: E 857/67
2983: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 20.
2984:
2985:
2986:
2987:
2988: Suuren valiokunnan mietintö N:o 146 laki-
2989: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maan-
2990: käyttölain muuttamisesta.
2991:
2992: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Nii- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2993: nikosken ym. edellä mainitun lakialoitteen aloitteeseen n:o 92 sisältyvän lakiehdo-
2994: n:o 92, päättänyt yhtyä kannattamaan maa- tuksen.
2995: ja metsätaJousvaliokunnan mietinnössä n: o
2996: 20 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis
2997: kunnioittaen,
2998: Helsingissä 13 päJ.vänä joulukuuta 1967.
2999:
3000:
3001:
3002:
3003: E 925/67
3004: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N: o 21.
3005:
3006:
3007:
3008:
3009: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mie-
3010: t i n t ö N: o 21 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdo-
3011: tuksen laiksi valtion maan käyttämisestä ja maan pakko-
3012: lunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun lain
3013: muuttamisesta.
3014:
3015: E!<luskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 Ehdotusta on perusteltu lähinnä sillä, että
3016: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- ne henkilöt, jotka kaupunki- ja kauppaJa-
3017: ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti kunnissa haluavat maata maankäyttölain no-
3018: käsiteltäväksi ed. Kaarnan ym. edellä mai- jalla, jäävät huonompaan asemaan kuin maa-
3019: nitun lakialoitteen n:o 96. Kuultuaan asian- laiskunnissa asuvat.
3020: tuntijoina hallitusneuvos Pauli Suviojaa Valiokunnan saamien selvitysten mukaan
3021: maatalousministeriöstä ja toimistopäällikkö saattaisi lakialoitteen hyväksyminen tehdä
3022: Martti Siroa asutushallituksesta valiokunta mahdolliseksi eräissä kaupungeissa ja kaup-
3023: esittää seuraavaa. paloissa lähinnä valtion maan hankkimisen
3024: Maankäyttölakia ja siihen liittyvää lain- maankäyttölain tarkoituksia varten. Kun
3025: säädäntöä ei alun perin voitu lainkaan so- sen selvittäminen, olisiko ehdotettu maan-
3026: veltaa kaupunkien ja kauppaloiden alueella. hankkimislain soveltamisalan laajentaminen
3027: Lähinnä maankäyttölain mukaisten lainoitus- tarpeen, vaatii sellaisten tutkimusten suorit-
3028: mahdollisuuksien ulottamiseksi kaupunkien tamista, joihin valiokunnalla ei ole mahdolli-
3029: ja kauppaloiden maaseutumaisia alueita kos- suuksia, ja kun maankäyttölain uudistami-
3030: keviksi muutettiin maankäyttölakia 30. 12. nen on parhaillaan komitean käsiteltävänä,
3031: 1960 annetulla lailla (510/60) siten, että sitä valiokunta ei, huomioon ottaen lisäksi, että
3032: voidaan soveltaa myös sellaisiin kaupunkien kaupunkien ja kauppaloiden kaavoittamatto-
3033: ja kauppaloiden alueisiin, joille ei ole vah- milla alueilla on mahdollista nykyisinkin
3034: vistettu asemakaavaa. Käsiteltävänä olevassa hankkia maata maankäyttölain tarkoituksiin
3035: lakialoittaessa on myös valtion maan käyttä- vapaaehtoisin kaupoin, ole asettunut laki-
3036: misestä ja maan pakkolunastamisesta maan- aloitetta puoltamaan.
3037: käyttölain tarkoituksiin annetun lain eli ns. Edellä lausutun perusteella valiokunta
3038: maanhankkimislain soveltamisala ehdotettu kunnioittaen ehdottaa,
3039: laajennettav;aksi koskemaan sellaisten lmu-
3040: punkien ja kauppaloiden asemakaavoittamat- että lakialoitteeseen n:o 96 sisältyvä
3041: tomia alueita, jotka tammikuun 1 päivän lakiehd·otus hylättäisiin.
3042: 1959 jälkeen ovat kuuluneet maalaiskuntaan.
3043: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1967.
3044:
3045:
3046:
3047:
3048: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Nevalainen, Nikkilä, Raipala, Wester-
3049: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- lund ja Vilmi sekä varajäsenet Hellsten,
3050: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, Kinnunen ja M. Mattila.
3051: Hjerppe, Karpola, Laiho, Lillqvist, Musto-
3052:
3053:
3054:
3055:
3056: E 858/67
3057: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. N:o 21.
3058:
3059:
3060:
3061:
3062: Suur e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 147 laki-
3063: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi valtion
3064: maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maan-
3065: käyttölain tarkoituksiin annetun lain muuttamisesta.
3066:
3067: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
3068: Kaarnan ym. edellä mainitun lakialoitteen aloitteeseen n:o 96 sisältyvän lakiehdo-
3069: n:o 96, päättänyt yhtyä kannattamaan maa- tuksen.
3070: ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä n: o
3071: 21 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis
3072: kunnioittaen,
3073: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1967.
3074:
3075:
3076:
3077:
3078: E 925/67
3079: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 22 (Aloite 1966 Vp.).
3080:
3081:
3082:
3083:
3084: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
3085: N: o 24 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
3086: maataloustuotteiden jalostamista ja kauppaa harjoittavien
3087: liikkeiden valvonnasta.
3088:
3089: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 27 avustamiseen, taikka jotka saavat välitettä-
3090: päivältä toukokuuta 1966 lähettänyt maa- ja väkseen viljelijöille ja karjan haitijoille tar-
3091: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsi- koitettuja valtion tukivaroja. Valtioneuvoston
3092: teltäväksi ed. Hjerppen ym. edellä mainitun olisi lisäksi valvottava, etteivät edellä tarkoi-
3093: lakialoitteen n:o 269 (1966 vp.). Kuultuaan tettujen Uikkeiden jalostus- ja välityspalk-
3094: asiantuntijoina maatalousneuvos Eino Lähde- kiot nouse kohtuulliseksi katsottuja, maa-
3095: ojaa maatalousministeriöstä, toimistopäällikkö talousministeriön hyväksymiä jalostus- ja vä-
3096: Valo Varjolaa sosiaaliministeriöstä ja profes- lityspwlkkioita korkeammiksi. Säännösten ja
3097: sori Samuli Suomelaa Maatalouden taloudel- määräysten vastaisesta toiminnasta olisi seu-
3098: lisesta tutkimuslaitoksesta valiokunta esittää rauksena valtion tukitoimenpiteiden lopetta-
3099: seuraavaa. minen siksi, kunnes laiminlyönnit tai virheel-
3100: Käsiteltävänä olevan lakialoitteen peruste- lisyydet on korjattu.
3101: lujen mukaan maataloustuotteiden välitystä Valtioneuvoston asettama maataloustuottei-
3102: ja jalostusta harjoittavien Hikkeiden välitys- den hinnanmuodostuskomitea on selvittänyt
3103: palkkiot ovat useilla aloilla nousseet kohtuut- muun muassa maito- ja lihatuotteiden osalta
3104: toman korkeiksi. Kun tällaisten liikkeiden aloitteessa ta.rkoitettua välityspalkkiokysy-
3105: harjoittama kauppa tapahtuu suuressa mää- mystä. Komitea, jonka työ on vielä osittain
3106: rin valtion maksamien hinnanalennusten ja kesken, on todennut, ettei varsinkaan maidon
3107: tuen varassa, valtioneuvoston ja maatalous- oswlta voida katsoa välityspalkkioiden olevan
3108: ministeriön tulisi lakialoitteen mukaan ryh- liiallisia. Vaikka valiokunnan mielestä näyt-
3109: tyä tehokkaisiin toimenpiteisiin valtion varo- tääkin olevan paikallaan jatkuvasti seurata
3110: jen käytössä tapahtuvien väärinkäytösten es- välityspal~kioita, valiokunta on kuitenkin siili
3111: tämiseksi sekä jalostus- ja välitysliikkeiden mieltä, ettei asiaa olisi hoidettava käsiteltä-
3112: perimien välityspalkkioiden pienentämiseksi. vänä olevan suhteellisen suppea-alaisen laki-
3113: Sanotussa tarkoituksessa on lakialoitteessa eh- aloitteen pohjalta. Asian hoitaminen kuuluisi
3114: dotettu säädettäväksi valtioneuvoston velvol- sitä paitsi lähinnä hintaviranomaisille eikä
3115: lisuudeksi valvoa sellaisten asetuksella lähem- maatalousministeriölle, jolla ei ole käytettä-
3116: min määrättävien maataloustuotteiden jalos- vänään tarvittavaa valvontaorganisaatiota.
3117: tusta ja välitystä harjoittavien liikkeiden toi- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
3118: mintaa, jotka saavat valtion varoja oman toi- nioittaen ehdottaa,
3119: mintansa tukemiseen, kotimaisten hintojen
3120: alentamiseen, maataloustuotteiden viennin että lakialoitteeseen n:o 269 {1966
3121: edistämiseen tai maataloustuotteiden keräilyn vp.) sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
3122: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1967.
3123:
3124:
3125:
3126: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Lintilä, Mustonen, Nevalainen, Nikkilä, Pulk-
3127: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- kinen, Westerlund ja Vilmi sekä varajäsenet
3128: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, af Kosola ja M. Mattila.
3129: Heurlin, Hjerppe, Karpola, Laiho, Lillqvist,
3130:
3131:
3132:
3133: E 888/67
3134: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N: o 23 (Aloite 1966 Vp.).
3135:
3136:
3137:
3138:
3139: L a k i v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 16 lakialoit..
3140: teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi vakuutus-
3141: yhtiölain muuttamisesta.
3142:
3143: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 rajoittumista nimenomaan vakuutusalalle.
3144: päivältä toukokuuta 1966 lähettänyt laki- Ehdotetusta rajoituksesta ilmeisesti seuraisi,
3145: valiokuntaan ed. Nevalaisen ym. lakialoitteen että henkilö, jonka koulutus edellyttäisi va-
3146: n:o 16 (1966 vp.). Valiokunnassa ovat aloit- kuutustarkastuksen virkaa sosiaaliministe-
3147: teen johdosta olleet asiantuntij.oina kuulta- riössä, -ei uskaltaisi tällaiseen virkaan ryhtyä,
3148: vina osastopäällikkö Erkki Pesonen sosiaali- koska siitä saattaisi olla seurauksena, että
3149: tninisteriöstä, lakitieteeen tohtori Tauno hän myöhemmin olisi pakotettu joko siirty-
3150: Suontausta Suomen Vakuutusyhtiöiden Kes- mään uudelle alalle 1tai olemaan kolme vuotta
3151: lrusliitosta sekä professori Olavi Rytkölä. työttömänä.
3152: Lakialoitteessa ehdotetaan vakuutusyhtiö- Tämän vuoksi ja kun ehdotettu säännös
3153: lakiin otettavaksi säännös, jossa kiellettäisiin merkitsisi puuttumista virastaan luopuneiden
3154: wsiaaliministeriön virkamiestä, jonka tehtä- henkilöiden ammattivapauteen ja olisi risti-
3155: vänä on valvoa vakuutusyhtiöiden toimintaa, riidassa työsopimusoikeuden alalla vallitse-
3156: virastaan luopuessaan ryhtymästä vakuutus- van yleisen periaatteen kanssa, jonka mukaan
3157: y-htiön palvelukseen, ennenkuin on kulunut työntekijää ei voida ilman painavia syitä
3158: mlme vuotta siitä, kun hän virasta erosi. estää työsU;hteen päätyttyä tekemästä uutta
3159: Lakialoitteen perustelut eivät tunnu va- työsopimusta, lakivaliokunta kunnioittaen
3160: muttavilta ja aloitteen hyväksymisestä saat- ehdottaa,
3161: :aisi olla kielteisiä seuraamuksia. Eräisiin va-
3162: mutustarkastuksen virkoihin vaadittavat kel- että puheena olevaan lakialoitteeseen
3163: )Oisuusehdot edellyttävät korkeakouluopint.o- sisältyvä lakiehdot·us hylättäisiin.
3164: ien ja harjoittelun puolesta keskittymistä ja
3165: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1967.
3166:
3167:
3168:
3169:
3170: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Kock, Leinonen, Lillqvist, M. Linna,
3171: lOOt osaa puheenjohtaja Teir, varapuheen- Lottanen, Luja, Ponsi ja Volotinen sekä
3172: ohtaja Pennanen, jäsenet Gröndahl, Eskeli- varajäsen Friman.
3173: ten, Haukipuro, Hellsten, Huima, Kemppai-
3174:
3175:
3176:
3177:
3178: ~ 915/67
3179: 1967 Vp.- Lak.al.miet. N:o 24 (Aloite 1966 Vp.).
3180:
3181:
3182:
3183:
3184: L a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 17 lakialoit-
3185: teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen la.iksi liikenne-
3186: vakuutuslain muuttamisesta.
3187:
3188: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 tehostamalla pyrittävä lisäämään yleisten va-
3189: päivältä toukokuuta 1966 lähettänyt laki- kuutusten osuutta koko liikennevakuutuskan-
3190: valiokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten nasta. Lakivaliokunnan ehdotuksen mukai-
3191: ed. Sääskilahden ym. edellä mainitun laki- sesti eduskunta poisti hallituksen esitykseen
3192: aloitteen n: o 17 (1966 vp.). Aloitteen joh- sisältyvästä lakiehdotuksesta liikennevakuu-
3193: dosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina tuslain muuttamisesta puheena olevaa asiaa
3194: osastopäällikkö Erkki Pesonen sosiaaliminis- koskevan 5 §: n 1 momentin ja 15 §: n.
3195: teriöstä ja lakitieteen tohtori Tauno Suon- Lakivaliokunnan saamien tietojen mukaan
3196: tausta Suomen Vakuutusyhitöiden Keskuslii- on keskimääräinen maksuero yleisen ja rajoi-
3197: tosta. tetun vakuutuksen välillä sen jälkeen, kun
3198: Kesäkuun 26 päivänä 1959 annetun liiken- vahingottoman kauden alennus (bonus) on
3199: nevakuutuslain (279/59) 5 §:n 1 momentin otettu huomioon, eri tariffiryhmissä tällä
3200: mukaan voi moottoriajoneuvon omistaja ottaa hetkellä seuraava:
3201: liikennevakuutuksen joko rajoitettuna, jolloin
3202: hänellä itsellään tai ajoneuvon kuljettajalla henkilö- ja pakettiautot ........ . 8 mk
3203: ei o1e oikeutta saada korvausta henkilövahin- kuorma-autot (ammattimainen
3204: goistaan tästä liikennevakuutuksesta, tai ylei- käyttö) .................... . 23 mk
3205: senä, jolloin hänellä tai kuljettajalla on ~u~rma-auto_t (yk~ityi?-en käyttö)}
3206: lmJa-autot Ja traktont ....... . 8 mk
3207: oikeus korvaukseen henkilövahinkojensa osalta
3208: tuosta liikennevakuutuksesta. Aloite tarkoit- moottoripyörät ............... . 20 mk
3209: taa rajoitetun liikennevakuutuksen ottamis- moottoripolkupyörät ........... . 13 mk
3210: mahdollisuuden poistamista.
3211: Rajoitetusta vakuutuksesta luopumista eh- Sosiaaliministeriölle jätetyn esityksen mu-
3212: dotettiin myös hallituksen esityksessä n: o 142 kaan keskimääräinen ero nousisi vuonna
3213: vuoden 1963 valtiopäivillä. Sen perusteluissa 1968 henkilö- ja pakettiautojen osalta 11
3214: sanottiin yleisestä liikennevakuutuksesta saa- markkaan muiden maksuerojen pysyessä
3215: tujen kokemusten osoittavan kiistattomasti, muuttumattomina.
3216: miten merkityksellinen sen olemassaolo on Yleisen ja rajoitetun vakuutuksen maksu-
3217: ollut vammautuneille ja kuolemantapauksissa ero, joka hallituksen edellä mainitun esityk-
3218: jälkeenjääneille. sen perustelujen mukaan oli keskimäärin 21
3219: Lakivaliokunnan mietinnössä n:o 6 (1964 markkaa vuodessa, on pienentynyt, mikä
3220: vp.) hallituksen edellä sanotun esityksen joh- ainakin osittain on aiheutunut siitä, että hal-
3221: ilosta todetaan, että kysymyksellä siitä, otta- lituksen puheena olevan esityksen johdosta
3222: vatko moottoriajoneuvojen omistajat yleisen kesäkuun 8 päivänä 1964 annetulla lailla
3223: vai rajoitetun liikennevakuutuksen, on merki- (310/64) liikennevakuutuslakiin lisättiin uusi
3224: tystä myös yleiseltä kannalta. Kun yleisen 4 momentti, jonka mukaan tapatunnavakuu-
3225: liikennevakuutuksen säätäminen pakolliseksi tuksella ei ole takautumisoikeutta liikenne-
3226: )lisi kuitenkin omiaan nostamaan liikenne- vakuutukseen, milloin moottoriajoneuvon
3227: vakuutuksesta moottoriajoneuvojen omista- omistajaa tai kuljettajaa kohdannut vahinko
3228: jille aiheutuvia kustannuksia, katsoi valio- on johtunut hänen omistamansa tai kuljetta-
3229: muta, että sellaisen kustannuslisän säätä- mansa ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä.
3230: niseen pakolliseksi ei silloinen ajankohta Yleisen vakuutuksen suhteellinen osuus
3231: )llut sopiva. Sen sijaan olisi valistustyötä koko vakuutuskannasta on nykyisin henkilö-
3232: [<.] 917/67
3233: 2 1967 Vp.- Lak.al.miet. N:o 24 (Aloite 1966 Vp.).
3234:
3235: ja pakettiautojen kohdalla 94 ~jo, ammatti- on tuntuva. Valiokunnan käsityksen mukaan
3236: maisessa käytössä olevien kuorma-autojen kuitenkin ne perustelut, joita lakialoitteessa
3237: kohdalla 93 %, yksityisessä käytössä olevien esitetään rajoitettua vakuutusta vastaan näi-
3238: kuorma-autojen, linja~autojen ja traktorien den ajoneuvojen kohdalla, ovat niin painavia,
3239: kohdalla 80 % moottoripyörien kohdalla että myöskin moottoripyörien ja moottori-
3240: 53% ja moottoripolkupyörwn kohdalla 12 %. polkupyörien kohdalla vakuutuksen tulisi olla
3241: Juuri se seikka, että kolmessa ensiksi mai- yleinen.
3242: nitussa ryhmässä yleisen vakuutuksen osuus Yllä olevan perusteella ja yhtyen siihen
3243: on verraten korkea, vahvistaa sitä käsitystä, lakialoitteessa esitettyyn johtopäätökseen,
3244: että tämä vakuutusmuoto myöskin käytän- että vakuutuksen ottaminen rajoitettuna mer-
3245: nössä on havaittu tarvetta vastaavaksi. Sitä kitsee varsin vähäistä säästöä siihen riskiin
3246: tilannetta, että moottorpolkupyörien kohdalla v·errattuna, jonka moottoriajoneuvo käyttäjäl-
3247: rajoitettuja vakuutuksia on 88 % ja moot- leen nykyään aiheuttaa ja jonka riskin seu-
3248: toripyörien kohdalla 47% kaikista näitä ajo- raamuksista yhteiskunta monissa tapauksissa
3249: neuvoja koskevista vakuutuksista, on pidet- joutuu loppujen lopuksi taloudellisesti vas-
3250: tävä epätyydyttävänä. taamaan, lakivaliokunta kunnioittaen ehdot-
3251: Pyrkimys vakuutuksen ottamiseen rajoitet- taa,
3252: tuna nimenomaan moottoripolkupyörien ja
3253: moottoripyörien kohdalla johtuu siitä, että että Ed·uskunta päättäisi hyväksyä
3254: rajoitetun ja yleisen vakuutuksen välinen lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdo-
3255: maksuero näissä halvimmissa tariffiryhmissä tuksen muuttumattomana.
3256: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1967.
3257:
3258:
3259:
3260:
3261: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Koek, Leinonen, Lillqvist, :M. Linna,
3262: neet osaa puheenjohtaja Teir, varapuheen- Lottanen, Luja, Pousi ja Volotinen sekä
3263: johtaja Pennanen, jäsenet Gröndahl, Eskeli- varajäsen Knuuttila.
3264: nen, Haukipuro, Hellsten, Huima, Kemppai-
3265: 1967 Vp.- Lak.al.m.iet. N:o 25 (Aloite 1966 Vp.).
3266:
3267:
3268:
3269:
3270: L a k i v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 18 lakialoit-
3271: teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi huoneen-
3272: vuokralain muuttamisesta.
3273:
3274: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 asunto-osuuskuntamuodon yleistyminen edel-
3275: päivältä toukokuuta 1966 lähettänyt laki- lyttäisi osuuskunta-asumisjärjestelmän kehit-
3276: valiokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten tämistä lähinnä osuuskunta-asuntoja koske-
3277: ed. Vilponiemen ym. edellä maini,tun laki- van lain säätämisen avulla, ei valiokunta
3278: aloitteen n:o 20 (1966 vp.). Valiokunnassa katso voivansa puoltaa aloitteeseen sisälty-
3279: on aloitteen johdosta ollut asiantuntijana vän lakiehdotuksen hyväksymistä. Enimmäis-
3280: kuultavana Asuntohallituksen pääjohtaja vuokra-ajan pitentäminen asunto-osuuskunta-
3281: Olavi Lindblom. taloja koskevissa vuokrasuhteissa ei ole käy-
3282: Lakialoitteessa esitetään 10 päivänä helmi- tännön tarpeiden vaatima ;eikä se ainakaan
3283: kuuta 1961 annetun huoneenvuokrnlain (82/ sanottavassa määrin vaikuttaisi osuuskunnan
3284: 61) 4 §: ää muutettavaksi sillä tavoin, että jäsenten asumisturv;aan, joka muutoinkin on
3285: vuokrasopimus voitaisiin tehdä ;enintään 50 huomattavasti suurempi kuin muissa vuokra-
3286: vuodeksi asunto-osuuskunnan vuokratessa taloissa asuvien. Tämän johdosta valiokunta
3287: omistamassaan kiinteistössä huoneistoja jäse- kunnioitta;en ehdottaa,
3288: nilleen.
3289: Joskin huhtikuun 22 päivänä 1966 anne- että puheena olevaan lakialoittee-
3290: tun asuntotuotantolain (247/66) tunteman seen sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
3291: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta -967.
3292:
3293:
3294:
3295:
3296: Asian käsittelyyn valiokunn~ssa ovat otta- nen, Kock, Leinonen, Lillqvist, M. Linna,
3297: neet osaa puheenjohtaja Teir, varapuheen- l;ottanen, Luja, Pousi ja Volotinen sekä
3298: johtaja Pennanen, jäsenet Gröndahl. Eskeli- varajäsen Knuuttila.
3299: nen, Haukipuro, Hellsten, Huima, Kemppai-
3300:
3301:
3302:
3303:
3304: E 918/67
3305: 1967 Vp.- Lak.al.miet. N:o 28 (Aloitteet 1966 ja. 1967 Vp.).
3306:
3307:
3308:
3309:
3310: T a.l ous valiokunnan mietintö N:o 14 kah4en
3311: lakialoitteen johdosta laiksi apteekkilaitoksesta annetun
3312: lain muuttamisesta. · ·
3313:
3314: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein sevan lääkevarastonsa tiHvuoden voitostå
3315: 27 päivältä toukokuuta 1966 lähettänyt yhteensä 80 sadalta sijaintipaikkakunnan
3316: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- yliopistoille j1ru korkeakouluille. Lakialoit-
3317: väksi ed. Pakkasen ym. lakialoitteen n: o 124 teen n: o 56 perusteluissa puolestaan tode-
3318: (1966 vp.) ja pöytäkirjan ottein 28 päivältä rtaan, että kun lainsäädäntö suo ny:kyisin
3319: viime helmikuuta ed. E. Räsäsen ym. laki- Jääketieteen opetuksen mahdollisuuden myös-
3320: aloitteen n: o 56, jotka molemmat sisältävii!t kin Turun ja Oulun yliopistoissa ja Kuopion
3321: ehdotuksen 1aåksi apteekkilaitoksesta anne- korkeaikoulussa, olisi asianmukaiSta antaa·
3322: tun lain muuttamisesta. Käsiteltyään aloit- näille laitoksille myOOkin apteekkioikeudet,
3323: teet toistensa yhteydessä valiokunta, jossa joiden tuottama voitto voitaisiin käyttää
3324: ovat olleet kuultavina. sisäasiainministeriöstä asianomaisen laitoksen hyväJksi samoin !kuin
3325: hallitusneuvos Uuno Nevala, lääkintöhalli- nykyisin on asian .laita Helsingin yliopiston
3326: tuksesta ylijohtaja .Arutto Virta ja vt. kohdalla. Viimeksi mainitussa a:loiltteessa on-
3327: apteekkineuvos Pentti Tuominen, Lääke- kin apteekkilaitoksesta annettua larkia ehdo-
3328: teollisuus- ja apteekkilaitoskomitean pu- tettu muutettavaiksi siten, että Helsingin yli·
3329: heenjohtaja, oikeusministeriön kansliapääl- opiston lisiiJksi myös Turun yliopistolla Turun
3330: likkö Olavi Merimaa, Helsingin yliopiston kaupungissa, Oulun yliopistolla Oulun !kau-
3331: apteekkitoimikunnan jäsen, professori Veli pungissa ja Kuopion lääketieteellisellä kor-
3332: Merikoski, Yliopiston Apteekin apteekkari lkeaikoululla Kuopion kaupungissa olisi oikeus.
3333: Pentti SaaJri•, Suomen Apteekkariyh<listyk- pitää yhtä apteelkkia ja että mainituilla ap.-:
3334: sen puheenjohtaja, apteekkari Pentti Port- teelkeilla olisi oikeus lääkintöhallituksen ku~.
3335: han ja sanotun yhdistyksen varapuheen- srukin tapauksessa antamalla luvalla perustaa
3336: johtaja, apteekkari Kalervo Jäntti, kun- lääkevarastoja sellaisille paikkaikunnille, joilla
3337: nioittaen esittää seuraavaa. on suuria sairaaloita. ·
3338: Lrukialoitteen n:o 124 (1966 vp.) perus- Kysymyksessä olevissa lakia:loi.tteissa esiin.;
3339: teluissa todetaan, että kun apteekkilaitok- tuotu pyrkimys maamme yliopistojen ja kor-
3340: sesta annetun lain mukaan Helsingin yli- keakoulujen taloudellisen aseman tasapuoli-
3341: opiston apteekilla on oikeus lääkintöhalli- sesta parantamisesta on valiokunnan mielestä
3342: tuksen kussakin tapauksessa antamallru oikeaan osunut ja kannatettava tavoite. Kum-·
3343: luvalla pitää lääkevarastoja sellaisilla paikka- pikaan laikiehdotus ei ikuiten'kaan näytä valio-
3344: kunnilla, joil'la on suuria sairaaloita, on näitä kunnan saaman selvityksen mutkaan johta-
3345: lääkevarastoja perustettu eri puolille maata. van tavoiteltuun päämäärään. Ed. Pakkasen
3346: Kun lakialoitteen allekirjoittajien mielestä ym. lakialoitteen n: o 124 (1966 vp.) oSalta
3347: olisi kohtuullista, että niillä paikkakunnilla, on ensinnäkin todettava, että sellaisia yli.
3348: joilla lääkevrrurastoja on, muutkin yliopistot opisto- tai korkeakoulukaupuntkeja, joissa
3349: ja korkeakoulut pääsisivät osallisiksi lääke- täitä nykyä on Helsingin yliopiston apteekin
3350: varastojen liiketoiminnan voitosta, on aloit- lääkevarasto, ovat Turku, Tampere, Jyväs-'
3351: teessa ehdotettu iaJPteekkilaitoksesta annet- kylä ja Kuopio. Kun Turussa on kaksi yli-
3352: tua lakia muutettavaksi siten, että Helsin- opistoa ja kwksi korkeakoulua, merkitsisi
3353: gin yliopi•ston apteekki määrättäisHn mak- aloitteen hyväksyminen sitä, että kukin niistä
3354: samaan kunkin Helsingin ulkopuolella sijait· saisi 20 prosenttia Yliopiston apteekin Turun,
3355: E 929/67
3356: 2 1967 Vp.- Lak.al.miet. N:o 26 (Aloitteet 1966 ja 1967 Vp.).
3357:
3358: lääkevaraston liiketoiminnan voitosta, mikä mytksenä on erioikeuksien ,lakkauttaminen
3359: valiokunnan käsityksen mukaan ei vielä voisi apteeilcicialalla, ei puheena oleville yliopis-
3360: ratkaisevasti parantaa asianomaisten yliopis- toille ja korkealkoului1le ehdotettua apteekki-
3361: tojen ja korkeakoulujen taloudellista asemaa. erioikeuksien myöntämistä wida näin ollen
3362: Lakialoitteen hyväJksyminen toisi sitä paitsi pitää asianmukaisena.
3363: mukanaan vaikeasti selvitettäviä käytännölli- Molempien aloitteiden osalta on sitä paitsi
3364: siä kysymyksiä iiikevoiton määräämiselksi todettava, että kun valtion yliopistoilla ja
3365: kunkin lääkevaraston 'kohdalta, siliä Yliopis- korkeaikouluilla, Helsingin yliopistoa lukuun-
3366: ton apteekin lääkevarastot eivät voi itsenäi- ottamatta, ei valiokunnan saaman .tiedon mu-
3367: sesti· h'ankkia lääkkeitä, vaan saavat ne Hel- kaan ole erillistä oikeudellista henkilölli-
3368: singisSä olevasta pääapteekista,. joka toimii syyJttä, ei niillä tällöin olisi myöskään mah-
3369: tavaran hanlkkijana ja tU!kkukauppana. Va- dollisuutta päättää apteekkitoiminnan tuotta-
3370: liokunnan saaman tiedon mukaan on niin mien varojen !käy;ttämisestä oman toimintansa
3371: ikään. pelättävissä, että aloitteen hyväJksymi- tukemiseen, ja !kun valtion laitosten toiminrt;a
3372: llen voisi j01htaa siihen, että Helsingin yli- ~apahtuu valtion tulo- ja menoarvioon otettu-
3373: opiston rupteeikin kiinnostus tällaisten iääke~ jen määrärahojen puitteissa, olisi aloitteissa
3374: var~tojen kehittämiseen ja laajentamiseen tarkoitetusta apteekkitoiminnastakin saatavat
3375: vähenisi, jolloin lääkevarastojen Jtuottdkin varat tuloutettava valtion kassaan, joten pel-
3376: saattaisi laskea. Moitteen hyväksyminen ei kästään käsiteltävänä olevien lakialoitteiden
3377: a.inrukaan lkannustaisi lääkevarastojen toimin- hyväJk:syminen ei näin ollen vielä näyttäisi
3378: nan tehostamiseen. johtavan valtion laitosten osalta aloitteissa tar-
3379: Mitä sitten ~- E. Räsäsen ym. lahlaloit- koitettuun, sinänsä tavoittelemisen arvoiseen
3380: ,teeseen n:o 56 tulee, valiokunta on saanut päämäärään. Edellä olevan johdosta ja kun
3381: tietää, että aptooklkioikeuksien myöntäminen valiokunnan mielestä valtion tulisi huolehtia
3382: Turun ja Oulun yliopistoille sekä Kuopion !kaikkien yliopistojen ja ko:rtkeaikoulujen tar-
3383: lääJketieteelliselle korkeakoululle tulisi asian- peista tasapuolisesti, ilman, etJtä niiden
3384: omaisille laitoiksille aiheuttamaan mez;kittäviä itsensä olisi ryhdyttävä harjoittamaan liike-
3385: apteekin perustamiskustannuksia, mikä puo- toimintaa, valiokunta on päättänyt asettua
3386: lestaan voisi vaikuttaa haitallisesti lisämäärä- a1loitteisiin nähden hyllkäävälle kannalle.
3387: rahojen saamiseen varsinaista tutkimus- ja Lisäksi on vielä mainittava, että valtioneu-
3388: opetustoimintaa varten. Aloitteen hyväJksymi- vosto on 18 päivänä viime toukolkuuta aset-
3389: nen mez;kitsisi sitä paitsi päällelkkäisen ap- tanut lääketeollisuus- ja apteeilrkilaitoSkomi-
3390: teekki- ja lääJkevarastoverkosten luomista Hel- tean, jonika :tehtävänä on selvittää, miten
3391: singin yliopiston apteekin rinnalle, mitä ei lääkeaineiden valmistusta, apteekkitavara-
3392: voida pitää tarkoituksenmukaisena lääkkeitä kauppaa se!kä a.pteei]~keja !koskevaa 'lainsäädän-
3393: tarvitsevan yleisön !kannalta lääkkeiden töä olisi kehitettävä maan läälkintä!huollon
3394: jakelukustannusten pyrkiessä tällöin nouse- järjestämiseksi esiintyvät tarpeet ja olemassa
3395: maan ja siten aiheuttamaan apteekkien ja olevat edellytykset huomioon ottaen mahdolli-
3396: lääkevarastojen tuottaman liikevoiton viene- simman tarkoitulksenmukaisesti. Valiokunnan
3397: nemistä, mikä puolestaan olisi omiaan estä- saaman selvityksen mulkaan käsiteltävänä ole-
3398: mään lääkkeiden hintojen alentamista. Yili- viin 'laikialoitteisiin sisältyvät B~pteekkilaitok
3399: opiston apteekin on johtosääntönsä 13 §: n sesta annettua lakia koSkevat muUJtosehdotuk-
3400: mukaan suoritettava liiketoiminnastaan vuo- set kuuluvat sanotun komitean tehtäväpiiriin
3401: sittain suoraan yliopistolle sellainen mabu, ja aloitteissa tal'lkoitetut kysymykset tulevat-
3402: joka vastaa yksityisen apteekin suoritetta- kin jo heti ensi vuoden puolella har'kittaviksi
3403: vaksi säädettyjä veroja ja maksuja sekä sel- laajalkantoista kokonaisuudistusta valmistele-
3404: lainen osuus aptee!kin ylijäämästä kuin pieni vassa valtion komiteassa. Täihän nähden ja
3405: lronsistori määrää. Kun yiliopiston apteelclci !kun !komitean pyrkimyksenä on saada pu-
3406: ei maksa varsinaista apte&kimruksua eilkä heena olevaa lainsäädäntöä koskeva valmis-
3407: minkäänlaisia veroja, merkitsisi puheena telutyö päätökseen niin pian kuin se komi-
3408: oleva lakiaioite toteutettuna myös huomat- tean saaman toimeksiannon laajuuden ja
3409: tavaa valtion ja sijaintilkuntien verotulojen monitahoisuuden huomioon ottaen on mah-
3410: vähenemistä. LisäJksi on huomattava, että dollista, vali01kunnan mielestä ei senkään
3411: kun voimassa olevan lainsäädännön pyrki- vuOksi ole aiheltta tässä vaiheessa ryhtyä
3412: Apteekkilaitoksesta annetun lain muuttaminen. 3
3413:
3414: aloitteissa ehdotettujen erillisuudistusten to- että ed. Pakkasen ym. lakialoittee-
3415: teuttamiseen. seen n:o 124 {1966 vp.) ja ed. E.
3416: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, Räsäsen ym. lakialoitteeseen n:o 56
3417: talousvaliokunta kunnioittaen ehdottaa, sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
3418: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1967.
3419:
3420:
3421:
3422:
3423: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, V. Mattila, Paananen, Paavola, P. Räsä-
3424: neet osaa puheenjohtaja Helle, varapuheen- nen, Vaittinen ja Weckman sekä varajäsenet
3425: johtaja Hanhirova, jäsenet Eskman, Kaarlo- Paaso, Pousi ja Va:ntia.
3426: 1967 Vp. - Lak.al.miet. N:o 27 (Aloitteet 1966 Vp.).
3427:
3428:
3429:
3430:
3431: Laki v a Ii o kunnan mietin t ö N: o 19 kahden
3432: lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi
3433: elatusavun ennakosta annetun lain muuttamisesta.
3434:
3435: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 arvon alenemisen aiheuttama korotus tapah-
3436: pwivältä toukokuuta 1966 lähetänyt laki- duttava hallituksen esityksen perusteella.
3437: valiokuntaan valmistelevaa käsittelyä var- Kun on syytä olettaa, että rahanarvo ei
3438: ten ed. Aallon ym. lakialoitteen n: 18 (1966 tule vast&suudessakaan pysymään muuttu-
3439: vp.) j!31 ed. Rosnellin ym. lakialoitteen n: o mattomana, olis~ elatusavun ennakon korot-
3440: 19 (1966 vp.), joista edellisessä ehdotetaan tamisen yhteydessä harkittava, eikö ennak:-
3441: elatusavun ennakkoa korotettavaksi 40 mar- koa voitaisi sitoa elinkustannusindeksiin
3442: kasta 50 markkaan ja jälkimmäisessä 60 samalla tavoin kuin 16 päivänä joulukuuta
3443: markkaan kuukaudessru. V aHokunnassa ovat 1966 annetulla lailla eräiden elatusapujen
3444: aloitteen johdosta olleet asiantuntijo~na sitomisesta elirn:kustannusindeksiin (660/66)
3445: kuultavina osastopäällikkö Heikki Tuomi- siihen sidottiin elatusapu, jota joku on avio-
3446: nen valtiovarainministeriöstä sekä toimisto- lirittolain tai avioliiton ulkopuolella synty-
3447: päällikkö Usko Waismaa ja tarkootajat neistä l!31psista annetun lain mukaisesti; vel-
3448: Jorma Helkavaara ja Helvi rruomi sosiaali- voitettu tai sitoutunut määräajoin suoritta-
3449: ministeriöstä. maan.
3450: Elatusavun ennakosta 7 päivänä kesä- Vaikkakin valiokunta on tietoinen niistä
3451: kuuta 1963 annetun lain (281/63) tullessa. vaikeuksista, joita elatusavun ennakon peri-
3452: tammikuun 1 päivänä> 1964 voimaan oli elin- misessä elatusvelvollisilta esiintyy, sen käsi-
3453: kustannusindeksi 158. Viimeksi julkaistun tyksen mukaan tätä perimistä voitaisiin
3454: eli tämän vuoden lokakuun indeksiluvun tehostwa. Tässä mielessä olisi aiheellista tut-
3455: ollessa 198 on elinkustannust:en nousu sanot- ki•a muun ohella sitä, voitaisiinko sellaiset
3456: tuna aikana siis ollut runsas 25 %. viranomaiset ja elimet, kuten €läketurva-
3457: Lakivaliokunnan käsityksen muk•ruan ela- keskus, joilla on tietoja työntekijöiden työ-
3458: tusavun ennakkoa tulisi rahanarvon alene- ja oleskelupaikasua, velvoittaa antamaan
3459: misen johdosta korottaa lakialoitteessa n: o kunnille e1a,tusvelvollisia koskevia tietoja.
3460: 18 esitetyn mukaisesti 50 markkaan kuu-
3461: loomdessa. Se ei kuitenkaan katso voirvansa Yllä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3462: puoltaa lakh~hdotuksen hyväksymistä siitä nioittaen ehdottaa,
3463: syystä, että sen saamien tietojen muk~an
3464: nykyisin yli 80% maksettujen ennakkoJen että aloitteisiin sisältyvät lakiehdo-
3465: määrästä jää valtion ja kuntien rasituk- tukset hylättäisiin.
3466: seksi valtion vastatessa elatusvelvollisilta
3467: perimättä jää•neistä ennakoista kolm€n nel-
3468: jänneksen j!31 kuntien yhden neljänneksen Samalla vruliokunta ehdottaa eduskunnan
3469: osalta. Kun vuonna 1968 on laskettu enna- hyväiksyttävä>ksi toivomuksen,
3470: kon nykyisellään ollessa tarvittavan mak-
3471: settaviin ennakkoihin n. 8,5 milj. markkaa että hallitus kiireellisesti valmistut-
3472: ja korotus merkitsisi valtiolle huomattavaa taisi ja antaisi Eduskunnalle esityksen
3473: lisämenoa, jota ei ole voitu ottaa huomioon laiksi elatusavun ennakosta annetun
3474: valtion tulo- ja menoarviota laadittaessa, lain muuttamisesta siten, että enakon
3475: olisi valiokunnan käsityksen mukruan rahan- määrässä otettaisiin huomioon rahan
3476: E 930/67
3477: 2 1967 Vp.- Lak.almiet N:o ~ (Aloitteet 1966 Vp.).
3478:
3479: arvon aleneminen, ja että asiaa val- huomiota ennakon elatusvelvolliselta
3480: misteltaessa myöskin kiinnitettäisiin tapahtuvan perimisen tehostamiseen.
3481: Helsingissä 14 päivänä joululkuuta 1967.
3482:
3483:
3484:
3485:
3486: Asian käsittelyyn valiolkunnassa ovat otta- puro, Kemppainen, Koek, Leinonen, Lillqvist,
3487: neet osaa puheenjohtaja Teir, varapuheen- M. Linna, Lottanen, Luja, Pousi ja Voloti-
3488: jOO.taja Pennanen, jäsenet Gröndahl, Hauki- nen s~ varajäsen Paaso.
3489: B.
3490: 1967 Vp.- S. V. M.- Lak.al.m.iet. N:o 13 (1966 Vp.).
3491:
3492:
3493:
3494:
3495: Suuren valiokunnan mietintö N:o 1 laki-
3496: aloitteen johdosta laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
3497:
3498: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Mäki- tinnössä n:o 25 (1966 vp.) tehtyä hylkäys-
3499: Hakolan ym. edellä mainitun lakialoitteen ehdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
3500: n: o 237 (1966 vp.), päättänyt yhtyä kannat-
3501: tamaan maa- ja metsätalousvaliokunnan mie- että lakialoitteeseen n:o 237 (1966
3502: vp.) sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
3503: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1967.
3504:
3505:
3506:
3507:
3508: E 36/67
3509: 1967 Vp. - S. V. 1'4. - Lak.al. miet. N:o 14 (1966 Vp.).
3510:
3511:
3512:
3513:
3514: S u u r e n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 3 laki-
3515: aloitteen johdosta laiksi kunnallisista yleissairaaloista anne-
3516: tun lain muuttamisesta.
3517:
3518: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Jäm- että Eduskunta päättäisi hylätä la-
3519: senin ym. edellä mainitun lakialoitteen n: 0 kialoitteeseen n:o 119 (1966 vp.) s~
3520: 119 (1966 vp.), päättänyt yhtyä kannatta- sältyvän lakiehdotnksen.
3521: maan talousvaliokunnan mietinnössä n: o 9
3522: (1966 vp.) tehtyä hylkäysehdotusta ja eh-
3523: dottaa siis kunnioittaen,
3524: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1967.
3525:
3526:
3527:
3528:
3529: E 62/67
3530: II
3531: A.
3532: 1967 Vp. - Toiv.al. miet. N:o 1 (Aloite 1966 Vp.).
3533:
3534:
3535:
3536:
3537: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 1
3538: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Biltulan-Osi-
3539: konmäen-Haapaniemen-Kerisalonsaaren-Kuvansin maan-
3540: tien rakentamista.
3541:
3542: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Tieyhteyden suuntaisena ja vain muutaman
3543: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- kilometrin etäisyydellä siitä sen molemmilla
3544: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Nie- puolilla kulkevat maantiet, joita verrattain
3545: melän ym. yllä mainitun toivomusaloitteen tiheä paikallistieverkko täydentää. Kun nämä
3546: n:o 1090 (1966 vp.). tieyhteydet näyttävät riittävän tyydyttä-
3547: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- mään niin kauko- ja kauttakulku- kuin myös
3548: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa paikallisen liikenteen vaatimukset, ei aloitteen
3549: tie- ja vesirakennushallituksesta. tarkoittaman tieyhteyden maantienä raken-
3550: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- tamista voida pitää ajankohtaisena. Sitäpaitsi
3551: sen mukaan Rantasalmen kunnanhallitus on tie- ja vesirakennushallitus on ilmoittanut ku-
3552: jo 13 päivänä maaliskuuta 1963 tehnyt tie- luvan vuoden suunnitteluohjelmaan sisälty-
3553: asetuksen mukaisen aloitteen kysymyksessä vän tieverkkosuunnitelman laatimisen koko
3554: olevan maantien rakentamisesta. Lisäksi on nyt kysymyksessä olevalle alueelle, joten
3555: tehty tielain mukainen aloite Tervajoen en- aloite on tämänkin vuoksi enn·enaikainen.
3556: tisen kunnantien ja sen jatkeena olevan Anti- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3557: niemen yksityistien muuttamisesta paikallis- nioittaen ehdottaa,
3558: tieksi. Aloitteista on hankittu tielain edellyt-
3559: tämät lausunnot. Tieyhteyden rakentamaUo- että toivomusaloite n:o 1090 {1966
3560: maan osaan sisältyy kallis vesistön ylitys. vp.) kylättäisiin.
3561: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1967.
3562:
3563:
3564:
3565:
3566: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Nurminen, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo,
3567: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Vartia ja Vilponiemi sekä varajäsen Nimi-
3568: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, koski.
3569: Landström, M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä,
3570:
3571:
3572:
3573:
3574: E 77/67
3575: 1967 Vp. - :Toiv.al. miet. N:o 2 (Aloite 1966 Vp.).
3576:
3577:
3578:
3579:
3580: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 2
3581: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Luukkosenkylän
3582: -Pieksänlahden maantien parantamista.
3583:
3584: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä kenne, jonka vuonna 1965 ilmoitetaan olleen
3585: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- noin 200 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa,
3586: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Nie- on varsin vähäinen. Tämän vuoksi ja kun
3587: melän ym. yllä mainitun toivomusaloitteen monet vielä tärkeämmät tienparannussuunni-
3588: n:o 1091 (1966 vp.). telmien Jaatirniset ja parannustyöt odottavat
3589: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tateutumistaan, ei aloitetta voida pitää ajan-
3590: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa kohtaisena.
3591: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3592: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ·ehdottaa,
3593: mukaan aloitteen tarkoittaman maantien pa-
3594: rantamisesta ei ole tehty tielain mukaista että toivomusaloite n:o 1091 (1966
3595: aloitetta, mistä johtuen tiesuunnitelman laa- vp.) hylättäisiin.
3596: timista ei ole sisällytetty ohjelmaan. Tien lii-
3597: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1967.
3598:
3599:
3600:
3601:
3602: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Nurminen, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo,
3603: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Vartia ja VHponiemi sekä varajäsen Niini-
3604: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, koski.
3605: Landsröm, M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä,
3606:
3607:
3608:
3609:
3610: E 718/'67
3611: •.--
3612: 1967 Vp. - Toiv.al. miet. N:o 3 (Aloite 1966 Vp.).
3613:
3614:
3615:
3616:
3617: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 3
3618: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Päntäneen-
3619: Karijoen-Kristiinankaupungin maantieosuuden parantwmis-
3620: suunnitelmien laatimista.
3621:
3622: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä parhaillaan käsiteltävänä. Tiestä on 9 km pi-
3623: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tuinen tieosa Kristiinankaupunki-Häksell
3624: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Salo- jo perusparannettu ja varustettu öljysora-
3625: rannan yllä mainitun toivomusaloitteen n:o kulutuskerrokseHa. Määrärahojen niukkuus
3626: 1092 (1966 vp.). ja monet vielä kiireellisemmiksi katsotut tie-
3627: VaHokunta on aloitetta käsitellessään kuul- suunnitelmat ovat estäneet kysymyksessä ole-
3628: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa van tien parannussuunnitelman laatimisen
3629: tie- ja vesirakennushallituksesta. sisällyttämisen tiesuunnitteluohjelmaan.
3630: Aloite tarkoittaa Kristiinankaupungin- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3631: Kauhajoen maantien noin 40 km pituisen tie- nioittaen ehdottaa,
3632: osan Päntäne-Karijoki-Kristiinankaupunki
3633: parannussuunnitelman laatimista. Asiasta on että toivomusaloite n:o 1092 (1966
3634: tehty myös tielain mukainen aloite, joka on vp.) hylättäisiin.
3635: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1967.
3636:
3637:
3638:
3639:
3640: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Nurminen, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo,
3641: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Vartia ja Vilponiemi sekä varajäsen Niini-
3642: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, kooki.
3643: Landström, M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä,
3644:
3645:
3646:
3647:
3648: E 79/67
3649: j
3650:
3651: j
3652:
3653: j
3654:
3655: j
3656:
3657: j
3658:
3659: j
3660:
3661: j
3662:
3663: j
3664:
3665: j
3666:
3667: j
3668:
3669: j
3670:
3671: j
3672:
3673: j
3674:
3675: j
3676:
3677: j
3678: 1967 Vp. - Toiv.al. miet. N:o 4 (Aloite 1966 Vp.).
3679:
3680:
3681:
3682:
3683: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 4
3684: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kaskisten-
3685: Kauhajoen-Alavuden tiesuunnan tutkimista.
3686:
3687: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Alavus kk sisältyy iJruluvan vuoden tiesuun-
3688: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- nitteluohjelmaan. Parannussuunnitelman laa-
3689: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Salo- timista varten on jo suoritettu tiekuvaus.
3690: rannan yllä mainitun toivomusaloitteen n: o Tiesuunnitelman laatimista tullaan edelleen
3691: 1093 (1966 vp.). jatkamaan menoarviossa osoitettujen tietutki-
3692: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- musmäärärahojen rajoissa.
3693: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3694: tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
3695: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
3696: mukaan aloitteen tarkoittama n. 75 km pitui- että toivomusaloite n:o 1093 (1966
3697: nen tiejakso Kauhajoki-Aro-Jalasjärvi- vp.} hylättäisiin.
3698: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1967.
3699:
3700:
3701:
3702:
3703: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Nurminen, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo,
3704: listun~etpuheenjohtaja R. Virtanen, vara- Vartia ja Vilponiemi sekä varajäsen Niini-
3705: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, koski.
3706: Landström, M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä,
3707:
3708:
3709:
3710:
3711: E 801/67
3712: 1967 Vp. - Toiv.al. miet. N:o 5 (Aloite 1P66 Vp.).
3713:
3714:
3715:
3716:
3717: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 5
3718: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rahikan-Kauha-
3719: järven maantien rakentamista.
3720:
3721: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä on ilmoittanut, että nyt kysymyksessä olevan
3722: !k€Säikuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tiejakson .ete1äosan eli Kankaanpään-Hon-
3723: kunnan valmi:stavasti !käsi!teltävä:ksi ed. Salo- !kajoen välisen maanHen parantamissuunnitel-
3724: rannan yl.lä mainitun toiv;omusaloitteen n: o maa parhaillaan laaditaan. Suunnitelma on
3725: 1 094 (1966 vp.). tarkoitus saada tämän vuoden aikana val-
3726: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- miiksi. Tien parantamiseen ryhdytään mää-
3727: lut asiantuntijana !pääjohtaja M. Niskalaa rärahojen rajoissa välittömästi suunnitelman
3728: tie- ja vesiraJkennushallituksesta. va;hvistamisen jälkeen.
3729: ·Tie- ja vesirakennushallitus, jo!ka liikenteel- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3730: lisen merkityksen puOilesta pitää Honkajoen nioittaen ehdottaa,
3731: -Isojoen ja Honkajoen-Karvian-Jalasjär-
3732: ven maanteiden parantamista aloitteen tar- että toivomusaloite n:o 1 094 (1966
3733: koittaman tieyhteyden RahH\ika-Kauhajärvi vp.) hylättäisiin.
3734: -Kankaanpää parantamista tärkeämpänä,
3735: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1967.
3736:
3737:
3738:
3739:
3740: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Nurminen, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo,
3741: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Vartia ja Vilponiemi sekä varajäsen Niini-
3742: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, koski.
3743: Landström, M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä,
3744:
3745:
3746:
3747:
3748: E '81/67
3749: 1967 Vp. - Toiv.al. miet. N: o 6 (Aloite 1966 Vp.).
3750:
3751:
3752:
3753:
3754: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 6
3755: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa rakennussuunni-
3756: telman laatimista Päntäneen-Kuvaskankaan maantieosuutta
3757: varten.
3758:
3759: Eduskunta on pöytli!kirjanottein 3 päivältä nushallitus, jonka vuoden 1966 suunnittelu-
3760: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulikuiaitosvalio- ohjelmassa työ kuuluu siirrettävien suunnit-
3761: kunnan valmistavasti käsiteltävä!ksi ed. Salo- telutöiden ryhmään, on ilmoittanut tien lii-
3762: rannan yllä mainitun toivomusaloitteen n:o kenteen ·erittäin vli!häiseksi, lukuunottamatta
3763: 1095 (1966 vp.). tieosaa Kauhajoki-Päntäne, joka viimeksi
3764: Valiokunta on aloitetta käsitellessään ikuul- mainittu sisällytettäneen lähiaikojen suunnit-
3765: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa teluohjelmaan. Kun tällä alueella olevat mo-
3766: tie- ja vesira.kennushallituksesta. net vilkasliikenteisemmät ti•et on asetettava
3767: Merikarvian kunnanhallitus on vuonna parannussuunnitelmissa etusijalle, ei aloite
3768: 1965 tehnyt tie- ja vesiraJkennushaliitukselle anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
3769: tieasetuksen mukaisen aloitteen kysymyiksessä Edellä esitetyn perusteella valiokunta iJrun-
3770: olevan maantien parantamisesta ja uudista- nioittaen ehdottaa,
3771: nut esityksensä vielä samana vuonna. Saman-
3772: laiset aloitteet ovat t·ehneet Isojoen ja Kau- että toivomusaloite n:o 1 095 {1966
3773: hajoen kunnanhallitukset. Tie- ja vesiraken- vp.) hylättäisiin.
3774: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1967.
3775:
3776:
3777:
3778:
3779: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Nurminen, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo,
3780: listuneet puheenjohtaja R. Virtan·en, varapu- Vartia ja Vilponiemi sekä varajäsen Nriini-
3781: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila., koski.
3782: Landström, M. Linna, Mäiki-Hakola, Niemelä,
3783:
3784:
3785:
3786:
3787: E 82/67
3788: 1
3789:
3790: 1
3791:
3792: 1
3793:
3794: 1
3795:
3796: 1
3797:
3798: 1
3799:
3800: 1
3801:
3802: 1
3803:
3804: 1
3805:
3806: 1
3807:
3808: 1
3809:
3810: 1
3811:
3812: 1
3813:
3814: 1
3815:
3816: 1
3817:
3818: 1
3819:
3820: 1
3821:
3822: 1
3823:
3824: 1
3825: 1967 Vp.- Toiv.al. m.iet. N:o 7 (Aloite 1966 Vp.).
3826:
3827:
3828:
3829:
3830: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 7
3831: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kauhajoen Aron-
3832: kylästä Jalasjärven Koskueelle johtavan paikallistiejakson
3833: muuttamista maantieksi.
3834:
3835: Edut~kunta on pöytäkirjanottein 3 päivä:ltä 1966 antanut kielteisen päätöksen. Jalasjär-
3836: (esäkuuta 1966 lähettänyt kulkulai.tosvalio- ven kunnan puoleLla olevat toivomusaloitteen
3837: runnan valmistavasti lkäsiteltäväbi ed. SaJo- tarkoittamat tiet, joiden muuttamisesta maan-
3838: ~annan yllä mainitun toivomusaloitteen n:o tieksi ,ei ole tehty tielain mukaista aloitetta,
3839: l 096 (1966 vp.). on aivan äaken määrätty paikallisteiksi. Tie-
3840: Valiokunta on aloitetta käsitellassään kuul- jaJkson liikenteellinen merkitys ei vielä ole
3841: ut asiantuntijana pääjohtaja M. NiskaJaa niin suuri, että se täyttäisi ma:anteille ase-
3842: ie- ja vesira;kennushallitu!ksesta. tettavat vaatimukset.
3843: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3844: nukaan toivomusaloitteen tarkoittama tieosa nioittaen ehdottaa,
3845: :isäJ.tyy osana aloitteeseen Kauhajoen kunnan
3846: kkeläjärven paikallisteiden muuttamisesta että toivomusaloite n:o 1 096 (1966
3847: naantieksi, johon kulkulaitosten ja yleisten vp.) hylättäisiin.
3848: öiden ministeriö on 26 päivänä eldk:uuta
3849: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1967.
3850:
3851:
3852:
3853:
3854: .Asian käsittelyytL valiokunnassa ovat osal- Nurminen, Sinlkkonen, Ti!klkanen, Uusitalo,
3855: istuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Vartia ja V:ilponiemi sekä varajäsen Niini-
3856: Leenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, koski.
3857: Jandström, M. Linna, Mä!ki-Ha:kola, Niemelä,
3858:
3859:
3860:
3861:
3862: : 183/67
3863: 1
3864:
3865: 1
3866:
3867: 1
3868:
3869: 1
3870:
3871: 1
3872:
3873: 1
3874:
3875: 1
3876:
3877: 1
3878:
3879: 1
3880:
3881: 1
3882:
3883: 1
3884:
3885: 1
3886:
3887: 1
3888: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 8 (Aloite 1966 Vp.).
3889:
3890:
3891:
3892:
3893: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 8
3894: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
3895: tamista Merikarvialta Siikaisten kautta Kankaanpäähän.
3896:
3897: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tanut siirtämään suunnitelman valmiiksi
3898: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- saattamisen toistaiseksi, lukuunottamatta lii-
3899: kunnan valmistavaati käsiteltäväksi ed. kenteellisesti tärkeintä tieosaa Kankaanpää-
3900: Gröndahlin ym. yllä mainitun toivomusaloit- Alahonkajoki, joka edelleen on suunnitteilla.
3901: teen n:o 1097 (1966 vp.). Niin ikään on Merikarvian rakennuskaava-
3902: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- alueen maanteistä jo olemassa toteuttamis-
3903: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa kelpoinen suunnitelma.
3904: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3905: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
3906: mukaan aloitteen tarkoittaman, n. 57 km pi-
3907: tuisen maantieyhteyden parantaminen on että toivomusaloite n:o 1097 {1966
3908: ollut suunnitteilla. Käytettävissä olevien vp.) hylättäisiin.
3909: määrärahojen niukkuus on kuitenkin pakot-
3910: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
3911:
3912:
3913:
3914:
3915: .Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
3916: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
3917: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
3918:
3919:
3920:
3921:
3922: E 96/67
3923: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 9 (Aloite 1966 Vp.).
3924:
3925:
3926:
3927:
3928: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 9
3929: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kylänpään-
3930: Lehmäjoen-Isonkyrön maantien parantamista.
3931:
3932: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä mista. Kysymyksessä olevilla teillä on paa-
3933: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- asiassa merkitystä paikalliselle liikenteelle.
3934: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Mäki- Kun alueella on keskeneräisinä ja vireillä
3935: Hakolan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen useita liikenteellisesti vielä tärkeimmiksi kat-
3936: n:o 1100 (1966 vp.). sottavia tiehankkeita, ei lähivuosina näytä
3937: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- olevan mahdollisuuksia aloitteen toteuttami-
3938: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa seen.
3939: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3940: Aloite tarkoittaa n. 35 km pituisen, Ylis- nioittaen ehdottaa,
3941: taron ja Isonkyrön kunnissa olevan, eräiden
3942: maanteiden muodostaman tielenkin paranta- että toivomusaloite n:o 1100 (1966
3943: vp.) hylättäisiin.
3944: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
3945:
3946:
3947:
3948:
3949: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
3950: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
3951: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
3952:
3953:
3954:
3955:
3956: E 97/67
3957: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 10 (Aloite 1966 Vp.).
3958:
3959:
3960:
3961:
3962: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 10
3963: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Keuruun-.lh-
3964: tärin maantien parantamista Keuruun kunnan alueella.
3965:
3966: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä parantamistyötä tultaneen lähivuosina jatka-
3967: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- maan välillä Petäjävesi-Keuruu. Kun kysy-
3968: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. myksessä olevalla alueella on parhaillaan vi-
3969: Knuuttilan ym. yllä mainitun toivomusaloit- reillä myös Parkanon kautta Poriin johta-
3970: teen n:o 1101 (1966 vp.). van tieyhteyden parantaminen, ei aloitteen
3971: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tarkoittaman tieyhteyden parantamista voi-
3972: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa tane rajoitettujen rahoitusmahdollisuuksien
3973: tie- ja vesirakennushallituksesta. vuoksi sisällyttää lähivuosien toteuttamisoh-
3974: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- jelmiin. Näin ollen ei myöskään tien suun-
3975: sen mukaan aloitteen tarkoittaman, alle 40 nitteleminen ole tässä vaiheessa tarkoituk-
3976: km pituisen maantieosan parantaminen kuu- senmukaista.
3977: luu tiejaksoon, joka tulisi muodostamaan Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3978: uuden tieyhteyden Vaasasta Seinäjoen nioittaen ehdottaa,
3979: kautta Jyväskylään. Tämän tieyhteyden pa-
3980: rantaminen on aloitettu Jyväskylän puolei- että toivomusaloite n:o 1101 {1966
3981: sesta päästä välillä Jyväskylä-Petäjävesi ja vp.) hylättäisiin.
3982: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
3983:
3984:
3985:
3986:
3987: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
3988: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
3989: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
3990:
3991:
3992:
3993:
3994: E 98/67
3995: 1
3996: 1
3997: 1
3998: 1
3999: 1
4000: 1
4001: 1
4002: 1
4003: 1
4004: 1
4005: 1
4006: 1
4007: 1
4008: 1
4009: 1
4010: 1
4011: 1
4012: 1
4013: 1
4014: 1
4015: 1
4016: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 11 (Aloite 1966 Vp.).
4017:
4018:
4019:
4020:
4021: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 11
4022: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Virtain-.Ähtä-
4023: rin maantien rakentamista.
4024:
4025: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Ähtäri n. 25 km pituudelta. Tiesuunnittelu-
4026: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- henkilökunnan ja tietutkimusmäärärahojen
4027: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. V. niukkuuden takia suunnitelman laatiminen
4028: Mattilan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen on kuitenkin siirretty toistaiseksi. Aloite tien
4029: n:o 1102 (1966 vp.). rakennustyön aloittamisesta on näin ollen
4030: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- ennenaikainen.
4031: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4032: tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
4033: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk-
4034: sen mukaan tiesuunnitteluohjelmaan sisältyy että toivomusaloite n:o 1102 (1966
4035: aloitteen tarkoittaman maantien parantami- vp.) hylättäisiin.
4036: nen välillä Ilomäki-Vaasan piirin raja-
4037: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
4038:
4039:
4040:
4041:
4042: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
4043: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4044: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
4045:
4046:
4047:
4048:
4049: E 99/67
4050: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 12 (Aloite 1966 Vp.).
4051:
4052:
4053:
4054:
4055: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 12
4056: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa l.htärin-Ala-
4057: vuden maantien rakennustöiden aloittamista.
4058:
4059: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä km pituiselle välille Alavus-Töysä. Tien n.
4060: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- 16 km pituisen loppuosan parantamissuunni-
4061: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. V. telman tie- ja vesirakennushallitus on ilmoit-
4062: Mattilan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen tanut valmistuvan ensi kesään mennessä.
4063: n:o 1103 (1966 vp.). Tien parantamistyö aloitetaan aikanaan val-
4064: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen
4065: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa osoitettavalla määrärahalla.
4066: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4067: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- nioittaen ehdottaa,
4068: riö on 18 päivänä tammikuuta 1967 vahvis-
4069: tanut aloitteen tarkoittaman maantien pa- että toivomusaloite n:o 1103 (1966
4070: rantamissuunnitelman tiejärjestelyineen 9.94 vp.) hylättäisiin.
4071: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
4072:
4073:
4074:
4075:
4076: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
4077: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4078: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
4079:
4080:
4081:
4082:
4083: E 100/67
4084: 1
4085:
4086:
4087: 1
4088:
4089:
4090:
4091:
4092: 1
4093:
4094:
4095: 1
4096:
4097:
4098:
4099:
4100: 1
4101:
4102:
4103: 1
4104:
4105:
4106:
4107:
4108: 1
4109:
4110:
4111: 1
4112: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 13 (Aloitteet 1966 Vp.).
4113:
4114:
4115:
4116:
4117: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 13
4118: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Ala-
4119: vuoden-Virtain maantien rakentamista.
4120:
4121: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä sältyy kantatien n: o 66 parantamissuunni-
4122: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- telman laatiminen n. 20 km pituiselle tie-
4123: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. V. osalle välillä Hämeen piirin raja-Alavus.
4124: Mattilan ym. toivomusaloitteen n: o 1104 Virtain kunnan puoleisen tieosan paranta-
4125: (1966 vp.) Alavuden-Virtain maantien ra- missuunnitelman laatimisen tie- ja vesiraken-
4126: kentamisesta ja ed. Uusitalon ym. toivomus- nushallitus tnlee sisällyttämään lähivuosien
4127: aloitteen n:o 1108 (1966 vp.) Oriveden- tiesuunnitteluohjelmaansa.
4128: Lapuan kantatien Alavuden-Virtain tie- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4129: osuuden tutkimisesta. nioittaen ehdottaa,
4130: Valiokunta on aloitteita käsitellessään
4131: kuullut asiantuntijana pääjohtaja M. Niska- että toivomusaloitteet n: o 1104 ja
4132: laa tie- ja vesirakennushallituksesta. 1108 (1966 vp.) hylättäisiin.
4133: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk-
4134: sen mukaan sen tiesuunnitteluohjelmaan si-
4135: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
4136:
4137:
4138:
4139:
4140: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
4141: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4142: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
4143:
4144:
4145:
4146:
4147: E 101/67
4148: j
4149: j
4150: j
4151: j
4152: j
4153: j
4154: j
4155: j
4156: j
4157: j
4158: j
4159: j
4160: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 14 (Aloite 1966 Vp.).
4161:
4162:
4163:
4164:
4165: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 14
4166: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Ähtärin kaava-
4167: alueen ohitustien ja siihen liittyvän Ouluveden sillan raken-
4168: tamista.
4169:
4170: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Ä.htärin maantien parantamiseksi Ähtärin
4171: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- rakennuskaava-alueella n. 4 km pituudelta.
4172: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. V. Tarkoituksena on uusia ja tarkistaa aikai-
4173: Mattilan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen sempi vanhentunut suunnitelma. Tämä paran-
4174: n:o 1105 (1966 vp.). tamissuunnitelma valmistunee ensi kesään
4175: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- mennessä.
4176: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4177: tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
4178: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk-
4179: sen mukaan sen tiesuunnitteluohjelmaan si- että toivomusaloite n:o 1105 (1966
4180: sältyy suunnitelman laatiminen Virtain- vp.) hylättäisiin.
4181: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
4182:
4183:
4184:
4185:
4186: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
4187: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4188: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
4189:
4190:
4191:
4192:
4193: E 102/67
4194: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 15 (Aloite 1966 Vp.).
4195:
4196:
4197:
4198:
4199: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 15
4200: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa A.htärin-Vir-
4201: tain-Tampereen maantien rakennustöiden aloittamista.
4202:
4203: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä kohdalla parantamistyö on käynnissä 0.52 km
4204: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- pituudelta. Tiesuunnitteluohjelmaan sisäl-
4205: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. tyvät lisäksi kantatien n:o 66 parantaminen
4206: Uusitalon ym. yllä mainitun toivomusaloit- välillä Visuvesi-Virrat-Ilomäki n. 20 km
4207: teen n:o 1106 (1966 vp.) pituudelta ja Ruoveden taajaman kohdalla
4208: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- n. 10 km pituudelta, Virtain rakennuskaava-
4209: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa. alueen pääteiden parantaminen n. 20 km
4210: Aloite tarkoittaa valtatieosan Tampere- pituudelta sekä Virtain-Ähtärin maantien
4211: Orivesi, kantatien n: o 66 välin Orivesi-Vir- parantaminen välillä Ilomäki-Vaasan piirin
4212: rat sekä Virtain ja Ähtärin välisen maan- raja n. 15 km pituudelta ja Ähtärin raken-
4213: tien parantamisen n. 140 km pituudelta. Tie- nuskaava-alueella n. 4 km pituudelta. Tie-
4214: ja vesirakennushallituksen ilmoituksen mu- ja vesirakennushallitus tulee jatkamaan
4215: kaan aloitteen tarkoittamiin toimenpiteisiin suunnitelmien valmistamista ja mahdolli-
4216: on jo ryhdytty. Niinpä Tampereen-Orive- suuksien mukaan sisällyttämään tiejakson
4217: den valtatieosan parantamissuunnitelman puuttuvat osat lähivuosien tiesuunnittelu-
4218: laatiminen sisältyy tiesuunnitteluohjelmaan. ohjelmaansa.
4219: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4220: on vahvistanut suunnitelmat kantatien n: o nioittaen ehdottaa,
4221: 66 parantamiseksi 9.42 km pituudelta välillä
4222: Hirsilä-Huikko ja Visuveden taajaman koh- että toivomusaloite n:o 1106 (1966
4223: dalla 1.82 km pituudelta. Virtain keskustan vp.) hylättäisiin.
4224: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
4225:
4226:
4227:
4228:
4229: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
4230: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4231: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
4232:
4233:
4234:
4235:
4236: E 103/67
4237: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 16 (Aloite 1966 vp.J.
4238:
4239:
4240:
4241:
4242: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o kun n a n mietintö N: o 16
4243: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
4244: tamista Jyväskylästä Poriin Virtain kunnan alueen kautta.
4245:
4246: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä ditaan parhaillaan yleissuunnitelmaa n. 86
4247: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- km pituudelta. Tieosille Haapamäki-Keu-
4248: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. V. ruu-Petäjävesi on laadittu tiesuunnitelmat
4249: Mattilan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n. 38 km pituudelta. Näistä tiesuunnitelmista
4250: n:o 1109 (1966 vp.). on tieosaa Keuruu-Petäjävesi koskeva vah-
4251: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- vistettu. Aloitteen tarkoittamasta maantie-
4252: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa yhteydestä on näin ollen osa parannettu,
4253: tie- ja vesirakennushallituksesta. osittain parantamistyöt ovat käynnissä ja
4254: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen loppuosille laaditaan parhaillaan suunnitel-
4255: mukaan aloitteen tarkoittamasta tieyhteydes- mia. Valiokunta edellyttää, että tämän tie-
4256: tä on tieosa Pori--Kankaanpää parannettu hankkeen toteutumista edelleen kiirehditään.
4257: n. 48 km pituudelta. Tieosilla Kankaanpää- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4258: Parkano ja Petäjävesi-Jyväskylä sekä Keu- nioittaen ehdottaa,
4259: ruun kk: n rakennuskaava-alueella ovat pa-
4260: rantamistyöt käynnissä n. 74 km pituudelta. että toivomusaloite n:o 1109 (1966
4261: Tieosille Parkano-Virrat-Haapamäki laa- vp.) hylättäisiin.
4262: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
4263:
4264:
4265:
4266:
4267: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
4268: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4269: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
4270:
4271:
4272:
4273:
4274: E 104/67
4275: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 17 (Aloite 1966 Vp.).
4276:
4277:
4278:
4279:
4280: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 17
4281: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa suunnitelman
4282: laatimista Kolhon- Haapamäen maantien rakentamista
4283: varten.
4284:
4285: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä ruun kunta on vuonna 1964 tehnyt tiease-
4286: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tuksen mukaisen aloitteen, jonka käsittely
4287: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Poh- on kesken. Saatuaan asiasta tielain mukaiset
4288: josen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen lausunnot tie- ja vesirakennushallitus tulee
4289: n:o 1110 (1966 vp.). tutkimaan, täyttääkö tieyhteys tielain maan-
4290: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- teille asettamat vaatimukset.
4291: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4292: tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
4293: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
4294: mukaan aloitteen tarkoittaman maantien ra- että toivomusaloite n:o 1110 (1966
4295: kentamishanke on parhaillaan vireillä. Ken- vp.) hylättäisiin.
4296: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
4297:
4298:
4299:
4300:
4301: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
4302: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4303: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
4304:
4305:
4306:
4307:
4308: E 105/67
4309: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 18 (Aloitteet 1966 Vp.).
4310:
4311:
4312:
4313:
4314: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 18
4315: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Ala-
4316: järven Hoiskon ja Soinin välisen maantien parantamista.
4317:
4318: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä lien ja taajamien välistä liikennettä, joskin
4319: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tietä käytetään myös jonkin verran Pietar-
4320: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Kivi- saareen suuntautuvaan puutavaran kuljetuk-
4321: ahon ym. toivomusaloitteen n:o 1112 (1966 seen. Tie- ja vesirakennushallituksen mielestä
4322: vp.) tiesuunnitelman aikaansaamisesta Ala- tien liikenteellisen merkityksen huomioon
4323: järven Hoiskon ja Soinin välille sekä ed. ottaen sen kuntoa olisi pyrittävä kohenta-
4324: Uusitalon ym. toivomusaloitteen n: o 1113 maan kunnossapitotoimenpiteillä. Monet kii-
4325: ( 1966 vp.) Hoiskon-Soinin maantien paran- reelliset ja keskeneräiset tiehankkeet estävät
4326: tamisesta. tämän parantamishankkeen sisällyttämisen
4327: V aHokunta on aloitteita käsitellessään lähivuosien ohjelmiin.
4328: kuullut asiantuntijana pääjohtaja M. Niska- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4329: Jaa tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
4330: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk-
4331: sen mukaan aloitteet tarkoittavat n. 28 km että toivomusaloitteet n: ot 1112 ja
4332: pituisen maantieyhteyden parantamista. Tie 1113 (1966 vp.) hylättäisiin.
4333: palvelee pääasiassa paikallista tai kirkonky-
4334: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
4335:
4336:
4337:
4338:
4339: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
4340: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4341: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
4342:
4343:
4344:
4345:
4346: E 196/67
4347: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 19 (Aloite 1966 Vp.).
4348:
4349:
4350:
4351:
4352: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 19
4353: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Petäjäveden-
4354: Multian-Liesjärven-Myllymäen maantien rakentamista.
4355:
4356: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä monia liikenteellisesti vielä tärkeämpiä ties-
4357: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tön parantamishankkeita. Tiesuunnan raken-
4358: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Poh- taminen liittyy sitäpaitsi oleellisesti Jyväs-
4359: josen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen kylän-Parkanon-Porin ja Jyväskylän-
4360: n:o 1115 (1966 vp.). Seinäjoen-Vaasan päätiesuuntia koskeviin
4361: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- ratkaisuihin, joita koskevat tutkimukset ovat
4362: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa kesken. Aloitteen hyväksymiselle ei näin
4363: tie- ja vesirakennushallituksesta. ollen näytä vielä olevan edellytyksiä.
4364: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4365: sen mukaan aloite tarkoittaa n. 40 km pitui- nioittaen ehdottaa,
4366: sen uuden maantien rakentamista ja n. 15
4367: km pituisen maantien parantamista. Tällä että toivomusaloite n:o 1115 (1966
4368: alueella on kuitenkin keskeneräisiä ja vireillä vp.) hylättäisiin.
4369: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
4370:
4371:
4372:
4373:
4374: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
4375: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4376: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
4377:
4378:
4379:
4380:
4381: E 107/67
4382: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 20 (Aloite 1966 Vp.).
4383:
4384:
4385:
4386:
4387: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 20
4388: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Saarijärveltä
4389: Myllymäelle johtavan maantien perusparannusten toteutta-
4390: mista.
4391:
4392: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä vahvistettu. Kun tämänkin tien lähiympäris-
4393: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tössä on lukuisia vielä kiireellisemmiksi kat-
4394: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Koi- sottuja parantamishankkeita keskeneräisinä
4395: vusen ym.. yllä mainitun toivomusaloitteen ja vireillä, tieyhteyden kuntoa olisi ehkä py-
4396: n:o 1120 (1966 vp.). rittävä parantamaan kunnossapitotoimenpi-
4397: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tein, jotka jo osittain ovat käynnissä. Tällöin
4398: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa ei tiesuunnitelman laatiminen olisi tarpeen.
4399: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4400: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
4401: mukaan aloite tarkoittaa n. 60 km pituisen
4402: maantieyhteyden parantamista. Tieyhteyden että toivomusaloite n:o 1120 (1966
4403: liikenteellisesti vaikeimmista ja vaarallisim- vp.) hylättäisiin.
4404: mista osista on jo parantamissuunnitelma
4405: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
4406:
4407:
4408:
4409:
4410: Asian käsittelyyn avliokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nurmi-
4411: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4412: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Uusitalo ja Vilponiemi.
4413:
4414:
4415:
4416:
4417: E 108/67
4418: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 21 (Aloite 1966 Vp.).
4419:
4420:
4421:
4422:
4423: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 21
4424: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat maan-
4425: tien rakentamista Vesannolta Konginka.n.kaalle.
4426:
4427: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- tuksen taholta on kiinnitetty huomiota sii-
4428: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulai- hen, että Kuopion-Vaasan poikittaistie-
4429: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi yhteyttä, jonka rakentamisesta eduskunta
4430: ed. Ahosen ym. toivomusaloitteen n: o 1124 on 4 päivänä marraSkuuta 1965 lausunut toi-
4431: (1966 vp.) maantien rakentamisesta Vesan- vomuksen, suunnitellaan Viitasaaren !kautta
4432: nolta Pängätsalon, Patasalon ja Iitsalon rakennettavaksi. Tämän vuoksi ja kun ruloit-
4433: saarten kautta Konginkankaalle sekä ed. teen tarkoittaman tieyhteyden lähiympäris-
4434: Pohjosen ym. toivomusaloitteen n: o 1127 tössä on k<*"lkeneräisinä mui·ta laajoja ja
4435: (1966 vp.) maantien rakentamisesta Vesan- vielä kiireellisemmiksi katsottuja tiestön pa-
4436: nolta Konginkankaalle. rantamishankkeita, ei tämän tieyhteyden
4437: Valiokunta on aloitteita käsitellessään toteuttamiseen lähivuosien aikana näytä ole-
4438: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. van mahdollisuuksia. Kun tiesuunnitelmaa-
4439: Skogström.iä tie- ja vesirakennushallituk- ikaan ei ole laadittu, on tien rakentamishan-
4440: sesta. ketta pidettävä i:lllllenai'kaisena.
4441: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4442: ilmoitettu, että aloitteen tarkoittamalla n. nioittaen ehdottaa,
4443: 18 km pituisella uudella maantieyhteydellä
4444: tulisi olemaan merkitystä, paitsi paikalli- että toivomusaloitteet n: ot 1124 ja
4445: selle liikentei:Jlle, myös puutavaran kulje- 1127 (1966 vp.) hylättäisiin.
4446: tuksille. Samalla tie- ja vesirakennushalli-
4447: HelsingiSBä 10 päivänä maaliskuuta 1967.
4448:
4449:
4450:
4451:
4452: Asian käsittelyyn vruliokunnassa ovat osal- nen, Prooope, Rönkkö, Sin'k!konen, Tiklkanen,
4453: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi s~ä vara-
4454: puheenjohtaja Ahonen j·a jäsenet KnuuttiJa, jäsen GröndahL
4455: Landström, M. Linna, Nevalainen, Nurmi-
4456:
4457:
4458:
4459:
4460: E 147/67
4461: 1967 Vp. - Toiv.al.m!et. N:o 2t (Aloite 1966 Vp.).
4462:
4463:
4464:
4465:
4466: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 22
4467: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Sumiaisten maan-
4468: tien uudelleen rakentamista.
4469:
4470: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- siihen iliittyvine tienparannustöineen n. 2 km
4471: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitos- pituudelta. Lisäksi on parhaillaan paranta-
4472: valiokunnan valmistavasti käsiteltiiwäksi ed. mistyö !käynnissä nomyllymäen !kohdalla. Sen
4473: Jämsenin ym. yllä mainitun toivomusaloit- sijaan monet vielä tärkeämmät tiehankkeet
4474: teen n:o 1125 (1966 vp.). ovat estäneet tämän tien !kokonaisuudessaan
4475: Valiokunta on aJ.oitetta käsitellessään parantamisen sijoittamisen tiesuunnittelu-
4476: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. ohjelmiin. Aloite tien uudelleen rakentami-
4477: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- sesta on näin ollen ennenaikainen.
4478: sesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta !kun-
4479: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
4480: mukaan ·aloitteen tarkoittama tietyö käsittää
4481: Kärkäälän-Konginkankaan maantien pa- että toivomusaloite n.: o 1125 ( 1966
4482: rantamisen n. 30 ikm. pituudelta. Tälle tielle vp.) kylättäisiin..
4483: on äskettäin vail.mistunut Matilanvirran silta
4484: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1967.
4485:
4486:
4487:
4488: Asian käsittelyyn vaJliokunnassa ovat osal- nen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen,
4489: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi sekä vara-
4490: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, jäsen Gröndahl.
4491: Landström, M. Linna, Nevalainen, Nurmi-
4492:
4493:
4494:
4495:
4496: E 14:8/67
4497: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 23 (Aloite 1966 Vp.).
4498:
4499:
4500:
4501:
4502: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 23
4503: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
4504: tamista Vesannosta Pängätsalon saaren kautta. Sumiaisiin.
4505:
4506: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä kookevat tutkimukset tie- ja vffiira:kennus-
4507: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- haJ.lituksessa ovat käynnissä. Tämän vuoksi
4508: kunnan valnllstavasti käsiteltäväiksi ed. Pek- ja kun kysymyksessä olevan tieyhteyden.
4509: karisen ym. yllä mainitun toivomusalloitteen osrulta ei ole vielä selvyyttä siitä, täyttääkö
4510: n:o 1126 (1966 vp.). se tielaissa maantielle asetetut vaatimukset,
4511: Valiokunta on aJ.oitetta käsitellessään tässä vaiheessa ei aloite anna aihetta en.em-
4512: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. piin toimenpiteisiin.
4513: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4514: sesta. nioittaen ehdottaa,
4515: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
4516: mukaan aloitteen tarkoittama tieyhteys liit- että toivomusaloite n:o 1126 (1966
4517: tyy muihin Keiteleen ylittäviin teihin, joita vp.) hylättäti.siin.
4518: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1967.
4519:
4520:
4521:
4522:
4523: Asian käsittelyyn V8lliokunnassa ovat osal- nen, Prooope, Rönk!kö, Sinklronen, Tikkanen,
4524: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi sekä vara-
4525: puheenjohtaja .Ahonen. ja jäsenet Knuuttila, jäsen Gröndahl
4526: Landström, M. Linna, Nevalainen, Nurmi-
4527:
4528:
4529:
4530:
4531: E' 149/67
4532: 1967 Vp. - Toiv.al. miet. N:o 24 (Aloite 1966 Vp.).
4533:
4534:
4535:
4536:
4537: T a 1 o usva li o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 3 toivo~
4538: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lisäystä vuoden 1966
4539: tul~ ja menoarvioon.
4540:
4541: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 3 Kun aloitteen tarkoituksena on määrärahan
4542: päivältä kesäkuuta 1966 [ähettänyt talous- ottaminen Usäyksenä vuoden 1966 tul~ ja
4543: valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. menoarvioon, eikä sitä ole ehditty käsite[lä
4544: Häildcisen ym. toivomusaloitteen n: o 358 sanotun tulo- ja menoarvion voimassaolo-
4545: (1966 vp.), jossa on ehdotettu eduskunnan aikana, valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
4546: hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus
4547: antaisi eduskunnalle esity!ksen 80 000 mar- että toivomusaloite n:o 358 (1966
4548: kan ottamisesta lisäyksenä vuoden 1966 tulo- vp.) katsottaisiin rauenneeksi.
4549: ja menoarvioon avustubeksi Sokeain Keskus-
4550: liitto r.y: lle vastasokeutuneilile tarkoitettua
4551: sopeuttavaa kuntoutushoitoa varten.
4552: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1967.
4553:
4554:
4555:
4556: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- koski, Paananen, Paa.sivuori, P. Räsänen,
4557: neet osaa puheenjohtaja He[le, varapuheen- Siiskonen, Sileäkangas, Vaittinen ja Weck-
4558: johtaja Hanhirova, jäsenet Eskman, Gran- man.
4559: vik, Kaarlonen, Lehmonen, V. Mattila, Niini-
4560:
4561:
4562:
4563:
4564: E 140/67
4565: 1967 Vp. - !Toiv.a.l.miet. N:o 25 (Aloite 1966 Vp.).
4566:
4567:
4568:
4569:
4570: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 24
4571: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakenta-
4572: mista Lievestuoreen-Sa.arilammen tieltä Hänniskylän Hytö-
4573: län tielle.
4574:
4575: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä niskylän pa~kallistielle. Laukaan kunnanhal-
4576: kesäkuuta 1966 Jähettänyt kulkulaitosvalio- litus on tehnyt vastaavan paikallistien raken-
4577: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Sai- tamisesta tielain mukaisen aloitteen. Paikal-
4578: mon ym. yllä mainitun toivomusaoitteen n:o listien ra:kentamissuunnitelman laatiminen on
4579: 1128 (1006 vp.). jo sisäJJ.lytetty tietutkimusohjelmaan nimellä
4580: Valiokunta on aloitetta käsitellessään Simunan-Hänniskylän paikallistien rakenta-
4581: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. minen. Näin ohlen aloite ei anna aihetta
4582: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- enempiin toimenpiteisiin.
4583: sesta. Edellä esitetyn perusteella vali()kunta !kun-
4584: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
4585: mukaan aloite tarkoittaa n. 11 km pituisen
4586: tien rakentamista Junrtulan-Koppelon ja että toivomusaloite n:o 1128 (1966
4587: Kapeekosken-Lievestuoreen paikallisteiden vp.) hylättäisiin.
4588: yhtymäkohdasta Simunasta pohjoiseen Hän-
4589: Helsingissä. 14 päivänä maaliskuuta 1967.
4590:
4591:
4592:
4593: Asian käsittelyyn vailiokunnassa ovat osal- Nurminen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen,
4594: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Tilclranen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi
4595: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, sekä varajäsenet Gröndahl, Mäkinen ja Niini-
4596: M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Niemelä, koski.
4597:
4598:
4599:
4600:
4601: E 150/67
4602: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 26 (Aloitteet 1966 Vp.).
4603:
4604:
4605:
4606:
4607: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 25
4608: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Po-
4609: rin-Jyväskylän-Pieksämäen-Varkauden-Joensuun poi-
4610: kittaistien rakentamista Keski-Savon alueella.
4611:
4612: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Tieyhteyden suunnittelu Pieksämäen kaupun-
4613: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- gin kohdalla on käynnissä ja riippuvainen
4614: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Paa- mm. yleiskaavoituksen edistymisestä. Tieosan
4615: nasen ym. toivomusaloitteen n:o 1129 (1966 Pieksämäki-Varkaus parantamisesta on tehty
4616: vp.) Porin--Jyväskylän-Pieksämäen-Var- kaksi aloitetta. Toinen seuraa nykyistä maan-
4617: kauden--Joensuun poikittaistien rakentami- tietä Jäppilän kautta ja toinen kulkee suo-
4618: sesta Keski-Savon alueella ja ed. Mannisen raan Pieksämäeltä Varkauteen. Kun m()lem-
4619: ym. toivomuswloitteen n:o 1132 (1966 vp.) mat aloitteet on tielain mukaan tutkittava,
4620: kantatien 70 PiEllksämäen ja Varkauden väli- on vertailevat tutkimukset pantu käyntiin.
4621: sen suoran tieosuuden rakentamisesta. Toimenpiteisiin rakennus- ja liikennekustan-
4622: Valiokunta on aloitteita käsitellessaän nusten selvittämiseksi näillä vaihtoehtoisilla
4623: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. suunnilla on siis ryhdytty. Tässä vaiheessa
4624: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- aloitteet eivät anna aihetta enempiin toimen-
4625: sesta. piteisiin. Valiokunta nimittäin edellyttää,
4626: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen että kysymyksessä olevat tutkimustyöt saa-
4627: mukaan kysymyksessä on n. 65 km pituisen tetaan ensi tilassa päätökseen.
4628: maantieyhteyden osittainen rakentaminen ja Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4629: osittainen parantaminen. Keski-Suomen piirin nioittaen ehdottaa,
4630: rajan ja Siilinmyllyn välisen n. 23 km pitui-
4631: sen tieosan suunnitelman toteuttaminen odot- että toivomusaloitteet fl:ot 1129 ja
4632: taa tarkoitukseen osoitettavaa määrärahaa. 1132 (1966 vp.) hylättäisiin..
4633: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1967.
4634:
4635:
4636:
4637: .Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Nurminen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tik-
4638: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- kanen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi seJkä
4639: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Gröndahl, Mäkinen ja Niinikoski.
4640: M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Niemelä,
4641:
4642:
4643:
4644:
4645: E 151/67
4646: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. lf: o 27 (Aloite 1966 Vp.).
4647:
4648:
4649:
4650:
4651: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö lf:o 26
4652: toivomusaloitteen johdosta, joka. tarkoittaa Rautalammin
4653: Säkinm.ä.en-Ha.nkasalmen maantien peruspa.rantamista..
4654:
4655: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä ala-arvoinen, ettei sen perusparantamisella
4656: kesäkuuta 1966 lähettänyt !lmlkulaitosvalio- saavuteta. olennaista !korjausta iliikenneolosuh-
4657: kunnan valm.istavasti käsiteltäväksi ed. Pek- teisiin. Parhaillaan onikin rakenteilla maan-
4658: karisen ym.. yllä mainitun toivomusaloitteen tie Ke1kkamäki-Lievestuore-Han!k:asalm.i-
4659: n:o 1130 (1966 vp.). Suonenjoki. Tämä yhteys tulee muuttamaan
4660: Valiokunta on aloitettava käsitellessåäln diikenteellisiä olosuhteita alloitteen tarkoitta-
4661: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. man maantien vaikutuspiirissä. Sen vuotksi
4662: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- aloitetta ei voida puoltaa.
4663: sesta.. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4664: Tie- ja vesirakennushallituksen illmoituksen nioittaen ehdottaa,
4665: mukaan aloite tar'koittaa nykyisen Rauta-
4666: lammin Hankasalmen maantien perusparan- että toivomusaloite. n:o 1130 (1966
4667: tamisen n. 50 ikm pituudelta. Maantie on vp.) kylättäisiin,.
4668: kuitenkin nykyiselle liikenteeHe siinä määrin
4669: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1967.
4670:
4671:
4672:
4673:
4674: Asian ik:äsittelyyn vail.iokunnassa ovat osal- melä, Nurminen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen,
4675: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Tilclmnen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi
4676: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, ~ä varajäsenet Gröndahl, Mäkinen ja Niini-
4677: M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Nie- lkosJd.
4678:
4679:
4680:
4681:
4682: E 152/67
4683: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 28 (Aloite 1966 Vp.).
4684:
4685:
4686:
4687:
4688: Ku 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kun n a n m i e t i n t ö N: o 27
4689: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
4690: tamista Törmälästä. Hanhitaipaleen ja Savonojan kautta
4691: Myhinpä.ä.hän Rautalammma.
4692:
4693: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tien rakentamisesta on Rautalammin kunta
4694: !lresä:kuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tehnyt tielain mukaisen aloitteen. Paikallis-
4695: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Räsä- tien rakentamissuunnitelman laatiminen on
4696: sen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o sisällytetty tietutkimusohjelmaan nimellä My-
4697: 1131 (1966 VP·>· hinpään-Haapasalmen paikallistien rakenta-
4698: Valiokunta on aloitettava käsitellessään minen. Aloite ei näin ollen anna aihetta
4699: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. enempiin toimenpiteisiin.
4700: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4701: sesta. nioittaen ehdottaa,
4702: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
4703: mukaan aloite tarkoittaa n. 18 km pituisen että toivomusaloite n.:o 1131 {1966
4704: maantien rakentamisen Myhinpään risteyk- vp.) hylättäisiin.
4705: sestä kantatielle n:o 69. Vastaavan paikallis-
4706: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1967.
4707:
4708:
4709:
4710: Asian käsittelyyn valiokunnassa ov&t osal- melä, Nurminen, Procope, Rönkkö, Sinkkonen,
4711: iistuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi
4712: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, sekä varajäsenet Gröndahl, M"åkinen ja Niini-
4713: M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Nie- koski.
4714:
4715:
4716:
4717:
4718: E 153/67
4719: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 29 (Aloitteet 1966 Vp.).
4720:
4721:
4722:
4723:
4724: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 28
4725: kahden toivomusaloitteen johdosta., jotka. tarkoittavat Va.r-
4726: kauden-Sorsakosken-Palokankaan maa.ntien rakentamista..
4727:
4728: Eduskunta on ·pöytiiJkirjanottein 3 päivältä tarkistettava, ennenkuin tien ottaminen ra-
4729: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- hoitusohjelmaan on mahdollista. Sorsakosken
4730: kunnan vrulmistavasti käsiteltäväksi ed. Pek- -Palokankaan väilisen ·paikaJlistien rakenta-
4731: karisen ym. toivomusaloitteen n:o 1134 (1966 misesta on asutushallitus tehnyt tieasetuksen
4732: vp.) maantien rakentamisesta Varkaudesta mukaisen aloitteen. Tielain mukaiset 'lausun-
4733: Sorsakotdtelle ja ed. Peldrarisen ym. toivo- not on jo hankittu. Niiden perusteella tie-
4734: musaloitteen n:o 1135 (1966 vp.) Palokan- ja vesirakennushallitus tulee tutkimaan,
4735: kaan-Rengon-Mustansalon maantien raken- täyttääkö tie iliikenteelliseltä merkitykseltään
4736: tamisesta. tielain asettamat vaatimukset. Toimenpitei-
4737: Valiokunta on aloitteita käsitellessään siin kysymyksessä olevan tieyhteyden aikaan-
4738: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. saamiseksi on siis jo ryhdytty.
4739: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- Edellä esitetyn perusteella vruliokunta kun-
4740: sest& nioittaen ehdottaa,
4741: Varkauden--SorsalkoSken maantien raken-
4742: tamisesta on tie- ja vesirakennushallituJkseHa että toivomusaloitteet n:ot 1134 ja
4743: valmis suunnitelma, joka on lkuitenik:in vielä 1135 (1966 'IJp.) hylättäisiin.
4744: Helsingissä 14 päivänä maaJJ.iskuuta 1967.
4745:
4746:
4747:
4748:
4749: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal· melä., Nurminen, Prooope, Rölrldtö, Sink!k:onen,
4750: !istuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Tiklkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi
4751: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, sekä varajäsenet Gröndahl, Mäkinen ja Niini-
4752: M. Linna, M"aki-Hakola, Nevrulainen, Nie- •koski.
4753:
4754:
4755:
4756:
4757: E 154:/67
4758: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 30 (Aloite 1966 Vp.).
4759:
4760:
4761:
4762:
4763: Puolustusasiainvaliokunnan mietintö
4764: N: o 1 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa varus-
4765: miesten ensiapukoulutuksen lisäämistä.
4766:
4767: Eduskunta on pöytä:kirjanottein kesä- Valiokunnalle on myös selvitetty, että
4768: kuun 3 päivältä 1966 lähettänyt puolustus- koulutuksen läpivientiä vaikeuttaa eräät
4769: asiainvaliokunnan valmistavasti käsiteltä- haittatekijät, lähinnä pätevän lääkintähen-
4770: väksi ylläma~nitun ed. Honkosen ym. toivo- kilökunnan puute, koulutusmateriaalin niuk-
4771: musaloitteen n:o 1305 (1966 Vp.). kuus sekä varusmiesten komennukset var-
4772: Valiokunta on aloitetta käsitellessään sinaisen koulutuspalveluksen ulkopuolelle.
4773: kuullut asiantuntijoina everstiluutnantti T.. Näistä haittatekijöistä johtuu, ettei koulu-
4774: Sutelaa pääesikunnan koulutusosastolta, tustavoitteita saavuteta täysin ohjelman
4775: lääkintäeverstiluutnantti A. Poikolai,sta pää>- edellyttämässä laajuudessa. Poistamalla
4776: esikunnan lääkintäosastosta, everstiluut- nämä haittatekijät, voitaisiin myös varus-
4777: nantti J. Valtasta Rannikkojääkäripataljoo- miesten ensiapukoulutusta huomattavasti
4778: nasta ja lääkintämajuri N. Karhusta Uuden- tehostaa.
4779: maan jääkäripataljoonasta. Valiokunta toteaa, että! varusmiesten ensi-
4780: Valiokunta on saanut tietää, ettäJ pääesi-- apukoulutusta olisi tehostettava luomalla
4781: kunnassa laadittuun varusmiesten koulutus- sen läpiviemiselle laaditun ohjelman mukai-
4782: suunnitelmaan on sisällytetty kaikille varus- sesti paremmat edellytykset, mikä lähinnä
4783: miehille annettavaa. ensiapukoulutusta 12 on määrärahakysymys. Sen sijaan valio-
4784: tuntia ja opetusaiheet valittu niin, että kunta ei katso, että nykyistä tarkoitukseen
4785: varusmiesten tämän opetuksen perusteella varattua tuntimäärää voidaan lisätä muun
4786: pitäisi saavuttaa toivomusaloitteen ponnessa koulutuksen kustannuksella.
4787: tarkoitettua ta.itoa. Valiokunta on myös Edellä sanotun perusteella valiokunta kun-
4788: saanut tietää, että yllämainittua tuntimää- nioittaen ehdottaa,
4789: rä:ä ei nykyisellä palvelusajalla voida lisätä
4790: muun tärkeän koulutuksen siitä kärisimättä. että toivomusaloite n:o 1305 {1966
4791: Vp.) hylättäisiin.
4792: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1967.
4793:
4794:
4795:
4796:
4797: Asian käsittelyyn vali<Jkunnassa ovat otta- HeHsten, Hjerppe, Jämsen, Knuuti, H. Linna,
4798: neet osaa varapuheenjohtaja Honkonen sekä Mattila, Procope ja Puhakka sekä varajäsen
4799: jäsenet Asunta, Breilin, Burman, HaJme, A. Salo.
4800:
4801:
4802:
4803:
4804: E 146/67
4805: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 31 (Aloite 1966 Vp.).
4806:
4807:
4808:
4809:
4810: Kulkulaitos valio kunnan mietintö N:o
4811: 29 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Soisalon poik-
4812: kitiehankkeen toteuttamista.
4813:
4814: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- teen, on siitä hankittu asianmukaiset lau-
4815: ältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulai- sunnot. Niiden perusteella tie- ja vesira-
4816: )Svaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi kennushallitus tulee tutkimaan, täyttääkö
4817: d. Pekkarisen ym. yllä mainitun toivomus- tie liikenteelliseltä merkitykseltään yleisille
4818: loitteen n:o 1136 (1966 vp.). teille asetettavat vaatimukset. Kun vasta
4819: Valiokunta on aloitetta käsitellessään lähempien selvitysten valmistuttua on mah-
4820: uullut asiantuntijana yli-insinööri E. Rii- dollista määritellä tiehankkeiden kiireelli-
4821: imäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. syysjärjestys, ei aloite nykyvaiheessa anna
4822: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- aihetta enempiin toimenpiteisiin.
4823: en mukaan aloiteen tarkoittaman n. 40 Edellä esitetyn perusteella valiokunta
4824: m pituisen ja rakennuskustannuksiltaan kunnioittaen ehdottaa,
4825: alliin tien liikenteellinen merkitys tulisi
4826: .meisesti olemaan suhteellisen vähäinen. että toivomusaloite n:o 1136 (1966
4827: :un tien rakentamisesta myös asianomaiset vp.) hylättäisiin.
4828: unnat ovat tehneet tielain mukaisen aloit-
4829: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1967.
4830:
4831:
4832:
4833: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osai- Mäki-Hakola, Nurminen, Procope, Sinkko-
4834: stuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jä- nen, Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
4835: met Knuuttila, Landström, Manninen, niemi sekä varajäsen Mäkinen.
4836:
4837:
4838:
4839:
4840: 155/67
4841: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 32 (Aloite 1966 Vp.).
4842:
4843:
4844:
4845:
4846: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N :o
4847: 30 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Tervon ja
4848: Vaajasalmen välisen maantien parantamista.
4849:
4850: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- suunnitelman laatiminen myöskään sisälly
4851: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulai- tämän hetken ohjelmaan. Kun tien liikenne
4852: tosvaliokunnan valm.istavasti käsiteltäväksi on varsin vähäinen, keskimäärin 150 moot-
4853: ed. Pulkkisen ym. yllä mainitun toivomus- toriajoneuvoa vuorokaudessa, ja kun
4854: aloitteen n:o 1137 (1966 vp.). yleensä mahdollisuudet tien parantamis-
4855: Valiokunta on aloitetta käsitellessään suunnitelmien laatimiseksi ja parannustöi-
4856: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Rii- den suorittamiseksi ovat varsin rajoitetut,
4857: himäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. ei aloite nykyvaiheessa anna aihetta enem-
4858: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta piin toimenpiteisiin.
4859: on ilmoitettu, ettei aloitteen tarkoittaman Edellä esitetyn perusteella valiokunta
4860: tieyhteyden parantamisesta ole tehty tie- kunnioittaen ehdottaa,
4861: lain mukaista aloitetta. Tie- ja vesiraken-
4862: nushallituksessa ei ole olemassa tämän tie- että toivomusaloite t1.:o 1137 (1966
4863: yhteyden parantamissuunnitelmaa eikä vp.) hylättäisiin.
4864: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1967.
4865:
4866:
4867:
4868: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nunn.inen, Procope, Sinkko-
4869: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jä- nen, Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
4870: senet Knuuttila, Landström, Manninen, niemi sekä varajäsen Mäkinen.
4871:
4872:
4873:
4874:
4875: E 156/67
4876: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 33 (Aloite 1966 Vp.).
4877:
4878:
4879:
4880:
4881: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N :o
4882: 31 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdysmaan-
4883: tien rakentamista Jalkalan xna.antien päätepisteestä Jäppi-
4884: län maantiehen.
4885:
4886: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä hankkimiseksi tien rakentamisesta paikal-
4887: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- listienä, jota koskevan aloitteen Jäppilän
4888: kunnan valmistavaati käsiteltäväksi ed. kunta oli tehnyt jo v. 1963. Saamiensa sel-
4889: Pekkarisen ym. yllä mainitun toivomus- vitysten perusteella tie- ja vesirakennus-
4890: aloitteen n :o 1138 (1966 vp.). hallitus onkin 8 päivänä maaliskuuta 1966
4891: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- todennut tien täyttävän paikallisteille ase-
4892: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- tettavat liikenteelliset vaatimukset. Kun
4893: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. tiehankkeen toteuttamiseen ei kuitenkaan
4894: Aloitteen tarkoittamasta Suonenjoen- näytä olevan taloudellisia mahdollisuuksia,
4895: J alkalan paikallistien eteläpäästä alkavan on aloitetta koskeva tutkimus merkitty
4896: ja Ruuhilammen paikallistien pohjoispää- tutkimusluetteloon otettavaksi huomioon
4897: hän päättyvän maantien rakentamisesta on tulevia suunnitelmia laadittaessa. Näin ol-
4898: Suonenjoen kunta tehnyt v. 1962 aloitteen, len aloite ei anna aihetta enempiin toimen-
4899: mutta tie- ja vesirakennushallitus on 7 päi- piteisiin.
4900: vänä heinäkuuta 1965 tekemällään päätök- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
4901: sellä todennut, ettei tieyhteys täytä maan- kunnioittaen ehdottaa,
4902: teille asetettavia vaatimuksia. Samalla
4903: asiakirjat on palautettu Kuopion läänin- että toivomusaloite n:o 1138 (1966
4904: hallitukselle Suonenjoen kunnan lausunnon vp.) hylättäisiin.
4905: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1967.
4906:
4907:
4908:
4909: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nurminen, Procope, Sinkko-
4910: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jä- nen, Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
4911: senet Knuuttila, Landström, Manninen, niemi sekä varajäsen Mäkinen.
4912:
4913:
4914:
4915:
4916: E 157/67
4917: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 34 (Aloite 1966 Vp.).
4918:
4919:
4920:
4921:
4922: K u 1k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i et i n t ö N :o
4923: 32 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa viitostien ra-
4924: kennustöiden kiirehtimistä Kuopion maalaiskunnan Särki-
4925: lahden ja Kuopion kaupungin Puijonrinteen välillä.
4926:
4927: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tarkoituksena on saada tämä suunnitelma
4928: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- valmiiksi vielä kuluvan vuoden aikana.
4929: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Heti kun se laadittavien suunnitelmien puo-
4930: Pulkkisen ym. yllä mainitun toivomusaloit- lesta on mahdollista, on tarkoitus ryhtyä
4931: teen n :o 1139 (1966· vp.). toimenpiteisiin moottoritien rakennustöiden
4932: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- käyntiin saattamiseksi. Näin ollen aloite
4933: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
4934: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta
4935: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- kunnioittaen ehdottaa,
4936: sen mukaan aloitteen tarkoittamalle n. 5
4937: km pituiselle valtatieosalle on parhaillaan että toivomusaloite n: o 1139 ( 1966
4938: laadittavana moottoritien rakentamissuun- vp.) hylättäisiin.
4939: nitelma. Tie- ja vesirakennushallituksen
4940: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1967.
4941:
4942:
4943:
4944: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nurminen, Procope, Sinkko-
4945: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jä- nen, Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
4946: senet Knuuttila, Landström, Manninen, niemi sekä varajäsen Mäkinen.
4947:
4948:
4949:
4950:
4951: E 158/67
4952: 1
4953:
4954: 1
4955:
4956:
4957:
4958:
4959: 1
4960:
4961: 1
4962:
4963:
4964:
4965:
4966: 1
4967:
4968: 1
4969: 1967 Vp.- Toiv.aJ.miet. N:o 35 (Aloitteet 1966 Vp.).
4970:
4971:
4972:
4973:
4974: K u 1 k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö N :o
4975: 33 kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
4976: VehmersaJmen 1ossin- Rytökylän- Puutosmäen maantien
4977: rakentamista.
4978:
4979: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä den rakentamisesta paikallisti:enä on Veh-
4980: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- mersalmen kunta tehnyt tielain mukaisen
4981: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. aloitteen. Tästä aloitteesta on hankittu tie-
4982: Männistön ym. toivomusaloitteen n :o 1140 lain edellyttämät lausunnot. Lausuntojen
4983: (1966 vp.) ja ed. Pekkarisen ym. toivomus- perusteella tie- ja vesirakennushallitus tu-
4984: aloitteen n:o 1141 (1966 vp.) yllä mainitun lee tutkimaan, täyttääkö tie liikenteelli-
4985: maantien rakentamisesta. seltä merkitykseltään yleisille teille asetet-
4986: Valiokunta on aloitteita käsitellessään tavat vaatimukset. Kun tiehanke on jo
4987: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Rii- vireillä, eivät toivomusaloitteet anna ai-
4988: himäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. hetta enempiin toimenpiteisiin.
4989: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
4990: sen mukaan aloitteiden tarkoittama tie- kunnioittaen ehdottaa,
4991: hanke käsittää n. 14 km pituisen maan-
4992: tien rakentamisen Puutossalmen lossilta että toivomusaloitteet n:ot 1140 ja
4993: Vehmersalmen lossille. Sanotun tieyhtey- 1141 (1966 vp.) hylättäisiin.
4994:
4995: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1967.
4996:
4997:
4998:
4999: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nurminen, Procope, Sinkko-
5000: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jä- nen, Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
5001: senet Knuuttila, Landström, Manninen, niemi sekä varajäsen Mäkinen.
5002:
5003:
5004:
5005:
5006: E 159/67
5007: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 36 (Aloite 1966 Vp.).
5008:
5009:
5010:
5011:
5012: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N :o
5013: 34 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vehmersal-
5014: men- Vuorisalon- Litmaniemen paikallistien ottamista
5015: valtion maantieksi.
5016:
5017: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä pion lääninhallitukselle lausuntoa; varten.
5018: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- Tielain mukainen käsittely on näin ollen
5019: kunnan valmistavaati käsiteltäväksi ed. kesken. Lausuntojen perusteella tie- ja
5020: Räsäsen ym. yllä mainitun toivomusaloit- vesirakennushallitus tulee tutkimaan, täyt-
5021: teen n:o 1142 (1966 vp.). tääkö kysymyksessä oleva paikallistiejakso
5022: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- maantielle asetettavat liikenteelliset vaati-
5023: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- mukset. Kun asian käsittely on vireillä,
5024: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. ei aloite anna aihetta enempiin toimen-
5025: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- piteisiin.
5026: sen mukaan Vehmersalmen kunta on 5 päi- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
5027: vänä helmikuuta 1964 tehnyt aloitteen Veh- kunnioittaen ehdottaa,
5028: mersalmen- Vuorisalon- Litmaniemen ja
5029: Litmaniemen-Mustinlahden paikallisteiden että toivomusaloite n:o 1142 (1966
5030: muuttamisesta maantieksi. Joulukuun 5 vp.) hylättäisiin.
5031: päivänä 1966 asiakirjat on lähetetty Kuo-
5032: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1967.
5033:
5034:
5035:
5036: .Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nurminen, Procope, Sinkko-
5037: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jä- nen, Tikkanen~ Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
5038: senet Knuuttila, Landström, Manninen, niemi sekä varajäsen Mäkinen.
5039:
5040:
5041:
5042:
5043: E 160/67
5044: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 37 (Aloite 1966 Vp.).
5045:
5046:
5047:
5048:
5049: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
5050: 35 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa valtatien n :o
5051: 17 peruskorjaustöiden aloittamista. osuudella Toivala- Riis-
5052: tavesi- Tuusniemi- Ohtaansalmi.
5053:
5054: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä parantamiseksi välillä Jännevirta-Riista-
5055: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- vesi eli n. 18.8 km pituudelta. Aloitteen
5056: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. tarkoittamasta tieosasta sisältyy siis huo-
5057: E. Räsäsen ym.. yllä mainitun toivomus- mattava osa työohjelmaan ja tie- ja vesi-
5058: aloitteen n:o 1143 (1966 vp.). rakennushallitus tulee jatkamaan valtatei-
5059: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- den päällysteiden parantamista sitä mukaa
5060: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- kuin liikennemäärät kasvavat ja nykyiset
5061: mäkeä tie- ja vesirakennushallituksesta. päällysteet osoittautuvat kestämättömiksi.
5062: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- Aloite ei näin ollen anna aihetta enempiin
5063: sen mukaan valtatien n :o 17 parantaminen toimenpiteisiin.
5064: välillä lentokentän tienhaara-Jännevirta Edellä esitetyn perusteella valiokunta
5065: on työn alla n. 3 km pituudelta työllisyys- kunnioittaen ehdottaa,
5066: työnä. Kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
5067: viossa on 1 500 000 mk suuruinen määrä- että toivomusaloite n:o 1143 (1966
5068: raha varattu saman valtatien päällysteen vp.) hylättäisiin.
5069: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1967.
5070:
5071:
5072:
5073: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nurminen, Procope, Sinkko-
5074: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jä- nen, Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
5075: senet Knuuttila, Landström, Manninen, niemi sekä varajäsen Mäkinen.
5076:
5077:
5078:
5079:
5080: E 161/67
5081: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 38 (Aloite 1966 Vp.).
5082:
5083:
5084:
5085:
5086: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 36
5087: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
5088: tamista osuudella Riistaveden Hietaa.npohja.-Mumutvirta--
5089: Mumuveden kk.-Juankoski.
5090:
5091: Eduskunta on pöytä:kirjanottein 3 päivältä tääkö tieyhteys Hikenteelliseltä merkityksel-
5092: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tään maantielle asetettavat vaatimukset. Tä-
5093: kunnan valmistavasti käsiteltävä:ksi ed. E. män tiehankkeen lisäksi on kysymyksessä
5094: Räsäsen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen olevan alueen tie&ojen parantamiseksi vi-
5095: n:o 1144 (1966 vp.). reillä Muuruveden kunnan aloite Akonpoh-
5096: Valiokunta on aloitetta käsitellessään 'kuul- jan paikallistien muuttamiseksi maantieksi
5097: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- ja maantiesuuntatutkimus linjalla Västin-
5098: keä tie- ja vesira:kennushaMituksesta. niemi-Kuvaslampi. Kun asia näin ollen on
5099: Tie. ja vesirakennushallituksen ilmoituksen vireillä, ei toivomusaloite anna aihetta enem-
5100: mukaan Muuruveden kunnanhallitus on v. piin toimenpiteisiin.
5101: 1965 tehnyt tieasetuksen mukaisen aloitteen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5102: toivomusaloitteen tarkoittaman tiejakson poh- nioittaen ehdottaa,
5103: joisosan eli välin Muurutvesi-Nousianlahti
5104: -Juankoski rwkentamisesta maantieksi. Tie- että toivomusaloite n:o 1144 (1966
5105: lain edellyttämien lausuntojen perusteel~a tie- vp.) hylättäisiin.
5106: ja vesirwkennushallitus tulee tutkimaan, täyt-
5107: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1966.
5108:
5109:
5110:
5111: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Prooope, Si:rrkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
5112: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja Mäki-
5113: net Knuuttila, Landström, M. Linna, Mäki- nen.
5114: Hakola, Nevalainen, Niemelä, Nurminen,
5115:
5116:
5117:
5118:
5119: E 239/67
5120: 1967 Vp.- Toiv.al.m.iet. N:o 89 (Aloite 1966 Vp.).
5121:
5122:
5123:
5124:
5125: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 87
5126: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hiponsalmen-
5127: Pelonniemen maantien rakentamista Muuruveden kunnassa.
5128:
5129: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä että maantiesuunnan vaikutuspiiriin kuulu-
5130: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- van alueen liikennetarve tulee aina:kin tois-
5131: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Pek- taiseksi tyydytetyksi paikallisteiksi määrät-
5132: karisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen tyjen Vuotjärven ja Lastulahden-Vuotjär-
5133: n:o 1145 (1966 vp.). ven kunnanteiden muodostaman tiejakson
5134: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- välityksellä. Kun nämä kunnantiet ovat nyt
5135: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- paika:llisteitä eikä a;lueen liikennetarpeessa
5136: keä tie- ja vesirwkennushaJ.lituksesta. ole viimeksi kuluneiden vuosien aikana ta-
5137: Tie. ja vesirakennushallituksen ilmoituksen pahtunut olennaisia muutoksia, toivomus-
5138: mukaan Muuruveden kunnanhallitus on jo aloite ei nykyvaiheessa anna aihetta enem-
5139: v. 1959 tehnyt aloitteen toivomusaloitteen piin toimenpiteisiin.
5140: tarkoittamaa tiesuuntaa noudattavan Juuan- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5141: kosken-Nilsiän maantien ja Lastukosken nioittaen ehdottaa,
5142: välisen maantien rakentamisesta, minkä aJ.oit-
5143: teen Muuruveden ja Nilsiän kunnanhallituk- että toivomusaloite n:o 1145 (1966
5144: set ova,t uudistaneet vuonna 1961. Tie- ja vp.) hylättäisiin.
5145: vesirakennushallitus on 14. 3. 1963 todennut,
5146: Helsingissä 11 päivänä huhti!kuuta 1967.
5147:
5148:
5149:
5150:
5151: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
5152: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja Mäki-
5153: net Knuuttila, Landström, M. Linna, Mäki- nen.
5154: Hakola, Nevalainen, Niemelä, Nurminen,
5155:
5156:
5157:
5158:
5159: E 240/67
5160: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 40 (Aloite 1966 Vp.).
5161:
5162:
5163:
5164:
5165: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o SS
5166: toivomusaloitteen johdosta., joka. tarkoittaa. maantien raken-
5167: tamista Kuopion-Joensuun valtamaantieltä Varkauden-
5168: Heinäveden maa.ntiehen.
5169:
5170: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 pä:ivältä mukset. Tiehanke on merkitty paikallisteiden
5171: kesä:kuuta 1966 lähettä:nyt kulkulaitosvalio- tutkimusluetteloon ja tullaan se ottamaan
5172: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Ho- huomioon suunnitteluohjelmia laadittaessa.
5173: lopaisen ym. yhlä mainitun toivomusaloitteen Liperin kunta on asettanut tieyhteyden kol-
5174: n:o 1147 (1966 vp.). mannelle sijalle paikallisteiden rakentamisen
5175: Vali«Ykunta on aloitetta käsitellessään kuul- kiireelHsyysjärjestyksessä.
5176: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5177: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
5178: Tie- ja vesirakennushallitus on päätöksel-
5179: lään 20 päivältä heinäkuuta 1962 todennut että toivomusaloite n:o 1147 {1966
5180: aloitteen tarkoittaman tieyhteyden täyttävän vp.) hylättäisiin.
5181: paikahlisteille asetettavat liikenteelliset Vaati-
5182: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1967.
5183:
5184:
5185:
5186: Asian käsittelyyn validkunnassa ovat osal- Procope, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
5187: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja Mäki-
5188: net Knuuttila, Landström, M. Linna, Mäki- nen.
5189: Ha;kola, Nevalainen, Niemelä, Nurminen,
5190:
5191:
5192:
5193:
5194: E 124:1/67
5195: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 41 (Aloite 1967 Vp.).
5196:
5197:
5198:
5199:
5200: Kulkula.itosva.liokunna.n mietintö N:o 39
5201: toivomusaloitteen johdosta., joka. tarkoittaa. Mattisenlahden
5202: paikallistien parantamista. yleiseksi maantieksi vä1illii. Ylä-
5203: mylly-Puromäki-Rouka.nla.hti.
5204:
5205:
5206: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Puromäki-Mattisen~ahti-Lautasuo paikal-
5207: kesäkuuta 19·66 lähettänyt kuHrulaitosvalio- listien parantamishankkeen käsittely on kes-
5208: kunnan valmistavasti käsiteltäväiksi ed. Ho- ken. Sen seikan selvittäminen, täyttää;kö tämä
5209: lopaisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen paikahlistiejakso maanteille asetettavat vaa-
5210: n:o 1148 (1966 vp.). timukset, olisi tarkoituksenmukaisinta saat-
5211: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- taa vireille esim. asianomaisen kunnanhalli-
5212: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- tuksen aloitteesta.
5213: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta. kun-
5214: Tie. ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
5215: mukaan toivomusaloitteen tarkoittamasta tie-
5216: yhteydestä väli Roukanlahti-Puromäki on että toivomusaloite n:o 1148 (1966
5217: 1 päivänä lokakuuta 1966 luovutettu paikal- vp.) hylättäisiin.
5218: listienä yleisen liikenteen ikäyttöön ja välin
5219: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1967.
5220:
5221:
5222:
5223:
5224: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
5225: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja Mäki-
5226: net Knuuttila, Landström, M. Linna, Mäki- nen.
5227: Hakola., Nevalainen, Niemelä, Nurminen,
5228:
5229:
5230:
5231:
5232: E 242/67
5233: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 42 (Aloite 1966 Vp.).
5234:
5235:
5236:
5237:
5238: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 40
5239: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hannolanpellon
5240: -Tappuvirran-Kangaslammen-Varkauden maantien pa-
5241: rantamista.
5242:
5243: Eduskunta on pöytä!kirjanottein 3 päivältä män vielä kesken olevan suunnittelutyön li-
5244: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- säksi voidaan todeta, että aloitteen tarkoit-
5245: kunnan valmistavaati 'käsiteltäväksi ed. Nie- tamaa tiejaksoa on varemmin parannettu
5246: melän ym.. yllä mainitun toivomusaloitteen Haponla:hden kanavan rakentamisen yhtey-
5247: n:o 1149 (1966 vp.). dessä n. 2 km pituudelta ja Oravin sillan
5248: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- rrukentamisen yhteydessä n. 1.5 ikm pituu-
5249: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- delta. Nykyvaiheessa ei näytä olevan mah-
5250: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. doHisuuksia tiejakson parantamiseen suurem-
5251: Aloitteen tarkoittaman tiejakson paranta- massa laajuudessa.
5252: mista koskevaa tutkimusta sen !koko pituu- Edellä esitetyn perusteella valiokunta :kun-
5253: delta ei ole sisällytetty tie- ja vesirakennus- nioittaen ehdottaa,
5254: haLlituksen tiesuunnitteluohjelmaan. Tiejak-
5255: sosta on parhaillaan suunnitteilla tieosa että toivomusaloite n:o 1149 (1966
5256: Kangaslampi-Rauhamäki-Sarkamäki. Tä- vp.) hylättäisiin.
5257: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1967.
5258:
5259:
5260:
5261:
5262: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
5263: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja Mäki-
5264: net Knuuttila, Landström, M. Linna, Mäki- nen.
5265: Hakola, Nevalainen, Niemelä, Nurminen,
5266:
5267:
5268:
5269:
5270: E 243/67
5271: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 43 (Aloite 1966 Vp.).
5272:
5273:
5274:
5275:
5276: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 41
5277: toivomusaloitteen johdosta., öoka tarkoittaa Kesälahden Raja.-
5278: va.a.ra.n kylän kautta. kulkevan entisen :maantien ottamista.
5279: valtion hoitoon.
5280:
5281: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä yksityisen tien muuttamiseksi paikallistielksi,
5282: kesäkuuta 196·6 aä:hettänyt kulkulait<JSvalio- mikä aloite tarkoittaa samaa kuin tehty toi-
5283: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Kar- vomusaloite. Tie- ja vesirakennushallitus, joka
5284: polan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen on hankkinut aloitteen johd<JSta tielain mu-
5285: n:o 1150 (1966 vp.). kaiset lausunnot, tulee tutkimaan, täyttääkö
5286: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tiejakso yleisil~·e teille asetettavat vaatimuk-
5287: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- set. Kun asian käsittely näin ollen on vi-
5288: keä tie- ja vesirakennushallitu:ksesta. reillä, ei toivomusaloite anna aihetta enem-
5289: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen piin toimenpiteisiin.
5290: mukaan MyUyjoen yksityistien tiehoitokunta Edellä esitetyn perusteella validkunta kun-
5291: on 13 päivänä tou:k~kuuta 1966 tehnyt aloit- nioittaen ehdottaa,
5292: teen Lappeenrannan-Joensuun valtatien pa-
5293: rantamisen johdosta syrjään jääneen ja ylei- että toivomusaloite n:o 1150 {1966
5294: senä tienä la:kanneen tieosan ns. Myllyjoen vp.) hylättäisiin.
5295: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1967.
5296:
5297:
5298:
5299:
5300: Asian käsittelyyn valiOkunnassa ovat <JSal- Proeope, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
5301: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja Mäki-
5302: net Knuuttila, Landström, M. Linna, Mäki- nen.
5303: Hakola, Nevalainen, Niemelä, Nurminen,
5304:
5305:
5306:
5307:
5308: E 244/67
5309: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 44 (Aloite 1966 Vp.).
5310:
5311:
5312:
5313:
5314: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 42
5315: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
5316: tamista Tohmajärven kunnan Tikkalan kylästä Kiihtelys-
5317: vaaran kunnan Viesimon kylään.
5318:
5319: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä ja vesira:kennushallitus, joka on aloitteen joh-
5320: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- dosta hankkinut tielain mukaiset lausunnot,
5321: kunnan valmistavasti ikäsitetl.tävä:ksi ed. Kar- tulee tutkimaan, täyttää:kö tieyhteys liiken-
5322: polan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen teelliseltä merkitykseltään maanteille asetet-
5323: n:o 1151 (1966 vp.). tavat vaatimukset. Näin ollen ja kun tie-
5324: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- hanke on jo vireillä, toivomusaloite ei anna
5325: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- aihetta enempiin toimenpiteisiin.
5326: keä tie- ja vesira!kennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5327: Tohmajärven kunnanhallitus on 2 päivänä nioittaen ehdottaa,
5328: heinä:kuuta 1964 tehnyt tieasetuksen mukai-
5329: sen aloi.tteen toivomusaloitteen tarkoittaman että toivomusaloite n:o 1151 (1966
5330: tieyhteyden rakentamisesta maantienä. Tie- vp.) hylä.ttäisiin.
5331: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1967.
5332:
5333:
5334:
5335:
5336: Asian käsittelyyn validkunnassa ovat osal- Procope, 8in'ldwnen, Tikkanen, Uusitalo ja
5337: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja Mäki-
5338: net Knuuttila, Landström, M. Linna, Mä:ki- nen.
5339: Haikola, Nevalainen, Niemelä, Nurminen,
5340:
5341:
5342:
5343:
5344: E ~5/67
5345: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 45 (Aloite 1966 Vp.).
5346:
5347:
5348:
5349:
5350: Puolustusasiainvaliokunnan mietintö
5351: N: o 2 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa asepalve-
5352: luksesta kieltäytyjien asemaa ja palvelusta koskevien sään-
5353: nösten muuttamista.
5354:
5355: Eduskunta on pöytäkirjanottein kesäkuun täysin kielteiselle kannalle työlaitoksessa pal-
5356: 3 päivältä 1966 lähettänyt puolustusasiain- velemiseen nähden. Palvelus työlaitoksessa ei
5357: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi yllä myöskään yleiseltä kannalta katsottuna ole
5358: mainitun ed. Backlundin ym. toivomusaloit- vastannut tarkoitustaan.
5359: teen n:o 1307 (1966 vp.). Valiokunta toteaa myös, että vuonna 1964
5360: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- on asetettu toimikunta, jonka tehtävänä on
5361: lut asiantuntijoina lainsäädäntöneuvos K. tehdä ehdotus asepalveluksesta kieltäytyjiä
5362: Kurvista lainvalmistelukunnasta, hallitussih- koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Tämä
5363: teeri T. Siivosta puolustusministeriöstä sekä toimikunta on jättänyt mietintönsä puolustus-
5364: toimitusjohtaja E. Kankaanpäätä ja insinööri ministeriölle helmikuussa 1967. Valiokunnalle
5365: M. Pulkkista J ehovan Todistajien uskonnolli- on ilmoitettu, että puolustusministeriö tulee
5366: sesta yhdyskunnasta. tekemään esityksensä mietinnön perusteella
5367: Valiokunta toteaa, että toivomusaloite kos- lähitulevaisuudessa.
5368: kee lähinnä niitä asevelvollisia, jotka voi- Kun toivomusaloitteessa esitettyihin toi-
5369: massa olevan lain perusteella palvelevat Kar- menpiteisiin valiokunnan saaman selvityksen
5370: vian erityistyölaitoksessa ja jotka, muutamaa mukaan jo on ryhdytty, valiokunta kunnioit-
5371: poikkeusta lukuun ottamatta, kuuluvat Jeho- taen ehdottaa,
5372: van Todistajien uskonnolliseen yhdyskun-
5373: taan. Valiokunta on saanut tietää, että mai- että toivomusaloite n:o 1307 {1966
5374: nittu uskonnollinen yhdyskunta on asettunut vp.) kylättäisiin.
5375: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1967.
5376:
5377:
5378:
5379:
5380: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Hjerppe, Jämsen, Knuuti, H. Linna, M.
5381: neet osaa puheenjohtaja T. Salo, varapuheen- Mattila, Proeope ja Puhakka sekä varajäse-
5382: johtaja Honkonen sekä jäsenet Asunta, net Forsius ja A. Salo.
5383: Breilin, Gröndahl, Halme, Hara, Hellsten,
5384:
5385:
5386:
5387:
5388: E 252/67
5389: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 46 (Aloite 1966 Vp.).
5390:
5391:
5392:
5393:
5394: L a k i- j a t a 1 o u s v a li o k u n n a n m i e t i n t ö N: o
5395: 4 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tieliikennease-
5396: tuksen 17 §: n 6 momentin selventämistä.
5397:
5398: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 3 tielle sellaiselta liikenneväylältä, jota ei vielä
5399: päivänä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki- ja ollut luovutettu yleiseen käyttöön katuna tai
5400: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- rakennuskaavatienä, täysin siitä riippumatta,
5401: väksi ed. Lujan ym. edellä mainitun toivo- vaikka asianomainen olisi tullut oikealta ja
5402: musaloitteen n:o 481 (1966 vp.). Kuultuaan asiallisesti samanarvoiselta liikenneväylältä
5403: asiantuntijoina osastopäällikkö, hallitusneu- ja yleistä tietä kulkeneen olisi tullut väistää,
5404: vos Mauno Satulia ja yli-insinööri Mikael mikäli toinen väylä olisi ollut luovutettu
5405: Töttermania kulkulaitosten ja yleisten töi- yleiseen käyttöön. Säännöstä olisi selvennet-
5406: den ministeriöstä, rakennusneuvos Väinö tävä. Siinä voitaisiin esimerkiksi käsite yksi-
5407: Skogströmåä tie- ja vesirakennushallituksesta, tyinen tie korvata määritelmällä tonttiliit-
5408: liikkuvan. poliisin päällikköä Pentti Kalliota, tymä tai siihen verratava, jolloin ajoneuvon
5409: johtaja Kaarlo Leinosta Tapaturmantorjunta tullessa tonttiliittymästä tai siihen verratta-
5410: r.y. Taljasta, toiminnanjohtaja Veikko Pajusta vasta yleiselle tielle tai kadulle sen on pysäh-
5411: Autokoululiitosta, pääsihteeri Olavi Ruutua dyttävä. Aloitttlentekijät ehdottavat hyväk-
5412: ja toiminnanjohtaja Toivo Ruotsalaista Moot- syttäväksi toivomuksen säännöksen muutta-
5413: toriliikenteen keskusjärjestöstä sekä puheen- miseksi siten., että sen alkuperäinen tarkoitus
5414: johtaja Olavi Bäckmania ja toiminnanjoh- yksityisen tien käsitettä koskevalta osalta
5415: taja Orjo Pättiniemeä Suomen autokoulun- tulisi selvennetyksi.
5416: opettajain liitosta valiokunta on käsitellyt Valiokunta katsoo, että aloitteessa tarkoite-
5417: asian ja esittää seuraavaa. tun säännöksen tarkistamiseen on aihetta.
5418: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että tie- Asia on kuitenkin jo sekä kulkulaitosten ja
5419: liikenneasetuksen 17 § : n 6 momentin mukaan yleisten töiden ministeriön että tie- ja vesi-
5420: ajoneuvon, joka tulee muun muassa yksityi- rakennushallituksen tutkittavana, jolloin on
5421: seltä tieltä yleiselle tielle tai kadulle, on py- muun ohessa tutkittu mahdollisuutta, voitai-
5422: sähdyttävä ja väistettävä sitä, joka kulkee siinko asia järjestää liikennemerkkien avulla.
5423: yleisellä tiellä tai kadulla. Yksityisen tien Kun myös pohjoismainen tieliikennekomitea,
5424: käsite oli melkoisen suppea ja selkeä, kunnes valmistellessaan ehdotusta liikennesäännösten
5425: vuoden 1963 alusta tuli voimaan yksityis- uusimiseksi ja yhdenmukaistamiseksi pohjois-
5426: tielaki, jolloin mm. suurin osa kyläteistä, maissa, käsittelee aloitteessa tarkoitettua
5427: jotka siihen asti olivat olleet yleisiä teitä, asiaa, valiokunta ei katso olevan aihetta puol-
5428: muuttuivat yksityisiksi teiksi. Alueella, jolla taa ehdotetun toivomuksen esittämistä.
5429: asema- tai rakennuskaavaa ei ole vahvistettu Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
5430: eikä näin ollen liikenneväyliä luovutettu valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
5431: yleiseen käyttöön, on ton rangaistavuus ja
5432: syyllisyys liikennerikkomukseen johtunut että puheena oleva toivomusaloite
5433: vain siitä, onko asianomainen tullut yleiselle hylättäisiin.
5434: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1967.
5435:
5436:
5437: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Koskinen, KuU, Mäkelä, Mäki, Mäkinen,
5438: neet osaa varapuheenjohtaja V. A. Virtanen, Rytkönen ja E. Räsänen sekä varajäsen
5439: jäsenet Aalto, Friman, Kaarna, Kangas, L. Sileäkangas.
5440:
5441:
5442: E 255/67
5443: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 47 (Aloite 1966 Vp.).
5444:
5445:
5446:
5447:
5448: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o
5449: 5 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteitä
5450: liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
5451:
5452: Eduskunta on päätöskirjan ottein 3 päi- Valiokunta katsoo, ettei kattonopeudesta
5453: vänä kesäkuuta 1966 lähettänyt !Laki- ja ole vielä riittävää ja :Luotettavaa kokemusta.
5454: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- Tutkimukset ovat kuitenkin edelleen käyn-
5455: väksi ed. Knuuttilan edellä mainitun toivo- nissä. Tutkimuksilla pyritään s~1vittämään
5456: musaloitteen n:o 482 (1966 vp.). Kuultuaan mm. liikenteen nopeuksia erilaisissa tie-,
5457: asiantuntijoina osastopäällikkö, hallitusneu- liikenne- ja sääolosuhteissa. Nopeustutki-
5458: vos Mauno Satulia ja yli-insinööri Mikael mukset, joiden materiaalin käsittely on vielä
5459: Töttermania kulkulaitosten ja yleisten töi- kesken, valmistunevat kuluvan vuoden ai-
5460: den ministeriöstä, rakennusneuvos Väinö kana. Siinä vaiheessa saadaan riittävästi ti-
5461: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- lastomateriaalia erilaisissa olosuhteissa käy-
5462: sesta, liikkuvan poliisin päällikköä Pentti tetyistä nopeuksista. Sen perustee'lla voi-
5463: Kalliota, johtaja Kaarlo Leinosta Tapatur- daan arvostella mm. kattonopeuden tarpeel-
5464: mantorjunta r.y. Taljasta, toiminnanjohtaja lisuutta. Jos sen määrääminen osoittautuisi
5465: Veikko Pajusta Autokoululiitosta, pääsih- perustelluksi, antavat tutkimustulokset
5466: teeri Olavi Ruutua ja toiminnanjohtaja myöskin tarpeellista tietoa siitä, mikä olisi
5467: Toivo Ruotsalaista Moottoriliikenteen kes- oikea nopeusraja.
5468: kusjärjestöstä sekä puheenjohtaja Olavi Eduskunta on muissa yhteyksissä kiinnit-
5469: Bäckmania ja toiminnanjohtaja Orjo Pätti- tänyt huomiota liikennevalvonnan tehosta-
5470: niemeä Suomen Autokoulunopettajain lii- miseen. Tämän vuoksi ja kun kysymys lii-
5471: tosta valiokunta on käsiteNyt asian ja esit- kenneopetuksesta kouluissa jo on eduskun-
5472: tää seuraavaa. nan käsiteltävänä, valiokunta ei katso ole-
5473: Aloitteentekijä ehdottaa hyväksyttäväksi van aihetta puoltaa toivomuksen esittämistä.
5474: toivomuksen toimenpiteistä liikenneturvalli- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
5475: suuden parantamiseksi määräämällä yleisen valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
5476: kattonopeuden .ainakin alempiluokkaisille
5477: teille, tehostamaMa liikennevalvontaa ja li- että puheena oleva toivomusaloite
5478: säämällä liikennekasvatuksen koulujen ope- hylättäisiin.
5479: tusohjelmiin.
5480: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1967.
5481:
5482:
5483:
5484:
5485: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- gas, L. Koskinen, Kull, 1\tläkelä, Mäki, Mäki-
5486: taneet osaa varapuheenjohtaja V. A. Vir- nen, Rytkönen ja E. Räsänen sekä varajäsen
5487: tanen, jäsenet Aalto, Friman, Kaarna, Kan- Sileäkangas.
5488:
5489:
5490:
5491:
5492: E 256/67
5493: 1
5494: 1
5495: 1
5496: 1
5497: 1
5498: 1
5499: 1
5500: 1
5501: 1
5502: 1
5503: 1
5504: 1
5505: 1
5506: 1
5507: 1
5508: 1
5509: 1
5510: 1
5511: 1
5512: 1
5513: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. lf:o 48 (Aloite 1966 Vp.).
5514:
5515:
5516:
5517:
5518: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö lf:o
5519: 6 toivomusaloitteen johdosta, joka. tarkoittaa liikenneturval-
5520: lisuutta. edistävän valistustyön tehostamista.
5521:
5522: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 3 annettu joissakin kouluissa ylimääräisinä tun-
5523: päivänä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki- ja teina, mutta se on ollut luonteeltaan satun-
5524: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- naista harrastustoimintaa. Vahinkotilastojen
5525: väksi ed. Sinisalon ym. edellä mainitun toi- kasvu osoittaa, etteivät liikenneopetuksen ja
5526: vomusaloitteen n:o 486 (1966 vp.). Kuul- turvallisen liikenteen ohjaustoimet vielä ole
5527: tuaan asiantuntijoina osastopäällikkö, hal- riittävät. Tämän voi päätellä siitäkin, että
5528: litusneuvos Mauno Satulia ja yli-insinööri meillä liikenneonnettomuuksia tapahtuu tun-
5529: Mikael Töttermania kulkulaitosten ja yleis- tuvasti runsaammin kuin muissa pohjois-
5530: ten töiden ministeriöstä, rakennusneuvoa maissa. Holtiton ajotapa ja liikkuminen näyt-
5531: Väinö Skogströmiä tie- ja vesirakennushal- tää yhä lisääntyvän. Turvallisen liikenteen
5532: lituksesta, liikkuvan poliisin päällikköä edistämiseen tulisi saada mukaan monilukuis-
5533: Pentti Kalliota, johtaja Kaarlo Leinosta Ta- ten kansalaisjärjestöjen mielenkiinto ja toi-
5534: paturmantorjunta r.y. Taljasta, toiminnan- minta sekä yksityisten kansalaisten yleinen
5535: johtaja Veikko Pajusta Autokoululiitosta, harrastus. Huolellisen ja turvallisen liiken-
5536: pääsihteeri Olavi Ruutua ja toiminnanjoh- teen edistämisestä tulisi saada kehittymään
5537: taja Toivo Ruotsalaista Moottoriliikenteen yleinen kansalaisasenne, jossa mahdollisim-
5538: keskusjärjestöstä sekä puheenjohtaja Olavi man moni olisi mukana. Aloitteentekijät eh-
5539: Bäckmania ja toiminnanjohtaja Orjo Pätti- dottavat hyväksyttäväksi toivomuksen toimen-
5540: niemeä Suomen Autokoulunopettajain liitosta piteistä liikenneturvallisuutta wistävän va-
5541: valiokunta on käsitellyt asian ja esittää seu- listustyön tehostamiseksi sekä liikenneopetuk-
5542: raavaa. sen ottamiseksi oppiaineeksi kaikkien valtion
5543: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että omistamien ja avustamien oppilaitosten ope-
5544: maantieliikenteen kasvu, erityisesti henkilö- tusohjelmaan.
5545: autojen lisääntyminen, on johtanut liikenne- Valiokunta toteaa, että kysymys liikenne-
5546: vahinkojen määrän kohoamiseen niin suu- opetuksesta kouluissa on jo eduskunnan käsi-
5547: reksi, että siitä on muodostunut vakava yh- teltävänä. Valiokunta korostaa Wkenneturval-
5548: teiskunnallinen ongelma. Kuolonuhrien luku lisuutta edistävän valistustyön merkitystä.
5549: maantieliikenteessä nousee vuosittain noin Asia on kuitenkin toimikunnan tutkittavana
5550: 1 000 henkilöön. SairaaJahoitoon joutuvien ja sen työ on valmistumassa. Kulkulaitosten
5551: louklmantuneiden lukumäärä ylittää 20 000. ja yleisten töiden ministeriön asettama lii-
5552: Suurelle ihmisjoukolle aiheutuu kärsimyksiä, kenneturvallisuustoimikunta on nimittäin
5553: työkyvyn menetystä sekä suurta taloudellist& saanut tehtäväkseen tutkia mahdollisuuksia
5554: vahinkoa, jotka valitettavan usein jäävät py- liikennetapaturmien ehkäisyn tehostamiseksi
5555: syviksi. Turvallisen liikenteen ohjausta ja kiinnittämällä huomiota inhimillisten teki-
5556: neuvontaa on maassamme huomattavassa mää- jäin osuuden selvittämiseen liikennetapa-
5557: rässä harjoittanut Talja tunnustusta ansait- turmien aiheuttajana. Kun toimikunnan työ-
5558: sevalla uutteruudelia. Liikenneopetusta on suunnitelmaan kuuluu muun ohessa Jiiken-
5559:
5560: E 257/67
5561: 2 1967 Vp.- Toiv.al.miet; N:o 48 (Aloite 1966 Vp.).
5562:
5563: nekasvatus kouluissa ja kaikkiin kansalais- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
5564: piireihin ulottuva liikennevalistustyö, valio- valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
5565: kunta ei tässä vaiheessa pidä ehdotetun toi-
5566: vomuksen esittämistä aiheellisena. että puheena oleva toivomusaloite
5567: hylättäisiin.
5568: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1967.
5569:
5570:
5571:
5572:
5573: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- gas, L. Koskinen, KuU, Mäkelä, Mäki, Mäki-
5574: taneet osaa varapuheenjohtaja V. A·. Vir- nen, Rytkönen ja E. Räsänen sekä varajäsen
5575: tanen, jäsenet Aalto, Friman, Kaarna, Kan- Sileäkangas.
5576: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 49 (Aloite 1966 Vp.).
5577:
5578:
5579:
5580:
5581: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o
5582: 7 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hukuesteilli
5583: varustettujen renkaiden määräämistä pakollisiksi talvella
5584: linja.- ja. kuorma-autoissa.
5585:
5586: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 3 suoritetaan parhaillaan valtion teknillisessä
5587: päivänä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki- ja tutkimuslaitoksessa. Myös Talja on tehnyt
5588: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- asiaa koskevia kokeita. Lisäksi on tie- ja
5589: väksi ed. Helistenin ym. edellä mainitun toi- vesirakennushallituksessa kerätty tietoja
5590: Tomusalloitteen n:o 489 (1966 vp.). Kuul- liukuesterenkaita koskevista määräyksistä
5591: tuaan asiantuntijoina osastopäällikkö, halli- ja tutkimustuloksista ulkomailla. Tutkimuk-
5592: tusneuvos Mauno Satulia ja yli-insinööri sista saatujen ennakkotietojen mukaan on
5593: :U:ikael Töttermania kulkulaitosten ja yleis- ilmeistä, että liukuesteet määrätyissä olosuh-
5594: ten töiden ministeriöstä, rakennusneuvos teissa huomattavasti lyhentävät ajoneuvon jar-
5595: Väinö Skogströmiä tie- ja vesirakennushal- rutusmatkaa, mutta toisaalta jarrutuskokeiden
5596: lituksesta, liikkuvan poliisin päällikköä tulosten perusteella näyttää siltä, että tien
5597: Pentti Kal!liota, johtaja Kaarlo Leinosta paljaalla päällysteellä nastat jopa heikentä-
5598: Tapaturmantorjunta r.y. Taljasta, toimin- vät jarrutustehoa. Vilkkaimmin liikennöi-
5599: nanjohtaja Veikko Pajusta Autokoululii- dyt tiet pysyvät yleensä tal.veRakin lumet-
5600: tosta, pääsihteeri Olavi Ruutua ja toimin- tomina ja jäättöminä liikenteen ja teille le-
5601: nanjohtaja Toivo Ruotsalaista Moottorilii- vitetyn suolan ansiosta, jolloin liukuesteet
5602: kenteen keskusjärjestöstä sekä puheenjoh- ajoneuvon renkaissa lisäävät päällysteen ku-
5603: taja Olavi Bäckmania ja toiminnanjohtaja lumista. Kuluminen on sitä suurempi, mitä
5604: Orjo Pättiniemeä Suomen autokoulunopet1Ja- raskaampi ajoneuvo on. Tutkimusten tulos-
5605: jain liitosta valiokunta on käsitellyt asian ten perusteella esim. Saksan Liittotasaval-
5606: ja esittää seuraavaa. lassa on määrätty, ettei kokonaispainoltaan
5607: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että yli 2.5 tonnin ajoneuvoissa nastoja saa käyt-
5608: etenkin talven aikana linja-autot ja raskaat tää. Tilastot viittaavat siihen, että kuorma-
5609: kuorma-autot aiheuttavat liikenneruuhkia, ja linja-autojen osuus liikenneonnettomuuk-
5610: ketr,jukolareita sekä ojaanajoja, jotka suu- sissa verrattuna henkilöautojen osuuteen ei
5611: relta osalta johtuvat siitä, ettei kuorma- anna aihetta kiinnittää huomiota turvalli-
5612: autoissa ja 'linja-autoissa käytetä liukues- suuden parantamiseen vain edellisten osalta.
5613: teillä varustettuja renkaita vaan tavallisia Aloitteen tarkoittaman määräyksen antami-
5614: talvirenkaita. Yleisen liikenneturvalilisuuden nen ja sen noudattamisen valvonta tulisi
5615: heikkenemisen lisäksi tällaiset tapaukset todennäköisesti aiheuttamaan vaikeuksia
5616: osaltaan vähentävät palkkattujen autonkul- mm. hyväksyttävien liukuesteiden määritte-
5617: jettajien työturvallisuutta ja aiheuttavat ta- lyssä. Saamiensa tietojen perusteella valio-
5618: loudellisia menetyksiä. Tämän vuoksi aloit- kunta toteaa, että tällä hetkellä käytet-
5619: teentekijät ehdottavat hyväksyttäväksi toi- tävissä olevat tiedot liukuesteiden vaiku-
5620: vomuksen, että yleisessä liikenteessä toimi- tuksista ovat siksi puutteelliset, että olisi
5621: vissa linja- ja kuorma-autoissa olisi pakol- odotettava käynnissä olevien tutkimusten
5622: lisesti käytettävä talvella liukuesteillä va- loppuunsaattamista ja sitten käsiteltävä
5623: :rustettuja renkaita. asia kaikkia moottoriajoneuvoja koskevana.
5624: Valiokunnan saamien tietojen mukaan liu- Tällöin olisi kiinnitettävä huomiota toisaalta
5625: kuesteiden vaikutusta koskevia tutkimuksia liukuesteistä saatavaan hyötyyn ja toisaalta
5626: E 258/67
5627: 2 1967 Vp. - 'l'oiv.al.lniet. N:o 49 (Aloite 1966 Vp.).
5628:
5629: niiden aiheuttamiin kustannuksiin sekä au- Sen perusteeLla, mitä edellä on esitetty,
5630: toilijoille että tienpitäjille. Kun asia lisäksi valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
5631: on käsite1tävänä pohjoismaisen yhteistyön
5632: puitteissa, valiokunta ei puolla toivomuksen että puheena oleva toivomusaloite
5633: esittämistä. hy lättäisiin.
5634: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1967.
5635:
5636:
5637:
5638:
5639: .Asian käsittel:yyn valiokunnassa ovat ot- gas, L. Koskinen, KuU, Mäkelä, Mäki, Mäki-
5640: taneet osaa varapuheenjohtaja V. Å. Vir- nen, Rytkönen ja E. Räsänen sekä varajäsen
5641: tanen, jäsenet Aalto, Frima.n, Kaarna, Kan- Sileäkangas.
5642: 1967 Vp.- Toiv.a.l.miet. N:o 50 (Aloite 1966 Vp.).
5643:
5644:
5645:
5646:
5647: Laki- ja. ta.lousva.liokunna.n mietintö N:o
5648: 8 toivomusaloitteen johdosta., joka. tarkoittaa. ajokilometri-
5649: määrän merkitsemistä rekisteriotteeseen käytetyn auton
5650: uusinta.ka.tsastuksessa..
5651:
5652: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 3 menpiteisiin moottoriajoneuvoasetuksen muut-
5653: päivänä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki- ja tamiseksi niin, että käytetyn auton uusinta-
5654: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- katsastuksessa merkittäisiin rekisteriottee-
5655: väksi ed. Huiman ym. edellä mainitun toi- seen katsastustoimituksen hetkelllä. auton
5656: vomusaloitteen n:o 490 (1966 vp.). Kuut- mittarissa ollut ajokilometrimä.ärä.
5657: tuaan asiantuntijoina osastopää:llikkö, halli- Valiokunta katsoo tosin, että aloitteessa
5658: tusneuvos Mauno Satulia ja yli-insinööri tarkoitettu merkintä olisi omiaan vähentä-
5659: Mikael Töttermania kulkulaitosten ja yleis- mään käytettyjen autojen myynnissä ilmen-
5660: ten töiden ministeriöstä, rakennusneuvos neitä epäkohtia, mutta kun on yleisesti tie-
5661: Väinö Skogströmiä tie- ja vesirakennushalli- dossa, että mittarin ajokilometrimäärän pie-
5662: tuksesta, liikkuvan poliisin päällikköä Pentti nentäminen on suhteellisen helppo suorittaa
5663: Kalliota, johtaja Kaado Leinosta Tapatur- esim. ennen katsastusta, johtaisi se siihen,
5664: mantorjunta r.y. Twljasta, toiminnanjohtaja että katsastusmies joutuisi virkamiehenä te-
5665: Veikko Pajusta Autokoululiitosta, pääsih- kemään rekisteriotteeseen merkinnän, joka
5666: teeri Olavi Ruutua ja toiminnanjohtaja ei aina vastaisi todellisuutta. Tämän vuoksi
5667: Toivo Ruotsalaista MootJtoriliikenteen kes- vailiokunta ei katso voivansa puoltaa aloit-
5668: kusjärjestöstä sekä puheenjohtaja Olavi teen hyväksymistä.
5669: Bä.ckmania ja toiminnanjohtaja Orjo Pätti- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
5670: niemeä Suomen autokoulunopettajain liitosta valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
5671: valiokunta on käsitellyt asian ja esittää
5672: seuraavaa. että puheena oleva toivomusaloite
5673: Aloitteentekijät ehdottavat hyväksyttä- hylättäisiifl,.
5674: väksi toivomuksen, etä hallitus ryhtyisi ooi-
5675: He'IBin.gissä. 14 päivänä huhtikuuta 1967.
5676:
5677:
5678:
5679: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- gas, L. Koskinen, KuU, Mäkelä, Mäki, Mäki-
5680: taneet osaa varapuheenjohtaja V. A. Vir- nen, Rytkönen ja E. Räsänen sekä varajäsen
5681: tanen, jäsenet Aalto, Friman, Kaarna, Kan- Sileäkangas.
5682:
5683:
5684:
5685:
5686: E !59/67
5687: 1967 Vp.- Toiv.al.m.iet. N:o öl (Aloite 1966 Vp.).
5688:
5689:
5690:
5691:
5692: Laki- ja. talousvaliokunnan mietintö N:o
5693: 9 toivomusaloitteen johdosta., joka. tarkoittaa. jalankulkija.n
5694: veivoittamista pimeän aikana. yleisellä tiellä liikkuessa.a.n
5695: kä.yttä.m.ää.n heijastavaa. ainetta. olevaa. kilpeä, tai nauhaa..
5696:
5697: Eduskunta. on päätöspöytäkirjan otltein 3 käyttämään heijastavaa ainetta olevia nau-
5698: päivänä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki- ja hoja tai kilpiä, voitaisiin heidät havaita ajo-
5699: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- neuvosta käsin jo riittävän kaukaa. ja vält-
5700: väksi ed. Paasivuoren ym. edellä mainitun tää näin pimeän aikana satoja yliajoja ja
5701: toivomusaloitteen n:o 491 (1966 vp.). Kuul- lukematon määrä kriitillisiä tilanteita. Tä-
5702: tuaan asiantJuntijoina osastopää1likkö, haHi- män vuoksi ail.oitteentekijät ehdottavat hy-
5703: tusneuvos Mauno Satll'lia ja yli-insinööri väksyttäväksi toivomuksen, että jalankulki-
5704: Mikael Töttermania kulkulaitosten ja ylei~ jat velvoitettaisiin pimeän aikana yleisillä
5705: ten töiden ministeriöstä, rakennusneuvos teillä liikkuessaan käyttämään heijastavaa
5706: Väinö Skogströmiä tie- ja vesirakennushalli- ainetta olevaa kilpeä tai nauhaa.
5707: tuksesta, liikkuvan poliisin päällikköä Pentti Valiokunta katsoo, että jalankulkijain
5708: Ka1lli.ota, johtaja Kaal'ilo Leinosta Tapatur- käyttämien heijastimien tai valolaitteiden
5709: mantorjunta r.y. Taljasta, toiminnanjohtaja yleistyminen vähentäisi pimeässä sattuvia
5710: Veikko Pajusta Autokoululiitosta, pääsih- 1'iikennevaurioita, mutta säännösten noudat-
5711: tJeeri Olavi Ruutua ja toiminnanjohtaja tamisen valvonta o'lisi vaikeata. Laitteiden
5712: Toivo Ruotsalaista Moottoriliikenteen kes- mä.ärääminen pakolliseksi saataisi johtaa
5713: kusjärjestöstä sekä puheenjohtaja Olavi vastuuttomaan ajamiseen, koska autolla aja-
5714: Bäckmania ja toiminnanjohtaja Orjo Pätti- vat ehkä Juottaisivat siihen, että kaikki ja-
5715: niemeä Suomen autokoulunopettajain lii- 1ankulkijat niitä käyttävät, vaikka teillä
5716: tosta. valiokunta on käsitellyt asian ja esit- liikkuisi henkilöitä, jotka määräyksistä huo-
5717: tää seuraavaa. limatta olisivat ilman ko. laitteita. Kun asia
5718: Aloitteen perusteLuissa lausutaan, että pi- vaJlokunnan saaman tiedon mukaan on kui-
5719: meän ajan liikenne käy yhä vaarallisem- kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
5720: maksi lisääntyvän ajoneuvokannan johdosta. asettaman liikenneturvallisuustoimikunnan
5721: Tilastoista ilmenee, että lähes 40 % louk- tutk'ittavana, ei ehdotetun toivomuksen esit-
5722: kaantumisista tai kuolemantapauksista lii- tämiqen ainakaan tässä vaiheessa ole· aiheer-
5723: kenteessä on sattunut joko heikosti va1ais- lista. Sen sijaan liikennevalistustyössä, var-
5724: tuilla tai pimeillä ajoradoililia. Tutkimusten sinkin kouluissa ja vanhusten osalta, olisi
5725: muka.a.n heijastimilla varustettu jalankulr- entistä enemmän korostettava heijastimien
5726: kija näkyy lähivaloilla ajettaessa n. 130 ja valolaitteiden käytön merkitystä jalan-
5727: metrin päähän, kun sensijaan tummiin vaat- kulkijoiden turval1l'isuudelle.
5728: teisiin puettu jalankulkija näkyy vain 20- Sen perustee~J.:la, mitä edeHä on esitetty,
5729: 30 metrin etäisyydeltä. Kaukova'loilila ajet- valiokunta ehdottaa kunn'ioittlavasti,
5730: taessa havaittavuus lisääntyy tuntuvasti.
5731: Tämän perusteella voidaan todeta, etltä mi- että puheena oleva toivomusaloite
5732: käli jalankulkijat ja pyöräilijät sa.a.taiSiin hylättäisiin.
5733: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1967.
5734:
5735:
5736: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- gas, L. Koskinen, Kull, Mäkelä, Mäki, Mäki-
5737: taneet osaa varapuheenjohtaja V. A. Vir- nen, Rytkönen ja E. Räsänen sekä varajäsen
5738: tanen, jäsenet Aalto, Friman, Kaarna, Kan- Sileäkangas.
5739:
5740: E 260/67
5741: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 52 (Aloitteet 1966 Vp.).
5742:
5743:
5744:
5745:
5746: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 43
5747: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Seinä-
5748: joen-Jalasjärven maantien rakentamista.
5749:
5750: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- verkostoa, lyhentäisi Seinäjoen ja Jalas-
5751: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitos- järven välistä matkaa n. 15 kilometrillä ja
5752: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. l<:eventäisi painetta kantatiellä 67 ja valta
5753: V. Mattilan ym. toivomusaloitteen n:o 1098 tiellä 3 Ilmajoen ja Kurikan kuntien a1ueilla.
5754: (1966 vp.) Seinäjoen-Jalasjärven maan- Seinäjoen kaupunginhallituksen ilmoituksen
5755: tien rakentamisesta ja ed. Mäki-Hakolan mukaan eivät asema:kaavalliset eivätkä muut-
5756: ym. toivomusaloitteen n: o 1099 (1966 vp.) kaan asialliset syyt ole esteenä tien suun-
5757: Seinäjoen-Pojanluoman-Jalasjärven maan- nittelutyön välittömälle alottamiselle. Maan-
5758: tien rakentamisesta valtatieksi. mittausha!l.lituksen taholta on ilmoitettu Jalas-
5759: Valiokunta on aloitteita käsitellessään järven kirkonkylän kaavoituksen uusimisen
5760: kuullut asiantuntijoina pääjohtaja 1\f. Nis- olevan riippuvainen tämän tien suunnasta.
5761: kalaa tie- ja vesirakennushallituksesta ja Kun maanmittaushallituksen tutkimusaineisto
5762: yli-insinööri R. Harmoa maanmittaushalli- on viime syksynä lähetetty tie- ja vesira:ken-
5763: tuksesta sekä hankkinut Etelä-Pohjanmaan nushallitukselle, ovat edellytY'kset asian rat-
5764: kauppakamarin kirjallisen lausunnon. kaisemiselle olemassa. Sen vuoksi ja kun
5765: Valiokunnan saaman selvityksen perus- tien rakentamista koskevalla päätöksellä on
5766: teella näyttää ilmeiseltä, että Seinäjoen merkitystä kysymyksessä oleville suurille
5767: kaupungin voimakas kehitys Etelä-Pohjan- työttömyysalueille, toimenpiteisiin tien ai-
5768: maan liikekeskuksena on tehnyt aloitteiden kaansaamiseksi olisi ryhdyttävä.
5769: tarkoittaman suoran tieyhteyden Seinäjoki Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5770: - Pojanluoma-Jalasjärvi aikaansaamisen nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
5771: ajankohtaiseksi tiehankkeeksi. Tie- ja vesi- toivomuksen,
5772: rakennushallitus on ilmoittanut tiellä olevan
5773: huomattavan liikenteellisen merkityksen ja että hallitus nthtyisi toimenpitei-
5774: tien vaikutuspiirin kunnat toivovat pikaista siin S einäjoen-Po janluoman-Jalas-
5775: tien rakentamista. Tie täydentäisi maantie- järven maantien rakentamiseksi.
5776: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1967.
5777:
5778:
5779:
5780:
5781: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal· ninen, Mäki-Hakola, Nurminen, Proope,
5782: !istuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Sinkkonen, Tikkanen ja Vartia sekä vara-
5783: net Knuuttila, Landström, M. Linna, Man- jäsen Mäkinen.
5784:
5785:
5786:
5787:
5788: E 266/67
5789: 1967 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 52 (Aloitteet 1966 Vp.).
5790:
5791:
5792:
5793:
5794: E d u 8 kunnan toi v o m u 8 Seinäjoen-Jalasjärven
5795: maantien rakentamisesta.
5796:
5797: Eduskunnassa on vuoden 1966 valtiopäi- mukaan eivät asemakaavalliset eivätkä muut-
5798: villä tehty kaksi rt;oivomusaloitetta, jotka kaan asialliset syyt ole esteenä tien suun-
5799: tarkoittavat Seinäjoen-Jalasjärven maan- nittelutyön välittömälle alottamiselle. Maan-
5800: tien rakentamista, ja Kulkulaitosvaliokunta mittaushallituksen taholta on ilmoitettu Jalas-
5801: on nyt koolla olevalle Eduskunnalle asia.sta järven kirkonkylän !kaavoituksen uusimisen
5802: antanut mietintönsiil N: o 43. olevan riippuvainen tämän tien suunnasta.
5803: Seinäjoen kaupungin voimakas kehitys Kun maanmittaushallituksen tutkimusaineisto
5804: Etelä-Pohjanmaan liikekeskuksena on teh- on viime syksynä lähetetty tie- ja vesiraken-
5805: nyt suoran tieyhteyden Seinäjoki-Pojan- nushallitukselle, ovat edellytykset asian rat-
5806: luoma-Jalasjärvi aikaansaamilsen ajankoh- kaisemiselle olemassa. Sen vuoksi ja kun
5807: taiseksi tiehankkeeksi. Tie- ja vesirakennus- tien rakentamista koskevalla päätöksellä on
5808: hallitus on ilmoittanut tiellä olevan huomat- merkitystä kysymyksessä oleville suurille
5809: tavan liikenteellisen merkityksen ja t~en työttömyysalueille, toimenpiteisiin tien ai-
5810: vaikutuspiirin kunnat toivovat pikaista. tien kaansaamiseksi olisi ryhdyttävä.
5811: rakentamista. Tie täydentäisi maantitever- Edellä esitetyn perust~ella Eduskunta on
5812: kostoa, lyhentäisi Seinäjoen ja Jalasjärven päättänyt lausua toivomuksen,
5813: välistä matkaa noin 15 kilometrillä ja ke.
5814: ventäisi painetta kantatiellä 67 ja valta- että Hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5815: tiellä 3 Ilmajoen ja Kurikan kuntien alueilia. siin Seinäjoen-Pojanluoman-Jalas-
5816: Seinäjoen kaupunginhallituksen ilmoituksen järven maantien rakentamiseksi.
5817: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1967.
5818:
5819:
5820:
5821:
5822: E 489/67
5823: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 53 (Aloite 1966 Vp.).
5824:
5825:
5826:
5827:
5828: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 44
5829: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pyhäselän kun-
5830: nassa olevan Salon yksityistien rakentamista maantienä.
5831:
5832: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä den ministeriö hylännyt 5 päivänä huhtikuu-
5833: kesäkuuta 1966 lähettänyt kullmlaitosvalio- ta 1960 ja saman tiejakson paikallistienä ra-
5834: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Kar- kentamista koskenut aloite on hylätty minis-
5835: polan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen teriön päätöksellä 26 päivältä elokuuta 1966.
5836: n:o 1152 (1966 vp.). Kun asiassa ei ole esiintullut mitään sellaisia
5837: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- seikkoja, jotka eivät olisi olleet tiedossa va-
5838: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- rempia aloitteita käsiteltäessä, ei aloitteen
5839: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. hyväksymiselle näytä olevan perusteita.
5840: Aloite tarkoittanee Rantalan-Salon enti- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5841: sen kunnantien ja nykyisen yksityistien sekä nioittaen ehdottaa,
5842: Honkalan metsäautotien muodostaman tie-
5843: jakson rakentamista maantieksi. Tämän tie- että toivomusaloite n:o 1152 {1966
5844: jakson maantienä rakentamista koskeneen vp.) hylättäisiin.
5845: hakemuksen on kulkulaitosten ja yleisten töi-
5846: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1967.
5847:
5848:
5849:
5850:
5851: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Nurminen, Procope, Tikkanen,
5852: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Uusitalo ja Vartia sekä varajäsenet Hägg-
5853: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki- blom ja Mäkinen.
5854:
5855:
5856:
5857:
5858: E 301/67
5859: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 54 (Aloite 1966 vp.).
5860:
5861:
5862:
5863:
5864: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 45
5865: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Tuusniemen-
5866: Karvion maantien rakentamista.
5867:
5868: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä kenteen suuruus oli keskimäärin 162 autoa
5869: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- vuorokaudessa, niistä raskaita ajoneuvoja 41.
5870: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Man- Tien vähäisen liikenteen sekä tienparannus-
5871: nisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen suunnitelmien laatimiseen ja parannustöiden
5872: n:o 1153 (1966 vp.). suorittamiseen käytettävissä olevien määrä-
5873: V aHokunta on aloitetta käsitelessään kuul- rahojen niukkuuden huomioon ottaen ei ny-
5874: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- kyvaiheessa näytä olevan riittäviä perustelu-
5875: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. ja aloitteen hyväksymiselle.
5876: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5877: mukaan Jänissalon-Karvion maantien pa- nioittaen ehdottaa,
5878: rantamisesta ei ole aloitetta eikä se niin ollen
5879: vielä sisälly parannussuunnitelmiin. Vuoden että toivomusaloite n:o 1153 (1966
5880: 1965 liikennelaskennan mukaan tieosan lii- vp.) hylättäisiin.
5881: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1967.
5882:
5883:
5884:
5885:
5886: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Nurminen, Procope, Tikkanen,
5887: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Uusitalo ja vartia sekä varajäsenet Hägg-
5888: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki- blom ja Mäkinen.
5889:
5890:
5891:
5892:
5893: E 302/67
5894: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 55 (Aloite 1966 Vp.).
5895:
5896:
5897:
5898:
5899: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 46
5900: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa peruskorjauksen
5901: suorittamista Länsirannan maantiellä.
5902:
5903: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tiva. Tämän vuoksi ei näytä tarkoituksenmu-
5904: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- kaiselta, että tietä parannettaisiin nykyisellä
5905: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Pek- paikallaan. Kun varsinainen parantamistyö
5906: karisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen vaatii suuria kustannuksia ja kun kysymyk-
5907: n:o 1154 (1966 vp.). sessä olevalla alueella on vireillä vielä tär-
5908: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- keämmiksi katsottuja parantamishankkeita,
5909: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- ei aloitteen toteuttamiseen näytä lähivuosina
5910: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. olevan taloudellisia mahdollisuuksia.
5911: Aloite tarkoittaa n. 65 km pituisen, Kuo- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5912: pion maalaiskunnan sekä .Maaningan ja Pie- nioittaen ehdottaa,
5913: laveden kuntien alueilla sijaitsevan maantie-
5914: jakson, ns. Länsirannan maantien paranta- että toivomusaloite n:o 1154 (1966
5915: mista. Kuten myös aloitteen perusteluissa vp.) hylättäisiin.
5916: mainitaan, tie on mutkainen, mäkinen ja rou-
5917: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1967.
5918:
5919:
5920:
5921:
5922: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Nurminen, Procope, Tikkanen,
5923: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- Uusitalo ja Vartia sekä varajäsenet Hägg-
5924: net Knuuttila, .M. Linna, .Manninen, Mäki- blom ja Mäkinen.
5925:
5926:
5927:
5928:
5929: E 303/67
5930: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 56 (Aloite 1966 Vp.).
5931:
5932:
5933:
5934:
5935: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 47
5936: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Levälahden-
5937: Ukonlahden maantien rakentamista Tuusniemen kunnassa.
5938:
5939: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tustaneet tien rakentamista paikallistienä ja
5940: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- samalla esittäneet tien rakentamista maan-
5941: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Pek- tienä. Viimeksi mainittua esitystä on kuiten-
5942: karisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen kin pidetty perusteettomana, kun kysymyk-
5943: n:o 1155 (1966 vp.). sessä on kahden paikallistien väliin rakennet-
5944: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tava tieosuus. Kun Tuusniemen kunta, jonka
5945: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- alueella tie pääasiallisesti sijaitsee, on nyt
5946: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. ilmoittanut hyväksyvänsä tien rakentamisen
5947: Aloite tarkoittaa n. 4.4 km pituisen maan- paikallistienä, tulee tie- ja vesirakennushalli-
5948: tien rakentamista Mustinlahden-Koistinlah- tus jatkamaan asian käsittelyä paikallistie-
5949: den ja Levälahden-Laukansalon paikallis- hankkeena ja se toteutuu aikanaan.
5950: teiden välille. Tästä tiestä on jo laadittu pai- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5951: kallistien rakentamissuunnitelma ja siitä on nioittaen ehdottaa,
5952: hankittu myös tielain mukaiset lausunnot.
5953: Tuusniemen ja Vehmersalmen kunnanval- että toivomusaloite n:o 1155 (1966
5954: tuustot ovat kuitenkin lausunnoissaan vas- vp.) kylättäisiin.
5955: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1967.
5956:
5957:
5958:
5959:
5960: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Nurminen, Procope, Tikkanen, Uusi-
5961: listuneet varapuheenjohtaja Ahonen ja jäse- talo ja V artia sekä varajäsenet Häggblom
5962: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki- ja Mäkinen.
5963:
5964:
5965:
5966:
5967: E 304/67
5968: 1
5969: 1
5970: 1
5971: 1
5972: 1
5973: 1
5974: 1
5975: 1
5976: 1
5977: 1
5978: 1
5979: 1
5980: 1
5981: 1
5982: 1
5983: 1
5984: 1
5985: 1
5986: 1
5987: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 57 (Aloite 1966 Vp.).
5988:
5989:
5990:
5991:
5992: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 48
5993: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
5994: tamista Kaltimon ja Ilomantsin välille.
5995:
5996: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tie- ja vesirakennuspiirille määräyksen suun-
5997: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- nitelman laatimisesta. Tämän suunnitelman
5998: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Ne- on ilmoitettu valmistuvan toteuttamiskelpoi-
5999: valaisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen seksi vielä kuluvan vuoden aikana. Aloitteen
6000: n:o 1156 (1966 vp.). tarkoittamiin toimenpiteisiin on näin ollen jo
6001: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- ryhdytty.
6002: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6003: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
6004: Aloite tarkoittaa n. 50 km pituisen, Kal-
6005: timon ja Ilomantsin välisen maantieyhteyden että toivomusaloite n: o 1156 ( 1966
6006: parantamista. Tie- ja vesirakennushallitus vp.) hylättäisiin.
6007: on jo vuonna 1960 antanut Pohjois-Karjalan
6008: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1967.
6009:
6010:
6011:
6012:
6013: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Nurminen, Procope, Tikkanen,
6014: listuneet varapuheenjohtaja A'honen ja jäse- Uusitalo ja Vartia sekä varajäsenet Hägg-
6015: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki- blom ja Mäkinen.
6016:
6017:
6018:
6019:
6020: E 305/67
6021: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 58 (Aloite 1966 Vp.).
6022:
6023:
6024:
6025:
6026: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 49
6027: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
6028: tamista Hakovaarasta Koskilahden-Kerälänvaaran kautta
6029: Ilomantsin-Kaltimon maantiehen.
6030:
6031: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Näiden aloitteiden johdosta on hankittu tie-
6032: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- lain edellyttämät lausunnot. Niiden perus-
6033: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vo- teella tie- ja vesirakennushallitus tulee tutki-
6034: lotisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen maan, täyttääkö kysymyksessä oleva tieyh-
6035: n:o 1157 (1966 vp.). teys liikenteelliseltä merkitykseltään yleisille
6036: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- teille asetetttavat vaatimukset. Kun näin
6037: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- ollen toivomusaloitteen tarkoittaman tiesuun-
6038: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. nan mukainen paikallistiehanke on vireillä,
6039: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen ei toivomusaloite anna aihetta enempiin toi-
6040: mukaan Ilomantsin kunnanhallitus on vuon- menpiteisiin.
6041: na 1962 tehnyt tieasetuksen mukaiset aloit- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6042: teet toivomusaloitteen tarkoittamaa tiesuun- nioittaen ehdottaa,
6043: taa noudattaen Iknonvaaran-Vehkavaaran
6044: -Hakovaaran paikallistien ja Kerälänvaaran että toivomusaloite n:o 1157 (1966
6045: -Pykälävaaran paikallistien rakentamisesta. vp.) hylättäisiin.
6046: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1967.
6047:
6048:
6049:
6050:
6051: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Nurminen, Procope, Tikkanen,
6052: listuneet varapuheenjohtaja .Ahonen ja jäse- Uusitalo ja Vartia sekä varajäsenet Hägg-
6053: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki- blom ja Mäkinen.
6054:
6055:
6056:
6057:
6058: E 306/67
6059: 1967 Vp. - Toiv.al.m.iet. N:o 59 (Aloite 1966 Vp.).
6060:
6061:
6062:
6063:
6064: L a k i- j a t a 1 o u s v a li o k u n n a n m i e t i n t ö N: o
6065: 11 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa vanhan tie-
6066: lain mukaisten korvausten maksamisen nopeuttamista.
6067:
6068: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein maksamatta. Lisäksi se aiheuttaa monasti
6069: 3 päivänä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki- hankaluuksia uusien teiden suunnitteluvai-
6070: ja talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- heessa, koska maanomistajat eivät haluaisi
6071: väksi ed. M. Mattilan ym. edellä mainitun luovuttaa maataan tietarkoituksiin peläten,
6072: toivomusaloitteen n:o 474 (1966 vp.). Kuul- että tien rakentamisesta aiheutuneista mene-
6073: tuaan asiantuntijoina hallitusneuvos Veijo tyksistä ja haitoista määrättävien korvaus-
6074: Vuorimiestä kulkulaitosten ja yleisten töiden ten maksaminen viipyy vuosikymmeniä. Tä-
6075: ministeriöstä, yli-insinööri Eino Riihimäkeä män vuoksi aloitteentekijät ehdottavat hy-
6076: tie- ja vesirakennushallituksesta, tekniikan väksyttäväksi edellä mainitun toivomuksen.
6077: tohtori Paavo Lappia maanmittaushallituk- Valiokunta on mietinnössään n:o 1 halli-
6078: sesta, varatuomari Erkki Aalto-Setälää Maa- tuksen esityksen n:o 12 johdosta laiksi ylei-
6079: laiskuntien liitosta, laamanni Edvard MJI- sistä teistä annetun lain muuttamisesta jo
6080: renia Suomen Kaupunkiliitosta ja johtaja kiinnittänyt huomiota korvausten maksami-
6081: Gustav Grönlundia Finlands svenska lands- sen nopeuttamiseen. Tämän vuoksi valiokunta
6082: kommuners förbundista valiokunta on käsi- katsoo, ettei ehdotetun toivomuksen esittä-
6083: tellyt asian ja esittää seuraavaa. miseen tässä vaiheessa ole aihetta.
6084: Aloitteen perusteluissa kiinnitetään huo- Edellä esitetyn perusteella valiokunta eh-
6085: miota siihen, että eri puolilla maatamme on dottaa kunnioittavasti,
6086: lukuisia sellaisia teitä, joiden rakentaminen
6087: on aloitettu ennen vuotta 1958 ja joista kor- että puheena oleva toivomusaloite
6088: vaukset on suoritettava vanhan tielain mu- hylättäisiin.
6089: kaisesti, mutta joista korvaukset on vielä
6090: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1967.
6091:
6092:
6093:
6094:
6095: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Asunta, Berner, Friman, Kaarna, Kangas,
6096: neet osaa puheenjohtaja Saloranta, varapu- L. Koskinen, KuU, Mäkelä, Mäki, Mäkinen,
6097: heenjohtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aalto, Niskanen, Rytkönen, E. Räsänen ja Sinisalo.
6098:
6099:
6100:
6101:
6102: E 309/67
6103: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 60 (Aloite 1966 Vp.).
6104:
6105:
6106:
6107:
6108: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
6109: 50 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutkimus- ja
6110: suunnittelutöiden uudelleen aloittamista Kaustisten-Teeri-
6111: järven-.lhtävän-Purmon-Jepuan-Oravaisten maantiellä.
6112:
6113: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä autoa/vrk, Ähtävän-Purmon välillä 310 au-
6114: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- toa/vrk, Purmon-Jepuan välillä 130 autoa/
6115: kunnan valm.istavasti käsiteltäväksi ed. Gran- vrk ja Jepuan-Oravaisten välillä 420 autoa/
6116: vikin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen vrk. Nykyisten rahoitusmahdollisuuksien val-
6117: n:o 1158 (1966 vp.). litessa ei näytä olevan edellytyksiä ottaa näin
6118: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- vähäliikenteistä tiejaksoa laajamittaisen pa-
6119: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- rantamisen kohteeksi. Tiejakson välille Lillby
6120: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. -Kaustinen on yleissuunnitelma laadittu.
6121: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6122: mukaan aloitteen tarkoittamalla tiejaksolla nioittaen ehdottaa,
6123: oli vuonna 1965 liikennettä keskimäärin seu-
6124: raavasti: Kaustisten-Teerijärven välillä 120 että toivomusaloite n:o 1158 (1966
6125: autoa/vrk, Teerijärven-Ähtävän välillä 330 vp.) hylättäisiin.
6126: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
6127:
6128:
6129:
6130: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Manninen, Mäki-Hakola, Niemelä, Procope,
6131: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Rönkkö, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi sekä
6132: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen ja Niinikoski.
6133:
6134:
6135:
6136:
6137: E 319/67
6138: 1967 Vp. - Toiv.al.tmiet. N:o 61 (Aloite 1966 Vp.).
6139:
6140:
6141:
6142:
6143: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
6144: 51 toivomusaloitteen johdosta., joka. tarkoittaa. Va.a.sa.n-Ka.u-
6145: ha.va.n-La.ppa.järven maantien rakentamista..
6146:
6147: Eduskunta .on pöytäkirjanottein 3 päivältä en määrärahojen niukkuuden ei näytä olevan
6148: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- edellytyksiä kysymyksessä olevan hankkeen
6149: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Ki- laajemmalle toteuttamiselle. Kauhavan-Lap-
6150: viahon ym. yllä mainitun toivomusaloitteen pajärven maantiestä on n. 10 km pituinen
6151: n:o 1159 (1966 vp.). tieosa Kauhava-Ylikylä otettu kuluvan vuo-
6152: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- den tiesuunnitteluohjelmaan tiekuvauksen
6153: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä osalta. Vaasan puoleisessa päässä tiejakson
6154: tie- ja vesirakennusb.allituksesta. suunta kytkeytyy tieverkon kokonaisjärjeste-
6155: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen lyyn Vaasan-Seinäjoen välillä. Tämä on
6156: mukaan liikerme aloitteen tarkoittamalla tie- niin ikään tutkittavana kuluvan vuoden tie-
6157: jaksolla on verraten pientä. Niinpä Kauha- suunnitteluohjelmassa.
6158: van-Lappajärven välillä oli vuonna 1965 Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6159: keskimääräinen autoliikenne n. .310 autoa nioittaen ehdottaa,
6160: vuorokaudessa. Kirkonkylien kohdalla liiken-
6161: ne on huomattavasti suurempi, esim. Kauha- että toivomusaloite n:o 1159 {1966
6162: valla n. 1900 autoa/vrk. Huomioon ottaen vp.) hylättäisiin.
6163: liikenteen vähäisyyden ja käytettävissä olevi-
6164: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
6165:
6166:
6167:
6168:
6169: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Manninen, Mäki-Hakola, Niemelä, Procope,
6170: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Rönkkö, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi sekä
6171: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen ja Niinikoski.
6172:
6173:
6174:
6175:
6176: E 320/67
6177: 1
6178: 1
6179: 1
6180: 1
6181: 1
6182: 1
6183: 1
6184: 1
6185: 1
6186: 1
6187: 1
6188: 1
6189: 1
6190: 1
6191: 1
6192: 1
6193: 1
6194: 1
6195: 1
6196: 1
6197: 1
6198: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 62 (Aloite 1966 Vp.).
6199:
6200:
6201:
6202:
6203: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
6204: 52 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kantatie n:o
6205: 68: n uudelleen rakentamista ja parantamista.
6206:
6207: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä sasta Vöyrin kautta sisämaahan johtavan tien
6208: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- parantamiseen laajemmassa mitassa, on otet-
6209: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Kors- tava huomioon, että tien liikenne on varsin
6210: bäckin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen vähäistä ja että rahoitusmahdollisuudet ovat
6211: n:o 1160 (1966 vp.). heikot. Tämän vuoksi ja kun aloitteen tar-
6212: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- koittamiin toimenpiteisiin on osittain jo ryh-
6213: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä dytty, toivomusaloite ei anna aihetta enem-
6214: tie- ja Vlesirakennushallituksesta. pään.
6215: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn p!erusteella valiokunta kun-
6216: mukaan siltä osin kuin on kysymys tien pa- nioittaen ehdottaa,
6217: rantamisesta Vöyrin kirkonkylässä, suunnit-
6218: telutyö on käynnissä kuluvan vuoden tie- että toivomusaloite n:o 1160 (1966
6219: suunnitteluohjelman puitteissa ja suunnitel- vp.) hylättäisiin.
6220: ma valmistuu ensi syksynä. Mitä tu1ee V aa-
6221: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
6222:
6223:
6224:
6225:
6226: Asian käsitJtelyyn valiokunnassa ovat osal- Manninen, Mäki-Hakola, Ni~melä, Procope,
6227: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Rönkkö, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi sekä
6228: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen ja Niinikosk.i.
6229:
6230:
6231:
6232:
6233: E 321/67
6234: 1967 Vp. - Toiv.al.m.iet. N:o 63 (Aloite 1966 Vp.).
6235:
6236:
6237:
6238:
6239: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
6240: 53 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteitä
6241: Vaasan-Kuopion maantieyhteyden ja Merenkurkun lautta-
6242: yhteyden parantamiseksi.
6243:
6244: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä määrät ovat vielä vähäiset. Vaasasta Raippa-.
6245: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- luotoon johtava tieyhteys on suunnitteilla
6246: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Ko- välillä Vaasa-Alskat. Kun liikenne Raippa-
6247: solan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen luodon ja mantereen välillä oli vuonna 1965
6248: n:o 1161 (1966 vp.). keskimäärin .210 autoa/vrk, ei kiinteän tie-
6249: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- yhteyden rakentaminen ole vielä aivan vält-
6250: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä tämätöntä. Lauttayhteyden avulla on ilmoi-
6251: tie- ja vesirakennushallituksesta. tettu voitavan hoitaa n. 500--600 autoa/vrk.,
6252: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen joskin ruuhka-.aikoina esiintyy vailreuksia.
6253: mukaan tieyhteydet Vaasasta Kuopioon ovat Suunnitteilla on lauttavälin lyhentäminen ja
6254: yleissuunnittelun ja yksityiskohtaisen tie- varalautan hankkiminen. ·
6255: suunnittelun alaisena Keski-Suomen ja Kuo- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6256: pion tie- ja V1esirakennuspiirin toimesta. Edus- nioittaen ehdottaa,
6257: kunta on vuoden 1965 valtiopäivillä lausunut
6258: toivomuksen tämän tieyhteyden Vesannon- että toivomusaloite n:o 1161 (1966
6259: Viitasaaren-Kyyjärven välisen osan raken- vp.) hylättäisiit~.
6260: tamisesta. Koko tiejaksoa ajatellen liikenne-
6261: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
6262:
6263:
6264:
6265:
6266: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- 1\fanninen, Mäki-Hakola, Niemelä, Procope,
6267: listuneet pulreenjohtaja R. Virtanen, varapu- Rönkkö, Uusitalo, Vartia ja Vilponiem.i sekä
6268: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen ja Niinikoski.
6269:
6270:
6271:
6272:
6273: E 322/67
6274: 1
6275: 1
6276: 1
6277: 1
6278: 1
6279: 1
6280: 1
6281: 1
6282: 1
6283: 1
6284: 1
6285: 1
6286: 1
6287: 1
6288: 1
6289: 1
6290: 1
6291: 1
6292: 1
6293: 1
6294: 1
6295: 1
6296: 1
6297: 1
6298: 1
6299: 1
6300: 1
6301: 1
6302: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 64 (Aloite 1966 Vp.).
6303:
6304:
6305:
6306:
6307: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
6308: 54 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vetelin-Evi-
6309: järven-Kortesjärven-Alahärmän maantien parantamista.
6310:
6311: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä autoa/vrk, Evijärven-Kortesjärven välillä
6312: lresäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- 240 autoa/vrk ja K01'1esjärven-Alahärmän
6313: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Sa- välillä 210 autoa/vrk. Huomioon ottaen lii-
6314: velan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen kenteen vähäisyyden ja tarkoitukseen käytet-
6315: n:o 1162 (1966 vp.). tävissä olevien määrärahojen niukkuuden, ei
6316: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- näytä olevan edellytyksiä tämän tienparan-
6317: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä nushankkeen toteuttamiselle.
6318: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6319: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
6320: mukaan aloitteen tarkoittamalla tiejaksolla on
6321: vuonna 1965 ollut liikennettä keskimäärin että toivomusaloite n:o 1162 (1966
6322: seuraavasti: Vetelin-Evijärven välillä 150 vp.) hylättäisiin.
6323: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
6324:
6325:
6326:
6327:
6328: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Manninen, Mäki-Hakola, Niemelä, Procope,
6329: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Rönkkö, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi sekä
6330: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen ja Niinikoski
6331:
6332:
6333:
6334:
6335: E 323/67
6336: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 65 (Aloite 1966 Vp.).
6337:
6338:
6339:
6340:
6341: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
6342: 55 toi'V'omusaloitteen johdos~ joka tarkoittaa Peltosalmen-
6343: Pihtiputaan-Pietarsaaren mantien rakentamis.ta.
6344:
6345: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä välillä 130 autoajvrk ja Pietarsaaren-Kaus-
6346: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tisen välillä 240 autoajvrk. Nämä liikenne-
6347: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Aho- määrät eivät nykyisten rahoitusmahdollisuuk-
6348: sen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o sien vallitessa riitä perusteeksi pitemmän yh-
6349: 1163 (1966 vp.). tenäisen tiejakson rakentamisen aloittamiselle.
6350: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- Kun lisäksi kysymyksessä oleva tiejakso on
6351: lut asiantuntijana yli-insinööri ij. Riihimäkeä yleissuunnittelun alaisena yhdessä toisten si-
6352: tre- ja vesirakennushallituksesta. sämaasta rannikolle johtavien tieyhteyksien
6353: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen kanssa, ei aloite anna aihetta enempiin toi-
6354: mukaan aloitteen tarkoittaman tiejakson vä- menpiteisiin.
6355: lille Kaustinen-Halsua-Kinnula on laadit- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6356: tu yleissuunnitelmat. Tien liikenteellinen mer- nioittaen ehdottaa,
6357: kitys on nykyisellään melko vähäinen. Vuon-
6358: na 1965 oli liikennettä keskimäärin seuraa- että toivomusaloite n:o 1163 (1966
6359: vasti: Peltosalmen-Pihtiputaan välillä 110 vp.) hylättäisiin.
6360: autoa/vrk, Kinnulan-Lestijärven-Halsuan
6361: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
6362:
6363:
6364:
6365:
6366: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Manninen, Mäki-Hakola, Niemelä, Prooope,
6367: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Rönkkö, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi sekä
6368: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen ja Niinikoski.
6369:
6370:
6371:
6372:
6373: E 324/67
6374: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 66 (Aloite 1966 Vp.).
6375:
6376:
6377:
6378:
6379: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o
6380: 56 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien ra..
6381: kentamista Kiuruveden Koivujärven kylästä Pyhäsalmen-
6382: Pielaveden maantielle.
6383:
6384: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä sen tien rakentamisesta. Pyhäjärven kunnal-
6385: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- lishallitus on vuonna 1961 muuttanut aloit-
6386: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. M. teen paikallistien ralrentamista tarkoittavaksi.
6387: Linnan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen Aloitteesta on hankittu tielain mukaiset lau-
6388: n:o 1164 (1966 vp.). sunnot ja niissä on hanketta puollettu. Tie-
6389: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- ja vesirakennushallitus ei ole vielä tehnyt
6390: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä päätöstään asiassa. Toivomusaloite ei näytä
6391: tie- ja vesirakennushallituksesta. antavan aihetta enempiin toimenpiteisiin.
6392: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6393: mukaan sekä Pyhäjärven 01. että Kiuruveden nioittan ehdottaa,
6394: kuunaltishallitukset ovat vuonna 1959 teh-
6395: neet tielain mukaisen aloitteen toivomusaloit- että toivomusaloite n:o 1164 (1966
6396: teen tarkoittaman tiesuunnan mukaisen ylei- vp.) hylättäisiin.
6397: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
6398:
6399:
6400:
6401:
6402: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Manninen, Mäki-Hakola, Niemelä, Procope,
6403: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Rönkkö, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi sekä
6404: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen ja Niinikoski.
6405:
6406:
6407:
6408:
6409: E 325/67
6410: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 67 (Aloitteet 1966 Vp.).
6411:
6412:
6413:
6414:
6415: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 57
6416: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
6417: Kärkkäälän-Kivisalmen maantien rakentamista Konne-
6418: veden kunnassa.
6419:
6420: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- on osittain perusrakenteeltaan varsin heikko,
6421: vältä kesäkuuta, 1966 lähettänyt kulkulaitos- mäkinen ja jyrkkämutkainen, ei tie enää
6422: valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi kestä nykyistä raskasta liikennettä ja erit-
6423: ed. Ahosen ym. toivomusaloitteen n: o 1121 täinkin talvikelillä on tiellä liikennöiminen
6424: (1966 vp.) Kärkkäälän-Kivisalmen maan- vaarallista. Tämän vuoksi olisi tie välttä-
6425: tien rakentamisesta Konneveden kunnassa mättä peruskorjattava ja varsinkin n. 9 km
6426: ja ed. Saimon ym. toivomusaloitteen n: o pituisen Kärkkäälän-Sunttilan välisen tie-
6427: 1123 (1966 vp.) Kärkkäälän-Sunttilan osan parannustyöt olisi ensi tilassa aloitet-
6428: maantien rakentamisesta Konneveden kun- tava. Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoi-
6429: nassa. tuksen mukaan tätä tieosaa koskeva paran-
6430: Valiokunta on aloitteita käsitellessään tamissuunnitelma onkin valmis, mutta työ
6431: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. ei vielä sisälly työohjelmaan.
6432: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
6433: sesta. kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
6434: Saamansa selvityksen perusteella valio- väksi toivomuksen,
6435: kunta on todennut, että, kun kantatien n:o
6436: 69 tieosa Koivisto-Kärkkäälä ja Kivisalmen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6437: silta vuonna 1963 valmistuivat, tästä tiestä siin Kärkkäälän-Kivisalmen välisen
6438: on tullut valtateiden n:ot 4 ja 5 yhdystie, moo,ntien rakentamiseksi Konneveden
6439: jonka liikenne on jatkuvasti kasvanut ja kunnassa.
6440: jota liikennöivät raskaat ajoneuvot. Kun tie
6441: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1967.
6442:
6443:
6444:
6445:
6446: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- nen, Niemelä, Nurminen, Proeope, Rönkkö,
6447: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Tikkanen, Uusitalo ja Vartia sekä varajäsen
6448: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Niinikoski.
6449: M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Nevalai-
6450:
6451:
6452:
6453:
6454: E 350/67
6455: 1967 Vp. - Edusk. toivomus. - ~oiv.al.miet. N:o 67 (Aloitteet 1966 Vp.).
6456:
6457:
6458:
6459:
6460: E d u s kunnan toivomus Kärkkäälän-Kivisalmen
6461: m.a.an.tien rakentamisesta Konneveden kunnassa.
6462:
6463: Eduskunnassa on vuoden 1966 valtiopäi- liikennöiminen vaarallista. Tämän vuoksi
6464: villä tehty kaks~ toivomusaloitetta, jotka olisi tie välttämättä peruskorjattava ja var-
6465: tarkoittavat Kärkkäälän-KivisaJmen maan- sinkin noin 9 kilometrin pituisen Kärkkää-
6466: tien rakentamista Konneveden kunnassa, ja län-Sunttilan välisen tieosan parannustyöt
6467: Kulkulaitosvaliokunta on nyt koolla olevalle olisi ensin ti!lassa aloitettava. Tie- ja vesi-
6468: Eduskunnalle asiasta antanut mietintönsä rakennushallituksen ilmoituksen mukaan
6469: N:o 57. tätä tieosaa koskeva parantamissuunnitelma
6470: Eduskunta on todennut, että kantatien onkin valmis, mutta työ ei vielä sisälly työ-
6471: n: o 69 tieosan Koivisto-Kärkkäälä ja Kivi- ohjelmaan.
6472: salmen sillan valmistuttua vuonna 1963 tästä Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
6473: tiestä on tullut valtateiden n: ot 4 ja 5 päiLttänyt lausua toivomuksen,
6474: yhdystie, jonka liik!enne on jatkuvasti kas-
6475: vanut ja jota liikennöivät raskaat ajoneu- että H aUitus ryhtyisi toime.npiteisiin
6476: vot. Kun tie on osittain perusrakenteeltaan Kärkkääliin-Kivisalmen välisen maam,-
6477: varsin heikko, mäkinen ja jyrkkämutkai- tien rakentamiseksi Konneveden kun-
6478: nen, ei tie enää kestä nykyistä raskasta nassa.
6479: liikennettä ja erittäinkin talvikelillä on !tiellä
6480: Helsingissä 23 päivänä toukoikuuta 1967.
6481:
6482:
6483:
6484:
6485: E 491/67
6486: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 68 (Aloite 1966 Vp.).
6487:
6488:
6489:
6490:
6491: L a k i- j a t a 1 o u s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö
6492: N:o 14 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimen-
6493: piteitä ennakkokorvauksen suorittamiseksi tiealueen luo-
6494: vuttajalle omaisuuden luovuttam.isen yhteydessä.
6495:
6496: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 3 olisi maksettava ennakkokorvaus samanaikai-
6497: päivänä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki- ja sesti kun hän joutuu luopumaan omaisuu-
6498: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- tensa hallinnasta. Vastaava nmutos olisi
6499: väksi ed. Sileäkankaan ym. edellä mainitun saatava myös tielakiin, mikä edellyttäisi sitä,
6500: toivomusaloitteen n:o 475 (1966 vp.). että lakiin otettaisiin nimenomaiset sään-
6501: Kuultuaan asiantuntijoina hallitusneuvos nökset myös ennakkokorvauksen arvioimista
6502: Veijo Vuorimiestä kulkulaitosten ja yleisten ja vahvistamista koskevasta menettelystä.
6503: töiden ministeriöstä, esittelijä Jorma Hämä- Pakollinen ennakon suorittamisvelvollisuus
6504: läistä valtiovarainministeriöstä, yli-insinööri olisi perusteltua senkin takia, että tiekor-
6505: Eino Riihimäkeä tie- ja vesirakennushalli- vaukset muodostavat vain suhteellisen vähäi-
6506: tuksesta, tekniikan tohtori Paavo Lappia sen osan tienrakennuskustannuksista.
6507: maataloushallituksesta, varatuomari Erkki Valiokunta on mietinnössään n: o 1 halli-
6508: Aalto-Setälää Maalaiskuntien Liitosta, laa- tuksen esityksen n: o 12 johdosta laiksi ylei-
6509: manni Edvard Murenia Suomen Kaupunki- sistä teistä annetun lain muuttamisesta
6510: liitosta ja johtaja Gustav Grönlundia Fin- kiinnittänyt huomiota siihen, että sanotussa
6511: lands Svenska Landskommuners Förbundista laissa tarkoitetut korvaukset olisi aina suo-
6512: valiokunta on käsitellyt asian ja .esittää seu- ritettava viivytyksittä. Valiokunta katsoo
6513: raavaa. myös, että aloitteessa tarkoitettua ennakko-
6514: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että korvausten maksamista, johon yleisistä teistä
6515: yleisistä teistä annetun lain 80 § : n 2 mo- annetun lain 80 §: n 2 momentti oikeuttaa,
6516: mentin nojalla v:oi tienpitäjä harkintansa olisi käytännössä sovellettava siten, että
6517: mukaan suorittaa ennakkokorvausta, milloin ennakkokorvausta mahdollisuuksien mukaan
6518: asianosaisen oikeus korvauksen saantiin on maksettaisiin myös kun kysymys on alueen
6519: ilmeinen. Käytännössä on ennakkokorvauk- luovuttamisesta, jos asianosaisten oikeus kor-
6520: sia maksettu asuin- ja karjatalousrakennus- vaukseen on ilmeinen. Kun aloitteessa tar-
6521: ten sekä liikerakennusten siirtokustannuk- koitettu kysymys siten eräiltä osilta on jär-
6522: sista, mutta ei yleensä lainkaan maa-alueen jestettävissä voimassa olevan lain nojalla ja
6523: luovutuksesta tai muista vahingoista, jotka kun toimikunta on asetettu tielain säännös-
6524: tien tekemisestä aiheutuvat. Ennakkokor- ten tarkistamista varten, valiokunta katsoo,
6525: vausten merkitys on näin ollen jäänyt var- ettei toivomuksen esittämiseen ole aihetta.
6526: sin rajoitetuksi, koska lakimääräistä velvol- Edellä esitetyn perusteella valiokunta eh-
6527: lisuutta niiden suorittamiseen ei ole ase- dottaa kunnioittavasti,
6528: tettu. Vuonna 1965 valmistuneessa pakko-
6529: lunastusmenettelykomitean mietinnössä ehdo- että puheena oleva toivomusaloite
6530: tetaan pakkolunastuslakia uudistettavaksi hylättäisiin.
6531: muun ohessa siten, että maanluovuttajalle
6532: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1967.
6533:
6534:
6535: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- man, Kaarna, Kangas, L. Koskinen, Kull,
6536: taneet osaa puheenjohtaja Saloranta, vara- Mäkelä, Mäkinen, Niskanen, Rytkönen ja
6537: puheenjohtaja V. A. Virtanen, jäsenet Fri- Sinisalo.
6538:
6539:
6540: E 351/67
6541: j
6542: j
6543: j
6544: j
6545: j
6546: j
6547: j
6548: j
6549: j
6550: j
6551: j
6552: j
6553: j
6554: j
6555: j
6556: j
6557: j
6558: j
6559: j
6560: j
6561: j
6562: j
6563: j
6564: j
6565: j
6566: j
6567: j
6568: j
6569: j
6570: j
6571: 1967 Vp. - Toiv.al. miet. N:o 69 (Aloite 1966 Vp.).
6572:
6573:
6574:
6575:
6576: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 58
6577: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakentamista
6578: Siilinjärven Uitonsalmelta Saarikylän kautta Muuruveden
6579: Murtolahden kylään.
6580:
6581: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä on tehty vuonna 1960. Aloite on käsitelty
6582: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tielain mukaisessa järjestyksessä ja tien ra-
6583: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Män- kentamisesta on tehty myönteinen periaate-
6584: nistön ym. yllä mainitun toivomusaloitteen päätös vuonna 1964. Tien tutkimista ei ole
6585: n:o 1165 (1966 vp.). vielä voitu sisällyttää suunnitteluohjelmaan.
6586: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6587: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä nioittaen ehdottaa,
6588: tie- ja vesirakennushallituksesta.
6589: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen että toivomusaloite n:o 1165 (1966
6590: mukaan aloitteen tarkoittaman tien rakenta- vp.) hylättäisiin.
6591: misesta on olemassa paikaHistiealoite, joka
6592: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1967.
6593:
6594:
6595:
6596:
6597: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- nen, Niemelä, Nurminen, Proeope, Rönkkö,
6598: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi
6599: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, sekä varajäsen Niinikoski.
6600: Landström, M. Linna, Mäki-Hakola, Nevala.i-
6601:
6602:
6603:
6604:
6605: E 372/67
6606: 196'1 Vp. - Toiv.al. miet. •:o 70 (.t\loite 1966 Vp.).
6607:
6608:
6609:
6610:
6611: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 59
6612: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kantatien n: o
6613: 75 peruskorjaustöiden aloittamista osuudella Siilinjärvi-
6614: Nilsiä.
6615:
6616: Edu.~unta on pöytäkirjanottein 3 päivältä päällysteen kunto tyydyttävä. Tie- ja vesira-
6617: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- kennushaHituksessa on kuitenikin valmistel-
6618: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. E. tavana useamman vuoden ohjelma öljysora-
6619: Räsäsen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen päällysteisten valtatie- ja kantatieosuuksien
6620: n:o 1167 (1966 vp.). kestopä.ällystämisestä. Tätä ohjelmaa laadit-
6621: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- taessa tulee käsiteltäväksi myös nyt kysy-
6622: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä myksessä olevan tien perusparantaminen.
6623: tie- ja vesirakennushallituksesta. Tien vähäisen liikenteen huomioon ottaen lä-
6624: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- hivuosina ei näytä olevan mahdol1isuuksia
6625: sen mukaan aloitteen tarkoittamalla tiejak- hankkeen toteuttamiseen.
6626: solla oli vuonna 1965 liikennettä keskimäärin Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6627: seuraavasti: Välillä Siilinjärven kk-Nilsiän nioittaen ehdottaa,
6628: raja 780 autoajvrk ja välillä Nilsiän raja-
6629: Nilsiän kk 600 autoa/vrk. Syksyllä 1966 suo- että toivmnusaloite n:o 1167 (.1966
6630: ritetun arvion mukaan on nykyisen öljysora- vp.) kylättäisiin.
6631: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1967.
6632:
6633:
6634:
6635:
6636: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- lainen, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
6637: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi
6638: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, sekä varajäsen Niinikoski.
6639: J.1andström, M. Linna, Mäiki-Hakola, Neva-
6640:
6641:
6642:
6643:
6644: E 373/67
6645: ~-
6646: 1967 Vp. - Toiv.al. miet. N~o 71 (Aloite 1966 Vp.).
6647:
6648:
6649:
6650:
6651: Kulkula.itosva.liokunna.n mietintö N:o 60
6652: toivomusaloitteen johdosta., joka. tarkoittaa. Iisa.lmen~-..Nur
6653: meksen maantien peruspa.ra.nnustöiden aloittamista..
6654:
6655: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tie- ja vesirakennuspiirin suunnitteluohjel-
6656: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- mien puitteissa. Aloitteen tarkoittamat toi-
6657: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Ryt- menpiteet ovat näin ollen vireillä. Suunni-
6658: kösen ym. yHä mainitun toivomusaloitteen telman on ilmoitettu valmistuvan lähivuosina,
6659: n:o 1168 (1966 vp.). minkä jälkeen voidaan harkita rakennustöi-
6660: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- den aloittamista. Tä..'!Sä vaiheessa ei aloite
6661: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
6662: tie- ja vesira'kennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6663: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- nioittaen ehdottaa,
6664: sen mukaan aloitteen tarkoittaman tiejakson
6665: parantamisesta ovat yleissuunnitelmat ~aadit että toivomusaloite n:o 1168 {1966
6666: tavina sekä Pohjois-Karjalan että Kuopion vp.) hylättäisiin.
6667:
6668: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1967.
6669:
6670:
6671:
6672:
6673: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- lainen, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
6674: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi
6675: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, sekä varajäsen Niinikoski.
6676: Landström, M. Linna, Miiki-Ha'kola, Neva-
6677:
6678:
6679:
6680:
6681: E 374/67
6682: 1967 Vp. - Toiv.al. miet. N:o 72 (Aloite 1966 Vp.).
6683:
6684:
6685:
6686:
6687: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 61
6688: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Herajoen-Kolin
6689: tieosuuden rakennussuunnitelman laatimista.
6690:
6691: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Seura vuonna 1962 ja Enon kunta vuonna
6692: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- 1963. Aloitteista on hankittu tielain mukai-
6693: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vou- set lausunnot, mutta periaatepäätöstä ei ole
6694: tilaisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen vielä tehty. Näin ollen ja kun tien yleisenä
6695: n:o 1169 (1966 vp.). tienä rakentamista 'koskeva hanike on jo vi-
6696: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- reillä, ei toivomusaloite anna aihetta enem-
6697: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä piin toimenpiteisiin.
6698: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella validkunta
6699: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- kunnioittaen ehdottaa,
6700: sen mukaan kysymyksessä olevan tieosuuden
6701: rakentamisesta ovat tehneet aloitteita Pielis- että toivomusaloite n:o 1169 {1966
6702: järven kunta vuonna 1959, Lieksa-Pielisjärvi vp.) hylättäisiin.
6703: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1967.
6704:
6705:
6706:
6707:
6708: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- nen, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
6709: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi
6710: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, sekä varajäsen Niinikoski.
6711: I.andström, M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalai-
6712:
6713:
6714:
6715:
6716: E 375/67
6717: 1967 Vp. -·· Toiv.al. miet. N: o 73 (Aloite 1966 Vp.).
6718:
6719:
6720:
6721:
6722: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 62
6723: toivomusaloitteen johdosta, joka. tarkoittaa pääteiden perus-
6724: korjausta ja osittain uuden tien rakentamista Säyneisten
6725: kunnassa.
6726:
6727: Eduskunta on pöytäkirjanott€in 3 päivältä on Pisankosken sillasta laadittu erillinen
6728: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- suunnitelma. Kun vuoden 1965 liikennelas-
6729: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. E. kennan mukaan tiejakson keskimääräinen
6730: Räsäsen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen liikenne oli varsin vähäinen, ei nykyisten
6731: n:o 1170 (1966 vp.). rahoitusmahdoilisuuksien vallitessa teiden
6732: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- laajamittaisempi parantaminen ole mahdol-
6733: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä lista.
6734: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6735: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta ei nioittaen ehdottaa,
6736: ole laadittu suunnitelmia toivomusaloitteen
6737: tarkoittamien teiden parantamiseksi. Kuopion että toivomusaloite n:o 1170 (1966
6738: piirikonttorin toimesta on kyllä vuonna 1963 vp.) hylättäisiin.
6739: ~uoritettu ilmakuvauksia alueella. Sen lisä:ksi
6740:
6741: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1967.
6742:
6743:
6744:
6745:
6746: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- nen, Niemelä, Nurminen, P:rooope, Rönkkö,
6747: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi
6748: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, sekä varajäsen Niinikoski.
6749: J;andström, M. Linna, 1\fäki-Ha:kola, Nevalai-
6750:
6751:
6752:
6753:
6754: E 376!67
6755: 1967 Vp. - Toiv.al. miet. N:o 74 (Aloite 1966 Vp.).
6756:
6757:
6758:
6759:
6760: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 63
6761: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa. maantien raken-
6762: tamista Nurmeksen Höljiikän kylästä Pielisjärven Vaaranie-
6763: men kautta Viensuun paikallistiehen.
6764:
6765: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä toisella sijalla. Tie- ja vesirakennushallitus
6766: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- ei ole vielä tehnyt periaatepäätöstä ko. pai-
6767: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vou- kallistien rakentamisesta.
6768: tilaisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen Vaaraniemen ja Viensuun kylien välistä
6769: n:o 1171 (1966 vp.). yhteyttä parantavan Vaaraniemen-Syvä-
6770: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- lahden-Kelovaaran paikallistien rakentami-
6771: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimäkeä sesta on Pielisjärven kunta tehnyt aloitteen
6772: tie- ja vesirakennushallituksesta. vuonna 1961. Asiasta on hankittu tielain
6773: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen edellyttämät lausunnot, mutta periaatepää-
6774: mukaan Nurmeksen mlk on vuonna 1963 töstä ei ole vielä tehty. Kunta on asettanut
6775: tehnyt tielain mukaisen aloitteen toivomus- tämän tieyhteyden ensimmäiselle sijalle. Toi-
6776: aloitteen tarkoittamaan tieyhteyteen kuulu- vomusaloitteen tarkoittaman tieyhteyden ra-
6777: van Vaaraniemen-Lipinlahden välisen maan- kentaminen paikallistienä on näin ollen jo
6778: tien rakentamisesta. Hankittujen lausuntojen vireillä. Sen vuoksi aloite ei anna aihetta
6779: perusteella maantiehankkeen on annettu enempiin toimenpiteisiin.
6780: raueta. Tie- ja vesirakennushallitus on pitä- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6781: nyt mahdollisena tieyhteyden rakentamista nioittaen ehdottaa,
6782: paikallistienä ja palauttanut aloitteen uudel-
6783: leen käsiteltäväksi. Nurmeksen mlk:n anta- että toivomusaloite n.:o 1171 (1966
6784: massa paikallisteiden rakentamista koskevassa vp.) hylättäisiin.
6785: kiireellisyysjärjestyksessä on Höljäkän tie
6786: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1967.
6787:
6788:
6789:
6790:
6791: .Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- nen, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
6792: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilponiemi
6793: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, sekä varajäsen Niinikoski.
6794: Landström, M. Linna, Mäki-H&kola, Nevalai-
6795:
6796:
6797:
6798:
6799: E 377/67
6800: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 75 (Aloite 1966 Vp.).
6801:
6802:
6803:
6804:
6805: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 64
6806: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kalajoen-Meri-
6807: järven-Oulaisten maantien perusparannustöiden toteutta-
6808: mista.
6809:
6810: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä parhaillaan lopullista suunnitelmaa. Keski-
6811: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- Pohjanmaan piirissä on lisäksi käynnissä
6812: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Hau- koko piirin tieverkkosuunnitelman laatimi-
6813: kipuron ym. yllä mainitun toivomusaloitteen seen tähtäävät liikennetutkimukset. Vasta
6814: n:o 1172 (1966 vp.). niiden valmistuttua on myös kysymyksessä
6815: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- olevan tiejakson liikenteellinen merkitys tar-
6816: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- kemmin arvioitavissa. Tässä vaiheessa aloite
6817: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
6818: Aloitteen tarkoittamalla tiejaksolla on vuo- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6819: den 1965 keskimääräinen liikenne ollut Ka- nioittaen ehdottaa,
6820: lajoen-Merijärven välillä 140 autoa/vrk ja
6821: Merijärven-Oulaisten välillä 190 autoajvrk. että toivomusaloite n:o 1172 (1966
6822: Tieosuudelle Merijärvi-Oulainen laaditaan vp.) hylättäisiin.
6823: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1967.
6824:
6825:
6826:
6827:
6828: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nevalainen, Nurminen, Pro-
6829: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- cope, Rönkkö ja Vavtia sekä varajäsenet
6830: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet M. Linna, Gröndahl, Mäkinen ja Niinikoski.
6831:
6832:
6833:
6834:
6835: E 387/67
6836: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 76 (Aloite 1966 Vp.).
6837:
6838:
6839:
6840:
6841: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 65
6842: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Siika-Pyhä-
6843: jokilaakson alueella olevien paikallisteiden muuttamista
6844: maanteiksi.
6845:
6846: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä vesirakennushallitus tulee tutkimaan, täyttä-
6847: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- vätkö tiejaksot yleisistä teistä annetun lain
6848: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Kan- mukaan maanteille asetettavat liikenteelliset
6849: kaan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen vaatimukset. Kun asiain käsittely on pää-
6850: n:o 1173 (1966 vp.). asialliselta osaltaan jo vireillä, toivomusaloite
6851: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toi-
6852: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- menpiteisiin.
6853: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6854: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
6855: mukaan asianomaiset kunnat ovat tehneet
6856: samansisältöisiä aloitteita kuin toivomusaloi- että toivomusaloite n:o 1173 (1966
6857: te ja näiden johdosta on hankittu tielain mu- vp.) hylättäisiin.
6858: kaiset lausunnot. Niiden perusteella tie- ja
6859: Helsingissä 23 päiYänä toukokuuta 1967.
6860:
6861:
6862:
6863:
6864: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nevalainen, Nurminen, Proco-
6865: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- pe, Rönkkö ja Vartia sekä varajäsenet Grön-
6866: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet M. Linna, dahl, Mäkinen ja Niinikoski.
6867:
6868:
6869:
6870:
6871: E 388/67
6872: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 77 (Aloite 1966 Vp.).
6873:
6874:
6875:
6876:
6877: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 66
6878: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Siika-Pyhäjoki-
6879: laakson alueen paikallisteiden rakentamista.
6880:
6881: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä lausunnot, 1 tiealoite on käsiteltävänä, 2 tie-
6882: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- aloitetta on hylätty ja kahdesta tiestä ei ole
6883: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Kan- tehty aloitetta. Kun suurin osa paikallisteistä
6884: kaan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen on näin ollen jo vireillä, ei oivomusaloite täs-
6885: n:o 1174 (1966 vp.). sä vaiheessa anna aihetta enempiin toimen-
6886: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- piteisiin.
6887: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6888: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
6889: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
6890: mukaan toivomusaloitteen tarkoittamista pai- että toivomusaloite n: o 1174 ( 1966
6891: kallisteistä 2 on rakenteilla, 3 suunnitteilla, vp.) hylättäisiin.
6892: 10 tiealoitteesta on jo saatu tielain mukaiset
6893: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1967.
6894:
6895:
6896:
6897:
6898: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nevalainen, Nurminen, Pro-
6899: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- cope, Rönkkö ja Vartia sekä varajäsenet
6900: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet M. Linna, Gröndahl, Mäkinen ja Niinikoski.
6901:
6902:
6903:
6904:
6905: E 389/67
6906: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 78 (Aloite 1966 Vp.).
6907:
6908:
6909:
6910:
6911: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 67
6912: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Siika-Pyhäjoki-
6913: laakson maanteiden parantamista.
6914:
6915: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä joella, Merijärvellä, Revonlahdella ja Rant-
6916: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- silassa. Lisäksi ovat sekä Keski-Pohjanmaan
6917: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Kan- että Oulun tie- ja vesirakennuspiirien alueil-
6918: kaan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen la käynnissä liikennetutkimukset, jotka täh-
6919: n:o 1175 (1966 vp.). täävät ko. piirin tieverkon parantamisohjel-
6920: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- man laatimiseen. Näin ollen ei aloite tässä
6921: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpitei-
6922: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. siin.
6923: Aloitteen tarkoittamalla laajalla tieverkolla Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6924: on useimpien tieosien liikenne nykyisin var- nioittaen ehdottaa,
6925: sin vähäinen vaihdellen yleensä välillä 100-
6926: 200 autoa/vrk. Teiden parantamisesta on että toivomusaloite n:o 1175 (1966
6927: käynnissä suunnittelutöitä Oulaisissa, Kala- vp.) hylättäisiin.
6928: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1967.
6929:
6930:
6931:
6932:
6933: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nevalainen, Nurminen, Pro-
6934: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- cope, Rönkkö ja Vartia sekä varajäsenet
6935: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet lVI. Linna, Gröndahl, Mäkinen ja Niinikoski.
6936:
6937:
6938:
6939:
6940: E 390/67
6941: 1
6942:
6943: 1
6944:
6945: 1
6946:
6947: 1
6948:
6949: 1
6950:
6951: 1
6952:
6953: 1
6954:
6955: 1
6956:
6957: 1
6958:
6959: 1
6960:
6961: 1
6962:
6963: 1
6964:
6965: 1
6966:
6967: 1
6968: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 79 (Aloite 1966 Vp.).
6969:
6970:
6971:
6972:
6973: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 68
6974: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
6975: tamista Rantsilasta Utajärvelle.
6976:
6977: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tetty useita vaihtoehtoisia suuntia. Tielain
6978: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- mukaisten lausuntojen hankkiminen on vielä
6979: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Kan- kesken. Asiakirjat on 12 päivänä joulukuuta
6980: kaan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen 1966 lähetetty Oulun lääninhallitukselle.
6981: n:o 1176 (1966 vp.). Näin ollen ja kun maantiehanke on jo vireil-
6982: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- lä, ei toivomusaloite anna aihetta enempiin
6983: lut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihimä- toimenpiteisiin.
6984: keä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6985: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
6986: mukaan Rantsilan ja Utajärven kunnat ovat
6987: kumpikin tehneet vuonna 1966 tielain mukai- että toivomusaloite n:o 1176 (1966
6988: sen aloitteen toivomusaloitteen tarkoittaman vp.) hylättäisiin.
6989: maantien rakentamisesta. Aloitteissa on esi-
6990: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1967.
6991:
6992:
6993:
6994:
6995: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Mäki-Hakola, Nevalainen, Nurminen, Pro-
6996: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- cope, Rönkkö ja Vartia sekä varajäsenet
6997: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet M. Linna, Gröndahl, Mäkinen ja Niinikoski.
6998:
6999:
7000:
7001:
7002: E 391/67
7003: 1967 Vp.- Toiv.a.Lmiet. N:o 80 (Aloite 1966 Vp.).
7004:
7005:
7006:
7007:
7008: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 69
7009: toivomusaloitteen johdosta., joka. tarkoittaa. tien rakenta-
7010: mista. Vorna.sta. Pihka.la.a.n.
7011:
7012: Eduskunta. on pöytäkirjanottein 3 päi- Tämän lisäksi Kestiiän kunta on Pulkki-
7013: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulai- lan kunnan puoltamana tehnyt vuonna 1966
7014: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi aloitteen toivomusaloitteen tarkoittaman
7015: ed. Kankaan ym. yllä mainitun toivomus- tieyhteyden rakentamisesta paikallistienä.
7016: aloitteen n:o 1178 (1966 vp.). Tielain mukaisten lausuntojen hankkiminen
7017: Valiokunta on aloitetta käsitellessään tämän aloitteen osalta on vielä kesken.
7018: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. Koska toivomusaloitteen tarkoittaman tie-
7019: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- osuuden rakentamiseksi on näin ollen aloite
7020: sesta. vireillä sekä maantie- että paikallistiehank-
7021: Kestiiän kunta on vuonna. 1958 tehnyt keena, aloite ei anna aihetta enempiin toi-
7022: tie- ja vesirakennushallitukselle tieasetuk- menpiteisiin.
7023: sen mukaisen aloitteen Vornan-Kestilän Edellä esitetyn perusteella valiokunta
7024: maantien rakentamisesta. Aloitteen johdosta kunnioittaen ehdottaa,
7025: on hankittu tielain edellyttämät lausunnot,
7026: joiden perusteella tie ja vesirakennushalli- että toivomusaloite n:o 1178 (1966
7027: tus tulee tutkimaan, täyttääkö po. tie tie- vp.) hylättäisiin.
7028: lain maanteille asettamat liikenteelliset vaa-
7029: timukset.
7030: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1967.
7031:
7032:
7033:
7034: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Landström, M. Linna, Manninen, Mäki-
7035: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Hakola, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
7036: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Tikkanen, Uusitalo ja Vartia.
7037:
7038:
7039:
7040:
7041: E 412/67
7042: 1967 Vp. - Toiv.almiet. N:o 81 (Aloite 1966 Vp.).
7043:
7044:
7045:
7046:
7047: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 70
7048: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vilmingon-
7049: Pelkoperän tien rakentamista.
7050:
7051: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- lain mukaiset lausunnot, mutta asian jatko-
7052: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulai- käsittely on vielä kesken tie- ja vesiraken-
7053: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi nushalli tuksessa.
7054: ed. Kankaan ym. yllä mainitun toivomus- Kun toivomusaloitteen tarkoittaman pai-
7055: aloitteen n:o 1179 (1966 vp.). kallistien rakentamista koskeva hanke näin
7056: Valiokunta on aloitetta käsitellessään ollen on jo vireillä, ei aloite anna aihetta
7057: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. enempiin toimenpiteisiin.
7058: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7059: sesta. nioittaen ehdottaa,
7060: Rantsilan kunta on vuonna 1962 tehnyt
7061: tie- ja vesirakennushallitukselle aloitteen että toivomusaloite n:o 1179 (1966
7062: toivomusaloitteen tarkoittaman paikallistien vp.) hylättäisiin.
7063: rakentamisesta. Aloitteesta on hankittu tie-
7064: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1967.
7065:
7066:
7067:
7068: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Landström, M. Linna, Manninen, Mäki-
7069: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Hakola, Niemelä, Nurminen, Procop6, Rönkkö,
7070: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Tikkanen, Uusitalo ja Vartia.
7071:
7072:
7073:
7074:
7075: }~ 413/67
7076: 1967 Vp.- ,Toiv.al.miet. N:o 82 (Aloite 1966 Vp.).
7077:
7078:
7079:
7080:
7081: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 71
7082: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Mikkolan-Ryti-
7083: vaaran maantien rakentamista Sotkamon, Kaja.nin mlk:n
7084: ja Paltamon kunnissa.
7085:
7086: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- siä, jotka tielaki asettaa uuden maantien
7087: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulai- rakentamiselle. Kun po. tiellä saattaa olla
7088: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi edellytyksiä tulla rakennetuksi paikallis-
7089: ed. Matti Kekkosen yllä. mainitun toivo- tienä, tioe ja vesirakennushallitus on palaut-
7090: musaloitteen n:o 1181 (1966 vp.). tanut aloitteen tieasetuksen mukaisesti käsi~
7091: Valiokunta on aloitetta käsitellessään teltäväksi paikallistiealoitteena. Ko paikal-
7092: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. listiealoitteen käsittely tie- ja vesirakennus-
7093: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- hallituksessa on vielä kesken. Koska paikal-
7094: sesta. listien rakentamista tarkoittava hanke on
7095: Kajaanin maanviljelysseura on vuonna jo vireillä, aloite ei anna aihetta enempiin
7096: 1960 tehnyt tie- ja vesirakennushallitukselle toimenpiteisiin.
7097: aloitteen toivomusaloitteen tarkoittaman Edellä esitetyn perusteella valiokunta
7098: yleisen tien rakentamisesta. Aloitteesta kunnioittaen ehdottaa,
7099: annettujen lausuntojen nojalla tie- ja vesi-
7100: rakennushallitus on vuonna 1961 katsonut, että toivomusaloite n:o 1181 (1966
7101: että kysymyksessä oleva tie ei liikenteelli- vp.) hylättäisiin.
7102: seltä merkitykseltään täytä niitä edellytyk-
7103: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1967.
7104:
7105:
7106:
7107: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Landström, M. Linna, Manninen, Mäki-
7108: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Hakola, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
7109: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Tikkanen, Uusitalo ja Vartia.
7110:
7111:
7112:
7113:
7114: E 414/67
7115: 1967 Vp.- Toiv.al. miet. N:o 83 (Aloite 1966 Vp.).
7116:
7117:
7118:
7119:
7120: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 72
7121: toivomusaloitteen johdosta, joka. tarkoittaa Latvan-Liete-
7122: kylän maantien rakentamista Puolangan ja Hyrynsalmen
7123: kunnissa..
7124:
7125: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- teella näyttää siltä, että tie ei täytä maan-
7126: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulai- t.ielle asetettavia vaatimuksia. Tie- ja vesi-
7127: tosvaliokunnan valmistavasti käsiteltäväksi rakennushallitus tulee tutkimaan, täyttääkö
7128: oo. Matti Kekkosen yllä mainitun toivomus- po. tieyhteys liikenteelliseltä merkityksel-
7129: aloitteen n:o 1182 (1966 vp.). tään yleisistä teistä annetun lain paikallis-
7130: Valiokunta on aloitetta käsitellessään tielle asetettavat vaatimukset.
7131: kuullut asiantuntijana rakennusneuvos V. Koska kysymyksessä oleva tieyhteysasia
7132: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk- on jo vireillä, aloite ei anna aihetta enem-
7133: sesta. piin toimenpiteisiin.
7134: Toivomusaloitteen tarkoittaman tieyhtey- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
7135: den rakentamisesta maantienä on Puolan- kunnioitta-en ehdottaa,
7136: gan kunta tehnyt vuonna 1961 tieasetuksen
7137: mukaisen aloitteen. Tie- ja vesirakennus- että toivomusaloite n:o 1182 (1966
7138: hallitus on aloitteen johdosta hankkinut vp.) hylättäisiin.
7139: tielain mukaiset lausunnot. Näiden perus-
7140: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1967.
7141:
7142:
7143:
7144: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Landström, M. Linna, Manninen, 1-Iäki-
7145: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Hakola, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
7146: puheenjohtaja .Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Tikkanen, Uusitalo ja Vartia.
7147:
7148:
7149:
7150:
7151: E 415/67.
7152: 1967 Vp. -- Toiv.aJ..miet. N:o 84 (Aloite 1966 Vp.).
7153:
7154:
7155:
7156:
7157: Puolustusasiainvaliokunnan mietintö
7158: N: o 3 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa psykiat-
7159: rin virkojen perustamista puolustuslaitoksen lakkautettavien
7160: sotilaspapin virkojen tilalle.
7161:
7162: Eduskunta on pöytäkirjanottein kesäkuun sairaitten tai henkiSesti vajavaisten asevel-
7163: 3 päivältä 1966 lähettänyt puolustusasiain- vollisten käsittelyssä poistaa.
7164: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi yllä Valiokunta toteaa kuitenkin, että sotilas-
7165: mainitun ed. A. Salon ym. toivomusaloitteen pappien suorittama sielunhoito ja muut teh-
7166: n:o 1308 (1966 vp.). tävät ovat sekä yhteiskunnan että varusmies-
7167: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- ten omalta kannalta tärkeät ja että sotilas-
7168: lut asiantuntijoina kenttäpiispa T. Laitista, pappien toiminnasta on myönteisiä kokemuk-
7169: lääkintökommodori E. Helskettä pääesikun- sia. Näin ollen ei tarpeellisia psykiat-
7170: nasta, maisteri E. Palomäkeä Henkisen maan- rin virkoja valiokunnan käsityksen mukaan
7171: puolustuksen suunnittelukunnasta, ylilääkäri tulisi lisätä sotilaspapin virkoja Iakkautta-
7172: A. Hormiaa vankimielisairaalasta, tohtori A. malla aloitteen tarkoittamalla tavalla, vaan
7173: Lappalaista Helsingin keskusvankilasta ja ro- oikea suhde edellä mainittujen virkojen vä-
7174: vasti A. Koskivirtaa Turun keskusvankilasta. lillä olisi saavutettava lisäämällä puolustus-
7175: Valiokunta on aloitetta käsitellessään tul- laitoksessa uusia psykiatrin virkoja.
7176: lut siihen käsitykseen, että psykiatrin vir- Edellä sanotun perusteella valiokunta kun-
7177: koja, joita puolustuslaitoksessa nyt on vain nioittaen ehdottaa,
7178: yksi, tarvittaisiin huomattavasti enemmän ja
7179: että sijoittamalla ne nimenomaan kenttäpor- että toivomusaloite n:o 1308 {1966
7180: taaseen, ainakin sotasairaaloihin, voitaisiin vp.) hylättäisiin.
7181: monta nyt vallitsevaa epäkohtaa psyykisesti
7182: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1967.
7183:
7184:
7185:
7186:
7187: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Breilin, Gröndahl, Hellsten, Jämsen, Knuutti,
7188: neet osaa puheenjohtaja T. Salo, varapuheen- H. Linna ja Sileäkangas sekä varajäsenet
7189: johtaja K. Honkonen sekä jäsenet Asunta, Karpola ja Knuuttila.
7190:
7191:
7192:
7193:
7194: E 419/67
7195: 1967 Vp. - Toiv.al.miet.. N: o 85 (Aloite 1966 Vp.).
7196:
7197:
7198:
7199:
7200: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 73
7201: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien ra.ken.
7202: tamista Iin kunnan Olhavan kylästä Vuosiojan kautta
7203: Luolanaapan maantiehen.
7204:
7205: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- tielain paikaHistielle asettamat liikenteelliset
7206: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitos- vaatimukset. Kuivaniemen-Tannilan maan-
7207: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. tien ja Luolanaapan paikallistien välistä osaa
7208: Paason ym. yllä mainitun toivomusaloitteen koskevaa tielain mukaista aloitetta ei ole
7209: n:o 1183 (1966 vp.). tehty.
7210: Valiokunta on aloitetta käsitellessään Koska ,toivomusaloitteen tarkoittama tie-
7211: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- hanke näin ollen pääosaltaan on jo vireillä
7212: mäkeä tie ja vesirakennushallituksesta. ja kun tien jatkaminen Luolanaapan paikal-
7213: Tie- ja vesirwkennushallitukselle on vuonna listiehen ei tule olannaisesti muuttamaan tien
7214: 1961 tehty tieasetuksen mukainen aloite ylei- luonnetta, ei toivomusaloite anna aihetta
7215: sen tien rakentamisesta Vuosiojan nykyisen enempiin toimenpiteisiin.
7216: paikallisti1en päästä Kuivaniemen-Tannilan Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7217: maamiehen. Tämän tien rakentamisesta pai- nioittaen ehdottaa,
7218: kallistienä on hankittu tielain edellyttämät
7219: lausunnot, joihin perustuen tie- ja vesiraken- että toivomusaloite n:o 1188 (1966
7220: nushallitus tuiee tutkimaan, täyttää:kö tie vp.) hylättäisiin.
7221: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1967.
7222:
7223:
7224:
7225: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- tila, M. Linna, Nevalainen, Niemelä, Nur-
7226: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- minen, Procope, Rönkkö, Tikkanen, Vartia
7227: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuut- ja Vilponiemi sekä varajäsen Mäkinen.
7228:
7229:
7230:
7231:
7232: E öS/67
7233: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 86 (Aloite 1966 Vp.).
7234:
7235:
7236:
7237:
7238: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 74
7239: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7240: tamista Yli-Iin kunnasta Djoen eteläpuolelta Pudasjärven
7241: Kipinää.n.
7242:
7243: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- lausuntoihin perustuen tie- ja vesirakennus-
7244: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitos- hallitus ,tulee tutkimaan, täyttääkö po. tie-
7245: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. yhteys HiikenteeUiseltä merkitykseltään tie-
7246: Paason ym. yllä mainitun toivomusaloitteen lain maanteille asettamat vaatimukset.
7247: n:o 1184 (1966 vp.). Koska toivomusaloitteen tarkoittamaa tie-
7248: Valiokunta on aloitetta käsitellessään yhteyttä koskeva tielain mukainen aloite on
7249: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- jo vireillä, ei toivomusaloite anna aihetta
7250: mäkeä tie ja vesirakennushallituksesta. enempiin toimenpiteisiin.
7251: Aloitteen tarkoittaman tieyhteyden raken- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7252: tamisesta maantienä on Iin kunta tehnyt nioittaen ehdottaa,
7253: tieasetuksen mukaisen aloitteen, minkä joh-
7254: dosta tie. ja vesirakennushallitus on hankki- että toivomusaloite n:o 1184 (1966
7255: nut tielain edellyttämät lausunnot. Näihin vp.) hylättäisiin.
7256: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1967.
7257:
7258:
7259:
7260: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- tila, M. Linna, Nevalainen, Niemelä, Nur-
7261: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- minen, Procope, Rönkkö, Tikkanen, Vartia
7262: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuut- ja Vilponiemi sekä va.rajäsen Mäkinen.
7263:
7264:
7265:
7266:
7267: E 424/67
7268: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 87 (Aloite 1966 Vp.).
7269:
7270:
7271:
7272:
7273: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e ti n t ö N: o 75
7274: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7275: tamista Simojoen pohjoispuolelle Alaniemen lossilta Taini-
7276: joen tien kautta Hosioon.
7277:
7278: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- tamisesta on Simon kunta vuonna 1962 teh-
7279: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulajtos- nyt tie- ja vesirakennushallitukselle tielain
7280: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. mukaisen aloitteen. Aloitteesta on hankittu
7281: Vilmin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen tielain edellyttämät lausunnot, mutta asian
7282: n:o 1185 (1966 vp.). jatkokäsittely on vielä keSken.
7283: Valiokunta on aloitetta käsitellessään Kun kysymyksessä olevan tieyhteyden ra-
7284: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- kentamista tarkoittava hanke on jo vireillä,
7285: mäkeä tie ja vesirakennushallituksesta. toivomusaloite ei anna aihetta enempiin ,toi-
7286: Toivomusaloitteen tarkoittamaan tieyhtey- menpiteisiin.
7287: teen sisältyvän Alaniemen lossin-Tainijoen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7288: asutustien välisen maantien .tutkimus sisäl- nioittaen ehdottaa,
7289: tyy tie- ja vesirakennushallituksen vuoden
7290: 1967 tutkimusohjelma·an. Suunnitelma val- että toivomusaloite n:o 1185 (1966
7291: mistunee ensi vuoden loppuun mennessä. vp.) hylättäisiin.
7292: Tainijoen-Hosion välisen yleisen tien raken-
7293: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1967.
7294:
7295:
7296:
7297:
7298: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- tila, M. Linna, Nevalainen, Niemelä, Nur-
7299: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- minen, Procope, Rönkkö, Tikkanen, Vartia
7300: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuut- ja VilpQniemi sekä va.rajäsen Mäkinen.
7301:
7302:
7303:
7304:
7305: E 425/67
7306: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 88 (Aloite 1966 Vp.).
7307:
7308:
7309:
7310:
7311: Kulkulaitos valiokunnan mietintö N:o 76
7312: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7313: tamista Kemin maalaiskunnan Puukkokummusta Pömiön
7314: asutusalueen maantiehen.
7315:
7316: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- määrin toivomusaloitteen tarkoittamalla tiellä
7317: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitos- tulisi olemaan maantien tai paikallistien mer-
7318: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. kitystä, olisi tarkoituksen mukaista suorittaa
7319: Vilmin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen esimerkiksi asianomaisten kuntien taholta
7320: n:o 1186 (1966 vp.). mahdollisesti vireille pantavan aloitteen poh-
7321: Valiokunta on aloitetta. käsitellessään jalta. Tämän vuoksi toivomusaloite ei anna
7322: kuullut asiantuntijana yli-insinööri E. Riihi- aihetta tässä vaiheessa enempiin toimen-
7323: mäkeä tie ja vesirakennushallituksesta. piteisiin.
7324: Toivomusaloitteessa tarkoitetun, Lautiosaa- Edellä esitetyn perusteella valiokunta !kun-
7325: ren-Sompujärven maantien ja Pömiön asu- nioittaen ehdottaa,
7326: tusalueelle päättyvän Viantiejokivarren pai-
7327: kallistien välisen yleisen tien rakentamisesta että toivomusaloite n:o 1186 (1966
7328: ei tie. ja vesirakennushallituksessa ole vireillä vp.) kylättäisiin.
7329: aloitetta. Sen seikan selvittäminen, missä
7330: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1967.
7331:
7332:
7333:
7334:
7335: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- tila, M. Linna, Nevalainen, Niemelä, Nur-
7336: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- minen, Procope, Rönkkö, Tikkanen, Vartia
7337: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuut- ja Vilponiemi sekä varajäsen Mäkinen.
7338:
7339:
7340:
7341:
7342: E 426/67
7343: 1967 Vp. - ,Toiv.aJ..miet. N:o 89 (Aloite 1966 Vp.).
7344:
7345:
7346:
7347:
7348: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 77
7349: toivomusaJ.oitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakenta-
7350: mista Pudasjärven kunnan Iso-Syöte nimiselle hiihtokes-
7351: kukselle.
7352:
7353: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päi- tulisi olemaan tielain edellyttämää yleisen
7354: vältä kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitos- tien merkitystä, olisi tarkoituksen mukaista
7355: valiokunnan valmis:tavasti käsiJt:eltäväksi ed. suorittaa esimerki!ksi 'kunnan ta.holta mah-
7356: Kemppaisen yllä mainitun toivomusaloitteen dollisesti vireille pantav·an aloitteen pohjalta,
7357: n:o 1187 (1966 vp.). ei toivomusaloite anna aihetta enempiin toi-
7358: Valiokunta on aloi•tetta. käsitellessään menpiteisiin.
7359: kuulJ.ut asi·antuntijana yli-insinööri E. Riihi- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7360: mäkeä tie ja vesirakennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
7361: Tie- ja vesirakennushallitukseHe ei ole tois-
7362: taiseksi tehty toivomusaloitteen tarkoittaman että toivomu.saloite n:o 1187 {1966
7363: tien rakentamisaloirtetta. Kun sen seikan sel- vp.) hylättäisiin.
7364: vittäminen, missä määrin mainitulla tiellä
7365: Helsiongissä 26 päivänä toukokuuta 1967.
7366:
7367:
7368:
7369:
7370: Asian käsittelyyn valiokunnassa ova.t osal- tila, M. Linna, Nevalainen, Niemelä, Nur-
7371: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- minen, Procope, Rönkkö, Tikkanen, Vartia
7372: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuut- ja Vilponiemi sekä v·arajäsen Mäkinen.
7373:
7374:
7375:
7376:
7377: E 427/67
7378: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 90.
7379:
7380:
7381:
7382:
7383: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
7384: N: o 18 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa määrä-
7385: rahaa Helsingin vesihuoltoalueen raakaveden turvaamista
7386: koskevien suunnitelmien loppuunsaattamista varten.
7387:
7388: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 pitävät välttämättömänä jouduttaa näiden
7389: päivänä helmikuuta 1967 lähettänyt laki- ja suunnitelmien valmistumista ja rakennustöi-
7390: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- den aloittamista, minkä vuoksi ne ehdottavat
7391: väksi ed. R. Virtasen ym. edellä mainitun hyväksyttäväksi toivomuksen 1 000 000 mar-
7392: toivomusaloitteen n:o 249. Kuultuaan asian- kan määrärahan ottamisesta vuoden 1968
7393: tuntijoina kansliapäällikkö, hallitusneuvos tulO- ja menoarvioon edellä mainittua tarkoi-
7394: Arno Hannusta sisäasiainministeriöstä, halli- tusta varten.
7395: tussihteeri Antti Hartikkaa valtiovarainmi- Valiokunnan saaman tiedon mukaan pu-
7396: nisteriöstä, rakennusneuvos Runo Savisaarta heena oleva suunnitelma on valmistumisvai-
7397: tie- ja vesirakennushallituksesta, osastopääl- heessa. Jos suunnitelma hyväksytään, voidaan
7398: likkö Olli Paasiota Maalaiskuntien Liitosta, sen toteuttaminen aloittaa vuonna 1971. Tie-
7399: pääsihteeri Eero Vahteraa Suomen Kaupun- ja vesirakennushallitukselle annettu tehtävä
7400: kiliitosta ja johtaja Gustav Grönlundia Fin- sisältää myös Kymenlaaksoa ja Lounais-Suo-
7401: lands svenska landskommuners förbundista mea koskevan suunnitelman laatimisen, mutta
7402: valiokunta on käsitellyt asian ja esittää seu- Helsingin vesihuoltoalueen veden hankinta-
7403: raavaa. suunnitelman toteuttaminen on kiireellisin.
7404: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että Hel- Helsingin vesihuoltoalue käsittää aloitteen pe-
7405: singin vesihuoltoalueella, joka käsittää Hel- rusteluissa mainitut kunnat eli maan tiheim-
7406: singin, Hyvinkään, Riihimäen ja Järvenpään min asutun alueen, jossa veden saanti on
7407: kaupungit, Espoon, Kauniaisten ja Keravan vaikeutunut. Tämän vuoksi valiokunta kat-
7408: kauppalat sekä Kirkkonummen, Helsingin, soo, että suunnitelman kiireellistä loppuun-
7409: Nurmijärven, Tuusulan, Sipoon ja Hyvin- saattamista varten olisi varattava riittävä
7410: kään maalaiskunnat, ovat vesivarat suhteel- määräraha.
7411: lisen niukat, joten vesi joudutaan niille jo Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7412: lähitulevaisuudessa tuomaan pääasiassa tä- nioittavasti ehdottaa Eduskunnan hyväksyt-
7413: män alueen ulkopuolelta. Valtioneuvosto on täväksi toivomuksen,
7414: vuoden 1964 alussa antanut tie- ja vesira-
7415: kennushallituksen tehtäväksi laatia veden että hallittts ottaisi vuoden 1968
7416: hankinnan yleissuunnitelman Etelä- ja Lou- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
7417: nais-Suomea varten pitäen erityisesti silmällä määrärahan Helsingin vesihuoltoalueen
7418: yleisten vesilaitosten ja teollisuuden tarpeita. raakaveden turvaamista koskevien
7419: Asian kiireellisyyden takia aloitteentekijät suunnitelmien loppuunsaattamista var-
7420: ten.
7421: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1967.
7422:
7423:
7424: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Kull, Mäkelä, Mäki, Niskanen, E. Räsä-
7425: neet osaa puheenjohtaja Saloranta, varapu- nen ja Sinisalo sekä varajäsenet Paananen
7426: heenjohtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aalto, ja Pulkkinen.
7427: Asunta, Berner, Friman, Kaarna, L. Koski-
7428:
7429:
7430: E 436/67
7431: 1967 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N:o 90.
7432:
7433:
7434:
7435:
7436: E d u s k u n n a n t o i v o m u s määrärahasta Helsingin
7437: vesihuoltoalueen raakaveden turvaamista koskevien suunni-
7438: telmien loppuunsaattamista varten.
7439:
7440: Eduskunnassa on tehty toivomusaloite, heessa. Jos suunnitelma hyväksytään, voi-
7441: joka tarkoittaa määrärahaa Helsingin vesi- daan sen toteuttaminen aloittaa vuonna 1971.
7442: huoltoalueen raakaveden turvaamista koske- Tie- ja vesirakennushallitukselle annettu
7443: vien suunnitelmien loppuunsaattamista var- tehtävä sisältää myös Kymenlaaksoa ja
7444: ten, ja Laki- ja talousvaliokunta on asiasta Lounais-Suomea koskevan suunnitelman laa-
7445: antanut mietintönsä N: o 18. timisen, mutta Helsingin vesihuoltoalueen
7446: Helsingin vesihuoltoalueella, joka käsittää veden hankintasuunnitelman toteuttaminen
7447: Helsingin, Hyvinkään, Riihimäen ja Järven- on kiireellisin. Helsingin vesihuoltoalue kä-
7448: pään kaupungit, Espoon, Kauniaisten ja Ke- sittää edellä mainitut kunnat eli maan ti-
7449: ravan kauppalat sekä Kirkkonummen, Hel- heimmin asutun alueen, jossa veden saanti on
7450: singin, Nurmijärven, Tuusulan, Sipoon ja vaikeutunut. Tämän vuoksi Eduskunta kat-
7451: Hyvinkään maalaiskunnat, ovat vesivarat soo, että suunnitelman kiireellistä loppuun-
7452: suhteellisen niukat, joten vesi joudutaan saattamista varten olisi varattava riittävä
7453: niille jo lähitulevaisuudessa tuomaan pää- määräraha.
7454: asiassa tämän alueen ulkopuolelta. Valtio- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
7455: neuvosto on vuoden 1964 alussa antanut tie- päättänyt lausua toivomuksen,
7456: ja vesirakennushallituksen tehtäväksi ,laatia
7457: veden hankinnan yleissuunnitelman Etelä- että H allitrus ottaisi vruoden 1968
7458: ja Lounais-Suomea varten pitäen erityisesti tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
7459: silmällä yleisten vesilaitosten ja teollisuuden määrätrahan Helsingin vesihruoltoalrueen
7460: tarpeita. makaveden trurvaamista koskevien
7461: Eduskunnan saaman tiedon mukaan pu- srurunnitelmien loppurunsaat~amista var-
7462: heena oleva suunnitelma on valmistumisvai- ten.
7463: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1967.
7464:
7465:
7466:
7467:
7468: E 503/67
7469: 1
7470: 1
7471: 1
7472: 1
7473: 1
7474: 1
7475: 1
7476: 1
7477: 1
7478: 1
7479: 1
7480: 1
7481: 1
7482: 1
7483: 1
7484: 1
7485: 1
7486: 1
7487: 1
7488: 1
7489: 1
7490: 1
7491: 1
7492: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 91.
7493:
7494:
7495:
7496:
7497: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
7498: N: o 19 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa määrä-
7499: rahaa !ainoiksi Uudenmaan läänin kunnille koulu-, sairaala-,
7500: asunto- ja kunnallisteknillisten laitosten rakentamiseksi.
7501:
7502: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 rakennustoiminnan ja muun y:leishyödyllisen
7503: päivänä helmikuuta 1967 lähettänyt laki- ja rakennustoiminnan tarkoituksiin tarvittavan
7504: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- maapohjan hankinnasta, asuntorakennustoi-
7505: väksi ed. Kantolan ym. edellä mainitun toivo- minnasta, katujen ja viemärien rakentami-
7506: musaloitteen n:o 220. Kuultuaan asiantunti- sesta, vesihuollon tehtävistä sekä koulu-, sai-
7507: joina kansliapäällikkö, hallitusneuvos Arno raala- ja sosiaalisten laitosten rakentami-
7508: Hannusta sisäasiainministeriöstä, hallitussih- sesta, joista kunnat eivät selviä ilman valtio-
7509: teeri Antti Hartikkaa valtiovarainministe- vallan tukea ja määrätietoisia toimenpiteitä.
7510: riöstä, osastopäällikkö Olli Paasiota Maalais- Tämän vuoksi aloitteentekijät ehdottavat hy-
7511: kuntien Liitosta, pääsihteeri Eero Vahteraa väksyttäväksi toivomuksen 3 000 000 markan
7512: Suomen Kaupunkiliitosta ja johtaja Gustav määrärahan ottamisesta vuoden 1968 tulo- ja
7513: Grönlundia Finlands svenska landskommu- menoarvioesitykseen jaettavaksi edellä mai-
7514: ners förbundista valiokunta on käsitellyt nittuihin tarkoituksiin.
7515: asian ja esittää seuraavaa. Valiokunta katsoo, että kysymykset valtion
7516: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että maa- ja kuntien kustannusten jaon kokonaisuudis-
7517: seudulta liikekeskuksiin suuntautuva muutto- tuksesta ja kuntien investointien rahoituksen
7518: liike aiheuttaa vakavia ongelmia niissä kun- järjestämisestä on käsiteltävä koko valtakun-
7519: nissa, joihin muuttoliike voimakkaimmin taa koskevina. Tämän vuoksi ja kun Uuden-
7520: suuntautuu. Se kohdistuu lähinnä Uuden- maan läänin kuntia ei ole asetettava erikois-
7521: maan lääniin ja siellä Helsingin välittömässä asemaan, valiokunta ei puolla toivomusaloit-
7522: läheisyydessä oleviin Espoon kauppalaan ja teen hyväksymistä.
7523: Helsingin maalaiskuntaan, joissa väestön vuo- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7524: sittainen suhteellinen lisäys on lähes kymme- nioittavasti ehdottaa,
7525: nen prosenttia. Suurimpia tehtäviä ja niistä
7526: koituvia menoja kunnille aiheutuu asunto- että puheena oleva toivomusaloite
7527: hylättäisiin.
7528: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1967.
7529:
7530:
7531:
7532:
7533: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Kull, Mäkelä, Mäki, Niskanen, E. Räsä-
7534: neet osaa puheenjohtaja Saloranta, varapu- nen ja Sinisalo sekä varajäsenet Paananen ja
7535: heenjohtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aalto, Pulkkinen.
7536: Asunta, Berner, Friman, Kaarna, L. Koski-
7537:
7538:
7539:
7540:
7541: E 437/67
7542: 1967 Vp.' - Toiv.al.miet. N:o 92 (Aloitteet 1966 ja 1967 Vp.).
7543:
7544:
7545:
7546:
7547: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
7548: N:o 20 toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat. tie-
7549: liikenteen valvonnan tehostamista ja liikkuvan poliisin voi-
7550: mavarojen lisäämistä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
7551:
7552: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 27 Aloitteessa n:o 484 (1966 vp.) lausutaan,
7553: päivänä toukokuuta 1966 lähettänyt laki- ja että toimenpiteet, joihin maassamme tähän
7554: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- mennessä on ryhdytty liikenneturvallisuuden
7555: väksi ed. T. Salon ym. toivomusaloitteen n: o lisäämiseksi, eivät ole olleet riittäviä. Esi-
7556: 483, ed. Kull'in ym. toivomusaloitteen n: o merkkinä nykyaikaisista toimenpiteistä on
7557: 484 ja ed. Leivo-Larssonin ym. toivomusaloit- Ruotsissa toimeenpantu ns. Mälartutkimus
7558: teen n:o 485 (kaikki 1966 vp.) sekä 28 päi- vuonna 1965. Tämä tutkimus osoitti, että
7559: vänä helmikuuta 1967 ed. Borg-Sundmanin näkyvällä liikenteenvalvonnalla on liikennettä
7560: ym. toivomusaloitteen n: o 222 ja ed. Leino- rauhoittava vaikutus. Näkyvä liikenteenval-
7561: sen ym. toivomusaloitteen n: o 223. Kuul- vonta lisättiin eräillä tieosuuksilla kolminker-
7562: tuaan asiantuntijoina ylipoliisipäällikkö, hal- taiseksi kahden kuukauden aikana samalla
7563: litusneuvos Fjalar J arvaa sisäasiainministe- kun valvonta eräällä ta.rkistusosuudella pysy-
7564: riöstä, esittelijä Jorma Hämäläistä valtio- tettiin normaalina. Tehokkaammin valvotuilla
7565: varainministeriöstä, liikkuvan poliisin pääl- osuuksilla vaikeiden liilmnneonnettomuuksien
7566: likköä Pentti Kalliota, osastopäällikkö, halli- lukumäärä aleni 66 prosentilla niiden luvun
7567: tusneuvos Mauno Satulia ja yli-insinööri lVIi- noustessa samanaikaisesti 30 prosentilla tar-
7568: kael Töttermania kulkulaitosten ja yleisten kistusosuudella, jossa oli vain normaali val-
7569: töiden ministeriöstä, rakennusneuvos Väinö vonta. Tehokkaan, näkyvän liikenteenvalvon-
7570: Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituksesta, nan mahdollisuudet maassamme ovat liian vä-
7571: johtaja Kaarlo Leinosta Tapaturmantorjunta häiset. Liikkuvalla poliisilla, jonka tehtäviin
7572: r.y. Taljasta, toiminnanjohtaja Veikko Pa- liikenteen valvonta kuuluu, on palvelukses-
7573: justa Autokoululiitosta, pääsihteeri Olavi saan noin 800 toimenhaltijaa. Lukumäärä on
7574: Ruutua ja toiminnanjohtaja Toivo Ruotsa- sama kuin vuonna 1949. Liikkuvan poliisin
7575: laista Moottoriliikenteen keskusjärjestöstä ajoneuvokanta on 120 henkilöautoa ja 32
7576: sekä puheenjohtaja Olavi Bäckmania ja toi- moottoripyörää. Näistä on vain 22 autoa ja
7577: minnanjohtaja Orjo Pättiniemeä Suomen~ 8 moottoripyörää määrätty vilkasliikenteiseen
7578: Autokouluopettajain liitosta valiokunta on Uudenmaan lääniin. Niin niukoin voimava-
7579: käsitellyt aloitteet yhdessä ja esittää seu- roin liikkuva poliisi ei voi toimittaa nyky-
7580: raavaa. aikaista, näkyvää liikenteenvalvontaa ja sen
7581: Aloitteiden perusteluissa kiinnitetään huo- mahdollisuudet selvittää liikenteen ruuhkau-
7582: miota liikenteen voimakkaaseen kasvamiseen tumia, ohjata lisääntynyttä liikennettä pyhäi-
7583: ja liikenneonnettomuuksien lisääntymiseen sin ja hoitaa muita tämän tapaisia tehtäviä
7584: sekä korostetaan liikenteen valvonnan tehos- ovat rajoitetut. Vuonna 1955 maassamme oli
7585: tamisen tärkeyttä. 198 815 autoa ja moottoripyörää vastaavan
7586: Aloitteessa n: o 483 (1966 vp.) viitataan luvun vuonna 1965 ollessa 621277. Arvioi-
7587: siihen, että vaikka liikenne on kasvanut kym- daan, että moottoriajoneuvokanta vuonna
7588: menkertaiseksi, on valvovien viranomaisten 1970 on yli miljoonan. Aloitteessa ehdote-
7589: määrä suurin piirtein ennallaan. Suomen taan toivomusta liikkuvan poliisin voimavaro-
7590: maanteillä, joita on n. 70 000 kilometriä, liik- jen lisäämisestä kiinnittäen erityistä huo-
7591: kuu päivittäin keskimäärin 40 liikennettä val- miota tehokkaaseen, näkyvään Iiikenteenval-
7592: vovaa autopartiota. Aloitteessa ehdotetaan vontaan.
7593: toivomusta liikenteen valvonnan tehostami- Aloitteessa n: o 485 (1966 vp.) katsotaan
7594: sesta. myös, että liikkuvan poliisin miesmäärää
7595: E 438/67
7596: 2 1967 Vp. - Toiv.a.l.miet. N:o 92 (Aloitteet 1966 ja. 1967 Vp.).
7597:
7598: olisi lisättävä ja hankittava sille välineistöä, johtuvaan autojen tarpeen lisäykseen. Polii-
7599: jotta se voisi lisätä liikennepartiointia. Lii- sin viestikaluston osalta tutkitaan mahdolli-
7600: kennepartioilie olisi toimitettava helppokäyt- suuksia lähiradioliikenteen tukiasemien sekä
7601: töisiä alkoholin vaikutuksenalaisuuden paljas- auto- ja käsiradiopuhelimien lisäämiseen sekä
7602: tavia laitteita, koska nykyisin lievän ratti- sisäisten viestiyhteyksien kehittämiseen. Po-
7603: juoppouden toteaminen on vaikeata. Aloit- liisin toimistotyön rationalisoimiseksi toimi-
7604: teessa ehdotetaan toivomusta toimenpiteistä kunta tutkii kansliatyövoiman käytön tehos-
7605: tieliikenteen valvonnan tehostamiseksi, erityi- tamista ja konttorikoneiden käytön lisää-
7606: sesti liikkuvan poliisin miesvahvuutta ja sen mistä. Liikkuvan poliisin osalta tutkitaan
7607: teknillistä kalustoa lisäämällä. mahdoHisuuksia siirtymisestä osittain yksi-
7608: Aloitteiden n:o 222 ja 223 perusteluissa miehisten partioiden käyttöön.
7609: kiinnitetään huomiota samoihin seikkoihin Valtiovarainministeriö on myös asettanut
7610: kuin edellä mainituissa muissa aloitteissa. toimikunnan, jonka tehtävänä on vuosittain
7611: Aloitteessa n: o 222 ehdotetaan toivomusta laatia suunnitelma valtion moottoriajoneuvo-
7612: liikkuvan paliisin vahvuuden ja autokannan hankinnoista antaa lausuntoja moottoriajo-
7613: lisäämisestä sekä, samoin kuin aloitteessa n: o neuvotyypeistä ja -merkeistä sekä hankkia
7614: 223, liikennevalvonnan tehostamisesta. tarpeellinen selvitys valtion moottoriajoneu-
7615: Valiokunta pitää liikkuvan poliisin suorit- vojen kunnosta.
7616: tamaa liikenteen valvontaa ensiarvoisen tär- Eduskunta on vastauksessaan hallituksen
7617: keänä liikenneturvallisuuden edistämiseksi. esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
7618: Sen tehostamiseksi olisi poliisin autokantaa ja delle 1967 lausunut pitävänsä tärkeänä, että
7619: muita välineitä kiireellisesti uusittava ja li- ensi tilassa otetaan harkittavaksi mahdolli-
7620: sättävä. Liikkuvan poliisin vahvuuden lisää- suudet poliisin käytössä olevien moottorikul-
7621: miseksi sen palvelukseen olisi saatava auton- kuneuvojen lisäämiseen, jotta liikenneturval-
7622: asentajia sekä viesti- ja toimistohenkilökun- lisuustyössä tehokkaaksi ja välittömästi vai-
7623: taa, jotta koulutetut poliisimiehet voitaisiin kuttavaksi todettua näkyvää valvontaa voi-
7624: siirtää pois sellaisista tehtävistä, jotka eivät daan laajentaa. Myös valtiontilintarkastajat
7625: välttämättä vaadi poliisikoulutusta. ovat kertornuksessaan vuodelta 1965 kiinnit-
7626: Valiokunnan saaman tiedon mukaan valtio- täneet huomiota poliisin autotilanteeseen.
7627: varainministeriön pärjestelyosasto on äsket- Kun eduskunta siten jo on kiinnittänyt
7628: täin asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä huomiota aloitteissa tarkoitettuihin kysymyk-
7629: on suunnitella toimenpiteitä poliisitoimen ra- siin ja kun on asianmukaista odottaa ed~llä
7630: tionalisoimiseksi siirryttäessä 40 tuntiseen mainittujen toimikuntien ehdotuksia, vali<>:-
7631: työviikkoon. Toimikuntaan kuuluvat sisä- kunta katsoo, ettei toivomusten esittämiseen
7632: asiainministeriön poliisiasiainosaston autotoi- tässä vaiheessa ole aihetta.
7633: miston päällikkö ja viesti-insinööri sekä liik- Sen perusteella mitä edellä on esitetty, va-
7634: kuvan poliisin ja maaseutupoliisin edustajat. liokunta ehdottaa kunnioittavasti,
7635: Toimikunta tulee kiinnittämään huomiota
7636: muun ohessa poliisin autokannan uusimiseen, että puheena olevat toivomusaloit-
7637: ilman autoa olevien poliisipiirien auton tar- teet n:o 483-485 (1966 vp.) sekä n:o
7638: peen tutkimiseen ja työajan lyhenemisestä 222 ja 223 hylättäisiin.
7639: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1967.
7640:
7641:
7642:
7643:
7644: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Asunta, Berner, Friman, Kaarna, Kangas, L.
7645: neet osaa puheenjohtaja Saloranta, varapu- Koskinen, Kull, Mäkelä, Mäki, Niskanen,
7646: heenjohtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aalto, Rytkönen, E. Räsänen ja Sinisalo.
7647: 1967 Vp.- V. M.- Toiv.al.miet. N:o 93 (Aloite 1966 Vp.)
7648:
7649:
7650:
7651:
7652: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 1 toivo-
7653: musaloitteen johdosta lainojen koron alentamisesta ja in-
7654: deksiehdon poistamisesta.
7655:
7656: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3. päivältä Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus
7657: viime kesäkuuta lähettänyt pankkivaliokun- pyrkii korkokannan säilyttämiseen kohtuulli-
7658: taan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Venna- sena. Viimeaikainen korkotason kehitys on
7659: mon edellä mainitun toivomusaloitteen n: o ulkomailla johtanut siihen, että rahalaitoslai-
7660: 306 (1966 Vp.), jossa on ehdotettu eduskun- noista Suomessa nyt perittävät korot ovat
7661: nan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus muualla noudatettavaan yleiseen korkotasoon
7662: kiireellisesti ryhtyisi asianmukaisiin talouspo- verrattuina melko kohtuullisia. Koska raha-
7663: liittisiin toimenpiteisiin, että pankkilainojen laitokset suorittavat huomattavalle osalle tal-
7664: korko alenee kohtuulliseksi ja että niiden ras- letuksistaan indeksihyvityksiä, on edelleen
7665: kas indeksiehto poistuu. Kuultuaan hallitus- tarpeellista periä lainansaajilta näihin hyvi-
7666: sihteeri Osmo Kallialaa valtiovarainministe- tyksiin tarvittavia indeksikorotuksia.
7667: riöstä, johtaja Heikki Valvannetta Suomen Edellä esitetyn perusteella pankkivaliokun-
7668: Pankista, pankinjohtaja Reino Ermaa Suo- ta kunnioittaen ehdottaa,
7669: men Pankkiyhdistyksestä, johtaja Matti Ali-
7670: Melkkilää Suomen Säästöpankkiliitosta sekä että Eduskunta päättäisi hylätä pu-
7671: varatuomari Jouko Rautakiveä Osuuskassojen heena olevan toivomusaloitteen.
7672: Keskus Oy: stä valiokunta kunnioittaen esit-
7673: tää seuraavaa:
7674: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1967.
7675:
7676:
7677:
7678:
7679: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Leskinen, Pakkanen ja Takki ja varajäsenet
7680: neet osaa puheenjohtaja llaskivi sekä jäsenet Hietala, Knuuti ja Saimo.
7681: af Heurlin, Häkkinen, Junnila, Korsbäck,
7682:
7683:
7684:
7685:
7686: E 431/67
7687: 1967 Vp.- Toiv.aJ.miet. N:o 94 (Aloite 1966 Vp.).
7688:
7689:
7690:
7691:
7692: U 1 ko asiainvaliokunnan mietintö N:o 18
7693: toivomusaloitteen johdosta määrärahasta Vientikoulutussää-
7694: tiön järjestämiä vientimarkkinoinnin erikoiskursseja varten.
7695:
7696: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 3 pan koulutusta varten valtion tulo- ja meno-
7697: päivältä kesäkuuta 1966 lähettänyt ulko- arviossa osoitettuun 90 000 markan määrä-
7698: asiainvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- rahaan lisäystä 110 000 markkaa Vientikou-
7699: väksi ed. Haarlan edellä mainitun toivomus- Lutussäätiön suorittaman tärkeän koulut~
7700: aloitteen (ll:O 56 (1966 vp.). Tämän johdosta toiminnan tehostamista varten, minkä ehdo-
7701: valiokunta kunnioittaen esittää seuraavaa. tuksen eduskunta puolestaan hyväksyi. Ky-
7702: Sen johdosta, että V1entikoulutuksen kes- symyksessä olevaa aloitetta, jossa on ehdo-
7703: kuselimenä toimiva Vientikoulutussäätiö on tettu hallitukselle iausuttavaksi toivomus
7704: usean vuoden aikana järjestänyt eriasteista 250 000 markan ottamisesta kuluvan vuoden
7705: vientikoulutusta, mm. vientiteknillisiä kurs- tulo- ja menoarvioesitykseen Vientikoulutus-
7706: seja ja vientipäällikköseminaareja, ja kun säätiön järjestämiä viootimarkkinoinnin eri-
7707: tarkoituksena on myös aloittaa ullromaisilla koiskursseja varten, valiokunta ei ehtinyt kä-
7708: markkina-alueilla pysyvää myyntityötä suo- sitellä ennen edellä mainitun hallituksen esi-
7709: rittavan henkilöstön kuten esim. myyjien, tyksen antamista eduskunna:Ile.
7710: markkinatutkijoiden ja kaupallisten sihtee- Valiokunta näin <Jllen kunnioittaen ehdot-
7711: reiden koulutus kahden vuoden pituisen kou- taa,
7712: lutusohjelman puitteissa., hallitus esitykses-
7713: sään valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle että ky&ymyksessä oleva to~vomus
7714: 1967 ehdotti valtion avustuksiin vientikau- aloite katsottaisiin rOJUenneeksi.
7715: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1967.
7716:
7717:
7718:
7719:
7720: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Leskinen, Lähteenmäki, Rihtniemi, Ruutu,
7721: taneet osaa puheenjohtaja Kuusi, jäsenet Rönkkö ja Takki sekä varajäsenet Borg-
7722: Aitio, Kokkola, Kuusinen, Leivo-Larsson, Sundman, Lahtela ja Paasivnori.
7723:
7724:
7725:
7726:
7727: E 562/67
7728: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 95 (Aloite 1966 Vp.).
7729:
7730:
7731:
7732:
7733: K u 1k u 1 aito s v a 1 i o kunnan mietintö N :o 78
7734: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7735: tamista Pudasjärven Särkivaarasta Taivalkosken Virkku-
7736: seen.
7737:
7738: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tamatta on enää rtioosa Sävkivaara-Virikiku-
7739: kesä;kuuta 1966 fähettänyt ku1kulai:tosv;a1io- nen, jonka TaiV!alkosken kunta on antamas-
7740: kunnan valmistavasti käsiteiJ.,tävä:ksi ed. Paa- saan alueensa pai:kallistiehankkeiden kiireei-
7741: oon ym. yLlä mainitun ~toivomusaloitteen n :o lisyyttä koskevassa luet1telossa asettanut nel-
7742: 1188 (1966 vp.). jännelle sijaUe ja Pudasjärven kunta vastaa-
7743: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- vasti kuudennelle sijalle. Näin ollen ja kun
7744: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Ranka- tien rrukentamista koskeva hanke on jo vi-
7745: moa tie- ja vesirakem.nushallituksesta. reiHä, a[oite ei anna aihetta ~enempiin toi-
7746: Tie- ja vesira:kennushaUi:tuksen ilmoituk- menpiteisiin.
7747: sen mUJkaan Pudasjärven kunta on vuonna Edellä esitetyn perusteeNa W11liokunta kun-
7748: 1960 tehnyt aloiltt~en Lehtovaaran-Säl.'ki- nioi,t,ta,en ehdottaa,
7749: vaaran-Vinkkusen vällisen maantien raken-
7750: tamisesta. Tielain voimaanpanolain mukai- että toivomusaboite .n:o 1188 (1966
7751: sessa järjestyksessä tioosa Lehtovaam-Sä:rtki- vp.) hylättäisiin.
7752: vaara on muuttunut paika1listieksi. Raken-
7753: Helsingissä 5 päivänä lOikakuuta: 1967.
7754:
7755:
7756:
7757:
7758: Asian käsittelyyn va!liokunnassa ovat osal- M. Linna, l\fanninen, Nevalainen, Nurminen,
7759: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Procope, Rölllkkö, Sinkkonen, Uusitalo, V:ar-
7760: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet KnuutiJa, 'tia ja Vilponiemi sekä. varajäsen Mäkinen.
7761:
7762:
7763:
7764:
7765: E 580/67
7766: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N :o 96 (Aloite 1966 Vp.).
7767:
7768:
7769:
7770:
7771: K u 1 k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö N :o 79
7772: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7773: tamista Pudasjärven Vuormankoskelta Kollajanniemen ja
7774: Ypykkäjärven kautta Aittojärvelle.
7775:
7776: Eduskunta. on pöytädrirjanorttein 3 päiväHä Ypykikäjärven-Kipinän lossin vrulin raken-
7777: k:esä:kuuta 1966 :lähettänyt k:ulkulairt-osVIalio- tamisesta maantienä. Kun jälkimmäisen
7778: kunnan va[mistavasti käsiteltäväksi ed. Paa- hankikeen tiesuunnasta OIIl annettu eriäviä
7779: son ym. yhlä mainitun toivomusaloitteen n :o lausuntoja, on jouduttu hanikikim:aan vielä
7780: 1189 ( 1966 Yp.). lisäselvityksiä. Näin ollen ja kun toivomus-
7781: Valiokunta on aloitetta !käsitellessään ktml- aloitteen .tarkoittaman yileisen ,tien rakenta-
7782: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto R:an>k:a- miseksi on jo vireillä kaksi aloitet:ta, ei toi-
7783: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. vomusaiToite anna aihetta enempiin toimen-
7784: Tie- ja vesira:kennusha:Ui.tuksen ihnoituk- piteisiin.
7785: sen mUJkaan Pudasjärven kunta on vuonna Edellä esitetyn perust.eeHa v:aJiokunt:a kun-
7786: 1959 tehnyt aloitteen toivomusaloi.tteen .tar- nioittaen ehdottaa,
7787: koittaman tien Aittojärven-Ypykikäjärven-
7788: Ylölän välisen osan rakentamisesta paikallis- että toivomusabaite n:o 1189 (1966
7789: tienä. Vuonna 1962 on tkunnan tielautakunta vp.) hylättäisiin.
7790: •tehnyt a:loi.irl:een .tämän rtien jatkeena olevan
7791: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1967.
7792:
7793:
7794:
7795:
7796: Asian käsittelyyn va:liokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Nevailainen, Nurminen,
7797: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, v:a.m- Procope, Rörukkö, Sinkkonen, Uusitalo, Va.r-
7798: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuutila, tia ja Vilponiemi sekä varajäsen Mäkinen .
7799:
7800:
7801:
7802:
7803: .E 581/67
7804: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 97 (Aloite 1966 Vp.).
7805:
7806:
7807:
7808:
7809: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N :o 80
7810: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7811: tamista Pudasjärven Kurenky1ästä Säkkisen talon seudulta
7812: Taivalkosken Jurmun kylän Parviaiseen.
7813:
7814: Edu8kunta on pöytätk:irjanottein 3 päivältä Tie- ja vesiraikennusha:llitus on ilmoittanut,
7815: keeä:kuuta 1966 Uihettänyt ikulkula1tosVJalio- että tiehanke sisält.yy paiikw1Iistiehankkeena
7816: kunnan valmistavasti ikäsite1täväiksi ed. Paa- sanotun hallituksen vuoden 1967 suunnittelu-
7817: SQn ym. ylilä mainitun rtoivomusaloiiteen n: o ohjclmaan. Näin ollen aloit.e ei anna 'aihetta
7818: 1190 (1966 vp.). enempiin toimenpiteisiin.
7819: Valiokunta on aloitetta !käsitellessään kuU'l- Edellä esitetyn perusteeNa vaJiokunt:a ikun-
7820: lut· asiantuntijana yli-insinööri Risrto Rankia- nioiil:taen ehdottaa,
7821: moa tie- ja vesirakennushal.li.tuksesta.
7822: Kuten aloitteen perusteluissa mainitaan, että Mvomusaloite n:o 1190 (1966
7823: edllil1kunta on lausunut toivomuksen aloitteen vp.) hylättäisiin.
7824: tal1k:oi.ttaman tieyhteyden Takentamisest.a.
7825: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1967.
7826:
7827:
7828:
7829:
7830: . Asian !käsittelyyn vruliOikunnassa ova•t osa:l- M. Linna, Manninen, Nevwlainen, Nurminen,
7831: Hstuneet puheenjohtaja R. Vivtanen, va.va- Prooope, Rörukkö, Sin:kkonen, Uus1talo, Var-
7832: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuutila, ;tia ja Vilponiemi sekä varajäsen Mäikinen.
7833:
7834:
7835:
7836:
7837: E 582/67
7838: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 98 (Aloite 1966 Vp.).
7839:
7840:
7841:
7842:
7843: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 81
7844: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7845: tamista Ranuanjä.rven itäpuolelle Pohjaslahden maantieltä
7846: Pudasjärven maantielle.
7847:
7848: Eduslrunta on pöyrtählrjanottein 3 päivältä hallituksella ei naru ollen ole .selvitY'ksiä
7849: kesä;kuuta 1966 :lähettänyt kulkulailtosv~lio siitä, missä määrin tieyhteyde'Uä tUJlisi ole-
7850: kunnan va:lmistavasti ikäsiteltäväJksi ed. Vil- maan joiko paiil.mllistienä tai maallitienä mer-
7851: min ym. yllä mainitun toivomusaloi!tteen n: o kitystä yleiselle Jii:kenteelle. Asiaa olisi käsi-
7852: 1191 (1966 vp.). teltävä tielain säätiimässä järjestyksessä.
7853: Valiokunta on aloitetta ikäsi<tellessään kuu[- TOOsä vaiheessa a[oite ei anna aihetta enem-
7854: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Raruma- piin :toimenpiteisiin.
7855: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteena v~Hokunta tkun-
7856: Tie- ja vesira!kennusha1litwksen ilmoituksen nioi,ttaen ,ehdottaa,
7857: mU'kaJan toivomusaloitteen tank:oitt:aman itie-
7858: yhteyden a:iJkaansaamisesta -ei ol,e tehty tie- että toivomusaloite n:o 1191 (1966
7859: lain mUJkaista aloitetta. Tie- ja vesirakennus- vp.) hylättäisiin.
7860: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1967.
7861:
7862:
7863:
7864:
7865: Asian tkäsitteJyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Manninen, Neva!lainen, Nurminen,
7866: aistuneet puheenjohtaja R. Virtanen, va:va- Procope, RöUJkkö, Sinkkonen, Uusitalo, Var-
7867: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet KnuutiJa, .tia ja Vilponiemi sekä varajäsen Mäikinen.
7868:
7869:
7870:
7871:
7872: E 583/67
7873: .l··
7874: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 99 (Aloitteet 1966 Vp.)
7875:
7876:
7877:
7878:
7879: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 82
7880: kolmen toivomusaloitteen johdosta., jotka. ta.rkoittava.t Suo-
7881: mussalmen- Taivalkosken- Posion- Kemijärven valtatien
7882: suunnittelemista..
7883:
7884: EduSkunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä edustajat pitävät tärkeänä, että valtatien n: o
7885: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- 5 suunta Suomussalmelta Kemijärvelle Kuu-
7886: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Paa- samon kautta säilytetään.
7887: son ym. toivomusaloitteen n:o 1192 (1966 Valtatien parantaminen välillä Suomussal-
7888: vp.) uuden valtatien rakentamisesta Suomus- mi-Kuusamo on melkein koko pituudeltaan
7889: salmelrta Taivalkosken ja Posion kautta Ke- käynnissä. Valtatieosalla Kuusamo-Kemi-
7890: mijärvel,le, ed. Tiekson ym. toivomusaloitteen järvi on eräitä tieosia suunnittelun alaisina.
7891: n:o 1193 (1966 vp.) Suomussalmen-Taival- Nyt työn alla tai suunnittelun alaisina olevien
7892: koSken-Posion-Kemijärven valtatien suun- tiekohteiden valmistuttua saavutetaankin
7893: nittelemisesta ja ed. Väyrysen ym. toivomus- huomattava parannus nykyisellä tiesuunnalla.
7894: aloitteen n:o 1194 (1966 vp.) Suomussalmen Toimenpiteisiin on ryhdytty myös tieosan
7895: -Taivalkosken-Posion-Kemijärven valta- Taivalkoski-Posio-Kemijärvi parantamisek-
7896: tien suunnittelemisesta. si. Tieosa Kariniemi-läänin raja on jo työn
7897: Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul- alla ja tieosa Raustakka-Ahola sislhltyy työ-
7898: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Ranlka- ohjelmaan. Tieosan Taivalkoski-Posio-Ke-
7899: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. mijärvi rakentaminen raskaita kuljetuksia
7900: Tie- ja vesirakennushal'lituksen ilmoituksen kestäväksi näyttää tie- ja vesirakennushalli-
7901: mukaan Taivalkosken kunta on 7 päivänä elo- tuksen tutkimusten pohjalta perustellulta.
7902: kuuta 1965 tehnyt aloitteen uuden tien raken- Valiokunnan mielestä toivomusaloitteet eivät
7903: tamisesta välille Suomussalmi-Kemijärvi ja anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
7904: valtatien n: o 5 muuttamisesta kulkemaan Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7905: Suomussalmelta Kemijärvelle Taivalkosken ja nioittaen ehdottaa,
7906: Posion kautta . .Aloitteen johdosta on hankittu
7907: lukuisia lausuntoja, jotka ovat varsin risti- että toivomusaloitteet n:ot 1192,
7908: riitaisia. Muun muassa Kainuun talouselämän 1193 ja 1194 (1966 vp.) hylättäisiin.
7909:
7910: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1967.
7911:
7912:
7913:
7914:
7915: Asian käsittelyyn va'liokunnassa ovat osal- Linna, Manninen, Nevalainen, Nurminen,
7916: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Prooope, Rönkkö, Sinkkonen, Uusitalo, Var-
7917: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, M. tia ja Vilponiemi sekä varajäsen Mäkinen.
7918:
7919:
7920:
7921:
7922: E 584/67
7923: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 100 (Aloite 1966 vp.).
7924:
7925:
7926:
7927:
7928: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 83
7929: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Lapin sivu- ja
7930: yhdysteiden suunnitelmallista rakentamista.
7931:
7932: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä suudet ja taloudellisuus olisi selvitettävä
7933: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- koko maassa. Tie- ja vesirakennushallituksen
7934: krmnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Lah- toimesta onkin selvitetty yleisten teiden pa-
7935: telan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen rantamistarve alueittain ja kehitetty mene-
7936: n:o 1195 (1966 vp.). telmä eri tiehankkeiden liikennetaloudellisen
7937: Valiokrmta on aloitetta käsitellessään kuul- kannattavuuden vertaamiseksi. Parhaillaan
7938: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa on valmisteilla viisivuotistaloussuunnitelma,
7939: tie- ja vesirakennushallituksesta. joka tulee sisältämään tiekohtaisen ohjelman
7940: Toivomusaloite tarkoittaa yhteistoiminnan rakentamis- ja parantamistöitä varten vuo-
7941: ja kokonaissuunnitelman aikaansaamista La- sina 1968-1972. Tämän ohjelman yhteydes-
7942: pin sivu- ja yhdysteiden rakentamiseksi. Si- sä selvitetään myös erilaisten tiehankkeiden
7943: käli kuin kysymyksessä ovat yleiset tiet, teh- liikenteellinen parantamistarve ja taloudelli-
7944: tävä kuuluu tie- ja vesirakennushallitukselle. nen kannattavuus. Aiheellista on myös tode-
7945: Yksityisteiden rakentaminen ja parantami- ta, että lakisääteisen seutukaavoituksen pääs-
7946: nen sen sijaan saattaa tapahtua mitä moni- tyä alkuun paranee eri tieviranomaisten kes-
7947: naisimpien yhteistöjen, laitosten, yhtiöiden, keinen yhteistyö.
7948: hoitokuntien, yksityisten ym. toimesta. Tästä Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7949: johtuen niiden keskitetty suunnittelu ja to- nioittaen ehdottaa,
7950: teuttaminen ei liene mahdollista.
7951: Yleisten teiden osalta ei ole kysymys vain että toivomusaloite n:o 1195 (1966
7952: Lappia koskevasta ongelmasta, vaan puheena vp.) hylättäisiin.
7953: olevien tiehankkeiden toteuttamismwhdolli-
7954: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1967.
7955:
7956:
7957:
7958:
7959: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Procope,
7960: listrmeet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
7961: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Vartia sekä varajäsen Mäkinen.
7962:
7963:
7964:
7965:
7966: E 594/67
7967: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 101 (Aloite 1966 Vp.).
7968:
7969:
7970:
7971:
7972: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 84
7973: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
7974: tamista Kuusikon paikallistieltä Arpolan-Sihtunan maan-
7975: tielle.
7976:
7977: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tässä Yaihccssa ole mahdollista selvittää, mis-
7978: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- sä määrin tällä tieyhteydellä tulisi joko pai-
7979: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- kallistienä tai maantienä olemaan merkitystä
7980: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o yleiselle liikenteelle. Kun tiesuunnitelmaa ei
7981: 1196 (1966 vp.). ole käytettävissä, on tien rakentamisaloitetta
7982: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- pidettävä ennenaikaisena. Aloite ei anna
7983: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa aihetta enempiin toimenpiteisiin.
7984: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7985: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
7986: mukaan toivomusaloitteen tarkoittaman tie-
7987: yhteyden aikaansaamisesta ei ole tehty tie- että toivomusaloite n:o 1196 (1966
7988: lain mukaista aloitetta. Tämän johdosta ei vp.) hylättäisiin.
7989: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1967.
7990:
7991:
7992:
7993:
7994: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Procope,
7995: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
7996: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, V artia sekä varajäsen 1\fäkinen.
7997:
7998:
7999:
8000:
8001: E 595/67
8002: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 102 (Aloite 1966 Vp.).
8003:
8004:
8005:
8006:
8007: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 85
8008: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Ylitornion kun-
8009: nan Kainuunkylän-Poikkilahden paikallistien rakenta-
8010: mista.
8011:
8012: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä sen mukaan toivomusaloitteen tarkoittama tie
8013: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- sisältyy kuluvan syksyn aikana alkaviin
8014: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Han- uusiin työkohteisiin. Näin ollen aloite ei anna
8015: hirovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen aihetta enempiin toimenpiteisiin.
8016: n:o 1197 (1966 vp.). Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8017: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- nioittaen ehdottaa,
8018: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa
8019: tie- ja vesirakennushallituksesta. että toivomusaloite n:o 1197 (1966
8020: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- vp.) hylättäisiin.
8021: Helsingissä 10 päivänä lokakunta 1967.
8022:
8023:
8024:
8025:
8026: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Procope,
8027: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
8028: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Vartia sekä varajäsen Mäkinen.
8029:
8030:
8031:
8032:
8033: E 596/67
8034: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 103 (Aloite 1966 vp.).
8035:
8036:
8037:
8038:
8039: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 86
8040: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pellon-Raanu-
8041: järven maantien kunnostustöiden suorittamista Pellon ja
8042: Ylitornion kunnissa.
8043:
8044: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä vesirakennushallituksen ohjelmiin sisältyy
8045: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- käynnissä olevan työn jatkaminen Pellon
8046: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- suuntaan rahoitusmahdollisuuksien mukai-
8047: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen sesti. Niinpä kuluvan vuoden suunnittelu-
8048: n:o 1198 (1966 vp.). ohjelmaan sisältyy parannussuunnitelman
8049: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- laatiminen tieosalle Lampsijärvi-Raanu-
8050: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa järvi. Aloitteen tarkoittamiin toimenpiteisiin
8051: tie- ja vesirakennushallituksesta. on näin ollen jo ryhdytty.
8052: Toivomusaloite tarkoittaa n. 50 km pitui- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8053: sen Pellon - Saukkoriipin - Raanujärven nioittaen ehdottaa,
8054: maantieyhteyden parantamista. Tämä tie on
8055: jatkona parhaillaan parannettavana olevalle että toivomusa.loite n:o 1198 (1966
8056: Raanujärven - Sinetän maantielle. Tie- ja vp.) hylättäisiin.
8057: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1967.
8058:
8059:
8060:
8061:
8062: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Procope,
8063: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
8064: puiheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Vartia sekä varajäsen Mäkinen.
8065:
8066:
8067:
8068:
8069: E 597/67
8070: 1967 Vp. - Toiv. al.miet. N:o 104 (Aloite 1966 Vp.).
8071:
8072:
8073:
8074:
8075: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 87
8076: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat maan-
8077: tien rakentamista Kuivaniemen Oijärveltä Ranuan kuntaan.
8078:
8079: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä maantien aikaansaamisesta on tie- ja vesira-
8080: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- kennushallitukselle tehdyn aloitteen johdosta
8081: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Paa- jo hankittu tielain edellyttämät lausunnot.
8082: son ym. toivomusaloitteen n:o 1199 (1966 Niihin perustuen tie- ja vesirakennushallitus
8083: vp.) maantien rakentamisesta Kuivaniemen tulee tutkimaan, täyttääkö tieyhteys liiken-
8084: kunnan Oijärven kylästä Ranuan kuntaan teelliseltä merkitykseltään maanteille asetet-
8085: ja ed. Sääskilahden ym. toivomusaloitteen tavat vaatimukset. Näin ollen ja kun tie-
8086: n: o 1200 ( 1966 vp.) maantien rakentamises- hanke on jo vireillä, toivomusaloitteet eivät
8087: ta Kuivaniemen Oijärveltä Ranuan kirkon- anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
8088: kylään. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8089: Valiokunta on aloitteita käsitellessään nioittaen ehdottaa,
8090: kuullut asiantuntijana pääjohtaja M. Niska-
8091: laa tie- ja vesirakennushallituksesta. että toivomusaloitteet n:ot 1199 ja
8092: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- 1200 (1966 vp.) hylättäisiin.
8093: sen mukaan toivomusaloitteiden tarkoittaman
8094: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1967.
8095:
8096:
8097:
8098:
8099: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Procope,
8100: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
8101: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Vartia sekä varajäsen Mäkinen.
8102:
8103:
8104:
8105:
8106: E 598/67
8107: j
8108: j
8109: j
8110: j
8111: j
8112: j
8113: j
8114: j
8115: j
8116: j
8117: j
8118: j
8119: j
8120: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 105 (Aloite 1966 Vp.).
8121:
8122:
8123:
8124:
8125: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 88
8126: toivomusaloitteen johdosta; joka tarkoittaa maantien raken-
8127: tamista Ranuan kunnan Telkkäälän kylästä Asmundin asu-
8128: tusalueen paikallistiehen.
8129:
8130: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä yhteydessä ole mahdollista selvittää, m1ssa
8131: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- määrin tällä tiellä joko paikallistienä tai
8132: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- maantienä tulisi olemaan merkitystä yleiselle
8133: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o liikenteelle. Kun tiesuunnitelmaa ei ole käy-
8134: 1201 (1966 vp.). tettävissä, on tien rakentamisaloite ennen-
8135: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- aikainen. Aloite ei anna aihetta enempiin
8136: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa toimenpiteisiin.
8137: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8138: 'fie- ja vesirakennushallituben ilmoituk- nioittaen ehdottaa,
8139: sen mukaan toivomusaloitteen tarkoittaman
8140: tieyhteyden aikaansaamisesta ei ole tehty tie- että toivomusaloite n:o 1201 (1966
8141: lain mukaista aloitetta. Näin ollen ei tässä vp.) hylättäisiin.
8142: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1967.
8143:
8144:
8145:
8146:
8147: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Procope,
8148: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
8149: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Vartia sekä varajäsen Mäkinen.
8150:
8151:
8152:
8153:
8154: E 599/67
8155: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 106 (Aloite 1966 Vp.).
8156:
8157:
8158:
8159:
8160: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 89
8161: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
8162: tamista Posion maantieltä Impiön ja Piilolan kautta Länsi-
8163: rannan maantielle.
8164:
8165: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tien loppuosan eli mainitun maantien ja Si-
8166: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- mojärven länsirannan paikallistien välisestä
8167: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- osasta ei ole tehty tielain mukaista aloitetta.
8168: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen Näin ollen ei tässä vaiheessa ole mahdollista
8169: n:o 1202 (1966 vp.). selvittää, missä määrin tällä tiellä tulisi ole-
8170: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- maan merkitystä yleiselle liikenteelle. Aloite
8171: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
8172: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8173: Ranuan-Posion maantieltä on jo olemassa nioittaen ehdottaa,
8174: maantieyhteys Simojärven etelärannalla si-
8175: jaitseviin Impiön ja Piilolan kyliin. Sen si- että toivomusaloite n:o 1202 (1966
8176: jaan toivomusaloitteen tarkoittaman maan- vp.) hylättäisiin.
8177: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1967.
8178:
8179:
8180:
8181:
8182: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Nevalainen, Procope,
8183: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusitalo ja
8184: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Vartia sekä varajäsen Mäkinen.
8185:
8186:
8187:
8188:
8189: E 600)67
8190: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 107 (Aloite 1966 Vp.).
8191:
8192:
8193:
8194:
8195: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 90
8196: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
8197: nustyön aloittamista Kemijoen eteläpuolelle välillä Sierilä-
8198: Pekkala.
8199:
8200: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä vina. Tieosa Sierilä-Vanttauskoski on niin
8201: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- ikään ollut tie- ja vesirakennushallituksen
8202: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Sääs- suunnitteluohjelmassa. Suunnittelutyön jat-
8203: kilahden ym. yllä mainitun toivomusaloitteen kaminen on jouduttu siirtämään toistaiseksi
8204: n:o 1203 (1966 vp.). suunnitelman toteuttamismahdollisuuksien
8205: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- puuttuessa. Ensiksi mainitun tieosan raken-
8206: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Ranka- taminen kytkeytyy Vanttauskosken voimalai-
8207: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. toksen rakentamiseen. Jälkimmäisen tieosan
8208: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen rakennustyön aloittaminen on tässä vaiheessa
8209: mukaan toivomusaloite tarkoittaa noin 40 km ennenaikaista.
8210: pituisen maantien rakentamista välille Sierilä Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8211: -Juotas. Tästä tiestä väli Vanttauskos:ii- nioittaen ehdottaa,
8212: Juotas kuuluu jo tie- ja vesirakennushalli-
8213: tuksen suunnitteluohjelmaan. Valmistuneet että toivomusaloite n:o 1203 (1.966
8214: suunnitelmat ovat parhaillaan tavkastetta- vp.) hylättäisiin.
8215: Helsingissä 20 päivänä iokakuuta 1967.
8216:
8217:
8218:
8219:
8220: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminen, Rönkkö, Sinkko-
8221: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
8222: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, niemi sekä varajäsenet Mäkinen ja Nimi-
8223: Landström, M. Linna, Manninen, Mäki- koski.
8224:
8225:
8226:
8227:
8228: E 636/67
8229: 1967 Vp. - Toiv.aJ.miet. N:o 108 (Aloite 1966 Vp.).
8230:
8231:
8232:
8233:
8234: K u 1 k u 1 a. i t o s v a 1i o kun n a n m i et i n t ö N: o 91
8235: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Rovaniemen-
8236: Kittilän maantien uudelleenrakentamisen 1oppuunsuoritta-
8237: mista.
8238:
8239: Eduskunta on pöytä,kirjanottein 3 päivältä rakenteilla uusi ,tieyhteys välille Rovaniemi-
8240: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- Meltaus. Sen rakennustyöstä tulee noin 63 %
8241: kunnan valm.istava:sti käsiteltäväksi ed. Fri- rahoitetuksi kuluvan vuoden loppuun me:n-
8242: manin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen nessä ja tämä työ jatkunee vielä kahden
8243: n:o 1204 (1966 vp.). ·vuoden ajan. Rahoitusmahdollisuuksien ra-
8244: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- joissa tie- ja vesirakennushallitus tulee jat-
8245: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Ranka- kamaan Lapin kantatieyhteyksien paranta-
8246: moa tie- ja vesira:kennushallituksesta. mista. Toivomusaloitteen edellyttämää aika-
8247: Toivomusaloitteen tarkoittama noin 157 km taulua ei kuitenkaan ole mahdollista noudat-
8248: pituinen, Rovaniemeltä Kittilään johtava tie- taa.
8249: yhteys ei ole valtatie, kuten aloitteen perus- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8250: teluissa sanotaan, vaan kantatie, ei:kä myös- nioittaen ehdottaa,
8251: Ikään ainoa uudelleenrakentamaton kantatie
8252: Lapin läänin alueella. Tie- ja vesirakennus- että toivomusaloite n:o 1204 (1966
8253: hallituksen ilmoituksen mukaan Rovaniemen vp.) hylättäisiin.
8254: puoleisessa päässä on Ounasjoen itäpuolelle
8255: Helsingissä 20 päivänä lokalkuuta 1967.
8256:
8257:
8258:
8259:
8260: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminen, Rönkkö, Sinkko-
8261: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, Uusita1o, Vartia ja Vilpo-
8262: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, niem.i sekä varajäsenet Mäkinen ja Niini-
8263: Landström, M. Linna, Manninen, Mäki- lkoski.
8264:
8265:
8266:
8267:
8268: E 637/67
8269: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 109 (Aloite 1966 Vp.).
8270:
8271:
8272:
8273:
8274: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 92
8275: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdystien raken-
8276: tamista Posion kunnassa Kilkkilönsalmen-Mourunsalmen ja
8277: Aholan-Maa.ninka.vaaran teiden välille.
8278:
8279: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä alueen asutus on perin harvaa ja maasto on
8280: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tienrakentamisen kannalta vaikeaa, ei näytä
8281: kunnan vallllistavasti käsiteltäväksi ed. Lah- todennäköiseltä, että olisi riittäviä perusteita
8282: telan ym.. yllä mainitun toivomusaloitteen maantien - tai paikallistien ra:kentamiselle.
8283: n:o 1205 (1966 vp.). Puutavarakuljetuksia silmällä pitäen olisi
8284: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- ehkä selvitettävä metsäautotien rakentamis-
8285: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Ranka- mahdollisuudet. Näin ollen toivomusaloite ei
8286: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toi-
8287: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen menpiteisiin.
8288: mukaan Posion kunta ei ole tehnyt, kuten Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8289: ,toivomusaloitteen perusteluissa mainitaan, nioittaen ehdottaa,
8290: tielain mukaista aloitetta kysymyksessä ole-
8291: van yhdystien aikaansaamiseksi. Toivomus- että toivomusaloite n:o 1205 (1966
8292: aloitteessa ci liioin ole lähemmin mainittu, vp.) kylättäisiin.
8293: minkälaisesta tieyhteydestä on kysymys. Kun
8294: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1967.
8295:
8296:
8297:
8298:
8299: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminen, Rönkkö, Sinkko-
8300: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
8301: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, niemi sekä varajäsenet Mäkinen ja Nimi-
8302: Landström, M. Linna, Manninen, Mäski- koski.
8303:
8304:
8305:
8306:
8307: E 638/67
8308: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:9 110 (Aloite 1966 Vp.).
8309:
8310:
8311:
8312:
8313: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 93
8314: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdystien raken-
8315: tamista Perä-Posion-Pekkalan tieltä. Suorsan kylän kautta
8316: Pekkalan-Kemijärven tielle.
8317:
8318: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä ole tässä vaiheessa selvityksiä siitä, missä
8319: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- määrin tiellä tulisi olemaan merkitystä ylei-
8320: kunnan valmistavasti käsiteLtäväksi ed. Lah- selle liikenteelle. Kun Lapin läänin alueella
8321: telan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen on erittäin runsaasti jo olemassa olevien ·tie-
8322: n:o 1206 (1966 vp.). yhteyksien parantamistöitä, ei esitetyn yhdys-
8323: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tien rakentamista voida pitää kiireellisenä
8324: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Ranka- hankkeena. Suunnitelman puuttuessa on tien
8325: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. rakentamisaloite ennenaikainen.
8326: Tie. ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8327: mukaan toivomusaloitteen tarkoittaman noin nioittaen ehdottaa,
8328: 15 km pituisen yhdystien rakentamisesta ei
8329: ole tehty tielain mukaista aloitetta. Tästä että toivomusaloite n:o 1206 (1966
8330: johtuen tie- ja vesirakennushallituksella ei vp.) hylättäisiin.
8331: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1967.
8332:
8333:
8334:
8335:
8336: Asian käsittelyyn 'Valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminen, Rönkkö, Sinkko-
8337: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
8338: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, niemi sekä varajäsenet Mäkinen ja Niini-
8339: Landström, M. Linna, Manninen, Mäki- koski.
8340:
8341:
8342:
8343:
8344: E 639/67
8345: 1967 Vp. ...__ Toiv.aJ.miet. N:o 111 (Aloite 1966 Vp.).
8346:
8347:
8348:
8349:
8350: Ku 1 k u 1 a i t o s v a li o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 94
8351: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakenta-
8352: mista Soppelasta Räisä1ään.
8353:
8354: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivä:ltä Ti.eyhteyttä tulisi käyttämään varsin vähäi-
8355: kesäkuuta 196-6 lähettänyt kulkulaitosvalio- nen liikenne, jolla, jo nykyisinkin on tyy-
8356: kunnan valmistavasti käsiteLtäväksi ed. Lah- dyttävät, joskin hieman pidemmät yhteydet
8357: telan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen kauppalaan. Rajoitetut rahoitusmahdollisuu-
8358: n:o 1207 (1966 vp.). det ja liikennemäärään verrattuna korkeat
8359: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- ti·enrakentamiskustannukset huomioon ottaen
8360: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Ranka- ei hankkeen toteuttamiseen lähitulevaisuu-
8361: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. dess:a liene mahdollisuuksia. Tästä syystä
8362: Toivomusaloite tarkoittaa noin 15 km pi- myös suunnittelutyö on siirretty toistaiseksi.
8363: tuisen uuden maantieyhteyden rakentamista. Edellä esitetyn perusteella valiolkunta kun-
8364: Tie lyhentäisi huomattavasti matkaa Räisä- nioittaen ehdottaa,
8365: län kylästä Kemijärven kauppalaan, mutta
8366: ohjaisi samalla liikenteen nykyisten Joutsi- että toivomusaloite n:o 1207 (1966
8367: järven kautta 'kulkevien kiinteiden tieyhteyk- vp.) hylättäisiin.
8368: sien sijasta käyttämään Kaisansalmen lossia.
8369: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1967.
8370:
8371:
8372:
8373:
8374: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nul'llll.inen, Rönkkö, Sinkko-
8375: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, Uusitaio, Vartia ja Vilpo-
8376: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, niemi sekä varajäsenet Mäikinen ja Niini-
8377: Landström, M. Linna, Manninen, Mäki- lkoski.
8378:
8379:
8380:
8381:
8382: E 6-!0/67
8383: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 112 (Aloite 1966 Vp.).
8384:
8385:
8386:
8387:
8388: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 95
8389: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdystien raken-
8390: tamista Aittaperästä Kemijärven-Jumiskon voimalaitoksen
8391: -Posion tielle.
8392:
8393: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivä;ltä maantien aikaansaamiseksi Lehtolan-Sih-
8394: kasakuuta 1966 lähettänyt kuHrulaitosvalio- nakkasa;lmen välille, mutta Jumiskon voima-
8395: kunnan valmistavasti käsitel.täväiksi ed. Lah- laitoksen vuoksi tiesuunta muuttui. Toivo-
8396: telan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen musaloitteen tarkoittama tie tulisi kulkemaan
8397: n:o 1207 (1966 ·vp.). melko lähellä ja yhdensuuntaisena nykyisen
8398: V aliakunta on aloitetta käsitellessään kuul- maantien kanssa, mistä johtuen sillä tuskin
8399: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Ranka- tulisi ol-emaan maantienluontoista liikennettä.
8400: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. Tie tulisi olemaan SihnaJkkasalmen-Aitta-
8401: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen niemen noin 8 !km pituisen paikallistien jatke
8402: mu!kaan toivomusaloitteen tarkoittaman tien ja uutta tietä olisi ra:kennettava noin 5-
8403: aikaansaamisesta on tehty paikallistiealoi·te. 6 ikm. Maasto Aittaniemen ja Jumiskon vä-
8404: Sen johdosta toimeenpannussa tielain mukai- lillä on suota noin 5 !km ja muu osa on pää-
8405: sessa käsittelyssä ovat sekä Posion kunta että asiassa rontivaa hiesu- ja moreenimaata.
8406: Kemijärven kunta asettuneet kielteiselle kan- Maastovaikeuksien johdosta olisi suoritettava
8407: nalle paikallistien rakentamiseen nähden. huomattavia leikkaus- ja pengerrystöitä. Tä-
8408: Molemmat kunnat ovat esittäneet hankkeen män vuO'ksi ja kun alueella on erittäin vähäi-
8409: toteutettavaksi maantienä. Lääninhallitus ja nen asutus ja tien merlcitys on kyseenalai-
8410: tie- ja vesirakennuslaitoksen piirikonttori nen, ei tien rakentamista voida pitää ajan-
8411: ovat katsoneet, ettei tiellä tulisi olemaan kohtaisena.
8412: maantienluontoista merkitystä. Sen sijaan ne Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8413: ovat pitäneet todennäköisenä, että tie voi- nioittaen ehdottaa,
8414: taisiin raJkentaa paikallistienä.
8415: Jo vuonna 1951 on tie- ja vesirakennus- että toivomusaloite n:o 1208 (1966
8416: hallituksen toimesta laadittu suunnitelma vp.) hyliittiiisiin.
8417: Helsingissä 20 ·päivänä iolkakuuta 1967.
8418:
8419:
8420:
8421:
8422: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Numninen, Rönkkö, Sinkko-
8423: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, Uusita:lo, Vartia ja Vilpo-
8424: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, niemi sekä varajäsenet Mäikinen ja Niini-
8425: Landström, M. Linna, Manninen, Mäki- koski.
8426:
8427:
8428:
8429:
8430: E 641/67
8431: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 113 (Aloite 1966 Vp.).
8432:
8433:
8434:
8435:
8436: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 96
8437: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
8438: tamista Kuusamosta Posion Aholan kautta Kemijärvelle.
8439:
8440: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä suunnitteluohjelmaan. Tämän vuoksi ja kun
8441: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- aloite tarkoittaa valtatien n:o 5 kanssa yh-
8442: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Lah- densuuntaisen maantien rakentamista ja kun
8443: telan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen valtatie n: o 5 tällä osuudella, lukuunotta-
8444: n:o 1209 (1966 vp.). matta muutamia tieosuuksia, on vielä koko-
8445: V aliakunta on aloitetta käsitellessään kuul- naan parantamatta, ei toivomusaloitteen tar-
8446: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Ranka- IJwittaman hankkeen toteuttamiselle näytä ole-
8447: moa tie- ja vesirakennushallituksesta. van edellytyksiä. Aloite ei näin ollen anna
8448: Toivomusaloitteen tarkoittamasta tieyhtey- aihetta enempiin toimenpiteisiin.
8449: destä tieosa Kemijärvi-Isokylä on jo paran- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8450: nettavana. Kantatien n:o 81 parantaminen nioittaen ehdottaa,
8451: Posion kk:n (Aholan) kohdalla ja valtatien
8452: n:o 5 parantaminen välillä Kuusamo--Ranta- että toivomusaloite n:o 1209 (1966
8453: lahti kuuluvat tie- ja vesirakennushallituksen vp.) hylättäisiin.
8454: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1967.
8455:
8456:
8457:
8458:
8459: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminen, Rönkkö, Sinkko-
8460: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, Uusitalo, Vartia ja Vilpo-
8461: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, niemi sekä varajäsenet Mäkinen ja Niini-
8462: Landström, M. Linna, Manninen, Mäki- koski.
8463:
8464:
8465:
8466:
8467: E 642/67
8468: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 114.
8469:
8470:
8471:
8472:
8473: T a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 11 toivo-
8474: musaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
8475: ottamista vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesitykseen.
8476:
8477: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 182, jossa on
8478: päivältä viime helmikuuta lähettänyt talous- ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8479: valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi mus, että hallitus ottaisi vuoden 1968 tulo- ja
8480: seuraavat toivomusaloitteet: menoarvioesitykseen 200 000 markan määrä-
8481: ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 180, rahan Kangasalle Reumaliiton aloitteesta ra-
8482: jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttä- kennetun reumasairaiden kuntouttamislaitok-
8483: väksi toivomus, että hallitus ottaisi vuoden sen perustamiskustannusten peittämiseksi.
8484: 1968 tulo- ja menoarvioesitykseensä riittävän Sen johdosta, ettei valiokunta ole ehtinyt
8485: suuren määrärahan Suomussalmen kunnan- käsitellä edellä mainittuja aloitteita ennen
8486: sairaalan rakentamiseen myönnettävää val- kuin hallituksen esitys valtion tulo- ja meno-
8487: tionapua varten, arvioksi vuodelle 1968 annettiin eduskunnal-
8488: ed. Tikkasen ym. toiv.al n:o 181, jossa on le, valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
8489: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8490: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1968 tulo- että toivomusaloitteet n:ot 180-182
8491: ja menoarvioesitykseen 1 500 000 markkaa katsottaisiin rauenneiksi.
8492: valtionavustuksena Suomussalmen kunnan-
8493: sairaalan rakentamista varten ja
8494: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
8495:
8496:
8497:
8498:
8499: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Lehmonen, V. Mattila, Paananen, Paasi-
8500: neet osaa puheenjohtaja Helle, varapuheen- vuori, Paavola, P. Räsänen, Siiskonen, Vait-
8501: johtaja Hanhirova, jäsenet Granvik, Kaarlo- tinen ja Weckman sekä varajäsen Vartia.
8502:
8503:
8504:
8505:
8506: E 684/67
8507: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 115 (Aloite 1966 Vp.).
8508:
8509:
8510:
8511:
8512: Puolustusasiainvaliokunnan mietintö
8513: N: o 4 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa varus-
8514: mieskomitean asettamista asevelvollisuustutkimuksen suorit-
8515: tamista. varten.
8516:
8517: Eduskunta on pöytäkirjanottein kesäkuun Valiokunta toteaa myöskin, että aloitteen
8518: 3. päivältä 1966 lähettänyt puolustusasiain- perusteluissa mainitut koulutukselliset puut-
8519: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi yllä- teet tiedetään puolustuslaitoksen piirissä ja
8520: mainitun ed. A. Salon ym. toivomusaloitteen että niiden poistamiseen pyritään taloudellis-
8521: n:o 1309 (1966 Vp.). ten edellytyksien puitteissa.
8522: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- Kun useat aloitteessa mainitut epäkohdat
8523: lut asiantuntijoina everstiluutnantti T. Su- on korjattu ja kun toisten parantamiseen ei
8524: telaa pääesikunnasta ja hallitusneuvos E. tällä hetkellä ole taloudellisia edellytyksiä,
8525: Katajarinnettä puolustusministeriöstä. ei varusmieskomitean asettaminen asevelvol-
8526: Valiokunta toteaa, että toivomusaloitteessa lisuusongelmia tutkimaan valiokunnan mie-
8527: on kosketeltu useita, lähinnä asevelvollisten lestä vastaa tarkoitustaan.
8528: asemaa koskevia kysymyksiä, joiden kohdalla Edellä sanotun perusteella valiokunta
8529: on ollut parantamisen tarvetta. Toisaalta kunnioittaen ehdottaa,
8530: valiokunta katsoo, että puolustuslaitoksessa
8531: tällä alalla viime aikana on tapahtunut että toivomusaloite n:o 1309 (1966
8532: myönteistä kehitystä ja valiokunta on saa- vp.) hylättäisiin.
8533: nut tietää, että varusmiesten oikeusturvaa
8534: parantaviin toimenpiteisiin on ryhdytty.
8535: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
8536:
8537:
8538:
8539:
8540: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Hjerppe, Jämsen, Kinnunen, Knuuti, H.
8541: neet osaa puheenjohtaja T. Salo, varapu- Linna, Procope ja Sileäkangas sekä vara-
8542: heenjohtaja Honkonen, jäsenet Asunta, Brei- jäsen Forsius.
8543: lin, Burman, Gröndahl, Halme, Hara,
8544:
8545:
8546:
8547:
8548: E 688/67
8549: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 116 (Aloite 1966 Vp.).
8550:
8551:
8552:
8553:
8554: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 97
8555: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kemin-Kuusa-
8556: mon maantien aika.a.nsaa.mista.
8557:
8558: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä öljysorapäällysteistä tietä vastaavan osuuden
8559: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- koko maantieverkosta ollessa n. 50%. Käytet-
8560: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Knuu- tävissä olevien määrärahojen mukaisesti pa-
8561: tin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o rannustyöt jatkuvat. Näin ollen sekä huo-
8562: 1210 (1966 vp.). mioon ottaen koko tiepituuden käsittävän
8563: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- liikenteen vähäisyyden, tieyhteyksien var-
8564: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa ressa sijaitsevien paikkakuntien liikenteen ja
8565: tie- ja vesirakennushallituksesta. nykyiset rahoitusmahdollisuudet, ei toivomus-
8566: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen aloitteen tarkoittaman, uuden, n. .240 km
8567: mukaan nykyisestä Kemin ja Kuusamon väli- pituisen maantieyhteyden aikaansaamista
8568: sestä 276 km pituisesta tieyhteydestä on voida pitää tarkoituksenmukaisena eikä tar-
8569: kestopäällysteistä tietä 30 km, öljysoratietä peellisena.
8570: 122 km ja soratietä 124 km. Soratieosuuksista Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8571: on rakenteilla 22 km ja suunnitteilla 6 km nioittaen ehdattaa,
8572: sekä vuoden 1968 öljysorastamisohjelmassa
8573: 43 km. Vuoden 1968 loppuun mennessä tulee että toivomusaloite n:o 1210 (1966
8574: tieyhteydestä n. 220 km eli 80 % olemaan vp.) hylättäisiin.
8575: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1967.
8576:
8577:
8578:
8579:
8580: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
8581: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- Tikkanen ja V artia sekä varajäsen Niinikoski.
8582: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki-
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: E 717/67
8588: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 117 (Aloite 1966 Vp.).
8589:
8590:
8591:
8592:
8593: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 98
8594: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pellon Havelasta
8595: Kolarin kirkonkylään johtavan Väylänvarren tien perus-
8596: korjaamista.
8597:
8598: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä järjestyksen perusteella. Lapin piirin alueella
8599: kesäkuuta 1966 lähettänyt kullmlaitosvalio- on toistaiseksi ollut tieosia, joiden paranta-
8600: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- minen on kwtsottu aloitteen tarkoittaman n.
8601: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o 72 km pituisen tien parantamista kiireellisem-
8602: 1211 (1966 vp.). miksi. Tästä johtuen sitä ei ole vielä voitu
8603: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- sisällyttää työohjelmiin, mutta tullaan työ
8604: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa suorittamaan rahoitusmahdollisuuksien ja
8605: tie- ja vesirakennushallituksesta. piirin tärkeysjärjestyksen mukaisesti.
8606: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8607: sen mukaan tienparannuskohteiden valinta eri nioittaen ehdottaa,
8608: tie- ja vesirakennuspiirien alueilla on pyritty
8609: suorittamaan teiden kunnosta ja liikennemää- että toivomusaloite n:o .1211 {1966
8610: ristä riippuvan piirien sisäisen kiireellisyys- vp.) hylättäisiin.
8611: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1967.
8612:
8613:
8614:
8615:
8616: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminw, Procope, Rönkkö,
8617: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- Tikkanen ja V artia sekä varajäsen Niinikoski.
8618: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki-
8619:
8620:
8621:
8622:
8623: E 71'8/u7
8624: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 118 (Aloite 1966 Vp.).
8625:
8626:
8627:
8628:
8629: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 99
8630: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vaattojärven-
8631: Ruokovaaran yhdystien rakentamista Kolarin kunnassa.
8632:
8633: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tamisesta. Aloitteen johdosta tie- ja vesi-
8634: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- rakennushallitus tulee hankkimaan tielain
8635: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- edellyttämät lausunnot ja niiden perusteella
8636: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o selvittämään tien rakentamismahdollisuudet.
8637: 1212 (1966 vp.). Näin ollen ja kun toivomusaloitteen tarkoit-
8638: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tama tiehanke on jo vireillä, aloite ei anna
8639: lut asiantuntijana pääjohtaja M. NiskaJaa aihetta enempiin toimenpiteisiin.
8640: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perugj;eella valiokunta kun-
8641: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
8642: mukaan Kolarin kunta on viime lokakuun
8643: 4 päivänä tehnyt tielain mukaisen aloitteen että toivomusaloite n:o 1212 (1966
8644: Vaattojärven-Ruokovaaran yhdystien raken- vp.) hylättäisiin.
8645: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1967.
8646:
8647:
8648:
8649:
8650: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
8651: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- Tikkanen ja Vartia sekä varajäsen Niinikoski.
8652: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki-
8653:
8654:
8655:
8656:
8657: E 719/67
8658: 1967 Vp.- Toiv.al.m.iet. N:o 119 (Aloite 1966 Vp.).
8659:
8660:
8661:
8662:
8663: K u 1 k u 1 aito s v a li o kun n a n mietintö N: o 100
8664: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
8665: tamista Ylläsjärven maantieltä Luosun kylään Kolarin
8666: kunnassa.
8667:
8668: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä den liikenteellistä merkitystä. Parhaillaan ra-
8669: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- kenteilla oleva n. 4 km pituinen tieyhteys
8670: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- Äk:äslompolosta Yllästunturille tulee huomat-
8671: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o tavasti parantamaan ko. seudun tieyhteyksiä
8672: 1213 (1966 vp.). mm. matkailun kannalta. Valiokunnan mie-
8673: V aliokmtta on aloitetta käsitellessään kuul- lestä olisi asianmukaista ensi sijassa selvittää
8674: lut asiantuntijana pääjohtaja 1\I. Niskalaa mahdollisuudet rakentaa tieyhteys metsäauto-
8675: tie- ja vesirakennushallituksesta. tienä. Maantiehankkeena asiaa on pidettävä
8676: Toivomusaloitteen tarkoittama tie tulisi ole- ennenaikaisena.
8677: maan metsähallituksen toimesta rakennetun Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8678: metsäautotien jatke. Kun tämän tieyhteyden nioilttaen ehdottaa,
8679: aikaansaamisesta ei ole tehty tielain mukaista
8680: aloitetta, ei tie- ja vesirakennushallituksen että toivomusaloite n:o 1213 (1966
8681: toimesta ole voitu selvittää toivotun tieyhtey- vp.) hylättäisiin.
8682: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1967.
8683:
8684:
8685:
8686:
8687: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
8688: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- Tikkanen ja Vartia sekä varajäsen Niinikoski.
8689: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki-
8690:
8691:
8692:
8693:
8694: E 720/67
8695: 1967 Vp.- Toiv.almiet. N:o 120 (Aloite 1966 Vp.).
8696:
8697:
8698:
8699:
8700: K u 1ku lait osv ali o kunnan mietintö N:o 101
8701: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kurtakosta Yl&
8702: järvelle johtavan tien peruskorjauksen suorittamista Kolarin
8703: kunnassa.
8704:
8705: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä sia on jatkuvasti suorittJttu käytettävissä ol-
8706: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- leiden määrärahojen rajoissa. Uusimisjärjes-
8707: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- tykstJn on määrännyt siltojen ja teiden kunto
8708: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o sekä liikenteellinen merkitys. Kun monet
8709: 1214 (1966 vp.). välttämättömät tienparannuskohteet Lapin
8710: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- piirin alueella on kiireellisyydessä asetelttava
8711: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa ko. parannustyön tldelle, ei aloite tässä vai-
8712: tie- ja vesiralrennushallituksesta. heessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
8713: Toivomusaloite tarkoittaa 18 km pituisen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8714: paikallistien parantamista. Tie- ja vesiraken- nioittaen ehdmtaa,
8715: nushallituksen ilmoituksen mukaan Lapin tie-
8716: ja vesirakennuspiirin alueella on runsaasti että toivomusaloite n:o 12.H (1966
8717: lahoamistilassa olevia puisia siltoja sekä vp.) hylättäisiin.
8718: maanteillä että paikallisteillä. Niiden uusimi-
8719: Hclsingissä 9 päivänä marraskuuta 1967.
8720:
8721:
8722:
8723:
8724: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, N urmintJn, Procope, Rönkkö,
8725: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- Tikkanen ja V artia sekä varajäsen Niinikoski.
8726: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki-
8727:
8728:
8729:
8730:
8731: E 721/67
8732: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 121 (Aloite 1966 Vp.).
8733:
8734:
8735:
8736:
8737: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 102
8738: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maatien rakenta-
8739: mista Sieppijärven-Lohinivan tieltä Nuottavaaran asutus-
8740: alueen tiehen.
8741:
8742: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä siä tien liikenteellisestä merkityksestä. Jos tie
8743: kesäkuuta 1966 lähettnänyt kulkulaitosvalio- tulisi lähinnä toimimaan seitsemän talon tie-
8744: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- yhteytenä, kuten perusteluissa sanotaan,
8745: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o tiellä tulisi olemaan varsin rajoitettu merki-
8746: 1215 (1966 vp.). tys. Kun on todennäköistä, ettei ole riittäviä
8747: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- perusteita tieyhteyden aikaansaamiselle ylei-
8748: lwt asiantuntijana pääjohtaja M. Niskalaa senä tienä, olisi aiheellista selvittää mahdolli-
8749: tie- ja vesirakennushallituksesta. suudet rakentaa tie yksityistielainsäädännön
8750: Toivomusaloitteessa mainitulle Nuottavaa- mukaisessa järjestyksessä metsäautotieksi.
8751: ran asutusalueelle johtaa nykyisin paikallis- Edellä ('Siltetyn perusteella valiokunta kun-
8752: tie Pasmajärven eteläpuolitse. Kolarin kun- nioittaen ehdottaa,
8753: nan taholta ei ole tehty tielain mukaista aloi-
8754: tetta toivomusaloitteen tarkoittaman tieyhtey- että toivomusaloite n:o 1215 (1966
8755: den rakentamiseksi. Tie- ja vesirakennushalli- vp.) hylättäisiin.
8756: tuksella ei näin ollen ole tarkempia selvittyk-
8757: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1967.
8758:
8759:
8760:
8761:
8762: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkii,
8763: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- Tikkanen ja Vartia sekä varajäsen Niinikoski.
8764: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki-
8765:
8766:
8767:
8768:
8769: E 722/67
8770: j
8771: j
8772: j
8773: j
8774: j
8775: j
8776: j
8777: j
8778: j
8779: j
8780: j
8781: j
8782: j
8783: j
8784: j
8785: j
8786: j
8787: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 122 (Aloite 1966 Vp.).
8788:
8789:
8790:
8791:
8792: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 103
8793: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhdystien raken-
8794: tamista Sodankylän Luostotunturin matkailukeskuksesta
8795: Pelkosenniemen Pyhätunturin matkailukeskukseen.
8796:
8797: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivälitä Niinikään odottavat monet talouselämän kan-
8798: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- nalta !tärkeät uudet tiehankkeet toteutumis-
8799: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Lah- taan. Tämän vuoksi ja kun kysymyksessä on
8800: telan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen varsin suuri tiehanke, jonka laadusta ja tar-
8801: n:o 1216 (1966 vp.). peellisuudesta ei voida esittää yksityiskohtai-
8802: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- sia kannanottoja ilman taloudellisia tutki-
8803: lut asiantuntijana pääjohtaja M. Niskala:a muksia, valiokunnan mielestä aloite ei tässä
8804: tie- ja vesirakennushallituksesta. vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpitei-
8805: Toivomusaloitteen tarkoittaman yhdystien siin.
8806: rakentamisesta ei ole tehty tielain mukaista Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
8807: aloitetta. Tämän vuoksi tie- ja vesirakennus- nioittaen ehdottaa,
8808: hallituksella ei ole ollut mahdollisuutta sel-
8809: vittää tieyhteyden liikenteellistä merkitystä. että toivomusaloite 1t:o 1216 (1966
8810: Lapin läänin alueella on runsaasti toteutu- vp.) hylättäisiin.
8811: mistaan odottavia tienparannushankkeita.
8812: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1967.
8813:
8814:
8815:
8816:
8817: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Niemelä, Nurminen, Procope, Rönkkö,
8818: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- Tikkanen ja V artia sekä varajäsen Niinikoski.
8819: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki-
8820:
8821:
8822:
8823:
8824: E 723/67
8825: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 123 (Aloite 1966 Vp.)
8826:
8827:
8828:
8829:
8830: Puolustusasiainvaliokunnan mietintö
8831: N: o 5 toi'Vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kotiutta-
8832: misrahan maksamista asevelvollisille.
8833:
8834: Eduskunta on pöytäkirjanotte~n kesäkuun misen tuLisi \tapahtua vajn tietyin perustein
8835: 3 päivältä 1966 lähettänyt puolustusasiain- sitä :ta.rvitseviHe.
8836: valiOkunnan valmislt:avasti llciisiiteltäväksi yHä Kosika valliokunta periaa.ttoossa •piJtää \ko-
8837: mainitun ·ed. Heillstenin ym. 1x>iV'Olllusaloit- tiuttamisrahan maksamista puollettavana, olisi
8838: teen n:o 1300 (1966 V'J).). ryhdyttävä selvittämään, kuinka laajalla poh-
8839: Valiokunta on ·ai:oitetta ikfusitcllessäJän kuul- jaJ11a ja milliä perusteilla oikeudenmubisuus
8840: lut asiantun:tijoåna eV'erstiluutnantti K. Rä- huomiloon otta:en se olisi aseveil.v~dlisille suori-
8841: sästä pääesiik11llThasta ja halli!tussihteeri L. tettava. Tällainen määräraha olisi sijoitettava
8842: Sainiota valtiovarainministeriöstä. sosiaalihuoltoon vara;ttavien määrärahojen
8843: Vaiioku:nta katsoo, että aJ:oå.titJeen ta:rikoitta- puitteisiin.
8844: man ilrotiuttamisrahan suoritltam.irren varus:- Ed€1llä esitetyn perusteella valiolkunta !kun-
8845: miespa:lvellullnsesta vapaUttuvalle asevelvolli- nioå:trtruen resitt:ää eduskunnan hyviilisyittävälksi
8846: selle varsinkin nyt vaikean työllisyystilanteen itoivomu!ksen,
8847: vallit€ssa olisi monea;;a tapauksessa ta11poon.
8848: Sen mabamin:en sarrnanlaisena !k.aiHcliUe joh- että hallitus pikaisesti tutkisi, mitä
8849: taisi ilruitenrrrin epäoilk:eudenmllikaisnuteen, mahdollisuuksia on kotiuttamisrahan
8850: siLlä !kai!klki asevelvolliset eivät ole tuen !tar- maksamiseoo sitä tarvitseville asevel-
8851: peessa. Sen vuokiSi. lrotiuittam.israihan maiklsa- vollisille.
8852: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 19·67.
8853:
8854:
8855:
8856:
8857: Asian käsiltte!lyyn val:iokunnassa ovat otta- Hara, H~ten, Hjerppe, Kinnunen, Knuuti,
8858: n:att osaa puheenjohtajaT. SaJ.o, vampuhoon- H. Linna., Mattil-a, Proeope ja SiieäJkangas.
8859: johtaja Hon!lron~en, jäsenet Breilin, Halme,
8860:
8861:
8862:
8863:
8864: E 752/67
8865: 1967 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. N:o 123 (Aloite 1966 Vp.).
8866:
8867:
8868:
8869:
8870: E d u s k u n n a n t o i v o m u s kotiuttamisrahan mak-
8871: samisesta asevelvollisille.
8872:
8873: Eduskunnassa on vuoden 1966 valtiopäi- Koska Eduskunta periaatteessa pitää ko-
8874: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa tiuttamisrahan maksamista puollettavana,
8875: kotiuttamisrahan maksamista asevelvollisille, olisi ryhdyttävä selvittämään, kuinka laa-
8876: ja Puolustusasiainvaliokunta on nyt koolla jalla pohjalla ja millä perusteilla oikeuden-
8877: olevalle Eduskunnalle asiasta antanut mie- mukaisuus huomioon ottaen se olisi asevel-
8878: tintönsä N: o 5. vollisille suoritettava. Tällainen määräraha
8879: Eduskunta katsoo, että kotiuttamisrahan olisi sijoitettava sosiaalihuoltoon varattavien
8880: suorittaminen varusmiespalveluksesta vapau- määrärahojen puitteisiin.
8881: tuvalle asevelvolliselle varsinkin nyt vaikean Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
8882: työllisyystilanteen vallitessa olisi monessa päättänyt lausua toivomuksen,
8883: tapauksessa tarpeen. Sen maksaminen saman-
8884: laisena kaikille johtaisi kuitenkin epäoikeu- että Hallitus pikaisesti tutkisi, mitä
8885: denmukaisuuteen, sillä kaikki asevelvolliset mahdollisuuksia on kotiuttamisrahan
8886: eivät ole tuen tarpeessa. Sen vuoksi kotiut- maksamiseen sitä tarvitseville asevel-
8887: tamisrahan maksamisen tulisi tapahtua vain vollisille.
8888: tietyin perustein sitä tarvitseville.
8889: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1967.
8890:
8891:
8892:
8893:
8894: E 959/67
8895: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 124.
8896:
8897:
8898:
8899:
8900: Puolustusasiainvaliokunnan mietintö
8901: N: o 6 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa puolustus-
8902: voimien valokuvausteknikoiden palkkauksen tarkistamista.
8903:
8904: Eduskunta on pöytäikirjanottein helmikuun rrun. puolustusvoimien valoikuvauskoulutus ja
8905: 28 päivältä 1967 lähettänyt puOilustllSllBiain- vastaavaa opettaj-antoimintaa selkä vailolku-
8906: valiolkunnan valmisitavasti käJSirte:ltäviilksi yhlä vausasiain ajan tasalla pysyttäminen puo-
8907: mainitun ed. T. Salon ym. toivomusaloitteen lustusvoimissa. Kuitenkin valokuvaushen-
8908: n:o ·620. kHöstön palkkaus on varsin matala ver-
8909: V aliokun'ta on a:loitetta tkäsi:te:llesslilin ku ul- rattuna vastaavaan siviilielämän piirissä.
8910: lut asiantuntijana majuri E. AnnaJaa pää- Tästä johJtuen on vaikinaisen ja paikallaan
8911: esilkunnasta. pysyvän henlk:hlöstön sa;am.,ti vaikeata. Kun
8912: V aiokuvausteknilkon virkoja on puolustus- henlkilö on saanut poulu.stuslaitoiksessa itsel-
8913: laitolks€18Sa kaiiklklroon 17. Ne ovat sijoirtetut leen arnmatti,pätevyyden hän uselin eroaa ja
8914: paltkkausil.uoklld:in siten, että 1. luokan valo- siirtyy muihin vastaaviin tehtäviin. Valo-
8915: kuvausteJlmiiktko on A 20, 2. luolkan A 17 ja kuvaustJelknilkoiden pall&auiksen !korottaminen
8916: 3. luoikan A 14. Suuri pailklkausluolkilden ero lisäisi henlkilöstön paik&laan pysyvyyttä.
8917: valokuvaUJStelknillroiden k:ohdruUa sotHrustekni- Edellä olevan johdosta vaHolkunlta lkun-
8918: llroiden vastaa.viin verrattuna aiheutuu valio- ruioittaen ehdottaa eduslkunnan hyväksyttä-
8919: kunnan sa;a;ma.n selvitytksen mu!kaan siiJtä, välksi toivt()lll:ulksen,
8920: että palvelukseen haikeutuva henki.Jöstö on
8921: tkouluttamatonta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8922: ValiJoikunta toteaa, että pudlustuslai.toiksen menpiteisiin puolustusvoimien valoku-
8923: va;lokuvausteknilkoiden toimet ovwt varsin vausteknikoiden palkkauksen tarkista-
8924: vastuunalaisia. Heidän tehtäviinsä !kuu1uu miseksi.
8925: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1967.
8926:
8927:
8928:
8929:
8930: Asian wiJtoolyyn vaJ.iokunnassa ovat otta- Hara, Rcllsten, Hjervpe, Kinnunen, Knuuti,
8931: nett osaa !pUheenjohtaja T. Salo, varapuheen- H. Linna, Mattila, Procope ja SileäJkangas.
8932: johtaja Honkonen, jäsenet :Breilin, Halme,
8933:
8934:
8935:
8936:
8937: E 753/67
8938: 1967 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N: o 124.
8939:
8940:
8941:
8942:
8943: E d u s k u n n a n t o i v o m u s puolustusvoimien valo-
8944: kuvausteknikoiden palkkauksen tarkistamisesta.
8945:
8946: Eduskunnassa on tehty toivornusaloite, joka ja vastaava opettajantoiminta sekä valo-
8947: tarkoittaa puolustusvoimien valokuvaustekni- kuvausasiain ajan tasalla pysyttäminen puo-
8948: koiden palkkauksen tarkistamista, ja Puolus- lustusvoimissa. Kuitenkin valokuvaushenki-
8949: tusasiainvaliokunta on asiasta antanut mie- löstön palkkaus on varsin matala verrattuna
8950: ·tintönsä N:o 6. vastaavaan siviilielämän piirissä. Tästä joh-
8951: Valokuvaustelmikon virkoja on puolustus- tuen on vakinaisen ja paikallaan pysyvän
8952: laitoksessa kaikkiaan 17. Ne ovat sijoitetut henkilöstön saanti vaikeata. Kun henkilö on
8953: palkkausluokkiin siten, että 1. luokan valo- saanut puolustuslaitoksessa itselleen ammatti-
8954: kuvausteknikko on A 20, 2. luokan A 17 ja pätevyyden hän usein eroaa ja siirtyy mui-
8955: 3. luokan A 14. Suuri palkkausluokkien ero hin vastaaviin tehtäviin. Valokuvausteknikoi-
8956: valokuvausteknikoiden kohdalla sotilastekni- den palkkauksen korottaminen lisäisi henki-
8957: koiden vastaaviin verrattuna aiheutuu Edus- löstön paikallaan pysyvyyttä.
8958: kunnan saaman selvityksen mukaan siitä, Edellä olevan perusteella Eduskunta on
8959: että palvelukseen hakeutuva henkilöstö on päättänyt lausua toivomuksen,
8960: kouluttamatonta.
8961: Eduskunta toteaa, että puolustuslaitoksen että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8962: valokuvausteknikoiden toimet ovat varsin menpiteisiin puolustusvoimien valoku-.
8963: vastuunalaisia. Heidän tehtäviinsä kuuluu vausteknikoiden palkkauksen tarkista.-
8964: mm. puolustusvoimien valakuvauskoulutus miseksi.
8965: Helsingissä 24 päivänä marra..cdruuta 1967.
8966:
8967:
8968:
8969:
8970: E 1004/67
8971: f.
8972: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 125.
8973:
8974:
8975:
8976:
8977: Puolustusasiainvaliokunnan mietintö
8978: N: o 7, joka tarkoittaa sotilasruokalain emäntien palkkauk-
8979: sen tarkistamista.
8980:
8981: Eduskunta on pöy:täJkirjanot1lein h1ehni.llrnun lkeuttanut rnnäntien toimien täy;utärrn:istä päte-
8982: 28 päivältä 1967 liäihettänyt puolustusa:siwin- villä. henQcilöillä.
8983: valiokunn:an valmistavaati [ffisit~ltävä!ksi yl:lä VruliVikunta katooo, että ruoanpidon •taso
8984: mainitun 'OO. Forsiulk:sen ym. toivomusaloit- puolustuslaitoksessa on niin tärkeä seikka,
8985: lteen n:o 621. että lkyvyiklk:äiden emäntien saannin esteenä
8986: Valiokunta on aloitetta käsiteHessään lkuul- ei sais1 olJla kyseessä olevien /toimien pallk-'
8987: [m asiantuntijana majuri E. Annalaa pää- lkauben jälkeenjääneisyys.
8988: esilk:unnasta. Edellä esilte'tyn johdoota va:l!iolkunta ikun-
8989: Valiokunta on ildinnittänyt huomiota sii- nioittaen ehdottaa eduskunnan hyvälksyttä-
8990: hen, että pärevyysvootimulkset eri hallinnon- vä'ksi toivomuJksen,
8991: haarojen alaisten laitost.en emäntien toimiin
8992: yloonsä. ovart samat !kuin puolustwsJ.aitoksen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8993: vastaaviin. PalJkikaustason erot ovat kui't'enlkin menpiteisiin sotilasruokaloiden emän-
8994: oleeNisert ja pu&ru:stuslaitotksessa paMrat ovat tien palkkauksen tarkistamiseksi.
8995: selvästi muita alempia. Tämä seiklk:a on Vai-
8996: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1967.
8997:
8998:
8999:
9000:
9001: Asian käsifttelyyn vaaiokunnassa ovat otta- Hara, Hel:Isten, Hjel'ippe, Kinnunen, Knuuti,
9002: neet osaa puheenjohtaja T. Salo, varapuheen- H. Linna, Mamtila, Procope ja Siileäkangas.
9003: johtaja Honkonen, jäsenet Breilin, Halme,
9004:
9005:
9006:
9007:
9008: E 754/67
9009: 1967 Vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. N: o 125.
9010:
9011:
9012:
9013:
9014: E d u sk u n n a n t oi v omu s sotilasruokalain emän-
9015: tien palkkauksen tarkistamisesta.
9016:
9017: Eduskunnassa on tehty toivomusaloite, Eduskunta katsoo, että ruoanpidon taso
9018: joka tarkoittaa sotilasruokalain emäntien puolustuslaitoksessa on niin tärkeä seikka,
9019: palkkauksen tarkistamista, ja Puolustus- että kyvykkäiden emäntien saannin esteenä
9020: asiainvaliokunta on asiasta antanut mietin- ei saisi olla kyseessä olevien toimien palk-
9021: tönsä N:o 7. kauksen jälkeenjääneisyys.
9022: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota sii- Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
9023: hen, että pätevyysvaatimukset eri hallinnon- päättänyt lausua toivomuksen,
9024: haarojen alaisten laitosten emäntien toimiin
9025: yleensä ovat samat kuin puolustuslaitoksen että Hallit-us ryhtyisi kiireellisesti
9026: vastaaviin. Palkkaustason erot ovat kuiten- toimenpiteisiin sotilasruokaloiden emän-
9027: kin oleelliset ja puolustuslaitoksessa palkat tien palkkauksen tarkistamiseksi.
9028: ovat selvästi muita alempia. Tämä seikka on
9029: vaikeuttanut emäntien toimien täyttämistä
9030: pätevillä henkilöillä.
9031: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1967.
9032:
9033:
9034:
9035:
9036: E 960/67
9037: 1966 Vp. - V. M. - Toiv.al.miet. N: o 126 (Aloite 1966 Vp.).
9038:
9039:
9040:
9041:
9042: Laki v a Ii o kun n a n mietin t ö N: o 10 toivomus-
9043: aloitteen johdosta, joka koskee oikeudenkäyntilaitoksen
9044: uudis'tamista.
9045:
9046: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 1955 annettu laki muutoksenhakua korkeim-
9047: 3 päivältä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki:- massa oikeudessa koskevan oikeudenkäymi'S-
9048: valiokuntaan valmistavaa käsittelyä varten kaaren 30 luvun muuttamisesta (2/55), 20
9049: ed. af Heurlinin toivomusaloitteen n: o 21 päivänä helmikuuta 1960 annettu laki (55/
9050: (1966 vp.), jossa on .ehdotettu eduskunnan 60), jolla muutettiin ylimääräisiä muutok-
9051: hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus kii- senhakukeinoja käsittelevä oikeudenkäymis-
9052: reellisesti valmistaisi esityksen oikeuden- kaaren 31 luku, 12 päivänä elokuuta 1960
9053: käyntilaitoksen uudistamisesta pyrkien täl- annettu laki ( 363/60), jolla uudilstettiin
9054: löin erityisesti oikeudenkäynnin nopeuttami- haastetta, asian käsittelyä oikeudessa ja
9055: seen oikeusturvallisuutta vaarantamatta, lykkäystä k·oskevat oikeudenkäymiskaaren
9056: kaikkien kansalaisten saattamiseen oikeu- säännökset, 12 päivänä toukokuuta 196,7
9057: denkäyntilaitokseen nähden tasaveroiseen annettu laki säännöksiä tuomioklllntain hoi-
9058: asemaan varallisuudesta ja asuinpaikasta dosta sisältävän lain muuttamisesta (215/
9059: riippumatta sekä kansanvaltaisen osuuden 67), jolla muun ohella pyritään poistamaan
9060: tehostamiseen maamme oikeusistuimissa. V a- aloitteessa mainitun auskultanttijärjestel-
9061: liokunnassa ovat aloitteen johdosta olleet män aiheuttamia haittoja.
9062: kuultavina hallitusneuvos Kai Korte ja l'ain- Useita tärkeitä oikeudenkäyntiä ja tuo-
9063: säädäntöneuvos Pekka Kurvinen. mioistuinlaitosta k·oskevi a lakiehdotuksia on
9064: 1
9065:
9066:
9067: Oikeudenkäyntilaitoksemme uudistamisen valiokunnan saamien tietojen mukaan val-
9068: tarpeellisuudesta on oltu kauan yk·simielisiä. mistumassa. Näistä voidaan mainita oikeu-
9069: Oikeudenkäyntilainsäädännön krokonaisnu- denkäymiskaaren 12 luvun säännösten uudi·s-
9070: distukseen tähtääviä valmistelutöitä on ol- tamista koskeva lakiehdotus, oik,eudenkäy-
9071: lut vireillä jo viime vuosisadan loppupuo- miskaaren 10 luv;un 10 §: ää kosk·eva muu-
9072: lelta lähtien ja vuoteen 1939 mennessä oli tosehdotus, ehdotus lainhuudatus- j'a kiin-
9073: valmistunut kaikkiaan kahdeksan kokonais- nitysasiain käsittelyä koskevien säännösten
9074: uudistusehdotusta. Kun näitä ehdotuksia ei uudistamiseksi sekä uusi sotatuomioistuin-
9075: voitu toteuttaa ja niitten vireillä ·oleminen lakiehdotus. Myöskin kysymys raastuvanoi-
9076: muodostui käytännössä osittaisuudistusten keuksien valtiollistamisesta on komitea-as-
9077: esteeksi:, luovuttiin toisen maailmansodan teella.
9078: jälkeen pyrkimyksestä uudi1staa oikeuden- Oikeudenkäyntilaitoksessamme on vielä
9079: käyntilaitos yhdellä kertaa kokonaisuudes- paljon niitä puutteita, joista toiv;omusa1oit-
9080: saan ja siirryttiin peräkkäisten osittais- teessa puhutaan. Ei ole kuitenkaan mahdol-
9081: uudistusten linjalle. lista korjata näitä puutteita kokonaisuudis-
9082: Osittai!suudistusten tielle si~rtymisen jäl- tuksen kautta, vaan nykyaikai1stamista on
9083: keen on voitu toteuttaa merkittäviä uudis- jatkettava peräkkäisten osittaisuudistusten
9084: tuk•sia oikeudenkäyntilaitoksemme nykyai- linjalla. Näkymät tällä hetkellä, hallituksen
9085: kaistamiseksi. Näistä esimerkkeinä mainitta- ehdotelttua tulevan vuoden tulo- ja meno-
9086: lwon 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetulla arvioon otettavaksi määrärahan kolmen
9087: lailla toteutettu todistuslainsäädännön uudis- uuden lainsäädäntöneuvoksen palkkaami-
9088: taminen (571/48), 7 päivänä tammikuuta seksi nyt puheena olevia uudistuksia val-
9089: E 755/67
9090: 2 1966 Vp.- V.M.- Toiv.al.miet. N:o 126 (Aloite 1966 Vp.).
9091:
9092: mistelevaan lainvalmistelukunnan työryh- Edellä olevaan viitaten valiokunta kun-
9093: mään, ovat entistä paremmat. Valiokunta nioittaen ehdottaa,
9094: edellyttää, että hallitus kiirehtii osittais-
9095: uudistuksia koskevien lakiesitysten anta- että puheena oleva toivomusaloite
9096: mista eduskunnalle. hylättäisiin.
9097: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1967.
9098:
9099:
9100:
9101:
9102: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Kemppainen, Kock, Leinonen, Lillqvist, Lot-
9103: taneet Qsaa puheenjohtaja Teir, jäsenet tanen, Luja, Pousi ja Volotinen sekä vara-
9104: Gröndahl, Eskelinen, Haukipuro, Hellsten, jäsen Knuuttila.
9105: 1967 Vp.- V. M.- Toiv.al.miet. N:o 127.
9106:
9107:
9108:
9109:
9110: L a k !i. v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 11 toivomus-
9111: aloitteen johdosta, joka koskee toimenpiteitä ulosottolain
9112: uudistamiseksi.
9113:
9114: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 oikeusasetuksen muuttamista koskevalla
9115: päivältä helmikuuta 1967 lähettänyt lakivalio- lailla (536/66) parannettiin työpalkkasaata-
9116: kuntaan valmistelevaa käsittelyä varten ed. van ja lapsen elatusavun etuoikeutta kon-
9117: Paavolan ym. toivomusaloitteen n: o 35, kurssissa ja ulosotossa.
9118: jossa ehdotetaan eduskunnan hyväksyttä- Lainvalmistelukunnassa on viimeistelyvai-
9119: väksi toivomus, että hallitus toimituttaisi heessa hallituksen eritys eräiksi muutoksiksi
9120: tutkimuksen ulosottolain uudistamisen tar- ja lisäyksiksi ulosottoviranomaisten toimit-
9121: peemsuudesta sekä ryhtyisi sen mahdolli- tamaa täytäntöönpanoa ja ulosotto-oikeudel-
9122: sesti vaatimiin toimenpiteisiin lain ajanmu- lisia turvaamistoimenpiteitä koskevaan lain-
9123: kaistamiseksi. Valiokunnassa ovat aloitteen säädäntöön. Tuossa erittäin merkittävässä
9124: johdosta olleet kuultavina hallitusneuvos osittaisuudistuksessa tullaan ehdottamaan
9125: Kai Korte ja lainsäädäntöneuvos Pekka muutoksia ja täydennyksiä ulosottotnimituk-
9126: Kurvinen. sia suorittavia viranomaisia koskeviin ulos-
9127: Ulosottolaki ei vastaa muuttuneiden olo- ottolain 1 luvun säännöksiin, lain 3 luvussa
9128: suhteiden ja tapahtuneen kehityksen aset- oleviin täytäntöönpanon perustetta, sen kiel-
9129: tamia vaatimuksia. Sen vuoksi koko ulos- tämistä ja keskeyttämistä, ulosottoasiassa
9130: ottolainsäädännön uudistaminen on välttä- asetettavaa vakuutta ja takaisinsaantia sekä
9131: mätön. Ei ole kuitenkaan mahdollista uudis- vahingonkorvausta koskeviin säännöksiin,
9132: taa koko ulosottolainsäädäntöä yhdellä ker- menettelyä koskeviin säännöksiin lain 3-6
9133: taa fuokonaisuudessaan. Tavoitteseen pääse- luvuissa, ulosotto-oikeudellisia turvaaruistoi-
9134: miseksi on havaittu tarkoituksenmukaiseksi menpiteitä ja virka-apua koskeviin 7 luvun
9135: peräkkäisten osittaisuudistusten tietä kor- säännöksiin sekä muutoksenhakua koskeviin
9136: jata ja täydentää laissa olevia puutteita. säännöksiin lain 9 ja 10 luvussa. Myöskin
9137: Tällä taV'oin on jo viime vuosina voitu pois- palkan ulosmittausta koskevien säännösten
9138: taa myös niitä epäkohtia, joista toivomus- uudistaminen ·on valmistusvaiheessa. Valio-
9139: aloitteessa puhutruan. kunta edellyttää, että hallitus kiirehtii osit-
9140: Kesäkuun 29 päivänä 1961 annettu laki taisuudistuksia koskevien lakiesitysten anta-
9141: verojen ja maksujen periruisestä ulosotto- mista eduskunnalle.
9142: toimin (367/61) vastaa nykyajan vaatimuk- Edellä ·Olevan perusteella valiokunta kun-
9143: sia. Valtion korvaussaatavien ulosottotoimin nioittaen ehdottaa,
9144: tapahtuvaa perimistä tehostettiin kesäkuun
9145: 20 päivänä 1963 annetuna lailla (318/63). että puheena oleva toivomusaloite
9146: Marraskuun 4 päivänä 1966 annetulla etu- hylättäisiin.
9147: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1967.
9148:
9149:
9150: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Kemppainen, Kock, Leinonen, Lillqvist, Lot-
9151: taneet osaa puheenj.ohtaja Teir, jäsenet tanen, Luja, Pousi ja Volotinen sekä vara-
9152: Gröndahl, Eskelinen, Haukipuro, Hellsten, jäsen Knuuttila.
9153:
9154:
9155:
9156: E 756/67
9157: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 128 (Aloite 1966 Vp.).
9158:
9159:
9160:
9161:
9162: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 104
9163: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pöyliön paikallis-
9164: tien jatkeen rakentamista Kemijärven-Luusuan tielle asti.
9165:
9166: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Pöyliön kylästä on jo olemassa paikallistie-
9167: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- yhteys Kemijärven kauppalaan, ei näytä siltä,
9168: kunnan valmistava.sti käsiteltäväksi ed. Lah- että olisi riittäviä perusteita uuden paikallis-
9169: telan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen tieyhteyden rakentamiselle mainittuun ta-
9170: n:o 1217 (1966 vp.). louskeskukseen. Näin ollen ja kun mitään
9171: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- suunnitelmaa työtä varten ei ole olemassa,
9172: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- aloite ei anna aihetta enempiin toimenpitei-
9173: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. siin.
9174: Toivomusaloitteen ta11koittaman paikaHis- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9175: tien rakentamisesta ei ole tehty tielain mu- nioittaen ehdottaa,
9176: kaista aloitetta, mistä johtuen tie- ja vesi-
9177: rakennushallitus ei ole voinut edes alusta- että toivomusaloite n:o 1217 (1966
9178: vasti selvittää, tulisiko tieyhteys täyttämään vp.) hylättäisiin.
9179: paikallistielle asetettavat vaatimukset. Kun
9180: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
9181:
9182:
9183:
9184:
9185: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Rönllliö, Sin.kkonen, Tikkanen, Uu-
9186: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- sitalo ja Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja
9187: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Mäkinen.
9188: M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Nurminen,
9189:
9190:
9191:
9192:
9193: E 763/67
9194: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 129 (Aloite 1966 Vp.).
9195:
9196:
9197:
9198:
9199: K u 1 k u la i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 105
9200: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakentamista
9201: J avarusvastuulta Pelkosenniemelle.
9202:
9203: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä myös toivomusaloitteen perusteluissa maini-
9204: kesäkuuta 1966 lähettänyt ik:ulkulaitosvailio- taan. Aloitteen johdosta suoritettava tielain
9205: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Lah- mukainen lausuntojen ja muun tarvittavan
9206: telan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen selvityksen hankkiminen on vielä kesken. Tä-
9207: n:o 1218 (1966 vp.). män vuoksi ja kun kysymyksessä olevan n.
9208: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- 20 km pituisen tieyhteyden aikaansaamisesta
9209: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- on jo vireillä aloite, ei toivomusaloite anna
9210: strömiä tie- ja vesirakennushalHtuksesta. aihetta enempiin toimenpiteisiin.
9211: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- Edellä ·esitetyn perusteella valiokunta kun-
9212: sen mukaan Kemijoen itäpuolella on yleinen nioittaen ehdottaa,
9213: tie, joka Iällltlee Kemijärven-Joutsijärven vä-
9214: liseltä valtatieosalta ja päättyy Javarusvas- että toivomusaloite n: o 1218 (1966
9215: tuulle. Tämän tien jatkamisesta Pelkosennie- vp.) hylättäisiin.
9216: melle on tehty tielain mukainen aloite, kuten
9217: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
9218:
9219:
9220:
9221:
9222: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Rönkkö, Si.Il:lPk:onen, Tikkanen, Uu-
9223: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- sitalo ja Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja
9224: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, M. Mäkinen.
9225: Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Nurminen,
9226:
9227:
9228:
9229:
9230: E 764/67
9231: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 130 (Aloite 1966 Vp.).
9232:
9233:
9234:
9235:
9236: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 106
9237: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kantatien n:o 82
9238: peruskorjaustöiden aloittamista Joutsijärven ja Sallan vä-
9239: lillä.
9240:
9241: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä km pituisella tieosalla Joutsijärvi-Kursu on
9242: kesäkuuta 1966 lähettänyt kuhlmlaitosvalio- myönnetty ja työt aloitetaan marras-joulu-
9243: kunnan valmistavasti käsiteltäväks,i ed. Sallan kuussa tänä vuonna. HaHituksen esitykseen
9244: ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o 1219 valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1968
9245: (1966 vp.). sisältyy 19,4 km pituinen tieosa Joutsijär-
9246: Valiokunta on wloitetta käsitellessään kuul- veltä-La:kijänkään. Näin ollen aloite ei anna
9247: lut asiantuntijana ra;kennusneuvos V. Skog- aihetta enempiin toimenpiteisiin.
9248: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä estetyn perusteella valiokunta kun-
9249: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
9250: mukaan toimenpiteisiin aloitteen tarkoitta-
9251: man tieyhteyden parantamiseksi on jo ryh- että toivomusaloite n:o 1219 (1966
9252: dytty. Määräraha tietyön aloittamiseksi 10,3 vp.) hylättäisiin.
9253: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
9254:
9255:
9256:
9257:
9258: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusi-
9259: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- talo ja Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja
9260: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, M. Mäkinen.
9261: Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Nurminen,
9262:
9263:
9264:
9265:
9266: E 765/67
9267: j
9268: j
9269: j
9270: j
9271: j
9272: j
9273: j
9274: j
9275: j
9276: j
9277: j
9278: j
9279: j
9280: j
9281: j
9282: j
9283: j
9284: j
9285: j
9286: j
9287: j
9288: j
9289: j
9290: j
9291: j
9292: j
9293: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 131 (Aloite 1966 Vp.).
9294:
9295:
9296:
9297:
9298: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o kun n a n mietintö N: o 107
9299: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
9300: tamisen aloittamista Kittilän Tepaston kylästä Raattaman
9301: kylään.
9302:
9303: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Kun toivomusaloitteen tarkoittaman maan-
9304: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tien tarkoituksenmukaisuutta ei ole selvitetty
9305: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Sääs- eikä maantien rakentamisesta ole olemassa
9306: kilahden ym. yllä mainitun toivomusaloitteen mitään suunnitelmia, on työn aloittamista pi-
9307: n:o 1222 (1966 vp.). dettävä ennenaikaisena. Ounasjoen säännöste-
9308: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- lysuunnitelmat saattavat vielä aiheuttaa sen,
9309: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- että Tepaston allasalue tulee katkaisemaan
9310: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. esitetyn maantiesuunnan.
9311: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9312: mukaan toivomusaloitteen tarkoittamalla tie- nioittae~ ehdottaa,
9313: suunnalla on Tepaston-Raattaman polkutie,
9314: joka on tavkoitettu jalankulkijoille. Kittilän että toivomusaloite n: o 1222 (1966
9315: kunta on tehnyt aloitteen tämän polkutien vp.) hylättäisiin.
9316: parantamiseksi välillä Tepasto--Kurkkio.
9317: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
9318:
9319:
9320:
9321:
9322: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Rönkkö, Si:n1kkonen, Tikkanen, Uusi-
9323: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- talo ja Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja
9324: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Mäkinen.
9325: M. Linna, Mäki-H&kola, Niemelä, Nurminen,
9326:
9327:
9328:
9329:
9330: E 766/67
9331: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 132 (Aloite 1966 Vp.).
9332:
9333:
9334:
9335:
9336: Kulkulaitos v ali okunn an mietintö N:o 108
9337: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
9338: tamisen aloittamista Kittilän Rauhalasta Kutunivaan.
9339:
9340: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä hempi kuin toivomusaloitteen tarkoittama
9341: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tieyhteys. Tässä vaiheessa ei tie- ja vesiraken-
9342: kunnan valmistavasti käsiteltäväiksi ed. Sääs- nushallitus vielä voi määrittää, tulisiko tie-
9343: kilahden ym. yllä mainitun toivomusaloitteen yhteydellä olemaan me:vkitystä yileiselle lii-
9344: n:o 1223 (1966 vp.). kenteelle. Kun tiehanke näin ollen on jo vi-
9345: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- reillä ja kun maantien rakentamistyötä ei
9346: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- voida aloittaa ilman suunnitelmaa, aloite ei
9347: strömiä tie- ja vcesiralkennushallituksesta. tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toi-
9348: Tie- ja vesira;kennushallituksen ilmoituksen menpiteisiin.
9349: mukaan parhaillaan hankitaan lausuntoja ja Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9350: muita selvityksiä tielain mukaisen aloitteen nioittaen ehdottaa,
9351: johdosta, joka tarkoittaa n. 6 km pituisen
9352: maantien rakentamista Rauhalasta Koivaro- että toivomusaloite n:o 1223 (1966
9353: van kautta Yhtyneitten Paperitehtaitten ma- vp.) hylättäisiin.
9354: jalle, mikä tie tulisi olemaan hieman ly-
9355: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
9356:
9357:
9358:
9359:
9360: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusi-
9361: listuneet puheenjohtaja R Virtanen, vara- talo ja Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja
9362: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Mäkinen.
9363: M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Nurminen,
9364:
9365:
9366:
9367:
9368: E 767/67
9369: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 133 (Aloite 1966 Vp.).
9370:
9371:
9372:
9373:
9374: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n: n a n m i et i n t ö N: o 109
9375: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
9376: tamista Muonion kunnan Muotkavaaran kylästä Tiurajär-
9377: velle.
9378:
9379: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä lään päätöksellä antanut aloitteen raueta
9380: kesäkuuta 1966 Jähettänyt kulkulaitosvalio- maantiehankkeena. Metsähallitus on kuitenkin
9381: kunnan valmistavasti käsitdtäväksi ed. Vil- ilmoittanut, että se harkitsee mahdollisuutta
9382: min ym. yllä mainitun toivQffiusaioitteen n: o rakentaa tieyhteys metsäautotienä, joka tulisi
9383: 1224 (1966 vp.). lähinnä vastaamaan tien liikenteellistä mer-
9384: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- kitystä. Näin ollen aloite ei anna aihetta
9385: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- enempiin toimenpiteisiin.
9386: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9387: Muonion kunta on tehnyt tielain mukaisen nioittaen ehdottaa,
9388: aloitteen kysymyksessä olevan tieyhteyden
9389: rakentamisesta maantienä. Hankkimansa sel- että toivomusaloite n: o 1224 (1966
9390: vityksen perusteella tie- ja vesirakennushalli- vp.) hylättäisiin.
9391: tus on 20 päivänä tammikuuta 1967 tekemäl-
9392: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
9393:
9394:
9395:
9396:
9397: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusi-
9398: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- talo ja Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja
9399: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Mäkinen.
9400: M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Nurminen,
9401:
9402:
9403:
9404:
9405: E 768/67
9406: 1967 Vp.- Toiv.a1.miet. N:o 134 (Aloite 1966 Vp.).
9407:
9408:
9409:
9410:
9411: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kunnan mietintö N: o 110
9412: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
9413: tamista Enontekiön kunnan Suouttajärven kylään.
9414:
9415: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä johdosta on hankittu tielain mukaiset lausun-
9416: kesäkuuta 1966 lähettänyt ikulkulaitosvalio- not. Kun esitetyn suunnan osalta on esitetty
9417: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- erilaisia käsityksiä, on asia palautettu läänin-
9418: min ym. ylJä mainitun toivomusaloitteen n: o hallituksen kautta Enontekiön kunnalle
9419: 1225 (1966 vp.). uusintakäsittelyä varten. Näin ollen ja kun
9420: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- tiehanke on jo vireillä, asia ei tässä vaiheessa
9421: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
9422: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9423: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
9424: mukaan Enontekiön kunta on tehnyt tielain
9425: mukaisen aloitteen Pa:lojoensuun-Suontta- että toivomusaloite n:o 1225 (1966
9426: järven paikallistien rakentamiseksi. Aloitteen vp.) hylättäisiin.
9427: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
9428:
9429:
9430:
9431:
9432: Asian !käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Rönlmö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusi-
9433: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, varapu- talo ja V:artia sekä varajäsenet Gröndahl ja
9434: heenjohtaja Ahonen ja jäsenet KnuuttiJ.a, Mäkinen.
9435: M. Linna, Mäki-Haikola, Niemelä, Nurminen,
9436:
9437:
9438:
9439:
9440: E 769/67
9441: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 135 (Aloite 1966 Vp.).
9442:
9443:
9444:
9445:
9446: K u 1k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 111
9447: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa poikkitien raken-
9448: tamista Inarin Laanila.sta Kutturan ja Repojoen kautta
9449: Enontekiön Nunnaseen.
9450:
9451: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä källe, että maastotyöt on jo suoritettu. Mui-
9452: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- den ajankohtaisempien suunnittelutöiden ta-
9453: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Lah- kia on tämän tien suunnittelu jouduttu kes-
9454: telan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n: o keyttämään. Tämän vuoksi ja kun tien raken-
9455: 1227 (1966 vp.). tamissuunnitelma vielä puuttuu, ei tien ra-
9456: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- kentamista voida pitää ajankohtaisena.
9457: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- Edehlä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9458: strömiä tie- ja vesiralrennushallituksesta. nioittaen ehdottaa,
9459: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on
9460: suoritettu tutkimuksia Enontekiön-Inarin että toivomusaloite n:o 1227 (1966
9461: maantien rakentamiseksi välillä Nunnanen- vp.) hylättäisiin.
9462: Lisma. Tutkimukset ovat edistyneet niin pit-
9463: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
9464:
9465:
9466:
9467: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, Uusi-
9468: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- talo ja Vartia sekä varajäsenet Gröndahl ja
9469: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, Mäkinen.
9470: M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Nurminen,
9471:
9472:
9473:
9474:
9475: E 770/67
9476: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 136 (Aloite 1966 Vp.).
9477:
9478:
9479:
9480:
9481: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
9482: N:o 17 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kokeilu-
9483: alueen hankkimista Metsäntutkimuslaitokselle Järvi-Suomen
9484: alueelta.
9485:
9486: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 3 laaja alue ole edustettuna metsäntutkimuslai-
9487: päivältä kesäkuuta 1966 lähettänyt maa- ja toksen kokeilualueiden verkostossa. Sanotun
9488: metsätalousvaliokuntaan va1mistelevasti käsi- puutteen poistamiseksi on aloitteessa ehdo-
9489: teltäväksi ed. E. Räsäsen ym. edellä mainitun tettu eduskunnan päätettäväksi toivomus,
9490: toivomusaloitteen n:o 747 (1966 vp.). Kuul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kokeilu-
9491: tuaan asiantuntijoina metsäneuvos Tapio alueen hankkimiseksi Metsäntutkimuslaitok-
9492: Korpelaa maatalousministeriöstä, ylijohtaja selle Järvi-Suomen alueelta.
9493: Paavo Jokista metsähallituksesta, ylijohtaja Yhtyen aloitteen perusteluihin valiokunta
9494: Viljo Holopaista Metsäntutkimuslaitoksesta on sitä mieltä, että aloitteessa ehdotetun ko-
9495: ja metsänhoitaja Toivo Mietolaa Keskus- keilualueen hankkiminen metsäntutkimuslai-
9496: metsäseura Tapiosta valiokunta esittää seu- tokselle näyttää tarpeelliselta. Kun valio-
9497: raavaa. kunta ei kuitenkaan ole voinut selvittää sitä,
9498: Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe- onko tällä hetkellä mahdollisuuksia sanotun
9499: rustelujen mukaan on erityistä huomiota kokeilualueen hankkimiseen, ja kun tällaisen
9500: kiinnitettävä metsien tuoton lisäämiseen ja asian selv1ttäminen kuuluu lähinnä hallituk-
9501: metsänviljelyn tehostamiseen. Jotta laajamit- selle, valiokunta ei ole katsonut mahdolliseksi
9502: taista viljelytoimintaa voitaisiin menestyksel- asettua puoltamaan aloitteessa ehdotetun toi-
9503: lisesti harjoittaa, olisi tässä toiminnassa esiin- vomuksen hyväksymistä.
9504: tyvien ongelmien selvittämiseksi tehostettava Edellä lausutun perusteella valiokunta
9505: alan tutkimustoimintaa samoin kuin muuta- kunnioittaen ehdottaa,
9506: kin metsäntutkimusta. Vakavana puutteena
9507: pidetään aloitteessa sitä, ettei valtakunnan että toivomusaloite n:o 747 (1966
9508: metsätaloudellisesti tärkein Järvi-Suomen vp.) hylättäisiin.
9509: Helsingissä 17 päivänä mar:vaskuuta 1967.
9510:
9511:
9512:
9513:
9514: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Heurlin, Hjerppe, Karpola, Laiho, Lillqvist,
9515: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- Mustonen, Nikkilä, Raipala, Westerlund ja
9516: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, af Vilmi sekä varajäsenet Hellsten ja Kinnunen.
9517:
9518:
9519:
9520:
9521: E 772/67
9522: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 137 (Aloite 1966 Vp.).
9523:
9524:
9525:
9526:
9527: L a kiva Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 14 toivomus-
9528: aloitteen johdosta, joka koskee osakeyhtön osakkaiden vä-
9529: hemmistösuojan tehostamista.
9530:
9531: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 3 janpitolaissa parhaalla mahdollisella tavalla
9532: päivältä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki- ratkaistut.
9533: valiokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten Kun nämä vikeasti ratkaistavat kysymyk-
9534: ed. 0. Saarisen edellä mainitun toivomus- set kuitenkin ovat keskeisinä myöskin siinä
9535: aloitteen n:o 32 (1966 vp.). Valiokunnassa valmistelutyössä, jota suorittaa valtioneuvos-
9536: on aloitteen johdosta ollut asiantuntijana ton 11 päivänä helmikuuta 1962 asettama
9537: kuultavana valtioneuvoston asettaman osakeyhtiölakikomitea yhteistoiminnassa
9538: osakeyhtiölakikomitean puheenjohtaja, pro- toisten pohjoismaiden kanssa osakeyhtiö-
9539: fessori Curt Olsson. lainsäädännön uudistamiseksi kokonaisuu-
9540: Aloitteessa käsitellään eräitä osakeyhtiö- dessaan, ja kun sanotun komitean työ on
9541: oikeuden keskeisimpiä ongelmia. Kysymyk- varsin pitkälle edistynyt, valiokunta kun-
9542: set siitä, miten tilinpäätös on laadittava, mi- nioittaen ehdottaa,
9543: ten tilinpäätöksen tekoa valvotaan ja miten
9544: taataan osakkeenomistajan oikeus osingon että pheena oleva toivomusaloite hy-
9545: saamiseen, eivät ole osakeyhtiölaissa ja kir- lättäisiin.
9546: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1967.
9547:
9548:
9549:
9550:
9551: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ot- Kock, Lillqvist, M. Linna, Luja, P.ousi ja
9552: taneet osaa puheenjohtaja Teir, jäsenet Es- V olotinen sekä varajäsen Knuuttila.
9553: kelinen, Haukipuro, Huima, Kemppainen,
9554:
9555:
9556:
9557:
9558: E 802/67
9559: 1967 Vp. - Toliv.al.miet. N:o 138 (Aloite 1966 Vp.).
9560:
9561:
9562:
9563:
9564: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mie-
9565: t i n t ö N: o 19 toivomusaloitteen johdosta valtion vilja-
9566: varaston varastoimispisteen perustamisesta Pohjois-Karja-
9567: laan.
9568:
9569: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 3 nisi edestakainen matka keskimäärin 150 ki-
9570: päivältä kesäkuuta 1966 lähettänyt maa- ja lometriin, mikä merkitsisi erittäin huomat-
9571: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti kä- tavaa rahtikustannusten alentumista, eli nii-
9572: siteltäväksi ed. Holopaisen ym. toivomus- den ale:ntumista noin 7 pennistä/kg noin
9573: aloitteen n:o 821 (1966 vp.), jossa on ehdo- 3 penniin/kg. Tämän vuoksi ja kun valtion
9574: tettu eduskunnan päätettäväksi toivomus, viljavaraston varastoimispisteen aikaansaa-
9575: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpi- minen Pohjois-Karjalaan näyttää muutoin-
9576: teisiin valtion viljavaraston varastoimispis- kin olevan puolustettavissa etenkin ulko-
9577: teen perustamiseksi ja muiden tämän laitok- maisen rukiin sekä rehuviJ.joo varastoiimis-
9578: sen toimialaan kuuluvien tuotteiden varas- tarpeella sekä huomioon ottoon lisäksi käsi-
9579: tointia varten Pohjois-Karjalaan. Kuultuaan teltävänä olevan toivomusaloitteen peruste-
9580: asiantuntijoina maatalousneuvos Eino Läh- luissa mainitut muut näkökohdat, valio-
9581: deojaa maatalousministeriöstä, toimitusjoh- kunta ·On sitä mieltä, että asia olisi nyt hal-
9582: taja R. Vasaraa Valtion viljavarastosta, lituksen toimesta perusteellisesti selvitet-
9583: maisteri Eero Korpelaa Maataloustuottajain tävä.
9584: Keskusliitosta ja toimitusjohtaja Eero Roi- Edellä lausutun perusteella vali<>kunta
9585: nilaa Myllyli1tosta valiokunta esittää seu- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
9586: raavaa. syttäväksi toiv,omuksen,
9587: Valiokunnan saamien tietojen mukaan on
9588: Pohjois-Karjalan läänin alueella sijaitsevista että hallitus selvityttäisi, olisiko
9589: asutuskeskuksista nykyinen edestakainen Pohjois-Karjalaan perustettava valtion
9590: matka lähimmälle valtion viljavaraston va- viljavaraston varas'toimispiste, ja ryh-
9591: rastoimispisteelle maanteitse mitattuna kes- tyisi sellaisiin toimenpiteisiin, joihin
9592: kimäärin 340 kilometriä. Jos läänin keskei- selvitys ehkä antaa aihetta.
9593: selle alueelle perustettaisiin varasto, piene-
9594: Helsingisä 24 päivänä marraskuuta 1967.
9595:
9596:
9597:
9598:
9599: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Heurlin, Hjerppe, Karpola, Laiho, Lillqvist,
9600: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- Lintilä, Nevalainen, Nikkilä, Westerlund ja
9601: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, af Vilmi sekä varajäsenet Kinnunen ja Kosola.
9602:
9603:
9604:
9605:
9606: E 805/67
9607: 1967 Vp. - Edusk. toivomus - Toiv.al.miet. N:o 138 (Aloite 1966 Vp.).
9608:
9609:
9610:
9611:
9612: Ed u s kunnan toivo m u s valtion viljavaraston
9613: varastoimiapisteen perustamisesta Pohjois-Karjalaan.
9614:
9615: Eduskunnassa on vuoden 1966 valtiopäi- den alentumista noin 7 pennistä/kg noin
9616: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa 3 penniin/kg. Tämän vuoksi ja kun valtion
9617: valtion viljavaraston varastoimispisteen pe- viljavaraston varastoimispisteen aikaansaa-
9618: rustamista Pohjois-Karjalaan, ja Maa- ja minen Pohjois-Karjalaan näyttää muutoin-
9619: metsätalousvaliokunta on nyt koolla olevalle kin olevan puolustettavissa etenkin ulkomai-
9620: Eduskunnalle asiasta antanut mietintönsä sen rukiin sekä rehuviljan varastoimistar-
9621: N:o 19. peella, Eduskunta on sitä mieltä, että asia
9622: Eduskunnan saamien tietojen mukaan on olisi nyt Hallituksen toimesta perusteellisesti
9623: Pohjois-Karjalan läänin alueella sijaitsevista selvitettävä.
9624: asutuskeskuksista nykyinen edestakainen I<Jdellä olevan perusteella Eduskunta on
9625: matka lähimmälle valtion viljavaraston va- päättänyt lausua toivomuksen,
9626: rastoimispisteelle maanteitse mitattuna kes-
9627: kimäärin 340 kilometriä. Jos läänin keskei- että Hallitus selvityttäisi, olisiko
9628: selle alueelle perustettaisiin varasto, piene- Pohjois-Karjalaan perustettava valtion
9629: nisi edestakainen matka keskimäärin 150 ki- viljavaraston varastoimispiste, ja ryh-
9630: lometriin) mikä merkitsisi erittäin huomat- tyisi sellaisiin toimenpiteisiin, joihin
9631: tavaa rahtikustannusten alentumista, eli nii- selvitys ehkä antaa aihetta.
9632: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1967.
9633:
9634:
9635:
9636:
9637: E 1005/67
9638: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 139 (Aloite 1966 Vp.).
9639:
9640:
9641:
9642:
9643: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 112
9644: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tien rakentamista
9645: Tenon kautta Karigasniemestä Utsjoelle.
9646:
9647: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä vasuvannon-Outakosken n. 18,5 km pituisen
9648: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- maantieosan rakentamiseksi. Kun rahoitus-
9649: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. T. Sa- vaikeuksien takia rakentamisen ajankohtaa
9650: lon ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o ei vielä voida määrittää, ei suunnitelm.aa.kaan
9651: 1228 (1966 vp.). ole vahvistettu. Seuraavana tieosana tulee
9652: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- kysymykseen Outakosken-Hagelin välin ra-
9653: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- kentaminen, mutta sitä ei ole vielä voitu
9654: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. ottaa tutkimusohjelmaan.
9655: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9656: mukaan pyrkimyksenä on rakentaa aloitteen nioittaen ehdottaa,
9657: tarkoittama tieyhteys Karigasniemestä Uts-
9658: joelle. Nykyään maantie päättyy Rovasuvan- että toivomusaloite n:o 1228 {1966
9659: toon ja valmis suunnitelma on olemassa Ra- vp.) kylättäisiin.
9660: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
9661:
9662:
9663:
9664: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- l:ainen, Niemelä, Nurminen, Procope, Sinkko-
9665: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- nen ja Tikkanen sekä varajäsenet Mäkinen
9666: net M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Neva- ja Niinikoski.
9667:
9668:
9669:
9670:
9671: E 829/67
9672: 1967 Vp.- Toiv.al.m.iet. N:o 140 (Aloite 1966 Vp.).
9673:
9674:
9675:
9676:
9677: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 113
9678: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien raken-
9679: tamista Inarin kunnassa olevaan Angeliin.
9680:
9681: EdUBkunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Menesjärven-Inarin väli on saaJtu uudelleen
9682: kesäkuuta 1966 Jähettänyt kulkulaitosvalio- rakennetuksi, on ajankohtaista suorittaa yksi-
9683: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Lah- tyiskohtaiset tutkimukset toivomusaloitteen
9684: telan ym. yllä mainitun toivomusaloittoon n:o tarkoittaman tien ra_k,entamiseksi. Kun tiellä
9685: 1229 (1966 vp.). tulee pääasiassa olemaan merkitystä metsien
9686: v;aliokunta on aloitetta käsitcllessään kulli.- markkinoinnissa, saattaisi olla tarkoituksen-
9687: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- mukaista, että tämäkin tieyhteys rakennettai-
9688: strömiä tie- ja vesimkennushallituksesta. siin metsähallituksen toimesta metsäauto-
9689: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmo.itukse:n tieksi . .Asian ollessa tielain mukaisessa järjes-
9690: mukaan metsähallituksen toimesta on raken- tyksessä vireillä toivomusaloite ei anna ai-
9691: nettu tieyhteys Pokka- Repojoki- Menes- hetta enempiin toimenpiteisiin.
9692: järvi. Menesjärven-Inarin tieosan uudelleen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9693: rakentaminen suoritetaan niin ikään metsä- nioilttaen ehdottaa,
9694: hallituksen toimesta. Menesjärvclltä Angeliin
9695: olisi uutta tietä rakennettavan. 32 km, mistä että toivomusaloite n:o 1229 (1966
9696: tie- ja vesirakennushallitukselle on tehty vp.) hylättäisiin.
9697: ;myös tielain mukainen ailoite. Sen jälkeen kun
9698: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
9699:
9700:
9701:
9702:
9703: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osail- lainen, Niemelä, Nurminen, Prooope, Sinkko-
9704: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- nen ja Tikkanen sekä varajäsenet Mäkinen
9705: net M. L1nn.a, Ma:na:llnen, Mäki-Hwlrola, Neva- ja Niinikoski.
9706:
9707:
9708:
9709:
9710: E 830/67
9711: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 141 (Aloite 1966 Vp.).
9712:
9713:
9714:
9715:
9716: K u 1 k u 1 aito s v a li o kun n a n mietintö N: o 114
9717: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutkimuksen toi-
9718: mittamista tieyhteyden aikaansaamiseksi Inarin kunnasta
9719: Norjan rajalle.
9720:
9721: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä 1137 000 markkaa. Polkutien j•atkeena on n.
9722: ~esäkuuta 1966 lähettänyt kulkulairtosv;alio- 33 km pituinen polkutie Räkkijärven kautta
9723: kunnlllll valmistavasti käsiteltäväksi ed. Sääs- Norjan rajalle. Tämä tie on heikommin lii-
9724: kilahden ym. yllä mainitun toivomusaloitteen kennöitävässä kunnossa, mutta sirtäkin voi-
9725: n:o 1230 (1966 vp.). daan talvisin käyttää moottorikelkkatienä.
9726: ~aliokunta on aloitetta käsiteHessään kuul- Tien parantamiseksi on laadittu suunnitelma.
9727: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- Käytettävissä olevien määrärahojen niukkuu-
9728: strömiä tie- ja vesiralrennushallituksesta. den takia suunnitelmaa ei ole vielä voitu to-
9729: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen teuttaa. Näin ollen ja kun tie- ja vesiraken-
9730: mukaan Inarin kunnan Kaamasesta johtaa nushallitus on edelleen ilmoittanut tutkivaosa
9731: Väylän Partakon ikautta n. 95 km pituinen mahdollisuutta parantaa mainittuja polku-
9732: polkutie Sevettijärv·elle. Tie on paremmin ol- teitä siten, että ne voitaisiin muuttaa maan-
9733: lut liikennöitävissä vain kesäisin jalkaisin ja tieksi ja saada niiden liikennekelpoisuus
9734: talvisin poroilla. Vuosien aikana tietä on pa- oleellisesti paranemaan, toivomusaloite ei
9735: rannettu niin, että nyt se on liikennekelpoi- anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
9736: nen keveillä moottoriajoneuvoilla, autoilla ja Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9737: traktoreilla. Polkutie pyritään pitämään trul- nioittaen ehdottaa,
9738: vella aurattuna. Tien parantamiseksi on jat-
9739: lrnvasti käytetty varoja niin, että heikot sillat että toivomusaloite n:o 1230 (1966
9740: on vahvistettu ja vaikeimmat tieosat on kor- vp.) hy'lättäisiin.
9741: jattu. Varoja on käytetty yhteensä n.
9742: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
9743:
9744:
9745:
9746: Asian käsittelyyn valiok:unnassa ovat osail- lainen, Niemelä, Nurminen, Procope, Sinkko-
9747: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- nen ja Tikkanen sekä varajäsenet Mäkinen
9748: net M. Linna, Manninen, Mäki-Halkola, Neva- ja Niinikoski.
9749:
9750:
9751:
9752:
9753: E 831/67
9754: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 142 (Aloite 1966 Vp.).
9755:
9756:
9757:
9758:
9759: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 115
9760: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yhtenäisen tien
9761: rakentamista Karigasniemen, Utsjoen kirkonkylän ja Nuor-
9762: gamin välille.
9763:
9764: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä Tämän lisäksi RovaJSUvannon-Outalk:osiken
9765: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosva1io- välin tiesuunnitelma on valmis, mutta sitä ei
9766: kunnan valmistava.sti käsiteltäväksi ed. Lah- ole vahvistettu. Tällä hetkellä on olemassa
9767: telan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen autolla-ajolmlpoinen huoltotie - polkutie
9768: n:o 1231 (1966 vp.). aina Outakoskelle saakka. Outakosken-Hage-
9769: Valiokunta on aloitetta käsitellessään llruul~ Lin välistä tieosaa ei ole vielä voitu ottaa
9770: lut asiantuntijana rakennU!SIJ.Jeuvos V. Skog- suunnitteluohjelma:an. Näin ollen ja kun toi-
9771: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. menpiteet toivomusa.loitteen t:arkoittaman yh-
9772: Utsjoen-Nuorgamin-valtakunnan rajan tenäisen Hen aikaansaamiseksi ovat edistyneet
9773: maantien rakentaminen on käynnissä. Tätä jo varsin pitkälle, alo1te ei anna aihetta ene:m-
9774: työtä varten on ehdotettu myös vuoden 1968 piin toimenpiteisiin.
9775: menoarviossa 1 600 000 markan suuruinen Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9776: määräraha. Kokonaiskustannukset on arvioitu nioittaen ehdottaa,
9777: 8 050 000 markaksi, josta tähän mmmessä on
9778: myönnetty 4 129 000 markkaa. Thm pituus on että toivomusaloite n:o 1231 (1966
9779: 46,7 km. Ti-e on jo ajokelpoinen välillä Uts- vp.) hylättäisiin.
9780: joki-Nuorgam ja valmistunee vuonna 1970.
9781: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1967.
9782:
9783:
9784:
9785:
9786: Asian käsittelyyn valiok.unna.ssa ovat osai- lainen, Niemelä, Nurminen, Procope, Sinkko-
9787: Iistuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- nen ja Tikkanen sekä varajäsenet Mäkinen
9788: net M. Linna, Manninen, Mäki-Hakola, Neva- ja Niinikoski.
9789:
9790:
9791:
9792:
9793: E 832/67
9794: 1
9795:
9796: 1
9797:
9798: 1
9799:
9800: 1
9801:
9802: 1
9803:
9804: 1
9805:
9806: 1
9807:
9808: 1
9809:
9810: 1
9811:
9812: 1
9813:
9814: 1
9815:
9816: 1
9817:
9818: 1
9819: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 143 (Aloite 1966 Vp.).
9820:
9821:
9822:
9823:
9824: K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i et i n t ö N: o 116
9825: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa pa.ikallisteiden
9826: rakentamista työllisyystöinä.
9827:
9828: Eduskunta oo pöytäkirjanottein 3 päivältä omalta osaltaan auttavat vaikean työllisyys-
9829: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tilanteen hoitamista. Varsinaisen keskitalven
9830: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Sileä- aikana ei useinkaan paikallistietyötä voida
9831: kankaan ym. yllä mainitun toivomusaJ.oitteen tehdä taloudellisesti, mihin seikkaan on alettu
9832: n:o 1232 (1966 vp.). entistä enemmän kiinnittää huomiota myös
9833: Valiokunta on aloitetta käsitellessään !kuul- tietöissä.
9834: lut asiantUlllti.joina rakennusneuvos V. Skog- Työllisyysvarojen käytölle paikallisteiden
9835: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta ja rakentamiseen ei ole estettä ja työllisyysviran-
9836: dipLinsinööri A. Oinasta kulkulaitosten ja omaisten käsityksen mukaan paikallistiet
9837: yleisten töiden ministeriön työvoimaos:astolta. ovatkin sopivia työllisyystyökohteita. Viimeis-
9838: Paikallisteiden liike.ruteellinen merkitys on ten kuuden vuoden aikana on varsinaisten
9839: usein melko rajoitettu. Tästä johtuen paikal- menoarviovarojen lisäksi käytetty työllisyys-
9840: listiet pyritään suunnittelemaan siten, etteiL. varoja tarkoitukseen lähes 8 milj. markkaa.
9841: vät rakentamiskustannukset nousisi kohtuut- Valiokunta, joka pitää paikallistieverkon ke-
9842: toman korkeiksi. Tiet suunnitellaan suuntauk- hittämistä ja riittävien määrärahojen osoitta-
9843: seltaan ja tasaukseltaan sekä päällysraken- mista tarkoitukseen tärkeänä, yhtyy käsityk-
9844: teeltaan huomattavasti vähäisem.pien vaati- seen, että paikallisteitäkin on rakennettava
9845: musten mukaan kuin maa.ntiet. Paik:allistei- taloudellisesti. Kun paikallisteiden rakentami-
9846: den rakentamisen yhteydessä ei jouduta käsit- seen liittyy mo.nia erittäin myönteisiä teki-
9847: telemään läheskään niin suuria massamääriä jöitä työllisyyskysymyksen hoitoa ajatellen,
9848: kuin korkeampiluokkaisten teiden rakentami- valiokunta edellyttää, että nimenomaan työl-
9849: sesm. lisyysvarojen käytössä paikal.listeiden raken-
9850: Edellä esitetystä johtuen paikallistiet civät tamiseen osoitetaan sellaista joustavuutta,
9851: yJI.eensä sovellu tehtäviksi talvisaikana. Raken- että tarkoituksenmukaisin ~opputulos oo ai-
9852: nuskustannukset nousisivat kohtuuttoman kaansaatavissa.
9853: korkeiksi, jopa kaksinkertaisiksi. Kun kun- Edeliä esitetyn perusteeil.l:a valiokunta kun-
9854: nat joutuvat osallistumaan paikallisteiden te- nioittaen ehdottaa,
9855: kemiseen keskimäärin 20-25 % : Ua, saattaisi
9856: niiden osuuksien maksaminen muodostua yli- että toivomusaloite n:o 1232 (1966
9857: voimaiseksi. Paikallistietyöt pyritään nykyään vp.) hylättäisiin.
9858: suorittamaan sellaisena vuodenaikana, että ne
9859: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
9860:
9861:
9862:
9863:
9864: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osai- lainen, Niemelä, Nurminen, Prooope, Sinkko-
9865: Iistuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- nen ja Tikkanen sekä varajäsenet Mäkinen
9866: net M. Linna, Manninen, Mäki-Haikola, Neva- ja Niinikoski.
9867:
9868:
9869:
9870: E 833/67
9871: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 144 (Aloite 1966 Vp.).
9872:
9873:
9874:
9875:
9876: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 117
9877: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikallistiesuun-
9878: nitelmien laatimisen antamista kuntien suoritettavaksi.
9879:
9880: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä kee muun mu:a.ssa tieasetuksen 25 § : ä. Sen
9881: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- mukaan kunta, nykyisin kaupunki tai !Jraup-
9882: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Ven- pala, voisi sovittuaan asiasta tie- ja vesira-
9883: namon yllä mainitun toivomusaloitteen n:o kennushallituksen kanssa kustannuksellaan
9884: 1233 (1966 yp.). laadituttaa ehdotuksen kokonaan tai osaksi
9885: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- alueellaan Ollevan tien tekemistä koskevaksi
9886: lut asiantuntijana rakennusneuvos V. Skog- tiesuunnitelmaksi, jonka sitten tie- ja vesi-
9887: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta. rakennushallitus tarkastaa ja vahvistaa tai
9888: Yleisistä teistä annetun asetuksen 11 § : ä esittää kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
9889: on muutettu 12 päivänä kesäkuuta 1964 an- teriön vahvistettavaksi. Näin o1len ei toivo-
9890: netulla asetuksella (324/64) siten, että tie- ja musaloitteen tarkoittama J.ainmuutos ole ai-
9891: vesirakennushallitus voi antaa tiesuunnitel- heellinen.
9892: maa varten tarpeellisten tutkimusten suorit- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
9893: tamisen ja tiesuunnitelman laatimisen muun nioittaen ehdottaa,
9894: viranomaisen tai yksityisen asiantuntijan suo-
9895: ritebt:avaksi valvontansa alaisena. Vireillä on että toivomusaloite n.:o 1233 {1966
9896: myös tieasetuksen muutos, joka vahvistetta- vp.) hylättäisiin..
9897: neen vielä tämän vuoden aikana ja joka kos-
9898: Helsi.ngissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
9899:
9900:
9901:
9902:
9903: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- lainen, Niemelä, Nurminen, Procope, Sinkko-
9904: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- nen ja Tikkanen sekä varajäsenet Mäkinen
9905: net M. Linna, Manninen, Mäki-Halkola, Neva- ja Niinikoski.
9906:
9907:
9908:
9909:
9910: E 834/67
9911: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 145.
9912:
9913:
9914:
9915:
9916: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
9917: N: o 25 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa yleisen,
9918: koko maata koskevan kalastuskortin aikaansaamista.
9919:
9920: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 kalaa, olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin ylei-
9921: päivinä helmikuuta 1967 lähettänyt laki- sen, koko maata koskevan kalastuskortin
9922: ja talousvaliokunnan valmistelevasti käsitel- aika-ansaamiseksi.
9923: täväksi ed. Vennamon edellä mainitun toi- Mikäli aloitteessa tarkoitetaan yleisellä
9924: vomusaloitteen n:o 240. Kuultuaan asian- kalastuskortilla kuittia, joka annetaan val-
9925: tuntijoina toimistopäällikkö Tauno Mäkeä tiolle tulevan kalastuksenhoitomaksun suo-
9926: maatalousministeriöstä, kalastusneuvos Don rittamisesta, valiokunta katsoo, ettei kalas-
9927: Wikströmiä maataloushallituksesta, maisteri tuksenhoitomaksua koskevien säännösten
9928: Tapani Sormusta Kalataloussäätiöstä, kon- muuttamiseen ole aihetta. Kalastuksenhoito-
9929: sulentti Erkki Korhosta Suomen Kalastus- maksu suoritetaan sillä paikkakunnalla,
9930: yhdistyksestä, everstiluutnantti Kalle Kos- missä maksaja asuu tai missä hän on oikeu-
9931: kea Suomen Kalamiesten Keskusliitosta ja tettu kalastusta harjoittamaan. Kun muuta-
9932: toiminnanjohtaja Simo Ahlgrenia Suomen kaan perustetta toivomukselle ei ole esi-
9933: Metsästäjä- ja kalastajaliitosta valiokunta tetty, valiokunta ei puolla aloitteen hyväk-
9934: on käsitellyt asian ja esittää seuraavaa. symistä.
9935: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
9936: kun kotimaassa matkalla oleva kansalainen valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
9937: hal~i kalastaa, olisi hänen saatava seutu-
9938: kunnalta asianmukainen paikallinen kalas- että puheena oleva toivomusaloite
9939: tuskortti. Kun tämä on monasti hyvin han- hylättäisiin.
9940: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
9941:
9942:
9943:
9944: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Asunta, Berner, Honkan-en, Kangas, L. Kos-
9945: neet osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheen- kinen, KuN, Mäkelä, Mäki, Mäkinen, Rytkö-
9946: johtaja V. ' A. Virtanen, jäsenet .Aa;lto, nen ja E. Räsänen sekä varajäsen Mustonen.
9947:
9948:
9949:
9950:
9951: .. .·: ,.;
9952:
9953:
9954: B 835/61
9955: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 146 (Aloite 1966 Vp.).
9956:
9957:
9958:
9959:
9960: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
9961: N: o 29 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa arvoka-
9962: lojen rauhoittamista Kiiminki- ja Simojoessa.
9963:
9964: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 3 ja muu arvokkaanpuoleinen ka:la rauhoitet-
9965: päivänä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki- ja taisiin mainituissa joissa kolmeksi vuodeksi
9966: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- ja että kantaa muutoinkin istutuksilla täy-
9967: väksi ed. Kemppaisen edellä mainitun toivo- dennettäisiin.
9968: musaloitteen n:o 458 (1966 vp.). Kuultuaan Valiokunnan saaman tiedon mukaan lohen-
9969: asiantuntijoina toimistopäällikkö Tauno Mä- kalastus aloitteessa tarkoitetuissa joissa on
9970: keä maatalousministeriöstä, kalastusneuvos parhaillaan tutkittavana. Kun aloitteessa tar-
9971: Don Wikströmiä maata.loushallituksesta, mais- koitetut epäkohdat ovat valiokunnan saaman
9972: teri Tapani Sormusta Kalataloussäätiöstä, tiedon mukaan kalastusviranomaisten tiedossa
9973: konsulentti Erkki Korhosta Suomen Kalas- ja kun maatalousministeriöllä kalastuslain
9974: tusyhdistyksestä, everstiluutnantti Kalle Kos- 50 § : n säännösten mukaan on oikeus mää-
9975: kea Suomen Ka1amiesten Keskusliitosta ja rättyä vesialuetta varten määrätä rauhoitus-
9976: toiminnanjohtaja Simo Ahlgrenia Suomen aika kalalle, joka ei ole rauhoitettu, taikka
9977: Metsästäjä- ja kalastajaliitosta valiokunta on muutoin rajoittaa pyyntiä tahi se kokonaan
9978: käsitellyt asian ja esittää seuraavaa. kieltää, ei aloitteessa ehdotetun toivomuksen
9979: Aloitteen perusteluissa lausutaan, ettei val- esittämiseen tässä vaiheessa ole aihetta.
9980: ,tio, joka omistaa lohen Kiiminki- ja Simo- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
9981: joessa, nykyisillä toimilla ja vuokraamisme- valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
9982: nettelyllä ole huolehtinut kalakannan säily-
9983: misestä. Tämän vuoksi aloitteentekijä ehdot- että puheena oleva toivomusaloite
9984: taa hyväksyttäväksi toivomuksen, että lohi hylättäisiin.
9985: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
9986:
9987:
9988:
9989:
9990: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- kinen, Kull, Mäkelä, Mäki, Mäkinen, Niska-
9991: neet osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheen- nen, Rytkönen ja E. Räsänen sekä varajäsen
9992: johtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aalto, Mustonen.
9993: Asunta, Berner, Honkanen, Kangas, L. Kos-
9994:
9995:
9996:
9997:
9998: E 839/67
9999: 1967 Vp.- Toiv.al.miet. N:o 147 (Aloite 1966 Vp.).
10000:
10001:
10002:
10003:
10004: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
10005: N:o 30 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa virkistys-
10006: kalastuksen kaikenpuolista kehittämistä.
10007:
10008: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 3 menpiteisiin virkistyskalastuksen suunnitel-
10009: päivänä kesäkuuta 1966 lähettänyt laki- ja malliseksi kehittämiseksi sekä että virk1stys-
10010: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltä- kalastuksesta saatavat tulot olisi käytettävä
10011: väksi ed. Koppasen edellä mainitun toivomus- kokonaisuudessaan kalastusmahdollisuuksien
10012: aloitteen n:o 459 (1966 vp.). Kuultuaan parantamiseen.
10013: asiantuntijoina toimistopäällikkö Tauno Mä- Valiokunta katsoo, että virkistyskalastuk-
10014: keä maatalousministeriöstä, kalastusneuvos sen edistämiseen on kiinnitettävä huomiota,
10015: Don Wikströmiä maataloushallituksesta, mais- mutta kun asiaa koskeva tutkimus on valmis-
10016: teri Tapani Sormusta Kalataloussäätiöstä, tumisvaiheessa, ei toivomuksen esittämiseen
10017: konsulentti Erkki Korhosta Suomen Kalas- siltä osalta ole aihetta. Kun kalastuksenhoito-
10018: tusyhdistyksestä, everstiluutnantti Kalle Kos- maksusta saatavat varat jo voimassa olevien
10019: kea Suomen Kalamiesten Keskusliitosta ja säännösten mukaan on käytettävä kalavesien
10020: toiminnanjohtaja Simo Ahlgrenia Suomen hoitoon, kalakantojen parantamiseen, kalas-
10021: Metsästäjä- ja kalastajaliitosta valiokunta on tusalan valistustyöhön sekä kalavesien hoitoon
10022: !käsitellyt asian ja esittää seuraavaa. liittyvään tutkimus- ja koetoimintaan, valio-
10023: Aloitteen perusteluissa lausutaan, että olisi kunta katsoo, ettei aloitteessa tarkoitetun toi-
10024: kiinnitettävä huomiota leirintäalueiden, mat- vomuksen esittämiseen tältäkään osalta ole
10025: kailukeskusten ja retkeilyreittien lähivesien ·aihetta.
10026: kalakannan jatkuvaan tarkkailemiseen ja pa- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
10027: rantamiseen. Kalanviljelyä olisi tehostettava valiokunta ehdottaa kunnioittavasti,
10028: ja sitä olisi tuettava tehokkaasti neuvonta-
10029: ja myyntiorganisation avulla. Aloitteentekijä että puheena oleva toivomusaloite
10030: ehdottaa, että olisi pikaisesti ryhdyttävä toi- hylättäisiin.
10031: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
10032:
10033:
10034:
10035:
10036: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Asunta, Berner, Honkanen, Kangas, L. Kos-
10037: neet osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheen- kinen, Kull, Mäkelä, Mäki, Mäkinen, Rytkö-
10038: johtaja V. A. Virtanen, jäsenet Aalto, nen ja E. Räsänen sekä varajäsen Mustonen.
10039:
10040:
10041:
10042:
10043: E 840/67
10044: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 148 (Aloite 1966 Vp.).
10045:
10046:
10047:
10048:
10049: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 118
10050: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Heinäkylän-
10051: Majoonjärven-Kotajärven paikallistien rakentamista Kiurn-
10052: veden ja Pielaveden kuntiin.
10053:
10054: FJduSkun:ta on rpöyitälkirjanott~in 3 päiväl:tä tus, joka on katsonut tieyhteyden täyttävän
10055: k!esälkuuta 1966 tlähettänyt kulkulaitosvalio- tielain mulk:aan paikail.listeill~ !llsetettavat vaa-
10056: ilrunnan valm.istavasti käsitetltäväksi ~d. Pul!k- timll!kset, on sisällyttänyt sen kuluvan VUJO-
10057: lkisen ym. y.Uä mainitun <toivomusaloitteen den tutkimusohjelmaansa tiesuunnitelman
10058: n:o 1234 (1966 vp.). laatimiiSeksi. Näin ollen ja kun tiehanke on
10059: Valiolku.nta on aloitetta käsitellessään lkuuil.- jo edistynyt tutkimusVIaiheeseen, ei aloite
10060: lut asiantuntijana yli-insinööri R.Ran!kamoa enään anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
10061: tie- ja vesi~rukennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
10062: Tie- ja vesiTakennusha:llitu!kisen ilmoituksen nioittaen ehdottaa,
10063: mukaan toivomusaloitteen tarlkoittama tie-
10064: hanke on vireillä tielainsäädännön mukajsen että toivomusaloite n:o 1234 (1966
10065: aioitteen pohja:lta. Tie- ja vesi.raikennushalli- vp.) hylättäisiin.
10066: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1967.
10067:
10068:
10069:
10070:
10071: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Sinkko-
10072: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vam- nen, Tikkanen, Vartia ja Vilponiemi sekä
10073: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila., varajäsenet Mäkinen, Niinikoski ja Saarto.
10074:
10075:
10076:
10077:
10078: E 845/67
10079: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 149 (Aloite 1966 Vp.).
10080:
10081:
10082:
10083:
10084: K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 119
10085: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikallistien
10086: rakentamista Kemin-Tornion maantieltä. Pörhölä.n loma-
10087: kotiin.
10088:
10089: EdUSkunta on pöytiiJlrirjanottcin 3 päivältä den ministeriö on 2 päivänä elokuuta 1967
10090: k€8Wkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- asettanut 110 000 markan suuruisen määrä-
10091: kunnan valmistavoasti käsiteltäväksi ed. Vil- rahan käytettäväksi tietyön aloittamiseksi
10092: min ym. yllä. mainitun toivomusaloitteen kuluVIan vuoden syksyn aikana ja onkin
10093: n:o 1235 (1966 vp.). työt jo aloitettu. Näin ollen aloite ei enään
10094: ValiOkunta on aloitetta käsitellessään ikuUJl- anna aihetta enempim toimenpiteisiin.
10095: lut asiantuntijana yli-insinööri R.Ranbmoa Edellä esitetyn perusteella valiokunta
10096: tie- ja vesirakennushallituksesta. kunnioittaen ehdottaa,
10097: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk-
10098: sen mukaan kulkulaitosten ja yleisten töii- että toivomusawite n:o 1235 (1966
10099: vp.) kylättäisiin.
10100: HelsiJngissä. 30 päivänä marraskuuta 1967.
10101:
10102:
10103:
10104: Asian käBittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Sinkko-
10105: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, Vartia ja Vilponiemi sekä
10106: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Kn111uttila, varajäsenet Mäkinen, Nimikoski ja Saarto.
10107:
10108:
10109:
10110:
10111: E 846/67
10112: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 150 (Aloite 1966 Vp.).
10113:
10114:
10115:
10116:
10117: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 120
10118: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kivirannan-
10119: Liakan paikallistien rakentamisen aloittamista Alatornion
10120: kunnassa.
10121:
10122: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä tielain mukaiset lausunnot tien liikenteelli-
10123: kesäkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- sestä merkityksestä. Paikalliset viranomai-
10124: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- set, lääninhallitus ja metsähallitus ovat aset-
10125: m.in ym. yllä mainitun toivomusaloitteen tuneet paikallistien rakentamishankkeeseen
10126: n:o 1236 (1966 vp.). nähden vastustavalle kannalle. Tuntuu sen
10127: Validirunta on aloitetta 'käsitell€SSään kUul- vuoksi todennäköiseltä, että tiehanke olim-
10128: lut asiantuntijana yli-insinööri R.Rankamoa kin toteutettava yksityistielain mukaisessa
10129: tie- ja vesiraJkennushallituksesta. järjestyksessä. Toivomusaloite ei näin ollen
10130: Tie- ja vesk-akennushallituksen ilmoituk- anna aihetta toimenpiteisiin.
10131: sen mukaan Alatornion kunta on tehnyt Edellä esitetyn perusteella valil()kunta
10132: tielain mukaisen aloitteen Purrankorven- kunnioittaen ·ehdottaa,
10133: Särkinärän-Liakan paikallistien rakenta-
10134: miseksi. Aloitteen johdosta on hankittu että toivomusaloite n:o 1236 {1966
10135: vp.) hylättäisiin.
10136: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1967.
10137:
10138:
10139:
10140: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Sinkko-
10141: listuneet puheenjohtaja R. Virta.nen, vara- nen, Tikkanen, Vartia ja Vilponiemi sekä
10142: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen, Ni.inilkoski ja Saarto.
10143:
10144:
10145:
10146:
10147: E 847/67
10148: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 151 (Aloite 1966 Vp.).
10149:
10150:
10151:
10152:
10153: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 121
10154: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikallistien
10155: rakentamista Louesaareen Tervolan kunnassa.
10156:
10157: Eduskunta on pöytäkirjanottein 3 päivältä suunnitelma, joka sisältää neljä eri vaihto-
10158: kesälkuuta 1966 'lähettänyt ikulkulaitosvalio- ehtoista ratkaisua tämän paikallistieyhtey-
10159: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- den rakentamiseksi. Yleissuunnitelma on
10160: min ym. yllä marinitun toivomusaloiJtteen parhaillaan tie- ja vesirakennushallituksessa
10161: n:o 1237 (1966 vp.). käsiteltävänä, muttilll ratkaisua ei ole vielä
10162: Valiolkunta on aloitetta lkäsitell€8Sään lkuUil- tehty. Näin olLen ja kun tiehanke on jo
10163: lut asiantuntijana yli-insinööri R.Ra.nkam.oa vireillä, ei aloite tässä vaiheessa anna aihetta
10164: tie- ja vesiraikenn.ushallituks.esta. enempiin toimenpiteisiin.
10165: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
10166: sen mukaan aloirtteen tarkoittama tiehanke kunnioittaen ehdottaa,
10167: kuuluu suunnitteluohjelmaan. Koska hanke
10168: on V'errattain kallis, on tiestä laadittu talou- että toivomusaloite n:o 1237 (1966
10169: dellisimman mtkaisun löytäm.iJSeksi yleis- vp.) hylättäisiin.
10170: Helsingissä 30 päiJVänä marraskuuta 1967.
10171:
10172:
10173:
10174:
10175: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Sinkko-
10176: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, Vartia ja Vilponiemi sekä
10177: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen, Niinikoski ja Saarto.
10178:
10179:
10180:
10181:
10182: E 848/67
10183: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 152 (Aloite 1966 Vp.).
10184:
10185:
10186:
10187:
10188: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 122
10189: toivomusaloitteen johdosta., joka. tarkoittaa paikallistien
10190: rakentamista Jolangista. La.mpsijärvelle Pellon kunnassa.
10191:
10192: EduSkunta on pöyt.älkirjanottein 3 päivältä tieyhteys täyttämään paikallistielle asetet-
10193: kesälkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tavat vaatimukset. Jos aloite johma myön-
10194: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- teiseen päätökseen, ei enään ole riittäviä pe-
10195: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen rusteita toivomusaloitteen tarkoittaman, Jo-
10196: n:o 1238 (1966 vp.). langista Lampsijärvelle johtavan paikallis-
10197: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kUllJ- tien rakentamiselle,, J olangin tieta;rve tulisi
10198: lut asiantuntijana yli-insinööri R.Rankamoa nimittäin täysin tyydytetyksi. Näin ollen
10199: tie- ja vesirakennushallitu:ksesta. ei toivomusaloite tässä vaiheessa anna aihetta
10200: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- enempiin toimenpiteisiin.
10201: sen muka;an Pellon kunta on tehnyt aloit- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
10202: teen Sirkankylän-Jolangin välisen paikal- kunnioittaen ehdottaa,
10203: listien rakentamisesta. Kun tielain mukai-
10204: nen käsittely on vielä kesken, eil tässä. vai- että toivomusaloite n:o 1238 (1966
10205: heessa voida tarkemmin määrittää, tulisiko vp.) hylättäisiin.
10206: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1967.
10207:
10208:
10209:
10210: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Sinkko-
10211: listuneet puheenjohtaja R. Virtooen, vara- nen, Tikkanen, Vartia ja Vilponiemi sekä
10212: puheenjohtaja Ahonen ja; jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen, Niinikoski ja Saarto.
10213:
10214:
10215:
10216:
10217: E 849/67
10218: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 153 (Aloite 1966 Vp.).
10219:
10220:
10221:
10222:
10223: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 123
10224: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikallistien
10225: rakentamista Rovaniemen maalaiskunnan Niesistä Unarin-
10226: kylään.
10227:
10228: EduSkunta on pöytäikirjanottein 3 päiväitä rakennushallituksella ei ole selvityksiä, joi-
10229: kesiiJkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- den perusteella voitaisiin määritellä, tulisiko
10230: kunnan valm.istavasti käsiteltäväksi ed. Vil- tieyhteys täyttämään paikallistielle asetetta-
10231: min ym. yllä mainitun toivomusaloiJtteen vat vaatimukset. Kun tien rakentamisen
10232: n:o 1239 (1966 vp.) edellytyksenä oleva suunnitelma puuttuu, on
10233: Validkunta on aloitetta käsitellessään kmlil- tien rakentamisaloitetta pidettävä. ennen-
10234: lut asiantuntijana yli-insinööri R.Rankamoa aikaisena.
10235: tie- ja vesirakennushallituksesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
10236: Toivomusaloitteen tar,ko1ttaman tieyhtey- nioiJttaen ehdottaa,
10237: den aikaansaamiseksi ei ole tehty tielain
10238: mukaista aloitetta. Näin ollen tie- ja vesi- että toivomusaloite n:o 1239 (1966
10239: vp.) hylättäisiin.
10240: HelsingiESä 30 päivänä marraf!lkuuta 1967.
10241:
10242:
10243:
10244:
10245: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Sinkko-
10246: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, V artia ja Vilponiemi sekä
10247: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen, Niinilkoski ja Saarto.
10248:
10249:
10250:
10251:
10252: E 850/67
10253: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 154 (Aloite 1966 Vp.).
10254:
10255:
10256:
10257:
10258: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 124
10259: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikallistien
10260: rakentamista Posion Luhirannan kylästä Kuusamon Mesku-
10261: vaaraan.
10262:
10263: EduSkunta on pöyt:Wkirjanottein 3 päivältä et,elärannan paikahlist1en muuttamiselksi mruan-
10264: kesäJkuuta 1966 lähettänyt kulkulaitosvalio- tieksi. Kun asian käsittely on vielä kesken,
10265: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Vil- ei tässä vaiheessa voå.da määritellä, tulisilko
10266: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen aloitteen tarlkoittama tie täyttämään maan-
10267: n:o 1240 (1966 vp.). tie- vaiko paikallistievaatirrnukset. Näin ollen
10268: Vali~kunta on aloitetta käsi,teHessään !kuul- ja lkun tiehanke on jo vireillä, ei toivomus-
10269: lut asiantuntijana yli-insinööri R.Rankamoa aloite anna aihetta enempiin ,toimenpiteisiin.
10270: tie- ja vesirakennushallitu.ksesta. Edellä esitetyn persuteeHa valiodrunta lknn-
10271: Tie- ja vesiraJkennushallituksen ilmoituk- nioitta.en ehdottaa,
10272: sen mukaan Kuusamon kunta on tehnyt aloit-
10273: teen Kuusamon lkirkontkylän ja Lohirannan että toivomusaloite n:o 1240 (1966
10274: välisen maantien rakentamiseksi sekä Kitlkan vp.) hylättäisiin.
10275: Helsingissä 30 päivänä marraslkuuta 1967.
10276:
10277:
10278:
10279:
10280: Asian kä,sittelyyn valiokunnassa ovat osal- M. Linna, Mäki-Hakola, Niemelä, Sinkko-
10281: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen, vara- nen, Tikkanen, Vartia ja Vilponiemi sekä
10282: puheenjohtaja Ahonen ja jäsenet Knuuttila, varajäsenet Mäkinen, Niinikoski ja Saarto.
10283:
10284:
10285:
10286:
10287: E 851/67
10288: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 155 (Aloite 1966 Vp.).
10289:
10290:
10291:
10292:
10293: M a a- j a. metsät a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e·
10294: t i n t ö N:o 22 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa.
10295: asutusmaan hanlrinna.n rajoittamista tapahtuvaksi vapaa-
10296: ehtoisten maanostojen ja maankäyttölainoituksen avulla.
10297:
10298: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 3 vos Pauli Suviojaa maatalousministeriöstä ja
10299: päivältä kesäkuuta 1966 lähettänyt maa- ja toimistopäällikkö Martti Siroa asutushallituk-
10300: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsi- sesta valiokunta esittää seuraavaa.
10301: teltäväksi ed. Helistenin ym. toivomusaloit- Eduskunta on vastikään hyväksynyt maan-
10302: teen n:o 689 (1966 vp.), jossa on ehdotettu käyttölain muuttamista tarkoittavan lakieh-
10303: eduskunnan päätettäväksi toivomus, että dotuksen, jonka mukaan uusien ns. kylmien
10304: hallitus kiireellisesti ryhtyisi sellaisiin toi- tilojen perustamisesta luovutaan ja lisäaluei-
10305: menpiteisiin, ettei valtion maan käyttämi- den antamista, sikäli kuin asukkaalle tulisi
10306: sestä ja maan pakkolunastamisesta maan- suoritettavaksi uutistilan perustamispalk-
10307: käyttölain tarkoituksiin annetun lain nojalla kiota, huomattavasti rajoitetaan. Tämän
10308: enää annettaisi valtion eikä yhteisöjen mai- huomioon ottaen ja kun maankäyttölainsää-
10309: hin kohdistuvia uusia toimitusmääräyksiä, dännön uudistaminen on parhaillaan komi-
10310: vaan että asutusmaan hankinta vastaisuu- tean käsiteltävänä, valiokunta ei katso ai-
10311: dessa hoidettaisiin vapaaehtoisten maanosto- heelliseksi asettua puoltamaan aloitteessa eh-
10312: jen ja maankäyttölainoituksen avulla, sekä dotetun toivomuksen lausumista hallituk-
10313: että hallitus kiireellisesti antaisi eduskun- selle.
10314: nalle esityksen edellä mainitun lain muutta- Edellä lausutun perusteella valiokunta
10315: miseksi siten, että valtion maan ottaminen kunnioittaen ehdottaa,
10316: j·a maan pakkolunastaminen asutustarkoituk-
10317: siin rappiotiloja lukuun ottamatta lopete- että t,oivomusaloite •n:o 689 (1966
10318: taan. Kuultuaan asiantuntijoina hallitusneu- vp.) hylättäisiin.
10319: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1967.
10320:
10321:
10322:
10323:
10324: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Nevalainen, Nikkilä, Raipala, Wester-
10325: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- lund ja Vilmi sekä varajäsenet Hellsten,
10326: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, Kinnunen ja M. Mattila.
10327: Hjerppe, Karpola, Laiho, Lillqvist, Musto-
10328:
10329:
10330:
10331:
10332: E 859/67
10333: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 156 (Aloitteet 1966 ja 1967 Vp.).
10334:
10335:
10336:
10337: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mie-
10338: t i n t ö N: o 23 kuuden toivomusaloitteen johdosta, jotka
10339: tarkoittavat toimenpiteitä kuivatustöiden tehostamiseksi.
10340:
10341: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 3 jossa on ehdotettu eduskunnan päätettäväksi
10342: päivältä kesäkuuta 1966 lähettänyt maa- ja toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
10343: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti kä- toimenpiteisiin alityöllisyysalueiden metsä-
10344: siteltäväksi ed. Kankaan ym. toivomusaloit- ojitustoimikunnan esittämien toimenpiteiden
10345: teen n:o 728 (1966 vp.), jossa on ehdotettu toteuttamiseksi. Kuultuaan aloitteiden joh-
10346: eduskunnan päätettäväksi toivomus, että hal- dosta asiantuntijoina metsäneuvos Tapio
10347: litus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin eri- Korpelaa maatalousministeriöstä j,a maanvil-
10348: koislain säätämiseksi kehitysalueiden metsä- jelysyli-insinööri Matti Wärettä maatalous-
10349: ja maataloudellisten perusparannustöiden hallituksesta valiokunta esittää seuraavaa.
10350: riittävän tehokkaan toteuttamisen aikaansaa- Aloitteiden tarkoituksena on saada aikaan
10351: miseksi, ed. Rytkösen ym. toivomusaloitteen sellaisia toimenpiteitä, joilla kuivatustoimin-
10352: n:o 739 (1966 vp.), jossa on ehdotettu edus- taa, lähinnä metsäojitusta, saataisiin tehoste-
10353: kunnan päätettäväksi toivomus, ,että hallitus tuksi ja varsinkin laajoja alueita koskevat
10354: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin alityölli- työt suoritetuiksi etupäässä valtion kustan-
10355: syysalueiden metsäojitusohjelman toteutta- nuksella. Eräiltä osin on aloitteissa tarkoi-
10356: miseksi, ed. Karpolan ym. toivomusaloitteen tettu periaate jo lainsäädännöllisestikin tul-
10357: n: o 772 (1966 vp.), jossa on ehdotettu edus- lut hyväksytyksi. Ensi vuoden alusta voi-
10358: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus maan tulevan metsänparannuslain 6 § :n 5
10359: laadituttaisi ldireellisesti maa- ja metsäta- momentin mukaan voi metsähallitus nimit-
10360: louden erilaatuisten kuivatustöiden alueit- täin päättää, että laajaan metsäojitushank-
10361: taiset kokonaissuunnitelmat ja ryhtyisi näi- :IDeeseen kuuluvan erityisen soisen alueen
10362: den toteuttamiseen, ed. Uusitalon ym. toivo- kuivattamista varten tarpeellisen valtaojan
10363: musaloitteen n:o 775 (1966 vp.), jossa on tekemisestä ja puron perkaamisesta aiheutu-
10364: ehdotettu eduskunnan päätettäväksi toivo- vat kustannukset suoritetaan kokonaan avus-
10365: mus, että hallitus kiireellisesti ryhtyy toi- tuksena. Kun valiokunnan saaman tiedon
10366: menpiteisiin viljelys- ja metsämaiden kuivat- mukaan lisäksi parhaillaan on valmistelta-
10367: tamisesta aiheutuvien kustannusten suoritta- vana komitean asettaminen muun muassa
10368: miseksi kokonaan valtion varoista ja ed. aloitteissa tarkoitettuja kysymyksiä selvittä-
10369: Vennamon toivomusaloitteen n:o 776 (1966 mään, valiokunta ei ole lmtsonut asianmu-
10370: vp.), jossa on ehdotettu eduskunnan päätet- kaiseksi asettua puoltamaan aloitteiden hy-
10371: täväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kii- väksymistä.
10372: reellisiin toimenpiteisiin kuivatusten tehosta- Edellä lausutun perusteella valiokunta
10373: miseksi sekä kuivatuskustannusten perimistä kunnioittaen ehdottaa,
10374: koskevien säännösten täydelliseksi uudista-
10375: miseksi niin, ettei kukaan joudu maksamaan että toivomusaloitteet n:ot 728, 739,
10376: raskaita kuivatusmaksuja, sekä päätöspöytä- 772, 775 ja 776 (kaikki 1966 vp.)
10377: kirjanottein 28 päivältä viime helmikuuta sekä toivomusaloite n:o 370 hylättäi-
10378: ed. Kankaan ym. toivomusaloitteen n: o 370, siin.
10379: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1967.
10380:
10381:
10382: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Nevalainen, Nikkilä, Raipala, W ester-
10383: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- lund ja Vilmi sekä varajäsenet Hellsten,
10384: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, Kinnunen ja M. Mattila.
10385: Hjerppe, Karpola, Laiho, Lillqvist, Musto-
10386:
10387:
10388: E 862/67
10389: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 157.
10390:
10391:
10392:
10393:
10394: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö N:o 125
10395: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa pitkäaikaisen
10396: kehittämis- ja rahoitusohjehnan laatimista tielaitosta varten.
10397:
10398: Eduskunta on pöytäkirjanottein 28 päi- minnan, kaupan ja muiden elinkeinojen tar-
10399: vältä helmikuuta 1967 lähettänyt kulkulaitos- peet. Tässä tarkoituksessa tulee tiesuunnitel-
10400: valiokunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. mien yleensä perustua seuraavien 20 vuoden
10401: Mäkisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen liikennekehitykseen siten, että tiet voidaan
10402: n:o 507. kustannustekijät huomioon ottaen tehdä joko
10403: Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul- yhtäjaksoisesti tai vaiheittain. Yleisten tei-
10404: lut asiantuntijoina kansliapäällikkö K. Häk- den tekeminen on näin ollen pitkäaikainen
10405: kästä kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- ja liikenteen kasvaessa jatkuva tehtävä, joka
10406: teriöstä, hallitusneuvos H. Tuomista valtio- vaatii huolellista ohjelmointia. Tällaista oh-
10407: varainministeriöstä, pääjohtaja M. Niskalaa jelmointia vaativat myös nykyaikaiset talous-
10408: ja rakennusneuvos V. Skogströmiä tie- ja ja yhdyskuntasuunnitelmat.
10409: vesirakennushallituksesta, pääjohtaja E. Re- Tie- ja vesirakennushallitus, jolle yleisten
10410: kolaa rautatiehallituksesta, kanslianeuvos V. teiden tienpito lähinnä kuuluu, on laatinut
10411: Paavilaista val takunnansuunnittel utoim istosta yksityiskohtaisiin tie- ja liikennetutkimuksiin
10412: sekä toiminnanjohtaja E. Rinnettä, dipLin- perustuvan tieverkon kehittämisohjelman
10413: sinööri A. Junttilaa ja fil.kand. E. Lahtista muun muassa vuosille 1965-1974. Tätä oh-
10414: Suomen Tieyhdistyksestä. jelmaa ei kuitenkaan ole vahvistettu käyttöön
10415: Toivomusaloitteessa kiinnitetään huomiota otettavaksi. Kulkulaitosten ja yleisten töiden
10416: siihen, että tiehankkeiden käsittely, tiesuun- ministeriö on teettänyt hollantilaisella insi-
10417: nitelmien laatiminen ja muut teiden raken- nööritoimistolla Nedecolla maamme kulkulai-
10418: tamisen aloittamista edeltävät toimenpiteet toksia koskevan tutkimuksen. Tämä tutkimus,
10419: lakisääteisistä ja teknisistä syistä johtuen joka sisältää myös tielaitosta koskevan ohjel-
10420: vaativat usean vuoden ajan. Rakennustöiden man vuosille 1966-1975, arvion ohjelman
10421: ohjelmointi sen sijaan voi ulottua enintään toteuttamiskustannuksista ja ohjelman rahoi-
10422: varainhoitovuodeksi kerrallaan. Tämän vuoksi tussuosituksen, on valmistavasti käsiteltävänä
10423: tieolojen kehittäminen ei voi tapahtua ratio- kulkulaitosneuvostassa. Parhaillaan laaditaan
10424: naalisesti eikä tarkoituksenmukaisella tavalla valtiovarainministeriön antamien ohjeiden
10425: ajoitettuna, mikä tarpeettomasti lisää tien- mukaan valtion taloussuunnitelmaa vuosille
10426: rakennuksen kustannuksia. Vireillä olevien 1968-1972 ja siinä tulee tielaitoksen kehit-
10427: tieohjelmien toteuttamisen ajankohtaa ei täminen muodostamaan oman osansa.
10428: myöskään voida ennalta määrätä eikä saat- Asiantuntijain selostuksista valiokunta on
10429: taa tunnetuksi, mikä kaavoitustoiminnan sekä saanut sen käsityksen, että tieviranomaisten
10430: asuntoalueiden ja talouselämän tarvitsemien toimesta on jatkuvasti suoritettu sellaista val-
10431: laitosten ja alueiden sijoitusratkaisujen kan- mistavaa ohjelmointia, jota tielaitoksen ke-
10432: nalta olisi välttämätöntä. Tämän vuoksi aloit- hittämiseksi on pidettävä välttämättömänä.
10433: teessa ehdotetaan pitkäaikaista kehittämis- ja Niin ikään on hankittu sellaista tutkimus-
10434: rahoitusohjelmaa tielaitosta varten. aineistoa, joka mahdollistaa selvittää eri lii-
10435: Valtioneuvoston 7 päivänä kesäkuuta 1962 kennealojen keskinäinen kansantaloudellisesti
10436: yleisten teiden tekemisestä ja kunnossapitä- edullinen työnjako ja laatia, huomioon ottaen
10437: misestä antamien teknillisten ohjeiden mu- valtion talouden mahdollisuudet, liikennealo-
10438: kaan yleistä tieverkkoa kehitettäessä on otet- jen kehittämiseksi yleissuunnitelmia, mikä
10439: tava huomioon asutuksen, maa- ja metsätalou- kulkulaitosneuvostosta annetun asetuksen mu-
10440: den, teollisuuden, voimatalouden, kaivostoi- kaan kuuluu sen tehtäviin. Valiokunta on
10441: E 884/67
10442: 2 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 157.
10443:
10444: saanut myös tietää, että tarkoituksena on vottavana, että ensi tilassa ryhdytään valmis-
10445: luoda kulkulaitosneuvostolle siltä tähän tamaan sellainen talouselämän kuljetustar-
10446: saakka puuttuneet toimintaedellytykset tä- peita tyydyttämään tähtäävä tielaitoksen ter-
10447: män tehtävän suorittamiseen. veen kehittämisen ohjelma, joka perustuu val-
10448: V aHokunnan mielestä maamme kulkulaitos- tion reaalisiin rahoitusmahdollisuuksiin sekä
10449: ten kehittämistä on tarkasteltava yhtenä ko- niveltyy joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti
10450: konaisuutena. Kullekin liikennealalle olisi kulkulaitostemme kehittämisen kokonaisohjel-
10451: laadittava varainhoitovuotta pitemmän ajan- mointiin ja valtion taloussuunnitelmaan.
10452: jakson peittävä kehittämisohjelma ja se suun- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
10453: nitelmallisesti jaksotettava. Tässä kokonais- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
10454: ohjelmassa tielaitoksen kehittäminen muodos- toivomus,
10455: taa erittäin tärkeän osan. Talouselämän ja
10456: liikenteen kasvun tarpeita vastaavan tie- ja että hallitus valmistuttaisi ja hyväk-
10457: liikennetutkimuksiin pohjautuvan kehittämis- syisi tielaitosta koskevan pitkäaikaisen
10458: ohjelman aikaansaamiselle näyttääkin olevan kehittämisohjelman.
10459: edellytyksiä. Sen vuoksi valiokunta pitää toi-
10460: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1967.
10461:
10462:
10463:
10464:
10465: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat osal- Hakola, Nevalainen, Niemelä, Nurminen,
10466: listuneet puheenjohtaja R. Virtanen ja jäse- Procope, Rönkkö, Sinkkonen, Tikkanen, V ar-
10467: net Knuuttila, M. Linna, Manninen, Mäki- tia ja Vilponiemi sekä varajäsen Mäkinen.
10468: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N: o 158.
10469:
10470:
10471:
10472:
10473: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
10474: N: o 25 toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat
10475: määrärahan ottamista vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesi-
10476: tykseen.
10477:
10478: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 rahasta Keravanjoen perkaustöiden aloittami-
10479: päivältä viime helmikuuta lähettänyt maa- ja seksi ja
10480: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsi- ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n: o 398 määrä-
10481: teltäväksi seuraavat toivomusaloitteet: rahasta avustukseksi Pellervo-Seuralle sen
10482: ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 356 mää- markkinatutkimuslaitoksen ylläpitämiseksi.
10483: rärahasta Mikkelin talouskoulun ylläpitokus- Kun valiokunta ei ole ehtinyt käsitellä
10484: tannuksia varten, edellä mainittuja toivomusaloitteita ennen
10485: ed. Sileäkankaan ym. toiv.al. n:o 363 mää- kuin hallituksen esitys valtion tulo- ja meno-
10486: rärahasta Satakunnan metsäkoulun rakennus- arvioksi vuodelle 1968 annettiin eduskun-
10487: työn aloittamiseen, nalle, valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
10488: ed. Vilmin ym. toiv.al. n:o 374 määrä-
10489: rahasta Kemin ympäristössä olevien suoaluei- että toivomusaloitteet n:ot 356, 363,
10490: den kuivattamiseen, 374, 375 ja 398 katsottaisiin rauen-
10491: ed. Kantolan ym. toiv.al. n: o 375 määrä- neiksi.
10492: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1966.
10493:
10494:
10495:
10496: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Lintilä, Mustonen, Nevalainen, Nikkilä, Pulk-
10497: neet osaa puheenjohtaja Häppölä, varapu- kinen, Westerlund ja Vilmi sekä varajäsenet
10498: heenjohtaja A. Koskinen, jäsenet Halme, af Kosola ja M. Mattila.
10499: Heurlin, Hjerppe, Karpola, Laiho, Lillqvist,
10500:
10501:
10502:
10503:
10504: E 889/67
10505: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 159 (Aloite 1966 Vp.).
10506:
10507:
10508:
10509:
10510: L a k i v a Ii o kun n a n m i et i n t ö N: o 20 toivomus-
10511: aloitteen johdosta, joka koskee Liikennevakuutusmaksukomi-
10512: tealta tutkimatta jääneiden kysymysten selvittämistä.
10513:
10514: Eduskunta on päätöspöytäkirjan otteirn 3 maila kun liikennevakuutuksella pyritään
10515: päivältä kesäkuuta 1966 l:äihettänyt laki- turvaa!llJaJail liikenteessä vahinkoa kärsinei-
10516: valiokuntaan val.mistelevaa käsittelyä var- den edut, siinä myöskin tulisi ottaa huo-
10517: ten ed. T. Salon ym. edellä mainitun toi!Vo- mioon moottoriajoneuvon omistajien edut.
10518: musaloitteen n:o 45 (1966 vp.). Uilkivalio- Kun kuitenkirn toivomusaloitteessa tarkoi-
10519: kunnassa ovat aloitteen johdosta oUeet kuul- tettuja tutkimuksia on jo suoritettu tai ryh-
10520: tavina osastopäällikkö Erkki Pesonen so- dytty suoritamaan ja siurru esille tuodut
10521: siaaliministeriöstä ja lakitieteen tohtori kysymykset ovat muutoinkin jatkuvan huo-
10522: Tauno Suontausta Suomen Vakuutusyhtiöi- mion kohteena, lllllkivaliokunta kunnioittaen
10523: den Keskusliitosta. ehdottaa,
10524: Lakivaliokunta! yhtyy aloitteen peruste-
10525: luissa ilmaistuun periaatte,eseen, että lii- että Eduskunta hylkäisi nyt puheena
10526: kennevakuutusjärjestelmä olisi luotava ma'h- olevan toivomusaloitteen.
10527: dollisimman oikeudenmukaiseksi ja että sa-
10528: He1singissä 14 päivänä joulukuuta 1967.
10529:
10530:
10531:
10532:
10533: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- puro, Kemppainen, Ko0k, Leinonen, Liliqvist,
10534: neet osaa puheenjohtaja Teir, varapuheen- M. Linna, Lottanen, Luja, Pousi ja Voloti-
10535: johtaja Pennanen, jäsenet Gröndahl, Hauki- nen sakä varajäsen Paaso.
10536:
10537:
10538:
10539:
10540: E 931/67
10541: 1967 Vp. - Toiv.al.miet. N:o 160 (Aloite 1966 Vp.).
10542:
10543:
10544:
10545:
10546: L a k i v a Ii o k u n n a n m i et i n t ö N: o 21 toivomus-
10547: aloitteen johdosta, joka koskee määrärahan ottamista. vuo-
10548: den 1967 tulo- ja menoarvioesitykseen kahden ylimääräisen
10549: lainsäädäntöneuvoksen palkkaamiseksi lainvalmistelukun-
10550: taan.
10551:
10552: Eduskunta on pää:töspöyitiiJkirjan ottein 3 arutoi eduskunnalle vuoden 1967 valtion tulo-
10553: päivältä kesäkuuta 1966 läihettänyt iakivalio- ja menoarvioosityben, vali;olkunta kunnioit-
10554: kuntaan valmisrtelevaa käsittelyä va.IJten ed. taen ehdottaa,
10555: Mäen ym. edellä mainitun toivomusaJoitteen
10556: n: o 23. (1966 Vlp.). että puheena oleva toivomusaloite
10557: Sen johdosta, ettei lakivalioikunta ole ehti- katsottaisiin rauenneeksi.
10558: nyt käsitellä aloitetta ennen !kuin haHitus
10559: Hffisingissä 14 päivänä jouhrkuuta. 1967.
10560:
10561:
10562:
10563:
10564: Asian käsittelyyn valiOikunnassa ovat otta- puro, Kemppainen, Kock, Leinonen, Liflqvist,
10565: neet osaa puhooll!johtaja Teir, vara~puheen M. Linna, Lottanen, Luja, Pousi ja Voloti-
10566: johtaja Pennanen, jäsenet Gröndahl, Hau1ki- nen sekä varaj-äsen Paaso.
10567:
10568:
10569:
10570:
10571: E 932/67
10572: B.
10573: 1967 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. N:o 46 (Aloite 1966 Vp.).
10574:
10575:
10576:
10577:
10578: E d u s k u n n a n t o i v o m u s asevelvollisten hammas~
10579: hoidon tehostamisesta.
10580:
10581: Eduskunnassa on vuoden 1966 valtiopäi- man selvityksen mukaan olisi suuri merkitys
10582: villä tehty toivomusaloite, joka tarkoilttaa ase- kansanterveyden edistämisessä, kun suurin
10583: velvollisten hammashoidon tehostamista, ja osa maan miespuolisista kansalaisista tulisi
10584: Puolustusasiainvaliokunta on asiasta antanut järjestetyn hammashoidon piiriin. Nykyistä
10585: mietintönsä N: o 6. Nyt koolla oleva Ed~ paremmin järjestetyllä asevelvollisten ham-
10586: kunta on ottanut asian lopullisesti käsiteltä- mashoidolla saavutettaisiin siis kansantervey-
10587: väkseen. den kannalta suuria etuja.
10588: Åsevelvollisille ei ole puolustuslaitoksessa Eduskunnan mielestä olisi näin ollen tu~
10589: pystytty antamaan sellaista hammashoitoa kittava, voitaisiinko puolustuslaitoksen ham-
10590: kuin voimassa oleva lääkintäpalvelukäsky n:o mashoidon tehostamiseen tarvittavat määrä-
10591: 1 vuodelta 1945 edellyttää, vaan on jouduttu rahat osoittaa kansanterveyden kehittämi-
10592: rajoittumaan pääasiassa vain ensiapuhoitoon. seksi varattavien määrärahojen puitteissa.
10593: Tilanne johtuu hammaslääkärivirkojen ja Osittain kyseessä olevaa toimintaa voitaisiin
10594: -toimien puutteesta ja osittain vanhentunees- edistää ottamalla entistä enemmän hammas-
10595: ta välineistöstä, jotka puutteet vuorostaan lääkäreitä varusmiespalvelukseen vasta hei-
10596: johtuvat riittämättömistä määrärahoista. dän valmistuttuaan, sijoittamalla kandidaat-
10597: Eduskunnan saaman tiedon mukaan ham- teja ns. kesäharjoitteluun puolustuslaitokseen
10598: mashoidon saattamiseksi yllä mainitun käs- sekä lisäämällä hammashoitoon liittyvää va-
10599: kyn mukaiseksi tarvittaisiin 60-65 uutta listustyötä.
10600: virkaa tai tointa sekä lisää välineistöä, mistä Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
10601: vuotuiset yhteismenot olisivat noin 2.5 mil- päättänyt lausua toivomuksen,
10602: joonaa markkaa.
10603: Hammashoito edellä tarkoitetussa laajuu- että Hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10604: dessa ei puolustuslaitoksen kannalta ole vält- siin asevelvollisten hammashoidon te-
10605: tämätöntä. Sen sijaan sillä Eduskunnan Saa- hostamiseksi.
10606: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1967.
10607:
10608:
10609:
10610:
10611: E 445/67
10612: 111
10613: Kirj. ksm. N:o 1.
10614:
10615:
10616:
10617:
10618: Paavola ym.: Traktorien turvalaitteista.
10619:
10620:
10621: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
10622:
10623: Nykyään menettää vuosittain arviol1tia 65 oleeilista parantumista voida odottaa.. On
10624: traktorin ajajaa henkensä, tavallisesti par- tapauksia, joHoin yksi ainoa t:urvalaitteeton
10625: haassa iässään orevaa, ·(yökykyistä, perhee1~ tTaktori on aiheuttanut enemmän kuin yh-
10626: lisrt:å ihmisrt:1ä. Tilastojen mukaan n. 16% den käyttäjänsä hengen menetryksen.
10627: traktorionnettomuuksista johtaa kuolemaan. Edellä olevaan viitaten esitämme va~ttio
10628: Suurimma.sta osasta onnettomuuksien uh- päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin no-
10629: reista tulee eriast:eisia invaliideja. Kaikesta jal'la valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10630: ,tästä huolima;tttla ei trakiJ:;oreiden turvaohjaa- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10631: moiden merkitykseen onnettomuuksien eh-
10632: käisijöinä ole kiinnitetty niiden ansaitsemaa Tietääkö Hallitus, että suojalait-
10633: huomiota. Vain lennätinlaitos ja tie- ja vesi- teetlt!omat traktorit aiheuttavat vuo-
10634: rakennusha.l:litus ovat viime aikoina otta- sittain huolestutitavassa määrässä ih-
10635: nee1l ainakin jossakin määrin käyttöön kaa- mishenkien menetyksiä ja että trak-
10636: tumisen estävät turvaohjaamot, joist·a jo torionnettomuuksissa huomattavasti
10637: omassakin maassamme on saatu hyviä ko- lukuisammat ihmiset saavat elinikäi-
10638: kemuksia. Sen sijaan yksityiset traktorin siä vammoja, ja jos :tietää,
10639: omistajat lyöväif.i yleisesti laimin .tällaisten mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
10640: turvalaitteiden hankinnaiJJ, vaikka ni'itä on tehdä traktorien turvalaitteiden käy-
10641: saatavissa l1ähes kaikkiin traktorimall'eihin. tön saattamiseksi niin y]eiseks<i, et:tä
10642: Suojalaitteiden ansiosta on jo monta ih- tällaiset tapaturmat supistuisivat mah-
10643: mishenkeä säästynyt. Mutta ellei näiden dollisimman vähiin?
10644: lait:teiden käyttöä saada yleiseksi, ei mitään
10645: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1967.
10646:
10647: E. J. Paavola. Pekka Pesol~a.
10648: Eeles Landström. Arne Berner.
10649: 'l'uure Salo. Pirkko Aro.
10650: Armas Leinonen. Irma Karvikko.
10651:
10652:
10653:
10654:
10655: :p; I83/67
10656: 2
10657:
10658:
10659:
10660:
10661: E d u s k u n n a n H e r r a P U! h e m i e h e 11 e.
10662:
10663: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- antajien että yksitryist'en yrittäjien piirissä
10664: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, on aiheutunut vuosina 1961-1965 keskimää-
10665: Herra Puhemies, ldrjeeHänne helmikuun 3 rin 35 kuolemantapausta vuodessa.
10666: päiväLtä 1967 lähettlänyt jäl'jennöksen val- Sosiaaldministeriössä on ~t:ämän johdosta
10667: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- pyritty tarkoin seuraamaan niitä käytännön
10668: vaksi kansanedustaja Paavolan ym. teke- kokemuksia,, joita naapurimaassamme Ruot-
10669: mästä seuraavansisältöisestä kysymyksestä: sissa on kaa;trumisen ketrtlävästä turvakehyk-
10670: sestä saatu. Siellä määrättiin em. suojat
10671: "Tietääkö Hallitus, että suojalait- uusiin tiraktoreihin pakoHisiksi varusteiksi
10672: tee1trtJomat traktorit aiheuttavat vuo- vuonna 1959. Kun siellä saadut pitempiai-
10673: sittain huolestutltavassa määrässä ih- kaiset kokemukset - toistaiseksi ainoat
10674: mishenkien menetyksiä ja että trak- maailmassa - ol1vat osoitltautuneet myön-
10675: torionnettomuuksissa huomattavasti teisiksi, on myös meillä jo vuonna 1963 val-
10676: lukuisammat ihmiseliJ saavat elinikäi- mistettu turvakatosten koetusohjelma. Tä-
10677: siä vammoja, ja jos 1tietää, män mukaan on kaatumisen kestävä,t turva-
10678: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo katokset koeste!tltlava Valtion maatalousko-
10679: tehdä traktorien turvalaitteiden käy- neiden tutkimuslait:oks,essa, jotta ne myös
10680: tön saattamiseksi niin yleiseksi, että kaatumisen tapahtuessa varmasti täyttäisi-
10681: tällaiset tapaturmat supistuisivat mah- vät suojaavan tehtävänsä. Vasta sen jälkeen
10682: doll~simman vähiin~" ne voidaan sosiaaliministeriössä hyväksyä.
10683: Kun ta1lä tavoin on alahla saatu alimun
10684: Kun asia kuuluu sosiaaliministeriön toi- myös katli.mainen turvakatosten valmistus
10685: mialaan, saan kysymyksen johdosta kunnoit- erimaHisiin tra~toreihin, on hallitukseHa nyt
10686: 1Jaen esi1:1tää seuraavaa: käytännössä mahdollisuus määrätä, ettlä riit-
10687: Kuten kyselyssä todetaan, on traktoreilla tävän ylimenokauden jälkeen uudet trakto-
10688: sattuneiden tapaturmien lukumäärä, joh- rit on varustettava kaatumisen kestäväHä
10689: tuen etJenkin traktorikannan noususta, jat~ turvaka.tokseH·a.
10690: kuvasti kasvanut. TyötJapaturmia koskevan, Mainittakoon vielä t1ässä yht1eydessä, että
10691: virallisen tilaston mukaan esim. vuodest1a Tanskassa ja Norjassa tuli vastaava säännös
10692: 1952 vuoteen 1960 lisääntyivät yksinomaan voimaan viime vuonna.
10693: tapaturmavakuutuslain alaisissa töissä trak- Mitä tulee jo käytössä oleviin traktoreihin,
10694: toriHa sattuneet tJapatJurmM 225: stä 885: een, joissa ei käytetä vierasta ,työvoimaa, ei nii-
10695: menetettyjen työpäivien kohotessa vastaa- hin sovelleta työturvallisuuslakia eikä siis
10696: vana aikana 18 844: stä 103 499 : ään. Sano- sen perusteeHa annelltuja säännöksiä voida
10697: malehdistä kerättyjen, tosin puut>fJeellistien ulottaa tälle alueell1e.
10698: tietojen perust:eella, traktorin kaatumisen Edellä olevan saatan kunnioittavasti Tei-
10699: seurauksena sekä vakuutusvelvollisten työn- dän, Herra Puhemies', tietoonne.
10700: Helsingissä 8 päivänä maal~skuuta 1967.
10701:
10702: Ministeri Esa Timonen.
10703: 3
10704:
10705:
10706:
10707:
10708: T i ll R i k s el a g e n s H e r r T a l m a n.
10709:
10710: I elet syfte 37 § 1 mom. rikselagsorelningen pliktiga arbetsgivare som privata företa.gare
10711: anger, har Ni, Herr Talman, meel Eeler under åren 1961-1965 inträffat i meeleltar
10712: skrivelse av elen 3 februari 1967 tm veeler- 35 döelsfaU årligen.
10713: böranele meellem av statsråelet för avgivanele I socialministeriet har man därför vinn-
10714: av svar översänt, avskrift av följanele av lagt sig om att' noga följa med de erfaren-
10715: riksdagsman Paavol>a m.frlf. unelertecknaele heter man i vårt grann:l:and Sverige erhållit
10716: spörsmål: i prakt:iken av användningen av skyeldsra-
10717: mar, vilka hålla även om traktorn välter.
10718: "Är Regeringen meelveLen om att Där förordnades år 1959, att dylika skydds-
10719: rtiraktorer som icke är förseelela meel anorelningar skulle vara obligatoriska på
10720: skyelelsanorelningar årligen i oroväck- nya traktorer. Då edarenheterna, som un-
10721: anele hög grael förorsakar förlusrter der en längre tid erhåHits där och vilka
10722: av människoliv och att ett stort an- tills vidare är ele enda i värl'den, hade visat
10723: tal märmiskor genom traktorolyckor sig positiva, utarbetades även hos oss redan
10724: erhåller livstielsskaelor, och om så är år 1963 ett provningsprogram för skydds~
10725: fallet, ramar. Enligt detta skall skyddsrramarna,
10726: vael har Regeringen gjort eller äm- som hå:I[er även vid väl:tning, provas av
10727: nar elen göra för att använelningen av Statens forskningsanstalt för lantbruksmas-
10728: skydelsanorelningar skall bli så aH- kiner, för utrönande av att ele också vid om-
10729: män, att anbal'et dylika olycksfall kullkörning fyller sin uppgift, innan de
10730: skulle blli så ringa som möjligt ~" kan godkännas i soeialminisrt:eriet.
10731: Då man på de;tta sätt på ifrågavarande
10732: Då ärendet hör tili socialministeriets verk- områele också i hemlandet' fått i gång tili>-
10733: samhetsområele, får jag såsom svar på spörsc. verkning av ·skydelsramar för traktorer av
10734: mål'et vördsamt anföra följanele: olika moelell, har regeringen praktisk möj-
10735: Såsom i spörsmålet konstateras, har an- lighet att be:S•tJämma, att alla nya trakt:orecr
10736: talet ofycksfall meel :trafutor till följel av efter en lämplig övergångsperiod skailil för-
10737: det ökaele traktorbestånelet alltjämt ökats. ses meel skyeldsram, som håller viel vältning.
10738: Enligt elen särski]da stJatistiken över olycks- Det må i detlta sammanhang nämnas, att
10739: fall i arbet:e ökades t.ex. lmeler tiden från mot:svaranele s~tadgande senaste år trädde
10740: år 1952 'tm år 1960 enbm1t de olycksfalll i kraft i Danmark och i Norge.
10741: meel traktor, vilka skeelele i olycksfallsför- Beträffanele reelan i bruk varanele trak-
10742: säkringslag·en unelerkastaele arbeten, från torer, vilka icke använeles av främmanele
10743: 225 till 885, meelan antaret förloraele arbets- arhetskraft1, tillämpas icke J,agen om skyelel
10744: elagar under matsvaranele t;iel ökaeles från i arbete, och med stöd av denna utfärdaele
10745: 18 844 tm 103 499. Enligt ele från t~elnings föreskrift.er kan aHtså icke utsträckas tiH
10746: pressen insamlade - visserligen bristfällliga detta område.
10747: - uppgifterna har tiH följd av omkullkör- Ovanståenele får jag vörelsamt: bringa
10748: ning med :traMor såväl bland försäkrings- Eder, Herr Tahnan, tili känneelom.
10749: Helsinfors den 8 mars 1967.
10750:
10751: Minister Esa Timonen.
10752: Xirj. ksm. N:o 2.
10753:
10754:
10755:
10756:
10757: Sinisalo ym.: Terveydell'e vaaraJl'isissa töissä työskentelevien
10758: työolosuhteiden parantamisesta.
10759:
10760:
10761: E d u s kunnan Herra Puh e m i e h e Ii e.
10762:
10763: Työläiset ja myös työnjohtajat joutuvat työntekijät määräaikaisesti osaksi työaikaa
10764: työskentelemään useilla terveydelle erittäin ulkoilmassa tai muuten terveydellisemmissä
10765: vaarallisilla työaloiUa, m.m. valimojen ja olosuhteissa suoritettavaan työhön.
10766: sulattojen työolosuhteet aiheuttavat työnteki- Olisi kiireellisesti päästävä sellaiseen jär-
10767: jäin terveydelle suuria vaaroja. Esimerkkinä jestelmään, että työnantaja korvaa kaikki
10768: voidaan todeta, että A. Ahlström Oy: n Kar- tutkimus- ja sairaalakulut tutkittaessa onko
10769: hulan teräsvalimon puhdistamon työnteki- työntekijä sairastunut ammattitautiin.
10770: jöistä on v. 1944 jälkeen kuollut kivipöly- Jos työntekijä >On menettänyt työkykynsä
10771: keuhkotaudin eli silikoosin uhreina 26 työn- ammattitaudista aiheutuneen sairauden
10772: tekijää. 17 näistä oli kuollessaan alle 50 vuo- takia, olisi työnantajalle asetettava ensisijai-
10773: den ikäisiä. Yksikään puhdistamon työnjoh- nen vastuu tapaturmakorvauksen ja työpal-
10774: tajista ei ole päässyt eläkeikään. Useat työn- kan vä!lisen erotuksen suorittamiseksi työn-
10775: tekijät sairastavat silitlmosia ja ovat työ- tekijälle.
10776: kyvyttömiä. Tapaturmakorvaus olisi suoritettava lää-
10777: Maassamme olisi ryhdyttävä kiireellisiin kärin määräämän haitta-asteen mukaisesti.
10778: toimenpiteisiin terveydelle vaarallisissa töissä Jos ammattitautivaarasta johtuvien oirei-
10779: työskentelevien työolosuhteiden parantami- den tai osittaisen työkyvyn menetyksen takia
10780: seksi. Esim. valimojen ja sulattojen työolo- työntekijä siirretään toiseen työhön ei hänen
10781: suhteet olisi kiireellisesti otettava perusteel- ansiotaan saa a1entaa.
10782: lisen ja puolueettoman tutkimuksen koh- Työnantajalta tulisi poistaa oikeus erottaa
10783: teeksi. Va1imojen työolosuhteita ei ole van- ammattitaudin takia työkykynsä menettänyt
10784: hentuneen ammattientarkastuslain epäsel- työntekijä ja työnantaja tulisi velvoittaa
10785: vien säännösten vm>ksi, eikä muutoinkaan kouluttamaan tällaiselle työntekijälle työ-
10786: tiettävästi perusteellisesti tutkittu !kymme- kykyä vastaavan ammatin.
10787: niin vuosiin. Viimeksi on Rakennustyöläisten Liitto
10788: Tämän ohella olisi aivan viipymättä ryh- tammikuun loppupuolella sosiaaliministe-
10789: dyttävä myös se.Haisiin lainsäädänöllisiin riölle jättämässään esityksessä vaatinut tut-
10790: uudistuksiin mm. ammattientauti- ja tapa- kimuksia siitä, missä määrin vakuutusyhtiöt
10791: turmalakien muuttamiseksi, että työn joh- ovat evänneet laittomin perustein tai ammat-
10792: dosta työkykynsä menettäneiden taloudellinen titautilain heikkouksien johdosta pölykeuh-
10793: asema tulisi turvatuksi. koon sairastuneiden tap.aturmavakuutuslain
10794: Viime aikoina ja jo useiden vuosien ajan mukaiset korvaukset, sekä esittänyt niiden
10795: ovat alan työntekijäjärjestöt ja yksityiset saattamista takautuvasti voimaan. Liiton
10796: työntekijät kiinnittäneet huomiota näihin taholta todetaan Usä!ksi, että ammattitauti-
10797: epäkohtiin ja esittäneet esim. seuraavia laki, joka on annettu lähes 30 vuotta sitten,
10798: uudistuksia: vaatisi kiireellistä ajanmukaistamista ja
10799: Mikäli jostakin työstä aiheutuu työnteki- parantamista. Vuonna 1948 Iakiin tehdyt
10800: jäin terveydelle erikoista vaaraa, jota työ- korjaukset eivät ole tuoneet ammattitautiin
10801: suojelutoimenpiteillä ei voida riittävästi sairastuneille riittävää turvaa.
10802: poistaa, olisi työaika sellaisssa tössä mahdol- Edellämainitui'lla ja muilla toimenpiteillä
10803: l.suuksien mukaan rajoitettava sijoittamalla olisi mahdollisuus päästä pois niistä ny:kyi-
10804: E 184/67
10805: 2
10806:
10807: sin yleisesti todettavista epäkohdista, että Kun hallitus on ilmoittanut ryhtyvänsä
10808: työnantajat ja vakuutusyhtiöt pycldvät kai- toimenpiteisiin maamme työlainsäädännön
10809: kin keinoin vapautumaan niille kuuluvasta uudistamiseksi, esitämme edellä sanottuun ja
10810: vastuusta työntekijäin työolosuhteiden valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 moment-
10811: parantamiseksi ja työkykynsä menettäneiden tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
10812: toimeentulon turvaamiseksi. jäsenen vastattava-ksi seuraavan kysymyk-
10813: Ammattitautilainsäädännön uudistamista sen:
10814: kiirehtii <lisäksi mm. uusien tuotantomenetel- Miliaisiin toimenpiteisiin hahlitus
10815: mien ja -aineiden käyttöönotto, jotka ovat on aikonut ryhtyä terveydelle vaaral-
10816: lisänneet ammattitautivaaroja tai tuoneet Hsissa töissä työskentelevien työolosuh-
10817: uusia ennen tuntemattomia vaaroja , esiin. teiden parantamiseksi sekä ammatti-
10818: Samoin ~ääketieteeHinen tutkimustoiminta tauti- ja tapaturmailaissa ja niiden
10819: on pystynyt selvittämään useita työstä joh- soveltamisessa esiintyvien työntekijäin
10820: tuvia sairauksia, joista ammattitautilain sää- etujenvastaisten epäkohtien poistami-
10821: täruisaikana ei ollut riitttävää selvyyttä ole- seksi?
10822: massa.
10823: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1967.
10824:
10825: Taisto Sinisalo. Nestori Nurminen.
10826: Eino Tainio. Pekka Salla.
10827: 3
10828:
10829:
10830:
10831:
10832: E d u s k u n n a n H e r r a P UI h e m i e h e 11 e.
10833:
10834: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- jossa on valmisteltu korjauksia aikaisempiin
10835: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te turvallisuusmääräyksiin ja laadittu uusia
10836: Herra Puhemies kirjee1!länne helmikuun 3 turvallisuusohjeita. Valmistelutyönä on suo-
10837: päivältä 1967 lähettänyt jäljennöksen valtio- ritettu mm. useissa maan rautava:limoissa
10838: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi työskentelevien lääkärintarkastuksia, joissa
10839: kansanedustaja Sinisalon ym. tekemästä seu- on todettu silikoosia ja. muita keuhkomuu-
10840: raavansisältöisestä kysymyksestä: toksia esiintyvän enemmän !kuin ennakolta
10841: oli arvattu odottaakaan. Tutkimukset suori-
10842: "Millaiseen toimenpiteisiin Hallitus tettiin Eduskunnan tarkoitusta varten
10843: on aikonut ryhtyä terveydelle vaaral- myöntämä[lä määrärahalla. Yksittäisissä
10844: lisissa töissä työskentelevien työolo- muiden alojen työpaikoissa ovat vailtion
10845: suhteiden parantamiseksi sekä ammat- a.mmattientarkastajat suorittaneet työilman
10846: titauti- ja tapaturmailaissa ja niiden epäpuhtausmittauksia, miUoin olosuhteista
10847: soveltamisessa esiintyvien työntekijäin johtuen on voinut odottaa työntekijöilae
10848: etujenvastaisten epäkohtien poistami- aiheutuvan erityistä terveydenvaaraa. Minis-
10849: seksi7" teriössä on myös vireillä työturvallisuuslain
10850: 44 § :ssä tarkoitettuja lääkärintarkastuksia
10851: koskevan päätöksen ja sen soveltamisesta
10852: Kun asia kuuluu sosiaaliministeriön toimi- sosiaaliministeriön antamien lääkärintarkas-
10853: alaan, saan kysymyksen johdosta kunnioit- tusohjeiden ja työiiman epäpuhtausmittauk-
10854: taen esittää seuraavaa: sista annettujen teknillisten turvallisuus-
10855: Kyselyn perusteluissa esitetyt asiat voi- ohjeiden uudistaminen. Edelleen työturvalli-
10856: daan ryhmittää ammattitautiin sairastuneen suuslain 22 §: ssä säädetystä työajan 'lyhen-
10857: irtisanomissuojaa, työturvallisuutta, ammat- tämisvelvollisuudesta t<:rveydeHe erityisen
10858: titauti- ja tapaturmavakuutusta sekä kun- vaaralHsissa töissä ei sen sijaan ole vielä
10859: touttamista ja uuteen ammattiin koulutta- valmistelun alaisena erityissäännöksiä. Tämä
10860: mista koskeviin kysymyksiin, jotka kaikki johtuu paitsi siitä, että sanottua pykälää on
10861: kuuluvat sosiaaliministeriön käsiteltäviin tarkoitettu sovellettavaksi vasta sellaisissa
10862: asioihin. Irtisanomissuojaa koskeva työsopi- tapauksissa, ettei terveysvaaraa voida tyy-
10863: muslain uudistamiseen liittyvä kysymys on dyttävästi poistaa vähentämällä ilman epä-
10864: käsittelyn a[aisena valtioneuvoston 24 päi- puhtauksia ja muita vaarallisia vaikutuksia
10865: vänä marraskuuta 1966 asettamassa hovi- tek:nillisin keinoin, myös syystä, että ilain-
10866: oikeuden presidentti Y. J. HakuHsen säädännöllä ja työehtosopimuk:shlla on jär-
10867: puheenjohdolla toimivassa komiteassa, jonka jestelty työajan yleinen lyhentäminen keski-
10868: tehtäväksi on annettu valmistella kysymyk- määräiseen 40 tuntiin vuoteen 1970 men-
10869: sessä olevat tarpeellisiksi katsotut muutos- nessä, jolloin voidaan otaksua epäterveeHi-
10870: ehdotukset voimassa olevaan työsopimusla- sistä työolosuhteista johtuvien vaarojen
10871: kiin. Komitean saatua valmiiksi ehdotuk- vähentyvän. Käytännössä on tässä maini-
10872: sensa, tullaan asia kiireellisesti va[mistele- tussa.. lainkohdassa tarkoitettuihin työaika-
10873: maan sosiaaHministeriössä ja ottamaan täl- järjestelyihin ryhdytty työantajan aloit-
10874: löin huomioon myös edellä mainitut kysy- teesta, milloin muita keinoja tilanteen kor-
10875: mykset esityksessä eduskunnalle. jaamiseksi ei ole oUut käytettävissä. Työtur-
10876: Työturvallisuuden parantamista tervey- vaHisuuden Usääminen on mahdollista myös
10877: delle vaarallisissa töissä koskeva kysymys on työturvallisuussäännösten noudattamisen va1-
10878: oHut jatkuvasti vireillä sosiaaliministeriössä, vontaa tehostamalla. Tässä suhteessa Edus-
10879: 4
10880:
10881: kunnan 18 päivänä joulukuuta 1966 hyväk- myös siihen pakollista vakuutusta koskevaan
10882: symällä muutoksella tapaturmavakuutusla- tutkimukseen, joka Eduskunnan aloitteesta
10883: kiin on varsin suuri merkitys, koska muu- on pantu vireiHe valtioneuvoston asetta·
10884: toksen tarkoittamailla tapaturmatilaston massa komiteassa. Kuntouttamista ja uuteen
10885: perusteella voidaan vetää johtopäätökset ammattiin koulutusta koskevat kysymykset
10886: siitä, minne ammattientarkastustoiminnan liittyvät osittain tapaturma- ja ammattitauti-
10887: painopiste tehokkaimmin kulloinkin suunna- vakuutukseen ja osittain sosiaalihuoltoon.
10888: taan. Edellytyksiä valvonnan tehostamiseen Molempia koskevia asioita valmistellaan par-
10889: on myös lisätty sillä, että sosiaaliministeriön haillaan sosiaaliministeriössä.
10890: työosastoon on keskitetty teknillisiä eri alo- Ministeriö tulee kyselyssä mainituissa
10891: jen asiantuntijoita, joiden avulla myös epä- tapauksissa kiinnittämään vakavaa huomiota
10892: terveeilisten työolosuhteiden korjaamiseen siihen, että kysymyksessä olevat työntekijän
10893: tähtäävät teknilliset turvallisuusohjeet voi- suojelussa vallitsevat epäkohdat ja puutteel-
10894: daan valmistella ja ottaa käytännössä sovel- lisuudet tlrlevat nopeasti ja perusteellisesti
10895: lettaviksi. AmmattitautL ja tapaturmavakuu- selvitetyiksi.
10896: tuksen kehittäminen on myös ministeriössä Edellä olevan saatan kunnioittavasti Tei-
10897: valmistelun alaisena ja kytkeytyy osaltaan dän, Herra Puhemies, tietoonne.
10898: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1967.
10899:
10900: Ministeri Esa Timonen.
10901: 5
10902:
10903:
10904:
10905:
10906: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
10907:
10908: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. i arbeten som är Skadliga för hälsan har
10909: i riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, fortgående varit anhängig i socialministeriet,
10910: med Eder skrivelse av den 3 februari 1967 där man berett korrigeringar av de tidigal't'
10911: översänt en avskrift av ett av riksdagsman skyddsbestämmelserna och uppgjort nya
10912: Sinisalo m.fl. inlämnat spörsmål, vari veder- skyddsanvisningar. För beredning :av en del
10913: börande medlem av statsrådet för besvarande anvisningar har man btl.a. utfört läkarunder-
10914: förelägges följande: sökning av i många järngjuterier i landet
10915: sysselsatta arbetstagare, vid viliken man
10916: "Vilka åtgärder har Regeringen konstaterat, att silikos ouh andra pneumo-
10917: ämnat vidtaga för förbättrande av konioser förekommer mer än man på för-
10918: arbetsförhåB.andena för dem som är hand alls hade kunnat vänta sig. Undersök-
10919: sysselsatta i för hälsan skadliga ningarna utfördes med av Ri<ksdagen för
10920: arbeten samt för avhjälpande av mot ändamålet beviljat ansl•ag. På enskilda
10921: arbetstagarnas intressen stridande, i arbetsplatser på andra områden har statens
10922: [agarna om lfrkessjukdomar och yrkesinspektörer utfört mätningar av arbets-
10923: olycksfall samt vid tillämpningen av Iuftens orenligheter då man av förhåhlan-
10924: dessa lagar förekommande bristfäi- dena har kunnat vänta sig särskild hälsofara
10925: ligheter?" för arbetstagarna. En förnyelse av stats-
10926: rådsbeslutet om [äkarundersökningar i
10927: arbete, som avses i 44 § i lagen om skydd
10928: Då sa;ken hör till socialministeriets verk- i arbete och rörande dess tillämpning, av
10929: samhetsområde får jag med anledni:ng av socialministeriet utfärdade föreskri.fter
10930: spörsmålet vördsamt anföra följande: angående läkarundersökningar samt tekniska
10931: De i motiveringen till spörsmåJet ingående skyddsanvisningar i fråga om mätning av
10932: frågorna kan grupperas i frågor rörande arbetsluftens orenHgheter är även anhängig
10933: skydd mot uppsägning för den som insjuk- i ministeriet. Angående i 22 § i lagen om
10934: nat i yrkessjukdom, skydd i arbete, yrkes~ skydd i arbete stadgad skyldighet att
10935: sjukdoms- och o1ycksfallsförsäkring samt inskränka arbetstiden vid för hälsan särskhlt
10936: rehabilitering och skolning för nytt yrke, skadliga arbeten är några specialstadganden
10937: vilka alla är ärenden som handlägges i däremot icke ännu under beredning. Detta
10938: socialministeriet. Frågan om revidering av beror förutom därpå, att sagda paragraf
10939: 1agen om arbetsavtal beträffande skydd mot är avsedd att tillämpas först i sådana fall,
10940: uppsägning är under behandling i en av då fara för hälsan ieke thllfredsställande
10941: statsrådet den 24 november 1966 til1satt kan avlägsnas genom minskning av luftens
10942: kommitte under ordförandeskap av hovrätts.. orenligheter och .annan farlig inverkan
10943: presidenten Y. J. HakUJlinen, viiken kom- genom tekniska åt:gärder, även därpå, att
10944: mitte har tili uppgift att bereda ifråga- genom lagstiftning och ik:oHektivavtal har
10945: varande nödigbefunna förslag till ändring ordnats en allmän förlmrtning av arbetstiden
10946: av gällande lag om arbetsavtal. Efter det tili i medeltaJ 40 timmar före år 1970. Man
10947: kommitten fått sitt försiag färdigt kommer kan antaga, att de faror som berol' av hälso-
10948: saken att i brådskande ordning beredas i farliga arbetsförhåLlanden, då skall minska.
10949: sociaJministeriet och härvid kommer ocksä I praktiken har man på arbetsgivarens
10950: ovan nämnda frågor att beaktas i proposi- initiativ skridit tili i här nämnda Iagrum
10951: tionen till riksdagen. avsedda arbetstidsregleringar, då andra
10952: Frågan om förbättrandet av arbetsskyddet medel för en korrigering av läget icke stått
10953: E 184/67
10954: 6
10955:
10956: till buds. En ökning av arbetsskyddet är Utveclcl.andet av yrkessjukdoms- och olyck-
10957: möjlig även genom att effektivera övervak- fallsförsäkringen är ocksä under beredning
10958: ningen av att stadgandena om skydd i i ministeriet och ansluter sig även delvis
10959: arbetet efterföljes. I detta avseende har den till den undersökning rörande en obligato-
10960: av Riksdagen den 18 december 1966 god- risk försäkring som en på Riksdagens initia-
10961: kända ändringen i olycksfallsförsäkrings- tiv av statsrådet tillsatt kommitte har inlett.
10962: lagen en rätt stor betydelse, enär man på Frågorna om rehabilitering och om skolning
10963: grund av den förbättrade olycksfaillsstatistik för ett nytt yrke ansluter sig delvis till
10964: som ändringen 'avser kan draga slutsatser ~lycksfa11s- och yrkessjukdomsförsäkringen
10965: om var tyngdpunkten av yrkesinspektions- och delvis tiH socialvården. Ärenden som
10966: verksamheten varje gång effektivast ska;H berör vardera beredes som bäst i social-
10967: sättas in. Förutsättningarna för en effekti- ministeriet.
10968: vering av övervakningen har även ökats däri- Ministeriet kommer att i de i spörsmålet
10969: genom, att till sooialministeriets arbetsavdel- nämnda fallen fästa a;llvarlig uppmärk-
10970: ning har koncentrerats tekniska sakkunniga samhet vid ·att ifrägavarande missförhällan-
10971: på olika områden, med vilkas tillhjälp också den och brister rörande skydd för arbets-
10972: tekniska skyddsanvisningar angående korri- tagaren snabbt och grundligt blir utredda.
10973: gering av ohälsosamma arbetsförhällanden Ovanstående bringar jag vördsamt ti.H Eder,
10974: kan beredas och börja tillämpas i praiktiken. Herr Talman, lk:ännedom.
10975: Helsingfors den 8 mars 1967.
10976:
10977: Minister Esa Tim()1/,en
10978: Kirj. ksm. N:o 3.
10979:
10980:
10981:
10982:
10983: Vilponiemi ym.: TV-katseluolosuhteista.
10984:
10985:
10986: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
10987:
10988: Oy Yleisradio AB perii koko valtakunnan mansuurui,sta lupamaksua vastaan järjeste-
10989: alueella saman suuruisen ja melko korkean tään kaikille samanlaisia palveluksia. Tätä
10990: TV-lupamaksun. Sen turvin on voitu televi- vaatimusta ei TV-toiminta nykyisellään edellä
10991: sion katseleminen tehdä mahdolliseksi käy- todetuista syistä täytä. Tavalliselle TV-kat-
10992: tännöllisesti katsoen koko maassa. Sen jäl- selijalle on sitäpaitsi jäänyt se valitettava
10993: keen, kun tämä perustavaa laatua oleva tär- käsitys, että mainittua vaatimusta ei aina-
10994: keä rakennusvaihe on tullut suoritetuksi, on kaan kovin nopeasti edes pyritä täyttämään.
10995: yleisesti odotettu määrätietoisen katseluolo- Niinpä on syntynyt katkeruutta siitä, että
10996: suhteiden kehittämistyön jatkuvan. Tällöin saman suuruisista maksuista huolimatta kat-
10997: erityisesti valintamahdollisuuksia lisäävän ns. selijat ovat osassa maata paremmassa ase-
10998: toisen ohjelman saattaminen yhä laajempien massa. On täysin ymmärrettävää, että voi-
10999: katselijapiirien ulottuville on ollut kansalais- makkaasti kehittyvän radio- ja TV-toiminnan
11000: ten toiveiden kohteena. harteilla on suuret taloudelliset rasitukset,
11001: Kehitys on kuitenkin tältä osin näyttänyt mutta siitä huolimatta on syytä odottaa, että
11002: täysin pysähtyneen, sillä vain verrattain vä- kaikki katselijat saatetaan samojen katselu-
11003: häinen osa etelä-Sumnea on ohjelmien valin- olosuhteiden ulottuville.
11004: tamahdollisuuksien pnr1ssa. Tilannetta ei Kaikkeen edellä olevaan viitaten ja valtio-
11005: suinkaan suuresti paranna se, että TV-oh- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
11006: jelma 1: n kanavalla lähetetään tiettyinä esitämme me allekirjoittaneet valtioneuvoston
11007: aikoina ns. kakkosohjelmaa. Vaikka näin kat- asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
11008: selijoille tarjotut "kakkosohjelmatuokiot" kysymyksen:
11009: ovat olleet erittäin kiinnostavia, niin katse-
11010: lijan valintamahdollisuuksia ne eivät ole pa- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta
11011: rantaneet. Valinnan on tällöin tehnyt radio- kaikki saman suuruisen TV-lupamak-
11012: yhtiön ohjelmajohto eikä katselija. sun maksavat katselijat pääsevät myös
11013: Ainoa hyväksyttävä lähtökohta radio- ja samanlaisten katseluolosuhteiden ulot-
11014: TV-toimintaa kehitettäessä on se, ·että sa- tuville?
11015: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1967.
11016:
11017: Väinö Vilponiemi. Margit Eskman.
11018: Artturi Koskinen. Uljas Mäkelä.
11019: Arvo Ahonen. Viljo Virtanen.
11020: Ilmo Paananen. Antero Väyrynen.
11021: Valde Nevalainen. Akseli Roden.
11022: Antti 0. Pennanen. Kalle Matilainen.
11023: Heikki Hykkäälä.
11024:
11025:
11026:
11027:
11028: E 124/67
11029: 2
11030:
11031:
11032:
11033:
11034: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11035:
11036: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- vallassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Ruotsissa
11037: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra sekä tavallaan Norjassakin, kun otetaan huo-
11038: Puhemies, olette kirjeellänne 3 päivältä hel- mioon ,siellä vastaanotinta hankittaessa yleis-
11039: mikuuta 1967, n: o 15 lähettänyt valtioneu- radiolaitokselle menevä ostovero.
11040: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi Tv-ohjelman viikottainen lähetystunti-
11041: kansanedustaja Väinö Vilponiemen ym. te- määrä oli Suomessa viime vuonna 1-verkossa
11042: kemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: 47 t (josta Mainos-TV :n osuus 14 t) ja 2-
11043: verkossa 23 t (josta Mainos TV :n osuus 1 t
11044: ''Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta 45 min). Muissa pohjoismaissa oli tv-ohjel-
11045: kaikki samansuuruisen TV-lupamaksun maa viikossa seuraavat määrät: Ruotsissa
11046: maksavat katselijat pääsevät myös 42 t, Tanskassa 30 t ja Norjassa 29 t. Suo-
11047: samanlaisten katseluolosuhteiden ulot- messa lähetetään siis tv-ohjelmaa lähes yhtä
11048: tuville~" paljon kuin Ruotsissa ja Norjassa yhteensä.
11049: Television rinnakkaisohjelman lähettämi-
11050: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- seen on Suomessa jouduttu tunnetuista syistä
11051: taen seuraavaa: aikaisemmin, kuin taloudelliset voimava-
11052: Television 1-verkko ei ole maassamme vielä ramme sitä edellyttäisivät. Vuonna 1966 ker-
11053: valmis. Tosin 95 %: lla väestöstä on hyvät tai tyi Yleisradiolle radio- ja tv-luvista 76.7 milj.
11054: tyydyttävät katseluolosuhteet, mutta vielä on mk ja tv-mainonnasta 19.1 milj. mk eli yh-
11055: laajoja alueita, joissa television näkyvyys on teensä tuloja 95.8 milj. mk. Yhtiön menot
11056: huono tai olematon. Nämä ovat yleensä har- olivat kuitenkin samana vuonna noin 112
11057: vaan asuttuja seutuja, joissa television mer- milj. mk. Rinnakkaisohjelman lähetystoi-
11058: kitys kulttuuri- ja viihdytystarpeen tyydyt- minta on ohjelma-ajan ja näkyvyysalueen
11059: täjänä on erityisen merkityksellinen. Käy- suuruuden puolesta meitä laajempaa vain sel-
11060: tännöllisesti katsoen koko kansan saamiseksi laisissa Euroopan maissa, missä yleisradio-
11061: tv-näkyvyyden piiriin on rakennettava vielä toimintaan liikenevät tulot ovat moninkertai-
11062: 4 uutta suuritehoista tv-asemaa sekä muuta- set. Ruotsissa, jossa lupatulot ovat meidän
11063: mia pieniä alilähettimiä. Lisäksi on 6 tila- tuloihimme verrattuna yli kaksinkertaiset,
11064: päisluontoisena rakennettua asemaa korvat- suunnitellaan rinnakkaisohjelman aloittamista
11065: tava uudella suurtehoisella asemalla korkeine vasta vuoden vaihteessa 1969/70, ja siihen
11066: antennimastoineen. Näihin täydennyksiin tar- mennessä on tarkoitus rakentaa tv-2:n asema-
11067: vittavat kustannukset ovat noin 20 milj. mk. verkko käsittämään 75% väestöstä.
11068: Maan suuren pinta-alan vuoksi tulee tv- Television 2-verkon tyydyttävän näkyvyy-
11069: asemaverkon rakentaminen Suomessa suhteel- den alue käsittää Suomessa 31 % väestöstä
11070: lisesti kalliimmaksi kuin k"oltaan pienem- ja 40% tämän hetken tv-katselijoista. Lieve-
11071: missä maissa, mutta pieni asukasluku asettaa alueet mukaan laskien saadaan peittoalueeksi
11072: rajoitukset sekä lupamaksutuloille että tv- 38 % väestöstä ja 45 % katselijoista. Näinkin
11073: mainonnan tuotolle. Siitä huolimatta, että suureen prosenttimäärään on suhteellisen pie-
11074: Suomessa on television 1-verkko rakennettu nin kustannuksin päästy rakentamalla ase-
11075: melkein valmiiksi ja että lisäksi lähetetään mat kaikkein tiheimmin asutuille seuduille.
11076: toista tv-ohjelmaa suurelle osalle väestöstä, Asemaverkkoa edelleen laaj ennettaessa on
11077: lupamaksumme eivät sanottavammin poikkea turvauduttava uuden taajuusalueen (desi-
11078: yleiseurooppalaisesta tasosta. Meidän lupa- metriaaltoalue) käyttöönottoon eli UHF-lä-
11079: maksujamme korkeammat ovat maksut mm. hettimiin, jotta vältyttäisiin asemien keski-
11080: Puolassa, Tshekkoslovakiassa, Unkarissa, Itä- näisiltä häiriöiltä. UHF-asemat ovat kuiten-
11081: 3
11082:
11083: kin kalliimpia kuin nykyiset asemat, ja nii- toiminnan kehittämisestä ja se sisälsi myös
11084: den näkyvyysalueet ovat pienemmät ja ase- television 2-verkon rakentamissuunnitelman.
11085: maverkon on tästä johtuen oltava tiheämpi. Yhtiön tulojen ja menojen kehitys on kuiten-
11086: Rakennuskustannukset tulevat tämän vuoksi kin osoittanut, että tätä suunnitelmaa ei
11087: suuriksi. Asemaverkon laajentaminen käsit- voida toteuttaa suunnitellussa järjestyksessä.
11088: tämään 80 % väestöstä tulisi maksamaan noin Yhtiön varsinaisten menojen kasvu ja vält-
11089: 27 milj. mk. Näkyvyysalueen edelleen laa- tämättömien muiden investointien suorittami-
11090: jentaminen käsittämään 98% väestöstä vaa- nen ovat pakottaneet harkitsemaan tilannetta
11091: tisi vielä lisää noin 50 milj. mk. kokonaisuudessaan uudelleen. Tätä varten on
11092: Eri suuruisen lupamaksun määräminen eri Oy Yleisradio Ab asettanut toimikunnan laa-
11093: osissa maata katselumahdollisuuksista riip- timaan yhtiön toimintasuunnitelmaa pitkällä
11094: puen olisi käytännössä hyvin vaikeasti toteu- tähtäimellä, ja tutkimuksiin kuuluu oleelli-
11095: tettavissa, koska tyydyttävän näkyvyyden sena osana myös toisen asemaverkon ja ohjel-
11096: raja ei ole yksikäsitteisesti määriteltävissä ja man kehittäminen. Mainittu suunnitelma val-
11097: näkyvyys saattaa samankin kunnan alueella mistuu kuluvan vuoden aikana. Selvää kui-
11098: suuresti vaihdella maastosuhteista riippuen. tenkin on, että mahdollisuudet kehittää no-
11099: Oy Yleisradio Ab: n hallintoneuvosto hy- peassa tahdissa 2-verkkoa riippuvat ratkaise-
11100: väksyi vuoden 1964 lopussa suunnitelman tv- vasti yhtiön taloudellisesta kel1ityksestä.
11101: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1967.
11102:
11103: Ministeri Niilo Ryhtä.
11104: 4
11105:
11106:
11107:
11108:
11109: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a. n.
11110:
11111: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord- Högre än våra licensavgifter är avgifterna
11112: ningen anger har Ni, Herr Talman, med bl. a. i Polen, Tjeckoslovakien, Ungern, Öster-
11113: Eder skrivelse av den 3 februari 1967, nr rike, Schweiz, Danmark och Sverige, och på
11114: 15 till vederbörande medlem av statsrådet sätt och vis även i Norge, om man beaktar
11115: för avgivande av svar översänt följande av att den inköpsskatt som man erlägger då man
11116: riksdagsman Väinö Vilponiemi m. fl. under- anskaffar mottagare, går till norska rund-
11117: tecknade spörsmål: radion.
11118: Timantalet tv-program som sändes per
11119: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen vecka över nät 1 var senaste år 47 (varav
11120: vidtaga för att alla tittare, vilka be- Reklam-TV :s andel var 14 t) och över nät
11121: talar en lika stor TV-licensavgift, även 2 23 t. (varav Reklam-TV: s andel var 1 t
11122: skall komma i åtnjutande av likadana 45 min.). I de andra nordiska länderna
11123: mottagningsförhållanden ~" sändes tv-program per vecka såsom följer:
11124: i Sverige 42 t, i Danmark 30 t och i Norge
11125: Såsom svar på detta spörsmål får jag 29 t. I Finland sändes således nästan lika
11126: vördsamt anföra följande: mycket tv-program som i Sverige och Norge
11127: Televisionens nät 1 är ännu inte färdigt tillsammans.
11128: i vårt land. Visserligen har 95 % av befolk- I Finland har man av kända orsaker varit
11129: ningen goda eller tillfredsställande möjlighe- tvungen att sända parallellprogram i tele-
11130: ter till tv-mottagning, men det finns ännu visionen tidigare än våra ekonomiska resur-
11131: vidsträckta områden, där möjligheterna att ser hade förutsatt detta. År 1966 inflöt till
11132: se television är dåliga eller obefintliga. Dessa Rundradion i radio- och tv-licenser 76.7
11133: områden är i allmänhet glest bebyggda trak- milj. mk och från tv-reklamen 19.1 milj. mk
11134: ter, där televisionens uppgift som en faktor eller sammanlagt intäkter till ett belopp av
11135: för tillfredsställande av kultur- och trivsel- 95.8 milj. mk. Men bolagets utgifter steg
11136: behovet är synnerligen betydelsefull. För att under samma tid till ca 112 milj. mk. En
11137: tv skall fås sebar för hela folket måste prak- mera omfattande verksamhet. för sändning av
11138: tiskt taget ännu 4 nya tv-stationer med stor parallellprogram ifråga om programtid och
11139: effekt ävensom några mindre undersändare mottagningsområdets räckvidd än hos oss
11140: färdigställas. Dessutom måste 6 stationer av förekommer blott i sådana Iänder i Europa,
11141: temporär na.tur ersättas med en ny station där de för rundradioverksamheten disponibla
11142: med stor effekt och hög antennmast. Kost- medlen är mångdubbelt större. I Sverige,
11143: naderna för dessa kompletteringar utgör ca där inkomsterna från licensavgifterna är mer
11144: 20 milj. mk. än dubbelt så stora jämförda med våra li-
11145: På grund av landets stora area1 blir byg- censinkomster, föreligger planer på att börja
11146: gandet av tv-stationsnätet i Finland propor- sända parallellprogram först vid årsskiftet
11147: tionellt dyrare än i Iänder som är till stor- 1969/70, och till dess är det. meningen att
11148: leken mindre, men det låga invånarantalet utbygga. tv-2: s stationsnät a.tt omfa.tta 75 %
11149: ställer gränser både för lieensinkomsterna a.v befolkningen.
11150: och intäkterna från tv-reklamen. Trots att Tv-2-nätets tillfredsställande mottagnings-
11151: televisionens nät 1 är i det närmaste färdigt område omfattar i Finland i detta nu 31 %
11152: utbyggt i Finland och ett andra tv-program av befolkningen och 40 % av tittarna. Rand-
11153: dessutom sändes till en stor del av befolk- områdena. medräknat får man ett täckområde
11154: ningen, skiljer sig våra licensavgifter inte av 38 % av befolkningen och 45 % av
11155: nämnvärt från den a.llmäneuropeiska nivån. titt.arna. Ett så här stort procenttal har man
11156: 5
11157:
11158: kunnat uppnå med jämförelsevis små kost- och synbarheten kan, beroende på terräng-
11159: nader genom att bygga stationerna i de allra förhållandena, variera mycket också inom en
11160: tätast bebodda trakterna. Då stationsnätet och samma kommun.
11161: ytterligare skall utvidgas, måste man ta i Oy Yleisradio Ab :s förvaltningsråd god-
11162: bruk ett nytt frekvensområde ( decimetervåg- kände i slutet av år 1964 en plan på ut-
11163: området) eller UHF-sändare för att undvika veckling av tv-verksamheten och den omfat-
11164: att stationerna ömsesidigt stör varann. Men tade även en utbyggnadsplan för television
11165: UHF-stationerna är dyrare än de nuvarande 2: s nät. Utvecklingen av bolagets inkomster
11166: ~tationerna, deras synbarhetsområde är och utgifter har dock visat, att detta pro-
11167: mindre och på grund härav måste stations- jekt inte kan förverkligas i planerad ordning.
11168: nätet vara tätare. Därför blir byggnadskost- ökningen av bolagets ordinarie utgifter och
11169: naderna stora. En utvidgning av stationsnä- verkställandet av andra ofrånkomliga inves-
11170: tet så att det omfattade 80 % av befolk- teringar har tvingat bolaget att överväga
11171: ningen skulle komma att kosta ca 27 milj. situationen i sin helhet på nytt. För detta
11172: mk. En fortsatt utvidgning av synbarhets- ändamål har Oy Yleisradio Ab tillsatt en
11173: området så att det skulle omfatta 98 % av kommitte med uppgift att uppgöra en verk-
11174: befolkningen, skulle fordra ännu ytterligare samhetsplan på lång sikt för bolaget, och
11175: ca 50 milj. mk. utvecklingen av det andra stationsnätet och
11176: En bestämmelse om olika stora licensav- programmet ingår som en väsentlig del i
11177: gifter för olika delar av landet beroende på undersökningarna. Denna plan blir färdig
11178: möjligheterna att kunna se programmet vore inom loppet av innevarande år. Det är dock
11179: i praktiken mycket svårt att genomföra eme- klart, att möjligheterna att i snabb takt
11180: dan det inte går att entydigt bestämma utveckla nät 2 i avgörande grad är beroende
11181: gränserna för tillfredsställande mottagning av bolagets ekonomiska utveckling.
11182: Helsingfors den 6 mars 1967.
11183:
11184: Minister Niilo Ryktä.
11185:
11186:
11187:
11188:
11189: E 124/67
11190: 1
11191: 1
11192: 1
11193: 1
11194: 1
11195: 1
11196: 1
11197: 1
11198: 1
11199: 1
11200: 1
11201: 1
11202: 1
11203: 1
11204: 1
11205: 1
11206: 1
11207: 1
11208: 1
11209: 1
11210: 1
11211: 1
11212: 1
11213: 1
11214: 1
11215: 1
11216: Skriftl. spm. N: o 4.
11217:
11218:
11219:
11220:
11221: Teir: Om de postala förhållandena i Gamlakarleby.
11222:
11223:
11224: T i ll R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a il.
11225:
11226: År 1962 inköpte staten för post- och tele- svåra förhållanden i staden. · På denna grund
11227: grafstyrelsens räkning tomten intill nu- borde arbetana omedelbart sättas i gång,
11228: varande posthustomten i Gamlakarleby jämte Investeringen i fastighetsköpet förefaller·
11229: det hus som fanns på tomten. 1 samband ännu mera ogynnsam då fastigheten inte kan
11230: med detta köp uppgavs att reparationsarbe- anVändas för sitt ändamål. ·
11231: tena på det inköpta huset belöper sig tili Med hänvisning tili ovanstående och åbe-
11232: 10-15 miljoner gamla mark eller 100 000- ropande § 37 moment 1 i riksdagsordningen
11233: 150 000 nmk. Då byggnadsstyrelsen senare framställes följande spörsmål tili veder-
11234: uppgjorde kostmtdsförslag visade det sig att börande medlem av statsrådet:
11235: kostnaderna steg tili 1.03 miljoner nmk eller
11236: 103 miljoner gamla mark. Efter det ritning- Har Regeringen sig bekant att de
11237: arna ändrats sjönk kostnaderna tili ca postala förhållandena i Ga.mlakarleby
11238: 800 000 nmk. Mot denna bakgrund var det är miserabla och att inköpet av grann-
11239: meningen och också avta:lat a.tt repll.rations- fastigheten tili det nuvarande poSt-'·
11240: arbetena skulle påbörjas hösten 1966 då ar- huset i staden inte var förmånligt för
11241: betslösheten börjar. Trots allt detta har arbe- staten samt att reparationsarbetena
11242: tena inte påbörjats i denna dag. på den inköpta fastigheten som skulle
11243: De postala förhållandena i Gamlakarleby börja på hösten 1966 inte ännu påbör~
11244: är mycket bristfälliga och direkt under- jats, och om detta är fallet,
11245: måliga. Post- och telegrafkontoret verkar på vad ämnar Regeringen göra för att
11246: många platser i staden, av vilka en del är rätta tili de postala missförhållandena
11247: direkt hälsovådliga, och detta medför stora och för att omedelbart få reparations-
11248: svårigheter vid skötseln av ärendena. Ä ven arbetena i gång?
11249: telegrafen och l'ikstelefon arbeta.r under
11250: Hdsingfors den 3 februari 1967.
11251:
11252: Grels Teir.
11253:
11254:
11255:
11256:
11257: E 95/67
11258: 2
11259:
11260: Kirj. ksm. N:o 4. Suomennos.
11261:
11262:
11263:
11264:
11265: Teir: Kokkolan postinhoidollisista oloista.
11266:
11267:
11268: E d u s k u nn a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
11269:
11270: Valtio osti vuonna 1962 posti- ja lennätin- Lennätin ja valtiopuhelin työskentelevät
11271: hallituksen lukuun tontin ja sillä olevan myös tässä kaupungissa vaikeissa olosuhteissa.
11272: talon Kokkolan nykyisen postitalotontin vie- Työt tulisi tästä syystä saattaa väliW)mästi
11273: restä. Tämän kaupan yhteydessä ilmoitettiin, alulle. Varojen sijoitus tähän kiinteistökaup-
11274: että korjaustöiden kustannukset ostetun talon paan tuntuu sitäkin epäedullisemmalta, kun
11275: kohdalta nousevat 10-15 miljoonaan van- kiinteistöä ei voi käyttää tarkoitukseensa.
11276: haan markkaan eli 100 000-150 000 nyky- Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
11277: markkaan. Kun rakennushallitus myöhemmin jestyksen 37 § : n 1 momentin nojalla esitän
11278: laati kustannusarvion, osoittautui, että kus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
11279: tannukset nousivat 1.03 miljoonaan nyky- tavaksi seuraavan kysymyksen:
11280: markkaan eli 103 miljoonaan vanhaan mark-
11281: kaan. Piirustusten muuttamisen jälkeen kus- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11282: tannukset alenivat noin 800 000 markkaan. Kokkolan postinhoidolliset olot ovat
11283: Tätä taustana pitäen oli tarkoituksena ja kurjat ja ettei nykyisen postitalon
11284: sovittukin, että korjaustyöt aloitetaan syk- naapurikiinteistön ostaminen sanotussa
11285: syllä 1966, kun työttömyys alkaa. Töitä ei kaupungissa ollut valtiolle edullista
11286: kaikesta tästä huolimatta ole vielä tänäkään sekä ettei ostetun kiinteistön korjas-
11287: päivänä aloitettu. töihin, jotka piti aloittaa syksyllä
11288: Kokkolan postinhoidolliset olot ovat sangen 1966, vielä ole ryhdytty, ja jos on,
11289: puutteelliset, suorastaan ala-arvoiset. Posti- mitä Hallitus aikoo tehdä postin-
11290: ja lennätinkonttori työskentelee monilla puo- hoidollisten epäkohtien korjaamiseksi
11291: lilla kaupunkia paikoissa, joista osa on suo- ja korjaustöiden välittömäksi aloitta·
11292: rastaan terveydelle vaarallisia ja tästä ai- miseksi7
11293: heutuu suuria vaikeuksia asioiden hoidossa.
11294: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1967.
11295:
11296: Grels Teir.
11297: 3
11298:
11299:
11300:
11301:
11302: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
11303:
11304: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- sen postitalon ja ostetun rakennuksen välinen
11305: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra piha tulee linja-autojen ja postin kuljetus-
11306: Puhemies, olette kirjeellänne n:o 17, helmi- autojen lastaus- ja purkauspaikaksi. Liiken-
11307: kuun 3 päivältä 1967, lähettänyt valtioneu- teellisesti kiinteistö on edullinen. Lisäksi on
11308: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi huomattava, että tontin nykyisen rakennus-
11309: kansanedustaja Grels Teirin tekemän, seu- oikeuden mukaan tontille voitaisiin rakentaa
11310: raavan sisältöisen kysymyksen: vain noin 4000 m3:n suuruinen uudisraken-
11311: nus.
11312: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Kiinteistön ostamisen yhteydessä posti- ja
11313: Kokkolan postinhoidolliset olot ovat lennätinhallitus esitti rakennuksen kunnosta-
11314: kurjat ja ettei nykyisen postitalon miskustannuksista rakennuksen senhetkiseen
11315: naapurikiinteistön ostaminen sanotussa kuntoon perustuvan ennakkoarvion, jonka
11316: kaupungissa ollut valtiolle edullista suuruus oli 100 000-150 000 markkaa.
11317: sekä ettei ostetun kiinteistön korjas- Rakennushallituksessa valmistui syksyllä
11318: töihin, jotka piti aloittaa syksyllä 1965 korjaussuunnitelma ja sen perusteella
11319: 1966, vielä ole ryhdytty, ja jos on, laskettu kustannusarvio oli määrältään
11320: mitä Hallitus aikoo tehdä postin- 1 030 000 mk. Ministeriö katsoi kustannus-
11321: hoidollisten epäkohtien korjaamiseksi arvion liian suureksi ja kehoitti sekä raken-
11322: ja korjaustöiden välittömäksi aloitta- nushallitusta että posti- ja lennätinhallitusta
11323: miseksi?" tarkistamaan suunnitelman. Tarkistuksen jäl-
11324: keinen kustannusarvio oli 795 000 mk. Kus-
11325: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tannusarviota nosti osaltaan se, että myös
11326: taen seuraavaa: vanhan postitalon lämmitys liitetään korjat-
11327: Posti-, lennätin- ja puhelintoiminnan hoito- tavaan lämpökeskukseen.
11328: mahdollisuudet Kokkolassa ovat vaikeat posti- Tämän kustannusarvion perusteella kulku-
11329: talon ja sen tontin riittämättömyyden vuoksi. laitosten ja yleisten töiden ministeriö oikeutti
11330: Tämän vuoksi kulkulaitosten ja yleisten töi- valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan anta-
11331: den ministeriö oikeutti posti- ja lennätin- man lausunnon mukaisesti 26 päivänä tam-
11332: hallituksen 14 päivänä helmikuuta 1962 sen mikuuta 1966 rakennushallituksen laatimaan
11333: esityksen mukaisesti ostamaan vanhan posti- lopulliset suunnitelmat. Päätöksen eräänä
11334: talon vieressä olevan 1791 m2:n suuruisen perusteena oli se, että muut posti- ja lennä-
11335: tontin n:o 1/2/4 sillä olevine 11264 m3:n tinkonttorin toiminnan parantamista koske-
11336: suuruisine rakennuksineen käytettäväksi lisä- vat ratkaisut entisestäänkin pitkittäisivät
11337: tiloiksi posti- ja lennätinkonttoria varten. kokonaisjärjestelyä, joka tällöin lisäksi tulisi
11338: Rakennuksissa oli toiminut kappatehdas. ennakkoarviot huomattavasti ylittävää kor-
11339: Kauppahinta oli 9:J6 000 mk. jaustyötäkin kalliimmiksi. Ratkaisun pitkit-
11340: Molemmat tontit yhdessä muodostavat täminen olisi myös esteenä puhelintulojen li-
11341: posti- ja lennätinlaitokselle hyvän ja keskei- sääntymiselle.
11342: sen toiminta-alueen. Suunnitelman mukaan Rakennushallitus on yhteistyössä posti- ja
11343: jää vanha postitalo puhelin- ja lennätinpal- lennätinhallituksen kanssa laatinut uudet
11344: velua varten sekä käsivälitteisen kaukopuhe- korjaussuunnitelmat, joiden perusteella laa-
11345: linkeskuksen sijoituspaikaksi. Ostettu raken- dittu kustannusarvio rakennuksen huonontu-
11346: nus on taas suunniteltu otettavaksi postiliiken- neen kunnon vuobi ylittää kuitenkin huo-
11347: teen ja puhelinaluetoimiston käyttöön. Nykyi- mattavasti ministeriön hyväksymän arvion.
11348: 4
11349:
11350: Uusien tarkistusten johdosta ei korjaustyötä perusteella laadittavan kohtuullisen kustan-
11351: ole voitu aloittaa kuluvan talven aikana, nusarvion tultua valmiiksi, pyritään korjaus-
11352: mikä on ollut tarkoituksena. työt mahdollisuuksien mukaan aloittamaan
11353: Hyväksyttävän korjaussuunnitelman ja sen pikaisesti.
11354: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1967.
11355:
11356: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
11357: 5
11358:
11359:
11360:
11361:
11362: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
11363:
11364: I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen placeras där. Den inköpta byggnaden åter
11365: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder den har planerats att tagas i posttrafikens och
11366: 3 februari 1967 daterade skrivelse nr 17 till telefondistriktsbyråns bruk. Gårdsplanen
11367: vederbörande medlem av statsrädet för avgi- mellan det nuvarande posthuset och den
11368: vande av svar översänt följande av riksdags- inköpta byggnaden skall bli lastnings- och
11369: man Grels Teir ställda spörsmål: lossningsplats för bussar och postens trans-
11370: portbilar. Ur trafiksynpunkt är fastigheten
11371: "Har Regeringen sig bekant att de fördelaktig. 1\ian bör dessutom beakta, att på
11372: postala förhållandena i Gamlakarleby tomten ,enligt den nugällande byggnadsrät-
11373: är miserabla och att inköpet av grann- ten för tomten skulle kunna uppföras en
11374: fastigheten tili det nuvarande post- nybyggnad på endast ca 4 000 ms.
11375: huset i staden inte var förmånligt för I samband med fastighetsköpet framlade
11376: staten samt att reparationsarbetena post- och telegrafstyrelsen på basen av bygg-
11377: på den inköpta fastigheten som skulle nadens dåvarande skick en förhandskalkyl
11378: börja på hösten 1966 inte ännu påbör- för byggnadens iståndsättningskostnader, vii-
11379: jats, och om detta är fallet, ken uppgick tili 100 000-150 000 mk.
11380: vad ämnar Regeringen göra för att Byggnadsstyrelsen färdigställde under hös-
11381: rätta tili de postala missförhållandena ten 1965 en reparationsplan och kostnads-
11382: och för att omedelbart få reparations- beräkningen på basen av denna uppgick tili
11383: arbetena i gång~" 1 030 000 mk. 1\finisteriet ansåg kostnads-
11384: beräkningen vara alltför hög och uppmanade
11385: Såsom svar på detta spörsmål får jag såväl byggnadsstyrelsen som post- och tele-
11386: vördsamt anföra följande: grafstyrelsen att justera planen. Kostnads-
11387: 1\föjligheterna att sköta post-, telegraf- och beräkningen efter justeringen uppgick till
11388: telefonverksamheten i Gamlakarleby är 795 000 mk. Kostnadsförslagets belopp på-
11389: ogynnsamma på grund av att posthuset och verkades tili en del av att uppvärmningen
11390: dess tomt är för små. Pördenskull berättigade av det gamla posthuset kommer att anslutas
11391: ministeriet för kommunikationsväsendet och till värmecentralen, som skall repareras.
11392: allmänna arbetena den 14 februari 1962 post- På grund av detta kostnadsförslag berätti-
11393: och telegrafstyrelsen att i enlighet med den gade ministeriet för kommunikationsväsendet
11394: framställning styrelsen gjort inköpa den och allmänna arbetena den 26 januari 1966
11395: bredvid det gamla posthuset belägna tomten i enlighet med statsrådets finansutskotts ut-
11396: nr 1/2/4 om 1791 m2 jämte på den upp- låtande byggnadsstyrelsen att utarbeta de
11397: förda byggnader om 11.264 m3 för att an- slutliga planerna. En motivering för beslutet
11398: vändas som tiliäggslokaliteter för post- och var, att andra lösningar tili förbättrande av
11399: telegrafkontoret. I byggnaderna hade en post- och telegrafkontorets verksamhet ytter-
11400: kappfabrik varit inrymd. Köpeskillingen var ligare skulle fördröja totalregleringen, som
11401: 936000 mk. dessutom då skulle bli ännu dyrare än repa-
11402: De båda tomterna bildar tillsammans ett rationsarbetet, även om detta avsevärt skulle
11403: lämpligt och centralt område för post- och överstiga förhandskalkylen. En fördröjning
11404: telegrafverkets verksamhet. Enligt uppgjord av lösningen skulle även vara ägnad att
11405: plan skall det gamla posthuset fortfarande hindra en ökning av telefoninkomsterna.
11406: användas för telefon- och telegraftjänsten, Byggnadsstyrelsen har i samråd med post-
11407: varjämte den manuelia fjärrcentralen skall och telegrafstyrelsen utarbetat nya repara-
11408: E 95/6i
11409: 6
11410:
11411: tionsplaner. Det på basen av dessa uppgjorda Så snart en godtagbar reparationsplan och
11412: kostnadsförslaget överstiger dock på grund en på basen av denna uppgjord skälig kost-
11413: av byggnadens försämrade skick avsevärt den nadskalkyl blivit färdig, kommer man i mån
11414: av ministeriet godkända berälmingen. På av möjlighet att skyndsamt inlcda repa-
11415: grund av nya justeringar har reparations- rationsarbetet.
11416: arbetet icke kunnat påbörjas under inne-
11417: varande vinter, säsom avsikten var.
11418: Helsingfors den 2 mars 1967.
11419:
11420: :.M:inister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Leo S1tonpää.
11421: Slaiftl. spm. N: o 5.
11422:
11423:
11424:
11425:
11426: Gestrin m. fl.: Om uppställande av reklamskyltar vid lands-
11427: vägarna.
11428:
11429:
11430: T i ll R i ksd ag en s H er r T a l m a n.
11431:
11432: Det har blivit allt vanligare att stora. rek- vägområdet och kan även, efter en o:mständ-
11433: lamskyltar uppstäUs vid infartslederna till lig och tidsödande procedur, få dem avlägs-
11434: större samhällen och lä.ngs de landsvägar, nade från vägens skyddszon, som varierar
11435: som förenar tätorter med varandra. Av na- emellan 20 och 12 meter. Utanför detta om-
11436: turliga skäl har denna utvookling inletts i råde står emellertid myndigheterna enligt
11437: huvudstadens omdelbara närhet och längs de uppgift maktlösa, fastän trafiksäkerhets- och
11438: livligt trafikerade huvudstråken, som korsar landskapsvårdande synpunkter skulle påkaHa
11439: landets högt industrialiserade sydliga regio- ett ingripande.
11440: ner. Det synes oss vara ett angeläget och bråds-
11441: Två aJlvarliga invändningar kan resas kande intresse, att lagstiftningen utvecklas
11442: emot denna form av reklam. så, att reldamskyltning av ovan påtalat slag
11443: För det första bör det framhällas, att rek- förbjudes utanför tätt bebyggda samhällen
11444: lamskyltarna oftast förfular landskapsbilden. av stadskaraktär. Hänvisande tili det anförda
11445: Detta är desto mera beklagligt då vägbygg- har vid därför äran i den ordning § 37 mom.
11446: nadsmyndigheterna å sin sida visat ett 1 i riksdagsordningen föreskriver till veder-
11447: växande intresse för att beakta landskapets börande medlem av statsrådet rikta följande
11448: skönhetsvärden vi:d fastställandet av vägar- spörsmål:
11449: nas sträckning, en detalj som ofta förr för-
11450: bisågs. Denna utveckling i positiv riktning
11451: borde en.ligt vår mening inte få äventyras Har Regeringen observerat att
11452: genom en plan- och ofta smaklös skyltning. landskapsbilden förfulas och trafiksä-
11453: För det andra bör observeras, att den på- kerheten i vissa fall störs av de stora,
11454: talade skyltningen längs ~andsvägarna även ofta i mörker starkt upplysta reklam-
11455: kan utgöra en fara för trafiksäkerheten. Ris- skyltar, vilka i ökande antal uppställs
11456: ken härför är påtaglig särskilt vid körning vid infartslederna till större samhäl-
11457: i mörker. Många skyltar upplyses nämligen len och längs livligt trafikerade hu~
11458: efter mörkrets inbrott av starka lanipor, som vudstråk i la.ndet, samt
11459: dels distraherar föraren, dels i vissa fall till avser Regeringen att utveckla natur-
11460: och med kan blända denne. skyddsbestämmelserna och skrida tili
11461: Jämlikt gällaride lag har vägmyndigheterna andra lagstiftningsåtgärder för att av-
11462: möjlighet att avlägsna. skyltar från själva lägsna detta missförhållande?
11463: HeLsingfors den 3 februari 1967.
11464:
11465: Kristian Gestrin. Henrik Westerlund.
11466: Magnus Kull.
11467:
11468:
11469:
11470:
11471: E 92/67
11472: 2
11473:
11474: Kirj. ksm. N: o 5. SuomenMs.
11475:
11476:
11477:
11478:
11479: Gestrin ym.: Mainostaulujen sijoittamisesta maanteiden
11480: varteen.
11481:
11482:
11483: ~J d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11484:
11485: Yhä yleisemmin pystytetään suurikokoisia tiealueelta ja voivat myös mutka:llisen ja
11486: mainostauluja suurten yhdyskuntien tuloväy- aikaavievän menettelyn mukaisesti saada kil-
11487: lien ja taajamia yhdistävien maanteiden var- vet poistetuiksi tien turvavyöhykkeeltä, jonka
11488: teen. Tämän luontoinen kehitys on luonnol- leveys vaihtelee 2: sta 12: .een metriin. Mitä
11489: lisista syistä aloitettu pääkaupungin välittö- mainitun vyöhykkeen ulkopuolella. oleviin
11490: mässä läheisyydessä ja niillä vilkkaasti liiken- alueisiin tulee, tieviranomaiset saadun tiedon
11491: nöidyillä pääväylihlä, jotka kulkevat maan mukaan ovat ·kuitenkin voimattomia, vaikka
11492: enimmin teollistuneiden eteläisten alueiden liikenneturvallisuus- ja maisemanhoidolliset
11493: halki. näkökohdat vaatisivat asioihin puuttumista.
11494: Tätä mainostamismuotoa vastaan voi esit- Lainsäädännön sellainen kehittäminen on
11495: tää kaksi vakavaa huomautusta. mielestämme tärkeätä ja. kiireellistä, että yllä
11496: Ensinnäkin on huoma.utettava, että mai- mainitunlainen mainosta.ulujen pystyttäminen
11497: nostaulut useimmiten rumenta.vat maisemaa. tiheään ra;kennettujen kaupunkimaisten yh-
11498: Tämä on sitäkin valitettav3!mpaa., kun tien- dyskuntien läheisyyteen kielletään. Yllä esi-
11499: rakennusviranomaiset puolestaan ovat osoitta.- tettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjestyksen
11500: neet kasvavaa mielenkiintoa maisemien kau- 37 § : n 1 momentin nojalla. esitämme sen
11501: neusarvojen huomioon ot.t.amiseen teiden vuoksi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11502: suunnista päätettäessä. Tämä näkökohta. si- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11503: vuutettiin .aikaisemmin useasti. Tätä myön-
11504: teistä kehitystä ei mielestämme saisi vaaran- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11505: taa suunnitelmattomalla ja usein myös ne mainosta.ulut, joita enenevässä mää-
11506: mauttomaHa mainosten pystyttämisellä. rin pystytetään suurten taajamien tu-
11507: Toiseksi on huomattava, että tässä moi- loväylien ja maan vilkkaasti liikennöi-
11508: tittu mainostammen maanteiden varsilla voi tyjen pääteiden varsille ja joita. pi-
11509: olla myös va.å.raksi liikenneturvaUisuudelle. meän aikana voimakkaasti valaistaan,
11510: Erityisesti. pimeällä ajettaessa vaara on il- rumentavat maisemaa ja vaarantavat
11511: meinen. Monia kilpiä valaist.aan nimittäin liikenneturvallisuutta., sekä
11512: pimeän tultua voimakkain ·lampuin, jotka onko Hallituksen ta.rkoituksena ke-
11513: häiritsevät kuljettajaa, jopa eräissä tapauk- hittää luonnonsuojelumääräyksiä ja
11514: sissa voivat sokaista hänet. ryhtyä muihin lainsäädäntätoimenpi-
11515: Tieviranomaisilla on voimassa olevan lain teisiin tämän epäkohdan poistami-
11516: mukaan mahdollisuus poistaa taulut itse seksi~ ·
11517: Helsingissä 3 päivänä he1mikuuta 1967.
11518:
11519: Kristian Gestrin. Henrik W e.sterlund.
11520: Magnus Kull.
11521: 3
11522:
11523:
11524:
11525:
11526: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
11527:
11528: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- johtuvat ensi sijassa siitä, että ulkomainonta
11529: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra on säätelemätöntä niillä taajaan rakennetuilla
11530: Puhemies, olette kirjeellänne 3 päivältä hel- alueilla, joilla ei vielä ole asema- tai raken-
11531: mikuuta 1967 N :o 18 lähettänyt valtioneu- nuskaavaa eikä .sen vuoksi rakennusjärjes-
11532: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi tykseen perustuvia määräyksiä. Tämä on mai-
11533: kansanedustaja Gestrinin ym. tekemän seu- semarumojelun kannalta arveluttava aukko,
11534: raavan sisältöisen kysymyksen: ja sitä ma.inosta.jat ovat kiirehtineet käyttä-
11535: mään tavalla, joka on herättänyt arvostelua.
11536: "Onko Hallitus tietonen siitä, että Juuri tälle alueelle on alkanut ilmestyä suu-
11537: ne mainostaulut, joita enenevässä mää- ria ja valaistuslaittein varustettuja mainok-
11538: rin pystytetään suurten taajamien tu- sia., jotka saattavat olla sinänsä. siistejä,
11539: loväylien ja maan vilkkaast.i liikennöi- mutta eivät ensinkään sovellu ympäristöönsä.
11540: tyjen pääteiden varsille ja joita pi- Parhaillaan on valmisteilla luonnonsuojelu-
11541: meän aikana voimakkaasti valaistaan, lakikomitean mietinnön pohjalta esitys
11542: rumentavat maisemaa ja vaarantavat uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Tällöin myös
11543: liikenneturvallisuutta, sekä ulkomainontaa koskevat säännökset tulevat
11544: onko Hallituksen tarkoituksena ke- tarkistettaviksi.
11545: hittää luonnonsuojelumääräyksiä ja Lu()nnonsuojeluvalvoja on tehnyt esityksen,
11546: ryhtyä muihin la.insäädäntätoimenpi- että sisäasia.inministeriössä otettaisiin· kiireel-
11547: teisiin tämän epäkohdan poistami- lisesti tutkittavaksi, missä määrin voinlllSSa
11548: seksi?" olevat rakennuslainsäädännön määräykset tar-
11549: joavat mahdollisuuden ulkomainonnan järjes-
11550: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tämiseksi taajaan rakennetulla alueella. Sii-
11551: taen seuraavaa: hen katsoen, että äskettäin toteutetun raken-
11552: Maisemien suojelu ympäristöön soveltumat- nuslain ja -asetuksen osittaisen uudistuksen
11553: tomilta mainostauluilta ja -laitteilta jakautuu perusteella tulee ennen pitkää kaikkiin kun-
11554: kahden lainsäädännön kesken. Luonnonsuo- tiin rakennusjärjestys ja että rakennuslain
11555: jelulaki säätelee ulkomainontaa taajaan ra- 131 § : n perusteella rakennuslautakunnilla on
11556: kennettujen alueiden ulkopuolella. Taajaan mahdollisuus valvoa myös sellaisia rakennel-
11557: rakennetullia alueilla tämä kysymys sen si- mia kuin kiinteät mainosla.it.teet ovat, saata-
11558: jaan kuuluu rakennuslainsäädännön piiriin. neen asiaan myös tätä kautta vähitellen pa-
11559: Niiltä osin kuin mainoslaitteista on haittaa rannusta.
11560: liikenteelle tai se vaarantaa liikenneturva.lli- Samalla todettakoon, että eräs tienvarsimai-
11561: suutta, asia kuuluu lisäksi tielainsäädännön nosasia on vireillä korkeimmassa hallinto-
11562: piiriin. oikeudessa ja että tie- ja vesirakennushalli-
11563: Voita.neen todeta, että ulkomainontaa kos- tuksessa on useitakin mainostaulujen sijoitta-
11564: kevat määräykset ovat maisemansuojelun kan- mista koskevia asioita vireillä lausunnon an-
11565: nalta yleensä riittävän tehokkaat varsinaisen tamista varten. Niin ikään mainostaulujen
11566: luonnonmaiseman ja haja-asutuksen alueella. vaikutus liikenneturvallisuuteen on paraikaa
11567: Ne epäkohdat, joihin kysymyksessä viitataan, laajemmaltikin selvittelyn kohteena.
11568: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1967.
11569:
11570: .Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
11571: 4
11572:
11573:
11574:
11575:
11576: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a.l m a n.
11577:
11578: I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen några för€Skrifter för utereklamen på de om-
11579: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- t·åden med tätbebyggelse, som ännu inte har
11580: velse av den 3 februari 1967 nr. 18 till ve7 fastställd stadsplan eller byggnadspla.n och
11581: derböra.nde medlem av statsrådet för avgi- därför inte heller några bestämmelser som
11582: va.nde av svar översänt följande av riksdags- baserar sig på byggnadsordning. Från la.nd-
11583: man Gestrin m. fl. undertecknade spörsmål: skapsvårdens synpunkt är detta. en betänklig
11584: 'lucka, och reklammännen har skyndat sig att
11585: "Har Regeringen observerat att begagna sig av detta på ett sätt som väckt
11586: la.ndskapsbilden förfulas och trafiksä- kritik. Det är just på dessa områden som man
11587: kerheten i vissa fall störs av de stora, har börjat uppstä:lla stora, belysta reklam-
11588: ofta i mörker sta.rkt upplysta reklam- skyltar, som i sig själva kan vara snygga,
11589: skyltar, vilka i ökande antal uppställs men som inte alls passar in i omgivningen.
11590: vid infartslederna till större samhäl- Som bäst utarbetas på basen av natur-
11591: len och längs livligt trafikerade hu- skyddskommittens betänkande ett förslag till
11592: vudstråk i la.ndet, samt en ny naturskyddslag. I sambarid härmed
11593: avser Regeringen a.tt utveckla natur- kommer även bestämmelserna angående ute-
11594: skyddsbestämmelserna och skrida till reklamen att revideras.
11595: andra lagstiftningsåtgärder för att av- Natur.skyddsinspektören har framställt för-
11596: lägsna detta missförhålla.nde?" slag om att ministeriet för inrikesärendena
11597: i brådska.nde ordning måtte undersöka i vii-
11598: Såsom. svar på detta spörsmål får jag ken utsträckning gällande bestämmelser i
11599: vördsamt a.nföra följa.nde: byggnadslagstiftningen erbjuder möjligheter
11600: att ordna utereklrumen på områden med tät-
11601: Bestämmelserna angående skyddande av bebyggelse. I anseende till att alla kommuner
11602: landskapet mot reklamskyltar och -anordnin- med stöd av den nyligen förverkligade par-
11603: gar som är olämpliga i omgivningen är upp- tiella revideringen av byggnadslagen och för-
11604: delade på två lagstiftningsområden. Lagen ordningen inom kort kommer att få bygg-
11605: om naturskydd reglerar uterekla.men uta.nför nadsordning och att byggnad:snämnderna med
11606: tätt bebyggda områden. På områden med tät~ stöd av 131 § byggnadslagen har möjlighet
11607: bebyggelSe ingår motsva.rande bestämmelser att övervaka även sådana konstruktioner el-
11608: dä.remot i byggna.dslagstiftningen. Tili den ler ariläggningar som de :fasta reklamskyl-
11609: del reklamskyltar är tili fÖrfång för trafi- tarna utgör, torde man även på denna väg
11610: ken eller utgör en fa.ra. för trafiksäkerheten småningom komma att :få en förbättring till
11611: hör saken dessutom till området för väglag- stånd.
11612: stiftningen. Här må samtidigt konstateras, att ett mål
11613: Ma.n torde kunna konstatera, att bestäm- angående rekla.m invid landsväg är anhän-
11614: melserna om uterek.lam i a.Umänhet från gigt i högsta :förvaltningsdomstolen och att
11615: la.ndskapsvårdssynpunkt är tillräckligt effek- flere ärenden som berör placeringen av rek-
11616: tiva på de områden som omfattar det egent- lamskyltar ligger hos väg- och vattenbygg-
11617: liga naturla.nd:skapet och glesbebyggelse. De nadsstyrelsen för utlåtande. Reklam.skyltar-
11618: missförhålla.nden, som påtalas i spörsmålet, nas inverka.n på tra:fiksäkerheten är likaså
11619: beror i främsta rummet på a.tt det inte finns :föremål :för om:fatta.nde utredning.
11620: Helsingfors, den 2 mars 1967.
11621: Ijantbruksminister Nestori Kaasalainen.
11622: Kirj. ksm. N:o 6.
11623:
11624:
11625:
11626:
11627: Leinonen ym. : Virka-asuntojen vuokrista.
11628:
11629:
11630: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
11631:
11632: Valtioneuvosto teki 15. 10. 1964 päätöksen Jo vuoden 1967 alussa voimaan tullut koro-
11633: valtion virkamiesasuntojen vuokrien määrää- tus merkitsee ennakkoarvailuja korkeampaa
11634: misperusteista. Päätöksen tarkoituksena oli vuokrien korotusta. Korotus ja tästä aiheu-
11635: erityisesti tätä varten laaditun pistejärjestel- tuva ansiotason lasku ala- ja keskipalkkaus-
11636: män avulla saattaa virka-asuntojen vuokrat luokkiin kuuluville viranhaitijoille näyttää jo
11637: oikeudenmukaiseen suhteeseen keskenään. tässä vaiheessa tulevan n. 2-3 palkkausluo-
11638: Varsinaisten valtion virkamiesten lisäksi pää- kan suuruiseksi. Vuosien 1968 ja 1969 alussa
11639: tös ulottui koskemaan myös määrättyjä kun- voimaan tulevat korotukset tulevat vielä li-
11640: nallisia viranhaltijoita, joiden palkkaukseen säämään ansiotason alenemista.
11641: Räikeimpänä esimerkkinä vuokrien koro-
11642: annetaan valtionapua, mm. kansakoululaitok-
11643: tuksen kohteeksi joutuneista viranhaitijoista
11644: sen ja sairaaloiden viran- ja toimenhaltijoita. mainittakoon maalaiskunnissa olevat kansa-
11645: Vuokrapisteen hinnan määrääminen jäi myö- koululaitoksen opettajat, joita valtioneuvos-
11646: hemmin valtioneuvoston eri päätöksellä tehtä- ton päätös kansakoululaitoksen viranhaltijoi-
11647: väksi. Uuden järjestelmän rakennetta koske- den palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
11648: van päätöksen teon yhteydessä sekä sitä 36 pykälän nojalla myös koskee. He ovat
11649: edeltäneen komiteatyön aikana annettiin val- lailla säädetyn asmnispakon alaisia joutuen
11650: tiovarainministeriön taholta ymmärtää, ettei tämän perusteella maksamaan virka-asunnois-
11651: järjestelmän muutokseen ole tarkoitus liittää taan korotetut vuokrat, vaikka eivät asuisi-
11652: virka-asuntojen vuokratason kohottamista. kaan niissä. Lisäksi valtio ei hyödy näistä
11653: Tätä samaa vakuuttivat myös useiden puo- vuokrista ja niiden korottamisesta vähääkään,
11654: lueiden, mm. nykyisten hallituspuolueiden koska vuokra maksetaan kokonaisuudessaan
11655: puheenjohtajat erään viranhaltijaryhmän kunnille. Valtioneuvoston päätös aiheuttaa
11656: ammattilehdelle helmikuussa 1966 julkaista- ainoastaan pakollisen tulonsiirron opettajilta
11657: vaksi antamissaan lausunnoissa. He ilmoitti- kunnille. Koulujen virka-asunnot myös si-
11658: vat, ettei virka-asuntojen vuokrien perimis- jaitsevat enimmäseen syrjäisissä maaseutu-
11659: järjestelmään tehtävään muutokseen tule kylissä, joissa vuokra-asuntoja ei ole ole-
11660: liittää vuokrien yleistä korotusta, ei ainakaan massa. Paikkakunnan käypää vuokraa, jota
11661: ilman palkkoihin tehtävää vastaavaa kom- tulisi pitää virka-asuntojen vuokrien ylä-
11662: pensaatiota. rajana, ei useinkaan ole olemassa tai se on
11663: Valtioneuvosto teki 6. 10. 1966 päätöksen erittäin vaikeasti todettavissa.
11664: vuokrapisteen hinnasta ja eräistä muista Virka-asuntojen vuokrien korottaminen
11665: luontoisetujen korvauksista. Vuokrapisteen yleisillä vuokramarkkinoilla vallitsevien käy-
11666: hinnaksi määrättiin 1,68 penniä. Kun näin pien vuokrien tasolle on suuri epäkohta myös
11667: korkea vuokrapisteen hinta johti ennakko- sen takia, että käypää hintaa huokeampi
11668: vakuutuksista poiketen virka-asuntojen vuok- virka-asunto on useiden viranhaltijaryhmien
11669: rien jyrkkään kohoamiseen, niin että keski- palkkausta vahvistettaessa vaikuttanut siihen
11670: määräiseksi korotukseksi muodostui 124 %, tasoon, jolle palkkausluokat on määrätty.
11671: valtioneuvosto päätti toteuttaa korotuksen Nåin ollen vuokrien tämänkaltainen korotta-
11672: kolmessa vaiheessa. Vuokrapisteen hinnaksi minen aiheuttaa kiistattoman palkkausluok-
11673: tuli vuoden 1967 alussa 1,08 penniä ja vuo- kien tarkistamisvaatimuksen. Tätä kompen-
11674: den 1968 alussa 1,38 penniä ja vuoden 1969 saatiota valtioneuvosto ei kuitenkaan ole
11675: alussa lopullinen 1,68 penniä. suunnitellut.
11676: E 112/67
11677: 2
11678:
11679: Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä- aiheuttaneet virka-asunnoissa asuville
11680: järjestyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten valtion, kuntien ja kuntainliittojen
11681: esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse- viranhaitijoille ansiotason tuntuvan
11682: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: alenemisen, ja jos on,
11683: mihin toimenpiteisiin Hallitus on
11684: Onko Hallitus tietoinen siitä, että ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän epä-
11685: valtioneuvoston 15. 10. 1964 ja 6.1 0. kohdan korjaamiseksi?
11686: 1966 tekemät vuokrapäätökset ovat
11687: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1967.
11688:
11689: Armas Leinonen. Pekka Pesola.
11690: Tuure Salo. Aarne Berner.
11691: Irma Karvikko. Pirkko Aro.
11692: E. J. Paavola. Eeles Landström.
11693: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
11694:
11695: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Valtioneuvoston päätöksellä (508/15.10.
11696: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, 1964) on kuluvan vuoden alusta saatettu voi-
11697: Herra Puhemies, lähettänyt helmikuun 4 päi- maan uudet, asunnon kokoon, laatuun ja
11698: vänä 1967 päivätyn ja saman helmikuun sijaintiin perustuvat entistä yksityiskohtai-
11699: 6 päivänä minulle saapuneen kirjeen ohella semmat virkamiesasuntojen vuokranmäärää-
11700: jäljennöksen edustaja Armas Leinosen ym. misperusteet. Niiden avulla on virkamies-
11701: Teille osoittamasta kirjeestä, jossa valtioneu- asuntojen vuokrat saatettu keskenään entistä
11702: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi on oikeampaan suhteeseen ja aikaisemmat :epä-
11703: esitetty seuraava kysymys: tasaisuudet voitu poistaa. Uuden järjest()l-
11704: män paremmuus entiseen verrattuna onkin
11705: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tässä suhteessa yleisesti tunnustettu.
11706: valtioneuvoston 15. 10. 1964 ja 6.1 0. Vaitioneuvoston päätöksellä valtion virka-
11707: 1966 tekemät vuokrapäätökset ovat miesasuntojen vuokrista ja luontoisetujen
11708: aiheuttaneet virka-asunnoissa asuville korvauksista (504/6. 10. 1966) on ensiksikin
11709: valtion, kuntien ja kuntainliittojen pyritty tarkistamaan virkamiesasuntojen
11710: viranhaitijoille ansiotason tuntuvan vuokratasoa asteettain vuoteen 1969 men-
11711: alenemisen, ja jos on, nessä nykyistä lähemmäksi yleistä vuokra-
11712: mihin toimenpiteisiin Hallitus on tasoa ja siten samalla saattamaan virkamies-
11713: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän epä- asuntojen haltijat ja muut samoissa palkkaus-
11714: kohdan korjaamiseksi?" luokissa olevat virkamiehet keskenään entistä
11715: oikeudenmukaisempaan suhteeseen. Toiseksi
11716: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- järjestelmä on tehty sellaiseksi, että virka-
11717: tavasti seuraavaa: miesasuntojen vuokratason muutokset tulevat
11718: Virkamiesasuntojen entiset, pääasiallisesti seuraamaan - tosin jälkikäteen - yleisen
11719: vain asunnon huonelukuun perustuvat vuok- vuokratason muutoksia. Siten virkamies-
11720: ranmääräämisperusteet olivat kaavamaiset, asuntojen vuokrat vastaisuudessa eivät jää
11721: minkä johdosta vuokrataso virkamiesasun- jälkeen yleisestä vuokratasosta samassa mää-
11722: noissa oli epäyhtenäinen. Vuokrien tarkistus- rin kuin mitä aikaisemmin tapahtui. Valtio-
11723: tapa vanhassa järjestelmässä oli jäykkä. Sen varainministeriön toimeksiannosta suoritettu
11724: seurauksena virkamiesasuntojw vuokrat, joita koko maan käsittänyt vuokratasotutkimus
11725: viimeksi tarkistettiin 1. 2. 1964 lukien, inflaa- osoitti nimittäin, että ennen uuteen järjestel-
11726: tiosta ym. seikoista johtuen jäivät jälkeen mään siirtymistä keskimääräinen vuokra oli
11727: yleisestä vuokratasosta. Näin se viidesosa yksityisissä vuokra-asunnoissa 2,46 markkaa
11728: virkamiehistä, joilla on virkamiesasunto, sai neliömetriltä kuukaudessa ja virkamiesasun-
11729: virkamieskunnan muuhun neljään viidesosaan noissa vastaavasti vain 1,10 markkaa. Uuden
11730: verrattuna perusteetonta etua käypää vuok- järjestelmän vuokrapisteen hinnaksi muun-
11731: raa halvemman asunnon muodossa, vaikka nettuina nämä vuokramäärät vastaavat 1,68
11732: rahapalkkaus kaikilla virkamiehillä määräy- penniä ja 0, 75 penniä.
11733: tyy samoin perustein. Kuten oli odotettavissa on uusi järjestelmä
11734: On nimittäin huomattava, että virkamie- korottanut varsinkin uudempien ajanmukais-
11735: hillä on ns. bruttopalkkaus. Se tarkoittaa sitä, ten asuntojen vuokria, kun taas esim. van-
11736: että koko palkkaus maksetaan rahana ja hemmissa puulämmitteisissä rakennuksissa
11737: muussa muodossa annetuista eduista, esim. ovat vuokrat useissa tapauksissa laskeneet.
11738: asunnosta, peritään käypää hintaa, vuokraa Tämä johtuu siitä, että uusi järjestelmä ottaa
11739: yms. vastaava korvaus. entistä tarkemmin huomioon kaikki asunto-
11740: 4
11741: vuokrien suuruuteen käytännössä vaikuttavat jalle mahdollisesti aiheuttamasta haitasta
11742: seikat. sekä
11743: Kun otetaan huomioon kaikki erilaatuiset 3) valtiolle virkamiesasunnoista aiheutu-
11744: virkamiesasunnot koko maassa, on tämän vuo- vista kustannuksista, joihin luetaan suntojen
11745: den alusta voimaan tulleiden vuokrien keski- hoito-, kunnossapito- ja rakennuskustannuk-
11746: määrä lämpöineen 1,96 mk/m2 /kk muualla set pääomakustannuksineen.
11747: paitsi Oulun ja Lapin lääneissä 2,11 mk/m2/ Vuokraneuvottelukunnan selvitettäväksi an-
11748: kk, mikä ero johtuu suuremmista lämmitys- nettiin myös kysymys siitä, onko säännös eri
11749: kustannuksista. Kansakoulunopettajien asun- palkkausluokkiin kuuluvien virkamiesten
11750: noissa, joihin kysymyksessä on kiinnitetty virka~asuntojen normaalista huoneyksikkö-
11751: erityistä huomiota, on selvityksen mukaan luvusta tarkoituksenmukainen.
11752: nykyisin keskimääräinen vuokra lämpöineen Valtiovarainministeriö on edelleen muilta
11753: 1,93 mk/m2/kk ja asuntoa kohden 131 mark- ministeriöiltä pyytä.nyt tietoja juridisen ja
11754: kaa kuukaudessa. Kansakoulujen opettaja- to~iallisen asumispakon laajuudesta ja
11755: asuntojen keskimääräinen vuokrankorotus siitä, missä määrin olisi mahdollista niitä
11756: vuoden 1967 alussa oli 31 markkaa asuntoa nykyisestään lieventää. Tähän tiedusteluun
11757: kohden kuukaudessa. Tämä korotus vastaa annetut vastaukset on luovutettu vuokraneu-
11758: n. 1/Z palkkausluokan määrää eikä 2-.'3 vottelukunnan käytettäväksi.
11759: palkkau"sluokkaa. Yksittäistapauksissa on Vuokraneuvottelukuntaa on kehoitettu an-
11760: luonnollisesti ollut keskimäärää suurempia tamaan selvityksensä ja tekemään mahdolli-
11761: korotuksia. set ehdotuksensa valtiovarainministeriölle
11762: Niiden huomautusten johdosta, joita uuden niin hyvissä ajoin, että mahdolliset toimen-
11763: vu(}kra.mnaksujärjestelmän suhteen oli tehty piteet, jos ne osoittautuvat tarpeellisiksi, voi-
11764: asiasta virkamiesjärjestöjen kanssa neuvotel- daan toteuttaa, niistä asianmukaisessa järjes-
11765: taessa, valtiovarainministeriö antoi 15. 10. tyksessä ensin neuvoteltua, vuoden 1968
11766: 1966 virkamiesasuntojen vuokraneuvottelu- alusta lukien.
11767: kunnalle tehtäväksi suorittaa tutkimukset Edellä sanotun lisäksi on yksityistapauk-
11768: sissa sekä. asianomaisten virk!lJlliesasuntojen
11769: 1) muun kuin julkisen hallinnon työsuhde- haltijain oikaisupyyntöjen johdosta että vi-
11770: asuntojen vuokratasosta; rastojen esityksistä vuokramaksuja alennettu,
11771: 2) missä määrin virkamiesasuntojen osalta milloin siihen on ollut vuokranmaksuperus-
11772: esiintyy juriidista ja tosiasiallista asumispak- teista annetussa valtioneuvoston päätöksessä
11773: koa sekä tällaisen asumispakon asunnon halti- mainitut edellytyk..<~et.
11774: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1007.
11775:
11776:
11777: Ministeri Ele Alenius.
11778: 5
11779:
11780:
11781:
11782:
11783: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11784:
11785: I det syfte 37 § 1 m.om. riksdag&ordningen ner, t. ex. bostad, uppbäres en ersättning,
11786: anger har Ni, Rerr Talman, med Eder skri- som motsvarar gängse pris, hyra m.m.
11787: velse av den 4 februari 1967, som jag emot- Genom statsrådets beslut (508/15.10. 1964)
11788: tog den 6 i samma februari månad, tillsänt har frän början av innevarande år bragts i
11789: mig avskrift av en av riksdagsman Armas kraft nya och mer detaljerade bestämmelser
11790: Leinonen m. fl. till Eder riktad skrift, i vi)ken än förut angående grunderna för bestäm-
11791: tili vederbörande medlem av statsrådet för mande av hyrorna för tjänstemannabostäder
11792: avgivande av svar ställts följande spörsmål: på basen av bostadens storlek. Med hjälp av
11793: dem har hyrorna för tjänstemannabostä-
11794: ".Är Regeringen medveten om att derna bringats i riktigare förhållande tili
11795: statsrådets beslut 15. 10. 1964 och 6. 10. varandra, och de tidigare ojämnheterna har
11796: 1966 om hyror har åsamkat de inne- kunnat elimineras. Det nya systemets över-
11797: havare av statens, kommunens eller lägsenhet jämfört med det tidigare har även
11798: kommunalförbunds tjänst, vilka bor i i detta hänseende allmänt erkänts.
11799: tjänstebostä.der, en kännbar sänkning Genom statsrådets beslut om hyror för
11800: av :förtjänstnjvån, och om så är fal- statens tjänstemannabostäder och ersättningar
11801: let, för naturaförmåner (504/6.10. 1966) har
11802: vilka åtgärder har Regeringen vid- man först och :främst strävat tili att före
11803: tagit eller -ämnar den vidtaga för av- ingången av år 1969 gradvis justera tjänste-
11804: hjiilpande av detta missförhällande?" mannabostädernas hyresnivå för att den skall
11805: komma närmare den allmänna hyresnivån
11806: Såsom svar på spörsmålet :får jag vörd- och på så sätt få innehavarna a.v tjänstebostä-
11807: samt anföra följande: der och andra tjänstemän i sanuna avlönings-
11808: De tidigare1 huvudsakligen endast på bo- klass i ett rättvisare förhållande tili varandra
11809: stadens rumsantal baserade grunderna :för än tidigare. För det andra har systemet
11810: bestä.mmande av hyrorna för tjänstemanna- gjorts sådant, att ändringarna i tjänste-
11811: bostäderna var -schablonmässiga1 varlör mannabostädernas hyresnivå kommer att följa
11812: tjänstemannabostädernas hyresnivå var oen- - om ock i efterhand - ändringarna i den
11813: hetlig. Sättet :för hyrornas justering var en- allmänna hyMSnivån. Sålunda kowmer hy-
11814: ligt det gamla systemet styvt. Som en :följd rorna :för tjänstemannabostäder inte att i
11815: härav blev hyrorna :för tjänstemannabostä- framtiden släpa efter i jämförelse med den
11816: dern~J,, vilka Benast justerades 1. 2. 1964, på allmänna hyresnivån i lika hög grad som
11817: grund av inflationen och andra omständig- tidigare var fallet. Den på åtgärd av :finans-
11818: heter e:fter i jäm:förelse med den allmänna ministeriet företagna landsomfattande under-
11819: hyresnivån. Sålunda erhöll den :femtedel av sökningen om hyresnivån utvisade nämligen,
11820: tjänstemännen, som har tjänstebostad, i jäm- att hyran :före övergången tili det nya syste-
11821: :förelse med de övriga :fyra femtedelarna av met i medeltal i privata hyresbostäder var
11822: tjänstemannakåren en obefogad fördel i :form 2,46 mk per m2 i månaden och i tjänste-
11823: av bostad med lägre hyra än den gängse mannabostäder endast 1,10 mk. Omräknade
11824: hyran, :fastän penningavlöningen :för alla tili pris :för hyrespoäng enligt det nya syste-
11825: tjänstemän bestämmes enligt samma grunder. met motsvarar dessa hyresbelopp 1,68 penni
11826: Det bör nämligen beaktas, att tjänstemän- och 0,75 penni.
11827: nen åtnjuter s.k. bruttoavlöning. Detta bety- Såsom man kunde förutse har genom det
11828: der, att hela avlöningen erlägges i penningar nya systemet närmast hyrorna för nyare,
11829: och :för i annan :form tillkommande förmå- moderna bostäder höjts medan hyrorna åter
11830: E 112/67
11831: 6
11832:
11833: t. ex. i äldre hus med vedeldning i många 2) i viiken mån det i fråga om tjänste-
11834: fall sjunkit. Detta beror på att alla på mannabostäder föreligger juridiskt eller fak:-
11835: bostadshyrans storlek i prak:tiken inverkande !iskt boendetvång samt om den olägenhet
11836: faktorer enligt det nya systemet blir nog- mnehavaren av bostad med dylikt boende-
11837: grannare och mera opartiskt beaktade än tvång möjligen åsamkas; samt
11838: tidigare. 3) de kostnader, som staten äsamkas av
11839: Tar man i betraktande alla olika slags tjänstemannabostäderna, med beak:tande av
11840: tjänstemannabostäder i hela landet, är me- kostnaderna för bostädernas underhåll
11841: deltalet för de hyror, som trädde i kraft från iständsättning och uppförande jämte kapi:
11842: början av detta år, inklusive värme 1,96 talkostnader.
11843: mk/m2 i månaden, förutom i Uleåborgs och Delegationen för tjänstemannabostadshy-
11844: Lapplands Iän där den är 2,11 mk/m2 i r?rna fick även i uppdrag att utreda, huru-
11845: månaden, viiken skillnad beror på de högre vida stadgandet om tjänstemännens tjänste-
11846: uppvärmningskostnaderna. Hyran för folk- bostäders normala antal rumsenheter är
11847: skollärarnas bostäder, vid vilka i spörsmålet ändamålsenligt.
11848: fästs särskild uppmärksamhet, är enligt ut- Finansministeriet har vidare av de andra
11849: ~inisterierna begärt uppgifter om omfatt-
11850: redningen för närvarande 1,93 mk/m2 i må-
11851: naden, inklusive värme, och 131 mk per bo- nmgen av det juridiska och fak:tiska boende-
11852: stad i månaden. Hyresförhöjningen för folk- tvånget och om möjligheterna att lätta på
11853: skolornas lärarbostäder i början av år 1967 det. Svaren på denna förfrågan har över-
11854: var i medeltal 31 mk per bostad i månaden. låtits till delegationens för tjänstemanna-
11855: Denna förhöjning motsvarar beloppet för bostadshyrorna förfogande.
11856: ca 1/2 avlöningsklass och icke 2-3 avlönings- Delegationen för tjänstemannabostadshy-
11857: klasser. I enskilda fall har förhöjningarna rorna har uppmanats avge sina utredningar
11858: givetvis varit högre än förhöjningen i medel- och att göra sina evantuella förslag till fi-
11859: tal. nansministeriet i så god tid, att evantuella
11860: åtgärder, om de visa sig nödiga efter för-
11861: Med anledning av de anmärkningar som handlingar i v,ederbörlig ordning kan för-
11862: i fråga om det nya hyressystemet hade fram- verkligas räknat från ingången av är 1968.
11863: förts i ärendet vid underhandlingarna med Utöver det ovan sagda har i enskilda fall
11864: tjänstemannaorganisationerna, uppdrog fi- samt med anledning av såväl innehavarnas
11865: nansministeriet 15. 10. 1966 åt delegationen av vederbörande tjänstemannabostäder begä-
11866: för tjänstemannabostadshyrorna att under- ran om rättelse som på framställning av äm-
11867: söka: betsverk hyror sänkts då i statsrådets beslut
11868: 1) hyresnivån för bostäder på grund av angående grunderna för bestämmande av
11869: tjänsteförhållande inom andra än den offent- hyrorna för statens tjänstemannabostäder
11870: liga förvaltningens område; nänmda förutsättningar varit för handen.
11871: Helsingfors den 4 mars 1967.
11872:
11873:
11874: 1\iinister Ele Alenius.
11875: Kirj. ksm. N:o 7.
11876:
11877:
11878:
11879:
11880: Hostila: Kelirikkoaluksen hankkimisesta itäiselle Suomen-
11881: l1ahdeHe.
11882:
11883:
11884: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
11885:
11886: ItäiseJ.Je Suomenlahdelle on koko sodan Valta:kunnan tulo- ja menoarviossa oli jo
11887: jälkeisen ajan :kaivattu kipeästi asianmu- kerran 440 000 ma~kan määräraha, jääden
11888: kaista ikelirikkoalusta. Sen tarpeellisuudesta se kuitenkin vahvistamatta. Vuoden 1967
11889: on vaihdettu monia mielipiteitä ja vuosikym- talousarvioon on varattu 20 000 markkaa
11890: menet menevät, ettei mitään myönteistä asianomaisen laivan suunnittelua varten.
11891: tapahdu. Valtiovallan toimenpiteet tähän Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11892: saakka ovat olleet kovin epämääräisiä. jestyksen 37 §: n 1 momenrttiin viitaten esi-
11893: Keliriikkoalusta tarvitsevat avukseen kalas- tän kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
11894: tajat, saaristoväestö Haapasaa1'68Sa, Kaunis- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
11895: saaressa, Rankissa ja Kirkonmaassa. Sitä tar- kysymyksen:
11896: vitsevat puolustusvoimat, koska sodan jäl-
11897: keen Amerikan armeijan ylijäämävarastosta Onko Hallitus tietoinen siitä, onko
11898: hankittu ''Pyhtää" alkaa olla romuttamista itäisen Suomenlahden ikelirikkoa.luksen
11899: vailla. suunnittelu jo aloitettu ja. mitkä ovat
11900: .Alusta voisi kenties käyttää merimieskou- mahdollisuudet saada alus rahoitetuksi
11901: lun tarpeisiinkin. vuoden 1968 valtion tulo- ja meno-
11902: Merivartiosto tarvitsee lisäksi voimakkaam- arviossa?
11903: paa alusta, mitä heillä nY'kyisin on.
11904: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1967.
11905:
11906: Sulo Hostila.
11907:
11908:
11909:
11910:
11911: E 87/67
11912: 2
11913:
11914:
11915:
11916:
11917: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e l1 e.
11918:
11919: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Vastauksena kysymykseen esitän kun-
11920: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra nioittaen seuraavaa:
11921: Puhemies, olette kirjeellänne 7 päivältä Merenkulkuhallituksen ilmoituksen mu-
11922: helmikuuts. 1967 n: o 40 lähettänyt valtio- kaan on mainitun aluksen suunnittelutyö
11923: neuvoston asianomai~Jen jäsen~n vastatta- aloitettu merenkulkuhallituksen laivatoimis-
11924: vaksi kansanedustaja. Sulo Hostilan 'teke- tossa. Suunnittelutyön oletetaan edistyvän
11925: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: siten, että aluksen hinta voidaan arvioida
11926: riittävällä tarkkuudella siihen mennessä,
11927: "Onko HallitM tietoinen tilitä, onko kun vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesitystä
11928: it~ SuOOlenlahden ik:elirikkoal"U:ksen ryhdytiiJän laatimaan. Mahdollisuuksia saada
11929: suu.n.nittelu jo aloitettu ja mitkä ovat alus rahoitetuksi vuoden 1968 tulo- ja meno-
11930: m.ahdollisuudet ~da alus rahoit~uksi arviossa ei vielä tässä vaiheessa voida
11931: vuoden 1968 valtion tulo. ja meno- arvioida.
11932: arviossa?"
11933: Hclsingil!lsä 27 päivänä helmikuuta 1967.
11934:
11935: Kauppa. ja, teollisuusministeri Olavi Salonen.
11936: 3
11937:
11938:
11939:
11940:
11941: T i ll R ik s d a g en s He r r Ta l m a n ..
11942:
11943: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord- Såsom svar på detta spörsmål får jag
11944: ningen anger, har Ni, Herr Truman, med vördsamt anföra följande:
11945: Eder skrivelsc av den 7 februari 1967 nr. Enligt vad sjöfartsstyrelsen har medde-
11946: 40 till vederbörande medlem av statsrådet lat, har projekteringen av ifrågavarande
11947: för avgivande av svar översänt följande fartyg påbörjats vid sjöfartsstyrelsens far-
11948: av riksdagsman Sulo Hostila underteck- tygsbyrå. Projekteringsarbetet förmodas
11949: nade spörsmål: fvamskrida så, att kostnaderna för far-
11950: tyget tillräckligt noggrant kan beräknas
11951: "Har Regeringen kännedom om till dess propositionen angående statsför-
11952: huruvida projekteringen av det för slaget för år 1968 utarbetas. Möjligheterna
11953: östra dclen av Finska viken avsedda att fartyget skall kunna finansieras me-
11954: menföresfartyget redan har påbör- delst anslag ur statsförslaget för år 1968
11955: jats och vilka är möjligheterna att kan i dett~ skede ännu inte bedömas.
11956: få anslag för finansiering av far-
11957: tyget anvisade i statsförslaget för
11958: år 1968?"
11959: Helsingfors den 27 februari 1967.
11960:
11961: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
11962: J
11963: J
11964: J
11965: J
11966: J
11967: J
11968: J
11969: J
11970: J
11971: J
11972: J
11973: J
11974: J
11975: J
11976: J
11977: J
11978: J
11979: J
11980: J
11981: J
11982: J
11983: J
11984: J
11985: J
11986: J
11987: J
11988: J
11989: J
11990: Kirj. ksm. N:o 8.
11991:
11992:
11993:
11994:
11995: Hostila: Knutsalon saaris1bon ja mantereen välisen säännöla·i-
11996: sen talvitieyhteyden aikaaansaamisesta.
11997:
11998:
11999: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12000:
12001: Valtiovrulllan toimenpitein syvennettiin puheena olJevan ylikulkusillan tarjoamista
12002: joku vuosi sitten Ruotsinsalmen laivaväylä mahdorlisuuksrisrt:a.
12003: mahdolliseksi harjoit:taa merenkulkua suh- V aitioneuvoston eri ministereille asiaa on
12004: teellisen suuri:]lekin aluksille suoraan Kot- usein yksitlyiskohtaisesti ja perusteellisesti
12005: kasta Haminaan. Laivaväylä on erittäin tlar- selvitett.y. Tarkoituksena saada tämä perin-
12006: peei'linen ja erikoisesti sHJä se on talcvis'in, teeHinen talvitie valtion hoidet1t:avaksi, jol-
12007: aht:ojäiden tukkiessa merenkuJltulle osoitetun loin silta olis·i koko talven auki ja yhteydet
12008: ulkoreitin. tämän saariston asukkama ja siellä liikku-
12009: Liikenteen viikastuessa Ruotsinsalmen viUa olisivat nykyaikaa vast:aavia.
12010: väylällä, katikaisi se auttama;btomasti perin- Rahaa tuskin tarvit1aan enemmän kuin
12011: teelliset. saarelaisten yhteydet mantereesta mitä normaalisesti miestien palkkaukseen
12012: l'ähellä olevaan Knutsalon saarist:oon ja sen t.aolvikuukausilta menisi. Saariston kalasta-
12013: asukkaisiin. Jopa niin, ett:ä vajaan parin jille sinänsä tarpeellinen ansio.
12014: kilometrin takaa on joudutltu helikopterilla Edellä olevan perusteeHa ja. valtiopäivä-
12015: hakemaan sairastuneita hoitoa saamaan järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitat:en
12016: puuttuvien yhteyksien tlalda. esitän kunnioittavasti vaHiioneuvos•ton asian-
12017: Jäiden kestäe:ss.ä on Kymin kunta pit.änyt omaisen jäsenen vaSJtattavaksi seuraavan ky-
12018: baivaväylän yli johtavaa siltaa hoidettava- symyksen:
12019: naan kolme kertaa viikossa, maksaen 8 tilll1-
12020: nin palkan parille miehelle asian vaatimina Aikooko Hal·litus hoitaa ki'ireisesti
12021: vuoro kausina. Ruotsinsalmen laivaväylän yliku:l!ke-
12022: Käytäntö nykyisellään ei ole kuitenkaan misen siten, ett:ä säännölHrren talvi-
12023: tyydyttävä. Knutsalon saaristossa asuville ti- tieyhteys Kuutsa:lon saaristosta mante-
12024: lanne on huonompi kuin se on oHut ennen reeseen turvataan samoin kuin se pe-
12025: laivaväylrän syventämistä. rinteellisesti on alJlut siihen saakka,
12026: SaarisJtoon kuuluvan Kirkonmaan sotil'as. kunnes valtioval•lan toimenpitein väy-
12027: koulutuskeskuksen asevelvolliset ja luulta- län hyväkS'ikäytt;ö talrvimerenkulun
12028: vasti vakirrainenkin henkilökunta on usein helpottamiseksi tämän tieyht1eyden
12029: riippuvainen laivaväy;Jän ylipääsyn suhteen katkaisi?
12030: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1967.
12031:
12032: Sulo Hostil'a.
12033:
12034:
12035:
12036:
12037: E 185/67
12038: 2
12039:
12040:
12041:
12042:
12043: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12044:
12045: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- seksi t1alvit'ieksi, on tie- ja vesirakennushal-
12046: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra litus tämän johdosta; pyytänyt, sekä Kymin
12047: Puhemies, olet:t:e kirjeelllänne n: o 41, helmi- kunna1ta e,ttä Karhulan kauppalalta ja lää-
12048: kuun 7 päivältä 1967, Jähettänyt valtioneu- ninhallitukselta sitä tarkoittavat lausunnot.
12049: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi Karhulan kauppailia on asetitunut jyrkästi
12050: kansanedustaja Sulo Hostilan tekemän, seu- vastustamaan paikaHistieluontoisen talvitien
12051: raavan sisälttöisen: kysymyksen: perustamista ja ilmoittanut, että kauppala
12052: ei tule osallistumaan kustannuksiin. Myös
12053: "Aikooko Hallitus hoitaa kiireisesti Kymin kunta on suhttaut:Unut; paikallistie-
12054: Ruotsinsalmen laivaväylän ylikulke- luontoisen talvitien rakentamiseen kieltei-
12055: misen siten, että säännöllinen talvi- sesti ja katsonut, että tie olisi rakennettava
12056: tieyhteys Knutsalon saaristosta mantc- kokonaan valtion toimesta ja myös vaHiion
12057: reeseen turvataan samoin kuin se pe- toimesta yl[äpidettävä. LääninhaJilitus sitä-
12058: rinteellisesti on oHut siihen saakka, vastoin on antamassaan lausunnossa katso-
12059: kunnes valtiovallan tJoimenpitein väy- nut tien täyttävän lähinnä paikaUistievaa:t1i-
12060: län hyväksikäyt1t:ö talvimerenkulun mukset. Pääesikunta on todennut, että mi-
12061: helpottamiseksi tämän tieyht,eyden käli tieyhteys rakenne:tJtaisiin ja laivaväyl'ä
12062: katkaisi 1" ylitehtaisiin railolossilla, olisi losiSin kanta-
12063: vuuden oltava 5 tonnia. Tie- ja vesiraken-
12064: nushaH~tuksel:lia on kuitenkin käy1tössään
12065: Vasbauksena kysymykseen esitän kun- toistaiseksi ainoastaan sellaisia railo.l'osseja,
12066: nioit,taen seuraavaa: joiden kokonaiskantavuus on 3 000 kg ja
12067: Kymin kunta on vuonna 1962 esittänyt, suurin ajoneuvon paino 1500 kg. Asian
12068: että muodost;ettaisiin talvitieyhteys Karhu- käsittelyn yhteydessä t~e- ja vesirakennus-
12069: J:an kauppal'asta Knutsalon s:aaren kauttta hallituksessa on arvioitu, et1::ä mahdollisen
12070: Kirkonmaan saareen. Aloitteen mukaan tulrisi railolossin hankkiminen 3 000 kg: n kantloi-
12071: tien pituus olemaan noin 13 km, josta Kar- sena tulisi maksamaan n. 20 000 mk ilman
12072: hulan kauppaillan alueella noin 5.0 km ja tarvittavaa miehistön päivystyskojua.
12073: Kymin kunnan alueella noin 8.0 km. Aloit- ,Johtuen siitä, että tien liikenteeHinen mer-
12074: teen johdosta on hankittu useita 'lausuntoja,
12075: 1 kitys - s.o. onko tietä pidettävä paikaUis-
12076: jolloin vaiht:oeht:ona on tuHut esilh~ mm. tienä vain maantienä - on vie}ä selvittä-
12077: hydrokopterin mahdollinen hankinta talvi- mät:tä sekä siitä, että merenkulkuviranomai-
12078: liikenteen hoitamiseksi. sia ei ole vielä kuul'tiu asiassa:, on asian
12079: Koski tie l:iikenteelliseltä merkitykseltään käsittely t!ie- ja vesirakennushallituksessa
12080: o.Jisi l1ähinnä kats:ottava paikaHistiehwntoi- kesken.
12081: Helsingissä G päivänä maaliskuuta 1967.
12082:
12083: Kulkulaitosten ja yleisten ,t:öiden ministeri Leo S1wnpiiii.
12084: 'rill Riksdagens Herr Talman.
12085:
12086: I det syft1e 37 § 1 mom. riksdagsordningen vat1Jenbyggnadsstyrelsen av såväl Kymmene
12087: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skr'i- kommun som Karhula köping och länssty-
12088: velse av den 7 februari 1967 nr 41 tiH ve- relsen införskaffat uUåtanden om den. Kar-
12089: derbörande medlem av statsrådet för avgi- hula köping har bestämt motsatt sig inrät-
12090: vande av svar översänt. fö1jande av riks- tandet av vint!erväg av bygdevägSJkaraktär
12091: dagsman Sulo Hostila undertecknade spörs- och medclelat, att köpingen icke kommer
12092: mål: att delta i kostnaderna. Också Kymmene
12093: kommun har int.ag~t en negativ inställning
12094: "Ämnar Regeringen i brådskande ml a.nläggandet av en vinterväg av bygde-
12095: ordning ordna överfarten av farleden vägskaraktär och anset:t, a.tt vägen borde
12096: i Svensksund så, att rege1bunden vin- inrättas hel•t och hållet. genom statens för-
12097: tervägsförbindelse från Kutsalö skär- sorg och även underhålla.s på åtgärd av
12098: gård till fastlandet tryggas såsom st:aten. I-'änsst!yrelsen däremot har i sitt ut-
12099: denna förbindelse trad'itionsenligt låtande ansett:, aH vägen närmast uppfyUer
12100: upprätthåmts ända Wls den på grund fordringa.rna. för bygdeväg. Huvudstaben
12101: av statsmaktens åtgärder för utnytt- har konstaterat, att. om vägförbindelsen
12102: jande av farleden för vintersjöfartens skuJ:le inrättas och färja. över isrännan 'i
12103: underläHiande avbröts ?" farleden skulle användas, borde färjans bä-
12104: righet vara 5 ton. Väg- och vrutltenbyggnads-
12105: Såsom svar på spörsmål•et får jag vörcl- styrelsen har dock tills viclare tili si1t:1J för-
12106: sam1J anföra följande: fogande endast. såclana färjor för trafik
12107: Kymmene kommun frams1tälrrde år 1962 över isrän:na., vilkas totalbärighet är 3 000
12108: att en vintervägsförbindelse sku:Ile inrättas· kg och högsta vikt för fordon 1 500 kg. Vid
12109: från Karhula köping via Kutsalö till Kyrko- behandlingen av ärendet 'i väg- och vatten-
12110: gårdsön. Enligt initiat:ivet skulle vägcns byggnadsst.yrelsen har man beräknati, att
12111: l<ängd vara 13 km, varav ca 5.0 km inom en eventtueH anska.ffning av färja med 3 000
12112: Karhulia köpings område och ca 8.0 km kilograms bärighet skulle belöpa sig tili ca
12113: inom Kymmene kommuns områcle. Med an- 20 000 mk utan nödig kur för jourhavande
12114: ledning av iniativet har införskaffats flera manskap.
12115: utlåtanden, varvid såsom alternativ bl.a. På grund av atJti frågan om vägens be-
12116: framkommit försl ag om eventuel:l anskaff- t.ydelse för trafiken, d.v.s. om vägen skall
12117: 1
12118:
12119:
12120:
12121:
12122: ning av en hydrokopter för vintertrafi:kens anses såsom bygdeväg el~er landsväg, ännu
12123: upprätthållande. är oklar, och då sjöfartsmyndigheterna ännu
12124: Enär vägen på grlmd av sin betydelse för icke hörts i saken, är frågans beha.ndli.ng i
12125: trafiken närmaSJtl borde betraktas såsom vin- väg- och va.ttenbyggnadsstyrelsen: ännu ej
12126: terväg av bygdevägskaraktär, har väg- och avgjord.
12127: Helsingfors den 6 mars 1967.
12128:
12129: Minister för kommunikations•väsende,t. och a1hnänna arbet.ena Leo Suonpää.
12130: Kirj. ksm. N:o 9.
12131:
12132:
12133: Sarjala ym..: Kunnruillisista yleissairaaloista anncl!un asetuk-
12134: sen l!ainvastaisuudesta.
12135:
12136: Eduskunnan Herra PUihemiehelle.
12137:
12138: Kunnaliisista yleissairaaloista annetun lain Asetuksen 16 § :n 3 momentista edelleen
12139: (561/1965) 32 § :n mukaan aluesairaalan johtuu, että aluesairaalan polliclikikkatoimin-
12140: käyttökUstannuksiin annetaan valtionapua taan annettava valtionapu määräytyy sairaa-
12141: kuntakohtaisesti aluesairaalan jäsenkuntien iJ.an hoitopäivien perusteella, mitä poliklinik-
12142: taloudellisesta kantokyvystä riippuen, niin- kakäyntien ollessa kuntien välisen kustannus-
12143: kuin siitä asetuksella .tarkemmin säädetään, tenjaon perusteena on pidettävä virheelli-
12144: vähintään 40 prosenttia ja enintään 50 pro- senä. Eduskunnan vastauksessa 1. 6. 1965
12145: senttia tarpeellisten kustannusten määrästä. hadlituksen esitykseen laiksi kunnallisista
12146: Lain 'antamisen yhteydessä Eduskunta yleissairaaloista nimenomaan lausuttiin, että
12147: korosti, että valtionavun suuruutta määrät- valtionavun perusteena tulisi olla kunnasta
12148: täessä tulee riittävästi ottaa huomioon kun- olevien potiLaiden sairaalan käyttöä vastaava
12149: tien kantokyvyn erilaisuus. Tammikuun 13 osuus. Sen johdosta pidämme asetusta polik-
12150: päivänä 1967 annetussa asetuksessa kunnal- nikkatoiminnan valtionavun osalta Eduskun-
12151: lisista Y'leissairaaloista (9/1967) on säädetty, nan päätöksen vastaisena.
12152: että kantokyikyluokituksena pidetään toistai- EdeHä mainitun kunnallisista yleissairaa-
12153: seksi, kunnes lailla toisin säädetään, kulloin- loista annetun lain mukaan paikallissairaa-
12154: kin voimassa olevaa työhönsijoitusosuusluo- lan perustamis- ja käyttökustannuksiin anne-
12155: kitusta. Kun mainitussa luokituksessa. kun- taan valtionapua niin ikään kuntakohtaisesti
12156: tien taloudehlinen kantokyky otetaan huo- kunnan tai kuntien taloudellisesta kanto-
12157: mioon yhtenäisin perustein ja määräämäHä kyvystä riippuen, niinkuin siitä asetuksella
12158: kunnat kymmeneen eri luoldman, olisi Edus- tarkemmin säädetään, vähintään 25 prosent-
12159: kunnan päätös mielestämme edellyttänyt, tia ja enintään 50 prosenttia tarpeellisten
12160: että eri kantokykyluokkien välinen valtion- kustannusten määrästä. Asetuksessa on kui-
12161: avun porrastus olisi suoritettu tasavälein, tenkin tältäkin osin käsityksemme mukaan
12162: kuten yleensä muiden valtionapujen osalta poikettu Eduskunnan tahdosta ja yleisestä
12163: on tapahtunut. Mainitussa asetuksessa val- käytännöstä säätämäHä vwltioavut seuraa-
12164: tionavut on kuitenkin säädetty seuraaviksi: viksi:
12165: Kunnan ·kanto- Valtion- (Valtionavun pitäisi Kunnan kanto- Valtion- (Valtionavun pitäisi
12166: kykyluokka apu% olla%) kykyluokka apu% olla%)
12167: 10 40 (40) 10 25 (25)
12168: 9 40,5 (41) 9 26 (28)
12169: 8 41 (42) 8 28 (31)
12170: 7 42 (43) 7 30 (34)
12171: 6 43 (44) 6 32 (37)
12172: 5 44 (46) 5 35 (40)
12173: 4 45 (47) 4 39 (43)
12174: 3 47 (48) 3 46 (46)
12175: 2 49 (49) 2 48 (48)
12176: 1 50 (50) 1 50 (50)
12177:
12178: Vadtionavun määrissä on siten mieles- Asetuksen 16 § :n 4 momentissa on edel-
12179: tämme poikettu Eduskunnan päätöksestä ja leen säädetty, että muun kuin jäsenkunnan
12180: yleisesti noudatetusta käytännöstä. hoitopäivien osalta valtionapu suoritetaan
12181: E 186/67
12182: sairaailan sijaintikunnan mukaisesti, jollei -4 luokat ja keskimääräistä olennaisesti hei:.
12183: potilaan kotikunnalla ole hoitosopimusta sai- llrommiksi 1-3 luokat. Tästä periaatteesta
12184: raalan kanssa. Lain perusteella tällainen poiketen asetuksessa kunnallisista yleissai-
12185: menettely tuskin voi tulla kysymykseen alue- raaloista (18 §) on säädetty, että kantokyvyL
12186: sairaalan osalta, koska niiden valtionapu on tään keskimääräistä heiikommiksi katsotaan
12187: säädetty jäsenkuntien kantokyvyn mukai- 1-3 kantokykyluokkaan kuUJluvat kunnat.
12188: seksi. Myös paikaJlissairarulan osalta säännös Edellä esitetyn perusteella katsomme, että
12189: on mielestämme lain vastainen ja poikkeaa asetuksessa !kunnallisista yleissairaaloista on
12190: myös siitä mitä Eduskunta on lain antami- osittain poikettu kunnallisista yleissairaa-
12191: sen yhteydessä edellyttänyt. On syytä todeta, loista annetun lain yhteydessä Eduskunnan
12192: että, kun lain mukaan potilaan laillisen ilmaisemasta tahdosta. Vaikka tämä on ilmei-
12193: kotikunnan on korvattava paikaHissairaalassa sesti johtunut v&tiontaloudellisista syistä,
12194: annettu hoito, erityisesti väestöä luovuttavat emme pidä sitä hyväksyttävänä.
12195: kunnat saavat useissa tapauksissa nyt ,ase- Edellä olevaan ja valtionpäiväjärjestyksen
12196: tuksen perusteella siirtyneen väestön sairaa- 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
12197: lahoitoon kunnan kantokykyyn nähden koh- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12198: tuuttoman pienen valtionavun. Esimerkiksi vruksi seuraavan kysymyksen:
12199: Polvijärven kunnan Helsingin kaupungille
12200: korvattavan paikallissairaalahoidon valtion- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12201: apu on asetuksen mukaan 25 %, vaikka se asetus kunnallisista yleissairaaloista
12202: kunnan kantokykyluokan mukaan pitäisi olla valtionavun osalta on lain vastainen
12203: 50%. ja muutoinkin poikkeaa hyvä:ksyttä-
12204: Lain 39 § : n mukaan taloudeUiselta kanto- vistä periaatteista sekä että tästä
12205: kyvyltään keskimääräistä heikommilile kun- aiheutuu huomattavia vaikeuksia eri-
12206: nille myönnetään lisättyä valtionapua, Tähän tyisesti taloudellisesti heikoi:He kun-
12207: saak!ka noudatetun ja hyväksyttävän käytän- nille, ja jos on,
12208: nön mukaan kymmenen kantokykyluokan mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
12209: järjestelmässä keskimääräisiksi on katsottu tynyt tai aikoo ryhtyä asian korjaa-
12210: 5 ja 6 luokat, keskimääräistä heikommiksi 1 miseksi?
12211: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1967.
12212:
12213: Whljam Sarjaila. Yrjö Sinkkonen.
12214: Eino Räsänen. Katri-Heilena Eskelinen
12215: Mauno Pohjonen. Katri Kaarlonen.
12216: Sylvi Halinen. Aulis Sileäkangas.
12217: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
12218: Ale Holopainen. T. Saloranta.
12219: V e:Ckko Savela. Marja Lahti.
12220: Aaro Lintilä. Artturi Jämsen.
12221: Mauno Jussila. Tahvo Rönkkö.
12222: Reino Korpela. Esu Niemelä.
12223: 3
12224:
12225:
12226:
12227:
12228: Eduskunnan Herra P!Uihemiehelle.
12229:
12230: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- sesti heikossa asemassa oleville kunniHe kui~
12231: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra tenkin varsin vähäinen osa, sillä esimerkiksi
12232: Puhemies, olette kirjeellänne 7 päivältä hel- paikallissairaaJain osalta vuoden 1964 ku~
12233: mikuuta 1967 N: o 43 lähettänyt valtioneu- tannustason mukaan, jolta vuodelta on tähän
12234: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi liittyvät tarkat tiedot, siitä menisi 9-6 luo~
12235: kansanedustaja Wiljam Sarjalan ym. teke- kan kunnille 82,1 %. Jokaisen 5 luokkaa
12236: män seuraavan sisältöisen kysymyksen: korkeamman luokan osuus olisi suurempi
12237: kuin 4 ja 5 luokan osuus yhteensä, 7 luokan
12238: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että osuus yli kaksi kertaa sanottua yhteismää-
12239: asetus kunnallisista yleissairaaloista rää suurempi.
12240: valtionavun osalta on lain vastainen Poliklinikkatoiminta ja varsinainen sairaa-
12241: ja muutoinkin poikkeaa hyväksyttä- iJ.ahoito on sairaalan kaksi erillistä toimin-
12242: vistä periaatteista sekä että tästä taa, jonka vuoksi jo sairaalalain voimassa
12243: aiheutuu huomattavia vaikeuksia eri- ollessa valtionapu annettiin erikseen kum-
12244: tyisesti taloudellisesti heikoille kun- mastakin. Kun paikallissairaalan perusta-
12245: nille, ja jos on, mis- ja yilläpitokustannuksiin sekä aluesai-
12246: mihin toimenpiteisiin Ha1litus on raalan ylläpitokustannuksiin annetaan val-
12247: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä asian lror- tionapua kuntakohtaisesti liU'kuvan asteikon
12248: jaamiseksi?" mukaan, on valtionavun kuntakohtaisuuden
12249: vuoksi ollut tarpeen varsinaisen sairaalahoi-
12250: V astau'ksena kysymykseen pyydän kun- don osalta määritellä, annetaanko valtion-
12251: nioittavasti esittää seuraavaa: apua ylläpitokustannuksiin kuntien varaa-
12252: KuunlVIlisista yJeissairaaloista annetun mien sairaansijojen vai niiden käyttämien
12253: lain mukaan paika1lissairaaloiden käyttö- ja hoitopäivien mukaan. Poliiklinikkatoiminnan
12254: perustamiskustannuksiin sekä aluesairaaloi- osalta ei ole muuta jakoperustetta kuin
12255: den käyttökustannuksiin myönnettävien val- polikiJ.ini,kkakäyntien lukumäärä, joten tältä
12256: tionavustusten suuruus on laissa säädetyissä osin ei säännös asetukseen ollut tarpeen.
12257: rajoissa, jotka ovat paikallissairaaloiden koh- Mitä kysymyksentekijän asetuksen 16 §:n
12258: dalta 25-50 prosenttia ja aluesairaaloiden 4 momentin osalta esittämään tulee, niin on
12259: kohdalta 40-50 prosenttia, porrastettava huomattava, ettei kunnaillisista yleissairaa~
12260: kuntien taloudellisen kantakyvyn mukaan. loista annetun ~ain mukaan valtionapua
12261: Miten on tarkemmin meneteltävä, ei laissa anneta kunnalle, joka hoidattaa potilaitaan
12262: ole säädetty. Tarpeelliseen porrastukseen, toisen :kunnan tai kuntain ylläpitämässä sai-
12263: jossa !kuntien taloudellisessa kantokyvyssä raalassa, vaan ainoastaan sairaalaa ylläpitä-
12264: esiintyvät erot otetaan huomioon, päästään vme kunnille. Näin ollen ei asetuksen 16
12265: niiden asteikkojen pohjalta, mitkä asetuk- § :n 4 momentin säännöstä, joka koskee
12266: sessa kunnallisista yleissairaaloista on vah- yksistään sairaalal,le ulkokuntalaisten hoi-
12267: vistettu noudatettaviksi. Kyselijäin esittämät dosta tulevaa valtionapua, voida sen perus-
12268: asteikot ovat samanlaatuisia kuin asetukses- teella, ettei säännös ulkokuntaan nähden
12269: sakin .kuitenkin siUä erotuksella, että ne lisäi- ehkä 6lisi paras mahdoHinen, pitää kunnal-
12270: sivät huomattavassa määrin va'ltion menoja, lisista yleissairaaloista annetun lain vastai-
12271: joka lisäys kyselijäin käsityksen mukaan on sena. Sairaalaa yHåpitävien kuntien kan-
12272: tarpeen erikoisesti taJ.oudellisesti heikoille nalta katsoen ei säännöksessä taasen voi olla
12273: kunnille. Tästä lisäyksestä tulisi taloudelli- mitään lainvastaista, koska nämä tuleva-t
12274: 4
12275:
12276: saamaan omansa takaisin, siJ.lä lain 33 § : n neen sitä, että Hsättyä valtionapua olisi
12277: mukaan ulkokunta <>n velvollinen korvaamaan annettava yli 40 prosentille maan kunnista
12278: potilaansa sairaalalle aiheuttaman nettotap- vaan sitä että sellaista annetaan maan hei-
12279: pion. kommille joita niitäkin on 150.
12280: Mitä kysymykseen asetuksen 18 §: n ooalta Kaiken edellä olevan perusteella katson
12281: tulee, niin kunnallisista yleissairaaloista ettei sanottu asetus kysymyksessä esitetyiltä
12282: annetussa laissa <>n vain säädetty, että kun- osin ole lain vastainen. Asetuksessa olevia
12283: nalle, jonka taloudellinen kantokyky <>n kes- ateikkoja ei myöskään voida pitää Eduskun-
12284: kimääräistä heikompi, on annettava lisättyä nan päätOksen vastaisina.
12285: valtionapua sairaalasta aiheutuviin lrustan- Miten kuntien kantokykyyn perustuva
12286: nuksiin ja että lisäavustuksen perusteista porrastus asteikkojen puitteissa on JarJe&-
12287: säädetään asetuksella. Ei ainakaan edellä ole- tetty, siihen ovat voineet vaikuttaa myös tar-
12288: vasta voi johtaa Eduskunnan, joka Hallituk- koi turksenmukaisuusnäkökohda.t. Voidaanko
12289: sen esityksestä poiketen korotti paikallissai- asteikkoja muuttaa niin, että valtionavut suu-
12290: raalain valtionavun 25-40 prosentista 25- renevat, riippuu siitä, onko näin aiheutuva
12291: 50 prosenttiin ja aluesairaalain valtionavun valtion menojen Hsääntyminen korvattavissa
12292: 40 prosentista 40-50 prosenttiin, tarkoitta- muuta ,tietä.
12293: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1967.
12294:
12295: Sisäasiainministeri Mat'iti Viitanen.
12296: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
12297:
12298: I det sy:fte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen tillägget, ty t.ex. beträ:ffande lokala sjukhus
12299: anger har Ni, Herr Ta,lman, med Eder skulle enligt kostnadsnivån :för år 1964, för
12300: skrivelse av den 7 :februari 1967 nr 43 till vilket :finnes noggranna uppgifter, som hän-
12301: vederbörande mediem av statsrådet :för för sig tiH denna fråga, ikommuner av
12302: avgivande av svar översänt :följande av riks- klasserna 9-6 erhålla 82,1% därav. Varje
12303: dagsman Wiljam Sarjala m.:fl. undertecknade klass över klassen 5 skulle få en större andel
12304: spörsmål: än 4 och 5 klassernas andel sammanlagt, 7
12305: klassens andel skulle vara mera än dubbelt
12306: "År Regeringen medveten om att större än sagda sammanlagda belopp.
12307: f.();rordningen om kommunala allmänna Poliklinikverksamheten och den egentliga
12308: sjukhus är iagstridig i vad den berör sjukhusvården är två olika funktioner inom
12309: statsbidrag och att den även i övrigt sjukhuset, varför redan meda.n lagen om
12310: avvitker :från godtagbara principer sjukhus var i kraft statsbidrag gavs särskilt
12311: samt att detta medför avsevärda svå- för båda. Då för anläggningskostnaderna
12312: righeter särskilt :för ikommtmer med och kostnaderna :för upprätthållande av
12313: svag ekonomi, och om så är :fallet, lokalt sjukhus samt för upprätthållande av
12314: tili vilka årgärder har Regeringen ikretssjukhus beviljas kommunbestämt stats-
12315: skridit eller ärnar den skrida :för bidrag enligt glidande skaila, har det på
12316: rättande av detta sahläge?" grund av statsbidragets kommunbestämdhet
12317: varit nödvändigt att i fråga om den egent-
12318: Såsom svar på detta spörsmål :får jag liga sju!khusvården ange huruvida stats-
12319: vördsamt an:föra :följande: bidrag ges för underhållskostnader enligt
12320: Enligt lagen om kommunala allmänna de av kommunerna reserverade sjukplatserna
12321: sjukhus skall storleken av statsbidrag som eller enligt de av dem nyttjade vårddagarna.
12322: beviljas :för lokaJa sju!khus' drifts- och Beträffande paliklinikverksamheten finns
12323: anläggningskostnader lsamt kretssjukhus icke någon annan fördelningsgrund än
12324: dri:ftskostnader graderas enligt kommunernas poliklinikbesökens antal, varför det ieke var
12325: ekonomiska bärkraft inom i lagen stadgade nödigt att intaga stadgande härom i för-
12326: gränser vilka i fräga om loka1a sjukhus är ordningen.
12327: 25-50 procent och :för kretssjukhus 40-50 V ad spörsmålsställarnas framställning
12328: procent.. Hur härvid skaU förfaras närmare, beträffande :förordningens 16 § 4 mom. be-
12329: stadgas icke i lagen. Nödig gradering med träffar, är att märka, att statsbidrag enligt
12330: beaktande av skillnaderna mellan !kommu- lagen om kommunala allmänna sjukhus icke
12331: nernas ekonomiska bärförmåga åstadkommes ges åt kommun, som låter sköta sina
12332: på basen av de ska:lor, som i förordningen patienter i sjuikhus som upprätthålles av
12333: om kommunala aHmänna sjukhus stadfästs annan kommun eHer andra ikommuner, utan
12334: tili e:fterrättelse. De av spörsmålsstälJarna endast åt de kommuner, som upprätthåller
12335: presenterade skalorna är av samma slag sjukhuset. Sålunda kan icke stadgandet i
12336: som de i förordningen, dock med den skiH- förordningens 16 § 4 mom., som berör enbart
12337: naden, att de skulle öka statens utgifter det statsbidrag som sjukhus erhåller för
12338: betydligt, vi1ken ökning enligt spörsmålsstäJ.- vård av patienter :från andra kommuner,
12339: larnas åsi!kt är av nöden särskilt för de anses strida mot lagen om kommuna:la all-
12340: ekonomiSkt svaga kommunerna. Dessa kom- männa sjukhus endast därför, att stadgandet
12341: muner skU}.le dock få en rätt Iiten del av måhända ieke skulle vara det bästa med
12342: E 186/67
12343: 6
12344:
12345: avseende på den främmande kommunen. stödet för lokala sjukhus från 25-40 procent
12346: Frän de kommuners synpunkt, vilka upp- till 25-50 procent och statsunderstödet för
12347: rätthäHer sjukhus, kan detta stadgande åter kretssjukhus från 40 procent till 40-50
12348: ioke anses innehålla nägonting lagstridigt, procent, skulle ha avsett, att det ökade stats-
12349: ty de kommer att fä tiHba!ka vad de har understödet skulle ges åt över 40 procent
12350: lagt ut. Enligt lagens 33 § är nämligen av landets kommuner, utan att sädant ges
12351: annan än medlemskommUIII sky'ldig atlb er- åt de svagaste i ~andet, av vilka det finnes
12352: sätta den nettoförlust som i sagda kom- hela 150 stycken.
12353: mun hemmahörande patient åsamkat sjuk- Med stöd av det ovan sagda anser jag,
12354: huset. att sagda förordning icke strider mot [agen
12355: Vad beträffar det som i spörsmälet anförts i de i spörsmålet berörda delarna. De i för-
12356: om förordningens 18 §, stadgas i lagen om ordningen givna skalorna kan icke heller
12357: kommunala allmänna sjukhus endast, att kom- anses strida mot Riksdagens beslut.
12358: mun vars ekonomiska bärkraft en svagare På den omständigheten, hur graderingen
12359: än genomsnittet, skaJll erhålla utökat stats- enligt kommunernas bärkraft ordnats inom
12360: understöd för de av sjukhuset föranledda ramen för skalorna, ikan även ändamålsenlig-
12361: kostnaderna och att om grunderna för extra- hetssynpunkter ha inverkat. Huruvida
12362: understödet stadgas genom förordning. skalorna kan ändras så att statsunderstöden
12363: Åtminstone av ovanstäende kan icke slutas, blir större beror på huruvida den ökning
12364: att Riksdagen, som med avvikelse frän av statens utgifter som detta skulle med-
12365: Regeringens proposition höjde statsunder- föra, kan ersättas på annat vis.
12366: Helsingfors den 14 mars 1967.
12367:
12368: Minister för inrikesärendena Ma.rtti Viitanen.
12369: Kirj. ksm. lf:Q 10.
12370:
12371:
12372:
12373:
12374: Pa.a.so ym.: Vesilain tarkoittamien hakemusasiain käsitte-
12375: lyssä iJmenneiden epäkohtien korjaamisesta.
12376:
12377:
12378:
12379: Eduskunnan Herra Puhemiehell'e.
12380:
12381: Täälilä eduskunnassakin on jo aikaisem- rät'by maksettavaksi kertakaikkiaan 150 000
12382: min kiinnii!etJtly huomiota siihen, kuinka mk ja vuo1Juismaksuk&i 80 000 mk. Nämä
12383: maamme pohjolst:en ail.ltleiden vähävarainen rahamäärät on maksettava maataloushalli-
12384: maaseutuväki on joutunut ja joutuu jatku- tukselle lähinnä ns. regalekalojen - lohen
12385: vasti kärsimään voimalaitosten rakentami- ja taimenen - viljelyä varten. Maatalous-
12386: sesta ja vesistöjen säännöstelyistä. Näiden hal'litus on näiden kalojen osalta jo aikoi-
12387: voimalaitostöiden aikana saatttaa ammailti- naan esittänyt korvausvaatimuksiaan.
12388: taidotonkin väki saada tilapäisluontoista Vuosisatoja vanhoista asiakirjoistla käy
12389: työtä, mutta voimalaitoksen valmistuttua ilmi, etotä varsinkin siika ja sen kal:astus
12390: nämäkin .tavallisesti loppuva-t. Tämän jälL. ovat olleet jokivarren asukkaiden ravitse-
12391: keen jää aikaa tutkiskeluun, mitä hyötyä muksen kannalta erinomaisen tärkeitä ruo-
12392: tai vahinkoa hankkeesta on ollut. Tällöin kakaloja. Tämän kalalajin kalastusoikeus on
12393: viimeistäänkin huomataan, että nousu- ja aina kiistattomasti kuulunut talonpojille.
12394: vaellluskalat, joita ennen voimalaitoksen ra- Samaa voidaan sanoa nahkiaisen kalastus-
12395: kentamista huomatJtiavassa määrin saaJtiin, oikeudesta. Lisäksi Iijoessa on ollut talon-
12396: ovat tyystin hävinneet ja loppuneet voima- pojille kuuluvia laillisesti merk~ttyjä lohen
12397: laitoksen yläpuoliselta vesialueelta. Kalas- ja taimenen kalastuspaikkoja. Suurin osa
12398: tus on muuttunut arvottomaksi. Virta- ja jokivarren kalastuksesta on ollut rantapato-
12399: koskikalastusta varten valmistetut pyydyk- kalastusta, josta kalastuslain 32 §: ssä on
12400: set ovat joutuneet toimettomiksi. Perusla- tarkemmat määräykset. Näin ollen luvallisia
12401: kiemme mukaan vahingosta vas·taa se, joka ja laillisia. N'åiltäkin osin korvausvaatimuk-
12402: sen on aiheuttanut. Kuitenkin tämäkään set on hylätty, eikä rahaa niiden viljelyä
12403: kultainen sääntö ei pidä paikkaansa siJiloin, varten ole myönnetty.
12404: kun on kysymys voimalaitosrakennustöistä Kun virtaavaan jokeen tai kuohuvaan kos-
12405: ja näiS!tä töistä aiheutuneiden vahinkojen keen rakennetaan voimalaitos, loppuu sen
12406: korvaamisesta. Varsinkin kalastusedun me- yläpuolelta nousu- ja vaelluskalojen pyynti
12407: netys ja sen oikeudenmukainen korvaami- kannattamatltomana. Jokialtaat muuttuvat
12408: nen näyttää olevan ylivoimainen tehtävä. arvottomien raakakalojen kutu- ja olesketllll-
12409: Tästä eräs esimerkki. paikoiksi. Ruotsissa on näiden voimalaitos-
12410: Joulukuun 29 päivänä 1966 antoi Pohjois- altaiden hyväksi tehty laajoja ja voimape-
12411: Suomen vesioikeus rakennusluvan Maalis- räisiä tutkimuksi ja kokeiluja. Siellä, jossa
12412: maan voimalaitoksen rakentamista varten. hoitotoimenpiteistä ei ole ollut vastaavaa
12413: Tässä rakennusluvassa on seikkaperäinen hyötyä, on aiheutuneet vahingot, haitat ja
12414: selvitys mm. maavahinkojen korvaamisesta edunmenetykset pyritty oikeudenmukaisesti
12415: haitan ja vahingon mukaisesti pinta-alayk- korvaamaan jo voimalaitoksen rakentamis-
12416: sikköä kohden. Korvaussummat ovat pieniä vaiheessa tai heti sen valmistuttua. Ruot-
12417: ja alhaisia, mutta ne ovat kuitenkin mää- sissa suoritetaan laajat. ja seikkaperäiset tut-
12418: rätty jollakin perusteella makse'bt.avaksi. Sa- kimukset ennen vo'imalaitosrakennusluvan
12419: maa ei voida sanoa kalastusedun korvaami- antamista ja korvaukset maksetaan tutki~
12420: sesta, sillä kaikki korvausvaatimukset on muksien osoittamalla tavruHa.
12421: hylätty. Maataloushailllitukselle on tosin mää- Vastaavasti meillä riittää, kun voimalai-
12422: E 188/67
12423: 2
12424:
12425: tosrakent~aja jotakin yl.im.alikaista mainitsee hän lukea siihen kuuluvasta liitteestla täl-
12426: voimalaitoksen mahdollisesta vaikutuksesta, laista:
12427: minkä jälkeen suuremmissa jutuissa vesi- "Mikäli tästlä päätöksestä valit~an Kor-
12428: oikeuden harkinnan mukaan määrätään toi- keimpaan hallinto-oikeuteen, on valittajan,
12429: mitusmiehet asiaa tutkimaan. Tämä ttutJd- jollei vapautusta leimaveron suorittlamisvel-
12430: musvaihe käytännössä merkitsee sitä, että vollisuudesta ole laissa myönnetty, päätök-
12431: toimitusmiehet pitävät hankkeen vaikutus- seen kirjoitetun lisäksi otettava huomioon:
12432: alueella kokouksen, jossa asianomaisia kuul-
12433: laan ja sen jälkeen tavalil\isesti annetaan tloi- 1) että vaHtuskirja, valitakirja ja jokai-
12434: mitusmiesten lausunrtlo. Lausunnosta on teh- nen liite, valituksenalaista päätöstä lukuun-
12435: tävä muistutukset vesioikeudelle, jos toimi- ottamatta, on kaikki erikseen varUS!tlettava
12436: tusmiesten lauSJUnto ei tyydytä asianosaisia. leimamerkeillä 2 markan 50 pennin mää-
12437: Jo 1Jässä asian alkuvaiheessa oikeusaVUSita- rään, ja
12438: jan apu on tarpeeJilinen. . . 2) että valittajan on aikanaan lunastet-
12439: Kuten edeHä jo mainittiin, anrtloi vesioi- tava korkeimman halilinto-oikeuden päätös
12440: keus 29.12.1966 rakennusluvan :Maalismaan ja tällöin nykyisin voimassa olevan leima-
12441: voimalaitoksen rakentamista varten. Raken- verolain mukaan siitä suoritet1java leimave-
12442: nus1upapäätös, jonka vesioikeudesta •Siaa ti- roa
12443: lata, maksaa lähes na11jäsataa markka. Sum- a) päätöskappal'Elen reveyden mukaan lei-
12444: ma on niin suuri, että pienenpuoleisen va... mana 9 markkaa kultakin arkin lehdeltä ja
12445: hingon kärsineen, jonka korvauSIVaatimus on b) sen lisäksi lisäleimana 60 markkaa. •r
12446: hylättiy, ei kannata vesioikeuden pääitlöstä
12447: :t:Jilata. Kuitenkin tyytymä.ttömän, joka aikoo Kuten ederrä esitetystä illnenee, joutuu
12448: oikeuksiaan puolustaa ja juttuaan jatkaa, pienenkin vahingon kärsinyt, joka ei tyydy
12449: on päätös hankittava. Maalismaan voimalai- vesioikeuden päätökseen, uhraamaan SJUuria.
12450: toksen asiakirjoissa on tästä seuraava mää- summia oikeuksiaan puolustaessaan. Tämän
12451: räys: vuoksi onkin kansan keskuuteen päässytJ le--
12452: "Muissa osin muutosta ,tähän päätökseen viämään vallalle käsitys, että l13,in laatijat
12453: saadaan hakea Korkeimmalta halli.nto-oikeu- jo alun alkaen ovat halunneet sulkea pois
12454: delta vali1mskirjelmäl:lä, joka valittajan it- voimalaitoksista ja säännöstelyistä kärsi-
12455: sensä aililekirjoittamana tai muussa tapauk- mään joutuneet valitusmenettelystä. Tätä
12456: sessa varustettuna asiakirjan laatajan nimi- käsitystä erikoisesti tukee se, kun eräissä
12457: kirjoitulffiella sekä ilmoituksin hänen amma- rikosasioissa vähävarainen voi saada mak-
12458: tistaan ja kotipaikastaan sekä valituksen- suttoman oikeudenkäynnin ja oikeusavusta-
12459: alainen päätös, ensiksimainitut kaksin kap- jankin, mutta ei ,sen sijaan vesiLain tarkoit-
12460: palein:, valittajan itsensä tai valituuttamansa tamissa hakemusasioissa. Tällainen ei var-
12461: asiamiehen taikka laill~sen edustajansa vä- maankaan ol:e oikein, sillä vesilain tlarkoit-
12462: lityksellä annettava Pohjois-Suomen vesi- tamissa hakemusasioissa kysymys on useill!-
12463: oikeuden kirjaajankonttoriin ... " kin koko vaLtakunnan edusta ja hyödystä,
12464: Kuten edeHä esitetystä käy ilmi, on tyy- eikä suinkaan jostakin yksityisen asiasta,
12465: 1:Jymättömän, joka aikoo juttuaan jatkaa, kuten on laita rikosasioissa. Ei liene liikaa
12466: hankittava vaJl~tuksenalainen päätös. Tällai- vaadittu, jos vesilain tarkoittamissa hake-
12467: nen määräys tuntuu kummalliselta, kun musjutuissa oikeudenkäynti olisi maksuton
12468: asianosaisia on satoja ja jos he eivät käytä leimaverosta vapaille päätöksineen.
12469: yhteistä asiamiestä, kaikkien valittajien on Edellä esitetyt vaatimukset, niin radikaa-
12470: hankittava mainittu valituksenalainen pää- lisilta kuin ne äkkiä voivllit kuulostaakin,
12471: tös. Tällainen on tarpeetonta kansantalou- ovat täysin perusteiltavissa. Suurin osa vesi-
12472: dellista tuhlausta, sillä lähettäähän vesioi- lain tarkoittamista yksityisten korvausvaati-
12473: keuskin jäljennöksen päätöksestään Kor- muksista ovat tavalldsesti pienempiä ja vä-
12474: keimpaan hallintlo-oikeuteen. Täililainen me- häisempiä kuin mitä ko. asiaan liittyvät eri
12475: nettely lisää kustannuksia ja aiheuttaa lisä- oikeuselimien päätökset ja asiakirjat tule...
12476: katkeruutta. vat maksamaan. TäUainen on luonnollista,
12477: Kuitenkaan asia ei vielä tähän pääty. Kun sillä hankkeiUa on melkein poikkeuksetta
12478: astianosainen on päätöksensä tilannut, saa laajempaa merkitystä, jol!Loin asianosaisia
12479: 3
12480:
12481: on runsaasti. -Pöytäkirjoista ja päätöksistä reellisten vesiasiain käsittelemisestä annetun
12482: saattaa muodostua satojenkin sivujen mit- lain 9 §: n 2 momentin sekä vesilain 18 lw-
12483: taisia. Se mitä edellä on sanottlu vesistöjen vun 5 §:n 2 momentin ja 16 luvun 18 §:n
12484: säännöstelyhankke'istaJ, koskee myöskin ve- säännökset, harkitsee asiassa. noudatetun
12485: sistöjen likaant'umisjuttuja. Varsinkin jos puutteellisen menettelyn vuoksi oikeaksi ku-
12486: kysmyksessä on reittivesi tai isommanpuo- mota vesioikeuden päätöksen kalastuksen,
12487: leinen joki, saattaa yhdenkin Iikaajan vai- kalansaal!i.iden ja kalastusvälineiden korvaa-
12488: kutukset ulottua kymmenien ky;lien ja kun- mista koskevalta osalta ja patauttaa asian
12489: tien alueelle. Tällöin asiakirjaniput paisu- tä.ltä osin vesioikeudelle uudelleen käsitel-
12490: vat ja päätöksistä saattaa muodostua pak- täväksi. Vesioikeuden päätöksen tultua edel-
12491: suja teoksia. Tällaisten vesistöjen varsihlia lä mainittulta osalta kumotuksi ei kalastusta,
12492: on isoja ja pieniä jakokuntia tai kalastus-- kalansaailtiita ja kaliastusvälineitä koskevia
12493: kuntia, yksinäistaloja ja jaettujen vesialuei- rahakorvausvaatimuksia siirretä vesiylioi-
12494: den osakkaita. Kun pienemmät oikeuksien keuden käsiteltäväksi."
12495: omistiajat huomaavaill, kuinka kalliiksi etu- Kurten edellä esitetystä käy ilmi, on koko
12496: jen ja oikeuksien puolU:Staminen saattaa laaja ja suurimerkityksellinen korvausjuttu
12497: muodostua, vetäytyvät he syrjään valitUS- siirretty tJakaisin .alioikeuteen. Korkeimman
12498: menettelystä. Tästä tosin on hyötyäkin, sillä haHinto-oikeuden päätös maksoi 348 mk. En-
12499: muistuttajien piiri pienenee, yl~mpien oi- nen ko. päätöksen antamista ovat muistutta-
12500: keuselimien 11yö vähenee ja ehkäpä lopulli- jat saaneet lunastaa vesioikeuden pää.töksen
12501: nen korvaussummakin saattaa jäädä pie- sekä toimittusmiesten lausunnon. Otteita, to-
12502: neksi ja vähäiseksi, shl[ä pois karsiutuneiden disteita ja karttoja on hankittu tuhansien
12503: joukossa saattaa olila asiaan ra.tkaisevalla markkojen arvosta. Lukemattomia työpäiviä
12504: tavalTa vaikuttavia osakkaita. On luonnol- on menetietty asiaa käsitelH-eissä kokouksissa
12505: lista, että tälft'a'inen aiheuttaa katkeruutta ja ja tilaisuuksissa. Asiamiespalkkioita on mak-
12506: vähentää lain kunnioitusta. settu uskoma1Jt!oman paljon. Ja kaiken tlä-
12507: EdeHä esitetyssä on yksipuolisesti mai- män jälkeen ollaan taas siinä, mistä on: lä-
12508: nittu Maalismaan voimalaitos ja sen asiakir- dettykin, alussa. Asian laatuun nähden Kor-
12509: jat. Tämä on tehty vain esimerkin vuoksi, kein hallinto-oikeus hylkäsi oikeudenkäynti-
12510: koska kaikkia muita juttuja ei tässä yhtey- kuluja koskevat vaatimukset. Nyt on jo tie-
12511: dessa ole mahdollldsuus lähemmin tarkaSibellla. dossa, että läheskään kaikki ne, jotka jutun
12512: Kuitenkin oikeudenmukaisuuden vuoksi tul- alkuvaiheessa oliivat es1tt.ämässä ja muutosta
12513: koon tässä yhteydessä mainituiksi Isohaa- hakemassa, eivät voi otlilla oikeuksiaan puo-
12514: ran voimalaitos ja sen jutun nykyvaihe. lustamassa. Osa valittajista on siirt;ynyt
12515: Kemijokeen rakennettavalle Isohaaran: voi- ajasta ikuisuuteen. Hyvin monet ovat oikeu-
12516: ma1aitokselle antoi vesistötoimikunta raken- den päätöksiä lunastaessaan menettäneet
12517: nusluvan 23. 7.1947. Voimalaitos valmistui paltjon enemmän kuin mitä he koskaan kor-
12518: pari vuottla rakennusluvan antamisen jäl- vauksia tulevat saamaan. Kysymyksessä eivät
12519: keen. Toimitusmiehet tutkivat asiaa lain suinkaan ole mitkään erikoisen suurerll sum-
12520: määräämä.ssä järjestyksessä ja määräämällä mat, mut:ta asia on sen vuoksi SIUUrimerki-
12521: tavalla. Toimitusmiesten liausunnon johdosta tyksellinen, että kysymyksessä on vähäva-
12522: tehtiin satoja huomautuksia vesioikeudelle. rainen väestönosa. Moni on aikoinaan uh-
12523: Vesioikeus antoi rakennusluvan 18. 9. 1964. rannut kaikki rahavaransa kalastusvälinei-
12524: Tämän jälkeen juttu joutui Korkeimman siin, jotka voimalaitoksen valmistumisen jäl-
12525: hallinto-oikeuden tutkittavaksi ja ratkaista- keen ovat jääneet iboimettomiksi ja arvotto-
12526: vaksi. Korkein hallinto-oikeus antoi päätök- miksi. Eräät ovat menettäneet entisen am-
12527: sensä 21. 10. 1966 ja päätöksessä sanotaan mattinsa ja toimeentuJ:onsa.
12528: mm. seuraavaa: "Korkein hallinto-oikeus on KyselYn perust.eluiksi esitämme seuraavat
12529: käsitell~ asian; ja koska asiakirjoista ilme-
12530: kysymykset!:
12531: nee, ettei katselmuskokousta ol<e pidetty jo-
12532: kaikessa niistä kunnista, joiden alueelle voi- 1. Vestilain tarkoittamissa hakemusasioissa,
12533: malaitoksen rakentamiseen ja kalakantaan joissa kySIITlyksessä on voimailiaitoksen ra-
12534: kohdisturmt vaikutus ulotltuu, Korkein hal- kentaminen tai siitä johtuva vesistön sään-
12535: linto-oikeus, ottaen huomioon eräiden kii- nöstely, sattuu melkein poikkeuksetta aina
12536: 4
12537:
12538: sel:laista, josta hankkeen vaikutu.s.alueella maisen ja maksuttoman oikeudenkäynnin
12539: olevalle väestlölle aiheutuu haittaa, vahin- kaikissa niissä mo~a oikeusasteissa, jo1:Jka
12540: koa ja edunmenetystä. Kun tällilinen on jo joutuvat asiaa käsittelemään. Lisäksi asian-
12541: edeltäpäin tiedot'!Sa, eikö hakijaa voitaisi omaiset olisi ehdottomasti vapautettava
12542: velvottaa kustannukselibaan tai valtion va- leimaveron suorittamisesta.
12543: roilla suorittamaan sellainen puolueeton tutl- Ede]lä esitett.yyn ja valtiopäiväjärjestyk-
12544: kimus, josta. selviäisi silloin tiedossa olevat sen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esitlämme
12545: haitat, vahingo1J ja edunmenet.ykset. Näid~n valtioneuvoston asianomaisen jä.~enen vas-
12546: selvittelyjen jälkeen ja kun aSianomainen tattavaksi kysymyksen:
12547: hakija esititää todisteetl siitä, että kohtuulli-
12548: siksi kataotut korvaukset on suoritettu, voi- Mihin toimenpiteisi'in Hallitus ai-
12549: taisiin hakijal,~e rakennus- tai säännöstely- koo ryhtyä niiden epäkohtien korjaa-
12550: lnplli antaa. miseksi, joita on ihnennyt vesilain
12551: 2. Siinä tapauksessa, että edellä 1. koh- tarkoittamissa hakemusasiain käsitte-
12552: dassa mainittuun menettelyyn ei syystä tai lyssä ja joista hankkeen vaikutus-
12553: toisesta voitaisi mennä, eikö olisi oikeuden- alueella asuva vähävarainen kalas-
12554: mukaista, ettJä vesilain tarkoittamissa hake- tusta harjoittanut pienviljelijäväestö
12555: musasioissa sai&-iva.t kaikki asianosaiset il- on joutunut suuresti kärsimään?
12556: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1967.
12557:
12558: Hannes Paa.so. Pekka Vilmi.
12559: 5
12560:
12561:
12562:
12563:
12564: E d u s k u n n a n H e r r a P UI h e m i e h e 11 e.
12565:
12566: V altiopäiväjärjestyk·sen 37 §: n 1 momen- valtiolle kalakannan säiltftrtä,miseen. Hakija
12567: tissa maini1Ju.ssa ·tarkoituksessa. Te, Herra on myös· velvoLlinen suorittamaan vahingon-
12568: Puhemies, olette kirjeellflärme 8 päiväl'tä hel- kärsijöiHe vesioikeuden määräämän raha-
12569: mikuuta 1967 n:o 10 lähetJtänyt valtioneu- korvauksen kalastusta koskevasta. vahin-
12570: voston asianomaisen jäsenen vastatta.rvaksi gosta., haitasta ja muusta edunmenetyksestä,
12571: kansanedustaja Hannes Paas~on ym. tJeke- kuten esimerkiksi kalastusoikeuden käyttä-
12572: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: misen estymisestä tai vaikeutumisesta tahi
12573: kalanpyydyksen käymisestä hyödyttömäksi
12574: "Mihin toimenpiteisiin Hailili!tlns ai- sen mukaan kuin vesilain korvaussäännök-
12575: koo ryhtyä niiden epäkohtien korjaa- sistä käy selville.
12576: miseksi, joita on 'ilmennyt vesilain Mikäli hakija olisi edeM;äpäin velvoitet-
12577: tarkoittamissa hakemusasiain käsitte- tava suorittamaan sellainen tutkimus, josta
12578: lyssä ja joista hankkeen vaikutus- tiedossa olevat hai•tJat, vahingot ja edunme-
12579: alueella asuva vähävarairuen kalas- netykset selviäisivät, on todettava, etlt.ä sa-
12580: t:ustia harjoittanut pienviljelijäväestö notunl~isen tutkimuksen toimittaminen edel-
12581: on joutlunut suuresti kärsimään~" lyttäisi vira:Hista menettelyä, jossa asian-
12582: omaiset vahingonkärsijät ilmoittaisivat kor-
12583: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vausvaatimuksen~a. Vahingonkorvausten sel·
12584: taen seuraavaa: vittJCly tapahtuu nykyään katseJ.nmstoimi-
12585: Se, joka anoo lupaa saada rakentaa. vesis- tuksessa, jollainen on pidettävä, mi•l[oin
12586: töön, on vel'Vollinen jättämään vesioikeu- "yl'ityksen vaikutukset ulottuvat! laajalle
12587: delle selllais·en yritystä koskevan suunnitel... alueelle tai paikalla suoritettava tutkimus
12588: man, jossa on vesiasetuksen (282/62) 53 §:n yrityksen vaikutuksen selvittämiseksi muu-
12589: tarkoittamat tiedot kaJastusoloist:a ja kalas- toin havaitaan tarpeelliseksi". KatselmuSit!oi-
12590: .tosta siinä vesistön osassa, johon yrityksen mituksen lisäksi ei liene 1\arpeehlistru järjes-
12591: vaikutukset tulevat ulottumaan ja, eräissä tää erityistJä uutta menettelyä kalastusta
12592: tapauksissa, myös selvityksen kalan mah- koskevien vahinkojen osalta. Eri asia on,
12593: dollisuuksista nousta vesistöön sekä toimen- jos katselmustoimitukseen saadaan käytet-
12594: piteistä kalakannan säilyttämiseksi ja lisää- t'äväksi. sellaisia vesistöä koskevia teutkimuk-
12595: miseksi sekä vesiasetuksen 55 § :n mukai- s•ia•, joiLla voi ol[a merkitystä kalastusta kos-
12596: sesti yrityksen suunnitelmassa selvittiämään, kevia korvauskysymyksiä käsitielt.äessä. On
12597: missä määrin yrityksen toteuttamisesta ai- myös otet.tava huomioon, että vesio'ikeus voi
12598: heutuvia vahinkoja ja haittoja voidaan es- velvoittaa luvan hakijan täydentämään yri-
12599: tä.ä tai vähentää. Tämän llisäksi hakija on tyksen suunnirtJelmaa koskevia tietoja. Haki-
12600: velvolHnen suorittamaan vesioikeuden mah- jan määrääminen ryhtymään vahingonkor-
12601: dollisesti määräämiä vesilain 2 luvun 22 §: n vauksia koskeviin tutkimuksiin ennen kuin
12602: 1 momentissa tarkoit.ettuja toimenpit~c'itä, asianomainen hakemusasia on vireiMä ai-
12603: jotka koskevat kalan kulkureittiä tai kalan heutJOOisi vaikeasti ratkaistavia hakemus-
12604: 'hisääntymismahdollisuuksia samalla kuin asiain käsittelyä koskevia oikeudcllisia ky-
12605: mahdollinen maataloushallituksen hyväk- symyksiä.
12606: symä kalakannan suojaamista koskeva suun- Kysymyksen perusteluissa mainitaan, että
12607: nitelma otetaan huomioon tai, milloin sel- kun hakija on selvitt<elyjen jälkeen suoritta-
12608: laisia toimenpiteitä ei vesilain 2 lnvtm 22 nut kohtuulliset korvaukset, voitaisiin asian-
12609: § :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa omainen lupa anroa. Tämä osoititaa, että ky-
12610: tule määrättäväksi. suorittamaan maksun symyksen esittäjät pitävät tärkeänä koh-
12611: 6
12612:
12613: tuu:lllisen ennakkokorvauksen saamista asian tävinä. Ehdotusten laatiminen tarpeellisiksi
12614: aikaisemmassa vaiheessa liuvan myöntämisen muu1Joksiksi vesilakiin onkin vireillä.
12615: eräänä edellytyksenä. Vesilaissa onkin 11 Kyselystä käy selville, että mikäli siinä
12616: päivänä lokakuuta 1963 voimaan saatetru~a tarkoitettua tutkimusta, jonka perusteel•llli
12617: lain muutoksella (453/63) annelttlu säännök- oliisi suoritettavissa ennakkokorvausta, ei
12618: set kaksivaihmsesta hakemusasian käsittelystä tJoimitettaisi, tulisi kaikkien asianosaistten
12619: ja ennakkokorvauksen suoritta.m.ioosta. V e- saada ilmainen ja maksuton oikeudenkäynti
12620: silain 16 luvun 24 §: n 2 momentissa sääde- . kaikissa niissä oikeusasteissa, jotka joutu-
12621: tään, että jos yrityksestä aiheutuvien vahin- vat asialll käsittelemään ja että aSianosaiset
12622: kojen selvittäminen suhteet11omasti viivyt- olisi vapautettava :leimaveron suorittJami-
12623: täisi asian käsittelyä vesioikeudessru ja yri- sesta. Sanotun johdosta on todettava, ettJä
12624: tyksen kiireellistä toteuttamista on yleiseltä menettelyn tulee myös vesiasioissa rakentua
12625: ka.nnaJJta pidettävä tärkeänä, vesioikeus voi yleisestii omaksuttujen oikeusperiaatteiden
12626: ratkaista hakemusasian muilta kuin yrittyk- varaan. Hakemusasioissakaan ei voida väl't:J-
12627: sestä aiheutuvia vahinkoja ja. niiden joh- tyä siltä, että asianosaiselle saattaa aiheu-
12628: dosta suoritettavia toimenpiteitä koskeviita tua kusta.nnuksia, kuten on laita esimerkiksi
12629: osin, joHoin vahingosta, haitasta, ja muusta pakkolunastustoimituksen ja siihen liitty-
12630: edunmenetyksestä on määrättävä maksetta- vien oikeudenkäyntlien osalta.
12631: vaksi arvioitua todellista vahinkoa vastaava Hakemusasian kä.sittelystä johtuvista kus-
12632: ennakkokorvaus. Vaikka kalakannan säilyt- tannuksista on mainittava, että katselmus-
12633: tämiseen suoritettava maksu ei o~e vahin- toimituksessa esil~e tulevat kysymykset se'1.
12634: gonkorvaust!a, sekin voidaan määrätä enna- vitetään virMll pu()lllesta ja tarvittavat selvi-
12635: kolta suoritettavaksi (VL 16:243). Vesioi- tykset vaaditaan tavallisesti vain hakijalta.
12636: keuden edellä tarkoitJettua päätöstä edeltävä Vahingonkärsijöille koituu kustannuksia
12637: katselmustoimitus voidaan määrätä suoritet~ yleensä kokouksiin matkustamisesta, mene-
12638: tavaksi kahdessa vaiheessa siten, että en- tetyistä työpäivistä sekä asiamiehille suori-
12639: lrimmäisessä vaiheessa muun muassa tarkas- te1Jtavista palkkioista. Tehdäkseen muistu-
12640: tetaan yrityksen suunnitelma ja tutkitlaan tuksen vesioikeudelle toimitlusmiesten lau-
12641: voidaanko lupa antaa sekä tehdään ehdotus suntoa vastaan aSianosaisen ei tarvitse lu-
12642: maksettavista ennakkokorvauksista ja toi- nastaa kappaJet.ta toimitusmiesten asiassa
12643: sessa vaiheessa muun ohessa selvitetään lo- antamasta lausunnosta eikä muistakaan tJoi-
12644: pul1lisetJ korvaukset. Tällöin voidaan vielä mituskirjoista. Vesioikeudessa katselmus- ja
12645: käsiooliliä esimerkiksi kalastusvahinkoja kos- tarkastusku.liut maksaa valtio. Vahingonkär-
12646: kevia kysymyksiä. sijä ei olle velvollinen lunastamaan vesioi-
12647: Edeltä selostetulla vesilain muutoksella keuden päätöstä muusta tapauksessa, kuin
12648: tuli poistetuksi hakemusasiain käsittelyyn jos hän rtJahtoo hakea siihen muutosrtla. Va-
12649: liittyneitä epäkohtia. Tämä ei kuitenkaan hingonkärsijäpuolella olevalle muutoksenha-
12650: koske aikaisemman lain mukaisia hankkeita, kijalle, joka saa muutoksen vesiylioikeuden
12651: joiden käsitJtelyva.iheista on esitetty arvos- ratkaisuun, määrätään vesiylioikeudessa
12652: telua. y.leensä maksettavaksi korvaus oikeuden-
12653: V esiJiain voimassa olie:via, hakemusasiain käyntikuluista. Korkein haJ!linto-oikeus mää-
12654: muutoksenihakujärjestelmää koskevia sään- rää oikeudenkäyntikulujen korvaamiseSita
12655: näksiä ei eräissä kohdin voida pitää tyydyt- sen käsiteltävinä olevissa asioissa.
12656: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1967.
12657:
12658: Oikeusministeri A. Simonen.
12659: 7
12660:
12661:
12662:
12663:
12664: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
12665:
12666: I det s~fte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lika åtgärder i de fall, som avses i 2 kap.
12667: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- 22 § 2 mom. vattenlagen icke kommer att
12668: vel8e av den 8 februari 1967 nr 10 tili ve- påbjudas, att tili Sltaten erlägga en avgift
12669: derbörande medlem av statsrådet för avgi- för att användas till fiskbeståndets beva-
12670: vande av svar översänt följande av riks- rande. Sökanden skall också :tili den som
12671: dagsman Hannes Paaso m.:illi. undertecknade drabbats av skada, erlägga av vattendom-
12672: spörsmål: storen föreskriven ersättn:ing i pem1ingar
12673: för skada, men eller annan förlust av för-
12674: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen mån i fråga om fiske, som ;D.ex. hinder för
12675: vidtaga för avhjälpande av de olä- eNer svårigheter att utnyttja fiskerätt eller
12676: genheter, vil'ka framkommit vid be- den omständigheten att användning av fis-
12677: handlingen av i vatten:lagen ruvsedda kebragder blivit gagnlös, enligt. stadgandena
12678: ansökningsmål och på grund av vilka i vattenl'agen angående skadeersättning.
12679: den mindrebemedlade småbrukarbe- Såframt sökande på förhand skulle för-
12680: folkning, som är bosatt och idkat p'JJiktas att verkställa sådan utredning av
12681: fiske :inlom företagets verkningsom- viiken skull:e framgå de Otlägenhet!er, ska-
12682: råde, blivit i hög grad lidande~" dor och förluster av förmån om viika man
12683: har kännedom, kan konstateras, att verk-
12684: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- ställandet av en dylik utredning skulie för-
12685: samt anföra följande: utsätta ett officieJJt förfarande under vil'-
12686: ket de som drabbat~ av skada skulle med-
12687: Den som anhål1er om tillstånd atti b~gga dela sina ersättningskrav. Utredningen av
12688: i vattendrag, är förpliktad a;tt tiD vatten- skadeersättningar sker nuförtiden genom
12689: domstolen angående företaget inlämna sä- syneförrättning, som skal<l! håJJ:as "då verk-
12690: dan pJ_~n, som innehåller i 53 § vattenför- ningarna av företag sträcka sig tili ett vid-
12691: ordningen (282/62) avsedda uppgifter om sträckt område eller undersökning på pla;t-
12692: fiskeförhållandena och fiskSitammen i den sen för utredande av företagets verkningar
12693: del av vattendraget, tili viiken företagets el:jest befinnes nödig". Det torde icke vara
12694: verkn:ingar kommer att srt:lräcka sig, och i nödvändigt att utöver s~eförrättningen an-
12695: vissa fa11, utredning om fiskens möjligheter ordna något n~t särskilt förfarande i fråga
12696: att uppstiga i vattendraget samt redogö- om skadorna rörande fiske. En annan sak
12697: relse för åtgärderna för fiskbeståndets be- är, om man vid s~eförrättning får tili för-
12698: varande och ökning, ävensom att i p:J'anen fogande sådana utredningar beträffande
12699: enligt 55 § vrutitenförordningen utreda, i vattendrag, vilka kan vara av betydelse vid
12700: vilken mån den skada och det men, som behandlingen av ersättningsfrågor rörande
12701: genomförandeti av planen medför, kan för- fiske. Man måste även beakta, att vattem-
12702: hindras eller minskas. Det åligger ~terli domstolen kan ålägga tillståndssökanden att
12703: gare sökanden, att verkstä1la av vattendom- kompletrtera uppgifterna rörande p~anen för
12704: stolen möjligen bestämda i 2 kap. 22 § 1 företaget. Att ålägga sökanden att vidtaga
12705: mom. avsedda åtgärder angående fiskens utredningar angående skadeersättningar in-
12706: vandring eller fiskens förökningsmöjlighe- nan ifrågavarande ansökningsmål anhängig-
12707: ter samtidig,t som en av lantlbruksstyreW.sen gjorts, skulle föranleda svårlösliga juridiska
12708: eventuellt godkänd pi'an för skyddande av frågor rörande behandlingen av ansöknings-
12709: fiskbeståndet r!Jas i beaktande eilller, då d~- mål.
12710: 8
12711:
12712: 1 motiveringen till spör.smål'et nämnes, at1:1 De ikrafttvarande stadgandena i vatten-
12713: då sökanden efter verkstä.lll:da utredningar lagen om förfarandet för ändringssökande
12714: erlagt skäliga ersättningar, skuhle vederbö- i ansökningsmål kan t'ill vissa delar icke
12715: rande tillstånd kunna ges. Detta bevisar, anses tillfredsställande. Utarbetandet av
12716: att spörsmålsstäliarna anser erhållandetJ av förslag tili nödiga ändringar i vattenlagen
12717: skälig skadeersättning i ett tidigare skede är även anhängiga.
12718: utgöra en vikt'ig förutsättning för beviljan- Av spörsmålet framgår, atJt då i detta
12719: det av tillstånd. 1 lagen den 11 oktober 1963 avsedd undersökning, på basen av viJ:ken
12720: om ändring av vattenlagen (453/63) har förhandsersättningarna sku.lile kunna erläg-
12721: också g'ivits stadganden om behandl~ng av gas, icke skulle verkställas, borde alla par-
12722: ansökningsmålen i två skeden och om er- ter beviljas gratis och avgiftsfri rättegång
12723: läggandet av förhandsersättning. l 16 kap. i alla de rättsinstanser, som skall behandl•a
12724: 24 § 2 mom. vatt.enlagen stadgas, att då målet, och parterna befrias från skyldighe-
12725: företag är flådant, att utredandet av de ten att erliägga stämpelskatt. Med anledning
12726: skador, som därav föranledes, oskäl'igt skulle av det sagda kan konstateras, att förfaran-
12727: fördröja ärendets behandling i vattendom- det också i vattenrättsliga ärenden bör bar
12728: stolen, och det ur allmän synpunkt bör an.. seras pä allmänt godtagna rätt.sprinciper.
12729: ses vara av vikt, att företaget skyndsam.t Man kan icke heller i ansökningsmål undgå,
12730: förverkligas, mä vattendomstolen avgöra an- att parterna kan åsamkas kostnader såsom
12731: sökningsärendet tili den del' det icke berör fallet är t.ex. vid expropriation.sförfarande
12732: av företaget åsamkade skador och ersätt- och rät:tegångar i anslutning till detta.
12733: ningar på grund av dem. Härvid skall för- Angående kostnader som föranledes av an-
12734: ordnas, att för skada, men och annan för- sökningsmålens behandling kan sägas, att
12735: lusrt av förmän skallli erläggas förhandser- vid syneförrättningen framkommande frå-
12736: sättning, som motsvarar den uppskattade gor utredes å tjänstens vägnar och nödiga
12737: verkliga skadan. Trot& att avgiften, som utredningar krävs i allmänhet endast av
12738: skall användas för fiskbeståndets bevarande, sökanden. De som drabbats av skada åsam-
12739: icke är någon skadeersättning, kan också kas i a1hnänhet kostnader för resor tili
12740: angående denna förordnas, att den skall sammanträden, förlorade arbetsdagar samt
12741: erläggas på förhand (VL 16:243). Angående arvoden åtJ ombud. För att till vattendom-
12742: syneförrättning, som föregår vattendomsto- stolen göra anmärkning m()t förrättnings-
12743: lens ovanavsedda utslag, kan förordnas, att männens utlåtande behöver part icke inlösa
12744: den skaU verkställas i två skeden så, att ett exemplar av förrättningsmännens utlå-
12745: under det första skedet bl.a. granskas pla- tande i ärendet, ej heller av övriga förrätt-
12746: nen för företaget och undersökes, huruvida ningshandlingar. Vid vattendomstolen er-
12747: tiHstånd kan meddelas, samt upprättas :för- lägges kostnaderna för syneförrättning och
12748: slag angående förhandsskadeersättningarna, tillsyn av staten. Den som drabbats av
12749: och under det andra skedet, förutom de skada, är icke skyldig att inlösa vatten-
12750: övriga ärendena, även utredes de slutl'iga domstolens utslag i annat faU än om han
12751: ersättningarna. Härvid kan t.ex. ytterligare önskar söka ändring i det. Ändringssökande,
12752: behandlas frägor angående skador, som som representerar den sida, som drabbats
12753: åsamkats fisket. av skada, och som får ändring i vatten-
12754: Genom den ovan relaterade ändringen av överdomstols utslag, ålägges i allmänhet vid
12755: vattenlagen eliminerades vissa olägenheter vattenöverdomstolen att erlägga ersättning
12756: i anslutning till behandlingen av ansök- för rättegångskostnaderna. Högsta förvaltl-
12757: ningsmålen. Detta berör dock 'icke företag ningsdomstolen förordnar om ersättning av
12758: enligt den tidigare lagen, i fråga om wka rättegångskostnaderna i de ärenden, som
12759: behandlingsskedena utsat1:s för kritik. behandlas av den.
12760: Helsingfors den 6 mars 1967.
12761:
12762: Justitieminister A. Simonen.
12763: Kirj. ksm. N:o 11.
12764:
12765:
12766: Lei·nonen: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksen
12767: jälkeenjääneiSiJYdesrtä.
12768:
12769: E d u s k u n n a n H e r r a P UI h e m i e h e l l e.
12770:
12771: Kansakouluiliaitoksen viranhalitjjain palk- 1961 yhden palkkausluokan suuruisen lmop-
12772: kausta ja eläkkeitä määr'lttelevä laki säädet- pakorot.uksen. Mainitt.una ajankohtana tlehty
12773: tiin vuonna 1957 ja se astui voimaan 1. 8. palkantarkistus ei kuitenkaan ollut: kuoppa-
12774: 1958. Aikaisempi kaksijakoinen luontois- korotus', vaan kaikiHe virkamiehille myön-
12775: etujrahapalkkajärjest.elmä muuttui tällöin nettiy tasokorotus, joka käytännöllisistä
12776: ns. kokonaispalkkausjärjestelmäksi. Maalais- syistä maksett~in yhden palkkausluokan
12777: ja kauppalakunnille säädettiin kuitenkin suuruisena. Ministleri Alenius ilmoitti kan-
12778: velvoJllisuus varata opettajHleen virka-asun- salaiskoulujen, apukoulujen sekä erityis-
12779: toja, joistla opet,tajat velvoitettiin maksa- koulujen ja erityisluokkien opettajien saa-
12780: maan vuokravast[ket;tta sen mukaan kmn neen samasta ajankohdasta lukien sitä paitsi
12781: valtion virkamiehille on säädetty tai sääde- kahden paJkkausluokan korot.uksen. Tämä-
12782: tään. Kun nämä vuokrat ovat yleensä olleet kään tarkistus ei ollut kuoppakorotus, vaan
12783: käypiä vuokria alhaisemmat, katsottiin sää- kansa,raiskoulujen opettajille myönnettiin
12784: dettly asuntoetu eduskunnassa palkka.eduksi, 1. 8. 1961 yhden palkkausluokan suuruinen
12785: joka vaikutti tuntuvasti palkkauslaissa. opet- korotus korvauksena säädet,y-stä lisäkoulu-
12786: tajille määrät,tyyn palkkausluokitukseen. tusvaatimuksesta sekä opetusvel,vollisuuden
12787: Tämä vaikutus: näkyy myös siinä, että paJk- lisääntymisestä kahdella viikkotunnilla. Eri-
12788: kaus.laissa säädettiin kunnitle oikeus mak- tyiskoulujen ja -luokkien opettajille 1. 10.
12789: saa laissa säädetltyä korkeampaakin palk- 1962 myönnetty yhden palkkaUSiltnokan ko-
12790: kaa, jottlei kaupungeissa, joiden opettajilla rotus oli samaten lisättyä koul•utust~U. kolf-
12791: ei ole asuntoetua, opettajien palkat uuden vaava pätevyyslisä.
12792: palkkauslain voimaantultua laskisi entisestä Palkkauslakia säädettäessä kansalwultuJa'i-
12793: tasostaan. toksen opettajat vaativat' itselleen samaa
12794: Vuoden 1958 jälkeen kansakoululaitoksen 10-vuotislisä.ä, jota on maksett)u opetusmi-
12795: opettajat eivät ole 'saaneet1 palkkaukseensa men muilla alueilla hyvityks>enä yltenemis-
12796: ns.kuoppa.tarkistuksia, joita tänä aikana on mahdo111suuksien puuttumisesta. virassa.
12797: myönnetty käytännölilis·esti katiloen kaikiHe Eduskunta kuitenkin pienellä enemmistöl.lä
12798: muille viranhaltijaryhmille. He ovat tulleet eväsi tämän kansakoultunopettajille tasapuo-
12799: osallisiksi ainoastaan yleisistä prosenttikoro- Usuusperiaatteen mukaisesffi. kuuluvan palk-
12800: tuksista, joiden määrää on kuitenkin pienen- kaus:edun. Tämä etu puutltuu he'i11tä yhä.
12801: tänyt se, etltä osa virkamiesten palkantarkis- Kansakoululaitoksen viranhaltijat jätet-
12802: tuksiin käytettävissä olleista varoista on si- tiin v. 1966 voimaan tulleen uuden virka-
12803: joitettu eri viranhaltJijaryhmien kuoppatar- miespal:kkojen menettelytapajärjestelmän ul-
12804: kistuksiin. Kansakoululaitoksen opettaja- kopuolelle, eikä menet11:1elytapajärjoote:lanää
12805: kunta on tlänä aikana jäänyt virkamiesten eduskunnan 9. 6. 1964 menettelytapalain yh-
12806: yleisestä pa1kkaus>en kehityksestä jä;lkeen n. teydessä ~ain perusteluihin anrtamasta 1au-
12807: kahden palkkausluokan verran. sumasta huolimatta ole vieläkään ulotettu
12808: Kun kansanedustaja E. J. Paavoia teki koskemaan opettajia. Tämä antoi mahdolli-
12809: lokrukuussa 1966 tästä asiasta eduskunnassa suuden jättää heidät! kesäkuussa 1966 'OOh-
12810: ~uull'isen kysa]yn, toinen valtiovarainminis- dyn virkapalkkaratkaisun ulikopuolelle
12811: teri Ele Alenius esit,ti vastauksessaan edus~ kuoppakorotuksia sekä määrävuosilisiä kos-
12812: kunnalle tietoja, jotka antloivatl väärän ku- kevalta osuudeLta. Sen sijaan, etUi. kansa-
12813: van kansakoululaitoksen opettn.jien palk- koululaitoksen viranhalt.ijoill'e olisi tuon rat~
12814: kauksen kehityksestä. Ministeri Al'enius il- kaisun yhteydessä myönnetty odot.etutJ kuop-
12815: moitti kansakoulunopettajien saaneen 1. 8. pa.tarkistruks:et ja puuttuva 10-vuotislisä,
12816: E 189/67
12817: 2
12818:
12819: eräille toiSiten koulujen opettajaryhmille, Edellä oleva osoittaa, ettei valtion taholta
12820: joilla jo ennestään oli tämä määrävuosilisä kansakoulula:iltoksen viranhal.tdjoihin kohdis-
12821: ja jo1Jka 1960-luvun alussa olivat päässeet t.eiJtu palkkauspolitiikka ole täyttänyt. niitä
12822: osa!lllisiksi myös palkkaluokkatarkistuksista, tasavertaisuuden vaatimuksia, jo'ita sen tu-
12823: myönnettiin uusi viiden vuoden palveluk- lisi noudattaa.
12824: sesta tuleva määrävuosilisä. Kun mtäkin KansakoululaitJoksen opettajien ammatti-
12825: korotusta voidaan: pitää perusteltuna, jou- järjestö Suomen Opettajain LiiMJo anoi tou-
12826: tuu toteamaan, että kansakoululaitoksen vi- kokuussa 1965 neuvotteluoikeuslain mukai-
12827: ranhaltijoilta on evätty oikeus jo kahtieen sia palkkausneuvotteluja valtiovarainminis-
12828: määrävuosilisään. teriön kanssa. Valtiovarainministeriö ei puo-
12829: V aitioneuvoston liokakuusa 196G tekemä leen vuoteen edes vastlannut pyyntöön.
12830: ja vuoden 1967 alussa voimaan tullut pää- Vasta saman vuoden marraskuussa järjestiÖ
12831: tös virka-asuntojen vuokrista muodostui pääsi esittämään vaatimuksensa. Tämän jäl-
12832: kansakoululaitloksen viranhaltijoi•lJle erittäin keen valtiovarainministeriö on pitkittänyt
12833: raskaaksi tapahtumaksi. Päätös alensi hei- neuvotteluja erilaisi:Ua syihlä niin, ettlei val-
12834: dän jälkeenjäänyttä ansiotasoaan jo vuoden tion korjausesitystä ole opettt.ajajärjestöHe
12835: 1967 alussa vielä 1-3 palkkausluokalla. esitetty vieläkään. Annettiinpa ministeriön
12836: Virka-asuntojen vuokrien korotuksen ensim- taholta eduskunnallie edellä jo mainit:tuja
12837: mäinen osa on jo osoittanut, että vuokra- vääriä tietoja. Opettajat ovat nyt! jo lähes
12838: päätös on epäonnistunut. Epäkohdat. ovat kaksi vuotta yrittäneet rauhallista neuvot-
12839: juuri kansakoululaitloksen viranhaltijain telut!ietä saada asiaansa oikeudenmukaiseen
12840: kohdalla selvimmin näkyvissä. Nämä viran- ratkaisuun, mutlta vailitlion palkkav"iranomais-
12841: haltijat ovat :Uailla säädetyn asumispakon ten puolella ei tällaiselle rakentavalle menet-
12842: alaisia. Lisäksi syrjäisissä kylissä on lähes telytavalle ole annettu arvoa. Tällaisella
12843: mahdotonta määrittää paikkakunnan käypä suhtautumisei!Jla rakentavahenkiseen neuvot-
12844: vuokrataso, joka on säädetty virka-asunto- teltumenettelyyn saattaa olla erittäin han-
12845: jen vuokrien yl-ärajaksi. Valtion päätöksellä kalat seuraukset. Se on omiaan ohjaamaan
12846: toteutettu vuokrien korotus· menee opetta- viimeisetkin sovittelunhalua osoitltavat am-
12847: jilta tulonsiirtona kunnille. Lisäksi - niin- mattijärjestöt uhkavaatimusten esitltämisen
12848: kuin edell!ä aikaisemmin on jo mainittlll - ja avointen työtaistelujen käyttämisen ko-
12849: kansakoululaitoks•en opettajien palkkaus- valle linjalle, mikä ei voi olla yhteiskunnan
12850: luokkia määrättäessä vuonna 1957 käypää edun mukaista. Nyt valiioneuvosto itls·e oh-
12851: hintaa huokeampi virka-asunto vaikutti rat- jaa palkka-asioiden hoitoa t1ä:lle tielle.
12852: kaisevasti opettajille määrättyyn palkkaus- Edelläolevan perusteella ja valtiopäivä-
12853: luokitukseen. Ny;tl tJämä vaikutin on pois- järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
12854: tettu ilman että samaan aikaan olisi esitetty esitän kunnioitltaen vaitUoneuvoston asian-
12855: vastaavaa kompensaatiota palkkausluokkiin. omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
12856: Kun lasketaan yhteen palkkauksen tähän- symyksen:
12857: astinen jäl-keenjääneisyys, määrävuosmsien
12858: puuttuminen ja vuokrien korotuksen joh- Onko Hallitus tUetoinen kansakou-
12859: dosta tapahtunut ansiotason aleneminen lulaitoksen viranhaltijain palikkauk-
12860: saadaan kansakoululaitoksen viranhaltijain sen erittäin pahasta jällk.eell!jääneisyy-
12861: palkkauksen korjausvaatimukseksi vähin- destJä, ja jos on,
12862: 1fåän viisi palkkausluokk8Ja. Tät,ä voidaan mihin toimenpit:eisiin Hallitus on
12863: pitää palkkauso.lojen tämän hetken pahim- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä jälkeenjää-
12864: pan•a epäkohtana koko maassa. Kuitenkin neisyyden korjaamiseksi sekä tämän-
12865: opettajilta samaan aikaan odotetaan suurta kaltaisten epäkohtien syntymisen es-
12866: valmiutta uusiin, entistä vaativampiin tleh:tSi- tämiseksi vastaisuudessa~
12867: viin sekä niiden edellyt,tämään jatkokoulu-
12868: tukseen, vieläpä omma varoillaan.
12869: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1967.
12870:
12871: Armas Leinonen.
12872: 3
12873:
12874:
12875:
12876:
12877: E d u s k u n n a n H e r r a P Ui h e m i e h e ll e.
12878:
12879: Helmikuun 9 päivänä päivätyssä ja saman Valtiovarainministeriö toisaalta sekä Suo-
12880: kuun 11 päivänä palkkauskysymyksiä käsit- men OpeU.ajain Liitto r.y. ja Svenska Folk-
12881: treleväll~ ministerille saapunees'sa kirjeessä skolilärarförbund r.f. toisaalta ovat neuvotte-
12882: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjär- lujen jälkeen 7 päivänä maal[skuuta 1S67
12883: jestyksen 37 § :n 1 momenl!issa mainitussa yksimielisesti sopineet kansakoululaitoksen
12884: tarkoituksessa lähettänyt jäWjennöksen edus- opettajain palkkausten jäLkeenjääneisyyden
12885: taja Le'inosen Teille antamasta kirjelmästä, korjaamiseksi tarpeellisesta palkkausten tar-
12886: jossa valtdoneuvost.on asianomaisen jäsenen kistamisest.a vuonna 1967. Samassa. yhtey-
12887: vastatltavaksi on tehty seuraava. kysymys: dessä on todettu, etl!ä Hallitus pyrkii ensi-
12888: tilassa sel'VitJtämään, millä tavalla kansakou-
12889: "Onko Hallitus tietoinen kansakou- 1ulaitoksen viranhaltijain ja. muiden palk-
12890: lulaitoksen viranhaltijain palkkauk- kauksiinsa valtion avustusta saavien pal-
12891: sen erittäin pahasta jiHkeenjääneisyy- kansaajien pawkkausten tar kistamismenette-
12892: destlä, ja jos on, lyä voidaan kehittää nykyistä tarkoit.uksen-
12893: mihin toimenpit:eisiin Hallitus on mukaisemmaksi.
12894: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä jälkeenjää- Edellä mainitun sopimuksen on vaitUoneu-
12895: neisyyden korjaamiseksi sekä tlämän- vosto periaatepäätöksellä hyväksynyt 9 päi-
12896: kaltaisten epäkohtien syntymisen es- vänä maaliskuuta 1967. Hallitus tulee anta-
12897: tämiseksi vastaisuudessa?" maan tarvit.tavat lakiesitykset Eduskunnalle
12898: niin pian kuin se käytännössä on mahdol-
12899: Vastauksena kysymykseen esit!än ktmni- lista.
12900: oittavasti seuraavaa:
12901: Helsingissä 13 päivänä maaliskuutla 1967.
12902:
12903: Ministleri Ele Alenius.
12904: 4
12905:
12906:
12907:
12908:
12909: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
12910:
12911: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Finansministeriet å ena sidan samt Suo-
12912: anger har Ni, Herr Talman, med Eder men Opettajain Liitto r.y. och Svenska
12913: skriveil.ise av den 9 februari 1967, viiken den Folkskollärarförbund r.f. å andra sidan har
12914: 11 •i samma månad kom ministern, s<>m be- efter underhandlingar den 7 mars 1967 en-
12915: handlar avl'öningsärendena, t:illhanda, sänt hälllligt överenskommit 0111 nöd'iga juSiterin-
12916: avskrift av följande av riksdagsman L·eino- gar av avlönirugarna år 1967 i syfte att av-
12917: nen till Eder ingivna skrivelse, i vilken hjälpa eftersläpningen i lärarnas inom folk-
12918: tiH vederbörande medl:em av statsrådetl för skoleväsendet avlöningar. I det.ta, sa111man-
12919: avgivande a,v svar ställoo följande spörsmål: hang har även konst13itlerats, att Regeringen
12920: strävar tili att så snart ·so111 möjligt utreda
12921: "Är l~egeringen medvet.en om att på vil'ket, sätlt justerirugsförfarandet i fråga
12922: tjänsteinnehavarnas ino111 folkskole- om avliöningarna för tjänsteinnehavarna
12923: väsende1J a:vtliöningar i synnerligen inom folkskoleväsendet och övriga lönta-
12924: hög grad släpar eftler, och 0111 så är gare, vilka för sin avlöning erhåiHer bidrag
12925: fallet, av statlen, skall kunna utvecklas så att det
12926: vilka åtgärder har Regeringen vid- blir ärudamålsenligare än vad det för när-
12927: tagit eller ämnar den vidtaga. för av- varande är.
12928: hjälpande av eftersläpningen oo111t Statsrådet har geno111 sitt principbeslut
12929: för at:t förhindra, att dylika olägen- godkänt ovan nämnda överenskommel~e den
12930: heter i fra111t'iden upps,tår ~" 9 mars 1967. Regeringen kommer att avJåta
12931: nödiga lagproposit'ioner tili Riksdagen så
12932: Såsom svar på spörsmålet. får jag vörd- snart detta i praktiken är möjligtt.
12933: samt anföra föl!jande:
12934: Helsingfors den 13 111ars 1.967.
12935:
12936: M:inister Ele A.lenins.
12937: Kirj. ksm. N:o 12.
12938:
12939:
12940:
12941:
12942: Kemppainen: Sairaalain rakennuskustannuksista.
12943:
12944:
12945: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
12946:
12947: Sairaaloiden rakennuskustannukset ovat laaja, monia virkoja sisältävä ulkomaalaisille
12948: viime aikoina nousseet erittäin korkeiksi. tehty näyttelyesine. On otettava huomioon
12949: Tämä tulee erityisesti ilmi, kun tutkitaan lisäksi, että eräiden ulkolaisten retkikuntien
12950: sairaaloiden tilankäyttöä. Tämä on ollut eri- lausunnot suursairaaloistamme ovat vähem-
12951: tyisesti omiaan nostamaan hankintahintaa. män imartelevia, erityisesti siihen nähden,
12952: Niinpä eräiden uusien sairaaloiden vaatima mitkä ovat niiden kustannukset.
12953: tilavuus yhtä potilaspaikkaa kohden on ollut Tähän viitaten esitän valtiopäiväjärjestyk-
12954: noin 550--590 m3 • Tämä merkitsee yksinker- sen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
12955: taistettuna lähes kahden omakotitalon raken- neuvoston asianomaisen Jasenen vastatta-
12956: tamista yhtä potilaspaikkaa kohden. Toi- vwksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
12957: saalta on ollut odotettavissa, että eräissä
12958: vain vähän valtion apua saavissa sairaala- "Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12959: hankkeissa ovat kustannukset hoitopaikkaa sairaaloiden rakentamiskustannukset
12960: kohden olleet vain 1/4-1/7 siitä, mitkä on ovat nousseet viime vuosina kuntien
12961: hoitopaitkkakustannus täysimääräistä valtion ja valtion kantokyvyn ylärajalle, ja
12962: apua saavissa laitoksissa. Tämä suunta näyt- jos on,
12963: tää jatkuvan. Näyttää myös ilmeiseltä, että mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
12964: enää ei ole kysymys potilaasta tai hänen par- tai aikoo ryhtyä niiden kustannus-
12965: haastaan, vaan että kysymys on laitoksesta, ten alentamiseksi?
12966: josta pyritään saamaan mahdollisimman
12967: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1967.
12968:
12969: Jaakko Kemppainen.
12970:
12971:
12972:
12973:
12974: E 190/67
12975: 2
12976:
12977:
12978:
12979:
12980: E d u s kunnan H e r r a P 1ll h e m i e h e l'l e.
12981:
12982: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- tavan kalliita käyttötalouskustannuksia hoi-
12983: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra dettua potilasta kohden. V aru.stamalla sairaa-
12984: Puhemies, olette kirjeellänne 9 päivältä hel- ~at perustamisvaiheessa kunnollisesti katso-
12985: mikuuta 1967 n:o 48 lähettänyt valtioneu- taan yleensä voitavan estää käyttökustannus-
12986: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ten Hsääntymistä. Siten esim. kaikki lait-
12987: kansanedustaja Jaakko Kemppaisen tekemän teet, joilla voidaan paJkkauskustannuksia
12988: seuraavan sisältöisen kysymyksen: vähentää, ovat paikallaan.
12989: Viime aikoina on myös pyritty kehittä-
12990: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että mään sairaaloiden poli!klinikkatoimintaa,
12991: sairaaloiden rakentamiskustannukset koska toimintakykyisten poliklinikoiden
12992: ovat nousseet viime vuosina kuntien avulla voidaan pysyttää osa potilaista avo-
12993: ja valtion kantokyvyn ylärajal~e, ja sairaanhoidon piirissä, mikä tulee yhteis-
12994: jos on, kunnaUe taloudellisesti edullisemmaksi kuin
12995: mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt sairaalahoito. Tämäkin seikka vaikuttaa sai·
12996: tai aikoo ryhtyä niiden kustannusten raalan kuutiomäärään.
12997: alentamiseksi? '' Niinikään on huomattava, että eri tyyp-
12998: pisissä sairaaloissa tilan tarpeet ovat erilai-
12999: Vastauksena kysymykseen pyydän kun- set. Tästä johtuu, että paikallis-, alue- ja
13000: nioittavasti esittää seuraavaa: keskussairaaloiden rakennusten suhteelliset
13001: Sairaaloiden toimintasuunnitelman ja huo- kuutiomäärät ovat erilaiset. Omana ryhmänä
13002: netilaohjelman vaikutuksesta ra:kennettavaan on käsiteltävä yliopistolliset keskussairaalat.
13003: kuutiomäärään on ensinnäkin todettava, että Kuutiomäärien arvosteleminen pelkästään
13004: lääketieteen ja sairaanhoidon a:lalla tapahtu- sairaansijojen lukumäärän perust'eella joh-
13005: nut viimeaikainen kehitys on erittäin voi- taa harhaan, ellei tunneta sitä tal'lkoitusta,
13006: makkaasti kohdistunut nimenomaan toimen- mitä varten sairaala on suunniteltu. Sama
13007: pideosastoihin. Käytettäväksi on saatu huo- pitää paikkansa kustannusten arvosteluun
13008: mattava määrä erilaisia uusia laboratorio- ja sairaansijojen lukumäärän perusteella.
13009: röntgentutkimuksia. Niin ikään on voitu Mitä tulee kustannustason muodostumi-
13010: ryhtyä suorittamaan kokonaan uudenlaatui- seen rakennusteknillisessä mielessä, on sai-
13011: sia leikkauksia, minkä rinnalla nukutustoi- raalarakennusten suunnitelmia tarkastel-
13012: minnan kehitys on laajentanut operatiivisen taessa sovellettu periaatetta, ettei niitä ole
13013: toiminnan mahdollisuuksia. Muun ohella suunniteltava rakenteiltaan, materiaaleiltaan
13014: edellä mainitut se~kat ovat tietenkin vaikut- ei:kä varusteiltaan yhtään korkeatasoisem-
13015: taneet siihen, että tarpeellista toimintaa var- maksi kuin sairaalahygieniset, toiminnalliset
13016: ten on järjestettävä asianmukaiset tilat. ja tarkoituksenmukaisuussyyt vaativat.
13017: Näin ollen suhteellinen kuutiomäärä sairaan- Yleisenä toteamuksena voidaan esittää, että
13018: sijaa kohti on huomattavasti muuttunut käyttötarkoituksestaan johtuen sairaalaraken-
13019: siitä, mitä pidettiin tarpeellisena esim. pari- nus on rakennuskustannuksiltaan kallein kai-
13020: kymmentä vuotta sitten. Toimenpideosastot kista yleisesti käytetyistä rakennustyypeistä.
13021: on järjestettävä sairaalassa niin tehokkaiksi, Niinpä esimerkiksi Englannissa sairaala-
13022: että tarvittavat tutkimus- ja hoitotoimen- rakennusten kokonaisrakennuskustannuk~et
13023: piteet voidaan viivytyksettä suorittaa, koska ovat n. 53 % koulurakennusten, n. 30 %
13024: silloin voidaan potilaan hoito järjestää mah- konttorirakennusten ja n. 89 % asuinraken-
13025: dnllisimman nopeaksi ja siten lyhentää nusten rakennuskustannuksia korkeammat.
13026: hänen sairaalassaoloaan ja vähentää huomat- Kokonaisrakennuskustannusten jakautumista
13027: 3
13028:
13029: tarkastettaessa on havaittavissa, että muiden sesti saivaalateknilliset kiinteät kojeet ja
13030: rakennustyyppien vastaaviin kustannuksiin laitteet, jotka edustavat n. 10 % kokonais-
13031: verrattuna muodostuvat sairaalarakennusten rakennuskustanuksista. Täten voidaan
13032: koneteknillisten ja sähköteknillisten töiden todeta, että ne kustannuserät, jotka kohot-
13033: kustannukset huomattavasti korkeammiksi, tavat sairaalarakennusten rakennuskustan-
13034: kun sensijaan rakennusteknillisten töiden nukset muiden julkisten rakennusten kus-
13035: osalta ei mainittavia eroja ole havaittavissa. tannusten yläpuolelle, liittyvät sairaalahy-
13036: Sairaalarakennusten kustannuksia kohottavat gienisten ja sairaalateknillisten vaatimusten
13037: lisä:ksi lukuisat kiintokalusteet sekä erityi- toteuttamiseen.
13038: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1967.
13039:
13040: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
13041: 4
13042:
13043:
13044:
13045:
13046: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13047:
13048: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen drifthushåHningskostnaderna per vårdad
13049: anger har Ni, Herr Talman, med Eder patient minskas. Genom att jukhusen i
13050: skrivelse av den 9 februari 1967 nr 48 till- grundläggningsstadiet utrustas ordentligt
13051: sänt vederbörande medlem av statsrådet för anser man i allmänhet, att man kan hindra
13052: avgivande av svar följande av riksdagsman en ökning av driftkostnaderna. Sålunda är
13053: Jaakko Kemppainen undertecknade spörs- t.ex. alla sådana anordningar, genom vilka
13054: mål: avlöningskostnaderna kan minskas, på sin
13055: "Är Regeringen medveten om att plats.
13056: sjukhusens byggnadskostnader under På den senaste tiden har man också vinn-
13057: de senaste åren stigit till gränsen för lagt sig om att utvec'kla sjukhusens polikli-
13058: kommunernas och statens bärkraft, nikverksamhet, enär man med hjälp av
13059: och om så är fallet, effektiva polikliniker kan håUa en del1 av
13060: vilka åtgärder har Regeringen vid- patienterna i öppen vård, vilket i eko-
13061: tagit eller ämnar den vidtaga för nomiskt hänseende blir fördelaktigare för
13062: sänkande av dessa kostnader~" samhället än sjukhusvård. Också detta
13063: faktum inverkar på sjukhusens kubikinne-
13064: håll.
13065: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- Det bör även beaktas, att utrymmesbe-
13066: samt anföra följande: hoven vid sjukhus av oli'ka typ är olika.
13067: Angående verkningarna av sjukhusens Härav följer, att det proportionella kubi-
13068: verksamhnetsP'laner och rumsprogram på kinnehållet i krets- och lokala sju.khus- och
13069: kubikinnehållet bör först och främst kons- centra:lsjukhusbyggnader är olika. Universi-
13070: tateras, att den senare tidens utveckling tetscentralsjukhusen bör behandlas som en
13071: inom det medicinska och sjukvårdsområdet grupp för sig.
13072: i mycket hög grad varit inriktad på behand- Bedömning av kubikinnehållet enbart på
13073: lingsavdelningarna. Man har fått tillgång basen av antalet vårdplatser .är vilseledande,
13074: till en avsevärd mängd olika nya metoder om man icke känner till det ändamålet, för
13075: för laboratorie- och röntgenundersökningar. vilket sjukhuset planerats. Detsamma p:äller
13076: Likaså har man kunnat börja utföra opera- bedömningen av kostnaderna på basen av
13077: tioner av helt nytt slag, och samtidigt har antalet vårdplatser.
13078: utvecklingen av anestesiverksamheten utökat Vad beträffar uppkomsten nv kostnads-
13079: den operativa verksamhetens möjligheter. nivån ur byggnadsteknis!k synvinkel bet-
13080: Bl.a. ovan nämnda omständigheter har raktat, har man vid granskning av P'laner
13081: givetvis medverkat till att man fått lov att till sjukhusbyggnader tillämpat principen,
13082: ordna vederbörliga utrymmen för den nödiga att byggnaderna i fråga om konstruktion,
13083: verksamheten. Sålunda har det proportio- materia! eller utrustning icke får planeras
13084: nella kubikinnehållet per vårdplats avsevärt så att nivån är högre än vad som är nöd-
13085: förändrats från det, som t.ex. för ca tjugo vändigt på grund av sjukhushygieniska,
13086: år sedan ansågs nödigt. Sjukhusens behand- verksamhets- och iändamålsenlighetssyn-
13087: lingsavdelningar skall vara så effektiva, att punkter.
13088: nödiga undersöknings- och vårdåtgärder Såsom ett allmänt konstaterande kan
13089: utan dröjsmål kan vidtagas, enär vården av sägas, att en sjukhusbyggnad på grund av
13090: patienten då kan ordnas så att den blir s1tt ändamål Ii. fråga om byggnadskostnader
13091: så snabb som möjligt och patientens sjuk- är den allra dyraste av de aHmänt använda
13092: husvistelse förkortas, varigenom de dyra byggnadstyperna. Sålunda är t. ex. i Eng-
13093: 5
13094:
13095: lan.d sjukhusbyggnaderna.s totalkostnader ca Sjukhusbyggnaderna.s kos11nader förhöje.s
13096: 53 % högre än skolbyggnadernas, ca 30 % ytterligare av en stor mängd fa.sta inven-
13097: hög:ve än kontorsbyggnadernas och ca 89 % tarier samt särskilda sjukhustekniska fasta
13098: högre än bostadsbyggnadernas byggnadskost- apparater och anordningar, vilka utgör ca
13099: nader. Granskar man fördelningen av de 10% av de totala byggnadskostnaderna.
13100: totala byggnadskostnaderna, observerar man, Man kan sålunda konstatera, att de kostnads-
13101: att i jämförelse med motsvarande kostnader poster, vilka höjer sjukhusbyggnadernas
13102: i fråga om andra byggnadstyper blir sjuk- byggnadskostnader så att dessa blir högre
13103: husbyggnaderna.s maskintekniska och elektro- än andra offentliga byggnaders byggnads-
13104: tekniska kostnader ·avsevärt högre, medan kostnader, hänför sig tili uppfyllandet av
13105: några större skiljruktigheter icke förefinnes sjukhushygieniska och sjukhustekniska ford-
13106: fråda om de byggnadstekniska arbetena. ringar.
13107: Helsingfors den 9 mars 1967.
13108:
13109: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
13110:
13111:
13112:
13113:
13114: E 190/67
13115: 1
13116:
13117: 1
13118: 1
13119: 1
13120: 1
13121: 1
13122: 1
13123: 1
13124: 1
13125: 1
13126:
13127: 1
13128: 1
13129: 1
13130: 1
13131: 1
13132: 1
13133: 1
13134: 1
13135: 1
13136:
13137: 1
13138: Kirj. ksm. N:o 13.
13139:
13140:
13141:
13142:
13143: Kemppainen: Valtion virkamiesten harjoittamasta liiketoi-
13144: minnasta.
13145:
13146:
13147: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13148:
13149: Helmikuun 16 päivänä 1965 on eduskun- tapahtunut. Niinpä vuoden 1966 aikana eri
13150: nan oikeusasiamies antanut päätöksen eräitä tavoin liiketoimissa mukana olleeti vai1'tlion
13151: virkamiesten sivutoimia koskevassa asiassa. virkamiehet ovat ottaneet vastaan erilaisia
13152: Tässä päätöksessä mainitaan mm. seuraa- tehtäviä noin 1 mrd vanhan markan arvosta
13153: vaa: nimenomaan aJoilla, joil'l'a em. oikeusasia-
13154: "Kun virkamiehen ensisijaisena velvollisuu- miehen päätöstä piti .tätä toimintlaa arvelutl-
13155: tena on huolehtia virkaansa kuuluvien teh- tavana. Vielä tänä vuonna 1967 näyttää
13156: tävien suorittamisesta, ei tämän velvolliSJUu- mainittu toiminta jatkuvan.
13157: den kanssa sopusoinnussa olevaksi voida Erityisesti nyt, kun työttömyys on uh-
13158: katsoa sellaista menettelyä, että virkamies kaamassa myös eri palveluelinkeinojen pal-
13159: yksityishenkilönä ryheyy omasta tahdostaan veluksessa o1Jevia yks'ityistoimiailiojen henki-
13160: sellaisiin tehtäviin, jotka tekevät tali saatta- löitä, on tällaista tehtävien ottamismenette-
13161: vat tehdä hänet esteelliseksi suorittamaan lyä pidettävä erit.täin sopimatt:omana, sillä
13162: tiettyjä virkatehtäviä virassaan". Samoin ao. virkamiesten töiden hankinta on kohdis-
13163: mainitussa päätöksessä lausutaan edelleen: ·tunut alueiLle, missä vastaavan elinkeinon
13164: "Työn vastaanottaessaan hän on saattanut harjoittajien keskuudessa on alityöHisyyttä.
13165: itsensä estee1liseksi ottamaan osaa sanottua Kun tämänkaltainen virkamiest:en menet<-
13166: suunnittelueyötä koskevaan tlarkastuk- tely on omiaan vaikeuttamaan muutenkin
13167: seen ... " jne. vastaavien ammattien harjoititajien e~lrinkei
13168: Päätöslauselmassa oikeusasiamies ehdot- noa, siNä mainitut työtilaukset saattavat
13169: taa "valtioneuvoston harkittavaksi, olisiko syntyä sellaisen edun tavoittelun toivossa,
13170: laadittava yksityiskohtainen seLvitys siitä, jota muu a}an harjoittaja ei voi osoittaa,
13171: voidaanko valtion virkamiestien saiLlia vir- esitän kunnioittaen valtiopäiväjärjestyksen
13172: kansa ohessa yksityishenkilönä ;taikka toi- 37 § :n 1 momentin perusteel.Ia valtioneuvos-
13173: miston, 1iikkeen tai muun yrityksen omista- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13174: jana tai osakkaana harjoittaa yksi•t\}'istä an- raavan kysymyksen:
13175: sio- tai liiketoimintaa sekä jos se voidaan
13176: sallia, siitä, millä edeNytyksin ja mitlen ra- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13177: joitettluna sanottu toiminta saa tapahtua ja valtion virkamiehet edehlJeen harjoit-
13178: miten sen valvonta järjestetään niin, että tavat erityisesti rakennusalallia liike-
13179: yksityinen toiminta ei haittaa virkatehtä- toimia, joita rakennustoiminnan luon-
13180: vien asianmukaista hoitamista eikä vaaran- ne ja suuri taloudeHinen merkitys
13181: na sitä luotettavuutta ja puoi:ueettiOmuutta, huomioon ottaen ei voida pitää sopi-
13182: jota viit-anomaisilta kaikessa toiminnassa vina, ja jos on,
13183: edehlytetlään". mihin toimiin HaLlitus on ryhtynyt
13184: Mainitussa päätöksessä tarkoitettuja liike- tai aikoo ryhtyä mainitun epäkohdan
13185: toimia harjoitetaan niin kuin mitään ei oJ~si poistamiseksi?
13186: Helsingissä: 9 päivänä helmikuuta 1967.
13187:
13188: Jaakko Kemppainen.
13189:
13190: E 191/67
13191: 2
13192:
13193:
13194:
13195:
13196: E d u s kunnan Herra Puh e m i e h e U e.
13197:
13198: Helmikuun 9 päivänä 1967 päivätyss·ä ja ettei hän ryhdy toimimaan asiassa silloin,
13199: saman kuun 11 päivänä valtioneuvoston kun hän on asiaan tai asianosaisiin seUai-
13200: asianomaiselil.ie jäsenelle saapuneessa kir- sessa suhteessa, joka juuri siinä tapauksessa
13201: jeessä ol'ette Te, Herra Puhemies, va:lJttio- saatltaa hänen puolueettomuutensa vaaran-
13202: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mai- alaiseksi.
13203: nitussa tarkoituksessa lähettänyt jäljennök- Näitä seikkoja on myös eduskunna.n~ oi-
13204: sen edrurtajru Kemppaisen Teille antamasta keusasiamies käsioollyt helmikuun 16 päi-
13205: kirjeestä, jossa valtioneuvoston asianomai- vänä 1965 antamassaan päätöksessä virka-
13206: sen jäsenen vastattavaksi on tehty seuraava miehen oikeudesta virkansa ohessa yksityis-
13207: kysymys: henkilönä tai toimiston, liikkeen taikka
13208: muun yrityksen omistajana tai osakkaana
13209: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että harjoittaa yksityistä ammatti-, ansio- tai lii-
13210: valtion virkamiehet ede]lieen harjoit- ketoimintaa sekä katsonut, ettei virkamies
13211: tavat erityisesti rakennusala& liike- saa harjoittaa sanotunl'aista toimintaa, joka
13212: toimia, joita r.akennustoiminnan luon- saattaa tehdä häne.t esteelliseksi virkatehtä-
13213: ne ja suuri taloudell.inen merkitys viensä asianmukaiseen hDitamiseen tai joka
13214: huomioon ottaen ei voida pitää sopi- muutoin on ristiriidasaa hänen virkavelvol-
13215: vina, ja jos on, lisuuksiensa kanssa.
13216: mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt Valtion rakennustöiden teettämisestä ura-
13217: tai aikoo ryhtyä maimtmn epäkohdan koitsijoiJla on kesäkuun 29 päi"\l'änä 1961 an-
13218: poistamiseksi?" nettu asetms ja samama päivänä sitä täyden-
13219: tävä kurlkulaitosten ja y~eisten ,töiden mi-
13220: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- nisteriön päätös. V al:tion tavaranhankinnOiista
13221: oittavasti seuraavaa: on joulukuun 22 päivänä 1965 annatitu ase-
13222: Valtion viran tai toimen haltijain palk- tus ja sitä täydentävä valtioneuvoston pää-
13223: kauksesta annetun 1ain 21 §: ssä säädetään, tös. Näissä olevien säännösten mukaan
13224: että viran tai toimen haltJija älköön ottlako urakka-~ioita ja valtion tavaranhankintoja
13225: vastaan muuta palkattua ·tointa, Josta hä- on esteellinen käsittel~mään henkilö, jos tar-
13226: nellä on oikeus ki~l<täytyä, ellei saa siihen jouksen rtiekijänä tai valtion sopimuspuolena
13227: lupaa. Valtioneuvoston valtion viran tlai toi- on hänen lähisukulaisensa taikka sellainen
13228: men haltijan oikeudesta oUa muu.ssa palka- yksitJyinen yhteisö tai laitos, jonka haHituk-
13229: tussa toimessa maaliskuun 4 päivänä 1943 seen tai hrull.intoon hän kuuluu tai josta h-ä-
13230: antaman päätöksen mukaan lupa toisen an- nellä tai häneen lähisukulaisuudessa tai :Lan-
13231: siotoimen hoitamiseen annetaan vain tiois- koudessa olevaliJ.a henkilöllä on tuntuvaa
13232: taiseksi ja sillä nimenomaisella ehdoilla, että etua ·tahi yrittäjä, jonka palkattuna henki-
13233: hakijan vakinainen virka tai toimi tulee lönä hän on.
13234: asianmukaisesti hoidetuksri ja ettiä hakija Selvittääkseen virkamiesten oikeutta ol>la
13235: on vellvollinen suorittamaan kaiken sen yli- muussa palkatussa toimessa vailitiovarainmi-
13236: työn, jonka katsotaan rtarpeelliseksi. nisteriö on kesäkuun 4 päivänä 1965 aset-
13237: Hallintovirkamiehen e$teellisyydestä ei ole tanut ns. sivutoimifuimikunnan, j-onka ,t,eh-
13238: yleisiä säännöksiä, mutta halilintotoiminnas- tävänä on tutkia v.aili!Jion virkamiesten oikeu-
13239: sakin noudatetaan varsin ylei.sestli oikeuden- desta ol~a muussa palkatussa toimessa an-
13240: käymiskaaressa lueteltuja tuomarinjääviys- nettujen säännöst.en tarkoitlllksenmukai-
13241: säännöksiä. Joka tapauksessa hallinto.vi:rka- suutta sekä laatia yksityiskohtainen selvitys
13242: miehen on toiminnassaan otettava huomioon, siitä, missä määrin valtion virkamiesten
13243: 3
13244:
13245: voidaan salJi8l virkansa ohessa yksityishen- Toimikunta on suorittanut tutkimuksen
13246: kilönä tai toimh~ton, liikkeen taikka muun siitä, missä määrin! valtion eri virkamiehillä
13247: yrityksen omistajana tai osakkaana harjoit- on sivutoimilupia ja missä määrin virkamie-
13248: taa yksityistä ammatti-, ansio- tai liiketoi- hillä on ollut edlaisia sivutoimia ja -tuloja.
13249: mintaa. Mikäli toimikunta havaitsee aiheel- Toimikunnalle asetetitiu määräaika päättyy
13250: Jiseksi, tul'ee sen laatia ehdot'ukSiet edellä kesäkuun 30 päivänä 1967.
13251: tarkoitetltuj en säännösten .tarkistamisesta:, Edellä sanottuun viitaten ja sen jälkeen,
13252: virkamiesten yksityisen ammatti-, ansio- ja kun mainitun sivutoimikunnan työ on val-
13253: [Liiketoiminnan sallittavuuden edehlytyksistä mistunut ja sen tekemät ehdotukset on
13254: ja rajoista yleensä ja erityisesti niiden vir- asianmukaisesti käsitel1ly on hrullituksen tar-
13255: kamiesten osalta, jotka ovat rakennustoimin- koituksena ottaa asia koko l'aajuudessaan
13256: taa suunnittelevien, suorittavien tai valvo- harkittav8lksi. Tällöin tiUHaan kiinnittämään
13257: vien valtlion viranomaisten palveluksessa erityistä huomiota vailition rakennustoimin-
13258: taikka joiden virkatehtävät liittyvät valtion taan huomioQn o1Jtaen rakennustoiminnan
13259: virastojen ja laitosten suoritettaviin hankin- luonne ja sen suuri taloudelJinen merkitys.
13260: tatehtä.viin.
13261: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1967.
13262:
13263: Ministeri Ele Alenius.
13264: 4
13265:
13266:
13267:
13268:
13269: T ill R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
13270:
13271: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen han står i sådant förhållande :tillJ saken
13272: anger har Ni, Herr Talma;n, med Eder skri- eller sakägarna, som gör att hans opartisk-
13273: velse av den 9 februari 1967, till vederbö- hetJ just i det fa1let kan ifrågasättas.
13274: rande medlem av statsrådet för avgivande Även riksdagens justitieombudsman har
13275: av svar översänt följande av riksdagsman behandlat dessa omständigheter i sitt beslut
13276: Kemppainen undertecknade spörsmål, s·om av den 16 februari 1965 om tjänstemans
13277: kom mig tiHhanda den 11 ·samma måruad: rätt att vid sidan av sin tljänst såsom privart:l-
13278: person eller såsom ägare av byrå, affärs-
13279: "Är Regeringen medveten om atltl röre·lse eller annrut företag eller såsom del-
13280: statens tjänstemän fortfarande, sär- ägare i sådant bedriva privat yrkes-, för-
13281: skilt inom byggnadsbranschen, be- värvs- eller affärsverksamhet och ansett,
13282: driver affärsver ksamhet, vilket med atu tjäns:teman icke får bedriva verksamhet
13283: beaktande a.v byggnadsverksamhetens av sådant slag, som kan göra honom jävig
13284: natur och stora ekonomiska betydelse att handhava sina tjänsteåligganden saken-
13285: icke kan anses IJlämpligt, och om så ligt eller som eljest står i s:trid med hans
13286: är fa:hlet, tjänsteplikter.
13287: 1Jill vilka åtgärder har Regeringen Den 29 juni 1961 gavs en förordning
13288: skridit eller ärnar den skrida för av- om upplåtande av statligt byggnadsarbete
13289: hjä,lpande av s•agda missförhållande~" på entii'eprenad och samma dag utfärdades
13290: ett kompletterande beslut av minislteriet för
13291: Såsom svar på detta spörsmå~ får jag kommunikationsväsendet och allmänna arbe-
13292: vördsamt anföra följande·. tena. Den 22 december 1965 gavs en förord-
13293: I 21 § lagen om avlöning i sta:tens tjänster Illing om statiens varuanskaffningar och ut-
13294: eller befattningar stadgas, att innehavare färdades ett komp~etterande statsrådsbeslut.
13295: av tjänst eller befat1Jning ej må mottaga Enligt stadgandena i dessa är person jävig
13296: annan av'liÖnad befattning, viiken han är att handlägga entreprenadärenden och s:ta-
13297: berättigad .att avsäga sig, om han icke er- .tens varuanskaffningar, om anbudsgivaren
13298: hå~ler tillstånd därtHl. Enligt statsrådets e'ller statens medkon:trahent är nära an-
13299: beslut den 4 mars 1943 angående rätt för hörig till honom, eller sådant enskilt sam-
13300: innehavare av sta.tstjänst elller -befattning fund eUer enskild inrätltning, tm vars sty-
13301: att hava annan avlönad befattning beviljas relse eller förvaltning han hör, etliler av
13302: tillstånd tili handhavande av annan avlöood viiken han eller person i ovannämnt sQäkt-
13303: befattlning endast 1:1ilJllsvidare och på det eller svågerskapsförhållande till honom åt-
13304: uttryckliga villkor, att sökandens ordinarie njuter kännbar förmån, e]ler ock företagare,
13305: tjänst eller befattning skötes behörigen och 3JV viiken han uppbär lön.
13306: att sökanden är skyldig att utföra a:llt det För klarläggande av tjänstemännens rätt
13307: överarbete, som anses• vara av nöden. att inneha annan avlönad befatttning tili-,
13308: Angående jäv för förva1tningstjänsteman satlte finansministeriet den 4 juni 1965 en
13309: finns ieke aUmänna stadganden, men även' s.k. bisyss1ekommission, som har tilll uppgift
13310: inom förvaltningen tillämpas rätt allmänt att undersöka ändamålseniligheten av Sitad-
13311: de i rruttegångsbalken uppräknade stadgan- gandena om statst,jäns:temännens rätlt att
13312: dena rörande domarjäv. Förvailltningstjänste- inneha annan avlönad be'fattning, och a.tt
13313: man skall i varje fall i sin verksamhet be- åstadkomma detaljera;d utredning därom,
13314: akta, att han icke åtager sig ärende om i viiken mån statens tjänstemän kan tillåtas
13315: 5
13316:
13317: att vid sidan av sin ·tjänst, såsom privat- Kommissionen har undersöM•, i viiken
13318: person eHer ägare av eller delägare i byrå, mån olika sttatstjänstemän har tillstånd att
13319: affärsrörel'se eller annat företag bedriva hålla bisyssla och i v:i!liken mån tjänstemän-
13320: privll!tJ yrkes-, förvärvs- eller affärsverk- nen haft olika. bitjänster och -inkomster.
13321: samhet. Om kommiss'ionen finner att s:kä1 Den för kommissionen utsatta ,tJi.den utgår
13322: därtill föreligger, skall den utarbeta förslag den 30 juni 1967.
13323: tili justering av ovan avsedda stadganden, Hänvisande till det ovan Sltående får
13324: angåelllde förutsättningarna och gränserna regeringen meddela, .att här nämnda bi-
13325: för rt;jänstemännens privata yrkes~, förvärvs~ syssla - kom.missions arbete blivit färdigt
13326: och affärsverksamhet i allmänhetJ och sär- och dess försla.g - vederbörligen behand-
13327: skilt i fråga om tjänstemän hos myndigheter lats, har regeringen för avsikt att taga
13328: för pl'anering, verkställande ehler övervak- saken i sin helhe,t tili prövning. Härvid
13329: ning av byggnadsverksamhet, el:lter vilkas kommer uppmärksamhet att fästlas särskilt
13330: tjänsteåligganden ansluter sig till anskaff- vid statens husbyggnadsverksamhet med
13331: ningar för statens ämbetsverk och inrätJt- beaktande av byggnadsverksamhetens natur
13332: ningar. och stora ekonomiska betydelse.
13333: Helsingfors den 13 mars 1967.
13334:
13335: Minister Ele Alenius.
13336:
13337:
13338:
13339:
13340: E 191/67
13341: Kirj. ksm. N: o 14.
13342:
13343:
13344:
13345:
13346: Juvela ym.: Invali'idihuoltoasetuksen 27 §: n tarkistamises·ta.
13347:
13348:
13349: Eduskunnan Herra PuhemieheHe.
13350:
13351: Invaliidihuoltoasetuksen 27 § :ssä sano- nähden toissijainen; jos vammainen voi-
13352: taan "Jos laitoksessa oppilaina tai poti- daan kuntouttaa muiden lakien perusteella
13353: laina olevia, invaliidihuoltolaissa tarkoitet- niiden suomat mahdollisuudet käytetää~
13354: tuja invaliideja on pysyvästi vähemmän ensin. Kouluissa on oppilaita, jotka täyttä-
13355: kuin puolet laitoksen paikkalukua vastaa~ vät invaliidihuoltolain 2 ja 3 §: n mukaisen
13356: vasta määrästä, kysymys siitä voidaanko invalidikäsitteen edellytykset, mutta heitä
13357: ja millä edellytyksillä laitoksen toimintaa ei lasketa mukaan asetuksen 28 §: n vaati-
13358: jatkaa invaliidien erityishuoltolaitoksena, maan "vähintään puoleen". Näiden oppilai-
13359: on saatettava valtioneuvoston harkitta- den osuus tulee jatkuvasti kasvamaan, eikä
13360: vaksi". ole tarkoituksenmukaista sitoa erityisoppi-
13361: Tämä pykälä on vanhentunut sosiaali- laitoksena pysyvyys yksinomaan invaliidi-
13362: turvakentän laajentuessa. Aikanaan inva- huoltolain perusteella koulutusta saavien
13363: liidihuoltolaki oli ainoa laki invalidien kun- suhteelliseen määrään, vaan tarkastelussa
13364: touttamiseksi erityishuoltolaitoksissa, mutta olisi otetta;va mukaan myös muut koulussa
13365: sen jälkeen on tehty uusia lakeja, joiden olevat vammaiset, joilla on invaliidihuolto-
13366: perusteella suoritetaan kuntou:tuksen yksi- lain tarkoittama "olennainen ja pysyvä
13367: lökustannuksia. Työeläkelakien, tapaturma- haitta". Molemmat ryhmäthän ovat saman-
13368: vakuutuslain, liikennevakuutuslain ym. pe- asteisia invalideja, joita on kuntoutettava,
13369: rusteella saavat invalidit koulutusta erityis- jotta he voisivat jälleen koko työpanoksel-
13370: oppHaitoksissa. Kuntoutusta tarvitseville laan rakentaa yhteiskuntaa.
13371: on yleensä edullisempaa saada koulutusta Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
13372: näiden lakien kuin invaliidihuoltolain pe- järjestyksen 3T § :n 1 momentin nojalla esi-
13373: rusteella, koska ne takaavat paremman ta- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13374: loudellisen turvan. Koulutuksen yksilökus- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13375: tannusten saaminen muulta taholta on myös
13376: valtiolle edullista. Onko Hallituksen tiedossa, että
13377: Erityishuoltolaitokset, koulut, sairaalat invalidien erityishuoltolaitokset ovat
13378: ym., ovat joutuneet vaikeuksiin. Vähintään joutumassa vaikeuksiin, koska inva-
13379: puolen oppilaista pitäisi saada koulutusta liidihuoltoasetuksen 27 § ei ole ajan
13380: invaliidihuoltolain perusteella, jotta koulut tasalla, ja jos on,
13381: pysyisivät erityisoppilaitoksina. Invaliidi- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
13382: huoltolaki on kuitenkin eräisiin lakeihin ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän
13383: asian tarkistamiseksi ~
13384: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1967.
13385:
13386: Aulis Juvela. Siiri Lehmonen.
13387:
13388:
13389:
13390:
13391: E 91/67
13392: 2
13393:
13394:
13395:
13396:
13397: E d u s kunnan Herra P u; h e m i e h e U e.
13398:
13399: Kirjelmällä helmikuun 9 päivältä 1967 Kun laitos on hyväksytty invaliidien eri-
13400: Herra Puhemies on valtiopäiväjärjestyksen tyishuoltolaitokseksi, seuraa siitä, että lai-
13401: 37 § :n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- toksella on oikeus saada toiminnalleen tar-
13402: sessa lähettänyt jäljennöksen seuraavasta peelliset, invaliidihuoltolain 25 a § :ssä tar-
13403: edustaja Juvelan ym. jättämästä, hallituk- kemmin määrätyt, käyttötalousmenonsa
13404: sen asianomaisen jäsenen vastattavaksi esi- korvatuiksi invaliidihuoltolain säännösten
13405: tetystä kysymyksestä: mukaisesti invaliidihuollon määrärahoista
13406: momentHta 14 Pl. X :17, Invalidien huolto.
13407: "Onko Hallituksen tiedossa, että Invaliidien erityishuoltolaitoksille, joita
13408: invalidien erityishuoltolaitokset ovat ovat: Invaliidisäätöin sairaala ja ammatti-
13409: joutumassa vaikeuksiin, koska inva- koulu, Järvenpään Invaliidien Ammattiop-
13410: liidihuoltoasetuksen 27 § ei ole ajan pilaitos, Kolmirannan Invaliidien Ammatti-
13411: tasalla, ja jos on, oppilaitos, Sulkavan Invaliidien Ammatti-
13412: mihin toimenpiteisiin Hallitus on oppilaitos, W estendin Invaliidien Ammatti-
13413: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän oppilaitos, Käpylän Kuntouttamislaitos, Kii-
13414: asian tarkistamiseksi ~" pulan kauppakoulu ja sähköalan ammatti-
13415: koulu, Liperin ammattikoulu, Merikosken
13416: Kysymyksen johdosta saan täten kun- ammatti- ja kauppakoulu, Raajarikkojen
13417: nioittaen esittää seuraavaa: koulusäätiön kansakoulu, Oulun Raajarik-
13418: koisten Lastenkodin kansakoulu ja Sokeain
13419: Invaliidihuoltolain muuttamisesta 28 päi- ammattikoulu, voidaan invaliidihuoltona
13420: vänä joulukuuta 1962 annetun lain 25 a § :n suorittaa korvaus vain sellaisesta toimin-
13421: 1 momentissa säädetään: "Sellaisella laitok- nasta, josta invaliidihuoltolaki oikeuttaa
13422: sella, jonka pääasiallisena tarkoituksena on korvauksen suorittamaan.
13423: antaa invaliideille tässä laissa tarkoitettua Edellämainittujen laitosten oppilas- ja
13424: invaliidihuoltoa, on, jos valtioneuvosto sen hoitopaikat riittävät ministeriön käytettä-
13425: hyväksyy invaliidien erityishuoltolaitok- vissä olevien selvitysten mukaan täyttä-
13426: seksi, oikeus saada toiminnalleen tarpeelli- mään invaliidihuollosta annettujen voi-
13427: set käyttötalousmenonsa korvatuiksi valtion massa olevien säännösten edellyttämän tar-
13428: varoista sosiaaliministeriön vahvistamien pe- peen. Eräissä laitoksissa on jo aikaisemmin
13429: rusteiden mukaan." Käsite "invaliidien eri- esiintynyt ja esiintyy edelleenkin ajottaista
13430: tyishuoltolaitos" määriteltiin ensimmäisen oppilas- ja potilasvajausta. Tästä syystä ja
13431: kerran tässä 1 päivänä tammikuuta 1963 vaikka valtion varoilla ylläpidetäänkin in-
13432: voimaan tulleessa säännöksessä. Jotta lai- valiidien erityishuoltolaitoksia nimenomaan
13433: tos olisi invaliidien erityishuoltolaitos, edel- invaliidien opetus- ja hoitopaikkoina, in-
13434: lytetään siis, valiidihuoltolakia muutettaessa katsottiin
13435: 1) että laitoksen "pääasiallisena tarkoi- tarpeelliseksi sisällyttää lain 25 a § :ään
13436: tuksena on antaa invaliideille tässä laissa säännökset menettelystä, jolla laitosten
13437: tarkoitettua invaliidihuoltoa", toisin sanoen, tyhjäkäyntiä voidaan välttää. Tätä koskeva
13438: että laitoksen oppilaina tai poti! aina on säännös kuuluu seuraavasti: "Jos laitok-
13439: paaasiassa invaliidihuoltolaissa tarkoitet- sessa on oppilaita tai potilaita pysyvästi
13440: tuja invaliideja, ja vähemmän kuin sen vahvistettu paikkaluku
13441: 2) että valtioneuvosto tal'peelliset selvi- edellyttää, voi laitoksen omistaja ottaa so-
13442: tykset saatuaan päätöksellään nimenomai- siaaliministeriön hyväksymänä laitoksen op-
13443: sesti hyväksyy laitoksen invaliidien erityis- pilaiksi ja potilaiksi sellaisiakin henkilöitä,
13444: h uo1tol aitokseksi. jotka eivät ole tässä laissa tarkoitettuja
13445: 3
13446:
13447: invaliideja." Tämän säännöksen mukaan liidit. Kyseessä olevien invaliidihuoltolain
13448: muilla kuin invaliidihuoltolaissa tarkoite- 25 a § :n 5 momenttiin ja invaliidihuolto-
13449: tuilla invaliideilla on oikeus päästä näihin asetuksen 27 § :ään sisältyvien säännösten
13450: laitoksiin vain, mikäli pyrkijöiden joukossa mukaan invaliidien erityishuoltolaitoksiin
13451: ei ole riittävästi invaliidihuoltolaissa tar- voidaan ottaa jopa puolet muita henkilöitä
13452: koitettuja invaliideja. kuin invaliidihuoltolaissa tarkoitettuja in-
13453: Kun on kysymys invaliideja varten perus- valiideja, ja enemmänkin, kunhan tuollai-
13454: tetuista ja toimivista invaliidihuoltolaissa nen tilanne ei muodostu pysyväiseksi.
13455: tarkoitetuista ja invaliidihuollon määrära- Edelläsanotun perusteella ja kun sosiaali-
13456: hoilla ylläpidetyistä laitoksista, ei voida pi- ministeriön tiedossa ei ole yhtään tapausta,
13457: tää hyväksyttävänä, että tällaisten laitos- jossa invaliidien erityishuoltolaitos olisi jou-
13458: ten potilaiden tai oppilaiden enemmistön tunut vaikeuksiin äskenmainittujen säännös-
13459: muodostaisivat pysyvästi muut henkilöt ten johdosta, on invaliidihuoltoasetuksen
13460: kuin invaliidihuoltolaissa tarkoitetut inva- 27 § :n katsottava olevan ajan tasalla.
13461: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1967.
13462:
13463: Ministeri Esa Timonen.
13464: Till Riksdagens Herr Talman.
13465:
13466: Med skrivelse av den 9 februari 1967 har Har anstalt godkänts som specialvård-
13467: Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 mom. anstalt för invalider, blir följden, att an-
13468: riksdagsordningen anger, till vederbörande stalten är berättigad att få i 25 a § lagen
13469: medlem av regeringen för avgivande av om invalidvård närmare preciserade drifts-
13470: svar översänt avskrift av följande av riks- utgifter för verksamhet ersatta av statens
13471: dagsman Juvela m.fl. ställda spörsmål: medel enligt stadgandena i lagen om inva-
13472: lidvård ur anslaget för invalidvård under
13473: "År Regeringen medveten om att momentet 14 Ht. X:17, Invalidvården.
13474: specialvårdanstalterna för invalider Till specialvårdanstalterna för invalider,
13475: håller på att råka i svårigheter på vilka är Invalidstiftelsens sjukhus och yr-
13476: grund av att 27 § förordningen om kesskola, Järvenpään Invaliidien ammatti-
13477: invalidvård icke motsvarar dagslä- oppilaitos, Kolmirannan Invaliidien Am-
13478: get, och om så är fallet, mattioppilaitos, Sulkavan Invaliidien Am-
13479: vilka åtgärder har Regeringen vid- mattioppilaitos, Westendin Invaliidien Am-
13480: tagit eller ämnar vidtaga för att mattioppilaitos, Käpylän Kuntouttamislai-
13481: denna sak skall bli tillrättalagc11" tos, Kiipulan kauppakoulu ja sähköalan
13482: ammattikoulu, Liperin ammattikoulu, Me-
13483: Med anledning av spörsmålet fär jag rikosken ammatti- ja kauppakoulu, Skol-
13484: härmed vördsamt anföra följande: stiftelsens för vanföra folkskola, Oulun
13485: 1 25 a § 1 mom. lagen den 28 december Raajarikkoisten Lastenkodin kansakoulu ja
13486: 1962 angående ändring av lagen om inva- Sokeain ammattikoulu, kan såsom invalid-
13487: lidvård stadgas: "Anstalt, vars huvudsak- vård erläggas ersättning endast för verk-
13488: lika ändamål är att giva invalider i denna samhet, för viiken lagen om invalidvård
13489: lag avsedd invalidvård, är, om den av stats- berättigar att erlägga ersättning.
13490: rådet godkännes såsom specialvårdanstalt Elev- och vårdplatserna vid ovannämnda
13491: för invalider, berättigad att fä sina för anstalter är enligt de utredningar minis-
13492: verksamheten nödiga driftsutgifter ersatta teriet har tillgång till, tillräckliga för att
13493: av statens medel enligt grunder, som fast- fylla ele behov, som gällande stadganden
13494: ställas av socialministeriet." Begreppet om invalidvård förutsätter. Vid vissa an-
13495: "specialvårdanstalt för invalider" definie- stalter har redan tidigare förekommit och
13496: rades för första gången i detta stadgande, förekommer tidvis alltjämt elev- och pa-
13497: som trädde i kraft den 1 januari 1963. För tientunderskott. Fördenskull och ehuru
13498: att anstalt skall vara specialvårdanstalt för specialanstalter för invalider upprätthålles
13499: invalider, förutsättes alltså, med statens medel särskilt som undervis-
13500: 1) att "anstaltens huvudsakliga ändamål nings- och vårdställen för invalider, ansågs
13501: är att giva invalider i denna lag avsedd det i samband med ändrandet av lagen om
13502: invalidvård", med andra ord, att anstaltens invalidvård nödigt att i lagens 25 a § in-
13503: elever eller patienter huvudsakligen är i taga stadganden angående ett förfarande
13504: lagen om invalidvård avsedda invalider, med vars hjälp tomgång kan undvikas i
13505: och anstalterna. Stadgandet angående detta ly-
13506: 2) att statsrädet efter att ha erhållit nö- der : "Har anstalt fortgående färre elever
13507: diga utredningar genom beslut uttryckligen eller patienter än det fastställda platsan-
13508: godkänner anstalten slsom specialvårdanstalt talet förutsätter, mä anstaltens ägare med
13509: för invalider. tillstlnd av socialministeriet till elever och
13510: 5
13511:
13512: patienter vid anstalten antaga även sådana i lagen om invalidvård avsedda invalider.
13513: personer, som icke äro i denna lag avsedda Enligt de ifrågavarande stadgandena i
13514: invalider." Enligt detta stadgande har 25 a § 5 mom. lagen om invalidvård och
13515: andra personer än i lagen om invalidvård 27 § förordningen om invalidvård i special-
13516: avsedda invalider möjlighet att bli antagna vårdanstalterna för invalider intagas upp
13517: till dessa anstalter endast i det fall, att det tili halva antalet elever eller patienter vilka
13518: bland sökandena icke finnes tillräckligt icke är i lagen om invalidvård avsedda
13519: stort antal i lagen om invalidvård avsedda invalider, eller till och med mera, blott detta
13520: invalider. läge icke blir bestående.
13521: Då fråga är om i lagen om invalidvård På grund av det ovan anförda, och då
13522: avsedda anstalter, som är grundade och som socialministeriet icke har kännedom om ett
13523: upprätthålls för invalider med medel ur enda sådant fall, där en specialvårdanstalt
13524: anslag för invalidvård, kan det icke anses för invalider skulle ha råkat i svårigheter
13525: godtagbart, att majoriteten av patienterna med anledning av de nyss nämnda stadgan-
13526: eller eleverna vid sådana anstalter fort- dena, bör 27 § förordningen om invalid-
13527: gående skulle bestå av andra personer än vård anses motsvara dagsläget.
13528: Helsingfors den 28 februari 1967.
13529:
13530: 1\finister Esa T'imonen.
13531:
13532:
13533:
13534:
13535: E 91/67
13536: Kirj. ksm. N: o 15.
13537:
13538:
13539:
13540:
13541: Matilainen ym.: Ei-tuberkuloottisrtla hengitJyselinten sairautta
13542: sairastavien oikeuttamisesta täysimääräiseen Airausva-
13543: kuutuskorvaukseen.
13544:
13545:
13546: E d u s k u n n a n H e r r a P u: h e m i e h e a e.
13547:
13548: Sairausvakuutuslaki astui voimaan 1. 9. Monet heistä joutuvat ede1leenkin uhi•aa-
13549: 1964. Silloin parani monien pitkäaikaissairai- maan tuloistaan huomattavan osan lääkkei-
13550: den asema merkittävällä tavalla. Erityisesti siinsä, mikä on varsin tuntuva taloudellinen
13551: tämä pitää paikkansa sydänsairauksien, reu- rasitus etenkin sairauden vali.keasti invalidi-
13552: man, mielisairauksien ja sokeritaudin suh- soimille potilaille.
13553: teen, joissa sairauksissa tärkeimmät 'lääkkeet Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
13554: tulivat sairastaviHe maksuttomaksi. järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
13555: Samalla, kun näin on tapahtunut, voitiin tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13556: todeta, etteivät samoista eduista päässeet vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13557: osallisi•ksi vaikeita ja pitkäaikaisia ei-tuber-
13558: kuloottisia hengityselinten sairauksia sairas- Onko Hwllituksen tiedossa. että. hen-
13559: tavat henkilöt, kuten sarkoidoosia, astmaa ja kilöt, jotka sairastavat vai-keaa ja pit-
13560: kroonista keuhkokatarria sairastavat. käaikaista ei-tuberkuloottista. hengi-
13561: Asiantilaa on ihmeteltävä sen vuoksi, että tyselinten sairautta eivät saa täysi-
13562: edellä mainittuja sairauksia sairastavista määräistä korvausta välttämii.ttömistä
13563: suurin osa joutuu käyttämään lääkkeitä koko ~ääkkeistä sairausvakuutusasetuksen 3
13564: elämänsä ajan. Nämä sairaudet ovat vaikeita § : n mukaan, ja jos on,
13565: ja pitkäaikaisia sekä lääkehoitonsa puolesta mihin toimenpiteisiin HallitU& on
13566: verrattavissa sairausvakuutusasetuksen 3 § :n ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän uian
13567: mainitsemiin sairauksiin. tarkistaiDiseksi?
13568: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1967.
13569:
13570: Kalle Matilainen. Uljas Mäkelä.
13571: Edit Terästö. Reino Breilin.
13572:
13573:
13574:
13575:
13576: E 192/67
13577: 2
13578:
13579:
13580:
13581:
13582: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll' e.
13583:
13584: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- vat välttämättömät läwkkeet korvataan koko-
13585: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra naan, on suppea. Tämän vuoksi on sekä
13586: Puhemies, olette kirjMllänne 11 päivältä hel- sosiaaliminiseriössä että kansaneläkelaitok-
13587: mikuuta 1967 n:o 76 lähettänyt valtioneu- sessa ollut harkittavana mainitun luettelon
13588: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi täydentäminen. SosiaaliministeriöHe toimitta-
13589: kansanedustaja Kalle Matilaisen (ym) teke- massaan 24 päivälle helmikuuta 1967 päivä-
13590: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: tyssä kirjeessään kansaneläkelaitos on esittä-
13591: nyt sairausvakuutusasetuksen 3 § :n muutta-
13592: "Onko Hallituksen tiedossa, että mista siten, että vaikeina ja pitkäaikaisina
13593: henkilöt, jotka sairastavat vaikeaa ja sairauksina pidettäisiin myös eräitä muita
13594: pitkäaikaista ei-tuoorkuloottista hengi- sairauksia, jotka vaikeutensa ja pitkäaikai-
13595: tyselinten sairautta eivät saa täysi- suutensa sekä lääkehoidon tarpeen ja vaiku-
13596: määräistä .korvausta välttämättömistä tuksen puolesta ovat sairausvakuutusasetuk-
13597: •lääkkeistä sairausvakuutusasetuksen 3 sessa lueteltuihin sairauksiin läheisesti ver-
13598: . §:n mukaan, ja jos on, rattavissa. Tähän esitykseen sisältyy myös
13599: mihin toimenpiteisiin HaHitus on kysymyksen perusteluissa mainittu sar-
13600: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän asian koidoosi. Muiden kysymyksessä mainittujen
13601: tarkistamiseksi ~" ei-tuberkuloottisten hengityselinten sairauk-
13602: sien samoin kuin eräiden muiden kansanter-
13603: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- veyden kannalta merkitylkseHisten sairauk-
13604: taen seuraavaa: sien osalta asian tutkiminen sen sijaan on
13605: Sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta vielä kesken kansaneläkelaitoksessa.
13606: saatujen kokemusten perusteella voidaan Kansaneläkelaitoksen edellä mainittu esi-
13607: todeta, että sairausvakuutusasetuksen 3 tys sairausvakuutusasetuksen 3 § : n muutta-
13608: § :ään sisältyvä luettelo vaikeista ja pitkä- misesta on parhaillaan sosiaaliministeriössä
13609: ai,kaisista sairauksista, joita varten tarvitta- käsiteltävänä.
13610: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1967.
13611:
13612: Sosiaaliministeri ltlatti Koivunen.
13613: 3
13614:
13615:
13616:
13617:
13618: T i 11 R i k s d a g e n s R e r r T a 1 m a n.
13619:
13620: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- långvariga sjukdomar vid vil!ka nödvändiga
13621: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder läkemedel ersättes i sin helhet, är alltför
13622: skrivelse av den 11 februari 1967 nr 76 till- begränsad. Fördenskull har det såväl i
13623: sänt vederbörande medlem av statsrådet för socialministeriet som vid folkpensionsanstal-
13624: ,avgivande av svar följande av riksdagsman ten varit fråga om att !komplettera förteck-
13625: Kalle Matilainen (m.fl.) undertecknade ningen. I en tili socialministeriet ställd
13626: spörsmål: skrivelse av den 24 februari 1967 har falk:-
13627: pensionsanstalten framställt om ändring av
13628: "Är Regeringen medveten om ·att 3 § sjukförsäkringsförordningen sålunda, att
13629: de personer, vilka lider av svår och såsom ·svåra och långvariga sjukdomar skul!le
13630: långvarig icke tuberkulös sjukdom i betraktas ookså vissa andra sjukdomar, vilka
13631: andningsorganen, icke erhåller fuU på grund av sin svåra karaktär och lång-
13632: ersättning för nödvändiga läkemedel varighet samt behovet och verkan av medici-
13633: enligt 3 § sjukförsäkringsförordnin- nalvård kan jämföras med de i sjukförsäk-
13634: gen, och om så är fal·let, ringsförordningen uppräknade sjukdomarna.
13635: vHka åtgärder har Regeringen vid- I denna framställing ingår även den i spörs-
13636: tagit eller ämnar den vidtaga för målets motivering nämnda sarkoidosen. I
13637: justering av denna sak?" fråga om övriga icke tuberkulösa sjukdomar
13638: i andningsorganen samt vissa andra sjuk-
13639: domar, som med tanke på folkhälsan är av
13640: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- vikt, är undersökningarna däremot hos folk-
13641: samt anföra följande: pensionsanstalten ännu på hälft.
13642: På grund'av de erfarenheter, som erhållits Folkpensionsanstaltens ovan nämnda
13643: av verkställigheten av sjukförsä:kringslagen, framställning om ändring av 3 § sjukför-
13644: kan man konstatera, att förteckningen i 3 § säkringsförordningen är som bäst under
13645: sjukförsäkringsförordningen över svåra och behandHng i socialministeriet.
13646: Helsingfors den 9 mars 1967.
13647:
13648: Socialminister Matti Koivunen.
13649: Kirj. ksm. N:o 16.
13650:
13651:
13652:
13653:
13654: Kosola. ym.: Opettajanvirkojen l·akkauttamista koskevien
13655: säännösten tulkinnasta.
13656:
13657:
13658: Eduskunnan Herra Puhemiehelie.
13659:
13660: Kansrukoululain 66 § : n 1 momentissa sää- siirto tapahtuvaksi joorlrln toisen kunnan
13661: detään: "Opettaja tai asuntolanhoitaja, jonka opettajanvirkoihin. Tätä silmälläpitäen tar-
13662: vi:vka on laJkkautettu, on siirrettävä vastaa- kastaja oli varannut !kyseisiä opettajia var-
13663: vanlaiseen, hänelle soveltuvaan toiseen !kansa- ten jo lisä.tilan, joten selity>kseriä ratkaisuun
13664: koululaitoksen virkaan. Jollei seLlaista ole ei ole ainoa mahdollisuus.
13665: avoinna samassa kunnassa, siirtäköön !koulu- Tämän laatuisissa tapauksissa opettajaper-
13666: hallitus hänet vastaavaan virkaan muuaUa". heelle aiheutuu virkojen ollessa eri kouluilla
13667: Kansakouluasetuksen 153 § :n 4 momentissa huomattavia ylimääräisiä matkustuskustan-
13668: määrätään: "Lilik'kautuspalkalla olevalle vi- nuksia, joita tuskin heille korvataan. Lisäksi
13669: ranhaltijalle soveltuvana on pidettävä hänen saattaa yhteinen koulu ohla esimerkiksi sijain-
13670: lalklkautettua virkaansa vastaavaa virik:aa". niltaan lasten koulunkäyntiin nähden entistä
13671: Vielä säädetään kansalkouluasetuksen. 154 paljon epäedullisempi.
13672: §:ssä: "Kun kouluhallitukselle on ilmoitettu Koska mainitut seikat ovat seHaisia, että
13673: viranhaltija, jolle omassa kunnassa ei voida tuskin voidaan perustellusti puhua vastaa-
13674: tarjota vastaavanlaista virkaa, on !kouluhalli- vasta ja vastaavanlaisesta virasta ja koska
13675: tuksen määrättävä, että jokin ·tai joitakin kuvattu esime11k'ki tuskin on ainoa, esitämme
13676: avoimia virkoja on jätettävä vaikiriaisesti kunnioittavasti, viitaten valtiopäiväjärjestyk- .
13677: täyttämättä, ilrnnnes on selvitetty, voidaanko sen 37 §: n 1 momenttiin, valtioneuvoston
13678: lakikautuspalkalla oleva siintää johonkin asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
13679: niistä". kysymyksen:
13680: Näitä säännöksiä on !kouluhallitus tulkinnut
13681: m.m. eräässä tapauksessa si.ten, että opettaja- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13682: pariskunta on siirretty .eri !kouluille luku- kouluhallitus tulkitsee laJkk:autettujen
13683: vuoden 196-6-67 ajabi ja sen jälikeen sa- opetta.jan'Virkojen haltijoita siirtäessään
13684: malle koululle, jossa on yhtä huonetta pie- annettuj·a säännöiksiä opettajien etujen
13685: nempi virka~a.sunto. Ratkaisu · oli tapahtu- vastaisesti, ja jos on, aikooko Hallitus
13686: nut vastoin kunnanhallituksen alkuperäistä ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen menet-
13687: kantaa, jonk:a mukaan ei kyseisessä asun- telyn estämiseksi?
13688: nossa ollut vastaavaa tilaa ja jossa esitettiin
13689: Helsingissä 10 päivänä helmi·kuuta 1967.
13690:
13691: N. Kosola. Pentti Sillantaus.
13692: Irma Hamara. P. Mäki-HI!Jlrola.
13693: Margit !Borg-Sundman.
13694:
13695:
13696:
13697:
13698: E 63/67
13699: 2
13700:
13701:
13702:
13703:
13704: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e l l e.
13705:
13706: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- tuvaan toiseen kansakoululaitaksen virkaan.
13707: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Kansakouluasetuksen 153 §: n 4 momentin
13708: Puhemies, olette kirjeellänne 11 päivältä mukaan soveltuvana virikana on pidettävä
13709: helmikuuta 1967 n:o 77 lähettänyt valtio- hänen lwkikautettua virkaansa vastaavaa vir-
13710: neuvoston asianoiiJ.aisen jäsenen vastattavaksi kaa. Kansakoululainsäädäntö ei tunne keske-
13711: kansanedustaja N. Kosolan ym. t~kemän, nään naimisissa olevien opettajien eli ns.
13712: seuraavan sisältöisen kysymylksen: pariskuntaopettajien virkoja, vaan on ikukin
13713: virka käsiteltävä erillisenä kansakoulunopet-
13714: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tajan virkana. Vastaavanlaisen viran kritee-
13715: kouluhallitus tulkitsee laJkkautettujen · rinä ei näin ollen voida piltää sitä, että myös
13716: opettajanvirkojen haltijoita siirtäessään viran haltijan aviopuoliso olisi siirrettävissä
13717: annettuja säännöksiä opettajien etujen saman koulun opettajanvirkaan, yhtä vähän
13718: vastaisesti, ja jos on, aikooko Hallitus kuin sitäikään, että koululla on samanlaiset
13719: ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen menet- luontaisedut kuin sillä !koululla, josta vi:vka
13720: rtelyn estämiseksi?" oli lakkautettu. Jos katsottaisiin, että lak-
13721: kautettua virkaa vastaava virka olisi vain
13722: Vastauksena kysymyikseen esitän kunnoit- sellaisen koulun virka, jon:ka koulun_ virkaan
13723: taen seuraavaa: myös siirrettävän opettajan aviopuoliso voi-
13724: Mainittwkoon aluksi, että kansakoululain daan siirtää, niin jos keskenään naimisissa
13725: 66 §:n 1 momentin mukaan kouluhallituksen alevista opettajista vain toisen virka olisi
13726: toimivaltaan kuuluu siirtää la:kkaUttetun vi- lakkautettu, häntä ei voitaisi siirtää minkään
13727: ran haltija toiseen virkaan vain siinä tapauk- muun llroulun opettajan virkaan. MyöSkään
13728: sessa, ettei siinä ikunnassa, josta vir~a -on silloin, jos keskenään naimisissa olevien opet-
13729: lakkautettu, ole avointa virkaa. Jos taasen tajien molemmalt virat olisi _lakkautettu,
13730: kunnassa on avoin virka, johon la:k:kautetun mutta ei olisi samalla koululla kahta avoinna
13731: viran haltija voidaan siirtää, kunnallishalli- olevaa virkaa, kumpaakaan opettajaa ei voi-
13732: tus itse toimittaa siirron. K~niJ.uhallituksella, taisi siirtää mihinkään virkaan. Jos taasen
13733: yhtä vähän kuin kunnall~shallitulu;ellakaan, luontaisedun saaminen olisi vastaavanlaisen
13734: ei ole oikeutta siirtää la!kkautetun viran hal- viran kriteerinä, maalaiskunnassa olevan kou-
13735: tijaa väliairkaisesti, esimerkiksi lu:kuvuodeiksi lun lak!kautetun viran halltijaa ei voitaisi siir-
13736: toiseen virkaan, eikä kouluhallitus ole tietä- tää kaupungin tai kauppaian !kouluun, ik:aSika
13737: mäni mu:kaa:n kOSikaan näin menetellytkään. niillä ei ole velvollisuutta antaa luontoisetuja.
13738: Sitävastoin kouluhallituksen rtieclossa on eräs En asia on, että kouluhallitus, siirtäessään
13739: tapaus vuodelta 1966, joka lienee kyselyssä keskenään naimisissa olevia opettajia toisen
13740: mainittu tapaus, jolloin kunnanhallitus oli kunnan virkoihin, on noudattanut opettajien
13741: siirtänyt lakkautetun viran haltijan ensin toivomusta päästä saman koulun opettajan-
13742: lukuvuodeksi 1966-1967 yhteen virkaan ja virkoihin, jos sellaisia on ollut avoinna. Näin
13743: sitten 1. 8. 1967 lukien toiseen vi:r'kaa.n sille ollen kouluhallitus ei mielestäni ole tulkin-
13744: ikoululle, johon IJrunnanhallitus oli hänen nut mainittuja !kansakoululain ja -asetuksen
13745: aviopuolisonsa siirtänyt 1. 8. 1966 lukien. säännöksiä virheellisesti.
13746: Tästä päätöksestä on kuitenkin valitettu Lopuksi mainittakoon, että Hallituksen
13747: asianomaiseen JääninhallitUJkseen. esitytksessä Eduskunnalle laiksi kansakoulu-
13748: Kansakoululain 66 § :n 1 momentin mu- [ain mu'!lt.stamisesta, joka esitys on annettu
13749: kaan opettaja, jonka virka on la;kkautettu, Eduskunnalle 9 päivänä joulukuuta 1966, on
13750: on siirrettävä vastaavanlaiseen, hänelle sovel- muun muassa kansaJkoululain 66 §:n 1 mo-
13751: 3
13752:
13753: menttia esitetty muutettavaksi siten, että kenään naimissa olevia opettajia, joiden vi-
13754: kouluhallitus voi ikuitenkin asianomaisen rat on lakkautettu, ei voida siil'ltää virkoihin
13755: opettajan suostumuksella ja sen mukaan kuin oman kunnan samaan kouluun, tkunnallis-
13756: asetuksella säädetään siirtää opettajan, jonka hallitus voi ilmoittaa nämä opettajat, mikäli
13757: virka on la;kka.utettu, toisen kunnan !kansa.- he siihen suostuvat, lkouluhallituikselle muualle
13758: koululai.toksen virkaan, vaikka omll8Sa kun- siirrettäväksi. Tämä säännöksen muUJtos pa-
13759: nassa on vastaava virka avoinna. Kouluhal- rantaisi tilannetta ns. pariskuntaopettajien
13760: litus on antaessaan 23 päivänä syyskuuta osalta. SäännOksen sisällyttäminen kansa-
13761: 1966 lausunnon kansakoululainsäädännön tar- kouluasetukseen tulee harkittavaksi sen jäl-
13762: kistustoimikunnan mietinnön III osasta, esit- keen, kun Eduskunta on mahdollisesti hyväk-
13763: tänyt kansakouluasetuksen 153 §: ää muu- synyt edellä mainitun kansakoululain muu-
13764: tettavaksi siten, että jos saman tkoulun kes- tosesitY'ksen.
13765: Relsingissä 21 päivänä helmikuuta 1967.
13766:
13767: Opetusministeri R. H. Oittinen.
13768: 4
13769:
13770:
13771:
13772:
13773: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13774:
13775: I det sy:lite 37 § 1 mom. ritksdagsordningen inom folkSkoleväsendet. Enli~ 153 § 4 mom.
13776: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- folkskolförordningen skall såsom lämplig
13777: velse av den 11 februari 1967 nr 77 till veder- tjänst anses tjänst, som motsvarar ved.erbör-
13778: börande medlem av statsrådet för avgivande andes indragna tjänst. Folkskollagstiftningen
13779: av svar översänt följande av riksdagsman känner icke begreppet tjänster för lärare,
13780: N. Kosola m. fl. underteeknade spörsmål: som är gifta med varandra m.a.o. tjänster för
13781: äkta maJkar, utan varje tjänst skall behandlas
13782: "Är Regeringen medveten om att som en särskild folkskollärartjänst. Ett krite-
13783: skolstyrelsen vid förflyttning av inne- rium för motsvarande tjänst kan således icke
13784: havare av indragna lärartjänster tol- anses vara at:t även tjänsteinnehavarens make
13785: kar stadgandena till lärarnas nackdel, eller maka skulle kunna förflyttas till ~ärar
13786: oeh om så är, ärnar Regeringen skrida tjänst vid samma skola, lika litet som att sko-
13787: till åtgärder för förhindrande av ett lan har samma naturaförmåner som den skola,
13788: sådant förfarande?" vid vilken tjänsten indragits. Om man skulle
13789: anse att en tjänst, som motsvarar en indra-
13790: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- gen tjänst endast är en tjänst vid sådan
13791: samt anföra följande: skola, dit även den förflyttade lärarens maJke
13792: Det kan för det första nämnas, att skolsty- eller m~tka ikan förfJyttas, så skulle, om den
13793: relsen enligt 66 § 1 mom. folkskollagen har ena av två med varandra gifta lärares tjän-
13794: befogenhet att förflytta innehavare av en ster indragits, innehavaren av denna tjänst
13795: indragen tjänst thll annan tjänst endast i icke kunna förflyttas till någon annan skola.
13796: det fall, att i den kommun där tjänsten Likaså skulle, om av två med varandra gifta
13797: indragits icke finnes någon vakant tjänst. lä.rares tjänster båda indragits men det icke
13798: Finnes äter i kommunen en vakant tjänst, skulle finnas två valmnta ;tjänster vid samma
13799: till vilken innehavaren av den indragna skola, ingendera läraren kunna förflyttas
13800: tjänsten kan förflyttas verkställer kommu- till någon annan tjänst. Om åter natura-
13801: nens styrelse själv förflyttningen. Variken förmånerna Skulle utgöra ikriterium för mot-
13802: slrolstyrelsen eller ikommunens styrelse har svarande tjänst skuN:e en innehavare av
13803: rätt att temporärt, t.ex. för ett läsår för- indragen ltjänst vid skola i landskommun
13804: flytta innehavare av indragen tjänst till an- ieke kunna förflyttas till tjänst vid skola
13805: nan tjänst oeh så vitt jag vet har skolsty- i stad eller köping emedan dessa icke är
13806: relsen icke heller någonsin förfarit så. Däre- skyldiga att hevilja naturaförmåner. En
13807: mot känner skolstyrelsen till ett fall från annan sak är att skolstyrelsen vid förflytt-
13808: år 1966, vilket torde vara det i spörsmålet ning av med varandra gi:flta lärare till tjäns-
13809: nämnda fallet, då kommunens styrelse för- ter i annan kommun har uppfyllt lärarnas
13810: flyttat innehavaren ·av en indragen tjänst önskemM om att erhålla tjänster vid samma
13811: först för läsåret 1966-1967 tili en tjänst skola om sådana varit vaJkanta. Sålunda har
13812: och därpå från och med. 1. 8. 1967 till en skolstyrelsen enligt min åsitkt ieke gjort sig
13813: annan tjänst vid den Skola, tili vilken ikom- skyldig till en felaktig ttolikning av nämnda
13814: munens styrelse förflyttat hans make rälmat stadganden i folkskollagen oeh .förordningen.
13815: från 1. 8. 1966. över detta beslurt har besvär Slutligen mä nämnas att Regeringen i sin
13816: likväl anförts hos vederbörande länsstyrelse. proposition till Riksdagen med förslag till
13817: Enligt 66 § 1 mom. folbkollagen Skall lag om ändring a.v folltskollagen, vilken av-
13818: lärare, vars tjänst indragits, förflyttas tili läts till Riksdagen den 9 decem:ber 1966 bl.a.
13819: annan motsvarande, för honom lämplig tjänst föreslagitt en sådan ändring av 66 § 1 mom.
13820: 5
13821:
13822: folkskollagen, att skolstyrelsen likväl med fo1kskola, vilkas tjänster indragits, icke tkan
13823: vederbörande lärares samtyclre och i enlighet förflyttas tili tjänster vid samma ~kola i den
13824: med vad i :förordning stadgas kan överflytta egna kommunen, kan tkommunens styrelse,
13825: lärare, vars tjänst indragits, till tjänst inom ifall lärarna samtycker därtill, anmäla dem
13826: :folkskolväsendet i annan tkommun även om tili skolstyrelsen för :för:flybtning tili annan
13827: en motsvarande ltjänst i den egna kommunen kommun. Denna ändring av stadgandet
13828: är vakant. Skolstyrelsen har i sitt den 23 skulle :förbättra situationen för lärare som
13829: september 1966 givna utlätande om del III är ä!kta makar. Frägan om denna ändring i
13830: av kommissionens för revision av :folkskol- :folks:kolförordningen skall upptagas tili pröv-
13831: lagsti:ftningen betänkande :föreslagit en sädan ning efter det Riksdagen möjligen godkänt
13832: ändring av 153 § :folkskolförordningen, aitt ovannämnda proposition med :förslag tili
13833: om med varandra gif·ta lärare vid samma ändring av :folkSkollagen.
13834: Helsingfors den 21 :februari 1967.
13835:
13836: Undervisningsminister R. H. Oittinen.
13837: Kirj. k.sm. N:o 17.
13838:
13839:
13840: T. Salo Jml. ~ Oulm. ja. Lapin lä.ä.nin ltyö1lisyysohjelman laa-
13841: timisesta.
13842:
13843: BdnsJnuuu:n Herra PuhemieheUe.
13844:
13845: Mao pohj&isten läänien, Oulun ja Lapin ayystilanne vartalrunnaUisestikin on huono
13846: ~äänin, työllisyystilanne on muodostunut ja koska. työvoiman liikkuvuuteen tähtäävät
13847: tänä talvena kestämättömäksi Työttömyys toimenpiteet vru1rnttavat suhteellisen hitaasti.
13848: on Sl:lll:ressa osassa Pohjois-Suomea aivan Siäpaitsi valtiovallan toimesta olisi harjoitet-
13849: ennen»äkemätön. NäyttMikin siltä, että hal- tava enemmän kehitysaluepoliittisia toimen-
13850: litUS' on ~uotta.nut liiaksi oikoooppiseen piteitä, eikä. pyrittävä tyhjentämään maa-
13851: talouspolitiikan lääkkeeseen, työvoiman liik- kuntia.
13852: kuvuuteen. &maHa kuitenkin on jäänyt Tarvitaan siis, paitsi varsinaisia. pitkän
13853: JmomMmatta, että tyött&mät ja heidän per- tähtäyksen kehitystoimenpiteitä, muutaman
13854: heensä eivät mi siirtyä Etelä-Suomen eikä Vl:loden työllisyysohj,elmaa,, jolla ihmiset työl-
13855: myöskään Ruotsin pnoleUe, jonne Pohjois- [istettäisiin kokonaisedun ja. heidä.n <lm&n
13856: Suomen työttömät ovat tottuneet ha<keutn- etunsa kannalta tarkoituksenmukaisesti. Täl-
13857: maan, koska näilläkään alueilla ei ole yii- lainen on mahdollista, sillä mu-unmuassa val-
13858: zyöUisyyttä. Lisäksi hallituksen keshmdEHm tion tietöiden, v&ltion virastotal:ojen, puolus,.
13859: ei tnnnuttu päästävän viime kevään ja syk- tuslaitoksen rakennus,töiden ja valtion oppi-
13860: syn knhr:essa sopimukseen siitä, kuka halli- laitosten nalrennustä.i.den joukosta voidaan
13861: tnksen j3senistä tulee lroitamaan työHisyys- osoittaa. riiUäväs.t:i niin tutkittuja hankkeita
13862: kysymyksiä. Koko tänä aikana hallituksen Pohjoi$-Sua.messa,. ettei virheinvestnintien
13863: toimesta ei ryhdytty minkäänlaisiin toimen- vaaraa ole.
13864: piteisiin tämän talven työllisyyst().iden suun- Sama pitää pallfklmSa ja vielä laajemmin-
13865: nittelun mhteen, eikä liioin kiistan loputtua- kin Jmntien ja: Irnntainliittojen investointien
13866: kaan ryhdytty riittävän ripeästi toimenpi- stlhteen, joihin tanitMn valtion lupa; ja
13867: teisiin työttiimyyden torjumiseksi. jotka tarvitsevat valtion taloudellista osanat-
13868: ~ji.semujen kunnat erityisesti joutuvat
13869: toa. Tällaisista; voidaan mainita esimerkiksi
13870: kärsimään taJ:ven työllisyyspolitiikan hei- kansakoulujen, oppikoulujen, ammattikoulu-
13871: ~ hoidosta. Kun hallitus on päättinyt jen ja sai:raalotiden :rMen.nushlmkkoot. Myös
13872: :pyrkiä :pitä.miän ns- ko:rvauslinjalaisten mää- näiden joukosta löytyy varsin rm:tsaasti sel-
13873: rin enm11.iiä.n 10 p:rosenttina työttömien koko laisia, ettei -vil"hei:nvestointien riskiä oFe oile-
13874: ~i,. prosenttiluvut ovat - ja tietysti massa.
13875: köyhim.:piaa Iomtien osa.Ha. - pohjoisissa
13876: lääneissä nousseet aina. 20--30 :prosenttiin. Edellä. sanotun perusteella ja viitaten val-
13877: Tämä tosiasia merkitsee, että pienem.znil tiopäiväjärjestyksen 37 ~: n I momenttiin
13878: mwai*unnat menettävät täysin odottamatta esitämme me Oulun ja. Lapin lääneis.tä vali-
13879: täti ~k~ tuhansia mukkojakuu- tut, liberaaliseen kansanpuolueeseen kuwuvat
13880: alldesm. suoranaisena verot.j.en pienen- !kansanedustajat valtioneuvoston ·asianomai-
13881: )lJ'kseni. KWimn vuoden 1967 talo:ns tulee sen jäsenen "ll'astattavaksi seuraavan kysy-
13882: olemun vaikea. myksen:
13883: Vaikka valtiow.llan toimesta pyrittäisiin- Aikooko Ha.Ditus :ryhtyä. pikaisän
13884: kiu. edistämään työvOOnan. liikkuvuut~ työt- tmmoopheisiin Oulun ja La.pm ~ää
13885: tömyyttä tulee ilmenemään Pah~uo:meas& nien läillivllosien:. työllisyysohjelman
13886: vielä ainakin joitakin vuosia, koska työlli- laatimiseksi?
13887: Heisingissä 10 päivänä helmikuuta 1967.
13888:
13889: Armas Leinonen.
13890: E 193/67
13891: 2
13892:
13893:
13894:
13895:
13896: Eduskunnan Herra PUihemieheUe.
13897:
13898: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Suomessa pitemmällläkin tähtäyksellä työ-
13899: tissa mainitussa tarkoituksessa . Te, H~rra markkinoiden kiristymistä.
13900: Puhemies, olette kirjeellänne 11. 2. 1967 n: o Kaiken tämän huomioonottaen hallitus
13901: 78 ~ähettänyt valtioneuvoston asianomaise.n onkin vahvistetun työohjelman puitteissa
13902: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja T. osoittanut käytettävissään olevilta työllisyys-
13903: Salon ym. tekemän seuraavan sisältöisen momenteilta pääosan työllisyysmäärärahoista
13904: kysymyksen: Pohjois-Suomen alueelle. Myös helmikuun
13905: alussa laaditun lisäohjelman työpaikoista
13906: "Aikooko Hrulitus ryhtyä pilkaisiin suurin osa on jaettu pohjoisten työvoima-
13907: toimenpiteisiin Oulun ja Lapin ~ää piirien käyttöön. Samoin metsähallituksen
13908: nien lähivuosien työllisyysohjelman toimenpiteet työllisyyden lisäämiseksi hak-
13909: laatimiseksi1'' kuutoiminnan piirissä koskevat pääasiassa
13910: Lapin aluetta. Kaikki nämä toimenpiteet
13911: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ovatkin vaikuttaneet sen, että valtion töissä
13912: tavasti seuraavaa: on tällä hetkellä Oulun ja Rovaniemen työ-
13913: Pohjois-Suomen ja erityisesti Lapin työlli- voimapiireissä yhteensä n. 1 200 työntekijää
13914: syystilanne on kuluneen syksyn ja tämän enemmän kuin vastaavana aikana viime
13915: talvikauden aikana ollut varsin vaikea. Huo- vuonna. Toimenpiteiden vaikutuksesta työt-
13916: mattava osa tämän alueen työvoimasta on tömyyskorvauksella oli enää helmi-maalis-
13917: ollut jatkuvasti työttömänä. Tähän tilantee- kuun vaiheessa Rovaniemen työvoimapiirissä
13918: seen johtaneet syyt ovat myös selvästi näh- 10,2 % ja Oulun työvoimapiirissä 5,6 % työ-
13919: tävissä. Metsätalouden töissä tarvitaan hönsijoitettavien määrästä eli ne määrät,
13920: entistä vähemmän työntekijöitä työmaiden jotka hallituksen työllistämisen politiikan
13921: rationalisoinnin ja koneeliistumisen ansiosta puitteissa on katsottu valtiontalouden kan-
13922: työn tuottavuuden lisääntyessä. Niinpä met- nalta tarpeelliseksi.
13923: sätöissä on Pohjois-Suomessa kuluneen syk- Kun kuitenkin Pohjois-Suomen työllisyys-
13924: syn ja tämän talvikauden aikana ollut 10- tilanne ailkaisemmin mainituista syistä näyt-
13925: 15 % vähemmän työntekijöitä kuin vastaa- tää pitkälläkin tähtäyksellä vaikentuvan on
13926: vana ajanja;ksona edellisenä vuotena. Vesi- hailitus katsonut tarpeelliseksi asettaa komi~
13927: voimalaitosten rakennustyöt ovat tällä erää tean, jonka tehtävänä on tutkia ja selvittää
13928: käytännöllisesti katsoen pysähdyksissä. Myös niitä toimenpiteitä, joiden avulla olisi mah-
13929: Neuvostoliiton puolella suomalaisin voimin dollisuus kehittää ja parantaa Pohjois-Suo-
13930: sodan jälkeen suoritetut voimalaitostyöt ovat men teollisuuden ja muun talouselämän toi-
13931: vuosi sitten loppuneet. Puunjalostusteollisuu- mintaedellytyksiä ja saada uusia pysyviä
13932: den vuosia kestäneet varsin suuret investoin- työpaikkoja siellä asuvan väestön toimeen-
13933: nit ovat myös tällä erää päättyneet. Myöskin tulon turvaamiseksi ottamalla huomioon
13934: työvoiman liikatarjonnan aiheuttama muut- nimenomaan pitkän tähtäyksen suunnittelun
13935: toliike Ruotsiin on käytännöllisesti katsoen tarpeellisuutta. Samalla luonnollisesti tulee
13936: pysähtynyt; Kaikkien edellä mainittujen, selvityksissä huomioonotettavaksi myös ko.
13937: osittain varsin pitkän ajanjakson kestänei- tehtävän aiheuttamien julkisten investoin-
13938: den ja runsaasti työtilaisuuksia tarjonneiden tien lähivuosien ohjelmointi.
13939: investointien ja toimintamuotojen päättymi- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
13940: nen tai vähentyminen merkitsee Pohjois- saattaa tietoonne.
13941: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, maaliskuun 8 päivänä
13942: 1967.
13943:
13944: Ministeri Ni41o Ryhtä.
13945: 3
13946:
13947:
13948:
13949:
13950: Till Riksdagens Herr Talman.
13951:
13952: I syfte som nämnes i riksdagsordningens Med beaktande av allt detta har regeringen
13953: 37 § 1 mom. har Ni, Herr Talman, mer inom ramen för det fastställda programmet
13954: Eder skrivelse n: o 78 den 11. 2. 1967 tillsänt från de sysselsättningsmoment den har tihl
13955: vederbörande medlem av statsrädet för sin disposition anvisat största delen av
13956: besvarande följande av riksdagsman T. Salo sysselsättningsanslagen till norra Finland.
13957: m.fl. ställda spörsmål: Också de arbeten, som ingär i det i början
13958: av februari uppgjorda tilläggsprogrammet,
13959: "Ämnar Regeringen vidtaga bråds. har till största delen tilldelats de nordliga
13960: kande åtgärder i syfte att uppgöra arbetskraftsdistrikten. Likasä berör forststy·
13961: ett sysselsätttningsprogram för de relsens ätgärder för att öka sysselsättningen
13962: närmaste ären för Uleäborgs och inom avverkningsverksamheten främst Lapp·
13963: Lapplands iJ.än?" land. Alla dessa ätgärder har oc!ksä medfört,
13964: att i statens arbeten för närvarande inom
13965: Som svar önskar jag vördsamt framhålla: illeäborgs oeh Rovaniemi arbetskraftsdistrikt
13966: Sysselsättningsläget i norra Finland och sammanlagt ca 1 200 fler arbetstagare är
13967: särskilt i Lappland har under den gångna sysselsatta är vid denna tidpukt i fjol.
13968: hösten och i vinter varit ytterst svårt. En Genom inverkan av dessa åtgärder har
13969: betydande del av arbetskraften inom detta arbetslöshetsersättning vid månadsskiftet
13970: område har fortlöpande varit arbetslös. februari-mars i Rovaniemi arbetskrafts·
13971: Skälen till denna situation har ocksä varit distrikt endast betalats till 10,2 % och i
13972: klart skönjbara. Skogshushållningens arbeten illeäborgs arbetskraftsdistrikt til.l 5,6% av
13973: kräver allt färre arbetStagare då arbetets dem, som skulle paceras i arbete, eller alltsä
13974: produktivitet ökar på grund av arbetets i den omfattning som inom ramen för rege·
13975: rationalisering och mekanisering. Sålunda ringens sysselsättningspolitik har ansetts
13976: har skogsarbetena i norra Finland under nödvändigt ur nationalElkonomisk synpunkt.
13977: den gångna hösten och innevarande vinter Dä likväl sysselsättningsläget i norra
13978: sysselsatt 10-15 % färre arbetstagare än Finland av redan nämnda skäl synes försvå·
13979: under motsvarande tid senaste år. Kraft. ras ocksä på iäng sikt, har regeringen ansett
13980: verksbyggena stagnerar praktiskt taget för det nödvändigt att til!lsätta en kommitte
13981: närvarande. Ocksä de kraftsvedksbyggen, med uppgift att undersöka och utreda de
13982: som på Sovjetunionens sida har utförts efter åtgärder, med hjälp av vilka det vore möj.
13983: kriget med finsk arbetsstyrka, är sedan ett ligt att utveckla och förbättra verksamhets.
13984: år slutförda. Träfödlingsindustrins rätt förutsättningarna för norra Finlands indus·
13985: stora investeringar, som har pägätt många tri och övriga näringsliv och att skapa nya
13986: år, har nu upphört. Den av överutbud på permanenta arbetsplatser för tryggandet av
13987: arbetskraft föranledda flyttningsrörelsen til[ den där bosatta befolkningens utkomst med
13988: Sverige har också pra:ktiskt taget ,avstannat. iaktagande särskilt av nödvändigheten av
13989: Det faktum, att alla de ovannämnda, delvis [ångtidsplanering. Samtidigt skall givetvis
13990: rätt längvariga, investeringarna och verk- i utredningarna beaktas också projekteringen
13991: samhetsformerna som erbjudit rikliga till- ,av de av denna uppgift åsamkade offetliga
13992: fällen til.l arbete, numera har upphört eller investeringarna för de närmaste ären.
13993: minskat innebär för norra Finland ocksä Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
13994: på [ängre sikt en åtstramning av arbets- tihl Eder ikännedom.
13995: marknaden.
13996: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmäna arbetena, den 8
13997: mars 1967.
13998:
13999: Minister NWo Ryhtä.
14000: Xirj. ksm. N:o 18.
14001:
14002:
14003:
14004:
14005: Siren ym.: Kunnille myönnettävien työllisyyslainojen saan-
14006: nin helpotltlamisesta.
14007:
14008:
14009: Eduskunnan Herra Puhemiehelie.
14010:
14011: Luottotilanteen kiristyttyä on välttämät- ton päätöstä lienee näin ollen pidettävä
14012: tömien investointien rahoitus tJuottanut kun- tältä osin lainvastaisena.
14013: nille vaikeuksia. Erityisen hankalassa ase- Kun työllisyys1ainoin voidaan tehokkaasti
14014: massa ovat ne kunnat, joiden tulee työ1li- ja nopeasti tukea kuntia niiden torjuessa
14015: syyden ylläpitämiseksi keskittää luottora- työtJtömyyttä, olisi perusteltua helpottaa
14016: hoitusta vaativat cyönsä vaikeimmaksi työt- näiden lainojen saantia. Edellä mainitun ra-
14017: tömyyskaudeksi. Kun ne eivät saa tarvitse- joituksen poistamisen lisäksi olisi tietenkin
14018: maansa luottoa rahalaitoksilta, ovat ne jou- tärkeää, että kunnille myönnettäviä työNi-
14019: •tuneet harkitsemaan työllisyyslainan ano- syyslainoja varten varataan riittävät mää-
14020: mista valtioneuvostolta. TäJ.löin on ilmennyt!, rärahat. Epäselväksi on jäänyt, mikä on
14021: että valtioneuvoston vahvistamiin työllisyys- kulkulaitosten ja ytleisten töiden ministeriön
14022: lainojen yleisehtoihin sisältyy kohta, joka näkemys tästä asiasta. Käytäntö ei osoita,
14023: estää käytännössä työttömyyskuntia otta- että ministeriön kanta olisi tässä kohdin
14024: mastJa näitä lainoja. Kunta ei nimittäin saa myönteinen.
14025: laskea työhönsijoitusosuuteensa sitä osaa Edellä esitetltlyyn viitaten esitämme valtio-
14026: työntekijöistä, joka vastaa työllisyyslainan päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin no-
14027: osuutta työn kokonaiskustannuksista. Pu- jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14028: heena olevia lainoja ovatkin sanotusta vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14029: syystä saaneet lähinnä vain ne kunnat,
14030: joille ei työhönsijoitusvelvoliliisuuden täyttä- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14031: minen tuota vaikeuksia. kunnihle myönnettävin valtion työlli-
14032: Työllisyyslakia säädettäessä oli tarkoituk- syys1ainoin voitaisiin tehokkaasti hel-
14033: sena, että ainoastaan asuntotuotanoolain no- pottaa työttömyystilannetta ja että
14034: jal•la myönnettävää lainaa vastaavaa osuutta työttömyyskuntien mahdollisuuksia
14035: kunta ei saa laskea työhönsijoitusosuu- ottaa sanottua luottoa on perusteetto-
14036: teensa. Tästä otettJ.iin työllisyyslain 8 § : n masti rajoitettu näiden lainojen yleis-
14037: 3 momenttiin nimenomainen säännös. Vaik- ehdoissa, ja jos on,
14038: ka saman lain 3 §: n 1 momentin mukaan mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14039: valtioneuvosto voikin myöntää työlUsyyslai- ryhtyä työttömyyden helpottamiseksi
14040: noja vahvistamillaan ehdoilla, ei tämä oi- kunniUe myönnettävin työHisyyslai-
14041: keus luonnollisestikaan koske yllä tarkoite- noin?
14042: tun rajoituksen asettamista. Valtioneuvos-
14043: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1967.
14044:
14045: Eino Siren. Lyyli Aalto.
14046:
14047:
14048:
14049:
14050: E 194/67
14051: 2
14052:
14053:
14054:
14055:
14056: Eduskunnan Herra PuhemieheHe.
14057:
14058: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- hönsijoitUS'Osuuteensa. Täten on helpotettu
14059: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra kunnaru työsuunnitelmien ja mm. pitkäjän-
14060: Puhemies, olette kirjeellänne 11. 2. 1967 teiSiten investointliohjeilimien tekoa, koska jo
14061: n:o 79 lähettänyt Valtioneuvoston asian- etukäteen tiedetään, mitkä työntekijät
14062: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- kunta saa ilukea hyväkseen. Kulkulaitosten
14063: taja Sirenin ym. tekemän seuraavan sisäl- ja yleisten töiden ministeTiö on 9. 11. 1963
14064: töisen kysymyksen: antamassaan päätöksessä selvenrt:iänyt ko.
14065: pykälän tulkintaa eräin esimerkein. Sanotun
14066: "Onko Hallitus. tietoinen siitä, että lainkohdan mukaan kunnan työhönsijoitus-
14067: kUillllilJle myönnettävin vallt!ion työlli- osuuteen ei mm. lueta sellaisessa eyössä,
14068: syyslainoin voitaisiin tehokkaasti hel- jonka kustannuksia varten saadaan vaJltion
14069: pottaa työttömyystilannettJa ja että varoista avustusta, olevista työntekijöistä
14070: työttömyyskuntien mahdoiJlisuuksia sitä osaa, mikä vastaa avustuksen arvioita-
14071: ottaa sanottua luot1Joa on perusteetto- vaa osuutua tlvöstä aiheutuvista kustannuk-
14072: masti rajoitettu näiden lainojen yleis- sista. Avustuslainojen kohdalla lainsäätäjä
14073: ehdoissa, ja jos on, on nimenomaan tehnyt poikkeuksen asunto-
14074: mihin toimenpiooisiin Hallitus aikoo tuotan1Jolain nojaJl!la annettaviin lainoihin
14075: ryhtyä työttömyyden helpotrtJamisekSi nähden edellyttäessään, ettei rakennustlyön
14076: kUilllihle myönnettävin työllisyyslai- työntekijöitä lueta asuntotuotantolainaa
14077: noin?" vastruavaa osaa työn kustannuksista kunnan
14078: työhönsijoittusosuuteen.
14079: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- Kokonaan toisin perustein on työllisyys-
14080: oittavasti seuraavaa: lakiin sisäUytetty määräykset varsinaisten
14081: Työllisyyslain (331/63) mukaan on [ain ;tlyö'll'isyyslainojen ja -avustusten tullessa ky-
14082: 6 §:ssä tarkemmin mainituille työkykyisill.e symykseen. Työllisyyslain 3 § : n mukaan
14083: ja työhaluisille henkilöille, jotka ova.t1 omat- tyohlisyyden turvaamiseksi voidaan valtion
14084: ta syyttään jääneet vaille oman ja huollet- tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoite-
14085: taviensa 1Joimeentulon kannallitJa väJ.ttJämä- tuista varoista myöntJää lainoja ja avustuk-
14086: töntä työtä, pyrittävä järjestämään työtilai- sia valtioneuvoston vahvistamien peTustei-
14087: suudet sen kunnan töissä, missä asianoma'i- den mukaan ja sen määrääminä ehdoihla.
14088: sella on varsinainen asunto ja koti, tai va~ Jo lakia suunnitelleessa komilteassa, jossa
14089: t!i.on töissä. Kuntien työhönsijoitusosuuksien myös kunnalliset keskusjärjestöt oiivat
14090: määräämistä varten kunnat jaetaan taliOu- edustetltuina, oli vahvasti vallalla se käsitys,
14091: dellisen kantokykynsä mukaan kymmeneen että vaJ1tion t,ulisi myöntää työllisyyslainoja
14092: luokkaan sekä asutuksensa ja elinkeinoelä- vain sehl'aisille kunnille, jotka ovat täyttä-
14093: mänsä rakenteesta johtuvan töiden järjestä- neet työhönsijoitusosuutensru. Osaksi tästiä
14094: mistarpeen ja -mahdollisuuksien mukaan vii- syystä va~tioneuvost,o, antaessaan 14. 11.
14095: teen ryhmään. Tämän luokituksen perus- 1963 päätöksen kunnilJe työllisyyden tur-
14096: tJeella kullekin kunnaJlile määrätään kalen- vaamiseksi osoitettujen avustuslainojen
14097: terivuodeksi kerraNaan sen työhönsij oi1ms- yleisehdoista jo kauan vallinneelll y~eisesti
14098: velvohlisuus, eli se määrä, joka kunnan on hyväksytyn käytännön mukaisesti määräsi,
14099: sijoitettava omiin töihinsä työllisyyst!ilan- että kunnan eyöhönsrijoitusosuuteen ei lueta
14100: teen niin vaatiessa. työssä olevista työntekijöisltä sitä osaru,
14101: Lain 8 § : ssä on lueteltu ne työt, joihin mikä vastaa !l.iainan arvioitiavaa osuuttJa työn
14102: sijoitetut ·työntekijät kunta saa lukea :työ- kustannusarviosta.
14103: 3
14104:
14105: Työvoimaviranomaiset ovat aset,taneet en- Vuonna 1966 myönnettiin työlltisyyslainoja
14106: simmäiselle' sijalle työl!l~syysmäärärahojen yhteensä 20 kunnaJilie yhteensä 2 540 300
14107: käytössä lainoit:ustoiminnan tuotannollisiin markkaa. Työkohteina oli etupäässä kunnal-
14108: tarkoituksiin. Tällöin on edellytetty, että lisia vesi- ja viemärijohtotöitä. Kunnat,
14109: lainoituksella aikaansaadaan paitsi työnai- joille lainaa myönnettiin, ovat suurimmalta
14110: kaisia tyotilaisuuksia, mahdohl:isimman pall- osin alityöllisyysalueiden klmtia. Näistä
14111: jon uusia, pysyviä työpaikkoja. Työvoima- mainittakoon Inari, Haapavesi, Mer'ikarvia,
14112: viranomaisten käsityksen mukaan l'ainoit:us- Muuruvesi, Riistavesi, Tohmajärvi, Tuupo-
14113: toimintaa, joka palvelee työllisyyden turvaa- vaara, Kiuruvesi, Rääkkylä, Kemi, Kemi-
14114: mista ja parantlamista, olisi entisestään t1e- järvi, Oulu, Suolahti ja Ylivieska. Todetlta-
14115: hostettava ja sen käyttöä laajennettava eri koon, että vain harvassa poikkeustapauk-
14116: aloille. sessa on kuntien ]aina-anomuksiin jouduttu
14117: Valtion kireä rahatilanne on kuitenkin ra- ottamaan kielteinen kanta. TäLlöinkin on
14118: joittlanut t,yöllisyyslainojen myöntämistlä. syynä ollut yleensä se, että kunt~ ei ole
14119: Vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon hyväk- saanut rahoitusta mui1ta osin järjestymään
14120: sytty maininta siitä, että työllisyyslainat tu- tai että kunta on saanut ko. tarkoitukseen
14121: I>ee käyttää lähinnä pysyvien työtilaisuuk- jo valtion muita avustUS'- tai ~ainavaroja.
14122: sien luomiseksi teollisuudelle ja liike1aitok- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut;
14123: sille, rajoittaa myös osaltaan näiden laino- saattaa tietoonne.
14124: jen myöntämistä kuntien tarpeisiin.
14125: Helsingissä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä 2 päivänä maaliskuuta
14126: 1967.
14127:
14128:
14129: Ministeri Niilo Ryhtä.
14130: 4
14131:
14132:
14133:
14134:
14135: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14136:
14137: 1 syfte som nämnes i riksdagsordningens sin arbetsplaceringsandel. Man har sålunda
14138: 37 § 1 mom. har Ni, Herr Talman, med gjort det lättare för komunerna att upp-
14139: Eder skrivelse n: o 79 den 11. 2. 1967 til!l- göra arbetsprojekt och bla. 1ångfristiga in-
14140: sänt vederbörande me<liem av statsrådet för vesteringsprogram, då det redan på förhand
14141: besvarande följande av riksdagsman: Siren är känt, vilka arbetstagare kommunen får
14142: m.fl. ställda spörsmål: räkna sig till godo. Ministeriet för kommu-
14143: nikationsväsendet och allmänna arbetena
14144: "Är Regeringen medveten om, att har i sitt beslut den 9. 11. 1963 genom
14145: man genom att bevilja kommunerna exempel klargjort toJ.kningen av ifrågava-
14146: statliga sysselsättningslån kunde ef- rande paragraf. Enligt sagda lagrum räk-
14147: fektivt underlätJta sysselsättningslä.- nas bl.a. icke 1Jill kommunens arbetsplace-
14148: get, och att arbetslösa kommuners ringsandel den del! av arbetarna vid arbeten,
14149: möjligheter att upptaga sådan kredit för vilkas kostnader understöd erhålles av
14150: utan: berättigande har begräns·&ts i staten, vilka motsvarar understödets beräk-
14151: de aUmänna villlkoren för dessa lån, nade andel av kostnaderna för arbetet.
14152: och om s:å är fallet, För understödsllånens del har lagstiftaren:
14153: vilka åtgärder ämnar Regeringen uttJryckligen gjort ett undantag beträffande
14154: vidtaga i syfte at1J undedätta arbets- de lån, som beviljas med stöd av lagen om
14155: lösheten genom att bevilja kommu- bostadsproduktion, då han utgår från, att
14156: nerna sysselsättningslån ?" byggnadsarbetets arbetsstyrka icke för den
14157: Som svar härpå önskar jag vördsamt del, som motsvarar bostadsproduktionslå-
14158: framhålla: nets andel i arbetskos1maderna, räknas tili
14159: Åt i 6 § lagen om sysselsättning (331/63) kommunens arbetsplaceringsandel.
14160: närmare nämnda arbetsföra och arbetsvil- Enligt hellt andra grunder har i lagen
14161: liga personer, vi~ka u1lan eget förvåll~nde om sysselsättning intagits bestämmelser i-
14162: blivitl utan arbete, som är nödvändigt för fråga om egentliga syyselsättningslån och
14163: deras egen och de personers utkomst, vilka -understöd. 1 enlighet med lagens om syssel-
14164: de är skyldiga att försörja, skaU såvitt möj- sättning 3 § må för tryggandet av syssel-
14165: ligt arbetstillfällen anordnas i den kommuns sättningen av i statsförslaget för ändamå1e1J
14166: arbete, i vi1ken vederbörande har si.tt egent- anvisade medel beviljas lån och understöd
14167: liga bo och hemvist, eller i statens arbetlen. enligt de grunder och på de vil'lkor stats-
14168: För faststäHandet av kommunernas arbets- rådet fastställer. Redan då lagen förbered-
14169: pliaceringsandelar inde.las kommunerna en- des i en kommitte, där också de kommunala
14170: ligt sin ekonomiska bärkraft i tio kl'asser cent!rallorganisationerna var företrädda, före-
14171: samt enligt behovet av och möjligheterna drogs kraftig:tJ den åsikten, att staten skuJ:-
14172: för att anordna arbetlen, som föranleds av le bevilja .s~sselsättningslån endast åt så-
14173: bosättningens och näringslivets ·struktur, i dana kommuner, som har fy~lt sin arbets-
14174: fem grupper. På basen av denna klassifice- placeringsandel Delvis av denna orsak be-
14175: ring fastställes för envar kommun för ett stämde statsrådetl, då det utfärdade sitt
14176: kalenderår i sänder dess arbetsplacerings·- bes'lut den 14. 11. 1963 angående de all-
14177: skyldighet eller detJ anta~ personer, som männa villkoren för understödslån till kom-
14178: kommunen skall p~acera i sina egna arbeten munerna för sysselsättningens tryggande,
14179: då sysselsättningsläget så kräver. enligt redan länge gällande praxis, att tiJil
14180: 1 lagens 8 § har de arbeten uppräknats, kommunens arbetsplaceringsandel icke räk-
14181: vilkas arbetsstyrka kommunen får räkna tTH nas den del av arbetsstyrkan vid arbetet,
14182: ö
14183:
14184: som motsvarar lånets beräknade andel i ar- År 1966 beviljades syssel'Sättningslån åt
14185: betets kostoodsberäkning. sammanlagt 20 kommuner, inalles 2 540 300
14186: Arbetskraftsmyndigheterna har vid an- mark. Arbetsobjekten var främst kommu-
14187: vändningen av sysselsättningsansliag place- nala vatten- och avloppsledningsarbeten. De
14188: rat låneverksamheten för produktiva syften kommuner vilka beviljades lån hörde till
14189: främst1. Det har härviQ. förutsatts, att man största delen tili undersysselsättningsområ-
14190: med }ångivning icke endast får tilJ. stånd dena. Av dessa kan nämnas Enare, Haapa-
14191: arbetstiHfällen så länge arbetet pågår, utan vesi, Merikarvia, Muuruvesi, Riistavesi, Toh-
14192: också största möjliga antal nya permanenta majärvi, Tuupovaara, Kiuruvesi, Rääkkylä,
14193: arbetsplatser. Enligt arbetskraftsmyndig- Kemi, Kemijärvi, lneåborg, Suo}ahti och
14194: hetternas åsikt borde den låneverksamhet, Ylivieska. Detl må konstateras, att man en-
14195: som tjänar tili att trygga och förbättra sys- dast i elliltaka särfall har blivit tvungen att
14196: selsättningen, ytterligare effektiveras och ställa sig avvisande tili kommunernas Mne-
14197: dess användning utsträckas tili olika områ- ansökningar. Härvid har också orsaken van-
14198: den. ligen varit, att kommunen ej kunnat ordna.
14199: Statens strama penningläge har likväl be- resten av f'mansieringen ell!er att kommunen
14200: gränsatl beviljandet av sysselsättningslån. för ifrågavarande ändamål redan har er-
14201: Det i 1967 års budget godkända anföran- hållit andra statliga understöds- eHer låne-
14202: det, att syssel'Sättningslånen skulle använ- medel.
14203: das främst tili skapandet av nya bestående
14204: arbetstillfällen ln.om industrin och affärs- Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
14205: företag, begränsar också för sin del bevil- ti1ll Eder kännedom.
14206: jandet av dessa !lån för kommunernas behov.
14207: Helsingfors, ministeriet för kommunikattionsväsendet och allmänna arbetena, den 7
14208: 1
14209:
14210:
14211: mars 1967.
14212:
14213: Minister Niilo Ryktä.
14214:
14215:
14216:
14217:
14218: E 194/67
14219: Kirj. ksm. N:o 19.
14220:
14221:
14222:
14223:
14224: Ilaskivi: Ulkomaisen maksutaseen tasapainon turvaamisesta.
14225:
14226:
14227: E d u s k u n n a n H e r r a P Ui h e m i e h e U e.
14228:
14229: Vastatessaan allekirjoittaneen kansanedus- nustasoa nostavia veronkorotuksia 630 milj.
14230: taja Rainio Ilaskiven suulliseen eduskunta- markkaa. Lienee perusteltua olettaa, ettei
14231: kyselyyn helmikuun 10 päivänä 1967 valtio- tällaisen linjan jatkaminen olisi sellaista tai-
14232: varainministeri Mauno Koivisto ilmoitti, että tavaa talouspolitirikkaa, joka lisäisi vien-
14233: hallituksen tarkoituksena on informoida timme kHpailukykyä ja keventäisi painetta
14234: oppositiota talouspoliittisista toimenpiteistä; maksutasetta kohtaan; ainakaan päätellen
14235: Lisäkysymys, joka koski niitä menetelmiä, siitä, että maksutasetilanne ei ko. veronkoro-
14236: joiden avulla hallitus aikoo turvata maan tusten toteuttamisen jäJkeen ole parantu-
14237: lilkomaisen · maksuvalmiuden, ei kuitenkaan nut. Koska kuitenkin juuri eduskunnalle
14238: saanut vastausta. Ministeri Koivisto mainitsi annettu hallituksen esitys auto- ja moottori-
14239: ainoastaan, että hallitus tulee lähiaikoina pyoraveron korottamiseksi pakottaa kysy-
14240: noudattamaan "taitavaa talouspolitiikkaa". mään, jatkuvatko veronkorotustoimenpiteet
14241: Eräänä maksutasetta heikentäneenä teki- vielä kuluvanakin vuonna, on ilmeisesti paJi-
14242: Jana on ollut kansainvälistä kilpailuky- kallaan jo nyt saada selville, mikä hallituk-
14243: kyämme rasittanut liian korkea verotus. sen ikokonaisohjelma maksutaseen tasapainot-
14244: Nykyinen hallitus ei ole tätä alentanut vaan tamiseksi tulee olemaan. Näin on asianlaita
14245: on vuoden 1966 aikana toteuttanut mm. lii- senkin vuoksi, että valtiovarainministeri Koi-
14246: kevaihtoveron korotuksen (arvioitu tuotto visto totesi em. suulliseen kysymykseen vas-
14247: 160 milj. mk), tulo- ja omaisuusveron sekä tatessaan hallituksen toteuttavan kaikki
14248: yhtiöveron korotukset (110 milj. mk), vakuu- merkittävät talouspoliittiset ratkaisunsa
14249: tetun sairausvakuutusmaksun ja työnanta- vasta ensi vuoden budjetin yhteydessä, mikä
14250: jan sairausvakuutusmaksun korotuksen (84 ajankohta on aivan liian kaukana edessä-
14251: milj. mk), nestemäisten polttoaineiden val- päin ja mikä samalla viittaa siihen, että rat-
14252: misteveron korotuksen (75 milj. mk), tupak- kaisut jälleen olisivat veronkorotuksia, kuten
14253: kavalmisteveron korotuksen (50 milj. mk), oli asianlaita vuoden 1967 budjetin yhtey-
14254: posti- ja lennätintariffien korotuksen (42 dessäkin.
14255: milj. mk), vakuutusveron säätämisen (30 Edellä olevan nojalla ja viitaten valtio-
14256: niilj; mk), leimaveron korotuksen (30 milj. päiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin esi-
14257: mk), rautatietariffien korotuksen (26 milj. tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14258: mk), arava-lainojen korkojen korotuksen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14259: (20,5 milj. mk), moottoriajoneuvoveron koro-
14260: tuksen (1,8 milj. mk) sekä kalastuksen hoi- Mikä on Hallituksen kokonaisoh-
14261: tomaksun korotuksen (0,7 milj. mk) eli jelma maan ulkomaisen maksutaseen
14262: yhteensä välil'lisesti tai välittömästi kustan- tasapainon turvaamiseksi?
14263: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1967.
14264:
14265: Raimo Haskivi.
14266:
14267:
14268:
14269:
14270: E 195/67
14271: 2
14272:
14273:
14274:
14275:
14276: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e H e.
14277:
14278: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- velan hoitomenot. Hallitus onkin pyrkinyt
14279: tissa mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra tehostamaan vientiä ja luomaan edellytykset
14280: Puhemies, olette kirjeellänne 7 päivältä hel- sen laajentamiselle. Siihen mennessä kun
14281: mikuuta 1967 n:o 84 iJ.ähettänyt valtioneu- nämä toimenpiteet, jotka jo luonteensakin
14282: voston ·asianomaisen jäsenen vastattavaksi puolesta ovat hitaasti vaikuttavia, ovat ehti-
14283: kansanedustaja Raimo Haskiven tekemän neet tuottaa tarkoitettuja tuloksia, on kui-
14284: seuraavan sisä;ltöisen kysymyksen: tenkin väliaikaisesti rajoitettava tuontimeno-
14285: jen kasvua. Tämä voi tapahtua raha-, vwluut-
14286: ''Mikä on Hallituksen kokonaisoh- ta- ja finanssipoliittisin toimenpitein koiko-
14287: jelma maan ulkomaisen maksutaseen naiskysynnän ja sitä tietä myös tuontikysyn-
14288: tasapainon turvaamiseksi7" nän kasvua hillitsevin toimenpitein. Tästä
14289: syystä hallitus on turvautunut pääasiallisesti
14290: Vastauksena kysymylkseen esitän kunnioit- veropoliittisiin toimenpiteisiin, joita ovat
14291: taen seuraavaa: täydentäneet Suomen Pankin yhteistoiminc
14292: Edustaja Ilaskivi esitti hallituksen koko- nassa hallituksen kanssa suorittamat valuut-
14293: naisohjelmaa koskevan tiedustelunsa suulli- ta- ja luottopoliittiset toimenpiteet. Joukko
14294: sen kysymyksen lisäkysymyksenä, jota en edustaja Ilaskiven kysymyksessään viittaa-
14295: etukäteen tuntenut. Näin ilaajakantaiseen mista veronkorotuksista, joista kuitenkin
14296: kysymybeen on mahdotonta antaa vähän- vain pieni osa toimeenpantiin v. 1966, täh-
14297: kään perusteellisempaa selvitystä tällaisessa täsi juuri tuonnin rajoittamiseen. Tämä
14298: yhteydessä. Tosin kirja1lisen kysymyksen nimenomainen tarkoitus oli erityisesti auto-
14299: esittämisenkin jälkeen on vaikeata tietää, veron korotuksella v. 1966, jota edustaja
14300: mitä edustaja Ilaskivi tarkoittaa kokonais- IlaSkivi ei kysymyksessään maininnut.
14301: ohjelmalla. Sellaisen kokonaisohjelman esit- Niin ikään on matkustamisesta ulkomaille
14302: täminen, jossa ilmoitettaisiin, mitä hallitus aiheutuvia valuuttamenoja supistettu. Suo-
14303: aikoo tehdä maksutasetil.anteen kehittyessä men Pankki on toistuvasti kehottanut raha-
14304: eri vaihtoehtoisilla tavoilla, ei alisi viisasta ·laitoksia pidättymään tuontikysyntää välit-
14305: eikä edes mahdollistakaan. tömästi tai välillisesti [lisäävistä luotoista.
14306: Tällaiset suoranaiset toimenpiteet eivät
14307: Hallitus on eri yhteylksissä ilmaissut mak- kuitenkaan ole riittävän tehokkaita oloissa,
14308: sutasepoliittiset tavoitteensa ja keinot, joita joissa tuonnin suuruus ja kasvu aivan olen-
14309: se aikoo käyttää, samoinkuin myös ne kei- naisesti riippuvat kokonaiskysynnästä ja
14310: not, joihin se ei aio turvautua. Koska ja yleisön käytettävissä olevan ostokyvyn kehi-
14311: missä vaiheessa hallitus mitäkin keinoa käyt- tyksestä. Niin Suomessa kuin muuallakin on
14312: tää, riippuu siitä, millä tavalla maksutase- valtion budjettipolitiikalla varsin ratkaiseva
14313: tilanne ja muu tailoudellinen tilanne muut- merkitys kokonaiskysynnän kehitykselle. Saa-
14314: tuu. Liittyen siihen, mitä hallituksen sekä dakseen aikaan tasapainon kokonaistarjonnan
14315: Suomen Pankin taholta on julkisuuteen saa- ja sen kokonaiskysynnän välille, minkä hei-
14316: tettu, esitän vielä seuraavat näkökohdat: kentynyt ulkomainen maksuvalmiutemme
14317: Pysyvä ratkaisu maksutaseongelmiimme nylkyisin sallii, hallitus on esittänyt sellaisen
14318: on saavutettavissa vain nostamalla tavarain tasapainoisen budjetin, joka vaikuttaa koko-
14319: ja palvelusten vienti sellaiselle tasolle, että naiskysynnän kasvua hillitsevästi. Tämä on
14320: ansaituilla valuutoiHa kyetään maJksamaan selvityksenä muille hallituksen toimeenpane-
14321: sekä vapaan kansainvälisen kilpailun puit- mille veronkorotuksilile, jotka edustaja Ilas-
14322: teissa tapahtuva tuonti että ulkomaisen kiven kysymyksessä on lueteltu ja joiden
14323: 3
14324:
14325: ansiosta tänä vuonna päästään oleellisessa vanlaisia järjestelyjä on toteutettu myös
14326: määrin eroon kassavajauksesta. Tältä kan- budjetissa, kuten esimerkiksi Suomen Vienti-
14327: nalta sekä budjetti. että maksutasepolitilkan luotto Oy: lle myönnetty debentuurilaina,
14328: tavoitteet ovat yhtälaiset. vientituotteiden markkinoimiseen myönnetty
14329: Kokonaiskysynnän kasvun hiLlitsemisen määräraha jne.
14330: kautta tapahtuvaa maksutaseen tasapainot- On erityistä aihetta korostaa, että maksu-
14331: tamiseen tähtäävää politiikkaa tukee Suomen taseongelman ratkaisemiseen ei ole olemassa
14332: Pankin harjoittama luottopolitiikka, joka mitään nopeasti vaikuttavaa ja yksinker-
14333: puolestaan tähtää rahantarjonnan pitämiseen taista keinoa. Maksutaseen alijäämä on kes-
14334: niukkana. Sikäli kuin tämä uhkaisi aiheut- tänyt useita vuosia ja ongelma voidaan rat-
14335: taa rahoitusvaikeuksia myös sellaisille tuo- kaista vain pitkän ajan kuluessa harjoitta-
14336: tannonaloille, jotka harjoittavat vientiä tai malla määrätietoista ja maksutaseen tasapai-
14337: joilla on hyviä edellytyksiä siihen tahi jotka noon pyrkivää talouspolitiitkkaa.
14338: ikorvaavat kilpaiilukyisesti tuontia, Suomen Otta~n huomioon myös Suomen ulkomaiset
14339: Pankki pyrkii sekä suoranaisessa Juoton- ~uotonsaantimahdollisuudet näyttää siltä,
14340: annossaan että erityisluottojärjestelyin että valuuttatilanne pys:rY kestävänä siihen
14341: yhteistoiminnassa rahalaitosten ja kehitys- saakka, kunnes ulkomaankaupan epäsuhde
14342: Quottolaitosten kanssa tyydyttämään tällais- saadaan valtion ja Suomen Pankin toimen-
14343: ten tuotannonalojen rahoitustarpeet. Vastaa- pitein korjatuksi.
14344: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1967.
14345:
14346: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
14347: 4
14348:
14349:
14350:
14351:
14352: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
14353:
14354: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen inflyter kan betala både importen inom
14355: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ramen för den fria konkurrensen och kost-
14356: skrivelse av den 7 februari 1967 nr 84 till naderna för skötseln av den utländska Skul-
14357: vederbörande medlem av statsrädet för den. Regeringen har också vinnlagt sig om
14358: avgivande av svar översänt följande av riks- att effektivera exporten och skapa förutsätt-
14359: dagsman Raimo Ilaskivi undertecknade ningar för utvidgning av densa,mma. Tills
14360: spörsmål: dessa åtgärder, vilka redan på grund av sin
14361: natur inverkar längsamt, hunnit ~eda till
14362: "Vilket är Regeringens totalprog- avsett resultat, måste ökningen av importut-
14363: ram för tryggande av den utländska gifterna dock temporärt begränsas. Detta
14364: betalningsbalansens jämvi1kt?" kan ske genom penning-, valuta... och finans-
14365: politiska åtgärder som begränsar den totala
14366: Såsom svar detta spörsmå:l får jag vörd- efterfrågan och därigenom även ökningen av
14367: samt anföra följande: importefterfrågan. Av denna anledning har
14368: Riksdagsman Ilaskivi framställde sin för- regeringen huvudsakligen tryggat sig till
14369: frägan om Regeringens totalprogram såsom skattepolitiska ätgärder, vilka kompletterat
14370: ett sådant tillägg till ett muntligt spörsmål de valuta- och kreditpolitiska åtgärder som
14371: som jag icke kände tili på förhand. På en Fhrlands Bank företagit i samråd med
14372: så vittbärande fråga kan \icke ens en något regeringen. En stor del av de skatteförhöj-
14373: så när grundlig utredning ges i ett sådant ningar, till vilka riksdagman Ilaskivi hän-
14374: sammanhang. Även efter det att ett skrift- visat i sitt spörsmäl, men av viika dock
14375: ligt spörsmål inkommit är det svårt att veta endast Bn liten del verkställdes är 1966,
14376: vad riksdagman Ilaskivi avser med total- syftade just till att begränsa importen.
14377: program. Presenterande av ett sådant total- Detta uttryckliga syfte hade särskilt bilskat-
14378: program, där det skuHe meddelas vad rege- teförhöjningen år 1966, som riksdagsman
14379: ringen ärnar göra när betalningsbalansläget llaskivi icke niilmnde i sitt spörsmål.
14380: utvecklas alternativt på olika sätt, skulle Likaså har valutautgifterna för utlands-
14381: icke vara klokt och icke ens möjligt. resor nedskurits. Finlands Bank har upp-
14382: Regeringen har i olika sammanhang d~k repade gånger uppmanat penninginrättnin-
14383: larerat sina betalningsbalanspolitiska mål garna a:tt avhålla sig frän att bevilja kredit
14384: och vilka medel den ärnar använda, ävensom som dirclrt eller indirekt ökar importefter-
14385: de utvägar som den icke kommer att ta sig frågan.
14386: tili. När och i vilket skede Regeringen griper Direkta åtgärder av detta slag är dock
14387: tili det ena eller det andra medlet är icke tillräckligt effektiva under förhållan-
14388: beroende av på vilket sätt betalningsbalans- den, då importens storlek och ökning aUdeles
14389: situationen och det ekonomiska läget i Övrigt väsentligt beror av den totala efterfrågan
14390: förändra:s. Med anslutning till vad Rege- och utvecklingen av allmänhetens köpkraft.
14391: :rlingen och Fin:lands Bank har bringat till I F'inland Hksom annorstädes har statens
14392: offentligheten, framför jag ytterligare föl- budgetpolitik en mycket avgörande betyde'lse
14393: jande synpunkter: för utvecklingen av den totala efterfrågan.
14394: En bestående lösning på våra betalnings- För att balansera det totala utbudet med
14395: balansproblem kan nås endast genom att den totala efterfrågan vår försvagade
14396: exporten av varor och tjänster höjes till utländska betalningsberedskap för närva-
14397: en sådan nivå, att vi med den valuta som rande medger, har regeringen presenterat en
14398: 5
14399:
14400: sådan balanserad budget, som inverkar rättningar och investeringskreditinrättnin-
14401: stävjande pä ökningen av den totala efter- gar att tillgodose sådana produktions-
14402: frågan. Detta som förklaring tili de övriga områdens finansieringsbehov. Arrangemang
14403: av regeringen företagna Sk:atteförhöjningar, av motsvarande slag har företagits även i
14404: som uppräknats i riksdagsman Ilaskivis spörs- budgeten, såsom tHl exempel det åt Finlands
14405: mäl och tack vare viika vi under detta år Exportkredit Ab. beviljade debenturlånet,
14406: i väsentlig män kan komma ifrän kassa- anslaget för marknadsföring av exportpro-
14407: bristen. Från denna synpunkt sett är både dukter osv.
14408: budgetpolitikens och betailn.ingsbalanspoli- Det är speci.ellt skäl att betona, att det
14409: tikens mål desamma. icke finns något snabbt verkande och enk~lt
14410: Den politik som åsyftar att bringa betal- medel för lösande av betalningsbalansprob-
14411: ningsbalansen i jämvikt genom begränsning lemet. Betalningsbalansen har redan under
14412: av den totala efterfrågans tillväxt av den flera år uppvisat underskott och problemet
14413: av Finiands Bank bedrivna kreditpolitiken, kan Iösas endast under förloppet av en
14414: som för sin del syftar tiU att hMla penning- längre tid genom en mälmedveten ekonomisk
14415: utbudet knappt. Om detta skulle hota att politik som syftar till att bringa betalnings-
14416: medföra finansieringssvårigheter även för balansen i jämvikt.
14417: sådana produktionsområden, vilika bedriver Med beaktande även av Finiands möjlig-
14418: exportJ eller har goda förutsätltningar där- heter att erhålla kredit i utlandet synes det
14419: till e1ler villka konkurrenskraftig:tJ ersätter som om valutaläget skulle förbli stabilt tills
14420: importen, strävar Finlands Bank både vid disproportionen i fråga om utrikeshandeln
14421: sin direkta kreditgivning och genom special- blir rättad genom statens och Fin:Iands Banks
14422: kreditarrangemang i samråd med penningin- åtgärder.
14423: Helsingfors den 14 mars 1967.
14424:
14425: Finansminister llfa~tno Koivisto.
14426:
14427:
14428:
14429:
14430: E 195/67
14431: Xirj. ksm, N:o 20.
14432:
14433:
14434:
14435:
14436: Paasivuori ym.: Yliopistollisten keskussairaalain va.1tionavun
14437: vähenemisestä aiheutuviSitJa vaikeu.ksisi'ru.
14438:
14439:
14440:
14441: Eduskunnan Herra PUJhemiehelle.
14442:
14443: Kansaneläkelaitioksen toimesta viime vuo- menoarviossa vähentämään valtionavun mää-
14444: den lopU!lla suoritettu autoklinikkatutkimus rää yliopistollisille keskussairaalioi'lle. Tämä
14445: s~amoinkuin mainitussa l'aitoksessa toimivan merkitsi m.m. Helsingin yliopistollisen kes-
14446: Sosiaaliturvan tutkimuslaitoksen suorittama kussairaalan kohdalla n. 4.5 miljoonan mar-
14447: tutkimus osoittavat, että sairaus liittyy kan vähennystä, mikä suuresti kaventaa
14448: ma81ssamme pieniin tuloihin ja syrjäiseen mainitun sairaalan mahdol~iSIUuksia niin [ää-
14449: asumiseen mitä suurimmassa määrin. En~ ketietleen kuin ulkokuntalaisten palvelun
14450: ten sairastavat: asuvat y]eensä Itä- ja Poh- suhteen. Sairaala on mm. joutunut suuresti
14451: jois-Suomessa syrjäisillä seuduiUa. Näiden vähentämään amanuenssien määrää. Erityi-
14452: seutujen asukkaiden lääkintäpalvelusten sesti tästii tilanteesta joutuvat kärsimään
14453: riittämättömyys ei johdu ainoastaan talou- ne ulkokuntalaispotilaat, jotka tarvitsisivat
14454: dellisista syistä, vaan myöskin siitä, että kirurgisia hoitotoimenpiteitä, kuten esim.
14455: heidän asuinseudui'llaan ei yleensä ole saata- sydän- ja keuhkosyöpäpotilaat. Havainnolli-
14456: vissa Jääkintäpalveluja, joiden t~rjonta lie- sen kuvan tHanteesta antaa mm. Helsingin
14457: nee riittävää ainoastaan Etelä-Suomessa. yliopistollisen keskussairaalan koJmas ki-
14458: Syrjäisillä seuduilla on jopa useitla kuntia, rurginen klinikka, jossa vuonna 1965 voi-
14459: joissa ei ole edes kunnanlääkäriä, puhumat•- tiin ulkokuntJalaisia ottiaa noin 60 prosent-
14460: ·takaan sairaaloista. Keskussai<ra.a1averkos:- tia, mutta val!tionavun pienentymisen jäl-
14461: tomme rakentaminenkin on pahasti aikatau- keen voidaan ottaa s'isään ainoastaan n.
14462: lustla jäljessä. Tästäkin asiantil'asta kärsivät' 20 prosenttia ulkopuolelta keskussairaala-
14463: nimenomaan maamme syrjäiset seudut. piiriin pyrkivistä potilaista. Vaikka tilanne
14464: Lääkintäpalve~usten epätasaisen jakaan-
14465: koko yliopistolHsen keskussairaala-laitok-
14466: tumisen vuoksi esimerkiksi Helsingin yli- semme kannalta katsoen ei o[e näin vaikea,
14467: opistoUisen keskussairaalan on ollut pakko se herättää kuitenkin huolesmsta ja käsit'~
14468: ottaa hoidettavakseen erittäin runsaasti ul- tääksemme edellyttää toimenpiteisiin ryh-
14469: kokuntalaisia, joiden hoitopäiviä onkin ker- tymistä nimenomaan valtakunnan syrjäseu-
14470: tynyt! vuosittain noin 250 000. Nämä Hel- tujen riittlämättömien sairaanhoit~mahdollti
14471: singin yliopistollisen keskussairaal'apiirin ul- suuksien vuoksi.
14472: kopuolelta olevat potilaat ovat lfrsäksi ollee1ti Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
14473: · yl'eensä erityistoimenpiteitä ja -hoit(>a tar- järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
14474: vitsevia spesiaaJitapauksia. Yliopistolliset tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14475: keskussairaalat ovat palvel'leet koko vaLtia- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14476: kunnan tarpeita paits·i spesiaalihoitoa tar- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14477: vitsevien potilaiden myös lääketieteen kan- valtionavun väheneminen yliopistolli-
14478: nalta katsottuna. Tämä on myöskin jossain silta keskussairaaloilta on suureffia
14479: määrin kompensoinut lääkintäpalvellusten vaikeuttanut paitsi Lääketieteellisiä
14480: puuttumiSitia syrjäisillä seuduilla. toimintlaedellyt~ksiä toisaalta myös
14481: Valtiontalouden vaikeuksien vuoksi jou- edellytyksiä palvella keskussairaala-
14482: duttiin kuitenkin kuluvan vuoden tulo- ja piirien ulkopuolelta olevien spesiaali-
14483: E 196/67
14484: 2
14485:
14486: hoitoa tarvitsevien potilaiden sairaan- siltä seuduilJtia tulevien, erityishoi1Joa
14487: hoitoa, ja jos; on, tarvitsevien välttämättömien lääkin-
14488: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo täpalvelujen saannin Y
14489: ryhtyä turvatakseen varsinkin syrjäi-
14490: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1967.
14491: Tyyne Paasivuori. Uuno Takki.
14492: Veikko Helle. Seija Karkinen.
14493: Sylvi Siltlanen. Sinikka Luja.
14494: Eino Siren. :M. Laaksonen.
14495: 3
14496:
14497:
14498:
14499:
14500: Eduskunnan Herra Pu:hemiehelte.
14501:
14502: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa oli 29,23
14503: tissa. mainitussa tlarkoituksessa Te, Herra markkaa, Malmin aluesairaaliassa (Pietar-
14504: Puhemies, olette kirjeellänne 15 päivältä saari) 29,84 markkaa, Pieksämäen aluesai-
14505: heiimikuuta 1967 N: o 63 lähettänyt valtio- raalassa 32,58 markkaa, Hyvinkään seudun
14506: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- paikaNissruraalassa 36,80 markkaa, Itä-
14507: vaksi kansanedusmja Tyyne Paasivuoren Uudenmaan paikallissairaalssa 33,84 mark-
14508: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- kaa, Helsingin kaupungin Malmin sairaa-
14509: myksen: lassa 65,17 markkaa ja Marian sairaaJlassa
14510: 89,94 markkaa, joitakin esimerkkejä maini-
14511: "Onko Hallitus tietlOinen siitä, että takseni. Tähän nähden ja ottaen huomioon
14512: valtionavun väheneminen y'liopistolli- lisäksi sen, että saman tilaston mukaan on
14513: silta keskussairaaloilta on suuresrt;li huomattava määrä maal1aiskuntien paikal:lis~
14514: vaikeuttanut paitsi ltääketieueellisiä sairaaloita, joissa kunnan nett1otappio-osuus
14515: toiminrtlaedellrtyksiä toisaalta myös nousee 20 markan paikkeille kuin myös sen,
14516: edellytyksiä palvel'la keskussaira8!la- että yliopistollisissa keskussairaaloissa on
14517: piirien ulkopuoleTta olevien spesiaali- tutkimuksen ja hoidon katsottava olevan
14518: hoitoa tarvitsevien potilaiden sairaan- muita korkeammalla t.asol'la, mielestäni näi-
14519: hoitoa, ja jos on, hin keskussairaalapiireihin kuuluvat kunnat
14520: mihin toimenpitJeisiin Hallitus aikoo ovat valtionavun vähennyksestä huolmatta
14521: ryhtyä turvatakseen varsinkin syrjäi- muita paremmassa 8!Semassa hoidattaessaan
14522: siltä seudui]ta tulevien, erityishoitoa potilait,aan urussa keskus~sairaaloissa. Ja
14523: tarvitsevien välttämättömien lääkin- mitä t1aas ulkokuntalaisten hoitoon tulee,
14524: täpalvelujen saannin~" niin valtionavun alentamisella ei tässä suh-
14525: teessa ole mitään merkitystä, sillä ulkokun-
14526: talaisten hoidon aiheuttaman nettotappion
14527: Vastauksena kysymykseen pyydän kunni- korvaa sairaalalJle puoleksi potilaan koti-
14528: oittavasti esittää seuraavaa: kunta ja toisen puolen valtio, joka koko-
14529: Yliopistollisista keskussairaal'oista anne- naisuudessaan korvaa näiden poliklinikka-
14530: rtlun lain 13 §: n muutoksen, joka annettiin kustannukset, joten ulkokuntalaisten tutki-
14531: 20 päivänä joulukuuta 1966, johdosta näi- muksesta ja hoidosta aiheutuvilla kust:an-
14532: den sairaalain valtionapu käyttökusrt:annuk- nuksill~ ei ole mitään vaikutlusta piirin jä-
14533: siin aleni kuluvan vuoden alusta 60 pro- senkuntien nettotappio-osuuksien suuruu-
14534: sentista 55 prosenttiin. Vuoden 1965 sairaa- teen.
14535: lrutJilaston mukaan kohoaa kuntien nettotap- Yliopistollisista keskussairaaloista annetun
14536: pio-osuus hoitopäivää kohden Helsingin yli- lain mukaan keskussairaalapiiriin kuuiu-
14537: opistollisessa keskussairaa~assa 23,12 mar- valla kunnalila on oikeus käyttää keskussai-
14538: kasta 28,55 markkaan ja Turun yliopistol- raalan muita prutsi yliopiston omistamia hoi-
14539: lisessa keskussairaalassa 16,12 markasta topaikkoja kuntien omist1amien hoitopaik-
14540: 20,07 markkaan. Nämä nettlotappio-osuudet kojen lukumäärän keskinäisessä suhteessa.
14541: näin lain muutoksen johdosta korottuneina- Kuntien hoitopaikoille otetaan hoidettavaksi
14542: kaan eivät ole muiden sairaalain aiheutta- ensisijaisesti niitä potlillaita, joiUa on jäsen-
14543: miin nettotappioihin verrattuna sellaisia, kunnassa laillinen kotipaikka tai joden puo-
14544: että voitaisiin väittää korotiuksen vaikutta- lest;a jäsenkunta on antanut! maksusitoumuk-
14545: van sairaalan toimintaan. Niinpä saman ti- sen. Milloin potilaan sairauden laatu, yli-
14546: Taston mukaan kuntien nett:otappio-osuus opisto-opetuksen näkökohdat tai muu seikka
14547: 4
14548:
14549: välttämättä vaatii, on ulkokuntalaisia otet- kuta ulkokuntalaisten hoitoon. Eikä sen tar-
14550: tava jäsenkuntien merkitsemille hoitopai- vitse vaikeuttaa opetuksen järjestämistiä,
14551: koille aina 15 prosenttiin saakka näistä hoi- koska laki eräiden sairaaloiden käyttämi-
14552: topaikoista. Laissa ei ole määräystä siitä, sestä opetustarkoituksiin tekee mahdoli'iseksi
14553: miten potilaita otettaan ylliopistoru merkit- ama.nuenssipalvelun suorittamisen muissakin
14554: semiHe hoitopa'ikoille. Kun l'ain säännöksen, sairaaloissa, joissa kyllä on tilaa siihen tar-
14555: jonka mukaan yliopiston on merkittiävä hoic koitukseen. Mikäli Helsingin yliopiston lää-
14556: topaikkoja yliopli.stollisesta keskussairaalasta, ketiet'eellinen tiedekunnan professorit katso-
14557: tarkoituksena on, kuten S'anotun lain esJi- vat voivansa hyväksyä muissa sairaa1oissa
14558: tykselll perusteluista selviää, saada yliopis'- suoritetun amanuenssipalvelun, ei maini-
14559: tollista opetusta var.ten potilaita; myös kes- tuiil'a toimenp:ilt:e'ill'ä näin ollen ()le lääkäri-
14560: kusooiraa.llapiirin ulkopuol~lta, on nä'in ollen koulutuksen kannalta merkitystä.
14561: lain tarkoituksena, että y<liopiston merkitse- Lopuksi on korostettava, että edellämai-
14562: mille hoitopaikolle otetaan ulkokuntalaislia nitut perustieet, joilla ulkokuntalaisia ote-
14563: samoin perustein kuin kuntien merkitisiemH- .taan sairaaiaan, ovat puhtaasti lääketieteel-
14564: lekin hoit!opaiko'il'le ja mikäli nämä eivät l'isli:ä, joita voi vain lääkäri arvoSJtella. Hä-
14565: riitä, on näitä otettava myös kuntien mer- nellä on yksistään vastuu siitä, ketä ote-
14566: kitsemille paikoille aina mainittuun katt:o. taan tai jät'etlään ottamatta sairaalaan eikä
14567: prosenttiin asti. häntä tästä vapauta sairaalan hallinnon
14568: Helsingin yl!iopistioU'isen keskuS&airaalalii- tässä suhteessa antamat rajoittavat mää-
14569: ton tekemä päätös olla peru.stamatta eräitä räykset.
14570: amanuenssinvirkoja ei luonnollisestikaan vai-
14571: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1967.
14572:
14573: SisäasiainministJeri Martti Viitanen.
14574: 6
14575:
14576:
14577:
14578:
14579: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14580:
14581: I det syftle 37 § 1 mom. riksdagsordningen Malmska sjukhuset (Jakobstad) 29,84 mk,
14582: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- vid Pieksämäki kretssjukhus! 32,58 mk, Hy-
14583: velse av den 15 februari nr 63 tilil veder- vinge traktJens lokala sjukhus 36,80 mk,
14584: börande medlem av stat.srådet för avgivande Östra Ny]ands iokala sjukhus 33,84 mk, Hel-
14585: av svar översänt följande av riksdagsman singfors stads sjukhus i Malm 65,17 mk och
14586: Tyyne Paasivuori m.fl. undertecknade s·pör&- Maria sjukhus 89,94 mk, för att endast
14587: mål: nämna några exempel. I jämförelse med
14588: "Är Regeringen medveten om att detta och med beaktande yttedigare av att
14589: det m'inskade S'tatsunderstödet för landskommunerna enligt samma. statist&k har
14590: universi!lietseentJralsjukhusen i hög en avsevärd mängd lokala sjukhus, där
14591: grad försvårat förut(}m de medicinska kommunens nettoiörlust.andel stiger tili un-
14592: verksamhetsförut!sättningarna även gefär 20 mk, och även av att såväl under-
14593: förutsättningarna att sköta ·sjukvår- sökningen som vården vid univers'ite~cen
14594: den för patientier utamör centrallsjuk- tralsjukhusen bör anses stå på en högre
14595: husdistriktlet, vilka är ] behov av nivå än vid andra sjukhus, anser jag att
14596: specialvård, och om så är fallet, de kommuner, som hör tili dessa central-
14597: vilka åtgärder ärrinar Regeringen sjukhusdistirikt, trots minskningen i stats-
14598: vidtaga för att trygga möjligheterna understödet dock är i bättre position än
14599: till medicinaltjänster för de personer, andra kommuner, då de 1åter sköta Sina
14600: särskil.t sådana från avlägsna orter, patienter vid dessa centralisjukhus. V ad åter
14601: vilka är i behov av speciaJlvård ?" vården av utsocknes pa1Jienter beträffar, så
14602: har minskndngen av statsunderstöde1J här-
14603: vidlag icke någon betydelse, enär den netto-
14604: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- förlust som föranledes av utsocknes patien-
14605: samt anföra följ-ande: ters vård, ersättes sjukhuset tili hälften av
14606: Genom 1agen angående ändring av 13 § patieni:Jens hemkommun och tili hälften av
14607: lagen om tmiversitetscentralsjukhusen, som staten, som ersätter poliklinikkostnaderna
14608: gavs den 20 december 1966, minskades stats- helt och hållet, varför kostll!aderna för un-
14609: understödet till dessa sjukhus' driftskostna- dersökningen och vården av utsocknes1 pa-
14610: der från 60% till 55%, räknat från ingån- tfi.enter icke har någoill verkan på storleken
14611: gen av innevarande år. Enligt sjukhUS8tia- av distrikte.ts medlemskommuners nettoför-
14612: tistiken för år 1965 stiger kommunernas lustandelar.
14613: nettoförlustandel per vårddag vid Helsing- Enligt lagen om universitetscentralsjuk-
14614: fors universitetscentralsjukhus från1 23,12 hus har till cent-ralsjukhusdistrikt hörande
14615: mk till 28,55 mk, och vid universitetscentral- kommun rätt att nyttja andra än universit.et
14616: sjukhuset i Åbo från 16,12 mk tiili 20,97 mk. tillhöriga vårdplatser 'i centlralsjukhuset i
14617: Dessa nettoförlustandelar är dock icke ens proportion till det antal vårdpla:t:ser kom-
14618: efter denna förhöjning t:ill följd av lagänd- munerna äga. På kommunernaSI vårdplatser
14619: ringen i jämförelse med andra sjukhus' net- mottages främs1J sådana sjuka, som har laga
14620: toförl'uster sådana, att man skul'le kunna hemvist i medlemskommunen elller för vilka
14621: påstå, atlt de inverkar på sjukhusetis verk- medlemskommun utfärdat betallllingsförbin-
14622: samhet. Sålunda utgjorde enligt samma delse. Där arten av patientens sjukdom, uni-
14623: statistik kommunernas ne11toförlustandel vid versitJetsundervisningen eUer annan omstän-
14624: Västra Nylands kretssjukhus 21:l,23 mk, vid dighet det oundgängl'igen kräver, skaU på
14625: E 196/67
14626: 6
14627:
14628: de av medlemskommunerna tecknade vård- nuenstjänster inverkar givetvis icke på vår-
14629: platserna mottagas utlsocknes patienter upp den av utsocknes patienter. Det behöver
14630: till. 15 % av dessa vårdplatsers antal. I la- icke heller försvåra anordnandet av under-
14631: gen ingår icke något stadgande om det sätt visningen, enär lagen om utnyttjande av
14632: på vilket patienter mottages på vårdplatser, vissa sju:khus för utbildning av läkare möj-
14633: som tecknatls av universitet. Då avsikten liggör amanuenstjänstgöring också vid andra
14634: med det lagstadgande, enligt viliket univer- sjukhus, i viika det nog finnes utrymme
14635: sitet skall reservera vårdplatser i universi- för ändamäleti. Om professorerna vid Hel-
14636: tetscentralsjukhus, - såsom också framgår singfors universitet8 medicinska fakultet an-
14637: av motivermgen för propositionen til.'l sagda ser sig kunnl]. godkänna vid andra sjukhus
14638: lag -, är att för universitetsundervisningen fullgjord amanuenstjänstgöring, har de
14639: få patienter också från andra kommuner nämnda åtgärderna icke någon betydelse i
14640: än de vilka hör till centralsjukhusdistriktet, fråga om utbildningen av läkare.
14641: är avsikten med lagen alltså, att på vårdplatr Tili slut bör understrykas, att ovan nämn-
14642: ser, vilka 1:iecknats av universitet, mottages da grunder, enligt vilka utsocknes patienter
14643: utsocknes patientier enldgt samma grunder mottages tili sjukhus, är rent medicinska,
14644: som på de vårdplatser, viika tecknats av vilka endast kan bedömas av en läkare.
14645: kommunerna, och om dessru icke är tiHräck- Han ensam bär anJSIVaret för vilka patienter
14646: liga, skall dessa mottagas också på de av som skaU. tagas in på sjukhuset och vilka
14647: kommunerna tecknade pl'atserna upp tili icke, och han blir inte befriad från detta
14648: sagda maximiprocent. genom av sjukhusets förvaltning i detta
14649: Helsingfors universitetscentralsjukhusrför- hänseende utfärdade inskränkande bestäm-
14650: bunds beslut att icke inrätta vissa ama.- melser.
14651: Helsingfors den. 14 mat's 1967.
14652:
14653: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
14654: Kirj. ksm. N: o 21.
14655:
14656:
14657: Sinisalo: Työttömyyden torjumisesta Etelä-Karjalassa.
14658:
14659:
14660: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14661:
14662: Etelä-Karjalan alueella on työttömyys työväestön toimeentulo tällä alueella on suu-
14663: esiintynyt varsinkin talvikausina huomatta- remma.ssa määrin kuin missään muualla riip-
14664: van laajana. Esimerkiksi Lappeenrannan puvaista harvalukuisista ja tiiviisti järjes-
14665: työnvälitystoimiston 1. 2. -67 laatiman tilanne- täytyneistä suurtyönantajista sekä kapitalisti-
14666: katsauksen mukaan Lappeenrannassa oli yli seen talousjärjestelmään olennaisesti kuulu-
14667: 700 työtöntä työnhakijaa. Tilanteen huoles- vista ja puunjalostusteollisuudessa erikoisen
14668: tuttavuus on esiintuotu eri yhteyksissä myös herkästi ilmenevistä taloudellisista kriiseistä.
14669: valtiovallan tietoon. Viimeksi tämän suoritti Teollisuuden rakenteesta johtuen on saavu-
14670: Lappeenrannan kaupungin lähetystö, joka tettu vaihe, että ellei perusteellista käännettä
14671: helmikuun alkupäivinä keskusteli asioista talouselämän monipuolistamisen suuntaan
14672: mm. työministerin kanssa. saada aikaan, niin teollisuuden merkitys voi
14673: Saimaan kanavan rakentaminen on viime lisääntyä ja tuotanto kasvaa lisääntyvän ko-
14674: vuosinna suuresti helpottanut työttömyys- neistumisen ja automatisoinnin, mutta ei
14675: tilannetta Lappeenrannan alueella. Kanava- työntekijäin määrän kasvun seurauksena.
14676: töissähän on tällä hetkellä 2 000 työntekijää, Edellämainitut työttömyysnäköalat huomioon-
14677: joista useimmat ovat Lappeenrannan alueelta. ottaen tämä on varsin lohduton näköala.
14678: Kanavatyöt alkavat jo kuitenkin lähetä lop- Tämän vuoksi valtiovallan olisi taloudel-
14679: puaan. Vajaan vuoden aikana työvoima ka- lista elämää koskevilla ratkaisuilla pyrittävä
14680: navalla tulee supistumaan vajaaseen puoleen Etelä-Karjalan maakunnan ja koko Kymen
14681: nykyisestään ja kesään 1968 mennessä noin läänin talouselämän monipuolistamiseen.
14682: 300 työntekijään. Kanavanhan on laskettu Esimerkiksi valtiojohtoisen tuotantotoimin-
14683: olevan liikennöitävässä kunnossa vuoden nan ja suomalais-neuvostoliittolaisen talou-
14684: 1968 l:aivauskauden alkaessa. dellisen yhteistyön tarjoamia mahdollisuuk-
14685: Tämän tosiasian huomioonottaen työttö- sia olisi tässä mielessä hyväksi käytettävä.
14686: tilanne ensi talvikautta ajatellen esiintyy Etelä-Karjalan maakuntahan on Leningra-
14687: vielä nykyistäkin uhkaavampana ellei kiireel- din talousalueen naapuruudessa ja esim.
14688: lisiin toimenpiteisiin ja todella riittävän laa- neuvostoliittolaisen maakaasun käyttö tulisi
14689: joihin uusien työpaikkojen avaaruistehtäviin perusteellisesti ottaa huomioon talouselämän
14690: :ryhdytä. monipuolistamiseen tähtääviä ratkaisuja
14691: Tämän vuoksi valtiovallalta odotetaan te- suunniteltaessa.
14692: hokkaita toimenpiteitä tämänhetkisen työttö- Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä.-
14693: myyden torjumiseksi ja samalla varautumista järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
14694: erikoisen voimakkaisiin työllisyyttä edistäviin esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14695: toimenpiteisiin ensi talvikautta ajatellen. Vä- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14696: littömästi olisi kiirehdittävä Lappeenrannan
14697: teknillisen oppilaitoksen rakennustöiden aloit- Millaisiin toimenpiteisiin hallitus on
14698: tamista ja mm. Lappeenrannan seudun eräi- aikonut ryhtyä Etelä-Karjalan maa-
14699: den tietöiden aloittamista. Mutta samalla kuntaa nyt ankarana koettelevan ja
14700: olisi etsittävä pysyvimpiä ratkaisuja. mm. Saimaan kanavan valmistumisen
14701: Koko Kymenläänin talouselämää häiritsee johdosta vielä nykyistäkin vaikeam-
14702: puunjalostusteollisuuden erikoisen vahvaan pana uhkaavan työttömyyden torju-
14703: asemaan liittyvä. yksipuolisuus. Tästä johtuen miseksi?
14704: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1967.
14705: Taisto Sinisalo.
14706: E 113/67
14707: 2
14708:
14709:
14710:
14711:
14712: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
14713:
14714: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Alueelta oli työntekijöitä
14715: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra 31. 1. 66 31.1.67 lisäys
14716: Puhemies, olette kirjeellänne 15 päivältä hel- valtion töissä 0 0. 0 0 ••• 1143 1241 98
14717: mikuuta 1967 n: o 64 lähettänyt valtioneu-
14718: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kunnan työhönsij oi tus-
14719: kansanedustaja Taisto Sinisalon tekemän seu- osuuteen laskettavissa
14720: raavansisäl töisen kysymyksen: töissä •••• 0 ••• 0 ••• 0 461 469 8
14721:
14722: ''Millaisiin toimenpiteisiin hallitus on Työttömyyskorvauksen saajia oli tänä
14723: aikonut ryhtyä Etelä-Karjalan maa- vuonna 31. 1. = 54 (joista naisia 12), 10. 2.
14724: kuntaa nyt ankarana koettelevan ja = 14 (jotka naisia) ja 17. 2. = 35 (joista
14725: mm. Saimaan kanavan valmistumisen naisia 13). V. 1966 työvoimatoimikuntien
14726: johdosta vielä nykyistäkin vaikeam- kortistoissa oli tammikuun lopussa 1 nainen
14727: pana uhkaavan työttömyyden torju- ja 15. 2. kortistossa ei ollut ketään.
14728: miseksi~" Koko maassa valtion ja kuntien yhteisestä
14729: työvoimasta, jossa ovat mukana kaikki työ-
14730: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- määrärahoin palkatut työntekijät kunnossa-
14731: taen seuraavaa: pitotöitä myöten, kuntien työvoima edusti
14732: 31. 1. 66 41.5% ja tänä vuonna vastaavasti
14733: Mittaamalla Etelä-Karjalan maakunnan 42.5 %. Lappeenrannassa vastaavasti kaupun-
14734: työttömyyttä sen alueella sijaitseviin työn- gin työvoima edusti viime vuonna 30.5 % ja
14735: välitystoimistoihin (Imatra ja Lappeenranta) tänä vuonna 29.1 %.
14736: ilmoittautuneiden työttömien työnhakijoiden Työttömien työnhakijain määrä Lappeen-
14737: määrällä, ei tilanteessa voi havaita oleellista rannan työnvälitystoimistossa, jonka toiminta-
14738: vaikeutumista verrattuna tilanteeseen vuosi alueena ovat Lappeenranta, Lemi, Nuijamaa,
14739: sitten. Työllisyyden kehityksessä kuluneen Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja
14740: helmikuun alusta kuun puoliväliin voi jopa Ylämaa, oli viime ja tänä vuonna helmikuun
14741: todeta helpottumista. Johtuen lisääntyneistä puolivälissä seuraava:
14742: sijoitusmahdollisuuksista valtion työmaille
14743: väheni mainittujen toimistojen alueella työt- 16.2.66 16.2.67
14744: tömien työnhakijain sekä työttömyyskorvausta miehet ••• 0 •••• 560 558
14745: saavien henkilöiden määrä tällöin noin 40 naiset ........ 123 154
14746: hengellä. Tammikuussa vallinneiden erityi- yht. 683 712
14747: sesti talonrakennustoimintaa tyrehdyttäneiden
14748: pakkassäiden jälkeen voitaneen pian odottaa Saimaan kanavatyömaan vaikutus Lap-
14749: kevättalven lauhtuvien säiden myötä kaikki- peenrannan alueen työllisyyteen on ollut il-
14750: naisen toiminnan vilkastumista ja työllisyys- meinen, eritoten kun työmaa sijaitsee tällä
14751: tilanteen helpottumista. alueella. On kuitenkin huomattava, että työtä
14752: Työllisyystilanteen kehitystä sekä valtion aloitettaessa se järjestettiin ns. valtakunnalli-
14753: ja kunnan toimenpiteitä Lappeenrannan seksi työmaaksi, jollainen se on edelleen. Työ-
14754: alueella (käsittäen aikaisemmin Lappeenran- voima määrättiin ensisijaisesti otettavaksi
14755: nan, Lauritsalan ja Lappeen) on syytä va- Kouvolan, Joensuun ja Kuopion työvoima-
14756: laista seuraavin lukusarjoin: piireistä. Kun näistä työvoimapiireistä ei
14757: 3
14758:
14759: ajoittain saatu työvoimaa riittävästi, otettiin kuitenkin alkaa supistua ja t.Jskea ensi loka-
14760: sitä muistakin työvoimapiireistä. Nykyisin kuun paikkeilla melko jyrkästi ja on ensi
14761: työmaalla on työntekijöitä kaikista 11 työ- vuodenvaihteessa jo ilmeisesti alle 1 000 :n.
14762: voimapiiristä. Varsin pitkälle suoritetusta Ensi vuoden puolella kanavan työvoima tu-
14763: koneistuksesta johtuen on ammattimiesten lee olemaan tuntuvasti tämänvuotista pie-
14764: osuus työvoimasta suurempi kuin aputyön- nempi, ennakkoarvion mukaan vain muuta-
14765: tekijäin määrä. Sen lisäksi työmaalla on huo- mia satoja miehiä. Paikkakunnan työvoiman
14766: mattava määrä työnjohto-, toimisto-, teknil- tarvetta lisää kuitenkin tuntuvasti Mustolan
14767: listä ym. henkilökuntaa. Aputyövoima sekä sataman rakentaminen Lappeenrannan kau-
14768: osa ammattityövoimasta on työmaalle osoi- pungin toimesta.
14769: tettu työnvälitysorganisation toimesta. Muun Saimaan kanavan rakentamistyön ja sen
14770: työvoiman, kuten työnjohto. ja toimistohen- yhteydessä suoritettavien eräiden tiejärjeste-
14771: kilökunnan, koneenhoitajat ja -käyttäjät ovat lyjen lisäksi on parhaillaan käynnissä työ-
14772: tie- ja vesirakennuslaitos ja urakoitsijat hank- ohjelman mukaisesti Lappeenrannan kaupun-
14773: kineet muulla tavalla. gin alueella Kouvolan-Imatran valtatien
14774: Siitä huolimatta että työt kanavatyömaalla (n:o 6) rakentaminen Selkäharjun-Muukon
14775: suoritetaan melkein yksinomaan urakoina ja välillä, mihin työhön on työohjelman mukai-
14776: koneiden osuus siellä on suuri, on työvoima- sesti tarkoitus sijoittaa syyskaudella 1967
14777: viranomaisten toimittama työvoima käsittä- keskimäärin 120 miestä. Vuoden 1967 tulo-
14778: nyt 50-60 % koko varsinaisesta työvoimasta. ja menoarvioon sisältyy myös Vaalimaan-
14779: Kanavan koko henkilövahvuudesta on Kou- Lappeenrannan maantien parantaminen vä-
14780: volan työvoimapiiristä ollut keskimäärin 64 % lillä Simola-Lappeenranta Lappeenrannan
14781: ja Lappeenrannan alueelta keskimäärin 39 %. kaupungissa, mikä työ on tarkoitus työohjel-
14782: Lappeenrannalla on siten ollut varsin mer- man mukaan aloittaa lokakuussa 1967. Työtä
14783: kittävä osuus työmaan koko työvoimasta. Työ- koskeva tiesuunnitelma on vahvistettu 19. 10.
14784: voiman enimmäismäärä nykyisen Lappeen- 1966 tieosan pituuden ollessa 13.3 km ja
14785: rannan alueelta on ollut noin 850 henkeä. parantamiskustannusten noin 8 400 000 mark-
14786: Tähän määrään on kuitenkin sisältynyt ar- kaa.
14787: violta lähes puolet tie- ja vesirakennuslaitok- Lisäksi on vahvistettu 24. 2. 1966 tiesuun-
14788: sen työnjohto., toimisto-, teknillistä ym. hen- nitelma maantien rakentamiseksi valtatieltä
14789: kilökuntaa sekä paikkakunnalle muuttanutta n:o 6 Lauritsalan kauppalaan (nyk. Lappeen-
14790: urakoitsi:iain ammattihenkilöstöä, joka kana- rannan kaupunki). Tieosan pituus on 1.5
14791: vatyön päätyttyä odotusten mukaisesti muut- km ja rakentamiskustannukset on arvioitu
14792: taa pois paikkakunnalta. Jossakin määrin 2 690 000 markaksi. Tämä työ ei sisälly tä-
14793: saattaa kanavatyöntekijöitä asettua asumaan mänhetkiseen työohjelmaan. Muita vahvistet-
14794: paikkakunnalle, mutta tämä määrä jäänee tuja toteuttamiskelpoisia tiesuunnitelmia ei
14795: suhteellisen vähäiseksi. Kun kanavalla ja sii- J_,appeenrannan seudulla tällä hetkellä ole.
14796: hen liittyvissä muissa tehtävissä avautuu ka- Tie- ja vesirakennushallituksen tämänhetki-
14797: navan valmistuttua pysyviä työtilaisuuksia seen tiesuunnitteluohjelmaan sisältyvät seu-
14798: paikkakunnan asukkaille, niin ei kanavatyö- raavien tiesuunnitelmien laatimiset:
14799: maan valmistuminen aiheuttane aikanaan niin Vaalimaan-Lappeenrannan maantien pa-
14800: huomattavaa työttömyyttä, ettei tilannetta rantaminen välillä Husu-Simola Ylämaan
14801: voitaisi hoitaa käytettävissä olevin valtion ja kunnassa ja Lappeenrannan kaupungissa (pi-
14802: kuntain toimenpitein. tuus noin 25 km); Lauritsalan-Nuijamaan
14803: Oheen on liitetty taulukkomuotoinen selvi- maantien parantaminen välillä Mustola-Kä-
14804: tys Saimaan kanavan rakennustyömaan kehi- härilä Lappeenrannan kaupungissa ja Nuija-
14805: tyksestä 1. 7. 64-1. 1. 67 neljännesvuosittain. maan kunnassa (pituus noin 9 km) ja Lau-
14806: Tie- ja vesirakennuslaitoksen työvoiman käyt- ritsalan-Nuijamaan maantien parantaminen
14807: tösuunnitelman mukaan tarvitaan kanavatyö- välillä Kähärilä-Nuijamaa Nuijamaan kun-
14808: maalla kuluvan vuoden aikana vielä varsin nassa (pituus noin 9 km). Mainitut suunni-
14809: runsaasti työvoimaa. Työvoiman kokonais- telmat valmistunevat vuoden 1967 aikana.
14810: määrä, joka tammikuun lopussa oli 1 717 ja Teollisuuden osalta Vuoksenlaakson työlli-
14811: helmikuun puolivälissä 1 687, noussee kesä- syystilanne on tällä hetkellä huolestuttava,
14812: kuuhun mennessä vielä 2 000: een. Siitä se johtuen lähinnä Oy Vuoksenniska Ab:n
14813: 4
14814:
14815: Imatran rautatehtaan tuotannollisista vai- ten laajentamista ja ehkä uuden sahan pe-
14816: keuksista. Mainitulta tehtaalta on tämän tal- rustamista tässä yhteydessä. Nykyinen raha-
14817: ven aikana vähennetty erään tuotanto-osaston taloudellinen tilanne on kuitenkin esteenä
14818: toiminnan lopettamisen takia 112 työnteki- sille, että näitä suunnitelmia voitaisiin laa-
14819: jää ja osa laitoksen työntekijöistä on siirty- jemmassa mittakaavassa ryhtyä toteuttamaan
14820: nyt 5 päiväiseen 40 tunnin työviikkoon. On ilman, että hankkeeseen saataisiin edullista
14821: pelättävissä, ettei tämäkään supistus riitä, ulkopuolista rahoitusta. Kun Enso-Gutzeit Oy
14822: vaan että yhtiön on pakko ryhtyä lähiaikoina muutoin rationalisointitoimenpiteiden joh-
14823: lisäsupistuksiin. Syynä tähän on, että Imat- dosta ja Tainionkosken tehtaan valmistuttua
14824: ran rautatehtaan teräksen valmistus tapahtuu joutuu myös hieman vähentämään työvoi-
14825: kokonaan sähkösulatusmenetelmällä, joka ei maansa, merkitsevät suoritettavat laajennuk-
14826: enää nykyään kykene normaalien kauppalaa- set nykyisessä laajuudessaan vain yhtiöstä
14827: tujen kohdalla kilpailemaan muiden sulatus- vapautuvan työvoiman työtilaisuuksien saan-
14828: menetelmien kanssa. Teollisuuslaitos perus- nin helpottumista.
14829: tettiin aikoinaan hyväksikäyttämään Imatran Lappeenrannan seudulta ei ole tiedossa mi-
14830: Voimalaitoksen muutoin käyttämättä jäävää tään huomattavampia teollisuuden laajennus-
14831: sähkövirtaa, mutta tilanne on senjälkeen suunnitelmia.
14832: muuttunut täysin toiseksi. On erittäin kysy- Mitä tulee Lappeenrannan teknillisen oppi-
14833: myksenalaista, kannattaisiko Imatralla ryh- laitoksen rakennustyöhön, johon kysymyksen
14834: tyä muun sulatusmenetelmän käyttämiseen, perusteluissa kiinnitetään huomiota, sen piti
14835: koska teollisuuslaitos ei raaka- ja polttoainei- ohjelmoinnin mukaan alkaa jo kuluvan vuo-
14836: den hankinnan samoinkuin tuotteiden mark- den tammikuussa, mistä ajankohdasta aloit-
14837: kinoinnin kannalta ole suinkaan edullisim- taminen kuitenkin jonkin verran myöhästyi.
14838: massa paikassa. Todettakoon myös lyhyesti, että suomalais-
14839: Mahdollisista teollisuuslaitosten laajennuk- neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyön
14840: sista Vuoksenlaakson alueella ei ole tietoa tarjoamat mahdollisuudet otetaan luonnolli-
14841: muuta kuin Enso-Gutzeit Oy:n osalta. Muu- sesti kauppapoliittisissa toimenpiteissämme
14842: toin onkin tuskin todennäköistä, että alueella tarkoin huomioon.
14843: lähiaikoina syntyisi uutta suurehkoa teolli- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
14844: suutta. Enso-Gutzeit Oy:n laajennukset kos- saattaa tietoonne.
14845: kisivat lähinnä nykyisten puunkäsittelylaitos-
14846: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, 1 päivänä maaliskuuta 1967.
14847:
14848: Ministeri Niilo Ryhtä.
14849: 5
14850:
14851:
14852:
14853: Liite.
14854:
14855:
14856:
14857:
14858: Saimaan kanavan rakennttstyömaan työvoima ajalla 1. 7. 64-1.1. 67 neljännesvuosittain
14859: Suur-Lappeenrannasta
14860: Työvoima- (L:ranta, Lauritsala, Lappee)
14861: Kouvolan tv.- viranomaisten oleva työvoima
14862: Koko piirissä oleva osoittama
14863: työvoima työvoima työvoima Työv.viranom.
14864: Aika Yht. osoittamia
14865: 1. 7. 1964 •••• 0 •••• 618 483 253 308 n. 125
14866: 1.10. 1964 ......... 1009 606 389 427 n. 210
14867: 1. 1. 1965 ......... 847 655 337 423 n. 210
14868: 1. 4. 1965 . ........ 922 680 423 421 n. 210
14869: 1. 7. 1965 . ........ 1579 969 598 589 n. 240
14870: 1.10. 1965 • 0 ••••••• 2044 1251 861 741 n. 300
14871: 1. 1. 1966 ••• 0 ••••• 1456 936 654 561 n. 250
14872: 1. 4. 1966 . ........ 1523 1081 667 640 n. 280
14873: 1. 7. 1966 ......... 2127 1001 843 n. 400
14874: 1.10. 1966 0 •• 0 ••••• 2485 1494 1320 768 n. 405
14875: 1. 1. 1967 ......... 1964 1169 963 740 n. 365
14876: 6
14877:
14878:
14879:
14880:
14881: T i ll R i k s d a g e n s H e r r 'l' a l m a n.
14882:
14883: 1 syfte som avses i riksdagsordningens Från området fanns arhetstagare
14884: 37 § 1 mom. har Ni, Herr Talman, med 31. 1. 66 31. 1. 67 ökning
14885: Eder skrivelse n: o 64 den 15 februari 1967 i statens arbeten . . . . . 1143 1 241 98
14886: tillsänt vederbörande medlem av statsrådet
14887: till besvarande följande av riksdagsman i arbeten som räknas
14888: Taisto Sinisalo ställda spörsmål: till kommunens ar-
14889: betsplaceringsandel . 461 469 8
14890: "Vilka åtgärder har Regeringen
14891: ämnat vidtaga i syfte att avvärja den 1 år gavs arbetslöshetsersättning den 31. 1.
14892: svåra arbetslöshet, som nu hemsöker åt 54 personer (varav 12 kvinnor), den 10. 2.
14893: Syd-Karelen och som bl. a. då Saima åt 14 (kvinnor) och den 17. 2. åt 35 (vara.v
14894: kanal blir färdig hotar att ytterligare 13 kvinnor). År 1966 fanns i a.rbetskrafts-
14895: försvåras?" kommissionernas register i slutet av januari
14896: 1 kvinna och den 15. 2. fanns ingen registre-
14897: ra.d. .
14898: Som svar på detta spörsmål framhåller jag Av statens ooh kommunernas gemensamma
14899: vördsamt: arbetsstyrka i hela landet, där alla med ar-
14900: Genom att mäta arbetslösheten i Syd-Kare- betslag avlönade arbetstagare inkl. under-
14901: len i antalet arbetslösa arbetssökande, som an- hållsarbetenas arbetskraft är medräknade,
14902: mält sig tili de inom landskapet belägna representerade kommunernas arbetsstyrka
14903: arbetsförmedlingsbyråerna (Imatra och Vill- den 31. 1. 66 41.5 % re!;:p. 42.5 % i år. I
14904: manstrand), kan man icke skönja någon motsvarande mån företrädde i Villmanstrand
14905: väsentlig försvåring av läget jämfört med stadens arbetsstyrka senaste år 30.5 % och i
14906: läget för ett år sedan. Sysselsättningens ut- år 29.1 %.
14907: veckling från början till mitten av den Antalet arbetslösa. arbetssökande vid ar-
14908: gångna februari månad uppvisar t. o. m. betsförmedlingsbyrån i Villmanstrand, vars
14909: någon förbättring. På grund av ökade pla- verksamhetsradie omfattar Villmanstrand,
14910: ceringsmöjligheter på statens arbetsplatser Lemi, Nuijamaa, Savitaipale, Suomenniemi,
14911: minskade antalet arbetslösa arbetssökande Taipalsaari och Ylämaa, var senaste år och
14912: samt det anta1 personer, som åtnjuter arbets- i år i mitten av februari följande:
14913: löshetsersättning, med ca 40 personer. Efter
14914: den i januari härskande köldperiod, som sär- 16.2.66 16.2.67
14915: skilt lamslog byggnadsverksamheten, torde män ......... . 560 558
14916: man snart, i samband med vårvinterns mil- kvinnor ...... . 123 154
14917: dare väder, kunna emotse, att all verksamhet sammanlagt 683 712
14918: blir livligare och syssels..1,ttningsläget för-
14919: bättras. Saima kanals inverkan på sysselsättning,.,;-
14920: Sysselsättningslägeb; utveckling samt sta- läget i Villmanstrandsområdet har varit
14921: tens och kommunens åtgärder inom Villman- uppenbar, särskilt då arbetsplatsen ligger
14922: strands område (som tidigare omfattade Vill- inom detta område. Man bör likväl beakta,
14923: manstrand, Lauritsala och Lappi) kan be- att då arbetet inleddes avsåg den att vara
14924: lysas med följande siffror: en sk. riksomfattande arbetsplats, vilket den
14925: 7
14926:
14927: fortfarande är. Det bestämdes, att arbets- kanalarbetet ännu innevarande år rätt myc-
14928: kraften främst skulle tagas från Kouvola, ket arbetskraft. Den totala arbetsstyrkan,
14929: Joensuu och Kuopio arbetskraftsdistrikt. Då som i slutet av januari var 1 717 och i
14930: man tidvis inte fick tillräckligt arbetskraft mitten av februari 1 687, torde till juni må-
14931: från dessa distrikt, togs arbetstagare också nad ännu stiga till 2 000. Sedan börjar den
14932: från andra distrikt. Numera har denna ar- dock minska och sjunker ungefär nästkom-
14933: betsplats arbetstagare från alla 11 arbets- mande oktober skarpt, så att den vid nästa
14934: kraftsdistrikt. På grund av den rätt långt årsskifte uppenbarligen redan understiger
14935: drivna mekaniseringen är yrkesmännens an- 1000. Nästa år kommer kanalarbetet att
14936: del i arbetsstyrkan större än hjälparbetarnas. vara betydligt mindre än i år, enligt för-
14937: Dessutom finns vid arbetet ett betydande an- handskalkyl endast några hundra man. Trak-
14938: tal personer tillhörande arbetsledning, kon- tens behov av arbetskraft ökas likväl känn-
14939: tors- och teknisk personal. Hjälparbetskraf- bart på grund av Mustola hamnbygge genom
14940: ten samt en del av den fackutbildade arbets- Villmanstrands stads försorg.
14941: styrkan har anvisats till platsen genom ar- Utöver Saima kanalbygge och vissa i sam-
14942: betsförmedlingens försorg. Resten av arbets- band därmed utförda vägarbeten pågår i en-
14943: kraften, såsom arbetsledning och kontorsper- lighet med arbetsprogrammet som bäst inom
14944: sonal, maskinskötare och maskinister, har Villmanstrands stads område byggandet av
14945: väg- och vattenbyggnadsverket och entre- riksväg n: o 6 Kouvola-Imatra på avsnittet
14946: prenörerna anställt på annat sätt. Selkäharju-Muukko, där man enligt arbets-
14947: Trots att arbetena på kanalarbetet nästan programmet avser under hösten 1967 placera
14948: uteslutande görs på entreprenad och ma- i genomsnitt 120 man. I 1967 års budget
14949: skinernas andel är stor, har den av arbets- ingår också förbättring av landsvägen Vaali-
14950: kraftsmyndigheterna anvisade arbetskraftens maa-Villmanstrand på sträckan Simola-
14951: andel stigit till 50-60 % av hela den egent- Villmanstrand inom Villmanstrands stads-
14952: liga arbetsstyrkan. Av kanalens hela arbets- område, vilket arbete man enligt arbetspro-
14953: styrka har i medeltal 64 % varit från Kou- grammet avser inleda i oktober 1967. Väg-
14954: vola arbetskraftsdistrikt och från Villman- projektet för detta arbete har fastställts den
14955: strandsområdet i genomsnitt 39 %. Vill- 19. 10. 66 och vägsträckan har en längd av
14956: manstrand har sålunda stått för en rätt 13.3 km medan förbättringskostnaderna sti-
14957: betydande andel av kanalarbetets hela ar- ger till ca 8 400 000 mark.
14958: betsstyrka. Det största antalet arbetstagare
14959: från det nuvarande Villmanstrandsområdet Dessutom har den 24. 2. 66 vägprojekt fast-
14960: har varit ca 850 arbetstagare. I detta antal ställts för byggandet av landsväg från riks-
14961: har likväl närmare hälften utgjorts av väg- väg n: o 6 till Lauritsala köping (numera
14962: och vattenbyggnadsverkets arbetsledar-, kon- Villmanstrand stad). Vägsträckans längd är
14963: tors-, teknisk o. a. personai samt entreprenö- 1.5 km och kostnaderna för vägbygget har
14964: rernas till området inflyttade fackarbetare, beräknats till 2 690 000 mark. Detta arbete
14965: som efter det kanalarbetet avslutas väntas ingår ej i det nuvarande arbetsprogrammet.
14966: flytta från orten. I någon mån kan kanal- övriga fastställda vägprojekt, som kunde för-
14967: arbetare komma att bosätta sig på orten, verkligas, finns för närvarande inte i Vill-
14968: men deras antal torde bli rätt litet. Då vid manstrandsområdet. I väg- och vattenbygg-
14969: kanalen sedan denna blivit färdig, samt vid nadsstyrelsens nuvarande program för väg-
14970: därtill anknutna andra arbeten, permanenta projekt ingår uppgörandet av följande väg-
14971: arbetstillfällen kommer att beredas för ortens projekt:
14972: invånare, torde kanalarbetets avslutande i Förbättring av landsvägen Vaalimaa-Vill-
14973: sinom tid inte att medföra en så betydande manstrand på sträckan Husu-Simola i Ylä-
14974: arbetslöshet, att inte läget kunde skötas maa kommun och Villmanstrand (längd ca
14975: medels de åtgärder staten och kommunerna 25 km); förbättring av landsvägen Laurit-
14976: har till sitt förfogande. sala-Nuijamaa på sträckan Mustola-Kähä-
14977: Närslutet bifogas i tabellform en utred- rilä i Villmanstrand och Nuijamaa kommun
14978: ning av Saima kanalarbetes utveckling 1. 7. (längd ca 9 km) och förbättring av lands-
14979: 64-1.1.67 kvartalsvis. Enligt väg- och vägen Lauritsala-Nuijamaa på sträckan Kä-
14980: vattenbyggnadsverkets driftsplan behövs vid härilä-Nuijamaa i Nuimajaa kommun (längd
14981: 8
14982:
14983: ca 9 km). Dessa projekt torde färdigställas det knappast sannolikt att det inom mnrädet
14984: inom år 1967. inom den närmaste tiden skulle uppstå någon
14985: För industrins del vållar Vuoksendalens ny större industri. Enso-Gutzeit Oy: s till-
14986: sysselsättningsläge för närvarande bekym- byggnader skulle närmast gälla en utvidg-
14987: mer, närmast på grund av Oy Vuoksenniska ning av de redan existerande träbearbetnings-
14988: Ab Imatra järnverks produktionssvårigheter. inrättningarna och möjligen i samband där-
14989: Vid detta bruk har man under denna vinter, med grundandet av en ny såg. Nuvarande
14990: på grund av att verksamheten upphört vid finansiella läge utgör likväl ett hinder för
14991: en produktionsavdelning, minskat arbetsstyr- ett förverkligande i större omfattning av
14992: kan med 112 arbetstagare, och en del av dessa planer utan förmånlig utomstående
14993: verkets arbetskraft har övergått till fem- finansiering. Då Enso-Gutzeit Oy för övrigt
14994: dagars 40-timmars arbetsvecka. 1\Ian fruktar, på grund av rationaliseringsåtgärder och se-
14995: att denna inskränkning icke skall förslå, utan dan Tainionkoski fabrik blivit färdig blir
14996: att bolaget inom närmaste framtid blir tvungen att något minska sin arbetsstyrka,
14997: tvunget att vidtaga ytterligare inskränk- innebar utvidgningen i nuvarande omfatt-
14998: ningar. En orsak härtill är, att stålfram- ning endast att man lättare finner arbets-
14999: ställningen vid Imatra järnverk helt sker tillfällen för den arbetskraft bolaget fri-
15000: enligt en elektrisk smältningsmetod, som inte ställer.
15001: längre för normala handelskvaliteters del för- Man känner ej till några mera betydande
15002: mär konkurrera med andra smältningsmeto- industriutbyggnadsplaner i Villmanstrands-
15003: der. Industriföretaget grundades i tiden för trakten.
15004: att tillgodogöra sig Imatra kraftverks eljest Vad beträffar Villmanstrands tekniska.
15005: outnyttjande elström, men situationen har läroinrättningars byggnadsarbete, vid vilket
15006: sedan dess helt förändrats. Det är ytterst uppmärksamhet fästes i spörsmålsmoti-
15007: tvivelaktigt huruvida det lönar sig att vid veringen, skulle det enligt programmet ha
15008: Imatra övergä till någon annan smältnings- inletts redan i januari i år, men igångsättan-
15009: metod, emedan industriföretaget ifräga om det har något försenats. I korthet må också
15010: anskaf:fandet av råvara och bränsle samt konstateras, att de möjligheter som det eko-
15011: produkternas marknadsföring inte ligger sär- nomiska samarbetet mellan Finland och Sov-
15012: skilt förmånligt. jetunionen erbjuder givetvis noggrant beak-
15013: Angående event. utvidgningar av industri- tas i våra handelspolitiska åtgärder.
15014: företag i Vuoksendalen känner man inte till Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
15015: andra än Enso-Gutzeit Oy: s. För övrigt är till Eder kännedom.
15016: Helsingfors, tP.inisteriet för kommunikationsväsendet och a.llmänna arbetena, den 1 mars 1967.
15017:
15018: Minister Niilo Ryhtä.
15019: 9
15020:
15021:
15022:
15023:
15024: Bilaga.
15025:
15026:
15027:
15028:
15029: Saima kanalbygges arbetskraft under tiden 1. 7. 64-1.1. 67 kvartalsvis.
15030: Arbetskraft från Stor-Vill-
15031: Av arbets· manstrand (Villmanstrand,
15032: Arbetskraft kraftsmyn-
15033: från Kouvola digheterna Lauritsala, Lappi)
15034: Hela arbets- Av arbetskrafts·
15035: arbetskr.· anvisad myndigheterna
15036: Tidpunkt styrkan distrikt arbetskraft Sammanlagt
15037: anvisad
15038: 1. 7. 1964 ......... 618 483 253 308 ea 125
15039: 1.10. 1964 ......... 1009 606 389 427 ea 210
15040: 1. 1. 1965 ......... 847 655 337 423 ea 210
15041: 1. 4. 1965 ......... 922 680 423 421 ea 210
15042: 1. 7. 1965 . ........ 1579 969 598 589 ea 240
15043: 1.10. 1965 ......... 2044 1251 861 741 ea 300
15044: 1. 1. 1966 ......... 1456 936 654 561 ea 250
15045: 1. 4. 1966 . ........ 1523 1081 667 640 ea 280
15046: 1. 7. 1966 ......... 2127 1001 843 ea 400
15047: 1. 10. 1966 ......... 2485 1494 1320 768 ea 405
15048: 1. 1. 1967 . ........ 1964 1169 963 740 ea 365
15049:
15050:
15051:
15052:
15053: 2 E 113/67
15054: J
15055: J
15056: J
15057: J
15058: J
15059: J
15060: J
15061: J
15062: J
15063: J
15064: J
15065: J
15066: J
15067: J
15068: J
15069: J
15070: J
15071: J
15072: J
15073: J
15074: J
15075: J
15076: J
15077: J
15078: J
15079: J
15080: J
15081: J
15082: J
15083: Kirj. ksm. N:o 22.
15084:
15085:
15086:
15087:
15088: Paananen ym.: Kunnille kansaneläkkeiden tukiosakustan'"
15089: nuksista aiheutuvien rasitusten keventämisestä.
15090:
15091:
15092: Eduskunnan Herra PUihemieheUe.
15093:
15094: Osuudet, jotka kuntien on kansancl.äke- Jos kuntia ei voida ainakaan tässä vai-
15095: iain 62 § :n mukaan maksettava kansaneläk- heessa kokonaan vapauttaa . osallistumasta
15096: ·keiden tukiosakustannuksista, rasittavat tukiosakustannuksiin, . mitä mm. kunnalliset
15097: nykyisin kuntien taloutta suhteettomasti ja keskusjärjestöt ovat esittäneet, olisi rasitusta
15098: varsin epätasaisesti. Kuntien osuudet ovat kuntien kesken käsityksemme mukaan aina-
15099: määrältään jatkuvasti kasvaneet ja olivat kin tuntuvasti tasOitettava. Täydellisin tasoi-
15100: viime vuonna yhteensä noin 80 miljoonaa tus saataisiin luonnollisesti aikaan jakamalla
15101: markkaa eli noin 19 % sanotuista kustan- kuntien kannettavaksi tuleva kokonaisosuus
15102: nuksista. tasan kuntien kesken niiden· veroä.yriinäärien
15103: Kuntien erilainen taloudellinen kantokyky suhteessa. Jos tähänkään ei haluta mennä,
15104: on pyritty tukiosakustannuksia jaettaessa vaan katsotaan asianmukaisekSi maksattaa
15105: ottamaan huomioon jakamalla kunnat viiteen eläkeosuudet edelleen kunkin eläldreensaajan
15106: luokkaan, joista ensimmäiseen ikuuluva kunta kotikunnailla, olisi tukiosaluokitUkseri pro-
15107: maksaa 9% ja viidenteen kuuluva kunta senttiasteikkoa käsityksemme mukaan ilmei~
15108: 26% kustannuksista. Kun kuitenkin myös sen kohtuuttomuuden ·estämiseksi tuntuvasti
15109: väestön ikärakenne, johon muuttoliike eri- [aajennettava. ·
15110: tyisesti vaikuttaa, on kunnissa hyvin erilai- Edellä esitettyyn viitaten esitämme val-
15111: nen, muodostuu tukiosarasitus kuntien kes- tiopäiväjärjestyksen 37 · § :n· · 1 momentin
15112: ken tavattoman erllaiseksi. Raskaimman taa- nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15113: kan saavat yleensä kantaakseen muuttotap- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15114: pioiset maalaiskunnat, joissa veroäyrimäärät
15115: jäävät alhaisiksi. Niinpä kustannusosuus Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi'-
15116: uusimpien laskelmien mukaan nousee vero- teisiin kunnille kansaneläkkeiden tuki-
15117: äyriä kohti laskettuna eräissä kunnissa yli osakustann~sista aiheutuvien koh-
15118: 1,5 pennin ja maalaiskunnissa varsin ylei- tuuttomien ja epätasaisesti jakaantu-
15119: sestikin 1-1,5 penniin. Sen sijaan se on vien rasitusten keventämiseksi ja
15120: kaupungeissa keskimäärin 0,37 penniä ja tasoittamiseksi 7
15121: kauppaloissa keskimäärin 0,41 penniä vero-
15122: äyriä kohti. Edullisimmissa tapauksissa rasi-
15123: tus jää jopa alle 0,2 pennin.
15124: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1967.
15125:
15126: Timo Paananen. V. J. Rytkönen. Reino Karpola.
15127: Uljas Mäkelä. L. Koskinen. Eino Tainio.
15128: V. 0. Mäkinen. Arttu:d Koskinen. A-V. Perheentupa.
15129: Lyyli Aalto. Aarne Pulkkinen. Pentti Pekkarinen.
15130: Reino Kangas. Veikko Hanhirova. E. Uusitalo.
15131: Mikko Kaarna. Esko Niskanen. V. Mattila.
15132: Eino Räsänen. Pekka Vilmi. Margit Ekman.
15133: Toivo Friman. Urho E. Knuuti. Wiljam Sarjala.
15134: Heimo Linna.
15135: E 197/67
15136: 2
15137:
15138:
15139:
15140:
15141: Eduskunnan Herra PUihemiehelle.
15142:
15143: Va:ltiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- pidetty silmällä sitä, ettei tukiosan kustan-
15144: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra nusosuus veroäyriä kohti laskettuna nousisi
15145: Puhemies, olette, kirjeellänne 17 päivältä kohtuuttoman suureksi. Vaitioneuvoston 26
15146: helmikuuta 1967 n:o 71 lähettänyt valtio- päivänä tammikuuta 1967 antamassa pää-
15147: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi töksessä kuntien ryhmityksestä alennettiin
15148: kansanedustaja Timo Paanasen (ym) teke- etupäässä sanotulla perusteella kustannus-
15149: min~ seuraavan sisiltöisen kysymyksen: osuuksia 31 kunnan kohdalla. Kun kui-
15150: tenkaan nykyisen ryhmityksen puitteissa
15151: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimen- ei ole mahdollista poistaa niitä epätasai-
15152: piteisiin kunnille kansaneläkkeiden suuksia joita sanotussa ryhmityksessä kun-
15153: . tukiosakustannuksista aiheutuvien tien kesken edelleenkin esiintyy, sosiaali-
15154: k.ohtuuttomien ja epätasaisesti jakaau- ministeriössä on otettu harkittavaksi kan-
15155: tuvien rasitusten keventämiseksi ja saneläkelain 62 § :n muuttaminen niin,
15156: taaoittam.iseksif" että ryhmien lukumäärää lisättäisiin ja
15157: nykyisiä prosenttirajoja muutettaisiin. Esi-
15158: Vastaubena. tähän kysymykseen esitän tys Eduskunnalle mainitusta muutoksesta
15159: kunnioittaen seuraavaa: annettaneen kuluvan vuoden aikana.
15160: Kuntien ryhtnitystä kansaneläkelain 62
15161: § :n mukaan toimitettaessa on erityisesti
15162: Helsingissä 11 pä.ivänä maaliskuuta 1967.
15163:
15164: Sosiaaliministeri Matti Koivunen.
15165: 2
15166:
15167: Kirj. ksm. N:o 23. Suomennos.
15168:
15169:
15170:
15171:
15172: TCJir ym.: Mustalaisten asemasta.
15173:
15174:
15175: E dusk unnan H er ra pi UI h e m i e h e 11 e.
15176:
15177:
15178: Suomen mustrulaiset muodostavat vähem- lestämme positiiviset ehdotukset, joita yl!lä
15179: mistön, joka elintasoon nähden ja yleisesti mainituissa mietinnöissä on esitetty, kuten
15180: sosiaalises-sa suhteessa on selvästi huonom- mm. kuraattoritoimintaa, mustalaisten sosiaa-
15181: massa asemassa kuin maan muu väestö. lihuollon rahoittamista valtion varoin, asun-
15182: Ennakkoluulot mustalaisia kohtaan ovat suo- toc, koulutus- ja työllisyyskysymyksiä sekä
15183: malaisessa yhteiskunnassa edelleenkin huo- mustalaisten ongelmien selvittämistä muulle
15184: mattavat. Valtiovaltakaan ei ole osoittanut väestölle koskevat, olisivat johtaneet mihin-
15185: mainittavaa aktiivisuutta helpottaakseen kään näkyv.iin tuloksiin.
15186: mustalaisten sosiaalista yhteiskuntaan sopeu- Yllä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
15187: tumista. väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
15188: Eräs valtion komiteamietintö, johon sisihl- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15189: tyy ehdotus mustalaiskysymysten ratkaise- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15190: miseksi, annettiin jo vuonna 1955, mutta se
15191: ei ole johtanut perustavaa laatua oleviin toi- Onko Hallitus tietoinen mustalais-
15192: menpiteisiin. Vuoden 1965 ailussa n.k. Mus- ten epätyydyttävästä sosiaalisesta ja
15193: talaislähetys r.y. antoi mustalaiskysymystä taloudellisesta tilanteesta, ja jos on,
15194: koskevan mietinnön ja viime vuonna Ruot- mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
15195: salaisen kansanpuolueen taholta jätettiin tehdä todettujen epäkohtien korjaa-
15196: samaa asiaa koskeva mietintö sosiaaliminis- miseksi?
15197: teriölle. Emme ole havainneet, että ne mie-
15198: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1967.
15199:
15200: Grels Teir. Verner Korsbäck.
15201: Ragnar Granvik. Cad Olof Tallgren.
15202: Henrik Westerlund. Victor Procope.
15203: Georg C. Ehrnrooth. T. E. Nordström.
15204: Ingvar S. Melin. Magnus Kull.
15205: Evald Häggblom.
15206: Skriftl. spm. N: o 28.
15207:
15208:
15209:
15210:
15211: Teir m.fl.: Om zigenarnas ställn.ing.
15212:
15213:
15214: Till Riksdagens Herr Talman.
15215:
15216: Zigenarbefolkningen i Finland bildar en i vårt tycke positiva förslag som framförts
15217: minoritet som i fråga om levnadsstandard i ovannämnda betänkanden angående bl.a.
15218: och i allmänhet socialt avseende är försatt i kuratorsverksamhet, statlig finansiering av
15219: en betydligt sämre ställning än landets zigenarnas socialvård, lösning av bostads-,
15220: övriga befolkning. Fördomarna emot zige- utbildnings- och sysselsättningsfrågorna samt
15221: narna är fortfarande betydande inom det upplysning om zigenarnas problem bland
15222: finländSka samhället. Statsmakten har inte den övriga befolkningen, lett tili nägra
15223: heller ådagalagt någon nämnvärd aktivitet konkreta resultat.
15224: i syfte att underlätta zigenarnas sociala Hänvisande tili ovanstående framställer
15225: integrering. vi med stöd av riksdagsordningens 37 § 1
15226: Ett statligt kommittebetänkande med mom. följande spörsmål att besvaras av
15227: förslag till lösning av zigenarfrågorna vederbörande medlem av statsrådet:
15228: avlämnades redan år 1955, men har inte
15229: lett till några mer genomgripande åtgärder. Är Regeringen medveten om zige-
15230: I början av år 1965 avgav den s.k. Musta- narnas otillfredsställande sociala och
15231: laislähetys r.y. (Zigenarmissionen) ett betän- ekonomiska situation, och i sä fall,
15232: kande i zigenarfrågan och senaste år vad har Regeringen gjort eller vad
15233: inlämnades ett betänkande i samma ärende har Regeringen för avsikt att göra i
15234: från Svenska folkpartiets sida till social- syfte att avhjälpa konstaterade miss-
15235: ministeriet. Vi har inte observerat att de förhållanden?
15236: Helsingfors den 17 februari 1967.
15237:
15238: Grels Teir. Verner Korsbäck.
15239: Ragnar Granvik. Carl Olof Tallgren.
15240: Henrik Westerlund. Victor Procope.
15241: Georg C. Ehrnrooth. T. E. Nordström.
15242: Ingvar S. Melin. Magnus KuU.
15243: Evald Häggblom.
15244:
15245:
15246:
15247:
15248: E 198/67
15249: 3
15250:
15251:
15252:
15253:
15254: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15255:
15256: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen uppmärksamhet vid att kostnasandelarna av
15257: anger har Ni, Herr Talman, med Eder understödsdelarna uträknade per skattöre
15258: skrivelse av den 17 februari 1967 nr 71 till. icke skulle få bli oskäligt stora. 1 statsrädets
15259: vederbörande medlem av statsrådet för beslut av den 26 januari 1967 om ikom-
15260: avgivande av svar översänt följande av riks- munernas indelning i grupper sänktes kost-
15261: dagsman Timo Paananen (m.fl.) under- nadsdelen närmast pä sagda grund i fråga
15262: tecknade spörsmäl: om 31 kommuner. Dä det emellertid inom
15263: ramen för den nuvarande indelningen icke
15264: "Har Regeringen för avsikt att är möjligt att eliminera de ojämnheter, vilka
15265: skrida till ätgärder för att iJ.ätta och iJ.attjämt förekommer i den nämnda indel-
15266: utjämna de oskäliga och ojämnt för- ningen av kommunerna, har man i social-
15267: delade pålagor, som åsamkas kom- ministeriet till prövning upptagit frägan
15268: munerna genom kostnaderna för folk- om ändring av 62 § folkpensionslagen
15269: pensionernas understödsdelar?" sålunda, att antalet grupper skulle utökas
15270: och gällande procentsantser ändras. En pro-
15271: Såsom svar pä spörsm.ålet får jag vörd- position med förslag till lag angående denna
15272: samt anföra följande: ädring torde avlåtas till Riksdagen under
15273: Vid indelningen av kommunerna enligt innevarande år.
15274: 62 § folkpensionslagen har man särskHt fäst
15275: Helsingforsden 17 mars 1967.
15276:
15277: Socialministar Matti Koivunen.
15278: 3
15279:
15280:
15281:
15282:
15283: Eduskunnan Herra PU1hemiehel1e.
15284:
15285: Kirjelmällä helmikuun 17 päivältä 1967 käytettävissä olevin keinoin kohentamaan
15286: Herra Puhemies on valtiopäiväjärjestyksen heidän o~ojaan. Toimenpiteet eivät kuiten-
15287: 37 § :n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- kaan ole aina johtaneet tuloksiin, mikä suu-
15288: sessa [ähettänyt jäljennöksen seuraavasta relta osalta johtuu mustalaisten vieroksu-
15289: edustaja Teir'in ym. jättämästä, hallituksen vasta suhtautumisesta viranomaisiin sekä
15290: asianomaisen jäsenen vastattavaksi esite- mustalaisten perinteellisestä elämäntavasta.
15291: tystä kysymyksestä: Mustalaisten oloja on kuitenJkin jatkuvasti
15292: seurattu ja seurataan edelleen sekä pyritään
15293: "Onko Hallitus tietoinen mustalais- löytämään keinoja heidän auttamisekseen.
15294: ten epätyydyttävästä sosiaalisesta ja Tätä tehtävää hoitaa mm. sosiaaliministeriön
15295: taloudellisesta tilanteesta, ja jos on, alainen erityinen mustalaisasiain neuvottelu-
15296: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo kunta, jossa ovat edustettuina sosiaaHminis-
15297: tehdä todettujen epäkohtien korjaa.- teriön Usäksi sisäasiainministeriö, kouluhalli-
15298: miseksi?" tus, mustalaisten hyväksi toimiva vapaaeh-
15299: toinen yhdistys "Mustalaislähetys r.y.". Neu-
15300: Kysymyksen johdosta saan täten kunnioit- vottelukuntaan kuuluu myös yksi mustalai-
15301: taen esittää seuraavaa: siin iukeutuva henkilö.
15302: Mainitun neuvottelukunnan tehtävänä on
15303: Mustalaisten yhteiskunnallinen asema ei seurata ja valvoa mustalaisten sosiaalisten
15304: Suomessa poikkea periaatteessa mitenkään olojen kehitystä ja tehdä niiden parantami-
15305: maan muiden kansalaisten asemasta. Niinpä seen tähtääviä esityksiä asianomaisiHe viran-
15306: mm. laissa kansalaisille taattu toimeentulo- omaisille. Tässä mielessä neuvottelukunta
15307: ja muu sosiaaliturva ulottuu myös mustalai- onkin tehnyt mm. aloitteita määrärahan
15308: siin. Samoin koskee yleinen oppivelvollisuus varaamiseksi valtion tulo- ja menoarvioon
15309: kansakoulussa annettavan peruskoulutuksen mustalaisten asunto-olojen kohentamista var-
15310: hankkimiseen Suomen kaikkia kansalaisia ten sekä erityisen piirivalvojaverkoston luo-
15311: mustalaiset heihin luettuina eikä mustalais- miseksi mustalaiskysymyksen hoitamiseksi.
15312: ten mahdollisuuksia muunkaan tietopuolisen Sosiaaliministeriö onkin esittänyt vuosien
15313: tai ammatiUisen koulutuksen hankkimiseen 1965, 1966 ja 1967 valtion tulo- ja meno-
15314: ole millään tavoin rajoitettu. Maan kaikkien arvioon otettavaksi määrärahan mainitun
15315: kansalaisten, olipa hän sitten mustalainen piirivalvojaverkoston luomiseksi sekä vuoden
15316: tai kuka muu tahansa, oikeudet ja velvolli- 1965 valtion tulo- ja menoarvioon määrä-
15317: suudetkin perustuvat samoihin lakeihin. rahan vaatimatonta tasoa olevien jako van-
15318: Periaatteellisesta samanarvoisuudesta huo- hojen rakennusten tai tarkoitusta varten han-
15319: limatta voidaan kuitenkin todeta, että mus- kittujen parakkiluontoisten asuntojen hank-
15320: talaisten asema on Suomessa yleensä melko kimiseksi lähinnä monilapsisille mustalais-
15321: vailkea. Harvoja poikkeuksia lukuunotta- perheille. Valtion vaikean taloudellisen tilan
15322: matta he elävät il.ähinnä yhteiskunnan alim- vuoksi ei kumpaakaan määrärahaa ole voitu
15323: milla asteilla. Syyt tähän lienevät ehkä löy- tulo- ja menoarvioon ottaa. Toimikunta on
15324: dettävissä mustalaisten rodullisesta eroavuu- valmistellut myöskin ehdotusta erityislaiksi
15325: desta muusta väestöstä, heidän kiertävästä mustalaisten yhteiskunnallisten olojen kehit-
15326: elämäntyylistään ja usein poikkeavasta toi- tämiseksi. Tätä Jakiehdotusta ei ole kuiten-
15327: meentulon hankkimistavastaan. kaan ainakaan toistaiseksi aikomus toteut-
15328: Mustalaisten heikot elämänolosuhteet tun- taa, koska se voitaisiin tul!kita osoitukseksi
15329: tien ovat mm. sosiaaliviranomaiset pyrkineet rodullisesti erottelusta.
15330: 4
15331:
15332: Yksityisten mustalaisten ja heidän per- ikasta, vaan monessa tapauksessa on musta-
15333: heittensä sosiaaliturvan järjestämisestä huo- laisten oma suhtautuminen asiaan estänyt
15334: lehtivat maan yleisten lakien mukaisesti pai- olojen järjestämisen parhaalla mahdollisella
15335: kalliset sosiaalihuoltoviranomaiset, kuntien tavalla. Sosiaaliministeriö on kuitenkin kiin-
15336: sosiaalilautakunnat. Mustalaisten auttaminen nittänyt kuntien viranomaisten huomiota
15337: tapahtuu siten (samojen periaatteiden mustalaisten huollon tehostamiseen, viimeksi
15338: mukaan kuin kunnan muidenkin asukkaiden. 10. 5. 1965 antamassaan kiertokirjeessä.
15339: Joissakin tapauksissa on voitu ehkä todeta Hallitus on tietoinen mustalaisten talou-
15340: puutteita tämän huollon järjestämisessä, dellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta ja pyr-
15341: mutta silloinkaan ei voida puutteiden katsoa kii toimimaan kaikin käytettävissä olevin
15342: sellaisinaan johtuvan mistään rotupolitii- keinoin heidän olojensa parantamiseksi.
15343: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1967.
15344:
15345: Ministeri Esa Timonen.
15346: 5
15347:
15348:
15349:
15350:
15351: Till Riksdagens Herr Talman.
15352:
15353: Medels skrivelse den 17 februari 1967 har Med kännedom om zigenarnas · skrala lev-
15354: Herr Talmannen i enlighet med i riksdags- nadsförhällanden har bl.a. socialmyndig-
15355: ordningens 37 § 1 mom. angivet syfte insänt heterna strävat till ·att med tillbudsstående
15356: en avskrift av följande av riksdagsman Teir medel höja deras existens. Åtgärderna har
15357: m.fl. inlämnat spörsmål att besvaras av emeHertid ej alltid lett till resultat, vilket
15358: vederbörande medlem av regeringen: till stor del beror på zigenarnas avoga
15359: inställning tlill myndigheternru samt på zige-
15360: "Är Regeringen medveten om narnas inärvda levnadssätt. Man har likväl
15361: zigenarnas otillfredsstäHande sociala fortgående givit akt på zigenarnas förhållan-
15362: och ekonomiSka situation, och i så. fall, den ooh man gör det alltjämt och försöker
15363: vad har Regeringen gjort eller vad finna medel att kunna hjälpa dem. Denna
15364: har Regeringen för avsikt att göra uppgift handhas bl.a. av en särskHd social-
15365: i syfte att avhjälpa konstaterade ministeriet underlydande konsultativ kom-
15366: missförhållanden?" mission för zigenarfrågor, i viiken förutom
15367: socialministeriet även ministeriet för inrikes-
15368: Med anledning av spörsmålet får jag här- ärendena, skolstyrelsen och den tili fromma
15369: med vördsamt franrlägga följande: för zigenarna vel&ande frivilliga samman-
15370: Zigenarnas samhällsstäUning i Fin1and shitningen ''Mustalaislähetys r.y." ( Zigenar-
15371: avviker ej i princip på något sätt från Ian- missionen) är representerad. Till den konsul-
15372: dets övriga medborgares ställning. Sålunda tativa komissionen hör även en representant
15373: utsträcker sig bl.a. den i lag åt medborgarna för zigenarbefolkningen.
15374: garanterade tryggheten ifråga om utkomst Nämnda konsultativa kommision har tili
15375: och andra sociala förmåner även tili zige- uppgift att följa med och övervaka utveck-
15376: narna. Likaså berör den allmänna läroplikten lingen av zigenarnas sociala villkor samt
15377: förvärvandet av den i folkskolan meddelade göra framställningar tili behöriga myndig-
15378: grundskolningen Finlands samtliga med- heter i syfte att få förbättringar tili stånd.
15379: borgare, zigenarna däri inbegripna, och zige- I detta avseende har den konsultativa kom-
15380: narnas möjligheter är ej heller ifråga om missionen tagi.t initiativ till bl.a. reserveran-
15381: förvärvandet av annan teoretisk eller yrkes- det av ett anslag i statens budget för för-
15382: mässig utbildning på något sätt begränsade. bättring av zigenarnas bostadsförhållanden
15383: Rättigheterna och skyldigheterna för landets samt för skapandet av ett särsk:Ht nätverk
15384: alla medborgare, det må sedan gälla en av distriktsövervakare (kuratorer) för sköt-
15385: zigenare eller vem som helst annan, baserar seln av zigenarfrägan. Socialministeriet har
15386: sig på samma lagar. också framlagt förslag om upptagande av
15387: Trots den principiella :likstäilldheten kan anslag i statens budget för år 1965, 1966 och
15388: man likväl fastslå, att zigenarnas ställning 1967 i och för Skapandet av nämnda dist-
15389: i Finland är rätt vansklig. P'Ä några få riktsövervakarnät samt i statsbudgeten för
15390: undantag när lever de närmast på sam- år 1965 ett anslag för anskaffande av bostä-
15391: hällets iägsta nivå. Orsakerna härtill står der på anspråkslös nivå, antingen gamla
15392: måhända att finna i zigenarnas avvikelse byggnader eller för ändamålet anskaffade
15393: från den övriga befolkningen med avseende barackartade bostäder, främst för barnrika
15394: på ras, deras kringvandrande livastil och zigenarfamiljer. På grund av statens svåra
15395: deras ofta avvikande sätt att förvärva sin finansiella läge har intetdera av dessa anslag
15396: utkomst på. kunnat intagas i budget. Kommisionen har
15397: E 198/67
15398: 6
15399:
15400: även förberett ett förslag till speciallag i ordnandet av denna vård, men även då kun
15401: och för främjandet av zigenarnas sociala inte bristerna som sådana anses härröra från
15402: förhållanden. Detta lagförslag har man någon som helst raspolitik, utan i många
15403: emellertid inte åtminstone tillsvidare för fall har zigenarnas egen inställning till saken
15404: avsikt att genomföra, emedan det kunde motverkat ordnandet av förhållandena på
15405: tolkas som bevis på ett åtskiljande i ras- bästa möjliga sätt. Socialministeriet har
15406: hänseende. likväl i kommunerna fäst myndigheternas
15407: Om enskilda zigenares och deras familjers uppmärksamhet vid effektiveringen av zige-
15408: sociala trygghet vårdar sig i enlighet med narnas vård, senast genom ett cirkulär 10.
15409: landets alllmänna lagar de lokala social- 5.1965.
15410: vårdsmyndigheterna, kommunernas social- Regeringen är medveten om zigenarnas
15411: nämnder. Hjälpandet ·av zigenarna sker ekonomiska och sociala situation och den
15412: sålunda enligt samma principer som hjä:lpen strävar till att med alla medel som står till
15413: tili kommunens övriga invånare. I vissa fall buds verka för förbättrandet av deras för-
15414: har måhända brister kunnat konstateras i hällanden.
15415: Helsingfors den 14 mars 1967.
15416:
15417: Minster Esa Timonen.
15418: Kirlj. ksm. N: o 24.
15419:
15420:
15421:
15422:
15423: Pesola. ym.: Amm.attikouluttHojen luovuttam.isesta :iJ1taisin
15424: \U'heilu- ja nuori&ojärjestö.;jen kä~
15425:
15426:
15427: Eduskunnan Herra PUlhemielleU'e.
15428:
15429: Valtiovalta. on suositellut kouluhuoneisto- tältä osalta, mutta kouluhallitua ei antaiai
15430: jen luovuttamista nuoriso- yms. työtä teke- työväenopistolle vuokramenoista valtionapua,
15431: vien jäl-jestöjen käyttöön koulun päivittäi- kun opisto toimii vMtiouapua nauttivassa
15432: sen työajan ulkopuolella. Kansakoululain 12 rakennuksessa.
15433: ja ..asetuksen 51 §:iSä on tätä asiaa :koske- l·isä!kBi 011 estetty väitteitä. että myös yksi-
15434: vat selvät määräykset. Tällai.ses.ta käytöstä tyisoppikouluille annettaisiin samat. vaati-
15435: saa periä korvauksia vain selvistä. koulutus- mukset kun a.mmattikouluille. Tästä ei liene
15436: menosta. Rull8askaa.n kansakoulutilojen ilta-- pitkä matka kansakoululain ja -asetuksen
15437: käyttö ei aiheuta koulun ylläpitäjälle, kun- vastaaviin muutoksiin.
15438: nalle, valtionavun menetystä, jQs samat tilat Edellä olevaan viitaten esitämme valtio-
15439: ovat myös koulun om~ käytössä iltaisin päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
15440: tapahtuvan ulkopuolisen käytön lisäksi. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
15441: Kauppa- ja teollisuusministeriö on kuiten- tavaksi seuraavan kysymykien:
15442: kin ammattikouluasetuksen As.kok. N :o
15443: 482/61 14 § :n perusteella. ilmoittanut mm. Onko Hallitus tietoinen ammaUi-
15444: Helsingin mlk: lle, että kunta menettää val- koulujen rakennusten urheilu- ja no-
15445: tionavun siltä osalta, jonka. ammattikoulutilat risojärjestöille iltakäyttöön luovutta-
15446: ovat iltaisin esim. urhcilnseurojen käytössä, mista haittaavista valtionavustuksen
15447: vaikka seuroilta ei vuokraa perittäisi. Vielä ehtoja k<likevista tekijöistä, ja. jos ODt
15448: hankalamm.aksi olisi käynyt työväe.oopiston mitä Hallitua aikoo tehdä tilanteen
15449: sijoittaminen ammattikoulun tiloihin: k.orjaamiseksit
15450: ammattikou:l.u Qlisi menettänyt valtionavun
15451: Helsingissä 18 päivänä. helmikuuta 1967.
15452:
15453: Pekka Pesola. Pirkko Aro.
15454: E. J. Paavola. Irma. Karvikko.
15455:
15456:
15457:
15458:
15459: E 199/67
15460: 2
15461:
15462:
15463:
15464:
15465: Eduskunnan Herra PUihemieheUe.
15466:
15467: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- taisiin ammattioppilaitoksista annetun lain
15468: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra nojalla välillisesti antamaan valtionavustusta
15469: Puhemies, olette kirjeellänne 18 päivältä urheiluseurojen toimintaan, jota ei voitaisi
15470: helmikuuta 1967 n: o 73 lähettänyt valtio- pitää :J.ain mukaisena menettelynä. Edellä
15471: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi mainittujen periaatteiden mukaan on vuok-
15472: kansanedustaja Pekka Pesolan ym. tekemän, rau:kset myös työväenopistoille sallitut. Työ-
15473: seuraavan sisältöisen kysymyksen: väenopistojen valtionavustuksista on sää-
15474: detty erikseen, joten niiden suoranaiset
15475: "Onko Hallitus tietoinen ammatti- menot, kuten vuokramenot on otettava sen
15476: koulujen rakennusten urheil.u- ja nuo- omassa lainsäädännössä huomioon. Kauppa-
15477: risojärjestöille iltakäyttöön luovutta- ja teollisuusministeriön hallinnonhnaaran
15478: mista haittaavista valtionavustuksen alalla on ollut tapauksia, että esimerkiksi
15479: ehtoja koskevista tekijöistä, ja jos on, kauppal!:oulu on ollut vuokralaisena ammat-
15480: mitä. Hallitus aikoo tehdä tilanteen tikoulussa. Tällöin. on kauppakoulu maksa-
15481: korjaamiseksiY" nut vuokraa ammattikoululle ja saanut mak-
15482: samaansa vuokraan kauppaoppilaitdksista
15483: Valtionavustukseen oikeutettujen kunnal- annetun :J.ain nojalla valtionavustusta. Toi-
15484: listen ja yksityisten laitosten omien raken- saalta on ammattikoulu vähentänyt näin saa-
15485: nusten vuokra-arvojen mä.ä.räämisperusteista mansa vuokran pois omien rakennusten
15486: 19 päivänä lokakuuta 1961 annetun valtio- vuokra-arvosta. Vuokrauskysymys tulee huo-
15487: neuvoston päätöksen (482/61) 14 § :ssä on mattavasti vaikeammaksi, jos ulkopuolinen
15488: määrätty että "mikäli laitoksen toiminnalle koulu tai laitos (esim. kansalaiskoulu, työ-
15489: tarpeellisia rakennustiloja, kuten juhlasalia, väenopisto) haluaa vuokrata käyttöönsä
15490: [uovutetaan ulkopuolisten käytettäväksi tar- ammattikoulun työtiloja ja -koneita. Konei-
15491: koitukseen, joka ei läheisesti liity laitoksen den vuokrausta ei ole sallittu, ellei vudk-
15492: toimintaan, on ~uovutuksesta perittävä käypä raaja palkkaa jotain koulun opettajaa val-
15493: vuokra, jdka vähennetään vuokra-arvosta. vomaan koneiden käyttöä. Ammattikoulujen
15494: Peritystä vuokrasta saadaan kuitenkin vä- työ- ja voimakoneet edustavat siksi huomat-
15495: hentää rakennustilan käytöstä aiheutuneet tavia omaisuusarvoja, ettei niitä voi luovut-
15496: suoranaiset kulut." Em. määräyksen mukaan taa toisen käyttöön, ellei ole takeita niiden
15497: on siis pidettävä pääsääntönä, että tilojen oikeasta käytöstä ja vahingoittumattomina
15498: ~uovuttamisesta ulkopuolisten käyttöön on pitämisestä.
15499: perittävä käypä vuokra. Kauppa- ja teolli- Sanotuin perustein kauppa- ja teollisuus-
15500: suusministeriö ei ole vastustanut esimerkiksi ministeriö katsoo, että voimassa olevan lain-
15501: ammattikoulujen voimistelusalien vuokraa- säädännön puitteissa voidaan ·kysymyksessä
15502: mista urheiluseurojen käyttöön, mikäli tästä tarkoitetut ammattikoulujen tilojen ulkopuo-
15503: ei aiheudu haittaa koulun toiminnalle ja jos listen käyttöön luovuttamiset hoitaa tarkoi-
15504: käytöstä on peritty käypä vuokra. Käyväksi tuksenmukaisella tavalla, jos vain asioita
15505: vuokraksi on katsottu riittävän, jos siihen käytännössä hoitavat kunnalliset viranomai-
15506: sisältyy korvaus sähköstä, [ämpimästä. ja kyl- set ja muut paikalliset po. asioita hoitavat
15507: mästä vedestä, siivouksesta ja huoneiston henkilöt suhtautuvat tarpeeksi joustavasti
15508: kohtuullisesta kulumisesta. Jollei ammatti- esillä olevaan kysymykseen.
15509: koulu perisi ero. perusteilla vuokraa, joudut-
15510: Helsingissä 13 päivänä maalliskuuta 1967.
15511:
15512:
15513: Kauppa. ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
15514: 3
15515:
15516:
15517:
15518:
15519: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15520:
15521: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för att gängse hyra skall föreligga. Skulle
15522: anger har Ni, Herr Talman, med Eder yrkesskolorna icke enligt ovannämnda grun-
15523: skrivelse av den 18 februari 1967 nr 73 tili der uppbära hyra, skulle statsbidraget enligt
15524: vederbörande medlem av statsrädet för Jagen om yrkesläroanstalter indirekt komma
15525: avgivande av svar översänt följande av riks- att ges ät idrottssällskapen, vilket icke skulle
15526: dagsman Pekka Pesola m.fl. underteclmade kunna anses vara ett med lagen överens-
15527: spörsmål: stämmande förfarande. Enligt ovannämnda
15528: principer tiliäts uthyrning även i fräga om
15529: "Är Regeringen medveten om att arbetarinstitut. Om dessas statsbidrag stad-
15530: vissa villkor rörande statsbidrag stäl- gas särskilt, varför deras direkta utgifter,
15531: ler hinder för överlätande av yrkes- säsom hyreskostnaderna, bör beaktas i den
15532: skolornas byggnader tili idrotts- och [agstifning som berör dem. Inom handels-
15533: ungdomsorganisationer för kvälls- och industriministeriets förvaltningsomräde
15534: bruk, och om så är fallet, har förekommit att t.ex. en handelsskola
15535: vad ärnar Regeringen göra för varit hyresgäst hos en yrkesskola. Härvid
15536: rättande av detta saklägeT" har handelsskolan erlagt hyra tili yrkes-
15537: skolan och erhällit statsbidrag för hyres-
15538: I 14 § statsrädets beslut av den 19 oktober beloppet med stöd av lagen om handels-
15539: 1961 angäende grunderna för bestämmande läroanstalter. Å andra sidan har yrkesskolan
15540: av de tili statsbidrag berättigade kommunala avdragit den sälunda lyfta hyran frän hyre-
15541: och privata inrättningarnas egna byggnaders svärdet för sina egna byggnader. Uthyr-
15542: hyresvärde (482/61) förordnas, att om "för ningsfrägan blir betydligt mera komplicerad,
15543: inrättningens verksamhet nödiga byggnads- om en utomstäende skola eller inrättning
15544: utrymmen, säsom festsal, ställes tili utom- (t.ex. medborgarskola, arbetarinstitut)
15545: stäendes förfogande för sädant ändamM, önskar för sitt bruk hyra yrkesskolas arbets-
15546: som inte ansluter sig till inrättningens verk- utrymmen och -maskiner. Uthyrning av
15547: samhet, bör därför uppbäras gängse hyra, maskiner tilläts inte, om int'e vederbörande
15548: som skall avdragas frän hyresvärdet. Frän avlönar nägon av skolans lärare för att över-
15549: uppburen hyra fär man dock ,avdraga vaka maskinernas användning. Yrkesskolornas
15550: direkta kostnader, som föranletts av bygg- arbets- och kraftmaskiner representerar sä
15551: nadsutrymmets begagnande." Enligt detta pass stora förmögenhetsvärden, att de inte
15552: stadgande mäste säledes säsom huvudregel kan överlätas tili andras bruk, om icke
15553: anses, att för överlätelse av utrymmen tili garantier finns för att de användes riktigt
15554: utomstäendes bruk bör uppbäras gängse och iclre skadas.
15555: hyra. Handelse- och industriminsteriet har Handels- och industriministeriet finner pä
15556: icke motsatt sig att t.ex. yrkesskolornas dessa grunder, att överlätelse av de yrkes-
15557: gymnastiksalar uthyres ät idrottssällskap, skollokaliteter, som avses i spörsmälet till
15558: om detta ielke medför olägenhet för skolans utomstäende kan handhavas pä ändamäl-
15559: verksamhet och om för användningen upp- sentligt sätt inom ramen för gällande iag-
15560: bäres gängse hyra. Om i hyresbeloppet ingär stiftning, om blott de kommunala myndig-
15561: ersättning för elektricitet, varmt och kallt heter och övriga [okala personer som i prak-
15562: vatten, städning och skälig förslitning av tiken handhar dessa ärenden förhäller sig
15563: ilokalen har man ansett detta vara tiliräckligt tillräckligt smidigt tili förevarande fräga.
15564: Helsingfors den 13 mars 1967.
15565:
15566: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
15567: Kirj. ksm. N:o 25.
15568:
15569:
15570:
15571:
15572: Berner ym.: Suomen Neuvostoliitosta ostaman öljyn hinnasta.
15573:
15574:
15575: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15576:
15577: Vuonna 1966 Suomeen tuotiin tullihalli- ranksen ajalla 15. 2.-31. 10. 1966 olleen kes-
15578: tuksen tilastojen mukaan 2.314 miljoonaa kimäärin 60,85 mk/tonni, voidaan todeta,
15579: tonnia kaasuöljyä ja 1.617 miljoonaa tonnia että Itämeren piirissä Ruotsin maksamat hin-
15580: :raskasta polttoöljyä. Kun samana aikana nat vastaavat lähinnä oikeita maailmanmark-
15581: tuotiin raakaöljyä 2.897 miljoonaa tonnia, kinahintoja. Näin ollen Suomi olisi toisenlai-
15582: tämä merkitsee sitä, että valtaosa maassam- sin sopimuksin voinut saada kaasuöljyn yli
15583: me käytetystä kaasuöljystä ja raskaasta 19 mk ja raskaan polttoöljyn yli 12 mk hal-
15584: polttoöljystä on tuotu valmiiksi jalostettuna. vemmalla tonnilta. Suomeen tuodun kaasu-
15585: Ulkomaankauppaamme koskevista sopimuk- öljyn ja raskaan polttoöljyn kokonaishinta
15586: sista johtuu, että tuomme lähes kaikki öljy- on noin 50 000 000 mk suurempi kuin mitä
15587: tuotteet Neuvostoliitosta. Tästä johtuen se olisi ollut Ruotsin maksaman - ja edellä
15588: tuonti on erittäin keskitettyä, ja valtion toi- olevan perusteella oikeana pidettävän - hin-
15589: menpiteillä on ratkaiseva merkitys hintojen nan mukaan laskettuna.
15590: kehittymiselle. Koska tuontilisenssejä ei Kaasuöljy ja polttoöljy ovat teollisuudelle
15591: myönnetä useammille tuojille kuin poikkeus- ja liikenteelle välttämättömiä, ja niiden hin-
15592: tapauksissa, ei vapaata kilpailua pääse syn- nat vaikuttavat ratkaisevasti näiden elinkei-
15593: tymään. nojen kannattavuuteen. Kilpailukykymme
15594: maailmanmarkkinoilla riippuu muun muassa
15595: Neuvostoliitosta tuodaan valmiita öljytuot- siitä, miten halvalla pystymme tuottamaan
15596: teita myös muihin Pohjoismaihin. Siksi on ja kuljettamaan tuotteitamme. Kuljetuskus-
15597: kauppasopimusten edullisuutta arvosteltaessa tannusten osalta on syytä todeta, että yksi-
15598: aiheellista vertailla niiden maksamia hintoja tyisten liikkeenharjoittajien lisäksi jopa val-
15599: Suomen maksamiin. Nämä hinnat ovat ver- tiokin on riippuvainen Neuvostoliitosta tuo-
15600: tailukelpoisia muun muassa siitä syystä, että tavasta kaasuöljystä, jonka hintataso siten
15601: kuljetusmatkat ja muut olosuhteet ovat ku- vaikuttaa myös valtion henkilö- ja tavaran-
15602: takuinkin samat kaikkien Pohjoismaiden kuljetustoimintaan. Myös talojen lämmitys-
15603: osalta. kustannukset ovat riippuvaisia öljyn hin-
15604: Käytettävissä olevan tullitilaston mukaan noista.
15605: neuvostoliittolainen kaasuöljy, jonka osuus Kun se, että maksamme kaasu- ja poltto-
15606: tuodun kaasuöljyn määrästä oli noin 94 %, öljystä korkeampaa hintaa kuin esimerkiksi
15607: maksoi Suomessa v. 1966 keskimäärin noin muut Pohjoismaat, johtuu maallemme epä-
15608: 80,10 mk/tonni. Neuvostoliitosta tuotiin niin edullisista sopimuksista, olisi erittäin tär-
15609: ikään 94 % raskasta polttoöljyä, ja siitä keää, että selvitettäisiin, mistä mainittu hin-
15610: maksettiin noin 48,50 mk/tonni. Samaan tojen ero johtuu. Kun kansainvälinen kilpai-
15611: aikaan maksettiin Neuvostoliitosta tuodusta lukykymme on vaarassa hintojen epäedulli-
15612: kaasuöljystä Ruotsissa noin 60,60 mk/tonni suuden takia joutua olennaisesti huonompaan
15613: ja Norjassa noin 65,00 mk/tonni, sekä ras- asemaan kuin naapurimaiden, ja tämä taas
15614: kaasta polttoöljystä Ruotsissa 36,30 mk, Nor- vaikuttaa epäedullisesti maamme elintason
15615: jassa 32,60 mk ja Tanskassa 36,70 mk/tonni. kehitykseen, olisi tärkeää saada mainittujen
15616: Kun AFM (Aussenhandelsverband fiir Mine- öljytuotteiden hinnat oikealle tasolle.
15617: ralenöl E. V.) Hampurista ilmoittaa esim. Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
15618: kaasuöljyn fob Rotterdam-Amsterdam notee- tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin esi-
15619: E 200/67
15620: 2
15621:
15622: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen malla hinnalla kuin Ruotsi ja muut
15623: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Pohjoismaat, ja jos on,
15624: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15625: Onko Hallitus tietoinen siitä, että ryhtyä tämän epäkohdan poistami-
15626: Suomi ostaa kaasuöljyn ja raskaan seksi?
15627: polttoöljyn Neuvostoliitosta kalliim-
15628: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1967.
15629:
15630: Arne Berner. Pekka Pesola. E. J. Paavola.
15631: 3
15632:
15633:
15634:
15635:
15636: Eduskunnan Herra Puhemiehel1e.
15637:
15638: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Mitä öljytuotteiden hintojen vertailuun
15639: tissa edellytetyssä tarkoituksessa ovat kan- maailmanmarkkinoilla tulee on tämä sangen
15640: sanedustaja A. Berner ym. esittäneet Halli- vaikea tehtävä. Huolimatta siitä, että käytet-
15641: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi tävissä on useampia maailmanmarkkinahin-
15642: seuraavan kysymyksen: toja koskevia noteerauksia, eivät nämä kui-
15643: tenkaan anna kuvaa effektiivisestä hintata-
15644: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sosta. öljytuotteiden ostohinnat vaihtelevat-
15645: Suomi ostaa kaasuöljyn ja raskaan kin hyvin suuresti riippuen hankintalähtees-
15646: polttoöljyn Neuvostoliitosta kalliim- tä, maksutavasta, maitten välisistä maksujär-
15647: malla hinnalla kuin Ruotsi ja muut jestelyistä, ostoajankohdasta, vallitsevasta
15648: Pohjoismaat, ja jos on, yleismaailmallisesta kysynnän ja tarjonnan
15649: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo suhteesta, ostomääristä, laaduista, toimitus-
15650: ryhtyä tämän epäkohdan poistami- tavasta jne. Tämän vuoksi öljytuotteiden
15651: seksi?" hintavertailuja ei myöskään voida suorittaa
15652: lyhyenä kautena vallitsevien suhdanteiden
15653: pohjalla vaan 'hintoja on tarkasteltava pi-
15654: Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan temmillä ajanjaksoilla.
15655: kunnioittavasti esittää seuraavaa: Em. syystä johtuen ei myöskään vertailua
15656: Ottaen huomioon öljytuotteiden yhä li- Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden sekä Suo-
15657: sääntyvän merkityksen maassamme sekä teol- men öljytuotteiden hinnoissa voida suorittaa
15658: lisuuden ja liikenteen voimanlähteenä että ottamatta huomioon vallitsevia erilaisia olo-
15659: lämmityspolttoaineena on viranomaistemme suhteita. Ensiksikään tarkastelua ei voida ra-
15660: piirissä kiinnitetty jatkuvaa huomiota toi- joittaa vain yhtä toimittajamaata koskevaksi
15661: saalta tarvittavien määrien hankintaan ja koska tämän osuus kokonaistuonnin määrästä
15662: toisaalta öljytuotteiden hintakehitykseen. on huomattavasti erisuuruinen näissä maissa.
15663: Tässä yhteydessä voidaankin todeta, että öljy- Vertailua ei myöskään voida suorittaa yksin-
15664: tuotteiden saanti on voimakkaasti ja ennustei- omaan cif-hintojen pohjalla täysin asianmu-
15665: ta nopeammasta kysynnän kasvusta huoli- kaisesti, koska näihin jo tällöin sisältyy eri-
15666: matta voitu turvata ja vuosittain viranomais- laisista kuljetusmahdollisuuksista johtuvia
15667: ten toimesta käytyjen hintaneuvottelujen tu- kustannuksia. Ruotsi voi niin ·halutessaan
15668: loksena öljytuotteiden tuontihinta saatu jat- käyttää suurempaa tonnistoa, eikä sen myös-
15669: kuvasti alenemaan. kään ole tarvinnut turvautua jatkuviin kul-
15670: Maahamme tuotiin viime vuonna tullitilas- jetuksiin jääolosuhteissa, kuten meidän on
15671: ton mukaan kaasuöljyä, ml. dieselöljy ja ke- ollut pakko tehdä 3-5 kuukauden aikana
15672: vyt polttoöljy, sekä raskasta polttoöljyä yht. vuosittain.
15673: n. 3 932 000 to., josta määrästä 3 524 900 to Silloin kun puhutaan öljytuotteiden hin-
15674: tuotiin Neuvostoliitosta. Näiden tuotteiden noista kansainväliseen kilpailukykyyn vaikut-
15675: todellisesta kulutuksesta muodosti tuonti n. tavana vientiteollisuuden kustanimstekijänä,
15676: 2/3 osaa. Kaasuöljyn tuonti tyydytti pyö- olisikin vertailu suoritettava kuluttajien
15677: reästi 3/4 osaa kulutuksesta, mutta raskaan maksamien hintojen pohjalla. öljyn ulkomai-
15678: polttoöljyn tuonnin osuus sen sijaan oli vain set hankintahinnat muodostavat näistä vain
15679: n. 1/3 osaa kulutuksesta. Kuluvana vuonna yhden osan, valtion perimien maksujen ja
15680: lasketaan kotimaisen jalostamon tyydyttävän verojen sekä kotimaahan jäävien palkkioiden
15681: jo yli puolet em. öljytuotteiden kokonaisku- ohella. Kun nämä Pohjoismaissa vaihtelevat
15682: lutuksesta. melkoisesti mm. Ruotsin valtion periessä eri-
15683: 4
15684:
15685: tyistä voimaveroa, jota esim. Suomessa ei ole, sekä vaikeiden meri- ja maakuljetusolosuhtei-
15686: eivät cif-binnois.sa vallitsevat erot ilmene sel- den vallitessa. Tällöin Neuvostoliitto toimitti
15687: laisinaan kuluttajahinnoissa. kovan talven aikana huomattavia lisämääriä
15688: Raakaöljyn ja öljytuotteiden tuonti nousi öljyä aikaisemmin sovittuun hintaan siitä
15689: Neuvostoliitosta viime vuonna cif-arvoltaan huolimatta, että tämän kysyntä nousi voi-
15690: 344 milj. markkaan ja muodQSti 40% koko makkaasti koko Euroopassa ja sen johdosta
15691: tuounistamme sieltä. Näin ollen raakaöljy ja myös hinnat kohosivat monta kymmentä pro-
15692: öljytuotteet olivat tämän kauppavaihtomme senttia yli normaalin tason.
15693: kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Neuvostoliiton Ottaen huomioon kaiken edellä sanotun on
15694: kanssa soimimiemme pitkäaikaisten sopimus- todettava, ettei maamme tekemien kauppaso-
15695: ten avulla olemme myös voineet turvata öljy- pimusten edullisuutta tai epäedullisuutta ver-
15696: tuotteiden saannin poikkeuksellisis.sakin olo- rattuna muiden maiden vastaaviin sopimuk-
15697: suhteissa kuten viime vuoden ankaran talven siin voida arvioida kohdistamalla vertailu
15698: aiheuttaman, nopeasti nousseen kulutuksen vain yhden ainoan tuontiartikkelin hintaan.
15699: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1967.
15700:
15701:
15702: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
15703: 6
15704:
15705:
15706:
15707:
15708: T ill R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
15709:
15710: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Att jämföra världsmarknadsprisen på
15711: anger har riksdagsman A. Berner m. fl. tili oljeprodukter är en mycket svår uppgift.
15712: vederbörande medlem av statsrädet för av- Trots att det finns flera olika noteringar
15713: givande av svar ställt följande spörsmål: för världsmarknadsprisen, ger dessa dock
15714: icke någon bild av den effektiva prisnivån.
15715: "Är Regeringen medveten om att Inköpsprisen på oljeprodukter växlar också
15716: Finland köper gasolja och tung bränn- i en mycket hög grad, beroende på leverans-
15717: olja från Sovjetunionen tili högre pris källan, betalningssättet, betalningsförfarande
15718: än Sverige och de övriga nordiska länderna emellan, tidpunkten för köpet, det
15719: länderna, och om så är fallet, universella förhållandet mellan efterfrågan
15720: tili vilka åtgärder ärnar Regeringen och utbud, köpkontingenter, kvaliteter, leve-
15721: skrida för rättande av detta missför- ranssätt osv. Fördenskull kan prisen på olje-
15722: hållande?" produk:ter icke jämföras på basen av kon-
15723: junkturerna under en kort period, utan
15724: Såsom svar på detta spörsmål får jag prisen måste granskas för längre tidsrymder.
15725: vördsamt anföra följande: Av ovannämnda skäl kan icke heller jäm-
15726: Med beaktande av oljeproduk:ternas allt förelse mellan prisen på oljeprodukter i
15727: mera ökande betydelse i vårt land såsom Sverige och de övriga nordiska länderna och
15728: kraftkälla för både industrin och trafiken i Finland företagas utan att de rådande
15729: och som bränsle för eldning har våra myn- olika förhållandena beaktas. För det första
15730: digheter fortgående fåst uppmärksamhet å kan granskningen icke begränsas endast tili
15731: ena sidan vid anskaffning av nödiga mäng- ett leverantörland, enär detta lands andel av
15732: der och å andra sidan vid oljeprodukternas totalimporten är av avsevärt olika storlek i
15733: prisutveckling. I detta sammanhang kan dessa länder. En jämförelse kan icke heller
15734: också konstateras, att tillgången på olje- fullt sakenligt göras enbart på basen av cif-
15735: produk:ter kunnat tryggas trots att efter- pris, då dessa redan då innefattar kostnader
15736: frågan ökats kraftigare och snabbare än för olika transportmöjligheter. Sverige kan
15737: väntat, oeh att importpriset såsom resultat när det så vill använda större tonnage, och
15738: av prisunderhandlingar som årligen förts på har icke heller behövt trygga sig till fort-
15739: A.tgärd av myndigheterna fortgående kunnat gående transporter under svåra isförhållan-
15740: nedbringas. den, såsom fallet är i fråga om oss 3--4
15741: Tili vårt land infördes senaste år enligt månader varje år.
15742: tulltariffen sammanlagt 3 932 000 ton gas- När man talar om prisen på oljeproduk:ter
15743: olja, inberäknat dieselolja och lätt bränn- såsom en på exportindustrins internationella
15744: olja, samt tung brännolja, varav 3 524 900 konkurrensförmåga inverkande kostnads-
15745: importerades från Sovjet. Importen utgjorde faktor, borde jämförelsen ske på grundvalen
15746: ca 2/3 av dessa produkters faktiska förbruk:- av de pris konsumenterna erlagt. Oljans ut-
15747: ning. Gasoljeimporten tiligodosåg i runt tal ländska leveranspris utgör endast en del av
15748: 3/4 av konsumtionen, medan importen av dem, vid sidan av avgifter och skatter tili
15749: tung brännolja däremot endast var omkring staten satnt arvoden som stannar i hemlan-
15750: 1/3 av konsumtionen. Man räknar med att det. Då dessa varierar betydligt i de nor-
15751: de inhemska raffinaderierna i år redan kan diska länderna, - bl.a. svenska staten upp-
15752: tilifredsställa över hälften av totalförbruk- bär särskild kraftskatt, som icke existerar
15753: ningen av ovannämnda oljeprodukter. t.ex. i Finland, - framgår icke skillnaderna
15754: E 200/67
15755: 6
15756:
15757: i fråga om cif-prisen såsom sådana av landena var svåra. Då levererade Sovjetunio-
15758: konsumentpriserna. nen under den stränga vintern betydande
15759: Importen av råolja och oljeprodukter från tillskottsmängder olja till det tidigare över-
15760: Sovjetunionen uppgick senaste år med av- enskomna priset, oaktat efterfrågan ökades
15761: seende på cif-värdet till 344 milj. mark och kraftigt i hela Europa och prisen på grund
15762: utgjorde 40 % av hela vår import därifrån. därav också steg med många tiotals procent
15763: Sålunda var råoljan och oljeprodukterna över det normala.
15764: med tanke på detta handelsutbyte av första Med beaktande av allt det ovan sagda kan
15765: ordningen. Våra långvariga avtal med man fastslå, att de av vårt land ingångna
15766: Sovjetunionen har också tryggat tillgången handelsavtalens förmånlighet eller oförmån-
15767: till oljeprodukter även under exceptionella lighet jämförda med andra länders .mot-
15768: förhållanden, såsom senaste år då konsumtio- svarande fördra.g icke kan bedömas genom
15769: nen stegrades sabbt på grund av den stränga jämförelser i fråga om priset på en enda
15770: vintern och då sjö- och landtransportförhäl- importartikel.
15771: Helsingfors den 13 mars 1967.
15772:
15773:
15774: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
15775: Kirj. ksm. N:o 26.
15776:
15777:
15778:
15779:
15780: Va.ittinen: Kuntien vaJ<tionapuperusteiden uudistamisesta.
15781:
15782:
15783: E d u s k u n n a n H e r r a P UI h e m i e h e lt e.
15784:
15785: Kuntien valttionavustuskomitea jätti! jo suunnitJell.iU.t ja ·toteuttlanut monia vasta.kkaiL
15786: toukokuussa 1966 pitkällisten valm'ist:elu- sia toimenpiteitä, joista asetus kunnaJ.Il.isista
15787: jensa tuloksena ehdotuksen laiksi kuntien yleissairaaloista on uusin esimerkki. Viivyt-
15788: yleisestä. kantokykyluokiwksesta. Tämä eh- teleminen kantokyky1uokitusta koskevassa
15789: dotus perustuu valtion ja eri kuntamuotojen asiassa ja valtionapu-uudistuksessa kuulu-
15790: edustlajien keskisun sovitteluihin, joissa on nee samaan takt!iikkaan. Samanaikaisesti ti-
15791: pyritty ottamaan riittävästi huomioon eri- Janne kunnissa vaikeutuu ja varsinkin vähä-
15792: l~aisben kuntien näkökannat mahdollisimma.n tuloisten kuntien asema tulee kes.tämätJtö-
15793: taaapuoHsesti. Tämän tapainen sovittelun tu- mäksi. Kunnallisen itsehallinnon edellytys-
15794: los ei luonnollisestlikaan vastaa aivan kaik- ten yll)_äpitäminen ei näin oUen kuulune hal-
15795: kien kuntien odotuksia, mutta komitean eh- lituksen pyrkimyksiin.
15796: dotuksen takana on kuntien selvä enem- Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäi-
15797: mistJö. Valtion menoihin ei luokitus sinänsä väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
15798: vaikuta. Mikäli asianomaiset valtionapusään- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15799: nökset tarvittavHta osin tarkistetaan, ei tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15800: myöskään: luokituksen soveltamisesta johdu
15801: valtioille lisämenoja. Näin dllen on vaikea Onko Hallitlus tietoinen siitä, että
15802: ymmärtää sitiä, ettei Hallitus vieläkään ol'e kuntien valtioapuperusteiden uudista-
15803: antanut eduskunnalle esitystä laiksi kuntien minen on tuNut entistä kiireelliisem-
15804: yleisestä kantokykyluokituksesta. Viivästyk- mäksi yhtä hyvin kaupunkien ja
15805: sen tekee vielä vaikeammin ymmärrettäväksi kauppalain kuin maalaiskuntlienkin
15806: se, että Hallitluksen pitäisi olla setvil!l.iä. kun- toimintamahdollisuuksien turvaami-
15807: tien tämän hetkisestä vaikeasta. asemasta seksi ja että. komitean ehdotus laiksi
15808: ja valtionapu-uudistuksen kiireellisyyd€Stä.. kuntien yleisestä kantokyky;luokituk-
15809: Kunnallisverorasituksessa ja kuntien toi-. sesta on käytJtökelpoinen lähtökohtia
15810: minnassa esiintyvät suhteettomat erot ovat sanQtulle uudistukselle, ja jos on,
15811: yleisesti tunnetlt.uja. Näihin Hallitus ei ole miten on perusteltavissa kunti~
15812: kiinnittänyt myönteisessä mielessä huomiota. kantokykyluokitusta koskevan laki-
15813: Kuntien .aseman helpottamisen sijasta se on esityksen viivästyminen?
15814: Helsingissä. 21 päivänä. helmikuuta 1967.
15815:
15816: ARi Vaittinen.
15817:
15818:
15819:
15820:
15821: E 201/67
15822: 2
15823:
15824:
15825:
15826:
15827: Eduskunnan Herra Pu:hemiehel:Le.
15828:
15829: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- simmäinen osamietintö keväällä 1966 oli val-
15830: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra mistunut, siitä on viime vuoden loppupuo-
15831: Puhemies, olette 21 päivänä helmikuuta 1967 llella saatu lausunnot asianomaisilta viran-
15832: päivätyn kirjeenne n:o 91 ohella toimitt!a- omaisilta ja yhteis()iltä. Lausuntojen perus-
15833: nut minulle jäljennöksen kansanedustaja teella on ollut harkittava, mitä tark'istuksia
15834: Aili Vaittisen seuraavan sisältöisestä kysy- komitean ehdotukseen laiksi kuntien ylei-
15835: myksestä: sestä kantokykyluokit!uksesta on syytä teh-
15836: dä. Lisäksi on ollut suoritetJtava laskelmia
15837: "Onko Hallitus tietoinen siitä, etrtii. siitä, minkä verran uuden kantokykyluoki~
15838: kuntien valtioapuperusteiden uudista- tuksen käytäntöön ottaminen lisäisi valtion
15839: minen on tullut entistä kiireellisem- kustannusosuuksia niillä halilinnon aloilla,
15840: mäksi yhtä hyvin kaupunkien ja joilla sitä tultaisiin tässä vaiheessa soveltia.-
15841: kauppalain kuin maalaiskuntienkin maail, ja punnittava asiaa tästäkin näkö~
15842: toimintamahdollisuuksien turvaami- kulmasta. Edelleen on ollut toimitettava
15843: seksi ja että komitean ehdotus laiksi mietintöön litttyvän, vuosien 1962-64 t!ie-
15844: kuntien yleisestä kantokykyluokituk- toihin perustuneen koeluokituksen täyden-
15845: s~sta on käyttökelpoinen lähtökohtia
15846: nykseksi koeluokitus myös vuosina 1963-65
15847: sanotulle uudistukselle, ja jos on, tietojen nojalla. Tämä toinen koeluokitus on
15848: mitJen on perusteltavissa kuntien saatu valmiiksi va.stla helmikuun alkupuo-
15849: kantokykyluokitusta koskevan 1iaki- lella. Se on osoittanut, että suunniteltuun
15850: esi1:Jyksen viivästyminen?" [uokitusjärjestelmään on tehtävä muutos,
15851: joka koskee kuntien vertauslukujen jaka-
15852: Vastauksena kysymykseen esitän kun- misessa eri kantokykyluokkien osalle nou-
15853: nioittaen seuraavaa: datettavia perusteita.
15854: Kuntien kantokykyluokitusta koskevan Asian valmistelu on koko ajan ollut tii-
15855: hallituksen esityksen antamista eduskun- viisti vireillä. Niin pian kuin se vain on mah-
15856: nalle ei ole tahallisesti viivytelty. dollista pyritään eduskunnalle antamaan
15857: Sen jälkeen, kun asiasta selvityksen si- hallituksen esitys kuntien kantokykyluoki-
15858: sältävä kuntien valtionavustuskomitean en- tuksesta.
15859: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1967.
15860:
15861: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
15862: 3
15863:
15864:
15865:
15866:
15867: Tili Riksdagens Herr Talman.
15868:
15869: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen året erhållits utlåtanden om betänkandet
15870: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- av vederbörande myndigheter och samman-
15871: velse av den 21 februari 1967 nr 91 tilisänt slutningar. På grund av ut1åtandena har
15872: mig avskrift av följande av riksdagsman man varit tvungen att pröva vi1ka juste-
15873: Aili Vaittinen undertecknade spörsmål:: ringar det är skäl att göra i lagförslaget
15874: om kommunernas allmänna bärkraftsJdassi-
15875: "Är Regeringen medveten om att ficering. Det har också varit nödvändigt att
15876: reformeringen av grunderna för kom- beräkna i viiken omfattning ibruktagandet
15877: munernas statsunderstöd med tanke av den nya bärkraftsklassificeringen skulle
15878: pä tryggande av säväl städernas och öka statens kostnadsandelar inom de för-
15879: köpingarnas som landskommunernas valtningsområden där klassificeringen i det-
15880: verksamhetsmöjligheter bl~vit alltmer ta skede skulle komma att til1ämpas, och
15881: brädskande och att komm.ittens för- att pröva ärendet också från denna syn-
15882: slag tili 1ag om kommunernas aM- vinkel. Vidare har man varit tvungen atti
15883: männa bärkraftskl·assificering är en såsom komp~ettering ti1l den tili betänkan-
15884: användbar utgängspunkt för reforme- det fogade, på uppgifterna för åren 1962
15885: ringen, oeh om sä är fallet, -64 baserade provklassificeringen, utföra
15886: hur kan dröjsmälet i fråga om för- provklassificering ocksä på basen av upp-
15887: slaget tili lag om kommunernas bär- gifterna för åren 1963-65. Denna andra
15888: kraftsklassificering motiveras?" provklassificering blev färdig först i början
15889: av februari. Den har utvisat, a;tt ändringar
15890: Såsom svar på spörsmälet fär jag vörd- mäste göras i detl planerade klassificerings-
15891: samt anföra följande: systemet i fråga om de grunder, vilka skall
15892: A v~åtandet av regeringens proposition ti1ll tillämpas vid fördelningen av kommunernas
15893: riksdagen med förslag tili lag om kommu- jämförelsetal på de olika bärkraftsklasserna.
15894: nernas allmänna bärkraftsklassificering har Ärendets beredning har hela tiden varit
15895: icke avsiktligen fördröjts. intensivt i gång. Man strävar till att sä
15896: Sedan kommittens för kommunernas statS- snart det blottJ är möjligt tili riksdagen
15897: understöd första delbetänkande, som inne- avläta regeringens proposition med förslag
15898: häller utredning om ärendet, vären 1966 tili lag om kommunernas bärkraft~klassifi
15899: blivit färdigt, har under senare delen av cering.
15900: Helsingfors den 20 mars 19,67.
15901:
15902: Minist:er för inrikesärendena Martti Viitatenen.
15903: Kirj. kam. N:o 27.
15904:
15905:
15906:
15907:
15908: Vaittinen: Kuntien sairaal!akUS!tlan.nustlen nousun aiheutta-
15909: mista vaikeuksist.Ja.
15910:
15911:
15912: E d u s kunnan Herra P UI h e m i e h e U e.
15913:
15914: Maamme sairaalaliaitos on viimeisen kah- oli keskimääräinen veroäyrin hinta Pohjois-
15915: den vuosikymmenen aikana voimakkaasti Karjalan l'äänin maalaiskunnissa 13,53 mark-
15916: kehittynyt. Niin tehokkaasti kuin nykyinen kaa ja Kuopion :läänin maalaiskunnissa
15917: sairaa}averkostomme onkin tarjonnutJ väes- 14,31 markkaa. Sairaalalruntain:liittojen mak-
15918: tölle sairaanhoidon palveltuksia, on kuiten- suosuudet nousivat heikoimpien kuntien
15919: kin todettava, ettei sairaalalaitos ole lähes- osalta jopa 5 penniin eli runsaaseen kolman-
15920: kään valmis, koska meiltä puuttuvrut mm. nekseen veroäyrin hinnasta. Kun sairaala-
15921: yleissairaanhoidon alalla käytännöllisesti kustannusten nousu näyttää jatkuvan kiih-
15922: katsoen kokonaan: sairaal!at tlai sairaansijat tyvällä vauhdillla jälleen kuluvan vuoden
15923: pitkäaikaisia sairauksia sairastavia potJilaita aikana, ja kun kuntien verotlillot samanai-
15924: varten. Tämä ongelma on jo tänään eräs kaisestti vähenevät, on tilanne muodostu-
15925: keskeisimmistä sairaalalaitoksemme piirissä massa taloudelHselta kantokyvyltään hei-
15926: ja tilanne tulee vuosi vuodelta muodostiU- koille kunnille täysin ylivoimaiseksi.
15927: maan yhä vaikeammaksi vanhojen ikäluok- Kuntainliittojärjestelmässämme on sen
15928: kien suhteellisen osuuden koko väestös-tä monista ansioista hudlimattla eräs ol~nnainen
15929: jatkuvasti kasvaessa. heikkous. Keskussairaaloiden, miel'isairaal'Oi-
15930: Erityisesti viime vuosina on kuitlenkin den ja tuberkuloosiparantoloiden osalta näet
15931: ajaudutt;u tilanteeseen, jossa sairaanhoito- kuntien hoitopäivää kohti lasketut maksu-
15932: palvelusten tarjoaminen väestölle jo nykyi- osuudet ovat prosentuaal~sesti samansuurui-
15933: sessäkin laajuudessa näyttää joutuvan va- set kokonaan riippumatlta kuntien taloudel-
15934: kavaan vaaraan. Sairaalalaitoksen kustan- lisesta kantokyvystä. Käytännössä tämä
15935: nukset nousevat näen vuosi vuodelta erit- merkitsee sitä, että taloudelliselta kanto-
15936: täin voimakkaasti ja ovat käymässä ylivoi- kyvyltään heikot kunnat joutuvatJ sairaala-
15937: maisiksi nimenomaan niissä osissa maat:a, kustannusten jatkuvan nousun vuoksi kestä-
15938: joissa kuntien taloudeNinen kantokyky on mättömään asemaan. Näissä o!J.osuhteissa on
15939: keskimääräistä heikompi. Erityisen häJyttä- käytettävissä vain kaksi vaihtoehtoa. On
15940: väksi on tilanne muodostunut Pohjois-Kar- joko rajoitettava sairaalapalvelusten tarjon-
15941: jalassa ja Pohjois-Savossa, missä kuntien taa tai annettava Jisää taloudellista tukea
15942: taloudellinen kantlokyky on poikkeukselli- heikoimmme kunnille. Ensiksi mainittna
15943: sen heikko. Sairaalakustannusten nousu on vaihtoehtloa ei varmaankaan voida ajatella,
15944: oHut huomattavasti nopeampaa kuin kuntien kun otetaan huomioon jo nykyisissäkin
15945: verotuJiojen kasvu. Esimerkkinä mainitta- oloissa useilla sairaanhoidon erikoisaloilla
15946: koon että vuodesta 1963 vuoteen 1964 maan muodostuneet pitlkät potilasjonot ja lisäksi
15947: sairaalalaitoksen kokonaiskäyttJökusfunnuk- edeHä viitattu kroonisten sairaiden sairaan-
15948: set nousivat peräti 23% :Ha. Vuodesta 1965 sijojen tarve. Lisäksi on erityisesti otettava
15949: vuoteen 1966 veroäyrien lisäys oli Pohjois- huomioon kansaneläkelaitoksen toimesta
15950: Karjalan maalaiskunnissa vain 10.2% ja vastikään suoritet,un tlutkimuksen tulokset,
15951: Kuopion läänin maalaiskunnissa 9 %. Vero- jotka hälyttävällä tlaval1la paljastavat syr-
15952: tulojen kasvu on ainakin mainituilla alueilla jäisten ja vähävaraisten alueiden lääkintä-
15953: ede'l:l!eenkin voimakkaasti hidastumassa tai huol!lon vakavat puutteet. Jo pitkän ajan
15954: miltei kokonaan tyrehtymässä. Vuonna 1966 on ollut vireillä suunnitlelmia mm. sairaala-
15955: E 202/67
15956: 2
15957:
15958: kustannusten jakamisesta kuntien vast;a,tia- Edellä esitetyn perusteelia ja vail.ttiopäivä-
15959: vaksi niiden taloudellisen kantokyvyn mu- järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
15960: kaan porrastettuna. Mutta mitään! ei ole esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15961: tapahtunutJ niilla sairaanhoidon sektoreilla, vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15962: jotka enitien rasittavat kuntien taloutta.
15963: Tästä on ollut seurauksena, että esimerkiksi Onko Halilitus tietoinen siitä, että
15964: Pohjois-Karjalassa useat kunnat. ovat jouttu- sairaalakustannustien voimakas nousu
15965: neet l~kkäämään maksuoS'lluksiensa, suorit- rasittaa erityisesti taloudelliselta kan-
15966: tamista; sairaalakuntaitrliitoiUe useita kuu- t'Okyvyltään heikkojen kuntien ta-
15967: kausia. Tämä saattaa taas asianomaisten sai- loutta siinä määrin, etteivät nämä
15968: raaloiden jatkuvan toiminnan mitä suurim- enää kykene määräajassa suoriutu-
15969: piin vaikeuksiin. Jollei asiassa ryhdytä no- maan maksuoS'lluksistlaan sairaalakun-
15970: peisiin ja määrättietoisiin toimenpitesiin, tu- tainliitoiUe ja et,tä tämä on omiaan
15971: levat seuraukset olemaan todella vakavia. vakavasti vaarantamaa;n monien suur-
15972: Ainoana keinona ilmeisesti on keskussairaa- ten sairaalalaitosten toimintaa sekä
15973: loille, mie1isairaaloill~e ja tuberkuloosiparan- väestön mahdonisuuksia tehokkaan
15974: toloiUe myönnettävä valtionavun voimakas sairaanhoidon saamiseen, ja jos on,
15975: porrastaminen kuntien taloudellisen kanto- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
15976: kyvyn perusteella. ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun
15977: epäkohdan korjaamiseksi~
15978: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1967.
15979:
15980: Aili V aittinen.
15981: 3
15982:
15983:
15984:
15985:
15986: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15987:
15988: Valtiopäiväjärjestlyksen 37 § :n 1 momen- Mitä taas tulee valtion ja kuntien kus-
15989: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra tannusosuuksien porrastamiseen n~kyistä
15990: Puhemies, olette 21 päivänä helmikuuta suuremmassa määrässä kuntien kantokyvyn
15991: 1967 päivätyn kirjeenne n: o 92 ohella toi- mukaan ja porras·tuksen ulottamiseen täl-
15992: mittanut minuNe jäljennöksen kansanedus- löin myös mielisairauksien ja tuberkuloosin
15993: taja Aili Vaittisen seuraavan sisältöiseSitä hoidon kustannuksiin, niin tämä kysymys
15994: kysymyksestä: liittyy toiselta puolen suunnitteilla olevaan
15995: kuntien kantokykyluokitusta koskevaan la-
15996: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kiin jru sen mukaisen kantokykyluokituksen
15997: sairaalakustannustien voimakas nousu soveltamiseen sekä toiseltta puolen valmis-
15998: rasittaa erityisesti taloudelliselta kan- teilla olevaan ehdotukseen kunnaTiisen sai-
15999: tlokyvyltään heikkojen kuntien ta- raallalaitoksen ja eräiden siihen liittyvien
16000: loutta siinä määrin, etteivät nämä tehtävien hoidon uudelleen järjestämisestä.
16001: enää kykene määräajass-a suoriutu- Kuntien kantokykyluokituksen osalta viit-
16002: maan maksuosuuksistaan sairaalakun- 1Jaan kaniSanedustaja V aittisen sitä koske-
16003: tainliitoiUe ja että tämä on omiaan vaan kysymyksoon tänään antamaani vas-
16004: vakavasti vaarantamaan monien suur- taukseen. Mainit\Usta toisesta uudistuksesta
16005: ten sairaalalaitos•ten toimintaa sekä saataneen alustava ehdotus valmiiksi ja
16006: väestön mahdo'llisuuksia tehokkaan myös julkisuuteen jo ensi kuun aikana. Eh-
16007: sairaanhoidon saamiseen, ja jos on, dotuksen pohjalta voidaan paremmin kuin
16008: mihin toimenpiteisiin Hallitus on tällä hetkellä arvioida kysymystä siitä, min-
16009: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun kälaisten perusteiden mukaan sairaanhoi-
16010: epäkohdan korjaamiseksi?" dosta aiheutuvat kustannukset olisi valtion
16011: ja kuntien kesken jaettava o1Jtaen huomioon,
16012: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- että kustannusosuudet on asianmukaisesti
16013: oittaen seuraavaa: porrastettava kuntien kantokyvyn mukaan,
16014: Sairaanhoidon kustannukset rasittavat, kuntamuodosta riippumatitla.
16015: niin kuilll kysymyksen peruste[uissa tode- Todettakoon vielä, että kuluvana vuotena
16016: taan, suuresti monien kuntien talouttia. Mah- on niin kuin edellisinäkin harkittaessa vai-
16017: dollisuudet näiden kustannusten al~ntami keuksiin joutuneme kunnille myönnettävien
16018: seen ovat kuitenkin varsin vähäiset, mikäli ns. yleisten rahoit.usavustustJen jakoa kiinni-
16019: ei pidättäydytä s:el1aistenkin uudisrakennus-, tettävä huomiota myös siihen erityiseen ra-
16020: peruskorjaus~ ja perushankintasuunnitel- situkseen, mitä sairaanhoitolaitoksen kus-
16021: mien toteuttamisestla, joita tarvittavan sai- tannukset eräille heikoissa :taioudellisessa
16022: raanhoidon turvaaminen väestöUe välttä- .asemassa oleville kunnille aiheutttavat.
16023: mättä vaatisii, taikka koroteta potilailta pe-
16024: rittäviä hoitJopäivä- ja muita maksuja.
16025: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1967.
16026:
16027: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
16028: Till Riksdagens Herr Talman.
16029:
16030: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- Vad åter en gradering i större omfatt-
16031: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder ning än den nuvarande av st1abens och kom-
16032: skrivel'Se aN den 21 februari 1967 nr 92 munernas kostnadsandelar enl!igt kommu-
16033: tilli mig översänt avskr'ift av följande av nernas bärkraft beträffar och utsträckan,_
16034: riksdagsman Alli V aittinen undertecknade det av graderingen därvid sålunda, atJt
16035: spörsmål: den också skulle omfatta vården av sinnes-
16036: sjukdomar och tuberkulos, så ansluter sig
16037: "Är Regeringen medveten om att denna fråga å ena sidan :t'ill den under pla-
16038: den kraftiga sbegringen av sjukhusc nering varande lagen om kommunernas
16039: kostlnaderna särskilt betungar kom- bärkraftsklassificering och tiU tiillämpnin-
16040: munernas med svag ekonomisk bär- gen av bärkraftsklassificeringen i enlighet
16041: kraft ekonomi i så hög grad, att med lagen, samt å andra s'idan tiilll det under
16042: dessa icke längre inom utsatt tid beredning varande förslaget angående refor-
16043: kan erlagga .sina betalningsandelar mering av det kommunala sjukhusväsendet
16044: tilli sjukhusens kommunalförbund och och skö.tseln av vissa ttill detta anslutna upp-
16045: att detJta är ägnat att allvarligt i- gifter. I fråga om kommunernas bärkrafts-
16046: frågasätta många stora sjukhusinrätt- klassificering hänvisar jag tili mittt:J idag
16047: ningars verksamhet och befo1kningens avgivna svar på det av r'iksdagsman Vait:-
16048: möjlighet;er att erhålla effekt.iv sjuk- tinen undertecknade spörsmålet i ärendet.
16049: husvård, och om så är fallet, Angående den andra ovan nämnda reformen
16050: vilka åtgärder har Regeringen vid- torde et.t förberedande förslag bli färdigt
16051: tagit e11er ämnar den vidtaga för och även publicerat redan under nästru må-
16052: avhjälpande av sagda missförhål- nad. På basen av förslaget kan man bättre
16053: lande?" än för närvarande bedöma frågan enligt
16054: hurudana grunder sjukvårdskostnaderna
16055: Såsom svar på spörsmå~et får jag vörd- borde uppde]as mell!an s1la:ten och kommu-
16056: samt anföra följande: nerna med beaktande av att kostnadsan-
16057: Sjukvårdskostnaderna är, såsom i moti- delarna på vederbörligt sätt bör graderas
16058: veringen till spörsmålet konstateras, mycket enligt kommunernas bärkraft, oberoende av
16059: betungande för många kommuners ekonomi. kommunformen.
16060: Möj~igheterna att minska dessa kostinader Det kan ännu konstateras, att man under
16061: är dock rätt ringa, om man icke avhållier innevarande år liksom under de föregående
16062: sig från att genomföra också sådana ny- åren vid prövning av de s.k. allmänna
16063: byggnads-, grundreparatdons- och grundan- finansieringsbidragen åt kommuner, vilka
16064: skaffningsplaner, vilka nödvändigtl skuiJ.le råkat i svårigheter, bör beakta också den
16065: krävas för att befolkningen skulile garan- särskilda tlunga, som kostnruderna för sjuk-
16066: teras möjligheten atlt erhålla nödig sjuk- vården åsamkar vissa ekonomiskt svaga
16067: vård, eUer höjer de vårddags- och andra kommuner.
16068: avgifter, vilka; skall! erläggas av patienterna.
16069: Helsingfors den 20 mars 1967.
16070:
16071: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
16072: Kirj. ksm. N:o 28.
16073:
16074:
16075:
16076:
16077: Hostila: U1ko-Tammion srutamalaiturin korjaamisesta.
16078:
16079:
16080: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e l1 e.
16081:
16082: Kesä:llä 1966 tutustui varsin arvovaltainen menlahdella lähinnä entisellä rannikkoreitHlä
16083: seurue itäisen Suomenlahden saaristo. ja ja silloin kai saareen tarvitaan ajanmukai-
16084: kalastajaväestön ajankohtaisiin asioihin ret- nen vartioasema.
16085: ken aikallJa, jolloin käytiin mm. Ulko-Tam- Laituriin nykyisellään ei voi kuitenkaan
16086: mion saarella, joka on valtion luonnonsuoje- liikennöidä merivartiostonkaan alukset.
16087: lua~uetta. Saari sijaitsee 35 km Neuvostolii- Kalastajat ja viikonloppua saarella viettävät
16088: ton rajavyöhykkeestä luoteeseen kuuluen tarvitsevat laituria erittäin kipeästi. Tämän
16089: Virolahden kuntaan. laiturin ajankohtaisuus tulee entistä voimak-
16090: Saari on erittäin suosittu kalastustuki- kaammin esille tulevana kesänä, jolloin sen
16091: kohta mistä kalastusta saadaan harjoittaa pitäisi palvella tämän valtakuntamme osan
16092: alueelle erikoisesti annetuilla lupakirjoilla. kalastaja- ja merenkulkijaväestöä heidän
16093: Hyvä sisäsatama, mihin sodan aikana työnsä sekä toimeentulonsa helpottamiseksi.
16094: rakennettiin asianmukainen laituri isoiUekin Kalastus ja merenkulku tällä alueella on
16095: aluksille. Laituri on pahoin ränsistynyt kah- perinteellisesti vilkasta lisääntyen jatkuvasti.
16096: denkymmenen vuoden aikana, ollen ilman Liikkuminen ja siten myös vaaramomentit
16097: huoltoa lähes käyttökelvoton, minkä tutustu- ulkomeren tuntumassa lisääntyvät samassa
16098: mismatkallaan totesivat sisäministeri Viita- suhteessa. Valtakunnan edun mukaista on
16099: nen, puolustusministeri Suorttanen, rajavar- huolehtia hyvin ja vastuunsa tuntien karun
16100: tioston komentaja Koppinen jne. meren ja rajaseudun asukkaiden kulkemi-
16101: Paria viikkoa myöhemmin tällä samalla sesta itäisellä Suomenlahdella.
16102: "Jaiturilla" menetti henkensä eräs merivar- Edellä olevan perusteella sekä valtiopäivä-
16103: tija pudotessaan olemattomaita kansivarus- järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
16104: tukselta silta-arkkujen väliin. esitän kunnioittaen valtioneuvoston asian-
16105: Ulko-Tammiolla on tällä alueella lähes omaisen jäs,enen vastattava!ksi seuraavan
16106: legendaarinen maine eräänä luonnonvarai- kysymyksen:
16107: simmista ja kauneimmista ulkomeren saa-
16108: rista. Hyvin hoidettuna valtion taholta Onko Hallituksella aikomuksena kii-
16109: saarta voidaan käyttää valvottuna useaan reisesti ryhtyä toimenpiteisiin Ulko-
16110: tarkoitukseen. Tammion sataman laiturin korjaami-
16111: Merivartiosta lienee suunnitellut saareen seksi siten, että se jo ensi kesänä täyt-
16112: valvonta-asemaa, silmällä pitäen myöhemmin tää sille asetettavat liikennöimis- sekä
16113: alkavaa Saimaan kanavan liikennettä Suo- turva1lisu usvaatim ukset ~
16114: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1967.
16115:
16116: Sulo Hostila.
16117:
16118:
16119:
16120:
16121: E 203/67
16122: 2
16123:
16124:
16125:
16126:
16127: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
16128:
16129: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- rakennettu laituri on osoittautunut tarpeel-
16130: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra liseksi paitsi rajavartio- ja metsäntutkimus-
16131: Puhemies, olette kirjeellänne 22 päivältä laitokselle myös paikallisille kalastajille, on
16132: helmilkuuta 1967 n:o 28 'lähettänyt valtio- viime vuoden lopulla tie- ja vesirakennushal-
16133: neuvoston asianomaisen Jasenen vastatta- lituksen Kymen piirin toimesta ~aadittu
16134: vaksi kansanedustaja Sulo Hostilan teke- suunnitelma Ulko-Tammion laiturin korjaa-
16135: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: misesta ja sen sisäsataman vesialueen meren-
16136: kuluilista turvallisuutta edistävistä toimen-
16137: "Onko Hallituksella aikomuksena piteistä. Tie- ja vesirakennushaHituksen
16138: kiireellisesti ryhtyä toimenpiteisiin Kymen puri on nyttemmin ilmoittanut
16139: Ulko-Tammion sataman laiturin kor- aloittavansa vielä tämän kevään aikana
16140: jaamiseksi siten, että se jo ensi kesänä kysymyksessä olevan laiturin korjaustyöt
16141: täyttää sille asetettavat liikennöimis- samoin kuin sataman vesialueen pohjatutki-
16142: sekä turvallisuusvaatimukseU" mukset saatuaan siihen tarvittavat varat
16143: metsäntutkimuslaitokselta. Tarkoituksena on,
16144: Vastauksena kysymy:kseen esitän kunnioit- koska Ulko-Tammio on valtion luonnonsuo-
16145: tavasti seuraavaa: jelualuetta, että sanottu laituri sittemmin
16146: Sen johdosta että puheena oleva viimeksi siirtyisi metsäntutkimuslaitoksen hallintaan.
16147: käytyjen sotien aikaisia tarpeita varten
16148: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1967.
16149:
16150: Ministeri S. Suorttanen.
16151: 3
16152:
16153:
16154:
16155:
16156: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16157:
16158: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen behov, har visat sig nödig förutom för
16159: anger har Ni, Herr Talman, med Eder gränsbevaknings- och skogsforskningsinsti-
16160: skrivelse av den 22 februari 1967 nr 28 till tutet även för de lokala fiskarna, har i slutet
16161: vederbörande medlem av statsrådet för av senaste år genom vattenbyggnadssty-
16162: avgivande av svar översänt följande av riks- relsens Kymmene distrikts försorg utarhetats
16163: dagsman Sulo Hostila undertecknade spörs- en plan för reparation av Yttre-Stamö kaj
16164: mål: ocs för åtgärder i syfte att främja sjöfarts-
16165: sälkerheten inom den inre hamnens vatten-
16166: "Har Regeringen för avsikt att i område. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
16167: brådskande ordning vidtaga åtgärder Kymmene distrikt har numera meddelat, att
16168: för reparerande av kajen i Yttre- den redan under innevarande vår kommer
16169: Stamö hamn så, att den redan inkom- att inleda reparationsarbetena på ifrågava-
16170: mande sommar uppfyller de trafik- rande kaj ävensom bottenundersökningarna
16171: och säkerhetsfordringar, vilka bör av hamnens vattenområde sedan det av
16172: ställas på den ?" skogsforskningsinstitutet erhållit för ända-
16173: målet nödiga medel. A vsikten är, då Yttre-
16174: Såsom svar spörsmålet får jag vördsamt Stamö är statens naturskyddsområde, att
16175: anföra följande: sagda kaj sedermera skuHe övergå i skogs-
16176: På grund av att ifrågavarande kaj, som forskningsinstitutets förvaltning.
16177: byggdes för att tjäna de senast förda krigens
16178: Helsingfors den 23 mars 1967.
16179:
16180: Minister S. Suorttanen.
16181: Kirj. ksm. N: o 29.
16182:
16183:
16184:
16185:
16186: Hostila.: Huovarin ja Koivulluodon talvikalastusalueen pelas-
16187: tusasemien puutteellisuudesta.
16188:
16189:
16190: Eduskunnan Herra PuhemiehelLe.
16191:
16192: Itäisellä Suomenlahdella voimakkaammin Koivuluodossa pelastusvälineenä on juuri
16193: talvikalastusta harjoitetaan Huovarin pyyn- nyt ainoastaan Suomen Meripelastusseuran
16194: tialueella, joka asianmukaisesti tähän tarkoi- pieni ruuhi. Täällä jää !kuitenkin herkem-
16195: tukseen on vuokrattu Neuvostoliitolta. Pyyn- min liikehtii kuin Huovarin talvikalastus-
16196: tialueella on varsin huomattavaa käyttöä. alueella.
16197: Toinen huomattava kalastusalue sijaitsee Koivuluodon pelastusasemalle tulisi saada
16198: Koivuluodon alueella. Saari on uloin suun- parempi pelastusvene ulkomootto:reineen,
16199: nallaan Neuvostoliiton rajaan nähden, sijai- radiopuhelin sekä kunnostaa usean kymme-
16200: ten Suursaaren koillispuolelta vuokratun nen vuoden ikäinen hajoamaisillaan oleva
16201: uuden kalastusalueen läheisyydessä. "korsumainen" kalastuskämppä, missä radio
16202: Koivuluodon talvikalastusalueella on talvi- ja muut pelastusvälineet voidaan säilyttää.
16203: sin säännönmukaisesti ollut kalastamassa 30 Neuvostoliitolta vuokrattujen kalastus-
16204: -40 tai vikalastajaa. Saaliiden lisääntyessä alueiden tehokas hyväksikäyttö, rajan lähei-
16205: näyttää kalastajien lukumäärä lisääntyvän. syys ja siellä kalastaminen aiheuttavat täällä
16206: Näillä molemmilla kalastusa:lueilla tapah- yleensäkin merellä liikkujille omat vastuulli-
16207: tuu saannön mukaisesti jäänrepeytymiä; set lisätoimenpiteet, joiden poikkeuksellinen
16208: Huovarin pyyntialueella ensimmäinen tam- luonne itäisellä Suomenlahdella on koko kan-
16209: mikuun 20 päivänä, joskin pyydykset säilyi- sakunnan asia eikä ainoastaan paikallisen
16210: vät ja vahinkoja ei tapahtunut. saaristo- ja rannikkoväestön.
16211: Huovarin ulkoluodolla on toiminnassa Kaiken edellä olevan perusteella sekä vii-
16212: pelastusasema joka vähäisellä täydennyksenä taten valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo-
16213: saataisiin nykyaikaa vastaavaan kuntoon. menttiin esitän kunnioittavasti valtioneuvos-
16214: Huovarista on mahdollisuus merivartioston ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
16215: avulla olla radiopuhelinyhteydessä manteree- raavan kysymyksen:
16216: seen. Kuitenkin erittäin tarpeellisia olisivat
16217: hyvä pelastusvene ja siihen sopiva ulkolaita- Onko Hallitus tietoinen Huovarin
16218: moottori. ja Koivuluodon talvikalastusalueiden
16219: Koivuluodosta ei ole radioyhteyttä mante- pelastusasemien pelastusvälineistön
16220: reeseen. Onnettomuustapahtumien sattuessa puutteellisuudesta, ja jos on,
16221: ovat kalastajat ilman mitään turvaa. Matkaa milloin Hallitus aikoo saattaa mai-
16222: Haminan kaupunkiin on 28 km. Jäänrepey- nitut alueet ja niiden välittömässä
16223: tymien sattuessa - mm. v. 1966 - ei läheisyydessä sijaitsevat kalastusalueet
16224: edes ilmavoimiHe ole mahdollista asiasta tie- kalastusta harjoittaville kansalaisil-
16225: dottaa. Asian vakavuus ymmärretään vasta lemme nykyistä paremmin turvalli-
16226: silloin, kun kalastajat ovat ulapaHa jäälau- suutta takaaviksi?
16227: toilla ajelehtimassa.
16228: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1967.
16229:
16230: Sulo Hostila.
16231:
16232:
16233: E 204/67
16234: 2
16235:
16236:
16237:
16238:
16239: Eduskunnan Herra PUihemieheUe.
16240:
16241: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Ulko-Tammiosta iounaaseen olevan Koivu-
16242: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra iuoto nimisen ulkosaaren edustalla olevalla
16243: Puhemies olette kirjeellänne 22 päivältä hel- merialueella tapahtuva talvikalastus ei ole
16244: mikuuta 1967 n:o 29 lähettänyt valtioneuvos- viranomaisista riippumattomista syistä siten
16245: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- valvottavissa kuin Huovarin alueella tai Suo-
16246: sanedustaja Sulo Hostilan tekemän, seuraa- men ja Neuvostoliiton 20 päivänä touko-
16247: van sisältöisen !kysymyksen: kuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan (SopS 21/
16248: 1966) mukaisesti Suomen aluemereen liitty-
16249: "Onko Hallitus tietoinen H uovarin vällä merialueella. Koska puheena oleva tal-
16250: ja Koivuluodon talvikalastusalueiden vikalastus kuitenkin tapahtuu valtion ylei-
16251: pelastusasemien pelastusvälineistön siin vesiin kuuluvalla merialueella, lähinnä
16252: puutteellisuudesta, ja jos on, merivartioviranomaiset ovat ottaneet sen
16253: milloin Hallitus aikoo saattaa mai- huomioon valvontatoiminnoissaan. Niinpä
16254: nitut alueet ja niiden välittömässä rajavartiolaitos tulee kuluvan vuoden avo-
16255: läheisyydessä sijaitsevat kalastusalueet vesikauden alettua rakentamaan Ulko-Tam-
16256: kalastusta harjoittaville kansalaisil- mioon partiomajan tähystyspaikkoineen, joka
16257: iemme nykyistä paremmin turvalli- voidaan tarpeen vaatiessa miehittää. Täältä
16258: suutta takaaviksiY" saatetaan suorittaa mahdolliset avustuspyyn-
16259: nöt kuten Huovarista käsin. Tällöin paikalli-
16260: Vastauksena kysymykseen kunnioittavasti set rajavartio-, merenkulku- ja sotilasviran-
16261: esitän seuraavaa: omaiset saattavat ryhtyä asian vaatimiin
16262: Paikallisten kalastajien suorittaessa talvi- pelastus- ja avustustoimenpiteisiin, joiden
16263: kalastusta Suomen ja Neuvostoliiton kesken luonteen ja laadun luonnollisesti määräävät
16264: 21 päivänä helmikuuta 1959 tehdyn !kalas- kulloinkin vallitsevat talvL ja jääolosuhteet.
16265: tusta ja hylkeenpyyntiä koskevan sopimuk- Sitä paitsi Haapasaar·essa olevan vakinaisen
16266: sen (SopS 16/1959) mukaisesti Huovarin merivartioaseman ohella siellä on toiminta-
16267: merialueella merivartioviranomaiset ovat valmiina Suomen meripelastusseuran pelas-
16268: alueelliset valvontatoimenpiteet ja kalasta- tusveneellä ja asianmukaisella välineistöllä
16269: jien turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen varustettu asema sekä Kotkassa sanotun seu-
16270: järjestäneet tilapäisen vartiopaikan Huova- ran omistama teräsrunkoinen pelastusristei-
16271: riin, josta on tällöin olemassa radioyhteydet lijä ''Niilo Saarinen". Mainittujen pelatus-
16272: paikallisiin vartioelimiin. Täten on tarvit- ja turvallisuusjärjestelyjen tehokkuuden
16273: taessa mahdollisuus kutsua paikalle meripe- edellytyksenä !kuitenkin on, •että talvikalas-
16274: ·lastus- ja muuta apua. Sitä paitsi Huovarin tusta harjoittavilla on merialueilla kalasta,es-
16275: kalastusseuralla on tiettävästi Huovarissa saan mukanaan omat jääveneensä merijään
16276: käytettävänään <>mistamansa moottorikäyt- mahdollisen railoontumisen varalta sekä hen-
16277: töinen 10--12 hengen ka:lastusvene, joka saa- kilökohtaisia pelastusvälineitä ja hälytyslait-
16278: dun selvityksen mu:kaan on tarkoitettu sikä- teita esim. hätäraketteja.
16279: läisiä avustustoimintoja varten. Kalastajien Ihmishengen turvallisuudesta merellä teh-
16280: turvallisuutta on omiaan lisäämään varsin- dyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS
16281: kin näkyvyyttä rajoittavien sääolosuhteiden 33/1965) lisäksi Suomen ja Neuvostoliiton
16282: vallitessa myös se, että Santion vartioase- välillä on 7 päivänä joulukuuta 1956 tehty
16283: malle on sijoitettu uusi puheena olevan meri- sopimus (SopS 35/1956) yhteistoiminnasta
16284: alueen valvontaan soveltuva tutka. ihmishengen pelastamisesta Itämerellä, Suo-
16285: 3
16286:
16287: menlahti ja Pohjanlahti mukaan luettuina. y.Jeiseen tietoisuuteen saatettuna on annettu
16288: Sanotun sopimuksen mukaan sopimusvaltioi- hälytysohjeet merihädässä oleville tai meri-
16289: den meripelastuspalveluelimet suorittavat hätätapauksen havainneille. Asiassa saatavan
16290: käytettävissään olevin voimin ja välinein selvityksen mukaan merialueella kalastavien
16291: merihätään joutuneiden alusten ja ihmishen- on katsottava olevan tietoisia edellä maini-
16292: kien pelastamista. Mainitut sopimukset ovat tuista turvallisuusjärjestelyistä. Näistä huo-
16293: johtaneet posti -ja lennätin-, rajavartio-, Hmatta rajavartioviranomaiset tulevat vas-
16294: merenkulku- ja sotilasviranomaisten sekä taisissa vartioasemiensa järjestelyissä ja alus-
16295: Suomen meripelastusseuran keskeisiin meri- hankinnoissaan ottamaan huomioon myös
16296: pelastusvalmiusjärjestelyihin, joissa mm. kalastusväestön avustusmahdollisuudet.
16297: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1967.
16298:
16299: Ministeri S. Suorttanen.
16300: 4
16301:
16302:
16303:
16304:
16305: Till Riksdagens Herr Talman.
16306:
16307: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen säkerhet, särskilt under väderleksförhållan-
16308: anger har Ni, Herr Talman, med Eder den med begränsad sikt.
16309: skrivelse av den 22 februari 1967 nr 29 till Vinterfisket inom havsområdet utanför
16310: vederbörande medlem av statsrädet för Koivuluoto benämnda utskär, som ligger i
16311: avgivande av svar översänt följande av riks- sydvästlig riktning från Yttre-Stamö, kan
16312: dagsman Sulo Hostila undertecknade spörs- på grund av omständigheter som icke bero
16313: mäl: på myndigheterna övervakas på samma sätt
16314: som inom Hovör området eller inom havs-
16315: "Är Regeringen medveten om brist- området i anslutning tili Finlands territo-
16316: fälligheterna hos räddningsredskapen rialvatten i enlighet med protokollet av den
16317: på räddningsstationerna vid Hovör 20 maj 1965 mellan Finland och Sovjetunio-
16318: och Koivuluoto vinterfiskeområden, nen (Förd. ser. 21/1966). Då ifrågavarande
16319: och om så är fal1et, vinterfiske emellertid bedrives inom ett til.l
16320: när har Regeringen för avsikt att statens allmänna vatten hörande havsområde,
16321: sköta om att våra medborgare, som har sjöbevakningsmyndigheterna närmast
16322: idkar fiske, inom de nämnda tagit det i beaktande i sin bevakningsverk-
16323: områdena och de i omedelbar närhet samhet. Sålunda kommer gränsbevaknings-
16324: av dem liggande fiskeområdena till- väsendet sedan innevarande års öppet
16325: försäkras större säkerhet än vad som vattJen säsong inträtt, att vid Yttre Stamö
16326: nu är falleU" bygga en patrullstuga jämte utkiksplats, som
16327: vid behov kan bemannas. Härifrän kan
16328: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- eventuell begäran om undsättning verkställas
16329: samt anföra följande: på samma sätt som från Hovör. Då kan de
16330: Då de ,lokala fiskarena i enlighet med lokala gränsbevaknings-, sjöfarst- och militär-
16331: avtalet av den 21 februari 1959 mellan Fin- myndigheterna vidtaga nödiga räddnings-
16332: land och Sovjetunionen angående fiske och och undsättningsåtgärder, vilkas karaktär
16333: sälfångst (Förd. ser. 16/1959) idkar vinter- och art givetvis är beroende av de vid till-
16334: fiske inom Hovör havsområde, så har sjö- fäUet rådande vinter- och isförhållandena.
16335: bevakningsmyndigheterna med beaktande av Därtill finnes på Aspö utom den ordinarie
16336: de regionala bevakningsåtgärderna och fis- sjöbevakningsstationen i beredskap Finlands
16337: karenas säkerhetssynpunkter ordnat en till- sjöräddningssällskaps med räddningsbåt och
16338: fällig bevakningsplats på Hovör med radio- vederbörlig utrutsning försedda station,
16339: förrindelser till de lokala bevakningsorganen. samt i Kotka den av nämnda sällskap ägda
16340: På detta sätt finnes vid behov möjlighet att räddningskryssaren ''Niilo Saarinen", som
16341: till platsen ikalla sjöräddnings. och annan har stålskrov. En förutsättning för dessa
16342: hjälp. Därtill har Hovörs fiskeriförening räddnings- och säkerhetsanordningars effek-
16343: veterligen på Hovör till sitt förfogande en tivitet är dock, att de som idkar vinterfiske,
16344: motordriven 10-12 personers fislmbåt, vid fiske: inom ha vsområdet har med sig egna
16345: vilken enligt erhåUen utredning är avsedd isbåtar med tanke på eventuella råkar i
16346: för undsättningsåtgärder därstädes. Också havsisen, samt personliga räddningsredskap
16347: den omständigheten att vid Santio bevak- och alarmapparater, t.ex. nödraketer.
16348: ningssation placerats en ny för bevakning Förutom den internationella konventionen
16349: av det ifrågavarande havsområdet lämpad om säkerhet för människoliv tiH sjöss (Fördr.
16350: radaranläggning, är ägnad att öka fiskarnas ser. 33/1965) har mellan Fin}and och Sov-
16351: 5
16352:
16353: jetunionen den 7 december 19·56 ingåtts en lands sjöräddningssällskap, genom vilka man
16354: överenskommelse angående samarbete för bl.a. till allmän kännedom bragt alarmföre-
16355: räddning av människoliv i Östersjön, däri skrifter för sådana, som råkat i sjönöd eHer
16356: inbegripna Finska och Bottniska viken sådana, som observerat sjönödsfall. Enligt
16357: (Fördr. ser. 35/1956). Enligt denna överens- den utredning, som kan erhållas i saken,
16358: kommelse lämnar avtalsparternas sjörädd- bör man anse att de, som idkar fiske inom
16359: ningstjänster med tili buds ståend:e personai havsomrädet, är medvetna om ovan nämnda
16360: och redskap räddning åt passagerare och säkerhetsanordningar. Oheroende av dessa
16361: besättningar på fartyg och luftfartyg. kommer gränsbevakningsmyndigheterna vid
16362: Nämnda överenskommelser har lett tili sjö- framtida anordnanden angående bevak-
16363: räddningsberedskapsanordningar mellan ningsstationer och vid sina fartygsanskaff-
16364: post- och tel'egraf-, gränsbevaknings-, sjö- ningar att även beakta möjligheterna att
16365: farts- och militärmyndigheterna samt Fin- undsätta fiskarbefolkningen.
16366: Helsingfors den 23 mars 1967.
16367:
16368: Minisoor S. Suorttanen.
16369:
16370:
16371:
16372:
16373: E 204/67
16374: Kirj. ksm. N:o 30.
16375:
16376:
16377:
16378:
16379: Holopainen ym.: Kuurnankosken ui1Jtiosulun rakentamisesta.
16380:
16381:
16382: Eduskunnan Herra PUihemiehell.e.
16383:
16384: Pohjois-Karjalan taloudellisten kysymys- kuljetuskustannuksia pyrkimyksenä päästä
16385: ten selvittelyyn liittyy aivan olennaisena kuljetktmaan puut nipuissa aivan altaan
16386: osana metsät sekä niiden piirissä tapahtuva pohjoisimmilta kulmilta saakka Pyhäselkään
16387: taloudellinen toiminta. Tällä talousalueella ja sieltä edelleen Saimaan altaalle.
16388: on viimeisten käytettävissä olevien tietojen Nyt näyttää kumminkin tämä maakunnan
16389: muklmll kasvullista metsämaata 1 460 000 ha, kannalta ~erittäin pitkälle kehit·etty uittosul-
16390: eli yhteensä 81 % koko alueen maapinta- kuoiminta ns. Kuurnankosken uittosulun
16391: alasta. Maamme eri talousalueista Pohjois- rakentamisen osalta kokonaan tyrehtyneen.
16392: Karjala on neljänneksi metsävaltaisin, sillä Erikoisesti tämä ~ainoana tulppana oleva
16393: vain Kainuun, Etelä-Savon ja Keski-Suomen uittosulku, jonka rakentaminen Kuurnan-
16394: talousalueilla metsämaan osuus on jonkin- koskeen näyttää viivästyvän, olisi ollut
16395: verran sitä suurempi. ikäänkuin toivottu seerumi, joka olisi avan-
16396: Pohjois-Karjalan metsänhoitolautakunnan nut Ylä-Karjalan puun kantohinnalle -
16397: alueella oli puun kokonaispoistuma vuonna josta kantohinnasta jatkuvasti keskustellwan
16398: 1964 n. 4,45 milj. kiintokuutiometriä (arvio- sekä puukauppojen elpymistä, että pientä
16399: luku). Tämän poistuman rahallinen brutto- lisää metsäomistajain tuloihin kantohintojen
16400: arvo oli hakkuuvuotena 1963-64 keskimää- osalta. Samoin tämän työmaan avaaminen
16401: räisellä, painotetuna ja vuoden 1965 hinta- olisi ollut työttömyystöiden ~osalta koko kes-
16402: tasoon korjatuHa kantohinnalla laskettuna kisessä Karjalassa erittäin tärkeä työpiste
16403: yli 86 miljoonaa markkaa. moneksi vuotta, varsinkin jos Kuurnan raken-
16404: Huolimatta monista metsäteollisuuden toi- taminen olisi voitu suoriUaa sen suunnitel-
16405: minnalle suotuisista perustekijöistään Poh- man pohjalta jonka Kuurnan Voima Oy oli
16406: jois-Karjala on ollut selvästi raaka-aineen tehnyt voimalaitoksen ja uittosulun yhteis-
16407: kasvatusaluetta, josta huomattavat erät ratkaisuna rakentamiseksi. Voimalaitoksen
16408: puuta on viety muualle jalostett,avaksi. Saha- osalta on kumminkin herra kauppa. ja teol-
16409: tavaran kohdalla tilanne on sikäli valoisampi, lisuusministeri kansanedustaja Ale Holopai-
16410: että alueella toimivat sahat pystyvät ainakin sen ym. eduskuntakyselyn johdosta 21. 1.
16411: kapasiteettinsa puodesta käyttämään kaiken 1967 ilmoittanut, että voimalaitoksen raken-
16412: alueelta saatavan sahapuun ja voivat siten nushanke lykkäytynee toistaiseksi. Näin ollen
16413: pysyttää tältä osin kokonaisuudessaan met- ei Kuurnan Voima Oy:llä liene enää kovin-
16414: sävarojen tarjoamat työ- ja tulomahdollisuu- kaan paljon intressejä pelkän uittosulun
16415: det talousalueen sisällä. Paperipuun osalta rakentamiseen, joka aikaisemmassakin suun-
16416: Pohjois-Karjala on ollut yksinomaan raaka- nitelmassa olisi ollut valtion varoin hoidet-
16417: aineen hankinta-aluetta. Vuonna 1955, josta tava, joten asian eteenpäin viemiseksi olisi
16418: ajasta tilanne ei ole paljonkaan muuttunut, valtiovallan otettava nyt ikokonaisvastuu.
16419: käytettiin tältä alueelta kotimaiselle teolli- Uittosulun rakentamisen yhteydessä olisi
16420: suudelle hankitusta paperipuusta omalla huomioitava, että Pielisellä liikkuvat alukset
16421: alueeHa 'ainoastaan 4,4 %. voisivat nousta siitä ylös ja ~että rakentami-
16422: Tämän huomioiden ovat sodanjälkeiset sen yhteydessä huolehdittaisiin siitä, ettei
16423: hallitukset pyrkineet ns. uittosulkujen raken- mahdollinen myöhempi voimalaitoksen raken-
16424: tamisella Pielisen alueen koskiin voimalaitos- taminen tulisi vaikeutumaan uittosulun
16425: töiden yhteydessä alentamaan puutavaran rakentamisen yhteydessä.
16426: E 205/67
16427: 2
16428:
16429: Edellä olevaan viitaten esitämme valtio- Oy lupahakemuksen vesistötoimikun-
16430: päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla nalle jo vuonna 1961, johon hakemuk-
16431: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- seen ei ole saatu vielä vastausta, ja
16432: tavaksi seuraavan kysymyksen: jos tietää,
16433: aikooko haHitus ryhtyä toimenpitei-
16434: Tietääkö Hallitus, ·että Pielisjoessa siin tämän koko Pohjois-Karjalalle
16435: olevan Kuumankosken uittosulun erittäin tärkeän uittosulkutyömaan
16436: rakentamisesta. jätti Kuurnan Voima alulle saamiseksi~
16437: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta. 1967.
16438:
16439: A. Holopainen. Reino Karpola.. Mikko Volotinen.
16440: 3
16441:
16442:
16443:
16444:
16445: E d u s k u n n a n H e r r a P UJ h e m i e h e 11 e.
16446:
16447: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Tie- ja vesirakennushallituksen uittosulun
16448: tissa mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra rakennussuunnitelma oli tarkoitus toteuttaa
16449: Puhemi,es, olette kirjeellänne 24 päivältä hel- samanaikaisesti voimalait<Yksen rakentamisen
16450: mikuuta 1967, No 102 lähettänyt valtioneu- kanssa, jolloin voimalaitostyön työpatojen
16451: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi suojassa myös uittosulun rakentamisen piti
16452: kansanedustaja A. Holopaisen ym. tekemän tapahtua. Mikäli sulun rakentaminen toteu-
16453: seuraavan sisältöisen kysymyksen: tettaisiin voimalaitosrakennustyöstä erillisenä
16454: ja samalla suoritettaisiin ne muut rakennus-
16455: "Tietääkö Hallitus, että Pielisjoessa työt ja toimenpiteet, jotka tässä yhteydessä
16456: olevan Kuurnankosken uittosulun olisi välttämättömiä uittosulun rakentami-
16457: rakentamisesta jätti Kuurnan Voima seksi ilman voimalaitosta, mutta jotka muu-
16458: Oy lupahakemuksen vesistötoimikun- toin kuuluisivat voimalaitoksen rakentajalle,
16459: nalle jo vuonna 1961, johon hakemuk- nousisivat kustannukset ,ehkä lähes kolmin-
16460: seen ei ole saatu vielä vastausta, ja kertaisilksi voimalaitoksen kanssa samanaikai-
16461: jos tietää, sesti rakennettavan uittosulun rakennuskus-
16462: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tannuksiin verrattuna. Siten uittosulun
16463: siin tämän koko Pohjois-Karjalalle rakentaminen riippuu oleellisesti Kuurnan
16464: erittäin tärkeän uittosulkutyömaan voimalaitoksen rakentamisesta.
16465: alulle saamis~ksif
16466: Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, Oy Kaukas Ab,
16467: Vastauksena kysymykseen esitän kun- Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Joensuun kau-
16468: nioittwen seuraavaa: punki ja näiden 29. 10. 1958 perustama
16469: Kuurnan Voima Oy, joka sittemmin siirtyi
16470: Valtioneuvosto on 21. 12. 1963 vahvistanut yksinään hakijaksi, jättivät 18. 4. 1964 Itä-
16471: tie- ja vesirakennushallituksen laatiman Suomen vesioikeudelle vesilain ja asetuksen
16472: Kuurnan uittosulun yleissuunnitelman mukaisen hakemuksen ja suunnitelman voi-
16473: 7 400 000 markkaan päättyvine kustannus- malaitoksen rakentamiseksi. Katselmus asias-
16474: arvioineen. Eduskunta on päättänyt uitto- sa on toimitettu.
16475: sulun rakennettavaksi myöntäessään tarkoi-
16476: tukseen varoja vuosien 1965-1967 meno- Itä-Suomen vesioikeus on pyytänyt vielä
16477: arvioissa yhteensä 2 300 000 markkaa. tämän jälkeen hakijalta eräitä lisäselvityksiä
16478: Kuurnan uittosulkua varten tie- ja vesi- ja lisäksi asianosaisilta lausunnot näitten
16479: rakennushallitus on 22. 8. 1964 anonut Itä- johdosta 8. 8. 1966 mennessä. Itä-Suomen
16480: Suomen vesioikeudelta vesioikeudellista vesioikeus ei ole vielä antanut asian joh-
16481: rakennuslupaa edellyttäen, että Kuuman- dosta päätöstä ja näyttää ilmeiseltä, että
16482: koskeen rakennettavaa voimalaitosta var- uittosulkua koskevan päätöksen viipyminen
16483: ten tarpeelliset vesistön järjestely-, pato- johtuu asian liittymisestä voimalaitoshank-
16484: rakennustyöt, alueitten hankkiminen ym. keeseen.
16485: suoritetaan Kuurnan Voima Oy:n toimesta Näin ollen on todettava uittosulun raken-
16486: ja kustannuksella. Asiassa pidetty katselmus- tamisen viipymisen johtuvan asianmukaisen
16487: toimitus on päättynyt ja tie- ja vesiraken- vesioikeudellisen käsittelyn vireillä olon
16488: nushallitus on antanut lausuntonsa toimitus- lisäksi siitä, että voimalaitoshankkeen toteut-
16489: miesten esityksestä 14. 12. 1965. tamista ei ole vielä voitu ratkaista.
16490: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1967.
16491:
16492: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
16493: 4
16494:
16495:
16496:
16497:
16498: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
16499:
16500: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Avsikten var att genomföra väg- och vat-
16501: anger har Ni, Herr Talman, med Eder tenbyggnadsstyrelsens plan för byggande av
16502: skrivelse av den 24 :februari 1967 nr 102 :i'lottningsslussen samtidigt med byggandet
16503: till vederbörande medlem av statsrådet för av kraftverket, varvid byggandet av flott-
16504: avgivande av svar översänt förjande av riks- ningsslussen skulle ske i skydd av kra:ftverks-
16505: dagsman A. Holopainen m.fl. undertecknade byggets arbetsdammar. Om slussbygget
16506: spörsmål: skulle verkställas skilt !ör sig oberoende av
16507: kraftverksbygget, och man samtidigt ~skulle
16508: "Är Regeringen medveten om att utföra de andra arbeten och åtgärder, vilka
16509: Kuurnan Voima Oy redan år 1961 till i detta sammanhang skulle vara nödvändiga
16510: vattendragskommisionen har inlämnat för byggandet av flottningsslussen utan
16511: ansökan om tillstånd att bygga Kuur- kraftverket, men vil:ka :annars skulle
16512: nankoski flottningssluss i Pielisjoki, ankomma på bygga11en av ikraftverket, skulle
16513: på vilken ansökan svar ännu icke har kostnaderna :för företaget stiga till kanske
16514: erhällits, och om så är fallet, unge:i'är det tredubbla i jämföre}se, med
16515: har Regeringen för avsikt att vid- byggnadskostnaderna för flottningsslussen
16516: taga åtgärder för att denna för hela om denna skulle upp:föras samtidigt med
16517: Norra Kare1en synnerligen viktiga kraftverket. Sålunda sammanhänger byg-
16518: :flottningsslussarbetsplats skall fås i gandet av flottningsslussen väsentligen med
16519: gång?" byggandet av Kuurna kraftverk.
16520: Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, Oy Kaukas Ab,
16521: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Joensuu stad
16522: samt anföra :följande: och det av dessa 29. 10. 1958 grundade
16523: bolaget Kuurnan Voima Oy, som sedermera
16524: Statsrådet fatställde 21. 12. 1963 den av ensam blev sökande, inlämnade 18.4.1964
16525: väg- och vattenbyggnadssty11elsen uppgjorda till Östra Finlands vattendomstol i enlighet
16526: allmänna planen för Kuurna :flottningssluss med vattenlagen och vattenförordningen
16527: jämte kostnadsberäkningen på 7 400 000 mk. ansökan jämte plan för byggande av kraft-
16528: Riksdagen har :fattat beslut om byggandet verket. Syneförrättningen i ärendet är slut-
16529: av flottningsslussen genom att för ändamålet förd.
16530: bevilja medel i statsförslagen :för åren 1965 Östra Finlands vattendomstol har ännu
16531: -1967 till ett sammanlagt belopp av efter detta av sökanden anhållit om tilläggs-
16532: 2 300000 mk. utredningar och dessutom utlåtanden om
16533: För Kuurna :flottningssluss har väg- och dessa av parterna i ärendet före 8. 8. 1966.
16534: vattenbyggnadsstyrelsen 22. 8. 1964 hos Östra Östra Finlands vatt.endomstol har ännu icike
16535: Finlands vattendomstol ansökt om vatten- givit sitt utslag i ärendet och det verkar
16536: rättsligt byggnadslov under förutsättning, uppenbart, att dröjsmålet i fråga om
16537: att reglering av vattendraget, dammbygg- beslutet angående flottningsslussen beror på
16538: nadsarbeten, anskaffning av områden, m.m. att ärendet sammanhänger med kraftverks-
16539: som är nödigt för det kraftverk, som skall planen.
16540: uppföras i Kuurnankoski, utföres genom Sålunda kan konstateras, att dröjsmålet
16541: Kuurnan Voima Qy:s försorg och på dess i fråga om flottningsslussbygget förutom på
16542: bekotsnad. Syneför:rättningen i ärendet har anhängighet·en av ärendets vederbörliga
16543: slutförts ooh väg- och vattenbyggnadssty- vattenrättsliga behandling beror på att
16544: ~lsen har 14. 12. 1961) givit &itt utlåtande planen för förverkligandet av krai'tverket
16545: om förrättningsmännens framställning. ännu icke kunnat avgöras.
16546: Helsingfors den 16 mal'S 1967.
16547:
16548: Miniswr för kommunikationsvä.sendet och allmä.nna arbetena Leo Suonpää.
16549: Kirj. ksm. N:o 31.
16550:
16551:
16552:
16553:
16554: Karpola ym.: Investointiluottojen myöntämisestä kehitys-
16555: alueiden perusteollisuudelle.
16556:
16557:
16558: E d u s kunnan Herra P Ui h e m i e h e a e.
16559:
16560: Edellisen eduskunnan viimeiså.nä päivinä välttämättömien investointiluottojen myön-
16561: säädettiin lait kehitysalueiden talouden täminen ei ole lähtenyt liikkeeHe siinä laa-
16562: edistämisestä, kehitysalueiden teollisuuden juudessa kuin olisi tarpeellista.
16563: veronhuojennuksista ja kehitysalueiden teol- Voisimme luetella paljon esimerkkeja siitä,
16564: lisuuden sekä matkailual!an investointiluo- että kaivosteoLlisuuden ja puunjalostusteol-
16565: toista. Näillä ~aeilla pyritään tasapainotta- lisuuden tuotantolaitokset eivät ole sijoittu-
16566: maan taloudellista kasvua maan eri osien neet raaka-ainelähteiden läheisyyteen, vas-
16567: kesken sekä hillitsemään sitä suh1Jeettomon toin Suomen Pankin pääjohtajan käsitystä.
16568: voimakasta muuttoliikettä, joka suuntautuu Esimerkiksi Outokummun kuparikaivoksen
16569: eteläisiUe talousalueille, nimenomaan Hel- malmi jalostetaan maan toisella puolella
16570: sinkiin ja sen ympäristöön, ja joka ei ole Harjavallassa ja monet; tärkeimmät puun-
16571: valtakunnan kokonaisatujen mukaista. Ke- jalostuslaitokset sijaitsevat Etelä-Suomessa,
16572: hitysaluelait luovat pohjan maamme köy- vaikka varsinaiset raaka-ainelähteet ovat
16573: hien alueiden talouselämän kehittämiseUe maan pohjois-, itä- ja keskiosissa. Nekin
16574: ja yritystoiminnan monipuolistamiselle, mi- huomattavammat puunja:lostusteollisuuslai-
16575: käl!i niitä ryhdytään käyttämään tehokkaasti tokset, jotka jo ovat kehitysalueille sijoitJ..
16576: hyväksi. tuneet, ovat hakeutuneet sinne vain voimak-
16577: Kehitysaluelakien soveltamisen ensimmäi- kaiden valtion toimenpiteiden ansiosta.
16578: nen vuosi ei ole vastannut niitä toiveita, Suomen Pan,kin noudattamia !linjoja ei
16579: jotka niihin; .asetettiin. Osaltaan tähän on voida pitää kehitysaluelakien hengen mu-
16580: vaikuttanut se, että Suomen Pankki on kaisina ja siksi sen ohjeita ei voida pitää
16581: omaksunut sellaisen kannan, että kehitys- myöskään hyväksytbävinä, jos kehitysalue-
16582: alueiden investointiluottolain etuisuuksia ei lakeja aiotaan noudattaa. Nykyinen suun-
16583: suoda ns. perusteollisuudelle. Suomen Pan- taus jarruttaa maamme alikehittyneiden
16584: kin pääjohtaja on ilmoittanut, että puun- alueiden talouselämän kehittämistä ja mo-
16585: jalostus- ja kaivosteollisuudehle ei voida nipuolistamista sekä on esteenä asukkaiden
16586: myöntää kehitysaluetukea, koska hänen mie- hyvinvoinnilla.
16587: lestään nämä 1Jeo1lisuuden alat ilman tätä Edellä sanotun perus1JeeUa ja valtiopäivä-
16588: tukea hakeutuvat raaka-ainelähteiden luo. järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
16589: Erityisen merkittävä tämä Suomen Pankin esitämme valtioneuvos1Jon asianomaisen jäse-
16590: kanta on sen vuoksi, että kauppa- ja. teolli- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16591: suusministeriön on pyydettävä sen l'ausunto
16592: suurempia luottoja myöntäessään. Kuluvan Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
16593: kuun alkupuolel:la kehitysalueiden investoin- koo ryhtyä kehitysaluelakien sovelta-
16594: tiluottohakemuksia oli saapunut kauppa- ja miseksi käytännössä siten, että myös
16595: teollisuusministeriöl1e 113, mutta niistä oli ns. perusteollisuudelle myönnettäisiin
16596: vain 16 hyväksytty. Tämä osoittaa, että investoillltiluottoja?
16597: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1967.
16598:
16599: Reino KarpO'la. Erkki Haukipuro. Eino Räsänen.
16600: Mikko Volotinen. Reino Kangas. Ale Holopainen.
16601: E 206/67
16602: 2
16603:
16604:
16605:
16606:
16607: E d u s k u n n a n H e r r a P UI h. e m i e h e lt e.
16608:
16609: V a1t'iopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- netun asetuksen (385/66) nojalla oli mah-
16610: tissa mainitussa tarkoituksessa ovart kansan- dollista aloittaa inves·tointiluotolla rajoitet-
16611: edustaja Reino Karpola ym. esittäneet hal- tavan investoinnin toteuttaminen.
16612: lituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16613: seuraavan kysymyksen: Kun on kysymys ulkomaisen lainan ottJa-
16614: misesta investointi~uottoa varten, tulee luot-
16615: tolaitoksen osoittaa asianmukainen hakemus
16616: "Mihin toimenpiteisiin Hallitlus ai- valtioneuvostolle (385/66) luvan ja niiden
16617: koo ryhtyä kehitysaluelakien sovelta- etuuksien saamiseksi, jotka investointiluotto-
16618: miseksi käytännössä siten, että myös lain 6 §: ssä mainitaan. Tällaisia hakemuksia
16619: ns. perusteollisuudelle myönnettäisiin on toistaiseksi esitetty yksi, josta on han-
16620: investointiluottoja ?" kittu laissa edellytetty, lähinnä ulkomaista
16621: luotonottoa koskeva Suomen Pankin lau-
16622: Vastauksena tähän kysymykseen esitän sunto. Kyseessä olevaan vaneriteollisuuspro-
16623: kunnioittaen: jektiin liittyvä investointiluottoasia on kä-
16624: Kehitysalueiden teollisuuden ja eräiden sittelyn alaisena ja odottaa asianomaisen
16625: muiden elinkeinoalojen investointiluotoista hakijan täydentäviä asiakirjoja. Tähän pro-
16626: 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun lain jektiin nähden ei kauppa- ja teollisuusmi-
16627: (246/66) pohjalle luodun uuden järjestel- nisteriön ole ollut mahdollista rtehdä pää-
16628: män tultua toimintavalmiiksi vuoden 1966 töstä, ennenkuin valtioneuvosto on käsitel-
16629: loppupuolella kauppa- ja teollisuusministe- lyt luottolaitoksen clkomaista lainaa koske-
16630: riön on ollut mahdollista ratkaista tähän van hakemuksen. Ministeriön kantaa asiassa
16631: menessä yhteensä 42 investointiluottohake- edustaa kuitenkin jo aikaisemmin vaneri-
16632: musta, joista 25 on johtanut myönteiseen teollisuudelle hyväksytty investointiluotto.
16633: päätökseen ja 17 hylkäyspäätökseen. Minis- Selvyyden vuoksi on aiheeJ.lista tässä yh-
16634: teriölle vuoden 1966 aikana toimitettujen teydessä todeta, että kauppa- ja teollisuus-
16635: investointiluottohakemuksien ·luku oli 104. ministeriön tlulee säännösten mukaan hank-
16636: Kuluvana vuonna hakemuksia on saapunut kia kaikista keskisuurta ja pientä teolli-
16637: tähän mennessä 14. VireiiJlä niitä on kaik- suutta koskevista investointiluottohakemuk-
16638: kiaan 73. sista Pienteollisuuden takauslaitoksen lau-
16639: Eduskuntakysymyksen tarkoitltamaan pe- sunto, matkailua koskevista hakemuksista
16640: rusteollisuuteen voitl3Jleen katsoa liittyvän: toistaiseksi kuluku:laitosten ja yleisten töi-
16641: yhteensä 10 edellä mainituista hakemuk- den ministeriön laUS'Uruto sekä vain edellä
16642: sista. Näistä on käsittelyn alaisina 7 hake- mainituista ulkomaisella lainal~a rahoitetta-
16643: musta, 2 luottoa hyväksytty ja 2 hakemusta vista investointiluotoista Suomen Pankin
16644: on johtanut kielteiseen päätökseen. Hylkäys- lausunto. Näin ollen Suomen Pankin lau-
16645: perusteina on toisessa tapauksessa ollut in- suntojen: ei voida toistaiseksi katsoa vaikut-
16646: vestointiluo.ttojen yleisohjeiksi anne·tun val- taneen investointiluottohakemuksien käsitte-
16647: tioneuvoston päätöksen (549/66) määräys, lyyn tai ratkaisun tekoon niistä pääJtettäessä.
16648: joka edellytltää, että kyseessä olevaa tukea Valtion osuudeksi jää uudessa investointi-
16649: ei myönnetä pe~kästään rationalisointitoi- luottojärjestelmässä edistää kehitysalueiden
16650: menpiteitä varten, ja toisessa tapauksessa yrittläjätoimintaa tietyin korkohe[potuksin,
16651: investoinnin edellyttämien rakennust,öiden kun on kysymys kotimaisistla luotoista, ja
16652: ja hankintojen aloittaminen ennen 1. 1. 1966, ulkomaisten luottojen kohdalla myös eräin
16653: jolloin aikaisintaan investointiluotoista an- lisäetuuksin. Luottolaitosten antolainausmah-
16654: 3
16655:
16656: dollisuuksista kuitenkin paaas1assa riippuu, seen perusteollisuuksille, kauppa- ja teol'li-
16657: missä määrin varoja saadaan mainittuun toi- suusministeriösså on luonnollisesti kiinni-
16658: mintaan. Näin on luonnollisesti myös perus-- tetty huomiota samoihin näkökohtiin, jotka
16659: teoLlisuuden kohdalla. Toisaalta tulisi pyr- sisältyvät Suomen Pankin taholta julkisuu-
16660: kiä sellaisiin yleisiin olosuhteisiin, joissa teen asiasta annettuihin lausuntoihin. Päät-
16661: luottolaitokset näkisivät tarkoituksenmukai- täessään investointiluotoista myönnettävien
16662: seksi oman liiketaloutensa ja yhteiskunta- etuuksien määrästä, ministeriön tulee ottaa
16663: talouden kannalta suunnata riittävän osan huomioon säännöksissä annetut ehdot sekä
16664: antolainauksestaan kehitysalueille, ja toi- lukuisat muut harkinnan varaiset näkökoh-
16665: saalta luottolait,osten tulisi luonnollisesti dat. Näin tulevat perusteoalisuuksiakin kos-
16666: harkita pääomien niukkuus huomioon ot- kevat investointiluotrtohakemukset käsitel-
16667: taen, mihin tarkoitukseen varoja myönne- lyiksi in casu eikä mitään projektia, joka
16668: tään. Valmist~lun alaisena oleva hallituksen täyttää ns. laillisuusehdot, voida ennakolta
16669: esitys investointiluottolain muuttamisesta sulkea investointiluottojärjestelmän ulko-
16670: pyrkii täydentämään uutta järjestelmää puolelle.
16671: eräältä oleelliselta kohdalta niin, etrt:Jä luo- Arviointi siitä, missä määrin investointi-
16672: tonanto, jossa ei sovelleta indeksiehtoa, tu- luotto•lain pohjalle luodulla, uudella järjes-
16673: lisi myös mahdolliseksi käytännössä myön- telmällä on mahdollista edistää kehitysaluei-
16674: nettäessä investointiluottoja. den teollisuuden ym. elinkeinojen yrittäjä-
16675: Valmisteltaessa kehitysalueiden investoin- toimintaa, odottaa toistaiseksi kokemuksia
16676: tiluottojärjestelmää noudattaen investointi- käytännöstä. Viime vuoden tapahtumista on
16677: luottolain säännöksiä, joista asiantuntijain liian aikaist!a tehdä johtopäätöksiä. Silloin-
16678: käsityksen ja saavutetun kokemuksen mu- han oli selvitettävä lukuisat käytäntöön liitty-
16679: kaan huomattava osa olisi tullut antaa käy- vät uuden järjestelmän sopeutumisvaikeudet.
16680: täntöön sopivina sovell'utusmääräyksinä, Tällä hetkellä näyttää siltä, etltä luottolai-
16681: Suomen Pankki ja rahalaitosten toimiala- tokset yleensä myöntävät invest.ointiluotoi-
16682: järjestöt sekä luottolaitokset pyrkivät yh- hin varoja, mikäli yrittäjät pystyvät esittä-
16683: teistoiminnassa kauppa- ja teoNisuusminis- mään terveellä pohjrulla olevia uusia projek-
16684: teriön kanssa löytämään ne käytännön muo- teja. Erityisesti kehitysalueiden kohdalla
16685: dot, joilla uusi investointiluottojärjestelmä keskeinen kysymys tällä hetkellä onkin,
16686: saatettiin toimintaan ja tarkoitustaan vas~ kuinka saadaan sekä kehitysalueilla olevat
16687: taavaksi. Vaikka luottolaitokset joutuivat että sen ulkopuoliset yrittäjät näkemään ke"
16688: tällöin huomattavasti poikkeamaan vakiin- hitysalueiden kannattavat toimintakohteet.
16689: tuneesta luotonantokäytännöstään, on syytä Vaikka valtion taholta ei niitä suorastaan
16690: tyydytyksellä todeta se Suomen Pankin ja voida osoittaa yrittäjille, niin hallitus tulee
16691: muiden pankkien taholta tullut myötävai- käytettävinään olevin keinoin vahvistamaan
16692: kutus, jota ilman käytännön toimenpiteet yrittäjiin kohdistuvaa neuvontaa ja kurssi-
16693: tuskin olisivat olleet mahdollisia. Tämä tosi- muotoista koulutusta sekä kannustamaan
16694: asia osoittaa rahalaitostemme vastuuntuntoa yritysten t.avoitetutkimustoimint:aa, johon
16695: vhteiskuntatal oud eilisista tavoitteista. mm. pyritään ns. teolliseLla tutkimussopi-
16696: • Mitä tulee inves1Jointiluottojen hyväksymi- musjärjestelmällä.
16697: Hdsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1967.
16698:
16699: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
16700: 4
16701:
16702:
16703:
16704:
16705: Till Riksdagens Herr Talman.
16706:
16707: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1. 1. 1966, som var den tidpunkt då det med
16708: anger har Ni, Herr Talman, till vederbö- stöd av förordningen om investeringskredi-
16709: rande medlem av statsrådet för avgivande tJer (385/66) var möjligt att tidigast börja
16710: av svar översänt följande av riksdagsman genomföra investeringar som finansieras
16711: Reino Karpola m.fl. undertecknade spörs- med investeringskredit.
16712: mål:
16713: Då fråga är om upp1Jagande av utländskt
16714: "Till vilka åtgärder ärnar Rege- lån för investeringskredit, skall kreditan-
16715: ringen skrida för att lagarna om ut- stalten tillställa statsrådet vederbörlig an-
16716: vecklingsområden i praktiken skol'a sökan (385/66) för erhål!lande av tiQlstlånd
16717: tillämpas så, att även för den s·.k. och de förmåner, som nämnes i 6 § lagen
16718: industriella primärproduktionen skul- om investeringskredit. Av sådana ansök-
16719: le beviljas investeringskrediM" ningar har hittills inlämnats en, varom in-
16720: förskaffats i lagen förutsatt utlåtande av
16721: Såsom svar på detta spörsmål får jag Finlands Bank närmast om upptagning av
16722: vördsamt anföra: utländsk kredit. Det 1JiJ.l ifrågavarande fa-
16723: nerindustriprojekt anslutna investeringskre-
16724: Sedan ett på grundvalen av lagen den ditärendet är under behandling och kom-
16725: 22 april 1966 om investeringskrediter för pletterande handlingar från vederbörande
16726: utvecklingsområdenas industri samt vissa sökande avvaktas. Med avseende på detta
16727: andra näringsgrenar (246/66) skapat nytt projekt har det icke varit möjligt för han-
16728: system i slutet av år 1966 blivit fuktions- dels- och industriministeriet att fatta beslut
16729: :färdigt, har det varit möjligt för handels- innan statsrådet behandlat kreditanstaltens
16730: ooh industriministeriet att hittills avgöra ansökan rörande utländskt lån. Ministeriets
16731: sammanlagt 42 ansökningar om investerings- ståndpunkt i saken representeras dock av
16732: kredit, av vilka 25 beviiljat.s, medan 17 för- den investeringskredit som redan tidigare
16733: kastats. An1Jalet investeringskreditansöknin- beviljats fanerindustrin.
16734: gar som tillställdes ministeriet under år 1966
16735: var 104. Innevarande år har hittills inkom- För klarhetens skull är det skäl att i
16736: mit 14 ansökningar. Sammanlagt 75 är an- detta sammanhang konstatera, att handels-
16737: hängiga. och industriministeriet enligt stadgandena
16738: Sammanlagt 10 av ovannämnda ansök- bör införskaffa utlåtande från Garantdan-
16739: ningar torde kunna anses beröra den in- stalten för småindustrin angående investe-
16740: dustriella primärproduktion som avses i ringskreditansökningar rörande alla medel-
16741: riksdagsspörsmålet. Av dem är 7 under be- stora och små industrier, i fråga om ansök-
16742: handling, 2 krediter har godkänts och 2 ningar som berör turismen utlåtande tHls-
16743: ansökningar har förkastats. Grunden för vidare från ministeriet för komminikations-
16744: förkastandet har i det ena fallet varit det väsendet och al!lmänna arbetena samt Fin-
16745: stadgande i statsrådets beslut med al[männa lands Banks utlåtande endast om ovan
16746: anvisningar angående investeringskrediter nämnda investeringskrediter som finansieras
16747: (549/66) som förutsätter, attJ ifrågavarande med utländskt lån. Sålunda kan Finlands
16748: stöd icke beviljas enbart för rationalise- Banks utlåtanden tillsvidare icke anses ha
16749: ringsåtgärder, och i det andra fallet att de inverkat på behandlingen av investerings-
16750: av investeringen förutsatta byggnadsarbe- kreditansökningarna eller på fattandet av
16751: tena och anskaffningarna p:lbörjats före beslut rörande dem.
16752: 6
16753:
16754: På statens lott faner inom det nya in- Detta faktrum visar våra penninginrättnin-
16755: vesteringskreditsystemet att främja före- gars ansvarskänsla om nationalekonomiska
16756: tagarverksamhet inom utvecklingsområdena mål.
16757: genom vissa räntelättnader, då fråga är
16758: om inhemsk kredit, och med vissa extra Vad beträffar godkännande av investe-
16759: förmåner då fråga är om utländsk kredit. Det ringskrediter för industriell primärproduk-
16760: beror dock huvudsakligen på kreditanstal- tion, har i handels- och industriministeriet
16761: ternas utlåningsmöjligheter i viiken mån uppmärksamhet givetvis fästs vid samma
16762: medel kan erhållas för nämnda verksamhet. synpunkter, som ingår i de utlåtanden om
16763: Detta är givetvis fallet även ifråga om in- saken som från Finlands Banks sida har
16764: dustriell primärproduktion. Å andra sidan getts offentlighet. Vid beslut om de förmå-
16765: borde man sträva tiH sådana allmänna för- ner som beviljas av investeringskredit, bör
16766: hållanden, atlt kreditanstalterna skulle finna ministeriet beakta de i stadgandena ställda
16767: det ändamålsenligt från synpunkten av sin vi1lkoren och ett stort antal andra prövning
16768: egen företagsekonomi och nationalekonomin underkastade synpunkter. På detta sätt. blir
16769: att inrikta en tillräcklig del av sin utlåning även sådana ansökningar om investerings-
16770: på utvecklingsområdena, och å andra sidan kredit vilka berör industriell primärproduk-
16771: borde kreditanstalterna givetvis med beak- tion behandlade in casu, och intet projekt,
16772: tande av kapitalknappheten pröva för vilket som uppfyller de s.k. laglighetsvillkoren,
16773: ändamål medlen beviljas. Regeringens pro- kan på förhand lämnas utanför investeringsL
16774: position om ändring av lagen om investe- kreditsystemet.
16775: ringskrediter, som är under beredning, syf- Bedömningen av i viiken mån detJ på
16776: tar tiH att i en väsentlig punkt komplettera grundvalen av lagen om investeringskredi-
16777: det nya systemet så, atro kreditgivning, där ter skapade nya systemet möjliggör främ-
16778: indexklausul icke tillämpas, skuHe bli möj- jande av företagarverksamheten hos utveck-
16779: lig i praktiken vid beviljande av investe- lingsområdenas industri m.fl. näringar, av-
16780: ringskredit. vaktar tillsvidare erfarenheterna från prak-
16781: Vid beredningen av investeringskredi~ tiken. Det är för tidigt att draga slutiSatser
16782: systemet för utvecklingsområdenas industri av händelserna under det senast•e året. Då
16783: med iakttagande av stadgandena i lagen måste ju många med praxis och det nya
16784: om investeringskredit, av vilka enligt sak- systemet förenade anpassningssvårigheter
16785: kunnigas uppfattning och vunna erfaren- redas upp. I detta nu synes det, att kredit-
16786: heter en betydande del hade bort utfärdas anst:alterna i a1lmänhet beviljar investe-
16787: såsom för praktiskt bruk ägnade tillämp- ringskredit, om företagarna kan presentera
16788: ningsbestämmelser, sökte Finlands Bank och nya projekt på sund basis. Särskilt i fråga
16789: peiininginrättningarnas branschorganisatio- om utvecklingsområdena är den centrala
16790: ner samt kreditanstalt!Crna i samråd med frågan just nu, hur man skall få företa-
16791: handels- och industriministeriet finna de garna både inom utvecklingsområdena och
16792: former för praxis, genom vi1Ika det nya in- utanför dem att upptäcka de lönsamma
16793: vesteringskreditsystemet bragtes i funktion verksamhetsobjekten där. Ehuru de inte di-
16794: och tili överensstämmelse med sitt ändamål. rekt kan anvisa·s företagarna från statens
16795: Ehuru kreditanstJalterna därvid kom att be- sida, kommer regeringen att med till buds
16796: tydligt avvika från sin kreditgivningspraxis, stående medeJ effektivera rådgivningen för
16797: är det skäl att med tillfredsställelse konsta- företagarna och deras utbildning i kursform
16798: tera den medverkan av Finlands Bank och samt att sporra företagens målforskning,
16799: de övriga bankerna, varförutan praktiska vartill bl.a. det s.k. industriella forsknings-
16800: åtgärder knappast skulle ha varit möjliga. avtalssystemet syftar.
16801: Helsingfors den 17 mars 1967.
16802:
16803: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
16804:
16805:
16806:
16807:
16808: E 206/67
16809: 1
16810:
16811: 1
16812:
16813: 1
16814:
16815: 1
16816:
16817: 1
16818:
16819: 1
16820:
16821: 1
16822:
16823: 1
16824:
16825: 1
16826:
16827: 1
16828:
16829: 1
16830:
16831: 1
16832:
16833: 1
16834:
16835: 1
16836:
16837: 1
16838: Kirj. ksm. N:o 32.
16839:
16840:
16841:
16842:
16843: Linkola ym.: Y.Jimm.än teknillisen opetuksen järjestämistä
16844: käsittelevän komitean työn kiirehtimisestJä.
16845:
16846:
16847: E d u s k ut n: n a n: Herra Puh e m i e h e 11 e.
16848:
16849: Korkeakoululaitoksen kehittäminen on ku- tapaiseen järjestelmälliseen ja jatlkuvaan
16850: ten tunnettua tehokasta pitkän tähtäyksen selvitykseen.
16851: työllisyyspolitiikkaa. Erityisesti on tällöin Ennen muita t.oimenpiteitä olisi ensiksi
16852: talouselämän kannalta keskeisiin aloihin ku- uudestaan kartoitettava koko ylimmän tek-
16853: ten tekniikan ja kaupan aloihin kiinnit~t nillisen opetuksen työkenttlä. Kun Otaniemi-
16854: tävä huomiota unohtamatta kuittenkaan mui- suunnitJelma laadittiin 50-luvun alkupuolella
16855: takaan a1oja. ei vielä uusia korkeakouluja ollut näköpii-
16856: Niinsanotluu presidentin työryhmän saa- rissä. Suunnitelma perustui näin ol!len sii-
16857: tua trehtävänsä ripeästi valmiiksi saatiin no- hen, että Otaniemen Teknillinen korkea-
16858: peassa tahdissa korkeakoululaitoksen kehit~ koulu tulisi muodostaa aivan täydelliseksi
16859: tämistä ohjaavaa lainsäädäntöä, jolloin sa- ja käsittämään kaikki tekniikan eri alat.
16860: malla perustettiin mm. kaksi tekniHistä kor- Kun nyt uudet, teknilliset korkeakoulut
16861: keakoulua, Tampereen ja Lappeenrannan Tampereella ja Lappeenrannassa sekä osit~
16862: teknilliset korkeakoulut. Koulutettavan aka- tain myöskin Oulun yäopiston teknillinen
16863: tleemisen työvoiman määrän lisääminen on tiedekunta ovat. mukana kuvassa, olisi ·syytä
16864: perustunut siihen ajatukseen, et,tlä noin uudelleen arvioida se osa Otaniemen ohjelc
16865: kaksi kolmasosaa vuosittain valmistuvista maa, jota ei vielä ole suunnit1eltu ja on si-
16866: ylioppilaista olisi koulutettava korkeakou- ten rakentamatta. Olisi järkevää laatia ko-
16867: luissa ja yliopistoissa. Kouluttuspaikkojen lu- konaisohjelma, joka täht,äisi siitten, että
16868: kumäärän lisääminen teknillisissä korkea- uudet teknilliset korkeakoulut toimisivat
16869: kouluissa on samoin perustunut kaavamai- osittain erikoiskorkeakouluina, jotta saatai-
16870: seen kasvuprosenttiin, mutta ei tarveprog- siin koko maan iUisinöörikoulutus taloudeJli-
16871: nooseihin. Kuinka paljon eri alojen insinöö- sesti ratkaistuksi. LuontJevimmalt,a tuntuisi
16872: rejä kuten rakennus-, kone-, radio-, kemisti-, tällöin perustaa erikoistuminen uus•ien kor-
16873: maanmittausinsinöörejä ja arkkitehtejä tar- keakoulukaupunkien pääteollisuuksia seura-
16874: vitaan lähimmän 10-20 vuoden aikana, ei ten, esim. tekstili- ja vahvavirtainsinöörien
16875: myöskään ole se1vitetJty. koulutus Tampereelle, rakennusinsinöörien
16876: Akateemisen työvoiman tarveprognoosia koulutus Ouluun.
16877: ei maassamme tutkita järjestelmällisesti sen Valtioneuvosto asetti vuoden 1966 [oka-
16878: enempää insinöörialaLla kuin muillakaan kuussa komitean, jonka tehtävänä oli kii-
16879: aloilla. Tähän seikkaan on jo usean vuoden reeUisesti selvittää ylimmän teknillisen ope-
16880: aikana kiinnitet,ty huomiota ja ehdotettu, tuksen järjestelyä. maassamme. Tähän men-
16881: että näitä prognooseja ryhdyttäisiin teke- nessä se on pitänyt kaksi kokousta. Se on
16882: mään esimerkiksi Tilastollisen päät10imist1on pyytänyt1 lausunnot Tampereen ja Lappeen-
16883: toimesta tai muuten sen myötävaikutukse11a. rannan treknillisiä korkeakouluja varten ase-
16884: Jokin aika sitten mietintönsä jättänyt Hon- tetuilla eriliisiitä toimikunnilta. Kun vas-
16885: kajuuren komitea on ehdottanut! erittyisesti tauksia ei ole saatu, ei toimikunta ole kat-
16886: insinööritarpeen selvittämistä varten tällai- sonut voivansa jatkaa pääsuunnitelman laa-
16887: sen tarveprognoosin laatimista järjestelmäl- timista. Tämänhän ei kuitenkaan olisi pi-
16888: lisesti ja pysyväisluontoisesti. Järkevä kor- tänyt estää t10imikunnan tryötä, koska vas-
16889: keakoulupolitiikka voi perustua vain tämän- tauksissa käsiteltävät asiat ovat vain liitän-
16890: E 207/67
16891: 2
16892:
16893: näisiä. Ylimmän teknillisen opetuksen jär- Onko Hallitlus tietoinen siitä, että
16894: jestely on kiireellinen tehtävä, johon toimi- vuoden 1966 lokrukuussa asetetun ko-
16895: kunnan ~lisi nopeasti ja 1:lehokkaastli. paneu- mitean, jonka tehtävänä on ylimmän
16896: duutava,. teknillisen opetuksen järjestäminen
16897: maassamme, työ on pysähdyksissä, ja
16898: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val- jos on,
16899: tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16900: esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä- ryht!yä sa:adakseenr komitean työn no-
16901: senen vastJattJavaksi seuraavan kysymyksen: peasti päätökseen~
16902: Hellsingissä 24 päivänä helmikuuta 1967.
16903:
16904: Anna-Liisa Linkola. Pentti Mäki-Hakola. Pekka Haarla.
16905: 3
16906:
16907:
16908:
16909:
16910: E d u s kJ UIn. n a Dl H e r r a P u h e m i e h e Ii e.
16911:
16912: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Komitean työ tulee perustumaan paitsi ai-
16913: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- kaisemmin tehtyihin selvityksiin myös siihen
16914: edustajat Anna-Liisa Linkola ym. esittä- edellä mainittuun materiaaliin, mitä on
16915: neet Hallituksen asianomaisen jäsenen vas- hankittu muiden maiden korkeakoululaitos-
16916: tattavaksi seuraavan kysymyksen: ten kehityssuunnitelmista. Kun yksitlyiskoh-
16917: taista prognoosia diplomi-insinöörien ja
16918: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että arkkitehtien tarpeesta maassamme ei ole
16919: vuoden 1966 lokakuussa asetetun ko- mahdoHistla saada aikaan riittävän nopeasti,
16920: mitean, jonka tehtävänä on ylimmän on eri opetusailojen keskinäisen suuruuden
16921: teknillisen opetuksen järjestäminen määrittäminen suorite'tJtava pääasirullis~esti
16922: maassamme, työ on pysähdyksissä, ja asiantuntijoita kä.yttäen ja nojautuen ulko-
16923: jos on, mai.Jta, lähinnä Ruotsista, saatuun aineis-
16924: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo toon.
16925: ryhtyä saadakseen: komitean työn no~ Komitean tehtävänä ei ole määritellä tek-
16926: peasti päätöbeen ?" nillisen ylimmän opetuksen tulevaa koko-
16927: naislaajuutta, koska se on vahvistettu jo
16928: Vastauksena edellä esitettyyn kysymyk- korkeakoulu!J.aitoksen kehittämisestä vuosina
16929: seen esitän kunnioi·ttaen seuraavan: 1967-1981 annetulla lailla ja asetuksella.
16930: Ylimmän teknillisen opetuksen kehittämis- Tämän lain perustana oli Tasavallan Presi-
16931: komitea asetetttiin 27. 10. 1966. Jo silloin dentJin asettaman työryhmän miet!intö. Tämä
16932: oli tiedossa, etJtä komitea tulee saamaan työryhmä suoritti työnsä pääasiallisesti ole-
16933: käytettäväkseen vasta vuoden 1966 lopussa massa olevan "ill.astollisen ja muun aineiston
16934: tai vuoden 1967 alussa ne korkeakoulujen sekä niiden tietojen perusteella, jota se oli
16935: ja yliopistojen kehityssuunnitelmat1, joi·ta saanut eri yliopistoilta ja korkeakoullillta
16936: opetusministleriö oli pyytänyt viime elokuun sekä keskusvirastoilta. Opiskelijain jakau-
16937: lopul[a lähettäminään kirjeillä. tumista eri aloille arvioidessaan työryhmä
16938: Komitean järjestäytymiskokouksessa vii- oU lähtenyt Ruotsin ja ISon-Britannian
16939: me marraskuussa todettiinkin, että komitea ennuste'ista. Kun ylimmän teknillisen ope-
16940: voi aloittaa varsinaisen työnsä vasta pyy- tuksen kehittämi·skomitean tehtävänä on
16941: dettyjen lausuntojen saavuttua.. Samalla m.m. tutkia, mitä tek.ntilJisen opetluksen eri
16942: päätettiin niistä menettelytavoista, mitä aloja ja opintosuuntia olisi sisällytet.tävä
16943: oppilasmäärien suuruutta teknillisen ylim- tätä opetusta jo antaviin ja vastla perus-
16944: män opetuksen eri aloilla o[isi noudatettava. teilla oleviin oppilait'oksiin, voi se analogi-
16945: Tämän mukaisestli kauppa- ja teollisuusmi- sesti nojaut'Ua pääasiallisesti samaan mate-
16946: nisteriö voi ryhtyä kokoamaan vertailuma- riaaliin kuin työryhmäkin. Kun tulevan
16947: teriaalia eri maista käytetltJäväksi suunnitel- tekni!l!Jiisen korke,akow1uopetuksen osuutta
16948: mia laadittaessa. o:n korkeakoululaitoksen kehittämislailla
16949: Pyydetyistä lausunnoista viimeiset saapui- huomattavasti lisätty entisestään, ja kun
16950: vat tammikuun ja heiimikuun vaihteessa tlämä osuus on esimerkiksi Ruotsiin verrat-
16951: tJänä vuonna. Sen jälkeen kun tämän aineis- tuna, ottamalla huomioon tämän maan tie-
16952: ton esikäsittely oli kauppa- ja tleo[Jisuusmi- ollistamisaste, riitltävän suureksi arvioitava,
16953: nisteriössä suoritettu, on komitea voinut on todennäköistä, että myös teknillisten eri
16954: ryhtyä varsinaiseen työhönsä, joka on nyt alojen suuruudet tlulevat Ollemaan tulevaa
16955: täydessä käynnissä. t:arvetta vastaavia.
16956: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1967.
16957:
16958: Kauppa- ja tooillisuusministeri Olarvi Salonen.
16959: 4
16960:
16961: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
16962:
16963: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen KommitMn arbete kommer att baseras
16964: anger har riksdagsman Anna;..Liisa Linkola förutom på tidigare genomförda utrednin-
16965: m.fl. tili vederbörande medlem av Rege- gar även på ovan nämnda materiai som
16966: ringen för avgivande av svar ställt följande införskaffats angående pianerna för utveck-
16967: spörsmäl: lande av högskoleväsendet i andra länder.
16968: Då någon detruljerad prognos angående be-
16969: "Är Regeringen medveten om att hovet av diplomingenjörer och arkitekter i
16970: den i okoober 196,6 tJilJl.satta kommit- vårt land icke kan fås tili stånd tHiräckligt
16971: tens för anordnande av den högsta snabbt, måste bestämmandet av de oiika
16972: tekniska undervisningen i vårt land undervisningsomrädenas inbördes sborlek
16973: arbete står stilla, och om så är faJ1let, huvudsakligen ske genom anlitande av
16974: vilka ätgärder ämnar Regeringen sakkunniga och på basen av material, som
16975: vidtaga för att få kommittens arbete erhållits från utlandet och närmast då från
16976: snabbt slutfört~" Sverige.
16977: Kommititens uppgift omfattar icke preci-
16978: serande av. derr framtida totalomfattningen
16979: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- av den högsta tekniska undervisningen, enär
16980: samt anföra följande: denna redan faststrullts i lagen och förord-
16981: Kommitten för utvecklande av den högsta ningen om utbyggande av högsko'J..eväsendet
16982: tekniska undervisningen tillsattes 27. 10. årelll 1967-1981. Grunden för denna Iag
16983: 1966. Det var redan då bekant, att kommit- var den av Republikens President tillsatta
16984: ten först i slutet av år 1966 eller i början arbetsgruppens betänkande. Denna arbetiS-
16985: av är 1967 skU!lle till sitt förfogande er- grupp utförde sitt arbete huvudsakligen på
16986: hi\Jlla de planer för utvecklande a,v hög- basen av det redan förefintliga statistiska
16987: skolorna och universiteten, vilka inbegärts och övriga mat~eriaiet samt de uppgiftcr den
16988: av undervisningsministeriet i skrivelser ut- erhållit av olika universitet, högskoior och
16989: sända av ministeriet i slutet av senaste centrala ämbetsverk. Vid beräknandet av
16990: augusti månad. :fördelningen av studerandena på de olika
16991: områdena hade arbetsgruppen tiR utgångs-
16992: Vid kommittens konstituerande möte i punkt tagit de i Sverige och Storbritannien
16993: november 1966 konstll!terades även, att kom- uppgjorda prognoserna. Då kommitten för
16994: mitten kan inieda si1Jt egentliga arbete först utvecktande av den högs'ta tekniska under-
16995: efter det att ele inbegärda utlåtandena kom- visningen bl.a. har till uppgift att under-
16996: mit den tillhanda. Samtidigt fattades besiut söka vilka olika områden och st'Udieriktnin-
16997: om de förfaringssätt, vilka skuNe tillämpas gar inom den tekniska undervisningen, som
16998: vid bestämmandet av elevanta!lets storlek borde inrymmas vid läroansta~ter, som
16999: inom de olika områdena för den högsta redan meddelar sådan undervisning eller
17000: tekniska undervisningen. I enlighet härmed vid läroanstalter som skall grundas, kan
17001: kan handels- och industriministeriet börja den analogt stödja sig huvudsakligen på
17002: insamla jämförelsemll!teriai :från olika. Iän- samma materia1 som arbetsgruppen. Då den
17003: der :för att användas vid utarbetandet av fram tida tekniska högskoleundervisningens
17004: planerna. andel genom lagen om utbyggande av hög-
17005: Av de inbegärda utlåtandena erhölils de skoleväsendet avsevärt ökats, och då denna
17006: sista vid månadsskiftet januari-februari andel i jämförelse med t.ex. Sverige, med
17007: innevarande år. Sedan den förbcredande beaktande av dettJa lands industrialiserings-
17008: behandiingen av detta material siutförts i grad, bör beräknas så den blir tillräckligt
17009: hande1s- och industriministeriet, har kom- stor, är det troligt, att också omfattningen
17010: mitten kunnat inleda sitt egentliga arbete, av de olika tekniska områdena kommer att
17011: viiket nu är i :full gång. motsvara det fram1Jida behovet.
17012: Helsingfors den 10 mars 1967.
17013: Hande~l,s- och industriminister Olavi Salonen.
17014: K.irj. ksm. N:o 33.
17015:
17016:
17017:
17018:
17019: E. Räsänen ym..: Kuorma-autoil'ijain työ11lisyystilante-esta.
17020:
17021:
17022: E d u s k u n n a n H e r r a P UI h e m i e h e U e.
17023:
17024: Kuorma-autoilijoiden työmarkkinat ovat Ammattiautoilijoiden kiinteät kustannuk-
17025: olleet jatkuvasti epävakaat ja varsinkin tal- set tekevät kuitenkin päivittäin 10-20
17026: visaikaan on esiintynyt maan eri puoliUa markkaa riippumatta siitä, onko ajoja vai
17027: runsaasti työttömyyttä tahi kuljetuskapasi- ei. Tämä johtuu esinekohtaisen dieselveron,
17028: teetin vajaakäyttöä. Ammattimaisessa liiken- vakuutusmaksujen ja korkomenojen aiheut-
17029: teessä on nykyisin noin 24 000 kuorma-autoa, tamista menoeristä. Useimmat autoilijat
17030: joista talvikuukausina saattaa olla työttö- hankkivat autonsa osamaksulla, josta aiheu-
17031: minä jopa kymmenen prosenttia. Näin on tuvat maksuerät on suoritettava aina mää-
17032: ollut myös tänä talvena, joskin tilanne on rättyinä aikoina.
17033: alkanut jo parantua, mutta osittain vain Erikoisen suurta huolta työttömien autoi-
17034: sen vuoksi, että kuljetuksissa on jouduttu lijoiden keskuudessa on aiheuttanut se, että
17035: toimimaan vajaakapasiteetilla ja näin ansiot tämän kuun aikana joudutaan maksamaan
17036: ovat jääneet normaalia pienemmiksi. Samalla ennakkoveron ensimmäinen ja toinen erä
17037: on ajauduttu siihen, etteivät yksityiset kuor- sekä esinekohtaisen dieselveron ensimmäinen
17038: mausurakoitsijat ole noudattaneet voimassa erä ja ensi kuussa toinen erä. Työttömille
17039: olevia taksoja. Kuormauksen osalta on myös autoilijoille nämä maksut muodostuvat yli-
17040: epätietoisuutta ja kirjavuutta, joka välilli- voimaisiksi suoritettaviksi normaalissa järjes-
17041: sesti on johtanut ansiotason laskuun. Kun tyksessä. Valtiovallan olisikin ryhdyttävä
17042: viime vuonna tapahtunutta kustannusten kiireellisiin toimenpiteisiin, jotta nykyiset
17043: nousua ei ole myöskään otettu huomioon, taloudelliset vaikeudet voitaisiin selvittää.
17044: vaan asia on edelleen kuorma-autoilijoitten Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
17045: ansiotasoa tutkivassa toimikunnassa, niin järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
17046: olisi toivottovaa, että toimikunta saisi mah- esitämme valtioneuvoston. asianomaisen jäse-
17047: dollisimman pian perustellun esityksen ajo- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17048: taksojen korottamiseksi. Eräissä osissa maata
17049: €simerkiksi Uudenmaan läänissä autoilijoiden Onko Hallitus tietoinen kuorma-
17050: työllisyys on tälläkin hetkellä erittäin huono. autoilijoiden heikosta työllisyystilan-
17051: Ajoja ei ole riittävästi ja noin 15 prosentia teesta ja ansiotason jälkeenjääneisyy-
17052: eli kolmisen sataa Uudenmaan kuorma-autoi- destä, ja jos on,
17053: lijoista on vailla työtä. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17054: Yleinen huono rahataloudellinen tilanne ryhtyä työttömille sekä vaja·atyölliste-
17055: tuntuu nyt kaikissa autoilijoita koskevissa tyille autoilijoille ylivoimaiseksi käy-
17056: taloudellisissa kysymyksissä. Rakennutoimin- vien taloudellisten vaikeuksien helpot-
17057: nan heikken€minen on vähentänyt ratkaise- tamiseksi?
17058: vasti soranajoja ja edelleen työttömyyttä on
17059: lisännyt maan- ja tienrakennusajojen vähe-
17060: neminen.
17061: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1967.
17062:
17063: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti.
17064: Paavo Niini:koski Arvo Pentti.
17065: A. Holopainen. Esu Niemelä.
17066: E 208/67
17067: 2
17068:
17069:
17070:
17071:
17072: Eduskunnan Herra PU!hemiehel:lle.
17073:
17074: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- Taulukosta ilmenee, että kuorma-autojen
17075: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, työllisyystilanne on vuoden 1966 ensimmäi-
17076: Herra Puhemies, kirjeellänne 24. 2. 1967 n: o sellä neljänneksellä ollut jonkin verran hei-
17077: 104 ,lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen kompi kuin edellisinä vuosina, mutta on
17078: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja E. syyskaudella parantunut ja noussut aikai-
17079: Räsäsen ym. tekemän seuraavan sisältöisen sempien vuosien tasolle. Alueittaisia eroavai-
17080: kysymyksen: suuksia luonnollisesti esiintyy sekä eri vuo-
17081: sina, että ·eri vuodenaikoina, mutta koko
17082: "Onko hallitus tietoinen kuorma- valtakunta;a koskeva kehitys vuoden 1966
17083: autoilijoiden heikosta työllisyystilan- aikana on ollut kohtalaisen suotuisa. Tähän
17084: teesta ja ansiotason jälkeenjääneisyy- kehitykseen ovat osaltaan olleet vaikutta-
17085: destä ja jos on, massa valtion omat rakennustyöt. Alla ole-
17086: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vasta taulukosta ilmenee tie- ja vesirakennus-
17087: ryhtyä työttömille sekä vajaatyölliste- laitoksen rakennus- ja kunnossapitotyömailla
17088: tyille autoilijoille ylivoimaiseksi käy- olleiden yksityisten kuorma-autojen määrä
17089: vien taloudellisten vaikeuksien helpot- maalis-, elo- ja marraskuun aikana.
17090: tamiseksi?"
17091: Vuosi Maaliskuu Elokuu Marraskuu
17092: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- 1962 4096 22-63 2354
17093: toon seuraavaa: 1963 4154 1951 2785
17094: Työllisyyslain mukaan valtion ja kuntien 1964 4323 2243 3098
17095: velvollisuus on järjestää työtä sellaisille hen- 1965 4814 2393 3111
17096: kilöille, jotka omatta syyttään ovat jääneet 1966 4784 2551 3113
17097: työtä vaille, sekä keskittää investointiluontoi-
17098: set työnsä niinä aikoina suoritettavaksi, jol- Taulukosta voidaan todeta, että vuonna
17099: loin esiintyy työttömyyttä. Tästä johtuen 1966 on tie- ja vesirakennushallituksen alai-
17100: joudutaan valtion maa-, vesi- ja talonraken- silla työmailla ollut noin 20 % enemmän
17101: nustyöt järjestämään siten, että nämä mah- autoja kuin vuonna 1962. Helmikuun 15 päi-
17102: dollisimman suuressa määrin tarjoaisivat vänä 1967 oli tie- ja vesirakennuslaitoksen
17103: työpaikkoja talvikuukausina. Tällainen val- työmailla 3 530 autoa eli jokseenkin sama
17104: tion töiden ajoittaminen on sopusoinnussa määrä kuin aikaisempinakin vuosina. Kun
17105: myös kuorma-autojen työllisyystilanteen tie- ja vesirakennuslaitos on valtion suurin
17106: kanssa, sillä siten voidaan kuorma-autojen kuorma-autoille ajoja tarjoava virasto ja kun
17107: vaikeutuvaa työllisyystilannetta syyskaudella muidenkaan virastojen kohdalla ei ole tapah-
17108: ja alkutalvesta helpottaa. tunut sanottavia supistuksia, merkitsee
17109: Alla olevassa taulukossa on esitetty Suo- tämä sitä, että kuorma~autoilijoiden mahdol-
17110: men Kuorma-autoliiton pitämän tilaston lisuudet saada töitä valtion työmailla ovat
17111: mukaan tilausliikennettä harjoittavien kuor- parantuneet.
17112: ma-autojen työllisyystilanne 'Vuosina 1963- Kuorma-autoilijoiden ansiotaso on tie.. ja
17113: 1966. vesirakennushallituksen pitämän tilaston
17114: mukaan noussut vuodesta 1962 vuoteen 1966
17115: Vuosi Tammi- Huhti- Heinä- Syys- noin 30%. Vastaavana ajankohtana elinkus-
17116: maaliskuu kesäkuu elokuu joulukuu
17117: % % % % tannusindeksi on noussut 26 %, joten kuor-
17118: 1963 69.2 68.0 ma-autoilijoiden ansiotasokehitys on ollut
17119: 1964 77.6 77.2 72.0 74.2 nopeampaa kuin elinkustannusten nousu.
17120: 1965 80.4 77.8 70.3 71.8 Kuorma-autoilijoiden ansiotasoa valtion
17121: 1966 74.4 77.1 73.8 71.9 työmailla seurataan valtion viranomaisten
17122: 3
17123:
17124: toimesta virastojen eri portaissa varsin tii- kuljetuksessa valtion tie- ja rautatieraken-
17125: viisti. LisäJksi on kulkulaitosten ja yleisten nustöissä. Näiden määräysten vaikutus kuor-
17126: töiden ministeriö tarpeen mukaan asettanut ma-autoilijoiden ansiotasoon on siksi merki-
17127: tomikunnan seuvittämään tie- ja vesiraken- tyiksellinen, että ei ole ollut aiheellista antaa
17128: nuslaitoksen alaisia kuljetuksia suorittavien edes osamietintöä, ennen kuin määräysten
17129: kuorma-autoilijoiden ansiotasossa tapahtu- vaikutus käytännössä on selvitetty. Tarpeel-
17130: neet muutokset ja esittämään näiden aiheut- Iiset tiedot työmailta saadaan lähiaikoina ja
17131: tamat tarkistukset kuljetustaksoihin. Toimi- työmaa-aineistoon perustuvat laskelmat saa-
17132: kunnan viimeisin mietintö on annettu 29.12. daan pian suoritetuksi.
17133: 1965 ja sen mukaisia ohjetaksoja on sovel- Kuorma-autoilijoiden ansiotasoa tutkiva
17134: lettu 1. 2. 1966 alkaen, ja ovat ne edelleen toimikunta on jo päättänyt antaa mahdolli-
17135: voimassa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden siroman pian tunti-, matka- ja yksikköhinta-
17136: ministeriö on lokalkuun 12 päivänä 1966 aset- taksoja koskevan osamietintönsä. Tämän mie-
17137: tanut uuden toimikunnan selvittämään kuor- tinnön uskotaan valmistuvan huhtikuun
17138: ma-autoilijoiden ansiotasossa edellisen vas- aikana.
17139: taavan toimikunnan mietinnön jättämisen Edellä olevasta on käynyt ilmi, että Halli-
17140: jälkeen ilmenneet muutokset ja esittämään tus on pyrkinyt järjestämään valtion työt
17141: mahdollisten muutosten aiheuttamat tarkis- työllisyyslain hengen mukaisesti siten, että
17142: tukset taksoihin. Toimikunta on työskennel- niiden työvoiman tarve vasta:a mahdollisim-
17143: lyt tiiviisti ja kokoontunut viime aikoina man edullisesti työvoiman tarjontaa eri vuo-
17144: kaksi kertaa viikossa, mutta kun selvitettä- denaikoina, autojen ja työkoneiden käyttö
17145: vän aineiston määrä on varsin laaja, ottaa olisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista,
17146: mietinnön 1opullinen valmistuminen oman töiden suoritus taloudellista ja että suorite-
17147: aikansa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden tut investoinnit edesauttaisivat yhteiskunnan
17148: ministeriö on antanut joulukuun 10 päivänä kaikinpuolista kehittymistä.
17149: 1966 uudet ohjeet ja määräykset kuorma- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
17150: autojen kuormituksista maa- ja kiviainesten saattaa tietoonne.
17151: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, 21 päivänä maaliskuuta
17152: 1967.
17153:
17154: Ministeri Niilo Ryhtä.
17155: 4
17156:
17157:
17158:
17159:
17160: Till Riksdagens Herr Talman.
17161:
17162: I syfte som avses i 37 § 1 mom. riksdags- Ur tabellen framgår, att lastbilarnas
17163: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder sysselsättning under det första kvartalet
17164: skrivelse n:o 104 den 24 februari 1967 till- 1966 var något sämre än tidigare år men
17165: sänt vederbörande medlem av statsrådet för att den under hösten har förbättrats och
17166: besvarande följande av riksdagsman E. stigit till tidigare års nivå. Skiljaktigheter
17167: Räsänen m.fl. ställda spörsmål: förekommer givetvis mellan olika orter såväl
17168: från år till år som olika årstider, men
17169: "Är Regeringen medveten om last- utvecklingen för hela rikets del var under
17170: bilstrafikidkarnas svaga sysselsä tt- år 1966 rätt gynnsam. Utvecklingen har
17171: ninsläge och förtjänstnivåns eftersläp- delvis påverkats av statens egna byggnads-
17172: ning, och om så är fallet, arbeten. Ur nedanstående tabell framgår
17173: vilka åtgärder ämnar Regeringen antalet enskilda lastbilar vid väg- och vatten-
17174: vidtaga för att lätta de ekonomiska byggnadsverkets byggnads- och underhålls-
17175: svårigheter, som blir de arbetslösa arbeten under mars, augusti och november:
17176: samt bristfälligt sysselsatta biltll'afik-
17177: idkarna övermäktiga f' År Mars Augusti November
17178: 1962 4096 2263 ·2354
17179: Som svar på detta önskar jag vördsamt 1963 4154 1951 2785
17180: framhåUa: 1964 4323 2243 3098
17181: Enligt iagen om sysselsättning är staten 1965 4814 2393 3111
17182: och kommunerna skyldiga att ordna arbete 1966 4784 2551 3113
17183: för sådana personer, som utan eget för-
17184: vållande blivit utan arbete, samt att kon- Av tabellen finner man, att det år 1966
17185: centrera utförandet av sina arbeten av vid väg- och vattenbyggnadsstyrelsen under-
17186: investeringsnatur till tider, då arbetslöshet iydande vägerbeten fanns ca 20 % fler bilar
17187: förekommer. På grund härav måste statens än år 1962. Den 15 februari 1967 fanns vid
17188: jord- och vattenbyggnads- samt husbyggnads- väg- och vattenbyggnadsverkets arbets-
17189: arbeten ordnas så, att de i största möjliga platser 3 530 bilar, eller nära nog samma
17190: utstreckning erbjuder arbetsplatser under antal som tidigare år. Då väg- och vatten-
17191: vintermånaderna. En sådan tidsbestämning byggnadsverket är det största statliga verk,
17192: av statens arbeten överensstämmer också som erbjuder lastbilarna körselarbete, och
17193: med [astbilarnas sysselsättning, i det att då det ej heller för övriga verks vidkom-
17194: man sålunda för lastbilarnas del kan under- mande inträffat några nämnvärda inskränk-
17195: lätta det svårare sysselsättningsläget under ningar, innebär detta, att lastbilstrafikanter-
17196: hösten och förvintern. nas möjligheter att få arbete på statens
17197: I nedanstående tabell har man enligt Suo- arbetsplatser har förbättrats.
17198: men Kuorma-autoliitto benämnda förbunds Lastbilstrafikidkarnas förtjänstnivå har
17199: statistik framställt beställningstrafikerande enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
17200: lastbilars sysselsättningsläge åren 1963- statistik från år 1962 tiU 1966 stigit med
17201: 1966: ca 30 %. Under denna tid har levnadskost-
17202: Ål" Januari- April- J uli- September
17203: nadsindex stigit 26 %, varför utvecklingen
17204: mars juni augusti -decem- ifråga om lastbilstrafikanternas förtjänst-
17205: ber nivå har varit snabbare än för levnadskost-
17206: % % % % nadsindex.
17207: 1963 69.2 68.0 Lastbilstrafikidkarnas förtjänstnivå vid
17208: 1964 77.6 77.2 72.0 74.2 statens arbetsplatser följs noggrant genom
17209: 1965 80.4 77.8 70.3 71.8 statens myndigheters försorg i verkens olika
17210: 1966 74.4 77.1 73.8 71.9 instanser. Dessutom har ministeriet för kom-
17211: 5
17212:
17213: munikationsväsendet och a1lmänna arbetena järnvägsbyggen. Den verkan dessa bestäm-
17214: vid behov tillsatt en komission med uppgi:ft melser har på lastbilstrafikanternas fört-
17215: att utreda ändringar i:fräga om de lastbilS- jänstnivä är så bytedande, att det ej varit
17216: tra:fikidkares :förtjänstnivä, som utför trans- motiverat att ens avge delbetänkande innan
17217: porter :för väg- och vattenbyggnadsverket, deras effekt i pratktiken blivit utredd. De
17218: samt att föreslä därav föranledda revi- erforderliga uppgifterna frän arbetsplat-
17219: deringar av transporttaxorna. Kommis- serna erhålls inom den närmaste tiden och
17220: sionens senaste betänkande har givits den 29 de kalkyler, som grundar sig pä detta
17221: december 1965, däri angivna normtaxor har materia!, kan snabbt utföras.
17222: tillämpats sedan den 1 februari 1966 och Den kommission, som undersöker ~astbils
17223: gäller fortfarande. Ministeriet för ikommuni- trafikidkarnas förtjänstnivä har redan
17224: kationsväsendet och allmänna arbetena till- beslutat att med det snaraste avge ett delbe-
17225: satte den 12 oktober 1966 en ny kommission tänkande angående tim-, färdvägs- och
17226: för att utreda ändringar i iastbilstrafik- enhetspristaxor. Detta betänkande torde bli
17227: idkarnas förtjänstnivä sedan den senaste :färdigt i april.
17228: motsvarande kommisionen avgav sitt betän- Av det ovanstående har framgått, att
17229: kande samt för att föreslä av event. för- regeringen har strävat tili att ordna statens
17230: ändringar f{)ranledda revideringar av arbeten i lagens om sysselsättning anda så,
17231: taxorna. Kommissionen har arbetat aktivt att behovet av arbetskra:ft vid dessa arbeten,
17232: oeh på senaste tid sammankommit tvä gänger så förmånligt som möjligt motsvarar utbudet
17233: i veckan, men dä det materia! som är före- av arbetsgmft under olika årstider, att
17234: mål för utredningen är rätt vidlyftigt, användandet av bilar och arbetsmaskiner är
17235: kräver det slutliga betänkandet sin tid. sä ändamålsenligt som möjligt, arbetsut-
17236: Ministeriet för kommunikationsväsendet och förandet ekonomiskt och de investeringar
17237: allmänna arbetena utfärdade den 10 decem- som görs måtte, :främja samhällsutvecklingen
17238: ber 1966 nya instruktioner och bestämmelser i alla avseenden.
17239: angående lastbilarnas belastning vid trans- Detta, Herr Halman, har jag velat bringa
17240: port av jord och sten för statens väg- och till Eder kännedom.
17241: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den
17242: 21 mars 1967.
17243:
17244: Minister Nit'lo Ryhtä.
17245:
17246:
17247:
17248:
17249: E 208/67
17250: Kirj. ksm. N: o 34.
17251:
17252:
17253:
17254:
17255: Honkonen ym.: Kansa- ja oppikoulutilojen luovultltamisesta
17256: ·nuoriso- ja urheilujärjestöjen käyttöön.
17257:
17258:
17259: E d u s k UI n n a n. H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17260:
17261: Yhteiskunnan on kiireesti tehostettlava hön soveltiuvien koulutilojen käytön estleenä
17262: toimintaansa nuorisotyön saralla, todetaan olevat haitat poistettaisiin. Tällöin olisi otet-
17263: tutkimuksessa, jonka Hämeen Työväen tava huomioon kaikki nuorisotyöhön sovel-
17264: Säästöpankin toimesta. suoritti Tampereella tuvat tilat, joitla voidaan vars'inaista koulu-
17265: lehtori G. von WeisS'enberg. Tutkimuksen työtä haittaamatta käyttää nuorison - ja
17266: aikana esitettiin tamperelaisille nuorisojär- muidenkin kansalaisjärjestöjen kasvatus- ja
17267: jestöille kysely. Järjestöjen va.sit'auksissa harrastustoiminnassa. Tähän asiaan on edus-
17268: painotettiin ennenkaikkea va;paaehtoisten kunta aioitteemme pohjaHa kiinnittliinyt
17269: työntekijäin saantia nuorisotyösaralle sekä huomionsa esittäessään toivomuksen, että
17270: varsinkin toimint,atilojen varaamista entistä haLlitus selvityt.täisi mitä voidaan tehdä
17271: runsaammin nuorten käyttöön. Mitä vii- kansa- ja oppikoulujen voimistelusalien ja
17272: meksi mainitrtuun tulee saadaan voimassa- muiden tJi.lojen varaamiseksi maksuttomasti
17273: olevien säädösten mukaan käyttää esim. ja nykyistä joustavammin nuoriso- ja ur-
17274: kansakoUJlujen huonetiloja nuorisojärjestö- heilujärjestöjen käyttöön. · · ·
17275: jen suorit!tamaa sivistystoimintaa varten Kun tästä toivomuksesta on kulunut jo
17276: siinä !Laajuudessa kuin se varsinaisen koulu- kolme vuotta rohkenemme esittää valtio-
17277: 1Jyön ohessa on mahdollista. Käytännössä on päiväjärjestyksen 37 §: n } momentin no-
17278: kuitenkin esiintynyt vaikeuksia koulujen jalla valtJioneuvoston asianomaisen jäsenen
17279: huonetilojen käyt/Ön yht,eydessä joko käyt- vastattavaksi seura.a.van kysymyksen:
17280: tölupaa myönnettäessä tai siinä, e1Jtei jär-
17281: jestöillä ole ollut taloudeHisia edel1lytyksiä Mihin toimenpiteisiin HaUH:ns on
17282: käytöstä perittyjen maksujen suorittami- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta
17283: seen. Huomioonotttaen sen tärkeän merki- kansa- ja oppikoulujen voimistelusa-
17284: tyksen joka nuoriso- ja urheilujärjestöjen lien ja muiden tilojen maksutJon käyt-
17285: työl1lä on oppivelvollisuusiän ylittäneen nuo- tö kävisi nykyistä helpommaksi nuo-
17286: rison kasvatuksen ja harrastusten ohjaami- riso-, urheilu- ja muille kansalaisjär-
17287: sen kannaJlta, olisi tärkeätä, että nuorisotyö- jestoille?
17288: He~s'ingissä 24. päivänä helmikuuta 1967.
17289:
17290: Kuuno Honkonen. Aimo Laiho.
17291: Aulis Juvela. Kelpo GröndahL
17292:
17293:
17294:
17295:
17296: E 209/67
17297: 2
17298:
17299:
17300:
17301:
17302: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
17303:
17304: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Valmiiden kansakowlujen voimistelusalien
17305: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, HeiTa koko on suurena esteenä eduskuntakyselyssä
17306: Puhemies, olette kirjeellänne 24 päivältä mainitun eduskunnan t.oivomuksen toteutta-
17307: helmikuuta 1967 n: o 105 lähettänyt valtio. miseUe. Valtioneuvoston vahvistamia normi-
17308: neuvoston asianomaisen jäsenen vast!atta- mittoja täytyisi suuresti lisätä, ennen kuin
17309: vaksi kansanedustlllja Kuuno Honkosen ym. uusiinkaan kansakoulurakennuksiin voidaan
17310: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: saada kyselyssä mainitun eduskunnan toivo-
17311: muksen mukaiset voimistelutilat. Tämä mer-
17312: "Mihin toimenpiteisiin HaNitus on kitsisi sitä, että kansakoulurakennusten ra-
17313: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta kentamisen avustamiseen osoit:etttuja niuk-
17314: kansa- ja oppikoulujen voimistelusa- koja määrärahoja olisi käytettävä muihin
17315: lien ja muiden tilojen maksution käyt- kuin kansakoulun välttämättömiin tarpei-
17316: tö kävisi nykyistä helpommaksi nuo- siin.
17317: riso-, urheilu- ja muille kansalaisjär- Valtaosa oppikouluja on seil1aisia, joissa
17318: jestöille ?" on riittävän suuret kaksoisvoimistelusalit
17319: myös ulkopuolisen nuorison harrastuksia
17320: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- vart~n.
17321: oittaen seuraavaa: Suuret vaikeudet esiintyvät koulun tilo-
17322: Kansakoulujen voimistelusalien koosta on jen käyttämiseen liittyvissä ehdoissa. Ei
17323: kansakoulurakennusten piirustusten, työseli- voida tinkiä siitä periaatteesta, että niin
17324: tysten ja normaalihintojen perusteista an- kansakoulujen kuin yksityist:en oppikoulu-
17325: netun valtioneuvoston päätöksen (päätös an- jenkin tilojen luovuttamiseen tarvitaan joh-
17326: nettu viimeksi 16 päivänä helmikuuta 1967) tokunnan lupa. Valtion oppikoULuissa [uvan
17327: perusteella määrätty, että syrjäseutiujen pie- antajana on rehtori. Yksityisoppikoulujen
17328: niin kouluihin, joissa on vähintään 2 opetta- johtoktmnille on vaikea aset:Jtaa edes niin
17329: jaa, saadaan rakentaa yhdistetty voimistelu- pitJkälle menevää velvoitusta. kuin kansa-
17330: ja poikien käsityöluokka, jonka pinta-ala koululain 12 §: ssä on säädet!ty. Tällaisen
17331: on 70-85 m2 ; vähintään 150 oppilaan kou- velvoit.uksen asettaminen va1tiona.vun eh-
17332: luun erityinen 90-120 m2 : n suuruinen voi- doksi on oikeudeltlisesti kysymyksenai1ainen
17333: mistelusali; vähintään 270 oppi~aan kouluun ja koulujen toiminnan ja talouden kannalta
17334: 130-148 m2:n suuruinen sali; vähintään kohtuuton. Valtion kouluissa tämä on hel-
17335: 420 oppilaan kouluun 180-268 m2':n kak- pommin järjestettävissä. Kou:luhallit1t1s on
17336: soissali ja vähintään 540 oppilaan kouluun yleiskirjeellä n: o 2093/10. 5. 1963 antanut
17337: 260-296 m2: n suuruinen kaksoissali. Kun ohjeet valtion oppikouluiilile koulutilojen
17338: virallisiin maakunnallisiinkin koripallo-otte- vuokraamisesta ulkopuolisille ja huoneisto-
17339: luihin tarvitaan vähintään 13 x 26 metrin jen käytöstä peritt:ävistä vuokramaksuista.
17340: eli 338 m2 :n suuruinen sa'li, suurienkaan Vaikeinta on toteuttaa kyselyyn sisäH~yvil
17341: kansakoulujen vo'imis1lelusali~. eivät riitä periaate, että koulujen tiloja pitäisi luovut-
17342: tähän tarkoitukseen. Harvoissa poikkeus- taa nuoriso-, urheilu- ja muiden kansalais-
17343: tapauksissa saadaan kunnan nimenomaisesta järjestöjen käyttöön maksuttomasti Se edel-
17344: hakemuksesta. hyväksyä suurempiakin ti- lyttäisi kansakoUiluQain 12 §: n muuttamista
17345: loja, mikäli ne ovat kansakoulun t,oiminnan siten, et.tä korvausta huoneistojen käytöstä
17346: kannalta tarpeellisia ja tarkoituksenmukai- ei saisi periä. Tämä merkitsisi kuntien vei-
17347: sia. Tällöin ei kunta kuitenkaan saa valtion- voittamista tukemaan taloudellisestli muuta
17348: apua maksimimitat ylit1:iivältä osalta. kuin kansakoulun toimintaa. Myös yksityis-
17349: oppikoulujen prosentuaaliseen valtionapuun kansa!laisjärjestöt kaikista maksuista, ei
17350: sisältyvää vuokra-arvoa koskeva valtioneu- liene muuta mahdollisuutta kuin että valtio
17351: voston päätös 19 päivältä lokakuut!a 1961 suorittaa maksut niiden puolesta.
17352: olisi muutetitava. Tämän päätöksen 14 §: n Valtion taholta tapaht:Uvassa avustam'is-
17353: 4 momentissa määrätään, että koulun toi- toiminnassa on pidettävä periaatteena, että
17354: minnai~le tarpeellisten tilojen vuokraami- avustettavaan toimintaan annettava valtion-
17355: sesta on perittJävä käypä vuokra ja että apu osoitetaan tähän tarkoitukseen valtion
17356: tämä vähennetään vuokra-arvosta, jonka tulo- ja menoarviossa varatuin määrärahoin.
17357: perust~eella koulu saa valtionapua. Jos vuok- Niinpä kyselyssä tarkoitettujen järjestöjen
17358: ramaksujen vähentämisestä vuokra-arvosta toiminnan tukemiseen on valtion tulo- ja
17359: luovuttaisiin, se merkitsis'i sitä, etflä valtio menoarviossa osoitettu tietyt määrärahat.
17360: ryhcyisi a"'UStamaan koulun toimintaan tar- Koulujen veivoittaminen luovuttamaan huo-
17361: koitetlm avustluksen muodossa myös muuta neistojaan maksuttomasti kysymyksessä ole-
17362: kouluhuoneistossa tapahtuvaa koulun tehtä- vien järjestöjen käyttöön merkitsisi käytän-
17363: vään sinänsä kuulumatonta toimintaa. nössä niiden taloudellista tukemista koutlu-
17364: Kun yksityisoppikoulut saavat lämmitys- jen ylläpitämiseen osoi1Jetuin varoin. Vaikka
17365: ja valaistmskustannuksiinsa valtdonapua 50 käsitykseni mukaan koulujen huoneisto,ja,
17366: -75 %, ulkopuOilisten käyttäessä voimistel1u- milloin se voi tapahtua koulujen toimintaa
17367: salia kouluille aiheutuu suoranaisia menoja, haittaamatta, onkin luovutettava nuoriso-,
17368: joita on vaikea määrät-ä koulun itsensä urheilu- ja muiden kansalaisjärjestöjen
17369: maksettaviksi. Ei myöskään voida vaatia, käytettäväksi, kysymystä järjestöille huo-
17370: että ulkopuolisten käyttäessä koulun 1:tiloja neistojen käytön johdosta aiheutuvista kus-
17371: vahtimestarin ja siivoojan palkkiot olisi tannuksista ei ole asianmukaista ratkaista
17372: suoritettava koulun varoista. Jos siis halu- koulujen toiminnan tukemiseen osoitettu-
17373: taan vapauttaa nuoriso-, urheilu- ja muut jen määrärahojen aVll!lla.
17374: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1967.
17375:
17376: Opetusministeri R. ll. Oittinen.
17377: 4
17378:
17379:
17380:
17381:
17382: Till Riksdagens Herr Talman.
17383:
17384: I de·t syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Storleken av de färdiga folkskolornas
17385: anger har Ni, Herr Tahnan, med Eder skri- gymnastliksal81r är etltJ stort hinder för t.ill-
17386: velse av den 24 februari 1967 nr 105 tliU mötesgående av riksdagens i spörsmå!let
17387: vederbörande medlem av statsrådet. för av- gjorda hemställan. De av statsrådet bst-
17388: givande av svar översänt följande av riks- stäJ1lda normdimensionerna borde ökas be-
17389: dagsman Kuuno· Honkonen m.fl. underteck- ty.(lligt, innan ens i nya folkskolbyggnader
17390: nade spörsmål: kan fås sådana gymnastikutJrymmen, som
17391: uppfyller riksdagens i spörsmåletl närrinda
17392: · ''Vilkå · åt,gärder har Regeringen hemställan. Detta skulle innebära, att de
17393: företagit' eller ä:rnar den fö:r:etaga, som statsbidrag till uppförande av fo[k-
17394: för att det skill1e bli 1lätt1are än nu skolbyggnader anvisade knappa ans1agen
17395: är fallet för ungdoms-, idrotts- och borde användas för andra än folkskoians
17396: andra · · niedborgarorganisationer atit nödvändiga behov.
17397: kostnadsfritt :få använda folkskolor- Största delen av läroverken har tillräck-
17398: nas och lärover kens gymnastiksalar ~" ligt stora dubbelsalar även för utomstående
17399: ungdoms :intressen.
17400: Såsom svar på det.ta spörsmål får jag Stora svårigheter är förenade med vill-
17401: vördsamt anii'öra följande: koren för användning av en skolas llokalitle-
17402: ter. Man kan inte pruta på den principen,
17403: Om storleken av folkskolornas gymnas- att för överlåtande av såväl folksko11ornas
17404: tliksalar har med stöd av statsrådets beslut som privata läroverks lokaliteter erfordras
17405: angående grunderna för ritningar, arbets- direktionens tillstånd. I statens läroverk be-
17406: beskrivningar och normalpris för folkskol- viljas tillstånd av rektor. Vad de privata
17407: byggnader (utfärdades senast den 16 februari läroverkens direktlioner betiräffar stäliler det
17408: 1967) förordna.ts, att för små skdlor i a.v- sig svårt att ålägga dem ens så ~·ångt gående
17409: sides belägna trakter och med mins:t! två förpliktelser som i 12 § lagen om folkskolor
17410: lärare får byggas sammanslaget kilassrum är stadgrut. Ställandet av en sådan skyldig-
17411: för gymnastik och slöjd för gossar med en het som villkor för statsbidrag kan juridiskt
17412: area:l av 70-85 m2'; i skola med minst 150 ifrågasättas och är oskäligt med tanke på
17413: elever en särskiild 90-120 m2 stor gymnas- skolornas verksamhetJ och ekonomi. I ·stlatens
17414: tiksal; i skola med minst 270 elever en sal sko[or kan detta lättare ordnas. Skolstyrell-
17415: på 130-148 m2; i skolru med minst 420 elever sen har i ett cirkulär nr 2093j10. 5. 1963
17416: en dubbelsal om 180--268 m2 och i skola med ut:färdat anvisningar tili stat,ens läroverk
17417: minstJ 540 elever en dubbelsal om 260--296 om uthyrning av 1okaliteter till utomstaende
17418: m2. Då för officiella [andskapskorgbolls- och om hyra för lokalerna.
17419: matcher behövs en sai om minst 13 x26 meter Svårast är att :förverkliga den i spörs-
17420: eller 338 m2, räcker icke ens de stora folks- målet om:fattade principen, a.tt skolornas 1o-
17421: kolornas gymnastiksailar för ändamålet:. I kaliteter borde upplåtas vederlags:fritt åtJ
17422: några få undantagsfall kan på utltrycklig ungdoms-, idrotts- och andra medborgaror-
17423: ansökan av kommun även större utrymmen gan:isationer. Detta skulle :förutsättla sådan
17424: godkännas, om de är nödiga för folkskolans ändring av :folkskollagens 12 §, att ersätt-
17425: verksamhet och ändamålsen!liga. Härvid er- ning :för användning av lokaliteter icke
17426: håller kommunen dock icke statsbidrag för skuiT.le :fä uppbäras. Detta äter skulle betyda
17427: den del som överskjuter maxim'imåtten. att kommunerna skuHe åläggas att ekono-
17428: 5
17429:
17430: miskt stöda annan verksamhet än fo[ksko- Om man säledes önskar befria ungdoms-,
17431: lans. Även statsrådets: beslut av den 19 ok- idrottJs- och andra medborgarorganisationer
17432: tober 1961 om det: i de privata läroverkens från a'lla avgifter, torde det icke finnas nå-
17433: procentuella statsbidrag ingående hyresvär- gon annan möjlighet än attJ staten träder
17434: det borde ändras. I 14 § 4 mom. av detit:a emel[an.
17435: beslut bestämmes, att för uthyrning av för I fråga om statens understödsverksamhet
17436: skolans verksamhet nödiga utrymmen bör är principen den, atlt sta.tsbidrag för verk-
17437: uppbäras gängse hyra, som skall avdragas samhe1:J som skrull understödrus anvisas i
17438: från det hyresvärde, på grurrd varav slw- statsförslaget. Sålunda har för stödjande
17439: lan erhåller statsbidrag. Om man skuille upp- av de i spörsmålet avsedda organisationer-
17440: höra med atJt avdraga erlagda hyror frän nas verksamhet i statsförslaget observerats
17441: hyresvärdet skuiJJle detta innebära, att~ staten vissa anslag. Skolornas förpliktande att
17442: i form av bidrag som avsetts för skolans u:pplåta sina lokaliteter avgiftsritrt tiU ifrå-
17443: verksamhet skulle börja understöda även gavarande organisationer sku~l·e i praktiken
17444: annan verksamhet i skollokalen än sådan, innebära ekonomiskt understöd åt dem av
17445: som i och för sig hör till skolans uppgifter. medel som avsetts för skolornas upprätthåJl-
17446: Då de privata läroverken erhaller 50- lande. Ehuru skollokaliteterna enligt min
17447: 75 % st:atsbidrag för sina kostnader för uppfattning borde upplåtas åt ungdoms-,
17448: värme och lyse har ·skolorna direktJa ut- idrotts- och andra medborgarorganisationer,
17449: gifter om utJomstående använder gymnastik- när det kan ske utan men för skolornas
17450: salen. Det är svärt att åJlägga sko11orna att verksamhet, är det icke sakenligt att av-
17451: bestrida dem själv. Man kan icke heller göra frågan om de kostnader organisatio-
17452: fordra, att arvodena för vaktmästare och nerna har för användning av lokaliteterna
17453: städning borde erläggas av skolans medel genom att anlitla amlag som anvisats för
17454: när utomstäende använder skollokalit:eterna. stödjande av sko~ornas verksamhet:.
17455: Helsingfors den 16 mars 1967.
17456:
17457: Undervisningsminister R. H. Oittinen.
17458:
17459:
17460:
17461:
17462: E 209/67
17463: Kirj. ksm. N:o 35.
17464:
17465:
17466:
17467:
17468: Paavola: Rakennustarkastusviranomaisten toiminnasta.
17469:
17470:
17471: E d u s kunnan Herra Puh e m i e h e U e.
17472:
17473: Marraskuussa 1964 tein kirjallisen edus- nen kuin se on saatu palautetuksi IaiHiselle
17474: kuntakysymyksen rakennustarkastusviran- kannallle. Siihen kului aikaa lähes yhdeksän
17475: omaisten toiminnasta, koska oli ilmennyt ta- vuotta.
17476: pauksia, jotka antoivat aiheen arvella, että Kun tiettävästi esim. Helsingissä ja Tu-
17477: tässä suhteessa oli eräitten puheena olevien russa on samanlaatuisia tapauksia ja kun
17478: viranomaisten toimenpiteiden johdosta koitu- voidaan olettaa, että sellaisia saattaa ilmetä
17479: nut rakentajille merkittävää .taloudellista va- muuallakin, esitän kunnioittavasti valtiopäi-
17480: hinkOa. Pääasiallisin syy tähän oli se, että väjärjestyksen 37 § :n 1 mom.entin nojalla
17481: rakennustarkastusta ei oltu hoidettu asialli- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Tastat-
17482: sesti ja · puolueettomasti, vaan virheellisesti, tavaJksi seuraavan !kyvym.yksen:
17483: jopa lainvastaisesti. Tähän kysymykseen saa-
17484: massani sisäasiainministerin vastauksessa to-
17485: dettiin mm., ettei ministeriön tietoon ollut Tietääkö hallitus, että hyvän tavan
17486: tullut tapauksia, jotka ·antaisivat aihetta vastaisten rakentajien vwlvonta on
17487: epäillä ra:kennustarkastusviranomaisten toi- puutteellista ja että kaikki rakennus-
17488: minnan asia:llisuutta ja puolueettomuutta. tarbstusviranomaiset eivät hoida teh-
17489: Ei kuitenkaan ·puutu esimerkkejä siitä, että täviään asiallisesti ja puolueettomasti
17490: kysymykseni oli aiheellinen. Niinpä Suomen voimassa olevien säännösten mukai-
17491: Kaupunkiliiton julkaisu Suomen Kunnallis- sesti, ja jos tietää,
17492: lehti selosti joulukuussa 1964 ilmestyneessä mitä hallitus on tehnyt tai aikoo
17493: 10. numerossaan tällaisen tapauksen, jOQla tehdä virheellisten, jopa :laittomien
17494: oikeuden loukkaus on täytynyt viedä aina toimenpiteiden ehkäisemiseksi ja !kan-
17495: Korkeimpaan Ha;]Iinto-oikeuteen saakka en- salaisten oikeusturvan vahvistamiseksi?
17496: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1967.
17497:
17498: E. J. Paavola.
17499:
17500:
17501:
17502:
17503: E 216/67
17504: 2
17505:
17506:
17507:
17508:
17509: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
17510:
17511: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- tävien viranomaisten alaisina. Niiden ase-
17512: tissa mainitussa ta!'lkoituksessa Te, Herra masta, tehtävistä ja toimivallasta ei ole ole-
17513: Puhemies, Qllette 28 päivänä helmikuuta 1967 massa yhtenäistä säännöstöä, vaan niistä on
17514: päivätyn kirjeenne N: o 106 ohella lähettänyt määrätty kunnalilisilla säännöksillä, !lähinnä
17515: vastattava:kseni seuraavan kansanedustaja E. rakennusjärjestybissä. Useimpien kuntien
17516: J. Paavolan esittämän kysymyksen: raJkennusjärjestysten mukaan rakennustarkas-
17517: tusviranomaisten tehtävät rajoittuvat varsi-
17518: "Tietää!kö hallitus, että hyvän tavan naiseen rakennustyöhön kohdistuvaan valvon-
17519: vastaisten raJkentajien valvonta on taan sclrä lausunnon antamiseen ja esittelyyn
17520: puutteellista ja että kaikki rakennus- rakennusluvan myöntäville viranomaisille.
17521: ta!'lkastusviranomaiset eivät hoida teh. Kysymyksen perustelui111a viitataan erää-
17522: täviään asiallisesti ja puolueettomasti seen oikeustapaukseen vuodelta 1964 ja väi-
17523: voimassa olevien säännösten mukai- tetään, että esimerkiksi Helsingissä ja Tu-
17524: sesti, ja jos tietää, russa on sattunut tapauksia, että ra:kennus-
17525: mitä hallitus on tehnyt tai aikoo tal'lkastusviranomaiset eivät ole hoitaneet teh-
17526: tehdä virheellisten, jopa laittomien täviään asiallisesti ja puolueettomasti voi-
17527: toimenpiteiden ehkäisemiseksi ja kan- massa olevien säännösten mukaisesti. Asian-
17528: salaisten oikeusturvan vahvistamiseksi?" omaiset iääninhallitukset ovat kuitenkin sisä-
17529: asiainministeriölle antamissaan selityksissä
17530: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ilmoittaneet, ettei niiden tietoon ole tullut
17531: taen seuraavaa: kerrotunlaisia virheellisyy'ksiä rakennustar-
17532: Rakennuslain ja -asetuksen mukaan toimi- kastusviranomaisten toiminnassa. Eri asia on,
17533: vat rakennusvalvontaviranomaisilla kaupun- että rakennuslupia myöntävien viranomaisten
17534: geissa maistraatit, kauppaloisaa ja ns. uusissa päätöksistä tehdään lääninhallituksille vali-
17535: kaupungeissa järjestysoikeudet ja maa:lais- tuksia. Niitäkään ei ole kuitenkaan esiintynyt
17536: kunni!lla raJkennuslauta:kunnat. Sen ohessa siinä määrin, että olisi sen johdosta aihetta
17537: lääninhallituksen yleisenä tehtävänä on ra- epäillä hyvän tavan vastaisten mkentajien
17538: kennusasetuksen 2 §:n mukaan valvoa, että valvonnan olevan puutteellista.
17539: kaavoitusta ja rakennustoimintaa koskevia Rakennusvalvontaa suorittavilta viranomai-
17540: määräyksiä noudatetaan ja että kunnat sekä sHta on duonnollisesti kaikissa olosuhteissa
17541: maistraatit, järjestysoikeudet, raJkennuslauta- edellytettävä, että ne hoitavat tehtävänsä
17542: kunnat ja muut paikalliset viranomaiset täyt- asiallisesti ja puolueettomasti sekä mahdolli-
17543: tävät tehtävänsä. Lääninhallitus on myös simman joustavasti siten, että rakentamiselle
17544: valitusaste maistraatin, järjestysoikeuden ja ei aseteta turhia esteitä. Myös sisäasiainminis-
17545: rakennuslautakunnan päätöksistä. teriössä jatkuvasti käynnissä oleva rakennus-
17546: Rakennustarkastusviranomaiset taas toimi- lainsäädännön ja -määräysten kehittämistyö
17547: vat edellä mainittujen, rakennuslupia myön- tiihtää osaltaan samaan päämäärään.
17548: Helsingissä maaliskuun 23 päivänä 1967.
17549:
17550: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
17551: 3
17552:
17553:
17554:
17555:
17556: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17557:
17558: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Om deras stälining, uppgifter och befogen-
17559: anger har Ni, Herr Talman, med Eder heter finnes ic'ke något enhetligt stadgande
17560: skrivelse •av den 28 f~bruari 1967 nr 106 utan bestämmelser om dem har givits i
17561: för avgivande av svar tiHsänt mig följande kommunail.a stadganden, närmast i byggnads-
17562: av riksdagsman E. J. Paavola undertooknade ordningarna. Enligt de flesta kommuners
17563: spörsmål: byggnadsordning iMkränker sig byggnads-
17564: granskningsmyndigheternas uppgifter endast
17565: "Är Regeringen medveten om att tili tillsyn över det egentliga ·byggnadsarbetet
17566: övervaJkningen av byggare, som hand- samt tili avgivande av utlåtande ooh fram-
17567: lar i strid mot god sed, är bristfäUig stäillande av förslag tili de myndigheter som
17568: ooh att ·alla byggnadsgranSknings- beviljar byggnadslov.
17569: myndigheter icke fullgör sina äliggan- I spörsmMets motivering hänvisas tiU ett
17570: den sakenligt och opartiskt i enlighet rättsfall av år 1964 och påstås, att det t.ex.
17571: med gä:llande stadganden, och om så i Helsingfors och .&bo Eikulle ha förekommit
17572: är fallet, fall, där byggnadsgranskningsmyndigheterna
17573: vad har Regeringen gjort ehler icke skulle h:a Skött sina äligganden saJkenligt
17574: ämnar den göra för att förhindra och opart:iskt i enlighet med gällande stad-
17575: felaktiga ooh till och med olagliga ganden. Vederbörande iänsstyrelser har dook
17576: ll.tgärder samt för att stä~ka medbor- i sina förlclaringar tilll. ministeriet för inrikes-
17577: garnas rättsskydd?" ärendena meddelat, att tili deras kännedom
17578: ic'ke har kommit felaktigheter av det rela-
17579: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt terade slaget i fråga om byggnadsgransk-
17580: anföra följande: ningsmyndigheternas verksamhet. En annan
17581: Elllligt byggnadslagen och -förordningen saJk är, att tili länsstyrelserna anföres besvär
17582: verkar såsom byggnadsövervakningsmyndig- i fråga om beslut av de myndigheter, som
17583: heter i städerna magistraten, i köpingarna beviljar ·hyggnadslov. Dylika har d~k ic'ke
17584: ooh de s.k. nya städerna ordningsrätterna heUer förek:ommit i sådan omfattning, att
17585: och i landskommunerna byggnadsnämnderna. man av den aniedningen skulle ha &käl att
17586: Dessutom har länsstyrelse enligt 2 § bygg- misstänka, att övervalrningen av byggare,
17587: nadsförordningen som allmän uppgift att som handlar i strid mot god. sed, skulle vara
17588: övervaJka att hestämmelserna angående regi- bristfällig.
17589: onpil.anering oh hyggande iakttages samt •att Givetvis måste man under alla förhållan-
17590: tiUse, att kommuner samt magistrater, ord- den !k:unna förutsätta, att de myndigheter,
17591: ningsrätter, byggnadsnämnder och andra som utövar 'hyggnadsövervakning, sköter sirra
17592: lokaila myndigheter fullgör sina åligganden. åligganden sakenligt och opartiskt samt så
17593: Länsstyrelse är oekså 'hesvärsinstans i fråga smidigt som möjligt, så att onödiga hinder
17594: om magistrats, ordningsrätts och byggnads- ic'ke uppreses för hyggandet. Oekså det i
17595: nämnds beslut. ministeriet för inrikesärendena ständigt på-
17596: Byggnadsgranskningsmyndigheternas verk- gående arbetet för utveckilande av byggnads-
17597: samhet åter underlyder de ovan nämnda lagstiftningen och -best:ämmelserna syftar
17598: myndigheterna, vilka heviljar byggnadslov. delvis mot samma må:l.
17599: Helsingfors den 23 mars 1967.
17600: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
17601: Kirj. ksm. N:o 36.
17602:
17603:
17604:
17605:
17606: Juvela ym.: Lääkärikoulut\uksen ·tehostamisesta.
17607:
17608:
17609: E d u s k Ul n: n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17610:
17611: Huolimatta siitä, että lääkärikoulutuk- ainoastaan noin puolet täytetty vakinaisilla
17612: sesslll onkin tapahtunut tiettyä edistymistä viranhaltijoilla ja 18% viroista oli koko-
17613: viime vuosina, on kuitenkin lääkäripula edel- naan täyttämättä.
17614: leen varsin yleinen ilmiö maassamme. Tiettä- Kaikki tosiseikat viittaavat siihen, että
17615: västi Helsinki on ainoa paikkakunta, jossa maamme lääkärikoulutus ei vastaa sitä tar-
17616: lääkäreitä on riittävästi. Pahin on sen vetta mitä sairaalalaitoksen ~aajentuminen
17617: sijaan tilanne maamme syrjäisemmillä seu- ja terveydenhoidollisten mahdollisuuksien
17618: duilla, joissa lukuisat kunnat eivät yrityk- parantuminen olisi edellyttänyt.
17619: sistään huolimatta ole saaneet kunnanlääkä- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyk-
17620: rin virkaa täytetyksi. Julkisuudessa esiinty- sen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esitämme-
17621: neiden tietojen mukaan oli 30 maamme kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17622: 400:sta kunnan- ja kaupunginlääkäripiiristä vastattavaksi seuraavan kysflllyksen:
17623: viime vuonna ilman omaa lääkäriä ja alue-
17624: sekä keskussairaaloissa oli yli 90 virkaa Minkälaisiin toimenpiteisiin Halli-
17625: pitkäaikaisesti täyttämättä. Aluesairaaloiden tus aikoo ryhtyä lääkärikoulutuksen
17626: lääkärinviroista oli samana ajankohtana tehostamiseksi nykyisestään T
17627: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1967.
17628:
17629: Aulis Juvela. Väinö R. Virtanen.
17630: Lauha Männistö. Uljas Mäkelä.
17631: Kelpo Gröndahl. Aimo Laiho.
17632: Pekka Salaa.
17633:
17634:
17635:
17636:
17637: E 210/67
17638: E d u s kUIn n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17639:
17640: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- lääkärien tarpeen kasvamiseen. Niinikään
17641: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra sairausvakuutuslain toteuttaminen ja monien
17642: Puhemies, olette kirjeellänne 28 päivältä hel- muiden lakisääteisten velvoitusten täYttämi-
17643: mikuuta 1967 n: o 107 lähettänyt valtioneu- nen on merkinnyt lääkäripalvelusten kysyn-
17644: voston asianomaisen jäsenen vastatt:avaksi nän erittäin nopeata kasvua. Näin ollen on
17645: kansanedustaja Aulis Juvelan ym. tekemän, ymmärrettävää, 'että lääkäripulan lieventä-
17646: seuraavan sisältöisen kysymyksen: miseksi suoritetut toimenpiteet eivät toistai-
17647: seksi ole voineet kokonaan poistaa maasta
17648: "Minkälaisiin toimenpiteisiin Halli- l äääkäripulaa.
17649: tus aikoo ryhtyä lääkärikoulutuksen OsoitUJksena niistä toimenpiteistä, joihin
17650: tehostamiseksi nykyisestään~" lääkäripulan poistamiseksi on ryhdytty, voi-
17651: daan todeta, että Helsingin yliopiston lääke-
17652: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tieteellinen tiedekunta, joka ~ina vuoteen
17653: taen seuraavaa: 1943 saakka yksin huolehti lääkärien koulut-
17654: Niin kuin kysymyksen perusteluissa tode- tamisesta. maassalllllle ja joka 1930- ja 1940-
17655: taan, on maamme ~ääkärikoulutuksessa luvulla otti vain 80 opiskelijaa vuosittain,
17656: tapahtunut edistystä viime vuosina. Osoituk- on vähitellen valtion viranomaisten toivo-
17657: sena tästä voidaan mainita, että kun maas- muksesta lisännyt vuosittain tiedekuntaan
17658: samme kymmenen vuotta sitten oli noin otettavien opiskelijoiden määrää niin, että
17659: 2 500 lääkäriä, on lääkärimäärä noussut tiedekunta vuoden 1961 syyslukukauden
17660: tähän mennessä 3 900: aan eli lisääntynyt alusta alkaen on ottanut 180 !)pisk:elijaa vuo-
17661: kymmenen vuoden kuluessa noin 1 400 lää- sittain. Turun yliopiston lääketieteellinen
17662: kärillä. Tämä merkitsee sitä, että kun maas- tiedekunta, joka alunperin oli suunniteltu
17663: samme kymmenen vuotta sitten oli yksi lää- ottamaan vain 40 opiskelijaa vuosittain, on
17664: käri noin 1 800 asukasta kohden, meillä on vuodesta 1958 lähtien ottanut vuosittain 80
17665: nyt yksi lääkäri noin 1200 asukasta koh- opiskelijaa lääkärilinjalle. Yhteensä näissä
17666: den. Lääkäripulan jatkuminen suoritetuista kahdessa yliopistossa lääkärin opintonsa vuo-
17667: toimenpiteistä huolimatta johtuu useista sittain aikavien määrä on siten noussut
17668: syistä. Ensinnäkin on otettava huomioon se 260: een. Kun tämänkään opiskelijamäärän
17669: suuri vajaus, mikä maalllllle lääkärimäärässä ei katsottu riittävän maan lääkäritarvetta
17670: oli päässyt syntymään. Edelleen on todet- tyydyttämään ryhdyttiin toimenpiteisiin lää-
17671: tava, että lääketieteelllinen koU!lutus vaatii kärikouluksen järjestämiseksi Oulun yliopis-
17672: suhteellisen pitkän opiskeluajan. Yksinker- toon, joka vuodesta 1960 lähtien on ottanut
17673: tainen tosiasia on, että yhdellä kertaa ei lää- 50 opiskelijaa vuosittain, mutta joka. kaiken
17674: ketieteellisiin tiedekuntiin ole voitu ottaa todennäköisyyden mukaan tulee nostamaan
17675: kotimaassa enempää kuin ulkomaillakaan sel- vuosittain otettavien opiskelijoiden määrän
17676: laista määrää opiskelijoita, joka välittömästi vuodesta 1971 lähtien 100: aan opiskelijaan.
17677: seitsemän vuoden kuluttua olisi voinut pois- Kun suoritetut ennakkoarvioinnit osoitti-
17678: taa lääkäripulan maasta. Lisäksi on huomat- vat, että edellä selostettu opiskelijamäärän
17679: tava, että samaan aikaan kuin lääkärikoulu- lisäys kotimaisissa yliopistoissa ei tulisi tyy-
17680: tusta on suuresti lisätty, on maahan raken- dyttämään maan lääkäritarvetta, hyväksyi
17681: nettu nopeassa tahdissa uusia sairaaloita ja eduskunta vuonna 1960 lain opintolainan
17682: niihin perustettu runsaasti uusi'a lääkärin- myöntämisestä lääkärintutkinnon suorittami-
17683: virkoja, mikä on voimakkaasti vaikuttanut seksi ulkomailla. Tämän lain turvin lähetet-
17684: tiin ulkomaisten yliopistojen kanssa käytyjen tieteen opiskelijat ottaa opiskelemaan lääke-
17685: neuvottelujen jälkeen, vuoden 1960 syksyllä tieteen kandidaatin tutkintoa Oulun yliopis-
17686: ensimmäiset opiskelijat opiskelemaan lääke- ton laitoksiin syyslukukauden 1971 alusta
17687: tiedettä ulkomaille. Tällä hetkellä on lääkin- lu!kien. Tämä merkitsisi sitä, että he voisivat
17688: töhallittuksen ilmoituksen mukaan ulkomai- kandidaattitutkinnon suoritettuaan siirtyä
17689: sissa lääketieteellisissä tiedekunnissa opiske- saamaan kliinistä opetusta Kuopiossa vuoden
17690: lemassa yhteensä noin 500 suomalaista yli- 1974 alusta lukien edellyttäen, että opetus-
17691: oppilasta. sairaalaolosuhteet Kuopiossa on ehditty
17692: Valtioneuvosto asetti huhtikuussa 1961 saada siihen mennessä riittävän hyviksi.
17693: komitean tutkimaan lääkärikoulutu:ksen Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että Kuo-
17694: lisäämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. piossa voitaisiin nopeasti ryhtyä opetussai-
17695: Komitea esitti toisessa osamietinnössään raalapaikkojen lisäämiseen. Tämä suunni-
17696: (Komiteanmietintö 1965: A 11) joulukuussa telma merkitsisi sitä, että lääketieteellisiin
17697: 1965, että maahan perustettaisiin uusi lää- tiedekuntiin otettavien opiskelijoiden määrä
17698: ketieteellinen tiedekunta tai korkeakouiu, nousisi maassamme vuodesta 1971 lähtien
17699: jonka toiminta aloitettaisiin siten, että alku- 460:een.
17700: vaiheessa kandidaattitutkintoon kuuluva Oheen liitetystä taulukosta näkyy miten
17701: opetus järjestettäsiin maassa jo olevissa yli- nopeassa tahdissa tähän asti suoritettujen
17702: opistoissa ja kliininen opetus perustettavassa toimenpiteiden anSiosta lääkärien määrä tulee
17703: korkeakoulussa, sekä ryhdyttäisiin toimenpi- tietyin edellytyksin lisääntymään. Taulu-
17704: teisiin myös lääketieteen kandidaatin tutkin- kossa esitetyn arvion mukaisesti tulisi maas-
17705: toon kuuluvan opetuksen järjestämiseksi samme viime vuoden lopussa ollut lääkäri-
17706: perustettavassa uudessa korkeakoulussa. määrä ensi vuosikymmenen loppuun men-
17707: Maaliskuun 25 päivänä 1966 annettiin Kuo- nessä kaksinkertaistumaan. Tämän seikan
17708: pion korkeakoulun perustamisesta laki, jonka täytyy merkitä erittäin huomattavaa helpo-
17709: mukaan Kuopioon perustetaan ensi sijassa tusta maamme lääkäritilanteessa.
17710: lääketietellistä, hammaslääketieteellistä ja On syytä huomauttaa, että tällä hetkellä
17711: luonnontieteellistä opetusta antava ja näiden suoritettavat toimenpiteet lääkärien koulu-
17712: alojen tutkimusta suorittava korkeakoulu, tuksen lisäämiseksi esimerkiksi uusia tiede-
17713: Laissa ei määrätä, milloin korkeakoulun kuntia perustamalla tulisivat merkittäväm-
17714: tuloo aloittaa opetuksen antaminen, mutta min vaikuttamaan maamme lääkäritilantee-
17715: lakia tarkoittavan hallituksen esityksen seen vasta 1990-luvulla, jolloin, niin kuin
17716: perusteluissa todetaan, että korkeakoulun on oheisesta taulu:kosta käy ilmi, lääkäripulasta
17717: suunniteltiU aloittavan toimintansa syys- maassamme tuskin enää voidaan puhua,
17718: lukukauden 1971 alusta lukien. mikäli nykyiset suunnitelmat tullaan toteut-
17719: Opetusministeriö asetti 14 päivänä huhti- tamaan.
17720: kuuta 1966 Kuopion korkeakoulun valmistelu- Kun lääkärien lukumäärän lisäämiseksi
17721: t~imikunnan suorittamaan alustavia toimen- suoritetut toimenpiteet johtavat tuloksiin
17722: piteitä Kuopion korkeakoulun perustamiseksi. verraten hitaasti, on välttämätöntä, että lää-
17723: Mainittu toimikunta on tähänastisissa suun- käritarpeen ja koulutusmahdollisuuksien tar-
17724: nitelmissaan lähtenyt siitä, että mikäli Oulun kistus suoritet1aan vähintään 5-vuotiskausit'-
17725: yliopiston lääketieteen teoreettiset laitokset; tain, jolloin voidaan samalla seurata tilan-
17726: valmistuvat suunnitelmien mukaisesti, voitai- teen kehittymistä ja asiain niin vaatiessa
17727: siin Kuopion korkeakouluun tulevat lääke- ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
17728: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1967.
17729:
17730: Opetusministeri R. H. Oittinen.
17731: 4
17732:
17733: Taulukko
17734: Ennuste lääkärien lukumäärän oletetusta kehityksestä 1965-1990
17735: (Opiskelijamäärän lisäys vuodesta 1971 Oulun yliopistossa 50:llä ja perustettavaksi
17736: ehdotetussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa 100: lla huomioon otettuna)
17737: Tiedekuntiin Lääkä·
17738: otetaan Lääkä· reitä kuo· Lääkä· Väkiluvun
17739: Suo· Ulko· reitä vai· lee kes· reiden todennäköi· Asukkaita yhtä
17740: Vuosi messa mailla mistuu kim. lukumäärä nen kehitys lääkäriä kohti
17741:
17742: 1960 250 55
17743: 1961 280 77
17744: 1962 310 57
17745: 1963 310 74
17746: 1964 310 54 3507 4597 800 1311 1964
17747: 1965 310 35 190 40 3 657 4 619100 1263 1965
17748: 1966 310 35 190 40 3 807 1966
17749: 1967 310 35 290 40 4057 1967
17750: 1968 310 35 339 45 4351 1968
17751: 1969 310 35 349 45 4655 1969
17752: 1970 310 365 45 4975 4777 800 960 1970
17753: 1971 460 346 45 5276 1971
17754: 1972 460 328 45 5 559 1972
17755: 1973 460 328 55 5 832 1973
17756: 1974 460 328 55 6105 1974
17757: 1975 460 328 55 6378 4914 500 770 1975
17758: 1976 460 328 60 6 646 1976
17759: 1977 460 295 60 6881 1977
17760: 1978 460 437 65 7253 1978
17761: 1979 460 437 70 7 620 1979
17762: 1980 460 437 75 7982 5034 800 631 1980
17763: 1981 460 437 80 8339 1981
17764: 1982 460 437 80 8 696 1982
17765: 1983 460 437 85 9048 1983
17766: 1984 460 437 90 9395 1984
17767: 1985 460 437 95 9737 5145 800 528 1985
17768: 1986 460 437 100 10074 1986
17769: 1987 460 437 100 10411 1987
17770: 1988 460 437 105 10743 1988
17771: 1989 460 437 110 11070 1989
17772: 1990 460 437 115 11392 5 249 700 461 1990
17773: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
17774:
17775: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen har genomförandet av sjukförsäkringslagen
17776: anger har Ni, Herr Talman, med Eder och uppfyllandet av många andra lag-
17777: skrivelse av den 28 februari 1967 nr 107 tili stadgade förpliktelser föranlett en mycket
17778: v-ederbörande medlem av statsrädet för snabb ökning av efterfrågan på läkarservice.
17779: avgivande av svar översänt följande av riks- Det är sålunda förståeligt, att de för
17780: dagsman Aulis Juvela m.fl. undertecknade avhjälpande av läkarbristen vidtagna åtgär-
17781: spörsmäl: derna icke hittilis har kunnat helt avhjälpa
17782: läkarbristen i landet.
17783: "Hurudana åtgärder ämnar Regerin- Såsom ett exempel på de åtgärder, vilka
17784: gen vidtaga för att läkarutbildningen vidtagits för avhjälpande av lä:karbristen,
17785: skall bli effektivare än vad den nn kan konstateras, att Helsingfors universitets
17786: .. ~"
17787: ar. medicinska fakultet, som ända tili år 1943
17788: ensam sörjde för utbildandet av läkare i
17789: Som svar pä spörsmälet fär jag vördsamt vårt land och som på 1930-talet och 1940-
17790: anföra följande: talet tili fakulteten årligen · intog endast 80
17791: Såsom i motiveringen för spörsmålet studerande, småningom på önskan av statens
17792: konstateras har i vårt lands läkarutbi1dning myndighetier årligen utökat antalet nya
17793: gjorts framsteg under de senaste åren. Som studerande vid fakulteten så, att fakulteten
17794: ett exempel härpä kan nämn:as, att då det från höstterminens början år 1961 räknat
17795: för tio år sedan i vårt land fa.nns ungefär ärligen har intagit 180 studerande. Den
17796: 2 500 läkare, så har antalet läkare nu stigit medicinska fakulteten vid Turun yliopisto,
17797: tili 3 900 eller alltså under tio års tid ökats som ursprungligen planerats för 40 stude-
17798: med ca 1 400 läkare. Detta betyder, att då rande per år, har sedan år 1958 årligen
17799: det i vårt land för tio år sedan fanns en intagit 80 studerande tili läkarlinjen.
17800: läkare per ca 1 800 invånare, så har vi nu en Sålunda har antalet studerande, som årligen
17801: läkare per ca 1 200 invånare. Läkarbristen, inleder sina medicinska studier, vid dessa
17802: som trots vidtagna åtgärder alltjämt fort- båda universitet sammanlagt stigit tili 260.
17803: går, beror på flera orsaker. Först och främst Då man ansåg, att icke ens detta antal stu-
17804: bör man taga i beaktande det stora derande skulle vara tillräckligt för att till-
17805: underskottet i antalet läkare, som under fredsställa landets läkarbehov, vidtogs åtgär-
17806: den tidigare perioden hade hunnit uppstå. der för anordnande av läkarutbildning vid
17807: Vidare kan konstateras, att den medicinska IDeåborgs universitet, vilket från och med år
17808: utbildningen kräver en rätt lång studietid. 1960 intagit 50 studerande årligen, men
17809: Ett enkelt faktum är, att tili de medicinska som troligtvis kommer att öka antalet stu-
17810: fakulteterna varken i hemlandet eller i utlan- derande, som årligen intages, tili 100 stu-
17811: det har kunnat intagas studerande tili ett derande räknat från år 1971.
17812: sådant antal, att läkarbristen efter sju år Då verkställda förhandsberäJkningar
17813: omedelbart skulle ha kunnat avhjälpas. Där- utvisade, att den ovan relaterade ökningen
17814: till bör beaktas, att samtidigt som läkarut- av antalet studerande vid universiteten i
17815: bildningen kraftigt ökats, så har i Jandet hemlandet icke skulle komma att tillfreds-
17816: också i snabb takt uppförts nya sjukhus ställa landets läkarbehov, godkände riks-
17817: vid vilka inrättats ett stort antal läkar- dagen år 1960 en lag om studielån för av1äg-
17818: tjänster, vilket i hög grad medverkat till gande av läkarexamen i utlandet. Med stöd
17819: att behovet av läkare blivit större. Li!kaså av denna Iag sändes efter förhandlingar
17820: 6
17821:
17822: med universitet i utlandet på hösten 1960 intagas för att studera för medlicine kandi-
17823: de första studerandena för att studera datexamen vid Uleåborgs universitets institu-
17824: medicin i utlandet. För närvarande studerar tioner från början av höstterminen 1971.
17825: enligt medicinalstyrelsens uppgift samman- Detta skulle betyda, att de eiter att ha
17826: lagt ca 500 finska studenter vid ut1ändska avlagt kandidatexamen, skulle kunna över-
17827: medicinska fakulteter. flytta tiH Kuopio för att erhålla klinisk
17828: Statsrådet tillsatte i april 1961 en kom- undervisning räknat från början av år 1974,
17829: mitte för att undersöka behovet av och möj· under förutsättning att undervisningssjuk-
17830: ligheterna tili ökad läkarutbildning. I sitt husförhållandena i Kuopio tili dess har hun-
17831: andra delbetänkande i december 1965 (Kom- nit ordnas på ett tillfredsställande sätt.
17832: mittebetänkande 1965: A 11) framställ:de Detta skuJle emellertid förutsätta, att man
17833: kommitten, att i landet skulle inrättas en snabbt skulle kunna påbörja ökandet av
17834: ny medicinsk fakultet eHer högskola, vars undervisningssjukhusplatserna i Kuopio.
17835: verksamhet skulle inledas sålunda, att under- Denna plan skulle betyda, att antalet stude-
17836: visningen för kandidatexamen tili en början rande, som skulle intagas till de medicinska
17837: skul1e anordnas vid de i landet redan existe- fakulteterna, från år 1971 räknat skulle
17838: rande universiteten medan den kliniska stiga till 460.
17839: undervisningen skulle meddelas vid en hög- Av bifogade tabell framgår, i hur snabb
17840: skola, som skuHe inrättas, samt att åtgärder takt antalet läkare till följd av de hittills
17841: skulle vidtagas för anordnande också av vidtagna åtgärderna under vissa förutsätt-
17842: undervisningen för kandidatexamen vid den ningar kommer att ökas. Enligt den i tabel-
17843: nya högskolan, som skulle inrättas. len framställda beräkningen skulle antalet
17844: Den 25 mars 1966 gavs lagen om grun- läkare i vårt land från slutet av senaste år
17845: dande av Koupio högskola enligt vilken i tiH slutet av nästa decennium fördubblas.
17846: koupio stad grundas en högskola närmast Detta faktum bör betyda en synnnerligen
17847: för medicinsk, odontologisk och naturveten- stor lättnad i vårt lands läkarsituation.
17848: skaplig undervisning samt forskning på Det är skäl att observera, att åtgärder
17849: dessa områden. I lagen bestämmes icke när vilka nu skuUe vidtagas för att öka läkar-
17850: högskolan skall börja meddela undervisning, utbildningen, t.ex. genom inrättande av nya
17851: men i motiveringen för regeringens proposi- fakulteter, skulle i högre grad inverka på
17852: tion tili denna lag kostateras, att man pla- landets läkarsituation först på 1990-talet, vid
17853: nerat, att högskolan skulle inleda sin verk- viiken tidpunkt - såsom av bifogade tabell
17854: samhet från början av höstterminen 1971 framgår - man knappast längre kan tala
17855: räknat. om någon läkarbrist i vårt land, under för-
17856: Undervisningsministeriet tillsatte den 14 utsättning att de nuvarande planerna kom-
17857: april 1966 !kommissionen för organisering av mer att förverkligas.
17858: Kuopio högskola för att vidtaga förbere- Då de åtgärder, som vidtagits för att öka
17859: dande åtgärder för grundandet av Kuopio antalet läkare, relativt långsamt leder till
17860: högskola. Sagda kommission har i sina pla- resultat, är det nödvändigt att en revidering
17861: ner hittills utgått ifrån, att för såvitt Uleå- av läkarbehovet och utbildningsmöjlighe-
17862: borgs universitets medicinska teoretiska terna verkställes efter minst var 5 års
17863: institutioner blir färdiga enligt planerna, period, varvid man samtidigt kan följa
17864: skulle medicine studerandena, som kommer situationens utveckling och vid behov
17865: att intagas till Kuopio högskola, kunna vidtaga nödiga åtgärder.
17866: Helsingfors den 22 mars 1967.
17867:
17868: Undervisningsminist~er R. H. Oittinen.
17869: 7
17870:
17871: Tabell
17872: Prognos över den emotsedda utvecklingen av antalet läkare 1965-1990
17873: (Med beaktande av ökningen av antalet studerande vid Uleäborgs universitet med 50
17874: frän och med är 1971, och med 100 vid den fakultet eller högskola, vars inrättande
17875: föreSilagits)
17876: '.rill fakulteterna
17877: intages Läkare Läkare Befolknings·
17878: i Fin· i ut· utexami· dör i Antalet mängdens tro· Antalet invånare
17879: År land Jandet neras medeltal läkare liga utveckling per en läkare
17880:
17881: 1960 250 55
17882: 1961 280 77
17883: 1962 310 57
17884: 1963 310 74
17885: 1964 310 54 3 507 4 597 800 1311 1964
17886: 1965 310 35 190 40 3 657 4 619100 1263 1965
17887: 1966 310 35 190 40 3 807 1966
17888: 1967 310 35 290 40 4057 1967
17889: 1968 310 35 339 45 4351 1968
17890: 1969 310 35 349 45 4 655 1969
17891: 1970 310 365 45 4975 4 777 800 960 1970
17892: 1971 460 346 45 5276 1971
17893: 1972 460 328 45 5 559 1972
17894: 1973 460 328 55 5 832 1973
17895: 1974 460 328 55 6105 1974
17896: 1975 460 328 55 6 378 4 914 500 770 1975
17897: 1976 460 328 60 6 646 1976
17898: 1977 460 295 60 6 881 1977
17899: 1978 460 437 65 7 253 1978
17900: 1979 460 437 70 7 620 1979
17901: 1980 460 437 75 7 982 5034 800 631 1980
17902: 1981 460 437 80 8339 1981
17903: 1982 460 437 80 8 696 1982
17904: 1983 460 437 85 9048 1983
17905: 1984 460 437 90 9395 1984
17906: 1985 460 437 95 9 737 5 145 800 528 1985
17907: 1986 460 437 100 10074 1986
17908: 1987 460 437 100 10411 1987
17909: 1988 460 437 105 10743 19-88
17910: 1989 460 437 110 11070 1989
17911: 1990 460 437 115 11392 5 249 700 461 1990
17912: Kirj. ksm N:o 37.
17913:
17914:
17915:
17916:
17917: Pennanen ym.: Joensuun kaupungin määräämisestä työ'IIH-
17918: syys.Jain nojalla seitsemänteen kantokykyiliuokkaan;.
17919:
17920:
17921: E d u s k UI :n, n a n: H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17922:
17923: Kwlkulai1Josten ja yleisten töiden minis- kaikki paikalliset asianhaarat,, ei Joensuun
17924: teriö vahvistaa työllisyyslain nojalla kun- kaupunginhallituksen käsityksen mukaan
17925: tien kantokykyluokat, joiden mukaan mää- voida ·tulla muuhun tulokseen kuin että
17926: räytyy kunnan työhönsijoitusvelvoUisuus. Joensuun kaupungin työhönsijoitusosuus on
17927: Valtvistaessaan Joensuun kaupungin kan- edeHeen määrättävä kuudennen kantokyky-
17928: tokykyluokan vuodelle 1967 ku11kulaitosten luokan mukaisesti. Kantokykyluokan nosta-
17929: ja yleisten töiden ministeriö aikaisemmasta minen merkitsee kaupungnle kohtuutonta
17930: poiketen vahvisti kantokykyluokan seitse- lisärasitusta ja kaupungin saattamista epä-
17931: männeksi. Joensuun kaupunki joutuu tä- oikeudenmukaiseen asemaan verrattuna mui-
17932: män korotetun kantokykyluokan mukaan hin vastaavansuuruisiin kaupunkeihin kuten
17933: kohtuuttoman suurten rasitusten alaiseksi seuraavassa pyrimme osoittamaan:
17934: verrattuna kaupungin taloudellisiin mahdol- V eroäyrien lukumäärä asukasta kohden.
17935: lisuuksiin, jotka ovat huomattlavasti heikom- Tärkeimpänä kunnan taloudellisen kanto-
17936: mat kuin missään muussa seitsemänteen kyvyn mittana pidetään yleisesti veroäyrien
17937: kantokykyluokkaan kuuluvassa kaupungissa. lukumäärää asukastia kohti kuten kantoky-
17938: Joensuun kaupungin taholla on asiaan kyluokituskomitean 1960 mietinnössäkin
17939: kiinnitetty vakavaa huomiotla. 28. 12. 1966 mainitaan. Sama seikka on edelleen johta-
17940: on kuUckulaitosten ja yleisten töiden minis- vana ajatuksena kuntien valtionavustusko-
17941: teriölle lähete1Jty seuraavan sisäiltöinen mitean I osamietinnössä 1966. Joensuun kau-
17942: pyyntö päätöksen oikaisemiseksi: pungissa on tämä verotettava tu~o asukasta
17943: "Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- kohti ollut jatkuvasti vain 71-72 prosent-
17944: ·teriö on vahvistanut työllisyyslain 9 §: n 1 tia ns. vanhojen kaupungien keskiarvosta ja
17945: momentin noja'lla Joensuun kaupungin kan- 75-76 prosenttia kaikkien maamme kau-
17946: tokykyluokan vuodeksi 1967 aikaisemmasta punkien keskiarvosta, johloin myös uudet
17947: poiketen seitsemänneksi. Kun tämän luokan kaupungit on otettu lukuun. Viimeinen vuo-
17948: mukaisen 1Jyöhönsijoitusvelvo1Hsuuden on delta 1966 oleva tilasto osoittaa, että vero-
17949: katsottava muodostuvan kunnrulle kohtuut- tettava tulo asukasta kohden on Joensuussa
17950: toman raskaaksi ja kun myös muita erityi- 3 606 mk. Kaikissa muissa seitsemänifleen työ-
17951: siä syitä on olemassa Joensuun kaupungin- hönsijoitusluokkaan kuuluvissa kaupungeis-
17952: halHtus kunnioittaen esittää, että ministeriö sa se on huomattavasti tätä korkeampi ku-
17953: myöntäisi vuodelle 1967 Joensuun kaupun'- ten nähdään seuraavasta asetelmasiJa:
17954: gin työhönsijoitusvelvollisuuteen 40 miehen
17955: huojennuksen sekä tarkistaisi vuonna 1967 Hämeenlinna . . . . . . . . . . 3 975
17956: annettavaa päätöstään siten, että kaupun- Kotka . . . . . . . . . . . . . . . . 4 321
17957: gin: työhönsijoitusvelvollisuus vahvistettai- Kouvola . . . . . . . . . . . . . . 4 064
17958: siin enr!Jiseksi kuudennen luokan mukaiseksi. Lappeenranta . . . . . . . . . . 4 191
17959: Määrättäessä kunnan kantokykyluokkaa Mikkeli . . . . . . . . . . . . . . . 3 736
17960: sovelletaan komiteanmietinnön N: o 3/1962 Kuopio . . . . . . . . . . . . . . . 3 915
17961: esityksen mukaisesti laskennallisten perus- Jyväskylä . .. . . . .. .. .. . 3 887
17962: teiden lisäksi niinsanottuja harkinnanvarai- Ouil'U . .. . . . . .. .. . . .. . . . 3 683
17963: sia tarkistusperusteita. Kun mainittuja pe>- Pori . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 903
17964: rusteita S()vellettlaessa otetaan huomioon Rauma . . . . . . . . . . . . . . . . 3 821
17965: E 211/67
17966: 2
17967:
17968: Vanhoista kaupungeista vain viidellä, ke- lähes kaupunkien keskiarvossa.. Kunnan vel-
17969: hityksessä pysähtlynecllä merenrantakaupun- kaantumisastletta arvioitaessa olisi syytä o1r
17970: gilla on verooottava tulo pienempi kuin taa huomioon, kohdistuvatko la.inat tuotta-
17971: J oensuulla. vaan vai kuolleeseen omaisuuteen eikä yk-
17972: V eroäyrin hinta. sinomaan seurata lainojen kokonaismäärää.
17973: . Viimeksi vahvistettu veroäyrin hinta Joen- Mikäli kunnalla on suuria liike- tai tuloa-
17974: suussa on 13 penniä. Jo vuodesta 1967 on tuottavia laitoksia, ja lainat kohdistuvat! nii-
17975: enruakkoveroäyrin hintaa jouduttu· korotfu- hin, eivät ne rasita kunnan verotaakkaa.
17976: ma.an 13.5 penniin. Kaupunkien keskiarvo Investointivelvoitukset.
17977: on 12,63 penniä, joten Joensuun lopullinen Vuosille 1967-1971 laadittlu vielä vah-
17978: veroäyri on kaupunkien keskiarvolll yläpuo- vistamaton investointliohjelma osoittaa., et-
17979: lella. V eroäyrin hinnan korottamiseen ei tar- teivät Joensuun kaupungin veil.'Voitlteet ole
17980: vita mitään taitoa, se on J oensuussakin to- muita vähäisemmät, vaan kunnailla on run-
17981: dettu, muttru veroäyrin hintaa korottavat saasti tläyttämättömiä investJointivelvolli-
17982: tekijät on pyritty panemaan kaupungissam- suuksia. Kun sataman ja kullltainliittojen
17983: me tiukkaan vuorojärj-estykseen. Kehitys- investointeihin ei valtio osallistu siten ja
17984: alueilla, 'Johon Joensuu kuu!luu, on pakko sinä määrin kuin oheisessa investointiohjel-
17985: usein tinkiä prulvelusten tasosta ja määrästä ma.ssa on edellytetlty, tietää sen kunnallisten
17986: talouden pitämiseksi järjestyksessä. Tässä rasitusten lisääntymistä.
17987: yhteydessä lienee mielenkiintoista 1tlodeta, Jo.ensuun kaupunki kuuluu kehitysaluei-
17988: mitä kuntien valtionavustuskomitean I osa- den ensimmäiseen 11uokkaan, mihin vain
17989: mietintö mainitsee sivulla 13: "Jos kunnan harva 7. työhönsijoitusluokkaan sijoitetuista
17990: taloutta on hoidettu ilmeisen epätarkoituk- kaupungeista kuuluu. Tulotaso ja taloudel-
17991: senmukaisestli ja siitä johtuen menot ja ve- linen kantokyky Joensuussa on selvästi
17992: roäyrin hinta ovat kasvaneet tavallista huo- kaikkien muiden seitsemänteen luokkaan
17993: mattavasti suuremmiksi, voidaan poikkeus~ kuuluvien kaupunkien alapuolella. Maantlie-
17994: tapauksessa harkinnan mukaan kunnan teelliset olosuhtee~t ovrutl kaupungille epäsuo-
17995: luokkaa korottaa enintään yhdellä luokal1la." tuis8lt. Kaupungin työhönsijoitusosuus kuu-
17996: On erityisen epäoikeudenmukaista, että dennen luokan mukaan laskien on tosin
17997: Joensuun kaupunki joutuu mainitunJlaisen viime vuosina ylitetty, mutta se on johtu-
17998: korottusseuraamuksen kohteeksi, ei siitä nut kuntainliitlt10jen rakennustöistä. Kun-
17999: syystä, että se olisi hoitianut talouttaan huo- tainliittojen investointiosuuksien maksami-
18000: nosti, vaan siksi, että se on pitänyt köy- seen on Joensuu varautunut keräämällä nii-
18001: hän ·taloutensa suhteellisen vakaassa kun- hin varoja useamman vuoden aikana. Kun
18002: nossa. Tämä seikka soveltuu myös velkaan- ko. rakennustyöt osaksi vuonna 1967 ja
18003: tumisasteen vaikutusta arvioitaessa. osaksi seuraavana vuonna loppuvat, loppu-
18004: Kalleusluokituksessa kuuluu Joensuu [·ä- vat myös tarkoitukseen rahastoidut varllltl
18005: hinnä korkeimpaan kalleusluokkaan. Niiden ja kaupungille aiheutuu työhönsijoitusvel-
18006: selvitysten perusteeil.la, joita viime vuosina vo11isuuden täyttämisesta 7. luokan mukaan
18007: on suoritettu kuntien kalleusluokituksen kohtuuttomia rasituksia ja kunta on pako-
18008: suhteen, on tlodetfu, ettl.ä Joensuu Oili varsin tettu menemään kehitystä haittaaviin keino-
18009: lähellä kaLleinta luokkaa. tekoisiin järjestelyihin. Työhönsijoitusosuu-
18010: Velkaantumisaste. den korottamisella on myös sivuvaikutuksia
18011: Tilaston mukaan on Joensuun velkamäärä valtlionapuihin ja kunnan talous siten ylei-
18012: alle kaupunkien keskiarvon. Velanottoa sestikin heikkenee.
18013: kucilleeseen omaisuuteen onkin pyritty vält- Joensuun kaupungin yleistä kantokykyä
18014: tämään. Kun kaupungilla on tuottavia lai- koskevana selvityksenä voitaneen edelleen
18015: toksia vain vähän eikä satamakaan vielä mainita kuntien valtionavustuskomitean I
18016: rasita veJlkatilastoa, on lainamäärä pysynyt osamietinnössä vuonna 1966 suoritettu kan-
18017: siedet1Jävissä rajoissa. Siitä huolimatta lai- tokykyluokitus. Komitea päätyy laskeiJ.mis-
18018: nojen hoitokustannukset veroäyriä kohden, saan siihen, että Joensuun kaupunki on
18019: joiden mainittu kantokykyluokituskomitea ede~leen oleva kuudennessa kantokykyluo-
18020: 1960 on katsonut erityisen hyvin osoittavan kituksessa. Komitean käyttämässä luokitus-
18021: kunnalle velasta aiheutuvaa rasitusta, ovat\ asteikossa tulisi Joensuun kaupungin ver-
18022: 3
18023:
18024: tausluvussa tapahtua 40 prosentin alenemi- kantokykyluokka alennetaan entiseen kuu-
18025: nen (9 330-6 640) ennenkuin Joensuun kau- denteen."
18026: punki voitaisiin siirtää seuraavaan ylempään Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
18027: eli 7. luokkaan. Komitean työ oikeuttanee järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla eSi-
18028: toteamaan, että kaupungin työhönsijoitus- tämme va[tioneuvoston asianomaisen jäsenen
18029: osuusluokan korott:aminen perustuu tilapäi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18030: siin poikkeukse:llisiin tekijöihin ilman vastaa-
18031: vaa paranemista kunnan yleisessä kantoky- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18032: vyssä. Todettakoon vielä, että 50 miehen kUilkulaitosten ja yleisten töiden mi-
18033: työllistäminen miestyöpäiväkustannusten mu- nisteriön työllisyyslain 9 § : n 1 mo-
18034: kaan merkitsee Joensuun kokoisessa kau- mentin nojalla tekemä päätös Joen-
18035: pungissa erittäin paljon, noin 1.2 mmk koko suun kaupungin määräämisestä vuo-
18036: talousarvion ~oppusumman ollessa vuonna deksi 1967 seitsemänteen kantokyky-
18037: 196·7 33.9 mmk. luokkaan muodostuu kohtuuttoman
18038: Kaikkeen edellä olevaan viitaten Joen- raskaaksi taloudeniseksi velvollisuu-
18039: suun kaupunginhallitus katsoo, että mää- deksi Joensuun kaupungille eikä ole
18040: rätyn työhönsijoitusvelvollisuuden täyttämi- oikeudenmukainen vertai:ltaessru kan-
18041: nen vuonna 1967 muodostuu Joensuun kau- tokykyluokituksia ja kaupunkien ta-
18042: pungille kohtuuttoman raskaaksi ja että loudellisia mahdollisuuksia; ja jos on,
18043: myös muita erityisiä syitä on o1l~massa mihin toimenpiteisiin Hallitus on
18044: edellä pyytämämme 40 miehen suuruisen ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Joensuun
18045: helpotuksen myöntämiseen työhönsijoitusvel- kaupungiHe vuodeksi 1967 määrätyn
18046: votllisuuteen vuonna 1967 sekä vuotta 1968 kantokykyluokan alentamiseksi enti-
18047: varten annettavan työhönsijoitusosuuspää- seen kuudenteen?
18048: töksen tarkistamiseen siten, että kaupungin
18049: HelSingissä 28 päivänä helmikuuta 196,7.
18050:
18051: Antti 0. Pennanen. U. H. Voutilainen.
18052: Pauli Puhakka. Valde Nevalainen.
18053: 4
18054:
18055:
18056:
18057:
18058: E d u s ki ~ n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18059:
18060: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- tuna kaupungin talloudellisiin mahdollisuuk-
18061: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herrru siin, on todettava, että vuonna 1966 kau-
18062: Puhemies, olette kirjeellänne 28 päivältä pungin töissä oli keskimäärin n. 80 työn-
18063: helmikuuta 1967 N: o 109 lähettänyt valtio- tekijää eli noin 26 % enemmän työvoimaa
18064: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- kuin mitä kaupungin työhönsijoitusosuus
18065: vaksi kansanedustaja A. Pennasen ym. t:e- edellytti ja niissä töissä, jotka !lasketaan
18066: kemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: kaupungin työhönsijoitusosuudeksi keski-
18067: määrin noin 40 työntekijää eli 13 % enem-
18068: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että män. Kuluvan vuoden kahden ensimmäisen
18069: ku:lkulaitosten ja yleisten töiden mi- kuukauden osalta voidaan todet:a kaupungin
18070: nisteriön työllisyyslain 9 § : n 1 mo- töissä edelieen olleen merkittävä työhönsi-
18071: mentin nojalla tekemä päätös Joen- joitusylitys.
18072: suun kaupungin määräämisestä vuo- Kyselyn perusteluissa myös esitetään, että
18073: deksi 1967 seitsemänteen kantokyky- Joensuun kaupunki olisi muihin seits·emän-
18074: luokkaan muodostuu kohtuuttoman teen työhönsijoitusosuuslluokkaail! kuuluvista
18075: raskaaksi taloudel~iseksi velvollisuu- kaupungeista heikoimmassa asemassa. Tältä
18076: deksi Joensuun kaupungille eikä ole osin todettakoon, että kuntien vailtionavus-
18077: oikeudenmukainen vertailtaessru kan- 1mskomitean selvit~ksen mukaan vertailu-
18078: t:okykyluokituksia ja kaupunkien ta- luvun perustieella Joensuuta heikommassa
18079: loudellisia mahdollisuuksia; ja jos on, asemassa olevia seitsemän luokan kaupun-
18080: mihin toimenpiteisiin Hallitus on keja on 4, suunnilleen samassa asemassa
18081: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Joensuun olevia 3 ja parempia 3.
18082: kaupungil~e vuodeksi 1967 määrätyn Valtion töissä oli viime vuonna joensuu-
18083: kantokykyluokan alentamiseksi enti- laisia keskimäärin yli 600, korkeimmi!Haan
18084: seen kuude!llteen ~" 780 ja ·rulimmillaan 480. Tällä hetkellä val-
18085: tion töissä olevien joensuu1aisten määrä on
18086: Vastauksena kysymykseen esitän kun- 562. Valtio on siten työllistänyt omissa töis-
18087: nioittaen seuraavaa: sään merkittävän määrän joensuulaisia.
18088: Vahvistaessaan kuntien työhönsijoitms·- Kun komitean työn aikana, eikä sen jä'l.-.
18089: osuusluokituksen vuodeksi 1967 kulkulaitos- keenkään, ole ilmennyt sellaisia seikkoja,
18090: ten ja yleisten töiden ministeriö teki sen jotka puoltaisivat Joensuun kaupungin työ-
18091: vrultioneuvoston tätlä Iuokitusta tarkistamaan hönsijoitusosuusluokaksi kuudetta työhönsi-
18092: 6 päivänä lokakuuta 1966 .asettaman komi- joitusosuusluokkaa, ja kun valtion töissä
18093: tean ehdotuksen mukaisena. Komit:ean eh- olevien joensuUJlaisten työntekijäin määrä
18094: dotus oli yksimielinen. on edelleenkin pidetty korkeana, kats·on, etl-
18095: Kun kyselyn perusteluissa katsotaan Joen- tlei helpotuksen myöntäminen Joensuun kau-
18096: suun kaupungin joutuvan työhönsijoitus- pungille tässä vaiheessa ole paikaJHaan.
18097: osuusluokan korottamisen johdostJa kohtuut- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
18098: toman suurten rasitusten alaiseksi verrat- saattaa tietoonne.
18099: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä 17 päivänä maaliskuuta
18100: 1967.
18101:
18102: Ministeri Niilo Ryktä.
18103: 5
18104:
18105:
18106:
18107:
18108: T i 11 R i Ir s d a g e n s H e r r T a l m a n.
18109:
18110: I syfte som avses i 37 § 1 mom. riksdags- oskäligt stora ekonomiska besvär med hän-
18111: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder syn till stadens ekonomiska möjligheter, fin-
18112: skrivelse n: o 109 den: 28 februari 1967 till- ner man att det år 1966 i stadens arbete
18113: sänt vederbörande med1em av stlatsrädet för fanns i genomsnittJ ca 80 arbetstagare, eller
18114: besvarande följande av riksdagsman A. Pen- ca 26 % mera arbetskra:flt än vad stadens
18115: nanen m.fl. stäJHda spörsmål: arbetsplaceringsandel förutsatte, och i de
18116: arbeten, som räknas tilli stadens arbetspla.-
18117: "Är Regeringen medveten om, att ceringsandel, i medeUal ungefär 40 arbets-
18118: ministeriets för kommunikationsvä- tagare eHer 13 % mera. Under de två första
18119: sendet och allmänna arbetena beslut månaderna i år finner man forttfarande et.t
18120: enligt 9 § 1 mom. lagen om syssel- betydande arbet'splaceringsövers,kott i sta-
18121: sätJtning, varigenom Joensuu st'ad för dens arbeten.
18122: år 1967 placeras i sjunde bärkrafts~ I spörsmålsmotJiveringen framhålles ocksä,
18123: ld81SS, artar sig till en oskäJligtJ tung att Joensuu stad skull:e intaga en sämre
18124: ekonomisk förpliktelse för Joensuu ställning jämfört med andra till sjunde
18125: stad, och icke heller är rättvi·st, då arbetsplaceringskllassen hörande städer. Här-
18126: man jämför kl1assificeringar och stä- vidlag må man konstatJera, att pä basen
18127: dernas ekonomiska möjlighter; och av en utredning av kommitten för kommu-
18128: om så är fallet, nernas statsunderstöd enligt jämförelseta[et
18129: vi:lka åtgärder har Regeringen vid- 4 städer i sjunde klassen har svagare ställ-
18130: tagit eller ämnar den vidtaga i syfte ning än Joensuu, 3 ungefär samma och 3
18131: atitl sänka Joensuu stads för år 1967 bättre.
18132: fastlställda bärkraftsrol'ass t:ill förut- I statens arbeten fanns senastle år i medel-
18133: varande sjätte?" tal över 600 joensuubor, det största ant:a:let
18134: var 700 och det lägsta 400. För tillfället är
18135: Som svar härpå önskar jag vördsamt antlalet joensuubor i statens arbeten 562.
18136: framhålla: Staten har sålunda i sina egna arbeten sys~
18137: Då ministerieb för kommunikationsväsen- selsrutt ett betydande antal joensuubor.
18138: det och alllmänna arbetena fastirtä;llde k1Jassi- Dä det varken under den tid kommitten
18139: ficeringen av kommunernas arbetsplace- arbetade eller senare har framkommit sä-
18140: ringsandel för år 1967, gjorde ministeriet dana omstänrligheter, som skulle tlillstyrka
18141: det i enlighet med det förs:lag, som upp~ att Joensuu ifräga om arbetsplaceringsandel
18142: gjorts av en av stafilrådet den 6 oktober placeras i sjätte klass, och dä antalet ar-
18143: 1966 tillsatt kommitte med uppgift a.t't re- bertstagare frän Joensuu i statens arbeten
18144: v'idera klassificeringen. Kommittens förslag fortfarande har betraktaiig som stort, anser
18145: var enhälligt. jag att det icke i detta skede är på sin
18146: Då det i spörsmålsmotiveringen anses, att pilats att bevilja Joensuu stad lättnad.
18147: Joensuu stad med anil.edning av atlt dess Detta, Herr TaJlman, har jag velat bringa:.
18148: arbetsplaceringsktlass höjts blir urtsatt för t!ill Eder kännedom.
18149: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den 17
18150: mars 1967.
18151:
18152: Minister Ni~1o Ryhtä.
18153: E 211/67
18154: Kirj. ksm. N:o 38.
18155:
18156:
18157:
18158:
18159: Linkola ym.: Teknilliseen opetukseen opetukseen kuuJuvan.
18160: harjoittelun :puuilteellisuudesta.
18161:
18162:
18163:
18164: E d u s k ur n n a n H e r r a P u h e m i e h e Ii e.
18165:
18166: Harjoittelu muodostaa teknillisen opetuk- - että valtiovallan toimesta selvitettäisiin,
18167: sen tärkeän osan ja kuuluu siihen kiinteästi. mitä mahdollisuuksia on lisätä asianmukais-
18168: S.en käytännön järjestely on tällä hetkellä ten harjoittelupaikkojen määrää esim. tehos-
18169: puutteellista eikä siten vastaa tarkoitustaan. tamaHa ja keskittämätlä harjoittelupaikko-
18170: Harjoittelun järjestelyssä on todettu mm. jen välitystoimintaa ja harjoittelijain sijoi-
18171: seuraavia puutteita: tusta sekä toisaalta helpottamalla teollisuus-
18172: - Huolimatta siitä, että kaikilta teknilli- laitosten ja muiden työnantajain mahdolli-
18173: sen alan opiskelijoilta vaaditaan käytännön suuksia ottaa vastaan harjoittelijoita
18174: harjoittelua, ei nykyisellään useimmilla - että selvitettäisiin, mitä mahdollisuuk-
18175: aloilla voida läheskään kaikille järjestää sia on järjestää harjoittelun ja opetuksen
18176: asianmukaista harjoittelupaikkaa. Tilanteen ajoittaminen siten, että voitaisiin helpottaa
18177: todetarun lähivuosina pahooevM~~ huomatta- harjoittelupainetta kesäaikana
18178: vasti. - että harjoittelun tehoa ja laatua nos-
18179: - Harjoittelusta saatava hyöty jää monta tettaisiin nykyisestäoo esim. siten, että laa-
18180: kertaa hyvin pieneksi, sillä harjoittelun kes- dittaisiin yhtenäiset ja ehdottomat harjoitte-
18181: kitetty valvonta on lähes täysin järjestämä- luvaatimukset teknillisen alan eri opetus-
18182: töntä. asteita varten ja nämä vaatimukset esitettäi-
18183: - Harjoitteluvaatimusten erilaisuus, epä- siin teollisuudelle
18184: yhtenäisyys tai niiden kokonaan puuttumi- - että em. vaatimuksiin perustuva har-
18185: nen teknillisen alan opetuksen eri asteilla ja joittelun valvonta järjestettäisiin valtakun-
18186: jopa saman asteen eri oppilaitoksissa ovat nallisesti yhtenäiseksi
18187: omiaan heikentämään harjoittelun mahdol- - että kaikin ilminoin edistettäisiin har-
18188: lista valvontaa ja vaikeuttavat myös työn- joittelumahdollisuuksia ulkomailla. Ulkomai-
18189: antajien mahdollisuuksia järjestää sopivia sella harjoittelulla on suuri merkitys tule-
18190: harjoittelu paikkoja. ville insinööreille elävän kielitaidon ja avar-
18191: - Harjoittelupaikkojen välitystä ja har- tuneen yleisen näkemyksen saavuttamiseksi.
18192: joittelijain sijoitusta hoidetaan nykyisin kul- Olisi suotavaa, että ulkomainen harjoittelu
18193: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön saataisiin ainakin korkeakouluasteella yhden
18194: alaisten elinten kautta puhtaana työvoima- kesän osalta pakolliseksi. Jotta ulkomainen
18195: sijoituskysymyksenä ilmeisestikin siitä syystä harjoittelu tulisi taloudellisesti mahdolliseksi
18196: että toimihenkilövälityksiä ja työnvälitystoi- kaikille, olisi niille insinööriksi opiskeleville,
18197: mistoja ei ole kehitetty hoitamaan kasvavia jotka ovat hankkineet harjoittelupaikan
18198: harjoittelijavälityksen tehtäviä. virallista tietä, myönnettävä tietyin edelly-
18199: Edellä mainittujen puutteellisuuksien joh- tyksin matka-avustuksia esim. stipendien
18200: dosta ja huomioonottaen sen, että teknillisen muodossa.
18201: alan opiskelijain määrä tulee lähivuosina Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
18202: voimakkaasti lisääntymään, yllämainitut seu- tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momentti:i!n
18203: rat pyytävät Valtioneuvostoa kiinnittämään esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18204: huomiota harjoittelukysymykseen siten, nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18205: E 220/67
18206: 2
18207:
18208: Onko Hallitus tietoin~m siitä, että senmukaisesti järjestetty, ja jos on,
18209: teknilliseen opetukseen oleellisesti mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18210: kuuluva harjoittelu on maassamme ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
18211: aivan puutteellisesti ja epätarkoituk-
18212: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
18213:
18214: Anna-Liisa Linkola. P. R. Haarla. P. Mäki-Hakola.
18215: 3
18216:
18217:
18218:
18219:
18220: E d u s k 111 n Ii: a 1li H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18221:
18222: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :!ll 1 momen- neiden opettajat tarkastavat vuosittain oppi-
18223: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra laiden työtodistukset ja antavat tässä yhtey-
18224: Puhemies, olette kirjeellänne 3 päivältä maa- dessä tarvittaessa ohjeita harjoittelun moni-
18225: liskuuta 1967 n :o 162 lähettänyt valtioneu- puolistamiseksi seuraavina kesinä. Kunkin
18226: voston asiooomaisen jäsenen vastattavaksi oppilaan harjoittelu kortistoidaan. Keskitet-
18227: kansanedustaja .Anna-Liisa Linkola!ll ym. tyä ja työpaikoille saakka ulottuvaa harjoit-
18228: tekemän. seuraavan sisältöisen kysymyJksen: telun valvontaa ei ole. Se edellyttäisi luon-
18229: nollisesti sopimusta työnantajien ka!llSSa ja
18230: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että aiheuttaisi ilmeisesti myös valtiolle melkoi-
18231: teknilliseen opetukseen oleellisesti sesti kustannuksia.
18232: kuuluva harjoittelu on maassamme
18233: aivoo puutteellisesti ja epätarkoituk- Harjoitteluvaatimukset sisältävät mää-
18234: se:n.mukaisesti järjestetty, ja jos on, räykset harjoittelun minimiajoista ja melko
18235: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ylimalkaiset ohjeet harjoittelun monipuoli~
18236: ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?" suudesta. Kovin yksityiskohtaisiin harjoitte-
18237: luvaatimuksiin ei ole katsottu olevan aihetta
18238: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mennä seuraavista syistä:
18239: taen seuraavaa: - koska valmistuvat insinöörit ja tekni-
18240: Hallitus on tietoioon siitä, että ~nopeasti kot joutuvat varsin erilaisiin tehtäviin, on
18241: laajeneva teknillilllen koulutus niin korkea- melko pitkällekin menevä differentioitumi·
18242: kouluopetuksen kuin sitä alemman asteisen nen harjoitt~luvaiheessa pikemminkin etru
18243: opetukse:nkin osalta on aiheuttanut tilamteen, kuin haitta.
18244: jossa harjoittelun. tarkoituksenmukainen jär-
18245: jestely vaatii nykyistä tehokkaampia toimen- - riittävä liikkuma-al!a. harjoitteluvaati-
18246: muksissa on katsottu eduksi olosuhteissa,
18247: piteitä.
18248: Teknillisten oppilaitosten oppilaina jo ole- joissa tarjolla olevat harjoittelupaikat vaih-
18249: villa ei tiettävästi viime vuosina ole ollut televat vuosittain. Tämä antanee työnanta-
18250: jillekin väljemmät järjestelymahdollisuudet.
18251: erikoisempia vaikeuksia hyväksyttävän har-
18252: joittelupailkan saamisessa. Sen saaminen täs- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
18253: mälleen halutulta alalta tai paikkakunnalta riön hoitama harjoittelupaikkojen välitys ei
18254: ei kuitekaan ole aina ollut mahdollista. Vai- ole ilmeisesti vielä saanut jakamatonta luot-
18255: keampi lienee tilamne niillä teknillisiin oppi- tamusta osakseen, koska sen osuus harjoit-
18256: laitoksiin aikovilla, jotka juuri ovat päättä- telupaikkojen välityiksessä on jäänyt suhteel-
18257: neet keskikoulun. Eniten vaikeuksia esiintyy lien pieneksi. Kulkulaitosten ja yleisten töi-
18258: heikosti teollistuneilla seuduilla. Nuori ikä den ministeriön tehtävänä onkin ollut pää-
18259: on täl!löin usein lisähaittana. Erään mahdol- asial!lisesti ulkomaisen harjoittelijavaihdon
18260: lisuuden tarjoaa kuitenkin hwkeutuminen järjestäminen. Kotimainen harjoittelijasijoi-
18261: ammattikouluihin, joiden suoritus korvaa tus, joka on ollut tässä ministeriössä suhteel-
18262: osan harjoittelusta. Kuitenkin toisaalta on lisen vähäistä, on hoidettu paremminkin
18263: todettava, että teknillisiin oppilaitoksiin on työnvälitystarkoituksessa kuin koulutusmie-
18264: vuosittain harjoitteluehdon jo täyttäviä haki- lessä.
18265: joita moninkeraisesti se määrä, joka voidaan Toimenpiteinä harjoittelukysymyksessä
18266: ottaa. esiintyvien epäkohtien korjaamiseksi on tek-
18267: Teknillisissä oppilaitoksissa suoritetaan nillisten oppilaitosten osalta harkittu mm.
18268: harjoittelun valvonta siten, että ammattiai- seuraavaa:
18269: 4
18270:
18271: - ammattikoulun määrääminen teknilli- - on myös keskusteltu harjoittelupaikka-
18272: sen koulun pohjakouluksi, joka korvaa pää- välityksen siirtämisestä ammattikasvatushal-
18273: osan harjoittelusta, litukseen, jolloin se toimisi erillään muusta
18274: - lyhyen ammatillisen kurssin järj·estä- työnvälityksestä ja ammattikasvatusviran-
18275: minen teknilliseen opistoon hyväksytyille, omaisten välittömässä valvonnassa.
18276: jolloin asianomaiset saisivat yhdenmukaisen Mitä edellä on sanottu, koskee teknillisten
18277: kurssimuotoisen perusharjoittelun ja olisi- oppilaitosten harjoittelukysymystä. Tilanne
18278: vat tältä pohjalta kypsempiä aloittamaan on kuitenkin jokseenkin sama teknillisen
18279: työmaaharjoittelun, korkeakoulun opiskeluun liittyvän harjoitte-
18280: lun osalta ja epäkohdat siinä yhtä paljon
18281: - vuorojärjestelmään siirtyminen, jolloin korjausta vaativat.
18282: oppilaat olisivat puoli vuotta koulussa ja Edellä mainittujen toimenpiteiden tutki-
18283: puoli vuotta ohjatussa harjoittelussa kahtena minen ja epäkohtien korjaaminen on niin
18284: keskenään vaihtavana ryhmänä. laajakantoinen ja monia osapuolia koskeva
18285: Tämän tarkoituksenmukainen toteuttami- asia, että hallitus pitää tarkoituksenmukai-
18286: nen k<iko laajuudessaan olisi ilmeisesti niin sena ennen lopullisiin toimenpiteisiin ryhty-
18287: monitahoinell! kysymys, että siirtymävai- mistä asettaa eri osapuolia edustavan komi-
18288: heena voitaisiin ajatella ajatuksen toteutta- tean tutkimaan, miten teknilliseen koulutuk-
18289: mista yhden opiskeluvuoden aikana, jolloin seen liittyvä harjoittelu olisi edullisimmin
18290: kouluun yhdeksi lukukaudeksi jäävä osa järjestettävä, jotta se mahdollisimman hyvin
18291: oppilaista suorittaisi ne laboratio- ja harjoi- täydentäisi teoreettista opetusta ja jokaisella
18292: tustyöt, joita varten luokka muutoinkin jou- harjoittelupaikkaa tarvitsevalla olisi mah-
18293: dutaan jakamaan. dollisuus se saada.
18294: Helsingissä huhtikuun 3 päivänä 1967.
18295:
18296: Kauppa- ja teoll~suusministeri Olavi Salonen.
18297: 5
18298:
18299:
18300:
18301:
18302: Tili Riksdagens Herr Talman.
18303:
18304: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen I de tekniska läroanstalterna kontroHeras
18305: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- praktiken så, att lärarna i yrkesämnen årli-
18306: velse av den 3 mars 1967 nr 162 till veder- gen graskar elevernas arbetsintyg och i detta
18307: börande medlem av statsrådet för avgivande sammanhang ger anvisningar om mängsidi-
18308: av svar översänt följande av riksdagsleda- gare praktik under de följande somrarna.
18309: moten Anna-Liisa Linkola m.fl. underteck- Varje elevs praktik föres på kort. Nägon
18310: nade spörsmäl: centraliserad prakt:i!kkontroll som skulle
18311: utsträcka sig ända tili arbetsplatserna finns
18312: "Är Regeringen medveten om att icke. Detta skuhle givetvis förutsätta
18313: den praktisering som är en väsentlig överenskommelse med arbetsgivarna och
18314: del av den tekniska undervisningen i uppenbarligen medföra avsevärda kostnader
18315: värt land är alldeles bristfälligt och för staten.
18316: oändamälsenligt ordnad, och om sä är Praktikfordringarna innefattar bestäm-
18317: fallet, melser angäende minimipraktiktid och rätt
18318: vilka ätgärder ämnar Regeringen allmänna anvisningar rörande mångsidighet.
18319: vidtaga för avhjälpande av detta sak- Mycket detaljerade fordringar i fräga om
18320: läge?" praktiken har icke ansetts päkallade av föl-
18321: jande orsaker:
18322: Säsom svar pä detta spörsmäl fär jag
18323: vördsamt anföra följande: - dä de ingenjörer och tekniker som blir
18324: färdiga kommer att fä mycket olika uppgif-
18325: Regeringen är medveten om att den snabbt ter, är tili och med en rätt längt gående
18326: expanderande tekniska utbildningen såväl i diffe.rentiering i övningsstadiet snarare en
18327: fräga om högskoleundervisningen som den fördel än en olägenhet,
18328: lägre undervisningen lett till en situation,
18329: dä en ändamälsenlig organisering av prak- - tillräcklig rörelsefrihet i fråga om
18330: tiseringen fordrar effektivare åtgärder. fordringarna pä praktik har ansetts vara en
18331: De som nu är elever vid de tekniska läro- fördel under förhählanden dä de övnings-
18332: anstalterna har veterligen icke under de platser som stär till buds ärligen växlar.
18333: senaste åren haft några särskilda svårigheter Detta torde även för arbetsgivarna medföra
18334: att fä en godtagbar praktikantplats. Att få större arrangemangsmöjligheter.
18335: en sådan på exakt det omräde eller den ort Ministeriets för kommunikationsväsendet
18336: som önskats har dock icke alltid varit möj- och allmänna arbeten förmedling av prakti-
18337: ligt. Läget torde vara svärare för dem som kantplatser har uppenbarligen icke ännu fätt
18338: just avslutat mellanskolan och ämnar söka odelat förtroende, dä dess andel i platsför-
18339: inträde vid teknisk läroanstalt. De största medlingen blivid relativt liten. Ministeriets
18340: svårigheterna förekommer Ii svagt indus- uppgift har ocksä huvudsakligen varit att
18341: trialiserade trakter. Läg älder ställer härvid ordna praktikantutbyte med utlandet. Den
18342: ofta ytterligare hinder. En möjlighet är dock inhemska praktikantplaceringen, som i detta
18343: att söka sig till yrkesskolor, vilkas kurs ministerium varit relativt obetydlig, har
18344: ersätter en del av praktiken. Dock kan ä snarare skötts i arbetsförmedlingssyfte än i
18345: andra sidan konstateras, att antalet av dem utbildningssyfte.
18346: som ärligen sö~er sig tili de tekniska läro- Säsom åtgärder för avhjälpande av de
18347: anstalterna och som redan fullgjort praktik- missförhållanden som förekommer i praktise-
18348: villkoret är flera gånger större än det antal ringsfrågan har vad de tekniska läroan-
18349: som kan tagas emot. stalterna angår övervägts bl.a. fö,ljande:
18350: E 220/67
18351: 6
18352:
18353: - bestämmande av yrkesskolan till har övervägts, varvid den:na skulle fungera
18354: grundskola för den t·ekniska skolan, vilket skilt från den övriga arbetsförmedlingen och
18355: skulle ersätta huvudparten av praktiken, under yrkesutbildn!ingsmyndigheternas di-
18356: - föranstaltande av en kort yrkeskurs rekta övervakning.
18357: för dem som godkänts till tekniskt institut, Det ovansagda berör de tekniska läro-
18358: varvid vederbörande skul1e erhålla en anstalternas praktikfråga. Läget är dock
18359: enhetlig grundpraktik i ikursform och på ungefär detsamma i fråga om den praktik
18360: denna bas vara mera mogna att börja med som ansluter sig till studier vid tekniska
18361: praktik på arbetsplatser, högskolan, och de missförhållanden som
18362: - övergång till skiftessystem, varvid ele- råder där kräver lika mycket rättelse.
18363: verna skulle gå ett halvt år i skola och Undersökandet av ovan nämnda åtgärder
18364: praktisera ett halvt år, i två alternerande och avhjälpandet av missförhållandena är en
18365: grupper. så vittbärande sak, som berör många parte.r,
18366: Ett ändamålsenligt genomförande av detta att regeringen finner det ändamålsenligt att
18367: i hela sin omfattning skulle tydligen vara innan slutliga åtgärder vidtages tillsätta en
18368: en så mångfasetterad fråga, att man kunde ikommitte som representerar de olika par-
18369: tänka sig ett studieår såsom övergångsskede, terna, för att undersöka, hur den tili den
18370: varvid den del av eleverna, som stannar i tekniska undervisningen anslutna praktiken
18371: skolan under en termin, skulle utföra labora- lämpligast borde ordnas för att den så väl
18372: tlorie- och övningsarbet1en, för vilka klassen som möjligt skulle komplettera den teo-
18373: även eljest måste delas. retiska undervisningen och för att envar
18374: - även en överföring av praktikantplats- som behöver en praktikantplats skulle ha
18375: förmedlingen till yrkesutbildningsstyrelsen möjlighet att få en sådan.
18376: Helsingfors den 3 april 1967.
18377:
18378: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
18379: Xirj. ksm. N:o 39.
18380:
18381:
18382:
18383:
18384: Pesola ym.: Yhtiömuodon muuttamista koskevien säännös-
18385: ten tulkinnasta.
18386:
18387:
18388: E d u s k: UIn; n a n He r r a P u h e m i e h e H e.
18389:
18390: Pienyritysten toiminnan ja toimintaedelly- valtion virastoa ottaa tässä yritystkn kehit-
18391: tysten kehittämisen kannalta on osoittautu- tämistapauksessa myönteisen kannan puo-
18392: nut ilmeiseksi epäkohdaksi ja epävarmuutta lestaan kolmannen tulkitessa asian t:oisin
18393: aiheuttavaksi tekijäksi mm. eräät tulkinta- niin, että siitä aiheutuu yrit't,äjäto,iminnal'le
18394: eroavuudet eri virastojen välil!lä muutetta- suhteellisen suuria menoja ja, hankaluuksia.
18395: essa kauppaliikettä harjoittavaa avointa· yh- Yrittäjätoiminnan kannalta olisi tähdellistä
18396: tiötä kommandiittiyhtiöksi vastJuunalaisten saada aikaan kaikissa tapauksissa yhdenmu-
18397: yhtiömiesten pysyessä samoina. Vaikka kainen tu!lkinta.
18398: kaupparekisteri- ja tulo- ja omaisuuSIVerovi- Edelliä esitetyn perusteella viitaten valtio-
18399: ranomaiset tulkitsevat tällaisen t;oimenpitleen päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
18400: liiketoiminnan normaal!iksi jatkamiseksi, tämme valtioneuvoston asianomais,en jäsenen
18401: katsovat liikevaihtoveroviranomaiset yhtiö- vastattlavaksi seuraavan kysymyksen:
18402: muodon muuttamisen verotuksellisesti toi-
18403: minnan päät~miseksi ja uuden aJoit,tami- Onko Hallitus tå.et,oinen valtion eri
18404: seksi. Tästä liikevaihtoveroviranomaisten virastojen vastakkaisista :ttuHdnnoista
18405: tulkinnasta aiheutuu mm. että yhtliö joutuu muutettaessa kauppaliikettä harjoit-
18406: tekemään välittilinpäätöksen liikevaihtovero- tavia avoimia yhtiöitä kommandiitti-
18407: ilmoitusta vartlen sekä lopettamisilmoituksero yhtliöiksi vastuunalaisten yhttiömiesten
18408: liikevaihtoverokontborille. Lisäksi yhtiö jou- pysyessä samoina, ja jos on,
18409: tuu maksamaan ·liikevaihtoveron varastossa mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18410: olevista tavaroista. Vastaavasti kommandiit- ryhtyä tämän pienyritysten kehittä-
18411: tiyhtiön on t'ehtävä aloittamisilmoitiUS. Täi- miseen tähtäävää menettelyä koske-
18412: löin myös liikevaihtoveronumero muuttuu vien säännösten yhdenmukaistami-
18413: aiheuttaen sekin lisäkustannuksia. seksi ja käytännön toimenpitieiden
18414: On varsin epäjohdonmukaista, että kaksi helpottamiseksi?
18415: Helsing~ä 3 päivänä maaJdskuuta 1967.
18416:
18417: Pekka Pesola. E. J. Paavola.
18418: Arne Berner. Pirkko Åro.
18419: Eeles Landström. Irma Karvikko.
18420: Armas Leinonen.
18421:
18422:
18423:
18424:
18425: E 215/67
18426: 2
18427:
18428:
18429:
18430:
18431: E d u s kUIn n a n H e r r a P u h e m i e h e li e.
18432:
18433: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- suuden arvostukseen, on käytäntö aikaisem-
18434: tin nojalla ovat kansanedustaja Pekka Pe- min ollut mainitJUnil.'ainen. Viime aikoina on
18435: sola ym. esittänee,t valtioneuvostion asian- kuitenkin mm. keskusverolautakunta kat-
18436: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky- sonut, ettei a,voimen yhtiön muuttaminen
18437: symyksen: kommandiitt.å.yht:iökSi verotuksellisesti tiedä-
18438: kään avoimen yhtiön harjoitltaman liiketoi-
18439: "Onko Hallitus tietoinen valtion eri minnan normaalia jatkumista, vaan sen siir-
18440: virastojen vastakkaisista t:ulkhmoista tymistä uutena verov!:llvolli.sena pidettävälle
18441: muutettaessa kauppaliikettä harjoit- kommandiittiyhtiölle .. Liikevaihtoviranomais-
18442: tavia avoimia yhtiöitä kommandiitti- ten omaksuman tulkinnan ei så:is voida katL
18443: yht.å.öiksi vastuunalaisten yhtiömiesten soa olevan ed. Pesolan ym. kysymyksessä
18444: pysyessä samoina, ja jos on, tarkoitetuli'a tavalla ristiriidassa välittömän
18445: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo verotuksen viranomaisten esillä olevassa
18446: ryhtyä tämän pienyritysten kehittä- asiassa omaksuman tulkinnan kanssa.
18447: miseen tähtäävää menettelyä koske~ Liikevaihtoverotuksessa omaksutun kan-
18448: vien säännösten yhdenmukaistami- nan mukaan avointa- ja kommandiittiyh-
18449: seksi ja käytännön toimenpit1eiden tiöt,ä pidetään liikevaihtoverotu~llisesti
18450: helpottamiseksi~" kysymyksessä olevassa tapauksessa eri liike-
18451: v.aihtoverove:lvollisina, joille kummallekin on
18452: Kun kysymyksessä tarkoitet.ltu asia kuu- annettava liikevaihtoverolain 10 §: n ja lii-
18453: luu toimialaani valtiovarainministerinä, esi- kevaihtoveroasetuksen 10 §: n mukaisesti
18454: tän vastauksenani kunnioittaen seuraavaa: oma liikevaihtoveronumeronsa. Liikevaihto-
18455: veroliain 20 § : n 2 momentin mukaan vero-
18456: Avoimen yhtiön muuttamista kommandiit- velvollisen on lopettaessaan liiketoimintansa
18457: tiyhtiöksi ei meililiä ole järjestetty lainsää- suoritettava haltuunsa jääneen tavaran ar-
18458: dännö11isesti. Lainopillisessa kirjallisuudessa vosta veroa. Tässä tapauksessa avoimen yh-
18459: asiasiJa on kuitenkin kirjoitettu verrat~n tiön on katsottu ol:evan nimenomaisen lain-
18460: paljon ja tällöin on yleensä päädytty siihen, säännöksen perusteella velvollinen suo-
18461: että avoimen yhtiön muuttaminen komman- rittamaan ns. loppuvarastostaan liikevaihto-
18462: diittiyhtiöksi ei merkitse uuden yhttiön pe- veroa. Toisaalta kommandiittnyht:iöllä on
18463: rustamista, vaan ainoastaan entisen yhtiö- oikeus vähentää avoimellta yhtiöltä siirty-
18464: sopimuksen muunnosta ja yhtiön toiminimen neen varaston arvo myyntinsä verotusarvoa
18465: muuttamista. Avointa yhtiötlä ei täJilöin tar- laskies-saan, joten kommandiit.ltiyhtiö saa
18466: vitse ensin purkaa, sen velkojille ei hakea käytännössä lukea hyväkseen saman vero-
18467: julkista haastetta eikä sen pesää muutoin- määrän, minkä avoin yhtiö joutuu suorit!tia-
18468: kaan selvittää. Avoimen yhtiön omaisuuden maan. Mikäli sekä avoin yhtiö että komman-
18469: katsotaan tulevan väHttömästi kuulumaan diittiyhtiö ovat1 tukkuverovelvollisia, loppu-
18470: kommandiittiyhtiölle ja sen osakkaiden jou- varasto siirtyy kommandiittiyhtiöLle liike-
18471: tuvan vastuuseen yhtiöllä ennen yhtiömuo- vaihtoverolain säännösten mukaisesti. liike-
18472: don muutJosta olleesta velasta. Verotuskäy- vaihtoverottomana. Tällöin ei mitään erityis-
18473: tännössä asiaan ei ole varauksettomasti suh- toimenpiteitä asiassa tarvita. Omaksuttuaan
18474: tauduttu edellä selostet:ulla tavalla. Välittö- edellä esitetyn tulkhman liikevaihtoverovi-
18475: män verotuksen osalta, jossa puheena olevan ranomaisten on samalla ollut katsottava,
18476: kaltaisella yritysmuodon muutokselila on että kommandiittiyhtiö ei ol'e vastuussa avoi-
18477: merkitystä lähinnä vaihto- ja käyttöomai- men yhtiön t:<>hninta-aikaan kohdistuvista
18478: 3
18479:
18480: liikevaihtoveroista. Nämä verot voidaan sii!> toiminnan lopettamisen yhteydessä esille tu-
18481: määrätä ja periä paitsi avoimen yhtiön, J:evia tapauksia silmäHä pitäen, on parhail-
18482: myös vain avoimen yhtiön entisten osakkai- laan v.aJ.tiovarainministeriössä tutkittavana.
18483: den varoista. Samassa yhteydessä tullaan tutkimaan mah-
18484: Kysymys siitä, onko ja millä ,tavoin Hike~ doLlisuus säännösten muuttamiseen ed. Pe-
18485: vaihtoverolain säännöksiä muutettava liike- solan ym. kysymyksessä esitetyllä tavalla.
18486: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1967.
18487:
18488: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
18489: 4
18490:
18491:
18492:
18493:
18494: Till Riksdagens Herr Talman.
18495:
18496: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- tydelse närmast för värderingen av omsätt-
18497: gen har riksdagsman Pekka Pesola m.fl'. lllings- och anläggningstillgångarna, har
18498: til1 vederbörande medlem av stlatsrådet för praxis tidigare varit sådan ovan antyttis.
18499: avgivande av svar ställt följande spörsmål: På senare tider har Hkväl bLa.. centralskatte-
18500: nämnden ansett, att ombildning av et!t öppet
18501: "Är Regeringen medveten om de bolag t'ill kommanditbolag i beskat:bnings-
18502: mot varandra st:ridande tolkningar, hänseende dock icke betyder ett normalt
18503: som tillämpas av statiens olika äm- fortsättande av det öppna bolaget:s affärs-
18504: betsverk, då öppna bolag, vilka. be- verksamhet ut:an verksamhetens överföring
18505: driver handelsrörelse, omändras· till på kommanditibolaget, vHket bör anses så-
18506: kommanditbolag utan att någon än- som en ny sikatJtskyldig. Den av omsättnings-
18507: dring sker i fråga om de ansvariga skattemyndigheterna omfattade tolkningen
18508: bolagsmännen, och om så är fal'let, kan alltså icke anses på sätt, som avses i
18509: vHka åtgärder ämnar Regeringen det av riksdagsmaru Peso1a m.fL stiällda
18510: vidtaga för förenhetligande av be- spörsmålet, strida mot den tiolkning mynd'ig-
18511: stämmelserna angående detta förfa- heterna för den direkta beska.ttlningen in-
18512: rande, som syftar tJi]l utvecklande .av tagitJ i denna sak.
18513: småföretag, och för underlättande av Enligt den vid omsättningsbeskattningen
18514: de praktiska åtgärderna ?" intagna ståndpunk.t:en anses öppet bolag och
18515: kommanditibolag 'i det ifrågavarande fallet
18516: Då det i spörsmåret angivna ärendet hör i omsättlningsskattehänseende såsom olika
18517: till mitt verksamhetsområde såsom finans- omsät.tningsskatltskyld'iga, vilka vardera i
18518: min'ister får jag såsom svar vördsamt an- en:lighet med 10 § omsättningsskattelagen
18519: föra fö~jande: och 10 § omsättningsskatteförordningen
18520: Förfarandet vid ändring av öppna bolag skall tiUdelas eget omsättningsskattenum-
18521: 'bill kommanditbolag är icke hos oss ordnat mer. EnUgt 20 § 2 mom. omsättningsskatte-
18522: i lagstiftningsväg. I den juridiska llittera- lagell! skall skat;tskyldig, då han upphör
18523: turen har det dock skrivits en hei del om med sin rörelse, edägga skatt på den vara
18524: saken och därv'id har man i aUmänhet han innehar. I dettla fal'l har öppet bolag
18525: kommit till, att ändring av öppet bolag till ansertJts pliktigtl, a:tt på grund av det ut-
18526: kommanditbolag icke innebär grundande av tryckliga lagstadgandet erlägga omsätt,..
18527: ett nytt bolag, utan endast en bearbetning ningsskatt på sitt: s.k. slutlager. Å andra
18528: av det tidigare bol'agsavtalet och en ändring sidan har kommanditbolagetl rätt, att vid
18529: av bolagets firma. Härvid behöver icke det beräknandetJ av beskattningsvärdetl på sm
18530: öppna bolaget försti uppJI()sas, offellltl~g försäljning, avdraga värdet på det av det
18531: stämning sökas på dess fordringsägare, el- öppna bol'aget övertagna lagret, va:rför kom-
18532: ler boet annars utredas. Det öppna bolagets manditbolaget i praktiken får tillgodogöra
18533: egendom anses, direkt komma atit tillhöra sig samma skattebellopp som det öppna bo-
18534: kommanditbol'aget, och delägarna i detta laget kommer attl erlägga. Om såväl det
18535: träda i ansvar för de skulder bolaget haft öppna bol'aget som kommanditJbolaget är
18536: :före ändringen av bolagsformen. Praxis partiskattskyldiga, övergår slutlagret tili
18537: vid beskattningen har ieke förbehållslöst kommand'itbolaget i enlighet: med stadgan-
18538: omfattat ovan re'laterade instäl'lning. I fråga dena i omsättningsskattelagen såsom om-
18539: om den d'irek.ta beskattiningen, vid viliken sättningsskattefritt. Härvid behövs inga
18540: en dylik ändring av bolagsformen har be- särskilda åtgärder i sak.en. Då omsättnings-
18541: 5
18542:
18543: skattemyndigheterna har gått in för ovan Frågan huruvida och på vilket sät.t stad-
18544: relaterade tolkning, har de samtidig:t fått gandena i omsättningsskattelagen borde
18545: lov attl anse, att kommanditbo1aget icke är ändras med tanke på de fall, vil'ka upps·tår
18546: ansvarigt för de omsättningsskat:ter, som i samband med nedläggande av rörelse, un-
18547: hänför sig tili tiden för det öppna bolagets dersökes som bäst i finansministeriet. I detta
18548: verksamhet,. Dessa skaM.ier kan alltså på- sammanhang kommer man också att pröva
18549: föras och indrivM förutom av det öppna möjlJigheten att ändra stadgandena på det
18550: bolaget, även och endast av det1 öppna bo- sätt som framställts i riksdagsman Pesolas
18551: Iagets tidigare bola.gsmäns medel. m.fl. spörsmål'.
18552: Helsingfors den 31 mars 1967.
18553:
18554: Finansminister Mauno Koivisto.
18555:
18556:
18557:
18558:
18559: E 215/67
18560: Kirj. ksm. N:o 40.
18561:
18562:
18563:
18564:
18565: Asunta ym.: Yksityisi:llle puhelinlaitoksille tietöiden takia
18566: suoritettavista puhelinlinjojen siirtämisestä aiheutuvis·ta
18567: kustannuksista.
18568:
18569:
18570: EduskUinnan Herra Puhemiehelle.
18571:
18572: Puhelinliikenne on maassamme viime vuo- vät 23. 12. 1886 annetun julkistuksen 5 § : n
18573: sina kasvanut jatkuvasti. Puhelimesta on 2 momenttiin, sellainen es1Je tai haitta asian-
18574: tullut yleinen käyttöväline, jota lähes kaik- omaisen viranomaisen käskystä viipymättä
18575: ki tarvitsevat jokapäiväisessä elämässä. Pu- poistettava.
18576: helinverkot pylväslinjoineen ulottuvat, jo Edellä mainittujen säännösten johdosta
18577: syrjäkyliin saakka. puhelinlaitokset ovat jatkuvasti jout'Uneet
18578: Voimassa o}evien määräysten mukaan pu- omalla kustannuksellaan siirtämään tietöi-
18579: helintoimilupien haltijain on sijoitettava pu- den yhteydessä puhelinlinjojaan ja rakenta-
18580: helinjohdot teiden varsille. Kun samanaikai~ maan niitä uudelleen oikaistun tai levenne-
18581: sesti maassamme on suoritettu ja suorite- tyn tien varteen. Tästlä on aiheutunut niiJlie
18582: taan jatkuvasti laajassa mitassa tietöitä ylimääräisiä ja huomattavan suuria kustan-
18583: kuten uusien teiden rakentamista ja vanho- nuksia. Nämä kustannukset koituvat lähinnä
18584: jen teiden oikaisemisia ja leventämisiä, jou- maaseudulla puhelinliikennettä harjoitta-
18585: dutaan monessa tapauksessa tietöiden yhtey- vien puhelinlaitosten tJ:ilaajien ja puhelimen
18586: dessä siirtämään puhelinjohdot toiseen paik- käyttäjien rasituksiksi. Tuoreena esimerk-
18587: kaan. kinä mainittakoon, että Paraisten Puhelin
18588: Puhelinjohtojen rakentamista, sijoitta- Oy:n tilaajien vuosimaksuja on jouduttu
18589: mista ja siirtämistä koskevat lainsäännöks·et, korottamaan noin 15 prosentnla pelkästlään
18590: jotka ovat yhä vielä voimassa, on annettu jo vuonna 1965 suoritettujen puhelinjohtojen
18591: viime vuosisadalla eli aikana, jolloni puhelin siirtokustannusten peittämiseksi ja et1tä sa-
18592: oli harvinaisuus, puhelinjoh1!oja mitättömän man puhelinlaitoksen on lähitulevaisuudessa
18593: vähän verratt'llna nykyaikaan eikä tietöitä tietöiden takia suoritettava puhelinlinjojen
18594: nykyisessä laajuudessa tehty. Perussäännök- siirtoja, jotka aiheuttavat vieläkin S'llurem-
18595: senä, jota siis vielä nytkin noudatetaan, on pia kmtannuksia.
18596: 23. 12. 1886 annettu julistus. Sen 5 § : n 2 Yleisistä t1eistä 21. 5. 1954 annetun lain 9
18597: momentissa on säädetty, että jos telefooni- luvussa on määräyksiä korvauksista, joita
18598: johto on tahi tulee esteeksi keskusliiken- on suoritettava kiinteistön omistajalle sekä
18599: teelle tahi haitaksi valtion laitoksille, niin nautinta- tai rasiteoikeuden ja muun siihen
18600: olkoon omistaja velvollinen ilman oikeutta verrattavan oikeuden haltijalle. Sanotunlai-
18601: vahingonkorvaukseen johdon pois toimitta- sen oikeuden ha!ltijalle on suorit.ettava kor-
18602: maan tahi hävittämään. Tämän lisäksi on vaus vahingosta tai haitasta, joka aiheutuu
18603: valtioneuvoston 26. 6. 1919 antamassa pää- tien tekemisestä, parantamisesta ja käyttä-
18604: töksessä eräitä yl-eisiä määräyksiä niiden misestä. Näitä tielain yleismääräyksiä ei
18605: puhelinjohtojen asettamisesta ja käyttämi- ol;e kuitenkaan katsottu voitavan soveltaa
18606: sestä, joihin myönnetään toimilupa. Tämän puhelinlinjoihin, koska on katsottu puhelin...
18607: päätöksen 7 §: ssä on määrätty. että jos joh- laitoksia koskevien erikoissäännöst:en olevan
18608: dosta on tai tulee estettä yhdysliikenteelle esteenä korvauksen suorittamiselle.
18609: taikka haittaa valtion sähköjohdoille tai Sähkölaitokset, jotka ovat teknillisen ra-
18610: muille laitoksiae, on, ellei katsota olevan kenteensa ja yleishyödyllisen tehtävänsä
18611: soveHettava niitä säännöksiä, jotka sisäUy- vuoksi täysin puhelinlaitoksiin rinnastett~-
18612:
18613: E 218/67
18614: 2
18615:
18616: via, saavat vastaavanlaatuisissa tapauksissa esitämme kunnioittaen valttioneuvoston asi-
18617: asianmukaisen korvauksen tienpitäjältä säh- anomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
18618: kölaitoksista 11 5. 1928 annetun lain mu- kysymyksen:
18619: kaan. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18620: Todettakoon lopuksi, että tässä asiassa yk- toimiluvan varassa toimivat puhelin-
18621: sityisiin puhelinlaitoksiin kohdistuvat sään- laitokset joutuvat omalla kustannuk-
18622: nökset ovat ristiriidassa halltusmuodon sellaan suorittamaan tietöistä johtu-
18623: kanssa, sillä hallitusmuodon 6 §: ään sisäl- vat puhelinlinjojen purkamiset ja
18624: tyvän perussäännöksen mukaan yksityisten uudeHeen rakentamiset eivätkä näin
18625: omistusoikeus on suojattu säätämällä lailla ollen tässä asiassa nauti hallitusmuo-
18626: omaisuuden pakkoluovutuksesta yleiseen don mukaista yksityisten omistusoi-
18627: tarpeeseen suorit,ettavaksi. täysi korvaus val- keuden suojaa, ja jos on,
18628: tion varoista. mihin toimenpiteisiin Hallitus on
18629: Edellä esitetyn perusteeNa ja viitaten ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän epä-
18630: valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin kohdan korjaamiseksi?
18631: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
18632:
18633: Mikko Asunta. Alli V aittinen.
18634: Saara Forsius. Sakari Huima.
18635: Irma Hamara. P. Mäki-Hakola.
18636: Jouni Apajalahti. Magnus Kull.
18637: Olavi Lähteenmäki. Ragnar Granvik.
18638: Veikko Helle. N. Kosola.
18639: Toivo Hietala. Olavi Nikkilä.
18640: V. 0. Mäkinen. T. I. Vart:ia.
18641: Anna-Liisa Linkola. P. R. Haarla.
18642: Tuure Sal.io. Arne Berner.
18643: Ma1Jti Mattila. Juuso Häikiö.
18644: Carl Olof Tallgren. Erkki Hara.
18645: Henrik Westerlund. Ingvar S. Melin.
18646: E. J. Paavola. Kustaa Tiitu.
18647: Ensio Partanen.
18648: 3
18649:
18650:
18651:
18652:
18653: E d u s k um: n: a n H e r r a P u h e m i e h e l'l e.
18654:
18655: Yalrtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- pitäjälle eräänlaisen hait~m ja rasituksen,
18656: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra ja on tällöin lähinnä kysymys vain puhelin-
18657: Puhemies, olette kirjeellänne 3 päivältä linjojen pitämisen sal[imisesta tiealueeNa.
18658: maaliskuuta 1967 N: o 164 lähettlänyt valtio- Valtion rakenteassa uusia yleisiä teitä tai
18659: neuvoston asianomaisen jäsenen vastlatta- parantaessa teitä uudella paikalJa siirretään
18660: vaksi kansanedustaja Mikko Asunnan ym. puhelinlinjat useinkin näin tehdyn tien var-
18661: tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: teen. Tällainen siirto tapahtuu puhelinlai-
18662: toksen oman harkinnan mukaan ja sen toi-
18663: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että mesta. Yleisen tien pitäjää tälliainen puhe-
18664: toimiluvan varassa toimivat puhelin- linlinjojen Siirto ei koske muulla tavoin
18665: laitokset joutuvat omalla kustannuk- kuin että tienpitäjä sallii puheHnlaitoksen
18666: seHaan suorittamaan tietöistä johtu- asettaa puhelinlinjansa jälleen uuden tien
18667: vat puhelinlinjojen purkamiset ja tiealueelle annettujen ohjeiden mukaisestli.
18668: uudelleen rakentamiset eivätkä näin Tämän vuoksi tietyöt eivät näissä tapauk-
18669: ollen tässä asiassa nauti hallitusmuo- sissa voine perustaa tienpitäjäUe velvoili-
18670: don mukaista yksityisten omistusoi- suutta korvata puheiinlinjojen siirrosta ai-
18671: keuden suojaa, ja jos on, heutuvia kustannuksia valtion enempää kuin
18672: mihin toimenpiteisiin Hallitus on yksityisenkään puhelinlaitoksen ollessa ky-
18673: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän epä- symyksessä.
18674: kohdan korjaamiseksi?" Voidaan kysyä, syntyykö mianitunlairuen
18675: korvaamisvelvolliisuus siinä tapauksessa, että
18676: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- puhelinlaitos joutruu siirtämään puhelinlin-
18677: oittaen seuraavaa: jansa hieman etäämmäksi tiestä tien levit-
18678: tämisen takia. Niinkuin edeUä todettiin, pu-
18679: Niin kuin tiedetään, valtion puhelinlaitos helinjohtojen pitäminen tiealueella perustuu
18680: on posti- ja lennätJinlaitoksen hoidossa ja varsinaisesti valtion puhelinlaitoksesta pu-
18681: yksityiset puhelinlaitokset toimivat niiHe heenollen liakisääteiseen myönnytykseen ja
18682: myönnettyjen toimilupien varassa. Näistä yksityisten puhelinlaitosten osalta muunlai-
18683: edellinen on jälkimmäisiin verrattuna alu- seen sallimiseen, mikä ei sinänsä liene riit-
18684: eellisesti ylivoimaisesti suurempi. Kumpikin tävä perusbe siirtokorvausten maksamisel[e.
18685: puhelinlaitos pyrkii likennehoidollisista SJyis- Näissä tapauksissa ei sen vuoksi ole valtion
18686: tä sijoittamaan puhelinlinjat teiden varsilae, t'ie1ait10ksen varoista yleensä suoritettu siir-
18687: koska linjavikojen korjaaminen ja muu tokorvausta enempää valtion kuin yksityi-
18688: huolto on tällöin vaivattomampaa. Valtion sellekään puhelinlaitokselle, vaan on näiden
18689: puheHnlaitoksesta on säädetty, että se saa sallittu käyttää uutta tiealuetta johtojen
18690: ilman korvausta käyttää yleisiä teitä puhe- pitämiseen edelleen korvauksetta. Myös on
18691: linjohtojen johtamista varten joko ilmassa huomattava, että yksityiset puhelinlaitokset
18692: tai maanalaisina. Yksityiset puhelinlaitokset anoessaan ja saadessaan toimiluvan, joka
18693: taas ovat vakiintuneen käytännön mukaan perustuu kyselyssäkin mainitt111un julistuk-
18694: saaneet vastaavan käyttöoikeuden suoritta- seen vuodelta 1886 ja valtioneuvost,on pää-
18695: matta tienpitäjäUe siitä korvausta. On sel- tökseen vuodelta 1919 ovat sitoutuneet nou-
18696: vää, että yksinomaan tienpidon kannalta dattamaan toimiluvan ehtoa, jonka mukaan,
18697: asiaa arvostellen puhelinjohtojen ja -pylväi- jos puhelinlinjat tullevat esteeksi valtion
18698: den sijoittaminen tiealueelle muodostaa ti:en- laitoksille tai yleiselle liikenteelle, ne siirre-
18699: 4
18700:
18701: tään pois puhelinraitoksen omalla kustan- vähävarais<empien yksityisten puhelinlaitos-
18702: nuksella. Mainittujen säännösten mukaan ten osalta saataisiin aikaan eräänlainen
18703: tienpitäjäHä ei tuntuisi olevan korvausvel- kohtuudenmukainen siirtokorvausten tas-oi-
18704: .vohlisuutta silloinkaan, kun esim. uuden tus esim. Puhelinlaitosten Liiton toimesta.
18705: tien rakentaminen aiheuttaa pelloilla tai Myös on huomattava, että vaikka v. 1928
18706: metsissä kulkevien puhelinlinjojen poissiir- annettu laki sähkölaitoksista määrää mak-
18707: tämisen tulevalta tlielinjalta, koska puhelin- setltavaksi sähkölaitokselle korvausta esim.
18708: linjat ovat näissäkin tapauksissa tul'leet, silloin, kun maantie tulee rakennettavaksi
18709: niinkuin toimiluvassa mainitaan, esteeksi siten että "se koskettaa sähkölaitosta", sa-
18710: valtion laitoksil!le tai yleiselle liikenteelle. notun lain luoma järjestelmä siihen sisälty-
18711: EdeUä mainittuja vanhoja säännöksiä ja vine laitoksen omine laajoine turvallisuus~
18712: määräyksiä sovellettaessa olisi kulkuraitos- ja korvaamisvelvollisuuksineen e'i ole se1J-
18713: ten ja yleisten töiden ministeriön mielestä laisenaan puhelinlaitoksiin verrattavissa.
18714: noudatettava kohtuullisuutta. Ainakin vii- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
18715: meksi mainitussa tapauksessa, jossa puhe- riön toimesta on jo suoritettu alustavia tut-
18716: linlinjat joudutaan siirtämään pois tule- kimuksia kyselyssä tarkoitetussa asiassa.
18717: valta tielinjalta, tuntuisi siirtokorvauksen Tutkimuksia on tarkoitus jatkaa ja, mikäli
18718: maksaminen olevan paikallaan toimilupaeh- ne antavat aihetta, ministeriö tulee ryhty-
18719: dosta riippumatta. Ollisi ajateltavissa, että mään tutkimusten edellyttämiin toimiin.
18720: Helsingissä huhtikuun 3 päivänä 1967.
18721:
18722:
18723: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
18724: 5
18725:
18726:
18727:
18728:
18729: Till Riksdagens Herr Talman.
18730:
18731: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hållaren, och därvid är närmast fråga en-
18732: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- dast om ti1låtande av telefonlinjer på väg-
18733: velse av den 3 mars 1967 nr 164, tiM veder- område.
18734: börande medlem av statsrådet för avgivande När staten anlägger nya alimänna vägar
18735: av svar översänt följande av riksdagsman eller förbättrar vägar på en ny plats flytrtas
18736: Mikko Asunta m.fl. under1Jecknade spörs- telefonlinjerna ofta till sidan av en så an-
18737: mål: lagd väg. En sådan flyttning verkstäHes
18738: enligt telefoninrät:tningens egen prövning
18739: "Är Regeringen medveten om att och på åt:gärd av den, och berör icke väg-
18740: telefoninrätJtningar som arbetar med hållaren på annat sätt än så att den tillåter
18741: koncession på sin egen bekostnad telefoninrättningen att draga sin t.elefon-
18742: måste taga ner telefonlinjer på grund linje på nytt på området för den nya vägen
18743: av vägarbeten och draga dem på enligt meddelade anvisningar. FördenskuU
18744: nytt, och att de sålunda icke i denna torde vägarbeten i sådant falli icke kun...'la
18745: sak åtnjuter det skydd för den pri- medföra skyldighet för väghål'laren att er-
18746: vata äganderätten, som regeringsfor- sätta kostnaderna för flyttande av telefon-
18747: men garanterar, och om så är faHet:, linjer, varken då fråga är om statens tele~
18748: vi1ka åfJgärder ärnar Regeringen fonväsende eller privat telefoninrättning.
18749: företaga för att avhjälpa detta mi·ss- Man kan fråga sig, om ersättningsskyl-
18750: förhållande ?" dighet av nämnda slag uppstår i det fallet,
18751: att en telefoninrättning måste flytta sin
18752: Såsom svar på detta spörsmål får jag telefonlinje längre bort från vägen på
18753: vördsamt anföra följande: grund av att denna breddas. Såsom ovan
18754: Statens teJlefonväsende handhas som känt konstaterades, baserar sig rätten att håHa
18755: av post- och telegrafverket och de privat:a telefonlinjer på vägområde då fråga är om
18756: telefoninrättningarna arbetar med konces- statens telefonväsende på lagstadgat med-
18757: sion. I territoriellt avseende är de1J. först- givande, och i fråga om privata telefonin-
18758: nämnda ojämförligt mycket större än aHa rättningar på annat medgivande, vilket
18759: de sistnämnda tillsammans. Båda grupperna icke i och för sig torde vara en tillräcklig
18760: st:rävar av kommunikationstekniska skä;l t'iH grund för erläggande av ersät:tning för
18761: att draga tlelefonlinjerna längs vägar, eme- flyttningar. I dessa fall har ersät:tning för
18762: dan reparation av linjefel och annan ser- flyttningar i allmänhet icke erloagts av
18763: vice därigenom blir 'lättare. Om statens tele- statens vägväsendes mede1, varken åt stra-
18764: fonväsende har stadgats, att det utan ersätt- tens telefonväsende eller åt privata telefon-
18765: ning får använda allmänna vägar för dra- inrättningar, utan dessa har tilllåtits an-
18766: gande av telefonledningar antingen i luften vända det nya vägområdet för sina lednin-
18767: eller såsom underjordiska. De privata tele- gar framgent utan ersätltning. Det är även
18768: foninrättningarna har åter enligt praxis att märka, att de privata telefoninrättnin-
18769: fått motsvarande dispositionsrätt utan a.t'IJ garna då de anhåller om och erhåller kon-
18770: erlägga ersättning åt väghållaren. Det är cession, som grundar sig, som även nämnes
18771: klart, att te1efonledningar och -stolpar, om i spörsmålet, på kungöre}se av år 1886 och
18772: saken bedöms uteslutande från väghå:ll- på statsrådets beslut av år 1919, förbundit
18773: ningssynpunkt, på vägområdet utgör ett sig att iakttaga det vitlkor i koncessionen,
18774: visst men och en viss belastning för väg- enldgt vilket telefonlinjerna, om de stä1ler
18775: E 218/67
18776: 6
18777:
18778: hinder för statens inrättninger eller den all- nomi skulle kunna fås till stånd ett slags
18779: männa tra:fiken, skall :flyttas bort på telefon- skälig utjämning av flyttningsersättn'ingar,
18780: inrättningens egen bekostnad. Enligt nämnda t.ex. på åtgärd av Tele:foninrättningarnas
18781: stadganden skulle väghållaren ieke vara er- Förbund. Att märka är även, att även om
18782: sättningsskyldig ens när t.ex. ny vägsträck- 1928 års lag angående elektriska anlägg-
18783: ning föran}eder bortflyttning av tele:fonlin- ningar stadgar, att ersättning skall erläggas
18784: jer som dragits genom åkrar och skogar, Hhl sådan anläggning t.ex. när 'landsväg
18785: emedan telefonlinjerna även i dessa fall, kommer att byggas så att "den berör elekt-
18786: såsom i koncessionen nämnes, komm'it atlt risk anläggning" det av sagda lag skapade
18787: utgöra hinder för stat,ens inrättningar eller systemet med de däri 'ingående, omfattande
18788: den a!llimänna tra:fiken. säkerhets- och ersättningsskyldigheterna för
18789: Vid tillämpningen av ovannämnda gamla anläggningen icke såsom sådant kan jäm-
18790: stadganden och föreskrifter borde enligt föras med telefoninrättningar.
18791: ministoer'iets för kommunikationsväsendet På åtgärd av ministerie.t för kommunikar
18792: och a1lmänna arbetena åsikt iakttagas vad tionsväsendet och allmänna arbetena har
18793: skäligt och rimligt är. Åtminstone i det redan utförts förberedande undersökningar
18794: sistnämnda fallet, då telefonlinjer måste rörande den i spörsmålet avsedda saken.
18795: :flyttas bort för en blivande vägsträckning, Man har för avsikt att fortsätta med un-
18796: synes ersättln'ing för flyttningen vara på dersökningarna och, om de ger anledning
18797: sin plats, oberoende av koncessionsvillikoren. därtil!l, kommer ministerien att vidtaga på-
18798: Man kunde tänka sig, att det i :fråga om kallade åtgärder.
18799: privat:a tele:foninrättningar med svag eko-
18800: Hclsingfors den 3 april 1967.
18801:
18802:
18803: Ministell" för kommunikationsväsendet och aH!männa arbetena Leo Suonpää.
18804: Kirj. ksm. N:o 41.
18805:
18806:
18807:
18808: Siiskonen ym.: Nastarenkaiden käytön määräämisestä pakol-
18809: liseksi talvikelillä ajettaessa.
18810:
18811:
18812: EduskupJ;nailJ Herra Puhemiehel'le.
18813:
18814: Maa;ssamme sattuu vuosittain runsaasti löin keskimäärin 20-30 prosenttia pidempi
18815: vakavia liikenneonnettomuuksia, joiden osa- kuin kesärenkaan.
18816: syynä on liukas keli ja se, ette'i autohlija ole Vuoden 1966 helmi-maruliskuun vaih-
18817: riittävässä määrin ottanut huomioon kelin teessa Talja suoritti tutkimuksen nastaren-
18818: asettamia vaatimuksia. Kun liikenneonnetto- kaiden käytön yleisyydesta maassamme. Täl-
18819: muudet vuosittain vaativat suuren määrän löin haastateltiin 4 000 henkilöautoillijaa
18820: henkilöuhreja, aiheuttavat invaliditeettia ja koko maassa Ahvenanmaata lukuunotta-
18821: suuria aineellisia menetyksiä, on luonnol- matta. Tutkimus osoitti, että 67.5% henki-
18822: lista, että valtiovallan ttoimesta tehdään löautoilijoista käytti nastarenkaita. Niistä
18823: kaikki mahdollinen onnettomuuksien vä;lt- henkilöaut·oilijoista, jotka käyttivät nasta-
18824: tämiseksi. renkaita, 49.5 % oman ilmoituksensa mu-
18825: TapaturmantJorjunta ry TALJAn t10imesta kaan käytti täysin nastoitettuja renkaita.
18826: on äskettäin tehty tutkimuksia, joiden mu- Edelleen niistä, jotka käyttivät nastaren-
18827: kaan nastarenkaiden käyttö lisää taJvike- kaita, 61.2 % käytti nastoja kaikissa ren-
18828: lillä huomattavasti ajoturvallisuutta lyhen- kaissa. Tiedusteltaessa henkilöautoilijoiden
18829: tämällä jarrutmsmatkaan noin puoleen. mielipidettä nastarenkaiden käytön pakolli-
18830: TALJAn suorittamissa kokeissa on käynyt seksi määräämisestä sanotun tutkimuksen
18831: ilmi, että sileällä jääkelihlä ajettaessa 50 km mukaan 64.7% kaikista haastatelluista kan-
18832: tuntinopeudella on jarrutusmatka kesären- natti nastarenkaiden määräämistä pakolli-
18833: kailla 102 metriä, mutta täysin nastoit€tuilla seksi. Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, oli-
18834: talvirenkailla vain 52 metriä. On kuitenkin siko tällöin määrättävä nastarenkaat pakol-
18835: huomattava, ettei nastarenkaillakaan suori- iiseksi kaikkiin pyöriin vain ainoastaan kah-
18836: oottu jarrutus talvikelillä vastaa kesäkeliä, teen pyörään.
18837: sillä kuivalla kesäkelillä 50 km/t ajettaessa Edellä sanottuun viitaten esitämme valtio-
18838: jarrutusmatika on vain 12.1 metriä. Vastaa- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin no-
18839: vasti, jos nopeutta lisätään 70 kilometriin jalla va;ltioneuvoston asianomaisen jäsenen
18840: tunnissa, on jarruttusmatka jääkelirllä 150 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18841: metriä, mikäli käytetään kesärenkaita ja
18842: vastaavasti 83 metriä, jos käytetään täysin Onko Hallitus tietloinen siitä, että
18843: nastoitettuja talvirenkaita. Tapaturmantorjunta r.y. TALJAn
18844: TALJAn 1mtkimuksissa on siten tJodMtu, suorittamien tutkimusten mukaan
18845: ett'ä <liukkaalla talvikelillä nastarengas on nastJarenkaat lisäävät ajoturvallisuuti-
18846: tehokkaampi kuin kesärengas. Turvallisuu- ta ja ovat. siten omiaan vähentämään
18847: den lisääntyminen edellyttää kuitenkin, et- liikennetapaturmia talvikeli:llä ajet-
18848: tei ajonopeutta vastaavasti nosteta nasta- taessa, ja jos on,
18849: renkaiden käyttöön vedoten. Vastaavasti mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18850: tutkimuksissa on todettu, että kesäkel:Ullä ryhtyä nastarenkaiden käytön mää-
18851: kesärenkaan käytt•ö on turvallisempaa, sillä räämiseksi pakolliseksi talvikaudella?
18852: nastoitetun renkaan jarrutusmatka a:li täl-
18853: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
18854:
18855: Alli Siiskonen. Olli J. Uoti.
18856: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen.
18857: E 221/67
18858: 2
18859:
18860:
18861:
18862:
18863: E d u s kUIn n a n; H e r r a P u h e m i e h e ll e.
18864:
18865: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- määrätään pakollisiksi. On aihetta pelätä,
18866: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra että mahdollisen vahingon sattuessa nasto-
18867: Puhemies, olette kirjeellänne 3 päivänä maa- jen käyttöä sellaisenaan pidetään osoituk-
18868: liskuuta 1967 N: o 165 lähettänyt valtio- sena tarpeellisen varovaisuuden noudattami-
18869: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- sesta.
18870: vaksi kansanedustaja Siiskosen ym. tekemän Liikenteen kasvaessa ja teiden talvikun-
18871: seuraavan kysymyksen N: o 41: nossapidon tehostuessa pyritään myös yhä
18872: suurempi osa tiestöstämme pitämään lumet-
18873: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tomana ja jäättömänä kautta vuoden, jOO.-
18874: Tapaturmantorjunta. r.y. TALJAn loin nast1ojen käyttö on ei ainoastaan teho-
18875: suorittamien tutkimus·ten mukaan tonta vaan haitallistakin. Vain jo nykyisten
18876: nastarenkaat lisäävät ajoturvallisuut- ajomatkojen pituudesta johtuen autoilijat
18877: ta ja ovat siten omiaan vähentämään joutuvat reittinsä varrella ajamaan osaksi
18878: liikennetapaturmia talvikelillä ajet- täysin paljailla ja osaksi jäisillä teillä, ja
18879: taessa, ja jos on, 1lehdyssä kysymyksessä nastojen käyttöpa-
18880: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kolle esitetty edellytys, "talvikelillä", on
18881: ryhtyä nastarenkaiden. käytön mää- varsin vaikeasti sov~llettavissa, kun otetaan
18882: räämiseksi pakolliseksi talvikaudella?" huomioon yleiset ja nopeat säänvaihtelut
18883: talvikauden alussa ja lopussa.
18884: Vastauksena kysymykseen esitän kunni-
18885: oittaen seuraavaa: Eräät tieasiantunt~jat puoltavat nastojen
18886: määräämistä pakollisiksi vedoten siihen, että
18887: Nastarenkaiden käyttöä ovat tutkineet siten voitaisiin lopettaa autokannanemme
18888: mm. Talja ja Tie- ja vesirakennushalilitus, tuhoisan suo1lan käyttö. Toisaalta on Valtion
18889: jolloin on voitru t1odeta seuraavaa: teknillisen tutkimusllaitoksen tie- ja vesira-
18890: Nastojen käyttö lisää renkaan ja tien- kennushallituksen toimeksiannosta suoritta-
18891: pinnan välistä kitkaa ja lyhentää siten jar- massa tutkimuksessa todettu, että nasta-
18892: rutusmatkaa jäisellä pinnalla huomattavasti. renkaat kuluttavat huomattavastli asfaltti-
18893: Sensijaan pehmeässä lumessa niillä ei ole pää1lysteitä. Samanlaiseen tulokseen on tiet-
18894: merkitystä, ja paljarulla päällysteellä nastat tävästi tultu myös Ruotsissa. Saksassa on
18895: päinvastoin heikentävät kitkaominaisuuk- vastaavien tutkimusten tulosten perusteella
18896: sia. kielletty nastojen käyttäminen 2.5 tonnia
18897: Nastoilla varustettujen renkaiden vaiku- raskaammilta ajoneuvoilta. Kun asia tässä-
18898: tusta liikenneturvallisuuteen ei ole riittävän kin suhteessa vielä kaipaa lisätutkimuksia,
18899: perusteellisesti selvitetty. Useissa yhteyk- on tie- ja vesirakennushallituksen kanta nas-
18900: sissä on eri maissa kiinnitetty huomiota sii- tojen pakolliseen käyttöön ainakin toistai-
18901: hen, että autoilijat:J luottavat liiaksi nastoi- seksi vielä kielteinen.
18902: hin ja lisäävät nopeuttaan, niin että onnet- Myös TALJA, jonka suorittamiin kokei-
18903: tomuusvaara voi jopa kasvaa. Jotta nas- siin tehdyssä kysymyksessä on viitattu, on
18904: toista saataisiin se hyöty, johon niiden käy- ilmoittanut katsovansa, ettei nastoja ilman
18905: töllä pyrit,ään, on käyttäjän tunnettava nii- riittäviä lisätutkimuksia ole syytä määrätä
18906: den ominaisuudet ja rajoitukset ja sen pe- pakollisiksi. Kun nastoja jo on useampia
18907: rusteeilla itse ratkaistava milloin ja miten vuosia käytett'Y melkoisessa laajuudessa,
18908: hän niitä käyttää. Tällaista harkintaa ei TALJA on tutkinut, missä määrin niiden
18909: voida edellyttää käytet:Jtävän, jos nastat vaikutusta ehkä voidaan todeta talviaikana
18910: 3
18911:
18912: sattuneissa vahingoissa. Tilastollinen tarkas- uutta t,ekijää, etttei tällainen tarkastelu
18913: telu on tä!l!löin osoittanut, et,tä talvikauden vielä oikeuta pitkälle meneviin johtopäätök-
18914: osuus kaikista vahingoista on osoittanut siin.
18915: alenevaa suuntaa, mutta että henkilövahin- Kun nastojen vaikutus [iikennetiurvalli-
18916: kojen osuus talviaikana on oillut viime vuo- suuteen ja tiekustannuksiin on vielä riittä-
18917: sina jatkuvasti lisääntymässä. Syynä tähän västii selvittämättä ja klm niiden vapaaeh-
18918: lienee yhä parantuvast'a tiestöstlämme joh- oinen käyttö on voimakkaasti lisäänttynyt,
18919: tuva nopeuksien kasvaminen. Samanaikai- ei ministeriö katso tässä vaiheessa olevan
18920: sesti tapahtunut autokantamme nopea kasvu syytä määrätä niitä pakollisiksi, mutta tu-
18921: on kuitenkin tuonut mukanaan niin monta iee jatkuvastå seuraamaan asian kehitystlä.
18922: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1967.
18923:
18924: KUJlkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
18925: 4
18926:
18927:
18928:
18929:
18930: Till Riksdagens Herr Talman.
18931:
18932: 1 det syfte som framgår av 37 § 1 mom. Sådan prövning kan icke förutsäJt.tas om de1l
18933: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, bestämmes, att nabbarna skall vara obli-
18934: med Eder skriv~lse nr 165 av den 3 mars gatoriska. Man har skäl att frukta, att vid
18935: 1967 tillställt vederbörande medlem av stats- en eventucll olycka användningen av nabbar
18936: rådet för besvarande följande av riksdags- i ock för sig anses vara bevis för att nödig
18937: man Siiskonen m.fl. framställda spörsmål varsamhet iakttagits.
18938: nr 41: Då trafiken ökar och den vintlertida väg-
18939: "Är Regeringen medvet.en om att hållningen effektiveras, s1Jrävar man även
18940: en1igt undersökningar som utförts till att hålla en allt större del av vårt väg-
18941: av Olycksfallsskyddet r.f. TAI.1JA nät snö- och isfri under hela året, varvid
18942: ökar med nabbar försedda däck kör- det icke endast är ineffektivt utan till och
18943: säkerheten och bidrar sålunda ti~l att med menligt att använda nabbar. Redan
18944: minska trafikolycksfallen vid kör- enbart på grund av de nuvarande kör-
18945: ning i vinterföre, och om så är fallet, sträckornas längd kommer bilisterna att
18946: vilka åtgärder ämnar Regeringen på sin rutt köra del,vis på helt bara och
18947: vidtaga för att nabbdäck skulle bli delvis på isiga vägar och den i spörsmålet
18948: obligatoriska under vintersäsongen ~" anförda förutsättningen "vinterföre" är rätt
18949: svår att tliNämpa, då man tager i betrakt-
18950: Såsom svar på spörsmålet anför jag vörd- ande de allmänna och snabba väderleksför-
18951: samtJ fÖiljande: ändringarna i början och slutet av vinter-
18952: säsongen.
18953: Användn'i.ngen av nabbdäck har under- En del vägsakkunniga anser att nabbar
18954: sökts bl.a. av Trulja och av väg- och vatten- borde vara obligatoriska och appellerar till,
18955: byggnadsstyrelsen, varvid man kunnat kon- att man sålunda kunde upphöra med den
18956: statera följande: för vårt bilbestånd fördärvliga användnin-
18957: Användningen av nabbar ökar friktionren gen av salt. Å andra sidan har det vid
18958: mellan däcket och vägytan och förkortar undersökningar som Statens tJekniska forsk-
18959: sålunda anmärkningsvärt bromssträckan på ningsanstalt utfört på uppdrag av väg- och
18960: en isig yta. Däremot har de ingen betydelse vruttenbyggnadsstyrelsen konstateratJs, att
18961: i mjuk snö, och på en bar beläggning för- nabbdäck märkbart sliter på asfaltbelägg-
18962: svagar nabbarna tväroom friktionsegenska- ningen. 1 Sverige har man även ve1Jerligen
18963: perna. kommit till ett liknande resul1Jat;. 1 Tysk-
18964: Med nabbar försedda däcks inverkan på land har man på grund av resultaten av
18965: trafiksäkerheten är icke tillräckligt grund- motsvarande undersökningar förbjudit .an-
18966: ligt utredd. 1 flera sammanhang har man i vändningen av nabbar för fordon som är
18967: ()llika [änder fäst uppmärksamhet vid att tyngre än 2,5 ton. Då saken även i detta
18968: bilisterna al1tför mycket litar på nabbarna avseende kräver ytterligare undersökning,
18969: och ökar hastigheten så att faran för olycks- int1ager väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
18970: faN tili och med kan öka. För att man med åtminstone ännu ti!llsvidare en negativ in-
18971: nabbarna skall uppnå den nytta som man stäUning ·tJi:ll en obligatorisk användning av
18972: strävar tili genom att använda dem, bör nabbar.
18973: bilisten känna till deras egenskaper och Även TALJA, vars undersökningar man
18974: deras begränsning och på grund därav hänvisat till i spörsmålet, har uppgivit at,t
18975: själv avgöra när och hur han använder dem. den ans-er, atlt det icke är skäl att utan
18976: 5
18977:
18978: tillräckliga tålläggsundersökningar göra tidigt skeende snabba ökningen av vårt
18979: nabbarna obligatoriska. Då nabbar redan bilbestånd har dock medförtJ så många nya
18980: under :ffiera år använts i rätt stor utsträck- faktorer, att en dylik undersökning icke
18981: nmg, har TALJA undersökt, i viiken mån ännu berättigar oss att draga långt gående
18982: deras inverkan kan konstateras vid olyckor slutsatser.
18983: som inträffat vintertid. En stla,tistisk under- Då nabbarnas inverkan på trafiksäker-
18984: sökning har härvid visat, att vintersäson- heten och vägkostnaderna icke ännu är til!l-
18985: gens ande1 av alla oiiyckor företier en ned- räckligt utredd och då den frivilliga an-
18986: gående tendens, men att personskadornas vändningen av dem kraftigt har ökat, anser
18987: andel vintertid under de senaste åren konti- minist1eriet, att det icke i detta skede är
18988: nuerligti har ökatl. Orsaken härtill torde skäl att förhlara dem obligatoriska, men
18989: vara att hastigheterna ökat på grund av att ministeriet kommer hela tiden att följa med
18990: vårt vägnät hela tiden förbättras. Den Sam- sakens utveckling.
18991: Helsingfors den 5 april 1967.
18992:
18993: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Leo Suonpää.
18994:
18995:
18996:
18997:
18998: E 221/67
18999: Kirj. ksm. N:o 42.
19000:
19001:
19002:
19003:
19004: Ilaskivi ym.: Pankki- ja postisiirtojärjestelmän saattamisesta
19005: samaan asemaan pos,tinkuljetuksessa.
19006:
19007:
19008:
19009: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll> e.
19010:
19011: Maksuliikenteen kehitityessä on rahalaitios- säästöpankin toiminta on yks~tyisiin kansa-
19012: tJen välityksellä tapahtuva tilisiirtojen käyt!- laisiin nähden va;ltion liiketoimintaa. Saman-
19013: tJÖ jatkuvas,ti yleistynyt. Tilisiirtojen hoita- laista liiketoimint~a harjoittavati myös yksi-
19014: miseksi on maassamme kaksi järjestelmää: tyiset rahalaH10kset. Tasaveroisuuden peri-
19015: Postisäästöpankin postisiirtojärjest:elmä. ja aatteen mukaan on vaJrt.iovaUan kohdeltava
19016: yksityisten rahal:a~itosten pankkisiirtojärjes- liiketoimintaa harjoittavia samalla tavallra,
19017: t:elmä. Näitä järjesteltmiä kehitettäessä pyri- o'li sitten yrityksen omistajana yksityinen
19018: tään maksujen suorit1tajil'le t:arjoamaan mah- sektori tai julkinen yhtleisö. Postisäännön
19019: doll~simman nopea ja huokea menettely eri- nykyinen soveltaminen on johtanut kuiten-
19020: laisten maksujen hoitamiseksi. Asiakaspalve- kin siihen, että yksityiset rahalaitokset
19021: lun tehostamiseksi on Postisää:stöpankin ja ovat posfulkuljetuksessa PostisääsiiJöpank-
19022: yksityisten rahalaitosten kesken solmittu kiin nähden huonommassa as~massa. Samoin
19023: sopimus, joka tekee varojen siirron mahdol- tietenkin myös yksityisten rahalaitosten
19024: liseksi myös näiden kahden eri järjes·t!elmän asiakkaat ovat täl'löin huonommassa ase-
19025: piiriin kuuluvien tilien kesken. massa Postisäästöpankin asiakkaisiin verra-
19026: Posti- ja pankkisiirtojärjestelmien kehit- ten. 'fällaista erilaista asemaa ei voida pi-
19027: täminen on tapahtunut sama:1/}la tavaliia ja tää oikeudenmukaisena..
19028: samanaikaisesti, ja kummankin järjestelmän Eri rahala.itosjärjestelmät kilpailevat kes-
19029: tarjoamien palvelusten luonne on t1äysin sa- kenään asiakkailleen tarjoamista pa!l~eoluk
19030: manlainen. Valtiovalta on kuit:enkin asetlta- sista. Tämä kilpailu on asiakkaiden edun
19031: nut nämä tilisiirtojärjestelmät yksliltyisten mukaista. Se on ·samalla talouselämän ja
19032: henkilöiden välisten maksujen hoidossa kes•- yht:eiskunnan kannalta edullista, koska näin
19033: kenään erilaiseen asemaan. Postisäännön 10 pyritään löytämään yhä tarkoituksemnukai-
19034: §: n 5. B.m-kohdan mukaan voidaan posti- sempia ratkaisuja. Rahavaitosten ja kahden
19035: siirrossa käytettävät tilillepanokort~t! niihin eri tilisiirtojärjest>e~män vä<linen kilpailu on
19036: tehdyin merkinnö'in jättää postin kuljet:ettia- johtanurt maksuliikkeessä jatkuvasti suurem-
19037: vaksi painotuotemaksuHia. Luonteel1taan ja paan tehokkuuteen. Maksuliikken kasvaessa
19038: sisäl~öltään täysin ·samanlaisista ja samaa tiedämme, miten suuri merldtlys alan jatku-
19039: tarkoitusta palvel:evista pankkisiirtolomak- valla nopeutumisella ja rationalisoitumisella
19040: keistla peritään kuitenkin normaa:li kirje- on kansantaloudelle. Kysymyksessä on ail'a,
19041: maksu. TällaiseHe postiobaksan soveltamiselle jossa eri järjestelmien paremmuuden ratkai-
19042: ei ole mitään asiallista perus,tetta. see kilpailu. Yhteiskunnan a'sia on tietenkin
19043: Posti- ja lennätJinliikenne on osittain jul<- asettaa tiettyjä yrittäjiä suosh:umpaan ase-
19044: kista hallintoa, osittain yhteiskunnan omis- maan niillä aloilla, joilla se kansantaloudel-
19045: taman laitoksen kansalaisme tarjoamaa palL lisesti tai yhteiskuntapoliittisesti on välttä-
19046: velutoimintaa, m'istä kaikesta suoritetaan mä:t!öntä. Rahal'aitosten kesken ja kahden
19047: korvaus joko erilaisina maksuina tai sitten tHisiirtojärjest:elmän väJillä ei kuitenkaan
19048: 1Julo- ja menoarvioon otettuina varoina. Täl- ole tarpeen pitää valtiovallan toimin yHä
19049: laisen toiminnan on ol'tJava tasapuolista erilaista asemaa.
19050: koska kansaffiaiset ova;1J jlrlkiseen haHintoon PoSitisäästöpankki on liiketoiminnas&'lan
19051: ja palveluksiin nähden tasaveroisia. Posti- puhtaasti taloudeHinen yritys. Ei siis
19052: E 182/67
19053: 2
19054:
19055: ole perustei:tia asetltaa muita rahalaitoksia jestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
19056: postinkuljetuksessa sitä huonompaan aSJe· tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19057: maan. KuNakin raha.l'aitokseHa on omat va- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19058: kituiset asiakkaansa, joihin pyritään säilyt-
19059: tämään hyvä palvelusuhde. Liiketaloudelli- Tietääkö Hal'litus, että postisään-
19060: sen rationaJlisoinnin ja tehokkuuden kan- nön soveltamisel<l'a siten, että Posti-
19061: nalta on vä1t:tämät'Öntä, et.tä kul,lakin raha- säästöpankin tiliUepanokortit voidaan
19062: laitoksella on samanllaiset ulkoiset puitteet kuljettaa painotuot:emaksulla, mitä
19063: kehittää palveluksiaan ja kilpailukykyään. etua ei ole myönnetty yksityisten ra-
19064: Sisäiset järjestelyt sitävastoin ovat: kunkin haiJ.<aitosten pankkisiirtoliomakkeiden
19065: rahalaitoksen oman toiminnan varassa. Ki'l'- suhteen, nämä kaksi tilisiirtojärjestel-
19066: pailun ulkoiset puitteet järkkyvät, jos yksi- mää ja niiden käyttäjä~tl on saatettu
19067: tyisiä rahalaitoksia pidetään valtiovaHan kilpailuHri.sest'i eriarvoiseen asemaan;
19068: toimenpitein julkisiin palveluksiin nähden ja jos tietää,
19069: Post~säästöpankkia huonommassa asemassa. mihin 1Joimenpit<eisiin Hal'litus ai-
19070: Tästä asiasta on sekä elinkeinoelämän että koo ryhtyä tämän epäkohdan poista-
19071: raha1ait:osten taholta ~tehty viranomaisme miseksi siten, että pankkisiirtojärjes-
19072: lukuisia korjausesityksiä, jotka kuitenkaan telmäUe voitaisiin postlinkuljetuksessa
19073: eivät ole johtaneet mihinkään parannukseen. taata samat edut kuin postisiirtojär-
19074: Edeliliä olevaarr viita~ten ja valtiopäiväjär- j estelmälle.
19075:
19076: He[lsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1967.
19077:
19078: Raimo Ilaskivi. Pekka Pesola.
19079: Esko J. Koppanen. Saara Forsius.
19080: Erkki Huurtamo. Irma Hamara.
19081: Pentti Mäki-Hakola. Jaakko Kemppainen.
19082: P. R. Haarla. Tuure Salo.
19083: Alli Vaittinen. Toivo Hietala.
19084: T. I. Vartia. Mikko Asunta.
19085: O<Davi Nikkilä. Georg C. Ehrnrooth.
19086: Arne Berner. Viktor Procope.
19087: Ecles Landst:röm. Carl Olof Talilgren.
19088: Grels Teir.
19089: 3
19090:
19091:
19092:
19093:
19094: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11' e.
19095:
19096: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mom:ssa sen postimaksun. Tulonmuodostuksen kan-
19097: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- nalta tiliNepanokortin lähettämistä ja itse
19098: mies, o~ette kirjee~länne 7 päivälJtä maalis- maksutapahtumaa on pidetttävä yhtenä ko-
19099: kuut& 1967 lähettänyt valtioneuvostlon asian- konaisuutlena eräänllaisena lähetysyhdiSitiet-
19100: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- mänä "painotuote-til!illepano", jonka yhteis-
19101: taja Raimo Ilaskiven ym. tekemän seuraa- maksusta posti- ja lennätinlaitok·seJ[:e koi-
19102: van sisältöisen kysymyksen: tuva tulo on tehnyt mahdolliseksi näiden
19103: lähetysten kuljetJtJamisen yleisten perusrbei-
19104: "Tietääkö Ha:ll:itus, etttä postisään- den mukaan kannettavia maksuja a1em-
19105: nön sovelta:mise!ora siten, että Posti- masta taksasta eN painotuotteen postimak-
19106: säästöpankin tilillepanokortit voidaan sulla. Pankkisiirto:lomakkeet eivät täy<tä pai-
19107: kuljettaa painotuotemaksulla, mitä notuotlt:eita kuljetettav'ista l'ähetyksistä an-
19108: etua ei ole myönnetty yksityisten ra- nettuja muotomääräyksiä. Kysymyksessä on
19109: haJ,aitosten pankkisiirtolomakkeiden siis sen pos•ti- ja lennätinlaitloksen taliOuden-
19110: suhteen, nämä kaksi tmsiirtojärjesrtel- hoidon yleisistä p·erusteista annetun lain
19111: mää ja niiden käyttäjä;t orr saatettu 3 §: n 2 momentin säännöksen soveltaminen,
19112: kilpailul'ltisesti eriarvoiseen asemaan; ettlä yleiSit.en perusteiden mukaan kannetta-
19113: ja jos tietää, vista maksuista voidaan myönt!ää al•ennuk-
19114: mihin toimenpiteisiin Hal<l'itus ai- sia, mikäli se liiketaloudellisesti on perus-
19115: koo ryhtyä tämän epäkohdan poista- teltavissa. Kuten edeHä esitetystä ilmenee,
19116: miseksi siten, että pankkisiirtojärjes- on viimeksi mainitun säännöksen kerrotun-
19117: ~ainen soveltamirren poståsiirt;otilU! tilillepa-
19118: telmälle voitaisiin poSittinkuljetuksessa
19119: taata samat edut kuin postisiir:tojär- nokortin osalta ollut. perusteltua. Se on so-
19120: jeste]mäl,}e ?" pusoinnussa myös sen edellä mainitun lain
19121: 1 §: ssä ilmaistun ohjeen kanssa, jonka mu-
19122: kaan posti- ja lennätinlaitoksen talout:tla on
19123: Vast1auksena kysymykseen esitän kunni- hoidettava terveiden liikeperiaatteiden mu-
19124: oittaen seuraavaa: kaan laitoksen kannwttavuutta ja maan
19125: Kun syyskuun 22 päivänä 1944 annetun yleistä etlua silmällä pitäen.
19126: post!lsäännön 10 §: n 5 B momentin m-koh- Osoituksena siitä, minkäl·aista suuruus-
19127: taan otettiin nykyistä 11 §:n 4 mom:n 1 luokkaa postisiirtoliikkeen välitykseUä tia-
19128: kohtaa vastlaava säännös postisiirtotiHn tilil- paht'uvat tilil[epanot posti- ja lennrutinlaitok-
19129: lepanolomakkeiden sallittuista merkinnöistä, S'en taloudessa edustavat voidaan todeta,
19130: päwt.ö·s jo tuolloin perustui 1iiket:aloudelaisiin että esim. vuonna 1965 maan postitoimipai-
19131: näkökohtiin. Lähtökohtana ja edellytyksenä koissa käsiteltyjen rt:-ilillepanojen lukumäärä
19132: säännökseen hyväksymiselle oli se, että oli 22 399 094 kpl. Yksinomaan tili!llepano-
19133: posti- ja lennätinlaitoksen tuli saada näistä maksuina posti- ja lennätinlaitoksetl·e kert:yi
19134: lähetyksistä kuljetlusmaksun lisäksi myös sanottuna vuonna tuloja 5 599 733,50 mk
19135: t:ilillepanomaksu - nykyisin 25 penniä - minkä lisäksi tilihllepanolomrukkeista on pe-
19136: I:ähetyksen vastaanottajan suorittaessa postå- ritty postitse kuljertettaessa niistä menevä
19137: toimipaHwissa lähettäjän tilil'le tämän tilille- kuljettusmaksu. Myös postisäästöpankin
19138: panokortilla perimän saamisen. Pankkisiir- mahdollisuudet myöntää valtio He lyhytai-
19139: 1
19140:
19141:
19142: tloa käytett:äessä ei po.srt:ti- ja lennätinlaitos kaista luotitoa ovat suorastaan riippuvaiset
19143: luonnollisestikaan saa muurf:a kuin lähetyk- siirtotilivarojen määrästä.
19144: 4
19145:
19146: Lopuksi huomautettakoon, että ministeriö makke'ita painotuo;tJemaksulla ja Eduskun-
19147: on viimeksi tämän vuoden helmikuussa hy- nan pankkivaliokunta on mietinnössään
19148: lännyt Suomen Pankkiyhdistyksen anomuk- 3/63 yksimielisesti ollut samalla kannaHa.
19149: sen sll!ada postissa kuljettaa pankkisiirtolo-
19150: 1
19151:
19152:
19153:
19154:
19155: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1967.
19156:
19157: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
19158: i)
19159:
19160:
19161:
19162:
19163: T i ll R i k s el a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19164:
19165: I eleti syfte 37 § 1 mom. rikselagsorel- post- och telegrafverket naturJ.ligt,vis icke
19166: ningen anger har Ni, Herr Talman, med något annat än postlportot för försänele1sen.
19167: Eeler skrivelse av elen 7 mars 1967 tiH ve- Från inkomstbilelningssynpunkt: bör sänelan-
19168: derbörande medlem av statsrådet för avgi- elet av inbetalningskortet och själva be>tal-
19169: vande av svar översänt följanele av riks- ningshäneleh>en anses såsom en helhet, el.v.s.
19170: dagsman Raimo Ilaskivi m.fL ställda spörs- som ett slags sänelningskombination "tryck-
19171: mål: alster-inbetalning", vars g·emensamma av-
19172: "Är Regeringen medveten om att gift: för postverket meelfört en inkomst., som
19173: t:illämpningen av poststaelgan sålunela, möj1iggjort befordran av dessa försänelelser
19174: att. Postsparhankens inbetalningskort en1igt en längre taxa än elen som enligt ele
19175: kan befordras mot1 avgift för tryck- allmänna principerna til~ämpas på elessa
19176: alSJter, viiken förmån icke heviljats försänelelser, eller mot avgiften för tryck-
19177: i fråga om privata penninginrätt- alster. Bankgiroblanketterna uppfyl'ler icke
19178: ningars bankgirobJianketter, har för- bestämmelserna angåenele formen för för.
19179: satt elesssa två gireringssystem och sändelser, som befordras som tryckalster.
19180: dem som använder sig av elessa "i från Det är aH!tså fråga om tillämpning av stael-
19181: konkurrenssynpunkt s,et:t olika stäU- gandet i 3 § 2 mom. Lagen om ele aUm.änna
19182: ning; och om så är fallet, grunderna för post- och telegrafverkets hus-
19183: vilka åtgärder ämnar Regeringen hållning enligt vilket på avgifter, S!Om upp•
19184: skrida till för atti avhjälpa denna häres enligt allmänna gruneler, kan bevilja,
19185: olägenhet så, att bankgirosystemet neelsät:tningar, för såvitt dessa lmn affärs-
19186: i fråga om posthefordran skuUe ga- ekonomiskt moHveras. Såsom av det1 ovan
19187: ranJteras samma förmåner som post- anförela framgår, har elen ifrågavaranele tiH-
19188: girosystemet ?" lämpningen av elet sistnämnela staelganelet
19189: på inbet~ln'ingskort till postgirokonto varit
19190: motiverael. Den överensstämmer också meel
19191: Såsom svar på spörsmålet får jag vörel- föreskriften i elen ovannämnela lagens 1 §,
19192: samt anföra följanele: att post- och telegrafverkets hushåNning
19193: Då i 10 § 5 h mom. m-punkten poststael- bör skötas enligt sunda affärsprinciper med
19194: gan av elen 22 septemher 1944 intogs det avseende fäst på verkets lönsamhet och
19195: staelganele, som mO't'svarar det nuvarande lanelets allmänna förelel.
19196: staelganelet i 11 § 4 mom. 1 p. angåenele Som bevis på viiken storhetsklass inbe1:av-
19197: på tryckalster rt:ill'åtna anteckningar, grun- ningarna genom postgiro utgör i post- och
19198: elaele sig beslutet reelan elå på företagseko- telegrafverkets hushåHning kan konstate-
19199: nomiska synpunkter. En utgångspunk:t och ras, att antalet viel lanelets postikont~or år
19200: förutsät1tning för st:adganelets godkännanele 1965 hehandlade inbetalrningar utgjorde
19201: var, att post- och telegrafväsenele:t skuHe 22 399 094 st. Enbar,tJ i inbetalningsavgifter
19202: för dessa försänelelser utöver hefordrings- infl1öt til1 post- och telegrafverket under
19203: avgift även erhälla inhetalningsavgift - sagela år 5 599 733: 50 mk vartill för inbe-
19204: för närvaranele 25 penni - elä mott1agaren talningshlanketterna viel posthefordran ele-
19205: av försänele'lse i poSJtkontoren på avsända- biterats gängse beforelringsavgift. Även
19206: rens konto inhetalar av elenne genom in- postsparbankens möjligheter attl bevilja Slta-
19207: betalningskort elehiterrut tilltgodohavande. ten kortfristig kreelit är direkt beroenele av
19208: Viel använelning av bankgirering erhåller girokontomeellens belo:pp.
19209: E 182/67
19210: Ei
19211:
19212: 'l'ill slut må nämnas, att ministeriet: se- gift för tryckalster och a:t1t. Riksdagens
19213: naS't i februari innevarande år avslog Bank- bankutskott i sitt betänkande 3/63 enhäl-
19214: föreningens i Fin~'and ansökan om att per }!igt omfattade samma ståndpunkt.
19215: post; få befordra bankg'iroblanketter mot av-
19216: Helsingfors den 31 mars 1967.
19217:
19218: Minister för kommunikationsväsendet och aUmänna arbetena Leo Suonpää.
19219: Kmj. ksm. N:o 43.
19220:
19221:
19222:
19223:
19224: Niinikoski ym.: Ylimääräisistä kustannuksistla autojen osa-
19225: maksukaupassa.
19226:
19227:
19228: E d u s k U{ n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19229:
19230: Pääomakustannukset muodostavat ammat~ fiannuksista suoritettava 11 % mukainen lvv.
19231: tiautoi:lijoilla erittäin merkittävän osan am- Tällöin joudutaan maksamaan liikevaihtove-
19232: matinharjoittamiseen liit:tlyvistä menoista. roa Jiikevaihtoverosta, koska vakuutusmak-
19233: Tämän vuoksi on jatkuvasti etsittävä kei- suihin on myös sisältynyt lvv, joka tällöin
19234: noja kulujen alentamiseksi, koska sit.en voi- on osa1taan nostanut osamaksukaupan va-
19235: taisiin hillitä kwljetuskustannusten nousua. kuutusmaksujen summaa. Kaksinkertaisenru
19236: Noin 90-95% kuorma-autoilijois1Ja ost1aa maksuna tämä merkitsee 45,94 markan kus-
19237: autonsa vierasta pääomaa käyttläen. On kui- tannusta. Esimerkkittapauksen 2 880 markan
19238: tenkin osoittautunut, että autoliikkeiden ja rahoituskuluista on liikevaihtoveron osuus
19239: rahoitusyhtiöiden vähitt:äiskaupassa perimä:tJ 310,80 markkaa. Osamaksukaupan luon-
19240: kulut korkojen kanssa nousevat, erittäin teesta johtuen maksetaan tässä osamaksu-
19241: korkeiksi ja tämä aiheuttaa autoill:ijoille kauppatapauksessa normaalien liikevaihto-
19242: huomattavia ylimääräisiä menoja. Osa- veromaksujen lisäksi lvv:oa yht1eensä 734,47
19243: maksukaupasta aiheutuu myös muitla yli- markkaa. Voitlaneen arvioida, että 70-75%
19244: määräisiä kustannuksia, joiden oikaisemi- autoilijoista joutuu kalusuoaan ostaessaan ja
19245: seksi valtioval:Ian olisi ryhdyttävä toimen- uusiessaan näiden "kohtuuttomien raliOitus-
19246: piteisiin. kulujen" uhriksi.
19247: Osamaksukaupal!la autonsa hankkivan au- Veroilain mukaan saadaan verotuksessa
19248: toilijan aseman tarkastelemiseksi on syytä vähentää korot eräin poikkeuksin. Lyhyt-
19249: tutustua siihen esimerkin val:ossa. Aut1oilija aikaisissa tapauksissa, kuten esimerkis-
19250: ostaa 35 000 markan uuden auton, jost1a hän sämme, koskee vähennysoikeus yleensä koko
19251: maksaa osan käteisellä mutta suurimman korkosummaa. Kuitenkin on maamme vero-
19252: osan- 27 000 markkaa- os1amaksuUa vuo- lautakunnilla tloisistaan poikkeavia käytän-
19253: den aikana. Yleensä osamaksuaika on kui- töjä. Esimerkiksi tässä tapauksessa ei vä-
19254: tenkin pitempi. Vaikka hän suoritt1aa lyhen- hennysoikeutta myönnetä, jos veroilmoituk-
19255: nykset kuukausittain, niin korkojen ja ra- sessa mainitaan joko "osamaksulisä" tai "ra~
19256: hoituskulujen osuus muodostuu 2 880 mar- hoituskulut". Tämä merkittsee sitä, ett:ä au-
19257: kaksi, mikä tietää pitkäiltti yli 10 % korkoa toilija jouttuu verotettavaksi 2 880 markkaa
19258: ja rahoituskuluja. Eräissä äärimmäistapauk- todel'lista tuloa suuremmasta tulosta.
19259: sissa korko- ja rahoituskulujen osuus on Jos tarkastJelemme kokonaisuudessaan sitä
19260: yil.i 20 %. Mikäli autoilija olisi saanut nor- "tappiotta", jonka esimerkkiautoilijamme
19261: maalin pankkilainan, olisivwtl sen korot ol- joutuu kärsimään osamaksukauppansa ta-
19262: h~et vain 1442 markkaa. Näin suurten ja kia, voimme todeta, etltä osamaksukaupasta
19263: epämääräisten rahoituskulujen osuutt1a e1 johtuvat liikevaihtoverot tekevät 734,47 mk,
19264: voitane pitää oikeudenmukaisena. rahoituskulujen ja normaaJikoron ero 808
19265: Nykyisen lainsäädännön mukaan sisältyy mk sekä tuloverotukseen tuleva ero 165,45
19266: myös vakuutusmaksuihin lvv:n kaltainen mk (oletetaan, että hän oli II veroluokassa
19267: vakuutusvero, joka esimerkiksi 35 000 mar- v. 1965). Käytännössä tlämä merkitsee, että
19268: kan yhteydessä tekee 417,67 markkaa. Liike- autoilija joutuu hankkiakseen tämän 1 707,92
19269: vaihtoveroJain mukaan on osamaksukau- markkaa ajamaan TVL: n tuntiajossa noin
19270: passa aiheutuvista ja siihen liitltyvistä kus- 188 tuntia tahi kilometriajossa noin 2 845
19271: E 237/67
19272: 2
19273:
19274: kilometriä ja urakka-ajossa siirtämään 2 277 järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
19275: ms maata yhden kilometrin matkan. esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston
19276: Esimerkki osoittaa, etJtä osamaksukau- asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
19277: passa perittävät rahoituskulut ja siitä ai- van kysymyksen:
19278: heutuvat lisärasitukset autoilijoiden ammat-
19279: tikunnalle eivät voi ohla oikeudenmukaisia. Onko Hallitus tietJoinen autojen
19280: Samantapaisia esimerkkejä voitaisiin esittää osamaksukaupassa perittävistä koh-
19281: tuhansia. Ylimääräiset kulut aiheutltavat tuuttoman suurista rahoituskuluista
19282: kuljetuskustannust,en nousua, joka voitaisiin ja sen autoilijoille aiheutttamista yli-
19283: myös vä1ttää. Yhteiskunnan olisi harkittava määräisistä kustannuksista, ja jos on,
19284: keinoja, joilla tämäntapaiset ylimääräiset mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19285: "kulut" voitaisiin estää. ryhtyä asiantilan korjaan1iseksi ~
19286: Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
19287: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1967.
19288:
19289: Paavo Niinikoski. Aaro Lintilä. Mikko Volotinen.
19290: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi. Eino Sääskilaht:i.
19291: Hannes Paaso. Reino Kangas. Pentti Pekkarinen.
19292: Eemil Partanen. Eino Räsänen. Esu Niemelä.
19293: Aulis Sileäkangas. Veikko Hanhirova. Olavi Laht;e1a.
19294: Toivo Antila. Heimo Linna. Arvo Pentti.
19295: Veikko Savela.
19296: 3
19297:
19298:
19299:
19300:
19301: E d u s k lll n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19302:
19303: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- taessa on kuitenkin huomattava, että velaksi
19304: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- jäävälle kauppahinnan osuudeNe laskettu
19305: edustiaja Paavo Niinikoski ym. esittäneet korko on vain yksi rahoituskulujen kustan-
19306: Ha1lHtuksen asianomaisen jäsenen vastatta- nuksista, joten on vaikeata ilman kussakin
19307: vaksi seuraavan kysymyksen: erityistapauksessa suoritettua tutkimusta ar-
19308: vioida, missä määrin peritJyt kustannukset
19309: "Onko Hallitus tiet:oinen autojen ovat kohtuuttomia.
19310: osamaksukaupassa perittävistä koh- Ostajan suojaaminen osamaksukaupan
19311: tuuttoman suurista rahoituskuluista kohtuuttlomia kustannuksia vastaan on
19312: ja sen autoilijoille aiheutltamista yli- otettu huomioon viime kesäkuun 1 päivänä
19313: määräisistä kustannuksista, ja jos on, voimaan tulleessa osamaksukauppalaissa
19314: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo (91/66). Sanotun lain 7 §:n mukaan voi-
19315: ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?" daan milloin jonkin osamaksukauppaan liit-
19316: tyvän ehdon soveltaminen ilmeisesti olisi hy-
19317: Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan vän ·Iiiketavan vastaista tai muuten kohtuu-
19318: kunnioittavasti esittää seuraavaa: tonta, ehtoa sovitella tai jättää se huomioon
19319: ottamatt1a. Tätä säännöstä voidaan soveliJ;aa
19320: Kysymyksen perusteluissa mainitaan, ett1ä mm. milloin ostaja saadakseen käyttoönsä
19321: noin 90-95 prosenttia kuorma-autoilijoista tarvitsemansa esineen on sitoutlunut. maksa-
19322: ostaa autonsa vierast1a pääomaa käyttäen maan siitä, kun kaikki maksuerät ja muut
19323: ja kun autoliikkeiden ja rahoitusyhtiöiden hänen maksettavikseen tulevat kulut laske-
19324: osamaksukaupassa. perimät kulut: korkojen taan yhteen, kohtuuttoman kalliin hinnan.
19325: kanssa nousevat erittäin korkeiksi, korko- V aitioneuvoston 14 päivänä elokuuta 1958
19326: ja rahoituskulujen osuuden ollessa eräissä hintojen ja maksujen valvonnasta ja sään-
19327: äärimmäistapauksissa ytli 20 prosenttia, nöstelystä antamassa päätöksessä (363/58)
19328: aiheutuu tästä ammatltiautoilijoille huomat~ on myös säännöksiä osamaksukaupasta. Tä-
19329: tavia ylimääräisiä menoja. män päätöksen 45 §: ssä säädetään, että mi'l-
19330: Sosiaaliministeriön hin:t1aosaston antaman loin tarvike myydäru osamaksuehdoin, so-
19331: selvityksen mukaan kuorma-autojen osamak- siaaliministeriö voi tarvittaessa määrätä,
19332: sukaupassa rahoituskulujen ja koron yh- miten ehto s.aa vaikuttaa lopullisen hinnan
19333: teenlaskettu määrä eili ns. efekt:iivinen korko suuruuteen. Säännöst'ä voidaan sovelt~aa kui-
19334: on 18 kuukauden maksuajalla ja ilman lii- tenkin vain niihin tarvikkeisiin, jotka kuu-
19335: kevaihtoveroa noin 18 prosenttlia. Pisin sal- luvat 30 päivänä joulukuuta. 1957 annehm
19336: littu maksuaika on raskaiden kuorma-auto- hintiavalvontalain (444/57) piiriin. Viran-
19337: jen ollessa kyseessä 18 kuukauden sijasta omaisilla ei täten ole paljonkaan mahdol,li-
19338: 24 kuukautta ja efektliivinen korko tällöin suuksia puuttua osamaksukaupassa perittä.-
19339: lähes 19 prosenttia. Osamaksul1a ostaminen viin lisäkust:annuksiin.
19340: muodostmu siten ostajalile huomattavasti kal- Koska osamaksukaupassa ostaja ei usein-
19341: liimmaksi kuin jos hän olisi voinut suorittaa kaan saa ostohetkellä tietoonsa ost:opäätök-
19342: ostonsa normaalia pankkilainaa . käyttäen. sen kannalta tärkeitä hint:aa lisääviä teki-
19343: Ostiajan onkin käytettävissään olevat mah- jöitä valtioneuvosto päätti kauppa- ja teol-
19344: dollisuudet huomioon ott1aen tarkkaan har- lisuusministleriöstä 19 päivänä maaliskuutla
19345: kittava suorittaako hän oston osamaksu- 1967 tapahtuneessa esittelyssä Hsätä vilpilli-
19346: ehdoin. Osamaksukaupassa ostajan makset- sen kilpailun lainsäädänt1ökomitealle annet-
19347: taviksi tulevia lisäkustannuksia arvostel- tua tlehtävää siten, että komitealle annetltiin
19348: 4
19349:
19350: tiehtäväksi laatia myös ehdotus myyjän vei- Y'htiön myynnin verotusarvoon. Tämän anne-
19351: voittamisesta antamaan osamaksukaupassa tun ennakkotiedon, jonka mukaan ennakkotie-
19352: ostiajalle riittävän selvässä muodossa selvi- dossa tarkoitettu ostajan erikseen maksettava
19353: tys ostajan maksettaviksi tulevista osamak- korko ei siis ole liikevaihtoveron alaista,
19354: sukaupan lisäkustannuksista. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut vii-
19355: Tässä yhteydessä mainittakoon lisäksi, me helmikuun 22 päivänä antamassaan pää-
19356: että valtioneuvoston 9 päivänä helmikuuta töksessä. Edustaja Niinikosken ym. kyse-
19357: 1967 antamalla pä.ätlökse1lä (82/67) muut'et- lyssä esitetään, että nykyisen lainsäädännön
19358: tiin eräiden tavaroiden osamaksukaupan mukaan sisältyy myös vakuutusmaksu!ihin lii-
19359: liuottoehtoja koskevaa päätöstä siten, että kevaihtoveron kaltainen vakuutusvero. Sään-
19360: niiden kuorma-autojen osalta, joille kulku- nökset vakuutusverosta ovat kuluvan vuo-
19361: laitosten ja yleistien töiden ministeriö on den alusta voimaan tJuilleessa eräistä vakuu-
19362: erikoisluvin tapahtuvaa käyttöä vart'en vah- tusmaksuista suoritettavasta verosta anne-
19363: vistanut suurimmaksi sallituksi akselipai- tussa laissa (664/66). Siinä tarkoitettu 11
19364: noksti 10 tonnia tai telipanoksi 16 tonnia, § : n suuruinen vero on liikevaiht1weron kal-
19365: on Iuottoajan enimmäispituus entlisen 18 tainen vero, jota on suoritettava muun
19366: kuukauden sijastia nyt 24 kuukautta. Tehty muassa autorvakuutuksesta. Kun sanota.an,
19367: päätös helpottaa raskaimpien ja siten myös että vakuutusmaksuveron vuoksi jouduttai-
19368: kalleimpien kuorma-autojen ostajien asemaa. siin liikevaihtoveroa maksamaan Hikevaih-
19369: Kansanedustaja Paavo Niinikosken ym. toverost1a, lienee kysymyksessä eräänlainen
19370: tekemän kysymyksen perusteluissa on kos- väärinkäsitys siitäkin syystlä, että osamak-
19371: ketJ~ltu myös eräitä osamaksukauppaan liit- sukaupassa ei erikseen maksetJtava vakuu-
19372: tyviä autoilijoiden kustannuksia nostavia tusmaksun hyvitys ole osamaksuhintaa eikä
19373: verokysymyksiä. Tältä osin pyydän viitata siitä niin oJilen ole liikevaihtoveroa suori-
19374: siihen, mitä valtiovarainministeriön vero- tettava. Asian raita on lisäksi niin, että liike-
19375: osasto on asiasta lausunut. vaihtovero on tavaran myyntliin ja hintaan
19376: Liikevaihtoverokonttori on 20 päivänä tou- kohdistuva vero. Vakuutusvero puolestaan
19377: kokuuta 1966 antanut ennakkotietopää.tök- on vakuutusmaksuja koskeva vero. Ei siis
19378: sen, joka koskee osamaksukaupasta anne- voitane puhua kahdesti suoritettavast'a ve-
19379: tlussllJ laissa (91/66) tarkoitetun osamaksu- rosta.
19380: hinnan liikevaihtoveroa. Tuossa päätökses- V altiolli- ja kunnallisverotusta koskevien
19381: saan liikevaihtoverokonttori katsoi, että säännösten muka.an verove'lvoHisella on oi-
19382: osamaksukaupoin tapahtuvassa myynnissä keus vähentlää tulostaan velkojensa korot!.
19383: t-avaran myyntihintlana oli pidettävä osa- Korkojen vähentämisoikeuteen ei. tällöin
19384: maksuhi:n11Jaa ja että osamaksukaupasta an- vaikuta, mihin koron aiheuttanut velka on
19385: netun lain 1 § :n 3 momentin mukaan osa- käytetty. Vähennyskelpoisina kuluina ei ve-
19386: maksuhinnaHa tarkoitetaan ostajan sopi- rotuskäytännössä kuitenkaan ole pidet1tty
19387: muksen mukaan suoritettavien maksuerien niitä koroiksi kutsutJtuja eriä, jotka irtai-
19388: yhteenlaskettllla määrää. Tämän vuoksi ja men kaupassa myyjä on sisällyttänyt myyn-
19389: kun maksuerällä ei tarkoiteta ostajan erik- tihintaan. Siten: osamaksukaupassa annetun
19390: seen maksettJavaa korkoa eikä erikseen mak- lain mukaisessa kaupassa osamaksuhinnan
19391: settava korko siis sanotun lain mukaan Qll- suuruuteen vaikutJtavaan osamaksu- tai ra-
19392: lut tavaran osamaksuhintaa, myyjän ja os- hoituslisään sisältyvää myyjän korkokustan-
19393: tajan kesken osamaksukaupassa velaksi jää- nuksia vastaavaa erää ei voida pitää ostajan
19394: västä hinnan osasta ostiajan suoritettavaksi verotuksessa erikseen vähennyskelpo'isena
19395: sovittua korkoa, sikäli kuin sen määräk'in kuluna. Jos kuitenkin osamaksukaupasta
19396: osoitti kysymyksessä olevan velan koron, tehdyn sopimuksen ehdoista ilmenee, että
19397: eri ollut pidettävä tavaran myyntihintana, kysymyksessä on ede'llä mainitun lain 1 § : n
19398: joten se ei myöskään kuulu:ruut myyjän 3 momentissa tarkoit;ettu osamaksuhintaan
19399: myynnin verotusarvoon. Sen vuoksi liike- sisältymätön ostiajan erikseen maksettava
19400: vaihtoverokontltori selitti ennakkotietlona, korko, on tä1lainen korko katsottava vero-
19401: että ostajan erikseen maksettavaa osamak- tuksessa vähennyskelpoiseksi koroksi edel-
19402: suhintaan kuulumatonta korkoa, edellä maj- lyttäen, että se laskentJaperustteeltaan ja
19403: nituin edeHytyksin, ei ollut Tuett'ava myyjä- muutoinkin täyttiää korolta vaadittavat tun-
19404: 5
19405:
19406: nusmerkit. Edellä tarkoitetttuna erikseen keinonharjoittaja ei saakaan erikseen vä-
19407: maksettavana korkona voidaan mm. pit,ää hentää osamaksuhintaan koron nimisenä si-
19408: osamaksuhinnan lisäksi ostajalta vel'Oitettua sälltyvää erää, hän saa verotuksessa tlulos-
19409: yleistä diskontltokorkoa vastaavaa korkoa. taan vähentää sanotuin tavoin hankkimansa
19410: Edustaja Niinikosken ym. kysymyksessä tar- auton tai muun käyttöomaisuusesineen han-
19411: koitetun esimerkkitapauksen osalta voidaan kintamenon ja siis myös siihen sisältyvä1l
19412: vielä t 1odeta, että vaikka asianomainen elin- osamaksu!J.isät vuotuiSin arvonvähennyksin.
19413: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1967.
19414:
19415: Kauppru- ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
19416: 6
19417:
19418:
19419:
19420:
19421: Till Riksdagens Herr Talman.
19422:
19423: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av de extra. kostnader köparen har vid av-
19424: anger har riksdagsman Paavo Niinikoski betaln'ingsköp bör dock beaktas, att räntan
19425: m.fl. till vederbörande medlem av st:atsrådet på den resterande delen av priset är endast
19426: för avgivande av svar ställt följande spörs- en av utgift.erna för finansieringen, varför
19427: mål: det är svårt att ut•an undersökning i varje
19428: "Är Regeringen medveten om de enskil:tJ fall beräkna, i viiken mån de upp-
19429: oskäligt' stora finansieringskostnader- burna kostnaderna är oskäliga.
19430: na vid köp av bilar på avbetalning Skydd för köparen mot oskäliga utgifter
19431: och de extra kostnader som trafikan- v'id avbetalningsköp har beaktats i lagen om
19432: terna därigenom åsamkas, och om så avbetalningsköp, som trädde i kraft den
19433: är fallet1, 1 juli senaste år (91/66). Enligt 7 § sagda
19434: vilka åtgärder ärnar Regeringen lag kan, om tillämpningen av villkor vid
19435: vidtaga för rättande av detta sakför- avbetalningsköp uppenbart strider mot gott
19436: hållande ~" affärsskick eller eljest är otJillbörlig, villkoret
19437: jämkas eller lämnas utan avseende. Detta
19438: Såsom svar på dett.a spörsmål får jag stadgande kan tillämpas bl.a. när köparen
19439: vördsamt anföra följande: för att få föremåJlet som han behöver tili
19440: sittf:l förfogande förbundit sig att betala ett
19441: 1 motiveringen för spörsmålet nämnes, att oskäligt dyrt pris, när alla avbetalningsrater
19442: omkring 90-95 procent av lastbilstrafikan- och övriga kostnader som faller på honom
19443: terna köper sina bilar med främmande ka- sammanräknas.
19444: pitlal och att detta medför betydande extra 1 statsrådets beslut den 14 augusti 1958
19445: utgifter för yrkestrafikanterna, enär de om övervakning och reglementering av pris
19446: kostnader som bilaffärerna och finans'ie- och avgifter (363/58) ingår även stadgan-
19447: ringsbolagen uppbär vid avbetalningshan- den om avbetalningköp. I 45 § detta beslut
19448: deln tillsammans med räntorna blir synner- stadgas, att när förnödenhet sä:ljes på avbe-
19449: ligen stora. Ränte- och finansieringskostna- talningsvillkor, socialministeriet vid behov
19450: dernas andel är i vissa ytterlighetsfall över må bestämma, v:itlken verkan villkoret får
19451: 20 procent. ha på storleken av det slutgiltiga försälj-
19452: Enligt en utredning från socialminist~eriets ningspriset. Stadgandet kan dock til~ämpas
19453: prisavdelning är det sammanlagda beloppet endast på förnödenheter, som berörs av Jia-
19454: av finansier'ingskostnaderna och ränban vid gen den 30 december 1957 om tryggande
19455: köp av lastbilar på avbetalning, eller den av prisnivån (444/57). Myndigheterna har
19456: s.k. effektiva räntan, under 18 månaders sålunda icke större möj'ligheter att ingr'ipa
19457: betainingstid och utan omsättningsskatt då fråga är om extra kostnader för avbe•
19458: cirka 18 procentl. Den längsta betaJlningsti- ta'lningsköp.
19459: den är 24 månader i stäHet! för 18, då Då köparen när avbetalningsköp ingås
19460: fråga är om tunga lastbilar, och den effek- sällan får kännedom om sådana prissteg-
19461: tiva räntan härvid närmare 19 procent. Köp rande faktorer som är viktiga vid fat.t1andet
19462: på avbetalning blir så1unda betrydigt dyrare av beslutJ om köpet, beslöt st,atsrådet vid
19463: för köparen än om han hade kunnat betala föredragning den 19 mars 1967 från han-
19464: med normalt banklån. Köparen måste också dels- och industTiministeriet utvidga kom-
19465: med beaktande av de möjligheter som står mittens för revidering av 'lagstiftningen om
19466: tlill buds noggrant pröva huruvida han kö- illojal konkurrens uppgiftJ så, att åt kom-
19467: per på avbetalningsvillkor. Vid bedömning mitten uppdrogs att även utarbet:a förslag
19468: 7
19469:
19470: Olli säljarens åliggande att åt den solli kö- ningar icke skuNe inräknas i beskattnings-
19471: per på avbetalning lällina tillräckligt tydlig värdet av säljarbolagets försäljning. Denna
19472: utredning Olli de extra kostnader detta llied- förhandsuppgift, enligt viiken den däri av-
19473: för. sedda ränta som köparen skall erlägga sär-
19474: I det'ta sammanhang må vidare nämnas, skilt, icke är underkastad omsättningsskat1J,
19475: att genolli statsrådets beslut av den 9 feb- fastställdes av Högsta förvaltningsdomsto-
19476: ruari 1967 (82/67) statsrådets beslut om len i dennas beslut den 22 sistförflutna feb-
19477: kreditvillkor vid avbeta;lningshandel med ruari månad. I riksdagsman Niinikoskis
19478: vissa varor ändrades så, att kredittiden i m.fil. spörsmål anföres, att försäkringsskatt
19479: fråga Olli de lastbilar för vilka ministJeriet av omsättningsskattenatur enligt den nuva-
19480: för kollilliUnikationsväsendet och allmänna rande lagstiftningen ingår även i försäk-
19481: arbeten vid användning enligt specialtill- ringspremierna. Stadgandena om försäk-
19482: stJånd såsolli högsta tillåtna axeltryck fast- ringsskatt ingår i lagen om skatt på vissa
19483: ställt 10 ton eller såsom högsta tillåtna försäkringspremier ( 664/66), som trädde i
19484: boggietryck 16 ton, dock utgör högst 24 kraft vid ingången av innevarande år. Den
19485: månader i st•ället för tidigare 18. Detta be- där avsedda, i 11 § nämnda skatten är en
19486: slut lliedför lättnad i de personers ställning, skatt av omsättningsskattenatur, som skall
19487: som köper av de tyngsta och sålunda även erläggas bl.a. för bilförsäkring. När man
19488: de dyraste lastbilarna. gör gällande, att omsättningsskatt på grund
19489: I lliOtiveringen för riksdagsllian Paavo av skatten på försäkringspremie skulle kom-
19490: Niinkoskis lli.H. spörsmål berörs även viss·a ma att betalas på omsättningsskatt, torde
19491: skattefrågor som ansluter sig t:ill avbetaJl- fråga vara om ett slags missförstånd, även
19492: ningshandeln och ökar trafikanternas kost- därför, att den gottgörelse för försäkrings-
19493: nader. Tili denna del hänvisar jag till vad premie, som skall erläggas särskilt vid av-
19494: finanslliinisteriets skatteavdelning uttalat betalningsköp, icke hör till avbetalningspri-
19495: om saken. set och att omsättningsskattl sålunda icke
19496: Omsättningskattekontloret har den 20 lliaj skall erläggas för den. Sakförhållandet är
19497: 1966 utfärdat ett: beslut om förhandsuppgift därtiU det, att omsättningsskatten är en
19498: angående omsättningsskatten för avbetal- ska1Jt som hänför sig tlill försäljning av vara
19499: ningspris som avses i lagen om avbetalnings- och dennas pris. Försäkringsskatlten å sina
19500: köp (91/66). Omsättningsskattekontoret an- sida är en skatt som berör försäkringspre-
19501: såg i sitt beslut, att avbeta:lningspriset vid mierna. Man t:orde sålunda icke kunna tala
19502: försäljning på avbetalning måste anses som om skatt som erlägges två gånger.
19503: varaus försäljningspris, och att enligt 1 § Enligt stadgande om stats- och kommu-
19504: 3 lliom. lagen Olli avbeta1ningsköp med av- nalbeskattning har skatrtskyldig rätlt att
19505: betalningspris avses det sammanlagda belop- från sin inkom&t avdraga ränta på gäld. På
19506: pet av de rat:er, som köparen skall erlägga rätten att avdraga räntor inverkar härvid
19507: enligt avtalet. Därför, och då med beta1- icke, vartill den gäld använts, för viiken
19508: ningsrat icke avses ränta solli köparen har ränta erlägges. Såsom avdragsgilla utgifter
19509: att el"lägga särskilt, och då räntan som har dock icke i beskattningspraxis ansetts
19510: skall betalas skilt enligt sagda lag sålunda de såsom ränta benämnda poster som för-
19511: icke ingått i varans avbetalningspris, skulle säljaren vid hande1 med lösöre innefattat
19512: icke den mellan säljare och köpare överenrs- i försäljningspriset. Sålunda kan icke vid
19513: komna ränt:a som köparen skall erlägga på handel enligt lagen om avbetal:ningsköp det
19514: den del av priset, viiken vid avbetalnings- belopp som lliotsvarar säljarens ränteutgif-
19515: köp lämnats såsom skuld, anses ingå i va- ter och innefattJas i avbeta:lnings- eller fi-
19516: raus försäljningspris, såvitt även ränt,ebe- nansieringstiUägget samt inverkar på avbe-
19517: loppet angav, att fråga var om ränta på talningsprisets storlek, betraktas såsom en
19518: skuld, varför räntan icke heller ingick i utgift som köparen vid beskattningen lmn
19519: försäljningens beskattningsvärde. Omsätt- avdraga särskilt. Framgår det dock av vill-
19520: ningsskattekontJoret förklarade därför som koren för avtal om köp på avbet1alning, att
19521: förhandsuppgift, att ränta som köpare skall fråga är om den i 1 § 3 lliom. ovannämnda
19522: erlägga skilt och viiken icke ingår i avbe- lag avsedda ränta, som icke ingår i avbe-
19523: talningspris, unrder ovannämnda förutsätt~ talningsprise1J och skall erläggas särskilt av
19524: 8
19525:
19526: köparen, skall en sådan ränta anses vara m.fl. spörsmår nämnts såsom exempel kan
19527: vid beskattningen avdragsgill ränta under ytterligare konstateras, att även om veder-
19528: förutsättning, att den vad beräkningsgru- börande näringsidkare icke särskilt får av-
19529: derna angår och även eljest, har alla er- draga den post, som ingår i avbetalnings-
19530: forderliga kännetecken på räntla. Såsom prisetJ under namn av ränta., han vid be-
19531: ovan avsedd ränta som skaJ11 betalas särskilt skattningen får avdraga anskaffningsutgif-
19532: kan bl.a. betraktas ränta som motsvarar ten för den bi!1 eller annan anläggningstill-
19533: den allmänna diskontoränt:an och debiterats gång, som han anskaffat på nämnda sätt,,
19534: köparen utöver avbetalningspriset. I fråga och således även däri inbegripna avbeta~
19535: om det fall som i riksdagsman Niinikoskis ningstil'lägg med årlig värdeminskning.
19536: Helsingfors den 4 april 1967.
19537:
19538: Handels- och industriminist1er Olavi Salonen.
19539: Skiftl. spm. N: o 44.
19540:
19541:
19542:
19543:
19544: Tallgren: Om byggandet av landsvägen Karuna-Kimito.
19545:
19546:
19547: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19548:
19549: Under snart. två decennier har Kimit:o, Samtliga myndigheter som saken berör
19550: Västanfjärd, Dragsfjärd och Hitis kommu- har konstatera.t att detta s.k. Pungböle
19551: ner arbetat för att få tili stånd en fast broprojekt är ställt i första förslagsrummet
19552: vägförbindelse och en tidsenlig landsväg när det gäUer vägbyggnadsarbeten i Åbo
19553: mel1an Kimitoön och länets huvudort Åbo. och Björneborgs Iän. Såvä;l väg- och vatten-
19554: Byggnadstekniskt har frågan redan länge byggnadsdistriktet och Länsstyrelsen som
19555: varit kllar. Bron skall byggas över Rungon- Egentliga Finfands Landskapsförbund har
19556: salmi sund från Pungböle by i Kimito till enhälligt konsta.t.erat detta.
19557: Strömsböle by i Karun:a. Med hänvisning tili det ovan sagda och
19558: 1 1966 års budget fanns upptaget tili 37 § 1 mom. riksdagsordningeru ställer
19559: 1 000 000 mk för ovannämnda bro- och väg- jag vördsamtJ fö[jande spörsmål till veder-
19560: bygge (20 Ht, III kap. 4 mom. p 20) och börande medlem av statsrådet:
19561: tidigare har 700 000 mk budgeterats för
19562: samma ändamål. 1 1967 års budgetJ upptas Är Regeringen medveten om att
19563: för samma ändamål ytterligare 400 000 mk. byggnadsarbctena på Karunar-Kimi-
19564: Hösten 1966 frigjorde regeringen på fram- to landsväg och det därtiill anslutna
19565: stilllning av kommunikationsministeriet broprojektet icke ingångsattS trots
19566: 180 000 mk för arbetenas påbörjande. Såväl att tekn:iska och ekonomiska förut-
19567: statsministern som kommunikationsminis- sättningar härför finnes och
19568: tern meddelade på muntlig förfrågan i detta vilka åtgärder ämnar Regeringen
19569: sammanhang att väg- oeh brobyggnadsar- vidtaga för att detta. för landsdelen
19570: bet:ena omedelbart skuhle påbörjas. Detta livsviktiga vägbygge snabbt skall
19571: har emellertJid inte skett. kunna påbörjas?
19572: Helsingfors den 9 mars 1967.
19573:
19574: Carl Olof Tallgren.
19575:
19576:
19577:
19578:
19579: E 234/67
19580: 2
19581:
19582: Kirj. ksm. N:o 44.
19583: Suomennos.
19584:
19585:
19586:
19587:
19588: Tallgren: Karunan-Kemiön maantien rakentamisesta.
19589:
19590:
19591: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1i e.
19592:
19593: Kemiön, Väst.an:fjärdin, Drags:fjärdin ja Kaikki viranomaiset, joita asia koskee,
19594: Riittisten kunnat ovat kohta kahden vuo- ovat todenneet, että tämä ns. Rungonsalmen
19595: sikymmenen ajan työskennelleet saadakseen suunnitelma on pantu ensi ·tilalle km1 on
19596: aikaan kiinteän tieyhteyden ja ajanmukai- kysymys tienrakennustöistä Turun ja1 Po-
19597: sen maantieru Kemiön saaren jru läänin pää- rin läänissä. Niinhyvin tie- ja vesirakennus-
19598: paikan, Turun viiJlille. Asia on rakennustek- piiri ja lääninha:lllitus kuin .Varsinais-Suo-
19599: nillisesti jo kauan ollut selvä. Silta, tulee men maakuntaliitt6 ovat yksimie1isesti tä-
19600: rakennettavaksi Rungonsalmen yli Pung- märu todenneet.
19601: böleu kylästä Kemiössä Strömsbölen kylään Y:llä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
19602: Karunassa. 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
19603: Vuoden 1966 tulo- ja menoarvioon oli neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19604: otettu 1 000 000 mk Y'llämainittua silta- ja va.ksi seuraavan kysymyksen:
19605: maantierakennusta varten (20 Pl. III: 4
19606: mom. kohta 20) ja aikaisemmin on budje- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19607: toitu 700 000 mk samaan tarkoitukseen. Karunan-Kemiön maantien ja sii-
19608: Vuoden 1967 budjett.iin on vielä otettu hen liittyvä,n sillanrakennussuunni-
19609: 400 000 mk tähän samaan tarkoitukseen. telman rakennustöitä ei ole pantltl
19610: Syksyllä 1966 hallitus kulkulahosministe- alulle Sliitä huolimatta, että niiden
19611: riön esityksestä irroitti 180 000 mk tö'iden tekniset ja taloudelliset edellytykset
19612: aloittJamista varten. Sekä pääministleri että ovat olemassa ja
19613: kulkuliait:osministeri ilmoittivat suulliseen mihin toimenpiteisiin Hallitus· aikoo
19614: kysymykseen tästä asiasta, että tlien ja sillan ryhtlyä jotta tämä maakunnan kan-
19615: rakentamistyöt aloitettaisiin välittömästi. nalta elintärkeä tienrakennustyö no-
19616: Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut:. peasti voitaisiin aloittaa?
19617: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1967.
19618:
19619: Carl Olof Tallgren.
19620: E d u s k um n a n H e r r a P u h e m i e h e 1'1 e.
19621:
19622: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- yksit.yiskohtaisemmin esittäen samalla, että
19623: tissa mainitussa tarkoitmksessa Te, Herra tutkimuksen estämättä Rungonsa:lmen sil-
19624: Puhemies, olette kirjeellänne 9 päivältä lan ja Strömman kanavan rakentamiseen
19625: maaJliskuuta 19·67 lähettänyt valtlioneuvos- viipymättä ryhdyttäisiin. Ministeriö ilmoitti
19626: ton a-sianomaisen jäsenen vastat.tavaksi kan- 5. 11. 1962, että kysymys Halikonlahden
19627: sanedustaja Carl Olof Tallgrenin tekemän, muuttamisesta makeanveden altaaksi oli kä-
19628: seuraavan sisältöisen kysymyksen: siteltävä Kemiön saaren liikenneyhtJeyksien
19629: parantamisen yhteydessä ja kehoitti tie- ja
19630: "Onko Hallitus tietoinen siitä, eUä vesirakennushahlitmsta suorittamaan tarpeel-
19631: Karunan-Kemiön maantien ja sii- liset tutkimukset.
19632: hen liittyvän sillanrakennussuunni-
19633: telman rakennustöitä ei ole pantm Tutkimusten ja alusttavien suunnitelmien
19634: alulle siitä huolimatta, ett:ä niiden valmistuttua tie- ja vesirakennushall~tus an-
19635: tekniset. ja taloudelliset edellytykset toi ·lopuUisen lausuntonsa 4. 6. 1965, ja kat-
19636: ovat olemassa ja soi, ettei makeavesialtaan rakentamista. ai-
19637: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nakaan vielä voida pitää tarkoituksenmu-
19638: ryhtyä jotta tämä maakunnan kan- kaisena.
19639: nalta elintärkeä tienrakennustyö no- Kun eduskunta vuoden 1966 tulo- ja me-
19640: peasti voitaisiin aloittaa?" noarviossa myönsi 2 000 000 markan alku-
19641: määrärahan Strömman kanavan uusimistla
19642: Vastooksena kysymykseen esitän kunni- vrurt.en, laadittiin Rungonsalmen shllasta uusi
19643: oitJtaen seuraavaa: yleissuunnitelma, jossa sillan ailikulkukor-
19644: Valtioneuvosto määräsi 5. 1. 1956 Rungon- keus huomattavien kustannussääst.öjen
19645: saJlmen sillan rakentamista koskevan vesi- vuoksi muutettiin vesistötoimikunnan pää-
19646: oikeusasian vesistötoimikunnan käsiteUä- töksen edeHyttlämästä 28 metristä 16 met-
19647: väksi. Toinen vesistötoimikunta myönsi riksi. Uuden suunnitelman mukaisen sillan
19648: 30. 4. 1959 oikeuden sillan rakentamiseen rakentamiseen on Länsi-Suomen vesioikeu-
19649: mm. ehdolla, että sillan vapaan wlikulku- delta 10. 5. 1966 haettu vesilain edelilyt.tä-
19650: korkeuden tuli olla vähintään 28.0 m. mää rakennuslupaa:. Merenkulkuhalllitus ei
19651: Asiassa pidetyn katselmuksen t:oimit.usmie- ole vesioikeuskäsittelyssä vastustanut sillan
19652: het olivat ehdottaneet lausunnossaan, ett:ä alikulkukorkeuden määräämistä 16 metriksi.
19653: silta pitäisi rakentaa joko 28 metrin aH- Vesilain mukaisen katselmustoimituksen
19654: kulkukorkeudella tai vaihtoehtoisesti 16 loppukokouksen ovat katselmusmiehet pitä-
19655: metrin korkeudeNa, mikäli jälkimmäisessä neet 20. 3. 1967. Toimitusmiest-en tulee toi-
19656: tapauksessa tehdään Stll'ömmaan ensin uusi mittaa lausuntonsa ja muut kertyneet asia-
19657: kanava ja avattava silta ja Strömmusta poh- kirjat 45 päivän kuluessa iJ:oppukokouksesta
19658: joiseen johtiava väylä ruopataan siten, että vesioikeudelle. Viranomaisilla, joille lau-
19659: se voidaan vahv'isfaa 5.2 metlrin syvyiseksi. sunto myös tJoimitetiaan, on tämän jä;lkeen
19660: Salon seudun Aluesuunniteimayhdist(Ys te- 60 päivän aikana antaa oma lausuntonsa
19661: ki 27. 11. 1960 valtioneuvost10ille aloitteen Ha- vesioikeudelle ja vasta tämän jäJlkeen vesi-
19662: likonlahden muodostamisesta makeanveden oikeus voi antaa päätöksensä. Päätöksen an-
19663: altaaksi. tamisen jälkeen on Siitä vielä mahdolHsuus
19664: Kirjeessään 6. 7. 1962 kulkulaitosten ja valittaa 60 päivän kuluessa. Vesioikeuden
19665: yleisten töiden ministeriö1le tie- ja vesiraken- päätöksen viipymisen vuoksi ei rakennus-
19666: nushallitus pyysi saada ·tutkia kysymystä töitä ole voitu vielä aloittaa.
19667: 4
19668:
19669: V aitioneuvoston 12. 1. 1967 vahvistaman työohjelman mukaan aloitetaan työt ensi
19670: työohjelman mukaan t.yöt aloitetoon ensi syyskuussa, jolloin edellytetään käytettä-
19671: syyskuulla tietöiden osailta. Rungonsalmen väksi työssä 70 miestä, lokakuussa 130 ja
19672: sillan tleräsrakenteiden hankintaan voidaan seuraavina kuukausina 150 miest1ä.
19673: ryhtyä myös heti kun vesioikeus on anta- Kuten ede1lä olevast.a todetaan ei Karn-
19674: nut lopullisen päätöksensä ja päät.ös soonutl nan-Kemiön maantien rakentamiseen ole
19675: valitusajan päätyttyä lainvoiman. Sillan voitu ryhtyä ennenkuin kaikki yllä maini-
19676: perustustöitä ei ole tarkoituksenmukaista tut yksityiskohdat ovat tulleet ratkaistuiksi,
19677: aloittaa ennenkuin sillan lopulliset suun- jotta saavutettt.aisiin ta.!loudellinen loppu-
19678: nit~lmat on tlaaditltu ja sillan teräsrakentei- tulos.
19679: den toimitusaika on tiedossa. Laaditun
19680: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1967.
19681:
19682: Kulkulaitostien ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
19683: 5
19684:
19685:
19686:
19687:
19688: T i ll R ik s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19689:
19690: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- utan hinder av undersökningen ofördröjli-
19691: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder gen skulle börja bygga Rungonsalmi bro
19692: skrive1lse av den 9 mars 1967 till veder- och Strömma kanal. Minis:teriet meddeilade
19693: börande medlem av statsrådet för avgivande 5. 11. 1962, att frågoo, huruvida Halikkovi-
19694: av svar översänt följande av riksdagsman ken skulle förvandlas tHl en sötvatrt;ens-
19695: Carl Olof Tallgren undertooknade spörsmål: bassäng, borde behandlas i samband med
19696: förbättrandet av Kimito-öns trafikförbindel-
19697: "Är Regeringen medveten om att ser och uppmanade väg- och vattenbygg-
19698: byggnadsarbetena på Karunru-Kimi- nadsstyrelsen att. utföra de nödigru under-
19699: t<o landsväg och det därtilll ansiutna sökningarna.
19700: broprojektet icke igångsatts 1Jrots Sedan undersökningarna och de prelimi-
19701: att tlekllliska och ekonomiska förut- nära planerna blivit färdiga gav väg- och
19702: sättningar härför finnes och vattenbyggnadsstyrelsen sitlt siutgiltiga ut-
19703: vilka åtgärder ämnar Regeringen låtande 4. 6. 19u5, och oosåg, at't byggan-
19704: vidtaga för att detta för landsdelen det av en sötva,ttensbassäng åtminstone
19705: 'livsvikt.iga vägbygge snabbt skall ännu inte kan anses ändamålsenligt.
19706: kunna påbörjas ?" Då riksdagen i budgeten för år 1966 be-
19707: villjade ett begynneiseanslag om 2 000 000
19708: Såsom svar på dettla spörsmäil får jag mark för förnyandertl av Strömma kanal,
19709: vördsamt a.nföra följande: uppgjordes en ny generalpian för Rungon-
19710: Statsrådet förordnade 5. 1. 1956 att en salmi bro, där brons genromfartshöjd på
19711: vattlendragskommission skulle behandia de grund av märkbara kostnadsbesparingar
19712: vattenrättsliga omständigheter, som berörde ändrades från i vattendragskommissionens
19713: byggandet av Rungonsalmi bro. Andra va,t;. besiut förutsatta 28 m tili 16 m. För
19714: tendragskommissionen beviijade 30. 4. 1959 byggandet av en bro enligt den nya pianen
19715: rätlt att bygga bron bl.a. på det vi:llkor, att hru- av Västra-Finlands vattendomstlol 10. 5.
19716: brons fria genomfartshöjd skulle vara minst 1966 sökts det av vatltenllagen förut.sat'ta
19717: 28.0 m. Förrättningsmännen vid den syn byggnadsti:!Iståndet. Sjöfartsstyreisen har
19718: som hölls i sakelll hade i sitt utlåtande före- inte i sin vattlenrättsbehandling motsatt sig
19719: slagit, a,tt bron borde byggas med en genom- att brons genomfartlshöjd bestämmes tilli
19720: fart'shöjd av antigen 28 m ethler alternat.'ivt 16 m. Den vattenlagsenliga syneförrättnin-
19721: 16 m, såvitt man i det senare faJleti först gens slutmötie hölls av förrättningsmännen
19722: bygger en ny kanai och en bro som kan 20. 3.1967. Förrättningsmännen skall in-
19723: öppnas i Strömma och den från Strömma sända sina ut!låtanden och övriga handiin-
19724: norrut ledande farledeDJ muddras så, att den gar som til!lkommit i ärendet tili vattendom-
19725: kan faststä1las a:tt vara 5.2 m djup. stoilen inom 45 dagar från siutmötet. De
19726: SaJon Seudun Aluesuunnitelmayhdistys myndigheter, åt vilka utllM.andet även gi-
19727: gjorde 27.11. 1960 ett förslag tili statlsrådet ves, har efter detta en t.id av 60 daga,r at1!
19728: om att Halikkoviken skuHe ombi'ldas till en tillställa vattendomstolen sitt eget utiå-
19729: sötvattensbassäng. tlande, och först efter detta kan vattendom-
19730: 1 sitt brev av 6. 7. 1962 tili Ministeriet stolen fatta sitt beslut. Efter det beslutet
19731: för kommunikationsväsendet och alllmänna givits finn:s detl möjlighet att1 överklaga det
19732: arberflellla anhöll väg- och vatltenbyggnads- inom 60 dagar. På grund av att vattendom-
19733: styrelsen, att få undersöka frågoo mer de- stollens beslut har dröjt har byggnadsarbe-
19734: taljerat och framförde samtidigt, att man tena ännu inte kunnat påbörjas.
19735: E 234/67
19736: 6
19737:
19738: Enligt det av statsrådet 12. 1. 1967 fast- Enligt det uppgjorda arbetsprogrammet på-
19739: ställda arbetsprogrammet påbörjas arbetena börjas arbetena nästa september, då detJ för-
19740: nästa september för vägararbetenas del. An- utsättes att 70 man kommer atJt behövas, i
19741: skaffningen av stMkonstruktionerna för oktober 130 och de följande månaderna 150
19742: Rungonsalmi bro kan påbörjas genasb då man.
19743: vattendomstolen har getJt sitt slutgiltiga be- Såsom av det ovan anförda konstatJeras,
19744: slut och beslutlet eft.er besvärstidens utgång har man inte kunnat påbörja bygga.ndet av
19745: har vunnit laga kraft. Det är inte ändamålis- Karuna-Kimito landsväg förrän alla ovan
19746: enligt att påbörja brons grundläggnings- nämnda detaljer har blivit klarlagda, på
19747: arbeten innan de s'lutgiltiga pilanerna för det att ett ekonomiskt resultat måtte upp-
19748: bron uppgjorts och man har vetskap om nås.
19749: leveranstiden för brons stålkonstlruktioner.
19750: Helsingfors den 5 april 1967.
19751:
19752: Minister för kommunikationsväsendet och aJllmänna arbetlena Leo Suonpää.
19753: Kirj. ksm. N:o 45.
19754:
19755:
19756:
19757:
19758: Kangas ym.: Soiden metsätaloudellisesta hyväksikäytöstä.
19759:
19760:
19761: E d u s k UIn n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19762:
19763: Maamme hyvinvoinnin edellytykset poh- pohjoisimmassa osassa maatamme ojitet'aan
19764: jautuvat suure1lta osalta puuhun ja sen ja- vuosittain vain noin 70 000 hehtaaria, kes-
19765: Iostukseen sekä vientiin. Puuntuoton lisää- täisi Lapin, Koillis-Suomen, Pohjois-Pohjan-
19766: miseksi tarvitaan tämän vuoksi keskit.ettyjä maan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan metsä-
19767: toimenpiteitä. Tämä tietää metsien peruspa- ojitustehtävän toteuttaminen nykyiselilä työ-
19768: rannustöiden, metsäojituksen, metsänvilje- vauhdilla lähes 70 vuotta.
19769: lyn ja vähäravinteisten metsien perus1an- Edellä esitetty osoittaa, että soiden metsä-
19770: noituksen lisäämistä. ojitustehtävän toteuttaminen on maamme
19771: Suurimmassa osassa Pohjois-Suomea met- kehitysalueiden raaka-ainetuotannon kohot-
19772: säojituksen toteuttaminen on perusedellytys tamisen kannalta erittäin tärkeä ja laajassa
19773: kaikkien muiden metsänparannustöiden mitassa. vaikuttava t•ehtävä. Kun nykyinen
19774: edistymiselle. Metsäojitukset voidaan toteut- ojitusten toteuttamismäärä olisi kehitysalu-
19775: taa taloudellisimmin ja tarkoituksenmukai- eilla muutettava niin suureksi, että se pys-
19776: simmin vain laajoina yhteisyrityksinä. Met- tyisi lähimmän viidentoista vuoden aikana
19777: säojituksen t•arve johtuu soiden runsaudesta. tarjoamaan todella merkittävässä määrässä
19778: Metsäojitus ei ole siinä määrin riippuvainen työtilaisuuksia ja myöskin itse t;ehtävä saa-
19779: maanomistajasta ja metsän aikaisemmasta taisiin toteutetuksi kansantalouden kehittä-
19780: käsittelystä kuin esimerkiksi metsänvilljely- misen kannalta riittävän lyhyessä ajassa,
19781: työt. Metsäojituksen to•teuttaminen ei o:le on töiden toteuttamismäärä nostettava mo-
19782: yksityisen maanomistajan toimesta tilakoh- ninkertaiseksi nykyisestään.
19783: taisena yrityksenä useinkaan mahdol!lista, Metsäojituskustannukset ovat Etelä-Suo-
19784: vaan jokseenkin poikkeuksetta vaaditaan messa kaksinkertaiset Pohjois-Suomeen ver-
19785: usean maanomistajan yhteistoimintaa. Tästä rattuna. Lisäksi on havaittavissa, kuten esi-
19786: sekä ojitustoiminnan pitkäjännitteisyydestä merkiksi Metsäojitustoimikunnan mietinnössä
19787: johtuen metsäojitukset on yhteiskunnan toi- (Komiteanmietintö B 49/1964) sivulht 11
19788: menpitein toteutetruissa metsänparannus- osoitetaan, että kustannukset metsähallituk-
19789: töissä asetettava erikoisasemaan. sen suorittamissa töissä ovat huomrut<tavasti
19790: Suomessa on metsäojitettavaa alaa noin alhaisemmat kuin yksityismailla suorite-
19791: 7 milj. hehtaaria. Tästä sijaitsee Lapin ja tuissa töissä. Tämä johtuu siitä, että valtion
19792: Koillis-Suomen metsänhoitolaut<akuntien alu- ma~Na voidaan ojitukset toteuttaa mahdol-
19793: eilla 2.3 milj. hehtaaria sekä Pohjois-Poh- lisimman tarkoituksenmukaisesti itse ojitus-
19794: janmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan tehtävän suorittamisen kannalta. Kun työt
19795: metsänhoit<olautakuntien alueiJila myös 2.3 yksityismailla tQit<eutetaan lainoituspohjaNe
19796: milj. hehtaaria ja Vaasan, Etelä-Pohjan- jopa valtaosaltaan rakentuvalla rahoituk-
19797: maan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Poh- sella, aiheutuu tästä itse töiden toteutta-
19798: jois-Karjalan metsänhoitolautakuntieru alu- misen kannalta kokonaan tarpeettomaksi
19799: eella 1.5 milj. hehtaaria. Näitä eteläisem- katsottavia 1lisätöitä, jotka sitova;t suunnit-
19800: mässä osassa maata, jossa myös puuvarat te<lu- ja työnvalvontaorganisaation ojitus-
19801: jo luonnostaan ovat runsaamma•t, on metsä- tehtävän toteuttamisen kannalta tarpeetto~
19802: ojitettavaa alaa vain 900 000 hehtaaria. maan maanomistusolojen ja maanomistajien
19803: Nykyisin metsäojitetaan vuosittain koko varallisuuden sekä kustannusosuuksien ja-
19804: maassa noin 170-200 000 hehtaaria. Kun kamisen selvittelyyn. Yksityismaiden osalta
19805: E 222/67
19806: 2
19807:
19808: ovat metsäojitustöiden suunnittelu-, val- varsinaisten kuivatusojien kohdalta itse kul-
19809: vonta- ja yleiskulut hehtaaria kohti 20-30 lekin omalla maaliaan ja valta- ja kokooja-
19810: markkaa suuremmat kuin valtion maiden ojien kunnostus erikseen anot.tavana per-
19811: kohdalta. On myös huomattava, että laino-1
19812: kaushankkeena tätä varten muodostettavan
19813: jen vakuuksien valvonnasta ja ~lainojen pe- ojitusyhtiön anomuksesta siitä annettavien
19814: rinnästä aiheutuu vielä kustannuksia, jotka säädösten mukaan.
19815: päättyvät esim. 6 %: n vuotuismaksuhla Kun Pohjois-Suomen väestiön taholta on
19816: myönnetyn lainan kohdalla vasta 24 vuoden toistuvast!i useiden vuosien aikana kiinni-
19817: kuluttua siitä, kun lainan takaisinmaksu tetty huomiota vajaatuottoisten alueiden
19818: alkaa. hyväksikäytön tärkeyteen ja useat komit1ea1l
19819: Metsäojitustoimikunta on mietinnössään ovat tätä kysymystä jo selvittäneet sekä
19820: osoittanut, että vaikka ojitukset toteutettai- mm. myös eduskunta lausunut olevan tar-
19821: siin Pohjois-Suomessa ns. kehitysalueilla ko- peellista toteuttaa laajojen ojitushankkeiden
19822: konaan valtion toimesta, eivät valtion menot valtaojat kokonaan valtion varoihla. Siksi
19823: ojitettiUa hehtaaria kohti lisäänny nykyises- olisi vihdoinkin päästävä lainoituspohjalle
19824: tään Lapin, Koillis-Suomen, Pohjois-Pohjan- rakentuvasta rahoitusmenettelystä ja saa-
19825: maan, Kainuun eikä laajojen suoalueiden tava aikaan erikoissäädökset alituot anto- ja
19826: 1
19827:
19828:
19829:
19830: ojituksissa myöskään Vaasan, Etelä-Pohjan- alityöllisyysalueiden metsäojitustehtävän to-
19831: maan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Poh- teuttamiseksi sekä antaa nykyistä ~aajem
19832: jois-Karjalan metsänhoitolaut,akuntien a~u maro oikeudet myös Maat.al:oushallitukselle
19833: eilla. edellä esitettyjen töiden suorittamiseen.
19834: Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
19835: Mikäli metsäojitustehtävän toteuttamista päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin no-
19836: yritetään tehostaa esimerkiksi kolminker- jalla vaimoneuvoston jäsenen vastattavaksi
19837: taiseksi nykyisestään nykyistä 1lainoituspoh- seuraavan kysymyksen:
19838: jalle rakentuvaa rahoitusta käyttäen, olisi
19839: Keskusmetsäseura Tapion metsänparannus- Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
19840: organisaatiota laajennettava vähintään kol- miota siihen, että soiden metsätalou-
19841: minkertaiseksi. Tähän ei ole minkäänlaisia dellinen hyväksikäyttö ei edist'Y
19842: käytännöllisiä mahdollisuuksia. Metsäojitus- maamme kehitysalueillla si!llä tehok-
19843: toimikunta onkin esittänyt, että maamme kuudella kuin' mitä monien asiasta
19844: kehitysalueilla toteutettaisiin metsäojit:ukset suoritettujen selvitysten perusteella
19845: kokonaan valtion toimesta ns. alityöllisyys- o1isi vält:bämätönt1ä sekä kansantalou-
19846: alueiden metsäojitusohjelmana, jo1Hoin temme että kyseessä olevien rulueiden
19847: maanomistajien osuus perittlåisiin takaisin talouselämän kehittämisen kannalta,
19848: lyhentämällä nykyistä ojituksen jälkeistä ja jos on,
19849: veroluokan kohottamisen vapaa-aikaa, ja mihin toimenpiteisiin Hrullitus ai-
19850: tällöin saataisiin myös valtiol!le ja kunniille koo ryhtyä, jotta nykyisestä töiden
19851: verotulon kohoamista sekä sosiaalisesti oi- laajamittaista toteuttamista jarrutta-
19852: keudenmukaisempi maanomistajien osuuden vasta lainoituspohjalle rakent:uvasta
19853: perimismenootely. töiden rahoittamisesta päästäisiin ja
19854: Vaikkakin työt toteutettaisiin kokonaan vältyttäisiin tarpeettomast1a töitä to-
19855: vaLtion toimesta, voitaisiin ojien kunnossa- teuttavien organisaatioiden paisutta-
19856: ptotyöt jättää maanomistajien hoidettavaksi miseSil!a?
19857: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1967.
19858:
19859: Reino Kangas. Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi.
19860: Paavo Niinikoski. Hannes Paaso. Toivo AntiHa.
19861: Aaro Lint.ilä.
19862: 3
19863:
19864:
19865:
19866:
19867: E d u s k UJ n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19868:
19869: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- liytyksetl vesilain mukaisessa järjestyksessä
19870: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra tapahtuvassa ojitustoimituksessa.
19871: Puhemies, olette kirjeeillänne 10 päivältä
19872: maaliskuut:a 1967 N: o 190 lähettänyt valtio- Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota
19873: neuvost'on asianomaisen jäsenen vastatta- ojitustoiminnan hitiauteen mainitsemalla,
19874: vaksi kansanedustaja Kankaan ym. tekemän että maamme pohjoisimpien aJlueiden metsä-
19875: seuravan sisältöisen kysymyksen: ojitustehtävän suorittaminen kestäisi nykyi-
19876: sellä työvauhdil:la 70 vuotta. Tämä laskelma
19877: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- perustuu 170 000-200 000 hehtaarin suurui-
19878: miota siihen, että soiden metsäta}ou- seen vuotuiseen ojitustulokseen, mikä on
19879: dellinen hyväksikäyttö ei edisty kuitenkin vuosina 1965 ja; 1966 ylitetty
19880: maamme kehitysaluehlla sillä tehok- 25-30 %: lla. Laskelmassa on myös ojitus-
19881: kuudella kuin mitä monien asiasta kelpoinen suoala arvioitu huomattavasti laa-
19882: suoritettujen selvitysten perusteella jemmaksi kuin mitä on esitetty Mera II mie-
19883: oJ.iisi välttämätöntä sekä kansantalou- tinnössä. Kun ojitustyö tehdään nykyisin
19884: temme että kyseessä olevien alueiden lähes kokonaan koneilla ja jos metsänpa-
19885: talouselämän kehittämisen kannalta, rannustöiden rahoitusohjelman mukaan vuo-
19886: ja jos on, sittain tarkoitukseen käytettävät metsänpa-
19887: mihin toimenpiteisiin HaJllitus ai- rannusvara;t tulevat lisääntymään suunni-
19888: koo ryhtyä, jotta nykyisestä töiden telmien mukaisesti, voidaan kuivatusohjelma
19889: laajamit1taista toteuttamista jarrutta- saatilaa loppuun mainittua 70-vuotta huo-
19890: vasta lainoituspohjalle rakentuvasta mattavasti lyhemmässä ajassa. Pohjois-Suo-
19891: töiden rahoittamisesta päästäisiin ja en yksityismetsien kuivatustyö saadaan pää-
19892: vältyttäisiin tarpeettomasta töitä to- tökseen tnrkistetun Mera-ohjeilman mukaan
19893: teuttavien organisaatioiden paisutta- jo vuoteen 1976 mennessä. EdeHytyksenä
19894: misesta?" kuitenkin on, että suunnitelmien laadintaan
19895: ja työhön saadaan tarpeelliset varat.
19896: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- Osoituksena metsäojituksen tämänhetki-
19897: oittaen seuraavaa: sesta 1laajuudesta voidaan mainita, että
19898: Metsäojituksen toteuttaminen on suurim- maamme metsäojitettu pinta-ala kasvoi vuo-
19899: massa osassa Pohjois-Suomea perusedellytys sina 1965-66 noin 500 000 hehtaarilla, josta
19900: kaikkien muiden metsänparannustöiden suo- maatilJametsien osuus oli noin 345 000 heh-
19901: rittamiselle, kuten kysymyksessä on todettu. taaria.
19902: MetsäojituksetJ voidaan taloudellis:immin ja Nykyisellä lainoituspohjalle rakentuval!la
19903: tarkoituksenmukaisimmin toteuttaa vain rahoitusjärjestelmällä ei kysymyksen teki-
19904: laajoina yhteisyr:ityksinä. Kuitenkaan met- jäin mielestä ale mahdollista t10teuttaa oji-
19905: säojitus ei aina ole toimeenpant,avissa pel- t!Usohjelmaa riittävän nopeasti ilman, että
19906: kästään tilakohtaisena yrityksenä siitä keskusmetsäseurojen metsänparannushenki-
19907: syyst'ä, että tilojen epäedullisten jako-olojen Wstöä lisätään vähintään kolminkertaiseksi.
19908: vuoksi ojituksen suorittaja on pakotettu Tämän vuoksi olisi kysymyksen tekijäin
19909: ojittamaan samanaikaisesti useampia naa- mielestä ojitust!yö tehtävä kokonaan valtion
19910: puritiloja. Kapeapailstaisten alueiden ojitus toimesta ja maanomistajien osuus olisi pe-
19911: edellyttää myös aina maanomistajain kes- rittävä verotuksen yhteydessä. Tämä me-
19912: keistä yhteistoimintaa. Yhteistoimintahrulun nettely ei kuitenkaan merkitsisi kaikilta
19913: puuttuessa voidaan ojittamiselle luoda edel- osin valtion varoilla kustannetlt:avan toi-
19914: 4
19915:
19916: meenpanohenkilöstön työajan säästöä, koska Hallitus on kiinndttänyt huomiota kysy-
19917: siinä jouduttaisiin hyödyn osittelua varten myksessä esitettyyn soiden me1Jsätaloudehli-
19918: tarvittavat ti:edot hankkimaan veroviran- sen hyväksikäytön edistämiseen maamme
19919: omaiSitlen toimesta. Ojien kunnossapidon jää.- kehit'Ysalueilla ja on tässä mielessä muut-
19920: minen edelleen maanomistajain huoleksi tanut metsänparannusmäärärahojen peruste-
19921: edehlyttäisi siis joka tapauksessa tarkkojen luja niin, että maanviljelysinsinöörien työ-
19922: kustannusten ositteilujen ~aatimista ja jako- voimaa ja koneit:a voidaan jo kuluvana
19923: perusteiden määräämistä. Kustannusten ver- vuonna käyttlää metsänkasvatukseen tule-
19924: tailu valtion ja yksiJ!Jyismaiden ojitusten vien alueiden kuivattamisessa.
19925: välillä osoittaa, että hallintokustannukset
19926: lisääntyvät omistussuhteitten selvitteilyn Työttömyystilanteen hoitamisen suhteen
19927: vuoksi, mUJt!l;a että kaikista hallintokustan- mainittakoon, että me1Jsänparannuslain toi-
19928: nuksista ei päästä siirtymällä valtion kus- meenpanon edellyttämiin tehtäviin kuluvana
19929: mntamaan järjestelmään. Vain siinä tapauk- vuonna ot:ettavat uudet metsäammattimiehet
19930: sessa, että myös ojitusten kunnossapitovel- tullaan kaikki sijoittJamaan alityöllisyysa!lu-
19931: vollisuus jäisi valtion huoleksi, merkitsisi eiden metsätaloudellista hyväksikäyttöä
19932: menettely tUodellista säästöä hallintome- edistämään.
19933: noissru.
19934: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1967.
19935:
19936: MaatalJousministeri Nestori Kaasalainen.
19937: 5
19938:
19939:
19940:
19941:
19942: Till Riksdagens Herr Talman.
19943:
19944: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn'ingen mellan jordägarna.. Vid bristande samarbetls-
19945: anger har Ni, Herr TaJlman, med Eder vilja kan man skapa förutsättningar för dik-
19946: skrivelse av den 10 mars 1967 nr 190 till ning genom dikningsförfarande i den ord-
19947: vederbörande medlem av st1atsrådetJ för av- ning i vatte:nllagen är stadgat.
19948: givande av svar öveTsänt följande av riks- I spörsmålet har fästs uppmärksamhet vid
19949: dagsman Kangas m.fl. ställda spörsmål: dikningsverksamhetens långsamheti genom
19950: påpekandet, atlt genomförandet av skogs-
19951: "Har Regeringen fäst uppmärk- dikningsupppgiftlen inom vårt lands nord-
19952: samhet vid att det skogsekonomiska ligaste delar skulle med nuvarande arbets-
19953: utnyttjandet av våra torvmarker inom takt ta 70 år i anspråk. Denna beräkning
19954: landets utvecklingsområden icke baserar sig på ett dikningsresultat av
19955: framskrider med den effektivitlet som 170 000-200 000 ha årligen, viTh:et dock
19956: på grund av de många i SIRken ut- under åren 1965 och 1966 överskriditls med
19957: förda utlredningarna skulle vara nöd- 25-30 %. I beräkningen har också den
19958: vändig såväl i fråga om utvecklandet dikningsbara torvmarksarealen angivits så-
19959: av vår foTh:hushåJllning som det eko- som betlydligt st.örre än vad som framställts
19960: nomiska livet inom dessa områden, i Mera II betänkandet. Då dikningsarbetet
19961: och om så är fallet, nuförtiden nästan helt utföres på maskineJll
19962: v]lka åtgärder ämnar Regeringen väg, och om de enligt finansieringsprogram-
19963: vidtaga för att man skulle slippa den met för skogsförbättringsarbetena årligen
19964: nuvarande på uppllåning baserade fi- för ändamåletJ disponi:bla skogsförbättrings-
19965: nansieringen av .arbetena, som brom- medlen kommer attJ ökas pilanenligt, kan
19966: sar arbetenas verkställande i omfaV. tordäggningsprogrammet slutföras inom be-
19967: t.iande skala, och för atit man skulle tydligt kortare tid än den nämnda 70 års-
19968: undgå onödigt uppförstorande av de perioden. Torrläggningsarbetet i norra
19969: organisationer, som skall verkstäill!a Finlands privat!Skogar Mir enligtJ det jus-
19970: arbetenru?" terade Mera-programmet Slluttfört redan före
19971: ingången av år 1976. En förutsättning är
19972: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- dock, att för planläggningen och arbetet
19973: samt anföra följande: erhålles erforderliga medel.
19974: Verkställandet av skogsdikningen utgör i Såsom ett exempeil på omfattningen av
19975: största delen av norra Finland en grund- skogsdikningen för närvarande mä anföras,
19976: förutsättning för utförandet av aJlla andra atrt vårt lands skogsdikade areal under åren
19977: skogsförbättringsarbeten, såsom i spörs- 1965-66 ökades med ca 500 000 ha, av vii-
19978: målet konstaterats. Skogsdikning kan mest ken hemmansskogarnas andel utgjorde ca
19979: ekonomiskt och ändamålsenligast verkställas 345000 ha.
19980: endast i form av omfattande gemensamma Med detJ nuvaran:de på upplåning base-
19981: företag. Dock kan skogsdikning icke rulltid rade finansieringssystemet är det eniligt
19982: genomföras enbartl som ett lägenhetsbestämt spörsmålsstäJllarnas åsikt icke möjligt att
19983: företag på grund av attJ lägenheternas oför- genomföra dikningsprogrammet tiHräckligt
19984: delaktiga skiftesförhällanden tvingar den snabbt ut'an att centralskogssä;ll~kapens
19985: som utför dikningen, att samtidigt dika skogsförbättringspersonal minst tredubblas.
19986: flera grannlägenheter. Dikning av smala Fördenskull borde dikningsarbetet enligt
19987: parceller förutsätlter också a~ltid samarbet1e spörsmå1sställarnas åsikt helt: utföras genom
19988: 1~ 222/67
19989: 6
19990:
19991: statens försorg, och jordägarnas andell in- statens skytldighet, skulle förfarandet inne-
19992: drivas i samband med beskattningen. Dettta bära en: verklig inbesparing i förvalltln.ings-
19993: förfarande skulle dock icke till a1Jl.a delax ut!gifterna.
19994: innebära inbesparing i arbetstiden för verk- Regeringen har fäst uppmärksamhet vid
19995: ställighetspersonalen, som bekostas av sta- det i spörsmålet; framställda främjandet av
19996: ten, enär man i samband med det skulle bli det skogsekonomiska utnyttjandet av torv-
19997: tJvungen att införskaffa för fördelningen av markerna inom vårt lands utvecklingsområ-
19998: nyttan erforderliga uppgift!er genom skatte- den och har med tanke på detta ändrat
19999: myndigheternas försorg. Då underhåJlilet av motiveringen för skogsförbättringsanslagen
20000: dikena alltjämt, skuhle åligga jordägarna, sålunda, attJ iantbruksingenjörernas arbets-
20001: skulle detta alltså i varje fall förutsätta kraft och maskiner redan under innevarande
20002: uppgörande av noggranna uppdelningar av år kan användas vid torrläggning av områ-
20003: kostnaderna och faststlällande av fördel- den, vilka skall användas för skogsproduk-
20004: ningsgrunderna. En jämför~lse meUan kost- tion.
20005: naderna för dikning av statlens och privata 1 fråga om handhavandet av arbetslöshets-
20006: marker utvisar, att förvaltningskostnaderna situationen må nämnas, att de nya skogs-
20007: ökas på grund av utredning av egendoms- fackmän, som under innevarande år kommer
20008: förhå1Jl.andena, men att man icke slipper att antaga:s till de av skogsförbättringsJiagen
20009: alla förvaltningskostnader genom övergång förutsatta uppgifterna, alla komer att pla-
20010: till etJt system, som bekostas av staten. En- ceras i arbete för främjande av det, skogs-
20011: dast i det fall, att också kostnaderna för ekonomiska utnyttjandet av undersysselsätt-
20012: underhållet av dikningarna skulle förbli ningsområdena.
20013: Helsingfors den 5 april 1967.
20014:
20015: Landbruksminister Nestori Kaasalainen.
20016: Kirj. ksm. N:o 46.
20017:
20018:
20019:
20020:
20021: 0. Saarinen: Maksmtomasta hoidosta keuhko- ja syöpäsai-
20022: rauksissa.
20023:
20024:
20025: E d u s k UJ n: n a n H e r r a P u h e m i e h e l:l e.
20026:
20027: Samaan aikaan kun maassamme on voitu muuksi keuhkosairaudeksi. asianomainen
20028: todeta myönteistä kehitystä tuberkuloosi- joutuu jälkikäteen maksamaan kuomatt&va.t
20029: tapausten vähentyessä ovat monet muut hoito- ym. kulut. . . ·
20030: keuhkosairaudet lisääntyneet muodostaen Edellä olevan perusteella ja viitaten va.l"
20031: nykyisin tuberkuloosiin verrattavissa ole- tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
20032: van kansantaudin. Samoin ovat erilaiset esitän kunnioittaen, valtioneuvoston asi-
20033: vaikeat syöpäsairaudet lisääntyneet. Kun anomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
20034: tuberkuloottisen tai tuberkuloottiseksi epäil- kysymyksen:
20035: lyn henkilön hoito kunnallisessa tuberkuloo-
20036: sipara.ntJolassa ja muussa. kunnallisessa tu- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20037: berkuloosllaitoksessa on tuberku1Qos.ilain vakavia keuhkosairauksia tai syöpää
20038: mukaan potilaaJJ!e maksuton, olisi sosiaa:liset sairastava henkilö joutuu .sai.rauden
20039: näkökohdat huomioon ottaen myös muut tuoman tuskan ja huolen lisäksi mak-
20040: keuhkosairaudet ja syöpätapaukset rinnas- samaan kal!liiu hoitokulut ja, jos on,
20041: tettava tuberkuloosiin. Nykyisin on käy- mihin toimenpiteisiin Ha.llitris aikoo
20042: ttännössä voinut esiintyä tapauksia, joissa ryhtyä näiden yhä yleistyvien sai-
20043: henkilöllä epäillään olevan tuberkuloosi ja rauksien rinnastamiseksi tuberkuloo-
20044: hän joutuu tä:Nä perusteella viettämään siin ja hoidon saamiseksi maksutto-
20045: useita kuukausia sairaa!lassa, mutta kun maksi?
20046: tauti myöhemmin pa1jastuukin joksikin
20047: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1967.
20048:
20049: Olavi Saarinen.
20050:
20051:
20052:
20053:
20054: E 253/67
20055: 2
20056:
20057:
20058:
20059:
20060: E d u s kUIn n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
20061:
20062: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- tämiseksi saamaan asianmukaista hoitoa.
20063: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Jotta voitaisiin saada varmuus toimenpitei-
20064: PuhemiflS, O'lette kirjeellänne 17 päiväl1Jä den tehokkuudesta, on ne suoritettava yh-
20065: maaliskuuta 1967 n:o 234 lähettänyt valtio- teiskunnan toimesta sen kustannuksella
20066: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- eikä niitä voi jättää tartunnansaaneen va-
20067: vaksi kansanedustaja oravi Saarisen teke- raan, varsinkin, kun on lähinnä kysymys
20068: män. seuraavan sisä1töisen kysymyksen: yhteiskuntaa uhkaavan vaaran torjumisesta.
20069: Tämän vuoksi on terveydenhoitoa koske-
20070: "Onko Ham.tus tietoinen siitä, että vassa iJ.ainsäädännössämme määrätty tarVu.n-
20071: · vakavia keuhkosairauksia tai syöpää tatautipotilaan hoito maksuttomaksi. Myös
20072: sairastava henkilö joutuu sairauden tuberkuloosi on tartuntataurti, jonka ilmai-
20073: tuoman tuskan ja huolen lisäksi mak- nen hoito perust111u edellä sanottuihin ter-
20074: samaan kal1iit hoitokulut ja, jos on, veydenhoidollisiin näkökohtiin. Sitävastoin
20075: mihin toimenpiteisiin IIallittus aikoo muiden keuhkosairauksien ja syövän hoidon
20076: · ryhtyä näiden yhä yleistyvien sai- saatt:aminen maksuttomaksi perustuisi,
20077: rauksien rinnastamiseksi tuberkuloo- koska nämä eivät ole tartuntatauteja, yksin-
20078: siin ja hoidon saamiseksi maksutto- omaan sosiaalisiin näkökohtiin, joten näitä
20079: maksi?" perusteiden erilaisuuden vuoksi ei voida ver-
20080: rata tuberkuloosiin, ku'ten kysymyksessä
20081: ··Vastauksena kysymykseen pyydän kun- esitetään, vaan muihin pitkäaikaisiin sai-
20082: nioittavasti esittää seuraavaa: rauksiin, joitaon reuma, mielisairaudet sekä
20083: Tartuntatautien taholta yhteiskuntaa uh- osia lähes kaikista tautiryhmistä. Mikäli
20084: kaavaa vaaraa torjuttaessa ei aina riitä sen kysymykseen tulee maksuton sairaanhoitl(),
20085: toimesta tapahtuva ennakkoestävä toiminta, ei kysymyksessä mainittuja tautiryhmiä
20086: vaan yhteiskunnalla pitää olla mahdolli- näin ollen voida käsitellä erill.lisinä, vaan
20087: suuksia saada uhkaava vaara torjutuksi samanveroisina muiden pitkäaikaisten sai-
20088: vielä siinäkin vaiheessa, kun tartunnan rauksien kanssa, ja kun ilmaisen hoidon
20089: tapauksia ilmaantuu. Tässä vaiheessa vaa- perusteena olisivart sosiaaliset näkökohdat,
20090: ran rtorjuminen edellyttää nopeita ja tehok- liittyy kysymys sosiaaliseen lainsäädäntöön,
20091: kaita toimenpiteitä tartunnan saaneen eris- lähinnä siis sairausvakuutuksen piiriin.
20092: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1967.
20093:
20094: Sisäasiainministeri Matti Viitanen.
20095: 3
20096:
20097:
20098:
20099:
20100: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20101:
20102: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen erhållande av 1lillbörlig vård. För att man
20103: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skall kunna vinna säkerhet angående åt-
20104: skrivelse av den 17 mars 1967 nr 234 tiH gärdernas effektivitet, måste de vidtagas
20105: vederbörande medlem av statsrådet för på samhällets föranstaltande och bekost-
20106: avgivande av svar översänt följande av nad. De kan inte lämnas beroende av den
20107: riksdagsman Ol'avi Saarinen undert;ecknade smittade, insynnerhet då det närmast är
20108: spörsmål: fråga om avvärjande av en fara som hotar
20109: samhä~1et. Fördenskull är i vår lagstiftning
20110: "Är Regeringen medveten om att angående hälsovård bestämt, a:tt vården
20111: de som lider av allvarliga lungsjuk- av patient med smittosam sjukdom är av-
20112: domar eller av cancer icke endast giftsfri. Även tuberkulos är en smittosam
20113: tyngs av p:1ågor och bekymmer på sjukdom, vars avgi:litsfria vård grundar sig
20114: grund av ,sjukdomen utan dessutom på ovannämnda hälsovårdssynpunkter.
20115: är tvungna att erlägga höga vård- Däremot skulle, om man gjorde vården av
20116: kostnader, och om så är fallet, andra lungsjukdomar och cancer, vilka
20117: vilka åtgärder ämnar Regeringen inte är smittosamma sjukdomar avgiftsfri,
20118: vidtaga för att. dessa sjukdomar, som detta grunda sig enbart på sociala synpunk-
20119: börjar bli all't allmännare, må jäm- ter. Därför kan dessa sjukdomar på grund
20120: ställas med tuberkulosen och för att av utgångspunkt.ernas olikhet inte jämstäl-
20121: vården må erhållas avgiftsfritt ?" las med tuberkulosen, såsom. i spörsmåJ1et
20122: framföres, utan med andra långvariga sjuk-
20123: Såsom svar på detta spörsmål får jag domar såsom reumatliska och menrtala sjuk-
20124: vördsamt .anföra f()!l.jande: domar och delar av nästan a:lla sjukdoms.-
20125: Vid avvärjande av den fara som hotar grupper. Om det blir fråga om avgiftsfri
20126: samhället genom de smittosamma sjuk- sjukvård kan i spörsmålet nämnda sjuk-
20127: domarna, är den förebyggande verksamhet domsgrupper under dessa förhållanden inte
20128: som sker på åtgärd av samhället inte allltid behandlas separat, utan som jämstälMa med
20129: til'lräcklig. Fördenskull måste samhället ha långvariga sjukdomar, och då den avgifts-
20130: möjlighet att få den hotande faran avvärjd fria vården skul1l,e grunda sig på sociala
20131: ännu i det skede då fal!1 av smivta upp- synpunkter hänför ·sig frågan tili den
20132: träder. I detta skede förutsätter farans av- sociala lagstiftningen, närmast till sjuk-
20133: värjande snabba och effektiva åtgärder i försäkringen.
20134: syfte rott isolera den som fått smitta för
20135: Helsingfors den 12 april 1967.
20136:
20137: Minister för inrikesärendena Ma1'tti Viitanen.
20138: Skriftl. spm. N: o 47.
20139:
20140:
20141:
20142:
20143: Kull m.fl.: Om: byggande av sjömansskola i· Hangö.
20144:
20145:
20146: T i ll R i k s d a g e n s H e r r '1' a l m a n.
20147:
20148: År 1961 föreslog kommissionen för utveck- lagsfritt beslutat överlåta tomt ·tar sjömans-
20149: ling av navigationsundervisningen att för- skolan. Ifrågavarande tomt (nr 2 i 113 kva:r-
20150: utom finskspråkiga sjömansskolor i Hel- teret) är 9 035,4 m2 stor och enligt sakkun-
20151: singfors, Kotka och Raumo en svensksprä- niga synnerligen lämplig för sitt ändamäl.
20152: kig skola skulle inrättas i Hangö. På basen Därutöver har stadsfullmäktige i Hangö
20153: av sagda betänkande fattade riksdagen i genom beslut av den 11 april 1962 fö:r-
20154: motiveringen tili 1963 års utgiftsstat (20 bundit sig att tili sjömansskolans tomt <lr&
20155: HT II: 83 a, nybyggnader för navigations- vatten- och avloppsledninga:r, bygga gata,
20156: och sjömansskolor) principbeslut enligt vil- upplåta idrottsplan för sjömanssko1ans be-
20157: ket bl.a. i Hangö en svenskspråkig sjömans- hov och reservera ett 6 500 m2 sto:rt vatten-
20158: skala skall grundas. område som är nödvändigt fö:r sko1ans
20159: Handels- oeh industriministeriet tillsatte hamn.
20160: därefter redan den 6 mars 1963 en kom- Då de förberedande åtgärderna v,arit :full-
20161: mission för att uppgöra förslag tili rums- gjorda redan en längre tid borde det egent..
20162: plan för nya sjömansskolor. Kommissionen liga ritningsarbetet ha igångsatts fö:r länge
20163: inlämnade den 25 november 1964 tili mi- sedan för att Hangö sjömansskola utan
20164: nisteriet den del av sitt betänkande, som dröjsmål sknlle kunna byggas och därefter
20165: gällde Hangö sjömansskola (Bet. B-serien inleda sin verksamhet.
20166: 1964: B: 80: IV). Med hänvisning till det ovan ·aniol'da
20167: Enligt kommissionens förslag skulle i och med stöd av 37 § 1 mom; riksdagso:rd-
20168: Hangö sjömansskola placeras följande av- ningen framställer vi följande fråga at.t
20169: delningar: besvaras av vederbörande medlem av stats-
20170: 1) avdelning för däcksmanskap, 48 elever rådet:
20171: årligen
20172: 2) avdelning för maskinmanskap, 32 ele- Är Regeringen medveten om a.tt
20173: ver årligen ritningar för sjömansskolan i Hangö
20174: 3) ekonomiavdelning 32 elever årligen. ännu ej uppgjorts ehu:ru Riksdagen
20175: Sammanlagt skulle således vid Hangö sjö- redan i 1963 års statsförslag fattat
20176: mansskola ärligen 112 elever utbildas. principbeslut om denna skolas ti.pp-
20177: Kommissionen föreslog en skolbyggnad förande och i samma statsförslag an-
20178: om ca. 18 000 m3 och med 4 300 m2 golvyta. visat medel för ritningarnu lipp..
20179: Handels- och industriministeriet har seder- görande, oeh om så är fallet,
20180: mera fastställt rumsprogrammet för Hangö vilka åtgärder ämnar · Rege:ringen
20181: sjömansskola i enlighet med nämnda kom- vidta i syfte att fullfölja ele ·&v Rib-
20182: missions förslag. · dagen givna direktiven f
20183: Hangö stad har genom fullmäktigebeslut
20184: av den 14 oktober 1964 tili staten veder-
20185: Helsingfors den 17 mars 1967.
20186:
20187: Magnus KuU. Grels Teir. Kristian Gestrin.
20188:
20189:
20190: E 263/67
20191: 2
20192:
20193: Kirj. ksm. N:o 47. Suomennos.
20194:
20195:
20196:
20197:
20198: Kull ym.: Merimieskoulun rakentamisesta Hankoon.
20199:
20200:
20201: E d u s k um n a n; H e r r a P u h e m i e h e ll e.
20202:
20203: Merenkulunopetuksen kehittämistoimikunta valtiolle korvauksetta tontin merimieskou-
20204: ehdotti vuonna 1961, että Helsingin, Kotkan lua varten. Kysymyksessä olevan tontin
20205: j~ Rauman suomenkielisten merimieskoulu- (n:o 2 korttelissa 113) suuruus on 9035.4m2
20206: jim lisäksi perustettaisiin Hankoon ruotsin- ja asiantuntijain mukaan se on erittäin
20207: kielinen koulu. Sanotun mietinnön pohjalta sopiva tarkoitukseensa. Tämän lisäksi Han-
20208: eduskunta teki vuoden 1963 menoarvion gon kaupunginvaltuusto on 11 päivänä
20209: perusteluissa (20 Pl. II:83 a, merenkulku- huhtikuuta 1962 tekemällään päätöksellä
20210: ja merimieskoulujen perustaminen) peri- sitoutunut vetämään merimieskoulun ton-
20211: aatepäätöksen, jonka mukaan mm. Hankoon tille vesi- ja viemärijohdot, rakentamaan
20212: perustetaan ruotsinkielinen merimieskoulu. kadun, asettamaan urheilukentän merimies-
20213: Senjälkeen kauppa- ja teollisuusministeriö koulun käyttöön ja varaamaan 6 500 m2
20214: asetti jo 6 päivänä maaliskuuta 1963 toimi- suuruisen vesialueen, joka on välttämätön
20215: kun,nan tekemään ehdotuksia uusien meri- koulun satamaa varten.
20216: mieskoulujen huoneohjelmaksi. T.oimikunta Kun valmistelutoimenpiteet ovat olleet
20217: jätti 25 päivänä marraskuuta 1964 minis- suoritettuina jo pitkähkön ajan, olisi varsi-
20218: teriölle sen osan mietinnöstään, joka koski nainen piirustustyö tullut aloittaa jo kauan
20219: Hangon merimieskolua (Miet. B-sarja 1964: sitten, jotta Hangon merimieskoulu viivy-
20220: B:SO:IV). tyksettä voitaisiin rakentaa ja koulu sen-
20221: Toimikunnan ehdotuksen mukaan sijoitet- jälkeen voisi aloittaa toimintansa.
20222: taisiin Hangon merimieskouluun seuraavat Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
20223: osastot: jestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
20224: 1) kansimiesosasto, 48 oppilasta vuosit- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20225: tain nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20226: 2) konemiehistöosasto, 32 oppilasta vuo-
20227: sittain Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20228: 3) talousosasto, 32 oppilasta vuosittain. Hangon merimieskoulun piirustuksia
20229: Hangon merimieskoulussa koulutettaisiin ei vielä ole laadittu, vaikka Edus-
20230: siten yhteensä 112 oppilasta vuosittain. kunta jo vuoden 1963 tulo- ja meno-
20231: Toimikunta ehdotti koulurakennuksen suu- arviossa on tehnyt periaatepäätöksen
20232: ruudeksi noin 18 000 m3 ja lattiapinta-alaksi tämän koulun rakentamisesta ja
20233: 4 300 m2. Kauppa- ja teollisuusministeriö osoittanut samassa menoarviossa va-
20234: on sittemmin vahvistanut Hangon merimies- roja piirustuksia varten, ja jos on,
20235: koulun huoneohjelman mainitun toimikun- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20236: nan ehdotuksen mukaisesti. ryhtyä Eduskunnan antamien ohjei-
20237: Hangon kaupunginvaltuusto on 14 päi- den toteuttamiseksi'
20238: vänä lokakuuta 1964 päättänyt luovuttaa
20239: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1967.
20240:
20241: Magnus KuU. Grels Teir. Kristian Gestrin.
20242: 3
20243:
20244:
20245:
20246: E d u s kUin: n a Ili H e r r a P u h e m i e h e ll e.
20247:
20248: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- joka valmistui kesällä 1966. Rauman meri-
20249: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra miesammattikoulun, jonka yhteydessä tulee
20250: Puhemies, olette kirjeellänne 18 päivältä toimimaan myös merenkulkukoulu, suunnit-
20251: maaliskuuta 1967 n:o 238 lähettänyt val- telutyö on nyt loppuvaiheessaan ja tarkoi-
20252: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- tuksena on saada tämä työ käyntiin ensi
20253: tavaksi kansanedustaja Magnus Kull'in ym. talven aikana. Kiireellisyysjärjestyksessä
20254: tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: seuraavana tämän jälkeen on kauppa- ja
20255: teollisuusministeriö pitänyt Kotkan meri-
20256: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että miesammattikoulua ja vasta sen jälkeen
20257: Hangon merimieskoulun piirustuksia Hangon merimiesammattikoulua.
20258: ei vielä ole laadittu, vaikka Edus- Kiireellisyysjärjestystä harkittaessa on
20259: kunta jo vuoden 1963 tulo- ja meno- pitänyt ottaa huomioon, että Rauman ja
20260: arviossa on tehnyt periaatepäätöksen Kotkan merimiesammattikoulujen rakenta-
20261: tämän koulun rakentamisesta ja miset kytkeytyvät välittömästi Rauman ja
20262: osoittanut samassa menoarviossa va- Kotkan merenkulkukoulujen rakentamiseen,
20263: roja piirustuksia varten, ja jos on, koska nämä koulut tulevat sijaitsemaan
20264: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo yhteisissä rakennuskomplekseissa ja joutu-
20265: ryhtyä Eduskunnan antamien ohjei- vat käyttämään osittain yhteisiä tiloja. Täl-
20266: den toteuttamiseksi~" löin on ratkaisuun vaikuttanut Rauman
20267: osalta mm. se, että Rauman merenkulku-
20268: Vastauksena kysymykseen esitän kun- koulu sijaitsee nyt erittäin puutteellisissa
20269: nioittaen seuraavaa: ja opetuksellisesti ala-arvoisissa tiloissa van-
20270: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle val- hoissa puurakennuksissa ja Kotkan osalta
20271: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1963 mm. se, että Kotkan merenkulkukoulu sijait-
20272: esitettiin momentin 20 Pl. II: 83 (Meren- see nyt. Kotkan kaupungin omistamassa ra-
20273: kulku- ja merimiesammattikoulujen uudis- kennuksessa, jonka Kotkan kaupunki tar-
20274: rakennukset) kohdalla, ett11 "alan ammatti- vitsee välttämättä omien ammattikoulujensa
20275: koulutusta on lisättävä, mitä varten on käyttöön.
20276: suunniteltu uusien merimiesammattikoulu- Todettakoon, että vuoden 1963 tulo- ja
20277: jen perustamista Helsinkiin, Kotkaan, Rau- menoarviossa alussa mainitulla momentilla
20278: malle ja Hankoon". Sanottu kohta sisältää esitetty 400 000 mk ei ole riittänyt Hangon
20279: ilmoituksen hallituksen suunnitelmista eikä merimiesammattikoulun piirustusten laati-
20280: sitä siis voida katsoa periaatepäätökseksi. mista varten, koska ko. määräraha oli tar-
20281: Sen jälkeen kun ·ensimmäinen merimies- koitettu neljän merimiesammattikoulun ja
20282: ammattikoulu Suomen Joutsen '!'urussa val- kahden merenkulkukoulun suunnittelua var-
20283: mistui, on hallituksen pyrkimyksenä ollut ten. Em. määräraha käytettiin loppuun ku-
20284: jatkuvasti toteuttaa se suunnitelma, mikä luvan vuoden alkuun mennessä eikä siihen
20285: edellä on lausuttu vuoden 1963 tulo- ja muutoinkaan olisi ollut käyttöoikeutta enää
20286: menoarvion perusteluissa. Ottaen huomioon kuluvan vuoden aikana.
20287: valtion vaikean rahatilanteen, on mainittu- Edellä mainittua rakennusohjelmaa nou-
20288: jen merimiesammattikoulujen rakentaminen dattaen ja valtion rahatilanteen huomioon
20289: pitänyt asettaa kiireellisyysjärjestykseen ottaen tulee kauppa- ja teollisuusministeriö
20290: siten, että; yhden valmistuttua voidaan toi- siihen sopivana ajankohtana tekemään esi-
20291: nen rakennustyö saattaa alulle. Em. suun- tyksen määrärahan ottamisesta Hangon
20292: nitelma on toteutunut tähän mennessä vasta merimiesammattikoulun suunnittelua ja ra-
20293: Helsingin merimiesammattikoulun osalta, kentamista varten.
20294: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1967.
20295:
20296: Kauppa. ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
20297: 4
20298:
20299:
20300:
20301: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
20302:
20303: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen yrkesskolan i Raumo, i samband med viiken
20304: a.nger har Ni, Herr T.alman, med Eder skri- också en navigationsskola kommer att
20305: velse av den 18 mars 1967 nr 238 till veder- verka, befinner sig nu i slutskedet, och
20306: börande medlem av statsrådet för avgi- avsikten är att få detta arbete i gång un-
20307: vande av svar översänt följande av riks- der loppet av nästa vinter. Såsom den föl-
20308: dagsman Magnus Kull m.fl. undertecknade jande i skyndsamhetsordningen har handels-
20309: spörsmäl: och industriministeriet ansett sjömansyrkes-
20310: skolan i Kotka och först därefter sjömans-
20311: "Är Regeringen n1edveten om att yrkesskolan i Hangö.
20312: ritningar för sjömansskolan i Hangö Vid bestämmandet av skyndsamhetsord-
20313: ännu ej uppgjorts ehuru Riksdagen ningen har man varit tvungen att beakta,
20314: redan i 1963 års statsförslag fattat att byggandet av sjömansyrkesskolorna i
20315: principbeslut om denna skolas upp- Raumo och Kotka direkt anknyter tili byg-
20316: förande och i samma statsförslag an- gandet av navigationsskolorna i Raumo och
20317: visat medel för ritningarnas upp- Kotka, ,enär dessa skolor kommer att vara
20318: görande, Qch om så är fallet, inrymda i gemensamma byggnadskomplex
20319: vilka åtgärder ämnar Regeringen och delvis kommer att a.nvända sig av ge-
20320: vidta i syfte att fullfölja de 1av Riks- mensamma utrymmen. Härvid har på be-
20321: dagen givna direktiven f' slutet i fråga om Raumo bl.a. verkat, att
20322: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- Rauman merenkulkukoulu benämnda skola
20323: samt anföra följande: nu är inrymd i synnerligen bristfälliga. och
20324: I Regeringens proposition till Riksdagen i undervisningshänseende undermåliga ut-
20325: med förslag till inkomst- och utgiftsstat rymmen i gamla träbyggnader, och i fråga
20326: för år 1963 framställdes under momentet om Kotka bl.a., att Kotkan merenkulku-
20327: 20 Ht. II: 83 (Nybyggnader för sjöfarts- koulu benäm.nda skola nu är inrymd i en
20328: och sjömansyrkesskolorna), att "yrkesut- av Kotka stad ägd byggnad, som Kotka
20329: hildningen på området bör ökas, varför stad nödvändigt behöver för sina egna yr-
20330: inrättande av nya sjömansyrkesskolor i Hel- kesskolors hruk.
20331: singfors, Kotka, Raumo och Hangö plane- Det kan konstateras, att anslaget om
20332: rats." Sagda punkt innehåller ett medde- 400 000 mk under ovan nämnda moment i
20333: lande om regeringens planer och detta kan 1963 års statsförslag icke har räckt tili för
20334: alltså icke betraktas som ett principbeslut. uppgörande av ritningarna för sjömans-
20335: Sedan den första sjömansyrkesskolan yrkesskolan i Hangö, enär ifrågavarande
20336: Suomen Joutsen i Åbo blev färdig har anslag var ·avsett för planeringen av fyra
20337: regeringens strävan gått ut på ,att fort- sjömansyrkesskolor och två navigations-
20338: sättningsvis realisera ovan nämnda plan, skolor. Nämnda anslag blev i sin helhet
20339: som framlagts i motiveringen för 1963 års använt före ingången av detta år och
20340: statsförslag. Med beaktande av statens någon rätt tili användning av det skulle
20341: svåra penningsituation har man varit icke heller längre ha förefunnits under inne-
20342: tvungen att ställa byggandet av nämnda varande år.
20343: sjömansyrkesskolor i skyndsamhetsordning, Med iakttagande av ovan nämnda bygg..
20344: sålunda, att sedan en skola blivit färdig nadsprogram och med heaktande av statens
20345: har byggnadsarbetet på den följande kun- penningsituation kommer handels- och in-
20346: nat påbörjas. Nänmda plan har hittills för- dustriministeriet att vid en därför lämplig
20347: verkligats endats i fråga om sjömansyrkes- tidpunkt göra framställning om observe-
20348: skolan i Helsingfors, som blev färdig som- rande av ,ett anslag för planering och byg-
20349: maren 1966. Planeringsarbetet på sjömans- gande ,av sjömansyrkesskolan i Hangö.
20350: Helsingfors den 15 april 1967.
20351:
20352: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
20353: Kirj. ksm. N:o 48.
20354:
20355:
20356:
20357:
20358: Pohjonen ym.: V erovalitusten käsittelystä Iääninhalllituk-
20359: sissa.
20360:
20361:
20362: E d u s kUIn n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20363:
20364: Verottajan päätöksistä voidaan ensim- van kaventavasta menettelystä tulisi voida
20365: mäisenä asteena valittaa lääninhallitukseen. mahdollisimman pian päästä. Esityksiä ti-
20366: Täten lainsäätäjä on tahtonut turvata ve- 1anteen helpottamiseksi on lääninhallitusten
20367: rotettavan oikeudet verottajan mahdollisia ja maaherrain taholta tehty. Myös valtion-
20368: erehdyksiä ja epäoikeudenmukaisuutta vas- tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota
20369: taan. Viime vuosien aikana on verotusme- näihin epäkohtiin. Tarpeellisia korjauksia ei
20370: nettelyyn tulaut uusi epäkohta. Valituksen kuitenkaan tähän mennessä 01le riittävästi
20371: käsittely saattaa kestää vuosikausia verotta- suoritettu. Mikäli pian ei saada nykyiseen
20372: jan pitäessä hallussaan halpakorkoisona lai- tilanteeseen merkittävää korjausta, vero-
20373: nana näin saamiaan varoja. Verovelvollinen valitusten käsittelyaika voi nykyisestään
20374: on eräissä tapauksissa joutunut odoMamaan vie]ä kasvaa ja siten asian hoitaminen voi
20375: päätöstä val[tukseensa jopa 4-5 vuotta. tuHa nykyisestään vielä vaikeammaksi.
20376: Tämä saattaa aiheuttaa verotettavalle suu- Verovalitusten käsittely lienee kohtuutto-
20377: ria, joskus jopa korvaamattomiakin tappi- man hidasta yleensä kaikissa lääninhallituk-
20378: oita. Erityisesti lainavaroilla toimivat pien- sissa.
20379: yrittäjät ovat saattaneet menettää huomat- Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
20380: tavia summia jopa •toimeentuilomahdolmsuu- päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
20381: tensa. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
20382: Pitkän käsittelyajan lisäksi verotettavien tavaksi seuraavan kysymyksen:
20383: kärsimänä epäkohtana on verovarojen kor-
20384: ko. V eroja perittäessä vaaditaan 12 % vii- 'fietääkö Hallitus, että verovalitus-
20385: västymiskorkoa, mutta mikäli valitus hy- ten käsittely lääninhallituksissa on
20386: väksytään, ei korkoa rahoja takaisin mak- kohtuuttoman hidasta, ja jos tietää,
20387: settaessa suoriteta kuin 6 %. mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
20388: Tällaisesta suoranaisia taloudellisia tappi- koo ryhtyä tämän epäkohdan korjaa-
20389: oita aiheuttavasta ja kansalaisten oikeustur- miseksi?
20390: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1967.
20391:
20392: Mauno Pohjonen. Henrik· Westerlund. Eino Uusitalo.
20393: Sylvi Saimo. Leo Häppölä. Pirkko Aro.
20394: Sakari Knuuttila. Impi Lukkarinen. Pentti Sillantaus:
20395:
20396:
20397:
20398:
20399: E 313/67
20400: 2
20401:
20402:
20403:
20404:
20405: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e B e.
20406:
20407: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- johtajan, virka sekä Oulun lääninhallituk-
20408: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- seen yksi vanhemman lääninsihteerin ap. vir-
20409: hemies, olette 30 päivänä maaliskuuta 1967 ka ja Kymen lääninhallitukseen yksi ylimää-
20410: päivätyn kirjeenne ohella lähettänyt minulle räinen nuoremman lääninsihteerin yp. toimi.
20411: jäljennöksen kansanedustaja Mauno PQh;jo- Turun ja Porin sekä Oulun lääninhallituk-
20412: sen. ym. esittämästä seuraavasta kysymyk- siin, joissa valitusasioiden ruuhkaantuminen
20413: sestä: on tällä hetkellä pahin, on vQitu täten perus-
20414: taa kumpaankin uusi lääninoikeus palkkaa-
20415: ''Tietääkö Hallitus. että verovalitus- malla samalla niihin tarvittavaa esittelija-
20416: ten käsittely lääninhallituksissa .on työvoimaa tilapäisen hen:kil&stön palkkaami-
20417: kohtuuttoman hidasta, ja j@s tietää, -seen myönnetyistä varoista. Usäksi on mui-
20418: mihin toimen.piteisiin. Il;aliitus ai- hinkin lääninhallituksiin palkattu ko. tehti-
20419: lrM ryhtyi tämän -epäkohdan korjaa- viin tilapäisiä esittelijöitä ja teetetty useassa
20420: miseksi?" lääninhallituksessa ylityötä, johon on käy-
20421: tetty lääninhallituksi-en virkamiesten oool!la
20422: VaBtau:ksena kysymyk>Seen esitälll kunni- myöskin ulkopuolisia. Tilapäisen työv0iman
20423: <Oittaen .sel!ll'aavaa: palkkaamiseen sekä ylitöiden teetUimiseen
20424: Verovalitusasioiden käsittelyn jouduttami- verovalitusasioissa käytettiin vuonna 1966
20425: Mn -on ollut jatkuvasti sis&asiai:nminis;te- kaikkiaan 177 •064 mai!'kkaa.
20426: riössä hnGmioln kohteena ja tuldksena tästä Eräänä haittatekijänä verovalitusasioiaen
20427: Goll. l'latkaitremattomieu ;asioiden mää.:rii vuosit-
20428: käsittelyssä on työvoiman liian nopea vaihtu-
20429: tain pienentynyt. Jo usean v.uoden ajan ovat minen. Esimerkiksi lääninb.aHitusten ylimää-
20430: lääninhallituksissa vuosittain ratkaistujen räiset esittelijät, jotka kuuluvat A 25 ja
20431: ·asieiiden illilkl.Ull.äär,ät 01leet sullU'emmat kuin A 26 palkkaluokkiin, eivät yleensä pysy pi-
20432: sinne .saapuneiden uusien valitusten määrät. tempään verovalitusasioiden esitelijöinä,
20433: Kysymys ei siis rxy'k:yiu eenää .ffie ruuh- vaan hakeutuvat muualle pa·remm;in palkat-
20434: kaant:mnisesta, 'Vaan vanhan nli!>uihkan selvit- tuihin lakimiehen virkoihin. Turun ja Porin
20435: tämisestä. VuoSi~m 1963--.&6 lp'äätty.essä ti- lää'ninhallittrksessa on laskettu, että ko. toi-
20436: lanne oli seuraava: missa esittelijät ovat keskimäärin n. puoli
20437: Siirtyneitä
20438: Saapuneita Ratkais·
20439: Seuraavalle 'VItlotta, minkä jälkeen tromet o.n yr1tettävä
20440: Vuosi edell. vuodelle
20441: vuodelta uusia tuja siirtyneitä uudestaan täyttää ja opettaa uudet esitteli-
20442: 1963 46 621 .3;1.;5-81 .32 377 45,825 jä.t tehtäviinsä. On selvää, ettei tällainen
20443: 1964 45 825 .32 509 .33188 45146 asian tila ole työskentelylle .edullista.
20444: 1965 45ld:6 90 355 34093 41408 Muutoksenhakuasioiden käsittelyn nopeut-
20445: 1966 41408 32 378 33133 39 653 tamiseksi on valtiovarainministeriö vuonna
20446: 1967 39 653 1963 lähettämässään kiertokirjeessä määrän-
20447: nyt, että valtionasiamiehen on annettava
20448: Sisäasiainministeriö on tehnyt vuosittain vastineensa viipymättä ja viimeistään 2 kuu-
20449: esityksiä uusien virkojen ja toimien perusta- kauden kuluessa siitä, kun hän on saanut
20450: miseksi lääninhallituksiin. Kuluvan vuoden valituskirjat haltuunsa. Verojohtajia ja lää-
20451: tulo- ja menoarviossa on saatu Turun ja ninverotoimistoja on toistuvasti kehoitettu
20452: Porin sekä Oulun lääninhallituksiin verova- tarkoin valvomaan tämän määräyksen nou-
20453: litusasioiden käsittelyä varten kumpaankin dattamista ja sitä, että myös lääninverolauta-
20454: yksi lääninneuvoksen, lääninoikeuden puheen- kunnassa toimitetusta verotuksesta tehdyn
20455: 3
20456:
20457: valiturosen johdosta annetaan vastineet ja aiheuttamista laskennallisista toimenpiteistä
20458: lausunnot viipymättä ja että ne ja muut siirtämällä päätörosen johdosta tapahtuva
20459: valitusasiakirjat viipymättä toimitetaan asi- maksuunpanon oikaiseminen verojohtajan
20460: anomaiselle lääninhallitukselle. suoritettavaksi. Valtiovarainministeriössä on
20461: Lainkäytön nopeuttamista on pyritty edis- aineellisten muutosten lisäksi tutkittu ja val-
20462: tämään myös eräiden Iainsäädännöllisten misteltu eräitä itse menettelyä koskevia pa-
20463: toimenpiteiden avulla. Kesäkuun 12 päivänä rannusehdotuksia lainsäädännöstä vielä joh-
20464: 1964 annetulla lailla (321/64) muutettiin tuviin verovalitusten käsittelyä hidastaviin
20465: verotuslakia niin, että muutoksenhakuasteet tekijöihin.
20466: vapautettiin verotusasioissa maksuunpanon
20467: Helsingissä, huhtikuun 29 päivänä 1967.
20468:
20469: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
20470: 4
20471:
20472:
20473:
20474:
20475: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20476:
20477: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för länsrätten i Uleåborgs länsstyrelse en
20478: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- äldre landssekreterares 1.1. tjänst och i
20479: velse av den 30 mars 1967 till mig över- Kymmene en extraordinarie yngre lands-
20480: sänt en avskrift av följande av riksdagsman sekreterares h.l. befattning. I Åbo och Björ-
20481: Mauno Pohjonen m.fl. underteeknade spörs- neborgs samt Uleåborgs länsstyrelse, där
20482: mål: anhopningen för tillfället är värst, har man
20483: sålunda kunnat inrätta nya länsrät.ter vid
20484: "Är Regeringen medveten om att envar av dem och samtidigt avlöna för dem
20485: behandlingen av skattebesvärsärenden nödig föredragandearbetskraft med de medel,
20486: i länsstyrelsen är orimligt långsam, som beviljats för avlöning av tillfällig per-
20487: och om så är fallet, sonal. Dessutom har även i andra länssty-
20488: vilka åtgärder ämnar Regeringen relser för i frågavarande uppgifter anställts
20489: vidtaga för att rätta till detta miss- tillfälliga föredragande och i flere länssty-
20490: förhållande~" relser utförts övertidsarbete, i vilket utöver
20491: länsstyrelsens tjänstemän även utomstående
20492: Såsom svar på detta spörsmål får jag anlitats. För avlöning av den tillfälliga ar-
20493: vördsamt anföra följande: betskraften .samt för övertidsarbete i skatte-
20494: Påskyndandet av behandlingen av skatte- besvärsärenden användes år 1966 samman-
20495: besvärsärenden har fortlöpande varit föremäl lagt 177 064 mk.
20496: för ministeriets för inrikesärendena upp- En menlig faktor i behandlingen av skatte-
20497: märksamhet och som en följd härav har de besvärsärenden är arbetskraftens alltför
20498: oavgjorda ärendenas antal årligen minskat. snabba växling. T .ex. länsstyrelsernas extra
20499: Redan under flera år har antalet ärenden föredragande, som hör tili avlöningsklasser-
20500: som avgjorts av länsstyrelsen varit större na A 25 och A 26, är i allmänhet inte länge
20501: än antalet nya inkomma besvär. Det är alltså föredragande i skattebesvärsärenden, utan
20502: inte längre fråga om någon anhopning, utan söker sig annorstädes till bättre avlönade
20503: om utredning av den gamla anhopningen. juristtjänster. I Åbo och Björneborgs läns-
20504: Vid årssluten 1963-66 var situationen föl- styrelse har man beräknat, att föredragande
20505: jande: är i ifrågavarande befa.ttning i genomsnitt
20506: överförda
20507: Inkomna
20508: överförda ea ett halvt år, varefter man åter måste
20509: År från före· Avgjo1·da tili föl·
20510: gående år nya jande år försöka fylla befattningarna och lära de nya
20511: 1963 46 621 31581 32 377 45 825 föredragandena deras uppgifter. Det är
20512: 1964 45 825 32509 33188 45146 klart att ett dylikt tillstånd inte är förmån-
20513: 1965 45146 30355 34093 41408 ligt för arbetet.
20514: 1966 41408 32378 33133 39 653 För att påskynda behandlingen av änd-
20515: 1967 39 653 ringsansökningsärenden har finansministeriet
20516: i sitt cirkulär år 1963 bestämt, ·att stats-
20517: Ministeriet för inrikesärendena har årligen ombud måste avge bemötande ofördröjligen
20518: föreslagit inträttande av nya tjänster och och senast två månader efter det han fått
20519: befattningar i länsstyrelserna. I detta års besvärshandlingarna i sin besittning. Skatte-
20520: statsförslag har i Åbo och Björneborgs samt direktörerna och länsskattebyråer har upp-
20521: Uleåborgs länsstyrelse för behandling av repade gånger uppmanats att noggrant
20522: skattebesvärsärenden i envar av dem er- övervaka att denna bestämmelse efterföljes
20523: hållits en länsrådstjänst, såsom ordförande och även att länsskattenämnderna ofördröjli-
20524: 5
20525:
20526: gen avger bemötanden och utlåtanden med beräkningsåtgärder som föranledes av debi-
20527: anledning av besvär över verkställd beskatt- teringen i skatteärenden, genom att skatte-
20528: ning och att dessa och andra besvärshand- direktören ålades att rätta debiteringarna.
20529: lingar uta.n dröjsmål sändes till vederbö- I finansministeriet har man utöver de ma-
20530: rande länsstyrelse. teriella ändringarna undersökt och berett
20531: Ma.n har även försökt främja lagskipnin- vissa förbättringsförslag för själva förfaran-
20532: gens påskyndande genom vissa lagstiftnings- det i fråga om av lagstadgandena beroende
20533: åtgärder. Genom lagen den 12 juni 1964 faktorer, som fördröjer behandlingen av
20534: (321/64) ändrades beskattningslagen så att skattebesvär.
20535: rättsmedelsinstanserna befriades från de
20536: Helsingfors den 29 april 1967.
20537:
20538: Minister för inrikesärendena illartti Viitanen.
20539:
20540:
20541:
20542:
20543: E 313/67
20544: j
20545:
20546: j
20547:
20548: j
20549:
20550: j
20551:
20552: j
20553:
20554: j
20555:
20556: j
20557:
20558: j
20559:
20560: j
20561:
20562: j
20563:
20564: j
20565: Kirj. ksm. N:o 49.
20566:
20567:
20568:
20569:
20570: Sinisalo ym.: MTM-työtutkimusjärjestelmän käytäntöön otta-
20571: misesta.
20572:
20573:
20574: E d u s k um n a nJ H e r r a P u h e m i e h e Ii e.
20575:
20576: Maassamme on jo pitemmän aikaa tut- ihmistyöhön, ei koneisiin, ei se edellytä li-
20577: kittu USA: ssa kehitetyn ja m.m. Ruotsissa säkoneiden ym. työläisten työntekoa helpot-
20578: sovelletun MTM (Menetelmä-Työaika-Mit- tavien laitteiden hankintaa ja käyttöä.
20579: taus) työtutkimusjärjestelmän käytäntöön- Työläiset ovat eri yhteyksissä osoittaneet
20580: ottoa. Järjestelmää on soveHutettu jo eräillä po. työtutkimusjärjestelmän epäinhimililisyy-
20581: aloilla käytäntöönkin. Tutkimukset ja me- den ja esittäneet siitä luopumista.
20582: netelmän sovellutukset ovat kohdistuneet Rautatieläisten liiton osai}ta on työehto-
20583: m.m. vaate- ja tekstiiliteollisuuteen, metailli- sopimusneuvottelujen yhteydessä sovittu,
20584: teollisuuteen ja rautateille. Valtion toimesta että tällaisen menetelmän käytäntöönotta-
20585: järjestelmää on tutkittu ainakin Valmet minen on mahdollista vain, jos se todetaan
20586: Oy:n ja Valtionrautateiden osalta. VR:n niin työnantaja- kuin työntekijätahotlakin
20587: osalta lienevät MTM-järjestelmän sovelta- tarpeelliseksi ja jos menetelmä tähtää myös
20588: mistutkimuk.set keskittyneet erikoisesti Tu- työntekijäin ansiotason parantamiseen ja jos
20589: run konepajalle moottorivaunujen korjauk- muutokset töiden järjestelyssä eivät aiheuta
20590: seen. Valmet Oy:ssä on suoritettu m.m. työntekijäin ylirasittumista. Vastaavat pe-
20591: traktorien, moottoreiden, haarukkatrukkien, riaatteet sisältyvät SAK:n ja STK:n kesken
20592: hissien ja kvh-mittarien ym. valmistuksen sovittuun yleissopimukseen.
20593: tutkimuksia. VR: n Turun konepajan työläiset ovat
20594: MTM-järjestelmästä on työnantajataholta osoittaneet jyrkän kielteisen asenteensa
20595: esitetty lausuntoja, joiden mukaan sen läh- MTM-järjestelmään m.m. kahdella mielen-
20596: tökohtana on työmenetelmäin parantaminen osoituslakol~a sekä työläisten keskuudessa
20597: sekä kustannusten alentaminen. Edelleen asiasta suoritetulla suljetulla lippuäänestyk-
20598: työnantajataholta selvitetään, että meneteu- sellä. Viimeksi tämän vuoden helmikuussa
20599: mään perustuvan ajan paikkansapitävyys ovat mainitun työpaikan työläiset saattaneet
20600: vaatii suunnitellun työtavan ehdotonta to- kielteisen kantansa myös valtioneuvoston
20601: teuttamista, jotta valmistusorganisaatio toi- tietoon.
20602: misi tehokkaasti ja kustannukset alenisivat. Järjestelmän epäinhimillisen luonteen
20603: MTM-järjestelmä on luonteeltaan sellai- ohella ovat työläiset kiinnittäneet huomiota
20604: nen, että se t.ekee työntekijästä robotin, siihen, että MTM-järjestromän tutkimukset
20605: joka on täsmällisesti laadittujen aikayksi- m.m. VR:nTurun konepajalla ovat aiheutta-
20606: köiden vanki. Eräät VR: n Turun konepa- neet hyvin huomattavia kustannuksia val-
20607: jalla suoritetut liaskelmat MTM: stä johde- tiolle, onhan lukuisa määrä insinöörejä ollut
20608: tun systeemin soveltamisesta osoittavat, irroitettuna varsinaisesta työstään jo pitem-
20609: että menetelmän avuUa pyritään vähintään män aikaa p.o. tutkimuksiin ja ilmeisesti
20610: 30 prosenttiseen ·työvoiman säästöön. Käy- vielä suurimman menoerän muodostanevat
20611: tännössä on voitu havaita, että järjestel- amerikalais-ruotsalaiselle alan yhtiölle suo-
20612: mällä ei pyritä työpalkkojen korottamiseen, ritettavat maksut. MTM-järjestebnän sovel-
20613: joka oliisi korvaus työntekijäin lisäänty- lutushan on erittäin suuritöinen. On mai-
20614: neistä työponnistuksista, vaan ensisijaisesti nittu, että 1 tunnin työn anaLysointi vaatii
20615: palkkakustannusten säästöön ja työvauhdin 200-500 tuntia riippuen työliikkeiden mo-
20616: kiihdyttämiseen. Kun menetelmä suuntautuu ninaisuudesta y.m. tekijöistä.
20617: E 311/67
20618: 2
20619:
20620: Kaikesta tästä huolimatta M'l'M-järjestel- Huomioon ottaen MTM-järje,stelmä.n käy-
20621: män soveltamista on valmisteltu jopa tehos~ täntöönoton valmisteluun liittyvän työläis-
20622: tetuUa vauhdilaa. ten aiheellisen tyytymättömyyden ja vastus-
20623: On luonnollista, että valtion laitosten tulee tuksen tulisi hallituksen selvityttää järjes-
20624: työskennellä kilipailukykyisyyden P'aranta- telmän käytäntöönottoon liittyvät ongelmat
20625: miseksi. Yhtä ymmärrettävää on, että myös 'koko laajuudessaan ja antaa myös selvitys,
20626: työmenetelmiä tulee parantaa. Kaikki tämän- miBaisia kustannuksia MTM-järjestelmää
20627: suuntaiset uudistukset olisi suoritettava kui- koskev~t tutkimukset ja val!mistelut ovat
20628: tenkin niin, että työläisiilli on siinä oma valtiolle aiheuttaneet. Hallituksen olisi huo-
20629: osuutensa - mahdollisuus vaikuttaa siihen, lehdittava siitä, ettei valtion missään llai-
20630: että uusilla työmenetelmilllä helpotetaan toksissa ryhdytä soveiltamaan käytäntöön
20631: työntekijäin työtä, vähennetään siitä johtu- epäinhimillisiä työn voimaperäistämiseen
20632: vaa fyysillistä ja henkistä rasitusta, paran- liittyviä työtutkimusmenetehniä, vaan kil-
20633: netaan työolosuhteita esim. 1aajentamallla pailhJ.kykyisyyden parantamiseksi ja työolo-
20634: työläisten demokraattisia oikeuksia yrity~ suhteiden järjestämiseksi ryhdytään sellai-
20635: ten sisällä, uusitaan koneistusta tapahtu- siin toimenpiteisiin, josta voidaan sopia yh-
20636: sutta teknillistä kehitystä vastaavasti. MTM- dessä työläisten kanssa.
20637: järjestellmässä ei ole ky;symys tämänkaltai- Kaikben edellä sanottuun ja valtiopäivä-
20638: sista uudistuksista. järjestyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten
20639: esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
20640: M.m. valtion rautateiden konepajoilla on senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20641: aikaisemminkin jo suoritettu useita työ-
20642: vauhdin ldristämisto'imenpiteitä aikatutki- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
20643: muksineen, palkkakertointen huononnuksi- aikoo ryhtyä sen johdosta, että työ-
20644: neen jne. Näiden avulla on saavutettu työn läisten työvauhdin kiristämiseen ja
20645: voimaperäistämisessä se11Jainen vaihe, että muutenkin työn voimaperäistämiseen
20646: jo se uhkaa vakavasti työläisten terveyttä. tähtäävän MTM-järjesrtelmän käytän-
20647: Tästä on osoituksena se, että eläkeikään töönoton valmistelu on herättänyt
20648: ehtivien suhteellinen määrä. vähenee. Tämän erittäin voimakasta tyytymättömyyttä
20649: vuoksi uusista hiostusjärjestellmista olisi luo- mm. valtion rautateiden konepajojen
20650: vuttava. työläisten keskuudessa?
20651: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1967.
20652:
20653: Taisto Sinisalo. Pall!li Puhakka.
20654: Irma Rosnell. Väinö R. Virtanen.
20655: Nestori Nurminen.
20656: 3
20657:
20658:
20659:
20660:
20661: E d u s kUIn n a n H e r r a P u h e m i e h e l i e.
20662:
20663: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- pajalla on tässä asiassa suoritettu, perustu-
20664: tissa. mainitussa tarkoituksessa olette Te, vat rautatiehallituksen ja asianomaisten
20665: Herra Puhemies, kirjeellänne 31 päivältä työntekijäjärjestöjen välisen voimassa ole-
20666: maaliskuuta 1967 lähettänyt valtioneuvoston van työehtosopimuksen säännö<kseen, jonka
20667: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- mukaan tutkitaan, onko mahdollisuuksia
20668: edustaja Taisto SinisaiLan ym. tekemän seu- soveltaa M'TM-järjestelmää sanotuilla kone-
20669: raavansisä1ltöisen kysymyksen: pajoilla. Ennenkuin tällainen järjestelmä
20670: voidaan ottaa käyttöön, rautateiden työ-
20671: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ehtosopimus edelliyttää, että asiasta etukä-
20672: aikoo ryhtyä sen johdosta, että työ- teen sovitaan työehtosopimuksen osapuo<lten
20673: läisten työvauhdin kiristämiseen ja kesken.
20674: muutenkin työn voimaperäistämiseen Kun tutkimukset MTM-järjestelmän käyt-
20675: tähtäävän MTM-järjest;el!män käytän- tömahdollisuuksista vielä rtällä hetkelliä ovat
20676: töönoton vrulmisteln on herättänyt keskeneräiset, ei voida tehdä päätellmiä siitä,
20677: erittäin voimakasta tyytymättömyyttä minkälaisiin lopputuloksiin ne käytännössä
20678: mm. valtion rautateiden konepajojen johtavat. Kutenkin voidaan jo tässä yhtey-
20679: työläisten keskuudessa?" dessä todeta, ettei minkään!la'isen uuden työ-
20680: menetelmän tai palkkaustavan käyttöön ot-
20681: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- taminen ole mahdallistn, e1leivät molemmat
20682: oittaen seuraavaa: asianosaiset, niin työnantaja kuin myöskin
20683: Teknillisen kehityksen jatkuvasti edisty- työntekijät, ole yksimielisiä siitä, että tar-
20684: essä on välttämätöntä, että valtionhallinnon koitettu järjestelmä tyydyttää ·kumpaisenkin
20685: eri työaloi!lla - kuten myöskin yksityisillä osapuolen sill:e asettamat tavoitteet. Työnte-
20686: työmarkkinoilla - kiinnitetään huomiota kijä.in kannalta kysymystä tarkasteltaessa
20687: uusien työmenetelmien ja palk·kaustapojen on vielä todettava, että heille on var:attava
20688: käyttöönottamiseen ja kehittämiseen. Ta- mahdolllisuus omien edustajiensa välityksin
20689: voitteena tällöin tu]ee alla toisaalta työn osallistua tutkimusten toimittamiseen ja nii-
20690: tulosten kasvu, toisaalta työntekijäin ansio- den seikkojen ja näkökohtien esiintnomiseen,
20691: tason paraneminen. joita he puolestaan pitävät tärkeinä. Työ-
20692: KJlWYftlyksessä mainittu 'MTM-järjestehnä menetelmien ja pal!kkaustapojen kehittämi-
20693: on eräs työmenetelmien ja palkkaustapojen nen joko MTM-järjestelmää ~Soveltaen <tai
20694: yhteensovalllntus, joka perustuu lähinnä muulla tavoin ei myöskään saa johtaa sii-
20695: työn ns. liikeaikatutkimukseen. Ruotsista hen, ·että muutokset töiden järjestelyistä
20696: saadun esikuvan mukaan sitä on sovellettu aiheuttavat työntekijäin yrlirasittumista.
20697: meillä yksityisen metalliteolllisuuden piirissä, Tässä kohden rautateiden työehtosopimnk-
20698: jossa siitä on myöskin työmarkkinajärjestö- sessa on ehdoton kielto.
20699: jen kesken tehty erillinen sopimus. Mikäli edelllä esitetyt näkökohd8it on riit-
20700: Valtionhatlllinnon piirissä ei MTM~järjes- tävässä määrin otettu huomioon, vain tällä
20701: telmää ole sovellettu. Ne alustavat toimen- tavoin luodaan edellytykset MTM-järjestel-
20702: piteet, joita valtionrautateiden Turun kone- män mahdolliselfle vastaiselle soveltamiselle.
20703: Helsingissä, valtiovarainministeriössä, huh·tikuun 22 päivänä 1967.
20704:
20705:
20706: Ministeri Ele Aleni1ts.
20707: 4
20708:
20709:
20710:
20711:
20712: Till Riksdagens Herr Talman.
20713:
20714: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen järnvägarnas verkstäder i Åbo, baserar sig
20715: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- på det stadgande i gällande kollektivavtrul
20716: velse av den 31 mars 1967 ti1l vederbörande mellan järnvägsstyrelsen och vederbörande
20717: medllem av statsrådet för avgivande av svar arbetstagarorganisation, enligt vilket man
20718: översänt följande av riksdagsman Taisto undersöker huruvida det är möjligt att til!l-
20719: Sinisalo m.ft undertecknade spörsmål: lämpa MTM-metoden i nämnda verkstäder.
20720: Innan ett dylikt system kan tagas i bruk
20721: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen förutsätter järnvägarnas kollektivavtal, att
20722: vidtaga med anledning av att förbe- parterna i kollektivavtalet på förlhand kom-
20723: redelserna för införandet av MTM- mer överens om saken.
20724: metoden, som siktar på att pressa Då undersökningen av metodens använd-
20725: arbetarnas arbetstakt och intensifiera ningsmöjigheter i detta skede ännu är slut-
20726: arbetet i övrigt, har väckt synner- förd, kan man inte dra några slutsatser om
20727: ligen starkt missnöje bl.a. b]and ar- hurudana resultat de i praktiken kommer
20728: betarna vid statsjärnvägarnas verk- att leda tm. I alla fahl kan man redan i
20729: städer7" detta sammanhang konstatera, att införan-
20730: det av en ny arbetsmetod eller ett nytt av-
20731: Såsom svar på detta spörsmål får jag löningssätt inte är möjligt, om inte båda
20732: vördsamt anföra följande: parterna, såväl arbetsgivarna som arbets-
20733: Då den tekniska utveck!lingen fortsätt- tagarna, är ense om att den avsedda me-
20734: ningsvis går framåt är det oundviktigt, aU toden ieder till de mål, som båda parterna
20735: man inom statsförvaltningens olika arbets- väntar sig av det. Ser man på frågan ur
20736: områden - såsom även på den privata ar- arbetstagarnas synvinkel bör det ännu kon-
20737: betsmarknaden - fäster uppmärksamheten stateras, att de bör beredas möjlighet att
20738: vid införande Mh utvecklande av nya ar- genom egna representanter deltaga i för-
20739: betsmetoder och avlöningssätt. Målet bör anstaltandet av undersökningen och fram-
20740: härvid vara, att arbetsresultaten ökar och föra de omständigheter och synpunkter, som
20741: att arbetstagarens inkomstnivå blir högre. d.e i sin tur anser vara viktiga. Utvecklan-
20742: I spörsmålet nämnda MTM-metod är en det av arbetsmetoderna osh avlöning·ssätten
20743: kombination av arbetsmetoder och avlö- antingen genom att tillämpa M'TM-metoden
20744: ningssätt och det grundar sig närmast på eller på annat sätt får ej hehler leda där-
20745: en s.k. elementar tidsundersökning av ar- hän, att ändringarna i arbetsarrangemangen
20746: betet. Efter förebild från Sverige har me- medför överansträngning för arbetstagarna.
20747: toden hos oss t'illämpats inom den privata Angående denna punkt finnes ett absolut
20748: metallindustrin, där man även inom arbets- förbud i järnvägarnas kollektivavtal.
20749: marknadsorganisationerna gjort särskild Endast om ovan anförda synpunkter i
20750: överenskommelse om detta. tillräcklig grad beaktats, kan förutsättnin-
20751: Inom statsförvaltningen har MTM-meto- gar skapas för en eventuehl framtida till-
20752: den inte tillämpats. De förberedande åtgär- lämpning av MTM-metoden.
20753: der, som i denna sak har gjort.s i stats-
20754: Helsingfors, i finansministeriet, den 22. april 1967.
20755:
20756:
20757: Minister Ele Alenius.
20758: Kirj. ksm. N: o 50.
20759:
20760:
20761:
20762:
20763: Rosnell ym.: Pakollisen tapaturmavakuutuksen ottaJjioen ase-
20764: masta vakuutusyhtiöiden suorittamaan työturvallisuus-
20765: toimintaan nähden.
20766:
20767:
20768: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1il! e.
20769:
20770: Eräät tapaturmavakuutusyhtiöt käyttä- ten huomattavaan alenemiseen niissä työ-
20771: vät tiettävästi huomattaJVan paljon varoja paikoissa, joissa tätä työtä on tehty. Näin
20772: tapaturmantorjuntatyöhön vakuuttajiensa näyttää toiminnan epätasainen suunta:ami-
20773: työpaikoilla. Käytännössä näyttää sanottu nen edellä tarkoitetun varojen käytön vielä-
20774: valistustyö kohdistuneen vain lukumääräi- kin epäoikeudenmukaisemmaksi niitä va-
20775: sesti! harvoihin lähinnä suuriin työpaikkoi- kuuttajia kohtaan, jotka eivät ole päässeet
20776: hin suurimman osan työpaikoista jäädessä osallisi!ksi sanotusta höydyllisestä palvelu-
20777: tämän hyödyllisen toiminnam. ulkopuolelle. muodosta. Vielä on todennäköistä, että
20778: Vakuutusmaksujen käyttö työnantajan vel- edellä taTkoitetut etuoikeutetut vakuuttajat
20779: vollisuudeksi katsottavaan tapaturmantor- ovat päässeet nauttimaan niitä etuja, joita
20780: juntatyöhön edellyttää, että kaikki vakuut- vakuutuslaitokset voivat antaa erikoistarif-
20781: tajat saav·at oikeudenmukaisen osuutensa feilla.
20782: tästä palvelumuodosta esim. suorittamiensa Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyk-
20783: tapaturmavakuutusmaksujen mukaisessa sen 37 § : n 1 momentti!in viitaten esitämme
20784: suhteessa. Tämän vuoksi näyttää tapatur- valtioneuvoston ·asianomaisen jäsenen vas-
20785: mav·aJkuutusyhtiöiden palvelu ehkä eräitä tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20786: keskinäisi'ä yhtiöitä lukuunottamatta suosi-
20787: van toisia vakuuttajia toisten kustannuk- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai'-
20788: sella. Lisäksi on julkisuudessakin väitetty koo ryhtyä pakollisen tapaturmava-
20789: tapaturmavakuutusyhtiöiden tapaturmantor- kuutuksen ottajien saattamiseksi sa-
20790: juntatyön olevan erittäin tehokasta ja on manarvoiseen asemaan vakuutusyhti"
20791: osoitettu sen johtaneen tapaturmien luku- öiden suorittamaan työturvallisuus-
20792: määrän ja niiden aiheuttamien kustannus- toimintaan nähden?
20793: Helsilngissä 30 päivänä maruiskuuta; 1967.
20794:
20795: Irma Rosnell. Taisto Sinisalo.
20796: LyyliJ Koskinen. Väinö R. Virtanen.
20797: Pauli Puhakka.
20798:
20799:
20800:
20801:
20802: E 312/67
20803: 2
20804:
20805:
20806:
20807:
20808: Ed u s kunnan He r r a Puh e m i e h e M e.
20809:
20810: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- k.uutu:syhtiön toiminnan piiriin, tosin eräiden
20811: tissa mainitussa tarkoituksessa T·e, Herra kohdalta kustannuksilla mitattuna varsin
20812: Puhemies, olette kirjeellänne 30 päilvältä vaatimattomassa määrässä. Pienempiin kuu-
20813: maaliskuuta 1967 n: o 283 lähettänyt valtio- luvista 7 vakuutusyhtiöstä ei torjuntatyötä
20814: neuvoston ·a!Sianomaisen jäsenen vastatta- ole ilmoitettu tehdyn. Va:kuutusyhtiöiden va-
20815: vaksi kansanedustaja Irma Rosnellin (ym) ikuutu:skannat poikkeavat varsin paljon toi-
20816: t~kemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: sistaan, miikä on osaltaan selvityksenä tapa-
20817: turmantorjuntatyön erilaisuuteen eri va:kuu-
20818: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- tusyhtiöissä.
20819: koo ryhtyä pakollisen tapaturmava- V a:kuutu:syhtiöiden käyttämistä torjunta-
20820: kuutuksen ottajien saattamiseksi sa- työn työmuodoista mainittakoon työpaikka-
20821: manarvoiseen asemaan vakuutusyhti- kohtaiset tarkastUJkset, tapaturmantorjunta-
20822: öiden suorittamaan työturvallisuus- ja ensiapukurssit työpaikoittain tai paikka-
20823: toimintaan nähden?" kunnittain taikka työaloittain., neuvottelu-
20824: tilaisuudet työnjohdolle, valistustilaisuudet
20825: Vasto.u.ksena kysymykseen esitän kunni- ja tutkimustoiminta. Torjuntatyöhön kuuluu
20826: oittaen seur·ruavaa: vielä ki-eltotaulujen ja varovaarakuvien levit-
20827: täminen, kirjallinen toiminta sekä esitelmät
20828: Tapaturmavakuutusta harjoittavien va- ja luennot.
20829: lmutu.syhtiöiden suorittama tapaturmantor- Työpaikkojen jatkuva tarkastustoiminta
20830: juntatyt) perustuu v11,paa.ehtoisuuteen, toisin voidaan tehokkaana toteuttaa vain keskisuu-
20831: sanoen sitä ei ole edellytetty l·anssa. eikä rilla ja suurilla työpaikoilla. Tätä pienem·
20832: vakuutusyhtiöiden toimilupaehdoissa. T.apa- mille työpaikoille soveltuu sensijaan parem-
20833: tnrmantorjuntatyöstä a~heutuV"ia kustannuk- min työaloittain ja paikkakunnittain järjes-
20834: sm wrten ei vakuutmmaksun kuormitus- tetyt kurssit, yleinen valistus sekä torjunta-
20835: perusteissa ole erillistä osaa, voon vakuutus- materiaalin levittäminen. Torjuntatyön työ·
20836: yhtiöt rahoittavat tämän toiminnan osana muodot määrlcytyvät siis sen mukaisesti, mitä
20837: muista. hoitokustan.n.uksista. työmuotoa on :kussahln tapauksessa pidettävä
20838: Tapaturmantorjuntatyö on liittynyt jo tarkoituksenmukaisena. Näin ollen ei voitane
20839: useiden vuosikymmenien ajan suurimpien katsoa, että toisiinsa rinnastettavissa olevista
20840: v·wkuutusyhtiöiden org>anisatioon. Neljällä työpaikoista eräät tulisivat suositumpaan
20841: vakuutusyhtiöllä on erillisen johtonsa alai- asemaan saman vakuutusyhtiön asiakkaiden
20842: sena toimivat suojeluteknilliset osastot. kesken. Kun työnjohdon ja työntekijäin suh-
20843: Eräissä yhtiöissä on päätoiminen henkilö tautuminen vapaaehtoiseen torjuntatyöhön
20844: ohjaamassa torjuntatyötä, minkä lisäksi vaihtelee varsin paljon eri työpaikoilla, joh-
20845: useat yhtiöt ovat sopineet rrapaturmantor- tuu tästä, että myös torjuntatyön tulokset
20846: junta r.y:n kanssw siitä, että mainittu yhdis- vaihtelevat saman tuotantoalan eri yrityksissä.
20847: tys vakuutusyhtiön toimeksiannosta ja kus- Varsinkin pienillä työpaikoilla, joissa ei
20848: tannuksella suorittaa torjuntatyötä yhtiön voida harjoittaa työpaiktka:kohtaista torjunta-
20849: asiakkaiden keskuudessa. Vuonna 1965 oli- työtä, työntekijäin asema ulkoapäin tapah-
20850: vat vakuutuslaitosten tapaturmantorjuntatyö- tuvaan torjuntatyöhön nähden saattaa olla
20851: hön !käyttämät kustannukset mk 1158 417,-. heikompi kuin keskisuurilla ja suurilla työ-
20852: Tämän mukaisesti torjuntatyö kuului 19 va- paikoilla.
20853: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1967.
20854: Sosiaaliministeri Matti Koivunen.
20855: 3
20856:
20857:
20858:
20859:
20860: Till Riksdagens Herr Tal:man.
20861:
20862: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen i tämligen anspråkslös omfattning, om man
20863: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- har ikostnaderna som måttstock. 7 av de
20864: velse av den 30 mars 1967 nr 283 till veder- mindre försäkringsbolagen meddelade, att
20865: börande medlem av strutsrådet för avgivande avvärjningsarbete inte har utförts. Försäk-
20866: av svar översänt följande av riksdagsman ringsbolagens försäkringsstook avviker rätt
20867: Irma Rosnell (m. fl.) undertecknade spörs- mycket från varandra, vilket till en del för-
20868: mål: klarar olikheten i arbetet för avvärjandet 'av
20869: ''Vilka åtgärder ämnar Regeringen olycksfall inom de oliika försäkringsbolagen.
20870: v:idtaga för att de som tecknar obliga- Av försäkringsbolagens arbetsformer för
20871: torisk olycksfallsförsäkring skall komma avvärjning av olycksfall mä nämnas inspek-
20872: i samma ställning i fråga om den tioner på arbetsplatserna, kurser i avvärj-
20873: arbetsskyddsverksamhet försäkringsbo- ning av olycksfall och förstahjälp arbets-
20874: lagen bedriver?" plats-, orts- eller branschvis, konferenser
20875: med arbetsledningen sam.t up:plysning och
20876: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- forskningsverksamhet. Till avvärjningsarbe-
20877: samt anföra följande: tet hör vidare spridning av förbudstavlor
20878: och bilder som varnar för fara, skriftlig
20879: Det arbete för avvärjandet av olycksfall verksamhet samt föredrag och föreläsningar.
20880: som olycksfallsförsäkringsbolag utför är fri- En fortlöpande övervakning av arbetsplat-
20881: villigt, med andra ord, det är inte förutsatt serna kan effektivt genomföras endast på
20882: i lag eller i försäkringsbolagens koncessions- medelstora och stora arbets:platser. För
20883: villkor. Försäkringspremiens belastningsgrun- mindre arbetsplatser lämpar sig däremot
20884: der upptar ingen särskild del för de kostna- bättre kurser som hålles bransch- eller ortsvis,
20885: der arbetet för avvärjande av olycksfall allmän upplysning samt spridning av av-
20886: medför, utan försäkringsbolagen hekostar värjningsmaterial. Arbetsformerna för av-
20887: denna verksamhet som en del av sina övriga värjningsarbetet bestämmes alltså av viiken
20888: förvaltningskostnader. arbetsform som i föreliggande fall hör anses
20889: Arbetet för avvärjandet av olycksfall har ändamålsenlig. Under sådana förhållanden
20890: redan under flera decennier ·anslutit sig till torde man inte kunna anse, att endel av de
20891: de största försäkringsbolagens organisation. med varandra jämförbara arbetsplatserna
20892: Fyra föl\Sä;kringsbolag har under särskild skulle ikomma i en mer favoriserad ställning
20893: ledning verksamma skyddstekniska avdel- än andra kunder inom samma försäkrings-
20894: ningar. I vissa bolag finnes en person med bolag. Då arbetsledningens och arbetstagar-
20895: sysslan som huvudsyssla, vilken leder av- nas inställning till det frivilliga avvärjnings-
20896: värjningsarbetet, oeh flera bolag har med arbetet varierar 'betydligt på olika arbetsplat-
20897: Olycksfallsskyddet r.f. kommit överens som ser, följer härav, att även avvärjningsarbe-
20898: att nämnda förening på uppdrag oeh be- tets resultat varierar mellan olika företag
20899: kostnad av försäkringsbolaget utför avvärj- inom samma produktionsgren. Isynnerhet på
20900: ningsarbete 'bland bolagets kunder. År 1965 de små arbetsplatserna, i fråga om vilka det
20901: var kostnaderna för försä!kringsinrättningar- inte är möjligt att utföra avvärjningsarbete
20902: nas ·arbete för avvärjande ·av olycksfall skilt för varje arbetsplats, kan ·arbetstagar-
20903: 1158 417,-. Enligt detta hörde avvärjnings- nas ställning med avseende på det utifrån
20904: arbetet tiH verksamhetsområdet för 19 för- skeende avvärjningsarbetet bli svagare än
20905: säkringsbolag, i fråga om vissa av dem dock på de medelstora och stora arbetsplatserna.
20906: Helsingfors den 28 april 1967.
20907: Socialministar Matti Koivunen.
20908: Ku,j. ksm. N:o 51.
20909:
20910:
20911:
20912:
20913: Apajalahti: Sairausvakuutuslakiin perustuvien päivärahasuo-
20914: ritusten viivästymisestä.
20915:
20916:
20917: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1:1 e.
20918:
20919: Julkisuudessa on viime aikoina kiinnitetty Epäkohdan korjaamiseksi kansaneläkelai-
20920: runsaasti huomiota sairausvakuutuksen kor- tos on pitänyt välttämättömänä sairausva-
20921: vausjärjestelyjen hitauteen. Kansaneläkelai- kuutuslain muuttamista siten, että sairaus-
20922: toksen taholta on eri yhteyksissä selitetty vakuutus säädettäisiin ensisijaiseksi sosiaali-
20923: syynä tähän asiaintilaan olevan sen, että sai- vakuutukseksi. Tämä muutos aiheuttaisi kui-
20924: rausvakuutus on nk. toissijainen sosiaaliva- tenkin valtiolle huomattavia lisäkustannuk-
20925: kuutus. Esitetyn mukaan olisi ennen päivä- sia, mikä seikka ilmeisesti on estänyt sen to-
20926: rahakorvauksen suorittamista tutkittava, teuttamisen. Onkin ihmeteltävää, miksi täl-
20927: saako vakuutettu sairauden tai vamman joh- laista muutosta ajetaan, vaikka epäkohta
20928: dosta eläkettä tai muuta vakuutuskorvausta olisi korjattavissa joko joustavalla tulkin-
20929: myös muun lain kuin sairausvakuutuslain nalla tai muunlaisella lainsäädännöllisellä
20930: perusteella. Tämä menettely johtuu sairaus- järjestelyllä.
20931: vakuutuslain 27 §: n 2 momentin jäykästä Mikäli lainsäädännön tarkistamista pide-
20932: tulkinnasta, jonka mukaan kansaneläkelaitos tään välttämättömänä, jotta sairausvakuu-
20933: olisi oikeutettu suorittamaan sairausvakuu- tuksen korvausjärjestelyjen hitaus voitaisiin
20934: tuslain mukaisen täysimääräisen päiväraha- poistaa, olisi tämä suoritettavissa siten, että
20935: korvauksen työ- tai virkaeläkkeestä riippu- siitä ei aiheudu valtiolle lisäkustannuksia.
20936: matta vain, jos näiden saaminen viivästyy Sairausvakuutuslain 27 §: n 2 momenttia voi-
20937: vakuutetusta riippumattomasta seikasta. taisiin muuttaa siten, että kansaneläkelaitok-
20938: Kansaneläkelaitoksen omaksumaa tulkin- sen olisi aina viipymättä suoritettava sairaus-
20939: taa on pidettävä erittäin valitettavana va- vakuutuslain mukainen täysimääräinen päi-
20940: kuutetun kannalta, sen vuoksi vakuutetut väraha eläkkeestä riippumatta, jolloin kan-
20941: ovat usein joutuneet odottamaan päiväraha- saneläkelaitoksella olisi luonnollisesti oikeus
20942: korvauksen saamista hämmästyttävän pitkän saada eläkelaitoksilta päivärahakorvausta
20943: ajan. Perustellusti voidaan kysyä, eikö sai- vastaava osa eri työeläkelakien perusteella
20944: rausvakuutuslain 27 §: n 2 momenttia voi- suoritetuista työkyvyttömyyseläkkeistä.
20945: taisi tulkita vakuutetun kannalta edullisem- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
20946: min, sillä onhan sosiaalivakuutuslainsäädän- järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
20947: nölle leimaa-antavana vakuutettua suosiva tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20948: menettely. Joustavamman tulkinnan omaksu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20949: minen ei aiheuttaisi kansaneläkelaitokselle
20950: lisämeno ja, sillä sairausvakuutuslain 27 §: n Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20951: säännösten mukaan kansaneläkelaitokselle sairausvakuutuksen käytännöllisessä
20952: siirtyy vakuutetun oikeus työ- tai virkaeläk- hoitamisessa on todettu korvaussuori-
20953: keeseen, jos eläkettä suoritetaan samalta tusten viivästyvän, jos vakuutetulla
20954: ajalta kuin sairausvakuutuskorvausta. Täl- saattaa olla oikeus sairauden tai vam-
20955: laisessa tapauksessa työ- tai virkaeläkelaitos man johdosta myös muun lain mukai-
20956: on siis velvollinen suorittamaan eläkkeestä seen eläkkeeseen tai korvaukseen ja
20957: kansaneläkelaitokselle sairausvakuutuksen että tämän vuoksi vakuutetut ovat
20958: päivärahaa vastaavan osan. joutuneet sietämättömän pitkän ajan
20959: E 330/67
20960: 2
20961:
20962: odottamaan päivärahasuorituksia, ja saataisiin niin joustavaksi ja nopeaksi,
20963: jos on, että sairausvakuutuslain mukaiset
20964: mitä Hallitus aikoo tehdä, että kan- päivärahat viipymättä voitaisiin suo-
20965: saneläkelaitoksen toiminta tältä osin rittaa täysimääräisinä?
20966: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1967.
20967:
20968: Jouni Apajalahti.
20969: 3
20970:
20971:
20972:
20973:
20974: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e B e.
20975:
20976: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- vastuun ja kustannusten jakoon. Niinikään
20977: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra on syytä korostaa, että toissijaisuuden peri-
20978: Puhemies, olette kirjeellänne 7 päivältä huh- aatteen omaksumisella pyrittiin myös säästä-
20979: tikuuta 1967 n: o 301 lähettänyt valtioneu- mään kustannuksia. Sairausvakuutuslain no-
20980: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jalla voidaan näin ollen suorittaa vakuute-
20981: kansanedustaja Jouni Apajalahden tekemän tulle korvausta vain silloin, kun hän ei saa
20982: seuraavan sisältöisen kysymyksen: jonkin muun oikeussäännön perusteella kor-
20983: vausta samasta sairaudesta, viasta tai vam-
20984: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että masta taikka kun hänen muulla perusteella
20985: sairausvakuutuksen käytännöllisessä saamansa korvaus on sairausvakuutuslain
20986: hoitamisessa on todettu korvaussuori- mukaista korvausta pienempi. Sairausvakuu-
20987: tusten viivästyvän, jos vakuutetulla tuslain mukaisen korvauksen myöntäminen
20988: saattaa olla oikeus sairauden tai vam- edellyttää näin ollen, että kussakin tapauk-
20989: man johdosta myös muun lain mukai- sessa ensin tutkitaan, onko vakuutetulla oi-
20990: seen eläkkeeseen tai korvaukseen ja keus vastaavaan korvaukseen muun oikeus-
20991: että tämän vuoksi vakuutetut ovat säännön nojalla.
20992: joutuneet sietämättömän pitkän ajan Lähinnä kohtuussyistä on sairausvakuutus-
20993: odottamaan päivärahasuorituksia, ja lain 27 § : n 2 momenttiin otettu säännös,
20994: jos on, jonka mukaan korvaus voidaan eräin edelly-
20995: mitä Hallitus aikoo tehdä, että kan- tyksin suorittaa vakuutetulle täysimääräi-
20996: saneläkelaitoksen toiminta tältä osin senä. Säännös kuuluu seuraavasti: "Sen estä-
20997: saataisiin niin joustavaksi ja nopeaksi, mättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voi-
20998: että sairausvakuutuslain mukaiset daan tämän lain mukainen korvaus suorittaa
20999: päivärahat viipymättä voitaisiin suo- täysimääräis{lnä, jos sanotussa momentissa
21000: rittaa täysimääräisinä? tarkoitetun muun korvauksen saaminen vii-
21001: Vastauksena kysymykseen esitän kun- västyy vakuutetusta riippumattomasta syystä.
21002: nioittaen seuraavaa: V akuutetun oikeus viimeksi mainittuun kor-
21003: vaukseen siirtyy kansaneläkelaitokselle tä-
21004: Sairausvakuutuslain 27 §: n 1 momentin män lain nojalla suoritettua korvausta vas-
21005: mukaan on vakuutetulle, jolla on oikeus taavalta osalta."
21006: saada korvausta sairauden, vian tai vamman Säännöksen mukaan voidaan sairausvakuu-
21007: johdosta muunkin kuin sairausvakuutuslain tuslain mukainen korvaus myöntää vakuute-
21008: nojalla, saman sairauden, vian tai vamman tulle täysimääräisenä, jos seuraavat kaksi
21009: johdosta suoritettava sairausvakuutuslain edeUytystä täyttyvät:
21010: mukaista korvausta vain sikäli ja siltä osin,
21011: kuin se ylittää samalta ajalta muun lain no- 1) muun lain mukainen korvaus viivästyy
21012: jalla suoritettavan korvauksen. Tämä sään- ja
21013: nös sisältää sairausvakuutuslaissa omaksutun 2) viivästyminen johtuu vakuutetusta riip-
21014: toissijaisuuden periaatteen. pumattomasta syystä.
21015: Sairausvakuutuksen säätämiseHä pyrittiin Sairausvakuutuslaissa on siten toisaalta
21016: täyttämään ne aukot, jotka sosiaaliturvassa asetettu tarkat edellytykset, milloin kohtuus-
21017: sairauden aiheuttamien riskien suojaamisessa säännöstä voidaan soveltaa sekä toisaalta jä-
21018: sairausvakuutuslakia säädettäessä olivat ole- tetty edellytysten täyttyessäkin lain sovelta-
21019: massa. Sairausvakuutusl'ain säätämisellä ei jalle vapaa harkintavalta mainitun säännök-
21020: haluttu aiheuttaa muutoksia vallinneeseen sen soveltamiseen.
21021: 4
21022:
21023: Kansaneläkelaitoksen tulkintaohjeiden mu- tymistodistuksen. Kansaneläkelaitoksen tul-
21024: kaan päiväraha voidaan myöntää täysimää- kintaohjeiden mukaan katsotaan korvauksen
21025: räisenä muun lain mukaiseen korvaukseen oi- saamisen taas viivästyneen vakuutetusta riip-
21026: keutetulle vakuutetulle, jos hän ei saa tätä puvasta syystä silloin, kun hän ei ollenkaan
21027: korvausta vielä silloin, kun päivärahan en- hae muun lain mukaista korvausta tai jos hän
21028: :;:immamen erä sairausvakuutusasetuksen ei toimita muun lain mukaiselle korvausvel-
21029: 17 §: n mukaan on maksettava eli viikon ku- volliselle sen vaatimia selvityksiä. On syytä
21030: luttua päivärahaoikeuden alkamisesta. Va- korostaa, että mainittujen tulkintaohjeiden
21031: kuutetun on tällöin kuitenkin esitettävä muun vallitessa vakuutetun palvelun nopeus riip-
21032: lain mukaisen korvauksen myöntävän laitok- puu sairausvakuutuslain mukaisissa asioissa
21033: sen antama todistus siitä, että korvauksen lähinnä muun lain mukaisen korvausvelvolli-
21034: maksaminen tulee viivästymään vakuute- sen palvelunopeudesta sekä osittain myös va-
21035: tusta riippumattomasta syystä. Jollei vakuu- kuutetusta itsestään.
21036: t,ettu voi esittää täTilaista todistusta, katso- Kansaneläkelaitoksesta saatujen tietojen
21037: taan muun lain mukainen korvaus kuitenkin mukaan on vuonna 1966 maksettu sairausva-
21038: viivästyneeksi, kun kolme kuukautta on ku- kuutuslain 27 § : n 2 momentin nojalla vakuu-
21039: hmut siitä, kun vakuutettu on oman ilmoi- tetuille mainitun lain mukainen korvaus täy-
21040: tuksensa mukaan tätä korvausta hakenut ja simääräisenä noin 10 000 tapauksessa. Näin
21041: korvauksen saamisen viivästyminen ei ole suoritettujen korvausten yhteismäärä oli
21042: johtunut hakijasta riippuvasta syystä. Mi- 6,3 miljoonaa markkaa.
21043: käli vakuutettu on saanut muun lain mukai- Sairausvakuutuksen toissijaisuus on omiaan
21044: sen korvauksen myöntävältä laitokselta vaikeuttamaan vakuutettujen tehokasta pal-
21045: edellä mainitun viivästymistodistuksen, saa velua ja lisäämään sairausvakuutuksen hal-
21046: hän sairausvakuutuslain mukaisen korvauk- lintokuluja. Toissijaisuuden periaatteen
21047: sen yhtä nopeasti kuin yleensä muulloinkin. muuttamiseen liittyvät kysymykset ovat var-
21048: Vakuutetun mahdollisuus saada mainituissa sin monitahoisia ja vaativat perusteellisia sel-
21049: tapauksissa sairausvakuutuslain mukainen vittelyjä. Saadun tiedon mukaan ovat nämä
21050: korvaus täysimääräisen!t riippuu näin ollen kysymykset parhaillaan kansaneläkelaitok-
21051: kokonaan siitä, miten nopeasti muun lain mu- sessa selvittelyjen alaisina ja tulee mainittu
21052: kainen korvausvelvollinen ratkaisee vakuute- laitos tekemään niistä aikanaan asianomaiset
21053: tun korvaushakemuksen tai miten nopeasti se esitykset. Niiden saavuttua otetaan asia kä-
21054: toimittaa vakuutetulle puheena olevan viiväs- sittelyn alaiseksi sosiaaliministeriössä.
21055: Hclsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
21056:
21057: Sosiaaliministeri Matti Koivunen.
21058: 5
21059:
21060:
21061:
21062:
21063: Till Riksdagens Herr Talman.
21064:
21065: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen komma några ändringar i den rådande för-
21066: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- delningen av ansvar och kostnader. Det är
21067: velse av den 7 april 1967 nr 301 till veder- även skäl att betona, att man genom att om-
21068: börande medlem av statsrädet för avgivande fatta den subsidiära principen också för-
21069: av svar översänt följande av riksdagsman sökte spara pä kostnaderna. Sålunda kan man
21070: Jouni Apajalahti undertecknade spörsmål: med stöd av sjukförsäkringslagen utge ersätt-
21071: ning till försäkrad endast då han icke på
21072: "Är Regeringen medveten om att grund av någon annan rättsregel utfår ersätt-
21073: vid den praktiska skötseln av sjukför- ning för samma sjukdom, lyte eller kropps-
21074: säkringen har konstaterats dröjsmål skada eller då den ersättning han på annan
21075: med utbetalningen av ersättningarna grund utfår är mindre än ersättningen en-
21076: om den försäkrade på grund av sjuk- ligt sjukförsäkringslagen. Beviljandet av er-
21077: dom eller kroppsskada kan ha rätt sättning enligt sjukförsäkringslagen förut-
21078: tili pension eller ersättning även en- sätter sålunda, att man i varje fall först un-
21079: ligt annan lag och att de försäkrade dersöker, om den försäkrade är berättigad
21080: till följd härav blivit tvungna att allt tili motsvarande ersättning med stöd av an-
21081: för länge vänta på sina dagpenningar, nan rättsregel.
21082: och om så är fallet, Närmast av billighetsskäl har i 27 § 2 mom.
21083: vilka åtgärder ämnar Regeringen sjukförsäkringslagen intagits ett stadgande,
21084: vidtaga för att folkpensionsanstaltens enligt vilket ersättning under vissa förutsätt-
21085: verksamhet tili denna del skulle fäs så ningar kan betaiJ.as t.ill den försäkrade tili
21086: smidig och snabb, att dagpenningarna fuJQt belopp. Stadgandet lyder som följer:
21087: enligt sjukförsäkringslagen utan ''Utan hinder av vad i 1 mom. är stadgat
21088: dröjsmäl skulle kunna erläggas tili må ersättning enligt denna lag erläggas till
21089: fullt belopp?" fullt belopp, om utbetalningen av i sagda
21090: moment avsedd annan ersättning blir för-
21091: Säsom svar på detta spörsmål får jag dröjd av orsak, som icke beror av den för-
21092: vördsamt anföra följande: säkrade. Den försäkrades rätt till sistnämnda
21093: Enligt 27 § 1 mom. sjukförsäkringslagen ersättning övergår till folkpensionsanstalten
21094: skall till försäkrad, som har rätt tili ersätt- till den del den motsvarar den med stöd av
21095: ning för sjukdom, lyte eller kroppsskada denna lag erlagda ersättningen."
21096: jämväl med stöd av annan lag än sjukför- Enligt stadgandet kan ersättning enligt
21097: säkringslagen, för samma sjukdom, lyte eller sjukförsäkringslagen beviljas den försäkrade
21098: kroppsskada erläggas ersättning enligt sjuk- tili fullt belopp, om följande två förutsätt-
21099: försäkringslagen endast såvida och till den ningar är för handen:
21100: del den överskrider med stöd av annan lag 1) ersättning enligt annan lag dröjer och
21101: för samma tid utgäende ersättning. Detta 2) dröjsmålet härrör av orsak, som icke
21102: stadgande innehåller den subsidiära princip beror av den försäkrade.
21103: som omfattats i sjukförsäkringslagen. I sjukförsäkringslagen har man sålunda å
21104: Genom att stifta sjukförsäkringslagen för- ena sidan uppställt noggranna förutsättnin-
21105: sökte man fylla de luckor, som fanns inom gar för när billighetsstadgandet kan tilläm-
21106: socialskyddet vid tiden för sjukförsäkrings- pas, samt å andra sidän, även då dessa lör-
21107: lagens stiftande i fråga om skydd för av utsättningar är för handen, lämnat lagtill-
21108: sjukdom föranledda risker. Genom stiftandet lämparen fri prövningsrätt i fråga om till-
21109: av sjukförsäkringslagen ville man icke ästad- lämpningen av nämnda stadgande.
21110: E 330/67
21111: 6
21112:
21113: Eruligt folkpensionsanstaltens tolkningsdi- fåendet av ersättning åter vara fördröjd av
21114: rektiv kan dagpenning beviljas till fullt be- orsak, som icke beror av den försäkrade, då
21115: lopp åt försäkrad som är berättigad till er- han icke alls söker ersättning enligt annan
21116: sättning enligt annan lag, om han icke utfår lag eller om han icke tillställer den enligt
21117: denna ersättning då den första raten av dag- annan lag ersättningsskyldige de utredningar
21118: penningen enligt 17 § sjukförsäkringsförord- denne kräver. Det är skäl att understryka,
21119: ningen skall utbetalas eller en vecka efter att då tolkningsdirektiven är sä lindriga be-
21120: det rätten tili dagpenning började. Den för- ror snabbheten vid betjänandet av den för-
21121: säkrade skall i sä fall dock förete intyg av säkrade i ärenden enligt sjukförsäkringslagen
21122: den inrättning, som beviljar ersättning en- närmast av den snabbhet med viiken enligt
21123: ligt annan lag, över att utbetalandet av er- annan lag ersättningsskyldig betjänar den
21124: sättning kommer att bli fördröjd av orsak, försäkrade samt delvis även av den försäk-
21125: som icke beror av den försäkrade. Om den rade själv.
21126: försäkrade icke kan förete sädant intyg anses Enligt uppgifter av folkpensionsanstalten
21127: ersättning enligt annan lag likväl vara för- har år 1966 med stöd av 27 § 2 mom. sjuk-
21128: dröjt, då tre mänader förflutit sedan den för- försäkringslagen tili försäkrade personer, ut-
21129: säkrade enligt egen uppgift sökt dylik ersätt- betalts ersättning enligt nämnda lag tili fullt
21130: ning och dröjsmålet med utbekommande av belopp i ungefär 10 000 fall. Det samman-
21131: ersättningen icke har härrört av orsak, som lagda beloppet av sålunda erlagda ersättnin-
21132: berott av den försäkrade. I fall den försäk- gar var 6,3 miljoner mark.
21133: rade av inrättning, som beviljar ersättning Den omständigheten att sjukförsäkringen
21134: enligt annan lag, erhållit ovannämnt intyg är subsidiär är ägnad att försvära ett effek-
21135: över dröjsmälet, utfår han ersättning enligt tivt betjänande av de försäkrade och att öka
21136: sjukförsäkringslagen lika snabbt som i all- sjukförsäkringens förvaltningskostnader. De
21137: mänhet är fallet. Den försäkrades möjlighet frågor som ansluter sig till en ändring av
21138: att i nämnda fall utfå ersättning enligt sjuk- subsidiärprincipen är synnerligen mångfacet-
21139: försäkringslagen tili fullt belopp är sålunda terade och kräver grundliga utredningar. En-
21140: helt beroende därav, hur snabbt enligt annan ligt uppgift är dessa frågor som bäst under
21141: lag ersättningsskyldig avgör den försäkrades utredning i folkpensionsanstalten och nämnda
21142: ersättningsansökan eller hur snabbt denna anstalt kommer i sinom tid att göra fram-
21143: översänder ifrågavarande intyg över dröjs- ställningar angående dem. Då dessa inkommit
21144: målet till den försäkrade. Enligt folkpen- ska:ll saken upptagas tiH behandling i sociaJi-
21145: sionsanstaltens tolkningsdirektiv anses ut- ministeriet.
21146: Helsingfors den 5 maj 1967.
21147:
21148: Socialminister Matti Koimtnen.
21149: Skriftl. spm. N:o 52.
21150:
21151:
21152:
21153:
21154: Melin m.fl.: Om företagarnas pensionsskydd.
21155:
21156:
21157: Tili Riksdagens Herr Talman.
21158:
21159: Utanför vårt 'lands arbets- och t:jäns:te- och att man får en tillräckJ.!ig förberedelse-
21160: pensionssystem, vars pensionsnivå ju står tid för de organ som skall verkställla dessa
21161: i förhållande til!l tidigare arbetsinkomst, står lagar. För den skul'l, och för att en företa-
21162: numera endast de sjä1vständiga företagama garpension enligt ovannämnda principer in-
21163: och andra medborgare som utför eget• ar- nebär en a1l:deles väsentlig förbättring av
21164: bete. Dessa personer och deras familjer är deras f.n. rrutt obetydlliga pensionsskydd,
21165: u:teslutande hänvisade t:iillJ folkpensionen när vore det absoliUt nödvändigt, a;tt regeringen
21166: det gäll:er trygghet för ålderdom, inval~di snabbt avgav de erforderliga propositio-
21167: tet, eller familijeförsörjarens bortgång. Folk- nerna angående ett pensonssystem för före-
21168: pensionen ger dock inte i al,Imänhet en ti~l t.agarna, grundat på företagarnas inkomst-
21169: fredsställlande utkomst, utan älderdom eller nivå.
21170: invaJiiditet bet,yder för dessa människor en Landbruksproducenternas organis,ationer
21171: anmärkningsvärd sänkning av levnadsstan- har rät~t kraftigt motsatt sig avgivandet av
21172: darden. Detta förhållande måste anses som en regeringsproposition i enlighet med pen-
21173: synnerlligen bek1agligt då man allmänt upp- sionsskyddskommittens betänkande, viiken
21174: stäUit och omfattat mälsättningen att pen- omständighet kan ~da tili att et:t snabbt för-
21175: sionssystemen skahl trygga den levnadsstan- verkligande av förslaget om en företagarpen-
21176: dard som redan uppnåtts. Denna målsätt- sionslag, baserad på inkomstprincipen, för-
21177: ning har de arbetspen:sionssystem, vilka lag- hindras. Detta kan inte vara skäligt och rim-
21178: stiftats för olika röntagargrupper och viakas ligt med tanke på de företagare som inte
21179: försmåner står i re~tion tilit arbetsinkoms- är jordbrukare. Pensionsskyddskommittens
21180: ten. Att ett dylikt system saknas för de fria betänkande innehöll som vi redan konstate-
21181: företagarna har a1llinänt omvittnats vara en rat två l~agför~g, [agen om företagarpen-
21182: synnerligen allvarilig brist i vårt pensions- sion samt lagen om jordbruksföretagarpen-
21183: skyddssystem. sion. Ifall jordbruksföretagarna och de or-
21184: Den av statsrådet år 1966 tihlsatta pen- ganisationer som företräder dem anser, att
21185: sionsskyddskommitten har i sitt första be- ett pensionssystem, vars förmåner stälis i
21186: tänkande avgett ett förs:lag ~till: pensions- relation til[ arbetsinkomsten, inte ur deras
21187: system för de fria företagarna, baserat på synpunkt i detta skede är ändamål·senJligt
21188: samma princip som löntagarnas, dvs. att kan detta pensionssystem förverkligas skilt
21189: pensionsnivån är avhängig av pensionstaga- för sig. I stä1let kunde man nu koncentrera
21190: rens tidigare arbetsinkomst, av de pensions- sig på stift.andet av en pensionslag för de
21191: försäkringspremier som edagts och längden övriga fria företagarna. Deras mera fram-
21192: av försäkringsperioden. Regeringen har trädande organisationer har nämligen för-
21193: dock inte tillsvidare besluta·t någonting om hållit sig positiva tili pensionsskyddskom-
21194: huruvida kommittens lagförslag skaU föras mittens förslag ocih även förutsatt att lagen
21195: vidare Wl riksdagen. Dock hade kommitten stift:as i brådskande ordning. Såhmda finns
21196: i sina förslag utgått ifrån att lagen om det allla förutsättningar att snabbt få tilJ.
21197: företagarpension och ,}:agen om jordbruks~ stånd en pensionslag för de fria företagarna,
21198: företagarpension skuUe träda i kraft, från viiken inte heller på något sätt skuil1e öka
21199: 1968 års början. Tillllämpningen av 1agarna lantbruksföretagarnas åtaganden. Företagar-
21200: från denna tidpunkt kräver att de i god nas pensionsillag skulle inte helller enligt pen-
21201: tid överlämnas tili riksdagen för behandling sionsskyddskommittens förslag åsamka sta-
21202: E 341/67
21203: 2
21204:
21205: ten nya utgifter, emedan företagarna själva tem, baserat på inkomstprincipen, för
21206: skulle betala sin pension. Aill'tså kan inte de fria företagarna utgör, och i så
21207: helll.er finansieringsfrågan utgöra något hin- fall,
21208: der för avgivandet av en proposition. vilka åtgärder har Regeringen vid-
21209: Med hänvisning tili ovanstående och med tagit eJlier ämnar vidta, för att åt-
21210: stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom. minstone de företagargrupper, som
21211: framstä1ler vi följande spörsmM att besva- ansett ett snabbt förverkligande av
21212: ras av vederbörande medllem av statsrådet: ett pensionssystem enligt inkomst-
21213: princ'ipen angeläget, skall kunna få
21214: Har Regeringen fäst avseende vid ett dylikt lagstadgat pensionssystem
21215: det allvarliga sociala missförhålll.ande från början av år 1968~
21216: som avsaknaden av ett pensionssys-
21217: Helsingfors den 7 april 1967.
21218:
21219: Ingvar S. Melin. Ee1es Landström.
21220: Magnus KuJ.Il. E. J. Paavola.
21221: Caril Olof Tallgren. Pirkko Aro.
21222: Kristian Gestrin. Arne Berner.
21223: Victor Procope. Evald Häggblom.
21224: Georg C. Ehrnrooth. Saara Forsius.
21225: Anna-Liisa Linkola.
21226: 3
21227:
21228: Kirj. ksm. N:o 52. Suomennos
21229:
21230:
21231:
21232:
21233: Melin ym.: Yrittäjäeläketmvasta.
21234:
21235:
21236:
21237: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21238:
21239: Maamme 1työ- ja virkaeläkejärjestelmän t,ehtäväksi jää näiden lakien toimeenpano,
21240: ul!kopuolelle, jonka eläketaso on suhteutettu saavat riittävän valmisteluajan. Tästä syys-
21241: aikaisempaan työtuloon, jäävät nykyään tä ja koska yrittäjäeläke ylllä mainittujen
21242: vain itsenäiset yrittäjät ja muut kansalaiset, periaatteiden mukaan tietää heidän nykyi-
21243: jotka tekevät omaa työtään. Nämä henkilöt seen sangen merk'itykselltömään eläketur-
21244: ja heidän perheensä ovat pe]lkän kansan- vaansa aivan olennaista parannusta, olisi eh-
21245: eläkkeen varassa vanhuuden, työkyvyttö- dottoman välttämätöntä, että hallitus no-
21246: myyden tai perheenhuoltajan poismenon sat- peasti antaisi tarvittavat yrittäjien eläkejär-
21247: tuessa. Kansaneläke ei kuitenkaan yleensä jestelmää koskevat, yrittäjien tulotasoon pe-
21248: anna tyydyttävää toimeentuloa, vaan van- rustuvat esitykset.
21249: huus tai työkyvyttömyys merkitsee näille Maataloustuottajajärjestöt ovat varsin
21250: ihmis:iille elintason huomattavaa alenemista. voimakkaasti asettuneet vastustamaan elä-
21251: Tätä asiaintiaa täytyy pitää erityisen valii- keturvakomitean mietinnön mukaisen halli-
21252: tettavana, kun päämääräksi ytleensä on ase- tuksen esityksen antamista, mikä voi johtaa
21253: tettu ja omaksuttu, että eläkejärjestelmän siihen, että tuloperiaatteeseen pohjautuvan
21254: pitää turvata jo saavutettu elintaso. Tämä yrittäjäeläkelakiesityksen toteuttaminen es-
21255: tavoite on niillä työeläkejärjestelmilllä, tyy. Tämä ei voi olla oikein ja kohtuullista niitä
21256: joista on säädetty eri palkannauttijaryhmien yrittäjiä ajatehlen, jotka eivät ole maanvil-
21257: kohdallla ja joissa etuudet on suhteutettu jelijöitä. Kuten jo edellä olemme todenneet,
21258: työtuloon. Eläketurvajärjestelmämme erit- eläketurvakomitean mietintöön sisältyi kaksi
21259: täin vakavana puutteena on ylieisesti pidetty 1akiehdotusta, nimittäin laki yrittäjäeläk-
21260: sitä, että vapaiden yrittäjien kohdalla edellä keistä sekä ]aki maata[ousyrittäjäeläkkeistä.
21261: tarkoitettua järjestelmää ei ole. Jos maatalousyrittäjät ja ne järjestöt, jotka
21262: VaJltioneuvoston vuonna 1966 asettama edustavat heitä, katsovat, että eläkejärjes-
21263: eJ>äketurvakomitea on ensimmäisessä mietin- telmä, jonka etuudet suhteutetaan työtu-
21264: nössään tehnyt ehdotuksen vapaiden yrittä- loon, ei heidän kannaltaan tässä vaiheessa
21265: jien eläkejärjestelmäksi samalta periaatteel~ ole tarkoituksenmukainen, voidaan tämä
21266: liselta pohjalta kuin palkannauttijain, t.s., eläkejärjestelmä toteuttaa eril[~senä. Sensi-
21267: että eläketaso on riippuvainen eläkkeensaa- jaan voitaisiin nyt keskittyä eiläkelain sää-
21268: jan aikaisemmasta työtuJlosta, maksetuista tämiseen muita vapaita yrittäjiä varten.
21269: eJiäkevakuutusmaksuista ja vakuutuskauden Heidän edustavimmat järjestönsä ovat ni-
21270: pituudesta. Hal[itus ei kuitenkaan oTe tähän mittäin suhtautuneet myönteisest,i eläketur-
21271: mennessä päättänyt mitään siitä, saatetaanko vakomitean ehdotukseen ja myös edellyttä-
21272: komitean ehdotus eduskunnan käsiteltäväksi. neet, että laki säädetään kiireellisesti. Siten
21273: Komitea oli kuitenkin ehdotuksessaan lähte- on olemassa kaikki edellytykset saada no-
21274: nyt siitä, että laki yrittäjäeläkkeistä ja laki peasti aikaan eläkeliaki vapaita yrittäjiä
21275: maatalousyrittäjäe[äkkeistä tulisi voimaan varten, mikä ei myöskään mi:llään tavoin
21276: vuoden 1968 alusta. Jotta lakeja voitaisiin lisäisi maatalousyrttäjien velvoituksia. Yrit-
21277: mainitusta ajankohdasta sovelitaa, on tar- täjien eläkelaki ei myöskään eläketurvako-
21278: peen, että ne jätetään hyvissä ajoin eduskun- mitean ehdotuksen mukaan aiheuttaisi valL
21279: nan käsiteltäväksi ja että ne elimet, joiden to1le uusia menoja, koska yrittäjät itse mak-
21280: 4
21281:
21282: saisivat eläkkeensä. Rahoituskysymyskään jien ansioihin suhtaut'etun eläkejär-
21283: ei siis voi asettaa cSit.että csitykSien antami- jestelmän puuttuminen muodostaa, ja
21284: sehle. jos on,
21285: Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
21286: jestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta. aina-
21287: tämme va]tioneuvoston asianomaisen jäse- kin niille yrittäjäryhmiliLe, jotka ovat
21288: nen vasltattavaksi seuraavan kysymyksen: katsoneet yrittäjien ansioihin suhtau-
21289: tetun eläkejärjestelmän kiireellisen
21290: Onko Hrullitus kiinnittänyt huo- toteuttamisen välttämä.ttömäksi, saa-
21291: miota siihen merkittävään sosiaaliseen taisiin jo vuoden 1968 alusta laki-
21292: epäkohtaan, jonka vapaiden yriUä- sääteinen ansioeläkejärjestelmä?
21293: Helsing'issä 7 päivänä huhtikuuta 1967.
21294:
21295: Ingvar S. Melin. Eelles Landström.
21296: Magnus Kulll. E. J. Paavola.
21297: Calil Olof Tallgren. Pirkko Aro.
21298: Kristian Gestrin. Arne Berner.
21299: Victor Procope. Evald Häggbfom.
21300: Georg C. Ehrnrooth. Saara Forsius.
21301: Anna-Liisa Linkola.
21302: 5
21303:
21304:
21305:
21306:
21307: E d u ,s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e B e.
21308:
21309: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- tetun eJ!äkejärjestelmän kiireellisen
21310: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra toteuttamisen välttämättömäksi, saa-
21311: Puhemies, o[eUe kirjeelJJänne 11 päiväl<tä taisiin jo vuoden 1968 alusta laki-
21312: huhtikuuta 1967 n: o 312 lähettänyt valtio- sääteinen ansioeJ!äkejärjestelmä 1"
21313: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21314: vaksi kansanedustaja Ingvar MeHnin (ym) Vastauksena kysymykseen esitän kun-
21315: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: nioittaen seuraavaa:
21316: "Onko Hal[åtus kiinnittänyt huo- Valtioneuvoston asettama e~äketurvakomi
21317: miota siihen merkittävään sosiaaliseen tea, jonka toimeksiantoon kuului muun mu-
21318: epäkohtaan, jonka vapaiden yrittä- assa tehdä ehdotus vapaiden yrittäjien elä-
21319: jien ansioihin suhtautetun eläkejär- kekysymyksen järjestämisestä, on 21 päi-
21320: jestelmän puuttuminen muodostaa, ja vänä tammikuuta 1967 jättämässään ensim-
21321: jos on, mmsessä osamietinnössä tehnyt sanotun
21322: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ehdotuksensa yrittäjien ansiotasoon suhrteu-
21323: ryhtynyt tai aikoo ryht,yä, jotta aina- tetun eläkejärjestelmän aikaansaamiseksi.
21324: kin niille yritt'äjäryhmilJI,e, jotka ovat Asia on parhailll!aan hallituksessa tutkitlta-
21325: katsoneet yrittäjien ansioihin suhtau- vana.
21326: Hellsingissä 10 päivänä toukokuuta 1967.
21327:
21328: Ministeri Esa Timonen.
21329:
21330:
21331:
21332:
21333: E 341/67
21334: 6
21335:
21336:
21337:
21338:
21339: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
21340:
21341: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ett pensionssystem enligt inkomst-
21342: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- principen angeiäget, skahl kunna få
21343: velse av den 11 april 1967 nr 312 rtiN veder- ett dylikt lagstadgat pensionssystem
21344: börande medlem av statsrådet för avgivande från början av år 19681"
21345: av svar översänt följande av riksdagsman
21346: Ingvar M~lin (m.fl.) undertecknade spörs- Såsom svar på detta spörsmå} får ja.g
21347: mål: vördsamt anföra:
21348: "Har Regeringen fäst avseende vid Den av statsrådet til[satta pensionsskydds-
21349: de:t allvarliga sociala missförhåhlande kommitten, tilJJ vars uppdrag hörde bland
21350: som avsaknaden av ett pensionssys- annat a.tt göra förslag om anordnandet av
21351: tem, baserat på inkomstprincipen, för de fria företagarnas pensionsfråga, har i ett
21352: de fria företagarna utgör, och i så den 21 januari 1967 inlämnat första delbe-
21353: faH, rtänkande framstä~lt sitt sagda förslag om
21354: vilka åtgärder har Regeringen vid- åstadkommande av ett pensionssystem som
21355: tagit eUer ämnar vidta, för att åt- baserar sig på företagarnas förtjänstnivå.
21356: minstone de företagargrupper, som Ärendet är som bäst under prövning i rege-
21357: ansett ett snabbt, förverkligande av ringen.
21358: Helsingfors den 10 maj 1967.
21359:
21360: Minister Esa Timonen.
21361: Skriftl. spm. N: o 53.
21362:
21363:
21364:
21365:
21366: Westerlund: Om lösning av frågan om avledande av Lojo-
21367: regionens avfallsvatten.
21368:
21369:
21370: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
21371:
21372: Föroreningar av våra vattendrag i synner- enskilda som äro bosatta inom den bygd som
21373: het i närheten av industricentra synes bli närmast berörs av ett sädant tilltänkt
21374: ett allt större problem och följaktligen projekt.
21375: kräver denna fråga i fortsättningen ett allt Med hänvisning till ovanstäende och
21376: större samhällsintresse. Under den senaste åberopande 37 § 1 mom. i riksdagsord-
21377: tiden har avledandet av Lojo-regionens av- ningen framställes följande spörsmål tili
21378: fallsvatten och föroreningar kommit alldeles Yederbörande medlem av statsrådet:
21379: speciellt i blickpunkten. Expertundersöknin-
21380: gar hur problemet borde lösas har gjorts. Kommer regeringen trots de långt-
21381: Ett föreslaget alternativ synes vara att i gående skrämmande negativa verknin-
21382: öppen fära avleda avfallsvattnet genom gar ett avledande av Lojo regionens
21383: Sjundeå och lngä kombinerad med Solbergs avfallsvatten och föroreningar i öppen
21384: och Torbacka åar. Ett eventuellt förverkli- fåra i kombination med Solbergs och
21385: gande av en sådan föreslagen lösning har Torbacka åar skulle innebära, att ändå
21386: ~örståeligt nog väckt allvarlig oro och bestört-
21387: i fortsättningen räkna med ett sädant
21388: ning i synnerhet hos alla de familjer och alternativt förslag i samband med
21389: frägans :l:ösning?
21390: Helsingfors den 10 april 1967.
21391:
21392: Henrik Westerlund.
21393:
21394:
21395:
21396:
21397: E 331/67
21398: 2
21399:
21400: Kirj. ksm. N:o 53. Suomennos.
21401:
21402:
21403:
21404:
21405: Westerlund: Lohjan seudun jätevesikysymyksen ratkaise--
21406: misesta.
21407:
21408:
21409: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
21410:
21411: Varsinkin teollisuuskeskusten läheisyydessä huolestumista ja tyrmistystä varsinkin kaik-
21412: olevien vesistöjemme saastumisesta näyttää kien niiden perheiden ja yksityisten keskuu-
21413: tulevan yhä vaikeampi pulma ja niinmuo- dessa, jotka asuvat alueella, jota aiottu suun-
21414: doin tämä kysymys vaatii vast'edes yhä suu- nitelma lähinnä koskee.
21415: rempaa huomiota yhteiskunnan taholta. Vii- Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21416: me aikoina on Lohjanseudun jäteveden ja tyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitän
21417: saastumain poisjohtaminen joutunut aivan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
21418: erityisen huomion kohteeksi. On tehty eri- tavaksi seuraavan kysymyksen:
21419: koistutkimuksia siitä, miten pulma tulisi rat-
21420: kaista. Aikooko Hallitus niistä kauaskantoi-
21421: Eräänä ehdotettuna vaihtoehtona näyttää sista pelottavista kielteisistä vaikutuk-
21422: olevan johtaa jätevesi avoviemärinä Siuntion sista huolimatta, joita Lohjan seudun
21423: ja Inkoon kautta, jolloin Solbergin ja Tor- jätevesien ja saastumien johtaminen
21424: backan jokia käytettäisiin hyväksi. Sellaisen avoviemärinä Solbergin ja Torbackan
21425: ratkaisuehdotuksen ma:hdollinen toteuttami- jokia käyttäen toisi mukanaan, yhtä-
21426: nen on ymmärrettävästi herättänyt vakavaa kaikki vast'edes ottaa lukuun tämän
21427: vaihtoehdon kysymystä ratkaistaessa?
21428: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1967.
21429:
21430: Henrik Westerlund.
21431: 3
21432:
21433:
21434:
21435:
21436: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21437:
21438: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- vesikysymyksen erillisenä käsittelyllä, vaan
21439: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet on
21440: Herra Puhemies, 10 päivänä huhtikuuta 1967 suunniteltava laajemman alueen puitteissa.
21441: päivätyn kirjeenne n: o 313 ohella lähettänyt l\faatalousministeriö on suunnitteluvaroja
21442: vastattavakseni kansanedustaja Henrik· W es- myöntäessään asettanut ehdon, että suunnit-
21443: terlundin jättämän seuraavan kysymyksen: telussa on pyrittävä kokonaisuuden kannalta
21444: edullisimpaan ratkaisuun, joka edellyttää eri-
21445: "Aikooko Hallitus niistä kauaskan- laisten vaihtoehtojen tutkimista. Käytännös-
21446: toisista pelottavista kielteisistä vaiku- sä ei voitane kuitenkaan laatia suunnitelmia,
21447: tuksista huolimatta, joita Lohjan seu- jotka toteutettuina eivät aiheuttaisi rajoite-
21448: dun jätevesien ja saastumien johtami- tulle alueelle haittaa. Taloudellisista syistä
21449: nen avoviemärinä Solbergin ja Tor- joudutaan suunnitelmat toteuttamaan lisäksi
21450: backan jokia käyttäen toisi mukanaan, vaiheittain, jolloin on ehkä käytettävä avo-
21451: yhtäkaikki vast'edes ottaa lukuun tä- uomiakin hyväksi jäteveden johtamisessa.
21452: män vaihtoehdon kysymystä ratkais- Karjaanjoen vesistöalueen suunnittelussa
21453: taessa~"
21454: on keskeisin kysymys Lohjanjärven, Kar-
21455: jaanjoen ja Pohjanpitäjän lahden suojaami-
21456: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nen ja säilyttäminen tulevaisuudessakin mah-
21457: taen seuraavaa: dollisimman käyttökelpoisella. Karjaanjoen
21458: Uudellamaalla useat merenlahdet ja alueen ja Pohjanpitäjän lahden merkitys Tammi-
21459: vesistöt vähäisine järvineen ovat jätevesien saaren ja Karjaan seudun teollisuudelle ja
21460: likaamia tai pilaantumisuhan alaisia. Tällai- tulevalle kehitykselle on niin suuri, että jäte-
21461: sia alueita ovat mm. Lohjanjärvi, Karjaan- vesien laskemista ko. vesistöön on pyrittävä
21462: joki, Tuusulanjärvi ja Helsingin läheiset me- kaikin tavoin välttämään. Tässä mielessä jou-
21463: renlahdet. dutaan suunnittelussa selvittämään perusteel-
21464: Maatalousministeriö pitää kiireellisenä jä- lisesti useita eri vaihtoehtoja joista eräs on
21465: tevesikysymyksen järjestelyä Uudellamaalla kyselyssä mainittu. Tällä hetkellä asia on ve-
21466: ja se onkin jo myöntänyt maataloushallituk- sioikeuden määräämässä katselmustoimituk-
21467: selle suunnitteluvaroja vesiensuojelun yleis- sessa, jonka toimitusmiehet, pmmittuaan eri
21468: suunnitelmien laatimista varten. Ratkaisua vaihtoehtoja, tulevat tekemään vesioikeudelle
21469: m saada aikaan näillä alueilla jokaisen jäte- ehdotuksensa asian ratkaisemiseksi.
21470: Helsingissä, 5 päivänä toukokuuta 1967.
21471:
21472: Ministeri Lars Lindeman.
21473: 4
21474:
21475:
21476:
21477:
21478: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21479:
21480: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen åtgärderna måste planeras för vidsträcktare
21481: anger har Ni, Herr Talman, med Eder områden. Då planeringsmedlen beviljades
21482: skrivelse av den 10 april 1967 nr 313 för ställde lantbruksministeriet som villkor, att
21483: avgivande av svar översänt följande av riks- vid planeringen bör eftersträvas en sådan
21484: dagsman Henrik Westerlund undertecknade lösning, som är mest förmånlig för helheten.
21485: spörsmål : Detta förutsätter undersökning av olika
21486: "Kommer regeringen trots de långt- alternativ. 1 praktiken torde man dock inte
21487: gående skrämmande negativa verk- kunna göra upp planer, som förverkligade
21488: ningar ett avledande av Lojo regio- inte skulle förorsaka men för något begrän-
21489: nens avfallsvatten och föroreningar i sat område. Av ekonomiska skäl är man där-
21490: öppen fåra i kombination med Sol- till tvungen att förverkliga planerna etapp-
21491: bergs och Torbacka åar skulle inne- vis, varvid man kanske är tvungen att an-
21492: bära, att ändå i fortsättningen räkna vända öppna fåror för att leda avfallsvatt-
21493: med ett sådant förslag i samband med net.
21494: frågans lösning1" Den centralaste frågan vid planeringen av
21495: Svartåns vattendragsområde är att skydda
21496: Såsom svar på detta spörsmål får jag och bevara Lojo sjö, Svartån och Pojoviken
21497: vördsamt anföra följande: också i framtiden i ett så användbart skick
21498: 1 Nyland är många havsvikar och om- som möjligt. Svartåns och Pojovikens bety-
21499: rådets vattendrag med sina få sjöar förore- delse för Ekenäs- och Karis-områdets in-
21500: nade av avfallsvatten och hotade av för- dustri och kommande utveckling är så stor,
21501: störelse. Sådana områden är bl. a. Lojo sjö, att man på alla sätt måste undvika att släppa
21502: Svartån, Tusby träsk och havsvikarna i när- ut avfallsvatten i ifrågavarande vattendrag.
21503: heten av Helsingfors. Vid planeringen kommer man därför att
21504: Lantbruksministeriet anser frågan om grundligt klarlägga många olika alternativ, av
21505: ordnandet av avfallsvattnet i Nyland vara vilka ett är det som nämns i spörsmålet. För
21506: brådskande och har redan beviljat lantbruks- tillfället är ärendet underkastat syneförrätt-
21507: styrelsen planeringsmedel för uppgörande av ning på grund av vattendomstolens beslut.
21508: en generalpian för vattenskydd. lnom dessa Förrättningsmännen kommer, efter att ha
21509: områden kan en lösning inte åstadkommas övervägt de olika alternativen att göra sitt
21510: om varje fråga om avfallsvatten behandlas förslag till vattendomstolen angående frågans
21511: separat, utan de nödvändiga vattenskydds- avgörande.
21512: Helsingfors den 5 maj 1967.
21513:
21514: :Minister Lars Lindeman.
21515: Kirj. ksm. N:o 54.
21516:
21517:
21518: Pesola ym.: Valt1on pysyväisluonteisten tehtävien hoitami-
21519: sesta tilapäisiä toimihenkilöitä käyttäen.
21520:
21521: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
21522:
21523: Ti1apäisten toimihenkilöiden yllimääräis- Tilapäiset virkamiehet hoitavat useim-
21524: tämiskomitea totesi v. 1963, että virastojen miten samoja tehtäviä kuin vakinaiset ja
21525: ilmoituksien mukaan valtiolla oli sanottuna ylimääräiset virkamiehet, mutta heillä ei
21526: vuonna 10 579 tilapäistä toimihenkilöä, joista o]e oikeutta ikä1'isiin. Samoin heidän vuosi-
21527: virastot esittivät 7 025 ylimääräistettäviksi. lomaetunsa ovat edeLlä mainittujen virka-
21528: Komitean työn kiireelllisyydestä joht!uen ei miesryhmien etuja huonommat. Virkamiehiä
21529: voitu hankkia tarvittavia llisäseLvityksiä, jo- edustavat järjestöt ovat useaan otteeseen
21530: ten se rajoittui esittämään vain 4 666 tila- kiinnittäneet huomiota tähän epäkohtaan ja
21531: päisen toimen y!limääräistämist!ä, miltä poh- esittäneet tilapäisten ylimääräistämistä tai
21532: jalta vuosien 1964 ja 1965 tulo- ja meno- vakinaistamista. Kun nykyisen tilant.een
21533: arvioissa sitten ylimääräist,ettiin 4 054 tila- jatkuminen aiheuttaa tilapäist:en virkamies-
21534: päistä tointa. Komitea esitti lisäksi, et!tä ten piirissä kasvavaa tyytymättömyyttä, ei
21535: "kysymykseen tilapäisten tointen muutta- valtion kannaTtakaan ole järkevää tee,tättää
21536: misesta ylimääräisiksi kiinnitet:t.äisiin en- osaa tehtävistään jatkuvasti henkilökun-
21537: tistä enemmän huomiota vuosittain tulio- nalta, joilla ei o1e samaa asemaa ja samoja
21538: ja menoarvion laatimisen yhteydessä ja. py- oikeuksia kuin ylimääräisillä ja vakinaisilla
21539: syväisiksi katsottavat toimet: muutettaisiin virkamiehillä. Tilapäisten, satunnaisten ja
21540: y1imääräisiksi tai peruspa1kkaisiksi." muiden heihin verraottavien aseman järjestä-
21541: Edel[ä selostetut ylimääräistämistoimen- minen kaipaa kiireelLisiä toimenpit,eitä, joita
21542: piteetJ ovat jääneet puolinaisiksi, vaikka ei olle syytä enää llykätä varsinkaan, kun
21543: maini·tusta komitean selvitykses·tä on kulu- niiden aiheuttama menojen Lisäys on aivan
21544: nut jo lähes neljä vuotta. Näin ollen valiti- vähäinen. Tilapäisten ylimääräistäminen on
21545: ohla on palveluksessaan edeHeen huomatta- mahdollista ja aiheellista myös sen takia,
21546: va määrä tirapäisiä ,toimihenkilöitä, jotka että äskettäin on suoritettu selvitys heidän
21547: ovat vuosikausia, eräät yli 20: kin vuot!ta, lukumäärästään, tehtävistään ja niiden kesc
21548: hoitaneet sel!västi pysyväisluonteisia ja väH- toajasta.
21549: tämättömiä tehtäviä. Myöskään ei ole toteu- Edellä mainitun perusteella ja viitat:en
21550: tettu komitean ehdotusta, että vuosittain valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
21551: tu1o- ja menoarvion yhteydessä ylåmääräis- esitämme kunnioittavasti va1Jtioneuvoston
21552: tettäisiin tai vakinaistettaisiin pysyväksi asianomaisen jäsenen vastattavaksi s~mraa
21553: katsottavat tilapäiset toimet. On ilmeistä, van kysymyksen:
21554: e-ttä tillapäisten virkamiesten lukumäärä on
21555: vuoden 1963 selvityksen jäl'keen vielä kas- Onko Hwllitus tietoinen siitä, että
21556: vanut varsinkin posti- ja lennätinlaitoksessa, valtion pysyväisluonteisia tehtäviä
21557: jossa on ns. satunnaisia virkamiehiä, jotka hoidatetaan jatkuvasti tilapäisillä t•oi-
21558: itoo asiassa ovat myös tinapäisiä virkamiehiä. mihenkilöilliä, ja jos on,
21559: Myö•s tie- ja vesirakennushalmnnossa on mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
21560: runsaasti tilapäisiä virkamiehiä. Kaikkiaan koo ryhtyä tästä johtuvien epäkoh-
21561: heitä lienee jälleen noin 10 000 cli kym- t,ien poistamiseksi~
21562: menesosa koko virkamieskunnan lukumää-
21563: rästä.
21564: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1967.
21565:
21566: Pekka Pesola. Irma Karvikko. Eeles J;andström. Antti A. Halme.
21567: E 347/67
21568: 2
21569:
21570:
21571:
21572:
21573: E d u s k: u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
21574:
21575: Huhtikuun 11 päivänä 1967 päivätyssä tapausten seilvittämiseksi on aika ajoin suo-
21576: ja saman kuun 12 päivänä palkkauskysy- ritettu tiedusteluja ja. tutkimuksia, joitten
21577: myksiä käsittelevä11e ministerille saapu- perusteeLla pysyviksi havaittuja tehtäviä
21578: neessa kirjeessä o]ette Te, Herra Puhemies, varten on perustettu ylimääräisijä t<ai va-
21579: valtiopäiväjärjestt,yksen 37 § :n 1 momen- kinaisia virkoja ja t:oimia.
21580: tissa mainit'USSa tarkoituksessa lähettänyt Vuonna 1963 suoritetun selvityksen mu-
21581: jäLjennöksen edustaja Pesolan (ym.) Te~lle kaan valtiolla sanottuna aikana oli 10 579
21582: antamasta kirjelmästä, jossa valtioneuvos- tHapäistä toimihenkilöä, joista virastot ja
21583: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi on lait-okset esittivät ylimääräistettäviksi 7 025.
21584: tehty seuraava kysymys: Suoritetun tutkimuksen mukaan näistä 4 054
21585: toimi pysyväisluont,oisiks:i katsottavissa t:eh-
21586: "Onko Hallitus tietoinen siitä, et,tä tävissä. Vailtiovarainministeriö on vuoden
21587: valtion pysyväisluonteisia tehtäviä 1966 marraskuussa suorittanut jälleen iJ:la-
21588: hoidatetaan jatkuvasti tilapäisillä t<oi- päisiä toimihenkilöitä koskevan tiedustelun.
21589: mihenkilöill!ä, ja jos on, Sen mukaan tilapäisiä toimihenkilöitä sanot-
21590: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- tuna ajankohtana oli kaikkiaan 5 777, joista
21591: koo ryh:t,yä tästä johtuvien epäkoh- virastot ja laitokset esittivät y limääräistettä-
21592: <tien poistamiseksi?" viksi 1 209 toimihenkilöä. Näistä 100 ylimää-
21593: räistettiin 1. 3.1967. Selvitys muiden tehtä-
21594: Vastauksena kysymykseen esitän kun- vien pysyväisluontoisuudesta on käynnissä.
21595: nioittavasti seuraavaa: Hallitus pitää kysymyksen selvittämistä tär-
21596: Valtio tarvitsee tehtäviensä suorittamista keänä niin yksityisen virkamiehen kuin val-
21597: varten pysyväisen virkakunnan lisäksi tila- tion hallinnon kannalta ja pyrkii tilapäisten
21598: päistä työvoimaa. Tilapäisen työvoiman toimihenkilöiden tehtävien pysyväisluontoi-
21599: tarve saattaa vaihdelrra ajankohdasta riip- suutta koskevan selvityksen avulla mahdolli-
21600: puen huomattavasti. Eräissä tapauksissa suuksien mukaan poistamaan havaitut epä-
21601: saattaa alunperin määräaikaiseksi tai muu- kohdat. Hallitus tulee selvityksen perusteella
21602: ten tilapäiseksi arvioitu tehtäväryhmä muo- sisällyttämään tarpeelliset ehdotukset seu-
21603: dos'tua pysyväisesti tarpeelliseksi. Näitten raavan vuoden tulo- ja menoarvioon.
21604: Helsingissä toukokuun 11 päivänä 1967.
21605:
21606: Ministeri Ele Alenius.
21607: 3
21608:
21609:
21610:
21611:
21612: Till Riksdagens Herr Talman.
21613:
21614: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- vilka för uppgifter som befunnits ha blivit
21615: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder varaktiga, inrättats extraordinarie eller or-
21616: skrivelve av den 11 april 1967, som kom dinarie tjänster och hefattningar.
21617: ministern för handläggning av avlöningsfrå- Enligt 'en år 1963 verkställd utredning
21618: gor tili handa den 12 samma månad, till hade staten under nämnda tid 10 579 till-
21619: vederbörande medlem av statsrådet för av- fälliga funktionärer, beträffande vilka äm-
21620: givande av svar översänt avskrift av föl- betsverken och inrättningarna föreslog att
21621: jande av riksdagsman Pesola m.fl. under- 7 025 skuUe bli extraordinarie. Enligt en
21622: tecknade spörsmal : företagen undersökning var 4 054 av dem
21623: verksamma i uppgifter som var att anse
21624: "Är Regeringen medveten om att såsom uppgifter av varaktig natur. Finans-
21625: statens uppgifter av varaktig natur ministeriet företog i november år 1966 på
21626: fortgående handhaves av tillfälliga nytt en förfrågan angående de tillfälliga
21627: funktionärer, och om så är fallet, funktionärerua. Enligt den var antalet till-
21628: till vilka åtgärder har Regeringen fälliga funktionärer under sagda tidpunkt
21629: skridit eller ärnar den skrida. för av- sammanlagt 5 777, av vilka ämbetsverken
21630: hjälpande av ele härav följande olä- och inrättningarna föreslog 1 209 funktionä-
21631: genheterna?" rer till extraordinarie. Av dessa har 100 bli-
21632: vit ·extraordinarie 1. 3. 1967. En utredning
21633: Såsom svar på detta spörsmål får jag om de övriga uppgifternas varaktighet på-
21634: vördsamt anföra följande: går. Regeringen anser det vara viktigt såväl
21635: Staten behöver för utförande av sina upp- med tanke på den -enskilda tjänstemannen
21636: gifter tillfällig arhetskraft utöver den be- som på statsförvaltn1ngen att fråga blir ut-
21637: stående tjänstemannakåren. Behovet av till- redd och vinnlägger sig om att genom en
21638: fällig arbetskraft kan variera betydligt, be- utredning av den vara.ktiga naturen hos de
21639: roende på tidpunkten. I vissa fall kan en uppgifter, som ankommer på tillfälliga funk-
21640: grupp uppgifter, som från början beräkna- tionärer, i mån av möjlighet eliminera de
21641: des vara ·en viss tid eller eljest ansetts till- konstaterade missförhållandena. R:egeringen
21642: fållig, bli varaktigt behövlig. För utredande kommer att på basen av utredningen inne-
21643: av dessa fall har tidtals företagits förfråg- fatta nödiga förslag i statsverkspropositio-
21644: ningar och undersökningar, på grund av nen för nästa år.
21645: Helsingfors den 11 maj 1967.
21646:
21647: Minister Ele Alenius.
21648: 1
21649: 1
21650: 1
21651: 1
21652: 1
21653: 1
21654: 1
21655: 1
21656: 1
21657: 1
21658: 1
21659: 1
21660: 1
21661: 1
21662: 1
21663: 1
21664: 1
21665: 1
21666: 1
21667: 1
21668: 1
21669: 1
21670: 1
21671: 1
21672: 1
21673: 1
21674: 1
21675: Kirj. ksm. N:o 55.
21676:
21677:
21678:
21679:
21680: Knuuti: Coea-Cola virvoitusjuomien terveyde1Jlisistä vaa-
21681: roista.
21682:
21683:
21684: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21685:
21686: Maamme hammaslääkärikunnan keskuu- veydelle vaarallis~ksi. Tämän vuoksi esitän
21687: dessa j.a julkisissa kirjoituksissa on kiinni- kunnioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n
21688: tetty huomiota Coca-Cola juomien vaaralli- 1 momentin nojalla valtioneuvoston asian-
21689: suuteen paitsi yleensä hampaille, myös pien- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
21690: ten lasten eiimistölle. Kirjoituksista ilmenee, symyksen:
21691: että Ooea-Cola juomat sisältävät siinämäärin
21692: kofeiinia ja voima;kkaita happoja, että esim. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21693: terve hammas oltuaan vajaan vuorokauden yleisessä kaupassa vapaasti saatavissa
21694: ajan Coca-Cola juomassa, liukenee siihen. olevat Coca-Cola virvoitusjuomat ovat
21695: Kun hampaat ovat erittäin suuressa määrin ihmisten terveydelle vaarallisia nautit-
21696: vaikuttamassa ihmisen muuhun terveydenti- tavaksi, ja jos on,
21697: laan, olisi mierestäni yhteiskunnan velvolli- onko Hallitus ryhtynyt tai aikooko
21698: suus myötävaikuttaa siihen, ettei kaupassa se ryhtyä toimenpiteisiin estääkseen
21699: saada pitää kaupan sellaisia vapaasti ostotta- tällaisten aineiden valmistamisen ja
21700: via juomia, joiden nauttiminen tiedetään tcr- pitämisen vapaasti kaupassa~
21701: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1967.
21702:
21703: Urho Knuuti.
21704:
21705:
21706:
21707:
21708: E 352/67
21709: 2
21710:
21711:
21712:
21713:
21714: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
21715:
21716: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- vät juomat aiheuttaa ruoansula:tuskanavan
21717: tissa mainitussa tarkoituksessa T~, Herra Pu- ärsytystä.
21718: hemies, olette kirjeellänne 12 päivältä huhti- Mitä tulee väitteeseen, että terve hammas
21719: kuuta 1967 n: o 329 lähettänyt valtioneuvos- vuorokaudessa liukenisi Coca-Colaan, ei teh-
21720: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- dyissä kokeissa ole todettu näin tapahtuneen,
21721: sanedustaja Urho Knuutin tekemän, seuraa- joskin kiilteen liukeneroista havaitaan. Ih-
21722: van sisältöisen kysymyksen: misen suussa kuitenkin syljen puskurivaiku-
21723: tus vähentää Coca-Colan sisältämän fosfori-
21724: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että hapon kiillettä liuottavaa vaikutusta.
21725: yleisessä kaupassa vapaasti saatavissa Elintarvikkeissa on myös muita happoja
21726: olevat Coca-Cola virvoitusjuomat ovat kuten maito-, sitruuna -ja viinihappoa, joille
21727: ihmisten terveydelle vaarallisia nautit- on ominaista samantapainen vaikutus ham-
21728: tavaksi, ja jos on, maskiilteeseen kuin fosforihapollakin. Joskin
21729: onko Hallitus ryhtynyt tai aikooko happamat elintarvikkeet siis saattavat vahin-
21730: se ryhtyä toimenpiteisiin estääkseen goittaa hammaskiillettä, niiden vaikutusaika
21731: tällaisten aineiden valmistamisen ja niitä tavallisesti käytettäessä on niin lyhyt-
21732: pitämisen vapaasti kaupassa?" aikainen, ettei happamuudella yleisesti ole
21733: todettu olevan syy-yhteyttä hampaiden huo-
21734: noon kuntoon. Mitä erityisesti fosforihappoon
21735: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tulee ovat sen suolat eli fosfaatit välttämät-
21736: ta,en seuraavaa: tömiä ihmisen päivittäisessä ravinnossa ja
21737: Coca-Cola- juomaa käytetään runsaasti eri niitä sallitaan lisättävän kaikkialla hyvin mo-
21738: puolilla maailmaa. Myös Suomessa sitä pide- niin elintarvikkeisiin.
21739: tään yleisesti kaupan. Kysymyksessä on eri- Coca-Colan kofeini on luontaista alkupe-
21740: tyisesti kiinnitetty huomiota Coca-Colan si- rältään ja sitä on esimerkiksi kupillisessa
21741: sältämiin happoihin ja sen kofeinipitoisuu- kahvia moninkertainen määrä koko Coca-Cola
21742: teen. Lääkintöhallituksen lausunnon mukaan pullon sisältöön verrattuna.
21743: tässä juomassa on 0.05 painoprosenttia fos- Coca-Cola täyttää elintarvikelainsäädän-
21744: forihappoa, mutta lääkintöhallituksen tietoon tömme vaatimukset muiden maassamme val-
21745: ei ole tullut, että siitä olisi ollut lapsille tai mistettavien virjoitusjuomien tapaan, joten
21746: muillekaan juomaa nauttineille terveydellisiä kauppa- ja teollisuusministeriöllä ei ole ai-
21747: haittoja. On kuitenkin ilmeistä, että jos Coca- hetta ryhtyä toimenpiteisiin Coca-Colan val-
21748: Colaa juodaan kovin runsaita määriä, saat- mistamisen ja kaupan pitämisen estämiseksi
21749: taa se samoin kuin muutkin happoja sisältä- maassamme.
21750: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1967.
21751:
21752: Kauppa ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
21753: 3
21754:
21755:
21756:
21757:
21758: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
21759:
21760: I det syfte 37 § 1 mom. r:Uksdagsordnin andra drycker vilka innehåller syror kan
21761: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder reta matsmältningskanalen.
21762: skrivelse av den 12 april 1967 nr 329 till Vad beträffar påståendet, att en frisk
21763: vederbörande medlem av statsrådet för av- tand skulle upplösas i Coca-Cola på ett
21764: givand:e av svar översänt avskrift av föl- dygn, har sådant vid prov icke konstaterats,
21765: jande av riksdagsman Urho Knuuti under- även om upplösning av emaljen kan obser-
21766: tecknade spörsmål: veras. I människans mun minskar dock sa:li-
21767: vens buffertinverkan den emaljupplösande
21768: "Är Regeringen medveten om, att verkan som fosforsyran i Coca-Cola har.
21769: de Ooca-Cola-läskdryker som säljes Livsmedlen innehåller även andra syror, så-
21770: fritt i den allmänna handeln är hälso- som mjölksyra, citronsyra och vinsyra, vilka
21771: vådliga och om så är fa:llet, kännetecknas av en likartad inverkan på
21772: har Regeringen skridit eller ärnar tandemaljen som fosforsyran har. Även om
21773: den skrida tili åtgärder för att hindra de syrliga livsmedlen således kan skada tand-
21774: tillverkning och fritt saluförande av emaljen, är den tid de vid åtnjutandet inver-
21775: sådana ämnen~" kar vanligen så kort, att syrligheten allmänt
21776: icke konstaterats ha haft något orsakssam-
21777: manhang med tänd:ernas då:liga skick. V ad
21778: Såsom svar på detta spörsmål får jag särskilt fosforsyran beträffar är dess salter,
21779: vördsamt anföra följande: fosfaterna, nödvändiga i människans dagliga
21780: Coca-Cola drickes rikligt på olika håH i näring, och det är överallt tillåtet att till-
21781: världen. Även i Finland saluförs drycken sätta många livsmedel mecl sådana.
21782: allmänt. I spörsmålet har särskilt fästs upp- Koffeinet i Coca-Cola är av naturligt ur-
21783: märksamhet vid de syror som Coca-Cola in- sprung och ingår t.ex. i en kopp kaffe i
21784: nehåller, och vid dess koffeinhalt. Enligt mångdubbel dos, jämfört med innehållet i
21785: utlåtande av medicinalstyrelsen innehåller en hel Coca-Colaflaska.
21786: denna dryck 0,05 viktprocent fosforsyra, men Coca-Cola uppfyller fordringarna i vår
21787: till medicinalstyrelsens kännedom har icke livsmedelslagstiftning liksom de övriga läske-
21788: kommit, att den skulle ha visat sig skadlig drycker, som tillverkas i vårt land, varför
21789: för barn eller andra som druckit Coca-Cola. hand:els- och industriministeriet icke har skäl
21790: Det är dock uppenbart, att om Coca-Cola att skricla till åtgärder mot tillverlming och
21791: drickes i mycket stora mängder den liksom saluförande av Coca-Cola i vårt land.
21792: Helsingfors den 12 maj 1967.
21793:
21794: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
21795: Kirj. ksm. N:o 56.
21796:
21797:
21798:
21799: Juvela: Moottoriajoneuvojen katsastustoiminnasta.
21800:
21801:
21802: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21803:
21804: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on jatkuvasti vaihtuvan ja pääosailtaan sivu-
21805: mietinnössään hallituksen kertomusten joh- toimisen varakatsastusmieskunnan hoidossa.
21806: dosta vv. 1962 ja 1965 kiinnittänyt huo- Kun moottoriajoneuvojen katsastustoi-
21807: miota moott,oriajoneuvojen katsastustoimin- minta l!iittyy varsin oleellisena tekijänä
21808: nassa esiintyviin epäkohtiin. Nyttemmin tä- myös liikenneturvaillisuuteen, olisikin kiin-
21809: hän asiaan ovat puuttuneet myös valtion- nitettävä huomiota siihen, että pääosa kat-
21810: tilintarkastajat. sastustoiminnasta voitaisiin hoitaa vakinai-
21811: Kuten tunnettua hoitav31t meilla moottori- sen ja ammattitaitoisen henkilökunnan toi-
21812: ajoneuvojen katsastustoimintaa katsastus- mesta ja että työvoimaa lisättäisiin mootto-
21813: miehet, joiden lukumäärä v. 1966 lopussa riajoneuvokannan kasvua vastaavassa mää-
21814: o'li seuraava : rassa. Ede111een työvoimakysymys pitäisi
21815: voida hoitaa vuodenaikojen vaihtelevan toi-
21816: Varsinaisia kats,astusmiehiä 29 mitusten lukumäärän mukaan, mihin nykyi-
21817: Apu~aiskatsastusmiehiä .......... 8 nen organisatio on liian kankea.
21818: Varakatsastusmiehiä . . . . . . . . . . . . 186 Kuten tiedetään naapurimaassamme Ruot-
21819: Yht. 223 sissa ratkaistiin kysymys vuoden 1965 alusta
21820: alkaen siten, että katsastustoimintaa varten
21821: Varsinaisten katsastusmiesten lukumäärä perustettiin valtiojohtoinen yritys. Yhtiön
21822: on vuodesta 1938 pysynyt samana. Apulais- asema ja sen tehtävät sekä toimituksista pe-
21823: kat'sas·tusmiesten toimia on v. 1963 perus- rittävät maksut on lJainsäädäntöteitse vah-
21824: tettu 5 ja v. 1964 3 tointa. Varakat·sastus- vistettu ja henkilökunta hoitaa tehtäviään
21825: miehiä on voitu käytt.ää v. 1952 alkaen, virkavastuun aliaisena.
21826: joilloin tuli voimaan nykyinen n.s. toimitus- ilmeistä on, että tämän laatuisen organi-
21827: palkkio j ärj este.lmä. sation puitteissa voidaan myös meillä kat-
21828: Vuodesta 1938 lähtien on autojen luku- sastustoimintaan liittyvät ja liikenneturval-
21829: määrä noussut noin 12,6 kertaisesti, kun [isuuden kannalta tärkeät tehtävät hoitaa
21830: sen SIJaan katsastushenkilökunnan luku- huomattavasti joustavammin ja tulokselJ.Ii.-
21831: määrä on samaan aikaan noussut vain 7,6 semmin kuin nykyisin valJ!itsevan käytän-
21832: kertaisesti. Tämän l[säksi on huomattava, nön puitteissa on mahdoHista. Joka tapauk-
21833: että varakatsastusmiehistä on enemmistö si- sessa asia vaatii kiireehlistä tutkimusta.
21834: vutoimisia. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyfusen
21835: 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
21836: Vuoden 1966 aikana suorittivat katsas,tus- neuvost.on asanomaisen jäsenen vastatta-
21837: miehet kaikkiaan 620 366 toimitusta, johon vaksi ·Seuraavan kysymyksen:
21838: sisältyvät katsastukset, kuljettajatutkinnot
21839: sekä muut katsastusmiesten virkatehtäviin Onko HaJJlitus tietoinen, ettei moot-
21840: kuuluvat toimitukset. Näistä toimituksista toriajoneuvojen katsastustoiminta ole
21841: suorittivat varakatsastusmiehet 516 561 toi- maassamme enää pitkiin aikoihin vas-
21842: mitusta eli siis 83.3 % kaik'ista toimituksiista. tannut ajan vaatimuksia, ja mihin
21843: Tämä puolestaan merkitsee sitä, että pääosa toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
21844: moottoriajoneuvojen katsastustoiminnasta on asian korjaamiseksi?
21845: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1967.
21846:
21847: Aulis Juvela.
21848: E 336/67
21849: 2
21850:
21851:
21852:
21853:
21854: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21855:
21856: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Alunperin oli tarkoitettu, että kokonaan
21857: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra toimituspalkkioista tulonsa saavat varakat-
21858: Puhemies, olette kirjeehlänne 12 päivältä sastusmiehet muodostaisivat pääasiallisesti
21859: huhtikuuta 1967 n: o 330 lähettänyt valltio- vain ruuhka-aikojen vaatiman lisätyövoiman
21860: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- ja että ainakin oleehlinen osa työstä voitai-
21861: vaksi kansanedustaja Aulis Juvelan t.eke- siin saada tehdyksi valtion toimesta palka-
21862: män, seuraavansisältöisen kysymyksen: tuRa työvoimalla. Järjestelmän erinomainen
21863: joustavuus lisätyövoiman hankkimisessa
21864: "Onko Ham.tus tietoinen, ettei moot- johti kuitenkin siihen, ettei vakinaisen työ-
21865: toriajoneuvojen katsastustoiminta ole voiman lisäämistä pidetty ehdottoman vält~
21866: maassamme enää pitkiin aikoihin vas- tämätt.ömänä, kun valton menojen tasapai-
21867: tannut ajan vaatimuksia, ja mihin nottaminen muutoinkin tuotti vaikeuksia.
21868: toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä Vähitellen on tultu nykytilanteeseen, jossa
21869: asian korjaamiseksi~" noin 80 % kaikista katsastusmiesten toimi-
21870: tuksista on jäänyt varakatsastustyövoiman
21871: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- osalle. Varakatsastusmiesten vaihtuvuudesta
21872: oittaen seuraavaa: johtuen joudutaan suuressa mittakaavassa
21873: V alltion viranomaisen harjoittamaa sään- työskentel,emään riittämä ttömästi koulute-
21874: neltyä katsastustoimintaa moottoriajoneuvo- tuna työvoima1la.
21875: jen kunnon toteamiseksi on maassamme suo- Kun toimituspalkkiojärjestelmän edut voi-
21876: ritettu vuodesta 1922 lähtien. Ajoneuvokan- daan- ilman sen haittoja- säilyttää myös,
21877: nan harvalukuisuudesta johtuen katsastus- jos valtion palkkaaman henk:iJlökunnan palk-
21878: toimintaa suorittivat siihen määrätyt henki- kaukseen sovelletaan tarkoituksenmukaista
21879: löt - suurimpia paikkakuntia lukuunotta- urakkapalkkiojärjestelmää, on asiaa harkit-
21880: ma;tta - sivutoimena ja katsastusmiehet •Sai- taessa päädytty siihen, että toimituspallkkio-
21881: vat palkkionsa ja korvauksen menoistaan järjestelmästä olisi Jm.ovuttava, jol:loin vali..
21882: pelkästään toimituspalkkioista. tion, joka nykyisten toimitusprulkkioiden
21883: Vuonna 1939 katsastusmiehet otettiin yli- asemasta perisi toimituksista vastaavan
21884: määräisiksi virkamiehiksi, toimituspalkkiot maksun, tulisi vastata katsastusmiesten ja
21885: poistettiin kokonaan, ja kats·astusmiehet apuhenkilökunnan koko palkkauksesta ja
21886: saivat palkkionsa ja korvauksen virkame- kaikista kustannuksista. Tämä kysymys on
21887: noistaan valtion varoista. Sotien jäJ.keen, parhaillaan valtiovarainministeriön järjeste-
21888: autokannan alkaessa kasvaa, jäi katsastus- llyosaston tutkittavana.
21889: toimintaan varattujen määrärahojen kasvu Ministeriössä on jo aikaisemmin tehty val-
21890: tästä kehityksestä jälkeen. Tämän vuoksi mistavat suunnitelmat katsastusten siirtämi-
21891: palautettiin katsastusmiehet vuoden 1952 seksi erityisilllä katsastusasemilla suoritetta~
21892: alusta [ukien uudelleen toimituspalkkiolain viksi, ja kuluvan vuoden menoarviossa on jo
21893: piiriin, kuitenkin siten, että toimituspalk- määräraha tutkimuksen toimittamiseksi Hel-
21894: kioita käytettiin ensisijaisesti uuden työ- singin katsastusasemasta. Tämä asia, joka
21895: voiman, varakatsastusmiesten palkkaukseen on olJJut vireillä jo useamman vuoden, on
21896: ja katsastustoiminnasta johtuneiden kustan- kuitenkin viivästynyt sen takia, että asema-
21897: nusten peittämiseen, mutta osittain myös kaavoitus kaupungin reuna-alueilla on vielä
21898: katsastusmiesten palkkauksen parantami- kesken. Tarkoitus on, että asemien rakenta-
21899: seen. mista myös muualle ryhdyttäisiin ensitilassa
21900: 3
21901:
21902: tutkimaan, ja useass-a paikassa on jo saatu kuin käytettävissä oleva työvoima ja muut
21903: hyvät toiveet sopivasta tontista. edelJlytykset tekevät sen mahdolliseksi. Sitä-
21904: Ministeriö on jo ryhtynyt toimenpiteisiin vastoin ministeriö ei ole katsonut tässä vai-
21905: katsastustoiminnan tehostamiseksi ja sen heessa olevan aihetta tutkia kysymystä kat-
21906: edeilJiytysten parantamiseksi. Näitä toimen- sastustoiminnan siirtämisestä sitä varten pe-
21907: piteitä tullaan jatkamaan niissä rajoissa, rustettavalle va1tionenemmistöise1lle yhtiölle.
21908: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1967.
21909:
21910: KulkuJa,itosten ja ylieisten töiden ministeri Leo Suonpää.
21911: 4
21912:
21913:
21914:
21915:
21916: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21917:
21918: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Till en början var avsikten, att de vice-
21919: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- besiktningsmän, som får inkomst enbart av
21920: velse av den 12 april 1967 nr 330 tihl veder- förrättningsarvoden huvudsakligen skulle
21921: börande medl!em av .srt;a,tsrådet för avg'ivande bi]da den arbetskraft, som fordras vid tider
21922: av svar översänt följande av riksdagsman för arbetsanhopning, och att åtminstone en
21923: Aulis Juvela undertecknade spörsmål: väsentHg del av arbetet kunde utföras av
21924: arbetskraft som avllönas på åtgärd av sta-
21925: "Är regeringen medveten om att ten. Metodens utomordentliga smidighet vid
21926: besiktningsverksamheten i fråga om anskaffande av extra arbetskraft ledde
21927: motorfordon i vårt liand inte på långa emell1ertid tiU att man inte ansåg det oum-
21928: tider har motsvarat nutida fordrin- bärligt att utöka den ordinarie arbetskraf-
21929: gar, och om så är fal:let, ten, då det även i övrigt var svårt att håUa
21930: vilka åtgärder ämnar Regeringen statens utgifter i jämvikt. Så småningom
21931: vidtaga för att rätta till saken ~" har man kommit tilll nuvarande situation,
21932: där ungefär 80 % av besiktningsmännens
21933: Såsom svar på detta spörsmål får jag alla förrättningar har falllit på vicebesik;t-
21934: vördsamt anföra följande: ningsmännens lott. På grund av vicebesikt-
21935: Den av statens myndigheter bedrivna reg- ningsmännens rörlighet är man i mycket
21936: lerade besiktningsverksamheten för konsta- stor skala tvungen ll!tt arbeta med en oti11-
21937: terandet av motorfordonens skick har ägt räckligt skolad arbetskraft.
21938: rum i vårt land alltsedan år 1922. På grund Då fördelarna hos metoden med förrätt-
21939: av fordonsparkens fåtalighet utfördes be- ningsarvoden- utan dess nackdelar- kan
21940: s'iktningsverksamheten av därtil.JJ förordnade bevaras även om man på av]öningen av den
21941: personer såsom bisysSla - med undantag arbetskraft som anstähles av staten skulle
21942: av större samhällen - och besiktningsmän- til:lämpa den ändamål!senliga ackordarvodesc.
21943: nen fick arvode och ersättning för sina ut'- metoden, har man vid övervägande av saken
21944: gifter endast av förrätningsarvoden. beslutat, att man borde avstå från förrätt-
21945: År 1939 antogs besiktningsmännen som ningsarvodesmetoden, varvid staten, som i
21946: extra ordinarie tjänstemän, förrättnings- stäUet för de nuvarande förrättningsarvo-
21947: arvodena avlägsnades helt, och besiktnings~ dena skuJ..le uppbära motsvarande avgift för
21948: männen fick arvode och ersiiHning för sina förrättningarna, skuJlJJe svara för hela av-
21949: tjänsteut,gifter av statens medeilJ. Efter kri- löningen av besiktningsmännen och hjälp-
21950: gen, då vår fordonspark började växa, blev personalen och för a1Qa omkosrtnader. Denna
21951: ökningen av de medel, som reserverats för fråga undersökes som bäst av finansminis-
21952: detta ändamål, efter i utvecklingen. För- teriets; organisrutionsavdelning.
21953: denskull återfördes besiktningsmännen räk- I ministeriet ha.r redan tidigare gjorts
21954: nat från början av år 1952 tiJlL kretsen av upp förberedande planer på överförande av
21955: dem som falller under lagen om förrättnings- besiktningarna tillill särskiJida besiktningssta-
21956: arvode, dock på så sätt, aiut förrättnings- tioner, och i detta års statsförslag finnes re-
21957: arvoden främst användes vid avlöning av dan et·t anslag för undersökningar i fråga
21958: ny arbetskraft, vicebesiktningsmän, och för om Helsingfors besiktmingsstation. Denna
21959: att 1täcka utgiftena i samband med besikt- sak, som redan i LUere år varit anhängig,
21960: nings.verksamheten, men även delvis til11 att har dock bl[vit fördröjd på grund av att
21961: förbii;'btra besiktningsmännens avlöning. stadspilaneringen beträffande stadens rand-
21962: 5
21963:
21964: områden är ofullbordad. A vsikten är att åtgärder kommer att fortsättas inom de
21965: man vid första tihl[äJJle skuHe undersöka gränser den disponibla arbetskraften och
21966: möjligheterna at·t även bygga stationer an- övriga förutsättningar erbjudes. Däremo1J
21967: norstädes, ooh på flera stählen finnes det har ministeriet inte ansett det motiverat att
21968: gott hopp om Uimpliga tomter. i detta skede undersöka frågan om överfö-
21969: Ministeriet har redan vidtagit åtgärder rande av besiktningsverksamheten till ett
21970: för a:tt effektivera besiktningsverksamheten därför grundat bOilag med statlig majoritet.
21971: och förbättra dess förutsättningar. Dessa
21972: Helsingforsden 8 maj 1967.
21973:
21974: Ministern för kommunikationsväsendet och ailllmänna arbetena Leo Suonpää.
21975:
21976:
21977:
21978:
21979: E 336/67
21980: Kirj. ksm. H:o 57.
21981:
21982:
21983:
21984:
21985: Pennanen: Tinnerin käytöstä huumaustarkoituksiin.
21986:
21987:
21988: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
21989:
21990: Nuorison kesikuudessa on viime vuosina yhä jistä oli syntynyt vuonna 1955. Kuluvana
21991: selvemmin tullut esille teollisuuden liuotin- vuonna tapauksia on ilmennyt setsemän, ja
21992: aineena tunnetun tinnerin käyttö huumaus- nuorimmat ovat olleet 13 vuotiaita. Kun lie-
21993: tarkoituksiin. Poliisi- ja sos]aaHwTanomaiset nee ilmeistä, että sosiaalilautakuntien tietoon
21994: eri puolålla maata kertovat tinnerin käytr- tulee vain osa ehkä suurestakin kokonaisuu-
21995: töön syyJ.Illistyneistä nuorista jopa lapsti.sta. desta on asiaan ikiinnitettävä vakavaa huo-
21996: Esimerkiksi mainittakoon mm. Joensuun so- miota.
21997: siaal.ilitutakunta, joka on useiden vuosien Edellä olevan perustee1Ua ja valti()päivä-
21998: aikana kiinnittänyt huomiota silli.hen, että järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojallla esi-
21999: ruika-ajoin tulee sen tietoisuuteen tapauksia, tän va1t'ioneuvoston asianomaisen jäsenen
22000: joo!SSa nuoret henkilöt, jopa lapsetkin ovat vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22001: huumanneet itsensä tinner'i!l'lä. Tavallisest~
22002: tapaukset esiintyvät suurempana ryhmänä, Onko Hallitus tietoinen siilltä, että
22003: aivan kuin epidemian luontoisena. Kaksi tinnerin käyttö huumausaineena on
22004: vuotta sit:t€n mainittu so81i:aalilaut1akunta huolestuttavan raajalile levinnyt nuo-
22005: kääntyi as1assa Sosiaahlministeriön puoleen risomme keskuudessa ja että suurena
22006: pyytäen neuvoja ja ohjeita. M1nisteriö 21. 5. syynä tähän suorastaan turmiolliseen
22007: 1965 antamassaan vastauksessa valittlaen il~ kehitykseen on se, että tinneriä on
22008: moitti, että "se tuntee itsensä neuvottomaks~ vapaastii, rajoituksitta saatavissa, ja
22009: kirjelmässä esitetyn vakavan epäkohdan kor- jos on,
22010: jaamiseksi". Ongelma on edelleen vakava. mihin toim.enpiteisiin HaU!i.tus aikoo
22011: Edellä mainitun sosiaalilautakunnan tietoon ryhtyä tämän epäkohdan poistami-
22012: tuli v. 1966 16 tässä tarkoitettua tinnerin seksi?
22013: väärinkäyttötapausta. Kaksi näistä lkäyttär-
22014: Helsing'issä 13 päivänä huhtikuuta 1967.
22015:
22016: Antti 0. Pennanen.
22017:
22018:
22019:
22020:
22021: E 362/67
22022: 2
22023:
22024:
22025:
22026:
22027: E d u s kunnan H e r ra P u h e m i e h e ll e.
22028:
22029: Valti:opäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- l;ekästäkään yksistään •tinnerin saannin
22030: tissa mainitussa tarkoitiuksessa Te, Herra osalta panna rajoituksia, sillä vapaassa kau-
22031: Puhemies, olette kirjee1länne 14 päivältä passa on saatavissa muitalcin ns. haihtuviin
22032: huhtikuuta 1967 N: o 344 lähettänyt valtio- liuottimiin kuuluvia aineita, kuten esimer-
22033: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- kiksi tärpätti ja bensiini sekä eräät koti-
22034: vaksi kansanedustaja Antti: 0. Pennasen te- truloudessa käytettävät: puhdistusaineet, joH-
22035: tekemän seuraavan sisäiltöisen kysymyksen: la sisäänhengi:t.ettyinä on huumaava vaiku-
22036: tus ja joi!ta myös on käytetty huumaustiar-
22037: "Onko Hallitus tietoinen siititä, että koitukSiin. Kun kuitenkin nämä viimeksi
22038: tinnerin käyttö huumausaineena on tarkoitetU!tJ aineet ovat kotitaLoudessa, ldi-
22039: huolestuttavan laaja~le levinnyt nuo- kenteessä ja teol1<isuudessa saavuttaneet tun-
22040: risomme keskuudessa ja että suurena netusti laajan käytön, ei niiden saannin ra-
22041: syynä tähän suorastaan turmiolliseen joittaminen ole mahdollista vaikeuttamatta
22042: kehitykseen on se, että tinneriä on niiden varsinaiseen käyttöön tarkoitettlua
22043: vapaasti, rajojjtuksitta saatavissa, ja toimintaa. Ja toisaalta, kun ottaa huomioon
22044: jos on, nruiden aineiden laajan käytön erilailsilla toi-
22045: mihin toimenpiteisiin Ha1llitus aikoo minnan aloillla, vielläpä kotitaLoudessa, ei
22046: ryhtyä tämän epäkohdan poistami- nähdäkseni siil.lä, että rajoitet\taisiin näi·den
22047: seksi?" aineiden myyntiä nuorisolle, estettäisi nuo-
22048: risoa nruitä aineita saamasta ja väärinkäyt-
22049: Vastauksena kysymykseen pyydän kun- tämrustä. Kun ttiedetään, että näiden ainei-
22050: nioittavasti: esittää seuraavaa: den käyttö huumaustarkoituksiin on yleiJs...
22051: Kysymyksessä ma.iinittua tinneriä käyte- valtakunnallisessa mielessä laantumassa ja
22052: tään 1akka-aineiden ja maalien ohennukseen. kun on varmaa, että suurelLa osaJila väestös-
22053: Eri tehtaiden valmisteet poikkeavat koostu- tämme ei olle tietoa niiden huumaavista vai'-
22054: mukseltaan toisistaan vain vähäisessä mää- kutuksista, niMl näiden aineiden myynti-
22055: rin. Tinnerit sisältävät heliposti haihtuvia kielto nuorison osalta olisi omiaan saatta-
22056: ja tuienarkoja orgaanisiia liuottimia, jotka maan kysymyksessä olevan asian yhä laa-
22057: kemialLiselta luonteeltaan ovat ketoneja, al- jempien piirien tietloon, jota mi:elestäni olisi
22058: koholeja sekä näiden estereitä ja eettereitä. syytä varoa. Sen sijaan ol.isii paikallisten
22059: Sisäänhengitettyinä tämän tyyppisilllä ai- huoltoviranomaisten pyrittävä valistamaan
22060: neiLla on yleensä huumaava vaikutus. Voi- niitä koteja, 1Jaå.toksia yms., joiden nuoriso
22061: massa ofuvan myrkkyasetuksen (555/46) näitä aineita väärinkäyttää. Käsitykseni mu-
22062: mukaan tinneri ei ole myrkkyä, joten tämän kaan tallaiseJll.a toiminnalla päästään parem-
22063: asetuksen puitteissa ei sen saan:nil1e voida piiln tuloksiin, kuin kielloilla, joiden noudat-
22064: panna rajoituksia. Eikä toisaalta olisi mie- tamdsta ei kuitenkaan kyettäisi valvomaan.
22065: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1967.
22066:
22067: Sisäasi&inministeri Mm·tti Viitanen.
22068: 3
22069:
22070:
22071:
22072:
22073: Till Riksdagens Herr Talman.
22074:
22075: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen det icke heller vara förståndigt att enbart
22076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder begränsa tilllgången på thinner, ty i fria
22077: skrirvelise av den 14 april 1967 N:o 344 til1 handeln finns även andra ämnen, som hör
22078: vederbörande medllem av statsrådet för av- tili de s.k. flyktiga lösmedlen, såsom till
22079: givande av svar översänt följande av riks- exempe] terpentin och bensin samt vissa
22080: dagsman Antti 0. Pennanen undertecknade rengöringsmedel, som används i hushållet,
22081: spörsmå1: vilka vrd .inandni!ng har berusande inverkan
22082: och som även använts i berusningsavsikt.
22083: "Är Regecingen medveten om att E:fltersom dessa sistnämnda ämnen i hus-
22084: bruket av thinner som berusnings- hållet, trafiken och industrin fått erkänt
22085: medel har fått oroväckande stor omfattJande användning, är det icke möjligt
22086: spridning bland vår ungdom, och att att begränsa tillgången rtllilJ! dem utan att
22087: en betydande orsak til1 denna direkt försvåra deras egentliga användning. Och
22088: fördärvbringande utveckling är den, å andra sidan, när man beaktar dessa äm-
22089: att: thinnem fritt och obegränsa;t, står nens omfattande bruk mom o'lika verksam-
22090: a:tt få, och om så är fallet., hetsgrenar, t •. o.m. i hemhushållet, skulile
22091: ärnar Regeringen skrida tm åtgär- icke så vitt jag ser, begränsning av dessa
22092: der för att råda bot. på detta miss- ämnens försäljning tliiil ungdomen hindra
22093: förhåUande ~" ungdomen från att få och missbruka dessa
22094: ämnen. Då man vet, att bruket av dessa
22095: Såsom svar på detta spörsmåli får jag ämnen i berusningssyfte håller på at!ti mins-
22096: vördsamt anföra fÖiljande: kas i hela riket, och då det är säkert, att
22097: Ifrågavarande tMnner användes till ut- största deJ!en av vår befolkmng icke har
22098: tunnande av lackämnen och målfärger. De vetskap om deras berusande inverkan,
22099: olika fabrikernas produkter avviker tili skulle försäljningsförbud av dessa ämnen
22100: sammansättningen från varandra hrott i för ungdomens de'l vara ägnatl att bringa
22101: ringa mån. Thinnerna innehål'ler lätt. för- 1frågavarande sak till aHt vidare kretsars
22102: flyktigande och eldfarlliga organi'Ska lös~ kännedom, vilket man i mitt tycke borde
22103: medel, som till sin kemiska natur är keto- akta sig för. I stäJllet borde de lokala vård-
22104: ner, alkoholer samt deras estrar och et,eräm- myndigheterna sträva til•1 att upplysa de
22105: nen. Vid inandning har ämnen av dessa hem, inrättningar o.a.d., där ungdomen
22106: typer i allmänhet, berusande inverkan. En- mi'ssbrukar dessa ämnen. Enligtl min upp-
22107: l!i;gt gäl1ande författning om gifter (555/46) fattning når man bättre resultat, genom
22108: är thinner icke gifiJ, varför man icke inom sådan verksamhet än genom förbud, vilkas
22109: ramen för denna författning kan begränsa efterfö'ljande man ändå ~cke är i stånd att
22110: tHlgången tillll det. Å andra skl.an skulle övervaka.
22111: Helsingfors den 12 maj 1967.
22112:
22113: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
22114: Kinj. ksm. N:o 58.
22115:
22116:
22117:
22118:
22119: Koppanen: Matkatoimistoliikkeen harjoittamisen monopoli-
22120: soimisesta.
22121:
22122:
22123: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e}; 1 e.
22124:
22125: Ulkomaille suuntautuvan matkailun lisään- Mihin asetusehdotuksella pyritään, on sel-
22126: tyminen on ollut selvästi havaittavissa vuo- västi nähtävissä ministeriön ehdotuksesta. Py-
22127: desta vuoteen. Yhä laajemmat kansalaispiirit kälässä 25 todetaan: "Ministeriön yhteydessä
22128: ovat voinoot omakohtaisesti tutustua vierai- toimii matkatoimistoasiain neuvottelukunta,
22129: siin maihin ja niiden elämään, saada vaikut- johon ministeriö viideksi vuodeksi kerrallaan
22130: teita ja samalla antaa myös tietoja omasta nimittää ministeriön virkamiehen puheenjoh-
22131: maastamme. Erikoisen ilahduttavana on pi- tajaksi, sekä jäseniksi edustajan Keskuskaup-
22132: dettävä sitä, että myös nuorisolla on yhä pa- pakamarista, Suomen Matkatoimistoyhdistys
22133: remmat mahdollisuudet solmia henkilökohtai- r.y:stä sekä kaksi muuta matkailualaa tun-
22134: sia ulkomaisia kontakteja. tevaa henkilöä."
22135: Tämän kehityksen on lähinnä tehnyt mah- Kun muistetaan, että myös valtiojohtoiset
22136: doUiiseksi matkailualalla valJitseva kova kir- matkatoimistot kuuluvat Suomen Matkatoi-
22137: pailu, joka on pitänyt huolen siitä, että mat- mistoyhdistys r.y:hyn, merkitsisi tämä käy-
22138: kailun kustannukset ovat pysyneet kohtuulli- tännössä sitä, ·että neuvottelukunnan viidestä
22139: sina; eräissä tapauksissa ovat hinnat jopa jäsenestä voi neljä ol'la valtion edustajaa.
22140: alentuneet inflatoorisesta kehityksestä huoli- Pykälässä 26 taas todetaan: "Joka tämän
22141: matta. asetuksen tulessa voimaan harjoittaa matka-
22142: Vakavaraisten, ammattipätevyyden omaa- toimistoliikettä, saa jatkaa toimintaansa il-
22143: vien matkatoimistojen ohella on maassamme man lupaa kuusi kuukautta asetuksen voi-
22144: viime vuosina toiminut alan yritYiksiä, jotka maantulosta."
22145: ririttämättömän pääoman ja ammwt.tipätevyy-
22146: den puuttuessa ovat aiheuttaneet matkusta- Kauppa- ja teollisuusministeriö voisi siis
22147: valle yleisölle paitsi taloudellisia tappioita koska tahansa evätä ·elinkeinoluvat yksityi-
22148: myös loman turmeltumisen. Lakisääteinen seltä matkatoimistosektorilta.
22149: suoja ja valvonta oLisi siis välttämätön niin Edelleen asetuksessa annetaan valvontavi-
22150: matkustavan yleisön kuin matkatoimistojen- ranomaisille mahdoLlisuus !kontrolloida varsin
22151: kin kannalta. yksityiskohtaisesti matkatoimistojen toimin-
22152: Ilman yksityisen sektorin aiheuttamaa kil- taa, mutta toisaalta ei ole o'lemassa mitään
22153: pailua olisi kehitys matkailualalla kuitenkin takeita siitä, etteivätkö yksityisiä matkatoi-
22154: pysähtynyt eivätkä matkustavan yleisön edut mistoja koskevat luottamukselliset tiedot jou-
22155: olisi tulleet riittävässä määrin huomioonote- du välittömästi valtiojohtoisten matkatoimis-
22156: tuiksi. tojen käyttöön.
22157: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta Asetusehdotuksen pykälää, jossa todetaan,
22158: on valmisteilla matkatoimistoasetus-ehdotus, että lupa matkatoimistoliikkeen harjoittami-
22159: joka toteutettuna saattaa me:vkitä matkailu- seen voidaan antaa yksityiselle henkilölle
22160: alan vähittäistä sosialisoimista. Se että pel- sekä suomalaiselle rekisteröidylle yhdistyk-
22161: källä asetukseilla, joka milloin tahansa on hal selle, viittaa myös varsin selvästi siihen, että
22162: Iituksen muutettavissa, halutaan toteuttaa asetusehdotuksen takana ovat tietyt rajoit-
22163: elinkeinovapauden rajoituksia, osoittaa ettei tamispyrkimykset.
22164: asetusehdotus vastaa oikeusturvallisuuden Kaiken edellä sanotun perusteella voidaan
22165: vaatimuksia. Asetusehdotusta voidaan jopa siis todeta, että mainittu asetusehdotus on
22166: pitää perustuslain kiertämisyrityksenä. yritys vähitellen sosialisoida matkatoimisto-
22167: E 355/67
22168: 2
22169:
22170: ala, minkä seurauksena nykyinen positiivinen asetusehdotus on yrittämisvapauden
22171: kehitys pysähtyisi. periaatteen vastainen pyrkien mono-
22172: Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio- poli:soåmaan matka toimistolliikkeen
22173: päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin, esi- harjo~ttamisen va1tiojohtroisten yritys-
22174: tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ten käsiin, ja jos on,
22175: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: mihin toimenpiteisiin Hallitus on
22176: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tasapuoli-
22177: Onko Hallitus tietoinen siitä, että sen mattkatoimisto'lain aikaansaami-
22178: kauppa- ja teollisuusministeriön toi- seksi~
22179: mesta valmisteilla oleva matkatoimisto-
22180: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1967.
22181:
22182: Esko J. Koppanen.
22183: 3
22184:
22185:
22186:
22187:
22188: E d u s :K u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22189:
22190: V aJltiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- eräissä tapauksissa jopa väärinkäytöksiä, joi-
22191: tissa mainitussa tarkoituksessa on kansan- den seurauksena matkojen järjestely on epä-
22192: edustaja Esko J. Koppanen esittänyt Halli- onnistuut ja aiheuttanut matkustajille myös
22193: t:Uksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi taloudeliista vahinkoa. Väärinkäytösten mah-
22194: seuraavan kysymyksen: dollisuus syntyy sen johdosta, ·että matkaili-
22195: jat joutuvat yl€ensä maksamaan matkansa
22196: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että siihen liittyvine palveluksineen etukäteen,
22197: kauppa- ja teollisuusministeriön toi- kun taas matkan järjestäneillä yrityksillä on
22198: mesta valmisteilla oleva matkatoimisto- yleensä tilaisuus lähes kaikkien matkasta ai-
22199: asetusehdotus on yrirttämisvapauden heutuvien maksuj·en suorittamiseen jä:lkikä-
22200: periaatteen vastainen pyrkien mono- teen. Sanotun mruksutavan johdosta ei yri-
22201: polisoimaan matkatoimistomikkeen tyksen p€rustamiseen tarvita juuri lainkaan
22202: harjoilt:tamisen valtiojohtoisten yritys;. omaa pääomaa, minkä vuoksi matkatoimisto-
22203: ten käsiin, ja jos on, alalle on ilmaantunut lukuisia uusia yrittä-
22204: mihin toimenpiteisiin Halmtus on jiä, joilta puuttuu alan ammattitaito ja jat-
22205: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tasapuol,i- kuvaan toimintaan tarvittavat varat. Koke-
22206: sen matkatoimistolain aikaansaami- mus on osoittanut, että erityisesti ti1apäisten
22207: seksi?" yrittäji·en joukosta tavataan matkatoimistoja,
22208: joi·lta puuttuu edel1ytykset ja måhdollisesti
22209: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- halukin toimia matkatoimistoalan vaatimus-
22210: oittaen seuraavan. ten mukaisesti. Tämän johdosta on matka-
22211: toimistoalan elinkeinonharjoittajien omasta
22212: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti keskuudesta tehty ehdotus matkatoimistoelin-
22213: viime vuoden toukokuussa toimikunnan, keinon saattamisesta säännöstellyksi. On ko-
22214: jonka tehtävänä on ollut tarkastaa touko- rostettu viranomaisen valvonnan tärkeyttä,
22215: kuussa 1963 mietintönsä antaneen Matkatoi- mihin ilmeisesti ed€llä kuvatuista syistä on-
22216: mistokomitean mietintöön sisältyvä ehdotus kin aihetta.
22217: asetukseksi matkatoimistoliil>'keestä. Matkatoi- Matkatoimistotoimikunnan asetusehdotuk-
22218: mistotoimikunta on antanut mietintönsä mi- sen mukaan matkatoimistoala olisi saatettava
22219: nisteriölle ku'luvan vuoden maaliskuussa. säännöst·ellyksi elinkeinoksi, joka toteutettai-
22220: Mietinnöstä ministeriö on pyytänyt eri int- siin normaalisti elinkeinolain muutakselia ja
22221: ressipiirien lausunnot, jotka saataneen vielä tämän lain nojalla annettava.Ila asetuksella.
22222: kuluvan kevään aikana. Toimikunnan laa- Säännöstely on ehdotettu toteutettavaksi
22223: tima asetusehdotus tulee käsiteltäväksi minis- vain siinä määrin kuin se valvonnan kan-
22224: teriössä sen jälkeen kun sanotut husunnot nalta on tarpeellista ja siis tarpeettomasti
22225: ovat ministeriölle saapuneet. elinkeinovapautta rajoittamatta. On syytä
22226: Kuten mietinnössä on todettu, on matkailu huomata, että eri elinkeinojen säännöstely on
22227: viime aikoina voimamkaasti kehittynyt seu- yleensä tot·eutettu juuri mainitulla tavalla.
22228: rauksena kasvavasta ansiotasosta ja lisään- Esimerkkeinä tästä mainittakoon kiinteistön-
22229: tyneistä vapaa-ajoista. Tämä puolestaan on välittäjän ammatin sekä hotelli- ja ravitse-
22230: lisännyt matkatoimistojen palvelujen tar- misliikkeen harjoittaminen. Matkatoimisto-
22231: vetta ja myös matkatoimistojen lukumäärää. alan elinkeinoluvan saamisen edellytykset on
22232: Vaikka valtaosa matkatoimistoliikkeistä hoi- asetusehdotuksessa mahdollisimman tarkoin
22233: taa tehtävänsä moitteettomasti, on alalla il- lueteltu niin, että jokaiselle siinä mainitut
22234: mennyt myös asiantuntemattomuutta ja vaatimukset täyttävälle hakijalle on myön-
22235: 4
22236:
22237: rrettävä elinkeinolupa. Ehdotuksesta ilmenee On todettava, että Matkatoimistotoimikun-
22238: myös selvästi, ettei luvan myöntävälle viran- nan kauppa- ja teollisuusministeriölle jättä-
22239: omaiselle, kauppa- ja teollisuusministeriölle mä ehdotus matkatoimistoasetukseksi on laa-
22240: ole suotu oikeutta niin sanottuun tarkoituk- dittu ottamalla mahddllisimma.n suuressa
22241: senmukaisuusharkintaan. Ministeriön yhtey- määrin huomioon elinkeinovapauden peri-
22242: teen perustettavaksi suunnitellun matkatoi- aatteet. Säännöstely on ehdotettu toteutetta-
22243: mistoasiainneuvottelukunnan vaikutus ei si- vaksi muodossa, joka on huomattavasti lie-
22244: ten voi muodostua joittenkin matkatoimisto- vempi kuin mitä Matkatoimistokomitean eh-
22245: liikkeen harjoittajien oikeuksia ~oukkaavaksi dotukseen aikanaan sisältyi. Matkatoimisto-
22246: tai toisia suosivaksi. Todettakoon, että ehdo- toimikunnan laatima asetusehdotus pyrkii es-
22247: tettuun neuvottelukuntaan on tarkoitus saa- tämään matkatoimistoalalla esiintyneet vää-
22248: da jäseniksi matkatoimistoalan asiantunti- rinkäytökset ja suojaamaan matkatoimiston
22249: joita. palveluksia käyttävää yleisöä. Alan säännös-
22250: Matkatoimistoliikkeen harjoittamista valvo- tely ei johda matkatoimistoalan eri yrittäjien
22251: ville viranomaisille on ehdotettu säädettä- keskinäisen ki'l pailuaseman heikkenemiseen.
22252: väksi yleinen velvollisuus olla ilmaisematta Sitä vastoin on oletettavissa, että matkatoi-
22253: yksityisen elinkeinonharjoittajan liikesalai- mistoalan säännöstely karsii pois ne yrittäjät,
22254: suuksia. Vastaavanlaisia liikesalaisuuksia tu- joiden liike- ja toimintaperiaatteet ovat ai-
22255: lee valtion viranomaisten tietoon esimerkiksi heuttaneet matkatoimistoihin kohdistuneen
22256: verotushallinnon piiriin kuuluvissa tehtävissä, arvostelun. Säännöstely tulee ,edistämään
22257: joiden osalta vaitiolovelvollisuus on vastaa- alan va;kavaraisten ja asiantuntemuksella hoi-
22258: valla tavalla säädetty. Ei ole mitään syytä dettujen yritysten toimintaa ja takaamaan
22259: olettaa, että j<mkin matkatoimistoliikkeen lii- matkustavalle yleisölle luotettavan matkapa'l-
22260: kesalaisuudet joutuisivat alan säännöstelystä velun.
22261: johtuen toisen matkatoimiston tietoon.
22262: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1967.
22263:
22264:
22265: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
22266: Till Riksdagens Herr Talman.
22267:
22268: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mang och även ·ekonomisk skada för resan-
22269: anger har riksdagsman Esko J. Koppanen dena. Möjligheterna till missbruk uppstår
22270: till vederbörande medlem av statsrådet för genom att resenä.rerna i allmänhet mäste
22271: avgivande av svar stälit följande spörsmål: betala sin resa och därtill hörande tjänster
22272: på förhand, medan äter företagen som ord-
22273: "Är Regeringen medveten om att nar resorna i allmänhet är i tillfäUe att
22274: det försJ/ag tm förordning om rese- betala alla kostnader för resau i efterskott.
22275: byråer, vilket är under beredning på På grund av detta betalningssätt behövs
22276: åtgärd av handels- och industriminis- knappast alls något eget kapital för att
22277: teriet, står i strid med principen om grunda ett företag. Inom resebyråbranschen
22278: fri företagarverksamhet, genom att har därför uppträtt ett stort antal nya före-
22279: det strävar till monopolisering av rese- tagare, som saknar yrkeskunskap och medel
22280: byrårörelserna tili statsledda företag, för fortsatt verksamhet. Erfarenheten har
22281: och om så är fa1let, visat, att särskilt blaud de tillfä'lliga före-
22282: till vilka åtgärder har Regeringen tagarna påträffas resehyråer, som saknar
22283: skridit eller ärnar den skrida för förutsättningar och kanske även benägenhet
22284: åstadkommande av en opartisk rese- för att i sin verksamhet uppfylla resebyrå-
22285: byrålag?" branschens fordringar. Pä grund härav har
22286: näringsidkare på resebyråområdet själva
22287: Såsom svar på detta spörsmål får jag föreSlagit, att denna näring skulle reglemen-
22288: vördsa.mt anföra följande: teras. Man har understrukit vikten av myn-
22289: Handels- och industriministeriet tillsatte i digheternas kontroll, vartill tydligen ä~en
22290: maj senaste år en kommission, som fiek i finnes skäl av ovan reJaterade orsaker.
22291: uppdrag att granska det förslag till förord- Enligt resebyråkommissionens förslag till
22292: ningen om resebyrårörelser, som ingiek i förordning borde resebyråbranschen göras
22293: Resebyråkommittens il maj 1963 avlåtna till en näring som är underställd reglemente-
22294: betänkande. Resebyråkommissionen avgav ring, vilket normalt skulle genomföras me-
22295: sitt betänkande til'l ministeriet i mars inne- delst ändring av näringslagen och genom
22296: varande år. Ministeriet har av olika intresse- en förordning som skulle ges med stöd av
22297: kretsar inbegärt utlåtanden om det, vilka denna lag. Det har föreslagits att reglemen-
22298: torde fås redan innevarande vår. Kommis- ter'ingen skuUe genomföras endast i den
22299: sionens förslag till förordning kommer att män det är av behovet påkallat för kontrol-
22300: behandlas i ministeriet efter det att utlå- lens skull, och således utan onödig begräns-
22301: tandena erhällits. ning av näringsfriheten. Det är skäl att ob-
22302: Såsom i betänkandet konstaterats, har tu- servera, att reglementeringen av de o1ika
22303: rismen utvecklats kra.ftigt under den senaste näringarna i al'lmäuhet genomförts just på
22304: tiden, beroende på den stigande förtjänst- nämnda sätt. Säsom exempel härpå kan näm-
22305: nivån och den ökade fritiden. Detta har ä nas idkandet av fastighetsförmedlaryrket
22306: sin sida ökat behovet av resebyråernas samt hotell- och förplägningsrörelse. Förut-
22307: tjänster och även lett till ökning av rese- sättningarna för erhållande av koncession för
22308: byråernas antal. Ä ven om största delen av resebyråbranschen har uppräknats så nog-
22309: resebyråerna sköter sina uppgifter 'oldander- grant som möjligt i förslaget tiili förordning,
22310: ligt har även bristande saJkkunskap och i sä att varje sökande som uppfyller de där
22311: vissa falil missbruk yppa't sig. Följden nämnda fordringarna bör beviljas närings-
22312: därav har varit misslyckade researrange- tillständ. Av förslaget framgår även klart,
22313: E 355/67
22314: 6
22315:
22316: att den myndighet som bevHjar koncession, Det kan konstateras, att det förslag till
22317: handels- och industriministeriet, icke med- förordning om resebyråer, som inlämnats till
22318: givits rätt till s.k. ändamålsenlighetspröv- handels- och industriministeriet av Resebyrå-
22319: ning. Den delegation för resebyråärenden, kommissionen, uppgjorts med beaktande av
22320: SOffi planera1ts attl 'inrätrt:as r anslutning t]ll principerna för näringsfrihet i största möj-
22321: nrinisteriet, torde så1unda icke få en sådan liga grad. Reglementeringen har föreslagits
22322: inverkan som skulle kränka någon resebyrå- genomförd i en form som är betydligt lindri-
22323: rörelses rättigheter eiler gynna andra. Kon- gare än den som innefattades i Resebyrå-
22324: stateras må, att avsikten är att till den före- kommittens förslag på sin tid. Det av Rese-
22325: slagna de}egationen skulle erhållas sakkun- byråkommissionen utarbetade lagförslaget
22326: niga inom resebyråbranschen såsom medlem- syftar till att förhindra sådant missbruk som
22327: mar. förekommit inom resebyråbranschen och att
22328: Det har föreslagits, att för de myndigheter skydda den al1mänhet, som betjänar sig av
22329: som kontrollerar drivandet av resebyrårörel- res'ebyråerna. Branschens reglement.ering le-
22330: ser skulle stadgas a:llmän skyldighet att icke der icke till! inbördes försvagad konkurrens-
22331: yppa enskild näringsidkares affärshemlighe- ställning mellan de olika företagarna inom
22332: ter. Affärshemligheter av motsvarande slag resebyråbranschen. Däremot kan antagas, att
22333: kommer till statens myndigheters kännedom reglementeringen eliminerar de företagare,
22334: tili exempe1 i de uppgifter som hör tiU vilkas affärs- och verksamhet.smetoder gett
22335: skatteförvaltningen, i fråga om vilka mots- anl,edning till kritik mot resebyråerna. Regle-
22336: varande företegenhetsplikt stadgats. Det menteringen kommer att främja de solventa
22337: finns icke skäi att antaga, att någon rese- och med sakkunskap skötta företagens verk-
22338: byrårörelses affärshemligheter genom regle- samhet och att tillförsäkra den resande all-
22339: ment.errung av brans:chen skulle blli kända av mänheten en pålitlig resetjänst.
22340: annan resebyrå.
22341: Helsingf,ors den 12 maj 1967.
22342:
22343:
22344: Handels- och industriminister Olami Salonen.
22345: Kirj. ksm. N:o 59.
22346:
22347:
22348:
22349: Saalasti ym.: Tyhjiksi jääneiden kansakoulurakennusten
22350: käyttämisestä ja valtionavustusten palauttamisesta.
22351:
22352:
22353: E d u s K u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
22354:
22355: Kuo'luhallituks~m suostumuksella voidaan sessä olevan elinkeinotoiminnan katsottava
22356: kanswkoululain 86 §: n 2 momentin mukaan kuuluvan kunnan toimialaan, on pidettävä
22357: tyhjiksi jääneitä kansakouluja käyttää ope- epäkohtana sitä, että kouluhallituksen suos-
22358: tus- tai sivi'stystoimeen tahi nuoriso-, sosiaali- tumus kansakoulurakennuksen käyttämiseen
22359: huolto-, kansanterveys-, matkailu-, urheilu- elinkeinotoimintaan on saatavissa vain varsin
22360: tai retkeilytoimintaan taikka muuhun kun- rajoitetuissa tapauksissa, koska käytännössä
22361: nan toimialaan kuuluvaan tarkoitukseen. näitä rakennuksia monissa tapauksissa voi-
22362: Käsiteltwessä puheena olevan lainkohdan daan käyttää vain tällaiseen tarkoitukseen.
22363: muuttamista valiokunnassa todettiin, että Mikäli kouJluha1lituksen suostumusta e~ ole
22364: tyhjiksi jääneet ikansakoulurakennukset si- saatu ja rakennusta tästä huolimatta ryhdy-
22365: jaitsevat yleensä syrjäisissä paikoissa ja ovat tään käyttämään muuhun kuin koulun tar-
22366: usein huonokuntoisiakin, minkä vuoksi niiden koitukseen, on kunnan suoritettava valtiolle
22367: käyttäminen vain hallituksen esityksen mu- kansakoululain 86 §: n 1 momentin mukaan
22368: kaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin ei il- "rakennukseila tai irtairnistolla toimenpitee-
22369: meisesti tulisi kovinkaan usein kysymykseen. seen ryhtyrnisen aikana olleesta arvosta suh-
22370: Kun toisaalta yhteiskunnan edun mukaista teellisesti niin suuri osuus kuin millä valtio
22371: on saada nämä koulut mahdollisimman 'laa- on rakennuksen tai irtaimiston hankkimista
22372: jalti uuteen käyttöön, halusi valiokunta laa- avustanut".
22373: jentaa mainittujen koulujen käyttömahddlli-
22374: suuksia niin, että esityksessä lueteltujen Kun kouluhallitus tällöin laskee puheena
22375: yleishyödyllisten tarkoitusten lisäksi kouluja olevan arvon siten, että rakennusaikainen
22376: voitaisiin käyttää myös mihin muuhun kun- normaalihinta korotetaan rakennuskustannus-
22377: nan toimialaan kuuluvaan tarkoitukseen ta- indeksin nousua vastaavasti, johtaa tämä
22378: hansa. Muutoksen tehdessään vali01kunta ha- et,enkin alle 20 vuotta vanhojen rakennusten
22379: lusi luoda kunnille edellytykset "tyhjiksi jää- osa:Ita niin korkeisiin valtionavustuksen pa-
22380: neiden kansakoulura:kennusten käyttämiseen lautusmääriin, etteivät kunnat käytännössä
22381: muun muassa elinkeinotoimintaan, asuntotar- ole katsoneet voivansa rakennuksia lunastaa.
22382: koitluksiin, kunnan haLlintoa varten tarvitta- Siitä, miten 'laissa tarkoitettu nykyarvo olisi
22383: viksi virastoiksi tai kunnan viranhaltijain laskettava, näyttää vallitsevan erilaisia käsi-
22384: asunnoiksi" (Sivistysvaliokunnan mietintö tyksiä. Kun kouluhallituksen omaksuma erit-
22385: N:o 11 1965 Vp. esitys N:o 38). täin varovainen laskutapa johtaa siihen, et-
22386: Siitä huolimatta, että eduskunta hyväksyi tei tyhjenneitä kouluja saada yhteiskunnan
22387: kansakoululain 86 §: n 2 momentin valiokun- kanna1ta järkevällä tavaira uut,een käyttöön,
22388: nan esittämässä muodossa, on käytännössä ol- kaipaa myös tämä asia mitä pikaisinta selvit-
22389: lut erittäin vaikeata saada kouluhallituksen tämistä.
22390: suostumusta tyhjäksi jääneen koulurakennuk- Etsimerkkinä mainittakoon vielä, että ,erääs-
22391: sen käytämiseen erityisesti kunnan toimi- sä kunnassa, jossa koulu oli rakennettu
22392: alaan kulrluvaan elinkeinotoimintaan. Kun- vuonna 1949 ja kunta oli: saanut valtionapua
22393: tien antamien ilmoitusten mukaan on varsin 20 % elil 28 500 nmk, kouluhaiQi,tus oli nor-
22394: tavallista, että tällainen anomus hylätään. maalihinnalie 14 250 000 vrnk saanut vuosien
22395: Siitä huolimatta, että saattaa olla vaikeata 1949-1967 indeksikorotukset huomioon ot-
22396: eräissä tapauksissa arvostella, onko kysymyk- taen rakennusten nykyarvoksi 263 950 nrnk.
22397: E 356/67
22398: 2
22399:
22400: Palautettavan valtion osuuden määräksi tuli neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22401: 52 790 mk. Tämän ohella jäljellä oleva laina seuraavan kysymyks~m:
22402: 42 275 mk oli heti maksettava, joten kunta
22403: olisi joutunut palauttamaan kaiken kaikkiaan Onko Hallitus tietoinen kansakou-
22404: 95 065 mk, joka määrä ylittää huomattavasti lun käytöstä vapautuneiden koulura-
22405: rakennuksen todellisen .tämänhetkisen arvon. kennusten käyttämiseen ja valtionavus-
22406: Tällainen laskentamenettely estää käytän- tusten palauttamiseen liittyvistä epä-
22407: nössä lähes täydellisesti tyhjentyneiden kou- kohdista, ja jos on,
22408: lurakennust~m järkevän käytön. mihin toimenpiteisiin Hallitus on
22409: Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohtien
22410: 37 § :n 1 momentiin viitaten esitämme Valtio- poistamiseksi?
22411: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1967.
22412:
22413: Kerttu Saalasti. Katri Kaarlonen. Marja l~ahti.
22414: 3
22415:
22416:
22417:
22418:
22419: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e l Le.
22420:
22421: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- huoneistoksi, kunnan huoltoavun saajiile jär-
22422: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- jestämiksi asunnoiksi tai kunnan teknilliseen
22423: hemies, olette kirjeellänne 14 päivältä huhti- tai muuhun liike- tai elinkeinotoimintaan, ku-
22424: kuuta 1967 n: o 339 lähettänyt valtioneuvos- ten sähkö-, vesijohto-, puhelin-, kaasu- tai lii-
22425: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- kennela.itoksen tarpeisiin, vaan hylkäämispää-
22426: sanedustaja Kerttu Saalastin ym. tekemän, tökset ovat koskeneet pelkästään huoneisto-
22427: seuraavan sisältöisen kysymyksen: jen käyttämistä yksityis€en liike- ja muuhun
22428: toimintaan ja tarkoitukseen.
22429: "Onko Hallitus tietoinen kansakou- Kuntien titJdust•eluja valtionapujen palau-
22430: lun käytöstä vapautuneiden koulura- tusmäärien suuruudesta joko rakennusten
22431: kennusten käyttämiseen ja valtionavus- myyntiä tai pysyvää muuta käyttöä varten
22432: tusten palauttamiseen liittyvistä epä- on vuosina 1962-1967 saapunut 187. Saa-
22433: kohdista, ja jos on, miensa vastausten perusteella kunnat ovat
22434: mihin toimenpiteisiin Hallitus on palauttaneet avustuksen 76 koulun osalta.
22435: ryhtynyt tai ailmo ryhtyä epäkohtien
22436: 1
22437: Rakennusten nykyarvo, josta valtionavun
22438: poistamiseksi?" pa:laustusosuus on yhtä monta prosenttia
22439: kuin kunta on aikanaan valtionapua saanut,
22440: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- määrätään muuntamalla rakennustyön aikai-
22441: taen seuraavaa: nen normaalihinta rakennuskustannusindek-
22442: Kouluhallituksen kanswkouluntarkastajilta sin avulla lunastamisen ajankohdan tasoon
22443: keräämien tietojen mukaan kansakouluja, joi- suorittamalla mainitusta hinnasta kansakou-
22444: den rakentamiseen tai perusparannukseen on lurwkennust·en piirustusten, työselitysten ja
22445: myönnetty valtionapua elokuun 1 päivän normaalihintojen perusteista annetun valtio-
22446: 1921 jälkeen, oli syyskuun alkuun 1966 men- neuvoston päätöksen määräämien poistopro-
22447: nessä jäänyt tyhjiksi 594. Ne ovat miltei senttien mukainen ikäalennus.
22448: poikkeuksetta 1- ja 2-opettajaisia kouluja Tätä laskentaperustetta on sovellettu van-
22449: varten rakennettuja rakennuksia ja valta- hojen rakennusten arvon määräämisessä sil-
22450: osaltaan puisia. Niistä on 21 % rakennettu loin, kun arvo on ollut vähennyksenä otet-
22451: ennen vuotta 1920, 56 % 1920 ja 1930 lu- tava huomioon tilalle rakennettavien raken-
22452: vuiUa ja loput 23 % 1940 ja 1950 luvuilla. nusten normaalihintaa määrättäessä ja myös
22453: Kuntien hakemuksia, joissa on anottu kou- silloin, kun on ollut kysymys kansakoululain
22454: luhallituksen suostumusta koulurakennusten 86 § :n 1 momentissa tarkoitetuista valtion-
22455: käyttämiseen kansakoululain 86 § : n 2 mo- apujen takaisin perimisistä.
22456: mentissa tarkoit,ettuun opetus- ja sivistystoi- Kunno11a hoitaen puurakennusten voidaan
22457: meen tahi nuoriso-, sosiaalihuolto-, kansan- edellyttää kestävän 50 vuotta ja kiviraken-
22458: terveys-, matkailu-, urheilu- tai retkeilytoi- nusten 60-70 vuotta. Mikäli kunnat tätä
22459: mintaan taikka muuhun kunnan toimialaan ·ennen pyrkivät hylkäämään koulurakennuk-
22460: kuuluvaan tarkoitukseen, kouluhallitus on siaan ja rakentamaan niiden tilalle uusia,
22461: saadun tiedon mukaan tähän mennessä rat- edellä kerrotulla tavalla laskettua vanhojen
22462: kaissut 82. Näistä on suostumus annettu 63 rakennusten arvoa, jolia vähennetään uusille
22463: tapauksessa ja loput 19 hylätty. Hylättyihin rakennuksille määrättävää normaalihintaa,
22464: ei ole kuulunut yhtään sellaista hakemusta, voidaan pitää täysin kohtuullisena. Milloin
22465: jossa olisi anottu kouluhallituksen suostu- koulurakennuksia kunnasta riippumattomasta
22466: musta rakennust€n käyttämiseen kunnan vi- syystä ei enää voida käyttää kouluta!1koituk-
22467: ranhaltijain asunnoksi, kunnalliseksi toimisto- siin, saattaa asia olla jo toisin. Joskin tähän
22468: 4
22469:
22470: mennessä tyhjiUeen jääneistä kouluista on pyrittävä lisäämään mahdollisuuksia tyhjien
22471: suuri osa vanhoja ja aikansa palveHeita, an- koulurakennusten hyväksi käyttämiseen, ei
22472: saitsee lisääntyvällä vauhdilla tyhjiksi jää- säännösten väljentäminen kuitenkaan saisi
22473: vien koulujen käyttöonge1ma vakavaa huo- johtaa keinotteluun.
22474: miota. Edellä ·esitetyistä syistä näyttää siltä, että
22475: Rakennust,en, jotka ovat kouluiksi raken- olisi harkittava tyhjiksi jääneiden kouluj'€11
22476: nettuja, mutta joita ei enää voida käyttää käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi raken-
22477: koulun tarpeisiin, käyttöarvo muuhun tarkoi- nusten arvon määrääruisperusteiden muut-
22478: tukseen on usein monestaJkin syystä pienempi. tamista sellaisiksi, että ne vastaisivat ny-
22479: Ne eivät ole muuhun tarkoitukseen useinkaan kyistä paremmin rakennusten todellista lkäyt-
22480: yhtä tarkoituksenmukaisia kuin kouluiksi. töarvoa. Tämän vuoksi tullaan opetusministe-
22481: Muussa käytössä voi jäädä hukkaWaa. Syr- riössä harkitsemaan mahdollisuuksia raken-
22482: jäinen sijainti, pitkät ja heikot tieyhteydet nuksen arvioinnissa käytettävien poistopro-
22483: ja kunnallisten palvelusten vähäisyys pienen- senttien korottamista, jolloin rakennusten ar-
22484: tävät niiden käyttömahdollisuuksia nimen- vioissa tultaisiin nykyistä alempiin arvoihin.
22485: omaan muihin tarkoituksiin. Samalla kun olisi
22486: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1967.
22487:
22488: Opetusministeri R. H. Oittinen.
22489: 5
22490:
22491:
22492:
22493:
22494: Tili Riksdagens Herr Talman.
22495:
22496: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- samtycke ti!J: byggandernas användn'ing så-
22497: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder som bostad för kommunal: tjänst:einnehavare,
22498: skrivelse av den 14 april 1967 nr 339 tili säsom kommunal byrålokal, bostäder för
22499: vederbörande medllem av statsrädet för av- vårdtagare eller för kommunens tekruiiska
22500: givande av svar översänt fö~jande av r~ks eliler annan affärs- eliler näringsverksamhet,
22501: dagslledamoten Kerttu Saalasti m. :lll. under- såsom för el-, vattenlednings-, tellefon-, gas-
22502: tecknade spörsmä1: eller tra:ffiJkverkets behov, utan de förkas-
22503: tande bes1uten har berört endast lokalernas
22504: "Är Regeringen medveten om de användning för privat affärs- och annan
22505: missförhällanden som ansluter sig till verksamhet och dylika ändamål.
22506: utnyttjandet av skolhus som icke Förfrågnimgar från kommunerna om stor-
22507: lliera användes som folkskolor, och leken av de statsunderstödsbelopp som ska11
22508: till äterbetaltningen av statsunder- återbetalas vid antingen försä.l;jning av
22509: stöden, och Olli sä är falilet, byggnader eller annan varaktig användning
22510: til'l. vil·ka åt:gärder har Regeringen av dem ingick lmder åren 1962-1967 tiU ett
22511: skridit el'ler vilka åtgärder ärnar den antal av 187. Kommunerna har enligt. er-
22512: företaga för avhjälpande av missför- hå1:1na svar återbetalat understöd i fråga
22513: hällandena ?" om 76 skolor.
22514: Byggnadernas nuvarande värde, varav
22515: Såsom svar på detta spörsmäl får jag statsunderstödets ande1 som ska11 återställlas
22516: vördsallit anföra följande: utgör lika många procent solli kommunen
22517: Enligt uppgifter solli skolstyrellsen erhå1- på sin tid erhölJl :iJ statsunderstöd, best:äm-
22518: lit av folkskolinspektörerna fanns det i bör- mes genom omvandling av normalpriset un-
22519: jan av september år 1966 594 folkskol:or der byggnadstiden med hjälp .av index för
22520: solli stod tomma, för vilkas byggande eller byggnadskostnaderna tili nivån för inHis-
22521: grundförbätt;ring beviljats statsunderstöd rnngstiden, genom att företaga nedsättning
22522: efter den 1 augusti 1921. Dessa skolhus var av nämnda pris på grund av ålder enligt
22523: nästan utan undantag byggda 1'ill! skolor avskrivn1ngsprocent solli faststäliUs i: stats-
22524: llied 1 och 2 1ärare, och de filestta var av rådets beslut Olli grunderna för ritningar,
22525: trä. Av dem hade 21% uppförts före år arbetsbeskrivnlilngar och norma'lprirs för fo1k-
22526: 1920, 56 % pä 1920- och 1930-talen och res- skolbyggnader.
22527: ten, 23% på 1940- och 1950-talen. Denna beräkningsgrund har tM!ämpats
22528: Skoistyreisen har enligt uppgift hittills vid bestämmande av värdet på gamla bygg-
22529: avgjort 82 ansökningar från komlliunerna nader, då värdet skulle beaktas såsom av-
22530: om skolstyrelsens medgivande till att sko1- drag vid bestämmande av normalpriset för
22531: hus skullle få tagas i bruk för i 86 § 2 mom. byggnader som skulle uppföras på lägenhet
22532: folkskOillagen avsedd undervisnings- och och även då fråga varit om i 86 § 1 molli.
22533: bildningsverksamhet, för ungdoms social- folkskollagen avsedd återindr1vning av
22534: värds-, folkhälsovårds-, rese-, idrotts- eller stats hidrag.
22535: exkursionsverksamhet, eNer för annat ända- En träbyggnad kan beräknas håUa 50 år
22536: mål som hör til1 kommunens verksamhets- llied god skötsel och stenbyggnader 60---70
22537: område. Av dessa har tillstånd beviljats i år. Om kollimunerna börjar utdöma sina
22538: 63 fall! och de övriga 19 förkastats. Till skolhus tidigare och bygga nya i stäl!let
22539: de förkastade har icke hört en enda sädan för dem, kan det på ovan nämnda sätt be-
22540: ansökan, solli skulile ha gällt sko1s·tyrelsens räknade värdet på gamla byggnader, som
22541: E 356/67
22542: 6
22543:
22544: avdrages :från normalpriset :för nya bygg- munen ml1handahållna tjänster minskar
22545: nader, auses :fuUt skäligt. Kan ett skolhus möjligheterna, att använda dem :för andra
22546: av orsaker som icke bero på kommunen ändamå;k Samtidigt som möjlighterna att
22547: icke mera användas :för skoländamåll, kan utnyttlja de tomma skolhusen borde ökas,
22548: saken redan ligga annorlunda ti1l. Även borde uppluckring av stadgandena dock
22549: om en stor del av de skolor som hittiHs blivit icke :få leda tilli jobberi.
22550: tomma, är gamla och uttjänta, måste proble- Det synes av ovannämnda orsaker som om
22551: met med användningen av skolor som :fri- det :för ökande av möjligheterna att an-
22552: görs i ökad takt ägnas allvarlig uppmärk- vända skolor som står tomma borde prö-
22553: samhet. vas, om i<cke grunderna :för bestämmande
22554: Bruksvärdet av byggnader, som upp:förts av byggnadernas värde borde ändras så, att
22555: tiJ1il skolhus men icke mera kan användas de bät:tre än i detta nu skulle motS'Vara
22556: :för sko1behov är o:fta m]ndre av många byggnadernas verkliga bruksvärde. Förden-
22557: orsaker. De är o:fta icke lika ändamålsen- skul1 kommer i undervilsningsministeriet
22558: liga :för annat behov än skolbehov. Vid an- möj[igheterna att höja de avskrivnllingspro-
22559: nan användning kan överlloppsu:trymme cen'ter som användes wd värdering av bygg-
22560: uppstå. Avsides läge, långa och dåliga väg- nader att prövas, varvid lägre värden än
22561: :förbindelser och en ringa mängd av kom- nu är :fallet: skulle nås.
22562: Hel,sing:fors den 12 maj 1967.
22563:
22564: Undervisningsminister R. H. Oittinen.
22565: Kirj. ksm. N:o 60.
22566:
22567:
22568:
22569:
22570: Karvikko ym.: Maakunnallisten erikoiselintarvikkeiden myyn-
22571: tiä koskevien rajoitusten poistamisesta.
22572:
22573:
22574:
22575: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
22576:
22577: Helmikuun 3 päivänä 1967 päivät;yn ter- mahdoton saada ostetuksi oman maakun-
22578: veydenhoitoasetuksen 57 §: ssä määritellään tansa erikoiseilintarvikkeita, . koska tähän
22579: ne elintarvikkeet, joita muualla ulkona kuin saakka sen vahnistuksesta ovat va.stanneet
22580: kiertomyymälänä käytettävässä kulikuneu- pääasiassa juuri myyjät, vaan myyntikiellion
22581: vossa, kioskissa tai tarjoillukärryissä saa pi- vaikutus on kohdist'unut raskaimpana ni-
22582: tää kaupan torillia tai muultla myyntipai- menomaan näiden tuotteiden valmistuksesta
22583: kalla, jotka terveydenhoitolautakunta on ja myynnistä vastaaviin pienyrittäjiin. He
22584: hyväksynyt. ovat joutuneet toteamaan, että se toiminta,
22585: Vaikka .kyseinen luet,telo käsittääkin suu- josta he ovat vuosikaudet· saaneet toimeen-
22586: rimman osan toriLla kaupan pidettävistä tulonsa on nyt liian ahtaina pidettävillä
22587: e1intarvikkeista, puuttuu siitä eräitä tähän- säännöksillä kielliet'ty~ Tälilainen toimenpide
22588: astiseen torikauppaan olennaisesti kuulluvia on saanut nämä pienyrittäjät varsin tuka-
22589: tuotteita. Tälllaisista eliintarvikkeista mainit- ]aan asemaan. Miellestämme olisikin mitä
22590: takoon ennen kaikkea maalaisjuustot ja pikimmin tarkistettava kyseinen säännös ja
22591: talkkuna. Koska mainitun pykälän sana- sallittava tasapuolisesti näiden maakunnal-
22592: muoto on ehdoton, ei terveydenhoitolauta- listen erikoiseilintarvikkeiden myynti.
22593: kuntakaan voi myöntää siihen poikkeuksia Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 moment-
22594: kuten asianlaita on esim. hallikaupan koh- tiin viitaten esitämme edelm esitetyn pe-
22595: dallia. Uusi säännös aiheuttaakin sen, että rusteella kunnioittavasti valtioneuvoston
22596: torikuvastamme poistuvat mm. hämälläiset, asianomaisen jäsenen vast'attavaksi seuraa-
22597: satakuntalaiset ja pohjanaiset maailaisjuus- van kysymyksen:
22598: tot, sen sijaan savolaisten ja karjalaisten ni-
22599: mikkoherkut, kalakukot ja piirakat jäävät Onko Hallitus tietoinen siitä, että
22600: torikaupan piiriin. 3. 2. 1967 päivätyn terveydenhoitoase-
22601: Tiettävästi on mm. juustojen myyntikiel- tiuksen mukaisilla rajoituksiJJa on
22602: toa perust:eltu sillä, että torikaupassa ne eräät, mm. kotijuustoa valmistavat ja
22603: saattavat saastua pölyn ym. vuoksi. Tätä torikauppaa harjoittavat pienyrittä-
22604: ei kuHenkaan voida pitää tässä yhteydessä jät saatettu varsin vaikeaan asemaan,
22605: asiallisena perustelluna, koska jo ennen sään- ja jos on,
22606: nöksen voimaantuloa esim. juustot mel- mihin toimenpiteisiin Ha1l!i.tus aikoo
22607: keinpä poikkeuksetta olivat! myytävänä ko- ryhtyä kyseisen terveydenhoitoase-
22608: konaan erilaisilla päällysteillä suojattuna. tuksen muuttamiseksi niin, että ko.
22609: Tämä keskellä vuotta voimaan tullut ase- pienyrittäjät saatettaisiin jälleen ta-
22610: tus ei ole vaikut~nut vain ostavaan ylei- sapuoliseen asemaan muiden vastaa-
22611: söön, joiden nykyisellään on vaikea, jopa vaa toimintaa harjoittavien kanssa 1
22612: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1967.
22613:
22614: Irma Karvikko. Eeles Landström.
22615: Tuure Salo. Arne Berner.
22616: Pirkko Aro. Pekka PesoUa.
22617: E 343/67
22618: 2
22619:
22620:
22621:
22622:
22623: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e Li e.
22624:
22625: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- tien vaara on torikaupassa huomattavasti
22626: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra suurempi kuin varsinaisissa elintarvikekau-
22627: Puhemies, olette kirjeel1änne 18 päivältä poissa. Kun kuitenkaan ei katsottu mahdol-
22628: hutikuuta 1967 N: o 3Q3 lähettänyt valtio- liseksi vielä kokonaan .llopettaa sanotunlaista
22629: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- kauppaa wre1ta, oili tarpeen rajoititaa s.iellli
22630: vaksi kansaedustaja Irma Karvikon ym. te- myytävien elintarvikkeiden lajit niin, että
22631: kemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: vältyttäisiin terveydelilisistä vaaroista. Mi-
22632: tään täl·Iaista vaaraa ei katsottu aiheutuvan
22633: "Onko Halillitus tietoinen siitä, että torikaupassa myyntipäällllyksessä. kaupatta-
22634: 3. 2. 1967 päivätyn terveydenhoitoase- vista piirakoista ja kalakukoista, kun :taas
22635: tuksen mukaisilla rajoituksitlla on kysymyksessä mainittu juusto, joka on suo-
22636: eräät, mm. kotijuustoa valmistavat ja tuisa elatusaine er'ilaisitlle pilaantumista ai-
22637: torikauppaa harjoittavat pienyrittä- heutuvillle mikro-organismeille, torikaupan
22638: jät saatett11. varsin vaikeaan asemaan, olosuhteissa siitä huolimatta, että se on suo-
22639: ja jos on, jattu pö]ylltä ja. lialta, helpommin p:illaan-
22640: mihin toimenpiteisiin Halhlitus aikoo tuu ja aiheuttaa käyttäjäJ!leen sairastumisen
22641: ryhtyä kyseisen terveydenhoitoase- vaaran. Lääkintöhallituksen ilmoituksen mu-
22642: tuksen muuttamiseksi niin, että ko. kaan ei julistoa yleisesti ole enää pitempään
22643: pienyrittäjät saatettaisiin jälilieen ta- aikaan pidetty kaupan maamme kaupun-
22644: sapuoliseen asemaan muiden vastaa- kien toreilla, joka seikka puoilestaan osoit-
22645: vaa toimintaa harjoittavien kanssa?" taa vallitsevan käsityksen olevan sen myyn-
22646: nin sopimattomuudesta torikauppaan. Se,
22647: Vastauksena kysymykseen pyydän kun- että sanotun asetussäännöksen mukaan sa-
22648: nioittavasti esittää seuraavaa: notunllaisen juuston myynti ei ole mahdol-
22649: Torma tapahtuvaa elintarvikekaupaa ei lista torilla, ei estä sitä valmistamasrta sekä
22650: terveydenhoidollisellta kannalta ol'e pidet- pitämänstä kaupan elintarvikemyymälöissä
22651: tävä suotavana, siLlä terveydellisten epäkoh- ja elintarvikehallleissa
22652: Helsingissä 10 päivänä . toukokuuta 1967.
22653:
22654: Sisäasiainministeri }fartti Viitanen.
22655: 3
22656:
22657:
22658:
22659:
22660: Tili Riksdagens Herr Talman.
22661:
22662: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- ken för sanitära missförhålllanden är betyd-
22663: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder ligt större i torghandelln än i de egentliga
22664: skrivels'e av den 18 april 1967 nr 363 ti11l livsmedelsaffärerna. Då det dock icke an-
22665: vederbörande medlem av statsrådet för av- setits möjligt att ännu helt och hållet göra
22666: givande av svar översänt följande av riks- slut pä sagda slag av torghandel, var det
22667: dags1edamoten Irma Karvikko m.fl. under- nödvändigt att begränsa sorterna av livs-
22668: tecknade spörsmål: medel som sätjes där så, att hälsovådlighet
22669: skulle undvikas. Någon sådan risk ansågs
22670: "Är Regeringen medveten om att icke förenad med piroger och "kaJlakukko"
22671: vissa småföretagare, bl.a. sådana som som säljs på torget i försäljningshöljen, me-
22672: bereder bondost och idkar torghandel, dan åter den i spörsmåiet nämnda osten,
22673: genom begränsningarna i häJlsovårds.- som är ett gynnsamt närmedel för olika
22674: förordningen av den 3 februari 1967 slag av förskämningsalstrande mikro-
22675: försatts i en mycket svår ställning organismer, oaktat den är skyddad mot
22676: och om så är fallet, damm och förorening under torghandelsför-
22677: vil,ka åtgärder ärnar Regeringen hå1landen, förskäms lättare och medför risk
22678: företaga för ändring av ifrågava- för a:t!t konsumenten insjuknar. Enligt med-
22679: rande hälsovårdsförordning så, att delande från medicinalstyrelsen har ost icke
22680: nämnda småföretagare åt~er försätts mera på länge a1lllnänt saluförts på torgen
22681: i en rättvis stälLning jämfört med i våra städer, viliken omständighet för sin
22682: övriga idkare av motsvarande verk- del visar, att den rådande uppfattningen är
22683: samhet?" att ostförsäljning är olämpligt i torghan-
22684: de1n. Att det enligt det nämnda stadgandet
22685: Såsom svar på detta spörsmål får jag i förordningen icke är möjligt atlt saluföra
22686: vördsamt anföra följande: ost av nämnda slag på torg stäHer icke hin-
22687: Livsmedelshandeil pä torg kan icke anses der för beredning av ostJen och för dess
22688: önskvärt från hälsovårdssynpunkt, ty ris- försä1jning i livsmedelsbutiker och -haillar.
22689: Helsingfors den 10 maj 1967.
22690:
22691: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
22692: Kirj. ksm. N:o 61.
22693:
22694:
22695:
22696:
22697: 0. Saarinen: Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta palkka-
22698: saatavia koskevissa jutuissa.
22699:
22700:
22701: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22702:
22703: Voimassa olevan työsopimuslain 2 luvussa tekijälle määrätty korvattavaksi osa tai ei
22704: määrätään työnantajan: vellvolilisuudest:a suo- oUenkaan huolimatta siitä, että kysymyk-
22705: rittaa työntekijälle hänen työstään säännön sessä on ollut oikeudenkäynti liainmukaisista
22706: mukainen ja säännö11isin väliajoon makset- palkkasaa tavtista.
22707: tava palkka. Tästä huolimatta joutuvat Edellä esitettyyn ja valtiQpäiväjärjestyk-
22708: työntekiijät useissa tapauksissa, varsinkin sen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän
22709: kuljetusalana hakemaan oikeusteitse työ- valtioneuvoston as!ianomruisen jäsenen vas-
22710: aikalain määräämiä yli- ja sunnuntaityö- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22711: korvaukS!ia ja jopa joissrukin tapauksissa
22712: sovittua pallkkaansakin. Onko HaUitus tietoinen sirtä, että
22713: OikeusastecHe menevät palkkasaatavavaa- työntekijöiden · hakiessa oikeusteit-
22714: timukset edel!Lyttävät aina työntelclijälle kus- se työsopimus- ja työruikallain edellliyt-
22715: tannuksia, oikeusavustajan paikkaamisesta tämiä palkkasaataviaan he joutuvat
22716: sekä erilaisten pöytäkirjojen lunastamisesta lukuisissa tapauksissa suorittamaan
22717: l'eimamerkkiveroineen. oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut
22718: Ailioikeudessa käsiteltävinä ollleet palkka- huoHmatta siitä, että työnantajan on
22719: sarut;avia koskevat oikeudenkäynnit ovat todet,tu rikkoneen voimassa olevia la-
22720: päätöksiltään varsin erilaisia. Osa oikeuden keja, ja jos on,
22721: päätöksistä on edelilyttänyt, että työnantaja mihin toimenpiteisiin Hall~tus ai-
22722: tultt.uaan oikeuden päätöksellä korvausvel- koo ryhtyä, että oikeudenkäynnit
22723: voHiseksi, on myös tuomittu maksamaan saataisi,in yhdenmukaisiksi ja lakeja
22724: työntekijällle aiheutuneet odkeudenkäyntiku- rikkoneet! työnantajat korvausvelvo'l-
22725: lut. Jotkut oikeuden päätöksistä ovat, saa- lisiksi oikeudenkäynnis1ä aiheutunei-
22726: neet pää:töksen paJkkasaatavien osalta kuin siin kuluihin~
22727: yblä, mutta oikeudenkäyntikuluista on työn-
22728: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1967.
22729:
22730: Olavi Saarinen.
22731:
22732:
22733:
22734:
22735: E 370/67
22736: 2
22737:
22738:
22739:
22740:
22741: Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22742:
22743: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- mitä hän on jutussa vaatinut, on ollut selvä,
22744: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra vastaaja on velvoitettava täysin määrin kor-
22745: Puhemies, olette kirjee1länne 21 päivältä vaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
22746: huhtikuuta 1967 n: o 369 lähettänyt valtio- Mutta toi~aaJlta kantlaja, joka on pannut
22747: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- vireille aiheettoman jutun, on velvoU:inen
22748: vaksi kansanedustaja Olavi Saarisen teke- korvaamaan kaikki jutusta vastaajallie ai-
22749: män seuraavan kysymyksen: heutuneet kulut.
22750: Edel!lä mainitussa oikeudenkäymiskaaren
22751: "Onko Ralllli.tus tietoinen siitä, että pykälässä on kuitenkin toissijaisesti otettu
22752: työntekijöiden hakiessa oikeusteit- huomioon se tapaus, että asian havaJJtaan
22753: se 1:Jyösopimus- ja työaåkallain edel!I'Yt- olleen "niin sekavan ja epätietoisen, että
22754: tämiä palkkasaaJtaviaarr he joutuva.t oikeudenkäyntiin on oLlut perusteellista
22755: lukuisi'SSa tapauksissa suorittamaan ai!hetta". Kumpikin asianosainen saa sano-
22756: oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut tun lainkohdan mukaan silliolin iiltse kärsiä
22757: huolimatta siiltä, että työnantlajan on kullunsa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei vastaaja
22758: todettu rikkoneen voimassa olevia l.a- ol-e velvollinen korvaamaan kant®jan oikeu-
22759: keja, ja jos on, denkäyntikuluja, vaikka ratkaisu olisi pää-
22760: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- asian osalta häneUie vastainen, jos' kantajan
22761: koo ryhtyä, että oikeudenkäynnit oikeus ei Olle oNut niin selvä, että vastaajan
22762: saataisiin yhdenmukaisiksi ja lakeja olri.8i pitänyt suostua kantajan vaatimukseen
22763: rikkoneet työnantajat korvausvelvo'l- ilman oikeudenkäynrtiäkin. Toi~Saallta ei
22764: l!isiksi oikeudenkäynnistä aiheutuneå- myöskään kantajaa velvoiteta korvaamaan
22765: siin ku1'uihin ?" vastaajan kuluja, vaikka hän häviääsikin
22766: jutun, jos asilll on ollut sel:lainen, ettei
22767: kantaja ole voinut etukä'teen tietää, mitä
22768: Vastauksena tähän kysymykseen esitän asiassa on pidettävä oikeana.
22769: kunnioittavasti seuraavaa: Työpalkkasarutavaa koskevien juttujen
22770: Kysymyksen perusteluista havaitaan, että samoin kuin muidenlci.n oikeudenkäyntiasioi-
22771: kysymys ensisi:jaisest'i koskee alioikeusme- den joukossa esiintyy toisaalta sellviä ja
22772: nettelifstä aiheutuvien oikeudenkäyn.tikullu- toisaru1ta "sekavia ja epätietoisia" tapauk-
22773: jen korvaamista. Säännökset tästä asiasta sia. Kun !tuomioistuimen tullee kaiMsrsa ju-
22774: sisältyvät oikeudenkäymiskaaren 21 luvun tuissa noudattaa oi;keudenkäymiskaaren
22775: 3 § : n 1 momenttåin, se1]iaisena kuin se on ede]lä selost~Utuja säännöksiä, vastaajana
22776: 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa oleva työnantaja. on toisilssa tapauksissa ve'l-
22777: (572/48). Mainitussa 1lainkohdassa, jota on voitettava korvaamaan kantajana esiinty-
22778: noudatebtava kaikissa oi!keudenkäynneissä vän työntekijän oikeudenkäyntli.1kulut, toi-
22779: ja siis myös työpalkkasaatavia koskevissa ·siss·a ei. Hallituksen toimenpitein ei: näihin
22780: jutuissa, on pääsäännöksi asetettu, että sen kysymyksiin voida puuttua.
22781: asianosaisen, joka häviää jutun, on kor- Vastapuolelle maksettavan oikeudenkäyn-
22782: vattlava vastapuolensa oikeudenkäyntikulut tikulujen korvauksen suuruuden vahvistaa
22783: täysimääräisesti:. Tämä sääntö koskee yhtä tuomioistuin samru1]a kun asia lopuU~sesti
22784: hyvin kanta.jaa kuin vastaajaakin. Jos siis ratkaistaan. Jotlta kulujen määrää ei arvi-
22785: vastaaja, esim. työnantaja, ei o'le suostunut oittaisiJ lii!an pieneksi, asianosainen saa esit-
22786: ilman oikeudenkäyntiä täyttämään velivolQi- tää tuomioistuimelle ·selvitystä jutun hä-
22787: suutrtaan, vaikka kantajan oikeus siihen, neHe aiheuttamista kustannuksista.
22788: 3
22789:
22790: Täissä yhteydessä on syytä todeta, että vireil[e pantavan oikeudenkäynnin vaatimia
22791: asianosaiselle voidaan maksuttomasta oikeu- menoja, ja eM.ä hänel!l:e tarvittaessa voidaan
22792: denkäynnistä 6 päirvänä toukokuuta 1955 saman lain mukaan myös määrätä vrultion
22793: annetun lain (212/55) mukaan myöntää palkkaama ·oikendenkäyntiavnstaja. Nämä
22794: maksuton oikeudenkäynti, jollei hän, me- edut voidaan myöntää myös työntekijäHe
22795: nettämattä mi.Vä hän 't,arvitsee itsensä ellät~ palkkasaatavan perimiseksli: oikeudenkäyn-
22796: tä.mi.seen ja ellatusvellvollisuutensa täyttämi- nin avulla työnantajaJ:ta.
22797: seen, kykene suorittamaan .jo alkaneen tai
22798: Helsingissii 17 päivänä toukokunta 1967.
22799:
22800: Oikeusministeri A. Simonen.
22801: 4
22802:
22803:
22804:
22805:
22806: Till Riksdagens Herr Talman.
22807: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- man dock ii andra hand beaktat det :fall', att
22808: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder saken finnes ha varit så "mörk och tvivelak:-
22809: skrivelse av den 21 april 1967 n: o 369 till tig, att man tiH rättegång skälig orsak haft".
22810: vederbörande medlem av statsrådet för av- Båda partema får då enligt sagda lagrum
22811: ~vande av svar översänt fö]jande av r'iks- själva :svara för sina kostnader. Detta bety-
22812: dagsman Olavi Saarinen undertecknade der, att svaranden icke är skyldig att ersätta
22813: spörsmål: kärandens rättegångskostnader, även om ut-
22814: slaget i huvudsaken skulle gå honom emot,
22815: "Är Regeringen medveten om att om kärandens rätt icke varit så k:lar, att
22816: arbetstagarna, när de i rätts1ig väg svaranden borde ha godkänt kärande~ Yl'-
22817: söker ut sina på 1agen om arbets~ kande utan rättegång. Å andra sidan ålägges
22818: avtal och arbetstidslagen baserade icke hellller käranden att ersätta svarandens
22819: lönefordringar, i åtskilliiga fa.hl måste kostnader, fastän han skulle tappa saken,
22820: erlägga rättegångskostnaderna trots om sak:en varit sådan, att kärru1den icke i
22821: att arbetsgivaren konstatera,ts ha förväg kunnat veta, vad som i saken bör
22822: överträtlt, gählande lagar, och om så anses vara rätt.
22823: är flll1fut, I mål gällande !l:önefordringar liksom även
22824: tiU vilka åtgärder ärnar Regerin- i andra rättegångsmål förekommer såväl
22825: gen skrida för åstadkommande av klara som "mörka och tvivelaktiga" fall. Då
22826: att rättegångarna kulle bl~ enhetl'iga domstoillen i alla mål är skyldig a'tt 'iakttaga
22827: och att arbetsg.ivare, som överträtt ovan angivna stadganden i rättegångsbaJl-
22828: ragen, skwlle bli sky1diga att ersätta ken, måste en arbetsgivare som svarande i
22829: rättegångskostnaderna?'' en del faJl åläggas att tili en arbetstagare
22830: som kärande betala ersättning för rättegångs-
22831: Såsom svar på detta spörsmål får jag kostnaderna, i andra fall icke. Genom åt-
22832: vördsamt arr:föra :följande: gärder från regeringens sida kan man icke
22833: Av spörsmå.i'ets motivering framgår, att ingripa i dessa frågor.
22834: spörsmålet :främst gäller ersättning för rätte- Storleken av den ersättning för rättegångs.-
22835: gångskostnader vid för:farande i underrätt. kostnader, som motparten ålägges att betala,
22836: Stadganden om denna sak ingår i 21 kap. fastställes a.v domstolen samtidigt som saken
22837: 3 § 1 mom. rättegångsbalken sådant detta Sl1utl\i,gt avgöres. För a.tt kostnadernas belopp
22838: lagrum lyder i lagen av den 29 juli 1948 icke skulle beräknas för lågt får parte.n för
22839: (572/48). I sagda Jlagrum, som skall iaktta- domstolen förete utredning om de kostnader
22840: gas vid alla rättegångar, och sMedes även mål'et förorsakat honom.
22841: vid mål rörande lönefordringar, har som hu- I detta sa.mmanha.ng är det skäl att kon-
22842: vudregel ställts, att den part som förlorar statera., att part med stöd av lagen om fri
22843: målet bör ersätta motpartens rättegångs- rättegång av den 6 maj 1955 (212/55) kan
22844: kostnader tili fullt belopp. Denna regel gälr beviljas fri rättegång, om han icke utan att
22845: ler såväl käranden som svaranden. Om alltså gå förlustig vad han behöver för :sitt eget
22846: svaranden, t.ex. arbetsgivaren, iiCke varit uppehälle och fullgörande av honom åliggan-
22847: villig att upp:fylla sin skyldighet utan rätte- de urrderhåUningsskyldigheter förmår he~
22848: gång, ehuru kärandens rätt tili det han i strida kostnaderna för redan påbörjad rätte-
22849: målet yrkat har varit ldar, bör svaranden gång eller sådan som skall göras anhängig,
22850: åläggas att ersätta kärandens rättegångs- och att för honom vid behov med stöd av
22851: kostnader till :full1t belopp. Men å andra samma lag även kan förordnas av staten av-
22852: sidan är kärande, som anhängiggjort ett lönat rättegångsbiträde. Dessa förmåner kan
22853: obefogat mål, skyldig att ersätta alla de tillerkännas även arbetstagare för indrivande
22854: kostnader målet åsamkat svaranden. av lönefordring hos arbetsgivare genom rät-
22855: I sagda paragra:f i rättegångsbalken har tegång.
22856: Helsingfors den 17 maj 1967.
22857: Justitieminister A. Simonen.
22858: Kirj. ksm. N:o 62.
22859:
22860:
22861:
22862:
22863: Voutilainen ym.: Lieksan seudun puhelinolojen parantami-
22864: sesta.
22865:
22866:
22867: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
22868:
22869: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, kauppa- Hanke on tiettävästi edistynyt varsin hi-
22870: kamari, Lieksan kauppalan ja Pielisjärven taasti sillä laitesuojan osalta ei ole edes tont-
22871: kunnan viranomaiset ovat monen vuoden ai- tikysymys ratkaistu. Näin ollen olisi pyrit-
22872: kana kääntyneet posti- ja lennätinhallituksen tävä Lieksan puhelinkeskuksen osalta löytä-
22873: sekä valtioneuvoston jäsenten puoleen Liek- mään jokin väliaikainen ratkaisu, jonka poh-
22874: san seudun puhelinolojen johdosta. Lieksan jalta voitaisiin keskusta laajentaa kysynnän
22875: puhelinkeskus sijaitsee ahtaissa tiloissa Liek- ja tarpeen mukaan. Paikalliskeskuksen tek-
22876: san kauppalassa olevassa postitalossa. Yhdis- nillisiä laitteita voitaisiin sijoittaa väliaikai-
22877: tetyn käsivälitteisen kauko- ja paikalliskes- sesti esimerkiksi Lieksan postitalossa autotalli-
22878: kuksen numeroita on 960, joista vapaana on tiloihin laitesuojan valmistumiseen saakka.
22879: tiettävästi n. 25 numeroa. Määrä riittänee Näin voitaisiin saada lisätilaa keskuksen laa-
22880: tyydyttämään noin puolen vuoden tarpeen, jentamista varten. Puhelin on nykyaikana
22881: tuskin sitäkään. Keskuksen kaukovälityspuo- välttämätön ja nimenomaan se on sitä jon-
22882: lella on kuusi hoitopaikkaa ja kaksi tilaus- kin alueen, tässä tapauksessa kehitysalueen,
22883: paikkaa, jotka jo tällä hetkellä ovat ylikuor- elikeino- ja talouselämän kehittymiselle. Näin
22884: mitetut. Huoneistoa, missä keskus sijaitsee, ollen olisi Lieksan puhelinkeskuksen laajen-
22885: ei voida laajentaa sen ahtauden ja epäkäy- tamiselle pyrittävä löytämään nopea ja käyt-
22886: tännöllisyyden takia. Tilanteen kehityttyä tökelpoinen ratkaisu.
22887: lähes katastrofaaliseksi on Posti- ja Lennätin- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
22888: hallitus 11. 4. 67 antanut määräyksen, että 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
22889: Lieksan puhelinkeskukseen uusia liittymiä tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22890: voidaan antaa vain sellaisille henkilöille, vaksi seuraavan kysymyksen:
22891: joille puhelin yleisen edun kannalta on vält-
22892: tämätön. Ottaen huomioon Lieksan puhelin- Onko Hallitus tietoinen Lieksan
22893: keskuksen vaikutuspiirin väestön ja koko puhelinkeskuksen tilojen ahtaudesta ja
22894: elinkeino- ja talouselämän kehittämisen, mer- toimenpiteistä uusien tilaajien rajoit-
22895: kitsee määräys vakavaa iskua ja taantumusta tamisesta vain yleisen edun kannalta
22896: paikkakunnan vastaiselle kehitykselle. ''Ylei- välttämättömiin tapauksiin, ja jos on,
22897: nen etu" puhelimen tarpeessa johtaa ennen- onko Hallitus ryhtynyt tai aikOOko
22898: pitkää siihen, että korkeintaan valtion viran- se ryhrtyä toimenpiteisiin sanotun kä-
22899: omaiset voivat vast'edes saada puhelimen. sivälitteisen kauko- · ja paikallisk:eSkuk-
22900: Lieksaan on suunniteltu uutta laitesuojaa, sen tilojen joko pysyvään tai väliaikai-
22901: johon puhelinkeskus voitaisiin sijoittaa ja sa- seen parantamiseen ja laajentamiseen?
22902: malla suorittaa myöskin sen automatisointi.
22903: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1967.
22904:
22905: U. H. Voutilainen. Reino Karpola. Valde Nevalainen.
22906: Mikko Volotinen. Ale Holopainen. Aili Vaittinen .
22907: .Antti 0. Pennanen. Pauli Puhakka.
22908:
22909:
22910: E 397/67
22911: 2
22912:
22913:
22914:
22915:
22916: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
22917:
22918: Valtiojärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Lieksassa edullisimpana ja tarpeen vaati-
22919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- mana ratkaisuna. Sitä varten se on valmis-
22920: mies, olette kirjeellänne 21 päivältä huhti- tellut tarvittavan huoneistotilan rakentamis-
22921: kuuta 1967, N:o 370 lähettänyt valtioneu- takin, mutta varojen vähyyden vuoksi raken-
22922: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi tamiseen ei voida lähitulevaisuudessa ryhtyä.
22923: kansanedustaja U. H. Voutilaisen ym. teke- Tonttiasia saataneen pian päätökseen, kun
22924: män seuraavan sisältöisen kysymyksen: asemakaava on vahvistettu viime vuoden lo-
22925: pulla. Tämä ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan
22926: "Onko Hallitus tietoinen Lieksan puhelinliikenteen automatisointia, johon olisi
22927: puhelinkeskuksen tilojen ahtaudesta ja voitava osoittaa vielä määrärahat sekä raken-
22928: toimenpiteistä uusien tilaajien rajoit- nusta että puhelinlaitteita varten.
22929: tamisesta vain yleisen edun kannalta Kun lopullinen ja samalla taloudellisin rat-
22930: välttämättömiin tapauksiin, ja jos on, kaisu ei siis vielä ole toteutettavissa, on pää-
22931: onko Hallitus ryhtynyt tai 'aikooko tetty ryhtyä käsikeskuksen laajentamiseen.
22932: se ryhtyä toimenpiteisiin sanotun käsi- Tämä toteutetaan suunnilleen kyselyssä edel-
22933: välitteisen kauko- ja paikalliskeskuk- lytetyllä tavalla :te!kemällä Lieksan postitalos-
22934: sen tilojen joko pysyvään tai väliaikai- sa tarvittavat muutostyöt ja hankkimalla uu-
22935: seen parantamiseen ja laajentamiseen?" det keskuspöydät, koska nykyisen pöytätyypin
22936: laajentamiseen on enää hyvin vähän mahdol-
22937: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lisuuksia. Uuden kaluston saannista riippuen
22938: taen seuraavaa: tämä uusimistyö valmistunee ensi vuoden lo-
22939: Puhelintoimi on Lieksassa ollut valtion hal- pussa. Jotta Lieksassa voitaisiin turvata
22940: lussa vuodesta 1951 lähtien, ja on tilaaja- uusien tilaajaliittymien saanti, tullaan van-
22941: määrä koko ajan kasvanut keskimäärin noin hassa keskuksessa heti toteuttamaan vielä
22942: 6 % vuodessa. Posti- ja lennätinhallitus on pieni laajennus, joka aiheuttaa sen, että nyt
22943: pitänyt puhelinliikenteen antomatisointia toimeenpantu liittymisrajoitus jäänee vain
22944: muutaman kuukauden pituiseksi.
22945: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1967.
22946:
22947: Ku11rnlaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
22948: 3
22949:
22950:
22951:
22952:
22953: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
22954:
22955: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen i Lieksa. Därför har den förberett byggande
22956: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- av nödiga lokaliteter, men på grund av
22957: velse av den 21 april 1967 n: o 370 tili ve- knapphet på medel, ikan man icke skrida till
22958: derbörande medlem av statsrådet för avgi- byggande inom den närmaste framtiden.
22959: vande av svar översänt följande av riksdags- Tomtfrågan torde snart bliva avgjord, då
22960: man U. H. Voutilainen m. fl. undertecknadc stadsplanen faststälides i slutet av senaste
22961: spörsmål: år. Detta är dock icke nog för ~avgörande av
22962: frågan om telefontrafikens automatisering,
22963: "Är Regeringen medveten om bris- för viiken ännu borde lkunna anvisas anslag
22964: ten på utrymme i Lieksa telefoncentral både för byggnad och telefonanordnringar.
22965: och åtgärderna för begränsning av Då den slutliga och samtidigt mest ekono-
22966: nya abonnenter enbart till fall som är miska lösningen ännu icke är möjlig att ge-
22967: nödvändiga från det allmänna intres- nomföra, har man beslutat utvidga den ma-
22968: sets synpunkt, och om så är fallet, nuella centralen. Detta genomföres ungefär
22969: har Regeringen vidtagit eller ärnar på sätt som i spörsmålet förutsättes, genom
22970: den vidtaga ätgärder för bestående att göra nödiga ändringsarbeten i Lieksa
22971: eller interimistisk förbättring eller posthus samt genom att skaffa nya central-
22972: utvidgning av sagda manuelia fjärr- bord, möjligheterna att utvidga den nuva-
22973: och lokaltrafikcentrals utrymmen?" rande bordstypen är nämligen numera syn-
22974: nerligen små. Beroende på när den nya ma-
22975: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- terielen kan fås torde detta renoverings-
22976: samt anföra följande: arbete bli färdigt i slutet av nästa år. För
22977: Telefonväsendet i Lieksa har omhänder- att man i Lieksa skall kunna trygga tillgån-
22978: hafts av staten sedan år 1951, och antalet gen på nya abonnentanslutningar, kommer
22979: abonnenter har hela tiden ökat med i ruedel- man i den gamla centralen genast att genom-
22980: tai ca 6 % i året. Post- och telegrafstyrelsen föra ännu en liten utvidgning, varigenom
22981: har funnit det mest förmånligt och av beho- den nu verkställda abonnentbegränsningen
22982: vet påkallat, att automatisera telefontrafiken kommer att vara blott några månader.
22983: Helsingfors den 23 maj 1967.
22984:
22985: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Leo Suonpää.
22986: j
22987: j
22988: j
22989: j
22990: j
22991: j
22992: j
22993: j
22994: j
22995: j
22996: j
22997: j
22998: j
22999: j
23000: j
23001: j
23002: j
23003: Kirj. ksm. N:o 63.
23004:
23005:
23006:
23007:
23008: Eskman ym.: Kansakoulunopettajien eroaruisiän alentami-
23009: sesta.
23010:
23011:
23012: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23013:
23014: Voimassaolevan lain mukaan on kansakou- nuoria opettajia vailla virkapaikkaa. Lähi-
23015: lunopettajien eläkeikä 60 vuotta, mutta eroa- vuosien kehitys näyttää edelleen vapauttavan
23016: ruisikä 67 vuotta. Edellisestä on seurauksena, lukuisia entisiä kouluja ja opettajia opetus-
23017: että koululaitoksessamme on 60-67-vuotiaita tehtävistä, joten uusia virkoja ei suuremmas-
23018: opettajia verrattain runsaasti. sa määrin luokkaopettajille perustettane.
23019: Opetuksen laadulle ja sisällölle asetetaan Opettajien eroamisiän ja eläkeiän margi-
23020: nyky-yhteiskunnassa yhä kasvavia vaatimuk- naali on 7 vuotta. Valtion virkamiesten ylei-
23021: sia. Vanhimman opettajiston oma opiskelu- nen eläkeikä on 63 vuotta ja eroamisikä vas-
23022: ja ammattiinvalmistumisaika on ollut jo taavasti 67 vuotta, joten marginaali on vain
23023: 1920-luvulla. Mikäli näin kauan sitten saa- 4 vuotta.
23024: dun ammattikoulutuksen perusteella voisi Edellä esitettyyn viitaten esitämme val-
23025: opetustaito- ja kyky olla vielä ajanmukaisel- tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin no-
23026: la tasolla, olisi se vaatinut opettajalta erit- jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23027: täin määrätietoisia jatko-opintoja vuosikym- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23028: menien aikana, sekä esim. voimistelun ja ur-
23029: heilun osalta erinomaista kehollistakin kun- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23030: toa. alentamalla kansakoulunopettajien eroa-
23031: Nuorilla, vastavalmistuneilla opettajilla on misikää voitaisiin tehokkaasti helpot-
23032: nykyään ylitarjonnan ja koulujen lopettami- taa nuorten opettajien sijoittumista
23033: sen johdosta vaikeuksia virkapaikkojen saan- pätevyyttään vastaaviin virkoihin ja
23034: nissa. Vaikka lukuvuonna 1966-67 koko saattaa opetus nykyaikaisemmaksi tu-
23035: maassa on vielä n. 165 varsinaisen kansakou- hansien lasten kohdalla, ja jos on,
23036: lun luokkaopettajan virkaa täytettynä virka- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23037: kelpoisuutta vailla olevilla väliaikaisilla vi- ryhtyä kansakoulunopettajien eroaruis-
23038: rarrhoitajilla, on vastaavasti suuri joukko iän alentamiseksH
23039: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1967.
23040:
23041: Margit Eskman. Aune Salama.
23042: Uljas Mäkelä. Lyyli Aalto.
23043: Anni Flinck.
23044:
23045:
23046:
23047:
23048: E 393/67
23049: 2
23050:
23051:
23052:
23053:
23054: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
23055:
23056: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- momentin muuttamista. Kansakoululaitoksen
23057: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra . viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä an-
23058: Puhemies, olette kirjeellänne 21 päivältä netun lain säännösten mukaan on eläkkeen
23059: huhtikuuta 1967 n: o 374 lähettänyt valtio- saamisen yleisenä edellytyksenä, että viran-
23060: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi haltija on täyttänyt kuusikymmentä vuotta.
23061: kansanedustaja Margit Eskmanin ym. teke- Eläkeikä on siis kolme vuotta alhaisempi
23062: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: kuin virkamiehillä yleensä. Tämän vuoksi ja
23063: ottaen huomioon opettajan työn viranhalti-
23064: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että jalle asettamat suuret vaatimukset ja sen
23065: alentamalla kansakoulunopettajien eroa- raskauden harkittiin esityksen tekemistä
23066: ruisikää voitaisiin tehokkaasti helpot- edellä mainitun lainkohdan muuttamiseksi si-
23067: taa nuorten opettajien sijoittumista ten, että kansakoululaitoksen viranhaltijan
23068: pätevyyttään vastaaviin virkoihin ja pakollinen eroaruisikä olisi alennettu kahdel-
23069: saattaa opetus nykyaikaisemmaksi tu- la vuodella eli kuudeksikymmeneksiviideksi
23070: hansien lasten kohdalla, ja jos on, vuodeksi. Kun ei kuitenkaan voitu pitää tar-
23071: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo koituksenmukaisena, että puheena oleva muu-
23072: ryhtyä kansakoulunopettajien eroaruis- tos olisi tullut koskemaan vain yhtä opettaja-
23073: iän alentamiseksi?" ryhmää muissa koulumuodoissa palvelevien
23074: opettajien pakollisen eroaruisiän pysyessä
23075: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- muuttumattomana, ei esitystä säännöksen
23076: taen seuraavaa: muuttamiseksi tehty, sillä tätä asiaa on har-
23077: Valmisteltaessa hallituksen esitystä Edus· kittava opetusalan palveluksessa olevia hen-
23078: kunnalle laiksi kansakoululain muuttamises- kilöitä koskevana kokonaiskysymyksenä, joka
23079: ta, joka esitys annettiin Eduskunnalle 9 päi- samalla liittyy läheisesti virkamiesten eroa-
23080: vänä joulukuuta 1966, harkittiin opetusmi- ruisikää koskevaan kysymykseen yleisesti.
23081: nisteriössä samalla kansakoululain 67 § : n 1
23082: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1967.
23083:
23084: Opetusministeri R. H. Oittinen.
23085: 3
23086:
23087:
23088:
23089:
23090: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
23091:
23092: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen övervägdes inom undervisningsministeriet en
23093: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- samtidig ändring av 67 § 1 mom. folkskolla-
23094: velse av den 21 april 1967 n: o 374 till veder- gen. Enligt stadganden i lagen om tjänste.
23095: börande medlem av statsrådet för avgivande innehavarnas inom folkskoleväsendet avlö-
23096: av svar översänt följande av riksdagsleda- ning och pensioner är en allmän förutsätt-
23097: moten Margit Eskman m.fl. undertecknade ning för erhållande av pension, att tjänste-
23098: spörsmål: innehavaren fyllt sextio år. Pensionsåldern
23099: är alltså tre år lägre än för tjänstemän i
23100: "Är Regeringen medveten om att allmänhet. Fördenskull, och med beaktande
23101: man genom sänkning av avgångsåldern av att lärarbetet ställer stora fordringar på
23102: för folkskollärare effektivt kunde un- tjänsteinnehavaren och är tungt, så över-
23103: derlätta unga lärares placering i vägde man att avlåta en proposition om
23104: tjänster, som motsvarar deras kom- ändring av förenämnda lagrum sålunda, att
23105: petens, och göra undervisningen mo- tjänsteinnehavares i folkskoleväsendet obli-
23106: dernare för tusentals barn, och om så gatoriska avgångsålder skulle ha sänkts med
23107: är fallet, två år eller till sextiofem år. Då man likväl
23108: vilka åtgärder ämnar Regeringen icke kunde anse det ändamålsenligt, att ifrå-
23109: vidtaga för att sänka avgångsåldern gavarande ändring skulle ha kommit att gälla
23110: för folkskollärare?" en enda lärargrupp, medan den obligatoriska
23111: avgångsåldern för lärare vid andra skolor
23112: Såsom svar på detta spörsmål får jag skulle förbli oförändrad, avläts icke någon
23113: vördsamt anföra följande: proposition om ändring av stadgandet, ty
23114: Vid beredningen av regeringens propo- denna sak måste övervägas som en totalfråga
23115: sition till Riksdagen med förslag till lag om gällande personer i tjänst inom undervis-
23116: ändring av folkskollagen, viiken proposition ningsområdet, en fråga som samtidigt på det
23117: avläts till Riksdagen den 9 december 1966 närmaste ansluter sig till frågan om av-
23118: gångsåldern i allmänhet för tjänstemän.
23119: Helsingfors, den 17 maj 1967.
23120:
23121: Undervisningsminister R. H. Oittinen.
23122: Skriftl. spm. N: o 64.
23123:
23124:
23125:
23126:
23127: Melin m. fl.: Om avlöningen för yngre lärare och forskar.e
23128: vid universitet och högskolor.
23129:
23130:
23131: Till Riksdagens Herr Talman.
23132:
23133: Enligt 15-årsplanen för utvecklingen av tande av laudaturarbeten delvis fått övertas
23134: högskoleväsendet kommer antalet tjänster av assistenter.
23135: vid högskolorna i genomsnitt att öka tre- Vid sidan av undervisningsarbetet åligger
23136: faldigt till år 1982. Uppnåendet av det upp- det även assistenten att utföra vetenskap-
23137: ställda målet förutsätter att så kompetenta ligt arbete. Betydelsen av detta arbete för
23138: lärare och forskare som möjligt knytes till den vetenskapliga återväxten i vårt land
23139: högskolorna. Detta långtidsprogram är emel- är alldeles avgörande. Man kan inte exem-
23140: lertid allvarligt hotat då s. k. yngre veten- pelvis tänka sig anskaffning av dyrbar ma-
23141: skapsidkare på grund av den oskäligt låga teriel och utrustning för forskning rent pri-
23142: avlöningen i ökad utsträckning söker sig vat till någon ung forskare, om han inte
23143: andra bättre avlönade tjänster i lägre läro- närmare är knuten till en forskningsinstitu-
23144: inrättningar eller på andra områden. De tion eller där verksam som assistent. Assis-
23145: unga vetenskapsidkarnas, närmast assis- tenternas vetenskapliga arbete är inte deras
23146: tenternas ställning i högskoleväsendets ut- privata angelägenhet utan en viktig funk-
23147: veckling är i dag en väsentligt annan än tion med tanke på samhällets utveckling i
23148: ännu vid slutet av 1950-talet. Då var anta- and:l!igtJ och ekonomiskt hänseende. Avlö-
23149: let studerande vid universiteten och högsko- ningen av unga vetenskapsidkare borde här-
23150: lorna betydligt mindre och vid de flesta vid vara sådant att de kunde påräkna
23151: institutionerna hann professorerna eller åt- samma ekonomiska och sociala villkor som
23152: minstone de biträdande professorerna per- unga personer utrustade med samma begåv-
23153: sonligen leda all undervisning, även kurser ning kan påräkna på övriga områden i vårt
23154: och övningar. Assistenterna bistod vanligen s,amhälle .. Ut!ln sådana arrangemang är det
23155: endast professorerna och deltog inte som inte möjligt att i tillräcklig utsträckning få
23156: direkt ansvariga i planeringen av under- begåvade personer med akademisk examen
23157: visningen och den obetydliga assistentlönen att intressera sig för lärar- och forskarupp-
23158: betraktades ofta som ett understöd av sti- gifter vid högskolorna.
23159: pendienatur för assistenternas fortsatta Den kompetens som förutsätts för en as-
23160: studier. sistentbefattning förutsätter även en mot-
23161: När antalet studerande vid högskolorna svarande avlöning. I dessa befattningar är
23162: kraftigt ökat, har högskoleundervisningens det allmänt taget inte möjligt eller önskvärt
23163: tyngdpunkt förflyttats nedåt från profes- att skaffa sig tilläggsinkomster, emedan det
23164: sorsnivån. Vanligt är att assistenterna vid vetenskapliga arbetet bli lidande därav. Det
23165: större institutioner helt självständigt hand- är givet att under det nuvarande lönesyste-
23166: har den grundläggande undervisningen, åt- met många assistentbefattningar måste skö-
23167: minstone alla kurser och övningar. Införan- tas med ·inkompetenta krafter. En alltför
23168: det av en ny examen (hum.kand. och nat. snabb omsättning av assistenterna åter
23169: kand.) har även den ökat assistenternas hindrar förverkligandet av långsiktiga
23170: arbete och ansvar, emedan professorerna forskningsprogram, försvårar möjligheterna
23171: inte har tid för handledning av cum laude- att ge en effektiv och högklassig grund-
23172: och specialarbeten. Vid de större institutio-' läggande undervisning samt motverkar strä-
23173: nerna har även handledningen vid utarbe- vandena att trygga en dugande vetenskap-
23174: E 394/67
23175: 2
23176:
23177: lig återväxt i universiteten och högskolorna. jämförelsen är 1. 1. 1966 och 1. 1. 1967
23178: Den bästa bilden av de missförhållanden och jämförelselönen är en biträdande pro-
23179: som gäller i fråga om yngre vetenskaps- fessors lön, som i den procentuella jämfö-
23180: idkarnas avlöning torde nedanstående löne- relsen betecknas med 100.
23181: relationsjämförelse ge. Tidpunkterna för
23182:
23183: Grundlöner
23184: 1. 1. 1966 1.1.1967
23185: lönekl. mk/mån. procent lönekl. mk/mån. procent
23186: .avbitr avbitr.
23187: prof.lön prof.lön
23188: Äldre lektor vid lärdomskola (kand.) .... A24 1073 72% A24 1209 45%
23189: Lektor vid teknisk läroinr. (kand.) A26 1194 80% A26 1348 50%
23190: överlär. vid teknisk läroinr. (lic.) A28 1332 89% A28 1509 56%
23191: Timassistent vid univers. (kand.) *) 432 29% 432 16%
23192: Assistent i lägre löneklass (kand.) A22 972 65% A22 1092 41%
23193: Assistent i högre löneklass (He.) ....... . A24 1073 72% A24 1209 45%
23194: Bitr. professor ......................... . A30 1407 100% B2 2688 100%
23195: Professor .............................. . B3 2 608 174% B5 3 396 126%
23196:
23197: *) 24 veckotimmar.
23198:
23199: Ungefärliga realinkomsten
23200: 1.1.1966 1.1.1967
23201: mk/mån. procent mk/mån. procent
23202: avbitr avbitr.
23203: prof.lön prof.lön
23204: Äldre lektor vid lärdomskola "') ......... . 1400 72% 1562 58%
23205: Lektor vid teknisk läroinrättning *) ..... . 1531 78% 1743 63%
23206: överlärare vid teknisk läroinrättning *) .. 1793 92% 2029 75%
23207: Timassistent (30 veckotimmar) ......... . 540 28% 540 20%
23208: Assistent i lägre löneklass ............. . 972 50% 1092 41%
23209: Assistens i högre löneklass (1 ålderstill.-
23210: lägg) ....................•........... 1132 58 o/o 1277 48%
23211: Biträdande professor ( 4 ålderstillägg) .... 1956 100% B2 2 688 100%
23212: Professor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3 2 608 133% B5 3 396 126%
23213:
23214: *) 1 ålderstillägg, ersättning för hemarbete 6
23215: timmar.
23216:
23217: Med hänvisning till vad ovan anförts om högskoleprogrammets förverkligande
23218: missförhållanden i yngre vetenskapsidkares nödvändiga lönefrågan för yngre aka-
23219: ställning framställer undertecknade vörd- demiska lärare och forskare sålunda,
23220: samt med stöd av 37 § 1 mom. i riksdags- att man tryggar en högklassig grund-
23221: ordningen följande spörsmål att besvaras läggande utbildning i universiteten
23222: av vederbörande medlem av statsrådet: och högskolorna och garanterar den
23223: för samhällsutvecklingen nödvändiga
23224: Vilka åtgärder kommer Regeringen vetenskapliga återväxten Y
23225: att vidtaga för att ordna den för
23226: Helsingfors den 21 april 1967.
23227:
23228: Ingvar S. Melin. Pekka Pesola.
23229: 3
23230:
23231: Kirj. ksm. N:o 64. Suomennos
23232:
23233:
23234:
23235:
23236: Melin ym.: Yliopistojen ja korkeakoulujen nuoremman opet-
23237: taja- ja tutkijakunnan palkkauksesta.
23238:
23239:
23240:
23241: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
23242:
23243: Korkeakoululaitoksen kehittämisen 15- Opetustyön lisäksi assistentti on velvolli-
23244: vuotissuunnitelman mukaan korkeakoulu- nen suorittamaan tieteellistä tutkimustyötä.
23245: virkojen määrä tulee keskimäärin koimm- Tämän merkitys on tieteelliselle jälkikas-
23246: kertaistumaan vuoteen 1982 mennessä. Ase- vulle maassamme aivan ratkaiseva. Ei voida
23247: tetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää ajatella esimerkiksi kalliiden laitteiden
23248: mahdollisimman pätevän opettaja- ja tut- hankkimista yksityisen tutkijanalun käyt-
23249: kijakunnan kiinnittämistä korkeakouluihin. töön, jollei hän dle kyseessä olevaan laitok-
23250: Tämä pitkän tähtäyksen ohjelma on vaka- seen lähemmin sitoutunut eli sen assistentti.
23251: vasti uhattuna ns. nuorempien tieteenhar- Assistenttien tieteellinen työ ei ole heidän
23252: joittajien siirtyessä kohtuuttoman alhaisen yksityisasiansa, vaan tärkeä funktio yhteis-
23253: palkkauksen takia yhä lisääntyvin määrin kunnan henkisen ja taloudellisen kehittämi-
23254: alempien oppilaitosten palvelukseen tai sen kannalta. Nuorten tieteenharjoittajien
23255: muille aloille. palkkauksen tulisi tällöin olla sellainen, että
23256: Nuorten tieteenharjoittajien, lähinnä as- he saisivat samat taloudelliset ja sosiaaliset
23257: sistenttien, asema korkeakoululaitoksen ke- ·edut kuin samankykyiselle nuorelle henki-
23258: hittyessä on nykyään olennaisesti toinen lölle on tarjona muilla aloilla yhteiskun-
23259: kuin vielä viime vuosikymmenen lopulla. nassamme. llman tällaisia järjestelyjä ei ole
23260: Tuolloin yliopistojen ja korkeakoulujen mahdollista riittävästi saada lahjakkaita
23261: opiskelijamäärä oli pienempi ja useimmissa akateemisen tutkinnon suorittaneita henki-
23262: laitoksissa professorit tai ainakin apulais- löitä korkeakoulujen opetus- ja tutkimusteh-
23263: professorit ehtivät henkilökohtaisesti ohjata täviin.
23264: kaikkea opetusta, myös kursseja ja harjoi- Assistentin toimeen vaadittava pätevyys
23265: tuksia. Assistentit tavallisesti vain avustivat edellyttää myös vastaavaa palkkausta.
23266: professoreja eivätkä lainkaan vastuullisesti Näissä toimissa lisätulojen hankkiminen ei
23267: osallistuneet opetuksen suunnitteluun, ja vä- yleensä ole mahdollista eikä toivottavaa,
23268: häinen assistentin palkka katsottiin usein koska se haittaa tieteellistä työtä. On sel-
23269: stipendin luontoiseksi avustukseksi assistent- vää, että nykyisen palkkauksen vallitessa
23270: tien jatko-opintoja varten. monet assistentin toimista on pakko hoitaa
23271: Kun korkeakoulujen opiskelijamäärä on epäpätevin voimin. Liian nopea assistentti-
23272: kasvanut voimakkaasti, on korkeakouluis- kierto taas ehkäisee pitkäjännitteisten tutki-
23273: samme perusopetuksen painopiste siirtynyt musohjelmien toteuttamisen, tehokkaan ja
23274: pois professoritasolta. Yleistä on, että suu- korkealuokkaisen perusopetuksen antamisen
23275: rissa laitoksissa assistentit hoitavat täysin sekä pystyvän tietoollisen jälkikasvun tur-
23276: itsenäisesti perusopetuksen, ainakin kaikki vaamisen yliopistoissa ja korkeakouluissa.
23277: kurssit ja harjoitukset. Uuden tutkinnon
23278: (hum.kand. ja luonnontiet.kand.) perusta- Parhaimman käsityksen nuorempien tie-
23279: minen on osaltaan lisännyt assistenttien työn teenharjoittajien palkkausepäkohdista anta-
23280: vastuullisuutta, koska cum laude-erikoistöi- nee allaoleva palkkasuhdevertailu, jossa
23281: den ohjaamiseen ei professoreilta liikene ai- vertailuajankohdat ovat 1. 1. 1966 ja 1.1.
23282: kaa ja suurissa laitoksissa laudatur-töiden- 1967 ja vertailupalkkana apulaisprofessorin
23283: km ohjaus on osittain siil'ltynyt assistenteille. palkka ( = 100 %).
23284: 4
23285:
23286:
23287: Peruspalkat
23288: 1.1.1966 1.1.1967
23289: pl. mk/kk pros. pl. mk/kk pros.
23290: ap.prof. ap.prof.
23291: palkasta palkasta
23292: Oppik. vanh. lehtori (kand.) ........... . A24 1073 72% A24 1209 45%
23293: Tekn.oppil. lehtori (kand.) ............. . A26 1194 80% A26 1348 50%
23294: Tekn.oppil. yliop. (lis.) ................. . A28 1332 89% A28 1509 56%
23295: Tuntiass. yliopist. (kand.) *) ........... . 432 29% 432 16%
23296: Ap.assistentti (kand.) ................... . A22 972 65% A22 1092 41%
23297: Yp.assistentti (lis.) .................... .. A24 1073 72% A24 1209 45%
23298: Ap.professori ........................... . A30 1497 100% B2 2688 100%
23299: Professori .............................. . B3 2 608 174% B5 3 396 126%
23300:
23301: *) 24 viikkotuntia.
23302:
23303: R e a a l i a n s i o t, likimain
23304: 1.1.1966 1.1.1967
23305: mk/kk pros. mk/kk pros.
23306: ap. prof. ap. prof.
23307: palkasta palkasta
23308: Oppik. vanh. lehtori *) ................. . 1400 72% 1562 58%
23309: Tekn. oppii. lehtori*) ................... . 1531 78% 1743 65%
23310: Tekn. oppil. yliopettaja *) ............... . 1793 92% 2029 75%
23311: Tuntiassistentti (30 viikkotuntia) ....... . 540 28% 540 20%
23312: Ap.assistentti ........................... . 972 50% 1092 41%
23313: Yp.assistentti, 1 ikälisä ................. . 1132 58% 1277 48%
23314: Apul.professori, 4 ikälisää ............... . 1956 100% B2 2 688 100%
23315: Professori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B3 2 608 133% B5 3 396 126%
23316:
23317: *) 1 ikälisä, kotityökorvaus 6 tuntia.
23318:
23319: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty teuttamisen kannalta välttämättömän
23320: nuorten tieteenharjoittajien asemassa ilme- nuoremman akateemisen opettaja- ja
23321: nevistä epäkohdista, allekirjoittaneet esittä- tutkijakunnan palkkauskysymyksen
23322: vät kunnioittaen valtiopäiväjärjestyksen järjestämiseksi siten, että turvataan
23323: 37 § :n 1 momentin nojalla seuraavan kysy- korkeatasoinen perusopetus yliopis-
23324: myksen valtioneuvoston asianomaisen jäse- toissa ja korkeakouluissa ja taataan
23325: nen vastattavaksi: yhteiskunnan kehittämiseksi välttä-
23326: mätön tieteellinen jälkikasvu Y
23327: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
23328: koo ryhtyä korkeakouluohjelman to-
23329: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1967.
23330:
23331: Ingvar S. Melin. Pekka Pesola.
23332: 5
23333:
23334:
23335:
23336:
23337: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
23338:
23339: Huhtikuun 24 päivänä 1967 päivätyssä ja Kysymyksen perusteluissa on assistenttien
23340: samana päivänä minulle saapuneessa kir- palkkausta verrattu professorien ja apulais-
23341: jeessä olette Te, Herra Puhemies, valtio- professorien palkkaukseen. Vaikkakaan ver-
23342: päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa mai- tailua edellämainittujen virkojen ja assis-
23343: nitussa tarkoituksessa lähettänyt jäljennök- tentin toimien välillä ei voida pitää palk-
23344: sen edustaja Melinin ym. Teille antamasta kausjärjestelyn perusteena, kun otetaan
23345: kirjelmästä, jossa valtioneuvoston asian- huomioon näihin virkoihin ja ja toimiin liit-
23346: omaisen jäsenen vastattavaksi on tehty seu- tyvät tehtävät sekä niihin vaadittava päte-
23347: raava kysymys: vyys, voidaan kuitenkin todeta, että kun
23348: assistenttien palkkausluokitusta on tarkis-
23349: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- tettu vuosien 1961-1966 aikana neljällä
23350: koo ryhtyä korkeakouluohjelman to- palkkausluokalla, on professorien ja apulais-
23351: teuttamisen kannalta välttämättömän professorien palkkausluokitusta samana ai-
23352: nuoremman akateemisen opettaja- ja kana tarkistettu yhdellä palkkausluokalla.
23353: tutkijakunnan palkkauskysymyksen Vuoden 1961 palkkaratkaisun yhteydessä ei
23354: järjestämiseksi siten, että turvataan professorien ja apulaisprofessorien palk-
23355: korkeatasoinen perusopetus yliopis- kausluokitukseen suoritettu varsinaista tar-
23356: toissa ja korkeakouluissa ja taataan kistusta. Vuoden 1966 virkamiespalkkarat-
23357: yhteiskunnan kehittämiseksi välttä- kaisussa tarkistettiin professorien ja apu-
23358: mätön tieteellinen jälkikasvu?" laisprofessorien palkkausluokitusta kahdella
23359: palkkausluokalla. Tästä oli kuitenkin yksi
23360: I{un kysymys kuuluu toimialaani valtio- palkkausluokka kaikkiin B-palkkausluok-
23361: varainministeriössä, esitän vastauksena ky- kiin kuuluviin virkoihin suoritettua ns. läh-
23362: Rymykseen kunnioittavasti seuraavaa: tötasotarkistusta ja vain yksi palkkaus-
23363: Korkeakoulujen nuorempaan akateemi- luokka varsinaista palkkausluokkiin sijoit-
23364: seen opettaja- ja tutkijakuntaan on luet- telun tarkistusta.
23365: tava kuuluvaksi assistenttien lisäksi lähinnä Kysymyksen perusteluissa on esitetty, että
23366: korkeakoulujen lehtorikunta. Kun kysymyk- ajalla 1. 1. 1966-1. 1. 1967 professorien ja
23367: sen perustelut kohdistuvat yksinomaan as- apulaisprofessorien markkamääräiset palk-
23368: sistentteihin, on seuraavassa rajoituttu kä- kaukset ovat nousseet huomattavasti enem-
23369: sittelemään vain näiden palkkauksen kehi- män kuin assistenttien palkkaukset. Tämä
23370: tystä. johtuu paitsi edellä selostetusta professorien
23371: Assistenttien palkkausluokitusta tarkis- ja apulaisprofessorien palkkausluokkatar-
23372: tettiin vuoden 1961 viidennen lisämeno- kistuksen ajoittumisesta juuri tähän ajan-
23373: arvion sisältämässä virkamiespalkkaratkai- kohtaan, myös virkamiespalkkausten ns.
23374: sussa. Tällöin sekä ylemmän että alemman lähtötasotarkistuksesta, joka suoritettiin
23375: palkkausluokan assistenttien toimien palk- valtion virkamiespalkkausten tarkistami-
23376: kausta korotettiin viidellä palkkausluokalla. sesta annetun lain voimaansaattamisesta
23377: Kun tällöin kaikkien virkojen palkkausluo- heinäkuun 24 päivänä 1964 annetun lain
23378: kitusta tarkistettiin yhdellä palkkausluo- (431/64) perusteella.
23379: kalla, oli assistenttien edellämainitusta vii- Assistenttien palkkauskysymys liittyy
23380: den palkkausluokan suuruisesta korotuk- osana koko opetusalan palkkauskysymyk-
23381: sesta neljä palkkausluokkaa varsinaista seen. Opetusalan palkkausta tutkivat par-
23382: palkkausluokkatarkistusta. haillaan lokakuun 20 päivänä 1966 asetettu
23383: 6
23384:
23385: korkeakoulunlehtorikomitea sekä lokakuun sestä jälkikasvusta huolehtiminen ja korkea-
23386: 6 päivänä 1966 asetettu opettajain palkkaus- tasoisen peruaopetuksen turvaaminen yli-
23387: toimikunta. Edellämainittujen tutkimuselin- opistoissa ja korkeakouluissa on korkea-
23388: ten antamien ehdotusten pen1steella mahdol- kouluohjelman toteuttamisen kannalta vält-
23389: lisesti suoritettavat ratkaisut vaikuttavat tämätöntä. Asetettujen tutkimuselinten selvi-
23390: nuoremman akateemisen opettaja- ja tutki- tysten perusteella on mahdollista yksityis-
23391: jakunnan palkkaukseen välittömämmin kuin kohtaisesti määritellä nuoremman akateemi-
23392: professorien tai apulaisprofessorien palk- sen opettaja- ja tutkijaklmnan palkkauk-
23393: kausten järjestelyt. sessa havaittavien epäkohtien poistamiseksi
23394: Hallitus on tietoinen siitä, että tieteelli- tarpeelliset toimenpiteet.
23395: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1967.
23396:
23397: Ministeri Ele Alenius.
23398: 7
23399:
23400:
23401:
23402:
23403: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23404:
23405: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- mellan ovannämnda tjänster och assistent-
23406: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder befattningarna icke kan anses vara någon
23407: skrive1se av den 24 april 1967, viiken kom grund för avlöningsarrangemang då man
23408: mig till handa samma dag, sänt avskrift av beaktar de uppgifter och den kompetens
23409: fö1jande av riksdagsman l\felin m. fl. till som ans1uter sig tili dessa tjänster och be-
23410: Eder ingivna skrive1se, i viiken till veder- fattningar, kan dock konstateras, att medan
23411: börande med1em av statsrådet för avgivande assistenternas av1öningsklassificering under
23412: av svar ställes fö1jande spörsmål: åren 1961-1966 justerats med fyra avlö-
23413: ningsklasser, professorernas och biträdande
23414: "Vilka åtgärder kommer Regeringen professorernas avlöningsklassificering under
23415: att vidtaga för att ordna den för samma tid justerades med en enda avlö-
23416: högskoleprogrammets förverkligande ningsklass. I samband med 1öneavgörandet
23417: nödvändiga lönefrågan för yngre aka- år 1961 verkställdes icke någon egentlig
23418: demiska lärare och forskare sålunda, justering av professorernas och biträdande
23419: att man tryggar en högklassig grund- professorernas avlöningsklassificering. Vid
23420: läggande utbildning i universiteten 1966 års tjänstemannalönejustering justera-
23421: och högskolorna och garanterar den des professorernas och biträdande profes-
23422: för samhällsutvecklingen nödvändiga sorernas avlöningsklassificering med två
23423: vetenskapliga återväxten ?" avlöningsklasser. Härav var dock en av-
23424: löningsklass s.k. utgångsinvåjustering, som
23425: Då spörsmålet hör tili mitt verkamhets- ägde rum i fråga om alla tjänster inom
23426: område i finansministeriet får jag såsom ll-avlöningsklasserna och endast en avlö-
23427: svar vördsamt anföra följande: ningsklass egentlig justering av placeringen
23428: Tili den yngre akademiska lärar- och for- i avlöningsk1asser.
23429: skarkåren vid högsko1orna bör utom assis- I motiveringen för spörsmålet anföres,
23430: tenterna räknas närmast lektorerna vid att professorernas och biträdande professo-
23431: högskolorna. Då motiveringen för spörsmå- rernas avlöningar i markbelopp under tiden
23432: 1et hänför sig enbart tili assistenterna, be- 1.1.1966-1. 1.1967 stigit betydligt mera än
23433: gränsas svaret i det följande endast tili assistenternas löner. Detta beror, utom av
23434: utvecklingen av assistenternas löner. att ovannämnda justering av professorernas
23435: Assistenternas avlöningsklassificering jus- och biträdande professorernas avlöning be-
23436: terades genom den lösning i fråga om tjän· stämdes att äga rum just vid denna tid-
23437: stemannalönerna, som. innefattades i femte punkt, även av den s.k. utgångsnivåjuste-
23438: tilläggsbudgeten år 1961. Då höjdes avlönin- ringen av tjänstemannaav1öningarna, som
23439: gen för assistenter av både högre och 1ägre verkställdes på grund av lagen den 24 juli
23440: av1öningsklass med fem avlöningsklasser. 1964 om införande av lagen om justering
23441: Då avlöningsklassificeringen härvid justera- av statstjänstemännens avlöning (431/64).
23442: des för alla tjänster med en av1öningsk1ass, Assistenternas avlöningsfråga ans1uter sig
23443: utgjorde fyra avlöningsk1asser av assisten- som en del tili avlöningsfrågan för hela
23444: ternas ovannämnda förhöjning med fem av- undervisningsområdet. Denna undersökes
23445: löningsklasser egentlig justering. som bäst av en den 20 oktober 1966 tillsatt
23446: I spörsmålet har assistenternas av1öning högsko1cletktorskommitte och en den 6 ok-
23447: jämförts med av1öningen av professorer och tober 1966 tillsatt 1ärar1önekommission.
23448: biträdande professorer. Ehuru en jämförelse Eventuella avgöranden på grund av förs1ag
23449: 8
23450:
23451: av ovan nämnda undersökningsorgan inver- undervisning på hög vinå vid universitet och
23452: kar mera direkt på den yngre akademiska andra högskolor. På basen av de tillsatta
23453: lärar- och forskarkårens avlöning än regle- undersökningsorganens utredningar är det
23454: ringen av professorernas och biträdande möjligt att detaljerat bestämma de åtgärder
23455: professorernas avlöningar. som är nödiga för avhjälpande av missför-
23456: Regeringen är medveten om, att det för hållanden som kan iakttagas i fråga om
23457: genomförandet av högskoleprogrammet är avlöningen av den yngre akademiska lärar-
23458: nödvändigt att draga försorg om den veten- och forskarkåren.
23459: skapliga återväxten och att trygga grund-
23460: Helsingfors den 22 maj 1967.
23461: Kirj. ksm. N:o 65.
23462:
23463:
23464:
23465:
23466: Hostila: Laivatelakan rakent:amiseslta Haminan-Kotkan
23467: rannikolle.
23468:
23469:
23470: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23471:
23472: Itä-Suomen swtamien KO't,kan ja Haminan häi•sempienkin Ira.i:vojen korjauksien tapah-
23473: merkitys tärkeinä portteina ulkomai'llle on tuessa on hvivojen ajettava - tai onnetto-
23474: vuosi vuodelta jatkuvasti kasrvanut. Vaikka muustapauksissa laivat on hinat:tiava - aina
23475: nämä satamat näyttelevär!J huomruttavaa osaa Helsinkiin saakka korjattavaksi. Tämä
23476: myös tuonnissa, ovat ne kuitenkin ennen puute on ilmeinen ja varmastikin myöskin
23477: kaikkea vientisatamia, joiden kautta merkit- se mukanaan saattaa ]lisää ylimääräis1:ä me-
23478: tävä osa metsiemme :tuo1rt:leita enemmän tai noja.
23479: vähemmän jalostett.una virtaa maail!rnan Kotkan ja Karhullan ammattitaitoisestia
23480: markkinoille. Kotkan ja Haminan satamat työvoimasta varmasti riittää nykyisen vai-
23481: ovat joutuneet ort:ltamaan vastaan Viipurin kean työ'Ll'isyystilanteen vallitessa .työvoi!-
23482: menetyksen jälkeen koko Itä-Suomeen suun- maa mahdol[risesti rakennettavalLe telakalle
23483: - tutuvan Jiirkenteen, m'ikä on vaatinut ensi- ja paikallisista ammattikouluista tulee jatku-
23484: s!lijaisesti näiltä kaupunkikunnUta, mutrt:a vasti koulutuksen 1saanutta llisätyövoimaa,
23485: myöskin maakunnalHsesti suuria uhrauksia. samoin kuin rtrekniUiisestä koulusta pätevää
23486: Mo1emmrssa satamissa suoritetaan jatlm- työnjohtoa.
23487: vasti uudistustöi1Ji. EdeiLlä olevaan ja va;lrt,iopäiväjärjestyksen
23488: Satamien kehitltäminen jatkuu edeUeen. 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän va1tio-
23489: Kotkan sataman kehitys nimenomaan on oJ- neuvosrton .asianomaisen jäsenen vastatta-
23490: lut erinomaisen voimaka:sta. Haminan sata- vaksi seuraavan kysymyksen:
23491: mrussa on Lakulahden satama-alt~Uan ja
23492: Enso-Gutzeitin omistaman lähes heht'aarlin Onko Ha.Jiitus tietoinen laivatela-
23493: suuruisen vient:irvarasrt:lon valmistumisen jä1~ kan tarpeeLltisuudesJta Haminan-Kot-
23494: keen ollut huomattavaa iJ!isäystä kappal'eta kan rannikolla; ja jos on,
23495: varan osaJita. aikooko Hrulllitus antaa esityksen
23496: Itä-Suomen vientiiSartamat ovat valrtaklm- laivat/ellakan rakentamis~est'a edellä
23497: nahlisesti eritJtäirn suurimerkitykselilisiä. On mainittujen, vilkkaasti llirikennöityj en
23498: kuitenkin eräs suuri puute, •sillä kunnon satamien vaikutuspiiriin?
23499: ]aivatelakkaa ei näillä rannikoina ol~. Vä-
23500: He11Siing'issä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
23501:
23502: Sulo Hostiil'a.
23503:
23504:
23505:
23506:
23507: E 411/67
23508: 2
23509:
23510:
23511:
23512:
23513: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23514:
23515: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §:Ii 1 momen- Kotl~an sataman yhteyteen on suunniitleltu
23516: tissa mainitussa tarkoitukBessa on kansan- kuivatelakan hankkimistä suurehkoille ruluk-
23517: edustaja Sulo Hostila es~ttänyt halllituksen sille. Tclakoin:ti tarjoaisikin ilmeisesti mah-
23518: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- dollisuuksia 11aivakorjaustoiminnan laajen--
23519: van kysymyksen: tamiseksi. Suunnitelman toteuttaminen edel-
23520: !Lyttäisi kuitenkin huomattavien investoin-
23521: "Onko Hallitus ti<etoinen liaivatela- tien suori1tamista niin, että !toiminnan liike-
23522: kan tarpeeU!isuudesta Haminan-Kot- taloudellinen kannattavuus o~isi mahdollista
23523: kan rannikolla; ja jns on, saavuttaa. Yleensä käytäntö on osoittanut,
23524: aikooko HwlJJitus antaa esityksen että l1aivakorjaustoiminnan ohella tulisi ollLa
23525: laivateliakan rakentamisesta edellä myös uudisrakennustöitä, jotlta kausivaihte-
23526: maintit.tujen, vilkkaasti liikennöityjen lut huomioon ottaen päästäisilin riitrtävään
23527: satamien vaikutuspiiriin~" kannattavuuteen. Toisaalta on todettava,
23528: että maassamme tloimivien lukuisten pien1'en
23529: ja keskisuurten telakoiden kohtaama kan-
23530: Vastauksena tähän kysymykseen esitän sainvälinen kova kilpailu ei ole omiaan kan-
23531: kunnioåttaen: nustamaan uuden tellakan perustamista uu- -
23532: ItåliseLrä Suomen1ahdeHa sijaitsevat Kot- sien laivojen rakentamista varten. Mainitun
23533: kan ja Haminan satamat ovat kehittyneet suunnitelman toteuttlamismahdohlisuuksia
23534: liikenteen määrään nähden sangen merkit- se1vitetään yhteistoiminnassa Kotkan kau-
23535: täviksi niiden vaikutJusalueen elinkeinoel,ä- pungin viranomaisten kanssa.
23536: mä111e. Satamien hyvä tekMlllineru ltaso ja Eduskuntakysymykosessä viirtlataan yrittä-
23537: pa;l'velu ovat omiaan myötävaikuttamaan jätoiminnan laajentamiseen puheena ol:evallle
23538: niiden liikenteen kasvuun. Eräänä korkea- alueelle. Tällöin on todettava, että alaa edus-
23539: tasoisen sataman palvelumuotona on pidet- tava valtionyhtiö, Valmet Oy on äskettäin
23540: tävä hyvin järjestet1yä laivakorjaustoimin- juuri päätynyt suuren kuivatelakan inve&-
23541: taa, johon eduskuntakysymyksessä on kiin- tointeihin laivakorjaustoiminnan tehostami-
23542: nitetty huomiota mainittujen satamien koh- seksi yhrtliön Helsingin telaka1la, jossa uudis-
23543: dalla. rakennustyöt antavat pohjan sen kannatta-
23544: Kauppa- ja teoilisuusministeriön saamien vuudelle. Yht!iö ei ole tässä vaiheessa suun-
23545: tietojen mukaan sekä Kotkan että Haminan nitellut liaajentaa telakkatoimintaansa toi-
23546: satamissa suoritetaan asiantuntemuksellia sille rannikon paikkakunnille.
23547: setlaisia laivakorjaustöitä, jotka eivät vaadi Huomioon ottaen Kotkan ja Haminan ·Sa-
23548: a;l'Uksen telakointia. Tietyt pienalukset voi- tamien kasvavan liikenteen sekä ensi vuo-
23549: daan lisäksi: noSitaa ylös vetote~akaJla. Am- den keväälllä avautuvan Saimaan kanavan
23550: mattityöryhmät ovat mm. vuoden 1966 ai- Nåkenteen on pidettävä suotavana laivakor-
23551: kana suoritt·aneet satoja laivakorjaustehtä- jaustoiminnan !tehostamista Itä-Suomen sa-
23552: viä näissä satamissa. On ilmeistä, että laiva- •tamien palvelumuotona. Hal'Ilitus katsoo kui-
23553: korjauksia suorittavil1a yritykshllä on mah- tenkin, että telakotintimahdoliisuuksien to-
23554: dollista l'aajentaa mainituissa rajoissa tätä teuttamista on syytä tutkia alueelLa jo si-
23555: t•oimintaa, mikäli kasvava '}laivaliikenne tuo jaitsevien ja asiaa tuntevien metaallitleoll[-
23556: uusia työti:laisuuksia. suusyritysten toimesta.
23557: Helisingissä 24 päivänä •toukokuuta 1967.
23558:
23559: Kauppa- ja teoil~S'Uusministeri Olavi Salon&n.
23560: 3
23561:
23562:
23563:
23564:
23565: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23566:
23567: I derb syfte 37 § 1 mom. rik:sdagsordningen gen erbjuda möjligheter för utvidgande av
23568: anger har riksdagsman Sulo Hostila tihl ve- fartygsreparationsverksamheten. Planens ge-
23569: derbörande medlem av statsrådet för av- nomförande skulile dock förutsä;trtJa bety-
23570: givande av svar stä:Jilt följande spörsmM: dande investeringar för att företagsekono-
23571: misk 1önsamhet skU:l[e kunna nås. Det har i
23572: "Är Regeringen medveten om be- alllmänhet vis~at: sig i praktiken, att vid
23573: hovet av ett skeppsvarv på kusten sidan om fartygsreparationsverksamhet även
23574: melllian Fredrikshamn och Kotka, och borde förekomma nybyggnadsarbeten, för
23575: om så är falle't, att man, med ltanke på säsongväxlingarna,
23576: ärnar Regeringen avllåt'a proposi- skulle kunna uppnå en tillräcklrig lrönsam-
23577: tion om byggande av etlt skeppsvarv het. Å andra sridan kan konsltrateras, att
23578: inom ovannämnda, livlrigt trafikerade den svåra konkurrens som de många små
23579: hamnars verkningsområde 1" och medelst10ra varven i vårt kmd mött icke
23580: är ägnad att inspirera tr:Ull grundande av
23581: Såsom svar på detta spörsmål får jag ett nytt varv för nybyggnadsarbeten. Möj-
23582: vördsamt anföra: ligheterna att förverkliga nämnda plan
23583: Kotka och Fredrikshamns hamnar v'id utredes i samråd med myndigheterna i
23584: Östra delen av Finska viken har utveckl'ats Kotka Sltlad.
23585: tili betydande hamnar för närings'livet inom I riksdagsspörsmå10t' hänvisas til'li utvidg-
23586: deras verksamhets·område. Hamnarnas goda nå.ng av företagarverksamheten på det ifrå-
23587: 1Jekniska nivå och s·ervice är ägnade att gavarande området. Härvid kan konstate-
23588: medverka til[ ökning av trafiken på dem. ras, att det sta.tsbolag som företTäder bran-
23589: Såsom en form av hamnens tjänster på schen, Valmet Oy, nyligen beslutaJtl göra
23590: hög nivå måste anses en sådan väl! organi- investeringar i en stor torrdocka vid bo'lla-
23591: serad fartygsreparationsverk·samhet•, vrid vd:~ gets varv i Helsingfors för effektivering av
23592: ken uppmärksamhet fästs i riksdagsspörs- fartygsTeparationsverksamheten. I fråga om
23593: målet i fråga om nämnda hamnar. denna docka ligger nybyggnadsarbeten tii.Uli
23594: Enligt uppgifter som ingåttl tili hande}s- grund för dess lönsamhet. Bolaget har inte
23595: och industriministeri>et utförs sådana far- p']anerat att utvidga sin varvsverksamhet
23596: 1lygsreparationer som icke kräver dockning til[ andra orter vid kuSiben.
23597: med sakkunskap i hamnarna ri Kotka och Med beakt ande av den ökande trafiken
23598: 1
23599:
23600:
23601: Fredrikshamn. Vissa mindre fartyg kan på hamnarna i Kotka och Fredrikshamn och
23602: dessut'om dras upp på Sllip. Y rkesgrupper trafiken på Saima kanaJ1, som öppnas nästa
23603: har b1.a. under år 1966 utfört hundrrut!a'ls vår, måste effektivering av fartygsrepara-
23604: fartygsreparationer i dessa hamnar. Det är tionsverksamheten såsom en form av tjäns~
23605: uppenbart, att företag som utför fartygs- ter för hamnarna i Östra Finland anses önsk-
23606: reparationer inom nämnda gränser kan ut- värt. Regeringen finner dock, att genom-
23607: veckl:a denna verks•amhet, om den ökande förandet av dockningsmöjligheterna borde
23608: fartygstrafiken ger nya arbetsmöjHgheter. undersökas på åitgärd av sakkunniga me-
23609: I anslutning ti1[ hamnen i Ko•tka har p]ar tallindustriföretag som är belägna inom
23610: nerats anskaffning av en torrdocka för det.ta område.
23611: större fartyg. Dockning skulle uppenbar1i-
23612: He'lisingfors den 24 maj 1967.
23613:
23614: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
23615: Kirj. ksm. N:o 66.
23616:
23617:
23618:
23619:
23620: Karpola ym. Enso-Gutzeit Oy: n suunnitelmista osallistua
23621: ulkomaille rakennettavan teollisuuslaitoksen rahoitta-
23622: miseen.
23623:
23624:
23625: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
23626:
23627: Maamme teolJLisuus on julkisuudessa esiin- kriisien aikana jarruttamaan pääom~en vien~
23628: tyneiden tietojen mukaan potenut pääoma- tiä ul!komahl[e, koska se vähentää muutoin-
23629: puiaa. Esimerkiksi monia metruJ!liteolhl,suus- kin alen'tunutta kilpailukykyä ulkomaan
23630: yrityksiä on joutunut joko vähentämään markkinoilla. Lisäksi on :todettava, etltä k.o.
23631: työntekijöitä tai lopettamaan kokonaan toi- pääomia tarvittaisiin kipeästi omassakin
23632: mintansa. Syyksi on ilmoitettu pääomien maassa suorilltet.taviin investointeihin, koska
23633: puute. uusiakin lt~öpaikkoja varsinkin al[työrl1r-
23634: Samailitapainen tilanne vallitsee myöslkin syysalueåll[a vältltämättä tarvittaisiin.
23635: puunjalostusteoJHsuudessa. Monet puunja- Erityisen ihmeteltävänä uJikomai~le suo-
23636: lostUS:teotll~suuslaitokset ovat sup:iJstaneet ritettua 1investoin!tia on pidettävä silloin,
23637: tuotantoaan ja vähentäneet! työvoimaa. Tuo- kun osakkaana on valtionenemmistöinen yh-
23638: reimpana esimerkkinä voitaneen mainita Lie- tiö. Saamiemme tietJojen mukaan esåm. Enso-
23639: vestuoreella sijaitseva Haarlla Oy:n omis- Gutzeit Oy suunnitte]ee usaliistumista mai-
23640: tama teo1Hsuuslailltos, joka uhkaa kokonaan nitun1aiseen yritykseen. Koska edel1lä ker-
23641: lopettaa toimintansa, ellei pääomia teolli- rotuista syistä emme pidä menetteliyä suo-
23642: suuslaitoksen modernisoimiseen saada. V aik- tavana, emtämme valtiopäiväjärjestyksen 37
23643: ka pääomien puute ei ole ainoa syy tuotan- §: n 1 momentin noja11a kunnioittavasti vali-
23644: non rajoittamiselle tai lopettamiselle, on sitä tioneuvoston asianoma:isen jäsenen vastat-
23645: pidetJtävä kuitenkin eräänä k.o. ilmiöön vai~ tavaksi seuraavan kysymyksen:
23646: kuttaviSita huomattavimmista tekijöistä.
23647: Samanaikaisesti, kun puunjalostusteoUi- Onko Hallitus :tietoinen siiJtä, että
23648: suus kotimaassa potee pääomapuJiaa, suunni- Enso-Gutzeit Oy suunnittelee osallis-
23649: tellaan tleollli:suuden piirissä huomattavia tUir!illsta ulkomaiLle rakennett.avan te-
23650: pääomia vaativia investointeja ulkomaille ol[isuusliai1Joksen rahoittamiseen, ja
23651: sijoitettuna. Tälilaisten invesrtointien yhtey- jos on,
23652: dessä tapahtuu pääomien Ullosvientåä, joka mihin toimenpiteisiin Halilitus a,i.
23653: ei varsinkaan kauppat!aseemme ollessa alli- koo ryhtyä maallemme vahingollisen
23654: jäämäinen ole sopusoinnussa maan etujen toimenpiteen estämiseksi~
23655: kanssa. Esim. Englanti pyrkii maksutase-
23656: Helsingissä 25 piHvänä huhtikuuta 1967.
23657:
23658: Reino Karpola. Md'kko Volotinen.
23659: A1e Holopainen. Pauli Puhakka.
23660:
23661:
23662:
23663:
23664: E 395/67
23665: 2
23666:
23667:
23668:
23669:
23670: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23671:
23672: Valltiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- pan heijastumana on Suomesta myös onnis-
23673: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- tuttu tekemään toinen kartonkikonetta \kos-
23674: edustaja Reino Karpola ym. es:Uttäneet halllriJ- keva vientikauppa USA: an. Se, että meidän
23675: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi kannaltamme näin edulliseen järjestelyyn
23676: seuraavan kysymyksen: on voitu päästä, johtunee suurelta osalta
23677: siitä, että mainittu yhtiö laskee suomalaisen
23678: "Onko Hallitus tietoinen si'itä, että osakkeenomistuksen kautta saavansa käyt-
23679: Enso~Gutzeit Oy suunnittelee osall'is- töönsä arvokasta teknillistä ja markkinointi-
23680: tulllli!Sta ulkomaiw1e rakennettavan te- tietoutta.
23681: olllisuushtitloksen rahoittamiseen, ja Eurocan Pulp & Paper Co Ltd:n perus-
23682: jos on, tamisen yhteydessä on tarkoitus päästä mah-
23683: mihin toimenpiteisiin Hahlitus air- dollisimman samanlaisiin tuloksiin siten, et-
23684: koo ryhtyä maallemme vahingollisen tei Suomesta tarvitsisi siirtää pääomia Ka-
23685: toimenpiteen estämiseksli ~" nadaan, mutta että laitetoimituksiin saatai-
23686: siin sisällytettyä mahdollisimman paljon
23687: Esitetyn kyS/ymyksen johdosta saan kun- suomalaisia koneistoja. Koneiden viennin
23688: nioittaen esi'in'tluoda seuraavaa: osalta tähän lienee paremmatkin mahdolli-
23689: suuret kuin USA: n kohdalla, jossa kotimai-
23690: Kysymyksessä tarkoitetJtu t;eo:Uisuuslairtos sen teollisuuden kilpailukyky oli paljon voi-
23691: lienee Eurocan Pulp & Paper Co Ltd, Ka- makkaampi.
23692: nada, joka jo on viratlisesti perustettu, On herätetty kysymys myöskin siitä, eikö
23693: mutta jonka raho<ittusjärjest:el,yt ja lopulliset tällä tavoin rakeimeta teollisuutta, joka tu-
23694: ~aitossuunn~tlelmat ovat vie'l!ä keskeneräiset. lee kilpailemaan meidän omien tehtaittemme
23695: Tämän vuoksi lienee ensiksi syytä käsitellä kanssa. Ensiksi voiltaneen todeta, ettei näiden
23696: USA:n etelävaltioihin perustettua Pineville tehtaiden rakentaminen suinkaan ole riip-
23697: Kraft Co: ta, jossa Enso-Gutzeit Oy omistaa puvainen siitä, osallistuvatko suomalaiset
23698: 20 prosenttia ja Oy Tampella Ab myöskin niihin, koska esim. Kanadassa oli ankara
23699: 20 prosenttia. Tämän yhtiön rahoitusjärjes- kilpailu kysymyksestä, kuka saa rakentaa
23700: telyt ovat näet jo lopullisesti kunnossa ja tehtaan ko. metsäalueen puuvarojen hyväk-
23701: tehdasta rakennetaan parhaillaan, joten sen sikäyttöä varten. Lisäksi on huomattava,
23702: kohdalla on nähtävissä ne periaatteet, joita että meillä puuraaka-aineen hinta on niin
23703: osallistuttaessa ulkolaisten yritysten raken- korkea, ettei alhaisimman jalostusasteen
23704: tamiseen pyritään muissakin tapauksissa tuotteilla ole viennissä kilpailumahdollisuuk-
23705: noudattamaan. sia. Kuitenkin kauppias, joka kykenee myy-
23706: Pineville Kraft Co tehtaan kokonaiskus- mään samalla kertaa sekä alhaisen että kor-
23707: tannusarvio on US $ 50 milj. ja osakepää- keamman jalostusasteen tuotteita, on maail-
23708: oma US $ 15 milj. Enso-Gutzeit Oy:n koko manmarkkinoilla vahvemmassa asemassa
23709: osakepääomasuus US $ 3 milj. on saatu lai- kuin kauppias, joka haluaa myydä vain kor-
23710: nana USA: laiselta rahalaitokselta, joten yh- kean jalostusasteen tuotteita. Meidän metsä-
23711: tiö ei ole tähän yritykseen siirtänyt Suo- teollisuutemme vienuin arvon kasvu voi
23712: mesta lainkaan pääomia. Päinvastoin osallis- kuitenkin perustua vain jalostusasteen nos-
23713: tumalla ko. yhtiön perustamiseen on yhtiön toon, koska metsäteollisuutemme käyttää jo
23714: kartonkikoneen ja eräiden muiden laittei- kaiken saatavissa olevan puuraaka-aineen.
23715: den, joiden yhteisarvo on US $ 5.5 milj., Meillä tulee tavoitteena olla vienuin jalos-
23716: tilaus saatu Suomeen. Osittain tämän kau- tusasteen nostaminen niin korkealle, että jo-
23717: 3
23718:
23719: kaisella puupinokuutiometrillä saadaan mah- maarm kysymys rahapääomien puutteesta
23720: dollisimman suuri määrä ulkolaista valuut- kuin vaikeudesta löytää nopeassa tahdissa
23721: taa. Alussa mainitut ulkolaiset sijoitukset ltylliksi sellaisia kannattavia tuote- ja tuo-
23722: tukevat siis näiden korkean jalostusasteen tantolaitosideoita, jotka voitaisiin toteuttaa
23723: tuotteiden vientiä ja samalla antavat mei- tällä alueella.
23724: dän viejillemme paremman kosketuksen Enso-Gutzeit Oy ei ole ryhtynyt toteutta-
23725: Amerikan mantereen puunjalostusteollisuu- maan näitä suunnitelmiaan tiedottamatta
23726: den markkina-, kustannus- ym. kysymyk- niistä etukäteen valtion hallinnon eri eli-
23727: siin. mille. Niinpä ne on esitetty ennen niiden
23728: Kyselyssä on mainittu myöskin Lievestuo- eteenpäin viemistä sekä edelliselle hallituk-
23729: reella sijaitseva Haarla Oy:n omistama sel- selle että Eduskunnan valtiovarainvaliokun-
23730: luloosatehdas, joka ilmeisesti joutuu lopet- nan kauppa- ja teollisuusjaostolle, jotka
23731: tamaan toimintansa. Vaikka tässä yhtey- ovat katsoneet suunnitelmien toteuttamisen
23732: dessä on viitattu uuden pääoman saantivai- esitetyllä tavalla olevan sekä Enso-Gutzeit
23733: keuksiin, lienee kuitenkin tosiasia se, ettei Oy: n liiketaloudelliselta että koko maan
23734: tätä tehdasta kokonsa, tuotantosuuntansa, kannalta tarkoituksenmukaisia toimenpi-
23735: käytettävissä olevien metsävarojen ym. seik- teitä.
23736: kojen johdosta voitaisi kehittää pitkällä Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten kat-
23737: tähtäyksellä kannattavaksi tuotantoyksi- son, ettei ole tullut esiin syytä, jonka pe-
23738: köksi. Myöskin on kyselyssä viitattu uusien rustella nykyisen hallituksen olisi otettava
23739: työpaikkojen perustamiseen alityöllisyys- aikaisemmasta poikkeava kanta Enso-Gut-
23740: alueille. Vastoin yleisesti esitettyä käsitystä :tJeit Oy:n osallistumiseen mainittuihin ulko-
23741: ei tässäkään kuitenkaan ole niin suuressa maille rakennettaviin teollisuuslaitoksin.
23742: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1967.
23743:
23744: Kauppa- ja teoNisuusministeri Olavi Salonen.
23745: 4
23746:
23747:
23748:
23749:
23750: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23751:
23752: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsoordningen p'llacerad ~ Finland. Delvis som en följd av
23753: anger har riksdagsman Reino Karpo:]a m.fl. detJta köp har man lyckat!s få tm s:tånd
23754: thllli vederbörande medJLem av regeringen för också en annan exportförsäljning av en
23755: avgivande av svar stä1Jlt fö]jande spörsmål: kartongmaskin tili!. USA. Den omständig-
23756: heten, att man har ,lyckats åstadkomma ett
23757: "Är Regeringen medveten mn att för oss så :fördelaktig,t. arrangemang, torde
23758: Enso-Gutzeit Oy pllanerar att de1taga till stor de1 bero på att nämnda boi!Ja;g räk-
23759: i finanså:eringen av en industirian]ägg- nar med att genom det :fins:ka aktrehmeha-
23760: ning som skailll byggas i utl:a:ndet,, vet få ti'lllgång rtlill värdefu'l!l iteknisk kun-
23761: ooh om så är fa1llet, skap och marknad.gföringskännedom.
23762: vNb. åtgärder ämnar Regeringen Meningen är a.trtJ i samband med grundan-
23763: vidtaga ti1!l: förhindrande av denna det av Eurocan Pulp & Paper Co Ltd i så
23764: :för landett skadliga åtgärdY" stor utsträcknling som möjligt komma till
23765: liknande resultat så, att något kapital inte
23766: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- skulle behöva överföras från Finland till
23767: samt an:föra :följande: Kanada, utan att så mycket s1om möj1Ji:grt
23768: Den i StpÖrsmålet avsedda iindustrianlägg- av maskinleveran8erna skulle kunna placeras
23769: ningen torde vcara Euroean Pulp & Paper Co i Fi:n:land. Vad beträ:ffar exporten av ma·ski-
23770: Ltd, Kanada, som redan är o:f:ficiellt grundat ner t10rde i detta :fall förelfigga större möj-
23771: medan finansierings:frågorna ooh de slutliga ligheter än: i fråga om USA, vars mhemska
23772: anl!äggningsprojekten ännu är öppna. För- industris konkurrenskraft är mycket större.
23773: denskull ltorde det vara skäl att först be- Även den frågan har väckts, huruvida
23774: hand]a i USA: s sydstater inrättade Pine- man inte härigenom ~skapar en .industd, som
23775: ville Kra:ft Co, vari Enso-Gutzeit Oy äger kommer att konkurrera med våra e.gna
23776: 20 procen.tJ och Oy Tampella Ab likaså 20 fabriker. För det första torde det kunna
23777: procent. Arrangemangen för :finansrneringen konsriJateras, rutlt tlillkomsten av dessa :fabri-
23778: av detta bolag är nämJågen redan slutligt ker ingalunda är beroende av deltagandet
23779: ki1ara, och uppförandet av fabr:iken är i från Fin1and, emeda.n man t.ex. i Kanada
23780: gång, varför de principer :för deH::agande i konkurrerade hårt om vem som skU:He :få
23781: upp:förandet av utlländska :företag som man bygga :fabriken för exploatering av virket
23782: också i andra fall strävar till att följa är i:nom ifrågavarande skogsområde. Vidare
23783: skönjbara i sagda företag. är att märka att 'träråmaterialets p11is hos
23784: Totalkostnads:förslaget :för Pineville oss är så högt, atlt produkter av mindre
23785: Kraft Co: s fabrik sllutar på 50 milj. US $ :förädlingsgrad inte har någrn som helst
23786: ooh ruktiekapitalet är 1·5 mHj. US $. Hela konkurrensmöjlligheter i exporten. Dock in-
23787: Enso-Gutzeit Oy: s aktiekapita.lsandel1, 3 rtager ~n säljare, som förmår på en gång sälja
23788: milj. US $, har erhå1ll~ts såsom lån från produkter av såvrul lägre som högre :föräd-
23789: en penningdnrättJning i USA, var:för bolaget lin~sgrad en starkare ställning än en som
23790: inte ihar överfört något som ihelst :finskt vi11 säl!ja bara produkter av hög förädlfungs-
23791: kapital rt:ill detta företag. Tvärtom har man grad. En ökning av värdet av vår skogs-
23792: genom ·att deltaga ~ grundan:deti av ifråga- industriexport kan li:kväl bygga endast på
23793: varande bol~g :fått bo1agets beställlndng på en höjning av :förädlingsgraden, emedan
23794: en kartongma;skin och vissa anordningar skogsindustrin redan nu utnyttjar al[t till
23795: tilll ett samma:nlagt värde av 5,5 milj. US $ buds stående träråma'terirul,. Hos oss måste
23796: 5
23797:
23798: målet vara att uppnå en så hög förädlings- här i : så hög grad fråga om brisrt på pen-
23799: grad för exportprodukrt:erna, att varje lös- ningSkapital som .på svårigheten att i snabb
23800: kubikmeter ger så mycket utJ:ändsk vålltlta takt finna sådana lönande produkt.. och
23801: som möjligt. De i början nämnda :irnvest~e produktions'inrätit!ningsideer som skulle
23802: ringarna i ut1andet stödjer såliunda ex- kunna förverkl~gas inom dett,a område.
23803: pomen av dessa produkter av hög föräd- Enso-Gutzeit Oy har inte igångsatt dessa
23804: lingsgrad ooh ger samtidigt våra exportörer planer utan att på förhand underrä.tlt:a olika
23805: bättii'e kontakt med träförädlingsrindusttr:ins organ inom statsförvaltningen. Sållunda har
23806: marknads-, kostnads- m.fl. frågor på den de, innan det förts vidare framlagts såväl
23807: amerikanska kont<inenten. för den föregående regeringen som för
23808: I spörsmålet nämnes även Haarla Oy:s Riksdagens statsutskotts handels- och in-
23809: cell'UJlosafabrik i L'ievestuore, som uppen- duSitri8ektion, vi.I!ka har ansett projektens
23810: barligen kommer a1:Jt nedläggas. Ehuru förverkl'igande på ovan nämnt :sätt vara
23811: svårigheterna att få nytt kapital här har ändamålsenliga åtgärder såväl fört.ags-
23812: antytts, torde det faktiska förhalJlimdet ekonomiskrt; för Enso-Gutzeit Oy som för
23813: emeHerrt:.id vara, att denna fabrik på grund hela landet.
23814: av deSSI stor'lek, produktionsinriktning, dis- Med hänvisning tilli det ovan anförda
23815: ponibla skogstillgångar o.a. omständigheter anser jag, att skäl icke f:oom'kommit, på
23816: icke på lång sikt skulJe kunna utbyggas grund av Viilka den nuvarande regeringen
23817: tilli en lönsam produktionsenhet. I SlpÖrs- borde :inJtraga en från den tiiligare fattade
23818: måJ.et ihar även ·antytts ·att nya arbetspiatser avvikande ståndpunkt beträffande Enso-
23819: borde åstadkommas inom undersyss'elsätt- Gutzeit Oy:s delltagande i uppförandet av
23820: ningsområdena. I strid med v;ad man i a:l!l~ industrianläggn'ingar i utJlandet.
23821: mänhet vili göra gällande är det int!e helil.er
23822: He~singfors, den 22 maj 1967.
23823:
23824: Handels -ooh industriminister Olavi Salonen.
23825:
23826:
23827:
23828:
23829: E 395/67
23830: Kirj. ksm. N:o 67.
23831:
23832:
23833:
23834:
23835: Vaittinen ym.: Itä- ja Pohjois-Suomen kunnanlääkäripulan
23836: poistamisesta.
23837:
23838:
23839: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e l il e.
23840:
23841: Eräät viime ai!kaiset tutkimukset, mm. kava, hakeudutaan lääkäriin ja tuloksena
23842: sosiaalisen tutkimustoimiston suorittamat, on melkein säännöllisesti pitempiaikainen
23843: tukevat sitä jo aikaisemminkin tiedossa ol- sairaalassaolo. Ajoissa avohoitona. tapahtu-
23844: lutta tosiasiaa, että lääkär1tiheys on Etelä-, neen sairaanhoidon kustannukset olisivat
23845: Länsi- ja Lounais-Suomessa huomll!ttavasti kuitenkin jo pelkästään hoitona olleet pie-
23846: suurempi kuin Pohjois- ja Itfu.Suomessa. nemmät kuin sairaalahoidon, puhumatta-
23847: Tämän vuoden maaliskuun alussa o1i kun- kaan sekä kärsimyksistä että työkyvyn ale-
23848: nanlääkärinviroista täyttämättä 61. Suurin nemisesta aiheutuneista ansionmenetyksistä.
23849: osa avoimista viroista on Itä- ja Pohjois- Kun vielä sairaalapaikkoja on niukasti,
23850: Suomessa huolimatta siitä, että monissa kun- olisi jo senkin vuoksi pyrittävä hoitamaan
23851: n1ss81 mm. kunnanlääkärille varatillt asunto- potilaa;t ennen kuin he tarvitsevat sairaala-
23852: ym. edut ovat erinomaiset. hoitoa.
23853: Vaikka terveyssisarpalvelu onkin jakau- Eräs lääkintäpalvelusten niukkuuteen mt-
23854: tunut tasaisesti .kautta maan, on terveys- tyvä sivuilmiö on lääkkeiden runsas käyttö,
23855: sisaria samoinkuin muutakin terveyden- ja mikä meillä näyttää olevan yleisempää kuin
23856: sai11aanhoitohenkilökuntaa maassamme liiran missään muualla koko maailmassa.
23857: vähän.
23858: Lääkintähenkilökunnan puute heikentää Terveyttä ja työkykyäJ ei aiheetta ole
23859: ennen kaikkea avosairaanhoitoa, ts. potilaan sanottu kallenmiksi pääomiksemme. Näitä
23860: hoitamista kotona, sekä ehkäisevää tervey- pääomia hoidetaan kuitenkin varsin huo-
23861: denhoi·totyötä. Tästä on edelleen seurauk- nosti eikä näin ollen ole ihme, etteivät ne
23862: sena se, että pienet sairaudet, viat1 ja vam- tuota niin paljon kuin toivoisimme. Syrjä-
23863: mat jäävät joko huomaamatta tai ne jäävät seutujen terveyden- ja sairaanhoidon kes-
23864: puutteellisen hoidon varaan aiheuttaen usein keinen ongelma on lääkäripula. Muu sai-
23865: jatkuvaa terveydentilan ja tryökyvyn heik- raanhoitohenkilökunta, vaikka se olisi
23866: kenemistä. On hätkähdyttävää todeta, että omalLa alallaan pätevääkin, ei voi ottaa
23867: tutkimusten mukaan Suomen kansasta lä- vastuuta siitä työstä, joka kuuluu lääkärin-
23868: hes kolmannes, 30.8 %, sairastaa kroonista koulutuksen saaneille henkilöille.
23869: tautia, vikaa t8!i vammaa. Välttämättömyy- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
23870: destä on eräässä mielessä kehittynyt hyve: järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
23871: kun asianmukaisia lääkintäpalveluksia on esitåmme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23872: vaikea saada, pidetään miehekkääm.ä olla nen vastattavaksi seuraav;an kysymyksen:
23873: niitä etsimättäkään, purraan tunnetulla suo-
23874: ma18!isella si,sulla hampaat yhteen ja ollaan Onko HalLitus tietoinen siitä, että
23875: välittämättä pieni,stä vaivoista ajattelematta kunnanlääkäripula on Itä- ja Pohjois-
23876: lainkaan, mitä tämä sisukkuus ajanpitkään Suomessa vakava ja jatkuva ja vai-
23877: terveydelle maksaa. Näin todella tapahtuu keutta·a sekä avohoitoa että ehkäi-
23878: jatkuvasti v;a,rsinkin Itä- ja Pohjois-Suo- sevää terveydenhoitoa, mistä edelleen
23879: messa, jossa asujamisto eil osaa edes kaivata on seurauksena kroonisia työkykyä
23880: yhtä runsasta hoitoa kuin eteläsuomalaiset. heikentäviä saårauksia sekä sellaisten
23881: Vasta sitten, kun sairaus on todelLa va- potilaiden hakeutumista sairaalahoi-
23882: E 403/67
23883: 2
23884:
23885: toon, jotka aJOISSa hoidettutna olisi- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
23886: vat tervehtyneet avohoidossa, ja jos ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun
23887: on, epäkohdan korjaamiseksi!?
23888: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
23889:
23890: Aili Va;ittinen. Juuso Häikiö.
23891: 3
23892:
23893:
23894:
23895:
23896: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 1 e.
23897: 1
23898:
23899:
23900:
23901:
23902: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- samaa asia,a koskeviin kysymyksiin N: o 33
23903: tissa mainitussa tarkoituksessa 'Te, Herra ja 68, saan vastauksenani kunnioittaen esit-
23904: Puhemies, olette kirjeellänne 25 päiväWil tää seuraavaa:
23905: huhtikuuta 1967 N: o 381 lähettänyt valtio-
23906: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- Kuten viitatuissa vastauksissani olen mai-
23907: vaksi kansanedustaja Aili Vaittisen ym. te- ninnut, pääasiallisenä syynä siihen, ettei
23908: kemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: kaikkia kunnanlääkärinvirkoja ole saatu
23909: täytetyksi!, on maassamme vallitseva lä,äkä-
23910: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ripula. Kotimaista lääkärikoulutusta on to-
23911: kunnanlääkäripula on Itä- ja Pohjois- sin lisätty ja ulkomailla on pyritt,y lääkä-
23912: Suomessa vakava ja jatkuva ja vai- reitä kouluttamaan siinä määrin kuin siihen
23913: keutta,a sekä avohoittoa että ehkäi- on ollut tilaisuutta, mutta nämä toimenpi-
23914: sevää terveydenhoitoa, mistä edelleen teet, kun ottaa huomioon lääkärien pit,kän
23915: on seurauksena kroonisia työkykyä koulutusajan, tuovat tuntuvampaa paran-
23916: heikentäviä sairauksia sekä sellaisten nusta asiantilaan vasta pitemmän ajan pe-
23917: potilaiden hakeutumista sairaalahoi- räst.ä. Tilanteen vaikeus ei kuitenkaan sie-
23918: toon, jotka ajoissa hoidet.tu1na oli~i täisi tållaist'a odotusaikaa. T.ämän vuoksi
23919: vat tervehtyneet ~avohoidossa, ja jos sisäasiainministeriö asetti 18 päivänä tam-
23920: on, mikuuta 1967 toimikunnan, jonka tehtävänä
23921: mihin toimenpiteisiin Hallitus on on tarkistaa kansanterveyskomittean ehdo-
23922: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun tukset niistä saa;tujen lausuntojen perus-
23923: epäkohdan korjaamiseksi~" teella ja tällöin erikoisesti selvittää, miten
23924: kunnanlääkäril.aHos avosairaanhoidon osalta
23925: Sen lisäksi, mit1ä olen esittänyt 6 pa1vana voitaisiin niveltää paikallissairaalalaitokseen
23926: lokakuuta 1966 päivätyssä vastauksessani ja miten tällöin kunnanlääkärille kuuluvat
23927: Imusanedustaja Verner Korsbäckin ym. muut tehtävät olisi järjestettävä. Saatuaan
23928: syyskuun 15 päivänä 1966 tekemään ja vas- toimikunnan mietinnön tästä asiasta sisä-
23929: tauksessani! joulukuun 13 päivältä 1966 kan- asiainministeriön tarkoituksena on välittö-
23930: sanedustaja "\Viljam Sarjalan ym. marras- mästi ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joihin
23931: kuun 18 päivänä 1966 tekemään osittain mietintö antaa aihetta.
23932: Helsingissä, 24 päivänä toukokuuta 1967.
23933:
23934: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
23935: 4
23936:
23937:
23938:
23939:
23940: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23941:
23942: I det syf.te 37 § 1 mom. riksdagsordningen Wiljam Sarjala m.fl. framställt den 18
23943: anger har Ni, Herr Talman, med Eder november 1966, vilka spörsmål delvis gäller
23944: skrivelse av den 25 april 1967 N: o 381 till samma s~~;k, får jag såsom svar på detta
23945: vederbörande medlem av statsrådet för av- spörsmål vördsamt anföra följande:
23946: givande av svar översänt förj,~~;nde av riks- Såsom jag nämnt i ovan angivna svar,
23947: dagsledamoten Alli V aittinen m.fl. under- är den huvudsakliga orsaken till ~~;tt alla
23948: tecknade spörsmål: kommunalläkartjänster icke kunnat besät-
23949: tas, den läkarbrist, som råder i vårt land.
23950: "Är Regeringen medveten om att Den inhemska läkarutbildningen har visser-
23951: bristen på kommunalläkare i Östra ligen öka:ts och man har strävat till att ut-
23952: och Norra F.inland är allvarlig och bilda läkare utomlands i: den grad det varit
23953: bestående samt ägnad att försvåra möjligt, men dessa åtgärder, med beaktande
23954: såväl den öppna vården som den av läkarnas långa uthildningstid, medför
23955: förebyggande hälsovården, vilket har kännb!llr lättnad i sa.kförhållandet först
23956: som följd kroniska sjukdomar, som efter en längre tid. Den svåra situationen
23957: försvagar arbetsförmågan och gör slmlle dock icke tåla en sådan väntetid.
23958: att sådana patienter, som skötta i tid Därför t1llsatte ministeriet för inrikesären-
23959: skulle tillfriskna genom öppen vård, dena den 18 januari 1967 en kommission,
23960: söker sig till sjukhusvård, och om vars uppgift är att granska folkhälsokom-
23961: så är fallet, mittens förslag på basen av de utlåtanden
23962: vilka åtgärder har Regeringen vid- som erhållits om dem, och härvid särskilt
23963: tagit eller ämnar Regeringen vidtaga utreda, hur .kommunalläkarväsendet, för den
23964: för att råd~~; bot på detta missför- öppna vårdens vidkommande kunde ,inläm-
23965: hållande~" mas med lokalsjukhusväsendet, och hur här-
23966: vid övriga kommunalläkaren tillkommande
23967: Utöver vad jag anfört ,], m1tt, svar den 6 uppgifter skulle ordnas. Efter att ha erhål-
23968: oktober 1966 på det .spörsmål riksdagsman lit kommissi,onens betänkande om denna
23969: Verner Korsbäck m.fl. framställt den 15 sak, har ministeriet för inr.ikesärendena för
23970: september 1966 och i mitt svar den 13 avsikt att omedelbart skrida till de åtgär-
23971: december 1966 på det spörsmål riksdagsman der, som betånkandet ger anledning till.
23972: Helsingfors den 24 maj 1967.
23973:
23974: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
23975: Kirj. ksm. N:o 68.
23976:
23977:
23978:
23979:
23980: Sinisalo ym.: Sairaaloissa käytännössä olevan erikoismaksu·
23981: luokkajärjestelmän poistamisesta.
23982:
23983:
23984: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23985:
23986: Vallitsevan käytännön mukaan voi val- irtisanoutuminen toimistaan pakotti kaupun-
23987: tion yleissairaaloissa, keskussairaaloissa, gin tällaiseen ratkaisuun. :Monilla paikka-
23988: aluesairaaloissa ja suurimmissa paikallissai- kunnilla esiintyy jatkuvaa avoimesti ilme-
23989: raaloissa olla yleisten maksuluokkien lisäksi nevää tyytymättömyyttä tällaiseen järjestel-
23990: erikoismaksuluokat. Potilailta peritään eri- mään.
23991: koismaksuluokassa hoitopäiviltä ja toimen- Ilmeisesti sairaaloiden omistajat olisivat
23992: piteistä lisämaksua, jotka suoritetaan poti- valmiit esim. palkkajärjestelyillä sopimaan
23993: laita hoitaville sairaalalääkäreille. lääkärikunnan kanssa siitä, ettei erikois-
23994: Tällaista järjestelmää ei voi perustella sai- maksuluokan poistaminen aiheuttaisi koh-
23995: raanhoidon tarkoituksenmukaisella järjeste- tuuttomia taloudellisia menetyksiä lääkä-
23996: lyllä, vaan päinvastoin järjestelmä suuntau- reille jos v0in voitaisiin päästä irti p.o. tyy-
23997: tuu sairaanhoidollisia etuja vastaan. Eri- tymättömyyttä ja haittoja aiheuttavasta jär-
23998: ikoismalksuluokka vaarantaa potilaiden yleistä jestelmästä. Tähän mennessä ei kuitenkaan
23999: turvallisuuden tunnetta ja johtaa sairaa- mahdollisuuksia tähän ole ilmaantunut.
24000: loissa hoidettavien potilaiden luokitteluun Käsityksemme mukaan valtiovallan tulisi
24001: varallisuuden mukaan. Se aiheuttaa koh- pyrkiä kehittämään sairaalaoloja siten, että
24002: tuuttomia lisäkustannuksia niille, jotka jou- erikoismaksuluokkajärjestelmä voitaisiin lo-
24003: tuvat turvautumaan erikoismaksuluokkaan. pettaa. Tämän vuoksi ja viitaten valtiopäi-
24004: Tällainen järjestelmä on täysin ristiriitainen väjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
24005: yleisesti hyväksyttyjen sairaalatoiminnallis- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24006: ten periaatteiden kanssa. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24007: Erikoismaksuluokkaa koskevat järjestelyt
24008: ovat tapahtuneet kärkevienkin ristiriitojen ja Onko Hallitus aikonut ryhtyä toi-
24009: vastakkaisuuksien vallitessa. Esim. Kotkan menpiteisiin useissa valtion ja kun-
24010: kaupunki muutti sairaalan järjestelymuotoa tien sairaaloissa käytännössä olevan
24011: erikoismaksuluokkajärjestelmän toteuttaval- erikoismaksuluokkajärjestelmänlopet-
24012: Ia tavalla vasta sen jälkeen kun lääkärien tamiseksi ~
24013: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
24014:
24015: Taisto Sinisalo. Nestori Nurminen.
24016: :Martti Linna. Rainer Virtanen.
24017:
24018:
24019:
24020:
24021: E 404/67
24022: 2
24023:
24024:
24025:
24026:
24027: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
24028:
24029: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- puuginsairaalassa oli erikoismaksuluokan
24030: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra potilaiden hoitopäivät 2.6 prosenttia, Tam-
24031: Puhemies, olette kirjeellänne 25 päivältä pereen keskussairaalassa 4 prosenttia, Poh-
24032: huhtikuuta 1967 N: o 390 lähettänyt valtio- jois-Karjalan keskussairaalassa 2.2 prosent-
24033: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- tia ja Vaasan keskussairaalassa 3 prosenttia
24034: vaksi kansanedustaja Taisto Sinisalon ym. kaikista hoitopäivistä.
24035: tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: Annettujen määräysten mukaan ei eri-
24036: koismaksuluokan potilas ole missään erikois-
24037: "Onko Hallitus aikonut ryhtyä toi- asemassa sairaalaan pääsyyn nähden, vaan
24038: menpiteisiin useissa valtion ja kun- näihin nähden noudatetaan samoja perus-
24039: tien sairaaloissa käytännössä olevan teita kuin muihinkin potilaisiin. Lisämaksut,
24040: erikoismaksuluokkajärjestelmän lopet- joita tällainen potilas juotuu suorittamaan,
24041: tamiseksi?" on vahvistettu asetuksella ja ne peritään
24042: potilaalta sairaalan toimesta. Sairausvakuu-
24043: tusasetuksen 1 § : n 2 momentin mukaan po-
24044: Vastauksena kysymykseen pyydän kun- tilas saa suorittamistaan lisämaksuista kor-
24045: nioittavasti esittää seuraavaa: vausta sairausvakuutukselta. Tähän nähden
24046: Sairaalalääkärien oikeus hoitaa yksityis- ja kun hoitopäivämaksu erikoismaksuluokan
24047: potilaitaan sairaansijoilla on vanhaa perua, potilaalta on sama kuin muiltakin potilailta,
24048: josta luopuminen oli esillä lääkärien ny- ei erikoismaksuluokan käyttö potilaalle
24049: kyistä palkkasysteemiä luotaessa vuonna muodostu kohtuuttomaksi.
24050: 1960, jolloin tätä oikeutta supistettiin niin, Erikoismaksuluokan tarpeellisuutta perus-
24051: että erikoismaksuluokan paikkoja tämän jäl- tellaan sillä, että siten tarjotaan potilaalle
24052: keen on vain valtion yleissairaaloissa, kes- mahdollisuus valita hoitava lääkärinsä,
24053: kus- ja aluesairaaloissa sekä suurimmissa jonka periaatteen pohjalle myös sairausva-
24054: paikallissairaaloissa, muttei tuberkuloosipa- kuutuslain säännökset on laadittu. Tähän
24055: rantoloissa ja mielisairaaloissa. Lisäksi ra- nähden ja kun erikoismaksuluokan käyttö
24056: joitettiin erikoismaksuluokan oikeus koske- sairaaloissamme näyttää uudistettujen mää-
24057: maan vain sellaisia, joilla on erikoislääkä- räysten johdosta muodostuneen siinä mää-
24058: rin oikeudet, kuin myös siten, ettei sairaa- rin vähäiseksi, ettei sen johdosta ole ilmen-
24059: lassa samanaikaisesti hoidettavien erikois- nyt epäkohtia muiden potilaiden hoidossa
24060: maksuluokan potilaiden määrä saa olla 10 ja kun lisäksi erikoismaksuluokan poistami-
24061: prosenttia suurempi. Tästä kaikesta johtuen nen tulisi merkitsemään sairaalalääkärien
24062: ei ~erikoismalksuluokassa hoidettujen potil.ai- palkkauksen uudelleen järjestämistä, ei mie-
24063: den hoitopäivien määrä ole kovinkaan mer- lestäni tässä vaiheessa olisi aihetta esitet-
24064: kittävä. Niinpä vuonna 1966 Kotkan kau- tyyn muutokseen.
24065: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1967.
24066:
24067: Sisäasiainministeri Ma1·tti Viitanen.
24068: 3
24069:
24070:
24071:
24072:
24073: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24074:
24075: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen år 1966 2.6 procent, vid centralsjukhuset i
24076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder Tammerfors 4 procent, vid Norra Karelens
24077: skrivelse av den 25 april nr 390 tili veder- centralsjukhus 2.2 procent och vid Vasa
24078: börande medlem av statsrådet för avgivande centralsjukhus 3 procent av alla vårddagar.
24079: av svar översänt följande av riksdagsman Enligt bestämmelserna intager patienter i
24080: Taisto Sinisalo m.fl. undertecknade spörs- specialavgiftsldass icke någon specialställ-
24081: mål: ning i fråga om intagning på sjukhus, utan
24082: "Har Regeringen ämnat skrida till på dem tiUämpas samma grunder som på
24083: åtgärder för slopande av systemet övriga patienter. De tilläggsavgifter som en
24084: med speeialavgiftsklassystem som till- sådan patient har att betala är fastställda
24085: lämpas i många statliga och kommu- i förordning och uppbäres hos patienten på
24086: nala sjukhus ?" åtgärd av sjukhuset. Patienten får enligt
24087: 1 § 2 mom. sjukförsäkringsförordningen
24088: Såsom svar på detta spörsmål får jag ersätltning för erlagda tilläggsavgifter från
24089: vördsamt anföra följande: sjukförsäkringen. Med beaktande av detta
24090: Sjukhusläkarnas rätt att sköta privat- och då vårddagsavgiften för patient i spe-
24091: patienter på vårdplatser har gammal hävd. cialavgiftsklass är den samma som för
24092: Frågan om att avstå härifrån var före år övriga patienter, ställer sig icke tillämpnin-
24093: 1960, då man skapade läkarnas nuvarande gen av specialavgiftsklass oskälig för pa-
24094: avlöningssystem. Denna rätt begränsades då tienten.
24095: sålunda, att platser i specialavgiftsklass Behovet av specialavgiftsklass motiveras
24096: efter detta finns endast i statens allmänna med att patient därigenom erbjudes möjlig-
24097: sjukhus, centrnl- och kretssjukhus samt de het att välja sin läkare, på viiken princip
24098: största lokala sjukhusen, men icke i tuber- även stadgandena i sjukförsäkringslagen
24099: kulossanatorier och sinnessjukhus. Dessutom grundar sig. Med beaktande härav och då
24100: begränsades spcciala vgiftsklassrättigheterna tillämpningen av specialavgiftsldass vid
24101: tili att beröra endast läkare som har spe- våra sjuikhus tili följd av de förnyade be-
24102: cialisträttighetcr ävensom så, att antalet stämmelserna synes ha blivit så obetydlig,
24103: patienter i specialavgiftsklass som skötes att systemet icke lett tili missförhållanden
24104: samtidigt i ett sjukhus icke får överstiga vid skötseln av andra patienter, och då
24105: 10 procent. På grund av allt detta är anta- slopandet av specialavgiftsklassen dessutom
24106: let vårddagar för patienter i specialav- skulle innebära en omreglering av läkarnas
24107: giftsklass icke särskilt betydande. Sålunda avlöning, är det enligt min åsikt icke skäl
24108: utgjorde vårdclagarna för patienter i spe- att i detta skede skrida tili ifrågavarande
24109: cialavgiftsklass vid stadssjukhuset i Kotka ändring.
24110: Helsingfors den 24 maj 1967.
24111:
24112: Minister för inrikesärendena "Af artti Viitanen.
24113: Kirj. ksm. N:o 69.
24114:
24115:
24116:
24117:
24118: Pohjonen ym.: Moottoriöljyn tuhl'auksesta.
24119:
24120:
24121: Ed u s kunnan Herra Puhe m i c he l1l e.
24122:
24123: Maamme maksutaseongelmat vaatilvat jat- moottoriöljystä jää sittenkin puhdistamatta,
24124: kuvia. ponnisteluja. T.ässä suhteessa tulisi ja ilmeistä tuhlausta. tapahtuu. Tämä joh-
24125: esim. pyrkiä kotimaisessa tuotannossa te- tunee ennakkoluuloista, tietämättömyydestä
24126: hostamaan sellaisten hyödykkeiden valmis- ja muistakin tekijöistä. Asian selvittäminen
24127: tamista., joiden kulutus kasvaa maassamme ja tarpeellisten toimenpiteiden suorittami-
24128: voimakkaasti. M.m. lisäänt,yvä .autokannan nen saattaisi lisätä puhdistetlm moottori-
24129: kasvu on ai!heuttanut öljyn kulutuksen ja jät,eöljyn käyttöä ja s]ten osaltaan keven-
24130: jäteöljymäärien lisääntymisen. tää kansantalouden j,a, veronmaksajain ta-
24131: Suomen öljy edustaa valtavia taloudelli- loudellisia rasituksia.
24132: sia arvoja. Kansantaloudellisesti olisi erit- Moottorin jäteöljyn puhdistamiskysymyk-
24133: täin tärkeätä käytää öljy mahdollisimman sen selvittämisen olisi katsottava kuuluvan
24134: tarkoin hyödyksi. Se tapahtuu m.m. siUoin. lähinnä valtiovallalle.
24135: jos esim. moottorin jäteöljy käytetään puh- Edellä esitettyyn vHt,aten esitämme val-
24136: distethma. Tiedämme, että esim. puolustus- tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin no-
24137: laitos käyttä,ä yksinomaan puhdistettua jalla valtioneuvoston asilanomaisen jäsenen
24138: moottoriöljyä. Myös valtionrautatiet ovat vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24139: suuressa määrin puhdistanect käytettyä öl-
24140: jyä edelleen käytettäväksi. Puolustuslaitok- Tietääkö Hallitus, että moottoriöl-
24141: sen ja rautateiden lisäksi TVH on puhdis- jyn käytössä tapahtuu maassamme
24142: tuttanut öljyä. Monet suuret j.a pienet teol- tuhlausta, ja jos tietää,
24143: lisuus- ja Hikelaitokset käyttävät puhdis- mihin toimenpiteisiin Ra.l1itus aikoo
24144: tettua öljyä kuten useat yksityiset autoili- ryhtyä tämän epäkohdan korjaami-
24145: jatkin. Edellä mainitusta huolimatta ilmei- seksi?
24146: sesti suurin osa maassamme käytetystä
24147: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
24148:
24149: Mauno Pohjonen. Sakari Knuuttila.
24150: Pentti Pekkarinen. Pentti Sillant,aus.
24151: A1'tturi Jämsen.
24152:
24153:
24154:
24155:
24156: E 399/67
24157: 2
24158:
24159:
24160:
24161:
24162: E d u s kunnan Herra Puhe m i c h c l1l e.
24163:
24164: Valtiopä~väjärjestyksen 37 §: n 1 momen- n. 2 500 tonnia. Samana vuonna kulutettiin
24165: tin tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, maassamme 65 000-70 000 tonnia voitelu-
24166: olette kirjeellänne 25 päivältä huhtikuuta öljyä, jonka määrän 'arvo on 23.0-25.0 milj.
24167: 1967 N: o 69 lähettänyt valtioneuvoston markkaa. Noin 90% tuonnista maksetaan
24168: asianomaisen jäsenen v.astattavaksi kansan- vapaasti vaihdettavilla valuutoilla.
24169: edustaja Pohjosen ym. tekemän, seuraavan Tähän asti on valtaosa käytetystä voitelu-
24170: sisältöison kysymyksen: öljystä hävitetty - useimmiten ilmeisesti
24171: täysin epåiasialHsella tavalla. Kun käytetyt
24172: 'VI'ietääkö Hallitus, että moottoriöl- voiteluöljyt kuitenkin voidaan ottaa talteen
24173: jyn käytössä tapahtuu maassamme ja puhdistaa käytännöllisesti katsoen uuden
24174: tuhlausta, ja jos tietää, öljyn veroiseksi ja kun tällaisella toimen-
24175: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo piteellä näyttää olevan varsin painava mer-
24176: ryhtyä tämän epäkohdan korj.a·ami- ki·tys kansantaloutemme kannalta katsot-
24177: seksi ?" tuna, on kauppa- ja teollisuusministeriö -
24178: asian oltua aikaisemmin Puolustustaloudel-
24179: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- lisen Suunnittelukunnan elimien käsiteltä-
24180: oittaen seuraavaa: vana - asettanut 15. 2. 1967 toimikunnan
24181: Käytettyjen voiteluöljyjen puhdistamotoi- asiaa tutkima·an. Toimikunnan tehtävänä on
24182: minta Suomessa on aloitettu pian 30 vuotta laatia ehdotus käytettyjen voiteluöljyjen
24183: sitten. Sotien aikana oli toiminnassa 5 öljyn- kotimaisen puhdistustoiminnan kehittämi-
24184: puhdistamoa, joiden puhdistuskapasiteetti seksi.
24185: oH kuitenkin vähäinen, joskin silloisissa olo- Tehtävän laajuuden huomioonottaen on
24186: suhteissa merkittävä. Nyt,temmin on toi- vielä liian aikaista päätellä, milloin toimi-
24187: minnasa kaksi puhdistamoa, joiden puhdis- kunta saa työnsä päätökseen.
24188: tama voiteluöljymäärä, oli v. 1966 yhteensä
24189: Helsingissä, 12 päivänä toukokunta 1967.
24190:
24191:
24192: Kauppa- ja teollisuusministeri Olat•i 8u!unen.
24193: 3
24194:
24195:
24196:
24197:
24198: 'f i ll R i k s d a g e n s H e r r T a lm a n.
24199:
24200: Med stöd av 37 § 1 mom. i riksda.gsord- ma år förbrukades i vårt land 65 000-
24201: ningen har Ni, Herr Talman, med Eder 70 000 ton smörjolja, vars värde är 23.0-
24202: skrivelse nr 69 av den 25 aprH 1967 tillsänt 25.0 milj. mark. Ungefär 90% ,av importen
24203: vederbörande medlem av statsrådet för erlägges med konvertiber valuta.
24204: besvarande följande av riksdagsman Poh- HittiHs har den övervägande deleu av
24205: jonen m.fl. framställda spörsmål: den använda smörjoljan förstörts - oftast
24206: tydligen på ett fullkomligt osakligt sätt.
24207: "Är Regeringen medveten om att Då de använda smörjoljorua likväl kan
24208: det i vårt La,nd slösas vid använd- tagas tilivara och renas så att de praktiskt
24209: ningen av motorolja, sett blir likvärdiga med ny olja och då en
24210: vilka åt.gärder ämnar Regeringen dylik åtgärd synes vara av synnerligen stor
24211: vidtaga för avhjälpaude av detta betydelse från nationalekonomisk synpunkt,
24212: missförhållande ?" har handels- och industDiministeriet - sedan
24213: ärendet tidigare hade behandlats av För-
24214: Såsom svar pä spörsmålet får jag vörd- sv.arsekonomiska Planeringskommissionens
24215: samt anföra följande: organ - 15. 2. 1967 tillsatt en kommitte
24216: I Finland har raffinaderiverksamheten för undersökning av saken. KommitNin har
24217: beträffande använda smörjoljor inlett!S för tili uppgift att uppgöra ett förslag för ut-
24218: snart 30 år sedan. Under krigen var 5 olje- vecklande av den inhemska raffinerings-
24219: raffinaderier i verksamhet, vilkas renings- verksamheten beträffande använda smörj-
24220: kapacitet likväl var ringa, ehuru under då- oljor.
24221: varande förhållanden betydelsefull. Numera Med beaktande av att uppgiften är vitt-
24222: är två raffinaderier i verksamhet, vjd vilka omf.attande är det ännu för tidigt att av-
24223: den raffinerade smörjoljemängden år 1966 göra när kommit.ten får sitt arbete slutfört.
24224: utgjorde sammanlagt cirka 2 500 ton. Sam-
24225: Helsingfors den 12 maj 1967.
24226:
24227:
24228: Handels- oeh industriminister Olctvi SalonmL
24229: j
24230: j
24231: j
24232: j
24233: j
24234: j
24235: j
24236: j
24237: j
24238: j
24239: j
24240: j
24241: j
24242: j
24243: j
24244: j
24245: j
24246: j
24247: j
24248: j
24249: j
24250: j
24251: j
24252: j
24253: j
24254: j
24255: j
24256: j
24257: Kirj. ksm. N:o 70.
24258:
24259:
24260: Pesola ym.: Autoveron palautusjärjestelmän tarkistamisesta.
24261:
24262:
24263: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24264:
24265: Autovero, jota v:sta 1962 lähtien on käy- maksukaupoin autoja myytäessä tähän saakka
24266: tetty maksutasepoliittisena aseena tuontiryn- vallinneen !käytännön laillisuudesta. Käytän-
24267: täyksen estämiseksi, on tällä hetkellä yleisesti nön mukaan auton myyjäliike ja ostaja mer-
24268: kaupan pidettävien autojen osalta 150---4>00 % kitään molemmat auton omistajiksi ja, toinen
24269: korkeampi kuin v. 1962. Kun veroa kanne- näistä hakee valtakirjalla veron palautusta
24270: taan myös palootHautoista, joiden omistajat heti kaupanteon jälkeen, SjenSijaan että jää-
24271: määrätyillä edellytyksillä voivat saa,da osta- täisiin odottamaan osamaksuajan päättymistä,
24272: mastaan ajoneuvosta maksetun veron palau- jonka jälkeen vasta ostaja voisi yksin haikea
24273: tetuksi ja kun ~ma oikeus on vuokra-autoili- veron palautusta. Kun esimerkiksi useim-
24274: joilla ammattim.a.ilsesti käyttämiensä henkilö- missa vuokra-autoilijain veronpalautusasio~
24275: autojen osalta, on veronpalautusanomusten on kysymys lähes 10 000 marhJa:n summasta,
24276: lukumäärä ja paJautusten markkamäärä vuosi olisi nykyisen käytännön kumoutuminen
24277: vuodelta noussut. Vuonna 1966 oli autoveron omiaan ,ajheutta:mruan vieläkin suuremmat
24278: tuotto n. 200 milj. mk, mutta palautuksia korkotappiot ostajille.
24279: maksettiin yli 10 000 anomuksesta yhteensä n. Mielestämme olisi ~ytä yksinkertaistaa
24280: 33 milj. mk. Kuluvan vuoden eDSJi.mmäisellä autoveron palautusmenettelyä siten, että tulli-
24281: neljänneksellä on autoveron palautusan<>mus- hallitus, joka veron kantaa ja palautuksista
24282: ten määrä huomattllivasti suurempi kuin päättää, myös suorittaisi palautukset. Samalla
24283: viime vuoden vastaavana aikana, ja niin tuHsi v:ahvistaa nykyinen käytäntö autoveron
24284: tulee olemllian myös p;alautettu rahamäärä. palautuksesta o:samaiksutkaupoissa lailla ja
24285: Sekä autoveron tuotto, 65.9 milj. mk että ryhtyä autorekisterikeskuksen toiminnan no-
24286: palautukset 10.2 milj. mk enteilevät uusia peuttamiseen Hsätyn henkilökunnan ja toi-
24287: huippulukuja :tällä alalla. mistotilan t·ai muun asian vaatiman paran-
24288: Kun autover<m palautusta koskevat mää- nnksen muodossa.
24289: räytkset v. 1962 autoverolaissa saivat nykyi- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
24290: sen muotonaa, arveltiin veronpalwutusasian järjesty~n 37 §: n 1 momenttiin viitaten
24291: käsittelyn yleensä kestävän 4-6 viikkM. Ny- esitämme valticoneuvoston asianomaisen jäse-
24292: kyisin j<O anomuksen vireille panemilSeksi nen vastatta.vaksi seuraavan' kysymyksen:
24293: välttämättömän autorekisteriotteen virallisen
24294: jäljennöksen saaminen autorekisterilreskuk- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24295: sesta Vlaatii tämän :ajan. AnomUJSiasian käsit- autoveron palautusta kOI'llkevat nykyi-
24296: telv kestää keskimäärin 4 kuukautta. Auto- set säännökset sekä palautusanomusten
24297: veron palautuksia anoville aiheutuu huomat- käsittelyn viivästyminen aiheuttavat
24298: tavia korkota.ppioita. Kolmannesvuoden vek- palautUikseen oi:kootetuille huomatta-
24299: selikorko 33 milj. markalie on 1,!55 milj. via taloudellisia tappioita, ja jos on,
24300: markkaa. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24301: Asia. uhkaa vielä pahentua sen johdosta, ryhtyä autoveron palautusjärjestelmän
24302: että Korkeimman Hallinto-Oiikeuden käsitel- tarkistamiseksi ja pala.utusten suorit-
24303: täväksi on valitusteitse saatettu kysymys Osa- tamisen nopeuttamiseksi?
24304: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1967.
24305:
24306: Pekka Pesola. Eeles Landström.
24307: Arne Berner. Pirkko Aro.
24308: Ingvar S. Melin.
24309: E 447/67
24310: 2
24311:
24312:
24313:
24314:
24315: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1'l e.
24316:
24317: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan kir- ja korttijäljennösten toimittamista haluta;an
24318: jelmässä 27 päivältä huhtikuuta 1967 ovat nopeuttaa, on paketti-, koulu- ja invalidiauto-
24319: kansanedu$ajat Pekka Pesola, ym. valtio- jen sekä ammattimaiseen mkenteeseen käv-
24320: päiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin viita- tettävien henkilöruutojen, joitten kaikkien r~
24321: ten esittäneet valtioneuvoston asianoma.ioon kisteröinti kulkulaitosten ja yleisten töiden
24322: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ministeriön antaman määräyksen mukaan on
24323: käsiteltävä kiireellisenä, rekisteröintiä varten
24324: ''Onko Hallitus tietoinen siitä, että perustettava autorekisterikeskukseen erityi-
24325: autoveron palautusta kOSikevat nykyi- nen elin. Autorekisterikeskuksen ilmoituksen
24326: set säännökset sekä palautusanonmsten mukaan ei tällaisella toimenpiteelläkään olisi
24327: !käsittelyn viivästyminen aiheuttavat otteiden toimitusaikaan nähden oleellista mer-
24328: palautu!kseen oikeutetuille huomatta- kitystä.
24329: via taloudellisia tappioita, ja jos on, Nykyisin on taksi-, koulu- ja invalidiauto-
24330: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo jen osalta ikäsittelyaika tullihallituksessa
24331: ryhtyä autoveron palautusjärjestelmän noin kolme viikkoa ja pakettiautojen osalta>
24332: tarkistamiseiksi ja palautust® suorit- noin neljä viikkoa, mikäli hakemus on rat-
24333: tamisen nopeuttamiseksi?" kaistavissa ilman lisäselvitysten hankkimista.
24334: Mikäli veronpalautuksen hakija on asian eri
24335: Kun kysymyksessä ta.rkoitettu asia kuuluu vaiheissa menetellyt oikein, voidaan .asian
24336: toimialaani, esitän vastauksena. kunnioitta- kii.ISittelyaikaa pitää kohtuullisena. Milloin
24337: vasti seuraavaa. palautuksen saamiseen menee kyselyssä mrui-
24338: Autoveron palauttamista koskevasta menet- nittu neljän kuukauden tai sitä pitempi aika,
24339: tely$ä on säädetty auto- ja moottoripyörä- viivästyminen johtuu melkein aina. joko
24340: verosta annetun asetuksen (30. 12. 1965/741) autonomistajasta itsestään tai paLautusasiaa
24341: 6 ja 7 § :ssä. Säännösten mukaan hakemus hoitavasta autoliikkeestä. Rekisteri-ilmoituk-
24342: veronpalautuksen saamiseksi tehdään tulli- set voiVIat olla puutteellisia tai virheellisiä,
24343: hallitukselle, joka päätöksellään ratkaisee, eikä niiden perusteella voida rekist.eröintiä
24344: ~aiko hakija veronpalautuksen. Päätöksessä, suorittaa. Usein myös rekisterikorttijäljen-
24345: mikäli se on myönteinen, osoiteta1an hakija nöstä pyydetään väärällä tunnusmerkillä tai
24346: oman lääninsä lääninhallituksen välityksellä autosta, jota ei edes ole vielä ilmoitettu rek.ist-
24347: nostamaaill veronpalautus. Jotta lääninhalli- teröitäväksi. Tullihallitus joutuu myöskin
24348: tus maksaisi palautuksen, on hakija:Il! sitä usein pyytämään hakemuksiin lisäselvityksiä.
24349: ennen autonsa rekisteriottOOB!een sa:a.tava po- Nykyinen palautusmenettely on kieltämättä
24350: liisin merkintä siitä, että tullihallitus on jonkin verran mutkallinen, ja sitä voitaisiin
24351: myöntänyt veronpalautuksen. Myöskin on yksinkertaistaa esim. sirten, että tullihallitus
24352: 'halkijan lääninhallitukselle tehtävä uudestaan SU()rittaisi määräämänsä autoveronpalautuk-
24353: hakemus tullihallituksen myöntämän auto- sen suoraan eikä tullihallituksen vwlityk-
24354: veromäärän takaisinsaamiseksi. sellä. Valtiovarainministeriössä tullaan tut-
24355: Autorekisterikeskuksen ilmoituksen muka1an kimaan tätä ja muita mahdollisuuksia palau-
24356: rekisterikorttijäljennöksen saaminen ensire- tusmenettelyn jouduttamjgreksi sekä tarvi-t-
24357: kisteröinnistä kestää noin kolme-neljä viik- taessa laatima.an asiasta yksityiskohtaiset
24358: koa siitä, kun rekisteri-ilmoitus korttijäljen- säännökset.
24359: nöspyyntöineen on jätetty poliisiviranomai- Osamaksukaupoin myytyjen autojen auto-
24360: selle edellyttäen, että asia voidaan ratkaista veron takaisinmaksamisen osalta. ei autovero-
24361: li~selvityksiä pyytämättä. Jos rekisteröintiä laissa ole .erikseen säännöksiä. Näissä tapauk-
24362: 3
24363:
24364: siss.a merkitään ~aja rekisteriin toiseksi jälkeen, kun hänet on merkitty autorekiste-
24365: omistajaksi, minkä vuoksi tullihallitus sa- riin yksinomistajaksi. Valtiovarainministe-
24366: moinlkuin aikaisemmin valtiovarainministeriö riössä tutkitaan, onko aiheellista selventää
24367: on suorittanut veronpalautuksen ostajalle jo autoverolakia tässä suhteessa.
24368: ennen kuin ostaja {)$maksunsa täysin suo- ~altiovarainministeriössä tutkitaan, paitsi
24369: ritettuaan on merkitty yksinomistajakai auto- edellä sanottuja tapauksia, eräitä muitakin
24370: rekisteriin. Korkein haliinto-oikeus on kuiten- käytännössä esille tulleita autoverolakiin ja
24371: kin nyttemmin omaksunut kannan, jonka. -asetu:kseen tarpeellisiksi katsottavia tarkis-
24372: mukaan osamaksukaupoissa ostajalla on tuksia sekä palautusjärjestelmän tarkoituk-
24373: oikeus hakea autoveroa takaisin vasta sen senmukaisuutta !kokonaisuudessaan.
24374: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta. 1967.
24375:
24376: Ministeri Ele Alenius.
24377: 4
24378:
24379:
24380:
24381:
24382: Till Riksdagens Herr Talman.
24383:
24384: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen · diel'ing av kortavskrifterna, måste ett särskilt
24385: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande organ inrättas vid bilregistercentr.alen för
24386: medlem av statsrådet för avgivande ,av svar registrering av paket-, s:kol- och invalidbilar
24387: översänt följande av riksdagsman Pesola samt personbilar för yrkesmässig trafik, vilka
24388: m.fl. den 27 april 1967 undertecknade spörs- alla enligt ministeriets för kommunikations-
24389: mål: väsendet och almänna arbetena. bestämmelser
24390: "Är Regeringen medveten om att måste behandlas såsom brådskande. Enligt
24391: de nuvarande stadgandena om restitu- meddelande från bilregistercentralen skulle
24392: tion av hilskatt och dröjsmål med be- icke heller en sådan åtgärd ha någen väsent-
24393: handlingen av ansökningarna om åter- lig betydelse för utdragen expeditio.nstid.
24394: häring medför avsevärd ekonomiSik Behandlingstiden i tullstyrelsen är i fråga
24395: förlust för sökandena, och om så är om taxi-, skol- och invalidbilar för närva-
24396: fallet, rande omkring tre veckor och för paketbilar
24397: vilka åtgärder ärnar Regeringen omkring fym veckor, om ansökningen kan
24398: företaga för revidering av systemet behandlas utan att tilläggsutredning inför-
24399: för återbäring av bilskatt och för skaffas.
24400: påskyndande av restitutionerna?" Om sökande av skatterestirtution förfarit
24401: riktigt i sakens olika skeden kan handlägg-
24402: ningstiden anses skälig. Hall erhållande a.v
24403: Då det i spörsmålet avs:edda ärendet hör restitution som i spörsmålet nämnts kräver
24404: till mitt verksamhetsområde,. får jag så!som fyra månader eller mera, beror dröjsmålet
24405: svar vördsamt 1anföra följande. nästan :alltid antingen på bilägaren själv
24406: Om förfarandet röra.nde återhäring av bil- eller på den bilaffär, som handhar restitu-
24407: skatt stadgas i 6 och 7 § förordningen 30. 12. tionsärendet. Registeruppgifterna kan vara
24408: 1965/741 om bil- och motorcykelskaJtt. Enligt bristfälliga eller oriktiga, så att registerering
24409: stadga.ndena sökes återbäring av skatt h~ icke kanske på grund av dem. Ofta anhålles
24410: tullstyrelsen, som avgör huruvida1 sökanden även om avskri:ft av regigte1--kort under orätt
24411: skall erhåUa återbäring. Om beslutet är posi~ kännetecken eller för bil som icke ens ännu
24412: tivt anvisas sökanden att genom 'länsstyrel- anmälts till registrering. Tullstyrelsen måste
24413: sen i aitt eget län Jyfta skattrestitutionen. oekså ofta. inbegära tilläggsutredning till an-
24414: För att länsstyrelsen skall utbetala restitu- sökningarna.
24415: tion, bör sökanden först erhålla polisens an- Det nuvarande resrtitutionsförfarandet är
24416: teckning i bilens registerutdrag om att tull- otvivelaktigt något invecklat och skulle
24417: styrelsen beviljat skaltteåterbäring. Vidare kunna förenklas t.ex. så, att tullstyrelsen
24418: bör sökanden h~ länsstyrelsen på nytt an- skulle erlägga ska,tterestitution som den :fast-
24419: söka om att återfå det belopp i bilskatt, som ställt direkt genom länsstyrelsen. Saken kom-
24420: tullstyrelsen beviljat. mer oatt undersöka.s i finansministeriet, lik-
24421: Enligt meddelande från bilregistercentra- som även a.ndra. möjligheter att påskynda
24422: len tar erhållande av a.vskrift över första restitutionsförfarandet, och vid behov utar-
24423: registering omkring tre till fyra veckor från betas detaljerade stadga.nden om denna sak.
24424: det att regist.era.nmälan med begär.an om Beträffande restitution av skatt för bilar
24425: kortavskrift inlämnats till polismyndigheten, som sålts genom avbetalningsköp ingår icke
24426: under förutsättning, ,att ärendet kan avgöras särskilda stadganden i lagen om bilskatt. I
24427: utan att tilläggsutredning inbegä.res. Om dessa fall,antecknas köparen i registret såsom
24428: man önskar påskynda registrering och expe- den andra ägaren, varför tullstyrelsen lik-
24429: 5
24430:
24431: som :finansministeriet tidigare erlagt skwtte- I finansministeriet undersökes, huruvida
24432: återbäring till köparen redan innan köparen, det är skäl att förtydliga lagen om bilskatt
24433: sedan han erlagt alla avbetalningsrater, an- i dett-a av:seende.
24434: tecknats såsom enda ägare i bilregistret. Utom own nämnda fall undersökes i
24435: Högsta förvaltningsdomstolen har dock nu- finansministeriet vissa andra justeringar av
24436: mera omfattat den ståndpunkten, att köparen bilska.ttelagen och -förordningen, vilka kan
24437: vid avbetalningsköp har rätt 1att söka åter- anses nödiga på grund ~v omständigheter
24438: bäring av bilskatt först eftcr det att han som yppat sig i praJktiken, ävensom restitu-
24439: blivit införd i bilregistret såsom allenaägare. tionssystemets ändamålsenlighet i sin helhet.
24440: Helsingfors den 26 maj 1967.
24441:
24442: lVIinister Ele Alenius.
24443:
24444:
24445:
24446:
24447: E ~!7/67
24448: Skriftl spm. N: o 71.
24449:
24450:
24451:
24452:
24453: Korsbäck m. fl.: Om återbäring av skatt för bensin, som
24454: använts i traktorer.
24455:
24456:
24457: T i 11 R i k •S d a g e n s II e r r T a 1m a n.
24458:
24459: I sitt svar, den 23 juli 1965 på rege- bensinskatten skulle återbäras 72,- per
24460: ringens proposition angående ändring av traktor för tiden 1. 7.-31. 12. 1965. Trots
24461: lagen om skatt på motorfordon och lagen om att riksdagens beslut innebär fortlöpande
24462: temporär befrielsc av motorpetroleum från återbäring ·av bensinskatten anvisades icke
24463: tiHäggsaccis, utta:lade riksdagen: anslag härför i budgetförslaget för inneva-
24464: "I det riksdagen antager .1agen angående rande år. På grund härav har ingen åter-
24465: ändring av lagen om skatt på motorfordon bäring skett på :skatt, oom erlades under
24466: och lagen om temporär befrie1se av motor- 1966.
24467: petroleum från tinäggsaccis, förutsätter den, På grund av det ovan anförda och med
24468: att regeringen i brådskande ordning vidtager stöd av § 37 m01n. 1 riksdagsordningen får
24469: sådana åtgärder, att traktorer, viHra inom undertecknade framställa följande spörsmål
24470: lantbruket använder bensin som bränsle, i att besvaras av vederbörande medlem av
24471: fråga om bränslepriset blir likställda med statsrådet:
24472: traktorer, i vi1ika motorpetroleum användes
24473: som bränsle." Kommer Regeringen att anvisa nödiga
24474: Efter det två riksdagsspörsmål framförts medel och när för återbäring av skatt
24475: rörande verkstä:Higheten av detta beslut och som under 1966 erlagts för traktor-
24476: ärendet blivit utrett i en kommitte utfärdade bensin'?
24477: statsrådet den 7. 7. 1966 beslut om att av
24478: Helsingfors, den 25 apri:l 1967.
24479:
24480: Verner Korsbäck. Henrik Westerlund.
24481: Ragnar Granvik.
24482:
24483:
24484:
24485:
24486: E 448/61
24487: 2
24488:
24489: Kirj. ksm. N:o 71. Suomennos.
24490:
24491:
24492:
24493:
24494: Korsbäck y1n. : Traktoreissa käytetystä bensiinistä makse-
24495: tun veron palauttamisesta.
24496:
24497:
24498: E d u s kunnan H e r r a P u h e m i e h e l'l e.
24499:
24500: Vastau!ksessaan 23 päivänä kesäkuuta 1965 että bensiiniverosta palautettaisiin 72;-
24501: hallituksen esitykseen laeiksi moottoriajoneu- traktoria kohden 1. 7. 1965 ja 31. 12. 1965
24502: voverosta annetun lain muuttamisesta ja väliseltä ajalta. Siitä huolimatta, että edus-
24503: moottoripetroolin väliaikaisesta vapauttami- kunnan päätös tietää bensiiniveron jatkuva:a
24504: sesta nestemäisten polttoaineiden valmisteve- palauttamista, tähän tarkoitukseen ei osoi-
24505: ron lisäverosta, eduskunta lausui: tettu määrärahaa kuluvan vuoden tulo- ja
24506: "Hyväksyessään lain moottoriajoneuvove- menoarvioosityksessä. Tästä syystä ei ole ta-
24507: rosta annetun lain muuttamisesta ja lain pahtunut mitään vuonna 1966 maksetun ve-
24508: moottoripetrolin väliaikaisesta vapauttami- ron palauttamista.
24509: sesta nestemäisten polttoaineiden valmisteve- Yllä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
24510: rosta Eduskunta edellyttää Hallituksen ryh- jestylksen 37 § :n 1 momentin nojalla alle-
24511: tyvän kiireeHisesti sellaisiin toimenpiteisiin, kirjoittanoot ·esittävät valtioneuvoston asian-
24512: että maatalouden käytössä olevat bensiiniä omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
24513: polttoaineena käyttävät trwktorit tulevat symyksen:
24514: polttoaineen hintaan nähden tasavertaiseen
24515: asemaan moottoripetroolia polttoaineena Osöittaako Hallitus ja myönteisessä
24516: käyttävien traktoreiden kanssa." tapauksessa milloin tarpeelliset varat
24517: Sen jälkeen kun oli tehty !kaksi tämän pää- sen veron palauttamista varten, joka
24518: töksen toimeenpanoa koskevaa eduskuntaky- vuoden 1966 aikana on maksettu trak-
24519: symystä ja komitea oli selvittänyt asia:a val- toreissa käytetystä bensiinistä?
24520: tioneuvosto 7. 7. 1966 antoi päätöksen siitä,
24521: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1967.
24522:
24523: Verner Korsbäck. Henrik W·esterlund.
24524: Ragnar Granvik.
24525: 3
24526:
24527:
24528:
24529:
24530: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
24531:
24532: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan nassa oleva, trll!ktorilla viljelty peltoala puu-
24533: kirjelmässä 25 päivältä huhtikuuta 1967 tarha mukaan luettuna on ollut yli kymme-
24534: ovat :kansanedustajat Verner Korsbäck ym. nen hehtaaria, palautus oli 96 markkaa. Lää-
24535: valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin ninhallitusten käsittelemien hakemusten pe-
24536: viitaten esittäneet valtioneuvoston asianomai- rusteeHa on palautusten maksamiseen pyy-
24537: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- detty lääninhallitwksista määrärahaa yhteen-
24538: myksen: sä 305 000 markkaa. Palautusten kohteena on
24539: ollut vajaa 4000 traktoria.
24540: "Osoitta.ako Hallitus ja myönteisessä Puheena olevaan tarkoitukseen ei ole vuo-
24541: tapauksessa milloin tarpeelliset varat den 1967 menoarviossa ,enää osoitettu määrä-
24542: sen veron palauttamista varten, joka rahaa. Maataloustuotteiden hintatasoa mää-
24543: vuoden 1966 aikana on maksettu trak- rättäessä on maatalouskoneiden polttoaine-
24544: toreissa käytetystä bensiinistä~" kustannukset aina otettu huomioon sen suu-
24545: ruisina, mikä hinta kullakin polttoaineena on
24546: ollut. Näin ollen on myöskin benidiuin hinta
24547: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuulun otettu maata'louden hintai:ildeksia [ä8k:etta.essa
24548: toimialaani, esitän vastauksena siihen kun- huomioon alentamattomana, joten · benmlni-
24549: nioittavasti &'-euraavaa. traktorienkin omistajat ovat tuotteen hi:ttilan
24550: Eduskunnan toivomuksen mukaisesti val- muod088a saaneet hyvitystä niistä tuotanto-
24551: tioneuvosto antoi 7 päivänä heinäkuuta 1966 kustannuksista, joita heillä on ollut poltto-
24552: päätöksen bensiinikäyttöisten maataloustrak- ainehankintojen vuoksi.
24553: torien polttoainMn hinnan osittaisesta pa- Edellä sanotuista syistä hallituksen tarkoi-
24554: lauttamisesta vuodelta 1965. Palautus suo- tuksena ei ole esittää menoarvioon otettavaksi
24555: ritettiin 1. 7.-31. 12. 1965 väilis:eltä ajalta mäiil·ärahaa sen veron palauttami!!lta varten,
24556: niin, että palautusmäärä traktoria kohti oli joka vuoden 1966 aikana on makfrettu trak-
24557: 72 markkaa ja joo traktorin haltijan hallin- toreissa käytetystä bensiinistä.
24558: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1967.
24559:
24560: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
24561: 4
24562:
24563:
24564:
24565:
24566: T i ll R i k s d a g e n s Herr T a l m a n.
24567:
24568: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen trädgård, som var i traktorinnehavarens
24569: anger har Ni, Herr Talman, med Eder besittning, var över tio hektar. På basen av
24570: skrivelse av den 25 april. 1967 till veder- ansökningar som länsstyrelserna behandlat
24571: börande medlem av statsrådet för avgivande har länsstyrelserna anhållit om sammanlagt
24572: av svar översänt följande av riksdagsman 305 000 mark i anslag för utbetalning av
24573: Verner Kiorsbäek m.fl. underteclrnade restitutioner. Föremål för restitution har
24574: spörsmål: varit något tmder 4 000 traktorer.
24575: För ifrågavarande ändamål anvisades icke
24576: "Kommer Regeringen att anvisa mera år 1967 anslag i statsförslaget. Vid
24577: . nödiga mooel och när för återbäring bestämmandet av prisnivån för lantbruks-
24578: av skatt som under 1966 erlagt:s för produkter har lantbruksmaskinernas bränsle-
24579: traktorbensin?" kostnader alltid observerats enligt priset för
24580: l'espektive bränsle. Sålunda har även bensin-
24581: Då det i spörsmålet av:sedda ärendet hör priset beaktats utan nedsättning vid be-
24582: till mitt verksamhetsområde, får jag såsom räkning av prisindex för lantbruket, varför
24583: svar vördsamt anföra följande. även ägarna av bensindrivna traktorer i
24584: Statsrådet utfärdade i enlighet med Riks- form av priset på produkterna erhä:llit gott-
24585: dagens hemställan den 7 juli 1966 ett beslut görelse för de produktionskostnader de haft
24586: om partiell prisrestitution för bränsle för på grund av bränsleanskaffning.
24587: bensindrivna lantbrukstraktorer för år 1965. Regeringen har av ovansagda skäl icke för
24588: Restitution erlades för tiden 1. 6.-31. 12. avsikt att föreslå <anslag i sta:tsförslaget för
24589: 1965 såiunda, att restitutionsbeloppet per restitution av den skatt som under år 1966
24590: traktor var 72 mark, och 96 mark om den erlagts för traktorbensin.
24591: med traktor odlade åkerarealen inklusive
24592: Helsingfors den 26 maj 1967.
24593:
24594: Finansminister JUagno Kaivisto.
24595: Kirj. ksm. N: o 72.
24596:
24597:
24598:
24599:
24600: Hostila: Kalanjalostuslaitoben rakentamisesta itäisen Suo-
24601: menlahden rannikolle.
24602:
24603:
24604: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
24605:
24606: Itäisen Suomenlahden ammattikalastajain tähdennett~ sitä, etrt:ä va]tli.o rakentaisi täl'-
24607: kalastusalue supistui huomattavasti sen jäl- laiisen laitoksen, si'lQä ka11astajain on vai-
24608: keen, kun tämän alueen kalastajain pyynti- keata hajallaan asuen sen rakentamista
24609: alueet pääosiltaan jäivät luovutetume alu- suorittaa. On arvioitu, että saadut' saalitit
24610: eel!le. Si'irtol1aiskalastajia Koiv1sto1ta ja 1uo- riittävät (itäisellä Suomenlahdella) kal'an-
24611: vutetuilta saariita sijoit1tui huomattava mää- jalliostuslaitoksen kannattava]le toiminnalle.
24612: rä välittömästi rajan pintaan alkaen Viro- Kalanjalostuslaitos olisi omiaan tasoittamaan
24613: ~ahdelta. nyt vallitsevaa epävarmaa ja epätasaista
24614: Näiden kalastajain sijoittamisessa tapah- kalastajain toimeentuloa ammatissa, mikä
24615: tui< valtion tahdl'ta ikävää ja huonosti hoi- ei ol'e helpoimpia ammattiemme joukossa.
24616: dettua asioimista. Erikoisesti Pyhtään ulko- - Kulutttajain kannalta myöskin säännöHii-
24617: saarrsrtoon Munapirtltiin ja Jähisaarme sijoi- nen kal:an tarjoilla olem~nen tulisi näin hoi-
24618: tetut eivät saaneet luvattuja ja riittäviä ka- detuksi ja varmastikin hintataso vakiinnu-
24619: las:tusvesiä, eivätkä tila:t vastanneet lupa- tetuksi.
24620: uksia. Kaikesta tästä johtuen säännöllinen Edellä o1evan perusteella ja va1itiupäivä-
24621: toimeentulo kalastuksen avulla ei ole tur- järjestyksen 37 §: n 1 momenrtlt!irin viitaten
24622: vattu. ,Joskus ttosin saattaa tullia parempia- esitän valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24623: kirn saaliita ja täl[öin joudut.aan kalat myy- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24624: mään sellaiseen hintaan, milliä ei voida
24625: korvata huonojen pyyntiaikojen tappiol'lli- Aikooko Ha~litus ryhtyä toimenpi-
24626: suutta. tei:din krulanja]ostusl,aitoksen rakonta-
24627: Kalastujain 'tahol.ta on Lausuttu toivomuk- miseks,i rannikkoa1'ueelle Virolahti-
24628: sia vwltiovalla1[e ka'ltanjalostustehtaan saa- Uudenmaan läänin raja~
24629: miseksi tälle rannikon osa:Lle. Erikoisesti on
24630: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1967.
24631:
24632: Sulo Hos.til:a.
24633:
24634:
24635:
24636:
24637: E 439/67
24638: 2
24639:
24640:
24641:
24642:
24643: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
24644:
24645: Herra Puhem'ies on viime huhtikuun 27 200 000 markkaa pitbkäaikaista ja halpakor-
24646: päivänä päivätyssä kirrjeessä, valtiopäiväjär- koista '!lainaa. Näiden liaåtosten vuonna 1965
24647: jestyksen 37 §: n 1 momerubhssa mainitussa su01laama ja maustama kalamäärä oli yh-
24648: tarkoituksessa Jiäheltltlinyt minu]oo jruljen- teensä noin 250 000 kiloa.
24649: nöksen edustaja Sulo Hostilan jättämästä Myös Haminaan ra.kennettavaa pieneh-
24650: kysymyksestä, jossa valtioneuvoston asian- köä kalanjalostuslaitosta varten on myön-
24651: omaisen jäsenen vastat.bavaksi on esitetty nett:y lainaa, mutta laitoksen rakentaminen
24652: kysymys: on myöhästynyt asemakaavamuutoksen ai-
24653: heuttaman odottamattoman viivästymisen
24654: "Aikooko Hallitus ryht~ä toimenpi- vuoksi.
24655: teisiin kailanja]ioSitus~aitoksen rakenta- On todett1ava, että parhaimman hinnan
24656: miseksi rannikkoaVueel·le Viro11ahti- kalastaja saa kalastaan silloin, kun kala toi-
24657: Uudenmaan läänin raja?" mitetaan tuoreena kulutukseen ihmi•sravin-
24658: noksi. Kwlan jalostaminen tu:liee ni[n kall-
24659: Kysyjä viittaa kalia·stajien taholta lausut- l!iikså, että siitä ei raaka-aineellia; voida mak-
24660: tuihin toivomuksiin, että valtio rakentaisi saa korkeampaa hintaa. Mainittakoon, että
24661: ka11anjalostuS'laitoksen itäisen Suomerulahden ko,timai,sen .smcliin'ipurkin hinnasta, joka
24662: a1ueeli1Je, s1tlä kalastajien on vaikeata hajal- vähittä~skaupassa on yli markan, kilohailin
24663: laan asuen itse saada aikaan tä'maista •lai- osuus on vain 10~12 penniä.
24664: tosta. Kalanjalostuslaitos olisi omiaan ta- Jotta ka:llanja~os:t;uslaitos vastaisi kysyjän
24665: soittamaan vallitsevaa epävarmaa ja epäta.- esittämiä odotuksia, sen tuli•si olLa ol!ois-
24666: saista kalastaji•en toimeentulJoa. Myös lmltnt- samme varsin suur.i, jotta se pystyisi ot;t!a-
24667: tajain kanna:lrta ka,lan säännöl'l~nen tarjolla maan vastaan siinä määrin kalaa, että se
24668: o11eminen rtrulisi hoidetuks'i ja hintataso va- todeUaksin vaikuttaisi tuntuvas1ti kalansaa-
24669: kiinnutetuksi. liiclen menekk'iirn. Jotta sen maksama hinta
24670: Virallisen kalansaalisarvion mukaan Ky- tyydyttäisi kalastaji•a, tulisi l1aitoksen voida
24671: men liäänin rannikko- ja niiden naapurikun- va]mistaa erittäin pienin kustannuksin kaJ.a-
24672: tien yhteenlaskettu kalansaalis oli vuonna säHykkeirtä, jotta ne markkinoillamme kyke-
24673: 1965 noin 5.5 miljoonaa ki,loa. Sä:i:liyke'teh- nisivät kilpairlemaan halpojen uakomaisten
24674: dasta ajatelalen tul•evat sen raaka-aineena tuo>tteiclen kanssa, joita mm. EFTA:n puit-
24675: lähinnä kysymykseen kilohaili, jonka osuus teissa tuodaan maahamme.
24676: saal~i·sta oli noin 0.6 miljoonaa kHoa ja si- Suuren laitoksen kannattava toiminta
24677: lakka, jonka osuus o:l!i. noin 4 mi:ljoonaa eclehlyttää suurten raaka-ainemäärien ta-
24678: kiloa. sais,ta ja ympärivuotista tarjontaa. Tämän
24679: Täysisäilykkeiden ja maustekalan raaka- perusedellytyksen täyttäminen tuottaisi epäi-
24680: aineena käytetään nykyisin yksinomaan ki- 'lemättä ylivoimaisia vaikeuksia.
24681: lohailia. Silakka tulee kysymykseen .suola- Uuden kalanjalostuslaitoksen rakentami-
24682: kalan, savuka']an ;ja mahdoliliscsti muiden nen va:ltion varoin ei edellä sano1trun perus-
24683: niin sanottujen einestuotteiden raaka-ai- teella tunnu oikeailta ratkaisulta. Sen sijaan
24684: neena. on pyrittävä tehostamaan jo olemassa ole-
24685: Kymen läänin rannikolla toimii kaksi vien ]aitosten ·t~oimintaa moni•puotlistamalila
24686: mainitrt!avaa ka:lianjaliOSit.usta harjoirttavaa tuoteval:ikoimaa ja lisäämäl[!ä tuo1t.antoa.
24687: yritystä. Laitosten perustamiskustannukset Ehdottomana edelaytyksenä ei voida myös-
24688: olivat yhteensä yli 300 000 markkaa ja val- kään pitää uuden laitoksen rakenrt1amista
24689: tio myönsi niiden rakentamiseen yhteensä nimenomaan Kymen läänin rannikolle. Kes-
24690: 3
24691:
24692: keisempi paikka raaka-aineen s'aantia silL Ka:Lanjalostustoiminnan kehittämisen •trulee
24693: mäillGipitäen o]tisi ehkä Loviisa, jossa jo on lähinnä tapahtua jo olemassa olevien ~aitos
24694: suuri säilyketehdas. Tämän laitoksen toi- ten toim1ntaa tehostamalla. Tähän valtio
24695: minnan tehostaminen olisi niinikään kalan- voi osamstua myöntlämä:lilä määrärahojen
24696: saaliin menekkiä l.isäävä toimenpide, joka suomissa puitteissa lainoja.
24697: varmasti tullJtiUisti myös Kymen läänin ran~ Tämän saan kunnioHtaen saattaa. Herra
24698: nikoilla, sitlä hyvät yhteydet mahdol[ista- Puhemiehelle tiedoksi.
24699: vat raaka-aineen nopean kuljetuksen ,sinne.
24700: Hels-ingissä 25 päivänä toukokuuta 1967.
24701:
24702: Ministeri Lars Lindeman.
24703: 4
24704:
24705:
24706:
24707:
24708: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24709:
24710: I det syfte 37 § 1 mom. riksiClagsordningen och kryddade dessa företag samman:lagt
24711: anger, har Ni, Herr Ta]man, med Eder omkring 250 000 k~logram fisk.
24712: skrivellse av den 27 'Senas,te april till veder- Även för byggande av en mindre fisk-
24713: börande med!lem av statsrådet för av- förädlingsanläggning i :B-,redrikshamn har
24714: givande av svar översänt avskrift av föt- beviilja·ts lån, men bygget har oväntat för-
24715: jande av riksdagsman Sulo HostiTa under- clröjtts på grund av stadsplaneändring.
24716: tecknade spörsmål: Det kan konstateras, att fiskaren: får det
24717: bästa priset för sin fisk när denna levereras
24718: "Ärnar Regeringcn skrida tm åt- färsk till konsumtionen såsom människo-
24719: gärder för an]äggande av en fisk- föda. :B-,örädlingen av fi•sk bllir :så dyr, at.tr
24720: förädliingSiindootrri på kustområdet något högre pris icke kan beta:las för den
24721: Virolahti~----Nylands' läns gräns ?" såsom råvara. Nämna's må, att i priset för
24722: vassbuken i en: inhemsk "sardinburk", som
24723: Spörsmå'lsstäJI~aren hänvisar til3. önske-
24724: i minuthandeln är över en mark, är endast
24725: mål som uttalats av fiskare, att staten måtte 10-12 penni.
24726: anlägga en fiskförädliingsinduSit:ri i östra För att fiskförädlingsfabriken skulle mat-
24727: delen av Finska vikens område, ty det är svara spörsmållssttällarens förväntn:ingar,
24728: svårt för fiskarna med sin spridda bosätrt:- borde .den vara rätt stor för våra förhå]lan-
24729: ning att själva få tin stånd en sådan. En den att kunna ta emot fisk i sådaru mängd,
24730: :f'iskförädlingsindustri skul~.e vara ägnad at,t1 at.t detta verkl!igen skul'le inverka kännbal'ltt
24731: utjämna fiskarnas o·säkra och ojänma ut- på fångsternas åtgång. För att det pris
24732: komst. Från konsume:ntsynpunkt sett skulare som betalas fiskarna skulle tillfredsställa
24733: ett regelbundet utJbud av fisk fås tilrl ståud dessa, borde inrättningen kunna framställa
24734: och prisnivån .stabi•lfiseras. fiskkonserver titll så minimaila kostnader, att
24735: de på vår marknad skulae kunna kunkur-
24736: Enligt den officiella beräkningen över rera med de bill:iga utländska produktrer,
24737: fiskfångsten var denna 'inom Kymmene ~äns som importeras bl.a. inom ramen för EFTA.
24738: kustområden och deras grannkommuner år En förutsä;trtning för att en stor anliägg-
24739: 1965 sammaiJJTagt omkri:ng 5.5 miljoner kUo- nings verksamhet skalll vara lönsam är ett
24740: gram. Med tanke på en konservfabrik kom- jämnt: utbud året om av stora mängder
24741: mer såsom råvara närmast i fråga vassbuk, råvara. Uppfy'lJandet av denna grundförut-
24742: vars ande1~ i fångsten var omkring 0.6 mil- sättning sku:Ue otvivelaktigt vara förenat
24743: joner kilogram och strömming, vars andel med övermäktiga svårigheter.
24744: var omkring 4 m:illljoner kilogram. Byggandet av en ny fiskförädlingsfabrik
24745: Såsom råvara för helkonserver och krydd- med sit1atens medel synes på ovannämnda
24746: fiSik användes numera enba:r.ti vassbuk. grunder icke vara den rätta lösmingen.
24747: Strömming kommer i fråga såsom råvara Däremot bör man söka effektivera de redan
24748: för saltfisk, böckUng och möjligen andra förefintliga anläggningarnas verksamheot
24749: färdigmatprodukter. genom att göra produktsortimentet1 mera
24750: På Kymmene läns kust verkar två företag mångsidigt och genom att öka produktio-
24751: som i nämnvärd mån bedriver fiskförädling. nen. Det kan icke hel[ier be:traktas som
24752: Anläggningskootnaderna var sammaniragt någon ovimkorlig föru:tJsättn:ing, att en ny
24753: över 300 000 mark och staten beviljade för fabrik borde byggas just på Kymmene
24754: byggandet sammanlragtJ 200 000 mk i lång- läns kust. En mera centra:l plat~~ med beak-
24755: fristigt Ilån med låg ränta. År 1965 insalltade tande av råvarutillgången skuille måhända
24756: 5
24757:
24758: vara Lovisa, där det redan finns en stor Utvecfulandet av fiskförädlingen bör när-
24759: konservfabrik. Effektiver'ing av dcnnas mast ske genom effektivering av redan
24760: verksamhet skulil>e också vara en åtgärd exirstrerande företags verksamhe:t. Häri kan
24761: som sku:l['e öka Hskfångsternll!s åtrgång och staten deltaga genom att bev'ilija Iän inom
24762: säkeraigen bli kännbar även längs kusten ramen för anslag.
24763: av Kymmene Iän, ty de goda vägförbin- Detta får jag vördsamt bringa Eder Herr
24764: delserna möjliggör snabb transport av rå- 'l'a]man tHI kännedom.
24765: varan dit.
24766: H~lsingfors den 25 maj 1967.
24767:
24768: Minister Lars Lindeman.
24769:
24770:
24771:
24772:
24773: E 439/67
24774: 1
24775:
24776: 1
24777:
24778: 1
24779:
24780: 1
24781:
24782: 1
24783:
24784: 1
24785:
24786: 1
24787:
24788: 1
24789:
24790: 1
24791:
24792: 1
24793:
24794: 1
24795:
24796: 1
24797:
24798: 1
24799:
24800: 1
24801: Kirj. ksm. N:o 73.
24802:
24803:
24804:
24805:
24806: Hostila: Kalastuksesta valtion Haapasaaren-Virolalhden saa-
24807: risttoaluee1[a annetun asetuksen muuttamisesta.
24808:
24809:
24810:
24811: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
24812:
24813: Asetus kailastuksesta valtion Haapasaaren Ka:llastuslain 2 § : n mukaista vailtion vettä
24814: -V<irol'ahden saacistoaluee~la (annettu 27. on vasta Pyhi!Jään rannikon kohdaJ[a.
24815: 11. 1953) on aiheurtiVanut eriäviä mielenil- Ollisikohan lupiensaanniin tiukentamiseen
24816: maisuja tämän asetuksen tulkinnasta koko o'llut syynä Huovarin merellä alkanut ta!llvi-
24817: asetuksen voima.ssaoloajan. TyytymrutJtömyys pyyntli? Lienee olJlut ajatuksena turvata pai-
24818: nykyisen asetuksen tulkintaan antoi aiheen kal:lliffiLlie kalastajilUie kannatitJavaksti oooittau-
24819: noin 40 ka11aSitwt·a harjoci:ttavan taholta va- t'Unut talvikalastus, mitä vastaan ei varmas-
24820: lti.tuksen :tekemiseen maataloushru1Htukselle tikaan keneUäkään o1e mitään. Tuskin kui'-
24821: 17.5.1960. itienkaan thlapäiskalastajain ka1las1Justl()imet
24822: Valitus hylättiin ja edel~leenkin eSiiintyy kesän alikana ra.joitetui11a pyydysmääriNä
24823: tyytymättömyytltä, minkä poistamiseksi tu- tuottavat! haittaa ammatt.imaisestli ka:liast.usta
24824: lisi 1Jehdä kaikki mahdollinen. harjoi:t!taville.
24825: On muistettava, että Kymin ja Pyhtään Lisäksi on huomautettava, että Kotkan kau-
24826: kuntien, Karhulian kauppalan sekä Kotkan pungin, Karhulan kauppalan ja Kymin kun-
24827: ja Haminan kaupunkien asukkaillla on Oll- nan kohdalllla kokonaan puuttuu ns. ulompi
24828: lUJ1J jo vuosikymmenien aikana harrastluk- eli kalastu:s:l~in 2 §: n mukainen vesialue
24829: sena, virkistysmuotona sekä e1Jimketinonakin ja Pyh:tään rannikon ooa:lllia sottien jälkeen
24830: kalastus nätiden kuntien lähivesiiLliä. Vuos·i- Kotkaan ja Haminaan suuntautunurti eri'tltiäin
24831: kymmenien aikana vakiirtitiuneista tavoista vilkas ~aåvaliikenne on pirstonut entiset ajo~
24832: johtuen ovat sadat edellä maintitut rannikon ja ankkuriverkkokala.stuspaikat. Tästä joh-
24833: asukkaart< hankkineet ulkomerel'lle menoa. var- tuen pyhtiääJJäisme kallastajilile pitätiSii varata
24834: ten merikellpoisia moort:rt:~riveneitä ja sielilä kalastusmahdolil[suus alueen itäosassa.
24835: tarvitt!avia pyydyksiä luottaen siihen, että Erikoissäännösten alainen valtion Haapa-
24836: aikaisemman rtavan mukaan pyyntiluvat saaren-Virolahden saaristo- ja kaiLasttusalue
24837: myönnetään. Kun pyynti:llupien saannissa on huomattavan Jaaja, Haapasaaren alue lie-
24838: tapaht,UJi huomattavia rajoituk!Sii!a, sai se ai- nee 8 000 ha:n 1!aajuinen, Tammi'On ja Kuor-
24839: kaan ymmärretltävää tyytymättömyyttä. salon jakokunnan alue ylli 13 000 ha. Ran-
24840: Pyyntikiellon aJiaiseksi joutuivat myös nikkokylien jakokuntien kalavedet vaihte-
24841: Karhulan kauppalan ja Kotkan kaupungin levait 50 ha:stia muUJt!amaan sataan, muuta-
24842: a:ltueilla nykyisin asuvat U:1ko.saare1aiskrulas- missa tapauksissa 2 000-3 000 ha:iin
24843: tajat, jotka ovat säännölqusesti käyneet, hy- EdeHä olevan perusteeNa ja vailitiopäivä-
24844: vfu]lä säiNä mm. siianpyynnissä ja laskeneet järjestyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten
24845: s1lakkaverkkojakin mm. KoivUJLuodon ym- esitän valltioneuvoston asianomaisen jäsenen
24846: päristötle siitä asti, kun joutuivat! jättä- vas!tia.ttavaksi seuraavan kysymyksen:
24847: mään kotii.saarensa. Hankittujen kalastusvä-
24848: lineiden hyväksikäyttöön muua:l!La on näiillä Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
24849: perin pienet mahdolllisuudet, silliä krulastus- ryhtynyt ;tai aikoo ryhtyä kalastusta
24850: kelpoiset vesialtueet irtäraja1rtia aina Pyhtään va:lltion Haapasaaren-ViTol~hden saa-
24851: klmnan rajahle ovat joko maanomistuksen ristoalueelia koskevan asetuksen muut-
24852: tai erikoissäännöksen alaisuuitleen kuu!IIUV'ia. tamiseksi siten, että nykyistä va-
24853: E 406/67
24854: 2
24855:
24856: paam.pi kalastaminen tehtäisiin mah- kaupunkien asukkaille, jobka ovat
24857: dol.IJiseksi mainJi,tu1l!a a'llueell:a nillile menettäneet aikailSerumin saavutetun
24858: Kymin ja Pyhltlään kuntien, Karhulan oikeutensa kal!astamiseen edelllä mai-
24859: kauppaiLan sekä Kotkan ja Haminan ruituHa alueella~
24860: Helsingissä 27 päivänä huhlbikuuta 1967.
24861:
24862: Su:l!o Hostila.
24863: 3
24864:
24865:
24866:
24867:
24868: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24869:
24870: Herra Puhemies on vuoden 1967 huhti- kauppw1an sekä Kotkan ja Haminan
24871: kuun 27 päivänä päivätyssä kirjeessä, val- kaupunki~n asukkaille, jOII:lka ovat
24872: tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenti;ss:a menettäneet aikaisemmin saavutetun
24873: mainitussa !tarkoituksessa, :Jiähettänyt mi- oikeutensa kal!aatalllliseen edelllä mai-
24874: nulme jäljennöksen edustaja HostHan j~tJtä nitulla wlueella 1"
24875: mästä kysymyksestä, jossa valtioneuvoston
24876: asianomaiiSen jäsenen vastattavaksi on esi-
24877: tetty kysymys: Vastaukseksi tähän . kysymykseen saan
24878: kunn'ioi11taen esittää seuraavaa:
24879: "Miliin toimenpiteisiin Ha:lil!itus on TasavaUan Presidentti on antanut touko-
24880: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kalastusta kuun 12 päivänä 1967 asetuksen kalastuk-
24881: valition Haapasaaren-Virol!ahden saa- sesta ja metsästyksestä valtilOn Haapasaaren
24882: ristoalueena koskevan asetuksen muut- - ViroJiahden saaristoallueel:lla. Tässä asetuk-
24883: tamiseksi siten, että nykyistä va- sessa on otettu huom~100n ne näkökohdat,
24884: paampi kalastaminen tehtäisiin ma,h- joihin kysymyksessä on vliittattu.
24885: dolliseksi mainitUlla altueel'la niil[!e Tämän saan kunnioittaen sawtJtaa Herra
24886: Kymin ja Pyhtään kuntien, Karhulan Puhemiehelle tiedol~si.
24887: He11Sing'issii 23 päivänä ;toukokuuta 1967.
24888:
24889: Ministeri Lars Lindeman.
24890: 4
24891:
24892:
24893:
24894:
24895: Till Riksdagens Herr Talman.
24896:
24897: Med skrivelse av den 27 april 1967 har Pyttis kommuner, Karhula köping
24898: Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 mmn. samt städerna; K(}tka och Fredrik&-
24899: riksdagsQrdningen anger, till mig översänitJ hamn, som förl>orat sina tidigare för-
24900: avskrift av ett av riksdagsman Hostila ställt värvade rä<titigheter amt fiska inom
24901: spörsmåll, vari vederbörande medllem av nämnda område~"
24902: statsrådet förelägges följande fråga:
24903: Såsom svar på dert:ta spörsmålJ får jag
24904: ''Vi'lka åtgärder har Regeringcn vördsamt anföra följande:
24905: vidtag'it eller ärnnar den vidtaga för Republikens President ut.färdade den 12
24906: åstadkommande av sådan ändri:ng i maj 1967 en fö;rordning om fiske och jakt
24907: förordningen om fiske inom staten in(}m staJten tilllhöriga Aspö-Viro]ahti skär-
24908: ti'llhöriga Aspö-Virolahti skärgårds- gårdsområde. I förordn'ingen beaktas de
24909: område, llAtt större frihet i fisket synpunkter som framförs i spörsmåiLert::.
24910: skulle möjliiggöras' inom sagda om- Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
24911: råde för de invånare i Kymmene och Talman, til'l kännedom.
24912: Helsingfors den 23 rnaj 1967.
24913:
24914: Minister Lars Lindeman.
24915: Skriftl. spm. N: o 74.
24916:
24917: Melin: 01!1 regeringens ståndpunkt beträffande de aktuella
24918: europeiska. ma.rlma.dsproblemen.
24919:
24920: '1' ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24921: Den dominerande frågan vid Nordiska rå- Då utrikesministeriet även handlägger de
24922: dets 15: e session i Helsingfors den 1-6 viktiga handelspolitiska frågorna bör sär-
24923: april 1967 gällde de nordiska ländernas för- skild uppmärksamhet ägnas uttalanden av
24924: hållande till den Europeiska Ekonomiska utrikesministern i marknadsfrågan. Enligt
24925: Gemenskapen (EEC). Av de auktoritativa det sammandrag av aktuella nyheter som
24926: uttalanden som företrädare för de nordiska utrikesministeriet den 16 mars 1967 distri-
24927: ländernas regeringar gjorde i marknadsfrå- buerat bl. a. till våra representationer i ut-
24928: gan kan man för de olika ländernas del fast- lande har utrikesminister Karjalainen på
24929: ställa följande handlingslinjer: Om Eng- centerpartiets distriktsordförandes diskus-
24930: land detta år anhåller om medlemsskap i sionsdagar i Helsingfors den 15 mars givit
24931: den Europeiska Ekonomiska Gemenskapen följande uttalande i marknadsfrågan: "Fin-
24932: kommer Danmark att följa Englands exem- land har ingen anledning till oro, om Euro-
24933: pel och begära omedelbara förhandlingar för pas nuvarande handelsförbund förenas, ty
24934: att bl. a. från första början få diskutera de vårt land kan i sinom tid finna en fördel-
24935: viktiga jordbruksfrågorna. Likaså torde lB.iktig lösning."
24936: Norge såsom Danmark anhålla om med- Ovannämnda uttalande är givetvis hop-
24937: lemskap i Gemenskapen även om den norska pingivande, men formuleringen så pass obe-
24938: regeringen inte ännu givit lika klart besked stämd, att undertecknad med hänvisning
24939: som den danska. till ovanstående samt med stöd av 37 § 1
24940: Sverige kommer av allt att döma efter mom. riksdagsordningen ber att få fram-
24941: att de engelska och danska förhandlingarna ställa följande spörsmäl att besvaras av ve-
24942: kommit i gång ldarlägga om det finns möj- derbörande medlem av statsrådet:
24943: ligheter att vinna inträde i Gemenskapen
24944: med bevarad neutralitetspolitik. Möjligheten Har Regeringen fäst uppmärksam-
24945: tili en tidsmässig samordning mellan de het vid den även för vårt land som
24946: norska och svenska förhandlingarna har associerad medlem av EFTA avgö-
24947: även antytts. rande vändning de europeiska mark·
24948: De uttalanden i marknadsfrågan som nadsfrågorna nu står inför och vilket
24949: gjordes av företrädare för Finlands re- är Regeringens handlingsprogram,
24950: gering vid sessionen var emellertid i jäm- ifall England anhåller om medlems-
24951: förelse med de övriga nordiska regeringarna skap i EEC, samt delar Regeringen
24952: mycket obestämda och skapade ingen klar- qtrikesminister Karjalainens ådaga-
24953: het hur Finland kommer att förhålla sig vid lagda opti.mism beträffande Finlands
24954: Englands eventuella inträde i EEC. Givetvis möjligheter att finna en gynnsam lös-
24955: är detta förståeligt då frågan för Finlands ning, även om El!'TA:s ställning avse-
24956: del är betydligt mera komplicerad än för värt kommer att försvagas, och an-
24957: de övriga nordiska länderna. Då emellertid ser Regeringen det niotiverat a;tt
24958: Englands anslutning till EEC kan tänkas bli i form av ett meddelande till Riks-
24959: aktuell och när EFTA: s fortsatta betydelse dagen i enlighet med 36 § riksdags-
24960: efter ett sådant avgör.ande starkt måste ordningen klarlägga sina synpunkter
24961: ifrågasättas, är det av vikt att i detta skede pä de aktuella europeiska marknads-
24962: få ta del av hur Finlands regering bedömer problement
24963: utvecklingen för Finlands del i marknads-
24964: frågan.
24965: Helsingfors den 27 april 1967.
24966: Ingvar S. 1\lelin.
24967: E 405/67
24968: 2
24969:
24970: Kirj. kB'm. N:o 74. Suomennos.
24971:
24972: M~lin: Hallituksen Euroopan ajankohtaisiin markkinaongel-
24973: miin omaksumasta kannasta.
24974:
24975: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
24976:
24977: Keskeisenä kysymyksenä Pohjoismaiden Kun ulkoasiainministeriö käsittelee myös
24978: neuvoston 15 istunnossa Helsingissä huhti- tärkeät kauppapoliittiset kysymykset, ulko-
24979: kuun 1-6 päivinä 1967 oli pohjoismaiden asiainministerin markkinakysymystä koske-
24980: suhde Euroopan talousyhteisöön (EEC). Nii- ville lausumille on pantava erityinen paino.
24981: den arvovaltaisten lausumien perusteella, IDkoasiainministeriön 16 päivänä maaliskuuta
24982: joita pohjoismaiden hallitusten edustajat an- 1967 mm. ulkomailla oleville edustustomem-
24983: toivat markkinakysymyksistä, voidaan eri me jakeleman, ajankohtaisia uutisia sisältä-
24984: maiden osalta kiteyttää seuraavat toiminta- vän yhteenvedon mukaan ulkoasiainminis-
24985: suunnitelmat: J<>s Englanti tänä vuonna teri Karjalainen on antanut keskustapuo-
24986: anoo Euroopan talousyhteisön jäsenyyttä, tu- lueen piirien puheenjohtajien neuvottelupäi-
24987: lee TanSka seuraamaan Englannin esimerkkiä villä Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta
24988: ja pyytämään välittömiä neuvotteluja saa- seuraavan lausunnon markkinakysymyk-
24989: dakseen mm. alun allkaen keskustella tär- sestä: "Suomella ei ole aihetta huoleen, jos
24990: keistä maatalouskysymyksistä. Samoin Norja Euroopan nykyiset kauppaliitot yhtyvät,
24991: Tanskan tapaan anonoo Yhteisön jäsenyyttä, sillä maamme kykenee löytämään aikanaan
24992: joskaan Norjan hallitus ei vielä yhtä selvästi myönteisen ratkaisun."
24993: kuin Tanskan hallitus ole antanut kantaansa Yllämainittu lausuma on tietenkin toiveita
24994: tiedoksi. herättävä, mutta sen muotoilu on siinä mää-
24995: Kaikesta päättäen Ruotsi senjälkeen kun rin epämääräinen, että allekirjoittanut yllä-
24996: Englannin ja Tanskan neuvottelut ovat esitettyyn viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
24997: käynnistyneet, tulee ottamaan selon mah- tyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esittää
24998: dollisuuksista päästä Yhteisöön puolueetto- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24999: muuspolitiikan säilyttäen. On vihjailtu myös tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25000: mahdollisuuteen ajoittaa Norjan ja Ruotsin
25001: neuvottelut samaan ajankohtaan. Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
25002: Suomen hallituksen edustajat tässä istun- miota siihen, meidänkin maamme kan-
25003: nossa markkinakysymyksestä antamat lau- nalta EFTAn liitännäisjäsenenä, rat-
25004: sunnot olivat kuitenkin muiden pohjoismai- kaiSevaan käänteeseen, joka on ta-
25005: den hallituksiin verrattuna· hyvin epämää- pahtumassa Euroopan markkinakysy-
25006: räiset, eivätkä ne tuoneet selvyyttä kysy- myksissä, ja mikä on hallituksen toi-
25007: mykseen miten · SuQmi tulee suhtautumaan mintaohjelma, jos Enghinti anoo
25008: Englannin mahdollisesti· liittyessä EEC: hen. EEC:n jäsenyyttä, sekä yhtyykö Hal-
25009: Tämä on tietenkin ymmärrettävä, kim kysy- ·litus ulkoasiainministeri Karjalaisen
25010: mys Suomen osalta ·on huomattavasti moni- ilmentämään optimismiin Suomen
25011: mutkaisempi kuin muiden pohjoismaidon mahdollisuuksista löytää suotuisa rat-
25012: kohdalla. Koska kuitenkin Englannin liitty- lkaiw siinä;kin tapauksessa, että
25013: misen EEC: hen voidaan ajatella käyvän EFTAn asema huomattavasti heikon-
25014: ajankohtaiseksi ja kun sellaisen ratkaisun tuu, ja katsooko Hallitus aiheelliseksi
25015: jälkeen EFTAn merkitys on asetettava ko- valtiopäiväjärjestyksen 36 § :n mukai-
25016: vin kyseenalaiseksi on tähdellistä tässä vai- sen tiedonannon muodossa selostaa
25017: heessa saada tietää, miten ·Suomen hallitus Eduskunnalle näkökohtiaan Euroopan
25018: arvioi kehitystä Suomen osalta markkina- ajankohtaisista markkinaongelmista?
25019: kysymyksessä.
25020: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1967.
25021: Ingvar S. Melin.
25022: 3
25023:
25024:
25025:
25026:
25027: :BJ d u s k u n n a n II e r r a Puh e m i e h e II e.
25028:
25029: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- ilmoitettu sen pyrkivän tekemään esityk-
25030: tissa mainitussa tarkoituksessa on kansan- sensä EEC: lle samanaikaisesti Norjan
25031: ·edustaja Ingvar S. M~lin esittänyt Halli- kanssa, mikä kuitenkin koskee vain hake-
25032: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi musten ajallista yhteensovittamista. Sveitsi
25033: seuraavan kysymyksen: on myös ilmoittanut kannattavansa laajan
25034: eurooppalaisen talousryhmittymän aikaan-
25035: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- saamista, johon se osallistuisi, korostaen voi-
25036: miota siihen, meidänkin maamme kan- makkaasti puolueettomien maiden asemaa ja
25037: nalta EFTAn liitännäisjäsenenä, rat- oman puoluecttomuutensa konkreettista si-
25038: kaisevaan käänteeseen, joka on ta- sältöä. Sekään ei kuitenkaan ole ryhtynyt
25039: pahtumassa Euroopan markkinakysy- mihinkään liittymishakemustoimenpiteisiin.
25040: myksissä, ja mikä on hallituksen toi- Kuten tiedetään Itävalta on käynyt omia
25041: mintaohjelma, jos Englanti anoo neuvottelujaan Talousyhteisön kanssa jo
25042: EEC: n jäsenyyttä, sekä yhtyykö Hal- useita vuosia. Portugalin asenne on odot-
25043: litus ulkoasiainministeri Karjalaisen tava.
25044: ilmentämään optimismiin Suomen EFTA-maiden mainittujen pyrkimysten
25045: mahdollisuuksista löytää suotuisa rat" yhteydessä on ajateltava myös sitä osa-
25046: kaisu siinäkin ·tapauksessa, että puolta, johon nuo pyrkimykset kohdistuvat.
25047: EFTAn asema huomattavasti heikon- Talousyhteisö ei Qle vielä virallisesti reagoi-
25048: tuu, ja katsooko Hallitus aiheelliseksi nut tähänastisiin liittymisanomuksiin, joten
25049: valtiopäiväjärjestyksen 36 § :n mukai- neuvottelujen alkaminen on avoinna. EEC: n
25050: sen tiedonannon muodossa selostaa jäsenmaiden taholta on lausuttu erilaisia
25051: Eduskunnalle näkökohtiaan Euroopan mielipiteitä ja arvioita, joista ainakin eräs
25052: ajankohtaisista markkinaongelmista ?" viittaa siihen, että mahdollisesti alkuun pää-
25053: sevistä neuvotteluista ei tule lyhytaikaisia.
25054: Vastauksena kysymykseen esitän kun- Toisaalta on otettava huomioon myös se,
25055: nioittaen seuraavan. että yksinomaan jo teknillisesti kaikkien
25056: Edustaja Melinin 27. 4. esittämän kysy- EFTA-maiden etujen rinnakkainen ajami-
25057: myksen jälkeen on Euroopan markkinakysy- nen mahdollisissa EEC-neuvotteluissa näyt-
25058: myksessä ehtinyt tapahtua tiettyä kehitystä. tää lähes ylivoimaiselta.
25059: Niin kuin oli odotettavissa ja niinkuin edus- Nykytilanne EFTA:n ja EEC:n suhteissa
25060: taja Melinin perusteluissakin ennakoidaan, ei ole suinkaan yksioikoinen, eikä se vält-
25061: EFTA-maista Englanti ja Tanska anoivat tämättä edellytä EFTA-maiden sisäisen yh-
25062: EEC:n jäsenyyttä 11. 5. 67. Samoin teki teistyön heikkenemistä. EFTA-maita yhdis-
25063: EFTA:n ulkopuolinen Irlanti. Norjassa val- täviksi siteiksi ovat jäsenmaiden välille
25064: mistellaan parhaillaan liittymiskannanottoa. muodostuneet vapaakauppa-alueen tähänas-
25065: Ruotsin hallitus on ilmoittanut olevansa val- tiset saavutukset, nimenomaan kaupan vir-
25066: mis neuvottelemaan Talousyhteisöön liitty- tojen 'Voimakas kasm. Erityisesti on mainit-
25067: misestä sellaisin muodoin, jotka ovat sopu- tava Pohjoismaiden saavutukset. Nykytilan-
25068: soinnussa Ruotsin puolueettomuuspolitiikan teessa lienee kaikkien jäsenmaiden etujen
25069: johdonmukaisen noudattamisen kanssa. Sa- mukaista. edelleen kehittää näin luotua va-
25070: malla se on alleviivaunut sen seikan merki- paakauppapohjaa ja varjella sitä laajem-
25071: tystä, että Pohjoismaiden yhteenkuuluvuus pienkin pyrkimysten puitteissa. Tässä mie-
25072: tässä yhteydessä säilytetään ja että sitä sy- lessä Lontoossa pidetyssä EFTA:n neuvos-
25073: vennetään. Ruotsin hallitustaholta on myös ton kokouksessa 28. 4. sovittiin, että EFTA-
25074: 4
25075:
25076: maat pysyvät tiiviissä neuvottel$osketuk- leen. Puolueettomuuspolitiikkamme mu-
25077: sessa toistensa kanssa ja pyrkivät riittävien kaista on pyrkiä positiivisten ratkaisujen
25078: siirtymäkansien aikaansaamiseen kaikille löytämiseen eikä hedelmättömään eristäyty-
25079: vapaakauppakumppaneilleen, jos Englanti miseen.
25080: tai jokin muu jäsenmaa ryhtyy neuvottele- On syytä tähdentää sitä, että sisäisessä
25081: maan EEC: n jäsenyydestä. taloudessamme ja talouspolitiikassamme
25082: Lausunnoissaan EFTA-maat ovat kiinnit- luomme edellytyksiä kansainväliselle talou-
25083: täneet huomiota myös vapaakauppakumppa- delliselle yhteistyölle, mikä useissa tapauk-
25084: ninsa Suomen asemaan, mikä merkitsee sitä, sissa saattaa olla tärkeämpää kuin kannan-
25085: että Suomen ja EFTA:n välisen vapaa- ottojen hätäinen kiirehtiminen vasta hah-
25086: kauppa-alueen puitteissa olemme saavutta- mottumassa olevissa kansainvälisen kauppa-
25087: neet arvokkaita taloudellisia tuloksia, joi- politiikan tilanteissa.
25088: den halutaan edelleen kehittyvän. Edellisestä on toivottavasti käynyt selville
25089: Suomen taholla annetaan arvoa FIN- eräitä tekijöitä ja näkemyksiä, jotka täy-
25090: EFTA:n yhteistyön kehittymiselle ja sille dentävät sitä kuvaa, mitä usein luonnehdi-
25091: läheiselle kosketukselle, jota Suomen edus- taan "odottaa ja katsoa" asenteeksi Euroo-
25092: tajiin on pidetty myös Euroopan integraa- pan integraatio'kysymY'ksissä. Ul.koasiainminis-
25093: tiosta keskusteltaessa. Tämän me toivomme teriössä jatkuvasti läheisessä yhteistyössä
25094: edelleen jatkuvan, ja pidämme omasta puo- muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän eri
25095: lestamme tärkeänä, että FINEFTA:nkin alojen edustajien kanssa tehdään selvityk-
25096: saavutukset voitaisiin turvata tulevassa ke- siä Suomen asemasta Euroopan yhdentymi-
25097: hityksessä jos eräät vapaakauppakumppa- sessä ja muutenkin seurataan tilanteen ke-
25098: neistamme alkavat neuvotella EEC: n kanssa hitystä, kuten ministeriön normaaliin työ-
25099: ja nämä neuvottelut johtavat sopimukseen. ohjelmaan kuuluu.
25100: Kauppapoliittisten etujemme turvaaminen Euroopan integraatiokehitys on jatkuvasti
25101: ja edelleen ajaminen ei ole tähdellistä ai- monessa suhteessa epämääräinen ja monia
25102: noastaan FINEFTA:n puitteissa vaan koko tuntemattomia tekijöitä sisältävä. Mahdolli-
25103: Euroopassa, jonka eri puolllle meillä on set neuvottelu .· eräiden EFTA-maiden ja
25104: vilkkaat kauppasuhteet. EFTA ja EEC, joi- EEC: n välillä näyttävät muodostuvan vai-
25105: den välisistä suhteista nyt on lähinnä ky- keiksi ja pitkäaikaisiksi. Omat alustavat sel-
25106: symys, muodostavat kuten tunnettua ulko- vityksemme tilanteesta eivät ole vielä val-
25107: maankaupastamme runsaat 60 % ja Itä-Eu- mistuneet. Näissä olosuhteissa ei ole ole-
25108: roopan maat n. 20 %. Omien voimavarojensa massa syytä, miksi hallituksen pitäisi kii-
25109: mukaisesti Suomen on tietysti pyrittävä rehtiä määrittelemään tietty toimintaohjel-
25110: osallistumaan laajenevaan eurooppalaiseen ma tai antamaan tilanteesta erityistä tiedon-
25111: yhteistyöhön ja turvaamaan siinä kauppa- autoa Eduskunnalle ulkopuolella päiväjär-
25112: poliittiset etunsa tavalla, joka sopii maamme jestyksen. Edellä esitetystä käynee selville,
25113: puolueettomuusasemaan. Tämä koskee yhtä että asiaan on j~tkuvasti kiinnitetty ja että
25114: hyvin Länsi- kuin Itä-Euroopan markki- siihen kiinnitetään riittävästi huomiota. Hal-
25115: noita, jos ja kun niillä tapahtuu sellaisia lituksen piirissä ei ole ilmennyt eriäviä käsi-
25116: muutoksia, jotka saattaisivat meidät uusien tyksiä kannanotoista, jotka ulkoasiainminis-
25117: tilanteiden eteen. Kuten kokemuksemme teri on hallituksen puolesta eri yhteyksissä
25118: FINEFTA:sta, erityisesti Pohjoismaiden tuonut integraatiokysymyksestä julki. Edus-
25119: yhteistyön puitteissa, sekä kaupastamme so- kunnan ulkoasiainvaliokunnalle on ulko-
25120: sialististen valtioiden kanssa osoittavat, asiainministeriön toimesta annettu sekä tuo-
25121: Suomella on ollut oma myönteinen panok- reita yleisiä että erikoisselvityksiä näistä-
25122: sensa annettavana näiden kauppasuhteiden kin kysymY'ksistä. lnkoasiainvaliokunnalla on
25123: kehittämisessä. Ei ole syyt~ epäillä, että siten jatkuvasti mahdollisuus tilanteen seu-
25124: näin on laita yhteistyön kehittyessä edel- raamiseen.
25125: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1967.
25126:
25127: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
25128: 5
25129:
25130:
25131:
25132:
25133: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25134:
25135: I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsord- även meddelats, att regeringen eftersträvar
25136: ningen anger har riksdagsmans Ingvar S. att göra sin framställning tili EEC sam-
25137: Melin tili vederbörande medlem av stats- tidigt med Norge, varvid det dock endast är
25138: rådet för avgivando av svar ställt följande fräga om. en tidsrnässig koordinering av
25139: spörsmål: ansökningarna. Schweiz har också meddelat,
25140: att det stöder bildandet av en vid europeisk
25141: "Har Regeringen fäst uppmärksam- marknadsgemenskap, i viiken landet skulle
25142: het vid den även för vårt land som deltaga, och samtidigt kraftigt understrukit
25143: associerad medlem av EFTA avgö- de neutrala ländernas ställning och den
25144: rande vändning de europeiska mark- konkreta innebörden av sin egen neutralitet.
25145: nads:frågorna nu står inför och vilket Inte heller Schweiz har emellertid vidtagit
25146: är Regeringens handlingsprogram, några åtgärder för att söka anslutning tili
25147: ifall England anhåller om medlems- EEC. Såsom känt har Österrike fört egna
25148: skap i EEC, samt delar Regeringen förhandlingar med den Europeiska ekono-
25149: utrikesminister Karjalainens ådaga- miska gemenskapen redan i flera är. Portu-
25150: lagda optimism beträffande Finlands gals inställning är avvaktande.
25151: möjligheter att finna en gynnsam lös- I samband med de ovannämnda strävan-
25152: ning, även om EFTA: s ställning avse- dena frän EFTA-ländernas sida bör man
25153: värt kommer att försvagas, och an- emellertid även beakta inställningen hos den
25154: ser Regeringen det motiverat att part, som utgör föremålet för dessa strävan-
25155: i form av ett meddelande tili Riks- den. Den Europeiska ekonomiska gemen-
25156: dagen i enlighet med 36 § riksdags- skapen har inte ännu reagerat of:ficiellt på
25157: ordningen klarlägga sina synpunkter de hittills framställda medlemskapsansök-
25158: på de aktuella europeiska marknads- ningarna. Från medlemsländernas sida har
25159: problemen?" frainförts olika synpunkter och bedömingar,
25160: av vilka åtminstone en tyder på, att de
25161: Såsom svar på detta spörsmäl :fär jag förhandlingar som eventuellt inledes inte
25162: vördsamt anföra följande: kommer att bli kortvariga.
25163: Sedan riksdagsman Melin den 27. 4. fram- Å andr.a sidan bör man även beakta, att
25164: ställde sitt spörsmål har i den europeiska det redan ur teknisk synpunkt förefaller att
25165: marknadsfrågan hunnit ske en viss utveck- vara övermäktigt att i eventuella förhand-
25166: ling. Säsom man kunnat vänta sig och som lingar med EEC parallellt förfäkta alla
25167: även riksdagsman Melin förutsätter i sina EFTA-länders intressen.
25168: motiveringar, har av Efta-länderna England Den nuvarande situationen i relationerna
25169: och Danmark ansökt om medlemskap i EEC mellan EFTA och EEG är ingaunda en-
25170: den 11. 5. 1967. Så har även Irland, som tydig och förutsätter inte nödvändigtvis att
25171: står utanför EFTA, gjort. I Norge förbe- det interna samarbetet mellan EFTA-län-
25172: reder man som bäst ett stallningsstadgande derna försvagas. De resultat som hittills har
25173: i medlemskapsfrågan. Sveriges regering har uppnåtts inom frihandelsområdet och spe-
25174: meddelat, att den är redo att underhandla ciellt den kraftig:a ölmingen i handelsut-
25175: om anslutning tili EEC under sådana for- bytet har skapat band som förenar EFTA-
25176: mer, som är :förenliga med ett konsekvent länderna. Speciellt bör nämnas de resultat
25177: :fasthällande vid Sveriges neutralitetspolitik. som uppnåtts av de nordiska länderna. I
25178: Samtidigt har Sveriges regering understru- den nuvarande situationen torde det vara i
25179: kit betydelsen av att den nordiska samhörig- alla medlemsländers intresse, att vidareut-
25180: heten i detta sammanhang bibehålles och veckla det sålunda uppnådda frihandels-
25181: fördjupas. Från svenskt regeringshåll har samarbetet och bevara det även inom ramen
25182: E 405/67
25183: 6
25184:
25185: för vidare strävanden. I detta syfte beslöt av dessa handelsförbindelser. Det är fören-
25186: man vid EFTA-räd.ats möte i Londonden 24 ligt med vår neutralitetspolitik att sträva
25187: april, att medlemsländerna skall stå i nära tili positiva lörming-ar och icke till ofrukt-
25188: förhandlingskontakt med varandra och skall bar isolering.
25189: eftcrsträva att crhålla tillräckligt långa Det är skäl att framhålla betydelsen av
25190: övergångsperioder för alla sina frihandels- att vi i vår interna ekonomi och ekonomiska
25191: partners, ifall England cller något annant politik skapar förutsättningar för interna-
25192: medlemsland inleder förhandlingar om med- tioncllt ekonomiskt samarbete, vilket i
25193: lcmskap i EEC. många fall kan vara mycket viktigare än
25194: I sina uttalanden har EFTA-länderna fäst påskyndandet av förhastade ställningsta-
25195: uppmärksamhet även vid sin :frihandelspart-
25196: ganden i handelspolitiska situationer, som
25197: ners Finlands ställning, vilket betyder, att först häller på att taga form.
25198: vi inom ramen för frihandelsområdet mel-
25199: ~'an Finland ooh EFTA har uppnått värde- Jag hoppas, att av dct ovansagda fram-
25200: fulla ekonomiska resultat, som man önskar gått vissa faktorer och synpunkter, vilka
25201: utveckla vidare. kompletterar den bild, som ofta karakteri-
25202: På finskt håll sätter man värde på ut- seras som en "vänta och se" attityd till de
25203: vecklingen av FINEFTA-samarbetet och på europeiska integrationsfrågorna. I ministe-
25204: den nära kontakt, som hållits till Finlands riet för utrikesärendena utredes fortlöpande
25205: representanter även då man diskuterat den i nära samarbete med övriga myndigheter
25206: europeiska integrationen. Detta h.oppas vi och representanter för näringslivets olika
25207: skall fortsätta och vi anser det :för vår egen grenar Finlands ställning i den europeiska
25208: del vara viktigt, att även det som uppnåtts integrationen och även i övrigt följer man
25209: inom FINEFTA skall kunna säkras i den med utvecklingen, vilket tillhör ministeriets
25210: fortsatta utvecklingen, ifall några av vära normala arbetsprogram.
25211: frihandelspartners inleder :förhandlingar Integrationsutvecklingen i Europa är i
25212: med EEC och dessa förhandlingar leder tili många avseenden diffus och innehåller
25213: ett avtal. mänga okända faktorer. De oventuella un-
25214: Säkrandet och det fortsatta :främjandet derhandlingarna mellan vissa EFTA-länder
25215: av våra handelspolitiska intressen är · inte och EEC förefaller att bli svåra och lång-
25216: viktigt endast inom ramen :för FINEFTA variga. Våra egna preliminära utredningar
25217: utan i hela Europa, där vi har livliga han- om situationen har ännu inte blivit färdiga.
25218: dels:förbindelser åt alla häll. EFTA: s och Under dessa förhållanden föreligger ingen
25219: EEC: s andel av vår utrikeshandel, som det orsak för regeringen att påskynda formule-
25220: nu närmast är :fråga om, utgör som känt ringen av ett visst handlingsprogram eller
25221: dryga 60% och öst-Europas ca 20%. Inom- avge något särskilt meddelande tili Riksda-
25222: ramen :för sina resurser bör Finland själv- gen utanför dagordningen. Av det ovan-
25223: fallet sträva efter att deltaga i det vidgade sagda torde :framgå, att man fortsättnings-
25224: europeiska samarbetet och därigenom säkra vis fäst och fäster tillräcklig uppmärksam-
25225: sina handelspolitiska intressen på ett sätt, het vid ärendet. I regeringens krets har
25226: som är :förenligt med vårt lands neutrali- inga avvikande åsikter framförts tili de
25227: tetsställning. Detta gäller såväl Våst- som ståndpunktstaganden, som av utrikesminis-
25228: öst-Europas marknader, om och när det i tern vid olika tillfällen uttryckts i integra-
25229: fråga om dem sker sädana :förändringar, tionsfrågan. Tili Riksdagens utskott för
25230: som ställer oss in:för nya situationer. Såsom utrikesärenden har av ministeriet :för utri-
25231: våra erfarenheter från FINEFTA, speciellt kesärendena avgetts färska såval allmänna
25232: inom ramen :för det nordiska samarbetet, som specialutredningar även i dessa frågor.
25233: och av handeln med de socialistiska län- Utrikesutskottet har således möjlighet att
25234: derna utvisar, har Finland kunnat bidra oavbrutet följa med utvecklingen av stitua-
25235: med en egen positiv insats tili utvecklingen tionen.
25236: Helsingfors den 23 maj 1967.
25237:
25238: Ministern för utrikesärendena Ahti Karjalai:nen.
25239: Kirj. ksm. N:o 76.
25240:
25241:
25242:
25243:
25244: Vaittinen ym.: Kunnallisista yleissairaaloista annetun ase-
25245: tuksen 4 §: n muuttamisesta.
25246:
25247:
25248: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 i e.
25249:
25250: Kunnallisi•sta yleissairaaloista 13. 1. 1967 ensi vuoden alusta alkaen 6 kk:n ajan hoi-
25251: annetun asetuksen ,(N:o 9/67) 4 §:n 2 mo- tamaan entistä virkaansa.
25252: mentin mukaisesti ei keskus- ja aluesairaa- Vaikka kunnallisista yleissairaaloista an-
25253: lan ylilääkärin virkaan voida ottaa edes vi- net,tu laki periaatteessa edeUyttääkin, että
25254: ran· väliaik!aiseksi hoitajaksi 'lääkäriä, jolla keskussailraalan vakituisilla lääkärinviran
25255: ei ole erikoisläälkärin oikeutta eikä vastaa- haltijoilla tulee olla erikoislääkärin oikeu-
25256: vasti muiden erikoislää:kärin pätevyyttä vaa- det asianomaisella lääketi:eteellisellä erikois-
25257: tivien virkojen väliaikaiseksi tai tilapäiseksi alalla, joka vaatimus on myös asetettu
25258: hoitajaksi ottaa saman kalenterivuoden aluesairaalan ylilääkäreille, ei! voine olla
25259: aikana lääkäriä, jolla ei ole erikoislää:kärin kuitenkaan tarkoituksenmukaista ja ·sairaan-
25260: oikeutta asianomaisella Jääketieteellisellä eri- hoidon järjestämisen tarkoituksenmukaisuu-
25261: koisalalla enempää kuin kolmeksi, tai lää- den kannalta suotavaa, että pätevil8n viran-
25262: kintöhallituksen luvalla, kuudeksi kuukau- haltijoiden sairaalaan saamisen vaikeus
25263: deksi. Edellä oleva säännös johtaa keskus- voisi johtaa sairaalan tai sen osastojen sul-
25264: sairaaloiden osalta etenkin vuosilomakauden kemiseen siitä huolimatt!a, että virkaa tila-
25265: aikana pienempien, siJmä- korva- ja lasten- päisest:iJ tai väli!aikaisesti hoitamaan on saa-
25266: tautien osastojen sulkemiseen, koSka ·erikois- tavissa lääkäri•, jolla ei ole erikoislääkärin
25267: lä&kärin oikeuksia omaavia lääkäreitä ei ole oikeutta asianomaisella lääketieteellisellä
25268: saaJtavissa kesä:l()ID.asijaisi!ksi. Kun eräissä kes- erikoisalana.
25269: kussairaaloissa ja useissa aluesairaaloissa on Edellä esittettyyn vi:iJtaten esitämme val-
25270: jatkuvasti esiintynyt vaikeuksia osastonlääkä- tiopäiväjärj-estyksen 37 §: n 1 momentin
25271: rin virkojen täyttämisessä asianomaisen alan nojalla valtdoneuvoston asianomaisen jäse-
25272: erikoislääkäreillä, ·aiheuttaa tällaisten osasto- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25273: jen ylilääkärien vuosiloma tai muu virka-
25274: vapaus vasta.avcasti myös sisätautien-, kirur- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25275: gian- ja naistentautien osastojen sulkemis- kunnaHisista yleissairaaloista 13. 1.1967
25276: vaaran. Samaten muiden kuin ylilääkärien annetun asetuksen 4 §: n sanamuoto
25277: osalta annettu väliaikaista tai tilapäistä hoi- on aiheuttanut va:kavia vaikeuksia kes-
25278: dattamista koskeva kuuden kuukauden enim- kussairaaloiden ja aluesairaaloiden toi-
25279: mäisraja johtaa jo tänä vuonna heinäkuun minnalle johtaen lä:hiaikoina sairaaloi-
25280: 1 päivän jälkeen välittömästi useissa sairaa- den tai niiden osastojen osittaiseen tai
25281: loissa osastojen sulkemiseen, koska asetuksen täydeUiseenkin toiminnan pysähtymi-
25282: sanamuodon mukaan monet usein jo vuosi- seen ja jos on,
25283: kausia menestyksellä virka:a epäpätevinä hoi- onko Hallituksen ·piirissä valmisteltu
25284: taneet lääJkärit joutuvat jättämään sairaa- sanotun 4 §: n ikiireellistä muutosta
25285: lan ja hakeutumaan puoleksi vuodeksi mui- siten, että sen soveltamisesta johtuvat
25286: hin tehtäviin ollakseen taasen, asetuksen omi- haita.llitset seuraukset saadaan este-
25287: tuisesta sanamuodosta johtuen, kelvollisia tyksi?
25288: Helsingissä 5 päivänä touk()lkuuta 1967.
25289:
25290: Am Vaittinen. Juuso Häikiö.
25291: E 441/67
25292: 2
25293:
25294:
25295:
25296:
25297: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1l e.
25298:
25299: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- on maamme sairaalajärjestelmässä, tulisi
25300: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra osastoja tavallisimpia lääketieteen erikois-
25301: 1
25302:
25303:
25304: Puhemies, olette kirjeellänne toukokuun 5 aloja varten olla keskussairaalassa vähin-
25305: päivältä 1967 N: o 452 lähettänyt valtio- tään neljä ja aluesairaa1assa vähintään
25306: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- kolme ja kummassaJdn poliklinikka. Apu-
25307: vaksi kansanedustaja Aili Vaittisen ym. laislääkäriä lukuun ottamatta tulisi keskus-
25308: tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: sairaalan lääkäreillä olla erikoislääkärin
25309: oi~eudet asianomaisella lääketieteellisellä
25310: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että erikoisalana. Aluesairaa1assa taas tulis:iJ ainar
25311: kunna}lisista yleissairaaloista 13. 1.1967 kin kunkin osaston ylilääkärNlä olla nämä
25312: annetun 'asetuksen 4 §: n sanamuoto oikeudet." Lain säännösten nojalla ja huo-
25313: on aiheuttanut vakavia vaikeuksia kes- mioimaila mainitut hyväksytyksi tulleet pe-
25314: kussairaaloiden ja aluesairaaloiden toi- rustelut sai sanottu asetuskohta kysymyk-
25315: minnalle johtaen lähiaikoina sairaaloi- sentekijäin mainitseman muodon. Se olisi
25316: den tai niiden osastojen osittaiseen tai omiaan pitämään keskus- ja aluesairaalassa
25317: täydelliseenkin toiminnan pysähtymi- annettavan hoidon sillä korkealla tasolla,
25318: seen ja jos on, jota niiden asema sairaalajärjestelmässämme
25319: onko Hallituksen piirissä valmisteltu edellyttää. V aliitsevasta lääkäripulasta joh-
25320: sanotun 4 § : n kiireellistä muutosta tuen näyttää kuitenkin olevan välttämä-
25321: siten, että sen soveltamisesta johtuvat töntä tinkiä tästä tavoitteesta, vaikka sii-
25322: haitalliset seuraukset saadaan este- hen sairaaloiden ja niissä olevien varustei-
25323: tyksif' den ja laitteiden puolesta olisi! täydet edel-
25324: lytykset. Tämän vuoksi on ministeriössä
25325: Vastauksena kysymykseen pyydän kun- ollut selvitettävänä, miten sanottua asetus-
25326: nioittavasti esittää seuraavaa: säännöstä olisi tarkistettava, jotta kysymyk-
25327: Halli!tuksen esityksen perusteluissa kun- sessä tarkoitetut epäkohdat voitaisii'll vält-
25328: na1lisista yleissairaaloista lausuttiin muun tää silti liiaksiJ loitontumatta edellämaini-
25329: muassa: "Ottaen huomioon sen aseman ja tusta hyväksyttävästä päämäärästä. Tar-
25330: tehtävän mikä keskus- ja aluesairaaloilla koituksena on ant~a ma.~~t~ua. asetuskohtaa
25331: ' koskeva muutos aivan lahl'aikoma.
25332: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1967.
25333:
25334: Sisäasi,ainministeri Martti Viitanen.
25335: 3
25336:
25337:
25338:
25339:
25340: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
25341:
25342: I det syfte 37 § 1 mom. ril.nsdmsordningen ligaste medicinska specialområdena vid varje
25343: anger har Ni, Herr Talman med Eder skri- centralsjukhus vara minst fyra och vid varje
25344: velse av den 5 maj 1967 Nr 452 tili veder- kretssjukhus minst tre, varjämte varje cent-
25345: börande medlem av statsrådet för avgivande ral- och betssjukhus borde förfoga över
25346: av svar översänt följande av riksd'agsledamo- en poliklinik. Med undantag av assistent-
25347: ten Alli Vaittinen m. fl. undertecknade spör- läkarna borde läkarna vid centralsjukhus
25348: smål: ha specialists rättigheter inom vederbö-
25349: "Är Regeringen medveten om .att rande medicinska specialområde. Vid krets-
25350: ordalydelsen i 4 § förordningen 13. 1. sjukhus äter borde åtminstone överläka-
25351: 1967 om kommunala allmänna sjukhus ren vid varje avdelning ha dessa rättigheter."
25352: lett tili allvarliga svårigheter för cent- l\fed stöd .av stadgandena i lagen och med
25353: ralsjukhusens och kretssjukhusens verk- beaktande av nämnda, godkända motivering
25354: samhet, va:rav följer att sjukhusens fick sagda punkt i förordningen den av
25355: eller deras avdelningars verksamhet spörsmålsställarna nämnda formen. Den
25356: under den närmaste tiden avstannar skulle vara ägnad att hålla vården i central-
25357: delvis eller till och med helt och hål- och kretssjukhus på den höga nivå som deras
25358: let, och om så är fallet, ställning inom vårt sjukhussystem förutsät-
25359: har man inom Regeringen berett en ter. Beroende på den rådande läkarbristen
25360: skyndsam ändring 1av sagda. 4 § så, synes det dock vara nödvändigt att pruta
25361: att de menliga följderna av dess till- av på detta mål, även om •alla förutsätt-
25362: ämpning kan förhindras?" ningar för dess uppnående skulle finans med
25363: avseende på sjukhusen, deras utrusning och
25364: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- anordningar. Därför har i ministeriet ut-
25365: samt anföra. följande: retts, hur sagda stadgande i förordningen
25366: I motiveringen för regeringens proposition borde revideras, för att de i spörsmålet av-
25367: angående ~ag om kommunala. allmänna sjuk- sedda olägenheterna skulle kunna: undgås
25368: hus uttalades bland 'annat: "Med beaktande utan alltför stort fjärmande från ovan sagda
25369: av den ställning och uppgift, som central- godtagbal'a mål. Avsilrten är, att ändring av
25370: och kretssjukhtl!S'en har i vårt lands sjukhus- nämnda punkt i förordningen skall genom-
25371: system, borde .avdelningarna för de v•an- föras den allra närmaste tiden.
25372: Helsingfors den 29 maj 1967.
25373:
25374: 1\tlinister för inrikesärendena Martti Viitanen.
25375: Kirj. ksm. N:o 76.
25376:
25377:
25378:
25379:
25380: Perheentupa ym.: Asuntolayhdistys r. y:n ylläpitämien
25381: Poikien kaupunki nimisen laitoksen valvonnasta.
25382:
25383:
25384: E d u s ik u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
25385:
25386: Asuntolayhdistys r.y. niminen järjestö yl- nuorten vanhemmilta saamiensa valtakirjojen
25387: läpitää Espoon kauppalan Lähderannass•a nojalla olevansa näiden holhooja ja toimii
25388: laitosta, josta käytetään nimeä Poikien kau- tässä ominaisuudessa. Tämä, alaikäisten asuk-
25389: punki. Tästä laitoksesta on viime aikoina ~eh kaiden velkasuhde laitokseen sekä kaiken val-
25390: distössä esiintynyt tietoja, jotka antavat ai- vonnan puuttuminen yhdessä tekevät oikeus-
25391: heen edellyttää, että sen asiat perusteellisesti turvan säilymisen kyseenalaiseksi. Lisäksi lai-
25392: tutkitaan ja ryhdytään toimiin mahdollisten toksen taloudellinen pohja näyttää varsin
25393: epäkohtien poistamiseksi. arveluttavalta ja omistajayhdistyksen har-
25394: Poikien kaupungissa asuu ja työskentelee joittama taloudellinen toiminta - mm. huip-
25395: 35 nuorta, osittain alle 16 vuotiasta tyttöä pukorkean koron tarjoaminen yleisön sijoi-
25396: ja poikaa, joten laitosta tulisi ilmeisesti pitää tUJksista - erikoislaatuiselta.
25397: lastensuojelulain tarkoittamana yksityisenä Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
25398: lastensuojelulaitoksena. Kuitenkin näyttää tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin
25399: siltä, ettei se ole min1kään viranomaisen v~ esitämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
25400: vonnan alaisuudessa. Sosiaaliministeriö on il- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
25401: moittanut vetäytyvänsä vastuusta sellaisen symyksen:
25402: erikoislaatuisen tulkinnan perusteella, että
25403: kysymys on ravitsemus- ja majoitusliikkeestä. Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25404: Laitoksessa noudatettavista kasvatukselli- Asuntolayhdistys r.y:n ylläpitämän
25405: sista periaatteista julkisuuteen tulleet tiedot Poikien kaupunki-nimisen •laitoksen
25406: ovat huolestuttavia. Laitoksesta puuttuu täy- saattamiseksi asianmukaiseen valvon-
25407: sin asianomaisen ammattikoulutuksen saanut taan, siellä mahdollisesti esiintyvien
25408: henkilökunta. Erityisen huolestuttavaksi tilan- epäkohtien korjaamiseksi sekä siellä
25409: teen tekee se, että laitoksen johtaja Heikki asuvien lasten ja nuorten oikeustur-
25410: Torvelainen katsoo jonkinlaisten lasten ja van varmistamiseksi?
25411: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1967.
25412:
25413: A-V. Perheentupa Arvo Salo. Pirkko Aro.
25414: Ilmo Paananen. Ilmari Linna. Osmo Kock.
25415: Uljas Mäkelä. Aulis Sileäkangas. Jouni Apajalahti.
25416:
25417:
25418:
25419:
25420: E 449/67
25421: 2
25422:
25423:
25424:
25425:
25426: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25427:
25428: Valtiopäiväjärj-estyksen 37 § :n 1 momen- omistaa ja hallita rakennuksia ja vuokrata
25429: tissa mainitussa tal'lkoituksessa Te, Herra niistä huoneistoja jäsenilleen.
25430: Puhemies, olette kirjeeHänne 5 päivänä tou- Kuten edeHä olevasta selviää, Asuntolayh-
25431: kokuuta 1967 N: o 451 lähettänyt valtioneu- distys r.y: n omistamaa ja ylläpitämää Poi-
25432: voston .aSianomaisen jäsenen vastattavaksi kien kaupunki-nimistä asunto-osuuskuntaa ·ei
25433: kansanedustaja A.-V. Perheentuvan (ym.) ole sen säännöt ja toiminnan luonne huo-
25434: tekemän seuraavansisältöisen kysymyksen: mioonottaen pidettävä sosiaaliministeriön toi-
25435: mialaan kuuluvana huoltolaitoksena. Tästä
25436: "Mihin toimiin Hallitus aikoo ryn- johtuen siitä ·ei ole myöskään tehty säädettyä
25437: tyä Asunto~ayhdistys r.y:n ylläpitä- ilmoitusta sosiaalihuoltoviranomaisille.
25438: män Poikien kaupunki-nimisen laitok- Mitä tulee kyselyssä olevaan ilmoitukseen,
25439: sen saattamiseksi asianmukaiseen val- että Asunto-osuuskunta Poikien kaupungin
25440: vontaan, siehlä mahdollisesti esiinty- asuklkaåna on atle 16-vuotiaita tyttöjä ja poi-
25441: vien epäkohtien korjaamiseksi sekä kia, oli sieHä sosiaaliministeriön hankkiman
25442: siellä asuvien lasten ja nuorten oikeus- tiedon mukaan viime huhtikuun 26 päivänä 2
25443: turvan varmistamiseksi?' 15-vuotiasta poikaa, toisen heistä täyttäessä
25444: 16 vuotta 2. 6. 1967 ja toisen 17. 10. 1967.
25445: Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän Molemmat pojat olivat työssä osuuskunnan
25446: kunnioittaen seuraavaa: työpajoissa ja näin ollen 15 vuotta täyttä-
25447: neinä he, samoinkuin muutkin tämän osuus-
25448: Asuntolayhdistys r.y. on merkitty Oikeus- kunnan asuntoloiden asukkaat, ovat työsopi-
25449: ministeriön yhdistysrekisteriin 25. 2. 1960 ja muslain perusteella oikeutetut päättämään
25450: muutos merkitty yhdistysrekisteriin 16. 4. itse työsuhteestaan. Työsopimuslain alaisina
25451: 1966. Yhdistyksen ta1~koitukseksi on yhdis- heihin ei Oile sovellettavissa lastensuojelulain
25452: tyik.sen säännöissä i•lmoitettu pysyvien pien- kasvattrlapsia koskevia määräyksiä. Muiden
25453: ten kotien hankkiminen ja ylläpitäminen yk- asumkaiden, varsinaiseen henkilökuntaan kuu-
25454: sinäisi:lle tytöille ja naisille sekä pojille, nuo- luvia ~ukuunottamatta, iät olivat seuraavat:
25455: rukaisille, miehille ja eläkeläisille, heidän ai- kuusi 16 vuotiasta ja viisi 17 vuotiasta, pää-
25456: neellinen ja siveelline,n auttaminen ja terve- osan asukkaista, eli 19 asukkaan ollessa iäl-
25457: henkisen kotielämän ylläpitäminen ja kehit- tään 18-25 vuotiaita.
25458: täminen autettavien keskuudessa. Tarkoituk- Kun i>'OSiaaliministeriön tietoon on saatet-
25459: sen toteuttamiseksi yhdistys vuokraa tai os- tu, että ·eräät kunnat ovat sijoittaneet mai-
25460: taa huoneita, huoneistoja ja kiinteistöjä sekä nittuun osuuskuntayritykseen asumaan ja työ-
25461: hanlkkii varoja toimintaansa varten avustuk- hön huollon tarpeessa olevia tai näihin verrat-
25462: sin, lahjoituksin, .testamentein ja a.o. luvan tavia henkilöitä, sosiaaliministeriö on kiinnit-
25463: saatuaan keräyksin, arpajaisia sekä ravitse·- tänyt asianomaisten sosiaalilautakuntien huo-
25464: mus- ja majoitusliikettä harjoittamalla. miota siihen, että näiden lautakuntien vel-
25465: Yhdistyksen päätoiminta on nykyään kes- vollisuus on jatkuvasti seurata sijoittamiensa
25466: kittynyt kokonaisuudessaan Erspoon Lähde- he~öiden olosuhteita. MikäH tällöin paikal-
25467: rannassa sijaitsevan Poikien kaupunki-nimi- listen ammattientarkastus- tai huoltoviran-
25468: sen asunto-osuuskunnan asioiden hoitamiseen. omaisten taholta saatetaan sosiaaliministeriön
25469: Osuuskunta on merkitty Kauppa- ja teolli- tietoon sen toimialaan kuuluvien asioiden
25470: suusministeriön kaupparekisteriin 28. 10. hoidossa epäkohtia, sosiaaliministeriö tulee
25471: 1966. Osuuskunnan toimialana on jäsenten ryhtymään asiassa ta.rpeen mukaisiin toimen-
25472: taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi piteisiin.
25473: Helsingissä sosiaaliministeriössä 25 päivänä toukokuuta 1967.
25474:
25475: Ministeri Esa Timonen.
25476: 3
25477:
25478:
25479:
25480:
25481: Till Riksdagens Herr Talman.
25482:
25483: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lemmarnas hushållning ·eller näring och att
25484: anger, har Ni, Herr Talman med Eder hyra ut bostäder i dem för sina medilemmar.
25485: skrivelse av den 5 maj 1967 nr 451 till Såsom av ovanstående framgår, är Poikien
25486: vederbörande medlem av shatsrådet för kaupuniki benämnda bostadsandeislag, som
25487: avgivande av svar översänt följande av riks- upprätthålles av Asuntolayhdistys r.y. med
25488: dagsman A.-V. Perheentupa (m.fl.) under- beaktande av dess stadgar och arten av dess
25489: teclmadt) spörsmåi: verksamhet icke att betrakta såsom tili social-
25490: ministeriets verksamhetsområde hörande
25491: "Till vilka åtgärder ärnar Rege- vårdanstalt. På grund härav har icke heller
25492: ringen skrida för att ställa Poikien stadgad anmälan gjorts tili socialvårdsmyn-
25493: kaupunki, som upprätthålles av Asun- digheterna.
25494: tolayhdistys r. y. under behörig Vad den i spösmålet nämnda uppgiften
25495: övervakning, för att rätta till rniss- beträffar, att Asunto-osuuskunta Poikien
25496: förhållanden, som möjligen förekom- kaupunki bebos av f.lickor och gossar under
25497: mer där samt för att trygga där 16 år, fanns enligt av socialministeriet inför-
25498: boende barns och ungdomars rä.tts- skaffad uppgift den 26 senaste april 2 15-
25499: skydd?" åriga gossar. Den ena av dem fyHer 16 år 2.
25500: 6. 1967 och den andra 17. 10. 1967. Båd:a
25501: Såsom svar på detta spörsmål får ja.g gossarna arbetade i andelslagets verkstäder
25502: vördsamt anföra följande: och är såsom fyllda 15 år, liksom de övriga
25503: Asuntolayhdistys r.y. infördes i justitie- invånarna i detta andelslags bostäder, ·enligt
25504: ministeriets föreningsregister 25. 2. 1960 och lagen om arbetsavtal berättigade att själva
25505: en ändring antecknades i registret 16. 4. besluta om sitt arbetsförhållande. Då de
25506: 1966. Föreningen har enligt stadgarna som underlyder lagen om arbetsavtal kan icke
25507: ändamål att anskaffa och upprätthålla bestämmelserna i barnskyddslagen om foster-
25508: varaktiga små hem för ensamma flickor och barn tiillämpas på dem. De övriga invånarnas
25509: kvinnor samt för gossar, ynglingar, män och ålder, frånsett den egentliga personalens,
25510: pensionärer, att hjälpa dem materiellt och är följande: sex 16-åringar och fem 17-
25511: sedligt samt att upprätthålla och utveckla åringar, medan huvudparten, eller 19 invå-
25512: ett suut hemliv bla.nd dem som hjälpes. För 'll'IU'e, är 18-25-åringar.
25513: detta ändamål hyr eller köper föreningen Då tili socialministeriets kännedom kom-
25514: rum, lägenheter och fa.stigheter samt an- mit, att vissa kommuner i nämnda andels-
25515: skaffar medel för si<n verksamhet genom företag inkvarterat och där i arbete placerat
25516: understöd, donationer, testamenten och efter personer, som är i behov a.v vård eller där-
25517: vederbörligt tillstånd genom insamlingar med jämförliga, har socialministeriet fäst
25518: och lotterier samt genom bedrivande av för- vederbörande socia:lnämnders uppmärksam-
25519: plägnads- och inkvarteringsrörelse. het vid att dessa nämnders skyldighet är
25520: Föreningens huvudsaldiga verksamhet har att fortgående fOlja med de personers för-
25521: numera koncentrerats i sin helhet tili hållanden, som de placerat. Om socialminis-
25522: skötseln av Poikien kaupunki benämnda teriet härvid av de lokala yrkesinspektions-
25523: bostads-andelslag i Esbo, KäHstrand. Andels- eHer vårdmyndigheterna får vetskap om
25524: laget har införts i handels- och industrimi- missförhållanden vid handhavandet av de
25525: nisteriets handelsregister 28. 10. 1966. An- ärenden som hör tili dess verksamhetsområde,
25526: delslagets verksamhet omfattar ägande och kommer socialministeriet att skrida tili
25527: innehav av byggnader för stödjande av med- sådana åtgärder som saken påkallar.
25528: Helsingfors, socialministeriet den 25 maj 1967.
25529:
25530: :M:inister Esa Timonen
25531: Kirj. ksm. N:o 77.
25532:
25533:
25534:
25535:
25536: Asunta ym.: Tiesuunnitelman vahvistamisesta Ruoveden kun-
25537: nan Visuveden taajaman kohdaJrla.
25538:
25539:
25540: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25541:
25542: Yleisistä teistä toukokuun 21 päivänä tajien taholta monia valituksia ja perustel-
25543: 1954 annetun lain 10 §: n 1 momentissa on tuja muutosanomuksia. Näin on tapahtunut
25544: säädetty: "Tie on suunnaLtaan, tasauksel- Oriveden ja Lapuan väliseen ti:esuunnitel-
25545: taan, leveydeltään ja muutoinkin tehtävä maan kuuluvassa yleisen tien parannussuun-
25546: sillä tavoin, että tien tarkoitus saavut,etaan nitelmassa Ruovedellä, Visuveden asutustaa-
25547: mahdollisimman edullisesti ja tuottamatila jaman Karjamäen kohdalla, jossa ei ole
25548: toiselle enempää vahinkoa tai haittaa, kuin otettu huomioon pailmllisten asukkaitten
25549: tarve varutii". mieiipiteHä eikä kust,mmusnäkökohtia. Tie-
25550: Valtioneuvoston kesäkuun 7 päivänä 1962 suunnan vahvistamisesta ei ole voitru tehdä
25551: antamassa päätöksessä n:o 356, joka sisältää valitusta, koska paikkakunnan asukkaat ei-
25552: teknilliset ohjeen yleisten teiden tekemi- vät ole saaneet tiert;oa tien parannussuunni-
25553: sestä ja kunnossapidosta sekä näkemä- telman vahvisbamrsesta. Itse suunnitelman
25554: a~ueista on määrä.tty mm. seuraavaa: "Tuo- suhteen on usealta taholta esitetty asian-
25555: tannon tai asutuksen kannalta merkittävien mukaisessa järjestyksessä eriäviä mieldpi-
25556: alueiden käyttämistä tietarkoituksiin on teitä. Samalla paikkakunnan asukkaat ovat
25557: vältettävä, jos tämä voi tapahtua siten, esittäneet vaihtoehdon kyseisen tien suun-
25558: että tien tarkoitus saavutet,aan mahdollisim- taamisesta siten, että se ohittaisi Visuveden ,
25559: man edull~sest.i ja tuottamatta toiselle enem- taajaman rikkomatta sitä ja ajheut,tamat,t.a
25560: pää vahinkoa ja haittaa kuin barve vaatii. sanottavasti lisäkustannuksia. Saamamme
25561: 'rekeiHä olevat tiesuunn'itelma.t ja rakennus- tiedon mukaan esitettyä vaihtoeMoa ei kui-
25562: lainsäädäntöön perustuvat kaavaehdotukset tenkaan ole edes tutkittu, vaan tie on pää-
25563: on pyrittävä sopeuttamaan toisiinsa silten, tetlty viedä Visuveden taajaman halki siten,
25564: että liikenteen ja maan käytön kannalta että se tulee erirt:.täin kalliiksi runsaiden
25565: saavutetaan tarkoituksenmukainen tulos. maantäyttöjen, rakennusten siirtojen ja
25566: Tiensuunnittlelussa ja muussa tienpidossa on, maiden lunastust,en takia aiheUJtt'aen samalla
25567: huomioon ottaen, mitä erikseen on säädetty suuren haitan peltojen viljelylle. Tämän li-
25568: Luonnonsuojelusta ja muinaismerkkien suo- säksi tie rakennettuna vahvistetun suunni-
25569: jelemisesta, tie- ja liikenneteknillisten näkö- telman mukaisesti pilaisi Visuveden taaja-
25570: kohtien lisäksi kiinnitettävä huomiota tien man lruonnonkauneuden, minkä säilyttämi-
25571: rakenteellisten osien esteettisyyteen sekä nen pitäisi lain mukaan O'ttaa huomioon tåe-
25572: maisemallisiin kauneusarvoihin." suunnit~lmia vahvistettaessa.
25573: Mainitussa valtioneuvoston päätöksessä on Aikaisemmin, jolloin teiden suunnittelussa
25574: lisäksi säädetty, että ;tiesuunnittelun tulee suosittiin kilometrin mittaisia suoria tie-
25575: perustua oikeita mitoitusarvoja käyttäen osuuksia, ei luonnollisestikaan olliUit aina
25576: laadittuihin liikennetutkimuksiin. mahdoliist'a ottaa huomioon toisen osapuolen
25577: Uusien yleisten teiden ja vanhojen teiden etuja riittävässä määrin. Nyt sen sijaan,
25578: oikaisujen suunnittelussa tie- ja vesiraken- kun teiden suunnittelussa on luovuttu täl-
25579: nushal:lituksen on todettu useassa tapauk- laisista liikenteelle vaarallisista "kuoleman-
25580: sessa toimineen tavalla, joka on vähintään suorista", voidaan käsityksemme mukaan
25581: ristiriidassa edeHä mainittujen säännösten noudattaa alussa mainittuja säännöksiä ja
25582: ;ja määräysten kanssa ja joka on aiheutta- määräyksiä tasapuolisemmin ja siten, ettei
25583: nut paikallisten asnkkaic1en ja maanomis- kenellekä.än aiheuteta sen suurempaa vahin-
25584: E 500/67
25585: 2
25586:
25587: koa tai haittaa kuin todella on tarpe€n. veden kunnan Visuveden taajaman
25588: Myös teiden rakentamiskustannuksia voi- kohdalla ei ole otettu huomioon kus-
25589: daan pienentää suuntaamaHa tie:t rakenteel- tannusnäkökohtia, ei paikkakunnan
25590: lisesti edull[st:en maastokohtien kauJtta kul- asukkaiden mielipi!t,eitä, eikä luonnon-
25591: keviksi. kauneusnäkökohtia, ja jos on,
25592: EdeHä esitetyn johdosta ja viitaten val- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25593: tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin ryhtyä, jotta annettuja säännöksiä ja
25594: esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston määräyksiä noudatett1aisiin tieverkkoa
25595: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- kehitettäessä siten, ettei kenellekään
25596: van kysymyksen: aiheut:ettaisi sen enempää vahinkoa
25597: ja haittaa kuin todella on :tarpeen
25598: Onko Hallitus t:ietomen siitä, että eikä yhteiskunnalle tarpeettomia. kus-
25599: vahvistettaessa tiesuunnitelmaa Ruo- tannuksia~
25600:
25601: Hellsingi·ssä 9 päivänä 1toukokuuta 1967.
25602:
25603: Mikko Asunta. Veikko Vennamo.
25604: Toivo IDetala. Atte Pakkanen.
25605: E d u s kunnan Herra Puh cm i e he ll e.
25606:
25607: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa .jaman sisäisen liikenteen tarpeiden edehlyt-
25608: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tämänä kulkuväylänä. Tällöin jouduttaisiin
25609: mies, olette kirjeeHänne no 467 toukokuun rakentamaan parannettavalle tielle rinnak-
25610: 9 päivältä 1967 lähet;täny,t valtioneuvost·on kaisteitä, mikä nostaisi tienparannushank-
25611: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- keen kokonaiskustannuksia. Lisäksi on huo-
25612: edustaja Mikko Asunnan ym. seuraavan si- mattava, e1ttä t:o'inen kokoojatie tulisi raken-
25613: sältöisen kysymyksen: nettavaksi vahvistetun tiesuunnite'lman tar-
25614: koittaman tielinjan kohdalle. Näin ollen voi-
25615: "Onko Harllitus t[etoinen siitä, että daan todeta kustannusnäkökohtien tulleen
25616: vahvistettaessa ,t.iesuunnitelmaa Ruo- riittävästi huomioiduksi po. suunnitelmaa
25617: veden kunnan Visuveden taajaman laadittaessa.
25618: kohdalla ei ole otettu huomioon kus- Oriveden-Lapuan kantatien parantamista
25619: .tannusnäkökohtia, ei paikkakunnan Visuveden taajaman kohdal!la suunnitel-
25620: asukkaiden mielipilteitä, eikä luonnon- taessa on menetelty tieasetuksen 12 ja 13
25621: kauneusnäkökohtia, ja jos on, § :n edellyttämäl1lä ,tavalla. Ennen tiesuun-
25622: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nittelun alkamista O'l'i Tampereen liikenne-
25623: ryhrtyä, jotta annettuja säännöksiä ja alueen seutusuunnitteluliiton toimesta laa-
25624: määräyksiä noudatettajs'iin tieverkkoa dittu ylteissuunnitelma Visuveden taajaman
25625: kehitettäessä siten, ettei kenellekään maankäytön järjestelemiseksi. Tässä yleis-
25626: aiheutettaisi sen enempää vahinkoa suunnitelmassa ol'i kantatie sijoitettu suun-
25627: ja haittaa kuin .todella on tarpeen nilleen sillä tavoin kuin vahvistettu tiesuun-
25628: eikä yhteiskunnalle tarpeettomia kus- nitelma edeHyttää. Tiesuunnan alustavan
25629: tannuksia?" määrityksen jälkeen pidetti'in Ruoveden
25630: kunnantalolla tieasetuksen 13 §: n mukainen
25631: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kokous, jolloin jokaisella oli mahdollisuus
25632: taen seuraavaa: esittää mielipit:eensä ehdotetun tiesuunnan
25633: johdosta. Myöhemmin tiesuunnitelman oltua
25634: Mitä tulee ensinnä kustannusnäkökohtien ylteisesti näht:ävänä tieasetuksen 14 § :n mu-
25635: huomioon o;ttamiseen ko. tiesuunnitelmaa kaisesti tehtiin tiesmmnhelmaa vastaa eräitä
25636: l-aadittaessa, on ennen tiesuunnitelman vah- muistutuksia. Lähinnä tällaisia tekivät Visu-
25637: vistuskäsittelyä t:utkittu useampia Hnjavaih- veden taajamassa olevat kauppaliikkeet,
25638: toehtoja, joista vahvistettu vaiht.oeho on to- jotka esittivät, että ;tie oEsi johdettava taa-
25639: dettu liikennetaloudellisesti edullisimmaksi. jaman kohdalla nykyiselJä paikallaan. Tä-
25640: Kokonaan Visuveden kannaksen ohittava tie män ehdotuksen osal1ta vii1:ataan edel<lä esi-
25641: olisi tulliut kust:annuksiltaan niin kall'iiksi, tettyyn.
25642: ettei sellaisen rakentaminen tule kysymyk- Erä'iden Visuveden taajaman asukkaiden
25643: seen varsinkaan, kun sellainen tie ei ollen- pyynnöstä tie- ja vesirakennushallitus ke-
25644: kaan pa1vel~si po. taajamaan suuntautuvaa hoitti piirikonttori•a selvittämään mahdoHi-
25645: l'Hkennettä. ,Jos tie parannettaisiin nykyistä sia vaiMoehotoisia t:iesuuntia Visuveden kan-
25646: suuntaa noudattaen, jouduttaisiin siitä pois- naksen itäpuolitse. Piirikonttori onkin alus-
25647: tamaan Jukuh>ia yksityistieliittymiä, koska 'tavasti t:ut.kinut näitä mahdollisuuksia. Piiri-
25648: tie on eräs valt:akuntamme pääteistä ja tar- konttori on 10. 8. 1966 päivätyllä kirjeeUään
25649: koitettu palvelemaan pääasiassa kauttakul- ilmoittanut kä.sityksenään, ettei tien johta-
25650: kevaa kaukoliikennettä eikä toimimaan taa- minen Visuveden taajaman kohdalla o1le lii-
25651: 4
25652:
25653: ke1metaloudellisesti mahdoUista muuta kuin FJrityisesti ansaitsee huomata, että Ruove-
25654: piirikonttorin aikaisemmin esittämää suun- den kunnanvaltuusto puolsi nyt; vahviste-
25655: taa noudattaen (vahvist~ettu suunnitelma). tun tiesuunnitelman hyväksymistä yksimie-
25656: Visuveden tajaman kie~täminen ei ole lii- Hsesti.
25657: kennetaliQudeHisessa mielessä perusteltua, lVIitä tiesuuntaan maisemanhoidon !k:an-
25658: koska t'ä~laisen pitkän kiertotien rakentami- na.Lta tulee, on katsottava, ettei se suinkaan
25659: nen järvipengerryksineen tulisi kustannuk- pilaa Visuveden kannasta. Korkein penger
25660: siltaan varsin kalliiksi ja toiseksi se ei pal- on vahvistetun tiesuunnan mukaan 2,1 m
25661: velisi Visuveden t:aajamaa. ja syvin leikkaus 2,8 m lukuunottamatta
25662: Kun suunnitelma on lisäksi käsite[ty Kaivoskannan siltapenkerei:tä, mitkä tule-
25663: asianmukaisessa järjestyksessä ja päätös vat o'lemaan korkeammat.
25664: vahvistamisesta t'ehty laissa säädet.tyjä muo- Näin ollen on katsottava po. tiesuunnitel-
25665: tomää.rä~siä noudattaen julkipanon jälkeen, maa l'aadit:t1aessa ja vahvistettaessa menetel1..
25666: on katsottava, että myös paikallisen asuja- l'Yn täysin voimassa olevien säännösten ja
25667: miston mietipiteet ovat' olleet. mukana vai- määräysten mukaisesti ja huomioonotettu
25668: kuttamassa asian ratkaisuun, joka, niin: kuin arvovaHaisimmin paikkakunnan asukkaiden
25669: tiekysymysten ratkaisut yleensä, on kompro- mielipiteitä edustavan Ruoveden kunnanval-
25670: missi yksi'tyis<ten ja yleisten etujen väliUä. tuuston kanba.
25671: Helsingis.<;ä 28 päivänä kesäkuuta 1967.
25672:
25673: Kulkulaiitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
25674: 5
25675:
25676:
25677:
25678:
25679: T i ll R i k s el a g e n s H e r r T a l m a n.
25680:
25681: I elet syfte 37 § 1 mom. rikslagsorclningen trafikbehov. Härvid skulle man bli tvungen
25682: anger har Ni, Herr Talman, meel Eeler skri- att bygga en parallellväg .t>Hl den förbä.tt-
25683: velse av elen 9 maj 1967 nr 476 :til'l veeler- raele vägen vilrket höjer vägförbättrings-
25684: böranele meellem statsråelet för avgivanele planens totalkostnader. Ytterligare bör be-
25685: av svar översänt följanele av rikselagsman aktas, wtt en am1an samlarväg borele byggas
25686: Mikllro A'sunta m.:N. unelertecknacle spörsmål: på elen nu faststäUela vägens sträckning.
25687: Sålunda kan man konstatera, att kostnaels-
25688: "Är Regeringen meclvet!en om att synpunkterna blivit tillräckligt beaktaele elä
25689: elä vägpl~anen för Visuvesi tätort i ifrågavaranele vägplan uppgjoreles.
25690: Ruovesi kommun: faSJtställeles haele Då förbät:tringen av stamvägen Orivesi-
25691: varken kostnadssynpunkt.er, ortsbe- Lappo vid Visuvesi :tä,tort pltaneraeles för-
25692: folkningens åsikter eller naturskön- fors på sätt som föreskrives i 12 och 13 §§
25693: hetssynpunkter beakt:ats, och om så vägförorelningen. Innan man börjaele pla-
25694: är fallet, nera vägen haele regionplaneringsförbunelet
25695: ti!ll vilka åtgäreler ämnar Regerin- i Tammerfors trafikområde uppgjort: en
25696: gen skriela i syfte atlt givna staelgan- allmän plan för ordnandet av jorddisposi-
25697: elen och bestämmelser vi:el utvecklin- t.ionen i Visuvesi tätort. I denna plan hade
25698: gen av vägnätet måtte fölljas så, attl stamvägen dragi:ts ungefär på de.t sätt som
25699: ingen åsamkas störr·e skaela och olä- den fastställda vägplanen förutsätter. Efter
25700: genhet än vael som verkligen är nöel- det vägens riktning preliminärt hade fast-
25701: väneligt, och samhällert; icke heller slagits hölls i enlighet med 13 § vägför-
25702: onöeliga kostnaeler ~" ordningen ett möte i Ruovesi ·kommunalhus,
25703: varvid alila hade möjlighet att framföra sin
25704: Säsom svar pä elett.a spörsmäl fär jag åsikt i anledning av den föresilagna vägens
25705: vörelsamt, anföra följande: riktning. Senare, när vägplanen i enl1ighet
25706: Vael först gäHer beaktanelet. av konstnaels- med 14 § vä.gförordningen hade varit fram-
25707: synpunkterna elä ifrägavaranele vägplan lagd till påseende, gjordes vissa anmärk-
25708: uppgjoreles, har före behanell~ngen av väg- ningar mot vägpl'anen. Dessa gjordes när-
25709: ptanens fast.ställanele unelersökts flera mast av handelsrörelser i Visuvesi tätort,,
25710: sträckningsal1ternativ, av vilka elet fast- vilka föreslog a;tt vägen på den nuvarande
25711: stä:llela alternativet från t·rafikekonomisk p'latsen skuHe dragas genom tätorten. Be-
25712: synpunkt konstatera1ts vara ele.t förmänl!i- träffande detta förslag hänvisas 1till vad
25713: gaste. En väg som löper förbi hela Visu- ovan anförts.
25714: vesi näs skuHe ha blivit så elyr att: elet inte På begäran av några av invånarna i Visu-
25715: kan komma i fråga att bygga en såelan väg, vesi tätort uppmanade väg- och vattenbygg-
25716: i synnerhet som elen inte alls skulle betjäna nadsstyrelsen distriktskontoret att utreda
25717: trafiken till ifrågavaranele tätort. Om vägen möjliga alternativa vägsträckningar öster om
25718: skulJ.e förbätt.ras i sin nuvaranele sträckning Visuvesi näs. Distri:ktskontoret har prelimi-
25719: skulle man bli tvungen att avlägsna ätskil- närt undersökt: dessa möjl1igheter. Dist!rikts-
25720: liga anslutningar av enskilela vägar, efter- kontore:t har i sin skrivelse av den 10 au-
25721: som vägen är en av hurvuelvägarna i ilanelet gusti 1966 redogjort för sin uppfattning,
25722: och avseelel att främst betjäna elen genom- enltigt viiken det trafikekonomiskt inte är
25723: gåenele fjämrafiken och inte ·att fungera som möj•ligt at viel Visuvesi tätort draga vägen
25724: en trafikleel vi~ken betingas av •tätortens loka~a i en annan riktning än den distriktskontoret
25725: E 509/67
25726: 6
25727:
25728: tidigare föreslagit (den nu fastst,ällda pla- mäktige enhä.llligt röstade för den nn fast-
25729: nen). Det är icke trafikekonomiskt motive- ställda vägplanens godkännande.
25730: rat att draga vägen förbi Visuvesi tätort, Vad vägens riktning från na,turvårdssyn-
25731: ty en sådan lång omväg jämte vägbank över punkt beträffar, bör anses att vägen int:e
25732: sjö skuHe b]li synnerligen dyr och skulle alls förstör Visuvesi näs. Den högsta väg-
25733: dessutom inte betjäna Visuvesi tätort. banken är enlig:t den faststäHda vägplanen
25734: Då p1anen ytt.erligare behandlats i ve- 2,1 m och den djupaste skärningen 2,8 m
25735: derbörlig ordning och beslutet om faststäl- med undantag för bankerna vid Kaivos-
25736: lelse gjorts efter anslag i enlighet med i kanta bro, vil<ka kommer att vara högre.
25737: l:agen stadgade formföreskrifter, bör det Sålunda bör anses, att: vid uppgörande
25738: anses, at.t även den lokala befolkningens och fastställande av i frågavarande vägplan
25739: åsiMer har medverkat vid sakens lösning, förfarits helt i enlighet med gällande stad-
25740: som, liksom lösningar av vägfrågor i all- ganden och bestämme'lser samt beaktats
25741: mänhet, är en kompromiss mellan enskilda Ruovesi kommunalfullmäktiges ståndpunkt,
25742: och allmänna intressen. Det: är värt att sär- som mest auktoritativt representerar den
25743: skilt observera att Ruovesi kommunalfull- 1oka1a bcfolkningens åsikter.
25744: Helsingfors, den 28 juni 1967.
25745:
25746: Minister för kommun'ikationsväsendet och allmänna arbetena Leo Suonpä4.
25747: Kirj. ksm. N:o 78.
25748:
25749:
25750:
25751:
25752: Knuuttila ym.: Työillisyyden turvaamises1Ja Lievestuoreelll!a
25753: selJ.uloosateh!taan toiminnan loputtua.
25754:
25755:
25756: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25757:
25758: Esitettyj'en tietojen mukaan on Haarla nustyömaille, joille ihmistyövoiman sijoitta-
25759: Oy: n Lievestuoreen tehdas pakotettu lopet- minen on epätarkoituksenmukaista ja kustan-
25760: tamaan toimintansa liiketaloudellisesti kan- nukset yhtä sijoitettua työntekijää kohden
25761: nattamattomana ja sen johdosta yli 300 teh- ovat noin 2000 mk/lkk, ei kansantaloudelli-
25762: taan työntekijää menettää työpaikkansa. sesti tehtaan lopettamisen johdosta työttö-
25763: Kun tässä tapauksessa näyttää ilmeiseltä, mäksi jääneille näytä olevan muita töitä tar-
25764: että uusia työpaikkoja ei oLe myöskään paik- jolla. Tämän johdosta on pääteltävissä, että
25765: kakunnalla riittävässä määrin syntymässä kansantaloudellisesti olisi tehtaan käynnissä-
25766: muunkaan teol:lisen toiminnan piirissä, ovat pito siihen saakka työllisyysvaroilla perus-
25767: työllisyysnäkymät paikkakunnaHa heikot ja teltua, kunnes Keski-Suomen työllisyystilan-
25768: ilman nopeita valtion toimenpiteitä joutuu ne yleisesti paranee.
25769: ilmeisesti osa väestöstä muuttamaan paikka- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjes-
25770: kunnalta tai turvautumaan valtion työlli- tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25771: syystöihin. Paikkakunnalta muuttaneiden me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25772: osalta kohdistuisivat taloudelliset menetykset tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25773: myös asunnonomistajiin sekä kunta,an, joka
25774: on huolehtinut suurimittaisesti Lievestuoreen Mihin kansantaloudellisesti perus-
25775: tehdasyhdyskunnan yleisten palvelusten jär- teltuihin työllisyyttä edistäviin toi-
25776: jestämisestä. menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
25777: Kun toisaailta täHä hetkeHäkin osa tämän Haarla Oy: n Lie"Vlestuoreen tehtaan
25778: seudun työttömistä on sijoitettu tienraken- lopettamispäätöksen vuoksi f
25779: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1967.
25780:
25781: Sakari Knuutti!la. Artturi Koskinen.
25782: Impi LUJkkarinen. Mauno Pohjonen.
25783: Artturi Jämsen. Siiri Lehmonen.
25784:
25785:
25786:
25787:
25788: E 496/67
25789: 2
25790:
25791:
25792:
25793:
25794: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
25795:
25796: Kansanedustajat Knuuttila ym. ovat val- voima muualla ma.assa ol·eviin työtilaisuuk-
25797: tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin siin. Tällöin on käytettävissä paitsi koko
25798: noj-autuen esittäneet valtioneuvoston asian- maan käsittävä työnvälitysverkosto, myös
25799: omaisen jäsenen vastattavakl;:i seuraavan ky- työvoiman Eikkuvuuden edistämiseksi myön-
25800: symyksen: nettävät taloudeLliset avustukset: matka- ja
25801: muuttokustannusten korvaus, päiväraha sekä
25802: ''Mihin kansantaloudellisesti perus- perheavustus. Työvoiman siirtymiseen liittyy
25803: teltuihin työllisyyttä edistäviin toi- tällöin yleensä joko ennen siirtymistä asuin-
25804: menpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä paikkakunnalla tapahtunut tai uudella paik-
25805: Haarla Oy:n Lievestuoreen tehtaan kakunnalla tapahtuva ammatillinen uud~l
25806: lopett·a.mispää.töksen vuoksi?" loonkoulutus, jonka kustannuksiin valtio huo-
25807: mll!ttavalta osalta osallistuu.
25808: Tähän kysymykseen, jonka Herra Puhe- Lievestuoreen tapauksessa lienee kuitenki11
25809: mies on jättänyt vastattavakseni, esitän kun- liikkuvuushalukkuus edellä mainituista syist~
25810: nioittaen seuraavaa: sangen rajoitettua. Työttömiksi jäävät työn-
25811: Haarlan Selluloosa Oy:stä on irtisanottu tekijät ovat suurimmalta osalta ammattivä-
25812: työntekijöitä 31. 5. 1967 lukien kaikkiaan keä, jotika kuuluvat alansa työttömyyskas-
25813: 267, joista miehiä 237 ja naisia 30. Suurim- soihin ja joutunevatkin ainakin l!Jluksi tur-
25814: malla osa~la, 65 % :lla, on palvelusvuosia vautumaan valtaosalta niihin avustuksiin
25815: Haarlan Selluloosa Oy: ssä yli 10 vuotta. joita he tulevat saamaan työttömyyskassoil
25816: Vain 12 % työntekijöistä on työskennellyt taan. KMsa-avustuksen suuruus on keskimää-
25817: teht·aalla alle 5 vuoden ja vain yksi henkilö rin 11 markkaa päivässä, josta valtio mak
25818: alle kahden vuoden. Työntekijöistä on 230 saa puolet.
25819: eli n. 86 % naimisissa ja useammilla on lap- Perusteluissa, jotka ovat monilta kohdir
25820: sia huo1lettavanaan. Omakotitalo on paikka- epäselvät ja jotka voidaan käsittää monelll
25821: kunnalla 145 työntekijäLlä. Työntekijöitten tavalla, viitataan siihen, että vapautuva1
25822: keski-ikä on yli 43 vuotta. Työntekijät ovat työntekijät joutuvat ilmeisesti turvautumaar
25823: yleensä ammattitaitoisia työntekijöitä. Suu- valtion työllisyystöihin. Edelleen väitetään
25824: rin osa - 72 henkeä - työskentelee tuotan- että ihmistyövoiman sijoittaminen tienraken
25825: to-osastolla paalaajina, valkaisijoina, sihti- nustyömaille on epäta1JkoitUiksenmukaista j1
25826: miehinä jne. Konekorjaamona työskentelee kustannukset yhtä sijoitettua työntekijäi
25827: 33 metlrllialan ammattimiestä, joilla kaikilla kohden ovat noin 2 000 mk/kk.
25828: on usean vuoden työkokemus. Vain aniharva Haarlan Selluloosa Oy: sti
25829: Edellä olevasta voidaan todeta, että työn- vapautuva työntekijä tulee hakeutumaai
25830: tekijöiden keski-ikä on suhteellisen korkea. työvoimatoimikunnan kortistoon saadakseei
25831: Tä-mä sekä työntekijöiden sidonnaisuus koti- sitä kautta valtion työtä tai valtion varoist1
25832: seutuunsa perheittensä ja omakotitalojensa maksettavaa työttömyyskorvausta. Kutei
25833: johdosta asettaa työvoimaviranoma.isten toi- mainitsin, työntekijät ovat ammattiväkeä
25834: menpiteille huomattavia rajoituksia. On vielä jotka työvoimaviranomaisten saaman :koke
25835: todettava, että paikalliset työmarkkinat eivät muksen mukaan karttavat viimeiseen asti ha
25836: !käytännöllisesti katsoen voi sijoittaa vapau- keutumista työvoimatoimikunnan kortistoon
25837: tuvaa työvoimaa. Toinen kysymys, johon tässä yhteydessä ei
25838: Työvoimaviranomaisten ensimmäisenä teh- katso olevan aihetta tarkemmin puuttua, 01
25839: tävänä on pyrkiä ohjaamaan vapautuva työ- ihmistyövoiman sijoitt·aminen tienrakennus
25840: 3
25841:
25842: työmailie. Ainakin tiiliä hetkellä on katsottu daan sijoittaa muuten työttömänä olevaa ih-
25843: tarkoituksenmukaiseksi ajoittaa valtion nor- mistyövoimaa.
25844: maalit työt - joista tienrakennustyöt muo- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
25845: dostavat valtaosan - siten, että niihin voi- saattaa tietoonne.
25846: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä 31 päivänä toukokuuta 1967.
25847:
25848: Ministeri NHlo Ryhtä.
25849: 4
25850:
25851:
25852:
25853:
25854: T i l :1 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
25855:
25856: Med stöd av 37 § 1 m<>m. riksdagsord- Arbetskraftsmyndighebernas första åtgärd
25857: ningen har riksdagsmännen Knuuttila m.fl. är •att försöka länka in friställd arbetskraft
25858: tiU vederbörande medlem av statsrådet för tiLl arbetsmöjligheter på andra hål'l i ·landet.
25859: besvarande ställt följande spörsmål: Härvid har de, utöver det riksomfattande
25860: arbetsförmedlingsnätet, ytterligare till sitt
25861: "Vilka naHonalekonomi~t motivera- förfogande de ·ekonomiska understöd, som
25862: de sysselsättningsfrämj·ande åtgärder beviljas i syfte att främja arbetskraftens
25863: ämnar regeringen vidtaga med anloed- rörlighet: erättning för rese- och flytt-
25864: ning av Haarla Oy:s beslut att ningskostnader, dagtraktamenten och famil-
25865: inställa verkBamheten vid Uevestuore jeunderstöd. Till arbetskraft·ens förflyttning
25866: fabrik?" anknyter sig härvid vanligen antingen före
25867: flyttningen på boningsorten .eller på den
25868: Med anledning av detta spörsmål, som nya orten faclclig omskolning, i vars kostna-
25869: Herr TaJlmannen tillställt undertecknad för der staten i betydande mån deltar.
25870: besvara:nde, önskar jag vördsamt framhålla: I fallet Lievestuore torde likväl flytt-
25871: ningsbenägenheten ·av ovannämnda skäl vara
25872: Haarlan Seloluloosa Oy har sagt upp sam- rä.tt begränsad. De arbetstagare, som blir
25873: manlagt 267 arbetstagare fr.o.m. den 31. 5. arbetslösa, är till största delen yrkesfolk,
25874: 1967, därav 237 manliga och 30 kvinnliga. som tillhör arbetslöshetskassan inom resp.
25875: Största delen, 65 %, har v·a.rit anställda hos bransch och åtminstone i början torde bli
25876: Haarlan Selluloosa Oy öv;er 10 år. Endast tvungna att huvudsakligen ty sig rtill de
25877: 12 % av arbetstagarna hade arbetat mindre understöd de får ur sina arbetslöshetskassor.
25878: än 5 år, en enda person mindre än två år Kassaunderstödets storlek är i medeltal 11
25879: på fabriken. Av arbetstagarna är 230 eller mark per dag, varav staten betalar hälften.
25880: ca 86 % gifta och de flesta har barn att I motiveringen, som på många punkter är
25881: försörja. Egnahemshus på orten har 145 oklar och kan uppfattas på många sätt,
25882: arbetstagare. Deras medelålder är över 43 hänvisas till att de friställda arhetstagarna
25883: år. I aillmänhet är det fråga om fackkunniga uppenbarligen blir tvungna att ta sin tHl-
25884: arbetare. Den största gruppen - 72 perso- flykt till statens sysselsättningsarbeten.
25885: ner - arbetar på produktionsavdelningen Ytterligare påstås där, att det vore oända-
25886: som balare, biJ.ekare, silare osv. Maskinrepa- målsenligt att placera mänsklig arbetskraft
25887: rationsve:rlkstaden sysselsätter 33 metallfack- vid vägbyggen och ·att ik,ostnaderna per
25888: arbetare, alla med många års arbetserfaren- placerad arbetstagare vore ca 2 000 mk per
25889: het. måood.
25890: Av det ovansagda finner man, att arbets- Endast ett y.tterligt fåtal av Haarla Oy:s
25891: tagarnas medelå1der är rätt hög. Denna fri'Ställda arbetstagare kommer att söka
25892: omständighet, ävensom arbetstagarnas bun- sig till arbetskraftskommissionens regis-
25893: denhet vid hemorten på grund av familjer ter för att den vägen få statligt arbete eller
25894: ooh egnruhemshus, medför betydande be- arbetslöshetsersättning av statens medcl.
25895: gränsningar för arbetskraftsmyndigheternas Såsom jag nämnde, är arbetstagarna yrkes-
25896: åtgärder. Dessutom får man konstatera, att folk, som enligt arbetskraftsmyndigheternas
25897: den lokala arbetsmarknaden praktiskt sett erfarenheter i det längsta undviker att söka
25898: inte kan ·placera friställd arbetskraft. sig till arbetskraftskommissionens register.
25899: 5
25900:
25901: En annan fråga, som jag inte anser - av vilka vägbyggena utgör huvudparten
25902: skäligt att närmare behandla i detta sam- - så, att vid dem kan placeras mänsklig
25903: manhang, är placeringen av mänsklig arbets- arbetskraft som annnars voi'e arhetslös.
25904: kraft vid vägbyggen. Åtminstone för närva- Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
25905: rande har man ansett det ändamålsenlig.t tHl Eder kännedom.
25906: att tidsbestämma statens normala arbeten
25907: Helsingfors, mini,steriet för kommunikationsväsendet och a:llmänna arbetena, den 31
25908: maj 1967.
25909: Minister Niua Ryhtä.
25910:
25911:
25912:
25913:
25914: E 496/67
25915: Kirj. ksm. N:o 79.
25916:
25917:
25918:
25919:
25920: Sääskilahti: Sotilastorppien haltijain oikeuksista.
25921:
25922:
25923: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
25924:
25925: Eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta on ryhdytty suorittamaan tonMijärjestelyjä
25926: maalaiskunnissa annetuna lailla (361/58) eli ja asemakaavamuutoksia kuten mm. Oulm1
25927: lunastamislaiUa ja sen muuttamisesta myö- kaupungissa: sijaitsevassa Mecklenburgin so-
25928: hemmin annetUJil.la laeilla on !tehty mahdolli- tilastorpan järjestelyssä on esitetty.
25929: seksi lunastaa huomattava osa sotilastorpista. Käsitykseni mukaan mainitut hallinta-
25930: Lunastamislain soveltamisalan ulkopuolelle alueet olisi luovutettava 'kokonaisina alueina
25931: jäivät kuitenlkin kaupungeissa ja kauppa.- niiden haitijoille ja vasta sen jälkeen voi-
25932: iloissa olevat sotilastorpat. Sotilastorpat pe- taishln oikeudellisesti ryhtyä suorittamaan
25933: rustettiin aikoiaan maaseudulle, mutta alue- a.semaikaavamuutoksia ja tonttijärjestelyjä.
25934: Hitosten yhteydessä niistä osa on joutunut Näin menetellen ei annettaisi toisen omai.
25935: asutuskeSkuksiin tai niiden liepeille. TäHal- suudeksi katsottavaa maata alle käyvän hin-
25936: nen alue on mm. Oulun kaupungin Kastel- nan sellaiselle hentkilölle, jolla ei ko. ruluee-
25937: lissa oleva ns. Mooklenburg1in sotilastorppa. seen ole ollut hallintaoikeutta.
25938: Sitä varten, että voitaisiin myöskin kau- Edellä esitettyyn viitaten esitän valti<>·
25939: pungeissa tai kauppaloissa oleviUe sotilas- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
25940: torppien haitijoille tehdä oikeutta on Edus- vtllitioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
25941: kunta säätänyt 5 päivänä helmikuuta 1965 tavaikgi seuraavan ikysymY'ksen:
25942: Lain n: o 35 sotilastorppien järjestelystä.
25943: Käsitykseni mukaan Lalinlaatijain tarkoitus Tietääkö Hallitus. että asutJtr;kes-
25944: oli tehdä oikeutta näiden asutuskeskuksissa kuksissa olevien sotilastorppien järjes-
25945: olevien sotilastorppien haltijoille. Laissa sa- telyjen yhteydessä luovutetaan osia
25946: notaan nimenomaan, että hintaa määräMä- sotHastorppien alueista muille kuin
25947: essä ei ole otettava tonttiarvO'a huomioon. alueiden haltijoille, ja jos tietää,
25948: Tämä on oikein. Nyt kuitenkin näyttää käy- millin toimenpdteisiin Hallitus aikoo
25949: vän niin, että eräät so:tilastorppien haltijat ryhtyä soti~astorppien haltijoiden ta-
25950: joutuvat menettämään osan hallitsemistaan loudellisten oikeuksien turvaamiseksi?
25951: aluista ilman korvausta, kun samanailrndsesti
25952: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1967.
25953:
25954: Eino Sääskilahti.
25955:
25956:
25957:
25958:
25959: E 539/67
25960: 2
25961:
25962:
25963:
25964:
25965: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
25966:
25967: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- vasta sen jälkeen voitaisiin ryhtyä suoritta-
25968: tissa mainitussa tarkoiltuksessa T·e, Herra maan asemaikaavanmuutok!sia ja tonttijärje.3-
25969: Puhemies, olette kirjee1länne 10 päivältä telyjä."
25970: toukolkuuta 1967 n:o 476 lä:hettänyt valtio- Tämän johdosta on todettava, että sotilas-
25971: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaiksi torpan ·alueeilla oLevien rakennusten omista-
25972: kansanedustaj·a Eino SääSkilahden t·ekemän jana sekä hänen perheensä jäsenillä tai, mi-
25973: seuraavan sisältöisen 'kysymyksen: käli nämä ovat samalla myös alueen hal-
25974: tijoina, ha:Ltijalla on sotiJastorppien järjes-
25975: "Tietääkö Ha;lli.tus, ·että asutuskes- telystä 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun
25976: lkuksis:sa o1evien sotilastorppien järjes- lain (35/65) muikaan oikeus saada alue omaJk-
25977: telyj-en yhteydessä luovutetaan osia seen myyn tihinnasta, jota määrättäessä ei
25978: sotHastorppien alueista muille kuin oteta huomioon alueena ehikä olevaa tontti-
25979: alueiden haltijoille, ja jos tietää, arvoa. On ilmeistä, että sanotunlais:ten hal-
25980: mihin toimenpiteisiin Ha.llitus aikoo tijain oilkeus saada ilman tonttiarvoa vah-
25981: ryhtyä sotiJa,storppien haltijoiden ta- vistetusta hinnasta omakseen sotilastorpasta
25982: loudellisten oikeuksien turvaamiseksi 1'' haHitsemansa alue on toteutettavissa vain
25983: myymällä se hallintarajojen muikai,sesti hal-
25984: Vastauksena 'kysymykseen esitän kunnioit- tijalle. Tällöin a;semakaavan muutoksist:1
25985: taen seuraavaa: aiheutuvat toimenpiteet tuli,sivat kohdistu-
25986: Kysyrnylksen perusteluissa on mainittu, maan sotiilastorpan haltijain jo omistusoikeu-
25987: että eräät a:sutuskesikuksissa olevien sotilas- della hallitsemiin alueisiin.
25988: torppi•en haltijat näyttävät joutuvan menet- Kysymyksen perusteluissa mainittu Med,;:-
25989: tämään osan hallitsemistaan alueista ilman loenburgin sotilastorppa on ensimmäinen soti-
25990: korvausta sen johdosta, että ennen alueriden mstorpp~·en järj·estelJllstä annetun lain n•)jalla
25991: ha1tijoille myymistä •sotilastorpan ailueeHa on valtiolle lunastettu alue. AsutushaUitus on
25992: ryhdytty suo11ittamaan tonttijärjestelyjä ja helmikuun 9 päivänä 1967 määrännyt asian-
25993: asemakaavan muutdksia. Kysymyksen esittä- omaisen maankäyttötoimikunnan laatimaan
25994: jän mielestä "hallinta-alueet olisi luovutet- ehdotuksen sanotun sotilastorpan alueen käyt-
25995: tava koO:mnaisina alueina niiden haitijoille ja tämiseksi. Ehdotus ei ole vielä valmistunut.
25996: Helsingissä 5 päivänä syyslkuuta 1967.
25997:
25998: Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
25999: 3
26000:
26001:
26002:
26003:
26004: T. i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
26005:
26006: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen överlåtas till inneihavarna, och först därefter
26007: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder Slkri~ skuUe stadsplaneändringar och tomtregle-
26008: velse av den 10 maj 1967 nr 476 tihl veder- ringar ikunna vidtaga:s.
26009: börande medlern av statsrådet för avgivande Med anledning härav bör det konsta.teras,
26010: av svar översänt följande av riksdagsman att ägaren av byggnader på soldattorps om-
26011: Eino Sääskilaihti ställda spörsmål: råde samt medlemmarna av dennes familj
26012: eller, om dessa samtidigt innehar området,
26013: "Är Regeringen medveten om, att inneha:varen enligt lagen den 5 februari 1963
26014: man i samband med regleringen av om reglering av soldattorp (35/65) äger rätt
26015: soldattorp i bosättningscentra över- att köpa området för ett fömäljningspris,
26016: låter delar av torpen åt andra än inne- som beställl'llles utan bea:iktande av områdets
26017: havarna av områdena, oeh om så är eventueUa tomtvärde. Det är uppenbart, att
26018: fallet, dyHka innehavares rätt a;tt få övertaga det
26019: vil!k:a å;tgärder ämna.r Regeringen område de innehar av solda.ttorp till ett pris,
26020: vidtaga till tryggande av soldattorps- som fastställts utan beaktande av tomtvärdet,
26021: inneha.varnas ·elkonomiska rättigheter~" kan förverkligas endast genom försäljning
26022: till innehavaren i enlighet med gränserna för
26023: det område de inn·eha.ft. Härvid skulle åtgär-
26024: Såsom svar på detta spörsmål får jag der för ändringar i stadsplanen 'komma att
26025: vördsamt angöra följande: drabba de områden som innehavaren av sol-
26026: I motiveringen för spörsmålet sägs, att dattorp redan besitter med äganderätt.
26027: vissa inneihavare av solda.ttorp i bosättnings- I motiveringen för spörsmålet nämnda
26028: centra förefaller att, utan :ersättning, gå Mecklenburgs soldattorp är det föl'Sta om-
26029: miste om ·en del av de områden de 1nnehaft, råde som inlösts till staten med stöd av lagen
26030: emedan tomtregleringar och stadsplaneänJ- om reglering av soldattorp. Kolonisationssty-
26031: ringar har igångsatts inom soldattorpets om- relsen ålade den 9 februari 1967 veder-
26032: råde före försäljningen till områdenas inne- börande jorddispositionskommission att upp-
26033: havare. Enligt spömmålsställarens mening göra fömil.ag till d~sposi:tion av sagda soldat-
26034: borde de innehavda områdena i sin heJhet torps område. Förslaget är ännu inte färdigt.
26035: Helsingfors den 5 september 1967.
26036:
26037: Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
26038: Kirj. ksm. N: o 80.
26039:
26040:
26041:
26042:
26043: Pohjonen ym.: Pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistyksille ja
26044: sonninpitoyhtymille annetuista valtionavustuksista.
26045:
26046:
26047: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he ll e.
26048:
26049: Kuluvan vuoden menoarviossa on varattu määräämiä prosentteja. Inflaatio on lisäksi
26050: arviomääräraha avustuksiksi pienviljelijäin tässä sunteessa jatkuvasti huonontanut tilan-
26051: karjantarkkailuyhdistyksiHe ja sonninpito- netta. Eduskunnan päätös on merkinnyt sitä,
26052: yhtymille. Määrärahan käytöstä on Eduskun- että kaikki mjaseutulisät ja muista syistä
26053: ta päättänyt, että avustukset vuonna 1967 maksettavat lisät jäävät pois avustuksesta.
26054: suoritetaan kaikilta osin avustuksia koskevas- Todellisuudessa sovelletaan siis markkamää-
26055: sa laissa säädettyjen vähimmäismäärien mu- räisiä a!larajoja. Valitettavinta tässä tilan-
26056: kaisina. teessa on se, että tämä vähennys tulee koske-
26057: Laki pienviljelijäin karjantarkkailuyhdis- maan miltei yksinomaan heikoimmassa ase-
26058: tysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuk- massa olevia rajaseutuja ja Oulun ja Lapin
26059: sista (27. 7. 62) määrää, että valtionavustus lääniä sekä ulkosaaristoa, joilla alueilla mai-
26060: on sonniosuuskunnissa ja keinosiemenyh- nitut lisäykset on valtaosaltaan maksettu.
26061: distyksissä sonninostoon 30 % hankintakus- Edellä mainittuun ja vrultiopäiväjärjestyk-
26062: tannuksista. Tätä voidaan lisätä 35 % : iin sen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
26063: [aadun ja jäsenten lehmäluvun perusteella. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
26064: V.ast·aavat hoitoavustukset ovat sonniosuus- tavaksi seuraavan kysymyksen:
26065: kunnissa 30 %, jota voidaan lisätä tarkoituk-
26066: senmukaisuuden perusteella 40 %:iin sekä Tietääkö Hallitus, että pienviljeli-
26067: rajaseudulla ja Oulun ja Lapin ~äänissä jäin karjantarklkailuyhdistyksille ja
26068: 50 %:iin. Keinosiemenyhdistyksissä vastaa- sonninpitoyhtymille annettujen avus-
26069: vat luvut ovat 20 %, 22 % ja 33 %. Nämä tusten vähennys koskee lähinnä kaik-
26070: lain määräämät prosentti·luvut ovat kuiten- kein heikoimmassa asemassa olevia, ja
26071: kin menettäneet merkityksensä sen vuoksi, jos tietää,
26072: että valtioneuvoston päätöksessä (17. 1. 63) mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26073: on pantu mar.kkamääräiset ylärajat, jotka ryhtyä mainitun epäoikeudenmukai-
26074: rajoittavat avustukset paljon alapuolelle lain suuden korjaamiseksi?
26075: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1967.
26076:
26077: Mauno Pohjonen. Reino Kangas.
26078: Olavi Lahtela. Artturi Jämsen.
26079: Veikko Hanhirova. Mikko Kaarna.
26080:
26081:
26082:
26083:
26084: E N:o 498/67
26085: 2
26086:
26087:
26088:
26089:
26090: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26091:
26092: V aJtiopäiväjärjestyiksen 37 § : n 1 momen- tenkin suoritetaan kaikilta osin edellä mai-
26093: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, nitussa 27 päivänä heinäkuuta 1962 anne-
26094: Herra Puhemies, 12 päivänä toukokuuta tussa laissa säädettyjen vähimmäismäärien
26095: 1967 päivätyn kirjeenne n:o 313 ohella lähet- mukaisesti. Avustusten jaJko ~ain vähimmäis-
26096: tänyt vastattavakseni kansanedustaja Mauno määrien mukaisesti tulee maataloushallituk-
26097: Pohjosen ym. jättämän seuraavan kysymyk- sen laskelmien mukaan pienentämään eniten
26098: sen: syrjäisillä seuduilla toimivien ja myöskin
26099: "Tietääkö Hallitus, että pienviljeli- pienkarjaisten karjantarkkailuyhdistysten ja
26100: jäin karjantarkkail.uyhdistyksille ja sonninpitoyhtymien avustuksia.
26101: sonninpitoyhtymille annettujen avus- Mitä edelleen tulee eduskuntakysymyk-
26102: tusten vähennys koskee ,läninnä kaik- sessä tarkoitettuihin sonninpitoyhtymien
26103: kein he~koimmassa asemassa olevia, ja markkamääräisiin rajoihin, on todettava, että
26104: jos tietää, mainitussa valtioneuvoston päätöksessä on
26105: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo asetettu marlclramääräinen yläraja vain son-
26106: ryhtyä mainitun epäoikeudenmukai- niosuuskuntien j,a -yhdistysten, mutta ei kei-
26107: suuden korjaamiseksi?" nosiemennysyhdistysten avustuksille. Tämä
26108: yläraja on sekä sormien hankintaan että
26109: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- yhtymän ,toiminnan tukemiseksi myönnettä-
26110: taen seuraavaa: vissä avustuksissa. Se ei kuitenkaan yleensä
26111: Pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten pienennä sonnien hankintaan myönnettäviä
26112: ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista on avustuksia, koska ne myönnetään ostetun
26113: 27 päivänä heinäkuuta 1962 annettu laki sonnin hankintahinnan ja poistettavan son-
26114: (418/62) ja lain nojalla 17 päivänä tammi- nin myyntihinnan erotuksesta. Sen sijaan
26115: kuuta 1963 valtioneuvoston päätös (39/63), sonniosuuskuntien ja -yhdistysten toiminnan
26116: jota on muutettu 2 päivänä toukokuuta 1963 tukemiseksi myönnettäviä avustuksia mark-
26117: annetuila valtioneuvoston päätöksellä (223/ kamääräiset ylärajat supistavat varsin tun-
26118: 63). Laissa on muun muassa säädetty avus- tuvasti. Avustusmäärien jälkeenjääneisyys
26119: tusten vähimmäismäärät prosentteina koh- johtuu vuotuiskustannusten jatkuvasta nou-
26120: tuullisista, hyväksyttävistä kustannuksista susta ja rahan arvon laskusta. Kuitenkin
26121: sekä myös määritelty ne perusteet, joilla voidaan todeta, että vuonna 1966 sonniosuus-
26122: säädettyjä avustusmääriä voidaan korottaa. kunnille ja -yhdistyksille myönnetty avustus
26123: Korotusperusteita, joista on lähemmin mää- toiminnan tukemiseksi oli astutettua 1ehmää
26124: rätty edellä mainitussa valtioneuvoston pää- kohti keskimäärin 3,38 markkaa eli suurempi
26125: töksessä, ovat avustuksen saajan toiminta- kuin keinosiemennysyhdistyksilie myönnetty
26126: alueen syrjäinen sijainti, karjan pieni koko, avustus, joka oli 3,09 markkaa siemennettyä
26127: toiminnan tarkoituksenmukaisuus sekä son- lehmää kohti. Näin ollen sonniosuuskunnille
26128: nin l-aatu. ja -yhdistyksille maksettujen avustusten
26129: Avustuksen myöntäminen on aikaisemmin määrää voitaneen pitää varsin kohtuuHisena.
26130: tapahtunut edeHä mainitun ~ain ja valtio- Pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten
26131: neuvoston päätöksen perusteella, jotka muo- ja sonninpitoyhtymien valtionaputoimintaa
26132: dostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja joiden on viime vuosikymmenien aikana pyritty
26133: perusteella avustusten on voitu :todeta ja- kehittämään sellaiseksi, että pienviljelijöillä
26134: kaantuneen tarkoituksenmukaisesti koko kaikkiaHa koko maassa olisi mahdollisuus
26135: maassa. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvios- osallistua mainittuihin karjatalouden kehit-
26136: sa pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistyk- tämisen perustana oleviin yhteistoimintamuo-
26137: sille ja sonninpitoyhtymille tarkoitetun avus- toihin, jonka avustuksia koskeva laki ja val-
26138: tusmäärärahan (11 Pl.XV: 19) perustelujen tioneuvoston päätös yhdessä tekevät mahdol-
26139: mukaan sanotut avustukset vuonna 1967 kui- liseksi.
26140: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1967.
26141: Ministeri Lars Lindeman.
26142: 3
26143:
26144:
26145:
26146:
26147: Till Riksdagens Herr Talman.
26148:
26149: I det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen understöd år 1967 dock till alla delar enligt
26150: anger har Ni, Herr Talman, med Eder de i nämnda [ag av den 27 juli 1962
26151: skrivelse •av den 12 maj 1967 nr 313 tiR stadgade minimibeloppen. Utdelningen av
26152: vederbörande medlem av statsrådet för understöd enligt minimibeloppen kommer
26153: avgivande av svar översänt följande av riks- enligt lantbruksstyreisens beräkningar att
26154: daksman Mauno Pohjonen m.fl. under- mest minska understöden åt kreaturskontroll-
26155: tecknade spörsmål: föreningarna och tjurhållningssammanslut-
26156: ningarna i avsides belägna trakter och åt
26157: "Är Regeringen medveten om att dem som har små besättningar.
26158: minskningen av understöden åt små- Vad vidare angår de gränser i mark i
26159: brukarnas kreaturskontrollföreningar fråga om tjurhållningssammanslutningar
26160: och tjurhåHningssammanslutningar som avses i riksdagsspörsmålet, lmn konsta-
26161: närmast drabbar dem vilkas ställning teoos, att i nämnda statsrådsbeslut satts en
26162: är a:llra svagast, och om så är faHet, övre gräns i mark endast för understöden
26163: till vHka åtgärder ärnar Regeringen åt tjurandelslag och -föreningar, men icke
26164: skrida i syfte att rätta !ti11 nämnda åt seminföreningarna. Denna övre gräns
26165: orättvisaY" gäller understöd både för anskaffning av
26166: tjur och för stödjande av sammanslutnin-
26167: Såsom svar på detta spörsmål får jag gens verksamhet. Det minskar dock icke i
26168: vördsomt lllllföra följande: allmänhet understöden för anskaffning av
26169: Om statsunderstöd åt småbrukares krea- tjurar, då de beviljas för skillnaden: mellan
26170: turskontrollföreningar och tjurhållnings- köpt tjurs anskaffningspris och försäljninigs-
26171: sammanslutningar gavs en lag den 27 juli priset för tjur som utdöms. Däremot redu-
26172: 1962 (418/62) och med stöd av lagen utfär- cerar övre gränsen i mark rätt kännbart
26173: dades ett statsrådsbeslut den 17 januari understöden för stödjande av tjurandels-
26174: 1963 (39/63), som ändrades genom ett stats- ilagen:s och -föreningarnas verksamhet. Un-
26175: rådsbeslut av den 2 maj 1963 (223/63). I derstödsbeloppens eftersläpning beror på den
26176: iagen finns biJ..a. stadganden om understö- fortgående stegringen av de årliga kostna-
26177: dens minimibelopp i procent av de skäliga, derna och penningvärdets nedgång. Dock
26178: godtagbara kostnaderna och anges även de kan konstateras, att understödet för stöd-
26179: grunder, enligt vilka de stadgad~ under- jande av tjurandelslag och -föreningar år
26180: stödsbeloppen kan höjas. I ovan nämnda 1966 var 3,38 mark per betäckt ko eller
26181: statsrådsbeslut närmare bestämda förhöj- störrle än understödet åt seminföreningarna,
26182: ningsgrunder är understödstagarens avsides som var 3,09 mark per seminerad ko. De
26183: belägna verksamhetsområde, besättningens tiU tjurande!lslagen och -föreningarna ut-
26184: ringa storlek, verksamhetens ändamålsen- betalade understödens belopp torde sålunda
26185: lighet och tjurens kvalitativa art. kunna anses rätt skäliga.
26186: Beviljandet av understöd har :tidigare Man har under de senaste årtiondena
26187: skett på basen av ovan nämnda lag .och sökt utveckla statsunderstödsverksamheten
26188: statsrådsbeslut, viilka utgör en helhet och i fråga om småbrukarnas kreaturskontroll-
26189: på grund av vilka kunnat konstateras att föreningal,' och tjurnållningssammanslutnin-
26190: understöden fördelats ändamålsenligt i heia gar sä, att småbrukarna överallt i hela landet
26191: landet. Enligt motiveringen i statsförslaget skulle kunna deltaga i nämnda samarbets"
26192: för innevarande år för det åt småbrukarnas former, som utgör en grund för utvecklandet
26193: kreaturskontrollföreningar ocn tjurhåll- av hela kreaturshushåhlningen, och vilket
26194: ningssammanslutningar avsedda understöds- deltagande möjliggöres av lagen och stats-
26195: anslaget (11 Ht. XV: 19), erägges sagda rådets beslut om understöd tillsammans.
26196: Helsingfors den 31 maj 1967.
26197: Minister Lars Lindeman.
26198: Kirj. ksm. N: o 81.
26199:
26200:
26201:
26202:
26203: Vilmi ym.: Simojoen ruoppauksen aiheuttamista vahingoista.
26204:
26205:
26206: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26207:
26208: Eduskunnassakin on jo monissa eri yh- oleskelualtaita. Joen perkauksella aiheutlet-
26209: teyksissä kiinnitetty huomiota maamme ka- tiin myös paikatlliselle a'su:tuksel~e huomat-
26210: latruJioudeJrr,isiin oloihin, ka[anvHjeJyyn ja ka- tavat vahingot. RannoiJrra o1evat korkeat
26211: lavesien hoit1oon. Varslinkin sellaisiin jokiin kiviTöykkiöt vaikeuttlavat joen ylikulkua ja
26212: ja vesistöihin, joita ei vielä olle suljettu rumentavat muutoin luonnonkaunista yileis-
26213: voima]aitospadoilla t1ai pilalttu aswtus- taa näkymää.
26214: teol!lisuusjätteillä, on kiinnitietty suuria toi- Erään oikeusjutun yhteydessä on jo näy-
26215: veita. Voimassa oleva vesi lakimme suojeltu-
26216: 1
26217: tetty totteen, että ruoppausta on suoritettu
26218: periaatteineen on täs1sä suhteessa erinomai- enemmän kuin mitä siihen aikoinaan an-
26219: nen eduskunnan kannanilmaisu. Turismin nettu 1upa oikeuttaa ja edellyttää. Nyt on
26220: kannalta voima1aitospadoista vapaat lohi- puutavaran u]ttaminen Simojoesta koko-
26221: joet ja -virrrut ovat o[leet suuren mielenkiin- naan •loppunut.. Uittokalustokin on jo myyty
26222: non kohteina. Merialueiden kru]akantojen huutokaupoissa ja kaikki merkit viittaavat
26223: säillymisen kannalta on vapailla puhtaina siihen, että puutavaran uittoa Simojoessa ei
26224: l:ohijoilla erittäin suuri arvo, silJl:ä nousu- ja toistaiseksi tuHa harjortt:amaan.
26225: vaelluskalojen säilyminen on melkein yk-
26226: sinomaan niistä riippuva. Simojoen ruoppauksen kalatwloudelle ai-
26227: Simojoki on veielä toistaiseksi voimaJiai- heuttamia vahinkoja ja haittoja on jo alus-
26228: tospado.ist.a vapaa l~hip:iJtoinen joki. Sen tavasti tut:kittu. Näiden :tukimusten mukaan
26229: vesi on puhdastla ja täysin vapaata teoJH:iJ. vaellluskelpoisten merilohen poikasten joen
26230: suus- ja asutusjätteistä. Joen nousu- ja vael- luonnol:llinen tuotanto on ruoppauksen takia
26231: luskalakanta on ikimuistoisista ajoista al- vähentynyt entis,estään. Nykyistlen lohen-
26232: kaen ollut hyvä, josta paikalJiinen pienvil- poikashankintojen mukaan vuotuinen va-
26233: je:l:ijäväestö ja työläisperheet1 ovat snaneet hhrko on n. 13 300-16 200 markkaa. Tällä
26234: ruokakallaa. Perämeren vaelluskalojen kutu- summaJil'a voitaisiin nykyään kasvattaa n.
26235: jokena on Simojoki varsinkin aikaisempina 7 500--9 000 vaei:1usikäistlä lohenpoikasta.
26236: aikoina oltlut erinomaisen arvokas. lVIuiden kal,ojen kohdalta !tutkimustulokset
26237: Viimeaikoina Simojoen kalataloude.JHnen vie1ä puuttuvat. Myöskään ei ole tutkittu
26238: arvo on muuttunut kyseenalaiseksi. Simo- sit1ä, missä määrin Simojokivarren asunto-
26239: jokea varten on 14. 1. 1931 vahvistettu ja huvilatonttien arvot ovat laskeneet sii-
26240: uittosääntö. Sri,jnä on tarkoin mm. mainittu, hen verrattuna, jos mahtavat kosket. kuo-
26241: missä kohdin ja minkä verran joesta saa- huisivat enna:liliaan ja koko Simojoki virtlaisi
26242: daan poistaa kiviä ja muita puutavaran uit- luonnontHassa.
26243: toa häiritseviä esteitä. 1950-lluvun alkupuo- VoimaJlaitosrakentajat ovat jo aikaisemmin
26244: lisko[tla suoritettitin joen a:l:ajuoksulla yli vii- ilmoittaneet, että Simojoella ei voimatalou-
26245: denkymmenen killometJrin matkalla täydel- den kanna[ta ole sanotitavaa merkitystä. Sen
26246: ltinen perkaus. KiviHä ja soralla eräitä vuoksi Simojoesta on toivottu tulevan erin-
26247: sivuväyliä kokonaan suajett,iin, joen keski- omaisen urheiliukalastusjoen. Lisäksi siitä
26248: juoksulle kaivettiin kapea uoma, jota myö- on toivottu tuvevan myöskin Perämeren
26249: ten vedet syöksyvät mereen. Tässrä uomassa nousu- ja vaelluskalojen kUJtu- ja kasvu-
26250: ei nousu- ja vaelluskaJioil:la ole kutumahdol- joen. Kuitenkin nämä toiveet näyt.tä.vä:t va-
26251: l~suuksia, eikä niiden poikasill'la ·syönnös- ja luvan hiekkaan, sillä kutupaikat on hävi-
26252: E 5015/67
26253: 2
26254:
26255: tetty, kalanpoikasten kasvu- ja oileskelupai- Mihin toimenpiteisiin Hallli:tus ai-
26256: kat turmeltu. koo ryhtyä Simojoen ruoppauksen ai-
26257: Eda1illä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyk- heuttamien vahinkojen ,tutkimiseksi
26258: sen 37 §: n 1 momenttiin viitaten allekirjoit- sekä ka~akantojen tuhon ja kaJ!aSituSI-
26259: taneet esittävät hallituksen asianomaisen jä- vahinkojen kompensoimiseksi oikeu-
26260: senen vastattavaksi kysymyksen: denmukaiseNa tavalla?
26261: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1967.
26262:
26263: Pekka Vihni. Hannes Paaso.
26264: 3
26265:
26266:
26267:
26268:
26269: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26270:
26271: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- "1. Simojoen Uittoyhdistys saa suorittaa
26272: tissa majnitrussa tarkoituksesro Te, Herra Simojoen vesistölle 14 päivänä tammikuuta
26273: Puhemies, oiliette kirjeellänne 16 päivänä 1931 vahvistetussa lauttaussäännössä Por:ti-
26274: toukokuuta 1967 N: o 524 mhettänyt valtio- mojärven ja meren vä!lisell'ä Simojoen osalil:a
26275: neuvoston asianomaisen jäsenen vasta.ttJa- tehtJäväksi määrätyt uittoväylän kunnosta-
26276: vaksi kansanedustaja Villmin ym. tekemän, mistyö·t, mikwlii ne eivät poikkea edeNä mai-
26277: seura:avan sisälitöisen kysymyk-sen: nitun täydentävän lauttauskatselmuksen yh-
26278: teydessä laadittavasta uudesta kuntoonpano-
26279: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- suunnitelmasta.
26280: koo ryhtyä Simojoen ruoppauksen ai- 2. Edelrrisessä kohdassa mainittu kunnos'-
26281: heuttamien vahinkojen trutkimiseksi tuslupa on voimassa siksi, kunnes uusii kun-
26282: sekä ka:l!akantojen tuhon ja kallastus>- nostussuunnitelma on ·saanut lain voiman."
26283: vahinkojen kompensoimiseksi oikeu- Kysymyksessä tarkoitetut työt ovat teh-
26284: denmukaisella tavallla ?" dyt edeNä esitetyissä lupaehdoissa mainitun,
26285: yhä vireillä olevan täydentävän liauttaus-
26286: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- katselmuksen kuntoonpanosuunnite1man mu-
26287: oittaen seuraavaa: kaisesti ja ·sillloisen toimitusinsinöörin työn
26288: Simojoen vesistön uittosääntö on vahviSJ- eri vaiheissa antamia ohjeita noudattaen.
26289: tettu 14 päivänä tammikuuta 1931. Vesi- Vuonna 1931 uittosäännön kunnostussuun-
26290: oikeuslain mukaisessa töiden lopputarkas- nitelmassa määrättyjen töiden suorittaminen
26291: tuksessa vuonna 1943 havait.Wn kuitlenkin, sellaisenaan ei ollj.si enää olliut mahdollista-
26292: että suurin osa kunnostustöitä oli vielä te- kaan, sillä niiden suorittamisen määräaika
26293: kemättä. TäJ!löin Lapin lääninha:lilitus, myön- oli mennyt umpeen jo vuonna 1943.
26294: tJämättä Hsää määräaikaa vuoden 1931 uit- Simojoen uittoväylän kunnostustyöt suo-
26295: tosäännön kunnostustöillle - tämä kunnos- ritettiin traktoriperkauksena noin 50 km
26296: tusohjelma oiii Taadittu vuonna 1926 ja oli matkalla jokisuusta ylöspäin. Perkaukse!lilla
26297: seliliaisena jo vanhentunut - määräsi 10 päi- pyrittiin aikaansaamaan kivistä ja muista
26298: vänä marraskuuta 1943 ant.amallaan pää- esteistä vapaa väylä uittotavaralle ja väl,t-
26299: tökselrrä tloimitettavaksi täydentävän laut- tämään nimenomaan vesipintojen muutoksia
26300: tauskrutsel!rnuksen, jossa yhtJeydessä tuli laa- koskien välisissä suvannoissa, jot;tei veden-
26301: tia myös uusi kuntoonpanosuunnitelma. Täy- pintojen [asku aiheuttaisi uusien esteiden
26302: dentävän lauttauskatse:Jmuksen 'toimittami- syntymistä.
26303: nen on så:tten viivästynyt niin, että se on Perkauksesta mahdo]lisesti aiheutuneet
26304: yhäkin keskeneräinen. Pohjois-Suomen vesi- vahingot on luonnollisesti korvattava. Nor-
26305: oikeus määräsi 8 päivänä maaliskuuta 1966 maaiin käsitelyjärjestyksen mukaan arvioi-
26306: katselmuksen metsähallituksen a:laisen ins,i- daan ennalta nähtävissä olevat vahingot
26307: nöörin suoritettavaksi, sen ol!tua tähän asti uittoväyläkatselmuksessa, työn aikana aiheu-
26308: t~e- ja vesirakennusl'aitoksen tehtävänä. tetut ja todetut vahingot korvataan väiattö-
26309: Kun Simojoen uittoyhdiJstys sodan jälkeen mästi ja työn jälkeen ilmenevät vahingot
26310: anoi lupaa kunnostrustöiden jat.kamiseen, arvioidaan lopputarkastuksessa >tai korva-
26311: Lapin .l,ääninha:Nitus myönsi 8 päivänä loka- taan erikseen tehdyn vaatimuksen perns~
26312: kuuta 1946 JJuvan muun muassa seuraavilla teella. Yksi:löityjen vahingonkorvausvaati-
26313: ehdoilla: musten esittämiseen ja vahinkojen arvio'imi-
26314: 4
26315:
26316: seen normaalissa järjestyksessä on siten joen korkeudellla Pohjanlahden toisella puo-
26317: vier]ä mahdo!l,ltisuus. Uittoväyläkatselmuksen liellla. Tutkimustulosten traktoriperkauksia
26318: viivästyminen on johtunut s:iitä, että kes- koskevassa osassa mainitaan muun muassa,
26319: kusvirastoilla ei o1e olllut riittävästi insi- että välittömästi perkauksen jälkeen lisään-
26320: nöörejä vesilain mukaisiin toimituksiin, jotka tyivät· väyläSJSä vir,taavaa vettä suosivat
26321: ovat ruuhkautuneet. Simojoen uittoväylä- karsvilajit ja että kalakannassa todettiin
26322: kat.selmukseen nyt toimitusins'lnöörik·si mää- samoin siirtymistä virtaavaa vettä suosiviin
26323: rätty metsähal:l[nnon Pohjanmaan piiri-insi- ~ajeihin. Lajien vähentymisen todettlln pie-
26324: nööri on pitänyt toimituksen alkukokouksen nentävän niiden välistä kilpaillua, jota puo-
26325: 10 päivänä toukukuuta 1967. Katsellmuksen llest'aan pidettiin suotuisana kehityksenä lo-
26326: loppuunsaattamiseen kuiluva aika riippuu hensukuisten la.jien kanna.1ta. Myös hauen
26327: siitä, missä määrin toimirtusinsinööri voi syrjäytymisestä on et:ua vesistön tärkeim-
26328: irroittautua muista virkatoimistaan tähän mille kaJaJ!aje:i:lle.
26329: suuritöiseen tehtävään. Saman suuntaisiin tuloksiin on päätynyt
26330: Kysymyksessä esitetään, että Simojoen myös alan huomattava suom&llainen tutkija
26331: kaLataloudellinen arvo on suoritettujen per- tohtori Seppovaara, joka tutkimuksessaan
26332: kausiöiden vaikutuksesta käynyt kyseen- vuodeLta 1965 ehdottaa, että kalanhoidol[i-
26333: alaiseksi ja että nimenomaan vaeLlluskel'pois- sena ve1ivoiJtetoimenpiteenä (KoitajoeJlla) tu-
26334: ten merilohenpoikasten tuotanto Simojoe1la lisi kysymykseen muun muassa "kalojen
26335: on samasta syystä vähentynyt: sekä maini- ku:l:kuteiden perkaaminen mataJampiin kos-
26336: taan lisäksi, että väitettyjä kalatalouden kiin siten, että uomaan jää tarpeelll:i:nen
26337: vahinkoja ja haittoja on jo alus:tava·sti tut- määrä seisonta- ja lepopaikkoja". Perkans-
26338: kittu. Tässä tarkoitettaneen kalatal'oudeHi- ten yhteydessä rakennetut, yleensä varsin
26339: sen tutkimustoimiston elokuussa 1965 suo- lyhyet rannalta vinosti keskiväylä.Lle suun-
26340: rittamia tutkimuksia Simojoen lohenpoikas- tautuvat sui'Steet muodostavat alapäihinsä
26341: tuotannon suuruuden ja siihen vaikuttavien juuri noita tta.rpeeillisia levähdyspaikkoja.
26342: tekijöiden selvittämiseksi. Mainitussa tutki-
26343: muksessa katsotaan lohenpoikastuotannon Kysymyksessä on myös esitetty, että joen
26344: riippuvan yksinomaan koskialueiden laajuu- perkauksella aiheutettiin myös paikalliseJ!le
26345: desta, jotka ovat suoritettujen perkansten asutukselLe huomattavat vahingot. muun
26346: johdosta joen alaosalla jonkin verran pienen- muassa vaikentuneen ylikullkuliikenteen
26347: tyneet. Koskihehtaarit ovat kuitenkin vain muodossa. Kuirt:enlcin voidaan metsähailllit.uk-
26348: osa asiaa. Vaelluskalakannan vähentymiseen sesta saatujen tietojen perusteella todeta,
26349: Simojoessa on nähtävissä monia muittakin että töiden woritusaikana ei ilmennyt min-
26350: syitä. Näistä mainittakoon Simojoen suu- käänlaisia ristiriitoja rannanomistajien j,a
26351: haarojen mataluus, niiden liettymisen joh- perkauttajan väLillä ja ettei syksy[lä 196>5
26352: dosta tapahtuva jatkuva madaltumincn ja piiri-insinöörin toimittamassa tarkastukses-
26353: kalannousun kann&1Jta epäedulLinen suuntau- sakaan ollut havaitrt:,u täUaisia seikkoja.
26354: tuminen sekä ennen kaikkea Simojoen edus- Vasta yli seitsemän vuotta suoritetun per-
26355: tallla meressä ja joen alansaHa harjoitettava kauksen jälkeen eräs myl!lynomistaja nosti
26356: voimakas ka1astus, jonka johdosta kutupai- valtiota ja uittoyhdistystä vastaan ky~lyssä
26357: koille nouseva kalakanta on vähentynyt mainitun oikeusjutun. Vesiylioikeus antoi 11
26358: 1ähes o~emattomiin. Niinpä Tornionjoessa päivänä lokakuuta 1966 asiassa päätöksensä,
26359: obevan Kivirannan lohipadon vuosisaaiEs on jonka mukaan tuomittu korvaussumma on
26360: vähentynyt 1940-luvun noin 30 000 kilosta 1/20 osa kantajan vaatimuksesta. Asia on
26361: 1950~luvuHa noin 4 000 kiloon, jossa se on kuit•enk]n vielä Korkeimman oikeuden kä-
26362: edelleen pysynyt. sit:eJltävänä.
26363: Ruotsissa suoritettiin Kuninkaallisen Ka- Puutavaran uitto Simojoessa on toistai-
26364: Iastusha1llituksen toimeksiannosta vuosina seksi kokonaan lakannut, viimeksi uitettiin
26365: 1953-54 perusteellisia tutkimuksia uirt'on vuonna 1964. Pohjois-Suomen vesioikeus on
26366: vaikutuksesta ka]akantaan ja erikoisesti määrännyt uittoyhdistyksen hallituksen si-
26367: traktoreilla suoritettujen perkansten vaiku- jasta ja siLLe kuuluvin valtuuksin uittoyh-
26368: tuksiin tässä suhteessa. Tutkimukset suo- diSityksen asioita hoitamaan vesdll.ain 5 luvun
26369: ritettiirn Luulajanjoen alajuoksu11a, Simo- 62 § :n mukaiset toimitsijat1.
26370: 5
26371:
26372: EdeNä esitetyn perusteema voidaan kat- t;arkoit.eltut asiat ,tuleva käsit.eläväksi vi-
26373: soa, erbtä kysymys siitä, missä määrin uitto- reill'ä o[evassa uittoväyläkatselmuksessa ja
26374: väylän parantamiseksi Simojoella tehdy.t sen perusteena annettavassa vesioikeuden
26375: työt ovat voineet aiheuttaa vahinkoa kala- päätöksessä, jota ennen asianosaisilla on mo-
26376: kannalle ja kal.ojen :lisääntym'isnnahdoJ.Qi- nessa yhteydessä tilaisuus esit1tää yksiJ!öidyt
26377: suuksille joessa, on edelleen selvittämättä, vaa.Hmuksensa.
26378: mUJtlta todeta toisaalta että kysymyksessä
26379: Helsringdssä 14 päivänä kesäkuuta 1967.
26380:
26381: Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
26382: 6
26383:
26384:
26385:
26386:
26387: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
26388:
26389: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. relsen iJ Lapplands län den 8 omtober 1946
26390: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, t1U.stånele:1J b[and annat på följande villkor:
26391: med Eder skrivelse nr 524 av den 16 maj "1. Simojoki flot<tningsförening får ut-
26392: 1967 tållstäHt vederbörande medlem av föra ele iståndsättningarbeten i fråga om
26393: statsrådet för besvarande fö1jande av riks- flOittningsleden, vilka i den för Simojoki
26394: dagsman V ilmi m.fl. framst.äJ:lda spörsmål: vattendra.g den 14 januari 1931 bststäl'lela
26395: flottningsstadgan be:stämts a:tt utföras på
26396: "Vilka åtgärder ämnar Regetingen den del av Simojoki, som ligger melJan
26397: vidtaga för undersökning av de ska- Por,t!imojärvi och havet, såvida ele ieke av-
26398: dor uppmuddringen av Simojoki älv viker från den nya plan för iståndsätltande
26399: åstadkommit samt för att kompensera som kommer a.tt uppgöras i samband med
26400: förstöringen av fiskbestånden och ovan nämnda kompletterande flot:tningssy-
26401: fiskeriskadorna på etJt rättivist sätt ~" neförrättning.
26402: 2. I föregående punkt nämnt iståndsätt-
26403: Såsom svar på spörsmål'et anför jag vörd- ningstillstånd är gällande til!Ls den nya pQa-
26404: samt följande: nen för iståndsältlt:ande erhållit laga kraft."
26405: Flottningsstadgan för Simojoki va,tt.en- De arbeten som avses :i spörsmå:let har
26406: drag har faststäUts den 14 januari 1931. utförts i enlighe.t med den i ovan anförela
26407: Vid den i vattenrätltslagen föreskrivna sl'ut'- tillståndsvillkor nämnda, alltjämt anhängiga,
26408: synen av arbetena år 1943 observerades Hk- vid den kompletterande flottningssyneförrätt-
26409: väl, att största delen av iståndsättnings- ningen uppgjorda iståndsättningsplanen och
26410: arbetena ännu var ogjorda. Härvid för- med iaMtagande av den dåvarande förrätrt-
26411: ordnade länsstyrel:sen i Lapplands Iän, utan ningsingenjörens föreskri:l'ter i arbete.ts
26412: at1t bevilja förlängd termin för iståndsätt- olika skeden. De:t skuQle ieke heller längre
26413: ningsarbetena enJigt flottningsstadgan av år ha variJt möjligt. att UJt:föra de i flottnings-
26414: 1931 - detta iståndsätt.ningsprogram hade stadgans av år 1931 iståndsät.tningsplan be-
26415: uppgjorts år 1926 och var som sådant redan stämda arbe:tena som sådana, ty fristen för
26416: föräldmt - medelst s]tt beslUJtJ av den 10 utförandet av dem hade utgåt.t redan år
26417: november 1943, att en kompletterande flott- 1943.
26418: nings-syneförrättning skulle verkställas, i Arbetena för iståndsätrtning av Simojoki
26419: samband med viiken även en ny pl'an för flottningsled utföreles med traktor på en
26420: ~ståndsättande skulle uppgöras. V erkställlan- Sltlräcka av ungefär 50 km från älvmynnin-
26421: det av den kompletterande flottningssyne- gen uppåt. Genom upprensningen försökte
26422: förrättningen har sedan fördröjts så, att man få 1tåll •srtånel en led för :fllottningsgods,
26423: den ahltjämt är oavsl'utad. Norra Fi:nJ:anels som var fri från stenar och andra hinder,
26424: vruttendomstol förordnade elen 8 mars 1966 och specieUffi unelvika vat.tenytsförändringar
26425: att synefördi.ttningen skulQe verkSitällas av i Iugnvattnen meUan forsarna, för att vatten-
26426: en under fors:tstyrelsen lydande ingenjör, ytornas sänkning icke skulle förorsaka nya
26427: efter att detta hittill!l's har Megat väg- och hinder.
26428: vaJtit:enbyggnadsverke:t. Skador som eventueQlt uppstår av upp-
26429: Då Simojoki florttningsförening efter kri- rensningen bör nrutiUrligtvis ersättas. Enli!gt
26430: get anhöll om timstånd att få fortsä;tta med norma1 behandlingsordning beräknas de
26431: iståndsättningsarbetena, beviljade länssty- skador, s<om på förhand kan förUJtses, vid
26432: 7
26433:
26434: syneförrättmingen rörande flottningsleden. mojoki och i nedre delen av ä!lven, på
26435: De skador som uppstår och konstateras1 un- grund varav det tiiU lekplatserna uppsti-
26436: der arbetets gång ersät1tes omedel!bart. och gande fiskbeståndet har minskat nästan tHl
26437: de skador som framgår sedan arbetet slut- obefintlighet. Sålunda har den årliga fångs-
26438: förts beräknas vid slutsynen eHer ersät:Ues ten i Kiviranta ~axpata i Torne äJv minskat
26439: på grund av särskilt framstäJilt yrkande. från 30 000 kilogram på 1940-tale:t tiU unge-
26440: Det finns sålunda ännu möjlighet a:tt fram- fär 4 000 kilogram under 1950-talet, vid
26441: Sitäl[a indiv:idualiserade skadeersättning·s- vi'lket det har förblivit.
26442: krav och rutlt 'i normal: ordnng beräkna ·ska- I Sverige utfördes på uppdrag av Kung-
26443: dorna. Dröjsmå!let med syneförrättningen liga Fiskeristyrelsen under åren 1953-54
26444: rörande flottningsleden har berotrt; på atrt de grundliga undersökningar rörande fl!atltnin-
26445: centrala ämbetsverken i:cke har haft ;t.i111- gens inverkan på fiskbeståndet och särskl't
26446: räckligt; med ingenjörer för förrättningarna inverkningarna av med traktorer utfönh
26447: enligt vruttenlagen, varför anhopningar av upprensningar i detta avseende. Undersök-
26448: dessa arbeten har uppst;att. Forstförva[t. ningarna utfördes i nedre Ioppet av Lule-
26449: ningens distriktsingenjör il Österbottren, vii- älv, som ligger på samma höjd som Simo-
26450: ken nu förordnats ,tilil förrättningsingenjör joki älv, på andra sidan av Bottniska
26451: vid förrättningen rörande Simojoki flott- viken. I den del av undersökningsresultaten
26452: ningsled, har hål[it det första förrrutlt'nings- som berör upprensningarna med 1trakitor
26453: sammanträdet den 10 maj 1967. Den ;tjd nämnes b1.a. att omedelbart, e:llter upprens-
26454: som åJtgår för att få förrättningen slutförd ningen ökade de växtar.ter i vatten[eden
26455: beror på i vilken mån förrättningsingen- som föredrar strömmande vatten, och att
26456: jören kan lösgöra sig från sina övriga i fiskbes.t,åndet likaså konstwterades en
26457: tjänstieförrättningar för denna arbetsdryga förskjut,ning mot sådana arter. Man obser-
26458: uppgi:Et. verade, wtt reduceringen av arterna mins-
26459: I spörsmålet framhålles, att Simojokis kade konkurrensen mclian dem, vilket med
26460: värde från ekonomisk fiskerihushåUnings- tanke på ar.t:erna av laxs!läktet ansågs
26461: synpunkt på grund av de utförda rensningsc. vara en gynnsam utveckling. Också gäd-
26462: arbetena har blivit diskutabelt och att spe- dans tillbakagång är <tili förde] för de vik-
26463: cie'llt produktionen av vandringsdugligt havs- tigare fiskarterna i vattendraget.
26464: l;axyngel i Simojoki älv av samma orsak har Tilll liknande resulltat har även den be-
26465: minskat. Vidare nämnes, att påstådda ska- tydande finska forskaren på detta område,
26466: dor och men för fiskerihushåJllningen redan doktor Seppovaara kommit, som i sin under-
26467: förberedelsevis har undersökts. Här torde sökning av år 1965 föreslår, rutt som en för-
26468: avses de av byrån; för fiskeriekonomiska pliikitande ålt:gärd från fiskvårdssynpunkt
26469: undersökningar 'i augusti 1965 utiörda un- (i Koitajoki) skuUre bland annat komma
26470: dersökningarna för utredning av storleken i fråga "en upprensning av fi'skarnas färd.
26471: av laxyngelprodu~tionen i Simojoki älv och vägar i grundare forsar så, att i fåran kvar-
26472: de därpå verkande faktorerna. I nämnda blir ett nödigt arutrul p.]attformer och vilo-
26473: undersökning anses ~axyngelprodukrtionen stäHen". De i samband med upprensnin-
26474: vara beroende enbar,t av forsområdenas om- garna byggda, i allmänhet rätt kol'lta, från
26475: fång, vilka på grund av de utförda upp- stranden mot ikungsådran snett riktade led-
26476: rensningarna någo·t har minskat i älvens väggarna bildar i s1na nedre ändar just
26477: nedre del Forshektaren utgör likvä!l endast dessa nödvändiga vilostälaen.
26478: en del av saken. Man kan skönja också I spörsmålMJ anfördes även, att upprens~
26479: många andra orsaker ,ti!ll att det vandrande ningen av älven också åsamkade den lokala
26480: :f1skbeståndet i Simojoki älv har minskat. bO'sättningen be:tydande skador bland annat
26481: Av dessa må nämnas det [åga vatten- i form av försvårad överfartstrrafik. :M:an
26482: ståndet i Simojoki's mynningsarmar, att kan JJikväl på basen av upplysningar, som
26483: vattenståndet hela tiden sjunker på grund erhållits av forststyrelsen konstatera, att
26484: av uppslamningen och den för fiskens upp- under den tid arbetena utfördes icke yppade
26485: stigande ofördelakti•ga strömningsrirotningen s.ig några konflikter meUan strandägarna
26486: samt framför alilt det intensiva fi•ske som och upprensaren, och vid den av diiSitrikts-
26487: bedrives i havet framför mynningen av Si- ingenjören på hösten 1965 verkstä!llda synen
26488: 8
26489:
26490: observerades icke hcller några sådana om- het förordnat sysslomän att handha illott-
26491: ständigheter. ningsföreningens angel·ägenheter.
26492: :F'örst sedan mer än sju år förgMJt eft1er Med stöd av vad ovan anförts kan man
26493: den utförda rensningen inledde en kvarn~ anse, att frågan om i v.ilken mån de för
26494: ägare den i spörsmålet nämnda processen förbätJtring av flottro.ingsJleden Ultförda ar-
26495: mot staten och no1trtningsföreningen. V aJtten- betena i Simojoki älv har kunnat skada
26496: överdomSitolen gav den 11 oktober 1966 sitt fiskbeståndet och filskarnas förökningsmöj-
26497: utslag i ärendertJ, enligt vilket den utdömda ligheter i äl'ven, fortfarande är outredd,
26498: ersätJtningssumman utgör 1/20 av svaran- men å andra sidan kan man konstrutera,
26499: dens anspråk. Årendet är dock ännu under att de i spörsmåleJt nämnda frågorna kom-
26500: behandling i Högsta domsto[en. mer rutt bli behandl!:ade vid den syneför-
26501: VirrkesflottJningen i Simojoki har tHIJsvi- rät:tning rörande :Nottningsleden, som nu
26502: dare helt och hål'let upphört. Senaste flo,Ut- är anhängig, och i det utslag vattendom-
26503: ning ägde rum år 1964. Norra Firlliands sto]en kommer artJt giva på grund därav,
26504: vattendomSitol har enQigt 5 kap. 62 § vaJtten- varförinnnan parJterna i :Nera sammanhang
26505: lagen i stäHet för flottningsföreningens sty. är i tillfälle att framstliiJI.1a im.dividualiserade
26506: relt!re, med styrelsen tillkommande befogen- fordringar.
26507: Helsingfors den 14 juni 1967.
26508:
26509: Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
26510: Kirj. ksm. N:o 82.
26511:
26512:
26513:
26514:
26515: af Heurlin ym.: Venäjän kielen opintoharrastuksen tuke-
26516: misesta.
26517:
26518:
26519: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26520:
26521: Maassamme on vuosi vuodelta lisääntynyt pottaisi pätevien venäjän kielen opettajien
26522: voimakas harrastus ei vain tailoudel'listen puutetta suurehkoissa keskuksissamme, joissa
26523: vaan myöskin sivistyksellisten ystävällisten ainakin tulisi nykyistä paremmat mahdolli-
26524: suhteiden kehittämiseen N euvostoJaitooon. suudet tehokkaaseen venäjän opetukseen jär-
26525: Myöskin harrastusvenäjänkielen oppimiseen jestää. Ko. apulaisprofessorin toimesta olisi
26526: on lisääntynyt, mutta tätä pyrkimystä naa- myös mahdollista kehittää nykyaikaisia peda-
26527: purimaan kielen oppimiseen ovat vaikeutta- gogisia menetelmiä ja apuvälineitä opinah-
26528: n~et historiallisista olosuhteista johtuvat ra- joissa eri osissa maata. Varsinaisen professo-
26529: joitltavat tekijät, joilla ei nykyolo~a enää rin tehtäväpiiri on sekä ajallisesti (mm. van-
26530: sinänsä olisi merkitystä. Sopivien oppikirjo- ha slavonia sisältyy siihen) että muutenkin
26531: jen puute suomalaisia kouluja samoin kuin laajuudeltaan poikkeuksellisen laaja eikä si-
26532: itseopiskelijoitakin varten, joissa oppikirjois- ten ole mitenkään mahdollista omistaa riittä-
26533: sa olisi otettu huomioon nykyisen ki~lipeda vää huomiota !keskitetysti vain nykyvenäjäl-
26534: gogian suuntaviivat vaikeuttaa suuresti opis- le.
26535: kelua samoin kuin suomaiais-venäläisen sana- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
26536: kirjan puuttuminen. Päteviä opettajia ei ole järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
26537: tarpeeksi laajenevaa opetUB.ta varten. Osit- tämme kunnioittaen V'altioneuvoston asian-
26538: tain varojen osittain eräiden valtionapuihin omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
26539: liittyvien rajoittavien määräysten tähden ei symyksen:
26540: myöskään maassamme useilla paikkakunnilla
26541: olevia kielistudioita voida käyttää täysitehoi- Miten Hallitus katsoo parhaimmak-
26542: sesti mm. venäjän kielen aikuisopetukseen. si tukea lisääntyvää venäjän kielen
26543: Venäjän kielen yliopisto-opetusta voitaisiin opintoharr&stusta maassamme, jotta
26544: olennaisesti tehostaa perustamalla nykyvenä- sitenkin voitaisiin helpottaa edisty-
26545: jän apulaisprofessorin virka He'lsingin yli- viä ystäväUisiä naapuruussuhteita ja
26546: opistoon. Tämä lisäisi kosketusmahdoJlisuuk- Neuvostoliiton ripeästi kehittyvän yh-
26547: siamme Neuvostoliiton erittäin voimakkaasti teiskunnallisen, sivistykseililisen ja ta-
26548: kehittyvään sivistyselämään ja samalla hel- loudellisen elämän tuntemusta?
26549: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1967.
26550:
26551: Kaarlo af Heurlin. K. F. Haapasalo.
26552: Margit Eskman. Antero Väyrynen.
26553: Meeri Kalavainen. Anni ~linck.
26554: Emo Siren.
26555:
26556:
26557:
26558:
26559: E 450/67
26560: 2
26561:
26562:
26563:
26564:
26565: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26566:
26567: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- lähtien venäjän kielen opetusta jo mainittu-
26568: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra jen koulujen lisäksi voidaan järjestää aina-
26569: Puhemies, olette kirjeellänne 16 päivältä tou- kin viidessä valtion oppikoulussa, venäjän
26570: kokuuta 1967 n:o 525 lähettänyt valtioneu kielen opetusta tarjoavien oppikoulujen luku-
26571: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi määrä tulee lähiaikana ylittämään 40. Kah-
26572: kansanedustaja Kaarlo af Heurlinin ym. dessa valtion oppikoulussa sitä voidaan lu-
26573: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: kea myös ensimmäisenä vieraana kielenä.
26574: Venäjän kielen opettajien vähälukuisuus
26575: "Miten Hallitus katsoo parhaimmak- on kuluneina vuosina haitannut venäjän kie-
26576: si tukea lisääntyvää venäjän kielen len opetuksen laajentamista ja erityistä huo-
26577: opintoharrastusta maassamme, jotta miota on sen vuoksi kiinnitetty opettajain-
26578: sitenkin voitaisiin helpottaa edistyviä valmistukseen. Sen jälkeen kun Helsingin
26579: ystävällisiä naapuruussuhteita ja Neu- normaalilyseoon v. 1964 ja Tampereen nor- ·
26580: vostoliiton ripeästi kehittyvän yhteis- maalilyseoon v. 1965 perustettiin venäjän
26581: ilrunnallisen, sivistyksellisen ja talou- kielen yliopetroajan virka, voidaan venäjän
26582: dellisen elämän tuntemusta?" kielen opetusharjoittelua suorittaa kahdessa
26583: normaalilyseossa.
26584: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Varsin tärkeä on myös venäjän kielen
26585: taen seuraavaa: opettajien jatkokoulutus, jota varten koulu-
26586: Venäjän kielen opetusta on viimeksi kulu- hallitus yhdessä Suomi-Neuvostoliitto-Seura
26587: neina vuosina pyritty tehostamaan vahvista- r.y:n kanssa järjesti kesällä 1965 kurssit
26588: malla tämän kielen asemaa oppikoulujen lu- käyttäen neuvostoliittolaisia yliopistonopetta-
26589: kusuunnitelmissa, laajentamalla opettajain jia luennoitsijoina ja opettajina. Vastaavan-
26590: valmistusta sekä lisäämällä venäjän kielen laiset kurssit järjestetään kesällä 1967. Venä-
26591: opetusta korkeakouluissa. Tähän mennessä jän kielen opettajistamme useat ovat koti-
26592: suoritetuista toimenpiteistä voidaan mainita maisen tai Neuvostoliiton myöntämän stipen-
26593: seuraavaa: din turvin harjoittaneet jatko-opintoja Neu-
26594: Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksien vostoliiton yliopistoissa.
26595: monipuolistamiseksi vahvistettiin kouluhalli- Venäjän kielen opetusta aikaisemmin hai-
26596: tuksen esityksestä v. 1962 ohjelma, jonka tannut oppikirjojen puute on nyttemmin
26597: mukaan venäjän ki~ 15 valtion oppikou- saatu poistetuksi opetusministeriön myöntä-
26598: lussa asteittain saatetaan n.s. kolmannen vie- män taloudeliisen tuen turvin laaditun uu-
26599: raan kielen asemaan. Sitä opiskelevat kaikki den oppikirjan tultua käyttöön v. 1964.
26600: näiden koulujen roelilinjan oppilaat ja sitä Oppikoulujen venäjän kielen opettajien
26601: voivat opiskella myös matematiikan 'linjan saanti oppikouluihin riippuu ratkaisevasti
26602: oppilaat. Kouluhallituksen esityksestä näihin siitä, miten paljon yliopistoissa ja korkea-
26603: kouluihin on perustettu vanhemman lehtorin kouluissa tätä kieltä opiskellaan. Tämän ai-
26604: virkoja, joiden opetusvelvollisuus käsittää neen akateemisessa opetuksessa on osaksi
26605: jonkin muun kielen rinnalla venäjän kielen. suunnitteilla, osaksi jo toteutettuina toimen-
26606: Kuluvan vuoden aikana viimeiset kolme tä- piteitä, jotka johtanevat lähivuosina venäjän
26607: hän ohjelmaan sisältyvistä kouluista saivat kielen opiskelun huomattavaan lisääntymi-
26608: mainitunlaisen lehtorin viran. Mainitun vii- seen. Jo nyt on yliopistoissa ja korkeakou-
26609: dentoista valtion oppikoulun lisäksi venäjän luissa ollut todettavissa, että opiskelijoiden
26610: kieltä opetetaan 20 muussa valtion ja yksi- mielenkiinto venäjän opiskelua kohtaan on
26611: tyisessä oppikoulussa ja kun syksystä 1967 voimakkaasti kasvanut.
26612: 3
26613:
26614: Oulun ja Tampereen yliopistoihin on tar- Voidaan todeta, että edellä mainitut toi-
26615: koitus lähivuosina saada venäjän kielen ope- menpiteet venäjän kielen opetuksen laajen-
26616: tus käyntiin ja Jyväskylän yliopistossa, jossa tamiseksi ja tehostamiseksi ovat johtaneet
26617: kesälukukaudella jo annetaan tämän kielen myönteisiin tuloksiin ja että myönteinen ke-
26618: opetusta, sen asema on tarkoitus vakinaistaa. nitys edelleen jatkuu. Kouluhallituksen alai~
26619: Åbo Akademi saa venäjän kielen lehtorin- sissa oppilaitoksissa on venäjän kielen opiske-
26620: viran syksystä 1967 ,lähtien. lijoita runsaasti 4 000, joista suunnilleen
26621: Mitä tulee Helsingin yliopistoon, voidaan puolet opiskelee oppikouluissa ja puolet kan-
26622: todeta, että historiailiskielitieteellisen osaston salais- ja työväenopistoissa. Oppikouluissa
26623: suunnitelmaan uusien virkojen perustamisek- venäjän kielen lukijoiden määrä on kahden
26624: si vuosina 1966-1970 sisältyy nykyvenäjän viime lukuvuoden ajan noussut yli 20 pro-
26625: apulaisprofessorin virka. Yliopiston suunni- senttia lukuvuotta kohti. Vähintään saman
26626: telmiin sisältyy myös venäjän kirjallisuuden verran odotetaan Hsäystä seuraavaan ,luku-
26627: apulaisprofessorin viran perustaminen 1970- vuoteen siirryt.täessä. Yliopistoissa ja kor-
26628: luvulla. Yliopiston taholla on katsottu, että keakouluissa oli kevätlukukaudella 1967 yl1
26629: nykyvenäjän apulaisprofessorin viran perus- 1 000 opiskelijaa, jotka seurasivat opetusta
26630: tamista tärkeämpää olisi tässä vaiheessa saa- koko alkeiskurssin ajan, osallistuivat pro
26631: da lisää alempaa opettajakuntaa ja korostaa exercitioharjoituksiå!ll tai suorittivat kandi~
26632: erityisesti, että nykyvenäjän opetus olisi jär- daattitutkinnon arvosanoja. Lisäksi sisältyy
26633: jestettävä neuvostO'liittolaisten opettajien useimpien kesäyliopistojen opetusohjelmiin
26634: avulla. Näistä syistä sekä ottaen huomioon, venäjän kielen alkeis- ja jatkokursseja.
26635: että kyseisten apulaisprofessorin virkojen Hallitus pitää venäjän kielen taidon edis-
26636: täyttäminen pätevillä henkilöillä tuottaisi tämistä maassamme koulu- ja korkeakoululai-
26637: vielä tätä nykyä suuria vaikeuksia ei nyky- toksemme eräänä varsin tärkeänä tehtävänä
26638: venäjän eikä Venäjän kirjallisuuden histo- ja tulee jatkuvasti huolehtimaan siitä, että
26639: rian apulaisprof&;sorin virkoja ole vielä kat- tälle opetukselle järjestetään mahdollisim-
26640: sottu voitavan perustaa. Niiden perustaminen man hyvät edellytykset.
26641: tulee kuitenkin hyvin pian ajankohtaiseksi.
26642: Helsingissä toukokuun 30 päivänä 1967.
26643:
26644: Opetusministeri R. H. Oittinen.
26645: 4
26646:
26647:
26648:
26649:
26650: Till Riksdagens Herr Talman.
26651:
26652: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- ryska i 20 andra statliga och privata lä.ro-
26653: gen anger har Ni, Heill' Talman, med Eder verk och då från och med hösten 1967 un-
26654: skrivelse av den 16 maj 1967 n: o 525 till dervisning i ryska kommer att ordnas i yt-
26655: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- terliga,re åtminstone fem statsläroverk, kom-
26656: vande av svar översänt följande av riks- mer antalet läroverk, där undervisning i
26657: dagsman Kaarlo a.f Heurlin m. fl. under- detta språk erbjudes, inom den närmaste
26658: tecknade spörsmål: framtiden att överstiga 40. I tvenne stats-
26659: läroverk kan detta språk läsas även som
26660: "På vad sätt anser Reregingen det första främmande språk.
26661: bäst att stödja, det växande intresset En utvidgning av undervisningen i ryska
26662: för studium av ryska språket i vårt språket ha,r under de gångna åren särskilt
26663: land för att även genom detta under- försvårats av den ringa tillgången till lä-
26664: lätta framstegen i de vänskapliga rare i detta språk och särskild uppmärksam-
26665: grannförhållandena och kännedomen het har därför ägnats åt lärarutbildningen.
26666: om Sovjetunionens i snabb utveck- Efter det överlärartjänster i ryska inrättats
26667: ling stadda sociala, kulturella och vid HeiiSingin normaalilyseo år 1964 och
26668: ekonomiska liv?" Tampereen normaalilyseo år 1965, kan aus-
26669: kultering i ryska ske vid tvenne normally-
26670: Såsom sva.r på detta spörsmål får jag ceer.
26671: vördsamt anföra följande: Särdeles viktig är även fortbildningen av
26672: lära.re i ryska, för viiken skolstyl'lelsen i
26673: 1 syfte att effektivera undervisningen i samarbete med Samfundet Finland-Sovjet-
26674: ryska språket har under de senaste åren unionen r. f. sommaren 1965 ordnade kurser
26675: detta språks ställning på läroverkens läro- med universitetslärare från Sovjetunionen
26676: planer förstärkts, lärarutbildningen har ut- såsom föreläsare och lärare. Motsva;rande
26677: vidgats och högskoleundervisningen i ryska kurser ordnas instundande sommar. Många
26678: har ökats. Av de hittills vidtagna åtgär- lärare i ryska har med inhemskt eller av
26679: derna kan följande nämnas: Sovjetunionen beviljat stipendium bedrivit
26680: För att göra möjligheterna till studier fortsatta studier vid universitet i Sovjet-
26681: av ryska mångsidigare fastställdes år 1965 unionen.
26682: på framställning av skolstyrelsen ett pro- Den brist på läroböcker, som tidigare
26683: gram, enligt vilket ryska språket successivt vidlådde undervisningen i ryska, är nu-
26684: i 15 statsläroverk ges ställning av sk. tredje mera a,vlägsnad, sedan en av undervisnings-
26685: främmande språk. I undervisningen av ministeriet subventionerad lärobok tagits i
26686: detta språk deltar samliga elever på språk- bruk år 1964.
26687: linjen i ifrågavarande skolor och även ele- Tillgången på lärare i ryska vid lärover-
26688: verna på matematiklinjen kan studera språ- ken är beroende av, i viiken mån detta språk
26689: ket. På framställning av skolstyrelsen har studeras vid universiteten och högskolorna.
26690: vid dessa skolor inrättats äldre lektors Beträffande den akademiska undervisningen
26691: tjänster, i vilka undervisningsskyldigheten i detta ämne ä.r åtgärder dels planerade,
26692: omfattar ryska språket vid sidan av någo.t dels redan genomförda, vilka under de när-
26693: annat språk. De tre sista av de i detta pro- maste åren torde leda tili en betydande ök-
26694: gram avsedda skolorna erhöll lektorstjänster ning av studierna i ryska. Redan nu har
26695: av nämnd art under innevara,nde år. Utom i universiteten och högskolorna en stark
26696: i de nämnda 15 statsläroverken undervisas stegring av studenternas intresse för studier
26697: 5
26698:
26699: i detta spräk kunnat konstateras. Vid Uleå- dock mycket snart aktuellt inom de när-
26700: borgs och Ta,mmerfors universitet avser man maste åren.
26701: att inom de närmaste åren få undervisning Det kan konstateras, att de ovan nämnda
26702: i ryska i gång och vid Jyväskylä universi- åtgärderna för utv:idgning och intensifiering
26703: tet, där undervisning i detta språk redan av undervisningen i ryska har lett till posi-
26704: meddelats under sommarterminerna, är av- tivBt resultat och att den positiva utvecklin-
26705: sikten att ställa denna undervisning på or- gen fortgår. 1 de skolstyrelsen underly-
26706: dinarie bas. Åbo akademi erhåller en lek- dande läroinrättningarna erhåller drygt
26707: torstjänst i ryska. från hösten 1967. 4 000 elever undervisning i ryska, varav
26708: Vad beträffar Helsingfors universitet kan ungefär hälften i läroverken och hälften
26709: det konstateras, att i historisk-filolog:iska fa- i medborgar- och arbetarinstitut. 1 lärover-
26710: kultetens program gällande inrättande av ken har antalet elever, vilka erhåller sådan
26711: tjänster åren 1966-70 ingår en biträdande undervisning under de två läsåren stigit
26712: professorstjänst i nutidsryska. Universite- med över 20 procent per läsår. En åt-
26713: tets planer innefa,ttar även inrättande av en minstone lika stor ökning är att emotse vid
26714: biträdande professorstjänst i Rysslands lit- ingången av det kommande läsåret. 1 uni-
26715: teraturhistoria under 1970-talet. lnom uni- versiteten och högskolorna fanns under vår-
26716: versitetet har det ansetts, att det i närva- terminen 1967 över 1 000 elever, vilka följde
26717: rande skede är viktigare att erhålla lägre undervisnången under hela grundkurstiden,
26718: lärarpersonal än att inrätta en biträdande deltog i pro exercitioövningar eller avlade
26719: professorstjänst i nutidsryska, och särskilt vitsord för kandidatexamen. Dessutom in-
26720: har det understrukits, att undervisningen i går grund- och fortsättningskurser i ryska.
26721: modern ryska borde ordnas med hjälp av i de flesta sommaruniversitetens arbetspro-
26722: lärare frän Sovjetunionen. Av dessa orsa- gram.
26723: ker samt med beaktande av att det för när- Regeringen anser främjande av: kunska-
26724: varande torde möta svårigheter att besätta pen i ryska i vårt land såsom en för vårt
26725: ifrågavarande biträdande professorstjänster lands skoil- och högskoleväsende synnerlligen
26726: med kompetenta personer har det icke ännu viktig uppgift och kommer att även i fort-
26727: ansetts möjligt att inrätta biträdande pro- sättningen dra försorg om, att för denna
26728: fessorstjänster i nutidsryska eller Rysslands undervisning skapas så goda föru'tsättningar
26729: litteratur. lnrättandet av dessa tjänster blir som möjligt.
26730: Helsingfors den 30 maj 1967.
26731:
26732: Undervisningsminister R. H. Oittinen.
26733:
26734:
26735:
26736:
26737: E 450/67
26738: Xirj. ksm. H:o 83.
26739:
26740:
26741:
26742:
26743: Pohjonen ym.: Invalidivähennysoikeutta koskevien vero-
26744: oikeudellisten säännösten muuttamisesta.
26745:
26746:
26747: E d u s kunnan He r r a Puh e m i e he 11 e.
26748:
26749: Mikäli verovelvollisen työ- ja toimintakyky nykyinen järjestelmä erityisesti sosiaaliselta
26750: on jonkin elimen puuttumisen tai toiminta- kannalta kohtuuttomalta ja kaipaa pikaista
26751: vajavuuden vuoksi pysyvästi alentunut,, saa korjausta.
26752: hän tämän perustoolla tehdä tuloistaan TOL Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
26753: 29 §:n 1 mom:n 12 kohdan ja 3 mom:n sekä 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
26754: KKunA 55 §: n 2 c kohdan ja MKunA 82 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
26755: §: n 8 c kohdan nojalla tietynsuuruisen ns. tavaksi seuraavan kysymyksen:
26756: invalidivähennyksen. Kun tällainen erityis-
26757: vähennys voimassaolevien säännösten mukaan Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
26758: kuitenkin voidaan kunnallisverotuksessa teh- oikeudenmukaisuuksista, joita nykyisin
26759: dä vain verovelvollisen kotikunnassa, aiheu- voimassaolevasta verolainsäädännöstä
26760: tuu tästä eräitä epäkohtia. On nimittäin voi aiheutua sellaisille invalideille,
26761: mahdollista, ettei invalidivähennykseen oi- jotka eivät voi tehdä invalidivähen-
26762: keutetulla henkilöllä kotikunnassaan ole ve- nystä kotikunnassaan, ja jos on,
26763: rotettavaa tuloa, vaikka hänellä toisaalta aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26764: kyllä voi olla tällaista tuloa jossakin muussa siin voimassaolevien vero-oikeudellisten
26765: kunnassa. Nykyisten säännösten mukaan hän säännösten muuttamiseksi siten, että
26766: ei tällöin voi tehdä invalidivähennystä. Kun invalidivähennys voidaan suorittaa
26767: invaliditeetin perusteella kuitenkin on ni- myös muualta kuin kotikunnassa saa-
26768: menomaan tarkoitettu suoda helpotusta asi- dusta tulosta?
26769: anomaisen veronmaksuvelvollisuuteen, tuntuu
26770: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1967.
26771:
26772: Mauno Pohjonen. A. Holopainen.
26773: Pirkko Aro. Veikko Savela
26774:
26775:
26776:
26777:
26778: E 4.99/67
26779: 2
26780:
26781:
26782:
26783:
26784: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
26785:
26786: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin rusteella myönnettävä vähennys, samoin kuin
26787: nojalla ovat kansanedustaja Mauno Pohjonen sairauskustannukset, ns. leskeysvähennys,
26788: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen lapsivähennys, veronmaksukyvyn vähentymi-
26789: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: sestä myönnettävä vähennys ja henkilökoh-
26790: taiset korkomenot, sallitaan vähennettäviksi
26791: "Onko Hallitus tietoinen niistä epä- vain kotikunnassa, on tämän rajoituksen
26792: oikeudenmukaisuuksista, joita nykyisin eräänä perusteena voitu pitää sitä, että vero-
26793: voimassaolevasta verolainsäädännöstä velvolliselle kunnan jäsenenä kuuluu mää-
26794: voi aiheutua sellaisille invalideille, rättyjä oikeuksia, esim. sosiaalihuolto, ja vel-
26795: jotka :eivät voi · tehdä invalidivähen- vollisuuksia, minkä vuoksi hänen veronkanto-
26796: nystä kotikunnassaan, ja jos on, kykyynsä vaikuttavat yksilölliset tekijät on
26797: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- otettava huomioon kotikunnassa. Sitävastoin
26798: siin voimassaolevien vero-oikeudellisten vieraalla kunnalla ei ole häntä kohtaan vas-
26799: säännösten muuttamiseksi siten, että taavia velvoituksia.
26800: invalidivähennys voidaan suorittaa Asiaa harkittaessa on pantava merkille,
26801: myös muualta kuin kotikunnassa saa- että po. vähennysten siirtäminen muussa
26802: dusta tulosta?" kuin kotikunnassa tehtäviksi ja mahdollinen
26803: jakaminen tuottaisivat ainakin nykyisessä
26804: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu verotusmenettelyssä käytännön hankaluuksia
26805: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän mm. lisääntyvän työn muodossa. Toisaalta
26806: vastauksenani kunnioittaen seuraavaa: on otettava huomioon, että invalidi voi vam-
26807: Kunnallishallituksesta kaupungissa anne- mansa perusteella hakemuksesta saada vero-
26808: tun asetuksen 55 § :n 5 kohdan ja maalais- tuslain 125 § :n säännösten nojalla kunnallis-
26809: kuntain kuunaltishallinnosta annetun asetuk- valtuustolta tai kunnan ohjesäännössä olevan
26810: sen 82 § : n 11 kohdan säännökset, sellaisina valtuutuksen perusteella kunnallishallituksel-
26811: kuin asetuksenkohdat ovat 20 päivänä tam- ta harkinnan mukaan huojennusta verosta.
26812: mikuuta 1922 annetuissa laeissa (15 ja 16/ Kysymyksessä esitettyä vähennysoikeuden
26813: 22), sallivat verovelvollisen vähentää kunkin rajoitusta, mikä saattaa verovelvolliset erilai-
26814: eri tulolähteen tulosta tähän tulolähteeseen seen asemaan verotuksessa, on kuitenkin pi-
26815: kohdistuvat tulonhankkimiskustannukset eli dettävä kohtuuttomana ja korjauksen saami-
26816: ns. luonnolliset vähennykset. Yleiset ja eri- nen vallitsevaan asiantilaan on tarpeen. On-
26817: tyiset eli ns. sosiaaliset vähennykset saadaan kin todettava, että valtioneuvoston vuonna
26818: taas tehdä verovelvollisen tulojen kokonais- 1958 verolain aineellisten säännösten uudis-
26819: määrästä siinä kunnassa, missä verovelvolli- tamiseksi asettama ns. verolakikomitea jo
26820: sella on asunto ja kotipaikka. Invaliditeetin vuonna 1961 antamassaan mietinnössä samoin
26821: perusteella verotuksessa myönnettävä vähen- kuin valtiovarainministeriön asettama välit-
26822: nys on luettava edellä mainittuihin sosiaali- tömän verotuksen osittaisuudistustoimikunta
26823: siin vähennyksiin. Nämä vähennysoikeuden vuonna 1966 antamassaan mietinnössä ovat
26824: rajoitukset kuten harkintaverotuskin, liitty- päätyneet ehdottamaan, että yleiset ja eri-
26825: vät siihen kunnallisverotuksessamme eräiltä tyiset vähennykset, joihin invaliditeetin pe-
26826: osin vielä nykyisinkin vallitsevaan periaat- rusteella myönnettävä vähennyskin kuuluu,
26827: teeseen, että kunkin tulolähteen tuottoa sel- jaetaan eri kuntien kesken siten, että vä-
26828: laisenaan pidetään verotuksen lähtökohtana hennykset tehtäisiin ensi sijassa verovelvol-
26829: ottamatta huomioon veronmaksukykyisyyteen lisen kotikunnassa verotettavien tulojen yh-
26830: vaikuttavia seikkoja. Kun invaliditeetin pe- teismäärästä ja siltä osin, kuin nämä tulot
26831: 3
26832:
26833: eivät riitä vähennysten tekemiseen, vähen- - niinkuin edellä esitetystä käy ilmi - in-
26834: nettäisiin ne muissa kunnissa verotettavista validivähennystä ei voitane asettaa eri ase-
26835: tuloista siten, että vähennys tehtäisiin ensi maan muihin vastaaviin vähennyksiin nähden
26836: sijassa siinä kunnassa, missä verotettavien jo siitäkään syystä, että verotus näin mene-
26837: tulojen yhteismäärä on suurin. Tulojen yh- tellen jossakin määrin entisestään monimut-
26838: teismäärästä tehtävät vähennykset vähennet- kaistuisi, hallitus katsoo, että asiassa ei ole
26839: täisiin ensi sijassa henkilökohtaisista, toisessa syytä mennä edustaja Pohjosen ym. kysy-
26840: sijassa liike- ja ammatti- sekä kolmannessa myksessään esittämään osaratkaisuun, vaan
26841: sijassa kiinteistötulosta. että se voidaan •tarkoituksenmukaiBemmin
26842: Koska pyrkimys verotuksen yksinkertaista- järjestää edellä mainitun, aineellista verotusta
26843: miseen on ajankohtainen ja tärlreä ja krm koskevan uudistuksen yhteydessä.
26844: Helsingissä toukokuun 31 päivänä 1967.
26845:
26846: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
26847: 4
26848:
26849:
26850:
26851:
26852: Till Riksdagens Herr Talman.
26853:
26854: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avdrag på grund av invaliditet ävensom sjuk-
26855: anger har riksdagsman Mauno Pohjonen kostnader, s.k. änkeavdrag, barnavdrag, av-
26856: m. fL till vederbörande medlem av statsrådet drag på grund av minskad skattebetalnings-
26857: för avgivande av svar ställt följande spörs- förmåga och personliga ränteutgifter tillåtes
26858: mål: endast i hemkommunen, är en av grunderna
26859: "Är Regeringen medveten om de för denna begränsning, att den skattskyldige
26860: orättvisor som gällande skattelagstift- såsom medlem av kommunen tillkommer vissa
26861: ning kan medföra för sådana invali- rättigheter, t.ex. socialvård, och skyldigheter,
26862: der, vilka icke kan göra invalidavdrag varför individuella faktorer som inverkar pä.
26863: i sin hemkommun, och om så är fallet, hans skattebetalningsförmåga måste beaktas
26864: ärnar Regeringen skri.da till åtgär- i hemkommunen. Däremot har främmande
26865: der för sådan ändring av gällande kommun icke motsvarande förpliktelser mot
26866: skatterättsliga stadganden, att invalid- honom.
26867: avdrag kan göras även i fråga om in- Vid prövning av saken är att märka, att
26868: komst som förvärvats annorstädes än överföring av ifrågavarande avdrag till an-
26869: i hemkommunen?" nan kommun än hemkommunen och deras
26870: eventuella fördelning åtminstone i det nuva-
26871: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör rande beskattningsförfarandet skulle med-
26872: till mitt verksamhetsområde i finansministe- föra olägenheter, bl.a. genom ökat arbete. Å
26873: riet, får jag såsom svar vördsamt anföra andra sidan bör beaktas, att invalid på grund
26874: följande: av sin skada på ansökan med stöd av stad-
26875: Stadgandena i 55 § 5 p. förordningen gandena i 125 § beskattningslagen av kom-
26876: om kommunalförvaltning i stad och i 82 § munens fullmäktige eller på grund av be-
26877: 11 p. förordningen om kommunalförvaltning myndigande i kommunens reglemente av
26878: på landet, sådana de lyda i lagarna av den kommunens styrelse kan erhålla skattelättnad
26879: 20 januari 1922 (15 och 16/22), tillåter enligt prövning.
26880: skattskyldig att från inkomsten av envar Den i spörsmålet anförda begränsningen av
26881: inkomstkälla avdraga de kostnader för in- avdragsrätten, som försätter de skattskyldiga
26882: komstens förvärvande, som hänför sig till i olika ställning i fråga om beskattningen,
26883: ifrågavarande inkomstkälla, s.k. naturliga av- bör dock anses oskälig och en rättelse i si-
26884: drag. Allmänna och särskilda, s.k. sociala tuationen vore av behovet påkallad. Det kan
26885: avdrag, får åter göras från beloppet av den konstateras, att den s.k. skattelagskommitten
26886: skattskyldiges totalinkomst i den kommun, som år 1958 tillsattes av statsrådet för re-
26887: där den skattskyldige har bo och hemvist. vision av skattelagens materiella stadganden
26888: Avdrag som vid beskattningen får göras på redan år 1961 i ett betänkande, liksom även
26889: grund av invaliditet bör räknas till ovan den av finansministeriet tillsatta kommissio-
26890: nämnda sociala avdrag. nen för partiell revision av den direkta be-
26891: Dessa begränsningar av avdragsrätten an- skattningen i sitt, år 1966 avgivna betän-
26892: sluter sig liksom beskattningen enligt pröv- kande beslutat :föreslå, att de allmänna oeh
26893: ning till den i vår kommunalbeskattning än- speciella avdrag, ti11 vilka även avdrag på
26894: nu i vissa delar omfattade principen, att in- grund av invaliditet hör, fördelas mellan
26895: komsten av varje inkomstkälla som sådan de olika kommunerna så, att avdragen i
26896: betraktas som utgångspunkt för beskatt- främsta rummet skulle göras av det samman-
26897: ningen, utan att på skattebetalningsförmå- lagda beloppet skattbara inkomster i den
26898: gan inverkande omständigheter beaktas. Nå.r skattskyldiges hemkommun. Till den del dessa
26899: 5
26900:
26901: ink:omster icke förslår för avdrag, skulle av- ova.nstående framgår - invalidavdraget icke
26902: dragen göras från den skattbara ink:omsten torde kunna ges en annan ställning i för-
26903: i andra kommuner så, att avdraget i främsta hållande tili andra motsvarande avdrag re-
26904: rumm.et skulle göras i den kommun, där det dan av den orsaken, att beskattningen pä
26905: sammanlagda beloppet skattbara ink:omster sådant sätt skulle bli i någon mån ännu mera
26906: är störst. Avdragen från det sammanlagda invecklad, finner regeringen, att det icke är
26907: inkomstbeloppet skulle i främsta rummet skäl att företaga den i riksdagsman Pohjo-
26908: göras av personliga, i andra rummet av af- nens m. fl. spörsmål föreslagna partiella
26909: färs- ooh i tredje rummet av fastighetsin- lösningen, utan att den mest ändamålsenligt
26910: komst. kan ordnas i samband med ovannämnda ra-
26911: Då strävan tili förenkling av beskattningen vision av den materiella beskattningen.
26912: är aktuell och viktig och - såsom även av
26913: Helsingfors den 31 maj 1967.
26914:
26915: Finansminister Mauno Koivisto.
26916:
26917:
26918:
26919:
26920: E 499/67
26921: Kirj. ksm. N:o 84.
26922:
26923:
26924:
26925:
26926: Helle ym.: Espoon aluesairaalan rakennushankkeesta.
26927:
26928:
26929: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26930:
26931: Helsin~in ympäristökuntiin suuntautuvan mWksen sairaalan hyvälksymisestä aluesairaa-
26932: erittäin voimalk'kaan muuttoliilkeen vuoksi lalksi, kOS!ka sanotUUJlaista sairaalaa ·ei pysy-
26933: ovat sairaanhoito-olot sanotuissa kunnissa västi tarvita keskussairaalain ohella. Kiistä-
26934: vuosi vuodelta suuresti vaikeutuneet. Tämän mättömät tosiasiat ja edellä mainittujen
26935: vuoksi ryhtyivät Espoon ja Kauniaisten asiantuntijaviranomaisten lausunnot osoitta-
26936: kauppalat, Helsingin maalaiskunta sekä vat kuitenikin, että aluesairaa:la Helsingin
26937: Kirkkonummen ja Vihdin kunnaJt jo vuonna ympäristOkuntia var.ten on välttämätön.
26938: 1961 suunnittelemaan kuntien yhteistä alue- LääJkintöviranomaisten käsityksen mukaan
26939: sairarulaa Espoon !kauppalan aluoolle. Kun- a:kuuttien yleissairauksien hoitoon tarvitta-
26940: nat varasivat sairaalasta yhteensä 420 sai- vien sairaansijojen määrä olisi vuonna 1970
26941: raansijaa, joiden avulla on suunniteltu osit- arvioitava 6 promilleksi ja 1980 7 promil-
26942: tain tyydytettäväksi se erikoissairaanhoidon le!ksi asukasluvusta. Näistä tulisi noin 60 pro-
26943: tarve, johon 1kuntien Helsingin yliopistolli- senttia olla erikoisläälkärijohtoisissa sairaa-
26944: sessa keSkussairaalassa varaamat sairaansijat loissa eli siis keskus- ja aluesairaaioissa. Tä-
26945: eivät riitä. Kysymyksessä olevilla kunnila on ten voidaan arvioida, että vuonna 1980 sai-
26946: jatkuvasti ollut Helsingin yliopistO!llisessa raansijojen tarve erilkoislääkärijohtoisissa sai-
26947: keskussairaalassa varsin huomattavaa ylikäyt. raaloissa tulisi olla vähintään 4 promillea
26948: töä, mikä sinänsä jo selvästi osoittaa suurta asukasluvusta. .A:lu:ssa mainittujen kuntien
26949: erikoissairaanhoidon tarvetta. Tästä syystä yhteinen väJkiluku oli vuoden 1966 päättyessä
26950: todettiin jo useita vuosia sitten, että Helsin- noin 170 000. Tämän väestömäärän sairaan-
26951: gin ympäristökuntia varten tarvitaan väl:t.tä- sijatarve viimeksi mainituissa ke.Skus- ja alue-
26952: mättömästi korkeatasoinen aluesairaaJa, jossa sairaaloissa olisi täten 680 sairaansijaa. Pu-
26953: on edustettuna neljä yleisen sairaanhoidon heena olevilla kunnilla on kuitenkin Helsingin
26954: lääJketieteeHistä erikoisalaa. Lääikintöhallitus yliopistollisessa keskussairwalassa ainoastaan
26955: on viimeksi hemi!kuussa 1966 sisäasiainminis- 287 sairaansijaa sen jälkeen kun sairaala on
26956: teriölle antamassaan lausunnossa katsonut, v-almiiksi rakennettu. Vaikka kuntien käytös-
26957: että suunniteltua sairaalaa tarvitaan asumis- sä lisäksi tulisi lain mukaan olla ns. valtion
26958: tiheyden vuoksi pysyvästi Helsingin yliopis- raJkentamia sairaansijoja 50 prosenttia yli
26959: tollisen keskussairaalan rinnalla. Lisäksi lau- niidtJn itse merkitsem.i<en sairaansijojen, ei se
26960: sunnossa todettiin nimenomaan, että suunni- Helsingin yliopistollisessa !keskussairaalassa
26961: celman toteuttaminen on erittäin kiireellinen 'kuitenkaan ole ollut mahdollista, koska kol-
26962: ja tärkeä. Helsingin yliopistollinen keSkus- mannes tämän sairaaJan potilaista on jatku-
26963: sairaala on joulukuussa 1965 antamassaan vasti ollut Uudenmaan läänin ulkopuolelta.
26964: lausunnossa todennut, että nopean väestön- Espoon aluesairaalahankkeessa mukana ole-
26965: kasvun yhä kiihtyessä ei Helsingin yliopis- vien kuntien asukasluku on viime vuosina
26966: tollinen keskussaira1ala voi :tyydyttää kysy- lisääntynyt noin 8 000 asukkaalla vuodessa.
26967: myksessä olevalla alueella yhä lisääntyvää sai- Lisäyksen lasketaan jatkuvasti 'kiihtyvän ja
26968: raanhoidon tarvetta erikoissairaanhoidon väestöennusteiden mukaan näissä kunnissa
26969: osalta. olisi vuonna 1980 jo 328 000 asukasta. Edellä
26970: Sisäasiainministeriö on huhtikuun 6 päi- mainittujen perusteiden mukaan laskettuna
26971: vänä 1967 lääkintöhallitukselle osoittamassaan eri!koissairaansijojen tarve olisi tällöin 1 400.
26972: kirjelmässä ilmoittanut hylänneensä Espoon Sitä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana
26973: ym. kuntien aluesairaalan kuntainliiton ano- erikoissairaansijojen tarpeen voidaan väestö-
26974: E 538/67
26975: 2
26976:
26977: ennusteiden ja edellä esitettyjen l~enta tyydyttää sitä erikoissairaanhoidon tarvetta,
26978: perusteiden mukaan arvioida nousevan jo yli mihin suunniteltu aluesairaalakin merkitsisi
26979: 2 600. Kun Helsingin yliopistollista keskus- vain osittaisratkaisua.
26980: sairaalaa ci tiettävästi tulla ainakaan olen- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
26981: naisesti nykyisestään laajentamaan ja kun järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
26982: otetaan huomioon, että sairaaloiden raken- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26983: nussuunnitelmat on laadittava varsin pitkäHä nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26984: tähtäyksellä, on aivan selvää, että sairaan-
26985: hoitotilanne Helsingin ympäristökunnissa, Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26986: joihin suuntautuu valltaosa koko maamme sairaanhoito-olot Helsingin ympäristö-
26987: sisäisestä muuttolii!k:keestä, käy nopeasti täy- kunnissa, joihin suuntautuu valtaosa
26988: sin kestämättömäksi, jollei kiireellisesti ryh- maan sisäisestä muuttoliikkeestä, oVIart
26989: dytä toteuttamaan edes ensimmäistä, nyt muodostumassa kestämättömiksi ensi-
26990: vireillä olevaa sairaalarakennussuunnitelmaa. sijaisesti siitä syystä, ettei jo useita
26991: Tämän lisäksi mainittakoon, että etenkin vuosia vireillä ollutta Espoon ym.
26992: Espoon kauppalalla ja Helsingin maaJaiskun- kuntien aluesairaalan rakennushank-
26993: nalla on laajoja suunnitelmia pailkallissai- keen toteuttamista ole voitu aloittaa,
26994: raalalaitoksen 1kehittå;miseksi. Tämä onlkin ja jos on,
26995: välttämätöntä, kun otetaan huomioon etenkin mihin toimenpiteisiin Hallitus on
26996: yhä lisääntyvissä vanhoissa ilkäluolkissa esiin- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun
26997: tyv'ä pitkäai.ikaisen sairaanhoidon tarve. Pai- vakavan epäkohdan korjaamiseksi?
26998: ikad.lissairaaloiden avulla ei !kuitenkaan voida
26999: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1967.
27000:
27001: Veikko Helle. Lauri Kantola.
27002: Pekka Pesola. Veikko Saarto.
27003: Magnus Kull.
27004: 3
27005:
27006:
27007:
27008:
27009: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27010:
27011: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- den asu'k!kaiHe ei alueen sijainnin vuoksi ole
27012: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra mahdoHista kiireellisen hoidon tarpeenkaan
27013: Puhemies, olette kirjeellänne toukokuun 17 ollessa kyseessä päästä k.ffikussairaalaan tut-
27014: päivältä 1967 N: o 527 lähettänyt kansan- kittavaksi ja hoidettavaksi niin nopeasti kuin
27015: edustaja Veikko Helteen ym. tekemän seu- heidän sairwutoosa laatu vaartii TäHaista
27016: raavan sisältöisen kysymyksen: aluetta varten tulee kyseeseen lain tarkoit-
27017: tama aluesaira:ala, jossa mainitusta syystä
27018: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tulee olla keskussairaalatasoa olevat sisätau-
27019: sairaanhoito-olot Helsing.in ympäristö- tien, kirurgian ja naistentautien osastot,
27020: kunnissa, joihin suuntautuu valtaosa joissa sairausryhmissä useimmin on kiireelli-
27021: maan sisäisestä muuttoliikkeestä, ovat sen hoidon tarve. Sanontulrlaisessa tapauk-
27022: muodostumassa kestämättömiksi ensi- sessa, ikuten laJki edellyttää, aluesairaaiaa
27023: sijaisesti siitä syystä, ettei jo useita pysyvästi keskussairaalan ohella tarvitaan,
27024: vuosia vireillä ollutta Espoon ym. sillä tarvehan perustuu alueen sijainltiin kes-
27025: kuntien aluesairaalan rakennushank- iJrussairwaJaan nähden, joka on pysyväinen,
27026: keen toteuttamista ole voitu ;aloittaa, kun taas samaa ei voida sanoa !keSkussairaa-
27027: ja jos on, lan mahdollisuudesta vastaanottaa potilaita,
27028: mihin toimenpiteisiin Hallitus on mitä voidaan auttaa suurentamalla k€8kus-
27029: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun sainaruaa. Nämä näkökohdart olivat perusteena
27030: vakavan epäkohdan korjaamiseksi Y" sanottua anomusta hylättäessä.
27031: Anomuksen hylkääminen ei suinkaan mer-
27032: kitse sitä, että olisi katsottu, ettei sairaalaa
27033: Vastauksena kysymykseen esitän kun- tarvittaisi ensinikään ehdotetulle paiiiDalle,
27034: nioittaen seuraavaa: vaan sitä, etJtei sinne voida perustaa aluesai-
27035: Edustaja Pekka Pesolan samaa asiaa kos- raalaa vaan paikallissairaala."
27036: kevaan suulliseen kysymykseen vastatessani Edellä tarkoitetussa sisäasiainministeriön
27037: lausuin: "Kesikussairaalaa ei aina ole voitu päätöksestä on kuntainliitto valittanut Kor-
27038: sijoittaa silile ·vahvistettuun piiriin niin, että keimpaan haHint<H>ikeuteen !katsoen, ettei mi-
27039: kaikilla keskussairaalapiirin ·asukkailla olisi nisteriön päätös olisi lain mukainen; Asiaan
27040: yhtäläinen mahdollisuus käyttää hyväkseen ei vielä ole saatu Ko:r!kcimman hallinto-oikeu-
27041: keskussairaalan antamaa korkeatasoista tutki- den ratkaisua, jonka lopputulolksesta jää riip-
27042: musta j:a: hoitoa. Piirin rajoille ja useamman pumaan, onko sanottu sairaala oleva a:lue- vai
27043: piirin yhtymäkohtiin voi jäädä alueita, joi- paika.Hissairaa:la.
27044: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1967.
27045:
27046: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
27047: 4
27048:
27049:
27050:
27051:
27052: T.i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
27053:
27054: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vid brådskande behov av vård kan 'komma
27055: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- i åtnjwtande av undersökning ooh vård i
27056: velse av den 17 maj 1967 nr 527 översänt centralsjukhuset så snabbt som deras sjuk-
27057: följande av rilk:sdagsman V eiklko Helle m. fl. dom skulle kräva. För sådana områden lk:om-
27058: ställt spörsmål: mer det i loagen avsedda kretssjukhuset i
27059: fråga, där det av nämnda stkä:l bör finnas
27060: "Är Regeringen medvet.en om att inremedicinska, kirurgiska och gynekologiska
27061: ,gju'khusförhällandena i ikommunerna i avdelningar för de kategorier av sjukdomar
27062: Helsingfors omnejd, roQt vilika största delningar för de kategorier av sjukdomar
27063: delen av den inre flyttningsrörelsen i inom vilka behovet av vård oftast är bråds-
27064: landet riktar sig, har blivit ohållbara 'kande. 1 sådana fall behövs, så$om lagen
27065: främst av den orsaiken, att det redan förutsätter, kretssjukhus varaktigt vid sidan
27066: flera år aktuella kretssjukhusbygget av centralsjull{huset, eftersom behovet ju
27067: för Esbo m. fl komrouner inte har grundar sig på områdets läge i förhållande
27068: lk:unnat påbörjrus, och om sä är fallet, till centralsjUJkhuset, alltså på ett varaktigt
27069: vilka åtgärder har Regeringen vid- behov, medan åter detsamma inte kan sägas
27070: tagit eller ämnar den vidtaga :för att om centralsjwkhusets möjli.gheter att mottaga
27071: avhjälpa nämnda allvarliga missför- patienter, vi~lk:et 'kan Ölkas genom förstoring
27072: hållande?" av sjukhuset. Dessa synpunkter låg till grund
27073: för avslaget på den nämnda anhällan.
27074: Att anhållan avslogs betyder ingalunda,
27075: Såsom svar på detta spörsrnål får jag vörd- att man skulle ha ansett, att något sjukhns
27076: samt anföra följande: alls inte behövs på den föreslagna platsen,
27077: När jag besvarade riksdagsman Pekka utan på att där inte kan inrättas något krets..
27078: Pesolas muntliga fråga i samma salk: yttrade sjukhus utan endast lokalt sjukhus."
27079: jag: "E.tt centralsjukhus har inte .alltid kun- över ovan 18!Vsedda ooslut av ministeriet
27080: nat· placeras så inom det fastställda distrik- för inrikesärendena har kommunalförbundet
27081: :tet, att alla invånare inom centralsjukhus- anför:t besvär hos Högsta förvaltningsrlom-
27082: distriktet skulle ha samma möjligheter att stolen och gjort gällande att ministeriets
27083: begagna sig av centralsju'khusets högklassiga beslut inte skulle vara lagligt. 1 saken Eöre-
27084: undersöJkningar oeh vård. 1nnanför distrik- ligger ännu inte slutligt utslag av Högsta
27085: tets gränser och där flera distri'kt samman- förvaltningsdomstolen, av vil!ket beror, huru-
27086: stöter kan det finnas områden, vilkRJS in- vida sagda sjukhus skaH vara ett kretmjuk-
27087: vånare på grund av områdets läge inte ens hus eller ett lokalt sju'khus.
27088: Helsingfors den 21 september 1967.
27089:
27090: 1\'Iinister för inrikesärendena Martti Viitanen.
27091: Kirj. ksm. N:o 85.
27092:
27093:
27094:
27095:
27096: Puhakka ym.: Raja-asemilla siirtokuormaustöissä työsken-
27097: televien ·eläketurvasta.
27098:
27099:
27100: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll' e.
27101:
27102: Osa työntekijöistä on edelleen työeläke- dettäisiin raja-asemilla siirtokuormaustöissä
27103: lain ulkopuolella. Esim. rajojemme yli tule- työskentelevät työntekijät otettavaksi lyhyt-
27104: van tavaran siir.tokuo:rnnauksissa työSkente- aikaisessa työsuhteessru olevien työntekijäin
27105: levät työntekijät eivät kuulu niiden piiiriin. eläkelain piiriin.
27106: Niinpä Niiralan raja-asemalla saattaa kesäi- Edellä lausutun ja valtiopäiväjärjestyk-
27107: sin työskennellä kahdeksan työntekijää, joi- sen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esitämme
27108: den kunkin ansiot voivat nousta 4 000 mark- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27109: kruan, mutta näitä töitä ei oteta huomioon tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27110: työeläkkeitä määrättäessä. Samanlainen lie-
27111: nee tilanne muillakin raja-asemilla. Tuntuisi Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27112: oikeudenmukaiselta, että mainituissa töissä rruja-asemillamme siirtokuormaustöissä
27113: työskentelevät työntekijät saatettaisiin elä- työskentelevät työntekijät ovat työ-
27114: keturvaan nähden samarun asemaan kuin eläkelakien ulkopuolella, ja jos on,
27115: muutkin työntekijät. T.ämä olisi parhaiten mihin toimenpiteisiin se on ryhty-
27116: toteutettavissa siten, että asetuksella sää- nyt tai aikoo ryhtyä sanotun epä-
27117: kohdan korjaamiseksi?
27118: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1967.
27119:
27120: Pruuli Puhakka. Väinö R. Virtanen.
27121: Taisto Sinisalo. Kelpo GröndahJl.
27122: Aleksi Kiviaho. Lauha Männistö.
27123: Irma Rosnelll. Toivo Friman.
27124: Eino Ta.inio. Lyyli Koskinen.
27125:
27126:
27127:
27128:
27129: E 527/67
27130: 2
27131:
27132:
27133:
27134:
27135: E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e ll e.
27136:
27137: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
27138: tissa mainitussa tarkoituksessru Te, Herra taen seuraavaa:
27139: Puhemies, olette kirjeellänne 18 päivältä Rajojemme yli tulevan truvaran siirto-
27140: toukokuuta 1967 n: o 529 lähettänyt valtio- kuormauksissa työskentelevistä työnteki-
27141: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- jöistä ovat jo nykyisin huolintaliikkeiden
27142: vaksi kansanedustaja Pauli! Puhakan ,(ym.) palveluksessa olevat työntekijät työeläke-
27143: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: järjestelmän piirissä. Raja-asemilla siirto-
27144: kuormausten yhteydessä tapahtuvat paketti-
27145: tavar8!siirrot hoidetaan taas rautateiden
27146: "Onko Hallitus tieto'inen siitä, että omilla virkailijoilla, jotka kuuluvat valtion
27147: rruja-asemillamme siirtokuormaustöissä eläkejärjestelmän piiriin. Näin ollen kysy-
27148: työskentelevät työntekijät ovat työ- myksessä on vain muutama työeläkejärjes-
27149: eläkelakien ulkopuolella, ja jos on, telmän ulkopuolella oleva siirtokuormaus-
27150: mihin toimenpiteisiin se on ryhty- työhön osallistuva työntekijä. Hallitus tulee
27151: nyt tai aikoo ryhtyä sanotun epä- kuitenkin seuraamarun tilanteen kehitystä
27152: l}rohdan korjaamiseksi?" sekä harkitsemaan toimenpiteitä eläketur-
27153: van parantamiseksi mainitulla työalalla.
27154: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1967.
27155:
27156: Sosiaaliministeri Matti Koivunen.
27157: 3
27158:
27159:
27160:
27161:
27162: Till Riksdagens Herr Talman.
27163:
27164: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. Såsom svar på spörsmålet får jag vörd-
27165: riksdagsordningen har Ni, Herr Ta,lman, samt anföra följande:
27166: med Eder skrivelse nr 529 av den 18 maj Av de arbetstagare som är sysselsatta
27167: 1967 tillställt vederbörande medlem av med omlastning av varor, vilka anländer
27168: statsrådet för besvarande följande av riks- över våra gränser, hör redan nu de arbets-
27169: dagsman Pauli Puhakka (m. fl.) framställda tagare, som är anställda vid speditionsaffä-
27170: spörsmål: rer, tili arbetspensionssystemet. De pruket-
27171: godsomlastningar som sker i samband med
27172: "Är Regeringen medveten om att omlastningarna på gränsstationerna handhas
27173: arbetstrugare som är sysselsatta i om- åter av järnvägarnas egna funktionärer,
27174: lastningsarbeten på våra gränsstatio- vilka hör tili statens pensionssystem. Under
27175: ner står utanför arbetspensionslagen, sådana förhållwnden är det fråga om endast
27176: och om så är fallet, några få arbetstagare i omlastningsarbete,
27177: vilka åtgärder har Regeringen vid- som står utanför arbetspensionssystemet.
27178: tagit eller ämnar Regeringen skrida Regeringen kommer likväl att följa med
27179: tili för korrigering av detta missför- situationens utveckling och taga i över-
27180: hållande ?" vägande åtgärder för förbättrande a.v pen-
27181: sionsskyddet på nämnda område.
27182: Helsingfors den 19 september 1967.
27183:
27184: Socialminister Matti Koivunen.
27185: -Kirj:ksm.: N:o 95.
27186:
27187:
27188:
27189:
27190: Lähteenmäki ym.: Vuokramiesten aseman parantamisesta.
27191:
27192:
27193: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e U e.
27194:
27195: Vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa Kun lain turvaamissäännösten ulkopuolelle
27196: ja ikaupp.aloissa .annettu laki 9 päiväiltä maa- on jätetty kaikki ne, jotka eivät itse asu
27197: liskuuta 1962 •aikaallJSai parannuksen maan- vuokra-alueella sijaitsevassa talossaan, niin
27198: vuakraajien asemaan kaupungeissa. Lain tar- tämän on tal1koitettu käsittävän myöskin ne
27199: koi,tuksena on vuokm.miesten aseman turvaa- tapaukset, joHoin vuokramiehen lisäksi joku
27200: minen. Tämän tulisi tapahtua ensisijassa si- tai jotkut muut asuvat sa,massa kiinteistössä.
27201: ten, että vuokrasuhteet jatketaan 50 vuodella. Tämä on ilmeinen ep&kohta lain soveltamisen
27202: Vain siinä tapauksessa, että vuokranantaja kannalta. Varsinkin 1930-luvulla ja välittö-
27203: ei haluaisi vuokrasuhteen jatkamista, vuokra- mästi sotien jälkeenkin rakennettiin omakoti-
27204: mies saa lunastaa vuokra-alueensa. taloihin verrattavia pientaloja, joissa oli
27205: Kun kysymyksessä olevaa lakia on alettu useimmiten 2-3 vuokrattavaa huonetta.
27206: soveltaa käytännössä, on o:rlut havaittavissa, Omalla työllä ja säästäväisyydellä llakenne-
27207: että ku:ntayhteisöt, soveltaessa:an vuokra-aluei- tuilla vuokrahuoneiHa oli tarlwitus luoda jon-
27208: den j•ärjestelylain 5 §: n säännöksiä, ovat kinlainen vanhuuden turva ja parantaa sa-
27209: pyrkineet Innastamaan vuokramiesten omis- malla asuntotilannetta.
27210: tamia rakennuksia vuokra-alueilla. Lukuun- Alunpitäen nämä omakotitaloon verratta-
27211: ottamatta sitä vähemmän hyväksyttävää pyr- vat pienkiinteistöt täyttivät nykyisen vuoikra-
27212: kimystä, että lain poifkikeukJseksi tarkoitebtua wlueiden järjestelylain vaatimuksen siinä suh-
27213: säännöstä on alettu käyttää yhä yleisemmin, teessa, että vuokra~aluetta on pääasiallisesti
27214: on tästä ollut seurauksena se, että lukuisat käytetty omaan asuntota11koitukseen. Voi kui-
27215: vuokramiehet ova,t joutuneet varsin epävar- tenkin syntyä tilanteita, jolloin asunnosta on
27216: maan asemaan. Lisäksi voidaan todeta, että luovutettu vuokralle lisähuoneita perheenjä-
27217: vuokramiesten suojaksi esim. siirtämisessä ja senten ollessa väliaikaisesti poissa paikkakun-
27218: uuden tontin osoittamisessa tarkoitetut tur- nalta. Tällöin omaan asumiseen tal1koitettu
27219: vaamissäännökset eiv&t korvaa niitä menetyk- pinta-ala on muuttunut. Omaan asumiseen
27220: siä, joita vuokramiehelle siirtämisestä koituu. tliittyvän pinta-alan määrittelyä ei voida koh-
27221: Käytäntö on osoittanut sen arveluttavan piir- tuudella soveltaa edelJä maini!tunlaisiin oma-
27222: teen, että vuokramiehet ovat joutumassa har- kotita:loihin verrattaviin pienkiinteistöihin,
27223: kintaaan perustuvien päätösten vaman. Tätä joiden tulisi päästä lain suojaamissäännösten
27224: harlk:intaoikeutta ja siitä johtuvaa vuokra- piiriin.
27225: miesten rakennuksien lunastamisoikeutta käy- 1\'litä tulee .teknlllisluonteisiin lain sovelta-
27226: tetään silloinkin, kun siihen ei ole todellista miskysymyksiin on arvostelua ja huoilestu-
27227: tarvetta. Vuokramiesten osalta on näin syn- mista herättänyt järjestelytoimitusten hidas
27228: tym&ssä yhteiskunnallinen epäkohta. Lakia eteneminen. Tämä aiheuttaa luonnollisesti
27229: olisi ilmeisesti muutettava tai täydennettävä epävarmuutta vuokramiesten asemassa. Niin
27230: ainakin siten, että maanomistaja velvoitettai- ikään on todettu sov-ellutltsohjeiden puutetta
27231: siin määräajassa esittämään lunastusvaati- esim. sellaisissa tapauksissa, jolloin vuokra-
27232: muksensa vuokra-alueHla oleviin rakennuksiin miehet ovat oikeutettuja lunastamaan vuokra-
27233: nähden uhalla, että elilei sitä tehdä, vuokra- alueen maanomistajalta. Huolimatta siitä,
27234: miehellä on tämän jålkeen valintaoikeus joko että lain 31 § : n ja 34 § : n mukaan vuokra-
27235: lunastamiseen tai vuokrasuhteen pidentämi- miehet ovat oikeutettuja lunastamaan maan
27236: seen. paikkakunnailla käyvän hinnan mukaan, on
27237: E 552/67
27238: 2
27239:
27240: Pohjois-Suomen pienviljelmien ielilll- rojoo lisäämiseksi ja kohtuuttomien
27241: kelpoistamista, j-a jos tietää, sekä työttömyyttä lisäävien ohjeiden
27242: mihilll toimenpiteisiin HalliJtus aikoo peruuttamiseksi?
27243: ryhtyä tarkoiJtuksoon tarvittavien va-
27244: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1967.
27245:
27246: Pekka Vilmi. Olavi Lahtela.
27247: Erklki Haukipuro. Reino Kamgas.
27248: Baavo Niinikoski. Eemil Pal'ltaMD.
27249: Veikko Hoohirova.
27250: 3
27251:
27252:
27253:
27254:
27255: E d u s kunnan Herra Puh e m i e h e ll e.
27256:
27257: Valtiopäåväjärjestykse!n 37 § :n 1 momw- ede1lj'11Jtäen, että käyttösuunnitelmassa oleva
27258: tissa mainiltussa tarkoituksessa Te, Herva edellä mainittu 10 milj. marlmn varaus irroi-
27259: Puhemies, olette kirjoollänne 18 päivältä tou- tetaan sanottuihin tarkoiltuksiin, n. 10 milj.
27260: ko:kuUJta 1967 N :o 530 .JähetJtänylt valtioneu- markkiwa pienempi kuilll vuonna 1966. Ky-
27261: voston asiooomaisen jäsenen ~astattavaksi symys sanotun 10 milj. markan irroirttami~
27262: lminsanedusbaja Pekka Vilmin ym. !tekemän sesta on parhaillaan käsitelitävänä maatalous-
27263: seuraava.n sisältöisen kysymY'ksen: ministeriössä.
27264: Kuten edellä sanotusta ilmenee, on kulu-
27265: "Tietääkö Halliltus, että m:oorti.Jata- van·a vuonrua käytettävissä muun mUJaSSa
27266: louden kehilttämiwahaston varojw su- maankäyttölai!Ilo:itu!ksoon huomattavasti vä-
27267: pistamisell:a j'a asutushallitukse!n anta- hemmän varoja kuiln viime vuonna. Suuri osa
27268: mil.La ohjeilla on suuresti vaaraJimettu vältJtämätitömässä lainantarpeessa olevista
27269: Pohjois-Suomen pienviljelmien cliln- henkilöistä, joiden tarkoituksena on tiloansa
27270: kelpoisbamista, j·a jos tietää, elinkelpoisuuden parantaminen, jää sirt€111
27271: mihiln toimenpiteisiin Hallitus aikoo ilinä vuonna lainoituksen ulkopuoLelle. Huo~
27272: ryhltyä tarkoitukseen tarvirttavi·en va- mioon ottaen pohjois-Suomen erityisolosuh-
27273: rojen lisäämiseksi ja kohtuutltomim teet on sanotulla alueella olevat kunna.t kui-
27274: sekä työttömyyttä lisäävien ohjeiden ll;enk]n asetelttu etusijalle laina'VIarojen jakla-
27275: peruuttamiseksi?" misessa. Niinpä ralrennusl:ainojen <kuluvR!Il
27276: vuoden kuntakiintiöitä vahWstett:aessa varat-
27277: tiin rflarkoituksoon käy.tettävissä olevista Vla-
27278: V astaukselll'a !kysymykseen esitän kunnioit- roista yH 45 p:rosenttiJa pohjoisten asutus-
27279: ltaen seuraavaa: piirien osalle. KuntBJlciintiöidoo ulkopuolelta
27280: Kuluvan vuoden tulo. ja menoarviossa on oo lisäksi ra.joiltuksitta lainoitelttu hallinJt;a-
27281: si:irtoin:a mwaltHaJfJalouden kehittämisrahastoon sopimuSitilojen ralrenrtamista.
27282: osoi1!elbtu 40 milj. markkaa eli 15 milj. mark- KysymJ'ksessä on esitetty käsitys, jonka mu-
27283: kaa vähemmän kuim vuonna 1966 silloiseen k81an asutUJShalli.tuksen ohjei:n on vaarannetltu
27284: ·asutusrah·astoon. VaLtioneuvosron vahvista- pohjois-Suomen piooviljelmien elinkelpoislta-
27285: massa käyttösuuooidJelmassa on 10 milj. mista siiJJen, että tilat, joiden keskimääräinen
27286: markkaa varauksena, jonka käytöstä vaLtio- maatalousmaan p1nta-ala on noin 4-5 heh-
27287: neuvosto ei vielä oLe oohnyt päätöstä. Käyttö- taaria, on jät.e!Jty muun muassa sisarosuus-
27288: suunn:irtelman mukaaJil on maattilatalouden ke- j:a maanostolainoituksen uMropuolelle. Vaikka
27289: hiltrtämisrab.ast<m Vlaroista tänä vuonna mak- käyrtelttävissä olevat rnjoiteltut varat ovat
27290: settava noin 10 milj. markkaa sellaisia me- pakotltainoot joissaki!Il määrin tiukantaruaan
27291: !Iloja, joilta .asutusrahaston varoista ei aikai- lainoiltusohjeita, on kuitenkin todettava, elttä
27292: sempina vuosi111a ole matksetJtu. V:a:ikka asun- voimassa olevioo säännöst'ffil ja määräysten
27293: totilojen Ja -tonttien asu:ntorakentamisen mukaan voidaan jatkuvasti l·ainoittaa myös
27294: laino:ilttaminen on siirtynyt vuoden 1967 elinkelpoisuudelt8J8Jll maankäytltölain mukais-
27295: alusta lukien asunltohallitukselle, on käytelt- ta RSUilltoviljelystilaa heikompia tiloja, ku·ten
27296: täviE&i olevien varojen määrä .J:ainoituksoon käytännössä 0!11 huomattavassa määrin myös
27297: ja maanhookkimistoimintaan vuonna 1967 pohjois-SuOJnen osalta tapahtunut.
27298: Helsi.ngissä 12 päivänä syyskuuta 1967.
27299:
27300: MaatalousminiJSI?eri Nestori Kaasalainen.
27301: 4
27302:
27303:
27304:
27305:
27306: T. i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
27307:
27308: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bestämmandet av utflyttningskostnaderna av-
27309: anger har Ni, He1.1r Talman, med. Eder skri- göres vid regleringsförrä;ttningen på åtgärd
27310: velse av den 26 maj 1967 nr 595 till veder- av förrättningsmännen. Då legotagarna en-
27311: börande medlem av statsrådet för avgivande iligt lagen kan draga de vid förrättningarna
27312: av svar översänt följande av riksdagsman fattade besluten och förrättningsmännens öv-
27313: 0. Lähteenmäki m.fl. ställda spörsmål: riga ätgärder under ägodelningsrrutten och
27314: vidare under Högsta domstolens prövning,
27315: "Är Regeringen medveten om ar- förefaUer det inte påkallat att ändra lagen
27316: rendatorernas svåra och osäkra ställ- på föreslagelt sätt, i synnerhelt som detta, å.
27317: ning, och om så är f.aJlelt, strid med det ursprungliga syftet med lagen
27318: vilka rutgä:rder har Regeringen vid- om reglering av legoområden i stad och kö-
27319: ttag1t e1ler ämnar den vidtaga lti.ll ping., skulle komma att utgöra hinder för
27320: förbätrtrande 'av arre:ndatorernas stähl- nyttjande av utarrender81t område för ända-
27321: ning och den rådande situationen~" måJl, som förutsättes i stadsplanen eller eljest
27322: är av allmänt intresse.
27323: Så.som svar på spörsmålet får jag vörd- Enligt lagen om reglering av legoområden
27324: samt anföra följande: i stad och köping åtnjuter legotagare, som
27325: Av spörsmålets motivering framgår, •att huvudsakligen använder bostadshus som han
27326: föremålet för kritiken är tillämpningen av äger såsom stadigvarande bostad för sig, det
27327: lagen den 9 mars 1962 om reglering av lego- skydd lagen tillförsäkrar. I spörsmålets moti-
27328: områden i stad och köping (218/62). Det vering har det föreslagits, att byggnad vid
27329: sägs, att talrika arrenda;torer har blivit för- tiUämpningen av sagda stadgande skuille an-
27330: satta i en synnerligen osäker situation med ses huvudsakligen använd för egna bostads-
27331: anledning av att "kommurisammanslutnin- ändamål även när den på grund av att äga-
27332: gar vid tiHämpningen av sta:dgandena i lagens ren eller hans familj tillfälligt bor annor-
27333: 5 § har befunnits sträva till att inlösa ar- städes, med avsikt att återvända, huvudsakli-
27334: rendatorerna tillhöriga byggnader på lego- gen upplåtits åt hyresgäBter. Då det närmast
27335: områdena." Spörsmålsställarna· anser, att ut- är fråga om lagtolkning, vars riktighet lego-
27336: flyttningar av legotagare och inlösningar av tagaren kan få avgjord genom att draga för-
27337: dessas byggnader i samband därmed verk- rättningsmännens beslut under ägodelnings-
27338: ställes enligt prövning också i fall, då något rruttens och vidare under Högsta domstolens
27339: verkligt behov därav icke har förelegat, och pröVIIling, synes ·sak!en inte hetller .till denna
27340: att de stadganden som syftar till a;tt trygga del ge anledning till åtgärder.
27341: legotagarna vid utflyttningar och när ny V ad beträffar den i spörsmålets motive-
27342: tomt anvisas inte ersätter de förluster en ut- ring f.ramförda krirti1ken av ~ångsamhelten
27343: ]lY'ttning tillskyndar legotagaren. För att i verkstä:lligheten av lagen om reglering •av
27344: råda bot på detta föreslår spörsmålsstä:llarna legoområden, kan anföras, att ca 36 % av
27345: en sådan ändring av lagen, att jordäg.aren de inom rtl!tsaltlt tid gjorda omkring 10 500
27346: skuUe förpliktas att inom viss tid framstäHa ansökningarna 'är slutbehandlade, 62 % under
27347: sitt anspråk på att få inlösa byggnaderna behand:ling i ännu icke slutförda förrätt-
27348: på legoområdet, vid äventyr 81tt legotagaren, ningar och endast 2% ännu helt obehand-
27349: om sådant anspråk inte framställs, därefter lade. Med beaktande av den tidsödande ut-
27350: har rätt att väilja mellan inlösen och för- redningen av •planläggnings- och därmed
27351: längning av legoförhållandet. sammanhängande frågor, som · kummer till
27352: Med anledning härav bör för det första behand1ing vid regleringsförrättningarna, :kan
27353: konstateras, att frågan om utfly.ttning av verkställigheten av lage:Q. anses hittiHs ha
27354: legotagare tili nytt område oeh eventuell in- fortskridit på ett tillfredsstä!llande sätt.
27355: lösen av byggnader i samband därmed samt
27356: Helsingfors den 12 september 1967.
27357:
27358: Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
27359: Kirj. ksm. N:o 87.
27360:
27361:
27362:
27363:
27364: A. Koskinen ym.: Mänttän-Multian-Karstulan maantien
27365: rakentamisesta.
27366:
27367:
27368: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
27369:
27370: Eduskunta on pöytäkirjanottein maalis- ra!kentamissuunnitelmaan. Liilrenne on !ku-
27371: kuun 27 päivältä 1962 lähettänyt ilrularulai- luneina vuosina voianatk!kaasti edellämainit-
27372: tosvaJiakunnan va:lm.istav88ti käsiteltäväksi tuun suuntaan kasvanut ja jat.ik:nvasti tuloo
27373: maantien raikentamistoivomusaloitteen n: o kasvamaan, joten eduskunnan päättämän tien
27374: 856, jonka eduskunnan ikulku1aitosvaliokunta mkentamisella on <kiire.
27375: on 7 päivänä ikesi:hlruuta 1962 pitämässää.n Kansantaloudellisesti tarpeellisen maantien
27376: kokouksessa hyväksynyt lausumalla, että hal- :oo!kentamisen ikiiroollisyyden puolesta :todet-
27377: litus ottaisi vuoden 1963 tulo- ja menoor- takoon vielä se, että työttömyys poistuu
27378: vioon riittävän suuren määrärahan Mänttän- näitten kuntien alueelta heti, 'kun maantien
27379: Keuruun-Multian maantien ralkentamisebi ralkentaminen saadaan alull~ välillä Multia-
27380: ja saman tie:linjan tutkimis€ksi Multiralta. Pylkönmäiki-KaJ:"SStul.a.
27381: KarstUlaan. Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestY'k-
27382: Eduskunta on yksimielisellä päätöksellä sen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
27383: hyväksynyt kulkulaitosvaliokunnan päätöksen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
27384: 15 päivänä ik:esäkuuta 1962. Kulkul·aitosvalio- tavaksiJ seumavan kysymyksen:
27385: kunta lausuu päätöksen perusteluissa valio- Tietääkö Hallitus, että jo vuosia
27386: kunnan kokou!ksessa tie. ja vesiraik:ennushaJ.U- vireillä oHut suunnitelma uuden tien
27387: tuksen pääjohtaja M. Niskalan antamaan asi- raik:ent~si MäntJtä-Keuruu-Mul-
27388: antllllJtijalrausuntoon viitaten, että lkun kysy- tia-PylkönmäJki-Eal'Situla, välillä
27389: myksessä oleva tiejakso on liikenteeHe erittäin MuJ.tia-Karstul'a on •tutkiminen maas-
27390: tärkeä, valiokunnan mielestä keskeneräisten tossa vielä !toimittamatta, suunnitelman
27391: ti€SIUunnite1mien laadinta;a olisi joudutettava pysähdyttyä vuosia sitten ilmavalorku~
27392: ja vahvistettujen suunnitelmien muik:aiset tie- vaus asteelle, ja jos tietää,
27393: työt pantava viipymättä käyntiin. mitä Hallitus aikoo tehdä, että ra-
27394: Tiejalkson Earstul:an puoleisessa päässä on kennustyöt päästäisiin aloittamaan
27395: raik:enrteilla Riuttasalmen silta, jonka valmis- eduskunnan 15 päivänä kesäkuuta
27396: tuminen taJpaihtuu v. 1968 loppuun mennessä. 1962 toivomalla tavalla.?
27397: Silita kytkeytyy edellämainittuun lll.3Jantien-
27398: Helsingissä 23 päivänä. toukoik:uu.ta 1967.
27399:
27400: Artturi Kos:k:inen. Kalle MatilaiJnen. Esko Niskmten.
27401: Siiri Lehmonen. Alelksi Kiviaho. Matti Kekkonen.
27402: Pentti Sillantaus. Eino Uusitalo. Remo Karpola.
27403: Sakari Knuuttila. Sylvi Saimo. Vi8!ldemar Sandelin.
27404: Pekka Pesola. Mauno Pohjonen. Aulis Silciiklangas.
27405: Arvo Ahanen. Bror Lillqvist. Ville Tikkanen.
27406: Väinö Vilponiemi. Heimo Linn:a. Anna Flinc:k:.
27407: Aune Sa1ama. A!kseli Roden. Veiikko S·avela.
27408: Valde Nevalain en. N€Stori Nurminen. Toivo Saloranta.
27409: V. 0. MäJkinen. U. H. Voutilainen. Impi Lclclrarinen.
27410: E 508/67
27411: 2
27412:
27413:
27414:
27415:
27416: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
27417:
27418: v.aJ.tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Multi:an-Kamtulan maan,tiestä on tioosalla
27419: tissa mainitussa :barlkoitu'ksessa Te, Herra Multia-Väätäiskylä jo aloitettu päällystys-
27420: Puhemies, olette kirj·eeJlli.nne 23 päivältä työn valmistelut ja sen öljysorastus kuuluu
27421: toukokuuta 1967 lähettänyt valtioneuvos- v. 1968 ohjelma:an. TieosaNa oleva Palsan-
27422: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- koSken si1ta whvistetaan ikuluvana vuonna.
27423: sanedusrtJaja Artturi K<JSkisen ym. seuralllvan Tieosa Väätäiskylä-Kiarstula on osittain pa-
27424: sisältöisen kysymyksen: rannettu ja kdko pituudeltaan piilillystetty
27425: · "Tietääikö Hallitus, että jo vuosia öljysoralla v. 1966.
27426: vireillä ollut suunnitelma uuden tien Karstulan lkk:n päät·eiden parantamiseen
27427: rakentamiseksi Mänttä-Kcilruu-Mul- liittyvä RiutansaJ.men sillan rekennustyö va:l-
27428: tia-Pylkönmäki-Earstula, välillä mistunee v. 1968.
27429: Multia-Kamtul'a on tutkiminen maas- Suomn maantieyhteyden aikaansaamiselksi
27430: tossa vielä :toimittamatta, suunnitelman välille Mu1tia-Pylkönmäki-Karstula on
27431: suoritebtu tutkimuksia ja mm. tiekuvaus v.
27432: pysähdyttyä vuosia 'Sitten ilmavaloku-
27433: V1atrs asteelle, ja jos tietää, 1964. Tiereitin nykyisin vähäisten liikenne-
27434: mitä Hallitus aikoo tehdä, että ra- määrien vuoksi ei hankkeen toteuttami1sta
27435: kennust:yöt päästäisiin aloittamaan tältä osalta o:le katsottu kiilleellisetksi. Suun-
27436: eduskunnan 15 päi'Vänä kesäkuuta nittelutöitä on tarkoituksena jatkaa. Tieosien
27437: 1962 toivomalla tavaHa ?" keskimääräinen Liikenne v. 19·6.5 liikennelas-
27438: kennan tulosten mukruan on ollut seuraava:
27439: V as:bauksena kysymykseen esitän kunnioit- Mänttä-Keuruu ikeskim. 570 autoa/vrk
27440: taen seurruaJVaa: Keuruu-Multia , 490 ,
27441: Mu1tia-Väätäiskylä , 105 ,
27442: Kyseisen tiereitin parantamiseksi on suo-
27443: Väät.ikylä-K'angasaho , 60 ,
27444: ritettu usean vuoden aikan:a \tutkimuksia,
27445: Kangasaho--Karstula , 140 ,
27446: jotka ovat johtaneet tioosittain seuraaviin
27447: tulobiin:
27448: Pyl!köllillläen kautta ikullkevan ti:en liikenne-
27449: Mänitän-Keuruun maantie on koko pituu- määrät ovat:
27450: deltaan :mlkenteiila joko öljysora- tai kesto-
27451: Multia-Ku'konkyiä keskim. 140 autoo/v~k
27452: pärullyst!eisenä tienä. (paikaJ.listie)
27453: Kenruun kirkoDJkylän tiet ovat parannus- Timpersunti-PylkönmäJki
27454: työn alaisena ja työ valmistunee kuluvana -Pääjärvi , 165
27455: vuonna. Pääjärvi-Karstula , 245 ,"
27456: Keuruun-Multian maantie on v.1965 pääl-
27457: lysra!kenteen osalta vahvistettu sekä päällys- Huomioonottaen vähäiset liikennemäärät ja
27458: tetty öljysorella ja on tällä hetkellä hyvässä käytettävissä olevat määrärah'at on e.m. !toi-
27459: kunnossa. Tioosalla oleva Järv·enpäänikosken menpiteet nykyisten teiden kunnon paren-
27460: silta, joka on lkantavuudcltaan heikko, tul- tamiseksi lmtsolttu riittäviksi. Valtioneuvosto
27461: laan vahv:istama:an päällysrakenteensa osalta on 22. 12. 1965 katsonut 'ko. EduSkunnan toi-
27462: lruluV'ana 'kesänä. vomu!kJSen loppuUDJkäsitellyiksi.
27463: Helsingissä kesäJkuun 26 päivänä 1967.
27464:
27465: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
27466: 3
27467:
27468:
27469: Till Riksdagens Herr Talman.
27470:
27471: I dm syfte 37 § 1 mom. :riiksdagsordningen Beläggningen på landsvägen Keuruu-
27472: anger har Ni, Herr Talman, moo Eder Multia förstäl'lktes år 1965 och vägen blev
27473: skrivelse a,v den 23 maj 1967 till veder- belagd med oljegru.s. Den är för ögonblicrket
27474: börande medlem av sliatsrådet för avgivande i gott slrick. Den på vägdelen belägna Jär-
27475: av svar översänt följande av riksdagsman venpään!koski-bron, vars bärigh€it är svag,
27476: Artturi Koskinen m. fl. undertecknade spörs- kommer i fråga om beläggning&konstruktio-
27477: mål: nen att förstärkas under innevarande som-
27478: "Är Regeringen medveten om att mar.
27479: beträffande den anhängiga planen för På vägdelen Multia-Väätäiskylä på l.ands-
27480: anläggande av en ny väg Mänttä- vägen Multia-Karstula ·har förberedelsern,a
27481: Keuruu- Multia-Pylikönmäki-Kars- för beläggningsarbetet inletts och h'eläggning
27482: tula är undersökningen i terrängen på av vägdelen med oljegrus ingår i 1968 års
27483: strä~kan Multia-Karstula fortfarande program. ~Balsall'kosrki hro på denna. vägdel
27484: outförd cfte:r det att fullföljandet av kommer att förstärka:s under innevarande år.
27485: planen för f.lera år sedan avstannat Vägdelen Väätäi:gkylä-Karstula ha.r till en
27486: på aerofotograferingsstadiet, och om del förbättrats och hel'a vägdelen hlev år
27487: så är fall et, 1966 belagd med oljegrus. ·
27488: vad änmar Regeringen göra för att IJ3yggn,adsarbetet på Riutansalmi bro, som
27489: byggnadsarbetm skall kunna inledas ingår i förbättringen av primärvägarna i
27490: på sätt ri:ksdagen den 15 juni 19·62 K1arstula ky11kby, torde bli slutfört år 1968.
27491: hemställt?" För åstad!kiommande av en direkt lands-
27492: vägsförbindelse på sträcrkan Multia-Pylrkön-
27493: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt mäiki-Kamtula har utförts undersökningar
27494: anföra följande: och bl. a. arbetsfotog,rafering år 1964. På
27495: För förbättring av ifrågavaronde vägrutt grund av den nuvarande ringa trafikmäng-
27496: har under :flera år vevkstäHts undersök- den på denna vägrutt har fullföljandet av
27497: ningar, vilika enligt vägdel•arna är följ>ande: planen till denna del .icke 1a nsetts val'a av
27498: Landsvägen Mänttä-Keuruu är till hela brådskande natur. A vsikten är akt fortsätta
27499: sin ~ängd under arbete ·endera soon oljegrus- planeringsarbetena. Trafiiken var på väg-
27500: belagd eller permanentbclagd väg. delarna år 1965 enligt 11esultaten av trafik-
27501: V·ägarna i Keuruu kyrlkby är underka.stade räkningen i medeltal följ,ande:
27502: förbättringsa;rbete ooh arbetet torde bli slut-
27503: fört inom innevarande år.
27504: Mänttä-Keuruu i medeltal 570 bilar i dygnet
27505: Kcuruu-Multia 490 "
27506: Multia-Väätäiskylä " "
27507: 105 "
27508: Vää,täiskylä-Kangasaho " "
27509: " 60 "
27510: Kangasaho-Karstula 140 " "
27511: " "
27512: Trafrkmängderna på vägen över Pylkönmä:ki är följ'ande:
27513: Multia-KU'konikylä i medeltal 140 bilar i dygnet
27514: (bygdeväg)
27515: Timpersunti-Pylkönmäki-
27516: Pääjärvi 16'5
27517: Pääjärvi-Kiarstula " 245 " "
27518: " " "
27519: MOO. bMkrtlande av de ~ringa trafirkmäng- av de nuvarande vägarnas skie;k ansetts till-
27520: d<enna och de till buds stående mmlagen har räckliga. Statsrådet lillSåg 22. 12. 1965 Riks-
27521: de ovan nämnda åtgärderna för förbättrande dagens hemställning slutbeihandl,ad.
27522: Helsingfors den 26 juni 1967.
27523:
27524: Minister för kommnikationsviisendet och aHmänna arbetena Leo Suonpää.
27525: Kirj.ksm. N:o 88.
27526:
27527:
27528:
27529:
27530: Juvela ym.: Nuorisolle tarkoitettujen huvikeskuksien raken-
27531: tamisesta yksityisessä hyötymistarkoituksessa.
27532:
27533:
27534: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
27535:
27536: Kuten twllll1ettua rhwnkkrvat ·wrheå[u- srekä jäämässä toisarV'Oiseell' ooe:ma.arn, olris~ mioeil.lffi-
27537: lukuisat muutkin nuorisotyötä lte!kevät järjes- tämme mitä kiireimmin pyrittävä esltämään
27538: töt pääasi!a!lJ.iset turo111sa huv.itHaisuuksien jär- tämäoouuntaini(ID. epäterve keihitys.
27539: j.estäm'i!s€Stä. Urheålu- sekä muuoon nm:misojäTjestöt suo"
27540: Keskeiseksi tulolähtooksi' mO'llillWe e.m. jär- rrittruv•at siiksi arvokaista työtä nuorioon kes-
27541: j·estöitlJe on muodo,stu111ut nJimenomaan kesäi- kuudessa, ettei ole suinlman yrhdente!kevää
27542: nJen .tarussilav·atoh:rrinrta. Viime aikoirua. oo kui- ke~den hyödyrksi huvitilarsuuk.sien järjestämi-
27543: t<EmJkitn: tä!lre aihdrle l!Lma:antunut uuS1i.1a yrittä- sestä kertyneet tulot meruevcät. Ja mikäili ny-
27544: jiä, joiden pyrikiimy'ksemä on monopollisolida kyinen }aJk:i awta;a. m111odollilset maihdollisuudet
27545: nuorten huv.itilalisuudet ja tukruhdulttaa ur- tämälliSuuntaiseen yksityiseen liiketoimintaan,
27546: hei,lu- ym. järjestöjen tarussi,lavato:imint:a. olisi tållaöin lainsäädämtöä ik:Ji~reellisesti ·ta,rkis-
27547: Eräisiin: alueeM:LsiWn k!eskuksiim., mm. 8ata- tettaova.
27548: kliDil!assa Hämeenkyröön ja Harjav,ailtaan, on Edellil:ä oloevwalll sekä va:ltiopäicvä;järj:estybe.n
27549: rwlrennettu suurlavoja, joiden toimiiruru!lll1 pää- 37 § : n 1 momenJttiin våirtatell esitämm~kin
27550: aså;wlllinen tarkoditWts :on iiliilllei•nen yksityilnen vailtioneuvoston asiJanooma.isen jwSJe.nen vastat-
27551: hyötyminen. Samana:ikailsesti on nädiliä seu- tavaksi seuraavan kysymyksen:
27552: duia.Ia sij,aåtoovien järjestöj•en talllSSila:vatoi-
27553: minta joutunut uhanwla,iseklsi. Ja kun mm. Onlw Haillitu:s tietoinen siitä, että
27554: wrheiilU:Seurojen toiminta on mtk:arisevasti eräille paåkkakunnille on rakennettu
27555: rliippunuJt huvitilaisuukJSista saadursta tu- nuorten huviJlreskuiksiw iilmeiSlesiSä yksi-
27556: loista, eivät näkymät tässä suhtreema oLe mi- tyisessä hyötymiJStar:koritwksessa, ja jos
27557: tään lupaavia. o.n,
27558: Kun monet seiJIDat v;i,~ttaavat vahv.asti sii- mihiln: toimen:piteisiin HaJUtms aik!oo
27559: hen, että lf:arussHwvatoiminta on monin prruikoiill ryhtyä tämäm!Suuntaise:n epäterveen
27560: sir.Ur-tymässä jäTjestöiltä yksityisen liåketolimilln- sekä nuorisojäTj•estöjen toimintaa va-
27561: nwn käJs:i!in ja sen •ailkupeTäinren tarlkoitus on hingoittavan kcllityksen estämiseksi?
27562: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1967.
27563:
27564: Aul~ Juvela. Keilpo Gröndahl.
27565: Kuuno HonkOillen.
27566:
27567:
27568:
27569:
27570: E 604/67
27571: 2
27572:
27573:
27574:
27575:
27576: Eduskunnan Herra Puh em ieh e ll e.
27577:
27578: fuuk()kuu.n 23. päivänä 1967 päiv&tyssä tanut hcikentävästi myös järjresltöjen mahdlol:..
27579: ki!rjooesä olette Te, Herra Puhemies, vaJltio- lisuu!ksiin r.ahoitta;a huvitila.isuuksista saamil-
27580: päd.väjärjest~ 37 § :n 1 moonentima mai- la;an tuloiililia muuta toimintaamsa.
27581: nitu.ssa tarkoitulmessa !Läihettänyt minulle jäl- Harrastus- ja huvikeskusten ratlrenitamiilloo
27582: jennöksen edustaja JuVle1an ym.. va,Uiooeu- samoin kuin niissä järjestettävien tilaisuuk-
27583: voston asian<XII1aisen jäsenen vastattava;ksi sien. to:imeenpa:nem:i.nen on ma,assaJiliffie v·a~
27584: mittämä:stä kilirj·aillisesta kysymyksestä: paam. yrittellriläisyyden varassa eikä IVoianassa
27585: olevan 1ainsäädän111ön mulk:aan tätä ralrennus-
27586: "On:ko Haffilitus ti'etoin'Em siåltä, että toirrn:inta;a voida rajoitJta:w. Todettakoon, että
27587: eräille paikkakunnille on rakennE'Jttu edellä tarkoitettujren ha:rrastus- ja; huvikes-
27588: nuorten huvilreslruksia iilime:isessä yksi- kusten ralrentamJi.nen ja yl1äpitä:min1en on
27589: tyisessä· hyötyrrnistarkoituJmessa, ja jos y'leensä katsottu myös :kurunan ltoimialaa;n
27590: on, kuuiluvam ja kunruat ova1Jk::i.n eräissä trupau:k-
27591: ·mihiln :toirrn:enpiteisiin Hallitus adiroo sissa tätä toimi.ntoo harjoittaneet.
27592: ryhtyä ltämämlsmmtaioon epäterveen Nykyisen il~ainsäädännön mukaan harrastus-
27593: sekä nuorisojärjestöjen toiminwa va- lbai huvi:lreslrukoon rakenrtamiseille myöntää
27594: hing6ittaV'an kehityksen estämiseksi?'' luvan, olipa kysymyksessä kunnan, jonkin
27595: järjestön tilli yksityisen yrittäjän l131itos,
27596: asianiOilllllåsen iJrulllll3!n raJkealiD:uslupaviraoomai-
27597: Vt3Stau:ksena kysymykseen sa:an kunnil{)lit- nen. Mikäili kysymys on kruavoitetusta, koovoi-
27598: true:n esittää seumavaa: tettavasta tai rokennu:slciclLoo ailaiseslta
27599: .: Eciltyisesti nuorisol:le tarlroitettujen ha;rras- aJ.ueesta;, on ku:nnoo viranoonaisi!lla ka;avoituik:-
27600: tus.. ja huvilreslmsten uakentamisessa ja toi- &e~l:lisiiln näJkökohtiån noj·autue:n mahdol[risuus
27601: m.inJlmssa; Oili viime vuooi!Il.a oillut havmttavissa rajoitetussa mää.Tässä ohjata kysymyksessä
27602: si]Titym.istä suurempiin ja monipuolisempaa taTkoitettujen ha;rra:stus- tali (l:mvilkeslrusten
27603: ohjelmaa taJrjoavi.in yksilköi!hi'n sekä yksityi- rakentamista tietyUe a1uoov1e. TäNöin on mer-
27604: seen voitontawitteluun. Nämä pyrkimyikset kitystä Hi!hinnä siil.ä steikallJla, missä määrm
27605: sekä nnorison W.:i!k!k;uvuus ja. 1Joiis.al31ta ohjel- ik:aavassa on varattu: alueita näitä taTikoirtu:k-
27606: tn.H!le asetettavat vaatimukset ovat UJSeissa ta- sia V'amten j:a ovatko kyseioot ailu:eet jä.rjMö-
27607: pauksilssa tyrehdylttäneet urhei·1u- j,a; nuoriso- j'en käyttöön sootavissa.
27608: järjestöjen vapaa!Efutoisin V'ofunin ylläpitämän Opetusministeriössä tutkita;an lreiooja, mi-
27609: vasta;ava.n taiJmi.nn31ll. Tämä on v•allittwen to- ten vastaisuudessa turvatruam: u:rheiU.u- ja nuo-
27610: dettava, koska järjestöjen toimi'l1taan liilttyy risojärjestöjen ma:hdol!lisuudet huolcllltm
27611: .aina seliLaisia IJmsvatukseilili.JSiru tavoitteita, edellä mainittujen keskusten ra:kenta:mmta
27612: jotka eivät tule siiJ:loin esill.e, kun toiminOOI!l ja illliiden toimi'lilloo järjestämisestä. Ministe-
27613: jä.rj~sessä noudatetaan puhtaasti [riilre- riön käsityksen muka;an on jäTjootöi1le [uo-
27614: periaatteita. Opetusminimeriön käsityiDsw taJv•a nykyistä paremmat mahdol~isuudet oma-
27615: mUikiaoo tlimällJSuuntai'l1en kehitys O'l1 VJaikut- toimiooen v3Jl"'jen hanlcintaan.
27616: Hellsingissä 9 prui'Vä.nä ldlm~uuta 1967.
27617:
27618: M:infusteri R. H. Oittinen.
27619: 3
27620:
27621:
27622:
27623:
27624: T iil. l R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
27625:
27626: 1 ett den 23 maj 1967 daterll!t brev har Ni, Uppförandet •av hobby- och nöjescentraler
27627: Herr Talman, i 37 § 1 mom. av riksdags- liksom även anordnandet av rprogram för
27628: ordningen omnämnt avseende ti'llsänt mig dessa är i värt ~and beroende av den fria
27629: en avSkrift av till statsrädets vederbörande företagsamheten och kan enligt gällande lag-
27630: medlems lbesvarande av rikdagsman Juvela stiftning detta byggnadsarbete icke hegränsas.
27631: m.fl. förelagt skriftligt spörsmåi: Det bör 'konstateras, att uppförandet av
27632: ovan avsedda hobby- och nöjescentraier samt
27633: "Är Regeringen medveten därom, under'hållandet av desamma allmänt ansetts
27634: att man :pä vissa orter uppfört nöjes- höra till kommunernas 'Verksamhetsområde
27635: centraler för ungdom i uppenbar av- och. hava även kommunerna i en del fall
27636: sikt att bereda sig privat fördel, och bedrivit sådan ve:Vksamhet.
27637: om sä är, 1 enlighet med den nuvarande lagstift-
27638: vilka ätgärder ämnar Regeringen ningen meddelas tillständ tili uppförande av
27639: vidtaga för att förhindra den osunda hobby- ooh nöjescenrtraler, det må sedan vara
27640: samt för ungdomsorganisationernas fråga om kommunal, någon organisation till-
27641: ve:r'ksamhet skadliga utveclclingen i hörig eller i enskild ägo varande inrättning,
27642: denna riktning?" av den ifrågavarande kommunens byggnads-
27643: tillstånd beviljande myndighet. 1 den mån
27644: Såsom svar pä spörsmälet fär jag vördsamt det är fråga om ett planerat område, område
27645: framföra följande: som Skall planeras eller byggnadsförbud
27646: Vid uppförandet av nöjescent:ooler avsedda underkastat område hava de lk:ommunala
27647: särskilt för ungdomen oob. dess vel"ksamhet myndigheterna med avseende å planerings-
27648: b.ar man under de senaste ären kunnat för- synpunkter en möjlighet att i begränsad
27649: märika en övergång till större enheter, vilka utsträc'kning dirigera uppförandet av i
27650: erbjuda ett mängsidigare program, samt tiU spörsmålet avsedda hobby- ooh nöjescentra1er
27651: privat vinststrävan.. Dessa strävanden samt tiU ett visst omräde. Därvid är den omstän-
27652: ungdomens rörlighet ooh de krav ä andra digheten närmast av betydelse, i viiken mån
27653: sidan, som bör ställas pä programmen hava i planen reserverats omräden för detta ända-
27654: i mänga fail dämpat idrotts- ooh ungdoms- mål och huruvida ifrågavarand& omräden
27655: organisationernas med frivillig ikraft bedrivna kunna erhållas för organisationernas nytt-
27656: motsvarande ver'ksamhet. Detta bör med jande.
27657: beklagande ikonstateras, enär i organisatio- lnom undervisningsministeriet undersöker
27658: nernas verksamhet ·a:lltid ingä sådana peda- man de sätt, pä vil'ka man i framtiden skall
27659: gogiska mälsättningar, vil'ka icke framträda trygga idrotts- och ungdomsorganisationernas
27660: dä man vid verksamhetens organiserande möjligheter att handhava uppförandet av
27661: följer enbart affärsprinciper. Enligt under- förenämnda centraler och organiserandet
27662: visningsministeriets uppfattning har den i av deras ve:r'ksamhet. Enligt ministeriets upp-
27663: denna ri'ktning gäende tuvecklingen verkat fattning bör det för organisationerna skapas
27664: försvagande även pä organisationernas möj- bättre möjligheter att anskaffa medel för
27665: ligheter att med frän nöjestillfällena erhällna sj äl vve:rlksamhet.
27666: ruedel finansiera sin övriga verksamhet.
27667: Helsingfors den 9 oiktober 1967.
27668:
27669: Minister R. H. Oittinen.
27670: Kirj. ksm. N:o 89.
27671:
27672:
27673:
27674:
27675: Rönkkö ym.: MaataloudeNtisille neuvontajärjestöill-e annetta-
27676: van valtionavun jälkeenjääneisyydestä.
27677:
27678:
27679: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
27680:
27681: Vuoden 1966 vaJ.:1Jion tulo- ja menoarvion kunnan vähentämiseen. Tällainen neuvonnan
27682: perusteluissa mainitsee Eduskunta seuraa- supistaminen ei ole sopusoinnussa nykyi!fen
27683: vaa: ''Ne laitost,en ja järjestöj.en ~altion maatal'Ouden kehittämistarpeen eikä halli~
27684: tvut, jotka eivät ole lakiperusteisia, olisi tussopimuksen maininnan kanssa, et1tä neu_.
27685: moritJettava vakiintuneen käytännön mu- vontaa olisi tehostettava.
27686: lmisesti siten tarkistettuina, että valtion• Erikoisesti on vielä mainittava, että jär-
27687: avun lisäyksen johdosta laitoksien ja järjes- jestöjen vuoden 1966 joulukuun Iopulilla
27688: ~öjen toimihenkilöiden palkkaukset voitai- saamassa määrärahailmoituksessa määrättiin
27689: ;iin tarkistaa virkamiespalkkausten tarkis- korotettavaksi n. 400 toimihenkilön paJ.k-
27690: tusta vastaavasti." kaus yhdellä palkkaluokalla.
27691: Kun maataloudeJ.liset neuvontajärjestöt Edellä olevan perust.eella ja valtiopäivä-
27692: nainitun vuoden joulukuun lopuHa saivat järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
27693: ~ietoonsa palkkauksien tarso- ja kuoppako- esiträmme valtioneuvoston asianomaisen jä-
27694: rotuksiin osoitetut märärahat, ilmeni, että senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27695: 1e olivat huomattavasti pienemmät kuin va-
27696: dintuneen käytännön mukaiset. Selvää poik- Millä perusJteilla Hall.itus on jät-
27697: i{eamista Eduskunnan lausumasta ei ol].k:J tänyt toteuttamatta Eduskunnan vuo-
27698: nyöhemminkään korjattu. den 1966 tulo- ja menoarviossa lau-
27699: Kun jo yli kymmenen vuoden ajan jär- suman ohjeen, että maata1oudellisten
27700: jestöjen palkkauksetJ valtiovallan kehoituk- neuvontajärjestöjen valtionapu palk-
27701: ;esJta ovat olleet sidottuina palkkaluokkiin, kauksien korottramiseen suoritetaan
27702: >Vat järjestöt joutuneet maksamaan indeksi-, vakiintuneen käytännön mukaisesti ja
27703: ;aso- ja kuoppakorotukset samoin perustein onko Hallitus ottanut huomioon tä-
27704: ~uin valtion viran- ja toimenhaitijoille on män lausuman vuoden 1967 tU!lo- ja
27705: naksettu. Tapahtunut määrärahojen huo- menoarviossa sekä aikooko Hallitus
27706: nattava suhteelJlJinen vähennys yleiskustan- ensi tilassa korjata maatalousneuvon-
27707: mst1en indeksiin ja mainitut palkkauksien tajärjestöjen määrärahojen jälkeen~
27708: wrotukset huomioon ottaen on sruvttanut jääneisyydestä aiheutuneen vaikean
27709: iärjestöt kestämätltJömän tilanteen eteen, epäkohdan?
27710: nikä ei voi johtaa muuhun kuin henkilö-
27711: Helsingissä 23 päivänä toukokullta 1967.
27712:
27713: Tahvo Rönkkö. Kerttu Saalasti.
27714: Aaro LintJi.lä. Sylvi Halinen.
27715:
27716:
27717:
27718:
27719: ~ 540/67
27720: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
27721:
27722: V aJ.tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- avustuksesta on käytettävä palkkoihin, mat-
27723: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra koihin tai muihin kuluihin, vaan järjestöt
27724: Puhemies, olette kirjee1länne 23 päivältä ovat saaneet sen käyttää vapaasti oman har-
27725: toukokuuta 1967 no 584 lähettänyt valtio- kintansa mukaan ko. toiminnan edistämi-
27726: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- seen.
27727: vaksi kansanedustaja Tahvo Rönkön ym. Kehitys on vuosien mittaan Eduskunnan
27728: tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: menoarviossa myöntämien varojen osalta
27729: johtanut siihen, että indeksikorotuksia on
27730: "Millä perusteella Hallitus on jät- vaJ1tion avustuksiin saatu vain pääasiassa
27731: tänyt toteuttamatta Eduskunnan vuo- palkkausten osalta. Näitäkin lisäyksiä las-
27732: den 1966 tulo- ja menoarviossa lau- kettaessa on 1940-luvulta alkaen virkamies-
27733: suman ohjeen, että maataloudellisten palkkauksien edeHyttämät prosent:uaaliset
27734: neuvontajärjestöjen valtionapu palk- korotukset laskettu järjestöjen avustusmo~
27735: kauksien korottamiseen suoritetaan menttia vastaavista palkkausmenoista sil-
27736: vakiinJtuneen käytännön mukaisesti ja loin, kun ne ovat olleet pienemmät 'kuin val-
27737: onko Hallitus ottanut huomioon tä- tionavustus, tai koko momentin määrära-
27738: män lausruman vuoden 1967 tu'll(}- ja hasta silloin, kun palklmussumma on ollut
27739: menoarviossa sekä aikooko Hallitus yhtä suuri tai suurempi kuin koko valtion-
27740: ensi tilassa korjata maatalousneuvon- avustus.
27741: tajärjestöjen määrärahojen jälkeen- Viime vuonna valtovarainministeriön esit-
27742: jääneisyydestä aiheutuneen vaikean t•elystä poikettiin edellä selostetusta palk-
27743: epäkohdan~" kausmäärärahojen aikaisemmasta Jaskemis-
27744: menetelmästä. Vuoden 1966 tuilo- ja meno-
27745: Vastauksena kysymykseen esitän kun- arvioesityksen 15 Pl. II:34:n perusteluissa
27746: nioittaen seuraavaa: mainitaan: "Ne laitost'en ja järjestöjen
27747: MarutaiLoudellisille neuvontajärjestöille val- valtionavut, jotka eivät ole lakiperusteisia,
27748: tion tulo- ja menoarviossa myönnetty val- ehdotetaan suoritettavaksi vakiintuneen käy-
27749: tionavustus on harkinnanvaraista eikä laki- tännön mukaisesti siten ttarkistettuina, että
27750: sääteistä. Määrärahat ovrut täten oUeet riip- valtionavun lisäyksen johdosta laitosten ja
27751: puvaisia Eduskunnan vuosittain tekemistä järjestöjen toimihenkilöiden palkkaukset
27752: päätöksistä. Tosin ne ovat muodostuneet vuo- voitaisiin tarkistaa virkamiespalkkausten
27753: sien mittaan melko vakiintuneiksi, mutta tarkistusta vastaavasti. Kun laitokset ja
27754: Eduskunta on niitä saruttanut lisätä tai vä- järjestöt käyttävät vaJtionapuaan paitsi
27755: hentää, jolloin Eduskunta on ottanut huo- pw1kkoihinsa myös muihin menoihinsa, olisi
27756: mioon mm. toiminnan laajentamisen tarpeen, valtionavun lisäys kuitenkin myönnettävä
27757: kustannustason nousun, rahanarvon muutok- vain valtionavun sille osalle, jonka järjes-
27758: set, toiminnan supistumisen jne. Avustukset tön tai laitoksen omaksrutun käytännön mu-
27759: järjegtölle on myönnetty joko yhtenä mää- kaisesti on katsottava käyttävän palkkoi-
27760: rärahana tai useampana eri toimintoja var- him~a." Tämän mukaan harkinnanvaraista
27761: ten. Kummassakaan tapauksessa ei yleensä valtionapua saavien järjestöjen ja laitos-
27762: ole määritelty, miUä t1avalla tai mihin eri- ten on katsott1ava käyttävän vain osan saa-
27763: laisiin 'tarkoituksiin määräraha on käytet- mastaan harkinnanvaraisesta valtionavusta
27764: tävä, vaan se on annettu yleensä kulloinkin palkkauksiins.a riippumatJta siitä, ovatko
27765: kyseessä olevan ttoiminnan edistämiseen. Ei järjestön tai laitoksen palkkausmenot pie-
27766: o:Le siis erikseen määrätty, mikä osa valtion- nemmät tai suuremmat kuin valtionapu.
27767: 3
27768:
27769: Valtliovarainminist~eriön lähtökohtana, las- samassa suhteessa kuin mikä on valtion-
27770: kettaessa virkamiespalkkojen tarkis1mksista avun saajan kokonaispalkkausten suhteelli-
27771: aihewtuvia lisäyksiä harkinnanvaraisiin vai- nen osuus kokonaismenoista. Kuluvan vuo-
27772: tionapuihin, on ollut edellä mainittu peri- den osalta ei ole vielä näitä lisämäärärahoja
27773: aate. Tämän uuden menetelmän mukaan myönnetty ja asia on valtiovarainministe-
27774: valtionavustuksesta katsottiin käytetyn palk- riössä valmisteltavana.
27775: kauksiin sellainen prosenttiosuus kuin kul- Hallitus on tietoinen siitä, että maatalon-
27776: takin momentilta maksetut palkkausmenot delliset järjestöt ovat käytettävänään olevien
27777: olivat momentin kokonaismenoista. Edellä määrärahojen niukkuuden vuoksi joutuneet
27778: mainittu tulkinta aiheutti sen, että v. 1966 vaikeuksiin ja jopa toiminnan supistamiseen
27779: valtionavustuksen suhteellinen osuus huo- sekä toimihenkilöiden vähentämiseen, vaik-
27780: mattavasti väheni ja tilanne tuli edelleen ka lisääntynyt neuvonnan tarve voimak-
27781: vaikeammaksi niille järjestöillle, joilla oli kaasti muuttuvassa maataloudessa edellyt-
27782: kokonaan omilla varoilla palkattuja henki- täisi päinvastaisia toimenpiteitä. Kun maa-:
27783: löitä. talousneuvonnassakin on todettavissa haja-
27784: Kun vaJtiovarainministeriössä suoritettiin naisuutta, mikä huomattavasti haittaa te-
27785: laskelmat vuoden 1966 virkamiespalkkarat- hokasta neuvontatoimintaa ja aiheuttaa tar-
27786: kaisun vaikutuksista harkinnanvaraisiin peettomia hallintokustannuksia, on halli-
27787: valtionapuihin vuoden 1967 tulo- ja meno- tuksen taholta ryhdytty toimenpiteisiin sel-
27788: arviossa, katsottiin valtionavun jakautuvan vityksen hankkimiseksi neuvonnan keski;tJtä-
27789: järjestön tai !laitoksen kaikkiin menoihin misestä ja tehostamisesta.
27790: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1967.
27791:
27792: Ministeri Lars Lindeman.
27793: 4
27794:
27795:
27796:
27797:
27798: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
27799:
27800: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen draget som skall ranvändas för löner, resor
27801: anger har Ni, Herr Talman, med Eder eller andra kostnader, utan organisationerna
27802: skrivelse ,av den 23 maj 1967 nr 584 rtill har fritt efter egen prövning fått använda
27803: vederbörande medlem av statsrådet för av- understödet för främjande av ifrågavarande
27804: givande av svar översänt följande av riks- verksamhet.
27805: dagsman Tahvo Rönkkö m. fl. ställda spörs- Utvecklingen har i fråga om de medel
27806: mäl: Riksdagen bevil.ja.t i utgiftlsstaten med åren
27807: 1ett till att indexförhöjningar till statsbi-
27808: "På viiken grund hat• Regeringen dragen tillde11lits huvudsakligen endast för
27809: underlätit att följa detl av Riksdagen lönernas de1. Också vid uträkningen av
27810: givna direktivet i sta.tsförslaget för dessa förhöjningar har man sedan 1940·
27811: år 1966 om at:t statsbidraget åt de talet förfarit så, att de av tjänstJemannaav-
27812: agrikulturella rädgivningsorganisatio- löningarna förutsatta procentmella förhöj-
27813: nerna för höjning av lönerna skall ningarna har beräknats på de löneutgifter,
27814: utbetala.s i enlighet med stadgad som motsvarar organisationernas bidrags~
27815: praxis och har Regeringen beaktat momenrt:, när dessa har var'itl mindre än
27816: detta uttalande i 1967 års statsför- statsbidraget, eller på hela anslaget under
27817: sl!ag samt ämnar Regeringen med det momentet, när lönesumman har varit lika
27818: snaraste avhjälpa de1J svåra missför- stor eller s'tlörre än hela statsbidraget.
27819: hällande som uppstått genom att an- Senaste år gjordes på föredragning från
27820: slagen för de agrikulturella råd~iv finansministeriet avvikelse från det tidigare
27821: ningsorganisationerna släpar efter?" förfarandet vid uträkningen av Qöneansla-
27822: gen. I mortiveringen för 15 Ht II: 34 i 1966
27823: Såsom svar på spörsmåle1J får jag vörd- års statsverksproposition sägs: "Föreslås,
27824: samt anföra följande: att de statsbidrag åt inrä'tltningar och orga-
27825: Det staltsbidrag som tilldelats lantbruksc. nisaJtioner, vilka icke är grundade på lag,
27826: rädgivningsorganisationerna i statsförs1aget erlägges en1igt stadgad praxis så justerade,
27827: är beroende av prövning och åcke lagstad- att funktionärernas vid inrätrtningar och
27828: gat. Anslagen har därför varit beroende organisationer avlöningar på grund a.v ök-
27829: av de beslurt; Riksdagen fattJat varje år. Vis- ningen av statsbidraget skulle kunna juste-
27830: serligen har de med åren blivit rätt fasta, ras i motsvarighe1J tili justeringen av tjäns-
27831: men Riksdagen har kunnat öka eller minska tlemannaavlöningarna. Då inrättningar och
27832: dem, varvid Riksdagen har beakta.t bl.a. organisationer använder sitt statJsbidrag
27833: behovet av utvidgad verksamhet, stegringen förutom för sina rJöneutbetalningar även
27834: av kostnadsnivån, förändringarna i pen- för sina övriga U!tlgiftier, borde tillägget tiJ.l
27835: ningvärdet, minskad verksamhet m.m. Bi- statsbidraget dock bevilja:s endast för den
27836: dragen åt organisation har heviJjats antingen del av statsbidrage:t, som organisatlionen el-
27837: genom ett enda anslag eller genom flera ler int\I'ättningen en1igt tillämpad praxis
27838: ans.lag för olika ändamål. I intetdera fallet bör anses använda för 1öneuttgifterna." I en-
27839: har det i allmänhet angivits, på viiken sätlt lighet härmed bör de organisationer och
27840: eller för vilka olika ändamål anslaget skall anstalter, som åtnjuter s'tJatsbidrag, ans€s
27841: användas, utan medlen har i alhnänhet använda endast en del av sitt prövning
27842: givits tili främjande av den verksamhet underkasade statlsbidrag för avQöningar,
27843: som har varit i fråga. Det har sålunda inte oberoende av huruvida organisationens e1ler
27844: särskilt hestämts, viiken del av statsbi- anstaltens avlönings'Uitgifter är mindre eller
27845: 5
27846:
27847: störr(} än statsbidraget. Finansministeriet tagarens totallöners propoJ:Itionella andel ut-
27848: har vid uträkningen av de av justeringen gjorde av totalutgifterna. För innevarande
27849: av tjänsemannaavlöningarna föranledda till- år ihar dessa tilläggsanslag ännu inte be-
27850: läggen till de prövning underkastade sfuts- villj81ts, saken är under beredni:ng i finans...
27851: bidragen, utgått från nämnda princip. En- ministeriet.
27852: ligt detta nya förfarande ansågs en så Regeringen är medveten om att lant-
27853: stor procentandel av strutsbidraget ha blivit bruksrådgivningsorganisationerna tili följd
27854: använd för avlöningar som löneut1gifterna av de knappa anslagen har råka,tJ i svårig-
27855: under varje moment var av momentets heter och attl de t.o.m. har nödgats in-
27856: totalutgiftl. Ovan nämnda tolkning ledde rtill skränka verksamheten och minska antalet
27857: att 1966 års sta.tsbidrags proportionella andel funktionärer, ehuru ett ökat ·behov av råd-
27858: minskades ansenligt, och sitluationen för- givning i det starkt förändel'lliga lantbruket
27859: svårades ytterHgare för organisationer med skulle förutlsätta motlsatta åtgärder. Då en
27860: anställda, som de helt avlönade med egna viss splittring kan konstateras också inom
27861: me del. lanthruksrådgivningen, vilket utgör ett på-
27862: När man i finansministeriet' räknade ut tagtligt men för en effektiv rådgivnings-
27863: viiken inverkan 1966 års tjänsbemannalöne- verksamhet och onödigtvis ökar förvalit-
27864: avgörande hade på de prövning under- ningskostnaderna, har man på regerings-
27865: kastade statsbidragen i: 1967 års statisför- håll vidtagit åtgärder för införskaffande
27866: slag, ansågs statsbidraget fördela sig på av en utredning angående möjligheterna
27867: organisationens eller anstaltens aJ.[,a utgif- att eentralisera och eff€/ktivera rådgivningen.
27868: ter i samma propor:tion som statsbidrags-
27869: Helsingfors den 22 september 1967.
27870:
27871: Minister Lars Lindeman.
27872:
27873:
27874:
27875:
27876: E 540/67
27877: Kirj. ksm. N:o 90.
27878:
27879:
27880:
27881:
27882: Sandelin ym. : Kotimaisen lentokoneteollisuuden toiminnan
27883: turvaamisesta.
27884:
27885:
27886: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1\1 e.
27887:
27888: Samanai!kaisesti kun maaasamme harkitaan eikä tå!llä :!'retkellä ·edes ttoiveit111kaan. Mikälli ti-
27889: mahdoHisuuksia ,toolJistumisen 'edistämiseiksi ianne jrutik:uu ,tällaisena, voidaan !kotimaisen
27890: selkä :etsitään !keinoja uusien tyÖitillaisuulk:sien lentdk:onetoollisuuden päättymistä pitää väis-
27891: luomi~ ja työttömyyden rtorjumisreksi, tämättömänä 1looiasiana. Sen seurauiksena on,
27892: näyttää silltä, että jo itsenäisyytemme ensim- että lenrtoik:oneiden suunnitteluun ja mlkenta.-
27893: mäisinä vuosina aHmnsa saanut ja vuosi- miseen ikomutettu henkilöstö h~eutuu muun
27894: kymmenien kurJ.uessa !korlkean Wkniilisen ta- teollisuuden palvelukseen, jalka kykenee heihle
27895: son saavuttanut ik:Qtimainen hmrtokonetoolli- tarjoamaan heidän pitkäUe !fuehittynyttä am-
27896: suutemm.e on pää;1Jtymäa;lä. mruttitaitoa.aru. vastaavaa, jatikuvaa työtä.
27897: Kuiluvan vuoden alkukuulkausina luovutet- Nyik:yisen tilanteen jatlkuessa ja kotimaisen
27898: tiin puolustusvoim.iUemme Valmet Oy Kuo- lentoikonetoolilisuutern.me olie:ssa vailla rti:lauk-
27899: revooen tehtaalla valmistun:oot vi1meiset len- sia. uhlkaa tätä teollisuutta siis IqpuHinen
27900: t~onoot. Tästä lähtien Kuoroveden ;tehtaan päättyminen. Mi·elestämme ·ei voida lkatsoa
27901: toiminta rajmttuu jo käytössä olevi'en lelllto- olevan :työllisyyden ylläpitä:misen, teollisuu-
27902: koneiden korjaamistoon, tiettyjen hmtokoneen den :edistämispy:clrimys'ten ja maamme puo-
27903: osien valmistamiseen a;lihankintatyönä ja eri- lustusvoimien :toimintaedellytysten !kannalta
27904: laisiin lkullodnlkin saaJtavissa oleviin tilapäis- Sa!lllantclkevää, :rutmetaanko lent<>konetoolHsuu-
27905: töihin. Tällainen toiminta: ei ymmärrettäväs- deliJ.,emme mahdollisuudet jatkaa toimintaansa
27906: tiikään ajan mittaan kyikene ylläpitämään ainaikin tähänastisessa laajuud'€&!aan vai
27907: lentoikoneen suunnittelussa ja ra!kentamiaessa päästetäänikö se lk:olronaan l01ppumaa;n.
27908: vaadittavaa kolronaistaitoa ja !koikremusta. Edellä sanotun pel'USteella ja vailitiopäivä-
27909: NyikyiBeB:ään on !kuiOOnlkin Valmet Oy:n järj:esty!ksen 37 §:n 1 mom.entin nojalla$-
27910: lentokonetehtaalla ja Kuoreveden ,tehtaaJ.~a tämme valti<meuvoston a;sianom:aisen jäsenen
27911: vielä pa'l:vcluksessaan riittävä määrä tällä vaa;t.<attavmi seuraavan kysymyksem.:
27912: vaativalla :!iOOllislwden erllroisalalla perus-
27913: teellioon lroulutulksen ja ik:oikem:uikoon saaneita Onko Haillitus tiettoinen siitä, että
27914: työntdrijöitä, suunnittelijoita ja insinöörejä kotimaista lMtdk:oootoollilsuutta uhkaa
27915: lentolkonetoollisuutemme jatk~, joMoin Jä.hes ;tä.ydcliinoo. roiminnan lopetta-
27916: kysymyksoon saattaisivat tulla ainalkin ru1Jlreis- minen, ja joo on,
27917: ja jatJkolkouimuskoneet sekä mahdollisesti vaa- mihin :toimenpiteisiin Hallitn:s aiikoo
27918: tivammatkin 'konetJY'P'it. Va~alkin l•ento- ryihtyä .tämän toollilsuusalan rtoimmnan
27919: kooet.=;b:mtdla ja :KnoreV'eden tehtaalla edel- ja~ ja tällä alalla 8aavwtetun
27920: leenkin on siis lka.ikki edellytylkset mainitnn- ikorlkean tellmillisen tason säily:ttämi-
27921: laisten koneiden vailm.istoon:iseen puolustus- sek& mMS8amme?
27922: voimillemme, ei uusista tilaulksism ole tietoa
27923: Helsingissä 23 :päivänä toukokuUita 1967.
27924:
27925: Valdemar Sandelin. U. H. Voutiil.ainen. .Aatseli Roden.
27926: m'jas :Mäarelä. Reino 'Breilin. K. F. Haapasalo.
27927:
27928:
27929: E 529/67
27930: 2
27931:
27932:
27933:
27934:
27935: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e l iL e.
27936:
27937: V·a1tiopäiväjärjestyiksen 37 § :n 1 momen- na1ta varojen niuik!kuuteen perustuva tär-
27938: tissa mainitussa tarlkoituksessa ova:t !kansan- keysjärjestys.
27939: edustaja Valdemar Sandelin ym. esittäneet Lentolkonetoollisuu:temme jatlkamiseksi ja
27940: hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta- sen toiminnan saattamiseksi pitikäjänteiselJ.€
27941: vaksi seuraavan kysymy~ksen: kannal1e on ha:vkittu mm. seuraavia mahdol·
27942: lisuulksia:
27943: ·~onlko Hallitus .tietoinen siitä, •että Kotimaassa suunnitellaan ja raJkennetaaa:J
27944: kotimaista 1·entdkoneteollisuutta uhkaa ne mäntä- itai su.ihlk.umoottorilkäy:ttöiset koulu-,
27945: ilähes täydclil.inen toiminnan lopetta- yhteys- ja yhteistoimintalkoneet, joidoo luku·
27946: minen, ja jos on, määrä noudattaa lähinnä puolustusvoimi
27947: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo emme tarpeita;
27948: ryhtyä tämän teollisuusalan !toiminnan lentolkoneteollisuutemme rakentaa lisen&
27949: jatJkamiselksi ja tällä alalla saavutetun sillä suihkum.oottorilkäy:ttöisiä iharjoitushävirt-
27950: korkean taknillis•en tason säilyttämi- täjätyyppejä, kuten tähänkin asti; sekä
27951: selksi maassamme~" torjuntahävittäjäkalusto, joka hanlkittaisiiu
27952: ~komaiil:ta, !kootaan ja koekäytetään Huo-
27953: Vastauksena .tähän kysymylkseen esitän messa, jolloin lentokonetehdas saatetaan asian-
27954: kllllllioittaen: tuntemuksen, työvälineiden ja testauslait·tei-
27955: Lentokoneteollisuus sai OOkunsa :maassamme den osalta edullisimmin toimintaJkykyiselks;
27956: jo noin 40 vuotta sitten sotilasilmailun tar- näiden koneiden tulevaa korjaustoimintaa
27957: peita varten. Tämän teollisuutemme vaihei- vamen.
27958: doo ~ähempi .ta:rikastelu rodistaa, että sen toi- Suunnittelu- ja tutkimustoiminnan jatka-
27959: minta on oso1ttautunut tarlkoitulksenmukai- miseksi lootoikooeteollisuudessamme on har·
27960: seksi ja erityisesti kriisilkausina menestyiksel- kittu erityisen tutJkimusryhmän muodosta-
27961: liselksi. v.iime vuosina rbwpruhtunut poikkeuk- mista Valmet Oy: n alaiseksi yhteistyössii
27962: sellisen voimakas kehitys ilmailuteollisuu- :ilmavoimioo kanssa. Kun työryhmän toiminltll
27963: dessa on johtanut siihen maassamme sangen määriteltäisiin tietyn :tutlkimussopimukseu
27964: yleiseen ikäsityikseen, että Suomessa 'ei ole pohjalta, olisi näin mahdollista taata edeE
27965: ma:hdoliista harjoittaa lentolkonetoollisuutta tyydyttävä toiminnan jatkuvuus lentoikone
27966: kehittyneiden teollisuusmaiden tekniikkaa seu- toollisuudessa väittämättömiiJ.le tutkimus- ja
27967: raten. Alan. asiantuntijat maassamme sekä suurmitteluhenfkil.östölle.
27968: myös eduslruntakysym.ylksen tekijät ·eivät voi Se tosiasia, että maassamme voidaan lento-
27969: yhtyä mainittuun käsi.tylkseen. lkoneteollisuudelle osoittaa menestyiksellise1
27970: Useita vuosia näköpiirissä oNut 1~tokone perinteet niin !lro:vkean luokan rtJeollisuuslai'
27971: teollisuutemme iJ.O(pettamisuhka on johtanut tomen kuin saavutetun tiedon ja taidon muo-
27972: erilaisiin suunnitelmiin toiminnan jatkami- dossa, luo pohjan ll.senssivalmistuksille, joiihii
27973: seksi lä:hinnä !kuten aikaisemminlkin puolus- voidaan sitoa runsaasti oman :teollisuutemmE
27974: tusvoimien :tarpeita noudattaen. Lulkuisien paJWSta. Tällä hetlkcliJ.ä mahdollisuudet ja.t·
27975: suunnitelmien kohdalla on todettu, että lky- kuvuuteen ovat welä olemassa, mikäli uu:si~
27976: symylksessä oleva ~a hallitaan omin tilauksia saadaan. Suunnittelu- ja tutJlrlm.us.
27977: voimin, mutta varoj·en saaminen :tarikoituk- henkilöstön !toiminnan sekä pitkäjänteiser
27978: seen on kuitenkin os<>ittautunut vaidreabi. Hsenssivailmistuksen jatlkuvuus antavat edel-
27979: ilmeistä on, että myöskään !kannaJttavuus- iytylkset myös kokonaJan omaa lkonstrulktiou
27980: näkökohda:t eivät ole olleet täysin määrää- olevien allkeis- ja jrutkokoulutUSkoneiden ra-
27981: mässä asiaa, vaan yhteiskuntatalouden lkan- !kenta:misell.e.
27982: 3
27983:
27984: Näiden suunnitelmien toteuttaminen on henlk:isen tiedon j·a taidon panoksen muo-
27985: luonnollisesti oloissamme oonen kailklkea ta- dossa. K!ehittyneissä teollisuusmaissa koike-
27986: loudellinen kysymys, jota on punnittava mu'kset ova;t osoittaneet, että iimailurtoollisuus
27987: kiinnittäen huomiota lmto:Ironetoollisuuden on jatkuvasti va~kutwkseltaan johtoasemassa
27988: metkityikseen työlJisyydelle, puolustu:svoimi·en yleisen telknillisen kehityksen tienraivaajana.
27989: toimintaedellytytksille selkä teollisuutemme Edellä mainittujen ientolkonelteollisuuden
27990: yleisille edistämistavoirtteille. kehittämistä puoltavien tekijöiden arvioimi-
27991: Työllisyyskysymyksenä hmtokoneteollisuu- nen taloudellisessa m~elessä on vaikeata ja
27992: den j•atikuvuus on merkittävä, paitsi luku- sen vuoksi ei ole riittävästi löydetty perus-
27993: määräi•sesti noin 300 henkilön kohdaJLla, myös teita tadroitukseen tarvittavien valtion varo-
27994: sen erityisen ammattitaidon säilyttämiseksi, jen myöntämiselle. On kuitenlk:in ilmeistä,
27995: jolka on luotu ja kouliintunut mm. Kuore- että ientolko:netoollisuutemme jatkamisen edel-
27996: veden yhdySkunnassa. lytykset olisi uudelieen arvioitava niin !kauan,
27997: Puolustusvoimien toimintaedellytysten ikan- kuin siihen vielä olisi mahdollisuuksia.
27998: nalta on hyvin ttä:rlkeätä, että meillä on jat- Lentokoneteollisuutemme jatkuvuus on
27999: kuvasti lentokoneteollisuutta eikä vain lento- viime VThOSina ollut useita !kertoja ib.arlkinnan
28000: koneiden korjaustoimintaa. Normaalioloissa varaisena. Tähän asti on korjaustoiminnan
28001: voidaan tukeutua, kuten :n.Y'kyisi.nkin, ul!ko- ohella vmtu harjoittaa myös lentokoneiden
28002: maisiin tt:lhtaisiin, mutta kriisiajan !korjaus- raJkentamista viimeiksi lisenssivalmistuksena.
28003: tehtävistä voidaan selvitä vain ylläpitämäJUä Hallitus on tietoinen sHtä, että mainitusta
28004: normaalioloissa riittävässä iJ.aajuudessa lento- teollisuuden alasta luopuminen katkaisee
28005: koneiden suunnittelua ja niiden !kotimaista kymmenien vuosi·en .perinteet. Toisaal,ta on
28006: raikentamista jolk:o oman suunnittelun tai luonnOillisesti otettava huomioon se po1kkeuk-
28007: ulkomaisen valmistuslisenssin pohjalta. Huo- s,ellisen voim~kas ja runsaasti varoja !kysyvä
28008: mattava on, että mainitun kriisiajan voi ai- kehitys, jolka on tyypilJistä varsinaisten len-
28009: heuttaa etäälm maamme rajoista syntynyt tokonetoolHsuusmaiden piirissä. Hallitus tu-
28010: tilru1ne. lee suorittamaan asiasta tutkimulk:sen, jossa
28011: Lentolkonetoollisuutemme vaikutus muun pyritään selvittämään pitkän tähtäimen mah-
28012: t·eolltisuutemme tavoitteiden saavuttamisessa dollisuudet lento:konetooHisuuden jatkami-
28013: on ollut sangen me:rlkirttävä jo sen !Piirissä seksi ja kehittämiseksi maassamme.
28014: kasvaneiden tiedemiesten ja luodun muun
28015: Helsingissä 1'6 päivänä syyskuuta 1967.
28016:
28017: K!auppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
28018: 4
28019:
28020:
28021:
28022:
28023: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28024:
28025: I dot syfbe som fr8Jlllgår av 37 § 1 mom. utslagsgivande i salken, utan den angclägen-
28026: i riksda;goordningen har rilksdagsman Valde- hetsordning, oom baserar sig på brirsten pä
28027: mar Sandf!1in m. fl. tiliställt V'ederbörande rnedel sett från samhällseikonomiSk synpunkt.
28028: mediliem av Sitatsrådeit för l:resvar:ande :följande För att kunna fortsätta med vår flyg-
28029: spörsmål: maskinsin<1ustri ooh få dess vemsamhet ord-
28030: nad på lång SJ.'lkt har man övel'V'ägt bL a.
28031: "Är Regeringelll mooveten om att följand'e möjiigheter:
28032: den inhem.Ska flygma:skinsindustrin I he:mlandet projekiterrus ooh byggs ikolcv-
28033: hotas av nästan fuB.ständig nOOläggelse eUer jetmotordrivna Slrolnings-, förbindedse-
28034: av verks3iiil'heben, oeh om så är fallet, och samarbetsplan, vilkaJS antal närmast
28035: vilik:a åtgärder ämnar Regeringen motsvarar vår försvar:smaikts hehov;
28036: vidtaga för att verksrumhetoo inom vår flygrnaSkinsindustri bygger såoom. hit-
28037: denna industrig:ren skaill lku:rma fom- ,till:s på <lioons jetmotJOrdrivna övnings:plan
28038: sätta oc.h den på detta områ.de urpp- av jaJktplanstyp; samt
28039: nådda höga ;OOkniSka standarden he- det avvärjningsjaktplansmateri:el, som :an-
28040: rva:r:as?" skaffrus från utlandert;, h.opsättes och procv-
28041: flygs i FinlaJJ.d, varvid flyg:ma.Skinsfa:briiken
28042: Såsom svar 'På detta spörsmål anför jag i fråga om salkkunnighet, arhetsredskap ooh
28043: vördsamt: testningsanordningar fördclaiktigas:t hlir
28044: Flygma8kinsindustrin tog sin början i vårt funiktionsdugilig för blivande reparatioo.s-
28045: land redan för unge:får 40 år sedan för ve:rik1Samhet för dessa ma.Eikiner.
28046: mHitärflygets behov. En närma:re graJJ.sk- För fortsättande med projeik:terings.. och
28047: ning av doona vår industris 1Sk:edoo hevisar, f~ingsverkS8Jlllheten inom vår flyg-
28048: att dess verksam:het har visat sig vara ända- maSkinsindustri har man ÖV'errvägt att bilda
28049: mälsenlig ooh särSk:ilt under lkrisperioder en särSkild fo:mkningsgrupp, soon Skulle
28050: framgängsriik:. Flygindustrins exception•ellt underlyda Valmet Oy och samarbeta med
28051: kraftiga utveckling under de senaste ären lu:lltstridskrafterna. Då arbetsgruppens verk-
28052: har lett till den i våm iJ.and rätt rulmä:nna samhet skulle besltämmas på basen av ett
28053: uppfattningen, att det icke i FinlaJJ.d finns V'isst furSkningsavtal, vore ,det på detta sätt
28054: möjlighet ,a;tt bedriva filygmaskinsindustri möjligt att garan:tera åtminstone oo tiihlfreds-
28055: med användning arv de utvedklade industri- ställaJJ.de fortsruttning av cverksamheten för
28056: ländernas ;telkniik. De sakikrmniga på området den fo:rSknings- ooh rproj,eJkiteringspersonaJ,
28057: i våm land 1samt spömmålsstäHarna kaJJ. icke som är nöd:vändig i flygma.Skinsindustrin.
28058: förena sig om nämnda urppfattning. Det fak!tum, :att man i vårt 'laJJ.d beträf-
28059: Hotet om nooläggning av vår fJ.yg:maslkins- fande flygm~nsindustrin kan hänvisa til1
28060: industri, som flera år varit överhängande, fr3iiilgångsriika trad1tioner såvä:l i fråga om
28061: har föranlett uppgörandet av olika slags industriföretag av hög klMS som beträffande
28062: plaJJ.er för veriksamhetens fortsättande när- u:ppnådd ikunskap 10ch !Skicklighet, ~apar en
28063: mast likoom :tidigare med :tanke på försvars- grund för licenstillverlkningar, vid vi'lka maJJ.
28064: maktens behov. I fråga om :taiJ.riika planer ikaJJ. hinda 'en avsevärd insats av vår egen
28065: har konstaterats, att vi behäl'Skar ifråga- industri. För tillfälil.et finns ärven möjHg-
28066: V'araJJ.de telknik med 'egna !krafter, men det heter att upprätthålla ikontinwt'eten, såvida
28067: har dook visat sig svärt att 'erhlHla medel nya beställningar erhä:Hes. En fortsä.ttning
28068: för ändamMet. Det är uppenbart, att icke av projekOOrings- och fonojkningspei"'llinalen..'l
28069: heHer lönsamhetssynpunkterna varit helt verksamhet samt 'en licenstiHverlkning på
28070: 5
28071:
28072: lång sikt s:Wapar även förutsättningar för har varit synnetligen batydelsefull redan i
28073: byggandet av maSkiner ~v heit ooh håH.et fol"lll av vetenSkrupsmännens inom dess krets
28074: egen konstruktion för clementär ooh furt- insats och insatsen av den övriga intellek-
28075: bildningsslkolning. tuclla ~ap ooh Skiclklighet, som slkapats.
28076: FörverlkJ.igandet av dessa p~aner är nrutur- I utvec!k1ade industriländer har erfaren-
28077: ligtvis i våra förhållanden framför allt en haterna visrut, att flygindustrin hela tiden
28078: ekonomisk fråga, som bör avvägas med be- tili sin verilran är i ledarstäMning såsoon ban-
28079: aiktande av flygmaskinsindustr.ins betydclse brytare för den wlilmänna telkniSka utvook-
28080: för sysselsätrtningen, försvarsma:ktens aktions- lingen.
28081: förutsättningar samt de allmänna mållen för En bedömning av ovan nämnda faiktorer,
28082: frä:mjandet av vår industri. villka Skulie :tala för en utV'ee'kling av flyg-
28083: Som sysselsättningsfråga är fortsättandet maskinsindUJStrin, i 1ellronomiskt hänseende, är
28084: av flygmaskinsindustrin hetydelsefuH, för- svår ooh därför har man icke funnit till-
28085: utom numerärt ifråga om ungefär 300 per- räcikligt med motiv för heviJjande av för
28086: soner, även med :ta.nke 1på bevarande av den ändam:ålet •erfOTderliga strutsmedel. Det är
28087: speciella yåceskunSkap, vil.Jren skapats och likväil upp,enhart, ll!tt förut,sä,ttningarna för
28088: skolats bl. a. i Kuorevesi samhälle. ett fortsättande moo 'Vår flygmas'kinsindustri
28089: Från syn.punkten 'av föl'ISVarsmaJktens a:k- borde pröva;s på nytt så länge möjligheter
28090: tionsförutsättningar är det av mycket stor därtilll. ännu sikulle finnas.
28091: vikJt, att vi hcla :tiden !har en flygma.Skins- Fortsättandet av vår flygma:Skinsindustri
28092: industri ooh ic'ke endast en repar81tionsver!k- har under de sena&e åren fl'era gånger varit
28093: sam:het för flygmaSkiner. Under lliOrmala under prövning. HittiUs !har man :förutom
28094: förhåUanden kan vi såsom nu falla tilihaka bedriV'ande av reparationsV'e:rbamh·et även
28095: på utländSka fabrilker, men reparatiommpp- kunnat bygga flygmaslkiner, senast såsom
28096: gifterna under kristider ikan vi lklara endast licensti1lverkning. Regeringen är m00.V'eten
28097: genom att under normala rtider i tillräclklig om att nedläggandet av nämnda industri-
28098: omfattning upprotthåHa projektering av branooh bryter dooenniers traditioner. Å
28099: flygma8lciner och byggande av dem i hem- andra sidan måste man naturligtvis belllkta
28100: landet awtingen på basen av ~en projekite- den exceprtionellt ik:raftiga utveclkling, viilllren
28101: ring e!Ll·er utländ:Sk tillverllmingslicens. Det kräver mndliga medel, rsom är typisk inom
28102: bör beaktas, att sagda ikristid kan förorsakas de verkliga flygmaBkinsindustriländerna. Re-
28103: av en siltuation som uppstått långt utom geringen !kommer att undersöka saiken, var-
28104: vårt lands gränser. vid man försöker utreda möjligheterna på
28105: Vår :flly~aSkinsindustris inverkan på upp- lång sikt :för en :fortsålttning och utvooklling
28106: nåendet ·aN målen för vår övriga industri av :flygmruSkinsindustrin !i vår,t iand.
28107: Helsingfors doo 16 sepWm.ber 1967.
28108:
28109: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
28110:
28111:
28112:
28113:
28114: E 529/67
28115: 1
28116:
28117: 1
28118:
28119: 1
28120:
28121: 1
28122:
28123: 1
28124:
28125: 1
28126:
28127: 1
28128:
28129: 1
28130:
28131: 1
28132:
28133: 1
28134:
28135: 1
28136:
28137: 1
28138:
28139: 1
28140:
28141: 1
28142:
28143: 1
28144:
28145: 1
28146:
28147: 1
28148: Kirj. ksm. N: o 91.
28149:
28150:
28151:
28152:
28153: Paavola: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen edustajan
28154: matkustusluvasta Pohjoismaiden neuvoston elintarvike-
28155: alan seminaariin.
28156:
28157:
28158: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
28159:
28160: Maaperän, ilman ja vesistöjen saastu- tästä syystä jäämään pois kokouksista. EriJ
28161: mista tapahtuu yhiil enenevässä määrässä. tyisen nöyryyttävää tässä tapauksessa on
28162: Kasvisuojelu- ja muista torjunta-aineista, ollut se, että Ruotsi edustuksemme tärkey~
28163: teollisuuden jätteistä - esim. elohopea ka- den johdosta tarjoutui maksamaan matka-.
28164: loissa - kuparisista, lyijyisistä, sinkkisistä, kulut. Kun kuitenkin kauppa- ja teollisuus-
28165: tinasista ja muovisista pakkausmateriaa- ministeriön asenne koko ajan, ylitarkastaja
28166: leista tulee myrkyllisiä jäämiä eli biosideja Aallon ponnistuksi,sta huo[imatta, oli viimei-
28167: elintarvikkeisiin ja juomaveteen. Meidän seen asti kielteinen, oli selvää, ettei tutki-
28168: maassamme on biosiditutkimusta suoritta- muslaitoksen edustaja voinut osallistua ko-
28169: nut ja koordinoinut nimenomaan Valtion kouksiin vastoin ministeriön mielipidettä.
28170: teknillinen tutkimuslaitos. Se on ollut myös Biosidien käyttöön liittyy monenlaisia
28171: aktiivisesti mukana pohjoismaisessa (Nord- vaaroja, kuten luonnonsuojelun, riistanhoi-
28172: forskin) biosi:dikomitean työssä sen perusta- don, maa- ja metsätalouden, kotieläinten ja
28173: misesta lähtien. erityisesti elintarvikkeiden sekä terveyden-
28174: Pohjoismaiden neuvosto järjesti tämän hoidon kannalta. Yhteispohjoismainen tut-
28175: vuoden toukokuun 8 ja 9 päivinä elintar- kimus ja tulosten vaihto on tämän vuoksi
28176: vikealan seminaarin. Samaan aikaan oli toimintaa, jonka väheksyminen sillä tavalla
28177: myös Nordforskin biosidikomitean kokous. kuin kauppa- ja teollisuusministeriö tässä
28178: Tämän komitean ainoa suomalainen jä.sen tapauksessa on tehnyt, vaikuttaa lyhyt-
28179: on Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen näköiseltä byrokratialta. Luvan esittämistä
28180: edustaja. Hänen osallistumisekseen molem- ja sen myöntämist~ä koskeva edellä. esitetty
28181: piin kokouksiin tutkimuslaitos teki kauppa- aikataulu näyttää viittaavan siihen. Kauppa-
28182: ja teollisuusministeriölle esityksen kirjel- ja teollisuusministeriön toimenpiteen viiväs-
28183: mällä huhtikuun 1 päivänä. Siinä ehdotet- tyminen on lisäksi ollut omiaan antamaan
28184: tiin tutkimuslaitoksen oikeuttamista käyt- kaikkea muuta kuin mairittelevan käsityk-
28185: tämään tarkoitukseen enintään 426 markkaa sen maamme suhtautumisesta pohjoismai-
28186: kuluvan vuoden menoarvion momentille seen yhteistyöhön ja viranomaistemme arvos-
28187: 13 Pl. XVII:7 merkitystä määrärahasta. telukyvystä. Eihän ainakaan tässä tapauk-
28188: Kirjelmä on kirjattu saapuneeksi kauppa- sessa voida vedota valtiontalouden tilaan,
28189: ja teollisuusministeriöön huhtikuun 3 päi- koska kysymyksessä oli jokseenkin vähäi-
28190: vänä. Ministeriön myönteinen vastaus on nen kustannus ja jo mainittu 426 markkaa
28191: kuitenkin allekirjoitettu vasta toukokuun 8 kuuluu tutkimuslaitoksen omiin laskutuk-
28192: päivänä, jolloin kokous oli alkanut, ja se sella perittäviin varoihin.
28193: saapui tutkimuslaitokselle toukokuun 12 päi- Tässä yhteydessä on korostettava sitä
28194: vänä eli kolme päivää kokouksen jälkeen. merkitystä, mikä tieteellisellä kansainväli-
28195: N ordforskin biosidikomitean kokous pidet- sellä vuorovaikutuksella yleensäkin on maal-
28196: tiin jo toukokuun 7 päivänä. lemme, koska se avaa tiedemiehillemme
28197: Muissa Pohjoismaissa on herättänyt kiu- mahdollisuudet tutustua niihin tuloksiin,
28198: sallista huomiota se, että maamme paras joita niin pohjoismaiden kuin muidenkin
28199: hios;diasiantuntija, joka on ollut tutkimus- maiden suurissa tutkimuslaitoksissa saavu-
28200: laitoksen edustajana Nordforskissa, joutui tetaan ja seurata jatkuvasti niiden tieteel-
28201: E 522/67
28202: 2
28203:
28204: listä kehitystä. Maamme on omien rajoitet- tioneuvoston asianomaisen jäsenen va.statta.-
28205: tujen mahdollisuuksiensa vuoksi tässä suh- vaksi seuraavan kysymyksen:
28206: teessa lähes aina saavana puolena. Jos pitää
28207: paikkansa se, että tässä esitetty tapaus ei Tietääkö Hallitus, että Valtion tek-
28208: ole ainoa laatuaan, vaan ettäi samantapaista nillisen tutkimuslaitoksen edustaja
28209: esiintyy myös muiden ministeriöiden pii- sai matkustusluvan Pohjoismaiden
28210: rissä, on todettava, että tällaiset toimen- neuvoston elintarvikealan seminaariin
28211: piteet perustuvat väärään arvojärjestykseen vasta sen päätyttyä, mikä on muissa
28212: eivätkä ole kansakunnalliselle kehitykselle Pohjoismaissa herättänyt kiusallista
28213: edullisia. Senkin päätelmän voi tehdä, että huomiota, ja jos tietää,
28214: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen orga- mitiL Hallitus aikoo tehdä, etteivät
28215: nisaation muutos on kiireellinen tehtävä tällaiset pohjoismaista yhteistyötä ja
28216: asiain tilan saattamiseksi järkeväJ.Ie kan- yleensäkin kansainvälistä tieteellistä
28217: nalle. vuorovaikutusta haittaavat laiminlyön-
28218: Edellä. olevaan viitaten esitän valtiopäivä- nit uudistu 7
28219: järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla val-
28220: Helsingi.ssä. 24 päivänä toukokuuta 1967.
28221:
28222: E. J. Paavola.
28223: 3
28224:
28225:
28226:
28227:
28228: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
28229:
28230: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- sempien töiden vuoksi, on asianomainen
28231: tissa edellytetyssä tarkoituksessa on kan- matkalle lähtijä tiedustellut asiaa teknilli-
28232: sanedustaja E. J. Paavola ·esittänyt halli- sen tutkimuslaitoksen hallinnollisen osaston
28233: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi toimistopäälliköltä tai taloudenhoitajalta,
28234: seuraavan kysymyksen: jotka aina ovat olleet tietoisia asiassa teh-
28235: dystä ratkaisusta, ja tämän mukaisesti
28236: "Tietääkö Hallitus, että Valtion informoineet asianomaista henkilöä. Kysei-
28237: teknillisen tutkimuslaitoksen edustaja nen menettely on toiminut kitkattomasti
28238: sai matkustusluvan Pohjoismaiden usean vuoden ajan eikä ministeriön tiedossa
28239: neuvoston elintarvikealan seminaariin ole ainoatakaan tapausta, puheena olevaa
28240: vasta sen päätyttyä, mikä on muissa lukuunottamatta, jolloin matka olisi nou-
28241: Pohjoismaissa herättänyt kiusallista datetun käytännön vuoksi jäänyt suoritta-
28242: huomiota, ja jos tietää, matta.
28243: mitä Hallitus aikoo tehdä, etteivät Kysymyksessä tarkoitetun tapauksen sat-
28244: tällaiset pohjoismaista yhteistyötä ja tuessa kuluvan vuoden huhtikuussa ja
28245: yleensäkin kansainvälistä tieteellistä toukokuun alkupäivinä, ei kirjallista pää-
28246: vuorovaikutusta haittaavat laiminlyön- töstä tulo- ja menoarvioehdotuksen laatimi-
28247: nit uudistu fH seen liittyvien kiireiden vuoksi ennätetty
28248: lä.hevtää aikaisemmin. Kauppa- ja teollisuus-
28249: Vastauksena kysymykseen esitän kun- ministeriölle annetun selvityksen mukaan
28250: nioittaen seuraavaa: kuitenkin puheena olevan matka-anomuksen
28251: Vuosien aikana vakiintuneen käytännön myönteinen ratkaisu oli ollut teknillisen
28252: mukaisesti on kauppa- ja teollisuusministe- tutkimuslaitoksen tiedossa. Siihen seikkaan,
28253: riössä noudatettu valtion teknillisen tutki- miksi asianomainen henkilö ei kääntynyt
28254: muslaitoksen tekemien matka-anomusten kä- alussa mainittujen teknillisen tutkimuslai-
28255: sitt-elyssä sellaista menettelyä, että heti toksen virkamiesten tai :ministeriön asian-
28256: matka-anomuksen saavuttua on ministeriön omaisen virkamiehen puoleen, ei ole saatu
28257: taholta otettu yhteys tutkimuslaitokseen selvitystä. Sen sijaan asianomaiselta saadun
28258: niissä tapauksissa, joissa anomusta ei ole selvityksen mukaan matkaa ei oltu lainkaan
28259: voitu hyväksyä tai jos anomuksen vuoksi tarjottu rahoitehtavaksi :Ruotsin viranomais-
28260: on tarvittu lisäselvityksiä. Näin ollen val- ten taholta. vaan Suomessa toimivan Nord-
28261: tion teknillisellä tutkimuslaitoksella on forskin varoista. Mainittakoon vielä. ·että
28262: asian ratkaisu aina välittömästi tiedossaan. kauppa- ja teollisuuill'tinisteriön toimesta
28263: Mainittakoon, että puheena olevassa tapauk- rahoitettiin kahden henkilöR matka. puheena
28264: sessa ministeriössä pidettiin matkaa täysin olevaan kokoukseen.
28265: selvänä ja perusteltuna. Mitä pohjoismaisen yhteistyön ja. kansain-
28266: Harvoja. kiiraellis.iä aikoja lukuunotta- välisen vuorovaikutuksen h.oitami8een tulee,
28267: matta on ministeriön kirja[lioon päätoo toi- niin hallitUI tulee jatkavasti su1ltautumaan
28268: mitettu tutkimuslaitokselle hyvissä ajoin myönteisesti tähän toimintaan ja käytettä-
28269: ennen matkan alkamista. Niissä tapauksissa, vissään olevien määrärahojen turvin tukee
28270: joissa päätös on väistynyt muiden kiireelli- kaikkia tähän liitt.yvi1L toimintoja.
28271: Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1967.
28272:
28273: Kauppa- j'a teollisuusministeri Olavi Salonen.
28274: 4
28275:
28276:
28277:
28278:
28279: Till Riksdagens Herr Talman.
28280:
28281: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen slutet fördröjts på grund av andra, mera
28282: anger har riksdagsman E. J. Paavola till brådskande arbeten, har vederbörande rese-
28283: vederbörande medlem av st.atsrådet för av- när hört sig för om saken hos byråchefen
28284: givande av svar ställt följande spörsmål: för tekniska forskningsanstaltens administra-
28285: tiva avdelning eller hos eikonom, vilka alltid
28286: "Är Regeringen medveten om att har varit medvetna om det beslut som fattats
28287: representanten för Statens tekniska i saiken och informerat vederbörande därom.
28288: forskningsanstalt fick resetillstånd Systemet har funktionerat friktionsfritt
28289: till Nordiska rådets livsmedelssemi- under flera års tid, och ministeriet känner
28290: narium först efter dess avslutande, icke till något enda fall utom det nu ifråga-
28291: vilket väckt pinsam uppmärksamhet varande, då resen skulle ha blivit ogjord
28292: i de övriga nordiska länderna, och på grund av att denna praxis följts.
28293: om så är fallet, Då den i spörsmålet åsyftade händelsen
28294: vad ärnar Regeringen göra för att irträffade i april och de första dagarna
28295: dylika försummelser, som är till men av maj, hann skriftligt beslut icke sändas
28296: för det nordiska samarbetet och i all- tidigare på grund av brådskan vid statsför-
28297: mänhet för det internationella utby- slagets uppgörande. Enligt utredning som
28298: t.et, icke skall upprepas ~" lämnats till handels- och industriministeriet
28299: hade det positiva avgörandet av ifrågava-
28300: Såsom svar på detta spörsmål får jag rande reseanhål,lan dock varit känt i tek-
28301: vördsamt anföra följande: niska forskningsanstalten. Någon förklaring
28302: Enligt praxis som uppstått under åren till varför ifrågavarande person icke vände
28303: har inom handels- och industriministeriet sig till ovan nämnda tjänstemän vid tek-
28304: vid behandlingen av reseansökningar från niska forskningsanstalten eller vederbörande
28305: statens tekniska forskningsanstalt tilläm- tjänsteman vid ministeriet, har icke erhål-
28306: pats ett sådant förfarande, att så snart en lits. Däremot var resan enligt utredning av
28307: reseansökan ingått från ministeriets sida vederbörande icke alls avsedd att finansie-
28308: tagits kontakt med forskningsanstalten i ras av de svenska myndigheterna, utan av
28309: sådana fall då ansökan icke kunnat god- det i Finland verksamma Nordforsks medel.
28310: kännas eller då tilläggsutredningar erford- Nämnas må vidare, att två personers resa
28311: rats. Statens tekniska forskningsanstalt har till ifrågavarande möte finansierades på
28312: sålunda alltid direkt haft kännedom om åtgärd av handels- och industriministeriet.
28313: sakens avgörande. Nämnas mä, att ministe- Vad handhavandet av det nordiska samar-
28314: riet i föreliggande fall ansåg resan fullt betet och det internationella utbytet beträf-
28315: klar och motiverad. far, kommer regeringen att fortgående
28316: Ministeriets skriftliga beslut har alltid stä.Ua sig positivt till denna verksamhet och
28317: tillställts forskningsanstalten i god tid före att med disponibla medel stödja all hit
28318: resan. Endast under enstaka bråda tider hörande verksamhet.
28319: har detta icke gjorts. I sådana fall, då be-
28320: Helsingfors den 30 augusti 1967.
28321:
28322: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
28323: Kirj. ksm. N:o 92.
28324:
28325:
28326:
28327:
28328: Weckr.nan: Ammattitautilain puutteellisuuksien korjaami-
28329: sesta.
28330:
28331:
28332: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
28333:
28334: Anun81ttitautilaki·, joka on annettu lähes tua ammruttitautiin. Ottaen huomioon pöly-
28335: 30 vuotta sitten, on monessa suhteessa puut- keuhkon hitaan kehityksen (10-15 vuotta)
28336: teellinen. Tämän johdosta ammattitauteihin ja kun tutkituista on suuri osa nuoria työn-
28337: sairastuneet työntekijät ja heidän omaisensa tekijöitä, on sairastumislukumääriä pidet-
28338: jäävät useissa tapauksissa vaille tapaturma- tävä erittäin huolestuttavina.
28339: va,kuutuksen edellyttämää taloudellista tur- Työntekijät, jotka ovat joko osittain tai
28340: vaa. Lakia on tosin eräiltä osin korjattu kokonaan joutuneet pölykeuhkon johdosta
28341: vuonna 1948, mutta tällöinkään ei se tullut tyÖikyvyttÖimilksi, ovat muutrumia poi!klkeu!ksia
28342: sellaiseksi, että olisi taannut ammattitautei- lukuunottamatta jääneet vaille tapaturma-
28343: hin sairastuneille aukottoman sosiaaliturvan. vakuutuslain suojaa ja taloudellistru turvaa.
28344: Jälkeenjääneisyys johtuu useistllikin syistä. Erittäin vaikea on niiden perheiden asema,
28345: Niistä on mainittava uusi-en tuotantomene- jotka ovat menettäneet perheen huoltajan
28346: /teimien ja ~aåneiden !käyttöönotto, jotka ovat mainitun ammattitaudin uhrina, koska va,_
28347: lisänneet ammattitautiva:aroja tai tuoneet kuutusyhtiöt eivät myönnä huoltoeläkettä,
28348: uusia ennen tuntemattomia vaarojru esille. nojaten ammattitautilain heikkouksiin, ja
28349: Samoin lääketieteellinen tutkimustoiminta tulkiten erittäin ahtaasti ammattitautilakia
28350: on pystynyt selvittämään useita työstä joh- j81 sen nojalla annettuja asetuksia ja ohjeita.
28351: tuvia sairauksia, joista ammattitautilain Suurin puutteellisuus ammattitautilais-
28352: säätäruisaikana ei ollut. riittävää selvyyttä samme lienee siinä, että erilaisten sairaal-
28353: olemassa. loisten tilojen määrittely on erittäin epä-
28354: Erikoisen tärkeän korjauskohdan muo- tarkkaa, etenkin pölykeuhkosairauden koh-
28355: dostaa pölykeuhkoon sairastuneiden aseman dalla. Lain mukaan sruiraalloiseksi tilruksi
28356: turvaaminen, sillä pölykeuhko ei ole maas- katsotaan kivi(silikaatti-)pölyn aiheuttama
28357: samme voitettu sairaus, kuten virallisesti keuhkosairaus ja samanaikruinen keuhko-
28358: on annettu ymmärtää. Niinpä voidaan tuberkuloosi. Kuitenkin on tutkimuksissa
28359: todeta, ·että esimerkiksi Kymi Oy: n Krurk- selvästi näytetty toteen, että muutkin pölyt
28360: kilan metallivalimon työläisistä on tähän kuin kivipöly aiheuttavat työkyvyttömyy-
28361: parantumattomaan sairauteen sairastunut teenkin johtavia sairauksia ja että keuhko-
28362: ainakin noin 4 prosenttia, Ahlström Oy: n tuberkuloosi ei ole ainoa pölykeuhkon
28363: Karhulan metallivalimon työläisistä on srui- aiheuttama rinnakkaissairaus. Miltei poik-
28364: rastunut 4--5 prosenttia työvoiman vahvuu- keuksetta kivipölyyn sairastunut työntekijä
28365: dest:a, Suomen Mineraalin Tuusniemen saa komplikationa keuhkolaajentuman ja
28366: asbestilouhoksen työnteHjäin sairasturuis- keuhkoputkitulehduksen, jotka johtavat tie-
28367: prosentti on arvioitu olevan lähes 50 pro- tyssä vaiheessa työkyvyttömyyteen. Samoin
28368: senttia työvoimasta. Lämpöeristäjissä on on todettavissa, että pölykeuhkoon satiras-
28369: todettu sairasturuisprosentin olevan niin tuneet g.aavat muitakin rmnakkaissairauk-
28370: ikään 4 prosentin tasolla, vain edelläolevat sia kuten sydän- ja verisuonisairauksia jopa
28371: esimerkit mainitaksemme. \Tekstiili- ja jal- keuhkosyövänkin.
28372: kineteollisuudessa on Hima-, väri- ym. kemi- Erittäin pahana puutt.eellisuutena on
28373: kaalioiden käyttö lisännyt entisestäänkin 3!mmattitautilaissamme pidettävä sitä, että
28374: näiden alojen työntekijäin alttiutta sairas- laikiin on otettu ammattitautien kohdalla
28375: E 532/67
28376: vanhenemissäädös. Lain 4. pykälän mukaan: jättänyt työnsä, josta hänen sairautensa on
28377: "Jos ammattitauti ilmenee myöhemmin kuin alkanut. Myös uusimpien kokemusten mu-
28378: vuoden tai, kun kyseessä on kivipölyn kaan on todettu puupölyn voivan aiheuttaa
28379: aiheuttamasta keuhkosairaudestru ja saman- ammattitaudiksi katsottavan sairauden.
28380: aikaisesta keuhkotuberkuloosista tai radio- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
28381: aktiivisten aineiden tai röntgensäteiden vai- valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
28382: kutuksesta, kymmenen vuoden kuluessa sen· esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28383: työn päättymisestä) josta tam.ti on voinut vastattavaksi seuraruvan kysymyksen:
28384: aiheutua, ei korvausta suoriteta."
28385: KOkemuksen mukaan tämä vanlrenemissää- Onko Hallitus tietoinen 12 päivänä
28386: dös on johtanut siihen, että useat työnteki~ toukokuuta 1939 (139/39) annetussa
28387: jät ovat menettäneet korvausoikeutensa, ammattitautilaissa olevista vakavista
28388: etenkin kun kyseessä ovat pölykeuhkon tai puutteellisuuksista ja jos on,
28389: röntgensäteiden johdosta sairastuneet, joi- mipin toimenpiteisiin Hrullitus aikoo
28390: den sll!iTaus voidaan usein todeta vasta 10 ryhtyä kyseisten puutteellisuuksien
28391: vuoden kuluttua siitä kun työntekijä on pikaiseks~ korjaamiseksi?
28392:
28393: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1967.
28394:
28395:
28396: Kaisu Weckman.
28397: 3
28398:
28399:
28400:
28401:
28402: E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e U e.
28403:
28404: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
28405: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra taen seuraavaa:
28406: Puhemies, olette kirjeellänne 25 päivältä Sosiaaliministeriö asetti 15 päivänä maa-
28407: toukokuuta 1967 n: o 588 lähettänyt valtio- liskuuta 1967 toimikunnan tarkistamaan
28408: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- ammattitautila;kia. Toimikunnan 1 osamie-
28409: vaksi kansanedustaja Kaisu Weckmanin tintö, joka sisälsi ehdotukset ammattitauti-
28410: tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyksen: laiksi ja ammattitautiasetukseksi, annettiin
28411: sosiaaliministeriölle 14 päivänä heinäkuuta
28412: "Onko Hallitus tietoinen 12 päivänä 1967. Ministeriö on tämän jälkeen pyytänyt
28413: toukokuuta 1939 (139/39) annetussa toimikunnan mietinnöstä lausunnot eräiltä
28414: ammattitautilaissa olevista vakavista virastoiltru ja järjestöiltä. Tarkoituksena on,
28415: puutteelli~uuksista ja jos on, että Hallituksen esitys Edusku.nnaUe uudeksi
28416: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ammattHautilaiksi annetaan kuluvan syys-
28417: ryhtyä kyseisten puutteellisuuksien kauden aikana.
28418: pi'kaiseksi korjaamiseksi~"
28419: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1967.
28420:
28421:
28422: Sosiaaliministeri Matti Koivunen.
28423: 4
28424:
28425:
28426:
28427:
28428: T.i ll R i k s d a g -e n s H e r r T a l m a n.
28429:
28430: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. Såsom sva'l' på spörsmålet får jag vörd-
28431: riksdagsordning·en har Ni, Herr Talman, samt anföra följande:
28432: med Eder skrivelse nr 588 av den 25 maj Socialministeriet tillsatte den 15 mars
28433: 1967 tillställt vederbörande medlem av 1967 en kommission för justering av lagen
28434: statsrädet för besvarande följartde av riks- om yrkessjukdomar. Kommissionens I delbe-
28435: dagsledamoten Eaisu Weckman framställda tänkande, som innehöll förslag till lag om
28436: spörsmål: yrkessjukdomar och till förordning om
28437: yrkessjukdomar, inlämnades till socialminis-
28438: "Är Regeringen medveten om de teriet den 14 juli 1967. Ministeriet har där-
28439: allvarliga brister som vidlåder lagen efter anhållit om utlåtande rungående kom-
28440: den 12 maj 1939 (139/39) om yrkes- missionens betänkande av vissa ämbetsverk
28441: sjukdomar, och om så är fallet, och organisationer. Avsikten är, att Rege-
28442: vilka åtgärder ämnar Regeringen ringen innevarande höst avlåter en proposi-
28443: vidtaga för ett snabbt avhjälpande tion till Riksdagen med förslag till ny lag
28444: av ifrågavarande bristfäJ.ligheter?" om yrkessjukdomar.
28445: Helsingfors den 19 september 1967.
28446:
28447:
28448: Sooialminister Matti Koivunen.
28449: Skriftl. spm. N :o 93.
28450:
28451:
28452:
28453:
28454: Westerlund m. fl.: Om · anordnande av svenskspråkiga rek-
28455: rytkurser vid statens polisinstitut.
28456:
28457:
28458: Till Riksdagens Herr Talman.
28459:
28460: Inom de svenska och tvåspråkiga polis- de svenskspråkiga rekryterna bör ges moJ•
28461: distrikten i vårt land har det under 1960~ lighet att få sin undervisning på modersmå-'
28462: talet visat sig nästan omöjligt att få kom- let.
28463: petent arbetskraft i stället för de konstap- Från de tvåspråkiga polisföreningarnas
28464: lar och underbefäl som gått i pension. sida har man ansett att redan en svensk-
28465: Detta beror bl.a. på att någon svensksprå- språkig rekrytkurs omfattande c :a 30 man
28466: kig rekrytkurs inte har hållits sedan år vart femte år vid Otnäs polisinstitut skulle
28467: 1946·. tillgodose behovet av svenskspråkig utbild-
28468: För att belysa hur allvarlig situationen ning. De svenskspråkiga aspiranter som
28469: är må påpekas, att av de 56 man som anta- fullständigt behärskar finska har ju möj-
28470: gits att sköta konstapelbefattning under lighet att däremellan delta i de ordinarie
28471: de senaste fem åren i de tvåspråkiga finska kurserna.
28472: distrikten i Nyland förutom Helsingfors Med hänvisning tili 37 § 1 mom. RO
28473: endast sex man har haft erforderlig kompe- framställer undertecknade högaktningsfull t
28474: tens, dvs. genomgången rekrytkurs. · För- följande spörsmål att besvaras av veder•
28475: hållandena i de övriga svensk- och två- börande medlem av statsrådet:
28476: språkiga distrikten i Åbo och Björneborgs
28477: Iän samt Vasa Iän avviker inte från de Är Regeringen medveten om be-
28478: i Nyland. hovet av regelbundet återkommande
28479: Det måste anses skäligt, och däri förenar svenskspråkiga rekrytkurser vid sta-
28480: sig vederbörande polisföreningar, att de tens polisinstitut, och ifall detta är
28481: som söker inträde till en svenskspråkig fallet,
28482: rekrytkurs vid Otnä.s polisinstitut måste vad har Regeringen gjort eller vad
28483: ha nödiga insikter i finska språket. Men ämnar den göra för att dylika kurser
28484: skall komma till stånd?
28485: Helsingfors den 24 maj' 1967.
28486:
28487: Henrik Westerlund. Victor Procope. Kristian Gestrin.
28488:
28489:
28490:
28491:
28492: E 506/67
28493: 2
28494:
28495: Kirj. ksm. N:o 93. 811.0mennos
28496:
28497:
28498:
28499:
28500: Westerlund ym.: Ruotsinkielisten aiokaskurssien järj·estä-
28501: misestä valtion poliisiopistossa.
28502:
28503:
28504: Eduskunnan Herra Puhemiehe1ie.
28505:
28506: On osoittautunut, että 1960-luvulla maam- suomenkielessä. Mutta ruotsinkielisille alok-
28507: me ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin poliisi- kaille tulee suoda mahdollisuus saada opetus
28508: piireihin on melkein mahdotonta saada päte- äidinkielellään.
28509: vää työvoimaa niiden konstaapelien ja ali- Kaksikielisten poliisiyhdistysten taholta
28510: päällystöön kuuluvien tilalle, jotka ovat on katsottu, että jo yksikin ruotsinkielinen
28511: siirtyneet eläkkeelle. Tämä johtuu mm. noin 30 miehen aiokaskurssi joka viiden-
28512: siitä, ettei vuoden 1946 jälkeen ole pidetty tenä vuonna Otaniemen poliisiopistossa tyy-
28513: yhtään ruotsinkielistä alokaskurssia. dyttäisi ruotsinkielisen koulutuksen tar-
28514: Osoituksena siitä, miten vakava tilanne peen. Onhan ruotsinkielisillä pyrkijöillä,
28515: on, huomautetaan, että niistä 56 miehestä, jotka hallitsevat täydellisesti suomenkieltä,
28516: jotka on otettu hoitamaan konstaapelinvir- mahdollisuus muina aikoina ottaa osaa
28517: koja viimeisten viiden vuoden aikana ruot- säännönmukaisiin suomenkielisiin kurssei-
28518: sinkielisissä piireissä Uudellamaalla Hel- hin.
28519: sinkiä lukuunottamatta, vain kuudella mie- Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo-
28520: hellä on ollut vaadittava pätevyys, ts. suo- menttiin viitaten allekirjoittaneet esittävät
28521: ritettu alokaskurssi. Olosuhteet muiden kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
28522: ruotsinkielisten ja kaksikielisten piirien jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28523: kohdalla Turun- ja Porin läänissä sekä sen:
28524: Vaasan läänissä eivät poikkea Uudenmaan Onko Hallitus tietoinen Valtion
28525: läänissä vallitsevasta tilanteesta. poliisiopistossa säännöllisesti pidettä-
28526: On pidettävä kohtuullisena, ja tähän vien ruotsinkielisten aiokaskurssien
28527: kantaan yhtyvät myös asianomaiset po- tarpeesta, ja jos on,
28528: liisi'yhdistykset, että niiden, jotka pyrkivät mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
28529: Otaniemen poliisiopiston ruotsinkieliselle alo- tehdä sellaisten kurssien aikaansaa-
28530: kaskurssille, on omattava tarpeelliset tiedot miseksi?
28531: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1967.
28532:
28533: Henrik Westerlund. Victor Procope. Kristian Gestrin.
28534: 3
28535:
28536:
28537:
28538:
28539: E d u s kunnan He r r a Puh e m i e h e H e.
28540:
28541: Herra puhemies on minulle lähettänyt läänissä 2 miestä tiedustellut mahdollisuutta
28542: valtiopäiväjårjestyksen 37 § :n 1 momen- päästä ruotsinkieliselle kokelaskurssille.
28543: tissa mainitussa tarkoituksessa jäljennöksen Poliisiopistossa saavat ruotsinkieliset op~
28544: edustaja Henrik Westerlundin ym. jättä- pilaat oppitunneiUa ja kokeissa käyttää
28545: mästä 24 päivänä toukokuuta 1967 päivä- äidinkieltään, jos haluavat. Yleensä he kui-
28546: tystä kirjoituksesta, jossa hallituksen asian- tenkin käyttävät mieluummin suomenkieltä.
28547: omaisen jäsenen vastattavaksi esitetään seu- Ruotsinkielisten kokelaskurssien toimeen-
28548: raava kysymys: panemista yritettiin liikkuvan poliisin toi-
28549: mesta 1950-luvulla kahteen kertaan, mutta
28550: ''Onko Hallitus tietoinen Valtion ruotsinkielisissä sanomalehdissä olleiden il-
28551: poliisiopistossa säännöllisesti pidet- moitusten johdosta kursseille pyrki vain
28552: tävien ruotsinkielisten aiokaskurssien 5-8 hakijaa, jotka lisäksi olivat tasoltaan
28553: tarpeesta, ja jos on, varsin heikkoja. Kursseja ei katsottu olevan
28554: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo aiheellista järjestää. Näin pienien kurssien
28555: tehdä sellaisten kurssien aikaansaa- järjestäminen tulisi valtiolle erittäin kal-
28556: miseksi~'' liiksi, koska ne vaativat normaalimäärän
28557: ruotsinkielisiä erikoisopettajia, joita lisäksi
28558: Vastauks-ena tähän kysymykseen ilmoitan on erittäin vaikeaa saada.
28559: kunnioittaen seuraavaa: Edelleen on havaittavissa, että poliisin
28560: palvelukseen pyrkivät ymmärtävät, että ny-
28561: Poliisiopiston kokelaskursseille pyrkii kyään on poliisitehtävistä, Ahvenanmaata
28562: kolme kertaa vuodessa noin 500-650 miestä lukuun ottamatta, melkein mahdotonta sel-
28563: kerrallaan. Näistä on äidinkieleltään ruot- vitä, jollei lainkaan hallitse suomenkieltä.
28564: sinkielisiä kurssia kohden vain 1-10 miestä Näin ollen suomenkieltä vähänkin taitavat
28565: ja nämäkin yleensä heikohkoja yleiseen ta- pyrkivät mieluummin suomenkielisille kurs-
28566: soon verrattuna. Koska ruotsinkieltä tai- seille oppiakseen samalla suomea.
28567: tavista on poliisissa suuri puute, on ruotsin- Hallitus tulee seuraamaan tilannetta ja,
28568: kielisillä se etu, että heidät hyväksytään jos tarvetta ruotsinkielisten kokelaskurs-
28569: miltei kaikki. sien toimeenpanemiseen esiintyy, ryhty-
28570: Lääninhallituksilta saadun tiedon mukaan mään toimenpiteisiin kurssien järjestämi-
28571: on kolmen vuoden aikana Turun ja Porin seksi.
28572: Relsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1967.
28573:
28574: Ministeri S. Suorttanen.
28575: 4
28576:
28577:
28578:
28579:
28580: Till Riksdagens H err T alm an.
28581:
28582: I det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsord- möjligheten att få komma till en svensk-
28583: ningen anger har Ni, Herr Talman, tillsänt språkig rekrytkurs.
28584: mig en avskrift av en av riksdagsman Hen- Vid polisinstitutet får de svenskspråkiga
28585: rik Westerlund m.fl. den 24 · maj 19·67 in- ele·verna under lektionerna och vid proven
28586: lämnad skrivelse, vari vederbörande med- använda sig av sitt modersmål om de så
28587: lem av regeringen för besvarande tillställes önskar. I wllmänhet använder de likväl
28588: följande spörmål: hellre finska språket.
28589: På 1950-talet försökte man två gånger
28590: "Är Regeringen medveten om be- på åtgärd av rörliga polisen ordna svensk-
28591: hovet av regelbundet återkommande språkiga rekrytkurser, men på grund av
28592: svenskspråkiga rekrytkurser vid sta- de annonser, som ingick i de svenskspråkiga
28593: tens polisinstitut, och ifall detta är tidningarna, anmälde sig till kurserna en-
28594: fallet, dast 5-8 sökam.de, vilka dessutom stod på
28595: vad har Regering.en gjort eller en synnerligen svag nivå. Man ansåg det
28596: vad ämnar den göra för att dylika icke motiverat att ordna kurserna. Anord-
28597: kurser skall komma till stånd ~" nandet av så här små kurser skulle bli
28598: särdeles dyrt för staten, enär de fordrar
28599: Såsom svar på detta spörsmål får jag ett normalt antal svenskspråkiga special-
28600: vördsamt anföra följande: lärare. Att erhålla sådana är dessutom
28601: synnerligen svårt.
28602: Tre gånger årligen söker ungefär 500- Vidare kan det observeras, att de som
28603: 600 man åt gången inträde till rekrytkur- söker sig till polistjänst förstår, att det
28604: serna vid polisinstitutet. Av dem har en- nu för tiden - annorstädes än på Åland -
28605: dast 1-10 man svenska som modersmål är nästan omöjHgt att klara sig i polisupp-
28606: och dessa hör i a1lmänhet också till de gifter, om man icke alls behärskar finska
28607: svagare, om man jämför med den allmänna språket. Sålunda söker sig de som har
28608: nivån. Då det bland poliserna råder srtor också bristfälliga kunskaper i: finska hellre
28609: brist på sådana som kan svenska, har de till finskspråkiga kurser för att samtidigt
28610: svenskpråkiga den fördelen, att så gott som lära sig språket.
28611: alla av dem godkännes. Regeringen kommer att fölJa med situa-
28612: Enligt av länsstyrelserna erhållna upp- tionen och, om det yppar sig behov att
28613: gifter har i Åbo och Björneborgs län under anordna svenskspråkiga rekrytkurser, vid-
28614: tre års tid 2 män förfrågat sig angående taga åtgärder för anordnande av sådana.
28615: Helsingfors den 19 juni 1967.
28616:
28617: Minister S. Suorttanen.
28618: Kirj. ksm. lf:o 94.
28619:
28620:
28621:
28622:
28623: Sinisalo ym.: Kansalaisäänestyksen toimeenpanosta kunnalli-
28624: sen itsehallinnon piirissä.
28625:
28626:
28627: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
28628:
28629: Tarkoituksenmukaisen yhdyskuntamuodos- rajojen muutokset tultaisiin toteuttamaan ns.
28630: tuksen edistäminen sekä kunnallishallinnon pakkopäätöksinä.
28631: ja -talouden edellytysten parantaminen ovat Kansandemokraatit ovat eri yhteyksissä
28632: tuoneet päiväjärjestykseen kuntakoon suu- asettuneet vastustamaan kuntalaisten tahdon
28633: rentamisen. Nykyiset kuntarajat pohjautuvat vastaisia kuntien yhdistämisiä. SKDL on
28634: merkirttävältä osalta vanhaan seuralmntajao- nwdelta 1964 olevassa kunnallisohjelmassaan
28635: tukseen. Näitä jaotuksia vastaavilla kunnilla ilmaissut käsityksensä asiaan lausumalla:
28636: oli kokonaan toiset tehtävät kuin mitä kun-
28637: nilla nykyään. Näinollen kuntakoon suuren- "Pienten kuntien yhdistäminen taloudelli-
28638: taminen ja muut kunnallisen jaoituksen sesti ja hallinnollisesti tarkoituksenmukaisiksi
28639: uudistamiset ovat ymmärrettäviä ja väHtä- yksiköiksi voidaan toteuttaa mikäli a.o. kun-
28640: mättömiäkin. tien asukkaiden enemmistö sitä haluaa."
28641: Kuntalwon suul'entaminen osaltaan edes- Kuntalaisten enemmistön käsityksen sel-
28642: autta..llee, että kansalaisille voidaan turvata, villesaaminen saattaa olla vaikeaa. Tämän
28643: asuinkunnastaan riippumatta, edes osapuil- yuoksi tulisi harkita, että kunnallisen jao-
28644: leen samanlaiset mahdollisuudet koulutuksen, tuksen muutoksia toteutettaisiin siten, että
28645: tel'V'eydenhoidon, sosiaalihuollon, kulttuuri- ehdotukset muutoksiksi alistettaisiin kunta-
28646: palvelusten ja muiden etuisuuksien osalta. laisten äänestyksellä ratkaistavaksi. Tällai-
28647: Tietenkään kuntien vaikeuksia ei ratkaista sen äänestysmahdollisuuden käyttöön löin-
28648: eikä e.m. tavoitteita toteuteta yksin kunta.- nitti Tasavallan Presidentti huomiota pu-
28649: koon muutoksilla. Erittäin ajankohtaisia ja heessaan maalaiskuntien kunnallishallinnon
28650: kansandemokraattien käsityksen mukaan 100-vuotisjuhlassa v. 1965. Hän totesi, että
28651: kunnallisen jaotuksen uudistamisen rinnalla kuntalaisten välitön intressi kunnan asioi-
28652: toteutettavia kunnallisuudistuksia ovat mm. den hoitoon on eri syistä vähentynyt. "Täl-
28653: valtion ja kuntien kustannustenjaon uudista- löin nousee esiin kysymys: reikö nykyisin,
28654: minen ja kunnallistalouden vahvistaminen hyvien kulku- ja tietoyhteyksien aikana,
28655: muilla keinoin, kunnallisen verotusjärjestel- olisi mahdollista ottaa käytäntöön kansalais-
28656: män uudistaminen, tonttipolitiikkaa koskevat äänestys kunnallisen itsehallinnon piirissä?"
28657: uudistukset sekä kunnallisdemokratian kehit- mainitsi Tasavallan Presidentti e.m. puhees-
28658: täminen, johon liittyy mm. rajoitretun paikal- saan. Kuten tunn~ttua v. 1917 kunnallis-
28659: lisen itsehallinnon toteuttaminen ja kunnan- laissa oli tällaista äänestystä koskevat sään-
28660: valtuutettujen lukumäärän lisäämisen kävt- nökset, mutta ne poistettiin v. 1919. Kunnal-
28661: t?önotto ainakin kuntien yhdistämistapal;k- lisen jaotuksen muuttaminen, ainakin kun-
28662: SJ.ssa. tien yhdistämisen ollessa kysymyksessä,
28663: Kuntajaotuksen muutoksia, jotka keskei- olisi merkitykseltään niin suuri asia, että
28664: seltä osalta nyt ovat lääneittäin suunnitelta- sen yhteydessä kansanäänestysjärjestelmän
28665: vana on vaikea toteuttaa ·elleivät kuntalaiset käyttäminen tuntuisi luonnolliselle.
28666: tai ainakin niid~n enemmistö hyväksy muu- Edellä sanot,tuun viitaten ja kun kan-
28667: toksia. Tätä osoittaa eräiden kuntien yhdistä- salaisäänestysjärjestelmän käytäntöönotta-
28668: misten herättämä voimakas arvostelu ja mista koskevat päätökset saa.ttaisivat osal-
28669: pelko siitä, että suunnitteilla olevat kunta- taan rauhoittaa niitä levottomuusmi'elialoja,
28670: E 519/67
28671: 2
28672:
28673: joita kuntien yhdistäruissuunnitelmien vuoksi Miten Hallitus suhtautuu kansa-
28674: esiintyy, esitämme valtiopäiväjärj~styksen laisäänestyksen toimeenpanoon kun-
28675: 37 § : n 1 imomenttiin viitaten valtio- nallisen itsehallinnon piirissä esimer-
28676: neuvoston asianomaiselle jäsenelle seuraa- kiksi ratkaistaessa kuntien yhdistä-
28677: van kysymyksen: mistä tai suurempia alueliitoksia?
28678: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1967.
28679:
28680: Taisto Sinisalo. Lyyli Koskinen.
28681: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen.
28682: 3
28683:
28684:
28685:
28686:
28687: E d u s k u n n a n H e r r a Pu h e m i e h e ll e.
28688:
28689: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- asianomaisen osan asukkaat muutoksen. Sama
28690: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra koskee lruntamuodon muuttamista. Nåin ollen
28691: Puhemies, olette 25 päivänä toukokuuta 1967 ei voida katsoa o~evan syytä siihen, että an-
28692: päivätyn kirjeenne n: o 592 ohella lähettänyt nettaisiin säännökset äänestyksen toimittami-
28693: minulle jäljennöksen kansanedustaja Taisto sesta kunnan jäsenten keskuudessa tällaisista
28694: Sinisalon ym. jät,tämästä seuraavasta kirjalli- kysymyksistä. Eri asia on, että kunnan jäsen-
28695: sesta kysymyksestä: ten tai kysymyksessä olevan osan väestön
28696: mielipide voidaan, jos niin halutaan, pyrkiä
28697: "Miten Hallitus suhtautuu kansa- selvittämään joko sellaisten nimilistojen
28698: laisäänestyksen toimeenpanoon kun- avulla, joihin monissa tapauksissa on käytän-
28699: nallisen itsehallinnon piirissä esimer- nössä turvauduttukin, taikka suorastaan toi-
28700: kiksi ratkaistaessa kuntien yhdistä- mituttamalla asiasta kunnan järjestämänä
28701: mistä tai suurempia alueliitoksia?" mielipidetiedustelu.
28702: Mitä ·edellä on sanottu, soveltuu muihinkin
28703: Vastauksena tähän kysymykseen esitän sellaisiin tärkeimpiin kysymyksiin, mitkä
28704: kunnioittaen seuraavaa: kunnallishallinnossa tulevat esille. Lakisäätei-
28705: Kunnallisen jaotuksen muuttuminen, vaik- sen kansalaisäänestyksen käyttöön ottamiseen
28706: kapa kysymyksessä olisi koko kunnan liittä- tuskin voidaan katsoa olevan syytä, mutta
28707: minen toiseen, enempää kuin kuntamuodon mielipidetiedustelujen toimittaminen kunta-
28708: muuttaminenkaan ei lakiemme mukaan vaadi laisten keskuudessa joistakin erityisen .tär-
28709: kunnallisvaltuuston esi-tystä tai suostumusta. keistä asioista saattaa olla hyvinkin perustel-
28710: Myöskään kunnan tai sen kysymyksessä ole- tavissa. Näin voidaan pyrkiä herättämään
28711: van osan väestön suostumusta ei tarvita. Val- kunnan jäsenten piirissä kiinnostusta kun-
28712: tuuston kannalla on kuitenkin tärkeä merki- nallishallintoon ja lähentämään väestön suh-
28713: tys. Valtuuston vastustaessa muutosta se voi- detta siihen sekä vahvistamaan siten kun-
28714: daan panna 1toimeen vain tärkeän yleisen nallista demokratiaa. Tällöin on kuitenkin sa-
28715: edun niin vaatiessa. Käytännössä myös väes- malla pidettävä silmällä, ettei kunnan hal-
28716: tön mielipiteille on luonnollisesti annettava lintoelinten harkintavaltaa, joille kunnan
28717: arvoa. asioista päättäminen ja niiden hoitaminen
28718: Ei kuitenkaan ole ajateltavissa, että kun- lain mukaan kuuluu, tosiasiallisesti rajoiteta
28719: nallisen jaotuksen muuttaminen tehtäisiin eikä niiden a."lemaa muutoinkaan heikenn.etä.
28720: riipuvaksi siitä, hyväksyvätkö kunnan tai sen
28721: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1967.
28722:
28723: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
28724: 4
28725:
28726:
28727:
28728:
28729: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
28730:
28731: I det syfte, som framgår av 37 § 1 mom. kommunen eller invånarna i vederbörande
28732: riksdagsordningen, har Ni, Herr Talman, del därav. Detsamma gäller ändring av kom-
28733: jämte Eder skrivelse av den 25 maj 1967 nr munformen. Sålunda kan det icke anses
28734: 592, tillställt mig en avskri:Lt av följande av vara skäl a.tt utfärda stadganden om verk-
28735: riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl. underteck- ställande av omröstning bland kommunens
28736: nade skriftliga spörsmål: medlemmar i sådana frågor. En annan sak
28737: är att invånarnas i kommunen eller befolk-
28738: "Vilken ställning intar R'egeringen ningens i frågavarande del därav åsikt, om
28739: till verkställande av folkomröstning så önskas, i mån av möjlighet kan utredas
28740: inom den kommunala självstyrelsen antingen genom sådana namnlistor, som re-
28741: t. ex. vid avgörande av frågor rörande dan i många fall i praktiken kommit till an-
28742: sammanslagning av kommuner eller vändning eller direkt genom att låta verk-
28743: större inkorporerin gar?" ställa en av kommunen organiserad opinions-
28744: unclersölming i saken.
28745: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- Det ovan sagda gäller även andra sådana
28746: samt anföra följande: viktigare frågor, som framkommer inom kom-
28747: En ändring av den kommunala indelnin- munalförvaltningen. Skäl till tillgripande av
28748: g·en, obero~ndc av huruvi.da det är fråga om en lagstadgad folkomröstning kan knappast
28749: anslutning av en hel kommun till en annan anses föreligga, men verkställandet av opini-
28750: eller ändring av kommunformen, kräver en- onsundersökningar bland kommunens med-
28751: ligt våra lagar icke framställning av kommu- lemmar i vissa särskilt viktiga ärenden kan
28752: nens fullmäktige ,eller dess samtycke. Ej hel- vara mycket motiverat. Sålunda kan man
28753: ler erfordras samtycke av kommunen ·eller sträva att bland kommunens 'medlemmar
28754: befolkningen inom ifrågavarande del därav. väcka intresse för kommunens förvaltning
28755: Fullmäktiges ståndpunkt är likväl av vi- och göra befolkningens förhållande till den
28756: tal betydelse. Då fullmäktige motsätter sig mer intimt, vilket kan bidraga till en för-
28757: en ändring kan denna genomföras endast då stärkning av den kommunala demokrart:in.
28758: detta påkallas av ett viktigt allmänt intress'e. Härvid bör lik:väl samtidigt beaktas att de
28759: I praktiken bör givetvis även befolkningens kommunala förvaltningsorgan, på vilka be-
28760: åsikt tillmätas betydelse. slutanderätten i och skötseln av kommunens
28761: Det kan likväl icke tänkas att en ändring ärenden enligt lag ankommer, icke faktiskt
28762: av den kommunala indelningen skulle göras berövas sin prövningsrätt och att deras ställ-
28763: beroende av huruvida den godkännes av ning icke heller i andra avseenden försvagas.
28764: Helsingfors den 24 augusti 1967.
28765:
28766: l\Iinister för inrikesärendena Martti Viita.nen.
28767: Kirj.ksm. N:o 95.
28768:
28769:
28770:
28771:
28772: Lähteenmäki ym.: Vuokramiesten aseman parantamisesta.
28773:
28774:
28775: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
28776:
28777: Vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa Kun lain turvaaruissäännösten ulkopuolelle
28778: ja ikaupp.aloissa .annettu laki 9 päiväJltä maa- on jätetty kaikki ne, jotka eivät itse asu
28779: liskuuta 1962 •aikaansai parannuksen maan- vuokra-alueella sijaitsevassa talossaan, niin
28780: vuakraajien asemaan kaupungeissa. Lain tar- tämän on taDkoitettu käsittävän myöskin ne
28781: koituksena on vuokmmiesten aseman turvaa- tapaukset, jolloin vuokramiehen lisäksi joku
28782: minen. Tämän tulisi tapahtua ensisijassa si- tai jotkut muut asuvat samassa kiinteistössä.
28783: ten, että vuokrasuhteet jatketaan 50 vuodella. Tämä on ilmeinen epäkohta lain soveltamisen
28784: Vain siinä tapauksessa, että vuokranantaja kannalta. Varsinkin 1930-luvulla ja välittö-
28785: ei haluaisi vuokrasuhteen jatkamista, vuokra- mästi sotien jälkeenkin rakennettiin omakoti-
28786: mies saa lunastaa vuokra-alueensa. taloihin verrattavia pientaloja, joissa oli
28787: Kun kysymyksessä olevaa laJda on alettu useimmiten 2-3 vuokrattavaa huonetta.
28788: soveltaa käytännössä, on ol'lut havaittavissa, Omalla työllä ja säästäväisyydellä rakenne-
28789: että ku:ntayhteisöt, soveltaetssaan vuokra-aluei- tuilla vuokrahuonei'lla oli tarlmitus luoda jon-
28790: den j•ärjestelylain 5 §: n säännöksiä, ovat kinlainen vanhuuden turva ja parantaa sa-
28791: pyrkineet lunastamaan vuokramiesten omis- malla asuntotilannetta.
28792: tamia rakennuksia vuokra-alueilla. Lukuun- Alunpitäen nämä omakotitaloon verratta-
28793: ottamatta sitä vähemmän hyväksyttävää pyr- vat pienkiinteistöt täyttivät nykyisen vuokra-
28794: kimystä, ·että lain poikkeuk:seksi tarkoitettua rulueiden järjestelylain vaatimuksen siinä suh-
28795: säännöstä on alettu käyttää yhä yleisemmin, teessa, että vuokra-aluetta on pääasiallisesti
28796: on tästä ollut seurauksena se, että lukuisat käytetty omaan asuntotaDkoitukseen. Voi kui-
28797: vuokramiehet ovat joutuneet varsin epävar- tenkin syntyä tilanteita, jolloin asunnosta on
28798: maan asemaan. Lisäksi voidaan todeta, että luovutettu vuokralle lisähuoneita perheenjä-
28799: vuokramiesten suojaksi esim. siirtämisessä ja senten ollessa väliai!kaisesti poissa paikkakun-
28800: uuden tontin osoittamisessa tarkoitetut tur- nalta. Tällöin omaan asumiseen taDkoitettu
28801: vaamissäännökset eivät korvaa niitä menetyk- pinta-ala on muuttunut. Omaan asumiseen
28802: siä, joita vuokramiehelle siirtämisestä koituu. tliittyvän pinta-alan määrittelyä ei voida koh-
28803: Käytäntö on osoittanut sen arveluttavan piir- tuudella ,sovetltaa edeLlä mainirtunlaisiin oma-
28804: teen, että vuokramiehet ovat joutumassa har- kotitaloihin verrattaviin pienkiinteistöihin,
28805: kintaaan perustuvien päätösten varaan. Tätä joiden tulisi päästä lain suojaamissäännösten
28806: hai1kintaoikeutta ja siitä johtuvaa vuokra- piiriin.
28807: miesten rakennuksien lunastamisoikeutta käy- lVIitä tulee teknillisluonteisiin lain sovelta-
28808: tetään silloi:n!kin, kun siihen ei ole todeillista mi~ysymyksiin on arvostelua ja huolestu-
28809: tarvetta. Vuokramiesten osalta on näin syn- mista herättänyt järjestelytoimitusten hidas
28810: tymässä yhteiskunnallinen ep.äkohta. Lakia eteneminen. Tämä aiheuttaa luonnollisesti
28811: olisi ilmeisesti muutettava tai täydennettävä epävarmuutta vuokramiesten asemassa. Niin
28812: ainakin siten, että maanomistaja velvoitettai- ikään on todettu sovellutusohjeiden puutetta
28813: siin määräajassa esittämään lunastusvaati- esim. seliaisissa tapauksissa, jolloin vuokra-
28814: muksen.sa vuokra-alueil'la oleviin rakennuksiin miehet ovat oikeutettuja Innastamaan vuokra-
28815: nähden uhalla, että ehlei sitä tehdä, vuokra- alueen maanomistajalta. Huolimatta siitä,
28816: miehellä on tämän jälkeen valintaoikeus joko että lain 31 §: n ja 34 §: n mukaan vuokra-
28817: lunastamiseen tai vuokrasuhteen pidentämi- miehet ovat oikeutettuja lunastamaan maan
28818: seen. paikkakunnrulla käyvän hinnan mukaan, on
28819: E 552/67
28820: 2
28821:
28822: hinnoitteluperusteena käytetty erilaisia ias- Onlko HaLlitus tietoinen vuokramies-
28823: kelmia, jotka ovat ilmeisesti johtaneet erheel- ten vaikeasta j,a epävarmasta asemasta,
28824: lisiin lopputuloksiin käyvän hinnan määritte- ja jos on,
28825: lyssä. mihin toimenpilteisiin Halliltustus on
28826: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä vuokramies-
28827: tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin, ten aseman parantamisek:JSi ja tiJan-
28828: esitämme valtioneuvoston ,asianomaisen jäse- teen korjaamisek:JSi~
28829: nen vastattavaksi seuraavan !kysymyksen:
28830: He'lsingissä 25 päivänä toukokuuta 1967.
28831:
28832: Olavi Lähteenmäki. Pentti Sillantaus.
28833: Juha Rihtniemi. Timo Mäki.
28834: 3
28835:
28836:
28837:
28838: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
28839:
28840: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- nen ja siinä yhteydessä tapahtuva rakennus-
28841: tissa mainitussa tal'koitu:ksessa Te, Herra ten mahdollinen lunastaminen ja siirtokus-
28842: Puhemies, olette kirjeellänne 26 päivältä tou- tannusten määrääminen ratkaistaan järjes-
28843: kokuuta 1967 n:o 595 l·ähettänyt vaåtioneu- telytoimituksen toimitusmiesten toimesta.
28844: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi Kun vuokramiehet voivat lain mukaan saat-
28845: 'kansanedUS!taja 0. Lähteenmäen ym. !tekemän taa toimituksissa tehdyt päätökset ja muut
28846: seuraavan sisältöisen kysymyksen: toimitusmiesten toimenpiteet maanjako-o~keu
28847: den ja edelleen Korkeimman oikeuden rat-
28848: "Onko Hallitus tietoinen vuokramies- kaistavaksi, ei esitetty lain muuttaminen
28849: ten vaikeasta ja epävarmasta asemasta, näytä olevan tarpeen, varsinkaan kun se vas-
28850: ja jos on, toin vuokra-alueiden järjestelylain aJ.kupe-
28851: mihin :toimenpilteisiin Halli:tustUJs on räistä tarkoitusta muodostuisi esteeksi vuok-
28852: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä vuokramies- ratun alueen käyttämiselle asemakaavan mu-
28853: ten aseman parantamiseksi ja thlan- kaiseen tai muutoin yleisen edun vaatimaan
28854: teen korjaamiseksi?" tarkoitukseen.
28855: Vuokra-alueiden järjestelylain mukaan sel-
28856: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lainen vuokramies, joka käyttää omistamaansa
28857: taen seuraavaa: asuinrakennusta pääasiallisesti omana vaki-
28858: Kysymyksen perusteluista käy selville, että naisena asuntonaan, kuuluu lain turvaaruis-
28859: arvostelun kohteena on ollut vuokra-alueiden säännösten piiriin. Kysymyksen perusteluissa
28860: järjestelystä kaupungeissa ja kauppalaissa on esitetty, että sanottua säännöstä sovellet-
28861: 9 päivänä maaliskuuta 1962 annetun lain taessa rakennus olisi katsottava käytetyn pää-
28862: (218/62) soveltaminen. On mainittu lukuis- asial!lisesti omaan asuntotarkoitukseen silloin-
28863: ten vuokramiesten joutuneen varsin epävar- kin, kun rakennus on sen omistajan tai hä-
28864: maan asemaan sen johdosta, että "kuntayh- nen perheensä väliaikaiseksi tarkoitetun
28865: teisöjen on havaittu, lain 5 §: n säännöksiä muualla asumisen vuoksi luovutettu pääasial-
28866: soveJ.taessaan, pyrkineen Innastamaan vuokra- lisesti vuokralaisten käyttöön. Kun kysymys
28867: mie.c;ten omistamia rakennuksia vuokra-alueil- on lähinnä lain tulkinnasta, jota koslkevan
28868: la." Kysymyksen esittäjät katsovat, että toimitusmiesten päätöksen vuokramies voi
28869: vuokramiesten siirtoja ja siinä yhteydessä saattaa säädetyssä järjestyksessä maanjako-
28870: tapahtuvia vuokramiesten rakennusten lu- oikeuden ja edelleen Korkeimman oikeuden
28871: nastamisia suoritetaan harkinnan nojalla sil- ratkaistavaksi, ei asia tältäkään osin näytä
28872: loinkin, kun tähän ei ole ollut todellista tar- antavan aihetta toimenpiteisiin.
28873: vetta ja että "vuokramiesten suojaksi siirtä- Mitä tulee kysymyksen perusteluissa esi-
28874: misessä ja uuden tontin osoittamisessa tal'koi- tettyyn arvosteluun vuokra-alueiden järjes-
28875: tetut turvaaruissäännökset eiv:ä:t korvaa niitä telylain toimeenparran hitaasta edistymisestä,
28876: menetyksiä, joita vuokramiehelle siirtämi- on todettava, että määräajassa tehdyistä noin
28877: sestä koituu." Asian !korjaamiseksi kysymyk- 10 500 hakemuksesta on tähän mennessä noin
28878: sessä esitetään lakia muutettavaksi siten, että 36 % tullut 'loppuun käsitellyiksi, 62 % on
28879: "maanomistaja velvoitettaisiin määräajassa keskeneräisissä toimituksissa käsiteltävinä ja
28880: esittämä:än lunastusvaatimuksensa vuokra- vain 2 % on vielä aloittamatta. Ottaen huo-
28881: alueilla oleviin rakennuksiin nähden uhalla, mioon järjestelytoimituksissa käsiteltävien
28882: että ellei sitä tehdä, vuokramiehellä on tämän kaavoitus- ja siihen liittyvien kysymysten
28883: jälkeen valintaoikeus joko luna:Stamiseen tai aikaa vievän selvittelyn voidaan lain toimeen-
28884: vuokrasuhteen pidentämiseen." panon tähän mennessä katsoa edistyneen tyy-
28885: Tämän johdosta on ensinnäkin todettava, dyttävästi.
28886: että vuokramiesten uudelle aJ.ueelJe siirtämi-
28887: HeJ.singissä 12 päivänä syyskuuta 1967.
28888:
28889: Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
28890: 4
28891:
28892:
28893:
28894:
28895: T. i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
28896:
28897: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bestämmandet av utflyttningskostnaderna av-
28898: anger har Ni, Her.r Talman, med Eder skri- göres vid regleringsförrättningen på åtgärd
28899: velse av den 26 maj 1967 nr 595 till veder- av förrättningsmännen. Då legotagarna en-
28900: börande medlem av statsrådet för avgivande Hgt lagen kan draga de vid förrättningarna
28901: av svar översänt fö,ljande av riksdagsman fattade besluten och förrättningsmännens öv-
28902: 0. Lähteenmäki m.fl. ställda spörsmål: riga ätgärder under ägodelnimgsräJtte.n och
28903: vidare under Högsta domstolens prövning,
28904: "Är Regeringen medveten om ar- förefaller det inte påkallat att ändra lagen
28905: rendatorernas svåra och osäkra stäH- på föreslagert; sätt, i synnerhet som detta, å.
28906: ning, och om så är fallet, strid med det ursprungliga syftet med lagen
28907: v:i1ka åltgä:rder har Regeringen vid- om reglering av legoområden i stad och kö-
28908: .tagit eller ämnar den vidtaga ltill ping, skulle komma att utgöra hinder för
28909: förbättrande ·av arrem.datorerna:s stähl- nyttjande av utarrenderwt område för ända-
28910: ,ning och den rådande situationen~" måll, som förutsättes i stadsplanen eller eljest
28911: är av allmänt intresse.
28912: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- Enligt 1agen om reglering av legoområden
28913: samt anföra följande: i stad och köping åtnjuter legotagare, som
28914: Av spörsmålets motivering framgår, att huvudsakligen använder bostadshus som han
28915: föremålet för kritiken är tillämpningen av äger såsom stadigvarande bostad för sig, det
28916: lagen den 9 mars 1962 om reglering av lego- skydd lagen tillförsäkrar. I spörsmålets moti-
28917: områden i stad och köping (218/62). Det vering har det föreslagits, att byggnad vid
28918: sägs, att talrika arrendatorer har blivit för- tiUämpningen av sagda stadgande skUJlle an-
28919: satta i en synnerligen osäker si·tuation med ses huvudsakligen använd för egna bostads-
28920: anledning av att ''kommunsainmanslutnin- ändamål även när den på grund av att äga-
28921: gar vid ti:llämpningen av stadgandena i lagens ren eller hans familj tillfälligt bor annor-
28922: 5 § har befunnits sträva till att inlösa ar- städes, med avsikt att återvända, huvudsakli-
28923: rendatorerna tillhöriga byggnader på lego- gen upplåtits åt hyresgäslter. Då det närmaslt
28924: områdena." Spörsmålsställarna anser, att ut- är fråga om lagtolkning, vars riktighet lego-
28925: flyttningar av legotagare och inlösningar av tagaren kan få avgjord genom att draga för-
28926: dessas byggnader i samband därmed ver'k- rättningsmännens besil.ut under ägodelnings-
28927: ställes enligt prövning o0kså i fall, då något rättens och vidare under Högsta domstolens
28928: verkligt behov därav icke har förelegat, och prövning, synes saken inte heil.ler till denna
28929: att de stadganden som syftar till a;tt trygga del ge anledning till åtgärder.
28930: legotagarna vid utflyttningar och när ny V ad beträffar den i spörsmålets motive-
28931: tomt anvisas inte ersätter de förluster en ut- ring framförda kritiken av långsamheten
28932: f,lyttning tillskyndar legotagaren. För att i verkställigheten av lagen om reglering av
28933: råda bot på detta föreslår spörsmå1sstä:llarna legoområden, kan anföras, att ca 36 % av
28934: en sådan ändring av lagen, att jordäg.aren de inom .utsatt tid gjorda omkring 10 500
28935: skulle förpliktas att inom viss tid framställa ansökningarna ·är slutbehandlade, 62% under
28936: sitt anspråk på att få inlösa byggnaderna behandling i ännu icke slutförda förrätt-
28937: på legoområdet, vid äventyr att legotagaren, ningar och endast 2% ännu helt obehand-
28938: om sådant anspråk inte framställs, därefter lade. lVIed bea;ktande av den tidsödande ut-
28939: har rätt att väilja mellan inlösen och för- redningen av planläggnings- och därmed
28940: längning av legoförhållandet. sammanhängande frågor, som kommer till
28941: lVIed anledning härav bör för det första behandling vid regleringsförrättningarna, kan
28942: konstateras, att frågan om utfly·ttlling av verkställigheten av lagen anses hittills ha
28943: legotagare till nytt område och eventuell in- fortskridit på ett tillfredsstäiJ.lande sätt.
28944: lösen av byggnader i samband därmed samt
28945: Helsingfors den 12 september 1967.
28946:
28947: Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
28948: Kirj. ksm. N:o 96.
28949:
28950:
28951:
28952:
28953: Paavola ym.: Valtion oppilaitosten opetta.jien sairausajan
28954: palkan määräämisperusteista.
28955:
28956:
28957: E du s kunnan Herra Puhemiehelle.
28958:
28959: Huolimatta , siitä, että sosiaaliturvaa on heillä ei ale varsinaista opetusvei vollisuutta.
28960: viime vuosina tuntuvasti lisäJtty sairausvakuu- Kuitenkaan vaJkinaisen opettajan sairausajan
28961: tuslain ja eläkelakien avulla, on erästä val- pal'kassa ei nykyisten säännösten mukaan
28962: tion. työntekijäryhmää koskeva epäkohta jää- oteta Iaisin!kaan huomioon mahdollisia ylitun-
28963: nyt edelleen korja.amatta. Tällainen epäoikeu- teja ja päätoiminen tuntiopettaja saa .sairas-
28964: denmukaisuus ilmenee valtion oppilaitosten tuessaan palkan korkeintaan kahdenkymme-
28965: vaJ!rinaisten opettajien ja tuntiopettajien sai- nen vii,klkotunnin osalta huolimatta siitä, että
28966: r~sajan Jialkan määräämisperusteissa. hän hoitaa useampiakin opetustunteja. Sivu-
28967: Koska valtion eri oppilaitoksiin vakinaisia toiminen tuntiopettaja jää kokonaan ilman
28968: virkoja ·on persutettu liian väihän, edellyttää pahlclraa.
28969: opetuksen järjestely, ·että varsinaisen opetus- Ed-ellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
28970: velvollisuutensa· lisäJksi vakinaiset opettajat tavasti vaLtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
28971: ottavat hoidettavakseen. ylitunteja sekä että mentin nojalla valtioneuvostori asianomaisen
28972: osan opetustehtävistä hoitavat tuntiopettajat. jäsenen vastattavwksi seuraavan kysymyksen:
28973: Vakinaistetr opettajien ylitunneista sekä
28974: tuntiopettajien tunneista tehdään sopimus Tietääkö HalHtus, että valtion. oppi-
28975: kunkin lukuvuoden a:Iussa, jolloin asianomai- laitosten va:kinaisten opettajien ja tun-
28976: sen· opettajan R:uukausipalldm määräytyy täs- tiopettajien sairausajan palkan mää-
28977: mrulisesti lukuvuodelksi eteenpäin. Mainitut räämisperusteet ovat epäoik-eudenmu-
28978: ylitlinnit eivät niUn. ollen ole missään tapauk- kaiset, ja jos tietää,
28979: sessa tilapäi~ksi !katsottavaa ylityötä, puhu- mitä Hallitus ai'koo tehdä tämän
28980: rtlattakaan tuhtiopettajien tunneista, kosika epä!k:ohdan korjaamiseksi? .
28981: H~lsingissä 29 päivänä toukokuuta 1967.
28982:
28983: E. J. Paavola. Pirik:Jko Aro. Pekka Pesola.
28984:
28985:
28986:
28987:
28988: E 603/67
28989: 2
28990:
28991:
28992:
28993:
28994: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
28995:
28996: Toukukuun 29 päivänä päivätyssä ja sa- järjestetty. Opettajain työaika on säädetty
28997: man kuukauden 30 päivänä palkkausasioita muista virkamiehistä poiketen opetusvelvolli-
28998: käsittelevälle ministerille saapuneessa kir- suutena. Opetusvelvollisuuden täyttäminen
28999: jeessä olette Te, Herra Puhemies, vaLtiopäivä- muodostaa näin ollen opettajan säännöllisen
29000: järjestyksen 37 § :n 1 momentissa mainitussa työajan, josta maksetaan sen pruidrausluokan
29001: tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen edus- mukainen korvaus, johon opettajan virka on
29002: taja Paavolan ym. Teille antamasta hlrjel- sijoitettu. Pa1kkausluokkiin sijoittelu on taas
29003: mästä, jossa valtioneuvoston asianomaisen tapahtunut muiden virkojen tai toimien pa:1k-
29004: jäsenen vastattava!ksi on tehty seuraava <kausluokkiin sijoittelua vastaavasti. Tältä
29005: kysymys: pohjalta ei voitane ajatella, että opettajat
29006: sairausajan palkan osaLta asetettaisiin erilai-
29007: "Tietääkö Hallitus, että valtion oppi- seen asemaan muuhun virkamieskuntaan ver-
29008: laitosten va;kinaisten opettajien ja tun- rattuna. Säännöllisen työajan eli opetusvel-
29009: tiopet;tajien sairausajan palkan mää- vollisuuden lisäiksi suoritta:mista tehtävistä,
29010: räämisperusteet ovat erpäoikeudenmu- kuten esimerlriksi ylituntien hoidosta suoritet-
29011: !kaiset, ja jos tietää, tavan palidrion eli ylituntipa:ltkkion luoDJtee-
29012: mitä Hallitus ·aikoo tehdä tämän seen kuuluu, että se on korvausta opetus-
29013: epäkohdan !korjaamiseksi~" velvollisuuden lisäksi tehdystä työstä. Kun
29014: Kun kysymys kuuluu toimialaani valtio- opettaja ei sairausaikana tällaista ylityötä
29015: varainministeriössä, esitän vastauksena 'kysy- suorita, ei pa1kan malksaminen siitä sairau-
29016: my'kseen !kunnioittavasti seuraavaa: den aikana voi tulla kysymykseen. Opettajat
29017: Voimassa olevien säännösten mukaan val- ovat tässä suhteessa periaatteessa aivan sa-
29018: tion virkamies milloin hän on todistetun sai- massa asemassa ikuin muutkin virkamiehet.
29019: rauden vuoksi estynyt suorittamasta tehtä- Opettajain palkkausjärjestelmää voidaan
29020: viään, oikeutettu saamaan varsinaisen palk- sen sijaan pitää eräiltä osin epätar'koituiksen-
29021: kauksensa joko kokonaan tai osaksi, riippuen mukaisena. Erityisesti palkkaukseen vaikUtta-
29022: siitä syystä tai niistä olosuhteista, jotka sai- vien tekijöiden moninaisuus ja opettajien
29023: rauden ovat aih:euttaneet. Virkamiehen oikeus kokonaisanaion muodostumistapa ja kirjavuus
29024: palk'kau:ksen saamiseen rajoittuu kuitenkin on ollut arvostelun !kohteena. Tämä johtuu
29025: virasta tulevaan säännönmukaiseen prukkauk- muun muassa opetustyön hoitamisesta suu-
29026: seen tai sen osaan. Näin ollen palkkioita, relta osalta tuntiopetuksena, josta vakinaiset
29027: jot'ka ovat korvausta virkaan määrällisesti opettajat hoitavat huomattavan osan saaden
29028: tai iaadullisesti !kuulumruttomasta työstä, ei tästä työstä aikaisemmin mainittua ylitunti-
29029: virkamiehelle suoriteta sairauden ajalta. palk'kiota. Tästä taas seuraa, että opettajain
29030: Sivutoimesta tulevaa :palk'kiota ei myöskään kokonaisanaiot nousevat huomattavasti yli
29031: makseta sairausajalta. Pa:Llclrausasetuiksen 17 varsinaisen paHrkauksen osoittaman rahamää·
29032: § :ssä on esimerkinluonteisesti säädetty, että rän. Näitä epäkohtia voitaneen poistaa tai
29033: sellaiset korvauksenluontoiset palkkaedut ainakin pienentää ylituntien pidon rajoitta-
29034: 'kuin virantoimitusraha, !korvaus 'kustannuk- misella, ylituntipalkkioiden ja kotityökor·
29035: sista ja lisäpalkkio vil'katoimien vuo!ksi val- vausten laskuperusteiden tarldstamisella, ope·
29036: tiolle koituvista kustannusten säästöstä tule- tusvelvollisuutta koskevien säännösten muut·
29037: vat virantoimituksen keskeyty!ksen ajalta tamisella tai muulla vastaavalla toimen.
29038: kokonaan pidiiltettäviksi. piteellä.
29039: Opettajain pa:lkkaus on muuhun virkamies- Kuten edel'lä mainitusta ilmenee, opetta·
29040: kuntaan rverrattuna erikoislaatuisella tavalla jien sairausajan palkkaa koskevat määräyty.
29041: 3
29042:
29043: misperusteet eivät poikkea muiden virkamies- Opettajien palkkausjärjestelmässä olevia
29044: ten vastaavista perusteista. Opettajien palk- epäikdhtia tutkimaan on vuonna 1966 asetettu
29045: kausjärjestelmä sensijaan on eräiltä osin epä- toimikunta, jo'ka kuluvan vuoden keväällä
29046: tar'ko1tuksenmukainen ja sen seurauksena antamassaan osamietinnössä on selvittänyt
29047: saattaa ilmetä epäkohtia myös sairausajan ma;hdollisuuksia opettajien pa:lkkausjärjestel-
29048: palkan suhteen. Epäikahtien poistamiseksi on män muuttamiseksi. Toimikunnan saatua
29049: siten tutlkittava mahdollisuuksia palkkaus- työnsä päätÖikseen Hallitus tulee ryhtymään
29050: järjestelmän muuttamiseksi. asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin.
29051: Helsingissä, lokakuun .9 päivänä 1967.
29052:
29053: Ministeri Ele Alenius.
29054: 4
29055:
29056:
29057:
29058:
29059: Till Riksdagens Herr Talman.
29060:
29061: Med skrivelse av den 29 maj, som kommit i undervi&tingsskyldighet. Undervisningsskyl-
29062: ministern för handläggning av löneärenden dighetens fullgörande är sålunda lärarens
29063: till handa den 30 i samma månad, har Ni, ordinarie arbetstid, för vilken betalas ersätt-
29064: Herr T~rlman i det syfte 37 § 1 mom. rids- ning enligt den avlöningsklass läraren är
29065: dagsordningen anger översänt avSkrift av en placerad i. Placeringen i avlöningskLasser
29066: av riksdagsman Paavola m. fl. avlämnad åter är verkstäl:ld i motsvarighet itill övriga
29067: skrivelse, vari vederbörande medlem av stats- tjänsters ooh befattningars placering. Ut-
29068: rädet förelägges följande spörsmål tiH besva- gående från detta torde man inte 'kunna
29069: rande: t.ä.nka sig, att lärarna i fräga om lönen för
29070: "Är Regeringen medveten om att sjukdomstid Skulle försättas i annan ställ-
29071: grunderna för beräkning av den !J..ön ning än den övriga ttjänstenmanna!kären.
29072: som tillkommer ordinarie lärare och Arvodet för skötseln av uppgifter utöver
29073: timlärare vid statens läroanstalter den regelbundna arbetstiden eller undervis-
29074: under sjukdomstid är orättvisa., oeh ningsskyldigheten, såsom t.ex. skötseln av
29075: om sä är fallet, övertimmar, för vilket övertimsarvode utgär,
29076: vad ämnar Regeringen göra för att är till sin IUlltur ersättning för arbete som
29077: avhjälpa detta missförhållande?" utförts utöver undervisningsskyldighet. När
29078: läraren inte under sjukdomstid utför sådant
29079: Då spörsmålet hör :til'l mitt verksamhets- övertidsarbete, kan betalning av lön därför
29080: område i finansministeriet, fär jag vördsamt under sjukdomstiden inte komma i fräga.
29081: anföra följande: Lärarna intager i detta avseende i princip
29082: Enligt gällande stadganden är statstjänste- aHdeies samma ställning som övriga tjänste-
29083: man, som av bevislig sjukdom hindras att män.
29084: fullgöra sina åligganden, berättigad att utfå Lärarnas aV'löningssystem kan däremot
29085: sin egentliga lön i dess helhet eller till en anses .tili vissa delar oändamälsenligt. Sär-
29086: del, beroende på de orsalker cl.ler de för- skilt har de mänga pä avlöningen inverkande
29087: hållanden som förorsaJkat sjukdomen. Tjänste- faktorerna och det sätt pä vilket lärarnas
29088: mans rätt till lön inskränker sig emeHertid totalförtjänst bildas och brokigheten härvid-
29089: till den regelbundna avlöningen i tjänsten lag blivit föremål för kriti'k. Detta beror bl.a.
29090: eller del därav. Vid sädant förhällande utgår på att undervisningsarbetet till stor del sköt.s
29091: inte under sju'kdomstid sädan ersättning för som timundervisning, varav de ordina.rie
29092: arbete, som varken ikvantitativt eller kvali- lärarna s'köter en betydande del och därför
29093: ltativt hör till tjänsten. Arvode för bisyssla lyfter tidigare nämnda övertimsarvoden.
29094: utgär inte heHer för sju'kdomstid. I 17 § Detta åter har tili följd, att lärarnas total-
29095: avlöningsförordningen stadgas säsom exem- förtjänster stiger till ansenligt högre b~lopp
29096: pel, att sädana löneförmäner med kara'ktär än den egentliga avlöningen ger vid handen.
29097: av emättning som t.ex. tjänstgöringspennin- Dessa missförhållanden torde kunna avhjäl-
29098: gar, emttning för kostnader och til1äggs- pas eller åtminstone mildras genom att möj-
29099: arvode för tili staten inb~arade kostnader ligheterna att handha övertimmar begrä.nsas,
29100: för fullgörande av tjänsteuppdrag i sin het- grunderna för beräkning av övertimsarvoden
29101: het skall inMhällas vid avbrott i tjänstgö- ooh ersättningar för hemarbete justeras oc'h
29102: ringen. stadgandena om undervisningsskyldigheten
29103: Lärarnas av'löning är ordnad på ett sär- ·ändras ·eUer genom andra moi;gvamnde ätgär-
29104: skilt sätt som Skiljer sig från den övriga der.
29105: tjänstemannalkärens. Lärarnas arbetstid är Såsom av det ovan sagda framgår, skiljer
29106: med avvikelse från tjänstemännens utmätt sig grunderna för bestämning av lärarnas
29107: 5
29108:
29109: löner för sjukdomstid inte från vad som År 196,6 tillsattes en ikommission att under-
29110: gä:ller för andra tjä.nstemän. Lärarnas avlö- söka missförhållanden i lärarnas avlönings-
29111: ningssystem är däremot i vissa styc'ken oän- system. I ett senaste vår avgivet delbetän-
29112: damålsenligt, vilket kan ha tili föijd att miss- kande har denna kommission utrett möjlig-
29113: förhållanden uppstår också i fråga om lönen heterna att ändra avlönings~ystemet för
29114: för sjukdomstid. För att missförhållandena lärarna. När kommissionen har fått sitt
29115: skall ikunna avlägsnas, måste sålunda möjlig- arbete slutfört, !kommer Regeringen att vid-
29116: heterna att ändra avlöningssystemet under- taga av saken påkallade åtgärder.
29117: sökas.
29118: Helsingfors, den 9 oktober 19,67.
29119:
29120: Ministeri Ele Alenius.
29121:
29122:
29123:
29124:
29125: E 603/67
29126: Kirj. ksm. N:o 97.
29127:
29128:
29129:
29130:
29131: Laaksonen ym..: Valtion palokoulun toimintaedellytysten
29132: parantamisesta.
29133:
29134:
29135: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
29136:
29137: Lehdistössä samoin kuin paloviranomais- koulun toimivan vain puolella tarvittavasta
29138: ten sekä paloalan järjestöjen piirissä on tehosta, mikä johtuu käytettävissä olevien
29139: yhä korostetummin tuotu esi!ll1e alalla vallit- määrärahojen riittämättömyydestä. Suunni-
29140: sevaa suurta koulutustarvetta, jonka t;yy- telmassa .todetaan muun ohehla, että juuri
29141: dyttäminen ei ole mahdollista. nykyisten henkilöturvallisuuteen vaikuttava ehkäisevän
29142: edellytysten vallitessa. Kuluneenkin vuoden palontorjunnan erikoiskoulutus ei ole mah-
29143: aikana· on sekä kotimaassa e·trtä ulkomaiNa dollista nykyisissä puitteissa. Vähintään yhtä
29144: voitu todeta tulipalojen vaativan suurten ylilättävää on todeta, että pääto'imisen palo-
29145: aineellist.en tappioiden ohella runsaasti ih- miehistön ammattikoulutusta ei ole voitu
29146: mishenkiä. On ilmeistä, että t:eollistuva ja edes aloittaa. Todettakoon, että Skandina-
29147: kaupunkhlai·st:uva yhteiskunta iti.sää jatku- vian maissa vakinaisten palomiesten perus-
29148: vasti· palonvaaraa ja erityisesti suuronnetto- koulutus on kuulunut kyseisten maiden pa-
29149: muuksien määrää. Paloturvallisuuden saat- lokoulujen opetusohjelmaan jo vuosien ajan.
29150: tamiseksi ajan vaatimusten tasolle on ryh- Edehlä ol:evan perusteella ja valtiopäivä-
29151: dyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin. Palon- järje8tyksen 37 §: n 1 momentm nojalla
29152: torjunnasta vastuussa olevat ovat selrvästi esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
29153: osoittaneet, että eräs ajankohtaisimmista ky- senen vas'tatt:avaksi seuraavan kysymyksen:
29154: symyksistä on pailontorjuntahenkilöstön kou-
29155: lutuksen tehostaminen. Valtio vastaa palo- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29156: lain nojalla maan palontorjuntahenkHöstön Valtion palokoulu, alan ainoana oppi-
29157: koulutuksesta. laitoksena maassamme, toimii vain
29158: Pelkkä silmäys alan ainoaan oppilaitok- osalla tarvittavasta tehosta, jonka
29159: seen, Valtion palokoulun määrärahoihin he- vuoksi mm. ehkäisevän palontorjun-
29160: rättää ihmetystä, sillä koulun määrärahat nan sekä päätoimisten palomiesten
29161: ovat vuodesta toiseen oUeet vain n. 150 000 koulutus ei ole mahdoll:i.Sita, ja jos on,
29162: markkaa. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29163: Kuluneena keväänä va:lmistunut Valtion ryhtyä koulun toimintaedellytysten
29164: palokoulun kehittämissuunnitelma osoittaa saattamiseksi alan koulutustarvetta
29165: vastaavaksi?
29166: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1967.
29167:
29168: M. Laaksonen. Esko Niskanen.
29169:
29170:
29171:
29172:
29173: E 510/67
29174: 2
29175:
29176:
29177:
29178:
29179: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e U e.
29180:
29181: VaLtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- joiden palontorjunta edellyttää ajanmukai-
29182: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra sia, tähän saakka käytetyistä poikkeavia
29183: Puhemies•, olet:te kirjeellänne 2 päivältä ke- sammutns'- ja pelastusmenetelmiä.
29184: s·äkuuta 196·7 N: o 6·61 lähettäny;t valtioneu- Valtion palokoulun johtokunta onkin ku-
29185: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi luneena keväänä saanUit. valmiiksi koulun
29186: kansanedustaja M. Laaksosen ym. ·tekemän kehittämissuunnitelman, johon sisältyy
29187: seuraavan sisältöisen kysymyksen: useita koulun toimintaa tehostavia ·toimen-
29188: piteitä.
29189: "Onko Hallitus tietoinen ·siitä, että
29190: Valtion palokoulu, alan ainoana oppi· PalJokoulun palopääll.ystöluokalla ja. eräiL-
29191: laitoksena maassamme, toimii vain lä toisilla kursseilla annetaan jo nyt jonkin
29192: osalla tarvittavasta tehosta, jonka verran ehkäisevän palontorjunnan opetusta
29193: vuoksi mm. ehkäisevän palontorjun- mutta t:ämän alan erikoiskoulutusta ei ole
29194: nan sekä päätoimisten palomiesten vielä voitu aloittaa. Palontorjunnan aJal[a
29195: koulutus ei ole mahdol1:iSita, ja jos on, on painopiste siir:tymässä voimakkaasti eh-
29196: mihin toimenpiteisiin Hall!itus aikoo käisevän palontorjunnan puolelle. Tämän
29197: ryhtyä koulun: toimintaedellytysten vuoksi on edellämainitussa koulun kehittä-
29198: saattamiseksi alan koulutustarvetta missuunnitelmassa katsottu ·tarpee.lliseksi pe-
29199: vastaavaksi~" rustaa kouluun ehkäisevän pail·ontorjunnan
29200: erikoiskursseja, joita olisivat paloitarkastaja-
29201: Vastauksena kysymykseen esitän kun- luokka ja maa-laiskuntien palotarka•staja-
29202: nioittaen s.euraavaa: kurssi.
29203: Ennenkuin voimassa 011eva palolaki tuli Päätoimisten palomiesten koulut:ust!a ei ole
29204: voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1961, ei vie1!ä a:loitettu Valtion palo koulussa. Heidän
29205: pa1ontorjuntahenkhlöstölle oHut palolainsää- koulutuksensa on tähän saakka tapahtunut
29206: dännössä asete1Jtu juuri minkäänlaisia päte- palokuntien itsensä järjestämänä, mutlta
29207: vyysvaatimuksia. Ainoastaan palopäähliköltä näyttää ilmeiseLtä, että palokunnilla on vai-
29208: oli vaadittu, että hänellä tuli olla kunnan keuksia sen järjestämisessä tarpeeksi tehok-
29209: oJJosuhteisiin katsoen pääUikköasemahle riit- kaasti. Valtion Palokoulun johtokunta on
29210: tävä keh:iJtystaso sekä tarpeellinen palotek- edehlä jo mainit:ussa kehittämissuunniteJJ..
29211: nillinen koulutus. Koulutusta annettiin Suo- massa päättänyt kouluun perustettavaksi
29212: men Palosuojeluyhdistyksen yllä.pitämässä erityisen palomiesluokan.
29213: Palopäällystökoulussa, jossa oli 3 viikon pi- Valti'On palokoulun nykyinen koulutus-
29214: tUinen palopäälliköille tarkoitettu kurssi. teho niin tilojen kuin henkilökunnankin
29215: Uudessa palolaissa nostettiin pätevyysvaati- osalta; estää edellä mainittuj·en, uusien kou-
29216: muksia erittäin huomattavasti ja va;ltion lutushaarojen riittävän tehokkaan ja tarkoi-
29217: palokoulussa onkin korkeimpana koulutus- tuksenmukaisen toteuttamisen, jollei koulm1
29218: asteena n 6 kuukautta kestävä pa:liopäällys- opetusohjelmasta vastaavasti vähennetä joi-
29219: töluokka. takin kul'sseja. Viimeksi mainli.ttuun ra,tkai-
29220: Kehitys yhteiskunnan eri elämän aloilla suun ei ole katsottu voitavan mennä, var-
29221: on viime vuosina. menny.t voimakkaasti sinkin kun koulun kapasiteetti on muutoin-
29222: eteenpäin. Tästä johtuen ovat myös pa>lom- kin riittämätön.
29223: torjunnalle asetettavat vaatimukset nyt toi· Valtå!on pallokoulun kehittämissuunnitel-
29224: senlaiset kuin aikaisemmin. On syntynyt massa esitetään koulun laajentamista !'isä-
29225: mm. uutta teollisuutta ja asutus~eskuksia, rakennuksella, jonka kustannukset nousisivat
29226: 3
29227:
29228: alustavien arvioiden mukaan 2 200 000 mark- tamiseen tarvit.tavia määrärahoja, joten kou-
29229: kaan. Koulun kaluston lisääminen ja uudis- lun toiminnan kehit:täminen sen johtokun-
29230: taminen sekä lisähenkilökunta nostaisivat nan suunnittelemaan .laajuuteen ja tehoon
29231: koulun vuotuisen määrärahatarpeen nykyi- siirtyy vielä ainakin tulevan vuoden yli.
29232: sestä 165 000 markasta noin 350 000 mark- Sisäasiainministeriössä ,tutkitaan joka ta-
29233: kaan. pauksessa mahdollisuuksia väliaikaisilla toi-
29234: Todennäköistä kuitenkin Jienee, ettei hal- menpiteill'ä tehostaa palontorjuntahenkilös-
29235: litus voi vielä ensi vuoden tulo- ja menoar- tön koulutusta nykyajan vaatimuksia vas-
29236: vioon sisällyttää valtion palokoulun laajen- taaviksi.
29237: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1967:
29238:
29239: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
29240: 4
29241:
29242:
29243:
29244:
29245: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
29246:
29247: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen framå;t. Därför är också de fordringar, som
29248: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- måste ställas på brandskyddet, annorlunda
29249: velse nr 661 av den 2 juni 1967 tm veder- än tidigare. Det har bl.a. uppstått, nya in-
29250: börande medlem av stat'srådet för avgivande dustrier och bostadscentra, vilkas brand-
29251: av svar översänt fö~jande av riksdagsman skydd förusätter rtidsenliga, från de tidigare
29252: M. J.Jaaksonen m.fl. undert,ecknade spörsmål: metoderna avvikande sräcknings- och rädd-
29253: ningsmetoder.
29254: "Är Regeringen medveten om att Direktionen för ·statens brandskoJa har
29255: Statens brandskola som den enda även under innevarande vår färdigställt
29256: läroanstalten i landet på detta om- för skolan en utvecklingsplan, som innefat-
29257: råde verkar endast med en d~l av den tar många åt:gärder för effektivering av
29258: erforderliga effektiviteten så att bl.a. skolans verksamhet.
29259: utbildningen för förebyggande brand- Vid brandskolans brandbefälskl'ass och
29260: skydd och av brandmän med denna vid vissa andra kurser meddelas redan nu:
29261: tjänst som huvudsyss1la icke är möj- i någon mån undervisning i förebyggande
29262: lig, och om så är faHet, brandskydd, men specielutbildningen inom
29263: vilka åtgärder ämna.r Regeringen området har ännu icke kunnat inledas. 1nom
29264: vidtaga för att förutsät:tningarna för brandskyddsområdet håller tyngdpunkten
29265: skol1ans verksamhet skall motsvara allt mer på att förflyttas ti;]l: det< före-
29266: utbildningsbehovet på området ?" byggande brandskyddet. Fördenskull har i
29267: den ovan nämnda ut.vecklingsplanen för
29268: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- skolan ansetts nödigt att vid skolan inrätta
29269: samt anföra följande: specia:lkurser i förbyggande brandskydd,
29270: ruka skulle utgöras av brandinspek.törs-
29271: Innan den gällande brandlagen den 1 klassen och landsbygdens brandinspektörs-
29272: juli 1961 trädde :i: kraft fanns i ~agstift kurs.
29273: ningen knappast. några kompetensfordringar Utbidn'ingen av brandmän med denna
29274: för brandskyddspersonalen. Endast av tjänst som huvudsyssla har ännu icke in-
29275: bran:dchefen fordrades, at:t han med be- letts vid st:a:tens brandskola. Utbildnin.gen
29276: aktande av förhållandena i kommunen var av dem har hittH'ls skett genom försorg av
29277: på för chefsställning tillräcklig utveck- brandkårerna själva, men det verkar uppen-
29278: l:i:ngsrnivå samt innehade nödig brandteknisk bart, att det bereder brandkårerna svårig-
29279: utbildning. Utbi'ldningen skedde i den av heter att få utbildningen ordnad på ett till-
29280: Brandskyddsföreningen i Finland upprä<tt- räckligt effektivt sätt. Direktionen för sta-
29281: hållna Brandbefälsskolan, som hade en för tens brandskola har i den ovan nämnda ut-
29282: brandchefen av sedd 3 veckors kurs. 1 den vecklingsplanen fattat beslut om inrättande
29283: nya brandlagen höjdes kompetensfordrin- av en särskild brandmannaklass vid skolan.
29284: garna avsevärt, och den högsta utbi:ldnings- Den nuvarande utbildningseffektiviteten
29285: graden vid statens brandsko'la utgöres också vid statens brandskola såväl i fråga om ut-
29286: av en brandbefälsklass med en utbildnings- rymmen som personal hindrar ett t'iHräck-
29287: tid av ca 6 månader. ligt effektivt och ändamålsenligt förverkli-
29288: Utvecklingen på samhällslivet:s olika om- gande av nya ut.bi'ldningsgrenar, om icke
29289: råden har under de senaste åren gått srtarkt vi'Ssa kurser i mo:tsvarande mån strykes
29290: 5
29291:
29292: från skolans undervisningsprogram. Man Det torde dock vara sannolikt att rege-
29293: har icke ansett det möjligt att godta denna ringen i >Sin inkomst- och utgiftsstat för
29294: lösning, då skol'ans kapacitet även annars är nästa år ännu icke kan observera för ut-
29295: oti1lräcklig. vidgningen av brandskolan nödiga anslag,
29296: I utvecklingsplanen för stat:ens brand- varför utvecklandet av skolans verksamhet
29297: skola föreslås utvidgning av skolan genom tilli den omfattning och effektivitet som di-
29298: uppförande av en tilläggsbyggnad, för vii- r·ektionen föreslagit, kommer a.tt få anstå
29299: ken kostnaderna enligt de förberedande kai~ åtminstone tili år 1969.
29300: kylerna skulile uppgå tilll 2 200 000 mk. Ök- I ministeriet för inrikesärendena studera;s
29301: ningen och förnyandet av skolans inventa- i varje fall möjl!igheterna att genom interi-
29302: rier samt anställandet av tilläggspersonal mistiska åtgärder effektivera brandskydds-
29303: skuNe öka skolans årliga anslagsbehov från personalens utbildning så att denna skulle
29304: nuvarande 165 000 mk till 350 000 mk. motsvara nutida krav.
29305: He'lsingfors den 29 juni 1967.
29306:
29307: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
29308: Kirj. ksm. N:o 98.
29309:
29310:
29311:
29312:
29313: Kosola ym.: Maataillouden kuivatustöihin tarkoitettujen va-
29314: rojen käyttämis.eSitä vesi€nsuojei!usäännöste1~töiden tut-
29315: kimiseen.
29316:
29317:
29318: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
29319:
29320: Sanomalehdissä olleiden uutisten mukaan tarkoitettuja varoja käytetään suurten asu-
29321: on valtion toimesta Etelä-Suomessa suori- tuskeskusten vesiensuo jel usäännöst elytöid en
29322: tettu melko laajoja vesiensuojelusäännöstely- tutkimiseen näinkin suuressa määrässä.
29323: töiden tutkimuksia. Joiltain osin työt on Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
29324: saatu myöskin tutkimusten kohdalta päätök- taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29325: seen. Tutkimusten ollessa 1laajoja on niihin ,-a.stattavaksi seuraaYan kysymyksen:
29326: jouduttu käyttämään myöskin melkoisesti val-
29327: tion varoja, jotka on otettu va:ltion tulo- ja Onko Hallitus tietoinen missä maa-
29328: menoarvion 11 Pl. 10 luvun momentilta 13, rässä maatalouden kuivatustöihin tar-
29329: johon eduskunta on momentin perustelujen koitettuja varoja on käytetty vesien-
29330: muutoksen johdosta antanut osittain luvan. suojelusäännöstelytöiden tutkimiseen,
29331: Kuinka suuri osuus momentin varoista ja jos on,
29332: käytetään tutkimustyöhön ja kuinka suuri mihin toimenpiteisiin Hallitus on
29333: osuus taasen momentin alkuperäiseen tarkoi- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että tällai-
29334: tukseen, maan kuivatukseen, ratkaistaan asi- nen maata:Ioudellisiin kuivatustöihin
29335: anomaisessa päävirastossa. tarkoitettujen varojen käyttö lopetet-
29336: Joka tapauksessa tuntuu väärä:ltä sellainen taisiin?
29337: ratkaisu, että maatalouden kuivatustöihin
29338: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1967.
29339:
29340: N. Kosola. Pekrka Haarla.
29341:
29342:
29343:
29344:
29345: E 514/67
29346: 2
29347:
29348:
29349:
29350:
29351: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11' e.
29352:
29353: V rultiopäiväjärjeSityksen 37 §: n 1 momen- ha, mikä on pääasia.ssa peLtoa. Sanot.tujen
29354: tissa mainitussa tarkoituksessa oiliette Te, töiden tutkimisesta on •em. momentin perus-
29355: Herra Puhemies, 2 päivänä kesäkuuta 1967 teLujen muutoksen jälkeen rahoitettu kulu-
29356: päivätyn kirjeenne n: o 660 ohella lähe,ttä- van vuoden huhtikuun loppuun mennessä
29357: ny;t vast:atltavakseni kansanedustaja N. Ko- yhteensä 72 943 markalla, mistä määrästä
29358: solan ym. jättämän seuraavan kysyn1yksen: merkittävä osa on käyt:et!t:y tulvasuojelun
29359: kanna1tla tarpeelilisten tekojärvien suunnit-
29360: "Onko Hallitus tietoinen missä mää- tehmn ja hyötyalueiden vaaituk·siin.
29361: rässä maatalouden kuivatustöihin tar- V esiensuojelusäännöst.clyt liitt(yvät lähei-
29362: koitettuja varoja on käytetty vesien- sesti sella:i:siin vesistönjärjestelyihin, joissa
29363: suojelusäännöstel'ytöiden tutkimiseen, hyödynsaajina voivruti olla mm. maata:1ous,
29364: ja jos on, voimaJt,aJJous, uitto jne. Tällaiset: ves~stön
29365: mihin toimenpiteisiin Hallitus on järjestely.t saadaan ta:~oude1lisi!mmin torteu-
29366: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että tällai- tetuiksi lmikki hyötynälkökohdrut huomioon
29367: nen maataloudellisiin kuivatustöihin otit:a.malJ:a, kuten on ilmennyt! mm. Pohjan-
29368: tarkoitettujen varojen käyttö lopetet- maan jokijärjestelyjä •suunniteltaesisa. Eri-
29369: taisiin?" tyisesti vesi@suojelooäännöstell~issä on• ky-
29370: symys sellaisista vesistönjärjestelyistä, joissa
29371: Vastauksenani kysymykseen esitän kun- mm. alivil'ltiaamiin kiinnitetään erityistä huo-
29372: nioittavasti seuraavaa: miota vesistön puhtaana säilytltämiseksi.
29373: Vuoden 1966 toisen li:säme·noarvion mo- Aivan ilmeisenä onkin pidettävä, että ve-
29374: menJtin 11 Pl!. X: 13 peruste!liuihin 01t1et;un siensuojelunäkökohdait tulevat entistä tär-
29375: muutoksen mukaan tämän momentin määrä- keämmiksi vesiist.öjä koskevissa suunnit.te-
29376: rahrua voidaan käyttää myö.s vesi>ensuojelu- liUissa. Kun tämä vesist1ön suojetemista tar-
29377: säännöstellytöiden tUJt'kimiseen. MainJitulla ko:i:tltava etu s.aartJta:ru oHia muuta hyötyä
29378: määrärahalla rahoitetaan myös ka~kki maa- huomattavasti ·suurempikin on juuri i1:ästä
29379: taloushallituksen vesistönjärjestelytutkimuk- syystä marut~ushallituksen tehtäviin kuu-
29380: set. Mallitaloushallituksen toimesta on tUJt- luvien vesistönjärjestelytöiden suunnit:tle-
29381: kimuksen alaisena parhaillaan kaksi ve- luun käytettävien varojen perust:eluirt:.a muu-
29382: sistönjärjestelytyötä, joissa vesiensuoje•1unä- tettu valJti:on 1t.uil.io- ja menö~arviossa.
29383: kökohdi:llla on pääasitallinen osuus, nimittäin Maruta:~ousministleriön käsityksen mukaan
29384: Vesijärvi - EspoonJahti järjeSitJe'zy Uudelilia- vesistönjärjestelyjä suunniteltaessa olisikin
29385: mrua;l'1a ja Urpalanjo.en järjest:ely Kymen syytä aina roiinni:t,tää huomiota vesiensuoje-
29386: läänissä. Vesiensuojelun lisäksi on näi~SSä mo- Luun, jot:en puheena olevan momentin mää-
29387: lemmissa kysymys myös marut:aloude'lilisesta rärahoista on ta.rkoituksenmukaista käy:trt:ää
29388: vesistönjärjestelystä, molempien yhteen1as- osa vesiensuojruunäkökoht.ien selvit!tämiseen.
29389: ketun välittömän hyötyalueen oNessa 5 530
29390: Hel'singffisä 1 päivänä e[lokuuta 1967.
29391:
29392: Ministeri Lars Lindeman.
29393: 3
29394:
29395:
29396:
29397:
29398: Till Riksdagens Herr Talman.
29399:
29400: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- rådet är 5 530 ha, huvudsakligen åker. Un-
29401: gen anger har Ni, Herr Ta:lman, med Eder dersökningarna av sa.gda arbet~m har ertler
29402: skrivelse n:r 660 av den 2 juni 1967 tili ovannämnda. ändring av motiveringen för
29403: vederbörande medlem av sta;tsrådet för av- momentet före utgången av april inne-
29404: givande av svar översän:t:J följande a.v riks~ varande• år finansiera:ts med sammanl•agt
29405: dagsma.n N. Kosola m.fl. underteckna.de 72 943 mark, varav en betydande del an-
29406: spÖl'Småir: vänts för planering a.v konSJtgjorda. sjöar
29407: som behövs från översvämningsskyddssyn-
29408: "Är Regel'ingen medveten om i vii- punkt, och för avvägning av nyttoområdena..
29409: ken utsträckning för torrläggn'ings- Vattenskyddsregl.eringarna. ansluter sitg
29410: arbeten inom ]'an:t:bruket a.Vts~dda intimt ti>ll sådana vattendragsregleringar,
29411: medel a.nvän:ts till undersökningar som gagnar även b:JI.a. 1antbruket:, kraft-
29412: 1
29413:
29414:
29415: för vattenskyddsreg1eringsarbeten; hushål1Lningen, flotltJningen m.m. Sådana
29416: och om så är fa;Utet, vattemegleringar ikan mest ekonomiskt för-
29417: vi1ka M!gärder har Regeringen vid- verkliga.s om ahla. nyttosynpunkter beaktas,
29418: tagi!t eller ärnar den företaga. för :såsom framgåt:t :t,.ex. vid planeringen a.v
29419: att sådan a.nvändning av för lan'f- älvregJieringarna ] österbo!trt.en. SärskiJ,t; vid
29420: bruket avsedda t;orrläggningsmedel vatttenskyddsreglerångar är fråga om sådan
29421: skuBe upphöra ?" reg'lering, då särskild uppmärksa.mhet ägnas
29422: bl.a. vattenföringen vid ~ågvatten för a.tti
29423: Såsom svar på detta spörsmå~ får jag va.1Jt,endraget skall håiliJias rent. Det: bör
29424: vördlsa.mt anföra: anses alldel:es uppenbar,t, a.tt: vat:t,enskydds-
29425: Enligt den ändring av motiveringen för synpunkter b:Lir aJ1lt viktigare vid p:}ane-
29426: 11 Ht. X: 13 som intogs i andra t:i:hläggs- ring som berör vattendmg. Då förmån
29427: budgeten för år 1966 kan anslaget under s•om fö!l'jer av skyddande av vaJttendrag,
29428: detJta moment användas även til~ undersök- kan vara tåtll och med belt'ydlli:gt större än
29429: ningar för vat:tenskyddsregleringsoa.rbeten. annan nytta., har grunderna för använd-
29430: Med nämnda ansl'ag finansierats: även rulla ningen av medel för planering av va.tten-
29431: lanihrukss1tyrelsens vattenregleringsunder- reg~eringsarbeten, vilket ankommer på illnt-
29432: sökningar. På åtgärd av lantbruksstyre1sen bruksstyrdsen, ändrats i stat:sförsl<aget just
29433: undersöks som bäst !t:vå vattenregler'ings- av denna orsak.
29434: arbeten, där va.ttenskyddssynpunkber har Enligili lantbruksministeriets uppfattning
29435: den största. andelen, näm1igen Vesijärvi- skuJ:le det vara skäl att vid planering av
29436: Esbo vilrens reglering i Nyland och regle- vattenreg1eringar alJJtid fäst:a uppmärksam-
29437: ringen .av Urpala.njoki i Kymmene Iän. Utom het vid vruttenskyddet, varför det är ända-
29438: vruttenskyddet är i des:sa. båda fa1l fråga må!llsenillgt atJt använda en del av ansil.agert
29439: även om va1ttenregleritng för lantbruket, under det ifrågavarande momentet för U:t-
29440: då det omedelbara sta.mmanlagda nyt:tom- redning av vattenskyddssynpunffiter.
29441: Hels:ingfors den 1 augusti 1967.
29442:
29443: Minister Lars Lindeman.
29444: Kirj.ksm.. N:o 99.
29445:
29446:
29447:
29448:
29449: af Heurlin ym.: Maidon tuotannossa ja jakelussa esiintyvien
29450: epäkohtien poistamisesta. ·
29451:
29452:
29453: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
29454:
29455: Viime vuosina on voin, juuston ym. jalos- maidon tuottajille kuin kuluttajillekin, sa-
29456: tettujen maitotuotteiden markkinointi ulko- moin koko kansantaloudelle ja jopa kansan
29457: maille kohdannut kasvavia vaikeuksia, eikä terveydellekin.
29458: hinta tavallisesti peitä kuin murto-osan tuo- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
29459: tantokustannuksista. Samanaikaisesti on ensi- järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
29460: luokkaisen kulutusmaidon saanti varsinkin tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29461: Btelä- ja Lounais-Suomen kulutuskeskuksiin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29462: suuresti vaikeutunut. Kasvavia määriä kulu-
29463: tusmaidosta on jouduttu hankkimaan Itä- ja Mihin toimenpiteisiin Heallitus aikoo
29464: Pohjois-Suomesta n.s. rtäydennysmaitona, ryhtyä, jotta nyt maidon tuotannossa
29465: mistä tavallisesti vain jonkun verran yli puo- ja jakelussa esiintyvät suuret epäkoh-
29466: let on !-luokan maitoa. Tästä on myöskin ai- dat niin kuluttaja- kuin viljelijä-
29467: heutunut suuria kuljetuskustannuksia. Asi- väestöHekin saataisiin poistetuiksi~
29468: antila on erittäin vahingollinen niin kulutus-
29469: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1967.
29470:
29471: Kaarlo af Heurlin. Osmo Kock.
29472: A-V. Perheentupa. Matti Mattila.
29473: T. Leivo-Larsson.
29474:
29475:
29476:
29477:
29478: E 541/67
29479: 2
29480:
29481:
29482:
29483:
29484: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29485:
29486: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- alueella myytävän kulutusmaidon hinnan riit-
29487: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, tävä korottaminen. Tällaisella järjestelyllä
29488: Herra Puhemies, 2 päivänä kesäkuuta 1967 luotaisiin sekä meijereille että yksityisille
29489: päivätyn kirjeenne n: o 658 ohella lähettä- tuottajille mahdollisuudet ja kiinnostus ku-
29490: nyt vastattavakseni kansanedustaja Kaarlo lutusmaidon toimittamiseen joko suoraan ti-
29491: af Heurlinin ym. jattämän seuraavan kysy- loilta tai kulutusmaidon toimittamiseen tähän
29492: myksen: erikoistuneiden sopivalla etäisyydellä kulutus-
29493: keskuksesta sijaitsevien lmräilymeijerien vä-
29494: ''Mihin toimenpiteisiin Halli.rtus ai- lityksellä.
29495: koo ryhtyä, jotta nyt maidon tuotan- Maidon hankinnaSta ja markkinoinnista
29496: nossa ja jakelussa esiintyvät suuret johtuvissa kustannuksissa eri paikkakuntien
29497: epäkohdat niin kuluttaja- kuin viljeli- välillä olevien erojen tasoittamiseksi on mai-
29498: jäväestöHekin saataisiin poistetuiksi~" don vahvistettujen vähittäishintojen taso ol-
29499: lut viime vuosina Helsingin maidonhuoltoalu-
29500: V astauksenani kysymykseen ~itän kunni- eena 1 penniä korkeampi litralta kui'n muu-
29501: oittavasti seuraavaa: alla maassa, minkä lisäksi Helsingin alueella
29502: Suurten asutuskeskuksien nimenomaan Hel- on ollut kausiluonteisena :talvikuukausien
29503: singin ja Turun osalta kulutusmaidon tar- ajan voimassa 1 pennin suuruill!en hinnan-
29504: peen tyydy;ttäminen on viime vuosina jatku- lisä. Viime keväänä korotettiin Helsingin
29505: vasti vaikeutunut. Tämä johtuu paitsi asutus- maidonhuoltoalueena maidon vähittäishinto-
29506: keskuksien väkiluvun lisääntymisestä, myös jen tasoa 1 pennillä litralta pysyttämällä tal-
29507: siitä, että karjattomaan maatalouteen siirty- vikaudella voimassa ollut 1 pennin kausiko-
29508: minen on .tällä alueella ollut yl:eisempää kuin rotus maidon hinnassa, minkä jälkeen mai-
29509: muualla maassa. Helsingin maidonhuolto tu- don hintataso on Helsingissä olhtt 2 penniä
29510: lee ilmeisesti vaik.eutu.maan myös sen vuoksi, korkeampi kuin muualla maassa.
29511: että Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Lah- Kuluvana syksynä tehdyn maataloustuot-
29512: •teen jouduttaneen lähitulevaisuudessa hank- teiden hintaratkaisun yhteydessä korotettiin
29513: kimaan maitoa niiden nykyisten maidonhan- maidon tavoitehintaa 4,02 pennillä kilolta.
29514: kinta-alueiden ulkopuolelta. Suoraan tiloilta Samassa yhteydessä hallitus periaatteessa
29515: saatavan maidon osuus on ,entisestään pie- päätti että maidon vähittäishintaa korotetaan
29516: nentynyt ja meijereistä hankittavan maidon Helsingissä ja Turussa 1 penniä litralta
29517: osuus vastaavasti lisääntynyt. enemmän kuin muualla maassa, jonka lisäksi
29518: Pääosa Helsinkiin tuodusta tankkimaidosta tullaan 1 päivästä marraskuuta 1967 lähtien
29519: on vielä viime vuosina saatu Helsingin varsi- kausiluontoisesti kulutusmaidon hintaa nosta-
29520: naiseksi maidonhankinta-alueeksi katsotta- maan Helsingissä 1 pennillä litralta. Tämän
29521: valla alueella olevista keräilymeijereistä. Pie- .iällmen tulee kulutusmaidon vähittäishinta
29522: nemmän tuotannon aikana on kuitenkin tar- olemaan Helsingin maidonhuoltoalueena tal-
29523: peen kasvaessa jouduttu yhä suurempi osa vikautena 4 penniä ja muuna aikana 3 pen-
29524: tankkimaidosta hankkimaan suhteellisen etääl- niä sekä Turussa kautta vuoden 1 p.ennin
29525: tä sijaitsevista meijereistä. korkeampi kuin muualla maassa. Hallitus
29526: Vallinnutta tilannetta 1ei voida pitää tyy- katsoo, 'että näiden toimenpitei<len jälkeen
29527: dyttävänä. Tehokkain ja ilmeisesti myös voidaan kulutusmaidon saantia suuriin kulu-
29528: välttämättömin keino :tilanteen korjaamiseksi tuskeskuksiin pitää ainakin tässä vaiheessa
29529: olisi kulutusmaidon ja erityisesti Helsingin turvattuna.
29530: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1967.
29531:
29532: Maatalousministeri: Nestori Kaasalainen.
29533: 3
29534:
29535:
29536:
29537: T.ill Riksdagens Herr Talman.
29538:
29539: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sumtionsmjölk tillräckligt mycket, speciellt
29540: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- inom Helsingfors-regionen. Härigenom skulle
29541: velse av den 2 juni 1967 nr 658 för avgivan- man såväl för mejerierna som för enskilda
29542: de av svar tillställt mig följande av riksdags- produoonter kunna skapa möjligheter och
29543: man Kaarlo af Heurlin m. fl. ställda spörs- även intresse att leverera mjölk antingen di-
29544: mål: rekt från lägenheterna ~eller genom förmed-
29545: ling av på lämpligt avstånd från konsum-
29546: ''Vilka åtgärder ämnar R!egeringen tionscentra belägna uppsamlingsmejerier,
29547: vidtaga för att de stora missförhållan- som är specialiserade på leverans av kon-
29548: den som nu råder i fråga om produk- sumtionsmjölk.
29549: tionen och distributionen av mjölk så- För utjämning av skillnaderna i kostna-
29550: väl för konsument, som för odlarbe- derna för anskaffning och marknadsföring
29551: folkningens vidkommande skall bli av- av mjölk på olika orter har nivån för de fast-
29552: hjälpta?" ställda minutprisen på mjölk under de se-
29553: naste åren varit 1 penni högre per 1i1Jer inom
29554: Såsom svar på detta spörsmål får jag Helsingfors mjölkförsörjningsområde än an-
29555: vördsamrt anföra följande: norstädes i landet, vartill kommer ett pris-
29556: Under dre senaste åren har det blivit allt tillägg på 1 penni per Hter såsom säsong-
29557: svårare att tillgodose behovet. av konsumtions- tillägg under vintermånaderna inom Helsing-
29558: mjölk i större bosättningscentra, speciellt fors-regionen. Senaste vår höjdes minutpris-
29559: i Helsingfors och Åbo. Detta. beror dels på nivån för mjölk inom Helsingfors mjölkför-
29560: att folkmängden i bosättningsoontra öka.ts sörjningsområde med 1 penni litern, varige-
29561: men också på att övergången tili k:rea:turs- nom säsongförhöjningen på 1 penni kom att
29562: löst jordbruk ha.r varit större inom dessa om- bibehållas i mjölkpriset. Mjölkens prisnivå
29563: råden än annorstädes i landet. Mjölkförsörj- har därefter varit 2 penni högre i Helsing-
29564: ningen i Helsingfors kommer uppenbarligen fors än annorstädes i landet.
29565: att ytterligare försvåras för att man i en I samband moo avgörandet av prisen på
29566: nära framtid torde komma att anskaffa mjölk lantbruksprodukter innevarande höst höjdes
29567: till Tammerfors, Tavastehus och Lahti utan- riktpriset på mjölk med 4,02 penni per kilo-
29568: för deras nuvarande mjölkanskaffningsområ- gram. I samband därmed beslöt regeringen
29569: de. Den direkt på lägenhe'terna köpta mjöl- i princip att minutpriset på mjölk ~ Helsing-
29570: kens andel har minskats och mjölkköpen i fors och Åbo skulle höjas med 1 penni litJern
29571: mejerierna i motsvarande mån ökats. utöver priset i landet i övrigt, och dessutom
29572: Största delen av den tankmjölk som körts kommer tili priset på konsumtionsmjölk i
29573: till Helsingfors har ännu under de senaste Helsingfors den 1 november 1967 att läggas
29574: åren kunnat anskaffas i de uppsamlingsme- ett säsongtillägg på 1 penni litern. Därefter
29575: jerier som bör anses höra tili det egentliga kommer minutpriset på konsumtionsmjölk
29576: mjölkanskaffningsområdet för Helsingfors. inom Helsingfors mjölkförsörjningsområde
29577: Under d:en tid produktionen är mindre har att under vintersäsongen vara 4 penni och
29578: man dock ef.ter hand som behovet vuxit nöd- övriga tider av året 3 penni högre än i landet
29579: gats anskaffa en allt större d1el av tankmjöl- i övrigt samt i Åbo året om 1 penni högre
29580: ken från rätt avlägset beJägna mejeder. än annorstädes. Regeringen anser, att tillgån-
29581: Rådande situation kan inte anses tillfreds- gen på konsumtionsmjölk i större konsum-
29582: ställande. Det effektivaste och uppenbarli- tionscentra genom dessa åtgärder åtminstone
29583: gen också mest nödvändiga sättet att hjälpa i detta skede bör anses tryggad.
29584: upp situationen vore att höja priset på kon-
29585: Helsingfors den 21 september 1967.
29586:
29587: Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
29588: Kirj. ksm. N':o 100.
29589:
29590:
29591:
29592:
29593: Voutilainen ym.: Valtion metsien lannoittamisesta.
29594:
29595:
29596: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29597:
29598: Työllisyyden hoitamiseen nimenomaan ali- noitusohjelma vuonna 1967 on ollut. yili
29599: työllisyyswlueilla on eri yhteyksissä kiin- 30 000 hehtaaria. Vuonna 1968 s:e on huo-
29600: nitetty oikeutetusti vakavaa huomiota. Val- mattavasti yli 50 000 hehtaaria. Lähempien
29601: tion metsätruloudelle tästä johtuen menneen tutkimusten puutteessa arvioidaan, että kä-
29602: työllisyyskauden aikana .asetettiin lisäänty- sivoimin yksi työntekijä voi lannoilttaa n.
29603: viä veiiVoituksia työpaikkojen järjestämi- 1.0 hehtaaria päi'Vässä. Tä11tä pohjalta läh-
29604: seksi. Mitä tulee hakkuiden lisäämiseen val- tien voidaan laskea työpäivien lukumäärä,
29605: tion metsätaloudessa, saattaa se järkyttää pa- jos työvoimana käytetään ihmistyövoimaa.
29606: hasti valtion metsätalouden pitemmän täh- Me,tsähallitus on pyrkinyt suorittamaan met-
29607: täimen suunnitelmia, joten hakkuita ei voi sälannoitukset lentokoneita käyttäen, vaikka
29608: yksinomaan pitää ratkaisuna työtilaisuuk- niiden edullisuus kustannuksiinkin nähden
29609: sien ilisäämiselle. Sen sijaan työtilaisuuksien on kyseenalaista. Jos kysymystä tarkastel-
29610: järjestäminen ja turvaaminen muita keinoja ilaan työllisyyden kannalta, se ei ole miH'ään
29611: käyttäen tulisi ottaa vakavasti esihle valtion tavall'a perusteltavissa, sillä lannoi:tusalueet
29612: met.sätaloudessa. Sen ohella mitä metsän - siis työkohteet - sijaitsevat pääasiassa
29613: hoito- ja viljelytyöt tarjoavat työmahdolli- alityöllisyysalueil.ra, joissa metsätyöt koneel-
29614: suuksia, on metsien lannoitus puuntuoton listamisen ja rationalisoinnin takia ovat
29615: lisäämisen ohella mitä suurimmaJSSa määrin muutenkin vähent~eet.
29616: työllisyyskysymys myös valtion mert;sissä. Edellä ollevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
29617: Työvoiman puutt•een maissa suoritetaan 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
29618: tämä tehtävä rentokoneihla kustannuksista tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
29619: riippumatta lähinnä siitä syystä, e1ttä se on tavaksi seuraavan kysymyksen:
29620: nopea. Kustannuksista puheenollen kuitenkin
29621: todetaan että metsälannoitte·iden levitltämi- Onko Hallitus: tietoinen siitä., että
29622: nen lenJtokomJella on huomattavasti kalliim- valton metsien lanno-itusta suorite-
29623: paa kuin muuten. Käsin levitettynä kustan- taan kustannuksista väl'ittämruttä len-
29624: nukset lasketaan olevan 5 penniä kiloa tokoneita käyttäen samalla vähentäen
29625: kohti, traktorilla ilevitettynä 6 penniä kiloa tällä toimenpiteellä alityöllisyysaluei-
29626: kohti ja !lentokoneella nousevat kustannuk- den ,työmahdollisuuksia, ja jos on,
29627: set 7-8 penniin kiloa kohti. Käsin levitystä onko Hallitus ryhtynyt t.oimenpitei-
29628: muutenkin pidetään tuottavimpana tapana, siin mainitun epäkohdan korjaami-
29629: koska siinä ei mene lannoitetta null:e aloille, seksi 1
29630: jossa siltä ei tarvita. Valtion metsien lan~
29631: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1967.
29632:
29633: U. H. Voutilainen. Ale Holopainen.
29634: Edit Terästö. Valde Nevalain en.
29635: Pauli Puhakka. Antti 0. Pennanen.
29636: Veikko Mattila.
29637:
29638:
29639:
29640: ~ 515/67
29641: 2
29642:
29643:
29644:
29645:
29646: Eduskunnan Herra PuhemieheUe.
29647:
29648: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Metsää lannoitettaessa työmenetelmien
29649: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra valintaan vaikuttavrut useat seikat, joiden
29650: Puhemies, OJlette kirjeellänne 2 päivänä ke- huomioon ottaminen on tarpeen biOJlogisesti
29651: säkuuta 1967 lähett-änyt valtioneuvoston ja taloudellisesti edulliseen työn tuf!Jokseen
29652: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- pyrittäessä. Näitä osatekijöitä ovrut muun
29653: edustaja Voutilaisen ym. tekemän, seuraa- muassa.
29654: van sisältöisen kysymyksen: - lannoitteen liukoisuus ja siitä johtuva
29655: mahdollisuus talvilevitykseen,
29656: "Onko Halliltus tiet.oinen siitä, että - lannoitteen hienojakoisuus ( raesuuruus),
29657: valton metsien lannoitusta suorite- - levitettävä määrä kgjha,
29658: taan kustannuksista välittämättä len- - lannoituskohteen sijainti teihin nähden,
29659: tokoneita käyttäen samalla vähentäen - maaston kulkukelpoisuus ja kantavuus,
29660: tällä toimenpiteellä alityöllisyysaluei- - alueella olevan puuston ja taimiston
29661: den työmahdolHsuuksia, ja jos on, laatu ja tiheys,
29662: onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
29663: siin mainitun epäkohdan korjaami- - työkohteen laajuus sekä
29664: seksi?" - .työvoiman majoitusmahdollisuudet.
29665: Eri osatekijöiden vaikutus saattaa olla
29666: Vastauksena kysymykseen esiltän kun- rrutkaiseva kokonaiskustannusten kannalta.
29667: nioittaen seuraavaa: Esimerkiksi lannoitteiden käsin il:evitys on
29668: Käytännön metsätalouteen liittyvänä toi- osoittautunut halvimmaksi työmenetelmäksi
29669: menpiteenä lannoitus on varsin uusi. Ko- edullisesti sijaitsevilla kohteilla, mutta toi-
29670: keil'umielessä sitä on suoritettu valtion met- sissa olosuhteissa hankalat lähikuljetukset
29671: sissä etupäässä turvemailla jo parin vuosi- ja lannoitteiden varastointi työn edellyttä-
29672: kymmenen ajan mutta merkittävän laajuu- miin pieniin metsäkasoihin voivat tehdä
29673: den tämä työ saavutti vasta vuonna 1965, jol- siitä ka'l!leimman menetelmän. Koneellisia
29674: loin ~annoite.ttu a'lia oli 7 000 ha. Metsän- levitysmenetelmiä käytettäessä erillisenä
29675: hoito-ohjelman mukainen kuluvan vuoden suoritettava lähikuljetus ja metsävarastot
29676: lannoitusala on 38 000 ha, mistä rturvemait·a ovat tarpeettomia, mikä seikka luonnoLlises-
29677: 31 000 ha ja kivennäismaita 7 000 ha. tikin alentaa kokonaiskustannuksia edellyt-
29678: Tähänastinen kokeilu- ja tutkimustoi- täen että työkohde muussa suht•eessa on ko-
29679: minta on kohdistunut ennen kaikkea metsä- neellise'He levitykselle sopiva. Lentokonele-
29680: lannoituksen biologisen puolen selvittelyyn, vitykseen nähden on pidettävä todennäköi-
29681: levitystekniikan osal1ta oUaan vasta kehi- senä että työmenetelmän kehittyessä ja
29682: tyksen a'lussa. Yksinomaisen käsin levityk- vakiintuessa ympärivuotiseksi työskente-
29683: sen rinnalle ovat viime vuosina tulleet ko- lyksi koneyksikön tehollinen vuotuinen työ-
29684: neeLliset menetelmä;t.: traktoripuhaltimet, tuntimäärä lisääntyy nykyisestään, mikä
29685: joita meHlä alettiin kehitellä vuonna 1964, varmaan tulee alentamaan kustannustasoa.
29686: ja lentokoneet, joilla ensimmäiset merkittä- Kokemus on osoittanut että fosfori -
29687: vät lannoitukset suoritettiin vuonna 1965. kali - lannoituksia voidaan suorittaa myös-
29688: Vuoden 1966 lanno'itettu ala 20 300 ha ja- kin talvella ja että tal'Violosuhteet tarjoavat
29689: kaantui eri työmenetelmien osal'l•e seuraa- tiettyjä etuja töiden järjestelyssä. Jääty-
29690: vasti: käsin levitys 35 %, traktoripuhalti- neitä vesistöjä ja routaailltuneita soita voi-
29691: met 23 % ja lentokoneet 42 %. daan käyttää lentopaikkoina suhteellisen
29692: 3
29693:
29694: pienin kustannuksin. Lannoitteiden käsin Hienojakoisen fosfaatin käsin levitys on
29695: levityksessä hankrulat lähikuljetukset ja va- jossain määrin epämiellyt,tävää työtä, ja
29696: rastoinnit levityskasoihin saadaan talvella tyi>väen saanti näihin .töihin on yleensä tuot-
29697: suoritetuiksi eduliisemmin kun sulan ai- tanut vaikeuksia, Tästä syystä ja Mera-
29698: kana. Talvityö onkin avannut käsin levi- ohjelman mukaisert valtavat työmäärät huo-
29699: tykselle uusia mahdollisuuksia ja menetel- mioon ottaen koneeUist•en levitysmenetel-
29700: mää on pyritty kehittämään myöskin työ- mien kehittäminen on ol1fut tarpeen. Vaikeu-
29701: väJlineiden osalta. tunut työllisyystilanne on lisännyt työn ky-
29702: Kehittämisen kohteina olivat erikoisesti syntää ja viime talvena satakuuta miestä
29703: lumikengät, lasikuituahkiat ja kevyet tel'a- oli valtion metsissä käsin levitystä suoritta-
29704: alustaiset moottorikelkat. Myöskin ~annoit massa. Ensi tai veksi tehdyissä työllisyystyö-
29705: teiden uusi muovisäkkipakkaus on talvi- ohjelmissa on edellytetty työn edelleen laa-
29706: työltä helpottanut. jenevan.
29707: Helsingissä 9 päivänä elokuUJta 1967.
29708:
29709: Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
29710: 4
29711:
29712:
29713:
29714:
29715: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29716:
29717: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det gödslade området år 1966 20 300 ha,
29718: anger har Ni, Herr Talman, med Eder fördelades på de olika arbetsmetoderna på
29719: skrivelse av den 2 juni 1967 till veder- följande sä·tt: utspridning för hand 35 %,
29720: börande medlem .av statsrådet för avgi- traktorutblåsare 23% och flygplan 42 %.
29721: vande av svar översänt följande av riks- Vid val av arbetsmetoder för gödslingen
29722: dagsman V outilainen m.:fli. underteclmade inverkar flera omständigheter, vilka det är
29723: spörsmM: nödvändig:t att beakta vid strävan tilll. ett
29724: biologiskt och ekonomiskt fördelaktigt ar-
29725: "Är Regeringen medveten om att betsresultat. Dessa delifakrtorer är bl.a.
29726: gödsling av strutens skogar oberoende - gödselämnets löslighet och den därav
29727: av kostnaderna utföres med använ- beroende möjligheten till vinterutspridning,
29728: dande av flygplan och att arbets- - gödselämnets finfördelning (korngrov-
29729: möjligheterna på undersysselsätt- lek),
29730: ningsområden genom denna åtgärd, - mängden som skaill utspridas kgjha,
29731: samtidigt minskar, och om så är - gödslingspunktens läge i förhå:l,lande till
29732: fallet, vägarna,
29733: ämnar Regeringen skrida till åt- - terrängens framkomlighet och bärkraft,
29734: gärder för rutt råda bot på de.tta - arten och tätheten av träd- och plant·-
29735: missförhållande?" beståndet på området,
29736: - arbetspunktens omkrets samt
29737: - inkvarteringsmöjligheterna för arbets-
29738: Såsom svar på detta spörsmål får jag kraften.
29739: vördsamt anföra fö'l,jande: De olika delfaktorernas inverkan kan
29740: Som en rilll rationell skogshushållning vara avgörande för totalkostnaderna. Ut-
29741: ansluten åtgärd är gödslingen .tämligen ny. spridning av gödselämnen för hand tilil
29742: 1 försökssyfte har man i statens skogar ut- exempel ha.r visat sig vara den billigaste
29743: fört gödsling huvudsakligen på torvmarker arbetsmetoden i fråga om fördelak.tigtJ
29744: redan i ett par årtionden men en mer bety- Hggande punkter, men under andra för-
29745: dande omfattning nådde detta arbete först hållanden kan besvärliga !näl'ltransporter
29746: år 1965, då de.t gödslade området var 7 000 och upplagring av gödselämnen i små
29747: ha. Gödslingsområdet enligt; skogs•vårds- skogshögar, som arbetet förutsätter, göra
29748: programmet för innevarande år är 38 000 det till den dyraste metoden. Vid använ-
29749: ha varav torvmarker 31 000 ha och mineraiL dande av maskine~la utspridningsmetoder är
29750: jord 7 000 ha. en separat närtransport samt skogsförråden
29751: Den hittillsvarande försöks- och forsk- onödiga, viiken omständighet naturligtvis
29752: ningsverksamheten har rikitats främst mot säker totalkostnaderna - under förutsätt-
29753: utredning av skogsgödslingens bioilogiska ning att arbetspunkten i övrigt lämpar
29754: sida. V ad utspridningstekniken vidkommer sig för maskinell utspridning. Vad utsprid-
29755: är man först ~ början av utvecklingen. ning med flw"gplan beträffar måste man
29756: Jämsides med enbart utspridning för hand hålla för sannolikrt att då arbetsmetoden
29757: har under de senaste åren kommit de mas- utvecklas och stabiliseras tilil ett arbete
29758: kinella metoderna: traktorutblåsare, som som pågår hela året, ökas maskinenhetens
29759: man hos oss började UJtveckla år 1964 samt effektiva årliga antal arbetstimmar från
29760: flygplan, med vilka de första mer bety- det nuvarande, vilket säkerligen kommer
29761: delsefulla gödSilingarna utfördes år 1965. att sänka kostnadsnivån.
29762: 5
29763:
29764: Erfarenheten har visat, att fosfor - kali plastsäcksförpackningen för gödselämnen
29765: - gödslingar kan utföras även under vin- underlättat vinterarbetet.
29766: tern och att vinterförhå~landena erbjuder Utspridningen av det finkorniga fosfatet
29767: vissa förmåner vid ordnande av arbeten. för hand är ett i! någon mån oangenämt
29768: Tillfrusna vattendrag och tjäJlbundna kärr arbete, och det har i allmänhet förekommit
29769: kan användas som flygplatser med rela1tivt svårigheter att få arbetare 1till dessa .arbe-
29770: små kostnader. Vid utspridning av gödsel- ten. Av denna orsak och med beaktande
29771: ämnen för hand kan de besvärliga närtrans- av den ansenliga arbetsvolymen Mera-pro-
29772: porterna och upplagringarna i utspridnings- grammet medför, har detJ varit nödvändigt
29773: högar om vintern göras förmånligare än .att utveckla de maskinella utspridningsme-
29774: vid barmark. Vinterarbetet har även öppnat ·toderna. Det försvårade sysselsättningsläget
29775: nya möjligheter för utspridning för hand, har öka;t efterfrägan på arbete och senaste
29776: och man har strävat tili wtt utveckla meto- vint;er utförde ett hundratal män i statens
29777: den även vad arbetsredskap beträffar. skogar spridningen för hand. I sysselsätt-
29778: Objekt för utveckling har särskillt vari't ningsarbetsp·rogrammet för nästa vinter har
29779: snöskor, glasfiberpulkor och lätta motorkäl- man förutsatt, att arbetet ytterligare ut-
29780: kar med larvfötter. Likasä har den nya vidgas.
29781: Helsingfors den 9 augusti 1967.
29782:
29783: Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
29784:
29785:
29786:
29787:
29788: E 515/67
29789: Kirj. ksm. N: o 101.
29790:
29791:
29792:
29793:
29794: Sileäkangas ym.: Lisämetsämaata saaneiden QJ,aksetta..,
29795: vaksi määrätyn hinnan tarkistamisesta.
29796:
29797:
29798: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
29799: ;;
29800:
29801:
29802: Raa:kapuun hinta on kahdm viimeksi kulu- on tehty hallintasopillnus, jonka jälkeen tiiiw.
29803: neen vuoden aikana alentunut keskimäärin myytäessä huoma:taan sel:l.aisia erityisiä. syitä;
29804: noin 20 pros.entilla. Tämä hinnan 'alennus on jotka puoltavat myyntihinrnan muuttamista;
29805: aiheuttanut sen, että maankäyttölain mu- on siinä tapa~ksessa oovellettava edellä mai-
29806: kaan lisämetsämaata saaneilta tilaHisilta on nitun 85 § : n 6 momentin säännöstä. Tämän
29807: määrätty ilisämetsämaast.a perittävwksi luovu- mukaan voitaisiin .alueen hinnan ja sa:amisen
29808: tushetken kohtuullista käypää hintaa kor- yhteenlasketusta määrästä poiketa. ·
29809: keampi hinta. Maankäyttötoimiikunnat ovat Kun näyttää ilmeiseltä, että kantohintataso
29810: nimittäin arvioineet kunkin lisämetsämaan on siihen kohdistuvan paineen vaikuhtksesta
29811: tai tilaan liitettävän metsämaan hinnan käy.t- vakiintumassa •alen.tuneelle tasolleen, on vält-'
29812: tösuunnitelman laatimisen yhteydessä jo vuo- tämätöntä, että edellä mainittuja maan•käyt~
29813: sia ennen kuin se annetaan joko hallintasopi- tölain säännöksiä sovelletaan ja myyntihin:
29814: muksella tai myydään hallintasQpimusta te- nat tarkistetaan kaupp81kirjan •alleikirjoitta~
29815: kemättä asukkaa:ksi hyväksytylle. Kun 2-3 mishetken mwkaiseksi. Onhan asia ehdotto~
29816: vuo.tta sitten suoritetuissa arvioissa on 1käy- masti niin, että nimenomaan :raakapuun
29817: tetty nykyistä huomattavasti !korkeampaa hinta määrää metsämaasta as~kkaan makset-
29818: kantohintaa metsän puuvaraston hintaa •arvi- tavaksi tulevan hinnan suurimmaksi osaksi.
29819: oitaessa, on siitä ollut seurauksena, että Tämän lisäksi tooettakoon, ·että asukikaiUe
29820: asumkaan mwksettavaksi on :määrätty edellä annetut metsämaat :tulev8Jt maankäyttölain'
29821: mainittu tkohtuulJista käypää hintaa kor- 102-104 § :ssä säädettyjen käyttö- ja myynti~
29822: keampi hinta. rajoitusten ·alaisiksi. Nämä rajoitukset olisikin
29823: Vaikka maankäyttölain 55 § :ssä ei edelly- ehdottomasti otettaV'a alentavina tekijöinä
29824: tetä:kään, että tilan muodQstamisen yhtey- huomioon kohtuullista käypää hintaa määrät-
29825: dessä määrätty tilakokonaisuutta vastaava täessä. Näin olisi :tehtävä erityisesti sen
29826: kohtuullinen käypä hinta ta1:1koitrt::aisi tilan vuoksi, iettä rumtushallitus noudattaa hinnan
29827: tai alueen asukkaalle luovuttamishetken mu- :määräämismenettelyssä niin :sanottua hak-
29828: kaista kohtuullista käypää. hintaa, on maan- kuuarvon määräämiseen iliit.tyvää summaa-
29829: käyttölain 85 § :n 3 ja 6 momenteissa sään- mismenettelyä, jossa koko metsän puuvarasto
29830: nökset :myöhemmin tapahtuvaa hinnan tarkis- arvioidaan eri puutavaralajei:ksi nykymark-
29831: ;tus:ta varten. Mainitussa 3 momentissa mai- kinahinnoin, jolloin saadaan koko puuvaras-
29832: nitaan, että jos alueen arvo on olennaisesti ton myyntiarvo. Kun metsän puuvarastoa ei
29833: muuttunut sen jälkeen, kun hinta on vahvis- luonnollisesti voida kokonaan muuttaa ra-
29834: tettu, ja alue tämän jälkeen myydään hal- hwksi, on puuston hintaa alenne•ttu niinsano-
29835: lintasopimusta tekemättä asukkaaJksi hyväk- tulla tilwkoikonaisuusalennuksella, jonka arvi-
29836: sytylle, vahvistaikoon asutushallitus, mikäli oimi·sessa :ratkaistaan todellisuudessa .as~k
29837: erityåsis:tä syistä ei muuta johdu, uudclleen kaalta perittävä hinta. Tämä ·arvioimismenet-
29838: hinnan noudattaen 55 § :ssä säädettyjä perus- tely on kokonaisuudessaan täysin vanhentu-
29839: teita. Nimenomaan tätä säännöstä olisi asu- nut ja on myöskin erittäin herkkä lkantohin-
29840: tushallituksen nykyWanteessa ·sovellettava sel- nan vaihtoeluiUe, jonka vuoksi sen mukaiset
29841: laisiin lisämetsämaihin ja tiloihin, jotka myy- arvionkin vanhenevat nopeasti kantohinnan
29842: dään hallintasopimusta tekemättä asukimaksi vaihdellessa. Tästä syystä olisi kiireesti myös-
29843: hyväksytyille. Jos lisäme,tsämaasta tai •tilasta kin arviointimenetelmää muutettava tuotto-
29844: E 613/67
29845: 2
29846:
29847: arvon määrääm:iJsmeuetelmän mukaiseksi. leet esiin pohjois-Satakunnassa sekä pohjois-
29848: Maankäyttölain 55 § :ssä tarkoitettu kohtuul- Häillleessä. Samanlaisia !tietoja on saapunut
29849: linen käypä hinta tulisi ehdottomasti olla pohjois-Karj•alasta seikä pohjois-Suomesta.
29850: lähinnä metsä1ön tuottoarvon mukainen Kantohinnan alentumisesta aiheutuva yli-
29851: hintta. hint·a on tietenkin sitä suurempi prosenteissa,
29852: Kun edellä mainitut 20 vuotta kestävät mitä pitempien kuljetusmatkojen ta•kana met-
29853: .rajoitukset määräävät kestävään hakkuumää- sälö sijaitsee. Näissä :tapaUJksissahan on :aina
29854: rään perustuvan metsän :tuoton ja jonka mu- myös kantohinnan alentuminen prosenttuaa-
29855: 1kaan arvioidaan metsän tuottaman puusto- Hsesti suurempi, koska kantohinnan alentu-
29856: kuUJtiometrin hinta, olisi tuottoarvon määrää- misen aiheUJttaneet kust•annustekijä.t ovat sit-
29857: mise:ssä :mahdollisuus käyttää liikejäämän tenkin markkamääräiset, jotka ,saat-tavat
29858: pääomittamiffi:a, joka antaisi ,riittävän luotet- eräissä tapauksissa viedä aikaisemmin olleen
29859: tavan tul01lmen. Tällöin säännölliseksi arvi- kantohim.nan kokonaan, jolloin metsälö on
29860: oitu vuotuinen hakkuutulo, joka sa,adaan ny- joutunut ns. noUarajan miinuspuolelle.
29861: kyhetken :markkinahinnoin, pääomitetaan, Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29862: jolloin sa:adaan :tietää, mikä on se pääoma, § : n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
29863: joka esimerkilksi 5 % :n lroroHa tuottaa vuo- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavruksi
29864: sittain edellä mainitun hakkuutulon suurui- seuraavan kysymyksen:
29865: sen korkotulon. Kun !tästä vähenne-tään met-
29866: sästä aiheutuvan säännölliseksi arvioidun Onko Hallitus tietoinen siitä, e:ttä
29867: vuo:tuiskulun pääomitettu summa ·saman kor- ·asutushallitus on määrännyt lisämetsä-
29868: •kokannan mukaan laskettuna, on jäännös maata saaneiden asu~kaiden ma:ksetta-
29869: metsän raha-arvo nykymarkk:iuahinnoin. Tä- vaksi maanJk:äyttöla.in 55 § :ssä mainit-
29870: mä arviointi olisi aina helposti suoritetlta- tua kohtuullista käypää hintaa korke-
29871: vissa, koska tilan muodostamisen yhteydessä ,amman himnan ja käyttänyt hinnan
29872: olisi aina laskettu metsälöstä saatava vuo- määräi1misessä :täysin vanhentunutta
29873: tuinen kiintokuutio:metreissä arvioitu tuotto. hrukkuuarvon määritysmenetelmää, ja
29874: Asukkaiden maksettava:ksi on määrätty jos on,
29875: viime vuoden ja kuluvan vuoden aikana an- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
29876: netuista lisämetsämaista kautta Suomen ny- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun
29877: •kyiseen kantohintllltasoon verrattuna ylihin- .asiantilan korjaamiseksi?
29878: taa, mutta erityisest1i ovat lllämä ylihinnat tul-
29879: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1967.
29880:
29881: Aulis SHeäkangas. Artturi Jämsen.
29882: Pekka Vilmi. Olavi Lahtela.
29883: Hannes Paaso. Leo Häppölä.
29884: 3
29885:
29886:
29887:
29888:
29889: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
29890:
29891: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- yleensä ollut sama tai jonkin verran suri~
29892: tissa mainitussa :tarkoitUJksessa Te, Herra Pu- rempi kuin miksi niid-en hinta on käy:t:tösuiill~
29893: hemies, olette lrirjeellänne 2 päivältä :kesä- nitelmassa määrältty. Tämän VUO'ksi ei oie ol-'
29894: kuuta 1967 n:o 706 lähettänyt valtioneuvos- lut tarpeen sovclta maankäyttölain 85 § a· :n
29895: ton aSianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- momentin säälllnöksiä. Näiden säännöst.en so-
29896: sanedustaja Aulis Sileä:kankaan ym . .tekemän veltaminen on sitäpaitsi tuskin llman muuta
29897: seuraavan sisälitöisen kysymyksen: mahdollistakaan silloin, ilrun lisäalueen saaja
29898: ei ole tehny:t hintaa vastaan muiSitutusta. Ta-:
29899: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että paukset kysymyksessä tar'koitet.uilla pohjois"
29900: asutushallitus on määrännylt lisämetsä- Satakunnan ja pohjois-Hämeen .aaueilla ova.t.
29901: maata saaneiden asukkaiden maksetta- nimenomaan sellaisia, joissa sanotunlaista
29902: va:ksi maankäy.ttölain 55 § :ssä mainit- muistutusta ei ole tehty. Käy;ttösuunnitelmia·
29903: tua kohtuuHista käypää hintaa korke- asutushallituksessa vahvistettaessa on maan-·
29904: amman hitnnan ja käyttänyt hinnan käyttötoimikunnan määrääanää :t.ila;kokonai-
29905: määräämisessä :täysin vanhentunutta 'suutta vast:aavaa kohtuullista käypää hlint.~,tä
29906: hakkuuarvon määritysmenetelmä.ä, ja kuitenkin eräissä tapauksissa viime :aikoinå.
29907: jos on, alennettu sillä perusteella, e:ttä :toimitu1men
29908: mihin toimenpiteisiin Hallitus on lopettamisen jäJkeen on todettu tapahttuneen
29909: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun puun hinnan laskua. . .
29910: asiantilan korJaamiseksi?" Kiinteistöjen ja niiden osien hinta mää~·
29911: räytyy vapailla 'kimteistömarkikinoilla ·ja on
29912: Vastauksena kysymykseen esitän :ku'llllioit- näin ollen täysin riippumaton ·erilai.sist·a ar-
29913: taen seuraavaa.: vioimismenetelmistä. Arvioimisen suorittami-
29914: Maankäyttölain 50 § :ssä tarkoitettua käyt- sen pernsedellytyksenä onkin kiinteistöjen
29915: tösuunnitelm:aia lawtiessaan ·maankäyttötoimi- hintoj@ tuntemus .asianomaisella paikkrukun-
29916: kunnan on päätettävä muun muassa. lisäalu- naLla. Arvioimismenetelmä antaa ainoastaan
29917: eiden saajista ja asukkaan ma.kse.ttav·aksi tu- perustan laissa säädetyn hinnan määräämi-
29918: levasta hinnasta. Asukkaan maksettavaksi seksi sanottua asiantun:t.emuSita hyväksi käyt-
29919: määrätään lain 55 § :n noj-alla sellainen tiJa- täen.
29920: kokonaisuutta vastaava kohtuullinen käypä Käytännössä yleisin ja yle·isesti hyväks:r:t.ty
29921: hinta, mikä asutustilalla on paikkakunnalla metsän arvioimisme:netelmä on oJlut ja on
29922: katoottava olevan siihen tarkoitukseen käytet- edelleenkin ns. summaamismenetelmä, joka
29923: tynä, mihin se Oill muodostettu. TapaUiksissa, perustuu puuston hakkuuarvon, nuorehkon
29924: joissa asutustilaa, erityisesti metsälisäaJuetta puuston odotusarvon, taim~koiden ilrustannus-
29925: ei heti käyttösuunnitelman vahvistumisen jäl- arvon ja maapohjan tuottoarvon yhteenlas-
29926: keen ole myy:ty asukkaalle, saatrtaa käyttö- kettuun arvoon. Kussakin :tapauksessa kysy-
29927: suunnitelmassa määrätty hinta olla puun mykseen tulevat eri seikat huomioon ottaen
29928: hinnan suhdammherlDkyyden johdosta joko hm,kitaan näin saadun arvon perusteella met-
29929: jonkilll verran ~demp'i ,t·ai korkeampi :kuin sälän vaiMoarvo eli hinta ja maankäyttölain
29930: alueen kohtuul•linen käypä hinta myyntihet- 55 § : ssä tarkoitetuissa :tapauksissa kohtuulli-
29931: kellä. Maankäyttölain voimassa ollessa on nen käypä hinta. Tätä arvioimismenetelmää
29932: puun hinta ja siten myös metsän arvo, aivan sovelletaan maata valtiolle vapaaehtoisilla
29933: viime aikoina tapahtunutta vastakkaista ke- kaupoilla ostetta:essa, pa,kkohuutokaupalla
29934: hitystä lukuun ottamatta, Jatkuvasti noussut. my-ytyjä kiilllteistöjä arvioitaessa ja maata
29935: Alueita asukkaille myytäessä onkin niiden arvo paJkkolunastet.taessa sekä myös asukkaan mak-
29936: 4
29937:
29938: 'lllettavaa hintaa määråittäessä. Menetelmää ei viideksi prosentiksi 25 prosentin eroa tuotto-
29939: suinkaan voida pitää vanhentuneena, vaan arvossa.
29940: ~käytäntöön jatkuvasti hyvin soveltuvana ar- Paitsi sitä, että tuottoarVIOn määräämin-en
29941: vioimismenetelmänä. edellyttää summaamismenettclyyn verrattuna
29942: M.etsälön raha-arvo on luonnollisesti johdet- erittäin pruljon työ.tä ja asiantuntemusta vaa-
29943: :t·avissa myös metsälön tuotosta. Tämä mene- tivien ha:kkutusuunnitteiden laatimista, on se
29944: telmä ·perustuu metsälön tuoton pääomitta- varsin suuressa :määrin riippuvainen em int-
29945: .miseen ja tuoton määlliittämiseen vastaisuu- ressien mukaisista pyrkimyksistä sekä sub-
29946: dessa suoritettavien ha•kkuiden perusteella. jektiivisista näkemyksistä ja ennusteista. Li-
29947: ~ edellyttää hakkuusuunnitteen !laatimista säksi on voitu todeta, että asutustiloille 1aa-
29948: vtl.osikymmeniksi eteenpäim, mieluimmin met- dittuihin 10-vuotiskauden kåisittäviiln metsä-
29949: sän iko~ iöertoajan ilrestäväksi. Hakkuusuun- lösuunnitelmiin sisältyv~en ha:kkuusuunnittei-
29950: ;uitteen perusteella. arvioidaan metsälön tulot den perusteella lasketut tuottoarvot yleensä
29951: hakikuusuunnitteen kestoaikana sekä tänä ai- po~kkeava;t me.tsälöiden vaihtoarvoista eli nii-
29952: kana metsälöstä ;aiheutuvat menot. Kun näin den markkinahinnoista ja voiva.t poikkeamat
29953: saatu nettotuotto pääomi.tetaan, saadaan met- vaihdella -50 ja + 20% :n välillä.
29954: sälön tuottoarvo. Kun ha:kkuusuunnite voi- Maankäyttöla:Un 33 ja 55 § : ssä sekä valtion
29955: daan laatia erilaisia metsän käy:ttöperiaat- maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami-
29956: teiJta noudattaen, on voitu todeta, että metsä- se:sta maankä%tölain tarkoituksiin annetun
29957: talouden kannalta täysin hyväksyttävien eri lain 20 § :ssä tarkoitetun hinnan määräämi-
29958: :f~:aklru.usliunnitteiden perusteella samalle met- nen ei voi eikä saa olla riippuvainen arvioi-
29959: :sälölle laskettujen äärimmäisten 1tuottoarvo- misessa käytetystä m~netelmästä. Näin ollen
29960: Jen ero <m 33 prosenttia. Lisäksi voidaan to- -ei ole perusteita kåisitykselle, jonka :mukaan
29961: -dm;a, että myös !koron valinta tuottoa pää- maaDJkäyttölain 55 § :ssä säädetyn hinnan
29962: omitetta;es8å vaikuttaa olennaisesti tuottoai·- arvioiminen olisi mahdollista vain jollakin
29963: voon. Niinpä ns. tasaisen tuoton hakkuusuun- määrätyllä ja !Laissa tarkoitettujen muiden
29964: nitteen mukaisessa menettelyssä, joka lähinnä hintojen arvioimisessa yleisesti käytetystä me-
29965: vaStaa asutusmetsälöiden !käyttöä me:rikitsee nettelystä poik!keava1la arvioimismenetel-
29966: ~m. !koron muuttuminen neljästä prosentista mällä.
29967: Helsingissä .syyskuun 29 päivänä 1967.
29968:
29969:
29970: Maa:talolisministeri Nestori K~alainen.
29971: 5
29972:
29973:
29974:
29975:
29976: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a lm a n.
29977:
29978: I det syfte som omförmäles ä 37 § 1 mom. fortgäende \S\tigi:t. Vid försäljning a.v om-
29979: riksdagsordningen, har Riksdagens H~rr Tal- råden ;tili åborna har d.eras värde i ra1lmän-
29980: man i skrivel:se av den 2 juni 1967 N :o 706 !het varit detsamma eHer något högre än
29981: tiJ1månt vederbörande :medlem av statsrådet vad priset blivit bestämt tili i dispositions-
29982: för besvarande följande spömmål, som fram- planen. Tili följd härav har det icke varit
29983: :stäJJts av dksdagsmann:en Aulis Sileäkanga;s nödvändigt att thllämpa de i 85 § 3 mom.
29984: m.fl.: jorddispositioosla.gen ingäende stadgandena.
29985: Tillämpningen av dessa stadganden är dess-
29986: "Är Regeringen medveten om att utom khappast utan vidare möjligt, då mot-
29987: kolonisationsstyrelsen bestämt att åbor, ;tagaven av tillskottsområde icke anmärkt på
29988: so.m erhållit tilläggsskogsmark, sikalJ priset. Fallen på i spörsmål'et nämndra områ-
29989: erlägga ett ihögre pris än i 55 § jord- den i norra Satakunta och no:r.ra. Tavastland
29990: dispoo.it1iooslagen nämnt skä1igt gängse är just sådana, där sagda anmärkning ickf~
29991: pris och vid fastställa:ndet av pri.set gjorts. Vid :Dastställandet av dispositionspla-
29992: begagna.t sig av en aHdeies föråldrad nerna i kolonisationssty.relsen har ·av jord-
29993: metod för bestämning ·av avvevknings- disposi•tionskommtission bestämda hela lägen-
29994: värdet, och om så är fa1let, heten motsvarande skäJigt gängse pris Hk-
29995: vHka åtgärder har Regeringen vid- väl i vissa fall under de senaste tidelllla
29996: tagi.t •eller ämnar Regeringen vidtaga sän:kts på doo grunden att man ·efter ·det
29997: för avhjälpande av nämnda sakläge?" förrättni:ngen avs1utats rkonst81terat att en
29998: ,sän:kning· ·av virkesprisert ägt rum.
29999: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- Priset på fastighert:,er oeh del därav b:estäm-
30000: samrt anföra följande: mes på den fria fast.ighets.inarknaden och är
30001: Jorddispositionskommissionen rskall v•id sålunda helt oberoende av de olika värde-
30002: uppgörande av i 50 § jorddispositionsl·agen ringsmetoderna. En grundförutsättning för
30003: avsedd dispositionspla:n bland annat besluta utförande a.v värdering är också känne.domen
30004: om mottagare av tillskottsområde och om det om prisen på fastigh~rna på vederbörandt:
30005: pris, som det lf;illlrommer åbon att ootala. ort. Värderingsmetoden ger ·endast normen
30006: Med stöd av lagens 55 § ålägge;s åbon .att för bestämmandet av det i lagen Sltadgade
30007: erlägga ett hela lägeuheten motsvarande skä- prioset med ,tihlhjälp av sagda sakkännedom.
30008: 1igt gängse pris, vi·tket kolonisatiol1Släg,enhe- Den i praktiken aHmänn:ast fövekommande
30009: ten, använd för det ändamål, för vilket den och a.Umänt godkända värderingsmetoden
30010: biildats, skall anses ha på orten. I sådana vad beträffar skog har varit och är fort-
30011: fall, då en kolonisationsläg.enhet, särskilt ett farande sk. summer~ngsmetoden, som base-
30012: skogstillsko:t<tsområde icke blivit sålt tili rar sig på d:et samm:anrä,knade värde.t av
30013: åbon omede:lbart ·efter det dispo:si:tionsplanen trädbeståndets avverkningsvärde, ungskogens
30014: blivit faststäJid, kan det i di,spositionsplanen vä:ntevärde, plantbeståndets kostnadsvärde
30015: faststäJlda priset på grund av konjwkturerna och ma:vkens avkastningsvärde. :M:ed beak-
30016: för vfr11kets pris antingen vara något lägre :t.ande av de olika omständighet.er, som i
30017: dler näg·ot högre än det vid försäljningstill- varje full !kommer ~ :fråga, prövas på grund-
30018: fället rådande skäliga gängse priset på om- val av det värde som sålunda ;erhållits bytes-
30019: rådet. Under doo tid jorddisposiotionslagen värdet elrler priset för Skogsbru:ksenheten och
30020: varit i kraft har virkespriset och så1edes i de i 55 § jorddispositionsl,agen avsedda
30021: även skogens värde, med undanrtag för en 1 fa:llen skäligt gängse pris. Denna värderings-
30022: motsatt utveck.ling under de senaste tiderna, metod tillämpas vid köp av jord tiU sta;ten
30023: E fi13/67
30024: 6
30025:
30026: g,enom frivilliga iköp, vid värdering av fastig- sk. jämn avkastning, som närmast motsvarar
30027: heter, rom sålts på exekutliv auktion, vid användndngen •av ikolonisationsskog, innebär
30028: tvångsinlösen av jord samt även vid fast- sålunda ex:empelvis ändrin~en av räntan från
30029: stäUande av det pris som skaill be.ta1as av fyra procent till fem procent en skillnad på
30030: åbon. Denna me.tod ~an ingalunda anses 25 procent i avkastningsvärdet.
30031: vara föråldrad utan :tvärtom ·en i prailctiken Förutom att bestämmandet av avkastnings-
30032: fortfarande mycket iämplig värderingsme- värde förutsätter, i jämförelse med sum-
30033: tod. meringsmetoden, myeket arbete och uppgö-
30034: Slrogshruksenh~tens penningvärde kan rande av avverkningsplaneringar som fordrar
30035: självfallet ·även härle.das från skogshrnksen- sakkänne.dom, år det i :särskilt hög grad bc-
30036: hetens avkastning. Deililla metod haserar sig roende av de olika intressenas strävandoo och
30037: på !kapitaliseringen av skogsbrulrets .avlm'l>t- de subjektiva aspekter och prognose.r som
30038: ning ooh bestämmande av ·avkastningen på anlägges på saken. Vidare har anan kunnat
30039: grundval av de avverkningar, som framdeles lronstate.ra att de avkastningsviirden som be-
30040: skall utför~ De:tta förutsätter avverknings- räknats på grundval av de ·avverkningspla-
30041: planeringar för år.tionden framåt hclst för ne.:cingar, som ingår i de för kolonisa,tious-
30042: skogens hela omlopp.stid. På grundval av av- lägenhete.rna upprättade slrogsbrwk$nhets-
30043: verkningsplaneringen värderas inkomstmma planema och omfattar en 10-åm period, i
30044: från skogsbruksenheten under den tid av- allmänhe.t avviker från skogsbruksenheternas
30045: verkningspianer~ngen varar samt utgif<terna bytesvärden ·eller deras manknadspris och
30046: för skogsbrnksenheten under denna :tid. Då kan avvik.ningarna växJ.a mellan - 50 ooh
30047: den rsålunda erhålln:a nettoaV'kastningen ikapi- +20%.
30048: taliseras, få:s :skogsbruksenhetens avkastnings- Fastställandet av i 33 och 55 §§ jord-
30049: värde. Då 1e11 avverkningsplaooring ikan upp- dispositionslagen samt i 20 § lagon om an-
30050: göras med begagnllJllde av olika principer för vändning av statsjord och tvångsinlösen av
30051: användning av slrogen, har man kunnat kon- jord för i jorddispositionslagen avsedda
30052: statera, ~ttt skillnaden mellan de för en och ä.ndamål a.vsett pris kan icke och fär icke
30053: samma skogsbruk:senhet berälmade Y'ttersta vara beroende av den vid värderingen an-
30054: avkastnimgsvärdena på grund av de ur skogs- vända metoden. Sålunda finns det icke skäl
30055: bmkets synpunkt fuUt godtagbara olika av- för den uppfattningen, cnligt vilken en
30056: vel'lkiningsplarreringarna är 33 procent. Vi- värdering av i 55 § jorddispositionslagen
30057: dare ~{:an man llronsta.tera, att ävoo valet av stadgat pris skulle vara möjlig endast genom
30058: ränta vid kapitalisering av avkastningen in- en viss värderingsmetod som avviker från
30059: v:erkar i väse.ntlig mån på avkastningsvärdet. den som allmänt används vid värderingen av
30060: Vid metoden för avverkningsplane.ring för i lagen avsedda andra pris.
30061: Helsingfors den 29 september 1967.
30062:
30063:
30064: Lantbruksminister N estot·i Kaa,salainen.
30065: Kirj. ksm. N: o 102.
30066:
30067:
30068:
30069:
30070: Sileäkangas ym.: Uusjakotoimituksissa esiintyvien epäkoh-
30071: tien korjaamisesta.
30072:
30073:
30074: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30075:
30076: Uusjakotoimituksia on maassamme tällä heillä on ennen jakotoimitukseen ryhtymistä
30077: hetkellä vireillä mm. Turun ja Porin läänin tarkoin tiedossaan jaon kaikki seuraamukset.
30078: pohjoisosissa sekä Vaasan ja Oulun lääneissä Tämän vuoksi tulisi jakotoimitusta kokonai-
30079: ja niiden määrä tulee lähitulevaisuudessa ai- suudessaan valmistella nykyistä huomatta-
30080: nakin pohjoisissa lääneissä kasvamaan. Uus- vasti perusteellisemmin ja suorittaa tarkat
30081: jakotoimituksilla on siten huomattava merki- laskelmat toimituksen lopullisista tuloksista.
30082: tys koko yhteiskunnankin kannalta puhumat- Näin voitaisiin itse toimitusmenettely saada
30083: takaan siitä, mitä ne merkitsevät asianosai- huomattavasti joustavammaksi ja välttää tar-
30084: sille itselleen. Jakotoimitusten suorittamisessa peettomia riitaisuuksia jakotoimituksen ai-
30085: on kuitenkin havaittavissa monia epäkohtia. kana.
30086: Eräänä keskeisenä ongelmana on toimitusten Jakotoimitusten virkavaltaisuuden vähentä-
30087: hitaus. J akotoimituksesta voi valittaa kol- miseksi olisi myös syytä tutkia mahdollisuuk-
30088: messa eri vaiheessa ja tällöin aina kahteen sia lisätä osakkaiden panosta toimituksen suo-
30089: valitusasteeseen. Oikeusturvan kannalta tämä rittamisessa. Useissa muissa maissa muodos-
30090: on luonnollisesti paikallaan, mutta kun yh- tavat toimituksen osakkaat eräänlaisen osakas-
30091: den valituksen käsittely eri portaissa saattaa yhtymän, joka on jatkuvasti yhteydessä jako-
30092: kestää 2 % vuotta ja enemmänkin, johtaa toimituksen suorittajiin ja samalla myös suu-
30093: tämä siihen, että pelkkien valitusten käsitte- relta osalta vastuussa toimituksen loppuun-
30094: lyyn voi kulua 7-8 vuotta. Kun maanjako- saattamisesta. Tällaisen järjestelmän on to-
30095: oikeudet nykyisin edustavat varsin suurta dettu huomattavasti tellostavan jakotoimitus-
30096: asiantuntemusta ja käytännön kokemusta, ten suorittamista ja lisäävän toimitusmiesten
30097: olisi syytä harkita, voitaisiinko valitusoikeutta ja osakkaiden keskinäistä yhteisymmärrystä.
30098: niiden päätöksistä oikeusturvaa vaaranta- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
30099: matta nykyisestään supistaa. Tällä tavoin 37 § :n 1 momentin perusteella esitämme val-
30100: voitaisiin jakotoimitusten suorittamista huo- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30101: mattavasti nopeuttaa, varsinkin kun valitus- vaksi seuraavan kysymyksen:
30102: ten käsittely juuri ylimmässä oikeusasteessa
30103: on asiaruuhkan vuoksi runsaasti aikaa vaati- Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
30104: vaa. kohdista, joita jakotoimitusten hitaus
30105: Merkittävänä syynä valitusten lukuisuuteen ja virkavaltaisuus aiheuttaa uusjako-
30106: ja toimituksen osakkaiden negatiiviseen asen- jen suorittamisessa, ja jos on,
30107: noitumiseen jakotoimitusta kohtaan on enna- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
30108: kolta suoritettavien selvitysten vähäisyys. ryhtynyt tarvittavien muutosten ai-
30109: Kun toimitus kuitenkin usein koskee osakkai- kaansaamiseksi jakolainsäädännössä1
30110: den koko omaisuutta, on välttämätöntä, että
30111: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1967.
30112:
30113: Aulis Sileäkangas. Hannes Paaso.
30114: Pekka Vilmi. Leo Häppölä.
30115: Mauno Jussila.
30116:
30117: E 548/67
30118: 2
30119:
30120:
30121:
30122:
30123: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e ll e.
30124:
30125: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- 332 §: ssä mainittujen tapausten lisäksi myös
30126: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra muita tapauksia, joissa oikeusturvaa vaaran-
30127: Puhemies, olette kirjeellänne 2 päivältä kesä- tamatta maanjako-oikeuden päätökset voitai-
30128: kuuta 1967 n:o 707 lähettänyt valtioneuvos- siin määrätä lopullisiksi.
30129: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- Kysymyksen perusteluissa on myös esitetty,
30130: sanedustaja Aulis Sileäkankaan ym. tekemän, että ennen uusjakotoimitukseen ryhtymistä
30131: seuraavan sisältöisen kysymyksen: asiaa tulisi valmistella nykyistä huomattavasti
30132: perusteellisemmin ja suorittaa tarkat laskel-
30133: "Onko Hallitus tietoinen niistä epä- mat toimituksen lopullisista tuloksista. Käy-
30134: kohdista, joita jakotoimitusten hitaus tännössä on kuitenkin mahdotonta ennakko-
30135: ja virkavaltaisuus aiheuttaa uusjako- selvityksen tuloksena esittää täysin tarkkoja
30136: jen suorittamisessa, ja jos on, laskelmia. Jaon aikana olosuhteissa tapahtu-
30137: mihin toimenpiteisiin Hallitus on vat muutokset tekevät sen jo mahdottomaksi.
30138: ryhtynyt tarvittavien muutosten ai- Ennakolta suoritettava selvitys toimitetaan
30139: kaansaamiseksi jakolainsäädännössä ?" uusjakoa alotettaessa, kun tehdään maanmit-
30140: taustoimitusten tukemisesta valtion varoilla
30141: Kysymyksessä mainittuihin epäkohtiin on voimassa olevan lain (42/60) 7 § :n edellyt-
30142: Hallituksen taholta kiinnitetty huomiota. V al- tämä ehdotus maatalousministeriölle. Tällöin
30143: tioneuvosto asetti 5 päivänä maaliskuuta 1964 on toimitusmiesten lausunnossaan mm. selvi-
30144: ns. jakolainsäädäntökomitean, jonka tehtä- tettävä uusjaon suorittamisen merkitys alueen
30145: vänä on laatia ehdotus uusjakojen ja muiden taloudellisten olojen kehittämisessä sekä siinä
30146: maanmittaustoimitusten suorittamisajan ly- selostettava odotettavissa oleva maatilatalou-
30147: hentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. den tuoton ja kannattavuuden lisääntyminen.
30148: Tässä tarkoituksessa komitean tehtävänä on Niinpä esim. Siikajokilaakson ja Kalajoki-
30149: tarkistaa voimassa oleva jakolainsäädäntö laakson kuntien kanssa on maanmittaushalli-
30150: sekä siihen liittyvien lakien ja asetusten sään- tuksessa käyty neuvotteluja ja valmisteltu
30151: nökset sekä tehdä ehdotus tarpeellisiksi muu- tutkimusta mahdollisesti jo ennen uusjaon
30152: toksiksi ja selvittää alemman teknillisen hen- aloittamista suoritettavien selvitysten tarkoi-
30153: kilökunnan tarvetta ja käyttöä maanmittaus- tuksenmukaisuudesta. Tällöin pyritään selvit-
30154: alalla. tämään uusjakojen tai muiden tilusjärjeste-
30155: Kysymyksen perusteluissa on mainittu, että lyjen sekä tie- ja kuivatustöiden tarve ja kes-
30156: toimitusten suorittamisaika saataisiin lyhyem- kinäinen kiireellisyysjärjestys. Tämä olisi
30157: mäksi supistamalla asianosaisten muutok- tarpeen myös insinöörityövoiman säästämi-
30158: senhakumahdollisuuksia maanjako-oikeuksien sen ja siten yleensä jakotoimitusten joudut-
30159: päätöksistä. On kuitenkin huomattava, ku- tamisen kannalta.
30160: ten kysymyksen perusteluissakin todetaan, Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota
30161: että kun uusjakotoimitus yleensä koskee jako- myös uusjakotoimitusten "virkavaltaisuu-
30162: osakkaitten koko maaomaisuutta, on oikeus- teen". Jakotoimituksen suorittavat toimitus-
30163: turvan oltava riittävä. Käytäntö onkin osoit- insinööri ja kaksi uskottua miestä tuomarin
30164: tanut, että korkein oikeus on usein katsonut vastuulla. Toimenpiteistä neuvotellaan toimi-
30165: oikeaksi muuttaa maanjako-oikeuksien päätök- tuskokouksissa ja pöytäkirja, johon kaikki
30166: sia. toimitusta koskevat päätökset sisältyvät, jul-
30167: Edellä mainittu komitea joutuu saamansa kiluetaan, joten asianosaiset voivat jatkuvasti
30168: tehtävän mukaisesti mm. harkitsemaan, oli- seurata toimituksen kulkua ja myös esittä-
30169: siko toimitusten jouduttamiseksi jakolain mällä mielipiteitään toimitusmiehille vaikut-
30170: 3
30171:
30172: taa sen lopputulokseen. Ellei toimitusmiesten tava. Tästä johtuen on jouduttu määräämään
30173: ratkaisu tyydytä jako-osakasta, on hänellä suuriakin toimituksia nuorten ja vähän ko-
30174: mahdollisuus vedota ylempiin oikeusasteisiin kemusta omaavien insinöörien suoritettaviksi.
30175: useissa tapauksissa myös jo toimituksen kes- Uusjakojen yhteydessä toimitettava tie- ja
30176: täessäkin (JL 307, 312 §). Näin ollen asian- kuivatusverkoston suunnittelu ja toteuttami-
30177: osaisten mahdollisuuksia vaikuttaa toimituk- nen saattaa myös kohdata esim. vesilainsään-
30178: sen suorittamiseen ja sen lopputulokseen ei nöksistä johtuYia ja toimitusta hidastavia
30179: voitane katsoa liiaksi rajoitetun. keskeytyksiä.
30180: Maanjakotoimitusten ja varsinkin uusjako- Uusjakotoimitukset ovat maanomistus- ja
30181: toimitusten pitkään suorittamisaikaan saattaa jako-olojen sekavuuden tähden vaikeita, moni-
30182: olla muitakin syitä kuin oikeuskäsittelyn ai- tahoisia ja suorittajiltaan paljon töitä vaati-
30183: heuttama viivästys. Sotien päätyttyä useiden via, koska ne lisäksi yleensä käsittävät laa-
30184: vuosien aikana, osaksi näihin saakka, maan- joja alueita. Toimitusten jouduttamiseksi ja
30185: mittausviranomaiset joutuivat keskittymään teknillisten työsuoritusten tehostamiseksi on
30186: kiireellisiin ja tärkeisiin pika-asutus- ja maan- viime aikoina otettu avuksi fotogrammetria
30187: hankintatehtäviin, jolloin muunlaiset toimi- tiluskartoituksessa ja tietokoneet eri selitel-
30188: tukset ruuhkaantuivat. Ruuhkan selvittämi- mien ja jakokirjojen teossa sekä erilaisten
30189: nen on vienyt oman aikansa, varsinkin kun tilien laskemisessa.
30190: ei ole ollut, eikä ole nykyisinkään riittävässä Hallitus tulee jatkuvasti seuraamaan maan-
30191: määrin teknillisesti koulutettua työvoimaa. jako-olojen kehitystä ja etenkin uusjakotoimi-
30192: Eräs uusjakotyön toimittamisen vaikeimpia tuksissa tarvittavaa taloudellista ja sosiaalista
30193: kysymyksiä onkin insinöörityövoiman puute. selvittelyä ja tarkoituksenmukaisuutta ja jät-
30194: Kokeneilla uusjakoinsinööreillä on yleensä tämään komiteatyön valmistuttua Eduskun-
30195: liian suuri työtaakka, joten he eivät parhaalla nalle esityksen jakolakiin ja maanmittaustoi-
30196: tahdollakaan ehdi viedä kaikkia toimituksiaan mitusten tukemista valtion varoilla koskevaan
30197: eteenpäin niin joutuisasti kuin olisi toivot- lakiin tarvittavista muutoksista.
30198: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1967.
30199:
30200:
30201: Ministeri Lars Lindeman.
30202: 4
30203:
30204:
30205:
30206:
30207: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
30208:
30209: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förrättningarna skulle kunna låta bero vid
30210: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ägodelningsrättens utslag, utan att rättsskyd-
30211: velse av den 2 juni 1967 nr 707 till veder- det äventyras.
30212: börande medlem av statsrådet för avgivande I motiveringen för spörsmålet har även
30213: av svar översänt följande av riksdagsman föreslagits, att nyskiftesförrättningen borde
30214: Aulis Sileäkangas m. fl. ställda spörsmål: förberedas grundligare än nu är fallet och
30215: att noggranna uträkningar av de slutliga
30216: "Är Regeringen medveten om de resultaten av förrättningen borde göras. I
30217: missförhållanden som de långsamma praktiken är det likväl omöjligt att på basen
30218: skiftesförrättningarna och byråkratin av en förhandsutredning framlägga ful1t
30219: i samband med dem ger upphov åt exakta kalkyler. Redan under pågående
30220: vid nyskiften, och om så är fallet, skifte inträffade förändringar gör det omöj-
30221: vilka åtgärder har Regeringen vid- ligt. En förhandsutredning verkställes i bör-
30222: tagit för att få till stånd nödiga jan av nyskiftet, när det förslag, som för-
30223: ändringar i skifteslagstiftningen?" utsättes i 7 § lagen om understöd av stats-
30224: medel för lantmäteriförrättningar (42/60),
30225: De i spörsmålet nämnda missförhållandena framlägges för lantbruksministeriet. Härvid
30226: har tiHdragit sig Regeringens uppmärksam- skall förrättningsmännen i sitt utlåtande ut-
30227: het. Statsrådet tillsatte den 5 mars 1964 en reda bl. a. nyskiftets betydelse för utveck-
30228: s. k. skifteslagskommitte, som fick i uppdrag landet av områdets ekonomiska förhållanden
30229: att uppgöra förslag till åtgärder, som skulle och i det redogöra för den emotsedda ök-
30230: förkorta tiden för förrättande av nyskiften ningen av intäkten från gårdsbruket och
30231: och andra lantmäteriförrättningar. I detta dettas lönsamhet. Sålunda har lantmäteristy-
30232: syfte åligger det kommitten att revidera gäl- relsen fört underhandlingar med kommu-
30233: lande skifteslagstiftning samt stadgandena i nerna i Siikajokidalen och Kalajokidalen och
30234: därtill anslutna lagar och förordningar samt förberett en undersökning av ändamålsenlig-
30235: att framlägga förslag till erforderliga änd. heten av eventuella utredningar redan innan
30236: ringar och utreda behovet och användningen nyskifte påbörjats. Härvid försöker man ut-
30237: av lägre teknisk personai inom lantmäteri- reda behovet av nyskiften eller andra ägo-
30238: Yäsendet. regleringar samt väg- och torrläggningsarbe-
30239: I motiYeringen för spörsmålet sägs, att ten ävensom angelägenhetsordningen för dem.
30240: förrättningstiden skulle kunna förkortas ge- Detta vore av behovet påkallat även för in-
30241: nom inskränkning av sakägarnas möjligheter besparande av ingenjörsarbetskraft och så-
30242: att söka ändring i ägodelningsrätternas ut- lunda i allmänhet till påskyndande av skiftes-
30243: slag. Att märka är dock, såsom även i moti- förrättningarna.
30244: veringen för spörsmålet sägs, att när en ny- I spörsmålet har även "byråkratin" i ny-
30245: skiftesförrättning i allmänhet gäller skiftes- skiftesförrättningarna framhållits. Skiftesför-
30246: delägarnas hela jordegendom, så bör rätts- rättning verkställes av en förrättningsingen-
30247: skyddet vara tillräckligt. Praktiken har även jör och två gode män under domaransvar.
30248: utvisat, att högsta domstolen ofta har funnit Åtgärderna diskuteras vid förrättningssam-
30249: rätt att ändra ägodelningsrätternas utslag. manträden, och det protokoll, vari alla beslut
30250: Ovan nämnda kommitte har att i enlighet i samband med förrättningen ingår, uppläses,
30251: med sitt uppdrag pröva, huruvida det utöver så att sakägarna hela tiden kan följa med
30252: de i 332 § lagen om skifte nämnda fallen förrättningens gång och även genom att
30253: finns andra, i vilka man tili påskyndande av framföra sina åsikter tili förrättningsmännen
30254: 5
30255:
30256: påverka slutresultatet. Om inte :förrättnings- har man nödgats uppdraga t. o. m. stora för-
30257: männens avgörande tillfredsställer en skiftes- rättningar åt unga ingenjörer med ringa
30258: delägare, har han möjlighet att vädja till erfarenhet. Planering och byggande av väg-
30259: högre instanser, i många fall redan under och torrläggningsnät i samband med nyskif-
30260: pågående förrättning (L om skifte 307, ten kan också drabbas av bromsande avbrott,
30261: 312 §§). Vid sådant förhållande torde sak- som förorsakas t. ex. av vattenlagens stad-
30262: ägarnas möjligheter att påverka förrätt- ganden.
30263: ningen och dess slutresultat icke kunna anses Nyskiftesförrättningarna är tili följd av
30264: aHtför begränsade. oklara jordägo- och skiftesförhållanden svåra
30265: Orsaken tili att skiftesförrättningar och och komplicerade och synnerligen arbetsdryga
30266: speciellt nyskiften kan draga ut på tiden för den som utför dem, i synnerhet som de
30267: kan också stå att söka i andra omständig- ofta omfattar vidsträckta områden. För på-
30268: heter än i den rättsliga behandlingens lång- skyndande av förrättningarna och för effekti-
30269: samhet. Under många år efter krigen, delvis vering av det tekniska arbetet har man under
30270: ända tili närvarande tid, har lantmäteri- senaste tid tagit fotogrammetrin tili hjälp
30271: myndigheterna nödgats koncentrera sig på vid uppgörandet av ägokartor och datamaski-
30272: brådskande och viktiga snabbkolonisations- ner för uppgörandet av olika slags beskriv-
30273: och jordanskaffningsuppgifter, och under ningar och skiftesinstrument samt för uträk-
30274: tiden har förrättningar av annat slag hopat ningen av likvider.
30275: sig. Det har tagit sin tid att reda upp denna Regeringen kommer också framdeles att
30276: anhopning, i synnerhet som det inte har följa med skiftesförhållandenas utveckling
30277: funnits och inte heller nu finns tillräckligt och i synnerhet behovet av ekonomisk och
30278: med tekniskt skolad arbetskraft. En av ny- social utredning och förrättningarnas ända-
30279: skiftesarbetets svåraste frågor är bristen på målsenlighet och att, sedan kommitten slut-
30280: ingenjörsarbetskraft. Erfarna nyskiftesingen- fört sitt arbete, tili Riksdagen avlåta propo-
30281: jörer har i allmänhet en alltför stor arbets- sition angående nödiga ändringar i lagen om
30282: börda, så att de inte med bästa vilja kan få skifte och lagen om understöd av statsmedel
30283: alla sina förrättningar att löpa undan så för lantmäteriförrättningar.
30284: snabbt som önskligt vore. Tili följd härav
30285: Helsingfors den 20 september 1967.
30286:
30287: Minister Lars Lindeman.
30288:
30289:
30290:
30291:
30292: E 548/67
30293: Kirj. ksm. N:o 103.
30294:
30295:
30296:
30297:
30298: Sillantaus: Jyväskylän ja Oulun yliopistojen opettajien ope-
30299: tusvelvollisuudesta.
30300:
30301:
30302: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
30303:
30304: Maamme kol'lkeakoululaitaksen opettajien Jyväskylän yliopiston 24 p1. lehtorin virliaa,
30305: opetusvelvollisuuden !kohdalla on eri korkea- on opetusvelvollisuus sama 18 · viiklk:Oikrintiå,
30306: kouluissa huomattavia eroavuU'ksia, jotka rmutta paJrkkausluoiklka peräti kolmea . 8UU,-
30307: eivät ole mitenkään perustelitavissa ja jotka rempi.
30308: asettavat opettajavoimista kilpaitaessa eri Näin ohlen Jyväsikytlän ja Oulun yliopi~
30309: yliopistot toisistaan kokonaan poikkeavaan tojen opettajien asema poitk!keaa varsin pSJ~
30310: asemaan. jon muiden yliopistojen opettajien asemasta.
30311: Professorin luennoimisvelvollisuus on Hel- Liian suuri opetusvelvollisuus merkitsee kil-
30312: singin, Turun ja Tampereen yliopistoissa 4, pailuolosuhteiden erilaisuuden lisäksi haittaa
30313: Jyväslkylän ja Oulun yliopistoissa 5 viikko- tieteellisen työn suorittamiselle.
30314: tuntia. Apulaisprofessori en opetusveivollisuus Edellisen perusteella ja vwltiopäiväjärjes-
30315: kolmessa ensinmainitussa on 8, Jyväskylässä tyksen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esitän-
30316: ja Oulussa 12 viikkotuntia. Lehtorien opetus- kin kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
30317: velvollisuuden !kohdalla tilanne on seuraava: omaisen Jasenen vastattavaksi seuraavan
30318: Helsingin yliopistossa 12, Turussa 15, Tam- kirjallisen kysymyksen:
30319: pereella 10 (lharjoitusleihtorit 15) sekä Jyväs-
30320: kylän ja Oulun yliopistoissa tässäkin selvästi Mitä Hallitus aikoo rtehdä Jyväs-
30321: suurin opetusveltvollisuus 18 viiillli:otuntia. kylän ja Oulun yliopistojen opetta..
30322: Mainittwkoon vielä, että valtion kieli-insti- jien opetusvelvoliJ.isuuden muuttan;ri'-
30323: tuuteissa, joissa tehtävä vastaa lähinnä esim. selksi muiden yliopistojen ~tusvelvol-
30324: Jisuutta vasta.avalksi? •
30325: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1967.
30326:
30327:
30328: Penitti Sillantaus.
30329:
30330:
30331:
30332:
30333: E 591/67
30334: 2
30335:
30336:
30337:
30338:
30339: .l;
30340:
30341:
30342:
30343:
30344: E d u s k 1l! n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
30345:
30346: Va1tiopäiv;äjärjestyiksen 37 §: n 1 momen- töksellä vähentää silloin, kun opetuksen anta-
30347: tissa mainitussa tal'lkoituksessa Te, Herra minen vaatii huomattavasti lisätyötä harjoi-
30348: Puhemies, olette hlrjeellänne 19 päivältä ltustehtävien tarkastamisessa. Hallitus katsoo,
30349: sYYSkuuta 1967 n:o 741 llähettänt valtioneu- että yieensä olisi pyrittävä määrittämään eri
30350: v-Osron asianomaisen jäsenen vastattavaksi yliopistoissa vastaavissa asemissa toimivien ja
30351: !kansanedustaja Pentti Sil!lantauksen teke- vastaavanlaisia opetustelhtäviä hoitavien hen-
30352: män, seuraavansisältöisen !kysymyksen: ikilöiden opetusvelvollisuudet samansuurui-
30353: siksi.
30354: ''Mitä Hahlitus aikoo telhdä Jyväs- HalHtus on asettanut 20 päivänä ldkll)kuUJta
30355: ikyiäri. · ja Oulun Y'liopistojen opetta- 1966 komitean, jon!ka tehtävänä on selvittää,
30356: jien opetusvelvollisuuden muuttami- mihin suuntaan [ehtorien asemaa ja tehtäviä
30357: selksi muiden yliopistojen opetusvelvol- yliopistojen ja ko:r!keakoUlujen opetusjärjes-
30358: suutta vastaavaksi?" telmissä olisi kehiitettävä ja tehdä ehdotuk-
30359: sensa yhtenäisten periaatteiden toteuttami-
30360: Vastauksena kysymykseen esitäri. kunnioit- seksi yliopistojen ja korkeakoulujen lehtorien
30361: tavasti seuraavaa: opetusvelvolilisuudessa ja paJiklkauksessa. Missä
30362: Niinkuin !kysymyksen :perusteluissa esite- muodossa lehtoreiden opetusvelvollisuudet
30363: tään, Olli.un j·a Jyväskylän yliopistojen opet- olisi ta:rlkoirtuiksenmu'kaista määrittää, tulee
30364: tajien opetusvelvohlisuudet on määritetty jos- ratkaistavaksi sen j·älikeen, lkun edellä maini-
30365: sakin määrin eri tavoin kuin esim. Helsingin tun iko~eakmrlunlehtorikomitean työ on val-
30366: yliopistossa, jOSikaan ero ei oie professoreiden mistunut, miJllkä odotetaan tapahtuvan kulu-
30367: ja apulaisprofessoreiden osalta täysin sellai- van V'lloden lopulla. Päätettäessä lehtoreiden
30368: nen kuin kysymyiksen yhteydessä on viitattu. opetusvelmllisuudesta on otettava huomioon
30369: Varsinaisen ongelman on aiheuttanut leh- se, miB.ainen asema heiUe pyritään antamaan
30370: toreiden opetusvclvollisuutta koskeva kysy- ko:rlkeakoulujen virkaportailklroa :kehitettäessä
30371: mys. OUilun ja Jyväskyläri. yliopistoissa leh- ja opetustehtävien työnjakoa laadittaessa
30372: tori on velvoHinen antamaan opetusta kah- kolko maan ko:rlkeaikoulusuunnittelun yhtey-
30373: deksantoista tuntia viikossa, joskin sitä voi- dessä.
30374: daan Oulun yHopistossa 'hallin:toilrollegion pää-
30375: Helsingissä 5 päivänä ;}~kaårnuta 1967.
30376:
30377:
30378: Opetusministeri R. H. Oittinen.
30379: 3
30380:
30381:
30382:
30383:
30384: T.i ll R i k s d a g ·e n s H e r r T a l m a n.
30385:
30386: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord- skyldighet som vid Uleåiborgs universitet rkan
30387: ningen anger har Ni, Herr Talman, med minSkas genom •beslut av förvaltningskollegiet
30388: Eder skrivelse •av den 19 septmn!ber 1967 i det frull att undervisningen i betydande om-
30389: nr 741 till vederbörande medlem av stats- fattning kräv:er extra arbete för granskning
30390: rådet för avgivande av svar översänt följande av övningsuppgifter. Regeringen anser, att
30391: av riksdagsman Pentti Sillantaus stäUda man i aihlmänhet borde sträva till aJtt perso-
30392: spörsmå:l: ner i Iikadan ställning vid olika universitet
30393: och med motsvarande undervisningsuppgif-
30394: "Vad ämnar Regeringen göra för ter silruUe ha samma undervisningssrkyldighet.
30395: att undervisningsSkyldigheten för lä- Regeringen tillsatte den 20 oktober 19·66
30396: rarna vid Jyväskylä o0h Uleåborgs en komm.itrte med uppgift att utreda, i v:ilrken
30397: universitet skall binindrad så att den riktning lekJtorsställningen och lektors upp-
30398: motsvarar undervisningsskyldigheten gifter borde utveclklas i universitetens och
30399: vid andra universitet~" högskolornas undervisningssystem och att
30400: uppgöra fö:mlag till enhetliga principer för
30401: Såsom svar på spörsmå:let får jag vördsamt :lektorernas undervisningss!kyMighet ooh av-
30402: anföra följande: löning vid uni.versitet och högSikolor. I viiken
30403: Såsom i motiveringen för spörsmålet an- fol'lll lektorernas undervisningsskylldighet
30404: föres, är lärarnas undervisningsskyldighet vid borde bestämmas för att vara ändamålsenlig,
30405: Uleåborgs och Jyväskylä universitet i något avgöres när ovan nämnda högskolelelktorsikom-
30406: fal[ annorlunda angiven än t.ex. v:id Hel- mi;tte har slutfört sitt arbete, vilket väntas
30407: singfors universitet, även om skiHnaden i ske i slutet av innevarande år. Beslutet Olli
30408: fråga om professorer ooh biträdande profes- lektorernas undervisningsskyldighet bör fat-
30409: sorer inte är fullt sådan som spörsmålet tas med beaiktande av viiiken ställning man
30410: antyder. önskar giva [ektorerna vid utbyggandet av
30411: Det egentliga problemet har förorsaikats höggkO'lornas tjänsteskrula OOih. vid uppgöran-
30412: av frågan om lektorernas undervisningsskyJ- det av fördelningen av arbetsu:ppifterna inom
30413: dighet. En Iektor vid Ul.eåborgs OOih. Jyväs- ramen för högskoleplaneringen i [andet SOIIll
30414: kylä universitet är s'kyldig att undervisa helhet.
30415: ade11ton timmar i vecikan, en undervisnings-
30416: Helsingfors den 5 oktober 1967.
30417:
30418:
30419: Undervisningsnrinister R. H. Oittinen.
30420: Kirj.ksm. N:o 104.
30421:
30422:
30423:
30424:
30425: Junnila ym..: Satakuntalaisten työttömien sijoittamisesta
30426: oman maakunnan työllisyystyömaille.
30427:
30428:
30429: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
30430:
30431: Satakunnassa kuten maamme muissakin siin verrattuna, on synnyttänyt huolta mm.
30432: maakunnissa näyttää työllisyystilanne edessä siitä, uudistuuko juuri todettu menettely
30433: olevana talvena muodostuvan entistä vai- myös ensi talvena, vaikka siihen nyt olisi il-
30434: keammaksi. Satakuntalaiset kunnallismiehet meisesti vielä vähemmän varaa kuin aikaisem-
30435: ja muut näiden seutujen työllisyystilanteen min.
30436: kehityksestä huolta ja vastuuta tuntevat hen- Edellä todetun perusteella esitämllile kun-
30437: kilöt ovat valittaneet sitä, ett'ä kun tässä maa- nioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n
30438: kunnassa on aikaisempina vuosina avattu hei- 1 momenttiin viitaten va1tioneuvoston asian-
30439: dän mielestään muutenkin 'liian harvoja työl- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
30440: lisyystyömaita, näille on sijoitettu työttömiä symyksen:
30441: muualta maasta, kun sitä vastoin satakunta.
30442: Iaisia työttömiä on siirretty muualle tai hei- Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,
30443: dän on ollut tultava toimeen pelkkien työttö- että Satakunnassa ensi talvena avatta-
30444: myysavustusten varassa. Se mahdollisuus, vat työllis;yystyömaat varataan maa-
30445: että ensi talven työttömyys tulee huomatta- kunnan omalle työvoimalle, jota uhkaa
30446: vasti vielä kasvamaan aikaisempiin talvikau- entistä suurempi työttömyys?
30447: Helsingissä 19 päivänä s;yyskuuta 1967.
30448:
30449: T. Junnila. Eeles Landström.
30450: Matti Raipala. Aulis Siläkangas.
30451:
30452:
30453:
30454:
30455: E 544/67
30456: 2
30457:
30458:
30459:
30460:
30461: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30462:
30463: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Kuva tulevan talven työllisyystilanteesta ei
30464: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra ole vielä niin selvä, että työvoimaviranomai-
30465: Puhemies, olette kirjeellänne 19. 9. 1967 N :o set voisivat laatia yksityiskohtaisen suunni-
30466: 780 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen telman työttömien .työhön sijoittamisesta ra-
30467: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja T. Jun- hoitettaville valtion työmaille. Kun lisäksi
30468: nilan ym. tekemän, seuraavan sisältöisen vaatimus työttömyyskorvauksen varaan osoi-
30469: kysymyksen: tettujen työntekijöiden määrän pidättämi-
30470: sestä alle 10 %: n tason koko maassa edellyt-
30471: "Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä, tää työvoiman siirtoja pääasiassa pohjoisesta
30472: että Satakunnassa ensi talvena avatta- etelään, en katso voivani tässä vaiheessa lu-
30473: vat työllisyystyömaat varataan maa- vata, ettei Satakunnassa avattaville työmaille
30474: kunnan omalle työvoimalle, jota uhkaa jouduta sijoittamaan työvoimaa myös maa-
30475: entistä suurempi työttömyys~" kunnan ulkopuolelta.
30476: Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
30477: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- saattaa tietoonne.
30478: taen seuraavaa:
30479: Helsingissä, kulkulaitosten ja y1eisten töiden ministeriössä, syyskuun 22 päivänä 1967.
30480:
30481: Ministeri Matti Kekkonen.
30482: 3
30483:
30484:
30485:
30486:
30487: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
30488:
30489: I syfoo som nämnes i riksdagsordningens Bilden av sysselsättningsläget för inkom-
30490: 37 § 1 mom. har Ni, Herr Talman, med Eder mande vinter är ännu inte så klar, att arbets-
30491: skrivelse N: o 780 den 19. 9. 1967 tillsänt kraftsmyndigheterna kan uppgöra någon
30492: vederbörande medlem av statsrådet för besva- detaljerad pian över de arbetslösas placering
30493: rande följande av riksdagsman T. Junnila på av staten finansierade arbetsplatser. Då
30494: m. fl. ställda spörsmål: dessutom kravet, att antalet arbetstagare som
30495: erhåller arbetslöshetsunderstöd icke får över-
30496: "Ämnar Regeringen ombesörja, att stiga 10 % nivån i hela landet, förutsätter
30497: de sysselsättningsarbetsplatser som in- detta att arbetskraften i huvudsak dirigeras
30498: kommande vinter anordnas i Sata- från norr tili söder varvid jag i detta skede
30499: kunta, reserveras för landskapets egen inte kan lova, att tili de nämnda arbetsplat-
30500: arbetskraft, viiken hotas av ännu serna i Satakunta man inte är tvungen att
30501: större arbetslöshet än tidigare9" placera arbetskraft även från andra orter.
30502: Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
30503: Som svar tili detta · spörsmål önskar jag tili Eder kännedom.
30504: vördsamt framhålla:
30505: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den
30506: 22 september 1967.
30507:
30508: Minister Matti Kekkonen.
30509: Kirj. ksm. N:o 105.
30510:
30511:
30512:
30513:
30514: Vilmi ym.: Oikeudesta yleisiin vesialueisiin annetun lain
30515: kalataloudelle aiheuttamien haittojen poistamisesta.
30516:
30517:
30518: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
30519:
30520: . 'Ed~skunnan päätöksen mukaisesti annet- den hoito on annettu lailla tie- ja vesiraken-
30521: tiin 1. 4. 1966 laki oikeudesta yleisiin vesi- nushallitukselle. Edellä esitetyn lisiiksi on
30522: ·ålue'isiin. Lain 4 §: n mukaan yleiset vesi- myöskin esiintynyt epäselvyyttä siitä, onko
30523: alueet ovat tie- ja vesirakennushallituksen mainitulla lailla siirtynyt tie- ja vesiraken-
30524: hallinnassa ja hoidossa, jollei valtioneuvosto nushallitll!kselle nekin tehtäv~t, joita nimis-
30525: jq;rikin niihin kuuluvan alueen osalta toisin miehet kalastuwain täytäntöönpanoasetuksen
30526: määrää~· (695/51) 1 § :n mukaan ovat tähän saakka
30527: d E(Mlä mainitusta lain sanamuodosta joh- hoitaneet.
30528: tuu,· että eräät kalastustakin koskevat asiat Nykyään pyritään kaikilla inhimillisen
30529: ja niiden hoito valvontoim~en sanotaan siir~ elämän aloilla keskitykseen ja säästämiseen.
30530: tyneen, tie- ja vesirakennushallitukselle. Lain Kuitenkin laki yleisistä vesialueista aiheut-
30531: tulkitSemisesta sen nykyisessä muodossa on taa hajaannusta ja tUhlausta. On selvää,
30532: syntynyt erimielisyyksiä ja epäsclvyyttä. että jos tie- ja vesirakennushallitus joutuu
30533: Kuten tiedetään, puuttuu tre- ja vesiraken- niiden vähäisten kala-asiain hoidon vuoksi
30534: nushallitukselta kalastusta koskevien asiain palkkaama·an ikalatatalousasiantuntijan, ai-
30535: hoitoon perehtynyt henkilökunta. Eräiden heuttaa se valtiolle lisämenoja, koska maini-
30536: tie:: . ja vesirakennushallituksen piirikontto- tun viraston palveluksessa ei toistaiseksi ole
30537: rien kohdalla on esiintynyt epäselvyyttä lain kalastusta koskeviin asioihin perehtynyttä
30538: tarliöituksesta. On oltu sitä mieltä, että lain henkilökuntaa. Tavallisten kalamiesten mie-
30539: sanamuodosta huolimatta kalastusta koske- lestä jo nytkin on liikaa hajaannusta kailave-
30540: vat asiat ovat jääneet ennalleen, eivätkä näin sien hoidossa ja hallinnassa. Tästä syystä
30541: ollen· olisikaan siirtyneet tie- ja vesiraken- toivotaan keskitystä. Siitä on · hyötyä yksi-
30542: nushallitukselle. Kuitenkin lain sanamuodon tyishlle kalamiehille ja koko yhteiskunnalle.
30543: mukaan yleiset vesialueet ovat siirtyneet tie- Edellä '€Sitettyyn ja valtiopäiväjärjestyk-
30544: ja vesirakennushallituksen hallintaan ja ku- sen 37 § :n 1 momen:ttiin viitaten esitämme
30545: ten tiedetään, harjoitetaan näillä vesialueilla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
30546: eram paikoin huomattavaakin kalastusta. tavaksi seuraavan kysymyksen:
30547: Nykyään ovat valtion yksityiset kalastukset
30548: maataloushallituksen hallinnassa, kuten tästä Onko oikeudesta yleisiin vesialuei-
30549: asetuksella (322/53) on säädetty. Asetuksella: siin annetun lain nojahla siirtynyt joi-
30550: on siis määrätty maataloushallituksen hoi- takin kalataloudellisia asioita He- ja
30551: toon vanhat lohen- ja taimenen kalastuspai- vesirakennushallituksen hoidettavak-
30552: kat, mutta uusien kalastuspaikkojen käytän- si, ja jos on,
30553: töönotto näyttää riippuvan maataloushalli- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30554: tuksesta ja ilmeisesti myöskin tie- ja vesira- ryhtyä mainitun lain aiheuttamien
30555: kennushallituksesta, jos kerran yleisvesialuei- epäselvyyksien poistamiseksi?
30556: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1967.
30557:
30558: Pekka Vilmi. Hannes Paaso.
30559:
30560:
30561: E 627/67
30562: 2
30563:
30564:
30565:
30566:
30567: E d u s kun n ·a n Herra P u he m i e he 11 e.
30568:
30569:
30570: Valtiopäiväjärj~tyksen 37 § :n 1 momen- päivältä heinäkuuta 1902 (31/02), 4 § :n 2
30571: tissa mainitussa tavkoituksessa Te. Herra momentissa on säädetty. Sanotunlaiset oikeu-
30572: Puhemies, olette kirjeellänne 19 pliivältä det pysytettiin kalastuslain 6 § : n 1 momen-
30573: syyskuuta 1967 n: o 781 lähettänyt valtio- tin ja oikeudesta yleisiin vesialueisiin anne-
30574: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak- tun lain 2 § : n 1 momentin säännöksillä edel-
30575: si kansanedustaja Pekka Vilmin ym. teke- [een voimassa.
30576: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: Myös valtiolla on yksityisiä kalastuk.sia,
30577: jollaisista säädetään kalastuslain 5 § :ssä. Ne
30578: "Onko oikeudesta yleisiin vesialuei- saattavat sijaita kylänrajain ulkopuolellakin.
30579: siin annetun lain nojalla siirtynyt joi- Valtion kalastusoikeuksista ja kalavesistä on
30580: takin kalataloudellisia asioita tie- ja kalastuslain 54 § :n nojahla annettu tarkem-
30581: vesirakennushallituksen hoidettavak- pia säännöksiä 9 päivänä. heinäkuuta 1953
30582: si, ja jos on, annetulla asetuksella valtion yksityisten ka-
30583: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lastusten !käyttämisestä ja kalastamisesta val-
30584: ryhtyä mainitun lain aiheuttamien tiolle kuuluvissa kalavesissä (322/53). Sano--
30585: epäselvyyksien poistamiseksi.Y" tun asetuksen 15 § :n mukaan meressä ky-
30586: länrajain ulkopuolella olevien lohen ja tai-
30587: Vastauksena kysymykseen -esitän kunnioit- menen pyyntipaikkojen käyttäminen ilman
30588: tavasti seuraavaa: maatalo11Shallituksen lupaa on kielletty ja
30589: Oikeudesta yleisiin vesialueisiin 1 päivänä voidaan lupa antaa kerrallaan vuodeksi tai
30590: huhtikuuta 1966 annetulla lailla (204/66) pyyntipaikka vuokrata määrävuosiksi.
30591: aluevedet ja suuret järven selät kylänrajain Kalastus on erikoislainsäädännön piiriin
30592: ulkopuolella määrättiin pohjineen valtion kuuluvaa toimintaa. Eri viranomaisille, ku-
30593: omaisuudeksi. Lain 4 § :n 1 momentin mu- ten maatalloushallitukselle, lääninhallituksille
30594: kaan sanotut vilSialueet tulivat kuulumaan ja poliisiviranomaisille kuuluvien kalastus-
30595: tie- ja v~irakennushaJ.lituksen hallintaan ja lainsäädännössä tarkoitettujen tehtävien ei
30596: hoitoon, jo1l.lei valtioneuvosto jonkin niihin voida katsoa muuttuneen oikeudesta yleisiin
30597: kuuluvan alueen osalta toisin määrää. vesialueisiin annetun lain säätämisen joh-
30598: Kalastuksen osalta ei mainittu laki aiheut- dosta. Kysymyksessä olevan lain valmistelu-
30599: tanut, niin kuin 3 §ssä on säädetty, muu- asiakirjat eivät myöskään anna aihetta muu-
30600: tosta siihen, mitä erikseen on säädetty 'tai hun käsitykseen. Ma:ataltrushallitukselle kuu-
30601: muutoin on vo1massa oikeudesta kalastaa [uvat siis edelleen myös edellä mainitussa
30602: yleisellä vesialueella. Jokaiaella Suomen kan- asetuksessa (322/53) tarkoitetut valtion yksi-
30603: ·salaisella on oikeus harjoittaa yleisillä v~i tyisten kalastusten käyttämistä ja valtion
30604: alueilla kalastusta sen mukaan kuin 28 päi- kalav~issä kalastamista koskevat tehtävät.
30605: vänä syyskuuta 1951 annetun kalastuslain Kalatalous luonnollisesti kuuluu maatalous-
30606: (503/51) 2 § :ssä. on säädetty. hallinnon toimialaan, niin kuin 17 päivänä
30607: Joskin yleisiä vesialueita oli ennen maini- joulukuuta 1943 annetun valtioneuvoston
30608: tun lain voimaantuloa pidettävä isännättö- ohjesäännön (995143) 21 § : ssä on määrätty.
30609: minä, on näillä alueiNa ollut voimassa yksi- Kysymyksen perusteluissa mainitaan, että
30610: tyisiä oikeuksia muun muassa kalastuspaik- vail.tion yksityiset kalastukset ovat maatalous-
30611: kaan tai kalastukseen sen mukaan kuin lain, hallituksen hallinnassa, kuten asetuksella
30612: sisäiltävä määräyksiä välirajasta vedessä 27 (322/53) on säädetty, ja lausutaan edelleen,
30613: 8
30614: että vaikka vanhat lohen ja taimenen kalas- Se seikka, että nimismiehet kalastuslain
30615: tuspaikat kuuluvat maataloushallituksen hoi- täytäntöönpanosta ja soveltamisesta 28 päi-
30616: toon, "uusien kalastuspaikkojen käytäntöön- vänä joulukuuta 1951 annetun asetuksen
30617: otto näyttää riippuvan maataloushallituk- (659/51) 1 § :n nojalla, mihin kysymyk-
30618: sesta ja ilmeisesti myös tie- ja v·esirakennus- seen perusteluissa on viitattu, antavat tar-
30619: hallituksesta - - -." peellisia järjestysmääräyksiä yleiskäyttöön
30620: Sanotun johdosta on todettava, että val- perustuvaa kalastuslain 2 § :ssä tarkoitettua
30621: tio yleisen vesialueen omistajana määrää itse kailastusta harjoitettaessa, on järjestysluon-
30622: asiassa vain omista yiksityisistä kalastuspai- toinen tehtävä, joka luonnollisesti on edel-
30623: koistaan, koska niiden ulkopuolella kalastus- leenkin voimassa siten kuin siitä on sää-
30624: oikeus kuuluu kaikille Suomen kansalaisille. detty.
30625: Mikäli oikeudenkäynnillä tai muutoin osoi- Sen perusteella, mitä edellä on sanottu,
30626: tettaisiin, että valtiolla olisi yleisillä vesi- katson, että oikeudesta yleisiin vesialueisiin
30627: alueilla jokin uusi yksityinen kalastuspaikka, annetun lain . nojalla ei kalataloudellisia
30628: kuuluisi kalastusta· koskeva määrääruisvalta asioita ole siirtynyt tie- ja vtesirakennushal-
30629: senkin osalta maataloushallitukselle. lituksen hoidettavaksi.
30630: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1967.
30631:
30632: Oikeusministeri A. Simonen.
30633: 4
30634:
30635:
30636:
30637:
30638: T i il R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
30639:
30640:
30641: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. med vad som stadgrus i 4 § 2 mom. lagen
30642: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, den 23 juli 1902 om råskilnad i vatten
30643: medelst Eder skrivelse den 19 september (31/02). Rättigheter av ifrågavarande slag
30644: 1967 nr 781 sänt följande av riksdagsman- skall förbliva gällande enligt 6 § 1 mom.
30645: nen Pekka Vilmi m.fl. ställda spörsmål att lagen om fiske och 2 § 1 mom. lagen om
30646: besvaras av vederbörande iedamot av stats- rätt till. allmänna vattenområden.
30647: rådet: Även staten äger enskilda fisken, varom
30648: stadgas i 5 § lagen om fiSike. Dessa kan
30649: 1
30650:
30651: "Har genom lagen om rätt till all- även ligga utom byarå. Angående statens
30652: männa vattenområden skötseln av vis- fisken och fiskevat1Jen har med stöd av 54 §
30653: sa ärenden hörande ti!l1 fiskerinär- lagen om fiske givits närmare bestämmelser
30654: ingen överförts :till väg- <>ch vatten- i förordningen den 9 juli 1953 om nyttjande
30655: byggnadsstyrelsen och, <>m så är av statens enskilda fisken och fiske i staten
30656: fallet, tillhöriga fiskevatten (322/53). Enligt för-
30657: vi!Lka åtgärder ämnar Regeringen ordningens 15 § får i havet utom by-
30658: vidta.ga för att undanröja de oklar- gränserna fångstplatser för lax eller öring
30659: heter som föranleds av ifrågavarande icke nyttjas utan lantbruksstyrelsens till-
30660: lag?" stånd. Thllstånd kan beviljas för ett år i
30661: sänder eller fångstplats utarrenderas för
30662: S<>m svar på spörsmålet ·anför jag vörd- visst antal år.
30663: samt följande: Fiske är en verksamhet som regleras av
30664: Genom lagen den 1 april 1966 om rätt speciallagstiftning. De uppgifter som enligt
30665: till allmänna vattenområden (204/66) stad- lagstiftningen om fiske ankommer på skilda
30666: gades, att territorialvattnen och st<>ra fjär- myndigheter såsom lantbruksstyrelsen, läns-
30667: dar utanför byarågång skall. jämte botten styrelserna och polismyndigheterna kan icke
30668: utgöra statens egendom. Enligt lagens 4 § anses ha undergått ändring genom till-
30669: 1 mom. står sagda vattenområden under ikomsten av lagen om rätt till a1lmänna vat-
30670: väg- och vattenbyggnadsstyrelsens förvalt- tenområden. Förarbetena till lagen ger ej
30671: ning och vård, såvida statsrådet ic!ke för heller stöd för en annan uppfattning. På
30672: något område som ingår i dessa annorlunda lantbruksstyrelsen ankommer sålunda fort-
30673: förordnar. farande de uppgifter som avses i förenämnda
30674: Vad fisket beträffar har nämnda ~ag, förordning (322/53) och som angår nytt-
30675: såsom framgår av dess 3 §, icke medfört jandet av statens enskilda fisken och fiske
30676: någon ändring i vad särskilt är stadgat i statens fiskevatten. Fiskerinäringen hör som
30677: eller annars gäller om rätt att idka fiske naturligt är till lantbruksförvaltningens
30678: på allmänt vattenområde. Varje finsk med- verksamhetsområde, såsom i 21 § reglementet
30679: borgare har rätt att inom sådant <>mråde för statsrådet av den 17 december 1943
30680: idka fiske på sätt som stadgas i 2 § lagen (955/43) stadgas.
30681: den 28 september 1951 om fiske (503/51). I motiveringen tili spörsmMet framhålles,
30682: Även om de allmänna vattenområdena att statens enskilda fisken är i lantbruks-
30683: före det nämnda lag trädde i kraft var att styrelsens besittning såsom i förordningen
30684: anse såsom herrelösa, har inom dessa om- (322/53) stadgats och vidare säges, att,
30685: råden varit gä!llande enskilda rättigheter tili ehuru gamla fångstplatser för lax och lax-
30686: bl.a. visst fiskestälil.e eller fiske i enlighet öring är ställda under lantbruksstyrelsens
30687: ö
30688:
30689: förvaltning, "synes ibruktagandet av nya att länsmännen eniligt 1 § förordningen den
30690: fiskestä.Uen vara beroende av lantbruks- 28 december 1951 angående verkställighet
30691: styrelsen och uppenbar!Jigen även av väg- och :tillämpning av iagen om fiske (659/51)
30692: och vattenbyggnadsstyrelsen - - -." meddelar nödiga ordningsföreskrifter an-
30693: Med anledning av det sagda bör lronstate- gäende bedrivande av i 2 § lagen om fiske
30694: ras, att staten säsom ägare av allmänt vat- avsett, på allmänt nyttjande grundat fiske.
30695: tenomräde i själva verket har bestämman- Denna länsmännen ävilande uppgift är av
30696: derätt blott över egna ensJrilda fiskeställen, ordningsnatur och är självfallet fortfarande
30697: enär rätten ti:ll fiske utanför dessa tillkom- i kraft i enlighet med vad därom är stadgat.
30698: mer alla finsk:a medborgare. Säframt genom På grund av vad ovan anförts finner jag,
30699: rättegäng eller ·annorledes skulle ädagaläggas att skötseln av nägra som helst ärenden
30700: att staten äger nägot nytt enskilt fiskeställe, hörande tili fiskerinäringen iclke med stöd av
30701: skulle rätten att bestämma om fiske även lagen om rätt tili allmänna vattenomräden
30702: för dess del tillkomma lantbruksstyrelsen. överförts tili väg- och vattenbyggnadssty-
30703: I motiveringen tili spörsmälet hänvisas till relsen.
30704: Helsingfors den 19 oktober 1967.
30705:
30706: Justitieminister A. Simonen.
30707:
30708:
30709:
30710:
30711: E 627/67
30712: Kirj. ksm. N:o 106.
30713:
30714:
30715:
30716:
30717: Pohjonen ym.: Kotimaisen työn ja tuotannon merkityksestä
30718: valtiontaloudelle.
30719:
30720:
30721: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
30722:
30723: Kun työllisyyden hoito on nykyisin yhteis- 40 prosenttia kotimaisen tuotteen hinnasta,
30724: kuntamme ilmeisesti vaikein pulma, on sen kun sekä tuotantotoiminnan että kulutuksen
30725: pal'haaseen mahdolliseen tulokseen pyrittävä synnyttämät kerrannaisvaikutukset otetaan
30726: kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tänä huomioon. Jos kiinnitetään huomiota niihin
30727: vuonna tultaneen käyttämään työllisyystöihin lukuisiin haittavaikutuksiin, mitä tyttömyys
30728: lähes 1 500 miljoonaa markkaa, joka merkit- yhteiskunnalle aiheuttaa verrattuna työtä
30729: see sitä, että lähes 20 prosenttia kaikista tekevän kansalaisfln moniin myönteisiin pa-
30730: valtion menoista joudutaan käyttämään työl- nölt:siin verotus-, talous- ja sosiaalipoliittisessa
30731: lisyyden ylläpitämiseen. Valtiovallan on mielessä, niin voi olla mahdollista, että julki-
30732: pakko valtion talouden tasapainon säilyttä- sen talouden kannalta kotimaisen työn ja
30733: miseksi yrittää valita työkohteet siten, että tuotannon merkitys voi olla suurempikin
30734: kustannukset työllistettä.Yää kohden tulisivat kuin tähänastiset laskelmat ovat osoittaneet.
30735: mahdollisimman halvoiksi. Tässä ·tarkoituk- Lisäksi tiedämme, että työttömyyden yksi-
30736: sessa meitä muistutetaan nyt kotimaisen työn tyiselle kansalaiselle aiht::uttamat psykologiset
30737: ja kotimaisen tuotannon suosimisen merkityk- vaikeudet ovat korvaamattomia puhumatta-
30738: sestä. .Sen avulla pyritään lisäksi maksu- kaan siitä, että pystyttäisiin taloudellisia tap·
30739: taseen tasapainottamiseen, valuuttavaras· pioita ja vaikeuksia riittävästi korvaaman.n.
30740: tomme tyhjentymisen f-stärnisoon, verorasi- On ilmeistä, että kotimaisen työn ja tuotan·
30741: tuksen keventämiseen ja suomalaisen teolli- non merkitystä julkiselle taloudelle ei ole
30742: suuden kehittämiseen. E1·ään Suomen Työn vielä riittävästi selvitetty. Tämä selvitys kuu-
30743: Liiton tutkimuksen perusteella on tultu sii- luu lähinnä valtiovallalle.
30744: hen tulokseen, että ostamalla 10 prosenttia Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
30745: enemmän kotimaisia tuotteita ulkomailta tuo- järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
30746: tujen tavarain sijaan säästettäisiin 9 300 työ- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30747: vuotta. eli olisi pystytty työllistämään 9 300 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30748: ;työtöntä vuoden ajaksi. Jonkinlaisena "nyrk-
30749: kisääntönä" väitetään myös, että jos ostamme Onko Hallituksen mielestä kotimai-
30750: ulkolaisen traktorin, niin se on sama kuin sen työn ja tuotannon merkitys valtio-
30751: palkkaisimme "ulkolaisen rengin" vuodeksi. taloudelle tarpeeksi selvitetty, ja
30752: Kun maahamme esim. viime vuonna ostettiin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30753: noin 10 000 ulkolaista ttaktoria, niin me ai- ryhtyä suomalaisen työn ja tuotannon
30754: heutimme ilmeisesti noin 10 OOO:n suomalai- riittäväksi arvostamiseksi työttömyyden
30755: sen työttömyyd'en. Erään tutkimuksen mu- torjunnassa?
30756: kaan julkinen talous saa tuloina takaisin
30757: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1967.
30758:
30759: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo.
30760: Artturi Jämsen. Heimo Linna.
30761: Pentti Pekkarinen.
30762:
30763:
30764: E 633/67
30765: 2
30766:
30767:
30768:
30769:
30770: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
30771:
30772: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- niksi kutsuttiin 24 teollisuuden, kaupan ja
30773: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- työmarkkinajärjestöjen edustajaa. Myöhem-
30774: edustaja Mauno Pohjonen ym. esittäneet min valtuuskuntaa täydennettiin kuluttajien
30775: hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta- ja kotitalouden keskusjärjestöjen edusta-
30776: vaksi seuraavan kysymyksen: jilla. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii
30777: kauppa- ja teollisuusministeri. Valtuuskunta
30778: "Onko Hallituksen mielestä kotimai- sai tehtäväkseen vaikuttaa toisaalta tarpeetto-
30779: sen työn ja tuotannon merkitys valtio- man tuonnin supistamiseen ja toisaalta ylei-
30780: taloudelle tarpeeksi selvitetty, ja seen mielipiteeseen ostotottumusten muutta-
30781: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo miseksi. Tähän voidaan pyrkiä valtuuskun-
30782: ryhtyä suomalaisen työn ja tuotannon nan ohjelman mukaan mm. seuraavia :teitä:
30783: riittäväksi arvostamiseksi työttömyy- muuttamalla kuluttajien ostotottumuksia;
30784: den torjunnassa 1" suuntaamaila kaupan hankinnat suomalai-
30785: siin tuotteisiin;
30786: Vastauksena tähän kysymykseen esitän vaikuttamalla teollisuuden ja julkisten yh-
30787: kunnioittaen: teisöjen sekä muiden suurostajien hankintoi-
30788: Pitkään kestäneen säännöstelytalouden vai- hin; sekä
30789: kutukset tuotantoelämään sekä kuluttajiin tukemalla valtiovallan toimenpitein koti-
30790: ovat Suomessa samoin kuin muissa sotien maisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoin-
30791: koettelemissa maissa olleet talouselämän tia.
30792: kasvukehitystä häiritseviä. Erilaisten sään- Kotjmaisen tuotannon valtuuskunnan toi-
30793: nöstelytoimenpiteiden suojassa on rakennettu minnassa on alusta pitäen todettu, että koti-
30794: tuotantoa, joka kannattavuudeltaan on poh- maisen tuotannon asiaa voidaan viedä eteen-
30795: jautunut virheelliseen kustannustasoon ja päin pyrkimällä osoittamaan, miksi kannat-
30796: joka sellaisena ei ole pystynyt kilpailuun taa ostaa, myydä ja kuluttaa kotimaista tava-
30797: kansainvälisillä markkinoilla. Vuosia kestä- raa. Tavoitteena on luoda luottamusta suoma-
30798: neellä säännöstelyn aikakaudella on lisäksi laista teollisuutta ja sen tuotteita kohtaan
30799: aikaansaatu kuluttajassa ostohalun patoutu- levittämällä mahdollisimman laajoihin pii-
30800: mista, joka on purkautunut ulkomaisen tava- reihin asiallista tietoutta suomalaisten tuot-
30801: ran perusteettomana ihannoimisena. Nämä teiden soveltuvuudesta oloihimme, niiden
30802: ongelmat on koettu maassamme sangen voi- laatutasosta ja kilpailukyvystä sekä ostojen
30803: makkaina viime vuosina, jolloin olemme luo- kansantaloudellisesta nwrkityksestä. Kysy-
30804: neet talouselämämme normaaleja olosuhteita myksessä on pitkäjännittt>inen asenteenmuok-
30805: vapaan markkinamekanismin pohjalle. Edus- kaustyö, joka on yhteinen kaikille eturyh-
30806: kuntakysymyksessä on kohdistettu huomio mille.
30807: mainitun virheellisen asenteen korjaamiseksi Osta suomalaista-kampanjaa on jatkettu
30808: ostotavoissamme sekä sen vaikutukseen työlli- runsaat kaksi vuotta Kotimaisen tuotannon
30809: syyden parantamiseksi. valtuuskunnan toimesta. Suoritetun tutki-
30810: Kotimaisen tuotannon edistämiseksi ovat muksen mukaan osta suomalaista-teema
30811: lukuisat teollisuutemme ja muun elinkeino- on syöpynyt ihmisten mieliin sangen hyvin.
30812: elämämme toimialajärjestöt sekä muut yhtei- Sanoma on todennäköisesti saavuttanut jokai-
30813: söt tehneet tehokasta työtä. Tämän toiminnan sen suomalaisen kuluttajan kymmeniä ker-
30814: koordinoimiseksi ja valtion panoksen iisäämi- toja. Kampanjan motiivit on ymmärretty
30815: seksi valtioneuvosto asetti 29. 4. 1965 Koti- oikein ja hyväksytty yleisesti. Eri kansalais-
30816: maisen tuotannon valtuuskunnan, jonka jäse- piirit ovat kuitenkin toisistaan poikkeavin ta-
30817: 3
30818:
30819: voin asennoituneet kampanjaan. Tutkimuk- ulkomaisen tuotteen paremmuudesta. Maan-
30820: sessa havaittiin mm., että maaseudulla asu- siirtokaluston niin kuin muidenkin tuotanto-
30821: vat ovat kampanjan aikana muuttaneet asen- koneiden hankinnassa ovat rahoitustekijät
30822: teitaan kotimaiselle tuotannolle huomruttavasti kuitenkin sangen merkittävät. Kahden sa-
30823: suotuisammiksi kuin kaupungeissa asuvat. manarvoisen tuotantokoneen välillä käytävä
30824: Erityisesti todettiin myös, että johtavassa kilpailu kaupan saamisesta tapahtuukin usein
30825: asemassa olevien ryhmää.n lukeutuvat eivät rahoitustekijöillä. Nämä saattavat vaikutta:a
30826: ole omaksuneet kampanjan sanomaa yhtä myös terveesti ajattelevan ostajan valinnan
30827: myönteisesti kuin muihin yhteiskuntaryhmiin suuntautumiseen kilpailevaan tuontiin. Pää-
30828: kuuluvat. Tutkimusten tulosten pohjalla on omien käytössä tähän tarkoitukseen onkin
30829: mahdollista suunnata kampanjaa entistä jouduttu uudelleen arvioimaan tilannetta,
30830: tehokkaammin. mistä on seurauksena maksutaseeseen vaikut-
30831: Julkisten hankintojen vaikutus työllisyy- tavia toimenpiteitä. Kysymys kotimaisen tuo-
30832: teen, kotimaiseen teollisuuteen ja valtion- tannon rahoitusehtojen saattamisesta kil-
30833: talouteen on myös ollut mainitun valtuuskun- pailukykyisiksi maamme rajojen sisäpuolella
30834: nan selvitettävänä. Pyrkimyksenä on tilastol- on mitä ajankohtaisin. Vientikaupassahan ky-
30835: lisin ja laskennallisin toimenpitein osoittaa symys on osittain ratkaistu vientiluottojär-
30836: ne tosiasiat, joilla voidaan vaikuttaa kilpaile- jestelyillä. Sen lisäksi että rahalaitokset kiin-
30837: vasta tuonnista päättäviin ostajiin. Kun niin nittävät huomiota mielekkäiden hankintojen
30838: sanotun kilpailevan tuonnin arvioidaan muo- rahoittamiseen yrittäjillemme, pyritään val-
30839: dostavan yli puolet kokonaiE>tuontimme ar- tion rtaholla selvittämään mahdollisuudet,
30840: vosta, on mainituilla toimenpiteillä keskeinen joilla voidaan edistää kotimaisen tuotannon
30841: merkitys. kilpailukykyisiä rahoitusmahdollisuuksia.
30842: Teollisuutemme kasvava aktiivinen panos Kaupankäynnissä maamme on pyrkinyt to--
30843: osta suomalaista-teeman merkeissä kuvas- teuttamaan vapaan markkinamekanismin pe-
30844: tuu mm. äskettäin pidetyillä "Maansiirto riaatteita ja poistanut ulkomaankaupan
30845: Tampere 67"-messuilla, jotka tarjosivat sel- esteet siinä kuin muutkin kaupan integratioi-
30846: vän kuvan kotimaassa valmistetun maan- hin liittyneet valtakunnat. Hallitus katsoo,
30847: siirtokaluston nykyaikaisuudesta sekä edulli- että voidaksemme saavut.taa mahdollisimman
30848: suudesta. Mainitun kaluston kohdalla suun- täydellisesti nämä normaalit olosuhteet, on
30849: taus kotimaiseen tuotantoon onkin kehitty- huolehdirttava kotimaisen tuotannon mark-
30850: mässä suotuisasti, mutta kysymykseksi jää, kinaosuuden kasvavasta suunnasta maas-
30851: tapahtuuko se riittävän nopeasti. Esimerk- samme sellaisilla aloilla, joilla on taloudelli-
30852: kinä voidaan todeta maansiirtotöissä yleisesti sen toiminnan edellytykset. Tähän tavoittee-
30853: käytettävän raskaan yli 5 tn: n kantoisen seen liittyy oleellisena kysymyksenä myöskin
30854: kuorma-auton kohdalla kotimaisen tuotannon työllisyyden ·edistäminen. Vaikka valtioneu-
30855: osuuden kasvaneen vuosien 1960--67 aikana voston asettama Kotimaisen tuotannon val-
30856: noin kaksinkertaiseksi vuotuisista hankin- tuuskunta ilmeisesti täyttää tehtävänsä osta
30857: noista. Tällä hetkellä sanottu osuus on noin suomalaista-teeman kehittäjänä maassamme,
30858: 30 %. Esimerkki osoittaa, että, teollisuutemme hallitus selvityttää tahollaan niitä kaupan-
30859: tuottamilla raskailla kuorma-autoilla kilpail- käyntiin liittyviä toimenpiteitä, jotka ovat
30860: laan menestyksellisesti ulkomailta hankitun toteuttamiskelpoisia olosuhteissamme han-
30861: kaluston kanssa. Näyttääkin siltä, että ras- kintojen suuntaamiseksi yhä enemmän koti-
30862: kaan kuorma-auton valintaan, ei enää sanot- maiseen tuotantoon tavoitteena kauppataseen
30863: tavasti vaikuta ostajan perusteeton mielikuva ja •työllisyyden vakaannuttaminen.
30864: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1967.
30865:
30866: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
30867: 4
30868:
30869:
30870:
30871:
30872: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
30873:
30874: I det syfte 37 § 1 morn. riksdagsordningen den 29. 4. 1965 Kommitten för inhemsk pro-
30875: anger har riksdagsman Mauno Pohjonen duktion till vars medlem;:nar kallades 24 rep-
30876: m. fl. till vederbörande medlem av statsrädet resentanter för industrin, handeln och arbets-
30877: för avgivande av svar ställt följande spörs- marknadsorganisationerna. Kommitten 'k:om-
30878: mäl: pletterades senare med representanter för
30879: konsumenterna och för centralorganisatio-
30880: "Anser Regeringen, att betydelsen nerna för huslig ekonomi. Ordförande för
30881: för statshushållningen av inhemskt ar- kommitten är handels- och industriministern.
30882: bete och inhemsk produktion blivit i Kommitten fick i uppdrag att å ena sidan
30883: tillräcklig utsträclming utredd, ooh om medverka till minskande av onödig import
30884: så är fallet, ooh å andra sidan påverka den allmänna
30885: vilka åtgärder ämnar Regeringen opinionen så att en ändring av köpvanorna
30886: vidtaga för att inhemskt arbete och skulle åstadkommas. 'l'ill detta kan man
30887: inhemsk produktion i nödig utsträck- enligt kommittens program sträva bl. a. på
30888: ning skaJ.l värdesättas vid bekämpan- följande vägar:
30889: det av arbetslösheten?" genom ändring av konsumenternas köp-
30890: vanor;
30891: Såsom svar på detta spörsmäl fär jag genom att inrikta handelns anskaffningar
30892: vördsamt anföra följande: på finska produkter; ·
30893: Verkningarna av den långvariga reglemen- genom att påverka industrins ooh oUent-
30894: teringshushållningen på produktionsiivet och liga samfunds samt övriga storköpares an-
30895: konsumenterna har i Finland liksom i andra skaffningar; samt
30896: av krig prövade Iänder varit störande för genom att med statsmaktens ätgärder
30897: utvecklingen av det ekonomiska livets till- stödja produktionen och marknadsföringen
30898: växt. I skydd av olika reglementeringsåtgär- av inhemska produkter.
30899: der har man byggt upp en produktion, som Inom Kommitten för inhemsk produktion
30900: i fråga om lönsamhet baserat sig på en fel- har man från första början konstaterat, att
30901: aktig kostnadsnivä och viiken som sådan den inhemska produktionens sak kan föra:s
30902: icke haft möjlighet att konkurrera på den vidare genom strävanden a:tt påvisa varför
30903: internationella marknaden. Under den flera det lönar sig att köpa, sälja och använda in-
30904: år långa reglementerin~sperioden har man hemsk vara. Målet är att skapa förtroende
30905: därtill hos konsumenterna ästadkommit upp- för Finlands industri och dess produkter
30906: dämning av köplusten, som utlöst sig i form genom att inom så vida kretser som möjligt
30907: av en omotiverad idealisering av utländsk sprida saklig kunskap om de finländska pro-
30908: vara. Dessa problem har i vårt land känts dukternas lämplighet för våra förhållanden,
30909: mycket starkt under de senaste åren, då vi deras kvalitetsnivå oc'h konkurrenskraft samt
30910: hållit på att på basen av en fri marknads- den nationalekonomiska betydelsen av att
30911: mekanism skapa normala förhållanden för köpa inhemskt. Det är härvid fråga om ar-
30912: vårt e'k:onomiska liv. I riksdagsspörsmålet har bete på lång sikt för uppmjukning av in-
30913: uppmärksamhet fästs vid korrigering av vanda inställningar, som är gemensamt för
30914: den nämnda felaktiga inställningen i våra alla intressegrupper.
30915: köpvanor samt dess verlmingar i syfte ·att "Köp inhem8kt"~kampanjen har i över två
30916: förbättra sysselsättningen. års ttid fortsatts genom Kommittens för in-
30917: l!..,ör främjande av den inhemska produktio- hemsk produktion försorg. Enligt en verk-
30918: nen har många branschorganisationer inom ställd undersökning har temat "köp in-
30919: industrin och det övriga näringslivet samt hemskt" rätt bra vunnit fotfäste i män-
30920: andra samfund utfört eff.ektivt arbete. För niskornas sinnen. Budskapet har sannolikt
30921: koordinering av denna verksamhet och för nått varj·e konsument i Finland tiotals
30922: ökande av statens insats tillsatte statsrådet gånger. Motiven för kampanjen har blivit
30923: 5
30924:
30925: rätt förstädda och allmänt godkända. Olika nämnvärt skulle inverka pä valet av tung
30926: medborgarkretsar har dock intagit frän var- lastbil. Då det gäller anskaffning av jord-
30927: andra avvikande inställningar tili kampan- förflyttningsmateriel är dock finansierings-
30928: jen. Vid undersökningen framgick bl. a. att faktorerna liksom i fråga om anskaffningen
30929: landsbygdens befolkning under den tid kam- av andra produktionsmaskiner av stor vikt.
30930: panjen pågått ändrat sin inställning tili den I konkur11ensen om köpet mellan två lik-
30931: inhemska produktionen i gynnsam riktning i värdiga produktionsmaskiuer spelar också fi-
30932: betydligt högre grad än befolkningen i stä- nansieringsfaktorer ofta en avgörande roll.
30933: derna. Särskilt kunde man konstatera, att de Dessa kan päverka även en sunt tänkande
30934: som räknar sig tili gruppen av personer i köpare så att valet faller tili förmån för den
30935: ledande ställning, icke tillägnat sig kampan- konkurrerande importen. Vid användningen
30936: jens budskap lika positivt som personer i de av kapital för detta ändamäl har man också
30937: övriga samhällsgrupperna. På basen av un- blivit tvungen att ompröva situationen, vil-
30938: dersökningens resultat &.r det möjligt att ket för med sig på betalningsbalansen inver-
30939: effektivera inriktningen av kampanjen. kande åtgärder. Att göra den inhemska pro-
30940: De offentliga anskaffningarnas inverkan duktionens finansieringsvillkor konkurrens-
30941: pä sysselsättningen, den inhemska produktio- kraftiga inom landets egna gränser är ett
30942: nen och statshushällningen har även varit synnerligen aktuellt problem. Inom export-
30943: föremäl för nämnda kommiW~s utredning. handeln har denn:a fråga ju lösts genom ex-
30944: Man strävar tili att med hjälp av statistiska portkreditregleringar. Förutom att penning-
30945: och kalkylatoriska ätgärder pävisa de fakta inrättningarna fäster uppmärksamhet vid fi-
30946: genom vilka man kan päverka köparna, som nansieringen av våra företagares förständiga
30947: bestämmer över den konkurrerande importen. anskaffningar, strävar man pä statligt håll
30948: Då man beräknar, att den s. k. konkurre- tili att utreda möjligheterna för främjande
30949: rande importen utgör över ihälften av vär av den inhemska produktionens konkurrens-
30950: totalimport, är de nämnda åtgärderna av dugliga finansieringsvillkor.
30951: central betydelse. I fråga om handeln har vårt land strävat
30952: Vär industris växande aktiva rinsats inom tili att förverkliga priuciperna för en fri
30953: ramen för "köp inhemsk"-temat avspeglar sig marknadsmekanism och det har avlägsnat
30954: bl.a. vid mässan "Entreprenad Tammerfors hindren för utrikeshandeln i samma mån
30955: 67", som nyligen hölls i Tammerfors och som som de andra länderna, vilka anslutit sig till
30956: gav en tydlig bild av den i hemlandet till- handelns integration. Regeringen anser, att
30957: verkade jordförflyttningsmaterielens moder- vi för att uppnå dessa normala förhållanden
30958: nitet och fördelaktighet. I fråga om denna så fullständigt som möjligt måste vinnlägga
30959: materiel håller inriktningen till den inhemska oss om att öka den inhemska produktionens
30960: produktionen pä att utveckla sig gynnsam.t, marknadsandel på omräden, där förutsätt-
30961: men frågan är om utvecklingen sker tillräck- ningar för ekonomisk verksamhet förefinnes.
30962: ligt snabbt. Säsom ett exempel kan man kons- Tili detta mål ansluter sig såsom en väsent-
30963: tatera, att den inhemska produktionens andel lig fråga också främjandet av sysselsättnin-
30964: av de årliga anskaffningarna av tunga öwr gen. Fastän den av statsrådet tillsatta Kom-
30965: 5 tons lastbilar, som allmänt används vid mitten för inh·emsk produktion uppenbarli-
30966: jordförflyttningsarbetena, under åren 1960-- gen fyller sin uppgift såsom utvecklaren i
30967: 67 i det närmaste fördubblats. För närva- vårt land av temat "köp inhemskt", låter
30968: rande utgör sagda andel ca 30 %. Detta regeringen på sitt håll utreda d:e åtgärder i
30969: exempel visar, att de av vär industri produ- anslutning tili handeln som är möjliga at>t
30970: cerade tunga lastbilarna med framgång kon- verkställa i våra förhållanden i syfte att allt
30971: kurrerar med frän utlandet anskaffad mate- mer inrikta anskaffniugarna på den in-
30972: riel. Det verkar även som om köparens omo- hemska produlrtionen med stabilisering av
30973: tjyerade uppfattning om kvaHtetens överläg- handelsbalansen och sysselsättningsläget så-
30974: senhet hos utländska produkter icke längre som mål.
30975: Helsingfors den 12 olrtober 1967.
30976:
30977: Handels- och industriminis>ter Olavi Salonen.
30978: E 633/67
30979: Kirj. ksm. N:o 107.
30980:
30981:
30982:
30983:
30984: Halm.e ym.: Valtion palveluksesta eläkkeelle siirtyneiden
30985: henkilöiden hakeutumisesta työelämän piiriin.
30986:
30987:
30988: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e ll e.
30989:
30990: Nykyisen heikon työllisyystilanteen valli- vaan tilanne on päinvastainen, tulisi valtio-
30991: tessa on herättänyt yleistä tyytymättömyyttä vallan harkita sellaisia keinoja, että tämä
30992: ja pahennusta sellainen tapa, kun valtion epäkohta saataisiin poistumaan.
30993: palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt Edellä esiootyn perusteella ja viitaten val-
30994: hakeutuvat uudelleen työelämän palveluk- tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin,
30995: seen. esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30996: Tällaisia tapauksia on lukuisasti tiedossa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30997: yksityisen liike-elämän piirissä, mutta myös-
30998: kin valtiojohtoisten yritysten, kuntien ja Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30999: jopa sellaisten järjestöjenkin keskuudessa, valtion palveluksesta eläkkeelle siirty-
31000: jotka tavalla tai .toisella nauttivat valtiolta neitä henkilöitä on hakeutunut kml-
31001: tulevia avustuksia. tien, yksityisten ja valtiojohtoistenkin
31002: Useissa tapauksissa nämä henkilöt nautti- yritysten palvelukseen, nauttien siten
31003: vat valtiolta varsin korkeaa trui ainakin keski- korkeaakin eläkettä valtiolta ja lisäksi
31004: tasoista eläkettä ja tämän lisäksi vielä palkkaa uudesta toimestaan, sekä tällä
31005: uudesta työpaikastaan varsin huomattavia- toimenpiteellään riistävät nuorilta
31006: km ansiotuloja. Kun vastaavasti henkisen koulutetuiltakin henkilöiitä tarpeellisia
31007: työelämän aloilla on viime aikoina ilmennyt työpaikkoja nykyisen heikon työlli-
31008: työttömyyttä nuorten ja hyvänkin ammatti- syystilanteen vallitessa, ja jos on,
31009: koulutuksen saaneiden henkilöiden osalta, onko Hallitus ryhtynyt tai ruikooko
31010: niin tilannetta voidaan pitää kielteisenä il- ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin
31011: miönä tämän päivän suomalaisessa yhteis- edellä esitetyn epäkohdan poistami-
31012: kunnassa. Kun maassa ei ole työvoimapulaa, seksi?
31013: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1967.
31014:
31015: Antti A. Halme. Akseli Roden. Uljas Mäkelä.
31016: Voitto Hellsten. Arvo Salo. V. 0. Mäkinen.
31017: Hmo Paananen.
31018:
31019:
31020:
31021:
31022: E 654/67
31023: 2
31024:
31025: Kirj. ksm. N:o 108.
31026:
31027:
31028:
31029:
31030: Halnle, ym..': Valtion palveluksessa olevien henkilöide.\
31031: siirtämisestä eläkkeelle eläkeiän alkaessa.
31032:
31033:
31034: Eduskunnan Herra Puhe m i c helle.
31035:
31036: Heikon työllisyystilanteen vallitessa kiinni- den ihmisten elintasoon, jotka nykyisten työ-
31037: tetään yhteiskunnallisesti valveutuneiden eläkelakien perusteella saavat eläkettä, puhu-
31038: kansalaisten keskuudessa huomiota sellaisiin mattakaan vain kansaneläkkeiden Vr'lassa elä-
31039: epäkohtiin, joita poistamalla voitaisiin taata vien elintasosta.
31040: työllisyystilanteen paraneminen erikoisesti Edellä mainittu käyttäytym~silmiö tuo mu-
31041: parhaassa työiässä olevien nuorten kansalais- kanaan seurannaisvaikutuksia. Tällaisia ovat
31042: ten kohdalla. mm. esteiden syntyminen nuorempien henki-
31043: Yksi tällainen epäkohta on siinä käyttäyty- löiden toiveissa eteenpäinpyl'lkimismahdolli-
31044: misessä, jota rtapahtuu virkamieskunnan kes- suuksille urallaan kuin myöskin esteet eläk-
31045: kuudessa heidän tullessaan eläkeikään. Virka- keelle siirtyviksi tarkoite1Aujen avoimiksi tul-
31046: mi~läkelain mukainen yleinen eläkeikä on leiden työpaikkojen täyttämisestä uusilla
31047: 63 vuotta, ellei asetuksella ole määrätty eläke- nuorilla työntekijöillä, joilla tällä hetkellä
31048: ikää viilläkin alemmaksi. Asetuksella onkin monella on puute työpaikasta tai uhka työ-
31049: eräissä raskaissa ja hermoja kuluttavissa am- paikan menettämisestä tulevaisuudessa yhteis-
31050: mateissa säädetty eläkeikä alhaisemmaksi lä- kunnan rakennemuutosten seurauksena. Täl-
31051: hinnä ammattiyhdistysliikkeen täysin oikeutet- lainen uhka .ilmenee esimerkiksi nuorten ny-
31052: tujen vaatimusten ansiosta. Lisäksi sotilas- kyaikaisten koulutusme1ietelmien käyttöön jo
31053: eläkkeistä on säädetty erikseen, ilmeten näistä koulutettujen opettajien keskuudessa, kuin
31054: säädöksistä eläkeiän olevan vieläkin alhai- myöskin monilla muilla valtion toiminnan
31055: sempi kuin valtion muissa viroissa olevien aloilla. Selvemmin keskustelun piirissä on
31056: eläkeikä. ollut rautartielaitos, jonka piirissä epäkohtiin
31057: Sensijaan pakollinen eroamisikä virasta on on yksityisten henkilöiden toimesta kiinni-
31058: yleensä 67 vuotta lukuunottamatta eräitä tetty ansaittua huomiota.
31059: puolustuslaitoksen virkoja, joissa eroamisikä Ilmenneet epäkohdat ovat sen laatuisia,
31060: vaihtelee 40-65 vuoden välillä. että niistä tulee saada vapaasti keskustella
31061: Erittäin paljon on virkamieskunnan kes· myös julkisuudessa ja niistä keskusteleminen
31062: kuudessa havaittavissa sellainen käyttäyty- on jopa yhteiskunnalliseen oikeudenmukai-
31063: minen, että kun tullaan eläkeikään, palve- suuteen pyrkivien kansalaisten velvollisuus-
31064: lusta pyritään edelleen jatkamaan ja eräissä kin.
31065: tapauksissa aina pakolliseen eroamisikään Kun edellä mainittua kygymystä tarkaste-
31066: saakka. Palvelusajan jatkamiselle etsitään lee valtiontalouden kannalta tänä ajankoh-
31067: varsin usein taloudellisia perusteita mutta tana ja kun yleisesti mainitaan yhden henki-
31068: suurin syy lienee siinä, että mielestämme lön työllistämisen maksavan yhteiskunnalle
31069: aiheettomasti peliitään sitä elämässä niin jopa 2 000 mk kuukaudessa, niin työllisyys-
31070: luonnollisesti tapahtuvaa eläkkeelle siirtymi- politiikankin kannalta asiantilan korjaaminen
31071: sen kohtaarnishetkeä. on valtiolle varteenotettava muoto, jos valtio-
31072: Virkamieseläkelain mukaiset eläkkeet ny- vallan toimesta ryhdyrtään sellaisiin toimen-
31073: kyisin ovat sellaista luokkaa, lukuunottamatta piteisiin, että eläkeiän saavuttaneet valtion
31074: ehkä eräitä aivan alempia palkkausluokkia, palveluksessa olevat henkilöt siirtyvät eläk-
31075: että ne takaavat vähintään siedettävän toi- keelle lakien ja asetusten säätämänä ajan-
31076: meentulon eläkkeelle jäävälle verrattuna nii- kohtana.
31077: 3
31078:
31079: Edellä olevan perusteella ja vriitaten valtio- siten aiheunetaan esteitä nuorempien
31080: päiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin, esi- henkilöiden eteenpäinpyrkimismahdol-
31081: tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian- lisuuksille kuin myöskin estetään nuor-
31082: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ten henlcilöiden mahdollisuuksia sijoit-
31083: kysymyksen: tua vapautuviksi tarkoitettuihin tehtä-
31084: viin, ja jos on,
31085: Onko Hallitus tietoinen siitä, että aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
31086: virkamieskunnan keskuudessa varsin toimenpiteisiin, että yl-eensä eläkeiän
31087: usein yleiseen eläkeikään tultaessa saavuttanut valtion palveluksessa oleva
31088: pyritään palvelusta jatkamaan aina henkilö siirtyisi eläkkeelle eläJkeiän
31089: pakolliseen eroamisikään saakka ja saavutettuaan?
31090: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1967.
31091:
31092: Antti A. Halme. Akseli Roden. Uljas Mäkelä.
31093: Voitto Hellsten. Arvo Salo. V. 0. Mäkinen.
31094: 4
31095:
31096:
31097:
31098:
31099: E d u s kun n a n H er r a Puh e m i: e h e 11 e.
31100:
31101: Syyskuun 19 päivänä päivätyissä ja saman työntekijäin yleinen eläkeikä on 63 vuotta.
31102: kuukauden 22 päivänä valtioneuvoston asian- Asetuksella on viran tai työn laadun perus-
31103: omaiselle jäsenelle saapuneissa kirjeissä o1ette teella vahvistettu sanottua alempia erityisiä
31104: Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjestyksen eläkeikiä, mitkä VEL: n mukaan eivä>t voi
31105: 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- olla 55 vuotta alempia. Valtion vanhan eläke-
31106: sessa lähettänyt jäljennökset edustaja Hal- järjestelmän mukaan oli alin erityinen eläke-
31107: meen ym. Teille antamista kirjelmistä, joissa ikä 53 vuotta. Molempien elä>kejärjestelmien
31108: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- mukaan kuuluu erityisen eläkeiän omaaviin
31109: tavaksi on tehty seuraavat kysymykset: ryhmiin n. 25% siviilivirkamiehistä ja eräitä
31110: työntekijäryhmiä. Sellaisen upseerin tai ali-
31111: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että upseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuus-
31112: virkamieskunnan keskuudessa varsin ehtona on määrätty sotilaskoulutus ja -arvo,
31113: usein yleiseen eläkeikään tultaessa osalta ei ole säädetty eläkeikää, vaan eläkkeen
31114: pyritään palvelusta jatkamaan aina saamisen edellytyksenä on määrättyjen, vä,
31115: pakolliseen eroamisikään saakka ja hintään 20 eläkevuoden omaaminen. Lentä-
31116: siten aiheutetaan esteitä nuorempien jän tutkintoa edellyttävässä ilmavoimien vi-
31117: henkilöiden eteenpäinpyrkimismahdol- rassa tai toimessa palveltu aika luetaan eläke-
31118: lisuu:ksille kuin myöskin estetään nuor- ajaksi puolitoistakertaisena. Sotilaseläkejär-
31119: ten henkil.löiden mahdollisuuksia sijoit- jestelmällä pyritään saamaan maanpuolustus-
31120: tua vapautuviksi tarkoitettuihin tehtä- näkökohtien vaatimaa vaihtuvuutta upseerien
31121: viin, ja jos on, ja aliupseerien keskuudessa.
31122: aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin Mainittuihin erityisiin eläkeikäryhmiin
31123: toimenpiteisiin, että yleensä eläkeiän kuuluvilla valtion virkamiehillä ja työntek-
31124: saavuttanut valtion palveluksessa oleva jöillä on näin ollen mahdollisuus siirtyä val-
31125: henkilö siirtyisi eläkkeelle eläkeiän tion palveluksesta eläkkeelle siinä iässä, jossa
31126: saavutettuaan~" sekä he vielä saattavat hakeutua muihin tehtäviin.
31127: "Onko Hallitus tietoinen siiltä, että Lain (29. 6. 1926/202) mukaan yleinen
31128: valtion palwluksesta eläkkeelle siirty- eroamisikä on 67 vuotta. Vastaava säännös
31129: neitä henkilöitä on hakeutunut kun- sisältyy ylimääräisten toimenhaltijain osalta
31130: tien, yksityisten ja valtiojohtoistenkin heitä koskevaan asetukseen (8.12.1949/755).
31131: yritysten palvelukseen, nauttien siten Poikkeuksellisista eroamisi'istä on siviilivirka-
31132: korkeaakin eläkettä valtiolta ja lisäksi miesten osalta säännöksiä eräissä asetuksissa,
31133: palkkaa uudesta toimestaan, sekä tällä joissa ne yleensä on vahvistettu 60 vuodeksi.
31134: toimenpiteellään riistävät nuorilta Tuomarinviranhaltijan ja akateemikon eroa-
31135: koulutetuiltakin henkilöiitä tarpeellisia misiäksi on säädetty 70 vuotta. Puolustuslai-
31136: työpaikkoja nykyisen heikon työlli- toksen viran tai toimen haltijain eroamisiät
31137: syystilanteen vallitessa, ja jos on, ovat edellä mainittuja alempia, 50 ikävuo-
31138: onko Hallitus ryhtynyt tai aåkooko desta ylöspäin. Lentäjien osalta on eroaruis-
31139: ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin iät tätäkin alempia. Vakinaisen virkamiehen
31140: edellä esitetyn epäkohdan poistami- oikeus pysyä virassaan eroaruisikään saakka
31141: seksi?" on yleensä lailla turvattu.
31142: Työntekijäin eläkelain ( 8. 7. 1962/395) ja
31143: Vastauksena näihin kysymyksiin esitän lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
31144: kunnioittavasti seuraavaa: jäin eläkelain (9. 2.1962/134) mukaan on
31145: Valtion sekä entisen että nykyisen eläke- yleinen eläkeikä 65 vuotta eikä erityisistä
31146: järjestelmän mukaan valtion virkamiesten ja eläkei'istä ole erikseen säädetty. Eroanrisikää
31147: 5
31148:
31149: ei työntekijöille ole säädetty, joten työssä let eläkkeelle siirtyncistä virkamiehistä on
31150: pysyminen on lähinnä työntekijän ja työn- ollut 64 vuotiaita tai sitä vanhempia.
31151: antajan välinen asia. Yleisessä terveydentilassa tapahtunut kehi-
31152: Muissa pohjoismaissa voidaan virakamies- tys on nostanut kokonaisikärajaa siten, että
31153: ten osalta todeta, että Ruotsissa on kolme tietyn iän saavuttaneilla on jäljellä enemmän
31154: varsinajsta eläkeikäjaksoa, joiden puitteissa ikävuosia kuin aikaisemmin. Tämä vaikuttaa
31155: virkamies säännönmukaisessa tapauksessa saa sen, että määrätyn eläkeiän jälkeen vastaavaa
31156: itse päättää eläkkeelle siirtymisensä tarkem- vanhuuseläkettä voidaan nauttia entistä kau-
31157: man ajankohdan. Eläkeikäjaksot ovalt 60- emmin. Kun eläkkeelle siirtyvät yleensä sa-
31158: 63, 63-65 ja 65-66 ikävuotta siten, että malla jäävät pois työelämästä, muodostuu
31159: alemman ikärajan kohdalla virkamies on oi- eläke- ja eroamisikäkysymyksessä tässä va-
31160: keutettu saamaan eläkkeen ja ylemmän ikä- lossa tarkasteltuna olennaiseksi se, millainen
31161: rajan kohdalla hänen on erottava valtion voi olla passiivisen ja aktiivisen väestönosan
31162: palveluksesta. Norjassa ovat sekä eläke- että keskinäinen lukumääräsuhde. Elintason nos-
31163: eroamisikä 70 vuotta. Eläkkeen voi kuitenkin tamiseen pyrittäessä on tärkeätä käyttää kan-
31164: saada eräin edellytyksin jo 67 vuoden iässä. salaisten työpanos mahdollisimman tehok-
31165: TanSkassa ovat eläikeikä ja eroamisikä 70 kaasti yhteiskunnan hyväksi. Nämä seikat
31166: vuotta. näyttäisivät puoltavan korkeiden eläke- ja
31167: Eläke- ja eroamisiän määräämiseen vai- eroamisikäin määräämistä sekä sitä, että eläk-
31168: kuttavia tekijöitä ovat fysiologiset, väestölli- keelle jääneet, työkykyiset henkilöt siirtyisi-
31169: set ja kansantaloudelliset seikat. Periaatteessa vät heille soveltuviin muihin tehtäviin.
31170: oikeinta olisi, että virassa tai työssä pysymi- Eläke- ja eroamiskysymystä se'kä elälclreellä
31171: nen olisi jokaisen yksilöllisistä kyvyistä riip- olevan henkilön työhön sijoittumista voidaan
31172: puvainen. Kun tällainen yksilöllisen kyvyn tarkastella myös työllisyysnäkökohtien kan-
31173: huomioon ottava järjestelmä kuitenkin olisi nalta. Jos väestö lisääntyy suhteellisen no-
31174: varsin hankala käytännössä, on eläkejärjestel- peasti verrattuna yhteiskunnan kykyyn ottaa
31175: missä yleensä vahvistettu määrätyt eläkeikä- vastaan työmarkkinoille uusia ikäluokkia,
31176: jaksot, joiden kuluessa eläkkeelle siirtY"misen merkitsee korkea eläke- ja €roamisikä sekä
31177: on tapahduttava. Valtion virkamiesten osa:lta eläldreellä olevan työhön sijoittuminen sitä,
31178: tämä tapahtuu yleissäännöksen mukaisesti, että vanhat ikäluokat sitovat nuorilta työti-
31179: niin kuin edellä on esitetty, 63-67 ikävuo- laisuuksia. Tällaisessa tilanteessa saattaisi olla
31180: sien välisenä ajanjaksona. Erityisen eläkeiän tarkoituksenmukaista alentaa yleistä eläke- ja
31181: omaavilla virkamiesryhmillä eläkeikäjakson eroamisikää. Päinvastoin olisi korkeaan eläke-
31182: pituus on yleensä tätä pitempi. Eläke- ja ja eroamisikään pyrittävä silloin kun kan-
31183: eroamisiän välisen ajanjakson kuluessa virka- santalouteen tulevien ikäluokkien vahvuus on
31184: mies saa itse valita eläkkeelle siirtymisensä pieni verrattuna tarjolla olevaan työn mää-
31185: ajankohdan ja valtion puolesta voidaan asi- rään. Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden uu-
31186: aan nykyisin puuttua ilman lainsäädäntöä delleen työhön sijoittumista olisi ilmeisesti
31187: vain, jos virkamies on sairauden vuoksi ky- vastaavasti pyrittävä rajoittamaan tai edistä-
31188: vytön virkaansa hoitamaan. mään.
31189: Eläkkeelle siirtymisaikaa koskevan valinta- Virkamiesten eläkeiän muuttaminen kuna-
31190: oikeuden käyttämisestä on virkamiesten elä- kin hetkenä vallitsevien työllisyysolosuhtei-
31191: ikeikäkomitea, jonka työ valmistui vuonna den mukaiseksi on vaikeata, koska säädettyä
31192: 1965, suorittanut tutkimuksen. Sen mukaan eläkeikää asianomaisen suostumuksetta ei
31193: 1950 ~uvulla oli eläkikeelle siirtyneistä virka- voida korottaa tavallisessa järjestyksessä sää-
31194: miehistä noin neljäsosa alle 63 vuotiaita. Ylei- dettävällä lailla. Muutoinkin on syytä pyrkiä
31195: sessä eläkeiässä eli 63 vuotiaana oli eläkkeelle varsin pysyviin eläke- ja eroamisikärajoihin.
31196: jäävien määrä 10-25 prosenttia ja ikävuo- Vaikka alhaiset eläke- ja eroamisiät tämän
31197: sina 64-66 vastaavasti 5-10 prosenttia, 67 hetkisen vajaatyölli.syyden vallitessa tarkas-
31198: vuotiaana 20-30 prosenttia sekä 68 vuo- teltuina saattaisivatkin merkitä eräitä työlli-
31199: thiana ja sitä vanhempana 5-16 prosenttia syyspoliittisia etuja, voisi niillä tulevaisuu-
31200: eläkkeelle siirtyvien koko mä.ärästä. Näissä dessa olla haitallisia seurauksia.
31201: luvuissa on sittemmin tuskin tapahtunut huo- Uusien työ- ja virkasuhde-eläkesäädösten
31202: mattavampia muutoksia. Näin ollen yli puo- eräänä tärkeänä periaatteena on eläkeoikeu-
31203: 6
31204:
31205: den jatkuvuuden turvaaminen, millä ymmär- vaikeuttaa heidän 'antautumistaan haluamal-
31206: retään sitä, että edunsaaja säilyttää ansaitse- leen uralle ja heidän eteenpäinmenoaan. Hei•
31207: mansa eläketurvan, vaikka hän ennen eläke- kon työllisyystilanteen aikana saattaa ymmär-
31208: tapahtumaa olisi vaihtanut työpaikkaa ja rettävästi herättää arvostelua se, että henkilö,
31209: ollut usean työnantajan paheluksessa, ja joka jo saa eläkettä aikaisemman palveluksen
31210: vaikka hän olisi siirtynyt eläkejärjestelmän perusteella, hakeutuu muuhun työhön vai-
31211: piiristä toiseen. Sen sijaan valtion eläkelain keuttae.n siten työtä vailla olevien henkilöi-
31212: mukaan valtion eläkkeeseen oikeutettavaksi den sijoittumista koulutustaan ja kykyjään
31213: ei lueta sitä palvelusta, jonka aikana edun- va.Staaviin tehtäviin.
31214: saaja saa lain tai asetuksen mukaista van- Kysymysten edellyttämät tavoitteet näyt-
31215: huuseläkettä virka- tai työsuhteen perusteella. täisivät olevan toisilleen vastakkaisia. Jos
31216: Työntekijäin eläkelaissa ja lyhytaikaisissa edistetään valtion palveluksessa olevien hen-
31217: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa kilöiden siirtymistä eläkkeelle mahdollisim-
31218: on tästä omaksuttu päinvastainen kanta. Tä~ man varhaisessa vaiheessa, se voi lisätä hei-
31219: mäkin saattaa houkutelh valtiolta eläkettä dän hakeutumistaan muiden työnantajien pal-
31220: saavia virkamiehiä ja työntekijöitä siirty- velukseen. Hallitusmuodon säännöksistä puo-
31221: mään muuhun palvelukseen. lestaan ·on katsottava johtuvan, ettei liene
31222: Järjestelmää, jossa virkamies eläkeiän saa- mahdollista yleisesti estää tai rajoittaa eläk-
31223: vuttamisen jälkeenkin saa jäädä palvelukseen, keellä olevien kansalaistenkaan oikeutta va-
31224: voidaan tarkastella ainakin valtion, · yhteis- paasti valita työpaikkaansa tai tehtäväänsä.
31225: kunnan, virkamiehen sekä alalla jo olevien Edellä sanottuun viitaten hallitus kartsoo, että
31226: tai sille a:ikovien kannalta. Valtion kannalta ryhtyminen sellaisiin toimenpiteisiin, jotka
31227: YQidaan järjestelmää pitää tarkoituksenmu- merkitsisivät yleensä eläkeiän saavuttaneen
31228: kaisena. Myös yhteiskunnan kannalta on pi- valtion pahneluksessa olleen henkilön siirty-
31229: dettävä eräissä tapauksissa suotavana sitä, mistä eläkikeelle, samoin kuin ryhtyminen toi-
31230: että tehtäviin tottunut ja usein kalliisti kou- menpiteisiin,· jotka estäisivät tai vaikenttaisi-
31231: lutettu virkamies pysyy toimessaan eikä jää vat eläkkeellä olevien henkilöiden hakeutu-
31232: eläkkeelle antamatta enää yhteiskunnan hy- mista kuntien, yks).tyisten ja valtiojohtoisten
31233: väksi työpanostaan. Samoin voitaneen pitää yritysten palvelukseen, ovat monitahoisia ja
31234: <edullisena sitä, että valtion palveluksesta laajoja kysymyksiä, joita pitää voida tarkas-
31235: eläkkeelle siirtynyt, työkykyinen henkilö ha- tella eri näkökohdat tarkoin huomioon ottaen
31236: keutuu uudelleen aktiiviseen työhön. Virka- ja ratkaista kysymykset pitkällä tähtäyksellä
31237: miehelle itselleen on palveluksessa pysymi- kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukai-
31238: sellä ja uudelleen työhön sijoittumisella huo- simmalla tavalla. Mahdollisuus parantuvien
31239: mattava fyysinen, psyykinen ja myös talou- eläke-etujen avulla säilyttää elintasonsa sa-
31240: dellinen merkitys. Toisaalta tällainen eläke- manlaisena · kuin se on ollut asianomaisen
31241: iän jälkeen jatkunut palvelus saattaa herät- työssä ollessa johtanee sellaisenaan kehitystä
31242: tää tyytymättömyyttä monissa virkamiehissä kysyjä.in tarkoittamaan suuntaan.
31243: ja alalle aikovissa henkilöissä, koska se vai
31244: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1967.
31245:
31246: Ministeri Ele Alenius.
31247: 7
31248:
31249:
31250:
31251:
31252: T i II R i k s d a g e ns He r r T a l m a n.
31253:
31254: Med skrivelser av den 19 september, vilka dern för statstjänstemännen öch för statens
31255: den 22 i samma månad lminmit vederbörande arbetstagare 63 år. Genom förordning har
31256: medlem av statsrådet tili handa, har Ni, Herr lägre pensionsålder stipulerats för vissa fall
31257: Talman, i det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord- på grund av tjänstens eUer arbetets art, men
31258: ningen anger översänt avskrifter av riksdags- denna pensionsålder kan ehligt statens pen-
31259: man Halmes m.fl. Eder tillstäHda skrivelser, sionslag inte understiga 55 år. Enligt statens
31260: i vilka vederbörande medlem av statsrådet gamla pensionssystem var den lägsta speci-
31261: förelägges följande två spörsmål till besva- ella pensionsåldern 53 år. Enligt vartdera
31262: rande·: pensionssystemet hör omkring 25 % av ·civil-
31263: tjänstemännen och vi8sa arbetstagargrupper
31264: "Är Regeringen medveten om att till kategorier med särsldld pensionsålder.
31265: det är mycket vanligL inom tjänste- För sådan officers- eller underofficerstjänst,
31266: mannakåren, att de som uppnått den som har militärutbildning och -rang såsom
31267: allmänna pensi<?nsåldern försöker få absolut kompetensvillkor, finns ingen pen-
31268: tjänstgöringstiden förlängd fram till sionsålder stadgad, utan förutsättning för
31269: den · obligatoriska avgångsåldern, vari- att pension skall utgå är att vederbörande
31270: genom yngre personer hindras att har ett visst antal, minst 20, pensionsår. Den
31271: avancera och unga personer berövas tid en person innehaft sådan 'tjänst eller be-
31272: möjligheten att få övertaga postrer som fattning inom luftstridskrafterna som förut-
31273: var avsedda att bli lediga och om sätter flyga11examen tillgodoräknas som pen-
31274: så är, sionstid med en och >e11 halv gång den fak-
31275: · ämnar Regeringen vidtaga sådana tiska tiden. Genom militärpensionssystemet
31276: åtgärder, att en person i statens tjänst, strävar man :tili att få till stånd den cirku-
31277: som uppnått pensionsåldern, i allmän- lation i officers- och underofficerstjänstJCr
31278: het avgår, när han uppnår sagda ål- som försvarssynpunkter kräver.
31279: der", samt De statens tjänsteniän och arbetstagare
31280: "Är Regeringen medveten om att som hör till nämnda · speciella pensionsålders-
31281: det bland dem som pensionerats från kategorier har sålunda möjlighet att avgå
31282: statens tjänst finns personer, som sö- från statens tjänst med pensiori i en ålder,
31283: ker anställning i kommuners, privata då de ännu kan söka annan anställning.
31284: och statsdirigerade företags tjänst och Enligt lag (29. 6.1926/202) är den all-
31285: sålunda åtnjuter en hög pension av männa avgångsåldern 67 år. Ett motsvarande
31286: staten och dessutom lön i den nya be- stadgande ingår i fråga om extraordinarie
31287: fattningen och att de därigenom be- befattningshavare i e:h: ·förordning som · gäller
31288: ·rövar utbildade ungdomar möjlighet dem (8.12.1949/755). Om exceptionella av-
31289: att få arbete under nu rådande svaga gångsåldrar bland civiltjänstemännen finns
31290: sysse1sättningsläge, och om så är fal- det stadganden i en del förordningar, där
31291: let, avgångsåldern i allmänhet är fastställd till
31292: har Regel'ingeu vidtagit eller äm- 60 år. Avgångsåldern för innehavare av do-
31293: nar den vidtaga åtgärder i syfte att martjänst och akademiledamotstjänst är 70
31294: avlägsna detta. missförhållande~" år. Avgångsåldern för innehavare av tjänst
31295: eller befattning inom f"örsvarsväsendet är
31296: Såsom svar på dessa spörsmål får jag lägre än de nämnda, från 50 år uppåt. Fly-
31297: vördsamt an!öra följande: garnas avgångsålder är ännu lägre. Ordinarie
31298: Såväl enligt det gamla som det nu gällande tjänstemans räJtt att kvarstå i sin tjänst tili
31299: pensionssystemet är den allmänna pensionsål- avgångsåldern är 1 allmänhet tryggad 1 lag.
31300: 8
31301:
31302: Enligt lagen om pension för arbetstagare sökning slutfördes år 1965. Enligt den var
31303: (8. 7. 1962/395) och lagen om pension för omkring en fjärdedel av de tjänstemän som
31304: arbetstagare i kortvariga arbetsförhållanden på 1950-talet åtnjöt pension, under 63 år.
31305: (9. 2. 1962/134) är den allmänna pensionsål- Antalet i den allmänna pensionsåldern, dvs.
31306: dern i regel 65 år, oeh någon speeiell pen- vid 63 års ålder pensionerade, var 10--25
31307: sionsålder är inte särskilt stadgad. Någon proeent oeh av årgånga11aa 64--66 år 5--10
31308: avgångsålder är inte stadgad för arbetstagare, prooent, av 67-åringarna 20--30 procent samt
31309: varför det närmast är en sak mellan arbets- av 68-åringarna oeh äldre personer 5--16
31310: tagaren oeh arbetsgivaren, hur länge arbets- proeent av totalantalet pensionerade. Dessa
31311: tagaren kvarstår i arbetet. siffror har knappast undergått större föränd-
31312: Vad de övriga nordiska länderna beträffar ringar därefter. Sålunda har över hälften av
31313: kan det för tjänstemännens vidkommande de pensionerade tjänstemännen varit 64 år
31314: konstateras, att Sverige bar tre egent1iga pen- eller mera. ,
31315: sionsåldersperioder, inom vilka tjänsteman- Ji~örbättringen av det allmänna hälsotill-
31316: nen i normala fall själv får besluta den när- ståndet har höjt totalåldersgränsen så, att
31317: mare tidpunkten för pensioneringen. Pen- de som uppnått en viss ålder har flera år
31318: sionsåldersperioderna är 60-63, 63-65 ooh kvar att leva än tidigal"e. Detta medför, att
31319: 65-66 år sålunda, att en ttjänsteman har ålderspension efter en viss pensionsålder kan
31320: rätt att få pension vid det lägre åldersstree- åtnjutas under en längre tid än förut. Då
31321: ket oeh är skyldig att avgå från statens tjänst de som pensioneras i allmänhet samtidigt för-
31322: vid det övre. I Norge är såväl pensions- som svinner från arbetslivet, blir det väsentliga
31323: avgångsåld:ern 70 år. Pension kan doek under i pensions- oeh avgångsåldersfrågan, granskad
31324: vissa förutsättningar erhållas redan vid 67 i ljuset härav, hurudant antalsförhållandet
31325: års ålder. I Danmark är pensionsåldern mellan den passiva oeh den aktiva befolk-
31326: 67 år oeh avgångsåldern 70 år. ningsdelen kan vara. I strävan att höja lev-
31327: De faktorer som påverkar bestämmandet nadsstandarden är det vikJtigt att använda
31328: av pensions- oeh avgångsåldern är fysiolo- medborgarnas arbetsinsats så effektivt som
31329: giska, nationalekonomiska oeh med befolk- möjligt till.samhällets bästa. Dessa omständig-
31330: ningen sammanhängande omständigheter. Det heter förefaller att tala för, att pensions- oeh
31331: prineipiellt riktigaste vore att kvarståendet avgångsåldersgränsen dras högt samt för att
31332: i tjansten eller arbetet skulle bero av en- de pensionerade som är arbetsföra övertager
31333: vars individuella förmögenheter. Då ett sys- för dem lämpliga andra uppgifter,
31334: tem som beaktar den individuella förmågan Frågan om pensions- oeh avgångsåldern
31335: emellertid skulle vara myeket besvärligt i samt förvärvsarbete för pensionerade lmn
31336: praktiken, har i pensionssystemen i allmän- granskas oekså från sysselsättningssynpunkt.
31337: het fastställts vissa pensionsperioder, inom Om befolkningen ökas snabbt i förhållande
31338: vilka pensionering bör äga rum. I fråga om till samhällets förmåga att mottaga nya ål-
31339: statstjänstemännen sker detta i enlighet med dersklasser på arbetsmarknadm, innebär en
31340: det allmänna stadgandet, såsom ovan beskri- hög pensions- oeh avgångsålder samt pensio-
31341: vits, mellan 63 oeh 67 år. Inom de ttjänste- nerades placering i arbete, att de äldre ål-
31342: mannak;ategorier som har en speciell pensi- dersklasserna utestänger de unga från arbe-
31343: onsälder är pensionsåldersperioden i allmän- ten. I en sådan situation skulle det kunna
31344: het längre. Mellan pensionsålderns oeh av- vara ändamålenligt att sänka pensions- oeh
31345: gångsålderns inträde får tjänstemannen själv avgångsåldern. Tvärtom borde man efter-
31346: välja, när han önskar bli pensionerad, oeh sträva en hög pensions- och avgångsålder,
31347: från statens sida kan man för närvarand-e när antalet av dem som tillförs folkhushåll-
31348: utan lagstiftning ingripa endast om en tjäns- ningen är ringa i förhållande till det arbete
31349: teman på grund av sjukdom är oförmögen som står tili buds. De pensionerades åter-
31350: att sköta sin tjänst. plaeering i arbete borde uppenbarligen he- ·
31351: Beträffande utövningen av valrätten att gränsas eller främjas i motsvarighet därtill.
31352: besluta tidpunkten för pensioneringen har Det ställer sig svårt att ändra tjänstemän-
31353: en undersökning verkställts av en kommitte nens pensionsålder efter rådande sysselsätt-
31354: som haft i uppdrag att behandla frågan om ningsförhållanden, emedan d:en stadgade pen-
31355: tjänstemännens pensionsålder. Denna under- sionsåldern inte utan vederbörandes sam-
31356: 9
31357:
31358: tycke kan höjas genom lag som är stiftad i av stor fysisk, psykisk och även ekonomisk
31359: vanlig ordning. Också eljoo är det skäl att betydelse att kunna kvarstå i tjänsten eller
31360: hålla sig till fasta pensions- och avgångs- åter placera sig i arhete. Å andra sidan kan
31361: åldersgränser. Om en låg pensions- och av- en sådan tjänstgöring efter uppnådd pen-
31362: gångsålder under rådande undersysselsätt- sionsålder väcka missnöje hland många
31363: ningstider skulle kunna medföra vissa sys- tjänstemän och personer som ämnar ge sig
31364: selsättningspolitiska fördelar, skulle den in på den hanan, emedan det kan påverka
31365: framdeles kunna ha menliga följder. deras heslut att ägna sig åt denna hana och
31366: En vi!ktig princip i nya stadganden om pen- deras avancemangsmöjligheter. När sysselsätt-
31367: sion i arhets- och tjänsteförhållande är, att ningsstituationen inger bekymmer, kan det
31368: pensionsrättens fortbestånd hör vara tryg- självfallet ge anledning till kritik, att en
31369: gad, varmed förstås att förmånstagaren bi- person, som redan åtnjuter pension på grund
31370: hehålles vid intjänat pensionsskydd, även om av tidigare anställning, söker sig annat e.r-
31371: han före pensionsfallet skulle ha hytt arbets- hete och därigenom försvårar möjligheterna
31372: plats och varit anställd hos flera arhetsgi- för dem som saiknar arhete att få en anställ-
31373: vare och även om han skulle ha övergått ning som motsvarar deras uthildning och ka-
31374: från ett pensionssystem till ett annat. Där- pacitet.
31375: emot gäller enligt statens pensionsla.g att De mål som förutsättes i dessa spörsmål
31376: tjänstgöring, varunder fömånstagaren på ha- förefaller att stå emot varandra. Om man
31377: sen av tjänste- eller arbetsförhållande åtnju- försöker förmå statsanställda a1lt avgå med
31378: ter ålderdomspension enligt iag e1ler förord- pension så tidigt som möjligt, kan detta öka
31379: ning, inte räknas som tjänstgöring, viiken benägenheten att söka anställning hos andra
31380: herättigar till statspension. IJagen om pen- arbetsgivare. Av regeringsformens stadgan-
31381: sion för arbetstagare och lagen om pension den bör åter anses följa, wtt det inte torde
31382: för arbetstagare i kortvariga arhetsförhållan- vara möjligt att allmänt hindra pensionerade
31383: den intager en motsatt ståndpunkt. Också medhorgare eller begränsa deras rätt att fritt
31384: detta kan locka tjänstemän och arbetstagart>, välja arhetsplats eller uppgifter. Med hän-
31385: som åtnjuter statspension, att söka annan an- visning tili det ovan sagda anser regeringen,
31386: ställning. att vidtagandet av åtgärder som allmänt
31387: Det system, som medger, att en tjänsteman skulle innehära pensionering av de statsan-
31388: också efter uppnådd pem:ionsålder får kvar- ställda som uppnått pensionsåldern och av
31389: stå i tjänst, kan granskas hl.a. från statens, åtgärder som skulle hindra pensionerade att
31390: samhällets, tjänstemannms och de på om- söka sig anställning hos kommuner, privata
31391: rådet redan arbetandes och framtida aspiran- arhetsgivare eller statsdirigerade företag el-
31392: ters synpunkt. Från stwtens synpunkt kan ler försvåra deras möjligheter härvidlag, är
31393: systemet anses ändamålsenligt. Också från mångförgrenade och vidlyftiga frågor, som
31394: samhällets synpunkt bör det anses i vissa fall hör kunna granskas med noggrant beaktande
31395: önskligt, att en med uppgifterna van och av olika synpunkter och lösas på lång sikt
31396: ofta dyrt uthildad tjänsteman kvarstår i sin på det för helheten mest ändamålsenliga
31397: tjänst och inte pensioneras, så att hans ar- sättet. Möjligheten att rued hjälp av förhätt-
31398: betsinsats inte längre kommer samhället tiH- rade pensionsförmåner bevara den pensione-
31399: godo. Likaså torde det kunna anses fördelak- rades levnadsstandard sådan den var under
31400: tigt, att en arhetsför person, som pensione- den aktiva arhetstiden torde i och för sig
31401: rats från statstjänst, ånyo eftersträvar ak- leda till en utveckling i den riktning spö.rs-
31402: tivt arhete. För tjänstemannen själv är det målsställarna avser.
31403: lielsingfors den 23 oktoher 1967.
31404:
31405:
31406: Minister Ele Alenhts.
31407:
31408:
31409:
31410:
31411: 2 E 654/67
31412: ,.;
31413: Kirj.ksm. N:o 109.
31414:
31415:
31416: Vilmi ym..: Jäädytettyjen maatilatalouden kehittärnisrahaston
31417: varojen vapauttamisesta.
31418:
31419: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31420:
31421: Eduskunta on myöntänyt kuluvan vuoden Vaikka varojen tarve maankäyttölain mu-
31422: 1967 tulo- ja menoarviossa varoja maatila- kaiseen toimintaan on erittäin suuri, ja edus-
31423: talouden kehi·ttämisrahabtolle 40 milj. mk, kunnankin myöntämät varat kertakaikkiaan
31424: mikä merkitsi näiden varojen tuntuvaa su- riittämättömät, on hallitus tästä huolinrutta
31425: pistumista edellisiin vuosiin verrattuna. V a- jäädyttnyt huomattavan osan näistä varois-
31426: roj,en kohtuuton vähentäminen on merkinnyt ta eli 9 milj. mk. Tätä ei voida pitää hyväk-
31427: erikoisesti Pohjois-Suomessa lisääntyviä vai- syttävänä, eikä eduskunnan tahdon mukai-
31428: keuksia ja lisääntyvää työttömyyttä. sena. Kun lisäksi erikoisesti Pohjois-Suo-
31429: Kuluvan vuoden aikana maankäyttölain messa on ennennäkemättömän vaikeaksi
31430: mukaiseen lainoitustoimintaan osoitetut laina- muodostunut työttömyys, voitaisiin maatila-
31431: varaukset ja ns. kuntakiintiöt ovat olleet talouden kehittämiSII'ahaston varojen käyt-
31432: vain 1/3 osan 1ai korkeintaan vajaa puolet töön vapauttamisella helpottaa työttömyyttä
31433: siitä, mitä ne olivat edellisenä vuotena. Seu- ja vastaavasti säästää varsinaisten työlli-
31434: rauksena on ollut maaseudun normaalin ra- syysvarojen tarvetta.
31435: kennustoiminnan lähes kokonaan pysähtymi- Bdellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
31436: nen. Lisäksi vähäisten sisarosuus- ja lisä- 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
31437: maanostoon myönnettyjen lainojen maksatuk- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31438: sen odotusaika on määrätty 8 kuukaudeksi. vaksi seuraavan kysymyksen:
31439: Edelleen lisääntyvässä määrin pakkohuuto-
31440: kauppaan joutuneiden tilojen lunastaminen Tietääkö Hallitus, että kuluvan
31441: sekä tarjolla olevan maan hankkiminen va- vuoden tulo- ja menoarviossa maatila-
31442: paoohtoisilla kaupoilla on varoj1en niukkuu- talouden kehittämisrahastoon myönne-
31443: desta johtuen suuresti vaikeutunut. Tämä on tyt varat ovat osoittautuneet riittä-
31444: johtamassa valtakunnan maapolitiikassa epä- mättömiksi, mistä on ollut seurauk-
31445: terveeseen kehitykseen, maan siivtymiseen sena maaseudun normaalin lainoitus-
31446: entistä suuremmassa määrin tilakeinottelijoi- ja rakennustoimiiman jyrkkä supistu-
31447: den haltuun. Samoin keskeneräiseksi jäänei- minen sekä työttömyyden tuntuva
31448: den ja paikallisteiksi tarkoi,tettujen asutustei- lisääntyminen, ja jos tietää,
31449: den kunnostaminen ja loppuunrakentaminen milloin Hallitus aikoo vapauttaa
31450: on kokonaan pysähtynyt. Tällaisia kesloon- jäädyttämänsä eduskunnan myöntämät
31451: tekoiseksi jääneitä liikennekelvottomia asutus- varat maatilatalouden kehittämisrahas-
31452: teitä on yksinomaan Lapin läänin alueella ton käyttöön?
31453: lähes 1 000 km.
31454: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1967.
31455:
31456: Pekka Vilmi. Hannes Paaso.
31457: Reino Kangas. Veikko Savela.
31458: Aulis SHeäkangas. Heikki Hasu.
31459: Paavo Niinikoski. Olavi Lahtela.
31460: Toivo Antila. Eino Lottanen.
31461: Esu Niemelä Mikko Volotinen.
31462: Mauno Jussila. Reino Karpola.
31463: Eino Räsänen. Sylvi Saimo.
31464: Eino Sääskilahti. Veikko Hanhirova.
31465: E 623/67
31466: 2
31467:
31468:
31469:
31470:
31471: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e ll e.
31472:
31473: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- minen sekä työttömyyden tuntuva
31474: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra lisääntyminen, ja jos tietää,
31475: Puhemies, olette kirjeellänne 22 päivältä milloin Hallitus aikoo vapauttaa
31476: syyskuuta 1967 N :o 790 lähettänyt valtio- jäädyttämänsä eduskunnan myöntämät
31477: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- varat maatilatalouden kehittämisrahas-
31478: vakSi kansanedustaja Pekka Vi·lmin ym. te- ton käyttöön?"
31479: kemän seuraavan sisältöisen kysymyksen:
31480: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
31481: "Tietääkö Hallitus, että kuluvan taen seuraavaa:
31482: vuoden tulo- ja menoarviossa maatila- Kysymyksessä tarkoitettujen 9 miljoonan
31483: talouden kehittämisrahastoon myönne- markan käyttämistä maatilatalouden kehittä-
31484: tyt varat ovat osoittuutuneet riittä- misrallaston tarko1tuksiin koskeva asia on
31485: mättömiksi, mistä on ollut seurauk- parhaillaan vireillä maataJousministeriössä.
31486: sena maaseudun normaalin lainoitus- Maatalousministeriö py1·kii saamaan määrä-
31487: ja rakennustoiminnan jyrkkä supistu- rahan käyttöön mahdollisimman pian.
31488: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1967.
31489:
31490:
31491: Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
31492: 3
31493:
31494:
31495:
31496:
31497: Tili Riksdagens Herr Talman.
31498:
31499: I det syfte, som omörmäles i 37 § 1 mom. samt en kännbar ökning av arbetslös-
31500: riksdagsordningen, har Riksdagens Herr heten, och om så är fallet
31501: Talman i skrivelse av den 22 sept~mber 1967 när ämnar Regeringen frigiva de
31502: N: o 790 ;tillsänt vederbörande medlem av infrusna medlen, som beviljats .av
31503: statsrådet för besvarande följande spörsmål, riksdagen, tili gårdsbrukets utveck-
31504: som framställts av riksdagsmannen Pekka lingsfonds förfogande?"
31505: V ilmi m. fl.:
31506: Som svar på detta spörsmål får jag vörd-
31507: "Är Regeringen medv~ten om, att samt anföra följande:
31508: de i statsförslaget för innevarande år Frågan om användningen av det i spörs-
31509: beviljade medlen tili gårdsbrukets målet avsedda anslaget om 9 miljoner mark
31510: utvecklingsfond visat sig otillräckliga, för gårdsbrukets utvecklingsfonds syften är
31511: vilket haft tili följd en skarp minsk- som bäst anhängig i lantbruksministeriet.
31512: ning av den normala låne- och bygg- Lantbruksministeriet strävar efter att få an-
31513: nadsverksamheten på landsbygden slaget till fö.rfogande så snart som möjligt.
31514: Helsingfors den 18 oktober 1967.
31515:
31516:
31517: Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
31518: . '~.-
31519: Skriftl. spm. N:o 110.
31520:
31521:
31522:
31523:
31524: Melm m. fl.: Om avliigsnande av olägenheter vid återindriv-
31525: ning av till tjämsteman felaktigt utbetald lön.
31526:
31527:
31528: T H 1 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
31529:
31530: Enligt gällande tänstemannalagstiftning :framställning genom viiken åJterindrivningen
31531: kan av statstjänsteman utkrävas för hög e1- av arvoden torde kunna undvikas. Denna
31532: 1er annars :felaktigt utbeitald lön under 10 regeringsåtgärd eliminerrar emellertid inte
31533: års tid räknat från den tidpunkt lönen ut- ovannämnda missförhållande i vår tjänste-
31534: betaaa.des. Förfaringssättet är riktigt oakt:at mannalagstiftning med ttanke på framtiden,
31535: rtjänstemannen vid motta.gandet av lönen va- utlam. !korrigerar endast det aktuella fallet.
31536: rit i god tro, m.a.o., ehuru han på inget sätt På grund härav är det nödvändigt att upp-
31537: svekligt medverkat till utbetalandet av den komsten av dylika missförhåUanden också
31538: felaktiga lönen. Å andra sidan kan tjänste- i framtiden förhindras genom ändring av vår
31539: mannen :aiV sin arbetsgivare staten utkräva tjänstemannalagstifitning. Härvid borde å
31540: t.ex. skillnaden mellan lön, som utbetalats ena sidan staten i egenskap av arbetsgiVIall'e
31541: för låg, och verklig lön endast under ett års och å andra sidan tjäns00n1annen i egenskap
31542: tid räknat från det lönen utbetalats. Sålunda av anställd bringas i jämbördig stälaning med
31543: är alltså å ena sidan statens i egenskap av hänseende tili korrigeringsmöjligheterna. Det
31544: arbetsgiV!all'e och å andra sidan tjälliliteman- är också naturligt, att avskaffandet av miss-
31545: nens i egenskap av anställd ställning mycket förhållandet endast kan beröra sådana fall,
31546: olika vid korrigering av felaktigt utbetald där tjänstemannen handlat i god tro.
31547: lön. Med hänvisning tili ovanstående och med
31548: Speciellt os'kälig för tjänstemännen bör stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom.
31549: statens möjlighet wtt utkräva felaktigt utbe- framställer vi följande spörsmål laftt besvaras
31550: talt lönebelopp tilihaka under tio års tid an- av vederbörande medlem av staJtsrådet:
31551: ses vara, även om tjänstema.nnen handlat i
31552: god tro, då ha.n lyfte lönen. I praktiken ilmn Är Regeringen medveten om, wtt en-
31553: detta leda :till mycket oskäliga resubtat, så- ligt gällande tjänstemannalagstiftning
31554: som senaste sommar framgick av föreläs- av statstjänstJeman kan utkrävas fel-
31555: nings- och timarvodetvisten gällande lekto- ·aktigt utbetiaJd lön under tio års rtid
31556: rerna vid högskolorna och lärarutbildnings- räknat från utbetalningstidpunkten
31557: :amstalterna. I detta fall uppgick de största oberoende av tjänstemannens goda tro
31558: planerade l!;terbetalningarna för en del lek- vilket i praktiken lett till mycket oskä-
31559: torer tili över 10 000 mk ehuru vederbörande liga konsekvenser, och i så fall, vilka
31560: var i god tro, då de utkvitterade rarvodet. åtgärder ämnar Regeringen vidta, för
31561: Med tanke pä denna grupp av fall har stats- att i fortsättningen förhindra att dy-
31562: rådet numera fattlalt ett principbeslut om lika missförhållanden uppstår7
31563: Helsingfors den 21 september 1967.
31564:
31565: Ingva.r S. Melin. E. J. Paavola.
31566:
31567:
31568:
31569:
31570: E 647/67
31571: 2
31572:
31573: Kirj. ksm. N:o 110.
31574:
31575:
31576:
31577:
31578: Melin ym.: Virkamiehelle virheellisesti suoritetun palkan
31579: takaisin perimisessä esiintyvien epäkohtien poistamisesta.
31580:
31581:
31582: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m ile h e 11 e.
31583:
31584: Voimassa olevan virkamieslainsäädännön misestä, jonka. avuHa p1ail.kkioide.n takaisinpe-
31585: mukaan voidaan valtion virkamieheltä periä rinnästä voitaneen välJttyä. Tämä hallituksen
31586: liikaa tai muutoin erheellisesti suoritettu toimenpide ei kuitenkaan poista edellä to-
31587: pia[kkamäärä takaisin 10 vuoden aikana pal- dettua epäkohtaa virkamieslainsäädännössäm-
31588: kan suorittamishetkestä lukien. Näin voidaan me tulevaisuutta silmälläpitäen, vaan korj1aJa
31589: menetellä siitä riippumatta, että virkamies ainoastaan nyt !)sillä olleen tapausryhmän.
31590: palkan sa~adessaan on ollUJt vilpittömässä mie- Tämän vuol}si on välttämätöntä, että kysy-
31591: lessä, ts. ebtei hän millään tavoin vilpillisesti myksessäolevanlaisten epäkohtien syntyminen
31592: ole myötävaikuttanut virheellisen palkkaiiilää- myös tulevaisuudessa estetään virkamieslain-
31593: rän suorittamiseen. Toisaalta virkamies taas säädäntöämme muuttamalla. Tällöin olisi toi-
31594: voi periä työnantajaltaan valtiolta esim. liian saalta työnantajana oleva valtio ja ~toisaalta
31595: pienenä suoritetun palkan ja oikean palkka- työntekijänä oleva virkamies saJaltettava sa-
31596: määrän erotuksen vain yhden vuoden aika- ma·an asemaan oikaisukeinojen suhteen.
31597: na p!ailkanmaksuhetkestä lukien. Näin ollen Luonnollista on myös, että epäkohdan pois-
31598: ovat siis toisaalta työnantajana oleva valtio taminen voi koskea vain sellaisia tap:muksia,
31599: ja toisaalta virkam~es työntekijän ominaisuu- joissa virkamies on toiminut vilpittömässä
31600: dessa varsin eriarvoisessa asemassa kysymyk- mielessä.
31601: sen ollen virheellisen palkanmaksun oikaise- Edellä esitettyyn vi:iitaten ja valtiopäivä-
31602: misesta. järjestyksen 37 § :.n 1 momentin nojalla esi-
31603: Erityisen kohtuuttomana virkamiesten kan- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31604: nalta on pidettävä valtiolla olevaa mahdolli- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31605: suutta periä virheellisesti suoritettu p!aJkka-
31606: määrä takaisin 10 vuoden aikana, vaikka vir- Onko H~litus tietoinen siitä, että
31607: kamies on ollut v i 1 p i t t ö m ä s s ä m i e - voimassa olevan virkamieslainsil.ädän-
31608: l e s s ä palkan nostaessaan. Käytännössä tä- nön mukaan valtion virkamieheltä voi-
31609: mä voi johtaa erittäin kohtuuttomiin loppu- dlaan periä virheellisesti suoritettu
31610: tuloksiin, kuten viime kesänä esiintyneestä . palkkamäärii takaisin 10 vuoden aika-
31611: korkeakoulujen j1a1 opettajanvalmistuslaitos- . na palkanmaksuhetkestä lukien virka-
31612: ten l,ehrtorien luento- ja tuntipalkkiokiistasta miehen vi~pitrtömästä mielestä riippu-
31613: on käynyt ilmi. Tässä tapauksessa suurimmat matta, mikä on käytännössä johtanut
31614: takaisinperittäviksi suunnitellut summat ko- erittäin kohtuuttomiin lopputuloksiin,
31615: hosivat eräiden lehtorien osalta yli 10 000 ja jos on,
31616: markkruan, vaikka asianomaiset oliva;t hyväs- · mitä Hallitus aikoo tehdä, että täl-
31617: sä uskoosa palkkion nostaessaan. Tämän t:a- laisten epäkohtien syntyminen voitai-
31618: pausryhmän osalta valtioneuvosto on nyttem- siin tulevaisuudessa~ estää?
31619: min tehnyt periaatepäätöksen esityksen teke-
31620: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1967.
31621:
31622: Ingvar S. Melin. E. J. Paavola.
31623: 8
31624:
31625:
31626:
31627:
31628: E d u s k u n n a n R e r -~ a .· P u h e m.· Le h: e 11 e.
31629:
31630: Syyskuun 21 ·päivänä 1967 päivätyssä ja omaisia erityissäännöksiä virkamiesten l)al-
31631: saman kuukauden 22 päivänä palkkausasioi- kanmaksussa _tapahtuneiden virheiden: v~~;.
31632: ta käsittelevälle ministerille saapuneessa ·kir- omaisalotteisesta oikaisusta; joudutwam: _so:v~
31633: jeessä olette Te, Herra Puhemies, valtiopäi- tamaan niiltä yleisiä oikeusperiåaJtteita, jotka.
31634: väjärjestyksen 37 § : n 1 momentissa ma!ini- ovat voimassa hallinto-oikeuden alalla haUin~
31635: tussa tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen totoimen virheellisyydestä johtuvan pätemät-
31636: edustaja Melinin ym. Teille antamasta kir- tömyyden suhteen.
31637: jelmästä, jossa valtioneuvoston asianomai- Johtuipa palkanmaksussa tapahtunut virhe
31638: sen jäsenen vas:twttavaksi on tehty seul"'IJawa muodollisista rtai 13siallisista syistä, on seu~
31639: kysymys: ' nan1ksena, että palkansaaja tulee saamaan
31640: enemmän tai vähemmän palkkaa kuin mitä
31641: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että hänelle lain mukaan olisi kuuluva. Kun ky-
31642: voimassa olevan virkamieslainsäädän- symys on lakiin tai siihen peru.stuviin sään-
31643: nön mukaan valtion virkamieheltä voi- nöksiin ja määräyksiin nojautuvasta julkis-
31644: daan periä virheellisesti suoritettu oikeudellisesta suorituksesta, ei palkan suo-
31645: palkkamäärä takiaåsin 10 vuoden aika- rittajan tJaå vas.taanot.taj:an vilpittömällä mie-
31646: na palkanmaksuhetkestä lukien virka- lelläkään ole merkitystä, vaan virhe on oi-
31647: miehen vilpittömästä miel,estä riippu- kaistava ja perusteeton etu palautettava. Jul-
31648: matta, mikä on käytännössä johtanut kisen oikeuden alalla ei vilpittömällä mie-
31649: erittäin kohtuuttomiin lopputuloksiin, lellä yleensäkään ole merkitystä, mikä joh-
31650: ja jos on, tuu po. oikeuden ·alan lakisääteisyydestä.
31651: mitä Hallitus aikoo tehdä, etltä täl- Mikäli virkamiehelle on maksettu liimaa
31652: laisten epäkohtien syntyminen voitai- palkkaa, tämä suoritus käsittää valtiolla vir-
31653: siin tulevaisuudessa estää?" kamieheltä olevan saatavan, joka pel'"Q.Stuu
31654: siihen, että palkkaa maksava vinanomah):en
31655: on palkanmaksussa ;tapahtuneen virheen· ta-
31656: Kun kysymys kuuluu toimial'a:mi valtiova- kia suorittanut virkamieheUe palkkaa (mem~
31657: rainministJeriössä, esitän vastauksena kysy- män kuin mihin hänellä lain mukiatan ölisi
31658: mykseen kunnioittavasti seuraavaa: oikeus. Näin syntyneen vaJtion saatavan van-
31659: Palkan maksu virkamiehelle on julkisoi- hentumiseen on noudatettava samoja van:hen-
31660: keudellinen suoritus, joka käsittää laajaSSim tumissäännöksiä kuin julkisoikeude8sa yleen-
31661: merkityksessä useita hallintotoimia. Siihen si- sä. Koska valtion edellä mainitunlaiselle saar
31662: sältyy teknillisenä toimenpiteenä palkkaus- tJawalle ei ole säädetty erityistä vanhell!tumis-
31663: luetteloiden laatiminen, maksumääräyksen aikaa, tulee sovellettavaksi yl>einen kymine-
31664: antaminen ja i:tse maksutoimitus. Palkan- nen vuoden vanhentumissäännös.
31665: maksun sääntelee lähinnä palklmlllslainsää- Edellä olevaan viitaten hallitus toteaa, et-
31666: däntö siihen liittyvine määräyksineen. Virka- tei palkanmaksussa tapahtuneen virheen oi-
31667: miehelle kuuluvat palkkaedut ovat taas kaisua ole syyitä 1asettaa vilpittömästä mie-
31668: palkkauslaeissa ja -asetuksissa sekä niihin lestä riippuvaiseksi silloin, kun palkan suu~
31669: liittyvissä hallinnollisissa määräyksissä pe- ruus on laissa tai lakiin perustuvissa sään-
31670: rusteiltaan tJa~rkoin ja yksityiskohtaisesti nöksissä vahvistettu. Yleinen etukin vaatii,
31671: määrätyt. Palkanmaksussa pannM!l nämä että hallintotoimissa tapahtuneet virheet- oi-
31672: määräykset täytäntöön. kaistaan. Mitä sen sij1atan tulee yleisen kym-
31673: Palkanmaksun lakisääteisyydestä johtuu, menen vuoden vanhentumisajan · soveltlllhi-
31674: että siinä suuntaan rtai toiseen tapahtunut seen nyt po. tapauksessa, tulee hallitus tut.
31675: virhe on mahdollisuuksien muka1an oikaista- kimaan asiaa ja ryhtymään tarvittaessa ~asian
31676: va Kun lainsäädäntömme ei sisällä nimen- vaatimiin toimenpiteisiin.
31677: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1967.
31678: Ministeri Ele Alenius.
31679: .'fill 1Uksdag61LI Berr Talman.
31680:
31681: : ,t(ed oo.. ak~i\l·else a:v d~ 21 septelnber heter.nas . initiativ, kommer de allmä.nna
31682: HG'I':,·· som ;kötnmit ministern föt- handlägg- rättsp:rinciper all:.t tiHämpas, viUm är i kraft
31683: ~· '8IV ..avlonin,ggäl'e:n:den tillhanda den 22 inom förvaltningsrättens omräde i fråga om
31684: Mlrunlal· millad1 h:ar Ni, Iler:r Talman, i d~t ogiltighet på grund IM" fel från förva1tnings-
31685: .~ ·37 · ~ 1 mom. tiksdagso.rdninge.n anger väsende1:6 sida.
31686: ö..ei'8änt. avskrift av en a\1' rikMagsman Me- Va.re sig ett fel vid lömmtbetalningen be-
31687: lin m.fl. till Eder inlämn:ad skrivelse, vari ror på foJ.'iiOOlla eller sakskäl är följden, att
31688: 'O'ederbörä.nde moolem av statsrädet föreläg- löntagaren kommer altt lyfta. mera eller
31689: gea följande spörsmål till besvar-ande: mindre i lön än vad som skulle tillkomtrut
31690: honom enligt lag. Då det är fråga om. en
31691: . "År Regeringen medV'eten om, att offentligträttslig prestrution på basen av lag
31692: enligt gäl1ande tjänatem:annaliagstift- cller med stöd ·av ~rng Ultfärdade stadg.anden
31693: ning av statstjänsteman kan utkrävas och bestämmelser, har icke heller löneutbeta-
31694: . felaktigt utbetald lön under tio års 1arens eller mottagarens goda tro någon be-
31695: tid räknat frå.n utbetalningstidpunkt- tydelse, utan felet bör rättas och ogrundad
31696: en oberoende av ltjänstemannens goda förmån återbäras. God tro har icke i all-
31697: tro, vilkllt i ptaktiken lett till mycket mänhet någon betyde1se inom den offentliga
31698: 08käliga konsekvenser, ooh i så fall rättens område, vilket beror på ifrågavaran-
31699: vilka !tgärder ämnar Regeringen de rättsområdes lagbundenhet.
31700: vidta för att i fortsättningen för- Rar ltill tjänsteman erlaig.ts för mycket i
31701: hindra art;t dylika missförhållanden lön innebär en sådan prestation att staten
31702: uppstärV" får ett tillgodohavande hos tjänstenuannen,
31703: villret baserar sig på abt den myndighet som
31704: erlägger löllien på grund av fel vid löneut-
31705: Då spörsinålet hör till mitt verksamhets- beitalningen erlagt mera i lön till tjänsteman-
31706: område i finansministeriet, får j:ag såsom nen än vartill denne skulle vara berättig1ad
31707: sva.r vördaamt anföra följande: enligt lag. I fråga om p11eskription av så-
31708: Utbetalningen. av lön till tjänste.man är en lunda uppkommet ltillgodohavande för staten
31709: offentligtrrä.ttslig prestation, som i vidsträckt skall följas samma preskriptionsstadganden
31710: ~ omfattar flera förvaltningsåt- som i allmänhet inom den offentliga rätten.
31711: girder. D.ä.ri ingår såsom teknisk åtgärd upp- Då för statens tillgodohavande av nämnda
31712: gö~de av avlöningslistor, utanordnandet slag icke stadgats någon särskild preskrip-
31713: oelt själva betalningen. Löneutbetalningen tionstid, kommer stadgandet om en raJlmän
31714: regleras närmast genom avlöningslagstift- preskriptionstid av tio år att tillämpas.
31715: ningen jämre· därtill anslutna bestämmelser. Med hänvisning till ovanstående konsta-
31716: Tjän:steman tillkommande lönef.()rmåner är .terar regeringen, att det iclre är skäl att
31717: åter i fråga om grunderna fastställda nog- göra rättande av fel som begåtts vid löne-
31718: gr&nt ooh detaljer.rut i avlöningslagmll' och utbetalning beroende !aiV god tro när lönens
31719: -förordningar samt till dem anslutna admi- storlek blivit fastställd i lag eller med stöd
31720: niSt.rativa bestämmelser. Vid löneuthetalning- av lag i stadganden. Åven det allmännas in-
31721: en. verkstäU~ dessa bestämmeloor. tresse kräver, att :l'el som begått.s vid för-
31722: Av löneutbetalningens bundenhet vid lag valtni~tgärder rättas. Vad därremot ltill-
31723: föijer, a.tt fel i en eller en annan riktning lämpningen av den allmänna preskriptions-
31724: miste rättas i den mån det är möjligt. Då tiden om tio år i det ifråg.a:varande fallet
31725: vår lagstiftning icke innefatJtar uttryckliga beräffur, kommer regeringen .att undersöka
31726: ~ialstarlgande.n om rättande av fel vid saken och vid behov skrida till därav påkal-
31727: löneutbetalning till tjänstemän på myndig- lade ätgärder.
31728: Helsingfors den 20 oktober 1967.
31729: Minister Ele Alenius.
31730: Kirj.ksm. N:o 111.
31731:
31732:
31733:
31734:
31735: Saimo ym.: Lievestuoreella vallitsevan vaikean työllisyys-
31736: tilanteen helpottamisesta.
31737:
31738:
31739: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
31740:
31741: Laukaan kunnan työllisyysnäkymät ovat taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtavat in-
31742: erittäin huonot. Toukokuun lopussa lopetti vestointien ·vähentemiseeP ja jo ennestään
31743: Haarlan Lievestuoreen selluloosatehdas toi- korkean 14 pennin veroäyrin nostamiseen.
31744: mintansa, jolloin sanottiin irti 370 työnteki- Saatujen tietojen mukaan mm. puolustus-
31745: jää. Välittömästi jäi saman verran ilman laitoksella on paikkakunnalla valmiita suun-
31746: työtä myös metsätyöntekijöitä. Erikoiskoulu- nitelmia, joiden mukaan voitaisiin sijoittaa
31747: tuksen saaneet työntekijät ovat sijoittuneet töihin 120--130 henkeä. Tämä lieventäisi
31748: uusiin työpaikkoihin, mutta ilman työtä on Lievestuo:veen työttömyyttä olennaisesti. Par-
31749: tällä hetkellä vielä 123 miestä ja 17 naista. haillaan suoritetaan tien rakentamista välillä
31750: Näistä on perheeliisiä 115 miestä ja 10 naista. Kanavuori-Kelkkamäki. Tämä on kuitenkin
31751: Haarlan tehtaan puolesta ei ole Yoitu osoi<ttaa pian suoritettu loppuun. Sen vuoksi olisi
31752: mitään uusia työkohteita. avattava myös uusi työkohde tielinjalla
31753: Tilanne pahenee lähiaikoina edelleen, kun Kelkkamäki-Niemisjärvi, jolloin avautuisi
31754: nekin, jotka ovat hoitaneet puutavaran siir- työkohde myös kuorma-a.utoiHjoille.
31755: toa toisille rtehdaslaitoksille, saavat syksyn Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
31756: kuluessa lopputilin. Teollisten työntekijöiden 37 § :n 1 mom:entt1in viitaten esitämme val-
31757: väheneminen on johtanut paikkakunnalla tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31758: myös palveluelinkeinojen parissa työttömyy- vaksi seuraavan kysymyksen : . ·
31759: teen. Lokakuun lopussa loppuu päivärahan
31760: maksatus kassalinjalta ja sen jälkeen ei ole Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31761: mitään työtä tarjottavima paikkakunnalla ryhtyä Lievestuoreella vallitsevan erit-
31762: ellei valtio avaa työkohteitaan. Samoin joudu- täin vaikean työllisyystilanteen helpot-
31763: taan toteamaan, ·että Yähentyneiden verotulo- tamiseksi~
31764: jen johdosta Laukaan kunta on joutumassa
31765: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1967.
31766:
31767: Sylvi Saimo. Artturi Jämsen.
31768:
31769:
31770:
31771:
31772: E 616/67
31773: 2
31774:
31775:
31776:
31777:
31778: E d u s k u n n a n H e r r a P u h c m i c h e ll e.
31779:
31780: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- toimisesti sijoittunut työhön 68 henkilöä.
31781: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Työnvälitys on välittänyt työtä 30 henkilölle,
31782: Puhemies, olette kirjeellänne 22. 9. 1967 N: o joista asuinpaikkakunnan uLkopuolelle on si-
31783: 789 lähettäny!t valtioneuvoston asianomaisen joittunut 8 henkilöä. Eläkkoolle on siirtynyt
31784: jwsenoo vastattavaksi kansooedu:sta.ja Sylvi 9 työntekijää. Työnvälityksessä oli 1. 10. 1967
31785: Saimon ym. tlekemän seuraavan sisältöisen hakijoina 125 sellnloosatehtaalta vapautettua
31786: kysymyksen: työntelrijää.
31787: Tulokset työnvälityksen toimenpiteistä eivät
31788: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ole täysin vastanneet odotuksia. Vapautuneen
31789: ryhtyä Lievestuoreella vallitsevan erit- työvoiman keski-ikä on työmarkkinallisesti
31790: täi,n vaikean <työllisyy,stilanteen helpot- katsoen verraten korkea - yli 43 vuotta -
31791: tamiseksi'?'· ja koska alan teollisuud(~lla muualla maassa
31792: ei ole vapaita työpaikkoja, on olemassa voirt-
31793: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tamattomia vaikeuksia löytää jokaiselle oman
31794: taen seuraavaa: alru1sa työtä. Paikkakuntaan sidonnaisuutta
31795: Haarlan Selluloosatehtaan lopettamisen yh- on suuresti lisännyt myös työntekijäin omis-
31796: teydessä oli alusta lukien ilmeistä, että pai- tamat omakotitalot
31797: kalliset työmarkkinat ·eivät juuri lainkaan Työvoiman alue:elliseen siirtymiseen liittyy
31798: pystyisi sijoittamaan vapautuvaa työvoimaa. hyvin läheiseStti ammatillinen uudelleenkoulu-
31799: Työvoimaviranomaisten keskeiseksi pyrki- tus. Työvoimaviranomaiset tutkivat jatku-
31800: mykseksi tulikin työvoiman alueellisen siirty- vasti malldollisuuksia järjestää sopivia am-
31801: misen aikaansaaminen. Valtlioneuvoston myön- mattikursseja vapautuneille työntekijöille.
31802: nettyä tarvittavat vara:t perustettiin Lieves- Mitä tuLee kysymyksen perusteluissa mai-
31803: tuoreelle :tilapäinen työnväli:tystoimisto, joika nittuihin puolustuslaitoksen ja tie- ja vesi-
31804: aloitti toimintall1Sa 15. 7. 1967. Lisäksi kävi rakennuslaitoksen työkohteisiin, tullaan ne
31805: Helsingin, Lahden ja Turun toimistoista työn- samoinkuin muidenkin työvirastojen mahdol-
31806: välittäjiä elo-'syyskuun vaihteessa Lievestuo- liset työkohteet panemaan käyntiin siinä laa-
31807: ree1la tarjoama'SiSa omilla pailmakunniUaan juudessa kuin siihen on suunnitelmien ja ra-
31808: avoinna olevia työtil:aisuuklsia työttömiksi jää- hoituksen järjestelyn puolesta mahdollisuuk-
31809: neille henkilöille. Haarlan SelluloosaJtehtaalta sia.
31810: vapautuneista 317 työntekijästä on työnväli- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
31811: tykseen ilmoittautunut 232. Näistä on oma- saattaa tietoonne.
31812: Helsingissä, :kuHmlaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, lokakuun 16 päivänä 1967.
31813:
31814:
31815: Ministeri Matti Kekkonen.
31816: 3
31817:
31818:
31819:
31820:
31821: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
31822:
31823: I syfte som nämnes i riksdagsordning1ens förmedlingen har förmedlat arbete åt 30 per-
31824: 37 § 1 mom. har Ni, Herr Talman, medels soner, av vilka 8 placerats på annan ort än
31825: Eder skrivelse clen 22. 9. 1967 N: o 789 till- sin boningsort. Med pension avgick 9 arbet&-
31826: ställt vederbörande m~dlem av statsrädet tagare. Den 1. 10. 1967 fanns 125 från cellu-
31827: för bcsvarande följande av riksdagsman losafabrilren friställda arbetstagare som ar-
31828: Sylvi Saimo m. fl. framställda spörsmål: betssökande hos arbetsförmedlingen.
31829: Resultaten av arbetsiörmedlingens åtgii.rder
31830: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen har inte helt motsvarat förväntningarna. Den
31831: vidtaga för att underlätta det ytterst friställda arbetsk:raftens medelålder är ur
31832: svåra sysselsättningsläget Liieves- arbetsmarknadssynpunkt ,rätt hög - över 43
31833: tuore?" år - och då det inom denna nndustribransch
31834: icke på annat håll i landet finns lediga ar-
31835: Som svar önsk:ar jag vördsamt framhålla: betsplatser, är svåriglwterna att för envm·
31836: I samband med att Haarlan Selluloosateh- finna aroote inom hans egen bransoh oöver-
31837: das nedlade sin vcrksmnhet var det från stigliga. Bundenheten vid orten ökas dess-
31838: första. början uppenbart., att den lokala ar- utom mycket av att arbetstagarna äger egna-
31839: bctsmarknaden knappast alls skulle kunna hemshus.
31840: pla.cera den fristitl.lda. arbets~raften. Arbets- Till ·en förflyttning av arbetskraften anslu-
31841: kraftsmyndigheternas centrala strävan blev ber sig ytterst nära också frågan om yrkes-
31842: därför att få till stånd förflyttning av ar- omskolning. Arbetskraftsmyndighterna un-
31843: betskraften. dersöloor alltjämt möjligheterna att anordna.
31844: Sedan statsrådet beviljat de erforderliga lämpliga yrkieskurser för de friställda arbets-
31845: medlen inrättades i LieY·estuore en tillfällig tagarna.
31846: arbetsförmedlingsbyrå, som inledde sin verk- Vad åter ankommer på försvarsvä.~ndcts
31847: samhet den 15. 7. 1967. Dessutom besökte ar- och väg- och vruttenbyggnadsverket.s i moti-
31848: betsförmedlare från Helsingfors, Lahtis och veringen nitmlllda arbetsobjekt, kommer de
31849: Åbo vid månadsskiftet augusti-september liksom övriga arbetsverks eventuella arbeten
31850: Lievestuore för att erbjuda lediga platser på att igångsättas i den mån möjlighete-r med
31851: dessa orter åt de i Lievestuore friställda. Av hänsyn till proj·ekt och finansiering förc-
31852: de 317 arbetstagare, som friställdes fråu ligger.
31853: Haarlan Selluloosatehdas, har 232 anmä1t sig Detta, Herr Talman, har jag- velat bringa
31854: till arbetsförmedlingen. Av dessa har 68 per- ctill Eder kännedom. ·
31855: soner placerat sig på egen hand. Arbets-
31856: Helsingfors, ministeriet fi.ir kommunikationsväseudet och allmänna arbd€11a, den 16
31857: oktober 1967.
31858:
31859: Minister lJfatii Kekkonen.
31860: Kirj. ksm. N:o 112.
31861:
31862:
31863:
31864:
31865: Vilponiemi ym.: Suo Oy:n toiminnan jatkuvuuden turvaa-
31866: misesta.
31867:
31868:
31869: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
31870:
31871: Kihniön Aitonevalla toimitva ja lähinnä aivan hiljattrun suoritettu merkittäviä kone-
31872: polttoturvetta tuottava Suo Oy on pit- hankintoja ja muiltakin osin on tuotanto-
31873: kään tehnyt uraauurtavaa työtä turveteolli- olosuhteet saatettu nykyaikaiselle tasolle.
31874: suuden kehittämiseksi. Alkujaan valtiolle Merkillisintä olisi, jos valtionenemmistöisen
31875: kuulunut ja nykyään Imatran Voiman omis- yhtiön johto jättäisi kokonaan huomioimatta
31876: tuksessa oleva yhtiö on ollut myös merkittävä ne työllisyysvrukutukset, jotka toiminnan
31877: työtilaisuuksien antaja seudulla, jossa työt- lopettamisesta seuraisivat voimakkaasti ali-
31878: tömyys on alituisena vitsauksena. työllisellä alueella. Erityisin rahti-, ym. jär-
31879: S~kä Kihniössä että koko POihjois-Satlllkun- jestelyin pi,täisi olla !kaiJldri edeflytykset
31880: nassa on herättänyt suurta ihmetystä se, että jatkaa Suo Oy:n toimintaa varsinkin, koska
31881: y'htiön johdon taholla on ryhdytty määrätie- turveteollisuudelle näyttää tulevaisuudessa
31882: toiseen tuotannon supistamiseen ja työvoiman löytyvän yhä uusia mahdollisuuksia.
31883: vähentämiseen. Puhutaan jopa toiminnan lo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
31884: pettamisesta kokonaan kyseisellä paikkakun- järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
31885: nalla. Tämänlaatuisia hankkeita perustellaan tämme me allekirjoittaneet valtioneuvoston
31886: erityisesti kohonneilla rahtikustannuksilla ja asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
31887: viitataan :tuotannon osittrusen jatkamisen ole- kysymyksen:
31888: van kannattavampaa jossakin muualla.
31889: Yhtiön toiminnan lopettamiselle on vaikea Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31890: löytää hyväksyttäviä perusteluja. Jos 'kotimai- ryhtyä sekä turveteollisuuden kansan-
31891: nen turveteollisuus yleensä supistetaan kovin taloudellisen merkityksen että työlli-
31892: vähiin, joudutaan turvautumaan ,tuontiin syyden kannalta tärkeän Suo Oy:n
31893: ja käyttämään niukkoja ulkomaan valuuttoja. toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi?
31894: Sitäpaitsi Suo Oy: n tuotantolaitoksella on
31895: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1967.
31896:
31897: Väinö Vilponiemi. Margit Eskman. Uljas Mäkelä.
31898:
31899:
31900:
31901:
31902: E 668/67
31903: 2
31904:
31905:
31906:
31907:
31908: E d u s k u n n a n H e r r a P 11; h e m i e h e ll e.
31909:
31910: Valtiopäiväjärjestyben 37 §:n 1 momentin Voima Osakeyhtiön käytettäväksi asettamalla
31911: nojalla kansanedustaja Väinö Vilponiemi ym. kalustolla. Nämä kokeilut liittyivät jo v. 1956
31912: ovat 22 päivänä syyskuuta 1967 esittäneet alulle pantulliin turvevoimalaitossuunnitel-
31913: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- miin. Suurelta oSalta valtion antamien avus-
31914: tavaksi seuraavan kysymyksen: tusten turvin suoritettiin vuosina 1960-1966
31915: uusien soiden kuivaltus ja kunnostustöitä. Tä-
31916: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo hän antoi uutta virikettä kasvuturpeen ·käy-
31917: ryhtyä sekä turveteollisuuden kansan- tön samanaikainen voimakas lisääntyminen
31918: taloudellisen merkityksen että työlli- koko maassa.
31919: syyden kannalta tärkeän Suo Oy:n Viime vuosina on epäedullisesta kehityk-
31920: toiminnan jatkuvuuden turvoomi- sestä huolimatta jatkettu jyrsinturvetuotan-
31921: seksi~" toa sekä Aitonevalla että Ä.htärissä sijaitse-
31922: valla Riitasuolla. Kasvuturpeen myynti on
31923: Esitettyyn kysymykseen saan kunnioittaen ollut v. 1965 ·noin 93 000 ms ja Viime vuonna
31924: vastata seuraavaa: noin 81000 ms. Pohtoaineeksi jyrsintur-
31925: vetta on myyty v. 1965 noin 40000 ms ja
31926: Suo Oy perustettiin Y. 1943 palaturpeen v. 1966 enää vain noin 16 000 ms. Jyrsintlir-
31927: käyttöön perustuvan kemiallisen teollisuuden peen menekki on siis myös vähenemmässä.
31928: raaka-ainetarpeen tyydyttämistä varten. Olo- Kasvuturpeen kohdalta siihen vaikuttaa en-
31929: suhteiden muuttuminen teki suunnitelman nen kaikkea se, että uusia kasvuturvetta tuot~
31930: toteuttamisen tarpeettomaksi jo ennen tuo- tavia yrityksiä on syntynyt lähelle kulutuS'-
31931: tannon aloittamista. Yhtiön toimintaa jatket- alueita, jolloin kuljetuskustannukset ovat
31932: tiin kuitenkin turvepolttoaineen tuotantolin- jääneet pienen:triliksi.
31933: jaN.a, johon silloisen polttoainepulan takia oli Suo Oy: n toiminta on viime vuosina ollut
31934: hyvät edellytykset. 1950~luvun ~opulla tapah- suurelta osalta· kokeiluluontoista; eikä tU:<r
31935: tuneen tuontipolttoaineiden hinnan jyrkän tantoa kokonaisuudessaan ol('l ollut mahdol~
31936: alenemisen takia Bl!koi palaturpeen kysyntä lista markkinoida. kustfl.llnuksia vastaavaan
31937: nopeasti vähentyä. Kun myynti vuonna 1957 hintaan. Tästä on yhtiölle aiheutunut jatku-
31938: oli noin 30 000 .tonnia, oli se vuoteen 1962 vasti kerääntyvää tappiota siten, että koko-
31939: pudonnut noin 14 000 tonniin. Viime vuosina naistappio vuoden .1966 tilinpäätöksessä on
31940: myynti on ollut vain 16 000 tonnin suuruus- noin 635 000 mk eli lähes 2/3 osakepääomasta.
31941: luokkaa. Yhtiön taloudellinen toiminta on Tämän vuoksi on käynyt välttämättömäksi
31942: luonnollisesti näistä syistä suuresti heiken- arvioida uudelleen yhtiön toiminta;edellytyk-
31943: tynyt. set.
31944: Suo Oy: n piirissä on pyritty jatkuvasti Toimintaa on kuitenkin tarkoitus jatkaa
31945: kehittämään keinoja turvepolttoaineen tuo- menekkiä vastaavassa laajuudessa. Palatur-
31946: tantokustannusten alentamiseen ja tuotteiden peen myynti on tapahtunut pääasiassa V al-
31947: saamiseksi käytön kannalta sopivaan muo- tion Polttoainetoimistolle, joka ilmeisesti tu-
31948: toon. Tässä tarkoituksessa aloitettiin muun lee jatkamaan ostojaan entisen suuruisina.
31949: muassa briketöintikokeilut v. 1951. Turve- Kihniön Aitonevalla ovat kuitenkin sen tuot-
31950: brikettien tuotanto nousi vuoteen 1960 men- tamiseen sopivat turvevarat nyt loppuun
31951: nessä 2 300 tonniin, mutta edellä mainituista käytetyt, joten palaturvetta :tullaan nosta-
31952: hintamuutoksista johtuen se oli suurta tap- maan vastaisuudessa pääasiassa Sarkinnev·alla
31953: piota tuottavana lopetettava v. 1962. Parkanossa.
31954: Jyrsinmenetelmää ryhdyttiin suuressa mit- J yrsinturpeen nosto tulee tapahtumaan
31955: takaavassa kokeilemaan v. 1959 Imatran Kihniön Aitonevalla ja Ähtärin Riitasuolla,
31956: 3
31957:
31958: kuitenkin vain siinä laajuudessa, kuin me- den kannalta tärkeimmiksi katsottaviin koh-
31959: nekkiä tulee olemaan. teisiin sen mukaan, miten tilanne kulloinkin
31960: Kuten kysymyksen esittäjätkin perusteluis- vaatiL Hallitus tulee harkitsemaan missä
31961: saan mainitsevat, on Suo Oy pitkään tehnyt määrin tätä määrärahaa voidaan käyttää vas-
31962: uraauurtavaa työtä turveteolHsuuden kehittä- taisuudessa polttoturpeen rautatiekuljetuk-
31963: miseksi. Tämä on ollut osaltaan vaikutta- siin.
31964: massa uusien turvetuotantolaitosten syntymi- Valtioneuvosto on 20. 6.1·967 asettanut !ko-
31965: seen eri puolilla maata. Suo Oy on tappioista mitean, jonka oohtävänä on selvittää tämän-
31966: huolimatta .pyrlrinyt ylläpitämään toimin- hetkiset eri mahdollisuudet maan turvetuo-
31967: taansa Kihniössä siten auttaen alueen työlli- tannon kehittämiseksi huomioonottaen tur-
31968: syyttä omalta osaltaan. peen käytön sekä polttoaineena että kasvu-
31969: Valtio on aktiivisesti osallistunut turveteol- alustana sekä tehdä asian edellyttämät toi-
31970: lisuuden keshittämiseen myöntämällä varoja menpide-ehdotukset. Komitean mietinnön val-
31971: paitsi turvetuotannon tukemiseen myös tur- mistuttua on käytettävissä kokonaiskuva tur-
31972: peen käyttömahdollisuuksia laajentavaan tut- veteollisuuden kehittämismahdollisuuksista ja
31973: lkimustoimintaan ja edistänyt .polttoturpeen niiden vaatimista toimenpiteistä.
31974: käyttöä myöntämällä varoja turpeen poltto- Suoritetun devalvation vaikutukset nimen-
31975: laitteiden hankintaan ja kokeiluun. omaan polttoturpeen kohdalta nähtäneen
31976: Kun näistä toimenpiteistä huolimalt!ta tur- lähitulevaisuudessa, mutta ilmeistä on, että se
31977: peen kysyntä on Suo Oy: n kohdalta osoitta- parantaa turpeen kilpailukykyä ja näin ollen
31978: nut selvää vähenemistä, on luonnollista, että saattaa myös vaikuttaa myönteisesti Suo
31979: yhtiön turvetuotantoa on ollut paklko supis- Oy:n tulevan toiminnan laajuuteen.
31980: taa ja työvoimaa vähentää. Näin voidaan Edellä oLevan perusteella voidaan todeta,
31981: jossakin määrin pienentää yhtiölle vuosittain että Hallitus pyrkii [uom.aan edellytyksiä
31982: syntyvää tappiota, joka viime vuoden koh- turveteollisuuden jatkuvalle kehitykselle sen
31983: dalta oli noin 267 000 mk. kansantaloudellisen merkityksen huomioon-
31984: Kysymyksen perusteluissa on myös viitaJIJtu ottaen ja tulee harkitsemaan edellä mainitun
31985: rahtikustannuksiin, jotka ovat tämän vuoden komitean mietinnön valmistuttua niitä toi-
31986: aikana kohonneet. Tulo- ja menoarviossa on menpiteitä, joilla saatettaisiin lisätä turve-
31987: olemassa kiinteä määräraha, jolla voidaan tuotantoa myös Suo Oy:n hallinnassa olevilla
31988: alentaa määrättyjen tuotteiden rahtikustan- soilla.
31989: nuksia. Tätä on käytetty koko kansantalou-
31990: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1967.
31991:
31992: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
31993: 4
31994:
31995:
31996:
31997:
31998: T i ll R i k s d a g e ns H er r T a l m a n.
31999:
32000: I det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen Experiment med fräsmetoden iinleddes i
32001: anger har riksdagsman Väinö Vilponiemi stor skala år 1959 med materiel, som ställts
32002: m. fl. den 22 sep·tember 1967 till vederbörande till förfogande av Imatran Voima Osake-
32003: medlem av statsrådet för avgivande av svar yhtiö. Dessa experiment anslöt sig tili de re-
32004: ställt följande spörsmål: dan år 1956 inledda torvkraftverksprojekten.
32005: Till stor del med hjälp av statsunderstöd
32006: ''Vilka åtgärder ämnar Regeringen verkställdes under åren 1960-1966 torrlägg-
32007: vidtaga för tryggande av den såväl nings- och iståndsättningsarbeten på nya
32008: med tanke på torvindustrins national- mossar. En påstöt till detta gav även den vid
32009: 'ekonomiska betydelse som från syssel- denna tidpunkt starkt ökade förbrukningen
32010: sättningssynpunkt viktiga verksamhet, av odlingstorv i hela landet.
32011: som bedrivs av Suo Oy benämnda Trots de senaste årens ogynnsamma utveck-
32012: ak!tiebolag?" ling fortsattes frästorvproduktionen såväl i
32013: Aitoneva som vid Riitasuo i Ähtäri. Försälj-
32014: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- ningen av odlingstorv utgjorde år 1965 ca
32015: samt anfö11a följande: 93 000 m3 och senaste år ca 81000 m3. Till
32016: Suo Oy grundades år 1943 för att till- bränsle såldes frästorv år 1965 ca 40 000 m:~
32017: fredsställa den på användning av styclretorv och år 1966 enqast ca 16 000 m3. Efterfrågan
32018: baserade kemiska industrins råvarubehov. På på frästorv håUer sålunda även på att
32019: grund av de förändrade förhållandena blev minska. I fråga om odlingstorv föranleds
32020: verkställan&t av projektet onödigt redan in- minskningen framför allt av att nya företag,
32021: nan produktionen inletts. Bolagets verksam- som producerar odlingstorv, uppstått i när-
32022: hm fortsattes dock på bränntorvproduktions- heten av förbrukningsområdena, varvid
32023: linjen, för viiken vid då rådande bränslebrist transportkostnaderna blivit ~ägre.
32024: fanns goda förutsättningar. På grund av den Suo Oy: s verksamhet har un der de ·senaste
32025: starka nedgången i priserna på import- åren Wl stor del varit ~xperimentartad, och
32026: bränsl,e i slutet av 1950~talet började ·efter- det har inte varit möjligt att marknadsföra
32027: frågan på stycketorv hastigt minska. Medan hela produktionen till ett pris, som skulle
32028: försäljningen år 1957 var ungefij,r 30 000 ton, motsvara kostnaderna. Detta har förorsakat
32029: hade den till år 1962 sjunkit till ca 14 000 bolaget alltjämt växande förlust, så 81tt total-
32030: ton. Under de senaste åren har försäljningen förlusten i 1966 års bokslut utgjorde ca
32031: endast rört sig kring ca 6 000 ton. Av dessa 635 000 mk, dvs. nästan 2/3 av IBktiekapita-
32032: orsaker har bolagets ekonomiska verksamhet let. Fördenskull har det blivit nödvändigt att
32033: giV"etvis i hög grad försvagats. ompröva bolagets verksamhetsförutsättningar.
32034: Inom Suo Oy har man ständigt försökt Avsikten är dock att fortsätta verksamhe-
32035: utveckla metoder för att pressa ned produk- ten i en omfattning, som motsvarar e:flterfrå-
32036: tionskostnaderna för bränntorv och få fram gan. Försäljningen av stycketorv har huvud-
32037: ur förbrukningssynpunkt lämpliga former sakligen skett till Statens bränslebyrå, som
32038: för produkt.erna. I detta syfte påbörjades uppenbarligen kommer att fortsätta sina köp
32039: bl. a. briketteringsexperiment år 1951. Torv- i samma omfattning som ltidigare. Vid Ai~
32040: brikettproduktionen steg fram till år 1960 neva i Kihniö är emellertid de för produk-
32041: till 2 300 ton, men på grund av de ovan tionen lämpliga torvti:llgångarna uttömda,
32042: nämnda prisförändringarna måste den såsom varför styclootorv i fortsättningen huvud-
32043: i hög grad förlutsbringande nedläggas år sakligen konuner att upptagas på Sarkinneva
32044: 1962. i Parkano.
32045: 5
32046:
32047: Upptagningen av frästorv kommer a;tt ske med. vilket fraktkostnaderna för vissa pro-
32048: på Aitoneva i Kihniö och på Riitasuo i Äh- dukter kan nedsättas. Ansiagert har använts
32049: täri, men endast i den omfattning som åt- för de ur hela nationalekonomins synvi:ilkel
32050: gången förutsätter. viktigaste produkterna enligt vad situationen
32051: Såsom spörsmålsställarna nämner i sin mo- för tillfället fordrar. Regeringen kommer att
32052: tivering har Suo Oy under en lång tid ut- överväga i vilk.en mån detta 'anslag framdeles
32053: fört ett banbrytande arbete för utvecklande skall kunna användas för järnvägstranspor-
32054: av torvindustrin. Detta har även varit ägnat ter av bränntorv.
32055: att medverka tili att ny;a torvproduktions- Statsrådet tillsatte 20. 6. 1967 en kommitte,
32056: inrättningar uppstått i olika delar av landet. som har tili uppgift att utreda de nuvarande
32057: Suo Oy har trots förlusterna försökt upp- olika möjligheterna för utveckling av landets
32058: rätthålla sin verksamhet ti Kihniö för att torvproduktion med beaktande av torvens
32059: sä:lunda för sin del underlätta sysselsätt- användning dels såsom bränsle, dels såsom
32060: ningen inom området i fråga. växtunderlag samt att framlägga förslag tili
32061: Staten har tagit aktiv del i utv:ecklandet de åtgärder saken påkallar. När kommitten
32062: av torvindustrin genom att bevilja medel har sitt betänkande färdigt, är det möjligt
32063: icke endast för stödjande av torvproduktio- att överblicka möjligheterna att bygga ut
32064: nen utan även för forskningsverksamhet i torvindustrin och vilka åtgärder detta kräver.
32065: syf,te att utvidga användningsmöjligheterna Viiken inverkan devalveringen kommer att
32066: för torv. Vidare har staten främjat 'använd- ha särskilt på bränntorven torde framgå i den
32067: ningen av bränntorv genom att bevilja medel närmaste framtiden, men uppenbart är, att
32068: för anskaffning av brännaggregat för torv den förbättrar torvens konkurrensförmäga
32069: och e:ll..-periment med dem. och sålunda kan den även positivt påverka
32070: Då efterfrågan på torv för Suo Oy: s omfattningen av Suo Oy:s kommande verk-
32071: vidkommande trots de ovan nämnda åtgär- samhet.
32072: derna uppvisat tydlig nedgäng, är det na- På grund av det ovansagda kan det konsta-
32073: turligt, att det blivit nödvändigt :att inskränka teras, att Reg,eringen strävar tili att skapa
32074: bolagets torvproduktion och mi:ilska arbets- förutsättningar för en fortsatt utveckling
32075: kraften. Genom dessa ätgärder kan man i av torvindustrin med heaktande av dess na-
32076: någon män minska den förlust, som bolaget tionalekonomiska betydelse, och Regeringen
32077: årligen åsamkas. Senaste år uppgick förlus- kommer att så snart ovmmämnda kommittes
32078: ten tili ca 267 000 mk. betänkande föreligger överväga de åtgärder,
32079: I motiveringen för spörsmälet har även genom vilka torvproduktionen skulle kunna
32080: hänvisats tili fraktkostnaderna, som detta år ökas även i mossarna i Suo Oy:s besittning.
32081: stigit. I statsförslaget finnes ett fast anslag,
32082: Helsingfors den 23 oktober 1967.
32083:
32084: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
32085:
32086:
32087:
32088:
32089: E 668/67
32090: Kirj. ksm. N: o 113.
32091:
32092:
32093:
32094:
32095: Pennanen ym.: Talousspriin käyttämisestä juovutusjuomana.
32096:
32097:
32098: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
32099:
32100: Eräällä paikkakunnalla suoritetut tutki- ajanjaksojen kuluessa jatkuvasti taloussprii-
32101: mukset ovat osoittaneet, että T-talousspriin tä.
32102: vähittäiskauppa on saavuttanut sellaiset mit- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32103: tasuhteet, että se on muuttunut sosiaaliseksi jestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esitäm-
32104: epäkohdaksi. me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
32105: tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32106: Yhtenä suurena syynä tällaiseen kehityk-
32107: seen on ilmeisesti ollut se, että viime kevät- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32108: talvella liikkeelle laskettu T-taloussprii on T-talousspriitä on yhä enenevässä mää-
32109: denaturoitu siten, että denaturointi ei estä rin ruvettu käyttämään juovutusjuo-
32110: tämän talousspriin juontia. mana ja onko sosiaaliministeriö anta-
32111: Lääkintöviranomaiset ovat osoittaneet huo- nut riittävät ohjeet denaturoitavien
32112: lestumisensa sen jO'hdosta, että mielisairaa- väkijuomien myynnin valvonnasta, ja
32113: loihin on tämän vuoden aikana yhtä enene- jos on,
32114: vässä määrin joutunut sellaisia henkilöitä, mihin toimenpiteisiin Hallitus on
32115: jotka ovat tulleet mielisairaiksi tai mielisai- cyhtynyt tai ryhtyy mainitun epäkoh-
32116: raan veroiseen tilaan nautittuansa pidempien dan korjaamiseksi7
32117: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1967.
32118:
32119: Antti 0. Pennanen. U. H. Voutilainen. Urho Knuuti.
32120:
32121:
32122:
32123:
32124: ····. :.' :'::
32125:
32126: E 672/67
32127: 2
32128:
32129:
32130:
32131:
32132: E d u s kunnan He r r a Puh e m i e h e 11 e.
32133:
32134: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- tarkoituksiin. Täydellisesti tämä voitaisiin
32135: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra estää vain erittäin voimakkaalla denaturoin-
32136: Puhemies,· olette kirjeellänne 26 päivältä nilla, josta taas olisi seurauksena huomatta-
32137: syyskuuta 1967 n: o 814 lähettänyt valtio- via haittoja tätä ainetta laillisiin tarkoituk-
32138: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi siin käyttäville. Aineen haju tulee nimittäin
32139: kansanedustaja Antti 0. Pennasen ym. teke- niin voimakkaan pistäväksi, että se ärsyttää
32140: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: silmiä ja hengityselimiä.
32141: Aikaisemmin käytettiin yhtenä denaturoi-
32142: "Onko Hallitus tietoinen sitä, että misaineena metylialkoholia, joka oli tähän
32143: T-talousspriitä on yhä enenevässä mää- tarkoitukseen tehokas, mutta sinänsä samalla
32144: rin ruvettu käyttämään juovutusjuo- väärinkäyttäjälle hengenvaarallinen aine.
32145: mana ja onko sosiaaliministeriö anta- Kun oli todettu sattuneen kuolemantapauk-
32146: nut riittävät ohjeet denaturoitavien sia, teki sosiaaliministeriö 1 päivänä joulu-
32147: väkijuomien myynnin valvonnasta, ja kuuta 1966 päätöksen, jonka mukaan uudessa
32148: jos on, "Talousprii T: ssä" on denaturoimisaineena
32149: mihin toimenpiteisiin Hallitus on metylietylikeonia ja metyli-isobutyliketonia
32150: ryhtynyt tai ryhtyy mainitun epäkoh- niin paljon, että valmis tuote sisältää 1,6
32151: dan korjaamiseksi?" painoprosenttia ensiksimainittua ja 2,4 pai-
32152: noprosenttia viimeksimainittua ainetta. Näitä
32153: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- aineita oli meillä eräiden muiden denaturoi-
32154: taen seuraavaa: tujen väkijuomien osalta kokeiltu ja olivat ne
32155: Viime vuonna käytettiin maassamme ta- osoittautuneet tehokkaiksi. Ruotsissa oli jo
32156: lousspriitä kaikkiaan noin 1 700 000 kiloa. aikaisemmin siirrytty näiden käyttöön myös
32157: Teollisuuslaitokset ja ammattienharjoittajat talouspriin osalta. Nykyinen Taloussprii T on
32158: käyttävät sitä raaka-aineena ja teknisiin tar- saman sisältöistä kuin Ruotsissa vastaavassa
32159: koituksiin. Kotitaloudessa sitä käytetään käytössä oleva taloussprii.
32160: poltto-, valaistus- ja puhdistustarkoituksiin. Näyttää ilmeiseltä, että uusi "Taloussprii
32161: Taloussprii on denaturoiduista alkoholipi- T" on tavanmukaisesti joutunut korvikealko-
32162: toisista aineista 21 päivänä helmikuuta 1958 holin käyttäjien mielenkiinnon kohteeksi. Sa-
32163: annetun asetuksen (77/58) säännösten mu- moin on tapahtunut Ruotsissa. Ei ole kuiten-
32164: kaan ns. vahvasti denaturoitu väkijuoma, kaan toistaiseksi voitu todeta, että tämän
32165: jonka osalta maahantuonti ja kauppa voi- ,aineen väärinkäyttö olisi levinnyt sellaisiin
32166: daan sallia lievin rajoituksin. Sosiaaliminis- piireihin, jotka eivät aikaisemmin ole käyttä-
32167: teriö antaa asetuksen mukaan tarkempia neet korvikealkoholeja. Sen sijaan on aikai-
32168: määräyksiä denaturoimisesta. Denaturoimis- sempien tällaisten aineiden väärinkäyttäjien
32169: aineiden tulee olla sellaisia, etteivät ne vai- joukossa havaittu luopumista muista aineista
32170: keuta denaturoidun väkijuoman käyttämistä ja siirtymistä tämän uuden aineen käyttöön.
32171: tarkoitukseensa, mutta mikäli mahdollista es- Tämän uuden aineen mahdollisista lääketie-
32172: tävät sen käyttämisen juovutustarkoitukseen teellisistä haitoista ei ole vielä riittäviä ko-
32173: ja ovat vaikeasti siitä erotettavia. Asetuk- kemuksia. Sosiaaliministeriö seuraa jatku-
32174: seen sisältyy lisäksi säännöksiä denaturoitu- vasti mm. poliisiviranomaisten avulla tilan-
32175: jen väkijuomien maahantuonnista, valmistuk- netta ja pyrkii yhteistoiminnassa Ruotsin
32176: sesta, myynnistä ja sen valvonnasta, astioi- vastaavien viranomaisten kanssa löytämään
32177: hin tehtävistä merkinnöistä jne. ratkaisuja, jotka tarkoituksenmukaisella ta-
32178: Talousspriitä on meillä samoin kuin mm. valla supistaisivat väärinkäytökset mahdolli-
32179: Ruotsissa jatkuvasti väärinkäytetty juovutus- simman vähiin.
32180: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1967.
32181:
32182: Sosiaaliministeri Matti Koivunen.
32183: 3
32184:
32185:
32186:
32187: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
32188:
32189: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningsändamål. Detta kunde helt förhindras
32190: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- endast medelst en mycket stark denaturering,
32191: velse av den 26 september 1967 till vederbö- vilket åter skulle medföra kännbart men för
32192: rande medlem av statsrädet för avgivande av dem som använda detta ämne för lagliga
32193: svar översänt följande av riksdagsman Antti ändamål. Ämnets lukt blir nämligen därvid
32194: 0. Pennanen m. fl. undertecknade spörsmäl: så starkt stickande, att den irriterar ögonen
32195: och andningsorganen.
32196: Är Regeringen medveten om att
32197: "Hushällssprit T" i allt högre grad Tidigare användes såsom ett av denature-
32198: användes säsom rusdryck och har ringsämnena metylalkohol, som var ett för
32199: socialministeriet utfärdat tillräckliga detta ändamål effektivt, men samtidigt i sig
32200: instruktioner angäende kontrolllen själv ett för missbrukaren livsfarligt ämne.
32201: över försäljningen av denaturerad al- Då dödsfall konstaterats, avgav socialministe-
32202: kohol, och om så är fallet, till vilka riet den 1 december 1966 beslut, enligt vil-
32203: ätgärder har Regeringen skridit eller ket i det nya ''Hushållssprit T" såsom dena-
32204: vilka ätgärder ärnar den företaga för .tureringsämne ingår metyletylketon och metyl-
32205: avhjälpande av nämnda missförhäl- isobytyl i den grad, att den färdiga produk-
32206: lande. ten innehåller 1,6 viktprocent av det först-
32207: nämnda och 2,4 viktprocent av det sist-
32208: Säsom svar pä detta spörsmål fär jag an- nämnda ämnet. Dessa ämnen hade hos oss
32209: föra följande: i samband med vissa andra denaturerade
32210: Senaste är användes i vårt land samman- alkoholdrycker prövats, och de hade befun-
32211: lagt cirka 1700 000 kg hushällssprit. Indust- nits vara effektiva. I Sverige hade man re-
32212: riföretag och yrkesidkare använder den som dan tidigare övergätt tili användning av
32213: råämne och för tekniska ändamäl. I hushåll dessa ämnen även i fråga om 1hushållssprit.
32214: användes den som koksprit samt för belys- Substansen av "Hushållssprit T" är den
32215: nings- och rengöringsändamål. samma som hos den hushållssprit viiken i
32216: Enligt stadgandena i förordningen den 21 Sverige användes till motsvarande ändamål.
32217: februari 1958 (77/58) angäende denature- Det synes uppenbart att den nya ''Hus-
32218: rade alkoholhaltiga ämnen, är hushållsspriten hållsspriten T" som vanligt blivit föremål
32219: en sä kallad starkt denaturerad alkoholdryck för deras intresse, som använder surrogatal-
32220: i fräga om viiken import av och handel med kohol. Detsamma har skett i Sverige. Tills
32221: sådan kan tillåtas med lindrig begränsning. vidare har man dock inte kunnat konstatera,
32222: Enligt förordningen utfärdar socialministe- att missbruket av detta ämne skulle ha ut-
32223: riet närmare bestämmelser om denaturerin- brett sig till sådana kretsar som tidigare
32224: gen. De ämnen som användas för denature- icke använt surrogatalkohol. Däremot synes
32225: ring, bör vara sädana, att de icke försvårar en del av sådana missbrukare ha övergätt
32226: den därmed denaturerade spritens använd- från andra ämnen till bruk av detta nya
32227: ning för sitt ändamål, men såvitt möjligt ämne. Angående eventuella hälsoskador på
32228: förhindrar dess användning för berusnings- grund av detta nya ämne står tillräckliga
32229: ändamål och är svåra att avskilja från erfa.renheter tills vidare icke till buds. So-
32230: denna. Förordningen innehäller dessutom cialministeriet följer fortfarande utvecklin-
32231: stadganden om import, tillverkning och för- gen av situationen med hjälp av bl. a. polis-
32232: säljning av denaturerade alkoholhaltiga myndigheterna och strävar tili, att i samråd
32233: ämnen ävensom om övervakningen av stad- med motsvarande myndigheter i Sverige,
32234: gandena mm. finna utvägar, vilka på ett ändamålsenligt
32235: Hushållssprit har hos oss, säsom också i sätt skulle inskränka missbruket tili minsta
32236: Sverige, fortfarande missbrukats för berus- möjliga.
32237: Helsingfors den 25 oktober 1967.
32238:
32239: Socialminister Matti Koivunen.
32240: ,•; -- ·~ '
32241: '
32242: Kirj. ksm. N:o 114.
32243:
32244:
32245:
32246:
32247: Eskman: Sotilasavustuslaissa esiintyvien epäkohtien korjaa-
32248: misesta.
32249:
32250:
32251: Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
32252:
32253: Voimassa{ilevan sotilasavustuslain (566/ nut avustusta lainkaan, vaikka perheestä on
32254: 1948) mukaan kuntien sosiaalilautakunnat jäänyt pois toisen puolison tulot kokonaan
32255: myöntävät sotilasavustuksia asepalveluksessa asevelvollisuuden johdosta.
32256: olevien omaisille, joiden toimeentulosta ase- Sotilasavustuslakia käytäntöön sovelletta-
32257: velvollinen on huolehtinut. Sotilasavustukset essa ovat nuoret perheet joutuneet erittäin
32258: korvataan tilityksen perusteella kunnille val- suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, he ovat
32259: tion varoista. joutuneet alentamaan elintasonsa huoltoapu-
32260: Lain 3 §:ssä määritellään avustuksen ylei- tasolle ja puolisoiden vanhemmat ovat olleet
32261: set OO.ellytykset. Niiden mukaan asevelvolli- pakotettuja osallistumaan huomattavasti
32262: suuden on tullut heikentää hakijan toimeen- perheen elatukseen.
32263: tU!lomahdollisuuksia sekä tulee hakijan olla Erittäin suurta katkeruutta on herättänyt
32264: avustuksen tarpeessa. Tämä edellyttää huol- se, että myönnetystä -&>tilasavustuksesta lain
32265: toapulain mukaista tarveharkintaa silloinkin, 6 §:n 1 momentin 3 kOihdan mukaan vähen-
32266: :kun hakijana on asevelvollisen puoliso. Tiu- netään sairausvakuutuslain perusteella myön-
32267: kan tarveharkinnan soveltaminen puolison ja netty äitiysraha. Vähennys on epäoikeuden-
32268: lapsen avustamiseen on johtanut erittäin suu- mukainen, koska ä~tiysraha on tarkoitettu
32269: riin taloudellisiin vaikeuksiin lukuisat nuoret nimenomaan synnytyksestä aiheutuviin yli-
32270: perheet. Lakia sovelletaan eritasoisesti eri määräisiin kuluihin ja tarjoamaan äidille
32271: läänei;ssa, jopa saman ~läänin eri kunnissakin, edes vähäisen taloudellisen turvan äitiyslo-
32272: joten asevelvollisten perheet eivät ole avus- man aikana. Työssä käyvän aviomiehen pal-
32273: tuikseen nähden samassa asemassa koko kastakaan ei vähennetä kotia hoitavan avio-
32274: maassa. puolison äitiysrahaa.
32275: Voimassaolevan lain mukaan on sosiaali- Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäi-
32276: lautakuntien ollut hanki<ttava <tarkat tiedot väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
32277: ja laskelmat siitä, kuinka paljon asevelvolli- valtioneuV'oston asianomaisen jäsenen vastat-
32278: sella on oHut tulojensa perusteella mahdolli- tava!k:si seuraavan kysymyksen:
32279: suus osallistua kodin ylläpitoon. Todellisuu- Onko Hallitus ,tietoinen 22 päivänä
32280: dmsa tällaiset nuoret perheet ovat yleensä heinäkuuta 1948 (566/48) annetussa
32281: tulleet 'toimeen ilman huoltoapua pienistäkin sotilasavustuslaissa esiintyvistä vaka-
32282: tuloistaan huolimatta. Nyt kuitenkin sotilas- vista puutteista ja lain sovel•tamis~
32283: aVl1'Stusta myönnetään perheille ainoastaan esilletulleista epäkohdista, ja jos ·on,
32284: huoltoavun periaattein. :mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32285: Asevelvollisen pU<Jlison työssäkäynti on ryhtyä sotilasavustuslainsäädänn()n pi-
32286: usein aiheuttanut sen, että perhe ei ole saa- kaiseksi korjaamiseksi?
32287: Helsingi~sä 26 päivänä syysikuuta 19·67.
32288:
32289: Margit E~skman.
32290:
32291:
32292:
32293:
32294: E 622/67
32295: 2
32296:
32297:
32298:
32299:
32300: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m ] e h e 11 e.
32301:
32302: Herra Puhemies on lähettänyt valtiopäivä- Sosiaaliministeriö on tietoinen siitä, että
32303: järjestyksen 37 §: n 1 momentissa mainitussa voimassa olevan sotilasavustuslain mukainen
32304: tarkoituksessa jäljennöksen edustaja Eskma- sotilasavustus ei eräissä tapauksissa yksinään
32305: nin jättämästä kysymyksestä, jossa valtio- riitä turvaamaan asevelvollisen omaisten elin-
32306: neuvoston asianomaisen jäsenen va.stattava:ksi tason säilymistä samana kuin asevelvollisen
32307: on esitetty seuraava kysymys: pitäessä huolta omaistensa elatuksesta ja hoi-
32308: dosta. Lain säännöksiä ei kuitenkaan voida
32309: "Onko Hallitus tietoinen 2Z päivänä tulkita väljemmin kuin lain sanonta ja lain-
32310: heinäkuuta 1948 (56-6/48) annetussa säätäjän tarkoitus edellyttävät.
32311: sotilasavustuslaissa esiintyvistä vaka- Edellä todetusta ilmenee myös, ettei voi-
32312: vista puutteista ja lain soveltamisessa massaoleva laki anna mahdollisuutta jättää
32313: esiHetulleista epäkohdista, ja jos on, asevelvollisen omaiselle sairausvakuutuslain
32314: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo perusteella myönnettyä äitiysrahaa sotilas-
32315: ryhtyä sotilasavustuslainsäädännön pi- avustusta annettaessa huomioonottamatta
32316: kaise!ksi korjaamiseksi~" asianomaisen tulona.
32317: Kun sotilasavustuksen myöntää sosiaalilau-
32318: Kysymyksen johdosta esitän vastaukseksi taJkunta, jonka tällöin on otettava huomioon
32319: kunnioittaen seuraavaa: myös paikkakunnalla va:llitsevat elinkustan-
32320: Voimassa olevan sotilasavustuslain 3 § : n nukset, on luonnollista, että sotilasavustusten
32321: mukaan sotilasavustuksen saamisen yleisenä määrissä ilmenee elinkustannusten erilaisuu-
32322: edellytyksenä on, että sotapalvelus on hei- teen perustuvia eroavuuksia. Sosiaaliministe-
32323: kentänyt avustukseen oikeutetun toimeentulo- riö on kui·tenkin useilla kiertokirjeillä sekä
32324: mruhdollisuuksia sekä että hän on avustuksen tarkastustoiminnan avulla pyrkinyt yhtenäis-
32325: tarpeessa. Lain 4 §: n mukaan avustuksena tämään avustuksen myöntämisessä noudatet-
32326: annetaan sen saajalle tarpeen mukaan elatus tavaa menettelyä ja avustusmääriä sikäli
32327: ja hoito, enintään kuitenkin niin paljon kuin kuin eroavuudet eivät ole aiheutuneet yleis-
32328: asevelvollinen todennä:köisesti sanottuun tar- ten elinkustannusten eroavuu'ksista.
32329: koitukseen on antanut. Sotilasavustuslain tarkistaminen on laissa
32330: Sillä, ·että avustuksen saajan on oltava havaittujen puutteiden sekä sosiaalihuollon
32331: avustuksen tarpeessa tarkoitetaan ottaen huo- aluehallintoon suunniteltujen organisaatio-
32332: mioon voimassa olevan huoltoapulain (116/ muutosten johdosta parhaillaan sosiaaliminis-
32333: 1956) 1 §:n säännöksen, ettei saaja omalla teriössä vireillä ja on ehdotus sotilasavustus-
32334: työllään tai omista varoistaan tar toisen huo- lain muuttamisesta jo valmistumisvaiheessa.
32335: 'lenpidolla taikka muulla tavalla voi saada Muutosehdotuksessa on nimenomaan kiinni-
32336: tarpeenmukaista elatusta ja hoitoa. Sotilas- tetty huomiota asevelvollisen puolison ja
32337: avustus on siten voimassa olevan lain mu- lasten aJSeman parantamiseen sotilasavustuk-
32338: kaan katsottava toissijaiseksi taJrpeenmukai- sella annettavan elatu:ksen ja hoidon tason
32339: sen elatuksen ja hoidon turvaamiskeinoksi uudelleen määrittelyyn.
32340: anomuksen hakijan muiden ansio- ja toi-
32341: meentulomahdollisuuksien ohella.
32342: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1967.
32343:
32344: Ministeri T. Saloranta.
32345: 3
32346:
32347:
32348:
32349:
32350: TiH Riiksdagens Herr Talman.
32351:
32352: Herr Talmannen har, i enlighet med i understödslag i vissa faH inte ensamt förslår
32353: riksdagsordningens 37 § 1 mom. angivet att för den värnpliktiges ·anhöriga .trygga
32354: syfte, insänt en avskrift av följande av rik.s- upprätthållandet av den levnadsstandard
32355: dagsman Eskman inlärnnat spörsmål att som de hade medan den värnpliktige drog
32356: besvaras av vederbörande medlem av stats- försorg om sina anhörigas underhåll och
32357: rådet: vård. Lagens stadganden kan emellertid inte
32358: "Är Regeringen medveten om de ges en vidare tolkning än vad lagens orda-
32359: all varliga brister som vidlåder militär- lydelse och lagstiftarens avsikt förutsätter.
32360: understödslagen, given den 22 juli Av vad ovan konstaterats framgår även,
32361: 1948 (56·6/48), och om de missför- att det vid tilldelande av militärunderstöd
32362: hållanden som framtr~tt vid lagens en:ligt den ikraftvarande lagen icke ges möj-
32363: tillämpning, och, om så är, lighet för erläggande av enligt sjukförsäk-
32364: vilka åtgärder ämnar Regeringen ringslagen beviljad moderSkapspenning, utan
32365: vidtaga i syfte att få militärunder- att taga denna i bea:ktande som inkomst för
32366: stödslagstiftningen snabbt korrigerad?" vederbörande.
32367: Enär militärunderstödet beviljas av social-
32368: Med anledning av spörsmålet får jag som nä.mnden, som härvid även har aH beakta
32369: svar vördsamt framlägga följa.nde: ortens gängse levnadskostnader, är det na-
32370: Enligt 3 § i ikraftvarande militärunder- turligt att det i militärunderstödens belopp
32371: stödslag är en allmän förutsättning för till- förekommer Skiljaktigheter, viltka grundar
32372: delande av militärunderstöd, att militär- sig på olikheterna i levnadskostnaderna.
32373: tjänsten har försärnrat utkomstmöjligheterna Socialministeriet har emellertid medels ett
32374: för den understödsberättigade samt att han flertal cirkulär och ge.nom inspektionsvel'k-
32375: är i behov av understöd. Enligt lagens 4 § samheten strävat tili att samordna det för-
32376: utgär såsom understöd åt understödstagare farande och de understödsbelopp, som s:kall
32377: efter behov underhåH och vård, dock högst iakttagas vid beviljandet av understöd, såvida
32378: så mycket som den värnpliktige sannolikt inte skiljaktigheterna har förorsa:kats av
32379: för sagda ändamål skulle ha utgivit. differenser i de allmänna levnadskostnaderna.
32380: Därmed, att understödstagaren bör vara i På grund av de bristfälligheter som obser-
32381: behov av understöd, avses, med beaktande verats i militärunderstödslagen och de orga-
32382: av stadgandet i 1 § i gällande lag om social- nisatoriska förändringar som planerats i
32383: hjälp (116/56), att understödstagaren icke socialvårdens territoriella förvaltning är en
32384: genom eget arbete eHer egna tillgångar eller revidering av lagen som bäst anhängig i
32385: annans omvårdnad eller på annat sätt kan socia1ministeriet, och ·beredningen av ett
32386: erhålla erforderlig försörjning och vård. förslag om ändring av militärunderstödslagen
32387: Militärunderstödet bör sålunda enligt ikraft- befinner sig redan i sitt avslutningsSJkede. I
32388: varande lag anses som en sekundär åtgärd ändringsförslaget har man uttryckligen fäst
32389: för tryggande av erforderlig försörjning och uppmärksamhet vid förbättrandet av den
32390: vård jämsides med sökandens andra för- värnpliktiges makas och barns ställning och
32391: tjänst- och utkomstmöjligheter. vid en omprecisering av nivån på den försörj-
32392: Socialministeriet är medvetet därom, att ning och vård som tilldelas i form a.v militär-
32393: militärunderstödet enligt gällande militär- understöd.
32394:
32395: Helsingfors den 18 oktober 1967.
32396: Minister T. Saloranta.
32397: Skriftl. spm. N:o 115.
32398:
32399:
32400:
32401:
32402: Procope m. fl.: Om byggande av broarna över Pojoviken
32403: vid Ekenäs.
32404:
32405:
32406: Tili Riksdagens Herr Talman.
32407:
32408: 1 början av juli tilldrog sig frågan om upprepas och eventuellt få betydligt svårare
32409: broarna över Pojoviken i Ekenäs förnyad och följder.
32410: pinsam uppmärksamhet. Tankern Esso Fin- Man kan inte säga, att frågan om broför-
32411: landia med oljelast tili Skuru skulle då bindelserna över Pojoviken skötts på ett
32412: passera genom svängbroarna, men törnade tillfredsställande satt. Det är dock här fråga
32413: emot landsvägsbron, som vräktes i sjön. om en av de mycket flitigt trafikerade vä-
32414: Efter att trafiken över Pojoviken genom garna i landet. De smala broarna med sin
32415: denna olycka varit helt avb:ruten en vecka, enda körbana har under de senaste åren ut-
32416: k:unde förbindelserna .från Ekenäs söderut gjort en besvärlig flaskhals för trafiken i
32417: återupptas över en tillfälligt uppmonterad denna del av västra Nyland. Man hade
32418: reservbro. Båttrafiken har endast kunnat hoppats, att sommarens brokatastrof, som
32419: skötas på så sätt, att vissa nätter i veckan inte kom som någon större överraskning,
32420: dras reservbron med traktorkraft in pä land. skulle resultera i en snabbare och effektivare
32421: Svårigheterna att få trafiken ~tili lands att handläggning av planerna på en uy och
32422: löpa illustreras av det i och för sig glädjande bättre bro. Till buds stående uppgifter synes
32423: faktum att trafikljus har uppsatts vid den dock ge vid handen, att projekterandet och
32424: till:fålliga bron. markundersökningarna, för att inte tala om
32425: Enligt myndigheternas uppgifter blir den kostnadsbevillningen, sker i så långsam och
32426: gamla svängbron reparerad i en snar fram- obestämd takt, att brobygget allt fortfarande
32427: tid och placerad på sin plats inom okltober kommer att dr.'1 långt ut på tiden.
32428: månad. Det betyder, rutt man med stort Hänvisande till ovanstående synpunkter
32429: besvär lyckats komma tilihaka tili den situa- framställes högaktningsfullt med stöd av
32430: tion, som rådde före olyckan den femte juli 37 § 1 mom. i Riksdagsordningen följande
32431: i år. Denna situa:tion är dock, såsom i upp- spörsmål att besvaras av vederbörande med-
32432: repade och olika sammanhang i flera års tid lem i statsrådet:
32433: påpekats, allt annalt än tillfredsställande.
32434: I samband med undersökningen av bro- Är Regeringen medveten om wtt,
32435: kollisionen kunde det konstateras, att flera ifall frågan om byggande av nya
32436: allvarliga tillbud inträffat redan tidigare och landsvägsbroar över Pojoviken vid
32437: att det endast är genom ltur samt brovakter- Ekenäs bara skjuts på framtiden, kan
32438: nas och båtbesättningarnas skicklighet som mycbt lätt en ännu allvarligare ka-
32439: olyckor kunnat undvilws. Den för fartyg tastrof inträffa än den, som ägde rum
32440: trafikabla rännan är nämligen int'e bara smal senaste sommar, och ifall så förhåller
32441: utan även något krokig, vilket gör den sig,
32442: mycket känslig för t.o.m. svaga vindar från vad har Regeringen gjor:t eller vad
32443: norr och väster. Det finns alltså inga garan- ämnar den göra för att på ett till-
32444: tier för att sommarens brokatastrof inte skall fredsställande sätt sköta denna viktiga
32445: och sedan länge akituella fråga?
32446: Helsingfors den 26 september 1967.
32447:
32448: Victor Procope. Ingvar S. Melin.
32449: Henrik Westerlund. Magnus Kull.
32450: E 657/67
32451: 2
32452:
32453: Kirj. ksm. N: o 115.
32454:
32455:
32456:
32457: Procope ym.: Poh,jan pitäjän lahden yli johtavien Tammi-
32458: saaren siltojen rakentamisesta.
32459:
32460:
32461: E duskunnan H er r a P u h e m i e h e ll e.
32462:
32463: Heinäkuun alussa herätti kysymys Pohjan pohjoisesta ja lännestä puhaltavat tuulet. Mi-
32464: lahden yli j,oh1Javista silloista Tammisaaressa tään takeita ei siten ole siitä, etteikö kesän
32465: jälleen kiusallista huomiota. Pohjankuruun silt,aonnettomuus uusiutuisi ja mahdollisesti
32466: öljylastissa matkalla olleen tankkilaivan Esso vieiä raskaammin seuraamuksin.
32467: Finlandian piti silloin kulkea kääntösiltojen Ei voi sanoa, että t>ohjan lahden yli johta-
32468: läpi, mutta se törmäsi maantiesiliaan, joka via siltayhteyksiä koskem kysymys olisi lloi-
32469: sui~tui mereen. dettu tyydyttävällä tavalla. Onhan tässä toki
32470: Pohjan lahden yli kulkevan liikenteen kysymys· eräästä hyvin tiheästi liikennöidystä
32471: oltua tämän onne-ttomuuden vuoksi viikon tiestä maassamme. Kapeat, yhden ajokaistan
32472: täysin katkenneena, yhteydet TammisaaJ:esta sillat ovat viime vuosina muodostaneet vai-
32473: etelään saatiin kuntoon tilapäisesti rakenne- kean pullonkaulan läntisen Uudenmaan tä-
32474: tun varasillan yli. Laivaliikenne on voitu hoi- män osan liikenteessä. Oli toivottu, e1ttä kesän
32475: taa vain siten, että varasilta vedetään trakto- siltaonnettomuus, joka ei tullut minään suu-
32476: rivoimin maihin määrä:ttyinä öinä viikossa. rena yllätyksenä, johtaisi uuden j,a parem-
32477: Vaikeudet saada maaliikenne sujumaan ilme- man sillan suunnitelmien pikaisempaan ja.
32478: nevät siitä sinänsä ilahd:uttavasta seikasta, tehokkaampaan käsittelyyn. Saatavissa. ole-
32479: että tilapäiselle sillalle on aJSennettu liikenne- vien tietoj,en mukaan näyttää kuitenkin siltä,,
32480: valot. että. suunnittelutyö ja maatutkimukset, puhu~
32481: Viranomaistw ilmoitusten mukaan vanha mattakaan varojen myöntämisestä, tapahtu-
32482: kääntösilta saadaan korj-atuksi lä.hitulevaisl.lu- vat niin hitaasti ja epämääriiisessä tahdissa,
32483: dessa ja sij()itetuksi :paikaUeen lokakuun ku- että silranrakennus yhä edelleen tulee siirty-
32484: luessa. Tämä tietää sitä, et;tä on onnistuttu mään pitkälle tulevaisuuteen.
32485: s.uurella vaivalla pääsmnään takaisin siihen Yllä ·esitettyihin näkökohtiin viitaten ja
32486: tilanteeseen, joka vallitsi ennen kuluvan VUQ- valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momentin
32487: den helliäkuun viidennen päivän onnetJto- nojalla esitetään kunnioittaen valtioneuvos-
32488: ton asianomaisen j'äsenen vastattavaksi seu-
32489: muutta. Tämä tilanne on kuitenkin, kuten
32490: toistuvasti ja eri yhteyksissä usean vuoden raava kysymys:
32491: ajan on tähdennetty, kaikkea muuta kuin Onko Hallitus tietoinen siitä, eUä
32492: tyydyttävä. hyvin helposti voi sattua viim€' ke-
32493: Siltaan törmäyksen aiheuttaman tutkimuk- säistä valn.va:mpi (Dnnettonm~ jOS'
32494: sen yhteydessä voitiin todeta,. että jo aikai- Tammisaaressa sija:itsevien Pohjan lah-
32495: semmin oli ollut useita vakavia uhkatilanteita den yli johtavien maantiesiltO>jen :ra-
32496: ja että vain onnella. sekä siltavahtien ja laivo- kentamista koskeva kysymys vain. siir-
32497: jen miehistöjen rtaitavuuden ansiosta oli voitu retään iulevaisunteen, ja jos on,
32498: välttyä onnettomuuks.ilta. Uoma, jota pitkin m~tä Hallitus on tehnyt tai aikoo
32499: alukset kulkevat, ei nimittäin ole· vain kapea tehdä hoitaakseen tämän tärkeän ja.
32500: vaan myös hiukan mutkainen. josta johtuen jo: pitkään ajankohtaisen kysymyksen
32501: siinä vaikuttavat hyvin herkästi heikotkin tyydyttävällä tavalla~
32502: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1967.
32503:
32504: Victo;r Prooo~. Ingvar S. Melin.
32505: Henrik Westerlund. Magm1:s Klilll.
32506: Edus.kunnan Herra Puhemiehelle.
32507:
32508: Valtio:päiväj,ärjC!Styksen_ 37 § :n 1 momen- joten silta tullee entiseen k"Wttoonsa. marras-
32509: ·tissa mainitussa •ru:rkoituksessa T~ Hel"ll'a Jruun alkupuolella.
32510: Puhemies, olette kirjeeliänne n: o 115 syysr. Pohjan siltojen kokonaan tnu'lesta.an: ra:l'fm.!
32511: kuun 27 päivältä 1967 lähettänyt valtioneu- tammen sisiiltyy kantatien n: o 53 -välillä
32512: vost()n asianomaisen jäsenen vast:attawksi: Tmnmisaari- Karjaa parontmniss'mmmteJ.;
32513: kru:tsanedustad·a Prooope'n ym. sm1ra:avan si- maan, minkä mukaan tie siirtyy nykYiseltä·
32514: sältöisen kysymyksen~ paikaltaan pohjoisemmaksi. Samalla siirre-
32515: tääin laivl!tväyiä itäisestä saimesta läntiseen
32516: "Onko Hallitus. tietoinen :s:iitä, etti sa.Im.een, joJII&i:n väylä paranee. Itäisffl'.l: salmen
32517: hyvin helposti voi sattua viime ke-· kohdalle tulee kiinteä sHta: j·a liirmseen sal-
32518: säistä, vakavampi OJmettmmus,. jos meen 22 m Jain.-aukkoinen a<Vmtrwa silta
32519: Tammisaaressa sijaitsevien Pohjan lah- nykyisen maantiesiHan laiva-auk()'ll ollessa
32520: den yli j.ohtavieu Illal!Lll'tiesiltojen ra~ vain n. 9.5- m. Tämä edellyttää. lisäksi länti-
32521: ikent8!ID.ista koskeva kysymys vailll ö- sen salmen ra.UJtatreSI-111'l.n munttamisen 22 m
32522: retään tulevaisuuteen, ja jos: on, laiva-aukkoiseksi avattavaksi sillaksi. Tämän
32523: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo järjestelyn a:iTmansaruniseksi ffll. saatu vesi-
32524: tehdä hoi-taakseen tämän tärkeän j'3l. oikeuden lupa, jeka on saanut lain-voiman
32525: jo pitkään ajanlrohtaisen kysymyksen 2&. 5-. 196-1. Tiesiltojen l'ffinnnitebn:m ovat tie-
32526: tyydyttävählä tavalla~" ja vesi:raire:rmushaiiitnk~ tffl'mema tekeillä
32527: ja valmistuvat kesällä 1968. Rautatiesiltojen
32528: Vastauksena kysymykseen esitän iunnroffit- mnutossmmnrteffilalt o-vat l'al'tlatiehal:Fnnobe:p
32529: taen seuraavaa~ toimesta tekeillä ja valmistuvat s'llm.MJa:tifai- ·
32530: Tammisaaressa oleva Pohjan siltoihin kuu- ~-
32531: luva maantien kääwtösilta vaur:ffi.Hui 5. 7. 'l'ien p~:rrannarrdssmnm~ehmt on ollut asian-
32532: 196-7 moottorilaiva Esso Fi'nlandian teirmä:fk- mukaisessa Imsittelyssii ja mefkein·kaikki la~
32533: sestä niin pahoin, että sen teräksinen piiäHys- s:nnnot on jo saatu. 'Pie;munnlt~Fma kos1<ettM
32534: ra:ke-:nme- oli po-istettava ja sHta tiiapäi~ti ~ä Ka:rj·a:an ettii "rm'l'tmis~!raron· asemrubmV'a-
32535: ko;rvattava varasHllakarnstolla kääntösilltm a:Jueita sekä Tammisaavel'l' ma:a:Taimhml'J.'a.l} m-·
32536: korjaamisen ajaksi. V aurioituneen Idtäntösl'l- ke.r.tRU'Skni'II~WaHtmetta.. Knnnat ~t H'r.rt6.itt~
32537: lan ite:räsrakenne- ou urakkatarjvnsten p€rus- rreet ryMyvänsä muuttMJ'l'aankaav·a:1l JMdit'mt"
32538: teeJ1}31 <'l:nnettu Valmet Oy:n ParJ~Siem telahm tiesuunnitellma:n mukai~iJOO. 'fyf)piirustn>l~sd
32539: korjattavaksi 3.1.1a.1961 mennessä. Täm·än valmistll'V'at muilta ~in pai-1!s± Pohjan ~iJ.it~jen
32540: jälkeen siltaan on tehtävä nusi punJnmsi, osalta kulnvan vooden lgppm.m memressn.
32541: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1967.
32542:
32543: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonp'ää.
32544: Till Riksdagens Herr Talman.
32545:
32546: 1 det syfte som framgår av 37 § 1 mom. En fullständig ombyggnad av broarna över
32547: riksdagsordningen har Ni, Herr Tal.man, med Pojoviken ingår i projekten för förbättrande
32548: Eder skrivelse nr 115 av den 27 september av stamvägen nr 53 på sträckan Ekenäs-
32549: 1967 tillställt vederbörande medlem av stats- Karis, enligt vilka vägen flytt·as från sin
32550: rådet för besvarande följande av riksdags- nuvarande plats mera norrut. Samtidigt flyt-
32551: man Procope m. fl. framställda spörmål: tas fartygsleden från det Östra sundet till
32552: det västra, varvid farleden blir bwttre. Över
32553: "Är Regeringen medveten om att, det Östra sundet byggs en fast bro och över
32554: ifall frågan om byggande av nya det västra en öppningsbar bro med en far-
32555: landsvägsbroar över Pojoviken vid tygsöppning på 22 m, medan fartygsöpp-
32556: Ekenäs bara skjuts på framtiden, kan ningen i de.n nuvarande landsvägsbron en-
32557: mycket lätt en ännu allvarligare ka- dast är ung. 9.5 m. Detta förutsätter dess-
32558: tastrof inträffa äu den, som ägde mm utom att järnvägsbron över det västra sundet
32559: senaste sommar, och ifall så förhåller ändras tili en öppningsbar bro med en far-
32560: sig, tygsöppning på 22 m. För denna justering
32561: vad har Regeringen gjort ·eller vad har vattendomstolens tillstånd erhållits.
32562: ämnar den göra för rutt på ett till- Detta vann laga kraft 26. 5. 1967. Upp-
32563: fredsställande sätt sköta denna viktiga görandet av vägprojekten pågår på åtgärd
32564: och sedan länge aktuella fråga?" av väg- och vatJtenbyggnadsstyrelsen och
32565: projekten blir färdiga sommaren 1968. Änd-
32566: Såsom svar på spörsmålet anför jag vörd- ringsprojekten för järnvägsbroarna görs upp
32567: samt följande: på åtgärd av järnvägsstyrelsen och blir sam-
32568: Den till Pojo broarna hörande landsvägs- tidigt färdiga.
32569: svängbron vid Ekenäs skadades 5. 7. 1967 så Vägförbättringsprojektet har varit under
32570: illa, då motorfartyget Esso Finlandia törnade vederbörlig behandling och nästan alla utlå-
32571: mot den, att dess övre stålkonstruktion måste tanden har redan erhällits. Vägprojektet
32572: a.vlägsnas och bron tillfällig,t ersättas med berör såväl Karis som Ekenäs stadsplane-
32573: reservbromateriel för den tid den reparera- områden samt Ekenäs landskommuns bygg-
32574: des. Den skadade svängb:::-ons stålkonstruktion nadsplaneområde. Kommunerna har medde-
32575: har. på basen av entreprenadanbud givits åt lat, a.tt de ämnar ändra planerna i enlighet
32576: Valmet Oy: s skeppsvarv i Pansio för att med det uppgjorda vägprojektet. Arbetsrit-
32577: repareras före 31.10.1967. Härefter måste ningarna blir färdiga före utgången av inne-
32578: bron förses med nytt trälock, varför den varande år med undantag för broarna över
32579: kommer att vara i sitt förra skick i början Pojoviken.
32580: av november.
32581: Helsingfors, den 23 oktober 1967.
32582:
32583: Minister för kommuni.kationsväsendet och allmänna arbetena Leo Suonpää.
32584: Kirj. ksm. N:o 116.
32585:
32586:
32587:
32588: Friman ym. ~ Kolttien aseman parantamisesta.
32589:
32590: E duskunn an H er r a P u h e m i e h e ll e.
32591:
32592: Koltille rakennettiin mökit v. 1949 ja an- asuvat valtion kervan mlrentamissa mökeissä,
32593: nettiin maata 3 ha perhettä kohti. Heistä ei heillä ole yleensä mahdollisuutta kunnol-
32594: suurin osa sijoitettiin alussa tiettömään erä- liseen asumiseen, koska tavallista ·asunnon-
32595: maahan, johon ei katsottu sopivaksi alussa parantamislainaa tai - avustusta ei heille
32596: edes puhelinta rakentaa. Näitä ihmisiä ha- anneta.
32597: luttiin pitää silloin eräänlaisina näyteolioina Asian uudelleen järj,estely on ollut esillä
32598: matkustaville ja tutkijoilLe. Porotalous tosin mm. Inarin kunnallisvaltuuston kokouksessa
32599: alussa nousi. Se oli sodan jälkeen noin 450 kesäkuussa v. 1964 kolttaheimon edustajan
32600: ja muutaman vuoden kuluttua 5-6 000 po- Timo Titolan aloitteena, johon valtuusto on
32601: roa, mutta tänään niitä ei ole enempää kuin yhtynyt. Asiasta on toimitettu kunnallisval-
32602: ehkä 1000. Pääasiallisena syynä porokan- tuuston päätöksen mukainen ehdotus koltta-
32603: nan vähent~iseen on huonosti hoidettu lai- lain 5 ja 6 §: n mukaan rakennusten kor-
32604: dunkysymys. Sitä järjestettä;essä ei ole jaamiseksi ja uusimiseksi, mutta mitään ei
32605: otettu lainkaan huomioon sitä, että koltat ole vielä tapahtunut.
32606: ovat hoitaneet poronsa kotieläiminä kun Edellä esitetyn perusteella ja viitJaten val-
32607: muilla saamelaisilla ne ovat vain puolike- tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
32608: syjä. Kolttien porotalous ei tulekaan koskaan esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32609: kuntoon, ellei sille saada omaa hoitoaluetta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32610: - paliskuntaa.
32611: Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
32612: Koltille kerran rakennetut asunnot ovat piteisiin kolttien aseman parantami-
32613: olleet heikot ja vailla huolenpitoa. Tänään seksi uudistamalla ja laajentamalla
32614: ne ovat ihmisasuntoina kaiken arvostelun Sevettijärvellä ym. Näätämön asutus-
32615: alapuolella. Vaikka voimassaolevan koltta- ·alueella yhtenäisenä asutusyhteisönä
32616: lain 5 §: ssä on lupaus rahoittaa rakennusten elävien kolttien voimassaoleV'an kolt-
32617: korjausta ja laajennusta, niin se on toteut- talain perusteella rakennetut asunnot
32618: tamatta. Omatoiminen rakentaminen on yleistä asumistasoa vastaaviksi ja luo-
32619: mahdotonta, koska sellaiseen ei voi saada vuttamalla ne heidän omikseen kuin
32620: suomalaisten käyttämää lainaa tai avustusta. myös parantamalla tällä alueella asu-
32621: On esitetty kolttien sijoittamista omille vien kolttien tulojenhankintamahdolli-
32622: porotaloustiloilleen. Se onkin puolustetta- suuksia, sekä asettamalla suomalaisten
32623: vissa, mutta samalla täytyy muistaa, että se keskuudessa asuvat koltat tasa-arvoi-
32624: ei ratkaise koko kysymystä, koska tämän- seen asemaan muiden Suomen kansa-
32625: kään pienen kansan kaikkia jäseniä ei poro- laisten kanssa mm. luovuttamalla hei-
32626: talous tarvitse. Muitakin tuloja on osalle dän omikseen valtion nyt omistamat
32627: heistä swatava. Osa kansan jäsenistä työs- huonokuntoiset asunnot sekä anta-
32628: kenteleekin erilaisissa töissä ja myös asuu malLa heille niiden uudistamiseksi
32629: muiden Suomen kansalaisten keskuudessa. rakennus- tai asunnonparontamislai-
32630: Suomalaisilla ja koltilla on paljon perheyh- naa ja mahdollisesti tarvittavaa avus-
32631: teyksiäkin. Sikäli kuin he näissäkin oloissa tusta?
32632: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1967.
32633:
32634: Toivo Friman. Pekka Salla.
32635: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
32636: E 680/67
32637: 2
32638:
32639:
32640:
32641:
32642: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
32643:
32644: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- kolmen hehtaarin suuruinen alue tontti-
32645: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra maaksi. Kolttien porotalouden edistämiseksi
32646: Puhemies, olette lähettänyt vaLtioneuvoston oli koltille jo vuosina 1948-1952 hankittu
32647: asianomaisen jäsenen vastattavaksi Toivo valtion toimesta ja kustannuksella yli 1000
32648: Friman'in ym. tekemän ~uraavan sisältöisen siitosporoa ja lisäksi avustettu kolttien po-
32649: kysymyksen: ronhankintaa noin 200 käyttöporolla. Kolt-
32650: tien porokanta oli vuonna 1952 noin 2 500
32651: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimen- kappaletta. Vuoteen 1956 mennessä se oli
32652: piteisiin kolttien aseman parantami- noussut sotia edeltäneeseen tasoon eli noin
32653: seksi uudistamalLa ja laajentamalla 4 000 poroon. Hoitovuonna 1964-1965 po-
32654: Sevettijärvellä ym. Näätämön asutus- rokanta oli 4 133 luettua poroa, mutta luku-
32655: alueella yhtenäisenä asutusyhteisönä määrä lienee porojen kokoamiselle epäedul-
32656: elävien kolttien voimassaolevan kolt- listen kahden viimeisen talvikauden vuoksi
32657: talain perusteella rakennetut asunnot tilapäisesti supistunut noin 2 500 poroon.
32658: yleistä asumistasoa vastaaviksi ja luo- Kolttien omistamien rakennusten korjaa-
32659: vuttamalla ne heidän omikseen kuin miseen, parantamiseen, uusimiseen ja laajen-
32660: myös parantamalla tällä alueella asu- tamiseen sekä eräisiin muihin tarkoituksiin
32661: vien kolttien tulojenhankintamahdolli- myönnettiin vuoteen 1965 saakka valtion
32662: suuksia, sekä asettamalla suomalaisten varoista avustusta noin 30 000 markkaa vuo-
32663: keskuudessa asuvat koltat tasa-arvoi- sittain. Omatoiminen korjaamis- ja paran-
32664: seen 13.Semaan muiden Suomen kansa- tamistoiminta osoittautui 'kuitenkin liian hi-
32665: laisten kanssa mm. luovuttamalla hei- taaksi estämään asuntojen rappeutumista.
32666: dän omikseen valtion nyt omistamat Tämän vuoksi on rakennusten välttämättö-
32667: huonokuntoiset asunnot sekä anta- mät suojakorjaustyöt edellä mainittuun la-
32668: malla heille niiden uudistamiseksi kiin 4 päivänä kesäkuuta 1965 lisätyn 5 a §: n
32669: rakennus- tai asunnonparantamislai- noj•alla suoritettu sanotusta vuodesta alkaen
32670: naa ja mahdollisesti tarvitt,avaa avus- valtion toimesta ja kustannuksella. Näiden
32671: tusta~'' valtion toimesta vuonna 1965 ja kolmena
32672: seuraavana vuonna suoritettavien töiden kus-
32673: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit· tannuksiin, joiden rahoitustarve arvioitiin
32674: taen seuraavaa: noin 300 000 markaksi, on tähän mennessä
32675: Eräiden kolttien asuttamisesta 20 päivänä osoitettu tulo- ja menoarviossa varoja 40 000
32676: toukokuuta 1955 annetun lain (273/55) tar- markkrua vuosittain. Vuodelle 1968 on tar-
32677: koituksena oli säilyttää Petsamon :alueen koitukseen ehdotettu myönnettäväksi varoja
32678: kolttayhteisö ehjänä kokonaisuutena ja, luoda 140000 mk.
32679: edellytykset kolttien lähinnä porotaloudesta Hallitus on 12 päivänä elokuuta 1964 aset-
32680: saatavalle toimeentulolle. Tämän mukaisesti tanut toimikunnan selvittämään kolttalain-
32681: kolttayhteisö sijoitetiin Inarin kunnan säädännössä nykyiset olosuhteet huomioon
32682: alueelle ja koltille luovutettiin omistusoi- ottaen ilmenneet epäkohdat ja puutteellisuu-
32683: keuksin vastikk~tta valtion toimesta pää- det ja OOkemään niiden korjaamiseksi tar-
32684: osaltaan Sevettijärven ja N ellimön alueille peelliset lainsäädännölliset ehdotukset. Toi-
32685: rakennetut asunnot sekä tarpeellinen, yleensä mikunnan työ on valmistumisvaiheessa.
32686: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
32687:
32688: Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
32689: 3
32690:
32691:
32692:
32693:
32694: Till Riksdagens Herr Talman.
32695:
32696: 1 det syfte, som omförmäles i 37 § 1 mom. råde, i allmänhet på 3 hektar. För att
32697: riksdagsordningen, har Riksdagens Herr Tal- främja den av skoitarna bedrivna rensköt-
32698: man tilisänt vederbörande medlem av statsrå- seln hade redan under åren 1948-1952
32699: det för besvarande följ·ande spörsmål, som genom statens försorg och på dess bekostnad
32700: framställts av riksda.gsmannen Toivo Fri- anskaf:fats över 1 000 avelsrenar och därtili
32701: man m. fl.: hade skoltarna biståtts vid anskaffningen av
32702: renar med 200 bruksrenar. År 1952 var
32703: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgär- skoltarnas renstam cirka 2 500 renar. År
32704: der för förbättrande av: skoltarnas 1956 hade den stigit tili den nivå som var
32705: ställning genom att ombygga och ut- rådande före krigen, eller cirka 4 000 renar.
32706: vidga de på grund av gällande lag Förvaltningsåret 1964-1965 bestod renstam-
32707: om slmltar uppförda bostäderna för men av: 4133 räknade djur men torde an-
32708: de i Sevettijärvi m. fl. på Näätämö talet renar på grund av de två senaste
32709: kolonisationsområde i en enhetlig vinterperioderna som varit ofördelaktiga för
32710: grupp levande skoltarna så att de insamlandet av renarna tilifälligt sjunkit
32711: motsvarar allmän boendenivå och ge- tili cirka 2 500 renar.
32712: nom att överlåta dem i skoltarnas För reparation, förbättring, ombyggnad
32713: ägo ävensom genom att förbättra möj- och utvidgning av skoltarnas byggnader
32714: ligheterna tili inkomst för de skoJ.tar, samt för vissa andra ändamål beviljades tili
32715: som är bosatta på detta område, samt år 1965 av statens medel i understöd cirka
32716: genom att göra de skoltar som bor 30 000 mark per år. Denna självverksamhet
32717: mitt ibland finnarna likställda med vad beträffar reparation och förbättring av
32718: övriga finska medborgare bl. a.. genom byggnaderna visade sig dock vara alltför
32719: att överlåta i deras ägo de i dåligt långsam för a.tt förhindra bostäderna att
32720: skick varande bostäder som nu äges förfalla. Tili följd härav ha.r nödigbefunna.
32721: av staten samt genom att för bostä- grundreparationsarbeten i fråga om byggna-
32722: dernas ombyggnad bevilja dem bygg- der med stöd av en tili ovan nämnda lag
32723: nadslån eller lån för förbättrande av den 4 juni 1965 fogad 5 a § utförts från
32724: bostad och eventuellt nödiga under- och med näm:nda år genom statens försorg
32725: stöd?" och på dess bekostnad. För dessa arbeten
32726: som skulle utföras genom statens försorg
32727: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- under år 1965 och de tre därpå följande
32728: samt •anföra följande: åren, och vilkas finansieringsbehov uppskat-
32729: Syftet med lagen den 20 m:aj 1955 om tades tili cirka 300 000 mark, har hittilis
32730: anskaffande av boplatser åt vissa sko1tar anvisats i statsförslaget 40 000 mark per år.
32731: (273/55) var att bevara Petsamoskoltarna För år 1968 har för ändamålet föreslagits
32732: som en enhetlig grupp och skapa förutsätt- ett anslag på 140 000 mark.
32733: ningar för deras utkomst, närmast från Regeringen har den 12 augusti 1964 rtill-
32734: renskötseln. I enlighet härmed förlades satt en kommitte för att, med beaktande av
32735: skoltstammen tili Enare kommuns område de nu rådande förhållandena, utreda i skolt-
32736: och tili skoltarna överläts med äganderätt lagstiftningen förekommande missförhåUan-
32737: utan vederlag på åtgärd av staten bostäder, den och bristfälligheter och framställa nö-
32738: tili sin huvuddel uppförda på Sevettijärvi- diga lagstiftningsförslag tili avhjälpande av
32739: och N ellimiområdena, samt nödigt tomtom- dem. Kommittens arbete blir snart färdigt.
32740: Helsingfors den 27 oktober 1967.
32741: Lantbruksminister Nestori KaasaZainen.
32742: Kirj. ksm. N:o 117.
32743:
32744:
32745:
32746:
32747: Saarto ym.: Lyhy·taikaisissa työsuhteissa olevren työnteki-
32748: jäin eläkelain puutteellisuuksien korjaamisesta.
32749:
32750:
32751: E d u s k U! n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
32752:
32753: Työttömyys maassamme on tekijä, joka kutuksen. Mielestämme tulisi lyhytaikaisissa
32754: ei yksin aiheuta elintason laskua ja toimeen- työsuhteissa olevien .työntekijäin eläkelakia
32755: tulovaikeuksia työttömäksi joutuneelle työn- korjata niin, että työtön, joka ilman omaa
32756: tekijälle hänen aktiiviaikanaan. Nykyisten syytään joutuu työttömäksi, tulee eläketur-
32757: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- vaan nähden ainakin iJ.iik:imain samaan ase-
32758: tekijäin eläkelain puutteellisuuksista joh- maan työssäolevien kanssa. Tämä edellyttäisi
32759: tuen tulee työttömyys vaikuttamaan työn- lyhytaikaisissa. työsuhteissa olevien työnteik:i-
32760: tekijän ja hänen perheensä toimeentuloon jäin eläkelakia korjattavaksi niin, että eläke-
32761: eläketapahtuman sattuessa eläkettä. alenta- turva !karttuu !k:ysessä olevana työttömyys-
32762: vana tekijänä. aikana vähintään samassa suhteessa kuin
32763: Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- mitä työntekijä saa työttömyysavustusta
32764: tekijäin eläkelain suurena heikkoutena ja työttömänä olo aikanaan.
32765: epäkohtana on pidettävä sitä, että työttö- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
32766: myysaikana ei työntekijäin eläketurva kartu. tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
32767: Useat tuhannet työntekijät joutuvat vuosit- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32768: tain olemaan työttömänä, jopa suurimman vastattavaksi seuraavan !kysymyksen:
32769: osan vuodesta. Näin ollen työttömyys mu-
32770: rentaa eliilketurvaa erittäin tuntuvasti, eräi- Onko Hallitus !kiinnittänyt huomiota
32771: den arvioiden mukaan eläketurvassa tapah- siihen, ,että lyhytaikaisissa työsuhteissa
32772: tuu 35-40 pl"'8entin suuruusluokkaa oleva olevien työntekijäin eläkelaki jää tu-
32773: keskimääräinen alentuminen. hansien työntekijäin kOihdaUa ,tehotto-
32774: Epäkohtaan ovat eri yhteyksissä ·kiinnittä- maksi eikä vastaa tarkoitustaan riittä-
32775: neet huomiota työnt-ekijäin ammatilliset jär- vän eläketurvan antajana, k<lSka työt-
32776: jestöt, lä:hinnä Rakennustyöläisten ja Suo- tömyysarkana ei työntekijäin eiäke-
32777: men Muurarien liitot, joiden jäsenet pää- turva kartu, ja jos on,
32778: asiassa kuuluvat lyhytaikaisten työsuhteitten aikooko Hallitus ryhtyä asiassa sel-
32779: piiriin ja joutuvat erittäin raskaana koke- laisiin toimenpiteisiin, että mainittu
32780: maan työttömyyden elintasoa alentavan Vai- epäkohta tulee korjatuksi'/
32781: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1967.
32782:
32783: Veikko Saarto. Toivo Friman.
32784: Paavo Lagerroos. Väinö R. Vimanen.
32785: Pekka Salla. Olavi J. Laine.
32786:
32787:
32788:
32789:
32790: E •674/67
32791: 2
32792:
32793:
32794:
32795:
32796: E d u s k u Ii n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32797:
32798: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- ansainnut sanotussa laissa tarkoitetuissa töissä
32799: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra nykyään vooemmän kuin 1 200 markkaa, ei
32800: Puhemies, olette kirjeellänne 29 päivältä sinä vuonna ansirittua palkkaa kuitenkaan
32801: syyskuuta 1967 n: o 829 lähettänyt valtio- oteta huomioon eHi.kkeeseen oikeuttavana.
32802: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi Mainitusta säännöksestä johtuu, että työttö-
32803: kansanedustaja Ve1kko Saarron ym.. tekemän myys aiheuttaa ikeskeytylksen elä!keturvan
32804: seuraavan sisältöisen kysymyksen: karttumiseen ja heikentää eräissä tapauksissa
32805: varsin tuntuvastikin eliiJketurvaa. Huomioon
32806: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- ottaen sen, että työntekijäin elä:kelain mu-
32807: miota siihen, että lyhytaikaisissa työ- kainen eläke määräytyy eläkkeeseen oikeut-
32808: suhteissa olevien työntekijäin ·eläkelaki tavan palvelusajan perusteella, on todet-
32809: jää tuhansien työntekijäin kdhdalla tava, että työttömyys saattaa aiheuttaa kes-
32810: tehottomaksi ·eikä vastaa tarkoitustaan keytyksen eläketurvan karttumiseen myös
32811: riittävän eläiketurvan antajana, koska mainitun lain piiriin kuuluvien työntekijäin
32812: työttömyysaikana ei työntekijäin eläke- kohdalla niissä tapauksissa, joissa teollisuus-
32813: turva kartu, ja jos on, laitos on joutunut joko huomattavassa mää-
32814: aikooko Hallitus ryhtyä asiassa sel- rin supistamaan toimintaansa tai lopetta-
32815: laisiin toimenpiteisiin, ·että mainittu maan sen kokonaan.
32816: epäkohta tulee korjatuksi?" Saadun tiedon mukaan on eliilketurvakes-
32817: kUksessa ja työeläkelaitosten piirissä asiaan
32818: kiinnitetty huomiota jo pitkähkön ajan ja on
32819: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- eläketurvakeskuksessa parhaillaan selvittelyn
32820: taen seuraavaa: alaisena, voitaisiinko mainittujen laikien mu-
32821: Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- kaista ·eläkejärjestelmää muuttaa siten, että
32822: tekijäin eläkelain 5 § :n 1 momentin mukaan eliilketurvaa ka:rttuisi myös vakuut•etun oHessa
32823: eläkkeen vuotuinen määrä lasketaan työn- hlman omaa syytään työttömänä. Työn val-
32824: tekijän ansaitsemien niiden palkkojen yhteis- miStuttUa mainittu laitos tulee tekemään
32825: määrän nojalla, joiden perusteella on suori- asian johdosta tarpeelliset esitykset. Niiden
32826: tettu vakuutusmaksu mainitun iain mukaan. saavuttua asia otetaan käsittelyn alaiseksi
32827: Jos työntekijä on jonakin kalenterivuonna sosiaaliministeriö!llä.
32828: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
32829:
32830: Sosiaaliministeri Matti Koivunen.
32831: Kirj. ksm. N: o 118.
32832:
32833:
32834:
32835:
32836: Berner ym.: Pientonnistan hankkimiseen tarkoitettujen lai-
32837: nojen saannin turvaamisesta.
32838:
32839:
32840: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
32841:
32842: Kauppa- ja teollisuusministeriön 21 pm- ollen ei ole ihme, että lehdistössä katsottiin
32843: vänä maaliskuuta 1967 antamalla päätöksellä ministeriön kyseisen päätöksen tähdänneen
32844: julistettiin haettaviksi valtion ,tulO>- ja meno- lähinnä erään vastikään syntyneen, brutto-
32845: arvioon momentille 13 Pl. XXI: 51 otetusta vetoisuudeltaan noin 1 200 relkisteritonnin
32846: 400 000 markan määrärahasta lainoja pien- aluksia tarvitsevan yrityksen hankintojen ~te
32847: tonniston 'hankintaa varten. Haikuaikaa oli kemiseen lainoituskelpoisiksi tämän alun pe-
32848: heinäkuun 31 päivään 1967 asti, ja minis- rin paljon pienempien alusten hankkimiseen
32849: teriön asettamien yleisehtojen mukaan lai- ta11koitetun määrärahan turvin. Joka ta·pauk-
32850: noituskelpoisia kohteita olivat Itämeren ja sessa ministeriön toimenpiteet ovat aiheutta-
32851: Pohjanmeren liikenteeseen soveltuvat, brutto- neet epävarmuutta pientonllliston omistajien
32852: vetoisuudeltaan alle 500 rekisteritonnin aluk- keskuudessa ja ollut omiaan lisäämään luot-
32853: set. Hakuajan jo päätyttyä elokuun lopulla tamuspulaa valtiovaltaa :kohtaan yleen$äkin.
32854: ministeriö kuitenkin ilmoitti, että pienton- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
32855: nistolainat on uudelleen julistettu haetta- tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
32856: viksi syyskuun 15 päivään mennessä, koska esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32857: lainoituskelpoisten alusten bruttovetoisuuden nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32858: yläraja on korotettu 1200 rekisteritonniin.
32859: Entisten hakemusten katsottiin rauenneen ja Miten aiotaan turvata varsinruisen
32860: kaikkien lainaa hakevien oli lähetettävä uusi pientonni,ston han'l{lkimiseen välttämä-
32861: hakemus, jos halusivat tulla huomioon ote- tön lainansaanti Eduskunnan tähän
32862: tuiksi lainoja myönnettäessä. Tiimä määräys tarkoitukseen varaamasta maarara-
32863: aiheutti jo tehdyn työn ja siihen käytettyjen hasta, kun näitä lainoja myönnetään
32864: varojen ainakin osittain hukkaanmenon. lainojen hakuajan umpeen mentyä
32865: Myöskään suurempia aluksia tarvitsevat muutettujen yleismääräysten mll'kaan
32866: eivät määräajan lyhyydestä - runsaat kaksi huomattavasti suuremmiHekin aluksille
32867: viikkoa - johtuen ennättäneet löytää sopi- kuin alun perin oli tarkoitus,. ja
32868: vaa lainoirtuskohdetta ja neuvotella kauppa- katsoako Hallitus, että mainittujen
32869: ehdoista. Lainoituskelpoisten alusten ikoon ohjeiden muutos ja sen perusteella
32870: suurentaminen puolestaan pienensi varsinai- määrätty uusi lainojen hakuaili:a oHvat
32871: sen pieutonniston hankintaan halukkaille tu- kohtuulliset ja oikeudenmukaiset~
32872: levaa suhteellista osuutta lainavaroista. Näin
32873: Helsingissä 3 päivänä lo'kakuuta 1967.
32874:
32875: Arne Berner. Tuure Salo.
32876: E. J. Paavola. Pirkko Aro.
32877: Armas Leinonen. Irma Karvikko.
32878: Eeles Landström. Pekka Pesola.
32879:
32880: E 629/67
32881: 2
32882:
32883:
32884: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
32885:
32886: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- kantisina aluksina ja 2 000 bruttorekisteri-
32887: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- tonnia suljettuina suojakantisina aluksina.
32888: edustaja Arne Berner ym, esittäneet halli- Toimikunta perusteli ehdotustaan paitsi yh-
32889: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi denmukaisuussyillä myös sillä, että 500 brut-
32890: seuraavan kysymyksen: torekisteritonnia suuremmatkin alukset saat-
32891: tavat liikennöidä Saimaan kanavassa. Kun
32892: "Miten aiotaan .turvata varsinaisen kanava-alusten taloudellisuus suurelta osalta
32893: pientonniston hankkimiseen välttämä- riippuu myös siitä, että ne kanavan ollessa
32894: tön lainansaanti Eduskunnan tähän talvikuukausina suljettuna voivat liikennöidä
32895: tarkoitukseen varaamasta maarara- ainakin Itämerellä ja Pohjanmerellä, oli"li
32896: hasta, kun näitä lainoja myönnetään hankintamahdollåsuu~mia parannettava sellai.s-
32897: lainojen hakuajan umpeen mentyä tenkin alusten osalta, jotka suuruudeltaan
32898: muutettujen yleismääräysten mukaan ylittävät vanhentuneeksi katsottavan 500
32899: huomattavasti suuremmiHekin aluksille bruttorekisteritonnin ylärajan.
32900: kuin a:lun perin oli tarkoitus, ja Kun edellä mainitun toimikunnan mietintö
32901: katsooko Hallitus, että mainittujen oli valmistunut ennen laina:hakemusten 31
32902: ohjeiden muutos ja sen perusteella päivänä heinäkuuta 1967 päättyväksi mää-
32903: määrätty uusi lainojen hakuaika olivat rättyä jättöaå:kaa, kauppa- ja teollisuusminis-
32904: kohtuulliset ja oikeudenmukaiset~" teriö päätti ottamalla huomioon toimikunnan
32905: esittämät suositukset tarkistaa lainaehtoja,
32906: Vastauksena tähän kysymykseen esitän mikä valtioneuvoston ra:ha-asiainvaliokunnan
32907: kunnioittaen: annettua asiasta lausuntonsa toteutettiinkin
32908: Pientonnistokäsitteen määrittely on ollut julistamalla kauppa- ja teolliisuusministeriöi1
32909: epäselvää, sillä esimerkiksi pientonniston ve- 23 päivänä elokuuta 1967 antamalla päätäk-
32910: ronhuojennu'ksista 21 päivänä huhtikuuta sellä pientonnistolainat uudelleen haettavaksi
32911: 1961 annetun lain ( 209 /'61) 2 § : n mukaan 15 päivään syyskuuta 19·67 mennessä. :Mai-
32912: pientonnistoon kuuluvaksi katsotaan brutto- nittu ministeriön päätös lähetettiin erikseen
32913: vetoisuudeltaan alle 1 200 rekisteritonnin tiedoksi niille kahdelle hakijalle, jotka ku-
32914: suuru:iset kauppa-alukset, kun taas kauppa- luvan vuoden heinäkuun loppuun mennessä
32915: ja teollisuusministeriö, julistaessaan 21 päi- olivat hakeneet pientonnistolainaa.
32916: vänä maali·skuuta 1967 valtioneuvoston raha- Siihen nähden, että kuluvan vuoden heinä-
32917: asiainvaliokunnan lausunnon mukaisesti ku- kuun loppuun mennessä hakemuksensa jät-
32918: luvan vuoden menoarvion momentin 13 Pl. ;täneet hakijat ovat uusineet hakemuksensa,
32919: XXI: 51 siirtomäärärahasta pientonniston minkä lisäksi uuden haikuajan !kuluessa on
32920: han:kiintaa varten myönnettävät lainat haet- jätetty kaksi muuta haikemusta, ja kun kaikki
32921: tavaksi, asetti entiseen tapaan Iainansaannin jätetyt neljä hakemusta täyttävät alusten
32922: ehdoksi, että alusten tulisi olla Itämeren ja koon osalta tarkistettujen lainaehtojen vaa-
32923: Pohjanmeren liikenteeseen 1soveltuvia, brutto·· timukset, katson, että pientonnistolainojen
32924: vetoisuudeltaan alle ·500 rekisteritonnin suu- hakuehtojen muuttaminen oli oikeaan osunut
32925: ruisia. toimenpide ja näin ollen myöskin kohtuulli-
32926: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- nen ja oikeudenmukainen.
32927: riön kesäkuussa 1965 asettama suomalaisen Mitä taas tulee varsinaisen pientonniston
32928: pientonniston tarpeellisuutta ja toimintaedel- hanlk!kimiseen välttämättömän ~ainansaannin
32929: lytyksiä tutkinut toimikunta esitti 14 päivänä turvaamiseen tarkoitukseen varatusta määrä-
32930: kesäkuuta 1967 valmistuneessa mietinnössään rahasta, ilmoitan, että kaildd saapuneet ha-
32931: kuitenkin, että kaik!kien pientonnistoon luet- !kemukset tullaan kauppa- ja teollisuusminis-
32932: tavien alusten ylärajalksi olisi vahvistettava teriössä käsittelemään asianmukaisessa järjes-
32933: 1 200 bruttorekisteritonnia avoimina Suoja- tyksessä ja tasapuolisuutta noudattaen.
32934: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1967.
32935:
32936: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
32937: 3
32938:
32939:
32940:
32941: T H l R i ik s d a g en s H e r r T a l m a n.
32942:
32943: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen slutet shelterdäck. Kommissionen motiverade
32944: anger har riksdagsman Arne Berner m.fl. sitt förslag dels llied konformitetsskäl, del.s
32945: till vederbörande medlem av statsrådet för även llied att också större fartyg än fartyg
32946: avgivande av svar ställt följande spörsmål: på 500 bruttoregisterton kan trafrikera Saillia
32947: ikanal. Då kanalfartygens användning på ·ett
32948: "På vilket sätt ämnar man trygga ekonomiskt fördelaktigt sätt till stor del
32949: möjligheterna att erhålla nödvändiga beror ookså på att de, när kanalen är stängd
32950: lån för anskaffning av småtonnage under vintermänaderna, kan idka trafik åt-
32951: ur det anslag Riksdagen avsatt för minstone på Östersjön och Nordsjön, borde
32952: ändamålet, då dylika lån enligt de anskaffningsmöjligheterna förbättras också
32953: efter ansökningstidens utgång änd- för sådana fartygs vidkommande, SOlli över-
32954: rade allmänna bestämmelserna beV'iljas stiger den numera föråldrade Övre gränsen
32955: t.o.m. betydligt större fa.rtyg än me- på 500 bruttoregisterton.
32956: ningen ursprungligen var, oeh Då ovan nämnda lkommissions betänkande
32957: anser Regeringen, att nämnda änd- förelåg färdigt, innan tiden för inlällinande
32958: ring av anvisningarna och den nya a v låneansökningar, viiken hade beställits att
32959: ansokningstid som med stöd dära v utgå den 31 juli 1967, hade utlöpt, beslöt
32960: beviljades är skäliga o0h rättvisa~" handels- och industriministeriet llied beak-
32961: tande av kommissionens rekommendationer
32962: Såsom svar på detta spörsmål får jag revidera lånevillkoren, vilket sedan stats-
32963: vördsamt anföra följande: rådets finansutskott hade yttrat sig i saken
32964: Definitionen på småtonnage har varit genomfördes genolli a;tt handels- och industri-
32965: oklar, t.ex. i 2 § lagen den 21 april 1961 ministeriet genolli heslut av den 23 augusti
32966: om skattelruttnader för småtonnage (209/61) 1967 utsatte ny tid för ansökan Olli små-
32967: hänförs till småtonnaget handelsfartyg med tonnagelån, viiken utgiek den 15 septem:ber
32968: en bruttodräktighet under 1 200 registerton 1967. Nämnda beslut av ministeriet delgavs
32969: till småtonnaget, medan åter handels- och sär.ski1t de två sökande, solli före utgången
32970: industriministeriet, när ministeriet den 21 av juli månad detta år hade sökt småtonnage-
32971: mars 1967 i enlighet llied statsrådets finans- lån.
32972: utskotts utlåtande förklarade de Iän som I anseende tiH att de sökande som hade
32973: skulle utgå ur reservationsanslaget under inlämnat ansökan före utgången av juli
32974: 13 Ht. XXI:51 i innevarande års utgifts- månad detta år förnyat såna ansökningar,
32975: stat lediga tili ansokan, såsom tidigare upp- vartill kommer att två andra ansökningar
32976: ställde som villkor för erhållande av lån, att inlämnats inolli den nya ansOkningstiden,
32977: fartygen, vilka skulle vara lällipade för tra- och då alla fyra ansökningar vad fartygets
32978: fik på Östersjön och Nordsjön, inte fick storlek heträffar uppfyller fordringarna i
32979: överstiga 500 bruttoregisterton. de reviderade lånevillkoren, anser jag, att
32980: Den kommission som ministeriet för kolli- ändringen av lånevillkoren för småtonnage-
32981: lliunikationsväsendet och alllliänna arbetena lån var en åtgärd i rätt riktning och dä:mned
32982: i juni 1965 tillsatte för att undersöka det även en skälig och rättvis åtgärd.
32983: finländska slliåtonnagets behövlighet och Vad åter beträffar tryggandet av möjlig-
32984: verksallihetsförutsättningar, föreslog ellieller- heterna att erhå:lla nödvändiga lån för an-
32985: tid i sitt betänkande av den 14 juni 1967, skaffning av egentligt smätonnage ur det för
32986: att Övre gränsen för hela småtonnagets far- ändalliålet reserverade anslaget kan jag
32987: tyg Skulle vara 1 200 bruttoregisterton i meddela, att alla irrkollina ansökningar kom-
32988: fråga Olli fartyg med öppet shelterdäck och mer att bel:tandlas i handels- och industri-
32989: 2 000 registerton i fråga Olli fartyg llied lliinisteriet i behörig ordning och opartiskt.
32990: Helsingfors den 14 oktober 1967.
32991:
32992: Handels- och industrirruinister Olavi Salonen.
32993: Kirj. ksm. N:o 119.
32994:
32995:
32996:
32997:
32998: Berner ym.: Käytettyjen autojen ulkomaisten myyjien toi-
32999: minnasta.
33000:
33001:
33002: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
33003:
33004: Efta-sopimuksen johdosta Suomi on sitou- epäedullinen sen vuoksi, että sitä rasittavat
33005: tunut poistamaan tuontisäännöstelyn tämän vientimaan vähittäismyynnissä perityt verot
33006: vuoden loppuun mennessä, mikä merkitse'e ja palkkiot, eikä hinta ole oikeassa suhteessa
33007: mm. käytettyjen henkilöautojen tuonnin va- valmistajan myymän uuden auton vientihin-
33008: pautumista. taan. Tämä puolestaan voi johtaa väärien
33009: Käytettyjen henkilöautojen tuonti on viime ostohintojen ilmoi;ttamiseen ja valuutan sala-
33010: vuosina ollut käytännöllisesti katsoen kiellet- kuljetukseen. Tanskassa autokauppa toimii
33011: tyä, sillä vain ulkomailla määräajan asune'et verotuksensa puolesta likipitäen samoissa olo-
33012: Suomen kansalaiset ovat voineet tuoda auton suhteissa kuin meillä, ja siellä asia on rat-
33013: muuttotavarana maahan. Tuontisäännöstelyn kaistu siten, että käytetyn auton verotus-
33014: aikana sen sijaan käytettyjä henkilöautoja arvoksi lasketaan 90 % vastaavan uuden
33015: tuotiin melkoisia määriä. Varhaisin kokemus auton v.erotusarvosta, mikäli auto on ulko-
33016: tästä on surullisen kuuluisa Checker-kauppa, mailla ollut vähintään 6 kk rekisterissä.
33017: jolla ammattiautoilijoille tuotiin lähes lop- Muussa tapauksessa on verotusarvo sama
33018: puunkulunutta kalustoa. Eniten käytettyjä kuin uudessakin autossa. Tämän järjestelyn
33019: autoja tuotiin kuitenkin maahamme palkka- avulla on siellä pystytty tehokkaasti ehkäi-
33020: valuuttojen perusteella ja varsinkin merimie- semään epäterve autotuonti.
33021: hille myönnetyin lisenssein, mutta vain har- Edellä ol'evan perusteella ja viitaten valtio-
33022: voissa tapauksissa auto tuli lisenssin hakijan päiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin esi-
33023: henkilökohtaiseen käyttöön. Sen sijaan joukko tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
33024: keinottelijoita pääsi nauttimaan tästä järjes- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
33025: telmästä sellaisin menettelyin, että niitä vielä symyksen:
33026: tänä päivänä puidaan maamme oikeusistui-
33027: missa. Useimmissa tapauksissa maahantuodut Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33028: käytetyt autot ovat olleet romutettavaksi jo jonkin aikaa ulkolaiset käytettyjen
33029: kypsää tavaraa, jota vientimaassa ei ole enää autojen myyjät ovat valmistelleet
33030: kannattanut tai saanut pitää liikenteessä. markkinoita maassamme, ja jos on,
33031: Mutta vaikka autot olisivatkin vielä olleet onko se ryhtynyt toimenpiteisiin tä-
33032: käyttökelpoisia, eivät ne varusteiltaan ole män kansantaloudellista tappiota, kei-
33033: yleensä olleet maamme olosuhteisiin sopivia. nottelua ja suurta valuuttatuhlausta
33034: Sitäpaitsi käytetyn auton hinta ulkomailla on vaativan toiminnan ehkäisemiseksi?
33035: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1967.
33036:
33037: Arne Berner. Eeles Landström.
33038: E. J. Paavola. Tuure Salo.
33039: Pekka Pesola. Pirkko Aro.
33040: Armas Leinonen. Irma Karvikko.
33041:
33042:
33043:
33044:
33045: E 701/67
33046: 2
33047:
33048:
33049:
33050:
33051: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
33052:
33053: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu
33054: kirjelmässä 3 päivältä lokakuuta 1967 ovat toinrialaani, ,esitän vastauksena lnmnioitta-
33055: kansanedustajat Arne Berner ym. valtio- vasti seuraavaa.
33056: päiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin viita- Hallitus on 3 päivänä marraskuuta 1967
33057: ten esittäneet valtioneuvoston asianomaisen tehnyt Eduskunnalle esityksen uudesta auto-
33058: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ja moottoripyöräverolaista. Kun on odotetta-
33059: vissa, että vuoden 1968 alusta lukien maahan
33060: ruvetaan tuomaan runsaasti käytettyjä au-
33061: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että toja, hallitus mainitussa esityksessä ehdottaa,
33062: jo jonkin aikaa ulkolaiset käytettyjen että käytetyn auton vero olisi 90 prosenttia
33063: autojen myyjät ovat valmistelleet vastaavan uuden auton verosta. Säännökset
33064: markkinoita maassamme, ja jos on, siitä, milloin autoa maahan tuotaessa on
33065: onko se ryhtynyt toimenpiteisiin tä- pidetJtävä käytettynä, on tarkoitus antaa ase-
33066: män kansantaloudellista tappiota, kei- tuksella. Tällä tavoin hallitus katsoo kysy-
33067: nottelua ja suurta valuuttatuhlausta myksen käytettyjen autojen vastaisesta maa-
33068: vaativan toiminnan ehkäisemiseksi?" hantuonnista tulevan hoidetuksi.
33069: Helsingissä marraskuun 3 päivänä 1967.
33070:
33071: Ministeri Mauno Koivisto.
33072: 3
33073:
33074:
33075:
33076:
33077: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
33078:
33079: I en till Eder, Herr Talman, riktad skri- Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör
33080: velse av den 3 oktober 1967 har riksdagsman till mitt verksamlretsområde får jag såsom
33081: Arne Berner m. fl. med hänvisning till 37 § svar vördsamt anföra följande:
33082: 1 mom. riksdagsordningen till vederbörande Regeringen a.vlät den 3 november 1967
33083: medlem av statsrådet för avgivande av svar till Riksdagen en proposition med förslag till
33084: ställt följande spörsmå]: en ny lag om bil- och motorcykelskat•t. Då
33085: från och med ingången av år 1968 en riklig
33086: "Är Regeringen medveten om att import av begagnade bilar är att emotse,
33087: utländska säljare av begagnade bilar föreslår regeringen i sin nämnda proposition
33088: redan under en tid har förberett att skatten för en begagnad bil skulle utgöra
33089: marknaden i vårt land, och om så är 90 % av skatten för motsvarande nya bil.
33090: fallet, Avsikten är att genom förordning stadga när
33091: har Regeringen vidtagit åtgärder en bil vid införsel till landet bör betraktas
33092: för att förhindra denna verksamhet, såsom begagnad. Regeringen anser, att frå-
33093: som är ägnad att medföra national- gan om den framtida imporoon av begagnade
33094: ekonomisk förlust, spekulation och bilar på detta sätt blivit skött.
33095: stort slöseri med valuta?"
33096: Helsingfors den 3 november 1967.
33097:
33098: Minister Mmtno Koivisto.
33099: Kirj. ksm. N:o 120.
33100:
33101:
33102:
33103: Berner ym.: Pakettiautoista kannettavaksi ehdotetun auto-
33104: veron aiheuttamista epäkohdista.
33105:
33106: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
33107: Hallitus on auto- ja moottoripyöräverolain 1\Iikäli halutaan estää keinottelu, jota ny-
33108: muutosesityksessään n:o 90/67 ehdottanut, kyisin ehkä harjoitetaan lähinnä henkilöauto-
33109: että myös lain 7 §: ssä mainittujen paketti- tyyppisten pakettiautojen kanssa, voitaisiin
33110: autojen verottomuus poistettaisiin. Nämä pa- verottoman pakettiauton vähimmäispainora-
33111: kettiautot, joiden kokonaispainon on oltava jaa korottaa esim. 2 300 kiloon, jolloin kei-
33112: vähintään 1 700 kg, ovat rakell!teeltaan joko notteluvälineinä käytetyistä pakettiautoista
33113: henkilö- tai kuorma-autotyyppisiä. Viimeksi tulisi verollisia. Sen sijaan kaikkien paketti-
33114: mainitut ovat tyypillisiä työvälineitä - ne autojen saattaminen autoveron alaisiksi on
33115: voivat olla myös avolavaisia - eikä niiden sekä kansantaloudellisten että liiketaloudel-
33116: kanssa ole mitään keinottelumahdollisuuksia, listen seuraustensa vuoksi erittäin arvelut-
33117: koska niitä ei yleensä voida käyttää muuhun tavaa.
33118: kuin tavaran kuljetukseen. Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
33119: Hallituksen esitys merkitsee sitä, rettä pa- päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
33120: kettiautojen hinnat kohoaisivat jopa lähes tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
33121: kaksinkertaisiksi. Koska näin kalliiden auto- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
33122: jen ostamiseen tuskin kellään on varaa, olisi symyksen:
33123: seurauksena kysynnän kohdistuminen kuorma-
33124: autoihin, joiden kokonaispainon on moottori- Onko Hallitus tietoinen siitä, minkä
33125: ajoneuvoasetuks'en mukaan oltava vähintään suuruisia ylimääräisiä valuuttamenoja
33126: 2 600 kg, ja joista ei peritä autoveroa. Sen sen auto- ja moottoripyöräverolain
33127: sijaan valuuttamenot niiden osalta suureni- muutosesityksen hyväksyminen tulisi
33128: sivat merkittävästi. Samalla useat pienet liik- käytännössä merkitsemään sen joh-
33129: keet tahtomattaankin joutuisivat hankkimaan dosta, että kysyntä tulisi siirtymään
33130: käyttöönsä enemmän kuljetuskapasiteettia maahantuontihinnaltaan paket:tiautoj a
33131: kuin tarvitsevat, mikä puolestaan teldsi kul- kalliimpiin kuorma-autoihin, mitä hait-
33132: jetukset epätaloudellisiksi kohonneiden polt- taa yrittäjille aiheutuisi tarpeettoman
33133: toaine-, huolto- ym. kustannusten muodossa. suuren kuljetuskapasiteetin hankkimi-
33134: Tätäkin kautta esitetyn toimenpiteen vaiku- sesta ja sen aiheuttamasta kuljetusten
33135: tukset heijastuisivat haitallisesti muun muassa muuttumisesta repätaloudellisemmiksi
33136: maksutaseeseen ja kotimaisen yrittäjätoimin- kuin ennen, ja
33137: nan kilpailukykyyn. Lisäksi kuorma-autoihin mitä tarpeebtomia kustannuksia koi-
33138: siirtyminen aiheuttaisi ylimääräisiä kustan- tuisi yksityisille varastotyöntekijöille
33139: nuksia yrittäjille ja heidän palveluksessaan siitä, että heidän olisi ammattinsa säi-
33140: oleville varastotyöntekijöille, joiden olisi ny- lyttämiseksi hankittava henkilö- ja pa-
33141: kyisen henkilö- ja pakettiauton kuljettami- kettiauton kuljettamiseen oikeuttavaa
33142: seen oikeuttavan ajokortin sijaan hankittava ajokorttia tuntuvasti kalliimpi kuor-
33143: kuorma-auton kuljettamiseen oikeuttava ajo- ma-auton ajokortti?
33144: kortti.
33145: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1967.
33146:
33147: Arne Berner. Eeles Landström.
33148: E .•J. Paavola. Tuure Salo.
33149: Pekka Pesola. Pirkko Aro.
33150: Armas Leinonen. Irma Karvikko.
33151: E 700/67
33152: 2
33153:
33154:
33155:
33156:
33157: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
33158:
33159: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin mitä tarpeebtomia kustannuksia koi-
33160: nojalla ovat kansanedustaja Arne Berner ym. tuisi yksityisille varastotyöntekijöille
33161: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäse- siitä, että heidän olisi ammattinsa säi-
33162: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: lyttämiseksi hankittava henkilö- ja pa-
33163: kettiauton kuljettamiseen oikeuttavaa
33164: "Onko Hallitus tietoinen siitä minkä ajokorttia tuntuvasti kalliimpi kuor-
33165: suuruisia ylimääräisiä valuuttamenoja ma-auton ajokortti?"
33166: sen auto- ja moottoripyöräverolain
33167: muutosesityksen hyväksyminen tulisi Kysymyksessä tarkoitettu hallituksen esitys
33168: käytännössä merkitsemään sen joh- n: o 90 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
33169: dosta, että kysyntä tulisi siirtymään annetun lain muuttamisesta on tänään pe-
33170: maahantuontihinnaltaan pakettiautoja ruutettu. Samalla eduskunnalle on annettu
33171: kalliimpiin kuorn1a-autoihin, mitä hait- uusi 'esitys auto- ja moottoripyöräverolaiksi,
33172: taa yrittäjille aiheutuisi tarpeettoman jonka mukaan verovapaiden pakettiautojen
33173: suuren kuljetuskapasiteetin hankkimi- kokonaispainoraja säilyisi 1 700 kilona. Edellä
33174: sesta ja sen aiheuttamasta kuljetusten olevan perusteella katson, että enemmän vas-
33175: muuttumisesta epätaloudell isemmiksi tauksen antaminen kysymykseen ei ole ai-
33176: kuin 'ennen, ja heellista.
33177: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1967.
33178:
33179: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
33180: 3
33181:
33182:
33183:
33184:
33185: Till Riksdagens Herr Talman.
33186:
33187: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen vilka onödiga kostnader enskilda la-
33188: har riksdagsman Arne Berner m. fl. till ve- gerarbetare skulle få vidkännas genom
33189: derbörande medlem av statsrådet för avgi- att de för att kunna kvarstå i yrket
33190: vande av svar översänt följande spörsmål: skulle nödgas anskaffa körkort för
33191: lastbil, vilket är kännbart dyrare än
33192: "Är Regeringen medveten om hur det körkort som medför rätt att köra
33193: stora extra valutautgifter antagande person- och paketbil?"
33194: av propositionen med förslag till änd-
33195: ring av lagen om bil- och motorcykel- Regeringens i spörsmålet avsedda propo-
33196: skatt i praktiken skulle kornma att sition nr 90 med förslag tili lag angående
33197: medföra med anledning av att ef.ter- ändring av lagen om bil- och motorcykelskatt
33198: frågan skulle flyttas över på lastbilar har i dag återtagits. Samtidigt har riksda-
33199: med högre importpris än paketbilar, gen förelagts en ny proposition angående
33200: viiken olägenhet som skulle åsamkas bil- och motorcykelskatt, enligt viiken skatte-
33201: företagarna genom anskaffningar av fria paketbilars totalvikt bibehålles vid 1 700
33202: onödigt stor transportkapacitet och kilogTam. På grund härav anser jag, a:tt nå-
33203: genom att transporterna därigenom got vidare svar på spörsmålet icke är på-
33204: skulle bli mera oekonomiska än tidi- kallat.
33205: gare, och
33206: Helsingfors den 3 november 1967.
33207:
33208: Finansminister Mauno Koivisto.
33209: Kirj. ksm. N:o 121.
33210:
33211:
33212:
33213:
33214: Niinikoski ym.: Pohjois-Suomen tierakennustoiminnan tehos-
33215: tamisesta.
33216:
33217:
33218: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
33219:
33220: Tienrakennustoiminta on viime aikoina las- kien työllisyysnäkökohtien nojalla, on kuiten-
33221: kenut Pohjois-Suomessa voimakkaasti. Tästä kin nämä ja muut kansalaisten elämään ali-
33222: on ollut seurauksena työkohteiden vähenemi- •kehittyneillä alueilla vaikuttavat tekijät otet-
33223: nen j·a työttömyyden lisääntyminen. Kuiten- tava huomioon. Tämän takia TVL:n suun-
33224: kin varsinkin Oulun- ja Lapin lääneissä on nitteluviranomaisten maamme pohjoisosissa
33225: vielä paljon puutteellisen tiestön takana ole- käyttämiä pelkkiä "tie- ja liikennetaloudel-
33226: via alueita. Tämä estää taloudellisen elämän lisia" ohjeita ei voida pitää yksinomaisina,
33227: monipuolistumisen ja hyvinvoinnin lisäänty- vaan myöskin kehitys- ja työllisyyspoliittiset
33228: misen. näkökohdat on edelleen otettava mukaan. Jos
33229: Valtiovallan suhtaantuminen teiden raken- näin ei menetellä, niin Pohjois-Suomen maa-
33230: tamiseen ja uusien korjaamiseen näyttää seudulle ei rakenneta enää yhtään uutta
33231: maan pohjoisosissa edelleen vaikentuvan tietä tahi entisiä korjata. Seurauksena on
33232: TVL: n uusien ohjeiden vuoksi. Niiden mu- vaikean työllisyystilanteen paheneminen en-
33233: kaanhan on pyrkimyksenä yhtäläistää käy- tisestään.
33234: täntö kannattavuuslaskelmien suorittamisen Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
33235: osalta koko maassa, joka saattaisi luonnolli- 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
33236: sesti maan harvaan asutut ja pohjoiset seu- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33237: dut tuntuvsti huonompaan asemaan. vaksi seuraavan kysymyksen:
33238: Kun viranomaisten suunnitelmissa tuntuu
33239: lisäksi olevan työllisyysnäkökohtien täydelli- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33240: nen huomioimatta jättäminen, ei suuntausta uusien tie- j.a liikennetaloudellisten
33241: valtion tienrakennustoiminnassa voida pitää suunnitteluohjeiden johdosta valtion
33242: hyväksyttävänä. Samaan aikaan kun kehitys- tierakennustoiminta on voimakkaasti
33243: aluelainsäädännön avulla pyritään auttamaan supistumassa Pohjois-Suomessa ja ai-
33244: maamme alikehittyneiden alueiden taloudel- heuttaa työllisyyden vaikeutumista en-
33245: lista kasvua, on tienrakennustoiminnassa val- tisestään, ja jos on,
33246: lalle pääsevä suuntaus tälle täydellinen vasta- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33247: kohta ja johtaa yhä voimakkaampaan muut- ryhtyä työllisyys- ja kehitysaluepoliit-
33248: toliikkeeseen pohjoisesta etelään. Vaikka on- tisten näkökohtien huomioon ottami-
33249: kin selvää, että teitä ei pidä rakentaa pelk- seksi myös tienrakennustoiminnassa?
33250: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1967.
33251:
33252: Paavo Niinikoski. Pekka Vilmi.
33253: Veikko Hanhirova. Veikko Honkanen.
33254: Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
33255:
33256:
33257:
33258:
33259: E 694/67
33260: 2
33261:
33262:
33263:
33264: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll c.
33265:
33266: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- kehitettäessä kiinnitettävä huomiota asutuk-
33267: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra sen sekä maa- ja metsätalouden, teollisuuden,
33268: Puhemies, olette kirjeellänne 5 päivältä loka- voimatalouden, kaivostoiminnan, kaupan- ja
33269: kuuta 1967 lähettänyt valtioneuvoston asian- muiden elinkeinojen odotettavissa oleviin lii-
33270: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- kennetarpeisiin. Ko. ohjeiden mukaan tulee
33271: taja Paavo Niinikosken ym. seuraavan sisäl- edelleen tiesuunnittelun perustua tarkoituk-
33272: töisen kysymyksen: sen mukaisiin liikennetutkimuksiin ja niiden
33273: pohjalta laadittuun, yleensä seuraavien 20
33274: _"Onko Hallitus tietoinen siitä, että vuoden liikennekehitystä koskevaan arvioon
33275: uusien tie- ja liikennetaloudellisten siten, että tie voidaan sen mukaan kun lii-
33276: suunnitteluohjeiden johdosta valtion kenne edellyttää, rakentaa joko yhtäjaksoi-
33277: tierakennustoiminta on voimakkaasti sesti tai vaiheittain valmiiksi. Tällöin on oh-
33278: supistumassa Pohjois-Suomessa ja ai- jeiden mukaan käytettävä sellaisia mitoitus-
33279: heuttaa työllisyyden vaikeutumista en- arvoja kuin liikenteen ja tienpidon kannalta
33280: tisestään, ja jos on, ottaen huomioon kustannustekijät, on tarkoi-
33281: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuksenmukaista ja taloudellista.
33282: ryhtyä työllisyys- ja kehitysaluepoliit- Kyselyssä mainitut tie- ja vesirakennus-
33283: tisten näkökohtien huomioon ottami- hallituksen ohjeet sisältävät ohjeita ja esi-
33284: seksi myös tienrakennustoiminnassa ~" merkkejä tie- ja liikennetaloudellisten laskel-
33285: mien suorittamiseksi. Täten ne kussakin
33286: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- esiintyvässä tapauksessa helpottavat valtio-
33287: taen seuraavaa: neuvoston teknillisissä ohjeissa mainittujen
33288: Yleisten teiden tienpitoa koskevat säädök- teiden mitoitusarvojen määräämistä sekä in-
33289: set sisältyvät v. 1954 yleisistä teistä annet- vestointivaihtoehtojen arvostelemista taloudel-
33290: tuun lakiin sekä sen nojalla v. 1957 annet- liselta kannalta. Täten eivät ko. laskelmat
33291: tuun asetukseen. Niissä on yksityiskohtaiset sisällä mitään uusia periaatteita, eivätkä mää-
33292: säädökset yleisten teiden tienpidosta samoin- rittele tieinvestointien suorittamista maan eri
33293: kuin tiealoitteista ja niiden käsittelystä. Näi- alueilla, joka välittömästi riippuu käytettä-
33294: den säädösten nojalla on valtioneuvosto anta- vissä olevista varoista.
33295: nut 7. 6. 1962 yleisten teiden tekemistä ja Tierakennustoiminnan laajuus pohjoisissa
33296: kunnossapitoa koskevat teknilliset ohjeet, tie- ja vesirakennuslaitoksen neljässä pii-
33297: jotka sisältävät myös ohjeet teiden suunnit- rissä on kehittynyt viime vuosina seuraa-
33298: telusta. Niiden mukaan on mm. tieverkkoa vasti:
33299: Tierakennuksen sijoitusmenot mmk
33300: Piiri 1963 1964 1965 1966
33301: Keski-Pohjanmaa ............... . 9.4 14.3 21.4 21.6
33302: Oulu .......................... . 22.1 30.7 33.9 28.7
33303: Kainuu ........................ . 9.6 9.0 10.2 16.0
33304: Lappi ......................... . 24.6 33.3 38.9 47.6
33305: Yhteensä ....................... . 65.7 87.3 104.4 113.9
33306: % tierakennusmäärärahoista ..... . 23.0 24.5 24.7 26.6
33307:
33308: Vaikka hintatason nousu otettaisiin huo- investointimäärärahoista kasvanut, mikä lä-
33309: mioon, on Pohjois-Suomen tieinvestointien hinnä johtuu pyrkimyksistä järjestää töitä
33310: määrää täten lisätty neljänä viimeksi kulu- niitä vailla oleville.
33311: neena vuonna. Samalla on alueen osuus tie-
33312: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, marraskuun 2 päiviinä 1967.
33313:
33314: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
33315: 3
33316:
33317:
33318:
33319:
33320: 'l' i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33321:
33322: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skall bl. a. vid utvecklandet av vägnätet upp-
33323: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- märksamhet fästas vid bosättningens samt
33324: velse av den 5 oktober 1967 till vederbörande lant- och skogshushällningens, industrins,
33325: medlem av statsrädet för avgivande av svar krafthushällningens, gruvverksamhetens, han-
33326: översänt följande av riksdagsman Paavo delns och övriga näringars emotsedda trafik-
33327: Niinikoski m. fl. underteclrnade spörsmäl: behov. Enligt anvisningarna i fräga bör väg-
33328: planeringen grunda sig pä ändamålsenliga
33329: "Är Regeringen medveten om att trafikundersökningar och på basen av dessa,
33330: statens vägbyggnadsverksamhet till i allmänhet för de närmaste 20 årens trafik-
33331: följd av de nya väg- och trafikekono- utveckling uppgjorda beräkningar sälunda,
33332: miska planeringsanvisningarna kraftigt att vägen allt efter de krav trafiken ställer,
33333: häller på att inskränkas i norra Fin- kan färdigbyggas kontinuerligt eller i olika
33334: land, varav följer, att sysselsättningen skeden. Härvid skall enligt anvisningarna
33335: sälunda ytterligare försväras, och om användas sädana mätningsvärden, vilka frän
33336: sä är fallet, trafik- och väghållningssynpunkter med be-
33337: tili vilka ätgärder ämnar Regeringen aktande av kostnadsfaktorerna är ändamåls-
33338: skrida för beaktande av sysselsätt- enliga och ekonomiska.
33339: nings.. och utvecklingsomrädespolitiska Väg- och vattenbyggnadsstyrelsens i spörs-
33340: synpunkter ocksä i fräga om väg- målet nämnda anvisningar innehåller anvis-
33341: byggnadsverksamheten ?" ningar och exempel till ledning för utföran-
33342: det av väg- och trafikekonomiska beräk-
33343: Säsom svar pä spörsmälet får jag vördsamt ningar. Sälunda underlätter de i varje sär-
33344: anföra följande: skilt fall bestämmandet av de i statsrädets
33345: Stadgandena angäende allmänna vägars tekniska anvisningar nämnda mätningsvär-
33346: väghållning ingår i 1954 ärs lag om all- dena för vägar samt bedömningen frän eko-
33347: männa vägar och i den med stöd av denna nomisk synpunkt av investeringsa.lternativen.
33348: lag är 1957 givna förordningen. I dessa fin- Sälunda innehäller beräkningarna i fråga
33349: nes detaljerade stadganden om allmänna inga nya principer eller stipulationer om
33350: vägars väghällning ävensom om initiativ till verkställande av väginvesteringar inom lan-
33351: vägar och behandlingen av dem. Med stöd dets olika omräden, då dessa är direkt be-
33352: av dessa stadganden har statsrådet 7. 6. 1962 roende av de tili buds stäende medlen.
33353: utfärdat tekniska anvisningar angäende byg- Omfattningen av vägbyggnadsverksamheten
33354: gande och underhäll av allmänna vägar, inom väg- och vattenbyggadsverkets fyra
33355: vilka även innehäller anvisningar angäende distrikt i norr har under de senaste ären
33356: planering av vägar. Enligt dessa anvisningar utvecklats enligt följande:
33357: Vägbyggnadsverksamhetens investerings-
33358: Distrikt utgifter mmk
33359: 1963 1964 1965 1966
33360: Mellersta Österbotten ........... . 9.4 14.3 21.4 21.6
33361: Uleåborg ....................... . 22.1 30.7 33.9 28.7
33362: Kajanaland .................... . 9.6 9.0 10.2 16.0
33363: Lappland ...................... . 24.6 33.3 38.9 47.6
33364: Sammanla.gt ................... . 65.7 87.3 104.4 113.9
33365: % av vägbyggnadsanslagen ..... . 23.0 24.5 24.7 26.6
33366: 4
33367:
33368: Även om prisnivåstegringen tas i beaktande slagen vuxit, vilket närmast beror på strä-
33369: har väginvesteringarna i norra Finland un- vandena att ordna arbetstillfällen åt dem
33370: der de senaste fyra åren ökats. Samtidigt som saknar sådana.
33371: har områdets andel av väginvesteringsan-
33372: Helsingfors, den 2 november 1967.
33373:
33374:
33375: Minister för kummunikationsväsendet och allmänna arbetena Leo Suonpää.
33376: Kirj. kmn. N:o 122.
33377:
33378:
33379:
33380:
33381: Salama ym.: Asunnonvälitystoiminnassa esiintyvistä epäkoh-
33382: dista.
33383:
33384:
33385: E d u s kunnan He r r a P u h e m i e h e U e.
33386:
33387: Asunnonvälitysliikkeistä 12. 10. 1962/543 tetään edelleen välittäjien taloudelliseksi hyö-
33388: annetussa asetuksessa on asunnonvälityksestä dyksi erinäisissä tapauksissa.
33389: yleiset määräykset, valvontaa, pakkokeinoja Ei voida enää katsoa asetuksen tarkoitta-
33390: ja rangaistuksia koskevat ohjeet. Asetuksen maksi hyväksi liiketavaksi sitä, että asunnon-
33391: 9 §: n mukaan on asunnonvälitysliike velvoi- tarvitsijalta peritään välitystoimistossa pel-
33392: tettu pitämään toimeksiannoista sivunume- kän osoitteen antamisesta 50 markan korvaus.
33393: roin varustettua sidottua kirjaa, johon on Osoite saattaa olla annettu usealiekin välittä-
33394: merkittävä muun ohella tarkat tiedot molem- jälle ja ainakin usealle asunnonhakijalle sa-
33395: mista sopimuspuolista sekä mahdollisesti peri- manaikaisesti. Hakijalle koituu vielä huomat-
33396: tystä ennakkomaksusta ja lopullisesta palkki- tavat matkakulut turhista käynneistä ilmoi-
33397: osta. Tällä ja muilla asetuksen säännöksillä tettuun osoitteeseen.
33398: on pyritty suojaamaan tämän ammattialan Jos hakijan onnistuu saada solmituksi
33399: harjoittajia ja asiakkaita epäterveeltä toimin- vuokrasopimus vuokranantajan kanssa, väli-
33400: na1ta ja saattamaan asunnonvälitys edes väit- tystoimisto perii vielä lisämaksua huonetta
33401: tävän yhteiskunnan valvonnan alaiseksi. Ase- ja kylpyhuonetta kohti 10 markkaa. Välitys-
33402: tuksen mukaan "asunnonvälitystoiminnassa kulut muodostuvat asunnontarvitsijalle täten
33403: on noudatettava hyviä liiketapoja ja mahdol- kohtuuttoman korkeiksi, vaikka välitystoi-
33404: lisuuksien mukaan pyrittävä siihen, että misto ei ole tarvinnut toimenpiteeseen mah-
33405: vuokralaista valittaessa kiinnitetään huomiota dollisesti muuta kuin puhelinsoiton tai kirje-
33406: myös ehdokkaiden asunnontarpeeseen." vihjeen. Markkamääräisesti ovat välityspalk-
33407: Vuokra-asuntojen rakentaminen on kau- kiot tiettävästi Helsingissä vielä huomatta-
33408: pungeissa ja asutustaajamissa ollut lähivuo- vasti suuremmat.
33409: sina täysin riittämätöntä ja ·entisiäkin suu- Palkkion suuruus on miclstämme kohtuu-
33410: ria vuokrataloja on myyty osakkeiksi. Tilanne ton ja ainoastaan osoitteen ilmoittamisesta
33411: on erityisesti vaikeutunut pienten ja halpa- vaadittava korvaus on jo häikäilemätöntä
33412: vuokraisten asuntojen kohdalla. Tutkimuk- kiskontaa.
33413: sessa on todettu, että vuokratasomme on kan- Valitettavaa asunnonvälitysliikkeiden kan-
33414: sainvälisestikin katsoen kalleimpia. Tarjolla nalta on, että tällainen epäterve, hädänalai-
33415: olevien asuntojen vähäisyys ja vuokmtason siin ihmisiin kohdistuva lieveilmiö asunnon-
33416: jatkuva nousu aiheuttavat kaikkein suurinta välitystoiminnassa, luo epäilyksen varjon
33417: hätää vähävaraisimman väestönosan ja nuori- myös kohtuullisin korvauksin ja rehellisin
33418: son piirissä. Jokaisella ihmisellä tulee olla liikeperiaattein asioivien asunnonvälittäjien
33419: oikeus asuntoon ja kotiin, vaikka vaatimatto- toimintaan.
33420: maankin. Koti on tukikohta, jonka olemassa- Asunnonvälitysliikkeistä annetussa asetuk-
33421: olo on perustana koko elämän onnistumiselle. sessa säädetyt valvontamenetelmät eivät il-
33422: Asunnonvälitysliikkeistä annetun asetuksen meisesti riitä takaamaan asunnontarvitsijoi-
33423: säännökset eivät ole käytännössä osoittautu- den oikeusturvaa.
33424: neet riittäviksi turvaamaan kansalaisille edes Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
33425: käytettävissä olevien vuokra-asuntojen koh- tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin,
33426: tuullista ja vilpitöntä esittelyä sekä välitystä. esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33427: On ilmeistä, että ihmisten hätätilannetta käy- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33428: E 695/67
33429: 2
33430:
33431: Onko Hallitus tietoinen asunnonväli- ryhtyä kansalaisten oikeusturvan lisäi-
33432: tystoiminnassa esiiiiJtyvistä epäkoh- miseksi vuokra-asuntojen välitystoimin-
33433: dista, ja jos on, nassa?
33434: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33435: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1967.
33436:
33437: Aune Salama. Artturi Koskinen. Lyyli Aalto.
33438: Tyyne Paasivuori. Sakari Knuuttila. Sinikka Luja.
33439: Margit Eskman. Sylvi Siltanen. Arvo Ahonen.
33440: Edit Terästö. Ensio Partanen. Moori Kalavainen.
33441: 3
33442:
33443:
33444:
33445:
33446: Eduskunnan Herra Pu-h emi eh ell'e.
33447:
33448: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- sältyvien muotomääräysten rikkomisesta. Ta~
33449: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra pauksia, joissa lääninhallitus olisi kaitsonut
33450: Puhemies, olette kirjeellänne 6 päivältä lo- rikkomusten johdosta olevan syytä peruuttaa
33451: kakuuta ·1967 n: o 858 lähettänyt valtioneu- annettu lupa tai ryhtyä muihin asetuksessa
33452: voston· asianomaisen jäsenen vastattavaksi edellytettyihin toimenpiteisiin ei ole esiinty-
33453: kansanedustaja Aune Salaman ym. tekemän nyt. Vuokra-asuntojen tarvitsijoiden taholta
33454: seuraavan sisältöisen kysymyksen: ei ole juuri nimeksikään tehty valituksia,
33455: jotka koskisivat kysymyksessä mainittuja
33456: "Onko Hallitus tietoinen asunnonvä- epäkohtia. Lääninhallitus pitää kuitenkin il-
33457: litystoiminnassa esiintyvistä epäkoh- meisenä, että erittäin suuresta asuntopulasta
33458: dista, ja jos on, johtuen Helsingin kaupungin alueella saattaa
33459: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo eSiintyä kohtuuttomien välityspalkkioiden. p&
33460: ryhtyä kansalaisten oikeusturvan lisää- rimisiä, vaikka niistä ei eri syistä ihnoiteta
33461: miseksi vuokra-asun<tojen välitystoimin- valvontaviranomaisille.
33462: nassa1" Helsingin kaupungin poliisilaitos toteaa
33463: lausunnossaan, että asunnonvälitystoiminnan
33464: Vastauksena kysymykseen 'esitän kunnioit- julldsuudessa osakseen saamaan kielteiseen
33465: taen seuraavaa: arvosteluun ov:at ilmeisesti suuressa määrin
33466: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27. 9. vaikuttaneet tällä alalla toimineet vastuutto-
33467: 1919 annetun lain 3 § :n mukaan kuuluu mat hwkilöt, jotka ovat tätä toimintaa har-
33468: asunnonvälitysliikkeen harjoittaminen niiden joittaneet vailla riittäviä edellytyksiä ja vä-
33469: elinkeinojen joukkoon, joiden osalta voidaan liin jopa rikollisessa mielessä. Tällaiset yrit-
33470: asetuksella antaa määräyksiä tai asettaa eh- täjät ovat kuitenldn säännöllisesti ~unnon
33471: toja. Kun huonoonvuokrasäännöstelyä puret- tarv1tsijain toimesta joutuneet poliisin kanssa
33472: taessa todettiin asunnonvälityksen alalla epä- tekemisiin ja saatettu syytteeseen. Vuoden
33473: kohtia, annettiin edellä mainitun säännöksen 1962 asetus rauhoitti suuresti tilannetta tällä
33474: nojalla 12. 10. 1962 asetus asunnonvälitysliik- alalla ja kehitys on sen jälkeen selvästi kul-
33475: keistä, joka tuli voimaan 1. 11. 1962. Tämän kenut myönteiseen suuntaan. Tämä käy ilmi
33476: asetuksen säännökset eivät ole täysin tyydyt- Helsingin rikospoliisille asunnonvuokraushui-
33477: täviä. Toisaalta näyttää tilanne siltä, että jauksia koskevien rikosilmoitusten lukumää-
33478: epäkohtia esiintyy erityisesti Helsingin kau- rästä. Tällaisia ilmoituksia tehtiin vuonna
33479: pungissa, koska kohtuullisvuokraisista vuokra- 1961 170, vuonna 1962 262 ja vuonna 1963
33480: asunnoista nimenomaan pääkaupungissa on 89 kappaletta. Viimeksimaini-tuista koski
33481: erittäin suuri puute. Kysymyksen johdosta asunnonvälitysliikkeitä 44 ilmoitusta ja täs-
33482: on tämän vuoksi pyydetty lausunnot Uuden- täldn määrästä 35 samaa, luvatta toiminutta
33483: maan lääninhallitukselta ja Helsingin kau- liikettä. Vuonna 1964 oli näitä ilmoituksia
33484: pungin poliisilaitokselta. 87, joista 84 koskivat kahta luvattomasti toi-
33485: Uudenmaan lääninhallitus on lausunnos- minutta liikettä. Vuonna 1965 ei asunnonvä-
33486: saan ilmoittanut, että läänin alueella on nyt litysliikkeitä vastaan .tehty yhtään rikosil-
33487: voimassaolevia asunnonvälityslupia 88 kappa- moitusta, mutta muunlaisia vuokrapetoksia
33488: letta, joista Helsingin kaupungissa 79. Ase- koskevia oli 23. Viime vuonna oli ilmoitusten
33489: tuksen voimassa ollessa on lupahakemuksia lukumäärä 48, joista kuitenkin 25 koski sa-
33490: hylätty eri perusteilla 20:ssä tapauksessa. maa, luvatta toiminutta liikettä. Poliisilaitos
33491: Poliisiviranomaisten taholta on tehty ilmoi- on mahdollisuuksiensa mukaan jatkuvasti
33492: tuksia lähinnä asetuksen 5, 9 ja 11 § : iin si- suorittanut asunnonvälitysliikkeiden tarkas-
33493: 4
33494:
33495: tuksia. Vuonna 1963 tämä toiminta oli lä- tuksen säännösten mukaan ole oikeutta val-
33496: hinnä neuvovaa. Seuraavana vuonna tarkas- voa perittyjen palkkioiden tai ennakkomak-
33497: tettiin 29 liikettä ja syytetoimenpiteisiin ryh- sujen kohtuullisuutta.
33498: dyttiin 11 tapauksessa, joista kuusi koski Edellä selostetut lausunnot osoittavat, että
33499: asunnonvälityksen harjoittamista ilman lu- asetus asunnonvälitysliikkeistä on sikäli täyt-
33500: paa. Vuonna 1965 tarkastettiin 25 liikettä, tänyt tehtävänsä, että suoranaisesti rikollinen
33501: syytetoimenpiteisiin ryhdyttiin kahdeksassa toiminta alalla on selvästi vähentynyt. Epä-
33502: tapauksessa, joista kaksi koski luvatta. toimi• kohdaksl sen sijaan oh, nimenomaan Helsin-
33503: mista. Vuonna 1966 tarkastettiin 34 liikettä gin kaupungin osalta, myönnettävä se tosi-
33504: ja syytetoimenpiteisiin ryhdyttiin yhdeksässä asia, että välitystoiminnasta ilmeisesti hyvin-
33505: tapauksessa~ joista yksi kosld liikkeen har· kin usein peritään kohtuuttoman korkeaksi
33506: joitta.mista ihnan lupaa. Yleisimlllät rikko· kntsotta.vat palkkiot. Asetusta vuonna 1962
33507: mukset ovat olleet elinkeinoluvan hankki· säädettäessä ei tästä asiasta kuitenkaan voitu
33508: matta jättäminen, vastuunalaisen hoitaja.n asetukiilOOn säännöstä sisällyttää, kOBka elin-
33509: puuttuminen, toimesiantojen jättäminen mer• keinovapauslaissa ei ole tähän valtuuttavaa
33510: ki~mättä. liikepäiviikirjaan ja liikkeen ni• säännöstä. Hintavalvontalaki (444/57) ei
33511: men poisjättäminetl mnomalehti-ilmoituksista. myöskään anna viranomaisille mahdollisuutta
33512: Perityistä. palkkioista poliisilaitos toteaa, että puuttua näihin palkkioihin, koska. sanotun
33513: ne uihtelevat suuresti. Eräät liikkeet peri- lain nojalla valtioneuvo~tolla on valta. valvoa
33514: viLt palkkionsa jo silloin kun asiakas aUe- ja säännöstellä vain sellaisia. maksujn, jotka
33515: kirjoittaa toimeksiantosopimuksen, eräät sil· huomattavasti vaikUttavat elinkustannusten
33516: loin ktln asiakkaalle voidaan antaa enairo" tasoon. Ilmeiseltä näyttää myös, että asetuk-
33517: mäinen osoite, mutta U!:leimmat vasta sitten, sen säänttölmiä olisi sy;ytä saatujen kokemus-
33518: kun asiakas on ilmoittanut hyVäksyvänsä ten perusteella eräissä kohdin tliydentää.
33519: asunnon. Palkkiot vaihtelevat liikkeen laa- V aitioneuvoston kuluvana vuonna asettama
33520: juuden jtt välitetyn asunnon suuruuden mu- vuokra-asuntokomitea tulee saadun tiedon
33521: lman 30-300 markkaan. Yksiön tai kaksion mukaan mietinnössään käsittelemään ja teke-
33522: Oilalta palkkiot ovat keskimäärin olleet 1()().....- mään ehdotuksensa myös asunnonvälitystoi-
33523: 200 marklraa. Lopuksi poliisilaito~ vielä to- minnartta. Mietintö jätettäneen valtioneuvos-
33524: teaa, ~ttei poliisiviranomaisella nykyi~ten a&e- tol1e ja kuluvan marraskuun aikana.
33525: Helsingissä 2 päivänä ma:rraskuuta 1967.
33526:
33527: Sosiaaliministeri 111atti ]( oivunen.
33528: Till Rikedagens Herr Talm.an.
33529:
33530: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen varit i kraft, har på olika grunder 20 ansök-
33531: anger · hat' Ni, Herr Tahnan, med Eder skri- ningar om tlllstånd förkastats. Från pölis-
33532: velse n: o 858 av den 6 oktober 1967 till ve- myndigheterna här anm!llningar inkonunit
33533: derhöra.nde medlem av statsrädet för avgi- närmast i fräga om förseelser angä.ende de i
33534: vande av svar översänt följande av riksdags- 5, 9 och 11 §§ i förordningen irtgående fol'ni-
33535: man .Aune Salama m. fl. nndetteckna.de bestämmelserna. Sådana fall där länsstyrel-
33536: spörsm!l: 001'\ Jskulle ha ansett det va1·a skäl att på
33537: grund av förseelserna återkalla tillståndet
33538: "Är Regeringen medveten om de eller skrida rtill andra i fö:rordningen förnt-
33539: misslörhållanden som förekommer in- satta ätgärder, har icke :förekomruit. F'rån
33540: om bostadsförmedlingsverksamheten, personer i behov av hyr~sbostad hal' endast
33541: och om så är fallet i. mycket få fall fram:törts missnöje angående
33542: vilka Mglirdt:lr kmnar R~ger:lngen sädana missföl'hållanden som påpekats i
33543: företaga för att öka medborgarnas spörsmålet. Länsstyrelsen anse:r det dock vara
33544: rättsskydd med hänseende till förmed- upp.enbart, att det i Helsingfors, på grund
33545: lingsverksamheten av hyresbostäder?" av den mycket stora bostadsbristen, kan före-
33546: komma krävanden om oskäliga :förmedlingsar-
33547: Såsom svar på detta spörsmål fär jag hög- voden, :fastän om detta av olika skäl anmäl-
33548: aktigsfullt 'atlföta följande: ningar till tillsynsmyndigheterna icke göres.
33549: Enligt 3 § lagen den 27. 9. 1919 angående Helsingfors stads polisinrättning konstate-
33550: rättigh~t att idka näring 1tillhör utövandet rar i sitt utlåtande, att orsak till den nega-
33551: av bostadsförmedlingsrörelse de näringar an- rtiva bedömning som i offentligheten kommit
33552: gående vilka medelst :förordning må ut:färdas bostadsförmedlingsverksamh~ten till del, til1
33553: bestämmelser eller uppsåttas villkor. Dä det stor del uppenbarligen är de oansvariga
33554: vid avvecklandet av hyresreglementeringen personer som verkat på detta omräde utan
33555: konstaterades, att det rådde missförbållan- nödiga :förurtsättningar och i endei iall i rent
33556: den inom bostadsförmedlingen, gavs med stöd brottsligt ändamål. Dessa fö:retaggidkare har
33557: av ovan nämnda stadgande den 12. 10. 1962 dock i regel genom åtgärd :från personeroa i
33558: förordningen om bostadsföl'n1J6dlingsrörelser, bostadsbehov, blivit föremål för polisåtgärder
33559: viiken :tril.dde i kraft den 1. 11. 1962. Stad- och åtalats. Förordningen av år 1962 har i
33560: gandena i denna förordning äro icke i alla stor utsträckning fredat situationen på detta
33561: hänseenden fullt tillfredsställande. Å andra område och utvecklingen har därefter up-
33562: sidan synes situationen vara den, att missför- penbarligen varit positiv. Detta framgår av.
33563: hållanden :förekommer specieUt i Helsingfors antalet till kriminalpolisen i Helsingfors
33564: stad, då det i huvudstaden råder en mycket gjorda anmälningar av hyresbedrägerier. An-
33565: stor brist på hyresbostäder med skälig hyra. talet sädana anmälningar var år 1961 170,
33566: Med anledning av spörsmålet har därför in- år 1962 262 och är 1963 89 stycken. Av de
33567: hämtats utlåtanden från länsstyrelsen i Ny- sistnämnda berörde 44 anmälningar bostads-
33568: lands Iän och Helsingfors stads polisinrätt- förmedlingsrörelser och av detta antal 35 an-
33569: ning. mälningar en och samma utan tillstånd ver-
33570: Länsstyrelsen i Nylands Iän har i sitt ut- kande rövelse. År 1964 var antalet dylika
33571: låtande meddelat, att inom länet för tillfället anmälningar 87, varav 84 berörde tvenne rö-
33572: finnes 88 ikraftvarande tillstånd att utöva relser, vilka vardera verkade utan tillstånd.
33573: bosta.dsförmedling, av dem 79 i Helsingfors Under året 1965 gjordes inga anmälningar
33574: stad. Under den tid, under viiken förordningen mot bostadsförmedlingsrörelser, medan anta-
33575: E 695/6T
33576: 6
33577:
33578: let anmälningar om hyresbedrägerier i övrigt heterna enligt de nugällande stadgandena i
33579: var 23. Under det senastförlidna året gjordes förordningen icke äger rätt att kontrollera
33580: 48 anmälningar, av vilka dock 25 angick en skäligheten av de utkrävda arvodena eller
33581: viss rörelse som idkades utan tillstånd. Polis- förskotten.
33582: inrättningen har i den mån det varit möjligt De ovan relaterade utlåtandena uppvisar,
33583: fortfarande utövat tillsyn av bostadsförmed- att förordningen om bostadsförmedlingsrÖ·
33584: lingsrörelserna. Denna tillsyn var under år relser så tili vida fyllt sin uppgift, att den
33585: 1963 närmast av rådgivande art. Följande år direkt kriminelia verksamheren på området
33586: undersöktes 29 rörelser och åtalsåtgärder tydligt minskat. Ett missförhållande måste
33587: företogs i 11 fall, varav sex angick idkande dock, i synnerhet i fråga om Helsingfors,
33588: av bostadsförmedling utan tillstånd. År 1965 medges bestå däri, att för förmedlingsverk-
33589: undersöktes 25 rörelser, åtalsåtgärder före- samheten uppenbarligen i rätt så många fall
33590: togs i åtta fall, varav två angick verksamhet uppbäres arvoden som bör anses vara oskä-
33591: otan tillstånd. Under året 1966 undersöktes ljgt' höga. Då förordningen år 1962 gavs,
33592: 34 rörelser och åtalsåtgärder företogs i nio kunde stadgande härom icke i förordningen
33593: fall, varav ett angick idkande av rörelse utan intagas, enär näringsfrihetslagen icke inne-
33594: tillstånd. De vanligaste förseelserna har va- höll stadgande som skulle ha berättigat här-
33595: rit underlåtande att anskaffa näringstill- till. Lagen om priskontroll (444/57) ger hel-
33596: stånd, brist av ansvarande skötare av rörel- ler inte myndigheterna några möjligheter att
33597: sen, underlåtenhet att anteckna uppdragen i befatta sig med dessa arvoden, enär statsrå-
33598: dagboken och utelämnandet av rörelsens det enligt sagda lag endast har befogenhet
33599: namn ur tidningsannonser. Angå~nde de ar- att övervaka och reglementera avgifter som
33600: voden som uppburits, konstaterar polisinrätt- avsevärt inverka på levnadskostnadsnivån.
33601: ningen, att dessa variera i en mycket stor Det synes även uppenbart, att skäl förefin-
33602: grad. Vissa rörelser utkräva sitt arvode re- nes till en komplettering av förordningens
33603: dan då kuuden undertecknar uppdragsavta- stadganden i vissa punkter med hänsyn tili
33604: let, andra då den första bostadsadressen kan de uppnådda erfarenheterna.
33605: överlämnas åt kuuden men de flesta först då Den av statsrådet innevarande år tillsatta
33606: kunden meddelat att han godkänner bosta- hyresbostadskommitten kommer enligt upp-
33607: den. Arvodena växlar med hänsyn tili rörel- gift att i sitt betänkande även behandla
33608: sens omfång och storleken av den förmedlade bostadsförmedlingen och framkomma med
33609: bostaden från 30 tili 300 mark. För en en- förslag därom. Betänkandet totde avlämnas
33610: rummare eUer en dublett har arvodena i tili statsrådet redan under innevarande no-
33611: genomsnitt varit 100-200 mark. Polisinrätt- V'ember månad.
33612: ningen konstaterar tili slut, att polismyndig-
33613: Helsingfors den 2 november 1967.
33614:
33615: Socialminister Matti Koiv1Lnen.
33616: Kirj. ksm. N: o 128.
33617:
33618:
33619:
33620:
33621: Antila ym.: Viljakaupass81 esiintyvien epäkohtien poistami-
33622: sesta.
33623:
33624:
33625: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m h; h e ll e.
33626:
33627: Viljakauppa on tänä syksynä sujunut epä- jopa 100-150 yksikköä. Tämä johtuu siitä,
33628: dyydyttävästi ja siinä on tullut esille lukui- että läheskään kaikki sa:koluvun määrittäjät
33629: sia epäkohtia. Leipäviljan mamkinointi on viiijanostaliikkeissä eivä-t määritystapaa hal-
33630: tänä syksynä muodostunut vaikeaksi ja vil- litse, minkä lisäksi välineiden kirjavuus, eri-
33631: jan ostajat ovat s~kä ost01ehdoissaan että tyisesti rouhinnrussa käytettyjoo myllyjen
33632: laadunmäärittelyssään noudattaneet melkoista erilaisun:s, mistä puolestaan johtuu rouheen
33633: mielivaltaa ja saattaneet myyjiilt täysin karkeusasteen ja saikoluvun vaihtelu, vaikut-
33634: al'llloilleoo. tava;t määritykseoo. Kun lisäksi saikolukuun
33635: Huomattava osa näistä vaikeuksista joh- voidaan vaikuktaa tietyillä toimenpiteillä mm.
33636: tuu vv. 19,65 ja 1966 kiristetyistä leipäviljan viljaa kuumentamalla näyttää siltä, että sa-
33637: Hillin ankarista laatuvaatimuk:sista. Eri,tyisesti koluvun määrääminen meillä hylkäysraja:ksi
33638: on leipäviljasta larutupoiJimeamien johdosta on tapahtunut liian nopeasti, liian lyhyen
33639: oohtävät hinnanalennukset määriiltty lwhtuut- kokei~u- ja perehttymisaja.n jäJkeen j.a että
33640: :toman suuriksi. Tämä on johtanut siihen, hylkäysrajana oleva srukoluku on määrätty
33641: että myllyt saavat tänä vuonna suuren osan liian korkeaksi. Kun lisäksi määrityksen suo-
33642: raa!ka-aineestaan huomattavasti leipävhljan rittajilta ei vaadita hyväksyttyä tutkintoa
33643: perushiutaa al~e:mmalla kilohinnalla ja saavat eikä kurssia ja kun minkään maatalousminis-
33644: täten selvää tulonsiirtoa viljelijävå€!stöl,tä. Toi- teriön alaisen laitokseu toimesta 'ei viljan laa-
33645: saalta mylly;t noudattavat omia ankaria saJko- tumääritysten suoritusta valvota, ovat epä-
33646: lukuvaatimuksiaan, jolloin esim. leipäviljaksi kohdat laatumäärittelyssä kasvaneet suuriksi.
33647: kclpaa vain tavara, jonka saikoluku vaihtelee Edellä olevaan viitaten ja vahiopäiväjär-
33648: eri myllyillä 150-200 ja alhaisempi sako- jestY'ksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
33649: lukuinen tavara pyritään ostamaan halvem- tämme valtioneuvoston asianomaisen jä:senen
33650: malla rehuvi:ljana. Tämä on onnistunutkiu vastattava:k.si seuraavan kysymyksen:
33651: kun Valtion viljavarMto on vain rajoitetussa
33652: määrin suorittanut leipäviljan tukiostoja. Onko Hallitus tietoinen niistä va,ka-
33653: Myös laadun määrittelyssä on esiintynyt vista epäkohdista, jotka vallitsevat
33654: mielivaltaisuu:ksia. Häneidoo jyvi,en silmä- viljakaupassa erityisesti leipäviljan
33655: varaisessa määrittelyssä on suuria eroja ja ostoehdoissa ja laadunmäärity'lmessä ja
33656: pienin!k:in virhe saattaa nykyistä ankaraa jotka ~epäkohdat huomattavaHa osin
33657: laatuvaatimuspäätöstä sovelletta,essa aiheuttaa johtuvat viljan laatuvaatimuspäätök-
33658: viljelijälle usean pennin taloudellisen me- sen kiristämisestä, laatumääritysten
33659: netyksen. Viime vuonna hylkäysrajana käyt- valvonnan puutteesta ja siitä, ettei
33660: töön otettu sakolu'ku on Hsännyt huomatta- Valtion Viljavarasto täytä kotimaisen
33661: v81Sti sekaannusta viljakaupassa, sillä sa1m- viljan ostovelvollisuuttaan, ja jos on,
33662: luvut samasta viljaerästä, määrityspisteestä mitä Hallitus aikoo tehdä edellä
33663: ja määrittäjästä riippuen 'saattavat vaihdella mainittujen epäkohtien porstamiseks:i?
33664: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1967.
33665:
33666: Toivo Antila. Leo Hä ppölä.
33667: Kustaa Tiitu. Aaro Lintilä.
33668: E 716/67
33669: 2
33670:
33671: Miikko Kaarna. Matti Raipala.
33672: Paavo Niini:kOSiki. Heikki Hasu.
33673: Veikko Hanhirova. Veiik>ko Savela.
33674: Ertkki Haukipuro. Eino Uusitalo.
33675: Hannes Paaso. Arvo Pentti.
33676: Reino Kangas. Reino Karpola.
33677: Mikko Volotinen. Taihvo Rörrkkö.
33678: Mauno Pohjonen. Kerttu Saalasti.
33679: Sylvi Saimo. Katri-Helena Eskelinen.
33680: Eino Räsänen. Eino Lottanen.
33681: Henrik Westerlund. Olavi Lahtela.
33682: Pekka Vilmi. Wiljam Sarjala.
33683: Eino Sääskilahti T. I. Val'ltia.
33684: Irma Hamara.. P. Mälki-Hakola.
33685: Ragnar Granvik. Paula Ruuth.
33686: Verner Korsbä~k. Eemil Partanen.
33687: Heimo Linna. Katri Kaarlonen.
33688: Sylvi Halinen. Yrjö Sinkkonen.
33689: Saara Forsius. Atte Pakkanen.
33690: Matti Matthla. Esu Niemelä.
33691: Mikko Asunta. Ale Holopainen.
33692: V. J. Sukselainen. Veikko Honkanen.
33693: Jouko Tenhiälä. Aulis Shleäkangas.
33694: 3
33695:
33696:
33697:
33698:
33699: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i ~e h e ll e.
33700:
33701: ValtiopäiväjärJestyksen ,3,7 § :n 1 momen- prosentit voidaan pitää nykyisellään. Varsi-
33702: tissa mainitussa tarkoituksessa olrette Te, naisen ongelman kuluvan syksyn vilj>an
33703: Herra Puhemies, 10 päivänä lokakuuta 19-67 markkinoinnissa muodostaakin rehuviljan ja
33704: päivätyn kirjeenne n:o 877 ohella lähettänyt leipäviljakai kelpaamruttoman vehnän ja ru-
33705: vastattava1kseni kansanedustaja Toivo Antilan kiin markkinointi.
33706: ym. jättämän seuraavan tky:symyksen: Hallitus katsoi, että nykyisissä olosuhteissa
33707: ei ollut edellytyksiä voimassaolevan viljan
33708: "Onko Hallitus tietoinen niistä va!ka- laatuvaatimuspäätöksen muuttamiseen, vaan
33709: vista epäkohdista., jotka vallitsevat viljan vastaanotossa oli noudatettava edelli-
33710: viljakaupassa rerityisesti lreipäviljan senä vuonna vaili.viste1ttua laatupäätöstä. Vil-
33711: ostoehdoissa ja laadunmäärityksessä ja jan leipäviljakelpoisuuden mittana on käy-
33712: jotka ~epäkohdat huomattavalta osin ~tetty mm. vuonna 196~5 käytäntöön otettua
33713: johtuvat viljan laatuvaatimuspäätök- sakoluku.a. s~ensijaan ei sakolukua meillä käy-
33714: sen kiristämisestä, laatumääritysten tetä viljan hinnotteluperusteena kuten esi-
33715: valvonnan puutteesta ja siitä, ettei merkiksi Ruotsissa ,t,apahtuu. Saadut kO'ke-
33716: Va1tion Viljavarasto täytä kotimaisen muksert; osoittavat, että sakoluku mekaanisena
33717: villjan ostovelvollisuuttaan, ja jos on, menetelmänä paremmin soveltuukin leivonta-
33718: mitä Hallitus aikoo tehdä edellä kelpoisuuden määrirttämisperusteeksi kuin ai-
33719: mainittujen epäikohtien poistamiseksi?" kaisemmin yksinomaan käytännössä ollut itä-
33720: neiden jyvien lask:entamenetelmä. Sakoluvun
33721: määrirtyksestä on Valtion Viljavaraston toi-
33722: Vastauksenani ky:symykseen esitän kunni- mesta suoritettu ohjausta keskusliikkeitten
33723: oilttavasti seuraavaa: ja viljankeräilyliikkeitten henkilökunnan kes-
33724: Kulunreena kasvukautena leipäviljan ala kuudessa ja tehty myös kokeita tulosten ver-
33725: oli noin 350 000 ha eli 15.4 % suurempi kuin taamiseksi. Tällöin on todettu, että sako-
33726: edellisenä vuonna. Suotuisan kevään ja alku- lukujen yhtäpitävyys ratkaisevaJSti riippuu
33727: kesän ansiosta leipäviljasato näytti muodos- näytteenottotavasta ja siitä, onko viljaerä
33728: tuv3Jll erittäin hyvälraatuiseksi ja runsaaksi. laadultaan yhtenäinen. Ma:hdollisimman yh-
33729: E~okuun alussa alkaneet rankkasateet, jotka rtenäisen käytännön a:ikaansaamiseksi onkin
33730: jatkuivat myöhäiseen syksyyn, aiheuttivat maatalousministeriö vahvistanut mm. ohjeet
33731: kuitenkin Etelä-Pohjanmaan jokilaruksoissa viljanäytteiden otosta. Mikäli kuitenkin os-
33732: ankaria tulvia ja koko lounaisessa Suomessa tajan ja myyjän välillä tulee erimielisyyttä
33733: viljan vaikeaa lakoontumista. Maataloushalli- vilja.n laadusta, on tällöin myyjällä mahdolli-
33734: tuksen suorittaman loka1kuun puolivälin ti- suus pyytää virallinen ratkaisuanalyysi, joita
33735: lannetta koskevan ennakkosatoarvion mukaan suoritetaan valtion teknillisen tutkimuslai-
33736: rukiin ja vehnän sato muodostuu n. 670 milj. toksen elintarviketeollisuuslaboratoriossa ja
33737: kiloksi, Joka on läihes 200 milj. kg enemmän valtion siementarkastuslaitoksessa.
33738: kuin viime vuonna. TäJStä määrästä arvi:oi- Rehuviljan ja leipäviljaksi kelpaamattoman
33739: daan kuitenlkin olevan leipäviljakelpoista vil- rukiin ja vehnän markkinointi on vaatinut
33740: jan noin 390 milj. kg, joka on 30 milj. kg hallituksen taholta erikoistoimenpiteitä.
33741: vähemmän kuin redellisen vuoden leipävilja- Niinpä halHtuHrnen tekemä rahoitusta koskeva
33742: kelpoinen sato. Ottaen huomioon, että leipä- periaatepäätös teki mahdolliseksi sen, että
33743: viljan kulutus on jatkuvasti alentunut, on viljavaraston johtokunta jo keväällä määrit-
33744: saatu leipäviljakelpoinen sa.to kuitenkin sel- teli ne hinnat, joilla ohran ja kauran tuki-
33745: lainen, että sekä vehnän että rukin jauhatus- ostoja ryhdyttiin syksyllä suorittamaan. Jotta
33746: 4
33747:
33748: Lounais-Suomesta markkinoille tulevan leipä- ovat ylittäneet vastaavat viimesyksyiset mää-
33749: viljak.si kelpaamattoman rukiin ja vehnän. rät. Nykyisen viljan markkinoimisjärjestel-
33750: markkinointi voitaisiin hoitaa ja jotta se mäu mukaan valtaosa kauppaan tulevasta
33751: tappio, j6ka viljelijöille syntyy siitä, että viljasta kulkee suoraan keräilyliikkeisiin ja
33752: leipäviljaa joudutaan myymään rehuviljana, myllyihin ja Valtion Viljavaraston ostotoi-
33753: tulisi osittain korvatuksi, päätti hallitus, että minnan päätarkoitus on olla markkinoilla
33754: tällaisesta tavarasta valtion varoista makse- mukana nimenomaan viljan hinnan vaikaana
33755: taan 5 pennin lisähinta kiloa kohti. Hallitus pysyttämisen vuoksi. Voidaankin todeta, että
33756: tulee ·esittämään seuraavassa lisämenoarviossa kuluvana syksynä Valtion Viljavarruston osto-
33757: Eduskunnalle, että tätä tarkoitusta varten .toiminta on täyttänyt tarkoituksensa ja leipä-
33758: .saataisiin tarvittavat varat. viljan hintataso on pysynyt valtioneuvoSiton
33759: Viljan kauppaan tulo on kuluvana syksynä päätöksessä määrätyllä tasolla ja rehuviljan
33760: oHut vilkasta ja ylittää aikaisempien vuosien hintataso on noudattanut Valtion Viljava-
33761: määrät. Myös Valtion Viljavaraston ostot rruston rehuviljan ostoissa noudattamaa tasoa.
33762: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1967.
33763:
33764: Marut-rulousministeri Nestori Kaasal-ainen.
33765: 5
33766:
33767:
33768:
33769:
33770: Tili Riksdagens Herr Talman.
33771:
33772: I det syfte 37 § 1 mom. rlksdagsordningen brödsädsskörd som erhållits likväl sådan, att
33773: a:nger har Ni, Herr Talman, med Eder förmalningsprocenterna för såväl vete som
33774: skrivelse av den 10 o!ktober 1967 nr 877 för råg ikan fö:vbli oförändrade. Det egentliga
33775: avgivande av svar öve1:1sänt följande av riks- problemet i marknadsföringen av spannmål
33776: dagsman Toivo Antila m.fl. ställda spÖI"Silllål: denna höst är marlmadsföringen av foder-
33777: spannmål och det v·ete ooh den råg som in:te
33778: "Är Regeringen medveten om de duger tiU brödsäd.
33779: allvarliga missförhållanden som råder Regeringen ansåg, att det under rådande
33780: inom spannmålshandeln, i synnerhet i förhållanden inte fanns förutsättningar a;t;t
33781: fråga om villkoren för köp av brödsäd ändra gällande beslut om kvalitetsfordringar
33782: och i fråga om brödsädens kvalite.ts- på spa:nnmål, utaJl att det i fjol fastställda
33783: bestämning, tili betydande del som en kvalitetsbeslutet skulle följas i spannmåls-
33784: följd av skärpning av beslutet om köpen. Säsom måttstock för spannmålens
33785: kvalitetsfordringar, hristen på över- hrödsädsduglighet har använts bl.a. det fall-
33786: vakning av kvali.tetsfordringarna och tail. som togs i hruk år 1965. Däremot an-
33787: av att Statens Spannmålsförråd inte vändes falltaJ.et icke hos oss såsom it.ex. i
33788: uppfyller sin Skyldig<het att köpa in- Sverige som grund för prissättningen av
33789: hemsk spannmål, och OIITl så är faUet, spannmål. Erfarenheterna visar, att det
33790: vad ämnar Regeringen göra för att mekaniska :systemet med falltal hllittre pa:ssar
33791: avhjälpa ovan nämnda missförhållaJl- som grund för bestämningen av balmings-
33792: den?" dugligheten än det tidigare uteslutande
33793: praktisera:de förfarandet med kalkylering av
33794: grodda korn. Angående bestämningen av
33795: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt falltalet har centralaffärernas och spannmålS-
33796: anföra följande: uppsa;mlingsaffärernas personai fått hand-
33797: Den gångna vegetationsperioden var bröd- ledning på åtgärd av St!lltens Spannmåls-
33798: sädsarealen om:kring 350 000 ha, vilket är förråd, och försök har gjort för jämförelse
33799: 15.4 % mera än föregående år. Tac:k vare av resultaten. Härvid har det konstaterats,
33800: den gynnsamma våren och försom.maren före- att falltalens samstllimmighet i avgöraJlde
33801: föll brödsädSSJkörden att bli synnerligen god grad beror av det sätt på vilket proven tages
33802: såväl kvalitativt som kvantitativt. De häftiga och på OIITl spannmålspartiet är homogent.
33803: :vegnen, som satte in i början av augusti och För att ·en så enhetlig praxi·s :som möjligt
33804: fortsatte långt in på hösten, åstadkom skall kunna uppnås, har lantbruksmini'steri,et
33805: emellertid svåra översvämningar i Sydöster- bl.a. fastställt 'anvisningar för spannmäls-
33806: bottens älvdalar och i hela sydvästra Finland provtagningen. Om emel1ertid iköparen och
33807: lade sig säden illa. Enligt den förhandsupp- säljaren är av olika mening om spannmålens
33808: skattning av skörden som 1lantbruksstyrelsen lkvalitet, har säljaren möjlighet att hegära
33809: företog beträffande situationen i mitten av officiell analys för att få saken avgjord.
33810: oktober uppgår råg- och veteskörden tili ca Sådama analyser görs av statens tekniska
33811: 670 milj. kilogram, vilket är närmare 200 forskningsanstalts livsmedelsla;boratorium och
33812: miJj. kg mera än senaste år. Härav beräJmas av statens frökontrollanstalt.
33813: dock endast 390 milj. kg vara dugliga tili Marknadsföringen av foderspannmål samt
33814: brödsäd, vilket är 30 milj. kg mindre än råg och vete, som inte duger til1 hrödsäd,
33815: föregående år. Moo beaktande av ·att bröd- har krävt specialåtgärder från regeringens
33816: sädskonsumtionen konstant nedgått är den sida. Sälunda möjliggjorde regermgens prin-
33817: E 716/67
33818: 6
33819:
33820: cipbeslut orm finansieringen, att spannmåls- gare år har överstigits. 00lrså Statens Spann-
33821: förrådelts direktion redan på våren bestämde målsförråds köp ha överskridit de mängder
33822: de pds, tilil vilka stödköpen av korn och som köptes senaste höst. Enligt det nu till-
33823: havre inleddes på höstJen. För att ma.rlmads- Himpade systemet för marknad:sföring av
33824: föringen av den råg och det vete på mark- splllnnmål går största delen av den spannmål
33825: naden i sydväsrtra ]'inland, som inte var som 'rnommer ut i handeln diråt tili upp-
33826: dugligt tili brödsäd, skulle kunna skötas och samlingsaffärer och kvarnar, ooh huvudsyf.tet
33827: för att den förlust odlama åsll.ililkas av att med Statens spannmålsförråds uppköpsverk-
33828: man nödgas sälja bröd:säd som fode11spannmål samhet är att vara med på ma.rknaden
33829: delvis skall bli eusMt, beslöt regeringen, att speciellt för ao~tt hålla spannmålspriset stabilt.
33830: ett tilläggspris av 5 penni kilogrammet skulle Det 'kan konstruteras, a.tt Statens Spannmåls-
33831: betalas för sådan vara av st~JJtens medel. förräds uppköpsverksanili~t imievarande höst
33832: Regeringen kommer att i näJsta tilläggs- har fyllt sitt iindamål och att brödsädens
33833: budgetförslag föreslå för Riksdagen, att prisnivå ha:r hå:llit sig på den nivå 'Stats-
33834: erforderliga medel beviljas för 'ändamålet. rådets besl.UJt föresikriver, ooh prisnivån fö·r
33835: Utbudet av spannmål har innevarande höst foderspannmål har hållit sig pä den nivå
33836: vari.t liivligt, 1så att kvantitetJe.rna under tidi- Statens Spamrmålsförråd har följt.
33837: He~singfors den 7 november 1967.
33838:
33839: Lant:brukmnini~er Nestori KaasaZainen.
33840: Kirj. ksm. N: o 124.
33841:
33842:
33843:
33844:
33845: Lahtela ym.: Rintamasotilaiden elä~ekysymyksen järjestä-
33846: misestä.
33847:
33848:
33849:
33850: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
33851:
33852: Itsenäisen Suomen käymissä neljässä so- 1laan:asot1l:a:iJlle, jotlka 'eri syistä, omt jääneet
33853: dassa kaatui tai tuli muuten tapetuksi yli sanottuja etuja vaille.
33854: 100 000 suomalaista. Sotavammaisille on jär- - rintama,sotilaide:n ja heidän leskieru>ä
33855: j-estetty korvaus invalidirtJee1Jtinsä perusteella, sekä perlheidensä asunnon saannin h.el potta-
33856: johon yloonsä ol1tanoon tyytyväisiä, j~ pur- minen tarkoiltuksenmukaisella sosiaalisella
33857: naustakin on tJSiintyny.t ns. rajatapausten 'aiSullltotuotannolla.
33858: osalta. SotaleSkilie ja -orvoille on myös py- - sodanaikaisen maanpuoilustuksen ottami-
33859: ritty järj€Stämään elämisen maihdol'lisuudet. mm täysimääräisenä huomioon eläikkeeseen,
33860: Rintamasotilaart;, siis ne sot:iil:aat "jotka ovat ikälisään ja vuosilomiin oiikeuttavana palve-
33861: palvelleet puolustusvoimain joukoissa rinta- 'lU!Saiikana valtion, kunnoo, seurakunnan ja
33862: mavastuussa olevassa jalkaväkiryllcrnootissä yiksityisen palveluksessa.
33863: tai rintamaoloihin nähden sitä vastaavassa - rintamasotilaiden srumoiln ilruin heidän
33864: jOlliktko-osastossa :tai Y'ksilkössä sekä vuoden lesk:iensä työllisyyden erityinen turvaaminen
33865: 1:918 sodan osalta taisteluihin osallistuneet", sekä heidän lapsiensa ammattitaidon kehittä-
33866: ovat vielä saamatta rintamasotilaseläkettä minen ja ammattikoulutuksen tukemintm.
33867: Suomessa, vaikka se monissa muissa sotim - rintamasotil'aiden terveydentilan jat-
33868: ooallistuneissa maissa on jo järjestetty. kuva tutkiminen ja säännöllinen lkorvaukse-
33869: Edelläol•evoo määritelmän mukaisia rinta- ton tarkastaminen otta® huomioon myös
33870: maooHiaita on ·55-6•5 vuoden ikäisiä eri ar- rintamapalveluksen vaikutuksen siihen ja
33871: vioitten mukaan 125 000-'55 000, joista saa maksuttoman ilääkärin- ja sairaanhoidon selkä
33872: työkyvyttömyyseläkettä 22 000-7 000. Rinta- kuntoutuiksen järjestäminen heille s~kä soti-
33873: masoltilaista saavlllt vanhuuseläkettä tai työ- lasvammalain piiriin sisäl'ly.tettävien rintama-
33874: kyvyttömyyseläkettä n. 110 000-47 000. Rin- sotilaiden ynnä heidän vammojensa ja sai-
33875: tamasotilas käsitteen erilainen tulkinta lienee raufksiensa alan laaj·entaminen.
33876: syynä lukujen erilaisuuteen. Tämän takia - rintamasotilaiden irtisanomissuojan kii-
33877: rintamasotilasmääritelmä olisi kiireellisesti reellinen kehittäminen.
33878: virallisesti vahvistettava. Haluamatta tässä yhteydessä puuttua ka.ik-
33879: Rintamamiesjärjestöjen vaatimukset näyt- kiin rintamami·esjärjestöjen vaatimuksiin,
33880: tävät kiteytyneen seuraaviksi: koska ne ovat osittain vielä komitean käsitel-
33881: tävänä ja voitaneen muutoin hoitaa, kesiki-
33882: - kansaneläkkeeseen oikeuttavan ikärajan tymme rintamasotilaiden eläJkekysymyksen
33883: a!lentamine:n rintamasotilaiden osalta 55 vuo- järjestelyyn.
33884: teen.
33885: Mielestämme rintamasotilaiden eläJkeasia
33886: - eriltyiseläJkkeen myöntäminen rintama- olisi kiireel'lisesti hoidettava yhteisvoimin ja
33887: sotilaille samoin kuin heidän leskilleen ja yhteisvastuun mukaisesti. Rintamasotilaiden
33888: orpolapsilleen kuitenkin niin, että tällöin eläJclreistä olisi nähdäJksemme päästävä osalli-
33889: otetaan huomioon valtiolta, kunnalta, seura- siksi 55 vuotta van'hemma.t ja nuoremmista
33890: ikunnailta tai muualta saadut eläJkkeet. sellaiset, jotka ovat vaikeassa asemassa sekä
33891: - vuoden 1945 maanhankintalain mukais- vaikeassa asemassa olevat sotien jälkeenkin
33892: wn ·etujen tai vaih:toehtoisesti asuntoedun tai kuolleiden rintamasotilaiden lesket ja alaikäi-
33893: muunlaisen korvauksen antaminen niillle rin- set lapset. Thteisvoimin ja yhteisvastuun pe-
33894: E 727/67
33895: 2
33896:
33897: riaatetta suositteitemme nJ"t lähinnä siitä saa rahoituksen järjestymään resittämällämme
33898: sy~tä, että valtio Q'Il taloudellisissa vai~uk tai muilla tavoilla vedot·en yhteisvastuu:seen.
33899: sissa, mutta aivan 'eriJtyisesti siitä syystä, ~altion nykyisen vaikean taloudellisen
33900: että sotien ailkana ja sen jälkeenkin on ylei- tilanteen huomioon ottaen ei siltä voida tässä
33901: sesti käytetty sanontaa: "Kodin, isänmaan vaiheessa vaatia kuin symboalista 1 miljoo-
33902: ja uskQ'Illlon puolesta ikallliit uhrit annettiin nan mai'kan suuruista määrärahaa ensi vuo-
33903: ja näiden pyhien arvojen pUJolesta sotila:amme den tulo- ja menoarviossa. On nimittäin Oltet-
33904: taistelivrut". tava •huomioon, että valtio on osallistunut jo
33905: ~aiklka hävisimme sodat, ovat nämä arvot lil!onella tavalla sodan vaurioitten korvaami-
33906: säilyneet. Kodit ovat muilla pairtsi !koditto- seen ja osallistuu jatarnvasti mm. työllisyyden
33907: milla, isänmaa on itsenäinen ja molemmat hoitamisella ja edElllä esiltetyillä !tavoilla.
33908: kansankirkkomme sekä -erilaiset uskonnohliset Näyttää myös si:ltä, että kansaneläkemak-
33909: yhdistykset voivat toimia vapaasti. Sotioo sujen korottaminen täasä vaiheessa lisää mm.
33910: jä'tkein.en valtava taloudellinen !kasvu on ko- yritystoiminna,n kustannu'k8ia, johon ci. ole
33911: hottanut kansamme elintasoa. Tästä elint!l80n malhdollisuul(Sift.
33912: nQII~ ovat päässeet ~i myös l'aajat Kllllll!at ovat yleensä myös suurissa talou-
33913: rintamasotilasjouikot. Mu1lt..a kymmenet tuhan- dellisissa vaikeuksissa. Ainoastaan Helsinki
33914: net rintamasotilaat ikrumppailevatt vielä l'!uu- ja eräät muurt kunnat ttunrtu-vat olevan varak-
33915: rissa taloudellisissa vaiikeuksi189a ja j<>pa tu- kaita. Pääkaupunkina Helsinki saa nauttia
33916: hannet potevat tähläkin hetkellä työttömyyltitä eräistä ·eduåsta, jotka jOihtuvrut siitä, että se
33917: tai riittävåin ansiotulon puutetta. Tämä epä- on hallinnollinen, kaupallinen ja yritystoi-
33918: ik(Jihta on luolln(1llisesti viipymättä korjwttava. minnallinen keskUB isänmaaammme. Kun se
33919: Se on kailO!Iäkunnan velvollisuus, kogka emme suurmittel(Je parhaiilla..an mm. metron rallren-
33920: pystyneet - lähinnä valtiojohtomme - ·~tä 'tamista, jonka 'kustannusarvio on n. 100 mil-
33921: mään BOti®. syttymimä. j.lllrdia vanhaa mai'ktkaa ja rakensi n. 3 mil·
33922: Kansaneläkeikärajan alenrt:.aminen ·55 vuo- jardia vatilllaa mai':kilmta m~aksavau teat.terita-
33923: teen alussa määritellyn rintamasotilaskå5it- lon, :menoo V'ai1tiolla eettinen oilkeus :t~voa :pää-
33924: teen oikean tulkinnan muka:an vaatii v. 19fi.S kaupunkinnme OI'Sallistuvan rintamasotilas-
33925: n. 42 miljoonaa markkaa, jos rintamasotilas- eläkejärjestelyihin vuosittain ainakin 5 mil-
33926: Hsänä suoritetaan ilman 1tulorajaa 360 mai'k- joonalla matkalla. Tonttimaan hinnat ovat
33927: ka:a vuode.<&. ~aikeassa asemassa olevien 55 eräiBBä ()8i!!Sa isänmaatamme nou'!!ISOOt sotien
33928: vuotta nuorempien rintamasotilaiden ja sodan jälkeen huimaaviin lukuiihin, joten niiltä tan-
33929: jälkeen !frnolleiden rintamasotilaiden leskien teista tai maa-ail.ueista, joiden nykyarvo on
33930: ja alaikäisten lasten tukemisesta nou:sevat 50 mk:/m2 :lta tai sen yli, voidaan periä rin-
33931: kustannulkset vuodessa ,arvion mukaan n. 10 ta:tlllll80t:ilaselälk!keitä varten prog:I'Ie8Siiviseslti
33932: miljoonaan maJ.'Ikkaan. porraataen lisäveroa 1~5 p:r"<.lll!!enttia vuoden
33933: Kun mielestämme 65 vuotta tåY'ttäneen, 1968: n alu&ta lähtien. Arvioitu verotuotto
33934: vaiareassa Memassa olevan nuoremman, rin- vuosittain n. 20 miljoonaa ma:rlkkaa. Fyysis-
33935: tamasotHaan ja sotien jäl!keen kuolleiden ten henkilöiden, joiden oma verotettava tulo
33936: rintam88CJtilaiden leskien. puhtaan vuositulon nousee 12 000: een ma:rtklk:aan vuodessa !tai sen
33937: pitäi~i ol:la äinallrin 4 800 markkaa, olisi tämä yli, olisi kohtuuden mukaan m&ettava rin-
33938: heille taattava.. Erään !karkean ·arvion mu- tamasotilaseläkkeiden suoritrtamista va:rten
33939: kaan epäkohdan korjaaminen vaatii n. ·60 mil- lisäveroa 1 %, ·elleivät he ole itse rmtama-
33940: joonaa marldtaa vuodM~a, j()S edellämainitun sotilaita. Arvio~tu verotuotto olisi n. 15 m:iil.-
33941: puhtaan vuositulon alle jääviä on n. 15 000. joonaa markkaa. Pertl:Stieltua on myös se, että
33942: Edellä e&tetyn mukaisesta rintaillaSI()tilai- 12 000 markkaa tai sen yli vuodessa palk-
33943: den eläkejärjestelystä kohovat kustannukset kaa saaville maksetaan 2%: a palkasta erityi-
33944: v. 1968 n. 112 lfniljoonaan m:al'lk!kaan. Koska sinä rinlf..amasotilasobligaatioina. TarjottMslsa
33945: arvaamme, että :kysytään, mistä raihat, rahalaitokset ovat n:e velv.olliset vastaanott·a-
33946: teemme oman ehdotuMemme. Tiedämme hy- maan nimellisllJI'Vosta vastaaJl; välittömästi
33947: vin, ebbei valtiovallalla ole mahdollisuuksia palkan maksun jälkeen. Henkilöiille, jotka
33948: :rnä.ärätä kaikkien oottämiemme rahoituskei- eivät vaihda obligaatioita maksetaan korkoa
33949: nojen käyttöä, mutta u~omme vilpittömästi 6-7 %: a ja ne lunastetaan takaisin viimeis-
33950: siihen, että se neuvotteitum ja suostutteluin tään 10 vuoden perästä. Ra;halaitoksille val-
33951: 3
33952:
33953: tio maiksaa korkoa 5--.:6 %:a. Kirkkojen olisi vitseville ei~rintamasotilaille. Valtion työlli-
33954: luonnollisesti osallistuttava uskonnon säilyt- syysmenot luonnomsesti vähenJtyisivät.
33955: täjie:n: aineellisen hädän torjumiseen. Kun Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
33956: luterilaisen kirklromme vuotuiset verotulot 37 § :n 1 momenttiin viitaten €Sitämme kun-
33957: ovat n. 110 miljoonaa markkaa ja veroäyri nioittavasti valitioneuvoston 'asianomaisen jäse-
33958: kes!kimäärin 1 penni, tuntu1si iwhtuull1selta, nen vastattavaksi seuraavan kysymylksen:
33959: että kirlclmmme osallistuu myös vaikeassa
33960: rusemassa olevien rintamasotilaiden, heidän Onko HallittUJs pyrkiny't järjestä-
33961: leslkiensä ja lastensa taloudelliseen tukemi- maan rintamasotålaiiden eläkekysy-
33962: seen sen arvfficliaan työn ohella, jota kirkot mystä yhreistoimin suurituloisten, !kor-
33963: muuten tekeväJt. Kirkkojemme osuud€iksi jää keasta maan hinnasta ihyÖityvien, maan
33964: n. 3-6.5 miljoonaa markkaa vuodessa. pääkaupungin ja lkansankirkkojemme
33965: Esittämillänrme toimenpiteilllä saataisiin kanssa, ja ellei ole,
33966: rinltamasotilaiden, heidän les!kiensä ja ala- aikodko Hallitus ryhtyä tarvittaviin
33967: ikäisten lastensa pahimmat epäkohdat !korja- toimen pilteisiin rintamasotilaselä:kekysy-
33968: tuksi. Samalla voitaisiin. luultavasti helpottaa my<ksen järJestä:m.iooen. esittämällämme
33969: vaikeaa työllisyystilw:mettamme, sillä esittä- tai siihen verrattavalla tavalla iJ.direel-
33970: mällämme rintamasotilaiden eläJkejärjestelyllä lisesti~
33971: vapautuisi ehkä n. 10 000 työpaiklkaa sitä tar-
33972: Helsingissä 10 päivänä lOikaikuuta 1967.
33973:
33974: Olavi Lahtela. Mauno Pohjonen.
33975: Mikko Volotinen. Eino Uusitalo.
33976: Al'e Holopainen. Eino Sääskilahti.
33977: 4
33978:
33979:
33980:
33981:
33982: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i 'e h e ll e.
33983:
33984: VaJ,tiopäiväjärjestykse:n 37 § :n 1 momen- Vaatauksena kysymykseen esitälll. kunnioit-
33985: ;t:issa :mainllibussa rtJamoituksessa Te, Herra Pu- t'aien seuraavaa:
33986: hemies, o~ette kirjoollänoo 10 päivältä loka- Rillltamarrniesten sosiaalietukomitean jätet-
33987: kuuta 1967 n:o 880 lähettänyt vaitrioneuvos- tyä mietintönsä valtioneuvostolle viime :touko-
33988: ton asianomaisen jäsienoo >~ttawksi lmn- lk:uussa on nyttemmin myös rintamasotilaiden
33989: saniedustaja OlaVIi L'a)htelan (ym) :telkemäill, asuntokomitea lku'luva:n marraskuun 1 päi-
33990: seurma.VIaill sisälitöisen kysymy:klsem.: vänä jättänyt oman mietintönsä valtioneu-
33991: vosrtolle. HaJ.l.iJtus tuil.ee saatavissa olevan sel-
33992: "Onko Hallitus pyrkinyt järjestä- vityklsen perusteella harkitsemaan niitä toi-
33993: maan rintamasotrilruiden elälmkysy- menpiteitä, joihin voidaan ry:htyä rintama-
33994: mystä yhteistoimin suurituloisten, kor- sotilaiden eläkekysymy[cyen järjestämiseksi ja
33995: keasta ma:an hinnasta hyötyvien, maan asunto-olojen parantamiseksi. Esityksessään
33996: pääkaupungin ja lka:nsamirkkojemme tulo- ja menoarvi()[ksi ensi vuodelle Hallitus
33997: kanssa, ja ellei ole, on ehdorttanUJt yhden miljoonan markan suu-
33998: a]koolko Hallitus ryhtyä tarvittaviin ruima määrärahrua käytettäväksi ylimääräis-
33999: toimen p.iJteisiin rintamasotilaseläkekysy- ten eläkkeiden myöntärrnisoon rintamasoti-
34000: myksen järj,estämiseen esittämällämme laille.
34001: tai siihen v~errattavalla tavalla kiireel-
34002: lisesti?"
34003: Helsingissä, 8 päivänä marra:Sik:uuta 1967.
34004:
34005: Ministeri T. Saloranta.
34006: 5
34007:
34008:
34009:
34010:
34011: T ill R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
34012:
34013: I d<et syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Säsom svar på d€il:ita spörsmål får jag vörd-
34014: aDJger, har Ni, Herr Talman, med Eder samt anföra följande:
34015: slmivelse av den 10 oktober 1967 nr 880 till Sedan kommitten för fron1tmännens socia:la
34016: vederbörande mOOlem av statsrådelt för avgi- förmåner inlämnat sitt betänkande till stats-
34017: van.de !av svar översänt följande av riksdags- rådet serraste maj månad har numera även
34018: man Olavi Lahtela (m. fl.) underteånade kommitten för frontsoldatbomäder den 1 inne-
34019: spörsmål: varande novem:ber inlämnat sitt eget betän-
34020: "Har Regeringen sokt ordna fronrt- kande tiJ:l matsrådet. Regeringen !kommer på
34021: soldaJterrutS pensionsfråga i samråd grundval@ av thllbudsstående utredning att
34022: med kyMorna i landets huvudstad och överväga vilka åtgärder som kan vidtagas
34023: våra fo:Ilklkyl'kor, vilka har 'Stora in- för ordnande av frontsoldarternas pensions-
34024: komster och drar nytta av det höga fråga och förbättrande av deras ,bostadsför-
34025: jordprism, ooh om så icke är fahlet, hållanden. I staJtsverkspropositionen för det
34026: ärnar Regeringen skrida till nödiga kommande årelt har Regeringen föreslagit €1tt
34027: åtgärder för ordnande av frontsolda- anslag på en miljon mark för beviljande a v
34028: ternas pensionsfråga så som vi föresla- ertra pensioner åt frontsoldater.
34029: git eller på något därmed jämförligt
34030: sätt och i brådsikande ordning?"
34031: HeLsingfors den 8 november 1967.
34032:
34033: Minister T. Saloranta.
34034:
34035:
34036:
34037:
34038: E 727/f17
34039: Kirj. ksm.. N:o 125.
34040:
34041:
34042:
34043:
34044: Sinisalo ym.: Kunnallisverojärjestelmän uudistamisesta.
34045:
34046:
34047: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
34048:
34049: Kansalaishlta perittäv1en verojen määrä ken edelläsanotun vuoiksi erikoisesti pyrittävä
34050: ka~SVaa jruillruvasti. Samalla ;tapahtuu muu- uudistamaan kunnallisverotusjärjestelmää.
34051: toksia verotuiks.en ralkentoossa. VäJ:itt<:imän ve- Viime vuoden kesäkuussa jätti SKDLn
34052: rotuksen osalta kehitys on kulkenut ~hä eduskuntaryhmä valti10varainmin:isteriö1le esi-
34053: vo1makkaammin kunn~isverotu!ksen määräl- .tyksen, että hallitus ase1Jt.adsi ik:unnallisvero-
34054: lisen ja suhrteeJ1isen osuuden kasvun suun- järj'estelmän kiireellistä uudistamista valm:is-
34055: taan. Kun vie:Iä 19·50-luvun alussa perittiin teLemaan 'koonitewn, jonka tulisi lyhyessä
34056: tulo- ja omaisuusverotuksella veroja tuntu- määräajwssa tehdä ehdottl'iksensa kunnalJis-
34057: vasti ooem.män ikuin kunnallisveroja on 1ti- verojärjestelmän pernsuudistwksista ja sen
34058: JannJe n~ päinvastainen. sopeuttamisesta tuilo- ja omaisuusverojärjes-
34059: Kunnallisverotaakan kasvu nä!kyy mm. telmään tai! elttä hallitus ryhtyisi muih:in toi-
34060: veroäyrin hinnan ilrohoamisena. Kun maas- menpiteisiin ikunuaJlisverojärjestelmän uudis-
34061: samme ·ei v. 19·56 o1lut vielä yhtään kuntaa, tamiseksi. Esitylffien perusteluissa kansan-
34062: joosa veroäyrin hinta ·Oil:iisl1 oli urt 14 penniä demokraattinen eduskuntwryhmä totesi, että
34063: (siUoista markkaa) tai siltä suurempi, oli erityJsesti kunnallisverojärjestelmää tulisi
34064: viime vuonna - ikymmemm mOitta myöhem- uudilstaa siten, että se säädettäisiin suur.tJen
34065: min - täLlaisia kuntia jo 141. Keffirimääräi- tulojen osruta ·asrtcittaJin ylen,eväiksi. Edelleen
34066: nen ikunnal'1isveroäyrin hinta on myös kohon- SKDim eduskuntaryhmä katsoi po. esityik:-
34067: nut huomattavasti. 1sessä, ·että 'kunnallisverotusta koskevia mää-
34068: TäLlainen !kehitys tuo korost,etusti esiin räyksiä olisi muutettava myös siten, että
34069: ku:nnallisverotukseen sisäLtyvät suuvert 1epä- suumsta omaisuUtksista voiJtaisiin kanrtaa kun-
34070: lrohdaJt. Kun tUJlo-. ja omaisuusvero on tulojen nailllista omaiJSuusveroa. SKDLn kä;sityksen
34071: suurenrtuessa asteittain kohoava on kunn·allis- mwkaa:n olisi myös suoritettava sellaisia lain-
34072: V'ero ja:kovero, josta puuttuu tällainen prog- muutOOsia, ·että pienituloisten kunnaJ!lisvero~
34073: ressio. Kunnallisverotuksessa noudatettavat tusta voidaan keventää. KOikonaisuudistusesi-
34074: vä!hennyiksert ovat mm. inflation vuoksi me- ,tyksen ohella SKDLn tahoLta on eri yhteyk-
34075: nettäneet merkitystää;n, josta on seurauksena, sissä useampaankin ker!taan 1riirehdiltty kun-
34076: että kunnalLisveroa malksaa runsaasti mH- nallisverojärje:sWlmän pahimpien puUttteiden
34077: joona sellaista kansalaista, jotka tulojen vä- korjaamista, jotka olisi toteurtettavissa nope-
34078: häisyyden vuoksi ovat vapautetut valtion ~a:mmin kuin välttämätön kokonai\suudistus.
34079: Y·erotuksesta.
34080: Tällainen asiantila ja kunnallisverojärj·es- H uomioonorttaen kunnal1isverotu:ksen kes-
34081: t•elmää;n tehdyt lukuisat huononnwkset, jotka ~eisen aseman lkuntien taloudelle, ei kunnal-
34082: ovrut entisestään keventäneet erikoiseSJti :suur- lilsverotuk:sen ikokotnaisuudistus1Ja voitaisi il-
34083: yhtiöiden verotust!a, merkitsee sitä, ·että kun- meisestilkää;n suorittaa ilman, mtei sen rin-
34084: nallisvero on nimenoonaan pa1kkatuloistaan nalla toteutettai~si valtion ja !kuntien kustwn-
34085: elävien mwksettavaksi tuleva vero. Kunnallis- nustenjaon uudistamista, jota SKDL myös
34086: veroista peritäänfkin palik:katuloista ns. van- pitää kiiveelJisenä.
34087: hoissa !kaupungeissa 78.4 %, uusiiSSa !kau- Kun haJlirtuk!Sen ja valtiovaminmini}Jste-
34088: pungeissa 78.8 %, kauppa;Ioissa 80.5 % ja. riön rtJaholta ·ei ole lähemmin selvitetty mil-
34089: maalaiskunnissa 64 %. laisiin toimenpiteisiin kunna1lisverojärjestel-
34090: Pyrittäessä vä:hävaraisimma:n våffitönooan män uudisrtamioon jo:hdoota on maJhdollisesti
34091: verorasituksen 'l~eventämliseen olisi .tämän kai- ryhdytty tai aiotawn ryhtyä, esitämme, val-
34092: E 729/67
34093: 2
34094:
34095: tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momeruttiin vii- MiJlaisii.IIl toimenpiteisiin Halliitus
34096: taten, valtioneuvoston asianomaisen jäselnoo on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kunll'al-
34097: vastattavaiksi seuraavan kysymyksen: lisverojärjestclmän uudistam:iseksi?
34098: Hels1ngissä 13 päivänä loikakuuta 1967.
34099:
34100: T!Wisbo Sinisailo. Pauli Puh:ak!lm.
34101: 3
34102:
34103:
34104:
34105:
34106: E d u s k u n n ~ n H e r r a P u h e m i e h e II e.
34107:
34108: V:altiopäi·väjärjestyben 37 §: n 1 momen- rotettavien tuloj•an !lroikoooismäärän ollessa
34109: tin nojalla ovat !kansanedustaja T·aisto Sini- tiedossa ja malksettavan veroyksilk:ön suuruus
34110: salo ym. esittäneet valtioneuvostxm asianomai- siis vailitelee verokaudesta toiseen, on kysy-
34111: sen jäsenen vastattaVlaksi seuraavan !kysymy'k- m~ jrukovero. Kunnallisvero on suhtool-
34112: sen: liiDJen vero, jotJen veroveil.voJ.liset suorittavat
34113: ''Millaisiin toimoopiteisi:in Hallitus v·eroa periaatteessa yhtä suuren osan tulois-
34114: on ryhtynyt ta:i aikoo ryhtyä kunnal- taan siitä riippumatta miten suuret heidän
34115: lisverojärjestelmän uudiSita:miooksi ~ '' .tu}o:nsa ov31t. Pienten tulojen vähäisempi ve-
34116: ronka:ntoky'ky otetaan kuitenkin huomioon
34117: Kun •asia kuuluu toimialaam vaJ,tiovarain- peru:svähennyksen avulla.
34118: :m.illlimerinä, esitän kysymyilmoon vastauikse- KunnaJ:låsverotusta koskevat aineelliset
34119: nani kuni10itta:vasti seuraav~a: säänniikset ovat olleet tutkittavina !komite-
34120: Niiltä kunnan menoja varten, joihin !kun- oissa ja toimiikunnissa ja ne ovat olleet val-
34121: nan varsinaiset tulot ja !käytetrt::äväksi otetut rn:i!Sitelif;avina myös kunnallisverotuksen osalta
34122: pääomat civä.t riiltä, ikun:naUa on oäareus mää- selkä ko!konOO!s- että ositta:isuudistuksina. Myös
34123: rätä jäsentensä suoritettavaksi veroja. Sään- !kuntain verotuspohjan laajentaminen on par-
34124: niilkset !kunni3Jl verotuooikeuden perusteista haiil.laan tut!kimlllksen alainen.
34125: sisältyvät maalaiskuntain ikunnallishalLinnosta Suuremman ,tulon !k:BJtsotaan edustavan
34126: 1>5 päivänä kesä;kuuta 1898 annetun asetuksen .suhtoo1lisesti suurempaa veronmaksukykyä
34127: 6 ~ukuun ja kunnallishallituksesta kaupun- kuin pienemmän. Tämä on oJ.:lut perusteena
34128: gissa 8 .päivänä joulukuuta 1873 •annetun valtion tu:loV'erortukoon progressiiviselle astci-
34129: asetuksen ·5 lukuun. V:·erotusmenettelyä ikos- lrolle. Yksityisen veronmaksajan !kannalta on
34130: kemt säännökset on yhtenäimetty valtion- sa.m.anteikevää, miJten hänoo ko!konaiaverorasi-
34131: verotuksen !kanssa 12 päivänä joulukuuta tu!ksensa jaJkaantuu mltion tuloveron ja !kun-
34132: 1958 annetussa verotuslaissa.. Sen mu!kaan nallisveron kesken. Joo näin. ollen valtion-
34133: kunnallisV1eron määräämisen ·toimittavat val- veron ja kunnallisveroo. yhtcisvaå!kutulksena
34134: tion viranomaiset. Nämä huol€iht]vat myös syntyvää progressiota pidetään sopivan jyrk-
34135: ilrnnnallisveroo. mailmuunpanosta, kannOISta ja känä, on progr~ perusteiden kannalta
34136: p•alldroperinnästä yhdmsä muiden verojen sama, säilyJtetäänkö asteikot nytkyisellään vai
34137: !kanssa. Kunnallisella tuloverolla kunta jou- tehdäänkö my<:is kunnallisvero progressiivi-
34138: tuu .peittämään huomaJttavan osan menois- selksi oovootäen vastaavasti valtion tulovero-
34139: ·taan•, ja vaikka kunnaHisverotuksen tuloista asteikon jyrkkyyttä. Jos rtaas katsotaan ai-
34140: ja vähennyksistä määräärrninen onkin jäänyt hoollisaksi jyr;kentää kokonoaisprogressiota, voi-
34141: pääosalta lainsäätäjän ratkaistavaksi, on kul- daan tämä saada •aikaan yhtä hyvin jyr!ken-
34142: Jahlm. kunnalla irtsellään suuri mahdollisuus tämällä valtio!Il tuloveroasteilldroa e:nrtJisestään
34143: vaikuttaa ku:nnallisverotukBoon. Paitsi lain kuin ottamalla progressio käytäntöön kunnal-
34144: määräämissä rajoissa tapahtuvaa perusvä- lisverotillG!essa. Miikäili meneteltä:isiin siten,
34145: hennylksestä ja lapsivähennyilmestä määrää- että progressio ;toteutettaisiin myös kunnallis-
34146: mistä on tässä suhteen ratJkaåseva merkitys verotuksessa, olisi tämä omiaan lisäämään
34147: i!rnnnan talousarviolla, josta verotuksella !koot- '"aura:a:m.pi·en ja köyhempien !kuntien vä.liillä
34148: 'tava !kunnaillisveron kokonaismäärä riippuu. veroäyrin suuruuden lkohdaJ:la jo nykyää.nkin
34149: Kunnallisverotu!ksessa verovelvollisiilita vuo- valLitsevia eroja. Suurten tulojen on :todettu
34150: sittain !koottava määrä jaetaan ikunnan kai!k- jakaantuvan nilmittäin verraten epätasaisesti
34151: 1U.en verovelvollisten veroäyrien lukumää- maan eri !kuntien ikei"Jken. Sellaisissa !kunnissa,
34152: rällä. Kun veroäyrin suuruus määrätään ve- joissa suurituloisla ei ole mruini:Dtaivasti, ja-
34153: 4
34154:
34155: kaantu:isi ikunnallisv;eron maksamifl'en vero- vauma;mpi!e:n ja suurempia omaisuuksia omaa-
34156: velvollisten }\jesl\:en pääasirulisesti entisellä ~ta vien kunti!en ja tx>iJSaallita nä.iltä vähenrmän
34157: valla ja :täten progression käytäntöÖin otta- omaavi~en kesken ~entisestään varmastikin
34158: minen omalta osaltaan 'lisäisi niitä 1epälrohtia, jyrkkenisivät.
34159: joirba verotUiklsffisa jo nyt on eri kuntien vä- Kunnalld.sveron periwatiJeelliJSeen rwkentee-
34160: lillä perus- ja l~a,psivähennyksen suuruuteen seen puutrtumine:n on erittäin laaja ja vaiik!ea
34161: nähden. Nämä välhennyksethän ova1t pieni- kysymys, joka ilmeisesti voidaan tar!koirtuk-
34162: tuloisi.lsisa krmnit;lsa yleensä pOOaoom.mät. senmu:kaisimmin toteuttaa vaiJn yhdessä muun
34163: Edellä rtuloverotukse:n ikokonaisverorasituk- ameellisen verouudistukse:n kanrssa. Hallitus
34164: S(Bta lausu<ttu soveltuu myös omaisuusveron tulee ik:uiterrk!in jo tätä oonoo ry'h:tymään
34165: kOklonaisrasitu:lmeen. Jos sää.dettäisiin kun- asiiiSSa niihin osilttaisuudistukshln, joihin ha-
34166: nl8l:line:n omaisuusvero, eprukiohdat iboisaalta vaitaan olevan ad:hetta.
34167: Helffingissä 9 päivänä marraskuuta 1967.
34168:
34169: Valtiovaminministeri Mauno Koivisto.
34170: 5
34171:
34172:
34173:
34174:
34175: T i ll R 'i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
34176:
34177: I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen genom beskattni:ng inflytande lkommunalskat-
34178: anger har riksdagsmoo Taisto Sinisalo m.:fl. tens .totalbelopp beror, 1av avgöra:nde bety-
34179: till vederbörande medlem av statsrådet :för deloo.
34180: avgivande av svar överrsänt :följande spörsmåJ.: Det belopp som årligen skaU indrivas hos
34181: de skamtskyldiga vid lkommuna:lbeskwttningen,
34182: "Hurudana åtgärder ihar Regeringe.n delas med antalret skattören för alla Skarttskyl-
34183: vidtagit eller ämnar den vidtaga i diga i k!ommunen. Då skattörets storlclc be-
34184: sy:Ute at;t fömya kommun:alska.ttesyste- stämm:es när ma:n ikänner tihl totaJ.belopiJ'et
34185: met?" av de hestkrattmingsba:m inlma.nsterna och
34186: skattörets stor1clc sålrmda vari·era:r från en.
34187: beskantnin~eriod till 'en annan, är det här
34188: Då saken gäller mi·tt ve:rbamhetsområde
34189: i min egenSka.p av :finansmwsJJer, :får jag fråga om en reparti!tion:sSkatt. Kommunal-
34190: såsom svar på spörsmåLet vördsamt anföra skatt·en är en proportione11 sikatt, varför
34191: följa.nde: sålunda de skwtt:skyldiga i Skrutrt betalar 'en
34192: lika stor del av sina i:nlromster, oberoende
34193: För bestridande av de utgifter i lmmmu- av huru sto!I'a i!nko:rnsterna är. De mindre
34194: nen, för villm tkommu.nens egentliga i!nkomster inko:rnslltagarn:as svaga11e förmåga 3<tt betala
34195: ooh ibruktagM tkap~tal inte :förslår, ihar sklatt beaktras lilkväl genom grundavdraget.
34196: kommnnen rrutt art;t påföra silna medlerrnmar De materi·ella stadgandena om ilrommuna:l-
34197: skwtt. Stadgandena om grunderna :för den beSkattnim..gen har beihandJats av ikommittoor
34198: lkommunaJl:förvaltning på landm ooh i llmpiiool och ik'OJll1llå!Sl'lioner, ooh såväil. totaJlrevisioner
34199: 6 i förordnmgen den 15 juni 1898 angående som pa.rtiella revisdoner har utarbetats oclkså
34200: ilrommnnaJlförvaltnlinlg på l•andet oohi lkap:Ltel i fråga om koiilllllrmalbeskruttningen.. Också
34201: 5 i förordningen den 8 december 1873 tan- frågan om en urtvidgning av !lrommunernas
34202: gående kommunalförvaJltning i stad. Sta.d- skatteba;s är •som häst föremål för prövning.
34203: gandena om beskattningsförfiarandet har En större inikomst anses representera en
34204: b:mgts i ÖV'erensstämmeLse med stadgandena proportionel.Lt större skwttebertJalnings:förmåga
34205: om strutsbeskaMmången i besk!llttnim.gslagen av än en mi:ndre intkomst. Detta har legat tiil
34206: den 1'2 dooember 1958. Enligt denna lag grund för den progressiva sikalan i start.sbe-
34207: verkställes kommunaLbeskat.tningen 'av stat- skrutitningen. Från den ·ensilci:lda slk!attebetala-
34208: liga myndigheter. Dessa ombesörjer även rens synpunkt är det hllkgilrtigt, hur ihans
34209: debiterim.gen, uppbörden och tvångsindriv- totala skalttebörda är uppdelad i statlig in-
34210: ningen av lkommunalskatt tillsiammans med komstSlmtt och ikoon.munaJskatt. Om sålunda
34211: and:m slkrutter. Med den kmnmunala inllromst- den p!rogression statsskatten och kommun.ail.-
34212: skatten !IIlåste kommunen täclka en betydande 'Skrullten tillsammams åstJadkoma.n~ ansea vara
34213: del av sina utgi:fter, ooh rehuru det i: huvud- lännpli'g, är det med tanke på :progressionens
34214: sak är lagstiftaren som bestänmner om in- grunder detsamma, huruvida sikaloma för-
34215: !lromster och avdrag i ilrommunalbeslmttningen, bliir sådan:a de nu är 'eller om även ilrommu- ·
34216: har varje :Jrommun dook själv stora möj1ig- nallskatten görs progressiv ooh inkomstskaJtte-
34217: h·ffiier ratt påvcerka lkommrmalbeslmttningen. ska:lan ii fråga om statsslmtten sänb i mo1:8vla-
34218: Urtom grundavdraget och bM'Ilavdraget, som rande mån. Om det åter ·befi:nnes påkallat
34219: V'erlkmäililes inom d.e gränser ~a:gen :föreskriver, att göm totalprogressi:onen :kraftiga.rre, kan
34220: är härvid ikommunrens budgert:., av vhliken den detta fåJs rtill S~tånd lika väl genom en ökad
34221: 6
34222:
34223: progression i statsbeslkattningem. som genom är ju i aJJ.mänhet nrindre i kommuner med
34224: inföl"aalde av progvession i lkolil!lllunJa:lbeslmtt- små inikO'IIllster.
34225: ningem.. Om det skulle förfaras så, att prog- Det som ovan har sagts om inkQIIIl.Stskattelns
34226: ression skuille införas odkså i kommunJalbe- totala s!kattetunga passar även in på för-
34227: Skattnirr:Lgen, Sku.J:le detta. vara ägnat a.tt öka mögenhetsskruttens total·a skruttetrmga. Om en
34228: den akillnad som redan nu råder meJ.lan komm.una;l förmögenihert:sskrutt skulle införa.s,
34229: förmögruare ooh futtigare kommuner ti fråga skulle dispropoJJtion.en mellan lrommuner med
34230: om skruttörets sto:t'lek. De Sltora mk~rna större förmögenhe:ter och kommuner som in.te
34231: har nämligen befunruts fördela sig rätt 'ruar så mycilret sådana förmögenheter med
34232: ojänmt mella:n la:ndets lrommuner. I kommu- all säkerlret Öllros.
34233: ner, ~ vilka det i!rute frinnes storinkomsttagare Fråga:n om en förändring av kommunal-
34234: att rtala oan, skulle ilrommnnaJ.skruttebetaJ.- skattens principiella struktur är en vivtom-
34235: ningen huvudsahligen fördela sig meJ.lan de fattande och svår fråga, som uppen:barligen
34236: sk,attakyl<liga såsom förut och .sålunda skulle bn lösaJs på ·ett ändamålsenligt säJtt endast
34237: inföl"aaldet av progression för sin del ytter- i samband med 'en refomn av den övriga
34238: ligare bidraga rtill att ö1m de missförhålla:n- materieUa beSk:atrtningen. Regeringen kommer
34239: den som reda:n nu gör sig gällande i beskatt- dock reda:n därförinnan att fö11etaga sådana
34240: ningen i fråga om stor:låen. av grund- och pal'tieilla revisioner i saken som befinnes
34241: barnavdragen ii llrommunerna. Dessa avdrag på;kallade.
34242:
34243: Helsingfors dem. 9 nov·ember 1967.
34244:
34245: Finansm.inister Mauno Koivisto.
34246: Kirj. ksm. N: o 126.
34247:
34248:
34249:
34250:
34251: Pohjonen ym.: Mattoteoll:ilsuuden raaka-aineena käytetyn
34252: jätteen tullaamisesta.
34253:
34254:
34255: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
34256:
34257: Maassamme on melko voimakkaasti kehit- laiset tilaukset jouduta:an peruuttamaan ja
34258: tynyt mattoteollisuus. Se tarjoaa pi-enteolli- kutomotoimintaa jouduta•an supistamaan. Se
34259: suusyrityksien muodossa! satoja työpaikkoja. taas aiheuttaa työvoiman vähentämistä ja si-
34260: Kotimaan lisäksi on mattoja markkinoitu ten työttömyyttä. Kun tässä mattoteollisuu-
34261: pääasiassa Ruotsiin. Tavallisten karvalanka- den pienyrittäjätoiminnassa on kysymys tär-
34262: ja lmnemattojen lisäksi on tekstiilijätteestä keästä työllisyyden hoitamisesta, olisi kan-
34263: kudottujen räsymattojen kysyntä ollut erit- santai]_outemme kannalta aiheellista harkita,
34264: täin vilkasta. Tähän asti ovat mattokutomot eikö mattokutomojen raaka-aineena käytettä-
34265: käyttäneet raaka-aineena osittain ulkomailta vien nauhojen tullista voitaisi luopua vallan-
34266: tuotettua kankaiden reunasta leikattua nau- kin, koska aikaisemminka·an niistä ei ole pe-
34267: hrua!, koska kotimaiset tehtaat eivät ole pys- ritty tullia.
34268: tyneet sitä riittävästi toimittamaan. Tähän Edellä esitettyyn viitaten j,a valtiopäivä-
34269: asti se on tuotettu raaka-aineeksi käytettä- järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
34270: vän jätteen tullausnimikkeellä, jolloin siitä tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34271: ei ole peritty tullia. Nyt on tullihallitus tul- vastattavaksi seumavan kysymyksen:
34272: lut siihen tulokseen, että tullaukrsessa tulee
34273: käyttää nauhojen nimikettä. Tämä aiheuttaa Tie;tääkö Hallitus, että mattoteolli-
34274: sen, että tästä jätteestä peritään !tullia 10 suuden raaka-aineelllll! käytetyn jätteen
34275: markkia1a kilolta. (nauhan) tullauksella on mattoteolli-
34276: Mainittu puuvillajäte maksaa 70 pennistä suus saatettu kannattamattomaksi ja
34277: 1 markkaan kilolta. Nyt, jos mattokutomot siten aiheutettu tällä alalliru työttö-
34278: joutuvat maksama.an tästä raaka-aineestru myyttä, ja jos tietää,
34279: mainitun huomattavan tullin, niiden toiminta mihin toimenpiteisiiln Hallitus aikoo
34280: käy kannattamattomaksi, kotimaiset j1a1 ulko- ryhtyä tilanteen korj·aamiseksi?
34281: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1967.
34282:
34283: Mauno Pohjonen. Matti Mattila.
34284: Eino Uusitalo. Artturi Jämsen.
34285: Meeri Kala vainen. Veikko Hankirova..
34286: Sylvi Saimo.
34287:
34288:
34289:
34290:
34291: E 737/67
34292: 2
34293:
34294:
34295:
34296:
34297: Eduskunnan H~erra Puhemiehelle.
34298:
34299: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan keinä tai po. nimikkeeseen kuuluvana muu-
34300: kirjelmässä 13 päivältä lokakuuta 1967 ovat illJai tavarana.
34301: Tähän nimi'kkeeseen kohdistettu
34302: kansanedustajat Mauno Pohjonen ym. val- tavara on mm. mattolteollisuuden raaka-
34303: tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin vii- ainetta.
34304: taten esittäneet valtioneuvoston •asianornJa[sen Kuitenkin tarjotaan ja tuoda•an maahan
34305: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: myös sellaista leikkia!llsjätettä, jota on käsi-
34306: telty siten, että erillisiä kaistaleilta on om-
34307: "Tietääkö Hallitus, että mattoteolli- meltu yhtenäiseksi nauhaksi ja se on keritty
34308: suuden raaka-aineena käytetyn jätteen puola.lle. Tällaisen nauhan pituus saattaa
34309: (nauhan) tulliatuksella on mattoteolli- ylittää 100 metriä. Kun ky:symyksessä olevaa
34310: suus saatettu kannattamattomaksi ja nauha1a; ei voida pitää lumppuna tai siihen
34311: siten aiheutettu tällä •alalla työttö- verrattavan:a, .tullataan mainittu nauha teks-
34312: myyttä, ja jos tietää, mihin toimenpi- tiilimetritavarana. Tällöin tullin määrä riip-
34313: teisiin Hallitus aikoo ryhtyä tilanteen puu sekä kudonnasta että käytetystä raakiai-
34314: korjaamiseksi~'' aineesta. Kun tällaisen tavaran kilohinta ei
34315: ole korkea, kannetaan siitä yleensä painotulli,
34316: Kun kysymyksessä tJa\l'koitettu asi'a kuuluu joka v;aihtelee 1,20 mk:sta 32 mk:aJmn kilol-
34317: toimialaani, ·esitän vastauksena kunnioitta- ta, EFTA-tullien ollessa kysymyksessä 0,36
34318: vasti seuraav·aa. - mk:sta 9,60 mk: aan kilolta.
34319: Koska tekstiilimetritavaraa käytetään mui-
34320: Kysymys sellaisen leikkausjätteen :tullauk- hinkin tarkoituksiin kuin mattoteollisuuden
34321: sesta, jota tekstiiliteollisuudelle syntyy ku- raaka~alineena ja mattoteollisuuden raaka-
34322: delmien viimeistelyvaiheessa pakkojen reu- aine paaleihin tai muihin päällyksiin pakat-
34323: noistm, on ollut tullihallituksen käsiteltävänä tuna, voidaan tullivapaasti tuoda maahan
34324: tullivalituksena. Tullihallitus katsoi, että nimikkeen 63.02 mukruan, katsoo hallitus, seu-
34325: mainittu tavara on tullattava nimikkeen raten tilanteen 'kehitystä, ettei edellä maini-
34326: 63.02 mukaan tullivapaina lumppuina, leik- tun nauhatavaran tulleja voida muuttaa.
34327: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta: 1967.
34328:
34329: Ministeri Mauno Koivisto.
34330: 3
34331:
34332:
34333:
34334:
34335: Tili Riksdagens Herr Talman.
34336:
34337: I det sy:fte 37 § 1 mom. riksdagsordningen :förtjänat mindre än 1 200 mark i arbeten,
34338: anger ihar Ni, Herr Talman, med Eder som avses i sagda lag, tages under sådant
34339: skrivelse av den 29 september 1967 nr 829 år :förtjänad lön likväl icke i beaktande så-
34340: till vederbörande medlem av statsrådet :för som pensionsgrundande. Av nämnda stad-
34341: avgivande av svar översänt :följande av gande :följer, att arbetslöshet medför avbrott
34342: riksdagsman Veikko Saarto m. :fl. under- i Okningen av pensionsskyddet och i vissa
34343: tecknade spörsmål: :fall kännbart :försämrar pensionsskyddet.
34344: Med bealktande av att den pension som enligt
34345: "Har Regeringen :fäst uppmärksam- pensionslagen tihlkommer arbetstagare be-
34346: set vid att [agen om pension :för stämmes på grundvalen av tili pension berät-
34347: arbetstagare i kortvariga arbets:för- tigande tjänstgöringstid, kan konstateras, att
34348: ihållanden blir utan e:f:fclrt i :fråga om arbetslöshet lkan med:föra avbrott i ökningen
34349: tusentals arbetstagare och icke mot- av pensionsskyddet även i fråga om de av
34350: svarar sitt sy:fte att ge tillräckligt pen- nämnda lag berörda arbetstagarna i sådana
34351: sionsskydd, emedan detta icke ökas :fall då industri:företag nödgats antingen in-
34352: under sådana tider då de är arbetslösa, skränka sin verksamb.et i betydande grad
34353: och om så är :fallm, eller ihelt och hållet upph.öra med den.
34354: ärnar Regeringen skrida till sådana Enligt erhållen uppgi:ft har uppmärksam-
34355: åtgärder i saken, att nämnda missför- het fästs vid denna salk i pensionsskyddscent-
34356: hållande blir avhjälpt?" ralen och arbetspensionsinrättningarna re-
34357: dan under en längre tid, och i pensions-
34358: Såsom svar på detta spörsmål :får jag vörd- skyddscentralen undersökes soriJ. bäst, huru-
34359: samt an:föra :följande: vida det pensionsskyddssystem som avses i
34360: Enligt '5 § 1 mom. lagen om pension :för nämnda ~agar skulle kunna ändras så, att
34361: arbetstagare i koctvariga arbets:förhållanden pensionsskyddet skulle ökas även om :försälk-
34362: beräknas pensionens årliga belopp rpå basen rad utan sin egen :förskyllan är arbetslös.
34363: av det sammanlagda beloppet av de av ar- När arbetet blivit :färdigt kommer anstalten
34364: betstagaren uppburna lönerna, :för vilka :för- att göra av S8Jken påkailade :framställningar.
34365: säkringspremie erlagts enligt nämnda lag. När sådana ingått upptages saiken tili be-
34366: Har arbetstagare under något kalenderår handling i sooialministeriet.
34367: Helsingfors den 27 oktober 1967.
34368:
34369: Socialminister Matti Koivunen.
34370: Tili Riksdagens Herr Talman.
34371:
34372: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som tullfri lump, av'klipp eller la!Dllan tili
34373: anger har riksdagsman Mauno Pohjonen sagda 'tullpoo:ition hänförlig vara. Tili den-
34374: m.fl. i en till Eder, Herr Talman, adress·erad ura po-sitio.n hänförlig vam är bl.a. mattin-
34375: skrivelse av den 13 oktober 1967 till veder- dustrins råämne.
34376: börande medlem av statsrådet för avgivande Emellertid utbjudes och importeras till
34377: av svar ställt följande spörsmål: landet även sådana avklippsrester, som be-
34378: handlats på sådant sätt, att ·lösa remsor
34379: "Är Regeringen medveten om att ihopsytts tili: sammanhängande band, vilka
34380: mattindustrin genom tullbehandlingen nystats på spolar. Längden av sådana band
34381: av de rester (band), som 1arv denna kan t.o.m. överstiga 100 meter. Då ifrägava-
34382: industri användes som råämne, blivit rande band icke kan betraktas som lump
34383: olänsam och att arbetslöshet sålunda eller därmed jämförlig vara, tullbehandlas
34384: uppstått inom denna bransch, och om band 3.1V detta slag som textilmetervara. Tull-
34385: så är fallet, beloppet beror då såväl på vävnaden som på
34386: vilka åtgärder ämnar Regeringen råämnet, som •använts. Då kilopriset pä dy-
34387: vidtaga för avhjälpande av saklägeU" lik vara icke är högt, uppbäres för den van-
34388: ligen vikttull, som vari:erar från 1,20 mk tili
34389: Då det i spörsmålet avsedda: ärendet hör 32 mlk per kilogram, och då fråga är 001
34390: tili mitt verksamhetsområde får jag såsom EFTA"tull, från 0,36 tiU 9,60 mark per
34391: svar vördsamt anföra följande: kilogram.
34392: Enär textilmetervara användes 1även för
34393: Frågan om tullbehandlingen av sådana av- andra ändamål än såsom mattindustrins rå-
34394: klippsrester, som i textilindustrin uppstår av ämne och mattindustrins råVJarna om den är
34395: packarnas kanter i slutskedet av vävnads förpackad i balar dler annat hölje kan tili
34396: tiliverkningen har varit under behandling landet importeras tullfritt enligt positionen
34397: hos tullstyrelsen på grund av i saken anfört 62.03, anser regeringen, samtidigt som den
34398: besvär. Tullstyrelsen ansåg, att sagda vara följer med siltuatiQllens utveckling, att tullen
34399: skulle tullbehandlas enligt position 63.02 för ovan nämnda bandvara icke lmn ändms.
34400: Helsingfors den 9 november 1967.
34401:
34402: Minister Mauno Koivisto.
34403: Kirj. ksm. N:o 127.
34404:
34405:
34406:
34407:
34408: Tenhiälä ym. : Kansakoulunopettajien asemasta koulunuudis-
34409: tusta toteutettaessa.
34410:
34411:
34412: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34413:
34414: Kansaikoulunopettajien asema on viimeisen :timrutta, kansakoulupiirit yhdist.ää kuinka
34415: vuoden aikana suuresti huonontunut. Kou- suuriksi piireiksi tahansa, kunhan las.t·en
34416: lunuudistusta toteu:tettoossa se uhkaa yhä päivittäinen koulumrutka autokyydiltyksåtil voi-
34417: paheta. daan suorittaa edellä mainitussa kahden ja
34418: Kun ·sodanjälkeiset suuret ikäluokat tulivat puolren tunnin ajaJSSa, on syntynyt erittäin
34419: kouluikään ja heille oli VTara;ttava opiskelu- kiihkeä kansakoulujen laJkikauttamisvimma.
34420: mahdollisuus, poi,stettiin raja-a;ita alakoulun Moniope1Jtajaistenikin koulujen ja virkojen
34421: ja yläkoulun väliltä, jolloin samaan kouluun lalkkauttamirnen näY'ttää j.a.llkuvan yhä bih-
34422: saatiin keSikimääräiS€Sti mahtumaan noin tyvällä nopeudella. Pienten koulujen lop~tta
34423: 50 % enemmän oppilaita kuin olisi mahtunut mista puollet~aan lisäik:si koulunuudistu:koon
34424: entisten säännösten voimassa ollessa. Opetet- menestymisen vuokså. Mutta opettajille tämä
34425: tavaksi tuli opettajille entistä eri-ikäisempiä merkiltsee vi·rkoj·en jouklkolak:kau:tusta ja m-
34426: ja erita;soisempia oppiLaita. Er]tyisen syyn naista epävarmuutta tuleVIaisuudesta.
34427: vaatiessa s:wllitthl:n myös varsmaisookin kan- Lrukkautet.tujen vil'kojen haitijoille on tä-
34428: sakoulun pHri1t tehdä niin l·aajoilksi, etltä päi- hän saalkk1a voitu rtarjota entistä vilil'llma va;s-
34429: vittäinen koulumatka, autokyyditystä !käyt- taavia virkoja. Tämä on johtunut siitä, että
34430: täen, ci muodostunlllt kolmea tu:n:tia pitem- lapsimäärät asutuskeskusten kansakouluissa
34431: mäksi. Erityisenä syynä voitiin tällöin pitää ovat kohonneet väestön si,irty€S!Sä niihin. Hal-
34432: sodoojälkeisen ajan ·erikoioolosuhteiiffi. Halli- lituksen esitY'ksestä edu:skunta kuitenkin hi:l-
34433: tus viittasi kansakoululain perusteluissa ni- jattaån hyvä!ksyi kansakoululain 53 §: n muu-
34434: mell'Omaan siihen, että nämä toimenpiteet toksen, jonka mu'illaan kaupungeissa ja kaup-
34435: osaksi ovat väliruiikaisia. Nyt ei •enää ole näitä pruloissa, päinva;stoin kuin mrualad:slkunnissa,
34436: toimenpit-eitä vaativia erityissyitä. Väestön opettajia ·ei oteta t~iettyyn kouluun, vaan vain
34437: siirtyminen maaseudulta asutUSikeEikuksiin on yleensä kunnan opet.taji!ksi. Kun tätä on nyt
34438: lisäksi vähentänyt ikansaikoulujen oppilasmää- ruvettu ·sov·eltamaan käytäntöön, on todettu,
34439: riä, samoin oppikoulunkäynnin nopea yleis- että klaupungin ja kauppalan ei tarvitflseikaan
34440: tyminen, niin e:ttä kouluissa on nyt tyhjääkin perostaa uusia vivkoja oppilasmäärän kas-
34441: til.'aa. Poikkeuksellista aikaa varten 'annettuja vaessa, vaan opettajat ja oppilruat V'oidaa..11
34442: lain säännöksiä ei kuitenkaan ole .tähän men- jrukoo ·eri kouluj·en kesken niin, että kaikilla
34443: nessä liev:ennetty. Asetusta on sen verran luokilla on maJOOmimäärä oppilaita. Tämä
34444: muUJtettu, että varsinaisen kansakoulun päi- enimmä:ismäärä on kuitenkin meållä a;setettu
34445: vittä.istä koulumatkaa pidetään man pitkänä, ikohtuuttOlllJMl korkooiksi sen vuoiksi, ~että har-
34446: jos siihen autokyyd1tyksin kuluu enemmä:n va:an asutUilla maaseudulla pi,enempi maksimi-
34447: aikaa kuin kaksi ja puoH tunti·a. Tärrnä ajan määrä johtaisi kovin pienten luoikkien synty-
34448: lyhennysihän on !käytännössä merkitystä miseen. Kun haillitus ,effiftt1 la:kia muutffita-
34449: vailla, koska lapsi senkin rajoissa voidaan vaiksi edellä ikerrortulla tavalla, sen ol:iJsi pi-
34450: kuljettaa vaikkapa oodan :kitlometrlin päässä tänyrt samalla ·esilttää myös kaupungeissa ja
34451: olevaan kouluun. Kun sitten yksityiset kou- kauppaloi,ssa puheenaolevien maksimilukuj,en
34452: lusuu:nnittelijat, jopa jotkut kouluviranomai- tehokaJSta alentamista, esim. sama:an, mikä on
34453: setkin, usein ovat katJSioneet, että sodan jäl- keskimäärin opptilaåt,a maala~slku:nnissa kutla-
34454: keisten erityisten olosuhit.eiden jo lakattualk:in kin opettajaa kohden. Samal:l·a kun näin
34455: yleisesti V'Otidaan, mitään erityistä syytä vraa- opetustyö tehostuisi, sarutaisi~n l.'wkkautuspal-
34456: E 734/67
34457: 2
34458:
34459: kalle asetetuille opettajille työtä niillä paik- virkrua. Asetuksella siten mi:tiköiJtiin lain sään-
34460: kakunnilla, joille heidän oppilaansa ovlllt nös viran soveliaisuudesta. Kun nyt enää
34461: mennoot. tavallista haikumenettelyä noudattaen paris-
34462: Lainmuutos aiheutti senkin, että laaja- kuntaopettajat, joista toisen virka on lakkau-
34463: alueisissa kaupungeissa ja kauppalaissa opet- terbtu, eivät käytännössä voi sooda virkoja
34464: taja voidaan vasten tahtoaan siirtää entiseltä niin läheltä to:Usiansa, että yhteinen koti olisi
34465: koululta toiseen. Ensimmäiset pakkosiirrot mahdollista, eikö olisi välttämätöntä muuttaa
34466: ovat jo tapahtuneet. lakia niin, että molemmat vo1taisiå.n siirtää
34467: Kansakoulun johtaja valittiin aikaisemmin samalla pai!kkakunnalla sijaitseviin vastaaviin
34468: neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan. Hallituksen jo soveliaisiin uusiiin virkoihin.
34469: esityksen mukaan muutettiin kansakoululaki Pahinta on, että koulrmuudistus on suun-
34470: myös niin, että johtaja valitaan vain tois- niteltu sellaiselksi, että suuri osa kansakoulun-
34471: ,tffiseksd. Perusteluissa halHtus viittaisi siihen, opettajia menettäisi vi11kansa. Onpa esitetty,
34472: että Lain muutoksista toiset olivat tarkoitetut että kaikkien opettajien olisi opiskeLtava li-
34473: helpottamaan koulunuudistuksen täytäntöön- sää, voidakseen kelvata uudistetun koulun
34474: panoa, toiset johtuivaJt muista syistä. Johta- opettajiksi. Kansalai,gkoulujen käytännöllis-
34475: jan vaihtamista vnitiinkin pitää ehkä tar- ten 'aineiden opettajille ei useinkaan jäisi
34476: peellisena koulunuudistuksen tap1alhtue:ssa ja rii<ttävästi tunteja uudessa peruskoulussa,
34477: eri koulumutoja yhdistettä:essä, koska kaikille koSka suunilitelmat siinä opetettavista aineista
34478: silloin ei ehkä olisikaan toimia. Mutta koulu- ja niiden tuntimääristä ~eivät sitä edellytä,
34479: järjestelmän pu1tclain esiltyksessä haJl.Htus eikä esim. marutaloutta ja kaupalliJsia aineita
34480: lausuu, että milloin yksityinen oppikoulu opetettaisi laisinkaan. Niiden opettajat jou-
34481: muutetaan kunnllin koululaitoilffieen kuulu- tuisivrut ilmeisesti lakkautuspalkal'le vii1ka-
34482: vaiksi kouluksi, sen vaJmaisessa palveluks€SSa aikansa loppuun sruaJkka.
34483: oleva tai koevuosilla oleva rehtori, joka siihen Koska kansakoulun opettajien tulevan ase-
34484: sUJOStuu, siirretään, mikäli mahdo!Hsta, en- man järjestelyä ei, ole julkisesti esitetty, niin
34485: tistä tointlllan vastaavaan kunnan koulun se on aiheuttanut heissä levottomuutta ja
34486: virkaan tai tehtävään. Tuleeko peruskouluun k!enties tarpeettomiaikin kouluj,en laklkautu'k-
34487: täten kahdenlaisia johtajia~ s1a. Samal~a s:oott~ olla tulossa opettajien
34488: Opettajia joutuu joka tapauksessa suuri työttömyytltä ja lakkatuspalkkoihin siirty-
34489: määrä siirrettäväksi ;toiseen virkaan. K~ansa mistä.
34490: ikioulul<am hyvä:ikisyessään eduskunta piti tar-
34491: peellisena, että uusi virka o1isi entistä vi11kaa Edellä olevaan viitaten esitämme valtio-
34492: v8lStaava, myös laklkautetun viran haltij,alle päiväjärjesty:ksen 37 §:n 1 momentin nojalla
34493: soveltuva. Eduslkunta tarkoitti tällä suoja1ta valtioneuvoston asi:anomaåsen jäsemcen vastat-
34494: erityisesti pariskuntaopettajia, niin ~että toista tavaksi ikysymY'ksen:
34495: aviopuolisoa ei ffiirret:täisi sellaiselle paikka-
34496: kunnalle, jossa <toilllen puoliso ei voisi taval- Onko Hallitus ti~etoinen !kansakou-
34497: lisessa järjestyksessä saada virkaa hänkin. lunopettajien keskuudessa vrullitsevasta
34498: Kanswkouluasetuksen 154 § :~ssä kuitenkin l evottomuud:esta ja millä tavoin Hrul-
34499: 1
34500:
34501:
34502: säädettiin, että lakkautUJSpalkaUa olevalle vi- liitus ~aikoo toteuttaa koulunuudistuk-
34503: ranhaltijaUe soveltuvana virlkana on pidet- sen, niin ettei kenenkään oikeutta
34504: tävä hänen laikkautettua virkaansa vastaavaa loukaroa?
34505: Helsingissä 13 päivänä lollmkuuta 1967.
34506:
34507: Juho TenhiäJlä. Sylvi Halinen.
34508: Leo Häppölä. Eino Uusitalo.
34509: Mauno Pohjonen. Eino Sääskilahti
34510: Artturi Jämsen. A~aro Lintilä.
34511: Kerttu Saala;Siti. Eino Lottanen.
34512: Atte PaJkikanen.
34513: 3
34514:
34515:
34516:
34517:
34518: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
34519:
34520: Va1tJiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- suhteissa Hallituksen ·esit3--ID!estä sikå!li poik-
34521: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra keavan muodon, ·että varsinkin oppilasmää-
34522: Puhemies, olette kirjeellänne 13 päivältä lo- ri-en supilstumisvaiheessa koulun pysyvyys tuli
34523: kakuuta 1967 N: o 901 lähettänyt valtioneu- miltei paremmin turvmuksi kuin mikä se
34524: voston asianomaisen jäsenen vll!Stattavaiksi oli ennen kansakoululain voimaantuloa. Myös-
34525: kansanedustaja Juho Tenhiälän ym. teik:emän, kään kuluvana vuonna annetut kansakoulu-
34526: seuraavan sisältöisen kysymyksen: lain muutokset eivät ole, toisin kuin kysy-
34527: myksen tekijät näyttävät ymmärtäneen, li-
34528: "Onko Hallitus tietoinen kansakou- sänneet va]ikeuksia kansaikoulunopettajien si-
34529: lunopettajien keskuudessa vallitsevasta joillttamisessa. Opettajien sijoittamismahdolli-
34530: levottomuudesta ja millä tavoin HaJ.- suuksira lisättiin kansakoululain 66 §: ään
34531: litus aikoo toteuttaa koulunuudistuk- tehdyillä muu1Joiksilla, joilla helpotettiin pa-
34532: sen, niin ettei kenenkään oikeutta riskuntaopettajain sijoit11a!lllista samalle kou-
34533: louk8Jta?" lulle.
34534: Hallituksen taholla seurataan jatkuvMti
34535: Vastauksena kysymytkseen esitän kunnioit- kansakoulunopettaji•en työllisyystilanteen ke-
34536: taen seuraavaa: hittymistä. Niinpä opetusministeriö asetti 5
34537: päivänä 1o1mkuuta 1966 toimikunnan, jonka
34538: Maaseudun kansakoulujen oppilaiden vä- tehtävänä on selvitY'ksen latimim.en lähivuo-
34539: hentymiaen syynä ovat väestön sii:vtyminen sina lakkautettaviksi tulevista kansakoulu-
34540: maaseudulta austuskeskuksiin ja oppi!koulun- lai,1Joksen opettajanviroista ja t.arpeelHseksi
34541: käynnin yleistyminen sekä syntyvyyden alen- katrsomansa ehdotUiksen tekeminen näiden vir-
34542: tumisesta johtuva oppi1asmäärien vähenty- kojen haltijoiden oi!k:eudellista asema<a kos-
34543: minen. Näiden teikijöiden yhteisva:ilmtuksesta kevan lainsäädännön tarkistamiseksi. Toimi-
34544: on ollut seurauksena maaseudun ka:n:sa:koulu- kunnan saJaJtua työnsä valmiiksi Hallitus tu-
34545: piirien yhdistämisiä sekä koulujen ja opetta- lee ha:rkitseon:aan, mihin toimenpiteisiin opet-
34546: janvirkojen laikJkaUittamisia. Toistaiseksi ei tajiren aseman turvaamiseksi olisi ryhdyttävä.
34547: kuitenkruan ole ·esiintynyt vai•lmU!ksia la:k:kau- Kysymyiksen :teikijät lausuvat käsitY'kse-
34548: tettujen opettajanvirkojen hltij·ain sijoitta- nään, että koulunuudistus on suunniteltu
34549: misessa ull.Siin vi·rkoihin, sillä kruikki ne vaki- sella:iselksi, että suuri osa kansakoulunopet-
34550: naiset ja koevuosilla olevat opettaja;t, joiden taj.i:a menettäisi vi:vkansa ja että nY'kyisille
34551: viraJt on lwkkautettu, on voitu siirtää toisiin kan·salaiskoulun käytännöllisten aiooiden
34552: virkodhin. opettajille ei jäisi riittävästi tunteja uudesm
34553: Kyselyssä lausuman, ·että kansakoululrukiin peruslkoulussa. KansaJkoulun opettajistoa ko-
34554: olisi sen antamisen ailkaan vallinneiden poik- konaisuutena~ tarkasteltaessa on todettava,
34555: keuksellisten olojen vuOiksi sisällytetity sellai- että näin ei tule käymään, mutta on myön-
34556: sia väliaikaisluontodsiksi tarkoitettuja sään- nettävä, että peruskoulun oppilaiden aine-
34557: nöksiä, jotllm nykyisin aiheuttaisi vaJt :OO.rpeet- VIalinnan johdosta joitaikin ikansala:iskoulussa
34558: tomiksi katsottavia !koulujen ja opettajan- nyt oppilaille paikollisena opetettavi·a lkäytän-
34559: virkojen lak!kautta:misia. Totta onkin, että nöllisiä aineirba ei ilmeisesti opeteta samassa
34560: Hallituksen esitykseen Eduskunnalle kansa- lruajuudessa kuin kansalruirskoulUJS~>a. ToisaaLta
34561: !k:oUilulM!ksi sisältyi ·tällaisia säännöksiä ja harjoirtusaineiden ja käytännöllisten aineiden
34562: nriden väliaikaiseen luonteeseen on laldesi- opiskelu peruskoulussa kuitenkin ].i:sääntyy
34563: tytksen perusteluissa viitattu. EdUtSkunJbakäsilt- oppi~asikäluokkaa ikohden, mikä puolestaan
34564: telyasä kansailroululallci sai kuitenkin näissä vailrntt;a;a nåliden aineiden opettaJatarpeeseen.
34565: 4
34566:
34567: Myös on syytä ottaa huomioon, että keski- koulunuudistuksen esteenä, vaikka oo pidet-
34568: koulunkäynnin yleistyminen näyttää joka ta- tävä huolta siitä, että opettajien asema tur-
34569: pauksessa nykyisen koulujärjootelmän valli- vataan oikeudenmukaisella tav·alla. Hallitus
34570: tessa sup~stavan voimakkaasti kansalaislrou- aikoo toteuttaa !koulunuudistuksen siten kuin
34571: lulLe luonteenomaisten käytännöllisten ainei- Eduskunnan hyväksymät laiJt edellyttävät.
34572: den opetma.jat·arvetta. Koulunuudistuksen to- Hallri.Jtuiksen tied~a on, että lähinnä kansa-
34573: t1eu.tJ1Jaminen siten, että opettajien työmää- laiSkoulun opettajien keskuudeiSISa ollruan jos-
34574: rässä ja sen aineittaisessa jalkautum.isessa ei saikin määrin huolestuneita omrusta asemasta
34575: tapahtuisi minkäänlaisia muutoksia, ei ole peruskoulu-uudistuksen yhteydessä.
34576: mahdollista. Kun peruskoulu-uudistus on tar- Hallitus pitää luonnollisena, että opet1Ja-
34577: koitettu ensisijailsestj oppilaiden parhaaksi, ji161ll llJsema ja oikootclu.t edut tulevat lkOIU-
34578: eli jolmisen opetltaj~n työmäärän säilyttämi- lunuudistuk!sen yhteydessä asianmukaisella
34579: nen muuttamattoman1a mielestäni saa olla .tavalla turvatuilksi.
34580: Helsingi<ssä marraskuun 10 päivänä 1967.
34581:
34582: Opetusministeri R. H. Oittinen.
34583: 5
34584:
34585:
34586:
34587:
34588: Tili Riksdagens Herr Talman.
34589:
34590: 1 det syft·e 37 § 1 mom. riksdagsordningen skolas bestånd, särskilt vid nedgång i elev-
34591: anger har Ni, Herr Trulman, med Eder anta1ert, snarare blev bättre tryggad än före
34592: skriveLse av den 13 oktober 1967 nr 901 till folkskollageiliS iikraftträdande. lcke heUer de
34593: vederbörande mel:em av statsrådet för av- ändringar av folkskollagen ~som gjorts inne-
34594: givande av i!lvar översänt följande av rilks- varande år har, i motsats mort spörsmåls-
34595: dagsman Juho Tenhiälä m.fl. undertecknade ställarnas uppfarttning av saken, ökat svårig-
34596: spörsm§l: heterna vid placeringen av folks!lrollärarna.
34597: Möjligheterna att placera lärarna ökades
34598: "Är Regeringen medveten om den genom en ändring av 66 § fol:kskollagen,
34599: oro som råder bland folkskollärarna varigenom placeringen av lärarpar i samma
34600: och på Wiliket sätt ämnar Regeringen skola underlättades.
34601: genomföra skolreformen så att ingens På regeringshåll följer man ständigt med
34602: rätt blir kränkt?" utvecklingen av fol!kskollärarnas sysselsätt-
34603: ningsläge. Sålunda tillsatte undervisnings-
34604: Såsom svar på detta spörsmål får jag ministeri·et den 5 oktober 1966 en kommiss:ion
34605: vördsamt ,anföra följande: med uppgift att åstadJromma en utredning
34606: Orsalken tili att ·antalet elever vid folk- röl'latnde de lärartjänster vid folkskolväsen-
34607: skolorna på landsbygden minskar står a1Jt det som kommer atrt indragas under de
34608: soka i inflyttningen från landso~ten tiH närmaste åren och att framställa förslag om
34609: bostadscentra, samt i minskningen av elev- revidering av den lagstiftning, som gäller
34610: antalet genom nativitetoos nedgång och i den dessa tjänsteinnehavares rättsliga ställning.
34611: omständigheten 'att det har blivit allt aJl- 8edan kommiss:ionens arbete avslutats, kom-
34612: männare M.t besöka lärovel'k. En samverkan mer Regeringen att överväga vilka åtgärder
34613: av dessa faktorer har lett tili sammanslagning som borde företagas för tryggande av lärar-
34614: av folksilroldistri!kt på landsbygden och in- nas stäJlning.
34615: dragning av s:kolor och lärartjänster. HittiUs Spörsmålsställama uttalar såsom sin upp-
34616: har det dook icke varit svårt att placera inne- fatrtning, artt skolreformen planerats så, att
34617: havarna 1av indragna lärartjän:ster i nY'a en stor del ·av folkSkollärarna förlorar sin
34618: rtjänster; alla ordinarie och på provår an- tjänst och att de nuvarande lärarna i pralk-
34619: tagna lärare, vilkas tjänster indragirts, har tiska ämnm vid medborgars:kolan icke skulle
34620: kunnat överflyttas ti!ll andra tjänster. få tiUräckligt antaJ timm.ar i den nY'a grund-
34621: 1 spörsmålet ·anföres, att i folskollagen på skolan. En granskning av follkskollärarkåren
34622: grund av de exceptioneHa förhållanden som som helhet ger vid hoanden, att så icke kom-
34623: rådde när den på sin tid gaV1s slkulle ha mer •att ske, men medges måste, att under-
34624: intagirts sådooa stadganden, aV1Sedda rutJt visnång i vissa praktiska ämnen, som nu är
34625: gälla temporärt, som numera slkulle förorsaka obligaooriska i medborgarskolan, tili följd av
34626: obehövlig rundragni:ng 'aV skolor och lärar- grundskol·eelevemas möjligheter till ämoosval
34627: tjäns!Jer. Det är visserligen sant, att Rege- upp.em.barligen iclre llrommer att meddelas i
34628: ringens proposition iti1l Riksdagen med för- oomma omfattning •som i medborga:rslkolan.
34629: sl:ag tili folkSkollag innefattade sådana stad- Å andra sidan ölkas dook studierna i övnings-
34630: ganden, och i mortiveringen för lagförslaget ämnen och praktiSka ämnen i grundskolan
34631: hänvisas till deras temporära naltur. Folk- p.er älde:rslkl:ass, vdllret å silll sida invwlmr
34632: Slrollagoo fick docik härvidlag vid behand- -på behovet a.v lärare i dessa ämnen. Det är
34633: l!ingen i Riksdagen 'en från Regeringens oclkså skäl atlt bookta, atlt den allt ·allmännare
34634: fönslag såtiUvida avviikande form, a;tt en me1lamalrolgången i vaa.-je fall med det nu-
34635: E 784/67
34636: 6
34637:
34638: varande skolsystemet synes kraftigt begränsa reformen, även om det gäller att tillse, aJtt
34639: hehovet av lärare i de för medborgarskolan lärarnas ställning tryggas på ett rättvist
34640: typ~,Sika praktiska ärnnena. Genomförande av sätt. Regeringen ämnar genomföra skolre-
34641: skolreformen så, a1:Jt inga förändringar slkulle formen sä som de av Riksdagen antagna
34642: ;~ke i fråga om lärarnas arbetskvantum ocb. lagarna förutsätter. Regeringen har sig be-
34643: dess fördelning enligt ämnen, är iGke möjligt. kant, <art;t främst medborgarskollärarna i nä-
34644: Då grundskolreformen i främsta rummet gon mån är bekymrade för sin ställning i
34645: företages med tanike på elevernas bästa, fär grundskolreformen. Regeringen finner det
34646: en sådan omsrt;ändighet som att varje lärares naturligt, att lärarnas ställning och berätti-
34647: arbetskvantum borde bli oförändrad enligt gade intressen blir behörigen tryggade i sam-
34648: mitt förmenande icke utgöra hinder för skol- band med skolreformen.
34649: Helsingfors den 10 november 1967.
34650:
34651: Undervisningsminister R, H. Oittinen.
34652: Kirj. ksm. N:o 128.
34653:
34654:
34655:
34656: Hanhirova ym.: Pohjois-Suomen poronhoitoalueen hajantiltty-
34657: kysymyksen järj·estämis·estä.
34658:
34659:
34660: E d u s k u n n a n H e r r a P.u h e m i e h e lJl e.
34661:
34662: Pohjois-Suomen poronhoitoalueen hajaniit- jartsevaan niittyyn. Nautinta on tämän sään-
34663: tykysymys on edelleen järjestämättä. Ihme- nön mukaan niin kauan voimassa, kunnes
34664: tystä on herättänyt Pohjois-Suomessa se, valtio on halunnut niityn käyttöönsä mak-
34665: että asiassa ei ole ryhdytty toimenpiteisiin saen samalla korvauksen viljely- ja raivaus-
34666: siitäkään huolimatta, että siitä on olemassa kuluista. Myöhemmin annettujen isojakoase-
34667: Pohjois-Suomen hajaniittytoimikunnan 17 tusten mukaan niittyjen nautinta-aika mää-
34668: päivänä joulukuuta 1963 maatalousministe- rättiin 25-30 vuodeksi. Nautintaoikeuden
34669: riölle jättämä mietintö, jossa on ehdotus menetyksestä on aina ollut maksettava kor-
34670: asian hoitamiseksi. vausta valtion varoista.
34671: Isojakojen toimeenpano on Pohjois-Suo- Hajaniittyjen määrästä ei ole täsmäLlisiä
34672: messa tapahtunut aikana, jolloin maatalous tietoja, mutta kun tiedetään, että vuonna
34673: oli vielä luonnonniittyheinien varassa har- 1959 maatalouslaskennassa oli poronhoito-
34674: joitettavaa karjataloutta. Tästä johtuen on alueella kaikkiaan 9 175 sellaista maatilaa,
34675: tiloille annettu luonnonniittyjä hyvinkin joihin kuului luonnonniittyä, on asian mer-
34676: kaukaa, jopa usein kymmenien kilometrien kitys huomattavan suuri. Mainitun maata-
34677: päästä. Nämä ns. hajaniityt sijaitsevat louslaskennan mukaan oli Juonnonniittyä k.o.
34678: yleensä valtion maan sisässä. alueella 42 876 hehtaaria, josta koottiin satoa
34679: Maatalouden kehittyessä ovat hajaniityt lähes 20 000 hehtaarilta. Vaikka nämä niityt
34680: menettäneet huomattavan osan alkuperäisestä eivät kaikki olekaan tässä tarkoitettuja haja-
34681: merkityksestään. Niistä aiheutuvat ristiriidat niittyjä, on niistä kuitenkin ehkä suurin
34682: porotalouden ja maatalouden välillä ovat kui- osa sellaisia, jotka tulisivat järjestelyn pii-
34683: tenkin edelleen olemassa. Paliskunnat mak- riin.
34684: savat edelleen korvauksia porojen niityille Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
34685: aiheuttamista vahingoista. Näitä porotalouden 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
34686: ja maatalouden välisiä ristiriitoja voitaisiin tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34687: vähentää ja samalla parantaa maatalouden vaksi seuraavan kysymyksen:
34688: harjoittamista niillä tiloilla, joihin kuuluu
34689: hajaniittyjä, järjestämällä näille tiloille ha- Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
34690: janiittyjen vastikkooksi talouskeskusten lä- siihen, ettei poronhoitoalueen hajaniit-
34691: heltä viljelymaata tai muita tiluksia. Esi- tykysymyksen hoitamista koskevaa la-
34692: merkkinä voidaan mainita, että hajaniitty- kiesitystä ole vielä annettu eduskun-
34693: kysymys järjestettiin Ruotsissa myönteisin nalle eikä asiaa ole muutenkaan hoi-
34694: seurauksin 1920-1930 luvuilla. dettu, ja jos on,
34695: Hajaniityt ovat Pohjois-Suomessa sekä mihin toimenpiteisiin Hallitus on
34696: tilan omia että n.s. nautintaniittyjä. Vuonna ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän tär-
34697: 1848 annetun maanmittausohjesäännön 39 §: n keän kysymyksen pikaiseksi järjestämi-
34698: 2 momentin mukaanhan voitiin tilalle antaa seksi?
34699: isojaossa nautintaoikeus valtion maalla si-
34700: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1967.
34701:
34702: Veikko Hanhirova. Pekka Vilm.i.
34703: Eino Sääskilahti. Olavi Lahtela.
34704: E 760/67
34705: 2
34706:
34707:
34708:
34709:
34710: E d u s k u n n a n H ,e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34711:
34712: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 · §: n 1 momen· Vastau:ksena kysymykseen esitän kunnioit-
34713: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra taen seuraavaa:
34714: Puhemies, olette kirjeellänne 13 päivältä lo- Pohjois-Suomen isojaoissa tiloille annetuista
34715: kakuuta 1967 n: o 900 lii:hettänyt valtioneu- hajaniityistä aiheutuneiden epäkohtien pois-
34716: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi taruismahdollisuuksia on maatalousministeriön
34717: kansanedustaja Veikko Hanhirovan ym. teke- toimesta selvitelty useiden vuosien aikana.
34718: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen: Ministeriön 21 päivänä joulukuuta 1961 aset-
34719: tama toimikunta on, niin kuin kysymyksen
34720: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- perusteluissa on mainittu, jättänyt 17 päi-
34721: miota siihen, ettei poronhoitoaineen vänä joulukuuta 1963 mietintönsä, joka si-
34722: hajaniittykysymyksen hoitamista kos- sälsi ehdotuksen asian lainsäädännöllisestä
34723: kevaa lakiesitystä ole vielä annettu järjestelystä. Asian oltua sen jälkeen maa-
34724: Eduskunnalle eikä asiaa ole muuten- talousministeriössä edelleen valmisteltavana
34725: kaan hoidettu, ja jos on, on ehdotus Hallituksen esityikseksi laiksi ha-
34726: mihin toimenpiteisiin Hallitus on janiittyjen järjestelystä Pohjois-Suomessa
34727: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän tär- paraikaa valtioneuvoston harkittavana esi-
34728: keän kysymyksen piikaiseksi järjestä- tyksen antamista varten Eduskunnalle.
34729: miseksi?"
34730: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1967.
34731:
34732: Ministeri Lars Lindeman.
34733: 3
34734:
34735:
34736:
34737:
34738: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34739:
34740: 1 det syfte, som framgår av 37 § 1 mom. Som svar på detta spörsmål får jag vörd-
34741: riksdagsordningen, har Ni, Herr Talman, samt anföra följande:
34742: med Eder skrivelse av den 13 oktober 1967 Möjligheterna att upphäva de missförhäl-
34743: Nr 900 tillställt vederbörande medlem av landen, som förorsakats av att lägenheterna
34744: statsrådet för besvarande följande av riks- vid storskiftena i norra Finland tilldelats
34745: dagsman Veikko Hanhirova m.fl. under- ströängar, har på åtgärd av lantbruksmi-
34746: tecknade spörsmäl: nisteriet redan under flere år varit föremål
34747: för utredning. Den av ministeriet den 21
34748: "Har Regeringen fäst uppmärksam- december 1961 tillsatta kommissionen avgav,
34749: het vid att lagpropositionen angående som i spörsmålets motivering även nämnts,
34750: ordnandet av renskötselomrädets strö- den 17 december 1963 sitt betänkande med
34751: ängsfråga ännu icke avlåtits till Riks- förslag till legislativ reglering av saken.
34752: dagen och att saken ej heller eljest Sedan ärendet därefter ytterligare varit före-
34753: skötts, och om så är, mål för beredning i lantbruksministeriet,
34754: vilka åtgärder har Regeringen vid- är förslaget till Regeringens proposition med
34755: tagit eller ärnar Regeringen skrida förslag till lag om reglerihg av ströängar
34756: tili för att snabbt ordna denna viktiga i norra Finland som bäst under prövning
34757: fråga?" i statsrådet för avlåtande av proposition
34758: till Riksdagen.
34759: Helsingfors den 15 november 1967.
34760:
34761: Minister Lars Lindeman.
34762: 1
34763:
34764: 1
34765:
34766: 1
34767:
34768: 1
34769:
34770: 1
34771:
34772: 1
34773:
34774: 1
34775:
34776: 1
34777:
34778: 1
34779:
34780: 1
34781:
34782: - 1
34783:
34784: ', -·----~~-
34785: 11
34786:
34787:
34788: 1
34789: Kårj. ksttn. N:o 129.
34790:
34791:
34792:
34793:
34794: Uusitalo ym.: Kansakoulunopettajien uudes·ta palkkausjär-
34795: jestelmästä kunnille aiheutuvien rasiltusten poistamisesta.
34796:
34797:
34798:
34799: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34800:
34801: Kuluvan vu.OO.en ikesäku.un 13 päivänä 13 päivänä 1967 teihdyn muwto!ksen (275/-67)
34802: ammttiin Jaki k:lll!lJSalkoulul:aitolksen ·vi.ranhaJ- mUika:an valltiOlllavru.iJusta sa;ada>run vain ope't-
34803: tijaå:n pallkkaU!kaestla ja cliiilclreistä IOOllJeltun tajioo 1uonltoisetuina k.äy;tetltävänä olevien
34804: lain muuttamisesta ( 277 /'67) ja J<alki kansa- oountojoo osalta. Tämän l:aåJn muUJtos johtui
34805: lrouJ.ulaillWksen viralrlrallli<jaån p:aJJI&auksen ja sici:tä, että ikansalk:Oilllulruitoiks:en viranhaltijaån
34806: eläk!keidoo itarki.stamiseffia (278/67). TälJöin paillclmusilain 35 §: ää muutettiin maaliskuun
34807: säädettiin muun muassa, ettei opettajaviran 11 päivänä 196·6 annetulla lailla (147/66)
34808: htailitijaJH!a ole vi:rtkasuhteesta johtuvia lu-on- niin, että kaiuppala vapautleltltiin ikoaronaan ja
34809: ito!iJSe:tuj:a., Edtelioon m:rbtert:itåin kansaaoou.lu- v;a:l:tiooeuvosto voi ·erit~ syystä maa-
34810: lailtdksen virrarul'aJ.rtij ain ;palkka,usluolkkiin så- 1aåmunnan haikemlliki3leiSit:a soo muka:an, kuin
34811: jorntt:e:lua Jählnnä niådetn viranhaltijoiden !kO'h- asetuikJSiel'la pirti rtallkernmin sä.Wtää, vapauttaa
34812: dalJ.a., jotka eivät saa nåtiln sanottua iJnnmwn- !kunnan kokonaan t~a;i ootta;in velvollilsuudooa
34813: lisää eli lkunnanpa:Hdlm:a. LaJin muurtoksret ja runtra:a asunr!Jo opettajaviran h;a;ltijoille. Nyt
34814: uudet säännokset oliV'alt seurauksoora 'kuluvan kun 1tästä järjestelmästä on luovuttu muutta-
34815: VIlJoden aJ.Ikupuo1eUa esilllä oUoosita lm:lliSalkou- maila alUSISia mainitulla tavalla pallrlmuslalkia,
34816: J.unopattlajilen paldrlmuSkiåstasta. Uud:ert; palik- olisi vä1ttämätöntä ott;rua uudelJ'een ltutlk:i!tta-
34817: ikausjärjesOOlyt perustuivat valtiiOvarainminis- valkisi kysymys ikanJSalkouiull8ån 77 §: n muut-
34818: teriön, opetusministeniön ja opettajajärjes- tamisesta. Opert:ltajien asuntojoo kUililiOSSa-
34819: töjen vä.lis'een sopimuik!Sielen. piltoon myönneuty vaJltionaviUStus merk~tsee
34820: Kwnsa:kouluJ.,aåftolksen palkkauslain muutos maalaiSikunniille vuositta.in •arvioiva vähin:tään
34821: merkirt.see uuden peri•ruartrbeen omaksumista 3 mi,ljoonall! markan määrää..
34822: opettaj.jJoo pa:~kkaUJSjädestelmässä. Muutdr- Kirunsaikoul'Ulaitolksen virall!haltijaån pal!k-
34823: sesta aiheutuu myös tuntuvia taloudelli'Sia ~kauslain muurtos va~atii 'edelleen muun muassa
34824: seul'lruuksia kunnillle vaLtionapuj·en supå.stuk- ikansaikouJulain 86 § :n 5 moon:oort.in säännök-
34825: sina, joista puO:Lestruan on seuraube.nilll vaJ.tiiOn 'Sen (275/67) tarlkimarrnista. Säännöksen mu-
34826: j,a knntioo välisen !kumannust:enjlaiO'Il rnmUitos ~aan opet:taj:an asunrtoa varten myönneålty
34827: kansallrouluhaJ.linnoo 8Jl·alla. Taloudelliset seu- Vlalltion I'aJketnnusaVUSitus on perilttävä kun-
34828: raUikset näyttävät llroituvan raskaimmin vä:hä- nalroa taika:isån, mikäli affiUlto ei ole virassa
34829: varaåsille ja syrjäsemuj·en kunnille. oleva;n kanakoulunopettajan lkäyrf:össä. Tässä
34830: Kun opetusministeriö myönsi kuluvana muodossaan säännös on nyt !lrohtuUiton kun-
34831: vuonna kansakoulurakennust·en rakennus- nåtHe. NäiUe tulisi anr!Jaa vapaa oikeus vuok-
34832: lupi•a, eivät ne lk:oslrenoot opettajavi1ran hal- crruta tyhjä asunJto ullkopuolis'ill~ wsunnolksi.
34833: tij'an asu:rutoja si~tä huolim:rutta, 1että k!ansa.- Palikikausjä.rjestffimän muutoikses:ta huolimaJtta
34834: lk:oululai:n 74 § : ä.ä, johon kunnan oikeus s:ruada lrunna1t i[meisestiikirn jOilltuvrut ainakin ooit;tai:n
34835: valtionaVUSitusta ja ikuo1etuslainaa myös opeJt- edeJ.leetnikin ryhtymään toimenpiteisiin operf:-
34836: mjioo asuntoilhin, perustuu, ei oile muutetrtu. taj,ioo 'asun1Jolkytsymyksrissä.
34837: Kiansalkoulunopettajien 'käytössä olevien :Uaad:iJtta•essa kansalkoululaikiin siltä sään-
34838: ~IOOjen kulllliOSSapitäimriseen ma:alaislkun- nösltä, jonlka perusteella myönnetään vaJLtion-
34839: nalle ituleva valtiJOnaVU!Stus on uuden paJJk- a vustustta opetltajien palk:kamkustannu!ksm
34840: ikausjärjestclyn johdoota rtullut uuteoo vai- maal,aiskunnhlle, otetti:irn hu10mioon kuntien
34841: heeseen. KansaJkouluhrim. 77 § : ään Ioosä,kuun opettajilta saami·en •luoruboisetujen vastd!k'keet.
34842: E 735f67
34843: 2
34844:
34845: Tästä syystä päädyittiåal 90 % :n ma:aramoon Onko Hal1itus tietoirren, että sovit-
34846: valtionapuun, kOISlm !kart:sottm, ·että ikysymylk- rtJaesm kuluvana vuonna kanswkoulun-
34847: Stessä olevart. asuntojen vastiklkeet vasta:ava,t, opettaj.ioen uudesta prulikkausjärjestJeJ.-
34848: illiSUiltojen ylläpitomenoja huomioonottaoo näi- mästä jätettiin kuuJ.Iematva opettajien
34849: hin saatu valJtionapu. Jos nyt valtio jättää. työnantaj~na olevia kunt•ia seikä mtä
34850: ooaLlistumatta opettajan asull!Ilon hankkimis- kunnille aiheutuu toimenpiiteestä &ä-
34851: menoifuin eilkä myöskään osa1Hstu asuntojen rasiltulksi:a ja muitakin kohituuttomuuik-
34852: vu'Oituisliriill kurunoosapiltomenoiliin, on perus- si<a, ja j·os on,
34853: teltua, että opettajien p1aJ!k!kausikuntan.nu!ksiin mihin toimenpiteisiin Hallåtus ai!koo
34854: tulevan val:tiooavun määrää tal'kisteta;an. ryhityä kanS~alkoululain ja mahdiol<listen
34855: Muutoin horjutetJa;an kanSialroulutoimen ikus- muiden säännösten muutibamiseksi niin,
34856: tannustenj·aossa valtion ja lkun:tien ik!eslren ·etrtä vältetään ikan.saJrou:lwtoimen alalla
34857: V!alllinneita periaatteita. t:a:l0111delJisten rasirtusten sdril:vtyminen
34858: Edehlä oJ:eiVaan. j:a va;ltiopäiväjärjestylksen va;ltioil.t'a iJ.runniJ.IJ.e opettajien pa:lkka;us-
34859: 37 § :n 1 momen1Jtiin vamtarten esitämme val- järj-estelmän muut.oiksen seuraukisena
34860: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- ja mihin muihin ;tvrimenpilteis1in Halli-
34861: vaiksi seura;avan ikysymyilrsem.: tus •a;i1koo asi:a;n johd01sta ryMyä?
34862: HeLsingissä 13 päi!Vänä t1olkwlmurta 1967.
34863:
34864: Eino UusimaLo. Vcikk:o Mattila. Kerttu Saallasti.
34865: ToiVIO Anrtil.a. Kustoo Tilitu. P~ntrti Mäki-Halkola.
34866: P•a;avo Nillin:iikoSki. Remo Kangas. Peiklka Pesol!a.
34867: Lauri Kantola. Wilja;m Sarj,a:la. Heilmki Hasu.
34868: Rei•no Karpol•a. Ragnar Gmnvilk:. Eino Sääsldi:ahitJi•.
34869: M'auno Pohjonen. Juho Tenhiälä. Aaro Imtilä.
34870: 3
34871:
34872:
34873:
34874:
34875: J<J d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
34876:
34877: Vai!.'tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- pohja,lita HaiLHtus antoi 12 päivänä touiko~
34878: rt;ilssa mainitussa :f:Ja,rlkoituksC~SS·a T·e, Herra kuuta 1967 EduskunnaJ.l'e ·esiltyksen lailksi
34879: Puhemites, ole!llte 1ldrrj·eeil.lä.nne 13 päivältä lQilm- ikansakoulula.itoiksen viranhaltijain paJ11lclmUik-
34880: kuUJta 1967 n:o 902 [äh~ttänyt vatlJtioneuvos- sesta ja ·eläkikemtä 1anneturn lain muuttami-
34881: ton asia:nomaiisen jäsenen V'astOO;tavalkJsi, kan- sesta ja laålksi kan!Sakouluhtiltoksen viranhal-
34882: sanedustaja Eino UUJSi1!aloo ym. tek€1Illän, seu- tijain paiikk:am:ksen ja ~läkikeiden 'tam:mt:ami-
34883: raavan sisältöisen kysy:mytklgen: sesta, nrimkä es:itylksen EduSkunta vähäisin
34884: muutoiksin hyväksyi. Kansak:ouil:ulailtdksen v;i-
34885: "Onlko Hallitus tietomen, että sovit- :vanhaJ.Jtij•ain paillkkauksesna: ja -elählreistä anrne-
34886: i1Jaessa kuluvana vuonn:a kan;sak:oulun- tun la<in muuttamisesta 13 päivänä ikesäJkulllta
34887: opelttajien uudesta paillklkausjärjestel- 1967 annetulla lailla 277/67) poistettiin 1
34888: mästä jätettiin lruu}ematt!a opettaji,en päivästä heinäkuuta 19·67 lukien :rruw:lais-
34889: työnanrt::ajli!Tha olevi1a 'kuntia selkä €1ttä kuntien -v:elvollisuus antaa kansak:oulunopet-
34890: kunnille aiheutuu toimenpiteestä Hsä- tajill~ luonJtoiseltUJaffillltoja. Tästä seurtaSi sa-
34891: rasitu!ksia ja muåtakin kohituuttomuuik- malla, eibtä V'alkiintun·een ja myös 'k:mikeå.mnmn
34892: sva, jra jos on, hallinto-oiikeud:en omaikisuman tutlJkinnan mu-
34893: mihin toimenpiteisiin HalLitus ai!koo ba:n opet1Jajllt'asuntojm hank:klimista ja ikun-
34894: ryhtyä ika:nSIWkoulnlain j'a mahdoHisten nos:sapiito1a vamten ei maindituma ajankohdasta
34895: muiden säämnösten muuttami'Selksi niin, lukien myönnetä V'a,ltion·apua.. Tämä tulkinta
34896: ·etrtä vältetään ikansa:koulllltoimen ·alana on myös sa;anut !k:ansrukoulruJlaå!ssa. selvrun ilmai-
34897: t!aloudelHsten raJSitusten sili.rtyminm sun, ikun ik:ansakoululain mUJuttamislesta 13
34898: vailtiolta iJrunni.lie opettajien palldmm<>- pa1vana1 kesäkuuta 1967 annetun bin
34899: järj€1Stelmän muutolksen seurauksena (275/67) 77 §:n .säännöksillä asuntojen kun-
34900: ja mihin murhiin itoimoo.pifWisHn Halli- nossa;piltoavustus ra.joioottiiin !koSkemaan ni-
34901: tUJS aikoo asian joihdoma ryhtyä?" menomaan opetll:ajilen luOD.Jtoisetu,aiSUilltoja ja
34902: ilrun 86 §: n 5 momentin säännoksellä pois-
34903: teltti~n lrnnnHta V'elvollisurus palauttaa rak:en-
34904: Vastaulkisma kysymyks00111 esirt:.än kunnioit- nusv:altionapu niissä it•a.pauksissa, joissa a:sunJt:o
34905: nioåitta€!Il oouraawa: ei €nää ollut 'luonJtoisetuasnnto, mutta kui-
34906: Niissä neuvotiteluissa, jotika 'k:äyt.Nrn 10 ja tenlkin virassa olevan op€itJtaj;a:n käytössä.
34907: 11 päivänä maaliskuuta 1967 rboisaalta val- Mruim.itUJt ilmnsaiTmulul,ain muutDik:set johtuivat
34908: tiov:artaiinminiiSI!!eriön ja toisaalta Suomen kansakoulul,aitoksen virarnhruLtij,ain :palil&auk-
34909: Opettajain Liitto ry ja Finlands sven.Ska se!Sita ja eläikke1stä ·anneltun ~aån muuttami-
34910: folkskolilärarförbund rf nimi1sten järjestöjen sesta 11 päivänä maaliSkuuta 1966 ·annJetust:a
34911: keSken ja joiihin osallistui myös kaksi opetus- lruista ( 147f6·6) , joUa luonrtoisetu1l.Suntojen.
34912: ministeriön virkamiestä, käsiltellbirin kysy- antamisvelvollisUJutta supistettilin, ja Edus-
34913: mystä si,~tä, millaisiin 1ai.nsäädrunnöUiJSi.:in ja kunnan 'lausumaJSta, jonka muikruan asuntoj·en
34914: mui!hin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä, jotta. raftrentamilseen annelttua valttiolliapUla ja ikuole-
34915: ·ailikaviiksi ilmoLtetut 'lmnsakoulunopettaji1en tuslruina ei tällaisissa tapauksissa olisi perit-
34916: työtailst~?~luitoimenpiteet voita!isiin vä;1Utää. Näi- tävä kunniJ,tJa italk:aisial.
34917: hin neuv;otteluihin ·eivält ikunnat eivätkä nii- Alussa mainitun Hamtuksen lrukiesityksen
34918: den keskUJSjärj'estöt osallistrmoot. Neuvotte- perusteluissa on lausuttu, ciJtä J:aki.'ehdotuk:-
34919: ;luirssa valitiovara:inmmiiSOOriön ja opettajien si·in sisältyvät säännokset edellyttävät eräiltä
34920: 'keskusjärjestöjen väHllä !tehdyn sopimuksen murt11Joiksi·a 'kansakoulu~'allciin, joi~a HaJrl,jrt:;us
34921: 4
34922:
34923: antaa erilkseen esitylkoon EdusllwnnaUe. TiiJllä sestrL llm1:soon korvaa hyvfuhlrin asuntojen !kun-
34924: ·tarrikoåltertlt:lln ikansaJlmu1u1aitn 77 §: ää j;a 86 §: n lliOISSapitoon <31Illl€1titavan valtionavun poistumi~
34925: 5 mOIII1entin säännälksiä, joita !kosikievien muu- Slen. UUJSilen opettaja~ammtojen hankikimisoon
34926: tosehdotu:s1Jen valmistelu on käynnissä. truas lkunniHa ci ole la!kiiln pel'USituvrua velvol-
34927: Mitä tulee SliJhen kysyrrnykseen, onlko ikansar lliJsuutta, ja milloin ne vapaa:ehtoioosti hanlk!ki-
34928: koulunopettajien luontoisetuasuntojärjestel- vaJt tällma mruntoja, niidetn. vuolkria ci ol'e
34929: män poistamilsella ai!h:eutet,tu krunsa:kouluJtci- kam:salkoulua koo:kevin säänno~sån määiriteillty.
34930: metn. taloudellistetn. rasitusten sii::mymiSitä Vial- Opettaja;pal!kikaukseen anne!Jtavan vailti.on:avun
34931: tiolta !kunnil1e, on todetJtJa:va, ·elttä jo raroetn.- :lrorottamisloon ~ näin ol~e:n ole perusteltua
34932: ncitujen 3SU1ll1Jojen vuokrien k~hoaaninen yllei- aih€1tlta.
34933: Helmngissä 11 päivänä marraslkuuta 1967.
34934:
34935: Opeltusminiisteri R. H. Oittinen.
34936: 5
34937:
34938:
34939:
34940:
34941: Till Riksdagens Herr 'Palman.
34942:
34943: I dm. syfte 37 § 1 mom. ,riffmdagsordningen ilärarnas centrauhrganisationer avlåJt Rege-
34944: runger har Ni, Herr Talman, med Eder sikri- ringen. den 12 maj 1967 tiJl RNadagen ~
34945: velse av doo 13 oktorber 1967 m 902 tili proposition med fömlag tili. lag angåoode
34946: vederböranda medlem av Sltaltsrådet för rav- ändring av 1agen om :tjänsteinn~ehtwarnas
34947: givande av svar översä,n,t föl'jande ruv ·rilks- inom :11olk:Sk:&väsenderr. avlöning och pensioner
34948: dagsman Ei·no UusitaJo m. fl. rmdertooknade och till lag om justenilllg av tjänsteiilnooh~avar
34949: spörsmål: TIJas illlom folilnjkolväsenderr. ·avlöning och pen-
34950: sioner. PropOISiitionen godlkändes av Rilksda-
34951: "Är Regerirngen medveten om 'wtrt gen med smä.l're ändringar. Genom ~agen den
34952: vid ÖVie!1ensikmnme1sen innevarande år 13 juni 1967 angående ändring av lagen om
34953: om folikslko!llärarnas nya lönesystem tjän;Site:i!llJllQhavarnas inom foillkls!koileväsend~t
34954: hördes idke :lrommUlllern:a, som är lärar- avlöning och p€1I1Si0Iller (277/67) upphävdes,
34955: nws arbetsgival'e, samt 'att ätgärden räiknat från den 1 juili 1967, lran<Mrommuoor-
34956: medför rexltrabelastning äv·ensom andra nas skylldightrt att tiili1hrandahålla foilnc;ilrollä-
34957: OISikäJigheiter för llrommunerna, oeh om rarna naturaförmåner [ form av bostad. Här-
34958: så är falliet, av fölijde sa.mt:idiglt, aJtt ooligt vedertagen
34959: rtil~ viJka åtgärder ämar Regeringen och även ,av högsta förvaJtningsdomstolen
34960: sikrida för sådan ändring av foilk;slroi- omfatta.d tolkning, statsbidrag iclre mera
34961: lagen ooh evantuella arndra !Sl:Jadgan- bevilj'as för 'anskarr:Enmg och underhåll av
34962: doo, att överförmg rav elronom.isk: be- Järarbostäder, räknat från nämnda ltidprmlkt.
34963: lastning från stlllten på 'lrommunema Denna .tolknim.g har också klart uttryclkts i
34964: tili följd av ändringen ~av läm.ravlö- foU~~oUa.gen, i dm genom sltadganden i 77 §
34965: nin:gssystemet rmdvrillms, och villm Jagen den 13 juni 1967 om ändl'ling aN folk-
34966: åtgärder ärna:r Regeringen företaga SlroHagen (275/'67) bidragelt för bostadsun-
34967: på grund av salken?" dellhMI uttrydkligen begränsades tihl lärarnas
34968: naturaförmånsbostäder och genom stadgande
34969: i lagens 8'6 § 5 mom. llrommunernas skyldig-
34970: Sårom svar på detta spöl'ISIIIlål får jag hret arbt återbära statsbidmg för byggand'elt
34971: vördsam.t anföra följande: upphävdes i de :f1all, då bostad idk:e mem ä,r
34972: Vid de 1mderhlandlingar, som den 10 och naturaförmånsbostad, men doclk: 'användes av
34973: 11 mars 1967 fördes mel~'an å ena rSiidan tjänsltgörande lj]mre. Nämnda ändringar ·av
34974: finansm:inisteriet och å randm ;sidan Suomen follkiskoUagen berodde på lagen den 11 moo-s
34975: Opettajain LiirtJto ry ooh Fin:Lands svenska 19·66 angående ändring av lagen om tjällSite-
34976: foliksa\:O:Llärarförbund rf henärrnnda orga,n:isa~ innehavarn,as inom folil.mkohwäsendet avlö-
34977: tioner ooh i: viilika ä,v.en två tjäTIJSrt:;emän vid ning och poosioner (147/66), varigenom skyl-
34978: rmdervisrningsmillndisiteriet deltog, behandl'ades digheten att ,tiJ.lha:ndaihåHa naturrraförmånsbo-
34979: frågan, vil~a l'agstif.tnrrngs- och andm åtgär- städer begränsades, och Rilksdagens utta[ande,
34980: der som borde fölletagas, för ~tt de av follk- (:)nligt viillkelt s:t:altsbidrag och amorterilllgslån
34981: smoHärarna bebådade ar~onfJirkrtMgär som bevilja:ts för byggande av bostäder i
34982: derna sllml1e lmnn!a undvikas. Val"lren krQm- sådana fall idke ;sJrall återindrirvas hos kom-
34983: munema eller deraJS cen!traJorgani,sationer munema.
34984: delltog i d~ överläggningar. På basen av I mOitiverilllgen för Regeringens mnan
34985: den överenskomm'elsle som im.gicks vid under- nämnda lagprop~tion utta;}la:des, .a:tt de i Jag-
34986: hrandl:irngarna mcllan fim.ransmini steriret Mh
34987: 1
34988: fömla.~en illln:efattade Sttadganden~ förutsätter
34989:
34990: E 735/67
34991: 6
34992:
34993: v:issa ändringar av folk!skollagen, om vtillka munerna, kan konstateras, att stegringen
34994: Regeringen avlåter ·en iSämik:Hd proposition av hyrorna för redan uppförda bostäder
34995: till Riiksdagen. Härmed avsågs foJ.kSlrollagens •allmänt taget väil. :ersätter bort:l]allet av struts-
34996: 77 § ooh stadgrundena i 86 § 5 mmn., i fråga bidraget för bootädern•as underhåll. Komrrnu-
34997: om vilk·a beredningcn av ändring~förslag nerna h:a.r därem01t ickc någon pä iJ:ag grun-
34998: pågår. dad Skyldighet rut;t ·anskaffa nyJa lärarbostä-
34999: Vad den frågan beträffar, hurnvid•a upp- der, och om de frivi1ligt an.Skiaffar sådana
35000: hävandet av systerrnet med naturaförmånsbo- bostäder har hyrorna för d001 icke fa.:stställts
35001: städer för folkskollärarna medfört över- genom stadganden rörande folikSkoil.an. Någon
35002: föring av ekonomisk belastnilllg på grund höjni:ng av statsbidraget för ~äraravlönling är
35003: av folkskolväsendet från staten på kom- sälunda i0ke motiverad.
35004: Holsilllgfors den 11 november 1967.
35005:
35006: Undervisningsrninister R. H. Oittinen.
35007: Kirj. ksm. N:o 180.
35008:
35009:
35010:
35011:
35012: Sääskilahti ym.: Asuntotuotannon lainoittamisesta Lapin
35013: läänissä.
35014:
35015:
35016: E d u s k u n n a n H ·e r r a P u h e m i e h e ll e.
35017:
35018: Asuntolainojen myöntäminen kaaVIai- ja ra- hylätty silläkin perusteena, ettei ole ka;tsottu
35019: kennuskieltoalueitten ulkopuol•ella olevien asianmrua;isen pystyvän rakentamisessa syn-
35020: asuntotonttien ja asuntotilojen omistajille tyviä velkoja yleensä hoitamaan. Eikö tämä
35021: siirtyi kuluvan vuoden :alusta lukien maan- ole jo osoituksena, ·ettei etelän asutuskeslrus-
35022: käyttölain piiristä asuntotuotantolain piiriin. rt:.en asuntotuotantoa varten laaditut säännök-
35023: Tätä muutosta on pidettävä perirua1tteessa hy- set sovellu tähän tarkoitukseen pohjoisimmas-
35024: väksyttävänä, mutta käytännössä ·eivät näytä sa Suomessa.
35025: asutuskeskusten asuntotuotantoa vamen laa- Asuntolainoitussäännöksissä ei ole myös-
35026: ditut lainan myöntämissäännökset soveLtuvan kään huomioitu sitä, että pohjoisilllma;sS/m
35027: aiuaka:an Lapin läänin kaukaisempien tailueit- osassa maatamme ovat rakennustarvikkeet
35028: ten asuntolainoitukseen. korkeitten rahtikustannusten vuoksi kalliim-
35029: Pahimmaksi esteeksi aravalainojen saan- pia kuin etelässä. Esimerkiksi semenJtin ja
35030: nille muodostuu ensisijaisten pankkilainoj·en tiilien rahtikustannukset saattavat ollJa, nii-
35031: Siatannin vaikeus. Tämä johituu siiltä, ettei den alkuperäistä hintaa suuremmat. Puutto-
35032: paikkakunnan rahalaitoksilla ole rahaa ensi- massa Lapissa on jopa puutav.arakin tuotava
35033: sijaisten lainojen myöntämisoon. Kun raha- klaiUkaa satojen kilometrien päästä.
35034: laitokset myöntävät rajoitetut varansa val'laik-
35035: kaimpien ja suurituloisimpien ensisijaisiksi Edellä €Sitet.tyj·en haittojen poistamiseen ei
35036: rakennuslainoiksi, jää köyhempi väestö koko- ilmeisesti ole muita tehokkaita vaihtoehtoja
35037: naan aravalainoituksen ulkopuolelle. kuin a;suntotuotantolain mukaisen asuntolai-
35038: Asunnon rakentamisen raihoittamisessa nan prosentuaa:lisen määrän !korottaminen
35039: noudatetaan myös sellaista ehtoa, elttä ensin koko Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapin
35040: on käytettävä kaikki ensisijaiset lainat ja läänin pohjoisissa osissa!. Tällöin ensisij·aisten
35041: vasta sen jälkeen sa1a; käyttöönsä .araVIailai- lainojen osuus pienenisi. Tarpeen vaatiessa
35042: naa. Näin menetellen pakotetaan rakentaja olisi ensisijainen laina voitava myöntt.ää v·al-
35043: tekemä:å>n itselleen ehkä enemmän velkaa
35044: 1
35045: tion varoista. Ellei näin menete:lrä, ei asunto~
35046: kuin olisi tarpeellistakaan. Tosin ltämä me- lai'll:oituksella ole Lapin läänissä sitä merki-
35047: nettelytJava taka;a rakennusten v·almiiksi saa- tystä, jota siltä edellytetään.
35048: misen niissä tapauksissa, joissa asia lmkonai- Edellä esitettyyn ja Vlailtiopäiväjärjestyk-
35049: suudessaan on saatu järjestykseen. Systeemi sen 37 § : n 1 momenttiin vi~taten esitämme
35050: estää kuitenkin vaativuudessaan alueen vähä- valtioneuvoston a;sianomaisen jäsenen vastat-
35051: varaisimman väestön asuntojen l'laikentami- tavaksi seuraavan kysymyksen:
35052: sen. Kun Lapin läänin asunnon tarvitsijoista
35053: on suuri osa niin vähävaraisia ja pieni:tuloi- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35054: sia, etteivät he voi täyttää Jll:Jsetettuj·a vaati- ensisijaisesti Etelä-Suomen asutuskes-
35055: muksia, muodostuu valtion himrjoittama •a;sun- kusten asuntotuotantoa varten sääde-
35056: tolainoirtus vain parempiosaisten asuntojen tyt 1asuntotuotootolainsäädännön l·ai-
35057: hankkimisen tukemiseksi. Niin on käynyt jo noitusehdot eiväJt sovellu yl·eensä La-
35058: /tänä vuonna Enontekiöllä. Enontekiöläisten pin läänin alueen asuntolainoitukses-
35059: asuntolainahakemuksiahan on tänä vuonna sa soveUettaviksi, ja jos on,
35060: E 747j67
35061: 2
35062:
35063: mihin toimenpiteisiin Hallitus on symyksen järj-estämiseksi Lapin lää-
35064: ryhttynyt tai aikoo ryhtyä vähäva- nissä?
35065: raisten ja suuriperheisten asuntoky-
35066: Helsingissä 13 päivänä lolmkuurta 1967.
35067:
35068: Eino Sääskilahti Veikko HanhiroV\31
35069: Sylvi Saimo Pekka Vilmi
35070: Juho Tenhiälä Olavi Lahtela
35071: Hannes Paaso
35072: 3
35073:
35074:
35075:
35076:
35077: E d u s k u n n a n H .e r r a P u h e m i e h e ll e.
35078:
35079: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- lainoja välittäneelle kunnalle vahvistetun
35080: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra kiintiöjaon puitteissa ja on asuntolainat py-
35081: Puhemies, olette kirj~ellänne 13 päivältä lo- ritty myöntämään kunnan esittämän ensisi-
35082: kakuuta 1967 N :o 896 lähettäny:t v·alitioneu- jtalisjärjestyksen mukaisesti. Ensisijaisjärjes-
35083: voston asilattwmaisen jäsenen vastattavaksi tykseen •asettamisesta on Arava jo aikoinaan
35084: kansanedustaja Eino Sääskilahden ym. te- antanut säännöksiin perustuvat lähemmät oh-
35085: kemän seuraavansisältöisen kysymyksen: jeet. Nimeltä mainitusta Enantekiön kunnas-
35086: ta oli tänä vuonna lainanhakijoita yhteensä
35087: "Onko Hallitus tietoinen si•i·tä, että yksitoista~ joista neljälle hakijalle on myön-
35088: ensisijaisesti Etelä-Suomen asutuskes- netty asuntolaina heidän saatuaan ensisijais-
35089: kust.en •asuntotuotantoa varten sääde- lainan ja muut asianomaiset selvitykset jär-
35090: tyt asuntotuotantolainsäädännön lai- jestykseen. Asuntolainoitustoiminnassa vielä
35091: noitusehdot eivät sovel1u yleensä L!al- tänä vuonna sovell€ttavan Vlain.han asuntotu~
35092: pin läänin alueen asuntol:ainoituksessa tantolain (499/43) ja sen perusteella annet-
35093: sovellettaviksi, ja jos on, tujen säännösten mukaan lainaJnsaa:nnin edel-
35094: mihin toimenpiteisiin Hallitus on lytykset ja perusteet ovat samat koko maas-
35095: ryhtynyt tai aikoo ryh.tyä vähävarais- Stal, mihin nähden on pidettävä kyseenalais~
35096: ten ja suuriperheisten asuntokysymyk- na, voitaisiinko Lapin lääni lainoitusrajojen
35097: sen järjestämiseksi Lapin läänissä." suhteen ·asettaa poikkeusasemaan. Todetta-
35098: koon kuitenkin, että vaikka asuntolainan la-
35099: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kimääräinen enimmäismäärä on prosenttisesti
35100: ta~n seuraaVJala: määritelty osuus hankinta-<all'Vosta, va1tioneu-
35101: Huhtikuun 22 päivänä 1966 annetun VDSto on kuitenkin pitänyt tarpeellisena aset-
35102: asuntotuotantolain (247/66) 24 §:n 2 mo- taa lainoille myös markkamääräiset enim-
35103: mentin mukaan, sellaisena kuin se on muu- mäisrajat. Sanotut markkamääräiset enim-
35104: tettuna 30. 6. 1966 annetulla lailla (382/66), mäisraj·at ovat omiaan estämään hlalllk:intakus-
35105: sovelletaan asuntolainoituksessar vielä vuon- :tannuksiltaan kalliimpien talojen lainoitta-
35106: na 1967 vanha asuntotuotantolakia (488/53) mista lain sallimaan prosenttiseen enimmäis-
35107: eräin poikkeuksin. Omakotitalon rakentamis- Inäärään saakka. Siallna markkamäärää kos-
35108: ta ja laajenttattnista varten on mmntolalinat kev·a enimmäisrajoitus ulottuu myös lisälai-
35109: edelleen myönnetty vahvisbetun kuntakiin- noihin. Asutushallinnon käsiteltävien vastaa-
35110: tiön puitteissa, noudattaen pailt:si laissa sä.ä- vanlaisten lainojen osalta tietämän mukaan
35111: dettyjä myös valtioneuvoston erikseen päät- on viime aikoina soveUettu suunnilleen sa-
35112: tämiä enimmäisrajoja, kuntien välityksellä mojlru markkamääräisiä enimmäisrajoja kuin
35113: ja vastuulla yksityisille lainanhJalkijoille, asunto1ainoitetussa omakot~tuotannossa. Mai-
35114: muutoin entiseen tapaan, lukuun ottamaltta nittakoon tässä yhteydessä vielä, että uuden
35115: koron nousua yhdestä kolmeen prosenttiin ja asuntotuotantolain (247 /66) nojalla vuonna
35116: lainoitusalueen laajentumista käsittämään 1967 myönnettävistä lainoista ja •asuntota-
35117: koko maan, tästä kuitenkin poikkeukserua1 kuista 14. 10. 1966 rattmetun asetuksen (499/
35118: maatilataloutta koskeva ja siihen verralttava 66) 3 §:n säännös on lähinnä rakennuspai-
35119: asuntorak~ntaminen. lkan suuruutta tlmslrovalta osalta asettanut
35120: Mitä tulee Lapin läänin kuntien omakoti- Lapin läänistä olevat lainahakemukset eri-
35121: lainoja koskeviin hakemuksiin, on mruinittava, tyisasemaan.
35122: että näiden kuntien kohdalta sanottujen lai- Koska asuntolainat omakotirakentajille
35123: noj~n myöntäm1nen on ta.pahttunut kullekin myönnetään aina kunnan välityksellä ja vas-
35124: 4
35125:
35126: tuulla, on kunta lähinnä joutunu.'t arvostele- tään 10 % hyväksytystä hankinta-arvosta.
35127: maan, mikä merkitys on kunkin hakijan koh- Tämä kymmeneksi vuodeksi lmrottomana
35128: dalla sillä seikalla onko rakennuspaikka kma-- myönnettävä lisälaina on nimenolllla:an tarkoi-
35129: V'oitus- tai haja-asutusalueella. Ha.moin on tettu erityiseksi tukilainaksi heikossa talou-
35130: asuntolainan maksatus asila1nomaisen knnnan dellisessa asemassa oleville perheellisille oma:-
35131: asiana. Yleissääntönä on kuitenkin pidettävä, kotirakentajille. Mikäli lisälainaa on saman-
35132: että ensisijaislainaa ja asuntolainaa suorite- aikaisesti rua·ettu asuntolainan hakemisen yh-
35133: taan Slalffiassa suhteessa ja hu.omioon otlta.en teydessä ja kunta on sitä puoltanut, on lisä-
35134: vakuuden kulloisenkin riittävyyden. Mitä laina aina myönnetty, edellylttäen luonnolli-
35135: omakotitalojen hankintakustannuksiin tulee, sesti että lisälainan myöntämisperusteista an-
35136: eivät sanotut kustannukset kokemuksen mu- netun valtioneuvoston päätöksen mukaiset
35137: kaan Lapin läänissä enää nykyisin ainakaan edellytykset ovat olemassa. Uudessa asunto-
35138: huomattavasti poikkea: muualla maassa val- tuotm;ntolaissa nou:daltettaneen samaa peri-
35139: litsevasta kustannustasosta. Suurempien asu- aatetta., mutta sikäli korostetummin, että vas-
35140: tuskeskusten alueilla tapahtuvan asuntora-- taavan erityistuen eli tisälainan suuruutta
35141: kentamisen kustannustaso on monessa tla:- on tähänastisesta merkittävästi korotettu.
35142: pauksessa osoittautunut kysymyksessä olevaa Eduskunnan käsiteltävänä on parhailla:an
35143: Lapin läänin vastaavaa tasoa korkeammaksi- uuden asuntotuotantollain muuttamista kos-
35144: kin. keva Hallituksen -esitys, jonka mukaan oma-
35145: Mikäli kunta on puolta:nut hakijalle myön- kotitalon rakentamista varten myönnett.ävän
35146: nett.äväksi asuntolainaa, asuntohallitus ei ole asuntolainan suuruudeksi tulisi, tähänasti-
35147: yhdessäkään tapauksessa: hylännyt hakemusta sesta 40% :sta poiketen, enintään 30% hy-
35148: hakijaperheen vähävaraisuuden perusteella. väksytystä hankintJa:-arV'osta, mutta nousisi li-
35149: Tämänlaatuisissa t1a:pauksissa on ollut mah- sälainan enin määrä sen sijaan 30 %: iin
35150: dollisuus hakea asuntolainan lisäksi myönnet- hankinta-arvosta.
35151: tävää lisälainaa, jonka suuruus on ollut enin-
35152: Hclsin.gisslä, sisäasiainministeriössä 14 !päivänä marraskuuta 1967.
35153:
35154:
35155: Sisäasiainministeri Martti V iitanett.
35156: 5
35157:
35158:
35159:
35160:
35161: Tili Riksdagens Herr Talman.
35162:
35163: I det syft·e 37 § 1 mom. riksdagsordningen 001 dessa :lrommuner äger rum inlom ramen
35164: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- för den låneförmedlande kommunen fastställ-
35165: velse av den 13 o~r 1967 nr 896 till ve- da kontingenten. Man har vinnlagt sig om
35166: derböraude medlem av statsrädet för avgi-- att be.vilja bostadslånen i enlighet med den
35167: vande av svar översänt följande av riksdags.. av lrommunffll framstlälida preferensord-
35168: man Eino Sääskilahti m.fl. under.teclmarle ningen. Om placeringen i preferensordningen
35169: spörsmål: har Arava redan i tiden utfärdat på stad-
35170: gandena grundade närmare ·anvisningar.
35171: "Är Regeringen medveten om att Från Enontekiös kommun som namngivits
35172: de i frärnsta rummet för !bo.stadspro- särSkilrt, fanns i år srummanlagt erlva ~åne
35173: duktionen i södra Finlands bostadg_ sOkande. Åt fyra av dem herviljades bostadSI-
35174: eentra i bostadsproduktionslagstift. lån sedan de fått primälliänen ~h övriga
35175: ningen stadgade långivningsvillkoren behöriga utredningar i ordning. Enligt den
35176: i allmänhet icke. är tillämpliga vid bo- gamla lagen om bostadsproduktion (499/43),
35177: stadslångivning inom Lapp'lands län, som SkaJ.Il tillämpas ännu i år vid bostadslån-
35178: och om så är bllet, givningen, ooh en:ligt de på grtmd därav ut-
35179: till vilka äJtgärder har Regeringen färdade stadgandena, är förutsättningarna
35180: skridit eller vilka åtgärder ärnar den och grunderna för :erhålJ'ande av lån de sam-
35181: företaga, för ordilla;nde av bostads- ma i hel•a landet. Med h:änsyn härtm måst.e
35182: frågan för mindre bemedlade och anses ifrågaswtt, om Lappianils Iän skulle
35183: storfa:mhljer i Lwpplands Iän?" lkunna ~es någon undantagsstälining i fråga
35184: om långivningsgränserna. Konstateras kan
35185: Så.som svar på detta spörsmå:l får ja.g dodk, ·att äV'ell om det lag8tadgade maximi-
35186: vördsamt anföra följande: beloppet för bostadslån är en i proeent an-
35187: Enligt 24 § 2 mom. lagen de.n 22 april given andel av anskaffningsvärdet, har stats-
35188: 1966 om bostadsproduktion (247/66), sådant rådet dock ansett nödigt atJt ställa även till
35189: detta lagrum lyder ändrm:t i l·agen 30. 6. 1966 beloppet angivna maximigränser. Sagda ma-
35190: (382/66), tillämpas med vissa undantag den ximigränser i ma:rk är ägnade 1a.tt förhindra
35191: gamla lagen om bostadsproduktion (488/53) långivning ända tiil det i lagen ti.Uåtna
35192: ännu år 1967. För byggande och uJtvidgande högsta procentuella beloppet för hus som är
35193: av egnahemshus har bostadslån 1alltjämt be- dyrare i fråga om anskaffningskostnaderna.
35194: viljats enskilda lånsökande inom m:men för Samma begränsning i fråga om beloppet
35195: en fastställd kommunkontingent, med iaktta- sträcker sig även tili tWläggslånen. Veter-
35196: gande av utom i lagen stadgade. även av ligen har i fråga om lån av motsva:oo:nde
35197: statsrådet särskilt beslutade maximigränse.r, slag som behandlas av kolonisationsförvalt-
35198: genom kommunernas förmedling och på de- :ningen, under den senaste tiden tillämpats
35199: ras ·wnsvar, i övrigt som förut, frånsetJt höj- ungefär samma maximigränser för beloppet,
35200: ning av räntan från e.n procent till tre, och som i eg.nahemsp11oduktionen med bostads-
35201: utlåningsområdet ti:l[ •att omfatJta hela loo- lån. I detta sammanhia:ng må vidare nänmas,
35202: det, varvid dook bostadsbyggande soon rör att stadgllindet i 3 § förordningen 14. 10. 1966
35203: gårdsbruk och därmed jämförligt byggande angående. lån och bostadsgarantier, som år
35204: undantages. 1967 givits med stöd av den nya lagen 001 bo-
35205: V:ad ansökningar om lån för egnahemshus stadsproduktion (247/66), närmast i fråga
35206: i Lapplands läns kommnner beträffar kan om byggnadsplatsens storlek givit låneansök-
35207: nämJlla:s, att beviljande av sagda lån i fråga ndngama från Lapphmds Ui.n en särskild stä:l.l-
35208: E 747j67
35209: 6
35210:
35211: ning. Emedan bostadslån åt egnahemsbyg- nits att utöver bostadslån söka tilläggslån,
35212: gare a:lltid beviljas genom kommunens för- vars storlek varit högst 10 % av det god-
35213: medling och på dess ansvar, har kommunen kända anslmffningsvärdet. Sådant tilläggs-
35214: närmast kommit att hedöma, vilken betydel- län, som beviljas för tio år och räntefritt,
35215: se den om:ständighelten har i fråga om varje är uttryckligen avsett såsom sämkilt stödlån
35216: enski1d sökande, huruvida byggnadsplatsen åt egnahemsbyggare med familj, vilkas eko-
35217: är belägen inom p1Janläggningsområde eller nomiskia: ställning är svag. Om tilläggslån
35218: g1Jesbebyggelseområde. Lilkaså ankommer ut- sökts samtidigt som bostadslån och kom-
35219: anordnandet av bosttadslån på vederbörande munen givit sitt förord har tilläggslån alltid
35220: kommun. Såsom allmän regel kan dock an- bevi:Ljats, giveitvis med den reservationen, att
35221: ses, att primärlån och bostadslån erlägges förutsättningarna i statsrådets beslut om
35222: i samma proportion och med beaktande av grunderna för beviljande av tilläggslån är
35223: respektive säkerhets tillräcklighet. Vad egna- för handen. I den nya [agen om boatads-
35224: hemshusens anskiaffningskostnader angår, av- rprod®ion torde sa:mma princip iaikttagas,
35225: viker sagda kostnader enligt erfarenhet nu- men såtillvida mera deciderat, att motsvaran-
35226: mera icke åtminstone märkbart i Lapplands de specialstöd, eller tilil.äggslånet, ö'kaits be-
35227: län från den kostnoosnivå, som råder an- tydligt ut över det nuvarande. I Riksdagen
35228: norstädes i landet. Kostnadsnivån för bo- behandlas som bäst Regeringens proposition
35229: stadsbyggandet inom större bostadscentra om ändring av den nya bostadsprodulktions-
35230: har i många f,all visat sig tili och med högre l'ån för uppförande av egna:hemshus, med
35231: än ifrågavarande motsvarande nivå i Lapp- lagen, enligt viiken proposition storleken av
35232: lands län. avvikelse från nuvarande 40 %, skuHe bli
35233: Om kommun förordnat beviljande av 00-- högst 30 % av det godkända anskaffnings-
35234: stadslän åt sökande, har bostadsstyre1sen värdet, men 1Jilläggslåns högsta belopp i
35235: icke i ett enda fall förkastat an:sökningen på stiiJJlet SkuJ.tle stiga itill 30% av anSka:ffnings-
35236: grund av att sökandefamiljen var:ilt mindre värdet.
35237: bemedlad. I sådana :fla:ll har möjlighet fun-
35238: Helsingfors, m.inisteriet för inrilkesärendena, den 14 november 1967.
35239:
35240:
35241: MinisOOr för inrilkesärendena Martti Viitanen.
35242: Kirj. ksm. N:o 181.
35243:
35244:
35245:
35246:
35247: Lähteenmäki ym.: Ammattijärjestöjen ulkomaisesta tuesta.
35248:
35249:
35250: E d u s k u n n a n H .e r r a P u h e m i e h e ll e.
35251:
35252: Valtruopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- mukaan eräät maassamme toimirvat
35253: tin perusteella esitämme. valtioneuvoston amma:ttijärjestOt saisivat toimintaansa
35254: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- u:lkomaista taloudellista avustusta, ja
35255: van kysymyksen: jos on,
35256: aiikooiko Hal:litus suorittaa eri am-
35257: Onko Hallitus tietoinen niistä jul- mattijärjestöjen ulkomaisesta tuesta
35258: kisuud€.S!Sa esitetyistä väitteistä, joiden perusteellisen tultkimuiksen?
35259: Helsingissä 17 päivänä il:olkaikuuta 1967.
35260:
35261: Olavi Lähteenmäki. Raimo IlaSkivi.
35262: Juha Rihtniemi. Mik'ko Alunta.
35263:
35264:
35265:
35266:
35267: E 761/7
35268: 2
35269:
35270:
35271:
35272:
35273: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
35274:
35275: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momen- Lainsäädännössämme ei ole määräystä,
35276: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, He:rra joka kicliäisi puolueita tai muitJai järjestöjä
35277: Puhemies, olette kirjeellänne 17 päivältä vastaanottamastla avustuksia tai muita lah-
35278: lokakuuta 1967 n:o 904 lähettänyt vaLtio- joituksi~a, ulkomaalaisilta järjestöiltä, laitok-
35279: neuvoston asilatr1omai!sen jäsenen vastatta- silta tai yksityisiltä. Tästä syystä ei viran-
35280: vaksi kansanedustaja Olavi Lähteenmäen omaisilla myöskä:än ole oikeutta estää lah-
35281: ym. tekemän seumavansåsäatöisen kysymyk- joitusten vastaanottoa tai vaatia lahjoituk-
35282: sen: sien saajilta selvityksiä tii:llBJisten varojen
35283: käytöstä. Amoastlrualn silloin, kun on perus-
35284: "Onko Hallitus tietoinen niistä jul- teltua aihetta epäillä, että ulkomaisen la.h-
35285: !kisuudessa esitetyistä väitteistä, joiden jan vasta,anottaja on sitoutunut antamaan
35286: mukaan eräät maassamme toimivat ulkomaan viranomruisille seU.ali.sia tietoja,
35287: ammattijärjestöt saisivat toimintaansa jotka ovat vieraalta valtiolta sailassa pidet-
35288: uikoma.ista ta:loudelli'Sta avustusta, ja täviä tai vaaran<bavat Suomen suhteita 'Vie-
35289: jos on, raJaseen valtioon, voivat viranomaå!set ryh-
35290: aiikooko HaLlitus suorittaa eri am- tyä asirua tutkillllaan. Kun poliisiviranomais-
35291: mattijärjes:töjen ulkomaisesta tuesta ten tietoon eliJ ole tullut tällaiseen toimin-
35292: perusteellisen ~tut!kimulksen 9" taan viittaavia seikkoja ja kun valtio muu-
35293: toiiil ei voi yhdistyslakimme mukaan sekaan-
35294: tua yhdistysten toimintaan, ei mihinkään
35295: Vastauksena kysymykseen esitän kun- poliisitoimenpiteisiin ole ollut tarvetta ryh-
35296: nioittaen seuraavaa: tyä.
35297: Helsingissä marraskuun 16 pä,ivänä 1967.
35298:
35299: Pääministeri Rafa,el Paasio.
35300: 3
35301:
35302:
35303:
35304:
35305: T i 11 R 'i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
35306:
35307: I det syfte som avses i 37 § 1 mom. i riiks- nisationer att rrnottaga understöd eil·ler :andra
35308: dagsordningen har Ni, Herr Truman, med dona.Jtioner av utländska organisationer, in-
35309: Eder Skdvelse nr 904 aw den 17 orotober 1967 rruttninga.r ellier enSkiida. .Av denna orsaJ{
35310: tillställt vederbörande medlem a.v statsrådet äger myndigheterna i~ke heller rätt att för-
35311: för hesvarande faljande av rilksdagsman hindra mot!tagandet av donattioner ellet· at.t
35312: Olavi Lähteenmäki m. fl. framställda spörs- fordra ut:redningar av dem som •erhåhlit dona-
35313: mål: tioner i fråga om användningen av dyli!ka
35314: "Är Regeringen medveten om de i medel. Endast då det före!ligger motiverat
35315: offentligheten framförda påståendena, Skäl att misstänlka, att mottagaren av ut-
35316: enligt viilika vissa yrlkesorganisationer ländslk gåva fövbundit sig a,tt åt utländslk
35317: i vårt iand Skul~e åtnjuta utländskt rrnyndighet ge sådana uppgifter, som bör
35318: eikonomiskit understöd för sin V'erlksam- hå:Has hemliga för utländsk: sta:t eUer som
35319: het, och om så är fallet, äventyrar Finlands relationer till främmande
35320: ämnar Regeringen v·erkställa en stat, kan myndighelterna börja undersö!ka
35321: grundlig undersölkning beträffande dc saiken. Då till poHS!IIlyndigheternas kännedom
35322: i~e har kommit omständigheter som ~skuHc
35323: olika yrlkesorganiisa.tionernas utländska
35324: stöd?" tyda på en dylilk veriksamlmt ooh då SJtaten
35325: icike en'ligt vår föreningslag annars ikan
35326: Såoom svar på spörsmålet anför jag vörd- blanda sig i föreningarnas verksamhet, har
35327: samt faljande: de;t ~clke fu.nn1ts något behov av a.tt skrida
35328: I vår lagstiftning finns ingen bestättnmelse, tiH polisiära åtgärder.
35329: sorrn skulle förbjuda parttier eller andra orga-
35330: Heilsingfors den 16 november 1967.
35331:
35332: Stat:sminister Rafael Paasio.
35333: Kirj. ksm. N: o 182.
35334:
35335:
35336:
35337:
35338: Pesola yttn.: Asuntotuotannon veronhuojennuslain muuttu-
35339: neest<a tulkinnasta.
35340:
35341:
35342: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
35343:
35344: Mo11et asuntotuotannon veronhuojennuslain temattoman vaikea saada sellaista käsitystä,
35345: alaiset omakotitalon tai asunto-osakkeen omis- että apuJtilat missään tapauksessa voisivat
35346: tajat ovat viime vuosina joutuneelt verotuk- olla luettavissa asuintilojen pint8t-alaan. Ase-
35347: sessa epäoil\;eudenmukaisen ja asianomaisissa tuksessa nimenomaan mainitaan, että huo-
35348: katkeruutta synnyttävän menettelyn koh- neiston osana ei pidetä säilytyshuonetta,
35349: teeksi. Viranomaisten aikaisemmam !tulkinnan saunaa, pesutupaa, mankelihuonetta tai muu-
35350: ja voimassa olevien säännösten mukaan ve- ta sellaista tilaa, joka on vain rakennuksen
35351: vonhuojennusten alaiseksi hyväksytty asunto- asukkaiden omassa käytössä.
35352: kiinteistö on nyt vuosia jälkeenpäin todettu- Keskusverolautakunnankin kanta oli aina
35353: kin lain uuden tulkinnan mukaan sellaiseksi, vuoteen 1962 saakka vastakkainen KHO: n
35354: ettei se täytä veronhuojennuslain ehtoja, ja myöhemmin omaksumal1e kllinnalle. Raken-
35355: tämän johdosta sille on asianomaisten suu- nustarkastusviranomais·et ovat toimineet vil-
35356: reksi yllätykseksi määrätty vero. Tämä ve- pittömästi lasidessaan huoneistojen pinta-
35357: rotusmenettely näyttää ny:t vuodelt·a 1966 alat rakennuslain edellyttämällä ltav·alla.
35358: toimitettavassa verotuksessa edelleen laajene- Heidän käyttämässään lomakkeessa ei kui-
35359: van. Mainittakoon, että mm. Espoon kauppa- tenkaan edellytetä yksityiskohtaista erittelyä
35360: lasaa on tähän mennessä poistettu veronhuo- huoneiston kaikista tiloista eikä varsinkaan
35361: jennus 46 omakotitalon omistajalta ja paril- siitä, miten aputilat niveltyvät varsinaisiin
35362: takymmeneltä asunto-osakeyhtiöitä. asuntoihin. Rakennustarkastusviranomruiset
35363: Tämä tulkinnan muutos perustuu KHO: n eivät ilmeisestikään ole kaikkialla maassa ol-
35364: päätökseen 24. 5. 1963, minkä mukaa,n asuin- leet tietoisia KH 0: n uudesta tulkinnasta,
35365: osan pinta-alaan on luettava myös sauna ja sillä päätöksen jälkeenkä-än he ·eivät ole
35366: aputilat, mikäli näihin on suora yhteys asun- aina laskeneet aputiloj,en pintru-alaa asuinti-
35367: nosta. Aikaisemmin myönnetyt tästä :tulkin- loihin kuuluvaksi.
35368: nasta poikenneet veronhuojennukset on kat- Lain uuden tulkinnan mukaan tapahtunut
35369: sottu saadun väärin perUJstein ja tästä on veronhuojennu:sten poistaminen on aiheutta-
35370: ollut seurauksena veronhuojennuksen mene- nut ja aiheuttaa asianomaisille korvaamatto~
35371: tys. Todettakoon, •että maini1ttu KH 0: n pää- mia taloudellisia menetyksiä. Kyseiset asuin-
35372: tös syntyi niukalla äänten enemmistöllä kiinteistöt on aikoinaan rakennettu nimen-
35373: 3-2. omaan asuntotuotannon veronhuojennuslain
35374: Syypäinä nykyisen tuJ.kinnan mukaan vää- säännöksiä silmällä pitäen. Mikäli ne kohta
35375: rin perustein myönnettyihin verohelpotuksiin alkuaan olisi rakennettu veronalaisiksi,
35376: eivät suinkaan ole olleet asianomaiset oma- asuinhuoneistojen koot ja niihin liittyvät
35377: kotikiinteistöjen ja asunto-osakkeiden omis- muut rakennusratkaisut oli:si suunniteltu il-
35378: tajat, vaan he ovat joutuneet harhaanjohde- meisesti kokonaan toisenlaisiksi. Näistä on
35379: tuiksi viranomaisten aikaisemman toisenlaa- nyit turhaan luovuttu, kun kiinteistö kuiten-
35380: tuisen tulkinna.n vuoksi. Rakentajat ovat kin on tulkittu veronalaiseksi. V eron yllät-
35381: aikoinaan varmistaneet verovapautensa sekä tävä määrääminen on lisäksi saattanut ldin-
35382: rakennustarkastusviranomaisten että verovi- teistön taloudelliset laskelmat kokona:an
35383: ranomaisten taholta. Asuntotuotannon veron- uudelle pohjalle ja nostoout tuntuvasti asian-
35384: huojennusasetuksesta on sitäpaitsi asiaa tun- omaisen asumiskustannuksia.
35385: E 776/67
35386: 2
35387:
35388: On luonnollista, että tämän muuttuneen Edellä esitetrt:.yyn ja vrultiopäiväjärjestyk-
35389: verotusmenettelyn kohteeksi joutuneet tunte- sen 37 § : n 1 momenttiin viitaten •esitämme
35390: vat tulleensa valtiovallan taholta petetyiksi. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
35391: He ovat kiinteistöjen rakennusvaiheessa toi- tavaksi seuraavan kysymyksen:
35392: minoot hyvässä uskossa voimassa olevan lain-
35393: säädännön silloisen tulkinnan mukaisesti. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35394: Kun heihin nyt vuosia jälkeenpäin ryhdy- monet omakotikiinlteistöjen ja asunto-
35395: tään soveltamaa.n muuttunuttru verortusme- osakkeiden omistajrut oV'at veronhuo-
35396: nettelyä, merkitsee tämä käytännössä samaa jennuslain muuttuneen tulkinnan joh-
35397: kuin että lakia muuttamalla heiltä olisi Oltet- dosta nyt jälkeenpäin menettäneet
35398: tu pois heille aikaisemmin myönnetyt oikeu- kiinteistölle aikoinaan myönnetyn ve-
35399: det, vaikkakin tässä tapauksessa kysymys on rovapauden, ja jos on,
35400: vain }ain tulkinnan muuttumisesta. Tässä mihin lailliläädännöllisiin tai muihin
35401: mielessä voidaan katsoa, että asianomaisten toimenpiteisiin Halli:tus aikoo ryhtyä,
35402: perustuslaillisia oikeuksia on loukattu. Kun jotta asianomaisiin tällä t'avoin koh-
35403: kysymys on näin valmvBJSta asiasta oikeu- distunut oikeudenloukkaus ja talou-
35404: denmukaisuus ja kohtuusnäkökohdat vaatisi- dellisten etujen menetys tulisi korja-
35405: vat, että lain sanontaa tässä kohdin niin tuksi.
35406: selvennettäisiin, että asianomaisen aikoinaan
35407: saama veronhuojennus edelleen säilyisi lain
35408: edellyttämällä tavalla.
35409: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1967.
35410:
35411: Pekka Pesola. Pirkko Aro.
35412: 3
35413:
35414:
35415:
35416:
35417: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35418:
35419: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- tavien seinien kä:sittämää ~alaa. Huoneisto-
35420: tin nojalla ovat kansanedustajw Pekma Pe- alan määritystä :1:\;oskevasta säännöksestä seu-
35421: sola ym. esittäneet valtioneuvoston asian- raa, että yleen:sä kaikki samassa tasossa :tois-
35422: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavaan ky- tensa kanssa välittömässä yhteydessä olevat
35423: symyksen: huoneiston tilat muodostav,at ~asuntotuotan
35424: non veronhuojennuslakeja sovellettaessa yh-
35425: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että den ja saman huoneiston. Paitsi kerrostalos-
35426: monet omakotikiinte:Ustöjen j~a asunto- sa olevaa huoneistoa, koskee tämä säännös
35427: osakkeiden omistaj~at ovat veronhuo- myös esim. yhden asunnon kä:sittävää omako-
35428: jennuslain muuttuneen tulkinnan joh- titaloa. Tämän mukaan saattaa asuinhuoneis-
35429: dosta nyt jällmenpäin menettäneet ton pinta-'alaan tulla luetuksi myös sellainen
35430: kiinteistölle aikoinaan myönnetyt ve- tila, jota muutoin ei pidettäisi huoneistona
35431: J'onhuojennukset, ja jos on, tai huonetilana. Vuoden 1962 asuntotuotan-
35432: mihin lainsä:ädännöllisiin ltai muihin non veronhuojennuslain osalta tätä periaatet-
35433: toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä, ta koskevaa säännöstä selvennettiin ottamal-
35434: jotta asianomaisiin tällä tavoin koh- la veronhuojennusasetukseen nimenomainen
35435: distunut oikeudenloukkaus ja talou- määräys siitä, että esim. säilytyshuonetta,
35436: dellisten etujen menetys tulisi korja- saunaa tai pesutupaa ei pid~tä huoneistona
35437: tuksi?" tai huonetilana edellyttäen, että sitä ei huo-
35438: neiston pinta-alan määritystä koskevan sään-
35439: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu nöksen mukaan ole luettava huoneiston pin-
35440: t.oimialaani valtiovarainministerinä, esitän ta-alaan.
35441: vastauksenooi kunnioittaen seumavaa: Niin kuin ed. Pesolan ym. kysymyksen pe-
35442: Asuntotuotannon edistämiseksi on meillä rustelu:Ussakin todetaan, on edellä selostettu
35443: vuodesta 1948 alkaen myönnetty veronhuo- periaate tullut hyväksytyksi oikeuskäytän-
35444: jennuksia. Nykyisin voimassa olevat veron- nössä korkeimman hallinto-oikeuden ja kes-
35445: huojennukset perustuvat joko 11 päivänä kusverolautakunnan toimesta. Sitä vastoin ei
35446: joulukuuta 1953 tai 19 päivänä joulukuuiba voida yleisenä toteamuksena lausua, että kes-
35447: 1958 taikka 25 päivänä elokuuro 1962 an- kusverolautakunnan tai verolaultaknntien
35448: nettuun asuntotuotoonon veronhuojennusla- kanta olisi ollut vuoteen 1962 tai johonkin
35449: kiin (477/53, 504/58 ja 464/62) sen mukaan, muuhun 'ajankohtaan saakka vastakkainen
35450: milloin rakennuksen rakentaminen on 'aloi- nyt selost~etulle, korkeimmassa hallinto-oikeu-
35451: tettu. Näiden lakien mukaan veronhuojen- dessa erään yksittäistapauksen osalta lopulli-
35452: nusten saaminen riippuu muun ohessa sii- sen vahvistuksen 'Saiaineelle periaatteelle.
35453: tä, ~ettei mikään ao. rakennuksen asuinhuo- Asuntotuotannon veronhuojennuslakeja so-
35454: neisto ole pinta-alaltaan säädelttyä enim- veltaessaan joutuv~at verolautakunnat raken-
35455: mäispinta~alaa suurempi. Vuoden 1958 ja nusteknillisten tosiaJSiase1kkojen osalta nojau-
35456: 1962 asuntotuotannon veronhuojennuslakien tumaan niihin lausuntoihin, jotka rakennus-
35457: mukaan tämä enimmäispinta-ala on 120 ne- viranomaiset toimittamiensa katselmusten pe-
35458: liömetriä, jota laskettaessa otetaan huomioon rusteella antavat. Mikäli lausunnossa ei ole
35459: se huoneiston vaakasuora pint~a-ala, jota ra- tuotu esiin kaikkia asiaan vaikuttavi~a seik-
35460: joittavat huoneistoa ympäröivien seinien si- koja, on verolautakunnan ratkaisu tämän
35461: säpinnat, ottamatta kuitenkaan lukuun hor- vuoksi saattanut muodostua virheellilseksi.
35462: miryhmien, putkikanavien, pilarien ja kan- Tällaisessa tapauksessa on asianmukaista, että
35463: 4
35464:
35465: verolautakunta s·aatuaan oikeat !tiedot käyt- täminen myöntämällä asuinrakennuksen
35466: töönsä ratkaisee asian niiden perusteella. Jäl- omistajalle sekä asunto-osakeyhtiön osakka:al-
35467: kiverotuksen edellytyksiä ·ei sanotuissa olo- le ja asunto-osuuskunnan jäsenelle veronhuo-
35468: suhteissa kuitenkaan ole katsottu olevan ole- jennuksia tietyin ahtaasti tulkittavin edelly-
35469: massa. Sitä vastoin veronoikaisu, mikäli sen tyksin valtion- ja kunnallisverotuksessa sekä
35470: edellytykset ovat olle~t olemassa, on katsottu leimaveron suorittamisesta. Erääksi tällai-
35471: voitavan toimittaa. Ed. Pesolan ym. kysy- seksi edellytykseksi on lailllSäätäjä asettanut,
35472: myksen perusteluissa mainituissa tapauksissa niin kuin alussa tod~tiin, sen, ettei minkään
35473: ei tiettävä;sti olekaan kysymys edes veronai- ao. rakennuksessa olevan asuinhuoneiston
35474: kaisuin toimitetuista verotuksista, vaan vero- pinta~ala saa olla, mikäli on kysymys vuoden
35475: lantakunnan tietoonsa saamien uusien tosi- 1958 tai 1962 asuntotuot•annon veronhuojen-
35476: asiaseikkojen perusteella toimittamista sään- nuslajsta, 120 neliömetriä suurempi. Tähän
35477: nönmukaisista verotnksista. Merkitystä ei täl- enimmäiskokoon taas on päädytty asiaa tut-
35478: löin ole sillä, onko verolautakunta perustanut kineen komitean suosituksen perusteella. Jos
35479: verotusratkaisunsa uuteen tulkintaan vai tie- katsotaan, että mainittua eni•mmäiskokoa ei
35480: toonsa myöhemmin sa.amiin oikeisiin tosiseik- enää nykyisin voida puolta:ru tai että tätä
35481: koihin. Verovelvollisten perust.uslaillisten oi- enimmäislmkoa lasketta~ tietynlaiset huo-
35482: keuksien loukkaamisesta ei: näissä tapauksissa neistocm kunluvat tilat olisi jätettävä huo-
35483: tietenkään saata olla kysymys. J.os verovel- mioon ottamatta, ei korjausta oikeudenmukai-
35484: volliset katsovat heitä kohdanneen vel"otuk- sunssyistäkään ol·e asianmukaista tehdä si-
35485: sen virheelliseksi, heillä on mahdollisuus saat- ten, että voimassa olevia lakeja, joita ei enää
35486: taa verotuksensa valitusaJSteiden tutkiltta- voida sov•eltaa rakennuk&in, joiden rakenta-
35487: vaksi. minen on aloi:t.ettu 1 päivästä tammikuuta
35488: Asuntotuotannon veronhuojennuslakien 1967 tai sen jälkeen, muutetaan taannehti-
35489: tarkoituksena on ollut asuntotuotannon edis- vasti.
35490: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1967.
35491:
35492: Valtiovarainministeri MauM Ko-ivisto.
35493: 5
35494:
35495:
35496:
35497:
35498: Tili R'iksdagens Herr Talman.
35499:
35500: 1\'led stöd av 37 § 1 mom. riksdag>sordning- Av definitionen angående lägenhetsytan föl-
35501: en har riksdagsman Pekka Pesola m.fl. till jer, att samtliga lägenhetsutrymmen, som är
35502: vederböra.nde medlem av statsrådet för av- i samma nivå och i direkt förbindelse med
35503: givande av svar ställt följande spörsmål: varandra, i allmänhet vid tillämpningen av
35504: lagarna om skattelättnader vid bostadsrpro-
35505: "Är Regeringen medveten om att duktionen bildar en och samma lägenhet.
35506: många ägare av egnahemsfastigheter Förutom lägenhet i våningshus berör deitta
35507: och bootadsaktier med anledning av stadgan:de även t.ex. egnahemshus, som om-
35508: den ändrade tolkningen av lagen om fattar en bostad. Sålunda kan i bostads-
35509: skattelättnader nu efteråt har förlorat lägenhets areal bli inräknat också sådant ut-
35510: de skattelättnader,. som i tiden bevil.- rymme, vilket icke annal's skulle betraktas
35511: jades för fastigheten, och om så är såsom lägenhet eller rumsutrymme. I fråga
35512: fallet, om 1962 års lag om skattelätt.nad vid bo-
35513: vilka lagsti:lltnings- eller andra åt- stadsproduktionen förtydligades principen
35514: gärder ämnar Regeringen vidta för angående detta stadgande genom ratt i för-
35515: att den rättskränkning och förlust av ordningen om skattelättnader intogs en ut-
35516: ekonomiska fördelar, som sålunda trycklig bestämmelse om att t.ex. förvarings-
35517: drabbat vederbörande, skall bli rät- rum, bastu eller tvättstuga icke anses såsom
35518: tad1" lägenhet eller rumsutrymme under förutsätt-
35519: ning, att det icke enligt stadgandet om defi-
35520: Då det i spörsmålet ·avse.dda ärendet hör nitionen av lägenhettsytan skall imäknas i
35521: tili mitt verksamhetsområde som finamsmi- lägenhetsytan.
35522: nister, får jag såsom svar vördsamt anföra Såsom i motiveringen för det av riksdags-
35523: följande: man Pesola m.fl. ställda spörsmålet konsta-
35524: För främjande av bostadsproduk:tionen teras har den ovan relaterade principen bli-
35525: har hos oss sedan år 1948 beviljats skatte- vit godkänd i rättspraxis på åtgärd av hög-
35526: lättnader. De för närvarande ikraftvarande sta förvaltningsdomstol·en och centralskaHe-
35527: skattelättnaderna baserar sig på lagen den nämnden. Däremo:t k~an man icke såsom all-
35528: 11 december 1953, den 19 december 1958 el- mänt konstaterande säga, att centralskatte-
35529: ler den 25 augusti 1962 om skattelättnader nämndens eller skattenämndernas ståndpunt
35530: vid bostadsproduktionen (477/53, 504/58 och ända fram till år 1962 eller någon annain
35531: 464/62) beroende på när uppförandet av tidpunkt skulle ha stått helt i motsalts tiH
35532: byggnaden påbörjades. Enligt dessa 1agar är den nu relaterade principen, som slutgiltigt
35533: erhållande1t av skattelättnader bl.ra. beroen:de fastställts av högsta förvaltningsdomstolen i
35534: av att ingen av ifrågavarande byggnads bo- fräga om ett enskilt fall.
35535: stadslokaler till sin areal får vara större än Vid tillämpningen av lagarna om skatte-
35536: den stadgade maximiarealen. Enligt 1958 och lättnader vid bostadsprodukt1onen kommer
35537: 1962 års lag om skattelättnader är denna skattenämnderna i fråga om byggnadsteknis-
35538: maximiareal 120 kvadratmeter och vid be- ka fakta att stöda sig på de utlåtanden,
35539: räknandet av den beaktas den vågräta yta av vilka byggnadsmyndigheterna på grund av
35540: lägenheten, som begränsas av innersidorna sina inspektioner ger. Om ra:lla på saken in-
35541: av de väggar, som omsluter lägenheten, den verkande omständigheter inte har framhållits
35542: y:ta som upptages av kana:lgrupper, rörka- i utlåt.andet kan skattenämndens avgörande
35543: naler, pelare och bärande väggar oräknad. på grund härav blivi:t felaktigt. I sådant fall
35544: E 776/67
35545: 6
35546:
35547: är det vederbörligt, att skattenämnden sedan bostadsproduktionen genom att bevilja ägare
35548: den till sitt förfogande erhållit riktiga upp- av bostadshus samt delägare i bostadsaktie-
35549: gifter avgör ärendet på grund av dessll!. bolag och medlem i bostadsandelslag skatte-
35550: Förutsättningar för efterheskattning har un- lättnader under vissa srrävt tolkade förut-
35551: der sådana förhållanden dock icke ansetts sättningar i fråga om erläggande av stats-
35552: föreligga. Däremot har det ansetts, att slmt- ooh kommunalbeskattning samt stämpelskatt.
35553: terättelse kan verkställas, om förutsättningar Såsom en sådan förutsättning har lagstifta-
35554: därtill föreligger. I de i motiveringen för ren, som i början konstll!terrudes, bestämt, att
35555: det av riksdag,sman Pesola m.fl. ställda spörs- arealen för någon bostad i vederbörande
35556: målet nämnda fallen är dert veterligen icke byggnad icke får vara, då fråga är om 1958
35557: heller ens fråga om enligt skatterättelse eller 1962 års lag om lättnader vid bosta;ds-
35558: verkställda beskattningar utan om regelmäs- produktionen, större än 120 kvadratmeter.
35559: siga beskattningar, som verkställts av skatte- Till denna maximistodek har man åter kom-
35560: nämnd dter det att denna har fått vetskap mit på grund av rekommendation av den
35561: om nya fakta. Härvid har det ingen bety- kommitte, som omhänderhaft undersökning-
35562: delse huruvida skattenämnden: baserat sitt en av ärendet. Om det .anses, att man icke
35563: avgörande rörande beskattningen på ny tolk- längre kan förorda sagda :m:aximistorlek el-
35564: ning eller på riktiga fakta, vilka först se- ler att vid beräknandet av denna maximi-
35565: n:are kommit till dess kännedom. Någon storlek vissa till lägenheten hörande utrym-
35566: kränkning av de skattsky1digas konSititutio- me:n borde lämnas obeaktade, är de:t icke ens
35567: nella rättigheter kan det i dessa bll givet- av rättvishetsskäl sakenligt att vidtaga rät-
35568: vis icke vara fråga om. Anser de skattskyl- telse på sådant sätt, att gällande lagar, som
35569: diga att beskattningen, som påförts dem, är icke längre kan rtillämpas på byggnader, vil-
35570: felaktig, har de möjlighet att bringa sin be- kas uppförande påbörjats den 1 januari
35571: skattning ,till besvärsinstansernas prövning. 1967 eller senare, retroaktivt ändras.
35572: A vsikten med lagarna om skattelättnader
35573: vid bostadsproduktionen har varit att främja
35574: Helsingfors den 14 november 1967.
35575:
35576: Finansminister Mauno Koivisto.
35577: Xirj. ksm. lf:o 133.
35578:
35579:
35580:
35581:
35582: Lähteenmäki ym.: Lapin ka.lastusolosuhteissa vaUitsevien
35583: epäkohtien poistamisesta.
35584:
35585:
35586: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
35587:
35588: Lapissa, •erityisesti Inarinjärven seutuvilla myös pienet menevät saman tien. Sallitut
35589: ja sen ympäristössä on kalastllik!sella poron- verkon silmäkoot ovat näet aivan liian alhai-
35590: hoidon ohella seudun asukkaille suuri mer- sia. Vain ihme voi varjella kaiken raudun
35591: kitys toimeentulon kannalta. Varsinkin Ina- joutumasta pyydyksiin. Tätä hiUiJtönt.ä ul-
35592: rinjärven rantamilla ja sen ympäristöseu- kopuolisten verkkokalastusta ei harjoiteta ai-
35593: duilla aiSUville on !kalastus muun elinikeino- noastaan avoveden aikana, vaan myöskin tal-
35594: toiminnan ohella suorastaan elintärkeä. Vielä vella. Moottorikelkan käyttööntulon jäLkeen
35595: muutama vuosi sitten tämän alueen vesistöt kalastuspaikoill.e tulee vieraspaikkakuntalaisia
35596: olivat suhteellisen ikalarikkaita, ja lisä!ksi nii- kaiastelemaan sekä suuriin että pieniin jär-
35597: den kala:kanlta oli arvokasta. Pääkalat olivat vi.in.
35598: nimittäin siika, rautu, taimen ja harri. Viime Mainittakoon, että esim. Inarissa ei ole ka-
35599: vuosina harjoitettu ryöstökalastuksen tapai- lastusta käytännöllisesti !katsoen järjestetty
35600: nen !kalastus on kuitenkin hävittänyt pie- paikkakuntalaisten osalta ollenkaan. Kalas-
35601: nemmistä vesistöistä kalakannan miltei !ko- tuskuntia ei ti~ttävästi ole näillä seuduilla.
35602: konaan ja suuremmissa:kin järvissä kalakall!ta Vallitseva tilanne johltaa auttamattomasti
35603: on uhkaavasti vähentynyt. Jos kehitys jat- kalastuksen varassa elävien paikkakuntalais-
35604: kuu tällaisena, ovat puheena olevan seudun ten toimeentulon kaventumiseen, joissakin ta-
35605: kalavedet ennen pitkää !tyhjiä. Tästä on seu- pauksissa jopa sen tyrehtymiseen. Mutta seu-
35606: rauksena mm. se, että paikalliset asukkaat raukset eiviilt rajoitu J~ksinomaan täihän. Jos
35607: menettävät heille välutämättömän toimeentu- kalakanta häviää, häviävät myös!kin ituristit.
35608: iolisän, minikä he ainakin tähän asti ovat saa- Matkailijat hllikeutuvat näille seuduille lä-
35609: neet ja johon heidän elämänsä näillä ika- hinnä sillä perusteella, että siellä on mahdolli-
35610: ruilla seuduilla osittain perustuu. Kaiken suus saada kalaa uistimella, heitto-ongella
35611: lisäksi näitä alueita on kohdannut menetys tai pi1killä. Muihin pyydyksiinhän ei kalas-
35612: sen vuoksi, että !koivu on jonkinlaisen sairau- tuslupia turisteille ja amatöörikalastajille an-
35613: den johdosta vähenemässä, mikä on vuoros- neta. On näin ollen ymmärrettävää, että ika-
35614: taan aiheuttanut jiilkälän vähentymisen. Jäkä- lastuskysymyksen järjestelyllä on merkitystä
35615: lää on muuitenkin näillä seuduiHa suhteelli- sekä kotimaan että ulkomaan matkailun !kan-
35616: sen niukasti poromäärään verrattuna. naLta.
35617: Jos yllä mainituilta seutuviita joku ostaa Norjan !kanssa on tiettävästi tehty sopimus
35618: pienen maa-alueen hän voi sen V'CSillä !ka- Neidenissä olevan Kolttakönkään putouiksen
35619: lastaa täysin rajoittamattomasti verkoilla ja alenJtamiseksi. TarkoitUs on, että merilohi ja
35620: muilla pyyntivälineillä. Juuri tällaiset ulko- meritaimen pääsisivät nousemaan Näätämön
35621: puoliset ovat käyneet muun muassa Inarin- vesistöön, josta suurin osa on Suomen puo-
35622: järvellä kalast.elem~a verkoilla ilman rajoi- lella. Mitään ei ilmeisestikään ole asiassa ta-
35623: tuksia. Raudun selkäkareilla olevat kutupai- pahtunut.
35624: kat tiedetään nylkyisin yleisesti. Ne täytetään Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
35625: kutuaikana suurilla määrillä nylonverkikoja. 37 § : n 1 momentin perusteella esitämme kun-
35626: On selvää, ~Cttä näin menetellen :kal81kanJta nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35627: on häviämässä. Hillittömällä verkikopyynnillä nen vastattavaksi seuraavaan kysymykseen:
35628: ei saalisteta yksinomaan isoja kaloja, vaan
35629: E 780/67
35630: 2
35631:
35632: Onko Hallitus tietoinen niistä Lapin arvoa ja ovat s1ten ~teenä inatkaibm
35633: kal'8Stusoloissa vaLlitsevista epäkohdista, laajentamispyrkimyksille, ja jos on;
35634: jotka toisaalta vaikeuttavat Lapin mihin toimenpiteisiin Hallitus on
35635: oman väestön !toimeentuloa ja toisaalta ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen
35636: vähentävät näiden alueiden lturismi- epäkohtien poistamiseksi?
35637: Helsingissä 20 päivänä loka:kuuta 1967.
35638:
35639: Olavi Lährt:.eenmäki Timo Mäki
35640: Mi!kJko Asunta Pentti Sillantaus
35641: 3
35642:
35643:
35644:
35645:
35646: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
35647:
35648: Herra Puhemres on kuluvan vuoden lo- Toimikunta jätti mietintönsä 31 päivänä jOu.
35649: kalkuun 20 päivänä päivätyssä kirjeessä, val- lukuuta 1966 (Komiteamietintö 1966: B 109).
35650: tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Tämä mietintö sisältää kaksi ,lakiehdotusta,
35651: mainitussa t.al'lkoituksessa lähettäny,t minulle nimittäin ehdo.tuksen laiksi vesialueiden ra-
35652: jäljennöksen ooustaja Lähteenmäen y:m. jät- jankäynnistä Inarin, Enonlt~kiön ja. Utsjoen
35653: tämästä kysymyksestä, joSsa valtioneuvoston kunnissa sekä e:hdotu:ksen laiksi kalastami-
35654: asianomaisen jäsenen vastattavaksi on esitetty sesta valtion vesialueilla Inarin, Enontekiön
35655: kysymys: ja Utsjoen kunnissa.
35656: Kun sanotun toimikunnan mietinnöstä ja
35657: "Onko Hallitus ,tietoinen niistä La- siinä olevista ehdotuksista pyydetyistä lau-
35658: pin kalastusoloissa vallitsevista epäkoh- sunnoista oli tehty joukko huomautuksia, maa-
35659: dista, jotka toisa:alta vaikeUJt~vat La- talousministeriö antoi toimikunnalle tehtä-
35660: pin oman väestön toimeentuloa ja toi- välksi· tarkistaa ja tehdä tarpeellisiksi ka.tso-
35661: saalta vähentävät näiden alueiden :t.u- mansa muutokset ehdotukseensa annettujen
35662: rismiarv;oa. ja ovat siten esteenä rnoa:t- lausunJt:ojen pohjalla. Toimikunta suorittaa
35663: ikaiiun laajentamispyr.kimyksiUe, ja jos parhaillaan sille annettua tehtävää.
35664: on; Kun .kalastuksen järjestelyn ja kalavesien
35665: mihin toimenpiteisiin Hallitus on hoidon edellytyksenä on, että vesialueiden
35666: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen omistussuhteet on selvitet.ty ja siten tiedetään
35667: epäkohtien pois!: amiseksi f" ku:ka minkin vesialueen omistaa ja määrää
35668: siHä harjoitettavasta kalas.tu:ksesta, ei Inarin,
35669: Kalastuslain 1 § : ssä säädetään, että ka- }Jnontekiön ja Utsjoen kuntien alueilla.päästä
35670: lastusoikeus vesialueena on aluoon omista- lmlas.tuksessa laiHisiin järjestettyihin oloihin
35671: jana. Kala.'3<tuksesta yhteisellä vesialueelia ennen ·kuin vesialueiden rajankäynti on täällä
35672: määrää alueen o.'IBkasten muodostama :kalas- suoritet;tu. Väliaikaisena toimenpi,teenä. on
35673: tuskunrt:a ja jaetun vesialueen :kalast.UJksesta kuitenkin Inarin ja Utsjoen 'kuntien alUE~ella.
35674: taasen sanotun alueen omistaja. Valtiolle maatalousministeriön toimesta muod<JStettu
35675: kuuluvan vesia:lueen katastuksesta taasen m-etsähallituksen ja asianomaisen kunnan
35676: päättää se yj,ranomainen, jonka hallinnaE~Sa m.anttaalilrnnnan keskeinen kalavesien hoito.
35677: vesialue on. kunta, joka vaUiltsevat olosuhtoot huomioon.:
35678: Isojakoa toimeenp'antaessa Inarin, Enonrte- ottaen on pyrkinyt järjestämään kalas.tuSO<loja.
35679: kiön ja Utsjoen ikunnissa jätettiin erinäisist.ä niin pitkälle kuin se on maihdollista.
35680: syistä kyl,ien välisten vesialueiden rajan- Hallitus on .!tietoinen niist,ii epäkohdi8ta,
35681: käynti suoritettava:ksi erillisenä tehtävänä jotka vallitsevat Lapin ik:alastusoloissa, ja on.
35682: isojaon jälkeen. Toimitusmiehet katsoivat, että vä1ia~kaisin toimenpiitein pyrkinyt lieventä-
35683: useiden kysymysten rat:kaisemiseen san<Jttu- mään niitä, kunnes vesialueiden rajankäynti
35684: jen lkuntien a!lueeUa tarvirttaisiin selventäv:iä myös siellä saadaan suoritetuksi loppuun sekä
35685: määräyksiä ennen ikuin jo aloitettu vesialu- kalastus ja ik:alavesien hoito· edellä selostetui.ri
35686: eiden rajankäynti voidaan toteuttaa. toimenpitein saatetaan lailliselie ja. pysyvälle
35687: Tämän johdosta maatalousministeriö aseW pohjalle.
35688: 30 päivänä tammikuuta 1963 toimikunillan Suomen ja Norjan välisen sopimuksen edel-
35689: tutkimaan Inarin, Enontekiön ja Utsjoen lyttämä kal<aporras Näätämön Koltta:könkääl~
35690: vesialueiden rajankäynnin toimittamiseen liit- valmistuu ensi :kevääseen mennessä.
35691: tyviä kysymyksiä sekä· ;tekemään €Sityksen Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra
35692: tarpeellisiksi katsO!ttavista toimenpiteistä. Puhemiehelle tiedokisi.
35693: Helsingissä, mal'raslmun 17 päivänä. 1967.
35694:
35695: Ministeri Lars Lindeman.
35696: Till R'iksdagens Herr Talman.
35697:
35698: I det syfoo 37 § 1 mom. riksdagoo.rdningen (Kommilttebetänkande 1966: B 109). Betän-
35699: anger ·har Ni, HeiT Tahnan, med Eder skri- kandet ii.nnefattar ltvå lagförslag, näm.ligen
35700: velse av den 20 oktober 1967 tili vederbö- förslag tili lag orm u.ppdragning av vatten-
35701: rande me.dlem av start:.srådet för avgivande områdena i Enare, Enon.tekis och Utsjoki
35702: av svar översänt avskrift av följande av kommuner samt förslag tili 1ag om fiske på
35703: riksdagsman Lähteenmäki rm.fl. undertecik- statens v111tstenområden i Enare, Enontekis och
35704: nade spömmål: Utsjoki konununer.
35705: Då en del anmärkningar hade gjorts i de
35706: "Är Regeringen medveten om de UJtlåitanden som :i.nbegärts om sagda ikomrnis-
35707: missförhåll:anden i fiakeförhållandena sions betänkande och de däri framställda
35708: i Lappland, vilka å ena sidan försvå- förslagen uppdrog lantbruksministeriet åt
35709: rar Lapplands egen befolknings UJt- korumissioneo iatt justera sitt förslag oeh
35710: komst och å andra sidan minskar dessa göra nödigbefunna ändringar i dem på basen
35711: områdens värde för ·turismen och så- av de avgivna utlåtandena. Kommissionen
35712: lunda UJtgör hinder för strävandena utför so:m bäst detta uppdrag.
35713: a.tt utvidga denna, och om så är frulet, Då en förutsättning för ordnandet av f:isket
35714: ltill vilka åtgärder har Regeringen och skötseln av fiskevattnen är, altt ägande-
35715: skridit eU.er ärnar den skri.da för av- rättsförhållandena i fråga om vattJenområ-
35716: hjälpande av nämnda missförhå:llan- dena utreltts och att det sålunda är känt vem
35717: denV" som äger respektive varotenområde och soon
35718: bestämmer om fisket där, kan lagliga för-
35719: I 1 § lagen om fiske stadgas, rutt fiskerätten hå:llanden i fråga om fisket icke uppnås
35720: å vattenområde tillkommer områdets ägare. inom Enare, Enontekis och Utsjoki kommu-
35721: Om fiske på samfällt vattenområde bestämmer ners områden innan rågången 1heträffande
35722: ett av delägarna i området bestående fiskelag vattenområdena utförts. En interimistisk åt-
35723: oeh om fiske inom delat vattenområde åter gärd är doek att inom Enare ooh Utsjoki
35724: ägaren av sagda område. Om fiske på vatten- kommuners område på Mgärd av laJlltbruks-
35725: område som tillhör staten besluter den myn- ministerim. bildats en förvaltningsnämnd f(}r
35726: dighet, i vars besittning vattenområdet är. fiskevattnen mellan fortstyrelsen och veder-
35727: Vid storski:litet i Enare, Enooteiris och Uts- börande kommuns rmantalskommun, vi.lken
35728: joki kommuner iämnades rågången mellan med berurotande av de rådande förhållandena
35729: byarna i fråga om vattenområdena av sär- har fi>rsökt ordna fiskeförhållandena så långt
35730: skilda skäl att äga rum efter storskiftet som som det 'är möjligt.
35731: en särskild uppgift. Förrättningsm.ännen Regeringen är medV!eten om de missförhål-
35732: ansåg, att avgörandet av många frågor på landen som råder i fråga om fisket i Lapp-
35733: sagda ikommuners område fordrade förtyd- land och har genom .temporära åtgärder
35734: iigande bestämmelser, :i.nnan den redan på- sökt lindra dem .tills rågången i fråga om
35735: började uppdragningen av vattenområdenas vatsoonområden.a slutförts även där och
35736: gränser kunde förverklig.as. skötseln av fisket och fiskevattnen genom
35737: På grund härav ltillsatte lantbruksministe- ovan relaterade åtgärder bringas på la~lig
35738: riet den 30 januari 1963 en kommission för och permanent grund.
35739: undersökning av frågor i a.nslutning till Den i överenskollllllJelsen mellan Finland
35740: förrättandet av rågången i fråga om vatten- och Norge förutsatta fisktrappan vid Nä-ä-
35741: områdena i Enare, Enontelkis och Utsjoiki tämö Koltitaköngäs hlir färdig inkommande
35742: lrommuner samt för att göra framställning vår.
35743: orm nödigbefunna åtgärder. Kommissionen Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
35744: avgav si1it betärrkande den 31 deoomber 1966 T.aJ.man, till ikännedom.
35745: Helsingfors den 17 november 1967.
35746:
35747: Minister Lars Lindeman.
35748: Kirj. ksm. N: o 134.
35749:
35750:
35751:
35752:
35753: Laaksonen ym.: Valtion virkamiesten työajan lyhentämisestä.
35754:
35755:
35756: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e l ~ e.
35757:
35758: Valtion palveluksessa olevien työaikalain netellen työaika heidän osaltaan lyhenisi
35759: alaisten ja muiden ns. pitkää työaikaa teke- keskimäärin samoin kuin yleisillä työmark-
35760: vien virkamiesten työajan lyhentämisestä on kinoilla on tapahtunut, jossa 40 tuntista
35761: tehty seuraavat sopimukset ja periaatepää- työviikkoa on jo kahden vuoden aikana so-
35762: tökset: vellettu kesällä 3 ja 5 kuukauden ajan, kun
35763: 1. Palkkasopimus vuosiksi 1964-1965, jo- sensijaan viran tai toimenhaltijat ovat kautta
35764: hon sisältyy periaatteellinen lausuma työajan vuoden tehneet lyhentämätöntä työaikaa.
35765: lyhentämisestä keskimäärin 40 tunniksi vuo- Edellä lueteltujen sopimusten ja periaate-
35766: teen 1970 mennessä. päätöksen velvoitteiden vastaisesti on val-
35767: 2. Valtiovarainministeriön sekä eräiden vir- tioneuvosto toisen sopijapuolen suostumuk-
35768: kamiesten keskusjärjestöjen välinen sopimus setta kuluvan lokakuun 12 päivänä tehnyt
35769: joulukuun 14 päivältä 1965, jonka mukai- uuden periaatepäätöksen, jonka mukaisesti
35770: sesti työaika valtiohallinnossa sovittiin ly- työaika valtiohallinnossa lyhennetään 40 viik-
35771: hennettäväksi keskimäärin samoin kuin ylei- kotunniksi vasta vuoden 1969 alusta lukien.
35772: sillä työmarkkinoilla. Tämän vuoksi ja valtiopäiväjärjestyksen
35773: 3. Valtioneuvoston periaatepäätös joulu- 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
35774: kuun 16 päivältä 1965, jolla valtioneuvosto tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35775: hyväksyi edellä 2 kohdassa mainitun sopi- vaksi näin kuuluvan kysymyksen:
35776: muksen.
35777: 4. Valtiovarainministeriön ja virkamiesten Millä perusteilla valtioneuvosto on
35778: keskusjärjestöjen allekirjoittama neuvottelu- katsonut voivansa vapautua valtion
35779: pöytäkirja toukokuun 16 päivältä 1966, jolla virkamiesten työajan lyhentämistä tar-
35780: on sovittu työajan lyhentämisen yksityiskoh- koittavien sopimust·en sille asettamista
35781: tainen aikataulu. velvoitteista ja miten valtioneuvosto
35782: Viimeksi mainitun asiakirjan mukaisesti voi tulevaisuudessa jatkaa koko yh-
35783: olisi työaikalain alaisten ja ns. pitkää työ- teiskunnan kannalta välttämätöntä ja
35784: aikaa tekevien valtion viran tai toimen hal- molemminpuolista luottamusta edellyt-
35785: tijain työaika lyhennettävä 40 tunniksi vii- tävää sopimusmenettelyä virkamiesjär-
35786: kossa vuoden 1968 alusta lukien. Näin me- jestöjen kanssa.?
35787: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1967.
35788:
35789: M. Laaksonen. Eero Häkkinen. Sinikka Luja.
35790: .Antti 0. Pennanen. Antero Väyrynen . Urho Knuuti.
35791: Sakari Knuuttila. Reino Breilin. Ville Tikkanen.
35792: Valdemar Sandelin. V. 0. Mäkinen. Ilmo Paananen.
35793: Valto Käkelä.
35794:
35795:
35796:
35797:
35798: E 781/67
35799: 2
35800:
35801:
35802:
35803:
35804: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35805: 1
35806:
35807:
35808:
35809:
35810: Lokakuun 20 päivänä 1967 päivätyssä ja vuonna 1966 asteittain lyhentämään sopimaHa
35811: saman kuukauden 21 päivänä valtioneuvoston siitä työehtosopimuksin ja pitäen tavoitteena
35812: asianomaiselle jäsenelle saapuneessa kirjeessä 40 tunnin työviikon toteuttamista lopullisesti
35813: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjär- vuoden 1970 alusta lukien. Keskusliitot oli-
35814: jestyksen 37 § : n 1 momentissa mainitussa vat lisäksi yksimielisiä siitä, että 1yhennetyn
35815: tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen edus- työajan tehokasta käyttöä rajoittavat mää-
35816: taja Laaksosen ym. Teille antamasta kirjel- räykset on poistettava työehtosopimuksista.
35817: mästä, jossa valtioneuvoston asianomaisen jä- Julkisen sektorin työnantajat eivät olleet
35818: senen vastattavaksi on :tehty seuraava kysy- mukana edellä mainitusta sopimuksesta neu-
35819: mys: voteltaessa. Kuitenkin valtiovarainministeriön
35820: sekä Virkamiesten Yhteisjärjestö (VY) r.y:n,
35821: "Millä perusteilla valtioneuvosto on Virkamiesliitto Tjänstemannaförbundet
35822: katsonut voivansa vapautua valtion r.y: n ja Suomen Kunnallisten Työntekijäin
35823: virkamiesten työajan lyhentämistä tar- ja Viranhaltijain Liitto r.y: n edustajat alle-
35824: koittavien sopimusten sille asettamista kirjoittivat 14 päivänä joulukuuta 1965 työ-
35825: velvoitteista ja miten va1tioneuvosto aikalain alaisten virkamiesten työajan lyhen-
35826: voi tulevaisuudessa jatkaa ikoko yh- tämisen järjestelyä koskevan asiakirjan, jossa
35827: teiskunnan kannalta välttämätöntä ja ne ilmoittavat olevansa yksimielisiä mm. siitä,
35828: molemminpuolista luottamusta edellyt- että työaikalain alaisten valtion virkamiesten
35829: tävää sopimusmenettelyä virkamiesjär- työaikaa, sen mukaan kuin siitä erikseen
35830: jestöjen kanssa~" säädettävää menettelyä noudattaen sovitaan
35831: ja päätetään, asteittain lyhennetään siten,
35832: Vastauksena kysymykseen esitän seuraa- että 40 tunnin työviikko toteutuu täydelli-
35833: vaa: senä viimeistään työaikalain muutoksen tul-
35834: Työajan lyhentämisestä otettiin useihin lessa 1. 1. 1970 täydessä laajuudessaan voi-
35835: vuosiksi 1964-1965 solmittuihin työehtosopi- maan. Asiakirjassa mainituin edellytyksin
35836: muksiin periaatteellinen maininta, jonka mu- työajan lyhentäminen valtionhallinnossa to-
35837: kaan sopijapuolet olivat yhtä mieltä työajan teutettaisiin samoin kuin yleisillä työmark-
35838: asteittaisesta lyhentämisestä niin, että sään- kinoilla. Kaikki allekirjoittajat hyväksyivät
35839: nöllinen viikkotyöaika määrättäisiin keski- työajan tehokkaan käytön. Tämän mukaisen
35840: määrin 40 tunniksi viimeistään vuotta 1970 periaatepäätöksen valtioneuvosto teki 16 päi-
35841: varten solmittavissa työehtosopimuksissa. Vas- vänä joulukuuta 1965.
35842: taanvalainen lausuma sisältyi valtion virka- Valtiovarainministeriön ja virkamiesten
35843: miesten osalta virkamiespalikkausten keski- keskusjärjestöjen edustajien välillä valtion
35844: tettyä järjestelyä tarkoittavaan peria.atepää- virkamiesten työajan järjestelyyn liittyvistä
35845: tökseen, jonka valtioneuvosto teki 1 päivänä eräistä kysymyksistä käydyistä neuvotteluista
35846: helmikuuta 1964. Tämän järjestelyn olivat 16 päivänä toukokuuta 1966 laaditussa pöy-
35847: virkamiesjärjestöt hyväksyneet. täkirjassa todetaan mm., että työajan lyhen-
35848: Työmarkkinoiden keskusjärjestöt tekivät 30 tämisestä valtion työaikalain alaisten virka-
35849: päivänä kesäkuuta 1965 sopimukset, joiden miesten osalta sovitaan erikseen ja että työ-
35850: mukaan säännöllistä viikkotyöaikaa ryhdyt- aikaa lyhennettäessä menetellään joko siten,
35851: täisiin sen jälkeen kun työaikalakiin tehtäi- että työaika lyhennetään 1. 1. 1967 alkaen kes-
35852: siin mm. eräitä työajan tarkoituksenmukaista kimäärin 126 tuntiin kolmessa viikossa ja
35853: käyttöä koskevia muutoksia, ja aikaisintaan 1. 1. 1969 alkaen 120 tuntiin samassa ajassa
35854: 3
35855:
35856: taikka siten, että .työaika 1. 1. 1968 alkaen tionhallinnon eri a1at olisi voitu vähitellen
35857: yhdellä kerralla lyhennetään 120 tuntiin ilml- ja tarkoituksenmukaisesti sopeuttaa virka-
35858: messa viikossa. miesten työajan lyhentämiseen valtiolle mah-
35859: Sen jälkeen kun 9 päivänä syyskuuta 1966 dollisimman pienin hankaluuksin. Tämän
35860: oli annettu asetus työailmlain alaisten valtion vuobi valtioneuvosto on viime kuun 12 päi-
35861: virkamiesten työaikakysymyksiä koskevasta vänä tehnyt päätöksen tehostaa ja jouduttaa
35862: sopimusmenettelystä, kutsui va1tiovarainmi- valmistelutoimenpiteitä valtion virkamiesten
35863: nisteriö virkamiesten keskusjärjestöt neuvot- työajan lyhentämiseksi siten, että työajan
35864: telemaan työa1kalain alaisten virkamiesten lyhentäminen voidaan toteuttaa 1. 1. 1969
35865: työajan lyhentämisestä tehtävästä sopimuk- lukien ja niin, että lyhennetyn työajan
35866: sesta. Näissä neuvotteluissa saavutettiin so- käyttö muodostuu mahdollisimman tehok-
35867: pimusluonnoksesta yksimielisyys 3 päivänä kaaksi. Ministeriöt saavat alaisensa villl:l.Ston
35868: marraskuuta 1966. Luonnoksen mukaan olisi tai Jaitoksen kohdalta tehdä esityksen lyhen-
35869: työajan lyhentäminen tapahtunut pääasialli- nettyyn työaikaan siirtymisestä jo vuoden
35870: sesti kahden edellä 16. 6. 1966 tehdyssä pöy- 1968 aikana, jos työajan lyhentäminen voi-
35871: täkirjassa mainitun v~aihtoehdon mukaisesti. daan toteuttaa siten, etteivät valtion menot
35872: Tarkoituksena oli, että työajan lyhentäminen tämän johdosta kasva. Valtiovarainniinisteriö
35873: olisi sopeutumisvaikeuksien vudksi aloitettu on 31 päivänä ldkakuuta 1967 antanut asiasta
35874: eri aikoina eri hallinnonaloilla, joten koko sanotun päätökSen edellyttämät lähemmät
35875: valtionhallinto huomioon ottaen olisi työajan ohjeet valtioneuvoston kanslialle ja kaikille
35876: lyhentäminen tapahtunut asteittain vuoden ministeriöille.
35877: 1967 alusta lukien niin kuin aikaisemmin EdeLlä olevasta ilmenee, ettei valtioneuvos-
35878: oli edellytetty. Tällä tavoin olisi voitu vähi- t.on osalta voi oUa kysymyksessä vapautumi-
35879: telleen saada kokemuksia entistä lyhyemmän nen virkamiesten työajan lyhentämistä kos-
35880: työajan toimeenpanosta sekä sopeuttaa viras- kevasta sopimuksesta ja sen velvoitteista,
35881: tojen ja laitosten toiminta lyhennetyn työ- koska lopulliseen sopimukseen tässä asiassa
35882: ajan puitteisiin henkilökunnan kannalta tar- ei ole päästy. Sen mukaan ei myöskään
35883: koituksenmukaisesti ja valtion kannalta mah- yleistä sopimusmenettelyä edellyttävää luot-
35884: dollisimman pienin menojen lisäyksin. Sopi- tamusba ole vahioneuvoston taholta heiken-
35885: musta ei voitu solmia sen vuoksi, etteivät netty. Valtioneuvoston 12. 10. 1967 tekemällä
35886: kaikki virkamiesten keskusjärjestöt olleet päätöksellä ei sitäpaitsi ole suljettu pois
35887: valmiita allekirjoittamaan sopimusta, mikä mahdollisuuksia neuvottelujen jatkamiseen
35888: olisi ollut edellytyksenä sen syntymiselle ja asiasta. Päätöksellä on pyritty tässäkin ti-
35889: siten virkamiesten työajan lyhentämiselle. lanteessa jouduttamaan ja tehostamaan kaik-
35890: Edellä olevasta johtuen työaikalain alais- kia sellaisia va·ltion käytettävissä olevia toi-
35891: ten virkamiesten työajan lyhentämistä ei ole menpiteitä, jotka edistävät lyhennettyyn työ-
35892: voitu toteuttaa siten kuin aikaisemmissa neu- aikaan siirtymistä.
35893: votteluissa oli edellytetty, ja siten, että val-
35894: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1967.
35895:
35896: Ministeri Ele Alenius.
35897: 4
35898:
35899:
35900:
35901:
35902: TiH Riksdagens Herr Talman.
35903:
35904: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. genom överenskommelser i kollektivavtal och
35905: i riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, med ett slutlig förverkligande av 40 timmars
35906: med en den 20 oktober 1967 datemd skri- arbetsveckan från ingången av år 1970
35907: velse, som !kommit vederbörande medlem av säsom mål. Centralförbunden var dessutom
35908: statsrådet tillhanda den 21 i samma månad, ense om att bestämmelser som begränsar en
35909: sänt en avs:krift av en till Eder av riksdags- effektiv användning av den förkortade ar-
35910: maJ1. Laaksonep. m ..fl. överlämnad skrivelse, betstiden måste strykas i !kollektivavtalen.
35911: vari vederbörande me.dlem av statsrädet för Arbetsgivarna inom den offentliga sektorn
35912: b~varande t~llställts följande spörsmål: deltog icke i förhandlingarna om ovan
35913: nämnda avtal. Likväl undertecknade repre-
35914: "På vilka grunder har statsrädet sentanter .för finansministeriet samt för Vir-
35915: ansett sig kunna frångå de förplik- kamiesten Yhteisjärjestö (VY) r.y., Virka-
35916: telser de aVItal, som avser en föl'lkort- miesli:iitto - Tjänstemannaförbundet r.y. och
35917: ning av arbetstiden för statstjänste- Suomen Kunnallisten Työntekijäin ja Viran-
35918: männen ställer på statsrådet, och hur haltijain r~iitto r.y. den 14 december 1965
35919: .kan statsrådet framdeles med tjänste- en handling rörande reglering av förkort-
35920: mannaorganisationerna fortsätta ett ningen av arbetstiden för tjänstemän som är
35921: från hela samhällets synpunkt nöd- underkastade arbetstidslagen, där de med-
35922: vändigt avtaJsförfa11ande, som förut- delar, att de är ense om bLa., att arbetstiden
35923: sätter ömsesidigt fömroende?" för statstjänstemän som är underkastade ar-
35924: betstidslagen, i enlighet med v:ad därom över-
35925: Så.som svar på spörsmålet anför jag föl- enskommes och beslutes med iakttagande av
35926: jande: för:iiarande om vilket särskilt stadgas, gradvis
35927: Beträ:ffande förkortningen av arbetstiden förkortas så, att 40 timmars arbetsveckan
35928: intogs i :flera för åren 1964-1965 ingänga förverkligas i sin helhet senast då ändringen
35929: kollektivavtal ett principiellt omnämnande, av arbetstidslagen 1. 1. 1970 i sin fulla om-
35930: enligt vilket av:talsparterna enades om en fattning träder i kraft. Under de förutsä.tt-
35931: gradvis skeende förkortning av arbetstiden ningar som anges i handlingen skulle för-
35932: så, att den l'egelbundna veckoarbetstiden kortningen av arbetstiden inom statsförvrult-
35933: skulle bestämmas till i medel tal 40 timmar ningen förverkligas på samma sätt som på
35934: senast i de kollektivavtal som ingås för år de allmänna arbetsmarknaderna. Alla under-
35935: 1970. Ett motsvarande uttalande ingick i tecknare godkände en effektiv anvä.ndning
35936: :fräga om tjänstemännen i det principbeslut av arbetstiden. Statsrådet fattade den 16
35937: om en lkoncentrerad reglering av tjänste- december 1965 ett principbeslut i enlighet
35938: mannaavlöningarna, vilket fattades av stats- härmed.
35939: rådet den 1 februari 1964. Denna reglering I det protdkoll som den 16 maj 1966
35940: hade tjänstemannaorganisationerna godkänt. uppgjordes vid förhandlingarna mellan repre-
35941: Arbetsmarknadernas centralorganisationer sentanter för finansministeriet och tjänste-
35942: ingick den 30 juni 1965 avtal, enligt vilka männens centralorganisationer angående vissa
35943: man, efter det i arbetstidslagen skulle göras frågor rörande regleringen av statstjänste-
35944: vissa ändringar bl.a. i fråga om en ända- männens arbetstid konstateras bl.a., att an-
35945: mälsenlig användning av arbetstiden, och gående förkortningen av arbetstiden i fråga
35946: tidigast år 1966, gradvis skulle börja för- om statstjänstemän som underlyder arbets-
35947: koma den regelbundna veckoarbetstiden tidslagen överenskommes särskilt och att vid
35948: 5
35949:
35950: förkortningen av arbetstiden förfares an- En förkortning av arbetstiden för arbets-
35951: tingen så, att arbetstiden från och med 1. 1. tidslagen underkastade tjänstemän har tili
35952: 1967 förkortas till i medeltal 126 timmar följd av det ovan anförda icke kunnat för-
35953: under tre veckor och från och med 1. 1. 1969 verkligas såsom vid tidigare förhandlingar
35954: till 120 timmar under samma tid eller så, hade förutsatts och sålunda, att statsförvalt-
35955: att arbetstiden från och med 1. 1. 1968 på en ningens olika områden småningom och ända-
35956: gång förkortas till 120 timmar under tre målsenligt hade kunnat anpassas till förkort-
35957: veckor. ningen av tjänstemännens arbetstid med så
35958: Efter det en förordning om avtalsförfa- små olägenheter som möjligt för staten. Till
35959: randet i arbetstidsfrågor rörande arbetstids- följd härav har statsrådet den 12 sistlidne
35960: lagen underkastade statstjänstemän hade månad fattat beslut om att effektivera och
35961: givits den 9 september 1966, kallade finans- påskynda de förberedande åtgärderna för
35962: ministeriet tjänstemännens centralorganisatio- förkortning av statstjänstemännens arbetstid
35963: ner tili förhandlingar rörande det avtal om sålunda, att förkortningen av arbetstiden kan
35964: förkortning av arbetstiden som skulle ingås förverkligas räknat från 1. 1. 1969 och så, att
35965: för arbetstidslagen undeDkastade tjänstemän. den förkortade arbetstiden blir så effektivt
35966: Vid dessa förhandlingar uppnåddes enighet använd som möjligt. Ministerierna får i
35967: i fråga om utkastet till avtalet den 3 novem- fråga om dem underlydande ämbetsverk eller
35968: ber 1966. Enligt utkastet skulle förkortningen inrättning göra framställning om övergång
35969: av arbetstiden ha skett huvudsakligen i en- till förkortad arbetstid redan under år 1968,
35970: lighet med de två i ovan nämnda protokoll om förkortningen av arbetstiden kan för-
35971: av 16. 6. 1966 nämnda alternativen. Avsikten verkligas så, att statens utgifter icke på
35972: var, att förkortningen av arbetstiden på grund härav ökar. Finansministeriet har den
35973: grund av anpassningssvårigheter skuHe ha 31 oktoher 1967 utfärdrut av sagda beslut
35974: inletts av olika tider på olika förvaltnings- förutsatta närmare direktiv i saken för
35975: områden, varvid förkortningen av arbetstiden statsrådets lmnsli och samtliga ministerier.
35976: med beaktande av hela statsförvaltningen Av det ovan anförda framgår, att det i
35977: skulle ha skett gradvis från ingången av år fråga om statsrådet icke kan vara fråga om
35978: 1967 såsom tidigare hade förutsatts. På frångående av ett avtal rörande en förkort-
35979: detta sätt skulle man småningom ha kunnat ning av arbetstiden för tjänstemännen och
35980: erhålla erfarenheter av förverkligandet av de förpliktelser ett sådant medför, enär
35981: en kortare arbetstid än förut samt anpassa något slutligt avtal i denna sak icke har
35982: ämbetsverkens och inrättningarnas verksam- ingåtts. I överensstämmelse härmed har icke
35983: het inom ramen för den förkortade arbets- heller det förtroende som förutsättes för ett
35984: tiden, från personalens synpunkt ändamåls- allmänt avtalsförfarande försvagats från
35985: enligt och från statens synpunkt med så små Sltatsrådets sida. Genom statsrådets beslut
35986: utgiftstillägg som möjligt. A vtalet kunde icke 12.10.1967 har dessutom möjligheter att
35987: ingås på grund av att tjänstemännens alla fortsätta förhandlingarna i saken icke ute-
35988: centralorganisationer icke var villiga att slutit<>. Genom beslutet har man försökt att
35989: underteclma avtalet, vilket skulle ha varit även i detta sakläge påskynda och effektivera
35990: en förutsättning för aJtt avtalet skulle komma alla åtgärder som står staten till buds och
35991: till stånd och tjänstemännens arbetstid så- som främjar övergången till kortare arbetstid.
35992: lunda förkortas.
35993: Helsingfors den 20 november 1967.
35994:
35995: Minister Ele Alenius.
35996:
35997:
35998:
35999:
36000: E 781/67
36001: Kirj. ksm. N: o 135.
36002:
36003:
36004:
36005:
36006: Rihtniemi ym.: Maaseutupoliisin aseman järjestämisestä.
36007:
36008:
36009: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36010:
36011: Maaseutupoliisin työaika-, palkkaus- ym. dän kesken ei voida ajatella järjestettäväksi
36012: asioissa on tällä hetkellä useita epäkohtia. minkäänlaista vuorottaista vapaa-aikajärjes-
36013: Ensinnäkin maaseutupoliisi ei ole minkään- telyä, sillä poliisitoimen hoitoa ei voi mo-
36014: laisten työaikasäännösten alainen. Tästä joh- nessakaan tapauksessa suorittaa poliisimies
36015: tuu, että maaseutupoliisimiehellä voidaan yksinään.
36016: teettää työtä V'Uosiloma-aikaa lukuunotta- Kuluvan vuoden helmikuun alusta tuli
36017: matta vaikka-pa 24 tuntia vuorokaudessa. voimaan hallinnollinen määräys, jonka mu-
36018: Käytännöstä löytyykin runsaasti esimerk- kaan maaseudun poliisimiehelle on annet-
36019: kejä siitä, että maaseutupoliisimies joutuu tava ns. viikkolepo. Tämän määräyksen nou-
36020: säännöllisesti tekemään työtä 160-210 tun- dattamista on vaikeaa valvoa. Kyseisen va-
36021: tia kolmiviikkoiskaudessa. Tämä on ilmeilllen paapäivämääräyksen takia on eräistä poliisi-
36022: vääryys yhteiskunnassamme olevaa pientä piireistä jouduttu laatimaan entisestäänkin
36023: työntekijäryhmää kohtaan aikana, jolloin ankarampia työvuorolistoja poliisimiesten
36024: yhteiskunnassa yhä useammalla eri alalla noudatettavaksi. Niinikään joutuvat poliisi-
36025: ollaan siirtymässä 5-päiväiseen työviikkoon mi-ehet hoitamaan viikkolevon aikana heidän
36026: ja lyhentämään työaikoja. tehtäväkseen annettuja ns. ei varsinaisia
36027: Eräissä poliisipiireissä on poliisiasiain poliisitehtäviä kuten esimerkiksi ulosotto-
36028: hoito järjestetty kaupunkimaiseen tapaan si- tehtäviä. Tämä ei ole ollut ilmeisestikään
36029: ten, että poliisiasemalla suoritetaan ympäri- ministeriön tarkoitus.
36030: vuorokautista päivYstystä. Kesällä vuosilo- Viimeksi suoritetussa palkkatarkistuksessa
36031: mien aikana saattaa päivYstystä hoitamassa jäi maaseutupoliisi kokonaan ilman kuoppa-
36032: olla vain kolme poliisimiestä. Heistä aina korotuksia. Nyt on maaseudun ylikonstaa-
36033: kaksi kerrallaan hoitaa päivystystä vuoro- peli ja vanhempi konstaapeli yhden palkka-
36034: kauden kerrallaan ja kolmas mies, mikäli luokan jäljessä virkaveljestään, joka palve-
36035: suinkin väsymykseltään jaksaa, hoitaa niitä lee kaupungin järjestyspoliisissa ja kaksi
36036: muita maaseutupoliisille sälytettyjä tehtä- palkkaluokkaa virkaveljestään, joka palve-
36037: viä, joiden hoito poliisiasemalla päivystys- lee rikospoliisissa. Vielä on huomattava, että
36038: aikana ei ole mahdollista. Poliisimiesten työ- vakanssien jakaantumisen takia .on maa-
36039: aika ei tässä tapauksessa pysähdy työaika- seutupoliisina suhteellisesti ·enemmän nuo-
36040: laissa säädettyihin ylärajoihin eikä edes sa- rempia konstaapeleita kuin vastaavasti kau-
36041: malle sadalle kolmiviikkoiskautta laskenta- pungeissa, ja siis vieläkin pienemmällä pal-
36042: aikana käyttäen. kalla. Edelleen puuttuu ylikonstaapelin va-
36043: Eräiden poliisipiirien kuntiin on sijoitettu kanssi useista maaseudun poliisipiireistä,
36044: kaksi piirin polirisimiehistä, jotka hoitavat vaikka ylikonstaapelin tehtäviä on jokai-
36045: ko. kunnan poliisitoimen kokonaan. Nämä sessa poliisipiirissä. Rikospoliisilisän maksu-
36046: poliisimiehet "nukkuvatkin saappaat ja- piiriin eivät kuulu läheskään kaikki maa-
36047: lassa" vuo·siloma-aikaa lukuunottamatta. seutupiirit. Tästä johtuukin, että toisessa
36048: Heidän tekemiensä työtuntien määrää on poliisipiirissä hoitaa rikostutkimustyön joku
36049: kenenkään sivullisen vaikeaa edes arvioida. vanhempi konstaapeli A 14 pl:n palkalla,
36050: Varallaoloa jatkuu näillä poliisimi-ehillä päi- kun piirin rajan toisella puolella tekee sa-
36051: västä toiseen olipa sitten kysymys joulusta, maa työtä saman koulutuksen saanut yli-
36052: juhannuksesta tai pääsiåisestä. Ja kaikki konstaapeli A 16 pl:n palkalla ja nauttii
36053: tämä ilman minkäänlaista korvausta. Hei~ sen lisäksi kahden palkkausluokan suuruista
36054: E 855/67
36055: 2
36056:
36057: rikospoliisilisää. Palkkauksen ero on näin tonta lainaa työntekijälleen, joka hankkii
36058: ollen neljä palkkausluokkaa. Jos tällaista työtään varten tarpeellisen kulkuvälineen,
36059: vanhempaa konstaapelia verrataan kaupun- auton. Maaseutupoliisi ei ole, niinkuin useat
36060: gin järjestyspoliisissa palvelevaan ylikons- muut ammattikunnat, ollut kärkäs vaati-
36061: taapeliin, on palkkauksen ero kolme palk- maan itselleen lisäetuuksia. Siitä lienee par-
36062: kausluokkaa. Voidaan perustellusti väittää, haimpana osoituksena se, että maaseudun
36063: että tämän vanhemman konstaapelin työ it- poliisimies aina v. 1966 asti ajoi omalla
36064: senäisenä rikostutkijana on huomattavasti autollaan kaikki 15 km lyhyemmät virka-
36065: vastuullisempaa kuin kaupunkien järjestys- matkat ilman minkäänlaista korvausta. Mai-
36066: poliisissa palvelevan ylikonstaapelin työ. nittuna vuonna tähän asiaan saatiin kor-
36067: Hän joutuu usein itsenäisesti päättämään jaus.
36068: mm. pakkokeinoja koskevista ratkaisuista Monissa maaseutupoliisipiireissä ei ole
36069: voimatta turvautua aina esimieheensä. vielä valtion virastotaloja eikä poliisiase-
36070: Muista epäkohdista mainittakoon, että lä- miksi muutenkaan järjestetty riittäviä ti-
36071: heskään. jokaisessa poliisipiirissä maaseu- loja. Tällaisissa tapauksissa joutuu poliisi-
36072: dulla ei ·ole valtion autoa. Pystyäkseen sel- mies varaamaan työhuoneen asuntonsa yh-
36073: viytymään kohtuudella hänelle annetuista teydestä eli pitämään huonetta valtion työ-
36074: tehtävistä on maaseudun poliisimiehen han- tilana ilman, että hän saiSi siitä mitään kor-
36075: kittava itselle()n auto. Näin on laita myös- vausta.
36076: kin niitten poliisimiesten osalta, jotka on si- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
36077: joitettu poliisipiirin sivukuntiin, vaikka pii- nioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n
36078: rin keskuspaikassa olisikin valtion auto. Po- 1 momentin nojalla valtioneuvoston asian-
36079: liisimies ei saa kuitenkaan valtiolta auto- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
36080: veron palautusta niin kuin saavat useat mui- symyksen:
36081: hin ammattik:u,ntiin kuuluvat, jotka tarvit-
36082: sevat autoa työssään. Pienipalkkaisena po- Onko Hallitus tietoinen niistä mo-
36083: liisimiehenä on auton hankkiminen useinkin nista epäkohdista, jotka vallitsevat
36084: ylivoimaista. Kun auton hankkiminen on maaseutupoliisin työaika-, palkkaus-,
36085: välttämätöntä voidakseen selviytyä työstään liikuntaväline- ja työskentelyoloissa,
36086: tuntuu kohtuuttomalta, ettei valtio työnan- ja jos on,
36087: tajana ole myöntänyt mitään helpotuksia mitä Hallitus aikoo tehdä mainit-
36088: poliisimiehille auton hankinnassa. Antavat- tujen epäkohtien poistamiseksi?
36089: harr yksityisetkin työnantajat jopa koro-
36090: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1967.
36091:
36092: Juha Rihtniemi. Raimo Ilaskivi. Mikko Asunta.
36093: 8
36094:
36095:
36096:
36097:
36098: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36099:
36100: Herra puhemies on minulle lähettänyt val- hetkellä 1 237 kysymyksessä olevaa toimen-
36101: tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momentissa haltijaa (58.7 %).
36102: mainitussa tarkQituksessa jäljennöksen edus- Kun perintätehtävien suorittaminen ei ole
36103: taja Juha Rihtniemen ym. jättämästä 24 päi- vuoden 1946 työntekijäasetuksen edellyttä-
36104: vänä lokakuuta 1967 päivätystä kirjoituk- mää poliisipalvelua enempää kuin laadul-
36105: sesta, jossa hallituksen asianomaisen jäse- taan sellaista, että se voitaisiin vahvistaa
36106: nen vastattavaksi esitetään seuraava kysy- vuorolistaan määrättyjne alkamis. ja päät-
36107: mys: tymisaikoineen, ja kun, kuten edellä esitet-
36108: tiin, 29% poliisimiehistä jo n()udattaa sään-
36109: "Onko hallitus tietoinen niistä mo- neltyä työaikaa, jää niiden toimenhaltijain
36110: nista epäkohdista, jotka vallitsevat osuus, jotka eivät kuulu kumpaankaan mai-
36111: maaseutupoliisin työaika-, palkkaus-, nittuun ryhmään, 12.3 %: iin. Nämä toimen-
36112: liikuntaväline- ja työskentelyoloissa, haltijat toimivat yksinomaan rikospoliisiteh-
36113: ja jos <m, tävissä, eli työssä, jossa työ- ja v:apaa-aiko-
36114: mitä Hallitus aik,o() tehdä mainit- jen ennalta vahvistaminen ei helposti on-
36115: tujen ·epäkohtien poistamiseksi~" nistu niissäkään poliisipiireissä, joissa tähän
36116: työhön on käytettävissä useita toimenhalti-
36117: Työaikalain soveltamisesta julkisten yhtei- joita. Nimismiespiireissä maaseudulla rikos-
36118: söjen viran tai roimen haitijoihin 30.12. poliisitehtäviin voidaan tavallisesti erottaa
36119: 1946 annetun asetuksen (938/46) mukaan vain yksi mies.
36120: sovelletaan työaikalain säännöksiä sellai- Rikospoliisilisää suoritetaan nimismiespii-
36121: seen maaseudun ylikonstaapeliin, vanhem- reissä 338 ylikonstaapelille, vanhemmalle ja
36122: paan, nuorempaan ja ylimääräiseen konstaa- nuoremmalle konstaapelille. Määrä vastaa
36123: peeliin, joka kauppalassa tai muussa tiheästi 16% kaikista mainituista toimenhaltijoista.
36124: aS'Iltussa yhdyskunnassa, jossa poliisitoi- Kaupungeissa vastaava suhde .on 23 %. Ero-
36125: minta on järjestetty kaupunkimaiseen ta- tus johtuu suurelta osalta siitä, että rikos-
36126: paan, suorittaa yksinomaan vuorolistanmu- poliisilisää ei voida suorittaa muille kuin
36127: kaista järjestyspoliisin päivystys-, tarkas- niille rikostutkijoille, jotka palv·elevat val-
36128: tus-, vartio- ja lähettipalvelua tai muuta nii- tioneuv:oston päätöksessä vahvistetuilla paik-
36129: hin verrattavaa palvelua. kakunnilla. Päätöksen sisältämä luettelo on
36130: Nimismiespiireissä palvelee tällä hetkellä vanhentunut, mutta sen oikaisu tai poista-
36131: 2106 peruspalkkaista tai ylimääräistä yli- minen katsotaan menettelytapalain mukaista
36132: konstaapelia, vanhempaa tai nuorempaa käsittelyjärjestystä vaativaksi ja siihen si-
36133: konstaapelia. Heistä työaikalain alaisia on sältyväksi palkkausasiaksi, joten asia tulee
36134: 343 ( 16.3 %) . Sellaisia, joihin sovelletaan tässä järjestyksessä korjattavaksi.
36135: työaikalain työaikaa rajoittavia säännöksiä Järjestyspoliisilisää .on kuluvan vuoden
36136: heidän silti olematta työaikalain alaisia, on alusta voitu suorittaa 14 %:lle maaseudun
36137: 268 (12. 7 %) . Yhteensä näihin ryhmiin kuu- ylikonstaapeleista ja vanhemmista konstaa-
36138: luu 611 poliisimiestä ( 29 %) . peleista. Vähäinen määrä johtuu siitä, että
36139: Pääasiallisena syynä siihen, että nimis- lisän saaja ei saa osaksikaan suorittaa peri-
36140: miespiireissä palvelevien toimenhaltijain mistehtäviä.
36141: enimmäistyöaikaa ei ole voitu rajoittaa sa- Ilman valtion autoa Qn tällä hetkellä
36142: nottua laajemmalti, on heidän varsinaisen maan 238: sta nimismiespiiristä 67 ( 28 %) .
36143: poliisityönsä ulkopuolelle jäävä perintäteh- Sellaisia piirejä, joissa on yli 10 000 asu-
36144: tävien hoito. Perintätehtäviin osallistuu tällä kasta, näistä on 5 ja sellaisia, joissa on
36145: 4
36146:
36147: 5 000-10 000 asukasta, 56. On luonnollista, korvauksen suorittamisesta niille maaseudun
36148: että näistä suurimmat ja vaikeahoitoisim- poliisimiehille, jotka joutuvat käyttämään
36149: mat piirit ovat etusijalla, kun poliisin käyt- asuntoonsa kuuluvaa huonetta kokonaan tai
36150: töön voidaan antaa autoja nykyistä enem- osaksi toimistotilana ja sen toteuttamiseksi
36151: män. sisällytti vuoden 1967 menoarvioehdotuk-
36152: Maaseutupoliisin työskentelyolosuhteita ja seensa 133 200 markan suuruisen määrära-
36153: niissä ilmeneviä kysymyksen tarkoittamia han. Ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty
36154: epäkohtia arvosteltaessa on huomioitava, eduskunnalle jätettyyn menoarvioehdotuk-
36155: että maassa on vain 8 sellaista maaseutn- seen. Tämän vuoksi ja kun korvaus sinänsä
36156: poliisipiiriä, joissa ei ole valtion virastotaloa ei poistaisi maaseutupoliisin työskentely-
36157: eikä muitakaan huoneistotiloja valtion toi- tiloissa vallitsevaa epäkohtaa ei ministeriö
36158: mesta. Työskentelyolosuhteet näissä poliisi- enää ehdottanut vuoden 1968 menoarvioon
36159: piireissä samoin kuin niissäkin, joissa val- otettavaksi määrärahaa mainitun korvauk-
36160: tio on järjestänyt kansliatilat vain nimis- sen suorittamista varten, vaan on pyritty
36161: miehelle, vaihtelevat sen mukaan miten po- sen sijaan lisätiloja hankkimalla maaseudun
36162: liisimiehet voivat varata asuntoonsa kuulu- poliisitoiminnan jatkuvaan keskitykseen ja
36163: via tiloja myös virkatehtäviensä suorittami- siten poistamaan kysymyksen tarkoittamat
36164: seen. Tämän myös taloudellisena rasituksena yksityisten poliisimiesten työolosuhteissa
36165: vaikuttavan epäkohdan korjaamiseksi on vallitsevat epäkohdat.
36166: sisäasiainministeriö laatinut suunnitelman
36167: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1967.
36168:
36169: Ministeri S. Suorttanen.
36170: 5
36171:
36172:
36173:
36174:
36175: Tili Riksdagens Herr 'ralman
36176:
36177: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. utanför deras egentliga polisarbete. I upp-
36178: i riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, bördsuppgifter deltar för närvarande av
36179: tillsänt m1g en avskrift av en av riksdags- ifrågavarande funktionärer 1237 (58.7 %).
36180: man Juha Rihtniemi m. fl. överlämnad, den Då handhavandet av uppbördsuppgifter
36181: 24 oktober 1967 daterad skrivelse, vari ve- varken utgör sådan polistjänstgöring som
36182: derbörande medlem av statsrådet för besva- arbetstagarförordningen av år 1946 förut-
36183: rande förelägges följande spörsmål: sätter eller tili sin beskaffenhet är sådant,
36184: att det skulle kunna fastställas på en tur-
36185: "Är Regeringen medveten om de lista med bestämda tider för när arbetet
36186: många ri:tissförhällanden som räder i börjar och när det slutar, och då, såsom
36187: fråga om landsortspolisens arbetstid, ovan anförts, 29 % av poliserna redan har
36188: avlöning, fortskaffningsmedel och ar- veglerad arbetstid, blir andelen av de funk-
36189: betsutrymmen, och om så är fallet, tionärer, vilka icke hör tili någondera grnp-
36190: vad ämnar Regeringen göra för at.t pen, 12.3 %. Dessa funktionärer tjänstgör
36191: avhjälpa nämnda missförhällanden ?" uteslutande i kriminalpolisuppgifter eller
36192: alltså i ett arbete, där det inte är lätt att
36193: Enligt förordningen 30. 12. 1946 angående på förhand bestämma arbets- .och fritiderna
36194: tillämpning av arbetstidslagen på inneha- ens i de polisdistrikt, där man har tillgång
36195: vare av tjänster eller befattningar vid tili flera funktionärer för detta arbete. Inom
36196: offentliga samfund (938/46) tillämpas ar- länsmansdistrikten på landsorten kan man
36197: betstidslagens stadganden på sådan över- vanligen endast frigöra en man för krimi-
36198: konstapel, äldre, yngre och extra konstapel nal polisuppgifter.
36199: på landsbygden, som i köping eller annat Kriminalpolistillägg utbetalas inom läns-
36200: samhälle med sammanträngd befolkning, där mansdistrikten tili 338 överkonstaplar, äldre
36201: polisverksamheten är ordnad på liknande och yngre konstaplar. Antalet motsvarar
36202: sätt som i stad, utför enbart dejour-, inspek- 16% av alla nämnda funktionärer. I stä-
36203: tions-, vakt- och stafettjänstgöring enligt derna är motsvarande förhållande 23 %.
36204: turlista vid ordningspolisen eller annan där- Skillnaden beror tili stor del på att krimi-
36205: med jämförlig tjänstgöring. nalpolistillägg icke kan utbetalas till andra
36206: Inom länsmansdistrikten tjänstgör för än de kriminalundersökare, som tjänstgör
36207: närvarande, med grundlön eller såsom extra- pä orter, fastställda i statsrådsbeslut. Den
36208: ordinarie, 2 106 överkonstaplar, äldre eller i beslutet ingäende förteckningen är för-
36209: yngre konstaplar. Av dessa är 343 (16.3 %) åldrad, men dess korrigering eller styrkande
36210: underkastade arbetstidslagen. Antalet så- anses fordra förhandlingsordning enligt pro-
36211: dana, på vilka stadgandena i arbetstidslagen cedurlagen och vara ett till denna hörande
36212: om begränsning av arbetstiden tillämpas, avlöningsärende, varför saken kommer att
36213: utan att de fördenskull är underkastade korrigeras i den ordning·en.
36214: arbetstidslagen, utgör 268 (12.7 %) . Till Ordningspolistillägg har frän ingången av
36215: dessa grupper hör sammanlagt 611 poliser innevarande är kunnat erläggas tili 14%
36216: (29 %). av överkonstaplarna och äldre konstaplarna
36217: Den huvudsakliga orsaken till, att maximi- på landsorten. Det ringa antalet beror på
36218: arbetstiden för funktionärer, som tjänstgör att den som erhåller tillägget icke ens delvis
36219: inom länsmansdistrikten, icke har kunnat får handha uppbördsuppgifter.
36220: begränsas mer än vad ovan sagts, är hand- För närvarande är av landets 238 läns-
36221: havandet av uppbördsuppgifter, som faller mansdistrikt 67 (28 %) utan statsbil. Av de
36222: E 855/67
36223: 6
36224:
36225: distrikt, som har mer än 10 000 invånare, uppgjort en plan enligt viiken ersättning
36226: saknar 5 bil, <>ch av de distrikt, som har skulle utbetalas till de landsortspoliser, som
36227: 5 000-10 000 invånare, saknar 56 bil. Det helt eller delvis måste använda ett til.l sin
36228: är naturligt, att av dessa de största och bostad hörande rum såsom byrårum och :för
36229: svårast skötta har :företräde, då till polisens :förverkligande av detta intog ministeriet
36230: :för:fogande kan ges mera bil.ar än nu. ett anslag på 133 200 mark i sitt hudget-
36231: Då man bedömer landsortspolisens arbets- :förslag :för år 1967. Förslaget godkändes
36232: :förhållanden och de miss:förhållanden be- likväl icke :för det budget:förslag som inläm-
36233: trä:f:fande dem, som avses i spörsmålet, bör nades till riksdagen. Fördenskull och då
36234: man beakta, att i landet endast :finnes ersättningen som sådan icke skulle avlägsna
36235: 8 sådana landsortspolisdistrikt, som icke har rådande miss:förhållanden i :fråga om lands-
36236: ämbetshus eller andra lok,aliteter :från sta- ortspolisens arbetsutrymmen, :föreslog minis-
36237: tens sida. Arbets:förhållandena i dessa polis- teriet icke mera i stats:förslaget :för år 1968
36238: distrikt, liksom även i dem, där staten något anslag :för erläggande av nämnda
36239: ordnat kansliutrymmen endast :för länsman- ersättning, utan man har i stället strävat
36240: nen, växlar i enHghet därmed om poliserna till en :fortgående koncentrering av lands-
36241: i sina bostäder kan reservera sådant :ut- ortspolisens verksamhet genom anska:f:fande
36242: rymme, där de kan ut:föra sina tjänsteålig- av tilläggsutrymmen och gen<>m att sålunda
36243: ganden. För avhjälpande av detta miss:för- avlägsna de i spörsmålet avsedda miss:för-
36244: hållande, som även ekonomiskt är betun- hållandena i enskilda polisers arbets:förhål-
36245: gande, har ministeriet :för inrikesärendena landen.
36246: Helsingfors den 24 november 1967.
36247:
36248: Minister S. Suorttanen.
36249: Kirj. ksm. N:o 136.
36250:
36251:
36252:
36253:
36254: Lahtela ym.: Raivauspalkkioiden maksamisesta Lapin lää--
36255: nissä.
36256:
36257:
36258: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36259:
36260: Maataloushallitus on kirjeellään 7. 10. 1967 1115 ha. Toteutumisaika tiloittain päättyy
36261: ilmoittanut että uudisraivauspalkkioita ei ju- seuraavasti:
36262: listeta haettavaksi kuluvana vuonna ollen-
36263: kaan, joten uudisraivaussuunnitelmia ei tule v. 1970 11 tilaa v. 1973 18 tilaa
36264: la!atia MHL: n nojalla muodostetuille tiloille- V. 1971 18 , V. 1974 11 ,
36265: V. 1972 21 , V. 1975 15 ,
36266: kaan. Niille viljelijöille, joille suunmtelmat
36267: on jo laadittu v. 1967 tulee ilmoittaa, että ja !tämän jälkeen 26 tilalla.
36268: palkkioita ei ma.ataloushallirtus myönnä nii-
36269: den perusteella, vaikka kevätkesällä an.toi en- Jos raivauspalkkioiden maksaminen lopete-
36270: na:kkotietona luvan suunnitelmien tekemi- taan MHL: n tiloille, merkitsee se jo yksis-
36271: seen. tään Posiolla 550 000 markan menetystä rai-
36272: Kuusamon - Sallan MHL:n :mukainen vauspa1kkioina ja. Hsäk:si perustamispalkkion
36273: asuttaminen pääsi :alkuun Posiolla noin 10 mene.tyksenä 220 000 mavkikaa, !koska ilman
36274: vuotta myöhemmin kuin muualla maassa. raivauspalkkioita uuden pellon raivaamista
36275: Viivästyminen johtui tie- ja kuivatustöiden ei pystytä suorittamaan. On vielä tiloja joilla
36276: hitaasta edistymisestä, keskeneräisestä iso- raikentamisvaihe on vasta meneillään, eikä
36277: ;jaosta ja Posion kuulumisesta Kuusamon pe:lJtoa ole a:-aivat1tu 'Ollen'ka:an.
36278: maanluuastuslautaikuntaan, jolloin mainitut Maanhankintalain ;tal!koitus ei liene ollut
36279: työt suoritettiin Kuusamossa ensin. muodostaa elink<elvottomia tiloj·a, joiksi nämä
36280: Viimeisiä MHL: n hallintaropimuksia on näillä to~imenpiteillä jäävät.
36281: tehty Posiolla vielä 1966. Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
36282: Kun maanhankintalakia toteutettiin muu- jestyksen 37 § : n 1 momentin nojalla esi/tä,mme
36283: alla maassa aikana jolloin raivauspalkkiot kunnioittavaati valtioneuvoston ·asianomaisen
36284: mwksettiin täysimääräisinä on epäoikeuden- jäsenen vastattavaksi seuraavan ikysymyiksen :
36285: mukaista lopettaa palkkioiden maksaminen
36286: ennen lkuin lain ;toteuttamisaika päättyy, eli Onko Hallitus tietQinen siitä, että
36287: 15 vuotta siitä kun hallillltasopimus on teihty. raivauspallkkioiden maksamisen lopet-
36288: Posiolla on MHL: n ,tiloja, joita asia koskee ,ta.minen MHL: n !tiloille merkitsee elin-
36289: 120 kpl, joilla on perustamissuunnitelman kelvo~tomien .tilojen säilyttämistä, ja
36290: mukaan rraivat.tavaa peltoa 1700 ha, josta osa jos on, aikooko Hallitus ryhtyä toi-
36291: kuuluu hallintaoopimusvelvoit.teisiin. Raivattu menpiteisiin raivauspalkkioiden edel-
36292: on vasta 585 ha, jot€ll vielä raivattavaksi jää leen maksamiseksi Lapin läänissä~
36293: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1967.
36294:
36295: Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti. Veikko Hanhirova.
36296:
36297:
36298:
36299:
36300: E 777/67
36301: 2
36302:
36303:
36304:
36305:
36306: E d u s k u n n a n II e r r a P u h e m i e h e ll e.
36307:
36308: Va1tiopäiväjärjesty~en 37 § :n 1 momen- asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä
36309: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, toimenpiteistä annetun lain muuttamista kos-
36310: Herra Puhemies, 24 päivänä lokalku.uta 1967 keva ehdotus, jonka mukaan uudis- ja ikiven-
36311: päivätyn kirjeenne n :o 942 ohella lähettänyt raivauspalkkiota vuoden 1968 alusta luikien
36312: vastattavakseni !kansanedustaja Olavi Lahte- myönnettäisiin maatilatalouden kehittämisra-
36313: lan ym. jä~än seuraavan kysymyksen: haston varoista sellaisille henkilöille, jotlka
36314: ovat saaneet maanhankintalain tai Kuusamon
36315: "Oniko Hallitus tietoinen siitä, että ja Sallan maanhankintalain nojalla uutistilan
36316: raivauspal!kkioiden maksamisen lop.et- perustamispal!kkiota. Puiheena oleva lakiesitys
36317: taminen MHL:n tiloille merkitsee elin- pyritään antamaan niin pian, e:ttä eduskun-
36318: kelvottomien tilojen säilyttämistä, ja nalla on mahdollisuus käsitellä se vielä kulu-
36319: jos on, aikooko Hallitus ryhtyä toi- van vuoden aikana.
36320: menpiteisiin raivauspaH~kioiden edel- Kuluvan vuoden menoarviossa uudis- ja
36321: leen maksamiseksi Lapin läänissä?" kivenraivauspalkkioita varten varatuista va-
36322: l'Oista on ikiv·enraivauspalkkioiden osalta jo
36323: V astaubenani kysymykseen 'esitän kunni- tehty myönteinen päätös ja nämä palkkiot
36324: oittavasti Seuraavaa: on julistettu haettavaksi. Uudisraivauspalk-
36325: Maatalousministeriössä on viimeistelrtävänä kioiden suhteen on asia iharkittavana.
36326: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
36327:
36328: Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
36329: 3
36330:
36331:
36332:
36333:
36334: Till R'iksdagens Herr Talman.
36335:
36336: I det ~>yfte som avses i 37 § 1 mom. i r:iks- anslutna till kolonisationslagstiftningens upp-
36337: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med häva:nde, renligt vilket föl'ISlag ny- och sten-
36338: Eder skrivelse nr 942 av den 24 oktober 1967 röjningspremie från början av år 1948
36339: tillsänt mig för besvarande följande av riiks- skulle beviljas från gårdsbrukets utvooklings-
36340: dagsman Olavi I.~ahtela m.fl. framstäUda fonds medel åJt sådana personer, som med
36341: spörsmål: stöd av jordanskaffningsl.agen ell.er jordan-
36342: skaffningslagen för Kuusamo och SaHa kom-
36343: ".Ä!r Regeringen medve.ten om, att muner erhållit grundläggningspremie för ny-
36344: då utbetalandet av röjningspremier till lägenhet. Ifrågavarande fagförslag försÖilmr
36345: ,JAT_.~-lägenheter upphört, hetyder detta
36346: man framlägga så snar.t, att riksdagen har
36347: att livsodugliga lägenheter bibehålles, möj1ighet att behandla det ännu innevarande
36348: och om så är fallet, år.
36349: ämnar Regeringen skrida till åt- Av de medel som i statsfövslaget för inne-
36350: gärder för fortsatlt utbetalning av röj- varande år reserverats för ny- och st.enröj-
36351: ningspremier i Lapplands Iän?" ningspremier har i fråga om iS!t.enröjnings-
36352: premierna redan fattats ·ett positivt beslut
36353: Såsom svar på rspöllsmålet anför jag vörd- och det har rkungjol1ts ra:tt dessa premier får
36354: samt följande: sökas. Beträffande nyröjningspremierna är
36355: I lantbruksministeriet färdigställs som bäst sa:ken under prövning.
36356: ett förslag it.ill ändring av lagen om åtgärder,
36357: Helsingfors den 17 november 1967.
36358:
36359: Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
36360: Kirj. ksm. N:o 137.
36361:
36362:
36363:
36364:
36365: Sinisalo ym.: Kuntien kalleusluokittelujärjestelmän korjaa-
36366: mi,sesta.
36367:
36368:
36369: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h € ll e.
36370:
36371: Maassamme on voimassa useampia kalleus- LuokitteluJen erilaisuudesta j01htuvat e:pä-
36372: ryhmittelyjä ja -Luolcitteluja. Laiki kuntioo kohdait ovat niin suuria, että ne olisi lkiirecl-
36373: yleisestä ikalleumuokittelusta edellyttää, että lisesti uudistettava ja nä.in turvattava erikoi-
36374: lkunna.t jaetaan elinkustannusten lka:lleuden sesti kansaneläilmeen saajien saattaminen oi-
36375: johdosta ~meen 'luokkaan. Vaitioneurvosto keudenmukajseen asemaan ·eli 'kaH:eusryhmi,t-
36376: on hilj</lJttain tehnyt päätokiSen !tämän mu- teilyn mukaan määräytyvät eläike-edut vas-
36377: lkairsesta :kuntien hUeusluolkkittelujaosta. Tä- taamaan ikuntioo ikaUeusolosuhteissa va:llitoo-
36378: män 'dhella on cv;oimassa mm. sosiaaliminis- vaa todellista tilaa.
36379: teriön päätös ikansaneläik!keiden tukiosioo Kun kalleusluokittelujärjestelmän täydelli-
36380: suuruuden määrittelyssä noudatettavasta ilral- nen soveltaminen mm. lkansancläk!k:eiden tuiki-
36381: leusryhmittelystä. osien määrittelyyn saattaisi muutamassa ta-
36382: Jo tähänkin saalkika ovat kuntien lkaUeus- pauksessa aiheuttaa eHiJkikeiden aJentumista,
36383: luokittclu ja kalleusryhmittelyä koskeva so- päJäasia:ssa se kuitenkin johtaisi clälketaoon
36384: siaalimini,steriön pä:ätös poilkenneet toisistaan nousuun, olisi po. lkruntioo osaita noudatet-
36385: ja kun nyt ensiksimainitussa on suoritel!tu tava sellaista menettelyä, ettei elä:ke-€ftuja
36386: muutolksia, tulee po~kikeamasta aillraisempaa nilssään tapauksessa huon:onnettaisi.
36387: vielä suurempi. Kalleusryhm1ttelyssä ei ole Edellä sanottuun ja vaitiopäirvä.jä.rjesty!k-
36388: otettu huomioon mm. niitä muutoksia, joita sen 37 § : n 1 momenttiin viitaten esitämme
36389: viime vuosien kehitylksen muikana on tapah- V'altioneurvOISiton asianomaisen Jäsenen vastat-
36390: tunu:t ja mm. useat lkauppal:at on sijoitettu tavaiklsi seuraavan tkysymylksen:
36391: lkaJhmsluoikittelua alhaisempaan ikalleusryh-
36392: mittelyyn peruna po. !kunnan maalaisikunta- Aikooko Hamtus antaa !kuntien kai-
36393: muodosta. leusryhmiJtystä. lkosikevan uuden pää-
36394: Uuden kalleuSluo:ki;ttelun yhteydessä. on töiksen lähiaikoina ja !korjata tämän
36395: edellytetty, että esiintyviä. ristiriitaisuulksia ryhmityksen ja ikun:tien lkailleusluoikit-
36396: 1
36397:
36398:
36399: poistetaan ja iuokitteluja yhdenmukaistetaan. telun väl:iseit ristiriitaisuudet~
36400: Helsingil'l!Siä 2'5 pä.ivänä lokakuuta 1967.
36401:
36402: Taisto Sinisalo. Siiri LehmonBn.
36403:
36404:
36405:
36406:
36407: E 800/67
36408: 2
36409:
36410:
36411:
36412:
36413: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m ~ e h e ll e.
36414:
36415: Valtiopä1väjärjesltyben 37 § :n 1 mOIIllen- toimittanut !kuntien ryhmiiyksen kolmeen
36416: tissa mainitussa tallkoituksessa Te, Herra ryhmään kansaneläkelain mulkaisen tuikiosan
36417: PuhemhlS, olette !kirjeeliärme 2·5 päivältä lo- ma:ks:am~ta varten. Sanottu päätös on voi-
36418: !krukuuta 1967 n:o 963 lä!h:ettänyrt; valtioneu- massa •vuoden 1968 lOippuun. Mainitun ryhmi~
36419: vooton asianO!lllaioon jäsenen vastattavaksi tykisen muutta:minen vastaamaan valtioneu-
36420: !kansanedustaja TillJisto SiniBru101U ym.. tclre- voston 12 päivänä lokalkuuta 1967 kunti,en
36421: män, seuraavan sisäiltöisen !kysymyksen: yleis·en kalleusluoiki<tu!ksen vahvistamisesta ·an-
36422: taman päätölksen mukaista i'uokitusta tulisi
36423: "Aikoo!k:o Ha:liitus antaa ikunti1en ilml- merkitsemään 'k:ansaneläikikeen rtulkios1en lko-
36424: leuscyhmiltystä k~evan uuden pää- rotrtam[sita eräissä !kunnissa, muitta myös
36425: taksen lähiailkoina ja !korjata tämän eräåssä toi1sis:sa !kunnissa tukiosien alenta-
36426: ry<hmityksen ja aruntien ikrul1eusluokit- mista. Ha1Htus tulee hallkitsemaan, olisiko
36427: telun väliset ristiriitaisuudet~" !kuntien ryhmi<tys tukiosan malksarrnista var-
36428: ten toimitettava uudeliLeen ensi vuoden alooa
36429: Vastauksena kysymyBffioon esitän !kunnioit- lukien ja olisiko sanOitussa ryhmirtydmessä poi-
36430: taen seura>avaa: ikettava yleisestä lkalleusluokitubesta ni~den
36431: ValtioneuvOSito on viimeksi 10 päivänä !kuntien osalta, joi,ssa tuikiosa yleisen !kalleus-
36432: tammilkuuta 1963 anJtam.aliJ:aan pää.töiksel.iä luo!kituben mukaan tul:isi alenemaan.
36433: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1967.
36434:
36435: Sosiaailiministeri. Matti Koivunen.
36436: 3
36437:
36438:
36439:
36440:
36441: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
36442:
36443: I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen ning av understödsdel enligtt fo~pensionsJa
36444: anger har Ni, Herr Talman, med Eder gen. Sagda besJ.ut är i !k:raft tti'ltl utgången
36445: slk:rivelse av den 25 oktober 1967 nr 963 !t:Hl av år 19·68. En ändring av nämnda gruppe-
36446: V'ederbörande medlem aN statsrådet för av- ring så, att den Slkulle motsva.ra klassifice-
36447: givande av svar översänt följande av rilks- ringen i det av :statsrå:det den 12 Olktober
36448: dagsm~n Taisto Sinisalo m.fl. underteclk:nade 1967 utfärdade bes1utet angående faststäl-
36449: spörsmål: lande av allmän. dyror1sklassificering av
36450: ·~ommun·erna, SkuHe innebära en förhöjning
36451: "Ämnar Regeringen utfärda ett nytt av folik!pensionens understödsdelar i vissa
36452: beslUJt angå:ende dyrortsgruppering av kommuner, men äv·en i vissa andra k>ommu-
36453: kommunerna i en nära framtid och ner en sän.kning av under:stödsdelarna. Rege-
36454: räJtta rtill motsägelserna mellan denna ringen lmmmer att överväga, huruvida grup-
36455: gruppering ooh dyro:rtSklassificeringen peringen av rkommunerna för utbetalning av
36456: av kOIIllmllllJerna?" undemtödsdel borde utföras på nytt från
36457: och med ingången av nästa är och huruvida
36458: Säsom svar rpä detta spÖr(gJmål får jag man i sagda gruppering borde avvika från
36459: vördsam;t ~föra fö:Ljande: den aHmänna dyrortSkilassificeringen för de
36460: Statsrådet har senast med sitt beslut av lkommuners vidkommande, i vi'lka understöds-
36461: den 10 j·anuari 19·63 UJtfört en gruppering delen enligt den ·allmänna dyroiWklas:sifice-
36462: av kommunerna på tre grupper för UJtbetal- ringen .sirnae gå ned.
36463: Hel:singfors den 23 november 1967.
36464:
36465: Socialmin:ister Jl.fatti Koivunen.
36466: Kirj. ksm. N:o 138.
36467:
36468:
36469:
36470:
36471: Sandelin ym.: Laitoshoidossa olevien oikeudesta sairaus-
36472: vakuutuskorvauksiin.
36473:
36474:
36475: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36476:
36477: Sairausvakuutuslain 29 § : n 2 kappai·een ja pahtuvasta hoidosta aiheutuneet kustannukset,
36478: sairausvakuutusasetuksen 19 § :n 1 kappaleen mutta perinyt ne järkikäteen nämtä itse-
36479: säännökset on käytännössä tulkittu eri ta.- maksaviita hoidokeilta. Jos nämä itsemak-
36480: voin. Nämä säännökset edellyttävät, että so- savat henkilöt eivät sa.a sairausvakuutuslain
36481: siaalilautakunta on oikeutettu saamaan sai- mukaista korvausta, joutuvat he epäoikeu-
36482: rausvakuutuSlain mukaisen korvauksen niistä tettuun asemaan.
36483: kustannuksista, jotka on vakuutetulle an- Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
36484: nettu huoltoapuna lääkärinpalkkioita ym. var- valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin
36485: ten. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36486: vakuutetun osalta, joka laitoshoitoon kuulu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36487: vana saa sairausvakuutuslain mukaisen etuu-
36488: den. Laitoshoidossa olevat vakuutetut joutu- Onlm Hallitus tietoinen siitä, etttä
36489: vat kuitenkin toisinaan hakeutumaan [ääkä- sairausvakuutuslain 29 § : n 2 momentin
36490: rin y.m. 'hoitoon laitoksen ulkopuolel,le sen- ja, ISairausvakuutusa,setuksen 19 § :n 1
36491: vuoksi, ettei laitoksessa asianomaisen sairau- momentin sov;eitaminen on käytännössä
36492: den edellyttämiä lääkinnällisiä toimenpiteitä johtanut tulkintavaikeuksiin, milloin
36493: kyetä suorittamaan. Sosiaalilautakunta suo- on kysymys laitoshoidossa olevan ja
36494: rittaa huo[toapuna kustannukset näistä Jai- erityisesti n.s. itsemaksavan hoidokin
36495: toksen u~kopuolella tapahtuvista toimenpi- oikeudesta saada sairausvakuutusfain
36496: teistä, mutta käytännössä on katsottu, ettei mukaiset lwrvaukset laitoksen ulko-
36497: sairausvakuutuslain mukaista korvausta puolella suodtetuista 1ääkinnällisistä
36498: voida niiden osalta suorittaa. Tämä tuskin toimenpiteistä, ja jos on,
36499: on kahtuullista, sillä eiväthän sanotut toi- mitä HaLHtus on tehnyt tai aikoo
36500: menpiteet ole laiifioshoitoon kuuluvia. Erityi- tehdä, jotta edellä mainitut sään-
36501: sen kohtuuton on 1opputulos n.s. itsemaksa- nökset 1sit:en se'lv·ennettäisiin, etteivät
36502: vien laitoshoitoon otettujen henkilöiden osal- varsinkaan n.s. itsemaksavat laitoik-
36503: ta. Ainakin eräissä kunnissa on menetelty s]ssa hoidettavat henkilöt jäisi vaille
36504: ,siten, että sosiaalilautakunta on heidänkin sa.irausvakuutll'Slain ·edellyttämiä kor-
36505: osaltaan maksanut faitok.sen ulkopuolella ta- vauksiaan~
36506:
36507: Helsingissä 26 päivänä !lokakuuta 1967.
36508:
36509: Valdemar Sandelin U. H. Voutilainen
36510:
36511:
36512:
36513:
36514: E 813/67
36515: 2
36516:
36517:
36518:
36519:
36520: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36521:
36522: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- hoidettavien vakuutettujen sairaanhoidosta,
36523: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra silloin kun nämä saavat huoltoapua laitoshoi-
36524: Puhemies, olette kirjeelllänne 26 päivältä tona. Huoltoapuna saatu laitoshoito on koko-
36525: lokakuuta 1967 n: o 969 ~ähettänyt valtio- naishoitoa, eikä siinä voida erotella eri huol-
36526: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi totoimenpiteitä sillä tavoin kuin sairausva-
36527: kansanedustaja Valdema.r Sandeliuin ym. te- kuutusllain 29 § :n 2 momentissa edellytetään.
36528: kemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: Siihen kuuluu tarpeenmukainen elatus ja
36529: hoito, myös sairaanhoito. Huoltoapulain 16
36530: "On:ko Hallitus tietoinen siitä, €1ttä § :ssä on sairaanhoidon osalta säädetty, että
36531: sairausvakuutuslain 29 § : n 2 momentin sairaan:hoitoon kuuluu myös erityishoito, jota
36532: ja sairausvakuutusasetuksen 19 § :n 1 mielisairas, invalidi, kaatumatautinen tai
36533: momenrtin soveLtaminen on käytännössä muu näihin verrattava tarvitsee. Sairaus-
36534: johtanut tu~kintavaikeuksiin, milloin vakuutuslakia säädettäessä ei pidetty tarkoi-
36535: on kysymys laitoshoidossa olevan ja tuksenmukai·sena siirtää sairausvakuutuksen
36536: erityisesti n.s. itsemaksavan hoidokin kannettavaksi niitä kustannuksia, joista joku
36537: oikeudesta saada sairausvakuutuslain toinen jo oli vastuussa lain nojalla, vaan tar-
36538: mukaiset. korvaukset laitoksen ulko- koitus oli sairauden vakuutetume aiheutta-
36539: puolella suoritetui:sta lääkinnällisistä mien kustannusten ja menetysten korvaa-
36540: .toimenpiteistä, ja jos on, minen.
36541: mitä Hrullitus on tehny,t tai aikoo Huoltoapua laitoshoitona saavan vakuu-
36542: :tehdä, jotta edeHä mainitut sään- tetun kannalta asiaa tarkasteltaessa. on todet-
36543: nökset siten selv·ennettäisiin, .etteivät tava, ettei häneltä voida periä erikseen mak-
36544: varsinkaan n.s. itsemaksavat iaitok- suja hoitopäivämaksun lisäksi saira.anhoi-
36545: sissa hoidettavat henkilöt jäisi vaille dosta, joka sisältyy laitoshoitoon, vaan nämä
36546: sairausvakuutuslain edellyttämiä kor- jäävät kunnan kannettaviksi.
36547: vau:IOOaan? Eri asemassa ovat kuitenkin sellaiset hen-
36548: kmöt, jotka. ovat hoidettavina mainituissa
36549: Vastauksena kysymykseen esitän lkuunioit- huoltoapulain 18 §: ssä tarkoitetuissa laitok-
36550: taen seuraavaa: sissa, mutta ·eivät saa tä.tä hoitoa huoltoapuna
36551: Jos sosiaalilautakunta on antanut vakuute- eli niin sanotut itsemaksavat. Heille kuuluu
36552: tulle huoltoapua lääkärin tai lääketieteeUicsen sairaanhoito, jos laitoksen ohjesääntö niin
36553: laboratorion palkkion suorittamista, lääkkei- määrää tai jos niin on edellytetty tällaista
36554: den hankkimista tai matkakustannuksia var- henkilöä laitokseen otettaessa. Jos sairaan-
36555: ten, on sosiaalilautakunnalla sairausvakuutus- hoito kuuluu itsemaksavan henkilön laitoshoi-
36556: lain 29 §: n 2 momentin mukaan oikeus saada toon, toisin sanoen hoidettavan hoitopäivä-
36557: sairausvakuutustoimikunnalta siille annettavaa maksuun sisältyy myös korvaus sairaanhoidon
36558: tilitystä vastaan se osa suorittamastaan huol- kustannuksista, ei oikeutta korvaukseen sai-
36559: toavusta, jonka sairausvakuutustoimikunta rausvwkuutuksesta ole sairausvakuutusase-
36560: olisi velvollinen vastaavana korvauksena va- tuksen 19 §: n 1 momentin viimeisen lauseen
36561: kuutetulle suorittamaan. mukaan. Tämä säännös nimittäin määrää.,
36562: Säännöksen ei voida katsoa tarkoittavan ettei sairausvakuutuslain mukaista etuutta
36563: sitä, että kunnalla olisi oikeus saada. sairaus- makseta valtion tai kunnan omistamassa tai
36564: vakuutuksesta korvaus niistä menoista, joita valtionapua saavassa. julkisessa huoltolaitok-
36565: sillä on ollut huoltoapulain 18 § :ssä tarkoi- sessa hoidettavan vakuutetun osalta, joka lai-
36566: tuissa laitoksissa, esimerkiksi vanhainkodeissa, toshoitoon kuuluvana saa edellä tarkoitetun
36567: 3
36568:
36569: etuuden. Jos sen SIJaan henkilö on itse vell:- sissä katsonut, ettei sosiaaliQautakunnaUa ole
36570: vollinen erikseen maksamaan sairaanhoidon, oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista
36571: hänellä on myös oikeus saada siitä sairaus- korvausta sairausV'akuutuslain 29 §: n 2 mo-
36572: vakuutuslain mukaan tuleva korvaus. mentin nojalla eikä muullakaan perusteella
36573: Saadun tiedon mukaan kansaneläkelaitos sairaanhoidon km<ta:nnuksista silloin, kun mai-
36574: on yleiskirjeessään 9 päivältä syyskuuta 1966 nittua, hoitoa on annettu huoltoapuna laitos-
36575: n: o 16 antanut asiassa sairausvakuutustoi- hoidon muodossa. Tarkastuslautakunta on
36576: roistoille sisällölltään edellä olevaa lausuntoa myös katsonut, että sairaanhoito kuuluu [ai-
36577: vastaavat ohjeet. Näiden ohjeiden soveltami- tosho.itoon paitsi silloin, kun hoiito on annettu
36578: sessa ei sairausvakuutustoiroistoille ole aiheu- itse laitoksessa, myös silloin, kun se on
36579: tunut tulkintavaikeuksia. annettu laitoksen toimesta ja kustannuksella
36580: Mainittakoon, että sairausvakuutusasioissa sen ulkopuolella.
36581: ylimpänä muutoksenhakuasteena toimiva tar- Edellä esitetyn perusteell:la ei ole katsottu
36582: kastuslautakunta on sosiaalilautakuntien V·ali- olevan syytä kysymyksessä tarkoitettujen
36583: tusten johdosta antamissaan useissa päätök- säännösten selventämiseen.
36584: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1967.
36585:
36586:
36587: Sosiaaliministeri Matti Koivunen
36588: 4
36589:
36590:
36591:
36592:
36593: T i ll R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
36594:
36595: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rade erhåHer socialhjälp i foran av anstal:ts-
36596: anger har Ni, Herr T·alman, med Eder skri- vård. Anstaltsvård, solli åtnju.tes såJsom social-
36597: velse av den 26 oktober 1967 nr 969 till ve- hjälp är totalvård, inom viiken llian icke kan
36598: derbörande medlem av statsrådet för avgi- särskilja olika socia~hjälpsåtgärder på sätt
36599: vande av svar översänt följande av riksdags- som avses i 29 § 2 mom. <lagen Olli social-
36600: man V a1demar Band~in m.fl. undertecknade ihjälp. Den omfattar nödigt uppehälle och nö-
36601: spörsmål: dig vård, 8jukvård medräknad. I 16 § Qagen
36602: om socialhjälp stadgas i fråga om sjukvård,
36603: "Är Regeringen medveten om att att sjukvården omfatta.r även specialvård,
36604: ltillämpningen 1av 29 § 2 mom. :sjuk- som sinnessjuk, invalid, person som lider av
36605: försäkringslagen och 19 § 1 mmn. sjuk- fahlandesjuka eller med dylik jämförEg per-
36606: försäkringsförordningen i praktiken son som lider av fallandesjuka eUer med dy-
36607: har föro11saJkat to1kningssvårigheter, li:k jämförlig per1oom är ,j behov av. Vid stif-
36608: då fråga är om anstailtsvård åtnju- tandet av sjukförsäkringslagen ansåg man
36609: tande persons och ,sänskilt s.:k. :själv- det icke ändamålsenligt att påföra sjukför-
36610: betalande vårdtagares rä.tt a•t.t erhåUa säkringen kostnader, för virka någon annan
36611: ersättninga.r eniigt sjukfön;;äkrings- redan var ansva;rig llied stöd av 1ag, uta.n av-
36612: lagen för åtgärder, vilka utförts utan- sikten var att ersätta försäkrad för kost-
36613: för anstalten, och om så är fa:Uet, nader och förluster, som åsamkats honom på
36614: vad har Regeringen gjort eller vacl grund av sjukdom.
36615: ämnar den göra till förtydligande •av Betraktar man saken från en sådan för-
36616: ovan nämnda stadganden så, artt i syn- säkrads synpunkt som erlhåHer socialhjäQp i
36617: nerh€At s.k. :självbetala.nde personer, form av ansta~.tsvård, gäller, att man icke ut-
36618: som vårda1s i anstalter, icke går miste över vårddagsavgiften kan avkräva honom
36619: oan de i sjukföTisäkringslagen förut- särskilda 1avgifter för sjukvård, som ingår i
36620: satta ersättningarna?" alliSitaltsvården, utan dessa bör ikommunen
36621: svara för.
36622: Såsom svar På spörsmålet får jag vörclsamt En annan ställning intager dock personer
36623: anföra följande: som vårdrus i nämnda, i 18 § lagen om social-
36624: Om socialnämnden har beviljat försäkrad hjälp avsedda •anstalter men som icke er-
36625: socialhjälp för erlläggande av arvode till hMler denna vård såsom socialhjälp, dvs. de
36626: läkare eller medicinskt laboratorium, för an- s.!k. självbetalande. Dem tillkommer sjuk-
36627: skaffning av •läkemedel eller för resekost- vård, om ansta.ltens reglemente så föreskriver
36628: nader, äger socia:lnämnden med stöd av 29 § eller om detta förutsatts, när personen i
36629: 2 lliOlli. sjukförsäkringslagen rätt att av sjuk- fråga intogs i anstalten. Om sjukvård ingår
36630: försäkringsbestyrelsen mot redovisning upp- i självbetalande persollls •anstaltsvård, om
36631: bära. den del av den erlagda sociaQhjälpen, m.a.o. i vårdtagarens vårddagsavgift ingår
36632: som bestyrelsen vore pliktig att i motsva- ersättning också för sjukvårclskostnaderna,
36633: rande ersättning utgiva till den försäkrade. föreligger icke rätt tim ersättning från sjuk-
36634: Stadgandet kan icke anses innebära, att försäkringen i enlighet med sista satsen i
36635: kommun skulle äga rätt att från sjukför- 19 § 1 mom. sjukförsäkringsförordningen.
36636: säkringen erhålla ersättning för de utgifter Enligt detta stadgande skall nämligen för-
36637: den haft för sjukvården av försähacle i de i mån enligt sjukförsakringslagen icke erläg-
36638: 18 § Iagen Olli socialhjälp avsedda anstal- gas tiLI försäkrad, som åtnjuter vård i staten
36639: terna, t.ex. ålderdomshemmen, när de försak- eller kommun tiQlhörig offentlig vårdanstalt
36640: 5
36641:
36642: eller offentlig vårdanstalt med statsbidrag .rande prövningsnämnden i många beslut med
36643: och som erhåller ovan avsedd förmån i an- anledning av socialnämnders besvär funnit,
36644: slutning tHl acnstaltsvården. Är vederbörande att socialnämnden icke vare sig med stöd av
36645: däremot skyldig att ,själlv särskilt betala för 29 § 2 mom. sjukförsäkringshgen eller på
36646: sjukvården, har han också rätt att för denna annan grund äger rätt till ersättning enligt
36647: erhålla ersättning enligt sju'kförsäkrings- sjukförsäkringslagen för sjukvårdskostnader
36648: lagen. då nämnda vård givits såsom socialhjälp i
36649: Enligt uppgift har folkpensionsanstalten i form av ansta[tsvård. Prövningsnämnden
36650: cirkulär av den 9 september 1966 nr 16 givit har även ansett, att sjukvård ingår i an-
36651: sjukförsäkringsbyråerna instruktioner i sa- staltsvården icke blott då vården givits inom
36652: ken, vi,Jka tiH sitt innehåll motsvarar vad själva anstalten utan även då den givits på
36653: ovan sagts. Vid ti]lämpningen ~av dessa in- anstaltens åtgä.rd och belmstnad utanför den-
36654: struktioner har sjukförsäkringsbyråerna icke samma,.
36655: haft tolkningssvårigheter. Med stöd av det ovan anförda har skäl till
36656: Det må nämnas, att den såsom högsta be- förtydligande av de i ~spörsmålet avsedda,
36657: svärsinstans i sjukförsäkringsärenden funge- stadgandena icke arrsetts föreligga.
36658: Helsingfors den 24 november 1967.
36659:
36660:
36661: Socialminister Matti Koivunen
36662:
36663:
36664:
36665:
36666: E 813/67
36667: Kirj. ksm. N:o 139.
36668:
36669:
36670:
36671:
36672: Sandelin ym.: Sairausvakuutuslain 28 § :n selventämisestä.
36673:
36674:
36675: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36676:
36677: Voimassa olevan sairausvakuutuslain 28 olisi ollut anottava, olisi suoritettu asian-
36678: §: ssä on ilmaistu periaate, ettei vakuutettu omaiselle kunnalle. Tällä tavoin on jouduttu
36679: ole oikeutettu saamaan päivä- tai äitiysrahaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Kui-
36680: sellaisen sairaus- tai synnytysloman ajalta, tenkaan ei sairausvakuutuslakia sen nykyis-
36681: jolta hän työ- tai oppisopimussuhteen taikka ten säännösten mukaan voitane muuten tul-
36682: virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuh- kita, mistä on osoituksena sekin, että tarkas-
36683: toon perusteella saa palkkaa työnantajaltaan. tuslautalmnta on ainakin yhden sinne saate-
36684: V akuutetulle maksetaan ainoastaan se osa, tun tapauksen ratkaissut kerrotulla tavoin
36685: millä päivä- tai äitiysraha ehkä ylittää hänen kunnalle epäedullisella tavalla.
36686: saamansa palkan tai muun korvauksen. Muun Edellä esittämämme perusteella ja viita-
36687: osan päivä- tai äitiysrahasta saa työnantaja. ten valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 mo-
36688: Kuntien palveluksessa on henkilöryhmiä, lä- menttiin esitämme valtioneuvoston asianomai-
36689: hinnä opettajat, joiden virkatehtävien suo- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
36690: rittaminen tapahtuu syyskuun 1 ja touko- myksen:
36691: kuun 31 päivän välisenä aikana. Kesä-,
36692: heinä- ja elokuun aikana heillä ei ole virka- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36693: tehtäviä suoritettavana, mutta he saavat sairausvakuutuslain 28 § nykyisessä
36694: tältä ajalta normaalisti palkan kunnalta. muodossaan johtaa siihen, että eräät
36695: Käytännössä on katsottu, etteivät he kesäai- kuntien palveluksessa olevat saavat
36696: kana sattuvan sairauden tai synnytyksen sairautensa ajalta sekä palkkaa että
36697: vuoksi ole myöskään velvolliset anomaan asi- päivä- tai äitiysrahaa ja siis kaksin-
36698: anomaiselta kunnalta sairaus- tai synnytyslo- kertaisen korvauksen, ja jos on,
36699: maa. Tämä on johtanut siihen, että tällaiset mitä Hallitus on tehnyt tai aikonut
36700: viranhaltijat ovat saaneet palkan lisäksi tehdä, jotta vältyttäisiin selostetulta,
36701: myöskin päivä- tai äitiysrahan, joka siinä kohtuuttomaan lopputulokseen johta-
36702: tapauksessa, että sairaus- tai synnytyslomaa valta menettelyltä?
36703: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1967.
36704:
36705: Valdemar Sandelin. U. H. Voutilainen.
36706:
36707:
36708:
36709:
36710: E 814/67
36711: 2
36712:
36713:
36714:
36715: E d u s kunnan H e r r a P u h e m i e h e ll e.
36716:
36717: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- Kysymyksessä tarkoitetuilla kuntien palve-
36718: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- luksessa olevilla, lähinnä kansakoulunopetta-
36719: hemies, olette kirjeellänne 26 päivältä loka- jilla, ei ole varsinaista vuosilomaa. Heillä on
36720: kuuta 1967 n:o 970 lähettänyt valtioneu- määrätty opetusvelvollisuus vuodessa ja muu
36721: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi osa on käytännössä enimmäkseen vapaa-aikaa.
36722: kansanedustaja Valdemar Sandeliuin ym. te- Tältä ajalta maksettuun palkkaan nähden
36723: kemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: he ovat samassa asemassa kuin vuosilomalla
36724: olevat. Niin kauan kun heille ei myönnetä
36725: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että mainittuna aikana virkavapautta sairauden
36726: sairausvakuutuslain 28 § nykyisessä tahi raskauden ja synnytyksen vuoksi, palkka
36727: muodossaan johtaa siihen, että eräät tulee maksettavaksi samalla tavoin riippu-
36728: kuntien palveluksessa olevat saavat matta siitä, onko henkilö estynyt tekemästä
36729: sairautensa ajalta sekä palkkaa että työtä vai ei. Palklma ei silloin myöskään
36730: päivä- ·tai äitiysrahaa ja siis kaksin- voida pitää sairaus- tai synnytysloman ajalta
36731: kertaisen korvauksen, ja jos on, maksettavana palkkana. Myös sairausvakuu-
36732: mitä Hallitus on tehnyt tai aikonut tusasioissa ylimpänä muutoksenhakuasteena
36733: tehdä, jotta vältyttäisiin selostetulta, toi'lliva tarkastuslautakunta on, kuten kysy-
36734: kohtuuttomaan lopputulokseen johta- myksessäkin on todettu, useissa kuntien vali-
36735: valta menettelyltä1" tusten johdosta antamissaan päätöksissä ot-
36736: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tanut tämän kannan.
36737: taen seuraavaa: Kun ei voida pitää tarkoituksenmukaisena
36738: Sairausvakuutuslain 28 § : n mukaan ei va- eikä oikoonakaan, että työntekijä, joka sai-
36739: kuutetuUa, joka saa työnantajalta työ- tai rastuu vuosilomansa aikana, ei saisi tältä
36740: oppisopimussuhteen taikka virka- tai muun ajalta maksettavaa päivärahaa kokonaisuu-
36741: julkisoikeudellisen toimisuhteen perusteella dessaan itse, v;aikka työnantaja maksaakin
36742: sairaus- tai synnytysloman ajalta palkkaa tai hänelle samalta .ajalta pa1kan, on kaltsottu, et-
36743: sitä vastaavaa korvausta, ole oikeutta saada tei kysymyksessä tarlroitettua menettelyä,
36744: tältä ajal'ta sairausvakuutuslain mukaista jonka muka~an .eräät lkunti!Bll palveluksessa
36745: päivä- tai äitiysrahaa enempää kuin sen mää- olevat wivat saada sairautensa aj'alta sekä
36746: rän, millä päivä- tai äitiysraha ylittää hänen palkkaa että päivä- tai ä:itiysrahan, dle ikor-
36747: saamansa palkan tai muun korvauksen. Se ja.ttava sairausvakuutuslakia muuttamalla ai-
36748: osa päivä- tai äitiysrahasta, mitä edellä se- ll'B!kaan siten, ,efttä vuosilOilllan ajalta suoritet-
36749: lostetun säännöksen mukaan ei ole makset- tava päivä- t.ai äiltiysraha olisi mal~tJtava
36750: tava vakuutetulle, suoritetaan työnantajalle. työnantajalle, joo hän on samaJJta ajalta maJk-
36751: Kun lainkohdassa puhutaan sairaus- tai sanut työntekijälle palkkaa.. Asia voitane@
36752: synnytysloman ajalta maksettavasta palkasta, järjestää esime1.1kiJOO siten, .että kysymyksessä
36753: on katsottava, että lainkohta oikeutt-aa työn- tarko:iJtetuille henkilöille oHsi myörmettävä vir-
36754: antajan saamaan päivä- tai äitiysrahan mak- kavapaus sairauden tai raJSkauden ja synny-
36755: samaansa palktka.a vastaavalta osalta vain s~l tyksen perusteella myös edellä .tarkoitetulta va-
36756: loin, kun palkan maksamisen perusteena on paa-ajalta, tai siten, että sairausvakuutuslain
36757: <työntekijäin sairaus tai raskaus, mutta ei 28 §: ään lisätään uusi säännös, jonka mu-
36758: muulloin. Siten esimerkiksi työntekijällä, kaan mainitun pykälän 1 ja 2 momenttia
36759: joka sairastuu vuosilomansa aikana, on oi- olisi sovellettava myös silloin, kun viran tai
36760: keus itse saada päiväraha, koska työnantajan tehtävän luonteen vuoksi ei ole tarpeen myön-
36761: vuosiloman ajalta maksama palkka ei ole tää sairaus- tai synnytyslomaa todetusta työ-
36762: korvausta sairaudesta vaan työntekijän lo- kyvyttömyydestä huolimatta. Asia on edel-
36763: mavuoden aikana tekemästä työstä. leen valmisteltavana.
36764: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1967.
36765:
36766: Sosiaaliministeri Matti Koivunen.
36767: Till Riksdagens Herr Talman.
36768:
36769: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Sålunda äger t. ex. arbetstagare, som insjuk-
36770: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- nar under sin semester, rätt att själv få
36771: velse av den 26 oktober 1967 nr 970 till ve- dagpenningen, enär den av arbetsgivaren för
36772: derbörande medlem av statsrådet för avgi- semestern erlagda lönen icke är ersättning
36773: vande av svar översänt följande av riksdags- för sjukdom utan för arbete, som arbetstaga-
36774: man Valdemar Sandelin m. fl. underteck- ren under semesteråret utfört.
36775: nade spörsmål: De i spörsmålet avsedda personerna i kom-
36776: munernas tjänst, närmast folkskollärarna,
36777: "Är Regeringen medveten om att 28 har icke någon egentlig semester. De har en
36778: § sjukförsäkringslagen i sin nuvarande viss bestämd undervisningsskyldighet under
36779: form leder till att vissa personer i året, medan den övriga delen av året i prak-
36780: kommunal tjänst för sjukdomstid upp- tiken till största delen är fritid. I fråga om
36781: bär såväl lön som dag- eller moder- lön, som erlagts för denna tid, är de ,1 samma
36782: skapspenning och sålunda dubbel er- ställning som personer på semester. Så länge
36783: sättning, och om så är fallet, som dem under sagda tid icke beviljas tjänst-
36784: vad har Regeringen gjort cller äm- ledighet på grund av sjukdom eller havan-
36785: nar den göra för att det relaterade, deskap och barnsbörd, bör lönen utbetalas
36786: till osk:äligt slutresu1tat ledande förfa- på samma sätt, oberoende av huruvida per-
36787: randet skall kunna undvikas?" sonen i fråga är förhindrad att utföra ar-
36788: bete eller icke. Lönen kan icke heller då an-
36789: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- ses såsom lön, som utbetalas för tiden för
36790: samt anföra följande: sjukledighet eller ledighet på grund av
36791: Enligt 28 § sjukförsäkringslagen utgår barnsbörd. Också prövningsnämnden, som
36792: icke till försäkrad, som på grund av arbets- fungerar såsom högst.a besvärsinstans i sjulk-
36793: eller läroavtalsförhållande eller tjänste- eller försäkringsärenden har, såsom även [ spörs-
36794: annat offentligträttsligt förhållande av ar- målet konstaterats, i flere utslag på av kom-
36795: betsgivaren uppbär lön eller motsvarande er- munerna anförda besvär intagit denna stånd-
36796: sättning för tiden för ledighet på grund av punkt.
36797: sjukdom eller barnsbörd, för denna tid dag- Då det icke kan anses ändamålsenligt eller
36798: eller moderskapspenning enligt sjukförsäk- ens riktigt, att en arbetstagare, som insjuk-
36799: ringslagen med större belopp än det, varmed nar under sin semester, icke själv skulle er-
36800: dag- eller moderskapspenningen överskjuter hålla för denna tid utgående dagpenning i
36801: lönen eller ersättningen. Den del av dag- dess helhet, fastän arbetsgivaren till honom
36802: eller moderskapspenningen, som enligt det ~m~lägger lön för samma ,tid, har man a:nse1Jt,
36803: ovanstående stadgandet icke skall erläggas aut ~det i spörs:målet avsedda förfarandet en-
36804: t.ill den försäkrade, erlägges till arbetsgiva- ligt vilket vissa personer i kommunernas
36805: ren. tjänst för sjukdomstid kan erhålla så-
36806: Då det i lagrummet talas Oiill lön för tiden väl lön som dag- eller moderskapspenning,
36807: för ledighl€ft på grund av sjukdom eUer barns- icke bör korrigeras genom ändring av sjuk-
36808: börd, bör det anses, att lagrummet berättigar försäkringslagen åtminstone på sådant sätt,
36809: arbetsgivaren att få dag- eller moderskapspen- att dag- eller moderskapspenning för tiden
36810: ningen till det belopp, som motsvarar den av för semester skulle erläggas tili arbetsgi-
36811: honom erlagda lönen, endast då arbetstagar- varen, om ihan för samma Hd har betalat
36812: nas sjukdom eller havandeskap utgör grun- lön till arbetstagaren. Saken torde kunna
36813: den för lönens erläggande, men icke annars. ordnas t. ex. på sådant sätt, att i spörsmålet
36814: avsedda personer skulle beviljas tjänstledig- tillämpas också i det fall, att det på grund
36815: het på grund av sjukdom eller havandeskap av tjänst·ens eller uppdragets art. icke är nö-
36816: och barnsbörd också för den ovan avsedda digt att bevilja sjukledighet eller ledighet
36817: fri.tidoen cller så, att tili 28 § sjukförsii;krings- på grund av barnsbörd, trots att arbetsoför-
36818: lagen skulle fogas ett nytt stadgande, enligt måga befunnits föreligga. Saken är fortfa-
36819: vilket sagda paragrafs 1 och 2 mom. borde rande under beredning.
36820: Helsingfors den 24 november ] 967.
36821:
36822: Socialminister Ma.tti Koivunen.
36823: Kirj. ksm. N:o 140.
36824:
36825:
36826:
36827:
36828: Aro ym.: Kansaneläkelaitoksen lisätyn hallituksen sivuut-
36829: tamisesta eräissä asioissa.
36830:
36831:
36832: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36833:
36834: Kansaneläkelain 50 §: n mukaan kansan- nottujen lain ja 'asetussäännösten tarkoituk-
36835: eläkelaitoksen lisätyn hallituksen tehtävänä sen mitätöiminen. Kansaneläkelaitoksen joh-
36836: on mm. ratkaista periaatteellista laatua ole- tajat samoin kuin lajtoksen tiedotustoimisto
36837: vat tai muuten tärkeät kysymykset. Tällai- ovat useissa eri yhteyksissä, paitsi henkilö-
36838: sina laajakantoisina asioina voidaan pitää kohtaisena mielipiteenään, myös kansaneläke-
36839: kansaneläkejärjestelmän kehittämistä sa- laitoksen kantana tai kansaneläkelaitoksen vi-
36840: moin kuin sellaisia sosiaalivakuutuksen rallisissa tilaisuuksissa, kuten äskettäin ta-
36841: yleistä kehittämistä koskevia kysymyksiä, pahtuneessa sosiaalivakuutusseminaarissa,
36842: jotka liittyvät kansaneläkelaitoksen toimin- esittäneet varsin laajakantoisia suunnitelmia
36843: taan. Riittävän kokonaisnäkemyksen tur- kansaneläkevakuutuksen ja sosiaalivakuutuk-
36844: vaamista edellä tarkoitettujen kysymysten sen yleiseksi kehittämiseksi. Esimerkkinä täl-
36845: käsittelyssä kansaneläkelaitoksessa on pidet- laisista ehdotuksista voidaan mai!nita kansan-
36846: tävä erittäin tärkeänä. Tämän vuoksi on eläkejärjestelmän kehittäminen tarveharkin-
36847: asioiden käsittelyssä otettava huomioon lain- nasta riippumattomaksi tasaeläkejärjestel-
36848: opillinen, lääketieteellinen ja vakuutusmate- mäksi, mikä merkitsisi yli 300 milj. mk:n
36849: maattinen asiantuntemus sekä kansaneläke- menojen lisäystä, sekä vaatimukset nykyisten
36850: järjestelmän rahoittajien ja järjestelmän ansioeläkejärjestelmien lopettamisesta ja siir-
36851: vakuutettuja edustavien eturyhmien käsi- tämisestä kokonaiseläkejärjestelmänä kansan-
36852: tykset. Tämä periaate on nimenomaisesti il- eläkelaitoksen hoitoon. Tiettävästi kansan-
36853: maistu kansaneläkeasetuksen 6 §: ssä säätä- eläkelaitoksen lisätty hallitus ei ole määri-
36854: mällä, että Iisätyssä hallituksessa tulee olla tellyt kantaansa ainakaan myönteisenä näihin
36855: edustettuna kansaneläkelaitoksen eri toimi- suunnitelmiin nähden, mutta sitä vastoin
36856: alojen asiantuntemus samoin kuin yhteis- valtion eläkelam uudistamisesta antamansa
36857: kunnan eri etupiirit. Erityisen tärkeänä lausunnon käsittelyn yhteydessä poistanut
36858: lainsäätäjä on pitänyt julkisen hallinnon laitoksen hallituksen ehdotuksen kokonais-
36859: ylimpien viranomaisten edustusta määrää- eläkejärjestelmän kiirehtimisestä. Samaten
36860: mällä edellä sanotussa asetuksen pykälässä, nyttemmin kansaneiäkelainsäädäntöön liitetty
36861: että lisätyn hallituksen jäsenistä on yksi ja tarkoituksenmukaiseksi osoittautunut tuki-
36862: määrättävä valtiovarainministeriön, yksi lisäjärjestelmä ei ollut, vaikka kansaneläke-
36863: sosiaaliministeriön, yksi Suomen Pankin ja laitos teki siitä ehdotuksen, lisätyn haillituk-
36864: yksi lääkintöhallituksen ehdotuksesta. Näin sen käsiteltävänä.
36865: ollen lainsäätäjä on siis pyrkinyt varsin Edellä olevan perusteella on todettavissa,
36866: yksityiskohtaisin määräyksin turvaamaan että kansaneläkelaitoksen johtaj·at ja toimi-
36867: riittävään kokonaisnäkemykseen ja eri kan- elimet ovat joko vastoin lisätyn hallituksen
36868: salaisryhmien näkökohtien tasapuoliseen kannanottoa tai asioita sille esittämättä teh-
36869: huomioonottamiseen perustuvan asioiden kä- neet kansaneläkelaitoksen nimissä varsin laa-
36870: sittelyn kansaneläkejärjestelmän kehittämis- jakantoisia kansaneläke~ ja sosiaalivakuutus-
36871: työssä. järjestelmää koskevia uudistusehdotuksia.
36872: Kansaneläkejärjestelmän uudistusehdotuk- Vielä toteuttamattomat ehdotukset merkitsisi-
36873: sia esitettäessä on viimeaikaisessa käytiin- 'Tät toteutuessaan erittäin suurta julkisten
36874: nössä näyttänyt muodostuvan säännöksi lisä- menojen lisäystä samoin kuin yleensäkin
36875: tyn ha1Htuksen syrjäyttäminen ja ede1lä sa- kansaneläkejärjestelmän rahoittajien rasituk-
36876: E 827/67
36877: 2
36878:
36879: sen lisääntymistä. Tästä huolimatta valtiova- edellyttää. Edellä tarkoitettu käytäntö on
36880: rainministeriölle yhtä vähän kuin kansan- varmaankin käynyt mahdolliseksi myös sen
36881: eläkejärjestelmän rahoittajien muillekaan vuoksi, että kansaneläkelainsäädännön sään-
36882: edustajille ei ole annettu ti~aisuutta esittää nökset eräin osin laitoksen hallintoelinten
36883: käsitystään uudistusehdotusten toteuttamiseen toimivaHasta eivät ole riittävän selkeitä ja
36884: li,ittyvistä taloudellisista mahdollisuuksista. tarkkoja. Tämän vuoksi on välttämätöntä,
36885: Samaten kansaneläkelaitoksen lisätyssä halli- että kansaneläkelainsäädännön säännöksiä
36886: tuksessa olevat eturyhmien edustajat eivät tarkistetaan siten, että voidaan turvata lisä-
36887: ole saaneet tilaisuutta esittää mielipidettään tyn hallituksen myötävaikutus määriteltäessä
36888: siitä, miHainen kanta kansaneläkelaitoksen kansaneläkelaitoksen kantaa kansaneläkejär-
36889: olisi otettava uudistussuunlliitelmiin. Ehkä jestelmää ja muuta sosiaalivakuutusta koske-
36890: juuri tästä syystä kansaneläkelaitoksen kan- viin uudistusehdotuksiin.
36891: nanotot ovat muodostuneet erittäin yksipuo- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
36892: lisiksi. Syntynyttä käytäntöä ei voitane yhtä järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
36893: vähän kansaneläkelainsäädännön kirjaimen ja tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36894: tarkoituksen kuin yleisenkään edun kannalta vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36895: pitää tarkoituksenmukaisena, koska sen seu-
36896: rauksena lisätvssä hallituksessa edustettuna Onko HaHitus tietoinen siitä, että
36897: oleva ·laaja jå monipuolinen asiantuntemus määriteltäessä kansaneläkelaitoksen
36898: on kokonaan sivuutettu. Myös julkinen reak- kantaa kansaneläkejärjestelmää ja
36899: tio kansaneläkelaitoksen johtajien esittämiä muuta sosiaalivakuutuslainsäädäntöä
36900: suunnitelmia kohtaan on ollut erittäin koskeviin uudistusehdotuksiin kansan-
36901: jyrkkä, mikä taas on ollut omiaan vähentä- eläkelaitoksessa on sivuutettu laitoksen
36902: mään kansaneläkelaitoksen nauttimaa luotta- Hsätty hallitus vastoin kansaneläke-
36903: musta ja goodwill'ia. lainsäädännön kirjainta ja tarkoitusta
36904: Edellä esitetyistä syistä on ehdottoman ja että tämä on saattanut käydä mah-
36905: välttämätöntä, että omaksuttu ja kansanelä- dolliseksi kansaneläkelainsäädännön
36906: kelain sekä kirjaimen että tarkoituksen vas- eräin osin liian tulkinnanvaraisten ja
36907: tainen käytäntö lopetetaan määriteltäessä epätarkkojen säännösten vuoksi, ja jos
36908: kansaneläkelaitoksen kantaa kansaneläkejär- on,
36909: jestelmää ja muuta sosiaalivakuutusta koske- mitä Hallitus aikoo tehdä, että kan-
36910: viin ehdotuksiin ja että näiden kysymysten saneläkelain edellyttämä käsittelyjär-
36911: käsittely vast'edes tulee tapahtumaan siinä jestys voidaan turvata tämän lain
36912: järjestyksessä kuin kansaneläkelainsäädäntö säännöksiä selventämällä1
36913: He1singissä 26 päivänä lokakuuta 1967.
36914:
36915: Pirkko Aro. Pekka Haarla.
36916: Sinikka Luja. Ingvar S. Melin.
36917: 3
36918:
36919:
36920:
36921:
36922: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h c ll c.
36923:
36924: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
36925: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra taen seuraavaa:
36926: Puhemies, olette kirjeellänne 26 päivältä lo- KaiL."'Il.neläkelain 50 § :n 5 kohdan mukaan
36927: ka:kuuta 1967 N: o 971 lähettänyt valtioneu- lisätyn halli,tuksen tehtävänä on ratkaista
36928: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi periaatteell.ista laatua olevat tai muuten tär-
36929: kansanedustaja Pirkko Aron J'lll. tekemän, keät kysymykset. Kansaneläkelaitoksen halli-
36930: seuraavan sisältöisen kysymyksen: tuksen tehtävänä on harkita, onko se käsitel-
36931: tävänä oleva asia sellainen', että se on mai-
36932: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että nitun Jainkohdan nojalla lisätylle hallituk-
36933: määriteltäessä kansaneläkelaitoksen selle a:listettava. Lisätyn hallituksen lisäjäse-
36934: kantaa kansaneläkejärjestelmää ja nellä on katsottava niin ikään olevan oikeus
36935: muuta sosiaalivakuutuslainsäädäntöä vaatia asian, jota lisäjäsen pitää puheena
36936: koskeviin uudistusehdotuksiin karulll.Jl- olevassa lainkohdassa tarkoirtettuna kysymyk-
36937: eläkela,itoksessa on sivuutettu laitoksen senä, aMstettavaksi lisätyn hallituksen rat-
36938: lisätty hallitus vastoin kansaneläke- kaistavaksi. Jos sellainen asia on jo ratkaistu
36939: lainsäädännön kirjainta ja tarkoitusta haHituksessa, voi lisätty hallitus tai sen lisä-
36940: ja että tämä on saattanut käydä mah- jäsen ilmoittaa siitä kansaneläkelaitoksen val-
36941: dolliseksi kansaneläkelainsäädännön tuUJtetuHle, joiden tehtävänä on valvoa kan-
36942: eräin osin liian tulkinnanvaraisten ja saneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa.
36943: epäta.rkkojen säännösten vuoksi, ja jos Alussa mainitun säännöksen täsmentämi-
36944: on; nen tuskin voinee tulla kysymykseen, koska
36945: m1tä Hallitus aikoo tehdä, että kan- ratkaisu siitä, onko jotakin asiaa pidettävä
36946: saneläkelain edellyttämä käsittelyjär~ sanotussa lainkohdassa tarkoitettuna, on har-
36947: jestys voidaan turvata tämän lain kinnanvarainen..
36948: säännöksiä selventämällä?"
36949: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1967.
36950:
36951: So..<llaaliministeri .:l'latti Koivunen.
36952: 4
36953:
36954:
36955:
36956:
36957: 'l' i ll R i k s d a g e n s H c r r T a l m a n.
36958:
36959: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag
36960: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- vördsamt anföra följande:
36961: velse av den 26 oktober 1967 Nr 971 tili Enligt 50 § 5 punkten folkpensionslagen
36962: vederbörande medlem av statsrådet för av- ankommer det på förstärkta styrelsen att a,v-
36963: givande av svar översänt följande av riks- göra frågor av principiell na.tur eller eljest
36964: dagsledamot Pirkko Aro m. fl. undertecknade viktiga ärenden. På folkpensionsanstaltens
36965: spörsmål: styrelse ankommer att överväga, huruvida ett
36966: ärende som är under behandling däri är så-
36967: "Är Regeringen medveten om, att dant, att det med stöd av nämnda lagrum
36968: man vid fixerandet av folkpensions- bör hänskjutas tili förstärkta styrelsen.
36969: anstaltens ståndpunkt tili reformför- Extra medlem av förstärkta styrelsen bör
36970: slagen beträffande folkpensionssyste- likaså anses äga rätt att yrka, att ärende,
36971: met och övrig socialförsäkringslagstift- som extra medlemmen finner vara i ifråga-
36972: ning i f.olkpensionsanstalten har för- varande lagrum avsett ärende, skall över-
36973: bigått anstaltens förstärkta styrelse i lämnas till förstärkta styrelsen för avgö-
36974: strid med folkpensionslagstiftningens rande. Har ett dy1~kt ärende redan avgjorts
36975: bokstav och mening och att detta kun- i styrelsen, kan _förstärkta styrelsen eller
36976: nat ske på gnmd av att vissa stadgan- extra medlem av densamma meddela därom
36977: den i folkpensionslagstiftningen är till folkpensionsahstaltens fuhlmäktige, på
36978: a.lltför inexakta och ger alltför stora vilka det ankommer att övervaka fo1kpen-
36979: möjHgheter till tolkning, och om så sionsanstaltens förvaltning och verksamhet.
36980: är fa.llet, Ett preciserande av ifrågavarande stad-
36981: vad ämnar Regeringen göra för rutt g.ande torde knappast kunna komma i fråga,
36982: trygga den av folkpensionslagen för- emedan avgörandet av, om ett visst ärende
36983: utsatta handläggningsordningen genom bör anses som ett ,i sagda lagrum avsett
36984: precisering av stadgandena i denna ärende, är beroende av prövning.
36985: 'lag1"
36986: Helsingfor~s den 27 november 1967.
36987:
36988:
36989: Socialminister ~Matti Koivnnen.
36990: Kirj. ksm. N:o 141.
36991:
36992:
36993:
36994:
36995: Tiaskivi ym.: Devalvointipäätöksen ennenaikaisesta julki-
36996: suuteen tulosta.
36997:
36998:
36999: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
37000:
37001: Hufvudstadsbladetille lokakuun 22 pai- devalvoinnin valmistelu lain mukaan on suo-
37002: vänä antamassaan haastattelussa sosiaalimi- ritettava salaisena, kysymys on syytä perus-
37003: nisteriön hintaosaston päällikkö Olavi E. teellisesti tutkia.
37004: Väyrynen on mm. todennut, että hintaosasto .Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
37005: sai tiedon suoritettavasta devalvoinnista jo tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
37006: devalvointipäivän iltana klo 18.00 eli useita esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37007: tunteja ennen päätöksen julkisuuteen saat- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37008: tamista. Haastattelussa todetaan edelleen,
37009: että joukko liikeyrityksiä olisi jo iltapäivällä Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37010: saanut vihjeitä mahdollisesta devalvointita- sosiaaliministeriön hintaosaston pääl-
37011: pahtumasta ja että monet näistä iltapäivän likön julkisuudessa esittämässä haas-
37012: kuluessa maksoivat ulkomaisia velkojaan. tattelulausunnossa on todettu tiedon
37013: Esitetty haastattelulausunto on mitä mie- devalvoinnista vuotaneen mm. ,eräiden
37014: lenkiintoisin. Jos se pitää paikkansa, an- liikeyritysten piiriin, jotka olisivat
37015: taa se aiheen kysyä, miltä taholta ja mille näin voineet hyötyä lain mukaan sa-
37016: liikeyrityksille devalvointmedot ovat vuota- lassa pidettäväksi tarkoitetusta tie-
37017: neet. Jos väite taas on perätön, mustaa se dosta; ja jos on,
37018: asiaankuulumattomalla tavalla paitsi deval- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37019: voinnista päättämässä olleita viranomaisia ryhtyä em. tiedon johdosta, jos se pi-
37020: myös liike-elämää, jonka ylle haastattelulla tää paikkansa, tai sen kumoamiseksi,
37021: on heitetty varjo. Tämän vuoksi ja koska jos se ei pidä paikkaansa?
37022: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
37023:
37024: Raimo Ilaskivi. Pekka Haarla.
37025: Mikko Asunta. Juha Rihtniemi.
37026: Erkki Huurtamo. Pekka Pesola.
37027: Erkki Hara. E. J. Paavola.
37028: Juuso Häikiö. Victor Procope.
37029: P. Mäki-Hakola. Georg C. Ehrnrooth.
37030: Jouni Apajalahti. Carl Olof Tallgren.
37031: Pirkko Aro. Esko J. Koppanen.
37032: Olavi Nikkilä. Matti Raipala.
37033: T. I. V artia. Timo Mäki.
37034:
37035:
37036:
37037: Valtiovarainministeri Koivisto vastannut kysymykseen suullisesti 64. täysistunnossa
37038: 31 päivänä lokakuuta 1967.
37039:
37040:
37041:
37042: E 681/67
37043: 1
37044:
37045: 1
37046:
37047:
37048:
37049:
37050: 1
37051:
37052: 1
37053:
37054:
37055:
37056:
37057: 1
37058:
37059: 1
37060:
37061:
37062:
37063:
37064: 1
37065:
37066: 1
37067:
37068:
37069:
37070:
37071: 1
37072:
37073: 1
37074:
37075:
37076:
37077:
37078: 1
37079:
37080: 1
37081: Kirj. ksm. N:o 142.
37082:
37083:
37084:
37085:
37086: Asunta ym.: Järjestyspoliisilisän maksamisessa esiintyvilen
37087: epäkohtien poist3llllisesta.
37088:
37089:
37090: Ed u s kunnan H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37091:
37092: Eräiden virkojen ja toimien palkkaus- työaikalain mukaam.. Suurin osa heistä on
37093: luokkiin sijoittelun tarkistusten vahvistami- kuitenkin enimmän osan poliisipalvelulkses-
37094: sesta 5 päivänä heinäkuuta 1967 1annetun taan suorittanut järjestyspoliisissa tehtävissä,
37095: valtioneuvoston päätöksen (316/67) sekä jotka nykyisin oikeuttavat järjestyspoliisili-
37096: sisäasiainministeriön yleiskirjeitten N: o sään, mutta on sittemmin sairauden, ruu-
37097: 4229/417/31. 7. 1967 ja N:o 4229/417/6. 10. miinvamman tai muun niihin verrattavan
37098: 1967 perusteella suoritetaan kaupunkien syyn johdosta menettänyt kelpoisuutensa. sa-
37099: poliisilaitoksissa ja nimismiespiireissä, joissa nottuihin tehtäviin ja joutunut sen takia
37100: poliisitoiminta on järjestetty k!aupunkimai- siirtymään muunlaiseen palvelukseen. Mieles-
37101: seen tapaan, sekä liiikkuvassa poliisissa jär- tämme erittäin suureen kohtuuttomuuteen
37102: jestyspoliisin päivystys-, tarkastus-, vartio- joudutaan silloin, kun järjestyspoliisilisään
37103: tai muuta niihin verrattavaa. palvelua, lii- oikeuttavassa tehtävässä palveleva poliisi-
37104: kennevalvontaa ja -ohjausta, pidätettyjen mies menettää vain muutamaa vuotta ennen
37105: vartiointia, moottoriajoneuvojen kuljetusta saavuttamaansa eläkeikää kelpoisuntensa an-
37106: sekä kuulustelu- ja tutkintatehtäviä suoritta- saita sanottua lisää, koska valtion eläkE!lain
37107: ville yliko.nstaapeleille ja vanhemmille kons- 7 § :n muhan. sitä ei tällöin voida ottaa
37108: taapeleille, joitten työaika on järjestetty työ- huomioon edes hänen eläkkeensäikään pen:r.s-
37109: aikalain mukaan tai työaikalain periaatteita tena olevaa. palkkaa määrättäessä.
37110: vastaavasti, palkkaus yhtä palkkausluokka:a Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
37111: korlkeampana kuin mitä näissä toimissa muu- tiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 momenttiin
37112: toin 'suoritetaan.' Tämä on ns. järjestyspo- esitämme valtioneuv.oston asianomaisen jäse-
37113: tiisilisä. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37114: Järjestyspoliisilisän maksamisessa esiintyy
37115: käytännössä kuitenkin epäkohtia. Muun Onko Hallitus tietoinen niistä ns.
37116: muassa Tampereen poliisilaitoksessa eri osas- järjestyspoliisilisän maksamisessa esiin-
37117: toissa palvelevat 3 ylikonstaapelia ja 20 van- tyvistä epäkohdista, joiden takia erää.t
37118: hempaa konstaapelia eivät ole mainittuun li- pitkän aikaa järjestyspoliisin tehtä-
37119: sään oikeutettuja joko sen vuoksi, etteivät vissä toimineet poliisimiehet jäävät il-
37120: he palvele järjestyspoliisissa tai siitä syystä, man mainittua lisää, ja jos on,
37121: etteivät heidän tehtävänsä järjestyspoliisissa mihin toimenpiteisiin Hallitus on
37122: sisälly edellä mainittuun luetteloon taikka ryhtynyt tai aikoo .ryhtyä kyseisten
37123: sen takia, ettei heidän työaikansa määräydy epäk<futien poistamiseksi?
37124: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
37125:
37126: Mikko Asunta. Olavi Nikkilä.
37127: Toivo Hietala. Henrik Westerlund.
37128: Timo Mäki. Raimo Ilaskivi.
37129: Esko J. Koppanen. Georg C. Ehrnrooth.
37130: Pentti SiUantaus. Juuso Häikiö.
37131: P. R. Haarla. Irma Hamara.
37132: P. Mäki-Hakola. Erkki Hara.
37133: E 841/67
37134: 2
37135:
37136:
37137:
37138:
37139: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
37140:
37141: Herra puhemies on minulle lähettänyt kaupunkimaiseen tapaan ja 'liikkuvassa pdlii-
37142: valtiopäivä,iärjestyksen 37 § :n 1 momentissa sissa palveleville peruspalkkaisille ja ylimää-
37143: mainitussa tarkoituksessa jäljennöksen edus- räisille ylikonstaapelei1le sekä vanhemmille
37144: taja Mikko Asunna.n ym. jättämästä 27 päi- konstaapeleille, lukuunottamatta nimismies-
37145: vänä lokakuuta 1967 päivätystä kirjoituk- piireissä perintätehtävissä toimivia, suorite-
37146: sesta, jossa hallituksen asianomaisen jäsenen taan palkkaus yhtä palkkausluokkaa korke-
37147: vastattavaksi esitetään seumava kysymys: ampana kuin mitä näissä toimissa muutoin
37148: suoritetaan.
37149: "Onko Hallitus tietoinen niistä ns. Kun valtioneuvoston päätöstä sovevletta-
37150: järjestyspoliisilisän maksamisessa esiin- essa ilmeni, ettei muistutusten sanamuoto an-
37151: tyvistä epäkohdista, joiden takia eräät tanut palkanmaksuviranomaisille .riittävää
37152: pitkän aikaa järjestyspoliisin tehtä- ohjetta siitä, missä tehtävissä palvelevia po-
37153: vissä toimineet poliisimiehet jäävät il- liisitoimenhaltijoita palkausluokan tarkitus
37154: man mainittua. lisää, ja jos on, koski, sisäasiainministeriö valtiovarainminis-
37155: mihin toimenpiteisiin Hallitus on teriön kanssa ensin neuvoteltuaan y;leiskir-
37156: ryhtynyt tai aikoo .ryhtyä kyseisten jeillään 31. 7. ja 6. 10. 1967 antoi asiasta
37157: epäkohtien poistamiseksi?" läillemmät. ohjeet. Näissä ohjeissa, jotka sisäl-
37158: tävät esimerkkiluettelot järjestyspoliisitehtä-
37159: Valtion virkamiespalkkausten tarkistus vistä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
37160: suoritettiin kuluvana vuonna samoin kuin välittöminä turvaajina, ei luonnolilisestikaan
37161: edellisenä valtion virkamiespalkkausten tar- voitu mennä pitemmälle kuin mitä välitys-
37162: kistamisesta annetussa laissa {24. 7. 1964/ lautakunnan päätös edellytti.
37163: 427; menettelytapalaki) säädetyssä järjestyk- Toteutettu palkkausten tarkistus kohdistui
37164: sessä. Sanotun lain rajoissa sovitaan virka- välittömästi 60 %: iin kaupunkien poliisilai-
37165: miespailkkausten tarkistuksesta vuosittain val- toksissa palvellevista ylikonstaapeleista ja
37166: tioneuvoston ja valtion virkamiesten keskus- vanhemmista konstaapeleista, 14 % :iin ni-
37167: järjestöjen kesken, mutta ellei sopimukseen mismiespiireissä palvelevista ja 38.2 % :iin
37168: päästä eikä menettelytapalain edellyttä- liikkuvassa poliisissa palvelevista tarkoite-
37169: mässä välityslautakunnassakaan saada !llikaan tuista toimenhaltijoista. Kun sisäasiainminis-
37170: yksimielistä tarkistuspäätöstä, päättää virka- teriön lolkakuussa antama yleiskirje teki
37171: miespalkkausten tarkistamisesta valtioneu- mahdolliseksi tarkistaa myös kuulusteluteh-
37172: vosto. tävissä järjestyspoliisiosastoissa pal veievien
37173: Sen jälkeen kun. edevlä tarkoitettu välitys- ylikonstaapelien ja vanhempien konstaapelien
37174: lautakunta viime kesäkuussa oli tehnyt yksi- palkkausluokkiin sijoittelun, mainitut pro-
37175: mielisen päätöksen valtion virkamiespalk- senttiluvut kohosivat kaupunkien poliisilai-
37176: kausten tarkistamisesta vuonna 1967, valtio- toksissa 65: een ja nimismiespiireissä 19: ään.
37177: neuvosto 5 päivänä heinäkuuta 1967 anta- Kun otetaan huomioon, että yksinomaan
37178: mallaan päätöksellä (316/67) vahvisti eräi- rikospoliisitehtävissä viime syyskuussa toimi
37179: den valtion virkojen ja toimien palkkaus- kaupunkien poliisilaitoksissa 26.6 % ja ni-
37180: [uokkiin sijoittelua koskevat ta.rkistukset. mismiespiireissä 24.5 % puheena olevista toi-
37181: Valtioneuvoston päätökseen sisältyy poliisi- menhaltijoista, tulee niiden toimenhaltijain
37182: hallinnon osalta kolme muistutusta. Niiden määräksi, jotka eivät saa enempää rikospo-
37183: mukaan järjestyspoliisitehtävissä kaupun- liisilisää kuin järjestyspoliisilisää, kaupun-
37184: kien poliisilaitoksissa, sellaisissa nimismies- kien poliisiilaitoksissa 8% ja nimismiespii-
37185: piireissä, joissa poliisitoiminta on järjestetty reissä - perintätehtävistä johtuen - 56 o/o.
37186: Valtioneuvoston va!hvistamispäätöksen 4 yhteensä 223. Heistä sairauden johdosta oli
37187: §: n mukaan päätöstä sovelletaan, mikäli poissa kenttätehtävistä 54.
37188: siinä ei jonkin viran tai toimen osalta ole Valtion eläkelaki (280/66) rakentuu an-
37189: toisin määrätty, 1 päivästä tammikuuta 1967 saintaperiaatteelle. Tämä merkitsee sitä, että
37190: lukien. Kun järjestyspoliisilisää koskevien eläkkeen perusteena olevaa palkkaa määrät-
37191: muistutusten kohdalla ei ole tä!Qaista mää- täessä otetaan huomioon vain todeHinen pal-
37192: räystä, järjestyspoliisitehtävissä palvelevien veluksesta saatu työansio, joka määräytyy
37193: toimenhaltijain palkkausluokkien tarkistus samojen perusteiden mukaan kuin veron en-
37194: toteutui mainitusta päivästä lukien. Tämän na:kkoa tai veroa pidätettäessä. Selvää on,
37195: johdosta ja sen huomioonottaen, että kysy- että eläkkeen perusteena olevaam palkkaan ei
37196: myksessä on virk,amiespalkkausten tarkistus voida lukea kuviteltuja ansioeriä, niinkuin
37197: vuonna 1967, ei sellaiseen palvelukseen, joka tapahtuisi, jos järjestyspoliisilisä katsottai-
37198: on tapahtunut ennen sanottua päivää, voida siin kuuluvaksi sille, joka ei 'koskaan ole
37199: järjestyspoliisilisä:n kohdalla kiinnittää huo- sitä saanut. - Eri asia on, miUoin kysymyk-
37200: miota~ sessä on valtion eläkelain 7 §: n 2 momentissa
37201: Huomattava osa siitä toimenhaltijaryh- tarkoitettu tilanne. Mainitun Iainkohdan mu-
37202: mästä, jonka ei voida katsoa palvelevan ,ri- kainen selvitysmahdollisuus on aina myös
37203: kos- tai järjestyspoliisitehtävissä, toimii eri- järjestyspoliisitehtävissä aikaisemmin palvel-
37204: laisissa toimistotehtävissä. Näiden toimenhal- leen, mutta sittemmin alemman työansion
37205: tijoiden lukumäärä oli kevääillä 1967 kaupun- varaan jääneen poliisitoimeniha1tija:n käytet-
37206: kien poliisilaitoksissa ja nimismiespiireissä tävissä.
37207: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1967.
37208:
37209: Ministeri S. Snorttanen.
37210: 4
37211:
37212:
37213:
37214:
37215: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
37216:
37217: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagoordningen dessa uppbär med grundlön e~ler såsom ex-
37218: anger har Ni, Herr Talman, till mig över- traordinarie anställd överkonstapel och äldre
37219: sänt avskrift av följ.ande av riksdagsman konstapel, som tjänstgör i ordningspolisupp-
37220: Mikko Asunta m.fl. den 27 oktober 1967 till gifter vid städernas polisinrättningar, i sä-
37221: vederbörande medlem av statsrädet för av- dana länsmansdistrikt, i vilka polisverksam.
37222: givande av svar ställda spörsmål: heten är ordnad såsom i städerna, eller vid
37223: rör'liga polisen, med undantag för sädana
37224: "Är Regeringen medveten om de som utför indrivningsuppdrag, avlöning en-
37225: missförhåHanden i fräga om erläggan- ligt en avlöningsklass, som är en klass högre
37226: det av s.k. ·ordningspolistillägg till än den i dessa befattningar eljest gällande.
37227: följd av vilka vissa polismän, som Då det vid tillämpningen av statsrådets
37228: under lång tid tjänstgjort i ordnings- beslut f!lamgick, att ordalydelsen i anmärk-
37229: polisuppgifter, blir utan detta tillägg, ningarna icke gav de my.ndigheter som ut-
37230: ooh om sä är faillet, beta1ar [önerna tillrädklig anvisning om de
37231: vilkia åtgärder har Regeringen vid- uppgifter i vilka innehavare av polisbefatt-
37232: tagit eller ämnar den vidtaga för ning skulle tjänstgöra för att beröras av
37233: avhjälpande av ifrågavarande missför- justeringen av avlöningsklassen, meddelade
37234: hållanden?" ministeriet för inrikesärendena ·efter under-
37235: handlingar med finansministeriet i cirkulär
37236: Säsom svar pä spörsmälet fär jag vörd- 31. 7. och 6. 10. 1967 närmare föreskrifter
37237: samt anföra följ·ande: i saken. I dessa föreskrifter, vilka inneihäller
37238: Justeringen av statsjänstemännens avlö- exempelförteckningar om ordningspoHsupp-
37239: ningar verkställdes innevarande är på gifter, som dir~kt tryggar allmän ordning
37240: samma sätt som föregående är i den ord- och säkerhet, var det givetvis icke möjligt
37241: ning i lagen om justering .av statstjänste- att gå längre än vad som förutsattes i
37242: männens avlöning (24. 7. 1964/427; proce- skiljenämndens beslut.
37243: dur1agen) är stadgat. Inom ramen för sagda Av de avsedda befattningshavarna berörde
37244: lag skall överenskommelse om justering av den verkställda justeringen direkt 60% av
37245: statstjänstemännens avlöning ärligen träffas överkonstaplarna och äldre konstaplarna vid
37246: mellan statsrädet och tjänstemännens cent- städernas polisinrättningar, 14% av dem,
37247: r.alorganisationer, men om överenskommelse som tjänstgör i länsmansdistrikten och
37248: icke kan uppnås och den i procedurlagen 38.2 % av dem, som tjänstgör vid rörlliga
37249: förutsatta skiljenämndens justeringsbeslut polisen. Dä det av ministeriet för inrikes-
37250: icke är enhälligt, fattas beslut om justerin- ärendena i oktober utsända cirlmläret möj-
37251: gen av tjänstemannaavlö.ninga.rna av stats- liggjorde justering även av de i förhörs-
37252: rädet. uppgifter vid ordningspolisavdelningarna
37253: Sedan ·ovan .avsedda skiljenämnd senaste tjänstgörande överkonstaplarnas och äldre
37254: juni mänad fattat enhäJlligt beslut om juste- konstaplarnas placering i avlöningsklasser,
37255: ringen av statstjä.nstemännens avlöningar är steg de nämnda procentsatserna i fräga om
37256: 1967, :fastställde statsrädet genom beslut av städernas polisinrättningar till 65 och i
37257: den 5 juli 1967 (316/67) justeringen av fräga om rränsmansdistrikten till 19.
37258: vissa tjänsters och befattningars placering Dä man beaktar att av de ifrägavarande
37259: i avlöningsklasser. befattningshavarna senaste september månad
37260: I statsrädets beslut ingär i :fräga om polis- enbart i kriminalpolisuppgifter tjänstgjorde
37261: förvaltningen tre anmärkninga.r. Enligt vid städernas polisinrättningar 26.6% och i
37262: 5
37263:
37264: länsmansdistrikten 24.5 %, blir antalet be- befattni.ngshavare var våren 1967 vid städer-
37265: fattningshavare, som varken erhåller krimi- nas polisinrättningar och i länsmansdistrik-
37266: nalpolistillägg eller ordningspoUstilllägg, ten sammanlagt 223. Av dem var 54 på
37267: vid städernas polisinrättninga.r 8 % och i grund av sjukdom icke i fältuppgifter.
37268: länsmansdistrikten - tili följd av indriv- Lagen om statens pensioner (280/66) ba-
37269: ningsuppgifterna - 56 %. serar sig på intjäningsprincipen. Detta inne-
37270: E.nligt 4 § i statsrådets fastställellsebeslut bär, att den pensionsgrundande lönen be-
37271: tillämpas beslutet, om icke i fråga om någon stämmes med be~tktande endast av den på
37272: tjänst eller be:fattning .är annorlunda be- tjänstgöring grundade verkliga arbetsför-
37273: stämt, från och med den 1 januari 1967. tjänsten, viiken bestämmes enligt samma
37274: Då någon sådan bestämmelse icke ingår i grunder som vid innehållning av skatteför-
37275: anmärkningarna angående ordningspolis- skott eHer skatt. Det är klart, att i den
37276: tillägg, verkstäHdes justeringen av avlöni.ngs- pensionsgrundande lönen icke kan i.nräknas
37277: klasserna i fråga om befattningshavare i ord- imaginära förtjänstposter såsom fallet skulle
37278: ,lingspolisuppgifter från och med sagda dag. bli, om ordningspolistillägget skulle .anses
37279: .Fördenskull och med beaktande av att fråga tillkomma den som wldrig åtnjutit sådant.
37280: är om justering av tjänstemannaavlönin- - Annorlunda ligger saken till, då fråga
37281: garna år 1967, kan avseende icke fästas vid är ·Om i 7 § 2 mom. lagen om statens pen-
37282: tjänstgöring före sagda dag, för så vitt det sioner avsedd situation. Utredningsmöjlighet
37283: g.äller ordningspolistillägget. enligt sagda lagrum finnes alltid även fö.r
37284: En betydande del av den befattningsha- innehavare av polisbefattning, som tidigare
37285: vargrupp som icke 'kan anses tjänstgöra vare tjänstgjort i ordningspolisuppgifter men som
37286: sig i kriminaJI.- eller i ordningspolisuppgifter, sedermera 'kommit att erhå!Ua lägre arbets-
37287: utför olika kontorsgöromål. Antalet sådana förtjänst.
37288: Helsingfors den 24 november 1967.
37289:
37290: Minister S. Suorttanen.
37291:
37292:
37293:
37294:
37295: E 841/67
37296: Kirj.ksm. N: o 143.
37297:
37298:
37299:
37300:
37301: Hykkäälä ym.: Kuntien omistamien sora-alueiden varaa-
37302: misesta TVH: n soranottopaikoiksi.
37303:
37304:
37305: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37306:
37307: Kuten tunnettua joutuvat kunnat varsin- parantamisesta tehdyn suunnitelman ja tie-
37308: kin kaupungit ja kauppalat, katu-, tie-, vesi- päätöksen yhteydessä. Tienpitoaineen otto-
37309: ja viemärijohtotöissä käyttämä:än varsin run- paika!ksi on määrätty Kuusankosken kaup-
37310: saasti sorwa. Tämän vuoksi kuntien on ollut palan omistama sora-alue Iitin kunnan
37311: pakko varautua hankkimalla sora-alu~ita Lyött:illän kylässä siitä huolimatta että sa-
37312: usein jopa oman kunnan uJikopuoleil.ta kun man kylän alueella olisi soraa sa;atavissa yk-
37313: oman kunnan alueelta soravarat ovwt tul- sityisen maanomisltajan ja myöskin erään
37314: leet jo loppuun käytetyiksi. suuryhtiön sora-alueelta. Tarkoitettu yhtiö
37315: Viime ·aikoina on tapahtunut niin, että on ilmoittanut •luovuttavansaikin soraa sano-
37316: TVH hyväksyessään tiesuunnitelmat ja an- tunlaiseen tarkoitukseen. On myös mainit-
37317: taessaan tiepäätöksen on suunnitelmissaan tava, että nämä alueet ovat vielä lähempänä
37318: varannut tielain mukaisiksi ·soranottopai- ko. tien parannustyömaata kuin kauppalan
37319: koiksi myöskin kuntien omistamia sora-aluei- omistama sora-'alue.
37320: ta. Menettely on ymmärrettävissä niissä ta- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
37321: pauksissa, että soraa ei muualta olisi hel- tavasti va!ltiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo-
37322: posti ja kohtuullisin kustannuksin saatJavissa. mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
37323: Tämänlaatuisissa tapauksissa kunnwt mieil.i- jäsenen vastwttavaksi seuraavan kysymyk-
37324: hyvin luovuttaisivat alueittensa soravarat sen:
37325: TVH: n käyttöön, koska kunnat myös käsit-
37326: tävät TVH: n hoitamien kohteiden erittäin Aikooko Hallitus edelleen hyväksyä
37327: suuren merkityksen. On kuitenkin erittäin TVH: n toimenpiteet, että soranotto-
37328: wik:eata ymmärtää menettelyä silloin, kun paikoiksi varataan kuntien omist!amia
37329: julkinen laitos, TVH, määrää soranottopai- sora-alueita, vaikka muuaita olisi yhtä
37330: koiksi toisen julkisen laitoksen, kunnan, sa- helposti soraa saatavissa ja vaikka
37331: manlaiseen tarkoitukseen varaaman sora- kunnat tarvitsevat soran yhtä tärkei-
37332: alueen. Näin on tapahtunut Kuusankosken siin ja myös vastaavanlaisiin työkoh-
37333: kauppalassa Maunukselan-Keltin maantien teisiin kuin mihin TVH sitä käyttää?
37334: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
37335:
37336: Heikki Hyikkäälä Meeri Kalavainen. Taisto Sinisalo.
37337: Sulo Hostila. Vi[jo Pousi. Valto Käkelä.
37338:
37339:
37340:
37341:
37342: E 852/67
37343: 2
37344:
37345:
37346:
37347:
37348: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37349:
37350: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § : n 1 mom: ssa telman mukaisesta Anhavaiskankaan sora-
37351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- alueesta I, josta muu osa sijaitsee erään yk-
37352: mies, olette kirjeellänne n:o 988 31 päivältä sityisen henkilön ja osa Kymi Oy: n omis-
37353: lokakuuta 1967 ·lähettänyt valtioneuvoston tuksessa olevalla alueella. Suunnitelmassa on
37354: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- perustettu yleisistä teistä annetun ~ain
37355: edustaja Hykkäälän ym. seuraavan sisältöi- 26 §: n mukainen otto-oikeus, joka ei estä
37356: sen kysymyksen: myös Kuusankosken kauppalaa samanaikai-
37357: sesti käyttämästä ko. sora-aluetta. Suunnitel-
37358: "Aikooko Hallitus edelleen hyväJk- ma on lainvoimainen ja tien parantamistyö
37359: syä tie- ja vesirakennushaliituksen toi- on aloitettu 1. 11. 67 tähän tarkoitukseen
37360: menpiteet, että soranottopaikoiksi va- osoitetuilla varoilla. Suunnitelmassa osoite-
37361: rataan kuntien omistamia sora-alueita, tun Anhavaiskankaan sora-alueen no I pinta-
37362: vaikka muualta olisi yhtä helpooti ala on n. 6.1 ha ja tilavuus n. 520 000 k-m3
37363: soraa saatavissa ja vaikka kunnat tar- ja Anhavaiskankaan sora-alueen no II pinta-
37364: vitsevat soran yhtä tärkeisiin ja myös ala n. 3.0 ha ja tilavuus n. 320 000 k-m3.
37365: vastaavanlaisiin työkohteisiin kuin mi- Tietyön edehlyttämä tarve kyseisiltä sora-
37366: hin tie- ja vesirakennushamtus sitä alueilta I ja II on n. 50 000 k-m3 eli pieni
37367: käyttää.?" osa alueilta saatavasta soran kokonaismää-
37368: rästä. Kuusankosken kauppalan omistuksessa
37369: V astauiksena kysymykseen esitän kunnioit- olevalta osalta (n. 300 000 k-m3) on kivi-
37370: taen seuraavaa: aineksen suunniteltu ottotarve n. 11000 k-m3
37371: Kysymyksessä mainittuja tapauksia, joissa eli vain noin 4% tämän osa-alueen soramää-
37372: tiesuunnitelmiin olisi sisällytetty tienpitoai- rästä. Kuusankosken kauppalan omistuksessa
37373: neen ottopaikoiksi kuntien samanlaiseen tar- ol,evalta alueelta on tutkimusten mukaan
37374: koitukseen varaamia sora-alueita, ei voida osittain saatavissa päällysrakenne- ja pääl-
37375: katsoa olevan paljon. Kysymyksessä on mai- lystetarkoituksiin kelpaavaa kiviainesta. So-
37376: nittu yksi tapaus. Tuntien hyvin kuntien ranottoa kunnan varaamalta alueelta pyri-
37377: oman soratarpeen, on tie- ja vesirakennus- tään välttämään, miikäli mahdollista siten,
37378: hallituksen toimesta suoritetussa tiesuunnit- että soranajo tullaan keskittämään varatun
37379: troussa mahdollisuuksien mukaan pyritty Anhavaiskankaan sora-alue I: n muihin osiin.
37380: välttämään kuntien varaamia alueita. Pakot- Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota sii-
37381: tavista syistä joudutaan kuitenkin joskus hen, että mainitunlainan varaus on suori-
37382: suorittamaan tienpitoaineen ottopaikkava- tettu siitä huolimatta, että saman kylän
37383: rauksia myöskin kuntien aluei1ta. Tällaisia alueella oilisi soraa saatavissa yksityisen
37384: pakottavia syitä ovat lähinnä kustannuskysy- maanomistajan ja myöskin erään suuryhtiön
37385: mykset (pitkät ajomatkat) sekä tienpito- sora-alueelta ja tarkoitettu yhtiö olisi ilmoit-
37386: ainoolle asetettavat laatuvaatimukset, eivätkä tanut luovuttavansakin soraa sanotunlaiseen
37387: suinkaan alueen omistussuhteet. Kyselyssä tarkoitukseen ja että nämä alueet olisivat
37388: mainittu Kuusankosken kauppalan omistama vielä lähempänä kyseistä tien parantamiskoh-
37389: sora-alue Iitin 1kunnan Lyöttilän kylässä si- detta kuin kauppalan omistama sora-alue.
37390: sältyy kulkuiaitosten ja yleisten :töiden mi- Tämän johdosta tie- ja vesirakennushallitus
37391: nisteriön 5. 10. 1967 vahvistamaan tiesuunni- on ilmoittanut, että Kymen piirin piir~kont
37392: telmaan Keltin-Maunukselan maantien pa- torin toimesta on harjua väJ.illä Maunuksela
37393: rantamiseksi. Kuusankosken kauppalan omis- -Urajärvi-Tillola tutkittu kauttaaltaan ja
37394: tama sora-alue on osa vahvistetun suunni- ovat tutkimukset osoittaneet alueen maa-
37395: 3
37396:
37397: ainekset yleensä Wan hienorakeisiksi. Kysy- jolloin näiden suunnitelmien edellyttämä ki-
37398: myksessä mainitulla suuryhtiöllä tarkoitetta- viaineksen ottotarve Kuusankosken kauppa-
37399: neen A. Ahlström Oy:tä. Sen sora-alueet lan omistuksessa olevalta alueelta tulisi li-
37400: ovat vajaa puoli kilometriä Anhavaiskankaan säJksi Ollemaan n. 21000 k-m3.
37401: sora-alueita lähempänä ja on näitä alueita Edellä olevan johdosta voidaan todeta,
37402: aikaisemmin käytetty tienpitotarkoitukseen. että suoritetut toimenpiteet tienpitoaineen
37403: On todettu, että näiiltä alueilta ei enää ole ottopaikkojen varaamisessa perustuvat tut-
37404: saatavissa tien pä:ällysrakenteeseen kelvol- kittuihin tosiseikkoihin ja että erityisesti on
37405: lista materiaalia. Mitä tulee kysymyksessä yritetty välttää varsinkin kuntien omien ra-
37406: mainitun yksityisen maanmnistajan sora- jojen ulkopuolella olevien alueiden käyttä-
37407: alueeseen, on todettu, että materiaali on mistä mainitunlaisiin tarkoituksiin. Tässä
37408: yleensä liian hienojakeista. yhteydessä voidaan lisäksi mainita, että on
37409: Mainittakoon, että vireHlä olevien valta- esitetty väitteitä, joiden mukaan yksityiset
37410: tien no 12 parantamissuunnitelmien yhtey- ja jopa kunnatkin joskus kiirehtivät varaa-
37411: dessä välillä TiHola-Koria on myös kaa- maan tie- ja vesirakennuslaitoksen toimesta
37412: vailtu edellämainituista syistä johtuen An- valmiiksi tutkittuja alueita omiin tarkoituk-
37413: havaiskanlman sora-alueen käyttöä tienpito- siinsa.
37414: aineen ottopaikkana rajoitettuun määrään,
37415: Helsingissä, marraskuun 23 päivänä 1967.
37416:
37417: Kulku[aitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
37418: 4
37419:
37420:
37421:
37422:
37423: TiU Riksdagens Herr Talman
37424:
37425: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen männa arbetena 5. 10. 1967 fastställda väg-
37426: anger har Ni, Herr Talman, med Eder planen för förbättring av landsvägen Keitti
37427: skrivelse av den 31 oktober 1967 nr 988 -Maunuksela. Det grusområde som ägs av
37428: till vederbörande medlem av statsrådet för Kuusankoski köping är en del av det i den
37429: avgivande av svar översänt följande av fastställda pianen nämnda grusområdet
37430: riksdagsman Hykkäälä m. fl. undertecknade Anhavaiskangas I, vars återstående del
37431: spörsmål: ligger dels inom en privat persons område,
37432: dels inom Kymmene Ab: s område. I planen
37433: "Ämnar Regeringen fortfarande har grundats i 26 § l~agen om allmänna
37434: godkänna väg- och vattenbyggnads- vägar avsedd rätt att taga väghållnings-
37435: styrelsens åtgärder genom vi1ka till ämne, men denna utgör icke hinder för
37436: grustag reserveras av kommuner ägda Kuusankoski köping att samtidigt nyttja
37437: gruoområden, fastän grus lika lätt ifrågavarande grusområde. Planen har vun-
37438: skulle kunna erhållas annorstädes och nit laga kraft och arbetet på vägens för-
37439: fastän kommunerna behöver gruset bättring har inletts 1. 11. 1967 med för
37440: för lika viktiga och liknande arbets- ändamålet anvisade medel. Det i planen
37441: objekt som de, för vilka väg- och anvisade grusområdets Anhavaiskangas nr I
37442: vattenbyggnadsstyrelsen använder areal är ca 6.1 ha och volym ca 520 000
37443: det1" f-ms och grusområdets Anhavaiskangas nr
37444: II areal ca 3.0 ha och volym ca 320 000 f-ms.
37445: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Det av vägarbetet förutsatta behovet av
37446: anföra följande: grus från de ifrågavarande grusområdena
37447: I spörsmålet nämnda fa:ll, i vilka i väg- I och II är sammanlagt ca 50 000 f-ms, dvs.
37448: planer skulle ha intagits bestämmelse om endast en ringa del av totalmängden grus
37449: rätt att taga väghållningsämne från om- som kan erhållas från desSia områden. För
37450: råden, villka kommunerna reserverat tiH den del, som äges av Kuusankoski köping
37451: grusområden för lilmande ändamål, kan icke (ca 300 000 f -m3), är det planerade behovet
37452: anses vanliga. I spörsmålet nämnes endast av stenmaterial ca 11000 f-ms, vilket är
37453: ett fall. Då kommunernas eget grusbehov är endast ca 4 % av detta delområdes grus-
37454: vä1känt, har man i den genom väg- och mängd. Enligt utförda undersökningar kan
37455: vattenbyggnadsstyrelsens försorg genomförda från det område, som äges av Kuusankoski
37456: vägplaneringen i mån av möjlighet försökt köping delvis erhåUas till överbyggn,ads- och
37457: undvika av kommunerna reseverade om- beläggningsändamM dugligt stenmaterial.
37458: råden. Av tvingande skäl är man dock Man kommer att såvitt möjligt förs·öka
37459: ibland nödsakad att också inom kommuner- undvika grustäkt från det av kommunen
37460: nas områden reservera ställen, där väghåll- reserverade området genom att koncentrera
37461: ningsämue får tagas. Dylika tvingande skäl grusområdet Anhavaiskangas I.
37462: är närmast kostnadsfrågorna (långa trans- I spörsmålet har uppmärksamhet fästs vid
37463: portsträckor) samt de relativt höga kvalitets- att reserveringen i fråga ve:rlkställts, trots
37464: anspråk som måste ställas på väghållnings- att grus skulle kunna erhäUas inom s·amma
37465: ämne och ingalunda äganderättsförhållan- bys område från en privat jordägares och
37466: dena. Det i spörsmälet nämnda grusområdet även från ett storbolags grusområde och att
37467: i Lyöttilä by av Iitti kommun, som äges av det avsedda bolaget skulle ha meddelat att
37468: Kuusankoski köping, ingår i den av minis- det för ändamålet i fråga vore villigt att
37469: teriet för kommunikationsväsendet och all- avstå grus, och att dessa områden skulle
37470: 5
37471:
37472: ligga ännu närmare platsen för vägförbätt- huvudvägen nr 12 på sträckan Tillola-
37473: ringen än det grusområde som ägs av Koria på ovan nämnda grunder även tänkt
37474: köpingen. Med anledning härav har väg- och sig att i begränsad utsträckning taga väg-
37475: vattenbyggnadsstyrelsen meddelat, att åsen håHningsämne från Anhavaiskangas grus-
37476: mellan Maunuksela-Urajärvi-Tillola i sin område, varvid det av dessa planer för-
37477: helhet undersökts genom distriktskontorets i utsatta behovet av stenmaterial från det
37478: Kymmene distriJrt försorg och att undersök- område som äges av Kuusankoski köping,
37479: ningarna visat, att områdets jordmaterial skulle komma att omfatta ytterligare ca
37480: i allmänhtet är alltför finkornigt. Med det i 21000 f-ms.
37481: spörsmålet nämnda storbolaget torde avses Med anledning <av vad ovan sagts kan det
37482: A Ahlström Oy. Dett<a b01lags grusområden konstateras, att de verkstäillda åtgärderna i
37483: ligger en knapp halvkilometer närmare än syfte att reservera rätt tili väghållnings-
37484: Anhavaiskangas grusområden, och dessa om- ämne från visst område, grundar sig på
37485: råden har tidigare kommit tili användning undersökta fakta och att man särskilt för-
37486: för väghå1lningsändamål. Det har konsta- sölkt undvika att för sagda ändamål använda
37487: terats, att tili vägöverbyggnad dugligt områden, ut<anför lkommunernas egna
37488: materia! icke längre kan ,erhållas från dess<a gränser. I detta sammanhang kan ytterligare
37489: områden. Vad beträffar det i spörsmål,et nämnas, att det framförts påståenden om
37490: nämnda grusområde som tinhör en privat att privata personer och t.o.m. kommuner
37491: jordägare har det konstaterats, att materialet ibland skyndat sig att för sina egna ändamål
37492: i allmänhet är alltför finkornigt. reservera områden, vilka på väg- och vatten-
37493: Det må nämnas, att man i samb<and med byggnadsverkets försorg är färdigt under-
37494: de anhängiga planerna på förbättring av sökta.
37495: Helsingfors den 23 november 1967.
37496:
37497: Minister för kommunikationsvä:rendet och allmänna arbetena Leo Suonpää.
37498: Kirj. ksm. N:o 144.
37499:
37500:
37501:
37502:
37503: Daskivi ym.: Devalvointivuotokysymyksen selvittämisestä
37504: kokonaisuudessaan.
37505:
37506:
37507: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e U e.
37508:
37509: Suullisesti 31. 10. 1967 antamassaan vasta- tanut eräille !~yrityksille vai ei. Tämän
37510: uksessa allekirjoittanelell kansanedustaja Rai- selvittäminen vaatisi perusteellista tutkimista,
37511: mo Ilaskiven ym. kirjalliseen kysymykseen jota tiettävästi ei ole tehty eikä vastauksen
37512: n: o 141 ministeri Mauno Koivisto toteaa laatimiseen käytetyn lyhyen ajan kuluessa
37513: mm., että osastopäällikkö Olavi Väyrynen ei olisi ehditty fuhdäkään.
37514: sen mukaan, mitä ministeri Koivisto on selvi- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
37515: tystä saanut, olisi tietoinen yhdestäkään ta- tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
37516: pauksesta, jossa joku firma olisi saanut en- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37517: nakkotiedon devalvoinnin suorittamisesta ja nen vastattavaksi seuraavan kirjallisen ky-
37518: voinut sitä hyväkseen käyttää. Vastaus ei ole symyksen:
37519: vastaus kysymykseen. Se merkitsee ainoastaan
37520: osastopäällikkö Väyrysen haastattelulausun- Onko Hallitus riittävän perusteelli-
37521: non kumoamista sekä loppuosaltaan laajasa- sesti tutkinut kirjallisessa kysymyk-
37522: naista selvittelyä ministeri Koiviston lausun- sessä n:o 141 (1967 vp.) selostettua
37523: toj~n virheellisistä tulkinnoista sanomalehdis- ns. devalvointivuotokysymystä kokonai-
37524: tössä. Se ei anna selvitystä itse kysymyksen suudessaan, ja jos ei ole,
37525: n: o 141 ytimeen eli ongelmaan siitä, onko aikooko Hallitus selvityttää asian
37526: devalvointitietoja siitä päättämässä olleiden vai katsooko se, ettei kysymys ole tut-
37527: piirien tai muiden viranomaisten taholta vuo- kimisen arvoinen?
37528: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
37529:
37530: Raimo Ilaskivi. Esko J. Koppanen. Jouni .Apaj'alahti.
37531:
37532:
37533:
37534:
37535: E 687/67
37536: 2
37537:
37538:
37539:
37540:
37541: E d u s k u n n a n II e r r a P u h e m i e h e ll e.
37542:
37543: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- viranomaisten taholta vuotanut eräille liike-
37544: tissa mainitussa tarkoituksessa, on edustaja yrityksille vai ei". Tämä ydinasia oli jäänyt
37545: Ilaskivi ym. esittänyt valtioneuvoston asian- mainitsematta edellisessä kysymyksessä, mutta
37546: omaisen jäsen~n vastattavaksi seuraavan kir- nyt esitettynäkin se helpottaa asian selvittä-
37547: jallisen kysymyksen: mistä.
37548: Hallituksen tiedossa ei ole, .että kukaan de-
37549: "Onko Hallitus riittävän perusteelli- valvointipäätökBeen osallistuneista tai muista
37550: sesti tutkinut kirjallisessa kysymyk- viranomaisista, jotka ovat olleet toimenpi-
37551: sessä n:o 141 (1967 vp.) selostettua toostä tietoisia, olisi antllllut millekään liike-
37552: ns. devalvointivuotokysymystä kokonai- laitokselle siitä tietoja sinä aikana, kun toi-
37553: suudessaan, ja jos ei ok, menpidettä valmisteltiin ja käsiteltiin, eli
37554: aikooko Hallitus selvityttää asian siis sinä aikana jona toimenpide oli salassa
37555: vai katsooko se, ettei kysymys ole tut- pidettävä.
37556: kimisen arvoinen~" Koska hallituksella ei ole tällaisia tietoja,
37557: ei hallituksella ole ollut aihetta ryhtyä suo-
37558: K~ kysymyksessä tarkoitettu asia kuu- ritutta.maan tutkimuksia niin epämääräisesti
37559: luu toimialaani valtiovarainminist€rinä, saan muotoiltujen kysymysten pohjalta, jolta ed.
37560: vast<tJ.uksena siih·en kunnioittavasti esittää seu- Ilaskivi ym. ovat .esittänt->et. Koska on kuiten-
37561: raavan: kin syytä olettaa, että kysymysten esittäjillä
37562: Hallituksen tiedossa ei ole, mitä kyselyssä on sellaisia tietoja, joita hallituksella ·ei ole,
37563: tarkoitetaan ns. devalvaatiovuodolla. tulisi heidän saattaa ne myös joko hallituk-
37564: Kysymyksen perusteluissa ilmoitetaan, että sen tietoon tai niiden viranornaistrol käsitel-
37565: edellisen kysymyksen (kysymys n:o 141) täviksi, joiden virkatehtäviin tämän laatuis-
37566: ydin oli seuraava: "onko devalvointitietoja ten asioiden selvittely kuuluu.
37567: siitä päättämässä olleiden piirien tai muiden
37568: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
37569:
37570: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
37571: a
37572:
37573:
37574:
37575:
37576: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
37577:
37578: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vilka beslutet fattades eller från andra myn-
37579: anger har riksdagsman Ilaskivi m. fl. till ve- digheter läckt ut tili vissa affärsföretag eller
37580: derbörande medl'em av statsrådet för avgi- ej". Denna kärna i saken hade icke blivit
37581: vande av svar ställt följande skrif.tliga spörs- nämnd i det föregående spörsmålet, men då
37582: mål: den nu sålunda framställts så underlättar
37583: detta utredningen av salmn.
37584: "Har Regeringcn tillräckligt grund- Regeringen har sig icke bekant a;tt någon
37585: ligt undersölm den s.k. devalverings- av dem som tagit del i devalveringsbeslutet
37586: läckagefrågan för viiken redogjorts i eller någon annan myndighet, som haft kän-
37587: det skriftliga spörsmålet nr 141 (1967 nedom om saken, skulle ha givit uppgifter
37588: rd.) i hela dess vidd, och om så iclre om devalveringen tili något affärsföretag me-
37589: är fallet, dan åtgärden förbereddes och behandlades)
37590: har Regeringen för avsikt att låta eller alltså under den tjd under viiken åt-
37591: utreda saken eller anser den, att frå- gärden slrulle hållas hemlig.
37592: gan icke är värd att undersökas?" Då Regeringen icke är i besittning av så-
37593: dana uppgifter, har Regeringen icke ansett
37594: Enär det ifrågavarande ärendet hör till skäl föreligga att låta vidtaga undersökningar
37595: mitt förvaltningsområdet som finansminis1Jer, på basen av så vagt preciserade spörsmål,
37596: ber jag att såsom svar vördsamt få anföra som riksdagsman Ilaskivi m. fl. framställt.
37597: följande: Då det emellertid är skäl att antaga, att
37598: Regeringen har sig icke bekant vad som i spörsmålsställarna är i hesittning av sådana
37599: spörsmålet avses med det s.k. devalverings- uppgifter, som Regeringen ickc förfogar över,
37600: läckaget. borde de även antingen bringa dessa tili Re-
37601: I motiveringen för spörsmålet meddelas, geringens kännedom 'eUer få dem behandlade
37602: att kärnan i det föregående spörsmålet av myndigheter, vilkas tjänsteåligganden om-
37603: (spörsmål nr 141) var följande: "har upp- fattar utredning av ärenden av detta slag.
37604: gifter om devalveringen från de kretsar inom
37605: Helsingfors den 1 november 1967.
37606:
37607: Finansminister Mauno Koivisto.
37608: Kirj. ksm. N:o 145.
37609:
37610:
37611:
37612: Rihtniemi ym. : Puolueettomuuspolitiikkaamme koskevasta
37613: ministeri Suonpään lausunnosta.
37614:
37615:
37616: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
37617:
37618: Kulkulaitosministeri Leo Suonpää on Ilta- Selvitellessään Vaasa,ssa 6. 1. 1967 pitämäs-
37619: Sanomissa 28. 10. 1967 julkaistuEsa haastat- sään puheessa maamme tähänastista virallis-
37620: telulausunnossaan esittänyt, että "Suomen ta ulkopoliittista linjaa, presidentti Urho
37621: puolueettomuus ei ole puolueettomuutta sa- Kekkonen mainiJtsi puolueettomuutta ol,evan
37622: nan varsinaisessa mie}essä". Tätä lausumaa "yhtä monta lajia kuin on puolueettomia
37623: hän on perustellut huomauttamalla, että Suo- valtioita". He.lsingin yliopiston kansainväli-
37624: men puoleettomuu:s ei ole "sellaista puolueet- ·sen oikeuden j.a vahiosääntöoikeu:den pDofes-
37625: tomuutta kuin eräi8sä Euroopan maissa nou- sori Erik Castren totesi puolestaan Helsingin
37626: datetaan". Edelleen ministeri Suonpää on Sanomissa 6. 12. 1966 julkaistussa kirjoituk-
37627: esittänyt mielipiteen, että Suomi voi pysyä sessaan rauhanaikaisen puolueettomuuden
37628: puolueettomana vain rauhan aikana. Tämä- tarkoittavan val:tiosta puhuen sitä, "että V·ail-
37629: hän merkitsisi sitä, että mahdollisen sodan tio ulkomaisissa, lähinnä poliittisissa, suhteis-
37630: syttyessä Suomi olisi siinä välittömästi mu- saan kohtelee samalla tavoin kaikkia muita
37631: kana. Ministeri Suonpään esittämää ulkopo- valtioita suosimaita tai vahingoittamatta ke-
37632: liittista ohjelmaa täydentää hänen lausunton- tään ttaikka myöntämättä yksipuolisesti jol-
37633: sa, jossa hän asettuu kaiL'1attamaan mielen- lekin poliittisia etuja tai aiheuttamatta toi-
37634: osoituksia läntistä suurvaltaa vastaan sekä sille poliittisia vaikeuksia taikka tappioita,
37635: hänen väit;tämänsä, että Suomen tulisi teke- minkä lisäksi puolueettomuusasenteen omak-
37636: miensä sopimusten y}eisen hengen mukaisesti suneen valtion olisi pysytelit.ävä erillään tois-
37637: luovuttaa mahdollisesti rakennettavan ydi:n- ten valtioiden eturistiriidoista, kuten eräis-
37638: voimalaitoksen sivutuotteena syntyvä pluto- sä - Suomeakin koskevissa - sopimuksis-
37639: nium yhden ydinvallan sotilasstrategisiin sa sanotaan, varsinkin niissä tapa,uksissa,
37640: tarkoituksiin. jolloin sen omat tärkeät edut ·eivät ole sa-
37641: Ministeri Suonpään es~tys poikkeaa ol<m- malla kysymyksessä. Mutta puolueettomassa
37642: na.isilta osiltaan ulkopoliittisen johtomme ta- suhtautumisessakin on monta eri muotoa".
37643: holta viime vuosina annetuista lausunnoista Se, että Suomen edustama puolueettomuus-
37644: ja niissä määritetystä Suomen virallis1esta politiikka ei ole kop~o jonkun muun Euroo-
37645: ulkopoliittisesta linjasta. Todettakoon mm., pan maan puolueettomuuspolitiikasta, ei siis
37646: että valtiojohtomme taholta ei ole milloin- presidentti Kekkosen ja professori Castrenin
37647: kaan aikaisemmin pantu kyseenalaiseksi puo- mukaan suinkaan oikeuta asettamaan puo-
37648: lueettomuuspolitiikkamme puolueettomuus- lueettomuuspolitiikkamme olemassaoloa ja oi-
37649: luonnetta, vaan sitä on päinvastoin määrätie- keutusta kyseenalaiseksi, niin kuin ministeri
37650: toisesti korostettu ja sille on sruatu sekä Neu- Suonpää on t,ehnyt. Todettakoon myös, että
37651: vostoliiton että lännen suurten valtioiden presidentti Paasikivi ;s:anoi yya-sopimuksen
37652: tunnustus. NeuV'ostoliiton tässä kysymykses- a:llekirjoittamisen jälkeen pitämässään pu-
37653: sä edustama kanta on ilmaistu jo Suomen ja heessa: "Suomella täytyy katsoa olevan peri-
37654: Neuvostoliiton välillä v. 1948 solmittua ys- aatteellinen oikeus pysyä puolueettomana
37655: tävyys-, yhteistyö- ja avunautosopimusta laa- muiden valt~oiden välisen sodan aikana."
37656: dittaessa. Sopimuksen johdannossa on nimit- Samoin on virheellinen myös ministeri
37657: täin otettu huomioon Suomen pyrkimys py- Suonpään käsi:tys, jonka mukaan ystävyys-,
37658: syttäytyä suurvaltojen välisten eturistiriito- yhteistyö- ja avuna.ntosopimus veisi pohjan
37659: jen ulkopuolella, so. Suomen halu noudattaa puolueettomuuspolitiikaltamme sen vuoksi,
37660: puolueettomuuspolitiikkaa. että sopimus ti·ety~ssä tilanteissa tekee mah-
37661: E 825/67
37662: 2
37663:
37664: dolliseksi sotilaallisen yhteistyön Neuvosto- denneet sopimuksen 1 artrklassa tarkoitetun
37665: liiton kanssa. Ensinnäkin on huomattava, ku- sotilaallisen hyökkäyksen uhkan olevan ole-
37666: ten mm. pres1dentti Kekkonen on korosta- massa, ne tulevat ryhtymään keskenään neu-
37667: nut, että "Suomi on sitoutunut puolustamaan votteluihin, joiden pohja määräytyy alle-
37668: alueensa koskemattomuutta omien rajojensa kirjoitetulla sopimuksella. Kun sopimus pe-
37669: sisäpuolella, minkä s·e tietenkin tekee joka rustuu sopimuspuolten suvereenisen tasa-
37670: ttapauksessa, ilman sopimust.akin". Toiseksi arvoisuuden tunnustamiseen kaikissa sopi-
37671: on muistettava, ja tämänkin ministeri Suon- muksen tarkoittamissa suhteissa, on selvää,
37672: pää kokonaan sivuuttaa, että sopimus kytkee •että mitä erityisesti tulee sodanaikaisen so-
37673: Neuvostoliiton mahdollisen avunannon tar- tilaallisen yhteistoiminnan mahdollisesti edel-
37674: peeseen, jonka vaatimasta avusta sopimus- lyttämiin valmisteluihin Suomessa, nama
37675: puolet keskenään sopivat. Sopimuksen toises- suorittaa Suomen valtiovalta, sekä että suo-
37676: sa artiklassa edellytettyjen neuvottelujen läh- malaiset puolustusvoimat rtulevat toimimaan
37677: tökohtana o.n, edelleen presidentti Kekkosen kaikissa tapauksissa omassa maassaan omina
37678: lausunnon mukaan, se, "että molemmat osa;.. joukko-{)sastoinaan ja muodostelminaan oman
37679: puolet toteavat hyökkäysuhkan o1elllilSSa- johtonsa ja päällystönsä alaisena." Perustus-
37680: olon". lakivaliokunta puolestaan toteaa ulkoasiain-
37681: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta lausui valiokunnalle samasta hallituksen esityksestä
37682: v. 1948 laatimassaan mietinnössä (N :o 20/ antamassaan lausunnossa mm.: "Tämän
37683: 1947), joka käsitteli hallituksen esitystä so- avun ·antaminen Neuvostoliilton puolelta tai
37684: pimukseksi ystävyydestä, yhteistyöstä ja sopimuspuolien välinen yhteistoiminta dellyt-
37685: keskinäisestä avunannosta Suomen ja Sosia- tää avun tarvetta. Sanottu tarve on todettava
37686: lististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä kummankin valtion taholta, ja tällöin on,
37687: mm. : "Asian aikaisemmissa vaiheissa on niinkuin yleensäkin sopimusta sovellettaessa,
37688: eduskunnan enemmistön muodostavien ryh- otettava muun muassa huomioon velvollisuus
37689: mien taholta korostettu sitä seikkaa, että sopimuksen vilpittömään ja tehokkaaseen
37690: Suomella sekä maantieteellisen asemansa täyttämiseen ja tomalta tietenkin sopimuk-
37691: vuoksi, ~ttä muista syistä voisi olla mahdol- sen johdannossa lausuttu Suomen pyrkimys
37692: lisuuksia suurvaltojen välisen selkkauksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen
37693: aikana jäädä sotilaallisten tapahtumien ulko- ulkopuolella."
37694: puolelle, minkä vuoksi sotilassopimuksen sol- Ministeri Suonpää ei siis ole vetänyt oikei-
37695: miamista ei ole pidetty tarpeellisena. Valio- ta johtopäätöksiä siitä, että Neuvostoliiton
37696: kunta toteaa tyydytyksellä, että sopimukses- avunauto Suomelle tulee sopimuksen mukaan
37697: sa on saanut vahvistuksen Suomen pyrkimys kysymykseen V'asta sen jälkeen, kun hyök-
37698: pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen käys Suomen aluetta vastaan tai Suomen
37699: ulkopuolella, mikä vastaa Suomen pyrkimys- alueen kautta Neuvostoliittoa vastaan on ta-
37700: tä säilyttää ja kehittää ystävällisiä suhteita pahtunut, ts. vasta sen jälkeen, kun Suomen
37701: kaikkiin maihin, sekä että allekirjoitetussa puolueettomuuspyrkimys, pyrkimys pysyttäy-
37702: sopimuksessa, vaikkakin se sisältää sotilaalli- tyä suurvaltaselkkauksen ulkopuolella on to-
37703: sia määräyksiä, on otettu huomioon Suomen siasiallisesti epäonnistunut, ja ma<a on joutu-
37704: neuvotteluv·altuuskunnan saamiensa ohjeiden nut sotatoimien piiriin. Tällaisessa tapauk-
37705: mukaan esittämät toivomukset, jotka perus- sessa on puolueettomuuspolitiikkaa harjoitta-
37706: tuvat Suomen erikoisasemaan. valle valtiolle yleisesti tunnustettu oikeus ot·-
37707: Sopimuksen 1 artiklassa julkilausutun pe- taa vastaa apua alueensa koskemattomuuden
37708: riaatteen mukaan on itsenäisen Suomen puolustamiseksi sieltä, mistä sitä on saata-
37709: luonnollisena velvollisuutena ensi sijassa itse vissa. Se, että Neuvostoliitto antaa sopimuk-
37710: puolustaa alueensa loukkaamattomuutta. So- sen e,dellyttämässä tilanteessa ja sopimuksen
37711: pimus edellyttää, että Neuvostoliitto tulee edellyttämällä tavalla Suomelle sotilaallista
37712: Saksan tai sen kanssa liitossa olevan valtion apua, joka tähtää hyökkääjän takaisin lyö-
37713: hyökätessä Suomen alueelle antamaan tar- miseen ja samalla Suomen puolueettomuus-
37714: peen vaatiessa Suomelle apua, jonka antami- aseman palauttamiseen, on myös täysin so-
37715: sen ajankohdasta j.a tavasta sopimuspuolet pusoinnussa Yhdistyneiden Kansakuntien pe-
37716: tulevat aikanaan yhteisesti päättämään. Sii- ruskirjan kanssa, jonka mukaan tehokkaat
37717: nä tapauksessa, että sopimuspuolet ovat to- yhteistoimenpiteet hyökkäystoimien tukah-
37718: 3
37719:
37720: duttamiseksi kuuluvat YK:n hyväksymiin tähän mennessä ole torjuttu ministeri Suon-
37721: päämääriin ja periaatteisiin. pään maamme virallisesta ulkopolitiikasta
37722: Ministeri Suonpään lausunto on myös sel- esittämää käsitystä, esitämme va~tiopäiväjär
37723: vassa ristiriidassa sen ohjelmajulistuksen jestyksen 37 § : n 1 momentin perusteella
37724: kanssa, jonka nykyinen hallitus nimittämi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
37725: sensä yhteydessä 27. 5. 1966 ·antoi. Hallitus- tavaksi seuraavan kysymyksen:
37726: ohjelmassa sanotaan mm.: "Maamme harjoit-
37727: taman puolueettomuuspolitiikan mukaisesti Onko Hallitus tietoinen siitä, •että
37728: toimien hallitus vaalii hyvien suhteiden ke- kulkulaitosministeri Leo Suonpää on
37729: hittämistä kaikkien kansojen kanssa ja siten eräälle sanomalehdelle antamassaan
37730: omalta osaltaan lujittaa kansojen välistä rau- haastattelussa esittänyt valtioneuvos-
37731: haa ja ystävyyttä." ton jäsenenä maamme ulkopolitiikas-
37732: Ministeri Suonpään esittämä lausunto si- ta käsityksen, joka poikkeaa Suomen
37733: sältää niin huomattavan poikkeaman Suomen tähän asti harjoittamasta virallisesta
37734: virallisesta ulkopolitiikasta, ettei se - var- ulkopolitiikasta ja vaLtiojohdon tahol-
37735: sinkin kun lausunnon antaja on hallitukses- ta esitetyistä maamme ulkopoliittista.
37736: sa istuva ministeri - voine olla aiheutta- linjaa määrittävistä lausunnoista sekä,
37737: matta vahinkoa maallemme ja ka,nsallisille joka myös on ristiriidassa hallituksen
37738: ·eduillemme. Puolueettomuuspolitiikan onnis- 27. 5. 1966 antaman ohjelmajulistuk-
37739: tuminen edellyttää, että ulkovallat luottavat sen kanssa, ja jos on,
37740: siihen. Ministeri Suonpään esiintyminen on mihin toimenpiteisiin Hallitus ·aikoo
37741: jo saattanut huomattavasti heikentää ulko- ryhtyä palauttaakseen ulkovaltojen
37742: poliittista linjaamme kohtaan tunnettua luot- taholta maamme puolueettomuuspoli-
37743: tamusta, mutta kenties tämä on ollut lausun- tiikkaa kohtaan tunnetun luottamuk-
37744: non antajan tarkoituskin. sen, joka on puolueettomuuspolitiik-
37745: Koska ao. valtioneuvoston jäsenen esitys kamme menestymisen edellytyksenä ja
37746: poikkeaa maamme virallisen ulkopolitiikan si- jota ministeri Suonpään lausunto on
37747: sältämistä periaatteista ja näitä periaatteita ollut omiaan kansallisia etujamme vaa-
37748: käsittelevistä vaLtiojohdon taholta esitetyistä rantavalla tavalla järkyttämään1
37749: lausunnoista ja koska hallituksen taholta ei
37750: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta. 1967.
37751:
37752: Juha Rihtniemi. P. R. Haarla.
37753: Erkki Huurtamo. N. Kosola.
37754: Jouni Apajalahti. Timo Mäki.
37755: Esko J. Koppanen. Pentti Sillantaus.
37756: Irma Hamara. Jaakko Kemppainen.
37757: Saar.a Fors;ius. Anna-Liisa Linkola.
37758: Ingvar S. Melin. Toivo Hietala.
37759: Alli Vaittinen. Miklro Asunta.
37760: Sakari Huima. Matti Raipal·a.
37761: Raimo Ilaskivi. Olavi Nikkilä.
37762: Victor Procope. P. Mäki-Hakola.
37763: Pekka Pesola. Erkki Hara.
37764: T. Junnila. Juuso Häikiö.
37765: T. I. Vartia. E. J. Paavola.
37766: 4
37767:
37768:
37769:
37770:
37771: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37772:
37773: Kansanedustaja Juha Ri!htniemi ym. ovat Hallitusmuotomme mukaan kuuluu viime
37774: esittäneet valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 kädessä Tasavallan Presidentin tehtäviin ja
37775: momentin nojalla Valtioneuvoston ruoianomai- päätäntävaltaan määrätä Suomen suhteista
37776: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- ulkovaltoihin eli siis ohjata maamme ulkopo-
37777: myksen: litiikka:a. On kuitenkin luonnollista, että
37778: myös valtioneuvosto joutuu ottamaan kantaJa
37779: "Onko Ha:llitus tietoinen siitä, että ulkopoliittisia ratkaisuja tehtäessä ja s~en
37780: kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- osaltaan vaikuttamaan ulkopol~tiikan muo-
37781: nisteri Leo Suonpää on eräälle sano- toutumiseen kokonaisuudessaan.
37782: malehdelle antamassaan haastattelussa Kun nykyinen hallitus muodostettiin, antoi
37783: esittänyt valtioneuvoston Jasenenä se ohjelmajulistuksen, jonka ulkn- ja kaup-
37784: maamme ulkopolitiikasta käsityksen, papoliittisessa osassa todetaan mm.:
37785: joka poikkeaa Suomen tähän asti har- "Maamme harjoittaman puolueettomuuspo-
37786: joittamasta virallisesta ulkopolitiikasta litiikan mukaisesti toimien hallitus vaalii hy-
37787: ja valtiojohdon taholta esitetyistä vien suhteiden kehittämistä kaikkien kanso-
37788: maamme ulkopoliittista linjaa määrit- jen kanssa ja siten omaJlta osaltaan lujittaa
37789: tävistä lausunnoista sekä, joka myös kansojen välistä rauhaa ja ystävyyttä."
37790: on ristiriidassa hallituksen 27. 5. 1966
37791: antaman ohJelmajulistuksen kanssa, ja Hallitus on luonnollisestikin kuluneen lä-
37792: jos on, hes puolitoista vuotta kestäneen toimintansa
37793: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo aikana joutunut ottama:an kantaa moniin ul-
37794: ryhtyä palauttaakseen ulkovaltojen ta- kopoliittisiin kysymyksiin. Kaikissa näissä
37795: holta maamme puolueettomuuspolitiik- ratkaisuissa hallitus j.a kaikki sen jäsenet
37796: kaa kohtaan tunnetun luottamuksen, ovat noudattaneet tiukasti edellä mainitun
37797: joka on puolueettomuuspolitiikkamme ohjelmajulistuksen linjaa. Hallitus on siis ul-
37798: menestymisen edellytyksenä ja jota kopoliittisessa toiminnassaan johdonmukai-
37799: ministeri Suonpään lausunto on ollut sesti noudattanut vakiintunutta puolueetto-
37800: omiaan kansallisia ·etujamme vaa.ran- muMpoBt.iikkaamme.
37801: tavalla tavalla järkyttämään~" Samoin on tapa:htunut valtioneuvoston ul-
37802: koasiainvaHokunnassa:, joka, kuten tunnettua,
37803: Vastauksena tähän kysymykseen esitän käsittelee kaikki ulkopoliittista merkitystä
37804: kunnio~ttavasti seuraavaa: omaavat kysymykset ennen kuin ne joutuvat
37805: Maamme noudaJttamr,a ullwpolitiikkaa vaLtioneuvoston ratkaistaviksi. Ulkoasiainva-
37806: luonnehditaan yleisesti ja täydellä syyllä liokunta, jonka jäsenenä myös ministeri
37807: puolueettomuuspolitiikaksi. Puolueettomuu- Suonpää on, on toiminut täysin yksimieli-
37808: temme ovat tunnustaneet sekä läntiset suur- sesti ja puolueettoman ulkopolitiikkamme lin-
37809: vallat että Neuvostoliitto. Puolueeton ulko- jaa noudattaen.
37810: politiikkamme käy ilmi tavan takaa ulkopo- Hallitus on tietoinen :siitä, että ministeri
37811: liittisen johtomme antamista virwllisista lau- Suonpää on eräälle sanomalehdelle antamas-
37812: sunnoista sekä kansainvälisissä järjestöissä, saan haasta;ttelussa esittänyt käsityksiä, jotka
37813: eritoten YK:.ssa, että bnateraalisten suhtei- eivät - ainakaan lehden julkaisemassa muo-
37814: den yhteyksissä, mm. virallisi·ssa kommuni- dossa - vastaa ulkopoliittisen johdon puo-
37815: keoissa. Maamme noudattaman puolueetto- lueettomuuskäsitteestä hyväksymää tulkintaa.
37816: man ulkopolitiikan virallisesta linjasta ·ei Tällaisen lausuman antaminen tai sen si-
37817: näin ollen liene epäselvyyttä. sältö ·ei kuitenkaan ollut ollut keskusteltava-
37818: 5
37819:
37820: na hallituksessa sen enempää kuin sen ulko- Hallitus haluaa tässä yhteydessä todeta li-
37821: a:siainvaliokunnassa:kaan, vaan sen sisältöä on säksi, että ministeri Suonpään haastattelun
37822: pidettävä yksinomaan ministeri Suonpään yhteydessä em. sanomalehdessä julkaistu kä-
37823: henkilökohtaisena käsityksenä lausuttuna aja- sitys ydinvoimaloiden toiminnan yhteydessä
37824: tuksena. Sitä ei näin ollen tul·e samaistaa tuotettavan plutoniumin mahdollisista käyt-
37825: hallituksen ajamaan ulkopolitiikkaan, joka tötarkoituksista ei vastaa hallituksen omak-
37826: on ja pysyy hallituksen 27.5.1966 antaman sumaa kantaa haikeavien aineiden kansain-
37827: ohjelmajulistuksen mukaisena. välisestä kaupankäyunista yleensäkään. Hal-
37828: Hallitus katsoo liSäksi, etJtä ratkaisevinta litus on johdonmukaisesti kannattanut näi-
37829: maamme puolueettomuuspolitiikkaa kohtaan den aineiden kaupan alistamista kaikissa vai-
37830: tunnettavassa luottamuksessa on sen oma vi- heissaan kansainvälisen atomienergi.ajärjes-
37831: rallinen kanta, joka ilmenee tavan takaa jul- tön valvontaan, kuten käytännössä onkin
37832: kaistavissa virallisissa lausunnoissa ja asia," kohdallamme tapahtunut. Meidän osaltamme
37833: kirjoissa, eikä suinkaan yksityishenkilöinä ei voi siis tulla kyseeseen se, että atomivoi-
37834: annetut mielipitec.t, jotka suullisissa haastat- malaitosten polttoaine tali: niiden tuottama
37835: teluissa lisäksi usein saattav.at saada epätäs- plutonium joutuisi asetarkoituksiin käytetttä,-
37836: mållisesti muotoillun asun. väksi.
37837: Helsingissä marraskuun 24 päivänä 1967.
37838:
37839:
37840: Pääministeri Rafael Paasio.
37841: 6
37842:
37843:
37844:
37845:
37846: Till Riksdagens Herr Talman.
37847:
37848: I det syfte 37 · § 1 mom. riksdagsol"dningen lands relationer till andra stater, dvs. att le-
37849: anger har riksdagsman Juha Rihtniemi m.fl. da vårt lands utrikespolitik. Det är dock na-
37850: till vederbörande medlem av stBJtsrådet för turlig!t, att även statsråde:t kommer att in-
37851: avgivande av svar ställt följande spörsmål: t-aga ståndpunkt vid :fiattande:t av utrikespo-
37852: litiska beslut och sålunda för sin del med-
37853: "Är Regeringen medveten om att verka till utformningen av utrikespolitiken
37854: kommunikationsminister Leo Suonpää i sin helhet.
37855: i en tidningsintervju i egenskap av När den nuvarande regeringe:n bildades,
37856: medlem av statsrådet givit uttryck för avgav den en programförklaring, i vars ut-
37857: en sådan uppfattning om vårt la:nds rikes- och handelspolitiska del kOillStateras
37858: utrikespolitik, som avviker från den bl.a.:
37859: officiella utrikespolitik Finland hit- "I överensstämmelse med vårlt lands
37860: tills bedrivit och från de från staJts- neutralitetspolitik omhuldall' regeringen ut-
37861: ledningens sida framställda uttalan- vec:klandet av goda relationer till 1alla folk
37862: den som anger vårt lands utrikespo- och befäster sålunda för sin del fred och
37863: litiska linje, och även står i strid med vänskap folke:n emellan."
37864: regeringens programförklaring 27. 5.
37865: 1966, och om så är fallet, Regeringen har giv·etvis under sin rrärma-
37866: till vilka åtgärder ärnar Regeringen re ett och ett halvt år långa verksamhet
37867: skrida för att återställa det förtroen- kommit att frutta ståndpunkt till många ut-
37868: de u:tländska makter hyst för vårt rikespolitiska frågor. I alla dessa avgöranden
37869: 1ands neutmlitetspolitik, vilket är en har regeringen och dess 1samtliga medlem-
37870: förutsättning för vår neutralitetspo- mar noggrant följt den i ovannämnda prog-
37871: litiks framgång, och som minister ramförklaring nämnda linjen. Regeringen
37872: Suonpääs utlåtande varit ägnat att 'har således konsekvent i sin utrikespolitiska
37873: rubba på ett sätt som äventyrar våra verksamhet följt vår vedertagna neutralitets-
37874: nationella intressen~" politik.
37875: Detsamma är fallet i staltsrådets utskott
37876: Såsom svar på detta spörsmål får jag f()r utrikesärendena, vilket som känt behand-
37877: vördsamt anföra följande: lar alla frågor av utrikespolitisk betydelse
37878: Den utrikespolitik som vårt 1a;nd följt ka- innan de avgörs i statsrådet. Utrikesuskottet,
37879: rakteriseras allmänt och med allt skäl så- där även minister Suonpää är medlem, har
37880: som neutralitetspolitik. Vår neutralitet har varit fullt enhälligt och i'ölj:t vår neutmla
37881: erkänts av både de västliga stormakterna utrikespolitiska linje.
37882: och Sovjetunionen. Vår neutrala utrikespoli- Regeringe:n är medveten om att minister
37883: tik framgår gång på gång av officiella Suonpää i en intervju för en :tidning fram-
37884: uttalanden 1av vår utrikespolitiska ledning fört åsikter vilkru icke - åtminstone icke i
37885: både i internationella organisationer, speciellt den i'orm som tidningen givit dem - mot-
37886: FN, och i samband med bilaterala relationer, svarar den av den utrikespolitiska ledningen
37887: bl.a. officiella kommunikeer. Någon okla;r- godkända 1tollmingen av neutralitetsbe-
37888: het om den officiella linjen för vårt lands greppet. Avgivande av ett sådant uttalande
37889: utrikespolitik torde sålunda icke råda,. eller dess innehåll diskuterades dock icke
37890: Enligt vår regeringsform hör delt: i sista vare f>-ig i regeringen eller dess utrikesut-
37891: hand till Republikens Presidents åligganden skott,, ut;a;n innehållet måste ,anses enbart
37892: och beslutanderätt att bestämma om Fin- som en av minister Suonpää såsom hans per-
37893: 7
37894:
37895: sonliga upp:fattning u1Jt:alad tanke. Den bör intervjun med minister Suonpää i pressen
37896: sålunda icke identi:fieras med den av rege- o:f:fentliggjorda uppfattningen om eventuell
37897: ringen bedrivna utrikespolitiken, som är och använd'ning av plutonium som produooras i
37898: förblir sådan den deklareras i regeringens samband med kärnkraftverkens verksamhet
37899: program:förklaring av 27. 5. 1966. icke heller i övrigt motsvarar den av rege-
37900: Regeringen anser vidare, att det mest av- ringen om:fattade ståndpunkten i fråga om
37901: görande i fråga om det :förtroende, som hyses den internationella handeln med spjälkbara
37902: för vårt lands neutralitetspolitik, är des.s ämnen. Regeringen har konsekvent stött upp-
37903: egen o:f:ficiella ståndpunkt, som framgår av fattningen att handeln med dessa ämnen i
37904: de återkommande officiella ulttalanden och alla skeden underställes internationella atom-
37905: handlingar som o:ffentliggörs, och ingalunda ·enellgiorgani:sationens kontroll, såsom även
37906: av pl'iv.a:tpersoner :fram:förda åsikter, vilka har skett i praktiken för vårt vidkommande.
37907: vid muntliga intervjuer dessutom oha k:an För vår del kan det alltså icke komma i frå-
37908: återges inexakt. ga, att bränsle för atomkraftverken, eller av
37909: Regeringen önskar i dettm sammanhang ;yt- dem producerad plutonium skulle lromma att
37910: terligare konstrutera, att den i anslutning till användaas för vapenändamål.
37911: Helsingfors den 24 november 1967.
37912:
37913:
37914: Statsminister Rafael Paasio.
37915: 1
37916:
37917:
37918: 1
37919:
37920:
37921:
37922:
37923: 1
37924:
37925:
37926: 1
37927: Kirj. ksm. N:o 146.
37928:
37929:
37930:
37931: Sinisalo ym.: Raskaissa ja terveydelle vaarallisissa. työolo-
37932: suhteissa työskentelevien eläkeikärajan alentamisesta.
37933:
37934:
37935: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
37936:
37937: Us:eil:la työa!loilla OiJ1 voitu .todeta ;työn voi- dettävissä eräistä muista tuotantolaitoksista,
37938: maperäistämisestä johtuva työn:tclrijöidi:m fyy- osoittavat, että Olisi ryhdyttävä kiireellisiin
37939: siliiste:n ja h~n:kilsten rasitusten huomattava toimenpiteisiin raskaissa ja terveydelle vaa-
37940: lisääntyminen. Tästä aiheutuu erikoisen suu- rrullisissa töissä työskentelevien työntekijäin
37941: ria vaaroja tmm. siksi, että useillakaan työ- työolosuhteiden parantamiseksi. Samalla oo
37942: aloilla ei .työpaikkojen terveydelliset olosuh- kiinnitetiävä kiireehlistä huomiota siihen, !että
37943: teet ole kehittynoot si·tlen kuin tehostettu työ- vanhuuseläkeikärajaa olisi alennetiava, koska
37944: vauhti ja lisääntynoot työponnistukset edel- on aivan ilmeistä, että 65 vuoden ikäraja ei
37945: dyttäisivät. ole sopusoinnussa useilla työaloilla työstä ai-
37946: Edellämainitut tekijät aihieuttavat, että yhä heutuvien fyysillistoo ja henkisten rasittei-
37947: useanrma.t työntekijät joutuvat siirtymään den kanssa. Yleisen eläkeiän ai1entamisen val-
37948: ansiotyöstä työkyvyttömyys- ja sairaseläk- mistelun muodostuessa ehkä a.ilkaa vi·eviiksi
37949: keelle huomattavasti ai•kaisemmin mitä lain- olisi aivan viipymättä ryhdyttävä toimenpi-
37950: mukainen vanhuuseläkeikäraja edellyttää. teisiin raskaassa ja terveydelle vaarallisissa
37951: Imatran Metallityöväen ammattiosasron toi- töissä työskentel-evien eläkeiän aJentamiseksi.
37952: mesta on selvitetty Imatran rautatehtaalla Edellämainitut perusteet osoittanevat, että
37953: suoritetun tarkistuksen tuloksia m..m. eri m.m. rauta- ja terästehtaissa työskentelevien
37954: edusktmtaryhmien tietoon. Niistä :hlmenee, että työntekijäin osalta toimenpiteet olisivat erit-
37955: vuoden 1963 alusta kuluvan vuoden kol- täin kiireellisiä.
37956: mannen neljänneksen loppuun on po. teh- Asian kii:ooellisyyJS saattaisi edellyttää eri-
37957: taalla 171 .työntekijää joutunut siirtymään koiskomitean asettamista siten, että se ly-
37958: työkyvyttömyys- ja sairaseläkkeelle ja vain hY'essä määräajassa tekisi ehdotuksensa po.
37959: 52 työntekijää voinut jatkaa työtään 65 vuo- uudistusten toteuttamisesta. Eläkeikäuudis-
37960: oon eläkeikään asti ja saavuttaa vanhuus- tukset olisi suoritettava luonnollisesti siten,
37961: elwk:keen turvaamat edut. Esimerk1ksi 1963 että eläkeperusteissa tapahtuisi sellaisia muu-
37962: on työkyvyttömyys- ja sairaseläkkeelle siir- .toksia, ettei eläkkeiden rahallinen arvo eläke-
37963: tyneitä ollut 20 ja vanhuuseläkkeelLe siirty- iän alentamisen johdosta vähentyisi.
37964: neitä vain 1. Vastaavat luvut tämän jälkei- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
37965: siltä vuosilta ovat olleet seuraavat: 1964 45 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
37966: - 5, 1965 19 - 12, 1966 35 - 16 ja kulu- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
37967: van vuoden kolmen ensimmäisen vuosi- seuraavan kysymyksen:
37968: neljänneksen aikana työkyvyttömyyseläk-
37969: keelle siirtyneitä 52 ja vanhuuseläkeiän saa- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
37970: vuttaneita 18. Tutkimusaikana •työkyvyttö- aikoo ryhtyä raskaissa ja terveydelle
37971: kyvyttömyys- ja sairaseläkkeelle siirtyneiden vaarallisissa työolosuhteissa työskente-
37972: keskimääräinen ikä on ollut 57 vuotta. ·levien, kuten esim. rauta- ja terästeh-
37973: Edellämainitut esimerkit, joiden kaltaisia taiden työntekijäin, ,eläkeikärajan alen-
37974: ja ilmeisesti vielä hälyttävämpiäkin on löy- tamiseksi?
37975: Hclsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
37976:
37977: T.aisto SiniiSa[o. Aleksi Kiviaho.
37978: Pauli Puhakka. Martti Linna.
37979: Rainer Virtanen.
37980: E 860/67
37981: 2
37982:
37983:
37984:
37985:
37986: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
37987:
37988: V a1tiopäiväjärjestykJSen 37 §: n 1 momen- luttavait työkykyä. Eläkeiän .. porrastamisen
37989: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herm suhteen voidaan todeta, että asia on ajan-
37990: Puhemies, olette kirjeellä:r;w.e 1 päivältä mar- kohtain~n sekä Suomessa että ulkomailla.
37991: raskuuta 1967 n:o 1030 lähettäny·t valtioneu- Kansaneläkelaitoksessa toimiva sosiaalitur-
37992: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi van tutkimuslaitos on Kansainvälisen Sosiaali-
37993: Kall!Sanedustaja Taisto Sinisalon ym. ;tekemän turvajärjestön, ISSA: n, asettaman tutkimus-
37994: aeuraavan sisältöi.sen kysymyks-en: ryhmän jäsenenä su,osittanut eläkeikäkysy-
37995: mY'ksen selvittämiseksi kansainvälistä tutki-
37996: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallilittus musta, jolla pyrittäisiin selvittämään eläkeiän
37997: aikoo ryhtyä raska:issa ja terveydelle ammattialoittaisen porrastami.sen pääperiaat-
37998: vaarallisissa työolosuhteissa työskente- teita mainitun järjestön eri jäsenmaissa. Li~
37999: levi·en, kuten esim. rauta- ja terästeh- säksi kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tut-
38000: taiden työntekijäin, elålkleiikärajan alw- kimuslaitos on suorittanut koko maata käsit-
38001: tamiseksH" tävän väestön sairastavuutta ja lääkintäpal-
38002: velUJSten käyttöä selvittävän tutkimuksen,
38003: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jonka aineistosta 45-64 vuotiaat miehet on
38004: taen seuraavaa: otettu ,erityisanalyysiin sairastavuuden am-
38005: Yleinen eiäkeikä vaihtelee huomattavasti mattialoittaisten erojen selvittämiseksi. Eläke-
38006: ,eri maissa. EJ.äkeiän vaihtelusta voidaan to- turvakeskuksessa taasen suoritetaan parhail-
38007: deta, .että se on alhaisin ·eteläisissä ja kor- laan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen
38008: kein pohjoisissa maissa. Meillä yleinen eläike- kanssa laajaa tutkimusta, jonka tarkoituksena
38009: ikä on 65 vuotta, jota noudatetaan myös on .selvittää ~eri ammateissa esiintyviä rasit-
38010: useissa Keski-Euroopan maissa, ja se on al- ;tavuustekijöitä .tarkoituksenmukaisen eläk0-
38011: haisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Eläke- iän määrittelyä silmällä pitäen.
38012: iällä on huomioon ottaen sen, että eläke- Huomattava lisäksi· on, että meillä työnte-
38013: turvan kustannukset kasvavat huomattavasti ikijäin eläkelaki jättää jo nykyisin työnanta~
38014: eiäkeikää alennettaessa ja pienenevät vastaa- jalle mahdollisuuden järjestää työntekijöit-
38015: vasti sitä korotettaessa, erittäin suuri mer- tensä eläketurva laissa säädetyistä vähimmäis-
38016: kitys sosiaalivakuutusjärjestelmässä. Lisäksi ehdoista poiketen niin, e~ttä kullakin alalla
38017: rulhainen telåkeikä mahdollistaa työttömyys- vallitsevat erityiset tarpeet tulevat huomioon
38018: aikana työpaikkojen vapautumisen nuorille otetuiksi. Tämän johdosta voidaan eläkeikä
38019: ikäluokille. Korkea eläkeikä sen sijaan on, määrätä 65 vuotta alhaisemmaksi. Eräät työn-
38020: milloin vallitsee työtilaisuuksien ylitarjon- antajat ovatkin näin .menetelleet ja työ-
38021: 'taa, kansantaloudellisesti ·edullinen. Kun ylei- markkinajärjestöjen välisillä sopimuksilla
38022: sen eläkeiän alentaminen lisää tuntuvasti kus- voidaan ilmeisesti ,tässä suhteessa päästä
38023: tannuksia ja sen muuttaminen on muutoinkin eteenpäin.
38024: monitahoinen asia, ei tällä hetkeHä näytä ole- Kun .tähänastiset tutkimukset antavat ai-
38025: van riittäviä mahdollisuuksia sen alentami- noastaan viitteitä e:läikeiän porrastamistar-
38026: seen. peesta, on todettava, ettei vielä ole käytettä-
38027: Sen sijaan eläkeiän porrastamiseen siten, vissä tietoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden
38028: €ittä se joissakin ammateissa olisi yleistä elä- elälwiän ammattialoittaista alentamista kos-
38029: keikää alhaisempi, on ilmeisesti olemassa pe- kevan kY'symyksen perusteelliseen arviointiin.
38030: rusteita. Tämä koskee varsinkin niitä ammat- Tämän vuoksi voidaan mahdollisia lainsää-
38031: teja, jotka poikkeuksellisen voimakkaasti ku- dännön muutoksia ja muita järjestelyjä kos-
38032: 3
38033:
38034: lreva asia ottaa lähemmin harkittavaksi sen erilmiskomitean asettamisella ilmeisestikään
38035: jälkeen, kun vireillä ja alkamassa olevat tut- edistettäisi asiaa. Sosiaaliministeriössä, jossa
38036: kimukset on saatu loppuun. eläkeikää koskeva asia myös on ollut käsi-
38037: Ku:n eläkeiän ammattialoittaista alentamista ·teltävänä, otetaan asia edellä .tarkoitetun tut-
38038: kOISlreva asia jo on sekä kansaneläkelaitoksessa kimustyön valmistuttua perustecllisen har-
38039: että eläiketurvakeskuksessa tutkimustyön koh- kinnan alaiseksi.
38040: teena, ei kysymyksen perusteluissa •esitetyn
38041: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1967.
38042:
38043: Sosiaaliministeri Matti Koivune,n.
38044: 4
38045:
38046:
38047:
38048:
38049: T i 11 R 'i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
38050:
38051: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lägre än den al'lmänna p·ensionsåldern. Detta
38052: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- berör i synnerhet sådana yrken, vilka i
38053: v:else av den 1 november 1967 nr 1030 tili exceptionellt hög grad sliter på arbetsförmå-
38054: vederbörande medlem av statsrådet för av- gan. Angäende gradering av pensionsåldern
38055: givande av svar översänt följande av riks- ikan man konstatera, att saken är aktuell såväl
38056: dagsman Taisto Sinisalo m.fl. undertecknade i Finland som i utlandet. Institutet för
38057: spörs.:mål: social trygghet, som är verksamt inom foJ.k-
38058: pensionsanstahen, har såsom med!lem i e.n av
38059: "Vilka ätgärder ämnar RJegeringen Internationella Socialskyddsorganisationen
38060: vidtaga för sänkande av pensionsål- ISSA rtillsatt forskningsgrupp för utredning
38061: dersgränsen för dem SOIIll arbetar av pe:rusionsåldersfrågan utfört internationellt
38062: under tunga och häLsovådliga arbets- forsikningsarbete, genom vilket man skulle
38063: förhållanden, såsom rt.ex. arbetarna i sträva tilJ. att utreda huvudprinciperna för
38064: järn- och stålverk~" gmdering av pensionsåldern enligt yrkesom-
38065: råden i den nämnda organisationens olika
38066: Säsom svar på spörsmålet får jag vörd- medlemsländer. Folkpensionsanstaltens insti-
38067: samt anföra följande: tut för social trygghet har dessutom verk-
38068: Den allmänna pensionsåldern varierar av- ställt en hela J,andet omfattande undersök-
38069: sevärt i olika länder. Ifråga om olikheterna ning för utredning av befolkningens disposi-
38070: i pensionsåldern kan man ko:nsta:tera, att den tion för sjukdom och användning av medi-
38071: är lägst i sydliga och högst i nordliga länder. cinaltjänster. Av undersökningsmaterialet
38072: Hos oss är den a1lmänna pensionsåldern 65 har mä:nnen i 45-64 års ålder underställts
38073: år, vilk:en åilder äv;en rtillämpas i många sp·ecialanalys för utredande av skiUnaderna
38074: länder i mellersta Europa, och den är lägre i dispositionen för sjukdomar inom olika
38075: än pensionsåldern i de övriga nordiska län- yrkeoområden. Inom pensionsskyddscentralen
38076: derna. Pensio:rusåldern är av mycket stor be- åter verkstäJles som bäst i samarbete med
38077: tyde:lse i socialförsä:kringssystemet med be- arbetsmarknadsorganisationerna e.n omfat-
38078: aktande av, att kostnaderna för pensions- tande undersökning, som har till syfte att
38079: skyddet stiger avsevärt, om pensionsåldern med tanke på ändamålsenligt beställ1lllande
38080: sänkes, och sjunker i motsvarande grad, om av pensionsåldern utreda de fakto:ver, vilka
38081: den höj·es. Dessutom möjliggör e.n låg pen- invel'kar på den .a;nsträngning arbetstagare:n
38082: sionsålder under arbetslöshetstider frigörelse i o:lika yrken utsiilttes för.
38083: av arbetsplatser för de unga årsklasserna. En Det bör där.till beaktas, att lagen om
38084: hög pensionsålder däremot är i tider, då pension för .arbetstagare hos oss redan nu
38085: överbud på arbetstillfällen råder, ur national- lämnar arbetsgivaren möjlighet att ordna
38086: eko.nomisk synvinlrel förmånlig. Då e.n sänk- sina arbetstagares pensionsskydd på ett från
38087: ning av den allmänna pensionsåldern betyd- de i lagen stadgade minimivillkoren avvi-
38088: ligt ökar kostnaderna och då en ändring av ikande sätt sålunda, att de särskilda behoven
38089: den även eljest är e.n fråga med många as- inom varje område blir beaktade. Med an-
38090: pekter, synes .tillräckliga möjligheter för en :l·edning härav ikan pensionsåldern bestämmas
38091: sänkning av den för närvarande icke före- .till [ägre än 65 år. Vissa arbetsgivare har
38092: ligga. ookså förfarit på detta sätt, och ge:nom
38093: Dävemot förefinns uppenbarligen skäl som avtal arbetsmarknadsorganisationerna emellan
38094: talar för en gradering av pensionsåldern ikan man i detta hänsee.nde uppenbarligen
38095: slliunda, att den i vissa yrlren sku1le vara komma framåt.
38096: 5
38097:
38098: Då gwom de hi1Jtills utiörda undemök- Då årendet angående sänlrning av pensions-
38099: lllingarna endast erhållits antydanden 01m be- åldern enligt yrkesområde:n redan utgör ett
38100: hovet för gradering av pensionsåldern, bör undersökningsobjekt såväl i folkpensions-
38101: det tkonstateras, att man tiJls vidare icke har anstalten som i pensionsskyddscentralen,
38102: ti1l förfogande uppgifter, viilika skulle er- skulle tiJJsättandet av den i m01tiveringen
38103: bjuda möjlighet tili en ingående bedömning för spörsmålet fö:reslagna specia:Lkommitten
38104: av frågan om. sä;nkning av pensionsåldern uppenbarligen icke främja saken. I socialmi-
38105: enligt yrkesområdena. Fördenskull lkan frå- nisteriet, där ärendet angående pensiOIDSå;l-
38106: gan om eventuella ändringar i lagstiftningen dern även varit under behandling, tkommer
38107: och andra :regleringar upptas tili närmare ä:rendet, sedan det ovan avsedda undersök-
38108: behand:ling först e.fter det att de anhängiga ningsarbetet blivit slutfört, att upptas tili
38109: och planerade undersökningarna blivit slut- ingående prövning.
38110: förda.
38111: Helsingfors den 1 december 1967.
38112:
38113: Socialministar Matti Koivunen.
38114:
38115:
38116:
38117:
38118: E 860/67
38119: Skriftl. spm. N:o 147.
38120:
38121:
38122:
38123:
38124: Teir: Om fortsättande av byggnadsarbetena på landsvägen
38125: V asar-Närpes.
38126:
38127:
38128: Tili Riksdagens Herr Talman.
38129:
38130: Under flere års tid har landvägen Vasa- _ ter flytta den tilihaka då sysselsättningen
38131: Korsnäs-Närpes varit under byggnad och kräver det. Man kan ju inte under nuvarande
38132: arbetJena har framskridit med god fart ända förhållanden vänta, att arbetsobjekten skall
38133: tills senaste vår då de avbröts. Av hela väg- minska. Denna åtgärd fördyrar dessutom
38134: projektet återstår endast 9 kilometer mellan statens utgifter.
38135: Norrnäs och Kalax byar i Närpes kommun. Då inte alla arbetslösa kan placeras på
38136: Ritningarna och kostnadsförslaget för den Kauhajoki-Kaskö vägbygget är förbitt-
38137: sista ·etappen har varit klara och kostnaderna ringen stor då vägbygget i Norrnäs avstan-
38138: för densamma uppgår till 1180 000 mark. nats, trots att utstakning i terrängen skedde
38139: Regeringen har inte upptagit anslag i bud- senaste sommar. Sysselsättningssituationen
38140: getförslaget för år 1968, utan tvärtom har kräver att båda vägbyggena hålles i gång och
38141: stödjepunkten i Norrnäs rivits upp och slutföres. Det kan ju inte anses rationellt
38142: baracker och annat material flyttats till och ekonomisk:t att avbryta arbetena just då
38143: Bäckliden på Kauhajoki-Kaskö vägbygge. hela projektet är i slutskedet.
38144: Detta verkar förvånansvärt ur vägbyggnads- Med hänvisning tili det ovan sagda och
38145: politisk och nationalekonomisk synpunkt sett åberopande § 37 moment 1 i riksdagsord-
38146: och ställer det igångvarande projektet på ningen, framställes följande spörsmål till
38147: framtiden. Alla formaliteter för vägbyggets vederbörande medlem i statsrådet:
38148: fortsättning var för handen.
38149: Sysselsättningsläget har starkt försämrats Av viiken orsak avbröts arbetena
38150: i södra österbotten i de trakter där vägbygget på landsvägsbygget V asa-Korsnäs-
38151: borde ha fortsatt. Arbetskraftsdistriktet har Närpes i Norrnäs by i Närpes då en-
38152: för sin del föreslagit 20 % ökade anslag med dast 9 km återstod och :fårdiga rit-
38153: beaktande av sysselsättningssvårigheterna, ningar och kostnadsförslag för arbe-
38154: skördeskadorna och de försämrade allmänna tets slutförande fanns och
38155: lronjunkturerna. vad ämnar Regeringen göra för att
38156: Mot bakgrunden av detta förefaller det omedelbart sätita arbetet på nytt i gång
38157: förkastligt ur alla synpunkter att riva upp för att trygga sysselsättningen och en
38158: stödjepunkten i Norrnäs, för att senare i vin- förnuftig vägbyggnadspolitik?
38159: Helsingfors den 1 november 1967.
38160:
38161: Grels Teir.
38162:
38163:
38164:
38165:
38166: E 868/67
38167: 2
38168:
38169: Kirj. ksm. N:o 147. Suomennos.
38170:
38171:
38172:
38173:
38174: Teir: Vaasan-Närpiön maantien rakennustöiden jatka-
38175: misesta.
38176:
38177:
38178: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38179:
38180: Vaasan-Korsnäsin-Närpiön maantie on Nykyisessä tilanteessa ei toki voi .edellyttää,
38181: ollut rakenteilla jo usean vuoden ajan ja työt että työkohteita vähennettäisiin. Tämä toi~
38182: ovat edistyneet hyvää vauhtia viime kevää- menpide kohottaa sitäpaitsi valtion menoja.
38183: seen saakka, jolloin ne keskeytettiin. Koko Kun kaikkia työttömiä ei voi sijoittaa
38184: tiesuunnitelmasta on jäljellä vain 9 kilomet- Kauhajoen - Kaskisten tienrakennukselle,
38185: riä Norrnäsin ja Kalaxin kylien välillä När- Norrnäsin tienrakennuksen keskeyttäminen
38186: piön kunnassa. Jälj<ellä olevan osuuden pii- aiheuttaa suurta katkeruutta, vaikka maaston
38187: rustukset ja kustannusarvio ovat olleet selvät paalutus suoritettiin viime kesänä. Työlli-
38188: .ia työn kustannukset ovat 1180 000 markkaa. syystilanne vaatii, ;että molemmat ti-enraken-
38189: Hallitus ei ole ottanut määrärahaa vuoden nustyöt pidetään käynnissä ja saatetaan lop-
38190: 1968 talousarvioesitykseen, vaan päinvastoin puun. Eihän voi pitää järkevänä eikä talou-
38191: Norrnäsin tukikohta on purettu ja parakit dellisena keskeyttää töitä juuri, kun koko
38192: sekä muu materiaali siirretty Kauhajoen- suunnitelma on loppuvaiheessaan.
38193: Kaskisten tietyömaalle Bäcklideniin. Tien- Yllä alevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
38194: rakennuspoliittiselta ja kansantaloudelliselta tyksen 37 §: n 1 momentin perusteella esite-
38195: kannalta tämä tuntuu ihmeteitävältä ja se tään valtioneuv()ston asianomaisen jäsenen
38196: siirtää tekeillä olevan suunnitelman tulevai- vastattavaksi seuraava kysymys:
38197: suuteen. Kaikki muodollisuudet tienrakennuk-
38198: sen jatkamista varten olivat olemassa. :1\-listä syystä työt keskeytettiin V aa-
38199: Työllisyystilanne on huonontunut voimak- san-Korsnäsin-Närpiön maanti.en-
38200: kaasti niillä eteläisen Pohjanmaan seuduilla, råkennuksella Närpiön kunnan Norr-
38201: joilla tierakennuksen olisi pitänyt jatkua. näsin kylässä, kun ainoastaan 9 km oli
38202: Työvoimapiiri on puolestaan ehdottanut 20% jäljellä ja valmiit piir11Stukset ja kus-
38203: koratettua määrärahaa huomioon ottwen työl- tannusarvio työn loppuun saattamista
38204: lisyysvaikeudet, satovahingot ja huonontuneet varten olivat olemassa ja
38205: yleiset suhdanteet. mitä Hallitus aikoo tehdä työn saat-
38206: Tätä taustana pitäen tuntuu Norrnäsin tamiseksi välittömästi uudelleen käyn-
38207: tukikohdan purkaminen kaikin puolin hylät- tiin työllisyyden ja järkevän tienra-
38208: tävältä, kun se aiotaan myöhemmin talvella kennuspolitiikan turvaamiseksi~
38209: siirtää takaisin työllisyyden niin vaatiessa.
38210: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
38211:
38212: Gr.els Teir.
38213: 3
38214:
38215:
38216:
38217:
38218: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
38219:
38220: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- välillä Kalax-Norrnäs. Tätä ennen on ko.
38221: tissa mainitussa tarkoituksessa T1e, Herra tiestä piimeksi parannettu väli Norrnäs-
38222: Puhemies, olette kirjeellänne n:o 1031; Edsvik, mikä työ on valmistumassa. Suunni-
38223: 2.11. 1967, lähettänyt valtioneuvoston asian- telma nyt puheena olevan tieosan Kalax-
38224: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Norrnäs parantamiseksi on vahvistettu 3. 4.
38225: Teirin seuraavan sisältöisen kysymyksen: 1967 annetulla tie- ja vesirakennushallituk-
38226: sen pää;töksellä. Mahdollisuuksia sisällyttää
38227: "Mistä syystä työt kesk,eytettiin Vaa- po. työ menoarvioon tutkittiin sekä vuoden
38228: san-Korsnäsin-Närpiön maantien- 1967 lisämenoarvioiden että vuoden 1968
38229: rakennuksella Närpiön kunnan Norr- menoarvioesityksen valmistelutyön yhtey-
38230: näsin kylässä, kun ainoastaan 9·km oli dessä. Määrärahan esittämiseen lm. työtä var-
38231: · jäljellä ja valmiit piirustukset ja kus- ten ei kuitenkaan katsottu o1evan taloudelli-
38232: tannusarvio työn loppuun saattamista sia mahdollisuuksia niiden määrärahojen
38233: varten olivat olemassa ja puitteissa, jotka katsottiin voitavan osoittaa
38234: mitä Hallitus· aikoo tehdä työn saat- Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella
38235: tamiseksi välittömästi uudelleen käyn- tapahtuvaan tierakennustoimintaan, koska sa-
38236: tiin työllisyyden ja järkevän tienra- notulla alueella on vielä rakentamattomia tai
38237: kennuspolitiikan turvaamiseksi~" parantamattomia tätäkin tieyhteyttä liiken-
38238: teellisessä suhteessa tärkeämpiä teitä. Ko.
38239: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- työn aloitiamisajankohtaa käytettävissä ole-
38240: taen seuraavaa: vien määrärahojen puitteissa tutkitaan par-
38241: Kysymyksessä mainittu, vielä parantarhatta haillaan käynnissä olevan pitkän aikavälin
38242: oleva Vaasan-Närpiön maantien osa sijaitsee taloussuunnittelun yhteydessä.
38243: Helsingissä joulukuun 2 päivänä 1967.
38244:
38245: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
38246: 4
38247:
38248:
38249:
38250:
38251: Till Riksdagens Herr 'l'alman.
38252:
38253: 1 det syfte som framgår av 37 § 1 mom. gavarande väg senast förbättrats, och detta
38254: i riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, arbete håll~r på wtt bli färdigt. Planen för
38255: med Eder skriv:else nr 1031, 2. 11. 1967, till- förbättrande av nu ifrågavarande vägdel
38256: ställt vederbörande medlem av sta.tsrådet för Kalax-Norrnäs fastställdes 3. 4.1967 me-
38257: besvarande följande av riksdagsman Teir delst väg- och vattenbyggnadsstyrelsens be-
38258: framställda spörsmål: slut. Möjligheterna att inrymma ifrågava-
38259: rande arbete i statsförslaget undersöktJes så-
38260: "Av viiken orsak avbröts arbetena väl i samband med det förberedande arbetet
38261: på landsvägsbygget Vasa-Korsnäs- för tilläggsbudgeterna år 1967 som för stats-
38262: Närpes i Norrnäs by i Närpes då en- förslaget för år 1968. Man ansåg dock att
38263: dast 9 km ål:Jerstod och färdiga rit- det icke fanns ekonomiska möjligheter att
38264: ningar och kostnadsförslag för arbe- avskilja ett anslag för ifrågavarande arbete
38265: tets slutförande fanns och inom ramen för de anslag, som enligt vad
38266: vad ämnar Regeringen göra för att man ansåg kunna anvisa för vägbyggnads-
38267: omedelbart sätta arbetet på nytt i verksamheten inom V asa arbetskraftsdistrikt,
38268: gång för att trygga sysselsättningen enär det inom sagda område ännu finns
38269: och en förnuftig vägbyggnadspolitik~" obyggda och oförbättrade vägar som i tra-
38270: fikhänseende är ännu viktigare än denna väg-
38271: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- förbindelse. Tidpunkten för påbörjande av
38272: siunt anföra följande: ifrågavarande arbete inom ramen för de an-
38273: Den i spörsmålet nämnda delen av lands- slag som står tili förfogande undersökes i
38274: vägen V asa-Närpes, som icke ännu förbätt- samband med den som bäst pågående ekono-
38275: rats, är sträckan Kalax-Norrnäs. Härför- miska planeringen på längre sikt.
38276: innan har sträckan Norrnäs-Edsvik av ifrå-
38277: Helsingfors, den 2 december 1967.
38278:
38279: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Leo Suonpää.
38280: Kirj. ksm. N:o 148.
38281:
38282:
38283:
38284:
38285: Pennanen ym.: Traktorin käyttämistä ammattimaisessa lii-
38286: kenteessä koskevien määräysten tarkistamisesta.
38287:
38288:
38289: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
38290:
38291: Voimassa olevan moottoriajoneuvoasetuk- tämme valtioneuvoston asianomaisen Jasenen
38292: sen määräykset traktorin käyttämisestä am- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38293: mattimaisessa liikenteessä johtavat käytän-
38294: nössä siihen, että kansalaiset joutuvat moot- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
38295: toriajoneuvoasetuksen tulkinnassa eriarvoi- voimassa olevat moottoriajoneuvoase-
38296: seen asemaan. Moottoriajoneuvoasetuksen mu- tuksen määräykset, maksua vastaan
38297: kaisesti voidaan traktorilla (,traktoreilla), yleisillä teillä tapahtuvasta traktorilii-
38298: jonka omistaja enemmän tai vähemmän käyt- kenteen harjoittamisessa vaadittavasta
38299: tää traktoria työvälineenä maataloudessa, lii- liikenneluvasta samoinkuin edellä mai-
38300: kennöidä myös ammattimaisessa liikenteessä nitussa liikenteessä vaadittavasta ajo-
38301: yleisillä teillä ilman että. tarkoitusta varten kortista, asettavat kansalaiset eriarvoi-
38302: olisi hankittava liikennelupa sekä ilman kul- seen asemaan sekä siitä, että ammatti-
38303: jet'tajalta vaadittavaa muuta ajolupaa kuin maiseen liikenteeseen oikeuttavaa ajo-
38304: traktorin ajokortti. Sen sijaan henkilöltä korbtia vailla oleva traktorin kuljet-
38305: joka ei käytä traktoria maataloudessa tarvit- taja yleisellä tiellä liikennöidessään,
38306: taviin tarkoituksiin vaaditaan edellä maini- usein raskaasti kuormatulla traktorilla,
38307: tuissa samoissa ammattimaisissa kuljetuk- saattaa olla vaaraksi yleiselle liilrenne-
38308: sissa sekä asianmukainen liikennelupa että turvallisuudelle, ja jos on,
38309: kuljettamiseen tarvittavana lupana ammatti- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
38310: mainen ajokortti. ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen
38311: Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä- epäkohtien korjaamiseksi?
38312: järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
38313: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1967.
38314:
38315: Anstti 0. Pennanen. Vllle Tikkanen.
38316:
38317:
38318:
38319:
38320: E 881/67
38321: 2
38322:
38323:
38324:
38325:
38326: E d u s k u n n a n H e r r a P uh e m i e h e ll e.
38327:
38328: Te, Herra Puhemies, olette kirjeellämm 7 asetuksessa (405/66), mukaan tulee traktorin
38329: päivältä marraskuuta 1967 n: o ] 041 lähettä- kuljettajalla olla voimassa oleva auton- tai
38330: nyt valtioneuvoston asianomaisen Jasenen moottoripyörän ajokortti ;tai erityinen trak-
38331: vastattavaksi kansanedustajien Antti 0. Pen- toriajokortti. Vain siinä tapauksessa, että
38332: nasen ja Ville Tikkasen tekemän seuraavan traktoria käytetään yksinomaan ammattimai-
38333: kirjallisen kysymyksen: seen liikenteeseen, tulee sen kuljettajalla olla
38334: kuorma-auton ammattiajokortti.
38335: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Kun tieliikennelainsäädäntöä sovelletaan
38336: voimassa olevat moottoriajoneuvoase- vain tieliikennelain 1 §: n 2 mom. tarkoitta-
38337: tuksen määräykset, maksua vastaan malla tiellä ja traktoria käytetään yleisesti
38338: yleisillä teillä tapahtuvasta traktorilii- muualla ja .vain vähäiseltä osalta mainitulla
38339: kenteen harjoittamisessa vaadittavasta tiellä, ;ei sille ole katsottu voitavan asettaa
38340: liikenneluvasta samoinkuin edellä mai- samoja vaatimuksia kuin kuorma-autolle.
38341: nitussa liikenteessä vaadittavasta ajo- Ajokortin osalta vaatimus on sama vain, jos
38342: kortista, asettavat kansalaiset ·eriarvoi- traktoria käytetään yksinomaan ammattimai-
38343: seen asemaan sekä siitä, että ammatti- seen liikenteeseen, jolloin se pääasiassa liik-
38344: maiseen liikenteeseen oikeuttavaa ajo- kuu tiellä. Korvausta vastaan traktorilla suo-
38345: korttia vailla oleva traktorin kuljet- ritettavaan liikenteeseen säädetään moottori-
38346: taja yleisellä tiellä liikennöidessään, ajoneuvoasetuksen 65 § :n 3 momentissa, poi-
38347: usein raskaasti kuormatulla traktorilla, keten periaatteesta, että ammattimaisen lii-
38348: saattaa olla vaaraksi yleiselle liiroenne- kenteen harjoittamiseen tulee olla asianmu-
38349: turvallisuudelle, ja jos on, kainen lupa. Säännöksen tarkoituksena on
38350: mihin toimenpiteisiin Hallitus on saattaa maassa oleva traktorikanta mahdolli-
38351: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen simman tehokkaaseen käyttöön. Säännöksellä
38352: epäkohtien korjaamiseksH" on pyritty myös järjestämään traktorille sa-
38353: mat käyttömahdollisuudet maataloudessa
38354: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kuin hevosella on aikaisemmin ollut.
38355: ta;en seuraavaa: Maassamme oli rekisteriin merkittyjä trak-
38356: Kysymyksessä tarkoitetut säännökset pe- toreita vuonna 1960 87 074 ja vuonna 1966
38357: rustuvat 25 päivänä maaliskuuta 1957 an- jo 149 534 hevosten määrä taas on alentunut
38358: netun tieliikennelain (143/57) 5 §:ään. Mai- vuoden 1960 250 903:sta 140 568:aan 15 päi-
38359: nittua lainkohtaa on muutettu 21 päivänä vänä kesäkuuta 1967 mennessä. Viime vuo-
38360: toukokuuta 1965 annetulla lailla (288/65). sina hevosten lukumäärä on alentunut n.
38361: Muutos ei kuitenka:an koske kysymyksessä 20 000 vuodessa. Näin ollen traktori on ny-
38362: mainittuja asioita. Lainkohdan mukaan moot- kyisin jo suurimmaksi osaksi korvannut he-
38363: toriajoneuvon ja siis myös .traktorin kuljetta- vosen maatalouteen liittyvissä ja maatalou-
38364: miseen vaaditaan asianmukainen lupa, jollei den harjoittajien suorittamissa tavaran kul-
38365: asetuksella toisin säädetä. Samoin vaaditaan jetuksissa. Siten aikanaan vuonna 1957 esi-
38366: ammattimaisen liikenteen harjoittamiseen lii- tetyt perustelut samojen työmahdollisuuksien
38367: kennelupa. Asetuksella voidaan kuitenkin järjestämisestä maataloustraktoreille, kuin
38368: säätää, milloin traktoria saadaan käyttää mitä hevosilla on aikaisemmin ollut, ja maa-
38369: tavaran kuljetukseen ilman liiiDennelupaa. taloustraktoreiden jättämisestä liikennelupa-
38370: Lokakuun 4 päivänä 1957 annetun mootto- pakon ulkopuolelle pitävät yhä paikkansa.
38371: riajoneuvoasetuksen 51 §: n, sellaisena kuin Lisäperusteluna maataloustraktoreiden pi-
38372: se on 15 päivänä heinäkuuta 1966 annetussa tämisellä liikennelupavaatimuksen ulkopuo-
38373: 3
38374:
38375: lella voidaan mainita, että kuorma-autoille on toistaiseksi tehdä. Voidaan kuitenkin todeta
38376: sallittu suurempi ajonopeus kuin traktoreille. myös maataloustraktoreilla korvausta vastaan
38377: Kuorma-autoille sallittu suurin nopeus on suorirtettavia kuljetuksia koskevien säännös-
38378: 70 km/h ja moottoriteillä 80 km/h, kun taas ten olevan parhaillaan tutkimusten kohteena.
38379: traktorin suurin sallittu nopeus on vain 30 Samaan mietintöön sisältyy esityksiä, jotka
38380: km/h. Näin ollen trakto:re1ta käytettäessä merkitsevät myös traktoriajokorttia koske-
38381: kyetään kilpailemaan vain rajoitetusti kuor- vien säännösten tarkistamista. Myös nämä
38382: ma-autojen kanssa liikennesuorituksista. Esi- säännökset ovat näin ollen parhaillaan tut-
38383: merkiksi puutavara-ajoissa, joissa traktoreilla kittavina.
38384: tiedetään suoritettavan pisimpiä kuljetusmat- Kun traktorilla suoritetaan sivutoimisesti
38385: koja, keskimääräinen traktoreiden ajomatka maatalouden yhteydessä kuljetuksia yleisillä
38386: yleisillä teillä on asiantuntijoiden mukaan teillä, ei tralrtori esiinny näissä tehtävissä
38387: 15-16 km. Traktoriliikenne on näin ollen muuten kuin tilapäisluontoisesti ja kun trak-
38388: luonteeltaan paikallista eikä näytä pystyvän torin alhainen rakenteellinen nopeus ei aseta
38389: tehokkaaseen kilpailuun lähi- ja kaukolii- sen lmlj,ettajalle samoja vaatimuksia kuin
38390: kenteessä lainkaan. Paikallisia ajoja taas on kuorma-auton kuljettajalle, on toistaiseksi
38391: vanhastaan suoritettu hevosilla, joita maata- katsottu tarkoituksenmukaiseksi säilyttää
38392: loustraktorit korvaavat. traktoriajokorttia koskevat vaatimuk'set maa-
38393: Toisaalta traktoreilla suoritettava.t kulje- talouden tarpeita silmällä pitäen alhaisem-
38394: tukset liittyvät läheisesti kuorma-autoilla pina kuin kuorma-autolla varsinaista ammat-
38395: suoritettaviin kuljetuksiin, mikä on antanut timaista liikennettä harjoittamaan oikeutta-
38396: aiheen kuorma-autoliikennekomitealle :esittää van ajokortin vaatimukset. Nimenoma:an lii-
38397: huhtikuussa kuluvana vuonna jättämässään kenueturvallisuussyistä muutettiin moottori-
38398: mietinnössä eräitä tarkistuksia traktoreilla ajoneuvoasetuksen 51 §: n säännöksiä vuonna
38399: korvausta vastaan suoritet1tavia kuljetuksia 1966 siJten, että milloin traktorin käyttämi-
38400: koskeviin säännöksiin. Mietinnöstä on pyy- seksi ammattimaiseen liikenteeseen vaaditaan
38401: detty lausunnot eri viranomaisilta, elinkeino- liikennelupa, tulee sen kuljettajalla olla
38402: elämän järjestöiltä maatalouden järjestöt kuorma-auton ammattiajokortti.
38403: mukaan luettuina sekä liikenteenharjoiJttajien Muilta osin asia on edelleen kokonaisuu-
38404: järjestöiltä. Kaikkia lausuntoja ei ole vielä dessaan tutkittavana eikä muunlaisiin toi-
38405: saatu, minkä vuoksi ministeriössä ei ole voitu menpilteisiin näin ole ollut perusteltua aihetta
38406: enempiä valmistelutöitä mietinnön johdosta ryhtyä.
38407: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1967.
38408:
38409:
38410: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
38411: 4
38412:
38413:
38414:
38415:
38416: Tili Riksdagens Herr Talman.
38417:
38418: Med Eder skrivelse av den 7 november Endast i det fallet, att traktorn användes
38419: 1967 nr 1041 har Ni, Herr Talman, tili ve- enbart i: yrkesmässig trafik, skall föraren
38420: derbörande medlem av statsrådet för avgi- ha yrkeskörkort för lastbil.
38421: vande av svar översänt följande av riksdags- Då vägtrafiklagstiftningen tillämpas en-
38422: männen An:tti 0. Pennanen och Ville Tikka- dast på väg som avses i 1 § 2 mom. lagen
38423: nen undertecknade spörsmål: om vägtrafik och traktor allmänt användes
38424: annorstädes och endast till en ringa del på
38425: "Är Regeringen medveten om att väg av nämnda slag, har det ansetts, att sam-
38426: de gällande bestämmelserna i motor- ma fordringar icke kan ställas för traktor
38427: fordonsförordningen angående trafik- som för lastbil. I fråga om körkorit är ford-
38428: tillstånd som krävs för traktortrafik ringarna desamma endast om traktor an-
38429: mot betalning på allmänna vägar, vänds enbart för yrkesmässig trafik, varvid
38430: ävensom i sådan trafik erforderligt den huvudsakligen framförs på väg. Angå-
38431: körkort, försätter medborgarna i olika ende traktortrafik mot ersättning stadgas i
38432: ställning, och därom, att traktorförare 65 § 3 mom. motorfordonsförordningen med
38433: utan tili yrkesmässig trafik berätti- avvikelse från principen, att vederbörligt
38434: gande körkort vid färd på allmän tillstånd bör finnas för idkand~ av yrkes-
38435: väg, ofta med tungt lastad traktor, mässig trafik. Syftet med stadgandet är att
38436: ka.n utgöra fara för den allmänna traktorbeståndet i landet skall kunna ut-
38437: trafiksäkerheten, och om så är fallet, nyttjas så effektiv:t som möjligt. Genom
38438: tili vilka åtgärder har Regeringen detta stadgande har man även sökt bereda
38439: skridit eller vilka åtgärder ärnar den samma möjligheter för användni'ng av trak-
38440: företaga för avhjälpande av nämnda tor i lantbruket, som tidigar.e för häst.
38441: missförhållanden ~" I vårt land fanns år 1960 87 074 registre-
38442: rade traldorer. År 1966 var anta1et redan
38443: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- 149 534. Antalet hästar har åter nedgått
38444: samt anföra följande: från 250 903 år 1960 tili 140 568 den 15
38445: De i spörsmålet avsedda stadgandena base- juni 1967. Under de senaste åren har häs-
38446: rar sig på 5 § lagen den 25 mars 1957 om tarnas antal sjunkit med ca 20 000 om året.
38447: Vägtrafik (143/57). Nämnda lagrum ändra- Traktorn har sålunda redan nu till största
38448: des genom lagen den 21 maj 1965 (288/65). delen ersatt hästen vid transporter i anslut-
38449: Ändring:en berör dock icke de i spörsmålet ning tili lantbruket och vid varutransport
38450: nämnda frågorna. Enligt lagrummet ford- som utförs av dem som idkar jordbruk. Så-
38451: ras för framförande av motorfordon och så- lunda håller de motiveringar som framställ-
38452: l,edes även traktor vederbörUgt körtillstånd, des år 1957 om ordrrande av samma arbets-
38453: om icke genom förordnjng annat stadgas. möjligheter för jordbrukstraktorer som för
38454: Likaså fordras tillstånd för utövande av yr- hästarna tidigare, och om jordbrukstraldorer-
38455: kesmässig trafik. Genom förordning kan dock nas ställande utanför det obligatoriska tra-
38456: stadgas när traktor får användas fijr varu- fiktillståndet, alltjämt streck.
38457: transport utan trafiktillstånd. Såsom en ytterligare motivering för att
38458: Enligt 51 § motorfordonsförordningen d:en jordbrukstraktorerna hålls utanför kravet på
38459: 4 oktober 1957, såden den lyder i förord- trafiktillstånd må nämnas, att lastbilarna
38460: ningen den 15 februari 1966 (405/66)~ bör har större tillåten hastighet än traktorerna,
38461: trakitorförare inneha giltigt bil- eller motor- 70 km/h och på motorväg 80 km/h, medan
38462: cykelkörkort el1er särskilt traMorkörkort. traktorns högsta tiliåtna hastighet är endast
38463: 5
38464:
38465: 30 km/h. Sålunda kan :traktorerna endast i I samma betänkande ingår framställningar,
38466: begränsad grad konJmrrera med lastbilarna som även innebär justering av stadgandena
38467: om trafikprestationer. T.ex. vid virkestran- om traktorkörkort. Ä ven dessa stadganden
38468: sport, vid vilka traktorerna veterligen utför är sålunda som bäst föremål för undersök-
38469: de längsta transporterna, är traktorernas ning.
38470: körsträcka på allmänna vägar enligt sak- Då i anslutning till lantbruket transporter
38471: kunniga i medeltal 15-16 km. Traktortra- per traktor på allmänna vägar utförs som
38472: fiken är sålunda lokal till si:n natur och sy- bisysslor förekommer traktorn icke i sådana
38473: nes icke alls kunna upptaga någon effektiv uppgifter annat än tilHälligt, och då trak-
38474: konkurrens i när- och fjärrtrafik. För lokala torns på grund av konstruktionen låga has-
38475: transporter har äter av gammalt använts tighet icke ställer samma krav på föraren
38476: hästar, som jordbrukstraktorerna nu ersätter. som de vilka gäller för lastbilsförare, har
38477: Å andra sidan ansluter sig traktortran- det hittills ansetts ändamålsenligt att bibe-
38478: sporterna inJtimt till lastbilstransporterna, hålla fordringarna för traktorkörkort lägre,
38479: vilket föranlett lastbilstrafikkommitten att i med tanke på }antbrukets behov, än för kör-
38480: ett i april innevarande år avgivet betänkande kort som berättigar till idkande av egentlig
38481: föreslå vissa justeringar av stadgandena om yrkesmässig lastbilstrafik.
38482: transporter med traktor mot ersättning. Om Stadgandena i 51 § motorfordonsförord-
38483: betänkandet har inbegärts utlåtanden från ningen år 1966 ändrades uttryckligen av tra-
38484: olika myndigheter, organisationer för nä- fiksäkerhetsskäl så, att då trafiktillstånd er-
38485: ringslivet, jordbruksorganisationerna inbe- fordras för användning av traktor i yrkes-
38486: räknade, samt av trafikidkarorganisationer. mässig trafik föraren skall ha yrkeskörkort
38487: Alla utlåtand:en har 1cke ännu erhållits, var- för lastbil.
38488: för vidare förberedande arbeten på grund I övrigt är ärendet i sin helhet fortfarande
38489: av beitänkandet hittills icke kunnat göras i föremål för undersökning, och motiverat
38490: ministeriet. Konstateras kan dock, at't även skäl till andra åtgärder har sålunda icke
38491: stadgandena om transporter med jordbruks- funnits.
38492: traktorer mot ersättning som bäst är föremål
38493: för undersökningar.
38494: Helsingfors den 7 december 1967.
38495:
38496:
38497: Milnistern för kommunikationsväsendet och allmänna arhetena Leo Suonpää.
38498:
38499:
38500:
38501:
38502: E 881/67
38503: J
38504: J
38505: J
38506: J
38507: J
38508: J
38509: J
38510: J
38511: J
38512: J
38513: J
38514: J
38515: J
38516: J
38517: J
38518: J
38519: J
38520: J
38521: J
38522: J
38523: J
38524: J
38525: J
38526: J
38527: J
38528: J
38529: J
38530: J
38531: J
38532: J
38533: Kirj. ksm. N:o 149.
38534:
38535:
38536:
38537:
38538: Helle: LHkenneväylien kunnossapidossa käytettävien suolo-
38539: jen haittavaikutuksista:
38540:
38541:
38542: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
38543:
38544: ·Eduskunta on 17 päivänä maaliskuuta 1964 voitaisiin lisätä viime vuosina pitkälle kehi-
38545: lausunut toivomuksen, että Hallitus ryhtyisi tettyjen liukuesteiden käytön yleistämisellä,
38546: toimenpiteisiin liikenneväylien kunnossapi- täytynee vuorisuolan käytön li.säämiselle olla
38547: dossa käytettävien suolojen aiheuttamien hait- aivan erityiset perusteet.
38548: tojen tutkimiseksi ja taloudellisen selvityksen Edellä esitetyn perusteella esitän val-
38549: hankkimiseksi siitä, mitlkä ovat suolojen käyt- tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin no-
38550: tämisen kustannukset ja mahdoHiset vahingot jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38551: autokannalle, sekä sen seikan selvittämiseksi, vastattavaiksi seuraavan !kysymyksen:
38552: millä keinoin voitaisiin suolojen haittavaiku-
38553: tukset poistaa. Onko Hallitus suorituttanut Edus-
38554: Vuorisuolaa on vuosi!litain käytetty liiken- kunnan 17 päivänä maaliskuuta 1964
38555: neväylien kunnossa pitoon 15 000-17 000 lausuman toivomuksen mukaisen tut-
38556: tonnia. Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoi- kimuksen liikenneväylien kunnossapi-
38557: tuksen mukaan tullaan vuorisuolan käyttöä dossa käytettävien suolojen haittavai-
38558: edellä mainittuun tarkoitukseen lisäämään kutuksista ja selvityttän.yt sen, millä
38559: huomattavasti. Uusien hiekotusohjeiden mu- keinoin voitaisiin suolojen haittavai-
38560: kaan tultaisiin tahikautena 1967/68 vuori- kutukset poistaa ja onko Hamtus siinä
38561: suolaa käyttämään 32 700 tonnia eli 14 000 yhteydessä selvityttänyt, mitä mahdol-
38562: tonnia enemmän kuin tähän asti. lisuuksia on korvata suolojen käyttö
38563: Edellä main1tun toivomuksen perusteluissa ilwkonaan tai osittain saattamalla liu-
38564: todetaan mm., että eduskunnan mielestä ky- lkuesteiden käyttö autoissa entistä ylei-
38565: symys on ajankohtaisen ja kansantaloudelli- semmäksi, ja jos on,
38566: sestikin merkittävän pulmakysymyksen selvit- perustuuko ensi talvikautena em.
38567: tämisestä, lkoska vuorisuolan käyttö aiheuttaa tarkoitukseen tapahtuva suolojen käy-
38568: vuosittain autonOiffiistajille ja koko kansan- tön huomattava lisääminen näihin tut-
38569: taloudelle huomattavia taloudellisia menetyk- ikimuksiin ja selvityksiin?
38570: siä ja :kun toisaalta liikenneturvallisuutta
38571: Helsingissä 9 päivänä marraSkuuta 1967.
38572:
38573: Veikko Helle.
38574:
38575:
38576:
38577:
38578: E 910/67
38579: 2
38580:
38581:
38582:
38583: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
38584:
38585: Valtiopäiväjärj€Sityiksen 37 § : n 1 mom: ssa myös muista maista. Näiden pel11Siteella voi-
38586: mai.n1tussa tal"koituksessa Te, Herra Puhe- daan ruluksi todeta, että autokorroosiota ai-
38587: mies, olette !kirjeellänne 9 päivältä marras- heuttavat paitsi tiesuolat, myös mm. suola-
38588: kuuta 1967 lähettänyt valtioneuvoston asian- pitoinen ilma meren rannikolla, polttomoot-
38589: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja ·toreiden prulwkaasUJt ja kiinteistöjen lämmi-
38590: Helt0en seuraavan sisältöison kysymyksen: tyksen aiheuttamat poistokaasut, ilman ke-
38591: mialliset epäpuhtaudet ja jopa sadevesi.
38592: "Oll!ko Hallitus suorituttanut Edus- Esim. huonosti ilmastoidussa lämpi.m.äasä
38593: kunnan 1T päivänä maal.iS!kuuta 1964 autotallissa syöpyy auto. neljä kertaa nop~"
38594: la;usuman rtoivomUJksen mukaisen tut- ammin kuin kylmässä suojassa. Tällöin keSiki-
38595: kimuksen liikenneväylien kunnossapi- hintaisen auton vuotuisesta. arvonvähennyk-
38596: dossa käytettävien suolojen haittavai- sestä krutsotaan 50 % ailheutuvan huonon au-
38597: kutuksista ja selvityttänYJt sen, millä totallin. aiheuttamasta korroosiosta.
38598: keinoin voitaisiin suolojen haittavai- Tutkiessaan tapoja vähentää suolojen k.or-
38599: kutukset poistaa ja onlko Hallitus siinä roosiovaikutusta valtion teknillinen. tut1kim.us-
38600: yhteydessä selvityttänyt, mitä mahdol- iaitos suoritti kokeita eräiden suoloihin ss-
38601: lisuuksia on korvata suolojen käyttö koitettavien korroosion estoaineiden, inhibiit-
38602: ilwkonaan tai osittain saattamalla liu- tien vaikutuksesta korroosioon. Tutkimuksen
38603: kuesteiden käyttö autoissa entistä ylei- positiivisen tuloksen takia sekoiltettiin kaik-
38604: semmäJksi, ja j·os on, keen .talvikautena 1965-66 ja 196·6-67 ylei-
38605: perustuuko ensi talvikautena em. sillä teillä käytettyyn vuorisuolaan 1%:
38606: tarkoitukseen tapahtuva suolojen käy- erästä inhibiittiä, jonka oli laboratorioO:to-
38607: tön huomattava lisääminen näihin tut- ike.issa :todettu. vähentävän. korroosiota n.
38608: kimuksiin ja selvityksiin3" 50%. Mainittujen taivien aikana tuli kuiten-
38609: kin yleisön tahdta runsaasti. va:lituksia auto~
38610: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jen ja tuulilasien tahriintumisesta. Tämän
38611: taen seuraavaa: johdosta suoritettiin ja1Jkotutkimuiksia inhi-
38612: Tiesuoloj·en aiiteuttamista haittavaikutuk- biitin osalta, jolloin todettiin sen todella liu"
38613: sista on oltu selvillä ja pyrldmys on niitä ottavan päällystetyistä teistä bitumi:sia ainek-
38614: eri tavoin V'i:iihentää:.. Jo ·lähes kaksi vuotta sia, jotka tarttuivat autoihin ja erityisesti
38615: ennen Eduskunnan lausumaa po. ooivomusta niiden 'tuulilasinpyyhkijöiden sulkiin vaikeut-
38616: eli' huhti,kuun W päivänä 1962 päättivät ta-en niiden toimintaa. Tämän inhibiitin käy-
38617: Moottorili:i!kenteen •keskusjärjestö r.y;, Rikki- töstä. on nyt luovuttu, ja tutkimuksia jatke-
38618: happo Oy sekä tie- ja vesirakennushallitus taan edelleen SO!pivamman laadun löytämi-
38619: pyyitää Valtion telknillistä tutkimuslaitosta seksi.
38620: suorittamaan tutkimuksen maantiesuolojen Viime ta'lveen asti vuorisuolaa on käytetty
38621: vaikutuksesta autokorroosioon sekä rahoittaa [ähinnä hiekan seassa tarkoituksena pitää se
38622: yhteisesti tutkimuksen. Kertomukse:Ssaan hal- sulana ja levitySikelpoisena sekä lisätä sen
38623: lituksen toimenpiteistä vuonna 1965 99 § 1 tarttuvuutta tienpintaan. Nykyinen vHkas
38624: kohdassa hallitus on katsonut alussa mainitun lii'kenne, eräillä tieosilla jopa yli 10 000 ajo-
38625: Eduskunnan 17.3.1964 lausuman toivomus- neuvoa vuorokaudessa heittää suolansekaisen-
38626: asian loppuunkäsitellyksi tie- ja vesiraken- kin hiekan ajoradalta n. lj2-1 tunnissa. Näin
38627: nushallitukselta saamiensa selvitysten perus- ollen jouduttaisiin hiekoitus uusimaan jopa
38628: teella. 6-8 kertaa päivässä, jotta edes jonkinlainen
38629: Valtion telknillinen tutkimuslaitos ·aloitti- ajovarmuus tiellä säilyisi. Tämä ei kuiten-
38630: kin tutkimukset välittömästi sekä laborato- kaan o~e mahdollista nykyisellä kalustomää-
38631: riossa että käytännön olosuhteissa. Lisäksi tie- rällä eivätkä määrärah&t riittäisi siihen. Vilk-
38632: ja vesirakennushallituksen toimesta on han- kaasti liikennöidyillä asfalttiteillä onkin ryh-
38633: kittu asiaa !koskevia tietoja ja kokemuksia dYJtty käyttämään pelk'kää vuorisuolaa lumen
38634: ja jään sula1JtamiseJksi ajoradalta. Näin pyri- Kitka ilman Kitkan lisäys nas·
38635: tään pitämään vil:kka.immat tiet lumettomina nastoja tojen avulla
38636: ja jäättöminä 'koko talven. Ko~a uusinta- 0.62 2%
38637: käsittely tällöin joudutaan suorittamaan 0.46 10%
38638: yleensä vasta seuraavan lumisateen johdosta, 0.35 29%
38639: kaluston tarve vähenee ja hiekan keväthar- 0.22 40%
38640: jaus ja sen aiheuttamat ojien ym. tu:kkeutu-
38641: miset jäävät pois. Liu:lrkaudentorjunnan Arvo 0.22 vastaa lähinnä pa!kk:autunee;n
38642: kokonaiSikustannu'kset pelkkää suolaa käytet- hiekoittamattoman lumipinnan kitka-arvoa,
38643: täessä ovatkin korlkeintaan n. 60-80 % si1tä, jolla nastarengasta käyttäen saavutettaisiin
38644: mitä ne olisivat j·os liukkautta torjuttaisiin siis kitka-arvo n. 0.31. Jääpinnalla nastaren-
38645: suolahieikalla. Säästö on varsin merkittävä ikaalla saavutettava ik]tka-arvo jää tietenkin
38646: sillä liukkaudentorjuntakustannukset muo- pienemmäksi. Kun lukuja verrataan paljatan
38647: dostavat n. 40 % yleisten teiden taJ.vikun- märän tai kuivan pää:llysteen kitka-arvoihin,
38648: nossapitoik:ustannuksista. Vi-elä tärkeämpää on jotlka ovat y1eensä yli 0.6 'havaitaan selvästi
38649: se, että liikenneturvallisuus lisääntyy, koska sulatussuolojen avulla paljMna pidetyn tien-
38650: turvallisuus paijaaHa tiellä on paras mah- pinnan yHv()i:maisesti parempi liilkenneturval-
38651: dollinen. Esimerkkinä voidaan mainita, että lisuu:s. Lumeton ja jäätön tie ympäri vuoden
38652: kun kitkakerroin ei runsaalla.kaan hiek()~tuk takaa siis parhaan mahdollisen liikennetur-
38653: sella n()use jäällä yli 0.3 ja ~ume11a yli 0.45 vallisuuden. ·
38654: on se paljaaHa märälläkin ajoradalla yleensä Vielä voidaan todeta, että sulatussudloja
38655: yli 0.6 ja hivaHa ajoradalla jopa 0.9. käyttävät Keski-Euroopan maiden ja Yhdys-
38656: Asiaa on käytännössä tutkittu Saksassa ja valtojen lisäksi mm. Ruorbsi, Norja ja Kanada,
38657: Sveitsissä suorittamalla . onnettomuustarkkai- joiden ilmasto vastaa mel!k:o hyvin meidän
38658: iuja, joLloin havaittiin, että liUikkautta hie- ilmastoamme.
38659: koituksella torjuttaessa tapahtui n. 25-30 % Valtion teknillisen tutkimuslaitoiksen toi-
38660: vuotuisista liikenneonnett()muuksista 1itrkkaan mesta suoritetaan parhaillaan pä.äJlysteen
38661: kelin aikana ja siirryttäessä pelkän su·olan yleisen liukkaustutkimuksen lisäksi myös ;tut-
38662: käyttöön aleni edellämainittu prosenttiluku kimusta liukuesteillä varustettujen renkaiden
38663: alle 10. aiheuttamasta Hepäällyst-een kulumisesrt:a. Tä-
38664: Pel!k:kää suoba käytettäessä on myös auto- män ja muiden asiaan vaikuttavien, aikaa
38665: lkorroosio ·eräiden tutkimusten mukaan pie- ja suurta tarkkuutta vaatien tutkimusten
38666: nempi 'kuin 'suolahielkk:aa käytettäessä. Tämä tultua loppuun SU()ritetuiJksi, voidaan liuk-
38667: johtuu siitä, että ajoneuvon pyöristä sinkoa- kaudentorjunnassa käytettyjä menetelmiä tar-
38668: van hiekan aiheuttama hiontavaikutus jää vittaessa tarkistaa kansantaloudellisesti .ooul-
38669: poi.s ja siitä, että hiekkajyvät eivät jää estä- lisemman lopputuloksen saamiseJksi.
38670: mään suoJaveden poispääsyä umpipa.lkkien Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
38671: sis~äJtä. EduS1kunnan 17 päivänä maaliskuuta 1964
38672: Kirjallisuudesta saatavissa selvityksissä, 'lausuman tohnomuksen mukainen tutkimus
38673: jotka koskevat liukuesteitä ja niiden aikaan- liikenneväylien !kunnossa pidossa käytettävien
38674: saama mkennert:urvallisuuden lisäystä tode- suolojen hai,ttavaillmtuk-sista ja niiden vähen-
38675: taan nastarenkailla saavutetun kitkakertoi- tämiseksi käytettävissä olevista keinoista on
38676: men lisäyksen olevan hieik()ituksella saavu- suoritettu ja jatJkotutlkimulkset ovat käyn-
38677: tettavan kitka!k:ertoimen lisäyksen suuruus- nissä. Samoin, edellä esitetystä ilmenee, että
38678: luoiklkaa. Asiaa kuvannee pa.rhaiten eräs eng- ensi talvikautena tapahtuva su()lojen käytön
38679: lantilainen tutkimus, jm;;ta ilmenee kitka- lisääminen perustuu näihin tutkimuksiin ja
38680: arvojen parannulksen kertaluok:ka jarrutuk- tähän mennessä meillä ja ulkomaiUa saatui-
38681: sessa na~staren'kaita kä.yttäen. hin tuloksiin.
38682: Helsingissä, joulukuun 7 päivänä 1967.
38683:
38684: Kutkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Leo Suonpää.
38685: 4
38686:
38687:
38688:
38689:
38690: '1: ill R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
38691: I det sy:fte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fats uppgi:fter om sa:ken och erfarenheter in-
38692: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- hämtats även från andra länder. På grund
38693: velse av den 9 november 1967 tili vederbö- härav må först konstateras, att biltkorrosion
38694: rande medlem av statsrådet :för avgivande av föranleds :förutom av vägsalterna även av
38695: svar översänt :följande av r:iksdagsman Helle bl.a. den salthaltiga luften vid havskusten,
38696: undertecknade spörsmål: :förbränningsmotorernas avgaser och avgaser
38697: som förorsakas av eldningen i fastigheterna,
38698: "Har Regeringen errligt Riksdagens luftens kemiska föroreningar och tili och med
38699: hemställan av den 17 mars 1964 låtit regnvatten. I t.ex. ett illa ventilerat, varmt
38700: :företaga en undersökning angående de garage rostar en bil :fyra gånger snabbare
38701: menliga följderna av underhållet av än i kallt garage. Härvid anses 50% av en
38702: tra:fiklederna med salter och :fått klar- medeldyr bils årliga värdeminskning bero
38703: lagt, på vilket sätt salternas skadliga på korrosion på grund av dåligt garage.
38704: inver'kan skulle 1kunna elimineras, och
38705: har Regeringen i detta sammanhang När sätten att minSika salternas korrosions-
38706: låtit utreda, vilka möjligheter det inverkan undersöktes företog statens tekniska
38707: :finns att helt eller til.l någon del forksningsanstalt prov :för utrönande av den
38708: ersätta användningen av salter genom inverkan korrosionsförhindrande ämnen, in-
38709: att mer allmänt än hittills nyttja slir- hibiter, som blandas till vissa salter, har.
38710: ningshinder på bilar, ooh om så är Med anledning av det positiva resultatet av
38711: fallet, undersökningen blandades i allt bergssalt
38712: grundar sig den avsevärt större an- som vintersäsongen 1965-66 och 1966-67
38713: vändningen av salter :för ovan nämdna användes på allmänna vägar 1% av ett :in-
38714: ändamål under den stundande vinter- hibit, som i laboratoriert konsta,terats minska
38715: säsongen på dessa undersökningar och korrosionen med ca 50 %. Under de nämnda
38716: utredningar?" vintrarna inkom dock många 'ldagomål från
38717: allmänheten om nedsmorda bilar och vindru-
38718: Såsom svar på detta spörsmål får jar vörd- tor. På grund härav utfördes fortsatta un-
38719: samt anföra följande: dersökningar av inhibitämnet, varvid konsta-
38720: Nackdelarna med vägsalterna har varit terades, att det vei'kligen löste bitumen-
38721: kända ooh man söker på allt sä.tt minska haltiga beståndsdelar från de permanentade
38722: ruägenheterna. Redan två år före Riksdagens vägarna, vilka ämnen sedan fastnade på
38723: ovannämnda hemstäl~an, eller den 10 april bilarna, särstkilt på vindrutetorkarna, och
38724: 1962, beslört Moottoriliikenteen keskusjärjestö :försvårade deras funktion. Man har nu
38725: r.y., Rikkihappo Oy samt väg- och vatten- avstått från användningen av ifrågavarande
38726: byggnadsstyrelsen anmoda Statens tekniska inhibit, och undersokningar :fortgår för fin-
38727: forskningsanstalt att företaga en undersök- nande av en lämpligare s0rt.
38728: ning av landsvägssalternas inverkan på bil- Ända tili senaste vinter har hergssalt an-
38729: korrosionen, samt gemensamt finansiera vänts närmast blandat med sand för att
38730: undersökningen. I sin berättelse om regc- denna icke skaU frysa, utan kunna bredas
38731: ringens åtgärder år 1965, 99 § punkt 1, har ut, och för a.tt öka dess häftning på vägytan.
38732: regeringen ansertt Riksdagens ovan nämnda Den nuvarande livliga trafiken, som på vissa
38733: hemställan av 17. 3. 1964 slutbehandlad på vägsträckor överstiger 10 000 fordon i dyg-
38734: grund av de utredningar som inkommit :från net, kastar den saltblandade sanden från
38735: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen. körbanan på ca lj2-1 timme. Sandningen
38736: Statens tekniska forskningsanstalt inledde borde sålunda upprepas 6-8 gånger om
38737: omedelbart bäde laboratorie- och praktiska dagen, för att åtminstone en viss körsäkerhet
38738: undersökningar. Dessutom har på åtgärd av på vägen skulle bevaras. Detta är dock icke
38739: väg- och vattenbyggnadssrtyrelsen införska:f- möjligt med den nuvarande materielen, och
38740: 5
38741:
38742: anslagen skulle icke förslå. På livligt trafi- förbättras, enligt klasser vid bromsning när
38743: kerade asfaltvägar har man också börjat dubbade däek användes.
38744: använda enbart bergssalt för smältning av
38745: snö och is från körbanan. På detta sätt söker Friktion utan Friktionsökning
38746: dubbar med dubbar
38747: man hälla de Hvligast trafikerade vägarna,
38748: snö- och isfria under hela vintern. Då för- 0.62 2%
38749: nyad behandling härvid i allmänhet kommer 0.46 10%
38750: att ske först efter följande sönfall, minskas 0.35 29%
38751: behovet av materiel, och sandens bortsopning 0.22 40%
38752: på våren och därav följande tilltäppning av
38753: diken m.m. bortfaller. Totalkostnaderna för Värdet 0.22 motsvarar närmast friktions-
38754: bekämpning av ha.lka är vid användning av värdet hos packad, osandad snö. På en sådan
38755: enbart saltt högst ca 60-80 % av vad de yta skulle således med dubbat däck fås ett
38756: skulle vara, 'Olli mot haiku skulle användas friktionsvärde av ca 0.31. Friktionsvärdet
38757: saltblandad sand. Inbesparingen är rätt be- på is med dubbdäck blir givetvis mindre. När
38758: ,tydande, ty kostnaderna för bekämpning av talen jämförs med friktionsvärdena för en
38759: halka utgör ca 40% av kostnaderna för vin- bar, våt eller torr ytbeläggning, vilka i all-
38760: terunderhållet av de allmänna vägarna. Ännu mänhet överstiger 0.6, konsta.teras 'klart, att
38761: viktigare är, att trafiksäkerbeten ökas, eme- en vägyta som hålles bar med smältningssalt
38762: dan den är den bästa möjliga på bar väg. är avgjort bättre för trafiksäkerheten. En
38763: Såsom exempel må nämnas, a:tt medan fri,k- snö och isfri väg året om garanterar således
38764: tionskoefficienten icke ens med riklig sand- bästa möjliga trafiksäkerhet.
38765: ning stiger över 0.3 på is och över 0.45 på Vidare kan konstateras, att smältningssal-
38766: snö, är den på bar, t.o.m. våt körbana i all- ter används utom i de mellaneuropeiSika län-
38767: mänhet över 0.6 och på torr körbana t.o.m. derna och USA även av bl.a. Sverige, Norge
38768: 0.9. och Kanada, där klimatet ganska väl motsva-
38769: Saken har i praktiken undersökts i Schweiz rar vårt klimat.
38770: och Tyskland genom observation av olycks- På Mgärd av statens tekniska forsknings-
38771: händelser, varvid den ia:kttagelsen har gjorts, anstalt utförs som bäst utom allmän hal-
38772: att ca 25-30 % av de årliga trafikolyckorna hetsundersökning i fråga om vägbeläggning
38773: skedde under hait före och när halka bekäm- även undersökning om förslitningen av väg-
38774: pades genom sandning, medan ovannämnda beläggnigen genom dubbade ringar. När
38775: procenttal sjönk under 10 genom övergång denna och andra på saken inverkande under-
38776: tiJl användning av enbart sait. sökningar, som kräver tid och stor exakthet,
38777: Vid användning av enbart sait är även blivit slutförda, kan de vid halkbekämp-
38778: bilkorrosionen enligt vissa undersökningar ningen a.nvända metoderna vid behov juste-
38779: mindre än när saltblandad sand avändes. ra.s för uppnående av ett i nationalekono-
38780: Detta beror på att den slipande effekt som miskt avseende förmånligare sJutresultat.
38781: den sand som slungas från fordonets hjul Med hänvisning tili ovanstående kan kon-
38782: har, bortfaller, och på att sandkornen icke sta.teras, att undersökning enligt Riksdagens
38783: packar sig som hinder för saltvattenavrin- hemställan av den 17 mars 1964 angående
38784: ningen från slutna balkar. de menliga inverkningarna av vägsalter som
38785: Av utredningar i litteraturen om slirnings- används vid underhållet av trafiklederna,
38786: hinder och ökning av trafiksäkerheten genom och för minskande av de skadliga påfölj-
38787: den konstateras, att den ökning av friktions- derna, verkstälits, och att fortsatta under-
38788: koefficienten, som uppnås med dubbade däck sökningar pågår. Av det ovanstående fram-
38789: är av samma storleksklass som ökningen av går, att ökningen av saltanvändningen under
38790: värdet för friktionskoefficienten vid sand- den kommande vintersäsongen bygger på
38791: ning. Saken torde bäst belysas av en engebk dessa undersökningar och de resultat som
38792: undersökning, som visar hur frikHonsvärdena hittills vunnits hos oss och utomlands.
38793: Helsingfors, den 7 december 1967.
38794:
38795: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Leo Suonpää.
38796:
38797: E 910/67
38798: Kirj. ksm. N:o 150.
38799:
38800:
38801:
38802:
38803: Helle: JäTVenpään nimisrruespiirin poliisi- ja ka:nsliahenkilö-
38804: kunnan lisäämisestä.
38805:
38806:
38807: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
38808:
38809: Kuluvan vuoden alussa muodostettiin Jär- eikä virka-apu, saa,tto-, valvonta- ja täytän-
38810: venpään kauppalasta kaupunkikunta. Erää- töönpanotehtäviä vähemmällä kuin kahdella
38811: nä perusteena kuntamuodon muutokselle oli miehellä. Tämän mukaisesti jää, ylikonstaa-
38812: se, että tällä tavoin Järvenpään uusi kau- peleita huomioimatta, päivystystehtävään 4
38813: punki tulisi saamaan oman poliisilaitoksen miestä. Tämä määrä on riittämätön. Päivys-
38814: ympäri vuorokauden toimivine päivystyksi- tys vaatii, jotta sille kuuluvat tehtävät voi-
38815: neen, koska poliisipäivystys ja poliis~toimin taisiin suorittaa tyydyttävästi, ympäri vuo-
38816: ta yleensä Järvenpään kaupungin alueella rokauden 3 miestä, päivystäjän, apulaispäi-
38817: ei silloin kun Järvenpää oli liitettynä Tuu- vystäjän ja autonkuljettajan. Voimassaolevan
38818: sulan nimismiespiiriin ollut sen asukkaita työaikalain määräysten mukaan laskettuna
38819: tyydyttävällä .tasolla. Tämä epätyydyttävä päivystykseen tarvitaan silloin 15 miestä.
38820: tilanne johtui siitä, että Tuusulan nimismies- Tällä hetkellä Järvenpään nimismiespiirissä
38821: piirissä ei ollut riittävästi poliisitoimia te- on lisäksi 3 Liikkuvan poliisin konstaapelia,
38822: hokkaan valvonnan järjestämiseksi Järven- joten päivystykseen on käytettävissä kaik-
38823: päässä. Kuntamuodostuksen yhteydessä luo- kiaan 7 miestä. Näin ollen Järvenpään polii-
38824: tiin uusi nimismiespiiri. Näin ollen olisi edel- siasema toimii vajaalla puolella teholla päi-
38825: lyttänyt, että sen toimintamahdollisuudet vystyksen suhteen. Tämäkin puoliteho supis-
38826: olisi turvattu ja nimenomaan sen perustami- tuu vielä sairaustapausten ja kursseille ko-
38827: sen edellytyksenä olleiden syiden vaatimalla mennusten sattuessa. Vuosilomien aikana on
38828: tavalla. Uuteen nimismiespiiriin, jossa sil- tilanne aivan kestämätön. Edellä olevan joh-
38829: loin oli noin 14 000 asukasta ja joka kä- dosta tuntuu kohtuuttomalta, ettei nimismies-
38830: sitti yksinomaan kaupunkialueen, annettiin piiri ole saanut lisää työvoimaa.
38831: vain 2 ylikonstaapelin, 10 konstaapelin ja Edellä oleva koskee varsinaista poliisitoi-
38832: 2 kansliatointa. On mahdotonta ajatella, että mintaa, mutta myös toiminnan kannalta
38833: tällä poliisivoimalla voitaisiin hoitaa ympäri- välttämätön kansliahenkilökunta on riittämä-
38834: vuorokautista tehokasta päivystystä järjes- tön. Nimismiespiirin aloittaessa toimintansa
38835: tyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. oli sen käytettävissä yksi ylimääräinen apu-
38836: Uudessa nimismiespiirissä tarvitaan poliisi- laiskansiisti ja toimistoapulainen. Koska täl-
38837: toimia päivystyksen lisäksi myös rikospoliisi- lä vahvuudella oli mahdotonta saada piirin
38838: tehtäviin ja perimistehtäviin. Tehtäväpiiriin 1t.oiminta käyntiin, lisättiin kansliahenkilö-
38839: kuuluu lisäksi rangaistuksen täytäntöönpano, kuntaa yhdellä ylimääräisellä virastotyönte-
38840: virka-apukuulustelut ja muut virka-aputehtä- kijällä ja yhdellä tilapäisellä toimistoapulai-
38841: vät, valvontatehtävät erilaisissa tilaisuuksis- sella ja samalla luvattiin viimeksi mainitut
38842: sa, saattotehtävät ja käräjäpäivystykset. Ri- toimet vakinaistaa vuoden vaihteessa. Näin
38843: kospoliisin toiminta Järvenpään kokoisessa ei kuitenhan ole tapahtunut. Nimismiespiiri
38844: kaupungissa, jotta se olisi edes väittävän te- ei pysty toimimaan tarkoituksenmukaisella
38845: hokasta ja että asiat ajallaan saataisiin kih- tavalla ellei kansliatyövoiman vahvuutta saa-
38846: lakunnanoikeuden tutkittavaksi vaatii yli- teta työmäärän vaatimalle tasolle. Järven-
38847: konstaapelin ja kaksi miestä. Periruistehtä- pään kokoisessa nimismiespiirissä tarvitaan
38848: viä ei 15 000 asukkaan kaupungissa voida välttämättä ainakin kolme kanslistia. Vuo-
38849: suorittaa vähemmällä kuin kahdella miehellä den 1966 aikana piirin henkikirjoitettu asu-
38850: E 919/67
38851: 2
38852:
38853: kasluku kasvoi 597 henkilöllä. Piirin alueelle Onko Hallitus tietoinen siitä., että
38854: on tulossa eräs suuri teollisuuslaitos, jonka kuluvan vuoden alussa perustettu
38855: rakennustyöt alkavat ensi vuoden alussa. Tä- Järvenpään nimismiespiiri joutuu toi-
38856: män teollisuuslaitoksen odotetaan tuovan mimaan sekä varsinaisen poliisitoimen-
38857: Järvenpään kaupunkiin asukkaita lisää noin hoidon että kanslian osalta täysin riit-
38858: 2 000-3 000 henkilöä. LLsäksi teollisuus ja tämättömänä henkilökunnalla, ja jos
38859: k&u:ppa hlajenevat jatkuv&sti li!'!äten nimis· on,
38860: mie!'!piirin työmäärää. mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
38861: Edellä mainitun perusteella esitän val- tehdä tämän yleisen järjestyksen,
38862: tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin no- kansalaisten turvallisuuden ja asioi-
38863: jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen den tarkoituksenmukaisen hoidon kan-
38864: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: nalta ilmeisen epäkohdan poistami-
38865: seksi~
38866: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1967
38867:
38868: Veikko Helle.
38869: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
38870:
38871: Herra Puhem~es on minulle lähettänyt täläisyyttä on toisaalta siinä, että sekä po'lii-
38872: valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa sila1toksissa että kaupungin tai kauppalan
38873: mainitussa tarkoituksessa jäljennöksen edus- käsittävissä nimismiespiireissä p()liisialipääl-
38874: taja Veikko Helteen jättämästä 10 päivänä lystön ja -miehistön työaika on rajoitettava
38875: marraskuuta 1967 päivätystä kirjoituksesta, työaikalain säännösten mukaisesti kun varsi-
38876: jossa hallituksen asianomaisen jäsenen vas- naisen maaseutupoliisin työaika toistais:ebi
38877: tattavaksi esitetään seuraava kysymys: taa,s on rajoittamaton.
38878: Asutuksen kesldttyminen kaupunki- ja
38879: ''Onko Hallitus tietoinen siitä, että kauppalakuntiin aiheuttaa poliisipalvelusten
38880: kuluvan vuoden alussa perustettu lisääntyvää kysyntää siinä määrin, että jat-
38881: Järvenpään nimismiespiiri joutuu toi- kuva poliisipäivystys on havaittu niissä eräi~
38882: mimaan sekä varsinaisen poliisitoi. tä poikkeustapauksia lukuun ottamatta vält-
38883: menhoidon että kanslian osalta täysin tämättömäksi. Kuluvana vuonna jatkuva päi-
38884: ri~ttämättömällä henkilökunnalla, ja vystys toimii kaikkiami 93:ssa maan 238:sta
38885: jos on, poliisipiiristä. Näistä on ns. vanhoja kau-
38886: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo punkeja 32 ja nimismiespiirejä 61. Järven-
38887: tehdä tämän yleisen järjestyksen, pään nimismiespiiri on eräs tällainen Uuden-
38888: kansalaisten turvallisuuden ja asioi- maan läänissä olevan kymmenen vamaavan
38889: den tarkoituksenmukaisen hoidon kan- nimismiespiirin lisäk&.
38890: muta ilmeisen ~päkohdan poistami. Hallitus on tietoinen siitä, että Järvenpään
38891: sek.si?H nimismiespiirissä poliisitointa ei vtJ.ida hoi-
38892: taa työvoiman puutteen vuoksi tehokkaam-
38893: Työvoima tilanne nimismies.piireissä, jotka min kuin maan muissa vastaavissa nimismies-
38894: käsittävrut kaupungin tai kauppalan ja tä. piireissä keskimäärin. Kun hallitus kuiten-
38895: mln lisäksi usein l,aajan maalaiskunnan, on kin on todennut, kuten sen esityKsessä edus-
38896: koko maassa huomattavan vaikea. Eräänä kunnalle vuod~n 1968 tulo- ja menoarv:ioktJi
38897: osoituksena tästä voidaan mainita, etti kun käy ilmi, että henkilökuntamenojen määrä
38898: maan poliisilaitoksissa, joiden menoista kau~ ja niiden suhteellinen OSilUS valtion kaikista
38899: punkikunnat kaupunkien osanotosta poliisi. menoista on suuri ja :ne pyrkivät kasvamaan
38900: laitosten menoihin 27. 6. 1931 annetun lain nopeasti, sen on ollnt pakko tehostaa f.oi..
38901: (221/31) säännösten nojalla suorittavat kol- menp1teitä henkilökuntamenojen kasvun :ra..:
38902: masosan, tällä hetkellä palvelee yksi poliisi- joi.ttamiseksi ja jättää perostamatta sellai-
38903: mies keskimäärin kaupungin 394 asukasta siakin virkoja ja toimia, joiden pel'lJStami-
38904: kohti, vastaava luku ns. uuden kaupungin sen tueksi on esitetty painavia syitä.
38905: tai kauppalan käsittävien nimismiespiirien Edellä. olevan huomioon ottaen hallitus
38906: osalta on 1 010. Erotuksen merkittävyyttä li- setWaa tilannetta Järvenpään nimim.riespiiriB
38907: sää. se, että viimeksimainituissa poliisipiireis- samoinkuin kaikkien muidenkin . vrukeassa
38908: sä. poliisi toimii yleishallintoviranomaisenll! asemassa ;toimivien poliisipiirien osalta ja
38909: monin sellaisin virkateMävin, eräänä suuri- ryhtyy edelleenkin kaikkiin niihin wimenpi-
38910: töisimmistä ulosottotoimen hoito, jotka ns. teisiin, millä tilannetta käytettävissä oleriflt
38911: vam.hoissa kaupungeissa ovat vanhastaan kuu- määrärahojen puitteissa v~idaan tasapuoli-
38912: luneet muille kuin poliisiviranomaisille. Yh- sesti korjata.
38913: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1967.
38914:
38915: Ministeri S. Suorttanen.
38916: 4
38917:
38918:
38919:
38920:
38921: T i ll R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
38922:
38923: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen än polismyndigheterna. Likhet föreligger å
38924: anger har Ni, Herr Talman, till vederböran- andra sidan däri, att både i polisinrättning-
38925: de medlem av statsrådet för avgivande av arna och i länsmansdistrikt som omfattar
38926: svar översänt avskrift av en av riksdagsman stad eller köping, polisunderbefälets och
38927: Veikko Helle den 10 november 1967 dag- -manskapets arbetstid bör begränsas enligt
38928: tecknad skrift innefattande följande spörs- stadgandena i lagen om arbetstid, medan den
38929: mål: egentliga landsortspolisens arbetstid tillsvida-
38930: re är obegränsad.
38931: "Är Regeringen medveten om att Bosättningens centralisering till stads- och
38932: Järvenpää länsmansdisrikt, som inrät- köpingskommuner medför ökad efterfrågan
38933: tades i början av innevarande år, på polistjänster i den grad, ·att fortgående
38934: kommer att få arbeta med en alldeles polisjourtjänst i dem befunnits nödvändig,
38935: otillräcklig personal, både i fråga om med vissa undantag. Fortgående jourtjänst
38936: handhavandet av den egentliga polis- har införts i .sammalliagt 93 av landets 238
38937: befattningen och av kansliet, och om polisdistrikt. Av dessa är 32 s.k. gamla stä-
38938: så är fallet, der och 61 länsmansdistrikt. Järvenpää läns-
38939: vad har Regeringen gjort eller äm- mansdistrikt är ett sådant utöver de 10 mot-
38940: nar den företaga för avhjälpande av svarande länsmansdistrikt som finns i Ny-
38941: detta med avseende på den allmänna 1ands län.
38942: ordningen, medborgarnas säkerhet och Regeringen är medveten om att polisbe-
38943: sakernas ändamålsenliga skötsel up- fattningen i Järvenpää länsmansdistrikt till
38944: penbara missförhållande?" följd av brist på arbetskraft icke kan skötas
38945: effektivare än normalt i landets övriga mot-
38946: Arbetskraftssituationen i länsmansdisrikt, svarande länsmansdistrikt. Enär regeringen
38947: vilka utom stad eller köping omfattar en emellertid har konstaterat, såsom av dess
38948: ofu.a vidsträckt landskommun, är svår i hela proposition till riksdagen angående stats-
38949: landet. Såsom exempel härpå må nämnas, förslaget för år 1968 framgår, att personal-
38950: att då i landets polisinrättningar, av vilkas utgifternas belopp och deras relativa andel
38951: utgifter stadskommunerna med stöd av stad- av statens alla utgifter är stora och benägna
38952: gandena i lagen . 27. 6. 1931 om städernas att snabbt ökas, har regeringen v·arit nöd-
38953: deltagande i utgifterna för polisinrättning- sakad att effektivera åtgärderna för begräns-
38954: arna (221/31) erlägger en tredjedel, i detta ning av personalutgifternas ökning och un-
38955: nu tjänstgör i medeltal en polisman per 394 derlåta att inrätta även sådana tjänster och
38956: invånare i staden, medan motsvarande siffra befattningar, för vilkas inrätJtande vägande
38957: i fräga om de länsmansdistrikt som omfattar skäl anförts.
38958: s.k. ny stad eller köping är 1 010. Den av- Med beaktande av ovanstående följer re-
38959: sevärda skillnaden ökas ytterligare av att po- geringen med läget i Järvenpää länsmans-
38960: lisen i de sistnämnda polisdistrikten så- distrikt liksom i fråga om alla övriga polis-
38961: som allmän f"örvaltningsmyndighet handhar distrikt som arbetar under svåra förhållan-
38962: många sådana tjänsteåligganden, av vilka den och skrider fortfarande till alla sådana
38963: handhavandet av utsökningsväsendet är en åtgärder, genom vilka situationen kan av-
38964: av de mest arbetsdryga, som i de s.k. äldre hjälpll!S rättvist inom ramen för till buds
38965: städerna sedan gammalt ankommit på andra stående anslag.
38966: Helsingfors den 5 december 1967.
38967:
38968: Minister S. Suorttanen.
38969: Skriftl. spm. N: o 151.
38970:
38971:
38972:
38973:
38974: Teir m. fl.: Oni ersättande av översvä.mningsskadorna i lan-
38975: dets västliga och sydvästliga delar.
38976:
38977:
38978: T ill R i k s d a g e n s H e r r j.l' a 1 m a n.
38979:
38980: Årets översvä.mningar har i många fall pä Hka stora skador har åsamkats övriga delar
38981: ett btastrofalt sätt drabbat jordbrukarna i av Österbotten.
38982: vårt lands vä.stliga och sydvästliga delar. Med hänvisning tili ovanstående och åbero-
38983: Värderingen av översvämningsskadorna på pande 37 § 1 mom. i RO :framställs :följande
38984: växtligheten har numera slutförts och man spörsmål tili vederbörande medlem av stats-
38985: kan t.ex. påpeka, att de i svenska Österbotten rädet:
38986: steg tili 725 860 mark. Denna summa bygger Vad har Regeringen gjort eller vad
38987: på en värdering, som verkstä.llts på 24 orter ämnar den göra :för att på ett lämp-
38988: och omfattar 687 lägenheter och 2 430 hektar. ligt sätt ersätta de förluster, som
38989: Kommunerna har själva ombesörjt värde- årets översvämningar åsamkat be:folk-
38990: ringen och utsett grupper för arbetet, vars ningen i landets västliga och sydväst-
38991: resultat nu delgetts lantbruksstyrelsen. Minst liga delar?
38992: Helsingfors den 14 november 1967.
38993:
38994: Grels Teir. Carl Olof Tallgren.
38995: Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
38996: Verner Korsbäck. Magnus Kull.
38997: Victor Procope. Henrik Westerlund.
38998: T. E. Nordström. Kristian Gestrin.
38999: Georg C. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin.
39000:
39001:
39002:
39003:
39004: E 934./87
39005: 2
39006:
39007: Kirj. ksm. N:o 151.
39008:
39009:
39010:
39011:
39012: Teir ym.: Tulviten maan länsi- ja lounaisosissa aiheuttamien
39013: vahinkojen korvaamisesta!.
39014:
39015:
39016: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39017:
39018: Tänä vuonna tapahtuneet tulvat ovat mo- annettu maataloushallitukselle. Vähintään
39019: nissa tapauksissa aiheuttaneet katastrofitilan- yhtä suuret vahingot on aiheutunut P~>hjan
39020: teen maaliUlle läntisten ja lounaisten osien maan muissa osissa.
39021: maanviljelijöille. Kasvillisuudelle aiheutunei- Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
39022: den .tulvavahinkojen arvioiminen on nyttem- jestytksen 37 §: n 1 momentin nojalla esite-
39023: min suoritettu loppuun ja voidaan esim. tään valtioneuvoston asianoonaisen jäsenen
39024: osoittaa, että vahinkojen määrä ruotsalaisella vastattavaksi seuraava kysymys:
39025: Pohjanmaalla kohoaa 725 860 markkaan.
39026: Tämä summa saadaan niistä arvioista, joita Mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
39027: on tehty 24 seudulla ja jotka käsitttävät 687 tehdä korvatakseen sopivalla tavalla
39028: tilaa ja 2 430 hehtaaria. Kunnat ovat itse ne menetykset, joita tänä vuonna
39029: huolehtineet arvioimisesta ja asettaneet työ- tapahtuneet tulvat ovat aiheuttaneet
39030: hön ryhmiä, joilta saadut tulokset on nyt maan läntisten ja lounaisten osien
39031: väestölle?
39032: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1967.
39033:
39034: Grels Teir. Carl Olof Tallgren.
39035: Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
39036: Verner Korsbäck. Magnus Kull.
39037: Victor Procope. Henrik Westerlund.
39038: T. E. Nordström. Kristian Gestrin.
39039: Georg. C. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin.
39040: 3
39041:
39042:
39043:
39044:
39045: E d u s kun n a n Herra Puh e m i e h e 11 e.
39046:
39047: VaLtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- oli noin 7 000 hehtaaria. Tästä oli Satakun-
39048: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, nan maanviljelysseuran alueella noin 74 ha,
39049: Herra Puhemies, 15 päivänä marraskuuta Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran alueella
39050: 1967 päivätyn kirjeenne n:o 1110 ohella noin 5 000 ha ja österbottens Svenska Lant-
39051: 1ähettänyt vastattavakseni !kansanedustaja brukssällSkapin aJueella noin 1 900 ha.
39052: Grels Teir'in ym. jättämän seuraavan kysy- Hallitus tulee tämän vuoden viimeisen lisä-
39053: my'ksen: menoarvion yhteydessä esittämään, että tähän
39054: ''Mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo lisämenoarvioon otettaisiin 5100 000 markan
39055: tehdä korvatakseen sopivalla tavalla suuruinen siirtomääräraha käytettäväksi val-
39056: ne menetykset, joita tänä vuonna tioneuvoston tarkemmin määräämin perustein
39057: tapahtuneet tulvat ovat aiheuttaneet satovahinkojen 'korvaamiseen Etelä-Pohjan-
39058: maan läntisten ja iounaisten osien maan ja Pohjois-Sata:kunnan tulva-alueilla.
39059: väestölle?" Viimeksi mainitusta määrärahasta on tar-
39060: koitus käyttää tilakohtaisiin korvauksiin
39061: Vastawksena kysymykseen esitän kunnioit- 1100 000 markkaa ja maatalousministeriön
39062: taen seuraavaa: vahvistamien rehuviljojen laatuvaatimukset
39063: Maataloushallituksen toimesta suoritettu- täyttävän vuoden 1967 sadosta tulevan rehn-
39064: jen tulvavahinkoarvioiden mukaan vuoden rukiin ja rehnvehnän hintatukeen 4 000 000
39065: 1967 tulvavahingot nousivat yhteensä noin markkaa eli 5 penniä. kiloa kohti.
39066: 3 000 000 markkaan ja tulvan vioittama ala
39067: Helsingissä 14 päivänä InaJrraskuuta 1967.
39068:
39069: Ministeri Lars Lindeman.
39070: Till Riksdagens Herr rralman.
39071:
39072: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen · faller ca 74 hektar inom Satakunta lantbruks-
39073: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sällskaps, ca 5 000 hektar inom Syd-öster-
39074: velse av den 14 november 1967 nr 1110 till- bottens lantbrukssällskaps ooh ca 1 900 hek-
39075: ställt mig följande av riksdagsman Grels tar inom österbottens Sverulka iantbruks-
39076: Teir m. fl. ställda spörsmål till besvarande: sällskaps område.
39077: Regeringen kommer i samband med den
39078: "Vad har ~geringen gjort eller sista tilläggsbudgeten för detta år att föreslå,
39079: vad ämnar den göra för att på ett att i tilläggsbudgeten upptages ett reser-
39080: lämpligt sätt ersätta de förluster, som vationsanslag på 5 100 000 mk, vilket enligt
39081: årets översvämningar åsamkat befolk- grunder som statsrådet närmare bestämmer
39082: ningen i landets västiiga ooh sydvästa- skulle användas till ersättningar för s'körde-
39083: liga delarY" skador inom översvämningsområdet i Syd-
39084: österbotten och norra Satakunta. Av sist-
39085: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt namnda anslag är det meningen att använda
39086: anföra följande: 1100 000 mk för ersättningar tili de enskilda
39087: Enligt de beräkningar av översvämnings- lägenheterna och 4 000 000 mk till prisstöd
39088: s'kadorna som gjorts på åtgärd av lan.tbruks- enligt 5 penni kilot för foderråg och foder-
39089: styrelsen uppgiek dessa skador år 1967 tili vete ·av 1967 års skörd som uppfyller de
39090: sammanlagt omkring 3 000 000 mk på ett kvalitetsfordringar lantbruksministeriet fast-
39091: område av ca 7 000 hektar. Av detta område ställt för foderspannmål.
39092: Helsingfors den 14 november 1967.
39093:
39094: Minister Lars Lindeman.
39095: Slaiftl. spm, N: o 152.
39096:
39097:
39098:
39099:
39100: Granvik m. fl.: Om ersättande av skördeskadorna i öster-
39101: botten.
39102:
39103:
39104: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
39105:
39106: När det gäller att skydda vårt jordbruk Någon form av ersättning har ännu inte
39107: mot skördeskador kan å ena sidan konsta- utgått, trots att en snabb hjälp vore påkal-
39108: termi de skador, som förorsakas av brist- lad med beaktande av att många redan nu
39109: fällig vattenreglering eller andra omständig- är helt utan kreatursfonder på grund av den
39110: heter, som står att avhjälpa genom motåt- ödesdigra naturkatastrofen.
39111: gärder från samhällets eller jordbrukarnas Med hänvisning till ovanstående och åbe-
39112: egen sida. ropande 37 § 1 mom. i RO framställes föl-
39113: Av helt annan natur är å andra sidan den jande spörsmål tili vederbörande medlem av
39114: naturkatastrof, som den 4 augusti i år drab- statsrådet:
39115: bade jordbrukarna i Munsala, Jeppo, Ny-
39116: karleby Ik, Oravais och Vörå kommuner i Kommer Regeringen i skyndsam
39117: form av en orkanartad storm med kraftigt ordning att ersätta de jordbrukare i
39118: hagelfall, som förstörde växtligheten på Munsala, Jeppo, Nykarleby lk, Ora-
39119: några timmar och anställde stor skada på vais och Vörå kommuner, som fick
39120: byggnader m. m. En hei by, Jussila by i sin skörd helt eller delvis förstörd ge-
39121: Munsala, fick sin skörd total:förstörd. Hagel- nom en naturkatastrof med skyfalls-
39122: skadorna på växtligheten i dessa kommuner liknande hagelskurar de 4 augusti i
39123: har värderats av Österbottens svenska lant- åd
39124: brukssällskap och uppgår till 439 610 mark.
39125: Helsingfors den 14 november 1967.
39126:
39127: Ragnar Granvik. Henrik Westerlund.
39128: Grels Teir. Magnus Kull
39129: Verner Korsbäck Kristian Gestrin
39130: Evald Häggblom. Georg C. Ehrnrooth.
39131: T. E. Nordström. Ingvar S. Melin.
39132:
39133:
39134:
39135:
39136: E 933/{i7
39137: 2
39138:
39139: Kirj. ksm. N:o 152.
39140:
39141:
39142:
39143:
39144: Gra.nvik ym.: Pohjanmaan satovahinkojen korvaamisesta.
39145:
39146:
39147: E d u s k u nn a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
39148:
39149: Kun on kysymys maataloutemme turvaa- ne kohoavat 439 610 markkaan. Minkään-
39150: misesta satovahingoilta, voidaan toisaalta laista korvausta ei ole vielä suoritettu siitä
39151: todeta ne vahingot, jotka aiheutuvat puut- huolimatta, että nopea apu olisi tarpeen ot-
39152: teellisesta vesien säännöstelystä tai muista taen huomioon, rettä. monet ovat jo nyt koko-
39153: seikoista, jotka yhteiskunnan tai maanvilje- naan ilman eläinten rehua kohtalokkaan
39154: lijäin omin vastatoimenpitein ovat torjutta- luonnononnettomuuden vuoksi
39155: vissa. Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
39156: Aivan toisenlaatuinen on toisaalta se luon- jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esite-
39157: non aiheuttama onnettomuus, joka tämän tään valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39158: vuoden elokuun 4 päivänä kohtasi Munsa- vastattavaksi seuraava kysymys:
39159: lan, Jepuan, Uudenkaarlepyyn maalaiskun-
39160: nan, Oravaisten ja Vöyrin kuntien maanvil- Tuleeko Hallitus kiireellisesti an-
39161: jelijöitä pyörremyrskynomaisena rajuilmana tamaan korvauksen niille Munsalan,
39162: ankaran raesateen myötä, joka muutamassa Jepuan, Uudenkaarlepyyn mlk:n,
39163: tunnissa tuhosi kasvillisuuden ja aiheutti Oravaisten ja Vöyrin kuntien maan-
39164: rakennuksille ym. suuria vahinkoja. Koko- viljelijöille, joiden sato kaatosateen
39165: naisen kylän, Jussilan kylän Munsalassa, ja raekuurojen aiheuttaman luonnon-
39166: sato tuhoutui täysin. Pohjanmaan ruotsa- onnettomuuden vuoksi joko kokonaan
39167: lainen maanviljelysseura on arvioinut kas- tai osittain tuhoutui kuluvan vuoden
39168: villisuuden raevahingot näissä kunnissa ja elokuun 4 päivänä?
39169: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1967.
39170:
39171: Ragnar Granvik. Henrik Westerlund.
39172: Grels Teir. Magnus Kull.
39173: Verner Korsbäck. Kristian Gestrin.
39174: Evald Häggblom. Georg C. Ehrnrooth.
39175: T. E. Nordström Ingvar S. Melin.
39176: E d u f! kun n a n H e r r a P 11 h e m i e h e 11 e.
39177:
39178: Valtiopäiväjärj-estyksen 27 ~:n 1 momen- kaa ja vahinkoalue 547.35 ha. NU.len vilje-
39179: tisst~.
39180: mainituMa tarkoituksessa olette Te, lijöiden lukumäärä. jotka olivat :rn,aini~u-..
39181: Herra Puhemies, 14 päivänä marraskuuta kunnissa kärsineet J.>aesadevabink:oja oli 163.
39182: 1967 päiviityn kirjeenne n:Q llll ohella lä- Eräiden luonnonvoimien kasvillisuudeUt ai-
39183: hettänyt vatJtattavakseni kansanedustaja heuttamien v&hin.lrojen korvaamisesta 19 · päi-
39184: Ragnar Granvikin ym. jättämän :reuraavan vänä lokakuuta 1950 annetun valtioneuv.Q8toll
39185: kysymyksen: päätöksen (518/50) mukaan on maatalous-
39186: ministeriöllä. oikeus myöntää vähävaraisille
39187: ''Tuleeko Hallitus kiireellisesti an- vahinkoa kä.rsineille viljelijöille osittaisia kor-
39188: tamaan korvauksen niille Munsalan, vauksia luonnonvoimien, lähinnä. raesateen
39189: Jepuan, Uudenkaarlepyyn mlk:n, tai pyörremyrakyn, kasvillisuud~lle aiheutta-
39190: {)ravaisten ja V.öyrin kuntien maan- mien vahinkGjen johdosta. Tähän tarkoituk-
39191: viljelijöille, joiden sato kaatosateen seen on hallituksen esityksessä Eduskunnalle
39192: ja ra-ekuurojen aiheuttaman luonnon- valti<m vuoden 1968 tulo- ja menoarvioksi
39193: onnettomuuden vuoksi joko kokonaan ehdotettu otettavaksi 30.34.42. mom.entille
39194: tai osittain tuhoutui kuluvan vuoden 60 000 markan suuruinen kiinteä määräraha,
39195: elokuun 4 päivänä Y" joka tultaisiin käyttämään kuluvan vlU.!den
39196: raesadevahinkojen korvaamiseen koko maJU~Ba..
39197: Vastauk$llna kysymykseen esitän kunnioit- Laskelman mukaan vahinkojen määrä koko
39198: taen seuraavaa: maa8611 nousee noin 529 736 markkaan, joWD.
39199: Kuluvan vuoden elokuun 4 päivänii. sattui käytettäv~ oleva määräraha riittää peiWi~
39200: eräissä. Pohjanmaan rannikkoalueelia sijait- mään keskimäärin 11,33 % lasketusta. vahin~
39201: sevist!a kunnissa poikkeuksellisen ankara gosta. V ertaHun vuoksi mainittakoon, . että
39202: rajuilmiJJ'llUQntoinen raesade, joka aiheutti vuoden 1966. raesadevahing@t noul'liajylf.:t
39203: suurta vahinkoa kasvillisuudelle. Vahinko- 440 944 markkaan ja keskimääräinen korv~us
39204: jen suuruus Jepuan, Munsalan, Oravaisten prosentti oli 13,61 %. Kor.vaUBten IlUlbmni-
39205: ja Vöyrin kuntien sekä Uudenkaarlepyyn seen päästäneen valtion rahoitustilanteesta
39206: maalaiskunnan osalta on ollut maataloushal- riippuen vuoden 1968 alkukuukausina.
39207: lituksen laskelmien mukaan 347 922 mark-
39208: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1967.
39209:
39210: Ministeri Lars Lindeman.
39211: 4
39212:
39213:
39214:
39215:
39216: Till Riksdagens Herr Talman.
39217:
39218: · I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hektar. Antalet jordbrukare som i nämnda
39219: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- kommuner drabbades av skador till följd av
39220: velse av den 14 november 1967 nr 1111 till- hagelfallet var 153.
39221: ställt mig följande av riksdagsman Ragnar Enligt statsrådets beslut den 19 oktober
39222: Granvik m. fl. ställda spörsmål till besva- 1950 om ersättning av skador som drabbat
39223: rande: växtlighet genom vissa naturkrafter (518/50)
39224: har lantbruksministeriet rätt att bevilja
39225: "Kommer Regeringen i skyndsam mindre bemedlade odlare partiell ersättning
39226: ordning att ersätta de jordbrukare i på grund av skador som förorsakats växtlig-
39227: Munsala, Jeppo, Nykarleby lk, Ora- heten genom naturkrafter, främst hagelfall
39228: vais och Vörå kommuner, som fick eller virvelstorm. För detta ändamål har i
39229: sin skÖrd helt eller delvis förstörd ge- regeringens proposition till Riksdagen angå-
39230: nom en naturkatastrof med skyfalls- ende statsförslaget för år 1968 under moment
39231: liknande hagelskurar den 4 augusti i 30.34.42 föreslagits ett fast anslag på 60 000
39232: årY" mk att innevarande år användas för er-
39233: sättande av hagelskador i hela landet. Enligt
39234: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- beräkning stiger skadebeloppet i hela landet
39235: samt anföra följande: till omkring 529 736 mk, varför det dispo-
39236: Den 4 augusti i år utsattes vissa kommu- nibla anslaget förslår till täckande av i me-
39237: ner inom Österbottens kustområde för ett deltal 11.33 % av den beräknade skadan.
39238: exceptionellt svårt oväder med hagelfall, som Som jämförelse må nämnas, att 1966 års
39239: ästadkom stora skador på växtligheten. En- hagelskador steg till 440 944 mk, och den ge-
39240: ligt lantbruksstyrelsens beräkningar uppgick nomsnittliga ersättningsprocenten var då
39241: skadorna i Jeppo, Munsala, Oravais och Vörå 13.61. Ersättningarna torde med beaktande
39242: kommuner samt Nykarleby landskommun till av statens finansiella läge kunna betalas un-
39243: 347 922 mk på ett skadeområde av 547.35 der de första månaderna av år 1968.
39244: Helsingfors den 14 december 1967.
39245:
39246: Minister Lars Lindeman.
39247: Kirj. ksm. N:o 153.
39248:
39249:
39250:
39251:
39252: Hamara ym.: Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien vero-
39253: tuksen pienentämisestä.
39254:
39255:
39256: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
39257:
39258: Nykyinen raskas verotus alentaa eniten han ovat samat ja muutenkin eläkeläiset ovat
39259: ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien nai- keskenään samassa asemassa verotusta lu-
39260: mattomien, lapsettomien leskien ym. yksi- kuunottamatta. Tämä verotuksessa esiintyvä
39261: näisten henkiiöiden elintasoa. Erittäin vaike- epäoikeudenmukaisuus voitaisiin poistaa ja
39262: aksi yksinäisten ihmisten taloudellinen ase- saattaa samalla yksinäiset henkilöt tasaver-
39263: ma muodostuu silloin kun he siirtyvät eläk- taisiksi muiden kanssa myös verolakien
39264: keelle. Onhan heistä suurin osa vähävaraisia, edessä siirtämällä yksinäiset henkilöt viimeis-
39265: alhaisissa virkapalkkausluokissa tai muuten tään eläkkeelle jäämisen yhteydessä II vero-
39266: pienellä pa:lkalla itsensä elättäviä, joiden luokkaan.
39267: eläkkeet ovat myös pieniä. Useissa tapauk- EdeHä olevan perusteella ja viitaten valtio-
39268: sissa onkin todettu pääosan yksinäisen hen· päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
39269: kilön eläkkeestä, josta ensin on vähennetty tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
39270: verot, hupenevan asumiskustannuksiin: joko omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
39271: suoranaiseen vuokran maksuun tai vanhain- kysymyksen:
39272: kodin perusmaksuihin. Joka tapauksessa I
39273: veroluokkaan Iain mukaan kuuluvien yksi- Onko haHitus kiinnittänyt huomio-
39274: näisten ihmisten elintaso laskee tuntuvasti ta niihin taloudellisiin vaikeuksiin, joi-
39275: eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. hin naimattomat, lapsettomat lesket
39276: On oikein ja luonnollista, että yhteiskunta ym. I veroluokkaan kuuluvat yksinäi-
39277: tukee niitä kansalaisia, jotka pitävät huolen set henkilöt joutuvat eläkkeelle siirty-
39278: kansan tulevaisuudesta. Tästä ei kuitenkaan essään mm. raskaan erikoisverotuksen
39279: saisi olla seurauksena epäoikeudenmukainen takia, ja
39280: suhtautuminen yksinäisiä henkiiöitä kohtaan, mihin toimenpiteisiin Hallitus on
39281: kuten nyt tapahtuu. Erityisesti tämä epä- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen
39282: oikeudenmu'kaisuus tulee näkyviin eläkeläis- kansalaisten verotuksen pienentämi-
39283: ten keskuudessa. Eri veroluokkiin kuuluvien seksi ja samalla heidän taloudellisen
39284: eläkeläisten tosiasialliset huoltovelvollisuudet· asemansa parantamiseksi?
39285: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
39286:
39287: Irma Hamara. Mikko Asunta.
39288: Aili Vaittinen. T. I. V artia.
39289: Esko J. Koppanen. Olavi Nikkilä.
39290: Pekka Haarla. P. Mäki-Hakola.
39291: Saara Forsius. N. Kosola.
39292: Juha Rihtniemi. Juuso Häikiö
39293:
39294:
39295:
39296:
39297: E 936/67
39298: 2
39299:
39300:
39301:
39302:
39303: E d u s kun n a n Herra Puh e m i e h e 11 e.
39304:
39305: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin konsa, I veroluokassa ankarin ja III vero-
39306: nojalla ovat kansanedustaja Irma Hamara luokassa lievin. Veroluokkajako taas riippuu
39307: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen verovelvollisen iästä, hänen avioliitostaan ja
39308: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: sen kestämisajasta sekä lasten elättämisestä.
39309: Veroluokkajärjestelmästä onkin todettava,
39310: "Onko hallitus kiinnittänyt huomio- että se periaatteessa johtaa verorasituksen
39311: ta niihin taloudellisiin vaikeuksiin, joi- sellaiseen jakaantumiseen, joka useimpien
39312: hin naimattomat, lapsettomat lesket verovelvollisten osalta ei ole kovinkaan vir-
39313: ym. I veroluokkaan kuuluvat yksinäi- heellinen. Toisaalta on kuitenkin todettava,
39314: set henkilöt joutuvat eläkkeelle siirty- että veroluokkajärjestelmässä on sellaisia
39315: essään mm. raskaan erikoisverotuksen piirteitä, joiden seurauksena on eräissä tapa-
39316: takia, ja uksissa epätasainen verotus. Tämä johtuu
39317: mihin toimenpiteisiin Hallitus on siitä, että veroluokan määräytymiseen vai-
39318: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen kuttavat monet sellaisetkin tekijät, joiden
39319: kansalaisten verotuksen pienentämi- tulo- ja omaisuusverolain säätämisen aikoi-
39320: seksi ja samalla heidän taloudellisen hin katsottiin vaikuttavan eri verovelvollisten
39321: asemansa parantamiseksi? veronmaksukykyyn, mutta joilla nykyisen
39322: käsityksen mukaan ei ole sellaista vaikutusta.
39323: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu Osa näistä tekijöistä on lisäksi sellaisia, että
39324: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän niiden huomion ottaminen veroluokkajärjes-
39325: vastauksenani kunnioittaen seuraavaa: telmässä tai verotuksessa yleensä ei ole asian-
39326: Verorasituksen oikeudenmukaisen jakami- mukaista. Oman ryhmänsä näistä veroluo-
39327: sen perusteena pidetään tuloverotuksessa ve- kan määräytymiseen nykyisin vaikuttavista,
39328: ronmaksukykyä. Suuremman tulon katsotaan edellä mainitun kaltaisista tekijöistä muo-
39329: edustavan suhteellisestikin suurempaa veron- dostavat nuoruus, avioliiton kestämisaika ja
39330: maksukykyä kuin pienemmän tulon, mikä aikaisemmin annettu elatus. Henkilö, joka
39331: meillä samoin kuin yleensä muuallakin, ei ole naimisissa, kuuluu nykyisin II vero-
39332: missä tuloverotus on käytössä, otetaan huo- luokkaan, kunnes täyttää 24 vuotta, mutta
39333: mioon progressiivisen verokannan avulla. siirtyy sitten I veroluokkaan. Nuoruutta
39334: Paitsi tulon suuruudesta riippuu veron- sinänsä on kuitenkin vaikea pitää veron-
39335: maksukyky monesta muustakin seikasta, maksukykyä aientavana tekijänä. Näissä
39336: joista tärkeimpänä on mainittava perhesuh- tapauksissa on nuorten ehkä alhaisten tulo-
39337: teet. Henkilöllä, joka joutuu elättämään it- jen huomioon ottamista varten progressiivi-
39338: sensä lisäksi yhtä tai useampaa perheenjäsen- nen veroasteikko. Sama koskee myös vanhus-
39339: tä, on katsottava olevan pienempi veronmak- ten alhaisia tuloja, joskin heidän kohdal-
39340: sukyky kuin sellaisella henkilöllä, jonka tulot laan otetaan alentunut veronmaksukyky
39341: ovat samansuuruiset mutta joka voi käyttää huomioon myös muulla tavalla. Veronmaksu-
39342: kaikki tulonsa omaan toimeentuloonsa. Edellä kykyisyysperiaatteen mukaista ei ole myös-
39343: mainitusta syystä johtuva veronmaksukyvyn kään katsottava olevan se, että puolisot
39344: erilaisuus on voimassa olevassa tulo- ja avioliiton solmittuaan siirtyvät Ill veroluok-
39345: omaisuusverolaissa pyritty ottamaan huo- kaan, missä he pysyvät lopun ikäänsä, mi-
39346: mioon siten, että luonnolliset henkilöt jae- käli ovat elättäneet tietyn ajan alaikäistä
39347: taan kolmeen veroluO'kkaan, joita kutakin iJ.astaan, mutta siirtyvät II veroluokkaan,
39348: varten on oma progressiivinen veroasteik- ellei lasta ole syntynyt kolmen vuoden kulu-
39349: 3
39350:
39351: essa a.violiiton solmimisesta. Maksukykyperi- roluokan olemassa oloa onkin vaikea puolus-
39352: aatteen vastaista sitä vastoin ei ole katsot- taa sillä, että sen avulla voidaan ottaa huo-
39353: tava olevan se, että II tai III veroluokkaan mioon veronmaksukyky.
39354: kuuluvat puolisot eräissä tapauksissa siir- Edellä on jo mainittu eräs ehdotus nykyi-
39355: tyvät I veroluokkaan avioliiton purkau- sen veroluokkajärjestelmän uudistamiseksi.
39356: duttua. Tämän ohessa on mm. verolakikomitea pääty-
39357: Edellä olevan perustella voidaan todeta, nyt ehdottamaan otettavaksi käytäntöön ns.
39358: ettei ed. Hamaran ym. kysymyksen peruste- tasausjärjestelmä, jossa veroasteikko olisi kai-
39359: luissa tarkoitettujen verovelvollisten epä- kille verovelvollisille yhteinen, mutta yhteis-
39360: oikeudenmukaiseksi väitetyn verotuksellis~n verotettavien puolisoiden yhteenlaskettu vero-
39361: aseman parantamista voida perustella vain tettava tulo jaettaisiin kahdella, tulovero-
39362: sillä, että he kuuluvat I veroluokkaan. asteikkoa sovellettaisiin näin saatuun vero-
39363: Näissä tapauksissa alentunut veronmaksu- tettavan tulon puolikkaaseen ja asteikon mu~
39364: kyky on asianmukaisempaa ottaa huomioon kainen vero kerrottaisiin kahdella. Näin muo-
39365: paitsi veroasteikon progressiolla myös vero- dostuisi yhteisverotettavien puolisoiden vero
39366: tettavasta tulosta tehtävällä vähennyksellä, samaksi kuin jos kumpaakin verotettaisiin
39367: kuten nykyisin onkin asianlaita vanhusten heidän yhteenlasketun tulonsa puolikkaasta
39368: osalta. Mikäli taas esimerkiksi samassa samalla tavalla kuin naimatonta henkilöä.
39369: taloudellisessa asemassa olevat lesket, joista Tämä muutos samoin kuin edellä tarkoitettu
39370: toinen kuuluu I veroluokkaan ja toinen kahden veroluokan järjestelmä edellyttävät
39371: :aikaisemmin annetun elatuksen perusteella kuitenkin, että niiden käyttöön oton yhtey-
39372: III veroluokkaan, olisi verotuksellisesti saa- dessä toteutetaan eräitä muita verotusta kos-
39373: tettava samaan asemaan, olisi molempien kevia huomattavia uudistuksia. Tämän vuoksi
39374: periaatteessa kuuluttava I veroluokkaan. ei ole asianmukaista ryhtyä uudistamaan
39375: Eräässä perheverotuksen uudistamista koske- vain erästä osaa laajemmasta kokonai-
39376: vassa ehdotuksessa onkin lähdetty siitä, että suudesta, joka uudistus ed. Hamaran ym.
39377: veroluokkia olisi kolmen sijasta kaksi. Näistä kysymyksessä tarkoitetulla. tavalla toteutet-
39378: ankarampi veroluokka vastaisi nykyistä I tuna kohdistuisi vain tiettyyn verraten
39379: veroluokkaa ja lievempi III veroluokkaa. Eh- suppeaan väestönosaan. Luonnollisten henki-
39380: dotuksen mukaan kuuluisivat ed. Hamaran löiden välittömän verotuksen kokonaisuudis-
39381: ym. kysymyksessä tarkoitetut verovelvolliset tuksen yhteydessä, jonka toteuttamista var-
39382: mainittuun ankarampaan veroluokkaan. Ny- ten käytettävänä on eräitä komiteanmietin-
39383: kyinen II veroluokka on mainitussa ehdotuk- töjä, tulee edellämainittujen verovelvollisten-
39384: sessa esitetty poistettavaksi. Nykyisen II ve- kin asema uudelleen järjestetyksi.
39385: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1967.
39386:
39387: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
39388: 4
39389:
39390:
39391:
39392:
39393: Till R'iksdagens Herr Talman.
39394:
39395: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- finnes en egen progressiv skatteskala, i
39396: ningen har riksdagsman Irma Hamara m. fl. skatteklass I den strängaste och i skatteklass
39397: tillställt vederbörande medlem av statsrådet III den lindrigaste. Indelningen i skatte-
39398: för besvarande följande spörsmål: klasS'er åter beror av den skattskyldigeil
39399: ålder, hans äktenskap och hur länge äkten-
39400: "Har Regeringen fäst uppmär'ksam- Skapet varat samt av försörjningen av barn.
39401: het vid de ekonomiska svårigheter, Angående skatteklassystemet kan konstateras,
39402: i vilka ogifta, barnlösa änkor m. f.l. ·att det i princip ~eder till en sådan för-
39403: till skatteklass I hörande ensamstå- delning av skattebördan, som i fråga om
39404: ende personer råkar då de blir pen- flertalet skattskyldiga i allmänhet icke i
39405: sionerade, bl. a. till följd av den aHt för hög grad. är oriktig. Å andra sidan
39406: tunga specialbeskattningen, och måste man likväl konstatera, att i skatte~
39407: vilka åtgärder har Regeringen vid- klassystemet förekommer sådana drag, vilka
39408: tagit eller ämnar den vidtaga för att i vissa fall har till följd en ojämn beskatt-
39409: minska nämnda medborgares beskatt- ning. Detta beror på, att på bestämmandet
39410: ning och samtidigt förbättra deras av skatteklass inverkar även många så-
39411: oekonomiska stäHning~'' dana faktorer, som vid tiden för stiftandet
39412: av inkomst- och förmögenhetsskattelagen an-
39413: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör sågs inverka på olika skattskyldigas skatte-
39414: till mitt verksamhetsområde i min egenskap betwlningsförmåga, men vilka enligt nuva,..
39415: av finansmini:ster, får jag såsom svar därpå rande uppfattning icke har en sådan in-
39416: vördsamt :anföra följande: verkan. En del av dessa faktorer är dess-
39417: Vid inkomstbeskattningen anses grunden utom sådana, att det i :allmänhet icke äl"
39418: för en rättvis fördelning av skattebördan sakenligt ·att beakta dem i skatteklassystemet
39419: vara skattebetalningsförmågan. En större in- eller vid beskattningen. Sin ·egen grupp av
39420: komst anses även relativt representera en liknande faktorer, vilka .nu för tiden in-
39421: större skattebetalningsförmåga än en mindre verkar på bestämmandet av Skatteklass, ut-
39422: in'komst, vilket hos oss liksom även i allmän- gör ungdom, hur länge äktenskapet har va-
39423: het annorstädes, där man har inkomstbe- .rat oeh tidigare försörjningsplikt. En person,
39424: skattning, beaktas genom en progressiv som icke är gift, hör nu till skatteldass II,
39425: skattesats. Förutom av inkomstens storlek tills han fyller 24 år, men överflyttas då till
39426: beror skattebeta'lningsförmågan även •av skatteklass I. Det är likväl svårt att anse
39427: många andra omständigheter, av vilka så- att ungdom som sådan utgöra en faktor
39428: som den viktigaste bör .nämnas familjeför- som minskar skattebetalningsförmågan. I
39429: lhållandena. En person, som förutom sig själv dessa faH finnes det för beaktande av de
39430: måste försörja en eller flera familjemedlem- kanske lägsta inkomsterna för unga en prog-
39431: mar, måste anses ha mindre skattebetalnings- ressiv skatteskala. Detsamma gä;ller även åld-
39432: förmåga än en pe~~Son, vars inkomster är ringars låga in'k:omster, ehuru i fråga om
39433: lika stora, men som kan använda alla sina dem en sänkt skattebetalningsförmåga även
39434: inkomster för sin egen utkomst. Den av ovan beaktas på annat sätt. Det bör icke lb.eller
39435: nämnda orsak beroonde dlikheten i skatte- anses vara överensstämmande med principen
39436: betalningsförmågan har man i gällande i:n- om skattebetalningsförmåga, att makar sedan
39437: 'komst- och förmögen'hetsskattelag försOkt be- de ingått äktenskap överflyttas till skatte-
39438: akta sålunda, att fysiska personer indelas ldass III, där de stannar hela sitt liv, så-
39439: i tre skatteklasser, av vilka för var och en vida de en viss tid försörjt sitt minderåriga
39440: 5
39441:
39442: barn, men överflyttas tiH skatteklass II, om varande skatteklass II är det svårt att för-
39443: barn icke fötts inom tre år efter äktenska~ svara med ·a tt man genom den kan beakta
39444: pets ingående. Det bör däremot icke anses skattebetalningsförmågan.
39445: vara stridande mot principen om betalnings- Ovan har redan nämnts ·ett förslag till en
39446: förmåga, att makar som hör tili skatteklass reform av det nuva.rande skatteklassystemet.
39447: II eller III i vissa fall överflyttas tiH skatte- Härjämte ha.r bl. a. ska.ttelagSkommitten be-
39448: lklass I då äktenskapet upplöses. slutat föreslå, att ett s.k. utjämningssystem
39449: På grund av ovanstående 'kan det konsta- skulle tagas i bruk, vari skatteskailan skulle
39450: teras, att ett förbättrande av de i motive- vara gemensam för alla skattskyldiga, men
39451: ringen till riksdagsman Hamaras m. fl. spörs- att sambeskattade makars sammanlagda
39452: mål avsedda skattskyldigas stäHning i skatte- skattbara inkomst skulle divideras med två,
39453: hänseende, viiken påstås vara orättvis, icke inkomstskatteskalan skulle tillämpas på hälf-
39454: kan motiveras endast därmed, att de hör till ten av den sålunda erhållna skattbara in-
39455: skatteklass I. I dessa fall är det sakenligare komsten och Skatten enligt skalan skulle
39456: att beakta nedsatt skattebetalningsförmåga multipliceras med två. Sålunda skulle sam-
39457: förutom genom skatteskalans progression beskattade makars inkomst bli samma som
39458: även genom avdrag från den skattbara in- om vardera skulle baskattas för hälften av
39459: komsten, såsom .numera är fallet även i deras samma.nlagda inkomst på samma sätt
39460: fråga om å:ldringar. Om åter t.ex. änkor i som ogift person. Denna ändring liksom
39461: samma ekonomiS'ka ställning, av vilka den även ovan avsedda system med två skatte-
39462: ena hör till skatteklass I och den andra på klasser förutsätter likväl, att i samband med
39463: grund av tidigare försörjningsplikt till deras ibruktagande förverkligas vissa andra
39464: skatteklass III, i beskattningshänseende bor- anmärkningsvärda reformer rörande beskatt-
39465: de försättas i samma ställning, borde båda ningen. Till fäljd härav är det icke sakenligt
39466: i princip höra tiH skatteklass I. I ett för- att börja reformera endast en viss del av
39467: slag rörande en reform av familjebeskatt- en större helhet, viiken .reform, om den för-
39468: ningen har man också utgått ifrån, att det v.erkligades på i riksdagsman Hamaras m. fl.
39469: i stället för tre skatteklasser skulle finnas spörsmål avsett sätt, endast ISkulie beröra
39470: två. Av dessa skuHe den strängare skatte- en viss jämförelsevis begränsad befolknings-
39471: klassen motsvara nuvarande skatteklass I del. I samband med en totalreform av den
39472: och den mildare skatteklass III. Enligt för- direkta beskattningen av fysiska personer,
39473: slaget skulle i riksdagsman Hamaras m. fl. för vars förverkligande vissa kommittebe-
39474: spörsmål avsedda skattskyldiga höra till tänka.nden står tHl förfogande, kommer ovan
39475: nämnda strängare skatteklass. I nämnda för- nämnda skattskyldigas ställning även tatt bli
39476: slag har man föreslagit att nuvarande skatte- omreglerad.
39477: klass II skuUe strykas. Förekomsten av .nu-
39478: Helsi.ngfors den 12 december 1967.
39479:
39480: Finansminister Mauno Koivisto.
39481:
39482:
39483:
39484:
39485: E 936/67
39486: Kirj. ksm. N:o 154.
39487:
39488:
39489:
39490:
39491: Tikkanen: Kainuun keskussairaalan rakennustyön keskeyty-
39492: misestä.
39493:
39494:
39495: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
39496:
39497: Kainuun keskuissairaalan rakentaminen on Kainuun keskussairaalan rakennustoimikun-
39498: käynnissä 25. 7. 66. tehdyn urakkasopimuksen nan ja pääurakoitsijan suorittamien tarkas-
39499: mukaisesti. Sanotun rakennustyön jatkumi- tusten ja faskelman mukaan tälle vuodelle
39500: nen on nyt kuitenkin erittäin vaikeassa vai- tarvittava määräraha, että !työtä voitaisiin
39501: heessa määrärwhojen Joppumisen vuoksi. Ellei keskeyttämättä jatkaa, olisi ainakin 2 mil-
39502: nyt kuluvan vuoden aikana saada. tarvittavaa joonaa markkaa, mutta todennäköisesti 2.5
39503: summaa määrärahoja, joudutaan Kainuun miljoonaa markkaa.
39504: keskussairaalan rakennustyö keskeyttämään Kainuun vaikeaan rtyöllisyysltilanteeseen vii-
39505: viimeistään kuluvan marraskuun loppuun taiten ja edellä olevan perusteella sekä val-
39506: mennessä. tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin mu-
39507: Tämä ralkenmmtyön !keskeyttäminen :mer- kaan, ~itän kunnioittaen valtioneuvoston
39508: kitsee viivästymistä sairaalan valmistumisessa, asianomaisen jäsenen vastaJttavaksi seuraavan
39509: eikä keskeytymimen ole urakkasopimuksen kysymyksen:
39510: mukaan mahdollinen keskellä työ.lJisyyskautta.
39511: Edelläolevan lisäksi on if:odettava, että Kai- Onko Hallitus tietoinen Kainuun
39512: nuun keskussairaalan rakennustyöhön on si- keskussairaalan rakennustyön keskey-
39513: joitettu yli 300 rakennustyön tte:kijää, on tymisestä !tarvittavan määrärahan
39514: rakennustyön keskeyttäminen mahdoton toi- puuttumisen johdosta ja siitä, että yli
39515: menpide myös työllisyyden kannalta katsoen. 300 työntekijää uhkaa irtisanominen,
39516: Ei voitane ajatellakaan, että näin merkittävä ja jos on,
39517: työntekijämäärä irtisanottaisiin juuri keskellä mihin toimenpiteisiin Hallitus on
39518: vaikeinta työll:iJsyyskautta ja lähestyvän jou- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kyseisen
39519: lun edellä. asiantilan korjaamiseksiY
39520: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
39521:
39522: Vill:e Tikkanen.
39523:
39524:
39525:
39526:
39527: E 864/67
39528: 2
39529:
39530:
39531:
39532:
39533: E d u s kun n a n He r r a P u h c m i e h e ll c.
39534:
39535: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- raha osanotussa lisämenoarvioosa myönnettiin-
39536: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra kin.
39537: Puhemies, olette ikirjeellänne marraiSilmun 17 Sanottu rakennustoimikunta 12 päivänä
39538: päivältä 1967 N :o 1118 lähettänyt valtioneu- heinäkuuta 1967 päiväämässään kirjeessä,
39539: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jossa se, anoi· lupaa rak~nnustöiden aloittami-
39540: kansanedustaja VilLe Tikkasen tekemän seu- seen syy•skuun sijasta ~lokuussa, ilmoitti käy-
39541: raavan sisältöisen kysymyksen: tettävänään olevan 3 600 000 markkaa :ri~t
39542: tävän ra:kennustyön suo·rittamiseen s~
39543: "Onko Hallitus tietoinen Kainuun joulukuun aikana, muttei elokuun aikana,
39544: k!ookussairaalan rakennustyön ilmskey- jota varten, mikäJ.i anomukseen suostuttaisim,
39545: tymise.stä !tarvittavan määrärahan olllii osoitettava n. 1 000 000 markan lisämää-
39546: puuttumisen johdosta ja siitä, •että yli räraha. Tähän anomukseen ministeriö, jolla
39547: 300 työntekijää uhkaa irtisanomin·en, ei ollut käytettävmsään mainittua lisämäärä-
39548: ja jos on, rahaa, ci voinut SUQstua, joten rakennustyöt
39549: 1
39550:
39551:
39552:
39553: mihin toimenpiteisiin Hallitus on tuli alkaa vasta syyskuun alusta.
39554: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kyseise:n Rrukennustoimikunta oli näin ollen saa-
39555: asiantilan korjaamiseksi1" nut määrärahan, jonka 1sen oman esit~ksen
39556: mukaan piti .riittää raikennustyön suoritta-
39557: miseen kuluvan vuoden loppuun. Rakennus-
39558: Vastauksena kJllSJ'lnyks·een pyydän ikumli- to.imikunnan ennaklrolaskdmat osoittautuivat
39559: oirttavasti esittää seuraavaa: :kuitenkin virheellisiksi ja niinpä se lokakuun
39560: Valmisteltaessa Eduskunnalle 19 päivänä 28 päivänä 1967 päivätyllä kirjeellään il-
39561: toukO'kuuta 1967 .annettua lisämenoarviota moitti, ~ttä käytettävänä oleva määräraha
39562: Kainuun :k;eskussairaalan rakennustoimikunta riittää vain marraskuun 25 päivään asti,
39563: ilmoitti, että laaditu:n :työa:iJkataulun mukaan joJloin rakennustyöt, mikäli ~i saada 2 000 000
39564: :kuluvan vuoden :rahanttarve varsinaista ra- markan lisämäärärahaa, keskeytyvät. Jotta
39565: kennustyötä varten on 9 850 000 markkaa ja edellä kerrotuin .tavoin syntynJI!t tiJann:e olisi
39566: kiintei,tä sairaalalaitteita, muita kiinteitä ko- voitu hoitaa, joutui vcalt~neuvomo ikuluvaill
39567: jeita ja laitteita sekä hallintokustannuksia kuun 23 päivänä päättämään, että !kuluvan
39568: varten 650 000 markkaa ~li siis yhteensä vuoden viimdseen lisämenoarvioon otettavaksi
39569: 10 500 000 markkaa. Näin ollen ja ilmn ku- aiottu 2 000 000 markan lisämääräraha Kai-
39570: luvan vuoden varsinai,sessa menoa.rviolSSa oli nuun keskussairaalan rakentamista var.ten
39571: näitä varten varattu 7 500 000 markkaa, ra- myönnetään heti .tähän tarlroitukseen käytet-
39572: kennustoimikunta esitti, ·että mainittuun lisä- täväksi, vaikikei hallituksen esitystä sanotuksi
39573: menoarvioon tähän tal1koitukseen otettaisiin lisämenoarvioksi ole vielä edes Eduskunnalle
39574: 3 000 000 markan määräraha. Tämä määrä- annettu sen vähemmin Eduskunta tehnyt
39575: siitä päätöstä.
39576: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1967.
39577:
39578: Sisäasiainministeri ~Martti Viitanen.
39579: 3
39580:
39581:
39582:
39583:
39584: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a I m a n.
39585:
39586: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. Sagda byggnadslromnrission meddelade i
39587: i 1riksdagrordningen har Ni, Herr T.aiman, sitt brev av den 12 juli 1967, vari ikommis-
39588: med Eder Skrivelse nr 1118 av den 17 novem- tilonen anhöll om tillstånd att i stället för
39589: ber 1967 tillställt vederbörande mediem av i september få påbörj:a arbetena i augusti,
39590: statsrådet för be.svarande föijande av riks- att de 3 600 000 mark den hade tilJ sitt för-
39591: dagsman Ville Tikkanen framställda spörs- fogande skulle förslå för byggnadsarbetets
39592: mål: utförande under september-december, men
39593: "Är Regeringen medveten om att icke under augusti månad, för vilket, om
39594: byggnadsarbetet på c•entralsjukhuset i anhållan beviljades, borde anvisas ett
39595: Kainuu avbrutits på grund av att .tilläggsanslag på ungefär 1 000 000 mark.
39596: erforderJigt anslag srulmas och att över Denna anhållan iJrunde ministeri>et, som icke
39597: 300 arbetstagare hotas av uppsägning, hade nämnda tilläggsooslag till sitt förfo-
39598: och om så är faliet, gande, icke bifalla, varför byggnadsarbetena
39599: vilka åtgärder ämn.a.r Regeringen skulle inl'edas först vid ingången av septem-
39600: vidtaga för att rätta tili detta saik- ber månad.
39601: förhållande?" Byggnadskommissionen hade sålunda fått
39602: ett anslag, som enligt dess eget förslag borde
39603: Säsom svar på spörsmå1et får jag vörd- räcka tilli för byggnadsarbetet tili utgången
39604: samt anföra föijande: av innevarande år. Byggnad.sarommissionens
39605: Då den itilläggsbudget mm den 19 maj förhand.slkalkyler visade sig Hkväl vara
39606: 1967 överlämnades tili Riksdagen uppgjordes, fela!ktiga och sålunda meddelade kommissi:-
39607: meddeJade byggnadskommissionen för centrrul- onen i brev av den 28 oktober 1967, att det
39608: sjukhuset] Kainuu, att penningbehovet under anslag som fanns tili förfogande endast
39609: mnevarande år för det 'egentliga byggnads- förslår till den 25 november, då byggnads-
39610: arbetet eniigt den uppgjorda arbe,tstidtabei- arbetena 'avbryts, Qilll ett tilläggsanslag på
39611: len är 9 850 000 mark och för fasta sjukhus- 2 000 000 mark icke erhålles. För bemästrande
39612: anordningar, andra fasta apparater och av den situationen som på ovan nämnt sätt
39613: anordningar samt för administrationskostna- hade uppstått, måste stail:srådet den 23 dennes
39614: der 650 000 mark ·eller :alltså sammaniagt besluta, att det tilläggsanslag på 2 000 000
39615: 10 500 000 ma:rik:. På grund härav och då i det mark, som var avsett !Wtt intagas i sista
39616: ordinarie statsförslaget för innevarande år tilläggsbudgeten för innevarande år för
39617: för dessa ländamål hade reserverats 7 500 000 byggande av centralsjukhuset i Kainuu,
39618: mark, föreslog byggnadskommissionen, a1Jt i genast skulle beviljas för att användas för
39619: nämnda tiJläggsbudget för ·detta ändamå;l de.tta ändamål, ehuru regeringens försl.ag
39620: skuJle intagas ett ,anslag på 3 000 000 mark. thll sagda tihläggsbudget icke ännu ens har
39621: Detta anslag bevi,ljades också i sagda överlämnats Wl Riksdagen och Ri:ksdagen
39622: tilläggsbudget. ännu mindre fattat beslut därom.
39623: Helsingfors den 30 november 1967.
39624:
39625: Minister för inri>lresärendena Martti Viitanen.
39626: 1
39627:
39628: 1
39629:
39630: 1
39631:
39632: 1
39633:
39634: 1
39635:
39636: 1
39637:
39638: 1
39639:
39640: 1
39641:
39642: 1
39643:
39644: 1
39645:
39646: 1
39647:
39648: 1
39649:
39650: 1
39651: Kirj. ksm. N:o 155.
39652:
39653:
39654:
39655:
39656: H. Linna ym.: Satovuodelta 1966/67 suoritettavien pinta-
39657: alatisien maksattamisesta.
39658:
39659:
39660:
39661:
39662: Eduskunnan H er r a P u h e m i e h e ll e.
39663:
39664: lVIaataloustuoUeiden hintatasosta annetun neuvosto pyrkisi valtiontalouden tilan varan-
39665: lain (7. 4. 1967/145) mukaan osa maatalou- tuessa helpottamaan myöskin heidän ase-
39666: delle tulevasta tulosta jaetaan vi:ljelmäkoon maansa kiirehtimätiä maksatuttamaan pinta-
39667: mukaan ma;ksettavana hintapoliittisena tu- alalisät sen vuoden aikana, jonka menoina
39668: kena eli pinta-alalisänä valtioneuvoston lä- ne on valtion tulo- ja menoarvioon otettu.
39669: hemmin määräämiä perusteita noudattaen. Pinta-alalisien maksattamista viljelijöille jo
39670: Tähän tarkoitukseen on valtion hyväksy- hyvissä ajoin ennen sen kalenterivuoden lop-
39671: tyssä tulo- ja menoarviossa vuodelle 1967 pua, jonka menoiksi määräraha k.o. tarkoi-
39672: varattu 93 915 000 markkaa. tukseen on valtion tulo- ja menoarviossa
39673: Tämä määräraha on varattu pinta-alalisien otettu, kiirehtii uutena tekijänä eduskunnan
39674: maksamiseen satovuodelta 1966/67. Kun sato- 10. 11. 1967 hyväksymä maatilatalouden tulo-
39675: vuosi päättyy elokuun 31 päivänä olisi luon- v,erolaki, joka tulee voimaan 1. 1. 1968.
39676: nollista, että pinta-alalisien maksatus aloitet- Maatilatalouden tuloverolaissa toteutetaan
39677: taisiin heti syyskuun alusta lähtien. Käytän- n.s. käteisperiaatetta, jonka mukaan verotus-
39678: nölliset mahdoHisuudet pinta-alalisien maksa- vuoden aikana todettujen tulojen ja menojen
39679: tuksen aloittamiseen syyskuun alusta lähtien perusteella verotettava tulo määrätään. Kun
39680: olisi ollut olemassa kuluvanakin vuonna, sillä lakiin ei sisälly minkäänlaisia siirtymäsään-
39681: maataloushallitus on Jdertokirjeellään n: o T nöksiä, joutuisivat pienviljelijät kirjaamaan
39682: 29/67 ,elokuun 21 päivältä 1967 antanut kun- heille satovuoden 1966/67 tulona kuuluvat
39683: nallishallituksille tarkat maksatusohjeet. Val- pinta-alalisät ensi vuodelta tehtävässä vero-
39684: tion vaikeaan rahatilanteeseen vedoten val- ilmoituksessa vuoden 1968 tuloiksi, jos nii-
39685: tioneuvosto sih'Si vuoden 1965 talousarvioon den maksatus viivästyisi niinkuin kahdelta
39686: sisältyviä pinta-alalisämaksuja osittain seu- edellisvuodelta on tapahtunut. Tämä aiheut-
39687: raavan vuoden puolelle ja sama menettely taisi heikossa taloudellisessa asemassa oleville
39688: uudistui vuonna 1966, jolloin pinta-alalisien viljelijöille lisäverotusta erikoisesti vuoden
39689: maksatus voitiin aloittaa vasta vuoden lopulla 1968 tuloista, sillä jatkuvana käytäntänä ei
39690: Pohjois-SuOilllessa ja huomattava osa mak- voida pinta-alalisien ma'ksatuksen viivästy-
39691: suista suoritettiin viljelijöille vasta kuluvan mistä käsitellä.
39692: vuoden alkupuolella.
39693: Satovuodelta 1966/67 viljelijöille kuuluvien Edellä olevaan· ja valtiopäiväjärjestyksen
39694: pinta-alalisien maksatusta ei ole vielä aloi- 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
39695: tettu. Valtiovarainministeri on kuitenkin il- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
39696: moittanut, että valtion kassatilanne on paran- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39697: tunut ja valtion laskut on voitu maksaa
39698: ajallaan jo viiden viimeksi kuluneen kuukau- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
39699: den aikana. maa tHataloud en tul overouudistu:ksen
39700: Kun pinta-alalisiä saavat pienviljelijät ovat johdosta pinta-alalisää saavat pienvil-
39701: maamme vähätuloisimpaan väestöön kuuluvia jelijät tulevat yliverotetuiksi Vl\lonna
39702: ihmisiä, tuntuisi luonnolliselta, että valtio- 1968, jos satovuodelta 1966/67 viljeli-
39703: E 953/67
39704: 2
39705:
39706: jöille maksetta.vien pinta.-alalisien mak- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
39707: satus siirtyy ensi vuoden puolelle, ja ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohdan
39708: jos on, poistamiseksi 7
39709: Helsingi'ssä 17 päivänä marraskuuta. 1967.
39710:
39711: Heimo Linna.. Mikko Volotinen.
39712: Pekka Vilmi. Yrjö Sinkkonen.
39713: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro.
39714: Reino Karpola. Wiljam Sarjala.
39715: 3
39716:
39717:
39718:
39719:
39720: Eduskunnan H er r a P u h e m i e h e ll e.
39721:
39722: Teille Herra Puhemies ovat kansanedus- seuraavana vuotena. Kuluvana vuonna joudu-
39723: tajat H. Linna ym. ·esittäneet valtiopäiväjär- taan todennäköisesti osa näistä pinta-alali-
39724: jestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla va:ltio- sistä, jotka kohdistuvat satovuoteen 1966/67,
39725: neu-y;oston asianomaisen jäsenen vastattavaksi suorittamaan viljelijöille vasta vuoden 1968
39726: seuraavan kirjallisen kysymyksen: puolella. Sanotun vuoden alusta voimaan tu-
39727: levan maatilatalouden tuloverolain mukaan
39728: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että katsotaan tulo lain soveltamisessa noudatetta-
39729: maatilatalouden tuloverouudistuksen van käteisperiaatteen mukaan sen verovuoden
39730: johdosta pinta-alalisää saavat pienvil- tuloksi, jonka aikana se on saatu. Näiden
39731: jelijät tulevat yliverotetuiksi V'Uonna säännösten mukaan tulisivat ne pinta-alalisät,
39732: 1968, jos satovuodelta 1966/67 viljeli- jotka suoritetaan viljelijöille vuonna 1968,
39733: jöille maksettavien pinta-alalisien mak- myöskin tämän vuoden tuloksi maatilatalou-
39734: satus siirtyy ensi vuoden puolelle, ja den nettotuloa laskettaessa. Koska viljelijöillä
39735: jos on, voidaan katsoa olevan ·edellätarkoitetun lain
39736: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ja vahvistetun tulo- ja menoarvion perus-
39737: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohdan teella oikeus saada pinta-alalisät satovuoden
39738: poistamiseksi~" 1966/67 tulosten perusteella eikä niitä näin-
39739: ollen voida rinnastaa maataloustuotteiden
39740: Kun kysymy!k!sessä tarkoitettu asia kuuluu myynnistä saa.taviin sellaisiin tuloihin, jotka
39741: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän saadaan vasta ensi vuonna, tulee hallitus,
39742: vastauksena :siihen kunnioittavasti seuraavaa: mikäli pinta-alalisien suorittaminen siirtyy
39743: ensi vuoden puolelle, antamaan Eduskunnalle
39744: Kuten ikysymyk:sen perusteluissa on mai- ·esityksen sellaisen muutoksen tekemisestä
39745: nittu, on osa maataloustuotteiden hintatasosta Eduskunnan parhaillaan käsiteltävänä ole-
39746: annetun lain mukaan viljelijöille maksetta- vaan lakiin "Eräistä väliaikaisista poikkeuk-
39747: vasta hintapoliittisesta tuesta •eli pinta-alali- sista verolakeihin", että vuonna 1968 suori-
39748: srustä jo muutamana vuotena jouduttu suorit- 't·ettuja satovuoteen 1966/67 perustuvia pinta-
39749: tamaan viljelijöille asianomaista satovuotta alalisiä ei katsota sanotun V'UOden tuloik:si.
39750: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1967.
39751:
39752: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
39753: 4
39754:
39755:
39756:
39757:
39758: T i ll R i k s d a g en s H e r r T a l m a n.
39759:
39760: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Innevarande år kommer troligen en del av
39761: auger har Ni, Herr Talman, till veder- dessa arealtillägg, som hänför sig till skörde-
39762: börande medlem av statsrådet för avgivande året 1966/67, att erläggas tili odlarna först
39763: av svar översänt följande av riksdagsman H. efter årsskiftet. Enligt inkomstskattelagen för
39764: Linna m.fl. 1mdertecknade spörsmål: gårdsbruket, som träder i kraft vid ingången
39765: av innevarande år, anses inkomsten enligt
39766: "Är Regeringen medveten om att kontantprincipen, som iwkttages vid lagens
39767: småbrukare, som uppbär arealtillägg, :tillämpning, såsom inkomst för det skatteår,
39768: till följd av inkomstskattereformen i då den erhållits. Enligt. dessa stadganden
39769: fråga om gårdsbruket blir överbe- skulle de arealtillägg, som utgår odlarna år
39770: skattade år 1968, ifall utbetalningen 1968 vid beräkningen av gårdsbrukets netto-
39771: av arealtillägg åt odlare för skörde- inkomst, också anses vara inkomst för sagda
39772: året 1966/67 uppskjutes till nästa år, år. Då odlarna kan anses med stöd av ovan
39773: ooh om så är fallet, avsedda lag och det fastställda statsförslaget
39774: vilka åtgärder har Regeringen före- ha rätt att erhålla arealtillägg på grund av
39775: tagit eller ärnar den företaga för resultaten för skördeåret 1966/67, och dessa
39776: avhjä:lpande av detta missförhållande?" sålunda icke kan jämställas med sådana in-
39777: komster av försäljning av lantbruksprodukter,
39778: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör &'Om inflyter föl1St under det instundande
39779: till mitt verksamhetsområde inom finansmi- året, kommer regeringen, om erläggandet av
39780: nisteriet, får jag såsom svar vördsamt anföra arealtillägg överförs till nästa år, att till
39781: följande: Riksdagen avlåta proposition angå:eude
39782: Såsom i motiveringen för spörsmålet sådan ändring av den lag om vissa inte-
39783: nämnes, har en del av det prispolitiska stöd rimistiska undantagsstadganden i skatte-
39784: •eller arealtillägg, som enligt lagen om iant- lagarna, viH~en som bäst är under behandling
39785: brukets prisnivå erlägges åt odlarna, redan i Riksdagen, att år 1968 erlagda arealtillägg,
39786: under några år kommit att utbetalas till som hänför sig tili skördeåret 1966/67, icke
39787: dem året efter det ifrågavarande skördeåret. anses säsom inkomst för sagda år.
39788: Helsingfors den 15 december 1967.
39789:
39790: Finansminister Mauno Koivisto.
39791: Kirj. ksm. N:o 156.
39792:
39793:
39794:
39795: Paavola ym.: Äänit~knisen laboratorion aikaansaamisesta.
39796:
39797:
39798: E d u s kunnan H e r r a' Puh e m i e h e 11 e.
39799:
39800: On yleisesti tunnettua, että meillä kah- myöhemmin sattunut. Tällaiset peräkkäiset
39801: tena viime vuosikymmenenä rakennetut sattumat antavat aihetta epäilyksiin, että
39802: asuinrakennukset ovat meluisia sen vuoksi, kysymyksessä on järjestelmällinen, tuntemat-
39803: että niitä rakennettaessa ei ole käytetty tomista syistä tapahtunut jatkuva jarrutus.
39804: ääntä riittävästi eristäviä aineita, ei käy- Rakennushallitus puolestaan on kulkulaitos-
39805: tettävissä olevia teknisiä keinoja eikä raken- ten ja yleisten töiden ministeriölle lähettä-
39806: nuksissa olevia mekaanisia laitteita ole niin mässään, 1. päivänä kesäkuuta 1967 anta-
39807: sijoitettu, että ne eivät aiheuttaisi asuntoihin massaan lausunnossa huomauttanut, että
39808: välittyvää kodin rauhaa häiritsevää melua. ääniteknisen alan tuntemus on maassamme
39809: Tässä suhteessa on tehty suuria laiminlyön- varsin kapealla pohjalla, mikä johtuu alan
39810: tejä, joiden johdosta yhä useampien ja puutteellisesta koulutuksesta ja laboratorio-
39811: useampien kansalaisten terveydelliset haitat tilojen puutteesta. Rakennushallitus onkin
39812: sekä jatkuvat että lisääntyvät. esittänyt asian korjaamiseksi, että kaksi
39813: Näihin laiminlyönteihin kuuluu yhtenä tär- kolme nuorta insinööriä lähetettäisiin koulu-
39814: keimpänä Teknillisen korkeakoulun äänitek- tettaviksi alan pohjoismaisiin ja keski-euroop-
39815: nillisen laboratorion tähänastiset vaiheet. Ke- palaisiin laboratorioihin maahamme perus-
39816: väällä 1937 valmistui alustava suunnitelma tettavan ääniteknisen laboratorion henkilötar-
39817: tällaisesta laboratoriosta, jossa olisi voitu vetta silmälläpitäen, ja että laboratorion ra-
39818: suorittaa rakenteiden ääneneristystutkimuk- kentamiseen tarvittavat varat osoitettaisiin
39819: sia. Siitä on nyt kulunut yli kolme vuosi- jo ensi vuoden talousarviossa. Tämäkin ar-
39820: kymmentä, mutta Teknillisessä korkeakoulussa vovaltainen lausunto on jäänyt huomiotta.
39821: eikä siihen läheisesti liittyvässä Valtion tek- Edellä olevaan viitaten esitämme valtio-
39822: nillisessä tutkimuslaitoksessa ole vieläkään päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
39823: rakennusakustisiin eli siis ääneneristystut- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
39824: kimuksiin sopivaa laboratoriota. Jokainen tavaksi seuraavan kysymyksen:
39825: kuitenkin tietää, miten valtavaa rakennus-
39826: toiminta on maassamme ollut sodan jälkeen. Tietääkö Hallitus, että äänitekni-
39827: Juuri tällöin olisi kaivattu rakennuksissa sen laboratorion puuttumisen johdosta
39828: tehtyjä ääneneristysmittauksia ja laborato- viime vuosikymmeninä esiintyneet vir-
39829: rioissa suoritettuja tutkimuksia asuinraken- heet rakennusakustiset ja ääneneristys-
39830: nukseen kuuluvien meluavien laitteiden pa- virheet uusiutuvat jatkuvasti asuinra-
39831: rantamiseksi meluttomiksi. kennustuotannossamme aiheuttaen tu-
39832: Ääniteknisen laboratorion perustamista hansille kansalaisille terveydellisiä hait-
39833: varten tehdyt määrärahaesitykset ovat olleet toja, j'a jos tietää,
39834: käsittämättömän kohtalon alaisia. Niinpä mitä Hallitus aikoo tehdä äänitek-
39835: tuollainen esitys pari vuotta sitten unohtui nisen laboratorion rakentamiseksi ja
39836: ministeriön jonkun virkamiehen pöytälaatik- asuinrakennustuotannossa esiintyvien
39837: koon eikä sitä siis voitu ottaa huomioon val- muiden meluntor;junnan alalla ,esiin-
39838: tion talousarviota valmisteltaessa. Pari muu- tyvien puutteiden poistamiseksi~
39839: takin samantapaista salaperäistä tapausta on
39840: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1967.
39841:
39842: E. J. Paavola. Eeles Landström.
39843: E 986/67
39844: 2
39845:
39846:
39847:
39848:
39849: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
39850:
39851: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 mom: ssa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
39852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- taen seuraavaa:
39853: mies, olette kirjeellänne n:o 1129 marras- Suomen Rakennusinsinöörien Liitto r.y.
39854: kuun 20 päivältä 1967 iähettänyt valtio- (RIL) on laatinut rakennushallituksen nor-
39855: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi mitoimiston myötävaikutuksella äänieristystä
39856: kansanedustaja Paavolan ym. seuraavan si- koskevan normijulkaisun "Äänieristysnormit
39857: sältöisen kysymyksen: 1967", joka ilmestyi kesällä 1967. Sovelletta-
39858: essa tätä normia, joka perustuu suurelta
39859: "Tietääkö Hallitus, että äänitekni- osalta ruotsalaiseen vastaavaan suositukseen
39860: sen laboratorion puuttumisen johdosta (Byggnadsstyrelsens anvisningar till bygg-
39861: viime vuosikymmeninä esiintyneet vir- nadsstadgan, BABS 1967), joudutaan jat-
39862: heet rakennusakustiset ja ääneneristys- kuvasti selvittämään kokeellisesti erilaisten
39863: virheet uusiutuvat jatkuvasti asuinra- rakenteiden ja rakennusaineiden akustisia
39864: kennustuotannossamme aiheuttaen tu- ominaisuuksia. Tarkoituksena on tällöin sa-
39865: hansille kansalaisille terveydellisiä hait- malla laatia mahdollisimman hyvin käytän-
39866: toja, jia jos tietää, töön sopivat ja helppotajuiset työohjeet.
39867: mitä Hallitus aikoo tehdä äänitek- Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen ra-
39868: nisen laboratorion rakentamiseksi ja ikennusteknilliseen laboratorioon tuievan ra-
39869: asuinrakennustuotannossa esiintyvien kennusakustisen osaston uudisrakennuksen
39870: muiden meluntorjunnan alalla esiin- suunnittelu on parhaillaan käynnissä kauppa-
39871: tyvien puutteiden poistamiseksi~" ja teollisuusministeriön 2. 2. 1967 antaman
39872: suunnittelukehoituksen perusteella.
39873: Helsingissä joulukuun 19 päivänä 1967.
39874:
39875: Ministeri Matti Kekkonen.
39876: 3
39877:
39878:
39879:
39880:
39881: 'l'il'l Riksdagens Herr 'Tarman
39882:
39883: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagensord- Såsom svar på detta spörsmål får jag
39884: ningen anger har Ni, Herr Talman, med vördsamt framföra följande:
39885: Eder skrivelse nr 1129 av den 20 november Finlands Byggnadsingenjörers Förbund r.f.
39886: 1967 till vederbörande medlem av statsrådet har under medverkan av byggnadsstyrelsens
39887: för avgivande av svar översänt följande normbyrå utarbetat en normpublikation
39888: av riksdagsman Paavola m.fl. undertecknade "Äänieristysnormit 1967" angående ljud-
39889: spörsmål: isolering, som publicerades under sommaren
39890: 1967. Vid tillämpandet av denna norm, som
39891: "Är Regeringen medveten om, att till stor del grundar sig på den motsvarande
39892: på grund av att det ej finnes ett svenska rekommendationen (Byggnadssty-
39893: ljudtekniskt laboratorium upprepas i relsens anvisningar till byggnadsstadgan,
39894: vår husbyggnadsproduktion fortfa- BABS 1967), skall fortfarande experimentellt
39895: rande de byggnadsakustiska och ljud- utredas olika konstruktioners och byggnads-
39896: isoleringsfel som nnder de senaste år- materialiers akustiska egenskaper. A vsikten
39897: tiondena har framkommit i densamma är att samtidigt utarbeta lättfattliga arbets-
39898: förorsakande hälsoskador för tusen instruktioner, som på bästa möjliga sätt kan
39899: medborgare, och om så är fallet, tillämpas i pra'ktiken.
39900: vad ämnar Regeringen göra för Planläggning av nybyggnad för byggnads-
39901: byggandet av ett ljudtekniskt labora- akustisk avdelning vid Statens tekniska forsk-
39902: torium och för avlägsnandet av de ningsanstalts laboratorium är under arbete
39903: brister som framkommer i husbygg- på grund av handels- och industriministe-
39904: nadsproduktionen samt på andra om- riets den 2. 2. 1967 givna uppmaning.
39905: råden vidrörande bullerförebyggan-
39906: det?"
39907: Helsingfors den 19 december 1967.
39908:
39909: Minister Matti Kekkonen.
39910: Skriftl. spm. N:o 157.
39911:
39912:
39913:
39914:
39915: Gestrin m. fl.: Om utökande av den internationella utveck-
39916: lingshjälpen.
39917:
39918:
39919: Tili Riksdagens Herr Talman.
39920:
39921: Utrikesministern har nyligen framhållit, 1967 har Danmark beviljat 84.5 mmk,
39922: att vårt lands bidrag till den internationella Norge 51 mmk, Sverige 206.4 mmk och Fin-
39923: utvecldingshjälpen ingår i vår aktiva freds- land 13.3 mmk i anslag för utvecklings-
39924: politik. Han anförde att detta bidrag, som hjälp. Skillnaden är påfallande och ställer
39925: lämnas genom FN, på nordisk bas eller vårt land i en beklaglig särställning i för-
39926: bilateralt, ännu är relativt litet, men att hållande till våra nordiska grannländer.
39927: det stiger ganska kraftigt. Det sistnämnda Den kan inte bortförklaras genom en hän-
39928: konstaterandet är märkligt i beaktande av visning till olikheter i nationalinkomsterna.
39929: innehållet i regeringens budgetförslag för Den glädjande stegringstakten under 1960-
39930: år 1968. Enligt förslaget kommer vårt lands talets tidigare år väckte dock en förhopp-
39931: u-hjälp nästa år relativt sett och till sitt ning om att vårt land var berett tili den
39932: verkliga värde att öka mindre än under kraftansträngning, som är nödvändig för
39933: något av 1960-talets tidigare år. att höja vårt bidrag till en ur nordisk syn-
39934: Enligt utrikesministern utgör den reella punkt skälig nivå. Därför innebar budget-
39935: ökningen 1968 i jämförelse med innevarande förslaget för år 1968 en djup besvikelse.
39936: år 10 procent. Då det för oss gäller att ta Utrikesministern har rätt i, att u-hjälpen
39937: igen tidigare allmänt omvittnade försummel- är ett viktigt medel för en aktiv fredspoli-
39938: ser är en sådan stegring inte kraftig utan tik av det slag, som de nordiska länderna
39939: anspråkslös. Härtill bör märkas, att utrikes- gjort sig tili tolkar för i FN. Med hänsyn
39940: ministerns uppgift bygger på att i budget- härtill och hänvisande till det sagda har vi
39941: förslagets slutsumma för vår u-hjälp - äran i den ordning § 37 mom. 1 i riksdags-
39942: 18.9 mmk - inräknats 4.7 mmk utgörande ordningen föreskriver för besvarande av ve-
39943: värdet av de spannmålsleveranser Finland derbörande medlem av statsrådet ställa föl-
39944: förbundit sig tili i Kennedyronden. På goda jande fråga:
39945: grunder kan man anse att dessa leveranser
39946: utgör priset för andra, oss tillförsäkrade Är Regeringen medveten om att
39947: förmåner, och icke borde inräknas i vår dess förslag till inkomst- och utgifts-
39948: egentliga u-hjälp. I så fall blir totalansla- stat för 1968 innebär en stagnation
39949: gets realvärde 1968 rent av lägre än 1967. för utvecklingshjälpens del samt,
39950: Men t.o.m. om utrikesministerns på budget- anser Regeringen att vårt lands
39951: upplägget grundade uppgift tas som ut- bidrag till den internationella utveck-
39952: gångspunkt för en bedömning nödgas vi lingshjälpen bör höjas till samma
39953: konstatera, att vår u-hjälp snarare stagnerar nivå som övriga nordiska länders och
39954: än ökar. huru planeras detta i så fall ske?
39955: Helsingfors den 17 november 1967.
39956:
39957: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
39958:
39959:
39960:
39961:
39962: E 957/67
39963: 2
39964:
39965: Kirj. ksm. N:o 157.
39966: Suomennos.
39967:
39968:
39969:
39970:
39971: Gestrin ym.: Kansainvälisen kehitysavun lisäämisestä.
39972:
39973:
39974: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
39975:
39976: Ulkoasiainministeri on äskettäin lausunut, Tanska on v. 1967 myöntänyt varoja ke-
39977: että maamme osallistuminen kansainväliseen, hitysapuun 84.5 mmk, Norja 51 mmk,
39978: kehitysmaille annettavaan apuun sisältyy Ruotsi 206.4 mmk ja Suomi 13.3 mmk. Ero
39979: osana aktiiviseen rauhanpolitiikkaamme. Hän on silmiinpistävä ja asettaa maamme vali-
39980: sanoi, että kyseinen avustussumma, joka toi- tettavaan erikoisasemaan pohjoismaisiin naa-
39981: mitetaan YK: n kautta joko yhteispohjois- pureihimme verrattaessa. Selitykseksi ei
39982: maisesti tai bilateraalisesti, on vielä suhteel- riitä kansantulojen erilaisuus. Ilahduttava
39983: lisen vähäinen, mutta että se kasvaa melko kasvuvauhti 1960-luvun kaikkina aikaisem-
39984: voimakkaasti. Viimeksi mainittu toteamus pina vuosina herätti kuitenkin toivoo, että
39985: on kummallinen, kun otetaan huomioon hal- maamme olisi ollut valmis siihen voiman-
39986: lituksen talousarvioesitys vuodelle 1968. ponnistukseen, jota tarvitaan, jotta avustus-
39987: Esityksen mukaan lisääntyy maamme an- summamme saataisiin nostetuksi pohjoismai-
39988: tama kehitysapu ensi vuonna suhteellisesti sittain katsoen kohtuulliselle tasolle. Niinpä
39989: katsoen ja todelliselta arvoltaan vähemmän tuottaakin vuoden 1968 menoarvioesitys suu-
39990: kuin minään aikaisempana vuonna 1960- ren pettymyksen.
39991: luvulla. Ulkoasiainministeri on oikeassa siinä, että
39992: Ulkoasiainministerin mukaan olisi todelli- kehitysapu on tärkeä keino sellaisessa rau-
39993: nen lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna hanpolitiikassa, jota pohjoismaat ajavat
39994: 10 prosenttia. Kun meidän tulee korjata YK: ssa. Tämän huomioon ottaen ja viitaten
39995: aikaisemmat laiminlyöntimme tässä suh- yllä sanottuun on meillä kunnia valtiopäivä-
39996: teessa, on sellainen lisäys vaatimaton, eikä järjestyksen 37 §: n. 1 momentin mukaisesti
39997: voimakas. On lisäksi huomattava, että ul:~o esittää valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39998: m'nisterin ilmoitus rakentuu sen varaan, vastattavaksi seuraava kysymys:
39999: että menoarvioesityksen kehitysavun loppu-
40000: summaan - 18.9 mmk - on luettu mukaan "Onko Hallitus tietoinen siitä, että
40001: niiden viljatoimitusten arvo, jotka Suomi sen tulo- ja menoarvioesitys vuodelle
40002: Kennedy-kierroksen yhteydessä sitoutui toi- 1968 tietää kehitysavun paikallaan-
40003: mittamaan. Syystä voidaan katsoa, että mai- polkemista sekä
40004: n;tut toimitukset ovat hintana muista meille katsooko Hallitus, että maamme
40005: taatuista eduista, eikä niitä siis tulisi sisäl- osuus kansainväliseen kehitysapuun
40006: lyttää varsinaiseen kehitysaprumme. Näin tulee nostaa muiden pohjoismaiden
40007: ollen kokonaismäärärahan reaaliarvo jää suo- antaman avun tasolle, ja myönteisessä
40008: rastaan alha.;semmaksi kuin vuonna 1967. tapauksessa, miten sen suunnitellaan
40009: Mutta vaikka ulkoministerin menoarvioon tapahtuvan~"
40010: perustuva ilmoitus otettaisiin lähtökohdaksi,
40011: on pakko todeta, että kehitysapumme polkee
40012: pikemminkin paikallaan kuin lisääntyy.
40013: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1967.
40014:
40015: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
40016: 3
40017:
40018: Kirj. ksm. N:o 161.
40019:
40020:
40021:
40022:
40023: Knuuttila ym.: Kehitysavun antamisesta kotimaisen teolli-
40024: lmuden tuotteina.
40025:
40026:
40027:
40028: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
40029:
40030: Kehitysavun määrälliseksi tavoitteeksi on remmin kansantalonteemme ja saisivat il-
40031: YK: n toimesta asetettu vuonna 1961 teolli- meisesti paremmin yleisen mielipiteen hy-
40032: suusmaiden osalla 1 % kansantulosta. Ke- väksymisen, jota on pidettävä myös kehitys-
40033: hitysavun suuruus on senjälkeen kuitenkin avun laajentamisen edellytyksenä.
40034: määrällisesti pysynyt ennallaan ja suhteel- Tällaisena tulisi nähdä:ksemme kysymyk-
40035: linen osuus teollisuusmaiden kansantulosta seen kehitysavun antaminen oman maamme
40036: on pienentynyt. Suomen kehitysavun määrä teollisuuden tuotteina. Erikoisen hyvin mie-
40037: on noin 0.05 %: n suuruusluokkaa kansan- lestämme sop1s1 maatalouskoneiden, mm.
40038: tulosta, joten Suomenkin osalta ollaan vielä traktoreiden ja niiden lisälaitteiden toimitta-
40039: kaukana tavoitteesta. minen lmhitysapuna, koska maatalous useim-
40040: Yleisenä syynä siihen, etteivät pääoman missa kehitysmaissa on vielä hyvin alkeel-
40041: siirrot teollisuusmaista kehitysmaihin ole li- lista. Nämä koneet soveltuisivat myöskin
40042: sääntyneet, on mainittu muiden syi?en moniin rakennustöihin apuvälineinä. Kysy-
40043: ohella maksutaseongelmat monissa antav1ssa mykseen voisivat tulla myöskin suomalaiset
40044: maissa. Kun maamme osalta yhden prosen- kaivinkoneet, joita on jo muutamia näillä
40045: tin tavoitteen saavuttaminen maksaisi tällä alueilla työskentelemässä. Mikäli kehitys-
40046: hetkellä noin 300 miljoonaa markkaa, on apua annettaisiin hiajemmin tässä muodossa,
40047: selvää että maksutasevaikeutemme ovat yh- voisivat koneiden valmistajat osaltaan jär-
40048: tenä oleellisena esteenä tavoitteesen pyrit- jestää myös näiden koneiden huoltokoulu-
40049: tässä. Maamme osalla tämä tulee vielä ko- tusta asianomaisissa maissa. Tällaisessa muo-
40050: rostetummin esille, kun todetaan, että kehi- dossa annettuna k€hitysapu parantaisi työl-
40051: tysmaihin suuntautuvasta viennistä Suomen lisyyttä kotimaassa vähentäen työttömyy-
40052: osuus on vajaa 1 % esimerkiksi Yhdysval- destä aiheutuvia kustannuksia, eikä aiheut-
40053: tain 25 %: n sijasta. Lisäksi on todettu, taisi painetta maksutasetta kohtaan. Lisäksi
40054: että 300 miljoonaa mk on 7-8% tämän- pitkällä tähtäimellä ajateltuna olisi tämä
40055: hetkisen kaupallisen vientimme tuloista. omiaan tekemään tlmnetuksi teollisuuttamme
40056: Toisaalta on todettu, että 1% kansan- noissa maissa ja voisi olla alkuna myöhem-
40057: tulosta, jos se annettaisiin kehitysapuun mille kaupallisillekin suhteille näillä aloilla.
40058: valtion kautta, merkitsisi noin 2 prosentti-
40059: yksikön korottamista liikevailitoverossa tai Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyk-
40060: 10 %: n korotusta tulo- ja omaisuusverossa. sen 37 §: n 1 momenttiin viitat.en esitämme
40061: Ottaen huomioon valtion jatkuvan kireän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
40062: rahatilanteen, on siten ymmärrettävä että tavaksi seuraavan kysymyksen:
40063: YK: n asettamaan tavoitteeseen tähtäävää
40064: ohjelmaa ei ole eikä ole valmisteillakaan, ku- Onko Hallitus tietoinen niistä
40065: ten on ilmoitettu. Tällöin olisi kuitenkin har- mahdollisuuksista, mitä kehitysavun
40066: kittava muita kehitysavun antamismuotoja, lisäämiseen on toimittamalla sitä koti-
40067: jotka olisivat toteutettavissa pienemmillä maisen teollisuuden tuotteina, ja jos
40068: kansallisilla rasituksilla ja soveltuisivat pa- on,
40069: 4
40070:
40071: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- huomioon ottaen tämän avustusmuo-
40072: koo ryhtyä kehitysavun toimittami- don edullisen vaikutuksen työllisyy-
40073: seksi mahdollisimman suuressa mää- teen ja maksutaseeseen?
40074: rin kotimaisen teollisuuden tuotteina
40075: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1967.
40076:
40077: Sakari Knuuttila. Aune Salama.
40078: Arvo Salo. Valdemar Sandelin.
40079: Veikko Mattila. Mauno Pohjonen.
40080: Bror Lillqvist. Sylvi Saimo.
40081: Siiri Lehmonen. Sinikka Luja.
40082: Esko Niskanen.
40083: 5
40084:
40085:
40086:
40087:
40088: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
40089:
40090: Kansanedustaja Kristian Gestrin ym. ovat mien, sekä olemassaolevien että vielä valmis-
40091: esittäneet valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n teluvaiheessa olevien, rahoituskaudet vaihte-
40092: 1 momentin nojalla valtioneuvoston asian- levat eivätkä aina noudata Suomen budjetti-
40093: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky- käytäntöä. Niinpä esimerkiksi Maailman
40094: symyksen: elintarvikeohjelman rahoitus myös vuodelle
40095: 1968 tapahtui jo kuluvan vuoden tulo- ja
40096: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että menoarvion yhteydessä. Edelleen on valmis-
40097: sen tulo- ja menoarvioesitys vuodelle teilla joukko huomattavia rahoitusohjelmia,
40098: 1968 tietää kehitysavun paikallaan- joista aiheutuvat maksut eivät ole vielä suu-
40099: poLkemista sekä ruudeltaan riittävän tarkoin määrättyjä,
40100: katsooko Hallitus, että maamme jotta ne olisi voitu ottaa huomioon vuoden
40101: osuus kansainväliseen kehitysapuun 1968 tulo- ja menoarvioesityksessä. Kansain-
40102: tulee nostaa muiden pohjoismaiden välisen kehittämisjärjestön paaoma, josta
40103: antaman avun tasolle, ja myönteisessä viimeinen erä maksetaan tänä vuonna, suun-
40104: tapauksessa, miten sen suunnitellaan nitellaan uudelleen korotettavaksi. Eräisiin
40105: tapahtuvan?" kysymyksiin on odotettavissa lisäselvitystä
40106: ensi keväänä New Delhissä pidettävässä
40107: Kansanedustaja Sakari Knuuttila ym. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssissa.
40108: ovat esittäneet valtiopäiväjärjestyksen 37 § : n Kun vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesi-
40109: 1 momentin nojalla valtioneuvoston asian- tykseen sisältyviä määrärahoja tarkastellaan
40110: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky- tätä taustaa vastaan, voidaan todeta, että
40111: symyksen: vuosi 1968 on kansainvälisten kehitysohjel-
40112: mien kohdalla eräässä mielessä välivuosi,
40113: "Onko Hallitus tietoinen niistä jonka aikana tehdään ratkaisuja, jotka saat-
40114: mahdollisuuksista, mitä kehitysavun tavat vaikuttaa tuntuvasti lähinnä seuraa-
40115: lisäämiseen on toimittamalla sitä koti- vina vuosina kansainvälisten järjestöjen ke-
40116: maisen teollisuuden tuotteina, ja jos hitysohjelmien kasvuun. Vuoden 1968 ai-
40117: on, kana sattuu myös niin, että pohjoismaiden
40118: mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- yhteisten ohjelmien osalta rahoitustarve on
40119: koo ryhtyä kehitysavun toimittami- tilapäisesti alempi kuin edellisenä vuonna,
40120: seksi mahdollisimman suuressa mää- mikä johtuu rakennustoiminnan viivästymi-
40121: rin kotimaisen teollisuuden tuotteina sestä vuonna 1967 ja sen seurauksena mää-
40122: huomioon ottaen tämän avustusmuo- rärahojen käyti5n siirtymisestä vuodelle 1968
40123: don edullisen vaikutuksen työllisyy- eikä toiminnan todellisesta . vähenemisestä.
40124: teen ja maksutaseeseen?" Näiden yhteen budjettivuoteen liittyvien jos-
40125: sain määrin sattumanvaraisten määräraha-
40126: Vastauksena näihin kysymyksiin esitän heilahtelujen vastapainoksi voidaan todeta,
40127: kunnioittavasti seuraavaa: että hallituksen esitykseen sisältyy joukko
40128: Tarkasteltaessa Suomen kehitysavun ko- merkittäviä kehitysapumäärärahojen koro-
40129: konaismäärää eri vuosina on oleellista se, tuksia. Niinpä tukemme YK: n tärkeimmälle
40130: että Suomen kehitysavusta varsin suuri osa kehitysapuohjelmalle, YK: n kehitysohjel-
40131: on ohjattu kansainvälisten järjestöjen kehi- malle, nousee reaaliarvoltaan yli 50%.
40132: tysohjelmien rahoittamiseen. Näiden ohje!- Suomi on nyt kaikista llO:stä tämän ohjel-
40133: 6
40134:
40135: man rahoittajasta panokseltaan kuudes- muita pääomasiirtoja. Niihin kuuluvat mm.
40136: toista. Jos laskemme rahoituspanoksemme kehitysmaihin myönnetyt vientiluotot jos ne
40137: henkeä kohden, olemme yhdeksäs. Näin Suo- täyttävät eräitä muita ehtoja. Näihin tar-
40138: mesta tulee vuonna 1968 eräs tämän ohjel- koituksiin ehdottaa hallitus tulo- ja meno-
40139: man tärkeimmistä rahoittajista. Hallituksen arvioesityksessään ensimmäistä kertaa myön-
40140: esitys sisältää niinikään merkittäviä koro- nettäväkai 10 miljoonaa markkaa normaalia
40141: tuksia YK: n humanitäärisen ja sosiaalisen edullisemmin ehdoin. Vaikka viimemainit-
40142: kehitysohjelman rahoitukseen. Niinpä tu- tua erää ei voidakaan täysin rinnastaa edellä
40143: kemme YK: n lastenrahastolle kaksinkertais- mainittuihin pääasiassa vastikkeettorniin suo-
40144: tuu reaaliarvoltaan ja tukemme YK: n pako- rituksiin, joiden kokonaisarvo on 18.9 mil-
40145: laisohjelmille on niinikään tuntuvasti li- joonaa markkaa, on sillä kuitenkin tuntuva
40146: sääntynyt. merkitys taloudellisten suhteittemme kan-
40147: Kokonaisuutena voidaan todeta, että kehi- nalta kehitysmaihin. Kun summaa käytetään
40148: tysapuun tarkoitettujen määrärahojen mark- suomalaisten vientituotteiden ja palvelusten
40149: kamääräinen kasvu - devalvaation jälkeen viennin rahoitukseen, palvelee se samalla
40150: - vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesityksessä juuri niitä päämääriä, jotka sisältyivät edus-
40151: verrattuna vuoteen 1967 on n. 40%. taja Knuuttilan ym. kysymykseen. Jos ke-
40152: Kansanedustaja Gestrinin ym. kysymyk- hitysmaaluottoihin varattu 10 miljoonaa
40153: sessä mainitaan, että Kennedy-kierroksen ai- markkaa lasketaan mukaan kehitysapumäärä-
40154: kana solmitun viljasopimuksen menoja ei rahoihin, on niiden nousu vuodesta 1967
40155: tulisi sisällyttää varsinaiseen kehitysapuum- vuoteen 1968 n. 117 %. Ulkoasiainministeriö
40156: me. Kuitenkin on niin, että viljasopimuksen on myös tehostanut yhteydenpitooan kansain-
40157: tarkoituksena on oleelliselta osaltaan helpot- välisten järjestöjen hankintaelimiin, jotta
40158: taa kehitysmaiden ravitsemusoloja, jolloin Suomesta tapahtuisi niiden toimesta entistä
40159: kehitysmailta edellytetään vain normaalia enemmän ostoja. Tämä onkin tuottanut
40160: vähäisempiä vastikkeita tai ei mitään vas- myönteisiä tuloksia. Tunisian metsäohjel-
40161: tikkeita. Sekä Yhdistyneet Kansakunnat maan sisältyy suomalaisen metsänhoito- ja
40162: että muut kehitysapua tilastoivat kansain- kuljetuskaluston toimituksia antamamme ke-
40163: väliset järjestöt lukevat tällaiset erät kehi- hitysavun osana.
40164: tysavun piiriin. Todettakoon lopuksi, että valtioneuvoston
40165: Merkittävä piirre vuoden 1968 tulo- ja asettama Kehitysapuasiain neuvottelukunta
40166: menoarvioesityksessä on huomattava korotus on asettanut keskuudestaan työvaliokunnan
40167: kahdenvälisessä avussamme, joka kohoaa laatimaan pitkän tähtäyksen kehitysapu-
40168: reaaliarvoltaan yli 50 prosenttia. Siihen ohjelmaa. Tässä selvitystyössä kiinnitetään
40169: liittyy myös kehitysjoukon perustaminen, huomiota sekä kehitysavun määrällisiin ja
40170: joka parantaa nuorison mahdollisuuksia laadullisiin näkökohtiin että myös niiden
40171: osallistua henkilökohtaisella panoksellaan vaikutukseen Suomen kansantalouteen ja
40172: kehitysaputoimintaan. maksutaseeseen. Samalla .selvitetään myös
40173: On tärkeätä todeta, että kun lasketaan suomalaisten tuotteiden käyttömahdollisuuk-
40174: kansanedustaja Knuuttilan ym. kysymykses- sia kehitysapumme osana. Ennakkotietojen
40175: sään mainitsemaa yhden prosentin määrää mukaan tämä selvitys valmistuu ensi vuo-
40176: kansantulosta, joka olisi käytettävä kehitys- den alkupuolella, jolloin hallituksella on ti-
40177: apuun, useimmat tilastot, myös Yhdistynei- laisuus ottaa kantaa lähivuosien kehitysapu-
40178: den Kansakuntien, sisältävät varsinaisen toimintaan . asiantuntijoiden laatiman selvi-
40179: vastikkeettoman avun lisäksi myös joukon tyksen pohjalta.
40180: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1967.
40181:
40182:
40183: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
40184: 7
40185:
40186:
40187:
40188:
40189: Till Riksdagens Herr Talman.
40190:
40191: Riksdagsman Kristian Gestrin m. fl. har sådana som ännu är i beredningsstadiet,
40192: med stöd av 37 § 1 mom. i riksdagsord- varierar och följer inte alltid budgetförfa-
40193: ningen till vederbörande medlem av stats- randet i Finland. Sä skedde t. ex. finansic-
40194: rådet ställt följande fråga att besvaras: randet av Världens livsmedelsprogram även
40195: för år 1968 i samband med innevarande års
40196: "Är Regeringen medv·eten om att budget. Ytterligare är ett antal betydande
40197: dess förslag till inkomst- oeh utgifts- finansieringsprogram under förberedande,
40198: stat för 1968 innebär en stagna- av vilka föranledda betalningar ännu inte
40199: tion för utvecklingshjälpens del samt, är tillräcklig noggrant fastställda till stor-
40200: anser Regeringen att vårt lands leken, för att man skulle ha kunnat upp-
40201: bidrag till den internationella ut- märksamma dem i budgetpropositionen för
40202: vecklingshjälpen bör höjas till samma år 1968. Kapitalet för Internationella ut-
40203: nivå som övriga nordiska länders oeh vooklingsorganisationen, av vilket sista ra-
40204: huru planeras detta i så fall skeY" ten erlägges detta år, planeras att ånyo
40205: förnöjas. Beträffande en del frågor är till-
40206: Riksdagsman Sakari Knuuttila m. fl. har läggsutredningar att vänta vid FN: s han-
40207: med stöd av 37 § 1 mom. i riksdagsord- dels- och utvecklingskonferens i New Delhi
40208: ningen tili vederbörande medlem av stats- nästa vår.
40209: rådet ställt följade fråga att besvaras: Då man mot denna bakgrund granskar
40210: de anslag som ingår i budgetpropositionen
40211: "Är Regeringen medveten om de för år 1968, kan man konstatera, att år
40212: möjligheter, som föreligger för en 1968 ä'r för de internationella utvecklings-
40213: ökning av utvecklingshjälpen genom programmens del i visst hänseende ett mel-
40214: att den skulle ges i form av den in- lanår, under vilket man kommer att fatta
40215: hemska industrins produkter, och om beslut, som under de närmast följande åren
40216: så är, märkbart kan inverka på ökningen av de
40217: vilka åtgärder avser Regeringen internationella organisationernas utveek-
40218: tillgripa för att givandet av utveek- lingsprogram. Under år 1968 inträffar
40219: lingshjälp i största möjliga utsträck- även, att finansieringsbehovet för de ge-
40220: ning skulle ske i form av den in- mensamma nordiska programmens del tem-
40221: hemslm industrins produkter med be- porärt är lägre än under föregående år,
40222: aktande av denna hjälpforms fördel- vilket beror på fördröjningen i byggnads-
40223: aktiga inverkan på sysselsättningen verksamheten under år 1967 och som en
40224: oeh betalningsbalansen?" följd härav en överföring av användandet
40225: av anslagen till år 1968 och inte på en
40226: Som svar på dessa frägor framlägger jag verklig minskning av verksamheten. Som
40227: högaktningsfullt följande: motvikt tili dessa tili ett budgetår hörande
40228: Då man granskar totalbeloppet av Fin- i viss mån slumpvisa svängningar i ansla-
40229: lands utveeklingshjälp för olika år är det gen kan man konstatera, att ett betydande
40230: väsentligt, att en relativt stor del av Fin- antal ökningar av utveeklingsanslagen in-
40231: lands utveeklingshjälp dirigerats till finan- går i regeringens propo8ition. Sålunda sti-
40232: sierandet av internationella organisationers ger vårt stöd tili FN: s viktigaste utveek-
40233: utvecklingsprogram. Finansieringsperioderna lingshjälpprogram, FN: s utveeklingspro-
40234: för dessa program, säväl existerande som gram, tili sitt realvärde med över 50 %.
40235: 8
40236:
40237: Finland är nu på sextonde plats av alla tili utvecklingsländerna beviljade exportkre-
40238: 110 bidragsgivare till detta program. Om diterna om dessa fyller en del andra krav.
40239: vi räknar vår finansieringsinsats per capita För dessa ändamål föreslår regeringen för
40240: är vi på nionde plats. Finland kommer så- första gången i budgetpropositionen bevil-
40241: lunda år 1968 att bli ett av de viktigaste jande av 10 miljoner mark pä gynnsam-
40242: finansieringslanden för detta program. Re- mare villkor än normalt. Trots att sist-
40243: geringens proposition innehåller desslikes nämnda belopp ju inte helt kan jämföras
40244: betydande förhöjningar av bidragen till fi- med ovannämnda anslag utan motprestatio-
40245: nansierandet av FN: s humanitära och so- ner, vilkas totalvärde stiger till 18.9 miljo-
40246: ciala utvecklingsprogram. Sålunda fördubb- ner mark, har det dock en kännbar bety-
40247: las vårt stöd till FN :s barnfond vad real- delse med tanke på våra ekonomiska rela-
40248: värdet beträffar och likaså har vårt stöd tioner med utvecklingsländerna. Då belop-
40249: till FN: s flyktingsprogram märkbart vuxit. pet används tili finansierandet av exporten
40250: Som helhet kan konstateras, att ökningen av finländska exportprodukter och tjänster,
40251: i mark av de för utvecklingshjälp avsedda tjänar det samtidigt just de syften, som in-
40252: anslagen - efter devalveringen - utgör går i den av riksdagsman Knuuttila m. fl.
40253: 40 % vid en jämförelse av budgetproposi- framställda frågan. Om det för utvecklings-
40254: tionen för år 1968 med år 1967. landskrediterna reserverade beloppet på 10
40255: I den av riksdagsman Gestrin m. fl. fram- miljoner mark inräknas i de övriga utveck-
40256: ställda frågan nämnes, att utgifterna för lingshjälpanslagen, utgör deras stegring
40257: det under Kennedy-ronden överenskomna från år 1967 till år 1968 c. 117 %. Ut-
40258: spannmålsavtalet inte borde inrymmas i vår rikesministeriet har även effektiverat sina
40259: egentliga utvecklingshjälp. Det är dock så, kontakter med de internationella organisa-
40260: att syftm med spannmålsavtalet till väsent- tionernas anskaffningsorgan, så att mer in-
40261: lig del är att underlätta utvecklingsländer- köp än tidigare skulle ske i Finland genom
40262: nas näringsvillkor, varvid det av utveck- dessas försorg. Detta har också lett till
40263: lingsländerna blott förutsättes mindre mot- gynnsamma resultat. Leveranser av fin-
40264: prestationer än normalt eller inga alls. Så- ländska forstvårds- och transportredskap in-
40265: väl Förenta Nationerna som andra inter- går i Tunisiens skogsprogram som en del av
40266: nationella organisationer som för statistik .den av oss givna utvecklingshjälpen.
40267: över utvecklingshjälp räknar dylika belopp Må det tili slut konstateras, att den av
40268: till utvecklingshjälpens område. statsrådet tillsatta Förhandlingsdelegationen
40269: Ett betydelsefullt drag i budgetproposi- för frågor rörande utvecklingshjälp inom
40270: tionen för år 1968 är en märkbar ökning i sig tillsatt ett arbetsutskott för att uppgöra
40271: vår bilaterala hjälp, som till sitt realvärde ett långtidsprogram för utvecklingshjälpen.
40272: stiger med över 50%. Härtill hör även I detta utredningsarbete lägges speciell upp-
40273: grundandet av en utvecklingsstyrka, som märksamhet såväl vid kvantitativa som kva-
40274: förbättrar ungdomens möjligheter att med litativa synpunkter på utvecklingshjälpen
40275: personliga insatser deltaga i utvecldings- som på deras inverkan på Finlands national-
40276: verksamheten. ekonomi och betalningsbalans. Samtidigt ut-
40277: Dm är viktigt att konstatera, att då man redes även möjligheterna att använda fin-
40278: uträknar det i den av riksdagsman Knuuttila ländska produkter som en del av vår ut-
40279: m. fl. framställda frågan omnämnd1.1. enpro- vecklingshjälp. Enligt preliminära uppgif-
40280: centsvärdet av nationalinkomsten, som borde ter blir denna utredning färdig under förra
40281: användas för utvecklingshjälp, innehåller de delen av nästa år, varvid regeringen har
40282: flesta statistiska uträkningar, även Förenta tillfälle att på basen av denna expertutred-
40283: Nationernas, utöver den egentliga hjälpen ning taga ständpunkt tili utvecklingshjälp-
40284: utan motprestationer ävtm en mängd andra programmet för de närmaste åren.
40285: kapitalöverföringar. Härtill hör bl. a. de
40286: Helsingfors den 15 december 1967.
40287:
40288:
40289: Utrikesminister Ahti Karjalainen.
40290: Kirj. ksm. N:o 158.
40291:
40292:
40293:
40294:
40295: Sinisalo: Kotimaisen karbidituotannon edistämisestä.
40296:
40297:
40298: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
40299:
40300: Maassamme toimii yksi karbidia valmistava vana vuonna kesä-elokuun ajan. Tehtaan
40301: tehdas nimittäin Voikkaan karbiditehdas työntekijävahvuus on 67-70 henkilöä ja kun
40302: Kuusankoskella. Tämä vuonna 1945 valmis- tehtaan keskeytymätön tuotanto voitaisiin
40303: tunut laitos tuottaa 28-30 tonnia karbidia turvata olisi sillä Kuusankosken vaikeaa työt-
40304: vuorokaudessa. tömyystilannetta lieventävä vaikutus.
40305: Karbidia käytetään pääasiassa asetyliinin Pääkysymys tällaisen tilanteen saavutta-
40306: (hitsauskaasun) valmistukseen. Viime aikoina misessa on, että karbidin käytössä keskityt-
40307: on karbidille ilmennyt muutakin käyttöä. täisiin kotimaiseen tuotantoon ja tehokkaasti
40308: Niinpä rauta- ja terässulattimot ovat alka- tutkittaisiin karbidin vientimahdollisuuksia.
40309: neet käyttää karbidia tuotteiden valmistus- Neuvostoliittolainen asiantuntijaryhmä onkin
40310: prosessissa laadun parantamistarkoituksessa. oHut tutustumassa karbidinvalmistukseen
40311: Voikkaan karbiditehtaan tuotanto tyydyt- Voikkaan tehtaalla, jolloin viennin edellytyk-
40312: tää koko kotimaisen tarpeen sekä laadulli- set todettiin myönteiseksi. Kotimaisen karbi-
40313: sesti, että määrällisesti. Kuitenkin karbidia dituotannon turvaamiseksi ja ·edistämiseksi
40314: tästä huolimatta tuodaan ulkomailta maa- tarvittaisiin valtiovallan toimenpiteitä.
40315: hamme, pääasiassa Ruotsista. Tästä johtuu, Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
40316: että kotimaisen karbidin käytössä ilmenee järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
40317: vastaavanlainen vajaus. esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40318: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40319: Maahantuonti aiheuttaa vaikeuksia Voik-
40320: kaan karbiditehtaan tuotannolle, joka ilmenee Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
40321: mm. seisokkeina ja työntekijäin vähentämi- aikoo ryhtyä kotimaisen karbidituotan-
40322: senä. Pisin seisokki oli vuosina 1962-1963, non edistämiseksi ja täystyöllisyyden
40323: jolloin laitos oli toimettomana kahdeksan turvaamiseksi Voikkaan karbiditeh-
40324: kuukautta. Viimeksi on tehdas seisonut kulu- taalla?
40325: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1967.
40326:
40327: Taisto Sinisalo.
40328:
40329:
40330:
40331:
40332: E 998/67
40333: 2
40334:
40335:
40336:
40337:
40338: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
40339:
40340: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- tavalla karbidilla ei katsota olevan vienti-
40341: tissa mainitussa tarkoituksessa on kansan- mahdollisuuksia, jolloin uusinvestoinnit riit-
40342: edustaja Taisto Sinisalo esittänyt hallituk- tävän suuren kapasiteetin omaavaan tuotan-
40343: sen asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- toyksikköön eivät näytä kannattavilta. Näin
40344: raavan kysymyksen: ollen on karbiditeollisuutemme joutunut ra-
40345: joittumaan kotimaan markkinoihin ja sovitta-
40346: ''Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus maan tuotantonsa kysyntää vastaavaksi. Vii-
40347: aikoo ryhtyä kotimaisen karbidituotan- me vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut
40348: non edistämiseksi ja täystyöllisyyden Voikkaan karbiditehtaan kannalta yhä epä-
40349: turvaamiseksi Voikkaan karbiditeh- edullisemmaksi. Kilpailu ulkomaisten karbi-
40350: taalla7" ditehtaiden kesken on kiristynyt ja hintataso
40351: laskenut. Tämä johtuu paitsi edellä maini-
40352: Vastauksena tähän kysymykseen esitän tuista syistä, myös siitä, että kemianteolli-
40353: lrunnioi ttaen: suuden alalla siirrytään asetyleenin käytöstä
40354: Karbidin tuotanto sai alkunsa maassamme petrokemialliselle linjalle. Menekkivaikeudet
40355: sodan jälkeisenä poikkeuksellisena aikana ovat johtaneet viime vuosina useiden karbidi-
40356: 1945, jolloin Kymin Osakeyhtiön Voikkaan tehtaiden pysäyttämiseen. Samasta syystä on
40357: karbiditehdas ryhtyi toimintaan. Tehtaan Voikkaan karbiditehtaan tuotantoa jouduttu
40358: kapasiteetti oli suunniteltu kattamaan koko vuosittain rajoittamaan 1-5 kuukauden sei-
40359: maamme karbidin tarve, johon tehdas vielä- sokein. Tähän on kysynnän ohella myös vai-
40360: kin riittäisi. Kysymys tuotannon kannatta- kuttanut vähävetisinä vuosina sähköenergian
40361: vuudesta nykyisissä olosuhteissa on tullut hinta.
40362: kuitenkin ongelmaksi, joka on uhkana teh- Kotimaista karbidin tuotantoa ei ole tar-
40363: taan toiminnalle. Eduskuntakysymyksen te- koitus toistaiseksi lopeMaa, vaikka sitä on
40364: kijä on tietoisena tilanteesta kohdistanut huo- edellä sanotun perusteella supistettava. Mitä
40365: miota siihen, voitaisiinko karbiditeollisuutta seisokkien kohdalla työllisyyteen tulee, asian-
40366: jatkaa ja edistää maassamme. omainen yrittäjä on hoitanut asian siten, että
40367: Kotimainen karbiditeollisuus on jo usean karbiditehtaan työvoima yhteensä vahvuudel-
40368: vuoden aikana kohdannut markkinoillamme taan noin 70 henkeä, joista useat ovat olleet
40369: kilpailevat tuotteet, joita valmistavat monin jo kauan yhtiön palveluksessa, on sijoitettu
40370: verroin kapasiteetiltaan suuremmat ulkomai- Kuusankosken tehtaiden eri osastoille lomit-
40371: set tuotantolaitokset. Pääasiassa tuontia on tajatehtäviin. Kun on ilmeistä, että karbidi-
40372: tapahtunut EFTA-alueelta, jolloin tullien tehtaan toiminta tulee edelleen taloudellisesti
40373: poistuminen ja tietyt edulliset kuljetusolo- huononemaan, on tuotannon jatkaminen pit-
40374: suhteet yhdessä alempien valmistuskustan- källä tähtäimellä epävarmaa. Kuitenkin teh-
40375: nusten kanssa ovat johtaneet hankinnat kas- das pidettäneen käynnissä talvikautena 1968
40376: vavassa määrässä ulkomajsiin tuotteisiin. -69.
40377: Kysymystä siitä, olisiko Suomessa edelly- Teollisuudessamme on aloja, joilla on voitu
40378: tyksiä karbidin tuotannon laajentamiseksi ja toimia aikaisemmin tyydyttävin tuloksin,
40379: tarjoaisiko karbidin vienti tähän mahdolli- mutta ulkomaankaupan normalisoitumisen
40380: suuksia, on tutkittu asianomaisen kotimaisen tapahtuessa niiden toimintaedellytykset ovat
40381: yrittäjän toimesta. Tällöin on todettu, että heikentyneet. Hallitus on tietoinen siitä, ·että
40382: osittain ulkomaisista raaka-aineista valmistet- mm. kotimaisen karbidin :tuotanto on uhat-
40383: 3
40384:
40385: tuna. Työllisyyden kannalta asia ei näytä ollisuutemme aloitteesta ja toimesta. Ilmeistä
40386: aiheuttavan ongelmia. Missä määrin on ole- kuitenkin on, että tällä hetkellä kemianteolli-
40387: massa edellytyksiä huomattavien uusinves- suudessamme käytettävissä olevat investointi-
40388: tointien kohdistamiseksi karbidin tuotannon varat on sijoitettavissa huomattavasti kan-
40389: laajentamiseen ja nykyaikaistamiseen on ky- nattavampiin kohteisiin kuin nyt kysymyk-
40390: symys, jota hallitus toivoo selvitettävän te- sessä oleva tuotannon ala.
40391: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1967.
40392:
40393: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
40394: 4
40395:
40396:
40397:
40398:
40399: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40400:
40401: 1 det sy:fte 37 § 1 mom. riksdagsordningen delvis med utländsk råvara tillverkad karbid
40402: anger har riksdagsman Taisto Sinisalo till icke anses ha exportmöjligheter, varför ny-
40403: vederbörande medlem av statsrådet :för av- investeringar i syfte att skapa en produk-
40404: givande av svar ställt :följande spörsmål: tionsenhet med tillräckligt stor kapacitet inte
40405: synes föreligga. Vid sådant :förhållande har
40406: ''Vilka åtgärder ämnar Regeringen vår karbidindustri nödgats begränsa sig till
40407: vidtaga till :främjande av produktio- den inhemska marknaden och anpassa sin
40408: nen av inhemsk karbid och till produktion efter efterfrågan. Under de se-
40409: tryggande av sysselsättningen vid naste åren har situationen emellertid blivit
40410: Voikkaa karbid:fabrikY" allt o:fördelaktigare för Voikkaa karbidfab-
40411: rik. Konkurrensen mellan de utländska kar-
40412: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt bidfabrikerna har skärpts och prisnivån har
40413: an:föra följande: sjunkit. Detta beror utom på förenämnda
40414: skäl även på att man inom den kemiska in-
40415: Karbidproduktion inleddes i vårt land år dustrin har övergått :från acetylen till en
40416: 1945 under den exceptionella tiden efter petrokemisk linje. Avsättningssvårigheterna
40417: kriget, då Kymmene Ab: s karbidfabrik i har under de senaste åren lett till att driften
40418: Voikkaa igångsattes. Fabrikens kapacitet har fått inställas vid flera karbidfabriker.
40419: hade planerats att täcka landets hela karbid- Av samma skäl har man varit tvungen att
40420: behov, vartill fabriken fort:farande skulle årligen inskränka produktionen vid Voikkaa
40421: förslå. Frågan om produktionens räntabilitet karbidfabrik med driftsinställelser om 1-5
40422: i rådande förhållanden har emellertid blivit månader. Härtill har utom efterfrågan bi-
40423: problematisk, vilket hotar :fabrikens hela dragit även priset på elektrisk ström under
40424: drift. Den som ställt riksdagsspörsmålet har, år med ringa vattentillgång.
40425: medvet-en om situationen, tagit fram frågan, Man har inte för avsikt att tills vidare in-
40426: huruvida karbidindustrin kan :fortsättas och ställa den inhemska karbidproduktionen,
40427: främjas i vårt land. ehuru den av ovan nämnda skäl måste in-
40428: Den inhemska karbidindustrin har redan skränkas. V ad beträffar sysselsättningen vid
40429: flera år på vår marknad haft att tävla med driftsinställelserna har företagaren ordnat
40430: konkurrerande produkter, vilka tillverkas av saken så, att arbetskraften vid karbidfabri-
40431: utländska produktionsinrättningar med ken, sammanlagt omkring 70 personer, av
40432: mångdubbelt större kapacitet. Dessa produk- vilka många redan länge varit anställda i
40433: ter har huvudsakligen importerats från bolaget, har placerats på olika avdelningar
40434: EFTA-området, varvid tullbortfallet och vid Kuusankoski fabriker i vikariatsarbeten.
40435: vissa :förmånliga transportförhållanden till- Då det är uppenbart, att karbidfabrikens
40436: sammans med lägre tillverkningskostnader verksamhet fortfarande kommer att :försäm-
40437: har lett till att anskaffningarna i ökad ut- ras ekonomiskt, är det på lång sikt osäkert
40438: sträckning har riktat sig mot utländska pro- om produktionen kan fortgå. Dock torde
40439: dukter. fabriken hållas i gång vintersäsongen 1968
40440: Frågan om :förutsättningarna att utvidga -69.
40441: karbidproduktionen och de möjligheter ex- Inom vår indust.ri finns det branscher,
40442: port av karbid härvid erbjuder har under- som tidigare har kunnat drivas med tillfreds-
40443: sökts på åtgärd av vederbörande inhemska ställande resultat men vilkas verksamhetsför-
40444: företagare. Härvid har det konstaterats, att utsättningar har försvagats efter hand som
40445: 5
40446:
40447: utrikeshandeln har normaliserats. Regeringen tionen är en fråga, som regeringen hoppas
40448: är medveten om att bl.a. den inhemska kar- blir utredd på initiativ och åtgärd av vår
40449: bidproduktionen är hotad. Från sysselsätt- industri. Uppenbart är dock, att de inves-
40450: ningssynpunkt förefaller saken inte att skapa teringstillgängar vår kemiska industri i detta
40451: problem. I viiken mån det finns förutsätt- nu förfogar över kan placeras i betydligt
40452: ningar tili betydande nyinvesteringar i syfte mera lönsamma företag än nu ifrågavarande
40453: att utvidga och modernisera karbidproduk- produktionsgren.
40454: Helsingfors den 22 december 1967.
40455:
40456: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
40457:
40458:
40459:
40460:
40461: E 998/67
40462: Kirj. ksm. N:o 159.
40463:
40464:
40465:
40466:
40467: A. Salo ym.: Aseiden viennin valvonnan tehostamisesta.
40468:
40469:
40470: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
40471:
40472: Yhdistyneiden Kansakuntien Turvallisuus- koita 40 kiloa ei 3 000 markan edestä, Por-
40473: neuvoston vuoden 1963 suosituksessa keho- tugalin Mosambikiin patruunoita 5 000 mar-
40474: tetaan kaikkia YK:n jäsenmaita Jopettamaan kan edestä ja sotaa käyvään Portugaliin
40475: kaikentyyppisten aseiden ja ammusten vienti aseita ja ampumatarvikkeita 16 000 markan
40476: Etelä-Afrikan tasavaltaan. Vuonna 1963 kan- edestä.
40477: sanedustajat Tallgren ja Gestrin tiedusteli- Suurin suomalaisten aseiden ja ammusten
40478: vat hallitukselta kirjahlisessa kysymyksessään, ostajamaa mainittuna vuonna oli Yhdysval-
40479: oniko ha:llitus tietoinen siitä, että aseiden ja lat, sotaa käyvä maa. Vienti oli suuruudel-
40480: ampUIIllatarviwkeiden vientiä tapahtuu Suo- taan 3 181 000 markkaa. Suuri osa Yhdysval-
40481: mesta Etelä-Afrikkaan ja että se vahingoit- toihin viedyistä aseista joutuu yksityisten
40482: taa maan kansainvälistä arvostusta ja puo- aseidenvälittäjien haltuun, jotka usein välit-
40483: lueettomuuspolitiikkaa, ja jos on niin mihin tävät ne edelleen sotarintamille. Maailman
40484: hallitus aikoo ryhtyä lopettaakseen välittö- suurin yksityinen aseidenvälittäjä Interarmco,
40485: mästi tällaisen vahingollisen viennin. Halli- jolla on edustaja myös Suomessa, tarjoaa
40486: tuksen puolesta vastasi silloinen ulkoasiain- vapaaseen myyntiin suomalaisia sota-aseita,
40487: ministeri V eli Merikoski. Hän totesi, että mm. suomalaista rynnäkkökivääriä M-60.
40488: Etelä-Afrikan rotupolitiikka oli ollut esillä Edellä selostettu aseiden vienti on talou-
40489: pohjoismaiden ulkoministerien kokouksessa dellisesti katsoen vähäistä ja sen merkitys
40490: Tukholmassa syyskuussa 1963. Tällöin ulko- suomalaiselle teollisuudelle ja ulkomaankau-
40491: ministerit yhteisessä kommunikeassa olivat palle kokonaisuutena on pieni. Tästäkään
40492: ilmaisseet tyytyväisyytensä YK: n päätöslau- huolimatta meillä ei ole katsottu aiheelliseksi
40493: selmaan, joka kehottaa jäsenmaita estämään valvoa, ettei virallisten päätösten ja niiden
40494: aseiden toimitukset Etelä-Afrikkaan. Samassa hengen vastaista toimintaa tapahdu.
40495: kommunikeassa ulkoministerit totesivat, että EdeHä olevan perusteella esitämme valtio-
40496: pohjoismaat eivät ole sallineet eivätkä tule päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin vii-
40497: sallimaan täHaista vientiä. taten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40498: Ulkoasiainministeriö on sitä paitsi ilmoit- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40499: tanut noudattavansa sitä käytäntöä, että Suo-
40500: mesta ei viedä aseita sotaa käyviin maihin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40501: eikä kriisialueille. ryhtyä aseiden viennin julkisen val-
40502: Suomesta on viime vuonna viety valtio- vonnan tehostamiseksi ja sotaa käyviin
40503: neuvoston suostumuksella 8 700 kiloa patruu- maihin ja kriisialueille välittömästi ja
40504: noita, 61 000 markan edestä, eteläiseen Afrik- välillisesti tapahtuvan aseiden ja am-
40505: kaan. Portuga:lin Angolaan on viety 'luodi- musten viennin iJ.opettamiseksiY
40506: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1967.
40507:
40508: Arvo Salo. Ilmo Paananen. Jouni Apajalahti.
40509: Ensio Partanen. Kuuno Honkonen. A-V. Perheentupa.
40510: Georg Backlund. Olavi Lahtela. Bror Lillqvist.
40511: Pauli Räsänen. Olavi J. Laine. Olavi Saarinen.
40512: Osmo Kock.
40513:
40514: E 999/67
40515: 2
40516:
40517:
40518:
40519:
40520: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
40521:
40522: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- ten tarkoitetut ampuma-aseet, joissa voidaan
40523: tissa mainitussa tarkoituksessa Te Herra käyttää sellaisia ampumatarvikkeita, mitkä
40524: Puhemies olette kirjeellänne 23 päivältä mar- soveltuvat varsinaisiin sotilaallisiin tarkoituk-
40525: raskuuta 1967 n: o 159 lähettänyt valtioneu- siin käytettäviin ampuma-aseisiin, sekä eri-
40526: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi näiset sotilas- ja siviilitarkoituksiin sovel-
40527: kansanedustaja Arvo Salon ym. tekemän seu- tuvat patruunoiden osat kuten esim. nallit.
40528: raavan sisältöisen kysymyksen: Vientiä varten tarvitaan edellen vientitark-
40529: kailuHmoitus. Valtioneuvostolle puolustusmi-
40530: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nisteriöstä esiteltä.viin tapauksiin hankitaan
40531: ryhtyä aseiden viennin julkisen val- ennakolta ulkoasiainministeriön lausunto.
40532: vonnan tehostamiseksi ja sotaa käyviin· YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymien
40533: maihin ja kriisialueille välittömästi ja päätöslauseimien mukaiset sotatarvikkeiden,
40534: välillisesti tapahtuvan aseiden ja am- aseiden ja ampumatarpeiden vientikieltoon
40535: musten viennin lopettamiseksi?" tähtäävät suositukset esitellään kulloinkin
40536: ulkoasiainministeriön toimesta valtioneuvos-
40537: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tolle.
40538: taen seuraavaa: YK:nturvallisuusneuvosto hyväksyi 23. 11.
40539: 1965 päätöslauselman, jossa kaikkia valtioita
40540: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kehoitettiin pidättymään aseiden ja sotatar-
40541: kaikkien ampuma-aseiden ja tarvikkeiden vikkeiden myynnistä Portugaliin. Päätöslau-
40542: maasta vientiin tarvitaan valtioneuvoston tai selman ao kohta kuului seuraavasti:
40543: eräissä tapauksissa puolustusministeriön lupa. "6. Pyytää kaikkia valtioita pidättymään
40544: Ampuma-aseista ja ampumatarvikkeista 27. 1. suorittamasta Portuga'lin hallitukselle mitään
40545: 1933 annetun asetuksen (34/33) 10 § :ssä sää- avunantoa, joka tekisi sille mahdolliseksi jat-
40546: detään: "Ampuma-aseiden ja ampumatarpei- kaa hallinnassaan olevien territorioiden kan-
40547: den valmistaja tai kaupan harjoittaja älköön san sortamista, sekä ryhtymään kaikkiin tar-
40548: viekö maasta ulkomaille myyntiä varten tai peellisiin toimenpiteisiin estääkseen aseiden
40549: muussa tarkoituksessa ampuma-aseita tai ja sotatarvikkeiden myynnin ja toimituksen
40550: ampumatarvikkeita ellei valtioneuvcosto ole Portugalin hallitukselle tähän tarkoitukseen,
40551: antanut siihen lupaa." mukaanluettuna aseiden ja ammusten va1mis-
40552: Sotatarvikkeiden maasta vienti on erikseen tukseen sekä huoltoon tarkoitettujen laittei-
40553: säännöstelty 14. 10. 1930 annetussa laissa den ja materiaalin myynti ja toimittaminen."
40554: (318/38) ja asetuksessa (319/38), joiden mu- Valtioneuvosto päätti edellä olevan suosi-
40555: kaan vientiluvan sotatarvikkeille antaa val- tuksen perusteella ulkoasiainministeriön esit-
40556: tioneuvosto tai milloin kysymyksessä on telystä 17. 2. 1966, että "aseille, sotatarvik-
40557: näyte-erä tai vienti on muutoin vähäinen, keille ja niiden valmistamiseen sekä huoltoon
40558: puolustusministeriö (muutos 408/55). tarvittavalle materiaalille ei myönnetä vienti-
40559: Ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden vienti- lupia Portugaliin turvallisuusneuvoston pää-
40560: lupa-asiat esitellään valtioneuvostossa sisä- töslauselmassa mainittuun tarkoitukseen niin
40561: asiainministeriöstä, paitsi sotatarvikkeiden kauan kuin nykyinen tilanne Portugalin hal-
40562: osalta puolustusministeriöstä. Sotatarvikkei- linnassa olevilla alueilla jatkuu. Tästä valtio-
40563: siin luetaan myös kuuluviksi räjähdysaineet neuvoston päätöksestä ulkoasiainministeriö
40564: ja ruudit sekä muun muassa sellaiset metsäs- ilmoitti samana päivänä kirjallisesti sisä-
40565: tystä ja muuta henkilökohtaista käyttöä var- asiain-, puolustus- ja valtiovarainministeriöille
40566: 3
40567:
40568: saatettavaksi edelleen niiden viranomaisten tiään kiellon alaiseksi tulleiden maiden ja
40569: tietoon, joiden toimialalla päätös vaikuttaa, aseiden osa'lta.
40570: samoin kuin muiden mahdollisten asianosais- Yhdysvaltoihin on vuonna 1966 todettu
40571: ten tietoon. viedyn ampuma-aseita ja -tarvikkeita noin
40572: Vientikieltopäätös on turvallisuusneuvoston 3,2 mHjoona:n markan arvosta. Vientierät
40573: suosituksesta vastaavasti tehty Etelä-Afrikan koostuvat valtavoittoisesti metsästys- ja
40574: osalta 21. 11. 1963 ja Etelä-Rhodesian osalta urheiluaseista sekä niiden panoksista ja tar-
40575: 24. 11. 1965. vikkeista. Kyselyssä mainittujen suomalaisten
40576: Kyseisistä päätöksistä ovat asianomaiset rynnäk'kökiväärien malli -62 osalta, on valtio-
40577: ministeriöt ilmoittaneet edelleen väEttömästi neuvosto antanut lähinnä keräilytarkoituksiin
40578: kaikille niille asianosaisille, joiden tietoon ky- vientiluvan eräHe, joka on muutettu sotilas-
40579: seinen päätös on ollut tarpeen. käyttöön soveltumattomaksi kertatuliaseeksi.
40580: Tässä yhteydessä on todettava, että puo- Mainittuja rynnäkkökivääreitä on kuitenkin
40581: lustusministeriön taholta vuonna 1966 esi- toistaiseksi viety vain neljä kappaletta.
40582: tetty ainoa jatkuva lupa on oHut Lapuan Joitakin vähäisiä kyselyssä tarkoitettuja
40583: patruunatehtaalle, nimenomaan metsästys- ja lähetyksiä on käytännöllisistä syistä 'kulje-
40584: urheilutarkoituksiin tarkoitettuja patruu- tettu Mozambiquen ja Etelä-Afrikan Hitto-
40585: noita, joka on esitelty 20. 1.1966 ja siinä, on tasavallan satamien kautta Lesotoon, Swasi-
40586: jo itse luvassa ollut mainittuna että lupa ei maahan tai Malaviin, jotka eivät ole vi~mti
40587: koske Etelä-Afrikkaa eikä Rhodesiaa. kieHon alaisia.
40588: Kyselyssä mainitut vientierät koostuvat Mitä tulee ulkoasiainministeriön noudatta-
40589: pelkästään metsästys- ja urheiluaseista kuten maan käytäntöön sen antaessa lausuntoja ko
40590: pienoiskivääreistä, ~uodikoista ja haulikoista, vientikysymyksissä, ei vientikiellon alaisten
40591: näiden osista sekä panoksista ynnä näiden maiden lisäksi vientiä voida Suomen omaksu-
40592: osista. Sotatarvikkeita ne eivät sen sijaan man puolueettomuusasenteen vuoksi sama
40593: sisällä, mitä turvallisuusneuvoston em Portu- kriisiaiueelle, se on maihin, jossa on aseelli-
40594: galin tapausta koskeva resoluutio pääasialli- nen selkkaus meneillään.
40595: sesti tarkoittaa. Edellä sanotun nojal·la katsoo Hanitus, että
40596: Vuonna 1966 tullitilastosta ilmenevät Por- Suomi on noudattanut täysin YK:n suosit-
40597: tugalin ja sen alueelle menneet, sinänsä varsin telemaa ja puolueettomuusasenteensa mu-
40598: vähäiset vientimäärät selittäytyvät sillä, että kaista menettelyä aseiden vientiin nähden,
40599: vientiluvat on myönnetty ennen valtioneu- ja että aseiden viennin julkinen valvonta on
40600: voston tekemää vientikieltopäätöstä eikä viejä jo lainsäädäntötoimin järjestetty riittävä,ksi.
40601: ole tarpeksi nopeasti ehtinyt peruuttaa Vien-
40602: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1967.
40603:
40604: Puolustusministeri 8. Suorttanen.
40605: 4
40606:
40607:
40608:
40609:
40610: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
40611:
40612: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen jakt och annat personligt bruk avsedda skjut-
40613: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- vapen, i villi:a kan användas sådana skjut-
40614: velse av .· den 23 november 1967 nr 159 till förnödenheter soon passar i skjutvapen, vilka
40615: vederbörande medlem av statsrådet för av- är avsedda för egentliga militära ändamål
40616: giv:ande av svar översänt följande av riks- samt vissa :för militärt och civilt bruk an-
40617: dagsman Arvo Salo m. fl. stäHda spörsmål: vändbara delar av patroner, såsom t.ex.
40618: sprängkapslar. För export :fordras dessutom
40619: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen exportkontrollanmälan. 1 de fall som före-
40620: vidtaga för att den offentliga över- dragas för statsrådet från försvarsministeriet
40621: vakningen av vapenexporten skall bli inhämtas på förhand utlåtande av ministeriet
40622: effektivare och för :att den direkta och för utrikesärendena.
40623: den indirekta exporten av vapen o~h Relkommendationer som syftar tiH förbud
40624: ammunition till krigförande Iänder mot export av krigsmateriel, vapen och skjut-
40625: och krisområden skall upphöra?" förnödenheter och som baserar sig på FN: s
40626: säkerhetsråds resolutioner :föredrages i varje
40627: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt enskilt fall :för statsrådet på åtgärd av mi-
40628: anföra följ.ande: nisteriet för utrikesärendena.
40629: Enligt gällande lagstiftning fordras stats- FN :s sökerhetsråd antog 23. 11. 1965 en
40630: rådets eller i vissa fan· försvarsmini:steriets resolution, vari all:a stater uppmanas att icke
40631: tiHstånd att exportera skjutvapen och skjut- så'lja vapen och krigsmateriel till Portugal.
40632: förnödenheter av alla slag. I 10 § förord- Ifrågavarande punkt i resolutionen lyder:
40633: ningen angående skjutvapen och skjutförnö- "6. Ber alla stater avhålla sig från att
40634: denheter 27. 1. 1933 (34/33) stadgas "Den lämna Portugals regering något som helst
40635: som tillverkar eller bedriver handel med biständ som kan ge den möjlighet att fort-
40636: skjutvapen och skjutförnödenheter må icke sätta förtrycket av befolkningen inom de
40637: tiH utlandet för försäljning eller i annat områden den förvaltar samt att vidtaga alla
40638: syfte från ilandet utföra skjutvapen eller nödiga åtgärder för att förhindra försäljning
40639: s'kjutförnödenheter, säframt ej statsrådet där- och fever:ans av vapen och krigsmateriel till
40640: till lämnat tillstånd." Portugals regering för detta ändamål, in-
40641: Utförseln av krigsförnödenheter är särskilt beräknade försäljning och leverans av anord-
40642: reglerad genom en 14. 10. 1938 given Lag ningar och materia! för tillverkning och
40643: (318/38) och en förordning av samma dag skötsel av vapen och ammunition."
40644: (319/38) enligt vilka tHlständ till utförsel Statsrådet beslöt på basen :av rekommen-
40645: av krigsförnödenheter från landet ges av dationen vid :föredragning :från ministeriet
40646: statsrädet eller, när det är fräga om prov- :för utrikesärendena 17. 2. 1966, att tillständ
40647: försändelse eller annars om ringa export, av av exportera vapen, krigsförnödenheter och
40648: försvarsministeriet (ändring 408/55). för tillverkning oc'h skötsel av dem erforder-
40649: Ärendena angående utförseltillstånd för l.ig materiai tili Portugal för ändamål som
40650: skjutvapen och -förnödenheter föredrages i avses i säkerhetsrådets resolution, icke ska11
40651: statsrådet från ministeriet för inrikesären- beviljas så länge nuvarande situation råder
40652: dena, utom i fråga om krigsförnödenheter, inom de områden Portugals regering förval-
40653: dä ärendet föredrages från försvarsministe- tar. Ministeriet för utrikesärendena infor-
40654: riet. THl krigsförnödenheter hänföres även merade samma dag skri:ftligen ministeriet för
40655: sprängämnen och krut samt bl. a. sädana för inrikesärendena, försvarsministeriet och :fi-
40656: ö
40657:
40658: nansministeriet om detta statsrådsbeslut för THl Förenta Staterna har, enligt vad det
40659: delgivning tiH de myndigheter inom vilkas konstaterats, exporterats skjutvapen och för-
40660: verksamhetsområde beslutet har betydelse nödenheter tili ett värde av omkring 3,2 milj.
40661: ävensom tiU andra av saken berörda. mk. Exportpartierna har till övervägande del
40662: Beslut om exportförbud har i enlighet med bestått av jakt- och sportvapen samt patroner
40663: säkerhetsrådets rekommendation, fattats även och förnödenheter tili dem. Vad beträffar
40664: i fråga om Syd-Afrika 21. 11. 1963 och Syd- de i spörsmålet nämnda finska automatge-
40665: Rhodesia 24. 11. 1965. vären av modell -62 har statsrådet närmast
40666: Om ifrågavarande beslut har vederbörande för samlarändamål beviljat exportti:llstånd
40667: ministerier oonedelbart vidare informerat alla för ett parti. Vapnen i detta parti har änd-
40668: dem som har bort få kännedom om saken. rats tili semiautomatvapen som inte lämpar
40669: 1 detta sammanhang kan det konstateras, sig för militära ändamål. Av dessa automat-
40670: att :försv.arsministeriet år 1966' föreslagit gevär har dock hittills endast fyra stycken
40671: endast ett permanent tillstånd, dvs. åt Lappo utförts.
40672: patronfabrik, vilket tillstånd uttryckligen Nårga mindre i spörsmålet avsedda försän-
40673: meddelats :för tiHver'kning av patroner för delser har av praktiska skäl transporterats
40674: jakt- och sportändamål. Detta tillstånd före- över Mozambique och sydafrikanska hamnar
40675: drogs 20. 1. 1966 och redan däri nämnes, att tiU Lesoto, Swasiland och Malawia, för vilka
40676: tillståndet icke gäller Syd-Afrika ooh Syd- exportförbud inte utfärdats.
40677: Rhodesia. Vad beträffar den praxis ministeriet för
40678: De i spörsmålet nämnda exportpartierna utrikesärendena följt, när utlåtanden avgi-
40679: består uteSlutande av jakt- och sportvapen, vits i nu ifrågavarande exportfrågor, gäller,
40680: såsom minitatyrgevär, kulgevär och hagel- att Finlands neutralitetsställning hindrar ex-
40681: gevär, delar tiU dem samt patroner och delar port icke blott till de länder, för vilka ex-
40682: tili dem. 1 dessa partier ingår däremot inte portförbud är utfärdat, utan även tili kris-
40683: krigsmateriel, vilket säkerhetsrådets reso- områden, dvs. tili länder, där väpnad kon-
40684: lution i fallet Portugal huvudsakligen gäller. flikt råder.
40685: De mycket små partier av ifrågavarande Med stöd av v·ad ovan ·anförts anser Rege-
40686: materiel som enligt 1966 års tuHstatistik: ringen, att Finland i exporten av vapen helt
40687: exporterats till Portugal ooh dess område har ia:kttagit det förfarande FN :s rekommen-
40688: förklaras av att exporttillstånd bevHjas, in- dation och landets neutralitet förutsätter och
40689: nan statsrådet fattade beslut om exportför- att den offentliga övervakningen av vapen-
40690: bud, och att exportören inte tillräckligt exporten redan genom lagstiftningen är be-
40691: snabbt har hunnit återkaHa sin export till höringen ordnad.
40692: de länder och av de vapen förbudet gäller.
40693: Helsingfors den 27 december 1967.
40694:
40695: Försvarsminister S. Suorttanen.
40696:
40697:
40698:
40699:
40700: E 999/67
40701: 1
40702: 1
40703: 1
40704: 1
40705: 1
40706: 1
40707: 1
40708: 1
40709: 1
40710: 1
40711: 1
40712: 1
40713: 1
40714: 1
40715: 1
40716: 1
40717: 1
40718: 1
40719: 1
40720: 1
40721: 1
40722: 1
40723: Kirj. ksm. N:o 160.
40724:
40725:
40726:
40727:
40728: Pousi: Henkilöliikenteen lopettamisesta Inkeroisten-Hami-
40729: nan rataosalla.
40730:
40731:
40732: E d u s kunnan H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
40733:
40734: Valtionrautateiden henlkilökuijetuksissa on henkilölHkenJteen lakkauttamisu.han yhtey-
40735: pailkaJ.iisliirkentee:n osaJ:ta odotettavissa varsin dessä julkaistu tiiastoja, jotika antavat vir-
40736: radikaaleja mpistuksia, eräillä rataosina jopa heellisen ikuV'an iko. henikilöliiikenteen mat-
40737: täydellisiä lak:kautuksia. Syylksi tähän on esi- kustajamäärästä, minkä on ilmoitettu olevan
40738: tetty paikallisliikenteen jatkuva ja yhä pai- 2 000 ikuuikaudessa, vaikka keSkimääräinen
40739: suva t81ppioliisuus, jonlka väitetään johtuvan lipunmyynti tod~llisuudessa on 2 280 ikpJ..
40740: suurista henkilökuntamenoista sekä alhaisista Lisäilmi on otettava huomioon, että ns. ilrnu-
40741: matkustajaluvuista. Saamieni tietojen mu- kausilippu on tilastoon merkitty yhdeksi
40742: kaan tullaan henkilöliikenne rataosalla Inke- lipulksi ja kuitenikin .tä:hän lippuun sisältyy
40743: roinen-Hamina lwmkaUJtt8imaan v. 1968 !kesä- 50 matkaa. Samoin rama.stajien junissa
40744: aikataulun voimaan tullessa. Seurauksena lii- she:k!kivihkosta myymät matkat laSketaan
40745: ikentee:n lralkkauttamisesta on se, että tämä koiko vrhikon osalta ythdeiksi maltikaiksi, tullen
40746: osa Kymenlaaiksoa joutuu osaltaan liikenteel- siitä m811!lroja kuitenkin 40. Kun em. tiiasto-
40747: iisesti "mottiin". matkat muutetaan käytäntöä vastaavalksi,
40748: RataosaHa In'keroine:n-H8imina henkilö- nousee todellinen matkustajamäärä ikuukau-
40749: junia käyttävien keskuudessa herättävät aio- tisesta 2 280:stä matkustajasta noin 4 OOO:een.
40750: tut rautatiehallituksen suunnitelmat suurta Li:sä:ksi varwskunnat käyttävät vuosittain
40751: huolestumista jo senkin vuoiksi, että tämän noin 15 300 matkaa.
40752: väJ.in maantieverkosto, asutuskeskulkset huo- Edellä olevoon ja vaJ:tiopäiväjärjestyksen
40753: mioiden, on erittäin ,puutteellinen ja j~ta 37 § :n 1 momenttiin viitaten €Sitän valtio-
40754: osuutta linja-autoliikenne ei pysty edes tyy- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaiksi
40755: dyttävästi hoitam8ian. Rautateiden henlkilö- seuraavan ikysymyiksen:
40756: liikenteen lakkauttaminen Inkeroisten-Hami-
40757: nan rataosalta toisi mukanaan suuria haitta- OD'ko Hrullitus [kiinnittänyt huomiota
40758: vaikutuksia toimeensa lkullkeville ~ä Keski- siihen, että rautatieha:ltlitUksen suunni-
40759: Kymen ammattikoulussa, ja Kouvolan telmat hen'kilöliiike:nteen lopettamisesta
40760: kauppaoppilaitoksessa opiskelevien eteläisten Inkeroisten-Haminan rataosalla hei-
40761: kuntien opphlaiUe. Varsin va:ilkeaan asemoon kentäväJt tämän rataosan vaikutuspii-
40762: joutuvat puo'lustusvoimissa Haminan varus- rissä olevien kansalaisten liiikkumis-
40763: fkunnassa paJ.velevat varusmiehet sekä RUK:n mahddllisuuksia, ja jos on,
40764: oppir1aat, joiden loma- ym. matlkat ja !kul- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
40765: jetukset nytkyisin !tapahtuvat pääasimlsa rau- ryhtynyt tai aiikoo ryhtyä, jotta rata-
40766: tateitse. Kymen Jääkäripataljoonan miesvah- osaa voitaisiin edelleenkin käyttää
40767: vuudesta on % osaa !koostunut Keski-Suomen Etelä-Kymenlaaikson rumkkaita palve-
40768: alueilta. Rautatieviranomaisten toimesta on levaan henik.iilöliiikenteeseen1
40769: Helsingissä 23 päivänä marr~rnuta 1967.
40770:
40771: Viljo Pousi.
40772:
40773:
40774:
40775:
40776: E 991/67
40777: 2
40778:
40779:
40780:
40781:
40782: E d u s k u n n a n H e r r ru P u h e m i e h e ll e.
40783:
40784: Valitiopäiväjärjestylksen 37 §:n 1 momen- puu:n.käytetyksi. näyttää siltä, että kiSkoauto-
40785: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra kaluston uusiminen entisen laajuisetksi on
40786: Puhemies, olette kirjeellänne 23 päivänä mar- käynyt kansan.taloudeHisel:ta kannalta e,pä-
40787: raSkuuta 1967 N: o 1152 lähettänyt vafttio- edulliselksi. Rautaltien henkilOliikenteen SU·
40788: neuvoston .asianO'lll1.lisen jäsenen vast111ttavaksi pistarrninen ikuUJluuhln vrultionrautateiden ta-
40789: !kansanedustaja Viljo Pousin t~kemän, seu- louden tervehdyttämisohjelmaan.
40790: raavan 'Sisältöisen !kysymyksen:· Inke:ooisten ja Haminan välisellä rat,aosal[a
40791: on ollut liiJkenteessä kuusi jokapäiväistä kis-
40792: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomi- koautovuoroparia, joista !kyselyssä tarkoitetut
40793: ota siihen, että ra:utatiehaHituksen neljä vuoroparia on poimettu U:ikenteestä ku-
40794: suunnitelmat henkilöliikenteen lopetta- luvan joulukuun aius:ta. Kyselyssä mainitut
40795: misesta Inkeroisten-Ha.minan rata- varusmiesten ja RUK: n oppilaiden loma-
40796: osalla. heikentävät tämän rataosan vai- ym. jou!k!lwlrnljetukset voidaan hoitaa eri ti-
40797: 'kutuspiirissä olevien ·kansalaisten liik- laU!ksesta y;Meistoiminnassa rautatieihallitu!k-
40798: kumismahdollisuwksia, ja jos on, sen sotiiaEtoimiston ja asianomaisten joukllro-
40799: mihin toimenpiteisiin Hallitus on osastojen kanssa. Haminan ympäristössä sa-
40800: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta rata- moinllmin muuallalkin Suomenlahden rannik-
40801: osaa voitaisiin -edelleenkin käyttää kOkaupungeissa hoidetaan henikilöliilkenne
40802: Etelä-Kymen:lasbon asuJktkaita palve- pääosaltaan linja-autoilla. Raminasta lähte-
40803: levaan henkilöliikenteeeeenT" viä linja~autovuoroja on vuorokaudessa !kaik-
40804: kiaan 120 ja yk:sistää.n Haminan ja Inkerois-
40805: Vastau'ksena kysymykseen esitän kunnioit- ten valillä on arkipäivinä liikenteessä seitse-
40806: taen seuraavaa: män vuoroa. Nämä vuorot ajetaan radan
40807: Pailkaidisluonteisen henkilöliikenteen har- suunnassa olevaa ma:aJlltietä pitkin, jonka
40808: joittaminen valtionrautateiHä on yiksilöllisen varressa asutus melikein yksinomaan on. Ha-
40809: liikenteen voima1k!kaan 'kehityksen johdosta minan ja Kouvolan välidiä on atkisin kulussa
40810: ja sen ta.kia, että rautatiekalusto on hankinta- kuusi linja-aurtovuoroa, minkä lisäbi Inke-
40811: hinnaltaan ja kunnOBSapitoilmstannuksiltMn roisten ja Kouvol'an välillä on: vielä ·eräitä
40812: kalliimpaa kuin Unja-autotkalusto, käynyt muita vuoroja. Näin ollen on :todettava, että
40813: viime aikoina huomattavan tappiollise'ksi. Kun esillä olevien junavuorojen supistamisesta
40814: osa 'käytössä oleV'asta !kiSkoautdkalustosta, !huolimatta Haminan ympäristön asuklk:aiden
40815: joka on :tarlroitettu lähinnä kevyen paikailis- liikennemahdollisuudet on kohltuul'lisesti tur-
40816: H:ilkenteen hOO.toon, alkaa välliteHen tulla lop- vruttu.
40817: Heilsingissä, joulukuun 19 päivänä 1967.
40818:
40819: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Lw S-uonpäii.
40820: 3
40821:
40822:
40823:
40824:
40825: T i ll R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
40826:
40827: I det syf.te 37 § 1 mom. riksdagsordningen synes det från nationalekonomisk synpunkt
40828: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sett, som om förnyande av rälsbilmateriel
40829: velse av den 23 november 1967 nr 1152 til.l tiil sin tidigare omfattning vore ofördelalktigt.
40830: vederbörande medlem av .statsrädet för av- Begränsning av järnvägarnas persontrafik
40831: givande av svar översänt följande av riks- stär sålunda på programmet för sanering av
40832: dagsman Viljo Pousi undertecknade spö.rs- statsjärnvägarnas ekonomi.
40833: mäl: Bansträckan I.nkeroinen-Fredribhamn
40834: "Har Regeringen fäst uppmäl"ksam- har dagnigen trafilk:erats av sex par rälsbilll!-
40835: het vid att järnvägsstyrelsens planer turer, av vi'lka i spörsmålet avsedda fyra par
40836: pä upphörande med persontrafiiken pä turer indragits frän början av innevarande
40837: bansträclmn In!keroinen-Fredriiks- december. De i spörsm.äl€1t nämnda transpor-
40838: hamn minSkar de inom denna bandels terna av heväringar ooh elever vid reserv-
40839: vertlmingsomräde bosatta medborgar- officersskolan kommer att handhas på sär-
40840: n.as röre'lsemöjligheter, oclh om så är skild beställning i samråd med järnvägs-
40841: faJ.let, styrelsens militärbyrå och vedel"börande
40842: vi'lka ät,gärder har Regeringen vid- truppavdelningar. I Fredri:kshamns omgiv-
40843: tagit eller ärnar clen vidtaga, för att ning lrksom annorstädes i FinSk:a vikens tkust-
40844: bandelen fortfarande Sirali ikunna 'be- städer Sköts persontrafiken ihuvudsalkligen
40845: tjäna invänarn.a i södra Kymmene- med bussar. Antalet från Fredrikshamn an-
40846: dalen i persontrafik?" gående bussturer utgör sammanlag.t 120 i
40847: dygnet och enbart mellan Fredrikshamn ocll
40848: Säsom svar pä deltta spörsmäl fär jag Inlkeroinen körs om vardagarna sju turer.
40849: vördsamt aruöra följ<ande: Dessa trafikerar 'en i banans riiktning IJ.öpande
40850: Den loikala persontrafi!lren pä statsjärn.- landsväg och. bosättningen ligger nästan en-
40851: vägarna ihar pä grund av den kraftiga ut- bart längs denna. MeUan Fredriikshamn och
40852: vooklingen av den personliga trafi.ken ooh Kouvola finns om vardagarna sex: bussturer,
40853: tili följd av att järnvägsmaterielens anskaff- vantili mellan Inikeroinen ooh Kouvola ännu
40854: ningspris ooh underhåhlskostnader är dyrare iköl"S några andra turer. Det kan sålunda
40855: än bussmaterielen, under den senaste tiden lk:onstateras, att trots begränsningen av före-
40856: gå.tt med mänkbar fönlust. Dä den disponibla varande tågturer har trafilkmöjligheterna för
40857: rälsbilmaterielen, som avsetts närmast för den invånarna i Fredriksha:m.ns omgivning Skäli-
40858: Jätta Iokal:tmik:en, ibörjar gradvis bli ut.sliten, gen tryggats.
40859: Helsingfors, den 19 decemoor 1967.
40860:
40861: Minister :för komm.unikationsväsendet och allmänna arbetena Leo Suoopää.
40862: Kysymys N:o 161.
40863:
40864:
40865:
40866:
40867: Knuuttila ym.: Kehitysavun antamisesta kotimaisen teolli-
40868: suuden tuotteina.
40869:
40870:
40871:
40872: (Kysymyksen N: o 157 yhteydessä.)
40873:
40874:
40875:
40876:
40877: E 666/68
40878: Kirj. ksm. N :o 162.
40879:
40880:
40881:
40882:
40883: Nurminen ym: Outokumpu Oy :n Kokkolan tehtaiden työn-
40884: tekijäin oikeuksien turvaamisesta.
40885:
40886:
40887: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
40888:
40889: Kuluneen kesän aikana on Outokumpu ajojahdin tuotantokomiteassa olevaa työnteki-
40890: Oy: n Kokkolan tehtailla suoritettu tehtaitten jäin edustajaa vastaan. Hänelle etsittiin ai-
40891: paikallisen johdon taholta sarja toimenpiteitä, heita muistutusten antamiseksi painostustar-
40892: jotka on tähdätty tehtaitten työntekijöitä vas- koituksessa, koska hän oli joutunut työnteki-
40893: taan siksi, että nämä ovat yhtiön etuja suo- jäin puolesta ko. väärinkäytöksiä selvittä-
40894: jellaksen vaatineet esimiesasemaansa omaksi mään. Lokakuun lopulla yhtiön johto meni
40895: hyödykseen väärinkäyttäneiden henkilöiden niin pitkälle, että se antoi mainitulle työn-
40896: saattamista vastuuseen. Yhtiön johto on jät- tekijälle ilmoituksen lopputilistä.
40897: tänyt väärinkäytösten tutkimukset puolinai- 'ryöntekijät vastasivat irtisanomiseen istu-
40898: siksi ja sensijaan keskittynyt vainoamaan tuo- malakkouhalla, mikä kiireellisesti suoritettu-
40899: tantokomiteaan kuulunutta työntekijäin edus- jen työntekijä- ja työnantajaliittojen neuvot-
40900: tajaa, jolLe ensin annettiin varoituksia keino- telujen tuloksena johti sovintoratkaisuun:
40901: tekoisin perustein, yritettiin sitten antaa lop- lopputili peruutetaan ja ko. työntekijä siirre-
40902: putili, mutta työntekijäin vastattua toimen- tään jollekin toiselle yhtiön tehtaalle. Seu-
40903: piteeseen lakolla, päädyttiin lopulta siirtä- raavana päivänä pidetyssä työntekijäin ylei-
40904: mään hänet saman yhtiön toisella paikka:kun- sessä kokouksessa suoritettiin äänestys siitä,
40905: nalla olevalle laitokselle. hyväksytäänkö sovintoehdotus vai ei. Siirto-
40906: Huhtikuun 18 päivänä teki eräs työntekijä esityksen alainen työntekijä ilmoitti olevansa
40907: Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtaitten joh- siirtoon valmis, jos työntekijät niin haluavat.
40908: dolle ilmiannon korjaamon insinööriä ja yli- Hän totesi, että kun Ylöjärven kaivos aika-
40909: mestaria vastaan siitä, että nämä olivat teet- naan loppui, ja hän pyysi siirtoa maanalai-
40910: täneet yhtiön työntekijöillä omia töitään yh- sista kaivostöistä terveydellisistä ja muista
40911: tiön korjaamolla yhtiön tarpeista. Tehtaitten syistä tehtyään niitä jo yli 20 vuoden ajan
40912: johto ryhtyi tutkimaan asiaa ja 1omautti yli- oli hän pannut siirtoanomuksensa etusijalle
40913: mestarin. Insinööri oli tällöin lomalla, mutta yhtiön Kokkolan MMaat. Ejok:oulksessa työn-
40914: toukokuun alkupuolella molemmat palasivat tekijät asettuivat selvästi hänen Kokkolaan
40915: työhönsä. Yhtiön johdon taholta ilmoitettiin, jäämisensä kannalle.
40916: että tutkimukset on suoritettu loppuun. Näin alkoi istumalakko, joka ei kuitenkaan
40917: Työntekijäin ammattiosasto totesi kesäkuun johtanut työntekijäin toivomaan tulokseen.
40918: alussa pitämässään kokouksessa yhtiön joh- Ko. työntekijä on siiretty yhtiön Korsnäsin
40919: don 8Uorittamat toimenpiteet puutteellisiksi. kaivokseHe ruotsalaisseudulle, missä hän ei
40920: Kun työntekijöille oli vähäpätöisimmissäkin voi edes lmskustella toisten työntekijäin
40921: tapauksissa annettu välittömästi lopputili, kanssa.
40922: päätti kokous yksimielisesti vaatia, että asia Kun Outokumpu Oy: n Komkolan tehtailla
40923: on ~Selvitettävä perusteellisesti virallisissa po- ilmoitetut väärinkäytökset ovat edelleenkin
40924: liisilku ulustel uissa. Outo'kum pu Oy: n hallinto- tutkimatta, mitä yhtiön etu kuitenkin eh-
40925: neuvostolle lähettämässään kirjelmässä kokous dottomasti vaatisi, ja kun on myös välttä-
40926: ilmoitti odottavansa asian johdosta hallinto- mätöntä, että aiheettoman ajojahdin koh-
40927: neuvoston pikaisia toimenpiteitä. teeksi joutunut työntekijä saa takaisin enti-
40928: Sensijaan, että lisätutkimuksiin olisi ryh- set oikeutensa ja voi palata karkoituspai-
40929: dytty, aloitti tehtaitten paikallinen johto kaltaan takaisin Kokkolaan, esitämme valtio-
40930: E 1007/67
40931: 2
40932:
40933: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 m01menttiin viita- kauksissa on ollut kysymys, ja jos on,
40934: ten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- aikooko se ryhtyä kiireellisiin toi-
40935: tattavaksi seuraavan kysymyksen: menpiteisiin koko tapahtumasarjan tut-
40936: kimiseksi, väärinkäytöksiin syyllstynei-
40937: Onko Hallitus tietoinen siitä, mistä den saattamiseksi laiHiseen edesvastuu-
40938: Outokumpu Oy: n Kokkolan tehtailla seen sekä työntekijäin oikeuksien tur-
40939: tämän vuoden huhti-marraskuussa il- vaamiseksi mielivallalta?
40940: menneissä erimielisyyksissä ja selk-
40941: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1967.
40942:
40943: Nestori Nurminen. Aulis Juvela.
40944: .Akseli Roden. Bror LiHqvist.
40945: .Aleksi Kiviaho. Kelpo Gröndahl.
40946: Kauko Hj,erppe. Viljo Pousi.
40947: 3
40948:
40949:
40950:
40951:
40952: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
40953:
40954: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- ollut mitään syy-yhteyttä kysymyksessä ole-
40955: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- van työntekijän erottamiseen työsopimuslain
40956: hemies, olette kirjeellänne 28 päivältä marras- 31 §: n 7) kohdan nojalla. Lokakuun 27 päi-
40957: kuuta 1967 N: o 1164 lähettänyt valtioneu- vänä asianomaiset työmarkkinajärjestöt, Suo-
40958: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi men Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Suo-
40959: kansanedustaja Nestori Nurmisen ym. te- men Metallityöväen Liitto neuvoteltuaan asi-
40960: kemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: asta päättivät, että sanotun henkilön työsuhde
40961: hänen noin 20 vuoden palvelusaikansa perus-
40962: "Onko Hallitus tietoinen siitä, mistä teella palautetaan ja että hänet entisin palk-
40963: Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtailla kaeduin siirretään yhtiön jollekin muulle
40964: tämän vuoden huhti-marraskuussa il- työpaikalle. Liittojen päätöstä seurasi teh-
40965: menneissä erimielisyyksissä ja selk- taalla osittainen työnseisaus, joka päättyi lo-
40966: kauksissa on ollut kysymys, ja jos on, kakuun 31 päivänä. Asian jatkokäsittelyssä
40967: aikooko se ryhtyä kiireellisiin toi- marraskuun 3 päivänä Suomen Työnantajain
40968: menpiteisiin koko tapahtumasarjan tut- Yleinen Ryhmä ja Suomen Metallityöväen
40969: kimiseksi, väärinkäytöksiin syyllstynei- Liitto allekirjoittivat pöytäkirjan, joka var-
40970: den saattamiseksi lailliseen edesvastuu- sinaisen päätöksen osalta on seuraava: "Ko.
40971: seen sekä työntekijäin oikeuksien tur- työntekijä otetaan työsuhteeseen Outokumpu
40972: vaamiseksi mielivallal ta?" Oy:n jollekin muulle työpaikalle, hänelle
40973: myönnetään entiset palkkaehdot, suoritetaan
40974: Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtailla on asianmukaiset muuttokustannukset ja otetaan
40975: kuluvan vuoden huhti~lokwkuun aikana sat- huomioon hänen terveydentilansa työtä hä-
40976: tunut eräitä tapahtumia, joiden syntymistä nelle määrättäessä."
40977: on pidettävä varsin valitettavana. Päätöksen velvoituksia noudattaen Outo-
40978: Kuluvan vuoden huhtikuussa todettiin kah- kumpu Oy otti puheena olevan työntekijän
40979: den toimihenkilön syyllistyneen ,asemansa viimeksi kuluneen marraskuun 13 päivänä
40980: väärinkäyttämiseen, joiden johdosta yhtiön työhön yhtiön Korsnäsin kaivoksille, minkä
40981: johto suoritutti tutkimuksen. Asianomaiset työpaikan työntekijä itse oli valinnut ja hy-
40982: henkilöt saivat kumpikin kurinpidollisen ran- väksynyt. Toisena vaihtoehtona oli Turun ja
40983: gaistuksen ja heidät määrättiin korvaamaan Porin läänin Kiskon kunnassa sijaitseva Ai-
40984: saamansa hyöty yhtiölle. Myöhemmin on toi- jalan kaivos.
40985: nen heistä, joka toimi korjaamon päällikkönä, Outokumpu Oy:n hallintoneuvosto käsitteli
40986: siirretty toiseen tehtävään. Outokumpu Oy:n tämän asian kuluvan vuoden marraskuun 24
40987: hallintoneuvosto käsitteli 24 päivänä marras- päivänä pitämässään kokouksessa todeten,
40988: kuuta 1967 tätä asiaa ja hyväksyi yhtiön joh- että yhtiön johto oli noudattanut työmarkki-
40989: don toimenpiteet. najärjestöjen tekemää päätöstä.
40990: Lokakuun 26 päivänä 1967 purettiin Kok- Edellä esitetyn nojalla hallitus toteaa, että
40991: kolan tehtaalla erään työntekijän työsuhde Outokumpu Oy:n hallintoneuvosto ja johto-
40992: työsopimuslain 31 § :n perusteella. Tapauk- kunta ovat toteuttaneet työmarkkinajärjestö-
40993: sen yhteydessä on myös viitattu siihen, että jen yhtiölle asettamat velvoitteet tapahtuma-
40994: mainittu työntekijä oli joutunut työntekijäin sarjan suhteen, joten asia ei anna aihetta
40995: puolesta selvittelemään edellä mainittua ta- hallituksen taholta toimenpiteisiin.
40996: pahtumaa. Sanotulla seikalla ei kuitenkaan
40997: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1967.
40998:
40999: Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen.
41000: 4
41001:
41002:
41003:
41004:
41005: Till Riksdagens Herr Talman.
41006:
41007: I det syfte som avses i 37 § 1 mom. i med avskedandet av ifrågavarande arbetare
41008: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, med med stöd av 31 § 7 punkten lagen om arbets-
41009: Eder skrivelse nr 1164 av den 28 november avtal. Den 27 oktober beslöt vederbörande
41010: 1967 tillställt vederbörande me<llem av stats- arbetsmarknadsorganisationer, Arbetsgivar-
41011: rådet för besvarande följande av riksdags- nas i Finland Allmänna Grupp och Suo-
41012: man Nestori Nurminen m. fl. framställda men Metallityöväen Liitto benämnda för-
41013: spörsmål: bund dter överläggningar i saken, att sagda
41014: "Känner Regeringen tili vad det har persons arbetsförhåHande på grund av hans
41015: varit fråga om i de meningsskiljaktig- ungefär 20 åriga tjänstetid skulle återställas
41016: heter och konflikter som under tiden och att han på tidigare löneviUkor skulle
41017: april-november detta år förekommit på överflyttas till någon av bolagets andra
41018: Outokumpu Oy:s fabriker i Gamla- arbetsplatser. Förbundens beslut hade ti:ll
41019: karleby, och om så är faUet, följd en partiell arbetsinitällelse på fabriken,
41020: ämnar Regeringen vidtaga bråds- som slutade den 31 oktober. Vid ärendets
41021: kande åtgärder för undersökning av fortsatta behandling den 3 novemher under-
41022: hela händelseserien så, att de som t,ecknade Arbetsgivarnas i Finland Allmänna
41023: gjort sig skyldiga till missbruk måtte Grupp och Suomen Metallityöväen Liitto ett
41024: ställas till laga ansvar samt arbetarnas protokoll, som i fråga om det egentliga be-
41025: rättigheter tryggas mot godtycke~" slutet var av följande inn~håll: "Ifrågava-
41026: rande arbetare tages i arbetsförhällande till
41027: På Outokumpu Oy:s fabriker i Gamla- någon annan a.v Outokumpu Oy: s arbets-
41028: karleby har under april - oktober detta är platser, honom beviljas tidigare lönevillkor,
41029: tilldragit sig en del händelser, vilkas till- åt honom erlägges behöriga flyttningskost-
41030: komst måste betraktas som synnerligen beklag- nader och hans hälsotillstånd beaktas vid
41031: lig. bestämmandet av arbete för honom."
41032: I april innevarande år konstaterades, att Med beaktande av förpliktelserna enligt
41033: två fulliktionärer hade gjort sig skyldiga till beslutet anställde Outokumpu Oy ifrågava-
41034: missbrukande av sin ställning, på grund rande arbetare den 13 sistlidne november
41035: varav bolaget lät utföra undersökningar. vid bolagets gruvor i Korsnäs, viiken arbets-
41036: Vederbörande personer blev båda discipli- plats arbetaren själv hade valt och godkänt.
41037: närt bestraffade och ålades att ersätta bolaget Ett annat alternatirv var Aijala gruva i Kisko
41038: för den nytta de erhåHit. Senare blev den kommun i Åbo och Björneborgs län.
41039: ena av dem, som var chef för reparations- Outokumpu Oy:s förvaltningsräd behand-
41040: verkstaden, överflyttad till ett annat upp- lade detta ärende vid sitt sammanträde den
41041: drag. Outokumpu Oy:s förvaltningsråd be- 24 november under innevarande år och
41042: handlade saken den 24 november 1967 och konstaterade, att bolagets ledning hade iakt-
41043: godkände bolagsledningens åtgärder. tagit arbetsmarknadsorganisationernas beslut.
41044: Den 26 oktober 1967 hävdes en arbetares Med stöd a.v vad ovan anförts konstaterar
41045: arbetsavtal på fabriken i Gamlakarleby med regeringen, att Outokumpu Oy:s förvalt-
41046: stöd av 31 § lagen om arbetsavtal. I samband ningsråd oeh direktion har fullföljt de för-
41047: med fallet hänvisades även tiH att nämnda pliktelser arbetsmarknadsorganisationerna
41048: arbetare råkat att från arbetarnas sida ut- ålagt bolaget i fråga om nämnda serie hän-
41049: reda nämnda händelse. Sagda omständighet delser, varför saken icke ger anledning till
41050: hade likväl icke något orsakssammanhang åtgärder från regeringens sida.
41051: Helsingfors den 27 december 1967.
41052:
41053: Handels- och industriminister Olavi Salonen.
41054: Kirj. ksm. N: o 163.
41055:
41056:
41057:
41058:
41059: Savela ym..: Uuden opetustoiminnan jatkamisesta Oulun yli-
41060: opiston opettajainvalmistuslaitoksen harjoituskoulussa.
41061:
41062:
41063:
41064: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
41065:
41066: Uutta peruskoulua silmällä pitäen lähetti ta seminaarin rehtorille. Yliopiston OVL: ssa
41067: opetusministeriö kuluvan vuoden tammikuus- sen esimiehellä on harjoituskouluun nähden
41068: sa kirjelmän maan yliopistoille ja opettajain- lähinnä seminaarin rehtorin asema. Tätä tu-
41069: valmistuslaitoksille kehoittaen näitä entistä kee myös yliopistolaissa oleva maininta
41070: enemmän kiinnittämään huomiota uusiin ope- OVL:n asemasta, joka on siinä määritelty
41071: tusmenetelmiin yksilöllisempään opetukseen yliopiston yhteydessä toimivaksi laitokseksi
41072: pääsemiseksi. Tätä ohjetta noudatti mm. Ou- eikä siis siihen välittömästi kuuluvaksi lai-
41073: lun yliopiston opettajainvalmistuslaitoksen tokseksi.
41074: rehtori ja otti käytäntöön OVL: n harjoitus- Juridismuodollisten näkökohtien lisäksi on
41075: koulussa uusia menetelmiä. vielä otettava huomioon asian tarkoituksen-
41076: Oulun yliopiston hallintokollegio on tehdyn mukaisuus. Hallintokollegio tuskin edustaa
41077: kantelun perusteella kuitenkin päättänyt sitä asiantuntemusta, jota edellytetään kan-
41078: kieltää vuoden 1968 alusta mainitun toimin- sakoulun opetussuunnitelman tarkastajalta.
41079: nan. Hallintokollegion päätös on yksipuoli- Sama koskee myös OVL : n opettajaneuvos-
41080: sesti nojautunut vain tehtyyn kanteluun ja toa, joka koostuu eri aineiden edustajista
41081: yliopiston sihteerin asiasta laatimaan muis- omaamatta kansakoululaitoksen kokonaistun-
41082: tioon. temusta. OVL:n esimieheltä - käytännölli-
41083: Kantelun kohteena olevan opetussuunnitel- sen kasvatusopin professori- taas vaaditaan
41084: man on laatinut harjoituskoulun johtaja. Sen huomatttavasti suurempi pätevyys ko. kysy-
41085: on hyväksynyt opettajakokous ja vahvistanut myksessä kuin kansakouluntarkastajalta.
41086: OVL:n esimies tarkastajan ominaisuudessa. Häntä on pidettävä laitoksessa ainoana hen-
41087: Tämä menettely on perustunut siihen, että kilönä, jolle opetussuunnitelman vahvistami-
41088: yliopiston harjoituskoulu on yliopistolain nen ja harjoituskoulun valvonta voivat kuu-
41089: (308/1958) 11 §: n mukaan kansakoulu ja sii- lua. Muuten hänen on vaikeaa sopeuttaa
41090: hen on siksi sovellettava kansakoululain opettajainvalmistusta teoreettisen ja käytän-
41091: säännöksiä. Oulun yliopiston hallintokollegio nöllisen koulutuksen osalta. Professorina hä-
41092: on katsonut voivansa tehdä päätöksensä vir- nen velvollisuutensa on lisäksi kytkeä tutki-
41093: kakäskynä, koska perussäännön mukaan hal- mustyö tähän toimintaan. Kokonaisuudessaan
41094: lintokollegio vahvistaa opetussuunnitelmat. voidaan sanoa, että hallintokollegio ei ole tut-
41095: On kuitenkin erittäin epäiltävää, voidaanko kinut asiaa puolueettomasti ja tasapuolisesti.
41096: tätä säädöstä soveltaa lainkaan harjoituskan- Edellä olevaan viitaten esitämme valtio-
41097: sakouluun, jonka opetussuunnitelmasta on päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin perus-
41098: säädetty muussa laissa. Tätä tukee myös yli- teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41099: opiston perussäännössä oleva maininta, että vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41100: OVL:ssa ja sen kansakoulussa annettavan
41101: opetuksen tarkastamisesta säädetään erikseen. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
41102: Seminaariasetus nimenomaan määrää, että Oulun yliopiston opettajainvalmistus-
41103: kansakouluntarkastajalle ja kansakoulun joh- laitoksen (OVL) harjoituskoulussa on
41104: tokunnalle kunnallisessa kansakoulussa mää- kuluvan vuoden syksystä otettu käyt-
41105: rätyt tehtävät kuuluvat harjoituskoulun osal- töön eräitä uusia opetusmenetelmiä, ja
41106: E 987/67
41107: 2
41108:
41109: että Oulun yliopiston hallintokollegio mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41110: on tehdyn kantelun perusteella päät- ryhtyä tämän uuden opetustoiminnan
41111: tänyt kieltää vuoden 1968 alusta mai- jatkamiseksi ja työrauhan säilyttämi-
41112: nitun toiminnan, ja jos on, seksi ao. laitoksissa?
41113: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1967.
41114:
41115: Veikko Savela. Eino Uusitalo.
41116: Toivo Antila.
41117: 3
41118:
41119:
41120:
41121:
41122: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
41123:
41124: Joulukuun 1 päivänä 1967 päivätyssä ja tioneuvoston luvalla, kun taas koulukokeilua
41125: saman kuukauden 4 päivänä minulle saapu- voidaan järjestää opetusministeriön luvalla
41126: neessa kirjeessä olette Te, Herra Puhemies, kouluhallituksen hyväksymän suunnitelman
41127: valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa mukaan. Opettajanvalmistuslaitosten kansa-
41128: mainitussa tarkoituksessa lähettänyt jäljen- kouluissa mahdollisesti suoritettavasta koulu-
41129: nöksen edustaja Savelan ym. Teille antamas- kokeilusta ei ole erikseen säädetty, vaan sen
41130: ta kirjelmästä, jossa valtioneuvoston asian- suhteen on sovellettava sekä kunnallista kan-
41131: omaisen jäsenen vastattavaksi on tehty seu- sakoulutointa koskevia että kysymyksessä ole-
41132: raava kysymys: vien oppilaitosten opetussuunnitelmaan liit-
41133: tyviä säännöksiä.
41134: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Tässä yhteydessä voidaan mainita, että
41135: Oulun yliopiston opettajainvalmistus- kun Jyväskylän yliopiston opettajanvalmis-
41136: laitoksen ( OVL) harjoituskoulussa on tuslaitoksen kansakoulussa ryhdyttiin suorit-
41137: kuluvan vuoden syksystä otettu käyt- tamaan kuluvana syksynä koulukokeilua, no-
41138: töön eräitä uusia opetusmenetelmiä, ja jauduttiin yliopiston perussäännön sisältä-
41139: että Oulun yliopiston hallintokollegio vään asetukseen, jonka mukaan kansakoulun
41140: on tehdyn kantelun perusteella päät- opettajain valmistamista koskevista asioista
41141: tänyt kieltää vuoden 1968 alusta mai- opetusministeriö hankkii ennen asian ratkai-
41142: nitun toiminnan, ja jos on, semista kouluhallituksen lausunnon. Jyväsky-
41143: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo län yliopiston tehtyä esityksen sanotusta
41144: ryhtyä tämän uuden opetustoiminnan asiasta opetusministeriö antoi, kouluhallituk-
41145: jatkamiseksi ja työrauhan säilyttämi- sen lausunnon hankittuaan, luvan kouluko-
41146: seksi ao. laitoksissa~" keiluun.
41147: Vastaavaa säännöstä ei Oulun yliopiston
41148: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- perussäännössä esiinny. Sen sijaan siinä sää-
41149: tavasti seuraavaa: detään, että opettajainvalmistuslaitoksen
41150: Koulun uudistuksen suunnittelussa on opetusohjelman perusteet vahvistaa opetusmi-
41151: kiinnitetty huomiota pääasiassa koulujärjes- nisteriö. Yliopiston hallintokollegio vahvistaa
41152: telmään ja siinä mielessä kouluorganisatori- opetus- ja tutkimusohjelmat sen jälkeen kun
41153: siin kysymyksiin. Koulun sisäistä kehittämis- opettajaneuvosto on tehnyt siitä konsistorille
41154: täkään ei ole jätetty vaille huomiota. Jo mo- ehdotuksen. Jos ilmenee epätietoisuutta siitä,
41155: nen vuoden aikana on maassa suoritettu kou- minkä toimielimen päätettäviin jokin asia
41156: lukokeilua, joka on osaltaan tähdännyt myös kuuluu, määrää siitä konsistori.
41157: opetusmenetelmien k~hittämiseen. Opettajanvalmistuslaitoksen kansakoulusta
41158: Kysymyksen perusteluissa mainitussa ope- ei ole säädetty muuta kuin, että sanotun kou-
41159: tusministeriön kirjelmässä kiinnitettiin nor- lun tulee rakenteeltaan vastata kunnallista
41160: maalilyseoiden, yliopistojen opettajanvalmis- kansakoulua ja että sen tarkastamisesta sää-
41161: tuslaitosten, opettajakorkeakoulujen ja semi- detään erikseen.
41162: naarien huomiota siihen, että opettajakoke- Kuten kysymyksen perusteluissa maini-
41163: laita tulisi entistä enemmän perehdyttää op- taan, Oulun yliopiston opettajainvalmistus-
41164: pilaskeskeisiin työtapoihin opetusharjoittelun laitoksen esimies on ottanut käytäntöön opet-
41165: yhteydessä. Kunnallisen kansakoulutoimen tajainvalmistuslaitoksen harjoituskoulussa
41166: piirissä voidaan ylläpitää kokeilukansakou- uusia menetelmiä. Kysymystä menetelmien
41167: luja ja perustaa erityisiä kokeilukouluja val- käyttöönotosta ei ole käsitelty laitoksen opet-
41168: 4
41169:
41170: tajaneuvostossa eikä yliopiston muissa hallin- Edellä mainitun päätöksen tehdessään hal-
41171: toelimissä. lintokollegio totesi lisäksi yksimielisesti, että
41172: Kysymyksen perusteluissa on lausuttu, että opetuksen uudistamiseen tähtäävä kokeilu ja
41173: Oulun yliopiston hallintokollegio on tehdyn tutkimus on yksinomaan kannatettavaa ja
41174: kantelun perusteella päättänyt kieltää vuo- yliopiston piiriin luonteeltaan hyvin sopivaa.
41175: den 1968 alusta mainitun toiminnan. Tämä Toimenpiteisiin kokeilujen ja uudistusten
41176: lausuma ei kuitenkaan ole hallintokollegion aikaansaamiseksi on kuitenkin ryhdyttävä
41177: päätöksen mukainen. Hallintokollegio päätti säännöksiä noudattaen ja asianmukaisen riit-
41178: nimittäin, että opettajainvalmistuslaitoksen tävän valmistelun jälkeen.
41179: esimiehen tulee viipymättä saattaa säädetyssä Kysymyksen perusteluissa on katsottu,
41180: järjestyksessä laadittu ehdotus laitoksen har- että hallintokollegio ei olisi tutkinut asiaa
41181: joituskansakoulussa noudatettavasta opetus- puolueettomasti ja tasapuolisesti. Tämän
41182: suunnitelmasta opettajaneuvoston käsiteltä- osalta on syytä huomauttaa, että hallintokol-
41183: väksi. Opettajaneuvoston on sitten tehtävä legio, kuten edellä selostetusta päätöksestä
41184: asiassa päätös ja alistettava hyväksymänsä ilmenee, ei vielä ole asiaa lopullisesti ratkais-
41185: opetussuunnitelma hallintokollegion käsiteltä- sut. Asian käsittelyn ollessa kesken Oulun
41186: väksi vahvistamistoimenpiteitä varten. Siihen yliopiston toimielimissä ei tässä vaiheessa ole
41187: saakka kunnes opetussuunnitelma opettajain- aiheellista eikä tarpeellista puuttua asiaan
41188: valmistuslaitoksen kansakoulua varten on opetusministeriön taholta.
41189: edellä mainituin tavoin vahvistettu, noudate- Kysymyksessä olevan laatuisen opetusuudis-
41190: taan nykyisin käytännössä olevaa opetussuun- tuksen suunnittelu ja toimeenpano Oulun yli-
41191: nitelmaa, kuitenkin siten, että kokonaisope- opiston opettajainvalmistuslaitoksessa edel-
41192: tussuunnitelmaa saadaan tällä perusteella lyttää hyvin onnistuakseen kaikkien asiaa
41193: noudattaa niillä luokilla, joilla se nyt on käy- koskevien virkamiesten yhteistyötä ja aktii-
41194: tössä, enintään kuluvan syyslukukauden lop- vista mukana oloa. Erityisesti on otettava
41195: puun saakka ja että sen jälkeen, jos muuta huomioon opettajakokelaiden asema ja heidän
41196: opetussuunnitelmaa ei siihen mennessä ole koulutuksensa. Opetusministeriön taholta tul-
41197: noudatettavaksi vahvistettu, noudatettavaksi laan seuraamaan tilanteen kehitystä Oulun
41198: on myös näillä luokilla otettava Oulun kau- yliopistossa ja tarpeen mukaan ryhtymään
41199: pungin varsinaisen kansakoulun opetussuun- asian vaatimiin toimenpiteisiin.
41200: nitelma.
41201: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1967.
41202:
41203: Opetusministeri R. H. Oittinen.
41204: 5
41205:
41206:
41207:
41208:
41209: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41210:
41211: I en den 1 december 1967 daterad skrivelse, och inrätta speciella experimentskolor med
41212: som den 4 i samma månad kommit mig till statsrådets tillstånd, medan åter skolexperi-
41213: handa, har Ni, Herr Talman, i det syfte som ment kan anordnas med undervisningsminis-
41214: a vses i 37 § ·1 mom. i riksdagsordningen teriets tillstånd enligt plan som godkänts av
41215: översänt en avskrift av en av riksdagsman skolstyrelsen. Angående eventuell skolexpe-
41216: Savela m. fl. till Eder överlämnad skrivelse, rimentering i folkskolorna vid instituten för
41217: vari vederbörande medlem av statsrådet för utbildning av lärare har icke stadgats sär-
41218: besvarande tillställes följande spörsmål: skilt, utan beträffande denna bör tillämpas
41219: bestämmelserna rörande såväl det kommunala
41220: "Är Regeringen medveten om, att folkskoleväsendet som de bestämmelser vilka
41221: vid institutets för utbildning av lärare hänför sig tili undervisningsprogrammet vid
41222: vid Uleåborgs universitet (OVL) öv- ifrågavarande läroverk.
41223: ningsskola innevarande höst tagits i
41224: bruk vissa nya undervisningsmetoder I detta sammanhang må nämnas, att då
41225: och att Uleåborgs universitets förvalt- man i folkskolan vid institutet för utbild-
41226: ningskollegium på grund av klagan ning av lärare vid Jyväskylä universitet
41227: beslutat förbjuda nämnda verksamhet innevarande höst började med skolexperiment,
41228: från och med ingången av år 1968, stödde man sig på förordningen innefattande
41229: och om så är fallet, statuter för universitet, enligt viiken under-
41230: vilka åtgärder ämnar Regeringen visningsministeriet i fråga om ärenden rö-
41231: vidtaga för att denna nya undervis- rande utbildningen av folkskollärare in-
41232: ningsverksamhet skall kunna fortgå förskaffar skolstyrelsens utlåtande innan
41233: och arbetsfriden bevaras i vederbö- ärendet avgörs. Sedan universitetet i Jyväs-
41234: rande inrättning~" kylä gjort framställning i sagda ärende, gav
41235: undervisningsministeriet, efter att ha in-
41236: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt hämtat skolstyrelsens utlåtande, tillstånd till
41237: anföra följande: skolexperimentet.
41238: Vid planeringen av skolreformen har upp- Motsvarande bestämmelse ingår icke i
41239: märksamhet huvudsakligen fästs vid skol- statuterna för Uleåborgs universitet. Däremot
41240: systemet och i denna mening vid skolorgani- stadgas i dessa, att grunderna för institutets
41241: satoriska frågor. Men skolans inre utveckling för utbildning av lärare undervisningspro-
41242: har icke heller lämnats utan beaktande. gram fastställes av undervisningsministeriet.
41243: Redan tmder flera år har man i landet be- Universitetets förvaltningskollegium fast-
41244: drivit skolexperiment, som för sin del även ställer undervisnings- och forskningspro-
41245: har tagit sikte på ett utvecklande av under- grammen efter det lärarrådet framlagt för-
41246: visningsmetoderna. slag därom för konsistoriet. Uppstår ovisshet
41247: I den i motiveringen för spörsmålet nämn- om vilket organ som skall fatta beslut i
41248: da skrivelsen från undervisningsministeriet ärende, bestämmer konsistoriet om detta.
41249: fästes normallyceernas, institutens för ut- ~<ingående folkskolan vid institutet för ut-
41250: bildning av lärare vid universiteten, lärar- bildning av lärare är icke annat stadgat, än
41251: högskolornas och seminariernas uppmärksam- att sagda skola i fråga om sin uppbyggnad
41252: het vid att lä.rarkandidaterna mer än förut skall motsvara kommunal fnlkskola och att
41253: borde göras förtrogna med elevcentrerat ar- om inspektering av densamma. stadgas
41254: betssätt i samband med auskulteringen. Inom särskilt.
41255: ramen för det kommunala folkskoleväsendet Såsom i motiveringen för spörsmålet
41256: kan man upprätthålla experimentfolkskolor nämnes, har prefekten för institutet för ut-
41257: E 987/67
41258: 6
41259:
41260: bildning av lärare vid Uleåborgs universitet Vid fattandet av ovan nämnda beslut
41261: infört nya metoder i övningsskolan vid insti- konstaterade förvaltningskollegiet dessutom
41262: tutet för utbildning av lärare. Frågan om enhälligt, att experiment och undersökning,
41263: införande av metoderna har icke behandlats som går ut på en reform av undervisningen,
41264: i institutets lärarråd oc'h icke heller i uni- enbart är värda understöd och de passar till
41265: versitetets övriga förvaltningsorgan. sin natur väl in i universitetets ram. Åtgär-
41266: I motiveringen för spörsmålet har anförts der som syftar till experiment och reformer
41267: att förva.ltningskollegiet vid Uleåborgs uni- bör likväl vidtagas med iakttagande av be-
41268: versitet på grund av klagan beslutat förbju- stämmelserna och efter en sakenlig, tillräck-
41269: da nämnda verksamhet från ingången av år lig förberedelse.
41270: 1968. Detta uttalande överensstämmer likväl I motiveringen till spörsmålet har det an-
41271: icke med förvaltningskollegiets beslut. För- setts, att förvaltningskollegiet icke skulle ha
41272: valtningskollegiet beslöt nämligen, att pre- prövat saken opartiskt och objektivt. I fråga
41273: fekten för institutet för utbildning av lärare om detta är det skäl att anmärka, att för-
41274: ofördröjligen skall underställa i stadgad ord- valtningskollegiet, såsom av ovan relaterade
41275: ning uppgjort förslag till det undervisnings- beslut framgår, icke ännu slutgiltigt har
41276: program som skall följa.s vid institutets öv- behandlat saken. Då ärendets behandling icke
41277: ningsfolkskola, lärarrådets behandling. I~ärar ännu är slutförd i organen vid Uleåborgs
41278: rådet bör sedan fatta beslut i saken och un- universitet är det i detta skede icke skäl och
41279: derställa den av rådet godkända undervis- icke heller nödvändigt att undervisningsmi-
41280: ningsplanen lärarkollegiets behandling för nisteriet ingriper i saken.
41281: fastställelseåtgärder. Till dess undervisnings- En planering och ett verkställande av en
41282: planen för institutets för utbildning av lä- undervisningsplan för institutet för utbild-
41283: rare folkskola på ovan nämnt sätt fastställts, ning av lärare vid Uleåborgs universitet av
41284: följes nu i bruk varande undervisningsplan, det slag som i spörsmålet avses förutsätter
41285: likväl så, att totalundervisningsplanen på för att lyckas väl, samarbete och aktivt del-
41286: denna grund på de klasser, där den nu är i tagande av alla tjänstemän som saken berör.
41287: bruk, får följas högst till utgången av inne- Särskilt bör läraraspiranternas ställning och
41288: varande hösttermin och att man därefter, om utbildning beaktas. Från undervisningsminis-
41289: annan undervisningsplan icke till dess har teriets sida kommer man att följa med
41290: fastställts för efterföljelse, även på dessa situationens utveckling i Uleåborgs univer-
41291: klasser skall börja följa undervisningsplanen sitet och vid behov skrida till de åtgärder
41292: för egentlig folkskola i Uleåborgs stad. saken fordrar.
41293: Helsingfors den 14 december 1967.
41294:
41295: Undervisningsminister R. H. Oittinen.
41296: Kirj. ksm. N:o 164.
41297:
41298:
41299:
41300:
41301: Voutilainen ym.: Valtion tupakkrukomiitean ehdotusten
41302: toteuttamisesta.
41303:
41304:
41305:
41306: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
41307:
41308: TUJpakoinnin ja erityisesti savuikkeidenpoil- 1) Tupakankäyttöä koskevaan tutkimus- ja
41309: ton terveyd~lliset haitat on viime aikoina valistustoimintaan tulee vuosittain myöntää
41310: osoitettu hätkähdyttävän 1aajoiksi. New Yor- valtion menoarviossa 1 o100 tupa!kkavalmis-
41311: kissa syyskuUJSSa 1967 pidetyssä ensimmäi- teiden verotuotosta (nykyisin n. 400 000 mk),
41312: sessä "tapaJkointi ja terveys"-aiheisessa !kan- 2) TupaaciraVJalmisteverotusta on ohjattava
41313: sainvällisessä !konferenssissa senaattori Robert seillaiseksi, entä se ennen kaikkea vähentää
41314: F. Kennedy esitelmässään arvioi, että nY'kyi- terveydelle vahingollisimpien tupaJkkava~mis
41315: sen tietämyksen mukaan joka seitsemäs nyt teiden käyttöä, 3) Valtioneuvoston on as-e-
41316: elävistä amerikkalaisista kuolee liian aikaisin tettava tupakkavalmisteiden mainontaa sään-
41317: tupakointiin liittyviin sairau!ksin. Lääketie- nöstelemään erityinen valvontakunta, 4) Aika
41318: teellisen ;tut!kimuksen saavutusten pohjalta ajoin on julkaistava tutkimustulokset kau-
41319: on hyvin perusteltua väittää, että maassamme passaolevien tupaJk!kavalmisteiden ja savuke-
41320: joka vuosi kuolee ainakin tuhat;kunta ihmistä paperin lisäaineista ja. savuana~yysin tuldk-
41321: keuhkosyöpään j·a pari-!kolme tuhatta ihmistä sista, 5) Viranomaisten on nykyistä ankaram-
41322: sydän- ja verisuonistotauteihin saavukkeiden- min ryhdyttävä estämään ja rajoittamaan
41323: polton joudUJttamien sairaukSien takia. tupakointia Silloin, kun sen \katsotaan hait-
41324: Lis:älksi suomalaisen tutkimuksen mukaan taavan yleistä viihtyisyyttä.
41325: tupa!kointiin !liittyvä keuhkolaajentumatauti On kysyttävä, miksi tämän !kansantervey-
41326: vaurioittaa ny!kyisin kymmeniätuhansia ihmi- den suurikysymyksen hyväksi ei vaWoval1an
41327: siä, min!kä ohella huomaJttava osa ikroonilli- taholta ole tehty sanottavasti mitään, vaik!ka
41328: sista .tupakoitsijoista potee eri~aisia muita eduskunta jo vuoden 1961 syySkuussa esitti
41329: sairauksia osan työkyvystään menettäneinä. haHitu!kselle yksimielisen toivomuiksensa tiet-
41330: Suomessa lääikäripiirit ovat viime vuosina tyihin !kiirOOllisiin toimenpiteisiin ryhtymi-
41331: useasti esittäneet julkisuudessa huolestumi- sestä. Vasta kun eduskunnan enemmistön
41332: sensa tupa!koinnista vaikavana !kansantervey- alle'kirjoittamassa ikysymy!ksessä asiaan uudes-
41333: den vaarana. Suomalaiset lääkäriseurat ovat taan puuttuttiin, ha!llitus asetti v. 1964 prof.
41334: antaneet jo v. 1960 ·asiasta julkilausumansa, Jorma PätiäJän puheenjohdolla toimineen
41335: Lääkint.Ohallitus on !kaikille terveysviranomai- valtion tupakkaJkomitean. Nyt on komitean
41336: siUe !korostanut tupa!kointia k~mvan valis- mietinnön julkaisemisesta jo kuhmut puoli-
41337: tustyön tarpeellisuutta. Suomen Lääkäriliitto toista vuotta iilman, että olisi tehty muuta
41338: esitfiti tänä syksynä voimaJk!kaan vetoomuksen kuin suoritettu tiettyjä tupa!k!kavalm.isteiden
41339: va1tiovallaHe, että tämä viipymättä ryhtyisi veronkorotuksia valtion finanssipoliittisista
41340: toimenpiteisiin valtion tupa;klkaikomitean vuo- syistä.
41341: den 1966 huhtikuussa valmistuneen mietin- Edellä dlevan perusteelia ja valtiO!päivä-
41342: nön suositusten toteuttamiseksi. järjestyksen 37 § : n 1 mom. viitaten esitämme
41343: Valtion tupaJk!kakomitea, johon kuului myös valtioneuvoston asianomaisen jäsenen va.Stat-
41344: !kaksi maan tupaldrateollisuuden edustajaa, tavaiksi seuraavan kysymy!ksen:
41345: ehdO'tti seuraJavia toimenpiteitä:
41346:
41347:
41348: E 1/68
41349: Oniko Hallitus tietoinen siitä, että mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41350: tupa:kanpoltosta ai'heutuu ~rittäin va- ryhtyä valtion tup~om:itean mie-
41351: kavia kansanterveydellisiä haittoja, ja tintöön v: lta 1966 sisältyvien ehdo-
41352: jos on, tust~n toteuttami~ksi?
41353:
41354: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1967.
41355:
41356: U. H. Voutilainen. Saara Forsius. Paavo Niinikoski.
41357: Katri-Helena Eskelinen. Antti 0. Pennanen. Ragnar Granvik.
41358: Martti Linna. Vappu Heinonen. Vei!kko Saarto.
41359: 3
41360:
41361:
41362:
41363:
41364: Rd u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
41365:
41366: VaJ.tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Tämä määräys rajoittaa erityisesti varhais-
41367: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra nuorison malhdollisulliksia hankikia savuikkeita
41368: Puhemies, olette kirjeellänne 1 päivältä joulu- kokeilumielessä !kappaleittain.
41369: kuuta 1967 N: o 1205 lähettänyt valtioneu- TupaJkkatuotteiden verotu!ksel.la vall.tiova-
41370: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi rainministeriö on, tupakkakomitean suositte~
41371: !kansanedustaja U. H. VoutNaisen ym. teke- lemien periaatteiden mukaisesti, pyrkinyt
41372: män seuraavan sisältöisen kysymyksen: ohjaamaan tupakan kulutusta tuotteisiin,
41373: joita tämän hetken ikäsityiksen muikaan ylei-
41374: "Onko Halllitus tietoinen siitä, että Sesti arvostellen pidetään terveyde1le vähem-
41375: tupakanpoltosta ailheutuu erittäin va- män ·haitalllisina. Esimerkkinä mainittakoon
41376: kavila kansanterveydellisiä haittoja, ja 10 päivänä heinäkuuta 1966 toteutetut val-
41377: jos on, misteverojen korotukset, jolloin savuk!keiden
41378: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vähittäismyyntihinnat nousivat noin 23:-25
41379: ryhtyä vailtion tupaklkaikomitean mie- prosentilla. 1·5 päivältä lokakuuta. 1967 suo-
41380: tintöön v:lta 1966 sisältyvien ehdo- ritetun valmisteveron !korotuiksen johdosta
41381: tusten toteuttamiseksi?" nousivat sav:ukkeiden välhittäismyynti!hinnat
41382: noin 20 :prosentilla, mutta sikarien ja piippu-
41383: Vastauksena !kysymykseen pyydän kunnoit- tupakan vain 10 prosentilla. Niinpä .savuik-
41384: tavasti esittää seuraavaa: 'keiden ko!konaisverorasitus on nyt noin 66
41385: Kun iromitean ehdotuiksista eräät !kuuilu~ prosenttia· vä:h.ittäi.Shinn~a, sikarien 46-49
41386: vat muiden kuin sisäasiainministeriön toimi- prosenttia Ja piipputupakan 39 prosenttia.
41387: alaan, on sisä.asiainmiliisteriö aikoinaan lähet- Valtiovarainministeriö on todennut, että
41388: tänyt asian aiheuttamia toimenpiteitä varten tlllpak!kava;lmisteiden vrulmisteveron korottami-
41389: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle nen vaiikuttaa niiden lkulutukseen. Heti koro-
41390: tupakoinnin kieltämistä yleisissä lkul!kuneu- •tuiksen jälkeen on todettavissa !kulutuksen
41391: voissa ja televisiomainontaa, kauppa- ja teol- lasiku, jo!ka !kuitenikin riippuen korotuksen
41392: lisuusministeriölle muuta mainontaa, opetus- suuruudesta jäil.leen ,palautuu aikaisemmalle
41393: ministeriölle koululaisia, nuorisoa ja tieteel- tasolle. Veron avulla on ilmeisesti mahddllista
41394: listä tutkimusta sekä valtiovarainministeriölle myös vaikuttaa kulutuksen suuntautumiseen,
41395: tupalkkavalmisteveroa koskevat ehdotukset. mistä osoituksena on, että !kun heinäkuussa
41396: Tämän vuolksi on pyydetty sanottujen minis- 1966 savukkeiden valmistaveroa korotettiin
41397: teriöiden lausunnot esitetyn !kysymyksen joh- huomattavasti enemmän !kuin sikarien ja
41398: dosta ja ovat nämä esittäneet, piipputupakan, savu.!kkeiden !kulutus vuoden
41399: Valtiov·arainministeriö: 1966 jäiikipuoliSkolla laski vuoden aHrupuo-
41400: liskoon verrattuna 17 prosentHla, kun saman-
41401: "Voimassa olev;a tupaikikavalmisteverosta 9 aikaisesti sikarien !kuilutus lisääntyi 24.7 'Pro-
41402: päivänä joulukuuta 1938 annettu laiki ·raken- senti!lla ja piipputupakan 10.7 .prosentilla.. "
41403: tuu sille periaatteelle, että siinä pyritään
41404: määrätyin toimenpitein rajoittamaan ltupa!k- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
41405: kavalmimeiden hankkimista. Lain mukaan viittaa Oy Yleisradio Ab:n seuraavaan lau-
41406: meillä ei saa savukkeita myydä avatuissa suntoon:
41407: :paddrauksissa. Ainoan poi!kikeuksen tästä muo- "Oy Mainos-TV-Reklam Ab, jo!ka maas-
41408: dostavat siikarit ja nuuska, joiden myynti samme hoitaa televisiomainontaa on, kuten
41409: avatusta p·aik!ka.Ulksesta on saLlittu ehdolla, tupa'k!kakomitean mietinnön liitteestä ikäy
41410: että palkkaukseen on merkitty sibrin hinta !käy ilmi, antanut selvät ohjeet tupak'kam:ai-
41411: kappalee1ta ja nuuskan hinta grammalta. nonnasta. Oy Yleisradio .Ab pitää näitä
41412: 4
41413:
41414: ohjeita ta·rikoitu:ksenmukaisina ei!kä katso tele- Enempiin toimenpiteisiiln ei opetusminis-
41415: visiomainonnan lisäävän tUipakan käyttöä, teriön tai koulU'h:allituksen roimesta ole voitu
41416: vaan ohjaavan tupakoivia ik:atsojia laatu- ryhtyä, koska sellaista tupaikik:aik:omitean tar-
41417: valintaan. Oy Yleisradio .&b ythtyy komi- koittamaa tutlkimusmateriaail.ia ei ole ollut
41418: tean ehdotukseen tupakkamainontaa valvo- käytettävissä, joihon opetus- ja valistustyö
41419: van erityisen valvontakunnan asettaJmisesta voitaisiin laajemmin perustaa."
41420: sekä pitää tärkeänä, että myös televisiomai- KaUJppa.- ja :teolilisuusm.inisteriö ilmoitti
41421: nontaa kos'keva asiantuntemus on valvonta- vain lausunnOSSiltan pitävänsä :tarpeellisena
41422: kun~ edustettuna." tu~ainontavalvontakunnan asettamista.
41423: Mitä taas tulee v.alistustyön suorittamiseen,
41424: Opetusministeriö: joka yksin. !komitean eh.dotulksista lkuul'U.U
41425: ''Kansa- ja kansalaiskouluissa annetaan ~asiainministeriön toimialaan, on läälkin!tö-
41426: nykyisin terveySkasvatusta kansalaistaito- hallitus maan b.i:kille ilääkäreil!l.e, hammas-
41427: nimisen uuden oppiaineen yhteydessä. Tähan lääkäreille, k.ätilöille, terveyssisarila.e, yleissai-
41428: oppiaineeseen sisäiltyy myös tietojen antami- raaloiile, mielisairaaloiUe, tu:be:rik:uil.oosipara.n-
41429: nen tupakanpolttoon iliittyvistä vaaroista. toloille, sairaanhoito-oppilaitoksille, kunnallis-
41430: Oppikoulujen osalta vastaava opetus anue- hanituksille ja ka.nsakouluntavkastajille lähet-
41431: tillan terveys<jpin yihteyd~ä. Tupakanpoltto tämässään yleiskirjeessä painottanut lasten
41432: on oppilailta edeUeen kielletty koulussa ja ja nuorison sekä heidän vanhempiensa kes-
41433: koulumatkalla. Tutkimuksiin perustuvaa tie- kuudessa tapahtuvan valistustyön merkitystä
41434: toutta jaetaan kouluiUe siik:äli ik:un · sitä saa- tup~anpolton vastustamisessa ja kehoittanut
41435: daan käytettäväksi. ·Komitean e!hdottamiin sanottuja viranomaisia vakav3Sti huomioi-
41436: lisärajoituksiin tai :tehostettuun valvontaan maan sanotussa yleiskirjeessä esitetyn. Täl-
41437: ei ole kart:sottu voitavan mennä. lainen valistustyö tuottaa hitaasti tuloksia,
41438: Nuorisotyönt~kijöiUe on opetusministeriön mutta sillä saadaan parhaat tul01kset varsin-
41439: toimesta useassa eri ythteydessä korostettu kin nuorison tupakoinnin vastu$tamisessa,
41440: tUJpakanpolttoon liittyvien vaarojen selvittä- ik:un sen sijaan kiellot ja rangaistukset saat-
41441: misen tävkeyttä. Informlltatiota on jaettu tavat va.ilkuttaa päinvasroin kuin niiden :tar-
41442: seik:ä nuorisojärjestöille että ik:untien nuoriso- koitus on, kuten komitea toteoo.
41443: työlautakunniile.
41444: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1967.
41445:
41446: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
41447: Till Riksdagens Herr Talman.
41448:
41449: I det syfte 37 § 1 mom. rirksdagordningen enda uudantaget utgöres av eigar:rer ooh
41450: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- snus, som får säljas ur öppnad förpaekning,
41451: velse av den 1 deeember 1967 nr 1205 till om cigarrernas pris per styeJk och snusets
41452: vederbörande medlem av statsrådet rör avgi- pris per gram är angiv-et på förpa0kningen.
41453: vande av sva.r översänt följande av riksdags- Denna hestämmelse 1begrän.sar särSkilt den
41454: man U. H. Voutil.ainen m. fl. undertecknade växande ungdomens möjligheter att i experi-
41455: spörsmål: mentsyfte skaffa sig eigarretter stycik-evis.
41456: Genom beska.ttning av tohalksfabrilk:at ha.r
41457: "Är Regeringen medveten om att :finansministeriet i enJ.ighet med de av tobaks-
41458: Wbaksrökning föranleder Bynnerligen kommitten rekommenderade principerna strä-
41459: allvarligt men för fullk\hälsan, ocll om vat tili att inrlkta tobabkonsumtionen på
41460: så är fallet, sådana prodwroter, vNika enligt den för ti'll-
41461: vilka åtgärder ämnar Regeringen fäJ.let rådande allmänna llp.pfattningen anses
41462: vidtaga för förverlcligande av förslagen mindre ilkadliga för biUsa.n. Såsom exempel
41463: i statens tobabk:ommitt& utlåtande a.v må anföras förhöjningarna av aeeiserna den
41464: år 1966?" 10 juli 1966, rvarvid minutförsäljningspri-
41465: serna på cigarretter steg med ~a 23--25
41466: Såsom svar på spörsmåJ:et får jag vörd- prooent. Genom för'höjningen ·deR 15 oktober
41467: samt anföra. följaiM!e: 1967 av aeeisema steg minutr~jningspri
41468: Då vissa av ik:om.mittens fö:rslag hör tili serna på, eigarretter men ea. 20 procent, men
41469: andra ministeriers än ministeriets för in- däremot minutförsäljningspriserna på eigar-
41470: rikesärendena 'V'el'fksamhetso.mråde, har minis- rer ooh piptobak med endast 10 p.roeent.
41471: teriet för inriik:esärendena i tiden för verk- Sålunda utgör totalbeskattningen r.ör när-
41472: stäl1ande av de åtgärder saiken föranleder varande ca 66 IJll'OOOnt av minutpriset för
41473: titlsänt ministeriet för kommunikationsvä.sen- eigarretter, 46-49 prooent för cigarrer · och
41474: det OOh allmänna arbetena rörslagen angående 39 procent för pipt..obak.
41475: förbud mot rölkning i allmänna !k:ommuni- Finansministeriet har konstaterat, att rör-
41476: ikationsmedel ooh rcldam i televisionen, ih:an- höjningen av aeeisen på tobabfabrikat in-
41477: dels- oeh industriministeriet förslagen an- verkar .på korurum.tionen av dem. Omedelhart
41478: gående annan relklam, undervisningsministe- efoor det förhöjningen hlivit genomförd, ikan
41479: riet förslagen angående silrolcl.ever, ungdom.en man observera nedgång i konsumtionen, men
41480: ooh vetenskaplig forskning sam.t finansminis- denna återgår doC'k, heroende av fö:r!höjnin-
41481: :teriet förslagen angående aeeis på :tobalk. gens storlek småningom, till den :tidigare
41482: FördenskuN har av de nämnda ministerieroa nivån. Genom aeeisen är det uppenbarligen
41483: inbegärts utlåt·anden om det fmmstäl'lda även möjligt att påverka konsumtionens ritk:t-
41484: spörsmålet ooh har dessa anfört följande, ning, vilket bevisas av at:t då aceisen .på
41485: eigarretter i juli 1'966 ihöjdes avsevärt mer
41486: Finansministeriet: än .a,ccisen på cigarrer oeh piptobaik:, så sjönk
41487: "Gällande ·lag av den 9 december 1938 om konsumtionen av eigarretter· under senare
41488: aeeis å tobak bygger på den p·rineipen, att hälften av år 1966 i jämförelse med första
41489: man genom i lagen stadgade åtgärder för- hälften av året med 17 proeent, medan
41490: söker inskränka anskaffningen av tobaksfab- ikonsumtionen av cigarrer under motsvarande
41491: rikat. Enligt lagen får t.obaiksfabriikat ihos tid ökade med 24.7 procent och 'konsumtionen
41492: oss iek:e säJjas i öppnade förpaclmingar. Det av piptoba!k med 10.7 procent."
41493: E 1/68
41494: 6
41495:
41496: Ministeriet för k:ommun~kationsväsendet vikten av att förklara de faror, sorm samman-
41497: ooh allm.änna arbetena hänvisar tili Oy Yleis- hänger med tobaiksrökning. Inform:ation ihar
41498: radio Ab:s följande utlätande: utdelats såväl till ungdomsorganiSS~tionerna
41499: ·~oy Mainos-TV-Reklam Ab, som i vårt som till lkommunemas ungdomsa:t'lbetsnämn-
41500: land omh.änderhar reklamen i televisionen der.
41501: har, såsom av bilagan ltill. toookskommittens Yttecligare åtgärder har icke kunnat vid-
41502: utlåtande framgår, givit tydliga direktiv om tagas genom undervisningsministeriets el!ler
41503: relclam.en i fråga om tobak Oy Yleisradio Ab skolstyrelsens försorg, enär man icke haft
41504: finner dessa direktiv ändamå.lsenliga ooh tillgång tili sådant av toba:kskommitten av-
41505: anser, att rak:lam.en i televisionen icke ökar sett undersöikningsmaterial, som undervis-
41506: användningen av toba:k utan endast hand- nings- e}ler upplysningsarbetet i vidare om-
41507: leder · de rökande tittarna i valet av ikvalite- fattning sku1le ikunna baseras på."
41508: ten. Oy Yleisradio A:b är införstådd med
41509: kommittens förslag angående tiJ.lsättandet av Handels- ooh industriministeriet
41510: en särskhld övervakningsnämnd för tillsynen meddelade i sitt utlåtande endast, att det
41511: över tobaksrehlamen samt anser det vara av ansåg tillsättandet av en övervalkningsnämnd
41512: vi!kt, att även sa:kikuru;;kaper i fråga om tele- för :tobabreklamen nödig.
41513: visions reklam.en hlir representerad i över- Vad åter ,beträffar utförandet av upp[ys-
41514: vakningsnämnden." ningsarbete, vilket är det enda av lkommittens
41515: förslag, som hör tili ministeriets för inrikes-
41516: Undervisningsministeriet: ärendena 'Verksamhetsområde, så har medici-
41517: "I folk:- oeh medborgarskolor meddelas nalstyrelsen i ett cirkulär till landets samt-
41518: numera undervisning i hälsofostran i sam- liga läkare, tandlä:kare, barnmorskor, hälso-
41519: band med det nya undervisningsämnet med- systrar, a.Umänna sjulkhus, sinnessjukhus,
41520: bo;rgal'kunsk8ip. I detta undervisningsämne tuberkulossanatorier, sjukvårdsläroanstalter,
41521: ingår även upplysning om de faror, som kommunernas styrelser och foil.kskoleinspek-
41522: sammanhänger med tobaksrökning. I fråga om törer understrulkit hetydelsen av upplysnings-
41523: läroverken meddelas motsvarande undervis- arbetet bland harn ooh ungdom ooh för-
41524: ning i samband med hälsolära. Tobaiksrök- äldrarna till dem i syfte att motarbeta to-
41525: ning är fortfarande förbjuden för eleverna i balksrö'kning ooh uppmanat sagda myndig-
41526: skolan OCih under ·vägen tilil ooh från Skolan. heter att allvarligt bealkta det som i sagda
41527: InsiJrter i forskningsresultat delgi~es skolorna cirkulär framförts. Ett dylilrot upplysnings-
41528: i den mån sådana fås till förfogande. Kom- arbete leder långsamt tili resultat, men
41529: mittens förslag om y:tterligare restriktioner genom det erhålles de bästa resuiltaten i
41530: eHer effektiverad övervalkning har man icke synner'het i fråga om motarbetandet av rok-
41531: ansett sig !lmnna omfaJtta. ning bland ungdomen, då däremot föiJbud
41532: Genom undervisningsministeriets försorg OC'h straff ofta, såsom kommitten konstaterar,
41533: har för ungdomsarbeta.re ofta framhå'llits kan ha en motsatt ve!"kan än den åsyftade.
41534: Helsingfors den 29 december 1967.
41535:
41536: Minister för inritkesärendena Antero Väyrynen.
41537: Kirj. ksm. N: o 165.
41538:
41539:
41540:
41541:
41542: M. Linna ym. : J\faaseudun poliisien saattamisesta työaika-
41543: lain piiriin.
41544:
41545:
41546: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
41547:
41548: •Samanaikaisesti kun yhteiskunnassamme maan !hallinnoUinen määräys maaseudun po-
41549: ollaan yhä yleisemmin siirtymässä 5-päiväi- liisimiehen viikkolevosta.. T'åmän määräyksen
41550: seen ;työvii1k!koon, joutuu maaseutupoliisi työs- noudattamista on vaikea valvoa, ja on ole-
41551: kentelemään kokonaan työaikasäännösten ulko- massa esimel'lkkejä siitä, miten vapaapäivien
41552: puolella. Tämä on Hmeinen vääryys va~Stuun saamiseksi on jouduttu laatimaan entistä ras-
41553: alaista työtään suorittavaa maaseutupoliisia kaampia työvuorolistoja. Niinikään on joissa-
41554: kohtaan, ja merkitsee sitä, että :ma.aseutu- kin tapaUksissa määrätty poliisimies suorit-
41555: pollisimiehe1lä voidaan teettää työtä vuosi- tamaan vapaapäivinään mm. ulosottotehtäviä
41556: loma-aikaa lukuunot•tamatta täydet 24 tuntia eikä vapaapäivänä ole muutenkaan saanut
41557: vuorokaudessa. Kerrotaan käytännöstä löy- poistua ·piirin alueelta. Tämä ei ilmeisesti-
41558: tyvän runsaasti esimerkkejä siitä, että maa- kään ole ollut ,ministeriön tarkoitus.
41559: seutupoliisimies joutuu säännöllisesti teke- Ainoa pohja oikeuden:mukaisten ratkaisu-
41560: mään työtä 160----.:210 tuntia kolmivHldmis- jen [öytymiselle on sisä!Ilyttää myös maa-
41561: kautena. seutupoliisi kokonaisuudessaan työaikalain
41562: Jos maaseutupoliisi sisällytettäisiin työ- piiriin. Kohtuuden nimessä tulisi ma.aseutu-
41563: aikalain piiriin, voitaisiin 'heille .taata samat poliisiUe täten taata :samat työaikaoikeudet
41564: oikeudet kuin muillekin työntekijöille. Nyt jotka. jo ennestään ovat muilla työntekijä-
41565: he joutuvat suorittamaan normaaliksi kat- ryhmillä. Näin saataisiin poistetuksi edes ylksi
41566: sottavan työajan puolella jatkuvaa päivys- maaseudun poliisin työo1ojen !kohdalla vallit-
41567: tystä, varallaoloa ja muita poliisitoimeen sevista epäkohdista.
41568: kuuluvia tehtäviä ilman minkäänlaisia vapaa- Edellä olevan perusteella ja va1tiopäivä-
41569: aibhyvitylksiä tai ylityOkorvauksia. järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
41570: Eräässä poliisipiirissä on poliisiasiain hoito esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41571: järjestetty kaupun:kimaiseen tapaan ympäri- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41572: vuotisine päivystyksineen. Mutta ko. [äänin-
41573: hallitus ei o'l.e suostunut laatimaan tai va~h Oniko Ha'llitus ;tietoinen ·siitä, että
41574: vistamaan ityövuorolistaa, koSka .päivystys vastuunalaisesta työstään huolimatta
41575: sen mielestä perustuu "vapaaehtoisuuteen". maaseutupoliisi on vielä kdkonaan työ-
41576: Jos mainittu va:hvistus olisi suoritettu, olisi aikalain ulkopuolella, ja jos on,
41577: ko. poliisipiirin kohdalla jouduttu sovelta- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
41578: maan työaikalain säännöksiä, nyt riittää käy- ryhtynyt tai aikoo :eyhtyä. maaseudun
41579: tännön sanelema pailclro "vapaaehtoiseen" toi- poliisin saamiseksi työaikalain piiriin
41580: mintaan. s~kä muiden työtä haittaavien epälk:oh-
41581: Kuluvan vuoden helmikuun alusta tuli Voi- tien poistamiseksi?
41582: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1967.
41583:
41584: Martti Linna. V. J. Rytkönen.
41585: Antti 0. Pennanen. Aleksi Kiviaho.
41586: Urho S. Knuuti. Viljo Ponsi.
41587: Pauli Pu'haiWk:a. R. Virtanen.
41588:
41589: E 5/68
41590: 2
41591:
41592:
41593:
41594:
41595: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e ll e.
41596:
41597: Herra Puhemies on minulle lähettänyt val- piireissä palveli sanottuna aikana 2106 pe-
41598: tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa ruspailkbista tai ylimääräistä ylikonstaape-
41599: mainitussa tarkoituksessa jäljennöksen edus- lia, vanhempaa ja nuorempaa 'konstaapelia.
41600: taja Martti Linnan ym. jättämästä 1 päivänä Heistä työaikalain alaisia oli 343 (16,3 %) .
41601: joulukuuta 1967 päivätystä kirjoituksesta, Niitä, joihin ei suoranaisesti sovellettu työ-
41602: jossa hallituksen asianomaisen jäsenen vas- aikalakia, mutta joiden työajat oli järjestetty
41603: tattavaksi esitetään seuraava !kysymys: sanotun lain periaatteita vastaavasti, oli 268
41604: (12,7 %). Yhteensä säännellyn työajan pii-
41605: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että riin kuului siten 611 maaseutupoliisin toimen-
41606: vastuunalaisesta työstään huolimatta haltijaa (29 %) .
41607: maaseutupoliisi on vielä kokonaan työ- Sisäasiainministeriön esittelystä va!ltioneu-
41608: aikalain ulkopuolella, ja jos on, vosto 2 päivänä toukokuuta 1963 asetti komi-
41609: mihin toimenpiteisiin Hallitus on tean tutJkimaan poliisin työaikakysymyiksiä.
41610: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maaseudun Tämän komitean 'eräänä tärkeänä osatehtä-
41611: poliisin saamiseksi työaikaiain piiriin vänä on selvittää, millä edeLlytyksillä ja missä
41612: sekä muiden työtä haittaavien epäkoh- muodossa maaseutupoliisi voitaisiin saattaa
41613: tien poistamiseksi~" säännellyn työajan piiriin. Komitea jatkaa
41614: työtään vielä vuonna 1968.
41615: Työaikailain soveltamisesta juUristen yhtei- 'Työaikaneuvottelukunta, jolka parhaillaan
41616: söjen viran tai toimen haitijoihin 30. 12. 1946 tutkii mahdollisuuksia siirtää nykyistä enem-
41617: annetun asetuksen (938/46) 1 § :n 2-kohdan män viran tai toimen haltijoita työaikalain
41618: mukaan on työaikalakia sovellettava maaseu- aJlaisiksi valtionhallinnon eri aloilla yleensä,
41619: dun sellaiseen ylikonstaapeliin, vanhempaan, tutlkii sanottua mahdollisuutta myös poliisin
41620: nuorempaan ja ylimääräiseen konstaapeliin, osalta ja täten täydentää poliisin työaika-
41621: joka lkauppalassa tai muussa tiheäsd asutussa komitean työtä. Kun työaikaneuvottelukun-
41622: yhdyskunnassa, jossa poliisitoiminta on jär- nassa on riittävästi tietoa viimeksimainitun
41623: jestetty kaupunkimaiseen tapaan, suorittaa komitean tavoitteista, tutkimuksista ja johto-
41624: yksinomaan kellomääräistä järjestyspoliisin päätöksistä, hallitus katsookin, että työaika-
41625: päivystys-, tarkastus-, vartio- ja lähettipalve- neuvottelukunnan antaessa asiasta mietin-
41626: lua tai muuta niihin verrattavaa palvelua. tönsä siihen sisältyy selvitys mahdollisuuk-
41627: Sisäasiainministeriön syyskuussa 1967 ko- sista saattaa myös maaseutupoliisi tai ny-
41628: [roamien tietojen mukaan maan nimismies- kyistä suurempi osa siitä työaikalain piiriin.
41629: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1968.
41630:
41631: Ministeri S. Suorttanen.
41632: 3
41633:
41634:
41635:
41636:
41637: T ill R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
41638:
41639: I det syfte som framgår av 37 § 1 mom. i tjänstgjorde inom landets länsm.ansdistrikt
41640: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, till- under sagda tid 2 106 överkonstaplar, äJ.dre
41641: sänt mig en avskrift av en av riksdagsm.an konstap1ar och yngre konstaplar med grund-
41642: Martti Linna m. fl. inlämnad, den 1 dooem- lön eller såsom extraordinarie. Av dem var
41643: ber 1967 daterad skrivelse, vari vederbörande 343 (16,3 %) underkastade arbetstidslagen.
41644: medlem av statsrädet för besvarande tiH- Sådana, på vilka arbetstidslagen icke direkt
41645: ställes följande spörsmä'l: tillämpades, men vilkas arbetstider var ord-
41646: nade så, att de motsvarade principerna i
41647: "Är Regeringen medveten om att sagda lag, fanns det 368 (12,7 %). Sam.man-
41648: landsortspolisen, tröts sitt ansvarsfulla lagt hade sålunda 611 :funktionärer vid lands-
41649: arbete, fortfarande står helt utanför ortspolisen (29 %) reglerad arbetstid.
41650: arbetstidslagen, och om så är fa'llet, Vid föredragning från ministeriet för in-
41651: vilka åtgärder har Regeringen vid- riikesärendena tillsatte statsrådet den 2 maj
41652: tagit eller ämnar den vidtaga för att 1963 en kommitte för att undersöka polisens
41653: 1andsortspolisen skall bli underkastad arbetstidsfrågor. En av denna kommittes
41654: arbetstidslagen samt för avJägsnande viktiga deluppgifter är att utreda, under
41655: av andra missförhållanden som medför vilka förutsättningar och i viliken form lands-
41656: olägenheter för 1andsortspolisens ar- ortspolisen sllrulle !Jrunna fås Iin i kretsen av
41657: beteV" dem som har reglerad arbetstid. Kommitten
41658: fortsätter sitt arbete ännu under år 1968.
41659: Enligt 1 § 2 punkten förordningen 30. 12. Arbetstidsdelegationen, viiken som bäst
41660: 1946 angående tillämpning av arbetstidslagen undersöker möjligheterna att få flera inne-
41661: på innehaval'e av tjänster eller befa,ttningar havare av tjänst eller befattning än för när-
41662: vid offentliga samfund (938/46) Skall ar- varande underkast,a,de arbetstidslagen på
41663: betstidslagen tillämpas på sådan överkonsta- olika områden inom statsförvaltningen i all-
41664: pel, äldre, yngre och extra konstapel på mänhet, undersöker sagda möjlighet även i
41665: landsbygden, som i köping eller annat sam- fråga om polisen och kompletterar sålunda
41666: hälle med sammanträngd befolkning, där polisens arbetstidskommittes arbete. Då ar-
41667: polisvel1ksamheten är ordnad på liknande sätt betstidsdelegationen har tillräcklig kännedom
41668: som i stad, utför enbart tidsbunden dejour-, om sistnämnda kommittes målsättningar,
41669: inspektions-, valkt- ooh stafettjänstgöring vid undersökningar och slutsatser, anser rege-
41670: ordningspolisen eller annan därmed jämförlig ringen, att då arbetstidsdelegation avger sitt
41671: tjänstgöring. utlåtande i sruken, ingår däri utredning an-
41672: Enligt uppgifter som ministeriet för in- gående möjligheterna att få även landsorts-
41673: rikesärendena i september 1967 har insamlat polisen eller en större del därav än för när-
41674: varande underkastad arbetstidslagen.
41675: Helsingfors den 3 januari 1968.
41676:
41677: Minister S. Suorttanen.
41678: Kirj. ksm. N:o 166.
41679:
41680:
41681:
41682:
41683: Knuuttila ym.: Osamaksulisään kohdistuvan liikevaihtoveron
41684: perimisestä.
41685:
41686:
41687: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
41688:
41689: Vähittäiskaupassa on yhä yleisemmäksi tul- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
41690: lut osamaksujärjestelmä. Tässä järjestelmässä 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
41691: tuotteiden myynnin suorittaa vähittäismyyjä neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
41692: ja perii käsirahan. Sensijaan sovitun hinnan seuraavan kysymyksen:
41693: jäännöksen perii tulclrnmyyjä !kuten myös
41694: osamaksusopimuksesta ilmenevän osamaksu- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
41695: lisän, joka sisältää korvauksen tukkumyyjän vähittäiskaupassa sovellettu osama!ksu-
41696: korkomenoista ja perimiskuluista. Tapahtu- Hsä on otettu liikevaihtoverotuksen
41697: neen käytännön mukaan ei vähittäismyyjän kohteeksi taannehtivasti ja maksuun-
41698: kirjanpidossa näkymättömän osamaJksulisän pantu jälleenmyyjille siitä huolimatta,
41699: osuudelta näimä ole maksaneet liikevaihto- että sanottu osamaksulisä on maksettu
41700: veroa. Nyttemmin on kuitenkin tal'kastusten suoraan tukkuliikikeelle, ja jos on,
41701: yhteydessä sovellettu lakia siten, että vähit- mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei
41702: täismyyjä on !katsottu maksuvelvolliseksi tällai8ta virheellistä verotusta kohdis-
41703: myös tämän osamaksulisän osuudesta, vaikka tettaisi pienyrittäjiin kohtuuttomana
41704: se iuonnollisemmin kuuluisi tukkumyyjille, j ä:lkiverotuksena?
41705: joka tämän lisän suoraan ostajalta perii ja
41706: menettely on aiheuttanut tuntuvia jäiikiveroja
41707: pienyrittäjille.
41708: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1967.
41709:
41710: Sakari Knuuttila. Ville TH~kanen.
41711:
41712:
41713:
41714:
41715: E 1010/67
41716: 2
41717:
41718:
41719:
41720:
41721: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41722:
41723: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin kertyy tavaran myyjälle silloin, !kun käsi-
41724: nojalla ovat kansanedustaja Sakari Knuuttila rahan muodostava ensimmäinen maksuerä on
41725: ja Ville Tiklkanen esittäneet valtioneuvoston maksettu, ja loppukauppahinta osamaksulisi-
41726: asianomaisen jäsenen vastattavwksi seuraavan neen eli jo maksettujen erien ja sovitun hin-
41727: kysymyksen: nan erotus, silloin kun tavaran myyjä, luo-
41728: puen oikeudestaan itse ostajaltaan rahassa
41729: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että periä mainitun kauppahintasaatavan, luo-
41730: vähittäiskaupassa sovellettu osamaksu- vuttaa sanotun saatavan saantiin oikeuttavan
41731: lisä on otettu liikevaihtoverotuksen asiakirjan eli vähittäis- tai osama:ksusopi-
41732: kohteeksi taannehtivasti ja maksuun- muksen, sovittua vastiketta, esimel'kiksi kä-
41733: pantu jälleenmyyjille siitä huolimatta, teishintaa vastaan kolmannelle henkilölle.
41734: että sanottu osamaksulisä on maksettu Tavaran vähittäismyyjän suoritettavan Hike-
41735: suoraan tukkuliimkeelle, ja jos on, vaihtovevon suhteen ei ole oikeudellista mer-
41736: mitä Hallitus aikoo ,tehdä, ettei kitystä sillä seikalla, milloin kolmas henkilö
41737: tällaista virheellistä verotusta kohdis- perii lko. asiakirjaan perustuvan saatavansa.
41738: tettaisi pienyrittäjiin kohtuuttomana Edellä sanotusta käy ilmi, että vähittäis-
41739: jälkiverotuksena ~, kauppi:aan, jo!ka myy truvaran osamaksukau-
41740: poin, on maksettava vero myymänsä tavaran
41741: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu koko siitä hinnasta, jonka tavaran ostaja,
41742: toimialaani valtiovarainministerinä, ·esitä.n kuluttaja, siitä ma:ksaa. Tapauksissa, jolloin
41743: vastauksenani kunnioittaen seuraavaa: osamaksusopimus siirretään tavaran tukku-
41744: Liikevaihtoverolain 17 § :n mukaan pide- myyjän tai rahoitusyhtiön hoidettavaksi, on
41745: tään myynnin verotusarvona tavaran myynti- tavaran myynnin ikuluttajwlle suorittanut
41746: hintaa veroa vastaava ~isä mukaanluettuna. vähittäiskauppias, joka sen vuoksi on myyn-
41747: Tavaran myyntihinnaksi on vähittäismaksu- nistään verovelvollinen. Tukkuliike tai rahoi-
41748: kaupasta annetun lain (296/33) 2 §: n 4 mo- tusyhtiö eivät hoitaessaan osamaksusopi-
41749: mentin mukaisesti katsottu niiden maJksu- muksen maksuerien perimistä harjoita tällöin
41750: erien yhteenlaskettu määrä, jotka ostajan ensinkään tavaran myyntiä, minkä vuoksi
41751: on sopimuksen mukaan suoritettava. Vastaa- heitä ei voida myöskään lii!kevahtoverolain
41752: vasti on katsottava, että osamaksukaupasta mukaan verottaa tästä toiminnastaan, ei edes
41753: annetun lain (91/66), joka tuli voimaan osama:ksulisien osalta.
41754: 1 päivänä kesä;kuuta 19'6'6, 1 §: n 2 momen- Ed. Knuuttilan ym. kysymyksessä on tuotu
41755: tissa tarkoitettu maksuerien yhteismäärän esille, että osamaksulisä on taannehtivasti
41756: muodostama osamaksuhinta on samalla tava- otettu verotuksen kohteeksi jälkiverottamalla
41757: ran myyntihinta. Tämä tavaran myyntihinta vähittäisliikkeitä, jotka eivät ole maksaneet
41758: ei muutu sen johdosta, että kauppahinta- liikevaihtove~oa osamaksulisistä niissä ta;,pa-
41759: saatava.an, johon myös liikevaihtoveroa vas- uksissa, joissa maksusopimus on siirretty
41760: taava hinnanlisä sisältyy, oikeuttava sopimus twkkuliikkeille. Näissä tapauksissa ei kuiten-
41761: kaupanteon jälkeen siirretään kolmannelle kaan voida puhua taannehtivasta laintulkin-
41762: henkilölle, esim. tukkuliikkeelle tai rahoitus- nasta, sillä edeHä selvitetyn laintulkinnan
41763: yhtiölle. Liikevaihtoverolain 21 §: n 1 mo- mukaista verotusikäytäntöä on noudatettu jo
41764: mentin mukaan vero lasketaan kalenterikuu- vuodesta 1964 lä;htien. Liikevaihtoverokonttori
41765: kausittain vähittäisverovelvolliselle kuukau- on nimittäin ensimmäisen kerran ottanut kan-
41766: den aikana kertyneiden myyntihintojen pe- nan mainittuun kysymykseen vuonna 1964
41767: rusteella. Osllllllaksukaupassa myyntihinta antamassaan enna,rokotiedossa, jonka korkein
41768: 3
41769:
41770: hallinto-oikeus on sittemmin vahvistanut. tännössä siihen, että verovelvollinen voisi itse
41771: Vastaavanlaisen enna·kkotiedon, jonka mu- määrätä, mistä arvosta hän suorittaa veron
41772: kaan osamaksulisä oli sisällytettävä vähittäis- myydessään tavaroita osama:ksukaupoin. Tä-
41773: verovelvollisen jälleenmyyjän verotusarvoon, män ohessa osamaksulisän verottomuus saat-
41774: kun tämä oli siirtänyt vähittäismaksukauppa- taisi aiheuttaa häiriöitä verovelvollisten väli-
41775: sopimuksen kaikkine oikeUJksineen tukkuliik- sissä kilpailuolosuhteissa. Tässä yhteydessä
41776: keelle, liikevaihtoverokonttori on myös anta- voidaan mainita, että myös Ruotsissa ja
41777: nut vuonna 1965, joll!ka ennwkkotiedon kor- Tanskassa osama·ksulisän katsotaan kuuil.uvan
41778: kein hallinto-oikeus on myöskin pysyttänyt. myynnin verotusarvoon ja että näissä maissa
41779: Saman sisältöisiä päätöksiä on kot~kein hal- valmisteltuihin uusiin lisäarvonjärjestelmälle
41780: linto-oikeus antanut mm. kuluvana vuotena. perustuviin lakeihin on otettu nimenomaiset
41781: Edellä olevan perusteella voidaan siis todeta, tätä koskevat säännökset käytännöllisiä näkö-
41782: että verotuskäytäntö on oHut voimassaolevan kohtia silmällä pitäen.
41783: lain mukainen. Toimitetuilla jälkiverotu'ksilla Osamaksukaupasta ·annetun lain säännösten
41784: on myöskin katsottava olleen, kun kysymys mutkaan osamaksuhinnan muodostavilla maik-
41785: ei ole ollut maassa yleisesti noudatetun lain- suerillä ei tarkoiteta ostajan erikseen makset-
41786: tulkinnan muutoksesta, lailliset edellytybet. tavaa korkoa tai vakuutusmaksun hyvitystä.
41787: Mitä tulee kysymykseen siitä, olisiko liike- Näitä ko11koja ei niin ollen pidetä tavaran
41788: vaihtoverolakia muutettava siten, että osa- myyntihintaan ·kuufuvina erinä. Sitä vastoin
41789: maksulisän osuus voitaisiin osamaksukaupoin osamaksulisät ovat, kun niiden edellytetään
41790: tapahtuvassa myynnissä jättää myynnin sisältyvän osamaksueriin, uudenkin osamak-
41791: verotusarvoon lukematta, on todettava, että sukauppalain mukaan verolliseen myyntihin-
41792: osamaksulisän vapauttaminen sen osalta taan kuuluvia.
41793: suoritettavasta liikevaihtoverosta tulisi mer- Edellä selvitetyn perusteella on !katsottava,
41794: kitsemään poikikoomista siitä ny~kyisessä liike- että ed. Knuuttilan ym. kysymyksessä tarkoi-
41795: vaihtoverojärjestelmässä omaksutu:sta periaat- tetuissa verotuksissa ei ole menetelty virheel-
41796: teest·a, että veroa on suoritettava ostajan lisesti eikä kohdistettu verovelvollisiin koh-
41797: maksamasta lopullisesta hinnasta. Osamaksu- tuuttomia jälkiverotuksia.
41798: lisän säätäminen verottomaksi johtaisi käy-
41799: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1967.
41800:
41801: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
41802: 4
41803:
41804:
41805:
41806:
41807: T i ll R i k s d a g en s H e r r 'r a 1' m a n.
41808: I det syfte 37 § 1 mom. riksd.aiksordningen den minutskattskyldiga. Vid avbetalningsköp
41809: anger har riksd.agsmännen Sakari Knuuttila inflyter försäljnin.gspriset för varan till säl-
41810: och. Ville T~kkanen förelagt vederbörande jaren, när den första hetalningsposten, hand-
41811: medlem av statsrådet följande spörsmål till penningen, är betalad, och den slutliga köpe-
41812: besvarande: skillingen jiimte avbetalningstillägg, dvs.
41813: skillnaden mtJllan d.e redan heta1ade posterna
41814: "Är Reg.eringen medveten om att och det överenskomna priset, när säljaren
41815: avbetalningstillägget i minuiJhandtJln avstår från att själv hos köparen indriva
41816: har gjorts tili röremål för omsättnings. nä:mnda iköpesk:iJ.lingsfordvan o~h överlåiter
41817: beskattning retroaktivt och påförts den handling som berättigar till ford:ran,
41818: återförsälj:are, oaktat avbetalningstill- dvs. avbetalning,savtalet mot överenskomroet
41819: Iägget ifi.ar betalats di.re!kt til'l partihan- vederlag, exemp.elvis kontantpriset,, till tredje
41820: deln, och om så är, person. För den ornsättningsskatt minutför-
41821: vad ämnar Regeringen göra för att säljaren skall betala föx varan är det rättsligt
41822: småföretagarna icke genom denna betydelselöst, när tredje man indriv·er den
41823: o.riiktiga beskattning skall drabbas av på handlingen baserade fordran. Av d.et ovan
41824: en oskälig efterbeskattning?" sagda framgår, att minutförsäljare, som säl-
41825: jer vara på avbetalning, ska'il betala skatt
41826: Då den sak spÖI.'!ffiålet g,äller hör till mitt på hela det pris :för den sålda varan som
41827: verksamhetsområde i min egenskap ·av finans- varaus iköpare, k{)nsumenten, betalar för den.
41828: minister, får jag vördsamt såsom svar anföra I de fall dä ett <avhetalningsköp övergår på
41829: följande: pa~rtiförsä1~ eller finansi~ingshoiag, är
41830: Enligt 17 § lagen angående omsättnings- det minutförs.äljaren som sålt varan till ikon-
41831: skatt an.ses m'ismn fö:rsäljningens beskattnings- sumen:ten, oeh han är därför skyldig att be-
41832: värde försäljningspriset för vara, mot skatten ta;la skatt på försäljningen. Partiaffären eller
41833: svarande tillägg mooräknat. Såsom varas för- finansieringsbolaget bedriver inte försäljning
41834: sä:ljningspris har enligt 2 § 4 mom. lagen om av vara, när de sköter indrivningen av av-
41835: avbetalningsköp (296/33) ansetts det sam- betalningsposterna, varför de inte heller en-
41836: manlagda beloppet av de poster köparen en- ligt lagen angående omsättningsskatt ikan
41837: ligt avtalet har att erlägga. På samma sätt beskattas för denna voerksamhet, inte ens vad
41838: bör det anses, att det avbetalningspris, be- avbetalningstilläggen beträffar.
41839: stående av det sammanlagda belopp av be- I riksdagsanan Knuutti1as m. fi. spörsmål
41840: talningsposterna, soon aV\Ses i 1 § 2 mom. har anförts, att avbetalningstillägg retroak-
41841: l:agen om avbetalningsköp av år 1966 (91/ tivt gjorts till föremål för beskattning genOilll
41842: 66), viiken trädde i kraft den 1 juni 1966, efterbeskattning av minutaffärer, som inte
41843: samtidigt är v:arans försäljningspris. Detta har hetalat omsättningsskatt för avbetalnings-
41844: försäljningspris på varan förändras in.te 3\'V tilläggen i de f<all då betalningsavtalet över-
41845: att det avtal som berättigar ti:ll köpeskillings- förts på partiaffärerna. I dessa fall ikan man
41846: fordran, vari även ingår det mot omsättnings- dock inte tala om retroaktiv lagtolJming, ty
41847: skatten svarande tillägget, efter köpetvansak- på denna lagtolkning har beskattningspraxis
41848: tionen övergår .tili tredje person, t. ex. till byggt ända sedan år 1964. Omsättningsskatte-
41849: partiaffär eller finansieringsbolag. Enligt 21 kontoret •tog nämligen första gången stä:ll-
41850: § 1 mom. lagen angående omsättningsskatt ning till frågan i ett förhandsbesked år 1964,
41851: räknas skatten kalende:vmånadsvis på de för- vilket sedermera fastställdes av högsta för~
41852: säljningspris som under månaden influtit tiH vaLtningsdomstolen. Ett likadant förhands~
41853: 5
41854:
41855: besked, enligt vilket avbetalningstillägget ikunna hestämma på vilket värde han betalar
41856: skulle inräknas i minutskattskyldig återförsäl- skatt när han säljer varor på avbetalning.
41857: jares beskattningsvärde, när avbetalningsköpe- Dessutom skulle avbetalningstilläggets skatte-
41858: kontraktet med alla rättigheter hade över- frihet kunna skapa störningar i konkurrens-
41859: förts till partiaffär, gav omsättningsskatte- förhållandena de ,skattskyldiga emellan. I
41860: kontor·et även år 1965. Också detta förhands- detta sammanhang kan nämnas, att man också
41861: bcskcd fastställdcs av högsta förvaltnings- i Sverige och Danrmark anser avbe1Ja1nings-
41862: domstolen. Utslag av samma innehåll har tillägget ingå i fömäljningens heskattnings-
41863: högsta förvaltningsdomsto·len givit bl.a. inne- värde och att man med tanke på praktiska
41864: varande år. På grund av ovanstående kan det synpunkter i de nya, på mervärdesystermet
41865: sålunda konstate11as, att beskattningspraxis byggande lagar som utarhetats i dessa Iän-
41866: har stått i överensstämmelse med gällande der, har infört uttrycikliga stadga.nden härom.
41867: lag. De verkställda efterbeskattningarna bör Enligt stadgandena i lagen om avbetal-
41868: även anses ha haft Iaga förutsättningar, då ningsköp avses med de hetalningsposter som
41869: det inte ha.r varit fråga orm ändring >av i bildar avhetalningspriset inte den ränta eller
41870: landet vedertagen lagtolkning. gottgörelse för försäkringspremie so:m köpa-
41871: Vad beträffar frågan om huruvida omsätt- ren skaU erlägga särskilt. Dessa räntor skall
41872: ningsskattelagen borde ändras så, att avbe- sålunda inte anses såsom poster i försäljnings-
41873: talningstilläggets andel vid försäljning på priset. Däremot hör avbetalningstilläggen
41874: avbetalning skulle kunna bortlämnas vid oekså enligt den nya lagen om avbetalnings-
41875: herälmingen av beska.ttningsvärdet, bör det köp tili det skattehelagda försäljningspriset,
41876: konstateras, att avbetalningstilläggets be- när de förutsättes ingå i avhetalningspos-
41877: friande från omsättningsskatt skulle ikomma terna.
41878: att innebära avvikelse från den i gäUande Ovanstående redogör.else hör anses klar-
41879: omsättningsskattesystem om~attade principen, ~ägga, att förfa:vandet vid de i riksdagsman
41880: att skatt skall hetalas på det slutli.ga pris Knuuttilas m. fl. spörsmål avsedda heskatt-
41881: som köparen betalar. Om avhetalningstillägget ningarna icke har varit oriktigt och att de
41882: slrnlle göras slmttefritt, skulle följden i prak- skattskyldiga icke har drabhats av oskäliga
41883: tiken hli, att den skattskyldiga sjä1v skulle efterheskattningar.
41884: Helsingfors den 21 decemher 1967.
41885:
41886: Finans:minister Mauno Koivisto.
41887:
41888:
41889:
41890:
41891: E 1010/67
41892: Kirj. ksm. N:o 167.
41893:
41894:
41895:
41896:
41897: Juvela ym..: Valtion päätoimisen viran hoitami~esta kansan-
41898: edustajan toimen ohel1aJ.
41899:
41900:
41901: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
41902:
41903: Kansanedustajan toimeen sisältyvät moni- lisäiksi on ikohtuutoillta, että !kansanedustaja
41904: taihoiset tehtävät vaativat nykyään jo siinä samanaiikaisesti nostaa valtiolta kahta pa~k
41905: määrin aikaa, että sitä voidaan täydetllä kaa, on aiheeliista toivoa, että hallituksen ta-
41906: syyl'lä pitää päätoimisena työnä. J.a kun asia hOilta puututaan tähän epällrohtaan. Asian
41907: on näin, niin on vamin ymmärrettävää, että korjaamisen esteenä ei liene myöskään se,
41908: esim. valtion päätoimisen vi,ran hoitaminen että pätevästä virJmmi·eskunnasta oil.isi puu-
41909: kasanedustajan toimen ohella ei ole mahdol- tetta, joka paikottaisi turvautumaan mainitun-
41910: lista ilman, ettei siitä olisi suurta ihaittaa iaisiin yhtei.Skunn:an !kannalta epäedullisiin
41911: tehtävien ikunnol'liselle hoitamiselle. Väärin ratkaisuihin.
41912: ja kohtuutonta on myös se, että sama hen- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyk-
41913: khlö nostaa täyden palkan kahdesta päätoi- sen 37 § : Di 1 momenttiin viitaten esiltämm.e
41914: misesta tehtäV'ästä. Esime:clilkinä mainittakoon valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
41915: kaooanedustaja Vei'k:ko Vennamo, joka !kan- tavaksi seuraavan kysymyksen:
41916: sanedustajan toimen ohella hoitaa tulii'haJli-
41917: tuksessa päätoimista virkaa ja nostaa siitä Aikooko Hallitus selvityttää ne hai-
41918: henkilökohtaisine lisineen palkkaa 4 060,14 tat, joilta syntyy sen jdhdosta, 'että
41919: mk kuuikaudessa. kansanedustaja hoitaa edustajan teh-
41920: Kun on ilmeisesti täysin mwhdotonta, että täviensä ohella lisälksi valtion päätoi-
41921: yksi henkilö voisi hoitaa täysipainoisesti mista 'Virkaa ja nostaa siitä täyden
41922: kwhta valtion päätoimista rtclltävää ja !kun pwllkan?
41923: Helsingissä 8 päivänä jouluikuuta 1967.
41924:
41925: Aulis Juvela. Kelpo Gröndahl. Aimo Laiho.
41926: V. J. Rytkönen. V eiddro Saarto. Kauko Hjerppe~
41927: Peiklk:a Salla.
41928:
41929:
41930:
41931:
41932: E 1006/67
41933: 2
41934:
41935:
41936:
41937:
41938: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41939:
41940: Joulukuun 8 päivänä 1967 päivätyn ja kokonaispalk!katulot riippuvat sii·tä, min!kä-
41941: saman joulukuun 9 päivänä minulle sarupu- la!IJtuisessa virka- tai palvelussuhteessa hän
41942: neen kirjeenne No 1286 ohella ol~tte Te, työnantajaansa on. VaiLtion virkamieheltä,
41943: Herra Puhemies, vaLtiopäiväjärj-estyksen 37 joka on saanut virlravapautta ~dustajantoi
41944: § : n 1 :momentissa mainitussa ta:åoituksessa men hoitamista varten, pidätetään pailkkaus-
41945: lä:hettänyt jäljennöiksen edustaja Juv,elan ym. iain mukaan vain kolmannes hänen perus-
41946: Teille osoittamasta kirjeJ.mästä, jossa on esi- palkastaan, kun taas valtion palveluksessa
41947: tetty vaiLtioneuvoston asianomaisen jäsenen olevalta työntekijäitä pidätetään koko palk-
41948: vastattavaksi seuraava kysymys: kaus. Kunnat ovat osittain seuranneet vir-
41949: kamiespalkkauslain ohjetta, osittain taas pi-
41950: "Aiikooko Hallitus selvityttää ne ha1. dättäneet kolko paiJ.kkau'ksen.. Työnantajan
41951: tat, joita syntyy sen jolhdosta, että harkintaan jää myös !kysymys siitä, mwkse-
41952: kansanedustaja hoitaa edustajan teh- taanko JksityisoiJkeud~llisessa työsuhteessa
41953: täviensä ohella iJ.isäJksi valtion päätoi- ol,evalle kolko palkkaus tai osa siitä, vai pidä-
41954: mista virkaa j-a nostaa siitä täyd~n tetäänkö häneltä kOko palkkaus.
41955: palkan?" Valiolkunta läh:tiessään siitä, 'ettei !kansan-
41956: edustajaksi valittu voi hoitaa täysipainoisesti
41957: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- entistä :tehtäväänsä ja että virkavapauden
41958: tavasti seuraavaa: ajalta ma!ksetut !korvaukset i'lmeisesti usein
41959: Eduskunnan valtiovarainv·aliokunta on ovat ik.oh:tuuttomia, edellyttää hallituksen tut-
41960: mietinnössään No 17 va1tiovarain tilasta ja kivan, miten julkisten yihdyskUilltien ja yhtei-
41961: valtiontili:n;tarkastajain kerlomuksesta vuo- söjen i}rulveluksessa dlevien sekä julkisista
41962: deLta 19'64 lkiinnittänyt huomiota !kansan- varoista jo'ko suoranaisesti tai valtionavus-
41963: edustajiksi valittujen rtyön ja :palli.lkauksen tuksen kautta prullkkausta saavien, kansan-
41964: järjestämiseen ja lausunut siitä seuraavaa: edustaj~ksi valittujen työ ja palkkaus olisi
41965: "Kansanedustajan rtyö on muodostunut järjestettävä heidän ollessaan eduskunnan
41966: käytännössä ympärivuotiseksi, !kun käsiteltä- jäseninä."
41967: vien asioiden. määrä vuosi vuodelta lisään- Edellä sanotun johdosta valtiovarainminis-
41968: tyy. Tämä kehitys vaatii ~duskunnan jäse- teriö on hank!kinut asiassa 'lausunnot valtio-
41969: niltä yhä perusteellisempaa asioihin paneu- neuvoston kanslialta ja muilta ministeriöiltä
41970: tumista ja its~nsä kehittämistä. Täydellistä sekä kuntien keskusjärj€Stöi1tä ja Sairaala-
41971: antautumista kansanedustajan tehtävän hoi- IJ.iitolta. KuJ.uvan joulukuun 13 päivänä päi-
41972: tamiseen edellyttää myös edustaj-anpalkkiosta vätyillä kirjeellä on kaikille kansanedustajille
41973: annettu ~aki ja palkkion s1tominen siinä vir- jaettu Eduskunnan kansli!IJtoimikunnan lu-
41974: kamiespaiik!koihin. Valiokunnan mielestä 'ei va:lla valtiovarainministeriön te!kemä tiedus-
41975: näin ollen ole suositeltavaa ei!kä tarlroituk- telu !kansanedustajien työn ja palk!kauksen
41976: senmukaista, että kansanedustajan tehtävään järjestämisestä. Sen tarkoituksena on tar-
41977: valitut pyrlrivät edustajantoimen ohella hoi- peellisten tietojen ja ehdotusten saaminen
41978: tamaan mruta, juJ.!kisia !tai y!ksityisiä virkoja sanotun kysymyiksen järj estämiselksi.
41979: ja toimia, !koska molempien tehtävien asian- Edellä olevaan viitaten totean, että Ha!lli-
41980: mukainen hoito voi !käydä ma:hdottomaiksi. tus parihaillaan selvittää kansanedustajien
41981: Nykyisen !käytännön mukaan muusta vi- työn ja palkkauksen järjestelyä ja että
41982: rasta tai toimesta vapaan !kansanedustajan samassa yhteydessä tulee selvitety'ksi myös
41983: 3
41984:
41985: ne mahdoHiset haitat, joita syntyy sen joh- tehtäviensä ohella lisäksi valtion päätoimista
41986: dosta, että kansanedustaja hoitaa edustajan vil"kaa ja nostaa siitä pal!kka.a.
41987: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1967.
41988:
41989: Ministeri Ele Alenius.
41990: 4
41991:
41992:
41993:
41994:
41995: T. i ll R i k s d a g e n s H € r r T a 1 m a n.
41996:
41997: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enli~ nuvarande praxis är de totala löne-
41998: anger b.ar Ni, Herr Talman, med Eder Skri- in!komsterna för en riksdagsman, som är fri
41999: velse av den 8 deoomber 1967 nr 1286, villken från annan tjänst eNer befattning, beroende
42000: kommit mig til.lhanda den 9 i samma dooem- av, i vilket slags tjänste- eil.ler anställnings-
42001: ber månad, tiilil vederbörande medlem av förllåHande h:an står till sin arbetsgivare.
42002: statsrådet ~ör avgivande av svar övers:änt Av stats:tjänsteman, som •erhå:llit tjänstledig-
42003: avskrift av följande av riksdagsman Juvela het för handhavande av sitt r:ilksdagsmanna-
42004: m. fl. undertooknade spörsmå'l: up.pdrag, innehålles enli.gt llivlöningslagen
42005: endast en tredjedel av hans grundlön, medan
42006: "Har Regeringen för avsiikt att låta åter hela avlöningen innehåUes i fråga om
42007: utreda de olägenheter, villk:a uppstår arbetstagare i s:tatens tjänst. Kommunerna
42008: på grund av att en riksdagsman vid har dels följt normen i tjäns:temännens av-
42009: sidan om sina riksdagsmannaåliggan- löningslag, dela åt·er innehål'lit hela avlö-
42010: den även handhar ·en statens :tjänst ningen. Beroende av: llirbetsgivarens prövning
42011: såsom huvudsyssla ooh ~yfter fulJ lön blir även frågan orm, huruvida åt person i
42012: för denna?" privaträttsHgt a:vbetsförhållande hela avlö-
42013: ningen eHer en del därav utbetalas, eller om
42014: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt hela. hans avlöning inMhålles.
42015: anföra följande:
42016: Riiksdagens statsutskott har i siJtt betän- 1 det utSk<:rttet utgår ifrån, att den som
42017: ik:ande nr 17 om rela;tionen angående s:tats- va'lts tiJ1 riksdagsman, icke kan ihandb.a sitt
42018: verkets tillstånd oolh statsrevisorernas berät- tidigaoo uppdrag med full effelkt och att de
42019: telse för år 1964 fä:s:t uppmärksamhet vid ersättningllir som erlägges under tjän.stledig-
42020: ordnandet av de :t:iil:L r:iksdagsmän valdas hetstiden, uppenbarligen ofta är oskäliga,
42021: arbete och avlöning oeh därom yttrat fOl- förutsiiJtter det, att regeringen undersöker,
42022: jande: hur al'bet~ ooh avlöningen för de tili riks-
42023: dagsmän valda 'personer, som är i, offentliga
42024: "Ritksdagsrnannens al'bete har i pralktilken samfunds och sammanslutningars tjänst samt
42025: börjat omfa:tta ihela året, då antalet förelig- antingen direkt eNer genorm statsunderstöd
42026: gande ärenden år för år öikar. Denna utvook- får sin avlöning ur allmänna medel, borde
42027: ling kräve·r av rilksdagens ledamöter alilt ordnas under den tid de ä1r medlemmar av
42028: grundligare fördjupning i ärendena samt r:ilksdagen."
42029: sjä[vförkorvran. Även l•agen om riksdags-
42030: mannaarvode oeh den omständighelten, att Med anil:edning av det ovan anförda har
42031: arvodena där bundits vid tjänstemanna- finansministeriet i ärendet införskaffat ut-
42032: lönerna, förutsätter, att en riksdagsman helt låtanden av statsrådets ikansli och •av de
42033: ägnar sig åt lhandhavandet av r:i.!ksdagsmanna- övriga ministerierna samt av kommunernas
42034: uppdraget. EniJ.igt utSkottets uppfruttning är oontralorganisationer oeh av :Sjukhusförbun-
42035: det sålunda idke att rekommendera, ej heller det. Med en den 13 innevarande december
42036: ändamålsenligt, att de som utsetts tiU riks- daterad skrivelse har med Riiksdagens kansli-
42037: dagsmannauppdrag, strävar att vid sidan a v kommissions tillstånd till samtliga riksdags-
42038: riksdagsmannavärvet sköta andra offentliga män utdelats en av finansminis:ter:iet utarbe-
42039: eller privata tjänster och befattningar, enä.r tad förfrågan angående ordnandet av r:iik:s-
42040: det ikan bli omöjligt ·att handha bägge upp- dagsmännens arbete oc·h avlöning. AvsNrten
42041: dragen på •ett sa!kenligt sätt. med denna är att erhål~a nödiga uppgif:ter
42042: 5
42043:
42044: oeh förslag för att kunna få sagda fråga manhang blir även de eventuelia ollägenheter
42045: ordnad. utredda, vhlka uppstår med anledning av
42046: Med hänvisning tilJ det ovan anförda att en ri!IDsdagsman vid sidan om sina rilks-
42047: ikonstaterar jag, att Regeringen som bäst dagsmannaåligganden även handhar en :sta-
42048: håller på rutt utreda regleringen av riksdags- tens tjänst såsom huvudsyssla och [yfter lön
42049: männens arbete och avilöning. I detta sa:m- för denna.
42050: Helsingfors den 28 december 1967.
42051:
42052: Ministar Ele Alenius.
42053: Xirj. kam. N:o 168.
42054:
42055:
42056:
42057:
42058: H. l.i.n,u. ym.: Deva.lvaatiosta johtuvan •ku~itappion ~or
42059: vaa.misest~ minkkit11.rhaajiUe.
42060:
42061:
42062:
42063: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll ~.
42064:
42065: l.lokakuun 31 päivänä. 1967 on valtiovarain- täin pättvää. aihetta vielä toi11taiseksi ei ole
42066: ministeri Koivi~t.o antanut Eduskunnassa jyJld tullut.'1
42067: vaatal.lkl'!en seuraavaan suulli:seen kysymyk- Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan
42068: seen; "Miten hallitua aikoo Ininkkitarhoille edellä. mainittua ' 16rittäin pätevää aihetta.''
42069: korvata devalvaatioata johtuvan lähea 7 milj. on tullut julki jo aivan liikaa, jonka pitäisi
42070: markan suuruisen kurssitappion tarhaustoi- velvoittaa valtioneuvosto erikoistoimenpitei~
42071: mintaa varten otetun ulkomaisEln dollariluo- siin minkkitarhauksen pelastamiseksi romah,.
42072: ton osalta?" dukl'lelta edkoise:~ti maamme pääomaköyhillä
42073: Vastauksessa todetaan mm. seuraavaa. Hal- ja vaikeilltl. työllisyysalueilla.
42074: lituksen aikomuksena ei ole ryhtyä tasaamaan Minkinnahkojen vientimak$un pienissä
42075: devalvaatiosta · aiheutuvia voittoja ja tap- erissä alentaminen ei ole riittävä toimenpide.
42076: pioita. Mitä tulee vientimaksulain mahdolli- Tämä voidaan todistaa seuraavalla esimer~
42077: seen käyttämilleen tähän aaiayhteyteen, niin killä: Sen jälkeen, kun raakojen minkinnah..
42078: sitä. on kyllä. pohdittu, mutta aen soveltami- kojen vientimaksu on alennettu 11 %: iin, on
42079: nen yli sen, mitä. tähän asti on sovellettu, Keski-Pohjanmaalla yli 100 minkkitarhaa
42080: tulee tuottamaan huomattavia vaikeuksia. päättänyt lopettaa toimintansa kannattamat.
42081: Lain mukaan asetuksella voidaan säätää pro- tomana ja tämä luku on yli kymmenen pro..
42082: sentin korkeu111 sen liaäksi valtioneuvostolla senttia ko. alueella olevien tarhojen luku..
42083: on oike'IUI :myöntää paikkeuksia. Valtioneu- määrästä. Tilanne kehittyy samaan suuntaan
42084: vosto on yhden poikkeuslistan hyväksynyt, muissakin osissa. Pohja.lllllaata. ja koko Poh-
42085: siihen voidaan tehdä korjauksia, jos on erin- jois-Suomessa.
42086: omaisen pätevää aihetta ja sellaista erittäin Pääasiallisin syy syntyneeseen tilanteeseen
42087: pätevää aihetta vielä toistaiseksi ei ole julki on se, että näille jatkuvasti vaikeille työlli-
42088: tullut. syysalueille minkkitarhaus on levinnyt viime
42089: Valtioneuvoston toimenpiteet lokakuun 12 vuosina räjähdysmäisesti vättämättömiä työ-
42090: päivänä 1967 suoritetun devalvaation jälkeen tilaisuuksia antavana elinkeinona, mutta il-
42091: ovat rajoittuneet minkkitarhausta elvyttä- man minkäänlaista valtion tukea tai takuuta
42092: vinä toimenpiteinä vientimaksuprosentin alen- siltä varalta, että minkkitarhauksen kannat-
42093: tamiseen 14:sta ll:een raakojen minkinnah- tavuus jostain syystä ratkaisevasti heikke-
42094: kojen osalta. nisi.
42095: Valtiovarainministeri Koiviston vastauk- Pääomaköyhillä talousalueilla minkkitar-
42096: sesta alussa mainittuun kysymykseen saa sel- haus on jouduttu rahoittamaan korkeakorkoi-
42097: laisen käsityksen, että valtioneuvosto ei ole silla lyhytaikaisilla luotoilla ja pääomakysy-
42098: katsonut siihen mennessä välttämättömäksi myksen edelleen kiristyessä tämän vuoden
42099: erikoiskysymyksenä ryhtyä toimenpiteisiin aikana heikoimmassa taloudellisessa asemassa
42100: minkkitarhausta varten otettujen dollariluot- olevat ja viimeksi tarhaustoiminnan aloitta-
42101: tojen devalvaatiosta johtuvien kurssitappioi- neet tarhaajat olivat pakotettuja turvautu-
42102: den korvaamiseksi. Vastauksen loppuosassa maan ulkomaiseen dollariinottoon tarhaustoi-
42103: todetaan edelleen: vientimaksulain poikkeus- mintansa jatkamiseksi.
42104: listaan voidaan tehdä korjauksia, "jos on Devalvaatiosta johtuva dollariluottojen ai-
42105: erinomaisen pätevää aihetta ja sellaista erit- heuttama kurssitappio on käytännössä se te-
42106: E 16/68
42107: 2
42108:
42109: kijä, joka pakottaa heikoimmassa taloudelli- tään. Järkevänä ei voida pitää myöskään sitä,
42110: sessa asemassa olevat ja erikoisesti tarhaustoi- että valtiovallan toimenpiteillä minkkitarhaus
42111: mintaan viimeksi mukaan tulleet lopettamaan pakotetaan lopettamaan ainakin osittain
42112: toimintansa, koska heidän yrityksensä on ol- maamme köyhimmillä talousalueilla, joilla tä-
42113: lut kokonaan tai hyvin suurelta osalta ulko- män elinkeinon harjoittaminen on jo päässyt
42114: maisen dollariluoton varassa. laajenemaan tärkeitä työtilaisuuksia anta-
42115: Ainoa käytettävissä oleya tehokas toimen- vaksi.
42116: pide valtiovallan taholta devalvoinnin joh- · Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
42117: dosta vaikeuksiin joutuneiden minkkitarhaa- jestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla esi-
42118: jien pelastamiseksi jatkamaan tarhaustoimin- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
42119: taansa on dollariluotoista johtuvien kurssi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42120: tappioiden korvaaminen. Kuten edellä on
42121: osoitettu, ei vientimaksuprosentin alentami- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
42122: nen yksin riitä pelastamaan suurimpiin vai- maamme tulotasoltaan heikoimmilla ja
42123: keuksiin joutuneita tarhaajia, mutta vahvis- pääomaköyhillä talousalueilla ovat
42124: taa kylläkin entisestään niiden asemaa, jotka minkkitarhaajat joutuneet turvautu-
42125: ovat olleet sellaisessa taloudellisessa asemassa, maan yleisesti ulkomaisiin dollariluot-
42126: että eivät ole joutuneet turvautumaan ollen- toihin tarhaustoimintansa jatkamiseksi,
42127: kaan dollariluottoihin rahoituskysymystä hoi- ja että lokakuun 12 päivänä 1967 suo-
42128: taessaan. Käytännössä yksistään vientimak- ritettu markan devalvointi aiheutti
42129: suprosentin alentamistietä tapahtuva minkki- dollariluottoa käyttäneille tarhaajille
42130: tarhauksen mahdollisuuksien helpottaminen niin suuren kurssitappion, että jo tä-
42131: luo lisäetuja jo nykyisin turvatussa asemassa hän mennessä yli 10 % Pohjois-Suo-
42132: oleville, mutta pakottaa heikoimmassa ase- messa olevista tarhaajista on ollut pa-
42133: massa olevat luopumaan ammatista, jota jo kotettuja lopettamaan tarhaustoimin-
42134: tällä hetkellä on suuressa mitassa tapahtunut. iansa ja että tällainen kehitys on hai-
42135: Minl{kitarhaus on tyypillinen vientielin- tallinen maan valuuttatulojen kannalta
42136: keino. Sen antaman valuuttatulon arvioidaan ja heikentää em. alueilla ratkaisevasti
42137: kohoavan myyntikaudella 1967-68 80-85 jo nykyisin vaikeaa työllisyystilan-
42138: milj. markkaan. Maan talouselämän tulevai- netta, ja jos on,
42139: suuden kannalta ei voida pitää järkevänä, mitä Hallitus aikoo tehdä edellä mai-
42140: että tällaisen elinkeinon kehittyminen este- nittujen epäkohtien poistamiseksi?
42141: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1967.
42142:
42143: Heimo Linna. Veikko Honkanen.
42144:
42145:
42146: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
42147: Kirj. ksm. N:o 169.
42148:
42149:
42150:
42151:
42152: Puhakka ym. : Metsä- ja uittotyöläisiä koskevan työaikalain
42153: aikaansaamisesta.
42154:
42155:
42156: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42157:
42158: Metsä- ja uittotyöläiset ovat edelleen työ- Viimeisen 10 vuoden aikana on metsärt;öi-
42159: aikalain ulkopuolella. Mainittujen alojen den luonne siinä määrin muuttunut, että ne
42160: työntekijäin työaikaa koskevia määräyksiä tekijät, joiden vuoksi ei saatu säädetyksi
42161: on vain uittoalan työehtosopimuksessa. Nekin metsätalousalan työntekijöitä koskevaa työ-
42162: ovat yleisen työaikalain säännöksiä huonom- aHmlakia, ovat suurelta osalta poistuneet.
42163: mat. Metsätöiden koneistuminen ja työvoi- On vihdoinkin tullut aika, jolloin metsä- ja
42164: man hiljalleen tapalltuva vakinaistuminen uittotyöläiset on työajan suhteen saatava
42165: ovat tehneet entistä ajankohtaisemmaksi met- samaan asemaan muiden työntekijäin
42166: sä- ja uittotyöläisiä koskevan työaikalain ai- kanssa.
42167: kaansaamisen. Varsinkin aikapalkalla työs- Edellä sanottuun viit61ten esitämme valtio-
42168: kentelevien osalta se on vaikeuksitta toteutet- päi'väjä~rjestyksen 37 § : n 1 momentin no-
42169: tavissa. Samaa on sanoUava yhtiöiden omis- jalla valtioneuvoston asi'anomaisen jäsenen
42170: tamien metsätyökoneiden käyttäjien suh- vastattavaksi kysymyksen:
42171: teen. Suorastaan ihmeelliseltä tuntuu, että
42172: metsäautotientekijät ovat työaikalain ulko- Aikooko Hallitus antaa eduskun-
42173: puolella. Yhä yleisemmäksi metsätyöläisten nalle esitykSen metsä- ja uittotyöläi-
42174: keskuudessa on tullut vakaumus siitä, että siä koskevaksi työaikalaiksi?
42175: myös urakklrupalkalla työskenteleviin metsä-
42176: työläisiin nähden tuli'Si ryhtyä soveltamaan
42177: työarkalakia.
42178: Helsingi'Ssä 15 päivänä joulukuuta. 1967.
42179:
42180: Pauli Puhakka. R. Virtanen. Eino r.rainio.
42181: Lyyli Koskinen. Hugo Manninen. Toivo Friman.
42182: V. J. Rytkönen. Paavo La.gerroos. Pekka Salla.
42183:
42184:
42185:
42186:
42187: E 8/68
42188: E d u s k u n n a n H e r r a P u h ,e m i e h e 11 e.
42189:
42190: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- metsän kylvö ja istutus, taimiston harven-
42191: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra nus ja perkaus sekä vesakon hävitys, met-
42192: Puhemies, olette kirjeellänne joulukuun 15 sän lannoitus, taimitarhatyöt, metsänjalos-
42193: päivältä 1967 N: o 1396 lähettänyt valtio- tustyö, metsän arvioiminen ja leimaus, uitto-
42194: neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- väylien rakentamis- j'a kunnostustyöt sekä
42195: vaksi kansanedustaja Puhakan ym. tekemän puutaJvaran kuormaus moottoriajoneuvoon,
42196: seuraavansisältöisen kysymyksen: alukseen ja rautatievaunuun ja tähän liit-
42197: tyvä kuljetustyö.
42198: "Aikooko Hallitus antaa eduskun- Vaikka varsinaiset uitto-, metsänhakkuu-
42199: nalle esityksen metsä- ja uittotyöläi- ja ajotyöt ovat työaikalain ulkopuolella,
42200: siä koskevaksi työaikalaiksW' niin työaikiad.ain alaista on siten joukko
42201: metsänhoidon, metsänparannuksen sekä eräi-
42202: Vastauksena kysymykseen esitän kunni- den muiden metsätalouden sektoreiden pii-
42203: oittaen seur3!ruvaa: riin kuuluvia töitä;.
42204: Kysymyksen perusteluissa· todetaan mm., Hakkuumiesten metsätyöajan käytöstä
42205: että metsä- ja uittotyöläiset ovat edelleen tehtyjen tutkimusten mukaan keskimääräi-
42206: työaikalain ulkopuolella ja että mainittujen nen työviikon pituus talvisin vv. 1946-54
42207: alojen työntekijäin työaikaa koskevia mää- oli 39 t. Vuonna 1964 se oli 38 t. ja 37 t.
42208: räyksi!ä on vain uitt~ad.an työehtosopimuk- vuonna 1965. Työpäivän pituus oli moottori-
42209: sessa. sahamiehillä viimeksi mainittuna vuonna
42210: Elokuun 2 päivänä~ 1946 annetun työaika- tad.vella ottamatta huomioon moka-aikaa
42211: lain (604/46) 1 § :n 2 momentin kohdissa sekä työmaalle ja sieltä takaisin menevää:
42212: 6, 7 ja 8 luetellaan työaikalain ulkopuolella kulkuaikaa 7.0 t. Päivittäinen työaika oli
42213: olevat metsätalouteen kuuluvat työt: v. 1963 loka-marraskuussa 6.9 t. ja v. 1964
42214: 6) puiden kaato, kioononnosto, metsässä helmi-maaliskuussa 7.0 t. Selvityksen mu-
42215: tapahtuva puutavaran valmistus ja käsit- ka,oo hakkuumiesten työaika pysyttelee
42216: tely, hiilto ja tervan valmistus, jotka eivät syys- ja talvikautena, jona aikana vielä
42217: tapahdu tehdasmaisesti, metsäojitus, uudis- nykyisirnkin pääosa metsänhakkuista suori-
42218: tusalojen kulotus, v<a~rtiointi< ja palotorjunta tetaan, 40 tuntisen työviikon rajoissa.
42219: sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossa- Hallitus on kysymyksen tekijäJin kanssa
42220: pito; peri®atteessa samaa mieltä siinä, että aika-
42221: 7) puutavaran kuljetus metsästä uitto-, palkalla työskentelevien metsä- ja uitto-
42222: jalostus tai jakelupaikkaan tahi pysyväiseen työntekijäin osalta työaikalaki olisi toteu-
42223: varastoimispaikka,oo taikka paikkaan, josta tettavissa. Metsätyöntekijäinkin keskuu-
42224: se kuormataan moottoriajoneuvoon, aluk- dessa on varsin yleinen käsitys, että urakka-
42225: seen tai rautatievaunuun ; palkalla työskenneltäessä heidän tulisi sooda
42226: 8) puutavaran lauttaus ja uitto, paitsi itse määrätä työaikansa ja ettei näissä
42227: lauttausväyläin pysyväisillä erottelu- ja la- töissä tarvitsisi säännöstellä työaikaa. Koska
42228: jittelupaikoilla. kuitenkaan ei vielä tällä hetkellä ole saata-
42229: Tämän mukaan työaikalain alaisi<a~ ovat vissa riittäviä selvityksiä metsätyöntekijäin
42230: edellä. mainitut pysyväisillä erottelu- ja la- työ3!jasta koko vuoden periodia ajatellen
42231: jittelupaikoilla suoritettavat uittotyöt sekä eikä myöskään uittotyöntekijäin lyhyen
42232: luettelosta puuttuvat muut metsätalouden uittokauden työajan käytöstä ja koska ky-
42233: piiriin kuuluvat työt: hakkruu.salan raivaus, symystä ei ole siten vielä riittävästi voitu
42234: 3
42235:
42236: koko laajuudessaan selvittää, hallitus ei sekä huolehtimaan valmistelujen jatkami-
42237: katao voivansa aivan lähitulevaisuudessa sesta j;ru vasta sen jälkeen päättää esityksen
42238: antoo metsä- ja uittotyöntekijäin työaikaa antamisesta.
42239: säännöstelevää lakia. Hallitus tulee kuiten- Edellä olevan saatan kunnioittavasti Tei-
42240: kin kiinnittämään vakavaa huomiota asiaan dän, Herra Puhemies, tietoonne.
42241: Helsingissä, sosiaaliministeriössä 15 päivänä tammikuuta 1968.
42242:
42243: Ministeri T. Saloranta.
42244: 4
42245:
42246:
42247:
42248:
42249: T i 11 R i k ,g d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42250:
42251: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- ningen och som hör tHl skogshushållningens
42252: gen anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder område, nämligen: röjn:i:ng av hyggesområ-
42253: skrive1se nr 1396 av den 15 december 1967 de, sådd och planterin av skog, gallring aY
42254: till vederbörande med1em av statsrådet för och röjning i plantbestånd samt uthuggning
42255: avgivande av svar översänt fö1jande, av av snår, gödsling av skog, arbeten i plant-
42256: riksdagsman Puhakka m.fl. undertecknade skolor, skogsförädlingsarbete, taxering och
42257: spörsmå1: stämpling av skog, arbeten på 1att bygga
42258: och underhålla flottninsleder samt inlast-
42259: "Åmnar Regeringen till riksda,gen ning av trävaror i motorfordon, fartyg och
42260: av1åta proposition med förs1ag till järnvägsvagn och härtill hörande transport-
42261: arbetstids1ag för skogs- och flott- arbete.
42262: ningsarbetare ~" Ehuru arbetstidslagen inte tHlämpas på
42263: egentliga f1ottnings-, hygges- och körnings-
42264: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag arbeten äger denna lag således tillämpning
42265: vördsamt anföra fö1jande: på en r8Jd arbeten som hör till skogsvårdens
42266: I mot:i:veringen till spörsmå1et konsta teras och skogsförbättringens område samt till
42267: bl.a., att skogs- och f1ottnings.atrbetarna fort- vissa andra av skogshushållningens sektorer.
42268: farande inte beröres av arbetstids1agen och Enligt undersökningar som gjorts i fråga
42269: att föreskrifter om arbetstiden för arbetare om skogshuggarnas användning av skogs-
42270: i de berörda branscherna finns endast i arbetstiden omfattade arbetsveckan under
42271: kollektivavta1et för f1ottningsbranschen. vintrarna åren 1946-1954 i genomsnitt 39
42272: I 1 § 2 mom. punkterna 6, 7 och 8 i t81r- timmar. År 1964 y,a,r den 38 timmar och år
42273: betstids1agen den 2 augusti 1946 (604/46) 1965 37 timmar. Sistnämnda år rä:ckte ar-
42274: uppräknas de arbeten inom skogshushåll- betsdagen under vintern för dem som ar-
42275: ningen som står utanför arbetstids1agen på betade med motorsåg, bortsett från matrast
42276: följande sätt: och tid för färd till och från arbetsplatsen,
42277: 6) trädfällning, stubbrytning, beredn'ing 7.0 timmar. Under oktober och november
42278: och hantering av vi<rke i skog, tillverkning år 1963 var arbetstiden per dag 6.9 timmar
42279: av kol och tjära, såframt tillverkningen samt under februari och mars år 1964 7.0
42280: icke sker fabriksmässigt, skogsdikning, timma1r. Enligt inhämtad utredrring håller
42281: hyggesbränning på föryngringsområden, be- sig skogshuggarnas arbetstid under höst-
42282: vakning och brandskydd samt byggande och vintersäsongen, dvs. den tid under vii-
42283: och underhåll taN skogsvägar; ken största delen av skogshyggena alltjämt
42284: 7) virkestransport från skog till f1ott- utföres, inom ramen för en arbetsvecka på
42285: nings-, förädlings- eller distributionsp1atser 40 timmar.
42286: eller till stående upp1agsp1ats eller p1ats, Regeringen är i princip övererrs med
42287: där virket 1astas i motorfordon, fartyg eller spörsmålsställarna om att arbetstids1agen
42288: järnvägsvagn; borde kunna tillämpas på skogs- och f1ott-
42289: 8) flottning av virke, förutom på fasta ningsarbet8Jre som arbetar mot tidlön. Också
42290: ski1jnings- och sorteringsp1atser i flottled. b1and skogsarbetarna är det en mycket
42291: Enligt detta äger arbetstidslagen tillämp- allmän uppfattning att de, när de arbetar
42292: ning på de ovannämnda flottningsarbeten mot ackords1ön, själva borde få bestämma
42293: som utföres på fusta skiljningsplatser samt sin arbetstid och att arbetstiden i dessa
42294: på de övriga arbeten som saknas i förteck- arbeten inte skulle behöva normel'la,s. Till-
42295: 5
42296:
42297: räckliga utredningar om skogsarbetarnas skulle reglera skogs- och flottningsarbetar-
42298: arbetstid under hela året och om hur flott- nas arbetstid. Reeringen kommer emellertid
42299: ningsarbetarna oovänder sin arbetstid står att ägna frågan allvarlig uppmärksamhet
42300: dock inte tili buds och frågan har därför samt se tili att förberedelserna fortsättes.
42301: ännu inte tillräckligt kunna.t utredas i hela Först därefter kommer den att hesluta om
42302: sin omfattning. Reg·eringen anser dä!I'för avlåtande av proposition i saken.
42303: att den inte ännu under den närmaste fram- Ovanstående får jag vördsamt bringa
42304: tiden kan framlägga förslag tili en lag som. Eder, Herr T6ilman, tili kännedom.
42305: Helsingfors, i socialministeriet den 15 januari 1968.
42306:
42307: Minister T. Saloranta.
42308:
42309:
42310:
42311:
42312: E 8/68
42313: Kirj. ksm. N:o -170.
42314:
42315:
42316:
42317:
42318: Weckman ym.: Vakuutuslaitosten menettelystä ammatti-
42319: tautitapauksia koskevissa asioissa.
42320:
42321:
42322: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
42323:
42324: Maamme useiden vakuutusyhtiöiden vir- Näyttää ilmeiseltä, että vakuutusyhtiöt ei-
42325: heellinen menettely vakuutusasiain käsitte- vät vaivaudu tutkimaan annettuja lausun-
42326: lyssä ja korvausten suorittamisessa on herät- toja, puhumattakaan siitä, että ne suoritut-
42327: tänyt jatkuvasti korvaukseen oikeutetuissa ja taisivat uuden tutkimuksen tapauksissa,
42328: ilman korvauksia ja huoltoa jääneissä työn- joissa vakuutusyhtiö on eri mieltä lausun-
42329: tekijöissä erittäin suurta katkeruutta ja tyy- non antaneen lääkärin tai laitoksen kanssa.
42330: tymättömyyttä. Tyytymättömyys ei yksin Suurena epäkohtana on pidettävä sitä, että
42331: ole vallalla edelläesitettyjen työntekijäin vakuutusyhtiöitä ei ole velvoitettu edellä-
42332: kohdalla, vaan suurta huolestuneisuutta asian esitetyissä tapauksissa antamaan selvitystä
42333: nykyiseen tilaan nähden tuntevat ne lääkärit siitä, mikä sairaus hei:dän mielestään on ky-
42334: ja tutkimushenkilökunta, joiden tutkimusten symyksessä, jollei ammattitauti. Käsityksemme
42335: tuloksille eivät vakuutusyhtiöt .anna useissa mukaan edelläesitetty velvoite tulisi antaa
42336: tapauksissa mitään arvoa. vakuutusyhtiöille, koska muuten mahdo11i-
42337: Vastoin parempaa tietoaan antavat vakuu- suus epäoikeudenmukaisiin virhearviointeihin
42338: tusyhtiöt erityisesti ammattitauteihin sairas- on suuri ja johtaa työntekijät epäoikeuden-
42339: tuneiden kohdalla virheellisiä ja hylkääviä mukaiseen asemaan.
42340: päätöksiä, joiden johdosta työntekijät jää- Kokemuksen mukaan on ilmeistä, että sa-
42341: vät vaille lakimääräistä oikeusturvaa ja huol- manlainen menettely on vallalla eri valitus-
42342: toa. asteissa, koska kiistattomasti selvätkin ta-
42343: Edelläesitettyjen ryhmien kannalta on paukset, joiden mukaan työntekijä11e kuu-
42344: epäoikeudenmukaista se, että vaikka työnte- luisi korvaus työstä aiheutuneen sairauden,
42345: kijän on todettu sairastuneen ammattitau- vian tai vamman johdosta, jäävät vakuutus-
42346: tiin, jonka on todennut asiantuntijalääkäri yhtiöitten päätöksen mukaisiksi.
42347: asianmukaisin tutkimuksin, niin vakuutusyh- Allekirjoittaneiden mielestä tulisi pyrkiä
42348: tiöt päättävät asiasta toisin, eli toteavat, siihen, että maassamme esimerkiksi Työter-
42349: että kyseessä ei ole ammattitauti. veyslaitos virallistetaan siksi tutkimuslaitok-
42350: seksi, jolle puolueettomana laitoksena an-
42351: Maamme ainoan työlääketieteellisen tutki- netaan ratkaisuvalta työlääketieteellisissä
42352: muslaitoksen, Työterveyslaitoksen arvovalta asioissa ja jonka toteamukseen on vakuutus-
42353: yritetään tällä tavoin pitää mahdollisimman yhtiöitten päätösten perustuttava.
42354: alhaisena, jonka seurauksena työntekijäin Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
42355: ~tyytymättömyys usein esiintyy aiheetta tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
42356: edellämainittua laitosta vastaan. Todellisuu- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42357: dessa usein tapahtuu niin, että Työterveys- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42358: laitoksen todettua pitkällistenkin tutkimus-
42359: ten ja testien jälkeen työntekijässä olevan Onko Hallitus tietoinen ja kiinnit-
42360: ammattitaudin, vakuutusyhtiöt päättävät, tänyt huomiota siihen, että vakuutus-
42361: että kyseessä ei ole ammattitauti ja hylkää- laitokset antavat usein ammattitauti-
42362: vät korvaushakemuksen, johon myös päät- tapauksissa hylkäävän päätöksen,
42363: tyy mahdollisuus työntekijäin kuntoottami- vaikka asianomainen lääkäri tai tutki-
42364: seen niin lääketieteellisessä kuin ammatilli- muslaitos on kiistattomasti todennut
42365: sessakin mielessä. sairauden ammattitaudiksi, jonka joh-
42366: E 17/68
42367: 2
42368:
42369: ldosta työntekijät ovat menettäneet aikooko hallitus ryhtyä asiassa sel-
42370: heille kuuluvat tapaturma- ja ammat- laisiin toimenpiteisiin, että mainittu
42371: titautilain mukaiset korvaukset ja epäkohta tulee korjatuksi7
42372: huollon, ja jos on,
42373: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1967.
42374:
42375: Kaisu W eckmail. Paavo Lagerroos.
42376: Lauha Männistö. Anni Flinck.
42377: Väinö R. Virtanen. Sulo Hostila.
42378: Kalle Matilainen. 0 lavi. Saarinen.
42379:
42380:
42381: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
42382: Kirj. ksm. lf:o 171.
42383:
42384: Berner ym.: ·Harkintaverotussäännösten tarkistamisesta.
42385:
42386: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
42387: Verotuslain 72 §: n 1 momentin 4 kohdassa kunnalta, eivät enää nykyisin muodosta
42388: säännelty harkintaverotus on ollut ankaran kunnan menoista samaa suhteellista osuutta
42389: arvostelun kohteena siitä lähtien, kun sen kUin ennen.
42390: ottam.sta verotusjärjestelmäämme ehdotettiin. Siitä, miten vähäinen merkitys harkintave-
42391: Tämä arvostelu on kohdistunut lähinnä kun- rotuksella on kunnallistaloudelle, antaa kuvan
42392: nallisten verotuselinten mahdollisuuteen me- välittömän verotuksen osittaisuudistustoimi-
42393: netellä mielivaltaisesti harkintavallan käy- kunnan kolmanteen osamietintöön liittyvä
42394: tössä sekä eri kunnissa vallitsevaan epäyhte- taulukko, joka osoittaa, että harkintaverotuk-
42395: näiseen käytäntöön, joka on omiaan saatta- sen aiheuttama verotettavan tulon lisäys suh-
42396: maan jotkut yritykset epäedullisempaan ase- teessa kaikkien verovelvollisten verotettavaan
42397: maan kuin toiset. tuloon oli koko maassa vv. 1959-1960 keski-
42398: Harkintaverotuksen oikeutusta arvostel- määrin vain 1.2-1.7 %. Tämän suuruisella
42399: taessa on kiinnitetty huomiota siihen, että osuudella ei voine olla käytännöllistä kansan-
42400: kunnallinen harkintavero on periaatteessa taloudellista merkitystä. Kun sen sijaan tut-
42401: täydennysvero, jonka avulla peitetään kun- kimusten mukaan valtaosa harkintaverote-
42402: nan varojen tarve silloin, kun kaikki muut tuista liikkeistä on pieniä, voidaan harkinta-
42403: tulolähteet on jo otettu käyttöön. On pidetty verotuksen katsoa olevan merkitsevä sen koh-
42404: tärkeänä, että kunnilla on käytettävissään teeksi joutuneille liikkeille ja niiden kehityk-
42405: keinoja kunnallisen verorasituksen pysyttä- selle.
42406: miseksi vuodesta toiseen mahdollisimman Eräs harkintaverotuksesta aiheutuva huo-
42407: tasaisena. Eräs tällainen keino on harkinta- mattava epäkohta on se, että muut valtion
42408: verotus, jonka avulla on katsottu voitavan toimenpiteet teollisuuden ja yritystoiminnan
42409: ainakin jossain määrin estää suurien vaihte- tukemiseksi menevät hukkaan, kun kun-
42410: luiden syntyminen veroäyrin hinnassa ja ve- nallista harkintaverotusvaJltaa käyttävät vi-
42411: rorasituksen jakautumisessa. ranomaiset, joilta ei voida vaatia kokonais-
42412: Harkintaverotussäännöstön ottamista kun- näkemystä mainituista valtiovallan pyrki-
42413: nallisiin verolakeihin perusteltiin sillä, että myksistä, soveltavat harkintaverotusta sellai-
42414: kunnalta erikoisetuja nauttivien, kuten kiin- siinkin yrityksiin, joiden toimintaedellytyk-
42415: teistönomistajien ja elinkeinonharjoittajien on siä valtio pyrkii parantamaan. Voidaan ky-
42416: poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa ol- syä, mitä hyötyä on esimerkiksi vientiluo-
42417: tava valmiit kantamaan verorasituksen tasai- toista, toimitusluotoista, pienteollisuuslai-
42418: sena pitämisestä aiheutuvat satunnaiset rasi- noista ja muista vastaavista tukitoimenpi-
42419: tukset. Kun harkintaverotus yhä useammassa teistä, jos kunnaLlinen verottaja voi harkin-
42420: tapauksessa on muuttunut säännöksi, joka on nanaan lisätä yrityksen veroa vastaavalla
42421: katsottu voitavan ottaa huomioon jo kunnan määrällä ja tällä tavoin mitätöidä hallituksen
42422: talousarviota laadittaessakin, on alkuperäinen toimenpiteet.
42423: tarkoitus käytännössä kokonaan unohdettu. Kun eduskunta, jolta on edellytettävä tasa-
42424: Toisaalta on huomattava, että kiinteistöjen puolista ja kokonaisvaltaista näkemystä koko
42425: ja liikkeiden suhteellinen merkitys kunnalli- maan elinkeinomämän kehityksestä ja kanto-
42426: sen verotuksen kantajina oli kunnallisvero- kyvystä, pyrkii saamaan eri puolilla Suomea
42427: lakien säätämisvaiheessa paljon suurempi toimivat yritykset verotuksellisesti tasa-arvoi-
42428: kuin nykyään, joten harkintaverotuksella oli seen asemaan ja samalla säilyttämään niiden
42429: silloin nykyistä suuremmat mahdollisuudet toiminnan taloudellisuuden, se joutuu perus-
42430: toteuttaa veroäyrin hinnan vakauttaminen. teellisesti harkitsemaan jo muutaman prosen-
42431: Ne palvelukset taas (esim. katujen, teiden, tin nousua yrityksen verotuksessa. Sen si-
42432: katuvalaistuksen, palolaitoksen ja järjestys- jaan harkintaverotusoikeutta käyttävät viran-
42433: vallan ylläpitäminen), joita harkintaverotuk- omaiset voivat nostaa yritysten veromääriä
42434: sen kohteeksi joutuvat verovelvolliset saavat jopa 20--30 prosentilla ollenkaan huomioon-
42435: E 18/68
42436: 2
42437:
42438: ottamatta eduskunnan noudattaman ta.louspo- kalle, koska liikeyritykset voivat nykyivtä tur..i
42439: litiikan yleisiä periaatteita. Tällainen edus- vallisemmin mielin hakeutua sellaisiinkin
42440: kunnasta. piittaamaton •. harkintaverotuspoli- kuntiin, jotka tähän asti on tunnettu harkin-
42441: tiikka vaikuttaa erittäin inflatorisesti, hin- taverotuksen suhteen epävarmimpina.
42442: toja korottavasti ja työttömyyttä lisäävästi. . Väilittömän verotuksen osittaisuudistustoi-
42443: Harkintaverotusta sovellettaessa on myös pi- mikunnan ·v. 1963 annettuun osamietintöön
42444: dettävä epärealistisena arviota, jonka mukaan sisältyvistä tutkimustuloksista voidaan pää-
42445: yritys voisi saavuttaa 50 %:-n voiton käy.: tellä, että kunnallisen harkintaverotusjärjes.;-
42446: tettävissä olevista omista käyttövaroista. telmän lopettamista ei· voidll ·vastustaa aina~
42447: Näyttää siltä, että harkintaverotus nykyään kaan kunnallistaloudellisiin näkökohtiin ved~
42448: on saattamassa talouselämän ja hallituksen ten. Kun toisaalta tähän verotustapaan liit-
42449: ja eduskunnan verotuspolitiikan sekasortoon. tyviä kielteisiä puolia, · epäoikeudenmukai-
42450: Tuloksena onkin ollut jo lukuisia harkinta- suutta, mielivaltaa ja verotuksen epäyhte-
42451: verotuksen seurauksena toimintansa lopetta- näisyyttä ei ole pystytty kiistämään, on koko
42452: maan joutuneita yrityksiä. ·Räikeimpiin har- järjestelmästä luopuminen syytä saattaa pi·
42453: kintaverotuksen epäkohtiin kuuluu myös se, kaisesti vireille.
42454: että lääninverolautakunta voi korottaa kun- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
42455: tien esittämiä verotusmääriä. Lääninverolau- päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
42456: takunta lienee kuitenkin rakenteensa ja ko- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian~
42457: koonpanonsa puolesta sellainen instanssi, omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
42458: jolla on vähiten vastuuta menestyvän ta- symyksen:
42459: louselämän ja talouspolitiikan välttämättö-
42460: myydestä. Tietääkö Hallitus, että alkuperäi-
42461: . Vaikka harkintaverotuksen poistaminen ei sestä tarkoituksesta poiketen umpimäh-
42462: aiheuttaisikaan merkittäviä kunnallistaloudel· ikäisesti ja mielivaltaisestikin sovelle-
42463: lisia vaikeuksia, on kuntien taloudellista kan- tulla harkintaverotuksella on inflato·
42464: tokykyä syytä tarpeellisessa määrin porras- rinen, hintoja korottava ja työttö-
42465: taa, jotta ne kunnat, joiden asema suhteelli- myyttä lisäävä vaikutus, joka on Hal-
42466: sesti eniten on riippuvainen harkintavero- lituksen ja Eduskunnan talouspolitii-
42467: tuksen mahdollisuudesta, pystyisivät voitta- kan periaatteiden vastainen, ja jos tie-
42468: maan mahdollisesti syntyvät vaikeudet ilman tää,
42469: yleistä veroäyrin hinnan korottamista. Tä. aikooko Hallitus suorittaa tutkimuk-
42470: män periaatteen on hallitus hyväksynyt kun- sen harkintaverotuksen soveltamisesta
42471: tien kantokykyluokitusta koskevien lakiehdo- sekä, jos uudistus todetaan tutkimuk-
42472: tusten perusteluissa. sen perusteella tarpeelliseksi, antaa
42473: Jos kunnat voidaan taloudellisessa suh- Eduskunnalle esityksen harkintavero-
42474: teessa saattaa nykyistä tasa-arvoisempaan tuksesta kokonaan luopumisesta tai sen
42475: asemaan ja jos eri kuntien epäyhtenäistä ve- muuttamisesta siten, että se tarkemmin
42476: rorasitusta nimenomaan liikeyritysten osalta noudattaa Hallituksen ja Eduskunnan
42477: voidaan vähentää, tehdään samalla huomat- talouspoliittisia periaatteita?
42478: tava palvelus maamme kehitysapupolitii-
42479: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1967.
42480:
42481: Arne Berner. Eeles Landström. E. J. Paavola.
42482: Pekka Pesola. Eino Räsänen. Antti 0. Pennanen.
42483: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin. Tuure Salo.
42484: Pirkko Aro. Mikko Asunta. Aulis Sileäkangas.
42485: Raimo Ilaskivi. V. 0. Mäkinen. ViHe Tikkanen.
42486: Viktor Procope. Pekka Haarla. Esu Niemelä.
42487: Irma Karvikko. Paavo Niinikoski. Armas Leinonen.
42488: Esko J. Koppanen.
42489:
42490: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
42491: Kirj. ksm. N:o 172.
42492:
42493:
42494: Karpola ym.: Veroviranomaisten menettelystä verovelvol-
42495: listen neuvonnassa.
42496:
42497: E duskunn an H er r a Puh e m i e h e 11 e.
42498: Liikevaihtoverojärjestelmän uudistamisen velvollinen puhelimitse tiedustellut verovi-
42499: yhteydessä tuli verovelvollisuus koskemaan ranomaiselta ohjeita verotusta varten. Vero-
42500: kymmeniä tuhansia sellaisiakin yrittäjiä, viranomainen on sanonut, että hän ei nyt
42501: jotka ·ennen verouudistusta oliva.t verovelvol- tällä kertaa pysty asiaa valaisemaan. Vero-
42502: lisuuden ulkopuolella. Nämä yrittäjät jou- velvollinen on jonkin ajan kuluttua tiedus-
42503: tuivat siis syventymään asiaan, johon heidän tellut asiaa uudelleen, mutta vastaus on ollut
42504: ennen ei ole tarvinnut syventyä. Lisäksi samantapainen. Muutamien kuukausien jäl-
42505: liikevaihtoverolaki muuttui sisällöltään oleel- keen on verovelvolliselle tullut useiden tu-
42506: lisesti, joten •entisillekin verovelvollisille tuli hansien markkojen suuruinen jälkivero. Tun-
42507: uusia ongelmia eteen. Lisäksi on syytä to- tuu ihmeelliseltä, että sama veroviranomai-
42508: deta, että kokonaan uusiakin yrityksiä jat- nen ei pysty ohjaamaan ja neuvomaan, mutta
42509: kuvasti perustetaan ja näin ollen tulee jat- pystyy kyllä määräämään ns. mätkäysveron.
42510: kuvasti myös uusia verovelvollisia. Tällaisia tapauksia on Itä-Suomessa tullut
42511: Liilmvaihtoverolainsäädännön, niin kuin julkisuuteen useampia. Verovelvollinen on
42512: muunkin verolainsäädännön mukaan verovi- näissä tapauksissa menettelyn johdosta jou-
42513: ranomaisten tehtävänä on mm. verovelvollis- tunut jopa taloudelliseen ahdinkoon, koska
42514: ten veroteknillinen avustaminen ja ohjaami- hän ei ole ajoissa tiennyt sisällyttää veron
42515: nen. Lainsäädäntö siis tavallaan velvoittaa osuutta palveluksensa hintaan. Ei ole oikein,
42516: veroviranomaisia, ei vain toimimaan ve:rot- että samanaikaisesti kun valtio pyrkii tuke-
42517: tajana, vaan toimimaan myös verovelvollisen maan yritteliäisyyttä ja kannustamaan kan-
42518: suojelijana laittoman verotuksen estämiseksi. salaisia yrityksiä perustamaan, niin saman-
42519: Yleensä veroviranomaiset pyrkivät kuitenkin aikaisesti veroviranomaiset edellä kerrotun
42520: olemaan enemmän vcrottajia, kuin verovelli- tapaisella menettelyllään saattavat heidät
42521: sen neuvonantajia. Tämä asennoituminen vaikeuksiin.
42522: johtaa usein raskaampaan verotukseen kuin Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
42523: mitä laki edellyttää. Tosin oikeusturva on päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla
42524: verovelvolliselle taattu valitusteitse, mutta valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
42525: edellä selostettu veroviranomaisten asennoi- tavaksi seuraavan kysymyksen:
42526: tuminen johtaa tarpeettoman paljon juuri
42527: verovalituksiin, valituksia käsittelevillä eli- Onko Hallitus .tietoinen niistä puut-
42528: millä on asiaruuhkaa, valitusten käsittely teellisuuksista, joita on ilmennyt vero-
42529: viivästyy ja verovelvollinen joutuu monissa viranomaisten suorittamassa verovel-
42530: tapauksissa kärsimään korko- ym. tappioita. vollisiin kohdistuvassa veroteknilli-
42531: Liikevaihtoverolain uudistamisen jälkeen sessä avustamisessa, ja jos on,
42532: on esimerkiksi Itä-Suomessa ilmennyt puut- mitä Hallitus aikoo tehdä mainitun
42533: teellisuuksia verovelvollisten neuvonnassa. epäkohdan korjaamiseksi?
42534: Verovelvollisen kertoman mukaan on vero-
42535: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1967.
42536:
42537: Reino Karpola. Ale Holopainen. Paula Ruutu.
42538: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti. Katri-Helena Eskelinen.
42539: Esu Niemelä. Reino Kangas. Mikko Volotinen.
42540: Yrjö Sinkkonen. Atte Pakkanen. Veikko Hanhirova.
42541: Pentti Pekkarinen. Heikki Hasu. Mikko Asunta.
42542: Mauno Pohjonen. Aaro Lintilä. Leo Häppölä.
42543: E 12/68
42544: 2
42545:
42546:
42547:
42548:
42549: E duskunn an H er r a P u h e m i e h e 11 e.
42550:
42551: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- "Liikevaihtoverotiedotuksia", joka liikevaih-
42552: tin nojalla ovat kansanedustaja Reino Kar- toverotoimistojen toimesta viranom.aisa:loittei-
42553: pola ym. esittäneet valtioneuvoston asian- sesti lähetetään mm. kaikille verovelvollisille.
42554: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky- Tässä muodossa tapahtuvan tiedotustoimin-
42555: symyksen: nan perusajatuksena on, että verovelvollisilla
42556: olisi mahdollisuus välittömästi seurata lain-
42557: "Onko Hallitus tietoinen niistä puut- säädännössä tapahtuneita muutoksia, verotus-
42558: teellisuuksista, joita on ilmennyt vero- ja oikeuskäytäntöä ja niissä tapahtuneita
42559: viranomaisten suorittamassa verovel- muutoksia, ts. verovelvollisten oikeusaseman
42560: vollisiin kohdistuvassa veroteknilli- mahdollisimman laaja turvaaminen. Niinpä
42561: sessä avustamisessa, ja jos on, po. tiedotuslehdessä on julkaistu tai selos-
42562: mitä Hallitus aikoo tehdä mainitun tettu mm. kaikki korkeimman hallinto-oikeu-
42563: epäkohdan korja.amiseksi1" den mainitun ajankohdan jälkeen liikevaih-
42564: toverotust:a koskevissa asioissa antamat rat-
42565: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu kaisut, kaikki Uikevaihtoverotusta koskevat
42566: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän lait, asetukset ja muut täytäntöönpanomää-
42567: vastauksenani kunnioittaen seuraavaa: räykset ja niihin tehdyt muutokset. Tiedo-
42568: Liikevaihtoverotuksessa, jota kysymys pe- tuslehden ohella on viranoma:isaloitteisesti
42569: rustelujen mukaan koskee, on virheettömän annettu ohjausta myös kaikille verovelvolli-
42570: verotuksen eräänä edellytyksenä, niin kuin silla jaetuissa., aika-a.join uudistetuissa opas-
42571: verotuksessa yleensäkin, että verovelvolliset kirjoissa (mm. "Pääpiirteinen selostus liike-
42572: veroilmoituksia tehdessään ovat riittävän hy- vaihtoveron suorittamisesta", "Liikevaihto-
42573: vin selvillä verotukseen liittyvistä kysymyk- verolain alkeisopas", "Liikevaihtoverotus
42574: sistä. Verovelvollisten oikeusturvan kannaUa 1964" ja "Liikevaihtoverotus 1966"), joissa
42575: on tärkeää, että he voivat saada viranomai- on suppeasti selvitetty kulloinkin voimassa
42576: silta ohjeita ja neuvoja verotusta koskevissa olevan verojärjestelmän pääperiaatteet sekä
42577: asioissa. Tästä syystä onkin kaikissa liike- verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuutta, ve-
42578: vaihtoverolaeissa ollut määräyksiä sanotun- ron suorittamista, muutoksenhakua ja kaikki
42579: laisen ohjauksen antamisesta verovelvollisille. muutkin liikeva.ihtoverotusta koskevat asiat
42580: Aikaisemman käytännön mukaan verovelvol- pääpiirteissään.
42581: listen neuvontaa harjoitettiin pääasiallisesti Mitä erityisesti tulee voimassa olevaa lii-
42582: siten, että veroviranomaiset antoivat pyyn- kevaihtoverolakia koskevaan tiedotustoimin-
42583: nöstä kirjallisia ohjeita kullekin tiedusteli- taan, voidaan todeta, että tähän mennessä
42584: jalle. Varsinaista tiedotustoimintaa harjoitet- on julkaistu uutta lainsäädäntöä koskevat
42585: tiin lähinnä siten, että elinkeinoelämän jär- 24 tiedotuslehteä (numerot 7-30). Näistä
42586: jestöille lähetetyissä kie.rtokirjeissä selvitet- kolme ensimmäistä julkaistiin joulukuussa
42587: tiin verotuskysymyksiä, joilla oli yleisempää 1963 eli jo ennen uuden liikevaihtoverolain
42588: merkitystä liikevaihtoverotuksessa. voimaantuloa 1. 1. 1964 ja lähetettiin muun
42589: Kehittääkseen neuvonta- ja tiedotustoi- muassa kaikille niille liikkeenharjoittajille,
42590: mintaa liikevaihtoverohallinnossa siten, että joiden osoite oli postilaitoksen tiedossa, suur-
42591: se voitaisiin entistä paremmin kohdistaa suo- jakeluna painoksen ollessa 100 000 kappa-
42592: raan jokaiseen verovelvolliseen, liikevaihto- letta,. Joulukuussa 1963 ilmestynyt "Liike-
42593: verokonttori päätti v.uoden 1961 alkupuolella vaihtoverotus 1964" niminen opaskirja (95
42594: ryhtyä julkaisemaan erityistä tiedotuslehteä sivua) lähetettiin välittömästi liikevaihto-
42595: 3
42596:
42597: verotoimistoista mm. kaikille liikkeenharjoit- tun laatuisen ohjauksen järjestäminen taas
42598: tajille sitten kun he olivat ilmoittautuneet on annettu liikevaihtoverotoimistoissa erityis-
42599: liikevaih toverotoimistoille. ten virkamiesten asiaksi.
42600: Paitsi edellä mainittujen oppaiden ja tie- Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
42601: dotuslehden välityksellä on verotusneuvon- että liikevaihtoverolaitoksen tahoJta on uuden
42602: taa pyritty antamaan myös tarkastusten yh- liikevaihtoverolain säätämisen aikoihin ja sen
42603: teydessä ja muulla välittömällä tavalla. jälk.een pyritty yleinen sekä verovelvollisiin
42604: Niinpä maaliskuussa 1964 ilmestyneessä tie- henkilökohtaisesti suuntautunut tiedotus- ja
42605: dotuslehdessä ilmoitettiin, että mikäli vero- neuvontatoiminta hoitamaan kaikin käytet-
42606: velvollinen haluaa henkilökohtaista yleisoh- tävissä olevin keinoin parhaalla mahdollisella
42607: jausta liikevaihtoveroasioissa, hän voi pyytää tavalla ja että siinä yleisesti ottaen lienee
42608: liikevaihtoverotoimistoa lähettämään neuvon- elinkeinoelämää tyydyttävällä tavalla onnis-
42609: takäynnille tarkastajan. Mainittakoon, että tuttu. Tietenkään ei voida väittää, etteikö
42610: muun muassa Kuopion liikevaihtoverotoimis- uuden lain voimassaoLon alkuaikoina olisi
42611: ton toimesta, jonka piiriin huomattava osa käytännössä voinut sattua niin, että verovel-
42612: Itä-Suomen alueesta kuuluu, suoritettiin vollinen ei ole jossakin tapauksessa saanut
42613: vuonna 1964 1 502 pyydettyä 'ja 109 toimis- häntä tyydyttänyttä vastausta tiedusteluunsa,
42614: ton aloitteesta tapahtunutta ohjaustarkas- varsinkin jos se on tehty puhelimitse. Tämä
42615: tusta. Siten yli 25 prosenttia piirin verovel- on kuitenkin täysin ymmärrettävää, kun tie-
42616: vollisista sai välitöntä ohjausta heti lain voi- detään, että työpaine on oHut liikevaihto-
42617: massaolon alkuaikoina. Koko maassa annet- verotoimistoissa tuona aikana valtava. Oh-
42618: tiin kirjallista ohjausta vuonna 1964 5 213 jausta antavat virkamiehetkään eivät ole
42619: tapauksessa ja kirjallisia ennakkotietoja yh- voineet vielä tuolloin olla läheskään kaikista
42620: teensä 3 666. Todettakoon tässä yhteydessä, verotusta koskevista kysymyksistä varmoja.
42621: että verovelvollisella on liikevaihto,verolain Kun laintulkintaa koskevat kysymykset kä-
42622: 67 § :n nojalla mahdollisuus saada liikevaih- sitellään liikevaihtoverotoimistoissa kollegiaa-
42623: toverotoimistolta hakemuksesta laintulkintaa lise.sti joko verotusasioina tai ennakkotieto-
42624: koskevasta aineellisesta oikeuskysymyksestä asioina, on ratkaisu saattanut muodostua
42625: sitova ennakkotieto. Tämän johdosta ei oh- toisenlaiseksi kuin mitä virkamies on omana,
42626: jausta voida antaa siinä muodossa, että se verottajaa sitoma.ttomana käsityksenään lau-
42627: merkitsisi sitovaa kannanottoa tiettyyn yk- sunut. Mikäli ratkaisu ei ole ollut verovel-
42628: sittäiseen aineellisoikeudelliseen tulkintakysy- vollista tyydyttävä, on hänellä kuitenkin ol-
42629: mykseen, vaan muista kysymy.ksistä, kuten lut mahdollisuus saattaa veroasiansa valitus-
42630: esim. verotusmenettelystä. Viimeksi maini- asteiden tutkittavaksi.
42631: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1968.
42632:
42633: Ministeri Ele Alenius.
42634: 4
42635:
42636:
42637:
42638:
42639: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
42640:
42641: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- i början av år 1961 ge ut ett särskilt infor-
42642: ningen har riksdagsman Reino Karpola m. fl. mationsblad med titeln ''Omsmeddelanden".
42643: riktat följande spörsmål till vederbörande Det sändes genom omsättningsskattebyråe,r-
42644: medlem av statsrådet: nas försorg på tjänstens vägna,r bl. a. till
42645: samttliga skattskyldiga. Grundtanken för
42646: "Är Regeringen medveten om bri- denna form 'RV informa.tion är att de skatt-
42647: sterna i det skattetekniska bistånd skyldiga skall ha möjHghet att omedelbart
42648: som skattemyndigheterna ger de skatt- följa med ändringarna i lagstiftningen samt
42649: skyldiga, och om så är fallet, med beskattnings- och rättspra.xis och änd-
42650: vad ämnar Regeringen göra för ringarna i dem, m.a.o. att så långt som möj-
42651: att avhjälpa nyssnä.mnda olägenhet?" ligt säkerställa de skattskyldigas rättsliga
42652: ställning. Därför har bl. a. alla högsta för-
42653: Enär det i spörsmålet avsedda ärendet hör valtningsdomstolens avgöranden i omsätt-
42654: till mitt verksamhetsområde inom finansmi- ningsskatte.mål, som avkunnats efter nämnda
42655: nisteriet får jag som svar vördsa.mt a.nföra tidpunkt, alla lagar, förordninga.r och övriga
42656: följande: verkställighetsbestämmelser i omsättnings-
42657: Vid omsättningsbeskattningen, viliken spörs- ska.tteärenden samt ändringarna i dem pub-
42658: må:let enligt motiveringen avser, är en av licerats eller refererats i nämnda informa-
42659: förutsättninga.rna, liksom vid beskattning tionsblad. Utom i informationsbladet har
42660: överhuvudtaget, för att beskattningen skall vägledning på tjänstens vägnar givits också
42661: försiggå felfritt att de skattskyldiga, när de i handböcker som delats ut till a'lla skatt-
42662: uppgör sin skattedeklaration, tillräckligt väl skyldiga och som allt emellanåt omarbetats
42663: känner till de frågor som hör samma.n med (bl. a. ''Redogörelse över erläggande av om-
42664: beskattningen. Med hänsyn till de skattskyl- sättningsskatt i huvuddrag", "Elementär
42665: digas rä:ttsskydd är det av vikt att de av handledning i omsättningsskattefrågor",
42666: myndigheterna kan få råd och anvisningar "Omsättningsbeskattningen 1964" och "Om-
42667: i ärenden som gäJler beskattningen. Därför sättningsbeskattningen 1966"). I derm har i
42668: har alla lagar som gäller omsättningsskatt korthet redogjorts för huvudprinciperna i
42669: innehållit föreskrifter om dylik vägledning det skattesystem som tillämpades vid respek-
42670: för de shttskyLdigas räkning. Tidigare tive tidpunkt samt för skattskyldigheten,
42671: sköttes rådgivningen främst så att skatte- deklarationsp'likten, skattebetalningen, änd-
42672: myndigheterna på begäran gav var och en ringssökande och huvuddragen i alla övriga
42673: som förfrågade sig hos dem skriftliga anvis- angelägenheter som gäller omsättnings be-
42674: ningar. Egentlig informationsverksamhet be- skattningen.
42675: drevs främst på det sättet att beskattnings- Särskilt när det gäller informationen om
42676: frågor, som ägde mera allmän betydelse i den gällande omsättningsskattelagen kan det
42677: samband med omsättningsbeskattningen, ut- konstateras, att 24 informationsblad (num-
42678: reddes i cirkulär, som sändes till. näringsli- ren 7-30) hittHls har publicerats om den
42679: vets organisationer. nya lagstiftningen. De tre första av dem
42680: I syfte att förbättra rådgivnings- och in- utkom i december 1963, dvs. redan förrän
42681: formationsverksa.mheten inom omsättnings- den nya omsättningsskatteil.agen trädde i
42682: skJatteförv-altningen, så ,att den bättre än kraft 1. 1. 1964. De sändes genom en stor-
42683: förut skulle kunna riktas till varje särskild utdelning bl. a. till alla de affärsidkare
42684: skattskyldig, beslöt omsättningsskattekontoret vilkas adresser postverket kände till. Upp-
42685: 5
42686:
42687: lagan var 100 000 exemplar. Väglednings- ledning ges i andra frågor, t. ex. om be-
42688: broschyren "Omsättningsbeskattningen 1964" ska.ttningsförfarandet. Detta s'lags vägled-
42689: (95 sidor), som utkom i december 1963, ning åter har vid omsättningsska.ttebyråerna
42690: sändes omedelbart från omsättningsskatte- anförtrotts särskilda tjänstemän.
42691: byr.åerna bl. a. ti<ll alla affärsidkare, s.å snart Med anledning av det som anförts här
42692: de hade anmält sig hos omsättningsskatte- ovan kan konstateras, att man från omsätt-
42693: byråerna. ningsskatteväsendets sida vjd tiden för den
42694: Utom i de ovannämnda broschyrerna och nya omsättningsskattelagens stiftande och
42695: i informationsbladet har skatterådgivning i därefter har försökt sköta både den all-
42696: mån av möjlighet givit,s också i samba.nd med männa och den till de skattskyldiga person-
42697: inspektioner och på 1andra direkta vägar. Så- ligen riktade informations- och rådgivnings-
42698: lunda meddelades i det informationsblad verksamheten så väl som möjligt med alla
42699: som utkom i mars 1964, a:tt ifall en skatt- de medel som står tiH buds och .att detta
42700: skyldig önskar personlig allmän vägledning i stort sett torde ha lyckats p.å ett sätt som
42701: i omsättningsskattefrågor, kan han begära tiJlfredsställer näringslivet. Det kan natur-
42702: att omsättningsskattebyrån sänder en in- ligtvis inte påstås, att det under början av
42703: spektör p.å rådgivningsbesök. Det förtjänar den nya lagens giltighetstid inte i praktiken
42704: nämnas, att bl. a. genom försorg av omsätt- skulle ha kunnat inträffa, att en skattskyl-
42705: ningsskattebyrån i Kuopio, till vars distrikt dig i något fall inte skulle ha fått ett till-
42706: en betydande del aY östra Finland hör, fredsställanele svar på sin förfrågan, särskilt
42707: gjordes år 1964 på begäran 1502 och ifall elenna har gjorts per telefon. Detta
42708: på initiativ a.v byrån 109 vägledningsinspek- är elock fullt förståeligt, när man vet att
42709: tioner. Detta betyder, att mer än 25 procent arbetsbörelan vid omsättningsskattebyråerna
42710: av de skattskyldiga i distriktet fick direkt viel elen tielen var oerhörel. Inte ens ele
42711: vägledning genast i början av lagens giltig- tjänstemän, som skötte råelgivning·en kunele
42712: hetstid. I hela landet gavs år 1964 skriftlig ännu elå närmelsevis behärska aHa. frågor
42713: handledning i 5 213 fall och sammanla.gt som gäller heskattningen. Frågor som gä'l-
42714: 3 666 skriftliga förhandsbeske:d sändes ut. ler lagtollming behanellas viel omsättnings-
42715: I detta sammanhang kan konstateras, att skattebyråerna kollegialt, antingen SQm be-
42716: skattskyldig med stöd av 67 § omsättnings- skattningsfrågor eller som ärenelen angåenele
42717: skattelagen har rätt att på ansökan hos om- förhandsbeskeel. A vgöranelet kan därför ha
42718: sättningsskattebyrå erh.ålla bindande för- blivit ett anna,t än elet som elen tillfrågaele
42719: handsbesked i ,s.åd,an fråga om materiell rätt tjänstemannen har framfört såsom sin egen
42720: som avser lagtollming. Med anledning här- uppfa,ttning. Denna bineler nämligen inte
42721: av kan vägledning inte ges i sådan form beskattaren. Ifall avgöranelet inte har till-
42722: att den skulle innebä.ra ctt bindande stånd- freelsstäJlt den skattskylelige har han emel-
42723: punktstagande till någon viss tolkningsfråga ,lertiel haft möjlighet att hänskjuta sitt skat-
42724: som avser materiell rätt. Däremot lmn väg- teärende till besvärsinstanserna för prövning.
42725: Helsingfors den 16 januari 1968.
42726:
42727: l\Iinister Ele Alenius.
42728:
42729:
42730:
42731:
42732: E 12/68
42733: Kirj. ksm. N:o 173.
42734:
42735:
42736:
42737:
42738: Melin: Korkeakoulujen assistenttikunnoo palkkausehtojen
42739: järjestämisestä.
42740:
42741:
42742: E d u s kun n a n H e r r a Puh-e m i e h e ll e.
42743:
42744: lVIaassarrime nyikyisin harjoitettavasta tkor- hen alku, joka melkeinpä kolkonaan on voinut
42745: •k!eakoulupolitiikasta voidaan todeta, että sii- omistautua tieteelliseen tutkimustoimintaan
42746: h.en sisäJtyy monien positiivisten piirteiden päästäkseen valitsemailaan m·a:lla eteenpäin.
42747: ohella eräitä heifukouksia, joista eräänä pa- Nykyisin asianlaita on tyystin toinen. .Assis-
42748: himpana on pidettävä ilmeistä suunnittele- tentista on twllut, päinvastoin kuin on ollut
42749: mattomuutta, jota yllättävää kylläkin esiin- tarkoitus ja ainakaan siinä määrin kuin on
42750: tyy varsin perustavissa kysymyksissä. Kun tapahtunut, opettajatointa suorittava virka-
42751: korikea)koulupolitiikkaa ta:rkastellaan ikdkonai- mies, jonka tehtävät ja vastuu ovat muuttu-
42752: suutena, voidaan todeta, että vuoden 196·6 neet täysin toisiksi kuin alunperin on ollut
42753: aikana säädettiin erittäin perustavaa ~aatua asianlaita. Voidaankin rtodeta, että ellei assis-
42754: oleva yliopistojen ja ikoi1keaikoulujen kehittä- tenttikuntaa nykyisin olisi, sen lukumäärä
42755: mislainsäädäntö, jonka puitteissa maamme yksin valtion yliopistoissa ja korkeaimuluissa
42756: koi'keinta tietoollistä tutkimus- ja opetus- on noin 1 000, fuorlkeakoulujen toiminta vai-
42757: toimintaa aiotaan kehittää 1980 luvulle saak- keutuisi erittäin suuresti, ehkäpä kävisi 'ko-
42758: ka. ·Sanotussa lainsäädännössä on hahmoteltu konaan mahdottomaksikin. Siitä huoilimatta,
42759: puitteet korkeakoulujen kehittämiselle ja voi- että näin on tapa;htunut, assistenttien palk-
42760: daan sanoa, että ylimmän opetuksen ja tut- kaus- ja muut työehdot, mikäli on kysymys
42761: kimuksen voimalkas kehittäminen on elinehto ns. eduista, ovat jääneet kauaksi jälikeen
42762: maamme tulevaisuuden kannalta. Niin posi- assistentin muuttuneesta asemasta ja tehtä-
42763: tiivinen kuin sanottu lainsäädäntö itsessään vistä. Assistentit saavat nykyisellään palk!ikaa,
42764: onkin, on sitä säädettäessä ilmeisesti unoh- joka useahla paJkkalu<Ykalla alittaa ns. wka-
42765: dettu kuitenkin eräitä perustekijöitä, joihin teemisen minimipalkan ja ikun tosiasiallinen
42766: jo moneJlla taholla kor'keakouluohjelmaa va[- työvelvollisuus on me~keinpä rajaton, epä-
42767: misteltaessa kiinnitettiin huomiota, mutta kohta jo senkin vuoksi on suuri. On näet
42768: jotka jätettiin vaille riittävää huomiota ja, todettava, että Y'leisesti hyväJks~tään akatee-
42769: niin kuin jo osittain nyt voidaan ,todeta, miseksi alkupalkaksi A 25 pl: n mukainen
42770: arveluttavin seurauksin. Tar!koitan lähinnä pa~kka, mutta assist·enttien peruspalkkaus
42771: sitä, että korkeakouluohjelmaa ei mitoit.ettu määräytyy A 22 ja A 24 pl: n mukaan ja
42772: riittävästi eri puoliltaan niin, että olisi otettu tuntiassistenteilla palkkaus ei yllä edes toi-
42773: huomioon, paitsi opiskelijamääri-en nostami- mistoapwlaisen tasolle.
42774: nen, myös se, että ik:otkeakouluissa on pätevää Valtiovallan taholta on vuosikausia luvattu
42775: opettajakuntaa, riittävät välineet opetuksen korjata tilannetta, mutta toistaiseksi ei ole mi-
42776: ja tutkimuksen suorittamista varten ja mikä tään tapahtunut. Tätä taustaa vasten ei ole-
42777: on •erittäin täi1keätä, että opettajakunnan kaan täysin myötätuntoa vailla se toiminta,
42778: palkkaus- ja muut työehdot ovat sellaisessa jota assistentit itse ovat ryhtyneet harjoitta-
42779: suhteessa muihin yhteiskuntasektoreihin, että maan asemansa parantamiseksi. Tällöin ollaan
42780: ne osaltaan turvaavat parhaat opettajavoimat kuitenkin helposti liukumassa tielle, joka
42781: 'ko:rtkeaikoululai toksen pal velU!ksessa. saattaa johtaa eräänlaiseen anarkiaan .elilei
42782: Korkeakoulujen opettajakunnasta muodos- tilannetta voida ohjata niiden normien mu-
42783: tavat nyikyisin merkittävän osan ns. assisten- kaan, jotka palkkausasioissa yhteiskunnassa
42784: tit. Alkujaan assistentti on ollut professorin vallitsevat. Jotta tämä tilanne vä:ltettäisiin
42785: apulainen, tutkijauralle suunnistava ,tiedemie- on todella tarpeen, että assistenttien hyväksi
42786: E 7/68
42787: 2
42788:
42789: voidaan jotakin ,tehdä. Virlkamiehiä edustavat 21. 4. 1967 jättämääni kirjalliseen !kysymyk-
42790: keskusjärjestöt ovat huolestuneita tilanteesta seen n:o 64 yliopistojen ja ko:rlkeatkoulujen
42791: osittain itse epälkohdan vuoksi, osittain sen nuoremman opettaja- ja tutkijakunnan pal!k-
42792: vastustuksen ja menettely;tapojen vuoksi, kauksesta selkä valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n
42793: jonka valtiovalta asiassa on kuluneena syk- 1 momentin nojalla seuraavan kysymyksen
42794: synä omaksunut. On todella aihetta va)kavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
42795: kysyä, onko valtiovahlalle yhdentekevää se, tavalksi:
42796: miten tähän osaan kovkeaJkoulujemme opetta-
42797: jista suhtaudutaan aikana, johloin entistä Mihin toimenpiteisiin Halil.itus aikoo
42798: enemmän puhutaan nimenomaan nuoren laih- ryhtyä lkovkeakoulujen assistenttikun-
42799: ja:klkaan tiedemiespolven siirtymisestä ulko- nan palkkausehtojen järjestämiseksi
42800: maille parempien työskentelymahdollisuuk- siten, että heiLle turvataan vähintään
42801: sien ja ~lämisen ehtojen pariin. Tämä kysy- se minimitason palkkaus, jOika yleisesti
42802: mys on todellwkin pakko tehdä, kun joutuu tunnustetaan akateemisen loppututkin-
42803: toteamaan, ettei valtiovallan taholta kysy- non suorittaneiden vähimmäispalk-
42804: mystä haluta asiallisesti käsitelllä, puhumatta- ikaukseksi yhteiskuntaelämän mui11a
42805: kaan sitten itse tul01ksista. sektoreilla, ja siten osaltaan pysyte-
42806: Kun epäkohta maamme yliopistoissa ja tään yhteiskunnan i!vehittämiseksi vält-
42807: korkeakouluissa työskentelevien assistenttien tämätön tieteeillinen jälkikasvu korkea-
42808: ja heihin verrattavien palkkauksessa on sel- koululaitoiksen palveluksessa ja samahla
42809: lainen, ettei sanottu asiantila saata enää jat- ainakin vähennetään nuoremman tut-
42810: kua ja kun koko yhteiskunnan kannalta on i]djapohren muuttovirtaa ulkomaille,
42811: tärkeätä, että kysymys voidaan puolin ja mistä viime aikoina julkisuudessakin
42812: toisin hoitaa sellaisin menettclytavoin, jotJka on esitetty maamme kannalta huoles-
42813: ovat ominaisia demokraattiselle yhteiskun- tuttavia tietoja?
42814: nalle, esitän ooeillisen perust'eella ja viitaten
42815: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1967.
42816:
42817: Ingvar S. Melin.
42818: 3
42819:
42820:
42821:
42822:
42823: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
42824:
42825: Joulukuun 28 päivänä 1967 päivätyssä ja riössä, ministeriön tarkoituksena on yhteis-
42826: samana päivänä minulle saapuneessa kirjeessä toiminnassa opetusministeriön sekä kauppa-
42827: <ilette Te, Herra Puhemies, vailtiopäiväjär- ja teollisuusministeriön kanssa !hankkia pe-
42828: jestyiksen 37 §: n 1 momentissa mainitussa rusteellinen selvitys yliopistojen ja korkea-
42829: tarkoituksessa Hi:hettänyt jäljennölksen edus- koulujen asemasta ja tehtäJvistä. Tutkimus-
42830: taja Melinin Teille antamasta kirjeestä, jossa työtä suoritettaessa on samalla kuultu edeil.lä
42831: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- tarkoitettujen virkamiesten keskusjärjestöjen
42832: tavaksi on tehty seuraava kysymys: sekä Korkeakoulujen Assistenttiliitto r.y:n
42833: edustajia.
42834: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Valtiovarainministeriön toimesta saatetaan
42835: ryhtyä korkeakoulujen assistenttikun- tutkimustuloikset sekä Ko:vkeakoulujen Assis-
42836: nan palkkausehtojen järjestämiseksi tenttiliitto r.y:n ministeriölle jättämät kirjal-
42837: siten, että heilJe turvataan vähintään liset ehdotukset asiassa neuvotteluosapuolten
42838: se minimitason palkkaus, jo!ka yleisesti käytettäviksi virkamiespalkkausten tarkista-
42839: tunnustetaan akateemisen loppututkin- misesta vuonna 1968 neuvoteltaessa.
42840: non suorittaneiden vahimmäispalk- Koska virkamiespaJ.ikikojen tarkistus toimi-
42841: kautkseksi yhteiskuntaelämän muilla tetaan vuosittain valtion virkamiespalikkaus-
42842: såtoreilla, ja siten osaltaan pysyte- ten tarldstamisesta annetussa laissa (427/64)
42843: tään yhteiSkunnan kehittämiseksi vält- säädetyssä järjestytksessä valtioneuvoston ja
42844: tämätön tietooHinen jälkikasvu korkea- virkamiehiä edustavien asianomaisten !keskus-
42845: koululaitoksen palveluksessa ja samalila järjestöjen välillä tehtävän sopimuksen pe-
42846: ainakin vähennetään nuoremman tut- rusteella, hallituksella on vasta silloin mah-
42847: kijapolven muuttovirtaa ulkomaille, dollisuus antaa oma ehdotuksensa mahdolli-
42848: mistä viime aikoina julkisuudessakin sesti havaittavien epäkohtien korjaamiseksi
42849: on esitetty maamme kannalta huoles- neuvotteluosapuolten harkittavaksi. Myös ti-
42850: tuttavia tietoj-a?" lapäisten assistenttien ja niin sanottujen
42851: tuntiassistenttien, joita viimeksi mainittuja
42852: Kun kysymys ikuuluu ;toimialaani valtio- yliopistot ja ikorkeaikoulut pa'lk!kaavat mää-
42853: varainministeriössä, esitän vastauiksena kysy- rättyä opetustehtävää varten lukukaudeiksi
42854: mybeen ikunnioittavasti seuraavaa: tai lyhyemmäksi määräajaksi ja joiden palk-
42855: Vuoden 1967 vi:rbmiespalkkausten tarkis- kio määrätään nytkyisin kertatuntipalkkiona,
42856: tulksen yhteydessä ovat vai tiovarainministeriö palkkauskysymys tulee ratkaistavaksi vuoden
42857: ja virkamiehiä edustavat valtion virkamies- 1968 palkkaneuvottelujen yhteydessä. Halli-
42858: pa:H&:austen talikistamisesta annetun asetuk- tuksen kannan määrittelly a.ssistenttien pa:llk-
42859: sen (536/6'5) 2 § :ssä mainitut neljä keskus- kauskysymykseen kokonaisuudessa.an suorite-
42860: järjestöä 30. 6. 1967 allekirjohetun sopimus- taan tutkimustulosten perusteella. Lopullinen
42861: pöytäkirjan 8 § : n mu!kaan sopineet siitä, rat!kaisu tulee riippumaan siitä, mitä halli-
42862: että yliopistojen ja ko:rtkeakoulujen assistent- tuksen ja: neljän keskusjärjestön kanssa
42863: tien ·paJ.ikkauksessa mahdoHisesti olevien ·epä- palkkausjärjestelyistä vuonna 1968 sovitaan.
42864: kohtien seJlvittämiseksi ja korjaamiseksi suo- Niin kuin vastauksessa 22 päiv·änä touko-
42865: ritetaan tutkimus vuonna 1968 toimitettavaan kuuta 1967 tähän asiaan läheisesti littyvään
42866: vi:rtkamiespaJiklkausten :tarkistulkseen mennessä. kysymykseen on todettu, hallitus on hyvin
42867: Tällä tutkimustyöllä, joka kuluneen :Sy~ksyn tietoinen sHtä, että tieteellisestä jälkikasvusta
42868: aikana on jo aloitettu valtiovarainministe- huolehtiminen ja korkeatasoisen perusopetuk-
42869: 4
42870:
42871: sen turvaaminen yliopistoissamme ja korkea- kohtaisesti määritellä assist·enttilkunnan palk-
42872: kouluissamme on korkeakouluohjelman tote- kau!ksessa mahdollisesti havaittavat epäkoh-
42873: uttamisen kannalta välttämätöntä. Tutkimus- dat ja ryhtyä epäkohtien poistamiseksi tar-
42874: tulosten perusteella on mahdollista Yksityis- peelilisiin toimenpiteisiin.
42875: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1968.
42876:
42877: Ministeri Ele Alenius.
42878: 5
42879:
42880:
42881:
42882:
42883: T i ll R 'i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
42884:
42885: Med Eder ,skrivehse av den 28 december ministeriet för avsiikt att i samråd med un-
42886: 1967, vilken kommit mig till handa samma dervisningsministeriet och handels- och in-
42887: dag, har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § dustriministeriet grundligt utreda unversite-
42888: 1 mom. riksdagsordningen anger, till veder- tens och högskolornas ställning och uppgi:Eter.
42889: börande medlem av statsrådet för avgivande I samband med undersakningsarbetet har
42890: av svar översänt avskrift av följande av representanter för de ovannämnda tjänste-
42891: riksdagsman Melin undertecknade spörsmål: männens centralorganisationer samt Hög-
42892: skolornas Assistentförbund r.y. ookså hörts.
42893: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen Genom finansministeriets försorg !kommer
42894: vidtaga för ordnande av assistent- resultaten av undersökningarna samt de av
42895: kårens vid högskolorna avlönings- Högsko[ornas Assistentförbund r.y. tili mi-
42896: villkor så, att för den sälkras minst nisteriet inlämnade skriftliga förslagen i
42897: sådan minimiavlöning, som inom sam- ärendet att ställas tiltl underhandlarparternas
42898: hällslivets ,andra sektorer e:r'kännes så- förfogande vid förhandlingarna rörande
42899: som minimiavlöning åt personer, vilka justeringen av tjänst€ma.nnaavlöningarna år
42900: avlagt wkademisk: slutexamen, så att 1968.
42901: den för samhäHets utveckling nöd- Då justeringen av :tjänstemannaavlöningar-
42902: vändiga: vetenskap:liga återväxten lkan na företages årligen genom överenskommelse
42903: kvarhållas i högsk:oleväsendets tjänst mellan statsrådet och de organisationer som
42904: och den yngre forskargenera:tionens represent'erar vederbörande tjänstemän i den
42905: flyttningsström till utlandet, om viiken ordning som i 1agen om justering av stats-
42906: på senare tider också i offentligheten tjänstemännens avlöning (427/64) ,stadgas,
42907: framförts , från vårt [ands synpunikt har regeringen först då möjlighet att tili
42908: oroväckande uppgifter, åtminstone förhandHngspa:rternas prövning överlämna
42909: delvis stävjas?" sitt förslag för avhjälpande av eventueNa
42910: misshälligheter. 00kså avlöningsfrågan rö-
42911: Då spÖrSilUålet hör tiH mitt vm•ksamhets- rande tillfälliga assistenter och så!ka:llade tim-
42912: område i finansministeriet, får jag såsom assistenter, vHka sistnämnda anstäHas av
42913: svar vördsamt anföra följande: universiteten och högskolorna för en 'bestämd
42914: I sambrund med 1967 års justering av undervisningsuppgift för en termin eller
42915: tjänstemannaavlöningarna har finansminis- kortare tid och villka;s avlöning för närva-
42916: teriet och såsom föl'eträdare för tjä.nstemän- rande hestä:mmes i form av ·engångstimarvode,
42917: nen de fyra centralorganisationer, vilka kommer att avgöras i 'Samband med 1008
42918: niimnes i 2 § förordningen om jU'stering av års ilöneförhandlingar. Regeringens stånd-
42919: statstjänstemännens avlöning ('536/6'5), i 8 § punlkt i fråga om assistenternas avlönings-
42920: av det den 30 juni 1967 undert,ecknade av- fråga i sin helhet kommer artt fattas ·på
42921: talsprotokoUet övel'e:nslkommit om a:tt för ut- basen av undersökningsresultaten. Det slut-
42922: redning och avhjälpande av eventuella miss- liga avgörandet hlir beroende av vad mellan
42923: förhållanden rörande assistenternas vid uni- regeringen och de fyra centralorganisatio-
42924: versitet och andra högskolor avlöning verk- nerna överenskommes om löneregleringarna
42925: stäl[es en undersökning före 1968 års juste- år 196.S.
42926: ring av tjänstemannaavlöningarna. Genom Såsom i svaret av den 22 mad 1967 på 'ett
42927: detta undersökningsarbete, som senaste höst med denna sa1k nära sammanhängande spörs-
42928: redan har in1etts i finansministeri,et, har må:l har konstaterats, är regeringen väl med-
42929: 6
42930:
42931: veten om, att det för genomförandet av hög- att detaljerat bestämma de missförhåUanden
42932: Skoleprogrammet är nödvändigt att draga som eventuellt kan iakttagas i fråga om av-
42933: försorg om den vetenskapligru återväxten ooh löningen av assistentkåren ooh att vidtaga.
42934: att trygga grundundervisning på hög nivå nödiga åtgärder för avhjälpande av missför-
42935: vid universitet och •andra högslkolor. På hasen hållandena.
42936: av undersökningsresultaten är det möjiigt
42937: Helsingfors den 12 januari 1968.
42938:
42939: Minister Ele Alenius.
42940: Jtirj, ksm. N:o 174.
42941:
42942:
42943:
42944:
42945: Antila. ym..: Maaseudun kansakoulujen lakkauttamisesta.
42946:
42947:
42948:
42949: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
42950:
42951: Maassamme on 1960-luvulla lakkautettu Koulujen lakkautuminen merkitsee myös
42952: lähes 900 kansakoulua. Vuonna 1967 on lak- huomattavien taloudellisten arvojen käyttä-
42953: kautettu 293 ja vuonna 1966 222 koulua. mättömiksi jäämistä. Tähän mennessä tyh-
42954: Kouluhallituksen taholla on arvioitu, että jentyneistä n. 900 koulutalosta on ennen
42955: viisivuotiskautena 1966-71 tulee lakkautet- vuotta 1920 rakennettuja ollut vain 21 %,
42956: tavaksi yhteensä noin tuhat koulua. Kahden 1920- ja 1930-luvuilla rakennettuja tai perus-
42957: viimeksi kuluneen vuoden kehityksen valossa korjattuja rakennuksia on ollut 56.6 % ja
42958: tämä arvio näyttää pikemminkin liian pie- 1940- ja 1950-luvuilla rakennettuja tai perus-
42959: neltä kuin suurelta. Maamme kansakouluista korjattuja 23 %. Ainakin huomattava osa
42960: oli lukuvuonna 1966-67 1-opettajaisia 347, näistä koulurakennuksista voisi yhä palvella
42961: 2-opettajaisia 2 984, 3-opettajaisia 1 096 ja ympäristönsä väestön sivistystarpeita, jos
42962: 4-opettajaisia tai sitä suurempia 1 074. Pää- niitä oppilaslukuja, jotka kansakouluasetuk-
42963: osa maaseudun kouluista on näinollen 2- sen 179 pykälässä ovat opettajien :palkkauk-
42964: opettajaisia. Siitäkin huolimatta, että pääosa seen tulevan valtionavun ehtoina, olisi pie-
42965: lakkautetuista kouluista on ollut juuri 2-opet- nennetty. Nykyisin oppilasluvut ovat yksi-
42966: tajaisia, näiden koulujen suhteellinen osuus opettajaisessa koulussa 13, kaksiopettajaisessa
42967: on säilynyt entisenä sen vuoksi, että samaan koulussa 25 ja kolmiopettajaisessa koulussa
42968: aikaan 3-opettajaisia kouluja muuttuu 2- 55. Näiden minimilukujen alentaminen kak-
42969: opettajaisiksi. Kun nämä koulut sijaitsevat siopettajaisessa koulussa 20: een ja kolmiopet-
42970: lähes poikkeuksetta harvaanasutulla maaseu- tajaisessa koulussa 45: een olisi terveellä ta-
42971: dulla, koituu koulujen lakkauttaminen yksin- valla hidastanut ja yhä edelleen hidastaisi
42972: omaan maaseudun vahingoksi. koulujen lakkauttamista, mikä koituisi yleis-
42973: Puuttumatta tässä lähemmin niihin syihin, ten kulttuuripalvelusten tarjontaan nähden
42974: jotka aiheuttavat väestön siirtymistä ja sen muutoinkin asutustaajama-asukkaita heikom-
42975: mukana myös koulujen lakkauttamista, on massa asemassa olevan maaseudun väestön
42976: todettava, että koulujen lakkauttaminen mer- hyödyksi. Samalla tällainen muutos helpot-
42977: kitsee maaseudun kyläyhteisölle suurta kult- taisi kansakoululaitoksen opettajiston pahoin
42978: tuuritappiota. Kyläyhteisö menettää ainoan vaikentuneen ja lähivuosina edelleen vaiken-
42979: julkisen kokoontumistilansa ja samalla myös tuvan työllisyystilanteen hoitamista.
42980: opettajat, jotka useimmiten ovat tärkeimmät Mikäli katsotaan, että kaksiopettajainen ja
42981: kyläyhteisön henkisten harrastusten ohjaajat lruusiluokkainen kansakoulu ei pysty saa-
42982: ja ylläpitäjät. Sen edun, minkä kouluikäiset vuttamaan toivottuja opetustuloksia, tulisi
42983: lapset saavat opetuksen mahdollisen tehostu- tarkoin tutkia ne mahdollisuudet, mitä on
42984: misen muodossa suuremmissa keskuskouluissa, olemassa maaseudun koulujen säilyttämiseen
42985: he menettävät kuljetuksiin liittyvien kasva- kaksiopettajaisina ja neliluokkaisina, jolloin
42986: tuksellisten ym. haittojen muodossa. Opetuk- oppikouluun siirtymisen typistämien 5. ja
42987: sen tulostenkaan eroa ei liene tutkittu, sillä 6. luokkien oppilaat voisivat varttuneempina
42988: pienen kyläkoulun kodikas henki, sen eri- kulkea kunnan keskustan tai jonkin suurem-
42989: ikäisten ja -tasoisten oppilaiden yhteistyö ja man lähikylän kouluun. Maataiskuntien Lii-
42990: pienet opetusryhmät tuovat mukanaan monia ton tekemät esitykset oppilaslukuminimien
42991: kasvatuksellisia etuja, jotka puuttuvat suu- alentamisesta sekä maaseudun koulujen säi-
42992: rista kouluista. lyttämisestä tarpeen vaatiessa 4-luokkaisina
42993: E 19/68
42994: 2
42995:
42996: eivät näytä saaneen osakseen niille kuuluvaa tullessaan maaseutukylien lasten kou-
42997: vakavaa huomiota. lunkäyntiin sekä nuorison ja aikuisen
42998: Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen väestön kulttuuriharrastusten vaalimi-
42999: 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val- seen samoinkuin opettajien työllisyys-
43000: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- tilanteeseen, ja jos on,
43001: vaksi seuraavan kysymyksen: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43002: ryhtyä kansakoululainsäädännön muut-
43003: Onko Hallitus tietoinen niistä mo- tamiseksi niin, että koulujen lakkaut-
43004: nista haitoista, mitä maaseudun kan- tamista voidaan hidastaa ja tähän
43005: sakoulujen runsas lakkauttaminen tuo liittyviä haittoja vähentää!
43006: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1967.
43007:
43008: Toivo Antila. Pekka Vilmi. Sylvi Saimo.
43009: Leo Häppölä. Hannes Paaso. Eino Lottanen.
43010: Artturi Jämsen. Esu Niemelä. Reino Karpola.
43011: Juho Tenhiälä. Yrjö Sinkkonen. Aulis SileäkanJas.
43012: Matti Mattila. Mauno Pohjonen. Mikko Volotinen.
43013: Eino Uusitalo. Eino Räsänen. Heimo Linna.
43014: Veikko Savela. Mikko Kaarna. Erkki Haukipuro.
43015: Reino Kangas. Veikko Honkanen. Paavo Niinikoski.
43016: Heikki Hasu. Paula Ruutu. Veikko Hanhirova.
43017: Eino Sääskilahti. Katri-Helena Eskelinen. Ale Holopainen.
43018: Aaro Lintilä. Katri Kaarlonen. Sylvi Halinen.
43019: Kerttu Saalasti. Kustaa Tiitu.
43020:
43021:
43022: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
43023: Kirj. ksm. N:o 175.
43024:
43025:
43026:
43027:
43028: Honkonen ym.: Liike- ja toimistoalojen työntekijäin sosiaali-
43029: sia oloja tutkivan toimikunnan työn nykyvaiheesta.
43030:
43031:
43032: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
43033:
43034: Viime vuosikymmenen kuluessa on palve- Kun Eduskunnan lansumasta huolimatta
43035: luselinkeinojen piirissä työskentelevien luku- silloinen hallitus ei ryhtynyt toimenpiteisiin
43036: määrä noussut voimakkaasti ja sama suunta asiantilan korjaamiseksi tehtiin ryhmämme
43037: tulee ennusteiden mukaan yhä voimistumaan, taholta seuraava eduskuntakysymys:
43038: jopa siinä määrin, että ,alasta lrehittyy jo Miksi ei Hallitus ole ryhtynyt Eduskunnan
43039: lähivuosina suurin elinkeinoryhmä. Lisäksi on nimenomaisesta toivomuksesta huolimatta toi-
43040: vielä odotettavissa, että työn laadun ja auto- menpiteisiin liike- ja toimistoalojen työnteki-
43041: mation kehitys tulevat omasta puolestaan jäin aseman parantamiseksi?
43042: tuomaan eräitä perinteellisiä maatalous- ja Vastauksessaan kysymykseen hallitus il-
43043: teollisuusammatteja palveluselinkeinojen ryh- moitti 25. 3. 1966 sosiaaliministeriön asetta-
43044: mään. neen toimikunnan, jonka tehtäväksi on an-
43045: Valitettavasti tämän alan, johon ensisijai- nettu tutkia liike- ja toimistoalojen työn-
43046: sesti on luettava myymäläapulaiset ja pieni- tekijruin ja toimihenkilöiden taloudellisia ja
43047: paikkaiset toimisto- ja varastoapulaiset) työn- sosiaalisia oloja sekä tehdä ehdotuksensa
43048: tekijäin 'taloudellinen ja sosiaalinen asema mahdollisesti todet.tujen epäkohtien poistami-
43049: ei ole noussut edes kohtuulliselle tasolle. seksi.
43050: Myymälä- ja toimistoapulaiset ovat ,edelleen
43051: eräs kaikkein heikoimmin palkatuista ryh- Edellä olevan perusteella ja kun toimikun-
43052: mistä, näin huolimatta siitä, että työ on nan asettamisesta on kulunut jo lähes kaksi
43053: monessa suhteessa ~erittäin rasittavaa ja vaa- vuotta 'esitämme viittaamalla valtiopäiväjär-
43054: tivaa. jestyksen 37 §: n 1 momenttiin valtioneuvos-
43055: Epäkohtaan on eduskuntakin kiinnittänyt ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
43056: huomionsa lausuessaan vuonna 1965 tosin raavan kysymyksen:
43057: äänestyksen jälkeen seuraavaa:
43058: "Eduskunta edellyttää, että hallitus pikai- Missä vaiheessa on tällä hetkellä
43059: sesta suorituttaa tutkimuksen liike- ja toi- toimisto- ja liikeapulaisten taloudellisia
43060: mistoalojen toimihenkilöiden ja työntekijäin ja sosiaalisia olo;ia tutkivan toimikun-
43061: sosiaalisesta asemasta." nan työ?
43062:
43063: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1967.
43064:
43065: Kuuno Honkonen. Olavi J. Laine.
43066: Aulis Juvela. Kauko Tamminen.
43067:
43068:
43069:
43070:
43071: E 9/68
43072: 2
43073:
43074:
43075:
43076:
43077: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43078:
43079: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- malla mainittujen alojen :työntekijöiden ja
43080: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra toimihenkilöiden työoloja ja palkkoja. Tässä
43081: Puhemies, olette kirjeellänne 28 päivältä tarkoituksessa on sosiaaliministeriö, kuten
43082: joulukuuta 1967 n:o 1542 lähettänyt valtio- Eduskunnalle 25. 3. 1966 on ilmoitettu, aset-
43083: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi tanut toimikunnan, jonka tehtäväksi on an-
43084: kansanedustaja Kuuno Honkosen yn1. teke- nettu tutkia liike- ja toimistoalojen työnteki-
43085: män. seuraavan sisältöisen kysymyksen: jöiden ja toimihenkilöiden taloudellisia ja so-
43086: siaalisia oloja sekä tehdä ehdotuksensa mah-
43087: "Missä vaiheessa on tällä hetkellä dollisesti todettujen epäkohtien poistamiseksi.
43088: toimisto- ja liikeapulaisten taloudelli- Saadun ilmoituksen mukaan tämä toimikunta
43089: sia ja sosiaalisia oloja tutkivan toimi- on kuullut kaikkia suunnittelemiaan asian-
43090: kunnan työ?" tuntijoita ja laatinut heidän antami,ensa lau-
43091: suntojen sekä muiden suorittamiensa selvi-
43092: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tysten perusteella luonnoksen 'lopullista mie-
43093: 'taen seuraavaa: tintöään varten, joka on tarkoitus saada
43094: Hallitus on tietoinen siitä, että toimisto- ja valmiiksi tämän vuoden alkupuoliskolla.
43095: liikeapulaisten taloudellinen ja sosiaalinen Sanotun mietinnön valmistuttua tulee hallitus
43096: asema on vaikeutunut ja että heidän työpalk- sen pohjalta iharkitsemaan 1sopivia ja tarpeel-
43097: kansa ovat alhaisemmat kuin useilla muilla iisiksi katsomiaan toimenpiteitä ja keinoja
43098: työaloilla. Nämä epäkohdat ja puutteellisuu- liike- ja toimistoaloilla havaittujen epäkohtien
43099: det voidaan kuitenkin poistaa vain paranta- poistamiseksi ja korjaamiseksi.
43100: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1968.
43101:
43102: Ministeri T. Saloranta.
43103: 3
43104:
43105:
43106:
43107:
43108: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
43109:
43110: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord- tagare och funktionärer inom de nämnda
43111: ningen anger har Ni, Herr Talman, med branscherna förbättras. 1 detta syfte ihar
43112: Eder skrivelse av den 28 december 1967 socialministeriet, såsom till Riksdagen 25. 3.
43113: nr 1542 tiH vederbörande medlem av stats- 1966 ihar meddelats, tillsatt en kommitte med
43114: rådet för avgivande av sv~ar översänt föl- uppgift att undersöka de e!konomiska och
43115: jande, av riksdagsman K uuno Honkonen sociala förhåliandena bland arbetstagare och
43116: m. fl. undertecknade spörsmål: funktionärer inom affärs- och kontors-
43117: bmnscherna S'amt att framlägga förslag tiU
43118: "I vilket skede befinner sig för avhjälpande av de olägenheter som eventuellt
43119: närvarande det arbete som utföres konstater.as. Enligt ingången uppgift har
43120: av den kommitte som undersöker kommitt@ hört alla de sakkunniga som den
43121: kontors- och affärsbiträdenas ekono- ämnat höra och på .grundval av deras ut-
43122: miska och social~a förhållanden?" [åtanden samt andra utredningar som den
43123: utfört utarbetat ett utkast tili sitt slutliga
43124: Såsom svar på detta spörsmål får jag betänkande, som det är meningen att få
43125: vördsamt anföra följande: färdigt under den första hälften av detta år.
43126: Regeringen är medveten om att kontors- När betänkandet föreligger färdigt kommer
43127: och affärsbiträdenas ekonomiska och sociala regeringen att på grundval därav överväga
43128: ställning har försvåDats och att deras arbets- lämpliga och enligt dess uppfattning erfor-
43129: 1öner är 1ägre än 'lönerna inom många andra derliga åtgärder oeh utvägar tili att .av-
43130: branscher. Dessa alägenheter och brister kan hjälpa och rätta tiH de olägenheter som be-
43131: emellertid aV'hjälpas endast genom 1att ar- funnits före'ligga inom affärs- o~h kontors-
43132: betsförhållandena och ~önerna för arbets- branscherna.
43133: Helsingfors den 11 januari 1968.
43134:
43135: Minister T. Salomnta.
43136: j
43137: j
43138: j
43139: j
43140: j
43141: j
43142: j
43143: j
43144: j
43145: j
43146: j
43147: j
43148: j
43149: j
43150: j
43151: j
43152: j
43153: j
43154: j
43155: j
43156: j
43157: j
43158: j
43159: j
43160: j
43161: j
43162: j
43163: j
43164: Kirj. ksm. N:o 176.
43165:
43166:
43167:
43168:
43169: Linkola ym.: Ns. vanhojen kaupunkien erityisrasitusten
43170: siirtämisestä valtiolle.
43171:
43172:
43173: E du skun n an H e r r a P u h e m i e h e ll e.
43174:
43175: 'Niin sanottujen vanhojen eli ennen v. 1960 huoneiden ja syyttäjistön aiheuttamat kus-
43176: perustettujen kaupunkien erityisrasitukset tannukset.
43177: ovat vuodesta 1964 kasvaneet kokonaista 25 Parhaillaan valtion komitea tutkii erityis-
43178: prosenttia. Kaikkien vanhojen kaupunkien rasitusten siirtämistä myös vanhoilta kau-
43179: menot maistraatin, raastuvanoikeuden, ulos- pungeilta valtiolle. Komitean työn valmistu-
43180: ottolaitoksen, syyttäjistön, poliisilaitoksen, minen mahdollisimman pian olisi erittäin
43181: vankilatoimen ja tullihuoneiden ylläpidon tärkeätä, jotta kunnat saatettaisiin tässä suh-
43182: osalta vuonna 1966 olivat 43 198 100 mk. teessa samanarvoiseen asemaan.
43183: Erityisrasitusten yhteissumma vastaa vuo- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyk-
43184: dessa keskisuuren kaupungin kokonaisme- sen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
43185: noja. Muissa kuntamuodoissa nämä tehtävät valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
43186: ovat valtion hoidettavissa. tavaksi seuraavan kysymyksen:
43187: Yli puolet eli 52.5 prosenttia erityisrasi-
43188: tusten loppusummasta muodostivat poliisilai- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43189: toksen ja vankilatoimen menot. Neljäsosan ryhtyä ennen v. 1960 perustettujen
43190: aiheuttivat maistraatin ja raastuvanoikeuden kaupunkien erityisrasitusten siirtämi-
43191: menot ja ulosottolaitoksen menot olivat 15 seksi valtiolle mahdollisimman pian?
43192: prosenttia. Pienempiä menoeriä olivat tulli-
43193: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1967.
43194:
43195: Anna-Liisa Linkola. Juuso Häikiö.
43196:
43197:
43198:
43199:
43200: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
43201:
43202:
43203:
43204:
43205: E 20/68
43206: Kirj. ksm. N:o 177.
43207:
43208:
43209:
43210:
43211: Lahtela ym.: Valtionaputilitysten käsittelyn viivästymisestä
43212: Jääkintöhalli tuksessa.
43213:
43214:
43215: E d u s kunnan Herra Puhe m i e helle.
43216:
43217: Yleinen terveydenhuolto maassamme on lä- lityksen perusteella kuukausittain valtion-
43218: hes kokonaisuudessaan annettu kuntien teh- avun ennakkoa. Enoakkojen suorittamisessa
43219: täväksi. Kuntien tulee paikallisen terveyden- ei ole kuitenkaan riittävästi otettu huomioon
43220: hoidon lisäksi vastata koko sairaalalaitok- kustannusten nousua. Avoterveydenhoitoon
43221: semme ylläpidosta. Järjestelmämme viimeksi kunnille suoritettavat valtionavut maksetaan
43222: mainituilta osin poikkeaa muiden sivistysmai- lähes yksinomaan jälkikäteen maksamatta
43223: den järjestelmistä. Niissä sairaaloiden yllä- niihin lainkaan ennakkoja. Siitä, ettei val-
43224: pito nimittäin on pääasiassa valtion tai maa- tionavun ennakkoja suoriteta tai ne suori-
43225: kuntahallinnon tehtävänä. Nykyiseen järjes- tetaan riittämättöminä, aiheutuu kunnille teh-
43226: telyyn meillä on jouduttu lähinnä sen vuoksi, tävän laajuuden huomioonottaen pahoja ra-
43227: että kunnat ovat käytännössä valtiota tehok- hoitusvaikeuksia ja rahanarvon huonontumi-
43228: kaammin ja paremmin huolehtineet tervey- sesta johtuvia tosiasiallisia valtionavun me-
43229: denhuollon järjestämisestä. Terveydenhuollon netyksiä.
43230: tehtävien uskominen kunnille tässä määrin Tilannetta merkittävästi huonontaa tosi-
43231: rasittaa kuitenkin pahasti niiden taloutta. asia, että valtionaputilitysten käsittely nykyi-
43232: Kun lisäksi valtionapujärjestelmämme eivät sin lääkintöhallituksessa saattaa kestää jopa
43233: riittävästi ota huomioon kuntien erilaista toista vuotta. Kun yleinenkin terveydenhuol-
43234: taloudellista kantol\ykyä, rasitus on muodos- lon valtionaputilitysten käsittelyaika licmee
43235: tunut sangen epätasaiseksi ja se on johtanut puolesta vuodesta vuoteen, on todettavissa,
43236: useiden vähävaraisten kuntien talouden krii- että kunnat joutuvat rahoittamaan loppusuo-
43237: sitilaan. ritusten osalta valtionosuudet keskimäärin
43238: Valtio osallistuu kuntien järjestämän ter- puolentoista vuoden ajaksi. Siltä osin kuin
43239: veydenhuollon kustannuksiin myöntämällä valtionavun ennakkoja suoritetaan, tämä joh-
43240: niihin erilaisin perustein määräytyviä val- taa myös siihen, että ennakot saadaan kaksi
43241: tionapuja. Kun pääosa valtionavusta anne vuotta aikaisemman valtionosuuden mukai-
43242: taan kaikille kunnille samansuuruisina mää- sina ja siten yleensä riittämättöminä. Val-
43243: räosina, on tilanne muodostunut erittäin tionaputilitysten käsittelyhitaus on vuosi vuo-
43244: epäoikeudenmukaiseksi, koska kuntien talou- delta lisääntynyt. Kun tämä ilmeisesti pää-
43245: dellinen kantokyky hyvinvoinnin epätasaisen asiassa johtuu henkilökunnan puutteesta, olisi
43246: jakautumisen vuoksi on sangen erilainen. lääkintöhallitukseen viipymättä perustettava
43247: Vallitseva epäkohta vaatii pikaista korjausta tarpeelliset uudet virat. Kymmenien miljoo-
43248: eikä enää vuosikausia istuvia komiteoita. Täl- nien markkojen valtionosuuksien rahoituksen
43249: laisen korjauksen viivyttäminen ei ole kun- lisääminen kuntien kohtuuttamaan taakkaan
43250: niaksi Eduskunnalle, HaUitukselle eikä val- ei saa olla perusteena tarpeellisten järjeste-
43251: mistelusta huolehtiville virkamiehille. lyjen suorittamatta jättämiseen. Asiassa on
43252: Kunnille ja kuntainliitoille terveydenhuol- välttämättä otettava huomioon kuntiemme
43253: lon tehtäviin suoritettavat valtionavut on taloudellinen hätä, joka on erityisen suuri
43254: tarkoitettu maksettaviksi tilityksen perus- Pohjois- ja Itä-Suomen köyhissä kunnissa.
43255: teella viipymättä. Lähinnä sairaalakustan- Se vaatii käsityksemme mukaan pikaista ter-
43256: nuksiin suoritetaan viimeksi hyväksytyn ti- veydenhuollon valtionapujen käsittelyn no-
43257: E 21/68
43258: 2
43259:
43260: peuttamista ja järjestelyä, jonka mukaan Onko Hallitus tietoinen siitä, että
43261: myös avoterveydenhoidon valtionavuista mak- lääkintöhallituksen maksettavien val-
43262: settaisiin osasuorituksena ainakin 90 prosent- tionapujen käsittely on pahasti vii-
43263: tia viipymättä tilityksen saavuttua lääkintö- västynyt ja että tästä aiheutuu mer-
43264: hallitukselle. kittäviä rahoitusvaikeuksia kunnille, ja
43265: Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen jos on,
43266: 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme va~ mihin toimenpiteisiin Hallitus on
43267: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä käsittelyn ja
43268: vaksi seuraavan kysymyksen: maksatuksen nopeuttamiseksi?
43269: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1968.
43270:
43271: Olavi Lahtela. Artturi Koskinen.
43272: Ale Holopainen. Heimo Linna.
43273: Erkki Haukipuro.
43274:
43275:
43276:
43277:
43278: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
43279: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
43280:
43281:
43282:
43283:
43284: Suomen Eduskunnan
43285: päätös,
43286: joka tehtiin vuoden 1967 varsinaisilla valtiopäivillä
43287: Helsingissä
43288:
43289: 18 päivänä tammikuuta 1968.
43290:
43291:
43292: Me, Suomen Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme var-
43293: sinaisille valtiopäiville kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: että Me, nou-
43294: dattaen valtiopäiväjärjestyksen säännöstä, olemme 3 päivänä helmikuuta 1967
43295: täällä Helsingissä kokoontuneet.
43296: Toimemme •olemme aloittaneet anoen ja rukoillen Kaikkivaltiaalta siunausta
43297: työllemme, ja saatuamme valtiopäivien kestäessä tiedoksi erinäisiä esityksiä, ehdo-
43298: tuksia ja kertomuksia, jotka Hallitus on Meille esittänyt, sekä käyttäen perustus-
43299: lakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloiteoikeutta, Me olemme tehneet seuraa-
43300: vat päätökset.
43301:
43302:
43303: Kevät:istuntokausi.
43304:
43305: Vahvistamatta iätetyt lakiehdotukset.
43306:
43307: 1 §.
43308: Sen johdosta, että vuoden 1966 valtiopäivillä annetun Hallituksen esityksen
43309: johdosta hyväksytty ehdotus metsänparannuslaiksi oli jätetty vahvistamatta, ja
43310: koska Hallitus on 11 päivänä marraskuuta 1966 antanut Eduskunnalle uuden
43311: esityksen metsänparannuslaiksi ja Maa. ja metsätalousvaliokunta on asettunut eräin
43312: muutaksin puoltamaan tätä esitystä, Eduskunta on 11 päivänä huhtikuuta 1967
43313: päättänyt hylätä kysymyksessä olevan lakiehdotuksen.
43314: E 2/68
43315: 2 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
43316:
43317: Hallituksen esitykset.
43318:
43319: 2 §.
43320: Hallituksen esitys N:o 6 (1966 Vp.) oppisopimuslaiksi sekä laeiksi työn-
43321: tekijäin vuosilomalain muuttamisesta ja ammatillisista pätevyystutkinnoista. Edus-
43322: kunta on 3 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lait.
43323:
43324: 3 §.
43325: Hallituksen esitys N :o 18 ( 1966 Vp.) laiksi merilain muuttamisesta. Edus-
43326: kunta on 29 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt Hallituksen esitykseen sisäl-
43327: tyvän lakiehdotuksen.
43328:
43329: 4 §.
43330: Hallituksen esitys N:o 34 ( 1966 Vp.) laiksi lapsen elatusapua koskevien
43331: päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyn yleissopimuksen eräiden
43332: määräysten hyväksymisestä sekä yleissopimuksen soveltamisesta. Eduskunta on 18
43333: päivänä huhtikuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne lapsen elatusapua koskevien
43334: päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta Haagissa 15 päivänä huhtikuuta
43335: 1958 tehtyyn yleissopimukseen sisältyvät määräykset, jotka vaativat Eduskunnan
43336: suostumuksen.
43337: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain lapsen elatusapua koskevien päätösten
43338: tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten
43339: hyväksymisestä sekä yleissopimuksen soveltamisesta.
43340:
43341:
43342: 5 §.
43343: Hallituksen esitys N:o 35 (1966 Vp.) julkaisujen kansainvälistä vaihtoa
43344: koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 14
43345: päivänä maaliskuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne Pariisissa 5 päivänä joulukuuta
43346: 1958 tehdyn julkaisujen kansainvälistä vaihtoa koskevan yleissopimuksen sään-
43347: nökset ja määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
43348: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain julkaisujen kansainvälistä vaihtoa kos-
43349: kevan yleissopimuksen eräiden säännösten hyväksymisestä.
43350:
43351:
43352: 6 §.
43353: Hallituksen esitys N :o 36 ( 1966 Vp.) virallisjulkaisujen valtioidenvälistä
43354: vaihtoa koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta
43355: on 14 päivänä maaliskuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne Pariisissa 5 päivänä joulu-
43356: kuuta 1958. tehdyn virallisjulkaisujen valtioidenvälistä vaihtoa koskevan yleissopi-
43357: muksen säännökset ja määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
43358: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain virallisjulkaisujen valtioidenvälistä
43359: vaihtoa koskevan yleissopimuksen eräiden säännösten hyväksymisestä.
43360: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 3
43361:
43362: 7 §.
43363: Hallituksen esitys N:o 37 (1966 Vp.) kaupallisten ajoneuvojen väliaikaista
43364: maahantuontia koskevan tulliyleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
43365: Eduskunta on 14 päivänä maaliskuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne Genevessä
43366: 18 päivänä toukokuut.a 1956 tehdyn kaupallisten ajoneuvojen väliaikaista maahan-
43367: tuontia koskevan tulliyleissopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan
43368: suostumusta.
43369: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain kaupallisten ajoneuvojen väliaikaista
43370: maahantuontia koskevan tulliyleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
43371:
43372:
43373: 8 §.
43374: Hallituksen esitys N:o 39 (1966 Vp.) uskontorikoksia ja kirkollisten järjes-
43375: tysmääräysten rikkomista koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Eduskunta on
43376: 11 päivänä huhtikuuta 1967 päättänyt jättää lakiehdotukset lepäämään ensimmäi-
43377: siin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
43378:
43379:
43380: 9 §.
43381: Hallituksen esitys N:o 69 ( 1966 Vp.) laiksi säännöksiä tuomiokuntain hoi-
43382: dosta sisältävän lain muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivänä maaliskuuta 1967
43383: hyväksynyt lain.
43384:
43385: 10 §.
43386: Hallituksen esitys N:o 100 ( 1966 Vp.) laiksi taiteen edistämisen järjestelystä.
43387: Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967 hyväksynyt lain.
43388:
43389:
43390: 11 §.
43391: Hallituksen esitys N:o 124 (1966 Vp.) yksityismetsälaiksi ja laiksi metsä-
43392: lautakunnista. Eduskunta on 26 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lait.
43393:
43394:
43395: 12 §.
43396: Hallituksen esitys N:o 125 (1966 Vp.) metsänparannuslaiksi. Eduskunta on
43397: 26 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43398:
43399:
43400: 13 §.
43401: Hallituksen esitys N:o 135 ( 1966 Vp.) laiksi tuberkuloosin vastustamistyön
43402: järjestämisestä eräissä tapauksissa. Eduskunta on 14 päivänä maaliskuuta 1967
43403: hyväksynyt lain.
43404: Kun Eduskunnan saaman selvityksen mukaan tuberkuloositilanteen suotuisasta
43405: kehityksestä johtuen keskusparantolain sairaansijatarve on vuodesta 1960 lähtien
43406: 4 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
43407:
43408: jatkuvasti vähentynyt niin, että parantoloissamme vuonna 1970 on arv101tu sen
43409: jälkeen kun aikaisemmin vallinneen vaikean tuberkuloositilanteen johdosta paran-
43410: toloihin sijoitetut lisäpaikat on poistettu, olevan noin 2 500-3 000 sairaansijaa
43411: käytettävissä muiden kuin tuberkuloosipotilaiden hoitoon, mikä vastaa suunnil-
43412: leen 7-8 keskisuuren keskussairaalan sairaansijamäärää, ja kun toisaalta yleis-
43413: sairaalapaikoista on maassamme suuri puute, Eduskunta on ilmoittanut pitävänsä
43414: tärkeänä, että Hallitus edelleen seuraa tarkasti sairaansijatarpeen kehitystä sairaan-
43415: hoidon eri aloilla ja ryhtyy, ellei nyt hyväksytyssä lakiehdotuksessa edellytettyä
43416: vapaaehtoista tietä saada vapautuvia tuberkuloosipaikkoja muiden sairauksien hoi-
43417: toon, kaikkiin tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin parantoloissamme jo tätä
43418: nykyä osittain esiintyvän tyhjäkäynnin lopettamiseksi ja vapautuvien sairaansijojen
43419: saamiseksi sairaanhoidon kokonaistarpeet huomioon ottaen mahdollisimman tar-
43420: koituksenmukaiseen käyttöön vaikeuttamatta kuitenkaan parantoloittemme tär-
43421: keimpänä tehtävänä olevaa tuberkuloosin vastustamistyötä.
43422:
43423:
43424: 14 §.
43425: Hallituksen esitys N:o 137 (1966 Vp.) pohjoismaista kulttuurirahastoa kos-
43426: kevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 17 päivänä
43427: maaliskuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne pohjoismaista kulttuurirahastoa koske-
43428: vaan, Kööpenhaminassa 3 päivänä lokakuuta 1966 allekirjoitettuun sopimukseen
43429: sisältyvät määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
43430:
43431:
43432: 15 §.
43433: Hallituksen esitys N:o 138 (1966 Vp.) laiksi kansakoululain muuttamisesta.
43434: Eduskunta on 19 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43435: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että nykyisin eri oppiaineiden
43436: yhteydessä annettava ihmistä koskeva opetus jää hajanaiseksi ja puutteelliseksi,
43437: sekä edellyttänyt, että Hallitus selvityttää, miten tämä epäkohta olisi korjattava.
43438:
43439:
43440: 16 §.
43441: Hallituksen esitys N:o 1 laiksi hammaslääkärien yhteispohjoismaisia työlll.ark-
43442: kinoita koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuk-
43443: sen soveltamisesta. Eduskunta on 7 päivänä huhtikuuta 1967 päättänyt hyväksyä
43444: ne Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä hammaslääkärien yhteispohjois-
43445: maisista työmarkkinoista Tukholmassa 16 päivänä joulukuuta 1966 tehtyyn sopi-
43446: mukseen sisältyvät määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
43447: Samalla Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa ja 69 §:n
43448: 1 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain hammaslääkärien yhteis-
43449: pohjoismaisia työmarkkinoita koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
43450: misestä sekä sopimuksen soveltamisesta.
43451: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 5
43452:
43453: 17 §.
43454: Hallituksen esitys N :o 2 Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kanssa noot-
43455: tien vaihdolla sovittujen eräiden tavaroiden tullikohtelua koskevien määräysten
43456: hyväksymisestä. Eduskunta on 29 päivänä maaliskuuta 1967 päättänyt hyväksyä
43457: Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1966 tapahtuneella noottienvaihdolla sovitut,
43458: Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä tullikysy-
43459: myksistä 24 päivänä marraskuuta 1960 allekirjoitetun sopimuksen 2-liitteessä
43460: mainittujen tavaroiden tullikohtelua koskevat määrykset.
43461: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen ja Sosialististen Neuvostotasa-
43462: valtain Liiton välillä sovittujen eräiden tavaroiden tullikohtelua koskevien mää-
43463: räysten hyväksymisestä.
43464: 18 §.
43465: Hallituksen esitys N :o 3 laiksi Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneu-
43466: voston Etelä-Rhodesiaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi-
43467: sestä. Eduskunta on 28 päivänä helmikuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen 67 § :n
43468: 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
43469: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus edelleen tutkii mahdolli-
43470: suuksia yleisluontoisen ja pysyväksi tarkoitetun pakotelainsäädännön aikaansaami-
43471: seksi.
43472: 19 §.
43473: Hallituksen esitys N:o 4 Turkin Tasavallan kanssa tehdyn kauppasopimuksen
43474: eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 29 päivänä maaliskuuta 1967
43475: päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan ja Turkin Tasavallan välillä 22 päivänä
43476: elokuuta 1966 allekirjoitetun kauppasopimuksen määräykset, jotka vaativat Edus-
43477: kunnan suostumuksen.
43478: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen Tasavallan ja Turkin Tasa-
43479: vallan välillä tehdyn kauppasopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
43480:
43481: 20 §.
43482: Hallituksen esitys N:o 5 laiksi eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudel-
43483: lisista suhteista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä maalis-
43484: kuuta 1967 hyväksynyt lain.
43485: 21 §.
43486: Hallituksen esitys N:o 6 laiksi rajavartiolaitoksen kantamiehistölle maksetta-
43487: vasta erorahasta annetun lain kumoamisesta. Eduskunta on 21 päivänä maalis-
43488: kuuta 1967 hyväksynyt lain.
43489: 22 §.
43490: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys N:o 7 laiksi tullitariffin muutta-
43491: misesta. Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n
43492: 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
43493: 6 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
43494:
43495: 23 §.
43496: Hallituksen esitys N :o 8 Typpi Oyn ulko- ja kotimaisten lainojen vakuudeksi
43497: annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 3 päivänä maaliskuuta 1967 päät-
43498: tänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta muu-
43499: toin määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Typpi Oy nimisen
43500: yhtiön typpituotannon sekä siihen liittyvän muun kemiallisen teollisuuden laajen-
43501: tamista varten ottamien, yhteensä 150 000 000 markkaan nousevien ulko- ja koti-
43502: maisten lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi ja siten, että
43503: kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa
43504: olleen virallisen kurssin mukaan sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden
43505: 1970 loppuun saakka.
43506: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että varsin huomattava osa yhtiön
43507: laajennushankkeista johtuvista konehankinnoista joudutaan sijoittamaan ulkomaille,
43508: koska kotimaan teollisuus ei voi myöntää tilaajalle samoja pitkäaikaisia toimitus-
43509: luottoja kuin ulkomaiset koneiden toimittajat. Kun kotimainen teollisuus olisi
43510: näissä suhteissa saatettava kilpailukykyiseksi ulkomaisen teollisuuden kanssa, Edus-
43511: kunta esittää Hallituksen harkittavaksi, eikö kotimaisten hankintojen kohdalla
43512: voitaisi ottaa käyttöön järjestelyä, mikä vastaa jo käytännössä olevaa vientiluotto-
43513: järjestelmää. Mikäli yhtiön osakepääomaa suunnitellaan korotettavaksi, olisi koro-
43514: tuksen ehdoksi asetettava, että yhtiön varojenlisäys sijoitetaan kotimaasta tehtä-
43515: viin hankintoihin.
43516:
43517:
43518: 24 §.
43519: Hallituksen esitys N:o 9 Aero 0/Y:n ottamien ulko- ja kotimaisten lainojen
43520: valtion takauksista. Eduskunta on 24 päivänä helmikuuta 1967 päättänyt oikeut-
43521: taa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määrää-
43522: millään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Aero 0 /Y nimisen yhtiön lento-
43523: konehankintojen rahoittamiseksi ottamien, yhteensä enintään 80 000 000 mark-
43524: kaan nousevien ulko- ja kotimaisten lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyt-
43525: tämisen vakuudeksi siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan
43526: takausta annettaessa voimassa olevan virallisen kurssin mukaan sekä siten, että
43527: takauksia voidaan antaa vuoden 1970 loppuun saakka.
43528:
43529:
43530: 25 §.
43531: Hallituksen esitys N :o 10 Neste Oy:n ulkomaisten lainojen valtion takauk-
43532: sista. Eduskunta on 17 päivänä helmikuuta 1967 päättänyt oikeuttaa valtioneu-
43533: voston antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määräämillään ehdoilla
43534: valtion omavelkaisia takauksia Neste Oy nimisen yhtiön ottamien, yhteensä enin-
43535: tään 17 000 000 markkaan nousevien ulkomaisten lainojen ja niiden korkojen
43536: sekä lainojen hoidosta johtuvien muiden kustannusten maksamisen vakuudeksi
43537: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 7
43538:
43539: ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan takausta annet-
43540: taessa voimassa olevan virallisen kurssin mukaan sekä siten, että takauksia voi-
43541: daan antaa vuoden 1968 loppuun saakka.
43542:
43543:
43544: 26 §.
43545: Hallituksen esitys N:o 11 laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritetta-
43546: vista apurahoista ja avustuksista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 14
43547: päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt lain.
43548: Asiaa käsitellessään Eduskunta on todennut, että lain nojalla jaetut apurahat
43549: ovat yleensä olleet määrältään verraten pieniä. Kun kirjailijoiden ja kääntäjien työ
43550: useimmiten kuitenkin edellyttää yhtäjaksoisesti tapahtuvaa pitkäaikaista työsken-
43551: telyä, Eduskunta on pitänyt tärkeänä, että apurahoja jaettaessa pyritään nykyistä
43552: enemmän myöntämään myös sellaisia apurahoja, jotka ovat riittävän suuria tur-
43553: vaamaan apurahan saajan työskentelymahdollisuudet nykyistä pitemmällä tähtäyk-
43554: sellä. Edelleen Eduskunta on kiinnittänyt huomiota apurahoja ja avustuksia haet-
43555: taessa käytössä olevien lomakkeiden epätarkoituksenmukaisuuteen. Eduskunta on
43556: katsonut, että olisi selvitettävä, miten ne voitaisiin yksinkertaistaa ja saattaa
43557: paremmin vastaamaan lain ja sen perusteella jaettavien apurahojen ja avustus-
43558: ten luonnetta.
43559:
43560: 27 §.
43561: Hallituksen esitys N :o 12 laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
43562: Eduskunta on 12 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43563:
43564:
43565: 28 §.
43566: Hallituksen esitys N:o 13 laiksi alusrekisterilain muuttamisesta. Eduskunta
43567: on 29 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt lain.
43568:
43569:
43570: 29 §.
43571: Hallituksen esitys N:o 14 laivatyöturvallisuuslaiksi. Eduskunta on 2 päivänä
43572: kesäkuuta 1967 hyväksynyt lain.
43573:
43574: .30 §.
43575: Hallituksen esitys N:o 15 laiksi metsä- ja uittotyöntekijäin yhteisasunnoista.
43576: Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43577: Hallituksen esityksen perusteluissa lausutaan mm. lakiehdotusta valmistelleen
43578: komitean edellyttäneen, että tämän lain alaisella työmaalla työskenteleväliä hen-
43579: kilöllä olisi ammattimaista autoliikennettä koskevien säännösten edellyttämää
43580: lupaa hankkimatta oikeus korvausta vastaan kuljettaa samalla työmaalla työs-
43581: kenteleviä työntekijöitä työpaikalle ja sieltä takaisin. Eduskunta on yhtynyt Hal-
43582: 8 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
43583:
43584: lituksen esityksen perusteluissa lausuttuun käsitykseen, että asia olisi tieliikenne-
43585: lain ja moottoriajoneuvoasetuksen piiriin kuuluvana järjestettävä mainittuja sään-
43586: nöksiä muuttamalla. Tämän vuoksi ja kun työntekijöiden ja työnjohtajien auto-
43587: kapasiteetin sanottua tarkoitusta palveleva käyttö metsä- ja uittoalan erikoisissa
43588: olosuhteissa on perusteltua, Eduskunta on pitänyt välttämättömänä, että Hallitus
43589: ryhtyy kiireellisesti asian vaatimiin lainsäädäntötoimenpiteisiin.
43590:
43591:
43592: 31 §.
43593: Hallituksen esitys N: o 16 laeiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
43594: verolakeihin annettujen lakien muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta
43595: 1967 hyväksynyt lait.
43596:
43597: 32 §.
43598: Hallituksen esitys N :o 17 laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta. Edus-
43599: kunta on 7 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt lain.
43600:
43601:
43602: 33 §.
43603: Hallituksen esitys N: o 18 laiksi eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyttä-
43604: misestä. Eduskunta on 14 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt lain.
43605:
43606:
43607: 34 §.
43608: Hallituksen esitys N:o 19 laiksi sotilasvammalain muuttamisesta. Eduskunta
43609: on 14 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt lain.
43610:
43611:
43612: 35 §.
43613: Hallituksen esitys N:o 20 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
43614: muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt lain.
43615:
43616:
43617: 36 §.
43618: Hallituksen esitys N:o 23 laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
43619: Eduskunta on 26 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43620:
43621: 37 §.
43622: Hallituksen esitys N :o 24 laiksi maatalouden perusluotosta annetun lain
43623: muuttamisesta. Eduskunta on 9 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43624:
43625: 38 §.
43626: Hallituksen esitys N:o 25 laiksi maataloustuotteiden hintatasosta. Eduskunta
43627: on 28 päivänä helmikuuta 1967 hyväksynyt lain.
43628: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 9
43629:
43630: Hallituksen esityksen perusteluissa on lausuttu, että maataloustuotteiden tuo-
43631: tannon ja kulutuksen välinen tasapaino on saatava aikaan muilla kuin käsiteltä-
43632: vänä olevan lakiehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä. Asian tärkeän merkityksen
43633: huomioon ottaen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiinnittää siihen eri-
43634: tyistä huomiota ja ryhtyy sellaisiin toimenpiteisiin, että sanottu päämäärä mah-
43635: dollisuuksien mukaan saavutetaan.
43636:
43637: 39 §.
43638: Hallituksen esitys N:o 26 laiksi valantehneistä kielenkääntäjistä. Eduskunta
43639: on 29 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt lain.
43640: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huoleh-
43641: tivan siitä, että kieli-instituuteissa suoritettavan loppukokeen korkeimman arvo-
43642: sanan vaatimustaso pidetään riittävän korkeana ja että se maan kaikissa kieli-
43643: instituuteissa on yhtäläinen sekä että toisaalta erillisissä kielitutkinnoissa suori-
43644: tettava kielikoe on tasoltaan täysin vertailukelpoinen kieli-instituuteissa suoritet-
43645: tavan loppukokeen korkeimman arvosanan kanssa.
43646:
43647: 40 §.
43648: Hallituksen esitys N:o 27 laiksi alioikeuksien pöytäkirjojen tallekappaleista
43649: annetun lain 6 § :n muuttamisesta. Eduskunta on 29 päivänä maaliskuuta 1967
43650: hyväksynyt lain.
43651:
43652: 41 §.
43653: Hallituksen esitys N:o 28 laiksi yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain muut-
43654: tamisesta ja lakialoite yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain muuttamisesta. Edus-
43655: kunta on 30 päivänä toukokuuta 1967 Hallituksen esityksen ja lakialoitteen poh-
43656: jalta hyväksynyt lain.
43657:
43658: 42 §.
43659: Hallituksen esitys N :o 32 lisäyksestä vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon.
43660: Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt Hallituksen esityksen.
43661:
43662: 4.3 §.
43663: Hallituksen esitys N:o 33 laiksi kansakoululain ja väliaikaisesta poikkeuk-
43664: sesta kansakoululakiin annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä
43665: toukokuuta 196 7 hyväksynyt lait.
43666:
43667: 44 §.
43668: Hallituksen esitys N:o 35 laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun
43669: lain muuttamisesta. Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43670:
43671: 2 E 2/68
43672: 10 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
43673:
43674: 4.5 §.
43675: Hallituksen esitys N :o 36 laiksi valtakunnallisista työttömyyskassoista anne-
43676: tun lain muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä huhtikuuta 1967 hyväksynyt
43677: lain.
43678:
43679: 46 §.
43680: Hallituksen esitys N:o 37 laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Eduskunta
43681: on 18 päivänä huhtikuuta 1967 hyväksynyt lain.
43682:
43683:
43684: 47 §.
43685: Hallituksen esitys N :o 38 laiksi Jyväskylän yliopistosta. Eduskunta on 23
43686: päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43687: Lisätessään lakiehdotuken 6 §:ään uuden 2 momentin, jonka mukaan kolle-
43688: giaaliseen tapaan järjestetyissä hallintoelimissä on opettajien, muiden viranhalti-
43689: joiden ja opiskelijoiden edustajia sen mukaan kuin asetuksella säädetään, Edus-
43690: kunta on kuitenkin edellyttänyt, etteivät opiskelijoiden edustajat osallistu vir-
43691: kojen täyttämistä ja opinnäytteiden arvostelemista koskevien kysymysten käsit-
43692: telyyn.
43693: Hyväksyessään lakiehdotuksen 13 §:n 2 momentin Eduskunta on pitänyt
43694: aikaisemmin omaksumaosa kannan mukaisesti tärkeänä sen selvittämistä, miten
43695: korkeakouluissa voitaisiin luopua opiskelijoilta perittävistä maksuista.
43696: Eduskunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että yliopisto toimii edel-
43697: leenkin yksinomaan opettajain valmistuslaitosta varten rakennetuissa yliopistolle
43698: riittämättömissä tiloissa ja on lausunut pitävänsä tärkeänä, että vireillä olevien
43699: rakennussuunnitelmien toteuttamista kiirehditään.
43700: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on lopuksi edellyttänyt, että ase-
43701: tusta Jyväskylän yliopistosta säädettäessä otetaan huomioon se koululaitosta kehi-
43702: tettäessä hyväksyttävä periaate, että myös ammattikoulu- ja opistotietä varataan
43703: mahdollisuus päästä varsinaiseksi opiskelijaksi yliopistoihin ja korkeakouluihin
43704: lukion kurssia suorittamatta. Tällöin opiskelijoita valittaessa olisi ohjeena pidet-
43705: tävä sitä, että opiskelijoiksi hyväksyttäisiin pohjakoulutuksesta riippumatta ne
43706: henkilöt, joilla voidaan katsoa olevan parhaat edellytykset menestyksellisesti sel-
43707: viytyä korkeakouluopinnoista.
43708:
43709: 48 §.
43710: Hallituksen esitys N:o 39 kansanedustajain eläkelaiksi ja perhe-eläkelaiksi.
43711: Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967 hyväksynyt kansanedustajain eläkelain
43712: ja kansanedustajain perhe-eläkelain.
43713:
43714: 49 §.
43715: Hallituksen esitys N :o 40 Puolan Kansantasavallan kanssa tehdyn kauppa-
43716: sopimuksen eräiden säännöksien hyväksymisestä. Eduskunta on 2 päivänä kesä-
43717: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 11
43718:
43719: kuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan ja Puolan Kansantasa-
43720: vallan välillä 1 päivänä joulukuuta 1966 allekirjoitetun kauppasopimuksen mää-
43721: räykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
43722: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen Tasavallan ja Puolan Kansan-
43723: tasavallan välillä tehdyn kauppasopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
43724:
43725:
43726: 50 §.
43727: Hallituksen esitys N:o 41 laiksi valtion eläkkeiden tarkistamisesta annetun
43728: lain muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43729:
43730:
43731: 51 §.
43732: Hallituksen esitys N:o 42 laiksi Helsingin käsityönopettajaopistosta. Edus-
43733: kunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967 hyväksynyt lain.
43734: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että niillä aloilla, joilla opetus Halli-
43735: tuksen esityksen mukaan tullaan korvaamaan erikoiskursseilla, turvataan kaksi-
43736: vuotista oppijaksoa suorittaville opiskelijoille mahdollisuus opintojensa loppuun
43737: suorittamiseen. Lisäksi Eduskunta on edellyttänyt, että jo eläkkeellä olevien
43738: lisäksi turvataan mahdollisesti ennen lain voimaantuloa eläkkeelle siirtyvien opet-
43739: tajain edut.
43740:
43741:
43742: 52 §.
43743: Hallituksen esitys N:o 43 laiksi kansakoulunopettajaseminaareista annetun lain
43744: muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43745: Eduskunta on katsonut aiheelliseksi korostaa, että Hallituksen esityksessä
43746: ehdotetut lain muutokset merkitsevät ainoastaan väliaikaista ratkaisua, minkä
43747: johdosta Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen selvityttävän, miten opettajain
43748: valmistus olisi asianmukaisimmin järjestettävissä, ja tekevän asiasta esityksen
43749: Eduskunnalle. Lisäksi Eduskunta on pitänyt tärkeänä, että Hallituksen esityk-
43750: sessä tarkoitettua opettajain valmistusta valvotaan riittävässä määrin myös opet-
43751: tajain liikatuotannon estämistä silmällä pitäen. Edelleen Eduskunnan mielestä
43752: olisi syytä tutkia, voitaisiinko lakiehdotuksessa tarkoitettu asuntolanhoitajien val-
43753: mistus ehkä järjestää tarkoituksenmukaisemmin jollakin muulla tavalla, ja val-
43754: voa, ettei asuntolanhoitajien valmistus ylitä kulloistakin tarvetta.
43755:
43756:
43757: 53 §.
43758: Hallituksen esitys N :o 46 Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kanssa
43759: tehdyn pysyvän hallitusten välisen taloudellisen yhteistyökomission muodosta-
43760: mista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on
43761: 23 päivänä toukokuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne Suomen ja Sosialististen
43762: 12 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
43763:
43764: Neuvostotasavaltain Liiton välillä pysyvän suomalais-neuvöstoliittolaisen hallitus-
43765: ten välisen taloudellisen yhteistyökomission perustamista koskevaan 10 päivänä
43766: helmikuuta 1967 tehtyyn sopimukseen sisältyvät määräykset, jotka vaativat
43767: Eduskunnan suostumuksen.
43768:
43769: 54 §.
43770: Hallituksen esitys N:o 47 laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä
43771: ja yleisestä toimialasta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä kesä-
43772: kuuta 1967 hyväksynyt lain.
43773: Hallituksen esityksessä ehdotetun uudelleenjärjestelyn toteuttamisen osalta
43774: Eduskunta on korostanut, ettei yksin lääkintötoimen alaan kuuluvien asioiden
43775: siirtämisellä sosiaali- ja terveysministeriöksi muuttuvan nykyisen sosiaaliministe-
43776: riön käsiteltäväksi saavuteta niitä tavoitteita, joihin Hallituksen esityksen mukaan
43777: on tarkoituksena pyrkiä. Tämän lisäksi on tarpeen, että ministeriön organisaatio
43778: järjestetään mahdollisimman toimintakykyiseksi ja että lääkintöhallituksen, perus-
43779: tettavan sosiaalihallituksen ja ministeriön välinen tehtäväjako vahvistetaan tar-
43780: koitustaan parhaiten vastaavaksi. Organisaation uudistamista suunniteltaessa olisi
43781: Eduskunnan mielestä ensi tilassa selvitettävä, onko mahdollista ja tarkoituksen-
43782: mukaista siirtää nykyisten säännösten mukaan ministeriön, lääkintöhallituksen ja
43783: sosiaalihallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita alempien viranomaisten käsiteltä-
43784: väksi. Niin ikään Eduskunta on pitänyt tärkeänä, että Hallituksen toimesta kii-
43785: reellisesti selvitetään, olisiko tarkoituksenmukaista keskittää nykyisin eri minis-
43786: teriöiden ja keskusvirastojen käsiteltävinä olevat lääkintötoimeen suoranaisesti
43787: kuuluvat tai siihen läheisesti liittyvät asiat uudelleen järjestettävän sosiaali- ja
43788: terveysministeriön taikka sen alaisten viranomaisten käsiteltäviksi.
43789: Tässä yhteydessä Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi vielä lausua edellyt-
43790: tävänsä, että puheena oleva hallinto-organisaation muutos ja sen yhteydessä
43791: tapahtuva viran ja toimen haltijain mahdollinen siirtäminen virastosta toiseen
43792: toimitetaan niin, ettei heidän palkkauksensa sen johdosta pienene.
43793:
43794:
43795: 55 §.
43796: Hallituksen esitys N:o 48 Suomen Tasavallan ja Alankomaiden Kuningas-
43797: kunnan välillä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemistä ja
43798: vastavuoroisen hallinnollisen virka-avun antamista koskevien säännösten vahvis-
43799: tamisesta tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan lisäsopimuksen eräiden mää-
43800: räysten hyväksymisestä. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 196 7 päättänyt
43801: hyväksyä ne Suomen Tasavallan ja Alankomaiden Kuningaskunnan välillä tulon
43802: ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemistä ja vastavuoroisen hallin-
43803: nollisen virka-avun antamista koskevien säännösten vahvistamisesta 29 päivänä
43804: maaliskuuta 1954 tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan lisäsopimuksen mää-
43805: räykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
43806: 1967 Vp. ~ Valtiopäiväpäätös. 13
43807:
43808: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Alankomaiden Kuningaskunnan kanssa
43809: tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemistä ja vastavuoroisen
43810: hallinnollisen virka-avun antamista koskevien säännösten vahvistamisesta tehdyn
43811: sopimuksen muuttamista koskevan lisäsopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
43812: misestä.
43813:
43814: 56 §.
43815: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys N:o 49 laiksi kunnallisten viran-
43816: haltijain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä touko-
43817: kuuta 1967 hyväksynyt lain.
43818:
43819: 57 §.
43820: Hallituksen esitys N:o 50 laiksi Suomen valtion vuoden 1967 velkasitoumus-
43821: lainan veronhuojennuksista. Eduskunta on 12 päivänä toukokuuta 1967 hyväk--
43822: synyt lain.
43823:
43824: 58 §.
43825: Hallituksen esitys N:o 51 laiksi verotuslain muuttamisesta. Eduskunta on 23
43826: päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43827:
43828:
43829: 59 §.
43830: Hallituksen esitys N :o 52 laiksi valtion viljavarastosta annetun lain muutta-
43831: misesta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n
43832: 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
43833:
43834:
43835: 60 §.
43836: Hallituksen esitys N: o 54 laiksi kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain
43837: muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt lain.
43838:
43839:
43840: 61 §.
43841: Hallituksen esitys N :o 57 Kenialie annettavaa pohjoismaista osuustmmmta-
43842: apua koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 2
43843: päivänä kesäkuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne Kenialie annettavaa pohjoismaista
43844: osuustoiminta-apua koskevan sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan
43845: suostumusta.
43846:
43847: 62 §.
43848: Hallituksen esitys N :o 58 valtioiden toimintaa johtavia periaatteita niiden
43849: tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappa-
43850: leet, koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on
43851: 14 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
43852:
43853: 2 päivänä kesäkuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne valtioiden tmmmtaa johtavia
43854: periaatteita niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja
43855: muut taivaankappaleet, koskevaan Lontoossa, Moskovassa ja Washingtonissa 27
43856: päivänä tammikuuta 1967 allekirjoitettuun yleissopimukseen sisältyvät määräyk-
43857: set, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
43858: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain valtioiden toimintaa johtavia peri-
43859: aatteita niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja
43860: muut taivaankappaleet, koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
43861: misestä.
43862:
43863:
43864: 6.3 §.
43865: Hallituksen esitys N:o 59 laiksi Turun yliopiston valtionavustuksesta annetun
43866: lain muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967 hyväksynyt lain.
43867:
43868:
43869:
43870: 64 §.
43871: Hallituksen esitys N :o 60 laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk-
43872: sesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta ja laiksi kansakoululaitoksen viran-
43873: haltijain palkkauksen ja eläkkeiden tarkistamisesta. Eduskunta on 2 päivänä kesä-
43874: kuuta 1967 hyväksynyt lait.
43875: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ottaa
43876: kiireellisesti valmisteltavaksi kysymyksen kansakoulunopettajien saattamisesta val-
43877: tion virkamiesten menettelytapalakia vastaavien tai samojen säännösten piiriin.
43878:
43879:
43880:
43881: 65 §.
43882: Hallituksen esitys N:o 6.3 Teollistamisrahasto Oy:n ja Suomen Teollisuus-
43883: Hypoteekkipankki Oy:n ulkomaisten lainojen -valtion takauksesta. Eduskunta on
43884: 2 päivänä kesäkuuta 1967 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan määrää-
43885: millään ehdoilla valtion takauksen Teollistamisrahasto Oy:n ottamien vasta-arvol-
43886: taan enintään 50 000 000 markkaan nousevien ulkomaisten lainojen ja niissä
43887: sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi; sekä .
43888: oikeuttaa valtioneuvoston antamaan määräämillään ehdoilla valtion takauksen
43889: Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankki Oy:n ottamien vasta-arvoltaan enintään
43890: 50 000 000 markkaan nousevien ulkomaisten lainojen ja niissä sovittujen ehto-
43891: jen täyttämisen vakuudeksi.
43892:
43893: 66 §.
43894: Hallituksen esitys N:o 64 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
43895: lain muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967 hyväksynyt lain.
43896: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 15
43897:
43898: 67 §.
43899: Hallituksen esitys N :o 66 eräiden asutusluottojen korkoja koskevien säännös-
43900: ten muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967 hyväksynyt lain
43901: maankäyttölain muuttamisesta ja lain asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä
43902: toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta.
43903:
43904:
43905: 68 §.
43906: Hallituksen esitys N:o 67 laeiksi maankäyttölain ja eräiden siihen liittyvien
43907: lakien muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967 hyväksynyt lain
43908: maankäyttölain muuttamisesta, lain asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä
43909: toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta, lain pakkohuutokaupalla myytävien
43910: kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain muuttamisesta ja lain uutistilan
43911: perustamispalkkiosta eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
43912:
43913:
43914: 69 §.
43915: Hallituksen esitys N :o 68 laiksi metsänparannuslain muuttamisesta. Eduskunta
43916: on 2 päivänä kesäkuuta 1967 hyväksynyt lain.
43917:
43918:
43919: 70 §.
43920: Hallituksen esitys N:o 69 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1967 tulo- ja
43921: menoarvioon. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967 hyväksynyt Hallituksen
43922: esityksen.
43923:
43924:
43925: Asetukset ja valtioneuvoston päätökset.
43926:
43927: 71 §.
43928: Asetus maan ulkomaankaupan turvaamisesta annetun asetuksen muuttamisesta
43929: 30 päivältä joulukuuta 1966. Eduskunta on 28 päivänä helmikuuta 1967 päättä-
43930: nyt, ettei puheena olevaa asetusta ole kumottava.
43931:
43932:
43933: 72 §.
43934: Valtioneuvoston 22 päivänä joulukuuta 1966 antama päätös meijerivoin hin-
43935: noista. Eduskunta on 28 päivänä helmikuuta 1967 päättänyt, ettei puheena ole-
43936: vaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
43937:
43938:
43939: 73 §.
43940: Asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston Etelä-Rhodesiaa kos-
43941: kevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä annetun lain täytäntöön-
43942: 16 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
43943:
43944: panosta 22 päivältä maaliskuuta 1967. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967
43945: päättänyt, ettei puheena olevaa asetusta ole kumottava.
43946:
43947:
43948:
43949: Kertomukset.
43950:
43951: 74 §.
43952: Eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakertomus vuodelta 1965. Eduskunta
43953: on 7 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan asiasta
43954: antaman mietinnön.
43955:
43956: 75 §.
43957: Vaitioneuvoston oikeuskanslerin vuodelta 1965 antama kertomus oikeus-
43958: kanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista. Eduskunta
43959: on 7 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan asiasta anta-
43960: man mietinnön.
43961:
43962: 76 §.
43963: Valtioneuvoston kertomus toimenpiteistä työllisyyslain soveltamisessa vuonna
43964: 1965 (1966 Vp.). Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta 1967 hyväksynyt
43965: Sosiaalivaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
43966:
43967: 77 §.
43968: Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1966. Eduskunta on 22 palVana
43969: maaliskuuta 1966 hyväksynyt Sivistysvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
43970:
43971:
43972: 78 §.
43973: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston
43974: toiminnasta vuodelta 1965 antama kertomus. Eduskunta on 21 päivänä huhti-
43975: kuuta 1967 hyväksynyt Ulkoasiainvaliokunnan asi~sta antaman mietinnön.
43976:
43977:
43978: 79 §.
43979: Kertomus suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan tOlmm-
43980: nasta vuonna 1966. Eduskunta on 3 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt
43981: Sivistysvaliokunnan suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönnettyjen määrä-
43982: rahain hoidosta antaman mietinnön.
43983:
43984: 80 §.
43985: Hallituksen kertomus toimenpiteistään vuonna 1965 (1966 Vp.). Eduskunta
43986: on 5 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan ja Ulkoasiain-
43987: valiokunnan asiasta antamat mietinnöt.
43988: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 17
43989:
43990: 81 §.
43991: Hallituksen kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muis-
43992: tutukset valtiovarainhoidosta ja tilinpidosta vuonna 1964 ovat antaneet aihetta.
43993: Eduskunta on 9 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan
43994: asiasta antaman mietinnön.
43995:
43996: 82 §.
43997: Kertomus ruotsalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan tOimtn-
43998: nasta vuonna 1966. Eduskunta on 16 päivänä toukokuuta 1967 hyväksynyt Sivis-
43999: tysvaliokunnan ruotsalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönnettyjen määrärahain
44000: hoidosta antaman mietinnön.
44001:
44002: 83 §.
44003: Pankkivaliokunnan mietintö valiokunnan valtiopäiväjärjestyksen 50 § :n mukai-
44004: sesti suorittamasta Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1966 koskevasta
44005: tutkimuksesta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1967 hyväksynyt mietin-
44006: nön ja päättänyt, että vuoden 1966 voitosta 16 948 296,99 markkaa siirre-
44007: tään valtiovarastoon ja että Suomen Pankin omistamia obligaatioita ja niihin
44008: verrattavia arvopapereita siirretään 100 000 000 markan niroellisarvosta Suomen
44009: itsenäisyyden juhlavuoden johdosta perustettavaan erityiseen Suomen Pankin
44010: hoitoon jäävään rahastoon sekä että Eduskunnan päätös rahaston perustamisesta
44011: lähetetään pankkivaliokunnalle rahaston sääntöjä koskevan asianmukaisen ehdo-
44012: tuksen tekemiseksi Eduskunnalle sekä että valiokunnan mietintö saatetaan Pankki-
44013: valtuusmiehille tiedoksi.
44014: Vuoden 1966 aikana on lainakoreissa miltei kauttaaltaan luotto- ja rahamark-
44015: kinoilla tapahtunut huoma.ttavaa kohoamista korkomarginaalin kasvun johdosta.
44016: Koska tämä perustuu olennaiselta osalta ns. indeksilisien perimiseen laajem-
44017: massa mitassa kuin mitä tallettajille suoritettavat indeksilisät tai muut kohtuulli-
44018: set perusteet olisivat edellyttäneet, tulisi tätä epäkohtaa sen koko laajuudessa
44019: tutkia ja sen poistamiseen soveliain keinoin pyrkiä, jotta lisääntyvän korkorasi-
44020: tuksen epäedullista vaikutusta tuotanto- ja asumiskustannuksiin voitaisiin estää.
44021:
44022:
44023:
44024: Toivomukset.
44025: 84 §.
44026: Eräiden Eduskunnassa tehtyjen aloitteiden johdosta Eduskunta on päättänyt
44027: lausua toivomukset:
44028: 1 ) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin asevelvollisten hammashoidon tehos-
44029: tamiseksi;
44030: 2) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Seinäjoen-Pojanluoman-Jalasjär-
44031: ven maantien rakentamiseksi;
44032: 3 E 2/68
44033: 18 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
44034:
44035: 3) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kunnallisen kodinhoitoavun korvaus-
44036: perusteista 28 päivänä joulukuuta 1966 annetun sosiaaliministeriön päätöksen
44037: muuttamiseksi siten, että kunnallisesta kodinhoitoavusta muilta kuin varattomilta
44038: ja vähävaraisilta perittävä korvaus kodinhoitajalle annettavan ruoan ja asunnon
44039: lisäksi voitaisiin periä puheena olevien henkilöiden maksukyvystä riippuen tarkoi-
44040: tuksenmukaiseksi ja sopivaksi katsottavan porrastetun asteikon puitteissa harkin-
44041: taa käyttäen;
44042: 4) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Kärkkäälän-Kivisalmen välisen
44043: maantien rakentamiseksi Konneveden kunnassa;
44044: 5) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kodinhoitajakoulutuksen ja -tomun-
44045: nan kehittämiseksi ottamalla huomioon kunnan väestörakenteen asettamat eri-
44046: tyistarpeet niissä kunnissa, joissa harjoitetaan maataloutta;
44047: 6) että Hallitus tutkituttaisi mitä mahdollisuuksia olisi vapauttaa kunnat
44048: tienpitoaineen ottamispaikkojen korvauksetta luovuttamisvelvollisuudesta; sekä
44049: 7) että Hallitus ottaisi vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
44050: määrärahan Helsingin vesihuoltoalueen raakaveden turvaamista koskevien suun-
44051: nitelmien loppuunsaattamista varten.
44052:
44053:
44054: Erinäiset asiat.
44055: 85 §.
44056: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Oy. Yleisradio Ab:n hallintoneuvos-
44057: ton jäsenten vaali. Eduskunta on 12 päivänä toukokuuta 1967 ilmoittanut vaa-
44058: lista Hallitukselle.
44059: 86 §.
44060: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Oy. Yleisradio Ab:n hallintoneuvos-
44061: ton jäsenen täydennysvaali. Eduskunta, on 26 päivänä toukokuuta 1967 ilmoit-
44062: tanut vaalista Hallitukselle.
44063:
44064:
44065: Syysistuntokausi.
44066: Hallituksen esitykset.
44067: 87 §.
44068: Hallituksen esitys N:o 67 ( 1966 Vp.) eräiden viranomaisten oikeutta
44069: voimakeinojen käyttämiseen koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä eräiksi
44070: siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1967 hyväksy-
44071: nyt lain rikoslain muuttamisesta, lain ulosottolain 3 luvun 30 §:n muuttami-
44072: sesta, lain rajavartiolaitoksesta · annetun lain muuttamisesta, lain tullilain muutta-
44073: misesta, lain virkatehtävässä apuna olleelle henkilölle eräissä tapauksissa suori-
44074: tettavasta tapaturmakorvauksesta sekä lain virkatointa· suoritettaessa aiheutuneiden
44075: vahinkojen korvaamisesta eräissä tapauksissa.
44076: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 19
44077:
44078: Hyväksyessään Hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset Eduskunta
44079: on lausunut pitävänsä välttämättömänä, että voimakeinojen käyttämisen oikeutta
44080: poliisilaissa eri tilanteita silmällä pitäen täsmennetään ja että Hallitus antaa
44081: Eduskunnalle mahdollisimman pian sellaisen esityksen, jossa poliisilain säännök-
44082: set saatetaan sopusointuun rikoslain 3 luvun 8 §:n ja 16 luvun 6 §:n uusittujen
44083: säännösten kanssa.
44084: Eduskunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että Hallituksen esityksessä
44085: vahinkojen korvaaminen rajoitetaan poliisimiehiin, rajavartiomiehiin, tullimiehiin
44086: ja vankeinhoito- tai vanginkuljetustehtävissä toimiviin sekä näitä virkatoimessa
44087: avustaneisiin. Eduskunta on lausunut pitävänsä toivottavana, että Hallitus antaisi
44088: suorittaa tutkimuksen siitä, olisiko oikeus korvauksen saamiseen ulotettava kos-
44089: kemaan koko valtion viran- ja toimenhaltijakuntaa ja, mikäli Hallitus katsoo
44090: olevan aihetta laajentaa korvaukseen oikeutettujen viran ja toimen haltijain piiriä,
44091: antaisi Eduskunnalle tätä koskevan esityksen.
44092:
44093: 88 §.
44094: Hallituksen esitys N:o 101 ( 1966 Vp.) patenttilainsäädännön uudistami-
44095: sesta. Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt patenttilain.
44096: Lakiin sisältyvän pohjoismaisen patenttihakemusjärjestelmän onnistumisen
44097: edellytyksenä ei ole ainoastaan se, että patenttilait eri Pohjoismaissa ovat patentin
44098: myöntämistä koskeviita osiltaan saman sisältöisiä, vaan myöskin se, että patentti-
44099: hakemusten käsittelyn ja ennen muuta keksintöjen patentoitavuuden edellytysten
44100: suhteen eri Pohjoismaissa saadaan aikaan myös yhdenmukainen käytäntö. Sen
44101: vuoksi Eduskunta on katsonut, että asetusta lain 3 luvun voimaansaattamisesta
44102: ei pitäisi antaa ennen kuin yhteinen pohjoismainen valitusaste on perustettu.
44103: Koska pohjoismaisen patenttihakemusjärjestelmän käytäntöönottamisen patent-
44104: tihakemusten ruuhkautuspyrkimystä estävästä vaikutuksesta ei ole mitään var-
44105: maa tietoa, Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että pantenttivirastolle ennen
44106: muuta työvoiman osalta turvataan jatkuvat toiminnanedelly~kset siinäkin tapauk-
44107: sessa, että ehdotus pohjoismaisesta patenttihakemusjärjestelmästä tulee lakina
44108: voimaan.
44109: Edelleen Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että kemialliseen yhdistee-
44110: seen myönnetty patentti ei suojaa keksintöä sen kaikilla käyttöaloilla vaan että
44111: suoja rajoittuu patenttivaatimuksissa esitetylle käyttöalalle.
44112: Hyväksyessään lakiehdotukseen sisältyvän siirtymäsäännöksen siitä, että ravin-
44113: to- tai lääkeaineita koskevaan keksintöön ei voida myöntää patenttia ennen kuin
44114: asetuksella näin määrätään, Eduskunta on lausunut korostavansa, että tällaista
44115: asetusta ei pitäisi antaa ennen kuin näiden aineiden tuotepatentteja yleisesti
44116: myönnetään kehittyneissä teollisuusmaissa.
44117: Eduskunnan käsi~ksen mukaan kasvien ja eläinten jalostamisessa ei yleensä
44118: ole kysymys sellaisesta teknillisestä keksinnöstä, jolle olisi annettava suojaa paten-
44119: tin muodossa. Eduskunta on todennut kuitenkin tässä yhteydessä sen puutteen,
44120: 20 1967 Vp.- Valtiopäiväpäätös.
44121:
44122: mikä nykyisin on olemassa siinä, että erityisesti kasvinjalostajalla ei Suomessa
44123: ole lakisääteistä suojaa. Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että erikseen tut-
44124: kittaisiin, millä tavoin kasvinjalostajalle voitaisiin antaa lakisääteistä suojaa hänen
44125: kehittämiinsä uusiin kasvilajeihin ja -lajikkeisiin nähden.
44126:
44127: 89 §.
44128: Hallituksen esitys N:o 102 ( 1966 Vp.) laiksi maanpuolustukselle merkityk-
44129: sellisistä keksinnöistä. Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt
44130: lain.
44131: 90 §.
44132: Hallituksen esitys N:o 103 (1966 Vp.) laiksi patenttiasiamiehistä. Eduskunta
44133: on 21 päivänä marraskuuta. 1967 hyväksynyt lain.
44134:
44135: 91 §.
44136: Hallituksen esitys N :o 30 maatilatalouden tuloverolaiksi sekä siihen liittyväksi
44137: lainsäädännöksi. Eduskunta on 10 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt maatila-
44138: talouden tuloverolain, lain tulo- ja omaisuusverolain muutttamisesta, lain maa-
44139: laiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta, lain kunnallis-
44140: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta ja lain verotuslain
44141: muuttamisesta, niistä ensimmäisen ja toisen valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1
44142: momentissa säädetyin määräenemmistöin.
44143: Hyväksyessään lait Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että omaisuusvero-
44144: tuksen uudistuksesta annetaan Eduskunnan käsiteltäväksi Hallituksen esitys niin
44145: ajoissa, että uusia säännöksiä saatetaan soveltaa omaisuusverotuksessa jo samalta
44146: vuodelta toimitettavassa verotuksessa kuin maatilatalouden tuloverolakia. Kun
44147: nyt hyväksytyssä lakiehdotuksessa on otettu käyttöön eräitä uusia verotuksellisia
44148: periaatteita, jotka on tarkoitus saattaa koskemaan kaikkia elinkeinonharjoittajia,
44149: Eduskunta on myös lausunut edellyttävänsä, että elinkeinonharjoittajien tulovero-
44150: tusta koskeva uudistus viipymättä saatetaan Eduskunnan käsiteltäväksi.
44151: Eduskunta on katsonut, että myös metsäverotuksessa olisi päästävä todelli-
44152: siin tuloihin perustuvaan verotukseen. Samoin olisi tutkittava mahdollisuuksia
44153: poronhoidosta saatujen . tulojen verotuksen uudistamiseksi todellisiin . tuloihin
44154: pohjautuvaksi.
44155: Eduskunta on edelleen katsonut, että Hallituksen tulisi kiinnittää erityistä huo-
44156: miota maaatilatalouden tuloverolain voimaantulosta elinkeinoelämälle, mm. väki-
44157: lannoiteteollisuudelle ja viljakaupalle, uuteen verotusjärjestelmään siirryttäessä joh-
44158: tuviin ongelmiin sekä ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että mahdolliset häiriöt
44159: elinkeinoelämässä saataisiin estetyiksi.
44160: Eduskunta on myös edelleen lausunut edellyttävänsä, että kiinnitettyjen vel-
44161: kain korkojen vähennysoikeus kunnallisverotuksessa, käsiteltävänä olevan lain-
44162: säädännön piirissä, Hallituksen toimesta kiireellisesti selvitetään ja annetaan mah-
44163: dollisesti tarvittavat esitykset Eduskunnalle.
44164: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 21
44165: 92 §.
44166: Hallituksen esitys N:o 31 laeiksi maankäyttölain sekä valtion maan käyttä-
44167: misestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun lain
44168: muuttamisesta. Eduskunta on 31 päivänä lokakuuta 1967, hyläten Hallituksen
44169: esitykseen sisältyvän toisen lakiehdotuksen, hyväksynyt lain maankäyttölain muut-
44170: tamisesta.
44171: Hyväksyessään lain maankäyttölain muuttamisesta Eduskunta on lausunut
44172: edellyttävänsä, että lain 16 §:n 3 momenttia sovelletaan käytännössä siten, että
44173: toimituksessa, jossa annetaan useita lisäalueita, saa olla henkilöitä, joille lisä-
44174: alueen antamisen johdosta tulisi oikeus perustamispalkkioon, enintään viides osa
44175: lisäalueen saajista.
44176:
44177: 93 §.
44178: Hallituksen esitys N:o 53 laiksi poronhoitolain muuttamisesta. Eduskunta on
44179: 31 päivänä lokakuuta 1967 hyväksynyt lain.
44180:
44181: 94 §.
44182: Hallituksen esitys N:o 55 laiksi sosiaalihallituksesta. Eduskunta on 7 päivänä
44183: joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44184: Huomioon ottaen sosiaalihallituksen tärkeän aseman sosiaalipolitiikan suun-
44185: nittelussa Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus antaessaan asetuksen sosiaali-
44186: hallituksen virkojen kelpoisuusehdoista ottaisi huomioon yhteiskuntatieteelliset
44187: tutkinnot niiden erityisen soveltuvuuden takia sosiaalihallinnon alaan kuuluvien
44188: asioiden hoidossa siten, että sosiaalihallituksen tärkeimpien virkojen kelpoisuus-
44189: ehdoissa otettaisiin huomioon yhteiskuntatieteellinen koulutus.
44190:
44191: 95 §.
44192: Hallituksen esitys N :o 56 laiksi oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin.
44193: Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44194:
44195: 96 §.
44196: Hallituksen esitys N: o 61 laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta. Eduskunta
44197: on 28 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44198: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että asunto-osake-
44199: yhtiölainoja ja asunto-osakkeen hankkimista varten tarkoitettuja lainoja myönne-
44200: tään tasasuhteessa edellyttäen kuitenkin, ettei asuntotuotannossa uuden lainoitus-
44201: muodon vuoksi pääse syntymään keskeytystä.
44202:
44203: 97 §.
44204: Hallituksen esitys N: o 62 laiksi keskussairaaloiden rakentamisesta annetun
44205: lain muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44206: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus ottaa
44207: 22 1967 Vp. -:- Valtiopäiväpäätös.
44208:
44209: vuosittain valtion tulo- ja menoarvioesitykseen keskussairaalapiirin kuntainliitoille
44210: keskussairaaloina ylläpidettäviksi luovutetuista valtion sairaaloista suoritettavia
44211: kuntien maksuosuuksia vastaavan määrän lisäksi riittävän suuren määrärahan
44212: puheena olevien keskussairaalain laajentamiseen, peruskorjauksiin ja perushan-
44213: kintoihin myönnettävää valtionapua varten siihen asti, kunnes sairaalat on raken-
44214: nettu perustaruiskirjan edellyttämään laajuuteen.
44215:
44216: 98 §.
44217: Hallituksen esitys N: o 65 laiksi isojaosta ja verollepanosta sekä valtion mailla
44218: olevien vuokra-alueiden lunastamisesta Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa
44219: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 24 päivänä lokakuuta 1967 hyväk-
44220: synyt lain.
44221: 99 §.
44222: Hallituksen esitys N :o 70 laiksi aluevaihdon suorittamisesta valtion ja Jär-
44223: venpään kaupungin välillä. Eduskunta on 24 päivänä lokakuuta 1967 hyväk-
44224: synyt lain.
44225: 100 §.
44226: Hallituksen esitys N:o 71 laiksi nuorten työntekijäin suojelusta. Eduskunta on
44227: 14 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44228:
44229: 101 §.
44230: Hallituksen esitys N:o 72 laiksi valtion iltaoppikouluista ja valtion oppikou-
44231: lujen iltalinjoista. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44232: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy
44233: kiireellisiin toimenpiteisiin valtion iltaoppikoulujen perustamiseksi yksityisopis-
44234: kelijakomitean mietinnössään ehdottamille paikkakunnille.
44235:
44236: 102 §.
44237: Hallituksen esitys N:o 73 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
44238: lain muuttamisesta. Eduskunta on 24 päivänä lokakuuta 1967 hyväksynyt lain.
44239:
44240: 103 §.
44241: Hallituksen esitys N:o 74 laiksi tullitariffin muuttamisesta. Eduskunta on 24
44242: päivänä lokakuuta 1967 hyväksynyt lain.
44243:
44244: 104 §.
44245: Hallituksen esitys N:o 75 laiksi ilmatieteen laitoksesta. Eduskunta on 7 päi-
44246: vänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44247:
44248: 105 §.
44249: Hallituksen esitys N:o 76 laiksi työllisyyslain muuttamisesta. Eduskunta on
44250: 24 päivänä lokakuuta 1967 hyväksynyt lain.
44251: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 23
44252:
44253: 106 §.
44254: Hallituksen esitys N :o 77 laiksi maatalouden hintapoliittisen tuen jakami-
44255: s~n liittyvien tehtävien hoitamisesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on
44256: 24 päivänä lokakuuta 1967 hyväksynyt lain.
44257:
44258: 107 §.
44259: Hallituksen esitys N:o 78 laiksi vuonna 1967 liikkeelle laskettujen obligaaatio-
44260: lainojen veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 10 päi-
44261: vänä lokakuuta 1967 hyväksynyt lain.
44262:
44263: 108 §.
44264: Hallituksen esitys N:o 79 laiksi eräistä omaisuuden luovutuksista saadun voi-
44265: ton väliaikaisesta verovapaudesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 10
44266: päivänä lokakuuta 1967 hyväksynyt lain.
44267:
44268: 109 §.
44269: Hallituksen esitys N:o 80 laiksi niistä yleisistä perusteista, joiden mukaan
44270: lisenssiviraston virkatoimista ja toimituskirjoista on suoritettava. maksuja, annetun
44271: lain voimassaolaajan pitentämisestä. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1967
44272: hyväksynyt lain.
44273: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että lisenssimaksujen tuotto ei
44274: viime vuosien aikana ole riittänyt lisenssiviraston menojen kattamiseen. Kun
44275: tämä tulojen ja menojen tasapaino kuitenkin on ollut tarkoituksena lisenssimaksu-
44276: lakia säädettäessä ja kun Eduskunta jo aikaisemminkin on kiinnittänyt asiaan
44277: huomiota, Eduskunta on lausunut edellyttävänsä Hallituksen huolehtivan siitä,
44278: että maksut lisenssiviraston virkatoimista ja toimituskirjoista tällä kerralla mää-
44279: rätään sitä silmällä pitäen, että viraston tulot saadaan vastamaan sen menoja.
44280:
44281: 110 §.
44282: Hallituksen esitys N :o 81 laiksi kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta.
44283: Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44284:
44285:
44286: 111 §.
44287: Hallituksen esitys N:o 84 Suomen ja Tanskan väliseen 27 päivänä maalis-
44288: kuuta 1961 tehtyyn maataloussopimukseen sisältyvän teollisuussokerijuurikkai-
44289: den tullivapauden voimassaaioajan pidentämisestä tehdyn sopimuksen hyväksymi-
44290: sestä. Eduskunta on 24 päivänä lokakuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne Suomen
44291: ja Tanskan väliseen maataloustuotteiden kauppaa koskevaan sopimukseen sisäl-
44292: tyvän teollisuusokerijuurikkaiden tullivapauden voimassaaioajan pitentämisestä
44293: tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
44294: 24 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
44295:
44296: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen ja Tanskan väliseen maa-
44297: taloustuotteiden kauppaa koskevaan sopimukseen sisältyvän teollisuussokerijuurik-
44298: kaiden tullivapauden voimassaolaajan pitentämisestä tehdyn sopimuksen hyväk-
44299: symisestä.
44300:
44301: 112 §.
44302: Hallituksen esitys N:o 85 laiksi eräiden rangaistukseen tuomittujen henki-
44303: löiden armahtamisesta Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967. Eduskunta on
44304: 24 päivänä lokakuuta 1967 hyväksynyt lain.
44305:
44306:
44307: 113 §.
44308: Hallituksen esitys N :o 86 laiksi kuntien kantokykyluokituksesta ja siihen
44309: liittyviksi laeiksi. Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain
44310: kuntien kantokykyluokituksesta, lain työllisyyden muuttamisesta, lain kansaneläke-
44311: lain muuttamisesta ja lain yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
44312: Kun esitykseen sisältyvien lakiehdotusten kaikkia vaikutuksia koeluokituk-
44313: sista huolimatta ei ennakolta voida arvioida, Eduskunta on lausunut edellyttä-
44314: vänsä, ettei valtiolle kuuluvia menoja kantokykyluokituksen perusteella siirretä
44315: kuntien vastattavaksi sekä että Hallitus tarkoin seuraa säännösten soveltamista
44316: käytännössä, ja mikäli luokitus johtaa kohtuuttomuuksiin, ne oikaistaan, ja Edus-
44317: kunnalle annetaan sellaiset esitykset, joihin ilmenee aihetta. Eduskunta on myös
44318: edellyttänyt, että määräraha avustuksiksi vaikeuksiin joutuneille kunnille edel-
44319: leenkin sisällytetään valtion tulo- ja menoarvioon ja määrärahaa mahdollisuuksien
44320: mukaan korotetaan.
44321:
44322: 114 §.
44323: Hallituksen esitys N:o 87 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1967 tulo- ja
44324: menoarvioon. Eduskunta on 3 päivänä lokakuuta 1967 hyväksynyt Hallituksen
44325: esityksen.
44326:
44327: 115 §.
44328: Hallituksen esitys N:o 88 aviovaimon kansalaisuutta koskevien säännösten
44329: muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain hal-
44330: litusmuodon 4 §:n 1 momentin muuttamisesta ja lain Suomen kansalaisuuden
44331: saamisesta ja menettämisestä annetun lain muuttamisesta, niistä ensimmäisen
44332: valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen.
44333: Hyväksyessään lait Eduskunta on lausunut pitävänsä tärkeänä, että Hallitus
44334: kansalaisuuslainsäädäntömme mahdollisesta kokonaisuudistuksesta riippumatta,
44335: kiireellisesti laadituttaisi ja antaisi Eduskunnalle esityksen Suomen kansalaisuu-
44336: den saamisesta ja menettämisestä annetun lain muuttamisesta siten, että naisten
44337: tasa-arvoisuus kansalaisuuden osalta tulee täysin toteutetuksi.
44338: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 25
44339:
44340: 116 §.
44341: Hallituksen esitys N:o 89 laeiksi konkurssisäännön väliaikaisesta muuttami-
44342: sesta annetun lain ja akordilain voimassaoloajasta. Eduskunta on 14 päivänä mar-
44343: raskuuta 1967 hyväksynyt lain konkurssisäännön väliaikaisesta muuttamisesta
44344: annetun lain voimassaoloajasta ja lain akordilain voimassaoloajasta.
44345:
44346: 117 §.
44347: Hallituksen esitys N:o 91 maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun lain
44348: muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44349:
44350: 118 §.
44351: Hallituksen esitys N:o 92 laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muutta-
44352: misesta. Eduskunta on 7 päivänä marraskuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n
44353: 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
44354:
44355: 119 §.
44356: Hallituksen esitys N:o 93 laiksi tasavallan presidentin palkkiosta ja lakialoite,
44357: joka sisältää ehdotuksen laiksi tasavallan presidentin palkkiosta. Eduskunta on
44358: 7 päivänä marraskuuta 1967 Hallituksen esityksen ja lakialoitteen pohjalta hyväk-
44359: synyt lain.
44360: 120 §.
44361: Hallituksen esitys N:o 94 laiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta anne-
44362: tun lain muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt
44363: lain.
44364: 121 §.
44365: Hallituksen esitys N:o 95 laiksi eräiden tapaturmakorvausten suorittamisesta
44366: kertakaikkisena korvauksena. Eduskunta on 14 päivänä marraskuuta 1967 hyväk-
44367: synyt lain.
44368: Hyväksyesssään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että sosiaaliminis-
44369: teriö antaa lakiehdotuksen 7 §:n nojalla vakuutusyhtiöille ja Tapaturmavirastolle
44370: määräyksen tehdä kullekin 1 ja 3 §: ssä tarkoitetulle vahingoittuneelle tarjous
44371: sanotuissa lainkohdissa mainittujen etuuksien suorittamisesta.
44372:
44373: 122 §.
44374: Hallituksen esitys N:o 97 laiksi vientimaksusta. Eduskunta on 20 päivänä
44375: lokakuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin määrä-
44376: enemmistöin hyväksynyt lain.
44377: Hyväksyessään lain Edukunta on edellyttänyt, että Hallitus soveltaessaan
44378: lain 8 § :n säännöstä katsoisi siinä tarkoitettujen erityisten syiden olevan olemassa
44379: muun ohessa niissä tapauksissa, joissa vientitavaran valmistuksessa käytettyjen
44380: ulkomaisten tavaroiden markan kansainvälisen perusarvon muuttamisesta aiheu-
44381: 4 E 2/68
44382: 26 1967 Vp. -:-- Valtiopäiväpäätös.
44383:
44384: tunut hinnannousu - mikäli viennistä perittäisiin kuUonkin voimassa oleva ylei-
44385: sesti perittävä vientimaksu - saattaa viennin tappiolliseksi tai heikentää olennai-
44386: sesti jonkin tavaralajin viennin kannattavuutta ennen lokakuun 12 päivää 1967
44387: vallinneeseen tilanteeseen verrattuna.
44388:
44389: 123 §.
44390: Hallituksen esitys N: o 98 laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä
44391: ja yleisestä toimialasta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 8 päivänä
44392: joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44393: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallituksen esityksessä tarkoite-
44394: tun uudelleenjärjestelyn yhteydessä ja sen jälkeen ammattikasvatukseen kiinnite-
44395: tään sellaista huomiota kuin sen jatkuva kehittäminen ja tehostaminen teollistu-
44396: vassa yhteiskunnassa edellyttää, ja että eri alojen ammattikasvatuksessa tarkoin
44397: seurataan vastaavilla ammattialoilla tapahtuvaa kehitystä.
44398:
44399: 124 §.
44400: Hallituksen esitys N:o 100 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ja verotuslain
44401: muuttamisesfa. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen
44402: 68 §:n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain tulo- ja omai-
44403: suusverolain muuttamisesta ja lain verotuslain muutttamisesta.
44404:
44405: 125 §.
44406: Hallituksen esitys N:o 101 laiksi Neuvostoliittoinstituutista. Eduskunta on
44407: 28 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44408:
44409: 126 §.
44410: Hallituksen esitys N:o 103 laiksi valtion varmuusvarastoista annetun lain
44411: väliaikaisesta muuttamisesta. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1967 hyväk-
44412: synyt lain.
44413: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus jatkuvasti seuraa var-
44414: muusvarastointitilannetta, ja myös huolehtii siitä, että varastoidut tavarat aina
44415: tarpeen vaatiessa tulevat uusituiksi.
44416:
44417: 127 §.
44418: Hallituksen esitys N:o 104 laiksi käyttöpuun mittaustoimesta vientikaupassa
44419: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 14 päivänä marraskuuta 1967 valtio-
44420: päiväjärjestyksen 67 §: n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
44421:
44422: 128 §.
44423: Hallituksen esitys N:o 105 laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne-
44424: tun lain muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 1967 hyväksy-
44425: nyt lain.
44426: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 27
44427:
44428: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että lain perus-
44429: teella annettava asetus on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä laatimaan niin,
44430: että matkatoimiston palveluksia käyttävälle yleisölle järjestämättä jääneestä tai
44431: keskeytyneestä seuramatkasta tahi matkatoimiston muusta toimenpiteestä tai lai-
44432: minlyönnistä mahdollisesti aiheutunut taloudellinen vahinko voidaan korvata sekä
44433: että Hallitus Pohjoismaiden neuvoston 11. istunnossa vuonna 1963 hyväksytyn
44434: suosituksen mukaisesti entistä kiinteämmin seuraa matkailun ja sitä koskevan
44435: lainsäädännön kehittymistä Pohjoismaissa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin
44436: yhtenäisen lainsäädännön aikaansaamiseksi matkailun alalla yhtenäistä markkina-
44437: aluetta edustavissa Pohjoismaissa.
44438:
44439: 129 §.
44440: Hallituksen esitys N:o 106 valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1968. Edus-
44441: kunta on 22 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt Suomen tasavallan tulo- ja
44442: menoarvion vuodelle 1968.
44443: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Suomen YK:liitolle, jonka merkitys
44444: Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja toimintaa tukevana ja edistävänä Jar-
44445: jestönä on yhä voimistunut, turvataan Hallituksen toimesta ainakin nykyiset toi-
44446: mintaedellytykset.
44447: Sairaalalaitoksen voimakkaasta laajentumisesta huolimatta sairaalapalvelusten
44448: kysyntä lisääntyy jatkuvasti kaikkialla maassa. Tästä on seurauksena yhteiskunnan
44449: taloudellisia voimavaroja vakavasti koetteleva sairaalakustannusten jatkuva nousu.
44450: Tämän vuoksi olisi välttämätöntä kehittää maamme sairaanhoitopolitiikkaa siten,
44451: että sen valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet tulisivat määritellyiksi nykyistä
44452: selkeämmin. Tällöin tulisi kiinnittää erityistä huomiota avosairaanhoidon edistä-
44453: miseen. Samalla olisi huolehdittava terveydenhoitohenkilöstön koulutuksen mää-
44454: rällisestä lisäämisestä. Tähän tarkoitukseen tarvittavat oppilaitokset olisi sijoitet-
44455: tava riittävän suurien sairaaloiden välittömään läheisyyteen, jotta opetukseen liit-
44456: tyvä käytännöllinen sairaalatyö voitaisiin järjestää tarkoituksenmukaisesti.
44457: Valtion palohallinnon tehtävät ovat viime vuosina yhä lisääntyneet ja tulleet
44458: entistä vaativammiksi. Tähän tehtäväpiiriin kuuluu muun ohella palöntorjunta-
44459: henkilöstön koulutus, jota ei ole voitu laajentaa eikä tehostaa yhteiskunnan muilla
44460: aloilla ja erityisesti palontorjunnan alalla tapahtuneen kehityksen mukaisesti.
44461: Eduskunta on lausunut odottavansa, että Hallitus kiinnittää vakavaa huomiota
44462: palontorjuntahenkilöstön koulutusmahdollisuuksien tehostamiseen koulutustarvetta
44463: vastaavaksi ja samalla myös valtion palohallinnon kehittämiseen yleensä.
44464: Vuonna 1966 säädettyjen kehitysaluelakien mukaan pyritään kehitysalueiden
44465: talouselämää tukemaan ja monipuolistamaan valtiovallan tukitoimenpiteillä, kuten
44466: veronhuojennuksilla ja korkosubventioilla. Kun lakien suomia mahdollisuuksia ei
44467: ole riittävän tehokkaasti käytetty, Eduskunta on lausunut pitävänsä välttämättö-
44468: mänä, että lakien toteuttamista tehostetaan maamme kehitysalueiden teollistaml-
44469: seksi ja elinkeinoelämän kaikinpuoliseksi elvyttämiseksi.
44470: 28 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
44471:
44472: Kesäyliopistoille myönnettyä valtionapua ei voida pitää kohtuullisena, kun
44473: otetaan huomioon niitten opiskelijamäärä (v. 1967 noin 26 500) ja merkitys
44474: yliopisto-opetuksen ja korkeatasoisen, yhteiskunnan kehitykseen mukautuvan tie-
44475: don antajina. Eduskunta on pitänyt välttämättömänä, että kesäyliopistojen kehit-
44476: tämiseksi ja nykyistä tuntuvamman taloudellisen tuen antamiseksi ryhdytään kii-
44477: reellisiin toimenpiteisiin.
44478: Pohjanmaan jokijärjestelyjen osalta on virastojen välinen työnjako saatu aikaan
44479: sen jälkeen, kun tulo- ja menoarvioesitys annettiin Eduskunnalle. Kun Lapuan-
44480: joen rahoitus on jäänyt liian vähäiseksi, Eduskunta on edellyttänyt, että valtio-
44481: neuvosto seuraa tilannetta ja huolehtii asiasta.
44482: Eduskunta on katsonut aiheelliseksi korostaa metsäoppilaitoslain mukaisen
44483: metsätyöopetuksen tehostamista valtion toimesta. Samoin olisi Eduskunnan käsi-
44484: tyksen mukaisesti koko metsäopetuksen kiireellisyysjärjestys ohjelmoitava no-
44485: peasti ja toimeenpantava koulutustarvetutkimus koko metsäopetuksen osalta.
44486: Tulo- ja menoarvioesitykseen ei sisälly määrärahaa ulkomaisen rukiin tap-
44487: pioiden korvaamiseksi valtion viljavarastolle. Kun Eduskunta ei pidä oikeana
44488: leivän hinnan nousua, Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huolehtivan siitä,
44489: ettei ruisseoksen hintaa nosteta nykyisestä tasostaan.
44490: Eduskunta on pitänyt tärkeänä, että julkista työnvälitystä pyritään edelleen
44491: kehittämään työmarkkinoita tehokkaasti palvelevaksi elimeksi ottaen erityisesti
44492: huomioon ne vaatimukset, jotka lisääntyvä alueellisen ja ammatillisen liikkuvuu-
44493: den tarve sekä toimialarationalisointi ja teknillinen kehitys asettavat työnvälitys-
44494: organisaatiolle.
44495: Eduskunta on lausunut vielä todenneensa, että kunnille maantiealueiden lunas-
44496: tusta varten myönnettäviä valtionapuja koskevat hakemukset ovat päässeet kul-
44497: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä pahasti ruuhkautumaan, joka taas
44498: aiheuttaa haittaa eräiden kuntien säännölliselle taloudenhoidolle. Kun tämä hake-
44499: musruuhka pitäisi saada puretuksi, Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiin-
44500: nittää asiaan vakavaa huomiota.
44501: Ottaen huomioon erikoisesti kehitysalueilla vallitsevan vaikean työttömyy-
44502: den Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus edelleenkin tehostaa toimenpitei-
44503: tään työllisyyden hoitamiseksi etupäässä työlinjalla. Korvauslinjaa on sovellettava
44504: joustavasti silloin, kun valtion paikallisia työkohteita ei ole riittävästi käytettä-
44505: vissä.
44506: Tutustuttuaan asuntotuotannon nykyiseen tilaan ja odotettavissa olevaan kehi-
44507: tykseen Eduskunta on todennut, että asuntojen kysyntä useissa asutuskeskuksissa
44508: ylittää runsaasti tarjonnan. Erityisesti kysyntä on kohdistunut vuokra-asuntoihin,
44509: joiden tarkoituksenmukaista rakentamista näinollen tulisi lisätä. Rakennusalan
44510: rahoitus on muodostunut vaikeaksi ja ollut omiaan lisäämään työttömyyttä. Tä-
44511: män johdosta Eduskunta on lausunut toivomuksenaan, että Hallitus kiinnittäisi
44512: vakavaa huomiota asuntotuotannon elvyttämiseen ja laatisi suunnitelman siinä
44513: nykyään olevien haittatekijöiden poistamiseksi tai lieventämiseksi.
44514: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 29
44515:
44516: Eduskunta on lausunut pitävänsä Lahden keskussairaalan suunnittelutöiden
44517: kiirehtimistä tärkeänä ja odottavansa, että myös Hallitus huolehtisi asiasta.
44518: Eduskunta on lausunut pitävänsä Karstulan seudun kuntainliiton uuden pai-
44519: kallissairaalan aikaansaamista tärkeänä, ja odottavnsa, että Hallitus käytettävis-
44520: sään olevasta määrärahasta· myöntää tarvittavan valtionavustuksen, jolla sairaalan
44521: rakennustyö saadaan alulle.
44522: Eduskunta on 27.10.29 momentin kohdalla katsonut aiheelliseksi lausua
44523: edellyttävänsä, että varusmiesten käyttöön tulevia sanomalehtiä tilattaessa nouda-
44524: tetaan tasapuolisuutta.
44525: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus suorituttaa tutkimuksen
44526: siitä, onko Paraisten kauppalasta ulkomaille suuntautuva liikenne laajentunut ja
44527: vakiintunut siinä määrin, että kauppalaan olisi perustettava tullitoimipaikka.
44528: Eduskunta on saamansa selvityksen perusteella todennut Raunistulan yhteis-
44529: lyseon koulurakennuksen rakennustyön tärkeäksi ja kiireelliseksi. Samoin Edus-
44530: kunta on pitänyt tärkeänä, että Isojoen keskikoulun samoin kuin Kyyjärven keski-
44531: koulun uudisrakennusten rakennustyöt mahdollisimman pikaisesti päästään alka-
44532: maan. Eduskunta on lausunut odottavansa Hallitukselta toimenpiteitä asiassa.
44533: Eduskunta on 29.60.01 momentin kohdalla lausunut edellyttävänsä, että
44534: momentin perustelujen j kohdassa ehdotettu uudelleenjärjestely toimeenpannaan
44535: niin, että nykyisestä virkasuhteesta työsuhteeseen siirtyvien henkilöiden palkkaus-
44536: edut eivät miltään osaltaan alene.
44537: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöitä saadun selvityksen mukaan on
44538: yksityisten teiden tekemiseen annettavaa valtionapua koskevien, ratkaisematto-
44539: mien hakemusten määrä jatkuvasti kasvamassa. Kun nimenomaan pienempien
44540: teitten rakentaminen tyrehtyy, jollei hakemusruuhkaa saada puretuksi, Eduskunta
44541: on lausunut odottavansa Hallitukselta pikaisia toimenpiteitä tässä asiassa.
44542: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus selvityttää sanomalehtien
44543: kuljetusavustuksia koskevan kysymyksen kokonaisuudessaan ja ryhtyy toimen-
44544: piteisiin mahdollisten epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi.
44545: Eduskunta on todennut, että valtioneuvosto on viime vuonna ratkaissut hel-
44546: potuksen myöntämisestä kunnille rautateiden rakentamisesta johtuvista pakko-
44547: lunastuskorvauksista 9 päivänä maaliskuuta 1962 annetun lain (202/62) mukai-
44548: set, 19 kunnan tekemät helpotushakemukset. Vaikka helpotusta myönnettäessä
44549: on Eduskunnan saaman tiedon mukaan kiinnitetty huomiota mm. · asianomaisen
44550: kunnan taloudelliseen kantokykyyn ja pakkolunastuskorvausten suuruuteen, on
44551: todettava, että eräiden kuntien omat korvausosuudet ovat helpotuksen myöntä-
44552: misen jälkeenkin jääneet ylivoimaisen suuriksi. Tämän vuoksi ja kun helpotus-
44553: hakemuksia on vielä tulossa eräiltä kunnilta, Eduskunta on lausunut edellyttä-
44554: vänsä, että Hallituksen toimesta tutkitaan mahdollisuudet kunnille jo asetetun
44555: maksamispäivän siirtämiseksi tuonnemmaksi tai muunlaisen helpotuksen myön-
44556: tämiseksi kunnille, ja että Hallitus tutkimuksen päätyttyä viivyttelemättä ryhtyy
44557: asian vaatimiin toimenpiteisiin.
44558: 30 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
44559:
44560: Eduskunta on myös lausunut edellyttävänsä Hallituksen huolehtivan siitä,
44561: että loppuosa siitä rahoituksesta, mikä on luvattu Otaniemen ylioppilasravintolan
44562: rakennuskustannuksiin, viivyttelemättä saadaan käyttöön tätä rakennustyötä var-
44563: ten. Eduskunta on lausunut Hallitukselle toivomuksen, että opetustoiminta Lap-
44564: peenrannan teknillisessä korkeakoulussa aloitetaan mahdollisimman pian tähän
44565: tarkoitukseen varatuissa huonetiloissa.
44566: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus kussakin yksityistapauk-
44567: sessa tarkoin tutkituttaa ylimääräistä sotaeläkettä hakeneen rintamasotilaan talou-
44568: dellisen aseman, jotta eläkkeitä myönnettäessä etusija voitaisiin antaa erityisen
44569: vaikeassa taloudellisessa asemassa oleville rintamasotilaille.
44570:
44571: 130 §.
44572: Hallituksen esitys N:o 107 laiksi kunnallisista yleissairaaloista annetun lain
44573: muuttamisesta. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1967 hylännyt Hallituksen
44574: esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.
44575:
44576: 131 §.
44577: Hallituksen esitys N :o 108 laiksi sairaanhoitotoimen harjoittajien ja muun
44578: vastaavanlaisen henkilöstön kouluttamisesta. Eduskunta on 12 päivänä joulu-
44579: kuuta 1967 hyväksynyt lain sairaanhoitotoimen harjoittajien ja muun vastaavan-
44580: laisen henkilöstön kouluttamisesta, lain kunnallisista terveyssisarista annetun lain
44581: muuttamisesta ja lain kunnan kätilöistä annetun lain muuttamisesta.
44582: Hyväksyessään Hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset Eduskunta on
44583: lausunut odottavansa, että Hallitus viipymättä tutkituttaa sairaanhoito-oppilaitok-
44584: sien virkanimikekysymyksen kokonaisuudessaan ja ryhtyy tutkimuksen valmistut-
44585: tua tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin sairaanhoito-oppilaitoksien virkojen
44586: ja toimien nimikkeiden kieliasun nykyaikaistaiDiseksi ja saattamiseksi muutoin-
44587: kin yhdenmukaiseksi muiden ammattioppilaitosten vastaavanlaisten virkatyyppien
44588: kanssa.
44589: 132 §.
44590: Hallituksen esitys N:o 109 laiksi puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen
44591: viroista ja toimista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä joulu-
44592: kuuta 1967 hyväksynyt lain.
44593:
44594: 133 §.
44595: Hallituksen esitys N:o 110 valtioneuvoston lainanottovaltuuksista. Eduskunta
44596: on 28 päivänä joulukuuta 1967 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston vuonna 1968
44597: ottamaan valtioneuvoston tarkemmin määräämillä ehdoilla pitkäaikaista lainaa
44598: 550 000 000 markan niroellismäärään asti; ja
44599: oikeuttaa valtioneuvoston vuoden 1968 aikana käyttämään lyhytaikaista luot-
44600: toa harkintansa mukaan.
44601: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 31
44602:
44603: 134 §.
44604: Hallituksen esitys N:o 111 laiksi virkojen ja t01m1en perustamisesta. Edus-
44605: kunta on 22 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44606:
44607:
44608: 1.35 s.
44609: Hallituksen esitys N :o 112 laiksi valtion lainausrahastosta annetun lain
44610: muuttamisesta. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44611:
44612:
44613: 1.36 s.
44614: Hallituksen esitys N:o 11.3 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kunnallis-
44615: hallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
44616: tusten muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1967 valtiopäivä-
44617: järjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain
44618: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta, lain kunnallishallituksesta kaupungissa
44619: annetun asetuksen muuttamisesta ja lain maalaiskuntain kunnallishallinnosta
44620: annetun asetuksen muuttamisesta.
44621:
44622:
44623: 1.37 §.
44624: Hallituksen esitys N :o 114 laiksi matkustajaverosta. Eduskunta on 22 pat-
44625: vänä joulukuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin
44626: määräenemmistöin hyväksynyt lain.
44627:
44628:
44629: 1.38 §.
44630: Hallituksen esitys N:o 115 laiksi vuonna 1968 liikkeeseen laskettujen obli-
44631: gaatiolainojen veronhuojennuksista. Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 1967
44632: hyväksynyt lain.
44633:
44634: 139 §.
44635: Hallituksen esitys N:o 116 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista. Edus-
44636: kunta on 1.5 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44637:
44638:
44639: 140 §.
44640: Hallituksen esitys N :o 117 laiksi eräiden elintarviketuotteiden valmisteverosta.
44641: Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44642:
44643:
44644: 141 §.
44645: Hallituksen esitys N:o 118 laiksi makeisvalmisteverosta annetun lain muut-
44646: tamisesta. Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44647: 32 1967 Vp ......... Valtiopäiväpäätös.
44648:
44649: 142 §.
44650: Hallituksen esitys N:o 119 laiksi mallasjuomaverosta annetun lain väliaikai-
44651: sesta muuttamisesta annetun lain voimassaolaajan pitentämisestä. Eduskunta on
44652: 28 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44653:
44654: 143 §.
44655: Hallituksen esitys N:o 120 laiksi väkiviinaverosta annetun lain väliaikaisesta
44656: muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt lain.
44657:
44658: 144 §.
44659: Hallituksen esitys N :o 121 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
44660: muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44661:
44662: 145 §.
44663: Hallituksen esitys N:o 122 laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jatkami-
44664: sesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n
44665: 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
44666:
44667: 146 §.
44668: Hallituksen esitys N :o 123 laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain muut-
44669: tamisesta. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44670:
44671: 147 §.
44672: Hallituksen esitys N:o 124 laiksi musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta.
44673: Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44674:
44675: 148 §.
44676: Hallituksen esitys N:o 125 laiksi autorekisterikeskuksesta ja eräiksi siihen
44677: liittyviksi laeiksi. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain
44678: autorekisterikeskuksesta, lain eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja virka-
44679: toimista suoritettavien maksujen perusteista annetun lain muuttamisesta ja lain
44680: leimaverolain muuttamisesta.
44681:
44682: 149 §.
44683: Hallituksen esitys N :o 126 laiksi kauppakorkeakoulujen valtionavustuksesta
44684: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta 1967 hyväk-
44685: synyt lain.
44686:
44687: 150 §.
44688: Hallituksen esitys N:o 127 laiksi vuodelta 1968 suoritettavan vakuutetun
44689: sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun määrästä. Edus-
44690: kunta on 12 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44691: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 33
44692:
44693: 151 s.
44694: Hallituksen esitys N:o 128 laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Edus-
44695: kunta on 12 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44696:
44697: 152 §.
44698: Hallituksen esitys N:o 129 Suomen Tasavallan hallituksen ja Sosialististen
44699: Neuvostotasavaltain Liiton hallituksen kesken mannermaajalustan rajasta Suomen
44700: ja Neuvostoliiton välillä Itämeren koillisosassa koskevan sopimuksen eräiden
44701: määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta 1967 päättä-
44702: nyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasa-
44703: valtain Liiton hallituksen kesken mannermaajalustan rajasta Suomen ja Neuvosto-
44704: liiton välillä Itämeren koillisosassa 5 päivänä toukokuuta 1967 tehdyn sopimuk-
44705: sen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
44706:
44707: 153 §.
44708: Hallituksen esitys N :o 130 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
44709: verolakeihin annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta
44710: 1967 hyväksynyt lain.
44711:
44712: 154 s.
44713: Hallituksen esitys N:o 131 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
44714: verolakeihin. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44715:
44716: 155 s.
44717: Hallituksen esitys N:o 132 laiksi Helsingin kotitalousopettajaopistosta anne-
44718: tun lain muuttamisesta ja laiksi Helsingin käsityönopettajaopistosta annetun lain
44719: muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1967 hylännyt Hallituksen
44720: esitykseen sisältyvät lakiehdotukset.
44721:
44722: 156 §.
44723: Hallituksen esitys N:o 133 laiksi toimenpiteistä syrjtnnan ehkäisemiseksi
44724: kansainvälisessä merenkulussa. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1967 val-
44725: tiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksy-
44726: nyt lain.
44727: U7 §.
44728: Hallituksen esitys N :o 134 laiksi laivanisännän kieltämisestä luovuttamasta
44729: asiakirjaa eräissä tapauksissa. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1967 hyväk-
44730: synyt lain.
44731: 158 s.
44732: Hallituksen esitys N:o 135 laiksi ammattikasvatushallituksesta annetun lain
44733: muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44734: 5 E 2/68
44735: 34 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
44736:
44737: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että eri alojen
44738: ammattikouluja ammattikasvatushallituksen alaisuuteen siirrettäessä yhteydet asian-
44739: omaisiin ammattialoihin säilyvät ja koulujen toimintaa järjestettäessä otetaan huo-
44740: mioon niiden kunkin erikoisluonne. Tässä mielessä Eduskunta on kiinnittänyt
44741: erityistä huomiota sosiaaliministeriön alaisuudesta siirtyviin invalidien ammatti-
44742: kouluihin, joiden koulutoimeen liittyy erittäin laaja invalideihin kohdistuva
44743: huolto- ja lääkinnällinen toiminta.
44744:
44745: 159 §.
44746: Hallituksen esitys N:o 137 laiksi työttömyyskorvauksesta. Eduskunta on 12
44747: päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44748:
44749:
44750: 160 §.
44751: Hallituksen esitys N :o 138 laiksi valtakunnallisista työttömyyskassoista anne-
44752: tun lain muuttamisesta. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt
44753: lain.
44754: 161 §.
44755: Hallituksen esitys N :o 139 laiksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun
44756: suuruudesta vuonna 1968. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta. 1967 hyväk-
44757: synyt lain.
44758: 162 §.
44759: Hallituksen esitys N:o 140 laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muuttami-
44760: sesta annetun lain voimassaolaajan pidentämisestä ja laiksi eläkeoikeuden valin-
44761: taa koskevan ilmoituksen tekemisestä eräissä tapauksissa. Eduskunta on 19 päi-
44762: vänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lait.
44763:
44764:
44765: 163 §.
44766: Hallituksen esitys N:o 141 ammattitautilaiksi. Eduskunta on 19 päivänä
44767: joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44768:
44769: 164 §.
44770: Hallituksen esitys N:o 142 hintavalvontalain muuttamisesta. Eduskunta on
44771: 7 päivänä joulukuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa sääde-
44772: tyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
44773:
44774:
44775: 165 §.
44776: Hallituksen esitys N:o 143 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta. Eduskunta
44777: on 14 päivänä marraskuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa
44778: säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
44779: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 35
44780:
44781: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti
44782: tutkii mahdollisuutta autoveron takaisin maksamiseksi sellaisille invalideille,
44783: joilla on vähintään 40 prosentin liikuntavamma ja joille auton hankinta on
44784: toimensa tai työnsä hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, sekä tutkimuksen joh-
44785: taessa myönteiseen tulokseen antaa tätä tarkoittavan esityksen.
44786:
44787: 166 §.
44788: Hallituksen esitys N:o 144 laiksi aluevaihdosta valtion ja Turun kaupungin
44789: välillä. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44790:
44791: 167 §.
44792: Hallituksen esitys N:o 145 laiksi eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtä-
44793: vistä vähennyksistä. Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44794:
44795: 168 §.
44796: Hallituksen esitys N:o 149 pohjoismaista Tanganjika keskusta koskevan
44797: sopimuksen pitentämistä koskevan jatkosopimuksen eräiden määräysten hyväk-
44798: symisestä. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1967 päättänyt hyväksyä ne
44799: pohjoismaista Tanganjika keskusta koskevan sopimuksen jatkosopimuksen mää-
44800: räykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
44801:
44802: 169 §.
44803: Hallituksen esitys N:o 151 laiksi oppisopimuslain muuttamisesta. Eduskunta
44804: on 19 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44805:
44806: 170 §.
44807: Hallituksen esitys N:o 152 laiksi lastensuojelulain muuttamisesta. Eduskunta
44808: on 22 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44809: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti
44810: ryhtyy toimenpiteisiin lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksen aikaansaa-
44811: miseksi ja siinä yhteydessä tutkii mahdollisuuksia lastenseimien ja -tarhojen luku-
44812: määrän lisäämiseksi sekä vieraaseen kotiin päivähoitoon sijoitettujen lasten olo-
44813: suhteiden valvomiseksi. Tällöin olisi myös harkittava, olisiko aiheellista ja mah-
44814: dollisuuksia saattaa yksityiset päiväkodit yleisesti ilmoitusvelvollisiksi ja sosiaali-
44815: lautakunnan valvontaan, kuitenkin siten, etteivät mahdollisuudet sijoittaa lapsia
44816: myös yksityiseen päiväkotihoitoon vaikeutuisi.
44817:
44818: 171 §.
44819: Hallituksen esitys N:o 153 laeiksi työsopimuslain ja sairausvakuutuslain
44820: muuttamisesta. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain työ-
44821: sopimuslain muuttamisesta ja lain sairausvakuutuslain muuttamisesta.
44822: 36 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
44823:
44824: Eduskunta on hylätessään Hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen työ-
44825: sopimuslain 18 § :n 1 momentin muuttamisesta ja sanotun lain 36 § :n kumoa-
44826: misesta edellyttänyt, että palkan maksamista koskeva kysymys selvitetään koko
44827: laajuudessaan.
44828: Hyväksyessään muutoin lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt Hallituk-
44829: sen kiirehtivän työsopimuslain muutoksia valmistelevan komitean työtä niin, että
44830: sanotun lain kokonaisuudistus saadaan Eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 1968
44831: valtiopäivillä.
44832:
44833:
44834: 172 §.
44835: Hallituksen esitys N:o 154 laiksi Suomen Tasavallan ja Euroopan vapaa-
44836: kauppaliiton jäsenvaltioiden välillä tehdyn sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa
44837: tarkoitetun hidastetun tullinalennusaika,taulun nopeuttamisesta. Eduskunta on 22
44838: päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44839: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että milloin lain johdosta
44840: jokin kotimaisen teollisuuden ala kuitenkin joutuisi vaikeuksiin ja sen aseman
44841: helpottamiseksi katsottaisiin tarpeelliseksi ryhtyä uudelleen soveltamaan hidaste-
44842: tuo tullinalennusaikataulun mukaisia kulloisiakin tulleja, Hallitus tällöin antaa
44843: Eduskunnalle esityksen kotimaiselle teollisuudelle lain tarkoittaman tullien pois-
44844: tamisen johdosta aiheutuvien vaikeuksien helpottamiseksi tarvittavan lainsäädän-
44845: nön aikaansaamiseksi.
44846:
44847:
44848: 173 §.
44849: Hallituksen esitys N:o 155 laiksi Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton
44850: kanssa tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun
44851: hidastetun tullinalennusaikataulun nopeuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä
44852: joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44853: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että milloin lain johdosta
44854: jokin kotimaisen teollisuuden ala kuitenkin joutuisi vaikeuksiin ja sen aseman
44855: helpottamiseksi katsottaisiin tarpeelliseksi ryhtyä uudelleen soveltamaan hidaste-
44856: tuo tullinalennusaikataulun mukaisia kulloisiakin tulleja, Hallitus tällöin antaa
44857: Eduskunnalle esityksen kotimaiselle teollisuudelle lain tarkoittaman tullien pois-
44858: tamisen johdosta aiheutuvien vaikeuksien helpottamiseksi tarvittavan lainsäädän-
44859: nön aikaansaamiseksi.
44860:
44861:
44862: 174 §.
44863: Hallituksen esitys N :o 156 laiksi muuttopäivän siirtämisestä huoneenvuokra-
44864: lain nojalla eräissä tapauksissa. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1967 valtio-
44865: päiväjärjestyksen 67 § :n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt
44866: lain.
44867: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 37
44868:
44869: 175 §.
44870: Hallituksen esitys N :o 157 laiksi kansakoululain muuttamisesta. Eduskunta
44871: on 22 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44872:
44873:
44874: 176 §.
44875: Hallituksen esitys N :o 158 laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansa-
44876: kuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä. Eduskunta on 22 päivänä
44877: joulukuuta 1967 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsitte-
44878: lyn jälkeen hyväksynyt lain.
44879:
44880:
44881: 177 §.
44882: Hallituksen esitys N:o 162 eräiden asutusluottojen korkoja koskevien sään-
44883: nösten muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt
44884: lain maankäyttölain muuttamisesta ja lain asutuslainsäädännön kumoamiseen liit-
44885: tyvistä toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta.
44886:
44887:
44888: 178 §.
44889: Hallituksen esitys N:o 163 laiksi patenttilain voimaantulo- ja siirtymäsään-
44890: nösten muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt
44891: lain patenttilain muuttamisesta.
44892:
44893:
44894: 179 §.
44895: Hallituksen esitys N:o 164 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1967 tulo- ja
44896: menoarvioon. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt Hallituk-
44897: sen esityksen.
44898:
44899: 180 §.
44900: Hallituksen esitys N:o 166 laiksi järjestyksen ja turvallisuuden tehostami-
44901: sesta annetun lain voimassaolaajan pitentämisestä. Eduskunta on 22 päivänä
44902: joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44903:
44904:
44905: 181 §.
44906: Hallituksen esitys N:o 167 laiksi erityislapsilisälain muuttamisesta. Edus-
44907: kunta on 28 päivänä joulukuuta 1967 hyväksynyt lain.
44908: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy kiireelli-
44909: sesti lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin erityislapsilisälain mukaisten lapsilisien
44910: sitomiseksi elinkustannusindeksiin siten, että lisät korotettaisiin aina automaat-
44911: tisesti elinkustannusten muutosten osoittamassa suhteessa kustannusten noustua
44912: tietyllä prosenttimäärällä.
44913: 38 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
44914:
44915: Asetukset ja valtioneuvoston päätökset.
44916:
44917: 182 s.
44918: Valtioneuvoston 31 päivänä elokuuta 1967 antama paatos meijerivoin hin-
44919: noista. Eduskunta on 6 päivänä lokakuuta 1967 päättänyt, ettei puheena ole-
44920: vaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
44921:
44922:
44923: 183 §.
44924: Asetus 30 päivältä kesäkuuta 1967 maan ulkomaankaupan turvaamisesta
44925: annetun asetuksen muuttamisesta. Eduskunta on 17 päivänä lokakuuta 1967
44926: päättänyt, ettei puheena olevaa asetusta ole kumottava.
44927:
44928:
44929: 184 §.
44930: Valtioneuvoston 26 päivänä lokakuuta 1967 antama päätös omenan ja pää-
44931: rynän tuontimaksun alentamisesta. Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 1967
44932: päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
44933:
44934:
44935: 18.5 s.
44936: Valtioneuvoston 12 päivänä lokakuuta 1967 antama päätös hyödykkeiden
44937: hinnoista markan kansainvälisen perusarvon muutoksen yhteydessä. Eduskunta
44938: on 7 päivänä joulukuuta 1967 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston
44939: päätöstä ole kumottava.
44940:
44941:
44942:
44943:
44944: Kertomukset.
44945:
44946: 186 §.
44947: Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 1966. Edus-
44948: kunta on 21 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt Sosiaalivaliokunnan asiasta
44949: antaman mietinnön.
44950:
44951:
44952: 187 §.
44953: Kertomus valtiovarain tilasta vuonna 1965 ja valtiontilintarkastajain kerto-
44954: mus samalta vuodelta. Eduskunta on 14 päivänä marraskuuta 1967 hyväksynyt
44955: Valtiovarainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön ja lähettänyt sen sekä valtion-
44956: tilintarkastajain kertomuksen Hallitukselle niihin toimenpiteisiin ryhtymistä var-
44957: ten, joihin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta.
44958: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 39
44959:
44960: 188 §.
44961: Pohjoismaiden neuvoston St;~omen valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston
44962: toiminnasta vuodelta 1966 antama kertomus. Eduskunta on 7 päivänä joulu-
44963: kuuta 1967 hyväksynyt Ulkoasiainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
44964:
44965:
44966:
44967: Toivomukset.
44968:
44969: 189 §.
44970: Eräiden Eduskunnassa tehtyjen aloitteiden johdosta Eduskunta on päättänyt
44971: lausua toivomukset:
44972: 1) että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin puolustusvoimien valo-
44973: kuvausteknikoiden palkkauksen tarkistamiseksi.
44974: 2) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin sotilasruokaloiden emän-
44975: tien palkkauksen tarkistamiseksi.
44976: 3 ) että Hallitus pikaisesti tutkisi, mitä mahdollisuuksia on kotiuttamisrahan
44977: maksamiseen sitä tarvitseville asevelvollisille.
44978: 4) että Hallitus selvityttäisi, olisiko Pohjois-Karjalaan perustettava valtion
44979: viljavaraston varastoimispiste, ja ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, joihin selvitys
44980: ehkä antaa aihetta; sekä
44981: 5) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin metsänhoitoyhdistyksistä
44982: 17 päivänä marraskuuta 1950 annetun lain (558/50) muuttamiseksi nykyisiä
44983: olosuhteita vastaavaksi.
44984:
44985:
44986:
44987: Erinäiset asiat.
44988:
44989: 190 §.
44990: Eduskunta on 5 pa1vana joulukunta 1967 Pankkivaliokunnan ehdotuksesta
44991: päättänyt vahvistaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahastolle säännöt.
44992: Eduskunta on lausunut pitävänsä tärkeänä, että rahastoa hoidettaessa pyri-
44993: tään säilyttämään sen pääoman reaaliarvo vähentymättömänä, jotta rahaston
44994: tehokkaan toiminnan jatkuvuus voidaan turvata. Eduskunta on myös pitänyt
44995: mahdollisena, että rahaston pääomaa myöhemmin kartutetaan Eduskunnan pää-
44996: töksellä Suomen Pankin varoista.
44997: Eduskunnan mielestä on välttämätöntä, että rahaston toiminnan kehittyessä
44998: sen sääntöjä tarvittaessa tarkistetaan saatujen kokemusten perusteella uusia tavoit-
44999: teita ja toimintamuotoja vastaaviksi. Samalla on syytä kiinnittää huomiota rahas-
45000: ton tuoton ja valtion muiden vastaaviin tarkoituksiin osoitettujen varojen tar-
45001: koituksenmukaiseen käyttöön.
45002: 40 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
45003:
45004: Koska rahasto on Eduskunnan päätöksellä jo perustettu Eduskunta on toden-
45005: nut, että rahaston tuottoja vuodelta 1967 on käytettävä rahastolle vahvistetta-
45006: vien sääntöjen mukaisesti.
45007:
45008: 191 §.
45009: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama valtiontilintarkastajain ja heidän vara-
45010: miestensä vaali varainhoitovuodeksi 1968. Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta
45011: 1967 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
45012:
45013: 192 §.
45014: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Suomen Pankin tilintarkastajain ja
45015: heidän varamiestensä vaali vuodeksi 1967. Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta
45016: 1967 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
45017:
45018:
45019:
45020: Paremmaksi vakuudeksi, että Me nam olemme määränneet, päättäneet ja
45021: suostuneet, Me, Suomen kansan Edustajat, olemme tämän allekirjoittaneet ja
45022: vahvistaneet; mikä tapahtui Helsingin kaupungissa kahdeksantenatoista päivänä
45023: tammikuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeen tuhat
45024: yhdeksänsataa ja kuusikymmentäkahdeksan.
45025:
45026:
45027:
45028:
45029: Johannes Virolainen.
45030: puhemies.
45031:
45032:
45033:
45034:
45035: Paavo Aitio. Veikko Kokkola.
45036: varapuhemies. varapuhemies.
45037: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 41
45038:
45039: Ele Alenius Jouni Apaja.lahti
45040: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
45041:
45042: Pirkko Aro Margit Borg-Sundman
45043: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
45044:
45045: Pauli Burman Georg C. Ehrnrooth
45046: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingfors stads valkrets.
45047:
45048: Kristian Gestrin Erkki Hara
45049: Helsingfors stads valkrets. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
45050:
45051: Raimo Ilaskivi Seija Karkinen
45052: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
45053:
45054: Hertta Kuusinen M. Laaksonen
45055: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
45056:
45057: Olavi J. Laine T. Leivo-Larsson
45058: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
45059:
45060: Väinö Leskinen Ingvar S. Melin
45061: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingfors stads valkrets.
45062:
45063: Tyyne Paasivuori E. J. Paavola
45064: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
45065:
45066: L. A. Puntila Aarne Saarinen
45067: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
45068:
45069: Arvo Salo Saara Forsius
45070: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
45071:
45072: Veikko Helle K. af Heurlin
45073: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan liiänin vaalipilristä.
45074:
45075: Lauri Kantola Esko J. Koppanen
45076: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
45077:
45078: Magnus Kull Lars Lindeman
45079: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
45080:
45081: Ilmari Linna. Sinikka Luja
45082: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
45083:
45084: Matti Mattila Pekka Pesola
45085: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
45086:
45087: Victor Procope Olavi Saarinen
45088: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
45089: 6 E 2/68
45090: 42 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
45091:
45092: . Veikko Saarto Eino Sireri
45093: Uudenml!an ·läänin vaalipiiristä, Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
45094:
45095: Henrik Westerlund Rainer Virtanen
45096: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
45097:
45098: Reino Breilin Vappu Heinonen
45099: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45100:
45101: Voitto Hellsten Mauno Jussila
45102: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45103:
45104: Katri Kaarlonen Irma Karvikko
45105: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45106:
45107: Aimo Laiho Olavi Lähteenmäki
45108: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45109:
45110: Esko Niskanen Rafael Paasio
45111: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45112:
45113: Pekka Silander Sylvi Siltanen
45114: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45115:
45116: V. J. Sukselainen Carl Olof Tallgren
45117: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Åbo läns södra valkrets.
45118:
45119: T. I. Vartia Margit Eskman
45120: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45121:
45122: Kelpo Gröndahl T.lunnila
45123: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin po joisesta vaalipiiristä.
45124:
45125: Aulis Juvela. Nestori Kaasalainen
45126: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45127:
45128: Eeles Landström Uljas Mäkelä
45129: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45130:
45131: Arvo Pentti A.-V. Perheentupa
45132: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45133:
45134: Ma.tti Raipala Irma Rosnell
45135: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45136:
45137: Aulis Sileäkangas Väinö .Vilponiemi
45138: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45139:
45140: Evald Häggblom Lyyli Aalto
45141: Landskapet Alands valkrets. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45142: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 43
45143:
45144: Kaino Haapanen Erkki Huurtamo
45145: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45146:
45147: Leo Häppölä Osmo Kock
45148: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45149:
45150: Eino Lottanen Timo Mäki
45151: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45152:
45153: V. 0. Mäkinen Olavi Nikkilä
45154: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45155:
45156: Ensio Partanen Eino Raunio
45157: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45158:
45159: Uuno Takki Kauko Tamminen
45160: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
45161:
45162: Juho Tenhiälä Mikko Asunta
45163: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45164:
45165: Anni Flinck Pekka Haarla
45166: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45167:
45168: Antti A. Halme Toivo Hietala
45169: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45170:
45171: Kuuno Honkonen Pekka Kuusi
45172: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45173:
45174: Atte Pakkanen Valdemar Sandelin
45175: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45176:
45177: Leo Suonpää Kaisu Weckman
45178: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
45179:
45180: Väinö R. Virtanen Arne Berner
45181: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
45182:
45183: Heikki Hasu Sulo Hostila
45184: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
45185:
45186: Heikki Hykkäälä Mikko Kaarna
45187: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
45188:
45189: Meeri Kalavaineo Valto Käkelä
45190: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
45191:
45192: Anna-Liisa Linkola Kalle Matilainen
45193: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
45194: 44 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
45195:
45196: Viljo Pousi Juha Rihtniemi
45197: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
45198:
45199: 1laisto Sinisalo Yrjö Sinkkonen
45200: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
45201:
45202: Sulo Suorttanen K. F. Haapasalo
45203: Kymen läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
45204:
45205: Sylvi Halinen Irma Hamara
45206: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
45207:
45208: Ahti KarjaJ.ainen Lyyli Koskinen
45209: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
45210:
45211: Esu Niemelä Ilmo Paananen
45212: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
45213:
45214: Wiljam Sarjala Aili Siiskonen
45215: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
45216:
45217: Viljo Virtanen Katri-Helena Eskelinen
45218: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
45219:
45220: Juuso Häikiö Eero Häkkinen
45221: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
45222:
45223: Hugo Manninen Lauha Männistö
45224: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
45225:
45226: Pentti Pekkarinen Aarne Pulkkinen
45227: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
45228:
45229: V. J. Rytkönen Eino Räsänen
45230: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
45231:
45232: 1lahvo Rönkkö Edit 1lerästö
45233: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
45234:
45235: Veikko Vennamo Ale. Holopainen
45236: Kuopion läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
45237:
45238: Reino Karpola Valde Nevalainen
45239: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
45240:
45241: Antti 0. Pennanen Pauli Puhakka
45242: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
45243:
45244: Paula Ruutu Aili Vaittinen
45245: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
45246: 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 45
45247: Mikko Volotinen U. Voutilainen
45248: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
45249:
45250: Toivo Antila Georg Backlund
45251: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
45252:
45253: Ragnar Granvik Sakari Huima
45254: Vasa läns valkrets. Vaasan läänin vaalipiiristä.
45255:
45256: Aleksi Kiviaho Verner Korsbäck
45257: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
45258:
45259: N. Kosola Bror Lillqvist
45260: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
45261:
45262: Heimo Linna Aaro Lintilä
45263: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
45264:
45265: Veikko Mattila Pentti Mäki-Hakola
45266: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
45267:
45268: Torsten Nordström Nestori Nurminen
45269: Vasa läns valkrets. Vaasan läänin vaalipiiristä.
45270:
45271: Akseli Roden T. Saloranta
45272: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
45273:
45274: Veikko Savela Grels Teir
45275: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
45276:
45277: Kustaa Tiitu Eino Uusitalo
45278: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
45279:
45280: Arvo Ahonen Artturi Jämsen
45281: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
45282:
45283: Sakari Knuuttila Matti Koivunen
45284: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
45285:
45286: Artturi Koskinen Siiri Lehmonen
45287: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
45288:
45289: Impi Lukkarinen Mauno Pohjonen
45290: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
45291:
45292: Sylvi Saimo Aune Salama.
45293: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
45294:
45295: Pentti Sillantaus Erkki Haukipuro
45296: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
45297: 46 1967 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
45298:
45299: Kauko Hjerppe Veikko Honkanen
45300: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
45301:
45302: Reino Kangas Matti Kekkonen
45303: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
45304:
45305: Jaakko Kemppainen Antti Kinnunen
45306: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
45307:
45308: Paavo Lagerroos Armas Leinonen
45309: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
45310:
45311: Martti Linna Heikki Mustonen
45312: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
45313:
45314: Paavo Niinikoski Hannes Paaso
45315: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
45316:
45317: J. E. Partanen Pauli Räsänen
45318: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
45319:
45320: Kerttu Saala.sti Ville Tikkanen
45321: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
45322:
45323: Antero Väyrynen Toivo Friman
45324: Oulun läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
45325:
45326: Veikko Hanhirova Urho Knuuti
45327: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
45328:
45329: Olavi Lahtela Pekka Salla
45330: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
45331:
45332: Tuure Salo Eino Sääskilahti
45333: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
45334:
45335: Eino Tainio A.-L. Tiekso
45336: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
45337:
45338: Pekka Vilmi
45339: Lapin läänin vaalipiiristä.
45340: